Suomenmaa 3.12.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 12 / JOULUKUU 2021 / 10,90 € Pohjoisen puulle riittää pian kysyntää Vieraskolumni Ilmiöt Itävallan tie olkoon meidän tiemme Ajassa Eduskunnasta aluevaltuustoon vai ei. Suomi jää helposti toiseksi, kun maat kilpailevat ulkomaisesta työvoimasta Kisa osaajista
2021 Keminmaassa sijaitsevalla huskyfarmilla toivotaan jo asiakasvirtaa ulkomailta s. 36 Lappi odottaa turisteja. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 3.12
24 Ilmiöt Vastuu paremmasta politiikasta on meidän päättäjien yhteinen. 38 Keskustan kasvot Vapaaehtoinen maanpuolustus kiinnostaa yhä useampaa s. Antti Mulari tykkää hiihtää perinteistä rauhalliseen tahtiin s. 14 Puoluevaltuusto purki paineita. 13 Kuka olet. Ester Vaara joutui evakkotielle ja sotalapseksi Ruotsiin s. Juha Pylväs s. 45 Annika Saarikon puhe vei terän keskustalaisten hallituskritiikiltä s. Muutoksen soisi alkavan oikean keskustelun käymisestä
Kevään budjettiriihen ja Veikkaus-kohun muistijäljet eivät tue tätä näkemystä. Moitteisiin ei ole aihetta nytkään. Keskustan rooliksi on jäänyt nykyisessä hallituksessa muistuttaa budjettikurista. Suomi on selvinnyt koronapandemiasta vähäisin vaurion niin taloudellisesti kuin henkisestikin moneen muuhun maahan verrattuna. Saman ongelman kanssa on paininut koko maailma. Tai sillä verukkeella, että velkarahalla tehdään vihreitä investointeja. Tätä keskustalaiset ovat kysyneet toisiltaan moneen otteeseen hallituskauden aikana. Uudenlaista ajattelua sen sijaan on, että sovituista talouskehityksistä voi tarvittaessa tinkiä, jos velkarahaa saa halvalla. Hallituskumppanit ovat pitäneet Saarikon huolta turhana. Onko tämä liikaa vaadittu. Jos vastaus on kyllä, niin silloin keskusta on väärässä hallituksessa. Huoli ei ole tuulesta temmattu. Tämän päättäjät ovat velkaa lapsille ja nuorille. Toimenpiteet talouden korjaamiseksi ovat olleet koronaaikana hyvin samankaltaisia maasta riippumatta. Hallitus on koronakriisin aikana joutunut ottamaan lisää velkaa. Pe tra Pö yliö Valtionvarainministeriä on harvoin moitittu siitä, että hän haluaa pitää kiinni yhteisesti sovitusta hallitusohjelmasta.. Ilman yhteiskunnan tukitoimia Suomi olisi ajautunut vielä syvempään talouskurjimukseen. Muuta vaihtoehtoa hallituksella ei ollut. Saarikon puoluevaltuustopuheen jälkeen kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että keskusta haluaa pitää kiinni hallituksen yhdessä sopimista talouslinjauksista. Tulokset osoittavat, että koronakriisin aikainen talouspolitiikka on toiminut pääosin hyvin. Sitä se ei ole. Keskustan huoli liittyy valtiontalouteen. Keskustalaiseen ajatusmaailmaan jatkuva velkaantuminen sopii huonosti. Puolueen sisäänrakennettu ajatus on, että maa jätetään seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse on sen saanut. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon hallituskumppaneille esittämää vaatimusta budjettikuriin palaamisesta on pidetty kiristyksenä. Miksi tilanne olisi toisenlainen ensi keväänä. Valtionvarainministeriä on harvoin moitittu siitä, että hän haluaa pitää kiinni yhteisesti sovitusta hallitusohjelmasta. Koronan varjolla ei voi kuitenkaan velkaantua loputtomiin. Muutamia yksittäisiä aloja lukuun ottamatta konkursseja ei ole nähty tavanomaista enempää. Jokainen euro, jonka valtio ottaa lisää velkaa, on pois tulevilta sukupolvilta. Niin nytkin. Sovituista leikkauksista kiinni pitäminen on osoittautunut hallitukselle poikkeuksellisen vaikeaksi. Valtionvarainministeri Saarikon näkemykset edustavat talousrealismia. Puolueen vaatimukset eivät ole kohtuuttomia, sillä talouskehyksissä pysyminen on ollut jo vuosikymmeniä jokaisen hallituksen yhteinen tavoite. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 3.12.2021 Hallituksen talouslinjaukset sitovat kaikkia puolueita Pääkirjoitus O llako vai eikö olla hallituksessa. Samanlaisia puheenvuoroja on totuttu kuulemaan vuosien saatossa lähes kaikilta rahakirstua valvoneilta ministereiltä
Välillä on hienoa ja kätevää käyttää vieraskielisiä sanontoja suomenkielisen ilmaisun vahvistamisessa ja maailmaa miettiessä. Somessa olen huomannut, että suomenkielisillä ihmisillä on tapana jakaa keskenään enemmän englanninkielisiä toisen keksimiä mietteitä ja hupikuvia kuin sanoa omia huomioitaan suomeksi. Siinä on historia, siinä on ilmaisuvoima juuri niin kuin me olemme siihen kasvaneet. Joidenkin lainasanojen käyttäminen vaikuttaa lähinnä laiskuudelta, mutta toiset ovat toki aivan perusteltuja. Kielitieteilijä Lauri Hakulinen keksi mainion korvaajan plastiikki-sanalle vuonna 1947. Yhtä kaikki taidamme suomentaa nykyään liian vähän. Burgeritiimejäkin näemme vielä pitkään. Ajattelin, että eihän tuota nyt Suomeen tule, eikä ainakaan tuolla nimellä. Moni puhuu ryhmästä ja joukkueesta tai hampurilaisesta (ei suomalaisperäinen sana toki sekään) nykyään harvemmin kuin englannin teamja burgerjohdoksista. KIELI kehittyy ja muuttuu ajan saatossa, se on selvä. Äpit, startupit ja servaukset kertovat näin olevan. Sitten taas voisimme ajaa puhkurilla, mutta ehkä siitä on mukavampaa puhua autona. On myös hyvä, että tietokone ei ole kompuutteri. Thirteen ja kolmetoista vastaavat näin toisiaan. 5 3.12.2021 Toimittajalta LAITOIN otsikkoon kaksi inhokkisanaani. Varsinkin kun puhkuri on myös hevosilla esiintyvä krooninen keuhkosairaus. Lauri Heikkilä Tiimin paras burgeri. C kuuluu tuossa lausua tietysti koona eikä ässänä. Kun englannin kielessä kaikki 13–19-vuotiaat ovat iältään jokin -teen, suomessa vastaava on -toista-liite. Eivätkä vaatineet kovinkaan paljoa suomalaistamista, kun jo tuli hyvä. Joissain asioissa suomempi muoto on huonompi muoto. Teini oli kuitenkin luontevaa ottaa käyttöön toistikkaan sijasta, sillä sana oli suomessa tuttu jo keskiajalta, tarkoittaen kuitenkin opiskelijaa. Nykymeininkiä on tosin hieman hankalaa sanoa kehitykseksi. Paras ei ole niistä yksi. Niin, mikä ihmeen toistikas. Täytyy myöntää, että itsekin kuuntelen mieluummin rockia kuin rokkia. Toistikas olisi ollut luonteva suomennos. Puhelinkin on hienosti keksitty sana telefoonin tilalle. No, viime viikolla taas nähtiin kuinka yritykset täällä suomen ja ruotsin kielien kulttuurialueella tuuttasivat eetteriin jos jonkinlaista mainosta black fridaysta. Harvoinpa suomalaisille muutenkaan mainostetaan mitään ilman englannin kieltä. Englannin kanssa taidamme kuitenkin olla menneet liian pitkälle. Toistikkaan ja puhkurin tarina tyssäsi, mutta moni muu suomeksi keksitty nimitys ulkomailta tulleille käsitteille on jäänyt hienosti elämään. Robotti, ketsuppi, televisio, traktori, pitsa, radio ja kamera esiteltiin suomalaisille 1900-luvun mittaan. Muovi on meille edelleen muovi. Tiimi ja burgeri eivät ole suomen kieltä, mutta niistä on tullut aivan tavallisia sanoja kieleemme. Uusi merkitys tuli tosin suurelta osin englannin teenistä. KUN olin toistikas, englannin tunnilla tutustuimme amerikkalaisen kulutusjuhlan ilmiöön, joka tuntui todella oudolta. SUOMEN KIELI on meille äidinkielenä sitä puhuville paras kieli
Könttä ei näe tässä mitään suurta vaaraa. Mutta onhan muutenkin tilanteita, joissa näin voi olla, ne pitää sitten tapauskohtaisesti selvittää. He eivät ehkä olisi niin tehokkaita enää kaikissa tehtävissään. Suomenmaa kysyi neljältä keskustan kansanedustajalta, miksi he lähtevät tai eivät lähde aluevaaliehdokkaiksi. Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortioverkoston puheenjohtaja, Helsingin yliopiston valtio-opin professori Åsa von Schoultz tiivistää punninnat kolmeen seikkaan. Vaikean yhtälön takia moni edustaja on jättänyt ratkaisunsa tekemisen aivan kalkkiviivoille. KESKUSTAN keskisuomalainen kansanedustaja Joonas Könttä oli ensimmäisten joukossa lähdössä aluevaaleihin ja kertoo olevansa liikkeellä innostunein mielin. Hyvinvointialueiden ja valtion välille saattaa tulla kahnauksia esimerkiksi rahoituskysymyksissä. – Kun työ alkaa kenellä alkaa, varmasti jokainen käy läpi mahdollisia tilanteita, joissa näin voi käydä. Aluevaalien ehdokaslistat tulee jättää kaikilla hyvinvointialueilla 14. Vaalipäivä on sunnuntai 23. – On tärkeää, että eri puolilla Suomea myös hyvin verkottuneet ihmiset ovat ehdolla. Silläkin on suuri rooli, että edustajat ovat ehdolla. – Poliitikkojen kannalta on myös tärkeä pitää yhteyttä alueidensa ihmisiin ja pysyä tietoisena näiden asioista, von Schoultz korostaa Suomenmaalle. tammikuuta. Nyt kun tulee kolmas taso, se tekee asiasta ongelmallisen. Ajassa Joonas Könttä ja Eeva Kalli asettuvat ehdolle aluevaaleissa.. Moni edustaja on tähänkin asti toiminut valtuustoissa ja maakuntaliitoissa. – Äänestäjän näkökulmasta kansanedustajien ehdokkuudet saattavat kasvattaa huomiota vaaleja kohtaan. Ehkä eniten professori pohtii edustajien ajankäyttöä. 6 3.12.2021 Ja r i L a uk k a ne n Ja r i L a uk k a ne n Ja r i L a uk k a ne n Ehdolle vai ei. Se saattaa motivoida äänestämään ja on hyvä asia demokratian näkökulmasta. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ ALUEVAALIEN alla on pohdittu, kannattaako muutenkin kiireisten kansanedustajien lähteä vaaleissa ehdolle. Aika on rajallista poliitikoille. – Suomalainen käytäntö, että samoilla ihmisillä on useita asemia paikallisella ja kansallisella tasolla, on maailmalla aika harvinainen tilanne. joulukuuta mennessä. Myös kunnallisja aluevaltuustojen välille voi tulla erimielisyyttä. Kansanedustajille voi tulla intressiristiriitoja, jos he vaikuttavat yhtä aikaa sekä eduskunnassa että aluevaltuustoissa
EHDOKKUUDESTA kieltäytyneisiin keskustaedustajiin kuuluvat Pasi Kivisaari Vaasan ja Hanna Huttunen Savo-Karjalan vaalipiiristä. Myös perheelle pitää löytyä aikaa. Muuallakin kuin politiikassa työskennellyt ja kokemuksia hankkinut Kalli muistuttaa myös, että ajankäyttöhaasteita ei ole vain kansanedustajilla. – Porukka, joka valitaan, tulee olemaan varmasti täystyöllistetty. Tässä rakennetaan historiallista uudistusta. Maanantaipäivät alkavat olla jo aika täynnä ja tiistaista perjantaihin olen pääsääntöisesti Helsingissä. Vaaleilla on Suomelle edustajien mielestä erittäin suuri merkitys. – Moni muukin työ on elämäntapatyyppinen, monessa työssä joutuu venymään paljon ja päivät ovat pitkiä. Tässä tehdään asemoituminen siihen, millä tavalla Suomessa tullaan soteasiat ja pelastustoimi järjestämään. KÖNTÄN tavoin ehdolle on asettumassa Satakunnan keskustaedustaja Eeva Kalli. Neljättä tehtävää olisi vaikea hoitaa, Huttunen avaa. – Ymmärrän vaalien logiikan puolueenkin kannalta, mutta kun tehtäviä on paljon, kuten edustajuus ja Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus, niin ajankäytön ja henkilökohtaisen jaksamisenkin näkökulmasta laskin asiat yhteen, Kivisaari kertoo. 7 3.12.2021 Ja r i L a uk k a ne n J aa kk o M ar tika i ne n Ja r i L a uk k a ne n Keskustan ainoa tavoite tulee olla Köntän mielestä vaalien voittaminen. Molemmat toteavat, että jokainen edustaja punnitsee oikeutetusti omia voimavarojaan ja tekee ratkaisunsa sen pohjalta. – Valtavan suuri mittaluokaltaan ja vaikutuksiltaan. – Todella tärkeät vaalit. Koen, että haluan hoitaa nämä mahdollisimman hyvin. Molemmat korostavat ajankäytön haasteita. – Toimin maakuntahallituksen ja Outokummun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, ja sitten on kansanedustajuus. Myös hän käyttää termiä ”innostunein mielin”, eikä säästele sanojaan kuvaillessaan uudistuksen merkitystä. Sekin motivoi, että kun puolueilla on hyvin erilaiset näkemykset palveluiden toteuttamisesta, niin pidän siksi tärkeänä, että keskusta menestyy hyvin ja saamme hyvin luottamushenkilöitä alueille. Ensimmäinen kausi on todella merkittävä, koska silloin rakennetaan koko uuden aluehallinnon rakenne ja myös luottamusta kuntien ja alueiden välille. Suurin, mitä olen koskaan ollut todistamassa. – Niin valtavan tärkeästä asiasta on kyse, kun puhutaan sotesta ja pelastustoimesta, ja kun tähän yhdistyy valtava uudistus, halusin kyllä olla osa uudistustyötä. Hanna Huttuselta ja Pasi Kivisaarelta vaalit jäävät väliin.. Kalli ei ole mukana kuntapolitiikassa, mikä osaltaan helpotti ratkaisun tekemistä. Keskustalla on voimakas tarve puolustaa maakuntia ja varmistaa lähipalveluiden, erityisesti peruspalveluiden toimivuus. Kalli pohti kollegoidensa tavoin ajankäyttöään ja käytännön mahdollisuuksia hoitaa mahdollista aluevaltuutetun tehtävää. Samoin tärkeää on varmistaa henkilöstön jaksaminen, Kivisaari sanoo. – Sillä olisi tässä surkeassa kannatustilanteessa suuri merkitys. Puolustan kyllä kaikkien vaalikelpoisten suomalaisten oikeutta lähteä ehdolle ja hoitamaan vastuullisia tehtäviä. Vasta historiankirjoittajat jälkikäteen ymmärtävät uudistuksen merkityksen, Huttunen toteaa
Kevään kyselyssä hän oli neljänneksi heikoin suoriutuja 23 prosentin äänillä. Kaikkosen suosio on kasvanut puoluevaltuutettujen silmissä reippaasti kevään vastaavasta kyselystä, jolloin hän oli nelossijalla 40 prosentin kannatuksella. Kysely tehtiin juuri ennen Ohisalon perhevapaan alkua. Kevään kyselyssä Marinin kannatus oli 15 prosenttia. Molemmat saivat Suomenmaan kyselyssä 64 prosentin kannatuksen, kun puoluevaltuutettuja pyydettiin valitsemaan Marinin hallituksen kolme onnistuneinta ministeriä. Keskellä Maarit Simoska.. Nyt hän on toiseksi heikoin suoriutuja 49 prosentin äänillä. 8 Ajassa Sanottua 3.12.2021 Mitä hyötyä on koronarokotteista. Suomenmaan kyselyyn vastasi 53 puoluevaltuutettua 135-jäsenisestä puoluevaltuustosta. Laura Huhtasaari Twitterissä Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen Rovaniemen puoluevaltuuston kokouksen toritapahtumassa. Tähän on selkeästi vaikea kehittää rokotetta, joka merkittävästi estäisi sairastumista. marraskuuta. Perään joutuu pääministeri Sanna Marin (31 prosenttia). Vastausaika oli 8.–15. Sa ara Sa vu sa lo Saarikko ja Kaikkonen suosikkiministerit PAULIINA POHJALA KESKUSTAA johtava valtiovarainministeri Annika Saarikko ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) jakavat ykkössijan keskustan puoluevaltuutettujen ministeriarvioissa. Kolmanneksi parhaiten suoriutui maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) 58 prosentin kannatuksella. Seuraavaksi parhaat arviot saavat elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) (43 prosenttia) ja tuore tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) (42 prosenttia). Vihreitä johtava Ohisalo ei vielä keväällä herättänyt yhtä vahvoja tunteita kuin nyt. Kun ennenkin syvän pään salaliittoteorioiden kanssa flirttaillut poliitikko esittää kysymyksen näin, hän käytännössä viestii rokotevastustajille olevansa vähintäänkin ymmärtäväinen heidän suhteensa. Kolmanneksi heikoimmaksi vastaajat arvioivat ympäristöja ilmastoministerin salkkua marraskuuhun saakka kantaneen vihreiden Krista Mikkosen (47 prosenttia). Janne Riiheläinen Twitterissä Aki Lindén Twitterissä Esimerkiksi se, että ilman rokotteita olisi nyt sairaaloissa 2 000. Vielä vuoden takaisessa kyselyssä Marin oli parhaiten suoriutuneiden ministerien kärkikolmikossa 36 prosentin kannatuksella. Tuoreessa kyselyssä Marin saa vain kahden prosentin eli yhden puoluevaltuutetun äänen. 71 prosenttia puoluevaltuutetuista valitsee mukaan Ohisalon, kun kysytään kolmea heikoiten suoriutunutta ministeriä. 3 000 henkilöä, joista teho-osastoilla 300?400, ja kuolemia tulisi joka päivä 20. HEIKOITEN onnistuneimmaksi ministeriksi on kahdessa edellisessä puoluevaltuustokyselyssä rankattu perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Oppositiolle keskustan puoluevaltuutetut antavat arvosanan 6,7. PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) kannatus on sen sijaan romahtanut. Heikoimman suorittajan titteli menee kuitenkin selvin luvuin sisäministerinä toimineelle Maria Ohisalolle (vihr.)
Jussi Saramo Twitterissä PEKKA POHJOLAINEN HALLITUS SAI oppositiolta tällä kertaa vastattavakseen hieman epätavallisen välikysymyksen. Tässäkin suhteessa he ovat Suomen vaarallisin puolue. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) innostui jopa luonnehtimaan Vanhasta ”porvallisen Suomen arvojohtajaksi”. – Kohtalonhetki koittaa kehysriihessä. HALLITUSRINTAMA kävi keskustelussa myös tuimaan vastahyökkäykseen. Jäsenmaat äänestävät EU-komission kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksesta 14.12. Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) vastasi, että nykyisellä lainsäädännöllä pärjätään vakavissakin häiriötilanteissa. Budjetin hyväksymisen takaraja, eduskunta jää joululomalle 23.12. Hän on kuitenkin pettynyt siihen, etteivät tiukat talouspuheet näy riittävästi hallituksen päätöksissä. Silloin on kyse numeroista, joita ei pysty selittää parhain päin. Ehdokashakemusten jättäminen aluevaalilautakunnalle 14.12. Aluevaalilautakunnat vahvistavat ehdokasasettelun ja jakavat ehdokasnumerot 1.1.2022 Ranska aloittaa EU:n puheenjohtajana 1.1.2022 Presidentti Niinistön uudenvuoden puhe. Keskustan Matti Vanhanen arvosteli oppositiota sisäpolitiikan teosta kansallisen turvallisuuden kysymyksillä ja opasti, ettei sellainen ole ollut tapana. Keväällä saattaa kuitenkin rytistä. Pia Kauma Twitterissä Perussuomalaiset yllyttävät rokotevastustajia niin mielenosoituksissa kuin somessa, vaikka eduskunnassa pelaavat kaksilla korteilla ja varovat ylilyöntejä. Eduskunnassa alkaa budjetin palautekeskustelu 21.12. Vanhanen huomautti myös, että tällainen menettely voi pelata hybridivaikuttajien pussiin. Oppositio oli päätynyt siihen, että Valko-Venäjän ja Puolan vastaisella rajalla nähty hybridivaikuttaminen on mahdollista myös Suomen ulkorajalla, eikä hallitus ole siihen varautunut. Keskustan aluevaalistartti 8.12. – Toivotan keskustalaisille jaksamista, mutta haluan myös muistuttaa, ettei hallituksessa ole pakko olla. 9 Ajassa Sanottua 3.12.2021 On hyvä muistaa, että harva ihminen toimii tahallaan moraalittomasti tai muita haittaavalla tavalla. Ryhmänjohtaja myöntää, että perinteinen keskusta-aate puhuttelee. Psykologi Kaisa Saurio rokottamattomista Helsingin Sanomissa Perussuomalaisten suhtautuminen koronarokotteisiin ja koronapassiin sekä viestintä, jossa hälvennetään tieteen merkitystä ja levitetään feikkiuutisia ei ainakaan omalla kohdallani paranna motivaatiota hallitusyhteistyöhön. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. – Taloudellisen tasa-arvon yhdistäminen omistajuuteen, markkinatalouteen ja yrittäjyyteen – se on kunnioitettava lähtökohta. HALLITUSTUNNUSTELIJA Antti Rinne (sd.) uskoi, että valtion menoja roimasti lisäävä hallitus on helpompi kasata keskustan kuin kokoomuksen kanssa, Mykkänen sanoo. Sa nte ri La m pi TERVEISET KESKUSTALLE HALLITUKSESSA EI OLE PAKKO OLLA Sisäpolitiikkaa turvallisuusasioilla 4.12. Oppositio vaati lakiin ”hätäpykälää”, jonka nojalla turvapaikanhaku voitaisiin keskeyttää. Keinot käydään kuitenkin läpi ja tarvittavat muutokset valmistellaan viipymättä. SANTERI LAMPI KESKUSTAN tuskaa on helppo ymmärtää, sanoo hallitustaivalta oppositiosta seurannut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen. Mykkäsen mielestä keskusta voi kaataa hallituksen vain todella suureen riitaan. KESKUSTAN talousteeseissä ja puheenjohtaja Annika Saarikon persoonassa ei Mykkäsen mukaan ole mitään valittamista. Ryhmyri arvioi, että hallitukseen maaniteltu keskusta puolestaan luotti liikaa siihen, että yhteistyötä tehtäisiin sen edellyttämiä kirjauksia kunnioittaen. Mykkänen puhuu kaihoisasti Sipilän hallituskaudesta, jolloin julkista taloutta tasapainotettiin ja työllisyyttä kohennettiin keskustan ja kokoomuksen “isänmaallisen yhteistyön” merkeissä. Keskustakonkari sai sanoistaan tunnustusta hallituskumppaneilta. Sellainen tuskin puhkeaa vielä joulunaikaan tai tammikuun aluevaalien alla. – Minun on vaikea nähdä, miten ministeri Saarikon kannat ja vasemmistopuolueiden vaatimukset olisi mahdollista sovittaa yhteen. Muihin voi yrittää vaikuttaa näyttämällä esimerkkiä, kannustamalla ja auttamalla
– Kaivoslaki on elinkeinolaki, ja luonnonsuojelulaki on luonnonsuojelulaki, huomautti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) STT:lle. Saarikon pitäisi olla väkevämmin aluepolitiikan puolestapuhuja ja toimija. Keskiarvoksi tulee 8,2. – Muutama raflaava ulostulo, joita olisi kannattanut miettiä etukäteen sen verran, ettei olisi tarvinnut pyydellä anteeksi. 10 3.12.2021 Ro n i R e ko m aa / L eh tik u v a KIm m o R a u at m a a / Le h tik u v a Ma rtti Ka i nu la in en / Le h t ik uv a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN EPÄSELVÄ METSÄLINJA. – Kannatus ei ole noussut. Ympäristökysymykset hiertävät edelleen kaivoslain valmistelua. Vihreiden mukaan lakiluonnos ei vastaa sitä, mistä hallitusohjelmassa on sovittu. Kommenttien perusteella monen mieleen on jäänyt kohun aiheuttanut puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. KESKUSTAN varapuheenjohtajista Petri Honkonen saa arvosanan 7,9, Markus Lohi 7,8 ja Riikka Pakarinen 7,4. TOUKOKUUSSA eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi valittu Juha Pylväs saa arvosanan 7,5. Vastausaika oli 8.–15. – Juha on hyvä, vaikka alkuun kävelikin miinaan. Pakarisesta sanotaan, että hän ei ole niinkään näkyvä ruuhka-Suomen ulkopuolella, ”mutta tavoite varmaan onkin tuoda keskustaa esiin kaupungeissa”. Helsingin Sanomat löysi useista talousrikoksista syytetyn Nousiaisen Verbierin hiihtokeskuksesta Sveitsin Alpeilta, missä hän esiintyi suomalais-virolaisella valeidentiteetillä. Nuorisosäätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Perttu Nousiainen on palannut Suomeen. PAULIINA POHJALA PUHEENJOHTAJA Annika Saarikko ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen saavat puoluejohdon parhaat arvosanat keskustan puoluevaltuutetuilta. Nousiainen on ollut kateissa yli puolitoista vuotta. Hallitus sai jahkailun jälkeen päätettyä, että Suomi äänestää metsäteollisuuden sääntelyä koskevaa EU:n kestävän rahoituksen taksonomiasäädöstä vastaan. Honkosta kehutaan hyvistä avauksista ja debatointitaidoista. Perusteluissa Saarikon esiintyminen saa kehuja, mutta kehittämiskohteitakin löydetään. Saarikko ja Pirkkalainen puoluejohdon onnistuneimmat Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. – Riikka tekee näkyvää työtä puolueen eteen. – Annikan esiintyminen on varmaa ja hän on uskottava sekä johdonmukainen. – Meillä usein viestintä takkuaa tai jopa vaikenee väärässä paikassa, puoluesihteerin tulisi ottaa isompi rooli tässä asiassa. – Valtionvarainministerin painava salkku on tehnyt Saarikosta ehkä turhankin vakavan, mutta asioista hän on selviytynyt pääasiassa hyvin. Uudistus on tuomassa kaivosyhtiöille lisää velvoitteita ja kunnille päätösvaltaa. Puoluevaltuustolta kysyttiin myös arvosanoja sen puheenjohtajalle Liina Tiusaselle. Sa ara Sa vu sa lo. marraskuuta. Pylväs puhui ”sosiaaliturvalla loisivista elintasosurffareista”. PIRKKALAINENKIN saa työstään kahtalaisia arvioita. KIINNIOTTO LENTOKENTÄLLÄ. Pääministeri Sanna Marin (sd.) taipui asiassa lopulta keskustan ja RKP:n tahtoon. Suomenmaan kyselyyn vastasi 53 puoluevaltuutettua 135-jäsenisestä puoluevaltuustosta. Poliisi otti hänet kiinni Helsinki-Vantaan lentokentältä. – Varmasti puoluesihteerillä ja muilla on hyvää tahtoa, mutta Apollonkadun kupla on niin luja, että järki ei siitä pääse läpi. Suomenmaan kyselyssä molemmat saavat keskiarvon 8,3 tähänastisesta työstään. Lohi on kommenttien perusteella mies paikallaan, sillä ”konservatiivisemmalle arvopohjallekin on tilausta”. Osallistavaa ja vaikuttavaa toimintaa on ollut mukavasti kokousten välissäkin, Tiusasta arvioidaan. Hallitus jäi kuitenkin eripuraiseksi, kun vihreät ja vasemmistoliitto jättivät Suomen toimintalinjaukseen eriävän mielipiteen. KAIVOSLAKI JUMISSA. – Liina on uudistanut puoluevaltuuston toimintaa aivan oikeaan suuntaan
