Suomenmaa 3.3.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 3 / MAALISKUU 2022 / 10,90 € Sodan uhka muuttui todeksi Kiovassa Kirjat Uutiskuva Valtioneuvoston linna täyttää 200 vuotta Ajassa Vesa Vihriälä puolustaa kehysmenettelyä Outolintu Riku Eskelinen on keskustalainen luonnonsuojelija
2022 Marjut Lehtonen haluaa hoitaa luottamustoimensa positiivisella asenteella s. 28 "Vastuu on aika kova". facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 3.3
Riikka Pakarinen s. Arttu Laaksonen kysyy, onko keskusta aidosti sivistysliike s. Mestari Dae Jin Hwang toi taekwondon Suomeen s. 22 Ilmiöt Ukrainan tilanteen vaikutukset ovat moninaiset ja tulevat näkymään myös taloudessa. 45 Jenni ja Emilia Saarelle tuli ohittamaton tilaisuus hankkia ikioma mökki s. 13 Kuka olet. 32 Mummonmökissä on tunnelmaa. 30 Keskusta Maallemuutto on ajankohtainen trendi myös Posiolla s
On ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että päättäjiksi tulee vaaleissa monen puolueen edustajia ja että valituilla on kaikenlaisia mielipiteitä. Laillisuutta seurataan tarkasti. Ja että heillä on yhtäläinen oikeus. On kuvaavaa, että median otsikot kysyvät, mitä Putin tekee – eikä mitä Venäjä tekee. Autoritaaristen järjestelmien eliitit ovatkin poikkeuksetta sodan suurimmat syylliset. Vaalit ovat vilpillisiä, tai niitä ei järjestetä ollenkaan. Pääkirjoitus U krainan sodan keskellä on hyvä tilaisuus pohtia, minkälainen on hyvä valtiomuoto. He ryhtyvät pitämään näkemyksiään ainoina oikeina. Onko parempi, että pidetään vaaleja ja valitaan monista puolueista edustajia, jotka yrittävät sovitella näkemyk-siään yhteisiksi päätöksiksi. Kiihotuspolitiikka ja sotaiset ajatukset syntyvät diktaattorien bunkkereissa. Demokratia on myös vahva rauhan tae. M ark Ra m il Sit dik ov / Le hti ku va / AF P Kiihotuspolitiikka ja sotaiset ajatukset syntyvät diktaattorien bunkkereissa.. Medialla ja kansalaisnäkemyksillä on suuri rooli. Silti Suomessa ei taida juuri löytyä diktaattoreiden puolustajia. Vai onko parempi, että yksi mies ja hänen uskollisensa päättävät kansalaisilta kyselemättä jopa sodasta ja rauhasta, niin kuin Euroopassa nyt näemme. Niin kuin Venäjällä on tapahtunut. Vapaa media nujerretaan, mediasta tehdään manipulaation välikappale. Toisinajattelua ei kohta sallita, ja oppositiota ryhdytään vainoamaan. Venäjä on autoritaarisesti hallittu, aggressiivinen, epäluuloinen, haluton suostumaan yhteisiin pelisääntöihin – ja historiansa vanki. Kansanvaltaa on tosin oikein opeteltava. Yksi mies, kaikki valta. Vaikeinta demokratiassa taitaa ollakin sen hyväksyminen, että toisella on täysi valta olla eri mieltä kanssani, kertoa mielipiteensä ja toimia sen mukaan. Tuleeko parempi tulevaisuus demokratiasta eli kansanvallasta vai autoritaarisista järjestelmistä, johtajavaltaisuudesta. On keskusteltava ja äänesteltävä. Tavalliset ihmiset eivät halua sotaa. Kansanvaltainen vallankäyttö voi tosin tuntua hankalalta. Diktaattorit rakastuvat aina valtaan. Diktaattori alkaa tulkita historiaakin mielensä mukaan ja hakee siten oikeutusta toimilleen. Niin myös nyt. Ja vielä vaikeampaa on hyväksyä, että tätä oikeutta pitää suojella. Yksikään ihminen ei ole sellainen älyn jättiläinen, että hänen käsiinsä voisi jättää sen vallan, joka meidänkin perustuslakimme mukaan kuuluu kansalle. Perustuslakimme sanoo, että ”valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Se on hyvä. Suomessa on valittu kansanvallan tie. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 3.3.2022 Mistä tulee parempi tulevaisuus. On vain ajateltava, että sama oikeus suojaa myös minua. Huono ratkaisu. Ihmisoikeusrikkomuksista tulee arkipäivää
Hallituksen tiedotustilaisuuksissa pääministeri Marin kertoi, oliko nyt aika mennä mökille vai ei. On korkeakouluopiskelijoita, jotka istuvat yksiöissään Zoom-yhteyden äärellä eivätkä ole kahteen vuoteen tavanneet kasvokkain opettajiaan tai opiskelukavereitaan. Heistä moni on läpi pandemia-ajan vaatinut päättäjiltä tiukempaa rajoituslinjaa. Valoa tunnelin päässä on onneksi näkyvissä. Ja kaiken keskellä ovat poliitikot, jotka yrittävät tehdä fiksuja ja oikeudenmukaisia päätöksiä jatkuvasti muuttuvan asiantuntijatiedon pohjalta, keskenään vastakkaisten vaatimusten ristipaineessa. Edes Uudenmaan sulkeminen ei herättänyt kovaa kritiikkiä. Molemmille väitteille on perusteita. ON ravintola-, matkailuja kulttuurialan työntekijöitä, jotka ovat menettäneet kahden vuoden ansionsa ja syyttävät siitä päättäjiä. TAMMIKUINEN keskustelu etäkouluun siirtymisestä oli hyvä esimerkki kuplien yhteentörmäyksestä. Nyt tuo konsensus-Suomi on kaukaista historiaa. Etäkoulu olisi lisännyt ongelmia varsinkin niillä, joilla kodin tuki koulunkäynnille on heikkoa. Päivät muistuttavat toisiaan kuin 90luvun Päiväni murmelina -elokuvassa. Katariina Lankinen Koronakuplien Suomi. Lähikoulu merkitsi, että iso osa koululaisista sai koronatartunnan. On eläkeläisiä, jotka ennen koronaa viettivät vilkasta sosiaalista elämää ja nyt tylsistyvät kotonaan. On kolmesti rokotettuja ihmisiä, joiden mielestä rajoitusten aika on nyt lopullisesti ohi. On perheenäitejä ja -isiä, joille korona-aika on ollut yhtä töiden, koulun, päivähoidon, flunssakierteiden ja kotitestien uuvuttavaa sekasotkua. Jäljellä on vain kuplia, joiden välillä on syvä juopa. On koululaisia, joilla on ollut kaksi sairaspoissaolojen täyttämää rikkonaista lukuvuotta. On niitä, joiden mielestä koronaa ei ole olemassakaan. Kesä tulee, kun vielä muutama kuukausi jaksetaan puurtaa. Kun pandemia joskus on ohi, yhteiskunnalla on iso työ palauttaa luottamus pandemiakupliinsa linnoittautuneiden ihmisten välille. On niitä, jotka eivät voi jäädä etätöihin ja kohtaavat tartuntariskin päivittäin työssään. Omikron-aallon hiipuessa rajoituksia voidaan purkaa ja kansalaiset voivat kömpiä koronakuopistaan ihmisten ilmoille. On tiedeyhteisö, joka on kahdessa vuodessa tuottanut valtavan määrän tutkimustietoa koronasta ja joukon rokotteita, jotka ovat pelastaneet miljoonia ihmisiä vakavalta sairaudelta ja kuolemalta. Heidän näkökulmastaan koronarajoitukset ovat olleet täysin epäsuhtaisia. On iso joukko etätyöläisiä, joiden yhteydet työtovereihin katkeilevat, kun lähityötä on tehty viimeksi kuukausia sitten. On hauraita vanhuksia, joita läheiset eivät uskalla käydä tapaamassa koronan tartuttamisen pelossa. ON salaliittoteorioihin hurahtaneita ja rokotusten haittavaikutuksia pelkääviä ihmisiä, joiden luottamus tieteeseen, viranomaisiin ja poliitikkoihin on nollassa. On työtaakkansa alle uupuvia hoitajia ja lääkäreitä, jotka päivittäin näkevät, mitä korona voi saada ihmiskehossa aikaan. Toinen porukka huusi, että lähikoulu tarkoittaa lasten uhraamista koronalle. 5 3.3.2022 Toimittajalta KORONAPANDEMIAN iskiessä Suomeen keväällä 2020 kansalaiset olivat liikuttavan yksimielisiä tavasta, jolla se oli kohdattava. Lopputuloksena on usein ollut sutta ja sekundaa. Tiukat rajoitukset otettiin vastaan tyynesti, ihmiset lukittautuivat koteihinsa. Päättäjän osa ei ole helppo, kun valittavana on vain huonoja vaihtoehtoja. Somessa yksi porukka huusi, että etäkoulu tarkoittaa lasten uhraamista koronalle
6 3.3.2022 Kehysmenettelyn uskottavuus vaakalaudalla Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mielestä hallituksen työllisyystoimista voi antaa kiitosta, mutta kehyksestä ei olisi pitänyt luistaa enää 2023. Ekonomistin mielestä ansiosidonnaiseen pitäisi koskea enemmänkin. Tämä tarkoittaa sitä, että kun nyt ansiosidonnaista on saanut tehtyjen työtuntien mukaan, jatkossa ehtona ovat saadut palkkatulot. ”Se on tarpeettoman pitkäkestoinen. TYÖELÄMÄPROFESSORI Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta pitää hallituksen helmikuussa päättämiä työllisyystoimia lupaavina. HALLITUS päätti valtiontaloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavista työllisyystoimista helmikuun alkupuoliskolla. Parempi katsoa suurempaa kokonaisuutta, ja se näyttää muodostuvan vaikutuksiltaan ihan merkittäväksi.” ”Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelmat varovaisuusperiaatteella, eli ei kovin huonona voi pitää, vaikka ei ylletäkään ihan sinne 60 000:een, mikä laskettiin hallituskauden alussa tarpeelliseksi”, Vihriälä arvioi. En katsoisi niinkään kaikkia yksittäisiä toimia, sillä ne ovat melko pieniä ja niissä on myös epävarmuutta. Sillä olisi myönteisiä työllisyysvaikutuksia, se on aika selvää.” ”Se ei myöskään ole niin ongelmallinen leikkauskohde tulonjakomielessä kuin peruspäiväraha, työmarkkinatuki, asumistuki ja muut sosiaaliturvaan liittyvät nipistykset, sillä ansiosidonnaista turvaa saavien tulotaso on yleisesti parempi”, TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Ajassa. Kun työn kysynnän tilanne säilyy hyvänä, on aika leikata ansiosidonnaisesta. Vihriälä katsoo, että eniten vaikutusta lienee ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisella. ”Hallituksen nyt tekemissä toimissa puhutaan nettona noin 40 000 työllisen lisäyksestä jollakin aikavälillä. Oleellisimmat toimet ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan niin sanottu euroistaminen, opintotuen tulorajojen nosto 50 prosentilla, palkkatukien enimmäiskäytön kielto sekä tiukempien työnhakuvelvoitteiden asettaminen työttömyysturvan varassa opiskeleville
Vaatii luovaa ajattelua, että tästä selvitään.” ”Ensimmäinen prioriteetti on kuitenkin pitää kiinni kehyksen tasosta”, Vihriälä muistuttaa vielä. Ratkaisu on toki jo tehty.” Vesa Vihriälän mielestä tutkimusja kehitysrahoituksen tilanne vuodelle 2023 on poikkeuksellisen hankala. Nyt kehykset on ylitetty jo muutamana vuotena, sillä koronakriisin hoito on vaatinut satsauksia menokaton eli kehyksen päälle. Nyt työnantajan on mahdollista saada koko työntekijän palkkakustannus palkkatuesta. Ensimmäinen prioriteetti on pitää kiinni kehyksen tasosta. Tulorajojen nostossa Vihriälä näkee myös ongelmallisuutta. ”Totta kai suuri kysymys on se, pystytäänkö pysymään jo kerran laajennetussa kehyksessä. ”Vuoden 2023 poikkeama on kuitenkin verrattain pieni osa budjettia, joten olisi voinut ajatella, että menoja olisi pystynyt nipistämään. Vihriälä korostaa, että sosiaaliturvauudistuksessakin pitää katsoa kokonaisuutta. 7 3.3.2022 Vihriälä huomauttaa. Kuoppa pitäisi kyetä kuromaan umpeen, ja se on mielestäni vaativin tehtävä. Jos opiskelija nostaa opintotukea tänä vuonna tavalliset yhdeksän kuukautta, hän saa tienata vuoden aikana enintään 15 630 euroa ilman, että tämä vaikuttaa hänen opintotukeensa. Poikkeuksellisen hankala on tutkimusja kehitystoiminnan rahoituksen tilanne vuonna 2023. Toinen asia, jonka Vihriälä erityisesti nostaa esille, on aikuiskoulutus. Vuonna 2023 tämä on hänen mukaansa jo ongelmallisempaa, sillä koronaa edeltänyt tuotannon taso on jo saavutettu, ja 2023 ollaan kasvu-uralla, joka piti olla ennen kriisiä. Komitea aloitti työnsä vuonna 2020, ja sen toimikausi päättyy keväällä 2027. ”Toisaalta on menopaineita, jotka ovat syntyneet eri syistä. La ura Ko tila / Va ltio ne uv os to. ”En sinällään laskisi sen varaan tulevan myönteisiä vaikutuksia. Uhkana on työttömyysturvan maksamisen keskeyttäminen. Ne ovat hänen mukaansa osa suurempaa pottia. Kehyksen laajentaminen on vuosien 2021 ja 2022 osalta ymmärrettävää sitätaustaa vasten, että koronasta jää yhtä ja toista jälkihoitotarvetta, Vihriälä toteaa. Mahdollisuus tienata työllä enemmän voi hidastaa opiskeluja.” Palkkatukien enimmäiskäytön kieltoa sekä työnhakuvelvoitteiden tiukentamista työttömyysturvalla opiskeleville Vihriälä ei arvioi tarkemmin. Nyt muutos on pysyvä, kun jo aiemmin tulorajoja nostettiin väliaikaisesti 25 prosentilla. Tämä osaltaan kasvattaa työnhakua, ja myös lopulta työllisyyttä, sillä Suomessa on paljon avoimia työpaikkoja. Pohjana on muun muassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana toteutettu perustulokokeilu. Koko kehysmenettelyn uskottavuuden kannalta on ehdottoman välttämätöntä, että tässä pysyttäisiin”, Vihriälä korostaa. Siinä puhutaan aika suuresta vuositason noususta, kun julkisen panostuksen tulee olla 1,5 miljardia korkeampi loppuvuosikymmenellä kuin nyt.” 2023 on tulossa ”hankala monttu”. Työttömyysturvan varassa opiskelevien tulee hakea nykyistä useammin töitä, kun kevennys työnhakuvelvoitteesta kumotaan. ”Mitä voi vertailla eri maiden panostuksia aikuiskoulutukseen, meillä käytetään siihen aika paljon voimavaroja ja paljon väkeä osallistuukin koulutukseen. Hän luottaa, että komitean työn pohjalta on hyvä edetä, kun työ aikanaan valmistuu. ”Tilapäisiä rahoituselementtejä tippuu silloin pois. Jatkossa tämä ei ole mahdollista, ja palkkakustannusvaroja voidaan jakaa entistä useammille, nimenomaan pienille työnantajille. Vihriälän mukaan erityisen olennaista on talouden kehyksissä pysyminen. Se ei kuitenkaan kohdennu sellaisille ihmisille, jotka sitä eniten tarvitsisivat, eli käytännössä vähemmän koulutetuille miehille.” OPINTOTUEN tulorajat nousevat niin, että opiskelija saa tienata nyt 50 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Komitea tekee huolellista työtä, ja sen pohjalta on hyvä lähteä katsomaan etuuksien tulevaisuutta, sekä miten sovitetaan yhteen tarve yhtäältä huolehtia perusturvasta, toisaalta säilyttää kannustimet osallistua työmarkkinoille.” HALLITUS kokoontuu huhtikuussa vuosittaiseen kehysriiheen, jossa se linjaa lähivuosina julkiseen talouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Totta kai se on aina vaikeaa, mutta onhan se ollut vaikeaa aikaisemminkin.” ”Minusta on huono asia, että vielä 2023 poiketaan alkuperäisestä kehyksestä. ”Perustulokokeilu ei anna sellaisenaan aihetta perustuloajattelun selvään laajentamiseen. SOSIAALITURVAN uudistamista pohtii tällä hetkellä parlamentaarinen komitea. Laaja parlamentaarinen yksimielisyys on, että rahoituksen tasoa tulee systemaattisesti nostaa vuosien mittaan
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden Twitterissä Liettuan pääministeri Ingrida Simonyte Twitterissä Putin pani Kafkaa ja Orwelliakin paremmaksi. Sodan kylmät kasvot näkyvät. Satojen miljoonien arvoisen paketin mahdollisti valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan talouskasvun tuoma verotulojen nousu vähintään koronaa edeltäneelle tasolle. Asumiskustannusten nousu huomioidaan toimeentulotuessa. Ei rajoja diktaattorin mielikuvituksella ja alhaisuudella, ei liian räikeitä valheita, ei ylittämättömiä rajoja. 8 Ajassa Sanottua 3.3.2022 Presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessaan Naamiot on riisuttu. ”Kestävä vastaus on tehdä enemmän investointeja puhtaaseen energiaan Euroopassa. Työmatkavähennyksen enimmäismäärä korotetaan tämän vuoden verotuksessa 8 400 euroon ja kilometrikohtaiseen matkakuluvähennykseen omalla autolla kuljettaessa tehdään 20 prosentin korotus kuluvaksi vuodeksi. PEKKA POHJOLAINEN PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) hallitus reagoi energian hintojen nousuun yllättävänkin järeällä ja moniulotteisella paketilla. Oppositio vaati bensaveroalea, hallitus laati täsmäpaketin. Ilmastoystävällisiin investointeihin valmistellaan lainatakausmalli kotitalouksille ja asuntoosakeyhtiöille. Hallitusrintamasta huomautettiin, että puolueen esittämä yleinen bensan ja dieselin veroale tulisi erittäin kalliiksi, eikä näkyisi kunnolla pumppuhinnoissa. Maataloudelle valmistellaan helpotusta tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikaisella poistolla. Ilmastotoimista luopumisen hinta olisi huomattavasti ilmastotoimista aiheutuvaa hintaa korkeampi”, Lintilä totesi. Hallituksen paketin yllättämät perussuomalaiset joutuivat välikysymyskeskustelussa keskittymään lähinnä yleisen bensaveroalen vaatimiseen. Yhdysvallat ja sen liittolaiset vastaavat yhtenäisesti ja päättäväisesti. PELKÄSTÄÄN ammattidiesel vähentää verotuloja noin 300 miljoonalla eurolla. KOLMEN oppositioryhmän välikysymykseen hallituksen puolesta vastannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) painotti, että hallituksen ilmastotoimista luopuminen ei ole vaihtoehto eikä uusiutuva energia ole syy hintapiikkiin. Se, miten vastaamme, määrittää meitä sukupolviksi eteenpäin. Venäjä yksin on vastuussa tämän hyökkäyksen aiheuttamasta kuolemasta ja tuhosta. Liikenneja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) huomautti, että kolmen sentin litrahinnan alennus maksaisi 150 miljoonaa euroa, kun maailmanmarkkinahinta on nostanut litrahintaa viimeisen vuoden aikana 40–50 senttiä. Myös ammattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Asia vaatii tosin vielä kuittauksen EU:n komissiolta. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän toimenpiteet ja sodankäynnin ja vaatii sotaisten toimien pikaista lopettamista. Maailma panee Venäjän vastuuseen teoistaan. Keskustan Petri Honkonen laskeskeli puolestaan, että perussuomalaisten esittämä dieselin käyttövoimaveron poisto nostaisi dieselin pumppuhintaa yli 20 senttiä
”Putinia on kutsuttava Venäjän itsevaltiaaksi, etten sanoisi diktaattoriksi, riippumatta siitä minkälaista tv-teatteria hän järjestää. Diplomatia ei tarkoita sitä, että me luopuisimme omista periaatteistamme. Jos lähtee sutta pakoon, voi tulla karhu vastaan”, Tuppurainen opasti.. Hän taitaa jopa maan kieltä työskenneltyään Suomen Kiovan-suurlähetystössä viisumivirkailijana 1990-luvulla. Touho-serkun äkkilähtö 8.3. Nuorten parlamentin etätapahtuma 1.4. Kevään ylioppilaskirjoitukset 15.?16.3. Halla-ahon osalta ei tarvitse pelätä samaa, mutta kuplinta valiokunnan ympärillä saattaa hyvinkin jatkua. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) näki, että nyt ei ole syytä ymmärtää liian tarkoin Venäjän turvallisuushuolia. Esimakua tästä saatiin, kun Halla-ahon valinnasta jouduttiin RKP:n Eva Biaudet’n aloitteesta poikkeuksellisesti äänestämään ja kuusi edustajaa jätti tyhjän lapun. Hallituksen kehysriihi Kovaa puhetta Venäjästä PEKKA POHJOLAINEN SUOMEN eduskunta näkee Vladimir Putinin Venäjän enää lähinnä sumeilemattomana roistovaltiona, jonka sanaan ei voi luottaa. Keskustan puoluekokousaloitteiden määräpäivä 15.3.?1.4. Eurooppa-neuvosto käsittelee EU:n puolustuspolitikan kehittämistä 25.3. Moskovalainen oppositioaktivisti Marina Litvinovitš Facebookissa Me jäädytämme venäläiset varat EU:ssa ja estämme venäläisten pankkien pääsyn Euroopan finanssimarkkinoille. Niikko johti ulkoasiainvaliokuntaa kuin Aku Ankan joka paikassa sähläävä Touho-serkku. KOKOOMUKSEN konkariedustaja Ben Zyskowicz vaati, että Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa on viimeistään nyt lopetettava toiveikas ja jopa naiivi suhtautuminen Putinin Venäjään. 9 Ajassa Sanottua 3.3.2022 Siivoamme tämän sotkun jälkiä vuosia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra istutti paikalle edeltäjänsä Jussi Hallaahon. Emmekä vain me, vaan myös lapsemme ja lapsenlapsemme. Monet edustajat kyselivät myös Ukrainan aseistamisen perään. Ennakkoilmoittautuminen keskustan puoluekokoukseen avautuu 3.4. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Mika Niikolle omalaatuinen tviittailu Ukrainasta aiheutti äkkilähdön. Eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta 24.?25.3. Keskustan ryhmäpuhuja Mikko Savola totesi, ettei Venäjää voi enää arvioida sen sanojen, vaan tekojen perusteella. EU:lta vaadittiin tähänastisia pakotteita jämerämpiä toimia ja Suomen Nato-optiota pidettiin lämpimänä. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen Twitterissä Minulle on selvää, ettei tässä sodassa ole mitään järkeä. Unkarin parlamenttivaalit 5.?6.4. Historiaa ja nykypäivää koskevia valheita on kutsuttava valheiksi, vaikka Putin ja Venäjä kuinka paljon niitä levittelevät”, Zyskowicz vuodatti ääni väristen. ”Sen kaltaista myöntyvyyspolitiikkaa meidän ei tule harjoittaa — se voi käydä meille kalliiksi. ”Venäjä on pettänyt lupauksensa, vastuunsa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä ja kansainvälisen yhteisön”, pääministeri Sanna Marin (sd.) näki. Kevään toinen yhteishaku alkaa 23.3. Ainakin Ukrainan asioissa Halla-ahon voi olettaa pysyvän kartalla. Biaudet perusteli protestia muun muassa Halla-ahon rikostuomioilla. Nämä pakotteet iskevät raskaasti Kremlin intresseihin ja sen kykyyn rahoittaa sotaa. Jos se ei lopu, se aiheuttaa sellaista kärsimystä, jota Euroopassa ei ole koettu sitten ainakaan Balkanin kriisin. Keskustelussa ulkoja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta annetusta pääministerin ilmoituksesta eduskuntaryhmät, kansanedustajat ja ministerit yksi toisensa jälkeen tuomitsivat kovin sanoin Venäjän ja sen toimet. YK:n pääsihteeri António Guterres lausunnossaan PEKKA POHJOLAINEN SOME-AIKANA varomaton tviitti saattaa käydä poliitikolle kalliiksi. Yhdysvaltojen keskuspankki päättää ohjauskoron nostamisesta 16.3. Kansainvälinen naistenpäivä 10.3
