Suomenmaa 3.2.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2022 / 10,90 € Woke kuohuttaa, mutta mistä siinä on kyse. Vieraskolumni Ilmiöt Venäjä ajaa Suomea Nato-ovesta sisään Kirjat Sorsasta kasvoi Kekkosen luottomies Urho mullisti Heidi Laakson ja Mika Hämeenniemen elämän. Osa tippuu kyydistä, kun lapsettomaksi jäävät useimmiten vähän koulutetut. Meitä on nyt kolme
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 3.2. 2022 Ministeri Jari Leppä vaatii markkinoilta tukea tuottajille s. 18 Maatalouden edusmies
12 Nousukautta kohti. Petri Honkonen s. Luistelu keskellä lumista metsää on uusi lappilainen matkailuvaltti s. 42 Ilmiöt Marisanna Jarva perusti majatalon kotikuntaansa Paltamoon s. 32 Elämä Ihmiset kaipasivat politiikan paluuta ydinasioihin, arjen asioiden hoitamiseen. 11 Kuka olet. Sakari Seppänen rentoutuu mieluiten nuotion äärellä s. 47 Keskusta sai aluevaaleista vahvan ponnistuspohjan eduskuntavaaleihin s
Lupauksissa on pysyttävä. Keskusta puhaltaa vaalityönsä käyntiin Lappeenrannan puoluekokouksessa kesäkuussa. Keskustalle tämä saisi merkitä järjestötoiminnan herätystä koronapandemian tilasta. Äänestäjät eivät ole puolueita varten vaan ihan toisin päin. päivänä. Siinähän keskustan aluevaaliohjelma oli tiivistetysti. Se ei myöskään voi olla kaiken kireä vastustaminen, sillä yhteisten asioiden hoitaminen on yhteistyötä. Siinä on aina parantamisen varaa. Siinä ei voi toivotella kaikille kaikkea hyvää, sillä rahat eivät mahdottomiin riitä. Se oli suorastaan nerokas. Yksi ehto tosin on. Kokouksessa hyväksytään eduskuntavaaliohjelman päätavoitteetkin. Em m i Ko rh on en / Le hti ku va Keskusta puhaltaa vaalityönsä käyntiin Lappeenrannan puoluekokouksessa kesäkuussa.. Parempi työarki ja työpaikka henkilöstölle. Onneksi hyvä vaalitulos auttaa keskustaa kestämään sitäkin paremmin. On muistettava, että moni paljon ääniä saanut keskustaehdokas ei lähde enää eduskuntavaaleihin. Vaalikauden lopun poliittisiin huoliin sopiikin sananlaskun viisaus: ”Arvaa oma tilasi, ja anna arvo toisillekin.” Sitä ovat viljelleet monet poliitikot Urho Kekkosesta Olli Rehniin. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2.4., mutta ennakkoäänestykset alkavat jo maaliskuun 22. Vaikka näin: 1. 2. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 3.2.2022 Ja sitten päin uusia vaaleja Pääkirjoitus P olitiikan peruslausahduksia on, että ”vaalit ovat aina edessä”. Jotain samaa siis eduskuntavaaleihinkin. Mainiosti menneiden vaalien jälkeen on puoluekokoukseen valmistautuminenkin juhlaa. Ja sitä sopii kaikkien politiikan tekijöiden pohtia, sillä siinä sivutaan kansanvallan perusolemusta. Yhdellä yhteydenotolla oikea-aikaiseen hoitoon. Puolueen yhtenäisyys on lujempaa kuin aikoihin. Ja kolmas, yhtä tärkeä pykälä, on vaalityö. Aluevaalien äänestysprosentti jäi erittäin alhaiseksi, minkä perussuomalaiset panivat äänestäjien viaksi. Mutta yhtä tärkeä on myös vaaliviesti. Mutta hallituspuolueen arkeakin on edessä. Odotuttaminen on viheliäistä. Kansalaisia ei siitä pidä kuitenkaan syyttää. Aluevaalien tuloslistoilta näkyy taas, kuinka äärimmäisen tärkeä se on. Itsetunto koheni kerralla. Kaikki julkisuus on vaalityötä, vaikka ehdokaslistoja ei olisi vielä painettukaan. Vaaliviestissä pitää olla jotain, mihin tarttua, minkä jokainen ymmärtää ja minkä riittävän moni hyväksyy. Eduskuntavaalien ehdokasasettelu on jälleen kerran ensimmäinen hoidettava. Jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaalija terveysasema. Eduskuntavaalit, se yhteiskunnallisen elämän tärkein tapahtuma, ovat vuorossa jo runsaan vuoden kuluttua. Puolueiden on parannettava juoksuaan. Aikomuksia ei kannata myöskään pantata. 3. Halukkaiden on hyvä hypätä estradille mahdollisimman varhain. Tämä kannustaa niitä, jotka saivat hyvän tuloksen ja lohduttaa niitä, joiden vaalit menivät huonommin
Olympialaiset talvikisat pystyttiin aiemmin järjestämään pienemmilläkin paikkakunnilla. Ei ainakaan samalla volyymilla kuin nykyään. 5 3.2.2022 Toimittajalta ON TAAS olympialaisten aika. Jotta päättymättömältä tuntuvan koronapandemian kanssa ei olisi tarpeeksi vaivaa, puhutaan olympialaisten ympärillä myös ilmansaasteista, ihmisoikeuksista ja monista muista isäntämaa Kiinaa koskettavista ongelmista. Jos sattuu kiinnostamaan. Kisojen aikana puhutaan enimmäkseen itse pääasiasta eli urheilusta. Pohjoismaiset hiihtolajit ovat olympiatasolla edelleen se magneetti, joka vangitsee suomalaisia eniten ruutujen ääreen ja luo uusia kulttihahmoja sekä sankaritarinoita. Yhteinen kansallinen kiroushetki koettiin puolestaan Lake Placidissa 1980, kun Thomas Wassberg ylitti maalilinjan sen kuuluisan sadasosan Juha Mietoa nopeampana. EDELLÄ kuvattu on vain suppea henkilökohtainen esimerkki omista nostalgiamuistoista. Silloin puhuttiin yhteisöllisyydestä, nykyään jokainen katsoo kisat omasta kännykästä. Silloin se onnistui, nykyisessä mediamaailmassa tuskin. Pentti Salmen ja Juha Jokisen voivottelut tv-ruudussa ovat suomalaista urheiluhistoriaa siinä kuin itse kilpailukin. Aikana jolloin maailmancupia ja muita ”toureja” tulee tv-ruudusta lähes joka viikonloppu. Kuten esimerkiksi 1968 Grenoblessa, mistä omat ensimmäiset hatarat muistikuvani ovat. Selostajan eläytyvä äänensävy kaikuu vielä tänä päivänäkin mielissä, kun vastaava tilanne tulee eteen. Koululainen halusi säilyttää jännityksen aamun koostelähetykseen panttaamalla tulosten katsomista etukäteen. Innsbruckin 1976 olympialaisten aikoihin oli yleinen käytäntö, että tärkeimpien hiihtolähetysten aikaan kyläkoulussa kokoonnuttiin keskellä päivää yhteen luokkaan kisaa katsomaan. Mahdollisia boikotteja, väärinkäytöksiä ja dopingepäilyjä unohtamatta. ITSE henkilökohtaisesti muistan talviolympialaiset lähinnä urheilullisista kohokohdista, en niinkään niiden ympärillä velloneesta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Niin tietysti pitääkin puhua. Olympialaiset ja muut suuret kansainväliset urheilukilpailut ovat tänä päivänä myös merkittävä osa maailmanpoliittista propagandataistelua. Tällä kertaa talvikisat järjestetään Kiinan kansantasavallan pääkaupungissa Pekingissä. Kriittiset puheenvuorot yleensä vähenevät mediassa, mitä lähemmäs h-hetkeä tullaan. Vuoden 1972 Sapporon kisojen pohjoismaiset hiihtolajit järjestettiin Suomen aikaa yöllä. Ja oma erityinen statuksensa. Samainen Salmi puolestaan lausui 1984 Sarajevossa Marja-Liisa Kirvesniemen (silloin vielä Hämäläinen) tuupertuessa kultahiihdon jälkeen maahan: ”Katsokaa, hän antoi kaikkensa”. Vai käytiinkö kisojen tiimoilta ylipäätään maailmanpoliittista polemiikkia silloin ennen vanhaan. Maailma muuttuu ja suurvaltapoliittiset voimasuhteet voivat keikahtaa moneen kertaan yhden olympiadin aikana, mutta yksi asia säilyy ainakin allekirjoittaneen mielissä. Miesten viestikulta Venäjän siderikkoineen ei unohdu. Risto Luodonpää Olympialaista nostalgiahuumaa. Spekuloidaan kokoonpanoilla ja kunnonajoitusten onnistumisilla sekä käydään läpi potentiaalisia mitaliodotuksia. Toivottavasti Pekingissä saadaan klassikkokokoelmaan lisää aineksia. Mutta samalla muistutus siitä, että olympialaisilla on yhä 2020-luvullakin edelleen väliä. Sami Jauhojärven ja Iivo Niskasen parisprintti Sotshissa 2014 muistetaan kultahuuman lisäksi ”saksalaisen kaatumisesta” tai kommentaattori Reijo Jylhän ikimuistoisesta radioreferaatista loppumetrien euforisine kirkumisineen. Nimittäin olympiamuistot ja tarinat kautta vuosikymmenten
Neljännellä sijalla olevilla perussuomalaisilla luku on 11,1 prosenttia. Podiumilla ei tarvitse miettiä maaliintulojärjestystä Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Aluevaaleissa kävi lisäksi niin, että kärkikolmikko karkasi kauas muista puolueista. – Ei sitä voi mitenkään muuten analysoida kuin että olihan se huipputulos, Pirkkalainen huokaa. Keskustan itsetunto kohoaa, syystäkin. Olemme tehneet hankalista lähtökohdista pari onnistunutta kampanjaa. Keskusta jäi niukasti kolmanneksi 19,2 prosentin kannatuksella, kun SDP:n tulos oli 19,3 ja kokoomuksen 21,6. Hän huomauttaa, että keskustalla on odotuksia parempi tulos sekä kesäkuun kuntavaaleista että aluevaaleista. PIRKKALAINEN uskoo, että vaalituloksella on vaikutuksensa myös reilun vuoden päässä häämöttäviin eduskuntavaaleihin. Sivulle ei pidä vilkuilla vaan keskittyä oman viestin toistamiseen, hän näkee. Pirkkalaisen mielestä SDP:n ja keskustan maaliintulojärjestyksellä ei ole juurikaan merkitystä. Näen tämän erittäin suurena ongelmana uusien aluevaltuustojen mutta myös demokraattisen järjestelmän kannalta. – Keskustan itsetunto kohoaa, syystäkin. – Silloin sitä tulosta syntyy, Pirkkalainen sanoo. Ohjelman tiivistys, otsikointi lähipalveluiden vahvistamisesta sekä keskustan kolme kärkitavoitetta tulivat puoluejohdolta, Pirkkalainen kertoo. Ja ri La uk ka ne n. – Työryhmä kasasi vaaliohjelman, puoluehallitus käsitteli sitä useaan otteeseen ja muokkasi lopulliseen muotoonsa. Riikka Purra Ylellä PAULIINA POHJALA PUOLUESIHTEERI Riikka Pirkkalaisella on ”älyttömän hyvä fiilis” keskustan tuloksesta tammikuun aluevaaleissa. Tämä konkreettinen tavoite tuli keskustan puheenjohtajalta Annika Saarikolta, Pirkkalainen kertoo. – Podiumin paikat ovat isolla kaulalla muihin puolueisiin, joten palkintopallilla ei enää tarvitse sijoituksia miettiä. ALUEVAALIOHJELMAA oli puolestaan laatimassa keskustan kuntaja aluevaalityöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansanedustaja Mikko Kärnä. Keskusta julkisti jo elokuun lopussa tavoitteensa siitä, että puolue haluaa sote-pisteen joka kuntaan. Identiteettipolittinen tai kulttuurisotainen akseli jäi sivummalle, ja se on ongelma sekä perussuomalaisille että vihreille. Puoluesihteerin mielestä aluevaaleista on myös syytä ottaa oppia tuleviin koitoksiin. Hanna Wass Ylellä Tuomo Lappalainen Twitterissä Riikka Purra ei ole ilmeisesti koskaan kuullut Johannes Virolaisen vanhasta viisaudesta: Kansa on puhunut, pulinat pois. 6 Ajassa Sanottua 3.2.2022 Vaali ja tämä uudistus ei ole kiinnostanut kovin monia. – Annika sen kesä-heinäkuun taitteessa sanoi, että hänen mielestään se on tavoite, joka keskustan pitää ääneen lausua näissä vaaleissa
Järjestäytyminen etenee siis samalla tavoin kuin kunnanvaltuustojenkin. Iiris Suomela Helsingin Sanomissa Vihreiden ajatus keskittää sanomansa varmimmille ydinkannattajilleen on vähän sama kuin keskusta puhuisi vain maanviljelijöille. Paljon pitää saada aikaan jo ennen sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen siirtymistä niiden vastuulle ensi vuonna. Helmikuussa eduskuntaan pitäisi saada esityksiä muun muassa palkka-avoimuudesta, luonnonsuojelulaista ja kaivoslaista. – Kokouspäivä riippuu luultavasti siitä, onko aluevaltuustossa monta kunnanvaltuutettua. Maanantaiset kokouspäivät sopivat kansanedustajille, mutta samalle päivälle ajoittuvat myös kuntien valtuustojen ja hallitusten kokoukset. Alueiden toiminnan järjestämiselle ei ole valmista mallia, vaan ne voivat tehdä kuten parhaaksi näkevät. Hallitukselta odotetaan nyt useita tunteisiin meneviä lakiesityksiä. Minkä verran käytetään esimerkiksi julkisia ja yksityisiä palveluita. Tämä vuosi menee luultavasti siihen, että saadaan nämä tekniset asiat hoidettua, Hakari arvioi. Viime hetken kiire on toki silti enemmän sääntö kuin poikkeus eduskunnassa. Hakari uskoo, että kokouksia järjestetään yleisesti kerran kuukaudessa. Monet isot asiat jäivät syksyllä pahasti jumiin hallituspuolueiden välisiin riitoihin, ja minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Hallituksen elämään kuuluu tänä talvena myös työllisyysja ilmastoneuvotteluja, kunnes aletaankin jo valmistautua tuttuun ja turvalliseen kehysriiheen. Valtiovarainministeriön kehysehdotus julkaistaan 17.–18.2. 7 Ajassa Sanottua 3.2.2022 Aluevaalit olivat ns. EU:n huippukokous 18.–20.2. – Veikkaan, että isot strategiset kysymykset jäävät periaatteellisiin linjauksiin, ja käytännön tasolle päästään sitten, kun järjestämisvastuu siirtyy alueille. Niiden täytyy sopia esimerkiksi puheenjohtajistosta, hallituksesta ja lautakunnista. Toinen pätee vihreisiin, toinen persuihin. Ensiksi pitää tietysti sopia kokouspäivä, -paikka ja -rytmi. Valtiopäivien avauskeskustelu 10.2. Niissä ei pärjännyt, jos ei hallinnut asiaa tai tyrkytti jotain muuta kuin asiaa. Saamelaisten kansallispäivä 8.2. Osastopäällikkö Kari Hakari sosiaalija terveysministeriöstä myöntää, että tässäkin on haasteensa. Aluevaltuustojen savotta alkaa. Osmo Soininvaara blogissaan PAULIINA POHJALA POLITIIKAN kalenteri näyttää kevätkaudella hengästyttävän täydeltä. Pekka Ervasti Twitterissä En koe tarvetta syyttää muita tästä tuloksesta. Lakihankkeita olisi hyvä saada pois päiväjärjestyksestä ennen vuoden päässä häämöttävää vaalikevättä. Pekingin talviolympialaiset 6.2. Maaliskuussa on määrä esitellä lakeja perheenyhdistämisestä, hoitotakuusta, ilmastolaista, eläkeputken poistamisesta ja monesta muusta. Tärkeä osuus on tietysti palvelustrategian laatiminen eli se, miten sote ja pelastustoimi järjestetään. Vuoden ensimmäinen eduskunnan kyselytunti 4.?20.2. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto 1.3. Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen sotaharjoitus 15.2. Münchenin turvallisuuskonferenssi 24.?25.2. Lakiruuhkaa pukkaa 3.2. HYVINVOINTIALUEIDEN tehtävälistalla on kymmeniä teknisiä asioita. Aluevaltuustojen toimikausi alkaa PAULIINA POHJALA JUURI VALITTUJEN aluevaltuustojen työ alkaa maaliskuussa. Edessä ovat henkilöstön ja omaisuuden siirrot hyvinvointialueille sekä budjetin ja investointisuunnitelman valmistelu. asiavaalit. Hallituksen työllisyysneuvottelujen takaraja 17.2. On selvää, että vaatii oman työn parantamista
Kriittistä keskustelumediaa vihreillä arvoilla tarvitaan”, Niinistö kirjoittaa Twitterissä. Olisi korkea aika tunnustaa virhe myös puoluejohdossa ja miettiä jonkinlaista uutta Lankaa. LAANINEN JUONTAJAKSI. Keskusteluun nostettiin myös puoluelehti Vihreän Langan lakkauttaminen vuonna 2019. Keskustan entinen puoluesihteeri, tuore aluevaltuutettu Timo Laaninen on aloittanut Radio Dein Viikon debatti -ohjelman juontajana. ”Päätös oli huono. Mikään määrä sisäistä viestintää ei korvaa sitä laatua, joka oli näkyvyydeltään monen kansanedustajan veroista.” MYÖS Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra (vihr.) myöntää, että Vihreän Langan lopettamispäätös oli virhe. HÄN TOTEAA , että mikään puolueen harjoittama viestintä ei korvaa sitä laatua ja näkyvyyttä, jonka Vihreä Lanka sai aikaan. Eduskunnan puhemieheksi palannut keskustakonkari Matti Vanhanen esitti Alfa TV:n haastattelussa Suomen vaalijärjestelmän radikaalia mylläämistä. Ohjelmassa pureudutaan ajankohtaisiin aiheisiin kahden lähetykseen kutsutun vieraan voimin. ”Se työ myös, mitä Riikka Suominen Langan päätoimittajana teki ympäristöja ilmastoasioiden puolesta mediassa, ansaitsee vihdoin täyden arvostuksen mitä sille kuuluu. Ke rtt u Pe ntt ilä Sa lla M erik uk ka. Eduskuntavaalit Vanhanen pitäisi erillään, koska järjestelmään pitää jättää mahdollisuus eduskunnan hajottamiseen kesken kauden. Lehden lakkauttamisesta säästyvät rahat puolue aikoi käyttää omaan viestintäänsä. Päätöksen lehden rahoituksen lopettamisesta teki vihreiden puoluehallitus. Nyt on aika olla rehellinen”, hän myöntää. Oikeudenkäynnin loppulausunnot kuullaan 14. Se herätti epäilyjä Vihreän Langan lopettamispäätöksen ja viestintätoimistojen edun välisestä yhteydestä. Meppi antaa tunnustusta myös lehden viimeisen päätoimittajan Riikka Suomisen tekemälle työlle. Kyse on Räsäsen sosiaalisen median julkaisuista ja radiopuheista, jotka koskivat homoseksuaalisuutta. Puoluelehden näkyvyyden hän sanoo olleen monen kansanedustajan veroista. 8 3.2.2022 Ja ri L au k k a ne n An tt i Aim o K o i vis t o / Le h tik u v a Ja ri L au k k a ne n Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN RADIKAALI EHDOTUS. Ohjelmaa lähetetään keskiviikkoisin kello 9. Hän työskentelee itse viestintätoimistossa. Hän yhdistäisi presidentinvaalit, kuntavaalit, aluevaalit ja eurovaalit. Diarra toimi päätöksen aikaan vihreiden varapuheenjohtajana. SAMULI VÄNTTILÄ RAJU TAPPIO aluevaaleissa käynnisti vihreissä sisäisen jälkipyykin puolueen nykytilasta. Räsänen kiistää syytteet. Helsingin käräjäoikeus ryhtyi viime viikolla käsittelemään kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostettuja syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Myös kaksi muuta vihreiden tuolloista varapuheenjohtajaa Riikka Karppinen ja Jaakko Mustakallio työskentelivät viestintäalalla. ”Se nähdään laajasti huonona ratkaisuna, itse näen sen lopettaneen esimerkiksi lähes täysin ympäristömyönteisen EU-journalismin. Nyt Diarra kirjoittaa Twitterissä, ettei Vihreän Langan tilalle saatu tarpeeksi. Vihreän Langan lakkauttaminen kaduttaa vihreissä Europarlamentaarikko Ville Niinistön ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Fatim Diarran mielestä vihreiden puoluelehden Vihreän Langan lopettaminen oli virhe. Radio Dei on kristilliseen ohjelmaan keskittynyt valtakunnallinen radiokanava. Europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) mukaan Vihreän Langan lopettaminen oli virhe. helmikuuta. RÄSÄNEN KÄRÄJILLÄ
Vaikka tuulivoimaa rakennetaan eri puolilla Eurooppaa, se ei yksin riitä takaamaan päästötöntä sähköä. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Sähkön hinnan turbulenssi Täällä Bryssel M ark ku U la nd er / Le hti ku va PEKKA POHJOLAINEN UUDESTA perheja peruspalveluministeristä Aki Lindénistä, 69, tulee maan koronajohtaja mielenkiintoisessa tilanteessa. Tuetun sähkön kuluttajahinta romahti 2010luvun edetessä. Turkulaisedustajalle pienetkin ja vähänkin etunojassa tehdyt lievennykset ovat tahtoneet tuottaa poliittista tuskaa. Äänikuninkaasta koronajohtajaksi Aki Lindén on uusi perheja peruspalveluministeri.. Samalla rahalla, millä vuonna 2010 saatiin 1 megawatti, saadaan tänään yli 3 megawattia. Maailmanpolitiikan kriisiytyessä joutuu välttämättä kysymään, kuinka vahingollista Suomen huoltovarmuuden kannalta on ollut tärkeän energialähteen, turpeen, totaalinen alasajo. Se on luopunut ydinvoimasta. Sormen heristelyä ja varoituksen sanoja on riittänyt niin sosiaalisessa mediassa kuin eduskunnan istunnoissakin. Opiskeluaikoinaan Turussa hän vaikutti kommunistisessa opiskelijaliikkeessä. KALLISTUVA merituulivoima, ydinvoimasta luopuminen ja kaasu ovat johtaneet outoon tilanteeseen. ASIOIDEN hallinnasta ensimmäistä kauttaan eduskunnassa istuvan Lindénin suoritus ei jää kiinni. Nämä asiat heijastuvat sähkön hintaan myös Suomessa. Hänellä on pitkä kokemus terveysalan hallinnosta entisenä Varsinais-Suomen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien johtajana. Sähkön hinta on tänään noin neljä kertaa kalliimmalla tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten. Maan 680 miljardin euron satsaukset vajaan parin vuosikymmenen aikana tuulija aurinkovoiman tukeen ovat merkinneet alan teknologialle ja tuotannolle valtavaa vauhditusta. Hän arvioi tautitilanteen kuitenkin näyttävän nyt siltä, että jonkinlaisiin lievennyksiin on mahdollisuuksia. SDP:n jäsen Lindén on ollut vuodesta 1994. Vallalla on ajatus: ei ydinvoimalle, ei hiilelle ja turpeelle, ei bioenergialle. Erityisesti synkästi tämä näkyy Saksassa. Lindén kuittasi vastikään aluevaaleissa Varsinais-Suomesta lähes 7700 ääntä ja jäi vain aavistuksen valtakunnan äänikuningattaresta Li Anderssonista. Se on rakentanut Suomen maa-alaa vähän suuremmalle alueelleen yli 30 000 tuulivoimayksikköä. Saksa on joutunut ja joutuu menemään merelle, ja siellä se joutuu uudelleen palaamaan tuulisähkön tukeen ainakin sähkön siirron osalta. Ministeri Krista Kiurua (sd.) tämän äitiysvapaan ajan tuuraavan Lindénin eteen tulee jatkuvaa harkintaa ja linjanvetoa siitä, missä tahdissa koronarajoituksia voidaan lieventää ja milloin niistä voidaan luopua. Nyt kansalaisten mielestä maa alkaa olla täynnä tuulimyllyjä. Hiilen alasajon jatkoksi EU:ssa on paljon paineita rajoittaa myös bioraaka-aineen käyttöä. Koko maailmassa hiiltä käytettiin viime vuonna noin 130 kertaa Suomen koko vuotuisen sähkönkulutuksen verran. Korona-asioissa Lindén on tullut pitkin matkaa tunnetuksi pikemminkin kovien rajoitusten puolestapuhujana kuin liberaalin linjan edustajana. Tuoreeltaan valintansa jälkeen Lindén ei halunnut lähteä määrittelemään tarkemmin linjaansa rajoitusten purussa. Nyt parin vuoden verran sähkömarkkinoilla on ollut toisenlainen meno. Alueelleen, jolla asuu seitsemäntoista kertaa Suomen väkimäärä. Eikä uutta tuulivoimaa ole monessakaan EU-maassa tarvinnut tukea enää vuosiin, ei myöskään Suomessa. Sähkön hinta on noussut Saksassa paljon ja sen naapurissa valtavasti. Tässä tilanteessa Saksa on joutunut lisäämään hiilen käyttöä. Mitä sumeampi näkymä on, sitä kalliimmaksi energian ja erityisesti sähkön hinta käy. 9 3.2.2022 SAKSA on tehnyt paljon myös uusiutuvan energian hyväksi. Se, jatkuuko Kiurun johdolla rajoituksista STM:n ja THL:n välille kehkeytynyt eripura Lindénin kaudella, nähtäneen lähiviikkoina