Scholzin hallitus näyttäisi edellyttävän ainakin jonkinlaista budjettikuria, ja hyvä niin. Mielenkiintoista Nord Stream huomioiden. Vaikka tv-mainonta on keskustan keskeinen panostus, pyrkii puolue monipuoliseen näkyvyyteen. Sen ohjelma sisältää paljon myös Suomea ja muuta EU:ta koskevaa. joulukuuta vaalistartissa, joka on muuten etänä jokaisen tavoitettavissa vaikkapa puolueen Facebook-sivun kautta, Pirkkalainen kannustaa. SAKSAN teillä liikkuu vuonna 2030 40?50 miljoonaa polttomoottoriautoa, jotka aiheuttavat aika paljon hiilidioksidipäästöjä ja kotieläimetkin jonkin verran. Ohjelma lupaa valtavia satsauksia energiaan ja ilmastoasioihin, digitalisaatioon ja tutkimukseen. Niinpä tuo 80 prosenttia tarkoittaa, ettei maa juuri maakaasua käyttäisi. – Yhteistä kaikille kuitenkin on vahva usko jokaisen kotiseutuun arvokkaana asiana, jota meidän päällimmäinen teemamme todentaa. Keskusta aloittelee vaalikampanjaansa. tammikuuta 21 hyvinvointialueella. Se taas tarkoittaa sähkön hinnan pysymistä aika korkeana meilläkin ainakin lähivuosina. – Television ohella tulemme tietenkin näkymään vahvasti sosiaalisen median eri alustoilla ja digitaalisilla pinnoilla, ja luonnollisesti hyvinvointialueiden sisällä saattaa olla vielä kovin paljon paikallisempiakin tavoitteita näkyvissä, Pirkkalainen toteaa. – Vaalispotit julkaistaan lauantaina 4. Kiivaimman kampanja-ajan on arveltu jäävän lähelle vaalipäivää joulun ja uudenvuoden takia. Suurin ja haastavin uutinen on kuitenkin Scholtzin hallituksen ilmoitus, että sen tavoitteena on EU:n kehittäminen kohti liittovaltiota. Saksan energialinja merkitsee sähkön kysynnän kasvua myös Pohjolasta siirtoyhteyksien sallimissa puitteissa. Lähipalvelut kuuluvat joka kuntaan ja jokaiselle suomalaiselle. SUOMEN historian ensimmäiset aluevaalit järjestetään sunnuntaina 23. 80 prosenttia energiasta uusiutuvaa, 15 miljoonaa sähköautoa ja melkein hiilettömäksi vuoteen 2030 mennessä ovat kovia lupauksia. Vaalistartissa on puolueen verkkosivujen mukaan luvassa puheenjohtaja Annika Saarikon puhe sekä haastatteluja, ja onpa keskusta saanut mukaan myös esiintyvän artistin, kun laulajalauluntekijä Janne Tulkki nousee etätapahtuman lavalle. Tällaiseen tilanteeseenhan oli ajautunut Italia, ja samasta syystä muutamia muitakin euromaita toiset sitten auttoivat. Pahimmillaan maa näet voi elää siinä määrin yli varojensa, että muut euromaat joutuvat maksamaan sen velkoja. Sen sijaan meidän tulee ponnistella muun muassa sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja ilmastohaasteen voittamiseksi. Keskustalaisen Suomen on löydettävä nyt tiivis yhteys niiden kanssa, joiden mielestä liittovaltio ei saa olla meidän vaihtoehtomme. joulukuuta. – Tulemme välittämään tv-spotissa hyvän mielen ja alueellisuuden kautta samaa sanomaa kuin mitä koko tekemisemme tällä hetkellä kohti aluevaaleja on, eli ”Vahvistamme lähipalveluja”. Ehdokasasettelu päättyy 14. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Saksan hallitusohjelma . Siis kysymys siitä, sallitaanko hillittömän velkaantumisen jatkuminen. Elvytysohjelmassa oli siis paljossa kysymys yli varojen eläneiden auttamisesta. 11 3.12.2021 SCHOLZIN hallitus on viittä vaille valmis. Tämä on haaste, joka keskustan on otettava vastaan hyvissä ajoin. Siis, kohti yhteisiä velkoja, veroja ja menoja. Kysymys Saksan näkemyksistä EU:n jäsenvaltioiden budjettikuriin kiinnosti etukäteen eniten. Yhteisessä eurossa eläen se ei ole mitätön asia. hyvää ja todella haastavaa! Täällä Bryssel Sa ara Sa vu sa lo LAURI HEIKKILÄ KESKUSTAN kampanjan kärki tulee, näissäkin vaaleissa, keskittymään valtakunnalliseen televisionäkyvyyteen, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo
Olemme aktiivisia toreilla, somessa, radiossa ja tv:ssä. Olen hyvin luottavainen, että meillä tulee olemaan edustavat listat jokaisella hyvinvointialueella. Vihreät: Koko kampanjabudjetti on noin 350 000 euroa. Tulossa on ainakin televisio-, printtija somemainontaa. Em m i Ko rh on en / Le hti ku va Suoraan kysyen Miten puolueet kampanjoivat aluevaaleissa. Teemme someja digimainontaa, mutta käytämme myös ns. SDP (kampanjatyöntekijä Katri Kujanpää ): Kampanjointimme keskittyy tällä hetkellä ehdokashankintaan sekä yleisen tietoisuuden lisäämiseen aluevaalien merkityksestä. Edellä olivat SDP, kokoomus ja perussuomalaiset. Suomenmaa kuulosteli viiden suurimman puolueen vaalikampanjoiden tunnelmia SDP:n Antti Lindtman, vihreiden Iiris Suomela, keskustan Annika Saarikko, perussuomalaisten Riikka Purra ja kokoomuksen Petteri Orpo MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden aluevaalitentissä.. Tulemme mainostamaan ainakin sosiaalisissa medioissa, katukuvassa ja radiossa. Tärkeimmät kanavat ovat tv, radio ja sosiaalinen media sekä printtimainonta. Juuri nyt eletään vielä kiivasta ehdokashankinta-aikaa. Kampanjailme julkistetaan ja vaaliohjelma hyväksytään kahden viikon päästä puoluevaltuuskunnan kokouksessa yhteydessä. Vihreät (kampanjapäällikkö Kirsi Syväri ): Varsinainen kampanjointi ajoittuu tammikuulle, joskin osa ehdokkaista ja paikallisyhdistyksistä järjestää jo aktiivisesti tapahtumia pitkin syksyä. Perussuomalaiset (puoluesihteeri Arto Luukkanen ): Olemme kampanjan osalta hyvässä vauhdissa ja ehdokkaita hyväksytään koko ajan lisää. Mikä on puolueenne kokonaisbudjetti tammikuun aluevaaleissa ja mitkä ovat tärkeimmät mainoskanavanne. Keskusta (vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho ): Puoluejohto on ollut jo jonkin aikaa näkyvästi liikkeellä ympäri Suomen kuulemassa ihmisten ajatuksia ja vastailemassa kysymyksiin sote-uudistuksesta, aluevaaleista ja muusta ajankohtaisesta. Panostuksia eri kanaviin emme ainakaan tässä vaiheessa julkista. Kokoomus: Aluevaalibudjettimme on reilu 500 000 euroa. Keskusta: Kokonaisbudjetti on 500 000 euroa. Perussuomalaiset: Puolueen budjetti vaaleihin on noin 500 000 euroa. Luku Keskusta jäi tuoreimmassa puoluebarometrissa neljänneksi, kun suomalaisilta kysyttiin, mitkä puolueet ovat ajaneet koko maan etujen kannalta tärkeitä asioita. Ehdokashankintamme on edennyt hyvin. marraskuuta, jolloin julkaistiin kokoomuksen aluevaaliohjelma. Sesonki on kuumimmillaan ehdokkaiden nimeämisessä, ja lisäksi järjestetään koulutuksia tulevien hyvinvointialueiden toiminnasta ja päättäjien roolista. SDP: Kokonaisbudjettimme aluevaaleihin on 690 000 euroa. Tällä hetkellä keskustellaan kansalaisten kanssa hallituksen sote-sotkusta, eli miten saadaan ihmiset jonoista hoitoon eikä toisinpäin ja miten pelastusala turvataan muutoksessa. 12 3.12.2021 RISTO LUODONPÄÄ Missä vaiheessa aluevaalien kampanjointinne on ja miten mennään eteenpäin kohti vaalipäivää. Ehdokashankinta on edistynyt kokonaisuutena oikein hyvin, tosin maakuntakohtaisia eroja on, kuten odottaa sopii. Keskustaa näin luonnehti 20 prosenttia vastaajista. Kokoomus (aluevaalipäällikkö Elina Laavi ): Kokoomuksen kampanja avattiin 10. perinteisen median kanavia. Kokonaisimagoltaan keskusta sijoittui puolueista viidenneksi
Lapin ja Peräpohjolan piireillä on oma historiansa ja profiilinsa. 13 3.12.2021 Kuukauden luetuin verkkojuttu: "Masentaa!" – kansanedustaja pettynyt voitokkaan pihviuutisen dissaamisesta suomalaisessa mediassa (25.11.2021) TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. MIKSI VAIHDOIT NE HOMMAT TOIMINNANJOHTAJAN PESTIIN. Lappi ansaitsisi kokonaan oman maakuntalaulunsa. Veri veti takaisin politiikkaan. Tessa on puolitoistavuotias tyttökoiruli, joka pitää sohvalla loikoilemisesta ja herkkujen popsimisesta. Toiminnanjohtajan työssä tarvitaan organisointikykyä, poliittista näkemystä ja kokemusta kunnallishallinnosta, joten aiempi taustani tukee nykyistä tehtävääni erinomaisesti.. Pidän erityisesti aurinkoisina kevätpäivinä hiihtämisestä. OLET HOROSKOOPILTASI OINAS. Paremman puutteessa myös käytetyt sukat kiinnostavat. Lapissakin laulettava Kymmenen virran maa on hieno maakuntalaulu, mutta se on silti leimallisesti Pohjois-Pohjanmaan laulu. Luonteessani on tiettyä itsepäisyyttä ja päämäärätietoisuutta. Piirit tekevät hyvää yhteistyötä, mutta kovin nopea yhdistyminen tuskin on näköpiirissä. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. PITÄISIKÖ PIIRIT YHDISTÄÄ. Lappi ja Kainuu ovat monessa suhteessa samanlaisia maakuntia. OLET SINI-PUOLISOSI KANSSA COCKERSPANIELIN OMISTAJA. OLET LAPIN JA PERÄPOHJOLAN KESKUSTAPIIRIEN TOIMINNANJOHTAJA. Hiihdän rauhalliseen tahtiin ja siksi perinteinen sopii minulle paremmin. Aluevaaleissa koko Lapin maakunta on samaa vaalipiiriä, ja se ohjaa piirejä entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Joskus olen hieman kärsimätön, joten kai pässi minua tässä suhteessa aika hyvin kuvaa. LYKITKÖ MIELUUMMIN PERINTEISTÄ VAI LUISTELUA. Nälkämään laulu tulee aina olemaan minulle tärkeä laulu. Asukkaat ovat sitkeitä ja peräänantamattomia. Olen kokeillut luistelutyyliä, mutta kyllä perinteinen on enemmän minun makuuni. Olen ollut ennen virkamiesuraani mukana opiskelijapolitiikassa aina ylioppilaskunnan hallitusta myöten. OLET VIRKAVAPAALLA SAVUKOSKEN KUNNANJOHTAJAN TEHTÄVISTÄ. Antti Mulari Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirien toiminnanjohtaja Antti Mulari hiihtää mieluummin perinteistä kuin luistelua Kainuulaisesta tuli lappilainen OLET KOTOISIN KAINUUSTA, MUTTA ASUT ROVANIEMELLÄ. VEISAATKO LAPPILAISILLE AINA NÄLKÄMAAN LAULUA. MILLAISESTA KARVATURRISTA ON KYSE. OLET INNOKAS HIIHTÄJÄ
– Vastustan helppoja heittoja siitä, kuinka keskustan pitäisi nostaa kytkintä hallituksesta heti kun vihervasemmisto esittää omia avauksiaan löyhästä eläkepolitiikasta tai keskittävästä korkeakoulupolitiikasta, totesi keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen. Rovaniemelle kokoontunut keskustan puoluevaltuusto kävi maltillisen keskustelun hallituksen tilanteesta ja suitsutti Kurvisen korkeakoululinjauksia. Jopa ennen kuin jäät ehtivät sulaa Kemijoesta, Saarikko terävöitti viestiään. Jokaisen rivivihreän ja -persun huuteluun ei tarvitsisi paniikinomaisesti lähteä mukaan. – Hallituksen kiistaton meriitti on koronan hoito, mutta kun pitäisi liikkua koronasta eteenpäin, hallituksen toimintakyky on lähes olematon. – Mikä on meille tarpeeksi keskustalainen hallitus, kysyi puolestaan keskustanuorten Joonas Immonen. Ei tästä niin kriittistä kokousta tullutkaan, tuumasi yksi kokousedustaja. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ, KATARIINA LANKINEN, MAIJA PYLVÄS KUVAT: SAARA SAVUSALO. – [Maaja metsätalousministeri Jari] Leppä on tehnyt kaiken mahdollisen maatalouden eteen, [elinkeinoministeri Mika] Lintilä yritysten eteen. 14 3.12.2021 Saarikon puhe purki kentän paineet Keskusta ETUKÄTEEN kalistellaan, mutta saa nähdä miten käy, tiivisti eräs keskustalainen tunnelmat marraskuisena lauantaiaamuna ennen puoluevaltuuston kokouksen alkua. Se tuntui osuvan ja uppoavan kokousväkeen. Samalla hän teki kokousväelle selväksi, ettei hallituksessa aiota puoluejohdonkaan mielestä sinnitellä väkisin. Tunnelma keskustalaisten joukossa oli kuitenkin toinen, kun lauantain pitkä kokouspäivä taittui iltaa kohden. Keski-Suomen keskustapiirin puheenjohtaja Tahvo Anttila kehui hallitusta hyvästä koronan hoidosta ja keskustan ministereitä omien tonttiensa hoitamisesta. Useampi keskustalainen sanoi puolueen puheenjohtajan Annika Saarikon pitämän puheen purkaneen pahimmat paineet kokousväen tunnelmista. – Se mitä sanoin, myös tarkoitin, painotti Saarikko tiedotusvälineille. Puoluevaltuuston yleiskeskustelu osoittautui ennakko-odotuksista poiketen yllättävänkin maltilliseksi. Linjauksillaan Saarikko loi keskustalaisille tulevaisuudennäkymän epäselvään ja tunteita nostattavaan tilanteeseen. KOKOUKSEN yleiskeskustelussa ei hallituksesta lähtemistä vaativia puheenvuoroja juurikaan kuultu, mutta kriittisiäkin äänenpainoja esiintyi. Kalistelua oli ilmassa, sillä monissa ennakkoarvioissa kokouksen pääteemaksi uskottiin nousevan sen, pitäisikö keskustan lähteä hallituksesta. Pienistä leikkauksista ei päästä sopuun, ja jos päästään, vastuuministeri vedetään kölin alta, Kallio roimi. KESKUSTAJOHTAJA linjasi puheessaan harvinaisen selvin sanoin, että mikäli muiden hallituspuolueiden pyrkimykset talouden kehysten ylittämisestä eivät laannu, keskusta lähtee hallituksesta. Hänen mukaansa puheet vasemmistohallituksesta, jossa päätöksiä ei kyetä tekemään, ovat hallitusta vastustavien voimien narratiiveja. Puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Karri Kallio Etelä-Pohjanmaalta oli hallitusta kohtaan kriittisempi
– Nykyisen kaltainen kertakäyttökulttuuri on tullut tiensä päähän. TIEDEJA KULTTUURIMINISTERI Antti Kurvinen (kesk.) sai puoluevaltuutetuilta suitsutusta korkeakoululinjauksistaan. Lisäksi keskusta suhtautuu kriittisesti Black Fridayn kaltaisiin tarjouskampanjoihin, joissa ihmisiä houkutellaan ostamaan sellaisiakin tavaroita, joita he eivät välttämättä tarvitse. Ratkaisun avaimet ovat keskustalaisesti ajattelevien käsissä. Antti Kurvinen piipahti myös Rovaniemen Lordi-aukiolla.. Paula Sihto Etelä-Pohjanmaalta sanoi näkevänsä korkeakoulutuksen vahvasti aluepoliittisena kysymyksenä. Hän lisäsi, että tässä asiassa keskusta on yksin. Siksi myös yrityksiä pitäisi kannustaa investoimaan oman alueensa koulutukseen. POLIITTISESSA kannanotossaan keskustan puoluevaltuusto vaati stoppia kerskakulutukselle ja kunnianpalautusta kohtuullisuudelle. – Toisaalta meille pitää olla selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta ei ole vain suurkaupunkilaisten tai kiinalaisten tehtävä. Riikka Purran mielestä keskustan tavoite terveysasemasta joka kunnassa on röyhkeää populismia. – Sivistykseen kannattaa panostaa, se on keskustaliikkeen tärkeä teema. Keskustaopiskelijoiden Laura Hämäläinen kysyi, ovatko Marinin hallituksen eväät jo syöty. Hän kertoi ymmärtävänsä kentän huolen siitä, voidaanko annetut lupaukset lähipalveluiden vahvistamisesta pitää ja onko pienistä kunnista mahdollista saada oma edustaja aluevaltuustoon. – Tarvitsemme sellaisia koulutuspaikkoja, jotka saavat nuoret jäämään alueelle. – Pöytätavoista yhteisymmärrystä ei löydy, edestakaiseen venkoiluun on kyllästytty. Pahajoen mukaan keskustan täytyy varmistaa, että pelkästään maaseudun asukkaat eivät ole ilmastokatastrofin maksumiehiä. MYÖS vihreä siirtymä ja ilmastotoimet nousivat puheenvuoroissa vahvasti esille. – Suomi ei ole onnistunut kehittämään korvaavia energiamuotoja siinä tahdissa, missä aiomme luopua fossiilisista energiamuodoista. KESKUSTAN puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen keskittyi omassa puheenvuorossaan tammikuun aluevaaleihin. – Minuakin ärsyttää Elokapina ja vihreä puolue. – Kokoomus ajattelee, että jokaiseen kuntaan ei lääkäriä tai neuvolaa tarvita. Päinvastoin, se avaa meille mahdollisuuksia ja tuo investointeja laajasti koko maahan. Kysyn teiltä, onko ovi oppositioon nyt vähintään viisi senttiä auki. – Minua häiritseee se keskustelu, jossa nähdään vihreä siirtymä pelotteena ja jarruna. Keskustan Kainuun piirin puheenjohtaja Sakari Seppänen sanoi Kurvisen linjauksien olevan tervetulleita myös Kainuun näkökulmasta. Se tarkoittaa sitä, että ei-listojen lisäksi tai niiden tilalta täytyy tulla konkreettisia ehdotuksia ja näkökulmia tulevaisuuteen. Ministeri Kurvinen kiitti puoluevaltuutettuja saamastaan tuesta ja toisti kantansa, että koulutusta pitää laajentaa eikä keskittää. – Keskustan ja hallituksen on vastattava tähän teoilla, ei puheilla. 15 3.12.2021 – Pelkään, että olemme luomassa sellaista kuvaa hallituksesta, joka on meille vahingollinen. Pirkkalaisen mukaan lähipalveluiden vahvistamisessa palataan keskustalaisen aatteen juurille, sillä kyse on yhteiskunnan hajauttamisesta keskittämistä vastaan. Tässä maassa on jo yksi menneisyyden puolue, keskustan ei pidä sitä olla. – Tämä niin kutsuttu vihreä siirtymä voidaan nähdä isona taloudellisena potentiaalina Lapille, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi asetettavien keinojen tulee olla keskustalaisittain oikeudenmukaisia siten, että alueen väestön perinteiset elinkeinot, elinolot, ympäristö ja sosiaalinen hyväksyttävyys huomioidaan. Kestävä yhteiskunta ei tuhlaa arvokkaita raaka-aineita, vaan kierrättää ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti, kannanotossa painotetaan. Jari Karhu Karjalan piiristä muistutti, että hajautettu yliopistoverkko on koko Suomen vahvuus. Keskustan tavoitteen pitää silti olla sama nuorten ihmisten kanssa: ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon varjeleminen meille ihmisille ja muille eliöille. Tarvitsemme vahvempaa kehitystä biopohjaisiin polttoaineisiin, biokaasuun, muihin fiksuihin ympäristöystävällisiin polttoaineisiin sekä ydinvoimaan. Nämä ratkaisut eivät ole keskittäviä, vaan aluepolitiikkaa parhaimmillaan, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä. KAISA OINAS-PANUMA Kainuusta toivoi keskustan palaavan 1970-luvun vihreän aallon ajatuksiin. Ihan samoilla argumenteilla on viimeiset 70–80 vuotta vastustettu koulutuksen laajentamista. Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona totesi, että Lappiin kohdistuu tulevina vuosikymmeninä ennennäkemätön paine luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen. Juho Pahajoki Pohjois-Savosta kehotti keskustaa toimiin ilmastonmuutosta vastaan. Keskustan puoluevaltuusto oli koolla kasvokkain ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Ville Toivanen Pohjois-Karjalasta totesi Euroopan ja Suomen kulkevan kohti energiakriisiä. Aili Pesonen Uudeltamaalta totesi, että nuorison mutta myös vanhempien mielissä vallitsee ilmastoahdistus. – Haluaisin aidosti uskoa meihin vihreän aallon jatkajina. – Maalaisliitto ja keskusta ovat olleet kehittämässä Suomeen maakuntayliopistoja 1960-luvulta saakka. Sitä kannattaa pitää yllä, vaikka jotkin järjestöt olisivatkin eri mieltä. – Me olemme tässä asiassa historian oikealla puolella
Pyörätuolissa istuva presidentti esiintyi muoviseinän takana.. Tilaisuus oli poikkeuksellinen presidentin karanteenin vuoksi. Ruotsin ensimmäinen naispääministeri, sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson erosi tehtävästään vain seitsemän ja puoli tuntia valintansa jälkeen. Ihmiset päätyvät rajan tuntumassa sijaitseviin telttaleireihin. Eron syynä oli ympäristöpuolueen lähtö hallituksesta budjettiäänestyksen vuoksi. OMIKRON HERÄTTI PELKOA. Lukuisat maat asettivat viikonvaihteessa matkustusrajoituksia eteläisen Afrikan maille. WHO:n mukaan Afrikan alhainen rokotuskattavuus voi johtaa siihen, että mantereesta tulee rokotuksille vastustuskykyisten virusmuunnosten lisääntymisalue. ERIKOINEN SEREMONIA. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti maanantaina, että Etelä-Afrikassa levinnyt omikronmuunnos voi olla kansainvälisesti ”erittäin suuri” riski. Alun perin nimitys piti tehdä jo perjantaina, mutta nimityksen tekevä presidentti Milos Zeman oli tuolloin sairaalassa koronavirustartunnan vuoksi. 16 3.12.2021 Fr e drik P e rss o n / AF P / Le h tik u v a Ro m an Vo n dro us / A F P / L e ht i k u v a S tep h an e d e S ak u t in / AP F / Le ht i ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN RAJAKRIISI KÄRJISTYI. Ruotsin valtiopäivät valitsivat Anderssonin maanantaina uudelleen pääministeriksi kahden äänen marginaalilla. Andersson johtaa nyt yksipuoluehallitusta. Länsimaiden mukaan Valko-Venäjä houkuttelee ihmisiä Lähi-idästä lähettääkseen heidät EU:n alueelle kostona maalle asetetuista pakotteista. Safin Hamed / AFP /Lehtikuva LYHYT PÄÄMINISTERIKAUSI. Puolan ja Valko-Venäjän rajakriisi kuohutti marraskuussa Eurooppaa. Tshekissä oikeistolaisen demokraattisen puolueen Petr Fiala nimitettiin sunnuntaina maan uudeksi pääministeriksi
Sylvillä oli mukanaan ajan suuria taiteilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia, kuten Pentti Haanpää, Ritva Arvelo ja Kustaa Vilkuna. Aikana, jolloin Nokian, Koneen ja Finnairin Kiinayhteydet, Shanghain pilvenpiirtäjät ja Alibaban teknologiaihmeet loistivat vielä poissaolollaan. Niin tekivät myös Geelyn ja Neteasen teknologiajätit. Satumaisen kaunista ja rikasta, metsä varmaan kaunein taivaan alla.” Näin kuvaili Kiinaa presidentti Urho Kekkosen puoliso Sylvi. ON OLLUT upeaa viettää muutama viikko aikaa Suomessa, joka on kahdessa vuodessa muuttunut melkoisesti. Tämän päivän Suomi?Kiina -yhteistyön äärellä on hyvä joskus kääntää katse sinne, mistä kaikki sai alkunsa seitsemän vuosikymmentä sitten. Kylmä sota oli juuri alkanut ja Korean sota päättymäisillään. Jack Ma ihastui samaan maisemaan samoja katuja kävellessään ja perusti Alibaban järven lähelle. Kiina oli vuosikymmenien taisteluista toipuva, vähitellen jaloilleen pääsevä idän maaseutuvaltainen jättiläinen. Kiinan ja Yhdysvaltain symbioottinen taloussuhdekin lähti vasta 1970-luvulla ottamaan ensi askeliaan. Kiinan pääministeri Zhou Enlai vaimonsa kanssa isännöi Sylviä kulttuurivierailulla Pekingissä, Shanghaissa ja Hangzhoussa. ja paljon uusia kiinnostavia avauksia näyttää syntyneen. Myös maailma oli erilainen. G20 tuotiin Hangzhouhun muutama vuosi sitten, ja ”Aasian olympialaiset” ovat vuorossa ensi vuonna. VUONNA 1953 Suomi oli erilainen, sotakorvaukset juuri maksanut, olympialaiset isännöinyt kehittyvä Pohjoismaa. VAHVA lukusuositukseni on Timo Soikkasen, Henna Lohennon ja Pekka Lähteenkorvan Kekkos-arkistosta löytyneiden Sylvin harvinaisten päiväkirjamerkintöjen pohjalta toimittama värikäs ja kiinnostava kokoelma Sylvin matkassa. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Kekkonenkin sen jo tiesi. Puumalassa varttunut kirkkoherran tytär nousi yhdeksi Suomen ja Kiinan välisten suhteiden tärkeimmistä avaajista. Tuskin Sylvikään olisi silti osannut ennustaa, että valtaosa päivittäin käyttämistämme vaatteistamme, teknologiasta ja uusimmista innovaatioista tulee nykyisin niiden samojen kiinalaisten junareittien varrelta, joilla elämä sykki erilaisena mutta toiveikkaana 70 vuotta sitten. Luonto on edelleen täällä kauniina ja raikkaana . Kotikaupunkini Hangzhou, Sylvin mukaan ”Kiinan kaunein paikka”, saa kirjassa lukuisia mainintoja: ”kauneudessaan kuulu Länsijärvi”, "matkan lyyrinen välisoitto”, ”satumaisen kaunis ja rikas”. Sylvin johtaman matkan myötä Kiina solmi Suomen kanssa ensimmäisen kauppasopimuksensa läntisen ja kapitalistisen maan kanssa. Ja samoilla urilla mennään edelleen. Sylvi itse hoiti delegaation johtajana Suomen Kiina-diplomatian tärkeitä avausaskelia kiinalaisetkin hurmanneella tyylillä. 17 3.12.2021 ###*d.*m.*y ###*P “LÄMMIN suloinen kesäsade ja mitä ihmeellisintä kujerrusta, vihellystä ja helkyttelyä
Kun syntyvyys laskee ja väestö vanhenee, ei Suomessa tulevaisuudessa yksinkertaisesti ole tarpeeksi työntekijöitä, veronmaksajia tai iäkkäiden vanhempien Pula tekijöistä Suomeen halutaan kymmeniätuhansia ulkomaisia työntekijöitä lisää vuosittain. Hoitajamitoituksen toteutuminen tuo vain lisää haasteita. Se on myös keskustan tavoite. Kun siihen ajatellaan seuraavan kymmenen vuoden tarpeita, jolloin ikääntyvän väestön määrät kasvavat, puhutaan Tulokkaan mukaan 17 000 hoitajan tarpeesta tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Ilmiö ei ole yhtäkkinen, vaan se on tiedostettu Suomessa pitkään, sanoo johtaja Taina Susiluoto Elinkeinoelämän keskusliitosta. PERALTAN ja Dizonin kaltaisia ulkomaisia työntekijöitä kaivataan Suomeen lisää kymmeniätuhansia. Espoolaisessa vanhustenhoidon Mainiokoti Kaislassa he ovat olleet noin viikon. He ovat tulleet Suomeen hoitoalan töihin noin kuukausi sitten. Heidät pitäisi saada sieltä ripeästi liikkeelle. Miksi Suomeen yhtäkkiä halutaan näin paljon ulkomaisia työntekijöitä. Kielen opiskelun he ovat aloittaneet jo kotimaassaan. Pidemmän aikavälin tarpeissa puhutaan Susiluodon mukaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Hän jakaa työperäisen maahanmuuton tarpeet lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Totta kai ottaisimme mielellämme suomalaisia työntekijöitä, mutta heitä ei vain valitettavasti ole tarpeeksi, Tulokas summaa. – Meidän on pakko tehdä näin, sillä Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi hoitoalan henkilökuntaa. Kyse on työperäisestä maahanmuutosta. Hoiva-avustajan tutkinnon suorittamisen jälkeen koulutettavia odottaa Suomessa varma työpaikka Mehiläisen eri yksiköissä. 18 3.12.2021 FILIPPIINILÄISIÄ Swelen Peraltaa ja Lyzel Dizonia hymyilyttää. – Viihdymme Suomessa, he sanovat. Yritykset kaipaavat Susiluodon mukaan osaajia, jotka voisivat edesauttaa uusien innovaatioiden keksimistä ja sitä, että suomalaiset yritykset saisivat pandemian jälkeisessä noususuhdanteessa kasvusta kiinni. – Meillä on paljon ihmisiä jonossa odottamassa lupaprosessien etenemistä. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on puhunut 10 000 tuhannen ulkomaisen työntekijän tarpeesta vuosittain. Yhtiö tarjoaa Suomeen tuleville koulutuksen, josta iso osa suoritetaan lähtömaassa. Eikä tilanne kosketa vain hoitoalaa. Vaje on valtava. Lyhyen aikajänteen kohdalla puhutaan tilanteesta, joka Suomessa vallitsee nyt. Suomen kieltä Peralta ja Dizon osaavat jo vähän. Tilanne on kaikkein akuutein IT-sektorilla, mutta tekijöitä kaivataan myös matkailualalle, siivousalalle, rakennusalalle – lähestulkoon mihin vain. Mistä asiassa on oikein kysymys. MUTTA miksi juuri nyt. Tulevaisuudessa hoitajien tarve vain kasvaa, sanoo Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas. – On ihan väistämätöntä, että sekä Mehiläisessä että muualla joudutaan hankkimaan työntekijöitä ulkomailta. Peralta ja Dizon ovat tulleet Suomeen terveyspalveluyritys Mehiläisen tytäryhtiön kautta. Yhtiön omistama Healthcare Staffing Solutions Oy (HSS) rekrytoi hoitoalan henkilökuntaa Hongkongista. Työvoimapula vaivaa Suomessa likipitäen kaikkia aloja. Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Mehiläisen Tulokkaan mukaan Suomessa oli pelkästään syyskuussa avoinna 8 000 sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai lähihoitajan työpaikkaa. Reportaasi TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ. Hoitoalan lisäksi huutavin pula on IT-sektorilla, jonne kaivataan kipeästi kansainvälisiä osaajia. Ongelma on akuutti: ulkomaisia työntekijöitä kaivattaisiin kipeästi jo nyt
19 3.12.2021 Ja ri La uk ka ne n Swelen Peralta ja Lyzel Dizon tulivat Filippiineiltä töihin espoolaiseen hoivakotiin.
20 3.12.2021 hoitajia. Puhutaan sellaisista käsitteistä kuin yhteiskunnan kantokyky tai huoltosuhde. Mukaan prosessiin tulee myös Maahanmuuttovirasto, kun Suomeen muuttavan rikostaustat selvitetään. Lupaprosessi on myös aliresurssoitu, eli työntekijöitä on liian vähän eikä sitä juurikaan ole automatisoitu. SAATAVUUSHARKINTA on aiheuttanut haasteita myös Mehiläiselle. Kuinka paljon se maksaa. Mistä ulkomaisia työntekijöitä aletaan etsiä. – On mahdotonta ajatella, että kaikki yritykset pystyisivät ratkomaan näitä ongelmia itse. Me tarvitsemme ulkomaalaisia työntekijöitä kipeämmin kuin he tarvitsevat meitä.. Suomi on vaikea kieli ja suomalaisen hoitoalan vaatimustaso korkea. Kaikkein huolestuttavinta on ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä, Susiluoto sanoo. Mehiläinen on halunnut estää väärinkäytökset niin, ettei se käytä työntekijöiden hankinnassa ulkomaisia alihankkijoita, joiden lonkeroiden selvittäminen vaatisi todella paljon resursseja. Meidän pitää oikeasti olla houkutteleva vaihtoehto heille. Susiluodon mukaan Suomeen haluavan työntekijän täytyy jaksaa täyttää monia kaavakkeita ja hakemuksia sekä käydä tunnistautumassa Suomen lähetystössä maahantuloluvan saadakseen. Susiluodon mukaan haasteita on etenkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, joilla ei ole isoa rekrytointiorganisaatiota omasta takaa. – Prosessiin mukaan lähteneistä jopa noin puolet voi karsiutua pois ennen Suomeen tuloa. Kysymyksiä on paljon, mutta yrittäjän aika niiden ratkomiseen on niukka. Suomen osalta tämä prosessi kuuluu ulkoministeriön hallinnon alaisuuteen. Missä heille ilmoitetaan avoimista työpaikoista. Kun se puoli on kunnossa, siirtyy prosessi Suomessa TE-toimistolle. Tilannetta ei helpota se, että samoista ulkomaisista työntekijöistä kilpailevat myös monet muut maat. – Jo se on voitto, jos me saamme työntekijän hakemaan kylmään, pimeään ja harvaan asuttuun Suomeen monen muun maan sijasta, mutta jos Ruotsissa tai muualla prosessit toimivat nopeammin, vievät ne helposti voiton meidän nenän edestä, Susiluoto summaa. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana meiltä on poistunut enemmän väkeä eläkkeelle kuin tullut työelämään. ULKOMAISTEN työntekijöiden saaminen Suomeen ei kuitenkaan ole helppo juttu. Suomen maine vakaana ja turvallisena yhteiskuntana sekä maailman onnellisimpana maana on hyvä valttikortti, mutta se ei pelkästään riitä. – Täytyy muistaa, että me tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä kipeämmin kuin he tarvitsevat meitä. Ulkomaisten työntekijöiden hankkiminen ja kouluttaminen tehdään alusta loppuun Mehiläisen suomalaisen tytäryhtiön kautta. Prosessin aikana moni ulkomainen työnhakija väsyy odottamiseen. Ulkomaista työvoimaa hankkivien on syytä tiedostaa myös erilaiset väärinkäytökset, joista on puhuttu Suomessa varsinkin ravintola-alalla. Suomi on herännyt ongelmaan muita myöhemmin. Susiluodon mukaan muualla Euroopassa on kuitenkin reagoitu tilanteeseen aikaisemmin. Kaikkein suurin ongelma työperäisen maahanmuuton hankinnassa on kuitenkin viranomaisprosessien hitaus ja monimutkaisuus. – Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemista pitäisi edistää, vaikka ymmärränkin siihen liittyvän viranomaismenettelyn, Tulokas sanoo. Haasteita voivat myös aiheuttaa erilaiset huolet, pelot ja tunteet: mitä kieltä ulkomaisten työntekijöiden kanssa puhutaan, miten he muuttavat työpaikkaa, onko heillä osaamista, ovatko he ahkeria ja luotettavia. Haaste on myös se, että Suomessa työskenteleviltä lähihoitajilta vaaditaan täkäläinen lähihoitajan tutkinto. – Ainakin sote-alan työpaikkojen kohdalla saatavuusharkinta voitaisiin poistaa, Tulokas linjaa. Iäkkäitä on paljon ja syntyviä vähän muuallakin Euroopassa ja länsimaissa. Tarvitaan tukimuotoja, jotka ovat mahdollisimman helposti työnantajien saavutettavissa, Susiluoto sanoo. Se vaatii aikaa, rahaa ja jaksamista. – Kaikki se vie valtavasti aikaa ja aiheuttaa jonoja. Haluamme pitää meidän omista laatukriteereistämme tiukasti kiinni. Saatavuusharkinnassa selvitetään, onko kyseisellä alalla työvoimapulaa ja voitaisiinko työntekijöitä palkata ennemmin Suomesta. Tatu Tulokkaan mukaan tilanne on toisinaan absurdi, sillä hoitoalan työvoimapula Suomessa on huutava, mutta saatavuusharkinnan prosessit täytyy silti käydä läpi. Mukaan tulee saatavuusharkinta, joka tuntuu olevan ulkomaisia työntekijöitä etsivien suurimpia murheenkryynejä. Ikäpyramidien vääristymät eivät kuitenkaan koske vain Suomea. Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Vaikka ulkomainen työntekijä olisi opiskellut saman ammatin Filippiineillä ja työskennellyt alalla usean vuoden ajan, häntä ei katsota Suomessa päteväksi lähihoitajaksi
Se on määrä ottaa käyttöön jo ensi kesänä. Tarvitaan maabrändityötä, jolla osaajia houkutellaan tänne. Hallitus pyrkii myös kolminkertaistamaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän. Pe tra Pö yliö Annika Saarikko Taina Susiluoto Laura Lindeman Tatu Tulokas M eh ilä in en M arj o Ko ivu m äk i / Stu dio Ap ris oy Ale ksi M alin en. Hallituksen tavoitteena on, että käsittelyajat olisivat enintään kuukauden mittaisia hallituskauden loppuun mennessä. Työnantajille kuvio on näyttänyt usein varsin sekavalta. Juha Sipilän hallituskaudella työja elinkeinoministeriöön luotiin Talent Boost -järjestelmä, joka pyrkii kokoamaan kaikki työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät toimet saman kokonaisuuden alle. Kansainvälisille rekrytointimarkkinoille pyrkivä yksittäinen yritys hukkuu helposti monien muiden toimijoiden sekaan. Lindemanin mukaan työja elinkeinoministeriö on pyrkinyt luomaan myös parempia neuvontaja sparrauspalveluja, joiden kautta työnantajat voivat saada apua ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvissä kysymyksissä. 21 3.12.2021 SAATAVUUSHARKINTAAN ei kuitenkaan ole luvassa muutoksia tulevana hallituskautena, sanoo johtava asiantuntija Laura Lindeman työja elinkeinoministeriöstä. Tällä hallituskaudella toimintaa on viety eteenpäin. Jatkossa pyrimme paremmin tarjoamaan yrityksille työkaluja, joilla haasteita voidaan ratkoa. Tavoitteena on, että entistä useampi heistä myös jäisi Suomeen töihin. Menettelytapojen kehittämistä ja lupaprosessien nopeuttamista sen sijaan hallitus ajaa, kun se pyrkii saamaan Suomeen jopa 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuoteen 2030 mennessä. Valtiollisena toimijana me voimme tehdä Suomea tunnetuksi ja tuoda yrityksiä ja työntekijöitä yhteen. Toiminta on entistä koordinoidumpaa ja strategisempaa. – Lukemat eivät ole se olennaisin asia kokonaisuudessa, mutta ne antavat suuntaa siitä, että ulkomaista työvoiman hankkiminen Suomeen on nyt oikeasti tärkeä ja iso asia, Lindeman painottaa. Nyt niin tekee vain noin puolet. Sen jälkeen Suomeen on tarkoitus saada 10 000 tulijaa joka vuosi. Hän korostaa, ettei valtio rooli ole työvoiman hankinta, vaan se pyrkii tukemaan suomalaisia työnantajia, jotta ulkomaisen työvoiman hankinta olisi sujuvampaa ja helpompaa. – Tarve työvoimalle tulee nimenomaan työnantajilta. – Suomi ei loppujen lopuksi ole hirveän tunnettu maailmalla. LINDEMANIN mukaan valtion yksi tärkeimpiä tehtäviä lupaprosessin lisäksi on Suomen tunnetuksi tekeminen ja yhteyksien luominen. – Ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvät esteet ovat yrityksissä usein hyvin käytännönläheisiä. Erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille kehitetään oma kahden viikon pikakaista työluvan saamiseksi. Siihen on suunnattu resursseja, mutta tehtävää riittää. Ulkomaisen työvoiman hankinta on ollut Suomessa pitkään hyvin sirpaleista ja hankevetoista. Pikakäsittely koskee myös perheenjäseniä
Maalin saavuttamisen ei pitäisi ainakaan siitä jäädä kiinni. Asiakaslähtöisyyden kannalta olisi tärkeää, että Talent Boostin kaltainen yhteistyö voisi jatkaa tulevaisuudessakin, Lindeman sanoo. 22 3.12.2021 – Asiaan on sitouduttu poliittisesti hyvin korkealla tasolla. Ne toimet eivät kuitenkaan yksistään riitä. Tärkeimpinä muutoksina hän pitää lupaprosessien helpottamista. Moni kysyy, miksi tänne pitäisi saada kymmenittäin tuhansin ulkomaista työvoimaa, kun koTyön perusteella haettujen oleskelulupien hakijaryhmät vuonna 2019 Työperustaisten oleskelulupien päätösjakauma vuonna 2019 Kielteinen 24,54 % Elinkeinonharjoittaminen Osaratkaisua edellyttävä työnteko Tieteellinen tutkimus Harjoittelija Urheilu ja valmentaminen Erityisasiantuntija Muu työnteko Erityisasiantuntija, sininen kortti Kausityö Osaratkaisua edellyttävä kausityö Sisäinen siirto Liikkuva sisäinen siirto Startup-yrittäjä Vapaaehtoistyö Myönteinen Kielteinen 1000 2000 3000 4000 5000 6000 271 11 75 10 31 37 15 4 4 8 1 1 3827 1032 1091 1893 284 287 163 28 54 24 1 486 128 163 2608 Myönteinen 75,45 % Lähde: Maahanmuuttovirasto. – Kyllä hallitus näihin päätöksiin kykenee, valtiovarainministeri Annika Saarikko vakuuttaa. Hän olisi valmis myös edistämään ulkomaisten tutkintojen kelpoisuuksien hyväksilukemista. – Näitä vetovoimatekijöitä meidän pitää miettiä ja kehittää, sillä me emme todellakaan ole ainoita, ketkä ulkomaisia työntekijöitä haluavat. Myös Mehiläisen Tulokas kaipaisi hallitukselta pian konkretiaa varsinkin sotealan koulutuksen aloituspaikkojen lisääniseen, koulutusten hyväksilukemiseen tai maahantulon helpottamiseen. Saarikko painottaa erityisesti ulkomailta saapuvan työvoiman kotiutumisen merkitystä. Hänen mukaansa hallituksella on hyvä yhteisymmärrys työperäisen maahanmuuton edistämisestä. TYÖPERÄINEN maahanmuutto ei kuitenkaan saa kaikilta hurrauksia. MUTTA kykeneekö hallitus näin isoihin muutoksiin, kun hallituskausikin on jo jälkimmäisellä puoliskollaan, kysyy EK:n Susiluoto. Nyt on korkea aika toimia, Saarikko sanoo. Harva ihminen tulee tänne pelkän työpaikan perässä, vaan vaakakupissa painaa moni muukin asia. Työnantajien haasteet eivät helpota ennen kuin lait ja säädökset ovat voimassa, hän korostaa. Uskon, että asiat nyt aidosti etenevät. – Voisi ehkä sanoa, että tämä on niitä harvoja työllisyysasioita, joista hallitus on löytänyt selvän yhteisen sävelen. Esimerkiksi suomalainen peruskoulu voi olla yksi tärkeä asia, joka innostaa perheellisiä työntekijöitä
timaassakin on työttömiä valtavat määrät. – Meille olisi paljon helpompaa ja halvempaa palkata mikkeliläiseen hoivakotiin mikkeliläisiä työntekijöitä kuin tuoda heitä sinne toiselta puolen maapalloa. 23 3.12.2021 Työn perusteella haettujen oleskelulupien hakijaryhmät vuonna 2019 Lähde: Maahanmuuttovirasto Ukraina Intia Venäjä Kiina Filippiinit Kosovo Vietnam Yhdysvallat (USA) Uzbekistan Thaimaa Irak Turkki Iran Kirgisia 200 400 600 800 1000 1400 1600 1800 2000 2200 2400 1200 2170 1423 1133 642 544 326 331 140 120 153 362 304 61 51 324 152 146 190 119 28 32 319 220 141 10 57 78 Myönteinen Kielteinen. Syy siihen on se, että maahanmuutto on hyvin pitkään käsitetty vain kansainvälisen suojelun näkökulmasta, Lindeman pohtii. Ehkä se kuvastaa sitä, millaisesta ongelmasta tässä on kysymys. Hän huomauttaa, että esimerkiksi ulkomaalaislainsäädäntöä ei ole aiemmin kehitetty riittävästi työja elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Voidaan puhua kohtaanto-ongelmista, mutta se on toinen poliittinen kysymys. Mehiläisen Tulokas huomauttaa, että suomalaiset yritykset palkkaisivat mielellään suomalaisia työntekijöitä, jos heitä vain olisi, mistä palkata. Tämän näkökulman on aika muuttua, Saarikko sanoo. Saarikko korostaa, ettei kotimaisia työttömiä ja työperäisiä maahanmuuttajia voi asettaa keskenään vastakkaisiksi, sillä kyse on kahdesta eri kokonaisuudesta. Saarikon mukaan työperustainen maahanmuutto ei myöskään poista sitä tosiasiaa, että maassa jo olevien maahanmuuttajien työllistämiseen täytyy panostaa kunnolla. Keskustelu ajautuu hyvin nopeasti herkälle alueelle, jossa sanansäilät lentävät kiivaina. Hän kaipaisi työperäiseen maahantuloon liittyvän viranomaistoiminnan pohtimista uudella tavalla, jopa erillisen toiminnon perustamista heitä varten. Työttömien ryhmää ei voi sellaisenaan siirtää niihin paikkoihin, joihin ulkomaista työvoimaa kaivataan nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Asiaan vaikuttavat keskeisesti myös koulutukseen ja alueellisuuteen liittyvät tekijät. – Työperäisen maahanmuuton voimakas tarve ei ole mielipidekysymys, vaan fakta. Maahanmuutto herättää tunteita muutenkin. Mutta meidän on pakko toimia niin, jotta hoitotyölle riittää tekijöitä. Kyse on isoista hallinnollisiin ratkaisuihin liittyvistä pohdinnoista. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ei ole kestävässä kunnossa, jos emme saa väestörakenteellista vinoumaa oikaistua
24 3.12.2021 TEKSTI: MAIJA PYLVÄS RESERVILÄISTEN MÄÄRÄ KASVUSSA Korona on kiihdyttänyt kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Re se rvil äis liit to Ilmiöt
Olen myös miettinyt, voisiko ampumisharrastuksen suosion lisääntyminen liittyä myös siihen, että naiset ovat aiempaa kiinnostuneempia itsensä turvaamisesta. – Liittyessäni paikallisyhdistykseen meillä oli 16 jäsentä, joista suurin osa oli vanhempia herrasmiehiä. Reserviläisliiton toiminnanjohtajan Minna Nenosen mukaan ensimmäinen ponnahdus jäsenkasvulle tapahtui vuoden 1995 alussa, kun liiton säännöt muutettiin jäsenyydeltään avoimeksi. Maakunnallisia piirejä on 18, joihin kuuluu yhteensä 327 yhdistystä. NENONEN uskoo, että toiminnan viriämiseen on vaikuttanut myös se, että valtioneuvoston uudessa puolustusselonteossa on nostettu reserviläiset enemmän esille ja puolustusvoimat on ilmoittanut haluavansa käyttää entistä enemmän vapaaehtoisia omassa toiminnassaan. Tänä päivänä yhtenä liiton kärkiajatuksena onkin maanpuolustustietoisuuden vieminen yhä nuoremmille sukupolville ja varsinkin naisille, jotka eivät varusmiespalvelusta suorita. Reserviläistoiminnassa oppii arjen perustaitoja, jos vaikkapa tulee tilanne, että tiet ovat poikki eikä sähköä ja vettä tule. – Ihmiset ovat alkaneet kiinnostua kokonaisturvallisuudesta, kun kriisitilanteita tulee. Vuonna 1999 asepalveluksen suorittanut Nenonen kertoo olleensa aikoinaan ensimmäisiä naisia oman paikkakunnan reserviläisyhdistyksessä, Oripään reservialiupseereissa. Tällä hetkellä Reserviläisliiton jäsenmäärä on noin 39 000, mutta lukema lähentelee jo seuraavaa tasakymmentuhatta. – Puolustusvoimat on viimeisen 10 Jouluaattona ja monina juhlapyhinä reserviläiset eri puolilla Suomea seisovat kaatuneiden muistomerkillä kunniavartiossa. 25 3.12.2021 RESERVILÄISTEN määrä on kasvanut selkeästi viimeisten viiden vuoden aikana. Nenosen mukaan naisten ja nuorten määrä yhdistyksissä on kasvanut koko ajan. – Naiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita maanpuolustustyöstä ja kokonaisturvallisuuteen liittyvistä asioista. Yhtä lailla naiset ovat kiinnostuneita myös esimerkiksi ampumatoiminnasta, joka on yksi reserviläisyyden keskeisimpiä toimintamuotoja. Ihan viime vuosien jäsenmäärän nousu on Nenosen mukaan seurausta koronasta. – Seuraava selkeä ajankohta oli vuonna 2014 käynnistynyt Ukrainan sota, jolloin kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen lähti Suomessa uuteen nousuun. Koko Reserviläisliitossa keski-ikä on pikkuhiljaa laskenut ja nuoria on alkanut tulla hyvällä prosentilla sisään. VUONNA 1955 perustetun Reserviläisliiton ydintehtävä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten niin sanottua kenttäkelpoisuutta. Eihän kriisitilanne ole pelkästään sotilaallista uhkaa, vaan uhka voi tulla myös siitä, kun yhteiskunta menee poikkeustilaan. – Ovathan naiset alkaneet myös metsästää, johon liittyy olennaisesti ampumisharrastus. Nykyään toimintaan mukaan lähtemiseen ei vaadita välttämättä asepalveluksen suorittamista, vaan täysi-ikäisyys tai joskus 15 vuoden ikä riittää. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, maanpuolustustietoisuuden ylläpito sekä liikunta ja urheilu. Ihmiset alkoivat ajatella, että kriisejä tapahtuu aika lähelläkin meitä ja kaikki on mahdollista, Nenonen sanoo. Ism o Pe kk ari ne n / Le hti ku va
Lähtemällä yhdistyksen toimintaan mukaan pääsee näkemään, että tekemistä löytyy monenlaista. Lisäksi kootaan kuoroja aina tilanteen mukaan ja käydään laulamassa eri tilaisuuksissa. Yhdeksi sykähdyttävimmäksi hetkekseen mies listaakin puolustusvoimien alueelliset kirkkojuhlat, joissa on päässyt laulamaan isossa reserviläiskuorossa Lapin sotilassoittokunnan säestyksellä. Tämän lisäksi tärkeitä ovat uskottavat puolustusvoimat ja osaava reservi. Re se rvil äis liit to. – Kaikkien ei tarvitse olla ampujia eikä kaikkien tarvitse olla sotilaallisia. 26 3.12.2021 Veteraanit ovat aikanaan mahdollistaneet meille vapaan isänmaan, joten on meidän tehtävämme jatkaa sitä latua. varapuheenjohtajana toimiva Parkkila istuu jo toista kautta Reserviläisliiton hallituksessa. Kokemuksen kertyessä tie on vienyt kouluttamaan myös puolustusvoimien tapahtumiin, jotka ovat olleet vaativia mutta antoisia kokemuksia. Afganistan on hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti tilanteet voivat muuttua. KUN Nenoselta kysyy, miten Suomi pysyy jatkossakin turvallisena maana, siihen naisella on vastaus valmiina. Veteraanit ovat aikanaan mahdollistaneet meille vapaan isänmaan, joten on meidän tehtävämme jatkaa sitä latua. Kun Parkkila aikoinaan armeijan jälkeen lähti tutustumaan paikallisen reserviläisyhdistyksen toimintaan, ei mies ehkä arvannut, että vuosien varrella harrastuksesta muodostuisi elämäntapa. Reserviläisliitto haluaa omalla toiminnallaan tukea sitä, että harrastajat voisivat vaikuttaa omaan sodan ajan sijoitukseensa. Aktiivireserviläinen kuitenkin muistuttaa, että rivijäsenenä toiminta ei sinänsä sido mihinkään. Meidän toiminnassamme on monia mahdollisuuksia. – Suomi pysyy turvallisena sillä, että me ymmärrämme jatkossakin yleisen asevelvollisuuden merkityksen. – Käydään auttamassa sotaveteraaneja ja tuetaan heitä eri tavoin. Parkkila kertoo, että veteraanien ikääntyessä ja heidän määränsä vähentyessä kaikenlainen perinnetoiminta on lisääntynyt. Kun välillä keskustellaan siitä, että pitäisikö meidänkin pohtia palkka-armeijan hankkimista, niin ei pidä. Ampumaharjoituksiin ja muuhunkin maastotoimintaan Parkkila osallistuu aktiivisesti – ampumaradalle matka käy viikoittain. PARKKILALLE reserviläistoiminta täyttää monta iltaa viikossa, koska erinäisiä vastuutehtäviä on kertynyt luottamustoimien myötä. Vihannin Reserviläiset ry:n puheenjohtajana sekä Pohjois-Pohjanmaan reserviläispiirin 1. vuoden aikana joutunut säästämään. Ajatuksena on se, että jokainen löytäisi oman paikkansa. – Lähemmäs parikymmentä vuotta tämä on ollut hyvinkin aktiivinen harrastus, minkä myötä on tullut erilaisia luottamustoimia, hän kertoo. Kunniavartioissa sankarivainajia muistetaan siten, että reserviläiset eri puolilla Suomea seisovat kaatuneiden muistomerkillä kunniavartiossa. – Ampuminen on sotilaan perustaito, ja koska sitä ei voi noin vain kuka vaan lähteä harrastamaan, sillä tavalla se on muotoutunut monen yhdistyksen päätoimintamuodoksi. – Painotan osaavaa reserviä ja sitä, että maanpuolustustietoisuus pysyy kansalla. – Koen, että on meidän sukupolvemme vuoro tehdä isänmaan hyväksi töitä. ENSIMMÄISIKSI tehtävikseen Parkkila muistelee eri juhlapyhien kunniavartiot, jotka ovat näkyvä osa reserviläistoimintaa. Oman paikallisyhdistyksen lisäksi hän käy kouluttamassa muun muassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla sekä puolustusvoimien harjoituksissa. Pitkällä aikavälillä varuskuntia on vähennetty ja on tehty rajuja leikkauksia, Nenonen taustoittaa. Ammunta on muodostunut monen yhdistyksen päätoimintamuodoksi. Suomi on suomalaisten, ja maatamme puolustetaan laajalla rintamalla. Onpa somessa harrastuksestaan aktiivisesti tarinoiva Parkkila saanut myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Vuoden viestijä -tunnustuksen. – Jokainen voi osallistua oman ajankäytön ja innostuksen mukaan. Ruotsissa sitä testattiin ja se oli täysi floppi. Muun muassa tätä kaikkea sisältyy pitkän linjan reserviläisen, vihantilaisen Pasi Parkkilan vapaa-aikaan. – Aikanaan on saatu itsemääräämisoikeus, ja maailman menoa seuratessa sen näkee, miten äkkiä se itsemääräämisoikeus voi hävitä. Kokenut reserviläinen onkin innoittanut vuosien varrella muitakin mukaan, joten seitsemänä vuonna Reserviläisliitto on palkinnut hänet jäsenhankinnasta. JOULUAATON kunniavartioita, kuorolaulua kirkkojuhlissa, kymmenien kilometrien mittaisia marsseja kesäyössä
27 3.12.2021 Pasi Parkkilalle reserviläisyys on tarjonnut sykähdyttäviä hetkiä jo vuosikymmenten ajan. M aija Py lvä s
Sulhaspiirakka on saanut nimensä siitä, että nopeasti valmistuvina niitä oli tapana tarjota mieluisille kosiomiehille tai muille yllätysvieraille. 28 3.12.2021 Kirjat SULTSINA , supikas, tsupukka, vatruska, pyörö, tapuntainen, kokkonen. ANNUKKA KAARELA Pirkko SallinenGimpl: Suuri karjalainen piirakkakirja. Niitä paistettiin lauantaisin ja syötiin karjalanpaistin kera. – Mistäs laps lauantain tietäis, jos ei paistettais piirakkoi! todetaan vanhassa Jääskellä kirjatussa sananlaskussa. Reseptit ovat perimätietona suvuissa kulkeneita ohjeita, jotka tallennettiin vuonna 1988 toteutetussa karjalaisen ruokaperinteen keruussa. KARJALAN AARTEET KANSIEN VÄLIIN Perimätietona karjalaissuvuissa kulkeneet piirakkaohjeet julkaistiin kirjana Kir ja n ku vit us ta. Kokeneempi leipuri voi haastaa itseään testaamalla vaikkapa kaurataikinasta leivottavien, nurkittain taitettavien tsupukoiden valmistusta. Niitä tavataan Vienasta Tverin Karjalaan ulottuvalla alueella. Karjalanpiirakan kuori ”ajellaan” piirakkapulikalla niin ohueksi, että läpi katsottaessa täytyy sanonnan mukaan näkyä seitsemän kirkon tornit. – Vastaavia tapauksia, joissa vähemmistöryhmän ruokakulttuuri leviää koko maan kattavaksi, ei tunneta monia, hän kirjoittaa. Karjalaisen kulttuurin tutkija, filosofian tohtori Pirkko Sallinen-Gimpl on koonnut Karjalan rikkaan piirakkaperinteen kirjaksi. KARJALAISEN piirakkakulttuurin tunnetuin muoto on nykyisin tietysti karjalanpiirakka: soikea avopiirakka, jonka kuori valmistetaan hapattamattomasta ruistaikinasta. SALLINEN-GIMPLEN mukaan piirakat ovat olennainen osa vanhaa karjalaista ruokaperinnettä. Mikä itä! -blogissaan pohjoiskarjalaisia perinnetaitoja vaalivat naiset ovat myös itse leiponeet kuvissa näkyvät upeat piirakat. Nykyisen nimensä karjalanpiirakka sai vasta sotien jälkeen, kun se levisi evakkojen mukana ympäri maata. Keitineli sulhaspiirakat puolestaan leivotaan ruistaikinasta ja täytetään irtonaisella riisillä. Piirakat suljetaan sivusta umpinaisiksi ja keitetään paistinpannulla voissa tai öljyssä. Vahter valokuvasi kansatieteellisiä, usein naisten töihin liittyneitä aiheita vuodesta 1915 lähtien. Pian myös paikalliset emännät alkoivat tilata niitä juhliinsa karjalaisilta leipojilta. Ennen sitä yleisin täyte oli ohra. Karjalaiseen piirakkaperinteeseen mahtuu paljon muutakin kuin perinteinen karjalanpiirakka. Piiraat mainittiin jo Kalevalassa parhaimpien juhlaruokien joukossa. Kun karjalaisnainen pääsi käyttämään talon uunia, hän leipoi usein piirakoita ja tarjosi niitä isäntäväellekin. SUURI karjalainen piirakkakirja palkittiin kunniamaininnalla Ruokatoimittajat ry:n Vuoden kotimainen keittokirja -kilpailussa. Raja-Karjalassa, Salmissa ja Aunuksessa sitä sanottiin šipaniekuksi, Suojärvellä šipaniekaksi ja Vienassa kalitaksi. Hän teki lähes 30 vuoden ajan kenttämatkoja eri puolille Suomea, jatkosodan aikana myös Aunukseen. Riisipuuro vakiintui karjalanpiirakoiden täytteeksi 1800-luvulla. SKS, 160 s. SALLINEN-GIMPL pitää karjalanpiirakan leviämistä siirtokarjalaisten mukana eri puolille Suomea ainutlaatuisena ilmiönä. Erilaiset uunissa paistettavat leivonnaiset olivat tyypillisiä idän ruokakulttuurille, kun taas läntisessä ruokataloudessa ruoka on perinteisesti valmistettu keittämällä. Kirjan värilliset valokuvat ovat ottaneet Taru Korhonen ja Riikka Turunen. Piirakan nimikin viittaa itään: se on muotoutunut venäjän sanasta pirog, joka on puolestaan alun perin turkkilainen lainasana. Syyskuussa ilmestynyt Suuri karjalainen piirakkakirja sisältää tietoa piirakoista ja yli 60 reseptiä. Leviämistä edesauttoi se, että evakot majoitettiin Suomessa tavallisiin koteihin. Sallinen-Gimplen mukaan karjalanpiirakoiden valmistusalue ei käsittänyt koko luovutettua Karjalaa, vaan keskittyi Pohjoisja Laatokan Karjalaan. Kuori rypytetään täytteen päälle niin, että täytettä eli sydäntä jää näkyviin. Aloittelija löytää kirjasta kuvalliset ohjeet karjalanpiirakoiden leivontaan. Kirjasta löytyvät ohjeet esimerkiksi Tuupovaaran tupinakukkosten, Salmin parsipiiruaiden, Johanneksen vatruskoiden ja Kirvun potattikakkaroiden leipomiseen. PIIRAKKAKIRJAN kruunaa kaunis kuvitus. Mustavalkoiset arkistokuvat ovat pääosin historioitsija Tyyni Vahterin ottamia. Kun karjalaiset myöhemmin perustivat uudistiloja, tupaantuliaisissa tarjoiltiin tietysti karjalanpiirakoita
Kuoritaikina tehdään kaurajauhoista. Kertomuksia ikuisesta ikävästä LOTTA-SOFIA SAAHKO ja hänen isoisänsä Jorma Saahko tulivat keväällä 2020 tunnetuiksi Youtube-kanavallaan esittämistään lauluista. Karjalaista siirtoväkeä leipomassa hämäläistuvassa. Saahko yhdistää kertomuksissa faktaa ja fiktiota. 29 3.12.2021 Karjalanpiirakoihin voi laittaa ruistaikinan sekaan hieman vehnäjauhoja sitkon parantamiseksi. Eeva lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin, Sinikka lähti sotaa pakoon polkupyörällä lehmälauma mukanaan, Hilkka keskeytti Teatterikoulun ja ryhtyi lotaksi. Kir ja n ku vit us ta Kir ja n ku vit us ta Kir ja n ku vit us ta Fo rss an m us eo / Esk o Aa lto ne n. Tammi, 367 s. Niin hänellä kuin evakkonaisillakin on ollut ikuinen ikävä jonnekin muualle. Lotta-Sofia Saahko: Kahvia ja karjalanpiirakoita. Lotta-Sofia Saahko haastattelemiensa Paulan (ylhäällä vasemmalla), Irman, Hilkan, Anjan ja Sinikan kanssa. Tsupukka tarkoittaa nurkittain taiteltua piirasta. Saksassa ja Kiinassa lapsuutensa viettänyt maailmankansalainen pohtii myös omaa karjalaisuuttaan ja peilaa juurettomuuden kokemuksiaan naisten tarinoihin. Uudessa kirjassaan Kahvia ja karjalanpiirakoita hän kertoo kuuden Karjalasta paenneen naisen tarinan. Lotta oli tullut Lontoosta Valkeakosken pappalaan koronaa pakoon, ja sympaattinen parivaljakko ilahdutti koteihinsa sulkeutuneita suomalaisia vanhoja kansanlauluja ja iskelmiä laulamalla. Lotta-Sofia Saahko kirjoitti pappansa evakkomatkasta kirjan viime vuonna
Esko Aho (1991–1995) PAUNOSEN haastattelemat toimittajat ja poliitikot pitivät keskustan Esko Ahoa ylivertaisena median hallitsijana. Pääministeri ei arvostanut toimittajien työtä eikä osaamista. Yrmyily oli Lipposen tavaramerkki, ja Paunosen haastateltavat myöntävät toimittajien pelänneen pääministeriä. Paunosen mukaan Holkerin kahvinjuonnista alkoi kokonaan uusi vaihe journalismin ja politiikan suhteissa. Tv-kamera kulki kuvaajan olalla joka paikkaan. Kaikki muistavat lama-ajan yölliset neuvottelut, joista tiedotettiin juuri sopivasti television uutislähetysten alkaessa. Lipponen ei suostunut median karuselliin, vaan halusi hallita julkisuutta omilla ehdoillaan. Toisaalta Lipponen myös kiehtoi toimittajia. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Su om en m aa n ark isto Su om en m aa n ark isto Ja ri La uk ka ne n H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va. Tutkimusaikana niin politiikassa kuin mediassakin tapahtui suuria muutoksia. Siksi Lipposta käsiteltiin silkkihansikkain, eikä esimerkiksi hänen avioeroaan ja rakastumistaan nuoreen, varattuun naiseen revitelty. Toimittajat saattoivat tulla nykäisemään poliitikkoa hihasta missä tahansa. Hänellä oli myös osuvia lohkaisuja, jotka upposivat mediaan. Pääministeri näki synkästä ajasta huolimatta aina valonkajoa edessään. Paunosen mukaan Vanhasen avioeron mediakäsittely mursi lopullisesti pääministerin yksityisyyden rajat. – Jäykkä, piti etäisyyttä, herraskainen, tärkeilijä, Paunosen haastattelemat toimittajat ja poliitikot kuvailivat. Hänellä oli pääministerinä mielestään oikeus neuvoa ja arvostella mediaa. Holkeri ei tästä pitänyt, ja pääministeri kuvattiinkin usein pakenemassa kameroita. Paunosen mukaan Vanhanen oli mediaystävällinen, mutta olisi halunnut olla julkisuudessa vain asiapoliitikon roolissa Yksityiselämänsä hän pyrki pitämään poissa lehtien sivuilta. Hän käytti myös pääministereistä ensimmäisenä sähköpostia. Paunosen mukaan Lipponen omaksui mediasuhteissaan oppimestarin roolin. Hän on myöhemmin myöntänyt saaneensa suorastaan nautintoa toimittajien mollaamisesta. Toimittajien kokemusten mukaan palautetta tuli, välillä rankkaakin. Aiemmin heitto olisi jätetty uutisoimatta, mutta nyt se nostettiin esiin, mistä aiheutui suuria mielikuvaongelmia Holkerille. Politiikka henkilöityi, median merkitys yhteiskunnassa kasvoi, tiedotusvälineet viihteellistyivät ja sosiaalinen media löi läpi. Tiedotusvälineet eivät tähän suostuneet, vaan Vanhasen avioeroa ja naisystäviä reposteltiin mediassa ennennäkemättömällä tavalla. 30 3.12.2021 Politiikan tutkimus Aho ylivertainen, Holkeri hännänhuippu Harri Holkeri (1987–1991) KOKOOMUKSEN Harri Holkeri sai tutkimuksessa huonot arviot mediaosaamisestaan. Paavo Lipponen (1995–2003) SDP:N Paavo Lipposen pääministerikausi oli mediamyönteisen Esko Ahon jälkeen askel taaksepäin. Aho ei kuitenkaan lähtenyt mielistelemään mediaa. Vanhanen ei Lipposen tavoin vaikeuttanut toimittajien työskentelyä, vaan asettui säännöllisesti median käyttöön. Paunosen mukaan Aho oli moderni ja osaava mediankäyttäjä. – Toimittajan kannalta Aho oli ihanteellinen kohde. Äksyn Lipposen jälkeen Vanhasen tiedotusystävällisyys tuntui suorastaan ylitsevuotavalta. YHTEISKUNTATIETEIDEN tohtori Timo Paunonen arvioi lokakuussa tarkastetussa väitöskirjassaan, miten vuosina 1987–2010 virassa olleet pääministerit onnistuivat julkisuuden hallinnassa. Aho pystyi syvän laman aikana kääntämään ikävät asiat parhain päin julkisuudessa. Aho oli myös ensimmäinen poliitikko, joka toi perheensä julkisuuteen. Matti Vanhanen (2003–2010) KESKUSTAN Matti Vanhanen oli tutkimukseen haastateltujen toimittajien mukaan asiaosaaja, jota oli helppo lähestyä. Kokoomuksen risteilyllä nauhoille tallentui myös legendaarinen ”Minä juon nyt kahvia” -tokaisu. Tutkimukseen haastatellut toimittajatkin myönsivät, että ”lähti vähän lapasesta”. Hän oli sosiaalinen ja sujuvasananen ja osasi tiivistää asioita ja käyttää sanoja, joista sai helposti otsikoita, Paunonen kirjoittaa. Hänessä oli silotellun Ahon jälkeen särmää ja elämänmakua. Holkerin pääministeriaikana 1980-luvun lopussa yhteiskunta vapautui ja journalistinen kulttuuri muuttui. Hän pyrki suoriin lähetyksiin, ja hänellä oli taipumusta draaman rakentamiseen. Kokenut journalisti, nykyisin Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittajana työskentelevä Paunonen haastatteli tutkimustaan varten kahtatoista politiikan toimittajaa ja kahdeksaa poliitikkoa
PEKKA POHJOLAINEN Osmo Soininvaara: 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Kun jonkin ryhmän varpaille jouduttaisiin tallomaan, uudistus jää yleensä siihen. Sitä ei sovi ihmetellä, sillä sen verran tanakasta yhteiskuntafilosofisesta puserruksesta on kyse. Osmo Soininvaaran uusi teos 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka löytyy tällä kertaa joukosta. SOININVAARAN mukaan kaikki olisivat lopulta voitolla, kun kaikki toisiinsa kytkeytyvät uudistukset olisi tehty, mutta siihen ei rauhan oloissa päästä koskaan. Suomessa tämä tapahtui viimeksi vuonna 1945. Demokraattista päätöksentekoa on Soininvaaran mukaan vaikeuttanut entisestään politiikan pirstoutuminen, mikä ei näy vain puolueiden voimasuhteissa vaan myös puolueiden sisällä. Olennaisinta on, että Soininvaara tarjoaa löytämiinsä ongelmiin myös järjellisiltä kuulostavia ratkaisuja – jotka eivät tosin välttämättä ole aivan helppoja toteutettaviksi. – Virossa painettiin reset-nappia vuonna 1991. SOININVAARA läpivalaisee 400-sivuisessa kirjassaan suomalaisen ja ylipäätään länsimaisen yhteiskuntamallin ongelmat kattavasti ja poikkeuksellisella tarkkanäköisyydellä. Hyvinvointiyhteiskuntaa voi Soininvaaran mukaan kuvata järjestelmäksi, jota säädetään suurella määrällä parametreja. – Se tekee puoluejohtajista heikkoja, mikä lisää päätöksenteon vaikeuksia edelleen. Silloin ei juuri kenenkään aseman tarvitsisi heikentyä, mutta se taas olisi hallinnollisesti ylivoimaista. Päätöksentekoa puurouttaa lisäksi se, että monipuoluehallituksissa jokaisella siihen kuuluvalla puolueella on käytännössä vetooikeus päätöksiin. Sen seurauksena maa on monessa asiassa Suomen uudenaikaisempi. Teos, 405 s. Mikään ei olisi estänyt tekemästä Suomessa samoja uudistuksia, paitsi polkuriippuvuus. Soininvaara hahmottelee luku luvulta uuden hyvinvointivaltion, jolla olisi vanhojen tehtävien ohella joitakin uusia, kuten pienipalkkaisten ostovoimasta huolehtimisen ottaminen pois ammattiyhdistysliikkeeltä. Ongelmina ovat sekä hyvinvointivaje että ympäristöhaaskaus. Kirjan kantavana ajatuksena on, että melkein kaikki on nyt paremmin kuin ennen, mutta ei lainkaan niin hyvin kuin nykyisillä resursseilla pitäisi olla. Kun joudutaan etenemään osauudistuksin, jokaisessa vaiheessa on häviäjiä, jotka tietysti panevat vastaan, hän kirjoittaa. – Optimiin pääsemiseksi tulee säätää kaikkia parametreja yhtä aikaa. An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Osmo Soininvaaran mielestä suomalainen yhteiskunta on nykyisin alisuorittaja. 31 3.12.2021 Kirjat Irti polkuriippuvuudesta SUOMALAISET tietokirjavaliot on vuosittain tapana koota kilvoittelemaan Tieto-Finlandia -palkinnosta. Vihreän yhteiskuntafilosofin tunnettu erityinen vahvuus on siinä, että hän kykenee aina havainnollistamaan jopa aivan muualta tempaistuin simppelein esimerkein, mistä kenkä jossain monisyisessä probleemassa tai kehityspolussa puristaa. Säätämällä yhtä parametria kerralla ei päästä optimiin eikä yleensä edes mihinkään toteuttamiskelpoiseen. Kirjat Osmo Soininvaara tarjoaa ratkaisuja suomalaisen yhteiskuntamallin valuvikoihin. Soininvaaran mukaan polkuriippuvuudesta päästään esimerkiksi sotien jälkeen, kun vanha maailma on lyöty säpäleiksi. Soininvaaran mukaan tarvittavien uudistusten esteenä on polkuriippuvuus, jossa systeemin aiemmat valinnat vaikuttavat tuleviin
32 3.12.2021 TEOLOGIAN tohtori Timo Junkkaala on Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti, joka on julkaissut muun muassa elämäkerrat tunnetuista kirkollisista vaikuttajista Urho Muromasta (1890–1966) ja Osmo Tiililästä (1904–1972). On selvä, etteivät monet naispuoliset teologit olleet ihastuneita Rimpiläisen teologisista perusteista nousseeseen käytäntöön virkakysymyksessä. Junkkaalan teos on tärkeä osa PohjoisSuomen uusinta kirkkohistoriaa. Teos on 699-sivuinen mammutti. Rimpiläisen rooli kokonaiskirkossa ja Oulun hiippakunnassa olikin monipuolisempi kuin kysymys naispappeudesta. Teos antaa varsin kokonaisvaltaisen ja osuvan kuvan kirkollisesta vaikuttajasta, joka oli omalla tavallaan ”legenda jo eläessään”. RIMPILÄINEN toteuttikin tavallaan Kekkosen toiveen ja taitavalla toiminnallaan sai nopeasti aikaan ”rauhanomaisen rinnakkaiselon” hiippakunnassa. Myös kyseisen herätysliikkeen sisäinen tilanne oli ongelmallinen. Hänen kansanomainen, monessa suhteessa karismaattinen persoonallisuutensa teki moniin alueen ihmisiin suuren vaikutuksen. ”Olli-piispa” oli käsite Suomen kirkossa. Hän kehitti pohjoiskalotin alueen kirkollista yhteistyötä ja edisti saamelaisten kirkollista asemaa. Ahkerasta tutkijasta tuli käytännöllisen teologian dosentti Helsingin yliopistoon 1973. Niin ikään Rimpiläinen puolusti Pohjois-Suomea aluepoliittisestakin näkökulmasta. Hän oli tärkeä vaikuttaja erityisesti jumalanpalveluselämän ja kirkon käsikirjan uudistuksessa. Nyt kokenut tutkija on tuottanut Oulun piispana 1980–2000 toimineen Olavi Rimpiläisen (1937–2019) elämäkerran. Rimpiläinen valittiin Oulun hiippakunnan piispaksi julkisuudessa huomiota herättäneessä piispanvaalissa syksyllä 1979. Junkkaala nostaa esille myös piispanvalintaan liittyneet poliittiset taustatekijät ja piispan nimittäjän, presidentti Urho Kekkosen toiveen siitä, että uusi piispa palauttaisi ”kirkkorauhan” Oulun hiippakuntaan. Perussanoma Oy, 699 s. OLAVI RIMPILÄINEN oli lähtöisin Siilinjärveltä maalaisliittolaisuuden ja herännäisyyden leimaamasta ympäristöstä. Viimeinen vanhauskoinen. Junkkaalan kirja pohjautuu vahvaan lähdepohjaan, sillä tekijä on saanut käyttää Oulun maakunta-arkistossa olevaa piispa Rimpiläisen kokoelmaa. Hänen isänsä oli tannerilainen sosialidemokraatti, joka oli noussut Kemi-yhtiön työmiehestä työväen osuusliikkeen hoitajaksi. JOUKO TALONEN kirkkohistorian emeritusprofessori Timo Junkkaala: Olavi Rimpiläinen. Työuransa aikana Rimpiläinen toimi seurakuntapappina, uskonnonopettajana sekä sitten Kirkon koulutuskeskuksen johtajana 1974– 1980. Hän väitteli teologian tohtoriksi 1971. Mitään suurta kapinaa he eivät kuitenkaan nostaneet. Rimpiläinen oli herätysliikkeitä yhdistävä persoona. Hän on käyttänyt myös muita arkistolähteitä, haastatteluja ja lehdistöä. Tähän liittynyt mediakohu jätti varjoon hänen laaja-alaisen ja monipuolisen toimintansa pohjoisen piispana. Massiivinen elämäkerta piispa Rimpiläisestä Kirjat Su om en m aa n ark isto Ku va t: As ta Kiu ru n alb um i. Rimpiläinen vihittiin papiksi 1961. Oulun piispa tuli tunnetuksi kristikunnan perinteisen virkakäsityksen edustajana. Kaikki tämä heijastui ainakin jossain määrin myös keskustapuolueen toimintaan. Äiti oli puolestaan simolaista ja lestadiolaista pienviljelijäsukua. Hiippakunnassa oli juuri tuossa vaiheessa vaikea jännite alueen suurimman herätysliikkeen vanhoillislestadiolaisuuden (SRK) ja muun seurakuntaväen kesken
Irma huomaa olevansa jälleen raskaana. Onneksi yhteisiä rauhan vuosia on jäljellä runsaasti. JATKOSODAN jälkeen Urhon on osallistuttava vielä Lapin sotaan. Pikkuhiljaa pariskunta kuitenkin sopeutuu asiaan. TOIVE ei toteudu, vaan Irma synnyttää vaikean raskauden päätteeksi kaksostytöt. Jatkosodan alkaessa Hälikät asuvat Riihimäen kasarmilla ja heillä on kaksi lasta, 4-vuotias Kaisa ja vasta puolentoista vuoden ikäinen Asta. Avioiduttuaan vuonna 1935 he olivat muuttaneet Köyliöön, jossa kauppaopiston käynyt Urho työskenteli opettajana paikallisessa vankilassa. Irmaa painavat kotitöiden lisäksi huolet ruoan ja polttopuiden riittävyydestä sekä Urhon turvallisuudesta. Kun hän viimein kotiutuu tammikuussa 1945, Hälikät ovat olleet naimisissa kymmenisen vuotta, mutta eläneet ajasta lähes puolet erillään. Urho Hälikkä on tunnollisena upseerina ja perheenisänä kahden tulen välissä. Varmasti silloin, kun lomalle tulen, eivät enää muksahtele ja saa kuhmuja, Urho kirjoittaa tammikuussa 1943. Hän pitää tärkeimpänä velvollisuutenaan huolehtia ensin yhteisistä asioista ja sitten vasta omistaan. SUOMALAISET olivat toiseen maailmansotaan osallistuneista kansoista ahkerimpia kirjeenkirjoittajia. Arki neljän pienen lapsen kanssa on raskasta. Rouva Asta Kiuru tarjosi Turuselle tutkittavaksi vanhempiensa Irma ja Unto Hälikän sotienaikaista kirjeenvaihtoa. Docendo, 336 s. Myös ruokaja vaatepaketit kulkevat vilkkaasti molempiin suuntiin. Astan vaikean kotisynnytyksen jälkeen raskaus ei ole järin toivottu. Riihimäellä asuneen Hälikän pariskunnan kirjeenvaihto näyttää aidon kuvan sota-ajan perheen arjesta. Turunen kauhisteli aluksi materiaalin runsautta, mutta kirjeet nähtyään ei malttanut olla tarttumatta niihin. ”Suukit taas ja Herran haltuun” Juuri ennen jatkosotaa otetussa perhepotretissa Irman sylissä istuu Kaisa ja Urhon sylissä Asta. Kun hyökkäyssota rauhoittuu asemasodaksi, Irmaa alkaa vaivata mustasukkaisuus. 33 3.12.2021 Kirjat Irma ja Urho Hälikän kirjeenvaihto näyttää aidon kuvan sota-ajan perheen arjesta KOTKALAINEN historioitsija Mirja Turunen sai muutama vuosi sitten käsiinsä oikean aarteen. ANNUKKA KAARELA Mirja Turunen: Elämänmerkki. – Vai ovat kaksoset jo sellaisia kävelymestareita, ettei kynnyksetkään enää pitele. Hän oli legendaarisen kenraalin Ruben Laguksen luottomiehiä ja palveli jatkosodassa tiedustelupäällikkönä maineikkaassa Panssaridivisioonassa. Välillä apuna on piika, mutta moni kokelas osoittautuu epäluotettavaksi ja Irma joutuu pärjäämään pitkiä aikoja yksin. Lempeä isä jaksaa raskaan työnsäkin keskellä kiinnostua kotirintaman asioista. Irma kirjoitti miehelleen lähes joka päivä, ja Urhokin vastasi ainakin kerran tai pari viikossa. Kotirintamalle on annettu ohjeet lähettää vain positiivisia kirjeitä, mutta Irma kirjoittaa huolistaankin rehellisesti. Kaksoset eivät osaa kutsua Urhoa isäksi, vaan heille hän on silloin tällöin kotona pistäytyvä ”tetä”. IRMA ja Urho Hälikkä olivat molemmat kotoisin Karjalasta, Muulaan kunnan Perkjärven kylästä. – Toivokaamme, että se tuleva on nyt poika ja meille riittää sitten varmaankin jo, Irma kirjoittaa Urholle heinäkuussa 1941. Urho saa kapteenin viran Hämeenlinnasta, ja perhekin kasvaa vielä yhdellä tyttärellä sekä kauan odotetulla pojalla. Irma ja Urho Hälikän kenttäpostikirjeet. Ku va t: As ta Kiu ru n alb um i. Lokakuussa julkaistiin Turusen koostama kirja Elämänmerkki – Irma ja Unto Hälikän kenttäpostikirjeet. Pariskunnan kirjeet kertovat vahvasta keskinäisestä huolenpidosta ja rakkaudesta, mutta välillä niissä myös riidellään railakkaasti. Turunen oli Kouvolan kirjastolla puhumassa SS-mies Sakari Haikalasta kertovasta kirjastaan, kun häntä tultiin luennon jälkeen nykäisemään hihasta. Viihtyykö aviomies niin hyvin Äänislinnan riennoissa, ettei hän edes halua kotiin lomalle. Kuva on väritetty jälkikäteen. Lukijassa ihmetystä herättää Urhon tapa lähettää pyykkinsä pestäväksi kotiin. Kirjeitä oli säilynyt 540, postikorttejakin 170. Irma pitää Urhon tietoisena kodin sattumuksista ja kysyy neuvoja arjen pyörittämiseen. Siitä tiesi, että toinen oli elossa – tai ainakin oli ollut vielä silloin, kun kirje oli kirjoitettu. Jatkosodan aikana kenttäpostikirjeitä lähetettiin noin miljardi. PITKÄKSI venyneen jatkosodan aikana Hälikät näkevät toisiaan vain kolmisen kertaa vuodessa. Kotiin hankitaan puhelin, mutta kirjeet säilyvät silti tärkeänä yhteydenpitokanavana. Ennen kaikkea kirje oli kuitenkin elämänmerkki. Muiden sotilaiden vaimoista ei löydy tukea, sillä elämä kasarmilla on riitaisaa. Urho joutui heti talvisodan puhjettua rintamalle ja jäi sen jälkeen sotilasuralle
Toteutus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2023 loppupuolella. Sipilän hallituksen aikana valo vaihtui keltaisesta jo lieväksi vihreäksi, ja Kemin tehdaspäätös laittoi Pohjoisen puutuottajien yhteinen lottopotti Kemiin nouseva biosellutehdas tuplaa puun tarpeen ja poikii uusia investointeja TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Keijo Mulari pitää uutta terminaalihanketta piristysruiskeena koko Kainuun metsätaloudelle. VUOSIKYMMENIÄ vanhojen päällysrakenteiden lisäksi joudutaan rataosuudella uusimaan myös useita alikulkusiltoja ja tasoristeyksiä. 34 3.12.2021 METSÄ GROUPIN uuden sellutehtaan rakentamista Kemiin on helppo pitää koko Pohjois-Suomen yhteisenä lottovoittona. Rataa ei myöskään kunnosteta Ämmänsaareen asti, Pakarinen toteaa. Seuraava urakka tulee kilpailutukseen vielä loppuvuoden aikana ja toteutetaan ensi vuoden puolella, kommentoi projektipäällikkö Vesa Pakarinen Väylävirastosta. Metsäteollisuuden aarreaittana tunnetussa Kainuussa on infran rakentamisessa jo täysi höyry päällä. Väyläviraston operoimaan hankekokonaisuuteen kuuluvat myös Joukokylän tien parantaminen sekä Pesiökylään rakennettava uusi puunkuormausterminaali. – Ensimmäinen urakka eli radan perusparannustyöt kymmenen kilometrin matkalla Ristijärven kohdalla on jo loppusuoralla. Lisäbudjettiin varattu reilun 80 miljoonan euron rahoitus sai lopullisen sinettinsä, kun ehtona olleesta Kemin tehtaasta tuli lopullinen investointipäätös. Hyväksi esimerkiksi kelpaa Kontiomäen ja Suomussalmen Pesiökylän välisen rataosuuden kunnostus puukuljetusten jouduttamiseksi. – Pesiökylässä on hyvät olosuhteet uuden terminaalin rakentamiselle. Sen valmistumisen myötä jää myös pitkään palvellut Ämmänsaaren kuormauspaikka kokonaan pois käytöstä. – Suomussalmen kunta teki omalta osaltaan yli kymmenen vuotta töitä hankkeen eteen. Jatkossa pystytään ajamaan nopeampaa kuin 50 kilometrin tuntinopeutta, hän vakuuttaa. Rataremontilla varmistetaan raiteen puolesta puukuljetusten onnistuminen, Pakarinen toteaa. Vaikka itse tehdas nousee Perämeren rannikolle, kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajalle alueelle ja muihinkin maakuntiin. – Tähän asti junien nopeuksia ja liikennemääriä on jouduttu rajoittamaan radan huonon kunnon ja turvallisuuden takia. SUOMUSSALMELAINEN metsätilallinen Keijo Mulari pitää uutta rataja terminaalihanketta piristysruiskeena koko Kainuun alueen metsätaloudelle. Ilmiöt M ari a Se pp älä
Kilpailu voi lisäksi nostaa puusta maksettavaa hintaa ja näin myös yrittäjälle jäävää tuloa, koska kustannukset ovat jatkuvassa nousussa. – Metsä Groupin osalta puunhankinta tuplaantuu nykyisestä noin seitsemään miljoonaan kuutioon vuodessa, hän arvioi. Toki tukkipuulla se varsinainen tili tehdään, Mulari selventää markkinoiden mekanismia. Metsänomistajan kannalta on tärkeää, että uusiutuvaa luonnonvaraa pystytään hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti ja ympäristöystävällisesti aina päätehakkuisiin asti. Raaka-ainetta riittää, mutta Ylä-Kainuun ongelmana ovat tähän asti olleet pitkät kuljetusmatkat tuotantolaitoksiin. 35 3.12.2021 sitten hankkeen vihdoin toteutukseen asti, hän muistelee. Ämmänsaaren nykyinen terminaali ja huonokuntoinen rata ovat Mularin mukaan muodostaneet melkoisen pullonkaulan. ODOTUKSET puumarkkinoiden mullistuksesta ovat joka tapauksessa korkealla niin tuottajien kuin ostajienkin leirissä. Harri Hyppänen tietää, että sopimusyrittäjillä eli metsäalan koneurakoitsijoilla on jo tällä hetkellä vaikeuksia rekrytoida ihmisiä töihin. – Suomalainen metsänhoito on maailman parasta. PAINEITA kasautuu kuljetusten ohella myös varastointiin, eikä Pesiökylään nouseva uusi terminaali jää lähitulevaisuuden ainoaksi investoinniksi. Kemijärvi, Haapajärvi, Oulainen ja monet muutkin paikkakunnat ovat Hyppäsen mukaan saamassa lisää terminaalikapasiteettia. W ikim ed ia Co m m on s / Vä ylä vira sto / VR. – Ensiharvennuksia tehdään tällä hetkellä aivan liian vähän. – Toki kotimainen puu ja metsänomistaja ovat aina etusijalla. Puunhankintaa isommaksi ongelmaksi voi jatkossa muodostua osaavan työvoiman puute. Kaikki teollisuuden alat ovat tärkeitä, mutta helpompi on hyödyntää maan pinnalla olevaa kansallisomaisuutta kuin louhia sitä maan alta. – Äänekoskelle puuta tulee pääasiassa kumipyörillä ja kuljetusmatkat ovat muutenkin lyhyempiä kuin Kemissä, Hyppänen perustelee. Metsät sitovat hiiltä ja ovat näin myös niitä tärkeitä hiilinieluja, hän vertailee. Eikä kasvavaa puun tarvetta saada välttämättä täytettyä pelkästään kotimaan markkinoilta. Logistiikan osalta ollaan jopa suurempien haasteiden edessä kuin muutama vuosi sitten Äänekosken tehtaan aloittaessa tuotantonsa. Olosuhteet ovat usein hankalat ja itsenäinen työ pitkien matkojen takana ei välttämättä ole niin vetovoimaista. Mularin mukaan puuta kyllä suomalaisissa metsissä riittää, kunhan se saadaan järkevästi liikkeelle. – Kun yhteydet parantuvat ja puuta saadaan enemmän liikkeelle, voi alkutuottaja saada jatkossa muutakin kuin nollahintaa, hän uskoo. Myös oksakariketta ynnä muuta hakkuujätettä voidaan jatkossa hyödyntää entistä paremmin. KEMIN biotuotetehtaan ohella uskoa metsäalan tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa luovat esimerkiksi KaiCellin Paltamon sellutehdashanke ja Stora Enson Ouluun kaavailema kartonkitehdas. Mutta onhan tuo Pohjois-Ruotsi esimerkiksi melko lähellä, kuljetuspäällikkö toteaa. Oulu Kajaani Kemi Tornio Kokkola ellefteå Luulaja Tu Oulujärvi Iijoki Oulujo ki Ke m on jok i Oulainen Kuusamo Pudasjärvi Sotkamo Perämeri Hyrynsalmi Kivesjärvi Kalliovarasto Ristijärvi Kontionmäki Vartius-raja Ämmänsaari Pesiökylä Vartius Ylä-Kainuusta on rataremontin valmistuttua hyvät yhteydet Kemiin rakennettavalle biosellutehtaalle. – Suomalaiset metsäkoneet ovat laadultaan maailman huippua mutta robottien ajamana ne eivät kapeilla metsäteillä käänny. – Toivottavasti nuoria kuitenkin pystytään houkuttelemaan alalle, kun työllisyysnäkymät näyttävät erinomaisilta. YHTEENSÄ 400 hehtaarin metsäpalstat ja kahden miehen motoketju työllistävät Mularin mukaan yrittäjiä loppusyksystä aina kesään saakka. Metsä Groupin alaisen Metsä Forestin pohjoisen Suomen kuljetuspäällikkö Harri Hyppänen vahvistaa, että parin vuoden sisällä valmistuva Kemin jätti-investointi aiheuttaa myös ostajapuolella melkoista vipinää
36 3.12.2021 Pitseria pelasti huskyfarmin Italialaiskolmikko perusti Keminmaan erämaahan rekikoiraelämyksiin keskittyvän matkailuyrityksen. Koronapandemia katkaisi hyvin alkaneen yritystoiminnan, mutta pitserian avaaminen auttoi jatkamaan. Ilmiöt TEKSTI JA KUVAT: MAIJA PYLVÄS Alessandro Maccari (vas.) houkutteli yritykseensä Simona Pincon (oik.) ja hänen miehensä Massimiliano Nevin Roomasta asti.
Matkailussa haetaan nyt entistä enemmän turvallisuudentunnetta. Yritys tarjoaa huskyajeluiden lisäksi muitakin aktiviteetteja vuodenajan mukaan, mutta päätuote eli rekiajelut vaativat riittävän lumipeitteen. Pariskuntaan hän oli tutustunut aiemmin järjestäessään heidän häänsä Lapissa. Koronapandemian hallinnassa on Kärkkäisen mukaan onnistuttu suhteellisen hyvin. Hyvältä se tosin näytti viime vuonnakin, kunnes moni perui varauksensa viime hetkellä. Tietoa on pitänyt antaa paljon ja välillä sitä on joutunut vähän kaivamaankin, Kärkkäinen kertoo. Old Pine Husky Lodge aloitti toimintansa joulukuussa 2019. Britit ovat aina olleet isossa roolissa, mutta nyt myös Ranska on muodostumassa isoksi markkinaksi. Aasian asiakkaita joudutaan odottelemaan vielä vuosi. Näin heti paikan mahdollisuudet ja jätin tarjouksen saman tien, Maccari kertoo. Selkeät, kirkkaat vuodenajat. Toiveissa on ensimmäinen oikea talvi. – Viime vuoden joulukuu oli todella lauha, joten rekiajelut päästiin aloittamaan vasta vähän ennen jouluaattoa. – Kun kävin täällä ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, oli aurinkoinen lokakuun päivä ja siperianlehtikuuset loistivat kirkkaankeltaisina. Uutta alkavassa talvisesongissa on se, että se tulee olemaan eurooppalaisempi kuin koskaan. Viisi vuotta sitten Maccari muutti vaimonsa kanssa Helsingistä Tornioon vaimon kotiseuduille. Kun leirikeskus vihdoin siirtyi yrityksen omistukseen syksyllä 2019, asioita alettiin toteuttaa vauhdilla. – Vaikka Aasia on ollut meille hyvin merkittävä lähtöalue, sieltä matkustus ei käynnisty sitä vauhtia kuin Euroopasta. Toiminta oli vielä alkutekijöissä, kun korona ja rajoitukset iskivät talvella 2020, ja kolmikko alkoi pähkäillä, mitä tehdä. Matkailun elpymisessä olennaista on myös se, kuinka nopeasti lentoliikenne elpyy. Tilan noin 40 koiraa ovat Pincon vastuulla: hän ruokkii ja ulkoiluttaa niitä monta kertaa päivässä. 37 3.12.2021 KUN ajelee kohti Keminmaassa sijaitsevaa huskyfarmia, jo matkalla voi törmätä erämaan elämyksiin: arkipäivänä pikkutiellä ei juuri muita kanssakulkijoita näy, mutta pusikoista pölähtelee tielle useampikin ukkometso. Pincolla oli aiempaa kokemusta koirista, sillä hän oli työskennellyt kotimaassaan pelastuskoirien parissa. Lapissa tilanne on ollut hyvä, ja se tieto tulisi saada viestittyä, Kärkkäinen huomauttaa. – Merkittävä ero aiempaan on se, että tällaista reittien kattavuutta ei ole ennen ollut. Espanjasta ja Italiasta on tulijoita erityisesti joulunaikaan. – Jos tänäkään talvena ei tule ulkomaalaisia, pelkkä ravintola ja huskyajelut eivät riitä tuottamaan riittävästi rahaa, hän pohtii. Epäselvyydet matkailijoiden maahantulon ehdoissa sekä toisaalta kotimaahan paluun vaatimuksissa ovat piinanneet matkojen myyntiä. – Lapin punainen kartta ei pidä paikkaansa, vaan kartalla tulisi näkyä alueelliset vaihtelut. Nyt toiveissa on ensimmäinen oikea talvi. Se kuitenkin harmittaa, että Euroopan tautikeskus ECDC:n listauksessa Suomi näyttäytyy huonommassa valossa kuin todellisuudessa on: Lapissa tilanne on parempi, joten koko Suomen näkyminen ”punaisena” haittaa Lapinkin matkailua. Matkailualalle mies oli lähtenyt jo aiemmin, kun hän jätti it-alan työt Nokialla vuonna 2011 ja perusti ystävänsä kanssa matkatoimiston. Kysyntää on pienemmille resorteille, joissa pystyy olemaan pienemmällä porukalla. Porojen ja koirareen vetämänä pääsee ihastelemaan luontoa. Maccarin mukaan suurin haaste on se, että asiakkaita pitäisi saada myös ulkomailta, jotta majoitustoimintakin toisi tuloja. Tilan noin 40 koiraa ovat Pincon vastuulla: hän ruokkii ja ulkoiluttaa niitä monta kertaa päivässä. – Ajoin pakettiautolla kovassa lumituiskussa noutamaan rekiä Ruotsista, koska myyjä ei pystynyt lähettämään niitä ennen joulusesonkia, Maccari muistelee tuota aikaa. VISIT ROVANIEMEN toimitusjohtajan, Sanna Kärkkäisen mukaan takana on erityisesti kansainvälisen matkailun osalta totaalinen pysähdys, mutta nyt kauppa on käynnistymässä. Koirat hankittiin eri paikoista ympäri Lappia ja osa Italiasta saakka: siperianhuskyjä, grönlanninkoiria, alaskanmalamuutteja. – Moni ajaa tänne 50 kilometriä pelkästään pitsojen vuoksi, Maccari tietää kertoa. Pinco ja Nevi myös asuvat samassa pihapiirissä, kun taas Maccari kulkee työmatkaa Torniosta. Päätöstä odotellessa Maccari houkutteli yritykseensä Simona Pincon ja hänen miehensä Massimiliano Nevin Roomasta asti. LEIRIKESKUKSEN ostoprosessi osoittautui hitaaksi, ja lopulta kauppoja käsiteltiin Suomen kirkkovaltuustoa myöten. – Sijainnillinen eksotiikka. TULEVA talvikausi näyttää varausten suhteen hyvältä. Alessandro Maccari (vas.) houkutteli yritykseensä Simona Pincon (oik.) ja hänen miehensä Massimiliano Nevin Roomasta asti.. Päätettiin perustaa pitseria, mikä osoittautui yrityksen pelastukseksi: aitoja italialaisista raaka-aineista tehtyjä pitsoja tullaan maistelemaan pitkienkin matkojen päästä. Rovaniemelle on nyt suorat reittilennot viideltä eri Euroopan kentältä. Idea huskyfarmista tuli Maccarin mukaan yksinkertaisesti siitä, että huskyajeluiden kysyntä alueella oli kasvussa. Saavutettavuus lentoteitse on Lapin matkailulle elinehto. SYYT , miksi Lappi vetää matkailijoita, ovat Visit Rovaniemen toimitusjohtajan mukaan pysyneet ennallaan: lumi, revontulet ja talviset aktiviteetit luonnossa. Kärkkäinen sanoo, että ala on kuitenkin alkanut elpymään nopeammin kuin alun perin ennustettiin. Syrjäinen sijainti olikin ratkaiseva tekijä siinä, että Italiasta kotoisin oleva Alessandro Maccari halusi avata rekikoirayrityksen Keminmaan Puukkokummussa sijaitsevaan vanhaan leirikeskukseen. Aluksi myytiin ulkomaisille matkapaketteja, joihin sisältyi rekiajelu, ruoat, vanhan ajan sauna ja majoitus. Joulupukilla on tietysti oma vetovoimansa aina, Kärkkäinen luettelee. – Näihin kysymyksiin meiltä haetaan vastauksia
Vieläkin meinaa itku tulla, kun muistelen sitä. Mutta se on minulla vieläkin sellaisena kauhuna mielessä, että kadotin ainoan turvan. Hieman kauempana oli vähän peltojakin. Perheellä oli omakotitalo, jonka ympärillä kasvoi puutarha. Jossain vaiheessa matkaa piti vaihtaa junaa. Lähes kaikki piti jättää, hän sanoo. Lopulta laitoin. Lapsi ei kuitenkaan osannut sitä pelätä. Ympärillä oli kiirettä ja hälinää. Minä sitten sanoin, että no ei meidän sitten kannata mihinkään lähteä, jos kerran taivaaseen päästään. Sota oli tuhonnut monia taloja, mutta kotitalo oli edelleen pystyssä. Joskus aivan kodin yläpuolelta lensi Neuvostoliiton pommikoneita. Pihassa oli marjapensaita, kirsikkapensaita ja kasvimaa. REILUA vuotta myöhemmin kesällä 1941 syttyi uusi sota. Lopulta lähdin juoksemaan eteenpäin, ja äiti onneksi löytyi. Vaaran isä työskenteli Mantsinsaaren ortodoksikirkossa kanttorina. – Äiti vastasi siihen epävarmalla ja ajatuksissaan olevalla äänellä, että kyllä me varmaan pääsemme. Olimme valtavan iloisia, että olimme päässeet takaisin kotiin. Alemmalla laverilla joku mies poltti tupakkaa. Tykkien jylinä kuului toisinaan kotiin asti. Kohta oltiin jo junassa. Se on jotenkin jäänyt mieleen, Vaara nauraa. Elämä TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ. MARRASKUUSSA 1939 syttynyt talvisota oli katkaissut arjen, josta Vaaralla on vain turvallisia muistikuvia. Juna kuljetti perheen Jyväskylään, sieltä he suuntasivat Leppävirralle. Yhtäkkiä Vaara huomasi, ettei takinlievettä enää tunnu kädessä ja äiti on kadonnut. Se tuntui hyvältä, että elämä oli taas normaalia: ruuanlaittoa ja kaikkea mitä nyt elämään kuuluu. Huonekaluja ja muuta tavaraa oli viety. Talvisota oli syttynyt, ja Vaaran lapsuudenperhe oli lähdössä evakkoon. Saromaa) oli alle viiden vuoden ikäinen, ja reppu selässä tuntui painavalta. Paljoa Vaara ei lähdöstä muista. Talvisota päättyi maaliskuussa 1940. Vaaran lapsuudenperhekin pääsi palaamaan Mantsinsaareen, luultavasti vuonna 1942. Sodan lapsi Ester Vaara joutui pikkutyttönä lähtemään kahdesti kotoaan sotaa pakoon. Ihmisiä tuli ja meni, äiti otti muutaman juoksuaskeleen. Vaara muistaa istuneensa ylemmällä laverilla äidin ja pikkuvauvan kanssa. Ester Vaara (os. Vaaran lapsuudenperhe muutti Oulun lähelle Kelloon. Saksan rinnalla hyökännyt Suomi valloitti jatkosodassa menettämiään alueita nopeasti takaisin. “Pääsemmekö taivaaseen, jos emme lähde,” Vaara oli kysynyt heti. – Muistan, että usein pelotti. – Tuo keskustelu osoittaa, että varmaan minä jotenkin silti tiedostin, että sotaan liittyy kuolema ja meidänkin elämä voi päättyä siihen. 38 3.12.2021 REPPUUN laitettiin ruisleipä, ja sitten piti jo mennä. Ensin pitikin siivota ja koota kasaan se, mitä sattui löytymään. – Siinä sitten jatkettiin elämää. Vanhemmat ottivat pienille hartioille liian painavan repun. Sota oli kuitenkin läsnä. Mantsinsaari sijaitsi Laatokalla aivan Salmin kylän edustalla. Siellä hän aloitti myös koulutiensä. Kotikylä Mantsinsaaressa Karjalassa täytyi jättää. Härkävaunuun oli rakennettu lavereita kerroksittain. Silti me vain elimme siellä niin kauan, että meidät pakotettiin lähtemään. Rauhansopimuksessa Karjala menetettiin ja koti Mantsinsaaressa jäi Neuvostoliitolle. – Pitkään mietin, että uskallanko laittaa jalan sinne. Vaara oli perheen kuudesta lapsesta neljäs. Äiti otti vauvan syliin ja käski Vaaran pitää takinliepeestä kiinni. Sitten hänet vietiin Ruotsiin sotalapseksi. – Itkin ja huusin. Vaaralla teki kovasti mieli hieman jalalla tökkäistä miestä. Sitten äiti kertoi, että nyt täytyy lähteä evakkoon. Vaara muistaa sen, että Neuvostoliiton joukkojen jäljiltä koti oli sotkuinen. Vaara muistaa aikuisten puhuneen jostain huolestuttavasta
39 3.12.2021
Kun hän yritti isää ilahduttaakseen sanoa edes jotain suomeksi, suusta pääsi vain “titta, där kommer en bil”. Vain sen, että junien päälle tarkoitettu pommi putosi läheiseen järveen ja teki valtavan läiskähdyksen. Tällä kertaa juna vei Vaaran lapsuudenperheen Tervoon Pohjois-Savoon. – Ei siinä tilanteessa osattu kodin menetystä surra muutenkaan. – Lähes kaikki piti jättää, eihän sitä paljoa jaksettu kantaa. Kerran menetetty ja uudelleen ehostettu koti jäi taas. Lapselle riittää se, että äiti on lähellä. JATKOSODAN viimeisenä vuotena Vaara lähetettiin sotalapseksi Ruotsiin. Vaara kulki muiden mukana sinne, minne käskettiin. Isä oli tytärtään vastassa Kuopion asemalla. Sieltä jatkettiin linjaautolla Tervoon. TERVOSTA Vaaran lapsuudenperhe muutti taas Kelloon. Tilanne ei kuitenkaan Vaaran mukaan nostattanut muilta ikäviä kommentteja. Tilanteen kohtalokkuutta tai lopullisuutta ei lapsi kuitenkaan ymmärtänyt ajatella. Se tuntui oudolta, sillä Ruotsissa hän oli tottunut syömään haarukalla ja veitsellä kauniisti katetuista pöydistä. Vaara sai paljon huomiota. Jonkun kerrottiin kuolleen sillä tavalla. Elämä jatkui. Rintaan laitettiin nimilappu, sitten matka alkoi. Perheen neljä lasta olivat jo hieman vanhempia. Kohta oltiin taas junassa. Vaaran otti hoteisiinsa mukava Anderssonin perhe, joilla oli maatila Herrestadissa Götanmaalla. Härkävaunujen ovet olivat auki, mutta lapsia kiellettiin menemästä oviaukkoon, sillä junan liikahtaessa ovet saattaisivat paiskautua kiinni itsestään. Vaara ei siitäkään paljoa muista. Mielessä tuntui kuitenkin toisinaan jokin kaipaus. Sitten junan yläpuolelle tulivat Neuvostoliiton lentokoneet. 40 3.12.2021 KÄSKY lähteä tuli taas kesällä 1944, kun Neuvostoliiton suurhyökkäys pakotti suomalaisia perääntymään. Äidillä tuntui olevan eniten mielessä vain se, että perheen on äkkiä päästävä alueelta pois, turvaan. Perheenjäsenet yrittivät auttaa, että tyttö taas kotiutuisi. Elämä länsinaapurissa oli Vaaran mukaan kaikin tavoin mukavaa ja antoisaa aikaa. Kun jatkosota loppui, Vaara lähetettiin takaisin Suomeen. Uusi koti ja uusi asuinseutu alkoivat tuntua entistä enemmän kodilta. Vaara muistaa, että kaksi sotilasta tuli sanomaan, minne kaikkien tulee kokoontua. Kaikki puute ja köyhyys Suomessa hämmästytti. Se tuntuu turvalliselta, vaikka mitä tapahtuisi. – Lapsi ei onneksi ymmärtänyt senkään tilanteen vakavuutta. Sieltä he saivat pika-asutustilan. En kuitenkaan näyttänyt ikävääni Ruotsin vanhemmille, vaan itkin yksin. Sen kyllä muistan, että aikuiset päivittelivät tapausta pitkään. – Ehkä se on helpotus, että olen ollut sotaaikana niin pieni. – Aikanaan menin Suomessa keskikouluun ja huomasin, ettei minun tarvinnut paljoa opiskella ruotsia, sillä se taito oli säilynyt. Vaara huomasi kadottaneensa suomen kielen kokonaan. Suomen kieli palasikin takaisin melko pian. Vaara kävi koulut ja aikuistui. – Totta kai minulla välillä tuli ikävä äitiä, kun muistin, miten äiti kävelee Tervossa saunalle päin. Mutta ei minulla mitään hätää ollut. Erityisesti se tuli vastaan unissa, joissa Vaara Tuli selväksi, että kaipaus ja todellinen maailma ovat kaksi eri asiaa.. Jos pommi olisi pudonnut asemalle, olisimme varmasti kaikki kuolleet. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä jaksoi kantaa. Perhe asettui sikäläiseen kanttorilaan asumaan. Hän kävi Ruotsissa koulua ja oppi kielen. Ruotsissa lapset koottiin koululle, josta heidät jaettiin perheisiin. Sodan vuodet häipyivät hiljalleen taka-alalle, haalenivat muistoista sivummalle. Kotona Vaaralle annettiin kalakeittoa ja käteen ojennettiin vain lusikka
Heidät on haudattu Haukiputaalle. Yksi merkki siitä on kodin seiniä koristavat ikonirivistöt, jotka Vaara on itse maalannut. tahtoi kovasti kotiin Mantsinsaareen. Talo oli romahtanut, kaikki oli erilaista. – Mikään ei ollut enää kuten ennen. Vanhempani eivät koskaan päässeet käymään uudestaan Karjalassa. Karjalaisuutta Vaara ei kuitenkaan koe menettäneensä. Kaipaus kuitenkin loppui 1990-luvun loppupuolella, kun Vaara pääsi käymään rajantakaisessa Karjalassa entisillä kotisijoillaan. Sen hän sanoo asuvan aina hänen sydämessään. – Meille karjalaisille Suomen itsenäisyydellä on hyvin syvällinen merkitys, sillä me tiedämme, kuinka hiuskarvan varassa se joskus voi olla.. – Elämä oli siellä, missä kulloinkin oltiin. Mutta suurta kaipuun kipua Vaara ei muista vanhempiensa kokeneen – ainakaan he eivät sellaisesta puhuneet. Se kertoo Vaaran mukaan siitä, että jonkinlainen evakkouden jälki vanhemmissa varmasti asui aina. Vaaran äiti puhui usein itsestään siirtolaisena. – Olin tyytyväinen, että olen elänyt elämäni Oulussa. 41 3.12.2021 Ester Vaara sanoo arvostavansa Suomen itsenäisyyttä, sillä sota-aika näytti, kuinka hiuskarvan varassa se voi joskus olla. Tuli selväksi, että kaipaus ja todellinen maailma ovat kaksi eri asiaa
Muutoin lokakuun viimeisen päivän Maakansa oli jo hyvin tulevien presidentinvaalien sävyttämä, sillä vaalityö piireissä oli kuumimmillaan. Ne alkoivat: ”Neuvostoliitto on esittänyt Suomelle nootin ja esittää YYA-sopimuksen 2 artiklan mukaisia konsultaatioita.” Arvelin, että minä 19-vuotias eduskuntatoimittajana juuri aloittanut nuorukainen en tilannetta ratkaise, mutta paninpa kuitenkin housut jalkaan ja läksin saman tien Kansakoulukadulle toimitukseen. Muistelmissaan Sorvali kertoo, kuinka nopeasti Kekkonen saattoi piirisihteeriä toimituksessa odotellessaan kirjoittaa jutun seuraavan päivän Maakansaan. Urhoa hän ei voinut saada kiinni, joten Pentti toimi heidän aikaisemmalla yhteisellä linjallaan. Ja oikein arvasin, korkealle arvostamallani päätoimittajalla Pentti Sorvalilla oli kiire ja hiki otsalla. Tultuani 15 vuotta myöhemmin Sorvalin jälkeen Suomenmaan vastaavaksi päätoimittajaksi hävitytin Pentin puhelinmuistion, ettei se joudu vääriin käsiin. 42 3.12.2021 ALKUILLASTA maanantaina 30.10.1961 olin tullut kotiin Maakansan toimituksesta. SORVALIN ja Kekkosen yhteistyösuhteet olivat lähtöisin jo kolmen vuosikymmenen takaa, kun Kekkonen oli ensimmäisen kerran 1933 vaaleissa eduskuntaehdokkaana Viipurin läänissä ja Sorvali Maakansan toimittajana ja maalaisliiton piirisihteerinä teki hänen vaalityötään. Noottikriisi nuoren toimittajan silmin 19-vuotias Seppo Sarlund oli juuri aloittanut Maakansan eduskuntatoimittajana, kun Suomi joutui keskellä ulkopoliittista kriisiä. Läpi Kekkonen ei vielä niissä vaaleissa mennyt, mutta tulipa nimi tunnetuksi. Eri puolilla maata perustettaviin laajapohjaisiin vaaliliittoihin Kekkosen valitsemiseksi uudelleen oli tulossa runsaasti tunnettuja nimiä, myös poliittisen toiminnan ulkopuolelta. Historia. Nootissa Neuvostoliitto oli korostanut myös sitä uhkaa, jonka Tanskan ja Norjan jäsenyys Natossa sai aikaan Itämeren alueella. Tuon ajan Maakansa seurasi vielä suhteellisen monipuolisesti koko maan asioita Helsingistä Utsjoelle muiden puolueiden valtakunnallisten sanomalehtien tapaan. Tässä kirjoituksessa hän muistelee noottikriisin aikaisia marraskuisia päiviä 60 vuotta sitten. Muistio olisi pitänyt säilyttää UKK-arkiston kassakaapissa. Kannoin hänelle STT:n ja TASS:in telexejä, mutta olin kuitenkin liioin häiritsemättä hänen työtään pääkirjoituksen tekemisessä seuraavan aamun lehteen. Eivätkä apuvoimat olleet liikaa. Ennen nukkumaanmenoa panin auki radion kuullakseni kello 22:n myöhäisuutiset. Etusivun uutisessa kerrottiin nootin sisällöstä, jossa Neuvostoliitto sanoi Länsi-Saksan olevan Pohjois-Euroopan pahin sodan uhkan pesäke ja ehdotti tämän vuoksi neuvottelujen käymistä molempien maiden rajojen varmistamiseksi. Valmistelut neuvottelujen aloittamiseksi voitaisiin aloittaa sitten, kun presidentti palaisi Suomeen. Lähipäivinä Maakansa oli Suomessa ja maailmalla entistäkin enemmän lainattu lehti. Tuo ilta oli varmaan Pentin työuran vaikeimpia, vaikka hän olikin tunnetusti omimmillaan kirjoittaessaan illalla ja yöllä. MAAKANSAN pääkirjoitus 31.10.1961 kuvaili sitä vaarallista kansainvälistä tilannetta, joka idän ja lännen välillä vallitsi erityisesti Berliinin ympärillä, mutta silti nootti tuli Suomelle odottamatta. Pentillä oli työpöydällään aina puhelinmuistio, jossa olivat myös presidentti Urho Kekkosen viralliset ja yksityiset puhelinnumerot, mutta niiden käyttäjä oli nyt Havaijilla kolmiviikkoisen Yhdysvaltain ja Kanadan vierailun päätteeksi. Se oli ensimmäinen virheeni siinä tehtävässä
Ja ri La uk ka ne n. Uskon Suomen tulevaisuuteen varauksetta.” Rauhoittava lausunto, kirjoitti Maakansa pääkirjoituksessaan. Suomen on hoidettava ulkopolitiikkansa omin voimin, Kekkonen jatkoi. Hän oli tyytyväinen saadessaan sekä Yhdysvaltojen että Kanadan johdolta vierailunsa aikana vakuutuksen, että nämä hyväksyvät Suomen puolueettomuuspolitiikan. ULKOMINISTERI Karjalainen osallistui Suomeen saavuttuaan maalaisliiton eduskuntaryhmän kokoukseen ja kertoi ryhmälle Yhdysvaltojen-matkasta ja nootista. Maakansan etusivun uutisessa kerrottiin nootin sisällöstä 31.10.1961. 43 3.12.2021 KEKKOSEN valtiovierailuseurueeseen kuulunut ulkoministeri Ahti Karjalainen oli palaamassa takaisin Suomeen etuajassa. PÄÄMINISTERI Martti Miettunen toivotti presidentin tervetulleeksi lentokentällä sanoen: ”Kansakunta luottaa teidän kykyynne ja kokemukseenne”. Vuorokauden mietittyään Maakansa kirjoitti pääkirjoituksessaan ”Nootin tarkastelua” pitävänsä myönteisenä, ettei Neuvostoliiton nootissa esitetty mitään moitteita Suomen hallituksen politiikkaa vastaan eikä nootti ollut epäystävällinen. päivänä Karjalainen kertoi maalaisliiton eduskuntaryhmälle, että tässä vaiheessa Neuvostoliiton noottiin ei virallisesti vastata vaan ulkoministeri lähetetään tunnustelumatkalle Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromykon luokse 11. Sunnuntaina 5. Pohjolan pääministeritkin pitivät kokouksen. Meidän on vakuutettava ulkopoliittisen linjamme muuttumattomuus.” 22.?26. päivänä kello 12.25 presidenttipari saapui Seutulaan. marraskuuta. Marraskuun 3. mukaisista konsultaatioista.” Ei muuta. Ruotsin pääministeri Tage Erlander toimi vahvasti Suomen tukena. marraskuuta Kekkonen vieraili Neuvostoliitossa ja tapasi Novosibirskissa pääministeri Nikita Hrushtshevin, joka sanoi neuvottelujen jälkeen luottavansa Kekkoseen vaikka silmät kiinni. Karjalainen kertoi myös Yhdysvaltojen ulkoministeri Dean Ruskin kommentista, että Suomen johdon vierailu oli miellyttävä poikkeus vierailujen yleisestä tavasta, sillä Suomi ei pyytänyt Yhdysvalloilta sen enempää poliittista kuin taloudellistakaan apua. Karjalainen totesi myös, että YYA-sopimus tuntee vain sotilaalliset neuvottelut ja Suomi tulkitsee, että sotilaallinen uhka on todettava yhteisesti. marraskuuta presidentti Kekkonen esiintyi radiossa ja televisiossa: ”Suomi voi hyvin jatkaa viitoitetulla ulkopoliittisella tiellään, jolle se on hankkinut sekä idän että lännen suurvaltojen luottamuksen. Ruotsi piti vahvasti kiinni puolueettomuuspolitiikastaan ja varoi tekemästä mitään, mikä vahingoittaisi Suomen etuja. Presidentti antoi lausunnon: ”Nootti ei tuonut periaatteessa muutosta. art. Tämän politiikan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi työskentelen viimeiseen hengenvetooni saakka.” Jo ennen lähtöään takaisin Suomeen Kekkonen oli Yhdysvalloissa toistanut aiemmin esittämänsä lausuman, että vaikka koko Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi pysyy perinteisen pohjoismaisen kansanvallan pohjalla niin kauan kuin kansamme enemmistö niin tahtoo. Kekkonen itse kirjoitti päiväkirjaansa (30.10.): ”NL:n nootti Suomelle ystävyyssopimuksen 2. SEPPO SARLUND Kirjoittaja toimi Suomenmaan päätoimittajana vuosina 1977?1985 . Marraskuun 9. Suomen puolueettomuuspolitiikan toteuttamiseen sisältyy elämäntyöni. MARRASKUUN 16. päivänä Karjalainen oli jo käynyt Moskovassa ja Kekkonen hajottanut kesällä 1958 valitun eduskunnan, jotta kansa voisi myös edustajiensa välityksellä osoittaa halunsa Suomen poliittisen linjan vakaudesta ja jatkumisesta. Maakansa kertoi maalaisliiton eduskuntaryhmän kannan: ”Vaalit joudutaan pitämään kansakunnan suurempien kysymysten merkeissä. Novosibirskin jälkeen akuutti kriisi oli ohi ja Kekkosen asema entistäkin vahvempi
Kansankodissa nautitaan elämästä, lähestyvästä joulusta ja pitkistä ravintolaillallisista ystävien kesken. Valtionepidemiologin mukaan maskeista ei ole juurikaan hyötyä. Jos maskin onnistuu katukuvasta bongaamaan, paljastuu sen takaa melko varmasti suomalainen turisti. Suomalainen myrtsimörökölli kiittää Black Fridayta vilpittömin mielin! TIETÄJÄ pääsi käymään länsinaapurissa Politiikan toimittajien yhdistyksen syysmatkalla. Vastaanottotiskillä roikkui itse askarreltu koronavirus, kaunis hopeinen pallo punaisine piikkeineen. Vaikka Apollon tietäjä on riistaruokien suuri ystävä, suurimmat kulinaariset elämykset ovat syntyneet jossain muualla kuin traanille tai kalalle maistuvien sukeltajasorsien parissa. Mutta ennakkoluulot pois – pikainen googletus paljastaa, että Ahvenanmaalla on joitakin vuosia kokeiltu nyhtömerimetsoa pizzankin päällä, tosin tanakan marinoinnin läpi käyneenä. Apollon tietäjä rohkenee silti hieman epäillä, ettei merimetsosta tule nakkilalaisen syysherkun, nahkiaisen, syrjäyttäjää paikallisen kansanedustajankaan ruokapöydässä. Maskit voivat Tegnellin mukaan kenties kuulua palettiin, jos tilanne äityy oikein pahaksi. Yksi hyvä puoli Black Fridayssa tosin on. Makua kehutaan miedoksi, hieman maksaa muistuttavaksi. Markkinaja kulutustouhoutus on tuotu rapakon takaa korviin asti ulottuvalla dollarihymyllä, eikä nimeä ole edes suomennettu mustaksi perjantaiksi. Koronatohtori Anders Tegnell oli tyytyväinen syksyn rauhalliseen koronatilanteeseen. Etäisyyksien pitäminen on maskeja tehokkaampi keino koronan torjunnassa, Tengell valisti. Toinen juttu on kättely. Ajallisesti matka Ruotsiin on lyhyt, tai aikaa ei oikeastaan kulu lainkaan. Järkevää aloitetta on helppo tukea. Ruotsissa pasmat menevät helposti sekaisin, kun vastapuoli ojentaa tervehtiessään kättään kuin olisi vuosi 2019. Apollon tietäjät 44 3.12.2021 VASEMMISTOLIITON nakkilalainen kansanedustaja Jari Myllykoski sai lakialoitteelleen poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien ja merimetsojen ruuaksi hyödyntämisestä eduskunnasta tukea ”hätänumeron verran ” eli 112 allekirjoittajaa. Tunnin aikaeron ansiosta kello on juuri saman verran koneen noustessa ja laskeutuessa. Hyvälihaisten valkoposkihanhien hautaaminen maahan tuntuu kaikin puolin byrokraattiselta ja turhalta, epäeettiseltäkin. MATKAN ohjelmassa oli myös vierailu Folkhälsomyndigheteniin eli paikalliseen THL:ään. Suomessa ehkä luullaan, että vaivaannuttavat nyrkkitervehdykset ovat tulleet jäädäkseen. Maskit ovat pysyneet tiukasti suomalaisten naamoilla jo yli vuoden, mutta Tukholmassa niitä ei näy lainkaan. Se on kuulemma todistettu tutkimuksissa, joita vain tulkitaan eri tavoin eri maissa. APOLLON TIETÄJÄ on saanut jo jokusen vuoden ihmetellä Black Friday -ilmiötä. Henkinen välimatka on tällä hetkellä kuitenkin pitkä. Suomalaisten toimittajien ryhmä ei havainnut etäisyyksiä pitäviä ruotsalaisia Tukholman vilinässä, mutta ehkä heitä olisi löytynyt haja-asutusalueilta. Se antaa vähän taukoa jo lokakuussa alkaneesta kaupallisesta joulutouhotuksesta. Ehei. Mutta merimetsot. Ja elintavoiltaan ja ulkoiselta olemukseltaan merimetsoa voi kai verrata lähinnä koskeloon. Merimetsoa nakkilalaiseen tapaan TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, LAURI HEIKKILÄ, PAULIINA POHJALA. Joulumainoksista ärsyyntymisen sijaan voimme ärsyyntyä hetken ajan jostakin muusta. Koronaankeudessa piehtarointi ei ole ruotsalaisten juttu
Samalla kysymys levisi – veikeästikin käytettynä . Niinpä niin. Esimerkiksi tahallinen väärinymmärtäminen tai tulkinta toisen sanomisista ei ole keskustelua. Tämä on nyt muuttunut. Tällä menolla ei saada aikaan turvaa, työtä, tasa-arvoa saati toivoa, vaikka aika suorastaan huutaa niitä. Emme me keskustassakaan mitään pulmusia ole olleet. Etenkin viime kuukaudet ovat olleet yhtä riitelyä niin hallitusja oppositiopuolueiden välillä kuin hallituspuolueiden välillä. Aiemmin Suomessa on pystytty keskustelemaan. Ja Suomi tarvitsisi parempaa. ihmisten puheenparteen. Ilman leimakirveiden heittelyä ja toistemme syyttelyä. Taloudessa jotkut ovat tekemässä velaksi elämisestä pysyvää. Se, että joku puhuu luonnonsuojelun puolesta, ei tee hänestä ”vihervasemmistolaista”. Tai räikeimmillään vaalien siirtämisellä. Isoissa asioissa suomalaiset kuitenkin ansaitsisivat parempaa. Se, että joku puhuu maahanmuuton ongelmista, ei ole mitään ”persuilua”. Sopimis-, yhteistyöja päätöksentekokykyä kysytään, mutta vastakkainasettelu vain kärjistyy. Työllisyyttä parantavia uudistuksia vastustetaan. Jokaisen ihmisen arkeen vaikuttavaa sosiaalija terveyspalvelujen uudistusta hämmennetään edelleen. Emme me ole voineet älyllisesti taantua niin paljon, ettemmekö edelleen siihen pystyisi. Se on huolta yhteisestä ympäristöstämme. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kotimaan asioissa on vielä ryteikkö muita ongelmia ratkaistaviksi. Pitääkö olla huolissaan. Tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on vakava. Me vastaan ne -asetelma sytyttää. VASTUU paremmasta politiikasta on meidän päättäjien yhteinen. Yhteiskunnassa muutenkin. Juha Pylväs keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kun omaan poteroon kaivautuu niin syvälle, että omaa päätä ei näy eikä toisen päätä huomaa, ollaan peruuttamattoman kaukana politiikan sisimmästä. 45 3.12.2021 Puheenvuoro TV:SSÄ ALKOI jokunen vuosi sitten sarja ”Pitääkö olla huolissaan?”. Kansainväliset jännitteet ovat voimistuneet. Muutoksen soisi alkavan oikean keskustelun käymisestä. Aiemmin maamme turvallisuudella ei ole politikoitu. Se on keskustelua maahanmuutosta. Suomalaisten huolenaiheita käsittelevästä ohjelmasta tuli nopeasti suosittu. Samaan aikaan maailman, Euroopan ja Suomen asiat ovat muuttuneet yhä vakavammiksi. Keskustelua pitää pystyä käymään myös keskustassa. Ongelmien ryteikkö päinvastoin tihenee. Kansanvalta on erilaisia näkemyksiä ja niiden yhteensovittamista. Milloin pelotellaan uusilla veroilla, milloin palvelujen huononemisella, milloin paisuvalla byrokratialla. Pystytkö, lukijani, kuvittelemaan esimerkiksi vihreiden ja perussuomalaisten puheenjohtajat sopimaan jostain asiasta. ”Pitääkö olla huolissaan?” sopii kysyttäväksi myös suomalaisen politiikan tilasta. Kaikesta ei tietenkään tarvitse eikä pidäkään olla samaa mieltä. Asiasta voi kysyä vakavissaan. Ihmisten asioiden hoitamisesta. Ei politiikassa kuitenkaan ole oikeita ja vääriä mielipiteitä tai oikeaa ja väärää sanomisen tapaa. Lakeja pitää tietenkin noudattaa. Silloin ei pidä olla huolissaan. Kyllä me keskustalaiset ja suomalaiset päättäjistä alkaen pystymme parempaan. REPIMÄLLÄ voi lyhyellä aikavälillä saada enemmän kannatusta kuin rakentamalla. Korona jyllää jälleen uusien varianttien muodossa. Yhdessä
– Se on kovaa valuuttaa vaaleissa ja se on pidettävä esillä, kansanedustaja Hanna Kosonen linjasi. Varapuheenjohtajiksi valittiin jatkamaan Julia Koskinen Turusta ja uutena Johanna Riski Salosta. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin sotkamolainen Sakari Seppänen. – Sopimuspalokuntatoimintaa tulee tukea ja huolehtia asukkaiden keskusta puolustaa lähipalveluita. Yleiskeskustelussa huolehdittiin sotepalveluiden pysyvyydestä tulevaisuudessa. SAVONLINNAN keskussairaalan toiminnan jatkuminen nostettiin keskustalaisten tärkeimpien tavoitteiden joukkoon Itä-Savon piirikokouksessa. Varapuheenjohtajina jatkavat Piia Määttä Sotkamosta ja Milla Veteläinen Suomussalmelta. Matti-Pekka Parkkinen korosti, että sotepalveluja on oltava joka taajamassa eikä vain joka kunnassa, koska kuntaliitoksia on tehty paljon. Piiri esitti myös kolmea ehdokasta keskustan listalle Pohjanmaan maakuntaan. Keskusta. ETELÄ-HÄMEEN piirikokouksessa kannettiin huolta muiden puolueiden tavoitteista soteuudistuksen yhteydessä. Piirin puheenjohtajana jatkaa Hannu Auvinen ja varapuheenjohtajina Anne Herttuainen ja Iida Hämäläinen. Kainuun keskustalaiset vaativat piirikokouksessaan, että hoitoon on päästävä viikon sisällä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Aulis Veteläinen Hämeenlinnasta ja Anne Knuutti Lopelta. Tammikuun aluevaaleihin piiri nimesi 77 ehdokasta, heidän joukossaan keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Aluevaaliehdokkaita piiri nimesi tässä vaiheessa 54. Yleiskeskustelussa entinen kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä harmitteli VarsinaisSuomen heikkoa maakuntahenkeä ja totesi Turun olleen sote-uudistuksen valmistelussa passiivinen. Pitkien etäisyyksien maakunnassa jokaisessa kunnassa täytyy olla saatavilla laadukasta palvelua, piiri linjasi. Piiri korosti tiedotteessaan, että myöskään paloja pelastustoimen tiloista ei ole syytä karsia. Piirin puheenjohtaja Johanna Häggman sivalsi etenkin SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen harjoittamaa keskittämispolitiikkaa. Keski-Pohjanmaan Keskusta nimesi aluevaaleihin 38 ehdokasta. SOTE-PALVELUIDEN säilyminen kunnissa nousi esiin myös Keski-Pohjanmaan piirikokouksessa Toholammilla. Kuka muutoin puolustaa lähipalveluja. – Hoidontarve täytyy määritellä kokonaisvaltaisesti, huomioiden potilaan tarpeet: jo ensimmäisen yhteydenoton perusteella on voitava luoda kokonaiskuva potilaan hoidon tarpeesta, piirin kannanotossa summattiin. Häggman valittiin jatkamaan piirin puheenjohtajana. 46 3.12.2021 LÄHESTYVÄT aluevaalit puhuttivat keskustapiirejä marraskuun aikana järjestetyissä syyskokouksissa. Hän puolusti keskustan tavoitetta saada joka kuntaan vähintään yksi sote-piste. – Haaste on valtava, ja kyllä maakuntakeskuksen pitää myös kantaa vastuunsa. VARSINAIS-SUOMEN piiri nimesi uudeksi puheenjohtajakseen laitilalaisen Pekka Kuusiston. – Kanta-Hämeessä keskustaa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan. – Täällä on järjestäjävastuultaan Suomen hajanaisin palvelujärjestelmä ja työtä eniten tehtävänä. Varsinais-Suomessa aluevaalit ovat Saarikon mukaan enemmän kuin tärkeät. Nokka kohti vaaleja Keskustapiirien syyskokouksissa nimettiin aluevaaliehdokkaita ja huolehdittiin sote-palveluiden pysyvyydestä TEKSTI: ANNE HIEVANEN, PETRI GÖRMAN, PÄIVI VENTO, LAURI HEIKKILÄ Pirkanmaan piiri järjesti syyskokouksensa Tampereen yliopistollisen sairaalan kokoustiloissa
Heli Viiri piti puheenvuoron leikkausjonopotilaiden puolesta. Syyskokouksessa keskusteltiin vilkkaasti, kuinka sosiaalija terveyspalvelut tulisi järjestää alueella tulevaisuudessa. Mielenterveysasiat nousivat esille sekä kokouksen kannanotossa että useammassa kokouksen puheenvuorossa. Syyskokousväkeä puhuttivat myös kaivostoiminnan ympäristövaikutukset sekä Helsinginkaupungin päätös lihan tarjoilun lopettamisesta. Uutena kolmikkoon valittiin Reija Leivo Kankaanpäästä. Piirin johdossa jatkaa Tuukka Liuha ja varapuheenjohtajina Linda Lähdeniemi ja Raija Moilanen. KYMENLAAKSON piiri otti kantaa maatalouden kannattavuuden puolesta. Kaj Pirinen ja Aira Kietäväinen Etelä-Savon piirikokouksessa. Myyntihintojen nousu ei piirin mukaan riitä kompensoimaan heikentynyttä tilannetta. Kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli korosti puheenvuorossaan satakuntalaisten korkeakoulutusta, jota hän piti maakunnalle kohtalon kysymyksenä. – Liika minäkeskeisyys ja velvollisuudentunnon puute on eräs syy liian alhaiselle rokotekattavuudelle, Markku Kivi pohti. Toisaalta viljojen hintojen nousu merkitsee sitä rehuna käyttävälle kotieläintilalle merkittävää kustannusten nousua, kannanotossa todettiin. – On tärkeää muistaa, että sote-uudistuksen tarkoituksena on palveluiden jalkauttaminen, ei palveluiden keskittäminen. Hänen mukaansa kyse on linjavaaleista, joissa mennään keskustan aatteen syvimpiin piirtoihin. – Myyntihintojen nousu on hyödyttänyt lähinnä viljanviljelijöitä eikä juurikaan muita tuotantosuuntia. – Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen, mitä se olisi, jos rokottamattomien ruuhkauttamat hoitojonot lykkäävät omaa syöpätai sydänleikkausta. Kokouksen yhteydessä eläkepäiville siirtynyt kansanedustaja Timo Kalli sai valtiopäiväneuvoksen arvonimen. Piiri perusteli ehdotustaan sillä, että yhteiskunnalliset olosuhteet ovat viime vuosina syvällisesti muuttuneet. Honkosen mukaan vaalityö olisikin saatava käyntiin jo ennen joulua. Varsinais-Suomen piiri nimesi 77 aluevaaliehdokasta. Piirin puheenjohtajana jatkavan Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergin mukaan puolueen linja aluevaaleissa on palveluiden turvaaminen ja koko maan kehittäminen. Piirin puheenjohtajana jatkaa Satu Pietilä Raumalta ja varapuheenjohtajina Kirsi Hassinen Eurajoelta sekä Liisa Rampa Porista. Varapuheenjohtajina valittiin jatkamaan Atte Savelainen Iitistä ja uutena Kaarina Suhonen Lahdesta. 47 3.12.2021 – KESKUSTALLA on jättiläistehtävä, mutta sitä ennen on voitettava aluevaalit, paalutti keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen Etelä-Savon piirikokousväelle. Mikkeliläinen Petri Pekonen kertoi, että alueen keskustalaisehdokkaat ja toimijat ovat jo kokoontuneet koulutuspäiville. – Se on törkeä teko suomalaista maataloutta vastaan, julisti mikkeliläinen Juhani Alanen. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen korosti puheessaan, että keskusta lähtee aluevaaleihin innoissaan ja tosissaan. KESKUSTAN kaksikielinen piiri ehdotti syyskokouskannanotossaan, että keskustalle laaditaan uusi periaateohjelma. PIRKANMAAN piirikokousväkeä puhuttivat lähestyvien aluevaalien lisäksi muun muassa EUja metsäasiat. Aluevaaliohjelmassaan piiri korosti palveluiden saatavuutta. HYVÄN MIELEN hyrinä leijaili Siikaisissa, kun keskustalaiset kokoontuivat Satakunnan piirin syyskokoukseen. ORIMATTILAAN kokoontuneita päijäthämäläisiä piirikokousedustajia pohdituttivat erityisesti tammikuun aluevaalit ja niiden ehdokasasettelu. Aluevaaliehdokkaita piiri nimesi 55. Piirin johdossa jatkavat puheenjohtaja Riikka Turunen sekä varapuheenjohtajat Vappu Kuokka ja Janne Wall. Eeva-Kaisa Lehtosalo-Lönnberg, Seija Aakala, Hilkka Kemppi ja Elina Luukka Päijät-Hämeen piirikokouksessa.. Piirin puheenjohtajana jatkaa Arto Sepponen ja varapuheenjohtajina Laura Hämäläinen sekä Petri Pekonen. Piirin mielestä kestävä ratkaisu nykyajan haasteisiin olisi alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen perustuva hajautettu, tasa-arvoinen ja luonnonmukainen sivistysyhteiskunta. Aluevaaliehdokkaita Pirkanmaan keskustalla on tällä hetkellä 59. Lisäksi sote-uudistuksen tarkoituksena on perustason vahvistaminen, ei erikoissairaanhoidon vahvistaminen. Piiri kehotti kannanotossaan myös koronarokotteen ottamiseen. Kokous vetosi niin kauppaan kuin valtiovaltaankin heikon satovuoden ja kallistuvien tuotantopanosten aiheuttaman ahdingon korjaamiseksi. Kainuun piirin puheenjohtaja Sakari Seppänen. Kokouksessa nimettiin 71 aluevaaliehdokasta. Aluevaaleihin piiri nimesi 24 ehdokasta. Päijät-Hämeessä asetettiin 58 ehdokasta aluevaaleihin
Kuntakenttää työuransa aikana kiertänyt Alkio on kuntamies henkeen ja vereen. . . Nykyisillä prosenteilla tiedetään hänen mielestään jo ennakolta, mitä vaaleissa muutoin tapahtuu . Suorassa vaalissa Laitilasta ei välttämättä pääse kukaan maakuntavaltuustoon, jos laitilalainen ei äänestä laitilalaista. . TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Henkilö Jukka Alkion eläkepäivät vaihtuivat kuntapolitiikkaan. Kun sosiaalija terveyspalvelut viedään pois, kunnista lähtee tärkein perustehtävien kokonaisuus, Alkio sanoo. Muiden seutujen on hänen mielestään tehtävä oikeasti työtä valtuustopaikoistaan. Ajankohta olisi ollut tuolloin mitä parhain. Jokin Alkiota silti arveluttaa. Kun käytössä on suora vaali, joka kunnassa pitäisi rummuttaa sitä, että äänestäkää oman kunnan ehdokasta. Myös muille kuin valtuutetuille pitää olla luvassa kiinnostavia paikkoja, Alkio haastaa. ”Huono homma”, ovat valtakunnanpäättäjät myöntäneet Alkiolle ja jatkaneet, miten laki kuitenkin turvaa kaikki lähipalvelut, tai ainakin pitäisi turvata. ja se olisi ongelma eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa. Kun Laitilasta on keskustalla viisi ehdokasta, puolue kerää yhdessä hyvän potin, mutta kotikunnasta ei välttämättä kukaan mene läpi. Pitkillä listoilla äänet hajautuvat. Nyt aikaa ei ole hukattavaksi, joten mies on tiivistänyt sanomansa. Tämä mies ei sano olevansa pessimisti vaan realisti. . Kyse on alkuräjähdyksestä! Napanuoraakaan ei jää jäljelle, jolla olisi joku kontakti paikallishallintoon ja palveluihin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tähtää nyt aluevaaleihin.. Hän on otettu tavasta, jossa maakuntahallinnon lainsäädännön valmistelussa ei ole minkäänlaisia takeita, että jokainen kunta saisi edustajan maakuntavaltuustoon. ALKION arvauksessa päätösvalta uhkaa Varsinais-Suomen aluevaaleissa keskittyä maakuntakeskukseen, joka on Turun ydinseutu. Uusi tulokas puoluetoiminnassa ymmärtää piirijärjestöjen haluavan mahdollisimman pitkät listat joka kunnasta, ja siten ääniä puolueelle. KUN HOITO kaatuu uudessa soteratkaisussa ainakin aluksi vahvasti valtion ohjaaman julkisen sektorin syliin, kyse ei ole tämän aluevaaliehdokkaan mielestä enää intohimoisesta ja puhtaasta maakunnallisesta hallintomallista. Laitilassa keskustan ehdokkaaksi kuntavaaleissa lähtenyt Jukka Alkio, eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja ja kunnallisneuvos, yritti tuoda asiaa esille jo toukokuussa, mutta huomasi olevansa myöhässä. JUKKA ALKIO , 72, meni kuntavaaleissa heittämällä Laitilan valtuustoon ja sai paikan valtuuston puheenjohtajana. . 48 3.12.2021 MAAMME ensimmäisistä aluevaaleista riittää puhumista yksille ja toisiin se kolahtaa vasta, kun vaalilippu putoaa postiluukusta. Valtaosa niistä menee maakunnan keskustalaisten listan hyväksi, ja eniten ääniä saaneet ehdokkaat tulevat valituiksi. Aluevaalit tuovat tullessaan uusia vallankäyttäjiä maakuntahallintoon ja erittäin hyviä paikkoja poliitikoille. Toivottavasti se siksi jatkossa kehittyy. Viisas vetää nyt kotiin päin Laitilasta ei kukaan pääse maakuntavaltuustoon, ellei laitilalainen äänestä laitilalaista, sanoo Jukka Alkio. Keskustalaiset on saatava hänen mielestään sankoin joukoin äänestämään ja varmistamaan hyvä tulos. Ja haetaan ääniä myös kunnan ulkopuolelta ja yli puoluerajojen. .
Eläkeläisyys ehkä nähtiin plussana, koska eläkeläisellä on aikaa paneutua. Henkilö Pirjo Siiskosen taustalla Raatihuoneenkadulla sijaitseva kaupungintalo. 70-vuotias Siiskonen oli Mikkelissä keskustan kuntavaalien ääniharava yli 400 äänellä ja sai kaikista ehdokkaista seitsemänneksi eniten ääniä. Projekti hoidettavana – vailla poliittisia intohimoja Pirjo Siiskonen ampaisi kertaheitolla Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Siiskonen on siitä harvinainen kuntapoliitikko, ettei hänellä ole poliittisia intohimoja. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana askeleet vievät sinne usein. Äänimääräni oli yllätys, Siiskonen kertoo ja arvelee, että hänen taustansa oli kenties valanut luottamusta äänestäjiin. Uskon, että valttini kuntapoliitikkona on, etten ole kiehunut politiikan kuluttavissa liemissä. En ole tämän jälkeen pyrkimässä mihinkään. PUHEENJOHTAJA haluaa rakentaa kunnanhallitukseen nopeampaa päätöksentekoa ja pyrkii ensisijaisesti neuvottelemalla lopputulokseen. Alijäämä on kasvanut vuosi vuodelta, ja talousahdingosta halutaan ulos. . Uusia kasvoja meni läpi viime kuntavaaleissa useista eri puolueista, kertaa Pirjo Siiskonen kevään tilannetta. Hän toivoo, etteivät hallituksessa istuvat valtuutetut enää käyttäisi valtuustossa pitkiä puheenvuoroja. . Ehdokkuudet niin eduskuntakuin eurovaaleissa ovat tehneet kasvot tutuksi laajemmille piireille, mutta keskustalaiset ovat tunteneet hänet aina. . . Kaupunkilaiset ottavat mukavasti yhteyttä somen kautta, mutta myös kaupungilla pääsee keskusteluihin, hän sanoo. Hän haluaa vain ja ainoastaan Mikkelin asiat kuntoon. Siiskonen on ollut paikallisosastoaktiivi vuosikausia ja kuusi vuotta Mikkelin keskustanaisten puheenjohtaja. Totta kai otin tarjotun tehtävän vastaan. Hänestä tuli myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan. TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO. MIKKELILÄISET halusivat muutosta ja uusia ajatuksia. Hän on tehnyt elämäntyönsä johtotehtävissä Helsingin yliopiston Mikkelin yksiköissä ja on valtiotieteiden tohtori. . 49 3.12.2021 . Olen seurannut kuntapolitiikkaa, vaikka en valtuutettu ole ollut, en siis mitenkään hypännyt tuntemattomaan. Enkä ole itse ollut mukana päättämässä niitä asioita, joita nyt joudutaan korjailemaan. Olen vastuunkantaja, ja tämä on mahdollisuus yrittää laittaa Mikkelin asioita kuntoon. SIISKONEN on Mikkelissä tunnettu keskustalainen. Talous pannaan ensin tasapainoon, ja ensi vuoden budjetti laaditaan plus miinus nolla -suunnitelman pohjalta. Paneutumista mikkeliläiset nyt päättäjiltään odottavatkin. Minulla ei ole muita tavoitteita kuin kunnan asioiden tähänastista parempi hoitaminen. En ole uhka kellekään
Suomenmaan tonnikerhoa on järjestetty vuodesta 2000 asti. 50 3.12.2021 MUKAAN KAUDELLE 2021–2022 OVAT LÄHTENEET: Aho Kirsti Oulainen, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe, Ahola Mari Raisio, Ahtiainen Pertti Joensuu, Aitto-oja Timo Pyhäntä, Ala-Nissilä Tiina Rusko, Alariesto Heidi Rovaniemi, Antila Aapo Turku, Elo Liisa Pori, Granqvist Mervi Järvenpää, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki, Haapakoski Ari Siikajoki, Haavisto Jouko Rauma, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen, Hannula Timo Rovaniemi, Hara-Lindström Eeva Espoo, Haukipuro Kari Oulu, Haukipuro Kyösti Helsinki, Haukipuro Teemu Haapavesi, Heikkilä Marja Laitila, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla, Heikkilä Tarja Salla, Heikkilä Veli Salla, Heikkinen Esa Tampere, Heikkinen Urpo Kempele, Heinänen Markku Ruokolahti, Hekkala Ilmari Suomussalmi, Hekkala Raija Suomussalmi, Hettula Ilpo Kempele, Hilli Terhi Raahe, Hiltunen Susanna Kittilä, Hinttala Hanna Haapavesi, Holmström Sauli Taivalkoski, Honkanen Rauno Pudasjärvi, Huhtanen Tapio Pori, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua, Hämäläinen Eino Pieksämäki, Hänninen Asko Kannonkoski, Härkönen Niilo Kajaani, Ingerttilä Pentti Muhos, Jokelainen Alpo Kajaani, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi, Jokitalo Annastiina Espoo, Jokitalo Irja Kiuruvesi, Jokitalo Matti Kiuruvesi, Jormalainen Kaarlo Siikalatva, Jormalainen Pirkko Siikalatva, Jumisko Anja Taivalkoski, Juntunen Jouko Kemi, Jurva Hannu Oulu, Jussilainen Tuomas Nivala, Järvelä RitvaLiisa Laukaa, Kaarela Annukka Oulu, Kaarela Juha Oulu, Kaartinen Leena Lahti, Kananen Mauri Viitasaari, Kananen Tuukka Oulu, Kantola Jukka Tyrnävä, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki, Karjalainen Aarne Vaala, Karjalainen Jouko Muhos, Karppinen Nina Raahe, Karsikas Antti Haapavesi, Karsikas Hanna Kärsämäki, Kasurinen Veikko Oulu, Kattilakoski Simo Kokkola, Kellokoski Toini Oulu, Kemppainen Hannu Kajaani, Kemppainen Ilkka Oulu, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi, Kemppainen Tiina Oulu, Kemppainen Timo Reisjärvi, Kesälahti Juha Salla, Kesäniemi Markku Muhos, Kivioja Heikki Vaala, Kiviranta Erkki Oulainen, Kiviranta Ritva Oulainen, Klasila Aki Nurmijärvi, Kolari Terttu Tuusniemi, Kolmonen Jukka Oulu, Konka Reino Kouvola, Konttajärvi Salli Pello, Konttajärvi Sari Pello, Korkatti Arja Porvoo, Korkatti Juhani Porvoo, Korpela Juhani Oulu, Korpela Olavi Kemijärvi, Kortesalmi Rauni Espoo, Korvuo Markku Suomussalmi, Koskela Arno Kankaanpää, Koskela Paavo Oulu, Koskela Reko Oulu, Kotisaari Kirsi Raahe, Kuha Tuomo Oulu, Kuittinen Matti Tohmajärvi, Kulmala Markku Pori, Kyllönen Aleksi Kärsämäki, Kyllönen Mirja Kärsämäki, Kyllönen Ville Kärsämäki, Kylmäniemi Anne Posio, Kylmäniemi Eija Keminmaa, Kylänpää Jouni Eurajoki, Kytö Hannele Hollola, Kärkkäinen Marjatta Oulu, Kärkkäinen Tuomo Oulu, Kömi Kirsti Huittinen, Köngäs Martti Puolanka, Lahti Eero Bryssel Belgia, Lahti Vesa Siikajoki, Laiho Kari Laitila, Laiho Venla Laitila, Lamminsivu Susanna Laitila, Lantto Ossi Helsinki, Lehtoaho Jaakko Tornio, Lehtoaho Juha Kuusamo, Lehtoaho Marjaana Kangasala, Lehtoaho Vilho Kangasala, Lehtonen Anja Suonenjoki, Lehtonen Antti Hämeenlinna, Leinonen Jouni Raahe, Leppänen Johannes Kannonkoski, Leskelä Esko Kuusamo, Leskinen Ahti Hämeenkyrö, Luukka Elina Padasjoki, Luukka Paavo Padasjoki, Lähdemäki Tarja Säkylä, Lämsä Kalevi Oulu, Lääkkö Antti Lumijoki, Lääkkö Jaakko Helsinki, Lötjönen Marjatta Parikkala, Markkanen Jouko Suonenjoki, Mattila Jussi Oulu, Mauno Juha Pukkila, Mauno Sisko Pukkila, Mero Soile Tammela, Messala Matti Saarijärvi, Mettälä Heikki Loimaa, Miilukangas Sari Raahe, Tonnijahti on taas käynnissä TEKSTI: ANNUKKA KAARELA SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyi tuttuun tapaan marraskuun alussa. Suksille päästiin marraskuussa jo ainakin Lapissa ja eri puolille maata tehdyillä säilölumiladuilla. Mukaan lähti tällä kertaa 270 kuntoilijaa. Toivottavasti myös luonnonlunta saataisiin tänä talvena reilusti ympäri maata. Kerholaisten tavoitteena on hiihtää, juosta tai kävellä tuhat kilometriä vappuaattoon mennessä.
51 3.12.2021 Moilanen Kaija Lapinlahti, Moilanen Mikko Puolanka, Moilanen Tuulikki Puolanka, Murtoniemi Alpo Kalajoki, Murtoperä Martti Haapavesi, Myllykoski Ahti Siikalatva, Myllylahti Elma Haapajärvi, Myllylahti Matti Haapajärvi, Mäki Heikki Loimaa, Mänttäri Maire Hattula, Mänttäri Tuomo Hattula, Määttä Jenni Vantaa, Määttä Lauri Tyrnävä, Määttä Pauli Kempele, Määttä Ulla-Maija Kempele, Nenonen Jaakko Ruokolahti, Niinisalo Vaito Kerava, Nissilä Kirsi Oulu, Nummela Olavi Turku, Ohtamaa Heikki Nivala, Ohtamaa Jaakko Nivala, Ohtamaa Juho Kuopio, Oinas Elina Muhos, Ojala Katri Oulu, Ojala Olavi Kempele, Ollikainen Reijo Oulu, Paananen Pekka Raahe, Paananen Taina Ruokolahti, Paaso Anneli Tyrnävä, Paaso Esa Tyrnävä, Pakaslahti Ari Rauma, Palola Juhani Puolanka, Partanen Ari Sulkava, Partanen Jukka Sulkava, Paukkeri Tero Kajaani, Pekkarinen Riikka Joensuu, Pekonen Pentti Parikkala, Peltokangas Teijo Toholampi, Peltoniemi Sisko Haapajärvi, Penttilä Kyösti Siikalatva, Pietilä Kauno Uusikaupunki, Piilonen Pentti Äänekoski, Pitkälä Pekka Haapavesi, Pitkälä Raija Haapavesi, Pohjamo Samuli Oulu, Pohjanen Eero Merijärvi, Pohjus Juhani Janakkala, Pylväs Marja-Liisa Oulu, Pyylampi Antti Vantaa, Päkkilä Esko Ii, Ranta Pirjo Siikajoki, Rantanen Reino Raahe, Rasinkangas Sirpa Kempele, Raudaskoski Jarmo Nivala, Rauhansalo Kauko Savonlinna, Raulamo Marja-Liisa Hattula, Rautio Eero Oulu, Rautio Paavo Merijärvi, Rauvola Auli Helsinki, Rundgren Anita Kolari, Rundgren Mikko Kolari, Rintala Erja Haapajärvi, Ruottinen Maarit Pudasjärvi, Räisänen Juho Taivalkoski, Rämö Kaisa Tammela, Saarimaa Toivo Vaala, Saastamoinen Kari Kiuruvesi, Sakko Auli Merijärvi, Sakko Markku Merijärvi, Sallinen Maija Sulkava, Salonen Vilho Koski Tl, Sankilampi Pertti Kempele, Setälä Matti Heinola, Siniluoto Marika Raahe, Sipola Anne Pyhäjoki, Sipola Leena Flyinge Ruotsi, Sipola Riitta Raahe, Sipola Timo Kaarina, Smeds Heikki Kolari, Soronen Jaakko Taivalkoski, Soronen Laila Utajärvi, Soronen Pekka Ii, Suni Veli-Pekka Säkylä, Suomalainen Veikko Miehikkälä, Suomela Raimo Ii, Suonsivu Pyry Raahe, Suonsivu Suvi Oulu, Syrjä Matti Haapavesi, Syrjä Ritva Haapavesi, Taivalkoski Eija Taivalkoski, Taivalkoski Hannu Taivalkoski, Takarautio Kirsti Tromssa Norja, Talala Reijo Pudasjärvi, Taponen Auvo Janakkala, Teppo Markku Ylivieska, Teppo Riitta Ylivieska, Tieva Raimo Oulu, Tornberg Marketta Kuusamo, Trög Sakari Rovaniemi, Trög Tuula Rovaniemi, Tuohinto Esko Raahe, Tuovinen Heidi Lapinlahti, Turenius Turja Seinäjoki, Tynkkynen Heikki Jyväskylä, Vaara Jukka Rovaniemi, Valjus Ate Valtimo, Valjus Erkki Nurmes, Valjus Helvi Valtimo, Valjus Oiva Sotkamo, Vedenoja Simo Raahe, Vehniäinen Eero Salo, Vesterinen Helena Lahti, Vesterinen Perttu Lahti, Virranta Kari Lapinlahti, Virranta Raili Lapinlahti, Virtanen Keijo Tammela, Vuorinen Ossi Uusikaupunki, Vuorio Osmo Kuopio, Vähäsöyrinki Paula Nivala, Vähäsöyrinki Simo Nivala Väliahdet Matias Joensuu, Väliahdet Risto Rovaniemi, Väyrynen Paavo Siikajoki, Ylikotila Arto Lappeenranta, Ylikulju Aki Liminka, Ylikulju Aulis Raahe, Ylikulju Ismo Muhos, Ylimartimo Eila Simo, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi, Yrjänä Kalle Siikajoki, Yrjänä Petteri Siikajoki, Yrjänä Sirkka Siikajoki, Åstrand Nina Vantaa. Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja nimesi puuttuu listalta, ota yhteyttä kerho@suomenmaa.fi, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon Facebookryhmässä tai 044 737 0377.
Keskikoulussa Joensuussa minua nimiteltiin armeijan ylijäämäksi. Se on kuulkaa varma. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet julkiset terveyskeskukset ja niiden vaatimat uudistukset. Sopeuduinko ”armeijan kuriin”. Kyllä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Käynnin yhteydessä otetut näytteet toimitetaan laboratorioon. SIITÄ mielensä pahoittamisesta. Ovatko innovaatiot terveyspalveluiden osalta keskittyneet vain keskussairaaloiden robottiavusteisiin leikkauksiin. Kuuluinko koulussa vähemmistöön. Tänään jos tuollaista nimitystä suurella äänellä lausuisi, niin jo seinillä hypittäisiin. Ei pidä kuitenkaan ihan pienistä vinkua. Ajamme nykyisellä pahennuskulttuurilla kollektiivisesti itsemme nurkkaan. Ei pelottanut, vaikka joskus leukaperät hellinä olivat puolin ja toisin. Tunsinko itseni vainotuksi. En. Kuinka paljon mediataloissa harrastetaan omaehtoista sensurointia. Mieluummin rakennamme väestön kokoon nähden kolossimaisia hoitojärjestelmiä – keskussairaaloita, lääkärikeskuksia ja terveyskeskuksia. Tavallaan kyllä, koska sieltä varuskunnasta meitä lapsia ei kovin paljoa ollut. Satuin vielä olemaan aliupseerin lapsi, josta upseerien lasten keskuudessa oltiin hyvin tietoisia. Jorma Pesonen Kitee Olkaamme vähemmän herkkähipiäisiä. Onhan meillä jo kotiruokapalvelut, pizzalähetit ja lähikaupan kauppaostosten kotiinkuljetukset. Nimitys tuli siitä, että asuimme varuskunnassa. Kulut maksetaan sairausvakuutuksesta, jollainen on jokaisella. Se edellyttäisi uutta lupajärjestelmää, jolla apteekin koulutetulla henkilökunnalla olisi toimivaltuudet tiettyjen hoitoja lääkäripalveluiden tarjoamiseen. KESKUSTELUN , vuorovaikutuksen ja sananvapauden tila on Suomessa mennyt kummalliseen asentoon. Olkaamme vähemmän herkkähipiäisiä ja suvaitaan erilaisia kantoja asioihin. Sillä siihen onkin ollut resursseja – niin taloudellisia kuin myös hoitohenkilöstön rekrytoinneissa. Uutena uhkana apteekkiverkostolle on hallituksen esitys lääkelain uudistamiseksi. Näkyykö se terveyspalveluiden kehittämisessä. Oliko itsetuntoni heikko upseerien pihapiirissä. Miksi hylkäsimme sen. Otimme omaksemme etätyöskentelyn, jonka ansioista monen elämänjärjestelyt paranivat. Myös kotikäynnit ovat tavallisia erityisesti vanhempien ja liikuntarajoitteisten potilaiden tapauksissa. YKSI VAIHTOEHTO voisikin olla apteekkijärjestelmän uudistaminen. Missä viipyvät joustavat lähipalvelut, uudet palvelualustat, kuten etälääkäripalvelut. Ja vieläpä lyhyessä ajassa. Elämä voisi olla vieläkin turvallisempaa, jos hän tietäisi saavansa ensiavun kylän taajamasta. Mutta taivas varjele, jos me emme voi historiaa ja nykyisyyttä sanoittaa asiayhteyteen kuuluvilla termeillä, niin piru meidät kaikki nokkii. NO, EIHÄN tämä edellä kerrottu varmaan käypä esimerkki ole. Tämä olisi vastoin soten periaatteita ja uhka syrjäseutujen hoitopalveluiden säilyttämiselle. Sellaista tarvitaan myös yhä laajemmin syrjäisemmillä seuduilla, jonne moni etätyöläinen asettuu. Perhelääkärimalli oli myös meillä käytössä vuosina 1985–1993. Se jos mikä on lähipalvelua – tuttua ja turvallista. Pelottiko minua olla muiden siviilien joukossa. Ihan vain tiedostamatta. Yksityinen hoitojärjestelmä on kasvattanut asemiaan tulevaa uudistusta varten. On käyttäydyttävä toisia kohtaan kunnioittavasti. Käytännössä se merkitsee vapaata hintakilpailua, jossa voittajia olisivat suuret apteekit ja niiden valtakunnalliset verkostot. Lääkäri on ammatinharjoittaja, jolla on apuna sairaanhoitaja. TERVEYDENHOITOMME rakenteissa vastaavaan pienten yksityisten palveluntuottajien järjestelmään ei ole ollut tilaa eikä poliittista tahtoa. Siellä meidän ei ole mukava yhdessä eikä erikseen olla. Vireillä oleva lakimuutoksella tästä samanhintaisuusperiaatteesta luovuttaisiin. Ei ollut. Paavo Kajander Pori Miksi hylkäsimme perhelääkärimallin. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on tavoiteltava. Esimerkiksi Saksassa omalääkärille saa ajan samana päivänä, ja perushoidon lisäksi hän suorittaa ikävuositarkastukset ja kontrollikäynnit. Laitetaanko jo paljon marjasannikoita hyllylle. Kohta ei voi tai ei saa sanoa oikein mitään, kun aina joku yksittäinen henkilö pahoittaa mielensä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, näiden molempien palvelutarjontaa ja käyttöä tulevat uudet hyvinvointialueet säätelemään ja myös niiden kustannuksista vastaamaan. Vallankäytön kohteeksi ”luokkani” johdosta en tuntenut joutuneeni. Nykyisin lääkkeen hinta on sama Suomen kaikissa apteekeissa, joka on määrätty voimassa olevalla valtioneuvoston vähittäishinnan lääketaksa-asetuksella. Eipä tullut mieleeni wokettaa tai canceloida. Ketään ei saa tietenkään kiusata eikä tarkoituksella loukata. Syrjäseutujen apteekkeja jouduttaisiin lopettamaan kannattamattomina. Tulokset olivat erinomaiset ja potilaat tyytyväisiä. Siihen uusi sote jopa velvoittaa. 52 MIELIPITEET 3.12.2021 PERINTEINEN ja hyväksi todettu perhelääkärijärjestelmä on käytössä useimmissa Euroopan maissa. Puhetta digitalisaatiosta on riittänyt
Tuukka Hahl Keskusta ei kuole gallupeihin Suomen Keskusta r.p. Puoluekokouksessa käsiteltäväksi esitettävät jäsenyhdistysten aloitteet on lähetettävä puoluehallitukselle kolmea (3) kuukautta ennen kokousta eli viimeistään 10.3.2022. KESKUSTA ei ole ollut ”apupuolue” vähimmässäkään määrin, vaikka sellaisia kuvitelmia saattaa joillakin olla. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.12.2021 KESKUSTA ei kuole siihen, vaikka kannatus pysyisikin jonkin aikaa nykyisellä tasolla. Jopa työllisyystoimina pystyttiin tekemään ”eläkeputken” katkaisu viime vuonna, joka oli vasemmistolle nihkeä asia. Ovatko keskustalaiset ikuisia synkistelijöitä. Kokouspaikkana on Kisapuiston jäähalli osoitteessa Kisakatu 9, 53200 Lappeenranta. Tässä hallituksessa keskusta saavutuksia ovat sote, perhevapaat, kuntien tukeminen koronan keskellä sekä aluepoliittiset saavutukset. Puoluehallitus on päättänyt noudattaa lakia väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista ja vaatia puoluekokoukseen ennakkoilmoittautumista. Puolueen kannatus on siis pysynyt vakaana hallitusasemasta riippumatta. Ennakkoilmoittautumisen yhteydessä on ilmoitettava, onko äänivaltainen kokousedustaja ja minkä jäsenyhdistyksen äänivaltaa käyttää. Entä jos puolue menisi oppositioon eikä kannatus nousisikaan. Mitä sitten sanoisitte. – 12.6.2022 alkaen perjantaina 10.6. Puoluekokouksen ennakkoilmoittautuminen päättyy perjantaina 27.5.2022. Se tarjoaa peruskannatuspohjan, jolta ponnistaa. Puolueen kannatus ei minusta korreloi mitenkään keskustan tekojen ja toiminnan kanssa. Paljon on tietysti vielä tehtävää. kello 14.00. Suomi on selvinnyt koronasta paljon ennakoitua paremmin, ja työllisyysaste lähenee 75 prosenttia. Helsingissä 19.11.2021 Suomen Keskusta r.p.:n puoluehallitus Annika Saarikko puheenjohtaja Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri MAKSAJA: KESKUSTA Verkosta Herätys, ennen kuin on liian myöhäistä, tulijoita riittää miljoonia. 79. Viimeksi torstaina keskusta sai metsäasioissa tahtonsa läpi. Keskustan kannatus ei ole itse asiassa juuri muuttunut. Ennakkoilmoittautuminen avautuu 1.4.2022 Keskustan nettisivuilla (www.keskusta.fi). Kannatuksen tuijottaminen on tällä hetkellä erheellistä. sääntömääräinen puoluekokous kutsutaan pidettäväksi Lappeenrannassa 10. Aloitteet on toimitettava sähköisellä lomakkeella. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Puoluekokous hyväksyy eduskuntavaaliohjelman 2023 päätavoitteet sekä päättää puolueen sääntöjen muuttamisesta. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Keskusta ei kuole gallupeihin, mutta puolue saattaa kuolla itsesääliin ja vaikerointiin. Keskustan kannatus on jumiunut noin 12 prosenttiin, se on totta, mutta ainakaan se ei ole laskenut. Airi Pulkkinen Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta!. Siihen vaikuttavat tämän hetken poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnalliset tekijät. HSgallupissa 6.5.2019 – heti eduskuntavaalien jälkeen ja juuri ennen hallitusneuvotteluita – keskustan kannatus oli 12,7 prosenttia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kannatus ei tietenkään ole sillä tasolla millä pitäisi, mutta sen nostaminen vaatii vuosia. Suomen kansalaisilla on oikeus omaan isänmaahansa. Minusta tuntuu, että monet keskustalaiset keskittyvät vain negatiivisiin asioihin ja puolueen saavutukset jäävät täysin huomaamatta. Lomake löytyy osoitteesta https://bit.ly/puoluekokousaloitteet2022 Suomen Keskusta r.p.:n jäsenyhdistykset voivat lähettää kokoukseen edustajia puolueen sääntöjen 12 §:n mukaisesti. Myös epävirallisten kokousedustajien on ilmoittauduttava ennakkoon. En usko, että keskustan kannatus olisi yhtään korkeampi hallituksen ulkopuolella. Nämä asiat olisivat jääneet toteutumatta ilman keskustaa. Puoluekokouksessa käsitellään puolueen sääntöjen 14 §:ssä mainitut asiat sekä puoluehallituksen esitykset poliittisiksi linjauksiksi ja kannanotoiksi. sääntömääräinen puoluekokous 10.-12.6.2022 Lappeenranta Kutsu sääntömääräiseen puoluekokoukseen 2022 Suomen Keskusta r.p.:n jäsenyhdistyksille Suomen Keskusta r.p.:n 79. Jos puolueen jäsenyhdistyksen edustajan valtakirjaa ei ole lähetetty piiriin ennakkotarkastukseen, on edustajan jätettävä se tarkastettavaksi ennakkoilmoittautumisen yhteydessä tai toimitettava se omaan piiriin ennen ennakkoilmoittautumisen päättymistä
klo 13 Keskustan toimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Pintaa syvemmältä on kuitenkin löydettävissä teemoja, jotka yhdistävät keskustalaisia yli sukupolvien, maakuntarajojen ja ammattikuntien. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Kannanotossa vaaditaan siirtymistä kerskakulutuksesta kohtuullisuuteen. klo 13 Maire ja Paavo Sipposella. Hämeenlinna. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ja tapahtumat ks. Päivänpolitiikassa käänteitä riittää. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, marko.soini@keskustanuoret.fi. mennessä: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. järjestösuunnittelija Linda Lähdeniemi 050 520 1562, linda.lahdeniemi@keskustanuoret.fi. Ilmoittaudu mukaan kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Lähtö Mikkelistä noin klo 7.30, aikataulu tarkentuu myöhemmin. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen @keskusta.fi. Reetta Karhun jouluseikkailu la 11.12. krs, 87100 Kajaani. Etelä-Savon piiri! Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Tervetuloa! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945, toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763, Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Keskustelujen pohjalta valmisteltiin puoluevaltuuston kannanotto, joka hyväksyttiin marraskuun kokouksessa. Etelä-Savon piiri! Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Yhteiskyyti Mikkeli – Savitaipale – Lappeenranta – Imatra. Bussikyyti ilmainen. klo 16–20 Helsingissä. Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen ti 28.12. Pikkujoulut ja Taikuri Jari la 4.12. Kaakkois-Suomen Vesaiset. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelasavo@keskustanuoret.fi. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Lopulta pieni kipinä tarttui pumpuliin ja sytytti liekin. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Keskustan nousun avaimia ja toivon kipinöitä etsitään vimmaisesti. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi,. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Liina Tiusanen keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Toivon kipinöitä Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen puh. poliittinen sihteeri Liina Tiusanen 050 389 7258, liina.tiusanen@keskustanuoret.fi. Vapaa pääsy! Kaakkois-Suomen Vesaiset. klo 11–15 Kouvolassa, Korvenkylän koululla. PÄIVÄNPOLITIIKAN strategioiden lisäksi tarvitaan kohtaamisia, joiden kautta yhdistävät asiat löytyvät. Va. Kisailuhenkisessä tehtävässä pientä keppiä pyöritettiin puupalan päällä. Vesaisten joulugaala la 11.12. Ohjelmaa myös striimattuna, pyydä linkki! Mikkelissä striimiä katsotaan porukalla ja nautitaan iltapalaa, lisätietoja lähempänä! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Samalla isot yhteiskunnalliset muutokset ovat käynnissä, megatrendit jylläävät. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. Keskustan Lappeenrannan paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään ti 7.12. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Myös median ja mainostajien vastuuta peräänkuulutettiin Black Friday -kulutusjuhlan alla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen lopettaminen. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. klo 10 Imatran kylpylässä. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Kaakkois-Suomen vesaisjäsenten kylpyläja ruokailuliput –50% (ovh alle 4v e, 4–14v 18 e, yli 14v 34 e). Keskustan Roineentaustan paikallisyhdistyksen vuosija syyskokous pidetään ti 14.12. Voi olla, että keskustan liekin leimahtaminen kestää kauemmin kuin toivoisimme. Toimisto auki sovittaessa. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. klo 15 Mikkelin teatterissa. Va. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten kokousasioiden lisäksi alueja eduskuntavaaleja. Kaakkois-Suomen Vesaisten tapahtumat ks. Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu ke 29.12. Tämä voisi olla myös keskustalaisia yhdistävä tulokulma kuumana käyvään ilmastokeskusteluun. Rehevä ja värikylläinen romaani ylistää itsetutkiskelua ja raivaajahenkeä. Puoluevaltuuston tämän kauden teemaksi valittiin kestävä kehitys, ja syksyn aikana järjestimme keskusteluja ekologisen ja taloudellisen kestävyyden yhteensovittamisesta. Ilmoittaudu mukaan 23.12. Ennakkoilmoittautuminen Arto Ylikotilalle: arto.ylikotila@pp.inet.fi tai 040 505 7397. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677 kainuu@keskustanuoret.fi. Tervetuloa! Kaakkois-Suomen Vesaisten tapahtumat ks. klo 15–17 Monikulttuurikeskus Mimosan tiloissa (Raviradantie 8–10, Mikkeli). Piiri. Ilmoittaudu mukaan 11.11. 040 759 0509, sari.kujanpaa @keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. krs), Lappeenranta. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Vesaisten pikkujouluista askartelua to 9.12. Kulutuksen halutaan perustuvan uusiutuviin luonnonvaroihin, uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön sekä kiertotalouteen. klo 18 Keskustan piiritoimistolla. piirit! Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Keskustellaan Anneli Kannon Rottien pyhimyksestä. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Yksi joukkueesta piti pumpulipalaa lähellä hankauspistettä ja toinen toimi tuulensuojana. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Lukemisiin! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Tehtävästä suoriuduttiin yhteistyöllä ja yhteishengellä. Keskustalla on ollut vaikeuksia pärjätä identiteettipolitiikan ajassa. Kahvitarjoilu. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@ keskusta.fi. Kaakkois-Suomen Vesaisten jäsenille ilmainen (ovh 6 e). Lappeenranta. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Miikkael Azaize 044 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 40 839 4330, antti.mulari @keskusta.fi. Kohtuullinen, maanläheinen, elämäntapa voisi olla sellainen identiteettiin menevä teema, jossa meillä keskustalaisilla on paljon annettavaa. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. mennessä tai kysy lisää: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. 54 Keskustassa tapahtuu 3.12.2021 Puheenvuoro LAPSENA meille opetettiin partiossa, miten tulen saa syttymään ilman tulitikkuja. Puolueen sisällä on runsaasti moniäänisyyttä. 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Tarvitaan aikaa löytää ne asiat, jotka saavat joukon innostumaan ja yhteishengen syttymään. Tervetuloa mukaan, pikkujouluista naposteltavaa! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Mitään ei tuntunut ensin tapahtuvan pitkästä yrittämisestä huolimatta. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@ keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi
Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Ken lahjan tuo, hän lahjan saa (lahjan arvo 5 €). Aina löytyy myös joku, joka osaa tehdä tarvittavat pyöränkorjaukset. Keskustanaisten PohjoisSavon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Maantiepyörä on kesäkautta varten, ja cyclorossilla pystyy ajamaan kesää talvea, jos ei ole liian pehmeät polut. Ylöjärven Keskustanaisten Perinteiset joulumyyjäiset kutsuvat Eloon la 4.12. Yleensä yritetään ajaa kahden tunnin lenkki, mutta aika usein lipsahtaa pitempään – joskus menee neljäkin tuntia. Tervetuloa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 Vuotungin Kylätalolla. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Järj. Annan tilaa uusille aktiiveille ja keskityn huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Se on ihan oma maailmansa, kun ajelee menemään ja haistelee kesän tuoksuja. Nyt olen kuitenkin jättäytymässä politiikasta pois. Mieleenpainuvin kokemus on se, kun viime talvena ajeltiin 25 asteen pakkasessa jäätietä pitkin Hailuotoon ja takaisin. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Matti Järvinen ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen. Keskustan teltta pe 3.12. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Pirkanmaan Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Markkinointimaksu on 20€ ja lisäksi palkinto päivän pika-arpajaisiin. Keskustan Turun Itäisen paikallisyhdistyksen syyskokous järjestetään pe 10.12. Jouluista musiikkia esittää Tiina Pitkänen. Koronakeväänä, kun lentopallovuorot menivät tauolle, alettiin pyöräillä kavereiden kanssa porukalla. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Ylöjärvi. Ilmoittautumiset 4.12. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Tarjolla joulupuuro, soppa ja kahvit. Perinteinen jouluateria buffet-pöydästä; 25 €/hlö. Järvenpää. Keväisin, kun tiet sulaa, otan myös moottoripyörän liikenteeseen. Heinola. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Hannes Kortesalmi avoinna sopimuksen mukaan. Viime vuonna osa pyöräilyporukastamme oli ajamassa Team Rynkebyssä, joka on hyväntekeväisyyspyöräilytapahtuma. klo 10–15. Turku. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjoiskarjala@keskustanuoret.fi. klo 15 Kumppanuustalo Nuotta (Apajatie 1). Oulussa olen osallistunut juhannuksena järjestettävään yöpyöräilyyn, jossa tehdään reilun sadan kilometrin lenkki. Jos politiikkaan menevän ajan käyttäisi urheiluun, niin aika huimia suorituksia saisi aikaiseksi.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Tampere. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen @keskusta.fi. Kilometrit eivät kuitenkaan ole mikään itseisarvo, mutta jossakin kohtaa syksyä meni kymppitonni rikki ja nyt on kertynyt yli 12 000. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Keskustanaisten Kuusamon yhdistys ry:n 60-vuotisjuhla ja syyskokous su 12.12. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 13.12. siira@keskusta.fi tai 050 388 0015. klo 8-10 Kausalan torilla. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. PARASTA pyöräilyssä on tämä meidän porukka, jossa on monenlaista osaamista. Peruslenkki saattaa olla yli 80 kilometriä. klo 18 Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -salissa. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Joulumuorin puhe. 3.12.2021 Pyörien päällä kesät talvet MAIJA PYLVÄS ”OLEN aina liikkunut tosi paljon ja harrastanut kaikenlaista. Kuusamo. Järjestimme omalla porukalla siihen kylkeen oman tapahtuman ja ajoimme Team Rynkebyn perässä Syötteelle saakka. Keskustan teltta ti 7.12. Kuusamo. mennessä minna. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 40 839 4330, antti.mulari@ keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Paikkavaraukset puheenjohtajalle, minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä p. klo 18 Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1). Järvenpään Keskusta ja Keskustanaiset. mennessä sihteeri Raijalle 040 538 4305. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juusoville.gustafsson@keskusta.fi. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Heinolan torilla. Siinä hommassa tulee noin 5 000–6 000 kilometriä kesässä. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Tervetuloa!. Keskimäärin neljä kertaa viikossa tulee lähdettyä. Pikkujoulu la 11.12. krs. 040 5890 355. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Minulla on kolme pyörää. Joku tietää parhaimmat metsäpolut, kun taas toisella on tiedossa hyvät maantiereitit ja taukopaikat. MSL toivottaa hyvää joulua ja hyvää uutta vuotta. Keskustan Vuotungin po:n syyskokous ti 7.12. klo 14 Siikajoella, Pökkylän Punainen tupa (Hautakankaantie 29, Luohua). Olen toiminut pitkään politiikassa, muun muassa Haukiputaan kunnanhallituksen puheenjohtajana, Oulun kaupunginvaltuustossa ja nykyään vielä keskustan Oulun paikallisosastossa. Ilmoittautuminen 8.12. Meillä on oma WhatsApp-ryhmä, jossa voi kysellä, lähtisikö joku ajelemaan. Koronaturvallisuus otetaan huomioon. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaiset. Kesällä kilometrejä kertyy tietysti paljon enemmän, kun ajetaan pääosin maantiellä. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten Pirkanmaan piirin hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Tervetuloa mukaan joulunalustunnelmaan! Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Teemu Mustonen 050 461 8204, teemu.mustonen@keskusta.fi. Tänä syksynä ostin läskipyörän, jolla pääsee sitten mutaisempiakin reittejä. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18, paikkana Mestarinkatu 2. PYÖRÄILEN kelillä kuin kelillä – pitää vain varustautua sään mukaan. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. Maksu suoritetaan paikanpäällä tapahtumapäivänä. Iitti. Laji kuin laji, niin kyllähän se sellaista hifistelyä sitten on. Kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan pj Markus Lohi puhuu hyvinvointialueista ja aluevaaleista ti 7.12. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi
Laaksosen, 23, lisäksi paikkaa tavoittelivat Joonas Paavilainen ja Kalle Pyky. Montako henkilöä on ollut NeuvostoliittoVenäjän presidenttinä vallankumouksen 1917 jälkeen. Pe rtt i Je ny tin / Le hti ku va 1. Opiskelijoiden toimeentulo ja jaksaminen sekä hyvinvointi koronan jälkeen ovat asioita, joista varmasti saadaan puoluekokousaloite aikaiseksi. 2. Kirjailija Tony Schwartz toimi aikoinaan haamukirjoittajana bisneksistään tunnetun amerikkalaisen muistelmille. Ja voiko sitä opiskella Suomessa. Jos liikut siellä ilman lupaa, voit saada rangaistuksen. VARAPUHEENJOHTAJIKSI valittiin Oona Löytänen ja Eeva-Kaarina Heikkilä. 4. 5. 6. Yksi Urho Kekkosen presidenttikaudellaan tekemistä 125 ulkomaanmatkasta oli valtiovierailu Tunisiaan lokakuussa 1965. Ståhlbergin isännöimä juhlavastaanotto. 8. Vihje: se kuuluu elintarviketutkimuksen piiriin. Paljonko oli vieraita. Miehen kuuluisuus kasvoi 2000-luvulla uusiin mittoihin. 9. LAURI HEIKKILÄ KESKUSTAOPISKELIJOIDEN Helsingissä 13.–14. Hän ei malttanut olla itse kiipeämättä korkeaan palmuun taatelinpoimintaan ja vaivatta hän siinä onnistuikin. The Art of the Deal ilmestyi 1987. nyt Mitä missä milloin 2021 . Liittokokouksen kannanotossa opiskelevat keskustalaiset raottivat puolueen oppositio-ovea ainakin muutaman sentin. Arttu Laaksonen keskustaopiskelijoiden kippariksi Arttu Laaksonen. Milloin järjestettiin ensimmäinen, presidentti K. J. 10. Vas tau kse t: 1) 6.1 2.1 919 , 150 vie ras ta , 2) 65 vuo tta , 3) sis äas iai nm ini ste riö , Kris ta Mik kon en (vi hr.) , 4) maa lla eni ntä än 3, mer ellä 4 km , 5) 430 000 (ka rja lai sia 407 000 ), 6) 195 0, kirj an nim i MIT Ä . Liittohallituksen jäseniksi tulevalle vuodelle nousevat Santeri Ala-Röyskö, Iida Hämäläinen, Venla Luttinen sekä Lassi Oikkonen. Kuinka leveä rajavyöhyke on. karjalaisia, petsamolaisia, Sallan ja Kuusamon asukkaita . 56 3.12.2021 8 5 2 4 5 6 3 9 8 3 6 4 5 2 2 7 4 8 1 7 2 3 1 4 6 2 7 4 7 3 3 7 1 5 6 4 7 1 8 5 9 2 3 6 4 2 5 4 6 3 1 7 9 8 9 3 6 7 4 8 1 5 2 6 2 5 9 7 4 8 1 3 8 7 9 1 2 3 6 4 5 1 4 3 8 5 6 9 2 7 4 9 7 3 1 5 2 8 6 3 8 2 4 6 9 5 7 1 5 6 1 2 8 7 4 3 9 5 3 6 3 8 7 9 6 5 9 1 4 7 2 9 4 2 9 8 2 8 6 5 4 5 7 2 3 9 6 8 1 4 6 1 3 4 5 8 9 2 7 9 4 8 7 2 1 3 6 5 2 9 7 1 3 5 4 8 6 1 6 4 8 7 9 2 5 3 8 3 5 6 4 2 1 7 9 4 2 6 5 1 3 7 9 8 7 5 9 2 8 4 6 3 1 3 8 1 9 6 7 5 4 2 8 5 2 4 5 6 3 9 8 3 6 4 5 2 2 7 4 8 1 7 2 3 1 4 6 2 7 4 7 3 3 7 1 5 6 4 7 1 8 5 9 2 3 6 4 2 5 4 6 3 1 7 9 8 9 3 6 7 4 8 1 5 2 6 2 5 9 7 4 8 1 3 8 7 9 1 2 3 6 4 5 1 4 3 8 5 6 9 2 7 4 9 7 3 1 5 2 8 6 3 8 2 4 6 9 5 7 1 5 6 1 2 8 7 4 3 9 5 3 6 3 8 7 9 6 5 9 1 4 7 2 9 4 2 9 8 2 8 6 5 4 5 7 2 3 9 6 8 1 4 6 1 3 4 5 8 9 2 7 9 4 8 7 2 1 3 6 5 2 9 7 1 3 5 4 8 6 1 6 4 8 7 9 2 5 3 8 3 5 6 4 2 1 7 9 4 2 6 5 1 3 7 9 8 7 5 9 2 8 4 6 3 1 3 8 1 9 6 7 5 4 2 Tietotesti Minkä ikäinen presidentti Urho Kekkonen oli kiivetessään taatelipuuhun Tunisiassa vuonna 1965. MIS SÄ . on jälleen ilmestynyt. Presidentti vain naureskeli ja sanoi: ”Mikäs ihme se on, minuahan on aina sanottu kiipijäluonteeksi!” Kuinka vanha Urho Kekkonen tuolloin oli. Tarvitset luvan, jos haluat liikkua rajavyöhykkeellä. Vierailusta muistetaan parhaiten käynti El Hamman ja Neftan keitailla. Tru mp. Otavan legendaarinen vuosikirja . Minä vuonna julkaistiin ensimmäinen Mitä missä milloin. Tämänvuotinen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Presidentinlinnassa on peruttu pahenevan koronatilanteen vuoksi. 3. Suomen ja Venäjän rajalla on rajavyöhyke. MIL LO IN Kan sal ais en vuo sik irja 195 1, 7) nel jä: Neu vos tol iito n ens im mäi nen pre sid ent ti Mih ail Gor bat sov 199 0?9 1, sitt en maa n nim i vai htu i, Ven äjä n pre sid ent it Jel tsi n, Med ved ev ja Put in . Kuka on tuo omien puheittensa ja kirjansa sankari. Laaksonen löi heti painetta puolueen suuntaan. Mitä on enologia. Len ini stä alk aen maa n joh taj a oli kan san kom iss aar ien /ko rke im man neu vost on puh een joh taj a, ei pre sid ent tej ä enn en vuo tta 199 0), 8) viin itu tki mus ja viin iop pi, opi ske lla kse en men täv ä Ita lia , Esp anj a, Por tug ali jne ., 9) 71 pro sen ttia , 10) Don ald J. Seurue tietysti kiitteli ja ihmetteli tätä suoritusta. Kuinka paljon maapallon pinta-alasta on vettä. Pauli Myllymäki kirjoitti siitä Apu-lehdessä: Täällä saimme nähdä presidenttimme jälleen poikamaisen vapautuneena. Minkä ministeriön alainen on Suomen rajavartiolaitos ja kuka on nykyinen ministeri. marraskuuta kokoontunut liittokokous valitsi puheenjohtajaksi vuodelle 2022 Jyväskylässä opiskelevan Arttu Laaksosen. 7. Paljonko siirtolaisia . siirtyi Suomeen sotiemme seurauksena. Vuonna 2016 Schwartz totesi, että kirjan nimeksi olisi pitänyt laittaa The Sociopath. – Keskustaopiskelijoiden liittokokous katsoo, että Sanna Marinin hallitus on epäonnistunut talouspolitiikan isossa kuvassa ja monissa taloudellisesti pienissä, mutta periaatteellisesti suurissa uudistuksissa, kuten translain uudistamisessa, järjestö kirjoittaa. – Perustuloa meidän pitää rummuttaa vahvemmin, sillä se on varmasti keskeinen teema eduskuntavaaleissa
Arttu Laaksonen. 57 3.12.2021 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia
Sinänsä aiheellinen kysymys. MYÖS YLEÄ saa syyllistää sen toimittajan hysteerisestä hyökkäyksestä professori Esko Valtaojan kimppuun. Woke-aate muistuttaa 70-luvun taistolaisuutta suhtautumisessa toisin ajattelevien sanomisen vapauteen. Maalaisliitto-keskustassa on aina ollut paljon niitä, joiden ajatusja arvomaailma ei kovin paljoa poikkea siitä, jota Vennamo ja Soini saarnasivat. Hertta Kuusista mukaillen: Itävallan tie olkoon meidänkin tiemme. Samassa jutussa oli lause: ”On tiedossa joitakin tapauksia, joissa rokottamattoman työntekijän tartuttama koronavirus on johtanut potilaan kuolemaan”. Julkiset itkupotkuraivarit eivät kuitenkaan kuuluneet heidän keinovalikoimaansa. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Saa syyllistää Kari hokkanen vieraskolumni. Kun Valko-Venäjän diktaattori operoi tuhansien siirtolaisten kuljetuksen Irakista Puolan rajalle, hän pääsee nyt hurskastelemaan, kuinka epäinhimillisesti puolalaiset kohtelevat pakolaisia, kun eivät otakaan turvapaikkahakemuksia tutkittavaksi ja hakijoita sisälle. Jos lait estävät, muutettakoon niitä ja ensi hätään järkevöitetään niiden tulkintaa. Ei mukamas ole laillisia keinoja komentaa kansalaisia rokotukselle, vaikka kysymys on toisten hengestä ja terveydestä. Niinpä ahneet bisnesmiehet ja pahantahtoiset diktaattorit saavat houkutelluksi mukaansa ihmisiä, jotka ovat valmiita uhraamaan rahansa ja jopa henkensä yritykseen päästä kuviteltuun onnelaan. Woke tarkoittaa ”herännyttä”, taistolaiset puhuivat ”tiedostavista”. Surkeaan draamaan on monta syyllistä. Eikä saa syyllistää. Eihän siinä ole mitään mieltä, että valtion on päästettävä sisälle jokainen, joka rajalla sanoo ”asylum”, kun tiedetään, ettei sisälle vilpilläkään päässyttä enää ulos saada. Enimmäkseen viisaasti hallinnut Sipilä teki kohtalokkaan virheen torjuessaan Halla-ahon hallituksestaan. Sen seurausta ovat sekä keskustan että persujen kannatusluvut. Jopa passin vaatiminen loukkaisi yhdenvertaisuutta! On myös maita, joissa toimitaan terveen järjen mukaan. Tärkeä yhteinen elementti on kansallismielisyys, suomalaisuus. Ei korona-pirulainen muuten taltu. 58 3.12.2021 HESARIN jutussa kiellettiin syyllistämästä koronarokotuksesta kieltäytyviä. ”Hybridihyökkäys” on kosto EU:n pakotteista. Kansainvälisiä sopimuksiakin on syytä syyllistää. Kannattaa kerrata Tytti Isohookana-Asunmaan ja Janne Kaisanlahden äskettäiset kirjoitukset Suomenmaassa. Lukašenka on pahin, mutta ei ainoa. MARKKU JOKISIPILÄN kirjan Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran aikana pitäisi kuulua keskustapäättäjien peruslukemistoon. Minustakin EU saisi tyytyä valvomaan jäsentensä demokratian ja ihmisoikeuksien tilaa. Lukašenkan mielestä ei kuulu EU:lle, vääristelläänkö Valko-Venäjällä vaaleja ja vainotaanko oppositiota. Eikö tuo täyttänyt kuolemantuottamuksen tunnusmerkistöä. NIITÄKIN saa syyllistää, jotka lähtevät viisumitta vieraaseen maahan anomaan turvapaikkaa, vaikka tietävät, etteivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Soini sanoi sen fiksummin ja Halla-aho tökerömmin, mutta Snellmanin ja Alkion ajatuksesta on kummallakin kysymys. Sekä varsinkin rajojaan. Syyllistää sietäisi lukuisia lakejamme perustuslaista alkaen
Enimmäkseen sitä luetaan valikoiden ja järjettömästi soveltaen. Polkupyöräily on kestävää kehitystä, laatikkopyöräily ihan superia. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 KETÄ VARTEN laki on. Kun kolmensadan euron auto varastetaan, se tutkitaan. Tukkualennuksia tulee. On etupenkin ruusu ja osoittaa kämpillään Arskalle suosiotaan, kaikin kuviteltavissa olevin tavoin. Kun Valko-Venäjän ilkeä tyranni työntää EU:n kiusaksi itsensä hankkimia ”pakolaisia”, niin Suomessa vasiten etsitään perustuslaista ja kansainvälisistä sopimuksista pykälää, jonka mukaan ei saisi estää kenenkään maahantuloa. Ei saa kysyä rokotepassia! Niin, kapakan ovella poke saa kysyä. Yksilönvapaus! Työnantaja, jolla on jakamaton työsuojeluvelvollisuus, ei saakaan suojella työntekijöitään rokottamattomilta. 59 3.12.2021 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Etenkin hiilivoimalla käyvät autot. Lännessä hevosvaras hirtettiin. Tällainen yksinkertainen kansanmies miltei uskoo salaliittoon; laki on koijareita varten. Se ei loukkaa yksityisyyttä. Jonnet ei tajuu, mutta me Tex Willer -ikäiset kyllä. Jari Nenonen Vaadin järjestystä! Fillari on vapaata riistaa. Auto sentään, olemmehan Suomessa, jossa se on statussymboli. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Mitäs, jos kyseessä olisi kolmenkympin arvoinen pyöränkuvatus, mutta kun nykyiset tuppaavat olemaan usean tonnin sähköpyöriä. Mikkonen laillistaisi luvattomat maassa olijat. SITTEN on perustuslaki ja kaikki mikä siihen perustuu. Mutta aikuisten oikeasti, fillari on vapaata riistaa ja sillä saa huumeita. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. SITTEN OVAT polkupyörävarkaudet. Poliisi voi kirjata varkausilmoituksen, jota vakuutuksenottaja tarvitsee. Rosvot varmaan tietävätkin, missä kohdassa on se kultainen leikkaus, jonka jälkeen tuomioiden yhteensovittaminen tarkoittaa sitä, että voi vapaasti rötöstellä. Kun häiskä murtautuu toisen kotiin ja hakkaa asukkaan astalolla, niin siitä mennään oikeuteen. Ja keskusta vaan on hallituksessa. Yksityisautoilu on lähtökohtaisesti ainoa ilmastokriisin aiheuttaja. No, polkupyörävarkauksia ei tutkita, ei ollenkaan. Jos turvokki saa baarissa valita, niin ei se jalkamiehen matkaan lähde, vaan hyppää Arskan katsastamattomaan Ladaan. Miksei vihreä sisäministeri määrää polkupyörävarkauksien selvittämistä priorisoitaviksi ennen autovarkauksia. Ensin oikeus pitää koventamisperusteena sitä, että oli jo kolmas kerta. Mutta koska alla on vanhoja tuomioita, niin ne alentavat uutta tuomiota
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Tammikuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 7.1.2022 Yrittäjäpariskunta remontoi VR:n kasarmialueella sijaitsevan vanhan talon ja loi sinne kodinomaiset puitteet yritystoiminnoilleen. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Asemapäällikön talo sai valoa ikkunaan Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!