musiikkia, elokuvia, teatteria ja kirjallisuutta. Lukkarinen muutti Arizonaan elokuussa 2019 työskentelemään liiketoiminnan kehitysjohtajana Avnetille, jonka pääkonttori on Phoenixissa. AHO LÄHTEE SPERBANKISTA. Helsingin Sanomien helmikuussa Kantar TNS:llä teettämässä mittauksessa 14 prosentin kannatuksen saanut keskusta kohensi lukemaansa 2,1 prosenttiyksikköä, kun taas perussuomalaiset vajosi saman verran. johtajan Kimmo Elon mukaan aluevaalit saattoivat vahvistaa äänestäjien käsityksiä siitä, mitä eri puolueet edustavat. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on todennut, ettei hän katso voivansa esitellä rakentamislupaa valtioneuvostolle. Siinä missä keskusta näyttäytyi hajaasutusalueiden ja kaupunkien ulkopuolisten alueiden vahvana edustajana, bensan hinnalla kampanjoineet perussuomalaiset ehkä paljastivat poliittisen agendansa kapeuden, Elo pohtii. 10 3.3.2022 H ei kki Sa u k ko m aa / L eh tik u v a Fe nn o v o i m a J u s s i N uk ar i / Le h tik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN SUOSTUMUS RATKAISEE. Aho kertoo ilmoittaneensa pankille jo aiemmin, että hän lopettaa työskentelyn tämän kauden loppuun mennessä. Ratkaisuaan hän perustelee länsimaiden Venäjän-vastaisilla pakotteilla. Toteutuessaan se merkitsee, että sukupuoliyhteydestä ilman molempien osapuolten suostumusta rangaistaan raiskauksena. Hän on kotoisin Savonlinnasta ja oli 2000-luvun alussa mukana keskustanuorten toiminnassa. "Yksi lapsuuden haaveistani ja elämän tavoitteistani on ollut asua Yhdysvalloissa ja paikassa, jossa suurimman osan vuodesta paistaa aurinko." Lukkarinen harrastaa patikointia, maastoja moottoripyöräilyä sekä kulttuuria eri muodoissaan . Hän kertoo pidättäytyvänsä hallitustyöskentelystä kautensa loppuun asti. "Politiikan lisäksi olen ollut koko ikäni kiinnostunut teknologiasta ja erityisesti tietotekniikasta", Lukkarinen kertoo. Helsingin Sanomille Honkonen muotoili asian niin, että keskustan äänestäjiä kiinnostaa ”ruisleipäpolitiikka”. KATARIINA LANKINEN SUOMENMAAN uutena ulkomaan kolumnistina aloittaa Yhdysvaltojen Arizonassa asuva Anatoli Lukkarinen. Puolueiden välinen ero kutistui 1,5 prosenttiyksikköön. Lukkarisen ensimmäinen kolumni löytyy tämän lehden sivulta 17. Hän toimi Itä-Savon keskustanuorten puheenjohtajana vuosina 1999?2008. Paluu ruisleipäpolitiikkaan Anatoli Lukkarinen. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen vt. Venäjän sotatoimet Ukrainaa vastaan johtavat myös Fennovoiman ydinvoimahankkeen ehtojen uudelleenarviointiin. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo Elisa sekä kaksi kissaa, Zorro ja Allu. Uusi kolumnisti Arizonasta PEKKA POHJOLAINEN TAMMIKUUN aluevaalit toivat liikettä puolueiden kannatuskehitykseen erityisesti kahden puolueen osalta. Pyhäjoelle ydinreaktoria rakennuttava Fennovoima ja venäläinen Rosatom valmistelevat parhaillaan rakentamislupaan tarvittavia asiakirjoja. Avnet on elektroniikan myyntiin ja valmistukseen keskittynyt globaali teknologiayhtiö. FENNOVOIMA JÄIHIN. Suomen entinen pääministeri Esko Aho vetäytyy venäläisen Sberbankin hallituksen jäsenyydestä. "Heillähän ei ollut aluevaaliteemoihin kovinkaan paljon laaja-alaista sanottavaa." Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen tulkitsi keskustan gallupnousun johtuvan siitä, että poliittisessa keskustelussa on palattu arkielämän perusasioihin. Muutto Yhdysvaltoihin ei tapahtunut pelkästään töiden vuoksi. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) luonnehti esitystä historiallisen suureksi uudistukseksi, joka parantaa olennaisesti rikosten uhrien asemaa. Eduskunta aloitti helmikuussa seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen käsittelyn
Minulla oli päässäni ylioppilaslakki ja ylläni keväinen berberi-takki. MUISTAN myös ministeriajoiltani toisen tapauksen, kun osallistuin Pietarissa Venäjällä Suomi-viikon tapahtumiin. Ajattelin, että enköhän minä tässä iltatilaisuudessa mene entisestä missistäkin.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat kömmähdyksiä uransa varrelta. VIIMEISEKSI tietoa on tihkunut uudesta asetuksesta luonnon ennallistamiseksi. Seisoin puhuessani lavalla, joka oli yleisöön nähden hieman ylempänä. Iltatilaisuudessa eräs venäläisnainen lähestyi minua ja kertoi tulkin välityksellä, että hän oli avajaisissa ihastellut minun ryhdikkyyttäni ja kauneuttani. Myös kansallisen metsästrategian uudistus on jo käynnistetty. Hän tietenkin luuli minun olevan ohjelmassa mainittu Karpela. Suostuin totta kai siihen, että avaan Tanjan puolesta tuon näyttelyn. En korjannut asiaa, vaan päinvastoin nostin rintaani. Taksonomian kestävyyskriteerit metsille ja LULUCF:n hiilinielutavoitteet tuovat haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Sitten hän sanoi, että eihän se ihme ole, kun olette entinen Miss Suomi. Metsiin vaikuttavien EU-hankkeiden lista on pitkä: metsästrategia, taksonomia, metsäkato, ennallistaminen, LULUCF, hiiliviljely, biodiversiteettistrategia, uusiutuva energia. Kun stay up -sukat alkoivat valua kesken puheen Joskus luottovaate voi pettää silloin, kun sen vähiten pitäisi, kertoo ex-ministeri Liisa Hyssälä Liisa Hyssälä Ja ak ko M art ika in en. Silloisen kulttuuriministerin Tanja Karpelan piti tulla sinne myös avaamaan eräs valokuvanäyttely, mutta viime hetkillä tuli tieto, että hän on estynyt. Jalkaani olin laittanut stay up -sukat. Parlamentillakin on sanottavansa. Aion vaikuttaa siihen, että hiiliviljelystä tulee aidosti kannattavaa metsänomistajille ja viljelijöille. Sukka lähti valumaan alaspäin. Metsäkatoesityksellä pyritään ehkäisemään metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden, kuten soijan ja puutuotteiden, pääsyä EU-markkinoille. Tavoite on hyvä, mutta keinot menevät yli tarkoituksen. Tämä tarkoittaisi käytännössä EU:n omaa metsälakia, vaikka toimivalta kuuluu jäsenmaille. Ja samalla koko ajan pidin puhetta suurelle väkijoukolle. Järjestelmää ollaan luomassa, ja konkreettisia aloitteita odotamme jo tänä vuonna. Sillä korvataan nykyinen puutavara-asetus, mutta laaja-alaisemmin. Kierittelin lantiotani, liikuttelin jalkojani ja epätoivoisesti yritin, että se ei valuisi alas. Pidin tilaisuudessa pienen puheen. Sillä olisi valtava vaikutus suomalaisten metsien hoitoon. Näyttää huolestuttavasti siltä, että lainsäädäntöön ujutetaan metsäkadon ehkäisyn lisäksi sitovaa metsien hoitoa koskevaa sääntelyä. Lopulta lihasvoima näytti olevan vahvempi kuin maan vetovoima ja sain estettyä sukan valumisen alas. Jatkossa paikallisessa metsänkäytön suunnittelussa ei voi jättää huomiotta EU:n toimia. Jo nykyään leijonanosa EU:n tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen EU:n paine metsiä kohtaan kasvaa Täällä Bryssel SAMULI VÄNTTILÄ “OLIN kerran ministeriaikoinani pitämässä vappupuhetta Turun torilla. Se oli ihan kaamea tilanne. Siellä oli paljon väkeä paikalla niin kuin nyt vappuna kuuluukin. Komission esitys hiiliviljelystä mahdollistaa uusia tulonlähteitä metsien ja maaperän hiilensidonnasta. Toivon, että linjavedot ovat tasapainossa niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisesti. Vain silloin metsänhoito on kokonaiskestävää, ja kaikki osapuolet sitoutuvat tärkeisiin luontotavoitteisiin. Jos vuodettu esitys toteutuu, Suomessa pitäisi luonnontilaistaa kolmasosa pinta-alasta. Kesken puheeni huomasin, että maan vetovoima on voimakkaampi kuin stay upeja ylhäällä pitävä kuminauha. 11 3.3.2022 ILMASTOJA YMPÄRISTÖTALKOOT ovat synnyttäneet unionissa avauksia ja lakihankkeita, jotka tulevat vaikuttamaan suomalaisiin metsiin ja metsänomistajiin. Minun oli pakko yrittää jotenkin kiemurrella ja luikerrella, että olisin voinut itse valua takaisin siihen sukkaan. Osassa kunnissa on jo aloitettu metsästrategioiden päivitystyö
Tästä syystä riistakeskus on myöntänyt kaatoluvat Saunajärven susilaumalle. EIKÖ TÄMÄ VOITAISI MYÖNTÄÄ JA VÄHENTÄÄ SUSIKANTAA SIELLÄ, MISSÄ NIITÄ ON PALJON. Susi on suurpeto, ja kannan kasvun myötä vahinkoja voi aiheutua enemmän. Moni maaseudun asukas ja metsästäjä rakastaa meidän kaunista, monipuolista luontoa. Suomenmaa pani keskustelun molemmat osapuolet piinapenkkiin aiheesta. Haluammeko ottaa riskin mahdollisista peruuttamattomista vahingoista puhumattakaan muista susien aiheuttamista ongelmista kannan kasvaessa holtittomasti. SUSI ON HYÖKÄNNYT SUOMESSA KUOLETTAVASTI IHMISEN KIMPPUUN VIIMEKSI 1800-LUVULLA. Maltillinen kannanhoidollinen metsästys olisi ollut kestävän kehityksen mukaista. Se on keino saada konkreettista ja aitoa tietoa susien aiheuttamista ongelmista. 12 3.3.2022 KUHMON SAUNAJÄRVEN SUSILAUMA ELÄÄ KAUKANA ERÄMAASSA, ETÄÄLLÄ IHMISISTÄ. VIHREITÄ EIVÄT KIINNOSTA MAASEUDUN LASTEN PELOT KOULUTIELLÄ TAI TALOUDELLISET TAPPIOT SUSIEN RAATELEMISTA KOTIJA TUOTANTOELÄIMISTÄ. On tärkeää, että susialueilla koulukyydin saa tarvittaessa kotipihasta. Ei pidä paikkansa, asia on ihan päinvastoin. MIKSI OHITATTE TÄMÄN, SILJA KERÄNEN. Susi kuuluu Suomen luontoon. En väitä, etteikö ymmärrystä löydy susien puolustajiltakin, mutta toivon tutustumista susitihentymäalueiden tilanteeseen mieluiten paikan päällä. KUHMON SAUNAJÄRVEN SUSILAUMAN REVIIRILLE OSUU MAATILA, JOSSA ON TEHTY HAVAINTOJA SUSISTA. KESKUSTAA EIVÄT KIINNOSTA SUSIEN UHANALAISUUS, ELÄINTEN OIKEUDET TAI EU:N SUOJELULAINSÄÄDÄNTÖ. Tämä susilauma on myös vieraillut ihmisten pihapiireissä ja aiheuttanut petovahinkoja ja pelkoa. Mielestäni tämä jo ennen alkamistaan päättynyt kannanhoidollinen metsästys oli todella huono yritys. Susihan on Suomessa hyökännyt kuolettavasti ihmisen kimppuun viimeksi 1800-luvulla, jolloin riistatilanne oli todennäköisesti heikko ja rabies yleinen susien keskuudessa. Naapurissa Venäjällä sudet ovat tappaneet useita ihmisiä 2000-luvulla. EIKÖ TÄMÄ VOITAISI VAIN MYÖNTÄÄ JA RAKENTAA ENEMMÄN SUDEN JA IHMISEN RINNAKKAISELOA. Etupäässä olen kuitenkin kohdannut ihmisiä, jotka asuvat lähellä tai keskellä luontoa ja joiden ymmärrys ja tieto luonnosta on todella syvällistä ja suhtautuminen luontoon äärimmäisen kunnioittavaa. Samoin on tärkeää, että petovahingot korvataan täysimääräisesti. SUSIEN PUOLUSTAJAT EIVÄT YMMÄRRÄ ASIASTA MITÄÄN. MIKSI IHMEESSÄ LAUMAN SUDET OLISI PITÄNYT AMPUA, TUOMAS KETTUNEN. En halua ottaa riskiä, että koskaan niin tapahtuu Suomessa. Venäjän ja Suomen sudet ovat samaa geeniperimää. SUSIEN VASTUSTAJAT EIVÄT YMMÄRRÄ ASIASTA MITÄÄN. Saunajärven susilauman reviirillä asuu enemmän ihmisiä kuin valtakunnan mediassa annetaan ymmärtää. Susikanta on kasvanut viime vuosina rajusti, joten susien maltillinen poistaminen olisi mahdollista. Asetuksella myönnetyt kannanhoidollisen metsästyksen luvat perustuvat luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden arvioon susikannasta. Tosiasia toki on, että sudet aiheuttavat haittaa. Myös tuotantoeläinten suojaamistoimet pitää korvata täysimääräisesti. Susi on luontaisesti todella ihmisarka, joten suden aiheuttama riski on ihmiselle todella pieni. Hohhoijaa! Silja Keränen vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja. SUSI ON PETO, JOKA VOI SAIRAANA TAI POIKASIAAN PUOLUSTAESSAAN HYÖKÄTÄ IHMISEN KIMPPUUN. Järkevintä olisi muuttaa poikkeuslupakäytäntöjä siten, että yksittäiset häiriötä aiheuttavat sudet voisi tappaa nykyistä helpommin ilman valtavaa byrokratiaa. Tuomas Kettunen kansanedustaja (kesk.) Hukka meidät perii, vai periikö. Taasko ne minusta tappelevat. Sudet kuuluvat Suomen luontoon, mutta eivät ihmisten pihapiireihin. Susi on luokiteltu Suomessa uhanalaiseksi lajiksi EU:n toimesta, mutta asiassa ei oteta huomioon Venäjän kymmenientuhansien susipopulaatiota. Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla on susitihentymiä. Sen pohjana olisi pitänyt olla kestävän susikannan koon arvio, joka valmistuu vasta syksyllä. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Keskustelu susista on käynyt taas kuumana, kun hallinto-oikeus kielsi Saunajärven susilauman kaatoluvan käytäntöönpanon. Suvaitsevaisuuden maaseudun asukkaiden huolia kohtaan toivoisin olevan asiallisempaa. Menetyksen surua tai tuskaa rahallinen korvaus ei poista, mutta reilua ja tarpeellista se on. En ymmärrä tätä väitettä, se ei pidä paikkaansa. Paikoin jopa todella suurta haittaa. Siksi rauhanomaisen rinnakkaiselon käytäntöihin kuten petoaitoihin, koirien suojaliiveihin ja tietoon suden luontaisesta käyttäytymisestä pitäisikin panostaa. Voimakasta susivihaa toki esiintyy. Susien puolustajien on helppo huudella suurkaupunkien kerrostaloista, kaukana susialueista
Rahalliset täsmäpanostukset muun muassa YTHS:n mielenterveystyöhön sekä opiskelijajärjestöjen hyvinvointihankkeisiin ovat olleet kuitenkin hyviä. Reitti on aina yllätys, ja se sisältää erilaisia tehtäviä. Toivottavasti me keskustalaiset ympäri Suomen pystymme koronatauon jälkeen kokoontumaan yhteen ja samaan paikkaan puoluekokoukseen. Samalla myös politiikka on itsessään seikkailu, sillä harvoin sitä oikeasti tietää, mitä ovia tulevaisuudessa avautuu.. MITÄ SE ON, JA MIKSI SE VIEHÄTTÄÄ. Erittäin odottavin mielin. OPISKELIJOIDEN JAKSAMINEN ON HUOLETTANUT KOKO KORONA-AJAN. Arttu Laaksonen Keskustaopiskelijoita johtava Arttu Laaksonen ei pelkää yllätyksiä urheilussa eikä politiikassa Sivistyspolitiikkaa seikkailumielellä OLET KESKUSTAOPISKELIJOIDEN TUORE PUHEENJOHTAJA. Erinomaisesti, ja siksi tätä päästäänkin juhlistamaan 85-vuotisjuhlien merkeissä huhtikuussa. MITEN 85-VUOTIAS LIITTO JAKSELEE. Tiedetään, että opiskelijoiden hyvinvointi on heikentynyt, mutta se ei ole juurikaan näkynyt korona-ajan päätöksenteossa. MITÄ ASIALLE PITÄISI TEHDÄ. Sivistyksen lippu tulee konkreettisesti liehumaan puoluekokouksessa: tulemme herättelemään muun muassa keskustelua siitä, onko keskusta tällä hetkellä sivistysliike. Menneet vuodet ovat osoitus siitä, että keskustaopiskelijoita tarvitaan: sivistys on ratkaisu edelleen moneen yhteiskunnalliseen haasteeseen. 13 3.3.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: VR Groupin ensimmäinen uusi dieselveturi saapui Suomeen – vetokyky tuplaantuu entisiin nähden (2.2.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Useamman tunnin, parhaimmillaan vuorokaudenkin mittaisessa urheilusuorituksessa pääsee haastamaan itsensä äärimmilleen ja samalla unohtamaan hetkeksi muut asiat. Ehdottomasti! Mielestäni jokainen päivä politiikassa sekä yleisestikin elämässä tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta. Nyt on huolehdittava siitä, että opiskelijat voivat opiskella kampuksilla ja saavat nähdä muita opiskelijoita esimerkiksi luennoilla tai opiskelijatapahtumissa. Korona-aika on haastanut tämänkin järjestön toimintaa, ja siksi tänä vuonna tarkoitus on panostaa paikalliseen toimintaan sekä yhteisöllisyyteen. HARRASTAT SEIKKAILU-URHEILUA. MILLÄ MIELILLÄ KESKUSTALAISET OPISKELIJAT SUUNTAAVAT KESÄKUUN PUOLUEKOKOUKSEEN. OLETKO SEIKKAILUMIELELLÄ MUKANA MYÖS POLITIIKAN PYÖRTEISSÄ. Se on kestävyyslaji, jossa joukkueena edetään muun muassa suunnistaen, juosten, pyöräillen ja meloen maastossa
14 3.3.2022
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että maahan julistetaan poikkeustila. Sodan ensimmäisistä siviiliuhreista raportoitiin pian hyökkäyksen jälkeen. Presidentti pyysi kansalaisia olemaan panikoimatta ja pysymään kotona, jos mahdollista. Hän sanoi Venäjän hyökkäävän Ukrainan sotilasinfrastruktuuria ja rajavartijoita vastaan. Kaduilla oli hiljaista, mutta ruokakaupoissa kerrottiin olevan jonoja. D an iel Le al / AF P / Le hti ku va Uutiskuva Sota palasi Eurooppaan. Puhelinyhteydet katosivat osalta ihmisistä. 15 3.3.2022 KATARIINA LANKINEN ILMASIREENIT soivat Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen maahan viime viikon torstaina. Moni haki turvaa metroasemilta. Kiovalaiset pyrkivät pakenemaan kaupungista sankoin joukoin, kun sotilaskohteet ympäri Ukrainaa joutuivat venäläisten ohjusiskujen ja tykistötulen kohteeksi. Sosiaalisen median julkaisuista saattoi aistia kasvavan paniikin kaupungissa
Pelastustyöntekijät ovat myrskystä asti etsineet uhreja mudan ja tuhojen keskeltä. Maailma reagoi järkyttyneenä Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätökseen määrätä sotajoukot Ukrainan rajan yli. Loput kaksi mitalia tulivat jääkiekosta: naisten joukkue otti pronssia ja miehet kultaa. Kaksi ukrainalaisnaista poseerasi Berliinissä Brandenburgin portin edessä, kun se oli valaistu Ukrainan lipun väreillä Venäjän hyökkäyksen aattona. Niistä kuusi tuli maastohiihdosta: Iivo Niskanen sai kolme mitalia, hänen sisarensa Kerttu Niskanen kaksi ja Krista Pärmäkoski yhden. Euroopassa riehunut talvimyrsky Eunice vaati ainakin 16 kuolonuhria. Suomen saldo Pekingin olympialaisista oli kahdeksan mitalia. 16 3.3.2022 An tti Aim o K o i v is t o / Le hti ku v a G eo f Ca d d ic k / A F P / Le h tik u va C a rl d e S ou z a / AF P / Le h t i k u v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TUKI UKRAINALLE. Sateita seuranneet maanvyörymät iskivät pääasiassa köyhiin, vuorenrinteille rakentuneisiin yhteisöihin. BRASILIASSA MUTAVYÖRY. Yli miljoona kotitaloutta ja yritystä jäi ilman sähköjä. Brasiliassa Petropolisin kaupungissa hyökytulvien ja maanvyörymien aiheuttamien kuolonuhrien määrä nousee lähelle kahtasataa. ”Leijona kesytti karhun”, kuvasi presidentti Sauli Niinistö Suomen finaalipeliä Venäjää vastaan. Britanniassa ja Hollannissa suuri osa rautatieverkosta suljettiin kovien tuulenpuuskien takia.. TALVIMYRSKY EUNICE. John Macdougall / AFP / Lehtikuva LEIJONA KESYTTI KARHUN. Alueella satoi kuukauden sademäärä vain muutamassa tunnissa. Pelastusviranomaisten mukaan esimerkiksi puiden kaatumiset ovat johtaneet kuolemiin Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja Puolassa
