Suomen huoltovarmuuS ei aiheuta huolta Ajassa väliraportti mutkiStuvaSta kittilä-vyyhdiStä Kirjat Vieraskolumni hajakeSkittäminen liSää yhteiSkunnan Sietokykyä KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / HUHTIKUU 2020 / 9,90 € Sanna marinin hallituS kantaa vaStuuta hiStorialliSen kovaSSa paikaSSa Suomi poikkeuStilaSSa
2 3.4.2020 3.4. 28 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Yksi ainoa lapsuus. 2020 Varhaiskasvatus rakentaa perustuksia tulevaisuudelle s
Katri Kulmuni s. 35. Kulttuuri Ihmisten terveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat niin perustavanlaatuisia kysymyksiä, ettei toimettomuuteen ole tässä hetkessä varaa. 42 Katja Koivukoski on Vesaisten uusi liittosihteeri s. 47 “Kuljin pidemmän tien” Oma paikka ei nuorena löytynyt ihan helposti, Petteri Salmijärvi sanoo s. 3.4.2020 3 Suru, pelko, ikävä – pakolaisuus kulkee mukana halki elämän s. 13 Vladimir Putin teki itsestään yksinvaltiaan 20 vuodessa s. 24 Ulkomaat Kuka olet
Mitään muuta vaihtoehtoa koronakuolemien välttämiseksi ja viruksen holtittoman leviämisen estämiseksi ei kuitenkaan ole. Hallitus ansaitsee kiitokset hyvin tehdystä työstä. Suomen linja koronaepidemian hoitamisessa on ollut kirkas. Niitä tulee väistämättä näin jättimäisen kriisin hoitamisessa. Koronan leviämisen pelossa suomalaiset ovat rajoittaneet liikkumisensa minimiin viimeistään viranomaisten antamien määräysten jälkeen. Sitä, miten koronavirusepidemian vaikutuksesta syntynyt lasku lopulta maksetaan, on turha tässä vaiheessa miettiä. Epidemian pysäyttämiseksi on tehty poikkeuksellisia toimenpiteitä niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ovat etsineet yhdessä keinoja yritysten auttamiseksi. Suomen poliittinen järjestelmä on toiminut poikkeusoloissa niin hyvin kuin se on mahdollista. Kansalaisten kannalta tärkeintä on, että hallitus, eduskunta ja presidentti ovat pystyneet hyvässä yhteistyössä tekemään päätöksiä koronaepidemian pysäyttämiseksi. Kriisi mittaa kansakunnan voimavarat Pääkirjoitus Suomen linja koronaepidemian hoitamisessa on ollut kirkas. Ahdinkoon ajautuneet yritykset ovat lomauttaneet jo lähes 300 000 työntekijää. Jälki on ollut rumaa. Ministeriöiden yrityksille laatimat apupaketit ja lomautusehtoihin tehdyt muutokset maksavat miljardeja euroja. Valittu linja on ollut ainoa oikea. Hyviä arvauksia on ilmassa paljon, mutta oikeaa vastausta ei tiedä vielä kukaan. Kun akuutti kriisi on päällä, voimavaroja on turha haaskata puolueiden tai toimielinten keskinäisten riitojen tai linjaerojen selvittämiseen. Hintalappu talouden täysjarrutuksesta on yhteiskunnalle iso. Nyt vain pitää odottaa epidemian taittumista ja toivoa, että paluu arkeen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. La ura Ko tila / Va ltio ne uv os to n ka ns lia. Tätä puoltaa myös kansalaisten sille antama laaja tuki. Eduskunnan ja hallituksen päätösten seurauksena kansalaisten normaali arki on muuttunut lyhyessä ajassa totaalisesti. Koronaepidemian vastaisen taistelun kannalta on aivan yhdentekevää, miten poliitikkojen tai puolueiden kannat ovat muuttuneet matkan varrella. Raskainta tällä hetkellä on, että kenelläkään ei ole vastausta kaikkia askarruttavaan kysymykseen: milloin poikkeustila loppuu ja pääsemme taas takaisin kiinni normaaliin arkeen. Niiden perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että elinkelpoiset yritykset pysyvät hengissä kriisivaiheen yli. Ne maksetaan valtion kassasta. Oleellisinta on, että tehdyt päätökset ovat tarkoituksenmukaisia ja oikein ajoitettuja. Sekin pitää tunnustaa, että virheitä on tehty. Ilman opposition vahvaa tukea valmiuslainsäädännön toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Yrityksille pysähtyneisyyden tila on merkinnyt asiakasvirran loppumista. Kiitokset kuuluvat yhtä lailla myös oppositiolle. Täällä päättäjät ovat nostaneet ihmisten terveyden taloudellisten arvojen yläpuolelle, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Sen aika koittaa, kun kriisi on ohi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 3.4.2020 K oronavirusepidemia on aiheuttanut maailmanlaajuisen katastrofin
Myös asiantuntijat olivat erimielisiä. Osa jatkoi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jotkut vaativat kovia toimia, toiset taas vähättelivät koronaviruksen vakavuutta. Kaupunginsairaalan parkkipaikalle on rakennettu teltoista jättimäinen sairaala. Myös oMa suhtautumiseni koronaan on muuttunut viimeisten viikkojen aikana. Suomi pysähtyi, ja ihmiset vetäytyivät koteihinsa. Finanssikriisi suisti Suomen ennennäkemättömään talouskurjimukseen. Tavallisen kansalaisen on vaikea päätellä, mikä on oikein ja mikä väärin, jos tiedot ovat ristiriitaisia. Bruttokansantuote tipahti vuonna 2009 yli kahdeksalla prosentilla. Yleisötilaisuudet peruttiin. Uutiskuvat ja tiedot Italiasta ja Espanjasta eivät ole jättäneet mitään epäilyjen varaan. Korona näkyy myös paikallisessa lehdessä karulla tavalla. Jos liikkeellä on väärillä tiedoilla tai ilman lupalappua, saa 135 euron sakon. Suurin osa suomalaisista teki niin kuin toivottiin. Kansalaisia kehotettiin välttämään ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja. Olemme muun maailman kanssa samassa veneessä – halusimmepa sitä tai emme. Jotta Suomessa ei ajauduta yhtä pahaan tilanteeseen kuin esimerkiksi Ranskassa, viranomaisten ohjeita on syytä noudattaa huolellisesti. Siksi niihin on vaikea suhtautua riittävällä vakavuudella. Vaikka jälkiviisaus onkin kaikista viisauden lajeista se ikävin, on reilua tunnustaa, että ennustukset eivät osuneet lankulle. Nykyisillä sukupolvilla ei ole myöskään aikaisempaa kokemusta näin vaarallisista epidemioista. Siellä urheiluharrastukset ja koulut laitettiin kiinni noin pari viikkoa ennen Suomea. Rajat laitettiin kiinni. Harva uskoi, että koronan vaikutukset tuntuvat Euroopassa. Toisin kävi. Ymmärrystä ovat lisänneet myös Koillis-Ranskassa asuvan siskon perheen kokemukset. Jos jossakin menee pahasti pieleen, vaikutukset heijastuvat pahimmassa tapauksessa ympäri maailmaa. Kun lehdessä on kuolinilmoituksia yleensä enintään kaksi sivua, nyt sivuja on ollut 14. Nyt alueella on ulkonaliikkumiskielto. Pieleen meni. Korona tuli ja lamautti Suomen tavalla, jota ei ole nähty sitten toisen maailmansodan. Vielä harvempi pelkäsi, että koronaepidemia leviäisi Suomeen asti. Tätä näkemystä vahvistivat myös monet päättäjät silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) johdolla. ”Ei syytä huoleen” -lausunnot kaikuivat otolliseen maaperään. Kun finanssikriisi otti ensiaskeleita Yhdysvalloissa vuonna 2008, Suomessa ajateltiin yleisesti, että se ei näy meillä millään tavalla. Kiinasta levinnyt koronavirusepidemia toistaa samaa kaavaa kuin finanssikriisi. Sakkoja oikeasti myös annetaan, sillä poliisit valvovat kansalaisten liikkumista kaduilla ja kaupoissa. Asiantuntijat vahvistivat kansalaisten mielialoja. Kriisin vaikutukset olivat vientivetoisen maan talouteen erittäin rajut ja ne kestivät pitkään. Kauppaan, töihin ja apteekkiin pääsee vain tulostetulla ja allekirjoitetulla lupalapulla. Koulut suljettiin. Virus tappaa niin ikäihmisiä kuin työikäisiäkin. Juha Määttä. Suomea ei pelasta enää se, että olemme syrjässä ja väkeä on vähemmän. 3.4.2020 5 Toimittajalta Koronalla ei ole rajoja MaailMasta on tullut entistä haavoittuvaisempi
6 3.4.2020 La ura Ko tila / Va litio ne uv os to n ka ns lia Kansakunnan historiaan on varattu jo luku Marinin hallitukselle.
Niille on apua luvassa kehysriihestä. kansakunnan historiaan on varattu jo luku Marinin hallitukselle. kriisin keskellä järisyttävän kovia päätöksiä on rutistettu niin nopeasti kuin niitä ylipäätään on mahdollista viedä perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan läpi. Tilanteen uskottiin olevan hallinnassa, vaikka niin ei ollut. Se, kuinka kovia päätöksiä on edessä, selviää vasta myöhemmin. kun marin antoi eduskunnalle koronaan varautumisesta pääministerin ilmoituksen 27. Yrittäjien pelastamiseen tarvitaan vielä lisää toimia, ja omaa vuoroaan odottavat suurissa vaikeuksissa olevat kunnat. Rauhan aikana ei voi pääministerinä joutua enää kovempaan paikkaan, ja Marin on johtanut joukkojaan karmivassa tilanteessa vakuuttavasti. Terveyskriisin lisäksi niskassa on massiivinen talouskriisi, jota joutuu hallituksessa hoitamaan varsinkin raskaita taloussalkkuja kanniskeleva keskusta. Ensimmäinen tehtävä on rakentaa tilapäinen ponttoonisilta, jota pitkin terveet pienet ja keskisuuret yritykset saadaan talutettua kriisin akuutin vaiheen yli. Kellot eivät soineet, vaikka tuhansia epidemia-alueilla tai niiden liepeillä hiihtolomailleita suomalaisia palaili samaan aikaan koteihinsa, moni vaarallista tautia jo kantavana. helmikuuta, koronan leviäminen ei huolettanut vielä isommin sen kummemmin hallitusta kuin oppositiotakaan. Pitkin matkaa on nähty, että nuori tamperelainen pystyy koviin päätöksiin, ei haparoi sanoissaan ja vääntää viestinsä kansalaisille tarvittaessa vaikka ratakiskosta. Kun Suomi ja koko muu maailma on laitettu kiinni, talous on pysähtynyt kuin seinään. Vasta 12. Kaikki huomio on syytä laittaa siihen ja paremman tulevaisuuden pohjustamiseen rakenteellisin uudistuksin. Hallituksen kakkosministeriin Kulmuniin pätevät oikeastaan samat sanat kuin pääministeriinkin. Railakas meno Lapin hiihtokeskuksissakin sai jatkua pitkään. Viruksen jälki on hurjaa: maa on julistettu poikkeustilaan, kokoontumista ja liikkumista rajoitettu, riskiryhmät eristetty, ravintolat suljettu, huoltovarmuusvarastot väännetty auki ja kulttuurija urheiluelämä ajettu alas. Hallituksen johtajana Marin on ollut kuin epävakaan edeltäjänsä Antti Rinteen vastakohta. Muutamaa kuukautta myöhemmin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus luotsaa Suomea sodanjälkeisen historian vaikeimmassa kriisissä – joka järisyttää koko muutakin maailmaa. Uusi, viheliäinen ja arvaamaton kulkutauti on yllättänyt enemmän tai vähemmän kuitenkin kaikki muutkin maat hallituksineen, eikä viruksen leviämistä Suomeen olisi sinänsä voinut estää. Keskustan tehtävä on pelastaa yritykset ja maan talous katastrofilta. Business Finland saa potista jaettavakseen 700 miljoonaa ja ely-keskukset 300 miljoonaa euroa. Todennäköisesti urakka on vielä paljon raskaampi ja vaikeampi. Ensiapuna eduskunta lähetti jo matkaan jättimäisen lisäbudjetin, jolla yritysten suora tuki nostetaan miljardiin euroon. Kriisin hoidossa ei varmasti ole haitaksi, että sekä elinkeinoministerin että valtiovarainministerin salkut ovat saman puolueen, keskustan, hallussa. Jopa 1,7 miljoonan asukkaan Uusimaa eristetty tiesuluin muusta Suomesta. Poikkeustilan julistamista avitti osaltaan presidentti Sauli Niinistö. maaliskuuta käynnistettiin valmiuslain aktivointi. kriisin murJomien yritysten pelastamisessa avainrooli on elinkeinoministeri Mika Lintilällä, joka on tontillaan kokenut ammattireiska. maaliskuuta hallitus kielsi yli 500 henkilön tilaisuudet, ja 16. Sekä Lintilällä että valtiovarainministeri Katri Kulmunilla on lisäksi kokemusta toistensa ministeritonteilta. La ura Ko tila / Va litio ne uv os to n ka ns lia. Isoja päätöksiä on syntynyt, kun niitä on kipeästi tarvittu. Vähintään edessä on jotain vastaavaa kuin Esko Ahon (kesk.) hallituksella Suomen kiskomisessa syvästä kansallisesta lamasta. Julkisista lausunnoistakin on helppo nähdä, ettei kansanterveyden etuvartioasema THL ottanut virusta ajoissa riittävän vakavasti. Tulevina kuukausina ratkeaa, millaisena hallitus historian lehdillä aikanaan muistetaan. Vastuun kannossa, johtajuudessa ja viestinnässä kriisin keskellä ei ole ollut moitteen sijaa. Nyt myös koko ympäröivä muu maailma on pitkään aivan sekaisin ja vielä ennakoimattomien virtojen vietävänä. 3.4.2020 7 Joskus viime syksynä uudenlainen koronavirus iski mahdollisesti kiinalaisen suurkaupungin eläintorilla huono-onniseen kauppiaaseen tai toriasiakkaaseen. Virukseen reagointi olisi nyt tiedetyn valossa voinut ehkä olla ripeämpääkin. marinin halliTus ei tarvitse toistaiseksi ohjelmakseen muuta kuin kansakunnan luotsaamisen syvän kriisin yli. Kulmuni joutuu tulevina kuukausina ja vuosina kovan paineen alle myös eurooppalaisissa pöydissä, kun koronan unionille ja euroalueelle aiheuttamia massiivisia vahinkoja yritetään hoitaa. Turisteista tyhjentyneen Senaatintorin ympärillä valot ovat palaneet myöhään, kun ministeriöissä on koottu velaksi massiivisia, miljardien kriisipaketteja. Poliittista jälkipyykkiäkin pestään vielä varmasti, mutta sen aika on sitten, kun poikkeusaika on ohi ja uhrien ja taloudellisten tuhojen mittaluokka selvillä. Sosiaalija terveysministeriö ja hallitus luottivat liikaa THL:n optimistisiin arvioihin. Vaikka kriisi on vasta alussa, voi jo sanoa, ettei hallitukselta ja sen pääministeriltä ole puuttunut ainakaan johtajuutta. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttää ei kuitenkaan saatu viikkoihin kunnolliseen viruksentorjunta-asentoon, ilmeisesti jonkinlaisen vastuun pallottelun vuoksi. Silta yli synkän virran Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Koronavirus suisti Suomen sodanjälkeisen ajan vakavimpaan kriisiin
Puoluevaltuusto kutsutaan sääntöjen mukaan koolle kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouspaikkana on Ouluhalli. Pirkkalaisen mukaan puoluekokouksen paikkakunta vaihtui tilaongelmien vuoksi. Jari Laukkanen. – Kaikki ymmärtävät, että meitä suuremmat voimat ovat nyt estämässä kokousta Vantaalla, hän sanoo. Kaikkiin näihin on löydettävä lyhyen ja pidemmän aikavälin kestäviä ratkaisuja. Pohjois-Pohjanmaan keskustapiirille kokouksen siirtyminen oli onni onnettomuudessa. Koronavirustilannetta katsotaan kuitenkin vielä toukokuussa puoluevaltuuston kokouksen lähestyessä, Pirkkalainen kertoo. Ajassa Sanottua 8 3.4.2020 En voi luvata, että hallitus onnistuu kriisin keskellä kaikin osin täydellisesti. – Kartoitimme ilman muuta ensisijaisesti mahdollisuudet järjestää kokous nytkin Vantaalla tai jossain muualla Uudellamaalla. Vantaalle alun perin suunniteltu puoluekokous pidetään Oulussa 4.–6. – Olemme tosi tyytyväisiä siitä, että nakki napsahti meille kokouksen järjestämisestä. Vantaalla kokous olisi pidetty Tikkurilan urheilupuistossa sijaitsevissa urheiluhalleissa, ja käyttöön olisi lisäksi saatu läheisen koulun tilat puoluekokousviikonloppua edeltävästä torstaista lähtien. Samalla harmittaa Uudenmaan puolesta, että sen piti käydä tällä tavalla, piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalo sanoo. Asiassa ei ole hallitus-oppositio -rajoja. – Keskustan puoluekokouksessa on tuhansia ihmisiä läsnä. Voin kuitenkin vakuuttaa, että teemme kaikkemme epidemian hillitsemiseksi, terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi. Jouni Ovaska Twitterissä Syyskuussa tämä ei ole mahdollista, kun koulujen lukukausi on käynnissä. Keskusta siirtää puoluekokouksensa Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan syksyn puoluekokousta ei ole tilaja kustannussyistä mahdollista järjestää Uudellamaalla. Sitten sosiaalinen ja yhteiskunnallinen kriisi, lopuksi demokratioidenkin kriisi. Sanna Marin Twitterissä Pauliina Pohjala KesKusta siirtää sääntömääräisen puoluekokouksensa kesäkuulta syyskuulle koronavirustilanteen vuoksi. Puoluehallitus arvioi, ettei kokouksen järjestäminen kesäkuussa ole käytännössä mahdollista, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen toteaa. Kokous pyritään järjestämään 6.–7. kesäkuuta eli samana viikonloppuna, jolloin puoluekokous oli alkujaan määrä pitää. Valitettavasti se ei tilaja kustannussyistä ollut mahdollista, mikä on todella harmillinen asia, Pirkkalainen sanoo. uudenmaan piirin puheenjohtaja Sonja Hällfors kertoo, että puoluekokouksen ja sen paikkakunnan siirtyminen oli kaikille valtava pettymys, mutta siihen suhtauduttiin rakentavasti. Jari Haapiainen Twitterissä On ollut upeaa huomata, miten yhteinen vihollinen on yhdistänyt kaikkia suomalaisia, myös kansanedustajia. Puoluehallitus totesi myös, ettei puoluevaltuuston vuosikokouksen järjestäminen suunnitellusti huhtikuun lopussa ole mahdollista. syyskuuta. Käynnissä on terveysja talouskriisi
Jos omistat jo puvun, tarkista, kaipaako se huoltoa. aloita kauan haaveissa ollut kansallispukuprojekti. Ne lähestyvät koronasta huolimatta. kehitä itseäsi alkiolaisessa hengessä; aloita esimerkiksi uuden kielen opiskelu. perehdy vihdoin Santeri Alkion tuotantoon. Ei haittaa, vaikka tulet samalla pohjustaneeksi kuntavaaleja. Jokainen kohdaltansa päättäjä. Kaikki energia ja viisaus nyt yhteistyössä viruksen leviämisen estämiseen. YK:n onnellisuusraportissa listattiin kaikkiaan 153 valtiota. Kaikesta huolimatta eduskunta on säilyttänyt toimintakykynsä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10. Tanska piti kakkossijansa, ja kolmossijalle nousi Sveitsi. Virusuhan alla ryhmäkokouksia on siirretty väljempiin tiloihin, kyselytunneilla täytetään vain joka toinen tuoli eikä vieraita oteta enää vastaan. katso yle areenasta metsolat. Opiksi jo havaitut virheet. ryhdy pitämään blogia. Tämä vaatii meiltä kaikilta uhrauksia ja pitkäjännitteisyyttä, mutta Suomen kansa on selvinnyt pahemmastakin. tee paJukransseJa. Kansanvallan onneksi on, että kriisin keskellä korkeimman valtioelimen toimintaa johtaa pitkäaikainen pääministeri eikä mikä tahansa toisen kauden sattumakorpraali. kokkaa maakuntaruokia ja opettele siinä sivussa kunkin alueen maakuntalaulu. kylvä kesäkukkien ja puutarhavihannesten siemeniä, kasvata tänä vuonna taimet alusta asti. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on pitänyt huolta myös siitä, että talossa työskentelevä media saa hoidettua työnsä. Raportissa käytettiin onnellisuuden arvioimisessa kuutta avainmuuttujaa. Soita myös kaukaisemmalle sukulaisellesi. muista ylisukupolvisuus ja huolehdi läheistesi hyvinvoinnista. Kansanvalta kestää poikkeusolotkin Meri aLaranta-SauKKo, henna LaMMi, Katariina LanKinen koronatilanteen vuoksi suomalaisten on pysyteltävä nyt kotona. kudo kepuvillasukat (ohje löytyy Suomenmaan verkkosivulta hakusanalla kepusukat). Päättäväisesti ja voittavalla mielellä. Äänestykset hoidetaan tarvittaessa pienellä porukalla parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan. Maailman onnellisin maa PeKKa PohjoLainen koronakriisi on mullistanut myös eduskunnan toiminnan juurta jaksain. Anu Vehviläinen blogissaan Epidemian torjunta on meidän jokaisen vastuulla. Kaikkia sääntöjä ja ohjeistuksia pitää noudattaa. Ne ovat elintaso, sosiaalinen tuki, terveiden elinvuosien odote, vapaus tehdä elämänvalintoja, anteliaisuus ja vapaus korruptiosta. Kaikki Pohjoismaat mahtuivat seitsemän parhaan joukkoon: Islanti on listalla neljäntenä, Norja viidentenä ja Ruotsi seitsemäntenä. Katri Kulmuni Twitterissä Jälkipyykki alkanut. Varovaisista matkustusrajoituksista, kättelykiellosta ja käsidesipulloista on edetty pikku hiljaa tiukempiin toimiin. Ei pidä tyytyä vain loiventamaan etenemistä, vaan strategian on oltava pysäyttää sen eteneminen Suomessa. Seppo Kääriäinen Twitterissä Näin kotoilet kepuhenkisesti Katariina LanKinen Jatkuvasti päivittyvän koronauutisvirran keskelle mahtui maaliskuussa myös yksi iloinen uutinen: Suomi on kolmatta vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Suomenmaa kokosi listan, jonka avulla voit kotoilla keskustalaisessa hengessä. Materiaalin kerääminen käy liikunnasta, ja samalla voit toteuttaa perikepulaisen risusavotan. Ajassa Sanottua 3.4.2020 9 Oma kantani on vahva: on otettava käyttöön kaikki keinot koronan pysäyttämiseksi. Pahin edessä
– Puhumattomuus on suomalaisten perisynti, Partanen toteaa. Kysely lähetettiin puolueen eduskuntaryhmälle, puoluehallitukselle ja puoluevaltuustolle. Lähes 70 prosenttia koki parisuhdeajan määrän liian vähäiseksi. Ylen kyselyyn vastasi 95 keskustavaikuttajaa 17.–24. Useimmilla rasitteena olivat työ, stressi ja väsymys. Enemmistö 268 vastaajasta oli naisia. Myös lapset, arki ja ruutuaika menivät pariskunnan yhteisen ajan edelle. Toisaalta moni koki eroamisen liki mahdottomaksi suurten velkojen vuoksi. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi koettiin kommunikoinnin vaikeudet. Suomessa ei THL:n mukaan ole vielä riittävää kapasiteettia testata kaikkia koronavirusepäilyjä. Lähes kaikki vastaajat kokivat parisuhteen merkittäväksi. Löytyykö parisuhteelle tarpeeksi aikaa. Luku. 10 3.4.2020 Maataloustuottajat toivovat lisää parisuhdeaikaa Meri AlArAntA-SAukko Maatila on vaativa alusta parisuhteelle. Omat paineensa aiheuttavat nykyään myös media ja kuluttajat. Kysely osoitettiin Facebookissa Maaseudun naiset-, Maitotilan emännätja Maajussit-ryhmille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa oli maanantaihin mennessä tutkittu koronaviruksen varalta yli 21 000 näytteenottokriteerit täyttävää näytettä. Kolmessa neljästä tapauksesta liitot olivat kestäneet yli 20 vuotta. Näin toteaa seksuaalineuvoja ja itsekin karjatilallinen Susan Partanen. Näytteiden ottamista on kuitenkin lisätty aikaisemmasta. KYLLÄ EI 47 % 53 % KYLLÄ EI 32 % 68 % Keskustavaikuttajista 84 prosenttia on sitä mieltä, että puolue teki oikean ratkaisun lähtiessään hallitukseen. Eniten vastaajat toivoivat lisää aikaa aikuisten kahdenkeskiselle ajalle. helmikuuta. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä avioja avoliittoihinsa. Löytyykö seksin harrastamiseen säännöllisesti aikaa ja tilaa. Parisuhteelle tuo lisähaasteita myös taloudellinen epävarmuus, työn aiheuttama stressi ja sitovuus sekä byrokratia. Partanen selvitti seksuaalineuvojan opintojen lopputyönään sitä, miten maanviljelijät kokevat parisuhteensa. Puolisot saattavat olla tekemisissä vuorokaudet läpeensä ympäri vuoden. Tämä kaikki voi heijastua parisuhteisiin
