6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 17 / 3.5.2019 / 4,80 € Työ Tuo Toivoa romaneille niinisTö kaTuu Bernerin hiillosTamisTa Kirjat Reportaasi Puoluevaltuusto kysely povaa keskusTalle opposiTiokauTTa Mietinnän paikka keskusTan Tilanne on vakava muTTa ei ToivoTon, sanoo seppo kääriäinen
12. 2 3.5.2019 sisältö 3.5. 2019 Kaikki yhdessä Köntässä Keski-Suomen tuore edustaja on ylpeä kansalta saamastaan valtakirjasta s
3.5.2019 3 Parempi tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys eikä se tapahdu odottamalla tai sormia napsauttamalla. 28 Keskusta Eduskunta Eurovaalit. 39 Suunta on nyt ylöspäin, uskovat keskustan uudet kansanedustaja t s. 10 EU:n pitää kehittyä vastuulliseksi suurvallaksi, Anna Sirkiä näkee s. 31 Maltillinen linja ei purrut Puoluevaltuusto nöyrtyi vaalitappion äärellä s. 14 Eduskunta menettää valtavasti kokemusta avustajien eläköityessä s. Juha Rehula s
perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 3.5.2019 J os keskustan puoluevaltuusto edustaa oikein keskustan tulevaisuutta, ei puolueella ole huolta. On nähty, että luonnonvaroistamme löydetään ratkaisuja niin työllisyyteen kuin ilmastonmuutoksen torjumiseenkin. Jokaisella on omat käsityksensä siitä, miksi kävi niin kuin kävi ja mitä pitäisi tehdä. On nähty, että uutta työtä ja elinvoimaa voi syntyä kaikkialle Suomeen. Riihimäeltä lähti aivan toisenlainen joukko kuin sinne oli edellispäivänä saapunut. Että olisi unohdettu alkiolaiset arvot, köyhän asia, maataloustuottajan ahdinko, dieselautoilija, eläkeläinen, maahanmuutosta huolissaan oleva, lapsiperheet – ja kaikesta tästä keskustaa olisi sitten rangaistu. Mutta vaalien tulos on aina oikein. Myös piireissä ja paikallisjärjestöissä kannattaa keskustella. Juha Sipilä valittiin melkein yksimielisesti ja innostuksen myötä jatkamaan keskustan puheenjohtajana vain vajaa vuosi sitten. Ehkä vaalituloksen ja politiikan yhteys ei olekaan niin yksioikoinen kuin ajattelemme. Sitäkin sopii pohtia, tehtiinkö itse tarpeeksi ja oikeita asioita. Juha Sipilän suunnitelma toteutui, vaikka kukaan muu ei siihen välillä uskonut – ja nyt kaikilla puolueilla on uusi, vielä kovempi tavoite. Suru häipyy puserosta, kun vaikeuksista saa puhua yhdessä. Onneksi neljän vuoden aika on jättänyt paljon hyviä hedelmiä. Vasta kevätpuolen gallupit pakottivat keskustaväen epäilemään. Kunnon pyykki, niin suru häipyy puserosta Pääkirjoitus Onneksi neljän vuoden aika on jättänyt paljon hyviä hedelmiä. Ehkä historiaakin voisi vähän muistella. Tätä ”halua ymmärtää väärin” on toden totta ollut. On nähty, että työllisyyden parantaminen on mahdollista. Siihen on tyytyminen. Ensi kerralla pitää pystyä puolustautumaan. Se ampui kaikkea, mitä keskusta ja sen kellokkaat tekivät. Ja on nähty, että pieni Suomi voi olla maailman huippua melkein alalla kuin alalla. Ja ak ko M art ika in en. Kritiikki puolueen hallituspolitiikkaakin kohtaan oli silloin olematonta – eikä se oikein nostanut päätään vielä syksylläkään. Se ei pystynyt puolustamaan itseään. On nähty, että Suomi voi elää, vaikka holtiton velkaantuminen on pysäytetty. Niin toimii politiikan terapiakin. Opiksi kaikki on. Se on tuntunut systemaattiselta ja järjestäytyneeltä. Kaikki hyvä käännettiin nurin niskoin. Edessä ovatkin taas uudet haasteet: Euroopan parlamentin vaalit, tulevaisuusja kehittämistyö sekä ylimääräinen puoluekokous ja uuden puheenjohtajan valinta. Ehkä sillä tavoinkin, mutta voisiko olla myös niin, että keskusta törmäsi siihen muuriin, jota tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvasi Kuopiossa (27.4.): ”Halu ymmärtää väärin on joskus ollut suurempi kuin halu ymmärtää oikein”, presidentti sanoi. Siinä taistelussa keskusta hävisi
Tätä voi joku pitää liian materialistisena tapana muistaa. Aloin myös pohtia, mistä tarinat tulevat. Hyllyiltä löytyi koulun karttakirjoja, aapisia sekä kovaja pahvikantisia romaaneja. James Joy cen Odysseusta ihmettelin ensimmäisellä omatoimisella ulkomaanmatkalla Dublinissa. Tämä riski kannattaa kuitenkin ottaa. Mutta ei hänen elämänsä siihen lopu, siitä se vasta alkaa. Jäin kirjallisuuden koukkuun jo alakouluiässä, ja lukemistani opuksista muotoutui elämän matkamuistoja. KirJan asema horjahtelee. Pikkupojalle ullakko oli aarreaitta. Ervasti muistutti: kirja on terveyttä edistävä laite. Se on sääli, sillä hyvä kirja on terveellinen ja edullinen tapa paeta arkea, vaikka aroille tai muinaiseen Kiinaan. Useimmista hyllystä löytyvistä kirjoista muistan, missä niitä luin ja millaisessa elämänvaiheessa tuolloin olin. luKeminen on myös yksi tapa ratkoa olemassaolomme arvoitusta. Istuin mummolan ullakolla ja sadepisarat naputtelivat pieniä ikkunaruutuja. Muistan ensimmäisen lukemani kirjan kannen, mutta en nimeä. Niitä on pakko pohtia, vaikka emme saa niihin eläessämme lopullista vastausta. Mikä on niiden kotimaa tai millainen mylly niitä jauhaa. Laadukkaan käännöskirjallisuuden julkaisu on vahvemmin pienten kustantamojen harteilla. Minulle kirjahylly edustaa jonkinlaista päiväkirjaa tai muistivihkoa. Ihmettelen vieläkin. Tomi Oravainen. Fjodor Dostojevski nimitti näitä kirotuiksi kysymyksiksi. Armeijassa yöpäivystysvuorossa, keikkuvan pöydän ääressä luin John Steinbeckin Vihan hedelmiä. Pentti Haanpään pulavuosiromaaneja luin ensimmäistä kertaa 1990-luvun lamavuosina. Ervasti neuvoikin kirjojen myyjille kalliimpia antikvariaatteja, jotka maksaisivat enemmän. Isoisän kanssa saunassa keksimme monia mahdollisia teorioita, mutta edelleen palaan aiheeseen, nyt yksin. Isoisä tietää jo vastauksen. 12-vuotias aatelispoika Cosimo ei halua syödä etanoita, vaan kiipeää suutuspäissään tammeen eikä tule enää koskaan alas. Röyhkeästi voi istua Pentti Saarikosken pöytään ravintola Hansassa. Kesätyövuosina 2000-luvun alun Helsinki oli vielä antikvariaattien paratiisi. Mutta ei etsimisen tarvitse olla vakavaa. Italo Calvinon Paroni puussa -satiiri sopii hyvin. Runoilija Väinö Kirs tinä varoitti, että jos lukee Saarikoskea kymmenen minuuttia, alkaa henki haista viinalta. Suosikkini oli Torkkelinkadulla sijainnut Kaarle Ervastin antikvariaatti. Pieni liike oli vuorattu kirjoilla, joista suurin osa maksoi euron, mutta teokset olivat laatukamaa. Ne tuskailevat, kuinka vaikeaa on saada kirjoja myyntiin kirjakauppoihin. 3.5.2019 5 Toimittajalta Terveyttä edistävä laite Karrelle palaneet vankkurit, keskellä autiota preeriaa. Keitä me olemme, mistä olemme tulossa ja minne olemme menossa. Kauppias varoitti kirjoja myymään tulleita uusia asiakkaita, ettei voi maksaa kirjoista paljoakaan, koska myy ne parilla eurolla asiakkailleen. Näiden seasta etsin intiaanikirjoja ja opin pitämään sadepäivistä. Suuret kustantamot ovat vähentäneet laadukkaan käännöskirjallisuuden julkaisemista, ja kirjakaupoista on tullut enemmän paperikauppoja
Muhoslainen Katri Hyvärinen uskoo kestävään oppositiopolitiikkaan, jossa keskitytään haukkumisen sijaan haastamaan hallituspuolueita. Antti Kaikkonen puoluevaltuustossa Santeri Lampi Rökäletappion eduskuntavaaleissa kärsineen keskustan paikka on oppositiossa, arvioi yli 75 prosenttia Suomenmaan kyselyyn vastanneista puoluevaltuutetuista. Silja Silvastin mukaan vaalitappiota ei voi vierittää pelkästään puheenjohtaja Juha Sipilän syyksi, sillä alkiolaisen politiikan periaatteet pääsivät unohtumaan muiltakin. Tutut puheenparret viestinnästä ja alkiolaisista juurista ovat helppoja heittoja. – Jos hallitusneuvotteluissa jumitetaan kesään asti, keskustan pitää olla valmis myös hallitusyhteistyöhön, sanoo Sinikka Ekonen Mäntsälästä. osa valtuutetuista jättää oven rakoselleen hallitukseen menolle. Ajassa Sanottua 6 3.5.2019 Keskustan kaikista sisimmäistä sisintä ovat yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sekä huolenpito ja puolenpito. Valtuutettujen suosikki puheenjohtaja Juha Sipilän seuraajaksi olisi ollut Annika Saarikko. Saarikko kuitenkin ilmoitti kesken kyselyn toteuttamisen, ettei hän pyri puheenjohtajaksi syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa elämäntilanteensa vuoksi. Suomenmaan kyselyyn vastasi kaikkiaan 74 puoluevaltuutettua. Hanna Markkanen puoluevaltuustossa Nuorten aikuisten luottamus keskustaa kohtaan taitaa olla puolueen kohtalonkysymys. Aate tulee päivittää tähän päivään. Toiseksi eniten kannatusta Sipilän manttelinperijäksi on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosella. Kaikki nämä tulevat tällä porukalla sydämestä. – Oppositiossa on hyvä tehdä uusi strategia, jolla edetään uusia eduskuntavaaleja kohti, lapualainen Juha-Matti Näkki opastaa. Keskustan pitää olla jälleen se liike, jonka käsivarsille kuka tahansa uskaltaa kipata. – Keskusta ei ole koskaan pelännyt vastuullisia tehtäviä eikä ole syytä nytkään pelätä. Vain vajaa seitsemän prosenttia lähtisi hallitustunnusteluja vetävän Antti Rinteen (sd.) kelkkaan. Oululaisesta Sirpa Tikkalasta hallitukseen lähteminen olisi varteenotettava vaihtoehto, jos keskusta saisi merkittäviä ministerisalkkuja. Vihtiläinen näkee, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys ja ylisukupolvisuus tarvitsevat kunnianpalautuksen. Jaakko Martikainen Vastaajia yhteensä 74.. Myös Hannakaisa Heikkinen, Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen saivat puoluevaltuutetuilta mainintoja. Silja Silvasti Puoluevaltuusto passittaisi keskustan oppositioon H al lit uk se en O pp os iti oo n En os aa sa no a 5 56 13 kuuluuko keskusta Mielestäsi hallitukseen Vai oppositioon. Silvastista vain nöyrä itsetutkiskelu voi nostaa keskustan jaloilleen. Valtuutetut uskovat, että keskustan kannattaa koota rivejään ilman hallitusvastuun raskasta taakkaa. Antti Siika-aho puoluevaltuustossa Vain nöyrä itsetutkiskelu voi nostaa keskustan jaloilleen
Tämän on nyt muututtava. Ihmisiä olisi ensisijaisesti yritettävä auttaa kotimaissaan. Lotta Luukkonen puoluevaltuustossa Ovatko piirit puoluetoimistoa vai puoluetoimisto piirejä varten. neuvottelujen ensimmäinen yritys kariutui kokoomuksen ja SDP:n talousjuntturaan. Hallitustunnustelijan tehtävän saanut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on asettanut tavoitteeksi neuvottelujen päättymisen 27. Silti monen nuoren esittämä kritiikki on vaimennettu tämän vaalikauden aikana. Petteri Salmijärvi puoluevaltuustossa Pekka Pohjolainen Hallitusneuvottelujen kestoon vaikut taa niin moni ennalta arvaamatonkin asia, ettei niiden pituutta voi kunnolla ennustaa. Valmista tuli 17. EU ei voi kuitenkaan sahata omaa oksaansa. – Lissabonin sopimuksessa on pykälä: jos johonkin Euroopan unionin jäsenmaahan hyökätään, toinen jäsen maa on velvol linen puolustamaan sitä. Tällä hetkellä ko mission esitys leikkaa voimakkaasti maataloudesta. Ajassa Sanottua 3.5.2019 7 Tiukka keskustelu ja haasto kuuluvat keskusta-aatteeseen. Puolue haluaa selkeyden sille, mitä Lissabonin sopimuksen solidaarisuuspykälä tarkoittaisi. Edelleenkin metsiä tulee voida käyttää kes tävällä tavalla – hyvin ja tehokkaasti. Toisaalta pakolaisia Suomeen tulisi ottaa entistä enemmän pakolaisleireiltä, jolloin voidaan vaikuttaa siihen, keitä tänne saapuu, keskusta linjaa. – Haluamme, että maatalouspolitiikan rahoitus säilyy vähin täänkin nykyisen kaltaisena. toukokuuta. Hallituksen synnytys vie muutaman viikon Keskusta uudistaisi EU:ta maalaisjärjellä Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja euro vaali ohjelman valmistelusta vastannut Riikka Pakarinen (oik.) esittelivät keskustan eurovaali ohjelman. Hallitusneuvottelujen aloitus 8.5. Myös toukokuun lopun EUvaalit aiheut tanevat pienen tauon prosessiin. Hallitusneuvottelujen aloitus on jo viivästymässä parilla päivällä toukokuun 8. Uutta pohjaratkaisua ei kuitenkaan löytynyt ja pöytään palattiin samalla kuuden puolueen porukalla myöhemmin. kesäkuuta. Jussi Nukari / Lehtikuva Tomi oravainen eu:n on otettava vahvempi rooli turvallisuuskysymyksissä, linjaa keskusta eurovaaliohjelmassaan. suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa heinäkuussa, ja seuraava parlamenttikausi on tärkeä maataloudelle sekä aluekehitykselle. Aloitusta viivytti Portugalin tukipaketti, joka silloisen toimitusministeriön pääministerin Mari Kiviniemen (kesk.) mielestä kuului uudelle hallitukselle ja uuteen hallitukseen pyrkivien mielestä toimitusministeristön hoidettavaksi. Myös hallituspohjan kokoamisessa oli vaikeuksia, kun perussuomalaiset ei suostunut mukaan, oppositioasentoon siirtynyt keskusta ei vastannut edes tunnustelijan kysymyksiin ja SDP patisti hallitustunnustelija Jyrki Kataisen (kok.) ottamaan mukaan myös vasemmistoliiton. Puolue kampittaisi eurovaaliohjelmassaan populismia purka malla EU-byrokratiaa ja tarjoamalla ratkaisuja keskeisiin haasteisiin kuten maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen. Tätä me emme voi hyväksyä. Tätä artiklaa me haluam me keskustalaisina avata seuraavan viiden vuoden aikana. Vaaliohjelman valmistelua johtanut Riikka Pakarinen kertoo, että tämä tarkoittaa muun muassa EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä kansallisen puolustuksen rinnalla. läHiHistorian vaikeimmat neuvottelut käytiin vuonna 2011, kun varsinaisiin neuvotteluihin päästiin vasta kuukausi vaa lien jälkeen. Noin kuukausi riittää yleensä, mutta mutkia matkaan voi kuitenkin tulla. uusi Hallitus kesäkuu 2019 J a r i La uk k an e n antin aikataulu muutokset mahdollisia Sh ut te rst oc k. Näin uusi hallitus voitaisiin nimittää kesäkuun alussa ja uusille minis tereille saataisiin valmistautumisaikaa EU-puheenjohtajakauteen. Katainen heitti vasemmistopuolueet ulos neuvotteluista 1. Keskusta haluaa EU:lta toimia hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. Juho Korpela puoluevaltuustossa Viime vuosina on surutta kävelty puoluevaltuuston ja puoluekokouksen kantojen yli esimerkiksi perustulon kohdalla. tauko, eurovaalit vaalipäivä 26.5. kesäkuuta, kaksi kuukautta eduskuntavaalien jälkeen. Pieni piiri on päättänyt asioista. päivään, koska puolueiden kanssa käytävät talouskeskustelut vievät odotettua enemmän aikaa. Hallitusneuvottelut valmiit 27.5. Kaikkein tärkeintä on löytää puolueeseen toimintakulttuuri, jossa ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Ne molemmat edustavat kolmasosaa EU:n budjetissa. – Keskusta haluaa, että EU ottaa selkeän ilmastojohtajuuden