Vain kaksi ja puoli tuntia Phoenixin laaksosta pohjoiseen voi puolestaan nauttia kaikista vuodenajoista ja mainioista talviurheilupuitteista mukaan lukien laskettelurinteistä, jotka vetävät vertoja Lapin keskuksille. Tilanne on äitynyt niin pahaksi, että monet yritykset maksavat jopa 100 dollaria pelkästään siitä, että hakija ilmestyy työhaastatteluun. 17 3.3.2022 YSTÄVÄLLISESTI vastaantulijaa tervehtivät ihmiset, neljän prosentin verotus, moottoriteiden isot pickupit ja arkisesti mukana kannettavat käsiaseet paljastavat, että nyt ollaan osassa Yhdysvaltoja, jossa vapauden ja yrittelijäisyyden arvot ovat vielä voimissaan. He maksavat kymmeniä tuhansia dollareita yli pyyntihinnan myytyään pienen, mutta erittäin kalliin asuntonsa Kaliforniasta ja havaitsevat ilokseen, että Arizonasta saa samalla rahalla talon ja pihan, jotka riittäisivät mainiosti suurperheellekin. Phoenixin metropolialue, joka tunnetaan myös nimellä Silicon Desert, on kuin vaivihkaa noussut maailmankuulun Silicon Valleyn (San Jose, Kalifornia) rinnalle ja monessa mielessä sen ohi Yhdysvaltojen merkittävämpänä teknologiayhtiöiden keskittymänä. Pala aitoa Amerikkaa Anatoli Lukkarinen Phoenix, Arizona @anatolitweet. Samaan aikaan kun useat teknologiayhtiöt ovat paenneet Kalifornian jäykkiä työmarkkinoita ja korkeaa verotusta muun muassa Austiniin Texasiin, Phoenix on myös saanut osansa tästä liikehdinnästä sekä onnistunut saamaan valtavia uusia investointeja maailman johtavilta puolijohteiden valmistajilta kuten Intel ja TSMC. Muutoin täällä voi luottaa siniseen taivaaseen ja auringonpaisteeseen yli 300 päivänä vuodessa. SUURIMPIA arjen haasteita on yli seitsemässä prosentissa laukkaava inflaatio, jota ryydittävät yli 30 prosentin nousu asuntojen hinnoissa sekä yli 25 prosentin korotukset vuokrahinnoissa viimevuotisiin verrattuna. Iso osa asumiskustannusten noususta johtuu kalifornialaisista asunnonostajista. Teknologiayhtiöiden investoinnit ja yrittäjämyönteinen politiikka ovatkin painaneet Arizonan työttömyysprosentin alle neljään, joka käytännössä tarkoittaa täystyöllisyyttä. Nopea väestönkasvu on aiheuttanut ongelmia työvoiman ja palvelujen saatavuuteen, kun yritykset rekrytoivat epätoivoisesti henkilökuntaa vastatakseen nopeasti kasvaneeseen kysyntään. Onkin silmiinpistävää, kuinka hienosti Arizonan republikaanijohtoinen hallinto on näitä arvoja hyödyntäen onnistunut hoitamaan osavaltion asiat. Tilanne on toinen isossa osassa Yhdysvaltoja ja Arizonan naapuriosavaltioita. Arizonan menestyksen kulmakivelle eli hyvinvoivalle keskiluokalle tämä ei toki tiedä hyvää. PHOENIXIN laaksossa sää on puheenaihe vain kesä?elokuussa, kun lämpötilat kipuavat yli 40 asteen tai niinä erittäin harvoina päivinä, kun taivaalta sattuu satamaan hieman vettä. Tämä on aiheuttanut alati voimistuvan muuttoliikkeen muista osavaltioista Arizonaan. Tällä hetkellä Phoenixin metropolialueelle muuttaa yli 240 ihmistä päivässä, ja Phoenix on jo tovin ollut Yhdysvaltojen viidenneksi suurin kaupunki. Arizonassa keskiluokka on edelleen suuri ja voi suhteellisen hyvin
18 3.3.2022 Henkilö TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN PADONMURTAJA Riku Eskelinen kannustaa poliitikkoja ympäristövoittojen keräämiseen
19 3.3.2022
Kuvatessa voi pohtia, miltä maailma näyttää muurahaisen silmin.” Keskuspuistossa tarpoo luonnonsuojelija, joka on myös pitkän linjan keskustalainen. Keskustassa on kuitenkin aina ollut ihmisiä, jotka eivät allekirjoita puolueesta syntyvää isoa kuvaa ympäristöasioissa, Eskelinen näkee. Se on tuttu ulkoilukohde Pasilassa asuvalle LuontoLiiton toiminnanjohtajalle Riku Eskeliselle. Lähiluontoa löytyy Keskuspuistosta. Se ei ole ihan tavallinen yhdistelmä. Asia toteutettiin viime kaudella keskustajohtoisessa hallituksessa. Vuoden 2019 alussa keskustalainen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen oli soittanut ja pyytänyt häntä erityisKyyjärvellä kasvanut Riku Eskelinen asuu Helsingin Pasilassa. Keskustalaiset korostavat luonnon kestävää hyötykäyttöä ja maanomistajien oikeuksia, mutta luonnonsuojelijoille luonto on itseisarvo. Asetelma on tuttu myös vihreiden ja keskustan välisistä väännöistä. Kesäisin hän tykkää valokuvata sammaleihin kätkeytyvää elämää. Hän ja muut Helsingin keskustalaiset puhuivat ensimmäisten joukossa kivihiilen energiakäytön kieltämisestä. “Se on oma satumaailmansa. Sellaista, jossa “pannaan hanttiin viherpiipertäjille”. Viime syksynä Eskelinen pääsi viettämään Hiitolanjoen padonpurkujuhlaa. 20 3.3.2022 URBAANISTA Itä-Pasilasta pääsee nopeasti luonnon keskelle Keskuspuistoon. YMPÄRISTÖJÄRJESTÖT ja keskusta ovat olleet viime vuosikymmeninä törmäyskurssilla lähes kaikesta, oli kyse sitten EU:n Naturasuojeluohjelmasta, turpeesta, susista, metsistä tai tekoaltaista. Eskelisen mielestä keskustalainen motto siitä, että maa pitää jättää paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle, näkyy harmillisen vähän teoissa. Luontokadon torjumisessa olisi aika paljon tekemistä. Sukuni on asunut satoja vuosia niillä seuduilla, ja maisemat on tuhottu täydellisesti muutamissa vuosikymmenissä.. “Keskusta näyttäytyy hallituksessa puolueena, jolta ei tule siihen omia avauksia. “Harmillisen usein niskan päälle ovat päässeet näkemykset, joissa asioita katsotaan lyhytaikaisen taloudellisen edun näkökulmasta eikä ympäristöasioille anneta arvoa.” ESKELINEN on tehnyt toistakymmentä vuotta töitä eri ympäristöjärjestöissä – ensin WWF:llä, sitten Luonnonsuojeluliitossa ja nyt sen nuorisojärjestössä Luonto-Liitossa. Kritisoidaan vihreitä, mutta mikä on se oma vaihtoehto?” Eskelinen on kokenut keskustassa myös suuria ympäristövoittoja
Ja juuri silloin näin lehdessä keskustan ilmoituksen, jossa kysyttiin jotenkin niin, että onko maailma epäoikeudenmukainen paikka ja haluatko vaikuttaa asioihin.” Pian Eskelinen oli jo puoluetoimistolla paasaamassa maailman tilasta. Sen myötä vaelluskaloille aukeaisi nousureitti Venäjän Laatokalta Suomeen. Tuloksena oli äänisaalis, jolla sai paikan ympäristölautakunnasta. “Monet pitävät hienona asiana sitä, että kotiseudulla on myös suurpetoja. Lapsi tarkkaili öttiäisiä, jotka elävät vanhojen metsien kuolleessa lahopuussa. Sitten häntä pyydettiin lobbariksi Suomen WWF:n ilmastotiimiin. Eduskuntavaalikampanjassaan sotaa vastustanut keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki teki Eskeliseen vaikutuksen. Näyttelijä oli jo vuosia sitten pyytänyt häntä nimeämään turhia vesivoimaloita, joiden purkamista kannattaisi edistää. Mutta ehkä sellaiset mielipiteet eivät ole kiinnostavia mediassa.” ESKELINEN näki läheltä keskisuomalaisen maiseman muuttumisen. Mietimme, että kanat olisi ehkä sittenkin pitänyt ottaa sisälle poissa ollessamme”, Eskelinen sanoo. Se on sitä rewildingia, jonka tärkeydestä myös legendaarinen luontodokumentaristi David Attenborough puhuu. 21 3.3.2022 avustajakseen loppukaudeksi. Sudet jolkottelivat aina välillä Eskelisten pihan läheltä. Eskelinen hämmästelee nyt jokavuotisia vaatimuksia susien metsästyksestä. Metsiä ojitettiin ja entisestä aapasoiden seudusta tuli merkittävä turvetuotantoalue. “Kaikkien poliitikkojen kannattaisi miettiä, minkä ympäristönsuojeluvoiton he haluavat saavuttaa.”. Töitäkin järjestyi, kun Helsingin Keskustanuoret oli vailla toiminnanjohtajaa. Pian kasassa oli lähes 300 000 euroa. “Useinhan siellä pohditaan, miten nimenomaan keskustan kantoihin voisi vaikuttaa.” SE REILUN kolmen vuoden takainen ministeri Tiilikaisen puhelu johti siihen, että Eskelinen jäi loppuvaalikaudeksi virkavapaalle Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikön työstään. “Maailma tuntui niin epäreilulta. Toivottavasti soita päästään ennallistamaan.” Eskelisen mielestä keskustan olisi pitänyt uskaltaa jo aikoja sitten sanoa, että turpeen käyttö tulee tiensä päähän. Tiilikainen sanoi myös tärkeät sanat: Hiitolanjoki saattaa nyt liikahtaa. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) oli jo varmistanut ministeriönsä rahoituksen sille, että Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö pystyi ostamaan joen voimalat ennallistamisprojektia varten. Kala-aktivistina ja näyttelijänä tunnetun Jasper Pääkkösen puhelin soi Thaimaassa, missä hän oli tekemässä Spike Leen elokuvaa. On nähty, että siitä voi olla hyötyä. Että tässä se pato oli, nyt se on poissa, kalat nousevat tähän ja tässä ovat niiden kutualueet. Hiitolanjoen vapauttaminen aloitettiin viime syyskuussa Venäjän rajaa lähimpänä olevan Kangaskosken padon purkamisesta. Hän järjesti keskustanuorille vaalitarkkailumatkoja eri maihin, sai paikan Pohjoismaiden Keskustanuorten varapuheenjohtajana ja pääsi Euroopan Liberaalinuorten hallitukseen. Eskelinen kulki kuuden sisaruksensakanssa kouluun pimeää metsänreunaa pitkin. Hiitolanjoen voimalat olivat Eskelisen kirjoittaman listan kärjessä. Säätiö tarvitsi kuitenkin myös yksityisen rahoituksen osuuden patojen purkamiseen. Oma lapsuuden kokemukseni susista oli hyvin arkinen.” Perheen kanat tulivat kerran syödyiksi, ja syyllisiä saattoivat olla juuri sudet. Hänestä asia näytti selvältä jo 15–20 vuotta sitten. Se oli perheen mielestä luonnollista, syrjäseudulla kun eleltiin. Hän huomasi pian firman kirjanpidossa epärehellisyyksiä ja puuttui niihin – ja sai sen seurauksena potkut. Eskelinen sanoo, että hänen puoluekantansa on aina otettu positiivisesti vastaan ympäristöjärjestöissä. RIKU ESKELINEN muutti viisivuotiaana perheensä kanssa Jyväskylästä Kyyjärvelle. Jos susia tai karhuja oli nähty lähistöllä, lapset pitivät tavallista kovempaa mekkalaa. “Silloinkaan mieleemme ei tullut, että sudet pitäisi ampua. Tuore tradenomi pääsi töihin kansainvälistä kauppaa tekevään firmaan. Tiilikaisen pöydällä oli Hiitolanjoen vapauttaminen. ESKELISTÄ Pääkkösen innokkuus ei yllättänyt. Elettiin 80-luvun alkua. “Silloin olisi ollut tuhannen taalan paikka laatia turpeelle exit-strategia ja saada hyvät tuet maaseudulle.” ESKELINEN opiskeli Helsingissä tradenomiksi ja seurasi tiiviisti maailman tapahtumia, kuten oli tehnyt pienestä pitäen. Lukuisat muutkin ihmiset tekivät vuosia töitä Hiitolanjoen vapauttamiseksi, mutta Pääkkösen tunnettuudesta oli iso apu, Eskelinen sanoo. “On hämmentävää seurata aikuisten ihmisten hysteriaa. Se on varmaan siistein juttu, jonka olen saanut luonnonsuojelussa aikaan.” LUONTO-LIITOSSAKIN nuoret innostuvat siitä, kun he saavat omilla käsillään palauttaa luontoa alkuperäiseen tilaansa, Eskelinen kertoo. “Se on niin konkreettista. Susista on tullut poliittisen profiloitumisen keino. Pääkaupungissa osoitettiin mieltä Irakin sotaa vastaan. Häntä kuunneltiin ja pyydettiin ehdolle kevään 2004 kuntavaaleihin. Eskelinen muistaa lapsuudestaan seikkailut luonnossa, läheisen suon, kurjet,kuovit ja lepakot. “Halusimme tehdä asiasta ison mediamylläkän, joka innostaa ihmisiä purkamaan patoja omilla paikkakunnillaan.” Eskelinen aikoo tehdä lähiaikoina retken Hiitolanjoelle kahden lapsensa kanssa. Eskelinen uskoo, että ympäristöongelmien ratkaiseminen on äänestäjille tärkeimpiä asioita politiikassa. Tiilikainen esitti asiansa Pääkköselle, joka otti haasteen vastaan ja alkoi puolestaan soittaa puheluita tutuilleen. ESKELINEN ryhtyi aktiiviseksi kansainvälisellä saralla. Eskelinen tunsi ihmisen, jolla on sekä vaikutusvaltaa että halua auttaa. “Sukuni on asunut satoja vuosia niillä seuduilla, ja maisemat on tuhottu täydellisesti muutamissa vuosikymmenissä
PAIKALLISEN omakotitalon pirttiin kokoontunut porukka edustaa paluumuuton parasta puolta. Niin viheliäinen kuin koronapandemia on ollutkin, se on muuttanut työelämän kulttuuria ja käytäntöjä ratkaisevasti. AURINKO paistaa pilvettömältä taivaalta. Reportaasi TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: MARIA SEPPÄLÄ, SAARA SAVUSALO. Nyt ollaan kuitenkin kaukana valtaväyliltä, Posion kuntakeskuksesta 16 kilometrin päässä pohjoiseen sijaitsevassa Karjalaisenniemen kylässä. Imua löytyy nimenomaan paluumuuttajien keskuudessa. Se viides, Santtu Karhinen, on tuoreempi posiolainen, alun perin Oulun poikia. Nuoria, perheellisiä, koulutettuja, vielä työuransa alkupuolella olevia ihmisiä. Sama etätyö, mikä alussa miellettiin väliaikaiseksi ja pakon sanelemaksi, voi olla pitemmän päälle myös pysyvä ratkaisu. Neljä viidestä tottelee vieläpä sukunimeä Ruokamo. Eli juuri sellaista näkymää, mistä sadat tuhannet suomalaiset haaveilevat ja minne suurin osa heistä voisi tutkimusten mukaan jopa harkita muuttavansa. 22 3.3.2022 Pandemian tilalle landemia Pandemian tilalle landemia Maaseutu vetää nyt paluumuuttajia puoleensa, kertoo Suomen Kylien toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto. Ei vielä isommin lämmitä, mutta toivottaa tulijan tervetulleeksi keskelle kaunista lappilaista maaseutuidylliä. Ystäviä jo lapsuudesta asti, osa enemmän ja osa vähemmän sukua toisilleen. Työpisteen fyysisellä sijainnilla ei kummankaan työnteon kannalta ollut merkitystä. Sen verran hyvin on lappilainen huumori jo mieheen tarttunut, että asiat uskaltaa sanoa suoraan ja turhia kainostelematta. ”Reittä pitkin tänne tullut”, hän itse naurahtaa. Kyse ei ole yksittäisestä sattumasta, vaan taustalla vaikuttaa tuttu ja toivottu ilmiö. Aika harva satunnainen ohikulkija tietää, että Karjalaisenniemi on keski-iältään Posion nuorimpiin kuuluva ja lappilaisen mittapuun mukaan hyvinkin elinvoimainen kyläyhteisö. Enni Ruokamolle posiolainen kyläidylli on lapsuuden haavemaa. Santun ja hänen puolisonsa Enni Ruokamon tarina on tyyppiesimerkki siitä, minkälaisia mahdollisuuksia maaseudulle on saada uusia ihmisiä jopa vakioasukkaiksi. Posio oli Ouluun elämänsä vakiinnuttaneelle pariskunnalle jo valmiiksi tuttu paikka ottaa etäisyyttä kaupungin hulinaan
23 3.3.2022 Posiolla riittää upeita järviä ja lampia, joista voi nauttia monipuolisesti ja ympärivuotisesti. Enni, Marjo, Eetu-Aleksi ja Elina Ruokamo ovat ylpeitä Suolijärven tarjoamista talvimaisemista.
Mutta hyviä harrastusmahdollisuuksia kuitenkin”, Karhinen pohtii. KUN kaupungeissa tuskaillaan ylisuurten päiväkotija opetusryhmien kanssa, Posiolla tilanne on suunnilleen päinvastainen. ”Yksi tavoitteemme on, että vastakkainasettelua ei jatkossa enää ole, vaan kylät ja kaupungit ovat yhtä arvokkaita paikkoja asua”, paaluttaa Koivisto. Väliin Oulussa, väliin Posiolla. Aluekehittäjänä aiemmin työskennelleen 27-vuotiaan Koiviston valinta toiminnanjohtajaksi on yksi osoitus siitä, että myös iso valtakunnallinen toimija on ottanut vallitsevan trendin tosissaan. ”Koko koulupolku eli vähintään yhdeksän vuotta siinä olisi varmasti mennyt”, hän otaksuu. Eihän meillä ollut oikeastaan mitään estettä asettua pysyvämminkin tänne maaseudulle”, Karhinen muistelee. Toiminnanjohtaja pitää tärkeänä myös sitä, että hänen johtamaansa järjestöä ei pidetä yksipuolisesti pelkästään syrjäseutujen äänitorvena. SUOMEN KYLÄT RY:N tuore toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto on kehittänyt koronan liikkeelle sysäämälle maallemuuttobuumille uuden lentävän sloganin. ”Etätyön yleistymisen myötä ihmiset muuttavat muutakin elämäänsä entistä enemmän maalle ja samalla myös monipaikkaisuus lisääntyy. Mielikuvat maaseudusta ovat myönteisiä. Hetki muutolle oli siinäkin mielessä otollinen, että pariskunnan Reino-poika ei ollut vielä kouluiässä. Ratkaisevaa liikkua edesauttoi tietysti se, että omalle kotipaikkakunnalle ja tuttujen tukijoukkojen keskelle on aina helpompi palata. Poikkeuslupa tuli helposti. Eli suunta on ollut aika selvä jo pitkään. Järjestö sai 300 000 euron korotuksen valtionapuun nimenomaan maallemuuton edellytysten edistämiseksi. Ainoan viivytyksen aiheutti rakennustarkastajien vaihtuvuus täällä Posiolla”, Ruokamo toteaa. ”Asun naapurikylässä, mutta vietän paljon aikaa täällä kotikylässäni Karjalaisenniemellä ja haluan olla mukana kehittämässä kylän toimintaa”, parhaillaan neljännen lapsensa kanssa äitiyslomalla oleva nainen vakuuttaa. Enni Ruokamo myöntää, että lapsen koulunkäynnin alettua muuttoaikeet olisivat tyrehtyneet. Eli lapsiperheitä tänne on Suomen Kylät ry:n uunituore toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto on innoissaan muuttoliikkeen lisääntymisestä myös maaseudun suuntaan.. Pääset takapihalta hiihtämään, näet terassilta tähtitaivaan, saunan jälkeen pääset vilvoittelemaan ulos etkä kuule hiljaisuuden keskellä minkäänlaisia ulkomaailman ääniä”, hän visioi. Mukana on kaupunginosayhdistyksiä ihan isojen kaupunkien liepeiltä. Suomen Kylät ry toimii 4 000 kyläyhdistyksen ja -toimikunnan, 19 maakunnallisen yhdistyksen, 54 Leader -ryhmän sekä lukuisten kaupunginosayhdistyksien edunvalvojana ja tekee valtakunnallista vaikuttamistyötä paikallisuuden puolesta. Enää ei tarvitse hävetä, että on maata, vaan siitä voi olla aidosti ylpeä”, hän muistuttaa omasta ohjenuorastaan. ”Kun tulee kouluun lähdön aika, niin ikäluokkaa onkin sitten ollut jo lähes 20 oppilasta. KARJALAISENNIEMESSÄ landemiakehitys jyllää jo isolla vaihteella. ”Jo pikkutyttönä olin katsellut sopivan talonpaikan ison järven ja viereisen lammen välimaastoon. ENNIN pikkuserkku Elina Ruokamo on asunut perheensä kanssa alueella jo pidempään. Kun pandemia venyi, niin ajatus pysyvästä muutosta alkoi pikkuhiljaa kypsyä. Santtu Karhisen mielestä maaseudulle sopeutuminen on yllättävänkin helppoa, jos oma mielenmaisema on valmiiksi kallellaan rauhallisempaan elämäntyyliin. Töitä tehdään sen eteen, että vielä 2030-luvullakin ihmiset voivat asua elävällä maaseudulla hiekkatien päässä ja lapset pääsevät kyläkouluihin”, hän visioi. Suosittuna mökkikuntana tunnetulla paikkakunnalla syntyy keskimäärin noin kymmenen vauvaa vuodessa. Toki opiskeluaikana kävin jo kaikki lomaajat töissä täällä Posiolla. 24 3.3.2022 ”Aluksi mentiin kaksi kuukautta etätyötä eri paikoissa. ”Eihän täällä lapsille jalkapallokerhoja ja vastaavia juttuja ole tarjolla samalla lailla kuin kaupungeissa. Ja monia elinikäisiä kavereita täältä löytyy edelleen”, Ruokamo huomauttaa. Perheelle kohoaa parhaillaan iso omakotitalo hulppealle paikalle Enni Ruokamon kotitiluksille. Enni Ruokamon ja Santtu Karhisen osalta lopullinen muuttopäätös syntyi lopulta yllättävänkin nopeasti. Ensimmäisen kauden keskustavaltuutetulla on lapsiperheiden huomioimisesta jo pitkäaikaista omakohtaista kokemusta. ”Opiskelin sosionomiksi Rovaniemellä. ”Pandemian tilalle tulee nyt landemia. Minun kohdallani voi sanoa, että lapsuuden haave toteutuu nyt.” ”Kotitilani saatiin lohkottua omakotitalon rakentamista varten. ”Se koostuu monista pienemmistä jutuista
25 3.3.2022 Jo pikkutyttönä olin katsellut sopivan talonpaikan ison järven ja viereisen lammen välimaastoon. Posiolla on tilaa rakentaa ja kuntaan muuttoa harkitseville löytyy edullisia tontteja.
Vastaava ei ole mahdollista maailmalla eikä välttämättä edes suomalaisissa kaupungeissa”, hän vertaa. Päätettiin nyt sitten oman kylän osalta elvyttää se taas uudestaan. Etunenässä tietysti turvallisuus. ”Eletään tässä ja nyt. JOUSTAVA elämäntapa onkin tärkeä osa suomalaisen maaseudun viehätysvoimaa uusia asukkaita houkuteltaessa. Suurin haaste työnteolle on aikaero. Parinkymmenen kilometrin matka kuntakeskukseen ei ole Lapin olosuhteisiin tottuneille ihmisille tuntunut kuitenkaan ylivoimaiselta urakalta. Perheenäidit iloitsevat yhteisesti myös valtion esikoululaisille antamasta kädenojennuksesta. 26 3.3.2022 muuttanut myös muualta”, Elina Ruokamo iloitsee. Autoja ja taloja ei tarvitse joka välissä lukita varkaiden pelossa. Paluumuuttajien aktiivisuuden myötä Karjalaisenniemen kyläyhdistystä ollaan herättelemässä henkiin. Toki se mahdollistaa paljon muuta tekemistä päivisin ja joustavuutta aikatauluihin muutenkin”, Marjo Ruokamo selvittää. Yhtenä syynä lienee myös paikkakunnalle niin ikään asettunut miesystävä Eetu-Aleksi Ruokamo. VAIKKA nostalgisiin entisaikoihin ei ole enää palaamista, niin yhteisön merkitys näkyy hyvin myös suhtautumisessa yhteisiin juttuihin. Yhdeksän vuotta enemmän tai vähemmän vakituisesti Kanadan länsirannikolla Vancouverissa asunut nainen tunnustautuu maailmankansalaiseksi. ”Työtilat ja asiakkaat ovat edelleen myös Kanadassa. Pienten paikkakuntien etu kaupunkeihin verrattuna on myös siinä, että henkilökunta pysyy paremmin yhdessä ja samassa yksikössä. ”Kulttuuriero on suuri jo esimerkiksi Ouluun verrattuna. Naapuria voi helpommin pyytää kastelemaan kukat tai ruokkimaan koiran jos olet reissuun lähdössä”, Enni Ruokamo vertailee. Karjalaisenniemen kyläkoulu on lakkautettu keskittämisbuumin seurauksena jo viitisentoista vuotta sitten. Luonnon ja vuodenaikojen mukaan. ”Minulla on Kanadan ja Suomen kaksoiskansalaisuus. ”Yhteisten tapahtumien lisäksi haluamme jatkossa olla kyläseurana Elina Ruokamon sylissä Posion kunnan toiseksi nuorin asukas, kahta päivää ennen jouluaattoa syntynyt poikavauva.. Se varsinainen ”henkinen” koti löytyy silti aina ja ikuisesti Suomen Lapista. ”Posiolla voin näin naisena ihan huoletta lähteä yksin kävelemään mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. Kun olen Suomessa, työpäivä alkaa usein vasta iltakahdeksalta Suomen aikaa, kun muut viettävät jo vapaa-aikaansa. Pienen kyläyhteisön houkutus alkoi kiinnostaa myös Suomen rajojen ulkopuolella jo pitempään elämäänsä rakentanutta Marjo Ruokamoa. ”Posiolla on ollut hyvä tuuri päästä arvalla mukaan valtakunnalliseen esikoululaisia koskevaan kokeiluun. Vaihtuvuutta ei ole niin paljon, mikä näkyy myös lasten viihtyvyydessä ja hyvinvoinnissa”, toteaa Elina Ruokamo. Oma yritys ja etätyöt mahdollistavat monipaikkaisen elämäntavan, joka tänä päivänä kulminoituu entistä enemmän Posiolle. Kehittämisasioihin jo työnsä puolesta perehtynyt Eetu-Aleksi Ruokamo otti asian tiimoilta rohkeasti yhteyksiä aikanaan toiminnassa mukana olleisiin. Sen ansiosta linja-automatkat esiopetukseen ovat ensi syksystä lähtien ilmaisia.” PALUUMUUTOSTA tai ylipäätään maallemuutosta kiinnostuneita ei voi profiililtaan jakaa pelkästään tietyntyyppisiin ihmisiin. Turvallisuuteen kuuluu olennaisena osana myös yhteisöllisyys. Kolmenkympin molemmin puolin huitelevalla ikäpolvella on lapsuudenajoilta muistoja yhteisistä riennoista, joihin koko kylä innolla osallistui. ”Kevyellä startilla ja pienillä tapahtumilla on tarkoitus lähteä liikkeelle. Järjestäytymiskokous on pidetty, ja minä olen nyt uusi puheenjohtaja”, nuori mies toteaa innostuneena. Kun suurin osa kylän ihmisistä tuntee toisensa, syntyy yhteisöllisyys ikään kuin luonnostaan. Täällä voi mennä käymään ihmisten luona ilman että ajankohta pitää sopia minuutilleen etukäteen. Välillä olen ollut pitempiäkin aikoja poissa Suomesta,mutta veri tänne Posiolle silti aina vetää”, hän pohdiskelee omaa identiteettiään. Aluksi samanlaista yhteistä kalailtaa ja rantajuhlaa kuten ennenkin on tehty”, Ruokamo kaavailee. ”Henkilöstöä on riittävästi ja opetus niin päiväkodissa kuin koulussakin laadukasta. Kyselin yhdistyksen olemassaolosta ja sain vastaukseksi, että toiminta on hiipunut täysin. Maailmalla matkanneet Karjalaisenniemen kasvatit ovat huomanneet selkeän eron jo Suomen rajojen sisällä. ”Aiemmin samaan yhdistykseen kuului useampiakin kyliä. Muitakin valttikortteja löytyy verrattaessa maailman metropoleihin. Elämästä saa täällä maaseudulla enemmän irti, vaikka Wolt ei ruokaa kotiovelle tuokaan”, Marjo Ruokamo tiivistää hymy huulilla omat kokemuksensa
”Erikoista on, että esimerkiksi Akava on asettunut opintolainahyvitystä vastaan. Yhteisöllistä ja ylisukupolvista niin, että mukaan mahtuu sekä mummoja että mimmejä”, hän muotoilee. Pariskunnan hulppea omakotitalo on valmistumassa Ennin kotitiluksille. Santtu Karhinen ja Enni Ruokamo elävät parhaillaan todeksi maallemuuttounelmaansa. ”Paras kotiseudun kehittäminen lähtee siitä, että mukana on eri-ikäisiä ihmisiä ja kaikki tuntevat itsensä tervetulleiksi. Valtakunnallisena veturina toimivan Koiviston mukaan yhteinen tavoite on, että kylätoiminta alkaisi kiinnostaa myös uutta sukupolvea ja näin myös nuoria saataisiin helpommin mukaan. 27 3.3.2022 mukana kehittämässä kylää muun muassa erilaisten hankkeiden avulla. ”Yhteisten asioiden edistäminen vaatii laajoja verkostoja. Vaikka suurimpina hyötyjinä olisivat nimenomaan nuoret ja koulutetut naiset, joita maaseudulle erityisesti kaivataan lisää”, toiminnanjohtaja muistuttaa.. Vaasalainen keskustavaltuutettu ei epäröi tuoda esiin myöskään Suomen Kylät ry:n poliittisia tavoitteita. Samalla voisimme olla instanssi, johon alueella oleskelevat ja alueelle muuttavat voivat olla yhteydessä ja saada meidän kauttamme apua sekä erilaisia palveluja”, hän visioi. Järjestön hallituksen uunituore puheenjohtaja on entinen kokoomusministeri Jari Koskinen. SAMAAN hengenvetoon hän toteaa, että paljon on poliittista vaikuttamistyötä vielä jäljellä maaseudun elinedellytysten parantamiseksi. KARJALAISENNIEMEN kaltaisia kyliä mahtuu Suomeen yllättävänkin paljon. Esimerkkeinä Koivisto nostaa esiin paljon keskustelua herättäneen työmatkavähennyksen laajentamisen sekä pitkään paikallaan junnanneen ajatuksen 2 600 euron hyvityksestä opintolainaan, mikäli henkilö asettuu töihin harvaan asutulle maaseudulle. Leader-ryhmien rahoituskehyksen kasvattaminen seuraavalle ohjelmakaudelle on osoitus pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä, joka on tuottanut kenttätasolla tuhansia työpaikkoja ja uusia yrityksiä”, Koivisto muistuttaa
Että ei asioita nauramalla hoideta. Yläkoulussa ja lukiossa tutuksi tuli oppilaskuntatoiminta, ja luottamustehtäviä alkoi kertyä niin paikallisessa nuorisovaltuustossa kuin 4H-yhdistyksen hallituksessa – pikkuhiljaa vaativammissa tehtävissä. ”Koen, että olen täysin oikealla alalla.” LEHTONEN kertoo, että häneltä kysytään usein, miten hän ehtii hoitaa työt ja olla niin monessa mukana. Itse koen, että positiivinen asenne ja sosiaaliset taidot ovat vahvuuksiani”, erityisluokanopettajana työskentelevä Lehtonen toteaa. ”Ratkaisun löytäminen siihen, miten keskusta puhuttelee vaikkapa Helsingin Kalliossa asuvaa nuorta miestä tai naista, on ollut jo pitkään haaste.” TEINI-IÄSTÄ lähtien Lehtonen on hakeutunut tehtäviin, joissa pääsee vaikuttamaan. ”Olen pystynyt järjestämään opetukseni niin, että ehdin osallistumaan poliittisin tehtäviin. ”Keskustan viesti lähipalveluista todellakin upposi. Puolen vuoden sisään Lehtonen valittiin niin keskustanaisten varapuheenjohtajaksi, Oulaisten kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi sekä viime syksynä vielä keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaksi. Olen kiitollinen siitä, että luottavat näinkin nuoreen.” LEHTOSELLE kertyneiden luottamustoimien lista on pitkä, mutta viime vuosi toi eteen uudet, tähänastisista kenties tärkeimmät. ”Jos luottamusta löytyy, ainahan sitä voi mennä eteenpäin. Yhdeksi puolueen kestohaasteeksi Lehtonen listaa kuitenkin sen, että keskustan pitäisi pystyä puhuttelemaan paremmin kaupunkien asukkaita. Valmistumisen jälkeen Lehtonen on työskennellyt myös Oulun kaupungilla lasten ja nuorten demokratiataitoja kehittävässä Nuorten politiikkakoulu -hankkeessa, mutta tällä hetkellä virkapaikka on Oulaisissa erityisluokanopettajana. ”Kyllä siinä on pari lasikattoa räjäytelty”, toisen kautensa kaupunginvaltuustossa aloittanut Lehtonen naurahtaa. Kun hän ensimmäisen kerran asettui kuntavaaleissa ehdolle 19-vuotiaana, kommentit jäivät ehkä mietityttämään, mutta kokemuksen kertyessä ulkonäköön tai iloiseen olemukseen kohdistuvat arvostelut eivät ole hetkauttaneet. Mutta on ihanaa, että ihmiset ottavat yhteyttä.” Keskustanaisten varapuheenjohtajana tehtävänä on puolestaan saada naisjärjestöä tunnetuksi, kannustaa naisia politiikassa eteenpäin ja ylipäätään ottaa kantaa naisia koskeviin asioihin. Muun muassa tällaisia kommentteja oulaistelainen Marjut Lehtonen, 28, on kuullut vuosien varrella pyrkiessään niin paikallisiin kuin alueellisiin luottamustehtäviin. Tällä hetkellä isoimpia käsiteltävänä olevia asioita on uuden päiväkodin rakentaminen sekä tietysti se, millaisia muutoksia tuleva sote-uudistus tuokaan. Ehdolla siksi, kun on nätti naama. Jokaisessa tehtävässä on omat haasteensa, mutta Lehtonen kertoo olevansa valmis. Myös työkaverit ja rehtori ymmärtävät.” Silloin kun Lehtonen tarvitsee itse opastusta politiikan rintamalla, hän soittaa tietyille tutuilleen, joiden tietää tietävän asioista enemmän. ”Kun aloitin viime vuonna kotikaupunkini kaupunginhallituksen puheenjohtajana, joku oli sanonut, että eihän tuollaisia tyttösiä voi laittaa sinne nauramaan. Sanoisinko näin, että haluan katsoa tämän politiikkakortin, että mitä kaikkea se antaa.”. 28 3.3.2022 Luottamuksella läpi lasikattojen Vuosi 2021 toi oulaistelaiselle Marjut Lehtoselle tärkeitä luottamustoimia, joihin nainen haluaa paneutua nyt tosissaan Henkilö TEKSTI JA KUVA: MAIJA PYLVÄS KIINTIÖBLONDI. Toisaalta, kun on saanut luottamuksen puheenjohtajana, niin tuohan se tietynlaista painetta”, Lehtonen pohtii. Halu auttaa lapsia ja nuoria vei opiskelemaan kasvatustieteitä Oulun yliopistoon, jolloin eteen aukeni uusia vaikuttamismahdollisuuksia eri opiskelijajärjestöissä. Tärkeimpiä saamiani neuvoja on, että jos ärsyttää, laske kymmeneen, ja että monesti asiat selkenevät nukkumalla yön yli.” Tuore piirin puheenjohtaja sanoo, että ei ole myöskään mikään salaisuus, että vuoden 2023 eduskuntavaalit kiinnostavat häntä. ”Olen saanut täällä Oulaisissa kaiken tuen keskustalaisilta. Pääosin palaute on tietysti ollut kannustavaa – tuskinpa naista muuten olisi valittu nykyisiin tehtäviin. VUODEN alusta lähtien Lehtonen on johtanut keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiriä, jonka alueella tehtiin aluevaaleissa erinomainen tulos. ”Se antaa sellaista voimaa lähteä tekemään ja menemään eteenpäin. ”Toisinaan pitää ottaa kantaa pieniinkin asioihin, kuten vaikkapa siihen, pitäisikö koirankakoille olla enemmän roskakoreja. Oikeista asioista puhuttiin.” Poliittisen viestin selkeys ja positiivinen tekeminen on Suomen suurimman keskustapiirin puheenjohtajan mukaan resepti myös siihen, että keskustan noste säilyy seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kasvatustieteiden maisteriksi Lehtonen valmistui vuonna 2018, ja heti perään hän suoritti vielä rehtoriopinnot Jyväskylän yliopistossa. ”Siitä olen hirveän kiitollinen, että ympärilläni on ihmisiä, joille voin aina soittaa ja kysyä. ”Vastuu on aika kova, mutta koen, että selviän näistä.” Koskaan aiemmin ei reilun 7 000 asukkaan Oulaisissa ole ollut alle 30-vuotiasta kaupunginhallituksen puheenjohtajaa – eikä varsinkaan naista. Myös Lehtonen allekirjoittaa ne näkemykset, että hyvä tulos keskustalle tuli sillä, että puhuttiin perinteisistä asioista eikä identiteettipoliittisista kysymyksistä
29 3.3.2022 Sanoisinko näin, että haluan katsoa tämän politiikkakortin. Suorittanut myös rehtoriopinnot. • Tärkeimmät luottamustehtävät: Oulaisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja, keskustanaisten varapuheenjohtaja sekä keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja. • Työskentelee erityisluokanopettajana Juho Oksan koulussa Oulaisissa. MARJUT LEHTONEN • 28 vuotta • Asuu Oulaisissa avopuolisonsa kanssa. • Kasvatustieteiden maisteri (KM)
30 3.3.2022 Elämä Mestari salilla, diplomaatti maailmalla TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Dae Jin Hwang toi aikanaan taekwondon Suomeen
31 3.3.2022 OMALLA Herttoniemen salilla ja lajipiireissä häntä kutsutaan mestariksi. Kävi ilmi, että hänen poikansa harrastaa taekwondoa. Toivottavasti pian pääsen sinne”, ikäistään huomattavasti nuoremmalta vaikuttava teräsvaari toivoo. Sain nopeasti suomalaisia ystäviä ja Timo Suhonen oli kaikissa käytännön järjestelyissä isona apuna minulle. Dae Jin Hwang on hämmästyttävän vetreässä kunnossa ikäisekseen ja mestari osallistuu edelleen täysillä treenien vetämiseen.. Kerroin tämän Aholle, ja hän aikoi viedä viestiä pojalleen, että vaihtaa tyylisuuntaa”, Hwang muistelee samalla naurahtaen. 1970-luvulla hänen johdollaan lajin tekniikoita opettelivat sekä EteläKorean että Yhdysvaltojen armeijan erikoisjoukkojen sotilaat. Hänen lajinsa on kuitenkin ITF Taekwondo, joka minun mielestäni on enemmän Pohjois-Korean propagandaa. Hän on matkustanut pari kolme kertaa vuodessa suomalaisvaltuuskuntien mukana Etelä-Koreaan tulkkina ja neuvonantajana. ”Menin juttelemaan Ahon kanssa. Myös eduskuntaja kuntavaalit 2007 ja 2008 keskustan riveissä olivat miellyttävä kokemus. Hwangin hyvä maine lajipiireissä auttoi kontaktien luomisessa myös ulkomaiden suuntaan. Hän on ollut perustamassa muun muassa keskustan Viikin paikallisyhdistystä. Minusta politiikassa on hyvä olla keskellä, kun voi ottaa hyvät ideat molemmista suunnista”, hän naurahtaa. ”Ensimmäinen seura perustettiin Klaukkalaan. Aluksi sain jopa asua hänen perheensä luona”, Hwang muistelee. Hwang muistaa tutustuneensa yhdellä diplomaattireissulla myös Esko Ahoon, joka sattui Etelä-Koreassa samaan hotelliin. Se lähtikin sosiaalisena persoonana tunnetulta mieheltä lennokkaasti käyntiin. ”Korealaisissa lehtihaastatteluissa ja televisiossa olen päässyt puhumaan suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, koulusysteemistä ja sosiaaliturvajärjestelmästä. ”Aloimme järjestämään myös kansainvälisiä kilpailuja. Lisäksi olen järjestänyt opiskelijavaihtoa maiden välillä”, Hwang kertoo. ”Anssin kanssa olemme lähes samanikäisiä ja käyneet yhdessä golfaamassa.” KORONA-AIKA on vaikeuttanut parin viime vuoden aikana myös saliharjoitteluun. Kun mies sai parin vuoden päästä perheensä (vaimo ja kaksi lasta) Suomeen, vei uusi kotimaa mennessään ja loppu on suomalaista taekwondohistoriaa. Kaikki itämaisia kamppailulajeja vähänkin tuntevat ovat tietoisia, että moinen arvonimi ansaitaan vain omien tekojen ja kanssaihmisten kunnioituksen kautta. ENERGISEN taekwondolähettilään konsulttireissu Suomeen kesti aiottua pitempään ja jatkuu 43 vuoden jälkeen edelleen. Hwang ystävystyi Aurasen kanssa taekwondon merkeissä, ja ystävyyttä on kestänyt jo yli neljäkymmentä vuotta. Oma vaikutuksensa aatteen omaksumisessa saattaa olla myös espoolaisella pitkän linjan keskusta-aktiivilla Erkki Aurasella. Mitään tusinamiestä ei lajin emämaasta tuolloin kansainvälisiin ympyröihin lähetetty. Ylpeydenaihetta herättää Hwangin mielessä myös se, että hän on halunnut tuoda taekwondon kaikkien ihmisten ulottuville, ei pelkästään pienen piirin puuhasteluksi. Kukin omalla tavallaan. POLITIIKKA kiinnostaa Hwangia edelleen, mutta taekwondo, toinen intohimo eli golf ja merkittävät kansainväliset tehtävät ovat pitäneet kahdeksankymmentävuotiasta teräsvaaria kiireisenä jo pitkään. TAEKWONDO lähti pikkuhiljaa leviämään ympäri maata nykyiseksi tuhansien ihmisten harrastukseksi. Mies on synnyinmaassaan edelleen tunnettu persoona ja monet julkisuuden ovet avautuvat hänelle edelleen helpommin kuin normikansalaiselle. Moni salilla on ihmetellyt, miksi mestari edustaa keskustaa. Moni salilla on ihmetellyt, miksi mestari edustaa keskustaa. Samoin vammaiset. ”Sain yllättävän paljon ääniä, vaikka keskusta on Helsingissä pieni puolue. Toimin kaiken muun ohella myös Suomen maajoukkueen valmentajana”, hän kertoo ylpeänä. ”Kolme vuotta sitten olen viimeksi käynyt Koreassa. Korealaissyntyisen Dae Jin Hwangin tarinassa mainetekoja ja meriittejä riittää monilla elämän osa-alueilla. Koreassa pitäisi ottaa niistä mallia. Urheiluyhteyksistä Hwangin laajaan tuttavapiiriin kuuluvat muun muassa nyrkkeilyn olympiamitalisti Jorma Limmonen sekä selostajalegendat Ilmo Lounasheimo ja Anssi Kukkonen. ”Minulle on tärkeää, että koko perhe voi harrastaa lajia. Myöhemmin seuroja perustettiin myös Viroon, Liettuaan ja jopa Venäjälle. DAE JIN HWANG on ehtinyt urheilun lisäksi mukaan myös politiikkaan. Hwang voitti taekwondossa Korean mestaruuden vuonna 1963 ja toimi sen jälkeen kotimaassaan pitkään menestyksekkäänä valmentajana. Tunnetuista keskustapersoonista hän sanoo tuntevansa henkilökohtaisesti myös Timo Laanisen ja Terttu Savolaisen. Hwangilla on ollut tärkeä rooli Suomen ja Etelä-Korean välisen yhteistyön kontaktihenkilönä. TEOT on noteerattu Suomessakin niin korkealle, että hän on saanut sekä Suomen Leijonan että Suomen Valkoisen Ruusun ansioristit. Tärkeimpänä tietysti taekwondo, jonka mies toi Suomeen vuonna 1979. Heille olen opettanut itsepuolustusta ilman potkuja”. Tehtäviin kuului myös taekwondoseurojen perustaminen. Erityisen harmissaan Dae Jin Hwang on myös siitä, että ei ole pandemian takia päässyt pitkään aikaan käymään synnyinmaassaan. ”Olen erityisen ylpeä siitä, että ansioristit on saatu kahdelta eri presidentiltä eli Tarja Haloselta ja Sauli Niinistöltä”, hän huomauttaa
32 3.3..2022
”Todella ex tempore -juttu! Ei mennyt kauaa, kun oltiin tehty kauppakirjat”, he kertovat. Aluksi en ottanut tosissaan, mutta sitten aloin miettiä asiaa ja laitoin Emilialle viestiä, että ostetaanko Kaisan mökki. ”Äiti ehdotti minulle, että ostapa tuosta mökki. Näin kävi Saaren siskoksille, Jennille, 22, ja Emilialle, 25, jotka ostivat oman mökin vain parin viikon kuluessa siitä, kun asiaa alettiin ensimmäistä kertaa edes pohtia. Erityisesti lapsuuden kesinä Saaret viettivät paljon aikaa Impivaarassa. Hintakaan ei varsinaisesti hidastanut päätöksen tekemistä, sillä suuria summia ei tontista ja rakennuksista tarvinnut maksaa. Siinä missä toiset haaveilevat omasta mökistä vuosikausia ja etsivät sitä oikeaa pitkään, toisille eteen tulee odottamatta ohittamaton tilaisuus. Elämä TEKSTI JA KUVAT: MAIJA PYLVÄS Paluu Impivaaraan Saaren siskokset hankkivat tutun mummonmökin, jonka tavarat ja tunnelma johdattavat lapsuuden kultaisiin kesiin Talon entinen asukas on nimennyt paikan leikkisästi Impivaaraksi.. 33 3.3.2022 ULKO-OVEEN kiinnitetyssä puisessa kyltissä lukee Impivaara. Kun Kaisa-tädin elämäntilanne muuttui eikä hän voinut enää pitää paikkaa, mökille alettiin etsiä uutta omistajaa. Oulaisten Halmeperällä sijaitsevassa vuonna 1955 rakennetussa talossa asui pitkään Saaren siskosten äidin täti, joka on ollut perheen elämässä aina mukana. Toiveissa oli, että mökki menisi jollekin sukulaiselle. Mökin lisäksi on ulkosauna ja liiteri sekä pitkin pihaa linnunpönttöjä muistuttavia pikkumökkejä, jotka tarkemman selvityksen perusteella osoittautuvat oravienruokintapaikoiksi. PERINTEISET mummonmökit ovat tänä päivänä katoava luonnonvara. Toisaalta esimerkiksi Facebookin Mummonmökit kiertoon -ryhmässä moni tuntuu etsivän kakkoskodikseen juuri mummonmökin kaltaista paikkaa, jossa pääsisi rauhoittumaan arjen kiireistä. Emilia vastasi heti, että tehdään vain kauppakirjat”, Jenni Saari sanoo. ”Molemmat asutaan vuokralla, minä Oulussa ja Jenni Oulaisissa, mutta yhtäkkiä meillä olikin oma talo pihasaunoineen”, Emilia Saari lisää. Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen viittaava paikannimi ei kuitenkaan ole talon eikä asukkaiden nimi vaan entisen asukkaan leikkimielellä antama nimi tälle metsän reunustamalle punaiselle pihapiirille
Suurimmaksi osaksi mökki on siinä kunnossa, mihin se edellisen asukkaan jäljiltä jäi, mutta pihatöitä ja pientä pintaremonttia on tehty sen jälkeen, kun talo siirtyi loppukesästä 2021 Saarille. ENSIMMÄINEN yö omassa mökissä oli jännittävä, vaikka niin monta kertaa paikassa oli oltukin yökylässä. Kuvassa vasemmalta Emilia, Pihla ja Jenni Saari.. Nyt tämä on paljon valoisampi.” Sekä Jennin että Emilian mielestä parasta on kuitenkin juuri se, että paikka näyttää samalta kuin lapsuudessakin. Piha oli kasvanut umpeen, joten ruohoa piti leikata moneen kertaan. ”Aluksi tehtiin aika paljon pihatöitä. Posliiniastiastokin oli valmiina”, Emilia Saari sanoo. ”Kurkattiin vitsillä, että mitähän sen keltaisen muovimaton alla on ja todettiin, että täällähän on puulattia. ”Sisaruksille on annettu lupa käydä täällä milloin vain, ja kyllähän tuo ulkosauna houkuttelee kavereitakin. ”Itse ei olla tuotu tänne käytännössä mitään. ”Myös eteisen muovimaton alle voitaisiin kurkata ja pirtin pöydän voisi maalata. Jostain laatikosta löytynyt käsin piirretty Oulaisten pitäjä -kartta kehystettiin seinälle muiden taulujen ja paperijulisteiden joukkoon. Sisällä talossa toistaiseksi isoin työ on ollut pirtin lattian laittaminen. ”Lapsena naurettiin tuolle taululle, jossa poika pissaa. Nyt ne pitää hoitaa itse.” Viime syksynä siskokset viettivät paljonkin aikaa talolla – aina kun töistä oli pitempiä vapaita. Paljon on vanhoja lehtiä, joista vanhimmat ovat 1910-luvulta. ”Ehkä siihen vaikutti se, kun lapsena ei tarvinnut itse huolehtia, miten pönttöuunia lämmitetään, onko pelti auki tai mistä saunalle saadaan vedet. Mitään isompaa ei aiota tehdä, koska se tunnelma tulee juuri näistä kaikista vanhoista kalusteista ja alkuperäisistä tavaroista, joilla on tarinansa.” Siskosten mielestä parasta mökissä on se, että se näyttää samalta kuin lapsuudessakin. Hyvä, että täällä käydään, niin tietää, että mökki on pystyssä.” Kutsumattomia – mutta toivottuja – vieraitakin on ilmaantunut. Vaikka talo saa olla Kaisa-tädin jäljiltä sellainen kuin on, jotain pientä pintaremonttia on suunnitteilla. Talvella matka on käynyt mökille hieman harvemmin, mutta esimerkiksi kaveriporukan pikkujouluille Impivaara oli täydellinen paikka. Täällä on vielä myös Kaisan vaatteita, joita käytämme mökkivaatteina”, Jenni Saari esittelee. Repäistiin matto irti, alettiin hioa ja maalattiin lattia valkoiseksi. Sisaruksia oli mukana talkoissa”, Jenni Saari kertoo. Esimerkiksi helmikuun alun lumimyrskyjen aikaan joku oli käynyt auraamassa mökkitien sekä pihan juuri sopivasti hieman ennen kuin siskokset saapuivat mökille. 34 3.3.2022 PIRTIN pöytä, räsymatot ja tummanpunainen kakluuni vievät heti perinteisen mummonmökin tunnelmaan
35 3.3.2022 Emilia vastasi heti, että tehdään vain kauppakirjat. Emilia Saaren mukaan sisarukset saavat käydä mökillä milloin vain.. Räsymatot ja tummanpunainen kakluuni vievät perinteisen mummonmökin tunnelmaan. Posliiniastiastokin oli talossa valmiina
Keisarin valtaistuinsalissa kenraalikuvernööri Fabian Steinheil piti ranskankielisen puheen, jossa hän kiitteli keisari Aleksanteri I:tä tämän hyvistä teoista Suomen maata kohtaan. Kirjat Linnan eteläsiipi C.L. Illan päätteeksi järjestettiin vielä tanssiaiset raatihuoneella. Sellaista sattui jo 200 vuotta sitten. Tiloja käyttää myös maan hallitus . Julkisivu ja arvokkaimmat tilat – tasavallan presidentin esittelysali, valtioneuvoston istuntosali ja pääportaikko – eivät ole juuri muuttuneet. Linnan huoneissa alun perin olleet uunit korvattiin keskuslämmityksellä ja lämpöpattereilla 1930-luvulla, eikä sisäpihalle aikoinaan varastoituja halkopinojakaan enää tarvita. pääministerin Sanna Marinin virkahuoneessa päärakennuksen keskikerroksessa kalusteet ovat pitkälti samat kuin mitä Mihail Borovitinov käytti toimiessaan vuosina 1913–1917 senaatin talousosaston varapuheenjohtajana, käytännössä pääministerinä. Teos sisältää lähes 150 valokuvaa, joista varhaisin on vuodelta 1866. Sitten huudettiin ”eläköön”, ja kanuunat ampuivat jälleen 51 kertaa. Senaatinlinna valmistui vasta kolme vuotta myöhemmin. Nykyisin Valtioneuvoston linnana tunnettu rakennus tulee tänä syksynä kahdensadan vuoden ikään. Aluksi kokoonnuttiin kirkonmenoihin, jonka jälkeen ammuttiin kanuunoilla 51 kertaa. Viimeisenä valmistui pohjoissiipi 1853. Kalusteitakin on säilynyt: tasavallan presidentin esittelysalissa istutaan Engelin suunnittelemilla tuoleilla ja tilaa koristavat hänen piirtämänsä lattiakyntteliköt. Nykyiset ministerit nousevat rakennukseen samoja rappusia kuin 1800-luvun senaattorit. Rakennusta ryhdyttiin kutsumaan Valtioneuvoston linnaksi. Nykyisin linnassa toimivat valtioneuvoston kanslia, oikeuskanslerinvirasto ja osa valtiovarainministeriötä. Engelin piirtämänä. SENAATINLINNAA laajennettiin pian sen valmistumisen jälkeen siipirakennuksilla, jotka täyttivät lopulta koko korttelin. Linna vihittiin käyttöön 27. Kello vedetään edelleen käsin joka keskiviikko. Suomen uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin oli määrä valmistua toimitilat keisarilliselle senaatille vuonna 1819, mutta hanke viivästyi pahan kerran. JOITAKIN linnan tiloja on purettu, kuten korttelin itäsiivessä sijainnut kirjastosali. 36 3.3.2022 Hallitukset vaihtuvat, linna pysyy RAKENNUSURAKOILLA on tunnetusti ikävä taipumus myöhästyä aikatauluistaan. Kirjan tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Juhlallisuudet jatkuivat ruokailulla ja maljojen nostamisilla, minkä jälkeen ammuttiin taas. Valokuvista tuttu kiiltävä kokouspöytä sen sijaan uusittiin 1990-luvulla. Sen historiasta kerrotaan Katri Maasalon toimittamassa kuvakirjassa Valtioneuvoston linnan 200 vuotta. Suomen 46. Linnaa käyttivät aluksi lähes sadan vuoden ajan Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernöörit ja senaattorit. Nykyisen Aleksanterinkadun suuntainen eteläsiipi rakennettiin vuonna 1824 ja Ritarinkadun suuntainen itäsiipi 1828. ARKKITEHTI Carl Ludvig Engelin suunnittelema Senaatinlinna rakennettiin alun perin autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan hallintoa varten. syyskuuta 1822 juhlallisin menoin. Kenraalikuvernööri ja senaattorit joutuivat Turusta lähdettyään muuttamaan aluksi vuokratiloihin. Sopimus Kello ja Kulta Widermark -liikkeen kanssa on ollut voimassa vuodesta 1919 asti. Maan itsenäistyttyä vuonna 1917 linnaan asettui Suomen tasavallan hallinto, sen pääministeri ja ministerit. Oma lukunsa on linnan päätykello, jonka rakensi eteläpohjalainen kelloseppämestari Jaakko Ala-Könni. Ka ns alli sa rkis to Senaatinlinna rakennettiin 200 vuotta sitten autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan hallintoa varten Ju ssi To iva ne n / Va ltio ne uv os to n ka ns lia Hallitus seuraa talvisodan päättymisen muistohetkeä linnan parveketasanteelta maaliskuussa 2020.. LINNAN päärakennus on säilynyt näihin päiviin asti pitkälti alkuperäisessä asussaan
Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa odottaa presidentti Urho Kekkosta toukokuussa 1979. Myöhemmin linnan huoneissa on muun muassa annettu itsenäisyysjulistus, suunniteltu punaista Suomea, allekirjoitettu hyökkäämättömyyssopimus, vastattu nootteihin ja raapustettu nimet EU-jäsenhakemukseen. Syksyllä järjestään myös kaksipäiväinen luentotapahtuma, jossa käsitellään esimerkiksi linnan historiaa, siellä työskennelleitä henkilöitä, arkkitehtuuria ja taidetta. Valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenström laati uuden asemakaavan, johon piirrettiin nykyinen Senaatintori. Paikalla myös valtiosihteeri Pekka Tuomisto. 37 3.3.2022 Muutokset ovat kuitenkin olleet niin vähäisiä, että arkkitehti Engel pystyisi edelleen mainiosti tunnistamaan suunnittelemansa rakennuksen. Linnan edessä oli vaatimaton Suurtori ja pieni hautausmaan ympäröimä puukirkko. Kun linnan rakennustöitä aloiteltiin, Helsinki oli hiljattain tulipalon kärsinyt 4 000 asukkaan pikkukaupunki. VALTIONEUVOSTON linna on Suomen näyttävin ja tärkein hallintorakennus. Se on toiminut kulissina lukemattomille kansakunnan merkkihetkille. Jykevät rautapylväät huoneen keskellä muistuttavat valtioneuvoston omasta kirjapainosta, joka toimi tilassa vuoteen 1952 asti. Linnassa vieraili marraskuussa 2019 sata lasta, jotka tapasivat muun muassa ministeri. Senaatinlinnan jälkeen torin rakennuksista valmistuivat yliopiston päärakennus vuonna 1832 ja Suurkirkko, nykyinen Tuomiokirkko, vuonna 1852. Linnassa pidetään syksyllä juhlavuoden kunniaksi avointen ovien päivä, jonka aikana yleisö pääsee tutustumaan rakennuksen historiallisiin tiloihin. Reilua vuotta myöhemmin linnan portailta jaetiin keisari Nikolai II:n antama marraskuun manifesti, johon päättyivät suurlakko ja Suomen ensimmäinen sortokausi. Dramaattisin oli linnan pääportaikon toisen kerroksen käytävätasanteella kesäkuussa 1904 tapahtunut poliittinen murha, kun virkamies Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Mauno Koivisto ja Esko Aho allekirjoittivat EU-jäsenanomuksen 1992. Kahden viime vuoden aikana kansalaisille on tullut mediasta erityisen tutuksi linnan pihasiivessä sijaitseva tiedotustila, jossa ministerit ovat kertoneet hallituksen koronatoimista. La uri H eik kin en / Va ltio ne uv os to n ka ns lia H els in gin ka up un gin m us eo Ju ha Je rn va ll / H els in gin ka up un gin m us eo M att i Bjö rkm an / Le hti ku va H eik ki Ko tila in en / H els in gin Sa no m at. Julkisuudessa siitä nähdään lähinnä kuvia, joissa kätellään, kokoustetaan tai vannotaan ministerinvaloja. Linnassa toimineen Valtioneuvoston kirjapainon henkilökuntaa 1926. SKS, 174 s. Jari Lepän. Linnan ympäristö on sen sijaan muuttunut huomattavasti. ANNUKKA KAARELA Katri Maasalo: Valtioneuvoston linnan 200 vuotta. Senaatintorilla osoitti mieltään yli 30 000 yleislakkolaista maaliskuussa 1956. VALTIONEUVOSTON linna ei ole avoinna yleisölle
Elämä ei ole yhtä juhlaa paljon tienaavillakaan, vaan hyvän palkan kääntöpuolena tulevat kiire ja suorituspaineet. Gaudeamus, 335 s. Ja kaikki he kertoivat tutkijoille saman viestin: elämä on kiristynyt ja maailmasta on tullut kovempi paikka elää. Kantola työryhmineen ei pidä jakoa näin yksioikoisena, vaan he tunnistivat suomalaisista peräti kahdeksan rakennemuutosten keskiössä elävää ryhmää. Väliin jääviä ryhmiä ovat kaupunkilainen keskiluokka, teollisuuden duunarit, pienyrittäjät, maahan muuttaneet yrittäjät, keskituloinen maaseudun väestö ja palvelualojen pätkäduunarit. HAASTATTELUJEN perustella Kantola ja tutkimusryhmä tulivat siihen tulokseen, ettei suomalainen yhteiskunta ole jakautumassa jyrkästi kahtia. Globalisaatio on avannut maailman, kilpailu on kiristynyt, teknologinen murros nielee ammatteja, ja ilmastonmuutos vaatii vihreää siirtymää. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. MIKÄ yhdistää yritysjohtajaa Espoossa, kunnan virkamiestä Kainuussa, hierojaa Pirkanmaalla, paperityöläistä Varkaudessa, sairaanhoitajaa Oulussa, työtöntä Itä-Helsingissä. ANNUKKA KAARELA Anu Kantola ja työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi. Kaikkein hyvätuloisimmiltakin löytyi empatiaa pientuloisia kohtaan. Hyvätuloisilla on suorituspaineita, keskituloisia piinaa putoamisen pelko, pienituloiset sinnittelevät toimeentulon rajamailla. Tiukentuvat vaatimukset hiipivät kalentereihin, vuorolistoihin ja työsopimuksiin. Ankarimpia näkemyksiä esittivät miesvoittoisten alojen pienyrittäjät, jotka katsoivat kustantavansa ”vapaamatkustajien” lorvailun. Haastateltavien joukossa olivat esimerkiksi 18-tuntisia työpäiviä tekevä yrityskonsultti Kaisu, kolmannen polven paperityöntekijä Jarkko, nollatuntisopimuksella sinnittelevä baarimikko Allu ja kahden lapsen työtön yksinhuoltajaäiti Petra. Useimmat kertoivat äänestävänsä säännöllisesti, mutta valitettavan monet kokivat politiikan muuten hyvin vieraaksi. – Suuren ruuvin kasvava puristus tuntuu kaikkien elämässä ja vaatii entistä kovempia suorituksia, Kantola kuvailee tutkimushankkeen pohjalta julkaistussa kirjassa Kahdeksan kuplan Suomi. Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola haastatteli työryhmänsä kanssa 350 suomalaista yhteensä 30 paikkakunnalla selvittääkseen, miten kansa on kokenut nämä muutokset. Aiemmissa tutkimuksissa talouden rakennemuutosten on katsottu jakavan ihmisiä voittajiin ja häviäjiin näiden ammattien ja asuinalueiden perusteella. HAASTATELLUILTA kysyttiin myös heidän näkemyksiään politiikasta ja äänestämisestä. Tutkijoita kiinnostivat erityisesti ihmisten tunteet ja kokemukset. HAASTATTELUJEN pohjalta kirjoitettu kirja Kahdeksan kuplan Suomi lähtee liikkeelle pääkaupunkiseudun hyvätuloisista yritysjohtajista ja päättyy sosiaalietuuksien varassa eläviin itähelsinkiläisiin työttömiin. He kaikki olivat niiden satojen suomalaisten joukossa, joita professori Anu Kantola työryhmineen haastatteli tutkiessaan talouden rakennemuutosten vaikutuksia ihmisiin. Suurin osa haastatelluista ilmaisi luottavansa yhteiskuntaan, kannattavansa hyvinvointivaltiota ja maksavansa veroja mielellään. Tutkijat eivät väitä, että ryhmät kuvaisivat kaikkia suomalaisia, vaan pikemminkin haastatteluissa tehtiin koeporauksia ihmisten kokemuksiin. Myönteisimmin siihen suhtautuivat maaseudulla asuvat, jotka olivat usein itsekin mukana ruohonjuuritoiminnassa. Ihmiset pakkautuvat maalta kaupunkeihin, väestö ikääntyy ja työvoima vähenee. He tunsivat kamppailevansa ”systeemiä” vastaan ja olevansa sille arvottomia ja näkymättömiä. Heille vaalit olivat osa vihamieliseksi koettua yhteiskuntaa ja äänestämättä jättäminen osalle jopa ylpeyden aihe. Haastatelluilta kysyttiin ajatuksia muun muassa työstä, yhteiskunnasta, veroista ja politiikasta. 38 Kirjat Suuri ruuvi puristaa suomalaisia Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteiskunta ei ole jakautumassa jyrkästi kahtia, vaan kaikkien kansanosien elämä on koventunut. Kaikkein vieraantuneimpia politiikasta olivat sosiaalietuuksien varassa elävät. Tutkijat painottavat, että kaikissa ryhmissä koettiin sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita. Kriittistä sanottavaa oli myös palvelualojen pätkäduunareilla ja maaseudulla asuvilla. 2000-LUKU on ollut suomalaisille suurten myllerrysten aikaa. Pienituloisten näkemystä yhteiskunnasta synkistivät vaikeat kohtaamiset viranomaisten kanssa. Pätkätyöläiset kokivat vakituisiin työsuhteisiin perustuvan hyvinvointivaltion vieraaksi, kun taas maaseudulla asuvat näkivät aluepolitiikan suosivan kaupunkeja
”Tykkätkö sie letuista”, Hillevi kysäisi kuljettajalta. ”Sattumakyytejä” oli toki pyydetty aiemminkin, mutta toisen maailmansodan jälkeen esitetyt amerikkalaiset elokuvat antoivat ilmiölle uuden nimen ja liittivät sen osaksi nuorisokulttuuria. Usein matkaan lähdetään tuhlaamatta juurikaan aikaa suunnitteluun. Äiti laittoi mukaan viemisiksi mehukanisterillisen ternimaitoa, lehmä kun oli juuri poikinut. Hillevi kirjoitti heille viestin huulipunalla – kynää ei sattunut olemaan mukana – ja jätti sen postilaatikkoon. Välillä ilmassa oli Jalavan mukaan jopa moraalipaniikkia. Kyydin saattaa tarjota vaikkapa Ingmar Bergman, Jörn Donner, kortiton rikollinen, ruumisauto tai lumiaura. Satunnaiset kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat monen mielestä parasta liftaamisessa, mutta ikäviäkin kokemuksia mahtuu joukkoon. Valtaosa muistoista sijoittuu 1960ja 1970luvuille, jotka olivat liftauksen kulta-aikaa. Kun liftareiden yhdistys Peukalomatkat ry pyysi vuonna 1970 kunniajäsenekseen presidentti Urho Kekkosta, tämä ei voinut suostua. Ei muuta kuin tienvarteen ja peukalo pystyyn. Niin löytyi ternimaidollekin uusi omistaja. Kuvat ovat kirjoitusten tavoin SKS:n Hyppää kyytiin -muistitietokeruun satoa. Kohujournalismissa toistuivat väitteet liftaritytöistä sukupuolitautien levittäjinä. Tämä myönsi pitävänsä. Kirjat Peukalo pystyyn ja menoksi Su om en m aa n ark isto ETELÄ-KARJALASSA asunut parikymppinen Hillevi sai työpaikan Joensuun lähistöltä vuonna 1980. Pari liftaajaa on löytänyt ratin takaa tulevan aviopuolisonsa. SKS, 151 s. Liftaten matka taittui helposti kotipaikkakunnalta Tampereelle levyostoksille, ravin-tolaan tai ihan vain ihmisiä katselemaan. Liftaamisen nähtiin myös lisäävän väkivaltaa ja muita epäterveitä ilmiöitä. liftaamiseen liittyvän myös haittatekijöitä, presidentti ei voi ottaa mainitsemallanne tavalla edistääkseen yhdistyksenne tarkoitusperiä”, kansliasta vastattiin. Kyyti Pohjois-Karjalaan löytyi, mutta perillä talonomistajat eivät olleetkaan kotona. Monelle aikakauden nuorelle liftaamisesta tuli itsestään selvä tapa liikkua paikasta toiseen. Lisäksi autoilijoista tuli Jalavan mukaan vähitellen haluttomampia jakamaan yksityisyyttään, ja liftaritkin alkoivat hakeutua mukavampien matkustustapojen pariin. LIFTAAMISEN yleisyydestä huolimatta kyydinpyytäjiin ei ilmiön kulta-aikoinakaan suhtauduttu aina suopeasti. LIFTAAMINEN väheni Suomessa 1990-luvulle tultaessa. ”Kun suhtautuminen yhdistyksenne tarkoitusperiin vahvastikin vaihtelee kansalaisten keskuudessa ja kun presidentti Kekkonen itse näkee ns. Täysin kuollut ilmiö ei edelleenkään ole. Muutama kirjaan kirjoittaneistakin kertoo jatkaneensa liftaamista näihin päiviin asti. KIRJAN liftausmuistot henkivät vapauden huumaa. ”Se ei ollutkaan mikään mahtava seikkailu, vaan fyysisesti ja psyykkisesti rankka matka, jolla näin paljon rumaa ja pahaa”, Antti Häkkinen kuvaa vuonna 1969 tekemäänsä matkaa Välimeren rannalle. Liftaaminen oli monille suurten ikäluokkien nuorille itsestään selvä tapa matkustaa 39 3.3.2022 Liftausmuistoja-kirjassa liikutaan peukalokyydillä ympäri Suomea ja maailmaa. An nik ki Ko rh on en -La uk ka ne n M arj a Ko ve ro Ee ro H eim olin na Se pp o Lin na in m aa TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KUVAT: KIRJAN KUVITUSTA. Reissussa sattuu, tapahtuu ja rähjääntyy. Kirjoituksissa liikutaan peukalokyydillä ympäri Suomea ja maailmallakin. ”Kun rahaa ei juuri ollut, kulkuyhteydet olivat heikot tai mieli teki maailmalle, oli peukalokyyti houkutteleva vaihtoehto”, Jalava kirjoittaa. Jos ei töistä heru vapaata, niin otetaan lopputili. Milloin unohtuvat kengät tienposkeen, milloin jää passi saksalaiselle huoltoasemalle. Kotimatkalla Hilleviä onnisti, sillä hän pääsi koko matkan Lappeenrantaan asti saman rekan kyydissä. Hän lähti katsastamaan itselleen vuokra-asuntoa vanhan pariskunnan omakotitalon yläkerrasta. HILLEVI on yksi kirjoittajista, jotka kertovat kokemuksistaan Marja-Leena Jalavan alkuvuonna ilmestyneessä kirjassa Liftausmuistoja. Peukalokyytien rinnalle on syntynyt myös muita yhteismatkustuksen muotoja, kuten erilaisia kimppakyytiryhmiä. Nykyisin sitä tekevät tunnetuksi esimerkiksi liftauskisat ja reppureissaajien blogit. Hän oli itsekin innokas liftaaja 1980-luvun alussa. Suosion hiipumiseen vaikuttivat Helsingissä ja Pohjanmaalla tapahtuneet, laajasti uutisoidut liftarisurmat. Marja-Leena Jalava: Liftausmuistoja. Yöt nukutaan taivasalla, luksusmatkoilla teltassa tai retkeilymajassa
Sieltä tarjottiin työtä etäeläinlääkäripalveluissa. Huutokauppaa he ovat harrastaneet pitkään. Työajan voi valita kello 07?24:n väliltä. Se ei tuntunut houkuttelevalta. Jukka Marttila perusti pian opintojensa jälkeen pieneläinvastaanoton Pihlajamäkeen ja muutaman vuoden kuluttua kollegansa kanssa Helsingin eläinlääkärikeskuksen. Marttila ei ehtinyt hengähtää kuin puoli vuotta, kun tuli soitto ruotsalaisesta, Suomeen levittäytyneestä Agria-vakuutusyhtiöstä. Pimeys on minusta rankkaa, ja tällä hetkellä elämä siellä voisi tuntua myös yksinäiseltä, koska väki on vähentynyt niin paljon,” Jukka Marttila miettii. Vakituisiksi asukkaiksi oli helppo pulahtaa, kun kyläläiset ja ympäristö olivat tuttuja. Vaikka työelämä jatkuu, vapaata on huomattavasti enemmän kuin Helsingin praktiikkaaikoina. Pariskunnan kesäpaikaksi muotoutui Jukka Marttilan vanhempien kesämökki Punkaharjulla. Punkaharjun lisäksi Marttiloilla on vapaaajanasunto myös Sodankylässä. ”Ihmiset haluavat luontoon ja alkuperäiseen juttuun.” JUKKA MARTTILA opiskeli Helsingissä eläinlääkäriksi, toisaalla Maija merkonomiksi. Kulttuuririentäjiä Marttilat eivät olleet Helsingissä eivätkä sitä ole Punkaharjullakaan. Tartuin tilaisuuteen, koska työajan saan säädellä itse”, Marttila kertoo. ”Mietin, että päivässä voisi tehdä enemmänkin töitä.” Näin hän päätyi perustamaan ensimmäisen yksityisen praktiikkansa. ”Ei tullut mieleenkään jäädä eläkkeelle, kun se olisi ollut mahdollista. Opiskelujen jälkeen ensimmäinen työpaikka oli teurastamolla tarkastuseläinlääkärinä. Sodankylään takaisin muuttaminen ei kiinnostanut. Työssä saa olla ihmisten ja eläinten kanssa tekemisissä. 40 3.3.2022 ITÄ-SAVOSSA Punkaharjulla asuvat Maija ja Jukka Marttila ovat pariskunta, jollaisia jokainen maalaiskunta kaipaa: kesäasukkaita, joista tuli vakituisia asukkaita. Yli kymmenen vuotta sitten, kuusikymppisinä, Marttilat pysähtyivät miettimään, missä he haluavat eläkepäivänsä viettää. ”Se elämä on koettu jo lapsena. He päättivät parhaimman paikan olevan Pihlajaveden ranta. Sodankyläläisten tiet kohtasivat, ja heistä tuli pari. ”Moottorivene pitäisi hommata, niin pääsisi muikkuverkoille,” Jukka Marttila suunnittelee. Viikoittainen matkustaminen Helsingin ja Punkaharjun välillä päättyi kuitenkin vasta joulukuussa 2020, kun he luopuivat Helsingin Vesalassa sijaitsevasta pieneläinklinikasta. Tosin siinä vaiheessa myös korona kaikkine maskisääntöineen oli jo ”kypsyttänyt” ja teki luopumisen helpommaksi. ”Olin 12-vuotias, kun perhe alkoi viettää täällä kesiä,” Marttila kertoo. Työpäivät loppuivat kello 14. Elämä TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Eläkkeeltä etätöihin Eläinlääkäri Jukka Marttila luopui praktiikastaan, mutta hoitaa nyt kissoja ja koiria etänä Pihlajaveden rannalla. Elämä rauhoittui sen myötä yhteen osoitteeseen. Kirjanpito oli Maija Marttilan vastuulla. ”Vakuutusyhtiössä eläimensä vakuuttanut omistaja on oikeutettu ilmaisiin eläinlääkärin videopuhelinpalveluihin. He ovat sieltä kotoisin, Jeesiön kylältä. Hän tekee töitä 5?6 tuntia viitenä päivänä viikossa, välillä on päivystyksiä. Kylällä oli samanikäisiä kavereita ja kesät kuluivat nopeasti. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin ihmisiä, jotka juuri nyt muuttavat kasvukeskuksista Lappiin. MARTTILA on aina ollut kova tekemään töitä. Marttilat sanovat, että paikoilleen asettuminen on vielä hieman kesken, mutta jo nyt harrastuksiksi ovat muotoutuneet puutarhatyöt, marjastus ja sienestys. Yhdistelmä olikin ammatillisesti käytännöllinen. Mikä on tärkein seikka, jolla maalaiskunnat pystyvät houkuttelemaan kesäasukkaita jäämään vakituiseksi tai uusia asukkaita kyliinsä. Eläkeiästä huolimatta Jukka Marttila on edelleen mukana työelämässä. Aina pystyy auttamaan tavalla tai toisella,” Marttila juttelee. Asiakkaita riitti, ja koen työni erittäin mielekkääksi. PRAKTIIKASTA hän luopui, koska edessä olisivat olleet isot remontit ja tilojen modernisointi. ”Kyllä se on tänä päivänä toimivat nettiyhteydet!” Jukka Marttila sanoo empimättä
41 3.3.2022. Se ei ole innokas sylissä olija, mutta suostuu hetkeksi Jukka Marttilan kanssa kuvaan. Marttilan tiluksilla hiiret pitää kurissa Karvinen
KESÄLLÄ 1958 valittu eduskunta, jossa Vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli suurin ryhmä, oli päättämässä neljää vuottaan, ja uusi eduskunta valittiin jo helmikuun alussa 1962. Esimerkiksi Helsingin vanhaan Messuhalliin mahtui noin 6 000 henkeä. PRESIDENTIN valitsijamiesvaaleissa tammikuun puolivälissä maalaisliiton ja muiden Suomenmaan edeltäjän Maakansan eduskuntatoimittajana 1960-luvulla toiminut Seppo Sarlund muistelee kirjoituksessaan vuoden 1962 ennenaikaisia eduskuntavaaleja ja Maakansan työtä Kekkosen uudelleenvalinnan eteen. Maalaisliittolaisten lisäksi Kekkosen tueksi nousi ehdokkaita erityisesti muista porvarillisista puolueista sekä puolueisiin kuulumattomia talouselämän, tieteen ja kulttuurin edustajia. Tästä saimme aiheen otsikkoon ”Kansa Urho Kekkosen ulkopolitiikan takana”. Olihan maalaisliitto joutunut kolme vuotta kantamaan hallitusvastuuta syksyn 1958 hallituskokeilun jälkeen. Maalaisliitolla oli mainoksia, joissa oli päällekkäin lakikirja ja Raamattu ja otsikkona: Näihin nojaa maalaisliitto. Kuvaavaa oli, että Turussa pidetyn Kekkosen vaalijuhlan puheen otsikko ”Kekkosen avulla säilyy puolueettomuus ja rauha” oli levitetty 16 palstalle kahdelle vierekkäiselle sivulle. Kekkosellakin oli suuria vaalitilaisuuksia, joissa oli aina tuhansia kuulijoita. Vaalitaistelun aktiivinen käyminen merkitsi lehdessä koko maan kattavaa poliittisen kentän edustajien päivittäistä haastattelemista, kansan äänen kuuntelemista sekä Kekkosen toiminnan ja puheiden laajaa julkaisemista. Tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit olivat sitä ennen tammikuun puolivälissä. EDUSKUNTAVAALIT pidettiin helmikuun alussa, ja niissä maalaisliitto nousi 53 kansanedustajalla selvästi suurimmaksi puolueeksi ohi SKDL:n ja sosiaalidemokraattien, jotka saivat historiansa huonoimman tuloksen, vain 38 kansanedustajaa. Ei ihme, että Karjalan asia oli noussut Kekkosella hyvien naapuruussuhteiden pohjalta puheenaiheeksi neuvostojohdon kanssa. Hänen ”KessuPekan” kolumninsa olivat maan johtavia poliittisia linjanvetoja, joita säestivät lehden poliittisen pakinoitsijan Antipaksen ( Urpo Ahola) ja koko muun toimituksen uurastus. Piruilijat ovat ilkeilleet mainokselle vuosikymmeniä senkin jälkeen, mutta useimmille puolueen aatteellisille kannattajille sen sanoma on ylisukupolvinen tukipylväs. 42 3.3.2022 Historia KUN Suomessa oli päätetty eduskuntavaalien järjestämisestä kansan tuen saamiseksi Paasikiven?Kekkosen linjalle, Maakansa (syyskuusta 1965 lähtien Suomenmaa) keskittyi vuoden 1962 alussa tukemaan ennenaikaisten eduskuntavaalien voittamista ja Urho Kekkosen valitsemista edelleen maan johtoon. Maalaisliitto korosti eduskuntavaalikampanjassaan erityisesti ulkopolitiikkaa ja sitä, että vaalien jälkeen on maahan saatava toimintakykyinen enemmistöhallitus. Sosiaalidemokraattien oppositiokin eli niin sanotut skogilaiset saivat vain kaksi kansanedustajaa. Tammikuu oli presidentinvaalien taisteluaikaa. ”Nuoriso tajuaa, että Suomi on mahdollisuuksien rikas maa”, todettiin kekkoslaisessa nuorisovetoomuksessa. Maalaisliiton eduskuntaryhmä oli omasta puolestaan tehnyt kaikkensa tukiessaan ulkopolitiikassa Kekkosta, mutta myös sisäpolitiikassa toimittiin laajasti. JOENSUUN suuressa vaalijuhlassa Kekkosen puheen teemana oli ”Tuloja ja olosuhteita tasoitettava maan eri osien kesken” ja Kuopiossa ”Nuorison muutto kotimaakunnasta on hälyttävä tulevaisuuden oire”. Päätoimittajamme Pentti Sorvali oli ideamiehenä Eemil Luukan johdolla toteutetussa 33 248 karjalaisen adressissa Kekkosen puolesta. NÄIN PONNISTELI MAAKANSA 1962 Le hti ku va Presidentti Urho Kekkonen äänesti vuoden 1962 presidentinvaaleissa hiihtoretkellään Luumäellä.. Esimerkiksi asutusluottojen korkoa alennettiin yhteen prosenttiin, mikä oli sen ajan radikalismia vaikeuksissa olevien auttamiseksi. Kekkosen laajapohjainen vaaliliitto ilmoitti lehdissä ”isänmaan edun asettamisesta kaiken muun yläpuolelle”. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja Pentti Sorvali oli vaalityön keskeisiä ideoijia ja vetäjiä, Kekkosen kaveri jo kolmen vuosikymmenen takaa
Ke sku sta n ja m aa se ud un ark isto Ke sku sta n ja m aa se ud un ark isto. Kekkosen kiitossanat olivat kuvaavat: ”Isänmaallisuus velvoittaa meidät toimimaan niiden hyväksi, joilla on raskain osa maassamme.” Seuraavan kuuden vuoden jälkeen häntä sanottiin jo ”koko kansan presidentiksi”. Ruotsin kuningas Maunun poika Håkan oli valittu Ruotsin kuninkaaksi Moran kentällä. Varapuheenjohtaja Nestori Kaasalainen kiitti Eskolaa ja muisteli, mitä Kekkonen sanoi kuusi vuotta aiemmin hyvästellessään eduskuntaryhmän: ”Kenttätyö on pidettävä kunnossa, on ajettava köyhän asiaa, on pidettävä yhtä ja muistettava yhteistoiminta.” Kokouksen pöytäkirjaan kirjattiin, että eduskuntaryhmä lauloi lopuksi voimakkaasti ”Työ Suomen hyväks uhratkaamme”. KOKOOMUSLAISET , kansanpuolue ja Pohjanmaan ruotsalaiset tukivat Kekkosta jo helmikuun varsinaisen presidentinvaalin ensimmäisessä äänestyksessä. Kun kirjoitin selostusta Maakansan etusivulle, halusin nimenomaan korostaa historiallisen päivän merkitystä ja todeta Kekkosen valinnan tapahtuneen valtiollisten perusoikeuksiemme 600-vuotispäivänä. Ja ri La uk ka ne n Maalaisliitto vetosi vuoden 1962 vaalijulisteissaan rauhaan, hyvinvointiin ja Paasikiven–Kekkosen linjaan. päivänä 1362 nimittäin Suomen asukkaille, joita kutsuttiin Ruotsin Itämaan asukkaiksi, myönnettiin oikeus ottaa osaa Ruotsin kuninkaan vaaliin. Julistukseen lisättiin, että jos talvinen aika tai säät estävät suomalaisia tulemasta, oli suomalaisten vahvistus vaaliin hankittava myöhemmin. Varsinainen presidentinvaali eduskuntatalossa pidettiin lain mukaan 15. Eduskuntaryhmän eduskunnan jättävä puheenjohtaja Kusti Eskola kiitti kaikkia hyvästä työstä toivottaen lopuksi tulevalle työlle korkeimman siunausta. Tämä päivä oli sittemmin valittu Suomen tasavallan presidentinvaalien päiväksi. Hän täyttää 13. maaliskuuta 80 vuotta. 43 3.3.2022 kekkoslaisten vaaliliitto oli saanut 148 paikkaa. Presidentinvaalia johtanut pääministeri Martti Miettunen saattoi tunnin ja kaksi minuuttia kestäneen vaalin jälkeen julistaa vaalitoimituksen päättyneeksi ja todeta Kekkosen valitun tasavallan presidentiksi 1.3.1962.?1.3.1968. SEPPO SARLUND Kirjoittaja toimi Suomenmaan päätoimittajana vuosina 1977?1985. Vaalinsa jälkeen hän allekirjoitti julistuksen, jossa totesi suomalaisten eli Itämaan muodostavan yhden hiippakunnan ja yhden laamannikunnan, ja ”kun vanhempamme ovat havainneet sen uskolliseksi ja rakkaaksi, on kohtuullista, että sen asukkaat tulevat osallisiksi samassa kunniasta ja rakkaudesta, joka vanhastaan on ollut Ruotsin muillakin hiippakunnilla ja laamannikunnilla”. helmikuuta, joka oli valtiollisten oikeuksiemme 600-vuotispäivä. VUONNA 1958 valittu maalaisliiton eduskuntaryhmä piti viimeisen kokouksensa presidentinvaalin jälkeisenä päivänä. Hän sai tuekseen199 ääntä. Helmikuun 15. SKDL:n Paavo Aitio sai 62 ääntä, sosiaalidemokraattien Rafael Paasio 37 ääntä ja sosiaalidemokraattien vähemmistön Emil Skog kaksi ääntä
Elämään jäivät tyytyväisenä pysyneen puheenjohtaja Jutta Urpilaisen sanat, joilla hän tuona iltana aloitti käytännössä jokaisen puheenvuoronsa: “Aivan aluksi haluan kiittää…” Apollon tietäjä törmäsi internetissä hupikuvaan, jossa Urpilaisen jälkeen sanansa sanoi perussuomalaisten Purra. “Hyvä, voit istua nyt”, itsevaltainen presidentti vastasi. PIENI huolimattomuus kostautui SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljuselle hiljattain eduskunnan istunnossa. Alun perin käytäntö on syntynyt valiokunnissa, mutta levinnyt sitten täysistuntoon, jossa ainakin teoriassa kännykän pärähdys voisi käydä kalliiksikin. “Minä tarjoan konjakit vielä”, Kiljunen lupasi. Sekavasta Convoy-protestista poiketen mielenilmaisuun ei sentään kytketty koronarokotteita tai vallankumoushaihattelua. Viestin terävöittämisen voisi aloittaa vaikkapa vähentämällä kalliiksi valitellun menoveden kruisailua taivaan tuuliin. Lopulta hermostuneen oloinen Naryshkin sanoi kannattavansa niiden itsenäisyytensä tunnustamista. Istuntoa johtanut varapuhemies Juho Eerola (ps.) muistutti puheenvuoron jälkeen Kiljusta eduskunnan perinteestä, jonka mukaan puhelimen pirisemisestä joutuu tarjoamaan kahvit muille paikallaolijoille. Konkariedustaja sai puhelimensa vaiennettua kuitenkin nopeasti. Puheenvuoron pyytänyt Kiljunen oli unohtanut vaientaa soittoäänen puhelimestaan, joka pärähti soimaan pöydällä edustajan puhuessa. Kokeneena edustajana Kiljunen vilkaisikin ympärilleen, havainnoi korona-ajan harventamat edustajarivit ja teki nopeasti tarvittavat laskutoimitukset. ALUEVAALI-ILTANA useamman tv-lähetystä seuranneen silmään pisti huonon tuloksen saaneen perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran närkästys. ERI PUOLILLA maata nähtiin – ja kuultiin – jälleen niin sanottuja torviprotesteja, kun autoilijat lähtivät moottorimarsseille vaatimaan bensan hinnan alentamista. Hieman myöhemmin Putin piti koko maailmaa järkyttäneen puheensa, jossa hän totesi muun muassa, ettei itsenäistä Ukrainaa käytännössä ole. Apollon tietäjät 44 3.3.2022 VENÄLÄISELLÄ tiedustelupäälliköllä Sergei Naryshkinilla meinasivat mennä sanat sekaisin, kun maan turvallisuusneuvosto keskusteli presidentti Vladimir Putinin johdolla Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisesta. Takelteleva Naryshkin lipsauttikin vahingossa, että ne pitäisi julistaa osaksi Venäjää. Kansainvälisten medioiden jakamalla videolla näkyy, kuinka Putin tivasi sanoissaan kompastelevalta Naryshkinilta, pitäisikö Donbassin alueet julistaa itsenäisiksi. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa SDP koki muutaman prosenttiyksikön tappion. “Me ei puhuta nyt siitä”, Putin napautti ja vaati tiedustelupäällikköä sanomaan kyllä tai ei Venäjän tukemien kapinallisalueiden itsenäisyyden tunnustamiselle. Pari päivää pääkaupungissa torvien tööttäilyä kuunneltuaan Apollon tietäjä päätyi kuitenkin siihen, että protestin uskottavuus jättää hieman kohentamisen varaa. “Aivan aluksi haluan syyttää...” Sattuu sitä Kremlissäkin TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ, PEKKA POHJOLAINEN, LAURI HEIKKILÄ. Nettikansalta ei jäänyt huomaamatta mielenkiintoinen yhtymäkohta. Purran tyyli oli suorastaan syyttävä
Hallituksen viime viikkoiset päätökset maatalouteen kohdistetuista toimista muun muassa kiinteistöveron osalta olivat valtavan tärkeät, vaikka eivät kriisiä ratkaisekaan. Meidän ajatuksemme ja myötätuntomme ovat ukrainalaisten puolella, erityisesti niiden viattomien kansalaisten, jotka täysin syyttöminä joutuvat keskelle sotaa. Maatalouden osalta kriisi on syvä. Mielestäni se on ollut unionin tärkein saavutus. Epävarmuuden keskellä, nyt jos koskaan tarvitsemme erityisen paljon poliittista vakautta ja vahvaa yhteistyötä. Euroopan unioni perustettiin aikanaan maailmansodan raunioille nimenomaan takaamaan rauhaa. Venäjä oli aloittanut sotilaallisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Eurooppalaista yhteistä ulkoja turvallisuuspolitiikkaa on kehitetty, mutta konkreettiset toimet ovat jääneet vähäisiksi. Toivottavasti tämä maltti ja vahva yhteistyön kyky näkyvät meillä myös kansallisessa politiikassa. EUROOPPA on ollut pitkään rauhan maanosa. Toisaalta omavaraisuuden arvo tunnistetaan epävakaina aikoina paremmin. Eurooppa ollut pitkään rauhan manner . Epävakaus on monilla koronan kurittamilla aloilla myrkkyä. Se herättää miettimään asemaamme ja toisaalta koko Euroopan roolia tässä muuttuneessa tilanteessa. Tämä on kaikilta osin täysin tuomittavaa ja brutaalia. ei enää Riikka Pakarinen keskustan varapuheenjohtaja. Omana elinaikanani tämä on ensimmäinen kerta. TÄLLÄ HETKELLÄ Euroopassa käydään sotaa. Aseiden sijaan on uskottu diplomatiaan ja yhteistyöhön. Keskustelua on tärkeää käydä eri näkökulmat huomioiden UKRAINAN tilanteen tuomat vaikutukset ovat moninaiset ja tulevat näkymään myös taloudessa. Onko Euroopassa viime aikoina tuudittauduttu olemassa olevaan tilaan. Meidän on huolehdittava omavaraisesta ruuantuotannosta sekä kotimaisten energialähteiden riittävyydestä. Mielestäni Euroopan unionin on vahvistettava yhteisten ulkopoliittisten toimien rinnalla myös yhteistä sotilaallista kykyä. Jos EU:ta nykypäivänä voikin kritisoida monesta asiasta, rauhan säilyttämisessä se on onnistunut. 45 3.3.2022 Puheenvuoro HERÄSIMME viikko sitten torstaina viime aikojen tapahtumien valossa odotettuun, mutta järkyttävään uutiseen. On selvää, että myös Natoon liittyvä keskustelu tulee vallitsevan tilanteen myötä kiihtymään. Euroopan unioni kykeni maailmansotien jälkeen korjaamaan maiden väliset jakolinjat ja syvät haavat
Talvi on ollut hiihtämisen kannalta varsin hyvä koko maassa, sillä lunta on saatu eteläistä Suomea myöten. Kerholaiset ovatkin raportoineet mukavia puolivälin tuloksia. Jarmo Raudaskoski. 46 3.3.2022 TAMMIKUUN loppuun mennessä oli liikuttu seuraava määrä kilometrejä: Aho Kirsti Oulainen 333, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 864, Ahtiainen Pertti Joensuu 340, Aitto-oja Timo Pyhäntä 620, Ala-Nissilä Tiina Rusko 481, Alariesto Heidi Rovaniemi 349, Antila Aapo Turku 603, Elo Liisa Pori 833, Granqvist Mervi Järvenpää 607, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 587, Haapakoski Ari Siikajoki 486, Haavisto Jouko Rauma 448, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 105, HaraLindström Eeva Espoo 315, Haukipuro Kari Oulu 406, Haukipuro Kyösti Helsinki 733, Haukipuro Teemu Haapavesi 230, Heikkilä Marja Laitila 751, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla 270, Heikkilä Tarja Salla 515, Heikkilä Veli Salla 270, Heikkinen Esa Tampere 451, Heikkinen Urpo Kempele 570, Heinänen Markku Ruokolahti 700, Hekkala Ilmari Suomussalmi 490, Hekkala Raija Suomussalmi 565, Hettula Ilpo Kempele 715, Hiltunen Susanna Kittilä 346, Hinttala Hanna Haapavesi 706, Holmström Sauli Taivalkoski 211, Honkanen Rauno Pudasjärvi 502, Huhtanen Tapio Pori 482, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 439, Hämäläinen Eino Pieksämäki 640, Hänninen Asko Kannonkoski 1019, Härkönen Niilo Kajaani 475, Ingerttilä Pentti Muhos 1395, Jokelainen Alpo Kajaani 608, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 195, Jokitalo Annastiina Espoo 524, Jokitalo Irja Kiuruvesi 390, Jokitalo Matti Kiuruvesi 597, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 526, Jormalainen Pirkko Siikalatva 265, Jumisko Anja Taivalkoski 1034, Juntunen Jouko Kemi 380, Jurva Hannu Oulu 683, Jussilainen Tuomas Nivala 542, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 533, Kaarela Annukka Oulu 335, Kaartinen Leena Lahti 809, Kananen Mauri Viitasaari 601, Kananen Tuukka Oulu 351, Kantola Jukka Tyrnävä 198, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 352 , Karjalainen Aarne Vaala 1008, Karjalainen Jouko Muhos 1600, Karsikas Antti Haapavesi 529, Karsikas Hanna Kärsämäki 450, Kasurinen Veikko Oulu 330, Kattilakoski Simo Kokkola 601, Kellokoski Toini Oulu 600 , Kemppainen Hannu Kajaani 491, Kemppainen Ilkka Oulu 674, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 691, Kemppainen Tiina Oulu 1085, Kemppainen Timo Reisjärvi 1290, Kesälahti Juha Salla 117, Kesäniemi Markku Muhos 735, Kivioja Heikki Vaala 548, Kiviranta Erkki Oulainen 120, Kiviranta Ritva Oulainen 251, Kolari Terttu Tuusniemi 535, Kolmonen Jukka Oulu 297, Konka Reino Kouvola 610, Konttajärvi Salli Pello 892, Konttajärvi Sari Pello 181, Korkatti Arja Porvoo 785, Korkatti Juhani Porvoo 835, Korpela Juhani Oulu 969 , Korpela Olavi Kemijärvi 619 , Kortesalmi Rauni Espoo 214 , Korvuo Markku Suomussalmi 509, Koskela Arno Kankaanpää 270, Koskela Paavo Oulu 225, Koskela Reko Oulu 311, Kotisaari Kirsi Raahe 455, Kuha Tuomo Oulu 666, Kuittinen Matti Tohmajärvi 341, Kukkonen Anne Oulu 500, Kulmala Markku Pori 750 , Kyllönen Aleksi Kärsämäki 855, Kyllönen Mirja Kärsämäki 665, Kyllönen Ville Kärsämäki 675, Kylmäniemi Anne Posio 205, Kylmäniemi Eija Keminmaa 330, Kärkkäinen Marjatta Oulu 552, Kärkkäinen Tuomo Oulu 718, Kömi Kirsti Huittinen 492, Lahti Eero Bryssel Belgia 862, Lahti Vesa Siikajoki 214, Laiho Kari Laitila 895, Laiho Venla Laitila 1210, Lamminsivu Susanna Laitila 1090, Lantto Ossi Helsinki 400, Lehtoaho Jaakko Tornio 365, Lehtoaho Juha Kuusamo 277, Lehtoaho Marjaana Kangasala 593, Lehtoaho Vilho Kangasala 1210, Lehtonen Anja Suonenjoki 624, Lehtonen Antti Hämeenlinna 230, Leinonen Jouni Raahe 585, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 926, Luukka Elina Padasjoki 628, Luukka Paavo Padasjoki 495, Lähdemäki Tarja Säkylä 730, Loppusu ora häämöt tää Suomenmaan tonnikerhon kautta on jäljellä vajaat kaksi kuukautta TEKSTI: ANNUKKA KAARELA SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliin tammikuun lopussa. Tavoitteena on hiihtää, kävellä tai juosta tuhat kilometriä puolen vuoden aikana. Tonnikerhon kausi päättyy vappuaattona
47 3.3.2022 Lämsä Kalevi Oulu 1012, Lääkkö Antti Lumijoki 635, Lötjönen Marjatta Parikkala 110, Markkanen Jouko Suonenjoki 500, Mattila Jussi Oulu 440, Mauno Juha Pukkila 595, Mauno Sisko Pukkila 560, Mero Soile Tammela 420, Messala Matti Saarijärvi 425, Mettälä Heikki Loimaa 718, Miilukangas Sari Raahe 990, Moilanen Kaija Lapinlahti 170, Moilanen Mikko Puolanka 161, Moilanen Tuulikki Puolanka 462, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1122, Murtoperä Martti Haapavesi 1190, Myllykoski Ahti Siikalatva 550, Myllylahti Elma Haapajärvi 433, Myllylahti Matti Haapajärvi 635, Mäki Heikki Loimaa 512, Mänttäri Maire Hattula 430, Mänttäri Tuomo Hattula 414, Määttä Jenni Vantaa 400, Määttä Lauri Tyrnävä 500, Määttä Pauli Kempele 400, Määttä Ulla-Maija Kempele 400, Nenonen Jaakko Ruokolahti 480, Niinisalo Vaito Kerava 454, Nissilä Kirsi Oulu 1251, Nummela Olavi Turku 746, Ohtamaa Heikki Nivala 620, Oinas Elina Muhos 180, Ojala Katri Oulu 646, Ojala Olavi Kempele 537, Ollikainen Reijo Oulu 702, Paananen Pekka Raahe 542, Paananen Taina Ruokolahti 541, Pakaslahti Ari Rauma 484, Palola Juhani Puolanka 843, Partanen Ari Sulkava 945, Partanen Jukka Sulkava 1504, Paukkeri Tero Kajaani 475, Pekkarinen Riikka Joensuu 815, Pekonen Pentti Parikkala 710, Peltokangas Teijo Toholampi 1421, Penttilä Kyösti Siikalatva 130, Pietilä Kauno Uusikaupunki 88, Piilonen Pentti Äänekoski 403, Pitkälä Raija Haapavesi 340, Pohjamo Samuli Oulu 514, Pohjus Juhani Janakkala 290, Pylväs Marja-Liisa Oulu 1285, Pyylampi Antti Vantaa 250, Ranta Pirjo Siikajoki 432, Rantanen Reino Raahe 301, Rasinkangas Sirpa Kempele 411, Raudaskoski Jarmo Nivala 320, Rauhansalo Kauko Savonlinna 890, Raulamo Marja-Liisa Hattula 621, Rautio Eero Oulu 440, Rautio Paavo Merijärvi 693, Rauvola Auli Helsinki 582, Rundgren Anita Kolari 521, Rundgren Mikko Kolari 1292, Rundgren Raakel Tornio 313, Runola Kaapo Mynämäki 408, Ruottinen Maarit Pudasjärvi 291, Räisänen Juho Taivalkoski 1001, Rämö Kaisa Tammela 550, Saarimaa Toivo Vaala 1654 , Sakko Auli Merijärvi 460, Sakko Markku Merijärvi 431 , Sallinen Maija Sulkava 1025, Salonen Vilho Koski Tl 450, Sankilampi Pertti Kempele 1155, Setälä Matti Heinola 430, Siniluoto Marika Raahe 920, Sipola Anne Pyhäjoki 416, Sipola Leena Flyinge Ruotsi 186, Sipola Riitta Raahe 65 , Sipola Timo Kaarina 77, Smeds Heikki Kolari 378, Soronen Jaakko Taivalkoski 220, Soronen Laila Utajärvi 412, Soronen Pekka Ii 370, Suni Veli-Pekka Säkylä 256, Suomalainen Veikko Miehikkälä 1231, Suomela Raimo Ii 640, Suonsivu Pyry Raahe 300, Suonsivu Suvi Oulu 230, Taivalkoski Eija Taivalkoski 701, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 765, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 511, Talala Reijo Pudasjärvi 275, Taponen Auvo Janakkala 484, Teppo Markku Ylivieska 678, Teppo Riitta Ylivieska 410, Tieva Raimo Oulu 297, Tornberg Marketta Kuusamo 504, Trög Sakari Rovaniemi 503, Trög Tuula Rovaniemi 532, Tuohinto Esko Raahe 1231, Tuovinen Heidi Lapinlahti 230, Turenius Turja Seinäjoki 353, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 431, Vaara Jukka Rovaniemi 569, Valjus Ate Valtimo 822, Valjus Erkki Nurmes 506, Valjus Helvi Valtimo 208, Valjus Oiva Sotkamo 728, Vedenoja Simo Raahe 286, Vehniäinen Eero Salo 455, Vesterinen Eeva Vihti 868, Vesterinen Helena Lahti 201, Vesterinen Perttu Lahti 201, Virranta Kari Lapinlahti 730, Virranta Raili Lapinlahti 479, Virtanen Keijo Tammela 455, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 374, Vuorio Osmo Kuopio 800, Vähäsöyrinki Paula Nivala 100, Vähäsöyrinki Simo Nivala 486, Väliahdet Matias Joensuu 360, Väliahdet Risto Rovaniemi 105, Väyrynen Paavo Siikajoki 560, Ylikotila Arto Lappeenranta 900, Ylikulju Aki Liminka 425, Ylikulju Aulis Raahe 419, Ylikulju Ismo Muhos 671, Ylimartimo Eila Simo 652, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 673, Yrjänä Petteri Siikajoki 684, Yrjänä Sirkka Siikajoki 558. Tulee mieleen lapsuuden talvet 1960-luvulta, oli pakkasta ja lunta paljon!" Heikki Ohtamaa Nivala "Panen toivoni valostuviin aamuihin jaKiannan rannan latuihin, niistä löytyy lisävirtaa. Latuverkostoa on nyt todella hienosti!" Kyösti Haukipuro Helsinki "Ladut on pidetty kiitettävän hyvässä kunnossa. Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja tuloksesi puuttuu listalta, ota yhteyttä kerho@suomenmaa.fi, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon Facebook-ryhmässä tai 044 7370 377. Hienoa myös tietää, että meitä löytyy monenlaisissa tilanteissa olevia yhteistä päämäärää tavoittelemassa." Eila Jokelainen-Keränen Suomussalmi Jarmo Raudaskoski Susanna Hiltunen Anne Sipola Heikki Mettälä Heikki Kivioja Sari Miilukangas Pyry Suonsivu Aleksi Kyllönen Sirkka Yrjänä. "Saatiin mukavasti lunta myös eteläiseen Suomenmaahan. Mikäpä on ollut hiihdellessä hyviä latuja kauniin luonnon keskellä!" Juhani Palola Puolanka "Hiihdin päiväkohtaisen ennätykseni 100 km sunnuntaina 30.1., ja silloin piti pitää oikein evästaukoa 50 kilometrin kohdalla." Aleksi Kyllönen (13 v.) Kärsämäki "Hienot talviset hiihtokelit. Niinpä puolivälissä on kerhopisteitä tavallista enemmän
Harrastan myös judoa, eikä voimasta ole siinäkään lajissa haittaa. NUOREMPANA olin kovemmassa kunnossa kuin nyt, mutta kyllä sata kiloa rautaa pitää aina nousta. Kuntosaliharrastukseni alkoi toden teolla yliopistoaikoina, jolloin aloimme kaveriporukalla käydä Jyväskylän monitoimitalolla. Siitäkin on jo 12 vuotta. Itse käyn salilla yleensä neljästi viikossa ja kerran viikossa teen aerobista liikuntaa. Kesällä juoksen ulkona, talvella enemmän juoksumatolla. ”Ukrainan tilanteen myötä on selvää, että Euroopan unionin on otettava suurempaa roolia oman alueensa ja lähialueidemme turvallisuudesta. Pahimpien koronasulkujen aikana treenasin kotona kahvakuulilla ja joogamatolla, niilläkin pääsee jo aika pitkälle.” Joonas Könttä on keskustan kansanedustaja. Istumatyössä se auttaa pitämään selän kunnossa. Spotify-listani kärjessä on Disturbed-bändi, mutta kuuntelen kaikenlaista musiikkia kotimaisesta popista ulkomaiseen rokkiin ja countryyn. Ovaska on eduskunnan suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen sekä keskustan eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja. Jyväskylässä salilla käynti on usein myös sosiaalinen tapahtuma. Harrastajien toimintaa seuraamalla ja heiltä kysymällä opin omat treenirutiinini. Viime kuukausina on tuntunut, että Euroopan unionin ääni jää yksittäisten jäsenvaltioiden ja suurvaltojen varjoon.” Ovaska muistuttaa, että koronapandemia on kurittanut useita toimialoja Euroopassa ja kotimaassa. Liikunnalla on pelkästään positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun ja uneen. Keskustalaisempi Eurooppa -työryhmän puheenjohtajana on aiemmin toiminut puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Istuntoviikoilla käyn eduskunnan kuntosalilla. Tulosten kasvattamiseen ei ole oikein aikaakaan, kun elämässä on nykyisin paljon muuta. Hän jättää tehtävän keskittyäkseen keskustan kaupunkityöryhmän johtamiseen. Rajoitusten väistyessä katseet kohdistuvat talouskasvuun. ”Talouskasvua syntyy, kun EUsääntely on kasvua tukevaa, rahoitusmarkkinat toimivat EU:n alueella ja yrityksillä on rahoitusta saatavana kasvuhankkeisiin.” Ovaska johtamaan keskustan Eurooppa-työryhmää Joonas Könttä käy salilla neljästi viikossa. Monet tuttuni treenaavat siellä. Treenatessa laitan äänikirjan pyörimään tai musiikin soimaan. LIIKUNTA auttaa tosi paljon jaksamiseen ja suosittelenkin sitä kaikille, oli laji mikä tahansa. Se on hyvin varusteltu, mutta ei se tietenkään ole yhtä hyvä kuin sali, jolla käyn kotona ollessa. Ovaska uskoo työryhmässä käsiteltävien aiheiden linkittyvän jatkossa entistä enemmän turvallisuuteen. SUOMENMAA KESKUSTAN puoluehallitus on valinnut kansanedustaja Jouni Ovaskan Keskustalaisempi Eurooppa -työryhmän puheenjohtajaksi. Se on sellainen oma mittarini. Omat ennätykseni on luultavasti kuitenkin jo tehty, nyt menen salilla kuntoilun ehdoilla. 48 3.3.2022 Sata kiloa rautaa pitää nousta PAULIINA POHJALA “HARRASTAN kuntosalilla käyntiä sillä ajatuksella, että siellä en mieti työasioita tai arjen huolia. Myös tässä Ovaska näkee Euroopan unionin merkittävän roolin. Joonas Könttä Jouni Ovaska Ja ri La uk ka ne n
Niin sanotut vanhat puolueet ovat menettäneet yhteistä hegemonia-asemaansa 2000-luvulla perussuomalaisten ja vihreiden yhtäaikaisen nousun seurauksena. Maaseudulla pudotus on 51 prosentista 32 prosenttiin. Toinen vakava kannatusheikennys koskee Kääriäisen mukaan toisen asteen koulutuksen saaneita, joiden keskuudessa keskustan kannatus on Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan pudonnut 20 prosentista neljään prosenttiin. Keskustan kannatusongelmat on Kääriäisen mukaan nähtävä toki myös suhteessa kilpaileviin puolueisiin. ”On vaikea nähdä, että Suomen Keskusta voisi menestyä ja nousta uudelleen yli 15 prosentin tasolle ja merkittävään poliittiseen asemaan, jos sen kannatuksen alueellinen perusta pettää, ja jos se ei onnistu nostamaan kannatustaan pääkaupungissa ja Uudellamaalla lähemmäs 10 prosenttia.” Yleispuolueella pitää Kääriäisen mukaan olla nykyistä selvästi vahvempia asemia pääkaupunkiseudulla, joka on keskustalle kipupiste niin politiikan sisällön osalta kuin kannatustakin ajatellen. Kääriäisen mukaan keskustan kolmas sija aluevaaleissa monien tappiollisten vaalien ja huonojen gallupmittausten jälkeen raottaa kuitenkin mahdollisuuksien ovea kannatuksen nousulle. HISTORIAN ensimmäisten aluevaalien tuloksia on Kääriäisen mukaan syytä käsitellä omana tapauksenaan, koska pätevää vertailukohtaa ei ole. Keskustankaan tulevaisuus ei ole Kääriäisen mukaan predestinoitu. Tulosten analyysissa on Kääriäisen mukaan syytä ottaa huomioon ainakin kolme seikkaa: Helsingin puuttuminen tuloksista, alhainen äänestysaktiivisuus ja vaalien perinteistä aluepuoluetta keskustaa suosiva luonne. ”Tällaisessa tilanteessa olisi paikallaan tehdä keskustan tilaa ja toimintaa ruotiva peruskartoitus siitä, mikä keskustan nykyisessä toiminnassa on elinkelpoista, mistä on perusteltua luopua, mikä tulee kuntoon remontoinnilla ja mitä kokonaan uutta on rakennettava. Vihreät, kokoomus ja perussuomalaiset ovat nuorten ikäryhmien suosiossa. Keskustan tulos poikkesi kuitenkin roimasti 2000-luvun tappiollisesta alamäestä. Alhainen nuorisokannatus mitattiin myös Ajatuspaja Alkion viime kesänä teettämässä tutkimuksessa kuntavaalikannatuksen pohjalta. Tappiot ovat jatkuneet myös tällä vaalikaudella, vaikka puolueella on ollut hallussaan valtiovarainja elinkeinoministerien postit. Alueellisuus, paikallisuus ja lähiajattelu erottavat keskustan selvimmin muista. KESKUSTAKONKARIN mukaan puolueen haaste on tunnetusti kaksijakoinen: on ylläpidettävä vahvaa kannatusta Pori–Imatra-linjan yläpuolisessa Suomessa ja toisaalta saatava aikaan läpimurtoja linjan eteläpuolisissa kaupungeissa. Keskustan kannatus oli 7 prosenttia ja sijoitus kuudes. KESKUSTALLE merkittävänä tappiona on Kääriäisen mukaan pidettävä kannatusmenetyksiä yrittäjien keskuudessa. Kääriäinen kirjoittaa Ajatuspaja Alkiolle laatimassaan selvityksessä Politiikan keskikenttä – kysymyksiä keskustalle, että keskustan kannatuksen muutokset ikäkoulutusja ammattiryhmittäin sekä alueellisesti kertovat vakavasta tilanteesta. 49 3.3.2022 KESKUSTAN on syytä olla huolissaan puolueen perinteisten tukijaryhmien kannatuksen hupenemisesta, varoittaa puoluekonkari Seppo Kääriäinen. Aluetarkastelussa suurimmat menetykset ovat Kääriäisen mukaan tapahtuneet esikaupunkialueilla ja lähiöissä: 23 prosentista 9 prosenttiin. Maakuntien, alueiden ja maaseudun puolustamisen rinnalle tarvitaan omaleimaisen vetävä pääkaupunkiseutua käsittelevä ohjelma. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVA: MARIA SEPPÄLÄ Keskusta Kaikki lähtee poliittisesta linjasta, puolueen tarkoituksen kirkastamisesta. ”Voi sanoa, että keskustan ja kokoomuksen kannatuskilpailu on ratkennut historiassa yrittäjien ja yrittäjähenkisten kansalaisten keskuudessa”, Kääriäinen summaa. Murrosaika antaa mahdollisuuksia, opastaa Seppo Kääriäinen. Kääriäinen huomauttaa, että entisen johtavan nuorisopuolueen kannatus nuorten keskuudessa on aikavälillä 2003–2019 romahtanut tutkimusten mukaan 25 prosentista kolmeen prosenttiin. Kaikki on mahdollista, kuten aluevaalien tulos osoittaa ja murrosaika antaa mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen voi olla ratkaisevaa. Kääriäinen näkee aluevaalit eräänlaisina ”välivaaleina” niin asiallisesti kuin ajallisestikin. Ehto onnistumiselle on kirkkaasti omaleimainen sanoma, joka pakottaa muut ottamaan siihen kantaa. Kaikki lähtee poliittisesta linjasta, puolueen tarkoituksen kirkastamisesta”, konkaripoliitikko opastaa
Ehkä ne ovatkin kypsennyksessä, joten nyt tavaraa tuutin täydeltä laariin. Brändityössä mennään perimmäisiin kysymyksiin, olemassaolon tarkoitukseen, tiedostetaan vahvuudet mutta ollaan raadollisen rehellisiä niiden asioiden suhteen, jotka ovat kapuloina rattaissa. Tiedetään, että tuotantomahdollisuuksia meilä on vaikkapa maataloudessa. Keskusta edustaa kuitenkin niitä toimialoja, jotka ovat ratkaisijan roolissa kyseisissä asioissa. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko huomautti niin ikään Ilta-Sanomissa kohoavien energian hintojen iskevän kipeästi suomalaisiin ja esitti, että viime syksynä sovitun mukaisia uusia ilmastopäätöksiä ei ehkä tarvittaisi. Vihreiden Emma Kari on sanonut: ”Tuemme tänä vuonna mittavasti kotitalouksia energiaremonteissa ja öljylämmityksestä luopumisessa. Vihreät esittävät erilaisia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Tässä ei auta syytellä asiakasta, äänestäjää. Yleinen kansalaismielipide tuomitsee keskustan vastustavan kaikkia ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyviä parannuksia. Jos näin tapahtuu, meillä on myös työkaluja sanoittaa aikamme ilmiöitä tuoreella tavalla. Tavallisesti keskusta joutuu puolustautumaan muiden avauksia vastaan, koska näiden maksumiehiksi joutuu yleensä maaseutumainen elämäntapa. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori, kaupunginvaltuutettu Laura Kolbe kiteytti tämän nasevasti toteamalla olevansa niin stadilainen, että voi pitää maaseudun puolta. KESKUSTA on tunnettu perhepolitiikan asiantuntijuudestaan, ja perheiden puolustaminen on osa sen brändiä. Näin käy varsinkin ympäristöja ilmastopoliittisten ratkaisujen kohdalla. Päivi Mononen-Mikkilä varapuheenjohtaja Suomen Keskustanaiset ry. Mutta perheet eivät ole enää vain perinteisiä ydinperheitä, on monimuotoisia uusperheitä, sateenkaariperheitä, ja yksineläjätalouksien määrä kasvaa kasvamistaan. Väitän, että keskusta on laiminlyönyt pitkäjänteisen brändityön. Vaikka puolue ja aika ovat muuttuneet, mielikuvat ja puolueesta käytettävä puheenparsi ovat monin paikoin samoja kuin 1980-luvulla, eikä nuorella polvella usein ole niistä edes muistijälkeä. Kun brändityö kuuluu osaksi johtamista, brändi saa uusia ulottuvuuksia ja kulmia aikojen muuttuessa. Liikenteen päästövähennyksiä vauhditetaan lukuisilla avustuksilla ja puhdasta energiantuotantoa vauhditetaan puolen miljardin potilla.” Iiris Suomela (vihr.) totesi Ilta-Sanomissa, että biokaasua pitää saada lisää energiantuotantoon ja myös liikenteeseen polttoaineeksi. Viime mainitulle ryhmälle, joka on suuri erityisesti Helsingissä, ei meillä juuri ole ollut sanottavaa. Brändimme siis puhuttelee Oulussa mutta Helsingissä ei. Nyt ilmastoriihen välitarkistuksen alla on tehtävä uusia avauksia, terävöitettävä vanhoja ja otettava aloite omiin käsiin. Meitä pääkaupunkiseudun keskustavaikuttajia pitäisikin käyttää asiantuntijoina juuri siinä, miten samasta isosta kuvasta viestitään niin, että ihmisten erilaisuus otetaan aidosti huomioon. Mitä tapahtuu, kun vaikkapa Pohjois-Suomesta siellä keskustaa äänestänyt henkilö muuttaa pääkaupunkiseudulle ja äänestää täällä vihreää ehdokasta. Tärkeä osa brändityötä on myös sen pohtiminen, miten alueellisuus vaikuttaa äänestäjien valintoihin. Uskallan myöntää, että en osaa siteerata Santeri Alkiota. Brändi rakentuu yhteisten arvojemme pohjalle mutta tarvitsee aika ajoin kasvojenkohotusta. Brändityö on osa johtamista, se on pitkäjänteistä puurtamista, ei kampanjointia. Naisjärjestöaktiivina uskon myös, että voimme olla naisten puolue. Jokin on mennyt pieleen, kun tämä ei mene läpi. Puolue onkin tehnyt hyvää politiikkaa, jos turpeen ryöstöä ei lasketa. AIEMMINKIN on moitittu keskustan politiikanteon olevan liikaa muiden esityksiin reagointia. Olen toiveikas helsinkiläinen keskustalainen. Mutta kaikella kunnioituksella, hän olkoon siellä arvopohjan ytimessä. Keskustan on aloitettava brändityö KEVÄÄN ilmastoriihessä ennustetaan kovaa vääntöä keskustan ja vihreiden välillä. Keskusta reagoi vastustamalla. Convoy-liikkeen, Elokapinan, pelottelun, vihapuheen seassa on paljon tilaa maltille, dialogille ja ihmisten erilaisuudesta huolimatta – heidän tasavertaisuutensa kunnioittamiselle. Tunnen arvostusta aatteellista oppi-isää kohtaan niin kuin monia muitakin historiallisia henkilöitä kohtaan. Ei näin. Ennemminkin olisi tunnistettava, miten samasta arvopohjasta huolimatta ihmisten toiveet, tarpeet ja huolet vaihtelevat asuinalueesta, elämäntilanteesta, iästä ja monesta muusta asiasta johtuen. 50 MIELIPITEET 3.3.2022 Aloite omiin käsiin kevään ilmastoriihessä ERITYISESTI me pääkaupunkiseudun vaikuttajat olemme törmänneet vuosikymmenien ajan erilaisiin ajatusluutumiin siitä, mitä Suomen Keskusta on. USKON , että koko Suomessa on tilausta sellaiselle keskustalle, joka ymmärtää historiansa mutta elää tässä ajassa, tunnistaa globaalit haasteet mutta toimii paikallisesti, sanoittaa alueellisuuden uudella tavalla ja toimii välittäjänä, keinotekoisten vastakkainasettelujen, kuten kaupunki?maaseutu, loiventajana. Sellaisia me juuri olemme, koko Suomen puolue. Ilpo Pernaa
Taloudellisen vallan keskittyminen harvojen käsiin on merkki yhteiskunnallisesta muutoksesta. Niinpä USA:ssa kymmenen prosenttia maan varakkaimmista omista neljänneksen koko maan varallisuudesta. Sitä vastoin loput 90 prosenttia kokee köyhtyneensä entisestään. Vähintään yhtä luokatonta kohtelua saavat Amazonin työntekijät, joiden työsuojelusta tuskin edes voidaan puhua. Perinteisen tuotantoon verrattuna ne eivät kuitenkaan tuota mitään, eikä esimerkiksi Facebook tuota edes sisältöä eikä Uber omista yhtäkään autoa. ON KUITENKIN lohdullista tietää, että pelkkä raha ei tee onnelliseksi. Siellä syntyvät edelleen useimmat maailman menestyneimmistä yrityksistä, joiden varallisuus ylittää jopa usean valtion vastaavat. Niiden käyttövoimana ei kuitenkaan ole perinteinen liiketoiminta ja siitä syntyvä arvonluominen. Hänen tapansa luokitella työntekijöitä on sittemmin saanut kannatusta myös muissa suuryrityksissä. Sillä onkin monta talouden mittaria, jotka tukevat tätä käsitystä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Pääomatulot kasvavat huomattavasti nopeammin useimmissa länsitalouksissa, ja vastaavasti työtulojen osuus vähenee. MAINITTUJEN yritysten omistajista on tullut miljardöörejä ja yritysten pörssiarvot vain nousevat. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.3.2022 LÄNSIMAISET demokratiat perustavat taloutensa yritysten vapaaseen kilpailuun, jossa jokaisella on mahdollisuudet nousta miljonääriksi. Mallimaana pidetään Yhdysvaltoja, jossa edelleen uskotaan kuvitelmaan ”amerikkalaisesta unelmasta”. Mitä suuremmaksi luku kasvaa, sitä hitaammin maan onnellisuus lisääntyy. Heidän vallan kasvuaan ruokkivat yhä enemmän kansainväliset pääomamarkkinat ja niiden tarjoamat rajattomat kasvumahdollisuudet.” Samalla heidän varallisuuttaan siirretään veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin. Maailman onnellisuusraportin mukaan onnellisimpia maita ovat sellaiset, joissa keskimääräinen bruttokansantuote on 50 000?70 000 dollaria asukasta kohti. Facebook, Microsoft, Amazon ja Uber ovat kaikille tuttuja. Poliittisen ja taloudellisen vallan tasapaino erottaa demokraattiset yhteiskunnat yksinvaltaisista. Kirjassaan How Will Capitalism End Wolfgang Streeck varoittaakin, että ”pääomien keskittyminen raharikkaille tekee heidät entistä riippumattomiksi kansallisesta taloudesta ja päätöksenteosta. Huonoimmassa asemassa on keskiluokka, jossa yhä useampi joutuu tekemään kahta työtä säilyttääkseen elintasonsa säällisenä. Sen mukaan työntekijöistä vain 20 prosenttia on huipputuloksentekijöitä, 70 prosenttia luokitellaan tavallisiksi duunareiksi ja loput 10 prosenttia on yritykselle pikemminkin rasite, jonka irtisanomiseen riittää vähäinenkin syy. Kyseinen johtaja kunnostautui presidentti Trumpin tukijana ja ilmastotoimien vastustajana. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ne edustavat uutta maailman mittakaavassa toimivaa ”tietotehdasta” alustalousverkostoa, jonka ne tarjoavat meidän kaikkien käyttöön. Perinteikkään monialayrityksen General Electricsin pääjohtaja Jack Welch palkittiin eläkkeelle siirtyessä huimalla 417 miljoonan dollarin bonuksella ja omaan käyttöön tarjotuilla 737 lentokoneella. 51 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. GLOBALISAATIO on kasvattanut pääoman muodostumista, joka kuitenkin keskittyy yhä harvemmille. Me tavalliset kuluttajat olemme niiden käyttövoima ja rahantekoväline. Ne ovat tehneet itsestään elämämme välttämättömyyden, jota ilman yhteiskuntamme rampautuisi. Amazonin osuus USA:n nettikaupasta on yli 40 prosenttia, ja sen omistaja Jeff Bezos on maailman rikkaimpia ihmisiä. Ne jakavatkin johtajilleen ja omistajilleen avokätisesti bonuksia ja palkkioita. Vastaava suuntaus on myös muissa kehittyneissä talouksissa. Paavo Kajander Pori Kapitalismin kukkuloilla
Leena Jäntti Hankasalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja (kesk.) Uusi ilme keskustan yrittäjyyslinjauksiin SUURI on se joukko, joka lapsuudestaan asti on vienyt roponsa Osuuspankkiin ja Säästöpankkiin. Nykyään ilmapiiri on roppakaupalla kannustavampi. Muut puolueet joutuisivat reagoimaan keskustan visioihin, mikä todennäköisesti nostaisi niiden arvoa. Tulevaisuuden notkeat yrittäjät eivät ole suurten kaupunkien kalliiden neliöiden panttivankeja. Nyt on tilanne mennyt huonoon suuntaan. Osuuspankki tarjosi vielä takavuosina luukkupalvelua parempaa, mutta nyt on komento toinen. Yli kolme neljäsosaa vastanneista uskoi yrittäjyyden lisääntyvän tulevaisuudessa. ON OLENNAISTA , ettei keskustan näkemyksiä yrittäjyydestä vain tyydytä laittamaan vaaliohjelmaan, vaan niiden kanssa on tultava julkisuuteen äänekkäästi – ja ensimmäisenä. Elinkeinoelämän keskusliiton viime vuoden toukokuussa julkistetussa kyselyssä tiedusteltiin yrittäjämyönteisintä puoluetta. Sen eteen on tehtävä paljon töitä. Niin tehtiin meilläkin, ja siihen oli neuvottu. Nyt tämä henki on sammunut. He tunsivat toimivansa koulutustaan vastaavassa työssä useammin kuin palkansaajat. KYSELYN antama signaali on selvä. Ja mikä merkittävintä, yrittäjyys koettiin vapaudeksi toteuttaa omia unelmia. SUURIIN ikäluokkiin kuuluvana ymmärrän arvojen muuttuneen. Silloin keskustan esitykset määrittelisivät suuntaa vaalien alla käytävälle keskustelulle. Sanahelinää pitää totta kai välttää. Samalla lujitetaan perinteistä maaseutuyrittäjyyttä, keskustan kivijalkaa. Miltei kaikki kyselyyn vastanneet yrittäjänuoret kertoivat olevansa yrittäjiä omasta halustaan. Moni joutui turvautumaan jopa vekselivetoon, mutta sitäkin kautta asiat järjestyivät. Ja työt on syytä aloittaa uudella ilmeellä heti. Kokoomusta piti yrittäjämyönteisimpänä 45 prosenttia, Liike Nytiä 19 prosenttia ja perussuomalaisia 14 prosenttia vastanneista. Keskustan yrittäjämyönteisten avausten sisältö kannattaa miettiä tarkasti. Työnantajayrityksille tehdyn kyselyn kärkipaikat menivät oppositiopuolueille. Pankki ei auta, sillä se on piilossa katseilta ja kaiketi vain rahankiilto on silmissä. Näin he auttoivat myös naapuriaan. ESI-ISÄMME perustivat aikoinaan Osuuspankin ja Säästöpankin. Hallituksen ykkössija ei lämmitä: keskustan lukema on surkea. Vuoden 2019 nuorisobarometrin aiheina olivat työ ja yrittäjyys. Barometrin mukaan nuorten yrittäjämyönteisyys on kasvanut huomattavasti. Omassa nuoruudessani puheet ”vapaudesta toteuttaa omia unelmia” olisi saman tien kuitattu haihatteluna. He haluavat yhdistää yrittäjyyden laadukkaaseen ja turvalliseen arkeen. Vireämpi yrityselämä sekä kaupungeissa että harvemmin asutuilla seuduilla on koko Suomen etu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Toimihenkilöä – puhumattakaan konttorin johtajaa – ei enää löydy eikä puhelinnumeroakaan saa. Yrityskentässä ollaan oltu tyytymättömiä hallitukseen. Myöhemmin koimme, että pankki auttoi tarvittaessa lainoin ja neuvoen. SDP:n ja vasemmistoliiton tulos oli kyselyssä pyöreä nolla. Keskustan ja keskustavaltaisten kuntien vastuulla on optimoida heidän lähtökohtansa niin verotuksen ja tukien osalta kuin byrokratian minimoinnin avulla. 52 MIELIPITEET 3.3.2022 KESKUSTALLA on imago-ongelma. Viestin täytyy olla käytännöllinen, riittävän yksinkertainen ja ennenkuulumattoman rohkea. Liikealaan kohdistuneet koronarajoitukset varmaankin vaikuttivat kyselytulokseen jonkin verran, mutta laajemmassa kuvassa kannattaa olla huolissaan siitä, ettei keskusta ole kyennyt hallituksessa nostamaan paremmin päätään yrittäjyyttä voimakkaasti edistävänä puolueena. Tulemme näkemään aiempaa ketterämpiä yrityksiä, kun uusien sukupolvien yrittäjämyönteiset diginatiivit valtaavat työelämän. Tietokoneen kanssa ei voi puhua, ja systeemi pelaa vain nippeli?nappula-peliä. Liikepankit joutuivat konkurssiin, jäljelle jääneet jakoivat loppusaldot keskenään ja veronmaksajat kuittasivat vipit. Niukat työmahdollisuudet kuitenkin torppaavat monen muuttohaaveet. Lähes sama määrä näki yrittäjyyden mahdollisuudeksi vaikuttaa yhteiskuntaan ja piti yritysten säilymistä suomalaisten käsissä tärkeänä Suomen tulevaisuuden kannalta. Enää niin ei onneksi ole. Entistä useampi haluaa toimia yrittäjänä. Palvelevaa pankkia ei enää ole, ja muutamat palvelevat asiakkaita tunnin tai pari tiettynä päivänä. Keskustan arvioi yrittäjämyönteisimmäksi seitsemän prosenttia vastanneista, kun muut hallituspuolueet saivat yhteensä kahden prosentin osuuden. Viime vuosina on ollut myös havaittavissa, että isoissa kaupungeissa haaveillaan muutosta maaseudulle rauhallisempaan ympäristöön. Pystyttivät sen jokivarsille jokaiseen merkittävään kylään, tallensivat siihen säästönsä ja lainasivat tarvitessaan. Pääasia, että hommat ja hankkeet hoituivat. Yrittäjyys kehittyy käsikkäin teknologisen kehityksen kanssa. Hyvät naiset ja herrat: tehkää meille palveleva pankki! Hannes Viiri Rovaniemi Palvelevaa pankkia ei enää ole. Jokaisessa perheessä lipas oli varsin tärkeä, jos lantteja sattui jäämään
Taito Taskinen Kuopio Turhaako pessimismiä Uudenmaan osalta. Normaalioloissa olisi tullut normaali prosentti. Kasvisten, juuresten, hedelmien ja marjojen määrän lisääntyminen ruokavaliossa pienentäisi kovan rasvan saantia ja riskiä sairastua suomalaisten kansantauteihin, kuten sydänja verisuonisairauksiin, syöpiin ja tyypin 2 diabetekseen alenisi. Lihantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista. Lämpeneminen ja sademäärän lisääntyminen vaikuttavat tauteja tartuttavien eläinten levinneisyyteen ja taudinaiheuttajien siirtymisen tehokkuuteen. Karja tuottaa myös suuria määriä metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu. Yhdysvaltalaisen Illinoisin yliopiston professorin Atul Jainin mielestä tavoitteena ei ole pakottaa ihmisiä muuttamaan ruokavaliotaan. Kymmenen on enemmän kuin yhdeksän, siis voitto, vaikkakin vielä neljäs sija puolueiden rankingissa. Suomessa helteestä aiheutuvat terveyshaitat, vesiepidemiat, eläinvälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvauriot uhkaavat lisääntyä, toteaa Suomen ilmastopaneeli raportissaan. Jos jokainen vähentäisi lihan syöntiään edes 1970-luvun tasolle eli noin 50 kiloon henkeä kohti, Suomen ilmastopaneelin tavoite miljoonan tonnin päästövähennystavoite saavutettaisiin vuoteen 2035 mennessä. Äänestysvilkkautta arvioitaessa en ole juurikaan nähnyt kenenkään analysoivan sitä tosiseikkaa, että kalenterista ja pandemiasta johtuen kampanjan pituus oli vähän yli kaksi viikkoa ja tavata äänestäjiä ei juurikaan voinut. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Haluaisin kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan. Laiduneläimet vaativat paljon maata ja rehua, ja niitä varten on usein raivattava metsää. Etukäteislaskelmien yhdeksän valtuutetun sijasta saimme kymmenen valtuutettua. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. KUN ajattelemme tulevia eduskuntavaaleja, niin toivoisin kirjoittelun sävyyn muutosta Uudenmaan osalta. Kuulun itsekin tähän porukkaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.3.2022 VIIMEISESSÄ Suomenmaan aikakauslehden numerossa (3.2.) oli arvioitu aluevaalien tulosta monessakin artikkelissa. Heidän lisäksensä on melkoinen joukko kuntapolitiikassa tuloksellisesti toimivia politiikkoja, uusia ja jo kokeneempia, joilta voi odottaa äänipotteja viemään keskustaa eteenpäin ja olemaan tulevia alueja valtakunnan tason poliitikkoja. Terveydenhoitokulujen kasvu pysähtyisi. Mistä läpimenijä sijalle, kysytään. Tätä noin neljänsadan päivän kampanjaa ei kannata aloittaa uhkia maalailemalla vaan tuomalla esiin mahdollisuudet myös Uudellamaalla tehdä noheva vaalitulos seuraavissa eduskuntavaaleissa. Esa Lahtela Nurmijärvi NATURE FOOD -TIEDELEHDEN mukaan eläinperäisen ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes kaksinkertaiset kasvipohjaiseen ruoantuotantoon verrattuna. Silloinkin, kun oltiin teltoilla, pakkasta oli aika lailla ja myös äänestäjät oli ”peloteltu” koteihinsa. Haluan yhtenä vaalipäälliköistä kiittää kaikkia, jotka toitte meille sen äänipotin, josta vertailuluvut lasketaan. Itse näen ainakin kolme potentiaalista läpimenijää, yhden ministerin, yhden varapuheenjohtajan ja yhden entisen kansanedustajan. VALTAKUNNALLINEN selvä vaalivoitto on tosiasia. Suurin osa maapallon viljelymaasta käytetään karjan ruokintaan. Suomalaiset syövät henkeä kohti lihaa noin 79 kiloa vuodessa. Nyt jo, ensimmäisessä Suomenmaan numerossa vaalien jälkeen, halutaan nähdä uhkia eduskuntavaalien suhteen siksi, että Vanhanen on selvästi sanonut jättävänsä valtakunnan politiikan. ILMASTOKRIISI on myös terveyskriisi ja terveysuhka. Siitä on nautaa 19 kiloa, sikaa 30 kiloa, siipikarjaa 27 kiloa sekä loput lammasta, poroa, hevosta ja riistaa. Tämän koki jokainen kentällä vaalityötä tehnyt. Keski-Uusimaa teki kuitenkin kuntavaaleihin verrattuna hyvän vaalituloksen. Tämäkin tulos syntyi listan pituudella, toki kärkiehdokkaan Matti Vanhasen äänikuninkuus oli merkittävää tuloksen kannalta. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Jos ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, heidän on vakavasti harkittava ruokavalionsa muuttamista. Keskustan ongelma-alueeksi on luokiteltu, ainakin muutaman kirjoittajan mielestä, Uusimaa. Lihan proteiinin tilalle on tarjolla hyviä proteiinilähteitä, kuten esimerkiksi kananmunia, täysjyväviljaa, sisäjärvien villikaloja, herneitä, siemeniä, pähkinöitä ja härkäpapuja
fi. Suomen Keskustanuoret ry. Liina Tiusanen keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Kriisien sukupolvi kaipaa valoa Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Kajaanissa. Kokous alkaa lauantaina klo 10. krs), Lappeenranta. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Jyväskylä. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Desmond Tutu on sanonut toivosta hienosti: “Toivo on kyky nähdä, että on olemassa myös valoa huolimatta kaikesta pimeydestä.” Aikuisten ja päättäjien vastuu on raivata valolle tilaa vahvistua. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Kokouspaikkana toimii Scandic Kajanus (Koskikatu 3, 87200 Kajaani). klo 18 piiritoimistolla. Valtuuskunnan kokouksessa valitaan lisäksi Suomen Keskustanuorten edustajat puoluekokoukseen ja käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään 6.4. Lukemisiin! Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Kevään puoluevaltuustossa tullaan käymään keskustelua nuorten tulevaisuusnäkymistä. Toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@ keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@ vesaiset.fi. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta. Monelle taloudellinen tulevaisuus näyttää olevan täynnä riskejä. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Kahvitarjoilu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Nyt juuri kun koronan osalta ollaan palaamassa normaaliin arkeen, sodan uhka Euroopassa on todellisempi kuin vuosikymmeniin. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@ keskustanuoret.fi. hamalainen@keskustanuoret.fi. Järjestöasiantuntija Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Tarkempi teema ja ohjelma julkaistaan myöhemmin. Siksi politiikan aikajänteen tulisi olla vähintään yhtä pitkä. Sääntömääräiset asiat. juvonen@keskusta.fi. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten ahdistusja masennusoireilu oli merkittävästi lisääntynyt keväällä 2021 verrattuna epidemiaa edeltävään mittaukseen. Liian moni on joutunut eristäytymään kotiin, jossa ei ole turvallista. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Siis esimerkiksi niin, että nuori tuntee olevansa umpisurkea opiskelija ja jää yksin häpeämään asiaa, vaikka riittävää tukea opintoihin ei ole ollut saatavilla. Piiri. Vesaisten yhteyshenkilö AnneMaria Jaskari 040 172 5005. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Piiri. fi. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Valtuuskunnan kokouksessa päätetään myös Keskustanuorten Euroopan tulevaisuus -ohjelmasta. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@ keskustanuoret.fi. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. Alueellisten työntekijöiden yhteystiedot ks. Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. Yhteiskunnallisesta ilmapiiristä on tehtävä sellainen, että se viestittää: kukaan ei ole toivoton tapaus. klo 18 kaupunginkirjaston Wolmari-salissa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keskipohjanmaa@keskustanuoret.fi. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 905, sakari.seppanen@vuokatti.net. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 7.5. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. MONI tämän hetken nuori tulee elämään vielä 2100-luvulla. Ensin tuli korona, ja sen mukana etäopetus, kesken jääneet harrastukset ja peruuntuneet ylioppilasjuhlat. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Yhteiskunnallinen lukupiiri keskustelee Jobin kirjasta to 17.3. Pitkittynyt koronatilanne on heikentänyt 13?18-vuotiaiden nuorten uskoa tulevaisuuteen, kertoo Suomen UNICEFin kysely. Pandemia on lisännyt köyhyyttä, ja miljoonat lapset ovat kärsineet koulunkäynnin keskeytyksistä. Isojen, globaalien ilmiöiden vaikutukset eivät saa kääntyä yksilöiden ongelmiksi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Tervetuloa! Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Miikkael Azaize 044 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön vuosikokous ke 23.3. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi, 044 977 5230. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Eriarvoisuus kasaantui jo ennen koronaa paitsi meillä, niin erityisesti globaalisti. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. piirit. Toivon näköaloja kaivataan nyt kipeästi nuorten arkeen ja koko maailman tulevaisuudennäkymiin. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Lisäksi taustalla jäytää jatkuva huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista maapallon elinoloihin. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. varila@keskusta.fi. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Poliittinen sihteeri Iida Hämäläinen 050 389 7258, iida. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Puheenjohtajailta kunnallisjärjestöjen, kuntayhdistysten ja paikallisyhdistysten sekä sisarjärjestöjen puheenjohtajille pidetään 4.5. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Koskaan ei ole liian myöhäistä. Toimisto auki sovittaessa. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@ keskusta.fi. Tarvitaan asenteellisia ja rakenteellisia muutoksia, joilla tuetaan nuorten hyvinvointia. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. klo 9–11 välisenä aikana. fi. klo 14 Keskustan toimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 7.-8.5. krs, 87100 Kajaani. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta. 54 Keskustassa tapahtuu 3.3.2022 Puheenvuoro NUORTEN tulevaisuususko on koetuksella. klo 23.59 mennessä hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@ keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com
Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen kertoo perhevapaauudistuksesta. Nyt se on noin miljardin euron luokkaa.” ”Vielä puuttuvat tosin pelisäännöt, ja on paljon toimijoita, jotka pilaavat markkinaa esimerkiksi myymällä hiilinieluiksi olemassa olevia metsiä. klo 18 Luohuan koululla. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Tarjoilun takia ilmoittautuminen nurmijarven.keskustanaiset@gmail. Keskustanuorten Pirkanmaan piirin hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. klo 18 Porvoon kaupungintalolla. krs. Ps. Tämä olisi apu myös maatalouden kannattavuuskriisiin. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Oulu. ”Yhdellä toimella pystyttäisiin tämä hoitamaan, kun sen mitoittaa oikean suuruiseksi.” Sipilän mukaan hiilipörssin pyörittämiseen löytyy toimijoita, vapaaehtoisia maksajia ja sekoitevelvoitekompensoijia. Keskustan Siikajoen kunnallisjärjestön vuosikokous ma 21.3. ”Hiilensidontamarkkinan on ennustettu kasvavan satoihin miljardeihin lähivuosikymmenten aikana maailmalla. Mukana eduskunnan keskustaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs. Tervetuloa! Siikajoki. Nurmijärven Keskustanaiset kutsuvat vierailulle ti 8.3. Keskustan mallissa esimerkiksi teollisuus ja kauppa voisivat kompensoida päästöjään hiilipörssin kautta viljelijöille, jotka myyvät tekemiään maankäytön päästövähennyksiä. Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Minna Sarvijärvi kertoo aluevaltuuston tehtävistä ja toiminnasta. Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunomiseen, omat saunakamppeet mukaan. klo 18 Leirikeskus Metsäpirtillä (Turaniementie 61, 04370 Tuusula). Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@ keskusta.fi. Tuusula. Keskustan Oulujoen py:n sääntömääräinen vuosikokous to 3.3. osoitteeseen matti.lukka@ouka.fi. Raahen Keskustan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään to 24.3. ”Tämä kaikki on käynnistettävissä ilman mitään lainsäädännön muutoksia vaikkapa ensi kesänä.” Hiilensidontamarkkinoilla on paljon pöhinää jo nyt, ja kasvu tulee olemaan suurta, Sipilä luottaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat (yhden kokouksen malli). klo 18 osoitteessa Rantakatu 5 d, Raahe. Tervetuloa! Siikajoki. Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ti 8.3. Hiilipörssin pilottihankkeella, joka on myös hallitusohjelmassa, voitaisiin ex-pääministerin mukaan kattaa aukko, jonka asiantuntijat ovat laskeneet Suomen ilmastotoimissa vielä olevan. 85 vuotta lauantai 23 huhtikuu Lisätietoja: www.keskustaopiskelijat.fi/vuosijuhlat LAURI HEIKKILÄ EDUSKUNNAN ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitteli viime viikolla medialle keskustan eduskuntaryhmän ilmastoja energiaratkaisun. 3.3.2022 mukaan. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. com pe 4.3. Olisi kustannustehokkaampaa ja kilpailukyvylle parempi, jos päästöt pystyisi kompensoimaan jossain muualla”, Sipilä sanoi. Porvoo. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18.30 Tuusulan kunnanhallituksen Tuuskoto-kokoustilassa. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Tervetuloa! Raahe. Tampere. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@ keskusta.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. klo 18 kirjastotalo Metson Kanerva-salissa. Tervetuloa. klo 18 kahvila Herkkuvaarassa (Vanhakoivistontie 15). Tervetuloa! Tuusula. MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ke 9.3. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Keskustan Porvoon Kunnallisjärjestö ry:n sääntömääräinen vuosikokous on ti 15.3. Sipilä esitteli yhden iskun ilmastoratkaisun. Tuusula. Keskustan Tuusulan kunnallisjärjestö ry:n sääntömääräinen vuosikokous on to 31.3. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. mennessä. klo 18 Ketolan Strutstitilalle (Korvenojantie 17, 05200 Rajamäki). Pori. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Siirtämällä toimet maankäytön hiilipörssiin pystyttäisiin Sipilän mukaan pienentämään polttoaineen hinnannousuja sekä parantamaan viljelyn kannattavuutta. KYTKENTÄ hallituksen pöydällä tällä hetkellä oleviin asioihin on Sipilän mukaan selvä. klo 17.30 Teams-etäyhteydellä. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Näin ei voi toimia, vaan markkinan pitää aidosti lisätä nielua tai vähentää päästöjä”, Sipilä painottaa. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Keskustan Ruukin py:n vuosikokous to 17.3. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@keskustanuoret.fi. Keskustan Keski-Porin paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 25.3. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Pohjois-Tuusulan paikalliyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ke 16.3. ”Öljy-yhtiöistäkin on tullut viestiä, että sekoitevelvoite, joka on nostettu yli nykyisen tavoitteen, alkaa olla aika kallista. klo 19 Jokela-talon Dojo-salissa. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Tervetuloa! Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Teemu Mustonen 050 461 8204, teemu.mustonen@keskusta.fi. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Tervetuloa! Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. klo 19 Kreivinsaaressa. Ilmoittautuminen kokoukseen viimeistään 2.3. Nurmijärvi. Pirkanmaan Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä, 040 589 5709, pilvi.karkela@ gmail.com. Tällä hetkellä paljon päästävillä turvepelloilla ja -mailla voisi tehdä monenlaisia toimenpiteitä. Kahvitarjoilu
Minkä Suomen kunnan vaakunassa on ”sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä”. 89, 9) Suo men Per inn eur hei lul iit to, 10) Par iis i 202 4, Mila no ja Cor tin a d’A mp ezz o 202 6. 3. Mitä. Missä päin Suomea. 8. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan 1911 alkaneen mitatun historian lumisin talvi oli Sodankylässä 2019?20, lumen syvyys enimmillään huhtikuun puolivälissä 127 cm. 56 3.3.2022 1 7 3 6 9 3 4 5 5 8 6 6 3 9 7 9 7 3 2 5 7 2 4 8 2 9 7 1 6 4 8 5 3 5 1 8 7 2 3 4 6 9 3 6 4 5 8 9 7 1 2 9 5 1 4 7 8 2 3 6 8 7 3 2 9 6 5 4 1 4 2 6 3 1 5 9 7 8 1 8 9 6 5 7 3 2 4 6 4 5 8 3 2 1 9 7 7 3 2 9 4 1 6 8 5 9 3 3 1 4 5 1 9 2 7 8 6 8 2 5 7 2 6 4 3 7 2 3 8 9 6 9 4 2 7 3 1 5 8 3 1 7 4 8 5 2 6 9 2 5 8 9 1 6 7 4 3 9 3 6 5 2 7 4 8 1 4 7 1 3 9 8 5 2 6 8 2 5 1 6 4 9 3 7 7 8 2 6 4 9 3 1 5 5 4 9 8 3 1 6 7 2 1 6 3 7 5 2 8 9 4 1 7 3 6 9 3 4 5 5 8 6 6 3 9 7 9 7 3 2 5 7 2 4 8 2 9 7 1 6 4 8 5 3 5 1 8 7 2 3 4 6 9 3 6 4 5 8 9 7 1 2 9 5 1 4 7 8 2 3 6 8 7 3 2 9 6 5 4 1 4 2 6 3 1 5 9 7 8 1 8 9 6 5 7 3 2 4 6 4 5 8 3 2 1 9 7 7 3 2 9 4 1 6 8 5 9 3 3 1 4 5 1 9 2 7 8 6 8 2 5 7 2 6 4 3 7 2 3 8 9 6 9 4 2 7 3 1 5 8 3 1 7 4 8 5 2 6 9 2 5 8 9 1 6 7 4 3 9 3 6 5 2 7 4 8 1 4 7 1 3 9 8 5 2 6 8 2 5 1 6 4 9 3 7 7 8 2 6 4 9 3 1 5 5 4 9 8 3 1 6 7 2 1 6 3 7 5 2 8 9 4 Tietotesti Talvi 2019–20 oli ennätyksellisen luminen. Paitsi: yhtä mainituista EI Suomen erikoislukioiden joukossa ole. 7. Montako vuosikymmentä siitä on, kun Suomen ensimmäisen virkamieshallituksen kokosi ja pääministeriksi tuli Metsähallituksen pääjohtaja Aimo Cajander. Ensimmäinen avattiin 1982 Outokummussa. 2. Lumipeite on yleensä paksuimmillaan maaliskuun puolivälissä, Lapissa usein vasta huhtikuun alkupuolella. puusuksihiihdon ja potkukelkkailun SM Leppävirralla, 26.3. 10. 4. Sh utt ers to ck 1. Oikaisu Olavi Ala-Nissilä Ja ri La uk ka ne n. Suomen harvimmin asutut kunnat ovat Utsjoki, Enontekiö ja Savukoski: keskimäärin 0,2 asukasta/neliökilometri. Suomessa on kaksi kaivosmuseota. Vas tau kse t: 1) kol me cm , 2) 75 pro sen tti a, 3) Hel sin ki, 4) mel kei n 10 vuo sik ym men tä eli 100 vuo tta : hal lit us ist ui 192 2 kes äku ust a mar ras kuu lle , 5) Nur mijä rvi (A lek sis Kiv i: Sei tse män ...) , 6) Uus im aa Loh ja, 7) bis nes EI, rat sas tus luk io Ruo ved ellä , 8) 197 9. Kuinka suuren alan prosenteissa metsät peittävät Suomen maa-alasta. Mitkä vuodet: Neuvostoliitto hyökkäsi ja miehitti 120 000 sotilaalla Afganistanin. Kuinka monta senttiä lunta satoi silloin Helsinkiin. Minkä niminen urheiluliitto järjestää seuraavia tulevia SMja MM-kilpailuja: 6.3. Toinen on 1988 avattu Tytyrin kaivosmuseo ja se sijaitsee... Tuttujahan ovat mm. 9. 6. Vähälumisinta oli Helsingin Kaisaniemessä, jossa 16.4.2020 mitattiin suurimmaksi lumensyvyydeksi... Mikä on tiheimmin asuttu kaupunki, 3 066 asukasta neliökilometrillä. 5. Suomessa on runsaat 300 lukiota. Milloin ja missä ovat seuraavat kesäja talviolympialaiset. Neuvostojoukot poistuivat maasta ja miehitys loppui... musiikkilukio, urheilulukio, Steiner-lukio, IB-lukio, ilmaisutaidon lukio, bisneslukio, ratsastuslukio... Niistä 70 toimii myös erikoislukiona. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ HELMIKUUN Suomenmaassa kerrottiin, ketkä keskustan entiset kansanedustajat tulivat valituiksi aluevaaleissa. . talviuinnin SM Kalmalahdessa, 27.?29.5. liitosaappaan-heiton XIV MM-kisat Leppävirralla. Listalta puuttui varsinaissuomalaisen Olavi Ala-Nissilän nimi. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Montako cm
Oikaisu. 57 3.3.2022 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia
Niin vihaksi, että raivota pitää jo liikennemerkeistäkin. petri p. Millaista on kadehtia liikennemerkkejä. Se ei kiinnosta sen enempää öyhöttäjiä kuin mediaa. Nykytodellisuudessa on turha yrittää myöskään keskustella siitä, oliko liki kaikkien merkkien uusiminen tarpeen, kun möykkääjät haluavat puhua vain muutamasta ihmishahmoja sisältävästä merkistä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ei myydä tummaihoisia esittävää lakritsia eikä suukkoja. Kirjallisessa kysymyksessään Reijonen väittää, että liikennemerkkiuudistuksen yhteydessä ”muuttuva ulkonäkö pääsääntöisesti johtuu sukupuolineutraaleista merkeistä” ja vaatii selvitystä hankkeen kustannuksista. Millaisen ihmisen olemassa olemisen ja tärkeyden tunne muodostuu heikompiosaisten, kuten luonnon, naisten, vähemmistöjen ja vieraiden sortamisesta. Pojatkin ovat pilalla. MILLAISTA on kadehtia liikennemerkkejä. Oli liian herkullinen kysymys peruttavaksi. Vihaajien karsinasta kuuluu jo tyytyväinen ärinä, ja ääniä ropisee. Kannatuksen hoidolliset sudenkaatoluvatkin peruttiin. Miten synkässä mielessä jopa henkilötunnuksen loppuosa uhkaa omaa egoa. Mitään ei saa enää sanoa. Armeijassakaan ei saa enää kiusata. Kaikki menevät ohi. Anteeksi tietty kortti, mutta onko maailmanhistoriassa joskus ennenkin ollut niin, että jollakin aikakaudella, jossakin maassa nousee liike, joka alkaa vihjailla vähemmistöjen aiheuttavan jos jonkinlaisia kustannuksia puhdasoppiselle enemmistölle. Ihan tarkkaan ottaen on kammottavaa, että Suomen eduskunnassa lähetellään ministerien selvitettäviksi tällaisia kysymyksiä. HE , jotka ovat ripustautuneet tällaisiin asioihin, jäävät nyt lähtötelineisiin. Eikä 1900-luvulla opetettu, miten silloin pitää reagoida. Yhä useammat osaavat kertoa tunteistaan, pukeutuvat siististi, ottavat selfieitä, ovat ihmisiksi kasvaneita ihmisiä. Ei silloin tarvinnut, kun oli automaattisesti parempi, eikä joutunut koskaan perustelemaan mitään. Ei saa tehdä sketsejä saamelaisista, ei pilkata ihonväriä tai suuntautumista. LIIKENNEVIRANOMAISET ovat joutuneet jo vuosia korjaamaan tätä median toistuvasti esiin nostamaa virheellistä väitettä. 58 3.3.2022 HEIDÄN asemansa heikkenee koko ajan. Koulutetut naiset menevät ohi oikealta ja vasemmalta, nousevat ministeritytöiksi. On ilmastohumppaa, sähköautoja ja kasvisruokapäiviä. On turha yrittää valistaa, että liikennemerkeistä uudistetaan lähes kaikki, tai että tikkuihmiset ovat olleet lukuisissa maissa liikennemerkeissä jo vuosikymmeniä. pentikäinen vieraskolumni. Miten huonosti pitää mennä, että liikennemerkin hahmo nujertaa itsetunnon. Reijonenkaan ei vetänyt kysymystään takaisin, vaikka Karjalainen julkaisi jo oikaisun. Ne ovat kuulemma feminismi-hyvesignaloinnin takia muuttumassa sukupuolineutraaleiksi, ja siihen pistetään niin ja niin monta miljoonaa-miljardia kansan rahaa. Kansanedustaja Minna Reijonenkin (ps.) luki aiheesta sanomalehti Karjalaisen uutisankan, ja ryhtyi välittömästi valtiopäivätoimeen. Humanismituputus pilasi maailman. Ei saa riistää Afrikkaa lautapelissä. Ilta-Sanomat sai äskettäin asiasta JSN:ltä langettavan. Heidän, joita liki kaikki nyt ahdistaa. Vihaksihan se pistää
Osa viljelijöistä tai työvoiman alihankkijoista on tutkinnassa ihmiskaupasta. Syömme ruokaa joka päivä, mutta sen ruuan tuottajille ei muka tarvitsisi maksaa mitään tai ei ainakaan tarpeeksi. Onko tämä puolue unohtanut juurensa. Yhtiön on toki pyrittäväkin voitolliseen tulokseen, mutta jos lihatalo pystyy maksamaan osinkoa noin kuusi prosenttia ja tuottaja tuottaa tappiota, niin onko oikein. Se on suomalaisen ruuan tuottaja. Toivon, ettei kohta kovilla keinoilla osoiteta kansallisen huoltovarmuuden tärkeyttä. 59 3.3.2022 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Lehmät on lypsettävä joka päivä, kahdesti, eikö vain. Vaikka ei purisi kuin porkkanaa, niin eivät nekään Lidlin takapihalla kasva. Nyt kun viljelijän tai maatalousyhtymän nimi mainitaan lehdessä, niin valitettavan usein protestilistalla. HALPUUTUS on muutaman vuoden ikäinen epäsana, mutta halpuutuksen selkänahassaan maksajan tiedämme. Voiko verigreipin lisäksi olla myös veritomaatteja. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 EIKÖ riitä, että maailma on sekaisin, pitääkö Suomen olla vielä erikseen. Lentotomaatti hyvä, lentomatkustaja paha. Maanviljelyksestä on tehty kaikin tavoin kannattamatonta. Olemme entinen Maalaisliitto! Vastahankaan toki ovat olleet juopot ”kulttuuripersoonat”, jotka ovat runoilleet ”Tapa talonpoika päivässä”. Jari Nenonen Muistetaan juuremme Mistähän ne luulevat oluen ohran tulevan?. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Henkilökohtaisesti voin sanoa, että valkosipulitäytteiset etanat jäävät hyllyyn. Mistähän ne luulevat oluen ohran tulevan. Ei ole! Lihanja maidontuotanto on oikeasti 24/7-hommaa. Toki se pitäisi ymmärtää aina. RKP:n ydinkannatusalueella kasvatetaan tomaatteja. Maaseudun puolustaminen on itsensä puolustamista. Sipilä taisi sanoa, että 1,5 euroa lisää lihakiloon, ja voisi jo pärjätä. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Valintoja nämäkin, tuetaanko kaljakuppiloita, jotka sinänsä ovat Kela-korvausten palautusautomaatteja, vai maataloutta. RUOKA tulee maaseudulta. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Meneekö tämä nyt kenenkään mielestä reilusti; tuottajat ovat veloissaan ja konkursseissa, ja kauppa sekä teollisuus pullistelevat voitollisella tuloksellaan. Vanhana miehenä muistan ajan, kun lehdissä kerrottiin 50-tonnareista ja kantakirjahevosista. Ulkomailta rahdatun ruuan hiilijalanjäljestä ei paljon puhuta. Juuri Lidl tuo maahan ulkomaalaisia elintarvikkeita, mainoslehtisen mukaan aina on jonkin maan teemapäivä. Oli sitten lihaa, leipää tai maitoa. Ehkä läpällä, mutta huonolla läpällä
H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Huhtikuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 8.4.2022 Perinteiset lavatanssit houkuttelevat uusia harrastajia lajin pariin. Meitä on nyt kolme Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. Paritanssin pyörteissä KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2022 / 10,90 € Kuka ajaa yksinasuvien etuja. Vieraskolumni Ilmiöt Työmarkkinoilla edessä levottomat ajat Uutisanalyysi Aluevaalilupauksista puuttuu konkretia Petri Honkonen haluaa jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet puolueelle vaikeita Työ on kesken KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2022 / 10,90 € Woke kuohuttaa, mutta mistä siinä on kyse. Osa tippuu kyydistä, kun lapsettomaksi jäävät useimmiten vähän koulutetut. Vieraskolumni Ilmiöt Venäjä ajaa Suomea Nato-ovesta sisään Kirjat Sorsasta kasvoi Kekkosen luottomies Urho mullisti Heidi Laakson ja Mika Hämeenniemen elämän