Suomenmaa 3.6.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 / KESÄKUU 2022 / 10,90 € Tuuri kirjoitti kirjan Wahlroosista Vieraskolumni Kirjat Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan Keskusta Puoluejohtoon pyrkivät esittelyssä Euroopan vakauttaja Nato piti kylmässä sodassa venäläiset ulkona, amerikkalaiset sisällä ja Saksan aisoissa
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 3.6. 24 Navetassa on nyt hiljaista. 2022 Rantalan tilan lopettamispäätös kypsyi useamman vuoden s
Kotimainen puolue, joka on syntynyt palvelemaan isänmaan tarpeita, on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. 28 EU-päätöksenteon ytimessä. Riikka Pirkkalainen s. 11 Kuka olet. 45 Eevakaisa LehtosaloLönnberg korostaa ihmissuhdetaitoja s. Sirkka-Liisa Anttila hoitaa kuntoaan pyöräilemällä s. 36 Keskusta Keskustakolmikko suosittelee muillekin työharjoittelua Brysselissä s. 40 Elämä Jäsenrekisterin haamut kauhistuttavat vuodesta toiseen s
Kunta ja aluevaaleissa keskustan viesti puri äänes täjiin, koska se oli ymmärrettävä ja siihen oli helppo samais tua. Ydinkysymys on, millä poliittisella linjalla keskusta menestyy tulevissa vaaleissa. Lappeenrannan kokouksen suurin mielenkiinto koh distuu henkilövalintojen lisäksi vuoden 2023 eduskun tavaaliohjelmaan. puoluekokous pidetään kesäkuun puo livälissä Lappeenrannassa. Lappeenrannassa tilanne on onneksi toinen. Laajaa yhteisymmärrystä kuvaa hyvin se, että kaikki keskustan kansanedustajat olivat Natojäsenyyden kannalla. Kuopion puoluekokouksen osallistujaennätys vuodelta 1981 jääkin suurella todennäköisyydellä ikuiseksi ennä tykseksi. Mitä tiukempi puheen johtaja tai varapuheenjohtajakisa on ollut etukäteen tie dossa, sitä enemmän väkeä on paikalle ilmaantunut. Keskustan 79. Huippuvuosien kävijämääriin tuskin enää ylletään. Oulun puoluekokous vuonna 2020 järjestettiin keskellä koronaaikaa hybridikokouksena. Koronan jälkimainingeissa järjestettävään kokoukseen on pitänyt ilmoittautua etu käteen. Keskustan presidenttiehdokkaan valintaan Johannes Virolaisen ja Ahti Karjalaisen välillä osallistui yli 4 000 virallista edustajaa. Keskus tassa tiedetään hyvin, että peruutuspeiliin katsomalla ja jo tehtyjä päätöksiä toistamalla vaaleja ei voiteta. Suurimman mielenkiinnon kohteena ovat perinteisesti olleet kokouksen henkilövalinnat. Puoluekokouksen osallistujamäärät ovat pysyneet varsin korkealla tasolla 2000luvulla. Aivan samanlaista väentungosta kokoukseen ei tällä kertaa ole tulossa kuin edellisinä vuosina. Virallisia kokous edustajia on yleensä ollut reilusti yli 2 000 henkilöä, ja sen lisäksi on ollut noin tuhat epävirallista seuraajaa. Puoluekokouksen ilmapiirin kannalta tämä on erinomainen asia. Tästä huoli matta keskustan puoluekokous on osallistujamäärällä mitattuna kirkkaasti Suomen suurin. Vaikka ylei nen mielenkiinto politiikkaa kohtaan onkin hiipu nut, tämä ei ole näkynyt merkittävästi puoluekokouksen osallistujamäärissä. Puoluekokouksessa keskustan huomion on oltava tu levissa vaaleissa ja niihin liittyvissä teemoissa. Pääpaikkana toimi neen Oulun lisäksi jokaisella keskustapiirillä oli oma kokousti lansa. Kaikki edustajat ovat entiseen tapaan yhdessä ja samassa pai kassa. Keskusta on puolustanut ja tukenut yksimie lisesti tehtyä päätöstä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 3.6.2022 Puoluekokous on lähtölaukaus ensi kevään eduskuntavaaleihin Pääkirjoitus K eskustan puoluekokouksen vetovoima on pysy nyt vahvana sen alkuajoista lähtien. Samankaltainen sanoma on löydettävä myös vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Kun keskustaväki oli hajaantuneena ympäri maata, perinteinen puoluekokoustunnelma loisti poissaolollaan. Tarvetta syvälliseen jälkikeskusteluun Natopäätök sestä ei ole. Ulko ja turvallisuuspoliittiset teemat ovat tuoreen Natopäätöksen jälkeen varmasti myös pinnalla, mutta eivät pääroolissa. Tärkeintä on, että puolueella on äänestäjille selkeä viesti, joka koskettaa keskustaa lähellä olevia äänestäjiä. M ar ia Se pp älä Keskustassa tiedetään hyvin, että peruutuspeiliin katsomalla ja jo tehtyjä päätöksiä toistamalla vaaleja ei voiteta.
Muuten ihmisen luontainen vastustuskyky heikkenee. Lähimpään lehmään ja sitä kautta maatilaan on kotoani vajaa kilometri. Suomalaiset siivosivat leirien jäljet talkootöinä. Modernilla ihmiselläkään ei ole silti varaa menettää yhteyttään luontoon. Se kuulostaa vähän surulliselta, mutta en olisi kuitenkaan valmis luopumaan modernista elämäntavasta samaan tapaan kuin vaikkapa elämäntapaintiaanit, jotka leiriytyivät Oulun Sanginjoelle 1990-luvun alussa. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin myönnettävä, ettei pelkkä metsän ja kotieläinten läheisyys lämmitä suoliston mikrobiomia lainkaan. Eläimistä ihmisiin siirtyvät virukset ovat esimerkki ympäristöä tuhoavasta maankäytöstä, jonka seurauksena luonnon elintila kapenee. Olen ajatellut eläväni suorastaan luonnon helmassa. 5 3.6.2022 Toimittajalta METSÄSTÄJÄ-KERÄILIJÄ minussa herää eloon aina kesän tullen. ALKUKANTAISET vaistot ovat toki takaraivossani talvisinkin, mutta silloin ne tulevat ehkä esiin sisustusliikkeissä tavaroiden hypistelynä. KESKUSTA julkaisi äskettäin luontolinjauksensa, jossa korostetaan, että sekä maalla että kaupungeissa asuvat ihmiset tarvitsevat päivittäin kosketuksen mikrobeihin. Saaliin kerääminen on jopa hauskempaa kuin sen syöminen, mikä kertoo jotain ihmisen luonnosta. Miehet tekevät täsmäiskun kauppaan ja ostavat nopeasti tarvitsemansa. Asun rauhallisessa taajamassa melkein kansallispuiston kulmalla. Kylmä ja nälkähän heille lopulta tuli, ja he poistuivat maasta. Biisonin sijaan saaliina on kotiteatterisysteemi. Olin tuolloin 10-vuotias ja kävin perheeni kanssa katsomassa, miten nämä pääosin Belgiasta ja Ranskasta tulleet intiaanit elivät luonnon ehdoilla. Luonnosta ja eläimistä vieraantuminen kuulostaa, no, vieraalta. Mikrobikontaktit jäävät arjessa vähäisiksi, kun päivänsä viettää erilaisissa rakennuksissa ja asfaltoituja teitä talsien. Tulee palava halu täyttää luontovajetta, joka on päässyt syntymään ilmatiiviin kodin lämmössä vietetyn talven aikana. Kalastus on myös hämmentävän koukuttavaa. Suomalaistutkimusten mukaan maaseudulla asuvilla lapsilla on vähemmän allergioita ja tyypin 1 diabetesta kuin ikätovereillaan, jotka eivät samalla tavalla altistu ympäristön bakteereille. Niitä on maassa, vedessä, kasveissa, eläimissä, metsissä ja vesistöissä. On mahtavaa pukeutua rääsyihin, vetää kumpparit jalkaan ja samoilla mustikoiden ja sienien perässä metsän tuoksuja nuuskutellen. Suomessa lähimetsä on onneksi kaikilla kulman takana, ja sinne kannattaa myös asiakseen mennä. Sitä on Amerikassa psykologien toimesta tutkittukin, että naisten shoppailu on metsästäjä-keräilijälle ominaista kiertelyä ja “löytöjen” tekemistä, kun taas miehet näyttävät metsästäjän luontonsa. Pauliina Pohjala Metsästäjä-keräilijän kulta-aika on täällä
Suomen hakemus Natoon tuo uuden elementin suhteeseen. toukokuuta. Päähallituspuolue SDP päätyi viimeisenä asiaan kantaa ottaneena puolueena odotettuun ratkaisuun 14. HENNA: Kiskoja pitkin, sanottua ja kalenteri on valmiit. Pohjoismaat ovat kuin majataloja terroristijärjestöille. ,mutta jätin sen esimerkiksi. Kiinan ja Suomen suhteet ovat aina olleet ystävälliset. He ovat jopa kansanedustajia joissain maissa. MUTKIA matkaan tuli vasta, kun Suomen ja Ruotsin yhdessä pääsihteeri Jens Stoltenbergille jättämien hakemusten käsittely juuttui Turkin vastustukseen. Meillä ei ole positiivista kantaa. 6 Ajassa Sanottua 3.6.2022 Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian tiedotustilaisuudessaan Kiina on pannut merkille, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Ruotsin puoluevetoisempi poliittinen järjestelmä selvitti Nato-hakemuksen prosessiin pikavauhdilla, mutta Suomessa tarvittiin hallituksen Nato-selonteosta vielä kunnon eduskuntakeskustelu. Myös yhteys Ruotsiin toimi erilaisesta raideleveydestä huolimatta. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan AFP:lle Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre Reutersille Norja on yhdessä Tanskan ja Islannin kanssa valmiina auttamaan naapureitaan kaikin tarvittavin keinoin, mikäli ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi ennen Nato-jäsenyyden saamista. Perimmältään sujuvuuden mahdollisti kansan vankka tuki ja eduskunnan sitouttaminen prosessiin. Kielikuva on ehkä kulunut, mutta ei aivan katteeton. Prosessi eteni kuin kiskoilla ja pysähtyi asemille aikataulussa. Äänestysluvut 188–8, kolme poissa ovat suomalaisen kansanvallan historiaa. Presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) yhteinen, Nato-jäsenyydelle myönteinen kannanotto tuskin yllätti sisällöltään enää ketään, kun se julkistettiin 12. Kun jäsenyyden kannatus nousi gallupeissa hämmästyttävän nopeasti 60–70 prosentin lukemiin, keskustelua kansanäänestyksen järjestämisestä ei tarvinnut enää käydä. H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Nato-prosessi oli parlamentaarisen demokratian voimannäyttö Kiskoja pitkin Pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö julkistivat Nato-kantansa yhteisellä lausunnolla. Natoon liittymisen taakse löytyy helposti kahden kolmasosan enemmistökin, jos perustuslakivaliokunta sitä edellyttää. Ruotsin sosiaalidemokraatit ottivat myönteisen kannan jo samana päivänä. Vaikka ulkoasiainvaliokunta puolsi hallituksen selontekoa yksimielisesti, Natosta päästiin äänestämään vasemmistoliiton edustajien vastaehdotuksen pohjalta. Markus Lohikuva on väärä. Yli 14 tuntia kestäneessä keskustelussa käytettiin kaikkiaan 212 puheenvuoroa. HALLITUKSEN ulkoja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja tasavallan presidentin puollettua jäsenyyttä kokouksessaan 15. SDP:n kannanmuodostusta viivytti lähinnä Ruotsin sosiaalidemokraattien odottelu samaan kyytiin. toukokuuta koneisto hyrähti käyntiin toden teolla. toukokuuta. Suomessa poliittinen prosessi on kuitenkin selvä, vaikka jäsenyyden perustuslaillisuus tutkitaan vasta, kun sopimus tulee ratifiointiin. PEKKA POHJOLAINEN SUOMEN Nato-hakemusprosessin yhteydessä on puhuttu ”Nato-junasta”
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov Tass-uutistoimistolle PAULIINA POHJALA LUONNONSUOJELULAKI eteni vihdoin eduskuntaan asti. Huttusen mielestä näissä oloissa hallituksen olisi perusteltua kuitenkin vielä selvittää mahdollisuudet kiirehtiä uudistusten voimaantulon ajankohtaa. Tässä mielessä jäsenyys on todennäköisesti yhdentekevää. Ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) kertoi myös oman isoisänsä vaikuttaneen siihen, että hänestä tuli luonnonsuojelija. Huttusen mielestä suojaosa pitäisi korottaa vähintään takuueläkkeen tasolle. Keskustan puoluekokous Lappeenrannassa 10.?12.6. Muutos astuu voimaan joulukuussa. Euroryhmän kokous Luxemburgissa 23.?24.6. Sen valmistelu kangerteli vihreiden ja keskustan sekä ympäristöministeriön ja maaja metsä talousministeriön erimielisyyksien vuoksi. Ne olivat törmäyskurssilla etenkin siitä, miten maanomistajien oikeudet ja luonnonsuojelu sovitetaan yhteen. Eduskunta jää kesätauolle Sh ut te rst oc k Suojaosan nostosta apua velkaongelmaisille HENNA: Kiskoja pitkin, sanottua ja kalenteri on valmiit. Viron pääministeri Kaja Kallas Twitterissä Suomi, Ruotsi ja muut neutraalit maat ovat jo vuosia osallistuneet Naton sotaharjoituksiin. Lain käsittely alkoi eduskunnassa kuitenkin varsin sopuisissa tunnelmissa. Odotan päivää, jolloin voimme sanoa, että olemme Natossa yhdessä Suomen ja Ruotsin kanssa. Huttusen mielestä ulosoton suojaosaa olisi tärkeää korottaa nyt, kun taloudessa ovat edessä epävakaat ajat. Suurten tunteiden laki 4.6. Kari sanoi kuunnelleensa lapsena kertomuksia siitä, mitä tapahtui Itämeren lohelle ja Suomen joille, isoisän elinkeinon perustalle. ”Politiikan keinoin pitää luoda toivon näköaloja”, hän painottaa.. G7-huippukokous Saksan Bavariassa 29.?30.6. Naton huippukokous Madridissa 30.6. Saksan liittokansleri Olaf Scholz AFP:lle Näiden päätösten merkitystä Natolle sekä Pohjoismaiden ja Baltian turvallisuudelle ei voi yliarvioida. Kokoomuksen puoluekokous Kalajoella 10.?12.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Helsingissä 10.?12.6. ”Sehän vaikeuttaa elämää todella paljon”, Huttunen muistuttaa. “Meidän elinkeinomme nojaavat meidän luontoomme”, Kari summasi. ”Mitä nopeammin, sen parempi.” Outokumpulaisedustajan mukaan 1990-luvun alun tilanne, jolloin moni suomalainen joutui laman seurauksena miltei elinikäiseen velkavankeuteen, ei saa toistua. Tällä hetkellä ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on yksinäisellä velallisella 696 euroa kuukaudessa, kun täysi takuu eläke on 855 euroa kuukaudessa. Markus Lohikuva on väärä. ,mutta jätin sen esimerkiksi PEKKA POHJOLAINEN SUOMESSA pitää varautua nykyistä paremmin ihmisten talousja velkaongelmien lisääntymiseen, katsoo keskustan kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Hanna Huttunen. 7 Ajassa Sanottua 3.6.2022 Tiivistämme sotilaallista yhteistyötämme etenkin Itämeren alueella ja yhteisin sotaharjoituksin. HUTTUSEN mukaan apua on tulossa myös positiivisesta luottotietorekisteristä, yrittäjävelallisten kohtuuttomien perintäkulujen estämisestä ja uudesta varhaisesta menettelystä yrityssaneerauksissa. Eurooppa-neuvoston kokous Brysselissä 26.?28.6. Asia ei ole vielä edennyt, vaikka se on kirjattu nykyisen hallituksen ohjelmaan. KESKUSTAN kansanedustaja Mikko Kinnunen puhui lähetekeskustelussa isoisästään, joka oli maanviljelijä ja “joka rakasti tätä maata”. Vasemmistoliiton puoluekokous Porissa 16.6. Keskustaedustajan mukaan kyse on todella suuresta muutoksesta: tähän asti maksuhäiriömerkinnät ovat säilyneet 2–4 vuotta. Huttusen mukaan nykyinen hallitus on auttanut velkaongelmaisia muun muassa lyhentämällä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa kuukauteen. Molemmat maat voivat aina luottaa tukeemme, etenkin tässä hyvin erityisessä tilanteessa
”Meidän pitäisi kuluttaa järkevämpiä tuotteita, sellaisia jotka ovat kierrätettä vissä”, Nuutinen sanoo. 83 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti, jos maahan hyökätään. Ylivoimaisesti suurin osa bakteereis ta on hyödyllisiä ja elämän jatkumisel le välttämättömiä, vaikka niitä pidettiin pitkään haitallisina, puolue muistuttaa. ”Tarvitsemme laajemminkin luonto suhteen uudistusta, kun siirtymä fossiili taloudesta uusiutuvien luonnonvarojen talouteen nopeutuu ja jatkuu.” KESKUSTAN mukaan asuinympäristöjen tiivistäminen, viheralueiden pilkkomi nen ja monipuolisten virkistysalueiden surkastuminen on edennyt aivan liian pitkälle erityisesti suurempien kaupun kiseutujen suunnittelussa. 8 3.6.2022 L a ri Li e v o ne n / L eh t ik uv a So i l a P u u r t in e n / L eh ti k uv a H e i k ki S a u k ko m a a / Le h tik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VIINIT JA SUNNUNTAILISÄT. ”Mullassa myllääminen kunniaan” Kohtuullinen elämäntapa on osa keskustalaista luontosuhdetta, luontoryhmän sihteeri Jere Nuutinen ja puheenjohtaja Timo Kaunisto näkevät. Terveys, viihtyvyys ja lähiluonto on puolueen mukaan nostettava yhdys kuntakehitystä ohjaaviksi tavoitteiksi. Vihreiden puoluekokouksessa eniten huomiota sai poliittiseen ohjelmaan ehdotettu kirjaus sunnuntailisien uudistamisesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n toukokuisen kyselyn mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut suomalaisten maanpuolustustahdon korkeammalle tasolle kuin koskaan aiemmin. Savonlinnalaisen panimon Olaf Brewingin lanseeraama Nato-olut herätti kansainvälistäkin mediahuomiota. Luontolinjaukset ovat osa keskustan ohjelmatyötä, josta tiivistetään edus kuntavaalien tavoitteet. PUOLUSTUSTAHTO KORKEALLA. Panimo toi oluen markkinoille valtiojohdon ilmoitettua Suomen päätöksestä hakea Naton jäsenyyttä. OLUT NATON KUNNIAKSI. ”Helsingissä jokainen näkee omin silmin, että Keskuspuistoa jyrsitään, asutusta tiivistetään ja viheralueet jää vät aika pieniin”, Kaunisto sanoo. ”Mullassa myllääminen pitäisi nostaa kunniaan”, keskustan luontoryhmän puheenjohtaja Timo Kaunisto tiivistää. Tölkin teksti OTAN on lyhennys Naton ranskankielisestä nimestä, mutta panimon toimitusjohtajan Petter Vänttisen mukaan se viittaa myös ”oluen ottamiseen”. HELSINKIIN tulisi perustaa kansallinen kaupunkipuisto, keskusta linjaa. Laajaa vastustusta sosiaalisessa mediassa herättänyt ehdotus kaatui kuitenkin puoluekokouksen äänestyksessä. Ilmastonmuutos, luontokato ja jat kuva kaupungistuminen vaativat uutta luontosuhdetta, puolueen tuoreessa luontolinjauksessa todetaan. Jo ha nn es Erk kilä. Metsä on hänen mukaansa ”muovisia leikkipaikkoja” parempi vaihtoehto. ”Metsäeskareista on tavattoman hy viä kokemuksia sekä lapsilta että van hemmilta”, Kaunisto sanoo. Hän näkee keskustalaisen luontosuh teen lähtevän siitä, että luontoa ei voi erottaa muusta elämästä. Konkreettisena tavoitteena keskusta nostaa esiin metsäympäristöä hyödyn tävän varhaiskasvatuksen. Miehet olivat tätä mieltä hieman naisia enemmän. ”Tekstiilitalouden puolella Suomessa on tehty paljon innovaatioita, joissa esi merkiksi vanhaan tekstiilikuituun lisä tään puukuitua ja tätä kautta luodaan tekstiiliteollisuudelle kestäviä vaihto ehtoja”, hän havainnollistaa. Keskustassa nähdään, että ihmiset maalla ja kaupungissa tarvitsevat päivit täin kosketuksen luonnon mikrobeihin. Metsäeska reita pitäisi keskustan mielestä saada kaikkiin Suomen kuntiin. Luontoryhmän sihteerinä toiminut Jere Nuutinen sanoo, että keskusta on läpi historiansa korostanut ympäristö politiikassaan kulutuksen kohtuulli suutta. Sen sijaan niukka enemmistö kannatti poliittiseen ohjelmaan lisäystä, jossa esitetään viinien tuomista ruokakauppoihin. Keskustan mukaan kulutus tulee irrot taa kertakäyttökulttuurista sään telyn, kannusteiden ja opetuksen kaut ta sekä tietoisuutta lisäävien media kampanjoiden avulla. PAULIINA POHJALA KESKUSTA haluaa palauttaa luontoyh teyden suomalaisten jokapäiväiseen elämään
Yllättäviä tilanteita tu lee ja niissä joutuu soveltamaan, mutta jos on valmistautunut hyvin, tilanteesta selvitään.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta.. Tämä kaikki on hyvä. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ kuitenkin on, että samal la, kun myös komissio tunnustaa, että bio energia on EU:ssa suuri mahdollisuus, se ja iso osa Euroopan parlamenttia haluavat asettaa uusia esteitä sen käytölle. Se oli oikein mu kava tilaisuus, jossa Halosesta paljastui humoristinen luonne. Esimerkiksi tuuli ja aurinkovoiman luvitusprosessei hin menevä aika puolitetaan. MONI edellä mainituista hankkeista on vielä parlamentin käsittelyssä. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehok kuuteen luvataan pitkälti yli 200 miljardia euroa muutamassa vuodessa. Uskon, että moneen asiaan saadaan parannusta. Osa sii tä pitäisi korvata omista metsistä. MINISTERIAIKOINA minulle kävi kerran myös niin, että olin valmistellut erääseen Kuntatalolla pidettävään tilaisuuden dia esityksen, jonka pohjalta oli tarkoitus pi tää oman puheenvuoroni. Tällaisiin tilanteisiin pätee Winston Churc hillin toteamus, että paras spontaani puhe on valmisteltu puhe. Sanoin, että sellainen pitää ehdot tomasti hankkia. Yksi esitys ”rankkaa” taksonomialla tietyt bio jakeet vähemmän edullisen rahoituksen piiriin. Nyt koko unionissa tavoite luvataan nostaa 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Osa näistä rajoittaa hakkuiden määrää. Suomessa uusiutuvan osuus on tänään noin 45 prosenttia, EU:ssa keskimäärin 22 prosenttia. Suomes sa metsä kasvaa noin 107 miljoonaa kuutio metriä ja sitä hakataan noin 75 miljoonaa kuutiometriä. Osa sanoo, millai sessa metsässä kasvanut puu kelpaa polt toon ja teollisuuden raakaaineeksi. Halonen sanoi, että varaa mi nulle audienssi, niin voit tuoda sen. Venäjän tuontipuu, noin 10 miljoonaa kuutiometriä, jää nyt rajan taakse. Kun presidentti halusi Hankkija-lippiksen Politiikassa voi toisinaan tulla eteen yllättäviä tilanteita, joissa joutuu hieman soveltamaan, ex-ministeri Tapani Tölli sanoo. Lopulta pidin Haloselle Linnassa oikein juhlallisen puheen ja luovutin presiden tille Hankkijalippiksen. Lupasin etsiä lippalakin presidentille. Keskusteluissa tuli ilmi, että pre sidentti Tarja Halonen kerää lippalakke ja, mutta häneltä puuttuu vielä Hankkija lippis. Ihmet telivät varmaan, että mikä juttu tämä oikein on. He pyysivät lähettämään asias ta sähkö postia. Keskustelustamme oli mennyt jo lähes vuosi, kun lopulta sanoin eräässä tilaisuu dessa Haloselle, että nyt olen löytänyt sen lippalakin. Kerran Ritarihuoneella kävi vähän vas taavasti, kun salin isoista ikkunoista tul viva valo osui suoraan taululle, jossa dia esitys näkyi. Silloinkin jouduin soveltamaan. Sen tavoite on irrottaa Euroopan unioni Venäjän fossiilisesta energiasta kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Osa edellyttää eriasteisen metsän suojelun merkittävää lisäämistä. Kun lähetin viestin, sain hyvin nopeasti vastauksen, jossa ehdotet tiin tapaamisaikaa. Vah van kehun ansaitsee REPowerEU:n esityk sistä biometaanin erittäin suuri lisäys tavoite. LULUFC, Red II:n uudistus, taksonomia, biodiversiteettistrategia, päästökaupan uudistaminen ja niin sanottu ennallistami nen ovat kaikki laki tai strategiaesityksiä, jotka rajoittavat puun ja muiden biojakeiden energiakäyttöä. Kun laitoin muistitikun koneeseen, huomasin sen olevan ihan tyhjä. Tapani Tölli Em m a Ta ip ale Pieneksi hetkeksi tuli hätääntynyt olo, että mitä teen, kun tilaisuuttakaan ei voi enää perua. Soitin Presidentinlinnaan, mutta eihän siellä oikein innostuttu tällaisesta. Yleisö ei nähnyt esityksestä mitään. Asia oli onneksi tuttu, joten pystyin kuitenkin vetämään esitykseni ihan hyvin. Sen löytämisessä kesti kuitenkin kau an. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen REPowerEU vastaa energiahaasteisiin Täällä Bryssel SAMULI VÄNTTILÄ “OLIN ministeriaikoina kerran Kultaran nassa. 9 3.6.2022 EU:N VASTAUS energiahaasteisiin on äs kettäin valmistunut REPowerEUpaketti