Rokotekattavuuden aleneminen voi johtaa tauti tapauksiin myös Suomessa. Hänen mielestään eduskunnassa olennaista ei ole kollegoiden miellyttäminen, vaan tilivelvollisia ollaan omille äänestäjille. Sipilän hallituksen aikana Niinistö oli opposition johtava räksyttäjä, joka roikkui väsymättä pääministerin lahkeessa niin eduskunnan istuntosalissa kuin Twitterissäkin. Myös Anne Berneriin (kesk.) kohdistuneen kritiikin hän myöntää menneen liian pitkälle. Ajassa Kirjat Vihreiden ex-puheenjohtajan Ville Niinistön ja keskustan välit eivät tunnetusti ole lämpimät. Niinistö kertoo pyytäneensä Stubbilta ylilyöntejä myöhemmin anteeksi. Hänen mielestään Sipilä otti kritiikin liian henkilökohtaisesti. Pari mokaa ex-puheenjohtaja on sentään valmis myöntämään. Pienen puolueen puheenjohtajan on myös pidettävä melua, jotta saisi äänensä kuuluviin. Niinistö pyysi anteeksi Stubbilta ja Berneriltä Ja ri La uk ka ne n Lä hte et: ST T, W H O. AnnukkA kAArelA Veera Luoma-aho ja Ville Niinistö: Löytöretkeilijä. niinistö tiedostaa, että muiden puolueiden poliitikot eivät aina ole pitäneet hänen tyylistään. Hän syyttää kirjassaan hallituksen suorastaan pyllistäneen kaikelle vihreille tärkeälle. EU-maista Suomen edellä ovat Unkari, Slovakia, Portugali ja Ruotsi. Jopa keskustasta listalle pääsee yksi, jokseenkin yllättävä nimi: eduskunnan jättänyt konkaripoliitikko Tapani Tölli. EU-maissa todettiin 2018 yli Rokotevastaisuus nostaa päätään ympäri Eurooppaa. Ystäviäkin hänellä on omien sanojensa mukaan kaikissa puolueissa. Hän puolustautuu oppineensa suorasanaiseksi Ruotsissa asuessaan. Niinistön torstaina ilmestynyt kirja ei juuri muuta tilannetta. 8 3.5.2019 Suomessa rokotekattavuus on edelleen hyvä, 92 prosenttia. Valtakunnan seuratuimpiin lukeutuva somepoliitikko toteaa olevansa nykyisin kyllästynyt varsinkin Twitter-meuhkaamiseen. Yksi pieleen mennyt tilannearvio tapahtui, kun vihreät ja vasemmistoliitto valmistelivat väli kysymystä Alexander Stubbin toiminnasta hallintarekisterilain yhteydessä. Eduskunnan jättänyt, europarlamenttiin ehdolla oleva Niinistö osoittaa kirjassa muutenkin seestymisen merkkejä. Otava, 218 s. Hänen mielestään vihreät ei juurikaan tehnyt oppositiossa virheitä, vaan eteni käsikirjoituksen mukaan. Niinistö ei kadu Sipilään kohdistamaa ärhäkkyyttään. Niinistö näkee pääministerin jatkuvan haastamisen oppositiojohtajien tehtävänä. tuhkarokkotapausta. Stubbiin kohdistunut myllytys oli kovaa, ja kansalaismielipide alkoi karata käsistä jo täydeksi lynkkausmeiningiksi. Niinistö kirjoittaa arvostelevansa politiikassa tekoja, ei ihmisiä. Niinistö katuu antaneensa kuvan, että Berner olisi ollut liikenneministerinä yhtiöittämässä koko tieliikennettä
Sisämarkkinat ovat luoneet miljoonia työpaikkoja, luontoa suojellaan tehokkaammin, matkustaminen, opiskelu ja asuminen toisessa jäsenmaassa on helppoa. Miten vastaamme ilmastonmuutokseen, väestön ikääntymiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen tai demokratiaa ja tasa-arvoa horjuttaviin voimiin. Meidän pitää löytää keinoja taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisten tavoitteiden tasapainon löytymiseen. Työturvallisuuskeskuksen tärkein tehtävä onkin auttaa työpaikkoja työturvallisuuden parantamisessa. Yksi syy on jatkuvasti muuttuva työelämä. Sen takana on sata vuotta täyttävä Kansainvälinen työjärjestö ILO. Esimerkiksi sosiaalija terveysalan yrityksissä tapahtuu yllättävän paljon tapaturmia. lähivuosiEn aikana EU:lla on käsissään suuria haasteita. Kaikki lähtee sieltä, Hanhela painottaa. Samalla työturvallisuuden hallinta vaikeutuu. Vastaukset tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin päätetään yhdessä. – Olennaisinta on kuitenkin ylimmän johdon suhtautuminen asiaan. Eri maiden ja kansojen voimavara on ihmisissä, joiden mielipiteiden on tultava kuulluksi. Työelämän pirstaloituminen uhka työturvallisuudelle Shutterstock Ilmiöt. Todellisuudessa EU on onnistunut positiivi sella tavalla tukemaan meidän elämäämme, kuten meille suomalaisille tärkeitä kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä ja alueellista kehittämistä myös harvaanasutuilla alueilla. On tärkeää, että kansalaiset innostuvat vaaliuurnille. Samalla liikenneinvestointeja, maataloutta ja alueel lista kehitystä tuetaan. huolEnaihEitakin silti riittää, sillä viimeisen viiden vuoden aikana tapaturmien määrä on pysynyt likimain samana. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Lähestyvät EU-vaalit ratkaisevat yhteisen tulevaisuuden Meri AlArAntA-SAukko sunnuntaina 28.4. vietettiin maailmanlaajuisesti työturvallisuuspäivää. – Syntyy paljon uusia yrityksiä ja työelämä pirstaloituu. Toukokuun EU-vaaleissa äänestetään Suomesta 13 europarlamentaarikkoa. Esimerkiksi työkaverien kannattaisi hanakammin tarttua havaitsemiinsa työturvallisuusriskeihin. – Ylipäätään työpaikkojen turvallisuusajattelussa on tapahtunut paljon edistystä, Hanhela sanoo. Eurooppalaisten kysymysten lisäksi meidät haastetaan rajojemme ulkopuolelta, niin idästä kuin lännestä. Myös puuttumiskynnys on Suomessa korkea. Tilastojen mukaan palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat vähenivät vuosina 1975–2016 7,2 prosentista 1,1 prosenttiin, lukumääräisesti 133:sta 24:ään. Asenteissa on parantamisen varaa. 3.5.2019 9 Täällä Bryssel Eurooppa-politiikassa on nyt vauhtia. Motivaatiota varmasti riittää, mutta osaamisessa on puutteita, Hanhela sanoo. Eurooppa on nyt taloudellisesti ja poliittisesti yhtenäisempi kuin koskaan. Esimerkiksi energiaan, luontoon, liikenteeseen ja maatalouteen liittyvässä päätöksenteossa pitää huomioida erilaisten alueiden lähtökohdat ja tarpeet. On brexitiä, ilmastotalkoita, uusia kauppasopimuksia ja tietysti lähestyvät EU-vaalit. Hanhela toivoo, että työturvallisuudesta tulisi olennainen osa jokaisen yrityksen arkea, johtamista ja kehittämistä. Anna äänesi sille, että pohjoisen näkökulma ja sinulle tärkeät asiat eivät unohdu Euroopan parlamentin päätöksenteossa. EU-päätöksenteko saattaa vaikuttaa monelle etäiseltä, ja legendat kurkkujen käyryyttä määräävistä laista elävät vahvasti monen mielessä. Olen saanut toimia Euroopan pohjoisimpana meppinä neuvottelupöydissä, joissa Suomen erityistarpeita on pitänyt tuoda voimakkaasti esiin. Jokaisella äänellä on merkitystä. Yhteistyöhön tarvitaan kylät, kunnat, Euroopan jäsenmaat ja koko maailma. Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtajan Rauno Hanhelan mukaan työturvallisuus on Suomessa kehittynyt huomattavasti pitkällä aikavälillä erityisesti vakavien ja kuolemaan johtaneiden tapaturmien osalta. – Vieläkin se nähdään liikaa irrallisena osana
Mikä siis on laajemmalti maltillisen keskilinjan tulevaisuus Suomessa. Hämeen ammattikorkeakoululle Riihimäelle kokoontuneilla puoluevaltuutetuilla oli paljon kysymyksiä, joihin keskustan tulisi jatkossa löytää vastauksia. Näin voisi kiteyttää keskustan puoluevaltuutettujen käymän keskustelun siitä, miten vaalikauden aikana onnistuttiin. TeksTi: Santeri Lampi, pauLiina pohjaLa, pekka pohjoLainen kuvaT: jaakko martikainen Keskustan puoluevaltuusto kantoi huolta maltillisen linjan tulevaisuudesta populismin ja radikalismin paineessa. 10 3.5.2019 Puoluevaltuusto KesKusta nosti Suomen suosta, mutta keskustalainen politiikka ei herättänyt ihmisissä luottamusta. Miten käy meille, jotka uskomme eheyteen pelottelun ja repimisen sijaan. tanja joona Peräpohjolasta totesi, että Lapin vaalipiirissä koettiin suurin keskustalainen vaalitappio, kannatus laski lähes 14 prosenttia. – Maltillisella asiapentillä ei ollut maahanmuuttokeskustelussa sijaa. – Tulen itse pienestä lappilaisesta kylästä, jossa on noin 250 asukasta. – Populismissa ja radikalismissa me keskustalaiset emme tule koskaan pärjäämään perussuomalaisille ja vihervasemmistolle, siihen kisaan meidän ei kannata lähteä, Simelius korosti. Kun kylätien varrella alkaa olla enemmän tyhjiä taloja kuin asuttuja, tai kun 16 lapsen kyläkoulun jatkuminen on koko ajan liipasimella, on vaikea itsekin uskoa koko Suomen palvelujen turvaamiseen tai aluepolitiikkaan, jota ei itse asiassa ole. KesKitien Köröttelijästä mentiin laidoilta ohi. Hallitusovi jätettiin raolleen. Satu Simelius Varsinais-Suomesta koki epäreiluna, että keskustan kilpailijat, ”jotka antoivat epärealistisia lupauksia ja heittelivät populistisia heittoja puskista, saivat suomalaisten luottamuksen”
Tulevan hallituksen pöydällä on niin paljon keskeisiä uudistuksia, että on arvioitava tarkkaan, mihin suuntaan ne menisivät sinipunahallituksen toimesta, hän totesi. Vaikka Suomenmaan puoluevaltuutetuille ennakkoon tekemässä kyselyssä yli 75 prosenttia vastaajista osoitti keskustan paikaksi opposition, Riihimäellä tilanne oli moniulotteisempi. Kurvinen korosti kokouspaikalla, että keskustan täytyy valita syyskuussa nimenomaan puoluejohtaja, ei pääministeritai valtiovarainministeriehdokas. 3.5.2019 11 Joonan mukaan lappilaisten tunne siitä, että heidät jätetään yksin, toistuu liian usein. Mutta niitä on aina seurannut ylämäki.. Hallitukseen lähtöä ei suljettu kokouksen kannanotossakaan täysin pois. Kannatustaan Juha Sipilän seuraajaksi puheenjohtajakisassa kuulostelevat ainakin kansanedustajat Antti Kaikkonen, Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen ja Antti Kurvinen. – Sellainen ihminen, joka kykenee käynnistämään uudistustyön. Sipilän mukaan osa oli myös sitä mieltä, että autoilu, lihansyönti ja saunan lämmitys pitää lopettaa heti, mieluummin huomenna tai tänään. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen korosti, että syyllisten etsiminen keskustan historiallisen kovaan vaalitappioon ei kannata. Sipilä kysyi, mikä on ”tolkun keskilinjan” paikka tässä keskustelussa. VäistyVä puheenjohtaja Juha Sipilä tulkitsi puheessaan, että keskustan tarjoama keskilinja ei kelvannut äänestäjille, vaan puolue jäi esimerkiksi ilmastopolitiikassa väliinputoajan asemaan. Tässä meillä on jatkossa miettimistä, keskustajohtaja evästi. Myös oppositiotaival kakkospuolueen asemassa arvelutti. – Tulevaisuus on meille vahva. Pörssinosteessa olevat Kaikkonen ja Kulmuni suhtautuvat kisaan vielä varovaisesti ja kertoivat pohtivansa asiaa rauhassa. Puheenjohtajakisa jäi Riihimäellä vielä tunnusteluvaiheeseen. Kansanvalta koettelee tätä puoluetta rajuilla alamäillä. Teimme siitä keskustan johdolla paperin kahdeksan puolueen kesken. – Haluammeko olla niiden pöytien ulkopuolella, joissa päätetään sote-uudistuksesta ja sosiaaliturvan uudistuksesta. Emme pärjää kahdella edustajalla. Mutta niitä on aina seurannut ylämäki – niin seuraa nytkin, Pirkkalainen valoi uskoa väkeensä. Kurimuksenkin keskellä Pirkkalainen löysi vaalituloksesta myönteisiä puolia: uudessa eduskuntaryhmässä on vihreiden jälkeen toiseksi eniten 1980ja 90-luvuilla syntyneitä kansanedustajia. Tuomas Kettunen Kainuusta kiitteli keskustajohtoista hallitusta Terrafamen pelastamisesta ja Kainuun työttömyyden puolittamisesta. Kansanliike kuulee jäseniään ja vetää siitä palautteesta johtopäätökset, Pirkkalainen paalutti. Se on tosi vaativa tehtävä. Jos haluamme olla tulevaisuudessa yksi suurimmista puolueista, meidän pitää tehdä tälle asialle jotain. – Mutta niinhän siinä vain kävi, että itsenäisen Suomen aikana ei ole koskaan käynyt näin, että Kainuulla ei ole keskustalaista kansanedustajaa. Anna Ranki Helsingistä oli puolestaan huolissaan keskustan asemasta Etelä-Suomessa. Mutta: osa oli sitä mieltä, että koko keskustelu on humpuukia. Keskustan viesti on ollut väärä, arvioi Hanna Markkanen. 58 kansanedustajaa valitaan Helsingistä ja Uudeltamaalta, nyt meillä on kaksi kansanedustajaa näistä vaalipiireistä. Muun muassa uusi kansanedustaja Jouni Ovaska Pirkanmaalta halusi pitää keskustalle oven auki hallitukseen. – Mitään erillistä, saati ulkopuolista ”totuuskomissiota” keskusta ei tarvitse. Ne äänet menivät perussuomalaisille. Monitaitoinen siinä pitää olla ja hanskata monta pelikenttää, Kurvinen pohti. Kansanvalta koettelee tätä puoluetta rajuilla alamäillä. – Miten saamme ihmiset puolellemme näissä kysymyksissä. – Meillä oli järkivihreät ratkaisut, miten ihmiskunnan suuri ongelma ratkaistaan. Puoluesihteerin mukaan tappio tulee perata huolellisesti ja ajan kanssa. Mitä sanon eläkeläiselle, joka sanoo, että rahat eivät riitä, Tuomas Kettunen kysyi. – Keskustan pitäisi olla koko Suomen puolue. Monia valtuutettuja askarrutti muun muassa, kuinka maatalouden puolustaminen onnistuisi oppositiosta käsin. – Ne äänet menivät vihreille, Sipilä totesi