Monet kysyvät, onko Suomelle velkarahalla varaa näin mittaviin valtion väliintuloihin. Työntekijöiden lisäksi seurakuntalaiset ovat olleet aktiivisia esimerkiksi naapuriavussa. Myös suorien kontaktien määrä on noussut. Yhdeksän EU-maata esitti viime viikolla, että Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoilla ja takauksillamme finanssikriisissä rakennettu 500 miljardin euron suuruinen hätärahasto tulisi nyt avata ja lisäksi euromaat laskisivat liikkeelle yhteisiä velkakirjoja. Kirkko tarjoaa myös konkreettista apua ja kuuntelee ihmisten huolia. Kirkon tärkein tehtävä on pitää esillä sanomaansa Jumalan rakkaudesta, joka pysyy helppoina ja vaikeina aikoina. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Korona koettelee euroa Miten korona vaikuttaa kirkon toimintaan. Koronaa ei saa käyttää perusteena oven avaamiseksi yhteiselle finanssipolitiikalle. Suomen talouden koon ja rakenteen näkövinkkelistä se tarkoittaa jälleen kerran välttämättömyyttä viennin nopeaan nousuun. Koronaepidemia on vienyt ihmiset pääsiäisen ja paaston sisältöihin ihan eri tavalla kuin muina keväinä. Suoraan kysyen Meri AlArAntA-SAukko Miten koronavirus on vaikuttanut kirkon toimintaan, valmiuspäällikkö Timo-Matti Haapiainen Kirkkohallituksesta. Se on myös valtion kasvavasta velkataakasta selviytymisen ehto. Työntekijät ovat myös soitelleet ikä-ihmisille. Toimintaa toteutetaan puhelimitse ja etäyhteyksien kautta. Virtuaalilähetysten katsojamäärät ovat olleet isoja, jopa nelinumeroisia lukuja. Se ei ole vain jäseniään, vaan kaikkia ihmisiä varten. 3.4.2020 11 Täällä Bryssel Koronapandemian aiheuttamien valtavien taloudellisten ongelmien voittamiseksi tehdään nyt kaikkialla paljon. Kirkkorakennukset ovat menneet suurimmaksi osaksi kiinni, mutta seurakunnat eivät. Joskus sitten, talouden nousu alkaa syvältä. Jo nyt sopii varautua sisäisen devalvaation, kikyn tekemiseen. Myös me taloutemme paremmin hoitaneet euromaat tulemme olemaan suurissa vaikeuksissa ilman monien miljardien osuutta yhteisistä vastuista. Jumalanpalveluksia lähetetään aiempaa enemmän netissä ja televisiossa. Pääsiäinen kertoo äärimmäisestä katastrofista, johon tulee sanoma toivosta, voitosta ja elämästä. Ellei sitten euroalueiden talous eriydy koronan seurauksena niin, että yhteisvaluutta kaatuu. Euromaiden syliin ollaan nyt kaatamassa pahimpaan ahdinkoon ajautuvien maiden ja niiden pankkien auttamista. Kristikunnan suurin juhla, pääsiäinen, lähestyy. Onko kirkko pystynyt kulkemaan ihmisten rinnalla näissä poikkeusoloissa. Tukitoimistakin huolimatta lama on edessä. En voi tukea ehdotuksia. Suomalaiset ovat kriisien keskellä tottuneet turvautumaan kirkkoon. Moni tekee työtä sen eteen, että tavoitamme haavoittuvimmassa asemassa olevat. Sana ”kustannuskilpailukyky” tulee olemaan keskiössä, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät. Timo-Matti Haapiainen Ruoka-apu ei lopu, vaikka diakoniaaterioille ei voi kokoontua. Koronan jälkeen Saksan talous sanelee paljossa, miten euron käy. Onko se nyt peruttu. Kirkolla on keskeinen rooli henkisen kriisin kestämisen kannalta. Aa rn e O rm io / Kir ko n vie stin tä. Onko tällaista ollut nyt havaittavissa. Sanotut kaavailut eivät. Selviytymisessä vaikeimman yli suora tuki on tuhansille yrityksille ja niiden henkilöstölle, yksinyrittäjille ja maataloudelle välttämätöntä. On, koska hinta kymmenien tuhansien yritysten kaatumisesta, työttömyydestä – koko yhteiskunnan romahtamisesta – olisi suurempi kuin suurikin rahallinen apu vaikeimman yli. Jo ennen koronaa pääkilpailijamme Ruotsi on sallinut 1–2 vuodessa markkinoiden devalvoida kelluvaa kruunuaan enimmillään 10 prosentilla euroon nähden. Ruoka-apu ei lopu, vaikka diakonia-aterioille ei voi kokoontua. Jonkin muotoinen hätäapu koronan kaltoimmin kohtelemille EUmaille on ymmärrettävissä. Kaiken kaikkiaan usein kritisoidut instituutiot tuntuvat saavan vaikeina aikoina arvostusta. Vahvimmatkin kapitalismiin tukeutuneet maat katsovat nyt valtioon ja sen tukeen. Yhteen kokoontuminen on iso osa kirkon työtä, eikä se ole enää totuttuun tapaan mahdollista. Kun yhteiskunta saa tällaisen iskun, jälkihoitoon menee vuosia. Erittäin paljon. Ei ole. Viimeksi mainittu loukkaa EU:n perussopimuksia ja vie kohti yhteisiä velkoja ja veroja. Ihmiset tarvitsevat tukea paitsi nyt alkuvaiheessa ja kriisin pitkittyessä, myös poikkeusolojen jälkeen. Näin myös Suomessa
Tammen mielestä tärkeintä on nyt ehkäistä uusien tartuntapiikkien puhkeaminen. pauLiina pohjaLa PuutarhataloudeSSa eletään pian kriittisiä aikoja sen suhteen, saadaanko ensi kesänä satoa lainkaan. – Kontrolli kohdistuu erityisesti ulkomailta palaaviin. – Kovat ja määrätietoiset toimet ovat tehneet tehtävänsä. Seuraavassa vaiheessa siitä voi löytää jopa positiivisia puolia, hän uskoo. Yrittäjien kenttäjohtaja sanoo, ettei kukaan osannut ennakoida, millaisen kriisin korona aiheuttaisi suomalaisiin yrityksiin ja työpaikkoihin. – Kiina saattaakin ottaa mahtiharppauksen uusien työja opiskelutapojen hyödyntämisessä. Suomessa jo pitempään töissä käyneet ulkomaalaiset hallitsevat kaikki mansikkatilan työt hyvin, Rossi kehuu. Tammi sanoo huomanneensa saman ilmiön Kiinassa. Miten se tehdään, ellei ole työvoimaa. Moni tila on pulassa, jos Suomen rajat päätetään pitää kiinni pitempään kuin nyt ilmoitettuun 13. – Jos työntekijät eivät ole tarvittaessa viiden aikaan aamulla pellolla, niin kyllä siinä omat vaikeutensa tulee. – Korona on myös kansantaloudellinen kriisi, jota on jyrkkyydeltään ja syvyydeltään verrattu 1990-luvun alun tilanteeseen. Ihmiset kulkevat edelleen maskeissa, mutta esimerkiksi sairaaloiden ja toimintavalmiutta on pystytty jo vähentämään, hän toteaa. Se oli aika, jolloin konkurssien määrä kaksinkertaistui ja yritysten määrä väheni. tammi on seurannut koronatilanteen kehittymistä myös Suomessa. Se päivittyy punaiselle, jos virusuhkaa on olemassa. – Mansikat pitäisi istuttaa toukokuun aikana. roSSin mukaan monilta suomalaisilta ei nykypäivänä enää luonnistu mansikkatiloilla tehtävä työ, joka vaatii kestävyyttä, paneutumista ja hyvää kuntoa. Ensimmäiset saapuvat tavallisesti toukokuun alussa. – Sitten laitetaan menot nollaan ja odotetaan seuraavaa vuotta. Jokainen voi nyt auttaa Suojakäsineiden valmistusta Anhuin provinssissa Kiinassa. Rossin mansikkatilalla on yleensä kesäisin 60–80 ulkomaalaista työntekijää, jotka tulevat pääosin Ukrainasta. Hän käyttää lausetta ”Never waste a crisis” ohjenuorana kriisin kohtaamiseen. Lentokentillä on jopa kuuden-kymmenen tunnin karanteenit. Yrjö Rossi.. Monen yrittäjän liiketoiminta on pysähtynyt tai hiljentynyt merkittävästi. – Osta kotimaista pienistä verkkokaupoista, tilaa kotiinkuljetuksella ruokaa lähiravintolasta, hanki lahjakortteja palveluihin, jotka voit hyödyntää pandemian kukistettua, Kokko luettelee Suomenmaan blogissaan. 12 3.4.2020 Le hti ku va / AF P Risto Luodonpää Suomenmaan Kiinan-kolumnistin Lauri Tammen mukaan maan koronavirustilanne on kohtuullisen hyvin hallinnassa eikä uusia tartuntoja enää juurikaan raportoida. Hän sanookin, ettei Kartanon Marja tuota tänä kesänä mansikoita ollenkaan, ellei työntekijöitä saada maahan. Kesän mansikkasato vaarassa Ajassa Tammi ei usko, että kiinalainen systeemi soveltuu sellaisenaan esimerkiksi Suomeen. Eli ottamaan etätyökalut ja digiopetuksen toden teolla käyttöön. Kokon mukaan tapoja suosia kotimaisia yrittäjiä on monia. – Selviytymispaketissa tulee olla sekä suoraa tukea yrittäjille ja yrityksille että rahoittajien apua, ettei nähdä joukoittain yritysten alasajoja ja yrittäjien syvää epätoivoa. Kokon mielestä nyt pitääkin olla tavoitteena, että mahdollisimman moni pärjäisi kriisin yli ja toiminta lähtisi käyntiin sen jälkeen. – Kansalaisia pystytään tarkkailemaan mobiililaitteeseen liitettävän vihreän koodin avulla. Sen avulla pystytään myös jäljittämään, kenen seurassa ihminen on mahdollisesti liikkunut. – Ihmisillä menee aikansa tottua tilanteeseen. – Kouluissa ja työpaikoilla tämä on kannustanut digitalisoitumaan. Mansikkatilojenkin toiminta pyörii usein pitkälti ulkomaalaisen työvoiman varassa. – Kiinassa on kuitenkin saatu tilanne lopulta nopeasti näinkin hyvin hallintaan, ja toimintamalleista voisi olla myös paljon opittavaa, hän pohtii. Kiina satsaa jo uusien tartuntapiikkien ehkäisyyn Ja ak ko M art ika in en henna Lammi Jokainen meiStä voi auttaa vaikeuksissa olevaa yrittäjää henkilökohtaisilla valinnoilla, muistuttaa Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko. Mikäli yritystoiminta koronan takia loppuu, tulee varmistaa uuden alun mahdollisuus yrittäjälle, hän paaluttaa. huhtikuuta saakka, espoolaisen mansikkatilan Kartanon Marjan omistaja Yrjö Rossi sanoo. Koronan torjumista Kiinassa edesauttaa yritysten ja hallinnon yhteistyö
Miten paljOn ihMisluOnne Vaihtelee Maan eri Osissa. Olen ulospäin suuntautunut. Futismamma ja kyläpäällikkö Lumeton talvi haittasi monin paikoin jahtia – hirvi löysi ensimmäistä kertaa voittajansa saalismäärissä (11.3.2020). Ei auta käskeä lasta lenkille, vaan on mentävä mukaan. Mitä se KertOO sinusta. Olet aKtiiVinen futisMaMMa. teksti: meri alaranta-saukko Kuka olet. Mitä edustaMasi perhejärjestö teKee syntyVyyden KasVattaMiseKsi. Miten nuOrisOn saa KisKOtuKsi älylaitteilta liiKunnalliseMpien harrastusten pariin. Vesaisissa voi kokeilla erilaisia lajeja yhdessä perheen kanssa. Katja Koivukoski Olet hOrOsKOOpiltasi KaKsOset. Olen empaattinen ja tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Porukka aktivoituu, kun lähellä on itseä koskevia, muutosuhan alla olevia asioita. Yksi päätehtävämme on tukea vanhemmuutta. Tuirassa aiottiin esimerkiksi lakkauttaa koulu ja rakentaa puisto umpeen. En ole suuna päänä joka paikassa, vaan odotan sopivaa hetkeä ja tartun sitten tilaisuuteen. Yhdessä tekeminen on ratkaisu. Toimimme aina faktojen pohjalta ja asiallisesti. Elämään vain tulee uudenlaista syvyyttä ja myönteisyyttä. 3.4.2020 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n Olet Vesaisten KesKusliitOn uusi liittOsihteeri. Tarjoamme perheille toimintaa ja yhdessäoloa. Asukasyhteisö on tarjonnut mahdollisuuksia vaikuttaa. Olet lähtöisin KesKi-suOMesta, sitteMMin Oululaistunut ja nyt VallOitat pääKaupunKia. Minä hymyilen helposti ja katson silmiin. Ei ole ihan helppo juttu. Millä taiKateMpulla ihMiset saa sitOutuMaan lähiyhteisöön ja teKeMään töitä yhteiseKsi hyVäKsi. Rohkaisemme perheellistymiseen näyttämällä, että arki jatkuu normaalina lasten saamisen jälkeenkin. Erityisesti kesäkuun alun kaksosten luonnekuvauksista löydän itseäni. Kannattaa tarttua tilaisuuteen ennakkoluulottomasti. Kotiuduin heti. Ihmiset ovat huomanneet, että siten pääsee tavoitteisiin. Olet suOMen VuOden 2019 KaupunginOsaKsi Valitun tuiran KyläpäälliKKö. Oulun ja Keski-Suomen välillä ei ole isoja eroja. Helsingissä ollaan ehkä hieman pidättyväisempiä vieraita kohtaan
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista myöhään perjantai-iltana, poliisien pysäytyspaikat Uudenmaan rajoilla olivat käytössä jo parin tunnin päästä siitä. 14 3.4.2020 Uutiskuva Samuli Vänttilä Poikkeusaika vaatii poikkeuksellisen raskaita toimia. Niin päättäjät ovat perustelleet ratkaisujaan, joilla pyritään hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Puolustusvoimat lähetti joukkojaan poliisin avuksi. Eristetty Uusimaa. Maanantaiaamuna liikenne ruuhkautui pahasti monin paikoin, kun ihmiset pyrkivät Uudenmaan alueelle töihin. Poliisin mukaan liikennettä oli yksinkertaisesti liian paljon. Yksi voimakkaimmista keinoista on Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta. Nämä poliisit ja varusmiehet tarkistivat kulkulupia Turun moottoritiellä Pusulassa Lohjalla
3.4.2020 15 Jussi Nukari / Lehtikuva
Moni on kysynyt, voisiko koronaviruskriisi kääntää julkista keskustelua maaseutumyönteisempään suuntaan, kun työn tekemisen paikkasidonnaisuuskin menettää merkitystään etätöiden lisääntyessä. – Uskon, että keskustelu saa tämän jälkeen enemmän värejä, eikä se enää niin vahvasti jumiudu siihen olettamukseen, että kaikki suomalaiset ovat muuttamassa kolmeen kaupunkiin tai yksin kerrostaloon. 16 3.4.2020 Ajassa TeksTi: samuli VänTTilä Kriisin jälkeen maaseutua ei välttämättä mitätöidä niin voimakkaasti, professori arvioi Nostaako korona maaseudun arvoa. Jos etätyöt ja sosiaalisten kontaktien välttelemiset kestävät kuukauden tai kaksi, silloin merkitys jää vähäisemmäksi. Koronavirusepidemia on saanut monet huomaamaan harvaan asuttujen seutujen hyvät puolet nopeasti leviävässä tartuntatautitilanteessa. Kuisma uskoo, että koronaviruskriisin jälkeen monet tulevat valitsemaan pysyvämmin monipaikkaisen työskentelyn, kun työnantajienkin ennakkoluulot etätyöskentelyä kohtaan hälvenevät. Sosiaalisessa mediassa on myös korostettu suomalaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden merkitystä kriisin keskellä. Etätöiden lisääntyessä moni tulee Vaattovaaran mukaan huomaamaan, kuinka vähän aikaa menee esimerkiksi liikkumiseen. Suurimmalla osalla suomalaisista on juuret maaseudulla ja he arvostavat sitä. vaattovaaran mukaan alueita koskevaa keskustelua on jo pitkään leimannut yksipuolinen näkemys siitä, että ihmisten pakkautuminen muutamaan suureen kasvukeskukseen on vääjäämätön kehityskulku, joka vain tapahtuu. Moni saattaa myös muuttaa hieman väljemmille vesille. Sekin on nyt selvää, että optinen kuitu pitäisi vetää koko maahan, sillä vastaavat kriisit tulevat toistumaan.. Omakotitaloasuminen ja luonnonläheisyys ovat myös pitäneet pintansa, vaikka julkinen keskustelu välittää yksipuolista totuutta jostain muusta. Kuisman mukaan moni saattaa esimerkiksi muuttaa kesämökkejään tai vapaa-ajan asuntojaan sellaisiksi, että niissä asutaan ja työskennellään osan vuotta. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta ei usko, että meneillään oleva kriisi aiheuttaisi mitään isoa mullistusta ajattelutapoihin. Jos poikkeuksellinen tilanne jatkuu kesään tai kesän yli, silloin vaikutukset alueiden arvostukseen voivat olla isompia. – Tämä kriisi voi antaa aidon mahdollisuuden tarkastella sitä, mitä ihmiset haluavat. Kansainväliset tutkimukset ovat pitkään varoitelleet siitä, että suurimmat kahtiajaot syntyvät aina valtioiden sisään, eivät valtioiden välille. – Poliittisten päättäjien täytyy nyt tehdä muutoksia, jotka mahdollistavat monipaikkaisuuden paremmin. tietoKirjailija Juha Kuisman mielestä hajautetun yhteiskuntarakenteen arvonnousu riippuu paljon siitä, kuinka kauan koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kestää. Yleisen ilmapiirin keskellä on hänen mukaansa jäänyt huomaamatta se, että samaan aikaan moni valitsee myös maaseudun asuinpaikakseen ja ilmastonmuutokseen liittyvä teknologinen kehitys mahdollistaa hajautetumman yhteiskuntarakenteen olemassaolon. Voimakasta kahtiajakoa se kuitenkin lieventää, Vaattovaara näkee. Kaupungistumisen tai kasvissyönnin trendejä koronavirus ei silti tule muuttamaan, Vaattovaara korostaa. – Luulen kuitenkin, että toisen todellisuuden olemassaolo tunnustetaan jatkossa paremmin eikä maaseudulla asuvia tai heidän asuntojaan aliarvioida ja mitätöidä niin voimakkaasti
Tutkijat: Hallituksen toiminta jämäkkää ja linjakasta Oliko reagointi tarpeeksi nopeaa ja oikeata, niin sen pohtimisen aika tulee myöhemmin. Agenda keskittyy nyt käsillä olevan kriisin hallintaan ja talouskysymykset nousevat isoon rooliin. Keskustan ministeripostit ovat tärkeitä myös puolueen kannatukselle. Hallituspuolueiden kannatus oli lievässä noususuunnassa viimeisimmässä HS-gallupissa. Viikossa tapahtui monia asioita ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen, ja tilanne elää koko ajan. Hallitus on tiedotustilaisuuksissaan avannut tilanteita ja jakanut systemaattisesti tietoa. Nyt painopiste kääntyy talouden realiteetteihin ja yritysten tilanteeseen. Mihin suuntaan uskot keskustan kannatuksen jatkossa kääntyvän ja mikä siihen eniten vaikuttaa. Pitkänen: Pidemmälle menevien johtopäätösten tekeminen kannattaa jättää tuonnemmaksi. Pitkänen: Hallitus on toiminut jämäkästi ottaen huomioon sen, kuinka poikkeuksellisesta tilanteesta ja toimenpiteistä on ollut kyse. Politiikan päiväjärjestys meni koronan myötä kokonaan uusiksi. Historiallisesti ajatellen keskustan kannatuksen tulisi kääntyä ylöspäin, mutta toisaalta puolue on vaalituloksesta saakka ollut hyvin erikoisessa tilanteessa. Vastaajina ovat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä ja e2 Tutkimuksen tutkija, dosentti Ville Pitkänen. Miten hyvin Suomen hallitus on mielestäsi onnistunut tehtävässään koronaviruskriisin aikana. Tärkeimpiä asioita ovat puolueen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden puolustaminen, puolueen ydinkannattajille haitallisten päätösten estäminen sekä valtiovarainministerin salkun hoidossa onnistuminen. Mistä tämä mielestäsi johtuu. Esiintyminen on ollut onnistunutta ja linjakasta valtavan paineen alla. Jussi Nukari / Lehtikuva. Suomenmaa kysyi kahdelta politiikan asiantuntijalta, miten hyvin poikkeuksellista tilannetta on onnistuttu käsittelemään. Oliko reagointi tarpeeksi nopeaa ja oikeata, niin sen pohtimisen aika tulee myöhemmin. Jokisipilä: Muutokset puolueiden kannatuksessa olivat niin pieniä, etten lähde niistä tekemään johtopäätöstä mistään kovin merkittävästä ja pysyvästä käänteestä. SDP:n saama noste voi johtua siitä, että pääministeri Marin on ollut paljon julkisuudessa. Normitilanteessa poliittinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja turvapaikanhakijoista suosi vihreitä ja perussuomalaisia. Kun tilanne muuttui, reaktio tuli nopeasti ja toiminta oli jämäkkää, kun ottaa huomioon sen, kuinka poikkeuksellisessa tilanteessa olemme ja kuinka rajuja toimenpiteitä on otettu käyttöön. Viestinnällisesti voi katsoa, että varsinkin pääministeri Marin on toiminut tavalla, joka on ollut omiaan herättämään yleisön luottamusta siihen, että tilanne on hallituksella hallussa. Markku Jokisipilä. Jokisipilä: Ensin alkuun vaikutelma ulospäin oli hivenen tunnusteleva ja THL:n tuossa vaiheessa melko optimistisiin tilannearvioihin pohjaava. Ville Pitkänen. 3.4.2020 17 Risto Luodonpää Koronavirus on mullistanut poliittisen päiväjärjestyksen täysin ja laittanut päättäjät ennen kokemattomien haasteiden eteen. Mielenkiintoista nähdä myös, miten tilanne vaikuttaa oppositiopolitiikkaan. Taudin taltuttamiseen pyrkivät toimet on tehty yleiskuvaltaan verrattain nopeasti
18 3.4.2020 Maaja Metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Anne Kalmari muistaa ensimmäisen kokouksensa tuoreena huoltovarmuuskeskuksen alkutuotantopoolin jäsenenä varsin hyvin. HuoltovarMuuskeskuksen yhteydessä pysyvänä yhteistoimintaelimenä on komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja. Nyt siellä kaivataan samaa mallia kiireesti takaisin, Kalmari muistuttaa. – Ruotsi luopui huoltovarmuuteen satsaamisesta yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen yhteydessä. Alkutuotannon ohella myös kaupalla, jakelulla ja teollisuudella on omat poolinsa. Vakuuttavaa toimintaa. Koronaviruksen leviäminen on herättänyt ruotsalaiset huolestumaan, mitä tehdä, jos rajat menevät kokonaan kiinni ja ruoka loppuu. – Se pysähtyi pääministerin ilmoitukseen koronaviruksesta. Poolit on aikanaan on perustettu keskuksen ja toimialajärjestöjen välisillä sopimuksilla huolehtimaan toimialakohtaisesta varautumisesta. Anne Kalmari: ”Meillä on upea malli, jota Ruotsi kaipaa kiireesti takaisin” TeksTi: RisTo Luodonpää Ajassa. – Meillä on upea malli, jolla varmistetaan elintarvikeketjun toimiminen ja maatalouden tuotantoedellytysten jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Anne Kalmari on ainoana poliitikkona mukana alkutuotantopoolissa, jonka tehtävänä on pyrkiä tukemaan ja ohjaamaan maataloustuotantoa poikkeusoloissa. Me huolehdimme, että elintarvikeketjun osalta homma toimii, jopa valmiustilanteessa, hän kirjoitti Facebookpäivityksessään. Suomalainen huoltovarmuus sai uutta gloriaa uutisesta, jonka mukaan esimerkiksi Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun se Suomessa on edelleen 80 prosenttia
Tämä on hyvä osoitus varautumisen tasosta. Koko elintarvikeketjun kannalta on tärkeää, että siemenet saadaan maahan ajallaan. – Auttamishalu, resurssit ja luottamus viranomaisiin. Alkutuottajien kannalta Kalmari näkee akuuttina kysymyksenä siementuotannon riittävyyden. – Proteiinikasvien omavaraisuusaste on noin 20 prosenttia. – Jos rajat menevät pitkäksi aikaa kiinni, niin mikä on kausityöntekijöiden mahdollisuus tulla ulkomailta Suomeen. Suomalaisilla on halu auttaa toisiaan, meillä on vahva huoltovarmuus ja kansainvälisesti tarkasteltuna olemme vauras maa, missä resurssit ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti. Tutkija ei näe, että viime aikaiset vessapaperin ynnä muiden elintarvikkeiden hamstraukset olisivat merkki mistään hysteriasta. – Suomalaiset ovat hyvin kriisinsietokykyistä kansaa. Jari Laukkanen. Nämä henkilöt on listattu kriittisten avainhenkilöiden listaan ja heille etsitään tuuraajat sairastapauksissa, jos tilanne kehittyy pahaksi. Kyllä kaupoissa on edelleen enemmän täysiä kuin tyhjiä hyllyjä. Laurikaisen tulkinnan mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, että kansalaiset olisivat tuolloinkaan olleet erityisen huolissaan elintarvikkeiden riittävyydestä. – Tämä pesti periytyy oikeastaan maaja metsätalousministeri Jari Lepältä. 3.4.2020 19 Pooli muodostaa oman toimialansa tilannekuvan ja tekee esityksiä tarvittavien kehittämishankkeiden toimeenpanosta. Pula voi Kalmarin mukaan tulla erityisesti perunanistuttajista ja mansikanpoimijoista. On tärkeää, että pystyn omalta osaltani viemään viestiä myös päättäjien suuntaan, Kalmari toteaa. lAurikAinen piti viime vuoden keväällä Huoltovarmuusseminaarissa esitelmän tutkimuksesta, jossa mitattiin suomalaisten varautumista ja tietoisuutta huoltovarmuudesta. Kalmari kiittelee poolin jäsenten sitoutumista tehtäväänsä erityisesti nyt, kun koko Suomi on valmiustilassa. AlkutuotAntopoolissA on edustajia tuottajajärjestöistä, maataloushallinnosta, kaupasta, maataloudelle tuotantopanoksia tuottavasta teollisuudesta ja maataloustutkimuksesta. Esimerkiksi perunaa aletaan istuttaa jo huhtikuussa, joten sille haemme nopeita ratkaisuja, hän painottaa. Soisin siirryttävän soijasta kotimaiseen tuotantoon. Meidän tulisi saada kansanliike nuorista peltoja puutarhatöihin, kuten aikanaan mottitalkoissa, kansanedustaja ehdottaa. Tilanne voi kääntyä pitkän linjan omavaraisuuden näkökulmasta hankalaksi etenkin valkuaiskasvien osalta. Suomalaiset arvioivat olevansa kohtuullisen varautuneita tulipaloihin ja sähkökatkoihin, mutta jo selkeästi harvempi on varautunut esimerkiksi vedenjakeluhäiriöihin. kysyttäessä kotitalouksien varautumisen syistä nousi kakkostilalle tulipalon jälkeen vaihtoehto ”kauppojen jakeluhäiriöistä johtuva elintarvikepula”. – Vastaukset johtuvat osaltaan varmaan siitä, että meillä ei ole tämän suuruusluokan kriisiä ollut. Anne Kalmari. – Koko elintarvikeketjun kannalta on tärkeää, että siemenet saadaan maahan ajallaan. Niistä, jotka arvioivat olevansa heikosti varautuneita häiriöihin, lähes kolme neljästä vastasi tuolloin kysymykseen vaihtoehdoilla ”luotan, että kaikki toimii” tai ”en ole tullut ajatelleeksi koko asiaa”. Meneillään oleva tilanne antaa varmasti aihetta uuteen tutkimukseen, hän arvelee. – Siitä olen erityisen iloinen, kuinka hyvin elinkeinoelämä on ollut varautumisessa mukana. ongelmiA voi muodostua myös työvoiman saatavuudesta. – Lisäksi olemme tottuneet luottamaan viranomaisiin ja heidän antamiinsa ohjeisiin, mikä on erityisen tärkeää kriisitilanteessa. – Akuutti asia on elintarvikeketjun työntekijöiden riittävyys alkutuotannosta aina kauppaan asti sairastapauksissa. suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tutkija Heikki Laurikainen on kohtuullisen tyytyväinen suomalaisen yhteiskunnan ja myös kansalaisten varautumisasteeseen nykyisessä poikkeustilanteessa. Tätä voidaan edesauttaa myös tukipolitiikalla, Kalmari ennustaa. Auttaa varmasti osaltaan myös heidän selviytymistään hankalassa tilanteessa. Kaikesta mediahuomiosta huolimatta hamstraaminen on aika pieneksi ilmiöksi vielä jäänyt, hän arvelee. Kyllä minä tämän kriisin kohtaan mieluummin Suomessa kuin missään muualla, hän tiivistää. Mutta jos tilannetta peilataan siihen, mitä koettiin varsinaisena uhkana, niin valtaosa arveli silloinkin selviytyvänsä ilman ruokakaupassa käyntiä sen normaalin vähintään kolme vuorokautta. Laurikainen luettelee sanojensa tueksi ainakin kolme eri osatekijää. Alkutuotantopoolin tehtävänä on huolehtia loppuun asti myös koronaviruksen leviämisen ehkäisemisestä. – Esimerkiksi maahantuontirekoilta vaihdetaan kuskia ennen kuin ne ajetaan tukkuun. – Kyse on ehkä enemmänkin sosiaalisen median aikaansaamasta ilmiöstä. – Silloin ei tietysti ajateltu tai oltu tietoisia koronaviruksen tapaisesta epidemiasta
Junttolan mukaan koulussa on vallinnut myönteinen tekemisen meininki, mutta sudenkuoppiakin on. – Oppilaista osa voi olla mielissään, kun saa jäädä kotiin ja viettää aikaa oman perheen kanssa. Kun koulujen henkilökunta suunnittelee etäopiskelua ja yhteydenpitoa oppilaisiin, ei ole olemassa kokemuksia tai tutkittua tietoa, johon nojata. Jos oppilaille pamahtaa kerralla liian isoja urakoita, saattaa alkaa ahdistaa. Iso osa etäopetuksesta perustuu niihin. Jollekin toiselle koulu voi olla arjen paras paikka. 20 3.4.2020 Koronavirus pakotti suomalaisen perusopetusjärjestelmän luovimaan tuntemattomalle merelle, kun koulut suljettiin ensimmäisen kerran sotien jälkeen. – Työntekijät ovat keksineet ratkaisuja hienosti ja niitä on mietitty myös yhdessä. Jos kotona on kurjaa, poikkeustilanne kuormittaa entisestään, Tampereen NorTeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko Koulut Kiinni Ajassa An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Koronavirus uittaa perusopetuksen oudoille vesille. Limingan yhtenäiskoulun rehtori Antti Junttolalla on monen kollegan tavoin riittänyt puuhaa käytännön järjestelyissä. Hänen mukaansa asiat ovat löytäneet uomansa yllättävän hyvin, vaikka eteen on ponnahtanut pika-aikataululla täysin ennakoimattomiakin juttuja. Tämä on tietyllä tavalla hedelmällinen paikka tutkailla koulumaailmaa ja omaa opetusta uudesta kulmasta, hän toteaa. – Yläkoulun osalta varoittelin, että opettajat pitävät tehtävämäärät kohtuullisina. nopeasti eskaloitunut tilanne herättää myös monenlaisia tunteita niin lapsissa, opettajissa kuin vanhemmissa. Junttola onkin kehottanut opettajia antamaan myös perinteisiä kynätehtäviä, jotta tietokone ei olisi koko ajan välttämätön työväline. Yksi käytännön haaste liittyy siihen, miten varmistetaan jokaiselle oppilaalle tietokone tai tabletti
Junttola on järjestänyt opettajille keskinäistä tukea aineryhmittäin ja luokkatasoittain. Se kertoo hänestä hienosti siitä, miten tunnetasolla sitoutuneita opettajia meillä on. Varsinkin pienemmille lapsille opettaja on tosi tärkeä. Kangas tietää, että osalla opettajistakin on edelleen haasteita järjestelmien kanssa. Isopahkala tietää, että moni lapsi kaipaa myös opettajaa. Nyt se kostautuu. – Tässä huomaa konkreettisesti, että opettaja on aika tärkeä. Isopahkala tietää, että monet lapset ovat itkeneet jo etukäteen sitä, etteivät pitkään aikaan näe luokkatovereita. – Kukaan ei saa jäädä yksin, hän korostaa. Etäopiskelu on kaikille osapuolille uusi asia, vaikka hän on luokkansa kanssa käyttänyt erilaisia digioppimisympäristöjä jo pitkään. Myös opettaja saa oppilailtaan paljon voimaa. maalikoulun luokanlehtori Sanna Isopahkala toteaa. Tu om o Ka ng as Vuokko Kangas on etäyhteyden välityksellä oppilaiden käytettävissä joka päivä viisi tuntia.. – Mietin, saavatko he ruokaa. – Lapset voivat kokea yksinäisyyttä, kun hetkessä sekä koulu että harrastukset ovat tauolla. Opettajilla voi toisaalta olla huolta tiettyjen oppilaiden jaksamisesta ja edistymisestä. Myös Junttola toivoo, että etäopiskelun aikana kehittyneet hyvät toimintatavat jäisivät työkaluiksi myös jatkossa. Kun ensimmäisenä etäopiskelupäivänä pidettiin yhteinen Google Meet -palaveri, tunnelma oli jopa riemastunut. Hän korostaa, että tilanteen rauhoituttua erikoisen kokemuksen äärelle on pysähdyttävä useampaan otteeseen. 3.4.2020 21 Oikein hoidettuna tällainen kokemus kasvattaa lasten resilienssiä eli kykyä selvitä vaikeuksista. Oikein hoidettuna tällainen kokemus kasvattaa lasten resilienssiä eli kykyä selvitä vaikeuksista, hän uskoo. Etäopetus esimerkiksi matematiikassa ei ole aivan yksinkertaista. Tämän kokemuksen jakaa lähes 40 vuotta opettajana toiminut Vuokko Kangas. Siellä hän hymyili ja teki läksyjä. Opettajillekin tilanne on kuormittava, kun etäopiskelua joudutaan toteuttamaan kiireessä. – Ruudussa näkyy iloisia kasvoja ja nauravia naamoja. – Erityisopetuksen tilanne huolettaa ja se, miten saan heikosti motivoituneet oppilaat pysymään mukana, hän kertoo. Kirja on vain kirja, jos siitä pitää itsenäisesti päästä jyvälle asioista, Kangas toteaa. opettajan sydämellä on oppimisen lisäksi myös lasten kokonaisvaltainen hyvinvointi etäkoulun aikana. Tämä kannattaa vanhempien tiedostaa ja oman huolen keskellä raivata aikaa läheisyydelle. Kangas pyrkii ottamaan jokaiseen oppilaaseen henkilökohtaisen yhteyden päivittäin sen lisäksi, että luokalla on mahdollisuus ”kokoontua” yhdessä. Lapset saattavat olla aika eriarvoisessa asemassa. Isopahkala kertoo monen kollegan kommentoineen, että on haikeaa, kun ei näe lapsia pitkään aikaan. – Hienointa olisi, jos poikkeusolosta jälkikäteen muodostuisi oppilaiden ja opettajien yhteinen selviytymistarina, joka vahvistaisi yhteenkuuluvuutta ja toinen toisensa arvostamista, Isopahkala visioi. Yhteys heihin virkistää. Isopahkala korostaa, että jonkun tutkimusryhmän kannattaisi heti ryhtyä keräämään aineistoa siitä, miten etäkoulua toteutetaan ja mitä kokemuksia siitä saadaan. – Lähes kaikki oppilaat haluavat puhua kanssani. – Ei ole koettu tarpeelliseksi perehtyä niihin riittävästi. Isopahkalan mielestä jo nyt olisi tärkeää miettiä, miten tapahtunut puretaan jälkikäteen niin, ettei se jätä haavoja. Ainakin aluksi lapset ovat tuntuneet innostuneilta. Nauraa yhdessä etäopiskelun aikana sattuneille kommelluksille, mutta jakaa myös ikäviä ja kipeitä tunteita. Kangas kokee, että oppilaille on tärkeää saada olla yhteydessä opettajaansa. – Joillakin voi olla kotona jopa aika turvatonta, hän huokaa. Pysyykö mieli hyvänä, jaksavatko opiskella ja muistavatko ulkoilla. Opettaja on oppilaiden käytettävissä joka päivä viisi tuntia. Eräs poika ei tänään jutellut, mutta halusi pitää linjaa auki niin, että näki ja kuuli minut. Ajattelen myös vanhempien voimavaroja. – Tilanne ei ehkä jää tulevaisuudessa ainoaksi
Päätös on historiallinen, sillä viimeksi olympialaisia on peruttu toisen maailmansodan aikana. Muun muassa Helsingin 1940 olympialaiset jäivät väliin. Saksan ulkoministerin Heiko Maasin mielestä on itsestäänselvää, että Euroopan maat auttavat toisiaan kriisin keskellä. Tehohoitopaikkoja on tarkoitus tarjota potilaille niistä maista, joissa tehohoidon kapasiteetti ei riitä kaikille sitä tarvitseville. Kanadan pääministeri Justin Trudeau joutui kotikaranteeniin kolme viikkoa sitten, kun hänen vaimollaan Sophie Gregoire Trudeaulla todettiin koronavirustartunta. Kansainvälinen olympiakomitea siirsi myös Tokion olympialaiset ensi vuoden heinä–elokuulle. Yleensä hyvin vilkkaasta New Yorkin Times Squaresta tuli hiljainen paikka sen jälkeen, kun koronavirusepidemia alkoi levitä kaupungissa kulovalkean tavoin. AutiO miljOOnAkAupunki. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä eniten koronavirustartuntoja maailmassa. Saksa toi useita koronaviruspotilaita tehohoitoon Saksaan Italiasta ja Ranskasta. 22 3.4.2020 Maailman kuvat AuttAvA käsi. Koonnut: samuli vänttilä Spencer Platt / Lehtikuva / Getty Images / AFP. New York on tartuntojen keskus. Nyt Sophie Gregoire Trudeau on parantunut, mutta perheen karanteeni kuitenkin jatkuu. Urheilu-uutisia ovat viime aikoina hallinneet lähinnä tapahtumien peruutukset koronaviruksen vuoksi. OlympiAliikE tAipui. Etätyön EsikuvA. Kotoaan käsin pääministeri on hoitanut niin maansa johtamisen, kotityöt kuin lasten hoitamisenkin
Senegalissa koko koulujärjestelmä perustuu Ranskan malliin. Lukuisat kielet tuovat oman rikkautensa yhteiskuntaan, mutta samalla myös haasteensa ihmisten arkeen. Lähes kaikkialla kuitenkin lopulta tulee toimeen ranskan kielellä. Osittain tähän liittyy myös tahto rakentaa omannäköistä Senegalia, irtautuen eurooppalaisista jäänteistä. Perheen vanhin tytär käänsi minulle äidin turhautumista: ”Onhan se kummallista, että tämän maan virallinen kieli on ranska, vaikkei se ole juuri kenenkään äidinkieli!” Kyseiseen kommenttiin voi törmätä monissa kehittyvissä maissa, joissa siirtomaavaltojen perintönä väestön valtaosan opetuskielenä usein on englanti, ranska tai espanja. Kun lapset opiskelevat kielellä, jota ei kotona juuri puhuta, heidän on vaikea saada kotoa riittävää tukea koulutielle. Hetken keskustelun jälkeen aloin ymmärtää, että perheessä kaikki eivät puhu tai ymmärrä ranskaa, vaan perheen arjessa tavallisin kieli on wolof. 3.4.2020 23 Taannoin maailmalla vietettiin kansainvälistä äidinkielen päivää, joka Senegalissakin huomioitiin erilaisin tapahtumin. Jututtaessani heitä he innostuivat kertomaan minulle koulustaan ja esittelivät ranskankielisiä oppikirjojaan. Dakarin kaduilla ihmisiä saa usein tervehtiä useilla kielillä wolofista pulaariin. Onneksi vain tilastot eivät puhu, vaan myös monet senegalilaiset ovat alkaneet vaatia hallitukselta enemmän toimia eri kielten aseman edistämiseksi. Lisäksi oppiminen vaikeutuu, kun asioiden sisäistämistä ei voi tehdä kielellä, jonka parhaiten hallitsee. Maan hallinto pitää aktiivisesti esillä äidinkielisen opetuksen tärkeyttä ja on säätänyt lakeja, mutta suuren työn tekevät erilaiset järjestöt, joiden avulla mahdollistuvat eri kielillä toteutetut luokkaopetukset. Kuitenkin usein kuulee viitattavan lukuun 36, mitä voi olla vaikea hahmottaa, kun puhutaan melko pienestä maantieteellisestä alueesta. Senegalissa asuessani olen alkanut tottua elämään monikielisessä ympäristössä. senegalissa julkiset koulut ovat toistaiseksi pääasiassa ranskankielisiä, mutta kielistään ylpeä maa on alkanut ottaa askelia oikeaan suuntaan. Istuin hiljattain senegalilaisen tuttavaperheeni olohuoneessa Dakarin lähiössä ja seurasin lasten leikkejä olohuoneessa. Olisi sääli, jos nuorten mahdollisuudet muuttaa maailmaa jäävät kielestä kiinni. Nykypäivänä tutkimustieto tukee äidinkielisen opetuksen tärkeyttä ja Senegalissa äidinkielisen opetuksen puuttuminen näkyy korkeina keskeytystilastoina, kun lapset ja nuoret eivät onnistu läpäisemään vuosittaisia tasotestejä. Työssäni eri hankkeissa lasten koulunkäynnin tukemisen parissa ympäri Senegalia törmään opetuksen kielipulmaan säännöllisesti. Erityisesti nuorilla tulee olemaan merkittävä rooli kehittyvissä maissa, edustavathan he jo valtaosaa väestöstä. Hannele Tulkki Senegal hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Kielestä kiinni A FRIKAN A IKA. On vaikea saada tarkkaa tietoa, kuinka monta kieltä noin 16 miljoonan asukkaan maassa tarkalleen puhutaan
24 3.4.2020 Vladimir Putin on johtanut Venäjää 20 vuotta itsevaltaisin ottein, eikä loppua näy. Alkuvuosina häneen kohdistui lännessä myös positiivisia odotuksia, mutta sittemmin ne ovat murskautuneet. Valtaan takertuja Ulkomaat TeksTi: samuli VänTTilä
3.4.2020 25 Gevorg Ghazaryan / Shutterstock.com
Eikä sille pestille tulisi heti loppua. Se olisi tarkoittanut katastrofia myös Euroopalle. Jeltsinin valtakausi oli ollut sekavaa aikaa. Putin ei halunnut antaa mielenosoittajille pikkusormeaankaan, sillä hän pelkäsi heidän vievän pian koko käden. Putin toi kaaoksen keskelle ryhdikkyyttä. Takana oli vuosikymmen, jolloin maa oli irtautunut rapistuvasta Neuvostoliitosta ja hypännyt nopealla vauhdilla kapitalismin aikaan. Totaalinen alennustila oli koittanut vuonna 1998, kun Venäjä ajautui maksukyvyttömyyteen. Vuonna 2011 maassa puhkesi laajoja mielenosoituksia duuman vaalien vaalivilppiepäilyjen vuoksi. Venäjän presidentiksi astui Dmitri Medvedev, Putinista tuli pääministeri. Jälkikäteen voi sanoa, että pääministerikausi oli Putinin keino pysyä vallassa, Lassila arvioi. Lännen sanelemat ehdot ja toimintatavat eivät enää Putinille kelvanneet, Kangaspuro sanoo. Vuonna 2007 tuli Viron pronssisoturikiista ja Münchenin turvallisuuskokouksen puhe, jossa Putin paukutti maailman johtajille, ettei Venäjää enää alisteta. – Putinin näkemys oli, että Venäjä oli painettu kansainvälisessä politiikassa polvilleen silloin, kun se oli 1990-luvulla kaikkein heikoimmillaan. Hän oli edeltäjäänsä jämäkämpi hallitsija, joka aloitti monia sisäpoliittisia uudistuksia. Kostyasell / Shutterstock. Valtaan tullessaan Putin myös lupasi edistää demokratiaa. syyskuuta 2001, Putin oli ensimmäisenä tarjoamassa tukea ja myötätuntoa presidentti George W. Vuonna 2006 tunnetut Putinin kritisoijat toimittaja Anna Politkovskaja ja FSB:n entinen työntekijä Aleksandr Litvinenko saivat surmansa. Putin hääri paljon taustalla. Syyskuussa 2003 hänet pidätettiin. Jos Putin olisi malttanut tuolloin luopua vallasta kokonaan, hänet muistettaisiin luultavasti lännessäkin ennen kaikkea Venäjän vakauttamisesta, arvioi vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Medvedev ei laajoista valtaoikeuksistaan huolimatta ollut vahva presidentti. Yksi Venäjän rikkaimmista miehistä, Mihail Hodorkovski, ei kuitenkaan malttanut pitää suutaan kiinni. – Ilman, että Putinin tarvitsi tehdä muuta kuin pitää rattaat pyörimässä, maahan virtasi ulkomaista valuuttaa ja sijoittajia. Niin hän ei kuitenkaan tehnyt koko nelivuotisen presidenttikautensa aikana, vaikka miehillä oli myös erimielisyyksiä. Toki Putin oli jo tuolloin toiminut vajaan vuoden Venäjän pääministerinä ja vajaan puoli vuotta sairastelevan presidentin Boris Jeltsinin tuuraajana. Vallasta mies ei kuitenkaan luopunut. Putinin kanssa toimiminen oli ennakoitavampaa kuin Jeltsinin kanssa. Mutta nyt hän oli astumassa virallisesti Venäjän federaation johtoon. Kun entistä useampi alkoi taas saada valtiolta palkkojaan ja eläkkeitään, tyytyväisyys uutta presidenttiä kohtaan kasvoi. Idän taivaalla alkoi näkyä muutenkin lännen näkökulmasta useita huolestuttavia merkkejä. Kaikista huolestuttavista kehityskuluista huolimatta isoa kuvaa hallitsi Lassilan mukaan edelleen näkemys siitä, että Putin laittoi kaoottisen Venäjän takaisin raiteilleen. Ja kun Putin lopulta ilmoitti pyrkivänsä uudestaan presidentiksi, mielenosoittajien viha kääntyi myös häntä kohtaan. Medvedevin kauden lopulla Venäjän sisällä alkoivat kuitenkin puhaltaa uudet tuulet. Venäjän talous alkoi elpyä, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kangaspuro. Natoon liittyminenkin vilahti puheissa. Vuonna 2004 Putin asettui Ukrainan oranssin vallankumouksen yhteydessä selvästi EU:n ja entisen itäblokin maiden integraatiokehitystä vastaan. Kun Yhdysvallat joutui järisyttävän terrorihyökkäyksen kohteeksi 11. Euroopassa oli pelätty tosissaan idän jättiläisvaltion romahdusta. – Se oli erittäin uskalias siirto. Odotukset eivät kohdanneet, Kangaspuro sanoo. – Aika pian kävi kuitenkin ilmi, että Putinin ja lännen intressit ovat erilaiset. 26 3.4.2020 Kalaasit olivat Kremlissä komeat toukokuussa 2000, kun Vladimir Putin käveli ensimmäisiin virkaanastujaisiinsa pönäköiden sotilasmarssien saattelemana. Valtaa käytti hänen lähipiirinsä. Öljyn maailmanmarkkinahinta nousi. sen jälkeen onkin sitten tapahtunut paljon. Medvedev olisi presidentin laajoilla valtaoikeuksillaan voinut vaihtaa pääministeriksi jonkun muun milloin vain. Demokraattinen kehitys Venäjällä hiipui, talouden kiemurat ohjautuivat entistä syvemmin Kremlin hallintaan, sananvapaus oheni. Syytteet veronkierrosta ja korruptiosta herättivät lännessä epäilyjä. putinin valtakausi herätti toiveikkuutta myös lännessä. – Se on ensimmäisiä merkkejä siitä, että suuren Putin-konsensuksen aika alkoi olla ohi, Lassila summaa. Hänellä olikin pääministeriksi historiallisen paljon valtaa. Se oli Venäjän pelastus. Presidenttikautensa alussa Putin oli lupaillut valtaa ja omaisuutta kahmineille oligarkeille, että jos nämä eivät puutu politiikkaan, saavat he pitää hulppeat varansa. – Se osoittaa sen, että Putinin ja Medvedevin välillä vallitsi syvä lojaalius toisiaan kohtaan, Jussila sanoo. Poliittinen pelikenttä Venäjällä kapeni. Samaan aikaan maailmantaloudessa alkoi nousukausi. Oligarkit olivat kahmineet itselleen omaisuutta, selvä enemmistö kansasta eli kurjuudessa. Putin keskitti valtaa Kremliin. Irakin sota vuonna 2003 asetti Venäjän ja Yhdysvallat selkeästi eri puolille. Bushille. Vuonna 2008 Putinilla tuli täyteen perustuslain mukaiset kaksi kautta presidenttinä. Mies tunnettiin alkoholismistaan ja sairasteluistaan. Hulppeista juhlallisuuksista huolimatta Venäjä keikkui vuonna 2000 katastrofin partaalla. Olemus näytti nykyiseen verrattuna paljon hämmentyneemmältä ja haparoivammalta
Jatkaako Putin presidenttinä vai siirtyykö hän käyttämään valtaa taustalta. Tästä syystä valtakoneisto on tullut yhä haavoittuvammaksi. Samaan aikaan hänen suosiolukemansa ovat kuitenkin tulleet alaspäin. Putin voisi jatkaa Presidenttinä aina vuoteen 2036 saakka, jolloin hän olisi 84-vuotias. Putinin nykyinen valtakausi tulee päätökseen vuonna 2024. Hänen mukaansa demokraattisten oikeuksien kaipuu on eri kyselyiden perusteella kasvanut Venäjällä sen jälkeen, kun Putin astui uudelleen presidentin tehtäviin. Spekulaatiot saivat tammikuussa entistä enemmän tuulta alleen, kun Putin itse totesi, ettei kenenkään pitäisi jatkossa toimia presidenttinä yli kahta kautta. Täydellinen riippuvuus yhdestä henkilöstä osoittaa, että putinismia ei voi olla ilman Putinia, Lassila summaa. Maailmanpolitiikassa Putin on toteuttanut vuonna 2007 julki tuomiaan näkemyksiä. Molemmat kuitenkin korostavat, ettei kuvio välttämättä ole niin yksinkertainen. Alexander Nemenov / Lehtikuva / AFP. Käytännössä se tarkoittaa, että Putin voisi jatkaa presidenttinä aina vuoteen 2036 saakka, jolloin hän olisi 84-vuotias. Tuli uutta vaalilakia ja muita median sekä kansalaisyhteiskunnan rajoituksia. 3.4.2020 27 Hänen noustuaan uudestaan presidentiksi Kremlin ote yhteiskunnasta tiukentui entisestään. Sekä Kangaspuro että Lassila arvelevat, että erittäin isolla todennäköisyydellä se tulee myös menemään niin. Maaliskuussa tuli kuitenkin vielä isompi pommi: Putin kannatti ajatusta, että Venäjällä tehtävän perustuslain uudistuksen jälkeen edelliset presidenttiydet nollataan kahden kauden periaatetta ajatellen. – Asetelma on kuitenkin usein ennenkin mennyt niin, että vielä tulee joku yllättävä siirto, jota emme osaa ennakoida. Lassilan mukaan ei myöskään ole itsestään selvää, että Putinin kannatuslukemat olisivat vuonna 2024 presidenttiyden jatkoa edellyttävällä tasolla. Krimin valtaus ja Ukrainan sodan peiteltynä osapuolena toimiminen vuonna 2014 ovat siitä tunnetuimpia esimerkkejä. – Malesialaiskoneen alas ampuminen oli viimeisin käänne, jonka jälkeen Putin menetti täysin mahdollisuutensa käydä kansainvälistä keskustelua siitä käsin, että Ukrainassa käytäisiin vain sisällissotaa, Lassila sanoo. – Maa on luisunut hiljalleen heikosta demokratiasta kohti yhä ankarampaa autoritarismia, jonka heikkous on sen täydellinen riippuvuus Putinista. Pitkään jatkunut suosion lasku voi kiihtyä koronaviruksen ja maailmantalouden hiipumisen tuomien mullistusten myötä. Saa nähdä, miten tässä käy, Kangaspuro pohtii. Ne rikkoivat kansainvälisiä sopimuksia niin räikeästi, etteivät ulkopoliittiset suhteet ole vieläkään palautuneet entiselleen. – Krimin valtaus nosti hetkellisesti Putinin suosiota, mutta lasku on jatkunut, kun aikaa on kulunut, Lassila näkee. Viime kuukausien kuuma keskustelunaihe sekä Venäjällä että muualla on ollut se, mitä tapahtuu sen jälkeen. Putin saattoi myös ottaa ehdotuksellaan eräänlaisen aikalisän, jolla hän hillitsi seuraajastaan käytävää avointa valtataistelua. Valvontakoneisto laajeni ja internetiin rakennettiin propagandakoneisto, joka ulottaa lonkeronsa myös ulkomaille. – Räikeä ja irvokas näytelmä tämä valtaan takertuminen joka tapauksessa on. Venäjän sisäpolitiikassa Putinin takertuminen valtaan on tullut entistä näkyvämmäksi
28 3.4.2020 Reportaasi TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: Mikko eronen
On nimittäin harvinainen oman lelun päivä ja vielä käsittämättömissä se lähitulevaisuuden päivä, jona osa lapsista on siirtynyt koronaviruksen vuoksi kotihoitoon. Suomessa on ehkä maailman paras varhaiskasvatus, mutta otsikoihin se nousee pääsee usein silloin, kun ilmenee ongelmia. Vähitellen väkeä tulee lisää. Suomenmaa kävi katsomassa, millaista on tavallinen, hyvä arki päiväkodissa. Vielä on rauhallista, sillä suurin osa lapsista on vasta matkalla päiväkotiin. – Kiva, kun tulit, Heinänen iloitsee jokaisen lapsen kohdalla. Iiris esittelee varhaiskasvatuksen opettaja Katja Heinäselle siiliä, joka heittää pöydällä kuperkeikkaa ja osaa laulaakin. 3.4.2020 29 on herännyt Kuopiossa loskaisen harmaana, mutta Lehtoniemen päiväkodissa on aurinkoinen tunnelma. – Minä oon sylivauva, Emilia sanoo ja käpertyy Heinäsen syliin. Nyt saadaan olla vielä yhdessä. Heinänen ihastelee otusta. Heinänen ottaa jokaisen vastaan, puhuttelee lelutkin. Suomalainen varhaiskasvatus on ihme, jollaisesta monet kehittyneidenkin maiden vanhemmat voivat vain haaveilla. UUsi päivä. Vanhemmille annetaan halit ja sanotaan heipat. Tästä näyttäisi tulevan pehmoeläinten päivä. – Saa olla sylissä, se on tärkeää, Heinänen vastaa
Sanna-Mari Viljakaisella on iloista lounasseuraa. Puuro maistuu. Ulkoilu on kivaa säässä kuin säässä.. Pestään kädet ja käydään syömään. Ryhmän toinen varhaiskasvatuksen opettaja Sanna-Mari Viljakainen on myös tullut paikalle. Siinä on ammattilaisten mielestä paljon hyvää. Suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun kulmakivet ovat Alilan mukaan muun muassa koulutettu henkilökunta, vahva lainsäädäntö ja velvoittavat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. UUsi varhaiskasvatUsLaki tuli voimaan vajaat pari vuotta sitten. Viljakainen voitelee sydämenmuotoisia kurkkuleipiä lapsille. Se korostaa lapsen edun ensisijaisuutta, kohottaa päiväkotien työntekijöiden koulutustasoa kymmenen vuoden siirtymäajalla ja on tehnyt varhaiskasvatussuunnitelmasta velvoittavan perusasiakirjan. Jokaisen ryhmän henkilökunnasta kaksi kolmasosaa pitäisi olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja ja heistä vielä puolella kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Tähän pyritään lisäämällä koulutuspaikkoja ja rakentamalla joustavia koulutuspolkuja. Lehtoniemen päiväkodin johtaja Tiina Kermania tällainen puhe hieman harmittaa, vaikka hän myöntää osan haasteista todeksi. Lehtoniemen päiväkotiakin on käyty ihmettelemässä Kiinasta asti. Häntä mietityttää, saadaanko koulutustaso nostettua lain vaatimalle tasolle. – Muutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta ilman koulutettua henkilöstöä tavoitteet eivät voi toteutua, Heinänen sanoo. – Toivoisin, että varhaiskasvatuksesta näkyisi ulospäin myös se, miten paljon tehdään hyvää työtä ja miten iloista arki lasten kanssa on. – Me ollaan julkkiksii, lapset ilakoivat, kun kuvaaja tähtäilee kamerallaan. 30 3.4.2020 – Pohjoismainen varhaiskasvatus on kansainvälisesti hyvässä huudossa, mutta Suomi nousee sieltäkin esiin, opetusneuvos Kirsi Alila opetusja kulttuuriministeriöstä toteaa. Kuuluu herttaista hihitystä. Lusikat kilahtelevat lautasiin ja keskustelu hypähtelee aiheesta toiseen. Kaikesta tästä huolimatta varhaiskasvatusta on viime aikoina ruodittu julkisessa keskustelussa välillä aika negatiivisessa sävyssä. – Mää oon nähnyt oikeita joutsenenmunia, eräs poika kehaisee. Laatua varmistavat omalta osaltaan Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja varhaiskasvatuksen tietovaranto (VARDA), jotka tukevat paikallisten toimijoiden työtä. Riisipuuro rullataan sisään kärryillä. Velhoissa ilo suorastaan purskuu, kun päästään aamupalaan ja ryhmä alkaa olla täysi. Ryhmät ovat suuria, pätevää henkilökuntaa ei ole tarpeeksi saatavilla, lapsilla ja perheillä on entistä isompia haasteita, ammattilaiset uupuvat, tiloissa on sisäilmaongelmia ja opettajien palkka on surkea työn vaativuuteen ja koulutustasoon nähden
Märkään aikaan uloslähdöt ja sisääntulot vievät aikaa. siinä Jokainen päivä Ja vuosi on tärkeä. Alilan mukaan Suomella on siis vielä kirittävää muihin pohjoismaihin verrattuna. Niiden toteuttamiseen on myös varattu rahaa. Alkusykäyksen antoi varhaiskasvatuksen siirtäminen sosiaalija terveysministeriön hallinnonalalta opetusministeriölle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa osallistumisprosentit ovat kaikissa yli 90 prosenttia. Hän on iloinen siitä, että hallitusohjelmassa on nyt enemmän kirjauksia varhaiskasvatuksesta kuin koskaan aiemmin. Tanskassa perheet maksavat varhaiskasvatuksesta, mutta jos Jokaisella on yksi ainoa lapsuus. Vuonna 1985 osallistumisluku oli 44 prosenttia. Varhaiskasvatuksesta tuli osa koulutusjärjestelmää. 3.4.2020 31 – Teemme kaikkemme, jotta uuden lain vaatimukset saavutetaan, Alila sanoo. Ja jos lapsen edun ensisijaisuus käsitteenä onkin epämääräinen, sen kirjaaminen lakiin edellyttää kaikissa yksittäisissä ratkaisutilanteissa erikseen miettimään, täyttääkö päätös vaatimuksen. – Kullakin on yksi ainoa lapsuus. Heinänen toivoo, että päättäjät ymmärtäisivät resursseja jakaessaan varhaiskasvatuksen merkityksen paitsi tässä hetkessä myös pitkällä aikavälillä. Päiväkodeissa rakennetaan kivijalkaa koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. – Sitä kautta pedagogiikka on voinut kehittyä. – Se on positiivinen ongelma. Ihmiset ymmärtävät varhaiskasvatuksen merkityksen paitsi yhteiskunnallisena palveluna yhä enemmän myös oppimisen edistäjänä, Alila toteaa. Nyt on mahdollista kohdentaa resursseja muun muassa tutkimukseen ja kehittämiseen, Alila sanoo. Päiväkotipäivä on täynnä leikkiä, laulua ja uuden oppimista.. Jaana Vartiainen auttaa kurakäsineiden kanssa. Norjassa 2–5-vuotiaat saavat maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Huomionarvoista on, että Ruotsissa varhaiskasvatus on maksutonta 3–5-vuotiaille 15 viikkotuntiin asti. Ryhmäkokoja hallitus jo pienensi siten, että elokuun alusta lukien 3–5-vuotiaiden ryhmässä saa yhtä aikuista kohden olla korkeintaan seitsemän lasta. Kaikkein tärkeintä ovat kuitenkin lapset yksilöinä. Ministeriön virkamiehille hallitusohjelma tietää paljon työtä. VarhaiskasVatukseen osallistuvien osuus ikäluokasta on kasvanut Suomessa 30 vuodessa huimasti, mutta edelleen olemme muita Pohjoismaita jäljessä. Vuonna 2018 jo 74 prosenttia 1–5-vuotiaista osallistui kodin ulkopuolella tapahtuvaan varhaiskasvatukseen. Aiemmin suhdeluku oli 1/8. Hän toteaa, että varhaiskasvatus on edennyt viimeisten kuuden-seitsemän vuoden aikana harppauksin. Siinä jokainen päivä ja vuosi on tärkeä
– Kokeilun perusteella esimerkiksi neljä tuntia ilmaista varhaiskasvatusta päivässä olisi monille perheille iso porkkana, Alila totea. Ne ideoi lastenhoitaja Jaana Vartiainen, joka on käsityöihminen. Edellisellä hallituskaudella varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja jo alennettiin. Homma pohjautuu vahvasti paitsi lakiin myös huolelliseen pedagogiseen suunnitteluun. Näin on myös Suomessa. – On pystyttävä vaihtamaan lennosta koko suunnitelma toiseksi, Heinänen sanoo. Vasussa mietitään pitkä kaari, mutta sen lisäksi jokainen päiväkotipäivä suunnitellaan etukäteen tavoitteiden pohjalta. Sovitaan tavoitteet, kirjataan lapsen vahvuudet ja asiat, joissa tarvitaan harjoitusta. 32 3.4.2020 perheen tulot ovat matalat, maksua ei ole. Viimeksi mentiin paikallisbussilla kirjastoon ja lähimetsä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Suomessa on keskusteltu paljon varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta. – Laulatte hienosti, Heinänen kehuu pianon takaa. Harva enää pitää varhaiskasvatusta pelkkänä leikkimisenä ja ajanvietteenä. Että vanhemmat joutuvat sen vuoksi kuskaamaan iltakaudet jo pieniä lapsia harrastuksiin. Lasten kanssa harvoin menee juuri niin kuin on ajateltu. Heinänen myöntää, että jos ryhmät ovat isoja eikä käsipareja ole riittävästi, päivät saattavat mennä selviytymiseen. Edellisenä päivänä lapset ovat ommelleet elämänsä ensimmäiset pehmolelut. Siitä huolimatta henkilökunnan pitää olla koko ajan valmiina muuttuviin tilanteisiin. Viljakainen ottaa muutaman lapsen Kili-ryhmään, jossa harjoitellaan motorisia ja kielellisiä taitoja. Mutta nyt suunnitelma pitää. Viljakainen iloitsee siitä, että varhaiskasvattajana voi hyödyntää monipuolisesti omiakin vahvuuksia. Menossa on kokeilu, jossa 5-vuotiaat saavat ilmaista varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Toki kaikilta onnistuvat nämä eri osa-alueet. Ruokalorun jälkeen päästään herkuttelemaan lohiaterialla.. Ryhmä tekee myös paljon retkiä. Lehtoniemen Velhoissa ei tätä ongelmaa ole. Viljakaisen oma erityisala on liikunta, ja Heinänen on musiikin harrastaja. Sellaistakin arvostelua on välillä kuulunut, että päiväkotipäivässä ei aina ole riittävästi kasvatuksellista ja pedagogista sisältöä. Aamupalan jälkeen lähdetään musiikkihuoneeseen. Heinäsen mukaan 24 lapsen ryhmää pyritään mahdollisimman paljon jakamaan. Hänen mielestään ainakin osittainen maksuttomuus olisi loogista siinäkin mielessä, että varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää. Heinänen jakaa lapsille roolit ja asusteet ensimmäiseen lauluun ja sitten mennään. Jokaiselle lapselle tehdään vuosittain varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Vain musiikkiKatja Heinänen kerää lapset penkille ennen lounasta. Musiikkihetken jälkeen osa Velhoista lähtee ulos, osa jää sisälle leikkimään
Heinänen on samaa mieltä. Onneksi on kuivauskaapit ja varavaatteet. Näin saadaan yksilöllisempää huomiota kullekin lapselle. Se edesauttaa myös työssä jaksamista, Heinänen kertoo. Pihan sohjoisissa lätäköissä on harrastettu kaikkien lasten lempipuuhaa; lorkkimista ja läiskyttelyä. Päiväkodinjohtaja Kerman toteaa, että viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut yhteiskunnan muutos näkyy myös varhaiskasvatuksessa esimerkiksi lasten ja vanhempien suhteen muuttumisena. Hätä keinot keksii. TH L. Se on tämän työn paras puoli, Heinänen hymyilee unihuoneen hämärässä n Varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset 1985–2018 100 000 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 172 935 50 000 150 000 200 000 250 000 192 549 196 376 180 755 229 090 214 547 204 699 205 684 218 005 228 981 244 284 252 216 Lapsista kumpuaa vaLtavasti iLoa. Ruokailuhetki on rauhallinen. Ne kuormittavat henkilökuntaa. Sitten istutaan penkille ja luetaan ruokaloru viittomilla ryyditettynä. Suuri osa pärjää hyvin, mutta yhä useampi tarvitsee tukea vanhemmuuteen. – Myös lapsilla on enemmän ongelmia kasvussa ja kehityksessä, erityisesti tunnepuolella. Vuorovaikutus vaati molemmilta osapuolilta avoimuutta ja sensitiivisyyttä. Lehtoniemen päiväkodissa on päästy lounasaikaan. Hän tekee Lehtoniemen päiväkodissa varhaiskasvatuksen opintoihin liittyvää harjoittelua. Viljakainen ja Heinänen toteavat, että olennaista on myös vuorovaikutus työntekijöiden välillä. Hyvät puolet ylittävät huonommat. – Kalasta tykätään, Jaana Vartiainen hymyilee. Se on Kermanin mukaan yksi avainasioista, jos halutaan pitää henkilöstö alalla. – Lapsista kumpuaa valtavasti iloa. Ja sitten mennään päiväunille. Osa lapsista on sitä mieltä, että se on päivän tylsin juttu. Kutsumus ei elätä. Yhteistyö vanhempien kanssa on saanut yhä suuremman merkityksen. Opiskelijat ovat hänen mukaansa alasta innostuneita. Luottamus on avainsana. – Se on ehdottomasti tämän työ pohja, Heinänen painottaa. Kulunut talvi on ollut säiden puolesta haasteellinen. Talo tarjoaa tänään lohipullia ja perunamuusia. Kukaan ei nouse ilman lupaa. Vaikeat tilanteet käydään jälkikäteen läpi. Johtajan tuki on tärkeä, jotta ilmapiiri pysyy hyvänä eikä kukaan kuormitu liikaa. Isabelilla ja Tinjalla on ihanat nukkeleikit, joita laulunhyrinä säestää. – Toisaalta koen, että esimerkiksi lasten vanhemmat kyllä luottavat työhömme ja kunnioittavat tekemistämme. – Kaiken tämänkin vuoksi on tärkeää, että johtajilla on arjen tuntemusta, Kerman sanoo. Petra Pienimäki seuraa vierestä sekä tyttöjen että viereisessä huoneessa autoilla huristelevien poikien puuhia. Yhtä kaikki aamun touhunneet vekarat ovat pian kaikki unessa. Alan houkuttelevuutta voisi hänen mukaansa lisätä paitsi liksan myös alan arvostuksen nostamisella. Eräs pojista tosin ei löydä lokerostaan kuivia sukkia, mutta vetää tossut paljaisiin jalkoihin. Työmäärää lisäävät myös varhaiskasvatukseen kohdistetut lain vaatimukset mutta myös vanhempien asettamat odotukset. Tiimipalaverien ja ryhmäytymispäivien kautta määritellään yhteiset arvot ja toimintatavat. Tiimin sisäiseen dynamiikkaan kiinnitetään paljon huomiota. 3.4.2020 33 hetkissä ja retkillä ollaan kaikki yhdessä. Pöydissä rupatellaan miltei aikuismaisesti. – Palkka tietysti mietityttää. Lapsi saa parhaan tuen, jos puhutaan asioista sellaisina kuin ne ovat. se on tämän työn paras puoLi. Ulkoiluvuorossa olleet lompsivat sisään litimärkinä, mutta onnellisina. Kaikille tuntuu maistuvan
Aluepolitiikka on keskustan peruskauraa, josta puhutaan jälleen puoluekokouksessa. Puoluekokous päättää aloitevastauksen tarkasta sisällöstä. Jäsenyhdistyksistä ehdotetaan esimerkiksi valtion takausta muuttotappiopaikkakunnalta ostetulle asunnolle. suurin aloitteiden ryhmä liittyi Pakarisen mukaan puolueen omaan toimintaan, kuten järjestöuudistukseen, viestintään sekä rahanjakoon piirien ja sisarjärjestöjen välillä. Tiukempaa susipolitiikkaa vaaditaan muutamassa aloitteessa. Keskustan puoluekokous on määrä järjestää Ouluhallissa 4.–6. Maahanmuuttoasiat sen sijaan eivät selvästikään ole kuuma peruna keskustan jäsenyhdistyksille. Yhdistyksen mielestä verovähennyksellä pitäisi pystyä kattamaan treffailuun liittyviä kuluja. Murteiden opetusta pitäisi aloitteen mukaan lisätä, ja yläasteella ja lukiossa pitäisi halutessaan pystyä kirjoittamaan esseitä omalla murteella. 34 3.4.2020 TeksTi: Pauliina Pohjala Puoluekokousaloitteet pysyvät voimassa syksyyn Maaliskuun alun määräaikaan mennessä puoluetoimistolle tulleet puoluekokousaloitteet ovat yhä voimassa, vaikka puoluekokous siirtyi koronavirustilanteen vuoksi kesäkuulta syyskuulle. Uusien aloitteiden tekeminen syksyn puoluekokoukseen ei ole mahdollista, keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen kertoo. Teiden kunto on myös jälleen puoluekokouksen puheenaihe, raidehankkeita unohtamatta. Kun kokous hyväksyy vastauksen, siitä tulee keskustan kanta asiaan. Eniten aloitteita poiki järjestöuudistus ja puolueen muu toiminta Ke sku sta Ajassa. – Määrä on aika tavanomainen. Helsingin Keskustaopiskelijat haluaa parantaa murteiden asemaa. Niistä ei tullut yhtään aloitetta. Keskusta pääsee päättämään siitä, tuleeko sen mielestä uskonto ja elämänkatsomustieto yhdistää yhdeksi oppiaineeksi. Keskustalaiset kantavat huolta muun muassa lähikouluista, erityisopetuksesta ja koulukiusaamisesta. Puoluehallitus laatii aloitteisiin vastausesityksensä pääsääntöisesti jo kevätkaudella, mutta niiden ajantasaisuutta ja muotoilua saatetaan Pakarisen mukaan joutua vielä myöhemmin tarkistamaan esimerkiksi päivämäärien ja euromäärien osalta. Sivistyspuolueen rooli näkyy siinä, että koulutusta koskevia aloitteita tuli myös paljon, Pakarinen sanoo. syyskuuta. Vuoden 2018 puoluekokouksessa aloitteita oli 301, Pakarinen toteaa. Pakarinen kertoo, että aiheesta tuli kaksi aloitetta, jotka edustavat vastakkaisia mielipiteitä. – Ravintolakäynnithän maksavat, ja uusia vaatteitakin pitää ehkä hankkia, Pakarinen myhäilee. Ehkä EnitEn huomiota herättävien aloitteiden joukkoon Pakarinen nostaa sinkkuvähennyksen, jota esittää Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset. Vantaalta Ouluun siirtynyt syksyn puoluekokous saa käsiteltäväkseen kaikkiaan 264 jäsenyhdistysten jättämää aloitetta. Näitä koskevia aloitteita oli kaikkiaan 60
3.4.2020 35 TeksTi: Samuli Vänttilä kuvaT: Petra Pöyliö Petteri Salmijärvellä oli suunta hukassa peruskoulun jälkeen. Useiden vuosien ajan hän etsi itseään ja kokeili useita koulupaikkoja ja ammatteja. Lopulta rauha löytyi kotikonnuilta Sallasta. Nyt hän johtaa Lapin keskustaa. Mutkien kautta päättäjäksi Henkilö
Kun tämä paikka tuli vastaan, oli valinta lähes heti selvä. Lopulta hän muutti Sallasta muualle ja kokeili erilaisia ammatteja eri puolilla Suomea. Minun piti vain kulkea pidempi tie. Aikanaan hän asui kymmenen vuotta muualla, mutta palasi syntymäseudulleen viitisentoista vuotta sitten töiden perässä. Häikäisevien auringonsäteiden takaa pilkistää Sallatunturin huippu. Monen Paluu Sallaan oli Petteri Salmijärven mielestä aluksi vaikea, mutta hiljalleen hänestä alkoi taas tuntua, ettei elämä pienellä paikkakunnalla olekaan hullumpaa.. Välillä tuntui, ettei täällä asu enää ketään. Mutta tänne jäin, enkä ole katunut, Salmijärvi naurahtaa. Paljon iloa toi luonto: järvet, joet ja metsät. En tiennyt, kuka olen ja mitä haluan, hän pohtii. Opiskeluihin liittyvä harjoittelujakso heitti hänet takaisin Sallaan. Kaikki oli sellaista hakemista. Hän oli silloin 27-vuotias. Liikunnan parissa toimiminen kiinnosti, mutta alan koulujen tiukat pääsyvaatimukset meinasivat lannistaa. – Olihan se melko raskasta aikaa. Sitten hän kävi kurssit eräoppaaksi ja rinnetyöntekijäksi. – Minun täytyi tutustua itseäni vanhempiin ihmisiin. Suurin osa ikätovereista oli muuttanut muualle. Lumipeitteinen Sallan Pyhäjärvi hohkaa sen alla tyynenä. Kotipaikkansa hän valitsi aikanaan kiertelemällä kaikkien Sallan järvien rannat. Useamman vuoden seilaamisen jälkeen Salmijärvi halusi kuitenkin elämään jotain pysyvämpää. Keskustan Lapin piirin puheenjohtajana toimiva Salmijärvi on sallalainen paluumuuttaja. ensimmäinen vuosi Sallassa herätti Salmijärvessä paljon hämmästystä. Lopulta hän pääsi Lapin urheiluopistoon liikunnanohjaajan koulutukseen. 36 3.4.2020 Aurinko on kiivennyt niin korkealle ItäLapin taivaalle kuin se kirpeänä pakkaspäivänä voi kiivetä. Lukio ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta, joten hän kävi muutaman vuoden ammattikoulua. Kun Salmijärvi 1990-luvulla pääsi peruskoulusta, ei hän oikein tiennyt, mitä haluaisi elämässään tehdä. Hän oli tottunut kalastamaan ja metsästämään pienestä saakka. Päätyminen tähän pisteeseen ei kuitenkaan mennyt yksinkertaisinta reittiä. – Kun pääsin haluamaani kouluun, ei minulla ollut enää mitään ongelmaa suorittaa kaikki opinnot ajallaan. – Kyllä tätä maisemaa kelepaa kattella, Petteri Salmijärvi virnistää kotinsa keittiössä vahvalla murteellaan. – Tarkoitus oli hankkia työkokemusta pari vuotta ja lähteä sitten muualle. Valmistuttuaan hän opiskeli vielä nuoriso-ohjaajaksi. Yhtäkkiä huomasin istuvani vanhojen miesten äijäköörissä. Kohta hänet kutsuttiin jo kuntaan vakituisiin töihin
– Ihmisten täytyy saada kokemus ja luottamus siitä, että keskusta on heitä varten ja me viemme heidän asiaansa eteenpäin. Salmijärvi korostaa, että keskustalaisuus oli hänelle oma henkilökohtainen valinta. Monille se on aivan liian aikainen itsenäistyminen. Moni Salmijärven ikätoveri haluaisi palata kotikonnuilleen, mutta kun alueella ei ole töitä ja koulutuspaikkoja, haaveet eivät onnistu. Salmijärven mukaan kyse on paljon siitä, ettei kansalaisten luottamus keskustaa kohtaan olen kunnossa. Keskusta koki vaalitappion ja vaihtoi puheenjohtajaa ylimääräisessä puoluekokouksessa. Salmijärven mielestä valtion pitäisi tehdä hankkeiden eteen kaikkensa. – Jotenkin ihmisiltä on kadonnut käsitys siitä, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Vuoden 2019 alussa hän aloitti koko piirin puheenjohtajana. omAn lukunsa piirin puheenjohtajan työhön tuo se, että keskustalla on mennyt pitkään gallupeissa niin huonosti. Hänen mielestään paikallisyhdistykset voitaisiin lakkauttaa ja kullekin paikkakunnalle voitaisiin asettaa vain yksi järjestö. Alueellinen tasa-arvo myös. Se pitäisi nyt palauttaa. – Joidenkin mielestä se tarkoitti sitä, että minäkin olen vasemmistolainen. Ne ratkaisivat puoluevalinnan hyvin pian. Täällä monen täytyy muuttaa jo yläasteen jälkeen muualle opiskelemaan, jos ei halua lukioon. Hänen isoisänsä oli ollut joskus aikoinaan kunnallispolitiikassa vasemmiston riveissä. Ennen sitä hänellä ei ollut mitään kokemusta politiikasta. Sama homma pitäisi saada myös yhteiskuntaan. – Tasapaino ääripäiden välillä on minulle tärkeä. Maaseudun ja kaupunkien asettaminen vastakkain on hänen mielestään turhauttavaa. Keskustan järjestökentässä riittäisi Salmijärven mukaan paljon korjattavaa. Puolueen pitäisi enemmän kuunnella ihmisiä ja tehdä sen perusteella politiikan tekemiseen vaikuttavia johtopäätöksiä. Salmijärvestä tuntuu usein ihan aidosti siltä, ettei Etelä-Suomessa ja valtakeskittymissä ymmärretä Lapin todellisuutta. Tasapaino ääripäiden välillä on minulle tärkeä. – En edes tiennyt, kuka on Santeri Alkio, mutta piti pian ottaa selvää, kun kysymyksiä asiasta tuli niin paljon, hän nauraa. – En hirveästi ehtinyt kiertää kenttää ja tavata ihmisiä, kun koko ajan oli jotain muuta päällä. – Omista nuoruudenkokemuksista on ollut paljon hyötyä työssäni. – Mutta jos töitä ei ole molemmille, harva perhe uskaltaa sitoutua sellaiseen. Se tarkoittaisi muun muassa suuria investointeja liikenneyhteyksiin. VuonnA 2012 Salmijärvi asettui keskustan ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Sallan lähikuntiin on vireillä useita isoja teollisuushankkeita, kuten Kemijärven sellutehdas tai Soklin kaivos Savukoskella. Alueiden elinvoima on Salmijärvelle teema, jota hän haluaa politiikassa puolustaa. – Välillä vaan mietityttää, että kaiken tänne tulevan edistäminen sujuu kauhean hitaasti. Ne ratkaisivat puoluevalinnan hyvin pian. Ymmärrän niitä nuoria, jotka eivät löydä paikkaansa heti. Suomessa käytiin kahdet vaalit, joista eduskuntavaaleissa Salmijärvi oli itsekin ehdokkaana. Usein tilanne on Salmijärven mukaan se, että töitä löytyisi pariskunnasta toiselle, varsinkin naisvaltaisilta sosiaalija terveysaloilta. Alueellinen tasa-arvo myös. ensimmäinen vuosi puheenjohtajan pestissä oli kuitenkin raju. – Kun aikani kuljin metsissä ja kalareissuilla ja työkin oli ihan mielekästä, niin pikku hiljaa aloin kypsyä siihen, ettei elämä täällä olekaan sen hullumpaa. Hän ei saanut sitä verenperintönä, kuten moni muu. – Se selkeyttäisi kuviota, vähentäisi kokouksissa istumista ja helpottaisi uusien toimijoiden pääsemistä mukaan. Nyt Salmijärvi työskentelee Sallan kunnan nuorisoja liikuntatoimen johtajana. 3.4.2020 37 vuoden tauon jälkeen vanhat harrastukset tuntuivat erityisen hyviltä. Pian hän lähti mukaan myös keskustan Lapin piirin toimintaan. Enemmän Salmijärvi kaipaisi myös selkeitä vastauksia ja perusteluja siihen, miksi keskusta valtakunnan tasolla toimii kuten toimii. Eiväthän jääkiekossakaan hyökkääjät ja puolustajat pelaa eri peliä. Olen joutunut kulkemaan pidemmän tien löytääkseni paikkani, Petteri Salmijärvi sanoo.. Moni myös epäili Salmijärven keskustalaisuutta. Salmijärvi meni kuntavaaleissa läpi. Lapsuuden kodissakaan politiikasta ei ollut juuri puhuttu
Asiakirjoja salaattiin ja esteellisiä osallistui päätöksentekoon. Heidän mielestään kunnassa käytiin valtataistelua, jossa virkamiehet yrittivät kävellä luottamushenkilöiden yli. Kirjoittajien mielestä valtaosa Kittilän kuntapäättäjistä syyllistyi törkeään virka-aseman väärinkäyttöön erottaessaan kunnanjohtaja Anna Mäkelän ja jättäessään tutkimatta hissiyhtiötä johtaneen Jouni Palosaaren puuhat. Hynynen ja Viljanen eivät mainitse, ovatko he täydentäneet kirjallista aineistoa haastatteluilla. Päättäjät pitävät kirjoittajien toimintaa ajojahtina.. Niinpä Kittilän laki on väistämättä vasta kirjoittajiensa väliraportti aiheesta. Lainvoimaisia oikeuden päätöksiä on vasta muutamasta tapahtumaketjun haarasta. Syytteessä olevat päättäjät taas ovat vedonneet kunnalliseen itsehallintoon. Päätös herätti runsaasti vastustusta niin kunnan päättäjissä, yrittäjissä kuin hissiyhtiön yhteistyökumppaneissakin. Mäkelä valitti irtisanomispäätöksestä hallinto-oikeuteen. 38 3.4.2020 Kun kustannusyhtiö Otava mainosti syksyllä 2018 tulevan kevään uutuuksiaan, joukossa komeili kirja Kittilän laki – hyytävä kuntatrilleri Lapista. He väittävät Mäkelän kostaneen Palosaarelle, koska kunnanjohtajan mies ei saanut töitä hissiyhtiöstä. Kirja perustuu kirjoittajien mukaan Kittilän luottamuselinten pöytäkirjoihin, poliisin esitutkintapöytäkirjoihin sekä tuomioistuinten päätöksiin ja tuomioihin. Lisäksi hissiyhtiön vähemmistöosakas, ay-liikkeen hallitsema Levin Matkailukeskus Oy yritti syytettyjen mielestä kyykyttää kittiläläisiä hissiyhtiön päätöksenteossa. Hissiyhtiön hallitus päätti siirtää Palosaaren toimitusjohtajan paikalta yhtiön projektipäälliköksi. Kittilän laki -kirjassaan Hynynen sekä rikosja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen jatkavat vyyhdin puimista. Pari viikkoa sitten Kittilän laki viimein julkaistiin. Hynysen ja Viljasen mukaan luottamushenkilöt syrjäyttivät virkamiehet. Lisäksi helmikuussa 2020 nostettiin jälleen uusia syytteitä yhteensä 38 kuntapäättäjää vastaan. Hynynen ja Viljanen väittävät kirjassaan, että Kittilässä on ollut kyse vallan väärinkäytöstä ja rakenteellisesta korruptiosta. Kittilän tapahtumia on luonnollisesti seurattu tiiviisti mediassa. Se ei kuitenkaan ilmestynyt keväällä 2019, ei edes seuraavana syksynä. Sotku ei edelleenkään ole selvinnyt, kaikkea muuta. Pääkonnaksi leimattiin matkailukeskuksen hallitusta johtanut Antti Rinne. Potkujen puolesta äänestäneitä 23 kunnanvaltuutettua vastaan nostettiin syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Hynysestä on tehty tutkintapyyntöjä ja oikeudessa osa vastaajista syytti häntä ajojahdista. Mäkelä oli saanut tietoja, joiden mukaan Palosaari oli vuotanut tietoja hissihankkeen kilpailutuksesta omalle suosikilleen. TeksTi: AnnukkA kAArelA Kittilä-vyyhti sen Kun mutKistuu Kirjat Uutuuskirja syyttää Kittilän kuntapäättäjiä rakenteellisesta korruptiosta. Kunnan omien työntekijöiden sijaan asiat valmistelutettiin ulkopuolisilla lakimiehillä. Kunnanhallitus peruutti tutkintapyynnön, palautti Palosaaren toimitusjohtajaksi ja antoi kunnanjohtajalle potkut. Kittilän surullisenkuuluisa tapahtumavyyhti sai alkunsa loppuvuodesta 2013, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelä päätti kunnanhallituksen tietämättä tehdä tutkintapyynnön kunnan enemmistöomistaman Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Kittilä-vyyhti ei ollut tullut päätökseen vaan päinvastoin paisui ja mutkistui. Ahkerin uutisoija on ollut Suomen Kuvalehti, jonka freelancer-toimittajana Eeva-Liisa Hynynen on kirjoittanut aiheesta parisataa juttua. Syytteessä olevat kuntapäättäjät eivät ainakaan ole haastatteluja antaneet. Päättäjien mukaan heidän luottamuksensa kunnanjohtaja Mäkelään oli alkanut ropista, ja tutkintapyynnön tekeminen Palosaaresta oli viimeinen pisara. Heidän mielestään Hynynen ja hänen edustamansa Suomen Kuvalehti ovat alusta lähtien olleet vyyhdissä vahvasti puolueellisia. Trilleriä kirjoittavien Eeva-Liisa Hynysen ja Pekka Viljasen oli ilmeisen vaikea laittaa teokselleen pistettä
– Tältä pohjalta on lähtöisin Xi Jinpingin Kiinan osoittama suopeus Suomea kohtaan, Mansala toteaa. Lain nojalla osa kunnan luottamushenkilöistä on pidätetty luottamustoimistaan siihen saakka kunnes heidän virkarikossyytteensä on käsitelty ja tuomio on lainvoimainen. Lokakuussa 1949 perustettu Kiinan kansantasavalta lähestyi Suomea Ruotsin kautta ja pyysi suhteiden solmimista. 1980-luvulla Kiinan ja Neuvostoliiton suhteet normalisoituivat ja myös Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kasvoi. Hyllytyksestä huolimatta monet tavalliset kittiläläiset luottavat yhä vanhoihin päättäjiinsä. Suomi otti Kekkosen päätöksellä vieraan vastaan, mutta itänaapuria silmällä pitäen halusi viedä vierailun läpi matalalla profiililla ja mahdollisimman epäpoliittisena. Mansalan mukaan Suomen ja Kiinan suhteet lähtivät käyntiin suotuisasti, kun Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan ensimmäisten länsimaiden joukossa tammikuussa 1950. Helmikuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus totesi Mäkelän irtisanomisen laittomaksi. Kiina on alusta asti pitänyt Suomea länteen kuuluvana Pohjoismaana, Suomi taas korostanut Kiinan mukanaoloa kansainvälisissä yhteyksissä. Suomen ulkoministeriö ei kuitenkaan ollut sotien jälkeen parhaassa terässään, ja kiinalaisten paperi hautautui arkistoon. Tiananmenin opiskelijamielenosoitusten väkivaltaisen kukistamisen jälkeen vietettiin hetki hiljaiseloa, mutta 1990-luvulta lähtien Suomi on ollut mukana kilpajuoksussa Kiinaan. Heidän mielestään vyyhtiä olisi pitänyt käsitellä Rovaniemen sijasta Oulussa tai mielellään vieläkin etelämpänä. Läpi pääsi myös useita syytettyinä olevia ehdokkaita. Eeva-Liisa Hynynen ja Pekka Viljanen: Kittilän laki. Käräjäoikeuden mielestä Mäkelä oli rikkonut lakia tutkintapyynnön tehdessään, koska hän oli kunnanhallituksen alainen ja lopullisen päätösvallan olisi tullut olla luottamusmiehillä. Arto Mansala: Asemapaikkana Peking. Mansalan mukaan suomalais-kiinalaiset suhteet alkoivat viilentyä 1950-luvun lopulla samaa tahtia kuin Kiinan ja Neuvostoliiton välit säröilivät. Rovaniemen hovioikeus aloittaa asian käsittelyn ensi syksynä. Keskusta oli vuoden 2017 kuntavaaleissa Kittilän suurin puolue, vaikka menettikin kymmenisen prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Pian äärivasemmiston lehdet alkoivat kovistella pääministeri K. KesKustalle Kittilä-vyyhti on ollut kiusallinen, sillä useimpien lappilaiskuntien tavoin Kittilän kuntapolitiikka on vahvasti keskustavetoista ja enemmistö syytetyistäkin puolueen valtuutettuja. Kittilän kunta ja Mäkelä tekivät sopimuksen, jonka mukaan kunta maksaa Mäkelälle korvauksia noin 135 000 euroa. Käännekohtana Suomi–Kiina-suhteissa voi Mansalan mukaan pitää presidentti Koiviston valtiovierailua Kiinaan vuonna 1988. Tuomiota odotellaan alkuvuodesta 2021 – juuri kuntavaalien alla. Ulkoministeri Enckell joutui asiaa tutkittuaan tunnustamaan, että hänen virkamiehensä olivat unohtaneet asian. Otava, 400 s.. Pian tunnustamisen jälkeen Suomi avasi lähetystön Pekingiin ja solmi ensimmäisenä länsimaana kauppasopimuksen Kiinan kanssa. 1970-luvulla Kiina aktivoitui lännen suuntaan ja halusi lähettää pääministerinsä Geng Biaon Pohjoismaiden kiertomatkallaan myös Suomeen. Keskustapääministeri Juha Sipilän hallitus joutui puuttumaan Kittilän päätöksenteon umpisolmuun lähettämällä kuntaan selvitysryhmän ja säätämällä sitä varten oma nimikkolakinsa. Näin toteaa Suomen entinen Kiinan-suurlähettiläs Arto Mansala helmikuussa ilmestyneessä kirjassaan Asemapaikkana Peking. TeksTi: AnnukkA kAArelA Neuvostoliitto vahti Suomen suhteita Kiinaan Kittilä-vyyhdistä on tähän mennessä saatu eri oikeusasteista varsin ristiriitaisia päätöksiä. Kirjassaan Hynynen ja Viljanen ilmaisevat voimakkaan tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. Myös parlamentit pitivät säännöllisesti yhteyttä. Lapin käräjäoikeus sen sijaan kumosi viime kesänä 27 päättäjää vastaan nostetut syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja työsyrjinnästä. Tuomion mukaan kunnanjohtajan kuuleminen ennen irtisanomista oli ollut puutteellista. Fagerholmia Kiinan tunnustamisesta. Mansala arvioi, että Suomen Kiina-suhteissa on 70 vuoden aikana rakennettu perusta, jolla on luontevaa jatkaa. Siltala, 278 s. Tunnustamiselle oli tosin käydä köpelösti. Lex Kittilä tuli voimaan vuonna 2017 Anu Vehviläisen (kesk.) toimiessa kuntaministerinä. Koska syyttäjä ja Anna Mäkelä ovat valittaneet Lapin käräjäoikeuden päätöksestä, heidän hyllyttämisensä luottamustoimista jatkuu edelleen. Suomi ei katkaissut suhteita edes kulttuurivallankumouksen aikana, ja Tiananmenin tapahtumien jälkeenkin se noudatti omaa linjaansa. Kylmän sodan vuosina Neuvostoliitto vahti Suomen Kiina-suhteita jopa tarkemmin kuin Suomen yhteydenpitoa Yhdysvaltoihin ja länteen. A. Suomi piti suhteissa matalaa profiilia peläten Neuvostoliiton reaktiota. Kiinaan alettiin lähettää ministeritason vieraita, ensimmäisenä ulkoministeri Paavo Väyrynen vuonna 1984. 3.4.2020 39 Hyllytyksestä huolimatta monet tavalliset kittiläläiset luottavat yhä vanhoihin päättäjiinsä
40 3.4.2020 Kainuussa päätettiin 1970-luvun lopulla, että Urho Kekkoseen liittyvä muistitieto on kerättävä maakunnasta talteen. Tarkempi syventyminen kainuulaisten kertomuksiin osoitti, että haastattelut paljastivat aivan uusia puolia presidentistä. Käytännön töitä johti Sylvi. Aluksi aineisto tuntui jopa kornilta ja huvittavalta: haastateltiin Pohjois-Korean tyyliin ihmisiä, jotka olivat nähneet suuren johtajan. Haastattelujen pohjalta koottu kirja UKK nälkämaan kuningas ilmestyi viime vuoden lopussa. Kainuulaisten hanke herätti etelän mediassa runsaasti huomiota, jopa suoranaista pilkkaa. Sen jälkeen paperit hautautuivat Kajaanin kaupunginarkistoon, kunnes ne löysi liminkalainen pappi ja historioitsija, tietokirjailija Pekka Tuomikoski. TuomiKosKi nostaa esiin Jorma Keräsen tekemän valtavan työn aineiston keräämisessä. Keräsen tallentama aineisto kirjoitettiin puhtaaksi ja julistettiin salaiseksi kymmeneksi vuodeksi. Urhokin tosin yritti alkuun antaa neuvoja kirjeiden välityksellä, mutta työmiehet eivät ottaneet selvää hänen koukeroisesta käsialastaan. Tuomikoski kypsytteli aihetta vuosia ja sai viimein vakuutettua myös kustantajan aineiston arvokkuudesta. Suurin osa niistä keskittyy vuosiin 1940–45, jolloin Kekkosen perhe viljeli Hinan tilaa Vuolijoella. – Aineisto tavoittaa ruohonjuuritason ihmisten näkökulman Kekkosesta, Tuomikoski luonnehtii. TeksTi: AnnukkA kAArelA Aikamatka Kekkosen Kainuuseen Kirjat Vuosikymmeniksi arkistoihin hautautuneet haastattelut valottavat kainuulaisten Kekkos-muistoja. Urho Kekkonen ja Kainuu -tutkimushanke käynnistettiin nopeasti. Sittemmin Alkio-opiston rehtorina toiminut Keränen jututti muiden haastattelijoiden kanssa ääninauhoille puolentoista vuoden aikana lähes kahtasataa kainuulaista. Tuomikoski kertoo, että kirjan kirjoittaminen oli hänelle aikamatka 1970-luvulle. Tutkijaksi palkattiin Vuolijoelta lähtöisin oleva filosofian maisteri Jorma Keränen, jolla oli jo näyttöjä Kainuun historian tutkimisesta. Sen toimikuntaan valittiin nimekkäitä henkilöitä, kuten ulkoministeri Keijo Korhonen, akateemikko Kustaa Vilkuna ja presidentin poika Matti Kekkonen. Hinaan liittyviä muistoja kirjassa kertovat muun muassa tilalla työskennelleet Toivo Schroderus, Viljo Karjalainen, Veikko Sivonen ja Irja Pussinen. Heidän haastatteluistaan selviää, että renki ja karjakko saivat huolehtia tilan hoidosta varsin itsenäisesti. Kirjaan haastatteluista mahtui noin neljäsosa. Keränen kulki vuosina 1977–78 ympäri maakuntaa tallentaen tavallisten ihmisten Kekkosmuistoja. Tiedotusvälineet ihmettelivät, eikö muistitiedon kerääminen ole tapana aloittaa vasta sitten kun muisteltava henkilö ei ole enää itse vaikuttamassa asioihin. Presidentti täyttäisi pian 80 vuotta, ja hänen varhaiset vuotensa muistavien joukko harveni kaiken aikaa. Sylvi Kekkonen sekä pojat Matti ja Taneli olivat paikalla kesät, mutta isäntä itse ehti vain pistäytyä silloin tällöin
aikalaisten tarinat eivät ole pelkkää ylistystä. kekkonen myi Hinan tilan Laatokan Karjalasta lähtöisin olleelle Vilho Raesalmelle, jonka jälkeen tilaa viljeli hänen poikansa Igor. Tilalla käytettiin myös runsaasti väkilannoitteita, jotka olivat seudulla vielä varsin tuntemattomia. Siteet seudulle kuitenkin säilyivät, kun Kekkonen vaihtoi vaalipiirinsä Viipurista Kainuuseen. – Navetta oli meillä tuossa ja minä navettoa remontteerasin ja minä navetan sontaikkunasta Kekkosta tervehin, Eino Holappa Suomussalmen Pesiökylästä muistelee. Hän antoi nuorisolle luvan ajaa tilan hevosella tansseihin, toi kahvia pellolle ja hoivasi sodassa haavoittunutta renkiä. kirjailija Pekka Tuomikoski pitää tilan hankkimista Kainuusta Kekkosen taitavana peliliikkeenä. – Vaan se ei meäränny mittää, kun se aena vaen neuvotteli, niin että miten, tilan ensimmäinen renki Toivo Schroderus muistelee. Tilanpito Vuolijoella loppui vuonna 1945, kun virkamiesviljelijöiden oli luovuttava maistaan siirtolaisten hyväksi. Yhtä-äkkiä mustat autot kaarsivat tieltä ja piha oli täynnä valokuvaajia, Tuula Raesalmi kertoo. Kirjassa on lukuisia tarinoita siitä, kuinka Kekkonen myötävaikutti alueen tiestön sekä puhelinja sähkölinjojen rakentamiseen. – Tulkitsen jopa niin, että Kekkonen tavallaan toimi viljelijänä sen takia, että saisi ääniä. Kun hän huomasi Tuula Raesalmen käsissä olleen kameran, hän pyysi saada ottaa sillä kuvan tytöstä. Peltoja uudistettiin kaivattamalla suuret ojat ja leventämällä sarkoja. Sen ajan maalaisliittolaisen poliitikon kuului olla viljelijä. Osa haastatelluista kertoo, että Kekkosen huhuttiin sahanneen Hinan tilan ostanutta evakkoperhettä silmään kaupoissa. Se saatiin 1990-luvulla siirrettyä Riihipihaan. Valtaosalle haastatelluista Kekkonen on silti ihailtu korven supersankari, joka huolehtii perukan asukkaiden asioista. Monet kääntyivät ongelmissaan mieluummin Kekkosen kuin kunnan omien johtomiesten puoleen. Museossa on nähtävillä myös Hinan vanha maitotonkka ja Sylvin käyttämä mankeli. Tuula Raesalmen mukaan Vuolijoen kunta osti tilan muut vanhat rakennukset 1970-luvun lopussa, kun kuntaan suunniteltiin museota. Tilalla ei ole enää Kekkosen aikaisia rakennuksia. Sotavuodet olivat Kekkoselle vaikeita, ja tilan ostamisen kautta hän teki onnistuneen paluun politiikkaan. Sen ajan maalaisliittolaisen poliitikon kuului olla viljelijä, Tuomikoski pohtii. – Isä ja äiti puhuivat vierailun jälkeen keskenään, että lieköhän edes tiennyt, missä hän oli. Kekkosella oli tapana kävellä itse pitkin tulevia tienpohjia. Vuolijokelainen Tuula Raesalmi kertoo, että kotitilalla asuu nykyisin hänen veljensä Pasi. – Voi hyvänen aika että se oli jännä paikka. Työmiesten mukaan kaupunkilaisten tilanpidolle hieman naureskeltiinkin. Syrjäkylien ihmiset hieraisivat silmiään, kun metsästä puski pihaan sanomalehdistä tuttu kaljupää. Suurin osa hirsistä oli kuitenkin ehtinyt lahota, ja vain osaa niistä pystyttiin käyttämään Riihipihan suureen luhtiaittaan. Hänen mukaansa Kekkonen vaikutti käynnillään vanhalta ja poissaolevalta. Pekka Tuomikoski: UKK nälkämaan kuningas. Vaikkei muisti ehkä pelannutkaan, presidentti jutusteli sujuvasti niitä näitä. Lehmistä Hinassa luovuttiin 1990-luvun alussa ja pellot vuokrattiin vuonna 1996, kun sisarusten isä Igor kuoli. Jälkipolvien onneksi Hinassa oli säilynyt vielä Kekkosen aikainen viljaaitta, jonka kunta oli niin ikään ostanut mutta unohtanut purkaa. Toisen vierailun hän muistelee tapahtuneen kesällä 1981. 3.4.2020 41 Paikan päällä Vuolijoella käydessään Kekkonen oli reilu pomo. Sinne ne jäivät 1990-luvun alkuun asti, kunnes Iikka Alasalmi ryhtyi puuhaamaan kuntaan yksityistä Riihipihamuseoaluetta. Sauna, aitta ja vilja-aitta purettiin ja hirret vietiin kunnan varikolle. Myös Sylvi oli työntekijöiden mukaan lempeä emäntä. Hinan tilalla asutaan edelleen. Etäinen sukulainen puolestaan moittii presidenttiä, ettei tämä ole muistanut sukulaisiaan lahjoilla ja linnaankin kutsu on käynyt harvoin. Isäntä tarttui itse riuskasti työhön, mutta välillä intoa oli enemmän kuin taitoa. Toivo Schroderus muistelee piilottaneensa paremmat kirveet Kekkosen käsistä, kun tämä tuppasi tylsyttämään ne hurjalla hakkaamisellaan. Uusi talo valmistui vuonna 1968 ja vanha päärakennus purettiin pian sen jälkeen. Readme.fi, 549 s. – Sitä kuvaa säilytettiin sen takia, että se oli Kekkosen ottama kuva, vaikkei siinä näy muuta kuin minä ja päällekkäin veljeni istumassa vasikan selässä, Tuula Raesalmi nauraa. Tila on edelleen saman suvun hallussa. – Se rouvahi, sitä ei uskoisi, miten kohtelias ihminen voipi olla, sotainvalidi Veikko Sivonen kertoo. Kekkonen vieraili Hinassa kesällä 1969, kun Tuula-vauva oli vain muutaman kuukauden ikäinen. Haastateltujen mukaan Kekkosten tilalla sovellettiin uusia viljelymenetelmiä. Presidentin ottama kuva ei onnistunut, sillä se oli filmin viimeinen ja valottui päällekkäin edellisen kuvan kanssa. Ehdokas kiersi uutterasti ympäri maakuntaa ja valituksi tultuaan ryhtyi määrätietoisesti kehittämään sen oloja. tuula raesalmi kertoo, että kotitilan kuuluisasta edellisestä omistajasta puhuttiin hänen lapsuudessaan paljon
– Siirtokarjalaiset eivät yleensä halua identifioitua pakolaisiksi, Siirtolaisuusinstituutin tukija Johanna Leinonen toteaa. Jatkosodan evakkoja oli 420 000 ja Lapin sota pisti liikenteeseen omilta asuinalueilta vielä 104 000 suomalaista. Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan lähetettiin 80 000 sotalasta, joista 15 000 ei koskaan palannut takaisin. Pohjois-Pohjanmaan museossa on esillä pieni pakolaisuuden historiasta kertova näyttely. – Ilmiö on stigmatisoitu. Termiin liittyy nykyään paljon painolastia. Mielikuvat ovat polarisoituneet. Eurooppa pelkää pakolaisten vyöryä. 42 3.4.2020 Turkin ja Kreikan rajalla kuohuu. Viime vuosina tosin Karjalan liitto on huomauttanut, etteivät evakot olleet pakolaisia. Eletään poikkeuksellisia aikoja. Vai eletäänkö. Antero Kahila, Suistamo-sarja, Aino. Ainakaan pakolaisuus ei ole uusi ilmiö. Samaan aikaan punaisia suomalaisia siirtyi NeuvostoVenäjälle 10–13 000. Sijoiltaan – pakolaisena omalla ja vieraalla maalla tarjoaa koskettavan kurkistuksen aiheeseen Suomen näkökulmasta. Talvisodan vuonna kotiseudultaan joutui lähtemään 430 000 evakkoa. Tutkijan mukaan nykykeskustelu on kasannut pakolaisuuden termiin paljon painolastia. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko ”Koti-ikävää ei voi koskaan itkeä kokonaan pois” Kulttuuri Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon näyttely kurkistaa kotoaan pakon edessä lähteneiden historiaan. Pakolainen näyttäytyy joko uhrina, jolla ei ole toimijuutta tai sitten puhutaan elintasopakolaisuudesta ja hyväksikäytöstä. M ika Frim an. Se antaa äänen myös pakolaisille itselleen; miltä pakolaisuus tuntuu ja miten se vaikuttaa halki elämän. Samaan aikaan Oulun taidemuseossa on rinnakkaisnäyttely, joka kuvaa pakolaisuuden kokemuksia taiteen keinoin. EnsimmäisET pakolaiset, 35 000 ihmistä, tulivat itsenäiseen Suomeen vuosina 1917–1922 vallankumouksen jaloista Venäjältä
Esineet kertovat siitä, että elämän piti jatkua; perustarpeista huolehdittiin ja lapset leikkivät. Historiallinen ja yhteiskunnallinen konteksti on niin erilainen. Ongelmat lakaistiin maton alle. Yhteistäkin silti on. Kansainvälisoikeudellisen merkityksen lisäksi termiä tosin käytetään myös muissa yhteyksissä. Esimerkiksi karjalanpiirakoiden ja vatruskoiden valmistaminen ja nauttiminen toivat oman kotiseudun hetkeksi lähemmäksi. Seinälle kerätyissä teksteissä evakot raportoivat ahdistuksen, surun, pelon, inhon ja ikävän tunteista. Joka minuutti 25 ihmistä joutuu lähtemään kotoaan. Toinen evakko toteaa, ettei koti-ikävää voi koskaan itkeä kokonaan pois. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla jopa 200 miljoonaa. Moni kantaa sitä surua kantaa sisällään parhaillaankin. Mihin asti ollaan valmiita menemään. Toisaalta Turkki käyttää hädänalaisia kiristysaseena. Joka minuutti 25 ihmistä joutuu lähtemään kotoaan. Kreikka on päättänyt jäädyttää turvapaikkahakemukset määräajaksi. – Usein kodin jättäminen, se hetki, kun ovi painuu kiinni, on jäänyt molemmilla tarkasti mieleen. Pakolaisstatus on 25,9 miljoonalla ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneita on 41,3 miljoonaa. 3.4.2020 43 Leinosen mukaan pakolainen on se, jolle myönnetään pakolaisasema. Muistoissa saattavat elää yksittäiset tuokiot, kuten evakoilla pelottavat, kylmät ja täpötäydet härkävaunut. Vaikka Kreikan asema on hankala, Leinosen mielestä on huolestuttavaa, jos nyt annetaan signaali, ettei kansainvälisiä sopimuksia tarvitse noudattaa. Heli Ryhänen, Määrittelemättömän aikavälin ennuste. Ju ssi Tia in en. – Korostettiin yhtenäisyyden henkeä. Traumaattiset muistot ovat yleensä hajanaisia. Nyt keskustellaan siitä, voiko pakolaissopimukseen sitoutunut maa toimia näin vallitsevassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Ilmiö ei ole poistumassa maailmasta. Asettuvatko ihmisoikeudet toiselle sijalle kansallisiin intresseihin nähden. jos on Tilanne kiristynyt Euroopassa, ei sodanjälkeisessä Suomessakaan kotinsa jättäneitä aina otettu avosylin vastaan. – Kreikan rajalla on ihmisiä todella huonoissa oloissa. – Kansainvälisissä haastatteluissa nousevat esiin venematkat. Haastatteluissa näkyy eroja siksikin, että evakot ovat olleet tapahtuma-aikaan lapsia, ulkomailta lähteneet taas aikuisia. Hän on haastatellut sekä suomalaisia evakkoja että Irakista lähteneitä pakolaisaseman saaneita. Vasta ihan viime vuosina ihmiset ovat alkaneet puhua vaikeista kokemuksistaan, Leinonen sanoo. Heidän kaltaisiaan on maailmassa yhteensä 70,8 miljoonaa. Heidän kaltaisiaan on maailmassa yhteensä 70,8 miljoonaa. Pakolais-termiä siinä merkityksessä, jossa sen nyt ymmärrämme, ei vielä ollut olemassa. Siellä on koettu samoin vaaran tunnetta tilanteessa, jossa on liian paljon ihmisiä ja tulevaisuus epävarmaa, Leinonen kertoo. TuTkija piTää huolestuttavana pakolaisuuteen liittyvien asenteiden koventumista. – Evakkoja kutsuttaisiin nykyterminologialla maan sisäisiksi pakolaisiksi. Paha olo muuttui fyysiseksi. Toisessa on leluja; palavasta talosta lapsen pelastama pehmokoira ja pitkän matkan myös ajallisesti kulkenut nukke. Nykypakolaisten ja maailmansodanjälkeisten siirtolaisten tilannetta on Leinosen mukaan vaikea verrata toisiinsa suoraan. Kari Vehosalo, Suomenhevonen I. pohjois-pohjanmaan museossa on vitriini, johon on koottu evakon matkatavaroita: ämpäri, pääläri, ruokailuastioita, samovaari, kangasnyytti ja kori niiden kuljettamiseen. Kirjailija Eeva Kilpi kertoo oksentaneensa kaipauksen voimasta. Koko Euroopassa oikeistopuolueet ovat ottaneet pakolaiskeskusteluun haltuunsa, ja muiden poliittisten ryhmien ulostulot ovat reaktiivisia suhteessa näihin kannanottoihin. Näyttelyssä käy ilmi myös ruoan merkitys kotiseudun ja muistojen välittäjänä. Kreikan ja Turkin rajan tapahtumien johdosta näkemykset ovat siirtymässä aivan uudelle tasolle. Kuvio ei ole yksioikoinen, Leinonen pohtii
Miljardi höpöjuttua sinkoilee internetissä, mutta veri ei roisku. Teikäläiset Minä en toivo keskustalle kuolemaa vaan elämää. Heti sisällissodan joukkohautojen ylle olitte mukana luomassa 1920-luvun valtavia sosiaalisia reformeja. Toistasataa vuotta täysjärjistä meininkiä: maakansan arkiset elinehdot, tasavaltalaisuus, ei-kliseinen kansanvaltaisuus ja niin edespäin. Onko keskustan historia loppu. 44 3.4.2020 Olen nuOrukaisena käynyt Alkioopiston, mutta kai minä silti sijaitsen ”keskustan kuplan” ulkopuolella, sillä en muista koskaan äänestäneeni keskustaa. Emme hevin käsitä, että hyvinvointimme itsestäänselvyydet ovat tosiasiassa historian ainutkertaisia onnenpotkuja. Yhteiskunta paran puolesta tekisi mieleni murahtaa pienelle kiittämättömälle ihmiselle: Jos ei mikään kelpaa, niin syrjäytykää sitten keskenänne! keskustan ja Maalaisliiton historiasta voitte ammentaa, jollei käytännön neuvoja, niin omanarvontuntoa. Politiikan ”koventuneista asenteista” en pöyristy, menneiden kivikovien tekojen tutkijana. Maalaisliiton vanhat suursaavutukset eivät kuuluu nykyihmisen elävään yleissivistykseen keskustan kuplan ulkopuolella. Hyvin vähän luurankoja. Tuskin tästä ajatelmastani koituu keskustalle edes kannatuspromillen kokoista käytännön hyötyä. Tuohon on äsken rakennettu ilmainen jalkapallokenttä, keinonurmea, huikea maksuton kirjasto ja melkein maksuton uimahalli ja terveyskeskus. Sota-ajan eläneillä poliitikoilla ja äänestäjillä oli tämä suhteellistava perspektiivi. Politiikka ei ole tänään rumempaa eikä ilkeämpää kuin eilen. Ilmaista opintietä voi painella meikäläisen kaltaiseksi hyödyttömäksi tohtoriksi saakka. Suomalaisia narrataan eriarvoisuuden narratiivilla. Essee. Historia on etupäässä kipulääke, kärsimysten ja ongelmien suhteellistamisen väline. Kyhätessäni kirjoja firmoista, sodista, rikollisuudesta taikka kulttuurista olen huomannut, että historia ei ole nykyisyyden käyttöopas. En sellaiseksi soimaa suomettumistakaan, oman aikansa reaalipolitiikkaa. Viime sotien jälkeen Maalaisliiton aatteet ja teot auttoivat yli 400 000 evakon ”kotouttamisessa”. leikkauslistat ja kestävyysvaje ovat pikkuharmeja – taannoin Suomesta meinasivat loppua ihmiset. Väkevä ja oikeudenmukainen kokonaisuus. Esimerkiksi Viipurin joukkohaudoissa lepää viisi kansanedustajaa – vuonna 1918 sopeutumisraha oli kuula kalloon. Vaikka en ehkä teitä itse äänestä, minulla on turvallisempi olo, jos Suomessa säilyy sellainen vaikutuskykyinen puolue, joka henkeen ja vereen sitoutuu täkäläiseen peltoon ja navettaan, kirjoittaa historioitsija Teemu Keskisarja esseessään
Kierrän vuodessa sata luentokeikkaa ympäri maata, keskustelen pitäjätason merkki-ihmisten kanssa kirjastojen takahuoneissa. Digitalisaation vaikutuksista vaahdotaan, mutta näköjään niitä ei ole julkisen sektorin rakentamisessa. Useimpien julkisrahoitteisten jätti-instituutioiden pitää yhä jököttää samassa sikahintaisessa karttapisteessä. Hampaaton. Maahanmuutto ei ole populismin pintaväreilyä. Jo lähitulevaisuudessa nousee maasta versova ravinto arvoon arvaamattomaan. En usko, että vuonna 2015 mikään puolue piruuttaan järkkäili Suomeen kymmeniätuhansia pakolaisia. Väestöräjähdyksen jälkeisessä apokalypsissä meillä pitää olla omassa riihessä jotain syödä ja myydä asti. Eihän Suomen historia mitenkään väänneltynä ja käänneltynä voi suosittaa maaseudun paketoimista ruumissäkkiin! Cityihminen on leipääntynyt siihen asiantilaan, että voimme tuoda halpoja elintarvikkeita niin paljon kuin sielu sietää. Maahanmuutto on perimmäinen ja pohjimmainen kysymys. Kun hidastatte Suomen tuhoa ja maailmanloppua, niin saatte armon historian jälkiviisastelevassa tuomioistuimessa. Jos kalpaten käy, niin kuolkaa kunnialla. Helsinkiläistyminen onkin kulttuuriilmiö, nykyihmisen identiteettikysymys. MAAlAisliitto ja keskusta ovat historiallinen menestystarina, selviytymistarina, mutta milloin on käsillä loppu. Tuon ajan päättäjillä oli parhaansa tekemisen ja vastuunkantamisen kokemus. Mutta miten tämä toive toteutuisi ilman asumistukea. Maahanmuutto oli ja on vielä isompi asia kuin kenties olette myöntäneet jälkianalyyseissänne. Keskustan kansanedustajat kaiketi säätävät niin täysjärkisiä lakeja kuin osaavat ja katsovat mihin se riittää. Vaikka saisimme itse termostaatista säätää Afrikan ja Aasian lämpötilan ja sademäärän täsmälleen oikeiksi, suita on liikaa ja suuhunpantavaa liian vähän. ”ArvopohjA” on nykyajan tyhjä taikasana. Kansanedustajilla, avustajilla ja puoluetoimitsijoilla on epäilemättä punnitumpaa tilastotietoa. Hyvien asioiden puolesta ei voi taistella purematta jotain.. Teemu KesKisarja Kirjoitus on tiivistelmä puheenvuorosta, jonka Keskisarja piti marraskuussa keskustan eduskuntaryhmälle ”keskustan kuplan ulkopuolelta” kutsuttuna vieraana. Mutta olisiko keskustan sittenkin syytä myöntää, että jokin meni vitakkoon. Virheiden myöntäminen on politiikassa äärimmäisen vaikeaa, eivät menneisyydenkään suurmiehet siihen yleensä kyenneet. Mikä kielteinen sAnA minulle tulee mieleen nykyisestä keskustasta. Kapea on otokseni Suomen kansan mielialoista. Mikä on viime vuosina mennyt keskustalta väärällä tavalla metsään. Jokainen puolue on sillä arvopohjalla, että pois eriarvoisuus, lapsiperheiden ja vanhusten asiat kuntoon, hyvin pyyhkiköön yrittäjillä ja luonnonsuojelulla, ihmisarvo on jakamaton, tarvitsemme kasvua ja koulutusta, pläpläplää. Miksi pääkaupunkiseutu on tupaten täynnä keskusvirastoja ynnä muita, kun juuri kukaan ei nykyisin asioi niissä silmästä silmään. Mikäli Keskusta-nimenne jossain skandaalissa saastuu, palatkaa Maalaisliittoon. 3.4.2020 45 ovat olleet terveellistä välittäjäainetta oikean ja vasemman välissä, isojen asioiden keskustassa. Suomen huomaamattomin luonnonvara on pinta-ala. Pääministerin kodin lupaus – montako kannatuksen prosenttiyksikköä se maksoi keskustalle viime vaaleissa. Mutta kun kerran puheenvuoron tilasitte ja minulta kysyitte, oman tuntumani tässä revittelen. Koko Suomi asuttuna -hokema pitäisi ehkä loksauttaa aggressiivisempaan asentoon: liiat ihmiset pois Helsingistä. On siistimpää asua Helsingissä, selvä. Sadattuhannet maalaisliittolaiset maanviljelijät ovat poissa, sidosryhmistä esimerkiksi raittiusja nuorisoseurat ja osuustoiminta ovat hiipuneet ympäriltä, ainakin liudentuneet. Minä en usko, että lähitulevaisuuden 10 miljardin ihmisen maailma makaa niin. Vaikka en ehkä teitä itse äänestä, minulla on turvallisempi olo, jos Suomessa säilyy sellainen vaikutuskykyinen puolue, joka henkeen ja vereen sitoutuu täkäläiseen peltoon ja navettaan. Onko viimeisintä pääkaupungistumista kukaan haastanut fraseologiasta irrottuvilla argumenteilla. He hommasivat itse tai työnantajansa avulla pienen hellahuoneen tehtaanpiipun juurelta. Se vaikuttaa kymmenten vaalikausien päähän, satoja vuosia kauemmas kuin jokin kiky. Mikä nyt Mättää. Ruoka loppuu. Minä en toivo keskustalle kuolemaa vaan elämää. Arvopohjasta ei voi karttua keskustalle mitään lisäarvoa, koska se on kaikilla sama. Onko pienillä ja keskikokoisilla ihmisillä tosiasiassa syytä asua Suomen ainoilla ahtailla neliökilometreillä. Sanotte, että Suomen tulee pysyä asuttuna, mutta ette tahdo purra kaupunkilaisia äänestäjiänne. Helsinki on tänään kangastusten kaupunki. Otamme opiksemme, emme tee tätä toiste. En ymmärrä, miksi erilaiset ihmiskäsitykset ja ”arvopohja” estävät poliitikkoja tänään tekemästä yhdessä työtä. Kasvu perustuu massasuggestioon ja ehdoin tahdoin vesipäiseen aluepolitiikkaan. Kulttuurin vesipäisyydestä, pääkaupunkikeskeisyydestä, puhuivat maakuntien miehet jo 1960-luvulla. Kolmesta viiteen, vastasi muistaakseni eräs keskustan kuplan sisäpuolinen yksityisessä keskustelussa. Hyvien asioiden puolesta ei voi taistella purematta jotain. Olette historian saatossa pärjäilleet jopa sellaisen arvopohjan kanssa, että kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen. Myös 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa oli pilvin pimein maalaisia, jotka halusivat avarampiin ympyröihin
Ei tietoakaan normaalielämän tuon tuosta tiuskimisista. Hän myös lupaa ilmoittaa heti, jos menetelmä pettää. Toivottavasti ilmiö leviää laajemmallekin. Kokemusta on siis viidenkymmenen vuoden edestä. Teemme kaiken yhdessä. Tuskin se yksi edes 80 desibeliin. Apollon Tietäjä uskoo näin käyvän. Osa opettajista ei tarjoa video-opetusta lainkaan. VaiKeina aiKoina on syytä pitää yllä myönteistä ilmapiiriä. Nyt kansanedustajat auttavat opettajia. Pekkarinen myöntää, että kerran on mökötetty. No, siihen minä korotin tietysti ääntä. Pekkarinen uskoo, että metodin lopullinen toimivuus mitataan vasta muutaman viikon kuluttua. On siellä joukossa niitä hyvän mielen päivityksiäkin, kuten karanteenikokkikoulu, jossa opetellaan pilkkomaan sipuli terävällä veitsellä. Kolme keskustan opettajataustaista kansanedustajaa tukee yhteiskuntaopin opiskelua toimittamalla livelähetyksiä eduskunnan ja yhteiskunnan toiminnasta. Nopeasti käy ilmi, että äärimmäisiä tapauksia on ollut paljon. Suomenmaan uutisointia tehdään korona-aikana useassa eri osoitteessa. Se auttaa jaksamaan. Keskustameppi Mauri Pekkarinen kertoo sosiaalisessa mediassa, että on viettänyt vaimonsa Raijan kanssa kaksi viikkoa kahdestaan. On uumoiltu, että korona jättää pysyviä jälkiä työpaikkojen toimintakulttuureihin. apua on kuitenkin saatavilla kaikille etäkoululaisten uupuneille vanhemmille ja digiloikasta lihaksensa reväyttäneille opettajille. Apollon Tietäjät 46 3.4.2020 Koronaepidemialla voi olla myönteisiä parisuhdevaikutuksia. Pekkarinen äityy romanttiseksi kertoessaan, kuinka iltapuhteiden jälkeen voi silittää toista ja lausua pari rakkauden sanaa ja nukahtaa käsi kädessä. Saunahan senkin sulatti, hän jatkaa. Sovussa. Teräviä päivityksiä on lennellyt niin yksittäisille kansanedustajille kuin THL:n suuntaan. Hän kertoi antavansa muille ihmisille negatiivista palautetta vain äärimmäisissä tapauksissa ja rajoittavansa puoluepoliittista nokittelua. Tämän tietää myös keskustan somejyrä Mikko Kärnä. Tämä jos mikä on vastuunkantoa poikkeustilanteessa! Apollon Tietäjä onkin huolestuneena pannut merkille etäopetuksen kirjavat ja eriarvoistavat toteutustavat. Kun poikkeustila on kestänyt pari viikkoa, on aika tarkistaa tilanne. Mielestäni täysin perusteettomasti. Omiin kokemuksiin nojaten on helppo ennustaa, että ainakin marraskuisen Lapsi mukaan töihin -päivän suosio romahtaa. Maurin nokkelat parisuhdeneuvot TeksTi: Henna Lammi, meri aLaranTa-saukko. Varsinkin niissä konttoreissa, joissa henkilökunnan on toimittava samanaikaisesti opettajina, lastentarhanopettajina, jumppaohjaajina, kokkeina ja valtakunnansovittelijoina. Ehkäpä Pekkarista on syytä kuunnella. – Raija torui minua jostakin. Annetaan anteeksi. Kärnä lupasi Twitterissä, että tekee pelkästään hyvän mielen päivityksiä koko poikkeustilan ajan. – Olemme kuin rakastunut nuoripari. Terveydenhuollon ammattilaiset voisivat vaikka lähettää netissä vinkkejä hyvinvoinnista huolehtimiseen, talousja yrityselämän tuntijat käytännönläheisiä säästöneuvoja ja maatalousalan ammattilaiset pitää lyhytkurssin hyötypuutarhan perustamisesta. Noh. Apollon Tietäjän korviin kantautuneiden tietojen mukaan kaksikko on pitänyt yhtä jo vuodesta 1970. Välillä vitsit ovat olleet vähissä. Jopa kohteliaasti. Siitä se parituntinen jäätä. Noin niin kuin muun muassa mainittuna
Kaikesta eletystä on tietysti otettava opiksi. Haluamme turvata kaikkein hauraimmassa asemassa olevien, erityisesti ikäihmisten ja monisairaiden terveyden. Monta kertaa Suomen poliittisessa historian vaikeimmissa paikoissa olemme olleet tekemässä vaativia ja kauaskantoisia päätöksiä. Ideana on, että valtio takaa ja pankit jakaa. Kriisin keskellä on helppo toistaa lausetta ”olisi pitänyt”. Ohjeita ja määräyksiä on noudettava joka tilanteessa. Lisäksi hallituksen, keskuspankin ja finanssivalvonnan toimet mahdollistavat 50 miljardin rahoituksen yrityksille. Ja tämän kriisin jäljiltä keskustalaiselle aatemaailmalle, johon hajautettu yhteiskuntarakenne ja huoltovarmuus keskeisesti kuuluvat, on entistä enemmän tilausta. Tiloillemme on tullut vuosittain jopa 15 000 kausityöntekijää ulkomailta. koronaepidemian ja rajoitustoimenpiteiden vaikutukset heijastuvat laajalti yhteiskuntaan ja talouteen. Keskustalainen vastuunkanto edellyttää, että Suomesta on rakennettava tuleville sukupolville parempi maa elää. koronakriisin hoidosta huolimatta emme saa unohtaa tulevaa. Ihmisten toimeentuloa on parannettu esimerkiksi poistamalla työttömyysturvan omavastuuaika. Akuutin kriisivaiheen jälkeen on lähdettävä tekemään vahvoja toimia työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä menojen kasvun pienentämiseksi. Ratkaisuja on haettava esimerkiksi akuuttiin työvoimapulaan. Tehdyt rajoitustoimenpiteet heijastuvat voimakkaasti talouteen, yritysten toimintaan sekä ihmisten työpaikkoihin ja toimeentuloon. Korona pienentää jo ennestään suurissa haasteissa olevan kuntakentän tulovirtaa sekä lisää sosiaalija terveydenhuoltomenojen kasvua. Myös yrittäjät ovat oikeutettuja työttömyysturvaan. Ennen kaikkea haluamme estää epidemian leviämistä ja turvata sosiaalija terveydenhuollon, erityisesti tehohoidon saatavuus koko maassa. Tällä tuodaan helpotusta lomautetuille. Julkinen velka ja talouden kestävyyden haasteet, menojen kasvu ja tulojen pieneneminen ovat kriisin jälkeen edessämme entistä syvempinä. Tarvitsemme vastaavaa työpanosta tälläkin kertaa, jotta ruuan saatavuus turvataan. Korona on meille vielä monella tapaa tuntematon, vaikka ymmärryksemme epidemiasta ja sen torjunnasta syveneekin jatkuvasti. Konditionaalin perfekti ei kuitenkaan sovellu poliittiseksi johtamisopiksi. Ensi viikolla pidettävässä hallituksen kehysriihessä etsitäänkin ratkaisuja kuntien tilanteen helpottamiseksi. Ihmisten terveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat niin perustavanlaatuisia kysymyksiä, ettei toimettomuuteen ole tässä hetkessä varaa. 3.4.2020 47 Puheenvuoro Vastuunkantaminen on keskustan tärkeimpiä arvoja. Kriisin keskellä on tärkeää turvata yhteiskunnan kriittiset toiminnot, kuten oma ruuantuotanto. Tällä hetkellä tärkeintä on tehdä tulevaisuuden uskoa luovia päätöksiä, vaikka koronaepidemian hoitoon liittyviä ratkaisuja joudutaan tekemään epävarmuudessa ja varsin puutteellisin tiedoin. Viime kädessä jokainen meistä kantaa vastuuta siitä, miten nopeasti epidemia saadaan taltutettua ja pääsemme palaamaan normaaliin elämään mahdollisimman nopeasti. Teemme kaikkemme yritysten toiminnan turvaamiseksi. Pian käynnistyvien kevätkylvöjen onnistuminen on varmistettava. Liikkumisrajoitukset tai koulujen ja ravintoloiden sulkemiset ovat äärimmäisiä toimenpiteitä. Viime viikolla saimme valmiiksi miljardin euron kokonaisuuden suorasta tuesta yrityksille. Kriisin hoitaminen edellyttää päätöksiä Katri Kulmuni keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri. Niin tälläkin kertaa. tämä edellyttää ihmiskontaktien määrän minimoimista
Antibioottien, viruslääkkeiden ja rokotusten kehittäminen ei ole taloudellisessa mielessä mitenkään kannattavaa toimintaa, koska niitä tarvitaan vain kerran. Käytännössä niissä luodaan uusia superbakteereja, joihin mitkään antibiootit eivät tehoa. Valtion ykköstehtävä on taata kansalaisten turvallisuus. Ihmisten terveys riskeerataan vain siksi, että saisimme kirjolohen tai kanafileen pöytään kymmenen prosenttia halvemmalla. Korona selätetään yhdessä. Kiinassa ja Yhdysvalloissa yhteiskuntaa rahoitetaan veroilla, mutta myös lainaamalla rahaa keskuspankilta. Laaja epidemia on lääkefirmoille lottovoitto, koska se nostaa kaikkien lääkkeiden kulutusta. Eduskuntapuolueet ovat toimista yhtä mieltä. Suomalaiset eivät vaikeuta tilannetta viittaamalla ohjeille kintaalla, vaan me ymmärrämme helpottaa viranomaisten ja hoitohenkilökunnan työtä toimimalla fiksusti. Tällöin kuitenkin unohdamme, että virukset, bakteerit ja lääkkeet läpäisevät suurimman osan meillä käytössä olevista puhdistamoista. Näin yhteiskunta ajetaan yksityisten rahoituslaitosten velkaorjuuteen. Vältetään tilanteita ja paikkoja, joissa saatamme tartuttaa toisiamme. Suomi kykenee hoitamaan koronan. Kylänraitin hiljetessäkin yhteiskunta toimii. Suomessa huoltovarmuus on kunnossa, viranomaiset tehtäviensä tasalla, ja kansa vastuullista. Varmaa on, että uusia epidemioita ja muita kriisejä jatkossa syntyy lisää. Selviämme tilanteesta mahdollisimman pienin inhimillisin menetyksin torjumalla ja hidastamalla taudin leviämistä. Tuomas Kettunen kansanedustaja (kesk.) Selätämme koronan yhdessä lääKefiRmojen tavoite on tuottaa rahaa omistajille, muiden yritysten tavoin. Ongelma olisi helppo hoitaa, jos kunnilta löytyisi halua panostaa 10 prosenttia enemmän rahaa jätevesien jälkipuhdistukseen. Työ ihmishenkien pelastamiseksi vaikeutuu tai menee mahdottomaksi tällaisessa tilanteessa. Tehdään etätöitä, jos mahdollista. Euroopan keskuspankissa yhteiskunnan rahaa on ääretön määrä, jota voidaan käyttää viisaasti yhteiskunnan tukemiseen. Rokotteiden ja antibioottien nopeaan kehittämiseen panostetaan mitättömiä summia esimerkiksi koronaepidemian yhteiskunnalle aiheuttamiin kuluihin verrattuna. RisKiRyhmiin kuuluvien sairastuminen voi johtaa vakaviin oireisiin, jotka edellyttävät tehohoitoa. Kyse on yhteisestä hyvästä, joka pitää asettaa oman mukavuuden edelle. Virus uhkaa ikäihmisiä ja niitä, jotka kärsivät jo valmiiksi vakavista sairauksista. Tavallinen maalaisjärki riittää useimpien ongelmien ymmärtämiseen, jos vain faktat ovat tiedossa, ja niitä ei piiloteta kapulakielen taakse. Pestään käsiämme. Välitetään toisistamme ottamalla etäisyyttä. Me pärjäämme, kannamme vastuumme, ja pidämme toisistamme huolen. Uusi teknologia antaa monia mahdollisuuksia parantavien lääkkeiden nopeaan kehittämiseen, mutta vain jos yhteiskunta panostaa tähän työhön lainsäädännön ja rahallisen tuen avulla. Italiassa näitä tapauksia on tullut yhtä aikaa niin valtava määrä, että maan terveyskeskukset ja sairaalat ovat täysin ylikuormittuneet. 48 3.4.2020 Mielipiteet Kun talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 80 vuotta, joutui isänmaa koronaviruksen kouriin. Tämä uhka on kovin toisenlainen kuin mitä veteraanisukupolvet kohtasivat, mutta sen lannistamiseen voimme hyödyntää tuttuja lääkkeitä: yhteishenkeä, välittämistä ja vastuunkantoa. Liikutaan luonnossa, soitetaan lähimmäisellä ja jätetään kyläilyt pois. Sen sijaan ne panostavat sellaisten lääkkeiden kehitykseen, joita potilas joutuu syömään koko ikänsä. KoRonaepidemia tulee suistamaan monia terveitä yrityksiä konkurssiin, jos yhteiskunKoronaepidemia ei tullut puskista ta ei tule apuun. Tästä syystä maamme punamultahallitus, oppositiopuolueiden tuella, on muun muassa päättänyt laittaa koulurakennukset kiinni ja rajoittaa elämäämme monin tavoin. samasta syystä meidän kaikkien pitää nyt toimia viisaasti. Suomessa ei saa käydä näin. Markkinavoimiin perustuva yritystoiminta on yhteiskunnan äärimmäisen tehokas työkalu, mutta vain jos sitä osataan viisaasti ohjata ja suitsia. Siksi suunnitelmat on laadittu ja moniin toimiin ryhdytty. Tästä maasta ei lopu ruoka, lääkkeet tai vessapaperi. Yleensä vedotaan setelirahoituksen tuomaan inflaatiokierteeseen, joka tietysti syntyy, jos setelirahoitusta ei osata hallita. suomessa kuvittelemme, että meillä jätevesien käsittely on paljon tasokkaampaa kuin monissa muissa maissa. Tästä johtuen niiden ei juuri kannata kehittää lääkkeitä, jotka parantavat. Uusien tehokkaiden antibioottien teho tuhotaan syöttämällä niitä massiivisia määriä tuotantoeläimille suurissa kanaloissa, sikaloissa ja kalankasvattamoissa. Euroopassa viisaan keskuspankkirahoituksen merkitystä ei ole vielä ymmärretty. Autetaan sairaita ja vanhuksia käymällä välttämättömille asioille heidän puolestaan. Esimerkiksi rokote tai viruslääke, joka olisi pysähdyttänyt koronaepidemian alkuunsa, ei olisi ollut taloudellinen menestys. yhteisKunnan ja yksittäisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta tauteihin tarvitaan tehokkaita lääkkeitä, jotka parantavat ja eivät ole monopolien hallussa. Antti Roine Tekniikan tohtori Ulvila. Jokainen voi kuitenkin taudin saada ja sitä levittää. Meidän jokaisen vastuulla on hidastaa koronan leviämistä. Tästä johtuen mikrobit tulevat vähitellen immuuneiksi lääkekemikaaleille. Tässä mielessä on tärkeää, että yhteiskunnan päättäjät ja äänestäjät vihdoinkin alkavat oppia historiasta ja koronaepidemian kokemuksista. Tämä koskee onneksi myös lapsia. Perusterveillä oireet eivät yleensä ole vakavia
Arvio ”oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä” on tietysti totta, koska emme tiedä, kuinka pitkä sulkuja karanteeniaika meillä ja maailmalla tulee olemaan. Valtionkin pitää käydä läpi myös konkurssija ulosottomenettelyt, sillä niitäkin voisi ”jäädyttää” tietyksi ajaksi. Lisäksi on ilmoitettu, että elykeskusten potista on varattu 100 miljoonaa jaettavaksi kuntien kautta yksinyrittäjille. Nämä tuet on tarkoitettu erityisesti vuokriin ynnä muihin menoihin. Valtion ja kuntien talous on alijäämäinen ilman koronaakin, joten kaikki rahalliset tuet joudutaan kattamaan velalla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ja siihen on osallistuttava erityisesti hyvätuloisten ja yritysten. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema ja valtion hyväksymä paketti, jossa sovittiin määräaikaisesta nopeutetusta yhteistoimintaneuvotteluja lomautusmenettelystä, työntekijöiden omavastuuosuuden poistamisesta, työnantajien maksujen alentamisesta, yrittäjien työttömyysturvan helpottamisesta, verojen maksuaikojen siirrosta ja niin edelleen ovat tärkeimpiä suuressa kuvassa ja erityisesti suurempien yritysten näkökannalta. Näin kertyneitä verotuloja pitää ohjata vanhustenhoitoon: sekä omaishoitoon että hoitajien palkkoihin ja palkkaukseen. Näissä asioissa mitataan eri osapuolten yhteiskuntavastuu. Yritysten välisillä maksuajoillakin voi helpottaa tilannetta. takausten osalta on tärkeää huomioida, että pankit eivät siirrä omia aikaisemmin syntyneitä vastuitaan valtion takauksen piiriin. Minusta on tärkeää mieltää ja pureskella ajatusta, että tulevaisuudessa verotuksessa tulee näkymään ylimääräiset koronaprosentit. Nyt olisi hyvä hetki toimia tämänkin asian puolesta. 3) Näitäkin lainoja voidaan myöhemmin muuttaa tietyin ehdoin pääomalainoiksi tai osittain avustuksiksi, jos se katsotaan yritystutkimuksessa tarkoituksenmukaiseksi. Kun siihen lisätään soviteltu päiväraha, niin tulovirta ei lakkaa kokonaan. Kaikkein haastavin osuus eli toimeenpano on kuitenkin vasta edessä. ValtioVarainministeri Katri Kulmuni, nyt olisi aika korjata edellä mainittu asia ja pantava verovapaat miljoonat verolle. Niiden aika ei ole vielä, mutta tulee varmasti. Eduskunnan hyväksymässä lisäbudjetissa suoria tukia on 1 miljardi, josta Business Finlandin osuus 700 miljoonaa ja ely-keskusten 300 miljoonaa. Tasa-arvosta puhutaan paljon. Vaan taitaa olla niin, että niitä säätiöitä on useilla puolueilla, eikä kenelläkään ole halua puuttua saati korjata virhettä. Omaishoitajille maksetaan raskaasta työstä pieni palkkio, ja siitä pidätetään vielä veroa. Hannes Manninen Hyvä alku yritysten pelastamisessa Verkosta Nyt on kiitettävä oppositiota, kun se on ymmärtänyt tilanteen vakavuuden. Velkaantuminen tarkoittaa, että säästöjäkin tarvitaan tulevaisuudessa eikä suuria rahaa vaativia etuuksia tai uudistuksia voida tehdä pitkään aikaan. Hallitus on nostanut Finnveran takausvaltuutusta pk-yritysten lainoille 12 miljardiin kuluvalle vuodelle. Kun suurin summa olisi 2 000 euroa/yritys, niin siitä riittäisi vähintään 50 000 yrittäjälle. Valtio ja kunnat voivat alentaa omia vuokriaan ja niin tulee tehdä myös yksityisten. Uskon, että suuri osa veronmaksajista on kanssani samaa mieltä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Kauno Pietilä Kalanti ay-liikkeen ja säätiöiden verovapaat osinkoja muut pääomatuotot on pantava verolle. Näitä verottomia tuottoja on varmaankin kymmenien, ellei jopa satojen miljoonien eurojen edestä. Vaikka tiedän, että takaisin maksusta puhuminen on kipeä asia, niin siinäkin on oltava rehellinen. Muina keinoina ovat vuokrien alennukset/ lykkäykset, verotukseen liittyvät ratkaisut ja monien kuntien omat paketit. Samaan aikaan ay-liike ja säätiöt nauttivat verovapaista miljoonatuotoista. Eihän verottajakaan aivan kaikkea tuloa pois vie. Vaikka ay-liike ja säätiöt maksaisivat verovapaista tuotoistaan veroa, niin jäisi siitä vielä palkkoihin ja lakkoavustuksiin riittävästi varoja. Tätä on arvosteltu siitä, että laina ei pelasta. Erityinen kiitos kuitenkin naisvaltaiselle hallitukselle vaikean asian hoitamisesta. Toiminimiyrittäjistä huolta kantaneille on syytä todeta, että ely-keskus voi myöntää avustusta niille. Nyt pankeilla on mahdollisuus palauttaa luottamustaan silloin saamansa pankkituen vastineeksi. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.4.2020 49 Hallituksen tukitoimet terveiden yritysten pelastamiseksi konkurssilta ovat olleet perusteltuja ja hyvä alku taistelussa lamaa vastaan. Jos keskusta ei ota tätä epäkohtaa esille eduskunnassa, niin toivottavasti jokin muu puolue tai taho sen tekee. Sitten kun talous on saatu pyörimään, emme voi välttyä myöskään lisätulojen tarpeelta. Nyt koetukselle joutuu pankkien moraali, joka 1990-luvun laman yhteydessä – valtion piikin ollessa avoimena – osoittautui valitettavan löyhäksi. Minusta järjestys on kuitenkin oikea seuraavista syistä: 1) Jokainen yritys on jonkun pankin asiakas, ja pankki tuntee parhaiten asiakkaan tilanteen, 2) Finnvera ei voi näin nopeasti tehdä tarpeeksi perusteellista yritystutkimusta ainakaan niiden yritysten osalta, jotka eivät ole ennestään sen asiakkaita. Olen ihmetellyt jo pitkän aikaa, miten voi olla näin eriarvoista, että ay-liikkeen ja säätiöiden sijoitustuotot ovat verovapaita. Pertti Ikävalko 85-vuotias eläkeläinen Vihti Verovapaat miljoonat verolle
Vika ei ole hänen, vaan gallupin tekijän. Vain virusvitsaus puuttui! Jos yrittää hahmottaa jälkikäteen pääministereiden toimintaympäristön poikkeamia toisistaan, voisi ehkä ajatella Paavo Lipposen ansiokkaan kauden pohjautuneen paljolti edeltäjänsä Esko Ahon kyisen pellon raivaukseen, josta ei kunnian kukko hänelle laulanut. Toivoisi että maaseudulla alkaisi uusi huomen. Heille asetelma on kohtuuton. Kaikki historiallisia lajissaan. Ne tekevät hallaa eniten Esko Aholle, joka joutui johtamaan maata ainakin kolmen koettelemuksen läpi: vuosisadan talouskriisin, Neuvostoliiton romahtamisen ja EU-integraation. Timo Aitto-oja Elintason ja keskittämisen korona. Kausi on vasta lähtökuopissa ja maa elää poikkeustilassa. Ja pakko sanoa: median luomat mielikuvat. Meno on ollut lujaa ja monilla osakekurssien ja käppyröiden seurantaa. Jyrki Kataisen kaksi kautta olivat toimintaympäristöltään kohtuullisen rauhallisia, joskin talous jämähti edellisen kriisin jäljiltä ja vauhditti maan velkaantumista. Ruoka tulikin kaikkein tärkeimmäksi. Lopputulos on kaukana vastuullisesta journalismista. Vain presidentit ovat tavanneet olla edes jotenkuten suojassa kansan kärttyisältä kädeltä. Mutta tämä on vasta alkusoittoa. Kaikkinensa MT:n pääministerigallupin tulos vertailukelpoiselta osiltaan kuvastelee kohtalaisen hyvin sanontaa siitä, että Suomella on ollut hyvä herraja rouvaonni paitsi presidenttien, myös pääministereiden osalta. Mitä ajatella tästä. Hänestä ja hänen hallituksensa työn tuloksista piirtynyt äärimmäisen kielteinen julkisuuskuva on kaukana todellisuudesta. Gallupin tulos oli pääosin ennalta arvattavissa, mutta samalla osin kovin ristiriitainen: kärjessä kaikki täyden kauden (tai kaksi kautta) istuneet pääministerit Paavo Lipposen selkeällä johtoasemalla, ja hännillä pätkäpääministerit Sanna Marinia lukuun ottamatta. Soisi aluepolitiikan palaavan arvoiseensa asemaan. He olivat pätkäpääministereitä – kukin eri syistä. Tästäkin selvitään, mutta moni asia muuttuu. Hyvin erikoinen näkökulma pääministerin onnistumiselle – olivathan ”sotkut” paljolti juuri median lietsomia. Nyt ne ovat kadonneet kauppojen hyllyltä ensimmäisenä. Sitä on hamstrattu. Usein kuultu kysymys on ollut, että vieläkö asut maalla tai maaseudulla. Näytöt jäivät antamatta. Poikkeuksellisen laaja hallituspohja rauhoitti päätöksentekoa, ja Kataisen herrasmiesmäinen ote oli ”helppo silmälle” politiikan ulkopuolelta katsoen. 50 3.4.2020 Mielipiteet Maaseudun Tulevaisuus julkaisi äskettäin (20.3.) gallupin kolmen vuosikymmenen aikaisten pääministerien onnistumisesta ja neljän kokeneen politiikantoimittajan luonnehdinnat tuloksista. Vanhasen mainetta varmaotteisena pääministerinä söivät toimittajien mielestä myös hänen yksityiselämänsä sotkut. Muutama viikko sitten oli häpeä tuottaa lihaa. Yhteiskunta on liian haavoittuva, kun mennään keskittämisen ja talouden ehdoilla. Samaa on sanottava häntäpäähän jääneistä, eli Antti Rinteestä (10.), Anneli Jäätteenmäestä (9.) ja osin Mari Kiviniemestäkin (8.). Gallupin Tulos olisi ollut uskottavampi, jos vertailussa olisivat olleet vain vaalikauden yli hallinneet pääministerit Paavo Lipponen, Esko Aho, Matti Vanhanen, Jyrki Katainen ja ehkä vielä Alexander Stubbkin, vaikka vaalikausi ei aivan täyttynytkään. Hänet noteerattiin kärkisijoille, toiseksi heti Lipposen jälkeen! Kaikki kunnia nuorelle pääministerille työskentelystä äärimmäisen haastavassa tilanteessa, mutta hänen vertaamisensa edeltäjiin muutaman kuukauden perusteella on vielä pahasti ennenaikaista. Medialla olisi peiliin katsomisen paikka. Talousperustan vahvistumiselle loi tukea kaudelle ajoittunut Nokian ihme – vähättelemättä lainkaan Paavo Lipposen jämäkän otteen merkitystä! MaTTi vanhasen pitkälle kaudelle ajoittui puolestaan talouden kaksi miinusmerkkistä megatrendiä, Nokian vedon hiipuminen ja vuoden 2008 kansainvälinen talouskriisi, joka leikkasi talouskasvun vahvasti miinukselle. Johtopäätösten aika on vuosien takana. Erkki Ryynänen Maaninka Pääministerivertailu ontuu pahan kerran Talous ja keskittäminen ovat olleet viime vuosikymmenien trendejä maailmalla ja koto-Suomessa. Asetelma vääristää gallupin tuloksen ja samalla mitätöi sen antaman viestin. Valtiovaltakin siihen on osallistunut. Tässä lajissa niin sanottu lautakasajuttu jää historiaan esimerkkinä median ajojahdista, jossa kunnostautuivat eritoten Yle ja iltapäivälehdet. Vertailu ontui sikälikin, että vertailtavat eivät ole keskenään vertailukelpoisia muutoinkaan. Yhtäläisyys Esko Ahon kohteluun on mitä ilmeisin: alkuun ymmärtäväinen, jopa ihastunut, jälkipuoliskolla tyrmäävän kielteinen. Pääministerin kansansuosio on tunnetusti hyvin kuluvaa sorttia, kuten kaikki pääministerit tähän saakka ovat saaneet karvaasti kokea. Sanna Marin mitteleekin väärässä sarjassa. Näidenkin vertailua maallikoiden silmin vaikeuttavat vaalikausien poikkeamat ulkoisissa olosuhteissa. Juha sipilän dramaattinen kausi on mediajulkisuuden kannalta oma lukunsa. Keskittäminen on ollut kovaa ja järjestelmällistä toimintaa. Kukin pääministereistä on istunut hyvin omaan aikaansa ja olosuhteisiin. Vertailun tuloksia vääristää pääministerikausien pituuserojen ohella ulkoisten ennen kaikkea olosuhteiden erilaisuus. Keskittämisen tie tuli päähänsä. Sanna Marin ja hänen nuorekas naisviisikkonsa on selvinnyt vuosisadan terveysvitsauksen alkuhoidosta varsin vakuuttavasti. Pienemmät yksiköt toimivat paremmin kriisien aikana. Korona pysäytti ihmiset. Tämä vain ei ole heijastunut mediasta totuudenmukaisesti eikä näin ollen tehnyt oikeutta kulloistenkin haasteiden ja saavutusten suhteuttamiselle
Myös toinen kansanedustaja kertoi ehdottaneensa ohjelmaa Ylelle. Ei viljelijöilläkään riitä rahat noin kalliiseen harrastukseen. Eikö Ylelle voisi kehittää koulutelevisiota jo siitäkin syystä, että tulevaisuudessa tarvitaan lisää hoitajia. Pari kansanedustajaa otti kopin, ja toinen heistä kertoi ehdottaneensa Kuntaliitolle yhteistyötä Ylen kanssa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Niin ikään Veikkauksen kautta jaettavat tuet voidaan jakaa seurakohtaisten tuloslaskelmavertailujen puitteissa ainakin osittain seuroille. Kuka opettaisi etänä 4–6-luokkalaisia, jotka ovat kotona. suomEssA varastot löytyvät tällä hetkellä tiloilta. Tarvitaan edelleen sponsoreita, joiden mahdollisuus osallistua entiseen malliin ei tule olemaan yhtä helppoa. Kausilippuja kannattaa ostaa nyt. Tämä ei taatusti koske pelkästään jääkiekkoa, vaikka esimerkin otinkin sieltä! nyt tArvitAAn neljä rahoitustapaa ja -tahoa. Nyt eriarvoistetaan perheitä sen mukaan, miten lapset pääsevät lähiopetukseen ja kuinka hyvin lasten vanhemmat pystyvät auttamaan kotitehtävissä. Ylelle olen lähettänyt toivomukseni satoja kertoja, mutta siellä ei tunnuta ymmärrettävän matematiikan merkitystä. Puhutaan ”siltaratkaisuista”, joihin Veikkauksenkin rahat on käytettävä urheilun ja liikunnan säilyttämiseksi toimintakuntoisina. Ulkomaanmatkojen ja monien muidenkin menojen sijaan rahaa voidaan nyt käyttää urheilun tukemiseen. Nyt on aika käyttää Veikkauksen tuotto täysimääräisenä liikunnalle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.4.2020 51 Ehdotin Oulun ja Lapin piirien kansanedustajille, jotta eduskunta laatisi poikkeuslain, jolla velvoitetaan Yle järjestämään koulutelevisio. Facebookista löytyi tällainen pohdinta: ”Jos kyläkoulussa olisi vain kaksi opettajaa, miten voitaisiin taata tässä koronatilanteessa lapsille laadukas opetus, tai ylipäätään opetus, jos yksi ope opettaa vaikkapa luokkia 1–2 ja toinen luokkaa 3. Annetaanko suomalaisten urheiluseurojen kaatua taloudellisiin vaikeuksiin. Lauri Jokinen Karstula Veikkauksen rahat liikunnan tukemiseen. Tällä hetkellä viljelijöiden keski-ikä lienee 65 vuotta eli kohta aika tekee tehtävänsä. Näiden lisäksi on vielä valtion osuus, joka kaikissa tapauksissa tulee koskemaan koko Suomen kansantalouden pitämistä toimintakuntoisena myös tämän laman yli. Eeva-Marja Heino luulEn, että ainakin Ruotsi tulee muuttamaan suhtautumistaan huoltovarmuuteensa tulevaisuudessa – heidät tuntien he pyrkivät ratkaisemaan asian ostamalla esimerkiksi suomalaisia elintarvikealan yrityksiä, jotta voisivat niiden avulla taata omavaraisuuden jatkossa. Kun tämä kriisi on ohitse, niin sama meno jatkuu, halpuutetaan viljelijän kukkarosta. koronAkriisin seurauksena julkisuudessa on käyty keskustelua ruuan huoltovarmuudesta. Ihmettelen kovasti, miten etäopetus onnistuu edes nykyisellä kolmella opettajallakaan, kun jokaisella luokalla on omat opetussuunnitelmat. Yle oli luvannut miettiä asiaa. Jyväskyläläinen jääkiekkoseura JYP on ilmoittanut taloutensa menetykset kuusinumeroisiksi, siis satoja tuhansia euroja. Aimo Alho tuottAjiEn tulee kunnittain tehdä omaaputiimi ja palkkatukea hyödyntäen kerätä varalle tuuraajat sairaustapauksia varten. Kyösti Tomperi lihAn jA viljAn hinta laskee kaikesta huolimatta. Koko tappion peittämiseen eivät Veikkauksenkaan rahat riitä. Voihan se olla niinkin, että en ole kärryillä nykyisistä opetusmenetelmistä.” Ne, jotka opettavat peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa tietävät, että jopa arkielämässä tarpeellista matematiikkaa hallitaan usein huonosti. Mistä kaavitaan nuo puuttuvat eurot. Timo Kesti Koonnut: Katariina LanKinen Facebookissa puhutti ruuan huoltovarmuus ElämmE tilanteessa, jota ei tässä tarvitse toistaa. Suomalaiset urheiluja liikuntaseurat ovat taloudellisen katastrofin partaalla, kuilun reunalla. Mikko Sangi ruuAn tuonnin avulla on tuottajahinnat pidetty alhaalla. Jos maaseudun kurjistaminen jatkuu tämän kriisin jälkeen, ollaan äkkiä samassa tilanteessa kuin Ruotsi. Kyllä open pitää olla melkoinen taituri, jos voi saman oppitunnin aikana opettaa etänä ainakin kolmea eri tasoa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ansaitsisivat todella enemmän arvostusta. Pirkko Liisa Immonen mAAnviljElijät/kArjAtAlousväki ovat tehneet niska limassa töitä, suomalaisella sisulla. Jos Yle suostuisi tekemään matematiikkaohjelmia, katsojat kertaisivat ja auttaisivat kotona olevia koululaisia. Aihe nousi esille myös Suomenmaan Facebook-kommenteissa. Olen varma, että lasten vanhemmissa on sellaisia, jotka eivät osaa tai välitä opettaa edes alakoulun matematiikkaa. Varmuusvarastot löytyvät ulkomailta, ja kun rajat menevät kiinni, niin hätä tulee. Kalevi Tikka PArAstA olisi, jos työvelvollisuus ja elinkeinotoiminnan sääntely laitettaisiin voimaan eli otettaisiin käyttöön vanha kunnon kansanhuolto, jonka sodan ajan ihmiset muistavat. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. AlAkoululAistEn opetuksesta huolestuneita on enemmältä. Alli Huovinen Miksi Yle ei kehitä koulutelevisiota
Huoltovarmuus on jo noussut uuteen arvostukseen kun lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja elintarvikkeiden tarve on kova. Poliittiset tilaisuudet ja kokoontumiset jatkuvat normaaliin tapaan, kun koronavirusepidemia hellittää. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Ministerimme ovat kovemmassa paikassa kuin yksikään hallitus Ahon 90-luvun alun hallituksen jälkeen. fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Piiritoimiston henkilökunta siirtyy etätyöhön ja piiritoimisto on suljettu toistaiseksi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta. Huolta herättää niiden perheiden pärjääminen, joissa molemmat vanhemmat ovat etätyön ulottumattomissa tai jopa epidemialle alttiissa hoitoja hoivatyössä. Ky:n vuosikokous on siirretty. Ja heistä, joille koulupäivä on ollut levon hetki ja tarjonnut päivän ainoan lämpimän aterian. Kuntien ei tule nyt kaavamaisesti lomauttaa esimerkiksi kaikkia sellaisia työntekijöitä, joita voidaan käyttää perheiden tukemiseen. Koronatilanteen vuoksi kaikki tilaisuudet on peruttu. Piiri suosittelee jäsenjärjestöjään tekemään saman päätöksen. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Kj:n sote-ilta ti 14.4. KaiKista eniten kannan huolta niistä lapsista ja nuorista, jotka kirjaimellisesti ovat vaarassa ”hukkua” koronakriisiin. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Keskeytys koskee yleisötilaisuuksia sekä puolueen sisäisiä tilaisuuksia. Pääsiäisen jälkeen tarkastelemme tilannetta uudelleen. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Kaikki toimet, joilla voidaan suojata kansalaisten elämää, on tehtävä ja ne tehdään. Lapset ovat tämän ongelman suurin kärsijä. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Onni on siinä, että Suomi on paljon paremmin varautunut tällaisiin kriiseihin kuin moni muu Euroopan maa. Kj:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään näillä näkymin to 28.5. krs. Uusi aika ti 28.4. Piiritoimisto on suljettu 13.4.. Leppävaaran py:n vuosikokous ke 22.4. Illan vieraana valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. Pornainen. maki-valkkila@keskusta.fi. Petri Honkonen kansanedustaja, Vesaisten keskusliiton puheenjohtaja Perheet eivät saa hukkua koronakriisiin Puheenvuoro Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. 040 556 7262, kristiina. Py:n vuosikokous ma 27.4. Pornaisten kj:n sekä Halkian, Pornaisten ja Laukkosken paikallisyhdistysten vuosikokoukset ke 22.4. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Työntekijöihin saa yhteyden normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Keskustassa tapahtuu 52 3.4.2020 Päättäjät ovat tehneet eduskunnassa ja maan hallituksessa kovia päätöksiä suomalaisten terveyden ja elämän turvaamiseksi. kerros, Kerava. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina MäkiVälkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Vuosikokous to 23.4. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/ keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Lapsista on kannettava huolta myös kriisitilanteissa. Tampere. p. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. järjestettäväksi sovittu vuosikokous pidetään myöhempänä ajankohtana. Elämme todennäköisesti sodanjälkeisen aikamme pahinta kriisiä. klo 18 Hyrylän uimahallin kokoustilassa. 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Lapsille ja nuorille on tarjottava somen ja puhelimen välityksellä tilaisuus hankkia tukea ja poispääsy alkoholinhuuruisesta kotikaranteenista. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Tuusula. KESKUSTANAISET Päijät-Hämeen Keskustanaiset. Kokouksia hoidetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisesti. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Piirin 15.4. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Monissa perheissä alkoholiongelma saattaa myös syntyä vanhempien töistä poissaolon vuoksi. klo 18, Keuda-talo, Keskikatu 3a, Kerava. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. KoronaKriisi koettelee myös perheitä. Toisaalta vanhemmat saattavat olla uudessa tilanteessa tuen tarpeessa ja kotona pitkästyvät leikkiikäiset tai teinit ja ”aikuiset lapset” koettelevat toinen toisensa hermoja. Toisaalta monessa etätyötä tekevässä perheessä valtavasti lisääntynyt yhteinen aika ja kokemukset kotikoulusta ja -opetuksesta ovat vahvistava yhteinen kokemus. Alkoholin kotikäyttö on räjähtänyt käsiin koronan myötä. Lohja. Aiheina mm. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Niistä lapsista, joille alkoholin tuoksu on ollut kotona arkipäivää jo ennen käsidesien hamstraamista. Paikallisyhdistysten kokoukset klo 18 ja kj:n kokous klo 19. kuntavaalien tavoitteet Keravalla ja Keskustan uudistusohjelma. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. klo 18 alkaen kunnantalolla. Hallituksen ja kuntien on nyt tartuttava tähän ongelmaan ja varmistettava lastensuojelun ja päihdehuollon resurssit myös koronakriisissä. Myös ikääntyvät vanhemmat ja isovanhemmat epidemian keskellä ovat monen meistä jatkuvan huolen aiheena. klo 18 osoitteessa Hollolankatu 1, Lahti. Espoo. Kuntien on kiinnitettävä perheiden tukeen ja kotipalveluun tällaisena aikana erittäin tiukkaa huomiota. Kerava. Sota-ajan opetukset ovat sisäänkirjoitettuina meilläkin, jotka emme sitä aikaa itse ole eläneet. Keskustan Varsinais-Suomen piiri keskeyttää toistaiseksi tilaisuuksien järjestämisen koronaviruksen vuoksi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Sellon kirjastossa, kokoustila Mauri. klo 18 piiritoimisto Apilassa. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi
Hinta sisältää bussikuljetuksen Savonlinnasta ja majoituksen hotelli Repinskajassa aamiaisella. mennessä Satu Jalvanti-Hannikaiselle ita-savo@vesaiset.fi tai puh. Ilmoittautumiset 15.6. porkka@keskusta.fi. Pahoittelemme häiriötä etukäteen. Kaikille avoin retki Kylien kautta Terijoelle 5.–8.8. Tarjoa oma hintasi! kai.puro@keskusta.fi. 044 312 2982. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Hän nousi viime syyskokouksessa yhdeksi keskustan Satakunnan piirin varapuheenjohtajista oltuaan ensin puolueen eduskuntavaaliehdokkaana. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. saakka. Itä-Savo VESAISET Vesaisten Itä-Savon piiri. Keskusta-kalentereita vuodelle 2020 on vielä myynnissä. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. Näin pohtii Kirsi Hassinen, 44, energiatekniikan diplomi-insinööri Eurajoelta, Satakunnasta. ! Anne HievAnen TekniSille aloille tarvittaisiin pikimmiten lisää osaavia naisiakin. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Piiritoimisto suljetaan yleisöltä ja tilaisuuksilta pääsiäiseen asti. Lisätietoa myöhemmin. Vaihdamme Suomenmaan asiakaspalvelujärjestelmän huhtikuun aikana. Keskustalaisena Hassinen on melko tuore valtuutettu. Tornio. Toisaalta tarkoitus on hoitaa työt kokonaan etänä. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. OIKAISu Suomenmaan maaliskuun numerossa (6.3.) SMP:n vaalivoittoa koskeneessa jutussa väitettiin virheellisesti, että vuoden 1970 eduskuntavaaleista olisi kulunut 60 vuotta. Vaihdos saattaa aiheuttaa asiakkaille lyhytaikaisia ongelmia näköislehteen kirjautumisessa. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Oikea luku on tietysti 50 vuotta. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Alustajana mm. Kyse on ilmastonmuutoksen torjumisesta, erilaisten tautien, kuten koronan leviämisestä, mutta myös uusien innovaatioiden luomisesta ja ratkaisujen kehittämisestä. Siihen Hassinen havahtui katsomalla ehdokaslistaa. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com. Piirin sääntömääräinen vuosikokous la 18.4. Toiminnanjohtajan työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. www.fb.com/ perapohjola. 040568 3695. Tekniikka mahdollistaa tämän, kun etäyhteydet, videopalaverit ja tiedonvaihto toimivat. Hän neuvoo naisia kouluttautumaan niin pitkälle kuin pinnaa riittää ja suosittelee vahvasti tekniikan aloja. Toimitus pahoittelee lipsahdusta. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet ensivaiheessa pääsiäisen yli koronavirusepidemian vuoksi. Tekniikan aloilla tarvitaan osaavia naisia Kirsi Hassinen neuvoo naisia kouluttautumaan niin pitkälle kuin pinnaa riittää.. Pysytään terveinä ja huolehditaan toisistamme! Pohjois-Karjala Keskustan Pohjois-Karjalan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet ensivaiheessa pääsiäisen yli koronavirusepidemian vuoksi. Hassinen viettää normaalisti muutaman päivän viikossa Helsingissä ja muutoin työskentelee Raumalla tai etänä. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. – Jotta voisimme vaikuttaa paremmin, kaikkia keskustalaisia tarvitaan enemmän myös teknisten alojen pariin, kuten energiaja ilmastosektoreille sekä pitämään huoltovarmuuden ja kotimaisuuden puolta koko Suomen näkökulmasta. Toimisto auki sovittaessa. Puhelimella ja sähköpostitse saat yhteyden normaaliin tapaan, 050 5770838 ja sami. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. 040 511 6787 tai antti.varis@keskusta.fi. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. elinkeinoministeri Mika Lintilä. Hyvissä asemissa ala on silloinkin, kun puhutaan liiketoiminnasta, uusien työpaikkojen luomisesta ja Suomen viennistä. Piiritoimisto Apila suljetaan yleisöltä ja tilaisuuksilta pääsiäiseen asti. Riistakatu 15 Iisalmi. Piiri. Alaisia hänellä on Rauman, Mikkelin, Tampereen, Turun ja Helsingin konttoreilla. Merkkaathan päivän kalenteriisi. Hassinen oli ehdolla Tekniikan Akateemisten (TEK) valtuuston vaaleissa, joiden äänestys päättyi maanantaina. Tek:n valtuustovaaleissa valitaan 70 jäsentä valtuuston toimikaudeksi 2020–2023. Vaaleissa oli koko maasta ehdolla vain kolme keskustalaista naista. Piiritoimisto on suljettuna 13.4. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Piiri. Hän toivoo naisten näkevän, kuinka merkittävästä alasta tekniikassa on kyse myös nyt, kun koronavirus riehuu Suomessa ja maailmalla. saakka. Sokos Hotel Valjus, Kajaani. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Hinnat 254 €/hlö 2hh, 361 €/hlö 1hh, lapset -50 €. Lisämaksusta e-viisumi +20 €, puolihoito +21 €. Keskustan työelämäpäivä la 18.4 klo 10 Kuopiossa. Piirikokous la 16.5. Kemissä. 18.–19.4. Paikka tarkentuu. Piiri. www.keskusta.fi/perapohjola. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Näkemyksensä Hassinen perustaa parinkymmenen vuoden kokemukseensa muun muassa projektien hallinnan, sähkötekniikan ja energiantuotannon aloilla. Karjala Keskustan Karjalan piirin kaikki omat ja jäsenyhdistysten tilaisuudet on peruutettu valmiuslain nojalla 13.4. Tutustumme matkalla Kannaksen kyliin ja sotahistoriallisiin muistomerkkeihin, mahdollisuus vierailla Kronstadissa ja Pietarhovissa. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Kajaanissa pidettäväksi ilmoitettu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräinen kokous siirtyy. Piiri. Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Avoinna klo 9–15. Uusi alustava varaus on tehty 23.–24.5. Hassinen toimii Platom Oy:ssä ja johtaa yhtiön luvitus, kelpoistus ja viranomaisvaatimukset -liiketoimintayksikköä. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. 044 369 9603. 3.4.2020 53 asti ja työtä hoidetaan toistaiseksi etänä. Toiminnanjohtajan tavoittaa p. 040 721 0636
Olemme molemmat jo työelämässä, mutta opiskelut yliopistossa ovat vielä kesken. Usein juuri siksi haluankin kuulla juuri Sonjan mielipiteen itseä pohdituttaviin asioihin. 54 3.4.2020 TeksTi: pauliina pohjala kuva: jaakko MarTikainen Kepukaverit Sonja Lautamatti: ”Olemme tutustuneet Tonin kanssa keskustanuorten kautta. Hän tulee kaikkien kanssa toimeen ja on oikea kentän työmyyrä, jonka työpanosta minun lisäkseni moni muu arvostaa suuresti.” toni ViLjamaa: ”Olimme Sonjan kanssa työntekijöiden neuvottelupäivillä kesäkuussa 2016, ja siitä lähtien olemme pitäneet toisemme kartalla ja ajan hermolla. Sonjan parhaita puolia ovat ehdottomasti hänen iloisuutensa, kyky kuunnella toista sekä vastata juuri oikealla ja järkevimmällä tavalla. Pystymme helposti puhumaan ja miettimään ääneen omia asioitamme toistemme kanssa, sillä tiedämme voivamme luottaa toiseen täysin. Aina kun tapaamme on rituaali samanlainen: naurua, halauksia ja välittömästi päällimmäisten kuulumisten vaihtaminen. Tavatessamme halaamme ja juttelemme ajankohtaisista asioista, niin omista asioistamme kuin politiikastakin. Nauru raikaa kun tapaamme. Tiedän, että tämä ystävyys tulee kantamaan pitkälle.” ”Tämä ystävyys kantaa pitkälle” Sonja Lautamatti ja Toni Viljamaa lyövät viisaat päänsä yhteen, kun haluavat muuttaa maailmaa.. Ne ajat tulevat aina olemaan ystävyytemme pohjana. Ihailen Tonissa hänen sosiaalisia taitojaan ja asennettaan. Työskentelimme molemmat usean vuoden keskustanuorten toiminnanjohtajina, minä Satakunnan piirissä ja Toni Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan piirissä. Olen myös aina arvostanut Sonjan ammattitaitoa sekä osaamista ja monta monituista kertaa olemmekin lyöneet viisaat päämme yhteen saadaksemme muutosta aikaiseksi. Vaikka työpaikat ovat vaihtuneet, ystävyys ja yhteydenpito ovat säilyneet. Mutta mikä tärkeintä, meillä on aina aidosti hauskaa, teimmepä mitä tahansa. Toni on lupsakka ja hauska savolainen, johon voi aina luottaa. Toiselle samankaltaisessa tilanteessa olevalle on helppo purkaa omia tuntojaan ja saada vertaistukea. Usein huomaamatta menee useampi tunti ajatusten vaihtamiseen ja puhelutkin tahtovat venyä pitkiksi. Keskustan lisäksi meitä yhdistää se, että olemme saman ikäisiä ja samankaltaisissa elämäntilanteissa
Kaarina torKKola kertoo joka päivä iloitsevansa osaavista päättäjistämme. – Toivottavasti rahalliset korvaukset eivät jää vain johtoportaisiin. Hän toivoo yritysten auttamisen lisäksi tukea myös perheille. Talouskysymyksiäkin on tuotu selkeästi esiin, mutta Ahola ennustaa tulevista ongelmista suunnattomia. – Pieniä tekoja, kuten ruokaraha, velkaneuvonta ja työllistämistuki, hän ehdottaa. Suomenmaan kenttäraatilaiset kiittelevät päättäjiä poikkeusajan toimista. tuomo Vihriälän mielestä hallitus on näyttänyt osaamistaan koronaviruksen hillitsemisen lisäksi myös talouden ylläpitämisessä valtiovarainministeri Katri Kulmunin ja elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla. toiSen SuuntaiSiaKin soraääniä kuuluu. – Hallitus on toiminut ajan hermolla ja oikea-aikaisesti joka suhteessa, Erkki Saari toteaa. – On keskityttävä sairaaloiden toimintakyvyn parantamiseen ja antaa laumasuojan hoitaa loput, hän kuittaa. Toimintanne näyttää yhteistoiminnan ja yksimielisyyden voiman. Iso kiitos heille. Oikeina hallituksen toimia pitää myös Alpo Seppälä. Osa tosin toivoo kovempia otteita. – Vahinko vain, että reilu ja avoin sanoma ei ole mennyt kaikkien kaaliin. oSa KenttäraatilaiSiSta olisi kaivannut hallitukselta rohkeampia ja ripeämpiä päätöksiä. Näin esimerkiksi Riitta Koskinen, joka varoittaa hidastelemisesta. – Onneksi olkoon hallitus. – Jo tammikuussa olisi pitänyt laittaa lentokielto ja ulkorajat kiinni. Timo Kemppainen olisi vetänyt kulkurajoitukset tiukemmalle ja toiminut aikaisemmin. Raatilaisten palaute oli pääasiassa myönteistä. Myös tiedottamista hän pitää selkeänä. 3.4.2020 55 Suomen hallituS on viime viikkoina päättänyt järeistä toimista koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja talouden pelastamiseksi. Terttu Kela pitää rajoitustoimia kokonaisuutena oikeina mutta huomauttaa, että vielä on vaikea arvioida lopputulosta. Liisa Rampan mielestä rajoitusten valvonta lentokentillä on epäonnistunut. – Hyvä hallitus on tehnyt parhaansa. Myös Heikki Aholan mielestä hallitus on pärjännyt hyvin. Satu Jokela perää hallitukselta rohkeutta pysyä tiukassa linjassa. Häntä tosin huolestuttavat taksiyrittäjien renkien ja isojen firmojen alihankkijoiden tulonmenetykset. Nyt pitäisi ruveta miettimään, miten autetaan niitä yrittäjiä, jotka pahimmassa tapauksessa menettävät kaiken. Hän huomauttaa myös, että karanteenimääräysten rikkojille tulee olla seuraamuksia. Raimo Kareinen antaa hallitukselle arvosanan erinomainen. ”Hallituksen toiminta on ollut johdonmukaista ja ripeää” TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko. Suomenmaa kysyi Kenttäraadilta, miten hyvin hallitus on onnistunut poikkeusoloissa. Välinpitämättömyyttä on ilmennyt. Ripeämpää toimintaa olisi kaivannut myös Martti Korhonen. – Kauheinta on silloin, jos sairaaloissa joudutaan pohtimaan tehohoitopaikkojen jakoa vähentämisjärjestyksen periaatteella, hän kirjoittaa. – Kunpa vain me riskiryhmäläiset ja muutkin ymmärtäisimme, että olemme todella vakavan paikan edessä. – Nyt pitäisi jo ruveta miettimään, miten myös henkisesti autetaan niitä yrittäjiä, jotka pahimmassa tapauksessa menettävät kaiken, hän vetoaa. Tapani Jokelaisen mielestä maakuntien sulkemiset ovat ylimitoitettuja. Tiedotuspolitiikka saa häneltä arvosanan kiitettävä. Viivyttely tulee nyt kalliiksi. Hän hämmästelee sitä, että työikäiset ja matkailijat ovat levittäneet virusta, mutta vain vanhukset laitetaan karanteeniin. Vastauksissa todettiin, että poikkeuslain käyttöönotto oli vaikea, mutta oikea päätös. – Toiminta on ollut johdonmukaista, ripeää ja kuitenkin levollista, Matti Kuittinen kiittelee
9. 6. Hollywood tarkoittaa amerikkalaista elokuvaa. Wikimedia 1) 9: Lip pon en, Jää tte enm äki , Van han en, Kiv ini em i, Kat ain en, Stu bb, Sip ilä , Rin ne, Mar in, 2) pap rik a, 3) Hel sin gin apu lai sp orm est arit , por mes tar i on Jan Vap aav uor i, 4) Itä -Su om ess a, 5) 9: Suo mi, Ruo tsi , Tan ska , Sak sa, Puo la, Lie ttu a, Lat via , Vir o, Ven äjä , 6) ”va rka itt en val ta” : hal lin to on niin kor rup toi tun ut, ett ä var ast am ine n on ins titu tio nal iso itu , 7) Slo vak ia (20 09 alk aen ), 8) Bol lyw ood on int ial ain en hin din kie lin en elo kuv a, Nol lyw ood Nig eria n elo kuv a, 9) 196 5, 10) Ant wer pen 192 0, kes äki soj en ohj elm ass a oli mie ste n ja nai ste n yks inl uis tel ut sek ä par ilu ist elu . Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. 2. Mikä maa. 10. Minkä maiden elokuvatuotantoa tarkoitetaan, kun puhutaan Bollywoodista ja Nollywoodista. 7. Mämmiä syödään väestön määrään suhteutettuna eniten Pohjois-, Itä-, Etelävai Länsi-Suomessa. Vihje: sen ensimmäinen kirjain on p. Kokoomuslainen, demari ja kaksi vihreää. 4. 3. Pia Pakarinen, Nasima Razmyar, Anni Sinnemäki ja Sanna Vesikansa. Missä virassa he ovat. 5. 56 3.4.2020 3 5 6 1 8 2 7 8 8 5 2 3 3 7 1 6 5 6 7 5 3 1 2 6 4 5 9 4 9 1 3 7 6 3 4 8 7 4 8 9 3 5 6 2 1 3 6 9 1 8 2 5 4 7 2 5 1 7 6 4 9 8 3 1 8 5 2 9 6 7 3 4 9 2 3 4 7 1 8 6 5 6 7 4 8 5 3 1 9 2 8 1 6 3 4 7 2 5 9 4 9 2 5 1 8 3 7 6 5 3 7 6 2 9 4 1 8 6 5 9 1 1 8 7 6 5 9 5 2 7 6 1 4 7 2 4 8 3 9 6 1 4 4 3 9 7 1 6 5 2 8 8 6 2 5 3 4 9 7 1 1 7 5 2 9 8 3 6 4 7 1 8 6 5 3 2 4 9 5 2 4 8 7 9 6 1 3 3 9 6 1 4 2 7 8 5 6 4 7 3 8 5 1 9 2 9 5 1 4 2 7 8 3 6 2 8 3 9 6 1 4 5 7 3 5 6 1 8 2 7 8 8 5 2 3 3 7 1 6 5 6 7 5 3 1 2 6 4 5 9 4 9 1 3 7 6 3 4 8 7 4 8 9 3 5 6 2 1 3 6 9 1 8 2 5 4 7 2 5 1 7 6 4 9 8 3 1 8 5 2 9 6 7 3 4 9 2 3 4 7 1 8 6 5 6 7 4 8 5 3 1 9 2 8 1 6 3 4 7 2 5 9 4 9 2 5 1 8 3 7 6 5 3 7 6 2 9 4 1 8 6 5 9 1 1 8 7 6 5 9 5 2 7 6 1 4 7 2 4 8 3 9 6 1 4 4 3 9 7 1 6 5 2 8 8 6 2 5 3 4 9 7 1 1 7 5 2 9 8 3 6 4 7 1 8 6 5 3 2 4 9 5 2 4 8 7 9 6 1 3 3 9 6 1 4 2 7 8 5 6 4 7 3 8 5 1 9 2 9 5 1 4 2 7 8 3 6 2 8 3 9 6 1 4 5 7 1. Kutsu sääntömääräiseen puoluekokoukseen 2020 Maksaja: Suomen Keskusta r.p. Mikä vuosi: Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena Monte Carlo -rallin; Maalaisliitto muutti nimensä Keskustapuolueeksi; yhdysvaltalainen kuvausryhmä aloitti Boris Pasternakin romaaniin perustuvan Tohtori Zivago -elokuvan eräiden kohtauksien kuvaukset Pohjois-Karjalassa; presidentti Kekkonen herätti Tunisian valtiovierailullaan huomiota kiipeämällä palmuun; katolisen ja ortodoksisen kirkon vuonna 1054 toisilleen julistamat kirkonkiroukset kumottiin; The Rolling Stones esiintyi ensimmäisen kerran Suomessa, Yyterin juhannusjuhlilla. Tietotesti ??. Millaista hallintoa, valtaa kutsutaan kleptokratiaksi. . Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Suomen ensimmäinen olympialaisten kultamitalin voittanut nainen oli Ludovika Jakobsson, joka voitti miehensä Walter Jakobssonin kanssa pariluistelun... 8. Vuonna 2020 vihannes on.... missä olympialaisissa: Tukholma 1912, Antverpen 1920, Chamonix 1924 vai Garmisch-Partenkirchen 1936. Minä vuonna Tohtori Zivagoa kuvattiin Suomessa. Kuinka moni henkilö on ollut 2000-luvulla Suomen pääministeri: 5, 7 vai 9. Montako rannikkovaltiolta Itämerellä on. Kroatia, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Tanska, Tsekki, Unkari. Näistä EU:n jäsenmaista VAIN YHDEN rahayksikkö on EURO. Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsevat vuosittain vuoden vihanneksen
3.4.2020 57 Kutsu sääntömääräiseen puoluekokoukseen 2020 Maksaja: Suomen Keskusta r.p.
Näillä argumenteilla Piketty ajaa progressiivista, globaalia pääomaverotusta. 58 3.4.2020 KoronaviruKsen seuraukset varotoimineen ovat olleet pysäyttäviä. Kapitalismin korjaussarjaa ehdittiin kuitenkin kaivata jo ennen koronakriisiä. Pikettyn viesti oli, että Marxin pääoman kasautumista koskeva teoria ei suinkaan ollut vanhentunut tai kokonaan väärässä. Tuoreessa kapitalismin olemusta käsittelevässä kirjassaan hän pohtii koko järjestelmän perusteita. Kun akuutti terveysuhka on hoidettu, olisi puolueen aika kantaa rohkeasti taas hajakeskityksen lippua. Hajakeskityksen ja talouden kolmannen tien vihreä lanka kulkee keskustassa Alkiosta Sukselaiseen ja Virolaiseen. Keskittyminen jakaa eurooppalaisia valtioita sisäisesti voittajiin ja häviäjiin. Heidän ratkaisuroolinaan on ollut arvostella Yleisradiota sen farsin ja arabiankielisten uutisten lisääntymisestä virustaudin aikana. Collier haluaa tasata kehitystä eikä päästäisi vapaan kapitalismin kiihdyttämää sentralisaatiota valloilleen. Se pyrkii kriisipaketeilla ja lisäbudjeteillaan rakentamaan siltaa uuden nousun kynnykselle. Kysymys ei ole suurkaupunkivastaisuudesta vaan hajakeskitetyn rakenteen resilienssistä, sietokyvystä. Tavoite on oikea ja keinot järeitä. Molemmissa sosiaaliset ongelmat ovat kasvussa. Rehellistä on todeta, että monttu on iso ylitettäväksi. Se kestää parhaiten ulkoisia shokkeja, koskivat ne sitten taloutta tai terveyttä. Hajakeskitetty yhteiskunta hyödyntää inhimilliset resurssinsa ja luonnonvaransa kestävällä tavalla. Heidän politiikkansa on hyvässä seurassa, sillä johtavat kansainväliset vaikutteet Gunnar Myrdalista Wilhelm Röpkeen olivat aikansa keskustapolitiikan kovaa ydintä. Perussuomalaiset ovat jääneet oman politiikkansa vangeiksi. Kaikilta se ei tule onnistumaan. Aikaa ei kannata tuhlata virastojen maakunnallistamiseen vaan puhua koko ajattelun muutoksesta. Kirjoittaja on keskustan ex-varapuheenjohtaja Hämeenlinnasta. Oxfordin yliopiston professori Paul Collier näkee vahvan kapitalismin hajottavan perinteisen alueja perheyhteyden. Tästäkin selvitään, mutta kaikki ei palaa ennalleen. Tällä kansallispopulistisella propagandalla ei ole kriisin hoitoon ollut juuri mitään annettavaa. Ulkoministerin luottamusta koskenut välikysymyskin vedettiin hiljaa pois. Vaikka Pohjoismaat eivät olleet tässä kohtaa erityisellä tulilinjalla, näki kirjoittaja samoja oireita täälläkin. Ainakin niin sopii toivoa, sillä avoin ja lähes kahlitsematon globaali markkinatalous on osoittautunut haavoittuvaksi. Tämä ei tarkoita, että kuulun niihin, jotka nyt huutavat rajoja lopullisesti kiinni ja iloitsevat myös maan sisäisen liikenteen rajoittamisesta. Kaikki ei palaa ennalleen timo kaunisto vieraskolumni. Alkiolaisen ajattelun perustana voidaan pitää laajaa desentralistisen yhteiskunnan ihannetta. Joku voisi nähdä siinä jopa vanhaa aluepoliittista renessanssia. Taloustieteilijä Thomas Piketty käytti Pääoma-kirjassaan pitkiä ja monipuolisia tilastoja todisteluun tuloerojen kasvusta ja pienen talouseliitin mykistävästä vaurastumisesta. KesKustalaisittain nämä laajasti tunnustetut puheenvuorot kuulostavat poliittiselta mannalta. Hallitus sen sijaan pinnistelee akuutin terveysvaaran ja seisahtuneen talouden karussa maisemassa. Epidemia on shokki, joka heijastuu talouteen ja politiikkaan
Kun Espanjassa ruokakori on näin paljon halvempi! Ilmat ovat parempia eikä tarvitse mitenkään osallistua Suomen talouden ja verotuksen pyörittämiseen. Sehän tässä nyt eniten kiinnostaa! Kaljaa ja Popedaa! suurin epäonnistuminen, tähän mennessä, on ollut ulkomailta lennätettyjen vapaa liikkuvuus. Pakina 3.4.2020 59 Hallitusta on kiitelty laajasti, aiheesta. Jos joku olisi tammikuussa edes vilkaissut esimerkiksi BBC:n uutisvirtaa, niin olisi voinut alkaa varautua. Vielä pari-kolme kuukautta sitten lehtien vakiokamaa olivat Espanjassa oleskelevien ihmeen ihastelevat haastattelut. Jokainen on potentiaalinen viruslinko, sekin äijä, joka kaljalaatikon kanssa yritti marketissa tulla kättelemään. Juuri nyt ei olisi kaivattu luentoa, vaan tietoa siitä, kuinka kuntia jelpataan. Koronakyyläksi haukuttu vastuuntuntoinen kansalainen kertoi tekstaripalstalla, että pariskunnan rouva jäi reissun jälkeen kotiin, isännällä oli kiire taksia ajamaan. Rinne olisi pääministerinä ehtinyt sotkea joka infossa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Vain kuntaministeri Paatero epäonnistui, taas. Lentokenttähölmöilystä syytetään nyt tietokatkosta. Ja sitten korona. Thaimaasta on mielellään kerrottu, kuinka Suomi sentään on sarvikuonojen maa, kun Suomipoika vertaa. Arvatenkin avustajien kokoon kursiman paperin kankea sisäluku ei ole tiedottamista. Ensin tungettiin lentokenttäbussiin niin sanottuun tappituntumaan, sitten annettiin lähteä kentältä joukkoliikennevälineillä, valvomattomaan ”karanteeniin”. Portugalissa on golfailtu ja pitkään saatu nautituksi alhaisesta verokannasta. Kotikentällään hän on saanut ansaittua kuraa, kun Keskisuomalaisen satelliitin, joka esittää paikallislehteä, ensi jutun kärki oli Paateron haave siitä, että kyllä Meripäivät järjestetään. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Pääministeri Marin johtaa edestä ja tiedotustilaisuudet ovat selkeitä, pääosin. Vähän takamatkalta kyllä lähdettiin koronan torjuntaan, mutta sen jälkeen on toimittu jämäkästi. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Jari Nenonen Kriisissä maa punnitaan Rinne olisi ehtinyt sotkea joka infossa. Nyt oletetaan, että Suomi, sarvikuonojen maa, tulee hakemaan porsaat kotiin. Kas, kun me kaikki asumme kunnassa. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 UlkoasUpäällikko MIKKO ErONEN 041 4539 554 VerkkoUUtispäällikkö HENNA LAMMI 045 6307 072 toimittajat MErI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAArELA 044 7370 377 SANTErI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimitUspäällikkö KATArIINA LANKINEN 050 5369 954. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Olisiko niin, että änkkäävän ylijohtajan, joka näytti hurmaantuneen joka iltapäiväisestä kommentaattorin pestistä, olisi pitänyt pysyä töissä, johtamassa. Ei koulutuksesta, ei terveydenhoidosta. Kun eihän Suomelle mitään velkaa olla
Seuraava Suomenmaa ilmestyy 8.5.2020. koko maan äänenkantaja suomenmaa. Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! Toukokuun lehdessä: Saara Hanhelan keskustassa parasta on monimuotoisuus