Fokuksen siirto käyttörikosten kirjaamisesta myynnin torjuntaan tehostaa myös poliisin toimintaa huumerikollisuuden parissa. Ennaltaehkäisyä, päihdehoitoa ja hoitoon pääsyä tulee parantaa. 4. Lakivaliokunta käsitteli asiaa äskettäin perusteellisesti. On hyvä, että eduskuntaan lähipäivinä tulevan hoitotakuun tiukennuksen piiriin sisältyy myös päihdesairauksien hoito. 4. Toimivalla sosiaalipolitiikalla. VOISIKO SE TUODA MAATALOUTEEN UUSIA TYÖPAIKKOJA. On myös kasvavaa näyttöä siitä, että kannabiksen täysi laillistaminen tarjoaisi valtiolle merkittävästi laajemmat keinot käytön ja ongelmien kontrollointiin. On hyvä, että yhteiskunta antaa myös lainsäädännöllä vahvan viestin, että kenenkään ei kannata käyttää huumeita. PIILOSSA KÄYTTÄMINEN LISÄÄ RISKIÄ MUIHIN ONGELMIIN JA RIKOKSIIN. Kannabiksen käytön salliminen saattaisi asiantuntija-arvioiden mukaan jopa lisätä rikollisuutta ja järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa päihteen levittämisen ympärillä. Ja kun Suomi on ylipäätään huumeongelmissa Euroopan kärkeä, ei todellakaan voida puhua mistään huumepolitiikan menestystarinasta. 3. Huumeiden ja muiden päihteiden käyttäminen on ongelma ja lisää riskiä rikoksiin, tapahtuipa se laittomasti tai laillisesti. POLIISI EI KANNATA KANNABIKSEN LAILLISTAMISTA, SILLÄ SEN PELÄTÄÄN LISÄÄVÄN RATTIJUOPUMUSTAPAUKSIA JA MUITA PÄIHDEONGELMIA. Poliisi on kuitenkin vain yksi vaikuttava taho, jonka nykyinen asema rajaa perspektiiviä isosti. MIKSI VIITTAAT KINTAALLA ASIANTUNTIJATAHON NÄKEMYKSELLE. Myös maailmalla poliisit ovat esittäneet samaa huolta ennen dekriminalisointia, kunnes todellisuus onkin ollut toisenlainen. PELKO RANGAISTUKSESTA ESTÄÄ MONIA HAKEMASTA APUA SILLOIN, JOS KANNABIKSEN KÄYTÖSTÄ TULEE ONGELMA. MIKSI SEN KÄYTTÖ PITÄISI DEKRIMINALISOIDA. Keskustanuoret päätyi toukokuussa kannattamaan rangaistavuuden poistoa. 10 3.6.2022 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Kannabiksen käytön dekriminalisointi jakaa mielipiteitä. 3. 2. Uusi alku pitää olla aina ihmiselle mahdollinen. Tutkimusten perusteella kannabiksen vapauttaminen ei ole johtanut käyttömäärien kasvuun maailmalla. Koska käyttäjän potkiminen ei vähennä haittoja vaan päinvastoin. KANNABIS ON HUUMAUSAINE, JOLLA ON USEITA TERVEYSHAITTOJA. Näen monia hyötyjä kotimaisessa sääntelymallissa. Jos me jotain osaamme, niin päihteitä koskevan lainsäädännön. En vastusta kannabiksen lääkekäyttöä, mutta en usko, että se on sen mittaluokan asia, joka ratkaisisi maataloutemme suuria kannattavuusongelmia. Käyttö alkaa usein nuorena. Rangaistavuus ei estä tekemästä sosiaalipoliittisia ja päihdehuollon toimia. Tämä polttava puheenaihe liitelee ihan pilvessä! Pekka Aittakulmpu kansanedustaja (kesk.) Ja ri La uk ka ne n Sh ut te rst oc k 1. 2. MITEN EHKÄISISIT KANNABIKSEN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ ONGELMIA. Dekriminalisointi olisi valtiolta arvovalinta, jonka myötä ongelmia alettaisiin hoitamaan sosiaalipolitiikan keinoin. 2000-luvun nuorilla lukema tulee menemään tästä yli, joten ei tällä kieltolailla suuria ole saavutettu. Suomenmaa haastoi keskustanuorten Jere Tapion ja kansanedustaja Pekka Aittakummun keskustelemaan aiheesta. Siksi suhtaudun varsin avoimin mielin selvitykseen siitä, olisiko laillistaminen sittenkin kokonaisuutena paras. Oikeus päihdepalveluihin ei riipu siitä, onko kyseisen päihteen käyttäminen sallittua tai kiellettyä. KESKUSTANUORET ESITTI LÄÄKEKANNABIKSEN KASVATTAMISEN SAAMISTA MAATALOUSTUKIEN PIIRIIN. Rankaisupolitiikka on paitsi tehotonta, myös äärimmäisen hyvä tekosyy ummistaa silmät ongelmien ratkaisemiselta. Perheiden ja lasten hyvinvoinnin vahvempi ja varhaisempi tuki sekä hoidon saatavuuden parantaminen on tärkeää. 1980ja 90-lukujen nuorista 40 prosenttia on vähintäänkin kokeillut kannabista. EIKÖ HUUMAUSAINEEN KÄYTÖN RANGAISTAVUUDESTA LUOPUMINEN OLISI AIVAN VÄÄRÄ VIESTI ETENKIN NUORILLE. 1. THL:N MUKAAN HUUMEIDEN KÄYTTÖÖN PITÄISI PUUTTUA RANGAISTAVUUDEN SIJAAN SOSIAALIPOLITIIKAN KEINOIN. Ymmärrän poliisin huolta. Olen huolissani siitä, että päihdeongelmiin ei saa apua riittävästi eikä kyllin nopeasti. MIKSI HALUAT PITÄÄ TILANTEEN ENNALLAAN. Yhteinen tavoite tulee olla huumeiden ja päihteiden käytön vähentäminen. Siitä pitää päästä irti. Siinä on parantamista, jotta ruoantuottaja saa riittävän korvauksen työstään.. Lukuisiin asiantuntijalausuntoihin nojaten se ei kannata kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista ja pitää huumausainepolitiikan linjauksiamme suhteellisen onnistuneina. Tarvitaan helposti saatavilla olevia palveluita lähellä, asiakaslähtöisesti ja riittävästi resursoituna. Terveysalan ammattilaiset ja rikosoikeuden asiantuntijat ovat samalla linjalla kanssani. Meidän tulee parantaa maatalouden kannattavuutta, jotta olemme paremmin omavaraisia ruoantuotannon osalta. SEN KÄYTTÄMINEN JOHTAA HELPOSTI KOVEMPIEN HUUMEIDEN KÄYTTÖÖN. ETKÖ OLE HUOLISSASI TÄSTÄ. MIKSI VIITTAAT KINTAALLA POLIISIN NÄKÖKULMALLE. VAIKKA KANNABIKSEN KÄYTTÖ ON SUOMESSA KIELLETTY, SE ON SUOMEN KÄYTETYIN LAITON PÄIHDE. Jere Tapio keskustanuorten varapuheenjohtaja Pe tra Pö yliö Sauhuttelua laillisesti vai ilman
MITÄ HARRASTUKSET ANTAVAT SINULLE, JA ONKO NIISTÄ ERITYISTÄ HYÖTYÄ POLIITIKOLLE. Näin on politiikassakin. Hyvät ihmissuhdetaidot ovat tärkeitä niin koulussa kuin politiikassakin. Periksiantamattomuus, velvollisuudentuntoisuus, luotettavuus ja arkisista asioista nauttiminen taas osuvat minuun oikein hyvin. Niitä piirteitä en tunnista itsestäni. MITEN KUVAAT ITSEÄSI PAIKALLISPOLIITIKKONA. Lapsilta ja puolisolta kysyttäessä ehkä liiankin helposti lähestyttävä, kauppareissut kun saattavat kestää heistä joskus piinaavan kauan. Nuotteja ja navigointia tarvitaan molemmissa, päämäärä on hyvä olla tiedossa ja olosuhteisiin pitää pystyä mukautumaan nopeastikin. Kauriin sanotaan olevan varustettu kuivalla huumorilla ja olevan korostetun asiallisia ja virallisia, vakavahenkisiä. 11 3.6.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Entinen Kremlin palkkasotilas paljastaa: Tämän takia Venäjä rämpii Ukrainassa (10.5.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Meillä on monen ikäisiä toimijoita joukossamme ja hyvä yhteishenki. Purjehduksessakin on aistittava olosuhteita, mutta parasta siinä on kuunnella hiljaisuutta. Haluan olla tarvittaessa rohkea, vain uudistumalla voimme saada aikaan muutosta. Keskusta on vahva toimija maakuntamme pienillä paikkakunnilla. AUTTAAKO KOULUMAAILMAN TUNTEMUS MYÖS POLITIIKASSA. HARRASTAT PURJEHDUSTA JA LAULAT KUOROSSA. MOLEMMISSA LAJEISSA ON PIDETTÄVÄ ILMATILA HALLUSSA. MITEN PIIRILLÄ MENEE. Aluevaaleissa onnistuimme hienosti. OLET AMMATILTASI LUOKANOPETTAJA. Uusien aluevaltuutettujen intoa on pitänyt alkuvaiheessa jopa hieman jarrutella! VAIKUTAT SYSMÄN KUNNANVALTUUSTOSSA JA -HALLITUKSESSA JA OLET PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEVALTUUTETTU. Tätä työtä tehdään ihmisiä varten, ja keskusteluista heidän kanssaan saan itselleni intoa ja voimia vaikuttaa. Kauriille tyypillinen ammatti on kuulemma opettaja, virkamies tai poliitikko, aikamoinen sattuma!. Nuoteilla ja navigoinnilla OLET KESKUSTAN PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRIN PUHEENJOHTAJA NYT TOISTA VUOTTA. Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Päijät-Hämeen keskustajohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg opettaa, purjehtii, laulaa kuorossa ja tekee politiikkaa. MITÄ TÄMÄ KERTOO SINUSTA. OLET HOROSKOOPPIMERKILTÄSI KAURIS. Ihmisten kohtaaminen on vahvuuksiani, ja toivon olevani helposti lähestyttävä. Kuorolaulussa on ehdottoman tärkeää kuunnella muita laulajia
Hyökkäyksessä menehtyi 19 lasta ja kaksi opettajaa. Tautia on raportoitu useista EU-maista, myös Suomesta. Äidit lohduttivat tyttöjä, jotka surivat kouluampumisessa kuollutta ystäväänsä Uvaldessa Texasissa. Israelin viranomaiset kiistävät palestiinalaistutkinnan johtopäätökset. ”Oli äärimmäisen vaikeaa nähdä se kaikki, mitä Venäjä on tehnyt näissä kaupungeissa”, Marin sanoi. Kymmeniä lapsia haavoittui. Viimeaikaiset tapaukset on todettu pääasiassa miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Chandan Khanna / AFP / Lehtikuva APINAROKKO LEVIÄÄ. Abu Akleh kuoli Jeninissä Länsirannalla, kun hän oli raportoimassa Israelin joukkojen ratsiasta. Irp i n i n k a up un gin h a llit u s. Al-Jazeera valmistelee tapauksen viemistä kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Palestiinalaishallinnon suorittama tutkinta katsoo israelilaissotilaan tappaneen tahallisesti al-Jazeeran toimittajan Shireen Abu Aklehin. Hän totesi Suomen tukevan Ukrainaa ja kansainvälistä rikostuomio istuinta syyllisten saamiseksi oikeuteen sotarikoksista. 12 3.6.2022 ###*d.*m.*y ###*P RAUHAN PÄÄKAUPUNKI Be rka y At a se ve n / Sh u t te rs t oc k M oh am m ed A b e d / AF P / Le h t i ku va Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN JÄRKYTTYNYT YHTEISÖ. Pääministeri Sanna Marin vieraili viime viikolla Ukrainan Irpinissä ja Butshassa, missä hän kuuli paikallisten asukkaiden kuvauksia venäläissotilaiden julmuuksista. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maissa, joissa apinarokkoa ei yleensä esiinny, on tähän mennessä noin 200 vahvistettua tai epäiltyä tautitapausta. VIERAILU UKRAINASSA. Kyseessä on pahin kouluampuminen Yhdysvalloissa sitten Sandy Hookin joukkomurhan vuonna 2012. Tautiin ei ole hoitokeinoa, mutta oireet helpottavat yleensä 2–4 viikon kuluessa. TOIMITTAJAN SURMA
Tähän pykälään onkin vedottu muun muassa venäläisten oligarkkien kohdalla. Maassa säädettiin 1930-luvulla laki, jossa pankkisalaisuuden jakaminen ulkomaisen viranomaisen kanssa kriminalisoitiin. Sosiaalitukien varassa ei ole saanut elää viimeisen kolmen vuoden aikana, paitsi jos palauttaa saamansa tuet kansalaisuuden hakuhetkellä. Oma kaupunkini Geneve on kuuluisa pankeistaan ja asiakkaiden tietojen luovuttamisen kiellosta jo vuodesta 1713 lähtien. Venäläiset hakevat kaikista hakijoista eniten Sveitsin kansalaisuutta, mutta kaikista oleskeluluvan haltijoista vain noin kymmenes hakee sitä. Odotukset olivatkin korkealla, kun Sveitsi vuonna 2014 yhdessä noin puolen sadan muun maan kanssa julisti siihen asti tunnetun pankkisalaisuusajan loppuneeksi ja siirtyi yhteiseen kansainväliseen raportointistandardiin finanssitilejä koskevien tietojen automaattisesta vaihtamisesta verokierron ja veropetosten vähentämiseksi. Vuoden 2018 kansalaisuuslaki teki sveitsiläiseksi tulemisesta asteen verran vaikeampaa. Kritiikki ei ole loppunut, sillä noin 90 maata ei vaihda näitä tietoja Sveitsin kanssa ja varainsiirto harmailla alueilla jatkuu. OMAT sveitsiläiset Yhdistyneiden kansakuntien maksamat palkkani menevät UBS-pankkiin, joka blokkasi Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheessa laajasti tilejä, kuten esimerkiksi georgialaisen kollegani tilin. Lisäksi henkilö ei saa tuottaa uhkaa tai vaaraa Sveitsille. Joidenkin asiakkaiden laajoista rikollisista ja ihmisoikeuksien vastaisista taustoista on kuitenkin tihkunut useita tietovuotoja ja paljon aiheellis ta kritiikkiä. Jo vuosisatoja sitten asiakkaat kuten Ranskan valtion ja katolisen kirkon johto piilottivat omaisuuksia Genevejärven rantojen pankkiholvien kätköihin. JALKAPALLOKLUBI Chelsean omistajana tutuksi tullut Roman Abramovich on pyörittänyt pitkään liiketoimintaa Sveitsissä, mutta hänen oleskeluviisumihakemuksena hylättiin vuonna 2016 Valais’n kantonin toimesta, syinä maineriski ja uhka yleiselle turvallisuudelle. 13 3.6.2022 ###*d.*m.*y ###*P RAUHAN PÄÄKAUPUNKI SVEITSISSÄ voi kuulla vitsailtavan, että sveitsiläiset eivät oikeastaan edes halua ulkopuolisten tietävän, kuinka hieno maa heillä onkaan, ettei se herättäisi tarpeetonta kiinnostusta. VARSINAINEN sveitsiläinen salaisuus on sen pankit, joissa pankkisalaisuus on viety aivan omalle tasolle. Geneve onkin erikoinen yhdistelmä humanitaarisia maailmanparantamisjärjestöjä ja kansainvälisesti operoivia pankkeja, keskellä kauneinta Alppi-Eurooppaa. Kyseinen henkilö on kotoisin Venäjän naapurimaasta, jossa nimet ovat hyvin slaavilaisia. Abramovich ei tätä saanut edes aloittamansa oikeusprosessin kautta. Ehdot sisältävät kymmenen vuoden pysyvän oleskelun, yhden virallisen kielen todistettavan osaamisen, Sveitsiin integroitumisen ja kulttuurin omaksumisen. Sveitsissä on noin 85 venäläistä ”kultaisen viisu min”, upporikkaiden nopeutetun prosessin oleskeluluvan haltijaa. Sveitsin salaisuudet Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen
Ruoalla on tärkeä merkitys kansantaloudelle ja huoltovarmuudelle. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Lappeenrannan puoluekokouksessa Saarikon haastaa keskustakonkari Paavo Väyrynen. Lapsiperheköyhyyden kitkeminen, perheiden palvelut ja tukeminen ovat asialistalla kärkipäässä. Perhe: Puoliso Erkki sekä pojat Aarni, 7 ja Kaarlo, 2. Turvaamme huoltovarmuutta ja vahvistamme ruoan ja energian omavaraisuutta. Mieluisin kesälomakohde: Särkänniemi ja sukulointi Etelä-Pohjanmaalla. 7. Osoitamme suomalaisille suunnan kohti turvallista tulevaisuutta keskustan johdolla. Kaksikko on yhtä mieltä ainakin siitä, että luottamusta keskustaan pitää vahvistaa. Kunnioitan aina puoluekokouksen valintoja. Keskustalaisten on kaivettava esiin se kuuluisa voitontahto. Naton jäsenenä Suomi on sen täysivaltainen jäsen, jota koskevat samat oikeudet ja velvoitteet kuin muitakin jäsenmaita. Kaiken perustana on vahva oma puolustus ja maanpuolustustahto. 6. Kannustan myös kokeilemaan uusia tapoja tehdä ja osallistua. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa. Kaikkiaan ajattelen, että on katsottava eteenpäin. Keskustan puoluekokous 1. Tavoittelen edelleen keskustaa, joka on erilaisten virtausten toimiva liitto. Ruoantuotannon tulevaisuuden näkymät, kannattavuus ja jatkuvuus, ovat herättäneet huolta. Lempiruoka: Kaali-jauhelihalaatikko. Ihmisten osallistuminen ja kohtaamiset ovat puoluetoiminnan ydintä. Kriisien ja sodan vaikutukset tuntuvat erityisesti kaikkein heikompiosaisten elämässä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Panostamme jatkossakin omiin puolustusvoimiin. Aatteemme kestää aikaa. Pidämme puolustuskyvystämme ja rajaturvallisuudestamme erinomaista huolta. Kaalilaatikko taitaisi myös saada heidät saman ruokapöydän ääreen. Keskusta on vakautta luova voima, keskikenttätoimija. 8. Tuomitsemme Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Ja ri La uk ka ne n. Teemme oman osuutemme ja saamme koko puolustusliiton tuen turvaksemme. Hänen kautensa alkoi syyskuussa 2020. Samaan aikaan haluan vahvistaa luottamusta keskustaan puolueena ja koko Suomen puolustajana. 3. Suomella kuitenkin säilyy oma suvereeni päätösvalta, se ei muutu. Venäjään ei voi luottaa. Tämä viitoittaa ruoantuotannon kohti valoisampaa tulevaisuutta. Uusi tilanne edellyttää meiltä uusia ratkaisuja. Annika Saarikko: Keskustan tulee olla erilaisten virtausten toimiva liitto Valtiovarainministeri Annika Saarikko, 38 Paikkakunta: Oripää. 5. Suomalaisen maatalouden omavaraisuuden merkitys tiedostetaan nyt entistä paremmin. Se edellyttää, että luotamme toisiimme. 4. Vaaleihin kokoamme hyvän ehdokasjoukkueen, jonka rinnalla ja puolesta teemme kaikki vaalityötä. Olemme ratkaisuhakuisia ja -kykyisiä. Varaudumme kuitenkin kaikkiin tilanteisiin. Olemme saaneet paljon aikaan ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä. Kannan huolta myös ihmisten uupumisesta ja mielenterveyden häiriöiden perusteella lisääntyneestä työkyvyttömyydestä. 14 3.6.2022 TEKSTI: PAULIINA POHJALA Keskusta hakee nyt luottamusta Valtiovarainministeri Annika Saarikko haluaa jatkaa keskustan puheenjohtajana. Ruisrock Turussa kuuluu myös kesään. 2. Suomalaiselle puhtaalle ruoalle on kysyntää. Arvomme paikallisuus, tasa-arvo ja kohtuullisuus käyvät suomalaiseen mielenmaisemaan. Suomen Nato-jäsenyys ei ole ketään vastaan, se on Suomen ja suomalaisten puolesta. Politiikassa ja hallituksessa ollaan, jotta voidaan vaikuttaa keskustalle tärkeisiin asioihin arvojemme pohjalta. Meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä vaaleissa
Suomen turvallisuustilanne on ollut viisaan ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikan ansiosta hyvä. 15 3.6.2022 1. Perhe: Vaimo Vuokko, kolme lasta ja kuusi lastenlasta. Suomen tulisi pyrkiä siihen, että EU:ssa palattaisiin pääosin kansalliseen maatalouspolitiikkaan. 4. 5. Tällöin voisimme turvata maatilojen kannattavuuden rajasuojan avulla. Ja ri La uk ka ne n. Pidän huolen siitä, että puolueessa on tilaa erilaisille ajatuksille. Lupaamalla, että keskustan johdolla Suomen politiikan suunta muuttuu paremmaksi. 8. Suomi on nykyisellä hallituskaudella siirtynyt kansallisten etujemme ajamisesta ihmisoikeusperustaiseen ulkoja turvallisuuspolitiikkaan. Kyllä. Se oli paha virhe. 7. Tekikö keskusta oikean ratkaisun mennessään hallitukseen keväällä 2019. Lupaan vahvistaa äänestäjien luottamusta keskustaan palauttamalla alkiolaisen ihmisyysaatteen ja sen mukaiset arvot – henkiset, hengelliset ja yhteisölliset arvot – puolueen politiikan ytimeksi ja sen yleiseksi perustaksi. 8. Asemamme olisi sama kuin Norjan: olisimme EU:n sisämarkkinoilla, mutta meillä olisi itsenäinen maatalouspolitiikka. Mieluisin kesälomakohde: Keminmaa, Pohjanranta. 6. Lisäksi jäsenyys on kaventanut voimakkaasti Suomen itsenäisyyttä. Kaikki muu on jäänyt näiden kriisien varjoon. 5. 2. 7. EU:ssa Suomi on toiminut monessa suhteessa omien etujensa vastaisesti. Miten keskustan tulee valmistautua kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Tuetko Lappeenrannan puoluekokouksessa valittavaa keskustan puheenjohtajaa tehtävässään, jos et tule itse valituksi. Ukrainan sotakaan ei heikentänyt turvallisuutta Suomen lähialueilla. 6. Mitä lupaat tehdä keskustan eteen puolueen puheenjohtajana. Tällä tavoin keskusta voi palata Suomen suurimmaksi puolueeksi. Lempiruoka: Kaalilaatikko. Anna lyhyt selonteko Suomen turvallisuustilanteesta. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä koronakriisin ja Ukrainan sodan varjoon jääneitä asioita. Paavo Väyrynen: Suomen itsenäisyyttä tulee vaalia ja vahvistaa Konkaripoliitikko, yrittäjä Paavo Väyrynen, 75 Paikkakunta: Kemi. Ellei tämä ole mahdollista, Suomen tulisi irrottautua yhteisestä maatalouspolitiikasta. Jäsenyys EU:ssa on vahingoittanut vakavasti Suomen maataloutta ja maaseutua. Jos näköpiirissä on viime vuosien linjan jatkuminen, tappiomme on väistämätön. On tarjolla vaara, että Naton puitteissa käy samoin. 3. 3. Millainen Nato-maa Suomen tulee olla. Millainen on maatalouden tulevaisuus. 1. 4. Meidän on palautettava kansalliset etumme sekä Suomen Eurooppapolitiikan että maamme ulkoja turvallisuuspolitiikan perustaksi. 2. Tästä olisi pitänyt keskustella perusteellisesti ennen kuin hakemus jätettiin. On ryhdyttävä jälleen vaalimaan ja vahvistamaan Suomen itsenäisyyttä. Nato-jäsenyys mullistaa Suomen kansainvälisen aseman ja sen ympäristön, jossa harjoitamme omaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaamme
2. Katson, että olemme puoluejohdossa tehneet hyvää työtä Suomen vapauden ja turvallisuuden takaamiseksi. Politiikassa olemme palanneet perusasioiden äärelle: turvallisuus, terveys, toimeentulo. Suomi ja koko Eurooppa ovat vakavassa tilanteessa. Otamme uudet toimijat vastaan. Onko keskustan järjestötyössä kehittämisen tarvetta. Mieluisin kesälomakohde: Järvenrannalla suvi-Suomessa. Mikä on tärkein asia politiikassa juuri nyt. 1. 3. Keskustan järjestötyö on voimallinen kanava vaikuttaa. Turbulentissa ajassa lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää. Ehdolla ovat myös Mikko Savola ja Aleksi Sandroos. Perhe: Tytär. Olennaisinta järjestötyössä on olla siellä, missä ihmiset ovat. 3. Miksi sinut kannattaisi valita keskustan varapuheenjohtajaksi. Olen sitoutunut ponnistelemaan kaikin keinoin keskustan eduskuntavaalimenestyksen eteen. 4. On. Lempiruoka: Kaalikääryleet ja puolukkahillo. 2. Nuorten paineet ovat liian kovat ja meidän aikuisten velvollisuus on heitä tukea. 16 3.6.2022 Politiikassa on palattu perusasioiden äärelle, keskustan varapuheenjohtajaehdokkaat näkevät. 4. Tämä edellyttää onnistunutta ehdokasasettelua kaikkialla Suomessa, sekä sitä, että vaaliohjelmallamme haastamme ennen kaikkea kokoomuksen. Keskustan puoluekokous Turvallisuutta ja toivoa 1. Jatkoa pestilleen hakevat Petri Honkonen, Markus Lohi ja Riikka Pakarinen. Petri Honkonen: Vaaliohjelman tulee haastaa kokoomus Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen, 34 Paikkakunta: Saarijärvi. Millaisia kipukohtia näet keskustan kannatustilanteessa. Kuten huomasimme huiman hyvän aluevaalimenestyksen myötä, keskustan on mahdollista ylittää odotukset ja kukistaa kilpailijat. Ja ri La uk ka ne n. Haluan jatkaa työtä keskustan ohjelmallisen valmistautumisen sekä niiden tavoitteiden eteen, joilla keskusta johtaa Suomea seuraavan vuosikymmenen aikana