saapuva juna pysähtyy raiteelle numero seitsemän. Helsinki on hänelle toki entuudestaan tuttu, edellinen työ kun oli diplomaattina ulkoministeriössä. – Tuosta pitää ottaa Instaan kuva, Könttä sanoo, kun aurin gos sa kylpevä Eduskuntatalo tulee kokonaisuudessaan näkyviin. könttä kääntyy alikulkusillan jälkeen vasemmalle Pikku parlamenttiin. Laiturille astuu uunituore Keski-Suomen kansanedustaja Joonas Könttä, 29, keskustan eduskuntaryhmän kuopus. Kulkureitiksi valikoituu Baana, vaikka Könttä ei ole ihan varma, onko se vain pyöräilijöille tarkoitettu. 12 3.5.2019 Eduskunta Laitteiden jonotusta, valokuvia ja onnitteluja – juna toi keskustan ryhmän kuopuksen Joonas Köntän sokkeloiseen Eduskuntataloon. Kansanedustajuus alkaa rastitehtävillä TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen Joonas Könttä saapui Helsinkiin junalla, joka lähti Jyväskylästä kello 5.30. – Luulen, että työhuoneet ovat uudella puolella. Minul la on semmoinen etiäinen, Könttä sanoo. Työhuone järjestyi hänen toiveensa mukaisesti Eduskuntatalosta Pikkuparlamentin sijaan.. – Tuntuu hyvältä ja jännittävältä, Könttä kuvailee fiilik siään, joita hän jakaa myös sosiaalisessa mediassa. Jyväskylästä köntän ensimmäinen tehtävä on löytää paras reitti junaasemal ta eduskuntaan. Uusi vaalikausi alkaa ryhmäkokouksella ja kansanedustajan valtakirjan tarkastuksella, lisäksi hoidettavana on monta käytännön asiaa
Kuvaukseen hän kuiten kin ehtii ennen ryhmäkokousta. Joonas Könttä piti someseuraajat ajan tasalla vaalikauden ensimmäisenä työpäivänä. Könttä pyytää kuvaajaa kertomaan vitsin. – Meillä on sisukas ryhmä koossa, Könttä myhäilee kokouk sen jälkeen. Köntän edellä jonossa ovat keskustan Mikko Kinnunen ja perussuomalaisten Ari ”Brother Christmas” Koponen. Ensimmäinen työviikko menee tuttavien nurkissa. Mattila on harmissaan siitä, että keskusta joutuu vaihtamaan pie nempään huoneeseen kesäkuussa. – Olipahan päivä. Arvokas pääraken nus vie voiton, istuntosalikin on lähempänä. – Se on Msiivessä, mutta en vielä tiedä, missä se on. Toimittajat päivystävät huo neen ulkopuolella. Hän päät tää hakea laitteet myöhemmin. Kansan edustaminen valtiopäivillä on suuri kunnia, Joonas Könttä kertoi kotipaikka kuntansa lehdelle Keskisuomalaiselle. – Oliko tuo Valtiosali, Könttä kysyy pääaulasta pois tues saan Suomenmaan valokuvaajalta Jari Laukkaselta, joka on työskennellyt talossa noin 40 vuotta. Ryhmähuoneessa istuu ainoastaan Hanna-Leena Mattila, muut suorittavat vielä rastitehtäviä. Päivä jatkuukin niin, että Laukkanen johdattaa Könttää paikasta toiseen. Aamun junamatka kesti kolme tuntia, mutta Könttä toivoo sen lyhenevän Jyväskylän ja Tampereen välisen kaksoisradan ansiosta. – En tiedä, voiko sen suurempaa kunniaa ollakaan kuin edustaa kansaa valtiopäivillä, Könttä sanoo. Päivän arvokkain hetki on kansanedustajan valtakir jan tarkastus. Laukkanen vie Köntän kakkoskerrokseen jonotta maan tietokonetta. – Tiedätkö, mikä on jokaisen valokuvaajan perverssi harrastus. Vastaan tulee keskustan ryhmän vies tintä asian tunti ja Pirkko Määttälä, joka utelee Köntän työhuonetoiveita. Olisiko uusi vai vanha puoli parempi. Könttä tekee valintansa nopeasti. 3.5.2019 13 Vahtimestari kuitenkin ohjeistaa Köntän Eduskunta taloon. Itsensä kehittäminen, Martti Kainulainen lohkaisee. Marjasmoothiella kippisteltiin reisjärveläisen puoluetoverin Mikko Kinnusen kanssa. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen istuu ja lukee Opas eduskuntaan julkaisua. Ryhmähuone täytyy hiljalleen puheensorinasta, toisia halaillaan ja onnitellaan. Könttä kysyy Laukkaselta ryhmähuoneen sijaintia, ja sitten ollaan matkalla viidenteen kerrokseen. – Tämä on tällainen rastitehtävä, Köntän puoluetoveri Hanna Huttunen naurahtaa. Pyydetään perustiedot ja nimikirjoitusnäyte, lisäksi mukaan annetaan kaikenlaisia lappuja. Enää pitäisi hankkia työasunto. Puolisen tuntia kuluu ja Könttä luovuttaa. Urheilumiehenä Könttä myös selvittää, missä eduskunnan kuntosali sijaitsee. Määttä lä pystyy toteuttamaan toiveen. Sitä seuraavasta huoneesta edusta jat saavat tablettitietokoneen ja puhelimen, kolmanteen mennään valo kuvattavaksi. Kukin kävelee vuorollaan näyttämään omaansa oikeuskansleri Tuomas Pöystille. Paikallislehti Keskisuomalainen pyytää Köntältä kom menttia tunnelmista. – Meillä taitaa olla sama suunta, Könttä veistelee nai sille, jotka astuvat myös hissiin. Valtakirjan tarkastus oli arvokas hetki.. – Tässä me kaikki ollaan yhdessä köntässä, Könttä sanoo. Sitä odot taes sa KeskiSuomen kansanedustajat poseeraavat valo kuvassa. Hänellä on jo yksi ”pekkarointikohde” tiedossa. Pääaulassa kansanedustajia ollaan jo vastassa. Ensimmäinen viikko menee tuttavien nurkissa. Jää ikimuistoisena mieleen, Könttä kirjoittaa päivän lopuksi Twitteriin. – Taistelussa moni veljistä ja sisarista jäi matkan var relle, Mattila huokaisee. Seuraa vielä tunti jonottamista, ja lopulta KeskiSuo men äänitorvella on työpuhelin ja tablettitietokone
– Meitä rohkaistiin palauttamaan poliittinen arvovalta tähän taloon ja istuntosaliin. Meillä on sellainen fiilis, että alamme rakentaa uutta nousua. Mutta se toinen puoli koko ajan jäytää mielessä, eli keskustan todella paha romahdus. Eeva Kallin mukaan keskusta on tiukan paikan edessä. – Meillä on erittäin hyvä porukka ja eri alojen asiantuntijoita, yhteisen tekemisen meininki siellä on nousemassa. Mutta se riippuu hyvin paljon tulevan hallituksen kokoonpanosta, kuinka aidosti ohjelma on hallituspuolueiden yhteinen. Könttä uskoo uuden sukupolven nousun kertovan siitä, että keskustalla on toivoa. Demokratian juhlapäivänäkin uusilla keskustaedustajilla on mielessä se tosiasia, että puolue kärsi eduskuntavaaleissa rankan tappion. Hilkka Kemppi muistuttaa, että heidän vastuullaan on luoda uskoa keskustan tulevaisuuteen. Uskon, että pärjäämme keskenämme hyvin. Meillä on niin kova iskuryhmä nyt koolla, että tästä noustaan, Könttä toteaa. Te olette nyt suomalaisen kansanvallan kaapin päällä, Niinistö sanoi eduskunnalle puhuessaan. – Meidän täytyy luoda toivon näköaloja tällä puolueelle. Rehtorina Kivisaaren toiveissa on eduskunnan sivistysvaliokuntaan pääsy. Mitä enemmän siinä on sulle–mullekompromisseja, sitä huonommat ennusmerkit ovat. – Moni erinomainen kansanedustaja ei uusinut valtakirjaansa, vaikka pyrki sen tekemään. – Presidentti Niinistön sanat siitä, että te olette nyt vastuussa tästä maasta, kolahtivat minulle isosti. Lohikin myöntää, että vaalitappiossa on vielä sulattelemista. keskustan ryhmän konkareihin lukeutuva Matti Vanhanen, 63, uskoo, että vaalien jälkeinen uusi tilanne, jonka jälkeen maassa on liuta keskisuuria puolueita, tulee näkymään päivänpolitiikassa. Kallin, Köntän, Kempin ja Ovaskan lisäksi kasareihin lukeutuvat Mikko Savola, Pekka Aittakumpu, Petri Honkonen, Katri Kulmuni, Antti Kurvinen, Mikko Kärnä, ja Annika Saarikko. kolmannen kauden kansaedustajana aloittanut Markus Lohi, 46, kertoo olevansa iloinen keskustassa tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta. uusiin keskustaedustajiin lukeutuu myös Pasi Kivisaari, 47. – Vaalitulos täytyy ottaa tosissaan, tutkia mistä se johtuu ja pohtia, mitä meidän täytyy nyt lähteä tekemään. – Keskustalla on ollut kautta vuosien hyviä sivistysosaajia. Tämä on äärettömän iso kunnia ja samalla todella iso vastuu, Joonas Könttä sanoo. Siitä on suorastaan tietty alakulo joka päivä ollut. ”Kova iskuryhmä koolla” TeksTi: Pauliina Pohjala, Pekka Pohjolainen kuvaT: jaakko MarTikainen. – Meillä on edelleenkin kokeneita mukana kolmasosa, kolmannes on eduskuntavuosien keskikastia kuten minä, ja sitten on näitä nuoria. Toivon, että voisin olla osa sitä joukkoa. Olemme iloisia, että olemme tulleet valituiksi eduskuntaan, on hienoa palvella kansanvaltaa. – Olen toiveikas, että yhdessä tekemällä suunta on ylöspäin, Kalli sanoo. keskustan eduskuntaryhmässä on nyt 31 kansanedustajaa, joista 11 on 1980-luvulla syntyneitä. – Kaikilla tuntuu olevan kaksijakoinen tunnelma. Valtiopäivien avajaiset olivat hänelle juhlallinen kokemus. Mutta eteenpäin on mentävä, ja tästä varmuu della mennään eteenpäin. Kasarien vaalimenestys luo uskoa keskustan tulevaisuuteen, uudet kansanedustajat näkevät. – Kyllä riski on siitä, että politiikasta tulee lyhytjänteisempää, ja yleinen julkinen paine pakottaa yksittäisiä ryhmiä hakemaan omaa profiiliaan. Siinä meillä kaikilla on paljon vastuuta, Kalli lisää. Ystävällinen sana istuntosalissa, valiokunnassa, käytävällä tai kuppilassa toimii aina paremmin kuin sivallus sosiaalisessa mediassa, Rinne sanoi puheessaan. Sosiaalisessa media on ajanut keskustelua vähän väärille raiteille, Ovaska näkee. 14 3.5.2019 Eduskunta ValtiopäiVien avajaisissa keskustan uusia kansanedustajia sykähdyttivät presidentti Sauli Niinistön sanat siitä, että kansalta saatu valtakirja tuo mukanaan suuren vastuun. Kivisaari on tyytyväinen keskustan ryhmän kokoonpanoon, vaikka sen olisi mieluusti nähdä runsaslukuisampana. Jouni oVaska toteaa, että sekä presidentti Niinistö että eduskunnan väliaikainen puhemies Antti Rinne korostivat myös toisten ihmisten kunnioittamista, vaikka asiat politiikassa välillä riitelevätkin. – Me kaikki ponnistimme eduskuntaan näissä äärettömän vaikeissa vaaleissa. – Mikä tärkeintä, puheissa korostettiin eduskuntatyön arvok kuutta ja yhteistyötaitojen merkitystä. Se on erittäin hyvä, koska me tar vitsemme puolueelle tulevaisuutta, tarvitsemme uusia ihmisiä tärkeisiin tehtäviin
3.5.2019 15 Meidän täytyy luoda toivon näköaloja tälle puolueelle. Hilkka Kemppi, Jouni Ovaska, Eeva Kalli ja Joonas Könttä uskovat, että yhdessä tekemällä keskustan suunta on ylöspäin.
Äärijärjestö Isis sanoo olevansa Sri Lankan lauantaisten itsemurhaiskujen takana. uusia itseMurhaiskuja. Mosambikissa tuhannet ihmiset ovat jääneet kodittomiksi hirmumyrsky Kennethin jäljiltä. Kanadan Montrealissa on julistettu hätätila tulvimisuhan takia. Yhteensä 15 ihmistä kuoli, kun Sri Lankan turvallisuusjoukot hyökkäsivät epäiltyyn islamistien piilopaikkaan lähellä Kalmunain kaupunkia. 16 3.5.2019 Maailman kuvat ÄÄrioikeisto nousee. Espanjalaismedia El Paisin mukaan äärioikeistolainen Vox-puolue nousee parlamenttiin 24 paikalla. Yli 3 000 asuntoa on tuhoutunut tai vahingoittunut ja 18 000 ihmistä on hakeutunut hätämajoitukseen. Vox-puolueen voitto on kovin äärioikeiston nousu sitten diktaattori Francisco Francon aikojen. hirMuMyrsky kenneth. Myös pääkaupunki Ottawaan on julistettu hätätila. Koonnut: Katariina lanKinen Lehtikuva / Ibrahim Youssouf / AFP. Quebecin provinssissa on evakuoitu yli 1 100 ihmistä ja yli 3 100 rakennukseen on tulvinut. tulva Montrealissa. Espanjan pääministeri Pedro Sanchez on julistanut sosialistipuolueen (PSOE) parlamenttivaalien voittajaksi. Lisäksi kolme itsemurhapommittajaa ammuttiin talon ulkopuolella. Maan pohjoisosia runnellut myrsky laantui lauantaina trooppiseksi matalapaineeksi. Viranomaisten mukaan alueella on valmiudessa yli tuhat sotilasta, sillä vesi jatkaa nousemistaan. Kanadaa piinaavat tulvat ovat seurausta sulavasta lumesta ja rankkasateista. Puolueen voitto oli odotettu, mutta sen paikat eivät riitä parlamentin enemmistöön. Kolme miestä laukaisi räjähteet ja tappoi itsensä sekä kolme naista ja kuusi lasta sisällä talossa
He tulevat antamaan äänensä demokraattisemmalle yhteiskunnalle toivoen, että 25 vuotta sitten annetut lupaukset vapaudesta, muutoksesta ja kaikille kukoistavasta maasta olisivat yhä voimissaan. Hannele Tulkki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Vaaliuurnien äärellä A FRIKAN A IKA. Vaikka korruptiosta erityisen tunnettu entinen presidentti Jacob Zuma sai potkut, on hänen entisiä liittolaisiaan yhä parlamentissa. Miljoonat tulevat jonottamaan vaaliuurnille. Vaalikeskusteluja seuratessa voi tehdä monenlaisia johtopäätöksiä yhteiskunnan tilasta. Nämä jäsenet jatkavat niin kutsutun ”Mandela”-puolueen, eli ANC:n jakautumista entisestään. Kymmenet miljoonat afrikkalaiset antavat äänensä toivoen demokraattisen yhteiskunnan saavan entistä vahvemman sijan. Afrikassa käydään monet vaalit tänä vuonna: Nigerian ja Senegalin lisäksi myös esimerkiksi Tunisiassa, Mauritaniassa, Malissa, Kamerunissa ja Ghanassa kilpaillaan kansan luottamuksesta. Nigeriassa ei vältytty vaalien aikaan väkivaltaisilta yhteenotoilta, Senegalissa rauhanomaisissa vaaleissa vallassa ollut johtaja sai jatkoaikaa ja Suomessakin yritettiin nimetä vaaleja soten tai ilmastonmuutoksen mukaan. Yhteensä kahdessakymmenessä Afrikan maassa käydään joko kunta-, parlamenttitai presidentinvaalit. Toisaalta, mitä muuta voisi edes odottaa muutosprosessien pyörteissä olevilta yhteiskunnilta. KaiKista haasteista huolimatta vaalien alla ihmiset myös riemuitsevat. Ihmisten huolenaiheina ovat maanomistuskysymykset, jotka jo pidemmän aikaa ovat jakaneet ihmisiä. Kasvukivut ovat myös kypsyttäneet erityistä yhteisöllisyyttä ja monia saavutuksiakin, vaikka maata kuvastaa ennen kaikkea moninaisuus. Olisi hienoa, jos demokratiaa osattaisiin juhlia silloinkin, kun se on jo juurtunut yhteiskuntaan – näin äänestäminen ei olisi vain kansalaisvelvollisuus mutta myös kunnia-asia. Kulunut neljännesvuosisata ei ole millään tavalla ollut helppo Etelä-Afrikalle, ja demokratiassaan se on vasta astumassa aikuisuuteen. Niin moni muistaa, että ei ole aina saanut äänestää. On kulunut 25 vuotta rotuerottelupolitiikan päättymisestä ja demokratiaan siirtymisestä. 3.5.2019 17 Kulunut vuosi on ollut vaalien aikaa monessa maassa. Kun kysyin eteläafrikkalaiselta ystävältäni, miksi hän äänestää, hän vastasi kyseessä olevan ennen kaikkea demokraattinen oikeus. Niin toivon minäkin. Myös Etelä-Afrikassa käydään vaalit toukokuussa. Demokratiaa ei pidetä itsestäänselvyytenä, ja sitä myös osataan juhlia. Lisäksi korruptio on jatkuva murheenkryyni: miksi siis vaivautua äänestämään, kun vallassa olevat häikäilemättömästi ovat väärinkäyttäneet yhteisiä varoja. Monin tavoin Etelä-Afrikka herättääkin ristiriitaisia tuntemuksia: yhtäältä se on sovinnon, anteeksiannon ja toivon tien valinnut niin kutsuttu sateenkaarikansa, ja silti niin monet ovat elämän perusedellytyksiä vailla
18 3.5.2019 Vakava paikka Henkilö – Keskustan järjestötoimintakin on kuihtunut ja vähentynyt. Näpräämällä ja paikkaamalla ei nyt selvitä. Tarvitaan kunnon peruskorjaus, arvioi Seppo Kääriäinen.