Suurimman keskustalaistuloksen teki ex-pääministeri Juha Sipilä 3 307 äänellä Pohjois-Pohjanmaalla. ja sin.) Pohjois-Pohjanmaalla, Juha Korkeaoja Satakunnassa, Pertti Hakanen Pirkanmaalla, Eero Reijonen Pohjois-Karjalassa, Markku Rossi Pohjois-Savossa, Maria Kaisa Aula Keski-Suomessa sekä Esko Ahonen ja Paula Sihto Etelä-Pohjanmaalla. KESKUSTAN entisistä puheenjohtajista aluevaltuustoihin menivät myös ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki Etelä-Pohjanmaalla ja Paavo Väyrynen Lapissa. Puoluevaltuustoa edellisellä kaudella johtanut Antti Kivelä meni läpi Pohjois-Savossa, mutta nykyinen puheenjohtaja Liina Tiusanen jäi listan häntäpäähän Keski-Uudellamaalla. Keskustanaisten puheenjohtaja Sari Palmu lunasti paikkansa Etelä-Pohjanmaalla, mutta nuorisojärjestöä johtava Aleksi Sandroos Pirkanmaalta ja opiskelijajärjestön pomo Arttu Laaksonen Varsinais-Suomesta jäivät ulos. Antti Kaikkonen ei ollut ehdolla. PUOLUE-ELIMISTÄ ja sisarjärjestöistä tutut johtohahmot menestyivät vaihtelevasti. Kaikkiaan viidellä hyvinvointialueella äänikuninkuus tai -kuningattaruus meni keskustalaiselle. Aluevaalit. Peräti yhdellätoista alueella kahdestakymmenestäyhdestä keskustan korkeimman äänimäärän keräsi ehdokas, jolla ei ole kansanedustajakokemusta. Ministereinä heistä ovat toimineet Korkeaoja, Tölli ja Mattila. Varalle ex-edustajista jäivät Timo Kaunisto Kanta-Hämeessä ja Jukka Vihriälä EteläPohjanmaalla. Nykyinen puheenjohtaja Annika Saarikko lunasti paikkansa Varsinais-Suomessa. Keskustalistojen kärkeen heistä pääsivät Aila Paloniemi Keski-Suomessa, Markku Pakkanen Kymenlaaksossa, Lasse Hautala Etelä-Pohjanmaalla ja Eerikki Viljanen Länsi-Uudellamaalla. 10 3.2.2022 Keskustalla koko joukko tunnettuja menestyjiä KESKUSTA sai aluevaaleissa läpi useita sekä päivänpolitiikan että menneiden vuosien tunnettuja nimiä. Toinen keskustalainen ex-pääministeri nousi ääniharavaksi keskustalle haastavammalla Keski-Uudellamaalla. Muut keskustalaiset läpi päässeet ex-kansanedustajat ovat Eeva-Maria Maijala Lapissa, Tapani Tölli, Niilo Keränen, Mirja Vehkaperä ja Pirkko Mattila (kansanedustajana ps. Samasta suvusta löytyi toinenkin keskustalainen ääniharava, kun Vanhasen pikkuserkku, ex-kansanedustaja Martti Talja vei Päijät-Hämeen ykkössijan 2 029 äänellä. Taljan lisäksi lääkärimenestyjiä sotevaaleissa oli useita. Saarikon lisäksi muutkin keskustan ehdolla olleet nykyministerit, eli Antti Kurvinen, Mika Lintilä ja Jari Leppä menivät läpi. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Ai l a Pa ilo n i em i / K u v a : Ja r i La uk ka n e n E e rikk i Vil j a ne n / K u va : Su om e nm a a n ark i s to L ass e H au ta l a / Ku v a : S u om e nm aa n a rk i s to M a r k k u Pa kk an e n / K uv a: S uo m en m aa n a rkis to M a r t ti Ta l j a / K u va : J a r i L a u k ka n e n Eduskunnasta viime vaaleissa pudonneet Eerikki Viljanen, Aila Paloniemi, Lasse Hautala, Martti Talja ja Markku Pakkanen saivat mainiot äänisaaliit aluevaaleissa. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen onnistui nousemaan Pohjois-Savon ja ex-puoluesihteeri Timo Laaninen Vantaan ja Keravan aluevaltuustoon. 31 nykyisestä kansanedustajasta 18 oli ehdolla, ja kaikki pääsivät aluevaltuustoihin varasijalle Lapissa jäänyttä Mikko Kärnää lukuun ottamatta. Takavuosien kansanedustajia meni jo mainittujen lisäksi läpi useampia. Pohjois-Karjalan ääniharavaksi nousi keskustan Juha Mustonen 1 561 äänellä. Matti Vanhanen sai 1 611 ääntä. Lapin ykkösnimi on keskustan ex-puheenjohtaja Katri Kulmuni 1 964 äänellä. Keski-Suomessa Lauri Oinonen ja Varsinais-Suomessa Jarmo Laivoranta eivät onnistuneet pääsemään edes varasijalle
Olen vieraillut kymmenissä eri maissa ja kulttuureissa, ja niihin tutustuminen on antanut paljon. Kylätalolta löytyy harrasteita kuntosalista frisbeegolfrataan, ja kesäravintolaakin on pidetty. MILLOIN LÄHDIT POLITIIKKAAN JA MIKSI JUURI KESKUSTA. En usko horoskooppeihin, mutta minulla on jousimiesmuki käytössäni. Talolla on myös kuvattu suopotkupalloturnaus Napapiirin sankarit 3 -elokuvaan ja kohtauksia Temptation Island Suomi -sarjaan. Tulen tekeminen ja siihen tuijottaminen rentouttaa. OLET HOROSKOOPILTASI JOUSIMIES. Olemme käyttäneet Leader-rahoitusta kylätalon toiminnan kehittämiseen. Viimeisin projekti oli maalämpöön siirtyminen ja aurinkovoimalan rakentaminen. Sakari Seppänen Keskustan Kainuun piirin uusi puheenjohtaja Sakari Seppänen lähti politiikkaan hävityn vedon seurauksena OLET KYLÄAKTIIVI SOTKAMON HEINÄMÄEN KYLÄSSÄ, JONNE PALASIT ASUMAAN 2000-LUVUN ALUSSA. OLETKO ENEMMÄN JÄRJESTELMÄLLINEN INSINÖÖRI VAI LUPSAKKA MYYNTIMIES. MILLAISIA ASIOITA MIETIT SILLOIN, KUN ISTUSKELET LAAVULLA NUOTION ÄÄRESSÄ. Olen ollut pitkään kyläseuran hallituksessa ja vastaan siinä talouden hoitamisesta. OLET OPISKELLUT DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI JA SIIRTYNYT OHJELMISTOALAN SUUNNITTELUTEHTÄVIEN JÄLKEEN KAUPALLISELLE ALALLE JA YRITTÄJÄKSI. Isäni oli aikoinaan kiinnostunut politiikasta, ja maalla kaikki tiesivät, mikä talo edusti mitäkin puoluetta. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Eteenpäin pyrkivä luonnon ystävä. 11 3.2.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Syvällä nakkilalaisessa pellossa lepää lentäjä koneineen – kotimainen hävittäjä ei ollut menestystarina, mutta ei täysi susikaan (22.1.2022) TEKSTI: MAIJA PYLVÄS KUVA: SAARA SAVUSALO Kuka olet. Olen positiivisilla geeneillä varustettu henkilö. OLET KESKUSTAN KAINUUN PIIRIN UUSI PUHEENJOHTAJA, SOTKAMON KUNNANHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA SEKÄ KUNNALLISJÄRJESTÖN HALLITUKSEN JÄSEN. Veto koski äänestystä keskustan tulevasta puheenjohtajasta. Siinä samalla on useasti syntynyt ratkaisu pohdinnan alla oleviin asioihin. TYKKÄÄT LIIKKUA LUONNOSSA JA HARRASTAT MYÖS METSÄNHOITOA. Päädyin kunnallisvaaleihin 2012 ehdokkaaksi hävityn vedon seurauksena. KUINKA VIREÄ KOTIKYLÄSI ON. Siinä lukee, että jousimies on optimisti ja eteenpäin pyrkivä luonnon ystävä, mistä kyllä tunnistan itseni. Linnut ja erityisesti kesän ensimmäinen pääskyn liverrys on hieno hetki uistelukauden alkaessa. Parhaimmillani olen yhteistyökumppaneiden kanssa keskusteluissa sekä uusien, sosiaalisten verkostojen luomisessa. Varmaan kotoa se ajattelu ja arvomaailma syntyi
Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va. 12 3.2.2022 Perustukset pitivät, tulosta tuli TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Keskusta onnistui vähintään pitämään kuntavaalikannatuksensa kautta maan Uutisanalyysi Ensimmäisten aluevaalien tuloksia odotettiin jännityksellä keskustan puoluetoimistolla
VAHVOILLA tukialueillaan Pohjoisja ItäSuomessa keskusta sai erinomaisesti joukkonsa liikkeelle. Vahvan keskustalaisella Etelä-Pohjanmaalla keskusta ylsi 37,3 prosenttiin ja otti 23 valtuustopaikkaa, vaikkakaan kuntavaaleista kannatus ei kohonnut vajaata prosenttiyksikköä enempää. POLIITTISESTI astetta kirjavammassa Lapissa keskusta nosti kannatustaan kuntavaaleista 4,3 prosenttiyksiköllä, äänikuningattarenaan 1 964 äänellä entinen keskustan puheenjohtaja ja ministeri Katri Kulmuni. Keskustalaisista eniten ääniä, 1 351, sai kiuruvetinen liikunnan ja terveystieteiden lehtori, maatalousyrittäjä Markku Siponen. Pohjois-Karjalassa keskustalla ei ollut hädän päivää. Paikkoja keskusta otti 37,3 prosentin kannatuksella 23. Toinen vahva keskustalinnake, KeskiPohjanmaa ylsi lähes samaan. NO. Toisaalta aluevaaleissa oli ehdolla isoin joukoin viime kesänä valittuja kunnanvaltuutettuja ja istuvia kansanedustajia ja monin paikoin hyvinvointialueet noudattavat vaalipiirien rajoja. Keskusta ylsi suurimmaksi kaikkialla maakunnassa lukuun ottamatta Rääkkylää, jossa vasemmistoliittolainen lääkäri Tapio Hämäläinen keräsi kovan kannatuksen. Keskusta sai 32,6 prosentin kannatuksella aluevaltuustoon 20 paikkaa vetonaulanaan koko alueen ääniharava, 1 561 ääntä saanut joensuulainen sydänlääkäri Juha Mustonen. Alhainen äänestysaktiivisuuskin tuo vertailuun omat pulmansa. Pohjois-Pohjanmaalla keskusta otti 39,6 prosentin kannatuksella 32 paikkaa ja nosti kannatustaan kuntavaaleista 5,3 prosenttiyksiköllä. Eduskuntavaaleissa ei rannikkoPohjanmaalta kannata näillä luvuilla odottaa edelleenkään mitään. Eroa eduskuntavaalitulokseen syntyi peräti 9,4 prosenttiyksikköä. Kaikissa Keski-Pohjanmaan kunnissa ykköspaikan kuitannut keskusta kohensi tulostaan kuntavaaleista 4,9 prosenttiyksikköä. Aluevaltuustopaikkoja tuli 23 ja kuntavaaleihin nähden kannatus koheni 3,4 prosenttiyksikköä. POHJOIS-SAVOSSA keskusta ei käytännössä parantanut kuntavaalien tuloksesta. Eduskuntavaaleihin nähden ero venyi jo 8,1 prosenttiyksikköön. Ykkössija kuitenkin irtosi 28,5 prosentin kannatuksella, mikä toi 21 valtuustopaikkaa. Vaalien luonne on erilainen ja aluevaalien ehdokasasettelussa ja äänestämisessä painottui soteosaaminen. Keskustan äänikuninkaaksi kruunattiin ex-kansanedustaja Lasse Hautala 1 610 äänellä. 38 prosentin kannatuksella irtosi aluevaltuustosta 24 paikkaa. Maakunnan kakkospuolue kokoomus paransi suoritustaan keskustaa enemmän. NO.. Myös Kainuussa keskustalle kirjattiin kova 38 prosentin kannatus. Valtakunnanpolitiikasta jo kamppeitaan keräilevä ex-pääministeri ja keskustajohtaja Juha Sipilä teki vielä palveluksen puolueelleen lähtemällä ehdolle ja haravoimalla 3 303 ääntä. Pohjois-Savossa keskustaa jäytävät kristillisdemokraatit, joiden puheenjohtaja Sari Essayah kerää muhkeita äänisaaliita vaaleista toiseen, nytkin lähes 4 000. Keskusta kasvatti Pohjois-Karjalassa kannatustaan kuntavaaleista 3,7 prosenttiyksiköllä. NO. Aluevaltuustoon keskusta sai vain kaksi paikkaa, eikä kannatus kohentunut mainittavasti. Keskustan onneksi Savonlinnan seudun protestihenki kanavoitui Liike Nytiin, joka on kuihduttanut kokoomuksen Savonlinnan seudulla pienpuolueeksi. 13 3.2.2022 KESKUSTAN jo kuntavaaleissa paaluttamat asemat pitivät ja monissa maakunnissa kannatus koheni merkittävästi sekä kuntaettä eduskuntavaaleihin nähden, ilmenee aluevaalituloksista. ETELÄ-SAVON kahden keskuksen, Mikkelin ja Savonlinnan, riitautuminen sote-uudistuksessa näkyy maakunnan vaalituloksessa. Paikallisväriä aluevaltuustoon toi Lapin sitoutumattomien yhteislista, joka nappasi kolme paikkaa. Eroa eduskuntavaalitulokseen syntyi 7,0 prosenttiyksikköä. RKP:n valtakunnassa Pohjanmaalla keskusta on pikkupuolue 4,2 prosentin kannatuksella. Lapin sisäisessä kansanedustajapörssissä ongelmia tuli Mikko Kärnälle, joka jäi 247 äänellä kauas valinnasta. Keskusta otti 34,7 prosentin kannatuksella 21 aluevaltuutetullaan Lapissakin sotemahtipuolueen aseman. Aluevaalien vertaaminen kuntavaaleihin ja viime eduskuntavaaleihin on monin tavoin huteraa ja ongelmallista
14 3.2.2022 STT, Maija Korpinen Keskustalle eniten alueita Helsingissä ja Ahvenanmaalla ei äänestetty. Kokoomus oli ykkönen Luhangassa ja Muuramessa, muualla se oli keskusta. Kuntavaaleihin nähden plussaa syntyi melko maltilliset 1,8 prosenttiyksikköä, mutta ero eduskuntavaalitulokseen venyi 6,3 prosenttiyksikköön. Liike Nyt oli Savonlinnassa suurin puolue ja lohkaisi Etelä-Savon aluevaltuustosta peräti viisi paikkaa. Puolue sai 25,4 prosenttia äänistä ja otti 18 aluevaltuustopaikkaa. Entinen keskustan kansanedustaja Aila Paloniemi keräsi huomattavan 1 789 äänen potin. SDP sai eniten ääniä Jyväskylässä, Keuruulla ja metsäteollisuuspaikkakunnilla Jämsässä ja Äänekoskella. Paikkoja keskusta sai 13. Eniten ääniä saanut puolue hyvinvointialueittain Kesk. LUPAAVAA eduskuntavaaleja ajatellen on, että keskusta menestyi nyt myös monilla alueilla, joilla puolueella on ollut vaikeuksia. Keskusta sai aluevaltuustoon 20 paikkaa. Etelä-Karjalassa keskustan ja muidenkin puolueiden tulosta rokotti paikallinen Pienten kuntien puolesta -ryhmä, joka sai 3,1 prosentin kannatuksen ja aluevaltuustoon kaksi paikkaa. Muuten keskustanvihreässä maakunnassa kokoomus vei Mikkelin ja Antti Häkkäsen kotikunnan Mäntyharjun. Keski-Suomessa keskustan suoritus on ailahdellut, mutta aluevaaleissa meni hyvin. Eniten keskustaääniä, 967, keräsi rautjärveläinen terveyskeskuslääkäri Vesa Örmark. Liike Nytin Savonlinnan keskussairaalaa puolustanut ja seudun liittämistä PohjoisSavoon ajanut savonlinnalainen lääkäri Panu Peitsaro nousi alueen äänikuninkaaksi 3 390 äänellä. Kok. Etelä-Karjalassa keskusta ylsi kolmanneksi 21,8 kannatuksella. Poliittisilta mielenliikkeiltään ailahtelevassa Satakunnassakin keskusta kohensi asemiaan kuntavaaleista 3,4 prosenttiyksiköllä. 19,5 prosentin kannatus riitti kolmanLupaavaa eduskuntavaaleja ajatellen on, että keskusta menestyi nyt myös monilla alueilla, joilla puolueella on ollut vaikeuksia.. Kuntavaaleihin nähden keskustan tulos alueella oli noin neljä prosenttiyksikköä ja eduskuntavaaleihin verrattuna 5,6 prosenttiyksikköä parempi. SDP RKP äänistä laskettu 99,2 % Lähde: Oikeusministeriö Keskustan kannatus Etelä-Savossa jopa nousi useilla prosenttiyksiköillä kuntaja eduskuntavaaleihin nähden ja ylsi 32,5 prosenttiin
Tapani Tölli. Maakuntakeskuksessa Turussa sijoitus oli vasta kuudes 5,1 prosentin kannatuksella. Keskustan kannatus jäi Pirkanmaalla 9,5 prosenttiin, jolla irtosi aluevaltuustosta kahdeksan paikkaa. Heikoiten meni RKP:n hallitsemalla ItäUudellamaalla, jossa keskusta menetti kannatustaan kuntavaaleista 2,3 prosenttiyksikköä ja sai aluevaltuustoon kolme paikkaa. Kanta-Hämeessä keskusta oli kolmas 15,2 prosentin kannatuksella ja sai aluevaltuustoon yhdeksän paikkaa. UUDENMAAN NELJÄLLÄ uudella hyvinvointialueella keskustalla oli odotetun vaikeaa. Maakuntakeskus Tampereella kannatus oli vain 4,5 prosenttia. Ääniharavaksi nousi entinen lahtelainen lääkärikansanedustaja Martti Talja 2 029 äänellä. Aluevaltuustopaikkoja tuli kolme. Suurimman äänisaaliin keräsi hämeenkyröläinen luomuviljelijä ja yrittäjä Katariina Pylsy, joka sai 1 089 ääntä. Aluevaalien tuloksen perusteella helpotusta ei ole luvassa, sillä keskustan tulos ei käytännössä kohentunut sen kummemmin viime kuntakuin eduskuntavaaleihinkaan nähden. Kun ottaa huomioon, että puolueen kokenein ja arvostetuin poliitikko Matti Vanhanen jättää tulevissa vaaleissa eduskunnan, voi jo laskeskella millaisissa vaikeuksissa keskusta tulevissa eduskuntavaaleissa Uudellamaalla on. Keskustalla ei ole ollut alueelta valittua kansanedustajaa Sirkka-Liisa Anttilan päätettyä pitkän edustajauransa. Myös Vantaa-Keravalla keskustan tulos jäi kuntavaalien tasolle. Kuntatalon tulosillassa voittajina esiintyivät perinteiset suuret puolueet. Päijät-Hämeessä keskusta ylsi kolmanneksi 15,3 prosentin kannatuksella. Keskustan ykkösnimi, kouvolalainen ex-kansanedustaja Markku Pakkanen sai 884 ääntä, noin sata ääntä vähemmän kuin perussuomalaisten paikallinen kilpailija, kansanedustaja Sheikki Laakso. Keskusta paransi kaupungissa kuntavaaleista 2,6 ja eduskuntavaaleista 4,9 prosenttiyksikköä. Kymenlaaksossa keskustalla on yhä vaikeuksia. Keski-Uudellamaalla keskusta ylsi alueen ääniharavan Matti Vanhasen 1 611 äänen vedolla 12,9 prosentin kannatukseen ja neljännelle sijalle. Keskustalla on Pirkanmaalta nykyisin kaksi istuvaa kansanedustajaa, Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti, joista kumpikaan ei ollut ehdolla aluevaaleissa. Länsi-Uudellamaalla keskusta jäi 4,5 prosentilla seitsemännelle sijalle ja sai kolme valtuustopaikkaa. Maakunnassa perussuomalaiset kepittävät keskustan edelleen selvästi, vaikka puolueen kannatus putosi sekä kuntavaaleista noin neljällä prosenttiyksiköllä. Kuntavaaleihin nähden plussaa tuli 3,0 ja eduskuntavaaleihin 4,6 prosenttiyksikköä. PEKKA POHJOLAINEN An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va. Kankaanpäässä, jossa keskustan ja perussuomalaisten kilpailu on ollut kovaa, keskusta oli ykkönen 30,9 prosentilla. Varsinais-Suomessa keskusta lisäsi kannatustaan selvästi. Perussuomalaisten kannatus vajosi Kankaanpäässä kuntavaaleista 8,7 prosenttiyksikköä, eduskuntavaaleista pudotusta peräti 16 prosenttiyksikköä. Kohennusta kuntavaaleihin tuli mainiot 4,1 prosenttia ja eduskuntavaaleihin hieman enemmänkin. Tulos jäi lähelle kuntaja eduskuntavaalien tasoa. Paikallisen keskustapiirin puheenjohtaja Johanna Häggman teki kuitenkin hyvän tuloksen keräämällä 1 164 ääntä. 15 3.2.2022 Juha Rehula. Aluevaltuustosta irtosi 10 paikkaa, mutta kuntavaalien ja eduskuntavaalien tulokseen nähden tulos ei mainittavasti parantunut. Tulos parani kuntavaaleista 2,4 prosenttiyksikköä. teen sijaan ja 14 aluevaltuustopaikkaan. Puheenjohtaja Annika Saarikon vetoavulla keskusta kuittasi kokoomuksen ja SDP:n jälkeen kolmannen sijan 15 prosentin kannatuksella ja otti aluevaltuustosta 12 paikkaa. Kannatus petraantui kuntavaaleista vain reilulla prosenttiyksiköllä. PIRKANMAA on ollut keskustalle perinteisesti vaikeaa aluetta. Keskustan 12,4 prosentin kannatus riitti Kymenlaaksossa seitsemään aluevaltuustopaikkaan
Öljy on tappanut merilintuja ja haitannut kalastusta ja turismia. YK:n mukaan nälkä uhkaa yli puolta maan väestöstä. Lapset nukkuivat äidin anellessa almuja kabulilaisella torilla tammikuussa. Suuri öljypäästö on tahrinut rantoja Perun pääkaupungin Liman lähistöllä Etelä-Amerikassa. Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson on kohun keskellä koronasulun aikaisen juhlimisensa vuoksi. Myös satelliittikuvien mukaan panssarivaunujen määrä alueella kasvaa jatkuvasti. Mohd Rasfan / AFP /Lehtikuva SODAN UHKA. Pääministerin eroa vaativat opposition edustajien lisäksi muutamat Johnsonin oman konservatiivipuolueen edustajat. Alueelle on julistettu kolmen kuukauden hätätila.. Lontoon poliisi on aloittanut tutkinnan juhlista, jotka järjestettiin pääministerin virka-asunnossa toukokuussa 2020. Humanitaarinen tilanne Afganistanissa on huonontunut radikaalisti Talebanin noustua valtaan elokuun puolivälissä. 16 3.2.2022 Par que d e l a s L ey e n z a s Z oo / A F P / Leh tiku v a Fr e drik P e rss o n / AF P / Le h tik u v a Jes s i c a Ta y l or / AP F / Le ht i ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KABULIN TALVI. ÖLJYVAHINKO PERUSSA. Tiktokissa julkaistuissa venäläisissä videoissa näkyy, kuinka junat vievät Ukrainan rajalle lisää raketinheittimiä, panssareita ja sotilaita. Ukrainalaissotilaat valmistautuivat puolustamaan maataan Venäjän kasatessa joukkojaan rajan läheisyyteen. Mereen pääsi 6 000 tynnyrillistä raakaöljyä, kun Tongan lähellä tapahtuneen merenalaisen tulivuorenpurkauksen aiheuttamat tsunamiaallot repivät irti putkilinjan öljytankkerista. Johnson on myöntänyt osallistuneensa juhliin. KOHU KORONAJUHLISTA. Länsimaiden mukaan sodan uhka on nyt todellinen
Mitään passeja ei vaadita julkisessa liikenteessä, kaupoissa, kampaamoissa, uskonnollisissa tai päätöksentekotilaisuuksissa, mutta maskeja on käytettävä ja niitä myös käytetään. SVEITSI käyttää kolmitasoista koronapassijärjestelmää kaikille yli 16-vuotiaille. Vuoden alusta lähtien toimistolle menoon on vaadittu lisäksi Sveitsin 2G-koronapassia, jonka saa, jos edellisestä rokotuksesta tai koronasta parantumisesta on enintään 270 päivää. Lisäksi maskia on käytettävä sisätiloissa, ja mikäli maskin käyttö ei ole mahdollista tai osoitettua istuintilaa ei ole, pääsy tiloihin on vain 2G+passilla. 2G-passia vaaditaan myös sisätiloissa julkisissa tiloissa, kuten vaikkapa hääjuhlissa, samoin kulttuurija urheilutapahtumissa sisätiloissa sekä 10?30 hengen yksityistilaisuuksissa. Kohta kahden vuoden ajan olemme ruuduilla päivitelleet epidemiatilannetta ja meneillään olevia rokotusja rajoitustilanteita, joissa on nähty monenmoisia vaiheita ja käänteitä maasta riippuen. PCR-testauksien ruuhkautumisen vuoksi Sveitsissä käytettäviin todistuksiin riittävät antigeenitestit, jolloin tosin testiin perustuva koronapassi ei ole esimerkiksi EU-yhteensopiva. Passeja ei ole koskaan vedetty pois käytöstä, vaan niiden käytön tapoja ja ehtoja on muokattu pandemian edetessä. Tätä passia on työnantajan valvottava. 2G+ -passilla pääsee yökerhoihin, diskoihin ja tilaisuuksiin, joissa tanssitaan. 17 3.2.2022 KUN TEKEE töitä kansainvälisessä järjestössä, saa samalla oikean matkan maailman ympäri, virtuaalisesti, päivittäin. 3G-PASSISSA rokotuksen tai koronasta parantumisen vaihtoehdoksi hyväksytään tuore negatiivinen testitulos. Se onnistuu koronapassilla, jossa lukee 2G+ RAUHAN PÄÄKAUPUNKI. Iso osa tiimiä on myös eri puolilla Eurooppaa, Portugalista Ukrainaan, Isosta-Britanniasta Itä-Suomeen. Lisäksi uimahallit ja vesipuistot kuuluvat tähän ryhmään. 2G-passilla pääsee työpaikan lisäksi ulkoilmatapahtumiin, konsertteihin, elokuviin, baareihin, ravintoloihin ja hotellin ravintolatiloihin, museoihin, kirjastoihin, kuntosaleille, eläintarhoihin ja vaikkapa kasinoille. Toimistolleni meno Genevessä on rajoitettu, ja väliaikaisella luvalla voi käydä korkeintaan osan viikosta. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Tanssitaanko. 3G-passia käytetään esimerkiksi ylioppilastutkinnoissa ja yli 300 hengen tilaisuuksissa. Oma tiimini on jokaisella mantereella Costa Ricasta Kanadaan, Eswatinista Venäjälle, Libanonista Australiaan. 2G+ -passiin tarvitaan rokotuksen tai koronasta parantumisen lisäksi tuore negatiivinen testitulos. Tanssipaikkojen ovet avautuvat korkeimman turvatason passilla. Isompien kokousten aikana toimistolle pääsy on vieläkin rajatumpaa, ja Sveitsissä on edelleen, toistaiseksi helmikuun loppuun asti, kattava kotoa työskentelymääräys kaikille, joille etätyö on mahdollista
”Siinä ei aina oteta kokonaisuuksia huomioon. ”Ilmastopolitiikan ykköstavoite on päästä eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. Luonnonvarat, metsät, pellot, ruoantuotanto, vedet, kaikki nämä ovat ratkaisu. ”Kun 1999 tulin valtakunnan tason politiikkaan, en arvannutkaan, kuinka mielenkiintoisena koen kansainvälisen toiminnan. Se on antanut paljon itsellenikin.” Luonnonvara-alalta keskustalainen maaja metsätalousministeri löytääkin ratkaisut koko ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin. ”Pitää muistaa, että Suomi on yksi harvoja EU:n jäsenmaita, joka on kyennyt vähentämään päästöjään. Ministeri muistuttaa toisaalta nurmiviljelyn, toisaalta metsien hyvään hoitoon perustuvan hiilensidonnan merkityksestä. Pitäisi muistaa kestävän kehityksen periaatteet eli sekä ekologinen että sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Uusiutuvissa raaka-aineissa kiertää se sama hiilidioksidi, kun taas fossiilisilla olemme vain lisänneet uutta hiilidioksidia hiilikiertoon.” Nimenomaan maaja metsätalouden rooli kiertotaloudessa on tärkeä. Yhdessä uuden teknologian, innovaatioiden, tutkimuksen ja koulutuksen kanssa pystytään luomaan Ministeri Jari Leppä edellyttää markkinoilta toimia maatalouden kannattavuuskriisin keskellä Henkilö TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Kansainvälisyys yllätti. Sekä EU:n että laajemmalla tasolla on saanut viedä Suomi-kuvaa ja suomalaista viestiä maailmalle ja luoda suhdetta kollegoihin. Talo jätetään seuraavalle polvelle paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut.” ”Maaseutu on ilmastokysymyksen ratkaisija. Pöhinä on todella kova. Tämähän on yksi yhteen vanhan talonpoikaisen ajattelun kanssa. Kaikkialla halutaan toimia ilmaston hyväksi ja päästöjen vähentämiseksi.” Tätä taustaa vasten Leppä pitää suomalaista ilmastokeskustelua monelta osin outona. On suuri asia, että elinkeinoelämä, teollisuus ja tutkimus ovat olleet tässä niin vahvasti mukana. 18 3.2.2022 VAIKKA maatalous tuntuu monen mielessä hyvin paikallisen tason toiminnalta, ovat sen kansainväliset ja maailmanlaajuiset puolet ministeri Jari Lepän katsannossa aivan yhtä selviä asioita
19 3.2.2022 Maaja metsätalousministeri Jari Leppä näkee puhtaalla suomalaisella ruoantuotannolla paljon mahdollisuuksia maailman ruoantarpeen kasvaessa.
Maatalouden kannattavuuskriisi äityi etenkin viime vuoden aikana. Muu maailma ja muu Eurooppakin tulee perässämme.” Eläintuotannossa valttina on nauta. En sitä millään muotoa halua vaarantaa.” VAIKEISTA ajoista huolimatta Leppä luottaa siihen, että maatalous on tulevaisuuden ala. Nyt saatiin kohtuullinen CAPratkaisu. Ei meinata uskoa, mutta näistä pitää vain kertoa.” Lyhyt, mutta intensiivinen kasvukausi valoisan kesän aikana takaa poikkeuksellisen aromikkuuden suomalaiseen ruokaan. Jäsenvaltioiden pitää ottaa johtajuus, kuten on tehtykin.” Maaseutu on ilmastokysymyksen ratkaisija.. ”CAP (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) tulee säilyttää yleisellä, strategisella tasolla, eikä mennä säädöstasolle. ”Vesi ei ole meillä mikään minimitekijä.” Suomalaiset kriteerit ruoalle ovat korkealla, samoin laatu. ”Kun ennen koronaa vielä oli vienninedistämismatkoja, niin maailmalla monesti ihmeteltiin, kuinka meillä vettä voi käytännössä juoda suoraan ojasta tai järvestä, tai kuinka antibioottien käyttö on niin olematonta. Veden merkitystä Leppä korostaa vahvasti. Katsotaan, miten komissio meidän CAP-ratkaisumme arvioi, mutta se on säilytettävä nimenomaan strategian tasolla”, Leppä näkee. Ministeri muistuttaa, että kriisi on kuitenkin paljon vanhempi ja syvempi asia. Suomalaisella maataloudella on niin paljon valttikortteja, että se nousee vielä arvoon arvaamattomaan. 20 3.2.2022 tapoja toimia, joilla ilmastotavoitteemme toteutetaan”, Leppä korostaa. ”Tilanteessa, jossa kustannusten nousu on valtaisa, hintoihin siirtyminen, eli se, miten kustannuksia saadaan markkinoiden kautta pois, on kummallisen hidasta. Tilanne on niin hankala.” Voi vain ihmetellä, kuinka huonosti elintarvikeketju Suomessa toimii, Leppä kummastelee. Lepällä onkin selkeä näkemys siitä, millaista unionia tarvitaan. Metsäpolitiikassa jo liittymisja perussopimuksissa on valittu strateginen taso. Unionin tulee keskittyä talouden ja turvallisuuden laajoihin kuviin, eikä säädellä yksityiskohtia.” Jäsenmaat tietävät omat olosuhteensa, eikä yksityiskohtaisuus siksikään toimi. Nyt komissio on ollut Lepän mielestä vaarallisilla vesillä, kun se on yrittänyt vaikuttaa yksityiskohtiin. Sen vuoksi tässä on otettu myös kovat keinot käyttöön. Hän terävöittää, että maaja metsätalous tekee paljon myös luonnon monimuotoisuuden eteen. Suomi on erityisen otollinen maa nurmirehun tuotannolle, ja nurmella on myös myönteiset ilmastovaikutukset. KAIKKI hyvät asiat eivät voi kuitenkaan toteutua, jos tuottajan tili on pakkasella. Viime vuonna oli huono satovuosi, ja tähän päälle erittäin voimakas kustannusten nousu on aiheuttanut sen, että tilat ovat ennen näkemättömissä vaikeuksissa.” Julkiselta puolelta voidaan osoittaa tukitoimia, mutta ennen kaikkea kannattavuus on markkinoiden käsissä. ”Siksi ihmettelen suuresti, että meillä on kaupan hyllyssä tuontituotteita, jotka eivät täytä kriteereitä, jotka vaadimme omilta tuotteiltamme. ”Nyt pientä valoa on näkyvissä, että olisi tulossa ratkaisuja, ja niitä edellytän. ”En ole lainkaan tyytyväinen sen osalta, miten ne ovat toimineet. En odota, vaan edellytän. ”Muualla ei tällaista ole. En sano, että erinomainen tai todella hyvä, vaan kohtuullinen. Olemme aloittaneet lainsäädännön valmistelua ministeriössä, ja se tullaan toteuttamaan, jos alan toimijat eivät ala päästä tässä eteenpäin”, Leppä varoittaa. Olemme toki yhteisessä eurooppalaisessa markkinassa, mutta kun meillä ei oikein tuoda esille suomalaisen ja monen muun alueen ruoan eroa kuten pitäisi.” ”Alkuperämerkintöjen vaativuutta on kasvatettu siksi, että nyt ruoan alkuperästä ei kerrota läheskään riittävällä tarkkuudella.” EU-TASOLLA vaikuttaminen on eräs maaja metsätalousministerin tärkeimmistä tehtävistä. Tai että meillä sioilla on saparot. Kasvija eläintaudit ovat myös hyvin vähäinen ongelma. Se on juuri näin. ”Kannattavuus on ollut heikolla tasolla jo oikeastaan siitä lähtien, kun Krimin kriisin myötä tulivat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet. ”Se vie koko EU:n hyväksyttävyydenkin liipasimelle. Selvä markkinaongelma, eli markkinapohjaisia ovat ratkaisutkin.” ”Tämä on vaarana koko suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden tulevaisuudelle. ”Hyvän sanonnan mukaan EU:n on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa
Kotipaikkana on kuitenkin pysynyt Pertunmaa ja Antinmäen tila. Eduskuntaan Leppä äänestettiin 1999. Talonpoikaisen periaatteen mukaisesti Leppä on hoitanut samalla suvulla melkein 500 vuotta ollutta tilaansa vaimonsa kanssa kehittämällä esimerkiksi maidontuotantoa ja tuonut myös matkailun osaksi yrityskokonaisuutta. ”Koko ajan on mielessä se, että seuraavallakin sukupolvella on mahdollisuus jatkaa toimintaa.” KORONA-AJAN pilvessä on Lepän sanoin hopeareuna, joka on korostanut maaseudun merkitystä. Hän näkee heidän vuoronsa olevan yksi linkki sukupolvien ketjussa. Vaalipiiri on muuttunut ensin Mikkelin vaalipiiristä Etelä-Savon vaalipiiriksi ja vielä Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Maaja metsätalousvaliokunnan johdossa Leppä oli yhteensä kymmenisen vuotta ennen ministeriksi valintaansa. Uudella eduskuntakaudella hän on toiminut samassa tehtävässä ensin Antti Rinteen, sitten Sanna Marinin SDP-vetoisissa hallituksissa. Uusi normaali monipaikkaisuuden aikana ja maaseudun mahdollisuuksien korostuminen jatkuu myös koronan jälkeen, keskustalainen uskoo. 21 3.2.2022 LEPPÄ aloitti maaja metsätalousministerinä Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa vuonna 2017. ”Ylpeänä sitä katselee maaseutuyrittäjyyttä joka päivä. ”Yhä useampi katsoo maaseudun suuntaan mahdollisena asuinpaikkana ja elämisen ympäristönä.” Maatalousalaa Leppä suosittelee nuorille ehdottomasti. Toivon, että mahdollisimman moni innostuu tästä mahdollisuuksia tarjoavasta tulevaisuuden alasta.” Jari Leppä toivoo, että mahdollisimman moni nuori innostuisi maaseutuelinkeinoista.. Leppä puhuu myös kokeneena maataloustuottajana
22 3.2.2022 Viime keväänä syntynyt Urho on vanhempiensa Mika Hämeenniemen ja Heidi Laakson silmäterä.
Heidän tarinansa sopii myös kuvaan siitä, millaista perheellistyminen on nykypäivän Suomessa. “Perhe oli lopulta se, mikä elämästä vielä puuttui.” SUOMEN YRITTÄJIEN toimialapäällikkönä työskentelevä Hämeenniemi tiesi aina haluavansa lapsia, mutta ajatteli pitkään, ettei se ole vielä ajankohtaista. Yhdessä kivitaloista asuu perhe, jolle tämä kaikki on vielä uutta. Uutta kotia etsittiin kuukausitolkulla, kunnes Laakso ja Hämeenniemi löysivät siltä oikealta tuntuvan. Grillit ja puutarhakalusteet odottavat kesää terasseilla pressujen alla. “Onneksi löysin tämän unelmieni miehen muutama vuosi sitten”, Laakso sanoo avopuolisostaan. Miten en tiennyt etukäteen, että lasta pitää syöttää yöllä kolmen tunnin välein”, Laakso nauraa. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN LOHJALAISESSA taajamassa on raukea tunnelma keskellä aurinkoista talvipäivää. Hän valmistui musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta, opiskeli Tukholman oopperastudiolla, suoritti Helsingin metropoliassa laulun diplomitutkinnon ja esiintyi oopperoissa. Mika Hämeenniemi, 39, Heidi Laakso, 41, sekä heidän yhdeksän kuukauden ikäinen poikansa Urho muuttivat Espoosta Lohjalle marraskuussa. Espoolainen kaksio kävi pieneksi esikoisen syntymän myötä. Pitkä parisuhde päättyi Laakson ollessa vähän yli kolmekymppinen, jonka jälkeen hän vietti vuosia sinkkuna. Näin sitä huolimatta, että vanhempien mukaan kaikki on sujunut hyvin ja Urho on tyytyväinen vauva. YKSILAPSISET perheet ovat jo tavallisia. Isot omakotitalot on rakennettu siisteihin riveihin. “Toive lapsesta kypsyi myöhemmällä iällä, ehkä 35 vuotta täytettyäni. “Raskaus, synnytys ja muut fyysiset muutokset olivat suuria, ja sitten oli se yöheräily. Pihoilla kasvaa hyvin leikattuja riippapuita sekä tietysti omenapuita, Suomen omenakaupungissa kun ollaan. Perheen perustaminen usein lykkääntyy, koska elämässä täytyy saada aikaan muutakin. 23 3.2.2022 Reportaasi UUDEN PERHEKUVAN AIKA Korkea koulutus, työllisyys ja hyvät tulot tukevat nykyisin myös naisten perheellistymistä. “Olen herkempi kaikelle, sekä ilo että huoli tuntuvat voimakkaammin kuin ennen”, Laakso kuvailee.. Nyt Urho saattaa nukkua jo koko yön putkeen, mutta vanhemmat kokevat olevansa kaikkinensa eri ihmisiä kuin ennen lasta. Heidi Laakso halusi oopperalaulajaksi. “Vasta kolmenkympin jälkeen aloin ajatella, että toive perheestä olisi hyvä toteuttaa.” Urhon syntymä oli iso elämänmuutos vanhemmilleen, jopa suurempi kuin he etukäteen ajattelivat. Nuorempana oli tärkeää kouluttautua, kehittää itseäni ja luoda uraa.” Laaksolla ei toisaalta ollut perheen perustamiseen sopivaa kumppaniakaan aikaisemmin
Jalovaara kollegoineen ei voi kuitenkaan sulkea pois sitäkään, etteikö tämä erikoinen aika olisi innoittanut joitakin perheenlisäykseen. Muissa maissa se on lähinnä laskenut. Oma veikkaukseni on silti se, etteivät korona-ajan tuoma epävarmuus ja tapaamisrajoitukset lisää syntyvyyttä”, Jalovaara sanoo. Monikaan ei halua “uhrata” pitkää koulutustaan ja urakehitystään kotiäitiydelle, mutta Pohjoismaissa vastaavaa valintaa ei ole tarvetta tehdä. LAAKSOSTA ja Hämeenniemestä tuntuu siltä, että Suomessa saattaisi olla pieni vauvabuumi. “Ne nuoremmat naiset, joiden lapset eivät syntyneet vaikkapa viisi vuotta sitten, saavat nyt lapsia.” Suomi olisikin kansainvälisessä vertailussa erikoinen poikkeus, jos koronaika veisi syntyvyyden nousuun. SYNTYVYYSTILASTOISTA löytyy muitakin mielenkiintoisia käänteitä. “Pohjoismaissa on näin, ja se on kansainvälisesti erittäin kova ja kiinnostava tulos”, Jalovaara sanoo. Olen itse 51-vuotias, eikä lähipiiriini synny yhtään lapsia”, hän naurahtaa. SYNTYVYYDEN hienoiseen nousuun tarjoillaan usein jotain erityistä syytä, ja korona-aika on tietysti luonteva ehdokas. Korkeasti koulutetut saavat yleisimmin kaksi lasta. Muissa Euroopan maissa todellisuutta on yhä se, että lapsettomuus on yleisintä uraa tekevillä naisilla. Urakiireet eivät siis enää estä perheellistymistä, vaikka niin yhä usein oletetaan. Totta on toki se, että yhdeksän vuotta jatkunut syntyvyyden lasku pysähtyi vuonna 2020. “42-vuotiaista lapsettomista melkein puolet ei ole koskaan ollut avotai avioliitossa.” VUOSI 2021 oli kuudes vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Nousu on jatkoa trendille, jossa maa toipuu kaikkien aikojen alhaisimmista syntyvyysluvuistaan”, Jalovaara summaa. Korkea koulutus, työllisyys ja hyvät tulot eivät tue ainoastaan vain miesten perheellistymistä, vaan tilanne on nyt sama myös naisten kohdalla. Jotain erikoista tapahtui ainakin Uudellamaalla. “Pohjoismaissa lapsen saanti ei tarkoita sitä, että äidin pitäisi jäädä kokonaan kotiin”, Jalovaara toteaa. Jalovaaran mukaan syntyvyys kuitenkin nousi korona-ajasta huolimatta eikä sen ansiosta. “Pitkäaikaistyöttömälle todennäköisyys muuttaa yhteen kumppanin kanssa, avioitua tai saada lapsi, on hyvin pieni. Ystäville on syntynyt paljon lapsia ja synnytyssairaalat pullistelivat täysinä viime keväänä, kun Urho näki päivänvalon Helsingin Naistenklinikalla. Kun vuonna 2020 synnytyksiä oli 15 753, vuonna 2021 synnytettiin 17 269 kertaa. Vuonna 2021 lapsiluvun odote oli jo 1,46, eli se nousi toista vuotta peräkkäin. Viime syksynä julkaistun Tilasto. “Syntyvyys kasvoi eniten Uudellamaalla, missä on ollut eniten koronatapauksia ja tiukimmat rajoitukset. Nollasta yhteen lapseen on siis huomattavasti vaikeampi ponnistaa kuin yhdestä lapsesta useampaan. Syntyvyys nousi 1,35 lapsesta 1,37 lapseen naista kohden. Toissa vuonna naisten kokonaishedelmällisyysluku nousi vain korkeasti koulutettujen keskuudessa ja erityisesti 30–39-vuotiailla naisilla. Turun yliopistossa työskentelevä Jalovaara johtaa FLUXja NEFER-hankkeita, joissa tutkitaan vajoavan syntyvyyden syitä ja seurauksia sekä etsitään ratkaisuja väestöllisen muutoksen aiheuttamiin suuriin haasteisiin. “Lähipiirihavainnot ovat aivan ihania, mutta ne johtavat helposti harhaan. Matalasti koulutetut sen sijaan jäävät usein joko kokonaan lapsettomiksi tai saavat paljon lapsia – monesti useamman kumppanin kanssa. Syynä ovat kattavat perhevapaat sekä edullinen ja laadukas varhaiskasvatus. “Korkeasti koulutetulla on tietysti myös enemmän resursseja hankkia lapsia.” SUOMALAISET eriytyvät myös lapsilukujen suhteen. Jalovaaran mielestä on ihmeellistä, että tämä tapahtui vasta nyt. “Matalammin koulutetuilla kaksi lasta lopullisena lapsilukuna on vähentynyt voimakkaasti”, Jalovaara kertoo. “Sitä on odotettu, että pohja olisi viimein takana. 24 3.2.2022 Marika Jalovaara tutkii väestörakenteen muutoksia Turun yliopistossa. Luku on silti yhä mittaushistorian neljänneksi matalin. Se on aaltoliikettä, ja nyt oli pienen nousuaallon vuoro. Tutkija Marika Jalovaara kuitenkin toppuuttelee vauvabuumipuheita, joita on pulpahdellut pintaan monesta suunnasta viime aikoina. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli lähes kymmenen prosenttia. Ja jos hynttyyt lyödäänkin yhteen, eroriski on suuri.” Sopivan kumppanin puuttumisella on luonnollisesti voimakas yhteys lapsettomuuteen. Tässäkin palataan taas taloudelliseen toimeentuloon ja työllisyyteen
25 3.2.2022 Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2020 Sivun lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu] Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/2020/02/synt_2020_02_2021-12-03_tie_001_fi.html Hedelmällisyys ikäryhmittäin 1965–2020
“Hyvä, että isien osuutta huomioidaan perhevapaauudistuksessa. Sitä ennen se sinnittelee nettomaahanmuuton varassa. Jalovaaran mukaan myös raskausajan äitiysneuvolakäyntien määristä ja Kelan äitiysavustushakemuksista jo nähdään, ettei syntyvyys ole nousemassa myöskään lähiaikoina. Naiset ovat korkeasti koulutettuja, ja ihmisillä on taipumus muodostaa parisuhteita kaltaistensa kanssa. Jalovaaran mukaan työn ja perheen yhteensovittaminen ei onnistu Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla, koska syntyvyys on pohjoismaisittain matalaa. Pariskunta ei ole vielä päättänyt, milloin Urho aloittaa päivähoidon. JALOVAARAN mukaan syntyvyyden laskun isoa kuvaa ei selitä se, että naiset muuttavat kaupunkeihin ja miehet jäävät pienille paikkakunnille. “Jos pitäisi veikata, niin isien käyttämät jaksot pitenevät jonkun verran,mutta uusia käyttäjiä ei välttämättä juurikaan tule. Hänen katseensa kohdistuu alle 3-vuotiaiden lasten kotihoidontukeen. Valinnan mahdollisuus on kuitenkin se tärkein asia, koska perheiden tilanteet ovat erilaisia”, Hämeenniemi sanoo. Tutkija onkin sitä mieltä, että tilanteeseen täytyy nyt sopeutua. Vanhempia tosin ihmetyttää se, että lattialta löytyvät murut löytävät konttaajan suuhun helpommin kuin lautaselle laitettavat kasvikset. Jalovaara sanoo parisuhteiden dynamiikan muuttumisen vaikuttavan jo syntyvyyteen. “Suukon saat sä näin, ollaan nenäkkäin”, äiti laulaa ja moiskauttaa pusun vauvan poskelle. Heidi Laakso pitää itsekin vähän hassuna juttuna sitä, että hän ei laula lapselleen erityisen paljon, vaikka tekee sitä työkseen. 26 3.2.2022 keskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2034. Urakiireet eivät enää estä perheellistymistä, vaikka niin yhä usein oletetaan.. Mutta jos ajatellaan miten vähän syrjäseuduilla asuvia määrällisesti on, niin tämä asia ei voi ohjata koko väestön trendejä. “Se on silti tarina, jolla näyttää olevan valtava vetovoima. Hän on käynyt sen verran vauvamuskarissa Urhon kanssa, että kaksikko osaa antaa näytteen loruleikistä Viuh, vauh, vauhtia, vauva laskee tahtia. Äiti on kuitenkin heillä se, joka ottaa nyt päävastuun lapsen hoidosta. Kulttuurinen muutos voi vaikuttaa, mutta hitaasti.” LOHJALLA Urhon elämään kuuluu sellaista uutta, että hän on alkanut syödä sormiruokaa. Syyt ovat pariskunnan mukaan sekä käytännölliset että taloudelliset. Jos tilanne jatkuu nykyisen kaltaisena, väkiluku kasvaa kahden vuosikymmenen päästä enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Hän piti kolme viikkoa isyysvapaata lapsen synnyttyä, ja aikoo olla kotona vielä joitakin viikkoja ennen Urhon kaksivuotispäivää. “Matalasti koulutetut naiset pitävät pitkiä perhevapaita, ja se heikentää heidän työmarkkina-asemaansa entisetään.” “Aika rohkeasti väittäisin, että perheen ja työn yhteensovittaminen on tosi tärkeä juttu, yhä tärkeämpi.” Jalovaara kertoo seuraavansa perhevapaauudistuksen vaikutuksia suurella mielenkiinnolla. Laakso pitää laulutunteja oppilaille kotonaan, ja Urhon hoitaminen onnistuu siinä ohessa. Samaan aikaan etenkin isoimmissa kaupungeissa asuvat korkeasti koulutetut miehet lykkäävät perheen perustamista, koska haluavat tehdä muita kiinnostavia asioita. “Mutta emme halua laittaa häntä hoitoon kovin pienenä”, Laakso sanoo. “Tosiasia on se, että lapsia syntyy entistä vähemmän, ja sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä tulee pitää yllä siitä huolimatta.” Yhä useampi jää omasta tahdostaan lapsettomaksi, mutta surua syntyy siitä, kun toive lapsesta ei toteudu. “Mika sanookin joskus, että miten tämä laulaminen on nyt minun vastuullani.” “Minulla on enemmän yritystä kuin taitoa”, Hämeenniemi vastaa. Joulukuussa eduskunnassa hyväksytyssä uudistuksessa ansiosidonnaiset vanhempainvapaapäivät lisääntyvät, ja isille ohjataan enemmän perhevapaata. Avotai avioliitot päättyvät herkemmin eroon tai niitä ei solmita lainkaan. Pääosin nuoret aikuiset asuvat kaupunkialueilla, miehet ja naiset.” Viime vuosina julkaistut Väestöliiton perhebarometrit kuitenkin kertovat puolisomarkkinoiden tökkimisestä
27 3.2.2022
28 3.2.2022 TUNTEITA KUUMENTAVA WOKE Ilmiöt TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Toisten mielestä siitä puhutaan liikaa, toisten mielestä liian vähän. Mistä woke-kuohunnassa on oikein kyse?. Toisten mielestä kyse on rasisminvastaisuudesta, toisten mielestä käänteisestä rasismista
Siksi woke-käsitettä ja siihen liitettäviä teemoja ei voida siirtää suoraan tänne. Hän korostaa, että Yhdysvalloissa rotuerotteluun ja rasismiin liittyvä historia ja sosiaaliset liikkeet ovat erilaisia kuin Suomessa. Keskustelu oli tietenkin ärhäkkää. Kun niitä pyritään purkamaan, nostattaa se vastustusta. Volanen kirjoitti Afrikan tähti -kohun aikaan Twitterissä, että Helsingin yliopistossa ollaan polvillaan totalitäärisen äärisuunnan edessä samaan tapaan kuin 50 vuotta sitten stalinistien edessä. Osa kokee tavat keskustella vääränlaisiksi, osan mielestä se menee pelkäksi syyttelyksi. – Kaikki Suomessa eivät ole antirasistisen työn takana, Keskinen sanoo. Viime vuosina huomiota on herättänyt rasisminvastainen Black Lives Matter -liikehdintä. – Kuten aina ennenkin, jokaisen sukupolven on käytävä tämä kamppailunsa demokratian ja tieteen puolesta aikansa äärisuuntia vastaan. Blogikirjoituksessaan Volanen luonnehtii woke-kulttuuria sivistyshumanismin vastaiseksi, rasistiseksi ja identiteettipoliittiseksi liikkeeksi. Tässä oli kyse siitäkin. Suomessa woke-keskustelu liittyy Keskisen mukaan enemmän siihen, että täällä ikänsä asuneet ja monelta osin suomalaisiksi itsensä kokevat rodullistettuihin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat alkaneet nostaa esiin lapsesta asti kokemaansa rasismia. – Ennemmin puhuisin antirasismista ja intersektionaalisesta feminismistä. Jos epäkohdista huomauttelee kiltisti ja nätisti, ei se välttämättä herätä ketään muutoksen tarpeellisuuteen. Keskustelu ei vain monelta osin ollut rakentavaa, se haavoitti monia. Syy siihen löytyy hänen mielestään valtarakenteista ja valtasuhteista. Kohu oli taas myrskyisä. Toisten mielestä ohjelmasta kesken kaiken poistuneen Ebrahimin käytös oli ollut epäkunnioittavaa. Ei ehkä ymmärretä sitä, kuinka arkoja ja henkilökohtaisia kysymyksiä näihin liittyy, vaikka tietoa asiasta olisi paljon saatavilla. Sen juuret ovat hänen mielestään marxilaisuudessa, joka pyrki kapitalistisen kulttuurin hajottamiseen. Sehän on vain peli, sanottiin. Näillä käsitteillä on selkeä sisältö erilaisten yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen liittyen. Hieman myöhemmin Yle lähetti toimittaja Marja Sannikan ohjelman, jossa toimittaja Renaz Ebrahimi koki olonsa turvattomaksi tähtitieteilijä Esko Valtaojan käytettyä n-sanaa kahdesti. Valtaväestölle voi taas olla vaikea käsittää, miksi tietyt sanat tai lauseet voivat olla niin loukkaavia. Volanen varoitti suomalaisia yliopistoja ja professoreita, jotta nämä eivät perääntyisi “woke-diktatuurin” edessä. Viime syksynä tuo kaikkien tuntema lautapeli nousi julkisen keskustelun kuumaksi perunaksi, kun sitä syytettiin rasistisesta ja kolonialistisesta asenteesta. 29 3.2.2022 KUKAPA ei olisi Suomessa pelannut lapsena Afrikan tähteä. Monelle oli vaikea käsittää, mitä väärää Afrikan kartalle sijoitetuissa nappuloissa, timanteissa, rosvoissa ynnä muissa olisi. WOKE-KULTTUURIA on arvosteltu paljon siitä, ettei se pyri niinkään etsimään yhteisymmärrystä eri tavalla ajattelevien välille, vaan tarkoitus on saada toinen osapuoli muuttumaan ja vaikenemaan. Keskinen myös muistuttaa, että vallitsevia valtarakenteita on usein hyvin vaikea purkaa. Siksi keskustelu on usein ärhäkkää. – Ei siis ihme, että rasistinen wokeidentiteettipolitiikka löytää maaperää Suomen perinteisissä marxilaisissa liikkeissä, hän sanoi. Woke-käsitteen juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa valkoisten ja mustien yhdenvertaisuuteen liittyvät ristiriidat ovat iskostuneet hyvin syvälle yhteiskuntaan. IHAN tyhjästä syksyn keskustelu ei kuitenkaan syntynyt. Toisten mielestä antirasismista puhutaan liikaa, toisten mielestä liian vähän. – Ei heitä voi vaatia olemaan hiljaa, jotka kokevat rasismia tai muita epäkohtia. Käsitteellä woke viitataan heräämiseen. Hänen mukaansa kohut paljastivat myös sen, kuinka eri tavoilla koko aihe Suomessa käsitetään. Keskisen mukaan syytökset ovat aika rajuja. Useimmiten he haluaisivat elää normaalia elämää ja olla hiljaa tällaisis. Helsingin yliopiston rasismitutkija, professori Suvi Keskinen näkee, että syksyn kohuissa ääneen pääsivät he, joita on pitkään ärsyttänyt vähemmistöjen esiin nostama rasisminvastainen keskustelu. Toiset taas eivät voineet käsittää sitä, että vielä vuonna 2021 Ylen lähetyksessä käytetään termejä, joiden on jo vuosikymmenten ajan tiedetty olevan hyvin loukkaavia. Puhutaan niin sanotusta canceloinnista eli vääränlaisia mielipiteitä esittäneiden julkisesta arvostelemisesta. Woke-kulttuurilla tarkoitetaan tiedostavuutta yhteiskunnallisista epäkohdista, kuten rasismista ja rotusyrjinnästä. – Taustalla voi olla paljon tietämättömyyttä. Tavoitteena on yhteiskunta, jossa näitä ristiriitoja aiheuttavia tekijöitä ei olisi. Suomessa sitä on käyty aiempaa näkyvämmin julkisuudessa jo vajaan kymmenen vuoden ajan. – Yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen aiheuttaa vastareaktion. YHTEISKUNTATIETEIDEN professori, exvaltiosihteeri Risto Volanen rinnasti lokakuussa woke-kulttuurin 1970-luvun stalinisteihin. – Niin sanottuun woke-keskusteluun liittyy kuitenkin vahvasti se tavoite, että kaikilla olisi tulevaisuudessa hyvä olla. Woke-kulttuuria on myös moitittu pyrkimyksistä olla ehdoton oikeaoppisuuden vartija samaan tapaan kuin katolinen kirkko keskiajalla. Hän kuitenkin myöntää, että keskusteluun liittyy voimakas konfliktiasetelma. Keskisen mukaan woke on käsitteenä kuitenkin ongelmallinen. Ja jos valtasuhteissa tapahtuu muutoksia, kaikki eivät ole lopputulokseen tyytyväisiä. MISTÄ tässä kaikessa kuohunnassa oli oikein kysymys
Hän teki marraskuussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen woke-aatteen haittojen ehkäisemisestä. Vaikka sanoja ei olisi tarkoittanut pahaa, siitä huolimatta on saattanut tietämättään loukata toista. – Sellaistakin tapahtuu, mutta en mene yksityiskohtiin. Aittakumpu ei kuitenkaan hyväksy sitä, että yhteiskunnassa alettaisiin poistaa kaikista kulttuurituotteista sanontoja, jotka joskus aiemmin ovat olleet sosiaalisesti hyväksyttäviä. Meininki on kuitenkin mennyt vähän yli, hän kokee. Tiettyä avoimuutta ja kuuntelemista toivoisin koko keskusteluun. AITTAKUMPU kuitenkin myöntää, että valtaväestöllä täytyy aina olla herkkää korvaa kuunnella, mikä vähemmistöistä tuntuu loukkaavalta. – Korostaisin myös sitä, ettei kannata turhaan suuttua, jos sinua huomautetaan loukkaavista sanoista. Esimerkkinä mainittakoon n-sana, jolla on raskas historiallinen painolastinsa syvän eriarvoisuuden ja alisteisten valtasuhteiden ilmentäjänä. Keskisen mukaan tilanne ei ole lainkaan niin vakava. Mutta voitaisiinko aiheesta keskustella niin, ettei siinä tarvitsisi loukata ketään ja kaikki voisivat kokea, että saavat osallistua. TAVOITTEENA ON YHTEISKUNTA, JOSSA NÄITÄ RISTIRIITOJA AIHEUTTAVIA TEKIJÖITÄ EI OLISI.. Aittakummun mukaan niissä on usein kyse lähtökohtaisesti hyvistä asioista kuten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen kunnioittamisesta. Minusta se on väärin, sillä samaan aikaan esimerkiksi vangeista tai asunnottomista suurin osa on miehiä. MISTÄ väitteet canceloinnista sitten tulevat. On puhuttu kulttuurisesta omimisesta eli siitä, kuka saa omistaa minkäkin esineen, kuka saa näytellä ketäkin tai pitää mitäkin vaatetta. Hän korostaa myös tiedon merkitystä: on hyvä oppia ja opiskella, mikä on toisia ihmisiä kohtaan loukkaavaa. Aittakummun mukaan keskustelu on tehnyt ihmisten välille arvoasteikon: toisilla on suurempi oikeus määritellä, kuka saa osallistua keskusteluun, mitä keskustelussa saa sanoa ja minkälaiset näkemykset ovat hyväksyttäviä. Aika ajoin samat teemat ovat nousseet näkyvästi myös tiedotusvälineiden palstoille. Keskisen mukaan väitteet julkisesta vaientamisesta tai canceloinnista eivät useimmiten perustu oikeasti tapahtuneisiin asioihin. Viime syksynä hän esimerkiksi närkästyi Fazerin Reissumies-leivän mainoskampanjasta, jossa pyrittiin laajentamaan suomalaista mieskuvaa erilaisia taustoja edustavilla hahmoilla. Volasen mielestä woke-kulttuurin haittoja vastaan on taisteltava, jotta “demokraattinen ihmisyys ei jälleen taantuisi ja barbarisoituisi fasismin tai kommunismin kaltaiseen kriisiin”. Kyse on hänen mielestään väitteistä, joilla pyritään pönkittämään omaa sanomaa. Hyvä tarkoitus kääntyy toisten syrjimiseksi. – Viime aikoina olen keskustellut paljon lasteni kanssa Tuntemattomassa sotilaassa käytetystä ryssä-sanasta. TUNTEET vaikuttavat olevan woke-keskustelun ydintä. Olen kertonut heille, että nykyaikana sitä ei voi enää käyttää, mutta sen ajan kielessä se oli normaalia. Aittakumpu tunnetaan itsekin toisinaan voimakkaista identiteettipoliittisista näkemyksistä. 30 3.2.2022 ta asioista, mutta joskus ei vain enää voi vaieta. – Minusta se on hyvin ongelmallista, että ihmisten puheenvuoroja punnitaan sen perusteella, mitä ikäryhmää, ihonväriä, sukupuolta tai taustayhteisöä hän edustaa. Kansanedustaja Pekka Aittakummun (kesk.) mukaan ilmiö on näkynyt varsinkin sosiaalisessa mediassa jo pidempään. – Ei minua ahdista olla tällainen, mikä olen. Se unohtuu. Aittakumpu korostaa, että demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisen ihmisen pitäisi saada osallistua ja sanoa mielipiteensä julkisesti pelkäämättä joutuvansa nolatuksi, teilatuksi tai vaiennetuksi. Woke-kulttuurissa se oikeus pyritään hänen mielestään rajaamaan vain niille, jotka ovat tiettyä mieltä tai edustavat tiettyä ryhmää. Sitä tarkoitan laajemminkin: joku tietty tapa ei ole toista huonompi. Ja kun tunteet ovat isosti pelissä, silloin sanansäilätkään eivät voi olla lentämättä kiivaina. Vähemmistöillä pitää myös olla oikeus itse määritellä, mitkä asiat tai sanat he kokevat loukkaaviksi. – Kaikenlainen ihmisten jaottelu on rasismin ydin. Silloin kannattaa miettiä asiaa sen kannalta, kenellä on tuntunut pahalta ja kehen rasismi kohdistuu. – On siis kamppailtava modernin sivistyshumanistisen muodon puolesta, hän kirjoittaa. Miehillä pitäisi olla vapaus olla sitä, mitä he ovat. Tai siitä, millä nimellä esimerkiksi jäätelöpuikkoja tai lakritsipatukoita saa kutsua. Hänen mukaansa ihmisiltä kysytään nyt vain kykyä kuunnella ja ymmärtää toisia. Vielä vähemmän Aittakumpu sanoo hyväksyvänsä sitä, että väärän sanan sanoneita teilataan julkisesti ja pahimmillaan vaaditaan heidän työnantajiltaan irtisanomista. – Toki yksittäisten ihmisten välillä ja somessa keskustelu voi olla aika kärjekästä ja mennä välillä yli. Volanen näkee blogissaan woke-kulttuurin leviämisen uhkana demokraattisille toimintatavoille. Voitaisiinko syksyn keskusteluista oppia mitään. Siksi vaientaminen ei ole kestävä toimintatapa. Hän korostaa, että demokratia ei ole luonnonlahja, vaan sitä on puolustettava kunakin aikana uudestaan ja uudestaan. Cancelointia tehdään julkisesti aiheutetulla voimakkaalla sosiaalisella paineella. – Jos on valkoinen heteromies, tarkoittaa se woke-kulttuurissa heti sitä, ettei hänen puheenvuoronsa ole niin tärkeä
31 3.2.2022
32 3.2.2022 Politiikan maailmasta majataloyrittäjäksi Keskustan entinen kansanedustaja, pitkän linjan paikallispoliitikko Marisanna Jarva luopui poliittisista luottamustehtävistään ja keskittyy nyt oman matkailuyrityksen pyörittämiseen kotikunnassaan Paltamossa. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA PYLVÄS Elämä
33 3.2.2022 KUN kääntyy Paltamon keskustasta kohti Kiehimänjoen rantaa kunnan vanhalle päätielle, saapuu pian kaksikerroksisen vaalean talon pihaan. ”Parin kymmenen vuoden aikana ehdin nähdä kaikki politiikan tekemisen tasot sekä niiden hyvät ja huonot puolet. ”Lääkäriperhe asui tässä yläkerrassa, ja apua tultiin hakemaan Ruotsista asti. Luottamustoimet ovat myös yleensä iltaja viikonloppupainotteisia, joten olisi ollut mahdotonta yhdistää niitä ja tätä työtä.” Jarva kertoo todistaneensa liian usein ihmisten asiatonta kohtelua, jonka olisi halunnut jättää näkemättä. Oli aika keskittyä johonkin muuhun. Majoittujia ei näin alkutalvesta ole ruuhkaksi asti, joten asiakkaiden palvelun sijaan yrittäjä ehtii istahtamaan keskellä päivää pirtin pöydän ääreen. Haluan ihmisten reilua kohtelua sekä toimia arvojeni mukaisesti. Paikkakuntalaisille tuttu 50-luvulla rakennettu talo on entinen lääkärintalo, jossatoimi aikoinaan ympärivuorokautinen päivystys. Nyt voin päättää tästä itse ja keskittyä täysillä rakentavaan työhön sekä hyvään asiakaspalveluun.” YRITTÄJYYS ja halu kehittää omaa kotiseutua on aina ollut yrittäjäperheessä kasvaneen, hallintotieteiden maisteriksi kouluttautuneen ja yrittäjyysvalmentajanakin toimineen Jarvan sydäntä lähellä. Kotiseutunsa palvelutarjonnan tuntevan Jarvan mukaan majatalon perustamiselle Paltamon keskustaan oli markkinarakoa, ja perusteellisen kartoituksen jälkeen löytyi viimein sopiva kohde. PITKÄÄN keskustan riveissä niin kuntapolitiikassa kuin piiritasollakin vaikuttanut sekä yhden kauden kansanedustajana työskennellyt Jarva osti paikan syksyllä 2020 ja perusti kauan haaveilemansa matkailuyrityksen. Myöhemmin moni minun ikäluokastani on käynyt täällä päiväkotinsa”, talon nykyinen omistaja Marisanna Jarva tietää kertoa. Eduskuntatyö oli päättynyt keväällä 2019, ja kaksi kautta Paltamon kunnanvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Jarva ei asettunut enää vuoden 2021 kuntavaaleissa ehdolle. ”Tällaiseen puuttuvilla tie nousee kokeneellakin päättäjällä pystyyn. Kotolinna-nimistä paikkaa pyörittävä Jarva keittää tulijalle kahvit ja tarjoilee ne lähellä tuotettujen leipomusten kera. Alakerrassa uusittiin myös lattiat ja tehtiin väliseiniä.. Kotomo-toiminimensä kautta hän aloitti myymään kainuulaisia lahjatuotteita jo kymmenen vuotta sitten. ”Historialliset kohteet ovat aina kiinnostaneet minua, ja perheenkin kanssa matkustellessa olemme usein majoittuneet uusien hotellien sijaan mieluummin sellaisissa paikoissa, joilla on oma tarinansa.” Remontissa on haluttu tehdä uutta mutta vanhannäköistä
Samaan aikaan yläkertaan tuli puskaradion kautta etelästä jo ensimmäiset majoittujat ja etätyöntekijät. ”Halusin aina, että vielä joku päivä olisi se oma matkailuyritys, jossa saa luoda itse ja kehittää kotiseutua.” Tarjoilukeittiön pöydällä on kutsukello, jolla saa majatalonomistajan tarvittaessa paikalle. En ole muutenkaan mikään ruoanlaittaja, vaan mieheni on ollut meillä aina se kokki.” Loma-aikoina Kotolinnassa pidetään kaikille avointa kahvilaa, jolloin myös lahjatuotteita myyvässä puodissa voi tehdä ostoksia. Ruoat ja leipomukset tulevat kuitenkin aina muualta. ”Ollaan haettu sellaista vanhan ajan tunnelmaa, että vierailijoille tulisi kodikas olo ja heidän olisi mukava tulla toisenkin kerran. Kun kaupat syntyivät, alkoi talossa tapahtua: alakerran lattiat avattiin, väliseiniä tehtiin, kylpyhuoneet ja sauna uusittiin. 34 3.2.2022 Rahoituksen saamisessa kesti oma aikansa myös siksi, että Jarvan mukaan tietyt rahoitukset ovat kansanedustajuuden jälkeen pannassa. Jarvan läsnäoloa vaativat sen sijaan etenkin talossa järjestetyt juhlat ja kokoukset. ”Joulun aikaan kävijöitä oli todella hyvin. Alueen yrittäjien kanssa on ideoitu Kotolinnassa järjestettäviä hyvinvointiin, luontoretkeilyyn ja paikkakunnan historiaan liittyviä tapahtumiaja liikuntavuokravälinevalikoiman laajentamista. Jarvalla on ollut vuodesta 2012 lähtien Kotomo-toiminimi, jonka puitteissa hän myy kainuulaisia lahjatuotteita.. Yhtenä toiveena on päästä palvelemaan karavaanareita ympärivuotisesti. Remontissa haluttiin tehdä uutta mutta vanhannäköistä. Kaukaakin tulleilta löytyy usein jotain juuria tälle alueelle.” Pääosin Jarva pitää paikat itse kunnossa, mutta jonkin verran hän käyttää myös ostettuja palveluita: kiinteistöhuolto tekee talvisin lumityöt, ja välillä talossa käy siivooja. Tässä lähellä ei ole oikein muita paikkoja, johon olisi koottu laajasti lähialueen tuotteita myytäväksi.” VAIKKA politiikan kentällä toimiminen on Jarvalle toistaiseksi taaksejäänyttä elämää, kiinnostus oman alueen kehittämiseen ei kuitenkaan ole loppunut – päinvastoin. Kanta-asiakkaitakin on jo saatu.” YRITYSTOIMINTA on alkanut siis hyvin. ”Jos alkaisin laittaa vielä ruokia täällä, niin olisin varmaan yötä myöten töissä. ”Tykkään emännöidä, tavata uusia ihmisiä ja esitellä paikkakuntaa. Suunnitelmia yritteliäällä naisella siis riittää – ja nyt niille on aikaa. Tällä hetkellä Kotolinnaan mahtuu kymmenkunta yöpyjää, mutta majoitustilaa on tarkoitus saada enemmän joko talon yhteyteen tai hankkimalla lisää kohteita. Asiakkaat toimivat aika itsenäisesti talossa
35 3.2.2022 Parinkymmenen vuoden aikana ehdin nähdä kaikki politiikan tekemisen tasot sekä niiden hyvät ja huonot puolet. Tällä hetkellä Kotolinnaan mahtuu kymmenkunta yöpyjää, mutta majoitustilaa on tarkoitus saada enemmän joko talon yhteyteen tai hankkimalla lisää kohteita.
Kansakunnan merkkihetkien ikuistaja Sibeliuksen hautajaissaattue ja kuvaajan kenkä. Uusi ura urkeni lehtikuvauksen parissa. 36 3.2.2022 Jussi Pohjakallio kiipesi katoille ja kuusenlatvoihin saadakseen täydellisen lehtikuvan Kirjat Ratsupoliisit hajottavat lakkoilevaa väkijoukkoa 1956. JUSSI POHJAKALLIO oli yksi suomalaisen lehtikuvauksen uranuurtajista, joka ikuisti filmille kaikki 1950ja 1960-luvun merkkihetket ja -henkilöt. Pohjakallio työllistyi Yhtyneisiin Kuvalehtiin, jonka leivissä hän otti kuvia muun muassa Urheilun Kuva-aittaan, Käytännön Maamieheen, Seuraan ja Suomen Kuvalehteen. Hän harrasti nuorena telinevoimistelua ja mäkihyppyä ja kouluttautui ylioppilaskirjoitusten jälkeen voimistelunopettajaksi. Kuvaaja odottaa puun latvassa kävynkerääjää.. Siinä on valokuvaaja Jussi Pohjakallion kengänkärki. Uhkarohkea kuvaaja on tapansa mukaan hakeutunut täydelliseen kuvakulmaan ja etsinyt jalallaan tukea talon räystäästä, ikkuna-aukosta tai parvekkeen reunasta. VUONNA 1930 syntynyt Jussi Pohjakallio oli helsinkiläisen professoriperheen esikoinen. Hänen taidokkaita kuvareportaasejaan julkaisivat myös ulkomaalaiset kuvalehdet, kuten kuuluisa amerikkalainen Life. Jussi Pohjakallio – kova jätkä kamera kädessä on lämminhenkinen muistelmateos, johon on koottu yli kaksisataa Pohjakallion ottamaa valokuvaa. Tarkka katsoja huomaa kuvan oikeassa alareunassa yllättävän yksityiskohdan. Kadunvarsilla seisovat kunniavartiossa ylioppilaat ja partiolaiset. Mukana on kuvia esimerkiksi Porkkalan palautuksesta ja vuoden 1956 yleislakosta. Ennätysvuonna hänen kuviaan julkaistiin Yhtyneiden eri lehdissä arviolta viisituhatta. Viimeisenä jonossa näkyy kymmenien seppeleiden peittämä ruumisauto. Aikakauden poliitikot ja muut julkisuuden henkilöt ovat myös esillä, näkyvimmin tietysti presidentti Urho Kekkonen. Opetustyössä vilkas nuorukainen ei viihtynyt paria viikkoa kauempaa. Pohjakallion sanotaan olleen Suomen ahkerin lehtikuvaaja. Vaikuttava kuva on otettu korkealta Suurkirkon, nykyisen Tuomiokirkon, viereisestä rakennuksesta. Pohjakallion entinen työtoveri, toimittaja Seija Sartti kertoo kuvaajalegendan elämästä tammikuun lopussa ilmestyneessä kirjassaan. PITKÄ mustien autojen saattue kiemurtelee pitkin Unioninkatua. Heidän taakseen on kerääntynyt tuhansittain helsinkiläisiä, jotka haluavat hyvästellä säveltäjämestari Jean Sibeliuksen tämän viimeisellä matkalla
Seija Sartin mukaan stadin kundi ei ollut mikään taiteilijasielu, vaan hänen valttejaan olivat ahkeruus, hyvä reaktionopeus ja urheiluharrastusten kautta kehittynyt kyky ennakoida liikettä. Tamminiemessä avautuu 5.5. STUDIO Pohjakallion asiakkaiksi kertyivät pikkuhiljaa kaikki Suomen nimekkäimmät mainostoimistot. Viisumianomukseen vastattiin, että ”valokuvaaja Pohjakallio on jo nähnyt tarpeeksi Neuvostoliittoa”. Suuri osa negatiiveista onkin ilmeisesti tuhoutunut. . TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KUVAT: JUSSI POHJAKALLIO / KIRJAN KUVITUSTA Seija Sartti: Jussi Pohjakallio – kova jätkä kamera kädessä. Hän perusti oman mainoskuvauksiin erikoistuneen valokuvaamon. Yritys kasvoi ja rönsyili, ja pian Pohjakallio työllisti muitakin kuvaajia sekä pyöritti omaa värilaboratoriotaan. Limput täytettiin talouspaperilla eikä Valion voi ollut Valion. Pohjakallio oli luonteeltaan rohkea ja itsevarma, tarvittaessa röyhkeäkin. Nuorin lapsista oli vasta 5vuotias, kun isä menehtyi leukemiaan vuonna 1990. Hän oli naimisissa kolme kertaa ja sai yhteensä neljä lasta. Johtaja paiski yrityksissään ympäripyöreitä päiviä ja kävi kotona lähinnä pyhien aikaan. Johannes Virolainen tunteikkaana. Kuva Arvo Ylpöstä ja vauvasta on Pohjakallion tunnetuimpia. ”Tarkka katsoja olisi hoksannut, että maitopoikien silmät harittivat”, Sartti kirjoittaa. Siltala, 157 s. Pieni kokoelma säästyneistä kuvista on esillä helmikuun ajan Helsingin keskustan Akateemisessa kirjakaupassa. Sisarukset neuvostopellon laidalla.. Jos mainostettava pullapitko ei ollut riittävän kuvauksellinen, tilalle käytiin hakemassa kauppahallista Fazerin pitko. Kuvaaja itse valokuvassa. näyttely Pitkä loikka – Presidentti Urho Kekkonen Jussi Pohjakallion lehtikuvissa. Suomen Kuvalehdessä julkaistun kuvareportaasin jälkeen Pohjakalliolla ei ollut enää asiaa itänaapuriin. Aikalaiset kertovat kirjassa, kuinka täydellisten mainoskuvien saamiseksi otettiin välillä kaikki keinot käyttöön. POHJAKALLIO kyllästyi lehtikuvien vähäiseen arvostukseen ja siirtyi jo 34-vuotiaana studiokuvaajaksi. 37 3.2.2022 MUIDEN lehtikuvauksen pioneerien tavoin Pohjakallio oli työssään itseoppinut. . Pressimatkalla Neuvostoliitossa hän karkasi omille teilleen ja matkusti virolaisena ylioppilaana esiintyen maaseudulle. POHJAKALLIO oli vauhdikas myös yksityiselämässään. Hänestä tuli kuvaajien ja painotalojen tekninen guru, jota pyydettiin opettamaan ja konsultoimaan. Hän oli välinehullu ja innostunut tekniikasta, joten Studio Pohjakallio oli aikansa kehittynein valokuvaamo, jossa monet uutuudet otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Välillä hän joutui lataamaan akkujaan sairaalassa. Pohjakallio ei lehtikuvaajan työt lopetettuaan juuri arvostanut kuviaan. Pohjakallio luopui vähitellen kuvaajan töistään ja keskittyi kuvanvalmistukseen sekä kirjapainotekniikkaan. Maitomainoksen nuorten iloinen tunnelma saatiin aikaan käyttämällä heitä ensin lähikapakassa
JENNY PAULAHARJU keräsi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon arvokasta tietoa Lapin lasten ja naisten elämästä. Jenny ja Samuli Paulaharju haastattelevat Ståhlnacken pariskuntaa Ylitorniolla kesällä 1921. Kun 41-vuotias oululainen opettajatar Jenny Simelius rakastui työtoveriinsa Samuli Paulaharjuun, hänestä tuli äitipuoli leskimiehen viidelle lapselle. Lisäksi Samuli Paulaharju hyödynsi vaimonsa keruutuloksia omissa kirjoissaan. Teoksen lähteinä hän on käyttänyt muun muassa isoäitipuolensa matkapäiväkirjoja ja tämän suunnattoman laajaa kirjeenvaihtoa. Hän hävitti kaiken lasten oikeasta äidistä muistuttavan. Sitä varten tuoreen vaimon oli opeteltava pyöräilemään. Lisäksi Jenny sitoutui seuraamaan Samulia tämän pitkille ja vaativille kansanperinteen keruumatkoille Lappiin. Jenny Paulaharju omistautui miehensä työn ja muiston vaalimiseen ja kirjoitti puhtaaksi tältä jäänyttä aineistoa. Vastasiko hän jopa kokonaan kirjojen tekstistä. SKS, 227 s. Marjut Paulaharju ei tutkimansa aineiston perusteella löytänyt kuitenkaan merkkejä siitä, että Jenny olisi osallistunut luultua aktiivisemmin miehensä kirjalliseen tuotantoon. Jenny pääsi Ouluun tyttökouluun ja oli yksi kaupungin ensimmäisistä naisylioppilaista. Monien kaatumisten jälkeen yhteinen matka alkoi. Hän kouluttautui kuuromykkien koulun opettajaksi. Ensimmäinen yhteinen Lappiin suuntautunut keruumatka tehtiin jo kesällä 1920. Jenny Paulaharjun osuutta hänen miehensä kirjallisessa tuotannossa on pohdittu 1980luvulta lähtien. Hän kuunteli haastateltaviaan, syventyi näiden huoliin ja kertoi omista kokemuksistaan. Samuli Paulaharjun terveys oli jo alkanut heikentyä, ja hän kuoli vuonna 1944. Matkoilla Jenny osasi luopua herraskaisuudestaan ja kohtasi kansan luontevasti. Kirjeessään ystävälleen hän kuvasi pariskunnan yhteistä matkaa kauniisti: ”Minulla oli rikas oma elämä, kun liitin sen Samulin elämään ja sitten elämämme sulautuivat yhteen niin, että ei kummallakaan ollut omaa elämäänsä, oli rikas yhteinen ihana vaellus.” ANNUKKA KAARELA Marjut Paulaharju: Jenny Paulaharju – maankiertäjän perintö. Marjut Paulaharjun mukaan Samuli Paulaharju opetti vaimonsa taitavaksi perinnetiedon kerääjäksi. Aiemmin jo isoisänsä elämäkerran kirjoittanut Samuli Paulaharjun pojantytär Marjut Paulaharju tarttuu kysymykseen kirjassaan Jenny Paulaharju – maankiertäjän perintö. Marjut Paulaharjun mukaan Jenny oli Samulin viidelle lapselle ankara kasvattaja. KOTONA kaapin paikan määräsi Jenny, mutta matkat suunnitteli Samuli. Sa m uli Pa ula ha rju / M us eo vira sto. ”Tuskin voidaan puhua yhteisestä kirjaprojektista tai yhteisestä kirjojen tyylin hiomisesta”, Marjut Paulaharju toteaa. Rakastuminen ja avioliitto Samuli Paulaharjun kanssa muutti Jennyn elämän täydellisesti. OULULAINEN Samuli Paulaharju (1875–1944) oli maamme merkittävimpiä kansanperinteen kerääjiä. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluivat muun muassa lasten leikit, naisten työt, talon elinpiiri, karjanhoito sekä paikalliset uskomukset ja parannuskeinot. JENNY SIMELIUS syntyi Paavolassa vuonna 1878 kymmenlapsisen perheen kuopukseksi. Jenny kirjoitti tekemiensä matkojen pohjalta noin 50 artikkelia, joita julkaistiin muun muassa Kotiliedessä. Samuli osti vaimolleen nimipäivälahjaksi polkupyörän, ja niin käynnistyi ajoharjoittelu Kuusamon tiellä. Usein Jenny jäi lappilaiskyliin jututtamaan naisia ja lapsia, kun Samuli suuntasi kulkunsa vaikeakulkuisille reiteille tunturien tietäjien pariin. Äitinsä puolelta hienoon pappisja porvarissukuun kuulunut Jenny ei ollut lainkaan liikunnallinen, vaan pikemminkin mukavuutta rakastava. Samuli Paulaharju kirjoitti merkittävimmät teoksensa vasta toisen avioliittonsa aikana. Lukkari-isä halusi kouluttaa lapsensa, vaikka se tiukkaa tekikin. Vuodesta 1920 lähtien Paulaharjun mukana kulki ja keruutyötä teki hänen toinen vaimonsa Jenny (1878–1964). PAULAHARJUT tekivät viimeisen yhteisen Lapin matkansa vuonna 1938. Oliko Jenny Paulaharjun rooli merkittävämpi kuin on annettu ymmärtää. Matkakumppanit Kirjat Jenny Paulaharju keräsi arvokasta tietoa Lapin naisten ja lasten elämästä. Hänestä tuli paitsi vaimo ja äitipuoli, myös matkakumppani. 38 3.2.2022 MITÄPÄ sitä ei tekisi rakkauden tähden. Äiti kuoli, kun Jenny oli 10-vuotias. Kotona vielä asuneet lapset Ahti ja Paula joutuivat majoittumaan piian kanssa pihamökissä
Sorsa sai hallitustunnustelijan pestin ja pääministerin salkun. Tämä syvensi miesten yhteistyötä edelleen. ”Kale oli lähempänä Kekkosta kuin kepu” Kirjat Pääministeri Kalevi Sorsa ja ulkoministeri Paavo Väyrynen hyvästelemässä Ruotsiin matkaavaa Kekkosta keväällä 1978.. SDP:stä oli puolestaan tullut aiempaa salonkikelpoisempi, kun se oli siirtynyt vasemmalle ja parantanut suhteitaan Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton painostus Suomea kohtaan kasvoi sellaisiin mittoihin, että 1970-lukua on jälkikäteen sanottu toiseksi vaaran vuosikymmeneksi. KALEVI SORSAN ura politiikassa oli käynnistynyt vuonna 1969 raketin lailla. Vaikka Kekkonen kaatoikin Sorsan hallituksen keväällä 1975, toimenpide ei Hauvosen mukaan ollut suunnattu pääministeriä vaan ulkoministeri Karjalaista vastaan. Tuore puoluesihteeri tapasi Kekkosen ensimmäisen kerran jo samana syksynä Tamminiemen kuuluisilla lastenkutsuilla. Tutkijan tavoitteena on tuoda esiin, miten eri tavoin lähteet näkevät 1970-luvun tapahtumat. Alpo Rusia, Jukka Seppistä ja Juho Ovaskaa Hauvonen puolestaan syyttää puutteellisesta lähdekritiikistä ulkomaisten tiedustelupalvelujen arkistojen suhteen. TUKALASSA tilanteessa presidentti Urho Kekkosen uudeksi luottomieheksi nousi SDP:n Kalevi Sorsa. Kymmenen vuoden aikana maassamme istui peräti yksitoista hallitusta. Kolmikko on kirjoissaan painottanut demaripoliitikkojen KGB-yhteyksiä. Kekkosen ja Sorsan suhteet alkoivat Hauvosen mukaan etääntyä Sorsan toisella pääministerikaudella vuosikymmenen lopussa. Helmikuussa 1972 Sorsa nimitettiin Rafael Paasion lyhytikäisen ”nappulaliigan” ulkoministeriksi. Kirja sisältääkin runsaasti eri Kekkostutkijoiden tulkintojen vertailua. Tamminiemessä käydessään hän toimi tapansa mukaan hallitusesimiestään vastaan raportoiden vanhenevalle presidentille Sorsan toimia negatiivisesti”, Hauvonen kirjoittaa. Niistä kolme koostui virkamiehistä ja kaksi oli vähemmistöhallituksia. Hauvosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Paasio valitsi Kekkosen ehdotuksesta hallituksen muodostajaksi Sorsan, vaikka hänen oma suosikkinsa tehtävään olisi ollut Mauno Koivisto. ANNUKKA KAARELA Risto Hauvonen: Kekkosen ja Sorsan kriisivuosikymmen – 1970-luku tutkimusten ja aikalaisten silmin. Turun puoluekokouksen lähestyessä Sorsan äänimäärä ei riittänyt edes puoluekokousedustajan paikkaan, mutta itse kokouksessa hänet valittiinkin yllättäen SDP:n puoluesihteeriksi. ”Kale oli lähempänä Kekkosta kuin kepu”, Hauvonen lainaa Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajan Aimo Kairamon luonnehdintaa. Hauvosen mukaan presidentti suhtautui suopeasti Sorsaan, koska ei pitänyt tätä uhkana. Lector, 534 s. Molemmat halusivat pelata Ahti Karjalaisen ja Mauno Koiviston ulos politiikan avainpaikoilta. HAUVONEN itse tulkitsee 1970-luvun tapahtumia pääasiassa sisäpoliittisten valtapelien kautta. M att i Bjö rkm an / Le hti ku va 1970-LUKU oli suomalaisessa politiikassa sekavaa aikaa. Ikääntyvä presidentti etääntyi 1970-luvulla keskustapuolueesta ja lähestyi SPD:tä. Hän oli etunenässä junailemassa poikkeuslakia, jonka turvin presidentti valittiin jatkokaudelle vuonna 1974. Tutkijan mukaan Kekkonen halusi estää Karjalaista keräämästä meriittejä kesällä järjestettävästä ETYKkokouksesta. 39 3.2.2022 Jenny ja Samuli Paulaharju haastattelevat Ståhlnacken pariskuntaa Ylitorniolla kesällä 1921. Hauvosen mukaan Sorsa nousi suhteissaan Kekkoseen jopa presidentin oman puolueen poliitikkojen ohi. Hänen mukaansa Kekkosta ja Sorsaa yhdistivät eniten yhteiset vastustajat. Syynä oli Hauvosen mukaan se, että presidentti näki keskustapuolueen liukuneen liikaa oikealle. Kokoomuksen ja SMP:n vaalivoitot vuoden 1970 eduskuntavaaleissa johtivat vuosia kestäneisiin sisäpoliittisiin ongelmiin. Presidentin yhteydenpito keskustajohtoon oli harventunut. Syyskuussa Kekkonen onnistui viimein runnomaan kasaan SDP:n ja keskustapuolueen enemmistöhallituksen. ”Ulkoministeri Väyrynen käytti tätä hyväkseen omissa valtapyrkimyksissään. Hänen mielestään Suomi väheksyy esimerkiksi Kekkosen kokoomusvastaisuutta ja tämän toimia Ahti Karjalaisen nujertamiseksi. KEKKONEN oli alkanut 1970-luvun alussa etääntyä keskustapuolueesta ja lähestyä sosialidemokraatteja. Sorsa puolestaan oli oivaltanut, että Kekkosen tukeminen oli avain vallankahvaan. Politiikan tutkija Risto Hauvonen käsittelee ikääntyvän presidentin ja nuoren demaripoliitikon yhteistyötä kirjassaan Kekkosen ja Sorsan kriisivuosikymmen. Taistelu Kekkosen seuraajasta kävi 1970-luvulla kuumana. Hauvosen mukaan Kekkonen piti Sorsaa heti alusta lähtien kokemukseltaan ja taidoiltaan monipuolisena. Hauvosen mielestä Kekkosen elämäkerturi Juhani Suomi sortuu liiaksi presidentin puolustusasianajan rooliin. HAUVONEN ei ole penkonut kirjaansa varten arkistoja, vaan teoksen lähteinä ovat toimineet poliitikkojen muistelmat ja elämäkerrat, tutkimuskirjallisuus sekä lehtiartikkelit
40 3.2.2022 Toteutuuko rikosoikeudellinen vastuu. Suomi on yksi harvoista Syyriaan ja Irakiin kohdistuneen vierastaistelijaliikkuvuuden koskettamista maista, jossa ainuttakaan palaajaa ei ole toistaiseksi tuomittu terrorismirikoksesta. D elil So ule im an / AF P / Le hti ku va. Asiantuntija-artikkeli TEKSTI: JUHA SAARINEN Naiset jonottivat apupaketteja al-Holin leirillä viime vuoden elokuussa
Alkuvuodesta 2021 Supo paljasti, että se on toimittanut keskusrikospoliisille tietoja terrorismiasioissa yli 800 kertaa viimeisen neljän vuoden aikana. Kirjoittaja on jihadistiseen liikehdintään erikoistunut tutkija. Suotavaa olisikin, että rikosoikeudellisen vastuun toteutumiseen liittyviä haasteita ja ongelmakohtia lähdettäisiin selvittämään seikkaperäisesti. Ilman rikosoikeudellisen vastuun toteutumista terrorismirikoksissa viranomaisten on haastavampaa pyrkiä terrorismin torjunnan strategian keskeiseen tavoitteeseen: siihen, etteivät ääriliikehdintään ja terrorismiin liittyvät ilmiöt Suomessa kehity nykyistä vakavammiksi. Suomeen konfliktialueelta palanneista, Isisin alueella pitkiä aikoja viettäneistä naisista tiedetään vähäisesti. Jaettuun materiaaliin on sisältynyt muun muassa Isisin väkivallan ihannointia ja oikeuttamista, sillä uhkaamista ja jopa terrori-iskuihin yllyttämistä. SUOMESSA viranomaiset ovat korostaneet, että konfliktialueelta palaavat aikuiset ovat rikosoikeudellisesti vastuussa terroristisesta toiminnasta sukupuolesta riippumatta. Mistä tämä johtuu. Tosin osalle se on ollut myös aatteellisesti merkittävä tapa edistää ryhmän aatetta ja toimintaa. Yleisesti voidaan todeta Suomesta konfliktialueelle matkanneiden aikuisten naisten motiivien ja roolien olleen moninaisia. Näin on etenkin tapauksissa, joissa epäilty terrorismirikos on tapahtunut ulkomailla ja yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa on käytännössä mahdotonta – kuten Syyriassa tai Irakissa mahdollisesti tapahtuneissa rikoksissa. Käytännössä esiselvityksissä kerätty tieto ei usein ole joko osoittautunut riittäväksi esitutkinnan aloittamista varten tai vastaanotettua tietoa ei ole voitu käyttää esitutkinnan aloittamiseksi esimerkiksi erinäisistä rajoituksista johtuen. SISÄISEN turvallisuuden näkökulmasta on aiheellista kysyä, toteutuuko rikosoikeudellinen vastuu epäillyissä terrorismirikoksissa tavoilla, joita lainsäätäjät ovat tarkoittaneet. TOINEN todennäköinen syy on Suomen puutteellinen terrorismirikoslainsäädäntö. KOLMAS todennäköinen syy lienee korkealle asetettu esitutkintakynnys. Terrorismirikoslainsäädäntö ei ole olemassa itseään tai pelkkiä kansainvälisiä velvoitteita varten, vaan sillä on instrumentaalinen rooli terrorismin torjunnassa. Yksi todennäköinen syy on se, että terrorismirikosten selvittäminen on usein haastava, hintava ja hidas prosessi. Huolimatta siitä, että monet konfliktialueelle matkanneet ovat osallistuneet jihadistiseen liikehdintään, he eivät välttämättä ole tehneet sitä tavalla, joka olisi – ainakaan tekohetkellä – kriminalisoitu. Radikalisoituneiden naisten kohdalla motiiveihin on vaikuttanut keskeisesti jihadistisen aatteen ja Isisin vetovoima sekä ryhmän aitona islamilaisena yhteiskuntana markkinoima yhteiskunta, kalifaatti. Syyrialaisperhe valmistautui palaamaan kotiinsa al-Holista syyskuussa 2021.. Tästä huolimatta Suomi on yksi harvoista Syyriaan ja Irakiin kohdistuneen vierastaistelijaliikkuvuuden koskettamista maista, jossa ainuttakaan palaajaa – joita tällä arvioidaan tällä hetkellä olevan kolmisenkymmentä – ei ole tuomittu terrorismirikoksesta, ainakaan toistaiseksi. Suomen terrorismirikoslainsäädännössä on myös yhä useita aukkoja, joita verrokkimaissa on viime vuosina paikattu. Vaikka hallituksen mukaan sillä ei ole ollut moraalista velvoitetta auttaa konfliktialueelle matkanneita aikuisia, kotiutuksia koordinoivan ulkoministeriön mukaan lasten kotiutus on käytännössä vaatinut myös heidän huoltajiensa paluun avustamista – osassa tapauksia kotiuttamista. Silti terrorismirikosepäilyjä selvittävät esitutkinnat ja oikeudenkäynnit voidaan käytännössä laskea sormin, terrorismirikoksista jaetut rangaistukset pelkästään vasemman käden peukalolla. JOULUKUUSSA 2021 tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Sanna Marinin hallitus päätti kotiuttaa Syyrian ja Irakin konfliktialueelta kaikki suomalaislapset. Tälle ei ole yhtä selittävää tekijää, vaan se on monen osatekijän summa. Ongelmat rikosoikeudellisen vastuun toteutumisessa ovat olleet nähtävillä etenkin konfliktialueelta palanneisiin henkilöihin kytkeytyvissä terrorismirikosepäilyissä. 41 3.2.2022 Naiset jonottivat apupaketteja al-Holin leirillä viime vuoden elokuussa. Radikalisoituminen on vaikuttanut naisten omaksumiin rooleihin ja harjoittamaan toimintaan konfliktialueella. Osittain tämä johtuu siitä, että ääriliikehdintä on Suomessa ollut – etenkin ennen vuotta 2012 – hyvin vähäistä. Poliisiviranomaiset ovat keränneet ja vastaanottaneet tietoa monista rikosepäilyistä, jotka ovat viime vuosina johtaneet esiselvityksiin. Monet naiset ovat toimineet myös kodin ulkopuolella, etenkin virtuaalisessa toimintaympäristössä. Tänä aikana valtaosa Suomeen kytkeytyneistä henkilöistä – joita arvioitiin olevan enimmillään yli 40 – on palannut maahan al-Holin ja Roj’n leireiltä. Sen on tarkoitus edesauttaa viranomaisten puuttumista sisäistä turvallisuutta ja järjestystä vaarantavaan terroristiseen toimintaan, rankaista toimintaan osallistuvia ja toimia pelotteena toimintaan osallistumista harkitseville. Suomesta Isisin alaisuuteen matkanneiden tiedetään muun muassa luoneen Isis-myönteistä sisältöä sosiaaliseen mediaan ja Isisin viralliseen viestintään, jakaneen Isisin tuottamaa sisältöä sekä pyrkineen vertaisrekrytoimaan. Prosessi on kuitenkin ollut hidas, eivätkä säädetyt lait – kuten ulkomaille matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten – ole astuneet voimaan sellaisessa aikataulussa, joka olisi mahdollistanut konfliktialueelta palanneiden syyttämisen. Vasta Syyriaan kohdistuneen vierastaistelijaliikkuvuuden alettua vuonna 2012 Suomen terrorismirikoslainsäädäntöä on päivitetty ja laajennettu merkittävästi. OSALLE rooli vaimona ja äitinä – jotka ovat olleet toistuvia teemoja Suomen viranomaisviestinnässä – ovat olleet riittäviä konfliktialueelle
”Idea vaikutti heti ensivilkaisulla niin mahtavalta, että siihen piti tutustua tarkemmin. Heidän avullaan pystymme tarjoamaan majoituksen lisäksi monipuolisen paketin erilaisia aktiviteetteja. ”Kokeiltiin lähinnä sitä, miten jäädyttäminen ylipäätään onnistuu ja mitä sen ylläpito vaatii. LUISTELUKELPOISEN radan rakentaminen keskelle asumatonta metsää vaatii niin ikään oman, sattumien sävyttämän tarinansa. ”Eräs tanskalaisfirma antoi tehtäväkseni etsiä sopivaa kohdetta virkistysmatkalleen. Veden saanti ei ole ongelma, kun se tulee radan vieressä olevasta hetteestä”, yrittäjä selvittää. Seikkailullinen elämys Lapissa on hänen mukaansa tällä hetkellä sopiva ja terveysturvallinen vaihtoehto. Inga-Maria Kylmäluoma oli viime syksynä seuraamassa matkailuaiheista tapahtumaa, jossa yhtenä kouluttajana toimi rovaniemeläinen digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Jari Kunnari. Infra oli siis valmis hyödynnettäväksi, mutta käyttötarkoitus lopulta toinen. Kunnari sai tuolloin vihiä Kylmäluomien suunnitelmista ja pyysi audienssia päästä katsomaan, mistä oikein on kyse. Minäkin olen elämäni aikana luistellut usein, mutta en koskaan aiemmin metsässä”, hän naurahtaa. Homma eteni sen verran vauhdikkaasti, että Jari Kunnari hyppäsi omalla panoksellaan yrityksen kelkkaan mukaan. Vastaavan mittakaavan rataa ei Suomesta löydy, eikä tiettävästi muuallakaan Pohjoismaissa. Matkanjärjestäjänä toimiva skånelainen on saapunut Rovaniemelle kokeilemaan uunituoretta lappilaista matkailuelämystä, keskelle hiljaista metsää rakennettua luistelurataa. Korona tuli kuitenkin esteeksi, ja minun piti alkaa etsiä asiakkaalle muita vaihtoehtoja.” CAROLA HOLM sanoo löytäneensä tiedon rovaniemeläisestä Kotatieva Winter Leisure Parkista ihan sattumalta netistä googlettamalla. TALVIPUISTON perustajien saamien viestien mukaan Rovaniemen seudun matkailuSattumien kautta satumaafiilikseen Ilmiöt TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Luistelurata keskellä metsää lumoaa Rovaniemellä. Ideointi sai lisävauhtia, kun kuljetusalan yrittäjä oli hankkinut Taka-Lapinvaarasta metsäpalstan alun perin lähinnä soranajoa varten. SEURAAVA askel kohti uutta matkailutuotetta perustui sekin osin sattumaan tai jopa kohtalon johdatukseen. Kyllä tämä on ihan aito lappilainen tuote”, Tuomas Kylmäluoma naurahtaa. Oikeastaan vaimoni Inga-Maria oli se, joka nosti idean luisteluradasta ensimmäisenä esiin”, Kylmäluoma muistelee. Samalla sai alkunsa Kotatieva Winter Leisure Park eli suomeksi sanottuna talviaktiviteettipuisto. Kuten hyvissä tarinoissa yleensä, myös Holmin ensivisiitissä Napapiirille on taustalla melkoinen sattuma. Mutta kun pääsin tänne paikan päälle ja asioista juteltiin enemmän, niin idea ja sen tuotteistaminen alkoivat heti kirkastua”, hän toteaa. ”Ei tässä paikalla alun perin ollut kuin hakkuuaukea. ”Emme edes tunteneet toisiamme henkilökohtaisesti aiemmin. Soraa tarvittiin tietysti teiden tekoon. ”Sveitsissä taitaa olla. Ehjänä selvisimme. ”Otin yhteyttä täällä toimivaan Apukka Travelsiin. Mutta mallia emme ole sieltä käyneet katsomassa. Matkailualalla kaikki voittavat ja turistit saavat elämyksiä”, Holm kiittelee. Rovaniemeläinen Tuomas Kylmäluoma myöntää, että ajatus jostain uudesta on itse asiassa muhinut päässä jo pitemmän aikaa. 42 3.2.2022 ”HIENO ja eksoottinen fiilis. Yhteistyötä helpottaa huomattavasti myös verkostoituminen alan paikallisten osaajien kanssa. Ensimmäiset kokeilut radan jäädyttämiseksi tehtiin jo vuosi sitten keväällä. ”Tuomas hoitaa radat, rakentamiset ja teknisen puolen, Inga-Maria vastaa ravintolasta ja varusteista, kun taas minä keskityn markkinointiin”, Kunnari selvittää. Synnytystuskia helpotti sekin, että perustajien roolit jakautuivat kuin luonnostaan osaamisalueiden mukaan. Eikä edes kuperkeikkoja heitetty.” Ruotsin eteläkärjestä Lundista kotoisin oleva Carola Holm on silminnähden vaikuttunut näkemästään ja kokemastaan. Heidän toiveissaan oli päästä Tansaniaan
43 3.2.2022 Toimittaja testasi Kotatievan luisteluradan ja totesi jään pinnan laadultaan erinomaiseksi.
Visit Finlandin visioissaan korostama Sustainable Travel Finland eli Kestävä matkailu toteutuu Kotatievan maastoissa ikään kuin luonnostaan ja ilman erityistoimia. ”Päivänvalo asettaa omat rajansa, mutta sekin helpottaa kevään myötä. MUKAVASTA startista huolimatta Kotatieva Winter Leisure Park on kaikkea muuta kuin valmis kokonaisuus ja kehitystyötä tehdään koko ajan. Oikeastaan juuri mitään mitä puiston pyörittämisessä tarvitaan, ei ole tarvinnut tuoda kovin kaukaa. Täällä on ulkoilun lisäksi helppo nauttia Lapin luonnosta”, Kunnari innostuu. Johtunee varmaan osittain siitä, että koronaaikana yksittäisten eli indie-matkailijoiden osuus on muutenkin suurempi”, Kunnari pohtii. ”Tasaisuuteen pyritään koko reitin leveydeltä. Toistaiseksi kävijöille on tarjolla puolen kilometrin mittaisen luisteluradan lisäksi pitkä pulkkamäki, talvikeilarata sekä mahdollisuus lumikenkäilyyn, joko frisbeegolfin merkeissä tai muuten vaan. Jään pinnan pitäminen mahdollisimman laadukkaana vaatii Kylmäluoman mukaan säännöllistä hoitoa, paikkausta ja uudelleenjäädytystä. Laitetaanko Kotatievan portti kesäajaksi säppiin. Tai jos ei luistella halua, niin radan voi kiertää vaikka perinteisellä potkurilla”, Tuomas Kylmäluoma selvittää tarjontaa. Muuten voi sanoa, että oikeastaan vain taivas on rajana”, Jari Kunnari muistuttaa. Rajat ja mantereet ylittävän viidakkorummun merkitystä ei voi Jari Kunnarin mukaan liikaa korostaa tänä päivänä. ”Mietintää sinnekin on jo olemassa. ”Pariskuntia on ollut yllättävän paljon. JOULUKUUSSA yleisölle avattu puisto on ensimmäisen kuukauden perusteella saanut mukavan vastaanoton ja vastannut taustajoukkojen odotuksiin. Mutta niiden rinnalle kaivataan kipeästi lisää aktiviteetteja, että turistit saadaan pysymään alueella pitempään.” Matkailun kannalta Kotatievan valttina on edullinen sijainti vain noin kymmenen kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Carola Holm aikoo tuoda tanskalaiset asiakkaansa tutustumaan lappilaiseen eksotiikkaan.. ”Perinteiset huskysafarit, poroajelut ja revontuliretket ovat jo valmiina olemassa. Jään paksuus vaihtelee siinä kolmen ja 25 sentin välillä”, ratamestari arvioi. SUUNNITELMAT uusista aktiviteeteista ja entisten jalostamisesta sinkoilevat talvipuistoväen mielissä päivittäin. Jos vaikka fatbikea tai jotain vastaavaa.” Kynnys tulla ja tutustua on tehty turisteille mahdollisimman matalaksi. ”Pyrimme korostamaan paikallisuutta kaikissa toiminnoissa. Tuomas Kylmäluoma pitää hyvää huolta luisteluradan jään laadusta. ”Kynnys tulla ja tutustua on tehty turisteille mahdollisimman matalaksi. ”Ollaan lähellä, mutta silti niin kaukana, että kaupungin valot ja melut eivät tänne enää ulotu. Entäpä sitten kesäaika, kun jää luisteluradalta väistämättä sulaa. Luistimia löytyy talon puolesta kokohaarukassa 28–48. Kaikki varusteet sisältyvät sisäänpääsymaksuun, niiden käyttö opastetaan ja ne laitetaan tarvittaessa vaikka jalkaan asti. Itse varsinainen hittituote eli luistinrata ei hoidu itsestään sekään. Tilauksesta toki järjestetään kuutamoluistelua nytkin, turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Mutta metsässä reitin pohjaa ei saa koskaan ihan täydellisen tasaiseksi, vaan pitää mennä maaston muotojen mukaan. Panama, Australia ja Uusi-Seelanti ovat vierailijoiden kotimaista eksoottisimmasta päästä. ”Kyllä se minutkin vähän yllätti, kun kuulin, että erään ulkomaisen vieraan täältä julkaisemaa TikTok-videota oli katsottu yli 200 000 kertaa.” Talviaktiviteetit mielletään helposti erityisesti lapsiperheiden jutuksi, mutta jotain hieman yllättävääkin vierailijoista on käynyt ilmi. 44 3.2.2022 toimijoilla on ollut hartaana toiveena saada uusia tuotteita entisten rinnalle. Korona-aika on vaikuttanut musertavalla tavalla myös Lapin matkailuun, mutta uusi tulokas on silti löydetty jo ulkomaita myöten lähinnä sosiaalisen median kautta. Ratojen jäädyttämiseen saadaan vesi tuosta lähteestä, ja jopa nämä huoltorakennusten puumateriaalit ovat lähimetsistä”, yrittäjät ylpeilevät. Jari Kunnari vastaa talviaktiviteettipuisto Kotatievan markkinoinnista
Talvipuiston imago rakentuu vahvasti lappilaisuuden ja paikallisuuden ympärille.. Kotatievan opastaulut selvittävät turisteille kaiken oleellisen. 45 3.2.2022 Jos luisteleminen arveluttaa, niin jääradan voi halutessaan kiertää myös perinteisen tyylin potkurilla
Apollon tietäjät 46 3.2.2022 KESKUSTALAISET ovat hehkuttaneet puolueen aluevaalimenestystä eri tavoin. – Meillä on oikeasti kohta maa täynnä ammattilaisleuanvetäjiä, kuntosalisulkua kritisoinut keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska huokasi Apollon tietäjälle tammikuun lopulla. Sairaaloiden kuormittaminen revenneillä eturistisiteillä olisi pandemian aikana suorastaan vastuutonta. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, PEKKA POHJOLAINEN, PAULIINA POHJALA. Mistä nimi kokoomuksen vaalivoitolle. Liikuntapaikkojen aukeaminen helmikuussa aiheuttaa uudenlaista päänvaivaa. Se on eduskunnan asia. Kuntosalien ovet aukesivat esimerkiksi lajiliiton kilpailulisenssillä. Uusi vuosi, uusi minä -projektiin sisältyy ainakin tipattomuus, terveellinen ruokavalio ja kuntoilu. Tunnetuin termi keskustan voitolle lienee Seppo Kääriäiseltä peräisin oleva ”veretseisauttava vaalivoitto” vuodelta 1991. Olipa niin tai näin, perussuomalaisten aluevaalifiaskoa ruotiessaan turkulaistutkija sanoitti näkemyksensä niin, että se puolueen syvissäkin riveissä varmasti ymmärretään. – He olivat vähän niin kuin urheilija, joka saapuu hiihtokilpailuun jääkiekkovarusteet päällä, Jokisipilä kiteytti Alfa TV:ssä. Tänä vuonna elämänmuutoksen aloittamisessa oli sekä myötätuulta että vaikeusasteita. UUSI elämä alkaa perinteisesti aina vuoden alusta. Täytyykö elämänmuutosta jatkaa vielä silloin, vai saako sen aloittaa puhtaalta pöydältä taas ensi vuoden alussa. Kokoomuksen viesti oli tiukka ei maakuntaverolle. Tiedoksi sinne oikealle: aluevaltuustot eivät päätä maakuntatai hyvinvointialueveron luomisesta. Tämä pähkäily koskee tosin vain niitä, joille kuntoilu ei tule luonnostaan. Himourheilijat eivät kyenneet tyytymään rajoitteisiin, ja hätä keksi keinot tälläkin kertaa. Tuliko kokoomukselta siis verot seisauttava vaalivoitto. Lenkkeilläkään ei kannattanut, kun oli niin liukasta. Jokisipilä yhtyi näkemykseen, jonka mukaan persut kompastuivat osin siihen, että puolue yritti kampanjoida teemoilla, joilla ei ole aluevaltuustojen kanssa mitään tekemistä. Kokoomus haki näissä vaaleissa vastaavaa, mutta yhden kirjaimen erolla. Kuntoilua taas vaikeutti monilla paikkakunnilla se, että myös jumppasalit ja kuntosalit olivat säpissä. Tipaton tammikuu meni monilla varmasti aika huomaamatta, kun pubit olivat iltaisin kiinni. NYKYPERSUISTA kirjankin kirjoittanutta politiikan tutkijaa Markku Jokisipilää on toisinaan höykytetty lujaakin halla-aholaisen kansallismielisen maailmankatsomuksen ja sananvapauskäsityksen myötäilystä. Esimerkiksi kansanedustaja Mikko Savola tviittasi, että ”kepujytkyä pukkaa”
Mutta yhteiskunnallista keskustelua saastuttavaa trumpismia eli valheiden ja ilkeyksien levittämistä emme toivo. Jotkut puolueet pyrkivät vaaleihin asian ohittavilla teemoilla, mikä näkyi osaltaan varmasti niiden kannatuksessa. Siitä iso kiitos aktiiviselle kenttäväellemme ja kaikille keskustan listoilla ehdolla olleille. Erityiskiitos puolueemme puheenjohtajalle Annikalle, jonka vaalitenttiesiintymisiä ja laajaa kenttäkiertuetta sai ylpeydellä seurata. Työ, sivistys, toimeentulo, yrittäjyys, terveys, asuminen ja aluepolitiikka. Riitely, ilkeily ja valheelliset väittämät kyllästyttävät suomalaisia. Tälle työlle olemme saaneet ihmisten luottamuksen yli kuntarajojen. Ihmiset kaipasivat politiikan paluuta ydinasioihin, arjen asioiden hoitamiseen. Siinä esimerkiksi teemoja, joiden soisi nousevan takaisin politiikan tekemisen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Tämä identiteettipolitiikan humppa on tahdittanut kotimaan poliittista keskustelua lähes vuosikymmenen verran. Kenttää kiertäessäni olen kuullut useiden ihmisten kertovan, että nykypolitiikka on luotaan pois työntävää. Me olimme aidosti ihmisten arjessa kiinni ja annoimme ihmisille selvän viestin: me turvaamme lähipalvelut. Aluevaalien tulos osoitti, että tämä humppa on soinut selvästi liian kauan. 47 3.2.2022 Puheenvuoro VEGAANI vai lihansyöjä, saako Afrikan tähteä pelata, maahanmuuttoa vai ei. ME keskustassa halusimme käydä kampanjan sivistyneesti ja toisia kunnioittavasti. Toisekseen ihmiset osoittivat, että politiikassa keskityttäisiin oikeisiin asioihin. On ydinasioihin paluun aika Petri Honkonen keskustan varapuheenjohtaja. KESKUSTA pärjäsi aluevaaleissa hyvin. Se kyllästyttää suomalaisia ja repii kansaa turhaan kahtia. Meidän kanssamme saa olla asioista eri mieltä, se on politiikassa ihan suotavaakin. Maltillisille arjen asiantuntijoille ja sillanrakentajille on paikkansa myös tulevaisuuden Suomessa. Uskon ja tiedän, että meidän aluevaltuutettumme pitävät tämän lupauksen. Ihmiset tiesivät, missä näissä vaaleissa oli kyse: sosiaalija terveyspalveluiden tuottamisesta. ALUEVAALIT osoittivat kaksi asiaa: ensiksi, ihmisiä ei voi huijata eikä aliarvioida
KERHOMME on Suomen vanhimpia toiminnassa olevia karaokekerhoja, ja olen ollut sen sihteerinä yli 20 vuotta. Joissakin konserteissamme laulamme säestyksellä, joten halutessaan pystyy oppimaan myös orkesterin kanssa toimimista. Kun saimme vuokrattua omat toimitilat kaupungilta, jäsenmäärämme on noussut todella paljon. Lähdin itsekin toimintaan mukaan, vaikka siihen asti olin karttanut kaikkia julkisia tilanteita, joissa pitää laulaa. Itse innostuin laulamisesta oikeastaan vasta vuonna 1998, kun muutama tuttuni oli perustamassa karaokekerhoa kotikaupunkiini Oulaisiin. Yksi monista lempikappaleistani on Taina Kokkosen Vain taivas tietää. Näiden laulajien kappaleet sopivat sävelkorkeuden puolesta omaan äänialaani. Elinkeinoministeri Mika Lintilä erityisavustajaksi on nimetty Suomen Yrittäjien kenttäjohtajan tehtävästä toimivapaalle jäävä Mari Kokko. Hän siirtyy opetusja kulttuuriministeriöön europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen toimistosta Brysselistä. Meillä on tosi aktiivinen ja innostunut kerhoporukka, jonka kanssa on mukava toimia ja puuhata tapahtumia. Kotona tulee laulettua etenkin silloin, kun olen yksin. 48 3.2.2022 Karaoke innosti esiintymään MAIJA PYLVÄS ”TYTTÄRENI lauloi koulun kuorossa 90luvun alkupuolella, joten silloin laitettiin ensimmäiset, halvat karaokelaitteet kotiin. Meillä on mieheni kanssa kuljetusyritys, ja hoidan siinä yrityksen taloushallinnon kirjanpidosta laskutuksiin sekä kuorman suunnittelut. Otan säännöllisesti myös yksityisiä laulutunteja. Lintilän valtiosihteerinä jatkaa Jukka Ihanus ja erityisavustajina Markku Rajala sekä Antti Siika-aho. Mieluiten laulan iskelmää, kuten esimerkiksi Anne Mattilaa, Tarja Lunnasta ja Saija Tuupasta. Merja Krapu Sh utt ers to ck Sh utt ers to ck SUOMENMAA KESKUSTAMINISTERIEN esikunnissa tapahtui tammikuussa henkilövaihdoksia. Kun laulaa paljon, kyllähän siinä myös väkisinkin kehittyy. Kokko ja Tapper keskustaministerien erityisavustajiksi Mari Kokko Klaara Tapper Ja ri L a u k k a ne n O p e t us ja k u lttu uri m in i st e r i ö. Hän avustaa ministeriä erityisesti yrittäjyysja innovaatioasioissa. Kerhossa iski kuitenkin sellainen kipinä, että tämähän on kivaa hommaa. Oulaistelainen Merja Krapu toimii aktiivisesti paikallisessa karaokekerhossa ja ottaa säännöllisesti myös yksityisiä laulutunteja. Voi keskittyä paremmin ja pitää volyymit isommalla. Laulaminen on ihana stressinpoistokeino. Harjoittelen silloin enemmän, kun on tulossa konsertteja tai muita esiintymisiä. Lintilän erityisavustajana aiemmin toiminut Jenny Hasu siirtyy viestintäyhtiö Milttonin johtavaksi asiantuntijaksi. Siinä pitää niin keskittyä, ettei tule murehdittua muuta.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Järjestämme kerhossa myös eri opettajien vetäminä koulutuksia jäsenten toiveiden mukaan: äänenhuoltoa, tulkintaa, laulutekniikkaa. Tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvisen uudeksi erityisavustajaksi on nimetty valtiotieteiden kandidaatti Klaara Tapper. Kurvisen valtiosihteerinä jatkaa Tuomo Puumala ja erityisavustajina Jirka Hakala sekä Antti Varis. Tapper vastaa tiedeja kulttuuriministerin esikunnassa kulttuuripolitiikasta. Kurvisen erityisavustajana aiemmin toiminut Eeva Kärkkäinen siirtyy lääkeyhtiö Novartis Suomen yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Keskustan kunnallisjärjestössä olen ollut sihteerinä noin 10 vuotta. Kerhotiloissamme on hyvät laitteet, mutta pystyn lauleskelemaan myös kotona. EN OLISI voinut joskus kuvitellakaan, että opin tykkäämään esiintymisestä
”Sepposta odotettiin tämän jälkeen töihin lokakuun alusta alkaen, mutta hän ei koskaan tullut virkaa hoitamaan”, Paananen kertaa. ”Olen huomannut, että juttujen tekeminen on kilpajuoksua; kuka ehtii ensin.” Kaiken keskellä Paananen on hoitanut päivätyönsä, vaikka uudet käänteet saavat puhelimen pirisemään aamusta iltaan. Tästä päätöksestä Sepponen valitti hallinto-oikeuteen. MARRASKUUSSA kunnanvaltuusto päätti, että Sepposen perustelut viranhoitamattomuuteen eivät olleet riittävät ja irtisanoi hänet. ”Jos kunnassa olisi ongelmana tukkoon mennyt putki, pystyisin selittämään asian seikkaperäisen tarkasti; miten ja miksi putki tukkeutui, miten ja missä aikataulussa asia korjataan”, Paananen sanoo. ”Tällainen jatkuva rumba on kyllä ollut henkilökohtaisesti outoa ja uusi kokemus meidän kunnan toimintakulttuurissa”, hän myöntää. TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Raskas reppu kannettavana. Henkilö Taina Paananen tuli keskustan toimintaan mukaan 1990-luvun lopussa. ”Täällä Ruokolahdella odottelemme edelleen, että saisimme kunnanjohtajan johtamaan kuntaa, mutta maali tuntuu siirtyvän koko ajan”, kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen toteaa nyt, kun prosessi on kestänyt 17 kuukautta. Mikään ei muutu, ellei mitään muuteta.” Asiasta tiedottamista hankaloittaa se, ettei läheskään kaikkea voi kertoa julkisuuteen. Hän on ollut yhdeksän vuotta Ruokolahden kunnanhallituksen johdossa. Nyt se ei tuntunut onnistuvan. Taina Paananen on kuntapolitiikassa ratkonut vaikeitakin asioita, mutta meneillään oleva kunnanjohtajasekoilu on johtanut kunnanhallituksen eropyyntöön. ”Luottamuspula oli jo sellainen, ettei muuta vaihtoehtoa ollut”, Paananen sanoo. Joulukuussa kunnanhallitus on esittänyt itselleen ja valtuuston puheenjohtajistolle eroa. Vuotavaa venettä on mahdoton soutaa. Erityisesti kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat ovat joutuneet kuvioita medialle selittämään. ”Näinä vuosina olen oppinut, että luottamus syntyy vaikeiden asioiden käsittelyn kautta. ”Kunnanhallituksen puheenjohtajana minulla on ollut nämä kuukaudet kuin raskas reppu selässä.” Johtajasopimuksen sisällöstä syntynyt kiista helpottui 23.6.2021 hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen: työnantaja voi päättää palkan ja erokorvauksen suuruuden. ”Mutta nyt ei ole putkiongelmaa vaan virkarekry, jonka vastapelureina ovat demokraattisesti tehdyt päätökset ja virkaa hakenut, jolla on oikeus kertoa julkisuuteen kaikki, mikä hyvältä tuntuu.” ”Tässä on menossa väsytystaistelu, joka johtaa siihen, että kaikki menee yhä pahempaan solmuun.” KUNNANJOHTAJAN valinta on puhututtanut Helsingin Sanomia myöten. 49 3.2.2022 ELOKUUN 24. päivänä vuonna 2020 EteläKarjalassa sijaitsevan Ruokolahden kunnanvaltuusto äänesti kunnanjohtajaksi Rautalammen kunnanjohtaja Anu Sepposen
Henkilökunnan kritiikki on kohdistunut muun muassa johtamiseen ja työpaikan huonoon ilmapiiriin. Miettiä, miten Venäjä kokisi Suomen Natojäsenyyden ja askel askeleelta, mitä Venäjän vastatoimia siitä seuraisi. Suomen raja on oikeastaan ainoa Venäjän rajoista, jolla ei ole ongelmia. 50 MIELIPITEET 3.2.2022 MITÄ pitäisi ajatella Suomen Nato-jäsenyydestä. Asiantuntijahenkilöstön tulee saada tehdä töitä ilman turhaa säätämistä ja epätietoisuutta, joita huono lähijohtaminen usein aiheuttaa. Pomoksi ei pidä valita meritoituneinta asiantuntijaa, vaan ketterästi ajatteleva päätöksentekokykyinen henkilö, jolla olisi hyvä olla ripaus maalaisjärkeä. Suomi ja Ruotsi ylläpitävät nykypolitiikallaan Pohjolan ja Itämeren vakautta. K. Etenkin lapsiperheellisille näillä on suuri merkitys ja kyse voi loppupeleissä olla siitä, pysyykö vai irtisanoutuuko tai jopa sairastuuko henkilö. ASEVELVOLLISIA ei voitaisi käyttää kuvitteellisissa Nato-operaatioissa, vaan Suomeen pitäisi luoda valmiusjoukoksi palkkasotilasosasto, jollainen ”häiriökattila” ei kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan. Eurooppalaisen sopimusjärjestelmän rikkominen Ukrainassa saa monet tuntemaan turvattomuutta, ja se taas johtaa puheenvuoroihin Nato-jäsenyydestä. Venäjällä kansan mielipide kääntyisi Suomea vastaan ja tarjoaisi tuleville Putinin jälkeisille poliitikoille yhden askelman valtaan. Suomen oma puolustus sidottaisiin Naton puolustussuunnitelman alle. V. Naton yhteinen puolustusvelvoite tarkoittaa, että Suomi joutuisi automaattisesti osaksi kaikkia niitä kymmeniä jännitekohtia, joita Venäjän rajoilla on. Kun yhteistä rajaa on 1 300 kilometriä, olisi ihme, jos Venäjän jotkut vastatoimet eivät kohdistuisi Suomeen. USA:ssa taas Trumpin ja hänen hengenheimolaistensa valtaanpääsy sekoittaisi Naton johdon ja voisi johtaa etupiiridiileihin, joissa Suomi olisi kauppatavaraa. Ainoa tapa, jolla Suomi voisi joutua sotaan, olisi yleiseurooppalainen sota. Se taas veisi Suomen osaksi yliherkkää Kaliningradin kysymystä. Jos ulkopolitiikan osaajilta J. Snellmanilta, J. Johtamisen ydintehtävä on mahdollistaa alaisten tehokas työskentely. Luonnollisesti johtamiseen liittyy muutakin, esimerkiksi isoista toimintalinjoista päättämistä. Kekkoselta jotain voimme oppia, on se, että ”pidämme pään kylmänä”. Meillä ei ole Venäjälle suunnattuja ohjuksia. Nato ei toisikaan turvallisuutta, vaan pysyvää turvattomuutta. Martti Pajulammi opetusneuvos, Seinäjoki Johtaminen on palveluammatti. Ilmavoimien hävittäjähankinta alleviivaa kaikkea tätä. Tai sellainen, joka ennalta ehkäisee ongelman ennen kuin se syntyykään. Seuraava poliittisen ajattelun askel on kuvitella itsensä toisen – tässä tapauksessa Venäjän – asemaan. Onhan Kaliningrad erikoinen jäänne II maailmansodasta: Venäjän tukikohta keskellä Länsi-Eurooppaa ja sotilasstrategisesti Itämeren avain. SUOMEN tämänhetkinen linja on uskottava oma puolustus sekä Nato-yhteensopivat johto-, viestija asejärjestelmät kuin myös vahva tiedusteluyhteistyö ilmaja merivalvonnassa Ruotsin kanssa. NATO ei toisikaan turvallisuutta, vaan pysyvää turvattomuutta. Tämä kuvio muuten ymmärrettiin osassa mediaa väärin. K. Joustojen tarve kestää kunkin työntekijän kohdalla vain joitakin vuosia, ja se on osa perhemyönteisyyttä, jota Suomessa tarvitaan. Hyvästä johtamisesta tulisi keskustella enemmän ja laajemmin. Joustojen mahdollistaminen työelämässä voi olla myös osa mielenterveystyötä. Tällaisen ajatusliikkeen nimi on rekursio. Nato-jäsenyys toisi jännitteet Suomen ja Venäjän rajalle. Eikä Suomi mitenkään uhkaa Venäjää. Naton tutkajärjestelmiä ja asejärjestelmiä ohjuksineen tulisi Suomeen. Naton jäsenenä Suomi joutui ottamaan vastuuta/vastuun Viron ilmapuolustuksesta. Lähijohtajien työmäärän pitää olla sellainen, että he saavat perustehtävänsä toteutettua suunnitelmallisesti, se vähentää edellä mainittua säätämistä. Nykyajan työntekijät arvostavat vapaa-aikaansa, sitä ei pidä aliarvioida, vaan mahdollistaa oma elämä työelämän rinnalla. On parempi, että pidämme päämme kylmänä ja pidämme auki mahdollisimman laajaa valintaikkunaa. Johtamisen seurannan ja kehittämisen tulee olla hyvinvointialueen valtuuston keskeinen tehtävä. Siis osapuoleksi kriiseihin, joiden syntyyn Suomella ei olisi osaa eikä arpaa. Juha Kuisma Lempäälä Nato-jäsenyys kaventaisi vaihtoehtoja SOTE-VAALIEN alla on ollut paljon huolta ja keskustelua sosiaalija terveydenhuoltohenkilöstön jaksamisesta ja alan vaihtamisesta. Ja presidentti Niinistö teki kaiken kansan silmien edessä presidentin työtä varmistaessaan julkisesti, että niin sanottu Natooptio on voimassa, mutta Nato ei edellytä Suomelta jäsenhakemusta. Paasikiveltä tai U. Käsittääkseni Venäjällä ei ole mitään syytä horjuttaa Suomen ja Ruotsin nykyistä linjaa. Venäjä vahvistaisi sotilaallisen läsnäolonsa rajan takana moninkertaiseksi. Kun tämän on selvittänyt, on syytä palata nykytilaan ja valita tässä ja nyt sellainen toimintatapa, joka ylläpitää rauhaa Suomen rajoilla. Erilaisten joustojen järjestämisessä henkilökunnalle on kyllä työtä, mutta se on vain tehtävä ja hyväksyttävä osaksi työhyvinvointityötä ja johtamista. HYVÄSTÄ johtamisesta seuraa automaattisesti työhyvinvointia, se on selvää
Euroopan turvallisuustilanteen järkkyminen vahvistaa tarvetta EU:n turvallisuusyhteistyön kehittämiselle – mikä onkin yksi unionin puheenjohtajakauden aloittaneen Ranskan keskeisistä poliittisista painopisteistä. 51 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ilman Fortumin mukaantuloa sen osakkaaksi hankkeesta tuskin olisi tullut mitään. Se on osa suomalaista identiteettiä, joka kuvastaa haluamme luoda turvallisuutta myös lähialueillemme. Pelkään kuitenkin sen johtavan liittovaltioon, jota itse, useimpien suomalaisten tavoin vastustan. Yksikin jäsenmaa voi neuvostossa estää päätöksenteon. EU ei ole kriisinhallintajoukkoja lukuun ottamatta sotilaallinen toimija, vaan sotilastoimet ovat jäsenmaiden vastuulla. USA:ssa, Kiinassa ja Venäjällä on presidentti, joka käytännössä voi yksin päättää, vaikka sodasta ja rauhasta. Hänen vakauttavaa esiintymistään olisi juuri nyt tarvittu. Viime vuosisadalla naureskeltiin, ettei EU:lla ollut puhelinta. Pienen maan keinovalikoimat kansallisen turvallisuuden rakentamisessa poikkeavat suurten mahtimaiden vastaavista. Käsittääkseni Euroopassa Suomen presidentti Niinistö on yksi niitä harvoja henkilöitä, jolla on jatkuva yhteys suurmaiden johtajiin, joten hän olisi mitä sopivin henkilö edustamaan EU:ta. Hänellä on kolme päätavoitetta: vahvistaa unionia maailmanpolitiikan toimijana, tehostaa EU-talouksia ja niiden kilpailukykyä maailmantaloudessa sekä vahvistaa EU-kansalaisuutta unionin arvopohjalta. Tilaa äkkikäännöksille ja rymistelylle ei ole liiemmälti. Asiantuntijoiden mukaan voisimme olla lähivuosina sähköntuotannossa omavarainen, kun Eurajoen kolmas ydinvoimala saavuttaa maksimituotannon ja nopeasti kasvava uusiutuva energiatuotantomme kasvattaa osuuttaan. EUROOPASSA on meneillään epätavallisen voimakas vastakkainasettelu Venäjän ja Yhdysvaltain johtaman sotilasliitto Naton etupiirinäkemyksistä. Presidentti Macron aikoo nyt Ranskan puheenjohtajakaudella nostaa ei vain Ranskan, vaan myös EU:n arvovaltaa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Yrjö Saraste Niinistö suurvaltojen neuvotteluihin. Siis johtajaa, jolle voisi hätätapauksessa soittaa. SUOMALAINEN energiayhtiö Fortum on kasvattanut vaikutusvaltaansa eurooppalaisessa energiapelissä ostettuaan enemmistön saksalaisesta energiayhtiö Uniperistä. Eurooppa on edelleen riippuvainen sen toimittamasta öljystä, kaasusta ja ydinpolttoaineesta. Sitä suuremmalla syyllä eurooppalaisten on pystyttävä niin kansakuntina kuin unionina osoittamaan malttia ja yhtenäisyyttä ulkoja turvallisuuspolitiikassa. VENÄJÄ tavoittelee Euroopan hajaannusta ja sisäisiä jakolinjoja. Merkelin syrjään siirtyminen jättikin uhkaavan suuren tyhjiön EU:n Venäjä-suhteisiin. Entuudestaan sillä on merkittävää energiatuotantoa Venäjällä, ja se on myös osakkaana suomalais-venäläisessä Pyhäjoelle suunnitellussa Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. Olemme myös maailman ensimmäinen maa, jolla on käytetyn ydinpolttoaineen varastointia varten rakennetut turvajärjestelmät peruskalliossa. JO vuosia sitten EU:ssa asetettiin tavoitteeksi tehdä unionista maailman kilpailukykyisin talousalue. Siitä on kuitenkin tullut pelinappula kansainväliseen valtapolitiikkaan. Suomalaisille päättäjille päänvaivaksi on muodostumassa Fennovoiman ydinvoimalahanke, jonka rakennusluvan viivästyminen on pantu merkille myös venäläisten taholla. Vaikka ulkopolitiikka kuuluu jäsenmaille, EU:n yhteisillä toimilla voi olla suuri merkitys. EU-yhdentämisen ongelmaksi koetaan se, etteivät kansalaiset ole sanottavasti kiinnostuneita unionin toiminnasta. Mikäli Macron valittaisiin edelleen Ranskan presidentiksi, hän varmasti yrittäisi lisätä valtaansa EU:ssa. EU on ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaan liikkumisen talousyhteisö, mikä tarkoittaa, ettei yhteistä ulkopolitiikan linjaa ole helppo luoda vaikeissa kysymyksissä. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.2.2022 PIENEN maan pärjääminen pohjoisella pallonpuoliskolla edellyttää kansallisesti johdettua ja mahdollisimman omavaraista energiantuotantoa, jonka toiminta pystytään turvaamaan myös kriisiaikoina. VAIKKA suomalaiset eivät olleet mukana Venäjän Nord Stream -kaasuputkihankkeessa muutoin kuin ympäristölupaselvityksessä, oli sen käynnistymisvaiheessa entisellä pääministeri Paavo Lipposella sanansa sanottavana. Niissä Yhdysvallat ja järjestöinä Nato ja Etyj yrittivät puolustaa EU-kansojen etuja. Turvallisuus vaatisi EU:lta yhtenäisyyttä. Nyt olisi tarvetta unionin yhtenäisemmälle ulkoja turvallisuuspolitiikalle. Kaasuputken piti tuoda vakautta Euroopan kaasutoimituksiin. Samalla on kuitenkin otettava huomioon ne lainalaisuudet, joiden puitteissa meidän on edelleen pystyttävä toimimaan yhteistyössä ja turvamaan maanosamme keskinäiset talousjärjestelmät – myös Venäjän kanssa. Siksi yksimielisyysvaatimus tulisi muuttaa määräenemmistöpohjaiseksi. Tilanne on nyt sellainen, että Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään verrattuna EU on jäänyt maailmanpolitiikassa toisen luokan toimijaksi. Kansallinen energiayhtiömme toimia seurataankin silmä tarkkana, eikä vähiten turvallisuuspolitiikan näköalapaikoilla. Tämä johtaa siihen, että EU:n sivuuttaminen päätöksenteossa on valitettavan helppoa. Paavo Kajander Ovatko Suomen turvallisuusja energiapolitiikka samaa perhettä. Joku viisas onkin sanonut, että ”On hyvä pitää ystävät lähellä ja vihamiehet vähän loitommalla”. Hän pystyisi varmasti keskustelemaan presidenttien kanssa. Erityisesti Saksalla Venäjä-kortti pysyy politiikan keskiössä. EU:n jäsenmaana joudumme vääjäämättä puolustamaan eurooppalaisen vapaan demokratian perusperiaatteita ja kunkin maan itsemääräämisoikeuksia. Venäjän ja lännen neuvottelupöydissä Genevessä, Brysselissä ja Wienissä Euroopan asioita käsiteltiin ilman EU-edustusta
SEPPO KÄÄRIÄINEN Jussi Yli-Lahden työkaveri 1970-luvulta lähtien. Hämmästyttävästi hän esimerkiksi teki 1980-luvulla vaalianalyysit yön yli: illalla vaalitulokset, aamulla analyysi puoluejohdolle. Yli-Lahden harkintakyky herätti luottamusta. Yli-Lahdella oli keskeinen asema keskustapuolueen politiikan strategisessa valmistelussa 1980-luvulla, ja hän vaikutti merkittävästi keskustan ”veretseisauttavaan” vaalivoittoon vuoden 1991 eduskuntavaaleissa. PUOLUEVAIHEEN jälkeen hän palveli valtiota kauppaja teollisuusministeriössä, sisäministeriössä sekä työja elinkeinoministeriössä. Jussin yleinen kutsumanimi . Politiikka oli Yli-Lahdelle näkemyksellistä vaikuttamista isänmaan hyväksi. Vahva elämäntahto kantoi. Yli-Lahden kirjoitukset ja puheet olivat kerralla valmiita. Jaana-vaimon ja perheen tuki oli hänelle elämänlankana. Hän oli vaatimaton mies eikä tyrkyttänyt itseään eturiviin. Hän eli elämäänsä niin kuin pystyi. Hän oli matemaattisestikin lahjakas. Hänen mielestään siinä oli paljonkin parantamisen varaa. Yli-Lahti oli suomalaisen ja eurooppalaisen alueja rakennerahastopolitiikan ehdoton asiantuntija. Hän oli suora eteläpohjalainen. päivänä tammikuuta 2022. Maakunnat, seutukunnat ja maaseutu merkitsivät hänelle sitä syvintä suomalaisuutta . Mutta mielipiteensä hän sanoi tarvittaessa terävästi riippumatta siitä, kuka oli kuulijana. Opiskelut alkoivat Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä, mutta suunta vaihtui valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja kansantaloustieteeseen Helsingin yliopistossa. Hänen mielipiteitään olisi pitänyt kuunnella enemmän. Yli-Lahden loppuelämää riivasivat vakavat sairaudet. Jylli . Yli-Lahti kirjoitti ylioppilaaksi kuuden laudaturin papereilla Ilmajoen lukiossa. Siitä tehtävästä hän nousi tiedotuspäälliköksi ja poliittisen osaston vetäjäksi. Yli-Lahti aloitti vaativat avustajatehtävät jo valtiovarainministeri Ahti Pekkalan avustajana 1980-luvun alkuvuosina. Hän oli 71-vuotias, syntynyt 22. Hän oli ehdottoman lojaali esimiehille ja -naisille Paavo Väyrysestä Annika Saarikkoon. Hänen taidoillaan oli kysyntää ja käyttöä. Hän tiesi, missä mennään. Hän toimi pääministeri Esko Ahon ja kauppaja teollisuusministeri Seppo Kääriäisen avustajana vuosina 1991?1995. Yli-Lahti toimi EU-komisaari Olli Rehnin kabinetissa ja myös Suomen EU-edustustossa aluepoliittisena asiantuntijana Brysselissä. tuli poliittisen suunnittelusihteerin tehtäviin keskustapuolueen Pursimiehenkadun puoluetoimistoon 1970-luvun lopulla. Poliittisen kentän liikkeitä hän tutki tarkalla silmällä elämänsä loppuun saakka. Joulun 2021 alla ote alkoi kirvota. päivänä elokuuta 1950 Ilmajoella maanviljelijäperheeseen. YLI-LAHTI teki monipuolisen uran valtion palveluksessa ja arvostettuna taustavaikuttajana keskustassa. Hän patisti suomalaisia päättäjiä vaikuttamaan voimakkaasti Suomen asemaan Euroopan unionin päätöksenteossa. Insinööriopintojen nojalla häntä puhuteltiin työkavereiden kesken leikillisesti myös ”insinööriksi”. ilman vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun kanssa. 52 3.2.2022 Suora eteläpohjalainen Muistokirjoitus VALTIOTIETEEN maisteri Jussi Yli-Lahti kuoli vakavien sairauksien uuvuttamana Meilahden sairaalassa 12. JUSSI YLI-LAHTI oli sanan painavassa merkityksessä taustavaikuttaja, joka perehtyi kunnolla asioihin ja ymmärsi asemansa. Hän ”pekuloi” mielellään politiikan erilaisia vaihtoehtoja, mutta inhosi pahansuopaista juoruilua. Jussi Yli-Lahti 1950?2022 Ja ri La uk ka ne n. Sieltä hän valmistui valtiotieteen maisteriksi. Yli-Lahti oli huumorintajuinen eleettömällä tyylillään, myös pidetty seuramies
”Suomen ei ole tarvetta muuttaa Nato-linjaa tämän (Ukrainan) kriisin takia. ”Nato-jäsenyys on hyvä optio tulevaisuutta ajatellen, mutta tässä tilanteessa on syytä jatkaa nykyisellä realistisella linjalla pyrkien mahdollisimman hyvin ylläpitämään luottamuksellisia suhteita naapurivaltiomme johtoon”, Heikki Ahola sanoo. Mitä se tarkoittaa. Kysymme raatilaisten näkemyksiä ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin muutaman kerran vuodessa.. Sitä voisivat kansanedustajat alkaa selvittämään kansalle.” RUOTSIN kanssa tehtävä yhteistyö nousee esille monessa vastauksessa. ”Jäsenyys lisäisi Suomen ja koko EU:n turvallisuutta. ”On syytä keskustella, miten Nato voisi vahvistaa puolustusvoimiamme, jos tarve Natoon liittymisestä joskus tulisi ajankohtaiseksi”, Seppo Kauppinen pohtii. Kyllä-kanta voittaa 23 prosentin vastauksissa. Eniten esille nousee Nato-option sekä hyvien diplomaattisuhteiden ylläpito. 73 prosenttia vastaajista sanoo Natolle ei. Neljä prosenttia ei ole kannastaan varma. Jos Nato-ovi halutaan avata kokonaan, niin silloin Ruotsin ja Suomen on toimittava samanaikaisesti”, Pekka Pelttari korostaa. Olen ilahtunut, että nyt Natosta puhutaan paljon”, Anna Ranki toteaa. ”Kyllä pitäisi liittyä. Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, vaikka on ilmoittanut, ettei hyökkää, niin silloin alkaa olla oikea aika jättää Nato-hakemus”, Esa Riippa katsoo. Samoin muu pohjoismainen ja myös eurooppalainen ulottuvuus. Nyt tarvitaan maamme päättäjien diplomaattisia rauhanrakentajien ja sovittelijoiden taitoja, otetaan ne käyttöön ja aktivoidaan myös kansalaisia puolustamaan rauhan aatetta”, Irja Lohilahti vetoaa. Mieluummin turvaudun pohjoismaalaiseen tai yhteiseurooppalaiseen yhteistyöhön turvallisuuspolitiikassa”, Riitta Koskinen katsoo. Olisi sotatanner.” Ehdottomat ei-kannat korostavat rauhaa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Ei Natolle, ainakin toistaiseksi TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Haluatko mukaan Kenttäraatiin. Osa vastaajista pohtii myös Naton käytännössä tuomaa puolustuskykyä. Ilmoittautumiset: uutiset@suomenmaa.fi, viestin otsikoksi "Jäseneksi Kenttäraatiin". 53 3.2.2022 SUOMENMAAN kenttäraatilaisten selkeä enemmistö vastustaa Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Eduskunta päättäköön asiasta. Meillä on optio liittymiseen. Nato-optio toimii pelotteena tällä hetkellä hyvin. ”En näe tarvetta Suomen Nato-jäsenyydelle tällä hetkellä. Vastustus vaihtelee ehdottomasta kielteisyydestä kantaan, ettei liittyminen ole järkevää nyt tai lähitulevaisuudessa. “Naton jäsenenä Suomi olisi eräänlainen sillanpääasema ja muodostaisi uhan Venäjälle. ”Keskustelua ja valmistelua tehdään jo monilla tahoilla. Jos Ruotsi päättää hakea jäsenyyttä, silloin meidänkin on haettava”, Terttu Kela arvioi. ”Niin kauan kuin Turkki on Naton jäsen, Suomen ei pidä liittyä”, Kauko Norberg täräyttää. ”Se vahvistaisi unionia neuvottelukumppanina itään.” Kaarina Torkkola ei ota kantaa ja korostaa oikean tiedon ja hyvän valmistelun merkitystä. ”Meidän täytyy vain jatkaa viisasta ulkopolitiikkaa Nato-optiolla ja pitää yhteyttä Ruotsin kanssa. Tuomo Vihriälä varoittaa pahimmasta skenaariosta. ”Nato on sotilasliittouma, ei rauhan puolustaja. Ukrainan ja Venäjän rajalla oleva jännite ei ole merkittävästi muuttanut kenttäraatilaisten Nato-kantoja. Suomi on sivistyksellisesti ja taloudellisesti länteen liittynyt ja tukeutunut maa, Tapani Jokela huomauttaa. ”Venäjää ei vakuuta muu kuin mittava voimankäytön mahdollisuus.” Lauri Koskisen mielestä liittymisen pitäisi tapahtua Euroopan unionin kautta, ja nimenomaan Euroopan unionina. Vaatii kuitenkin huolellista valmistelua ja ajankohdan harkintaa. NATO-JÄSENYYDEN kannattajat katsovat, että jäsenyys parantaisi vakautta ja turvallisuutta
Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Kainuu: Toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Pohjois-Karjala: Toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Ajatus on typerä, koska politiikka vaikuttaa aivan kaikkeen ihmisten tekemiseen maailmassa. Keski-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Tai miksi aikanaan punakoneen voittaminen jääkiekossa oli merkityksellistä. Ei kyse ole pelkästä “urheilujuhlan” huumasta, meidän sukupolvemme ymmärtää, että kaikki asiat liittyvät omalta osaltaan yhteiskuntaan ja sitä kautta politiikkaan. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 905, sakari.seppanen@vuokatti.net. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Politiikka ja urheilu kävelevät käsi kädessä, aivan kuten politiikka ja kulttuurikin. Osa ihmisistä ajattelee, että urheilua ja politiikkaa ei pidä sotkea toisiinsa. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Miikkael Azaize 044 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo: Toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Seuraavat ihmisoikeusrikokset saapuvat tv-ruutujemme eteen Qatarissa pelattavien jalkapallon MM-kisojen kautta, jotka on hankittu korruptiorahalla ja rakennettu orjatyöllä. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Va. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. 54 Keskustassa tapahtuu 3.2.2022 Puheenvuoro VIIMEISTEN viikkojen aikana on puhuttu runsaasti Pekingin olympialaisista ja Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Uiguureja suljetaan tälläkin hetkellä kiinalaisiin “uudelleenkoulutusleireihin” eli rangaistuslaitoksiin, joissa heitä painostetaan luopumaan uskonnostaan, hylkäämään kulttuurinsa ja omaksumaan kommunistisen puolueen aate. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Lappi: Puheenjohtaja Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Pelkkä “en kommentoi” ei riitä. Useat maat, kuten Yhdysvallat, Japani ja Australia, eivät lähetä Pekingin olympialaisiin valtiollisen tason edustajaa. Keski-Suomi: Toiminnanjohtaja Elina Suoranta 040 721 0636, keski-suomi@keskustanuoret.fi. Pohjois-Savo: Toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi.. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. krs, 87100 Kajaani. Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Mielestäni heidän päätöksensä on ihailtava, koska emme voi sulkea silmiämme uiguurien kohtalolta Kiinassa. Emme voi sulkea katsettamme yli 10 miljoonan ihmisen kansan etniseltä puhdistukselta. SUOMEN on hankalaa boikotoida kiinalaisen mahtiyhteiskunnan järjestämiä urheilukarkeloita, mutta keskustelua tapahtuvista ihmisoikeusrikoksista ei pidä hyssytellä piiloutumalla “urheilu on vain urheilua” -kilven taakse. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Kaakko: Toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. poliittinen sihteeri Liina Tiusanen 050 389 7258, liina.tiusanen@keskustanuoret.fi. Häme: Toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Aleksi Sandroos keskustanuorten puheenjohtaja Politiikan ja urheilun toisistaan erillään pitäminen on naiivia ja typerää Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Pirkanmaa: Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi. krs), Lappeenranta. Etelä-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Toimisto auki sovittaessa. Internetin johdosta sukupolvemme näkee maailman Suomen rajojen yli paremmin kuin aikaisemmat sukupolvet. järjestösuunnittelija Linda Lähdeniemi 050 520 1562, linda.lahdeniemi@keskustanuoret.fi. Jos politiikka ei liity urheiluun, miksi urheilun rahoituksesta tehdään poliittisia päätöksiä. Meidän on keskusteltava laajemmin, millaisiin tilaisuuksiin Suomi osallistuu ja miten voimme yhdessä ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden maiden kanssa parantaa ihmisoikeustilannetta globaalisti. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. Va. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Pääministerin ja ulkoministerin on käytävä aiheesta välittömästi keskustelu, koska tämä on ulkopolitiikkaa. Helsinki: Toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 200 0499, helsinki@keskustanuoret.fi. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna
Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456 Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Siltakatu 22, 80100 Joensuu Toiminnanjohtaja Teemu Mustonen 050 461 8204, teemu.mustonen@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. 050 536 9954. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Tarjoamme sinulle: – tilaisuuksia oppia uutta ja kehittää itseäsi – hyvän työilmapiirin, jossa kannustetaan ja annetaan rakentavaa palautetta – mahdollisuuden päästä seuraamaan politiikan ilmiöitä eturivistä. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@keskustanuoret.fi. Varsinais-Suomi: Toiminnanjohtaja Linda Lähdeniemi 044 205 0224, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Keskustanaisten tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. 040 735 9612 tai toimituspäällikkö Katariina Lankiselle, katariina.lankinen@suomenmaa.fi, p. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Uusimaa: Toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Toivomme sinulta: – yhteistyökykyä, energisyyttä ja oma-aloitteisuutta – paloa uutistyöhön ja sujuvaa kirjoitustaitoa – kykyä toimia nopeatahtisessa verkkomaailmassa – kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Pirkanmaan Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. SUOMENMAA HAKEE KESÄTOIMITTAJIA Helsingin ja Oulun toimituksiin ajalle 1.6.–31.8.2022. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. päätoimittaja Juha Määtälle, juha.maatta@suomenmaa.fi, p. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Kymenlaakso Piiritoimisto: Toimisto kauppakeskus Hansa 2. krs. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Perehdytysjakson jälkeen työtä on mahdollista tehdä myös etänä.. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Keskustanuorten pj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Työ sisältää uutisten, henkilöjuttujen ja laajempien reportaasien kirjoittamista verkkoja aikakauslehteen. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. 3.2.2022 Satakunta: Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@keskustanuoret.fi. Yhteydenotot ja hakemukset viimeistään 11.2. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@ keskusta.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com
Kääpiönuoliainen. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. 56 3.2.2022 5 1 3 1 5 1 8 4 2 5 3 4 8 4 7 1 5 1 3 5 8 2 8 9 7 2 4 5 4 2 1 9 4 5 7 9 4 8 2 7 3 5 6 1 3 2 1 6 4 5 7 8 9 5 6 7 1 9 8 4 3 2 2 5 6 3 8 1 9 7 4 8 9 4 7 6 2 3 1 5 1 7 3 9 5 4 8 2 6 6 8 9 5 1 7 2 4 3 7 3 5 4 2 6 1 9 8 4 1 2 8 3 9 6 5 7 2 4 8 5 5 9 1 6 3 9 1 6 7 4 3 8 3 3 8 2 4 4 6 3 1 8 1 3 6 2 5 7 9 4 7 4 6 1 9 8 2 5 3 5 9 2 3 4 7 8 6 1 6 2 7 5 3 1 4 8 9 4 3 1 9 8 6 5 2 7 9 8 5 2 7 4 1 3 6 1 6 8 4 5 9 3 7 2 3 7 9 8 1 2 6 4 5 2 5 4 7 6 3 9 1 8 5 1 3 1 5 1 8 4 2 5 3 4 8 4 7 1 5 1 3 5 8 2 8 9 7 2 4 5 4 2 1 9 4 5 7 9 4 8 2 7 3 5 6 1 3 2 1 6 4 5 7 8 9 5 6 7 1 9 8 4 3 2 2 5 6 3 8 1 9 7 4 8 9 4 7 6 2 3 1 5 1 7 3 9 5 4 8 2 6 6 8 9 5 1 7 2 4 3 7 3 5 4 2 6 1 9 8 4 1 2 8 3 9 6 5 7 2 4 8 5 5 9 1 6 3 9 1 6 7 4 3 8 3 3 8 2 4 4 6 3 1 8 1 3 6 2 5 7 9 4 7 4 6 1 9 8 2 5 3 5 9 2 3 4 7 8 6 1 6 2 7 5 3 1 4 8 9 4 3 1 9 8 6 5 2 7 9 8 5 2 7 4 1 3 6 1 6 8 4 5 9 3 7 2 3 7 9 8 1 2 6 4 5 2 5 4 7 6 3 9 1 8 Tietotesti Minä vuonna jääkiekkoseura Jokerit perustettiin ja Jimi Hendrix Experience saapui Suomeen. asti. 10. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. Väliaikatuloksia otetaan vastaan 10.2. Neuvostoliitto ja seitsemän itäblokin maata perustivat 1955 Varsovan liiton 1949 perustetun Naton vastapainoksi ja Länsi-Saksan ”muodostaman uhan torjumiseksi”. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va 1. Mikä vuosi: Josef Stalinin tytär Svetlana Allilujeva loikkasi Yhdysvaltoihin; kesäkuussa käytiin ns. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. 3. 4. 8. Mikä on Euroopan pohjoisin pääkaupunki. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. 1. Kuuden päivän sota arabivaltioiden ja Israelin välillä; Zakir Hussainista tuli Intian ensimmäinen muslimipresidentti; Jimi Hendrix Experience esiintyi ainoan kerran Suomessa Helsingin Kulttuuritalolla; jääkiekkoseura Jokerit ja elokuvayhtiö Finnkino perustettiin; Eila Hiltusen Sibelius-monumentti paljastettiin. 3. helmikuuta. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. Totta vai tarua. Paljonko hän täytti 2. Jotkut uskovat alkuräjähdykseen. Presidenttipari Niinistö-Haukion esikoispoika Aaro Veli Väinämöllä oli syntymäpäivä eilen. Minkä maakunnan maakuntakala. On siis aika raportoida väliaikatulokset. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. Shutterstock Kerholaiset, lähettäkää puolivälitulokset! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliin tammikuun lopussa. Sen englanninkielisen nimen lyhennys on CSTO ja se tarkoittaa ”kollektiivinen turvallisuusjärjestö”. Kuinka monien. . tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. 2. Kuun läpimitta eli halkaisija on 3 475 kilometriä ja Auringon vajaa 1,4 miljoonaa eli 1 392 700 kilometriä. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Julkaisemme väliaikatulokset sekä osan kuvista ja kommenteista maaliskuun Suomenmaassa.. 9. Onko se hyönteinen, kala, lintu vai matelija. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Montako vuotta sitten. 8. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Vuoden 1710 rutto surmasi joka kolmannen Helsingin asukkaista. 9. Tiedemiehet ovatkin laskeneet, milloin maailmankaikkeus sai alkunsa ja BIG BANG tapahtui. Halutessasi voit lähettää myös kuvan ja/tai kommentin kaudestasi. 7. Itä-Euroopan kommunistihallintojen sorruttua sotilasliitto hajosi ja se lakkautettiin 1991. Kuinka monta jäsenmaata liitossa on. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. Kuinka paljon. 2. 10. 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. 7. Jos 100 metrin ME-mies Usain Bolt juoksisi Suomessa 40 kilometriä nopeusrajoitetulla maantiellä ME-juoksunsa keskinopeutta, niin alittaisiko vai ylittäisikö hän 40 kilometrin sakkotai vähintäänkin poliisin huomautusrajan. 5. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Vas tau kse t: 1) 7: Arm eni a, Kaz aks tan , Kirg isi a, Tad žik ist an, Uzb eki sta n, Val koVen äjä ja Ven äjä , 2) tot ta, asu kka ita läh es 2 000 (lu e net ist ä: hak usa nat ”ru tto tap poi Kirk ko ja kau pun ki 202 0”, 3) Rey kja vik Isl ant i, 4) nel jä vuo tta , 5) 12 742 km , 6) 13, 8 milj ard ia vuo tta sitt en, 7) (ak vaa rio ) kal a, noi n 5 cm , 8) 196 7, 9) sek ä ett ä: kes kin ope ute nsa MEjuo ksu ssa 37, 58 km /t. Tietotesti ??. 5. Jo toukokuussa 1992 perustettiin uusi sotilasliitto, jota johtaa Venäjä. Raamatun mukaan kaiken loi Jumala. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Kuinka monta kertaa saman maan juoksijat ovat olympialaisten 10 000 metrin juoksussa (miehet 1912 alkaen ja naiset 1988 alkaen) saavuttaneet kolmoisvoiton. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. 4. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. 10. mut ta hui ppu koh das sa yli 44 km /t, 10) ker ran : Suo mi (Sa lm ine n, Ask ola , Iso -H ollo ) Ber liin i 193 6. 6. 6. Mikä on Maapallomme halkaisija
57 3.2.2022 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Kymmenvuotiaan Laurin kohtalosta ei suvussa tiedetä sen enempää. Hävettääkö yhtään. Natoon sisään vai ei. Venäjän Krimin valtauksen jälkeen Nato-jäsenyyden kannatus kasvoi Suomessa hetkeksi, mutta mittausluvut palasivat entiseen asentoon varsin nopeasti. Kuunnellessani nauhalta isäni kerrontaa sotavuosilta hellyn melkein kyyneliin siinä kohtaa, jossa hän muistelee, miten venäläinen sotilas jätti tappamatta teltassa syvää unta nukkuvat pari nuorta miestä ja pani muistoksi käynnistään veneeseen venäjänkielisiä propagandalehtisiä. Kuta useammin Venäjä tekee pikkuyllätyksiään, sitä korkeammalle Nato-jäsenyyden kannatusluku noussee. Isovihan aikana Pietari Suuren käskyn mukaan joka talosta, myös Isohookanasta, vietiin pikkupoika Venäjälle. SUOMI on rakentanut toisen maailmansodan jälkeen omaa puolueettomuuspolitiikkaansa luottamuksen varaan. Toistaiseksi en ole löytänyt arkistoista muuta kuin tiedon sieppauksesta. Venäjä on ottanut ja antanut. Kaikista turvallisuuspoliittisista vaihtoehdoista on jäljelle jäänyt Paasikiven, Kekkosen, Koiviston ja nyt Niinistön toteuttama keskusteleva linja. Ruotsi luottaa yhä puolueettomuuteensa ja on nyt myös havainnut Suomen lailla, että oman puolustusjärjestelmän on oltava vahva. Kirjoittaja on maalaisliitto-keskustan historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori. Antaako EU-jäsenyys ja läheinen Nato-kumppanuus meille riittävää turvaa. 58 3.2.2022 ASUN Oulun kupeessa pienessä kylässä, jonka venäläiset ovat hävittäneet maan rakoon useita kertoja. MYÖS entistä useammalla keskustaa kannattavalla näyttää mielessä viipyvän kysymys, olisiko sittenkin parempi kuulua sotilasliittoon. Turvallisuuspoliittinen ilmapiiri on kylmennyt lähialueillamme lähinnä Ukrainan takia. Me venymme mutta emme loputtomiin. Emme mene kenenkään kainaloon vaan seisomme muiden rinnalla. Maan johto on taas toistanut vanhan kantansa: emme pyri Naton jäseneksi. Juuri Venäjä ajaa toimillaan Suomea Nato-ovesta sisään. Tämä lisää koko mantereen turvallisuutta. Minua sen ajan elämä ei häirinnyt. Kirjoittaessani 1970-luvun Keskustapuolueen historiaa hätkähdin useita kertoja, sillä vasta tuolloin ymmärsin, että Suomessahan pieni porukka teki koko ajan vallankumousta. Vakaan turvallisuuspolitiikan rakentaminen kestää kauan. Nousupiikki on jälleen näkyvissä. Autonomian aikana Suomi sai kehittyä kukoistukseen, ja Lenin sinetöi maalle suvereniteetin. Luotin Kekkoseen. Äskeinen tv-ohjelma antoi siitä yhden näkökulman. Presidentti Kekkonen pelkäsi. Suomi pysyi länsimaana, mutta demokratiaa venytettiin – enemmistöpäätöksin. Emme hysterisoidu pienistä manöövereista kuten ruotsalaiset. Tämä oli osa tsaarin länsimaistamisohjelmaa. Se on ollut menestyksellinen, perustunut aktiiviseen yhteydenpitoon eri osapuolten kanssa. Suomen kohtalona on Venäjän naapuruus. Euroopan turvallisuuden kannalta on suuri merkitys sillä, että Pohjois-Euroopassa on kaksi tasapainottavaa, sotilasliittoihin kuulumatonta maata. Tiedämme ihmissuhteista luottamuksen suuren merkityksen. Nyt tulella leikkineet vähättelevät toimintaansa, ja joku sanoo sen olleen vain vitsi. Suomen Venäjä-suhde on hyvin poikkeuksellinen. Ruotsi on viimeksi käynyt sotaa – Venäjän kanssa – 1800-luvun alussa, jolloin menetti Suomen. Sellainen on naapurimme. Esivanhempieni on pitänyt aloittaa elämä aivan alusta. Ihmisyys on käsittämättömän arvokas ominaisuus. En osannut pelätä enkä tuntenut arjessa idän painetta. Sen liikkeistä ja ajatuksista on vaikea ottaa selkoa. VENÄJÄ yllättää aina. Yllätyksiin olemme tottuneet. Euroopan unionin jäsenyys ei ole poistanut Suomen tarvetta huolehtia itse hyvistä väleistä joka suuntaan. Venymistä kutsutaan suomettumiseksi. Jokainen 1970-luvun elänyt osaa kertoa suomettumisesta omaa tarinaansa. Tytti Isohookana-asunmaa vieraskolumni. Sillä on sama arvo kansainvälisessä politiikassa
Nykyisissä kun on se valtava vika, että tunnuksen toiseksi viimeinen merkki, numero, parillinen tai pariton, kertoo sukupuolen. Kun persulainen työmies kirjoittaa persulaisen työttömän kirjoittaneen, että rokote tappaa, niin se on painavampaa sanaa kuin lääkäreiden puhe. Huh-huh, voisivatko puoluesihteerit ostaa foliohattuja tukusta. Miksi hetusta ei saisi käydä ilmi, kuka on mies ja kuka nainen. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Lehmän utarerasva Tummeli huomattiin hyväksi naisten ihonhoidolle. Suomi on tietotekniikan ykkösmaita, teknisesti, mutta trollilukutaitoa puuttuu. Naisten sähköautoille pitäisi kuulemma säätää alempi vero. Se tolkun ylläpito voi edellyttää muun hallitusporukan hylkäämistä. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 SIRUPULASTA kärsivät autotehtaat ja elektroniikkateollisuus kaikin tavoin. Siruja ei yksinkertaisesti ole, koska kaikki ne on salakavalasti ruiskutettu koronarokotteen mukana viattomien ihmisten nahkaan. Ai niin. KUN kuuntelee ja seuraa parin porukan edustajien puheita, niin pöljät ja rosvot leimaavat ne kunnollisetkin, joita sentään uskon olevan. Aluevaaleissa(kaan) nämä pari puoluetta eivät saaneet ehdokaslistoiltaan rikoksista tuomittuja pois. JOS ei ole ongelmia, niin keksitään! Taas suunnitellaan henkilötunnusten uusimista. Kun katsoo ympärilleen, niin ihan helposti sen huomaa Ja tasa-arvo on kääntynyt nurinniskoin jo nyt. Jos on tuhopolttaja, niin laitetaan kokemusasiantuntijana päättämään paloja pelastustoimesta. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Lapsikin ymmärtää, että hevosten loislääke auttaa kaikkeen. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. 59 3.2.2022 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Jari Nenonen Ollaan edes me tolkun puolue Pöljät ja rosvot leimaavat ne kunnollisetkin.. Paitsi, että on päässyt, ihan vain somen kautta. Suomessa sentään on puoli miljoonaa viisasta, jotka eivät ole ottaneet rokotteita, ähäkutti, eipähän pääse vieraan valtion salainen palvelu ujuttautumaan aivoihin. Ajatus lienee; vaikka onkin kestorattijuoppo ja pahoinpitelijä ja törkeiden veropetosten erikoismies, niin tokihan hän kelpaa riveihimme päättämään terveysasioista. Oletettavasti myös syöpiin ja sydänvikoihin. Kun Mika Niikko, kansanedustaja, ehkä tuleva VKK:n ministeri, sairastui koronaan (vaikka ei käyttänyt maskia), niin lääkintä löytyi helposti. Miksi. Koska amerikkalaisetkin… Toki alun perin eläimille tarkoitettuja valmisteita on käytetty ennenkin
H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2022 / 10,90 € Kuka ajaa yksinasuvien etuja. Vieraskolumni Ilmiöt Työmarkkinoilla edessä levottomat ajat Uutisanalyysi Aluevaalilupauksista puuttuu konkretia Petri Honkonen haluaa jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet puolueelle vaikeita Työ on kesken Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!