Viestiä täytyy vahvistaa meille perinteisesti vahvoilla alueilla, mutta meidän on kyettävä avautumaan myös uusille kannattajille. On myös tärkeää, että erilaiset keskustalaiset arvomaailmat ovat edustettuna puoluejohdossa. Kokonaisvaltainen turvallisuus. Siksi tarvitsemme ennakkoluulottomasti uusia välineitä ja toimintatapoja, jotta keskusta koettaisiin tulevaisuudessakin tärkeäksi vaikuttamiskanavaksi. Toinen tärkeä teema on suomalaisen yhteiskunnan kahtiajaon estäminen. Taustani europarlamentaarikkona sekä ulkoja turvallisuuspolitiikan osaamiseni ovat hyödyksi juuri tässä ajassa. Mieluisin kesälomakohde: Maastopyöräily tunturin rinteessä tai kävelyretki Ligurian rannikolla Italiassa. Meidän on kyettävä erottautumaan. Juuri nyt korostuvat perusasiat. Äitiys kahdelle kouluikäiselle pojalle pitää jokapäiväisen tuntuman perheiden arkeen. Tuon puoluejohtoon monipuolista osaamista ja kokemusta. Suomen Keskusta ja vaikuttaminen ovat sydämeni asioita. Koko Suomen asuttuna pitäminen on niin ikään mitä suuremmassa määrin turvallisuuspolitiikkaa. Onnistuimme yhdessä viemään soteuudistuksen maaliin. Aina pitää mennä eteenpäin ja kehittää. Aluevaalit kuitenkin osoittivat, että hyvällä ehdokasasettelulla, onnistuneella vaalityöllä ja innostuksen luomisella meillä on erinomaiset mahdollisuudet lisätä suomalaisten luottamusta keskustaan ja onnistua tulevissakin vaaleissa. Emme ole kyenneet sanoittamaan viestiämme ja kertomaan tarpeeksi kirkkaasti siitä, mitä olemme tehneet. Hyvät hampurilaiset ovat myös heikkouteni. Meidän on palattava entistä vahvemmin perusasioiden äärelle. Juureni ovat Itä-Suomessa ja kotini Espoossa. 3. Emme saa käpertyä sisäänpäin. Tunnen maaseudun sekä kaupungit. 17 3.6.2022 Riikka Pakarinen: Keskustan täytyy avautua myös uusille kannattajille 1. Mieluisin kesälomakohde: Kesämökkimme ItäSuomessa sekä perinteiset huvipuistokierrokset lasten kanssa. Lempiruoka: Porokeitto maistuu ulkona erityisen hyvälle. Poliitikkojen tärkein tehtävä on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta, kohtuuhintaisista energiasta ja liikkumisesta sekä varmistaa kotimainen ruuantuotanto kaikissa olosuhteissa. Meillä on upea järjestöväki, joka tekee valtavasti pyyteetöntä työtä. Taustaltani olen lappilainen lakimies sekä talouden ja yrittäjyyden osaaja. Se pitää sisällään perinteisen turvallisuuden lisäksi ruuan ja energian huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset. 1. Yhteiskuntamme ja ihmisten elämän rytmi ovat muuttuneet. Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen, 40 Paikkakunta: Espoo. Nykyinen työni kasvuyrittäjyyden ytimessä on tuonut vahvan käsityksen siitä, kuinka teemme Suomesta paremman paikan yrityksille ja yrittäjille. Markus Lohi: Joukkuepelille on tarvetta Kansanedustaja Markus Lohi, 49 Paikkakunta: Rovaniemi Perhe: Puoliso Riikka ja kahdeksan lasta, kaksi lastenlasta. Minulla on myös näyttöjä tuloksellisesta johtamisesta sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Sa ara Sa vu sa lo Ja ri La uk ka ne n. Kriisit ovat koetelleet ja pahoinvointi on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa. 2. Tällaiseksi minua useat kuvailevat. Siitä seuranneet aluevaalit olivat keskustalaisten yhteinen onnistuminen. Keskustan puheenjohtajistoon tarvitaan edelleen rakentava joukkuepelaaja, jolla on laaja-alaista kokemusta ja näkemystä sekä syvällistä osaamista eri politiikan sektoreilta. Perhe: 8ja 12-vuotiaat pojat. 2. Nostan lisäksi erityisen tärkeänä asiana soteuudistuksen onnistuneen täytäntöönpanon. 4. 3. Puheenjohtajien tärkein tehtävä on omalla toiminnallaan ja järjestöväen tapaamisilla luoda uskoa ja innostusta. Pitkään jatkunut hallitusvastuu painaa ja on vaikeuttanut oman viestin kirkastamista. Kehittämisen tarvetta on aina. Lempiruoka: Savustettu lohi ja paistetut muikut. 4. Rakentavien keskustavoimien suurta tarvetta eivät kaikki somemelskeiden keskellä ymmärrä
Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n. Mikko Savola: Keskustan kivijalka tarvitsee vahvistusta Aleksi Sandroos: Keskusta näyttäytyy menneen maailman edunvalvojana Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos, 27 Paikkakunta: Sastamala Perhe: Kumppani Aura ja australianpaimenkoira Fanny Mieluisin kesälomakohde: Lapua pride Lempiruoka: Peruna sen kaikissa muodoissaan, koska peruna on halpa, varma ja maistuva perusruoka. Suomalainen yhteiskunta tulee olemaan isoissa taloudellisissa vaikeuksissa ja turvallisuudentunnettamme koetellaan. 4. 3. Tarvitsemme varapuheenjohtajistoon kaltaiseni innostavan ihmisen, joka pyrkii uudistukseen ja edistykseen, mutta pystyy tekemään kompromisseja. Tahdon olla keskustalaisten innostaja. Viestintään on myös suunnattava enemmän resursseja. 1. Meidän on luotava selkeä strategia, joka mahdollistaa kevyen osallistuminen puolueen toimintaan. Piiritoiminnalle tulee aluevaltuustojen avulla lisää mahdollisuuksia, ja se tulee käyttää hyödyksi. Jäsenistössämme ja kenttäväessämme on valtava voima, joka on pidettävä aktiivisena ja koulutettuna. 3. Suomen turvallisuuden keskeinen osa on oman huoltovarmuutemme vahvistaminen. Keskustan kenttä kaipaa tekemisen iloa ja itseluottamusta. Keskustan kivijalka tarvitsee vahvistusta, jotta suurimman puolueen kannatusta on mahdollista rakentaa. Keskusta näyttäytyy menneen maailman edunvalvojana. Olen valmis raakaan työhön koko kentän parhaaksi. Vahvuuteni keskustan puoluejohdossa olisi niissä kysymyksissä, joiden eteen olen tehnyt koko poliittisen urani töitä: ulkoja turvallisuuspolitiikassa, maaja metsätaloudessa, keskustan kentän ja koko Suomen näkökulmassa sekä huoltovarmuuskysymyksissä. Kyllä on, maailma muuttuu ja järjestötyö sen myötä. Siksi meidän on luotava puolueelle selkeä uudistusmielinen linja. 2. Siinä on pidettävä huolta leivän ja lämmön riittämisestä jokaiselle. 2. Nykyinen hallituspohja ei ole ollut meille helppo ja kompromissien tekeminen on kallista puolueideologioiden ollessa kaukana toisistaan. Maakuntien tehtäviä tulee laajentaa, jotta päätökset tehdään lähellä ihmistä. Parhaimmillamme olemme yhteisö, joka tekee ja oppii yhdessä sekä jakaa osaamistaan. Olen aito liberaali vaihtoehto. Dramaattisen heikko nuorisokannatus kertoo karua totuutta puolueemme tulevaisuudesta: keskusta saattaa kadota sukupolvien mukana. 4. Politiikassa on palattu perusasioiden äärelle. Ihmiset haluavat kohtuullista sekä hyvää elämää, ja siihen on löydettävä ratkaisuja. En pelkää sanoa asioita suoraan, mutta kunnioittavasti. Keskustan kannatustilanne on heikko. Suomeen on saatava vastikkeeton perustulo, joka kannustaa aina työntekoon ja paremman yhteiskunnan luomiseen. Tämä on keskustan DNA:ssa. Kansanedustaja Mikko Savola, 40 Paikkakunta: Ähtäri. Uusia järjestötyön tapoja olemme ottaneet käyttöön poikkeuksellisten aikojen myötä, mutta huominen vaatii myös uudenlaista suhtautumista. Aktiivien määrä vähenee, politiikka ja puolueet muuttuvat. Tulevaisuudessa emme saa riittävää määrää järjestöaktiiveja kannattelemaan laajaa järjestelmää, joka on ollut valttikorttimme. Lempiruoka: Itsetehty riistaruoka, erityisesti hirvi ja peura. 18 3.6.2022 1. Luottamus on ansaittava uudelleen. Perhe: Luokanopettajavaimo ja kaksi lasta. Mieluisin kesälomakohde: Oma mökki Ähtärinjärven rannalla. Aktiivisella paikallistoiminnalla on aina oltava paikka keskustajärjestössä. Suomen turvallisuus. Leipä, lämpö, koti, toimeentulo ja työ puhuttelevat ihmisiä enemmän kuin vuosikymmeniin. Keskustan on pystyttävä elämään vielä paremmin ajassa. Nyt alkaa Natojäsenyyden rakentamisen vaihe koko Suomen ja Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Meidän on saatava takaisin oma rohkea politiikan tekemisen taitomme. Minulla ei ole harhakuvitelmia siitä, että keskustan varapuheenjohtajan tehtävä olisi suitsutusta ja gloriaa. Kannatus laskee edelleen, jos emme uskalla uudistua
“Kunta-alan yleinen korotus ei riitä nyt! Hoitajapulassa työntekijät ovat jo vuosia tehneet kahta vuoroa peräkkäin selvitäksemme päivästä toiseen. Maltilliset palkankorotukset olemassa olevien resurssien puitteissa ovat välttämättömiä akuutin kriisin ratkaisemiseksi”, summaa puolestaan Alpo Seppälä. Alpi Ripatin mukaan hoivan ja huolenpidon turvaaminen on yhteiskunnan tehtävä ja etu. Terttu Kelan mukaan hoitoalalla voitaisiin lisätä paikallista sopimista ja kannustuspalkkausta. “Hoitajien edustajat ovat pahasti epäonnistuneet sopimusneuvotteluissa”, Seppo Kauppinen sanoo. “Palkankorotukset ovat aiheellisia, mutta samalla on otettava huomioon myös tulevan sote-uudistuksen palkkaharmonisointiin liittyvä kustannusten nousu”, Markku Pudas tiivistää. “Kaikkien on tyydyttävä kohtuuteen, eikä siitä hyvää seuraa, jos jollekin joukolle luvataan vuosikausiksi muita enemmän. Tuure Vepsän mielestä poliittisten puolueiden ei pitäisi ottaa lainkaan kantaa ammattiyhdistysliikkeitä koskeviin asioihin. “Koulutuspaikkoja pitäisi lisätä sekä tehdä hoitotyö houkuttelevammaksi työolosuhteita kohentamalla. OSAA vastaajista huolettaa mahdollisten palkankorotuksen seurauksista valtion kokonaistaloudelle. Kysymme raatilaisten näkemyksiä ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin muutaman kerran vuodessa.. Se vaikuttanee palkkoihin merkittävästi”, Tuomo Vihriälä sanoo. Alan houkuttelevuutta ja kuormittavuuden vähentämistä pitäisi vastaajien mielestä edistää muilla keinoin. Nykyinen tilanne ei ole kenenkään etu”, Tapani Jokela tiivistää. “Hoitajien ja lääkärien palkat ovat jo nyt riittävällä tasolla ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä”, Minna Ekman kiteyttää. Tälle ei voida rakentaa hyvinvointi-Suomea. TOISTEN vastaajien mielestä hoitajat ovat kuitenkin palkankorotuksensa ansainneet. “Nyt osapuolien kannattaisi rauhoittua ja palata asiaan vuodenvaihteen jälkeen, kun palkkaharmonisointi on tehty. 19 3.6.2022 SELVÄ enemmistö Suomenmaan kenttäraatilaisista vastustaa ajatusta, että valtio ottaisi lisävelkaa hoitoalan palkkojen nostamiseksi. Ellei muualta, niin sitten velkaa”, Tuula Parikka linjaa. Kunta-alan sopimuksesta ulos jättäytyneet hoitajajärjestöt valmistelevat joukkoirtisanoutumista viimeistään tammikuulle 2023. Ei lisävelkaa hoitajien palkankorotuksiin TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Mikko Savola: Keskustan kivijalka tarvitsee vahvistusta Haluatko mukaan Kenttäraatiin. 19 prosenttia vastaajista sen sijaan olisi valmis nostamaan hoitajien palkkoja vaikka velalla. Ilmoittautumiset: uutiset@suomenmaa.fi, viestin otsikoksi "Jäseneksi Kenttäraatiin". Palkankorotuksia perustellaan muun muassa sillä, että hoidon laatu ja riittävyys voitaisiin varmistaa Suomessa jatkossakin. “Korjaavat toimenpiteet tulevat monin verroin inhimillisesti ja taloudellisesti kalliimmiksi.” “Perusterveydenhuolto on oltava viiveetöntä ja ammatti-ihmisten hoidossa. MONIEN vastaajien mielestä hoitajajärjestöjen olisi pitänyt tyytyä kunta-alan yhteiseen sopimukseen. 24 prosenttia vastaajista empii kantaansa tai ei kerro sitä selvästi. Kenttäraatilaisista 57 prosenttia sanoo valtion lisävelalle selvästi ei. Vastauksissa painotetaan hoitajien tekemän työn tärkeyttä ja vaativuutta. JOISSAKIN vastauksissa korostetaan tilanteen rauhoittamisen merkitystä. Sellainen ajatuskin on kuollut, koska ei muilla aloilla siihen suostuta”, Pentti Martiskainen katsoo. “Tulee taas nenille vaaleissa, kuten kerta toisensa jälkeen käy, kun sekaantuu näihin asioihin.” Alan houkuttelevuutta ja työn kuormittavuuden vähentämistä pitäisi edistää muilla keinoin, kenttäraatilaiset katsovat
MAALISKUUN ensimmäisellä viikolla 1946 Fultonin pikkukaupunki Yhdysvaltojen Missourissa sai arvovaltaisia vieraita. Saksan miehityksestä ja hallinnosta oli kiistelty pitkään ja neuvostojohtaja Josif Stalin päätti testata länttä laittamalla LänsiBerliinin saartoon kesäkuussa 1948. Maaliskuussa 1948 Iso-Britannia, Ranska, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg allekirjoittivat Brysselin sopimuksen. Eisenhower Pariisissa 1945. Trumanin houkuttelemana. Länsi-Euroopan maat olivat valmiita kollektiiviseen turvallisuusratkaisuun. “Stettinistä Itämereltä Triesteen Adrianmerelle on laskeutunut rautaesirippu mantereen poikki”, Churchill lausui kylmän sodan kuuluisat saatesanat. Vaalit heinäkuussa 1945 hävinnyt Britannian entinen pääministeri Winston Churchill saapui puhumaan paikalliseen Westminster Collegeen presidentti Harry S. De Gaullesta tuli myöhemmin Ranskan presidentti ja Eisenhowerista Nato-joukkojen komentaja ja USA:n presidentti. ILMAPIIRI toisen maailmansodan jälkeisessä Eurooppa oli kireä ja levoton. 20 3.6.2022 Reportaasi Kompassilogon alla Nato takasi rauhan kylmässä sodassa laukaustakaan ampumatta. Sopimus perustui kollektiiviseen puolustukseen: muiden oli pakko auttaa hyökkäykseen kohdistunutta maata. Atlantin takana Trumanin hallinto lisäsi sotilasmenoja ja kehotti republikaanivaltaista kongressia harkitsemaan sotilaallista liittoa Euroopan kanssa. Sotapääministeri oli puheessaan syvästi huolissaan Neuvostoliiton toimista itäisessä Euroopassa. Nyt atlanttista sopimusturvaa ja ydinpelotetta tarvitaan jälleen. Berliinin saarto vei Yhdysvallat ja Neuvostoliiton vakavan yhteenoton partaalle. Vaikka välissä on 76 vuotta ja poliittinen maantiede muuttunut, Churchillin luonnehdinta kuvaa hyvin myös Eurooppaa juuri nyt. N AT O TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN. Yhdysvalloissa Trumanin hallinnossa kypsyi ajatus Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä liitosta, joka sitoisi Yhdysvallat Länsi-Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen. Kenraalit Charles de Gaulle ja Dwight D
”Älä unohda, että olen ainoa saksalainen kansleri koskaan, joka on asettanut Euroopan yhtenäisyyden oman maansa yhtenäisyyden edelle”, Adenauer lausui ranskalaisdiplomaatille vuonna 1954. toukokuuta 1955 Neuvostoliiton ja sen Itä-Euroopan satelliittivaltioiden muodostama Varsovan liitto. Euroopassa oli nyt kaksi vahvaa sotilaallista blokkia, jotka vahtivat haukkana toisiaan jatkuvassa valmiudessa suursotaan. Päätöslauselma hyväksyttiin ja neuvottelut Pohjois-Atlantin sopimuksesta alkoivat. Saksan nopeaan nousuun merkittäväksi Nato-maaksi vaikutti vahvasti länsi-integraatiota kannattanut liittokansleri Konrad Adenauer. Eisenhower. Parin vuoden sisällä Länsi-Saksa tuotti Naton riveihin kymmeniä tuhansia sotilaita, vaikka aloitti urakan tyhjästä. Puolustuslinja siirtyi idemmäksi Weserja Lech-joille heinäkuussa 1958 ja syyskuussa 1963 jo myötäilemään rautaesiripun rajaa. Jo pian Natolla oli edessään liittokunnan ensimmäinen laajeneminen. Pohjois-Atlantin sopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 4. Yhdysvallat piti kuitenkin Länsi-Saksan uudelleenmilitarisointia ehdottoman välttämättömänä Neuvostoliiton mahdollisten laajentumisyritysten estämiseksi. KOLME VUOTTA myöhemmin eteen tuli vielä merkittävämpi askel, Länsi-Saksan liittyminen sopimukseen. Neuvostoliiton vastaus tuli salamana: Naton vastavoimaksi perustettiin 14. Myös vahva sitoutuminen Korean sotaan ja Eisenhowerin myönteinen suhtautuminen vaikuttivat asiaan. Vandenburg ehdotti päätöslauselmaa, jossa ehdotettiin turvallisuussopimusta Länsi-Euroopan kanssa. Sitä ryhdyttiin rakentamaan kuitenkin ripeästi Neuvostoliiton räjäytettyä ensimmäisen atomipomminsa elokuussa 1949. Strategisesti erityisen tärkeäksi alueeksi nousi niin kutsuttu Fuldan aukko, ItäSaksan ja Frankfurt am Mainin välinen laaja alanko, josta Varsovan liiton panssaridivisioonien ennakoitiin vyöryvän NATON VAIHEET: Perustaminen 1949: Alankomaat, Belgia, Britannia, Islanti, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska, USA 1952: Kreikka, Turkki 1955: Saksan liittotasavalta Lordi Hastings Ismay (vas.) toimi Naton ensimmäisenä pääsihteerinä. Puolustuksessaan Nato ryhtyi toteuttamaan niin sanottua eteentyönnetyn puolustuksen strategiaa, puolustuksen sijoittamista mahdollisimman kauas itään. Sa m m lu ng Ka rl / Le hti ku va. Kymmenessä vuodessa liittotasavallan armeijasta Bundeswehristä tuli Naton puolustusvoimien selkäranka Euroopassa. huhtikuuta 1949. Liittokansleri Konrad Adenauer tuki vahvasti läntistä yhteistyötä. Kun amerikkalaiset, ranskalaiset ja brittiläiset joukot lopettivat toukokuussa 1955 muodollisesti sotilaallisen miehityksensä Länsi-Saksassa, maa liitettiin lähes saman tien Naton jäseneksi. Ensimmäisessä vaiheessa Naton pääpuolustuslinja sijaitsi vielä melko lännessä Rein–Ijssel-linjalla. Saksan aseistaminen vain vuosikymmen natsivallan kaatumisen jälkeen oli poliittisesti mitä kiperin kysymys. Vaikka Pohjois-Atlantin sopimus loi liittokunnan, tehokasta sotilaallista rakennetta sillä ei vielä ollut. Pariisiin perustettiin sotilaallinen esikunta, jonka johtoon tuli liittoutuneiden joukkoja toisessa maailmansodassa komentanut kenraali Dwight D. Vuonna 1952 jäsenet sopivat Kreikan ja Turkin jäsenyydestä. Turkin jäsenyyttä puolsivat maan ja sen hallitsemien Turkin salmien strateginen sijainti. Varsinkaan Ranskaa asia ei innostanut. 21 3.6.2022 Toukokuussa 1948 republikaanisenaattori Arthur H. Liittokunnan ensimmäiseksi pääsihteeriksi valittiin brittiläinen lordi Hastings Ismay. Saksan liittyminen Natoon vahvisti liittokuntaa merkittävästi. Hieman myöhemmin Pariisiin perustettiin myös pysyvä sihteeristö. Sopimuksessa Yhdysvallat, Kanada, Belgia, Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta sitoutuivat pitämään hyökkäystä yhtä vastaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan
Naton laajenemisesta entisiin Varsovan liiton ja Länsi-Balkanin maihin tuli melko verkkainen prosessi. Tshekki, Unkari ja 1982: Espanja 1999: Puola, Tshekki, Unkari 2004: Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia, Viro Syyskuun 11. Sotilaallisiin kysymyksiin liittyneet riidat pahenivat 1960-luvun alkuvuosina ja johtivat lopulta Ranskan dramaattiseen ulosmarssiin. Vuosien mittaan Ranska oli joutunut hankauksiin lähes kaikkien Nato-liittolaistensa, erityisesti Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa. Pommit on sijoitettu lentotukikohtiin viiteen Nato-maahan: Belgiaan, Hollantiin, Saksaan, Italiaan ja Turkkiin ja niitä on tiettävästi yhteensä 100–150. Omia ydinaseita Natolla ei edelleenkään ole. Ranskan vetäytyminen oli haaste ja uhka Naton koko olemassaololle. Laajentumisrintamalla Natossa oli pitkään hiljaista. päivän iskut laukaisivat ensimmäisen ja ainoan kerran Naton viidennen artiklan. Ranska ei kuitenkaan vetäytynyt Naton poliittisesta yhteistyöstä. Vastavetona Neuvostoliiton keskipitkän kantaman SS-20-ydinohjuksille Nato päätti 1979 sijoittaa amerikkalaisia keskimatkan Pershing-ohjuksia ja risteilyohjuksia Länsi-Saksaan ja muualle Eurooppaan. Maassa järjestettiin jäsenyydestä jopa jälkikäteinen kansanäänestys vuonna 1986, jolloin 52,5 prosenttia espanjalaisista kannatti jäsenyyttä. 1970–80-luvun vaihteessa ilmapiiriä kiristivät niin kutsutut euro-ohjukset. Ranskan linja muuttui vasta 43 vuotta myöhemmin keväällä 2009, kun presidentti Nicolas Sarkozy ilmoitti Ranskan liittyvän takaisin Naton komentojärjestelmään. Uhkakuva suuresta panssarivaunutaistelusta Fuldan aukossa hallitsi Naton sotilaallista suunnittelua läpi kylmän sodan vuosikymmenten. Sen päälle tulevat Britannian ja Ranskan omat ydinaseet, mutta Ranskan ydinaseet eivät ole Naton komentojärjestelmän piirissä. Entisissä Neuvostoliiton alusmaissa haluttiin kuitenkin Naton suojiin, koska Neuvostoliiton seuraajavaltioon Venäjään ei luotettu. Espanja liittyi Naton perussopimukseen ja poliittisiin elimiin vuonna 1982, mutta komentorakenteeseen täysimääräisesti vasta vuonna 1999. NATON ja Varsovan liiton sotajoukkojen yhteenottoa kylmän sodan vuosina ei koskaan tullut. VUONNA 1966 sotilasliitto kohtasi historian ensimmäisen suuren kriisinsä. Joulukuussa 1987 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja neuvostojohtaja Mihail Gorbatshov sopivat keskimatkan ohjusten hävittämisestä, ja näin tehtiinkin. De Gaullen veto pakotti kaikki jäsenvaltioiden joukot pois Ranskasta ja Naton oli siirrettävä päämajansa Pariisista Brysseliin. Liittokunnan Euroopassa olevat ydinaseet ovat Yhdysvaltojen Natolle korvamerkitsemiä lentokoneesta pudotettavia taktisia ydinaseita, tyyppinimeltään B61. Lännessä ajateltiin puolestaan Naton tuovan entisiin kommunistimaihin vakautta ja demokratiaa. Johnson oli tyrmistynyt asiasta. 22 3.6.2022 kohti länttä. D ou g Ka nte r / AF P / Le hti ku va. Vuoden 1962 Kuuban kriisissä maailma kävi kuitenkin ydinsodan partaalla, kun Neuvostoliitto yritti sijoittaa joukkoja ja ydinohjuksia Kuubaan vastauksena Yhdysvaltojen Turkkiin sijoittamiin keskimatkan Jupiter-ydinohjuksiin. Eurooppalaisen suursodan tai kolmannen maailmansodan syttymisen esti viime kädessä ydinaseisiin perustuva kauhun tasapaino. Ranskan presidentti Charles de Gaulle yllätti liittolaisensa ilmoittamalla, että Ranska lopettaa asevoimiensa asettamisen Naton käyttöön ja häätää Naton ja sen jäsenmaiden joukot pois maastaan. ”Meidän täytyy lopettaa luulottelu, että voimme suojella jotain piilottamalla päämme hiekkaan”, Sarkozy totesi. Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. KYLMÄN SODAN päättyminen aiheutti Natolle eksistentiaalisen kriisin: mihin läntistä sotilasliittoa enää tarvittiin Neuvostoliiton hajottua ja sen johtaman Varsovan liiton lopetettua toimintansa
KUVIOT menivät uusiksi jälleen, kun Venäjä valtasi Krimin helmikuussa 2014. 2004: Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia, Viro 2009: Albania, Kroatia 2017: Montenegro 2020: Pohjois-Makedonia Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer vierailulla Kosovossa 2008. Nykyisessä maailmantilanteessa puolustusliiton toiminnan painopisteistä ei tarvitse kuitenkaan kiistellä: edessä on yhteisen puolustuksen vahvistamisen aika. Heinäkuussa 1995 tapahtuneen Srebrenican kansanmurhan jälkeen Nato ryhtyi ilmaiskuihin serbijoukkoja vastaan ja pakotti serbit Daytonin rauhansopimukseen joulukuussa 1995. Siinä kortensa kekoon kantavat myös tulevat uudet jäsenet Suomi ja Ruotsi, joiden turvallisuusratkaisulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan vei pohjan pois. Terrorismin torjunta nousi pitkäksi aikaa tärkeään rooliin Naton toiminnassa, kun terroristijärjestö al-Qaida iski syyskuun 11. 23 3.6.2022 Puola otettiin jäseniksi vuonna 1999 ja Baltian maat, Romania, Bulgaria, Slovakia ja Slovenia vuonna 2004. Ne sitoivat liittokunnan myös pitkäksi aikaa kriisinhallintaan Afganistanissa. Madridin huippukokouksessa kesäkuun lopulla Nato-maiden johtajat hyväksyvät puolustusliiton uuden strategian, joka määrittää sen arvoja, roolia ja toimintaa noin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Nykyinen Naton pääsihteeri, norjalainen Jens Stoltenberg on toiminut tehtävässään vuodesta 2014. Painopiste palautettiin liittokunnan omalle alueelle ja yhteisen puolustuksen vahvistamiseen. päivänä 2001 New Yorkissa ja Washingtonissa. N AT O N AT O. Puolustusliiton toiminnan painopiste siirtyi 1990-luvulla yhteispuolustuksesta kriisinhallintaan, jota oli tarjolla varsinkin Jugoslavian hajoamissodissa. Sotilaallista läsnäoloa Baltiassa ja Puolassa vahvistettiin. Kosovon pommittaminen on ainoa Naton sotaoperaatio, joka ei perustunut YK:n mandaattiin Venäjän vastustuksen vuoksi. Iskut aktivoivat ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran Naton viidennen artiklan mukaisen yhteispuolustuksen Yhdysvaltain Euroopan liittolaisten aloitteesta. Sittemmin Nato-perhe on kasvanut vielä Albanialla, Kroatialla, Montenegrolla ja Pohjois-Makedonialla. Maaliskuussa 1999 Nato aloitti Jugoslavian pommittamisen estääkseen kansanmurhan Kosovossa. päivänä 1994 Nato ampui liittokunnan historian ensimmäiset laukaukset, kun Bosnian lentokieltoaluetta valvoneet Yhdysvaltain F-16-hävittäjät ampuivat alas neljä Bosnian serbijoukkojen vanhaa hävittäjäpommittajaa Banja Lukan yllä. Helmikuun 28
24 3.6.2022 Elämä TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Johanna ja Jarkko Salonen arvostavat kuljettua matkaa, mutta tilanpidon jatkaminen ei olisi enää ollut järkevää. Maitotilalla tingittiin unesta Vuosikausien raskaan työrupeaman jälkeen Saloset aikovat huoahtaa alkavan kesän ajan. Sen jälkeen on aika miettiä uutta suuntaa.
”Työvoiman saaminen vähäisillä lomilla ei ollut enää helppoa. SALOSEN pariskunta ihmettelee, miten tilat voivat pärjätä nykytilanteessa. Eikä se liittynyt myöskään Ukrainan sodan aiheuttamaan kustannuskriisiin. Tilanpidon lopettaminen ei ollut vielä eläkeratkaisu 52-vuotiaalle Jarkko ja 44vuotiaalle Johanna Saloselle. Montakohan kertaa mekin peruimme menoja, koska lehmä oli kipeänä tai poiki.” ”Lastenkin piti sopeutua siihen, että ei mennä ollenkaan tai mennään vasta myöhässä. Maatilaan sitoudutaan pitkäksi aikaa. Rantalan tilan lehmät lähtivät helmikuussa, pellot on vuokrattu eteenpäin ja uuteen elämään pitää totutella. Jos ei pysty, ollaan tilanteessa, että tapahtuu jotain todella ikävää. ”Jokainenhan tietää, oli missä vain töissä, että jos taloudellisesti alkaa olla jotain pielessä, parisuhdekin rupeaa kiristymään. Rahan saa helpommallakin. Ei voi ajatella, että kaikki on nyt jees ja voit unohtaa. ”Kyllä tuntuukin, että tässä on valvottu viimeiset kymmenen vuotta ja nukuttu viimeiset kolme kuukautta”, Johanna Salonen kuvaa muutosta. Vanhat välineet lisäsivät kuormittavuuttakin, sillä yhä useammin jokin alkoi olla rikki. ”Yksikin tyttö, joka seurusteli maitotilan pojan kanssa, sanoi tämän koettuaan, ettei tilanpyöritys ole sitä, mitä hän haluaa tehdä”, Johanna Salonen muistelee. Saatoimme viedä lapsia syntymäpäiväjuhliin Tampereelle, puolitoista tuntia ajoa suuntaansa, sitten viiden tunnin yöunilla taas töihin. Syitä lopettamispäätökseen löytyy myös kulttuurin muutoksesta. Apuna kesäisin olivat harjoittelijat eri oppilaitoksista. ”Eläimet ovat joka päivä. ”Kun yhdessä ruvettiin tekemään tätä, ei tiedetty, miten edes teemme töitä yhdessä. Päätös oli kypsynyt jo muutaman vuoden. ISÄNTÄVÄKI kertoo ymmärtävänsä hyvin, miksi maataloustuottajien jaksamisessa on vaikeuksia. Johanna muistuttaa, että eläintilalla ei voi unohtaa perusasioita. ”Kun lapset katselevat vanhempien työtä ja huomaavat, kuinka raskasta vanhemmilla on, niin kyllä he sen paremmin näkevät”, Jarkko Salonen sanoo. Pariskunnan 21-, 19ja 14-vuotiaat lapset olivat kaikki sitä mieltä, että vanhempien pitäisi lopettaa. Kesäisin työpäivät saattoivat alkaa aamuviideltä ja loppua iltakymmeneltä. Jonkun ne pitää hoitaa, joko itse, tai järjestää niin, että kaikki hoituu. Saati jos on yhteinen työpaikka ja navetta, ja eläimistä pitäisi pitää huolta”, Jarkko sanoo. Ja jos tulee ero, niin. Navetta välineineen alkoi käydä vanhaksi, ja uutta ja kallista olisi pitänyt ostaa taas jossain vaiheessa. Jatkajaakaan hausjärveläiselle maitotilalle ei olisi ollut. 25 3.6.2022 ”EHDOTTOMASTI oli oikea aika lopettaa.” Navetasta ei kuulu enää kolistelua, eläinten ääntelyä tai koneiden hurinaa. Täällä etelässä on koko ajan vähemmän nuoria, jotka kiinnostuvat tuotantopuolen eläimistä ja navettahommista. Kyllä tässä on kovalla fyysisellä rasituksella menty”, Johanna jatkaa. Salosia on auttanut se, ettei yhteinen työpaikka rikkonut parisuhdetta. Eläintilat, ja juuri maitotilat, ovat EteläSuomessa yhä harvemmassa. Kaikki olisi voinut päättyä täyteen katastrofiin”, Jarkko hymähtää. Jarkon tyräleikkauksetkin varoittivat siitä, että terveyden takia on parempi vähentää rasitusta. ”Kun miettii, kuinka paljon nyt menee rahaa rehuihin, sähköön, polttoaineisiin ynnä muuhun, niin miten enää voi selvitä”, Jarkko kummeksuu. Aitatolpat on kerätty pellon laidalta siistiin pinoon. Isommalle robottitilalle voi vielä löytyä etelässäkin väkeä, mutta ei tällaisille pienemmille tiloille”, Jarkko Salonen kertoo. Isäntä on kyntänyt hämäläisen harjualueen hiesupellon uutta viljelijää varten. Et voi unohtaa, että sinulla on eläviä eläimiä. ”Ja pitäisi pystyä puhumaan. Kannattavuus oli parempi, kustannukset alemmalla tasolla ja vertaistukea enemmän. ”Pitää olla ihmeidentekijä”, Johanna tiivistää. Moni asia oli eri tavalla, kun Saloset aloittivat tilanpidon vuoden 2005 ensimmäisenä päivänä
Koululaisryhmät ovat päässeet ihmettelemään maatilan arkea. ”Eläintenpidon ongelmissa voi olla tällaista taustalla, että on vaikeuksia parisuhteessa, taloudessa, mielenterveydessä tai on alkoholisoitumista taustalla”, Jarkko arvelee. ”Onneksi ei enää olla syytettyjen joukossa”, Johanna Salonen toteaa lakonisesti. Syksyllä ehkä keksitään uutta yrittäjyyttä. Rantalan tila on tullut monelle tutuksi sosiaalisen ja muunkin median kautta. Kun emme liene ihan standardiviljelijän oloisia, niin kaupunkilaisten oli varmaan helppoa kommunikoida meidän kanssamme”, Jarkko arvioi. Sitten on siinä yksin, eikä se helpota tilannetta”, Johanna toteaa. Kun näkee ihmisen tuotannon taustalla, ymmärtääkin alaa paremmin. Maan myötä tilalla kääntyi myös uusi sivu, kun pellot vuokrattiin ulos.. Myytävää tavaraa ja siivoamista on vielä vaikka kuinka. Tee somea niille, jotka aidosti haluavat kuulla asiastasi.” KAIKEN KAIKKIAAN maatalousyrittäjyydestä jää Salosille koko joukko hyviä muistoja. ”Kun aloitettiin, se oli meillekin kosketuspinta ja kanava kaupunkilaisuuteen. ”Sen ei pidä olla sellaista, että tilalliset seuraavat vain toisiaan. Saloset aloittivat aktiivisen somettamisen, koska sosiaaliset luonteet halusivat yhteyttä myös tilan ja tuotantoketjun ulkopuolelle. Neloskanavan MasterChef Juniorissa Rantalan tila oli yhtenä tapahtumapaikkana. Kaupunkilaispoika Jarkko aloitti tilanpidon käytännössä tyhjästä. Turha pilata päiväänsä pitämällä kielteisyyttä yllä. Melkein 18 vuoden rupeamaa ei pureta heti. ”Turha vastata vihaisiin kommentteihin, joudut kohta silmätikuksi. Youtubeen kuvattu, kyläseudun mukaan nimetty Torhola-sarja toi tilalle joukon tunnettuja nimiä, kuten Roope Salmisen, Janna Hurmerinnan ja Robin Packalenin. ”Täällä on tilallisilla tapana sanoa, että hyvin menee, vaikkei menisi. Näin kaupunkilaislähtöisenä koin itse sen henkireikänä, kun maalla oli ollut pitkään yhteen putkeen”, Tampereelta vaimon perässä maalaistunut Jarkko kertoo. ”Tämä kesä vain ollaan ja sitten mietitään”, Jarkko toteaa. Johanna muistuttaa, että tuottajien kannattaa tuoda myös itseään esille. Ei seuraa mitään keskustelua, jos elää vain tuottajien ja tuottajajärjestöjen kuplassa”, Johanna ohjeistaa. ”Ehkäpä mursimme aitoja. ”Jarkko istui pöydän ääreen Tampereella ja sanoi, että lähdetäänkö sinne Torholaan. Jarkko innostui maataloudesta kulkiessaan Tampereen ja Hausjärven väliä ja kävi myös Ahlmannin maatalousoppilaitoksen Tampereella. Seuraajissa on ollut selvästi enemmän tykkääjiä kuin vihaajia, ja levinnein päivitys on tavoittanut useamman sata tuhatta ihmistä. Kaikki päänaukojat suoraan estoon. Johanna pohtii, että etenkin Etelä-Suomessa puhumattomuuden kulttuuri voi selittää monia ongelmia. Johanna oli muuttamassa Tampereelle opiskelemaan, ja Jarkon Seinäjoen Tangomarkkinoilla tekemä lupaus esitellä kotikaupunkiaan johti yhteiselle polulle ja yhteiselle uralle. Tosiasiat puhutun takana voivat olla masentavia.” TILALLISTEN syyllistäminen ja maalittaminen ovat osa jo mainittua kulttuurin muutosta. Lehmien laitumen Jarkko Salonen kynti vielä itse, mutta ei enää itselle. Aluksi se olikin lähinnä mukavaa, mutta myöhemmin eläinynnä muut aktivistit tulivat maalittamaan syytösvyöryillään ties mistä eläinten tai luonnon riistosta. Mutta enpä tiennyt minäkään”, Johanna naurahtaa. Vihaajia vastaan Johannalla on ohje somessa oleville tuottajille. 26 3.6.2022 toinenhan jää tilalle. Sitten kun jotain havaitaan, tilanne on jo katastrofaalinen. Tämä on etenkin sosiaalisen median lieveilmiö, joka lisää tuottajien pahaa oloa. Aika lopettaa oli taatusti oikea, mutta matkakin oli hieno. Harjoittelijoiden ja perheen kesken on tehty vaikka mitä, ja huumori ja ilo ovat aina kukkineet mukana matkassa. Someseuraajissa Salosilla onkin enimmäkseen kaupunkilaisia. Maatilasometuksen pioneereilla on resepti jaettavanaan muillekin, jotka haluavat kertoa ruokaketjusta eri viestimissä. Sanoin, että et tiedä yhtään, mitä se homma on, ja kuinka sitovaa. Pelkät koneja peltotyökuvat eivät kiinnosta määräänsä enempää
Pahinta olisi ollut, jos parisuhde ei olisi kestänyt yhteistä yrittäjyyttä, Jarkko ja Johanna katsovat.. 27 3.6.2022 Ei seuraa mitään keskustelua, jos elää vain tuottajien ja tuottajajärjestöjen kuplassa
Täältä tullaan Eurooppa. 28 3.6.2022 Ilmiöt TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVA: JENNI VUORELA Monet nuoret Suomessa eivät tiedä, millaisia mahdollisuuksia täällä on, sanovat Sofia Tuovinen, Venla Luttinen ja Suvi Mäkeläinen. Kolmikko on työharjoittelussa EU-parlamentissa Brysselissä
Tehtäväkenttä on ollut laaja. Kaikesta kamaluudestaan huolimatta se on tarjonnut mielenkiintoisen tulokulman seurata, miten päätöksenteko EU-tasolla etenee. On helpottavaa olla osa sitä prosessia eikä vain lukea kotona uutisia ja ahdistua niistä.” UUSIEN asioiden määrä on kolmikon mukaan EU-harjoittelussa valtava. ”Meillä on maatila Karttulassa, joten en ehkä ole palaamassa tänne töihin”, Luttinen puolestaan sanoo. Kolmikko kokee harjoittelijana päässeensä aitiopaikalta seuraamaan, mitä kaikkea taustalla tapahtuu. Suomalaisillekin on siellä tarjolla useita mielenkiintoisia pestejä. Se kysymys kävi Sofia Tuovisen mielessä, kun hän näki Facebookissa ilmoituksen, että Euroopan parlamentissa vaikuttavaan Renew Europe -ryhmään haetaan harjoittelijoita. Virkamiesten, avustajien ja asiantuntijoiden seassa tekevät työtään myös lukemattomat harjoittelijat, jotka sisällyttävät työjaksonsa osaksi yliopisto-opintojaan. Monilla mepeilläkin on omat harjoittelijansa. 29 3.6.2022 USKALTAISINKO minä. Muutaman tunnin junamatkan jälkeen voi olla jo Saksassa tai Ranskassa. ”Tässä näkee sen prosessin, miten asiat etenevät kohti toimia, joilla on oikeasti merkitystä. Oma tietotaso ja osaaminen kehittyvät koko ajan. Oman aikansa vie sekin, että ymmärtää kaikki yhden kokonaisuuden taustalla vaikuttavat asiat. Ja englantikin on sujunut. Se hyödyttää varmasti elämässä ylipäätään.” ENTÄ voisiko kolmikko ajatella tekevänsä työuran EU-tehtävissä Brysselissä. ”Kun ihmisiä on eri maista, osa ei osaa englantia lainkaan, osa puhuu sitä hieman ja osa puhuu sitä pelkästään. Siihen on kuulunut valiokuntatyöskentelyä, raporttien tekemistä, ryhmän kantojen ja mielipiteiden valmistelua, taustatiedon etsintää. Toisinaan harjoittelijat menevät työpäivän jälkeen ulos syömään työkavereiden kanssa. ”Euroopassa tehdään tällä hetkellä todella isoja muutoksia ja päätöksiä. Lyhyessä ajassa oppii niin paljon”, Luttinen nauraa. Tärkeintä on se, että on halua oppia uutta”, Mäkeläinen pohtii. ”Paljon olen saanut näkemystä siitä, miten vaikuttamista tai neuvottelemista kannattaa tehdä tai ei kannata tehdä. Suomalaispuolueista Renewiin kuuluvat keskusta ja RKP. Liian vaikeaksi tai kuormittavaksi kolmikko ei työtään ole kokenut. Loppumattomat neuvottelut ja väännöt ovat tulleet tutuiksi. Tuovinen, Mäkeläinen ja Luttinen kuitenkin kokevat sen rikastuttavaksi asiaksi. Molempien tehtäviin on kuulunut muun muassa tiedonhakua, viestintää, kokousten seuraamista, käytännön tehtäviä, mepin kalenterin ylläpitoa ja tapaamisten järjestelyä. Tuovinen sen sijaan voisi sitäkin vaihtoehtoa pohtia ihan aidosti, että Brysselistä avautuisi ainakin jokin 5–10 vuoden työura. Luttisen mukaan konkreettinen tekeminen on tuntunut myös rauhoittavalta, kun uutiset Ukrainasta ovat olleet niin järkyttäviä. Molemmat päätyivät harjoittelijaksi EUparlamenttiin Tuovisen tapaan hieman sattumalta. Työilmapiiri on hyvä ja kokeneemmilta saa aina apua. Mäkeläinen kokee oppineensa erityisesti isojen asiakokonaisuuksien haltuun ottamista, kansainvälisessä ympäristössä työskentelemistä ja päätöksenteon prosessin hallitsemista. ”Junamatkustaminen on aika edullista ja yhteydet ovat sujuvia”, Luttinen sanoo. Käsiteltävät aiheet ovat laajoja, ja usein niiden omaksumiseen on aikaa vähän. Mäkeläinen opiskelee sosiaalipolitiikkaa Tampereen yliopistossa, Luttinen metsätiedettä Helsingin yliopistossa. ”Välillä tuntuu, että joku yksittäinen asia on kuin yliopiston kuukauden mittainen kurssi pikakelattuna. Hänen mukaansa mahdollisuuksia saattaisi olla runsaastikin, sillä moni suomalainen EU-virkamies on lähiaikoina jäämässä eläkkeelle. Suvi Mäkeläinen aloitti huhtikuussa europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen (kesk.) harjoittelijana, Venla Luttinen on ollut helmikuusta lähtien europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) tiimissä. Työpäivät parlamentissa venyvät välillä sen verran pitkiksi, että arkisin kaupungin kokemuksille ei kovin paljon jää aikaa. ”Ei siitä varmasti haittaakaan ole, jos ymmärtää EU-prosessia kokonaisvaltaisemmin”, Tuovinen naurahtaa. Politiikkatieteitä Lapin yliopistossa opiskeleva Tuovinen sanoo viihtyneensä. ”Olen täällä huomannut, että vaikka moni asia tuntuu ennakkoon tosi monimutkaiselta, niin lopulta niitäkin ovat olleet tekemässä tavalliset ihmiset. Harjoittelijapaikkoja voi löytää parlamentista hyvin monesta paikasta. ”Myös verkostot on varmasti sellainen, mitä täältä paljon saa. Harjoittelijan tehtävistä jää Mäkeläisen ja Luttisen mukaan käteen myös paljon sellaista, jota tarvitaan EU-asioiden tai politiikan ulkopuolellakin. Tuntuu, että saan olla ihan päätöksenteon ytimessä”, Mäkeläinen pohtii. Tuovista mietitytti etenkin se, riittääkö hänen englannin kielen taitonsa ulkomailla työskentelyyn. Toisaalta se on hälyisä suurkaupunki, jossa on paljon ruuhkia, meteliä ja vilinää, toisaalta siellä on paljon nähtävää ja koettavaa, vehreitä puistoja ja mielenkiintoista eurooppalaista tunnelmaa. ”Mutta kyllä täällä vapaa-ajallekin on aikaa. HARJOITTELUJAKSOILLAAN Tuovinen, Mäkeläinen ja Luttinen ovat saaneet sukeltaa ihan kunnolla EU-politiikan maailmaan. KAUPUNKINA Bryssel on kolmikon mukaan hieman kaksijakoinen. Yleensä harjoittelujaksot ovat useamman kuukauden mittaisia. ”Ensin pitää kuitenkin neuvotella aviomiehen kanssa”, hän nauraa. Se on hyvä tilaisuus tutustua myös muista maista tuleviin harjoittelijoihin ja avustajiin. Viiden kuukauden harjoittelu Brysselissä Belgiassa alkoi helmikuussa. Yksi näkyvimpiä teemoja on tietenkin ollut Ukrainan sota. Lontooseenkin menee vain pari tuntia. Itse asiassa Tuovinen sanoo huomanneensa, että suomalaisten englannin kielen lähtötaso on eurooppalaisittain verrattuna ihan hyvä. Olen huomannut, että englannin käyttäminen helpottuu sitä mukaa, kun sitä käyttää.” EUROOPAN parlamentti on valtava kokonaisuus, joka työllistää Brysselissä ja Strasbourgissa tuhansia ihmisiä. Olen kaikelle avoin”, Mäkeläinen sanoo. Niille taidoille on käyttöä lähestulkoon missä vain. Ainakin tietää, mihin kannattaa missäkin asiassa olla yhteydessä.” Luttisen mukaan harjoittelijan kokemus on opettanut paljon neuvottelutaitoja, vaikuttamista ja yhteistyötä. Tuntuu, että saan olla ihan päätöksenteon ytimessä.. Tuovisen mukaan syvälliselle EU-tuntemukselle on käyttöä monissa työpaikoissa Suomessa. Esimerkiksi monet hankkeet saavat rahoituksensa EU:lta. Varsinkin viikonloppuisin ehtii tehdä kaikenlaista mukavaa”, Mäkeläinen sanoo Etu on sekin, että Brysselistä pääsee nopeasti myös muualle. ”Saa nähdä. Asioista pääsee aina selville. HARJOITTELUSTAAN Tuovinen, Mäkeläinen ja Luttinen uskovat hyötyvänsä paljon myös tulevia työuriaan ajatellen. Hän kuitenkin haki paikkaa ja tuli valituksi. ”Monet nuoret Suomessa eivät välttämättä edes tiedä, millaisia harjoitteluja uramahdollisuuksia täällä on”, Mäkeläinen sanoo. Julkisuudessa päätöksistä nähdään usein vain lopputulos
Todennäköisesti Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset olisi torjuttu. Muut niitit ovat olleet paikallaan jo pitkään.” ENTÄ mitä Suomen ulkopolitiikkaa kylmän sodan ajoista lähtien linjannut Iloniemi ajattelee nyt Venäjästä. ”Jos sota vain jatkuu, se voi tulla meidänkin rajoillemme. Iloniemi ja Ahtisaari ottivat yhtä aikaa SDP:n jäsenkirjat, ja heidän uransa etenivät samaa tahtia. Iloniemi lähti suurlähettilääksi Washingtoniin, mistä käsin hän varoitteli suomalaisia liiallisesta kumartelusta itään. Miehet ystävystyivät 1960-luvulla ulkoministeriön kehitysaputehtävissä. Hän toteaa kirjan loppuluvussa, ettei olisi uskonut Vladimir Putinin valehtelevan vertaisilleen päin naamaa. ILONIEMI nousi suuren yleisön tietoisuuteen 1970-luvun alussa työskennellessään Suomen Etyk-valtuuskunnan koordinaattorina. Se saattaa johtaa meilläkin pyrkimykseen tehdä sovintoeleitä, ikään kuin hyvitellä vaaran lähdettä.” ANNUKKA KAARELA Hannu Himanen: Iloniemi – eminenssi. Pankkimaailmassa hän ei kirjan mukaan viihtynyt, vaan mieluisampi oli eläkeikään asti jatkunut pesti Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana. Sota voi kestää hyvinkin kauan ja saada sivuvaikutuksia myös muualla, kuten Moldovassa. SOTILASLIITTO Natoon Iloniemi suhtautui pitkään varovaisesti. Vaikka jäsenyyttä ei haettu hyvän saan aikana, Iloniemi näkee, että se vakauttaisi Suomen tilannetta. Sen jälkeen hän ehti toimia hetken ulkoministeriön alivaltiosihteerinä, kunnes joutui väistymään ulkoministeriksi nimitetyn Paavo Väyrysen tahdosta. ”Se myös liittäisi Suomen läntiseen maailmaan tälläkin niitillä. Miten se vaikuttaa meidän asemaamme, jos emme ole Natossa, Iloniemi kysyy. Toukokuun lopussa 90 vuotta täyttänyt Iloniemi on ollut vahva taustavaikuttaja Suomen ulkopolitiikan merkkihetkissä, kuten Etyk-prosessissa ja EU-jäsenyyden hakemisessa. Hän oli nuorsuomalaisten ehdokkaana vuoden 1996 eurovaaleissa, mutta jäi täpärästi rannalle. 30 3.6.2022 Jaakko Iloniemi on suunnannut Suomen ulkopolitiikkaa 1950luvulta tähän päivään JAAKKO ILONIEMI on vaikuttanut Suomen ulkopolitiikkaan kahdeksalla vuosikymmenellä. Ihmisten kohtaaminen turuilla ja toreilla sopi paremmin vilkkaalle Ahtisaarelle kuin hänen pidättyväiselle ystävälleen. Näin ei tunnetusti käynyt, sillä yleinen mielipide kääntyi Nato-myönteiseksi vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. 2000-luvun kuluessa Iloniemen Natokanta kääntyi myönteiseksi. Lisäksi Suomen ja Venäjän suhteet olisivat kriisiytyneet, Iloniemi arvioi kirjassa. Iloniemestä tuli yksi Kekkosen valituista, jotka saivat keskustella presidentin kanssa ajankohtaisista asioista ja esittää jopa omia ehdotuksiaan. Siksi hän ei uskonut Venäjän hyökkäävän Ukrainaan. VAIKUTTAJIIN VAIKUTTAJA Kirjat Jaakko Iloniemi seuraa takarivissä vasemmalla Kekkosen Etyk-avajaispuhetta. Iloniemeltä puuttui kuitenkin todellinen halu ryhtyä kampanjaan kaikkine seuraamuksineen. Hän torjui niin sanotun Nato-option: jäsenyyttä ei pitäisi hakea vasta vaaran uhatessa, vaan silloin, kun tilanne on rauhallinen. Docendo, 585 s. Kaikesta tästä kerrotaan suurlähettiläs Hannu Himasen kirjoittamassa elämäkerrassa Iloniemi – eminenssi. Hänen mukaansa Naton ovi ei ollut auki tai edes raollaan Suomelle rautaesiripun murtuessa 1990-luvulla. ”Jos kaikki meni hyvin, kunnia oli päämiehen. Maailmantilanne on kuitenkin parhaillaan niin polttava, että kiinnostavimmaksi osuudeksi kirjassa nousee sen viimeinen luku: konkarin näkemykset nykyhetkestä. Hän nousi maamme ulkopoliittiseen eliittiin 1950-luvun lopulla ja jatkaa aiheen kommentointia edelleen. Himasen mukaan Iloniemestä olisi voinut tulla menestyksekäs presidentti siinä missä Ahtisaarestakin. Evassa Iloniemi asettui tukemaan Suomen EU-jäsenyyttä. Ellei, häpeä oli idean isän”, Iloniemi kuvaa keisarin lähellä olleiden asemaa. Vuonna 1983 Iloniemi jätti yllättäen ulkoministeriön ja työskenteli aluksi johtajana Suomen Yhdyspankissa. MAUNO KOIVISTOONKIN Iloniemi piti yhteyttä, mutta vaikutusvaltaisimmillaan hän oli Martti Ahtisaaren presidenttikaudella. ”Suomettumispuheiden vastustaminen muodostui Iloniemelle miltei elämäntehtäväksi”, Himanen kuvaa. Myöhemmistä presidenteistä Tarja Halonen ei kirjan mukaan kaivannut Iloniemen palveluksia, mutta Sauli Niinistön kanssa yhteydenpito on ollut säännöllistä. ILONIEMI aloitti toimintansa kansainvälisten suhteiden parissa jo opiskellessaan valtiotieteitä Helsingin yliopistossa. Suomen Washingtonin suurlähettiläänä hän tapasi niin Jimmy Carterin, Ronald Reaganin kuin Joe Bideninkin. Yöpakkassyksynä 1958 hän oli mukana perustamassa Paasikivi-seuraa, josta muodostui presidentti Urho Kekkosen ulkopolitiikan sisäpiiri. Iloniemi arvioi, että Putin tuskin saavuttaa tavoitteitaan Ukrainassa. Jo rm a Po uta / Le hti ku va
Äidin kuoleman jälkeen hän asui samassa talossa Pirkko-sisarensa kanssa, joka toimi hänen omaishoitajanaan. ”Kun lääkäri kertoo raskauden keskeyttämisen mahdollisuudesta äidille, jonka testeissä on todettu odottavan Down-ihmistä, hänen olisi syytä myös kertoa, millainen ilo Down-ihminen vanhemmilleen useimmiten on.” DOWN-IHMISEN omaisena luin Tuurin kirjaa Wahlroosista suurennuslasin kanssa. Lomia ja perhejuhlia vietettiin suvun kesken, ja ystävykset kävivät yhdessä kuntosalilla ja uimassa. Wahlroos työskenteli 42 vuoden ajan Aulatyökodissa Helsingin Eirassa. Tuuri ei saarnaa aborttioikeutta vastaan, mutta hänen mielestään tulevien vanhempien tulisi saada tietää myös Down-ihmisten hyvistä puolista. ”Kun äiti kuolee, otan naisen”, hän uskoutui Tuurille kalareissulla. Lupasin soittaa”, Tuuri kirjoittaa. Hänen intohimonsa olivat arkeologiset kaivaukset, joita hän suoritti varsinkin perheen kesämökillä Liperissä. Samalla on kuitenkin muuttunut myös kehitysvammaisten oikeus elämään, Tuuri huomauttaa. Kun Antti Tuuri tapasi Wahlroosin ensimmäisen kerran vuonna 1964, 20-vuotias teekkari ei ollut koskaan aiemmin nähnyt Down-ihmistä. Kirjailijan yhteys Wahlroosiin on säilynyt, vaikka avioliitto tämän sisaren kanssa päättyi eroon. Hänen lempipoliitikkonsa oli Urho Kekkonen, jonka hän kerran tapasikin. Jukka Wahlroos oli samana syksynä aloittanut koulunkäynnin Käpylän erityiskoulussa, josta hän kertoi kahvipöydässä innostuneesti. Tämän vuoden alussa Wahlroos muutti asumaan vantaalaiseen hoitokotiin, jossa hän Tuurin mukaan viihtyy hyvin. Mutta ei Björnistä – hänestä onkin kirjoitettu jo riittämiin – vaan Jukasta. Kirjassa vastaavia mokia ei onneksi ole. Tuuri kuvaa Wahlroosia iloiseksi, avuliaaksi ja seuralliseksi herrasmieheksi. Muutama vuosi sitten Wahlroos sairastui Alzheimerin tautiin. Inkeri ja Arne Wahlroos kieltäytyivät ja veivät vauvansa kotiin. 31 3.6.2022 HOTAKAINEN kirjoitti kirjan Räikkösestä, Tervo Loirista, Lehtolainen Ruuskasesta, Tuuri Wahlroosista. Otava, 158 s. Wahlroos haaveili nopeista autoista ja kauniista naisista. Kun Wahlroos syntyi 66 vuotta sitten, osa tuttavista ja sukulaisista alkoi kartella perhettä. Tuuri kertoo hänen elämäntarinansa huhtikuussa ilmestyneessä kirjassaan Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä. Kuvaus Wahlroosin elämästä on arvokas, mutta silti lämpimän humoristinen. Tämä kirja täytyi kirjoittaa, ja se kannattaa lukea. Moni pahoitti vertauksesta mielensä, ja Tuuri harmitteleekin asiaa jälkeenpäin. Hän saavutti noin 4–5-vuotiaan henkisen kehitystason, oppi lukemaan melko hyvin muttei juurikaan laskemaan. INKERI WAHLROOS kuoli vuonna 2011, mutta vaimoa Wahlroos ei silti ottanut. Wahlroos piti myös politiikasta. Hän alkoi vakavoitua ja tulla surumieliseksi. WAHLROOSIN syntymän aikoihin kehitysvammaisia ei näkynyt Suomessa juuri missään. Kirjat se kiinnostavampi wahlroos Antti Tuuri kertoo tuoreessa kirjassaan pitkäaikaisen ystävänsä elämäntarinan. Hänen äitinsä Inkeri, joka oli koulutukseltaan sairaanhoitaja ja kätilö, huomasi vauvan erityisyyden heti. TUURI avioitui myöhemmin tyttöystävänsä kanssa, ja Wahlroosista tuli tärkeä osa kirjailijan elämää. Tuuri toimii ystävänsä edunvalvojana huolehtien muun muassa hänen rahaasioistaan. Nykyisin sikiötutkimukset paljastavat yleensä jo raskauden aikana, jos lapsella epäillään Downin oireyhtymää. JUKKA WAHLROOS syntyi Helsingin kätilöopistolla syyskuussa 1955. Lapsella oli Downin oireyhtymä, joka tunnettiin vielä tuohon aikaan nimellä mongolismi. ”Kun myöhemmin illalla tein lähtöä, tuleva vaimoni saatteli minut eteiseen ja kysyi, soittaisinko hänelle vielä joskus. Hän on kirjailija Antti Tuurin entinen lanko, nykyinen päämies. Pirkko-siskoa sen sijaan jännitti esitellä velipuolensa poikaystävälleen. Sitä paitsi poika eläisikin korkeintaan parikymmenvuotiaaksi. Hän muistelee katselleensa tyttöystävänsä touhukasta velipuolta kiinnostuneena. Lääkäri kehotti antamaan lapsen heti laitokseen, ettei tämä pilaisi koko perheen elämää. Paavo Lipposen pääministeriaikana Tuuri tuli kerran kirjoittaneeksi lehtikolumnissaan, kuinka ”Lipponen näyttää kävelevän Helmut Kohlin perässä niin kuin olisi Kohlin kehitysvammainen poika”. Wahlroosin elämä. WAHLROOSIN elämä on Tuurin mukaan hyvä esimerkki siitä, kuinka valtavasti kehitysvammaisten kohtelu on muuttunut 1950luvulta lähtien. He elivät joko suurissa laitoksissa tai heitä piiloteltiin kodeissa. Tämä toinen Wahlroos ei ole suurelle yleisölle tuttu. 50 vuotta myöhemmin kukaan ei Wahlroosin kohdatessaan enää väistänyt toiselle puolelle tietä. Muisti heikkeni, ja hän saattoi lähteä asunnostaan öisin ulos vähissä vaatteissa. ANNUKKA KAARELA Antti Tuuri: Mies kuin pantteri. Pian myös lääkäri vahvisti asian. Hän saisi samanlaisen lapsuuden kuin kuka tahansa suomalaistenava
Opiskeluun ja yrittämiseen liittyvää säätelyä tulisi keventää. Teksteissä toistuu kokemus nöyryytetyksi tulemisesta. Kukaan ei tarvitse sinua tekemään mitään. Se käy kaupassa illalla, ettei tarvi vastata kyläläisille, mitä mie teen työkseni.” ”Pahinta on juuri merkityksellisyyden menettäminen. ”Olen ollut mukana erilaisissa työttömien kursseilla ja koulutuksissa. Arki, juhla ja loma eivät eroa toisistaan. Viisikymppinen entinen yrittäjä on lähettänyt puolentoista vuoden aikana yli 700 työhakemusta, tuloksetta. Työttömyys aiheuttaa ihmisille häpeää, syyllisyyttä ja taloudellisia ongelmia. Olisi tärkeää olla tärkeä. Heidän mukaansa sosiaaliturvaa täytyisi kehittää vastaamaan nykyajan pirstaleista työelämää. TYÖTTÖMILLE suunnatuista palveluista harvalla on mitään hyvää sanottavaa. Perustunne on arvottomuus. Koronapandemia heikensi työllisyyttä, mutta sen ennustetaan nousevan pandemiaa edeltävälle tasolle jo tänä vuonna. Tutkijat tekevät kirjassa useita ehdotuksia työttömien ahdingon helpottamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Toivottavasti mahdollisimman moni kirjoituskilpailuun osallistuneistakin on parantuneessa työllisyystilanteessa löytänyt työpaikan. Arjen kamppailuja työttömyystoimien rattaissa. -Hän auttoi minua hankkimaan ensimmäisen työkokeilupaikkani, jota kautta löysin lopulta haaveammattini.” SKS:N kirjoituskilpailu järjestettiin vuonna 2018 keskustan Juha Sipilän ollessa pääministerinä. TE-toimiston rappukäytävässä työttömät laitetaan jonottamaan kuin karjalauma. -Kaikki ne ovat tuntuneet epäonnistuneiden aikuisten lastentarhoilta.” Kirjoituksista nousee esiin työllistämistoimiin sisältyvä ristiriita. Lisäksi työnteko työttömyysaikana voi viivästyttää työttömyysturvan maksatusta. 32 3.6.2022 ”ÄITINI häpeää sitä, että olen työtön. Kirjotuskilpailun harvat myönteiset kokemukset TE-toimistoista pohjautuvat juuri päteviltä ja empaattisilta työntekijöiltä saatuun palveluun. Aktiivimallissa työttömän työnhakijan tuli osoittaa toimeliaisuutta säilyttääkseen työttömyysetuutensa täysimääräisinä. Kirjoittajista tuntuu, ettei elämä ole enää omissa käsissä, vaan viranomaiset voivat puuttua siihen milloin tahansa. Yhtäältä työttömiltä edellytetään passiivista olemista työmarkkinoiden käytettävissä, toisaalta heitä patistetaan osoittamaan aktiivisuutta järjestelmän ehdoilla. Keski-ikäiselle maisterille on kertynyt uran aikana työhistoriaa vain viisi vuotta, siitäkin suurin osa tukityöllistettynä. Työtä haluttaisiin tehdä, jos sitä vain löytyisi. KIRJOITUKSET kirjaksi koonneiden Lena ja Sari Näreen mukaan valtaosa kilpailuun tulleista teksteistä edustaa kunnollisuuden eetosta. Kirjoittajien joukossa on 50-vuotiaita korkeakoulutettuja, joilla ei ole koskaan ollut vakituista työpaikkaa. Kirjan kirjoittajat Lena ja Sari Näre vertaavat mallia jopa ihmiskauppaan. Jotkut jätetään vuosiksi oman onnensa nojaan, kun taas toiset kokevat, että heitä ahdistellaan jatkuvasti erilaisilla aktivointitoimenpiteillä. Miksi olen yhteiskunnalle tällainen menoerä?” SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA järjesti vuonna 2018 kirjoituskilpailun työttömyydestä. ”Onnekseni tapasin toisena työttömyysvuotenani uuden ammatinvalintapsykologin. Odotussalissa vartijat tarkkailevat, ovatko asiakkaat aggressiivisia. Ei ole yllätys, että Sipilän hallituksen niin sanottua aktiivimallia arvostellaan kirjassa runsaasti. KIRJOITUSTEN perusteella työttömän elämä on epävarmaa odottelua ja selviytymistä. Lähes puolet kirjoittajista kertoo kärsivänsä erilaisista psyykkisistä oireista. Olet arvoton ja turha”, eräs vastaaja kirjoittaa. Kirjassa ei mainita, että työllisyysaste lähti Suomessa nousuun juuri Sipilän hallituskaudella. Osa jotakin. Monet Työttömyys sattuu -kirjaan valikoituneista teksteistä ovat lohdutonta luettavaa. Kilpailuun tuli runsaat kaksisataa vastausta, joista sosiologian apulaisprofessori Lena Näre ja tietokirjailija, dosentti Sari Näre koostivat tänä keväänä kirjan. Monet kirjoituskilpailuun osallistuneet kokivat sen kyykyttämisenä. ”Kaikilla muilla on tarkoitus, sinulla vain ei ole. Täyttää oma ruutunsa, juosta viestissä osuutensa.” ”Joka ikinen kuukausi täyttäessäni Kelan työttömyyskorvaushakemuksen tunnen häpeää ja inhoa itseäni kohtaan. ”Kaikilla muilla on tarkoitus” Kirjat Työttömien kertomuksissa elämä on epävarmaa odottelua ja selviytymistä. ANNUKKA KAARELA Sari Näre & Lena Näre: Työttömyys sattuu. Työllisyyspalvelujen resursseja olisi lisättävä niin, että työnhakijat voitaisiin kohdata yksilöinä. Työttömyys syö itsetuntoa ja aiheuttaa stressitilan, joka voi johtaa masennukseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen. Omaehtoisesta aktiivisuudesta, kuten opiskelusta tai vapaaehtoistyöstä, voidaan kuitenkin rangaista karensseilla. ”Työttömien haavoittuvaa asemaa käytettiin hyväksi velvoittamalla heitä erilaisiin TE-toimiston välittämiin toimintoihin työttömyysturvan leikkaamisen uhalla”, he kirjoittavat. Toimet näyttäytyvät kontrollina ja rankaisemisena, eivät yksilöllisenä tukena ja palveluina. Gaudeamus, 360 s. Järjestelmän pitäisi kannustaa muihinkin kuin täysipäiväisiin ja vakinaisiin työsuhteisiin
Miten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa saataisiin hyödynnettyä laajempaa osaamista sen sijaan, että asiat ratkotaan politiikan pienessä sisäpiirissä. PÄÄMINISTERIT näkivät politiikan johtamisympäristön muuttuneen voimakkaasti 2000-luvulla. Jos vastasit kyllä, voisit olla sopiva Suomen pääministeriksi. Ikonen pohtii artikkelissaan, ovatko perinteiset johtamiskäytännöt ja hallinnan välineet enää toimivia uudessa tilanteessa. ”Jopa enemmistö ministereistä saattaa toivoa, että pääministeri, eli toimitusjohtaja epäonnistuu”, eräs tehtävää aiemmin hoitanut kuvailee. ”Pääministerin pöydälle tuodaan kaikki ne asiat, jotka ovat kaikkein riitaisimpia, jotka eivät muuten ratkea. Pesti on tosin määräaikainen ja katkolla oikeastaan koko ajan. Moni totesi, että oma eduskuntaryhmä ja oma puolue on saatava pidettyä mukana, jotta pääministerin tehtävässä voi onnistua. Ikonen selvitti tutkimuksessaan, miten muutokset ovat vaikuttaneet pääministerien poliittiseen johtajuuteen. Tutkimus Ei hetken rauhaa 2000-luvun pääministerien mukaan työtä leimaavat kriisit, kiire ja raaka julkisuus Johtajuutta pitää olla lunastamassa joka päivä kymmenen kertaa. PÄÄMINISTERIT korostivat puolueen puheenjohtajuuden kietoutumista pääministerin rooliin. Heidän vastauksiaan käsitellään tutkimuksessa nimettömänä. Entä palveleeko nelivuotinen sitova hallitusohjelma enää tarkoitustaan, kun äkisti iskevät kriisit saattavat syrjäyttää sen. ”Heidät mainittiin satunnaisesti lähinnä EU-politiikkaan liittyen”, Ikonen toteaa. Lisäksi kahden viime vuosikymmenen pääministerit ovat kohdanneet kausillaan lukuisia, usein ennalta arvaamattomia vaikeuksia, kuten talouskriisin, brexitin, maahanmuuttoaallon ja koronapandemian. Ansaitsetko helposti toisten luottamuksen. Pääministerien haastattelut tehtiin vuosina 2019–2020. Tampereen pormestari, kokoomuksen entinen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen haastatteli poliittista johtamista käsittelevää tutkimustaan varten heidät kaikki: Anneli Jäätteenmäen, Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen, Jyrki Kataisen, Alexander Stubbin, Juha Sipilän, Antti Rinteen ja Sanna Marinin. 33 3.6.2022 OLETKO hyvä saamaan ihmiset innostumaan. Ristiriitaa haastatellut kokivat siinä, että pääministeri voi johtaa korkeintaan omaa poliittista ryhmäänsä eikä hänellä ole muodollista valtaa johtaa hallituskumppaneitaan. Kaikki haastatellut korostivat rooliaan valtioneuvoston johtajina ja hallitusohjelman toteutumisen varmistajina. Onko sinulla kykyä neuvotella, sovitella ja tehdä päätöksiä. Eli se on semmoinen riitojen ratkaisutoimisto ja sovittelijatoimisto tietyllä tavalla”, yksi vastaajista luonnehtii. PÄÄMINISTERIN johtamistyöstä piirtyy Ikosen tekemien haastattelujen perusteella varsin yhtenäinen kuva. ”Hirveän moni ihminen Suomessa hallituksessa ja ehkä jopa omassa puolueessa, niin ei välttämättä toivo, että pääministeri onnistuu johtamistehtävässään”, yksi vastaajista toteaa. Kun pääministereiltä kysyttiin heidän tärkeimmistä kumppaneistaan, suurin osa nimesi varsin pienen piirin: toisten hallituspuolueiden puheenjohtajat ja oman kabinettinsa. Ikosen mukaan muutosta kuvattiin niin suurena, että voidaan puhua murroksesta. Työ on myös varsin kiireistä ja sitovaa. Ikosen mukaan politiikan toimintaympäristö on 2000-luvulla ollut suuressa muutoksessa. ”Pitäisi jatkuvasti elää 24/7-maailmassa. Oletko sitkeä, joustava ja siedät hyvin epävarmuutta. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA. Artikkeli julkaistiin Hallinnon tutkimus -lehdessä huhtikuussa. ”Ja jos ajatellaan ihan tarkkaan ottaen, niin hallituskumppaneitten puheenjohtajat, ne on niitä kovimpia kilpailijoita mitä ylipäätään voi politiikassa olla”, eräs haastatelluista toteaa. Heistä kahdeksan valtakausi on ajoittunut kokonaisuudessaan 2000-luvulle. Vastauksissa korostuivat monimutkaisuuden, yllätyksellisyyden ja raa’an julkisuuden lisääntyminen. ”Johtajuutta pitää olla lunastamassa joka päivä kymmenen kertaa”, yksi pääministereistä sanoo. SUOMESSA on itsenäisyytensä aikana ehtinyt olla 43 pääministeriä. Moni haluaa sinun mokaavan, pahimmillaan omat puoluetoverit ja ministerikollegatkin. Tämä ei ole välttämättä helppoa, sillä vastaajien mukaan omienkin joukossa saatetaan toivoa pääministerin epäonnistumista. Ikonen piti yllättävänä, että vain yksi haastatelluista korosti virkamiesten roolia tärkeinä kumppaneina. Vastaus mihin tahansa kysymykseen on oltava valmiina yötä päivää. Vuoden 2000 valtiosääntöuudistus vahvisti pääministerin asemaa. Ei anneta hetken rauhaa”, toinen aiempi pääministeri tuskailee. Ikosen mukaan kuvauksissa ei painottunut pääministerin auktoriteetti vaan luottamuksen merkitys. Pääministereitä yhdisti myös se, että he kokivat ensisijaisesti johtavansa yhteistyötä ja sovittelevansa erimielisyyksiä
Alkuun se oli hänen etunsa, mutta pääministeriaikoina siitä tuli taakka. Mari Kiviniemen luopuminen puheenjohtajakisasta oli sekin tapahtunut riitojen kautta. Suurelle yleisölle Sipilä oli täysin tuntematon. ”AIKA paljon tätä voi selittää sillä, että Sipilän profiili vaikutti juuri oikealta keskustan silloiseen tilanteeseen”, politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sanoo. Kannatusalhon riivaama puolue sai jo lokakuun 2012 kuntavaaleissa rohkaisevan hyvän tuloksen. Hänet oli juuri valittu keskustan puheenjohtajaksi. Se lupasi hyvää, sillä puolue oli riitojen repimä. 34 3.6.2022 APLODIT olivat huumaavat. Mitä oikein tapahtui. Suurimmillaan puolueen kannatus Ylen gallupeissa oli tammikuussa 2015, jolloin lukemat näyttivät peräti 26,8 prosentin suosiota. Kansanedustajana hän oli toiminut vain vuoden. Kiitospuheenvuorossaan hän muisti erikseen jokaista puheenjohtajavaalin kilpakumppaniaan. Kuinka tällainen kannatusnousu vuoden 2011 syvästä kriisistä oli mahdollinen. Pa ula Ås trö m. VUOTTA SITTEN Keskustan vastavalittu puoluejohto tuuletti Rovaniemen puoluekokouksessa 2012: oikealta Timo Laaninen, Riikka Pakarinen, Juha Sipilä, Annika Saarikko ja Juha Rehula. Talouspolitiikasta Sipilää on kuitenkin kiittäminen, myöntävät tutkijat. Keskustan jäsenkirja hänellä oli ollut taskussaan vasta pari vuotta. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Juha Sipilä seisoi kesäkuussa 2012 puoluekokouslavalla Rovaniemellä kukkakimppu kädessään ehkä hieman hämmentyneen oloisena itsekin. Puolisen vuotta myöhemmin toukokuussa 2013 keskusta ponkaisi Ylen gallupeissa ykköseksi ja pysytteli siellä muutaman kuukauden poikkeusta lukuun ottamatta yhtäjaksoisesti eduskuntavaaleihin 2015 saakka. Keskusta oli saanut vain vuotta aiemmin mojovan vaalitappion. JA HYVÄLTÄ keskustan meno alkoikin näyttää, kun Sipilän puheenjohtajakausi hyrähti käyntiin. Räsymatoilla koristetut vaalimainokset julistivat, että on kotiintulon aika. Nousuhuumasta rökäletappioon Historia TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Juha Sipilä nousi suuresta tuntemattomuudesta keskustan johtoon kesällä 2012. ”Meidän ykköstehtävämme on lähteä täältä yhtenäisenä”, Sipilä kiteytti ensiviestinsä keskustaväelle. Sitä olivat edeltäneet vaalirahakohu ja muut pitkän pääministerikauden sotkut
Ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään. Vuorelma huomauttaa, että tällä vaalikaudella talouskeskustelu on hautautunut pandemian ja sodan alle. Keinot niiden toteuttamiseen olivat kuitenkin äänestäjien mielestä liian kovia. Moni kokee, ettei se olisi ollut mahdollista, jos Suomen taloutta ei olisi laitettu Sipilän kaudella kuntoon. Pääministerikauden onnistumiseksi hän laskee muun muassa työllisyysasteen nostamisen ja velkaantumisen taittamisen. “Keskusta koki Sipilän johdolla ison nousun ja vaalivoiton, mutta myös rökäletappion. Sote näytti aluksi etenevän, mutta sekin romuttui lopulta. Asetelma muuttui, kun Sipilästä tuli pääministeri.” Vuorelma arvelee, että Sipilän alkukauden positiiviset mielikuvat politiikan ulkopuolisesta henkilöstä kääntyivät lopulta häntä vastaan. Ruostetsaaren mukaan se kiteyttää Sipilän kauden perinnön. Hänellä oli myös monia selkeitä lupauksia, jotka osuivat äänestäjiin, kuten sääntö-Suomen tai ministerien määrän karsiminen”, Vuorelma pohtii. Sipilän kaltaiselle hahmolle oli momentum, kuten luonnehtii valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Vuorelman mukaan se näkyi nopeasti keskustan politiikassa. Valtion velka kasvoi kasvamistaan, mutta Kataisen ja Stubbin hallitusten meno oli sekavaa eikä päätöksiä tahtonut tulla. Se kuvastaa osaltaan Sipilän mediasuhdetta, joka oli Vuorelman ja Ruostetsaaren mukaan vaikea. Siitä seurasi puolueelle syvä identiteettikriisi, joka ei ole selvinnyt vieläkään.” Vuorelma on samoilla linjoilla. Hän kuitenkin huomauttaa, että keskustan sisällä Sipilän perintö on paljon moninaisempi kuin aina ymmärretään. Pettymys ei jäänyt vain keskustaan. Syntyi negatiivisten mielikuvien kierre, joka ei hevillä laantunut. Keskustassa julkisuus koettiin epäoikeudenmukaiseksi. “Hallitus ei ollut kovin montaa kuukautta vallassa, kun alkoi tulla isoja mielenosoituksia. Hallituksen talouspolitiikka on muutenkin ollut tällä vaalikaudella avokätisempää. Sipilä profiloitui yritysjohtajan taustansa vuoksi alusta alkaen myös talousosaajana. Vuorelman mukaan Suomi olisi saattanut varsinkin koronakriisin hoidossa joutua paljon vaikeampaan tilanteeseen ilman Sipilän kaudella tehtyjä talouspoliittisia uudistuksia. VUODEN 2019 eduskuntavaalit olivat lopulta keskustalle murskaava katastrofi. 2000-luvulta voi mainita esimerkiksi Alexander Stubbin tai Matti Vanhasen, jotka olivat pääministerikausiensa aikana paljon otsikoissa – eivätkä aina niin positiivisissa. “Berner pääsi tavoiteltuun asemaan ikään kuin ohituskaistalta. Keskustasta tuli eduskunnan suurin puolue ja Sipilästä pääministeri. Valtiontalouden kuntoon laittamisesta tuli puolueen ykköskärki. Ruostetsaaren mukaan Anne Bernerin nimittäminen liikenneja viestintäministeriksi oli jälkikäteen ajateltuna Sipilältä virhe, joka herätti närää keskustan sisällä. “Kestävyysvaje ja velkaantumisaste ovat Suomelle jatkuvasti akuutteja ongelmia, joita ei ole vielä ratkaistu. Tyytyväisyyden hyrinän keskustan sisällä saattoi miltei kuulla. Pääministerikauden politiikka herätti paljon kipuilua, mutta jälkikäteen Sipilän kautta myös arvostetaan ja siitä kerrotaan myös positiivista puolta. Hän ei kantanut aiempien kohujen ja riitojen taakkaa kuten moni muu. Hänet myös miellettiin hyvin oikeistolaiseksi.” Pääministerikauden edetessä pettymyksen aiheita ilmeni lisää: tuli taksiuudistusta, kikysopimusta, koulutusleikkauksia. VIIME vuosina Sipilälle on välillä kaivattu eräänlaista kunnianpalautusta. Ruostetsaaren mukaan pääministeriyden julkisuus saattoi tulla Sipilälle yllätyksenä. “Sanoisin, että Sipilän hallitus antoi talouspoliittisia eväitä Rinteen ja Marinin hallituksille”, Ruostetsaari summaa. Ensimmäiset harmin aiheet ilmenivät kuitenkin nopeasti. Sipilän paljon esillä pitämät aiheet palaavat ennen pitkää julkiseen keskusteluun, tutkija arvelee. Professorin mielestä Sipilä onnistui paremmin pääministerinä kuin puoluejohtajana. “Hän ehti tottua oppositioaikana myönteiseen julkisuuteen, jossa hän toimi median kanssa yhdessä vallan vahtikoirana. Sekä Vuorelman että Ruostetsaaren mukaan Sipilän etu oli mielikuva politiikan ulkopuolelta tulevasta hahmosta. Suomella ei mennyt taloudessa ja työllisyydessä hyvin. Vuorelman mukaan Sipilän hallitus laittoi heti alkutaipaleellaan liikkeelle tyytymättömyyttä monella eri sektorilla. HUIPPUHETKI koitti kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Nykyinen hallitus on joutunut ottamaan hyvin paljon velkaa koronakriisin hoitamiseen ja Ukrainan sodan myötä myös puolustusmenojen kasvamiseen. Keskusta pysyi Ylen gallupeissa ykköstai kakkospuolueen asemassa aina kevääseen 2017 saakka. Vastassa oli myös yhtenäinen oppositio, joka pyrki todella voimakkaasti leimaamaan hallituksen politiikan miesvaltaiseksi ja oikeistolaiseksi. GALLUPEISSA meni kuitenkin alkuun hyvin. Sipilä näyttäytyi eräänlaisena vastavoimana pitkään politiikassa toimineille ja heidän jargonilleen. Vuorelman ja Ruostetsaaren mukaan näkemyksessä on perää. Se sopi ajan pirtaan. Mielenkiinnolla odotan, nousevatko ne isoiksi teemoiksi vuoden päästä koittavissa eduskuntavaaleissa.” 35 3.6.2022 Keskustan sisällä Sipilän perintö on paljon moninaisempi kuin aina ymmärretään. Myös Sipilän tapa esitellä kakkaroitaan ja pureksia monimutkaiset asiat insinöörimäisen yksinkertaisiksi kokonaisuuksiksi tehosivat suomalaisiin. Tätä epäluottamuksen mielikuvaa Sipilän olisi ehkä pitänyt osata ennakoida paremmin”, Vuorelma sanoo. Tutkijat kuitenkin painottavat, ettei Sipilän mediasuhde ollut sen vaikeampi kuin monella muullakaan johtavalla poliitikolla. Ylen Terrafame-uutisointiin liittyvä kohu henkilöityi nimenomaan Sipilään. Jari Laukkanen. Kannatuksen kääntyminen laskusuuntaiseksi osuu jokseenkin yhteen niin sanotun Yle-gaten kanssa. “Sipilällä oli siihen tilanteeseen tarjottavanaan uskottava vaihtoehto
36 3.6.2022 Digiloikkia eteen ja taakse Keskustan jäsenrekisterissä on yhä haamuja, jotka jarruttavat uudistuksia sisäisessä viestinnässä. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: SHUTTERSTOCK / SAARA SAVUSALO Keskusta
Yhdistysten jäsenten pitäisi siis olla tiedossa. Yhteistä näille on ainakin se, että molemmat avattiin aikanaan suurella tohinalla ja unohdettiin sitten vähin äänin, koska ne eivät kiinnostaneet jäseniä tarpeeksi. Mutta se on pitkän ajan prosessi.” KESKUSTAN jäsenien yhteydenpidon kehittämistä taidetaan vaatia jokaisessa puoluekokouksessa. Ongelmaksi jää se, että paikallisyhdistykset voivat itse päättää jäsenmaksun suuruudesta, vaikka puolue suosittaa yhtenäistä 30 euron vuosimaksua. Entä kuinka moni kirjautui netissä Politiikkaverkkoon keskustelemaan keskustan ohjelmatyöstä. Kuka tietää. Jäsenrekisteri on paperinmakuinen sana. Mobiilisovelluksesta piti kehittää kätevä digiosallistumisen muoto. “Tuona aikana koko keskustan isosta jäsenmäärästä vajaat 300 ihmistä latasi sovelluksen käyttöönsä”, puoluehallitus vastaa. Jäsenmaksuvelvoite puolestaan lähtee sekä yhdistyslaista että keskustan säännöistä. Moni heistä ei ole maksanut jäsenmaksua vuosiin. “Keskustan sisällä käytetään paljon valtaa ilmoitettujen jäsenmäärien perusteella”, Pirkkalainen huomauttaa. Painavaa lastia kantavan jalka ei kuitenkaan nouse. “En tiedä, mihin se sovellus hautautui”, Ovaska sanoo. Riikka Pirkkalainen vakuuttaa, että oikea jäsenmäärä on tärkeämpi kuin komealta näyttävä luku. Keskustanaisten Rovaniemen paikallisyhdistys herättelee mobiilisovellusta henkiin. Keskustalla oli viime vuoden lopussa 71 311 jäsentä. Hän toimi puoluesihteerinä vuosina 2016–2018 ja halusi tehdä keskustasta digipuolueen. Sähköistä jäsenkorttia ei löydy enää edes keskustan kansanedustajan Jouni Ovaskan puhelimesta. Keskustan riippakivenä on jo vuosia ollut hähmäinen jäsenrekisteri. Pirkkalaisen mukaan porkkanarahan suuruus riippuu sitten siitä, miten hyvin ilmoitettu jäsenmäärä ja todennetut jäsenmaksutulot vastaavat toisiaan. Jäsenrekisterin ajantasaisuudella on suuri merkitys myös puolueen sisäiselle demokratialle. He eivät ehkä itsekään tiedä olevansa yhä keskustan jäseniä. JÄSENREKISTERISOTKU on päässyt syntymään keskustassa vuosikymmenien aikana. DIGILOIKKA kuulostaa mukavan kevyeltä hypyltä. KESKUSTAN Etelä-Savon piirissä oltiin tänä keväänä helisemässä, kun eduskuntavaaliehdokkaat piti pitkästä aikaa valita jäsenäänestyksellä.. “Ajantasainen tieto, yhteystiedot, yhteyshenkilöt, uusimmat tiedotteet ja uutiset löytyisivät yhden mobiilisovelluksen alta. Puoluehallitus esittää, että puoluekokous ei yhdy mobiilisovellusta koskevaan aloitteeseen. Ehkä tulevaisuudessa kenttäväen mielipiteitä voisi nopeaa mitata tämän sovelluksen kautta”, aloitteessa visioidaan. Uusi Apila-jäsenrekisteri avattiin puoluetoimiston käyttöön viime talvena, ja monet paikallisyhdistykset ovat siirtäneet jäsenmaksujen perinnän piiritoimistoille. 37 3.6.2022 KUINKA MONI keskustan jäsen muistaa ladanneensa puhelimeensa puolueen digitaalisen jäsenkortin. Porkkanarahaa maksetaan piireille aina 10 000 euroon asti. Määrä ei kaiken järjen mukaan täsmännyt, koska mukana oli satoja yli satavuotiaita. Keskustapiireille on jo parin vuoden ajan maksettu jäsenlistojensa siivoamisesta. Haamujäseniä on mukana siksi, että on toimittu yhdistyslain vastaisesti”. “Minulle oli todella iso yllätys, että keskustan järjestöllinen korjausvelka oli niin valtava”, Riikka Pirkkalainen muistelee puoluesihteeripestinsä alkua kesällä 2018. Se oli käytössä puolitoista vuotta. Tämä olisi hyvä työväline internetsivujen rinnalle. Juha Rehula aloitti keskustan jäsenrekisterin perkaamisen keskustan varapuheenjohtajana vuoden 2014 alussa, jolloin jäseniä oli rekisterin mukaan lähes puolet enemmän kuin nyt. Niin on jo käynytkin. Aiheesta tuli aloitteita myös kesäkuiseen Lappeenrannan puoluekokoukseen. Samalla puoluehallitus muistuttaa, että puolueelle lanseerattiin oma Keskusta-sovellus vuoden 2018 alussa. Se perustelee näkemystään sillä, että puolue toteutti nettisivu-uudistuksen keväällä 2020 ja samalla sivustosta tehtiin mobiilioptimoitu. Ovatko kaikki haamujäsenet enää edes elossa. Puolueen jäsenten joukossa on ihmisiä, joille ei löydy kunnollisia yhteystietoja. Pirkkalainen on valmistautunut siihen, että jäsenmäärä tippuu siivousurakan jälkeen. Puoluehallitus laatii etukäteen vastausesitykset puoluekokousaloitteisiin. “Vuosikausia on kuitenkin puhuttu siitä, että meidän pitää olla ykkösiä puolueen sisäisessä poliittisessa viestinnässä ja palveluiden tulee hoitua helposti sähköisesti. Jäsenrekisteriä on laitettu kuntoon jo pitkään, ja tulosta on tullut. Vielä tylsempää on kuitenkin se, että moni innostavakin asia voi kaatua siihen, etteivät puolueen todelliset jäsenet ole tiedossa. “Nukun paremmin yöni, kun rekisterissä olevat jäsenet ovat todellisia ja keskustalaisten jäsenyydet tasaarvoisia
38 3.6.2022 Piiristä löytyi noin 3 200 jäsentä, mutta sähköpostiosoitteita oli vain nelisensataa. “Valtakunnan politiikan kommentoinnista kiinnostuneet puolestaan siirtyvät Twitteriin, sitä debatointia ei tehdä paikallistasolla.” Etelä-Savon piiri tiedottaa asioista Facebook-sivullaan ja aktiivitoimijoilla on omat Whatsapp-ryhmänsä, Sepponen kertoo. Se ei ollut yksinkertaista. Mutta Sitrakin on tuonut esiin, että osallisuudessa on ongelmia.” Sitran toissavuonna julkaisema kysely kertoi, että suomalaiset pitävät puolueita vanhakantaisina. Hän päätteleekin, että piirissä on runsaasti haamujäseniä. Sepponen on tietotekniikan insinööri ja opettaa tietoja viestintätekniikkaa Ammattiopisto Spesiassa. Hän myös uskoo, että joissakin yhdistyksissä jäsenrekisterin siivoamista ei vain saada aikaiseksi. Häntä häiritsee muutenkin se, että sisäisen keskustelun kehittämisessä puhutaan usein lähinnä prosesseista ja välineistä. Hallituksen esitysluonnos on tarkoitus saada pian lausuntokierrokselle ja eduskuntaan mahdollisesti syksyllä. Laittaisin sen ja Keskustasovelluksen siihen kategoriaan, jossa prosessi ja tavoite ohittivat ihmisten todellisen tarpeen.” Arto Sepponen latasi keskustan digitaalisen jäsenkortin puhelimeensa neljä vuotta sitten. Oikeudet ovat samat, vaikka osa ei maksa mitään.” “Jos rekisteriä alettaisiin kovasti siivoamaan, niin voi olla, että jäseniä ei kohta olisikaan ja valta häviäisi sitä kautta”, Sepponen epäilee. Postiäänestykseen ei puolestaan uskallettu lähteä, koska aikataulu oli tiukka ja “Suomessa postin kulku on niin hidasta ja epäluotettavaa”. Hän joutui soittamaan piirin toiminnanjohtajalle ja kysymään omaan jäsennumeroaan rekisteröitymistä varten. JOUNI OVASKAN mukaan suomalainen demokratia ja puoluetyö ovat tällä hetkellä aika harvojen käsissä. Ovaska kertoo seuranneensa Liike Nytiä, joka tiedottaa puolueen asioista sovelluksen kautta. Tällaisia olivat esimerkiksi korona-aikana käyttöön otetut etäkokoukset. Digitalisaatio on mullistanut arkiset yhteydenpitotavat, mutta puoluejärjestelmämme rakenteet ja toimintatavat ovat perusteiltaan peräisin sadan vuoden takaa, Sitrasta viestittiin. Eduskuntavaaliehdokkaista äänestettiin lopulta kunnallisjärjestöjen ilmoittamissa paikoissa. Väline ei ole motivaatio.” Pirkkalaisen mukaan parhaiten toimivat tarpeesta syntyvät ja muuhun elämään istuvat tavat toimia. Vaikeuksia siis oli, mutta äänestäjiä oli silti vähän tiedossa olevaan jäsenmäärään nähden. Hänestä oli sinänsä hyvä ajatus, että puolueen ohjelmia olisi kirjoitettu siellä yhdessä. “Paikallisyhdistykseen on muutenkin vaikea saada aktiivitoimijoita, joten tällaiset jäsenrekisterit tai hallinnolliset hommat eivät kiinnosta ketään.” SIIHEN Sepponen on tyytyväinen, että jäsenäänestysten pakollisuus on poistumassa ehdokasasettelusta vaalilain uudistumisen myötä. Puoluesihteereistä koostuva vaalityöryhmä esitti tätä uudistusta helmikuussa luovutetussa loppuraportissaan. “301 ääntä annettiin”, Sepponen kertoo. “Kesäkuussa aloittava keskustan puoluejohto voisi kenties miettiä, miten viestit saadaan jokaiselle keskustan jäsenelle.” Riikka Pirkkalainen sanoo, että hän valitsee mieluummin varmemmin toimivia tapoja sisäiseen viestintään kuin hyppää aallonharjalle ja laittaa isoja resursseja kiinni uusiin juttuihin. Jäsenrekisteriä on Sepposen mukaan mahdotonta saada piirissä kuntoon, koska kaikissa niiden paikallisyhdistyksissä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. “Mutta se saattoi olla liian iso askel kerralla. Piirin puheenjohtaja Arto Sepponen olisi mielellään järjestänyt sähköisen jäsenäänestyksen, mutta siitä ei voitu näillä yhteystiedoilla edes haaveilla. Puoluesihteeri Pirkkalaisen mukaan on selvää, että uusia sisäisen keskustelun kanavia ei kannata edes miettiä, ellei puolueen väkeä tavoiteta aitojen yhteystietojen kautta. “Minä olen tietotekniikka-alan ammattilainen ja jaksoin sen selvittää, mutta suurin osa ihmisistä ei jaksa”, hän sanoo. “Joka kerta kun jotain appia aletaan tekemään, niin sata tonnia on pikkuraha.” Sepponen myös uskoo, että vain hyvin aktiiviset asianharrastajat haluaisivat käyttää vapaa-aikaansa puolueen digitaalisten kanavien parissa. “Meillä on usean sorttisia jäseniä. Ei minulla ole nyt siihen valmiita vastauksia. Pirkkalainen pitää onnistuneina juttuina Facebookissa toimivaa Keskustan kenttä -keskusteluryhmää sekä puolueen K-studiota, jonka virtuaalisiin lähetyksiin ihmiset voivat lähettää kommentteja Facebookin kautta. Hän sanoo, että sovellukset ovat yleensä raskaita, koska ne vaativat jatkuvaa päivittämistä. “Toiminnanjohtaja ei voinut soittaa 3 200 ihmiselle ja kysyä sähköpostiosoitetta”, Sepponen huomauttaa. “Se on poliittista vaikuttamista ja digiajan tupailtaa samassa paketissa.” PIRKKALAINEN yritti itsekin virittää EU-keskustelua Politiikkaverkossa, kun se avattiin vuonna 2013. “Kukaan ei voi päättää, että nyt olemme digipuolue, vaan se on koko ajan kehittyvä prosessi”, Pirkkalainen sanoo.. Äänestyksestä kerrottiin postitse, mutta kirje saavutti osan jäsenistä vasta äänestyspäivän kynnyksellä. “Vähemmän puhutaan siitä, mikä motivoi ihmisiä osallistumaan. “Sitä yritin puoluesihteerinä paljon miettiä, että miten voisimme kasvattaa ihmisten osallisuutta politiikassa
39 3.6.2022
TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN 40 3.6.2022. 40 3.6.2022 Elämä Hyvän olon metsästäjä Kasvotkin pysyvät kuosissa, kun ulkoilee happirikkaassa ja kosteassa ilmassa, nauraa Sirkka-Liisa Anttila
Pyörä on mukava peli, mutta moni seniori pelkää kaatumista. Omalla kokemuksellaan tämä kuntoilija neuvoo ikäisiään nousemaan tuolistaan ja lähtemään liikkeelle. Hellittelynimikin pyörällä on. Heti aamupalan nautittuaan Anttila pukeutuu ulkoiluvaatteisiin, asettaa kypärän kutreilleen ja suunnistaa kohti talon kulmalla odottavaa pyörää. Jos mukaan ennätti naapurin Sirkka, parivaljakko polki jopa 19?22 kilometrin matkan. Perusmankeli sen piti olla. Kun polkee rapsakasti ja välillä rauhoittuu, kuntoilijalla on kotiin mennessään punaiset posket ja hyvä olo. Aika moni keskustan kansanedustaja hankki kepupyörän itselleen. ANTTILA aloitti kuntoilunsa kuuden kilometrin reitistä. Jotta ruokahuolto pelaa kevättöitä tekevillä, entisen emännän apu on ollut tervetullutta. Niin innolla Anttila kertoo kuntoilustaan, että onkohan hänellä valmentaja. ”Liike on lääke ja samalla tie parempaan elämän laatuun.” LIIKUNTA on Sirkka-Liisa Anttilan mielestä parasta ikäihmisten terveyden edistämistä, kunhan se tehdään ajoissa ja sitä ylläpidetään koko ajan. Liian moni ikäihminen on yksin kotonaan kaiket päivät.. Kotivuosia on nyt takana kolme, ja elämä on löytänyt uuden uomansa. Metsän halki kulkeva pyöräreitti on Anttilan suosikki. Uusi pyörä oli siis hankittu, mutta päivittäiseen käyttöön se tuli vasta keväällä 2019, kun eduskunnan pitkäaikaisin naiskansanedustaja jätti politiikan lastenlastensa toiveesta. ”Liian moni ikäihminen on yksin kotonaan kaiket päivät. ”Jos en lähde liikkeelle heti aamusta, en ole oma itseni. Kun polvet kuluivat ja kipeytyivät, keinoksi löytyi pyöräily. Heille forssalainen suosittelee kolmipyöräistä polkupyörää, joka ei kaadu. Karhua ei ole alueella toistaiseksi näkynyt. Tila ja päätalo ovat tyttären perheen hoidossa. Pyörän selässä oppii luonnosta ja elämästä monenlaista. Anttila aloitti itsestänsä huolehtimisen juoksemalla, ja talvella hän hiihteli kotihangilla. Tähän tarvitaan muutos!” Jotta treenissä on tehokkuutta ja kunto nousee, Anttila kiristää välillä vauhtia ja ottaa kunnon spurtit. Kunnon noustessa lenkin pituus oli jo 12?14 kilometriä. ”Ruisleipäpyörä”, Anttila nauraa. Ei ole, mutta lihashuollosta vastaava osaava fysioterapeutti antaa hyviä ohjeita kaikkeen, mitä tarvitaan. Riistakamera kertoo, että metsässä liikkuu jäniksiä, kettuja, susia, ilveksiä ja peuroja. Takana on yksi päivä kevättöiden keskellä elävää maatilan arkea. Anttilan mukaan parasta on seurata keväisen luonnon puhkeamista vihreyteen, kevään kukkien nousua ja eläinten pariutumista. Miljardeja säästyisi terveydenhuollon menoissa, ja samalla ihmisten elämä olisi elämisen arvoista. Liikkeelle houkuttelee myös parempi elämän laatu, kun lihakset ja sitä kautta tasapaino ovat hyvässä kunnossa. Sähköpyörää hän ei kelpuuttanut ahterinsa alle. Ikää oli mittarissa tuolloin 75 vuotta. Emäntä Anttila on kuuluisa keittiötaidoistaan, mutta lihasvoimaa on saatava lisää, jotta kehossa riittää virtaa. JUOMME iltakahvia kauniin keltaisen puutalon olohuoneessa. Yksi heistä on Sirkka-Liisa Anttila. 41 3.6.2022 OI JUHA SIPILÄ , miten paljon hyvää sait aikaan kehitellessäsi sähköpyörän. Kevyt ranneliike, terhakka polven nosto, ja tämä leidi viilettää jo peltojen keskellä kulkevalla tiellä. ”Pyörän selässä polvet ja muutkin jäsenet tulevat voidelluiksi, ja siinä saatu lihastreeni on tehokas!” Ulkoilu happirikkaassa ja kosteassa ilmassa tekee hyvää myös kasvoille. Forssalaisella entisellä maatilan emännällä arvot ja juuret ovat syvällä isänmaan mullassa. Jotain tärkeää puuttuu.” Aamuliikunnasta saa voimaa ja hyvän olon koko päiväksi. ”Kaverin kanssa on mukava ajella, mutta yksinkin menee ihan hyvin”, Anttila nauraa. ”Siinä ne kaksi kykkivät kannon nokassa ja näyttävät miettivän, onko jo aika lähteä yhdessä pesäntekopuuhiin.” Aamuliikunnasta saa voimaa ja hyvän olon koko päiväksi, Sirkka-Liisa Anttila tietää
Heille oli sanottu, että näyttäisittekö niitä keskustassa muillekin. gdd 42 3.6.2022 Ilmiöt TEKSTI JA KUVAT: MAIJA PYLVÄS Oulaisissa järjestettävä koko perheen perinnetapahtuma Weteraanikonepäivät on malliesimerkki talkootyön voimasta. Aitto-ojat huomauttavat, että tapahtuma ei ole museo, vaan paikan päällä pääsee ennen kaikkea kokemaan: vanhoja asioita ei tarvitse tirkistellä vain vitriinistä. 90luvun alussa muutama kylänmies oli hommannut itselleen maamoottorin ja puksutteli niitä omalla pihallaan. Perustettiin yhdistys nimeltään Wanha Woima ja ensimmäiset, hyvin pienimuotoiset Weteraanikonepäivät järjestettiin vuonna 1993. Nostalgiaelämys vailla vertaa ALUSSA oli maamoottorit, 1 500 kävijää ja miesvoittoinen yleisö. SUURIN muutos lienee tapahtunut yhdistyksen pitkäaikaisen sihteerin, Tuula Aittoojan mukaan vuoden 2005 kieppeillä, kun tapahtuma alkoi toden teolla monipuolistua. Wanhan Woiman puheenjohtaja Jouni Aitto-oja kuvaakin kasvua yhdistyksen historiikin nimen mukaisesti merkilliseksi menestystarinaksi. Pikkuhiljaa tapahtuma laajeni, ja pari vuotta myöhemmin Oulaisten Törmäperällä sijaitsevalle tapahtuma-alueelle rakennettiin ensimmäinen esittelyhalli. “Tänne kun annetaan jokin laite, niin se koetetaan saada sellaiseen kuntoon, että sillä pystytään näyttämään, mitä sillä myös tehdään.” Konepäivien vakio-ohjelmanumerot, kuten autoja traktoriparaatit sekä esimerkiksi vanhoilla mopedeilla toteutettava Piipsjärven ympäriajo vetävät väkeä sekä ajokkien ohjaimiin että yleisön joukkoon vuodesta toiseen. Nykyään kolmipäiväiset, heinäkuun toisena viikonloppuna järjestettävät Weteraanikonepäivät on koko perheen perinnetapahtuma, joka vetää kesäisin noin 20 000 kävijää ympäri Suomen ja rajojen ulkopuoleltakin Pohjois-Pohjanmaalle Oulaisiin. Tarvittiin lisää näyttelytiloja. “Pienestä tämä on lähtenyt liikkeelle. “Kävijämäärään on varmasti vaikuttanut 2010-luvulla yleinen kiinnostus omiin juuriin, perinteisiin ja esimerkiksi vintageilmiö”, Aitto-oja sanoo. Siellä joku oli sitten lohkaissut, että ettekö te voisi pitää jotkut esittelypäivät tällaisille koneille”, 10 vuotta puheenjohtajana toiminut Aitto-oja tiivistää tapahtuman synnyn. Autokenttä kasvoi ja työnäytökset monipuolistuivat. Keräilijöitä houkuttelee puolestaan vuosi vuodelta laajentunut rompetori. JOUNI AITTO-OJAN mukaan Weteraanikonepäivät on Suomen suurin perinnetapahtuma Weteraanikonepäivät vetää kesäisin noin 20 000 kävijää Oulaisiin.. Koneiden lisäksi tuli kaikenlaista muutakin: erilaisia käsitöitä ja vaatteita, vanha kauppa tavaroineen, paikallishistoriaa
Nähtävän painopiste on myös muuttunut ajan kuluessa. Enää tapahtuma ei järjesty pienellä porukalla. Kävijäpalautteiden perusteella monelle ensikertalaiselle ihmetys on ollut suuri, että mitä kaikkea täällä onkaan.” Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät järjestetään Törmänhovin ja perinnekeskuksen alueilla Oulaisissa 8.–10.7.2022. Monille Weteraanikonepäivien nostalginen tunnelma ja tuttujen tapaaminen itsessään ovat syy tulla käymään. Eri järjestöt ovat edelleen tervetulleita mukaan. Monipuolistumisen myötä tapahtuman nimi alkaa olla vanhentunut: se ei enää kerro lähellekään kaikkea. Wanhan Woiman sihteeri Tuula Aitto-oja sekä puheenjohtaja Jouni Aitto-oja sanovat, että talkootyö on kaiken pohja ja perusta tapahtuman järjestämiselle. “Talkootyö on kaiken pohja ja perusta”, Tuula Aitto-oja aloittaa. “Oulaisten yksi vahvuus on se, että täällä on talkootyölle pitkät perinteet. Vaikka tapahtumassa on tietyt, pysyvät elementit, joka vuosi on uusiakin asioita.” Tämän vuoden, järjestyksessään 29. “Kävijämäärä nousi aika äkkiä siitä 1 500:sta 10 000:een. Moottoreita käynnistelevien miesten rinnalle on tullut naisvoima, joka kokoaa erilaisia näyttelyitä sekä järjestää ohjelmaa mannekiininäytöksistä käsityönäytöksiin. Samalla kun tapahtuma on monipuolistunut, myös talkoolaisten määrä on kasvanut. Sen vuoksi yhdistys palkkasi Tuula Aitto-ojan osa-aikaiseksi työntekijäksi keväällä 2020. gdd 43 3.6.2022 – joidenkin arvioiden mukaan koko Pohjoismaiden suurin. Kävijämäärä on vakiintunut viime vuosina noin 20 000:een. Edellisen puheenjohtajan, Keijo Pylvään, aikana kävijämäärä tuplaantui”, Aitto-oja kertoo. “Aluksi esillä oli enemmän maatalouden ja maatalouskoneiden historiaa, mutta nyt alkaa jo autoistakin olla sitä historiaa. “Nimen osalta on keskusteltu monta kertaa, että pitäisikö se muuttaa. Tapahtumien järjestämiseen hurahtanut Jouni puolestaan kertoo, että hyvä porukka ja uudet tuttavuudet innostavat jatkamaan. “Koko ajan pitäisi olla haistelemassa trendejä, seurata kulttuuriperintökeskustelua ja sitä, millaiset jutut nyt ovat pinnalla esimerkiksi kädentaidoissa. Tuulalle historia oli lempiaihe jo kouluaikoina, ja sitä kautta kiinnostus on kasvanut museoihin ja kulttuuriperintöön. 60–70luvulla syntyneiden lapsuuteen eivät enää kuulu niinkään traktorit vaan enemmänkin autot ja mopot.” Tuula Aitto-ojan mukaan tapahtuman kehittyminen ja laajentuminen on toisaalta myös haaste. “60-luku on sellainen vuosikymmen, että se on tarpeeksi lähellä mutta tarpeeksi kaukana”, Tuula Aitto-oja summaa. Wanhassa Woimassa hän pystyy luovasti miettimään, miten tuoda kulttuuriperintöä esille. Vapaaehtoisia tarvitaan niin lipunmyyntiin, kioskien ja kahviloiden ylläpitämiseen kuin yleisen järjestyksen ylläpitämiseen. Elokuussa hänen työtään jatkaa yhdistyskisälli Helinä Koskela. AITTO-OJAT itse ovat olleet Wanhan Woiman toiminnassa mukana 2000-luvun alusta lähtien. Wanhan Woiman ympärivuotisessa toiminnassa talkoolaiset ovat enimmäkseen eläkeläisiä, mutta kesätapahtuman järjestelyihin tulevat myös perheet ja nuoremmat mukaan.” Pitkäaikaisesti sitoutuneiden vapaaehtoisten määrä kuitenkin vähenee jatkuvasti. Weteraanikonepäivien teemana on kultainen 60-luku, joten erityisesti koneja autopuolella nähdään sen ajan kalustoa. Traktoriparaati on yksi tapahtuman vakio-ohjelmanumeroista.. Talkootyö perustuu myös siihen, että yhdistyksellä on aktiivijäsenten lisäksi pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita, kuten paikallisia urheiluseuroja
Apollon tietäjä ei kuitenkaan hoksannut ensin sitä, minkä tuttavansa somessa keksi: Yle on ryhtynyt värväämään asiantuntijansa keskipohjalaisesta Kannuksesta. Apollon tietäjät 44 3.6.2022 ”SYÖN hattuni, jos…”, on sanontana tehokeino, jos haluaa todeta, ettei usko jotain tapahtuvan. Toden totta: studiossahan olivat Kannuksen kunnan elinkeinoasiamies vuosimallia 1980–1983 ja nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja! Aholla tosin oli Kannuksesta lähtiessään edessään loistava poliittinen tulevaisuus kansanedustajana, keskustan puheenjohtajana ja pääministerinä. Onhan tämä kuitenkin vastaavanlaista, kuin jos Tapparafani kulkisi kuukauden Ilves-kamppeissa tai mersumies ajaisi kuukauden pikkupösöllä. Ei tällaista voi kuvitella tapahtuvan. Kokoomuksen tutkimuspäällikkö Antti Vesala lupasi kulkea kuukauden ajan demarikamppeissa, jos SDPvetoinen Sanna Marinin hallitus vie Suomen Natoon. LAPIN K eskustanuorten puoluekokousaloitteissa on selvästi vauhdin hurmaa. Kokoomuslaisen kuukausi demarimaskottina on tämän lehden ilmestyessä yhä käynnissä. AINAISTEN Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttien seassa oli suorastaan virkistävää, kun Yle oli haalinut turvallisuuspoliittiseen maanantai-illan erikoislähetykseensä vieraikseen entisen pääministerin Esko Ahon ja entisen puolustusministerin Jussi Niinistön. Hattunsa materiaalin kun voisi periaatteessa valita itse. Vaikkapa piparkakkuhattu olisi melko helppoa koota, aina kin jos on joulunaikaan joskus tehnyt piparkakkutaloja. Jussi Niinistöllä se taitaa olla pikemminkin takana – sininen sellainen. Apollon tietäjä ei vain voi olla miettimättä, olisiko hatun syöminen ollut kokoomuslaiselle parempi lupaus. Pohjoisen Suomen keskustalaiset toivot nimittäin ehdottavat, että maksiminopeusrajoitukset korotettaisiin 110:een ja 130:een kilometriin tunnissa. Hattu se olisi sekin. Natossa ei olla ainakaan vielä, mutta Marinin hallitus teki, mitä saattoi, ja jätti hakemuksen. Mokomatkin ilonpilaajat! Mutta missä Lapin keskustanuoret ajattelivat rällätä 130 kilometriä tunnissa. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, PEKKA POHJOLAINEN, SAMULI VÄNTTILÄ Olisiko kokoomuslaisen pitänyt sittenkin syödä hattunsa?. Menisi ruuhka-Suomeen sekin ilo. Toisessa aloitteessa Lapin nuoret esittävät, että nopeus valvontakamerat merkittäisiin paremmin, koska ne yllättävät autoilijoita etenkin pimeällä ja aiheuttavat vain ylivarovaisuutta. Kameratolpat ovat siinä leikissä vain turhia rasitteita. Apollon tietäjä kyllä tunnistaa tunteen, että varsinkin valoisina kesäöinä tekisi mieli laittaa ämyrit kaakkoon ja talla pohjaan. Perusteluna on matka-aikojen lyhentäminen. Kunnon moottoritietä löytyy Lapista lähinnä Kemi–Tornio-väliltä
Luottamus rakennetaan aina eteenpäin, ja se on joka tapauksessa päivittäin ansaittava uudelleen. Tuo opus kertoo yhden henkilön kautta menetyksen perustekijät. On puhuttava rohkeasti tulevaisuudesta. Uskotaan arvoihimme, eletään niitä todeksi ja nostetaan katse kohti tulevaa. KESKUSTAN arvoille on kysyntää, kun koronapandemia ja Ukrainan sota ovat myllertäneet yhteiskunnan perusteita. Joskus toki useamminkin, koska eri mediat tekevät niin sanottuja gallupeja omalla säännöllisellä rytmillään. En minä tietysti täysin ole puoluekannatusmittauksia unohtanut. Mittausjakso on aina menneessä, kun minkä tahansa onnistuneen strategian peruslähtökohta on pitää katse tiukasti tulevaisuudessa. Tulkitsin muuttuneita kymmenyksiä, analysoin tausta-aineistoja ja maalailin aina tuoreen mittauksen mukaan politiikan asetelmaa ja skenaarioita. Meidän ei pidä ajatella, että luottamusta keskustaan on palautettava. TÄRKEIN SYY sille, miksi lopetin puoluekannatusmittausten analysoinnin, oli se, että se käänsi minun ja keskustaväen huomion täysin väärään suuntaan. Kotimainen puolue, joka on syntynyt palvelemaan isänmaan tarpeita, on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. Palasin mielessäni edesmenneestä urheilulääkäri Aki Hintsasta kertovaan kirjaan ”Voittamisen anatomia”. On tunnettava arvonsa ja elettävä ne todeksi. Aikaa on ennen seuraavaa todellista kannatusmittausta keväällä 2023. Tärkein osa tuota kokonaiskuvaa on ymmärrys siitä, että juuri nyt isoja kannatusmuutoksia tapahtuu erittäin nopeasti. Tämä on meistä itsestämme kiinni. Seuraan myös kansainvälisen politiikan mittauksia ja yritän koostaa kaikesta saatavilla olevasta tiedosta kokonaiskuvan, joka auttaa ymmärtämään politiikan isoja muutosilmiöitä. 45 3.6.2022 Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri Puheenvuoro KUN MINUT valittiin puoluesihteeriksi, kommentoin oma-aloitteisesti kuukausittain puoluekannatusmittauksia. Katse tulevaisuuteen ja hyvällä itsetunnolla eteenpäin. Eletään menestyksen resepti todeksi. Se jopa koukuttaa. Voittamisen anatomia. Ei ympärillä tapahtuvista asioista eli politiikan tapahtumissa ei esimerkiksi muiden puolueiden kannatuskehityksestä. Ja juuri siksi lopetin sen jo hyvän aikaa sitten. Ahmin kaikki gallupeista kertovat uutiset ja analyysit heti, kun ne ilmestyvät. Meidän on luotettava itseemme ja mentävä itsetuntoisesti kohti tulevaa. Menestys lähtee siis omasta itsestä. En kommentoi enää mittauksia kuin pyydettäessä. Nykyhetki on hyväksyttävä ja rakennettava menestys siihen pohjautuen. Puoluekannatusmittausten tulkitseminen on mukavaa. Gallupit pudottavat katseen varpaisiin, kun puolueen ja sen toimijoiden sihdin pitää olla aina seuraavissa vaaleissa ja paremminkin vuosikymmenen mitan edessäpäin. On tunnettava itsensä ja on tiedettävä tavoitteensa. On täysin mahdollista, että seuraava kannatushyppäys gallupeissa on keskustan nousu
“Tullaan puhumaan, millainen Nato-maa tulemme olemaan. La uri H eik kilä Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen puhui Pirkanmaan piirikokouksessa.. Nimetyt ehdokkaat ovat Hanna Huttunen, Hannu Hoskonen, Jere Nuutinen, Juha Mustonen, Asko Miettinen ja Timo Väänänen. Pirkanmaan piirikokouksessa Parkanossa kansanedustaja Jouni Ovaska ennakoi, että Nato pysyy puheenaiheena myös ensi kevään eduskuntavaaleissa. Pohjois-Savon piirihallitus katsoi, että kokoukseen mennessä ei ole löytynyt riittävän monipuolista ehdokasjoukkoa, joka täyttäisi alueellisuuden, tasa-arvon ja ammattijakauman vaatimukset. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, SOILI RIEPULA, PÄIVI VENTO, ANNE HIEVANEN, OLGA OINAS-PANUMA, PETRI GÖRMAN, AUNI VÄÄRÄNIEMI Keskusta Historiallisissa tunnelmissa Nato-päätös oli ykköspuheenaihe keskustan piirikokouksissa toukokuussa. Itämeren merkitys turvallisuuspolitiikassa kasvaa, ja se on tärkeä huomata.” Pirkanmaan keskusta asetti kokouksessa kahdeksan ensimmäistä eduskuntavaaliehdokastaan: Terhi Ala-Keturi Tampereelta, Linda Lähdeniemi Punkalaitumelta, Marjo Mäkinen-Aakula Orivedeltä, Janne Riitakorpi Tampereelta, Aleksi Sandroos Sastamalasta sekä istuvat kansanedustajat Jouni Ovaska Tampereelta ja Arto Pirttilahti Mänttä-Vilppulasta. Osa edustajista katsoi, että vuosikokouksessa pitäisi äänestää kaikista kuudesta ehdokkaasta. He ovat ehdolla eduskuntaan Oulun vaalipiiristä, johon kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan maakunta. “Tavoite on tarjota mahdollisimman monipuolinen joukkue, josta äänestää”, piirin puheenjohtaja Mira Kokkonen viitoitti. Kampitetaan ne gallupit urakalla”, Miettinen rohkaisi keskustaväkeä vaalityöhön. KESKUSTAN Pohjois-Savon piiri päätti palata eduskuntavaaliehdokkaiden valintaan elokuussa. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAITA asetettiin myös Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Myös Kainuun piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaansa ylimääräisessä kokouksessaan jäsenäänestystuloksen perusteella. Ehdokasasettelusta käytiin värikäs keskustelu, mikä johti piirihallituksen tekemän esityksen haastamiseen. Enemmistö kuitenkin asettui piirihallituksen esityksen taakse. “Tehdään hyvät vaalit keskustalle. 46 3.6.2022 VUODEN päästä koittavat eduskuntavaalit sekä maailmanpoliittinen tilanne puhuttivat keskustalaisia piirikokouksissa eri puolilla Suomea. Keskustelua riitti myös ensi kevään eduskuntavaaleista. Tähän mennessä suostumuksensa ehdokkuuteen ovat antaneet Matti Kärkkäinen, Vesa Linnanmäki, Sallamaarit Markkanen, Auli Piiparinen, Timo Ripatti ja Markku Siponen. Pyrkimyksenä on saada listalle ehdokas myös politiikan ulkopuolelta. Ehdokkaiksi asetettiin yksimielisesti Tuomas Kettunen Kuhmosta, Milla Veteläinen Suomussalmelta ja Teuvo Hatva Kajaanista
Meillä on kesäkuussa puoluekokous ja keskitymme kokousjärjestelyihin. Kannanotossa huomautetaan kantatie 82:n olevan tärkeä koko Suomen teollisuuden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta. Meillä on edellytys ottaa johtajuus Suomessa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.“ Kokouksen yleiskeskustelun puheenvuoroissa esille nousivat eduskuntavaalien ohella omavaraisuus, yrittämisen mahdollisuudet, turvallisuuspolitiikka, koulutus ja työllisyys. Saarikon mukaan 2010-luvulla isänmaallisuuteen muodostui populismin seurauksena poissulkevia, vihaisia tai pelosta juontavia vivahteita. Turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa suomalaiset tekevät Vanhasen mukaan itsenäisesti. “Isänmaallisuus ei ole semmoista”, Saarikko sanoi. Kaikki eivät tunnistaneet niitä omakseen. Me nuoret katsomme tässä eteenpäin.” ETELÄ-HÄMEEN piirikokouksessa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen muistutti, että Suomi on itsenäinen valtio eikä se kuulu yhdenkään valtion etupiiriin. Syyskuu antaa ehdokkaille hyvin aikaa valmistautua vaaleihin”, Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi sanoi. NATOSTA keskusteltiin myös Peräpohjolan piirikokouksessa Simossa. Keskipohjalaista keskustaväkeä huolettivat maatalouden kannattavuus ja lapsiperheiden tilanne. KESKI-POHJANMAAN piirikokouksessa Kälviällä elinkeinoministeri Mika Lintilä valoi uskoa keskustan mahdollisuuksiin eduskuntavaaleissa. Piirin vuosikokouksessa puhuttivat maatalous ja omavaraisuus. Kannanotossaan Lapin piiri vaati Rovaniemeltä Kemijärven kautta Sallaan kulkevan Kantatie 82:n peruskunnostamista. Keskustakonkari Paavo Väyrynen, Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila ja kansanedustaja Katri Kulmuni osallistuivat Peräpohjolan piirikokoukseen. Au ni Vä ärä nie m i An ne H iev an en. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko rohkaisi käyttämään epävarmoina aikoina sanaa isänmaallisuus entistä reippaammin. Lintilän mukaan kulunut vuosi osoittaa, että nopeat muutokset kannatuksessa ovat mahdollisia. Etelä-Savon ja ItäSavon piirit ovat jo asettaneet kansanedustajaehdokkaansa. Eduskuntavaalien ehdokasasettelu virallistetaan Varsinais-Suomen keskustapiirissä syksyllä. Kaustislainen Teemu Korpiaho peräänkuulutti osuuskaupan luottamushenkilöiden vastuuta tuottajille reilujen sopimusten teossa. Konkaripoliitikon Paavo Väyrysen mielestä Natoon liittyminen on Suomelle vakava historiallinen virhe. 47 3.6.2022 KARJALAN piiri kertoi nimittävänsä omat neljä eduskuntavaaliehdokastaan syyskuussa. “Tien huono kunto aiheuttaa turvallisuusriskin liikenteelle ja kuormittaa samalla myös ajoneuvokalustoa. Kannuslainen Piia Rautiola sanoi lapsilisien jääneen jälkeen yleisestä kehityksestä. MYÖS Kymenlaakson keskustapiiri aikoo palata eduskuntavaaliehdokkaiden valintaan syksyllä. “On ymmärrettävä, että Puolustusvoimat on meidän puolustuksemme ydin ja Nato on sen jatke. “Tulimme siihen tulokseen, että syyskuu on meille hyvä aikataulu. KEMIJÄRVELLÄ kokoustanut Lapin keskustapiiri tiedotti olevansa tyytyväinen rovaniemeläisen kansanedustajan ja keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen antamasta ilmoituksesta asettua ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. “Hallitus on 300 miljoonan euron tukipaketilla tehnyt oman osansa akuutin hädän helpottamiseksi. Valtion on korkea aika kantaa vastuunsa.” KESKUSTAN varapuheenjohtaja Petri Honkonen suuntasi keskustaväen katseita kohti ensi kevään eduskuntavaaleja Pohjois-Pohjanmaan piirikokouksessa Pudasjärvellä. Nyt pallo on kaupalla, sillä pitkällä tähtäimellä ainoa tapa päästä viljelijöiden tilanteen tasapainottamiseen on tuottajahintojen saaminen kannattavalle tasolle”, kannanotossa summataan. Suomea ei hänen mukaansa uhkaa mikään. “Maakuntapolitiikka ei tarkoita vain isoja kaupunkeja, vaan maakuntaa kokonaisuutena ja seutukaupunkeja ympäristökuntineen. Tärkeintä on yhteishenki ja usko omaan tekemiseen. Seutukaupungit ovat keskuksia, joiden kykyä ja mahdollisuutta luoda ja tukea alueidensa elinvoimaa tulee edistää”, kannanotossa sanotaan. Honkonen totesi, että keskustan pitää olla keskustelun herättäjä. Kansanedustaja Katri Kulmuni toivoi, että kaikkien Pohjoismaiden Nato-jäsenyys avaisi uusia mahdollisuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. “Tartutaan isoihin haasteisiin. Eero Vainio, Pekka Kuusisto ja Annika Saarikko Varsinais-Suomen piirikokouksessa. Keskustalla on Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella neljä piiriä. Kokouksen kannanoton mukaan omavaraisuus on osa sisäistä turvallisuutta ja maatalouden tulevaisuus on siksi turvattava. Piirin kokouskannanotossa korostettiin Kanta-Hämeen seutukuntien merkitystä. VARSINAIS-SUOMEN keskustapiirissä kokoonnuttiin historiallisissa tunnelmissa, sillä vuosikokous pidettiin päivää ennen hallituksen myönteistä Nato-päätöstä. Eduskuntavaaleihin ehdolle lähtevä Olli Rainio kysyi, milloin olisi parempi ajankohta liittymiselle, ellei nyt
”Terveydenhuolto kohtaisi esimerkiksi pienten lasten äidit, pyöreät vuodet täyttäneet, eläköityvät. ”Patikointi antaa motivaatiota pitää kuntoa koholla myös talvikuukaudet”, hän sanoo. NOUSIAINEN on koulutukseltaan fysioterapeutti eli kuntoutusalan ammattilainen. 48 3.6.2022 Keskustan kasvot LAPPEENRANTALAINEN Satu Nousiainen toivoo, että yksilöllistä ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa tehostettaisiin hyvinvointiasemilla. Viimeinen valtuustopaikka arvottiin heidän kesken . ”Politiikka on myös kehittämistyötä, omalla tavallaan.” Perheen nuorin lapsi on tämän vuoden abiturientteja. Hyvinvointialueiden myötä olisi oiva paikka ryhtyä korostetusti ohjaamaan kuntalaisia liikunnan tai muiden juuri kyseiselle henkilölle sopivien keinojen kautta kohti terveempää elämää. Lapsen alakouluvaiheessa Nousiainen oli mukana vanhempaintoimikunnassa, kun kaupungissa pohdittiin kouluverkkokuvioita. Aikaa vie jää myös perheelle, johon kuuluvat ”mammalle” rakkaat lastenlapset. Olen aina ollut kehittäjä, on innostavaa saada asiat hoitumaan paremmin tai monipuolisemmin”, hän kuvailee. Tällä kertaa hän kampanjoi yhdessä hyvän ystävänsä Eveliina Lohkon kanssa. TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Kiehtovinta on kehittäminen Satu Nousiainen Satu Nousiainen toivoo, että ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ottaisi jokaisesta kopin. TÄLLÄ HETKELLÄ Nousiainen istuu varavaltuutettuna, keskustan Karjalan piirin hallituksessa, Suomen Keskustanaisten hallituksessa, kaupunginosan alueraadissa ja kaupunkikehityslautakunnassa. Keskusteluissa kartoitettaisiin tilannetta ja kerrottaisiin mahdollisuuksista kohentaa terveydentilaa.” ”Tässä ei ole ehkä mitään uutta, mutta se mataloittaisi edelleen kynnystä kohti terveempää elämää”, toista vuotta Karjalan keskustanaisia johtava Nousiainen näkee. Jokaisesta yksilöstä otettaisiin koppi. Nousiainen haluaa, että vapaalla on aikaa luonnossa liikkumiselle: patikointi kutsuu niin Lapissa, PohjoisKarjalassa kuin lähimaastoissakin. Vuoden 2017 kuntavaaleissa irtosi varavaltuutetun paikka. ”Olen tehnyt työssäni myös esimiestehtäviä, ja tällä hetkellä olen kehittämispuolen töissä. Hän on myös itse innokas liikkumaan ja tuntee liikunnan tuoman hyödyn. Sivutuotteena heräsi kiinnostus kuntapolitiikkaa kohtaan. ”Kyllä, näillä näkymin asetun ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa”, Nousiainen vakuuttaa hymyssä suin. Satu Nousiainen on syntyisin Lappeenrannasta ja on viihtynyt paikkakunnalla mainiosti. Uuden yrityksen Nousiainen teki vuoden 2021 vaaleissa. Lisäksi hän on mukana maanpuolustuskoulutustoiminnassa. ja Lohko oli onnettaren suosikki. Politiikassa hän on ollut mukana kuusi vuotta.