Taloustilanne on nyt aivan toinen kuin neljä vuotta sitten, Kääriäinen muistuttaa. Soteja maakuntauudistuksen yhteydessä tapahtui ”iso yhteinen virhearvio”. Tuvalla on kokoa ”kymmenen metriä kanttiinsa”, ja ikkunoista avautuu maalaismaisemaa kolmeen suuntaan. – Talo ei pysy kunnossa, ellei sitä jatkuvasti pidetä kunnossa. Olemme Iisalmen Kirmankylässä, ja Kääriäinen on jättänyt eduskunnan. 3.5.2019 19 Seppo Kääriäinen paiskaa oven auki ja avaa keskustelun: – Ei kai ne ole tunkemassa hallitukseen demarien kanssa. Eikä kaikkea kuitata sillä, että Juha Sipilä eroaa. Vanhat pönttöuunit toimivat edelleen, ja tuvan seinissä ovat näkyvissä alkuperäiset hirret. KääriäiSten SuKu asettui tälle rannalle jo 1500-luvulla Kustaa Vaasan aluepolitiikan ansiosta. – Mihin meiltä katosi politiikan tekemisen ja lukemisen taito, hän huokaa. – Sipilä petasi hyvän pohjan uudelle hallitukselle. Vastaus on selvästi kielteinen: – Mahdoton ajatus! Minä olen nyt asettunut politiikan seuraajaksi. Kääriäinen luettelee puolueen puheenjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia: TeksTi: Pirkko Wilén kuvaT: Maria sePPälä Seppo Kääriäisen mielestä keskustan ei pidä nyt tunkea hallitukseen, tärkeintä on puolueen peruskorjaus.. täällä on väljyyttä . oppoSitioon jääminen ei ole tae siitä, että automaattisesti seuraisi uusi nousu. Ei pitkäaikaisella keskustavaikuttajalla ole mitään erityistä demareita vastaan, mutta hän on huolissaan puolueensa tilasta ja tulevaisuudesta. Tämä talo sai tuoreimman remontin yhteydessä lämpimän kuistin ja muita nykyajan mukavuuksia. Vaaleista on aikaa runsaat kaksi vuorokautta. Tätä taustaa vasten on helppo päätyä vertaukseen, jonka mukaan puoluekin vaatii aika ajoin remonttia ja peruskorjausta. Rauhassa eletään, mutta ei sivussa. – Paksuimmat niistä ovat alkaneet kasvaa jo 1800-luvun alussa, arvioi keinutuolissaan istuva isäntä. Talon nimi on Kääriälä, ja nykyinen päärakennus on vuodelta 1912. Liian pitkään uskottiin, että kaikki hoituu. Takana on 50 vuoden ura politiikassa, eikä näin vakavaa paikkaa ole ennen ollut. Hän on politiikan tarkkailija, joka voi lisätä mielipidekirjoitustensa alle arvonimen ministeri. Siitä huolimatta Kääriäinen katsoo eteenpäin valoisalla mielellä: oleellista on mahdollisuuksien oivaltaminen vaikeassakin tilanteessa. Isompia remontteja tarvitaan 20–30 vuoden välein, sanoo Kääriäinen. Ison tuvan nurkassa seisoo niin valtava uuni, että se ei olisi mahtunut siihen huoneeseen, johon Seppo Kääriäinen aikoinaan majoittui aloittaessaan opintonsa Helsingissä. Erämaihin muuttaville luvattiin muutaman vuoden verovapaus. Jälkimmäinen tehtiin sen jälkeen, kun Seppo Kääriäinen oli ostanut tilan setänsä perikunnalta. Kännykkä soi nytkin, ja Kääriäinen pyytää anteeksi: – Lupasin paikalliselle radiolle kommentin suoraan lähetykseen... Radio Sandelsin toimittajan ensimmäinen kysymys ilmeisesti koskee sitä, aikooko Kääriäinen nyt pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi. Pihalla on jäännöksiä lumikinoksista, mutta sen alapuolella levittäytyvät pellot ovat jo sulana ja niiden takana avautuu Kirmanjärvi. Lopulta ymmärrettiin, että asiat eivät olleet hallinnassa ja aikataulut pettivät. Vankoista hirsistä rakennettua taloa on remontoitu kahteen otteeseen. Välillä on tarpeen rakentaa jotain uuttakin, muuten talo muuttuu museoksi
– Se oli raatamisen aikaa, hän kuvaa. – AsiAt on analysoitava ja keskusteltava auki avoimesti ja rehellisesti. Tärkein on se karaktääri eli luonteen sopivuus, paineensietokyky, neuvottelutaito ja yhteistyökyky. – Keskustassa pitää olla väljyyttä. Tässäkin lajissa varusteiden on oltava kunnossa. – Pitää tehdä ajatuskoe: millainen puolueesta tehtäisi, jos se perustettaisiin nyt. Kääriäinen pelkääkin, että uutisointi on antanut väärän kuvan puoluehallituksen aikeista: – Ei kai tarkoitus ole, että puoluevaltuustolle jo esitetään valmiit linjaukset hyväksyttäväksi. Tehtiin valtavasti työtä, mutta se ei tuntunut raskaalta. Ja vihdoin on järeämpi remontti tehtävä myös järjestörakenteessa. Hänen silmänsä alkavat tuikkia, kun hän muistelee, millaisen innostuksen vallassa parempaa Suomea – ja siinä samalla uutta keskustaa – rakennettiin oppositioaikana 1980-luvulla. – Alueellinen tasapaino, ihmisyys, ylisukupolvisuus, aloittaa Kääriäinen oman listansa. Se on aina ollut ajatusvirtausten liitto. Hyvät lenkkitossut uusitaan kahden vuoden välein. Sen sisälle pitää mahtua monenlaisia ajatuksia, mutta on tehtävä selväksi ne asiat, jotka meitä yhdistävät. Huonoja ei kannata hankkia.. KesKustA-AAtteen voimaa Kääriäinen ei epäile hetkeäkään. Kävellessä on aikaa ajatella. 20 3.5.2019 – Harri Holkeri ne aikoinaan listasi: kokemus, kansainvälisten asioiden osaaminen, kielitaito ja karaktääri. Se ei riitä. Hätäinen keulakuvan vaihtaminen olisi pelkkä pintaremontti. Nyt tarvitaan laaja keskustelu siitä, mikä on keskustan idea ja tarkoitus. Pidemmälle ei tätä keskustelua jatketa, sillä puheenjohtajan nimi ei nyt ole ykkösasia: ensin on päätettävä yhteisestä linjasta. Yhteisen linjan löytäminen ei tarkoita, että kaikkien olisi oltava kaikesta samaa mieltä. – Muutama sellainen henkilö meiltä löytyy helposti, toteaa Kääriäinen
Kolumneja on tulossa useampaankin lehteen, uusi kirja on valmistumassa ja viikonlopun sauvakävelylenkeillä mietittyjä tviittejä osataan jo odottaa. Ihmiset eivät innostu organisaatioiden uudistamisesta, rakennemuutoksista, budjetin yksityiskohdista. Mutta hän toivoo, että erityisesti nuoret osallistuvat keskusteluun puolueen linjasta ja tulevaisuudesta. Ennen pitkää miehestä sukeutui aktiivinen, innokkaasti kenttää kiertävä ja aina aatteesta puhuva puoluesihteeri. Kasvoi myös arvostus yhteistyötä ja siltojen rakentamista kohtaan. Mauno Koivisto vastasi vuonna 2002 kysymykseen, mikä on Suomen idea: selviytyä, pysyä hengissä. Se toteutui vuonna 2002, ja tulokset julkaistiin myös kirjana Sitä niittää, mitä kylvää: Keskustan strategiset valinnat 1964– 2001. – Se vain luonnostaan kävi niin, että kun olimme asioista innostuneita, niin niistä myös keskusteltiin, hän arvelee. Se ei riitä. Valtio-oppia opiskellessaan Kääriäinen alkoi haaveilla tutkijan urasta, mutta politiikka tempaisi mukaansa. Aiemmin Kääriäinen oli kirjoittanut teokset Suomen oma tie ja Haastaja. Niin Kääriäiselläkin. Huomispäivä on heidän. 70-luvun opiskelijapolitiikan kiihkeässä keskusteluilmapiirissä oma vakaumus vahvistui. 3.5.2019 21 Kun puolueella on visioita ja selkeitä tavoitteita, on mahdollista pärjätä vaaleissa. Nuorilla on oltava sananvaltaa, hehän lopulta joutuvat työtkin tekemään. He tarvitsevat toivon paremmasta. Kirjan tarina alkaa Kääriälästä, jonka kamarissa Seppo Kääriäinen syntyy. Nuoremmille keskustalaisille hän oli ”Iso Vihree”, jonka sanomisia toistettiin. Heillä on yhä paljon annettavaa ja heillä on vahvoja näkemyksiä. Tämä itse kiistää sellaiseksi pyrkineensä. Moni varttuneeseen ikään ehtinyt keskustalainen nimeää Kääriäisen oppi-isäkseen. Heidän aikalaisiaan on edelleen mukana keskustan toiminnassa. Niissä piireissä tervehdyksenä toimikin kysymys ”Mikä se on poliittinen tilanne?” puoluesihteeri Kääriäinen täytti 40 vuotta vuonna 1988. Ennen vuoden 2015 vaaleja ilmestyi Meikäläisen mukaan, ”omakohtainen kertomus Suomen nykytilasta ja siihen johtaneista kehityskaarista.” – Siitä ei ollut tarkoitus tulla vaalikirjaa, mutta niin siinä sitten kuitenkin kävi, hymähtää Kääriäinen. YliopistoVuosilta jäi haave väitöskirjasta. Hän ei voi ajatella itseään eikä puoluettaan, vaan yksinomaan Suomen etua. Nyt on kyse samasta asiasta.” Hätäinen keulakuvan vaihtaminen olisi pelkkä pintaremontti. Kirja päättyy: ”Pääministeri ei voi olla puoluejyrä, mutta hän voi olla puolueelleenkin kultajyvä sen ansiosta, että hän johtaa Suomen ulos uhkaavasta umpikujasta. Loppupuolella nousee esiin myös Juha Sipilän nimi. – Valoisalla mielellä kuitenkin, muistuttaa Kääriäinen.. Kääriäinen toimi puoluesihteerinä koko 80-luvun. Puheenjohtajana toimi saman ikäluokan mies, tahtopolitiikastaan tunnettu Paavo Väyrynen, jonka aiempia ansioita ei pidä myöhempien vaiheiden takia kieltää. Vuonna 1991 seurasi legendaarinen ”veret seisauttava” vaalivoitto. Hän ei aio pistää kynttiläänsä vakan alle
22 3.5.2019 R ep or ta as i Päivä on paketissa. Ciprian ja Lacramioara Iorgu ryhtyvät illan askareisiin hätämajoituksen keittiössä.
3.5.2019 23 Kolea kevättalven päivä hämärtyy illaksi liikkuvan väestön hätämajoituksessa Helsingin Kalliossa. Jonkinlaisen rajan yli mentiin kuitenkin viime vuosikymmenen vaihteessa Helsingin Kalasatamassa, jonne syntynyt romanileiri purettiin lopulta kaupungin päätöksellä muun muassa hygieniaja paloturvallisuussyistä. Erilaisia virityksiä kerjäämisen kieltämiseksi kehiteltiin, mutta poliittiset tai juridiset ongelmat olivat liian suuria. – Valtaosa heistä tulee perheenä. Nyt moni heistä elättää itsensä ja perheensä työllä.. Diakonissalaitos pystyy tarjoamaan hätämajoituksen 200 romanille, joita on talvisin pääkaupunkiseudulla noin 300. Kesällä romaniväestö telttailee, asuu autoissa ja erilaisissa ulkovirityksissä. Poliitikot yrittivät aikansa löytää ratkaisuja kansalaisia hämmentäneeseen ja ärsyttäneeseen ilmiöön. Diakonissalaitoksen järjestämät majoitustilat ovat hyvin koruttomat ja karut, mutta monin verroin kadulla asumista tai erilaisia leirivirityksiä parempi vaihtoehto. TeksTi: Pekka Pohjolainen kuvaT: jaakko MarTikainen Syrjintä kotimaassa toi Romanian ja Bulgarian romanit Suomenkin kaduille reilu vuosikymmen sitten. Kananmunat paistuvat mikroaaltouunissa äänekkäästi poksahdellen. Räntäsateessa ovelle kokoontuu joukko romaneja odottamaan tilojen aukeamista ja pääsyä illan askareisiin. Pian keittiössä on vilskettä. RomaniKeRjäläiset ovat olleet osa suomalaista katukuvaa siitä lähtien, kun EU:n tähtilippu vedettiin vedettiin reilu vuosikymmen sitten salkoon Romaniassa ja Bulgariassa. Useimmilla on ystäviä tai muita kontakteja suomalaisiin, jotka auttavat heitä eri tavoin, yksikönjohtaja Mika Paasolainen kertoo. Siinä on setää ja tätiä ja siskoja ja veljiä
Suomessa poliisi ei rekisteröi rikosten yhteydessä etnistä taustaa, vaan pelkän kansallisuuden. Reviiri riitoja saattaa välillä olla, mutta kyse on siitä, että toisen tuleminen liian lähelle vaarantaa omat tulot. KoKo ItäEuroopassa on noin 12 miljoonaa romania, joista kolmisen miljoonaa on ro manialaisia. Poliisin tilastoissa roma nialaisten rikosepäilyt ovat vähentyneet tällä vuosikymmenellä selvästi. Järjestyslaissakaan rauhallinen kerjääminen ei ole kielletty, aggressiivi nen kerjääminen on lainrikkomus, josta voi saada enintään sakkoja. Britanniassa romanikysymyksellä on ollut kauaskantoisia poliittisia seurauk sia. 24 3.5.2019 Suomeen tulevien romanien luku määrä on Paasolaisen mukaan pysynyt jo 6–7 vuoden ajan suunnilleen samana. Ioana Silion, Ion Stoica ja perheen poika Marius-Gabriel Silion (oik.) ovat tulleet Suomeen porukalla. Mustalaisviha, josta Suomessakin on kokemuksia, on Paasolaisen mukaan roma nien kotimaissa vielä syvempää. – Täällä ei ole yhtä kaveria, joka sanoo, että sinä kerjäät täällä tänään, sanoo Diakonissalaitoksen palvelukeskus Hi rundon lähiesimies Borislav Borisov. Paasolainen arvioi, että romanit tule vat Suomen vapaasta tahdostaan teke mään rahaa, kun kotimaassa ei ole enää töitä eikä asumisen ja elannon mahdolli suuksia. Etnistä taustaa ei tosin vält tämättä aina kerrota väestön laskennassa. Nykyisin Suomeen tulevat romanit jättä vät yleensä perheensä kotimaahan, kun vielä vuosikymmen sitten he tulivat lastensa kanssa. Sama ilmiö on havaittu muissakin maissa. – Jos on ulkona, niin kyllä silloin saa olla rauhassa. Romanit joutuvat tietenkin maksa maan matkastaan Suomeen ja ehkä lainaamaan rahan jostain. – Siellä näkee heitä jatkuvasti. Rautatieasemien sisällä tai kauppakes kuksissa ei saa tietenkään kerjätä. Suomeen tullaan usein porukalla sa malta alueelta Romaniasta. Paasolaisen mukaan Diakonissalaitok sessa ei ole kuitenkaan havaittu roma nien elämässä ihmiskaupan elementtejä. Paasolainen arvioi, että poliisi tai var tiointiliikkeet puuttuvat häiritsevään käyttäytymiseen sellaista tavatessaan. Matka on makset tava takaisin täällä hankituista tienesteistä. Viime vuosikymmenellä keltainen lehdistö aloitti romanien syyttämisen pakkokerjäämisestä, varkauksista, ryös töistä, murroista ja ihmiskaupasta. Presidentti Nicolas Sarkozyn kaudel la Ranska alentui romanien massakarko tuksiin, jotka toivat ikävällä tavalla mo nen mieleen muistoja viime vuosisadalta ja kauempaakin. – He myös kerjäsivät kadulla, oli lap sia kerjäämässä. – He saavat heille tulevan rahan kyl lä itselleen ja käytännössä lähettävät tai vievät sen kotimaahan perheelleen. Vaikkapa Italiassa tai Kreikassa lapset ovat mukana kadulla kerjäämässä. Paasolaisen mukaan nykyään mum mot tai sukulaiset hoitavat lapsia koti maassa, kun vanhemmat ovat töissä Suo messa. Kansalaistensa vapaaseen liikkuvuu teen perustuva Euroopan unioni on ollut neuvoton romanikysymyksen edessä. Vaikka samoja kerjäläisiä näkee sa moissa paikoissa, kerjuupaikkojen jako ei ole ylhäältä ohjattua toimintaa. Vävy Vasile Tanase (vas.) on saanut työtä kokemusasiantuntijana.. Suomen lastensuojelu puuttui siihen, ja sitä ei enää ole, Paaso lainen huomauttaa. Ro manit tulevat Suomeen kuka mitenkin, autoil la, lentäen tai bussilla Baltian läpi. Brexitkampanjassa romanit otettiin poliittiseksi pelinappulassa väittämällä, että Britannian sosiaaliturvalla ja veron maksajien rahoilla on rakennettu linno ja Romaniaan. Katukerjäläisten ei ole todettu tehneen rikoksia, eikä Suomessa kerjääminen ole rikos
Hän kokee saavansa kadulla parempaa kohtelua kuin romanituttavansa, jotka erottuvat selvemmin pukeutumisellaankin. Vaikka elintaso romanien kotimaissa on kohonnut muuten, Romanian romanien asiat olivat paremmin kommunistityranni Nicolae Ceausescun aikaan. Se estää elinkeinon siellä kotona, ja vanhemmat ovat pakotettuja lähtemään länteen, Länsi-Eurooppaan, Suomeen tai johonkin muuhun maahan. Kohta on tapaaminen työvoimatoimistossa. Se on hyvin hankalaa, kertoo Diakonissalaitoksen suojissa toimivaa Työtä ja toivoa -hankkeen projektipäällikkö Maria Dorofte. – Nämä ihmiset eivät pääsääntöisesti puhu varsinkaan suomea yhtään, he tarvitsevat kaikenmoiseen asiointiin apua, Paasolainen kertoo. 3.5.2019 25 Kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen perustuva EU on ollut neuvoton romani kysymyksen edessä. DiakoniSSalaitoS alkoi pohtia mahdollisuuksia saada romanit töihin viime vuosikymmenen vaihteessa. Bulgariasta kotoisin oleva Lazar Mitev odottelee ruokailua. Keskuksessa romanit saavat ruuan lisäksi henkilökunnalta apua erilaisissa arjen ongelmissa, kuten verokortin hankinnassa tai Kela-asioiden hoidossa. SörnäiSten Kurvissa toimivassa päiväkeskus Hirundossa tuoksuu tuhti keitto. Tällä hetkellä Mitev hankkii pullojen keruulla 5–6 euroa päivässä. – Joskus ratikkapysäkillä raitiovaunu kuitenkin on ajanut tylysti pysähtymättä ohi, hän kertoo. – Täällä on lämmin ruoka ja voi odottaa soittoa. Tupakoinnin lopettaminen helpottaa taloudellisesti hieman. Romaneilla Romaniassa ei yleisesti ottaen ole työtä ja he ovat terveydenhoidon ulkopuolella. Kasvaessaan köyhissä maalaiskylissä heidän riskinsä pudota koulusta ja joutua naimisiin hyvin nuorena on suuri, ja näin köyhyyden kierre jatkuu. Laura Barica on ylpeä elämänsä ensimmäisestä työsopimuksesta.. Ceausescun aikaan romaneilla oli vielä koti, töitä, terveydenhuolto ja mahdollisuus koulunkäyntiin. – Heidän lapsillaan ei ole mahdollisuutta kaikilla päästä edes kouluun juuri sen takia, että he ovat mustalaisia. Hän kertoo olleensa Suomessa kolme vuotta ja tehneensä töitä rakennussiivouksessa nollasopimuksella. Kun rakennus valmistuu, on odotettava uutta kutsua töihin. Vuoden 1989 vallankumouksen jälkeinen rakennemuutos oli hallitsematon ja heikensi romanien asemaa eniten. – Romanityttöjen asema on kaikkein huonoin. Kun kolhoosit yksityistettiin, maatalous modernisoitiin ja tehtaita lakkautettiin, varsinkin maaseudun romanit jäivät työttömiksi ja syrjäytyivät. Mitev asuu hätämajoituksessa, mutta ei itse ole romani
26 3.5.2019 Ion ja Iorgu Peteala ovat olleet yhdessä lähes koko elämänsä. Lapsia on viisi ja lapsenlapsia 20.
Borisovin mukaan Ison Numeron osta jille kyse ei ole pelkästään lehden ostami sesta, vaan myös auttamisesta. – Tällä hetkellähän se on pakon sanelema juttu, koska kotimaassa ei ole mahdollisuuksia. Me haluamme, että heidän tilanteensa muuttuisi ja se köyhyyden ja kerjäämisen kierre saataisiin lopetettua, ettei se periytyisi sukupolvelta toiselle, vaan että he löytäisivät muita elinkeinon mahdollisuuksia ja saisivat sitä kautta pidettyä lapsensa koulussa. Toivomme, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan myös tätä palvelua, Dorofte kertoo. Aktiivisia myyjiä on noin 60. – Se ei ole ihmisarvon mukaista eikä vie näitä ihmisiä eteenpäin. Borisov korostaa, että työ, vaik kapa lehden myynti on myös kerjäämistä kunniakkaampaa. Yhteyksiä on yhä enemmän myös yrityksiin ja muihin organisaatioihin, joilla on toiminnassaan usein myös sosiaalinen näkökulma. – Tietenkään se ei ole kokopäivätyötä, mutta olemme pystyneet tässä ajassa tarjoa maan noin 3000 työtuntia noin sadalle asiakkaalle. – Se on tulonlisä, joka auttaa paljon. Paasolaisen mukaan Diakonissalaitos pyrkii toiminnassaan nimenomaan saamaan kerjäämisen pois kaduilta. Kaupaksi menee muutamia lehtiä päivässä.. – Heille se merkitsee paljon. TyöTä ja Toivoa -hanke aloitettiin vuonna 2017. Maria Doroften mukaan 29 mukana ollutta on saanut töitä. Uutena elementtinä on catering-palvelu. Ajatuksena on Paasolaisen mukaan samalla, että romaneille kertyisi myös osaamista ja taitoja, joiden avulla he pystyisivät työllistämään itseään kotimaassa, jotta kiertolaiselämä ei olisi enää tarpeen. n Me haluamme, että heidän tilanteensa muuttuisi ja köyhyyden ja kerjäämisen kierre saataisiin lopetettua. Ostajat tietävät, että myyjä saa hinnasta puolet. – Nykyisin yritämme myös yhä enemmän hyödyntää naisten osaamista perinteisen romanialaisen ruuan valmistuksessa. Borisovin mukaan lehteä myydään vuodessa jopa 100 000 euron arvosta. Borisovin mukaan monet tekevät lehdellä melko hyvää tiliä. Rita Stanescu myy Iso Numeroa Helsingin Rautatieasemalla. – Jos vain istut maassa, ihmiset katsovat sinua alaspäin. Moni romani onkin lopettanut kerjäämisen ja siirtynyt myymään Iso Numero -katukulttuurilehteä. Joillekin näistä 29:sta työsopimus on ollut heidän elämänsä ensimmäinen. Romanien puolesta hoidetaan myös veroja vakuutusasiat. – En tiedä tarkkaan, mutta olen kuullut, että jotkut tienaavat lehdellä jopa 600 euroa kuukaudessa. Heillä ei ole ollut edes kotimaissaan oikeaa työtä. 3.5.2019 27 Romaneita jututettiin kadulla ja selvitettiin heidän tarpeitaan ja elämäntilanteitaan. Myyntityöhön voi ryhtyä kuka tahansa pikakoulutuksen jälkeen. Silmän tasolla siitä tulee työtä, jota tehdessään tuntee ylpeyttä, hän summaa. Romanit ostavat lehtensä viidellä eurol la ja myyvät niitä kadulla kymmenellä. Tarjottava työ on usein yksityisasiakkaille tehtävää siivousta, johon on helpointa työllistää. Dorofte kertoo näkevänsä roma nien silmissä syttyvän toivon, kun he saavat ihmisarvoista työtä ja tuntevat kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan
Kaikki ovat samaa porukkaa siivoojista puhemieheen. Mukavaa on myös, kun innokkaita nuoria, omien lasten ikäisiä kollegoita on niin paljon. PoliTiikkaan ja keskustaan kaikilla on ollut innostusta jo ennen apilanvihreiden työsopimusten kirjoittamistakin. uskolliset. Avustaja voi sparrata ja selvittää asioita, mutta kaikki eduskunnassa palvelee sitä työtä, mitä kansanedustajat kansan mandaatilla tekevät. Keskustalle Loikkanen tuli töihin ensimmäisen kerran vuonna 1979. – Olimme Mölsän kanssa samanaikaisesti Orimattilan kaupunginvaltuustossa, ja yhden kerran valtuuston kokouksen jälkeen hän sitten kysyi minulta, josko tällainen avustajanpesti kiinnostaisi. Juha Rehulaa olen avustanut eduskunnassa ensimmäisen kerran 2006–2007, sitten taas vuodesta 2010 lähtien. Näissä hommissa hän aloitti heti Suomen tultua EU:n jäseneksi 1995. – Kansanedustajan avustajana olen työskennellyt 22 vuotta, yhtä kauan kuin avustajajärjestelmä on ollut olemassa, ja tällaisena olen ainoa. – Yhteistyö ja hyvä henki toimivat yli puoluerajojen. Ja monipuolistahan tämä on, päivät eivät ole samanlaisia. 2012 alkaen olen ollut myös Anu Vehviläisen avustaja, Heikkilä kertoo. – Silloin olin Mirja Ryynäsen avustaja ja myöhemmin avustin Anneli Jäätteenmäkeä. – Täällä ei keljuilla. 28 3.5.2019 Keskusta TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jari Laukkanen Politiikan Raija Hamina, Merja Heikkilä ja Kristiina Loikkanen tekivät pitkät urat keskustapolitiikan taustatehtävissä ja ovat nyt jäämässä eduskunnasta eläkkeelle. Kaikkeen pitää olla valmiina, sillä poliittinen tilanne voi muuttua hetkessä aivan täysin, Loikkanen sanoo. Se on tuonut piristystä vanhan rouvan elämään, Heikkilä hymyilee. Se pitää avustajankin ymmärtää, että voi auttaa edustajaa parhaalla mahdollisella tavalla, Hamina sanoo. – Täällä elämme toistemme murheita ja iloja. Talolla eduskunnan väki viittaa eduskuntataloon. Koko ajan olen ollut Timo Kallin avustajana. Heikkilä tuli kansanedustaja Tero Mölsän avustajaksi samana päivänä huhtikuussa 1997, mutta on välissä käynyt muuallakin. 1980-luvulla hän oli jonkin aikaa puoluesihteeri Seppo Kääriäisen sihteeri, ja nyt viimeiseksi työrupeamakseen hän palasi Kääriäiselle, nyt kansanedustajan avustajana. Taloa tulee toisaalta ikävä, toisaalta on huojentavaa päästä eläkkeelle. – Edustajat on aatteen mukaan valittu. – Kyllä tässä hommassa kannattaa olla puolueen jäsen, en itse olisi voinut kyllä näitä pestejä hoitaa, jos en olisi ollut keskustalainen henkeen ja vereen, Loikkanen lausuu. Asioista pystytään keskustelemaan. Samalla kun joukko pitkän linjan keskustan kansanedustajia on jäämässä talolta eläkepäivien viettoon, jää eläkkeelle myös pitkän päivätyön taustajoukoissa tehneitä työmyyriä. Hamina oli laskelmiensa mukaan ollut tauotta kunnan ja valtion vakinaisissa viroissa yhteensä 47 vuotta, 6 kuukautta ja 17 päivää. Avustajan on myös muistettava roolinsa. – Olen ollut europarlamentaarikko Mikko Pesälän kotimaan avustaja ja Brysselissä avustanut sekä Pesälää että Samuli Pohjamoa. Kaikki kolme ovat sitä mieltä, että avustajalta vaaditaan kykyä joustaa, sillä poliittinen tilanne ja asiat voivat muuttua nopeasti. Ei täällä riidellä, niin kuin kyselytuntien perusteella jotkut luulevat, Hamina kertoo. Raija Hamina, Kristiina Loikkanen ja Merja Heikkilä kehuvat kilvan taakse jäävää työpaikkaansa. Vastasin heti, että kyllä kiinnostaa, Heikkilä muistelee. Kotimaassa työskentelin täältä eduskunnasta käsin, Loikkanen sanoo. myös Loikkanen on tehnyt mittavan päivätyön Brysselin leivissä, aina tosin kotimaan avustajan tittelillä
Raija Hamina. 3.5.2019 29 IhmIsten tunteminen on myös tärkeää. Politiikan puurtaminen saa jäädä, seuraaminen ei. Loikkasen tytär oppi lukemaan eduskunnassa. Kollegoille on syntynyt lapsia ja lastenlapsia, ja siitä ovat iloinneet kaikki. Merja Heikkilä Tehnyt uran järjestöissä ja sittemmin euro parlamentaarikkojen ja kansanedustajan avustajana. Hän oli vielä niin nuori. Mitään hätää ei ollut. Tällä hetkellä on mielessä tuleva mökkikesä, Heikkilä hymyilee. Poliittisen kulttuurin he kokevat muuttuneen vuosikymmenten varrella täysin. Mepin avustajan työ piiri on koko maa. Kristiina Loikkanen Toiminut kansanedustajan avustajana pidempään kuin kukaan muu. – Hän ei millään meinannut oppia lukemaan. Se pitää avustajankin ymmärtää, että voi auttaa edustajaa parhaalla mahdollisella tavalla. – Politiikanteko on julkisuushakuisempaa, ja siksi tahallinen väärinymmärrys ja asiattomuus puheissa on lisääntynyt. Edustajan taustajoukkoihin kun kuitenkin pitää pitää yhteyttä. – Jos sitä nyt ei ainakaan vielä ala sellaiseksi eläkeläiseksi, joka vain valittaa vaivoistaan. Muistan, kun tapasin hänet päivällä eduskunnan kahvilassa ja hän jutteli niin iloisesti. Kaverit sanoivat hänelle, että siihen tulee sellainen automaatti, jonka vain huomaa, kun lukemisen oppii. Suurempia eläkesuunnitelmia kolmikolla ei vielä ole. Edustajat on aatteen mukaan valittu. Politiikan tahti on hektisempi. Lööpeistä on tullut asioita tärkeämpiä, Heikkilä harmittelee. Sitten illalla tuli tieto, että hän makaa aivokuolleena sairaalassa, Hamina muistelee. Edustaja Susanna Haapojan kuolema taas oli aivan järkyttävä tapaus. – Jäätteenmäen ero pääministerin paikalta on jäänyt poliittisista asioista lähtemättömästi mieleen. Matkan varrella on tapahtunut isoja asioita, jotka ovat pysäyttäneet koko eduskunnan. Heikkilä on tosin Vehviläisen myötä päässyt tutustumaan myös pohjoiskarjalaiseen ajatteluun ja asioihin. Hamina tuntee satakuntalaiset, Loikkanen savolaiset ja Heikkilä hämäläiset. No, olimme sitten valtiosalissa, taisimme olla Kääriäisen vieraina, ja sitten yhtäkkiä hän hyppii vastaan ja huutaa lapsen kirkkaalla äänellä, että ”äiti, nyt se automaatti tuli! Tuossa lukee Kek-ko-nen”, Loikkanen nauraa. Ilon hetkIä talon seinien sisään mahtuu onneksi enemmän. Aloittanut teollisuuden palveluksessa ja päätynyt sitten eri kansanedustajille ja europarlamentaarikoille avustajaksi
Sotea ei syntynyt, eikä sen koommin makua. Kokeneena edustajana Kärnällä oli tarjota myös ratkaisuja. Ei maar se nyt niin mennyt, mamma päivitteli ja luetteli sitten Suomen presidentit järjestyksessä. – Ei se flikkakaan sitten yhtään tiennyt Suomen presidenttejä. Keskustan ex-entinen ja tuore nykyinen kansanedustaja Mikko Kärnä lähetti vakiintuneen tapansa mukaan mediaseksikkään tiedotteen. Eipä siinä kauaa ehtinyt uusi parlamenttikausi vanheta, kun Apollon tietäjän sähköpostilaatikossa kävi tuttu kolahdus. Apollon tietäjä pitää sanavalintoja varsin onnistuneina. Puolue nappasi nyt sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajuuden. Tuntuu pahalle, kun Honkasalo on näin ahdistunut, lohdutti Kärnä tulokasta. Näin ei saisi olla. Hilkka Niinistön pojanpoika Ville kertoo torstaina ilmestyneessä kirjassaan, että mamma seurasi politiikkaa innokkaasti elämänsä loppuun asti. Näyttää siltä, että keskusta oppi jotain viime vaalikaudesta. Tsaarin aikaisessa Suomessa syntynyt teräsrouva toivotti Putinille ”viisautta ja oikeudenmukaisuutta”. Ken syö kaalia tällä kertaa TeksTi: Henna Lammi, RisTo Luodonpää, annukka kaaReLa. Ehkä näemme neljän vuoden päästä tutun näytelmän uudella roolituksella: valiokunta raapii kiireellä kasaan mietintöä hallituksen sote-mallista keskustalaisen puheenjohtajan johdolla. Eduskunnan tulisi olla työyhteisönä paikka, johon jokainen on tervetullut ja jossa kukaan ei edes kaukaisesti koe, että häntä syrjitään. Tämän takia olisi tärkeää, että myös saunoisimme tasavertaisina yhdessä, Kärnä ehdottaa. Sen sijaan kehkeytyi avoin asemasota. Entä miten käy demareiden vallalle valiokunnassa. Apollon tietäjä jää silmä tarkkana seuraamaan, kuka kenenkin pöytää istahtaa ja miten sauna-aloitteen lopulta käy. Apollon Tietäjät 30 3.5.2019 Eduskunnan ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana sovitaan kaikenlaista, jolla voi olla kauaskantoisia seurauksia aina vaalikauden loppumetreille saakka. Noh, heille jää käteen se kaalin rouskuttajan rooli. suomalaisEt poliitikot ovat usein kieli keskellä suuta venäläisille puhuessaan. Mallia voi ottaa Sauli Niinistön Hilkka-äidiltä, joka tapasi presidentti Vladimir Putinin Kultarannassa kesällä 2013. Viime kaudella kävi niin, että oppositio heilutti nuijaa sekä perustuslakivaliokunnassa että sosiaalija terveysvaliokunnassa tunnetuin seurauksin. Erityisesti toistensa kimpussa olivat valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ja varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Tällä kertaa Lapin puolustaja oli huolestunut työnsä aloittaneen vasemmistoliiton kansanedustajan Veronika Honkasalon kokemuksista. Yksi tällainen asia on valiokuntien puheenjohtajuuksien jako puolueiden kesken. Mitä voi sanoa, ettei suututtaisi ketään, muttei toisaalta vaikuttaisi suomettuneeltakaan. – Tämän lisäksi toimitan ensi viikolla puhemiesneuvostolle aloitteen eduskunnan saunojen muuttamisesta yhteissaunoiksi. – Olen todella huolestunut uuden edustajan kokemuksista. Sanoi, että Ryti olisi ollut toinen presidentti. Mies lupasi julkisesti, että istuu kuppilassa ainoastaan pöydissä, joissa kaikki sukupuolet ovat edustettuina. Honkasalon tviitin mukaan eduskunnassa pesii ”patriarkaalinen valta”. Sairaanhoitajia hän kiusoitteli testaamalla heidän politiikan tietämystään. En halua, että kukaan uusi edustaja kokee itsensä sukupuolensa takia ulkopuoliseksi
Taloudellisten kysymysten lisäksi meidän on kyettävä analysoimaan ja arvioimaan toimintatapojamme ja tekemään tarvittavia johtopäätöksiä. Kolme kysymystä ja paljon muuta Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja. Keskusta hävisi eduskuntavaalit ennen kokemattomalla tavalla. ”Puolueen naiset ja miehet” ovat puolueen puolesta pettyneitä ja huolissaan. Ajan kuluessa arviointi tapahtuneesta yhtäältä syvenee tiedon lisääntyessä ja toisaalta moninaistuu, kun syy–seuraus-yhteydet lisääntyvät. Kulunut sanonta sanoo, että ”tappiossa on tulevan voiton siemen”. Oleellista on myös se, että esimerkiksi analyysit eivät saa jäädä happanemaan, vaan ne pitää muistaa ja tehdä tarvittavia muutoksia. Vaalien alusajan tekemisessä ja kampanjoinnissa on ja tulee olemaan parantamisen varaa. Syitä ja aiheita on monia. Jos jotain erityisesti toivon, niin sitä, että olisi ainakin mahdollisimman vähän niitä, jotka ajattelevat, että tulevaisuus on auvoinen, kun puheenjohtaja vaihtuu. On kyettävä tekemään päätöksiä. Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä. Moni kysyy aiheellisesti, ”miten meidän käy?” Henkilötasolla niin ehdolla olleet kuin vahvaa työtä ehdokkaiden taustalla ja puolueen puolesta järjestön kautta tehneet ovat pettyneitä ja moni kysyy ”miksi?” Vaalianalyysi tulee tehdä niin puolueessa, piireissä kuin ehdokaskohtaisestikin. Ehdolla olevilta toivoo moniakin asioita lähtien raikkaudesta ja tulevaisuuteen katsomisesta ja näkemisestä. Aina voi tehdä paremmin. On aika puhua, ja jos jotain, niin ennen kaikkea on aika ja tulee osata ja olla aikaa kuunnella. 3.5.2019 31 Puheenvuoro Peili kertoo monenlaisia asioita. Tätäkin pitää ja on perusteltua tehdä. Kun joukkue katsoo peiliin, sieltä näkyy monta kuvaa. On osattava tehdä johtopäätöksiä, kun on niiden aika. Vaalien alusajan tapahtumat kun nykyään vaikuttavat enemmän kuin vuosien työ, paitsi jos Mr Murphy tulee liian usein kylään tai jää peräti asumaan. Osaammeko me tehdä tämän. Aina voi tehdä toisin. Näkemysten kirjo niin kuvan laadusta kuin tasostakin on moninainen ja moniulotteinen. Totuutta on katsottava silmiin, vaikka tiedostaisikin, ettei mennyttä voi miksikään muuttaa. Analyysin ja arvioinnin paikassa on helppoa luetella asioita tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. ”Syvistä vesistäkin” on mahdollista saada nenä veden pinnalle. Miten tästä eteenpäin. Keskustan puheenjohtajan paikka on avoinna ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa. On osattava kuunnella. Aina voi tehdä paremmin. Paha olo on puhuttava pois. Muuttuneessa ja murroksessa olevassa maailmassa tämäkään ei ole itsestäänselvyys. Aina voi tehdä toisin. Parempi tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys eikä se tapahdu odottamalla tai sormia napsauttamalla. toiMinnan ja toimintatapojen uudistaminen on jatkuvaa ja hyvinkin arkista työtä. Tappionkin hetkellä on kyettävä uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Osaisimmeko me nähdä avarasti. Keskustaväellä on paha olla. Vaikka politiikka onkin aina vain henkilökeskeisempää, niin olisi liian helppo vastaus ja pohja seuraavalle vaalivoitolle se, että uudet kasvot saavat vetovastuun puolueesta. Järjestöllisesti vaalien tulos on monella tapaa lamaannuttava. Vika ei ole näössä, jos kuva ei miellytä. Olemmeko me valmiita tähän
Jos keskusta haluaa profiloitua täysverise nä liberaalipuolueena, meidän on ehkä muu tettava linjaamme monissa meille tärkeissä asiakysymyksissä. Sipilän kaavailu kotinsa antamisesta turva paikanhakijoille syksyllä 2015 rasitti keskus taa. Pääministeri Sipilä selitti, että on pakko tehdä kipeitä päätöksiä, koska valtio vel kaantuu ja rahat eivät riitä. Se ei sinänsä haittaa mitään, että Alkio on niin sanotusti vanha stara, koska sosialismin oppiisät ovat vielä vanhempia! Jos keskustan aate on suomalaisen elämän tavan puolustaminen, pitäisi pystyä selittä mään, mitä on suomalainen elämäntapa. 32 3.5.2019 Mielipiteet Viime vaalikaudella Juha Sipilä lausui useam man kerran, että hän toimii tulos tai ulos periaatteella. Keskusta kävi viime vaalikaudella oppimassa, että politiik kaa ei johdeta kuin yritystä. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikkakuntasi. Sipilän puheenjohta jaksi valinnan jälkeen kesäkuussa 2012 en nustin lehtikirjoituksessa, että bisnes taus taisen yritysjohtajan ja poliitikon roolin yhteen sovittamisesta voi tulla ongelmia. Keskustan tappio henkilöityy Juha Sipi lään ja Anne Berneriin. Oulun alueella tapahtuneiden seksuaali rikosten vuoksi rasite kasvoi. Mikä on keskustan aate. Markku Karhunen puolueen rivijäsen Espoo Mikä on keskustan aate. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Suomen historian kokoomuslaisinta politiik kaa tekevän hallituksen veturina oleminen lohkaisi melkoisen siivun keskustan kanna tuksesta. Olem mehan mukana ALDE:ssa europarlamentissa. Sipilä haki enem män tukea itselleen kuin puolueelle. Puolueen oma viesti jäi takaalalle ja oli väärin painotettu. Se on vierasta kansanliikekeskustalle. Monet keskustan vakioäänestäjät jättivät äänestämättä tai äänestivät perus suomalaisia siinä tarkoituksessa, että tulos vaihtoehto toteutuisi. Itse en usko, että keskustan kannatus käännetään nousuun siirtelemällä yksittäi siä kymppejä tai satasia kansalaiselta toisel le. Ennuste osui kohdalleen. Välillä tuntui, että muualta tulleille rahaa oli riittävästi, mutta suomalaisten kohdal la rahat loppuivat. VoiSiko keskustan aate olla liberalismi. Enemmän porukkaa olisi lähtenyt keskus tan taakse, mutta ei Juha Sipilän eikä Anne Bernerin, joka liikenneministerinä neljä vuotta syyllisti vanhojen autojen omistajia hiilidioksidipäästöistä. Harri Mäki-Petäjä Kannus Keskustan vaalitappiolle löytyy syitä Sh utt ers to ck Vihreiden ja perussuomalaisten menestys perustuu siihen, että ne ovat aatepuolueita. Tämä ristiriita johti Jussi Hallaahon perussuomalaisten vaalivoittoon ja vauhditti keskustan tappiota. Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327. Keskusta puhui liian pal jon ilmastonmuutoksesta, mutta liian vähän maaseudun ongelmista, köyhän asiasta ja vanhustenhoidosta. Eivät kilpailijammekaan menesty tällä resep tillä, vaan he tarjoavat maailmaa sylei leviä visioita. Tulos tai ulos periaate teki keskustasta minäkeskeisen puolueen. Virhettä ei myönnetty, ja taas satoi ääniä Hallaahon laariin. Vuonna 2015 Ruotsin kautta tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa tai sellaiseksi tekeytyvää. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. Samoihin aikoihin suomalaisten perus turvaa alettiin heikentää, indeksejä jäädytet tiin, uhattiin pakkolaeilla, korotettiin mak suja, leikattiin työttömyysturvaa ja loma rahoja sekä käynnistettiin alue ja paikallis sairaaloiden alasajo. Jos se on alkiolai suus, se pitäisi pystyä tulkitsemaan ja selit tämään tähän päivään. Myös SDP:llä voisi katsoa olevan jonkinlais ta aatetta. Keskustan tilannetta olisi helpottunut, jos Sipilä olisi myöntänyt, että oli virhe tar jota Kempeleen asuntoa turvapaikan hakijoille. Kokoomuksen puheenjohtajana Sipiläs tä olisi tullut 140 000 työpaikkaa luonut san kari, mutta keskustan johtajana hänestä tu li antisankari, joka leikkasi perusturvaa ja epäonnistui maakunta ja soteuudistuksen maaliin viemisessä. Huhtikuun 2019 vaaleissa toimintasuun nitelman huonot puolet tulivat korostetus ti esille. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia.
TOIvOTTavasTI ei helppoa selitystä haeta siitä etelän mediasta. Syitä täytyy olla muuallakin. Tähänastinen saldo on kertaalleen hajon nut puolue, ellei SMP:n tuhoa lasketa. Ovathan suomalaiset sentään järkevää väkeä. Hän noudatti yhdessä sovittua hallitusohjelmaa ja teki, mitä piti. Nämä vaalit olivat kybervaikuttamisen mestarinäytös. Perussuomalaiset saivat nyt kolmannen jytkynsä. Omat pyhäkouluarvoni ovat noin 60 vuoden takaa, mutta niitä ajatellen Sipilän ratkaisut kestävät kaikenlaiset arvokeskus telut. Blogikirjoituksessaan Keskusta tarvitsee uuden alun Juha Sipilä toteaa, että ”puolueen puheenjohtajana minun vastuuni on joka tilanteessa ajatella ja vaalia keskustan etua”. Mitä peruskannattajakuntamme edut ovat. Köyhän asian hoitaminen on tärkeämpää kuin siitä puhuminen. Yksi virhe on ollut se, että myös keskusta tyytyi liian kauan vähättelemään perussuomalaisia. Mikä sitten on keskustan etu. Viimeisestä luonnista on jo 25 vuotta. Rumputuli on ollut niin voimakasta, että ihmiset ovat tunteneet joutuneensa todellisen kurjuuttamisen kohteeksi nimenomaan hallituksen toimesta, vaikka heidän omassa elämässään ei olisikaan tapahtunut mitään muutosta. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Onko näitä etuja koskaan tutkittu niin tarkkaan, että tätä tietoa voisi käyttää hyväksi poliittisessa toiminnassa. Ennen kuin kaikki mediavaikuttamisen tavat ja lähteet on käyty läpi, edessä on niin iso urakka, että sitä analyysiä ei keritä tekemään ennen hallitusneuvotteluja, kuten päätoimittaja Määttä toivoo. Ja niin paljon kuin keskustalla olisi (ollut) kestävään luontosuhteeseen juurtuneena ja kasvaneena annettavaa! Vanhoihin oppi-isiinkin vetoaminen vaikut taa falskilta silloin, kun teot puhuvat muuta. Eniten minua surettaa se, että hän arvojensa mukaisesti tarjottuaan kotiaan pakolaisille sai pilkkaa osakseen. Arvopohjasta Antti Rinnekin näköjään aloittaa hallitustunnustelut. Juha Sipilää en syyttäisi juuri mistään. ITse en ole omassa arjessani nähnyt menneen vaalikauden aikana mitään konkreettista muutosta. Samaa arkista junnaamista tämä on ollut. Näyttää kumminkin siltä, että vuosien aika na väheksytty puolue on myötävaikutuksellamme hitsattu niin vahvasti johtajansa taakse, että sieltä ei hevin enää lipeä kansanedustajia eikä äänestäjiä. Viherpiipertäjille vinoilu ei nyt auta, kun hallitusta rakennetaan kestävän kehityksen pohjalle. Siinä on keskustan johdolle yksi analyysin paikka. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Jos Juha Sipilää pitää jostain moittia, niin ehkä se yhteyden pitäminen kenttään. Jos ei, niin nyt olisi kyllä korkea aika selvittää asia. Antti Leinikka keskustalainen vuodesta 1977 Etelän mediaa ei voi syyttää vaalitappiosta suOmenmaan päätoimittaja vaati umpirehellisen analyysin tekemistä vaalituloksesta. Helposti keksitty syy ei useinkaan ole oleellisin. Jos näin kerran on, ryhdytään töihin. Mutta ei se yksistään kiireisen pääministerin varassa ole voinut olla. syy vaalitappioon on kytenyt pitkään. Väitetään, että näissä vaaleissa keskusta epäonnistui nimenomaan tässä asiassa. Suotuisa poliittinen suhdanne on meidät aika ajoin pelastanut, mutta ”rakenne kehitys” on huolestuttava. Sotesta on puhuttu paljon, mutta samalla terveysasemalla on terveyttäni hoidettu kuten ennenkin. Onkohan asia todella näin. JOs lisäpaikkoja pidetään edunvalvonnan mittarina, puolueen etu ei toteutunut. Tässäkin olisi ilkku misen paikka. Se tapahtui puolipakolla, kun puolueen kielteistä kantaa EU-jäsenyyteen ei huomioitu. Onko se lisäpaikkojen saamista eduskuntaan vai jota kin muuta. Siitä kipuillaan yhä. Ihmiset kyllä tajua vat, milloin puhuja on todella jotain mieltä ja milloin hän ahdistettuna sanoo jotain sinne päin. Kauhistelimme sen maahanmuuttolinjaa huomaamatta, että kannatuksen takana oli kansalaisten kasvava tyytymättömyys arjen murheissa. Hän tuli remmiin, kun kytö jo oli leimahdellut. Kun Antti Rinteen lipsahduksiin tartuttiin, hän vei katsojien pisteet. Ja näin tulee tapahtumaan seuraavat neljä vuottakin, olen siitä aivan varma. Keskusta oli ainoa, jonka paikkaluvun edessä oli vaaliiltana miinusmerkki. Liikaa ahdistettu saa kansan myötätunnon. Se unohti omien kannattajiensa edut. Imelä jälkiviisauteni kertoo, että Koijärven vihreiden arvojen edessä olemme vasta nyt havahtumassa. Raimo Sopo Jyväskylä Nyt on tiukan analyysin paikka. Omalta osaltani olen ollut kohtalaisen tyytyväinen Sipilän hallituksen toimintaan ja tuloksiin. En kurjuutusta enkä elämän laadun paranemistakaan. Onko puolueen etu sama asia kuin sen jäsenten tai puoluetta kannattavien ihmisten etu. Se on lyhyesti se, että emme ole osanneet lukea ajan merkkejä emmekä kannattajiemme huolta. Oma tuntumani on, että yhtenä syynä on ollut mediavaikuttaminen. Olkoot sylttylähteet mitä tahansa, mutta median kautta julkisuuteen on valunut valtava määrä myrkyllistä ilmaa, jonka kohteena on ollut keskusta sekä erityisesti pääministeri Juha Sipilä. Sanotaanhan, ettei ole peilin vika, jos naama on vino. Vaalikeskustelujen tyylillä on vaikutuksensa. Kannattaa silti ryhtyä toimeen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.5.2019 33 Olen samaa mieltä Pekka Perttulan kanssa siitä, että tyydymme liian helppoihin syihin, kun pohdimme keskustan vaalitappiota. Historiansa aikana maalaisliitto-keskusta on moneen kertaan luonut onnistuneesti nahkansa. Vaalitappion ainoa perusta ei ainakaan keskustan osalta voi olla niissä ratkaisuissa, joita hallitus teki. Tätä samaa ovat vaatineet monet muutkin aina puo lueen puheenjohtajaa ja puoluehallitusta myöten. Petteri Orpo ei ole vannonut Popperin eikä Li Andersson Marxin nimeen. Tosin sama naama eri medioissa usein näyttää kovin erilaiselta. Muun muassa Veikko Heinonen kirjoittaa facebookkommentissaan, että Suomen talouden olisi saanut kuntoon ilman peruskannattajakunnan kurjuuttamistakin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia
Kritiikki osoittaa välittämistä yhteisestä kansanliikkeestä. klo 18, Kesontie 116. klo 18 Punojanportilla, Punojantie 3, Parola. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Keskustan Päijät-Hämeen piiri. Keskustassa tapahtuu 34 3.5.2019 KesKustan puoluevaltuusto kokoontui viime viikonloppuna puimaan vaalitappion syitä. ei KesKusta kaadu siihen, että asioista ollaan eri mieltä. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Kuitenkin tämän jälkeen termiä alettiin puolueessa vääntää ja kääntää. Uskon, että moni on myös valmis tarttumaan toimeen asioiden muuttamiseksi. Nyt kun kunnon keskustelu jäi käymättä, moni aktiivikeskustalainenkaan ei tiennyt, mitä mieltä olla koko perusturvan uudistamisesta. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Haavojen hätäinen laastarointi ei puoluetta paranna. Sotkamon puoluekokouksen linjaukset olivat selkeästi perustulon kannalla. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Hämeenlinna. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 17. Vuosikokous 6.5. klo 18 Heinolassa valtuustosalissa. Kesämielisten toripäivä 25.5. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Päinvastoin. Keskustelun väistäminen on viesti siitä, että todelliset päätökset tehdään jossain muualla. Sääntömääräinen vuosikokous 15.5. Kansanliike keskusta nilkuttaa Puheenvuoro Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Heräsin ajattelemaan, miksi puoluejohto ja muu puoluehallitus eivät puolustaneet kantaansa reilusti esimerkiksi syksyn puoluevaltuustossa. Nyt ei ole syytä väheksyä kenenkään asiallisia huomioita puolueen toiminnasta. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17– 18, kokous klo 18. Roineentaustan py:n vuosikokous pe 3.5. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään piirin sääntömuutosasia. Lahti. Helsingin Sanomat (27.4.) raportoi ensimmäisen kokouspäivän perusteella, ettei keskusta näytä yhden viikonlopun aikana löytävän selvää suuntaa eteenpäin. Asikkala. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Torvoilantie 1400. Kj:n vuosikokous ti 7.5. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Uudistustyö ei onnistu ilman rehellistä ja suoraa analyysiä. Viime syksynä Turussa puoluevaltuusto otti kantaa perustulon puolesta ja ilmaisi keskustan vastustavan kokoomuksen ja demareiden vastikkeellisia malleja. Liina Tiusanen keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Ei keskusta kaadu siihen, että asioista ollaan eri mieltä. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Lohja. klo 18 Pusulan PikkuOmenassa. Ei ainakaan viime vuosina puoluekokouksissa tai puoluevaltuustossa. Milloin puoluejohdon ja jäsenistön välillä on viimeksi käyty kunnon debattia jostain poliittisesta kysymyksestä. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Eduskuntavaalien kiitoskahvit äänestäjille 8.5. Viimeistään keväinen kompastelu perustulon kanssa osoitti selkeän tarpeen ainakin keskustelukulttuurin ja puoluedemokratian vahvistamiselle. Parempi niin. Kun linja on yhteisesti valittu, on sen taakse helpompi asettua. Sääntömääräiset asiat. Puoluehallitus päätyi lopulta alkuvuodesta hyväksymään mallin, joka oli sinänsä hyvä, mutta jotain muuta kuin perustulo. Kangasalan Keskustanaiset. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. Päijät-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Inkilässä, Markku Niemisellä, os. Hattula. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Markku Leppälahti pu040 736 3290, markku.leppalahti@ keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Piiritoimiston käynti-/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskustan Uudenmaan piiri. Kauniaisissa, paikkana Työväen akatemia, Vanha turuntie 14. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Eri näkökantojen avoin perusteleminen auttaa ihmisiä muodostamaan asioista oman näkemyksensä. klo 9–12 Keskustan teltalla Lahden markkinoilla. Pusulan py:n vuosikokous 16.5. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@ gmail.com. Piirikokous 9.5. Keskustan teltalla EU-vaalikahvit. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Tämä heijastuu myös ulospäin
klo 18 Wanhassa Pappilassa Huittisissa, os. Ehdokkaat esittäytyvät ja tarjolla vohvelikahvit! Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus osallistua Linnanneitokierrokselle. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri.. Sääntömääräiset asiat. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Joensuu. Kahvit klo 18, kokous 18.30. Ilmoittaudu, jos osallistut Linnanneitokierrokselle ja ilmoita T-paidan koko samalla! Keskustanaiset maksaa T-paidan ja ilmoittautumismaksun kierrokselle. Pappilankatu 13. Mäkikylän py:n syysja vuosi kokous 9.5. Kaikki tämä ja matka hintaan 50 €. mennessä jaana.kytta@ vesaiset.fi. Tuppurainen, Tytti 9404 26588,000 kansanedustaja, filosofian maisteri, Oulu 7. Käsitellään sääntömääräiset asiat, tarkempi kutsu ja esityslista netissä. Satakunnan Keskustanaiset. Keskustan kevätkahvit 3.5. Hänninen, Katja 4145 11273,333 kansanedustaja, myyjä, Raahe Kansanedustajan paikan joutuessa avoimeksi, tulee numeroiden 1, 3, 8, 10,13 ja 17 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Kettunen, Tuomas, agrologi (AMK) Kuhmo, numeroiden 2, 7, 11 ja 16 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Aavakare, Eila, metsätilayrittäjä, yo-kauppateknikko, Kajaani, numeroiden 4, 12 ja 18 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Kalliorinne, Risto, järjestöjohtaja, Oulu, numeroiden 5 ja 14 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Hänninen, Juha, kapteeni evp, teologian maisteri, Oulu, numeroiden 6 ja 15 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Heikkinen, Tiina, koulunkäyntiavustaja, Kajaani, ja numeron 9 kohdalla mainitun kansanedustajan tilalle Flöjt, Mika, yhteiskuntatieteiden maisteri, tutkija, Kuusamo. Kahvit ja ilmoittautumiset 17.30. Ei maksuja tai ilmoittautumisia. Sonkajärvi. Sipilä, Juha 16688 78486,000 pääministeri, diplomi-insinööri, Kempele 2. klo 19 Kaivolla, Talluksentie 5. Tervetuloa kuulemaan ja kokeilemaan! Paikkana Kurikan Seibukan, Laurintie 21. Keskustan Karjalan piiri. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Hintaan 50 € kuuluvat lounas, esitys ja matka. ruoka-aine allergiat. päivänä 2019 Vaalipiirilautakunnan puolesta Mika Penttilä Unto Lehtonen puheenjohtaja sihteeri Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi kansanedustajiksi: Äänimäärä Vertausluku 1. Illan aikana tilaesittely ja ostosmahdollisuus. Pylväs,Juha 6100 26162,000 kansanedustaja, agronomi, Ylivieska 9. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. mennessä anne.herttuainen(at)keskusta.fi tai 0505206042. Saamme kokea kahden taidemuseon näyttelyt. Ilmoittautuminen 9.5. Ilm. Satakunnan Keskustanaiset. Kj:n vuosikokous 3.5. Ikärajat ja muut yksityiskohdat voi tarkistaa FlowParkin tai vesaispiirin sivuilta. Rantakangas, Antti 4478 15697,200 kansanedustaja, agrologi, Haapavesi 14. 30.5. Vuosikokous asiat sekä sääntömuutos. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten teatterimatka Tampereelle la 4.5. Pori. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry:n vuosikokous 7.5. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Polvijärvi. klo 18 Hammaslahden palvelupisteen kokoustilassa. Vuosikokous 10.5. Vähämäki, Ville 5072 13192,750 kansanedustaja, diplomi-insinööri, Oulu 17. Muista ilmoittaa myös mahd. Pitko, Jenni 3614 20376,000 arkkitehti, Oulu 10. Etelä-Pohjanmaan Keskustanaiset. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Kyllönen, Merja 7068 16910,000 bioanalyytikko, Euroopan parlamentin jäsen, Suomussalmi 13. Satakunnan Keskustanaiset. Tervetuloa juttelemaan ja kahville! Joensuu. Osastot huom! Keskustanaisten edustajakokous on Jyväskylässä 15.–16.6. Sarkkinen, Hanna 11153 33820,000 kansanedustaja, filosofian maisteri, Oulu 5. Keskustelua innoittaa Jussila-Rantasen toimittama tietokirja Nälkävuodet 1867–1868 ja Aki Ollikaisen romaani Nälkävuosi. klo 13.30 Keskustan toimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 16 Keskustan piiritoimistolle. klo 18 Mutakatilla. Vaalilain 101 ja 102 §:n nojalla tästä päätöksestä saa valittaa Oulun hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa tästä päivästä lukien. Vuosikokous 8.5. Ollaan yhteydessä. Köysiradalle pääsee 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, omavastuu 10 €. Lähtö klo 10.30 Matkakeskus laituri 8. Ilm. EU-vaalien keskustalaiset naisehdokkaat on myös kutsuttu paikalle esittäytymään. viim. Lähtö klo 7.20 Matkakeskus laituri 8. Simaja munkkitarjoilu. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Kahvit ja ilmoittautuminen alkaen klo 17.30. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. klo 18 Parikkalan Harjulinnassa, Harjukuja 6. 4.5. Kokousvaltakirjat mielellään piiriin toukokuun aikana. Heikkinen, Janne 4136 14407,000 yhteiskuntatieteiden maisteri, viestinnän suunnittelija, Oulu 15. Sääntömääräiset asiat. Tynkkynen, Sebastian 9271 52771,000 yrittäjä, opiskelija, Oulu 3. Talvitie, Mari-Leena 5909 28814,000 kansanedustaja, ympäristötekniikan diplomi-insinööri, Oulu 6. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Hammaslahden py:n vuosikokous 8.5. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Polvijärven kirkonkylän py:n kevätkokous 7.5. Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Haminan valtuustosalissa, Raatihuoneentori 1. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri 15.5. Avoinna sopimuksen mukaan. Tohmajärvi. Johtokunta klo 17. Sonkajärvi. klo 11 Kurikassa, missä tutustumme judoon. Poliittista keskustelua virittää tuore ke Hanna Huttunen. E-P:n Vesaisten LIIKU-kevään viimeinen haaste suoritetaan 11.6. Immonen, Olli 5856 17590,333 kansanedustaja, Oulu 12. Ruokailu (osaksi omakustanteinen) ja ilmoittautuminen klo 17.30 alkaen. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Lukemisiin! Itä-Savo Keskustanaisten Itä-Savon piiri. Vesaisten seuraava LIIKU-tapaaminen 11.5. mennessä Tarjalle, 044-978 3929 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Kinnunen, Mikko 6132 39243,000 kansanopiston rehtori, erityisopettaja, Reisjärvi 4. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Mattila, Hanna-Leena 5726 19621,500 kansanedustaja, filosofian maisteri, Raahe 11. klo 18 Punaisen Tuvan Viinitilalla, Koskenvarrentie 337, Alajärvi. Lisätietoja Tarjalta. Piirainen, Raimo 2791 13294,000 veturinkuljettaja, eläkeläinen, Kajaani 16. Kj:n vuosikokous 6.5. Oulussa huhtikuun 17. klo 17 Ähtärin Flow Parkissa. Aittakumpu, Pekka 4469 13081,000 pastori, filosofian maisteri, Oulu 18. Mennessä nautimme aamupalan noutopöydästä, Mäntässä keittolounas ja iltapäiväkahvit. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. klo 19 virastotalon valtuustosalissa. Avoinna klo 9–15. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Sääntömääräiset asiat. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636. Simula, Jenna 9197 26385,500 tradenomi, kansanedustajan avustaja, Oulu 8. Lisätietoja kierroksesta https://www.esliikunta.fi/tapahtumat/linnanneitokierros/. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Tarjoilun vuoksi ilmoittaudu kokoukseen 2.5. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi tulevia eurovaaleja, käytyjä eduskuntavaaleja sekä sääntömuutosta. klo 8–9 Heinävaarassa SEO-kahviossa ja klo 10–11 Kiihtelysvaarassa Määtänmajalla, Joensuuntie 11. Satakunnan Keskustanaisten ja Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen yhteinen taidematka Mänttään Serlachius-museoihin 25.5. Näytelmä on Linnakosken maanviljelyn historiaa koskeva Pakolaiset, pääosissa Heikki Kinnunen ja Esko Roine. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. klo 18 Lohkoniemessä Risto Kääriäisellä. Ennen näytöstä lounas Tampereen Teatterin ravintolassa. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. Hamina. Johtokunta klo 18. 3.5.2019 35 Tiedoksipano Oulun vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 14 päivänä 2019 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen. Tervetuloa tapaamaan naisten EU-ehdokkaita 16.5. Kj:n vuosikokous 5.5
Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11 kokouspaikalla. Mauri Pekkarinen ja Teuvo Hatva pe 3.5. – Leipäjonot olivat näkyvästi esillä, eikö sinne suuntaan olisi löytynyt rahaa annettavaksi. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 19 Roomari-salissa (Vanhatie 29). Keskustan Lehtimiehet Vuosikokous ja ajankohtaisseminaari pe 10.5. Aluekokoukset klo 10. Kymenlaaksossa vaalitappio oli tuplasti katkera pala, sillä maakunta jäi nyt ilman keskustalaista kansanedustajaa. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Inkeri Sundberg, inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi, 044 751 4256. Keskustelussa haettiin syitä vaalitappioon, mutta katse oli vahvasti jo kiinnittynyt tulevaan. Se ei puhutellut nykyajan ihmisiä. Kilpailukykysopimus, nokkapokka ay-liikkeen kanssa, maanviljelijöiden asioiden näkymättömyys, eläkeläisten asioiden hoito ja maakuntauudistuksen liittäminen soteen, mikä teki kokonaisuudesta liian ison. Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri. – Itse en yllättynyt keskustan vaalituloksesta, mutta kylläkin kokoomuksen pärjäämisestä, hän totesi. Ja kaikki kansanedustajat tekivät tosi hyvin töitä menneen neljän vuoden aikana. Utajärvi. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 4.5. Käsitellään sääntömääräiset asiat. – Keskusta oppositioon, perussuomalaiset hallitukseen, linjasi Jarmo Tulkki. www. Lappi Keskustan Lapin piiri. Ilmoittautuminen klo 9–11.30. ritva HauHialla oli pitkä lista asioita, jotka söivät puolueen kannatusta. klo 18 Hankotie 3, 90530 Oulu. Päivi vento KesKustapiireistä Kymenlaakso oli ensimmäisenä koolla piirikokouksessa tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen. klo 18 Lakeustalolla, Liminganraitti 10, Liminka. – Olen seurannut puolueen nousuja ja laskuja. Sääntömääräinen vuosikokous 3.5. www.keskusta.fi/perapohjola. Oulainen. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu klo 10.30–12. Kj:n vuosikokous 7.5. – Alkiolainen ajatus on tuotava tähän aikaan. Keskustan kultaisella ansiomerkillä piirikokouksessa muistettu Riitta Klemola suhtautui puolueen tulevaisuuteen optimistisesti. Ii. klo 14 Utajärven torilla (Vanhatie 48). Osa kaipasi keskustalta kriittisyyttä maahanmuuttaja-asioissa, koki, että heistä pidetään parempaa huolta kuin kantasuomalaisista, ja äänesti perussuomalaisia, Ju hani Lehtinen pohti. Sääntömääräiset asiat sekä henkilövalinnat. Kahvitarjoilu. klo 18 Penttilässä. Py:n vuosikokous 10.5. klo 19 jäähallin kokoushuoneessa. fb.com/perapohjola. Keskustassa tapahtuu 36 3.5.2019 Vuosikokous la 4.5. klo 10 alkaen Kuntaliiton tiloissa (Toinen Linja 14, Helsinki). pykälän määräämät asiat sekä päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta. HUOM! Pekkarisen vierailun ajankohta ja paikka muuttuneet. Tästäkin noustaan. Ilm. tj. klo 13–17 Tietotalolla (Kilpisenkatu 1) Jyväskylässä. Vuosikokous 10.5. – Älkää jääkö oppositioon, demareita ei voi laskea hallitukseen, sanoi SDP:n talouskäsityksiä säikähtänyt Pauli Kymäläinen. Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen 4.–5.5. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri. – Tämä on taloudellinen haaste piirillemme ja harmillista maakunnan edunvalvonnan kannalta, piirin puheenjohtaja Jaana Keskitalo totesi. Puoluejohdolle tuli kiitoksia Jarmo Tul kilta. Vesaiset Vesaisten Keskusliitto ry:n liittokokous la 15.6. Eläköön keskusta-aate!. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. MEP Mirja Vehkaperä 5.5. – Näkisin, että Sipilään profiloituivat kaikki hallituksen tekemät päätökset, jotka siis totuuden nimissä nostivat Suomen suosta. Vuosikokous la 4.5. – Reagoitte hyvin vaalitulokseen. Kouvolalainen Jenny Hasu oli kansanedustajaehdokkaana, mutta jäi valitsematta. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17.30 alk. Tule tapaamaan Keskustan eurovaaliehdokkaita. Päivi Vento piiriKoKouKselta tuli evästystä myös puolueen tulevaan asemaan. Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Kritiikin vastapainoksi Hauhialla oli malli nousta jaloilleen. Pauli Kymäläinen näki, ettei puolueen mainonta ollut osuvaa. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13. Vuosikokousasiat sekä sääntöjen muuttaminen. klo 9–12. klo 17 Haminan koululla. Sokos Hotel Rikalaan, Asemakatu 15, 24100 Salo. klo 12 Sallassa, Sallan Poropuistossa, Hautajärvetie 111. Kymenlaaksossa haettiin syitä vaalitappioon Haminalainen Ritva Hauhia luetteli pitkän listan syitä, miksi keskusta ei pärjännyt eduskunta vaaleissa. Mukana MEP Mirja Vehkaperä. Siirtyivätkö maataloustuottajat nukkuviin kokiessaan, ettei heidän asiaansa ajettu tarpeeksi. klo 12 Siikalatvan Jedulla, Keskustie 29, Piippola. – Mainoksessa vanha mies ja hymni soi taustalla. Sääntömääräisen asiat, sääntöuudistus. Liminka. Marko Soini 045 2050677. Py:n vuosikokous 7.5. Keskustanuoret ry:n liittohallitus
Naisen rooli on monissa kulttuureissa yhä ahdas ja alisteinen. Joskus jopa pelätty. Näillä sanoilla puhujat kuvailivat keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeriä Seija Turtiaista seminaarissa, joka pidettiin hänen eläkkeelle jäämisensä kunniaksi. Lavalla nähtiin myös julkisuudesta poissa pysynyt Tanja Karpela. Ja tähän vaiheeseen puheenjohtajuus ei sovi. – Tasa-arvo on sitä, ettei kukaan ulkopuolinen määritä kenenkään nimeä, koulutusta, työtä, pukeutumista tai syömistä sukupuolen tai minkään muunkaan perusteella, Turtiainen tiivistää. Ei siinä sen monimutkaisemmasta asiasta ole kysymys. Ja syntyy uusia, esimerkiksi monikulttuurisuuden kääntöpuolena. Olen huolissani miehistä, jotka syrjäyttävät itsensä lasten elämästä. noiSTa ajoista on tultu pitkälle, mutta vieläkin on paljon tehtävää. Seminaarin aiheena oli Turtiaisen lempiteema eli tasa-arvo. Syntymätodistukseen tosin merkittiin siviilisäädyksi ”opiskelijan vaimo””. Keskustan eduskuntaryhmä on edelleen hyvin miehinen, 31 edustajasta vain kymmenen on naisia. Ei se ole sattumaa. – Kohtasimme yhdessä tasa-arvon asioita niin hyvissä kuin huonoissa merkeissä. Mutta koskaan ei ole ollut yli sadan. Tasa-arvoa kannattaa tavoitella, koska haluamme olla onnellisia. Arvostettu. Turtiaisella itsellään oli onni syntyä perheeseen, jossa äidillä oli tutkinto ja ammatti kaksosten syntyessä. Tanja Karpela muisteli seminaarissa vuosia, jolloin Seija Turtiainen toimi hänen erityisavustajanaan. Mutta neljän vuoden päästä Annika on vielä alle neljänkymmenen, joten mikäs kiire tässä on. Kaikki seminaarin puhujat kiittelivät vaalituloksen sukupuolijakaumaa. – Olithan sinä varsinainen tapaus, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoitti. perhevapaiSTa – ja samalla Annika Saarikon päätöksestä jättäytyä keskustan puheenjohtajakisasta pois lapsen syntymän takia – Turtiaisella on selvä kanta. Seija on innoittanut ja rohkaissut silloinkin, kun edessä oli asennevuori, jonka yli oli kiivettävä, Karpela kertoi. Mikä on sen onnellisempaa kuin saada hoitaa omaa lastansa. Seija Turtiainen puhui lempiteemastaan tasa-arvosta.. – Annika haluaa elää monipuolista elämää. – Normaalitilanne on se, että naisia on 95–105. Rohkea. Tanja Karpela herkistyi Turtiaisen puheenvuoron aikana kyyneliin. Saarikon ilmoitus oli telaketjufeministiksi itseään kutsuvalle Turtiaiselle hyvä uutinen. Ehdokasasettelut ovat pielessä, ainakin Suomen Keskustassa, Turtiainen sanoo. Nyt eduskunnassa on 94 naista ja 106 miestä. Kunnioitettu. – On kyse miehistä, naisista, lapsista ja onnesta. Tahtonainen teki vaikutuksen, missä ikinä olikin mukana. Ihana. Turtiaisen mukaan tasa-arvossa on saavutettu paljon, mutta yhä löytyy puutteita. Hän syntyi aikana, jolloin avioton lapsi oli äidin häpeä ja lapsia annettiin ottolapsiksi lehti-ilmoituksilla. – Naisen arvo oli miehen arvo, Turtiainen tiivisti ajan hengen. TeksTi: Taina kivelä kuvaT: Jaakko MarTikainen Varsinainen tapaus Keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerin eläköitymistä juhlittiin seminaarilla. 3.5.2019 37 Keskusta SuoraSanainen. Turtiainen puolestaan kertoi oman elämänkaarensa kautta tasa-arvon parantumisesta. Turtiainen toimi Karpelan erityisavustajana tämän poliittisella uralla vuosien ajan, myös ministeritehtävän aikana. – Tasa-arvoa kannattaa tavoitella, koska haluamme olla onnellisia. Naisten osuus on suurin valtiopäivien historiassa. Rehellinen. Turtiaisesta oli tullut jokaiselle puhujalle työn kautta ystävä, ja hetket hänen kanssaan olivat jättäneet syvän jäljen
toukokuuta: Muuten keskustelu oli siinä valaiseva, että tutkimukset ja tuomiot eivät täällä saa aikaan rauhaa, vaan sovinto ja anteeksiantamus. a. Alkio näkee kuitenkin, että tutkimukset ja tuomiot eivät saa sisäistä rauhaa aikaan, vaan siihen tarvitaan sovintoa ja anteeksiantamusta. Alkio ja Kallio vaativat valtioneuvostossa 29. Ryhmä taipuu lopulta Alkion sovitteluratkaisuun, että hallitus lu paa tutkia mahdolliset rikosilmoitukset terrorista, mutta asiaa ei lähetetä valiokuntaan, minkä hallitus olisi tulkinnut epäluottamuslauseeksi. Suomeen ovat elinkysymyksiä. Inkeriä on mahdoton yhdistää Suomeen. Sen ehdoksi asetetaan kuitenkin maailman sodan läntisten voittajavaltojen tuki. Sen valtiollisen merkityksen hävittäminen on Suomen kannalta välttämättömyys. Kun maalaisliitto on Suomen itsenäisyyden kannalla seuraa siitä että sen täytyy ottaa heimolais-rajakysymykset realiselta kannalta. Kokoomuksen ja maalaisliiton ryhmät tukevat avustusta, samoin RKP sillä ehdolla, että kysees sä ei ole valloitus vaan suojeluretki. Epäilee Aunuksen retkeäkin, kun sielläkin on venäläisiä. Emme saa seurata vaistoa, eikä tilaisuutta, vaan totuuden ja vanhurskauden periaatteita, ja jos se vie Pietarin valloittamiseen, on se valloitettava. huhti kuuta valkoiseen terroriin syyllistyneiden tutkimusta. (Oikein! Lohi) Viroa on autettava, Aunuksessa asiaa valvottava, kun kerran on sinne menty! Alkion sydänystävä, Laihian kappalainen Frans Kärki on jyrkemmällä kannalla: Kärki: Tämä bolshevismi ei ole muuta kuin ”perkeleen luuta”. Silloin Viron itsenäisyys ja Karjalan yhdist. ei Suomen itsenäisyys ole turvattu. huhtikuuta hallitus puolueiden eduskuntaryhmien kantoja Aunuksen retki kunnan avustamiseen. Niin kauan kuin Pietari on Venä jän pääkaup. Alkio yrittää rauhoitella: Alkio: muistutti ettei vielä jakauduttaisi ”suomettarelaisiin” tai ”perustuslaillisiin”. Valtioneuvostossa käsitellään 26. kyösTi kallio on ulkopolitiikassakin monia ryhmätove reitaan maltillisempi. lohi ovat varovaisempia. Edistyspuolue on valmis sijoittamaan rajalle joukkoja, joita ei kuitenkaan saisi viedä rajan yli muuten kuin hätätilassa. Eräät edustajat haluaisivat aktiivisia toimia Pie tarin valloittamiseksi. 26.4.–3.5.1919 Alkio ja Kallio vaativat valkoisen terrorin tutkintaa (Oikein! huutaa Lohi joka väliin). On hyvin arvellut tavaa Aunuksen retkikin, kun kansa on niin alhaisel la kannalla. Alkio kommentoi eduskunnan keskustelua päiväkirjas saan 2. Ei saa halveksia ryssää. Maailmaa vallitsevat ikuiset oikeuden periaat teet. Alkio siteeraa keskustelua päiväkirjassaan: Alkio esitti kantansa. Pitkän keskustelun jälkeen hallitus päättää suhtautuu periaatteessa myönteisesti Viron avus tamiseen. Mielipiteet ja kautuvat. Hän kommentoi artur Wuorimaan vaatimusta Inkerin ja Pietarin alueen palauttamisesta Suomelle: Kallio: Kaunis ajatus, mutta mahdoton toteuttaa. Maalaisliiton eduskuntaryhmä käy sunnuntaina 27. huhtikuuta pitkän keskustelun suhtautumisesta Venäjään ja Pietarissa valtaa pitäviin bolsevikkeihin. Eduskunnassa keskustellaan pitkään ja hartaasti sisäl lissodan valkoista terroria koskevasta SDP:n välikysymyk sestä. Miten se tapahtuu ei ole vielä valmis sanomaan. Toukokuun toisena päivänä hallituksen neuvottelussa käsitellään Viron hallituksen avunpyyntöä taistelussa bolsevik keja vastaan. uuniTuore sosiaaliministeri Santeri alkio pääsee otta maan kantaa myös ulkopolitiikan kohtalonkysymyksiin. Pietarista saatava kauppatasavalta. Mielipiteet jakautuvat maalaisliiton ryhmässä. Ryhmän edun ja tarkoi tuksen kannalta on välttämätöntä että saadaan puhua vapaasti, siten vähitellen mielipiteet sulautuvat yhteen ja pysytään hajaantumatta. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 3.5.2019 Maalaisliiton ministerit Santeri Alkio ja Kyösti Kallio vaativat valtioneuvostossa sisällissodan valkoisen terrorin tutkintaa. Toiset, esimerkiksi K
Työ: Kansanedustajan avustaja Paikkakunta: Turku Miten rentoudut vapaa-ajallasi. Olen hyvin päättäväinen, määrätietoinen ja vahva. Heikosti. Enkä suoraan sanoen tiedä toista vaihtoehtoa, johon meidän kannattaisi kuulua. Aloittelen metsästysharrastusta ja olen käynyt harjoit telemassa ampumista haulikolla. Miten toimisit sloganisi ”Pohjolan puolesta” mukaisesti. Miten tähän pitäisi vastata. Onko EU maailman poliittinen suurvalta. Miten kuvailet itseäsi poliitikkona. Rakastan pitkiä kävelylenkkejä. Jos tavoitteena ei ole löytää yhdessä ratkaisua ja kompromissia, kuinka demokratia voi toimia. EU voi näyttää esimerkkiä muille ilmastonmuutoksen torjunnassa ja reilussa kauppapolitiikassa, Anna Sirkiä uskoo.. Pidän populismia uhkana kansalaisyhteiskunnalle ja päätöksenteolle yleensä. TeksTi: lauri heikkilä Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Myös metsittämisohjelmia pitää edistää niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella. Sekin on erittäin terapeuttista ja vie stressin pois. Pyrin kaikin tavoin edistämään ymmärrystä suomalaiseen metsienkäyttöön ja edistämään puurakentamista Euroopassa. Tällä hetkellä parlamentin keski-ikä on 55 vuotta. Haluan puolustaa pohjoista elämäntapaamme. Onko Euroopan unioni maailmanpoliittinen suurvalta. Meillä tuotetaan unionin puhtain ruoka, meillä osataan valmistaa puusta mitä tahansa taloista vaatteisiin, Suomessa monelle kalastus ja metsästys ovat olennainen osa elämäntapaa. 3.5.2019 39 Miksi haluat mepiksi. Haluan perustaa mielipiteeni aina tietoon, ja siksi opiskelen ja luen jatkuvasti lisää kaikesta, mitä en tiedä. On mielestäni. Näen, että Suomella on hyvät vaikutusmahdollisuudet unionissa ja pääministeri on viimeiset neljä vuotta pitänyt hyvin suhteita yllä muihin EU-maihin. M ari a Se pp älä Eurovaalit 2019 Anna Sirkiä, 27 Koulutus: Muusikko, opiskellut yhteiskuntatieteitä ja parhaillaan opiskelee musiikkipedagogiksi. Olennaista mepin työlle on pitää yhteyttä ja etsiä yhteistyökumppaneita yli puolueja maarajojen, jotta saa asioita läpi. Se on myös tiivistänyt unioniin jäävien maiden rivejä ja herättänyt huomaamaan, että EU-kansalaiset eivät ole tyytyväisiä. Kuuluuko nuorten ääni unionin päätöksenteossa. Viime eurovaaleissa nuorista äänesti vain noin 10 prosenttia. Haluan puhua hiiliviljelyn puolesta ja edistää sen tutkimusta Euroopassa. Miten näet Suomen erityisaseman ja vaikutusmahdollisuudet unionissa. Myös pääministerin, kuten muidenkin ministereiden, on oltava yhteistyöhaluisiaja kykyisiä. EU:n tulee kannustaa muita valtioita entistä kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan ja vaatia kauppapolitiikassaan kauppakumppaneiltaan niin ihmisoikeuksien kuin ilmastotavoitteidenkin noudattamista. Haluan puolustaa suomalaista ruoantuotantoa, kestävää metsätaloutta ja luonnonläheistä elämäntapaamme. Tarvitsemme monipuolisen joukon hoitamaan asioitamme. Suomi on mielestäni aivan erityinen EU-maa. Brexit on jonkin verran hillinnyt nimenomaan eropuheita unionista. Prosessista on uutisoitu laajasti ja nostettu esiin se, mitä ero EU:sta todella tarkoittaa. Onko ALDE oikea paikka keskustalle. Pitäisikö sen olla. Olen hyvin ratkaisukeskeinen ja pyrin aina löytämään kompromissin. Uhkaako populismi unionin olemassaoloa. Jokamiehenoikeudet ovat kruununjalokivemme. Euroopan unioni on merkittävä, ja sen tulisi kehittyä entistä merkittävämmäksi, vastuulliseksi suurvallaksi. Suomella ei ole yhtään alle 40-vuotiasta meppiä
Minä vuonna Suomi sai ensimmäisen kulttuurija urheiluministerin, Meeri Kalavaisen. Häntä ovat virassa seuranneet Jouko Tyyri, Pentti Holappa, Marjatta Väänänen ja 16 muuta. Minkä jumalatar hän on. Kuka edusti Suomea Euroviisuissa 1979 kappaleella Katson sineen taivaan: KatriHelena, Vesa-Matti Loiri vai Riki Sorsa. Kova laki: erikoisyksikkö -sarjan naispääosaa Olivia Bensonia esittää Mariska Hargitay. Mikä. kauden tuottamisesta. Yksi seuraavista kuuluu niihin: Hollola, Kuortane, Laitila, Mäntsälä, Sodankylä. Kuinka monta miljoonaa dollaria Walt Disney -yhtiöitten toimitusjohtaja Robert Iger tienasi vuonna 2018. 8. Disney perusti nuoremman veljensä Waltin kanssa Walt Disney Companyn. Vas tau kse t: 1) 21. 3. Disney-sukuun kuuluva Abigail Disney kirjoitti 23.4. NBC teki kuukausi sitten sarjan luojan Dick Wolffin kanssa sopimuksen ?. 2. 40 3.5.2019 1 2 1 4 6 7 3 2 9 3 8 2 4 8 3 5 6 7 1 6 9 8 1 7 9 6 5 9 7 8 4 1 2 3 2 1 4 9 3 5 8 6 7 3 7 8 6 2 1 5 4 9 4 9 5 1 6 3 2 7 8 7 2 1 4 9 8 3 5 6 8 3 6 5 7 2 9 1 4 1 6 7 3 5 9 4 8 2 9 4 2 8 1 7 6 3 5 5 8 3 2 4 6 7 9 1 3 1 2 7 2 4 5 4 1 9 9 6 8 8 3 2 9 2 6 5 4 5 1 7 9 7 9 3 1 6 2 5 8 7 4 2 6 4 8 9 7 3 5 1 5 8 7 4 1 3 9 2 6 3 9 5 2 4 1 6 8 7 1 7 6 5 8 9 4 3 2 8 4 2 3 7 6 1 9 5 7 2 3 9 6 4 5 1 8 4 5 8 1 3 2 7 6 9 6 1 9 7 5 8 2 4 3 3 1 2 7 2 4 5 4 1 9 9 6 8 8 3 2 9 2 6 5 4 5 1 7 9 7 9 3 1 6 2 5 8 7 4 2 6 4 8 9 7 3 5 1 5 8 7 4 1 3 9 2 6 3 9 5 2 4 1 6 8 7 1 7 6 5 8 9 4 3 2 8 4 2 3 7 6 1 9 5 7 2 3 9 6 4 5 1 8 4 5 8 1 3 2 7 6 9 6 1 9 7 5 8 2 4 3 1 2 1 4 6 7 3 2 9 3 8 2 4 8 3 5 6 7 1 6 9 8 1 7 9 6 5 9 7 8 4 1 2 3 2 1 4 9 3 5 8 6 7 3 7 8 6 2 1 5 4 9 4 9 5 1 6 3 2 7 8 7 2 1 4 9 8 3 5 6 8 3 6 5 7 2 9 1 4 1 6 7 3 5 9 4 8 2 9 4 2 8 1 7 6 3 5 5 8 3 2 4 6 7 9 1 Tietotesti ??. Tämän hetkiset ennätyssarjat, ns. Klikkaa suomenmaa. 10. Minkä vuoden helmi-maaliskuu: Suomen markka oli viimeistä päivää käypää valuuttaa; Savossa syntyi kaksipäinen vasikka; 71-vuotiaat kaksoisveljet jäivät toisistaan riippumatta auton alle ja kuolivat kahden tunnin välein Raahen seudulla; sveitsiläiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maansa liittymisen YK:n jäseneksi; Suomen maantieteellinen keskipiste siirrettiin Piippolan Leskelästä Kärsämäen Rannankylälle. Onko Suomessa muita myrkyllisiä käärmeitä kuin kyykäärme. prime-time live-action series, ovat alkuperäinen Law & Order, spin-off Law & Order Special Victims Unit ja vuosikymmenten takainen Gunsmoke. Hän oli kehonrakentaja ja näyttelijä, voitti muun muassa Mr Universe -tittelin. Kreikan pääkaupunki Ateena on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian jumalattarelta Athenelta. 5. 7. Mitä on fauna ja mitä flora. 9. Suomessa on tällä hetkellä 107 kaupunkia. ja valitse ”Mielipiteet” Sh utt ers to ck. Väriltään kyykäärmeet ovat harmaita, harmaanruskeita tai mustia. . 1. kau si, (Ko va lak i 199 0–2 010 , Erik ois yks ikk ö 199 9 alk aen , Gun sm oke 195 5– 75) , 2) Arn old Sch war zen egg er, 3) ei, 4) 197 Aht i Kar jal ais en II hal litu s, 5) sot ata ido n, tie don ja viis aud en jum ala tar , 6) Lai tila Vak kaSuo mes sa, ent ine n Unt am ala , kau pun ki 198 6 alk aen , asu kka ita vaj aat 9 000 , 7) vaj aat 66 milj oon aa, 8) fau na elä im ist ö, flor a kas vis to, 9) 200 2, 10) Kat riHel ena . Kuka toinen kehonrakentaja ja näyttelijä esitti Miklos Hargitaytä vuoden 1980 tv-elokuvassa The Jayne Mansfield Story. Monesko kausi. Law & Order Special Victims Unit – Suomessa Kova laki: erikoisyksikkö -sarjasta tulee yksinään tv-historian pitkäikäisin rikossarja. Hänen vanhempansa ovat 1967 auto-onnettomuudessa kuollut näyttelijä Jayne Mansfield ja Unkarista 1947 Yhdysvaltoihin muuttanut Miklos ”Mickey” Hargitay (1926–2006). 4. 6. ”Too much”, kirjoitti Abigail Disney, jonka isoisä Roy O. Washington Postissa, että Iger ansaitsi 1 424 kertaa enemmän kuin keskimääräinen Disneyn työntekijä. Vihje: hänestä tuli myös Kalifornian kuvernööri
Kirjoittaja on perheja peruspalveluministeri. Teen, kuten sydämessäni tuntuu oikealta. Uuden tulokkaan laskettu aika on reilu viikko ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen. Perhetilanteen ja mahdollisen puolueen puheenjohtajuuden yhteensovittaminen on herättänyt paljon yhteiskunnallista keskustelua. Uskon vakaasti, että jos tulisin valituksi, sijaisjärjestelyt saataisiin hoitumaan, lapselle löytyisi hoitoapua ja tasa-arvoinen vanhemmuus mieheni kanssa toteutuisi. Kunnioitan jokaista aatesisartani ja aateveljeäni, joka päättää tavoitella puheenjohtajan tehtävää. Jäsentemme valitsemalle uudelle puheenjohtajalle annan täyden tukeni. Siksi pyydän ymmärrystä ratkaisulleni. Pyynnöt tuntuvat vilpittömiltä ja sydänlämpöisiltä. Olen saanut runsaasti kannustusta tavoitella keskustan johtajan tehtävää. Kysymys on vanhemmuudesta, lapsuudesta ja koko elämän mittaisesta matkasta. 42 3.5.2019 Pääsiäisen alusviikolla Juha Sipilä ilmoitti luopuvansa tehtävästään keskustan johdossa. Koen, että työtäni keskustan hyväksi ja toimintatapaani aiemmissa vastuullisissa tehtävissä on arvostettu. Kysymys ei ole synnytyksestä, lapsen elämän ensimmäisistä viikoista tai muutamasta kuukaudesta perhevapaata. Uusi puheenjohtaja valitaan ylimääräisessä puoluekokouksessa 7. Jokainen vanhempi on erilainen. Minun ratkaisuni eivät ole viestejä keskustasta, eivätkä ne ole yleistettävissä kuvaksi naisen asemasta politiikassa. Kieltäytymiseni keskeisin peruste on valtaisa kunnioitus kansanliikettämme kohtaan. Jokainen työ on erilainen. Siksi jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa. Keskusta on minulle puolueena rakas ja tärkeä. Juuri nyt omassa elämässäni koen, että pikkulapsiarkeeni – niin mahtavaa kun se onkin – olisi liian vaativaa yhdistää politiikan ykköstason tehtävää, jonka perimmäinen tarkoitus on johdattaa puolue kohti uutta nousua ja samalla pyrkiä maan pääministeriksi. Hän on kannustanut minua tekemään päätöksen juuri siten kuin parhaalta tuntuu. Koen hämmentäväksi sen, että oman elämäni ratkaisut asettuvat joidenkin silmissä keskustalaisen arvopohjan mittareiksi. Toivomme, että kaikki sujuisi hyvin. Olen ollut onnekas 35-vuotias saatuani elämältä jo nyt näin paljon. Suhtaudun eteeni tuleviin työhaasteisiin ja luottamustehtäviin kunnianhimoisesti jatkossakin. Minulla on syvä mielenrauha siitä, että en aio nyt syksyllä 2019 tavoitella puolueen puheenjohtajuutta. Jokainen perhe on erilainen. Jokainen elämäntilanne on erilainen. Jokainen vauva on erilainen. Olen toiminut ja toimin parhaillaan keskustan riveissä monenlaisissa, upeissa tehtävissä. Olen valmis monin tavoin palvelemaan puoluetta ja sen arvojen vahvistumista yhteiskunnassamme. Keskustan puheenjohtajuus tällaisena yhteiskunnallisena murrosaikana yhdistettynä perhetilanteeseeni on niin valtava vastuu, etten voisi sitä sataprosenttisesti nyt kantaa. Kiitän häntä siitä. päivä syyskuuta. Olen aiemmin kertonut, että perheeseemme odotetaan toista lasta. Kysymys on siitä, mihin kaikkeen koen kerralla pystyväni siten, että koen riittäväni kaikkiin sitoumuksiini ja täytän minulle asetetut odotukset tehtävissäni. Tulen omalta osaltani tekemään kaikkeni ihmisten luottamuksen palauttamiseksi keskustaa kohtaan. Ratkaisut ovat vain ja ainoastaan minun ja perheeni. Kaikkea ei tarvitse saada kerralla annika saarikko vieraskolumni. Se on suuri ilon ja kiitollisuuden aihe. Minulle 2020-luvun tasa-arvo merkitsee sitä, että naisella on vapaus toimia kuten haluaa ja toimia vielä siten, ettei tulisi valinnoistaan arvostelluksi tai kyseenalaistetuksi. Puolueen varapuheenjohtajana vuosina 2010–2016 näin erittäin läheltä, miten vaativa ja kokonaisvaltainen puheenjohtajan tehtävä kansanliikkeessämme on
tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Hävettää, kun on tiet halki. vaikkei soittaa osannutkaan. töitä on, juuri sellaisia töitä, sellaisella palkalla, kun voi peruskoulun läpi rämpineellä olla. olen kirjoittanut kirjoja ja tehnyt yhden Cd-singlen. tähän ikään on tullut olluksi monessa, mutta ei ministerinä. jos menen kulttuuriministeriksi, niin vähän nipistän oopperalta ja annan maakuntien haitaristeille rahoja. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 3.5.2019 43 Tässä kuussa Antti Rinteen pitäisi muodostaa hallitus. miltä se niinku tuntuis, noin niinku taloudelliselta niinku kannalta, hä! TyöminisTerinä minulla olisi selvät ohjeet. kukaan, edes rinne, ei vielä tiedä, ketä sinne menee. tunnin juna -höpötykset kieltäisin, mihin kellään niin kiire voi olla. tekevä pärjää aina. kivahan se olisi ennen kuolemaansa sekin kokeilla. entinen kävi rukousaamiaisilla, en minä sellaista. toisaalla taas puna vihermultaiseen hallitukseen. ja tulee sellainen kuri, että jos aamutelkkarissa tai puoli seiskassa tai nybergissä sanoo yli kolme kertaa ”niinku”, niin apurahat otetaan pois, jopa taannehtivasti. mutta se on rehellistä työtä, itsetunto paranee ja siitä etenee. keskustaa veikkaillaan oppositioon. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. Jari Nenonen Menisikö hallitukseen Työministerinä minulla olisi selvät ohjeet.. nouskaa aamukuudelta ylös ja alkakaa johonkin hommiin. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. kulkulaitos on käsittääkseni sellainen riittävällä moottorilla varustettu amerikan lulla, niin sanottu lauluauto, johon mahtuu kerralla puoli hallitusta. Sen sijaan ota aamulehtikärryn kahvasta, ota mopista, ota lapion varresta, ota varaston oven kahvasta. Hienoista hommista haaveileva ei koskaan, koska, tämä voi olla ikävä yllätys, hienoja hommia ei ole olemassakaan. ja normaalit ruokajuomat. kulttuuriministerin homma kiinnostaisi. LiikenneminisTerinä korjaisin pieleen menneen taksi uudistuksen ja nostaisin asfaltointirahoja. mitä ulkomaalaisetkin ajattelevat. on työtä, josta saa palkkaa. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. eikös ennen ollut se joku kulkumiesten ja yleisten naisten ministeri tai kulkulaitosministeri kuitenkin. mennään torille ja syödään lihatsuja, kahel nakil. Helsingin sanovat olevan hieno kaupunki. ulkoministerin paikkakin voisi käydä, vaikka en minä jaksa paljon matkustaa, eivätkö ulkomaan ihmiset voi tulla luokseni Helsinkiin. ihan niin kuin loistavassa Varasto-elokuvassa Jope Ruo nansuun roolihahmokin haaveili jostain ”musahommasta”. tyhmää sanoa, että ota itseäsi niskasta
koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Aikakauslehti meni mobiiliin! tarjous! 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehden. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk