6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 41 / 3.11.2017 / 4,80 € Tapani Tölli kokoaa eduskunTaa TiedusTelulain Taakse skoTlannin Tilanne poikkeaa kaTaloniasTa HalliTus purki rakenTamisen byrokraTiaa Politiikka Ajassa Vieraskolumni TuliseT ainekseT syksyn Tes-sopassa Sopua hakien
10. 2017 ”Ollaan yhdessä enemmän” Keskustanuorten johtaja Suvi Mäkeläinen haluaa koota erilaiset nuoret yhteen s. 2 3.11.2017 sisältö 3.11
Katri Kulmuni s. 31 Kuolema ja hautajaiset ovat läsnä Tauno Sutisen jokaisessa työpäivässä s. 3.11. 2017 3 Talouskielen sijaan keskustan teoille ja tavoitteille on annettava arvoja aatepohjainen tulkinta. 22 Surun äärellä ei ole kiire Suomenmaan kenttäraati ymmärtää viljelijöiden ahdingon s. 9. 38 Sajoksen ovet ovat auki kaikille, Katariina Guttorm sanoo s. 12 Hanna Vuola edistää some-viestintää Varsinais-Suomessa s
Puolueella on tulevaisuutta niin kauan kuin nuorisoja opiskelijajärjestöt kasvattavat sille aatteellisesti ja poliittisesti vahvoja vaikuttajia. Viime viikonvaihteen valinnoista kannattaa poimia esiin yksi rohkaiseva piirre. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2015, ja Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2016 hän nousi jo keskustan varapuheenjohtajaksi. Kaikista kuullaan varmasti tulevina vuosina. Vahva nuorisojärjestö on keskustan henkivakuutus Puolueella on tulevaisuutta niin kauan kuin nuorisoja opiskelijajärjestöt kasvattavat sille aatteellisesti ja poliittisesti vahvoja vaikuttajia. Hänen jälkeensä keskustanuoria ovat luotsanneet muun muassa Esko Aho, Matti Vanhanen, Olli Rehn ja Anu Vehviläinen. Naisten osuus keskustan eduskuntaryhmässä jäi viime vaaleissakin hävettävän pieneksi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 3.11.2017 Pääkirjoitus K eskustanuoret saivat sunnuntaina uuden puheenjohtajan tiukan äänestyksen jälkeen Joensuun liittokokouksessa. Sen tapahtumat eivät kerää yhtä suuria joukkoja. Sotien jälkeen Maalaisliitossa havahduttiin siihen, että nuorille riitti ottajia muissa puolueissa varsinkin vasemmalla. Puolueen perustajista Santeri Alkio vierasti nuorten ohjaamista poliittisiin karsinoihin, koska se voisi estää itsenäisen ajattelun kehittymisen. Nuorisojärjestön edustajat istuvat kaikissa puolueen päättävissä elimissä eivätkä yleensä tyydy kuunteluoppilaan rooliin kokouksissa. Maalaisliitto sai oman nuorisojärjestön vasta sotien jälkeen. Toivoa sopii, että nuorten esimerkki näkyy vahvasti seuraavien eduskuntavaalien ehdokasasettelussa. On mielenkiintoista nähdä, miten ”kenusaatio” käytännössä näkyy. Keskustassa saadaan jatkossa varautua ainakin yhden uuden sivistyssanan yleistymiseen. Suvi Mäkeläinen, 23, voitti vaalin toisella kierroksella Anna Sirkiän, 25, luvuin 104–92. Omalle nuorisojärjestölle oli tilausta, ja se perustettiin Salossa vuonna 1945. Mäkeläisen edeltäjien nimiluettelo kertoo, miten merkittävästä järjestöstä on kysymys. Nuorisojärjestöstä tuttuja nimiä nousee säännöllisesti eduskuntaan. Mäkeläisen kampanjablogin perusteella sana tarkoittaa keskustanuorten profiilin kaikinpuolista nostamista politiikan foorumeilla. Vahva nuorisotoiminta on keskustalle poliittinen henkivakuutus. Jaakko Martikainen. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Johannes Virolainen. Sen sijaan keskustanuorten poliittinen vaikutusvalta on edelleen varsin vahva. Suvi Mäkeläinen puhui nimittäin kampanjassaan ”kenusaatiosta”. Maaseudun Nuorten Liitosta kasvoi nopeasti kymmenien tuhansien jäsenten joukkojärjestö. Puheenjohtajan paikasta kilpaili viime vaiheessa kaksi naista. Tuorein esimerkki on Antti Kurvinen, joka johti keskustanuoria vuosina 2009–2013. Suomen Keskustanuoret ei ole järjestöllisesti yhtä vahva vaikuttaja kuin 1950tai 1960-luvulla. Kolmas puheenjohtajaehdokas oli Jere Nuutinen, 24. Nimet kannattaa painaa mieleen
Demokratiaan kuuluu, että vaihtoehtoja on. Vuoden 1978 presidentinvaaleissa korvaamattomana pidetty presidentti Urho Kekkonen oli julistettu kaikkien isojen puolueiden ehdokkaaksi. Tilaisuuden väliin jättänyt entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies seisoo yksin liikennevaloissa kädessään Stockmannin paperikassi. Viime presidentinvaaleissa SDP:llä oli tarjolla valtiomiessarjan presidenttiehdokas Paavo Lipponen. 2017 5 Toimittajalta Demokratian ritarit Vuosia sitten kävin Helsingin Kulosaaressa haastattelemassa silloin 90 vuoden ikään ehtinyttä entistä presidenttiehdokasta Ahti M. Siitä, miten Lipponen tuloksen otti, kertoo ehkä nasevimmin kuva, jonka Lehtikuvan Heikki Saukkomaa otti kesken Niinistön virkaanastujaisten kivenheiton päässä Eduskuntatalosta. Ilman Vanhasta Sauli Niinistöllä olisi yksinäistä vaalien valtiomiessarjassa. Eikä siinä mitään. Salonen oli entinen oikeistososiaalidemokraatti, joka oli nähnyt parhaat päivänsä politiikassa jo 1950-luvulla. Lipposta nöyremmästä Vanhasesta tuskin vastaavia otoksia saa, kävi vaaleissa miten tahansa. Yksi näiden vaalien demokratiaritareista on keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, joka on laittanut itsensä likoon vaisuista gallup-luvuista lannistumatta. Kansanvillitsijän vikaa Vanhasessa ei oikein ole, mutta kykyä hahmottaa ulkoja turvallisuuspolitiikan hankalia ja laajoja kokonaisuuksia sitäkin enemmän. Vanhasen kannatus ei ole sinne päinkään sillä tasolla, missä sen kahden hallituksen pääministerillä kuuluisi olla. Demariäänestäjät ryntäsivät kuitenkin jo ensimmäisellä kierroksella Niinistön ja vihreiden Pekka Haaviston taakse. suomessa on ollut Kekkosen jälkeenkin tapana antaa presidentin jatkaa tehtävässään, jos hän on hoitanut ensimmäisen kautensa hyvin. Kriisiä, jossa analyyttisen ja lehmänhermoisen Vanhasen konseptit sekoaisivat, en osaa edes kuvitella. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että vaalit ovat kuitenkin aina vaalit eivätkä mikään muodollinen seremonia viran kulloisenkin haltijan uudelleen valitsemiseksi. Salonen sai kuitenkin 82 000 ääntä ja kuusi valitsijamiestä, joiden hän arveli harmittaneen Kekkosta suuresti. Salosta. Pekka Pohjolainen. Jo kertaalleen ikääntyvän presidentin kautta oli jatkettu enemmän kuin kyseenalaisesti poikkeuslailla. Salonen ja muutamat muut pienpuolueiden ehdokkaat täyttivät demokratiassa tärkeän tehtävän lähtemällä ehdolle ja haastamalla vallastaan juopuneen Kekkosen. Vuonna 1978 hän suostui kuitenkin perustuslaillisten presidenttiehdokkaaksi ja sai SDP:stä potkut. Vaalit eivät silti olleet vaihtoehdottomat, onneksi. 3.11. Kunnollisen kiitoksen hän kuitenkin ainakin omiltaan ansaitsisi, kuten olisi ansainnut Lipponenkin. Mitään mahdollisuuksia valintaan joukolla ei tietenkään ollut. Lipponen sai surkean 6,8 prosentin kannatuksen, vaikka hänen paikkansa olisi ollut kisan finaalissa
Kerrostaloissa sallitun kerrosalan voi tulevan lakimuutoksen myötä ylittää väestönsuojan osalta, joten taloon voi rakentaa 1–2 asuntoa lisää. Nyt se on mahdollista. – Kyse on siitä, miten virkamiehet suhtautuvat näihin asioihin, hän vahvistaa. Päätösvalta siirtyi kunnille. Rakentamisen ympäriltä on purettu jopa 52 normia. Hilkka Kemppi Twitterissä Paula Åström Hallitus on keventänyt rakentamisen ja kaavoituksen byrokratiaa, mutta lopullinen päätösvalta on kunnilla. Keskusta kannustaa nyt kuntia mukaan hallituksen aloittamiin norminpurkutalkoisiin, koska niillä on lopullinen valta rakentamisessa ja kaavoituksessa. Asennemuutosta kaivataan erityisesti virkamiespuolella kaupunkien rakennustarkastuksessa. Rakentamisen ympäriltä on purettu 52 normia. 6 3.11.2017. torniainen tietää, että esimerkiksi hänen kotipaikkakuntansa Lappeenrannan lähellä Taipalsaarella kesämökin muuttaminen pysyväksi kodiksi on monen toive. lakimuutosten vaikutukset näkyvät kaavoituksen ja rakentamisen helpottumisena vain, jos kunnat niin päättävät. Kesämökistä pysyvä koti kunnan päätöksellä Nimi muistiin: 23-vuotias Suvi Mäkeläinen on Tampereen päätöksenteon ja Suomen nuorisopolitiikan eturivissä. Keskustanuoret arvostavat sitä. keskustan kansanedustaja Ari Torniainen johtaa eduskuntaryhmässä rakentamisen norminpurkuryhmää. Torniainen pitää suurena muutoksena sitä, että vapaa-ajan asunnon voi nyt muuttaa pysyväksi asunnoksi ilman ELY-keskuksen lupaa. – Siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat rakentaneet omakotitalon veroisen kesänviettopaikan ja haluaisivat muuttaa siihen pysyvästi. Jirka Hakala Twitterissä Kiitos Juha Sipilä siitä, että olet aina pysähtynyt kuuntelemaan, kun on ollut tärkeää asiaa. Hallituksen norminpurun seurauksena kodin pihaan saa rakentaa vierasmajan, aurinkopaneelit saa asentaa ilman lupaa ja saunan kokoa voi suurentaa kymmenellä neliöllä 35 neliöön. – Taipalsaarellakin kunta olisi jo aiemmin ollut myöntyväinen kesämökin muuttamiseen pysyväksi asunnoksi, mutta ELY-keskus on vastustanut. Mari Mäki Facebookissa Pauliina Pohjala Hallitus on purkanut runsaasti normeja maankäyttöja rakennuslaista viimeisen kahden vuoden aikana. – Toivon, että kunnissa ollaan hereillä uusista mahdollisuuksista, Torniainen sanoo. Lupa on helpompi saada kunnalta kuin ELY-keskukselta, Torniainen kertoo. Keskustan eduskuntaryhmästä kerrotaan, että muutamissa kunnissa on uusittu rakennusjärjestystä tai tehty asiasta valtuustoaloitteita, mutta merkittävää käännettä ei ole vielä tapahtunut. Ajassa Sanottua Keskustanuoret on kenties maailman paras oppimisalusta sydämen sivistyksen kehittymiselle
– Mukana on kaiken ikäisiä sekä nykyään yhä enemmän myös naisia. Maailman pisin mänty, 46,5 metriä, löytyy Virosta. kustantaja Maahenki kuvaa Honkalinnan teosta tunnelmoivaksi, jopa lyyriseksikin. Metsästys on yhä useammin koko perheen harrastus, Simenius kertoo. Tuntuu, että tekijä/tekijät eivät ole päässeet yksimielisyyteen tyylilajista: runoa vai proosaa, tietoa vai kirjoittajan omia tunnelmia. Määrä nousi viime vuodesta 11 000:lla. Kirjan ongelmaksi nousee tekstiosuuden epätasaisuus. Monin paikoin ukkoutuminen on aito riski. Susista on sen sijaan jo aiheutunut jahdille haittaa koiramenetyksinä. Tällä kertaa olisi ehkä kannattanut pitäytyä faktapohjaisessa tyylissä. Tätä lisää! Meri Kiikkala Twitterissä Keskustanuoret hakevat Setan kannattajajäseneksi! Edistyksen lippu liehuu jälleen! Joonas Soukkio Twitterissä Mukana kenujen liittarissa. Hoidettu metsä ei aina ole ruma ja hoitamaton kaunis. Ja tällä en tarkoita yhtään väheksyä suomalaisen metsän kauneutta. metsästäjiä Suomessa on hieman yli 300 000. Mänty/honka/petäjä on pyhä puu AnjA MAnninen HirVenmetsästys on käynnissä ja etenee kaatomäärissä normaaliin tahtiin. – Yhdellä luvalla voidaan kaataa yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Lupamäärän toteutuessa vasojen kanssa yksilöpyyntimäärä voi olla noin 60 000, järjestöpäällikkö Teemu Simenius Suomen Metsästäjäinliitosta kertoo. Uudistajan sydän on aina uudistajan sydän. Kuvat ovat kauniita, joukkoon ei ole mahtunut yhtään hakkuuaukeaa tai puupinoa. Suomen riistakeskus on myöntänyt tälle metsästyskaudelle pyyntiluvan 52 771 hirvelle. Tarinoida Mika Honkalinna toki osaa. Lapissa uusista tutkinnon suorittajista on parhaimmillaan naisia jopa 40 prosenttia. Susivaara varjostaa hirvijahtia MYÖNNETYT HIRVIEN PYYNTILUVAT 2017 2016 yhteensä 52 771,5 yhteensä 41 722,5 2000 4000 6000 8000 10000 Et elä -H äm e Et elä -S av o Ka ak ko isSu om i Ka in uu Ke sk i-S uo m i La pp i Ou lu Po hj an m aa Po hj oi sHä m e Po hj oi sKa rja la Po hj oi sSa vo Ra nn ikk oPo hj an m aa Sa ta ku nt a Uu sim aa Va rsi na isSu om i Lä hd e: Su om en rii st ak es ku s 3.11. – Itse olen ennemminkin puihin nojailija ja puiden alla istuskelija, kirjoittaja tunnustaa. Tekstissä uusia käyttömuotoja sivutaan, mutta kuviin ne eivät ole päässeet. 2017 7. Honkalinnalle mänty/honka/petäjä on pyhä puu. Sen todisti vuoden 2015 luontokirjaksi valittu Korppiretki. Suomen Metsästäjäliitto pyrkii siihen, että vahingot olisivat pienempiä ja susi määrä arvioitu entistä tarkemmin. Liitto edistää Simeniuksen mukaan nuorten metsästysharrastuneisuuden alkamista nuorisoleireillä ja kannustamalla metsästysseuroja ottamaan nuoria mukaan. Monin paikoin metsästys vaikeutuu siksi, ettei koiria uskalleta päästää metsään. Kiinnostava fakta on esimerkiksi se, että Suomen pisimmäksi, 42 metriä, mitattu mänty kasvaa Joensuun Lehmossa. Metsästystutkintoja suoritetaan vuosittain noin 8 000. Huikea ja opettavainen kokemus, vanhoja ja uusia tuttuja. Näinä biotuotannon aikoina olisi odottanut, että Honkalinna olisi esitellyt myös puumassan uudempaa käyttöä. Anu Vehviläinen Twitterissä AnjA MAnninen ValokuVat ovat parasta antia Mika Honkalinnan hankalasti hahmottuvassa Honka-kirjassa. Kuvien osalta teos on myös luontoa romantisoiva. Ajassa Sanottua Kannatti lähteä elämäni ensimmäiseen kenu-liittariin. Kerran keskustanuori, aina keskustanuori
Täysin Skotlannin oma päätös itsenäistyminen ei kuitenkaan Curticen mukaan ole, vaan itsenäistyminen vaatii lopulta myös brittiparlamentin hyväksynnän. Ajassa An dy Bu ch an an /Le hti ku va Skotlannin itsenäisyyshaaveet hyllyllä Itsenäisyyden kansansuosio ei ole noussut merkittävästi Skotlannissa.. Sturgeon perusteli kantaansa sillä, että toisin kuin brittien valtaväestö, Skotlannissa asukkaista enemmistö kannatti Britannian pysymistä Euroopan unionin jäsenmaana. Ratkaisuja pohtii Juho Saaren johtama työryhmä. Suunnitelma itsenäisyysäänestyksestä meni kuitenkin jäähylle, kun itsenäisyyden kansansuosio ei ole brexitistä huolimatta noussut merkittävästi Skotlannissa. Tällä hetkellä itsenäisyyttä kannattaa mielipidetiedustelujen mukaan noin 40 prosenttia skotlantilaisista ja parlamentin enemmistö on itsenäisyyttä ajavilla puolueilla. 8 3.11.2017 EEva KärKKäinEn Euroopan seuratessa sivusta Katalonian itsenäisyysponnisteluja keskustelu Skotlannin itsenäistymisestä odottaa brexit-neuvottelujen selkiämistä. Jos skotlantilaisten enemmistö päätyy jossain vaiheessa itsenäisyyden kannalle, maa on Curticen mukaan erilaisessa tilanteessa kuin Katalonia. – Skotlanti on syrjäyttänyt Pohjois-Irlannin Yhdistyneiden Kuningaskuntien ongelmallisimpana alueena, Curtice toteaa. Täysin poissa päiväjärjestyksestä kysymys Skotlannin itsenäistymisestä ei siis ole. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi Sipilän hallitusohjelman tavoitteista. Yhdistyneet kuningaskunnat koostuu kolmesta kansakunnasta, ja Britannian hallitus on hyväksynyt, että Skotlannilla on oikeus halutessaan jättää unioni. – Espanjan hallituksen kanta on, että Espanja on yksi yhtenäinen valtio. syrjäytynyttä nuorta. Curticen mukaan itsenäistymisen kannatus Skotlannissa nousi ennen vuoden 2014 itsenäisyysäänestystä, vaikka Britannian hallitus toivoi päinvastaista lopputulosta, kun se myönsi Skotlannille oikeuden kansanäänestyksen järjestämiseen. Itsenäisyyttä ajavaa kansanpuoluetta (SNP) edustava Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon ehti jo lupailla toista itsenäisyyskansanäänestystä brexitin jälkimainingeissa. Nyt Sturgeon puhuu itsenäisyysäänestyksen järjestämisestä brexit-neuvottelujen tuloksen selvittyä. Suomessa on jo Etenkin poikien syrjäytymisestä on tullut Suomessa rakenteellinen ongelma, vaikka sen ehkäisemiseen on lisätty resursseja. Valtiotieteen professori John Curtice skotlantilaisesta Strathclyden yliopistosta sanoo, että Skotlannin itsenäistyminen näyttää tällä hetkellä todennäköisemmältä kuin se, että Pohjois-Irlanti liittyisi Irlannin tasavaltaan
Nousiainen Pielavedeltä pohdiskeli. – Olen kuullut viljelijäin kertovan, että vakuutus on kallis ja korvaa vain erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Helsinkiläinen Seppo Kauppinen moitti MTK:ta ja kauhisteli tilojen turvattomuutta häiriötilanteissa. Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa, se on tunnetusti maailman turvallisinta, Ranki totesi. On mentävä kunnon asenteella saaliinjaolle EU:hun, Lauri Koskinen Saarijärveltä täydensi. – Ei kun Jari Leppä asialle Brysseliin. Kari Moilanen Suomussalmelta ja Anna Ranki Helsingistä haluavat syödä suomalaista ruokaa jatkossakin. – Katokorvausten määrän tulee olla sellainen, että viljelijä tuntee, ettei häntä ole hylätty ja jätetty yksin. 3.11. Orimattilalaisen Raimo Kareisen mielestä suomalaiset luottavat liikaa siihen, että löytyy aina uusia saarijärven paavoja, jotka vastuksien tullessa kyntävät syvempään ja kaksin verroin kaivavat ojia. Maatilat ovat yrityksiä siinä kuin muutkin Suomen yritykset. – Ilmastonmuutos, brexit ja EU:n maatalouspolitiikan uudistus vaikuttavat koko unionin maatalouden linjaan ja tulevaisuuteen. Elina siEppi Ylöjärveltä muistutti, että maanviljelijöiden tilanteen kehittymistä pitää seurata nyt tarkasti. Heikki Ahola Kauhajoelta halusi pankeilta selkeät linjaukset, etteivät ne lähde ajamaan maatalousyrittäjiä rahavaikeuksien vuoksi nurkkaan. – Viljelijän työ eroaa muusta yritystoiminnasta ainakin siinä, että keskeisin vaikuttaja tulokseen – sää – on ”korkeemmas käres”, Kareinen muistutti. – Kuulin Kouvolassa kahdesta tilasta, joista toisella oli puimatonta viljaa 25 ja toisella 100 hehtaaria, Alpo Seppälä Kuusankoskelta kertoi. tuomo ViHriälä Vimpelistä piti viljelijän osuutta ruuan hinnasta ehdottomasti liian pienenä. Viljelijöitä on luovuttamassa, Väisänen varoitti. 2017 9 AnjA MAnninen Hallitus on päättänyt tukea vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä 25 miljoonalla eurolla ja selvittää lisäksi vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta. Mikko Kiio Kangasalalta kehittäisi maaseudun ja taajamien yhteistoimintaa ja veisi peruskoululaiset joka vuosi maatiloille ”oikeeta elämätä harjottelemmaan”. – Vaikka esimerkiksi rukiista saatiin hyvä sato, jäi monilla viljelijöillä syyslajikkeet kylvämättä, kun sato saatiin korjattua niin myöhään, ettei peltojen muokkaus ja syyslajikkeiden kylvö enää onnistunut. – Omavarainen ja puhdas ruuantuotanto on vaarantunut. – Vakuutusjärjestelmiä on vihdoin kehitettävä vastaamaan yritysten vakuutuksia toimintahäiriötilanteissa kuten tulipaloissa. mikkEliläinEn Martti Korhonen arveli tukien lievittävän viljelijöiden ahdinkoa, mutta kaipasi myös EU:ta korvauksineen mukaan. – Satovahinkolaki on palautettava muodossa tai toisessa ja tuottajien asemaa parannettava selvästi kauppaan nähden. Summia on vaikea sanoa, mutta niin paljon, ettei tilaa tarvitse myydä pilkkahinnalla, Erkki Saari Outokummusta tiivisti. – Pitää selvittää, mitä muut EUmaat, esimerkiksi Ranska, käyttävät viinitilojen satovahinkojen korvaamiseen. – Voisivatko maataloustuottajat perustaa vakuutusrahaston, josta saisi tukea, kun ilmat ovat huonot, Marjatta Rönkkö Kuopiosta esitti. Muutaman raatilaisen mielestä lisätalousarvioon sisällytetty tuki on riittämätön tai korkeintaan symbolinen. Tuottajien työstään saama palkka ei oikeudenmukainen myöskään lapinlahtelaisen Arto Väisäsen mielestä. – Konkurssitilanteet on pyrittävä välttämään, Kai Moberg Pellosta vahvisti. Timo Kemppainen Reisjärveltä ihmetteli, tarvitaanko todella maailmanlaajuinen kriisi, jotta suomalaiset heräisivät puolustamaan omaa ruuantuotantoa, kuten esimerkiksi Ranskassa tehdään. Vaikka eivät kaikki asiantuntijoita olekaan, Suomenmaan kenttäraatilaiset ovat yksimielisiä viljelijöiden tuen tarpeellisuudesta. Kuuden viikon rankkasateet ei ole siis odottamaton vahinkotapahtuma, Maija K. Miika Siltalahti/Lehtikuva Suomenmaan kenttäraatilaiset ymmärtävät viljelijöiden ahdingon ”Konkurssit on pyrittävä välttämään”
Muutos olisi ideologisesti suuri, Liina Tiusasen muutosesityksen kannattajat huomauttivat. Kiitos Anna ja Jere, olette aivan mahtavia. Poliittinen valiokunta päätyi lauantaina kannattamaan keskustanuorten Kallion osaston esitystä, jonka mukaan virallinen kanta ydinvoimaan pitäisi muuttaa myönteiseksi. – Keskustanuoret on se silta, joka yhdistää mielipiteiden erilaiset saarekkeet. Äänestyksessä ydinvoimakanta säilyi kielteisenä. – Ydinvoimalle ei ole muuta vaihtoehtoa ilmaston näkökulmasta. Ensimmäisellä kierroksella Mäkeläinen sai 80, Sirkiä 67 ja Nuutinen 52 ääntä. Yhden kauden keskustanuoria johtanut Hilkka Kemppi ei pyrkinyt jatkokaudelle. ennen valintaa pidetyssä ehdokaspuheessa Mäkeläinen kantoi huolta äärioikeiston aktivoitumisesta. Vihapuheen, populismin ja poliittisen radikalisoitumisen vahvistuessa meidän on tarjottava nuorille vaihtoehto. Mäkeläinen kiitti erityisesti kilpakumppaneitaan Anna Sirkiää, 25, ja Jere Nuutista, 24, hyvästä kampanjakiertueesta ja keskusteluista. Koko ikäluokka, sukupuolesta riippumatta, olisi kansalaispalvelusvelvollinen. KesKustanuoret esittävät uutta kansalaispalvelusmallia asepalveluksen rinnalle. – Mahdollisuutemme ja haasteemme on koota erilaiset nuoret yhteen Lapista ja Helsingistä, idästä ja lännestä, kaupungista ja maalta. Ei ole mikään perustelu jättää hyvä ja oikea ratkaisu tekemättä, koska kokoomusnuoret on tehnyt sen ensin, Sofia Seittenranta-Vekkeli puolestaan sanoi. Voimme olla realisteja, mutta emme voi myydä omia arvojamme, Kaisa Oinas-Panuma totesi. Keskustanuoret päättivät myös liittyä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen etuja ajavan Setan kannattajajäseneksi. Mäkeläisen mielestä keskustanuoret on enemmän kuin vaihtoehto ääripäille. Puheenjohtajisto valitaan kahden vuoden välein. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Keskustanuoret uusi johtonsa ja esitti uutta kansalaispalvelusmallia Suvi Mäkeläinen lupaa taistella aatteen puolesta KesKustanuoret valitsivat puheenjohtajakseen Suvi Mäkeläisen, 23. – Osattomuus, yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat bensaa ääriajattelun liekeille. MäKeläinen sanoi, ettei hänestä saa valmista puheenjohtajaa keskustanuorten eteen. Varapuheenjohtajiksi valittiin 28-vuotias Janne Kallunki Kuusamosta ja 25-vuotias Reetta Paukkunen Rovaniemeltä. Me voimme muuttaa tätä maailmaa, ollaan yhdessä enemmän, hän vetosi. – Haluammeko myydä ideologiamme ja lähteä kokoomusnuorten linjalle. Uusnatsit marssivat viikko sitten Tampereella Mäkeläisen kodin lähellä. Keskustanuoret. Urjalan kunnassa kasvanut Mäkeläinen opiskelee Tampereella yhteiskuntatutkimusta ja vaikuttaa kaupunginhallituksessa. Asepalvelukseen valittaisiin kutsunnoista sopivimmat ja motivoituneimmat. – Kiitos koko sydämen pohjasta tästä luottamuksesta, tuore puheenjohtaja sanoi liikuttuneena liittokokousväelle Joensuussa sunnuntaina. – Aivan varmasti liittomme menee tästä entistä suuremmalla tarmolla eteenpäin. 10 3.11.2017 Keskustanuorten tuore johto: puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen (keskellä) sekä varapuheenjohtajat Janne Kallunki ja Reetta Paukkunen. KesKustanuoret kävivät liittokokouksessa pitkän keskustelun suhtautumisestaan ydinvoimaan. Toisella kierroksella Mäkeläinen sai 104 ja Sirkiä 92 ääntä. He haluavat nähdä ydinvoiman väistyvänä energiamuotona. – Mutta saatte puheenjohtajaksi ihmisen, joka on valmis oppimaan teidän kanssanne, taistelemaan järjestön ja aatteen puolesta. Me olemme ihmisyyden, tasa-arvon ja kansanvallan silta
2017 11 Hilkka Kemppi on ollut valovoimainen ja lämmin puheenjohtaja, Ville-Veikko Päivömaa ja Toini Juvonen-Nissinen kiittelevät. 3.11. Miriam Putula, Leea Putula ja Marjut Lehtonen keskustanuorten iltavastaanotolla Joensuun taidemuseolla.. 30 vuotta täyttänyt Katri Kulmuni sai keskustanuorilta kultaisen ansiomerkin. Hilkka Kemppi kirjoitti puheensa avainsanoja muistiin käteensä. Vuoden Ilmari Pokela -diplomin saanut Kristiina Niemelä on tehnyt tarmokasta politiikkaa
12 3.11.2017 Ilmiöt Viimeinen saattaja Kuolemaan tottuu, mutta lasten poismenoon ei ikinä, sanoo suntio Tauno Sutinen, jonka työssä suru ja hautajaiset ovat jokapäiväisiä. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: Jari laukkanen. Toisille suru on tutkijan mukaan vieras käsite, jota yritetään suorittaa oppikirja kainalossa
Sillä kun läheinen kuolee, aika tuntuu pysähtyvän kuin koko maailma olisi paikallaan. 2017 13 Sitä suntio Tauno Sutinen toivoisi aina olevan kylliksi, kun läheisensä menettäneet omaiset tulevat juttelemaan. Toiset puhuvat kipeästä surusta. Toiset hauskoista muistoista. 3.11. Ja silloin Sutinen haluaa kuunnella, mitä omaiset kertovat. Suntio Tauno Sutinen työmaallaan ruumishuoneella laittamassa arkkua valmiiksi hautajaisia varten.. Ei saisi olla kiire. Toisille kaikki käytännön asiat ovat tavattoman tärkeitä. Tai ainakaan se ei saisi näkyä
LuteriLaiSina ovat säilyneet myös suomalaisten hautaustavat, vaikka kansa maallistuukin koko ajan ja yhä harvempi kuuluu enää kirkkoon. Muistotilaisuudetkin ovat hyvin perinteisiä. Hän työskentelee suntiona Suomen toiseksi suurimman kaupungin Espoon Kappelin hautausmaalla. Hautausmailla on myös nykyään tunnuksettomia alueita, joihin kirkkoon kuulumattomat voidaan haudata. Kirkko on ottanut esimerkillisesti huomioon muiden uskontojen tavat ja rituaalit, sanoo Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteeri Matti Karjalainen. Kuolemasta on tullut etäinen asia, jota kohdataan harvoin. Kiireetön Sutinen ei silti läheskään aina ole. Viimeinen saattaja, niin voisi sanoa. Pajarin mukaan tämä johtuu siitä, ettei Suomessa tunneta muita tapoja. Joskus pitää siirtyä kesken päivän myös Kellonummen hautausmaalle. Sutinen tekee työtä, jota harvemmin muistetaan. Vaikka Sutinen on töissä evankelisluterilaisella kirkolla, toimii hän suntiona niin kirkon jäsenille kuin siihen kuulumattomillekin, niin islamilaisille kuin buddhalaisille. – Silti kuuntelu on tärkeintä. Silti suurin osa suomalaisista haudataan omaisten ja vainajien toiveesta sinne, minne kaikki muutkin, yhteisille hautausmaille, joita kirkko huoltaa ja ylläpitää. Jos haudalle vienti kestää, tulee helposti kiire. Jos vainaja tuhkataan, kuljettaa Sutinen arkun kylmäkaappiin odottamaan. Kun yksi siunaustilaisuus loppuu, Sutinen järjestelee jo kovaa vauhtia seuraavaa. Työpäivänsä aluksi Sutinen nostaa arkut esille siihen varatulla laitteella, asettelee siihen kukat ja kantoliinat, työntää arkun hiljaa kappelin saliin. Kun hautaustilaisuus on ohi, ohjaa hän arkun hautaan. – Tämä käytäntö on toiminut hyvin. Siihen kuuluvat kirkkosali, pappi, hautausjumalanpalveluksen kaava, virret, kukkien lasku, mustat vaatteet. Kuolemantutkija Ilona Pajarin mukaan suurin osa suomalaisista järjestää hautajaisensa edelleen perinteisin luterilaisin menoin. Suomen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilainen kirkko hoitaa Suomessa hautaustointa ja on velvollinen osoittamaan hautapaikan kaikille kansalaisille, uskontoon tai syntyperään katsomatta. Nykyihminen ei osaa pysähtyä ja vain kuunnella. 14 3.11.2017 – Osa haluaa jutella pidempään, osa ei juurikaan. Surun keskellä turvaudutaan tuttuun, varsinkin kun asiaa ei ole pohdittu etukäteen. Siunaustilaisuuksia saattaa olla useita päivässä. Me toimimme sen mukaan, mitä omaiset haluavat. Ja silloinkin kun se osuu kohdalle, se tapahtuu yleensä sairaalassa, ei kotona, kuten ennen. Sitä sureva kaipaisi eniten.. Muita hommia voi tehdä sitten nopeutetummin, hän sanoo. Suomessa on olemassa joitakin islamilaisia hautausmaita
Ne ovat suntiolle kaikkein vaikeimpia hetkiä. miltä sitten tuntuu työ, jossa kuolema, suru ja hautajaiset ovat jokapäiväisiä. Alalle Sutinen päätyi sattumalta. 2017 15 – Kuoleva isoäiti tai lapsi oli usein siinä kamarissa kaikkien tavattavissa. Nyt hautajaiset ovat yksityinen tilaisuus, jonka järjestelyt ostetaan hautaustoimistolta ja pitopalvelulta servetteineen päivineen. Sutinen haki ja tuli valituksi. Kukaan ei voi sitä väistää. Syitä tähän tutkija löytää nykyaikaisesta suorituskeskeisestä elämäntavasta, jossa kaikkeen halutaan oikeaoppiset toimintatavat. – Tai oikeastaan kuolemasta ja surusta henkilökohtaisesti puhuvan ihmisen kohtaamisesta on tullut vaikeaa, Pajari tarkentaa. Sitä kysymystä Sutinen kuulee usein, kun vainaja on lapsi tai nuori. Espoon kokoisessa paikassa hautajaisia riittää lähes jokaiselle arkipäivälle. – Nykyään pitäisi juosta työelämän ohessa maratoneita ja olla aina fitnesskunnossa. Olipa rikas tai köyhä, kuolemaa ei voi väistää. Kuolemasta puhumisesta on myös tullut vaikeaa. Vastauksia ei ole, omaisten suru on suunnaton. Sai siinä muutaman lapiollisen heittää, Sutinen hymähtää. Kun hän kuoli, vainajaa säilytettiin riihessä hautajaisiin saakka, Pajari kuvaa. Se malli ei vain toimi silloin, kun pitäisi yksinkertaisesti olla läsnä toisille. Ihmiset eivä enää tiedä, miten sellaisissa tilanteissa ollaan. Hän on haudannut kaksi omaa lastaan, molemmat suhteellisen nuorena. Silti hän kokee kuoleman luonnollisena asiana, joka ei pelota. Hautajaiset järjestettiin ennen omin voimin, surusaattoon osallistui koko kylä. Sen sijaan alamme miettiä, miten minun pitää käyttäytyä, jotta käyttäydyn oikein, Pajari sanoo. 3.11. Viisitoista vuotta hän hoiti pienen seurakunnan käytännön asioita, järjesteli jumalanpalveluksia, häitä, ristiäisiä ja muita. – Nykyihminen ei osaa pysähtyä ja vain kuunnella. – Ei sitä kuolemaa osaa edes ajatella. Moni stressaa, osaako surra oikein. Mitä sanotaan ihmiselle, joka puhuu omasta lähestyvästä kuolemastaan. Entä sellaiselle, joka suree kuollutta äitiään tai lastaan. – Silloin haudat kaivettiin käsipelillä. Se vain kuuluu elämään. Ja tietenkin myös hautajaisia. Myös surusta on tullut suorituskeskeistä. Sen edessä kaikki ovat tasa-arvoisia, sanoo suntio Tauno Sutinen.. miKsi kävi näin. Sitten kirkossa avautui seurakuntamestarin virka. Tämä on minun työtäni, jota olen tehnyt jo kolmekymmentä vuotta. – Silloin aina itsekin miettii, mitä kaikkea lapsella jäi näkemättä ja kokematta: kokonainen elämä. Tässä työssä sen näkee, että olipa rikas tai köyhä, kuoleman edessä kaikki ovat samanarvoisia. Lasten hautajaiset tuovat Sutisen mieleen myös kipeitä muistoja. – Läheisensä menettäneestä voi tuntua väärältä, että hän heti kuoleman jälkeen alkaa miettiä konkreettisia hautajaisjärjestelyjä eikä vain istu suremassa. Sitä sureva kaipaisi eniten. Silloin, kun ei ole hautajaisia, Sutinen tekee hautausmaan krematoriossa tuhkauksia. – Jokaisen meidän kohdalle se aikanaan tulee. Nuorena miehenä hän kävi maatalousalan koulun, mutta 1970-luvun Suomessa sen alan työt hävisivät kovaa vauhtia. Ennen hän kaivoi hautojakin, mutta sitä hän ei tee enää
Suomen Valtteri Bottas taistelee vielä MM-hopeasijasta, kun jäljellä on kaksi F1-osakilpailua. Islantilaiset äänestivät lauantaina jo toisen kerran vuoden kuluessa uudesta parlamentista. Islannin pääministeri Bjarni Benediktsson tuuletteli Reykjavikissa puolueensa voittoa maan parlamenttivaaleissa. Voitto Pääministerille. 16 3.11.2017 Maailman kuvat Pakoon Belgiaan. Mediatietojen mukaan se sai Trumpin kihisemään kiukusta. Koonnut: samuli vänttilä Nicholas Kamm / AFP Photo / Lehtikuva. Hamiltonin ohella neljään tai viiteen mestaruuteen on yltänyt vain kolme kuljettajaa. mestareiden sarjaan. Asianajajan mukaan Puigdemont ei ole Belgiassa hakeakseen turvapaikkaa, vaan valmistelemassa oikeudellista vastaustaan Espanjan syytöksiin. syytteet julki. Samana päivänä julkaistiin syytteet Venäjä-kytköksistä kolmelle Trumpin presidentinvaalikampanjassa mukana olleelle. Michael Schumaherilla mestaruuksia on seitsemän. Donald ja Melania Trump vastaanottivat lasten halloween-tervehdyksiä Valkoisen talon pihalla Washingtonissa. Edelliset parlamenttivaalit olivat viime vuoden lokakuussa. Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont siirtyi Belgiaan sen jälkeen, kun Espanjan valtakunnansyyttäjä kertoi nostavansa syytteitä Katalonian itsenäistymisjulistuksesta Puigdemontia vastaan. Britti Lewis Hamilton pääsi shampanjasuihkun keskelle, kun Formula 1 -maailmanmestaruus ratkesi hänelle jo neljännen kerran. Niiden jälkeen muodostettu Benediktssonin hallitus kaatui syyskuussa luottamuspulaan
Etelä-Afrikassa yksityisten turvallisuusyritysten määrä on maailman kärkiluokkaa, ja niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on suurempi kuin maan poliisivoimilla. Turvallisuutta on vaikea olla ajattelematta, vaikka mitään ei tapahtuisikaan, kun näkee taloja ympäröivät muurit ja sähköaidat sekä kaduilla partioivat poliisit ja turvallisuusyritykset. Valtaosalla ei ole varaa minkäänlaisiin turvallisuuspalveluihin. Tasaarvoisen yhteiskunnan luominen vaatii tahtoa ja toimia yhteenkuuluvuuden luomiseen, toisten kohtaamiseen ja raja-aitojen purkamiseen. Apartheidin aikana pääsy alueille kiellettiin rodun varjolla, nyt se tapahtuu taloudellisin ehdoin – joskin rotuerottelusta hyötyneet valkoihoiset ovat edelleen etuoikeutetuimmassa asemassa. Valtaosa rikoksista tapahtuu juuri heidän asuinalueillaan. Eteläafrikkalaiset käyttävät vuosittain 45 miljardia randia yksityisiin turvallisuuspalveluihin. Yksi turvattomuuden vakavimmista seurauksista on se , että se rapauttaa yhteiskunnan sosiaalista koheesiota eli yhteenkuuluvuutta. Sama väkivallan normalisointi näkyy myös suhtautumisessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Turvallisuuspalvelut, vartijat ja aidatut yhteisöt voivat tuoda joillekin etuoikeutetuille turvallisuuden tunteen, mutta samalla ne pitävät rikkaat ja köyhät eristyksissä toisistaan ja ylläpitävät eriarvoista yhteiskuntaa. Kapkaupungin esikaupunkialueiden kasvaneen jengiväkivallan johdosta hallitus esitti hiljattain, että myös armeijan tulisi olla läsnä vaarallisimmilla alueilla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että monet poliitikot ovat syytettyinä seksuaalirikoksista. Olen havainnut saman omassakin lähipiirissäni: kun jotain ikävää tapahtuu lähellä, sitä kauhistellaan, mutta samalla sen todetaan olevan osa tämän yhteiskunnan realiteetteja. 2017 17 EtElä-AfrikkA tunnetaan vaarallisena maana, jossa monet murehtivat rikollisuutta: murtovarkauksien ja autokaappausten todennäköisyyttä, murhia ja raiskauksia. Etelä-Afrikka on yhä kaukana kaikille turvallisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Turvallisuus on valitettavasti päivittäinen teema niin arjessa kuin mediassa, vaikka pitkällä aikavälillä rikollisuustilastot ovat kääntyneetkin hienoiseen laskuun. Kun rikollisuutta päivitellään, usein kuitenkin unohtuu sen inhimillinen puoli ja perimmäiset syyt, kuten sosiaalinen syrjäytyminen, kasvava eriarvoisuus, heikko koulutusjärjestelmä, työttömyys ja köyhyys. Heillä ei ole luottamusta poliisiin eikä mahdollisuutta valita turvallisempaa asuinaluetta. Sen kitkeminen Etelä-Afrikassa on haasteellista, eikä itse ongelmaa tai sen laajuutta aina edes tunnusteta. Keskija korkeatuloiset asukkaat panostavat naapurustojensa turvallisuuteen joskus niin paljon, ettei tavallinen ohikulkija pääse enää liikkumaan alueilla, jotka olivat ennen julkisia. Korkeat aidat ja jatkuva valppaus osoittavat paitsi eteläafrikkalaisten luottamuspulaa toisiinsa, myös väkivallan normalisointia, josta monet asiantuntijat ovat varoittaneet. VAikkA turvallisuus on koko maan huoli, on se samalla vahvasti linkittynyt yhteiskuntaluokkaan. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Elämä turvallisuuskuplassa A FRIKAN A IKA. 3.11
18 3.11.2017 Henkilö Luottosentteri Perustuslain tulkinnan pitää seurata myös aikaa, Tapani Tölli muistuttaa.
Töllin mielestä politiikassa avainsana on luottamus.. Tölli sanoo olevansa huolissaan siitä, että kouluissa opetetaan entistä vähemmän historiaa. nEljännEssä eduskunnassaan istuva tyrnäväläisedus taja myöntää itse nauttineensa politiikassa siitä, että on voinut vaikuttaa joihinkin asioihin. Töllin mielestä tikun nokkaan nostetaan jatkuvasti pinnallisia pikkuasioita. – Aina sitä ei voi sanoa julkisuuteen, monesti sen tietää itse, että on pystynyt vaikuttamaan. 3.11. Sillä miten asiat ovat, ei näytä Töllin mukaan enää ole van niin suurta merkitystä kuin sillä, miten niiden halu taan näyttää olevan. Syynä on sote, josta on jäl leen otettu kipakasti yhteen keskustan ja kokoomuk sen kesken. 2017 19 TeksTi: Pekka Pohjolainen kuvaT: jari laukkanen Tapani Tölli rakentaa yhteisymmärrystä yli puoluerajojen. Nämä julkisuuteen tulevat irtopisteiden keräilyt ovat eri asioita. – Ja sitten tulee hyvin herkästi niitä kohuotsikoita, hän napauttaa. Keskustan kokenut kansanedustaja Tapani Tölli on tapansa mukaan itse rauhallisuus, mutta julkisuudessa politiikasta ja eduskunnasta annettu kuva harmittaa. Hän on huolissaan nykytoimit tajista, joilla on yhä useammin erittäin ohuet yleistiedot ja jotka eivät välttämättä hahmota, miten eduskunta ja koko yhteiskunta toimii. Pikkukohuihin keskittyvä uutisoin ti vaikuttaa hänen mielestään ihmisten tietoisuuteen ko ko yhteiskunnasta. – On vaara, että meille tulee historiaton sukupolvi, jo ka on entistä pinnallisempi eikä hahmota miten asioihin vaikutetaan, hän pohtii. Eduskuntatalon kuppilassa on ilmassa vienoa poliit tisen kahakan tuoksua
Mutta perustuslakivaliokunnan porukka voi sanoa omalle ryhmälleen, että tätä mieltä ollaan. – Eli ei tullut poliittista painetta keskustan taholta siihen. Tölli muistuttaa, että laillisuutta valvova tiedusteluvaltuutettu saa laajat valtuudet ja verkkotiedustelulle tarvitaan aina tuomioistuimen lupa. Tölli myöntää, että perustuslain tulkinnan pitää seurata myös aikaa. Kun lupaa anotaan, on määriteltävä selkeästi, mikä kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaa. Töllin mukaan perustuslakivaliokunta ei ole asiantuntijoidensa vietävissä, vaikka lausuntojen pitää perustua myös niihin. Tavallisen kansalaisen ei Töllin mielestä tarvitse olla huolissaan tietosuojastaan tiedustelulain vuoksi. Jos perustuslakia muutetaan kiireellisesti, se on perusteltava hyvin vahvasti. – Tavallaan nytkin on. 20 3.11.2017 Ennen kuin kysyt toiselta, voiko häneen luottaa, sinun on kysyttävä itseltäsi, voiko tuo toinen luottaa sinuun. – Pikemminkin tavallisen kansalaisen näkökulmasta voisi olla huolissaan siitä, jos meidän viranomaisillamme ei ole riittäviä valtuuksia turvallisuustilanteemme hahmottamiseen. Töllin mielestä malli olisi huononnus nykykäytäntöön jo siksi, että tulkinta olisi jälkikäteistä.. Jos tulkinta jostakin asiasta muuttuu, se pitää kuitenkin pystyä aina perustelemaan. On tilanteita, joissa enemmistö asiantuntijoista on ollut hieman eri mieltä kuin valiokunta, eikä tulkinta välttämättä aina mene tiukimman esitetyn tulkinnan mukaan. Ryhmässä on tarkoitus saada aikaan konsensus, jolla perustuslain muutoksen vaatima tiedustelulakien kokonaisuus voidaan viedä läpi – vieläpä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä. Toiminta ei saa olla poliittisille suhdanteille altis. Tällä hetkellä Tölli johtaa kiistellyn tiedustelulain parlamentaarista seurantaryhmää. Eduskuntaan perustetaan myös uusi tiedusteluvaliokunta, jolla on laajat valtuudet ja vahva salassapitovelvollisuus. Mutta luoko se eduskuntaan kahden kastin kansanedustajia, tavallisia ja valtiosalaisuuksiin vihittyjä. Tölli on kuulunut jo useamman keskustalaisen pääministerin luottopelaajiin, sillä hänellä on tunnustusta saanut taito rakentaa luottamusta yli puoluerajojen. TiedusTelulailla joudutaan puuttumaan jossain määrin luottamuksellisen viestin salaisuuteen. TiedusTelulain perustuslaillisuus tulee Töllin pohdittavaksi myös perustuslakivaliokunnassa, jonka varapuheenjohtaja hän on. – Ja näitä perusteluita ei ole vielä kirjattu ja analysoitu. Tietoliikennetiedustelu on aina tarkoin rajattua ja kohdennettua esimerkiksi terrorististen tekojen estämiseksi. Ja perustuslakivaliokunta onkin sellainen, jota eduskuntaryhmien ei pidä evästää. Soten yhteydessä on jälleen keskusteltu perustuslakivaliokunnan roolista. Tölli pitää tärkeänä, että sote-lausunnon yhteydessä oman puolueen ministerit eivät missään vaiheessa yrittäneet vaikuttaa sen sisältöön. Ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta tietävät asioita, joita eivät välttämättä muut tiedä, Tölli muistuttaa. – Ennen kuin kysyt toiselta, voiko häneen luottaa, sinun on kysyttävä itseltäsi, voiko tuo toinen luottaa sinuun, hän havainnollistaa. Töllin mukaan uudistusta on valmisteltu rakentavassa hengessä, ja se on edennyt kohtuullisen hyvin. Aika ajoin on ehdotettu perustuslakivaliokunnan korvaamista tuomioistuimella
Töllin mielestä satavuotiaassa Suomessa juhlimisen arvoista on erityisesti nousu lyhyessä ajassa hyvinvointiyhteiskunnaksi. Silti keskusta on nytkin suurin puolue, eikä ole häviämässä minnekään. Eduskunta ja Suomi valmistautuvat parhaillaan juhlavuotensa loppuhuipennukseen. Kannatus ei kuitenkaan nouse tempuilla vaan teoilla. 2017 21 – Laki olisi jo voimassa ja tuomioistuin arvioisi. Mutta se, että annetaan kuva ahneesta sukulaisten suosijasta, on väärä kuva. Tölli muistuttaa, että kun keskiolut vuonna 1969 tuli kauppoihin, arvioitiin, että ihmisten alkoholikäyttäytyminen tervehtyy. Sosiaalidemokraattien Väinö Leskinen otti 1950-luvun alussa tavoitteekseen Maalaisliiton murskaamisen. Töllin mielestä tiedustelulaki ei luo kahden kastin kansanedustajia: jo nyt ulkoasiainja puolustusvaliokunnat tietävät asioita, joita muut eivät tiedä.. – Meidän yhteiskuntajärjestelmämme säilyi koskemattomana. On kuitenkin syytä muistaa myös, mitä samalla saavutettiin. – En tiedä sosiaalija terveysalan asiantuntijoita, jotka olisivat sitä mieltä, että tämä olisi hyvä, vaan päinvastoin. – Me olemme joskus hirveän hyväntahtoisia, emme pidä puoliamme. Töllin mukaan tuomioistuimessa istuisivat todennäköisesti samat ”profeetat” asiantuntijoina tekemässä päätöksiä keskenään. Tölli korostaa veteraanisukupolven työtä ja merkittävää perintöä. Oikeuslaitoksemme, sosiaaliturvajärjestelmämme, päätöksentekojärjestelmämme ja parlamentarismimme säilyivät, ja se on iso asia. Töllin mukaan pääministeri Juha Sipilä on joutunut ajojahdin kohteeksi, eikä hänen kohtelunsa julkisuudessa ole ollut kohtuullista. Tölli uskoo keskustan nousuun ja muistuttaa, että puolueen kuolemaa on ennustettu 60 vuotta. Ja sitä muissakin maissa jopa ihaillaan. – Ja vaikka mitä tilastoja ja tutkimuksia katsoo, niin kaksi asiaa vaikuttaa kulutukseen: saatavuus ja hinta. Töllin mukaan esimerkiksi Itävallassa tuomarien valintaan vaikuttavat parlamenttiryhmät, mikä ei välttämättä ole aivan hygieenistä. – Meitä ei kasvatettu katkeruuteen vaan työn tekemiseen ja tulevaisuudenuskoon, hän summaa. Töllin mukaan puolueen ennustettiin jäävän maalle ja kuolevan sinne. Suuri osa ihmisistä myös muistaa sen, mitä sodassa tapahtui ja miten Suomen itsenäisyys säilytettiin. töllin mielestä keskustan ongelmissa on pitkälti kyse mielikuvista. Tölliä tapa, jolla prosessia on viety eteenpäin, on turhauttanut. 3.11. Niiden kanssa on tultava ulos ja näyttävä. EnnEn tiEdustElulakia eduskunta joutuu päättämään uudesta alkoholilaista. Kuuma peruna on, tuodaanko ruokakauppoihin nykyistä väkevämpiä juomia vai ei. – Se on sitten toinen juttu, miten johonkin tilanteeseen on reagoitu, onko menty oikein vai väärin ja olisiko pitänyt tehdä toisin. – Nyt tässä on parlamentti mukana, ja lainsäädäntövaiheessa laki muokataan perustuslain mukaiseksi. Jos meillä on joku tavoite ja saamme siitä puolet, olemme pettyneitä. Sotasukupolven lapsena Tölli tietää, mistä saamme olla kiitollisia. Jos kokoomuksella on joku tavoite ja he saavat siitä neljäsosan, he ovat hirveän tyytyväisiä, että nyt meni hyvin. Se on täysin väärä kuva, Tölli painottaa. Myöhemmin asiantuntijalausunnoissa kuitenkin yllätyttiin alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta
22 3.11.2017 TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä, sAjos Reportaasi S a j o s kokoaa kaikki yhteen
Kuka on oikea saamelainen. 2017 23 Saamelaiskulttuurin keskuksen ovet ovat avoinna kaikille. 3.11. Saamelaisten perinteinen asuinalue. Toisten mielestä keskustelu ja oikeusprosessit saamelaisuuden rajoista ovat ajanhukkaa, kun ennemmin pitäisi pohtia alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin tulevaisuutta. Ristiriitoja sen sijaan lymyää Saamen kansan sisällä ja ulkorajoilla
Moderni, Janne Laukan ja Halo-arkkitehtien suunnittelema rakennus on paitsi saamelaiskäräjien kokoontumispaikka myös koulutus-, kongressija kulttuurikeskus. Kaarevat seinät kätkevät sisäänsä saamelaisarkiston, Ylen saamenkielisen toimituksen, Sàmisoster-yhdistyksen, kirjaston sekä taatusti aitoja saamenkäsitöitä myyvän Duodji shopin. Saamelaiskäräjien sisälläkin kuohuu kiistoja eri ryhmien välillä. Kulttuurielämä Inarissa on noussut uuteen lentoon Sajoksen myötä. Ennen Sajoksen valmistumista saamelaiskäräjät kokoontui useissa eri paikoissa. Toisaalta korkeimman hallinto-oikeuden linjaa on moitittu epäloogiseksi. Korkein hallinto-oikeus on ottanut asiaan saamelaiskäräjiä laveamman tulkinnan, mikä on aiheuttanut närää käräjillä. Sen mukaan saamelaisstatuksen voi saada kolmella eri perusteella. Rahoitukseen osallistuivat Suomen valtio, Lapin liitto ja suurimmalla siivulla Euroopan unioni. Jotakin keskustelun kärjistymisestä kertonee sekin, että Suomenmaan oli varsin vaikeaa saada haastateltavia tähän juttuun. Viimeksi mainitusta on käyty kovaakin kaplakkaa, ja asiaa on selvitelty useaan otteeseen korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Kolmanneksi saamelainen voi olla hän, jonka vanhemmista ainakin yksi on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien tai sen edeltäjän saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa. SaamelaiSuuden määritelmä on kirjoitettu saamelaiskäräjälakiin. Talo tarjoaa hienot puitteet myös konserteille, festivaaleille ja elokuvailloille. Hänen mukaansa esimerkiksi kauppa ja kirjasto madaltavat kynnystä astua sisään. Ulkopuolisesta hieman kummallisilta vaikuttavien ristiriitojen takana Sajoksen Duodji shopissa myydään aitoja saamen käsitöitä. Sajos otettiin käyttöön vuonna 2012. Toiseksi laki pitää saamelaisena sellaisen henkilön jälkeläistä, joka on merkitty lappalaiseksi maa-, veronkantotai henkikirjaan. Eräs kysytyistä kieltäytyi suoraan toteamalla, että lausuntojen antaminen tulenaroista teemoista johtaisi hankaluuksiin. Puhuttuja saamen kieliä on kolme; koltaninarinja pohjoissaamen kielet. Keminsaamelaisille eli metsälappalaisille taas ei ole myönnetty saamelaisstatusta ollenkaan. Ensinnäkin saamelainen on se, joka itse, tai jonka vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. 24 3.11.2017 keskus Sajos kohoaa komeana Juutuanjoen rannalla Inarissa. Näin muun muassa tammikuun lopussa julkaistussa, valtioneuvoston tilaamassa saamelaisten oikeuksien toteutumista koskeneessa selvityksessä. – Täällä ovat kaikki yhdessä, Sajoksen markkinointipäällikkö Katariina Guttorm toteaa. – Tämä ei ole vain saamelaisten paikka, vaan kaikkien yhteinen kokoontumispaikka, Guttorm korostaa. Harva etelämpänä elävä tietää ryhmien eroista saati skismoista, jotka tiivistyvät siihen, kuka on oikea saamelainen, kuka saa käyttää saamenpukua ja ennen kaikkea, kuka on äänioikeutettu saamelaiskäräjävaaleissa. Saamelaisia on Suomessa noin kymmenen tuhatta, saamenkieliä puhuvia taas 2 000–3 000. Katariina Guttorm esittelee sateenkaariaiheista käsilaukkua.. SaamelaiSet ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa, jonka kotiseutualueeseen kuuluvat virallisesti Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnasta Lapin palkisen alue
Maijala huomauttaa, että Ruotsissa ja Norjassa saamelaisalueen raja kulkee huomattavasti etelämpänä kuin Suomessa. Maijalan edesmennyt isä muistutti aina suvun lappalaisuudesta, mutta kun kansanedustaja haki saamelaiskäräjäluetteloon, hän joutui naurunalaiseksi. Nyt pelätään, että sivusta tulee väkeä, joka käyttää hyväkseen heidän uhrauksiaan, Maijala toteaa. saamelaisKäräjien jäsen Janne Saijets puolestaan katsoo, että kiistojen Saamelaiset pelkäävät, että he menettävät oikeutensa. He ovat tehneet valtavasti töitä kulttuurinsa pelastamiseksi. Minusta molemmilla on oikeus kuulua tähän kansaan. Metsälappalaiset eivät Maijalan mukaan ole hakemassa itselleen hyötyjä, vaan haluavat saada hyväksynnän taustalleen. Sen, että he ovat olleet samassa asemassa kuin pohjoisemman Suomen saamelaiset. Viime kesänä metsälappalaiset kokoontuivat 450 hengen voimin kulttuuripäiville. Viime vuonna hän julkaisi asiasta kirjankin. Saamelainen kulttuuri on vaikeassa tilanteessa ylipäätään. Kieli jo lähes menetettiin. – Mieheni äiti kuitenkin kielsi käyttämästä pakanoiden kieltä. Tämä riitely ei ole kenenkään etu, Maijala päättää. Kansanedustaja toivoo kuitenkin, että muut saamelaiset näkisivät metsälappalaisten huonon kohtelun. Moni on ollut yhteydessä ja pyytänyt: jatka, auta meitä. – Kun kerran olen ihmisiä edustamassa ja tällainen selkeä vääryys on olemassa, koen, että minun on vietävä asiaa eteenpäin. – Saamelaiset pelkäävät, että he menettävät oikeutensa. Toisaalta hän sai valtavasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka kertoivat omista juuristaan, aitoissa säilytetyistä lappalaispuvuista ja perheiden vaietusta perinteestä. Tämä trauma selittää paljon. Ilmapiiri Suomessa oli niin negatiivinen, että saamelaistausta pyrittiin kaikin tavoin piilottamaan ja varmistamaan siten lapsille parempi tulevaisuus. Sodanjälkeisenä aikana aina 1970-luvulle saakka saamelaiset yritettiin pakkosuomalaistaa. – Asiat ovat tärkeitä ja herkkiä. Aiemmin lappalaisalueeseen ovat lukeutuneet myös Kittilä, Sodankylä, Posio ja Kuusamo. Saamenkielet lähes hävitettiin ja esimerkiksi keminsaamen kieli kuoli. Maijala itse asuu talossa, jossa hänen miehensä isoäiti puhui keminsaamen kieltä vielä lapsenlapsilleenkin. Saamelaiskäräjät kokoontuvat Solju-salissa, jonka seinällä on Outi Pieskin perinteisestä riskukorusta innoituksensa saanut taideteos. Hän uskoo, että tulevaisuudessa keminlappalaiset koetaan saamelaisuudessa vahvuudeksi. – Tuntuu kummalta, että kaupungeissa elävät citysaamelaiset pitävät itseään parempina kuin me, jotka elämme poronhoidon ja muun saamelaiskulttuurin keskellä. Pelko oman kulttuurin heikkenemisestä on niin suuri, että helposti reagoidaan kiihkeästi, hyökätään ja lukkiudutaan puolustusasemiin, Sajoksen Guttorm arvioi. Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) on metsälappalaisten jälkeläinen ja tekee aktiivisesti työtä tämän ryhmän saamelaisstatuksen hyväksymiseksi. Kohtaamastaan vastustuksesta huolimatta Maijala haluaa pitää asiaa esillä. 2017 25 on oletettavasti ainakin synkähkö lähihistoria. Kieli jo lähes menetettiin. Valtaväestö teki saamelaisesta taustasta häpeän, joka piti piilottaa. 3.11. Vanhemmat ihmiset hyväksyvätkin hänen mukaansa keminlappalaiset osaksi alkuperäisväestöä, nuorille aktivisteille asia on vaikeampi pala purtavaksi. Eeva-Maria Maijala tekee aktiivisesti työtä metsälappalaisten jälkeläisten saamelaisstatuksen hyväksymiseksi.. Tästä näkökulmasta rajaavaa saamelaisuuden tulkintaa voi ymmärtää. Hän tiivistää kiistelyn saamelaisstatuksesta yhteen sanaan: tiedonpuute. – Meillä kotiseutualueen raja on vedetty keinotekoisesti koskemaan vain aivan pohjoisia alueita
Vahvoille saamelaisnaisille ja -miehille riittää työtä edelleen. Mutta jos listalle pääsee kuka vain, rikotaan saamelaisen määritelmä ja sitä myötä koko itsehallinto joutuu valtaväestön hyvän tahdon varaan. Sittemmin häntä on käynyt pelottamaan, että se johtaa saamelaisten lopulliseen nöyryyttämiseen. – Jos työ tehdään kunnolla, se olisi juuri se, mitä tarvitaan. saamelaiskäräjien istuntosalissa, Soljussa, on erikoinen tunnelma. Pääministeri Juha Sipilän mukaan tämä sopii hyvin Suomen juhlavuoden Yhdessä-teemaan. – Saamelaisia ei kuunnella. Vuonna 2015 nelivuotiskaudeksi valittuja saamelaiskäräjiä johtava presidentti Tiina Sanila-Aikio on ensimmäinen nainen tässä virassa. Pyöreän pöydän ympärillä kokoontuvat säännöllisesti 21 saamelaiskäräjien edustajaa. – Huonosti perustellut ja liian puolueelliset aikeet eivät vie asioita eteenpäin kokonaisuutena. Eduskuntaan pyydetään asiantuntijoiksi asioissa, jotka eivät ole niin tärkeitä. – Ristiriidat vievät katseen pois kehittämisen arvoisista ajatuksista. 26 3.11.2017 takana ovat väärinkäsitykset ja virheellisen tiedon levittäminen. – Muutamien peräpohjalaista kulttuuritaustaa olevien lappalaisten jälkeläisten hyväksyminen vaaliluetteloon ei vielä aiheuttaisi suurta vahinkoa. – Vaikkei yhteistä näkemystä kaikista asioista löytyisikään, on eri tahojen voitava keskustella ja kuulla toistensa mielipiteitä, hän totesi. Hän epäilee, että statuksettomina saamelaisina politikoivien tavoitteena on murentaa saamelaisten itsehallinto ja päästä osalliseksi saamelaisten maaja vesioikeuksista. Keskitalo huomauttaa, että nykyisenkaltaisessa konfliktoituneessa tilanteessa on vaikea saada asioita etenemään. – Siitä jäi vähän vahingossa pois vuosilukurajaus. Ongelma hän pitääkin lain turhan väljää saamelaismääritelmää. Maijala edellytti tietoa seuranneessa kannanotossaan, että kaikkien saamelaisasioiden osapuolten on voitava osallistua prosessiin. Saamelaiskäräjien vaaliluettelossa ovat hänen mielestään kaikki ne, joiden suvussa on puhuttu saamea tai jotka on vähäisemmässäkään määrin tunnistettu saamelaisiksi. Saijets innostui aluksi sovintokomission ajatuksesta. Saamelaismääritelmä menettää hänen mukaansa merkityksensä, ellei siinä ole mitään rajausta. Ulkopuolelle jääneet taas ovat siellä syystä. Sen sijaan esimerkiksi Tenon sopimusta tehtäessä saamelaisten mielipidettä ei kysytty, Guttorm toteaa. Norjassa on oma saamelaisministerikin, hän vertaa. Esimerkiksi kaivostoiminta vaikuttaa ratkaisevasti poroja kalatalouteen. Pari viikkoa sitten hallitus tiedotti saamelaisasioita koskevan sovintoprosessin käynnistämisestä. Saamelaiset tarvitsisivatkin hänen mielestään oman kansanedustajan. Alkuperäiskansojen maaja vesioikeuksia koskeva ILO 169 -sopimus on Suomessa edelleen ratifioimatta vuosikausien jappasun jälkeen. Jos taas lähdetään liikkeelle muusta kuin totuudesta, lopputulos ei johda hyvään. Keskitalo uskookin, että Suomessa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon haluavia olisi enintään 500–700. Saijets toteaa saamelaisiin kohdistuvan edelleen paljon lainsäädännön kautta tulevaa rakenteellista sor. Luonnonmateriaalit, hillitty väritys ja pehmeä valo luovat seesteistä arvokkuutta. Silti Saijetsin epäilemää ongelmaa ei ole tullut. saamelaisten vaikea tilanne on nähty myös valtiovallan huipulla. Erityisesti esiin nostetaan saamen kielen ja kulttuurin menetys asuntolakoulukokemusten yhteydessä. Tietyn ajan jälkeen kaikki lappalaiset olivat saamelaisia, hän sanoo. Kun miehet ovat olleet porojen vuoksi tunturissa, naisten on pitänyt selviytyä kaikesta yksin. – Saamelaisuus on laaja asia määriteltäväksi ja käsitteenä politisoitunut. Katariina Guttorm kuvailee Sanila-Aikiota huippupresidentiksi, joka tuntee laajasti saamelaiskulttuuria ja osaa myös kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä. – Norjassa on katsottu, että saamelaisten määrän kasvu lisää yleisiä toimintaresursseja saamelaisten elimiin ja organisaatioihin. Hänen mukaansa saamelaiskulttuurissa nainen on perinteisesti ollut vahva. Keskitalo perääkin eri osapuolilta hyviä perusteluja tavoitteilleen ja muutostarpeilleen. Helsingin yliopiston dosentti, Saamelaisen korkeakoulun opettajankoulutuksen apulaisprofessori Pigga Keskitalo kertoo, että Norjassa saamelaiskäräjien äänioikeutetuiksi ovat päässeet kaikki halukkaat. Vaarana on, että keskustelu polarisoituu. Keskitalon mielestä kenenkään identiteettiä ei pitäisi määrittää poissulkevasti. Alkuperäiskansan oikeudet eivät vielä läheskään toteudu, mikä käy ilmi myös edellä mainitusta valtioneuvoston tilaamasta selvityksestä. Saamelaisten mahdollisuudet vaikuttaa heidän asuinalueitaan koskeviin päätöksiin ovat nekin rajalliset
Nuoret lähtevät koulutuksen ja töiden perään, vanhukset ja naimattomat pojat jäävät. ILO-sopimuksen edistymättömyydessä taas on Saijetsin mielestä kyse ainoastaan tahdon puuttumisesta. Metsähallitus pystyisi toteuttamaan sopimuksen lähes kokonaan omilla päätöksillään. dosentti Keskitalon mielestä saamelaiskulttuurin ja kielen tulevaisuuden kannalta keskeinen tekijä on poismuutto kotiseutualueelta. Saamelaisten kielija muut oikeudet toteutuvat sen vuoksi vaihtelevasti. – Tämä rakennus palveluineen voi olla yksi tapa rakentaa siltaa, hän pohtii. n Nuoret lähtevät koulutuksen ja töiden perään, vanhukset ja naimattomat pojat jäävät. toa vaikka varsinaista diskriminaatiota ei olekaan. Jotkut piirteet mietityttävät, hymyilyttävätkin. Koulutus on keskeisin tekijä. Matkan päästä omaa kulttuuria tulee katsoneeksi hieman eri näkökulmasta. Esimerkiksi saamelaisten perinteisillä elinkeinoilla ei ole mitään suojaa, mikä tuli näkyviin Tenon sopimuksen yhteydessäkin. Päällimmäisenä on halu tehdä työtä oman kansan hyväksi. Keskitalo korostaa, että kielen elvytys ja saamelaisten aseman muu kehittäminen ovat kulttuurin vahvistamisen kannalta yhtä tärkeitä, toisiaan ruokkivia asioita. Guttorm itse palasi kotiseudulleen parinkymmenen Etelä-Suomessa vietetyn vuoden jälkeen. Päteviä työntekijöitä on monin paikoin vaikea saada kouluihin ja päiväkoteihin. – Tämä on koko ajan ollut kotini. Joulu Kipeä ja kaunis kaipuu joutuu punasukat nallemyssyt & herkut Tuusulanjärv en kulta-aika Tunnelmaa metsätilalla ASUMINEN • RUOKA • PERHE • TERVEYS • PUUTARHA • KÄSITYÖT • LUONTO • ELÄMÄÄ MAALLA 12 • 2013 J O U L U K U U 12 • 2013 J O U L U K U U Katariina Guttorm palasi kotiseudulleen asuttuaan vuosia etelässä.. – Jokaisessa kylässä pitäisi olla kaikenikäisiä ihmisiä. – Se ei vie kenenkään oikeuksia, ainoastaan vahvistaa saamelaisten maaoikeuksia. Keskitalo toivookin, että kotiseutualueelle saataisiin lisää toisen asteen koulutusta, jotta nuoret eivät joutuisi jättämään kotejaan niin varhain. Saamelaiskulttuurin toimintaedellytyksiä on kyettävä kehittämään ja vahvistamaan sekä saamelaisalueella että sen ulkopuolella. Kierros Sajoksella päättyy Saamelaiskäräjien julkaisemien kirjojen näyttelytilaan. Muuttoliike kuormittaa tätä. Saamelaisten tulevaisuuden hän näkee valoisana niin kauan kuin taloissa ja kouluissa on saamenkielisiä lapsia. Guttorm myöntää, että ristiriitoja on paitsi saamelaisten kesken, myös saamelaisten ja valtaväestön välillä. Täällä tiedän, mihin kuulun
Yksi linja-autovuoro vuorokaudessa on kuin 1950-luvulta. 28 3.11.2017 Halu tehdä Utsjoesta kuntalaisille mahdollisimman hyvä paikka elää vei Raimo Hekkasen kuntapolitiikkaan. Kuntapolitiikka
Kemissä syntynyt erikoissairaanhoitaja ja moniin terapioihin erikoistunut Hekkanen on toiminut pitkään Norjassa alan erilaisissa tehtävissä. 2017 29 Sote pakottaa miettimään uutta suuntaa KesKustan kuntavaikuttaja Raimo Hekkanen ei halua tuudittautua sote-uudistuksessa siihen, että Utsjoen kunnan asiat vain menevät omalla painollaan eteenpäin. TeksTi ja kuva: MaariT siMoska. – Ja pitää muistaa, että kunta on sijoittanut aika paljon rahaa kehittääkseen Slow down in Sami Village -imagoa viime vuosina. Miksi emme voisi erikoistua laadukkaiseen saamelaiseen terveydenhuoltoon. Mistä asiakkaat saadaan tilalle, itsekin matkailuyrittäjänä Nuorgamissa toimiva Raimo Hekkanen miettii. Jos yksityisen toimijan kymmenien miljoonien hanke kirkonkylälle toteutuu, sen jälkeen saamme sanoa slow down -ajatukselle hyvästit. Yksi linja-autovuoro vuorokaudessa on kuin 1950-luvulta, Hekkanen puuskahtaa. Hän tuli Utsjoelle vuonna 1995 perustamaan mielenterveystoimistoa ja löysi samalla elämänkumppaninsa Nuorgamista. – Tiet ovat hyvässä kunnossa, mutta kulkijat puuttuvat. Nyt tehdään hätiköityjä ratkaisua esimerkiksi massamatkailusta, vaikka kunnan matkailu on perinteisesti rakentunut saamelaisuutta kunnioittavaan ja yksilölliseen matkailutuotteeseen. Tällä hetkellä hän on valtuutettu ja elinvoimalautakunnan puheenjohtaja, mutta takana on myös vuoden pesti kunnanjohtajana. – Mitä palveluja meiltä puuttuu. Kulkuyhteydet eri kylille pitäisi saada nykyistä paremmiksi. Tähän meillä kaikki eivät ole osanneet varautua, sillä aiemmin turisteja on aina tullut riittävästi. HeKKasen mielestä matkailu on tulevaisuudessa entistä tärkempi elinkeino Utsjoella. Hän luottaa siihen, että kuntapäättäjillä on riittävästi pitkäjänteisyyttä nähdä, mitä tämän päivän ratkaisut tarkoittavat muutaman vuosikymmenen kuluttua. Halu tehdä Utsjoesta kuntalaisille mahdollisimman hyvä paikka elää vei Hekkasen kuntapolitiikkaan. Tenon lohisopimus pudotti koko kunnan sen tosiasian eteen, että matkailijat eivät enää automaattisesti tule Utsjoelle. Terveyskeskus ja vuodenosasto säilyvät sote-uudistuksessakin. HeKKasen mielestä Utsjoen kunta ovat hieman jälkijunassa, sillä hänen mielestään lohisopimuksen vaikutuksia olisi pitänyt arvioida jo viime vuonna, kun tiedettiin, mitä todennäköisesti on luvassa. Tulevaisuudessa veroeuroja ei enää kilahda kunnan kassaan samalla tavalla kuin ennen, vaan kunnan on itse otettava suurempi vastuu tulevaisuudesta. – Moni tuli Tenolle kalastamaan vielä tänä kesänä ikään kuin viimeistä kertaa, mutta ensi kesänä kohteena on jokin toinen paikka. Jos saavutettavuus olisi parempi, veroeuroja tulisi myös kunnan kassaan aivan eri tavalla kuin nyt. 3.11. – Kalaturisteja palvelevien yritysten liikevaihto on pudonnut arviolta 75 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Utsjoki voisi erikoistua laadukkaiseen saamelaiseen terveydenhuoltoon, sanoo kuntavaikuttaja Raimo Hekkanen. Elinvoimalautakunnan puheenjohtajana hän tietää, mistä puhuu. Kun lohituristit eivät saaneet kalastuslupia Tenolle, he menivät muualle. Jos nyt osalla matkailuyrityksistä liikevaihto on romahtanut, mitä se on ensi kesänä. Sehän toisi vanavedessä laadukkaat palvelut myös suomalaisille. – Erityisesti talvimatkailu kasvaa voimakkaasti, mutta kasvun pitää olla hallittua ja suunnattua. Tilanne on ajautunut kuntapäättäjien joukossa siihen, että Hekkasen mielestä kaikki eivät näe kokonaisuutta. Se on pakottanut yrittäjät ja kunnan miettimään, mitä sitten, jos lohituristeja ei tule
itsenäisyyttä kannattavilla Katalonian puolueilla on sama ongelma kuin Suomen sosiaalidemokraateilla sata vuotta sitten. Osallistuako vai eikö osallistua uusiin vaaleihin, jotka keskusvalta on määrännyt järjestettäväksi hajotettuaan ensin vanhan parlamentin. Väsymys ei kuitenkaan näkynyt enää kokouspaikalla, aatteen palolla korvaa näköjään helposti yhdet yöunet. Vanha taistolaiskaarti seisoo nyt paljolti Nato-jäsenyyden kannattajien rintamassa. aamulehdessä Maria Annala kuvailee, kuinka Yhdysvalloissa republikaanisenaattorit ovat lähteneet ristiretkelle presidentti Donald Trumpia vastaan. Sata vuotta sitten SDP yritti Suomessa sekä että -ratkaisua. Nuorena sitä jaksaa! KesKustanuorten ihka uusi puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen sai Twitterissä runsaita onnitteluja edeltäjiltään, mutta myös puolueen isokenkäisimmiltä puoluejohtaja Juha Sipilää myöten. Puoluetta on hoidettava. Apollon Tietäjät 30 3.11.2017 Kultaisella 70-luvulla taistolaiskommunistit tiesivät, kenen joukoissa seisoivat ja kenen lauluja lauloivat. SDP:n kaksoistaktiikka ei oikein toiminut. Bob Corker ja Jeff Flake eivät asetu enää ehdolle seuraavissa vaaleissa. Miksei muitakin. Ylistyksen kohde oli tietenkin itänaapurin kommunistinen puolue NKP. Poliittiset keskustelut jatkuvat aamuun saakka. Kellojen siirtelyn lopettamisesta tuntuu olevan Suomessa poliittinen yksimielisyys, mutta keskustanuorten liittokokouksessa osattiin kovasti arvostaa ylimääräistä tuntia yöunessa. Kun Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit, SDP päätti osallistua vaaleihin. Mutta vielä monta viikkoa uuden eduskunnan kokoontumisen jälkeenkin SDP lähti siitä, että uusi eduskunta oli laiton ja valta kuuluisi itse asiassa vanhalle, hajotetulle eduskunnalle. Keskustanuorilla on iso tehtävä k-liikkeessä. Flake luonnehtii Yhdysvaltain nykymenoa näin: – Piittaamatonta, röyhkeää ja kunniatonta käytöstä on alettu selittää hyväksyttäväksi ja rohkaista suorapuheisuutena, kun se tosiasiassa on vain piittaamatonta, röyhkeää ja kunniatonta. Velvoittavin evästys taisi tulla kymmenen vuotta puoluesihteerinä toimineelta konkarikansanedustaja Seppo Kääriäiseltä. Mahtaako senaattorin luonnehdinta sopia maailman muillekin kolkille. Niin että sillä lailla. Linjasta on keskusteltava. Ja siellä ovat myös RKP:n presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Nils Torvalds, sekä vuosi sitten Moskovan suurlähettilään pestiltä eläkkeelle jäänyt Hannu Himanen. Kyllä ei ole sitä puoluetta enää, ei edes Neuvostoliittoa. Siellä on rahamiesten kärkihahmoihin kuuluva Björn Wahlroos. Hän pelkäsi Ulkopolitiikka-lehdessä, että Suomen luottoluokitus saattaa laskea, ellemme liity Natoon turvaamaan Viron puolustusta. Laulajilla onkin toinen nuotti. Muut seurueen jäsenet olivat samaa mieltä. Siinä on kaikki! Taistolaisilla uusi nuotti TeksTi: PenTTi Manninen, TiMo laaninen, Pauliina Pohjala. He aikovat käyttää kautensa loppuajan (14 kuukautta) presidentin politiikan huonojen piirteiden ruoskimiseen. Yövaliokunta on tärkeä osa liittokokousviikonloppua. Aina suuremman syliin. tässä tilanteessa kesäja talviaika ei haittaa yhtään, eräs keskustanuori myönsi joensuulaisen hotellin aamupalalla. – Paikka on tärkeä ja vaikuttava. Katalaanit lienevät historiansa lukeneet, sillä itsenäisyyttä kannattavat puolueet ilmoittivat maanantaina osallistuvansa uusiin vaaleihin ilman ehtoja. – Se tunti meni yökerhossa, nuori mies huomautti
Väitteet siitä, että hallitus ei jotenkin ideologisista syistä olisi kiinnostunut harmaan talouden torjunnasta ja heikompiosaisten asemasta tai olisi sydämetön Suomesta apua hakeville turvapaikanhakijoille, leviävät. Usein toistellaan lausetta, jonka mukaan olemme sitä, miltä näytämme. Miten vastaamme koulutuksen eriarvoisuuteen. Keskustan yhteistyö kokoomuksen ja sinisten kanssa tarjoaa punavihreälle oppositiolle oivan maalitaulun. HallituS on panostanut työllisyyden, valtion velkaantumisen ja kestävyysvajeen hoitamiseen. Tiedämme, että vahva julkinen talous on heikoimmista huolehtivan hyvinvointivaltion tae. Tämä on oikeastaan sama kysymys kuin se, kenen asialla olemme. Juuri nyt kuvaa keskustasta luodaan muiden ehdoilla. Suurin niistä lienee osattomuus. Jotta Suomi nousee, on keskustan vastattava talouden lisäksi myös muihin aikamme isoihin kysymyksiin. Keskusta on linjannut haluavansa poistaa asunnottomuuden. Suomessa on 7 000 asunnotonta. Vastaus tähän voi viedä keskustan 2020-luvulle. Eduskuntavaaleissa lupasimme laittaa Suomen kuntoon. Osattomuutta on, vaikka tulotaso olisi riittävä. Nyt tekeminen näiden suhteen on aivan eri tasoa. Ikään kuin oppositio kertoisi, minkä arvojen varassa hallitus politiikkaansa tekee, eikä hallitus itse. 3.11. Talouden osalta niin on tehty. Talousasioiden esillä pitäminen ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, minkä tai kenen vuoksi toimiin on ryhdytty. 2017 31 Puheenvuoro Suomenmaan mielipidesivuilla on kuntavaaleista lähtien käyty hyvää keskustelua puolueen tulevaisuudesta. Todistustaakka on toki hallituksella. Olemme olleet turhankin aseettomia tilanteessa, jossa leikkaukset ovat kohdistuneet melko tasaisesti eri väestöryhmien etuuksiin. Keskustan on kerrottava, mitä teemme talouslukujen osoittaessa nyt parempaan. Miten taistelemme sitä vastaan niin sanoissa kuin teoissa. Vaikeinta on eriarvoisuus, joka ei rajoitu vain rahaan. Tähän emme ole osanneet vastata. Kestävyysvajeella on merkitystä, mutta ei se aivan iholle tule. Nämä jäivät sinipunavoimilta hoitamatta. On pohdittu toimia hallituksessa ja viestintää – ja sitä, onko meillä ylipäätään viestiä, mitä kertoa. Tämän päivän Suomessa työtä tekeväkin voi olla köyhä. Miten pienennämme tuloeroja. Monet pienituloiset yksinyrittäjät elävät ilman kunnollista sosiaaliturvaa. Vasemmistolainen puheenparsi on läpäissyt median helposti. Suomi kuntoon ei riitä Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja. Mikä on vastauksemme kaupunkien sisällä tapahtuvaan asuinalueiden eriytymiseen. Onko meillä kanttia auttaa takaamalla jokaiselle asunto, vaikka päihteet estäisivät vuokranmaksun. Opposition väite, että taloustoimet on revitty heikompiosaisten selkänahasta hyväosaisten voidessa yhä paremmin, tuntuu menevän läpi. talouSkielen sijaan keskustan teoille ja tavoitteille on annettava arvoja aatepohjainen tulkinta. Miten sen teemme. Miten vastaamme talouden ohella muihin isoihin kysymyksiin. Suomen parhaista lukioista enemmistö jatkaa korkeakouluun, heikommista vain pieni osa. Pysyvät seinät ovat ensi askel tavalliseen elämään
Näin varmasti on silloin, kun susi kokee olevansa turvassa eikä näe ihmistä riistana tai uhkana itselleen. susIen kohdalla on selvää, että tiukan suojelun antamista oikeuksista huolimatta niille ei voida asettaa velvoitteita, vaan yhteiselon puitteet on luotava susien omien oppimismekanismien avulla. Kannanhoidollisen metsästyksen ainoana tehtävänä oli alkujaan maaseudun hyväksynnän (sietämisen) ostaminen susipolitiikalle, mutta se ei ole tuottanut toivottua tulosta, vaan ristiriidat ovat entisestään kärjistyneet. 32 3.11.2017 Mielipiteet IhmIsten susipelkoja on julkisuudessa vähätelty, koska niitä pidetään virallisessa retoriikassa ihmisille vaarattomina eläiminä. Tämä on saatava myös eri lehtiin. Piirijärjestöt ottavat yhteyttä osastoihin ja remmi päälle. Nyt piirijärjestöille ja kaikille ehdotus kovasta vaalityöstä teemalla: ensimmäisellä kierroksella äänestetään Vanhasta. Vaadittiin, että maaseudun väestö hyväksyy sen tietoisen riskin, jonka susi tuo mukanaan. Susi ei koe ihmistä pelottavana ja itselleen vaarallisena eläimenä. Ihmisten omat toimet, kuten kaupallisten kuvaajien ylläpitämä haaskaruokinta, vähentää entisestään petojen pelkoa ihmistä kohtaan. Nämä toimenpiteet tulevat todennäköisesti muutamassa vuodessa johtamaan siihen, että puhtaiden susien arkuus ihmisiä kohtaan kasvaa ja susien pihakäynnit vähenevät. pykälä, joka ilman ennakkoilmoitusta antaa oikeuden ampua suden silloin, kun se välittömästi uhkaa kotieläimiä. Sudet yhdistävät ihmisen asumukset ja hajun ravintoon, ei uhkaan. Esitän myös, että otetaan lainsäädäntöön Ruotsin metsästyslain 28. Sama reaalipelko ohjaa ihmisen suhtautumista pihoissa kulkeviin susiin. Se on elinehto ja yhteistä kaikille lajeille. Helsingin pormestari ja ruotsalainen tutkija ovat eri mieltä. Sen seurauksena susikysymyksen keskiöön on noussut susien liiallinen tottuminen ihmiseen. Kaj Granlund Lestijärvi Sudet pitäisi saada ampua pihaan koRVIInI on kuulunut, että 80 prosenttia keskustalaisista äänestäisi presidentinvaaleissa heti ensimmäisellä kierroksella Sauli Niinistöä. ReaalIpelko on johtanut muun muassa siihen, että koiria ei saa pitää vapaana kaupungeissa eikä eläinpuistojen susihäkkeihin lasketa ihmisiä. Reaalipelon piiriin voidaan laskea vanhempien huoli lapsista. Laittomat tapot käsiteltäisiin törkeinä metsästysrikoksina kuten aiemmin. Eihän tämä voi olla totta. Keskusta pysyy edelleen koko Suomen asialla. Reaalipelko kohdistuu vaaralliseen asiaan oikealla tavalla, toisin kuin fobia, joka kohdistuu symbolisesti asiaan, jota reaalitilanteessa on syytä varoa. suden ja ihmisen yhteiselo eli sietäminen nousi keskeiseksi teemaksi sudenhoitosuunnitelman päivityksessä, mutta reaalipelko sivuutettiin siinä uskossa, että ihminen saadaan tottumaan yhteiseloon suden kanssa. VaIhtoehtona susien kannanhoidolliselle metsästykselle esitän muutosta lakiin siten, että susi saadaan tappaa aina, kun se tulee pihoihin tai uhkaa asutusten välittömässä läheisyydessä laiduntavaa karjaa. Tällöin käyttöön tulevat evoluution menetelmät, joiden mukaan ihmisarkuus on lajille selviytymisen ehto. Pelosta keskusteltaessa on kuitenkin pidettävä erillään reaalipelko ja fobia. Tottuminen on monen tekijän summa. Näissä reaalipelko lähtee olettamuksesta, että mikään eläin ei toimi rationaalisesti, vaan sitä ohjaavat vaistot. Jos puolueen kannatus on presidentinvaaleissa heikko, se heijastuu myös kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Näin ne ovat oppineet hakemaan ravintoa asutuskeskusten lähettyviltä. Suden luontaisen arkuuden palauttaminen on ainoa tapa saada suden suojelupolitiikalle koko kansan kattava hyväksyntä. Minä olen aloittanut kampanjan, että ensimmäisellä kierroksella ehdottomasti Matti Vanhasta, muuten puolueen kannatusprosentti jää alle kymmeneen. toInen asIa: Pidetäänkö koko Suomi asuttuna. Tästä syystä esitän, että luovutaan susien kannanhoidollisesta metsästyksestä, koska susi ei ymmärrä, miksi sitä metsästetään metsissä. Huoli syntyy riskistä, että sudet reagoivat lapsiin kuten lampaisiin: ne näkevät edessään potentiaalista riistaa. Kyösti Niinikoski Haapajärvi Nyt töihin Matti Vanhasen kampanjan puolesta. Nyt alkaa suurten kaupunkien nousu, uhotaan. Vanhempien huoli jälkeläisistään on asia, johon puheilla ei voida vaikuttaa. Epäluulo ja pelko eivät sillä poistuneet. Tappaminen ei vaatisi erillistä lupaa, mutta kunkin tapon lainmukaisuus tutkittaisiin viranomaisten toimesta
Tämä ei nykyisin toteudu, koska julkisten terveyskeskuksien kautta ei ole useinkaan mahdollisuus päästä erikoissairaanhoitoon. ihmettelen OYS:n kardiologin Timo Mäkikallion hyllyttämistä (Kaleva 22.10.2017). Kuka on kirurgien vastapuoli. Toivoisin, että älä osta, älä tilaa -joukko kasvaisi, niin sillä olisi jonkinlainen vaikutus. Johtokuntiin on ensiarvoisen tärkeää valita eri lähtökohdista tulevia jäseniä huomioimalla alueellisuus, eri elämäntilanteissa olevat ihmiset ja eri ikäryhmät. Siinä on esimerkki yksityisten sosiaalija terveyspalvelujen vapaan valinnan uhkista. Minulla on pari omakohtaista sydämen pallolaajennukseen ja leikkaukseen liittyvää kokemusta. Näin tapahtui ja sain hoidon OYS:ssa. Vastuun jakaminen ja luottaminen nuorten vastuunkantoon tulee tehdä nyt. Mäkikallion asiantuntemuksen perusteella hoidot ovat järjestyneet. Lääkärikunta lienee ainoa ammattikunta, joka saa toimia samanaikaisesti sekä yksityisellä että julkisella puolella. Potilaan, myös vanhuksen, eläkeläisen, työttömän ja vaikeasti sairaan tulee saada paras mahdollinen hoito katkeamattomana hoitoketjuna varallisuudesta riippumatta. Mikäli palvelusetelien rajaton käyttö yksityisiin lääkäripalveluihin toteutuu, on uhkana, että päivystykseen ei saada lääkäreitä. Toimittajien jutuista suurin osa on niin sanottua muunneltua totuutta. 2017 33 Suomen hallituS teki kompromissin soten valinnanvapaudesta ja palvelusetelien käytöstä. Olen ilmoittanut suorasanaisesti, miksi en osta enkä tilaa näitä julkaisuja. Monella syrjemmässä asuvalla keskustanuorella ei ole mahdollista osallistua keskustanuorten toimintaan huonojen kulkuyhteyksien vuoksi, jolloin kunnallisjärjestötoiminta voisi antaa heille vaikuttamismahdollisuuksia ja mahdollisuuden juurtua puolueeseen. nuoret on juurrutettava puolueen toimintaan varhaisessa vaiheessa, jotta keskustassa olisi tulevaisuudessakin toimijoita. Ristiriitaan tarvitaan yleensä kaksi osapuolta. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Asiantuntevat lääkäripalvelut ovat välttämättömiä päivystyksessä ja julkisella eli tilaajapuolella. Julkisen puolen tulee ratkaista, onko palvelusetelien käyttö välttämätön sekä talouden että kokonaishoidon kannalta. KunnalliSjärjeStöt pitävät syyskokouksiaan parhaillaan ja valitsevat johtokuntiinsa uusia jäseniä tulevalle vuodelle. Mäkikallion potilaan parasta ajatteleva toiminta ansaitsee kiitoksen. Vaikka lääkärien määrä on 10 vuoden aikana lisääntynyt 24 prosentilla, perusterveydenhoidon lääkäritilanne on heikentynyt. Lääkäri voi yksityisen puolen vastaanotolla määrätä toimenpiteet tehtäväksi julkisella puolella omana työnä. En luettele nimiä lehdistä enkä toimittajista, joista olen tehnyt mustan listan. Harva nuori osaa kuitenkaan itse pyrkiä johtokuntaan, joten nuoria on lähestyttävä henkilökohtaisesti ja pyydettävä mukaan. Etenkin vaalisuman lähestyessä nuorten roolia tulee korostaa johtokunnissa. laPin KeSKuStanuorten toimintasuunnitelmassa on kohta, jossa kannustetaan nuoria mukaan kunnallisjärjestöjen toimintaan. Toimittajathan ovat sellainen porukka, jolle ei kukaan mahda mitään. Näin kävi minullekin. Sote-uudistuksen tarkoituksena on poistaa perusterveydenja erikoissairaanhoidon raja-aita. Vieläkin parempi olisi, jos nuori olisi kokouksissa äänivaltaisena jäsenenä, jolloin hän olisi tasavertaisessa asemassa muiden johtokunnan jäsenten kanssa. Kari Moilanen Suomussalmi Nyt riittää. Vaikka he kirjoittelisivat mitä tahansa, he ovat lain ulottumattomissa. Teemu Haukipuro puheenjohtaja Lapin Keskustanuoret Nuoria mukaan kunnallisjärjestöihin olen tehnyt jo vuosia sitten päätöksen, etten tilaa ja osta näitä keskustaa jahtaavia ja mollaavien toimittajien lehtiä. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kardiologien ja kirurgien sisäiset ristiriidat (Kaleva 22.10.2017) nostivat pintaan lääkärikunnan omat ja ammattikunnan edut ja asettivat kyseenalaiseksi potilaiden parhaan hoidon ja turvallisuuden. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.11. PeruSterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon päivystykset ja tarvittava osaaminen tulee jatkossa saada toimivaksi. Erityisesti erikoissairaanhoidon päivystyksessä tulee olla asiantuntevat lääkärit, jotka pystyvät arvioimaan potilaan hoidon tarpeen sekä arvioimaan ja tekemään päätöksen hoitoketjusta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Hän tutki ja lupasi varjoainekuvauksen kahden viikon sisällä. Keskusta on pidettävä elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Kun sydänvaivat jatkuivat, menin Mehiläisen kardiologin vastaanotolle. Mielestämme jokaisen kunnallisjärjestön johtokunnassa tulee olla vähintäänkin yksi nuorten edustaja, jolla on kokouksissa puheja läsnäolo-oikeus. Tällä tavoin nuoria saataisiin paremmin sitoutettua mukaan paikallistason toimintaan ja tuomaan nuorten näkökulmaa esille. Kahtena vuotena minutkin vietiin ambulanssilla OYS:n päivystykseen, mutta aina palautettiin hoitoa saamattomana kotiin. Timo Heikkilä insinööri Oulun kaupunginvaltuutettu 2004–2012 keskusta Puhkesiko lääkärikunnan kupla OYS:ssa . Toivon, että OYS:n työilmapiiri korjaantuu eikä vain toista osapuolta syyllistetä
Hattula-pirtillä alkaen klo 18.30. klo 18 Jokioisten kunnantalolla. Keskustanuorissa halutaan pitää yllä kannustavaa ilmapiiriä, jossa jokainen jäsen kokee voivansa olla osa ryhmää täysin omana itsenään. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. Pöytyä, Tourula-Keihäskoski py, syyskokous su 5.11. Tiedustelut puhelin 050 575 5236. Keskustanaiset Ypäjä. Kahvitarjoilu kello 18 18.30. keilavuorolla. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. 050 374 5416, juha.iso-aho@ keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Keskustassa tapahtuu 34 3.11.2017 KesKustanuorten uusi strategia hyväksyttiin lokakuun lopussa Joensuun liittokokouksessa. Paikallisyhdistysten kokoukset klo 18.30 ja kunnallisjärjestön kokous klo 19. Keskustanuoret haluaa olla järjestö, jossa hyväksytään virheet ja keskeneräisyys ja toisaalta pyritään jatkuvaan itsensä kehittämiseen. klo 18 Kellokoskella, Ravintola Ruukin salissa. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta klo 17. Poliittisia nuorisojärjestöjä kutsutaan joskus broilerihautomoiksi, joissa pyritään koulimaan aina uusia nuoria poliitikon uraputkeen. Piiri, syyskokous la 18.11. Hattulan kunnallisjärjestön syyskokous ti 7.11. Uusimaa Tuusula, Kj:n sääntömääräinen syyskokous ke 8.11. On tärkeää, että nykyisiä ja entisiä keskustanuoria nousee ministereiksi ja presidenteiksi saakka. Piiri, Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous Turussa Kokoushotelli Linnasmäessä (Turun kristillinen opisto), Lustokatu 7 la 11.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. Puhujana Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. klo 11 Puotilan kerhohuoneella, Puotilan Metrokatu 4 A, 7.krs. Aloitetaan torjumalla syksyn pimeää, tutustumalla tulevan talven muotiin ja sisustusideoihin MariHelenassa Vihtorinkatu 4 klo 17.30. Järjestää Vesaisten Helsingin piiri. krs (Myyrmäen aseman vieressä, kauppakeskus Isonmyyrin rakennus). Aloitetaan kahvittelulla klo 18, kokous 18.30. Johtokunta kokoontuu klo 15. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sisältäen henkilövalinnat puheenjohtajasta johtokuntaan. Kaup. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat henkilövalintoineen. Paikalla paikallisia valtuutettuja. Käsitellään sääntömääräiset asiat; henkilövalinnat ym. Keskustellaan ajankohtaisasioista. Osallistujat vastaavat itse ruokailuistaan. klo 16. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 17.30. Tapahtumassa esiintyvät Taikuri Jari ja Peppi Pitkätossu. Lopulta strategian kärkeen nostettiin tavoite olla yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö. OP:n kokoushuoneella. Piiri, sääntömääräinen syyskokous to 16.11. Pöytyä, Keskustanaiset ry syyskokous su 19.11. Paikalla kansanedustaja Esko Kiviranta. Raisio Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo 15:00-16:00. Eikö koti ole juuri edellä mainitun kaltainen paikka. klo 18 kunnantalolla. Jokainen nuori, joka on punninnut omia arvojaan, väitellyt ja ollut oikeassa, mutta ennen kaikkea myöntänyt joskus olleensa väärässä, neuvotellut kompromisseja ja mennyt näkemyseroista huolimatta yhdessä eteenpäin, on arvokkainta, mitä keskustanuoret voi suomalaiselle yhteiskunnalle antaa. Tonttu paikalla. Kokouksessa on paikalla puhujana Hykyn yhtymäjohtaja Juha Heino. Ilmoittautumiset pikaisesti helsinki@vesaiset.fi, puh. Paimenenmäessä, Tourulantie 466, Yläne. Aloitetaan kahvittelulla. klo 18.30 Iittalassa Palotalolla Hallintotie 2. klo 17.30, Palvelutalo Ruska. Pikkujouluristeily Tallinnaan 9.-10.12. Tuusula, Hyrylän py:n syyskokous 14.11. Osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 10 (ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 alkaen. Keskustanuorten yksi tehtävä on kannustaa, innostaa ja nostaa nuoria puoluejohtoon ja kansanedustajiksi. Pornaisten kj:n ja Halkian, Pornaisten ja Laukkosken paikallisyhdistysten syyskokoukset keskiviikkona 8.11.2017 klo 18.30 alkaen kunnantalolla. klo 9-12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Mukana Varsinaissuomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertomassa mm. Järjestäjänä Helsingin Vesaiset. LiittoKoKouspuheissa keskustanuoriin viitattiin sanoilla koti, perhe, yhteisö, ystävät, rakkaat. Tarkempaa tietoa Facebook sivuilla: facebook.com/vesaistenhelsinginpiiri. Pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Hämeenlinna. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 18.00 18.30. Lieto, py:n syyskokous pe 17.11. Puoluejohdon edustajana mukana varapuheenjohtaja Katri Kulmuni. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 18 Riihikosken koulun auditoriossa, Yläneentie 10. Toisten ihmisten kunnioittaminen ja erilaisuuden näkeminen voimavarana on nostettu tavoitelistan kärkeen. Visio vuodelle 2021 kuuluu: ”Keskustanuoret on vaikuttava yhteiskuntaa uudistava muutosvoima. Hyttejä rajoitetusti. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Tule mukaan ja tehdään Naisista tulevaisuuden yhdistys; Sinun ei tarvitse olla Keskustanaisten jäsen. Kahvitus klo 18. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sisältäen henkilövalinnat. Vantaa, kj:n syyskokous ti 14.11. Laitilan Keskustanaiset: syyskokous 8.11. Jokioinen, kj:n syyskokous 14.11. Hinnat: Koko neljän hengen B-hytti 50 euroa ja A-luokan hytti 75 euroa. Pöytyä, kj ry, syyskokous su 19.11. Paikalla paikallisia valtuutettuja. Pikkujoulukahvitarjoilu. Pidetään yhdessä TourulaKeihäskosken py:n kanssa. klo 17-18 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Etelä-Häme Piiritoimisto: piirin tj Juha Iso-Aho puh. Mutta nuorisojärjestön menestystä ei mitata kansanedustajien määrällä. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Silja Europalla. henkilövalinnat. Onko tärkeintä olla jatkossakin suurin poliittinen nuorisojärjestö. Olemme yhteisöllisin poliittinen nuorisojärjestö, joka on jäsenilleen inspiroiva yhteisö ihmisenä ja vaikuttajana kasvamiseen.” Strategiaprosessin aikana käytiin mielenkiintoista keskustelua siitä, mikä on keskustanuorten tärkein tehtävä. 050 575 5236. Pöytyä, Yläne py, syyskokous su 5.11. klo 18, monitoimitila Arkki, Liesitori 1 A, 3. Mahdollisuus Tallinnassa oloon lauantaina kello 8.30-12. Syyskokous pidetään Veteraanituvalla ma 13.11. Paimenenmäki, Tourulantie 466, Yläne. Sieltä siirrymme syyskokoukseen Laitilan kaupungintalolle klo 19. Raisio, Keskustajärjestöjen syyskokoukset Hintsalla to 23.11. maakuntavaaleista. Kokous alkaa klo 18.30, kahvitus puoli tuntia aikaisemmin klo 18. Hyvä kasvuympäristö. Politiikkaa Apollolla to 16.11. Lähtö Eteläsatamasta perjantaina kello 18.30 ja paluu lauantaina kello 16.00. Keskuskatu 30. klo 18. klo 16.30 Virastotalossa, Yläneentie 11, Riihikoski. klo 10 Hattulassa Juteinitalolla (os. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja tehdään ensi vuodelle henkilövalinnat. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Onko tärkeintä olla kaikkein vaikuttavin. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Johtokunta klo 18. Paattisten py syyskokous pe 17.11. Pidämme minipikkujoulut 30.11. Johtokunta kokoontuu klo 18. Näin viedään keskustanuorten tavoitteita käytäntöön. Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy. klo 18.30 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. klo 18 Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Liina Tiusanen keskustanuorten varapuheenjohtaja 2015–2017 Ei mikään broilerihautomo Puheenvuoro Helsinki Vesaisten Kulttuurikiertue rantautuu la 4.11. klo 15-17 Viikin nuorisotalolle Agronominkatu 3. Kontulan Keskustaseuran syyskokous 16.11. Keskustan Kalvolan py:n sääntömääräinen syyskokous pe 10.11
Etelä-Padasjoen py:n vuosikokous su 5.11. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. mennessä. klo 17 Hartolan kunnanvirastolla, Kuninkaantie 16. Taipalsaaren kj:n syyskokous ma 27.11. Lähdemme aamuvarhain pohjoisesta Keski-Suomesta kohti Helsinkiä, jossa päivän ohjelmassa ovat mm. klo 18 Ravintola Lokissa (Jalkarannantie 19). Lähtö bussilla klo 9.00 Forssan ABC:ltä, klo 9.50 Hämeenlinnan ABC Tiiriö, 10.20 ABC Riihimäki. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokoukseen tervehdyksen tuo Keskustanaisten pj Ulla Parviainen. 040 589 0355/Minna. Kahvitarjoilu. Keskustan periaateohjelma uudistetaan Sotkamon puoluekokouksessa kesällä 2018 ja nyt on lausuntokierroksella työryhmän esitys ohjelmaksi. Sirkka-Liisa Anttilan sekä tutustumme remontoituun taloon opastetulla kierroksella. klo 16.30 Helmipankin kokoustiloissa Pohjois-Padasjoen py:n vuosikokous su 5.11. klo 18 Helmiinassa (Kaarina Maununtyttärentie 617) Tampere. Kymenlaakso Piiri, syyskokous 15.11 klo 18.30 Kouvolan kaupungintalon valtuustosalissa, kahvi ja ilm. patie 3). Kivikylän kotipalvaamossa Lapissa (Rauma), os. HUOM! Osallistumismaksu kerätään bussissa. Pirkanmaan Keskustan piirikokous la 18.11. Voit myös varata etukäteen Kivikylän tuotepaketin hintaan 20 e, sis. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja. Pohjois-Karjala Tohmajärvi, Kemien py:n syyskokous su 5.11. Keskustanaisten Keski-Suomen piirin sääntömääräinen syyskokous 11.11. Heinola, kj:n sääntömääräinen syyskokous 9.11. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Ilmoittautuminen piiritoimistolle tarjoilujen takia 10.11. Satakunnan Keskustanaiset. klo 18. Paikalla kokouksessa valtuustoryhmän pj Lassi Valkeapää, piirin tj Matti Kuittinen sekä mahdollisesti joulupukki. Lounas alk. Elina Suoranta p. 19.30 paikkeilla. asti. klo 10-14 minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä p. Kirkkopyhä su 19.11. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. klo 19, Koljontie 5. klo 19 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Mommila, py:n syyskokous 23.11. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. Hämeenkyrö Kj:n syyskokous 16.11. Ylöjärven Keskustanaiset: Varaa paikkasi joulumyyjäisistä Ylöjärven Ruokakeitaalla la 25.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. lihapullia, kinkkua, hernekeittoa ja erilaisia makkaroita. Rintaliivija alusasuesittelyä, rentoutusta, kuorintavoiteen tekemistä, hemmottelua ja hoitoja naisille. klo 15 kunnanvirastotalolla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Torstaina 30.11. Etelä-Savo Mikkeli, 6.11. Lehmo, py:n syyskokous Uuron ABC to 9.11. Käsitteillä sääntömääräiset asiat kuten puheenjohtajiston ja johtokunnan valinta vuodelle 2018. Mukana ke. Hartola, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ti 21.11. Esityslistalla sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtakirjojen tarkistus klo 14.-14.30. allergiat. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Tule mukaan pohtimaan piirin kantaa esitykseen! Kaikki materiaali löytyy osoitteesta www.keskusta.fi/Suomeksi/Periaateohjelmauudistus. klo 10 Toivakassa koulukeskuksella os. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakunta-, ja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Sitovat ilmoittautumiset pe 10.11. Retken ohjelma: Klo 10–11 Vierailu Tehy ry/Kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen. vierailut Terveydenja hyvinvointialan ammattijärjestö Tehyssä sekä uudistuksen kokeneessa eduskuntatalossa, jossa tapaamme ainakin ke. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Piiri, syyskokous la 18.11. Lisäksi painettua versiota löytyy piiritoimistolta. klo 18 Anja Sairalla, Uimintie 1062. Ari Torniainen. Hausjärvi, kj:n syyskokous 23.11. klo 18 kunnantalolla. Maksuton tapahtuma, varaa mukaasi rahaa ostoksia varten! Järjestäjinä Vesaiset ja Mimosa. Ohjeet löytyvät yllä olevasta nettiosoitteesta. klo 18 Salo-Peltolan Seurojentalolla, Jäppilänniementie 728. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Huittinen. klo 17 alk. klo 18-20 keskustellaan periaateohjelmasta Lopella Lounastuvalla os. klo 18.30 Kehräämän kahvilassa, Pakaantie 1. Varasijalle voi ilmoittautua 9.11. Klo 15.30 Siirtyminen bussille. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. klo 18.30 kunnanvirastolla, Rusthollintie 2, Asikkala. Joulupukin tulo muutosvarauksin (pukki tullee, mikäli kaikki ovat olleet kiltisti). 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Keskustan tervehdyksen kokoukselle tuovat puoluesihteeri Jouni Ovaska ja puoluevaltuuston pj Antti Kivelä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Immalan py:n syyskokous pidetään tiistaina 7.11. Kokouspaikka on Nuorisokeskus Marttinen, Herrasentie 16 Virrat. Satakunnan Keskustanaiset. Retki eduskuntaan, to 23.11. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2001 tai keski-suomi@keskusta.fi. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. klo 16.30 Helmipankin kokoustiloissa Länsi-Padasjoen py:n vuosikokous su 5.11. fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@ keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). Ilmoitathan myös mahdolliset erityisruokavaliot ja toiveen, mistä hyppäisit bussin kyytiin. Tervetuloa Keskustan KeskiSuomen piirin eduskuntaretkelle Helsinkiin! Lähde mukaan iloiseen keskustalaiseen seuraamme eduskuntaretkelle Helsinkiin ti 21.11. 3.11. Bussi on nyt täynnä. Klo 11.30–12.30 Lounas, Ravintola pääposti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 18 kunnantalolla, Virastotie 1. Klo 14.15–14.45 Kansanedustajien tapaaminen ja iltapäiväkahvi. 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Lapin kirkossa klo 10. Johtokunta kokoontuu klo 18. Johtokunta klo 17.30. Syyskokous su 19.11. Karjala Ruokolahti, kj:n syyskokous ti 7.11. klo 19 Paula ja Timo Neuvosella, Honkalammentie 149. Kangasala, Keskustanaiset syyskokous 8.11. mennessä p. Pohjois-Karjalan Keskustanaisten piirin syyskokous la 28.10. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Sysmä, kj:n syyskokous ke 15.11. Petri Honkosen sekä presidenttiehdokas Matti Vanhasen, ehkä myös muita keskisuomalaisia Keskustan kansanedustajia. klo 14.30 Ravintola SunToiveessa Toivakassa os. Asikkala, kj:n syyskokous ke 15.11. Poliittinen katsaus puolueen pj. Puuroja kahvitarjoilu. Forssaan saavumme n. 040-8313775). klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Keskustelua periaateohjelmasta. matkat, lounaan ja välipalan paluumatkalla) 40 euroa. Ari Torniainen. Opintomatka järjestetään yhteistyössä MSL:n kanssa. Illan aikana käydään läpi Keskustan järjestötoiminnan uusia eväitä, viestintää ja verkostoitumista. klo 18.30 Kahvila Härkitupa, Liikekeskus. Mukana myös puoluesihteeri Jouni Ovaska. Juuka, kj:n syyskokous su 26.11. Matkan hinta (sis. klo 18. Voit pyytää sitä myös postitettavaksi suoraan kotiisi soittamalla nro 050 374 5416. Saaren py:n yhdistetty syyskokous ja pikkujoulu pe 24.11. Keihärinkoski, py:n syyskokous pe 10.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja. Taavetin py:n syyskokous pidetään torstaina 9.11. Kotimatkalle lähdemme klo 17 jälkeen reittiä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Forssa. Keskustan järjestöilta. Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous Liisa ja Ilpo Hosikella pe 24.11. Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 9-10. klo 11.30 (10 €), klo 12.30 ilmoittautuminen ja kokous klo 13. p. Tuukka Liuhalle, puh. 2017 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Keskustanuoret, Etelä-Savon piiri ry:n sääntömääräinen syysko. 040 721 0636. Piiri järjestöilta, ti 14.11. keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Myyjiltä veloitetaan markkinoimismaksu 15€ ja pyydetään yksi voitto päivän arpajaisiin. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 19 Asikkalan kunnanviraston valtuustosalissa, Rusthollintie 2 Kärkölä, kj:n syyskokous su 26.11. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 18.11. Juha Sipilä. Klo 12.30–14.00 Opastettu kierros eduskuntatalossa. Muista myös mahd. klo 18.00 Konerauta Lahtelan kokoustiloissa. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Ennen kokousta klo 12.30 -13.15 mahdollisuus tutustua Toivakan kirkkoon os. Antti Kurvinen. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. klo 19 Valtuustotalon kahvihuoneessa. Klo 14.45-15.15 Presidenttiehdokas Matti Vanhasen keskustelutilaisuus. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Seuraa Suomenmaasta printistä tai ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www. Johtokunta kokoontuu klo 18. Bussi on nyt täynnä, mutta varasijalle voi ilmoittautua piiritoimistolle etela-hame@keskusta.fi tai 050 374 5416 torstaihin 9.11. Mahdollinen puhujavieras ilmoitetaan myöhemmin. Huomaattehan, että periaateohjelmasta voi palautetta antaa myös kunnallisjärjestöt, paikallisyhdistykset tai vaikka yksittäiset jäsenet. Anne Kalmari. Toivakantie 30. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Heinola, Keskustan Löytäneen py:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 18 Lindfeltillä, Vierulankuja 13, Löytäne. Sysmä, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ti 21.11. 17.30 alk. klo 13 Ellin kulmassa. asti. Esillä sääntömääräiset asiat. Orimattila, kj:n syyskokous to 16.11. klo 10 Sysmän yhtenäiskoululla, Väihkyläntie 9. klo 18 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737B). 12.11. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Eduskunnassa tapaamme ke. Hollola, Keskustan kj:n syyskokous ke 8.11. Pätilä, py: syyskokous ti 21.11 klo 19 Jorma ja Aila Ikävalkolla (Vesikkolantie 211). klo 17 Helmipankin kokoustiloissa. klo 19 Sysmän kunnanvirastolla, Valittulantie 5 Kärkölä, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ke 22.11. Kahvitarjoilu. 10ja 3-tiellä poimitaan tulijoita tarvittaessa kyytiin pikavuoropysäkeiltä. Savulaaksontie 121, 27230 Lappi. klo 10, Keskustan toimistolla Apilassa, Siltakatu 22, Joensuu. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Lounas nautitaan Helsingin keskustassa hotelli Arthurissa, jonka jälkeen palaamme eduskuntaan seuraamaan kyselytuntia. klo 18 kunnanvirastolla, Kastari-salissa, Virastotie 3. Lisätietoa Satakunnan Keskustanuorten Facebook-sivuilla. Ruokailun vuoksi ilmoittaudu tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044978 3929 viim. Ilmoitathan tarpeesta hyvissä ajoin etukäteen. Kokouksessa paikalla ke. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Kj:n syyskokous to 16.11. Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous 17.11. Paikkana Lahden kaupungintalon kokoushuone. klo 17 kahvila Tähkässä, Kirkkotie 20 Asikkala, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa ke 22.11. Avoinna sopimuksen mukaan. Seuraa Perinnekylä-opasteita. Palveluksen jälkeen syyskokous Kivikylän kotipalvaamossa. Kauppatie 4. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Oitti, py:n syyskokous 23.11. Keskustanuoret, syyskokous 5.11. Kokouksessa paikalla ke. 040 418 1150. Viralliset edustajat ja seuraajat, lämpimästi tervetuloa! Pori, Keski-Porin py:n syyskokous 20.11. Salomonin tie3. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. klo 18 Lahdesjärven ABC:n kokoustiloissa. klo 13 Ellin kulmassa. Kouvola, Kouvolan keskustanaisten syyskokous 29.11 klo 16.30 piiritoimistolla. Uimi, py:n syyskokous to 9.11. Satakunta Piiritoimisto: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta. Klo 14.00–14.15 Täysistunnon seuraaminen. klo 19 kunnanvirastolla, Valittulantie 5. klo 16.30 Helmipankin kokoustiloissa Padasjoki, Keskustan kj:n syyskokous su 5.11. klo 17-19 Naisten hyvinvointi-ilta Mikkelin Monikulttuurikeskus Mimosassa, Anni Swaninkatu 8. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti Hausjärvi, py:n syyskokous 23.11. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Juuka, py:n syyskokous su 19.11. Salomonintie 8 ja sen jälkeen ruokailu Ravintolassa (ennakkoilmoittautuminen 5.11. klo 13 Merikarvialla Mericampingissä (Palosaarentie 67, Merikarvia). Kotimatka alkaa. klo 10 Virroilla. Poliittisen katsauksen pitää puolueen vpj. Retken hinta on 60 €/ hlö sisältäen kuljetukset, ohjelman ja lounaan
Myös Facebook. Keski-Pohjanmaa Piiri, syyskokous Kokkolassa 11.11. Aikuiset 85€, lapset 69€. Kaupunkeina Rauma ja Pori ovat löytäneet toisensa, mikä on hieno asia. Riistakatu 15 Iisalmi. Loimme ohjelman Suomen kuntoon laittamiseksi ja vuonna 2012 maakuntamallin. Omat kyydit / kimppakyydit. Järvi-Sydämessä: klo 10-13 uinti, klo 13-14 lounas, Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e). Sanoimme aikanaan, että Suomi kuntoon, ja sitä työtä jatketaan edelleen. Kahvitarjoilu! Leppävirta, Keskustanaiset ry syyskokous ke 22.11. Kahvitarjoilu 12.30 lähtien. Valtakirjantarkistus ja kahvi klo 17.20. Lisätiedot Jaanalta 040 172 5005. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat, lapsille tekemistä kokouksen ajaksi. Kahvit klo 17.30. Piiri tarjoaa keilailun jäsenille, muilta osallistujilta 5e/hlö. – Tuollainen politiikka, missä fiksataan asioita kuntoon, ei ole kovin populistista, Jalonen pohti syyksi alhaisiin galluplukuihin. Asialistalla presidentinja maakuntavaalit, sääntömääräiset syyskokousasiat sekä piirin pj:n valinta. klo 18 Mikkelissä Keskustan piiritoimistolla (os. klo 18 alkaen. klo 15 (tarjoilut 14.30) Valkoisen Puun kokoustiloissa, Topeeka 15, Kauhajoki. Keskustan ruotsinkielinen piirin ry syyskokous su 4.11. kuuva@gmail.com Jyväskylä, 26.11. Porukalla ja yhteistyöllä, Jalonen vastaa haasteeseen. Vesaiset. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 11.11. Presidenttiehdokas Matti Vanhasen puheja keskustelutilaisuus pe 3.11 klo 17 Kiuruveden kaupungintalolla sekä klo 19 Vieremän kirjastolla. Vesaisten Kulttuuria Kaikille -kiertue Jyväskylässä. Etelä-Pohjanmaa Keskustan Ruotsinkielisen-piirin syyskokous. Tilaisuuteen on rajoitettu osallistujamäärä, ole nopea ja ilmoittaudu mukaan 17.11 mennessä. klo 13 Mikkelin Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous Ristiinan yhtenäiskoulun Setälä-sali, Mäkitie 30, Ristiina. Avoinna klo 9-15. Kaffeservering. Ilmoittautumiset 20.11. Vesaiset, Vesaisten valtakunnallinen Kulttuurikiertue pysähtyy E-P:lla 24.11. Keskustan Mikkelin kj. Kokouksessa esitelmä Kansallispuku, suomalaisuuden viivakoodi. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki Itä-Savon ja Savo-Kymen Vesaisille 28.12. Klo 12.30 Lounas ja syyskokous; Klo 14 uinti; Maksuton Itä-Savon Vesaisille! Ilmoittautumiset 25.11 mennessä ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki 28.12. mennessä. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@ vesaiset.fi Itä-Savo Keskustanaisten Itä-Savon piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous 6.11. Opastettu perhekeilaus 5.11. Kokouksessa käsitellään piirijärjestön purkautuminen, toinen käsittely. Alle 4v veloituksetta. 9:30 alkaen. klo 18 Humaniassa, Keskussairaalantie 4 Savonlinna. 044 312 2982. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Ice -näytökseen. Savonlinna, Kj:n syyskokous 9.11. Turvallisesti Liikenteessä -tapahtuma 11.11. Niko Pesola 044 754 6676 sekä Vesaisten tj. Eija Hammarberg. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Puolueen tämänhetkiset kannatusluvut vetivät kuitenkin juhlaväen ilmeet vakaviksi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli). Kokous alkaa klo 10 hyvinvointikampuksen auditoriossa osoitteessa Terveystie 1, Kokkola. Sellaisiin kokee eurajokelainen Vesa Jalonen astuvansa tultuaan valituksi keskustan Satakunnan piirin uudeksi puheenjohtajaksi seitsemän vuotta puheenjohtajana toimineen Tapio Huhtasen jälkeen. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Kainuu Keskustan Kainuun piirin sääntömääräinen syyskokous pe 10.11. Kontiolahdella: Taikuri Jari ja Peppi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousväen toivotaan pukeutuvan kansallispukuun juhlavuotemme kunniaksi. Antti Kurvinen. Antti Kurvinen. Kokouksessa puhuvat Suomen Keskustan pj Juha Sipilä ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen. klo 13 Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto Keskuskatu 11, Seinäjoki. Kahvitarjoilu. 044 369 9603. SyySkokoukSen yhteydessä vietettiin piirin satavuotisjuhlaa. HINNAT: Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) // Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e) // Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e) // Alle 4v veloituksetta. Maksuttoman koko perheen tapahtuman esiintyjinä ovat Taikuri Jari ja Peppi (klo 18). Kokouksessa käsitellään lisäksi sääntömuutos. Kahvitarjoilu, ilmoita myös ruoka-ainerajoitukset! luontotaipale@gmail.com tai niina. Keskustanuoret, Itä-Savon piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous la 11.11. klo 19. Kahvitarjoilu! Tehdään näistä vaalit! Presidenttiehdokas Matti Vanhanen Vieremän kirjastolla pe 3.11. Myös puoluesihteeri Jouni Ovaska ilmaisi huolensa puolueen asemasta, mutta korosti kieltäytymisen populistisesta linjasta olleen oikea valinta. – Me olemme valinneet pitkällisen kehittämisen tien. klo 18 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. Kahvioon ja toimintapisteisiin kannattaa varata hieman rahaa. Siinä on jo tehtykin hyvää työtä kaikkien Satakunnan kuntien välillä. klo 17 Mikkelissä Keskustan piiritoimistolla (os. klo 10-13 uinti // klo 13-14 lounas. järjestää käsittelytilaisuuden Metsäsairilan tiloissa, Arkistokatu 12, Mikkeli. Mukana Keskustan pj Juha Sipilä ja presiVesa Jalonen Satakunnan piirin johtoon Eija HammarbErg Suuret saappaat. klo 10, asialistalla ovat sääntömääräiset asiat sekä tulevat vaalit: Presidentin-, maakuntaja eduskuntavaalit. Ilmoittautumiset 29.10. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. – Eteenpäin. – Se pitää nyt saada maaliin. Kaikille maksuton tapahtuma kyyteineen ja lounaineen, tervetuloa mukaan vauvasta vaariin! Matkareitti: Savonlinna Linja-Autoasema 7.30 Haapakallio 7.40 Kerimäki Matkahuolto 8.00 Savonranta SEO 8.30 Kontiolahti 10.00 // klo 1012.30 Ohjelmaa koko perheelle: mm Kirkkoseikkailu, askartelupajoja, kepparikisa ym toimintaa // 10.30-11.30 lounas MAKSUTON // 11.15-12.15 Luento auditoriossa, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila // klo 12.30-14.30 “Peppi ja Taikuri” näytös //Paluu 14.30: Kontiolahti Savonranta KerimäkiHaapakallio Savonlinna Ilmoittautumiset 19.11. Ennen kokousta kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus klo. Sitovat ilmoittautumiset 29.10. Vuosina 2018–2019 on luvassa peräti neljät vaalit. Se pitkäjänteinen kehittäminen ja uudistaminen on ollut kaikkein kestävintä. keskusta.fi/Suomeksi/Periaateohjelmauudistus. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Ilmoittautumiset 20.12. Juha Rehula. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi 20.12. Aikataulu: klo 9 Lähtö Haukivuorelta, klo 9.30 Lähtö Mikkelistä, klo 11.30–12.30 Lounas Jyväskylän RAXissa, klo 13-15 Peppi ja Taikuri -näytös, Keljon Nuorisoseuran, klo 17 paluu Mikkeliin, n. klo 12 Muhoksen yläkoulun Tähtiareena, Muhostie 5. klo 18 Kajaanissa (Lehtikankaan koulu Rinnekatu 2 A). Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 16.30. Piiri, syyskokous ti 14.11. mennessä, linkki piirin sivuilla ja facebookissa. klo 17-19 Keskustan Periaateohjelman käsittelykierros. Toiseksi teemaksi Jalonen mainitsee ”ikuisuusprojektin” – Satakunnan saavutettavuuden. Tilaisuudessa puhuu Keskustan vpj. Taikuriesitys Jyväskylässä klo 13-15, yhteiskuljetus Mikkelistä. Mötet behandlar stadgeenliga ärenden. klo 17.30 Paluu Haukivuorelle. klo 17 Luovan nuorisoseuralla, Seuratie 3, Kurikka. Pimeärasteja, arpajaiset, vohveleita ja mehua. Yhteiskyyti edestakaisin reitillä: Savonranta SEO -Kerimäki Matkahuolto HaapakallioSavonlinna LA asemaRantasalmi. Katja Koivukoski 040 533 8160. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Kahvitarjoilu klo 17.30. klo 18 piiritoimistolla, Tottinkatu 9, Savonlinna. Pohjois-Savon piirin syyskokous pe 17.11 klo 18 Lapinlahden lukiolla. Centerns svenska Distrikt håller stadgeenligt höstmöte 04.11. – Keskustan pitää luottaa tekemiseen. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Mikkeli, 19.11. Järjestää Savonrannan Martat, Savonrannan Lions Club, Linja-autoliike S.Kosonen, Savonrannan Vesaiset, Itä-Savon Vesaiset Piiri, syyskokous ke 15.11. mennessä, linkki piirin sivuilla ja facebookissa. Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli). Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanuorten tj. kl.13 vid Syd-Österbottens partikansli Keskuskatu 11, Seinäjoki. Vieraanamme ovat maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä Keskustan vpj. klo 17 Suomen nuoriso-opisto Paukkulan seminaarisalissa. Keskustanuorten tmj. Tarjolla painavaa asiaa ja kakkukahvit. Keskustan Satakunnan piirin syyskokous veti Raumalla Kollan Kalliopirtin täyteen. Puhujana Suomen keskustan pj, pääministeri Juha Sipilä. Jatkossa tarkoituksena on liittyä Etelä-Savon piirijärjestön toiminta-alueeseen. klo 13 Kauhajoen keilahallilla (Urheilutie 3). Päällimmäiseksi kehittämiskohteeksi Satakunnassa Jalonen nostaa Satasoten. klo 17 – paikka Leppärenkaan tilat. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten Liikuntapäivä 2.12. Vesaiset, syyskokous 5.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään presidentinja maakuntavaaleihin sekä puoluekokoukseen valmistautuminen. Jalosen puheenjohtajakaudesta on tulossa varsin työntäyteinen. klo 12.30-16 Punkaharjun Kruunupuistossa, Vaahersalontie 44, Punkaharju. Tutustu ohjelmaan: www. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Osoite on Leppärengas Suomalanpurontie 16, Leppävirta. Hinnat Savo-Kymen Vesaisille: 12e /aik, 7e/ alle 12v, 4e /alle 4v. Keskustassa tapahtuu 36 3.11.2017 kous la 11.11. VAIHTOEHTONA Savo-Kymen Vesaisjäsenille uiminen Naisvuoren uimahallissa 28.12, -50% jäsenille. Vesaisten Kulttuuria Kaikillekiertue 25.11. Mikkeli, 21.11. Kokousalustus vpj. Lisätiedot Jaanalta 040 172 5005, jaana.kytta@vesaiset.fi. Maksuton. Kaija Väänänen p. Toni Viljamaa p
Sääntömääräiset asiat ja keskustanaisten purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. Hämeentie 7, Forssa). Py:n sääntömääräinen syyskokous ma 20.11. Anttila on suosinut paikallisia ompelijoita, mutta ministerivuosina hän joutui työkiireiden vuoksi turvautumaan helsinkiläiseen ompelimoon. Lumijoki. Keskustanuoret Keskustanuorten Etelä-Karjalan piiri ry:n syyskokous to 9.11. klo 14 Aavasaksan paviljongilla. Pauliina Pohjala KesKustan pitkäaikaisen kansanedustajan Sirkka-Liisa Anttilan Linnan juhlissa käyttämiä pukuja voi ihailla näyttelyssä Forssassa. Sääntömääräiset asiat ja kj:n purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. Keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ke 29.11. Asiana sääntömääräiset syyskokousasiat ja periaateohjelma. klo 19 Konttilassa. Ylitornio, Kj:n syyskokous su 26.11. klo 11 alkaen Tampereen Säästötexin edessä. Keskustan Lumijoen paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous to 16.11. klo 14 Aavasaksan Paviljongilla. Kj:n sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 18 kunnantalolla. Anttila kertoo, ettei hän koskaan heitä käyttökelpoisia vaatteita pois. Kärsämäen py:n sääntömääräinen syyskokous ti 7.11. Kahvitarjoilu! Kempele. Paikalla tj Kai Puro. Ylitornio, kj:n syyskokous 26.11. Mukana ke. Mukana ke Mirja Vehkaperä. Kaikki kolmisenkymmentä juhlapukua hän on säilyttänyt kotonaan, ”mummonmökissä” on niille oma sivuvinttikin. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Klo 9.30 Pyhäntä, kunnantalon auditorio. Peräpohjola Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Raahe. Käydään läpi valmisteilla olevaa periaateohjelmaa, joka tulee hyväksyttäväksi kesän 2018 puoluekokoukseen. Sääntömääräiset asiat ja keskustakerhon purkaminen/yhdistäminen paikallisyhdistykseen toinen käsittely. Anttila kertoo olevansa sotaveteraanin tyttärenä kuitenkin sitä mieltä, että pukuloisto saa liian suuren huomion mediassa. klo 18 piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). klo 19 Haapaveden kaupungintalolla. Antti Rantakangas ja periaateohjelmasta alustaa Eija-Riitta Niinikoski. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Oulu. – Näyttely on kuulemma laatuaan ensimmäinen. Keskustan Pattijoen py:n sääntömääräinen syyskokous 15.11 klo 18 Teknisellä virastolla, Ruskatie 1. – Lähden Linnan juhliin asiat edellä ja haluan juhlia arvokkaasti. Tornio, Kj tarjoaa glögiä la 9.12. Kempele. Ompelijana on jälleen forssalainen Satu Koivisto. Keskustanaisten Oulun py:n sääntömääräinen syyskokous ma 6.11. Johtokunta klo 17.30. Nivala. Siikajoki. Oulu. klo 18.30, Kalliontie 18. Tänä vuonna Linnassa juhlitaan satavuotiasta Suomea. Kahvitarjoilu ja arpajaiset klo 17.30 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Alustajana periaateohjelmatyössä tiiviisti mukana ollut Eija-Riitta Niinikoski. Hyvä tarjoilu! KESKUSTANAISET Oulu. Pyhäjärvi. Tornio, Kj tarjoaa makkaraa la 18.11. Keskustan kj:n syyskokous 19.11. Keskustan tupailta su 5.11. Pukunäyttelyn yhteydessä pidettävän kahvilan tuotokset menevät samaan rahastoon nuorten koulutuksen tukemiseen. klo 18 Kempeleen kunnantalolla. Presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa lauantaina 4.11. Kahvitarjoilut alkavat puoli tuntia ennen tapahtuman alkua. klo 19 pankin talolla, Lumijoentie 1234. Anttila keräsi jo joulukuussa 2013 järjestettyjen 70-vuotisjuhliensa muistamiset nimeään kantavaan stipendirahastoon, josta palkitaan opinnoissaan parhaiten edistyviä forssalaisia ammattikoululaisia. Keskustan Siikajoenkylän py:n syyskokous Ruopsalla, Puuminranta 21 ma 6.11. klo 11 alk. Klo 14 Ylivieska, Akustiikan ravintolasali Trioli. Keskuskerhon sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 17 kunnantalolla. Kj:n sääntömääräinen syyskokous to 9.11. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestettävässä näyttelyssä on esittelytaulut myös muista Suomen naiskansanedustajista. www.keskusta.fi/perapohjola. Haapavesi. www.fb.com/perapohjola. klo 12 kaupungintalolla. Anttila paljastaa, että hänen pukunsa tehdään Suomen lipun sinisestä silkistä, ja koristeena käytetään hopeapitsiä. Prisman edessä. Oulujoen py.n sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla (Koulukatu 31 a 2) 16.11. Sirkka-Liisa Anttilan Linnan puvut näytillä Merja Isotalo Merja Isotalo. Kärsämäki. Johtokunta klo 16.30. Pukuja on tehty hänelle muutaman kerran myös oppilastöinä käsityöalan oppilaitoksissa. Pukunäyttelyn yhteydessä esitellään ministerinäkin toimineen Anttilan poliittista uraa. – Olen teettänyt pukuja, joissa itse viihdyn ja jotka ovat sen näköisiä, että ne sopivat minulle. Avoinna ke–la kello 10–17, su 12–17. klo 18 piiritoimistolla. Linnan juhlien pukuloistoa -näyttely 28.10.–19.11. klo 18. PuKunäyttely oli forssalaisen Anttilan oma idea, jota lähti toteuttamaan paikallinen Lions Club. Kun on nuuka ja säilyttää kaiken, niin tällaista tapahtuu, Anttila naurahtaa. Kahvit klo 18.30. 3.11. Torikeskuksen katutason liikehuoneistossa (os. kello 18. anttila ei osaa nimetä yhtä suosikkia pukujensa joukosta. Kempele. Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous su 19.11 klo 17 kunnantalolla. Kokous on avoin kaikille. 2017 37 denttiehdokas Matti Vanhanen. klo 19 piiritoimistolla Valtakatu 54, Lappeenranta. Aiheena on Keskustan periaateohjelma. Kempele. Klo 12 Haapavesi, nuorisotalo
TeksTi ja kuva: joveini Manninen Viestintäsuunnitelma kannustaa somen käyttöön Facebookin käyttö on keskustan Varsinais-Suomen piirissä arkipäivää. – Kun puheluja säästetään, säästetään samalla aikaa ja rahaa. Se on samalla myös arkisto, josta asiakirjaliitteet on helppo löytää. Hanna Vuolan mielestä viestintä on yksi järjestötoiminnan perusasioita. 38 3.11.2017 Keskusta KesKustan Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola on neljä vuotta sitten alkaneen pestinsä aikana vienyt piirin someviestintää määrätietoisesti eteenpäin. Hallituksen jäsen, Salon kunnallisjärjestön puheenjohtaja Mika Paukkeri perusti oman profiilinsa pitkän harkinnan – ja yleisen painostuksen – jälkeen viime talvena. Juuri niistä yhdistyksissä on pula. Jos kaikki muut käyttävät somea, sitä jää itse ulkopuoliseksi. Miten tämä käytännössä onnistuu. Paperia, postikuluja ja aikaa säästyy, kun viesti kulkee lähes reaaliaikaisesti digilaitteelta toiselle. Piirihallituksen pöydän ääressä istuva puoluevaltuuston varajäsen Eero Vainio kertoo huomanneensa, että alueen keskustan Facebook-ryhmissä on paljon jäseniä, joista ei löydy juuri mitään henkilökohtaista tietoa. – Moni meistä on Facessa vain sen vuoksi, että voivat olla ryhmissä mukana, kiinteistövälittäjän työssään somea päivittäin ja hetkittäin käyttävä Raision kunnallisjärjestön puheenjohtaja Vainio toteaa. – On hyvä suunnitella etukäteen, mitä, kenelle ja miksi viestitään. Hänen laatimassaan monisivuisessa viestintäsuunnitelmassa kannustetaan somen käyttöön ja kerrotaan, mitä kanavia missäkin yhteydessä kannattaa käyttää. Viime kunnallisvaaleissa keskustalla oli Varsinais-Suomessa 660 ehdokasta, ja Vuola kertoo säästäneensä lukuisia puheluita somen avulla. Myös alueen piirihallitus on ottanut somen haltuun. – Olen kannustanut sivujen perustamiseen olemalla aluksi itse mukana ylläpitäjänä. Moni meistä on Facebookissa vain sen vuoksi, että voi olla ryhmissä mukana, Eero Vainio (keskellä) kertoo. Piirin somekouluttajana toimiva Eero Vainio kannustaakin kaikkia yhdistyksiä ja järjestöjä lisäämään someviestintää. Piiritoimiston pöydän äärelle kokoontuivat myös toiminnanjohtaja Hanna Vuola ja Mika Paukkeri.. Tarvitaan ihmisläheistä ja käytännön tason koulutusta järjestönäkökulmasta, Vainio painottaa. Jättäydyn siinä vaiheessa pois, kun huomaan, että homma toimii ilman minuakin. Yhtä lukuun ottamatta jokaisella 27 kunnallisjärjestöllä on nyt omin voimin ylläpidetyt Facebook-sivut. – Jonkin aikaa pystyin elämään sen kanssa, että kuulin viestit ja tiedot jälkeenpäin. Toiminnanjohtajan aktiivinen ote on tehonnut. Suljetussa Facebook-ryhmässä tiedotetaan ja keskustellaan. Loppujen lopuksi se kävi mahdottomaksi. – Hyödynnämme sisäisessä viestinnässä somea todella paljon. Perinteisellä paperipostilla kulkevat enää lähinnä piirikokousmateriaali ja -kutsut sekä kerran vuodessa paikallisyhdistysten jäsenlistat puheenjohtajille. Meillä on käytössämme muun muassa useita suljettuja Facebook-ryhmiä eri tarkoituksiin, Vuola kertoo. someen siirtyminen ei ole kaikille kuitenkaan helppoa. Suunnitelmaan on kirjattu myös numeerisia tavoitteita: kuinka monta tykkääjää tavoitellaan, kuinka taajaan päivityksiä tehdään ja kuinka usein päivityksille ostetaan mainontaa. – Koulutuksella
Suren. alKio osallistuu 2. alKion arvovalta kasvaa valtiopäivien alussa. Lokakuun vaaleissa valittu eduskunta aloittaa työnsä hyvin riitaisena. 3.11. Suomen Synty Santeri alkion Silmin. Ingman lisää vakuutukseen viisi sanaa. Lokakuun 28. Sosiaalidemokraatit boikotoivat vaalia eivätkä aseta lainkaan omaa ehdokasta puhemiehistöön. marraskuuta näin: Sen (valtalain) takana on ainakin maalaisliitto ja sosialistit. Alkio on eri mieltä. Sosiaalidemokraatit ehdottavat, että Ingmanilta vaadittaisiin uusi vakuutus. Puolueneuvosto halusi vakuuttaa työväestölle, että oli tarkoituksenmukaisempaa järjestäytyä kaarteihin ja harjoitella joukkoesiintymistä niissä kuin rynnätä suoraan kadulle. Rajahinnoista ei kukaan välitä. päivä Alkio suree päiväkirjassaan elintarviketilanteen kärjistymistä, joka houkuttaa viljelijöitä korottamaan tuotteidensa hintoja: Elintarvikekysymys kärjistyy kärjistymistään. Sosiaalidemokraatit vastaavat vaatimalla puhemiehen menettelyä tutkittavaksi perustuslakivaliokuntaan. Bolsevikkien vallankumous alkaa viisi päivää myöhemmin. Eduskunta kokoontuu riitaisena Marraskuun toisena päivänä Alkio saa suurimman äänimäärän eduskunnan puhemiehistön vaaleissa. He käyttävät sitä aivan armotta. Selitin, että me pyrimme täydelliseen riippumattomuuteen ja pidämme sinä, että Venäjän vallankumous on sen meille jo luvannut. marraskuuta Maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. sdP:n puolueneuvosto kokoontuu 28.–30.10 Helsingissä. Puhemies tyrmää tämänkin ehdotuksen sillä perustella, että valiokuntaa ei ole vielä asetettu. Hän vakuuttaa puolustavansa ”sekä laillisen hallitsevan valtiovallan että eduskunnan ja Suomen kansan oikeutta perustuslakien mukaan”. Alkion huoli tilanteen kärjistymisestä on enemmän kuin aiheellinen. Sen mukaan väliaikainen hallitus voisi vielä antaa esityksiä eduskunnalle, hallitusmuoto vahvistettaisiin Venäjällä ja eduskunta nimeäisi valtionhoitajan. Ihmisissä kasvaa kiskomishimo hirveästi. Julistuksen mukaan kaartit oli saatava nopeasti kuntoon, sillä vain yhtenäinen esiintyminen saattoi enää pelastaa työväestön nälästä ja porvarien kynsistä. Puhemieheksi valittu Johannes Lundson ja toiseksi varapuhemieheksi valittu Alkio vakuuttavat toimessaan puolustavansa ”eduskunnan ja Suomen kansan oikeutta perustuslakien mukaan”. Alkio viittaa vielä Venäjän maaliskuun vallankumoukseen, jossa tsaari syöstiin vallasta. marraskuuta maalaisliiton ja kolmen porvarillisen puolueen neuvotteluihin kenraalikuvernööri Nekrasovin kanssa. Siveellinen pohja pettää. Kuluttajain hätä on avannut maamiehille ennen kuulumattomat saalistamismahdollisuudet. Vanhasuomalaiset, nuorsuomalaiset ja ruotsalaiset ehdottavat Suomen aseman järjestämistä manifestilla. Veli, sisar, vanhin saavat nääntyä puutteeseen – toisen veljen, sisaren, tyttären ahneuden edessä. marraskuuta suunnitteilla olevan liikkeellelähdön estäminen. Ingman vakuuttaa uskollisuutta Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Se laatii julistuksen, jossa puolueneuvosto yhtyy Suomen Ammattijärjestön lokakuussa antamaan kehotukseen punakaartin perustamisesta. He pitävät sitä valtiopäiväjärjestyksen vastaisena. Ensimmäinen kiista syntyy puhemiesten vakuutuksista. Hänet valitaan 1. He ovat kyllä olleet ahtaalla, joten tämän voi ymmärtää. SDP protestoi ensimmäiseksi varapuhemieheksi valitun Lauri Ingmanin antamaa vakuutusta. Päiväkirjan mukaan hän toteaa neuvotteluissa 2. Eivät nämä maanviljelijät enää ajattele ollenkaan muuta kuin kiskomista. Julistuksen ensisijainen tarkoitus oli joukkojen rauhoittaminen ja 1. Hänen mukaansa tilanne selviää vain julkaisemalla heinäkuussa hyväksytty valtalaki. 2017 39 timo laaninen 27.10.–3.11. 1917 Kansanedustaja Santeri Alkiolla on varsin tarkka kuva yhteiskunnallisesta tilanteesta, kun hän lähtee valtiopäiville. Puhemies Lundson ei ota ehdotusta käsittelyyn valtiopäiväjärjestyksen vastaisena
Missä maissa viisareita siirrellään. Mitkä olivat pohjoisimmat ja eteläisimmät paikat, joissa hän Kainuun, Vienan ja Karjalan lisäksi kävi. 8. 10. Montako sataa vuotta Grimaldin ruhtinassuku on hallinnut Monacoa. 7. Muun muassa etunimien määrää lisätään. Minkä ja keiden suojeluspyhimykseksi Paavi Pius XII helmikuussa 1958 julisti Pyhän Clara Assisilaisen (1194–1253), joka näki vuonna 1252 näyn, jossa hän katseli jumalanpalvelusta sairasvuoteella maaten. . fi/a ika vyö hyk kee t), 2) ete läs sä Viro ja Ink eri, poh joi ses sa Ark ang eli ja Pet sam o, 3) 196 7, 4) tar kal lee n 720 vuo tta eli vuo des ta 129 7 alk aen , 5) tel evi sio , näy tte lijä t, kam era mie het , käs iki rjo itt aja t, näy ttä möa vus taj at, tuo tta jat ja niin ede lle en, 6) siin ä ei ker taa kaa n mai nita Jum ala n nim eä, 7) kol me, 8) Tuu la 31 950 (ka ikk ia mai nit tuj a nim iä yli 30 000 hen kilö llä ), 9) Tim o 45 777 , 10) 199 4. 4. Vas tau kse t: 1) Aus tra lia , Ukr ain a – mui ssa on vai n yks i aik a, nor maa lia ika , (ke llo nai ka. Juha, Kari, Matti, Mikko, Timo. Kennedy Jr:n ohjaama lentokone syöksyi mereen Massachusettsissa ja John Jr:n lisäksi kuolivat hänen vaimonsa ja tämän sisko; Aleksandr Lukasenko valittiin Valko-Venäjän presidentiksi; kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi Pertti Salolaisen jälkeen valittiin kansanedustaja Sauli Niinistö; Kalle Palander voitti pujottelun MM:n. Mikä on nykyisin etunimien enimmäismäärä. 5. Tietotesti ??. 3. Etuja sukunimilakia ollaan uudistamassa. Mikä oli huhtikuussa 2017 elossa olleiden suomalaisnaisten yleisin ensinimi. 40 3.11.2017 7 3 3 7 4 6 5 1 8 7 3 9 8 1 6 3 4 5 2 8 6 5 7 4 7 8 5 1 8 9 7 4 8 1 5 6 9 2 3 2 3 9 7 8 4 1 6 5 5 1 6 3 2 9 4 8 7 3 6 2 9 7 8 5 4 1 1 8 5 6 4 3 7 9 2 4 9 7 5 1 2 6 3 8 6 5 3 2 9 1 8 7 4 9 7 4 8 3 5 2 1 6 8 2 1 4 6 7 3 5 9 9 3 6 2 7 6 9 8 2 9 4 3 7 9 1 3 8 2 1 3 8 7 3 8 5 6 7 7 2 8 9 4 5 7 3 8 2 1 6 3 2 7 5 6 1 9 8 4 1 8 6 2 4 9 5 3 7 4 1 3 6 8 2 7 5 9 5 6 9 1 7 3 8 4 2 8 7 2 4 9 5 1 6 3 6 9 4 8 1 7 3 2 5 2 3 8 9 5 4 6 7 1 7 5 1 3 2 6 4 9 8 9 3 6 2 7 6 9 8 2 9 4 3 7 9 1 3 8 2 1 3 8 7 3 8 5 6 7 7 2 8 9 4 5 7 3 8 2 1 6 3 2 7 5 6 1 9 8 4 1 8 6 2 4 9 5 3 7 4 1 3 6 8 2 7 5 9 5 6 9 1 7 3 8 4 2 8 7 2 4 9 5 1 6 3 6 9 4 8 1 7 3 2 5 2 3 8 9 5 4 6 7 1 7 5 1 3 2 6 4 9 8 7 3 3 7 4 6 5 1 8 7 3 9 8 1 6 3 4 5 2 8 6 5 7 4 7 8 5 1 8 9 7 4 8 1 5 6 9 2 3 2 3 9 7 8 4 1 6 5 5 1 6 3 2 9 4 8 7 3 6 2 9 7 8 5 4 1 1 8 5 6 4 3 7 9 2 4 9 7 5 1 2 6 3 8 6 5 3 2 9 1 8 7 4 9 7 4 8 3 5 2 1 6 8 2 1 4 6 7 3 5 9 1. 2. Minä vuonna puoluetukea alettiin maksaa eduskunnassa edustettuina oleville puolueille: 1937, 1947, 1957, 1967, 1977. Kansalliseepos Kalevalan kokooja Elias Lönnrot liikkui 15 vuoden keräysmatkoillaan kilometrimäärän, jonka pituudeksi on laskettu Helsingin ja Etelänavan välinen etäisyys. Mikä oli huhtikuussa 2017 elossa olleiden suomalaismiesten yleisin ensinimi. Mikä vuosi: junaliikenne Englannin kanaalin alittavassa Eurotunnelissa alkoi; John F. Mutta ei kaikissa maailman maissa: seuraavista 7 maasta vain kahdessa maassa on käytössä kesä/talviaika-systeemi: Australia, Intia, Islanti, Kiina, Turkki, Ukraina, Venäjä. jorisvo / Shutterstock Minkä ja keiden suojeluspyhimykseksi Paavi Pius XII julisti Pyhän Clara Assisilaisen?. 6. Viime viikolla melkein kaikissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa käänneltiin kelloja siirryttäessä kesäajasta normaalieli talviaikaan. 9. Millä tavoin Raamatun Vanhassa testamentissa oleva Esterin kirja poikkeaa kaikista muista Vanhan ja Uuden testamentin kirjoista. Anna, Anne, Päivi, Ritva, Tuula
2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.. 3.11
Se taas ei ole sen paremmin hyväksyttävää kuin kestävääkään pitkän päälle. Looginen seuraus on, että palkankorotusvaateet työnantajille kohoavat. Maan hallituskaan ei työmarkkinoille koordinaatiota erityisemmin askaroinut. Ay-liike ei tätä tavoitetta kuittaa, koska jokaisen jäsenen ansiokehitys halutaan turvata. 42 3.11.2017 TyömarkkinaraTkaisua odottavan aika alkaa käydä pitkäksi. VienTiVeToisesTa palkkamallista eli Suomen mallista uskottiin tulevan työmarkkinoiden hopealuoti, mutta sen toimivuudesta on esitetty kriittisiäkin arvioita. Hallituksen veronalennuspäätös oli osa kiky-sopimuksen toteuttamista eikä sellaisenaan toimi palkansaajille kiihokkeena rakentaa vahvaa palkkakoordinaatiota. Kello on metsäteollisuudessa jo todellisuudessa pysäytetty, koska ala siirtyi sopimuksettomaan tilaan syyskuun lopulla. Keskusjärjestöjen välille ei EK:n päätösten vuoksi ollut mahdollista koordinaatiota rakentaa. Ja aina se, mikä pataan kuivuu, on liemen pohjana seuraavalla kerralla. Alalla neuvottelut keskeytyivätkin hyväksi toviksi, kun työnantaja latoi pöytään nollatarjouksen ja sopimuksen vuoden pidennyksen. Koordinaatiosta tuli työmarkkinaslangin uusi iskusana, kun EK lopetti keskitettyjen sopimusten tekemisen. Työnantajan vastaus tähän on pyrkiä viemään kaikki palkkasopiminen yritysja henkilötasolle. Palkkasuhteiden betonointi eri toimialojen välillä on mallin heikkous, jota Ruotsissakin on jouduttu ratkomaan. Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. koko syksyn on puhuttu ja kysytty työehtoneuvottelujen koordinaation perään. syksyn palkkakierrokselle on siis tuliset ainekset tessopassa. Kaikki eivät ole siellä vain edistämässä neuvottelutulosten syntyä, vaan ihan eri tarkoituksessa. Tes-soppa sakenee Jarkko Eloranta vieraskolumni. Samoin euromaa Suomessa tarvitaan erilaista palkkapolitiikkaa kuin kruunumaa Ruotsissa. Hämmentäjiäkin tuntuu olevan padan äärellä tavallista enemmän. Liittovetoisessa työmarkkinamallissa tällaista paketti ei kyetä rakentamaan. Naisvaltaiset matalapalkka-alat niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla jäävät puhtaaksiviljellyssä vientivetoisessa palkkamallissa pysyvästi heikompaan ja suhteellisesti heikkenevään osaan. Samalla toivottiin siirryttävän vientivetoiseen palkanmuodostukseen. Toivoa sopii, ettei soppa pala pahasti pohjaan. Näitä erovaisuuksia on vielä kovin vähän analysoitu. Työnantaja tietysti uskoo nujertavansa nämä palkkavaateet kovalla sisäisellä koordinaatiollaan. keskiTeTTyjen sopimusten aikana palkankorotukset pysyivät maltillisina, koska samaan nippuun kytkettiin veropäätöksiä, sosiaalija työttömyysturvaratkaisuja sekä työlainsäädännön kehittämistä
Itsekin olen ollut niitä, jotka kouluhammaslääkärin odotushuoneessa jo valmiiksi itkivät. Kun käy hammaslääkärissä unkarissa, niin täytyy lentää, jollei halua tehdä siitä supervaikeaa ja ajaa autolla. Säästö! Onko se samanlainen säästö kuin auton tankkaaminen itärajan takana, polttoaine on halvempaa, mitä lasketaan vaivalle ja ajalle. Mikä pakko on sallia tuoda verotonta polttoainetta, vieläpä eu:n ulkopuolelta. Tulli suojelee laitonta, jokapäiväistä pikkubisnestä. Harmaa talous on tullin pihalla, Hartikainen hei! Hammasralli jatkukoon. uskallusta se kuitenkin vaatii. Jos minulta kysytään ja jos lisää vihamiehiä haluan, niin mielestäni bensarallin voisi lainsäädännöllisesti lopettaa. ei näköjään mitään. Jari Nenonen Ulkomaan hampaat Harmaa talous on tullin pihalla.. että tulee säästöä, kun matkustaa hammaslääkäriin Tallinnaan tai unkariin. 2017 43 Ymmärrän hammaslääkäripelkoisia. Naurattaa ihan, kun viranomaisautojen takalasitarroissa puhutaan harmaasta taloudesta. Ja bensaa 20 litran kanisteri. Mikä vaiva! Kun joku Suomessa ilmoittaa käyvänsä hammaslääkärissä, niin henkilö on tunnin päästä takaisin, ehkä poski puuduksissa, ehkä verinen side suussaan, mutta takaisin kuitenkin. Katsos potilaskortista, ettei vain ole poliitikko. ei ole, joka toisessa autossa vähintään on laitonta tupakkaa ja laitonta juomaa. Aikuisiällä olen ollut hyvien hammaslääkäreiden hoidossa. Tulli sanoo, että salakuljettajien profilointi on vaikeaa. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 3.11. Jos ihminen tosiaan haluaa ”säästää” teettämällä hampaitaan ja tekareitaan ulkomailla, niin mikäs siinä. ulkomaalainen, ajattele sitä! ettei vain laita sen mikrofonin sinun suuhusi, ja sitten ulkomaan valvomossa nauravat, että onpa tuolla hölmöt jutut. Verottaja, eli siis tämän yhteiskunnan rahoitus, häviää euron jokaisessa tuodussa litrassa. Oli peloteltu, ja oli potilaskäsittelyltään huonoja hammaslääkäreitä. Huutaminen ei ehkä ole paras keino hoitaa fobiaa. Hammashoito toki maksaa, mutta en minä oikein näitä nuukavillejä ymmärrä. Pelkässä auton tankin täyttämisessä ei järkeä olisikaan. Ja sitten se, että on ulkomaalainen ihminen sinun suussasi. ei ole jäänyt traumaa eikä pelkotiloja, päinvastoin, on ollut olosuhteet huomioon ottaen lystikästä. On tehty viisaudenhampaiden poistoa leikkaamalla ja kaikenlaista fiksausta. ensin se hammaslääkäriin uskaltautuminen
Mukaan lähtevien nimet julkaistaan Suomenmaassa. Kerhoon voi ilmoittautua sähköpostitse (kerho@ suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Kaikkien ilmoittautuneiden sekä välija lopputuloksensa raportoineiden kesken arvotaan sykemittari. Tuhannen Kilometrin Kerho Tuhannen Kilometrin Kerho myös Facebookissa!. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 10.11.2017 asti. Kerhon osallistujat tavoittelevat tuhannen kilometrin hiihtämistä vuosittain marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Jos lunta ei ole tai se on vaikeasti tavoitettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai ripeällä kävelyllä. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho on Suomenmaa-lehden kuntokerho. Myös puolivälin krouvin tilanne julkistetaan, samoin kuin urakan päätös