Taustalla oli vankka keskustalaisuus ja usko puolueeseen. päivä 95-vuotisjuhliaan viettävä mikkeliläinen toteaa. Tämä kertoo vaiheikkaasta ja toimeliaasta elämästä, joka ei millään lailla ole mennyttä aikaa. Ennen syntymäpäiviä on matkattava Lappeenrantaan keskustan puoluekokoukseen. Minunkin oli määrä lähteä rintamalle, mutta rauha tuli kaksi viikkoa ennen määräpäivää.” Elämänsä parhainta aikaa Viisanen sanoo eläneensä silloin, kun oli kohdannut tulevan vaimonsa ja he menivät naimisiin. Parvekkeelta näkyy Saimaata. Harrastuksiin kuuluvatkin veteraanikuoro ja Eläkeliiton karaokekerho, joka kokoontuu joka maanantai. Hannulasta Viisanen muutti omakotitaloon Saimaan rannalle ja sieltä kerrostaloon Mikkelin keskustaan. Valoisalla mielellä katson tulevaisuuteen”, tämän kuun 14. Vuonna 1955 hän osti Hannulan kartanon Mikkelistä. Jo aiemmin, vuonna 2006, Viisanen oli nimetty keskustan kunniajäseneksi. Kyllä keskusta tästä nousee sille paikalle, missä sen kuuluu olla.” VIISANEN on syntyisin Puumalasta. Perheeseen syntyi yksi tyttö ja neljä poikaa. ”Elämän kiertokulku jatkuu. 95 VUOTEEN mahtuu kymmeniä vuosia toimintaa maalaisliitossa ja sittemmin keskustassa. Hän on viihtynyt kaikissa ympäristöissä.. Viisanen sanoo aina olleensa sellainen, että tuo mielipiteensä julki. ”Suomenmaan asiamiehenä toimin 67 vuotta”, Viisanen paljastaa. Länsi-Savon yleisöosastolla on usein Viisaisen mielipidekirjoituksia, viimeksi toukokuussa. ”Olin silloin nuori mies, rakastunut ja onneni huipulla.” 95 vuotta täyttävä Martti Viisanen ottaa kantaa yleisöosastossa ja on käyttänyt aina puheenvuoron puoluekokouksessa. Elinkeinoina olivat maaja metsätalous. Pitkän elämänsä varrelta Viisanen poimii nopeasti pahimman ja parhaimman muiston. Viisanen on aina pitänyt laulamisesta. ”Koen, että minun tehtäväni on parantaa maailmaa”, hän sanoo. ”Olen osallistunut aikuisiällä jokaiseen puoluekokoukseen paria kertaa lukuun ottamatta, ja aina olen käyttänyt puheenvuoron”, Viisanen kertoo ja sanojen vakuudeksi ottaa esiin paperipinon: siinä on mustaa valkoisella, kaikki puoluekokouksissa käytetyt puheenvuorot. ”Keskusta kuuluu Suomen johtoon, koska keskusta-aate turvaa kaikille suomalaisille hyvinvoinnin. ”Sota-aika varjosti lapsuutta ja nuoruutta. Viisanen autoilee, joten siirtyminen paikasta toiseen ei ole ongelma. Järjestötyö puolueessa alkoi 1956, kun Viisanen valittiin maalaisliiton Mikkelin maalaiskunnan kunnallisjärjestön sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi. Vanhalan paikallisosaston puheenjohtajana hän toimi 43 vuotta ja rahastonhoitajana 45 vuotta. Mikkelin meijeri luovutti tilalle maidonlaadun ykköspalkinnon vuonna 1972. Nuorena miehenä Martti Viisanen osti kartanon, sitten hän asui omakotitalossa, seitsemän vuotta on kulunut kerrostalossa. Vanhalan paikallisyhdistyksen kunniapuheenjohtajuus myönnettiin vuonna 2014. Viisanen toimi aktiivisesti maamiesseurassa ja menestyi myös metsätaitokilpailuissa. Hän ehdotti pellettitehtaan perustamista Ristiinan Pellosniemelle Euroopan suurimman vaneritehtaan viereen. 49 3.6.2022 TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Elämäntehtävänä parempi maailma MARTTI VIISASEN olohuoneessa kirjahyllyn päällä on rivissä pokaaleja ja pöytästandaareja, alemmilla hyllyillä on valokuvia ja muita muistoja. ”Pelletti korvaa kielletyt polttoaineet, omaa korkean lämpöarvon ja lisää hiilinielujen kertymää”, Viisanen kirjoitti. Se on mieleinen tapahtuma keskustakonkarille
Jossain vaiheessa tuli käytyä Agentsien keikoilla – se nyt vain yhtenä esimerkkinä. Pylväs, 51, valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa Oulun vaalipiiristä. Myös levyjä kuunnellessa saattaa tulla mieleen joku tietovisakysymys. Suosikkisanoittajissa pitää sen verran vetää kotiinpäin, että mainitsen Junnu Vainion ja Juice Leskisen.” Sami Porkka työskentelee keskustan Kymenlaakson piirin toiminnanjohtajana. Tämä harrastus toki vaatii sen, että kaveripiirissä on muitakin aiheesta kiinnostuneita, jotta vastaajiakin löytyy. Pylväs ei pyri jatkokaudelle Sami Porkka kertoo olevansa kaikkiruokainen musiikin suhteen, mutta eniten hän kuuntelee kotimaista iskelmää ja poppia. Kun pitää alkaa laittamaan elämässä arvojaan järjestykseen, se ei ole koskaan helppo eikä yksinkertainen pohdiskelu. Lempiartisteja on loppujen lopuksi aika paljon. Aihepiirejä on monta, kuten yleistietoutta musiikista eri aikakausilta tai sanoitusten tunnistamista. Aina välillä tulee mieleen hakea johonkin muuhunkin tietovisaohjelmaan, mutta ainakaan vielä se ei ole realisoitunut hakemiseksi asti. Hitlistaa tuli seurattua ja aikoinaan myös Biisikärpästä. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Yleensä se on se sama porukka, joka näihin kysymyksiin sitten vastailee. Hän sanoo Suomenmaalle, ettei halua kertoa asiasta julkisuuteen enempää. Eri tallennusmuodot kun lasketaan, niin sellaiset 1000 äänitettä alkaa olla kotihyllyssä. Hän sanoo jättävänsä kevään 2023 eduskuntavaalit väliin lähipiirissä sattuneen vakavan sairastumisen vuoksi. Yksi tyypillinen kysymys on, että soitetaan musiikkinäytettä ja kysytään, kuinka teksti jatkuu. Enemmän tykkään yleistietokysymyksistä, koska sanoitusten kanssa käy usein niin, että tulee joku yhden sanan virhe tai joku sana on väärässä järjestyksessä. Urheilutietämykseni puolestaan on sen verran heikko, että sen kanssa tulisi ongelmia. ”Lähipiirissä todettu vakava sairastuminen on sattunut minuun ihmisenä lujaa. Muutaman kaverin kanssa on heitelty näitä kysymyksiä jo kymmenisen vuotta Facebookiin. Silti uskon vakaasti, että tekemäni ratkaisu on ainoa oikea tähän hetkeen”, hän toteaa. Sitä on kotona hyllyssäkin suurin osa. 50 3.6.2022 SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ei pyri jatkokaudelle ensi kevään eduskuntavaaleissa. Siinä on aina vastakkain kaksi kilpailijaa ja yhteensä on 16 kysymystä. Soitetaan myös introja, ja pitää tunnistaa kappaleet. Toukokuussa 2021 hänet valittiin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Myös televisiosta katson vastaavia ohjelmia. Paikallisen ravintolan pääsiäisvisaan olen kerran osallistunut. Olen aika kaikkiruokainen musiikin suhteen, mutta ehkä eniten kuuntelen kotimaista iskelmää ja poppia, mitä se nyt milläkin vuosikymmenellä on ollut. EN laula tai soita itse mitään, mutta kuuntelen musiikkia sujuvasti. ”Vaikuttamisen halu ja usko parempaan yhteiskuntaan on edelleen vahva. Hän toivoo yksityiselämälleen ja vaikealle ratkaisulleen rauhaa julkisuudelta. Joka viikko kuuntelen Poppikoulun, mutta jos en juuri silloin pääse radion ääreen, kuuntelen sen jälkikäteen Yle Areenasta ja lasken kotisohvalla, kuinka paljon pisteitä olisin saanut. Tämäkin pohdiskelu on ollut äärettömän vaikea ja tuskallinen”, Pylväs kirjoittaa Facebookissa ja Instagramissa julkaisemassaan päivityksessä. Rap-musiikkia en oikeastaan kuuntele mutta melkein kaikkea muuta. Uusi kilpailija pääsee valitsemaan kaksi aihepiiriä, edelliseltä viikolta jatkava yhden ja yksi arvotaan. Sami Porkka Juha Pylväs J a r i La u kk an en Sh ut te rst oc k Sa m i Po rka n ko tia lb um i. OLEN osallistunut kolme kertaa myös Ylen Poppikouluun ja voittanutkin siinä kolmesti. Hän uusi paikkansa kevään 2019 vaaleissa. Intohimona musiikkivisat MAIJA PYLVÄS ” KAIKKI on varmaan lähtenyt kiinnostuksesta musiikkiin, mutta minulla on myös sellainen paha tapa, että elokuvia katsoessa tutkin samalla Wikipediaa, ja jos jotain mielenkiintoista sattuu silmiin, pitää väsätä siitä kysymys
51 3.6.2022 VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 nosti uudella tavalla valokeilaan maan ja kansan, jonka yksityiskohtaista historiaa Suomessa vain harvat tuntevat. Viime viikkojen pääasiaksi suomalaisessa valtamediassa noussut sota Ukrainassa on nostanut esiin myös vahvoja tunteita. Ukrainan historiasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tarttua myös Applebaumin kirjaan. Gaudeamus, 300. Remy päättääkin teoksensa lakonisesti, mutta inhorealistisen oikeasti kuvatessaan miten ”Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 viimeistään osoitti, ettei sodassa koskaan ollutkaan kysymys Itä-Ukrainasta tai Minskin pöytäkirjan tulkinnasta vaan siitä, etteivät Venäjän nykyiset vallanpitäjät hyväksy Ukrainan itsenäisyyttä” (s. Mielestäni ukrainalaisten tutkijoiden näkemys on täysin perusteltu: kysymyksessä oli tahallisesti aiheutettu ukrainalaisiin kohdistettu kansanmurha, josta Moskovan kommunistihallinto oli ensi sijassa vastuussa. Alueen kreikkalaiskatolinen kirkko on paavin alainen uskonnollinen toimija, mutta noudattaa itäistä riittiä. Krim on taas oma lukunsa. YKSI Ukrainan uusimman historian vaikeita asioita on holodomor, Stalinin hallinnon aiheuttama nälänhätä 1932–1933, joka tuotti miljoonia uhreja. Johannes Remy: Ukrainan historia. Tarkastajat entisen Neuvostoliiton joukkotuhoaseiden tuotantolaitoksella Ukrainassa 1996. Tässä yhteydessä on kiinnostavaa huomata, ettei Remy mainitse kirjallisuusluettelossaan maineikkaan tietokirjailijan ja professorin Anne Applebaumin 2018 suomeksikin julkaistua teosta Punainen nälkä, joka kuvaa varsi seikkaperäisesti holomodorin vaiheet. NYKYINEN Ukraina on valtio, joka koostuu useista historian aikana erillään olleista alueista. Ukraina oli luopunut ydinaseistaan ja tietyt valtiot, Venäjä mukaan lukien, antoivat sille turvatakuut. Tässä osuudessa on silmiinpistävää vahva keskittyminen maan poliittiseen historiaan ja muun muassa vaalitulosten selvittämiseen. Ukrainan kirkkohistorian kuvaus on suppea, mutta lähtökohtaisesti paikkansa pitävä. Jos Venäjä petti koko sivistyneen läntisen Euroopan keväällä 2022, sitä raskaammin se petti Ukrainan ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän. Tekijä pohtii akateemisesti, voiko tuosta tragediasta käyttää kansanmurha-termiä. Remy kuljettaa mukana kaikkia näitä alueita erillisissä kuvauksissaan. Teoksen päivitykseen oli todellinen tarve, sillä vuoden 2015 jälkeiset tapahtumat avaavat pitkälle sitä, mitä tapahtui kevättalvella 2022. päivään 2022. 282). Tutkijoiden piirissä tästä tapahtumasarjasta on erilaisia käsityksiä. Uudistettu painos ilmestyi tänä keväänä. Remy nostaa esiin Budapestin sopimuksen vuodelta 1994. Hän julkaisi 2015 yleisesityksen Ukrainan historiasta. Toinen uudistettu painos. Suomalaiset on samalla ajettu isonvihan ja talvisodan historiallisiin muistoihin. Toki jo Krimin valtaus 2014 ja sen jälkeiset itäisen Ukrainan tapahtumat ovat olleet viimeisen kahdeksan vuoden aikana usein suomalaisenkin median huomion kohteena. JOUKO TALONEN Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kirkkohistorian emeritusprofessori. Tutkija Remyn kuvauksen painopiste on valtiollisessa ja poliittisessa tapahtumahistoriassa sekä sotahistoriassa. ITÄISEN Euroopan historian tuntija, dosentti Johannes Remy opettaa historiaa Kanadan Waterloossa Wilfrid Laurier -yliopistossa. Pultavan taistelu käytiin vuonna 1709 Ruotsin Kaarle XII:n, ukrainalaisten kasakkojen ja Venäjän Pietari Suuren joukkojen kesken. Holodomorin nälkiinnyttämiä ihmisiä 1933. s. REMYN kuvaus vuonna 1991 itsenäistyneen Ukrainan kehityksestä viimeisen 30 vuoden aikana sopii oivalliseksi johdatteluksi tämän kevään tapahtumien ymmärtämiseen. Ortodoksit ovat jakautuneet. Hän nostaa esille tärkeät maan historialliset vaiheet ja erilaiset käsitteet, kuten kasakkasodat, Venäjän ja Ukrainan valtioyhteyden kehityksen, ukrainalaisen nationalismin synnyn ja 1900-luvun monimuotoiset kehityskaaret. Kuten tiedämme, nykyisen Ukrainan länsiosa ja toisaalta maan itäinen osa ovat tietyissä historian vaiheissa kuuluneet eri valtiollisiin rakennelmiin. Venäjän kehityksestä se eroaa juuri läntisen Ukrainan osalta. Tekijän luoma kuva on historiallisesti totta, mutta kokonaiskuvan hahmottaminen ei liene helppoa sille, joka ei juuri aikaisemmin ole paneutunut itäisen Euroopan valtiolliseen ja poliittiseen historiaan. Raadeltu kansakunta Päivitetty historiateos kuvaa Ukrainan historian alkaen keskiajasta ja päättyen Venäjän hyökkäykseen. Toki tekijä nostaa esiin myös kulttuurihistoriaa. Teos on yleiskuvaus, jossa kirjoittaja selvittää Ukrainan historian keskiajan Kiovan Rusista helmikuun 24. Myös Venäjän politiikka itäisessä Ukrainassa ja väite alueen venäjänkielisen väestön etujen ajamisesta ja ”puolustamisesta” on nyt syytä jättää omaan arvoonsa. D ep art m en t of D efe ns e / W ikim ed ia Co m m on s Ad am Jo ne s / W ikim ed ia Co m m on s Ale xa nd er W ien erb erg er / W ikim ed ia Co m m on s Kirjat
Onkohan se ihmisyysaatteen mukaista. Meillä on paikkamme. 52 MIELIPITEET 3.6.2022 SUURESTI arvostamani Timo Laaninen kirjoitti Suomenmaassa (5/2022) kansallisuusaatteesta. PARASTA siis, kun kansallisuusaatteemme on ikään kuin lainausmerkeissä, hiljaista tietoisuutta omasta itsestä osana yhteistä maailmaa, mutta ilman turhaa korostamista. Kansallisuusaate on toiselta nimeltään nationalis mi. Ei. Mutta eikö kansallisuusaate käyttövoimana rakenna juuri niitä raja-aitoja, kun se sulkee muut ulkopuolelle. Mitä se merkitsee käytännössä. Uhkaamalla ydinaseella Venäjä pitää Naton poissa tieltä ja painostaa Ukrainaa. Sitä tarvittiin Suomi-nimisen kansakunnan vakiinnuttamiseksi maailman kartalle. Sitä voi olla vaikea hallita. Naton jäsenenä Suomi sitoutuu ydinpelotteeseen, eikä voisi siten liittyä YK:n ydinkieltosopimukseen. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon vahvistaa Naton kykyä puolustaa Baltian maita. Kansallisuusaate on käyttövoimana kaikissa sodissa. ALKION aikaan kansallisuusaatteella oli tehtävää. Tätä tarvetta ei enää ole. LAANISEN kirjoitus pohjasi historiaan. Ei ole. Ajattelen, että tätä mieltä se Laaninenkin loppujen lopuksi on. Emme voi linnoittautua omiin oloihimme. Meidän ei tarvitse kantaa nationalistista huolta olemassaolostamme. Se on autoritaaristen hallintojen ja diktaattorien keino. Sitä käyttävät demokraattisesti valitutkin johtajat (Trump, Erdogan, Orban, Bolsonaro…) Kansallisuusaate voi siis olla vaarallinen käyttövoima. Se voi olla (A.) kansallismielisyyttä, oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostamista ja suo simista. Varmaa vastausta hän ei löytänyt, mutta ehdotti keskustan ohjelman ensimmäiseksi lauseeksi samaa kuin Alkio aikanaan: ”Keskusta perustaa työnsä kansalliselle pohjalle.” Kirjoituksensa otsikoksi Laaninen pani kuitenkin jo näin: ”Kansallisuusaate sopii edelleen keskustan käyttövoimaksi”. Yrjö Saraste sotaveteraani Suomi joutuu mukaan ydinaseiden käyttöä koskevaan keskusteluun. Kielitoimiston sanakirja antaa haku sanalle ”nationalismi” kolme merkitystä. Nyt siis Suomikin on innolla mukana ydinasesuunnittelussa. Termi on herkkä. Laaninen etsi sille tähän päivään sopivaa mutta keskustan aateperintöön pohjaavaa tulkintaa. Juha Mauno Pukkila Kansallisuusaate voi olla vaarallinen käyttövoima ”NATOSSA Suomen on opeteltava puhumaan ydinaseista.” Näin totesi HS:n (12.5.) pääkirjoitus. Liput liehuvat, torvet soittavat marssilauluja, sankareille jaetaan mitaleja – ja hautoja kaivetaan. Ihmisiä vain olemme mekin. Se voi tarkoittaa myös (B.) kansallisuusaatetta, vaatimusta oman kansan vapaudesta, oman kielen käyttämisestä ja oman kulttuurin kehittämisestä. Sellaisena kansallisuusaate on myrkkyä, mistä pitää pysyä loitolla. Laaninen kirjoittaa: ”Keskustan kansallismielisyys taitaa jäädä ainakin nuorten silmissä puoluekokousten kansallispukujen varaan.” Sitten hän kysyy: ”Riittävätkö kansallispuvut todisteeksi siitä, että kansallisuusaate kuuluu edelleen keskus tan perusvarustukseen?” Vastaan: Joo, riittävät. Tähän saakka on ajateltu, että vain roistovaltiot käyttävät ydinaseita. KANSALLISUUSAATTEEN käyttövoima voi siis nostattaa myös sellaisia ajatuksia, että me suomalaiset olisimme muka jotenkin parempia kuin muut. Kansallisuusaatteen avulla on nöyryytetty ja alistettu, pullisteltu ja hyökkäilty. Pikemminkin saamme jarrutella, ettemme ylpis ty liiaksi. Mitä sillä tarkoitamme. Maailma siis muuttuu, ja raja-aitojen on yhä madalluttava. Mutta nationalismi voi olla myös (C.) kansalliskiihkoa, katsomusta oman kansan paremmuudesta. Historia on tunnettava ja siitä on otettava oppiakin, mutta tulevaisuuden suuntaviivat on haettava tulevaisuudesta, ei menneisyydestä. Kunhan puukot pidetään tupessa. Kansallisuusaate on ollut käyttövoimana maailmansodissa. Senkin sanon, että periaatteet eivät sovi vaalitaktisiin peleihin. NATON jäsenenä Suomi joutuu tekemään päätöksiä myös Naton ydinpelotteesta. Oikea vastaus on se, miten he itse kokevat, ei se, mitä me aatteiden juhlallisella esiintuomisella tarkoitamme, jos nyt osaamme sen edes sanoittaa… Maailmamme muuttuu niin, että koko suomalai nen-termi on joskus onneton. Nähkääs, kansallisuusaatteen oikealta polulta ei tarvitse paljonkaan horjahtaa, kun jo ollaan naapurin kurkussa. JOS tällä tarkoitetaan uudenlaisia korostuksia tai painotuksia, pyydän saada vastustaa. Kirjoittaja toteaa, miten Suomesta tulee Nato-maana osa Naton ydinasepuolustusta, ja Suomessa on opeteltava puhumaan ja tekemään päätöksiä myös ydinaseista. Entä miten maahan muuttanut tai maahanmuuttaja taustainen sellaisen keskustalaisen käyttövoiman tuntee, jonka pohjalla onkin suomalainen nationalismi. Löytyykö sieltä lääkkeitä tulevaisuuteen. Ainakaan niitä ei pidä pönkittää. Saksa ostaa F-35-hävittäjiä, joita tarvitaan ydinpommien liikutteluun. Suomi on pysytellyt sopimuksen ulkopuolella, jottei olisi vaikeuttanut Nato-kumppanuutta. Vaikka Naton ydinasemaiden ydinaseita ei tulisi Suomeen, Naton sotilas suunnittelussa varauduttaneen siihen, että myös Suomi olisi mukana esimerkiksi suojaamassa Naton ydinaseiden kuljetusta paikasta toiseen. Jo ydinaseiden liikuttelu paikasta toiseen olisi hyvin vihamielinen teko. Meidät tunnetaan. Mutta miten yhä kansain välisemmäksi käyvä nuorisomme (siinä on myös kes kustan tulevaisuus) kansallisuusaatteen kokee
Yksin ei pärjätä. Mannerheimin yhden miehen päätös. Moskovan rauhasta 13.3.1940 huolimatta vahva ja välitön sodan uhka jäi päälle. Neuvostoliitolta Suomen valloitus jäi kesken. Olen myös sitä mieltä, että on aloitettava valmistelu seuraavaa hallitusohjelmaa varten erityisestä Itä-Suomen kehittämisohjelmasta, jonka avulla kehitetään kaikkia itärajan maakuntia. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Se maksoi silloin noin viisi prosenttia koko valtion talousarviomenoista. G. Matkailun ja rajanylitysten väheneminen, yritysten toimintavaikeudet, loppuvat puukuljetukset, venäläisen öljyn ja maakaasun nopea korvaaminen muilla polttoaineilla sekä yleinen viennin hiipuminen heikentävät koko Itä-Suomen näkymiä. Talvisodan oppi oli muistissa. Se oli ylipäällikkö C. Ja mehän haluamme. Puhuttiin vain Naton haitoista, mitään hyötyä suuri enemmistö ei siinä nähnyt. Venäjältä ei tule jalostettavaa puuta tehtaille eikä haketta lämmitykseen, joten ne on korvattava suomalaisella. Siinä on tehtävää kyllikseen. Tärkein keino hyytävien näkymien katkaisemiseksi on yhteyksien ravakka kohentaminen. Koko Itä-Suomea on nyt tuettava kaikin tavoin, ettemme jää muun maan kehityksestä jälkeen. Salpalinja oli puolustuksellista suojaarvoaan lukuun ottamatta vanhentunut. Ari Torniainen kansanedustaja (kesk.) SUOMEN puolustus on koko itsenäisyytemme ajan perustunut omiin puolustusvoimiin. Suomi oli tullut samaan tilanteeseen kuin syksyllä 1939. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Nato on nyt Suomen suoja. Suomen armeija on saamassa tuekseen puolustusliiton voiman. Länteen painottuneita rataja tiehankkeita on kohdistettava itään. Se on samaa suuruusluokkaa kuin koko puolustus budjetti on nyt. Parempaa turvaa ja rauhan takeita ei maailmalta ole saatavissa, jos haluamme säilyttää Suomeen rakennetun hyvinvoinnin ja länsimaisen elämäntavan. Sitä oli pohjustettu jo Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alusta lähtien. Suomen Nato-päätös vuosikymmenten kiellettynä puheenaiheena oli vaikea aina menossa olevaan Venäjän käynnistämään Ukrainan sotaan saakka. Koska tuolloin ei ollut heti saatavissa sopivaa liittolaista, apua tai minkäänlaista puolustusliittoa, johon liittyä, Suomi rakensi Salpalinjan. Kiitos kansan paineen ja valtiojohdon ymmärryksen, Suomi saa jo nyt Naton turvaa. ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ , että esimerkiksi Saimaan kanavan sulkujen pidennyksestä ja veden pinnan nostosta sekä Parikkalan rajanylityspaikasta säästyneet rahat käytetään liikennehankkeisiin alueella. Sama koskee tietysti myös sodissamme kaatuneiden, sotainvalidien ja sotiemme veteraanien omaisia ja sukuja. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.6.2022 Kansallisuusaate voi olla vaarallinen käyttövoima VENÄJÄN Ukrainassa aloittaman sodan vaikutukset heikentävät talousja työllisyystilannetta Suomessa ja erityisesti ItäSuomessa. Linnoitustyömaa kosketti Suomen itärajaa ja Hankoniemeä. VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 avasi historiaa tuntevien ja ainakin evakkoajan kokeneiden suomalaisten silmät. Tämä tarkoittaa myös sitä, että liikenneväylien on oltava Suomessa kunnossa, jotta puu ja tavarat liikkuvat sekä teillä että rautateillä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Nyt se on täyttymässä. Erkki Ryynänen Maaninka/Kuopio Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta!. Näin Salpalinja oli yli 80 vuotta sitten raivan nut suomalaisten mielentilaan Naton mentävän aukon. Salpalinja voi jäädä siitä tehtävästä ansaitulle ”eläkkeelle”. Muun muassa LUT:ssa on hankkeita, joita on nopeutettava. Sitä vastaan ei Neuvostoliitto hyökännyt sotavuosina eikä kylmän sodankaan aikana. Salpalinjasta piti tulla ja tuli Suomen itärajalle ennaltaehkäisevä pelote. Tarvit tiin uusi ennaltaehkäisevä pelote, Nato. SALPALINJAN rakentamispäätös talvisodan jälkeen oli helppo, mutta työ oli vaikea, hankala ja kallis. Kansan tukea se ei ennen viime talvea vielä saanut. Aivan samoin kuin Salpalinjaa perusteltiin aikanaan ennaltaehkäisevänä pelotteena, niin myös nyt Natoa. Sotiemme veteraanien hankkimaa ja rakentamaa saavutettua etua ei pois anneta. Talvisota osoitti, että se ei riittänyt estämään sotaa, jota Neuvostoliitto tekaistuine syineen halusi. Saimaan kanavan tulevaisuus on hämärän peitossa, ja kanavalle päätetyt parannukset eivät toteudu. Luumäki?Joutseno-kaksoisraiteen ja Kutilan kanavan on saatava rahoitus sekä VT13:n vaarallisimmat kohteet ja VT 26 välillä Taavetti?Hamina on korjattava. Salpalinjan rooli ja perintö suomalaisen huikean maanpuolustustahdon symbolina jatkuu. Työmaa oli Suomen suurin siihen mennessä ja on osin vieläkin. Terho Ahonen Miehikkälä Salpalinja raivasi tien Natolle Tarvitaan Itä-Suomi-ohjelma Verkosta Avainasemassa ovat yhteydet. Muuten on idässä vaarana taloudellinen takatalvi, jota ei sulata ilmastonmuutoskaan. Töissä olivat välirauhan ajan koko suuren kenttäarmeijan sotilaat ja kymmenet tuhannet suomalaiset siviilit. Samoin rajaohjelmien poispyyhityt rahat on saatava alueen muihin hankkeisiin. Päätöksen toimeenpano on helppo; puolustusvoimien yhteensopivuus ja kyky ovat yhteistyön aloituskäskyä vaille valmiit
Hinnat jäsenet (muut): aikuiset 105 e (140 e); eläkeläiset 100 e (130 e); lapset 12–17-v. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Ilmoittau du kaakkois-suomi@vesaiset.fi ke 29.6. Huomioimalla erityislapsien tarpeita voimme antaa myös erityislasten perheille hengähdystaukoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Vastavalittuna varapuheenjohtajana on ilo olla tämän idearikkaan ja perheitä matalalla kynnyksellä tapahtumiin kutsuvan järjestön yhtenä järjestötoimijana. Minulle Vesaiset edustaa erilaisten perheiden yhdessä oloa ja toimintaa. Paikalle saapui parin etäkokouksissa vietetyn vuoden jälkeen puhelias, paljon pandemiavuosista oppinut joukko linjaamaan, miten tulevien vuosien haasteisiin voidaan vastata lapsija perhejärjestössä. Poliittinen sihteeri Iida Hämäläinen 050 389 7258, iida. Mikkelissä. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. 85 e (110 e); lapset alle 2-v. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret. Vesaiset. mennessä. Liittokokouksen julkilausumassamme Vesaiset kannustavat osastojaan ja piirijärjestöjään jatkamaan monessa paikassa vuosia pyörineitä kesän aktiviteettejaan tapahtumapäivien, retkien, päiväleirien ja leirien muodossa. Kaikessa toiminnassamme haluamme myös huomioida saavutettavuuden ja tasaarvoisen kohtelun. Vesaisten piste yhdessä Lasten kulttuurikeskus Vekkulan kanssa. 15 e (40 e). Pj Tahvo Anttila puhelin 0500 746 571 ja sähköposti tahvoanttila@gmail.com. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Ilmoittautuneet saavat tarkemmat ohjeet sähköpostilla. Haluan antaa oman järjestö osaamiseni Vesaisten käyttöön. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 905, sakari.seppanen@vuokatti.net. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. Kimppakyyti puoluekokoukseen 10.–12.6.: Lähtö Vaasasta klo 5.00 – Kyrönmaan läpi – Seinäjoki klo 6.00 – Mäyry – Alavus ABC n. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Ts Pia Högberg puhelin 045 327 4845 ja sähköposti pia.hogberg@keskusta.fi. krs, 87100 Kajaani. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Etelä-Savon piiri. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Ohjelmassa mm. Farmari-messut 30.6.–2.7. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Keskustanuorten alueelliset yhteystiedot kts. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma– to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Etelä-Savon piiri. Lapsena osallistuin paikallistason toimintaan, leireihin ja muutamaan kertaan myös valtakunnallisiin leireihin. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Vesaiset. Lisätiedot ja ilmoittautumiset su 12.6. Omat kyydit. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. krs), Lappeenranta. mennessä kaakkoissuomi@vesaiset.fi. Valtiorahoitteisena järjestönä toiminnan läpinäkyvyyden ja mittariston kehit täminen on keskushallinnon kivijalka ja 16 piirijärjestömme toiminnan edellytys. Vesaiset. 6.40 – Ähtäri – Vaajakoski ja n. klo 10–15 (https://lusto.fi/metku/). Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula puhelin 040 831 3775 ja sähköposti anne-maria.perttula@sovatek.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi. Pääsylippu ja lounas puoleen hintaan Kaakkois-Suomen vesaisjäsenille (lisäalennus Mikkelin seudun Vesaisille). Vesaiset. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. hamalainen@keskustanuoret.fi. Keskusta. Vesaisten esittelypiste Keskustan osastolla jäähallissa. Retki Metsäkulttuuripäiville Lustoon Punkaharjulle su 19.6. Etäkokous aika tuo varmasti myös uudenlaista sisältöä toimintaan. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Lisäalennus Mikkelin seudun Vesaisille. Tervetuloa mukaan piirien tapahtumiin! Liisa Varjola Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja Vesaiset uudelle liittokokouskaudelle 2022?2025 Centerns distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja/verksamhetsledare Miika Jauhiainen 040 151 3957, miika.jauhiainen@keskusta.fi. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@ keskusta.fi. Pakettiin kuuluu majoittuminen Imatran valtionhotel lissa sekä matkat kokouspaikalle. Tmj Sinikka Varila puhelin 0400 909 013 ja sähköposti sinikka.varila@keskusta.fi. Hulivilikarnevaalit la 2.7. Äksönleiri8 22.–24.7. Tervetuloa! Lisätiedot: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. kello 9–14 Mikkelissä, Mikkelipuistossa. Omat kyydit. Liittokokouskauden kärkenä on laadukkaan toiminnan järjestäminen ja laadukas hallinto. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Tervetuloa touhuamaan ja tutustumaan! Lisätiedot: kaakkois-suomi@ vesaiset.fi. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Tuomme esiin kestävän kehityksen periaatteita kiinnittämällä huomiota hankintojemme kotimaisuuden kasvattamiseen ja laatimalla Vesaisille oman hankintastrategian. Piiri. 54 Keskustassa tapahtuu 3.6.2022 Puheenvuoro VESAISET piti toukokuussa kolmen vuoden välein järjestettävän liittokokouksensa Riihi mäellä. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelasavo@keskustanuoret.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Vesaisten tapahtumat kts. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Ota yhteyttä: rintamaki.merja@gmail.com tai 0400 338 418 / iltaisin ja viikonloppuisin. piirit. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta puhelin 040 721 0636 ja sähköposti elina. Hinta sisältää ohjelman, majoituksen liinavaatteineen, ruokailut (lauantain lounas Kotkassa omakustanne). Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Näinä aikoina perheet tarvitsevat kokemuksia ja elämyksiä, jotka auttavat jaksamaan arjessa. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Elimäen Arboretum; Kotkan kohteet Vellamo, Maretarium, Sapokka; pelejä, leikke jä, makkaranpaistoa, uimista, jne. krs), 40100 Jyväskylä. Vesaisten tapahtumat kts. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. 13.30 Lappeenranta. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. 90 e (115 e); lapset 2–12-v. suoranta@vesaiset.fi. TULEVINA vuosina keskitymme osallisuuden kasvattamiseen ottamalla lasten, nuorten ja perheet mukaan myös piireissä tapahtuvaan toiminnan suunnittelemiseen. fi. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Anjalan nuoriso keskuksessa, Kouvolassa. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi
Tampere. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Lopuksi juomme torttukahvit. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@ keskustanuoret.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@ keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Keskustanuorten Pirkanmaan piirin hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Espoon Keskustan perinteinen kesäjuhla ma 6.6. toiminnanjohtaja Antti Grönlund 050 564 8747, poliittinen asiantuntija ja Varsinais-Suomen Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. karkela@gmail.com. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Sh ut te rst oc k. Hintaan sisältyy kokoustilamme ja sen aulassa kahvit ja hedelmät, buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit laivan kahviossa. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Arpajaiset ja tikkakisan palkintojen jako. Reima ja pojat laulavat ja laulattavat. Maksu suoritetaan paikan päällä tilaisuuden alkaessa. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko haluaa myös osallistua, jos se vain ministerin tehtä vien aikatauluihin suinkin sopii. Klo 11.30 ilmoittautuminen, kesäkuulumiset ja tikkakisa. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 52 €/henkilö, kahden hengen A-hytti 42 €/henkilö, yhden hengen B-hytti 46 €/henkilö, kahden hengen B-hytti 39 €/henkilö. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Kun maahanmuuttaja on saapunut Suomeen työn perässä, on hänellä yleen sä vino pino asioita hoidettavana erilais ten viranomaisten kanssa. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. 3.6.2022 naisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@ keskusta.fi. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Kaikki viranomaispalvelut tulisi olla saatavana englanniksi. Auditoriossa omassa tilaisuudessamme alustajina ovat kansanedustaja Esko Kiviranta ja hyvinvointialueen valtuustoryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä. Tällä hetkellä työ lupahakemukset käsitellään Maahan muuttovirastossa, joka käsittelee myös turvapaikkaasioita. Käsitellään Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistaasiat. niemi@keskusta.fi. Tämä lisää Suomen houkut televuutta työperäisen maahanmuuton kohteena”, toteaa työryhmän jäsen, kan sanedustaja Tuomas Kettunen. Ohjelmassa hyvinvointialueen hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Mutasen ja piirin puheenjohtaja Pekka Kuusiston alustukset. Pirkanmaan Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@ keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Syysristeilymme järjestetään ma 26.9. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@ keskustanuoret.fi. Viihtyisistä puitteista ja tarjoilusta maksamme talolle 20 euroa per henkilö. Hän ei kuiten kaan osaa välttämättä suomea tai ruotsia, jolloin viranomais asiointiin joudutaan käyttämään tarpeen mukaan tulkkia. Kuullaan myös muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. ”Julkisten palveluiden saatavuutta englanniksi on laajennettava. Sydämellisesti tervetuloa! Keskustaveteraanit. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Ilmoittaudu sähköpostilla: espoo@espoonkeskusta. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. mennessä Ristolle (risto. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Keskusta esittää, että työperäinen maahanmuutto eriytetään Maahanmuut tovirastosta sujuvan käsittelyn turvaami seksi myös tilan teissa, joissa turvapaik kahakemuksia on jätetty suuri määrä. SUOMEEN voitaisiin luoda Kanadan mallin mukainen maahanmuuttajien pisteytys järjestelmä, työryhmän puheen johtaja, kansan edustaja Joonas Könttä pohtii. Sitovat ilmoittautumiset su 12.6. pellikka@keskusta.fi. Keskustaveteraanit. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. mulari@keskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Järjestösihteeri Pekka Parikka 050 5347 833, pekka.parikka@keskusta.fi. Paikalla Keskustan vpj Riikka Pakarinen klo 11–13, Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen klo 12–13. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjoiskarjala@keskustanuoret.fi. Vietämme yhteistä kesäpäivää to 16.6. Näin pystyttäi siin varmistamaan, että maahanmuutta jan osaaminen vastaa työelämän tarpeita ja vaatimuksia. Keskustan teltta Leppävaaran suurmarkkinoilla la 4.6. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana. Maksu matkasta 1.9.2022 mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Ruokatarjoilu. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Viking Glory -laivalla. Siinä työperäisiä maahanmuuttajia pisteytettäisiin esimerkiksi koulutuksen ja kielitaidon perusteella. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. klo 18–21 Reijo Stedtin pihapiirissä (Kokinkyläntie 38A, Espoo). Puolueen mielestä työperäistä maa hanmuuttoa koskevien prosessien tulee olla nopeita. ervela@gmail.com / 0500 130 550) tai Sirpalle (044 062 2266). Sitovasti voit ilmoittautua jo nyt, mutta viimeistään 1.9. Klo 12 ruokailu, tarjolla lounas noutopöydästä. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. mennessä Ristolle (risto.ervela@gmail.com / 0500 130 550) tai Sirpalle (044 062 2266). klo 18 piiritoimisto Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1). Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan etenkin työ voimapulasta kärsiville aloille. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@ keskustanuoret.fi. ”Jo pelkästään teknologiateollisuuteen tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aika na 130 000 uutta osaajaa samalla, kun vuoteen 2030 mennessä työikäisiä on Suomessa noin 130 000 vähemmän”, keskusta toteaa tiedotteessaan. Sydämellisesti tervetuloa! Keskusta: Työperäinen maahanmuutto eriytettävä Maahanmuuttovirastosta SUOMENMAA KESKUSTA on päivittänyt työperäistä maa hanmuuttoa koskevan linjauksensa. fi. Lämpimästi tervetuloa vaikka koko perheen voimin! Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola (vuorotteluvapaalla), vs. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Tervetuloa! Espoo. klo 11.30 alkaen Maskun Kiisan-Pirtissä. Espoo. Puo lueen mukaan ulkomailta saapuvia osaa jia tarvitaan enenevässä määrin Suomen huolto suhteen heikentyessä. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 6.6
J. 2. ja monellako nyt. Montako vuosikymmentä on siitä, kun ajovalojen käyttö kaikkina vuorokauden aikoina tuli Suomessa pakolliseksi. Fagerholm, Ahti Karjalainen, Urho Kekkonen, Kalevi Sorsa, Johannes Virolainen, Paavo Väyrynen. Stå hlb erg , 3) nyt 5 . Mikä. Pelastakaa Lapset ry perustettiin 100 vuotta sitten, 1922, Suomen silloisen presidentin Ester-puolison aloitteesta. Keitä ovat Huey, Dewey ja Louie Duck. 4. EN. TUUN!” Mistä Puuilo alun perin sai nimensä. mm . Kuka oli presidentti, Suomen ensimmäinen. 7. Vihje: hänen ministeripäivänsä ovat aivan omalla tuhatluvullaan: 6 196. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. ja ep ävi ral lis et . 56 3.6.2022 8 6 1 6 1 5 7 5 5 7 9 1 4 3 7 8 2 3 8 2 9 2 8 6 8 5 7 3 4 8 5 4 2 6 1 3 7 9 3 6 1 9 5 7 4 2 8 7 2 9 4 8 3 6 1 5 5 3 7 6 9 2 8 4 1 2 9 8 5 1 4 7 6 3 4 1 6 3 7 8 9 5 2 1 7 3 8 4 5 2 9 6 9 4 2 1 3 6 5 8 7 6 8 5 7 2 9 1 3 4 8 6 6 4 2 3 5 5 9 3 7 9 1 4 8 7 5 8 5 3 6 3 7 6 1 7 8 4 3 6 2 5 9 1 6 5 9 4 7 1 8 2 3 3 1 2 8 5 9 4 7 6 1 4 5 9 3 6 7 8 2 9 7 6 5 2 8 3 1 4 8 2 3 1 4 7 9 6 5 4 6 1 7 8 5 2 3 9 5 9 8 2 1 3 6 4 7 2 3 7 6 9 4 1 5 8 8 6 1 6 1 5 7 5 5 7 9 1 4 3 7 8 2 3 8 2 9 2 8 6 8 5 7 3 4 8 5 4 2 6 1 3 7 9 3 6 1 9 5 7 4 2 8 7 2 9 4 8 3 6 1 5 5 3 7 6 9 2 8 4 1 2 9 8 5 1 4 7 6 3 4 1 6 3 7 8 9 5 2 1 7 3 8 4 5 2 9 6 9 4 2 1 3 6 5 8 7 6 8 5 7 2 9 1 3 4 8 6 6 4 2 3 5 5 9 3 7 9 1 4 8 7 5 8 5 3 6 3 7 6 1 7 8 4 3 6 2 5 9 1 6 5 9 4 7 1 8 2 3 3 1 2 8 5 9 4 7 6 1 4 5 9 3 6 7 8 2 9 7 6 5 2 8 3 1 4 8 2 3 1 4 7 9 6 5 4 6 1 7 8 5 2 3 9 5 9 8 2 1 3 6 4 7 2 3 7 6 9 4 1 5 8 Tietotesti Kuinka monta virallista ja epävirallista saunaa Suomesta löytyykään. Mitä te arvioitte. Mihin Varsinais-Suomen kaupunkiin Rymättylän ja Velkuan kunnat vuonna 2000 liitettiin. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Naton ja Venäjän maaraja kaksinkertaistuu, jos ja kun Suomi liittyy Natoon. 8. Monellako maalla silloin tuota rajaa on . 5. Sh ut te rst oc k 1. Maailman pisin maa etelä?pohjoissuunnassa. Vas tau kse t: 1) Joh ann es Viro lai nen , 2) K. He ovat tuttuja sarjakuvista. Kenellä heistä on eniten ministeripäiviä Suomen hallituksissa. Tuutko hakeen. 10. Birdlife Suomi on valinnut tämän Vuoden linnun sijaan kaksi Vuoden lintua. 3. 6. K-A. ja sit ten 6, uut ena Suo mi, 4) viis i vuo sik ym men tä, mää räy s tul i voi maa n 1.1 1.1 972 , 5) Naa nta li, 6) puu sep änv ers taa ssa val mis tet tiin myy nti in pui sia las ten lei kki kal uja : puu ilo a, 7 ) pik kul okk i ja nau rul okk i Vuo den lin nut 202 2, (p ikk uti kka Vuo den lin tu 202 1, pik kut ylli 201 7), 8) Tup u, Hup u ja Lup u, Aku Ank an vel jen poj at, 9) Chi le 4 270 km , kes kilev eys 177 km , 10) vir alli sia 2 milj . Erittäin tunnettu se on myös mieleenjäävästä mainoksestaan ”... 9. Puuilo on Puolangalla 1982 aloittaneesta puusepänverstaasta laajentunut yli 30 tavaratalon ketjuksi. moo tto rip yör än vet äm ät sau nat – muk aan las kie n 3,2 milj . Nor ja, Viro , Lat via , Lie ttu a ja Puo la (na ap uri na Ven äjä än kuu luv a Kal ini ngr ad ) . Yksi seuraavista on niistä toinen: pikkulokki, pikkutikka, pikkutylli. Suomen Saunaseura on laskenut ja arvioinut paljonko Suomessa on virallisia ja paljonko epävirallisia saunoja
57 3.6.2022 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Historiaa paremmin tuntevat osaavat kertoa, oliko moinen onnettomuus koskaan lähelläkään. Kaksi tietä rauhaan Jari Rauhamäki vieraskolumni. Heti alkuun tunnustan kuuluvani siihen suomalaisten varsin runsaslukuiseen joukkoon, joka Nato-asiassa on kääntänyt muutamassa kuukaudessa takkinsa. Minusta ei. Tämäkin on hyvä pitää mielessä näinä historiallisina aikoina. Ukrainan sodan uutiskuvilla ja raporteilla on ollut herättävä vaikutus. Lause on ollut mielessäni, kun olen seurannut Suomessa käytyä ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua. Jos joku ratkaisu on vastaus kansalaisten turvallisuutta uhkaavaan pelkoon, onko se aihe juhlaan ja samppanjalasien kilistelyyn. Niin myös tapahtui. Kovin juhlavaksi en oloani silti tunne. Realismi ja pragmatismi ottivat selkävoiton uskosta diplomatian voimaan, veivät pohjan pois rauhanomaisen rinnakkaiselon mahdollisuudelta. Olen surullinen, en iloinen. Valtiojohto on perustellut Nato-jäsenyyden hakemista sillä, että se nostaa kynnystä Suomen joutumiselle sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. MELKEIN kahdeksan vuosikymmentä uskoimme siihen, että Neuvostoliiton ja sen seuraajan Venäjän kanssa voi pärjätä puhumalla ja neuvottelemalla. Kyse on turvallisuudesta. Yksi niistä on ”Si vis pacem, para bellum”, joka on suomennettu muotoon ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”. Tai jos ei pärjätä, niin ainakin säilyttää sopu ja rauha. Siperia opettaa, joku voisi sanoa. Uskoakseni tästä kaikesta oli kansakunnalle myös hyötyä. Otin presidentti Niinistön Putinille antamasta neuvosta vaarin, katsoin peiliin ja käännyin kannattamaan Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Kahdeksan vuosikymmenen aikana emme joutuneet itänaapurin sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Ne antavat luvan toimia kuin tuuliviiri kansalaisia, puolueita ja valtiojohtoa myöten. Vuosikymmenten vääntö vihdoin saavuttamassa kliimaksinsa: jos Luoja ja Turkki suovat, Suomesta on tulossa Naton jäsen. Pelkäämme sen olevan uhattuna. Aika kylmäävää, mutta suurella todennäköisyydellä totta. Olen surullinen, koska pohjimmiltani tiedän, miksi minä ja monet muut olemme mielipidettämme muuttaneet. ELÄMME kuulemma historiallisia aikoja. Kirjoittaja on Insinööriliiton viestintäpäällikkö. Emme me turhaan puhu kauhun tasapainosta ja sotilaallista tyhjiöistä, joilla on taipumusta täyttyä. 58 3.6.2022 LUKIOLAISPOIKANA opettelin aikani kuluksi muutamia lentäviä lauseita latinaksi. Neuvottelimme, kävimme kauppaa, sopu ja rauha säilyivät. Jos ja kun se oli Paasikiven?Kekkosen linjan ja sen variaatioiden perimmäinen tavoite, politiikan toteuttajat ja sen kannattajat voivat onnitella, ei suinkaan hävetä, itseään. Toivon mukaan rauha säilyy rajoillamme myös seuraavat vuosikymmenet, vaikka keinot sen saavuttamiseen hieman muuttuvat. ”Si vis pacem, para bellum”: sotilaallinen liittoutuminen ja sitä seuraava varustautuminen on siis pohjimmiltaan rauhanteko
Ne ovat makuasioita. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. On kinkkua, on munaa, on viljaa. En viitsi mainita nimeltä vihreiden Ohisaloa, joka sanoi: ”Kun dieselauto vaihtuu sähköautoon, poistuu taloudesta yksi huoli”. Mikä huoli taloudesta poistuu, kun välirahaan ote taan lainaa. Lappeenrannan tunnetuin ravit seva herkku on vety. Uskokaa porttiteoriaan, se ei ole salaliitto teoria. Nyt kun Venäjä tekee koko ilmakehään vaikuttavia ilmas totekoja Ukrainassa, niin haittaisiko sekään, jos huolto varmuuden ja pakotteiden vuoksi ihan vaan käytettäisiin turvetta. Oli jo yritystä astua työehtosopimuston tille, sillä nerokkaalla ajatuksella, että sunnuntaityökor vaus pitäisi poistaa. Sähköauton lataus voi onnistua kotona, mutta ei edelleen kään metsässä tai pellolla. Jari Nenonen Olemme Suomen vety Ruuan hinta on noussut, mutta onko tuottajan osuus?. Missä lataat sähkötraktorin. Molem mat ovat pohjimmiltaan maataloustuotteita. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 KESÄKUUN toinen viikonloppu, ja keskustaväki on sankoin joukoin Lappeenrannassa. Kenen taloudesta. KESKUSTA on juureva puolue, ollaan kiinni oikeassa elämäs sä. OLKOOT vaikka kuinka hallituskumppaneita, niin pihalla reaalimaailmasta. Nuorissa keskustalaisissa on tätä samaa henkeä, koska ovat nuoria. Ruuan hinta on noussut, mutta onko tuottajan osuus. Tuki toki kelpaa, mut ta meillä monin paikoin tehdään uuniin menevälle leivälle ristikuvio, ei muuta ristiä. Tuottaja. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Viiden tonnin dieselräyskällä ajavalta ko, joka maksaisi esimerkiksi 45 000 euroa välirahaa sähkö autoon. Jos kauppakamaripoju sanookin kepulaisia turve nuijiksi, niin ollaan vaan, ylpeinä. Niinpä! Eduskunnan kyselytunnilla maataloustuottamisen tuke misen tontille näkyi olevan tunkua. Kun sunnuntaityökorvausta ei maksettaisi, olisi osaaikaisen pienpalkkaisen tappio tietenkin pienempi, jos lähtisi Mannerheimintielle istumaan. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Persuthan siellä, oppo sitiosta, kalastelivat tuottajien ääniä. Kaikki ovat ensin ”kokeilleet” kannabista. Setä on tähän ikään nähnyt aika monta yliannostuskuo lemaa (overdose niinku me hipsterit sanotaan). Puolueväki saa varautua jonotta maan niitä, mutta kannattaa. Vedyn sisartuote on atomi. 59 3.6.2022 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Ja hoi, mikä puolue on tärkein Suomen huoltovarmuudelle. Kannabista tietenkin, kaikille, kioskilta todellisuuden torjuntaan. Kauppojen edustajistoissa ja hallintoneuvostoissa istutaan yli satapäisenä kepujoukkueena, mutta kuka halpuutukset maksaa
Lappeenranta kutsuu KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2022 / 10,90 € Kuka ajaa yksinasuvien etuja. Osa tippuu kyydistä, kun lapsettomaksi jäävät useimmiten vähän koulutetut. Vieraskolumni Ilmiöt Työmarkkinoilla edessä levottomat ajat Uutisanalyysi Aluevaalilupauksista puuttuu konkretia Petri Honkonen haluaa jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet puolueelle vaikeita Työ on kesken KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2022 / 10,90 € Woke kuohuttaa, mutta mistä siinä on kyse. Vieraskolumni Ilmiöt Venäjä ajaa Suomea Nato-ovesta sisään Kirjat Sorsasta kasvoi Kekkosen luottomies Urho mullisti Heidi Laakson ja Mika Hämeenniemen elämän. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Heinäkuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 1.7.2022 Millaisia valintoja keskustaväki tekee puoluekokouksessa. Meitä on nyt kolme Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 74 € 6 kk / 38 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE