Suomenmaa 3.7.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Idylliset rintamamiestalot kätkevät sisäänsä sotien jälkeisen Suomen tarinan. Toivon talot. KOTIMAISET YRITYKSET TEKEVÄT NYT MASKEJA Ilmiöt Kirjat LAVATANSSEISTA TULI KOKO KANSAN URHEILUA Heikki Korhonen naulasi tämän emalikyltin kotinsa ulkoseinään vuonna 1948. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 7 / HEINÄKUU 2020 / 9,90 € Ajassa SAAKO KESKUSTAJOHTAJA KULMUNI HAASTAJAN
2020 Keskustassa tarvitaan me-henkeä Puoluetoimiston Helena Pakarinen syttyy järjestötyöstä s. 17.. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 3.7
38 Ilmiöt Elämä Kulttuuri Nuorisojuntturasta KUNNANJOHTAJAKSI Koronan jälkihoito on useamman vuoden savotta, Juha-Pekka Rusanen sanoo s. 44 Roskakalana pidetty särki sopii säilykkeisiin s. Makrotalouden käsitteistä on tullut julkisuuden perusteella aatteemme ja puolueemme keskeinen sisältö. 40.. Petri Honkonen s. 42 Oma tyyli kannattelee tekstiilitaiteilija Leena Rissaa s. 47 Alkio-opisto valmentaa nuoria jatko-opintoihin s
Ohjelman valmistelua johti pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r.). Seurasi päiväkausien poliittinen kiistely, jossa osapuolet jakautuivat identiteettipolitiikan rajalinjojen mukaan. Nyt moni asia jäi julkisessa keskustelussa feminismiväittelyn alle. Hetkeksi palattiin siihen vihreiden ja perussuomalaisten polarisaatioon, joka hallitsi poliittista keskustelua ennen koronakriisiä. Nyt moni asia jäi julkisessa keskustelussa feminismiväittelyn alle. Esimerkiksi miesten ja naisten palkkaeroihin puututtiin jo Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa vuonna 2003. Voidaan hyvin kysyä, onko järkevää esimerkiksi poistaa henkilötunnuksista sukupuolen ilmaiseva osa. Ehdotuksen toteuttaminen maksaa satoja miljoonia euroja, joille koronaepidemian todellisuudessa on parempaakin käyttöä. Ohjelmassa näkyvät toki kaikkien hallituspuolueiden sormenjäljet, ja monista sen esittämistä toimenpiteistä voidaan keskustella. Intersektionaalinen tarkastelutapa laajentaa käsitystä tasa-arvon ulottuvuuksista. Sen otsikon mukaan tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Ohisalo twiittasi, että ohjelman kantavana näkökulmana on nyt eri syrjinnän muodot tunnistava intersektionaalinen feminismi. Ohjelmassa luvataan kyllä toimenpiteitä tämän kehityksen katkaisemiseksi, mutta ehdotukset jäävät valitettavan yleiselle tasolle. Sen sijaan ohjelmassa puhutaan intersektionaalisesta tarkastelutavasta, jossa sukupuolen ohella otetaan huomioon esimerkiksi sosioekonomisen taustan, asuinpaikan, alkuperän, perhetaustan, koulutuksen, iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun vaikutus yksilön asemoitumiseen yhteiskunnassa. H. Ohisalon temppu oli taitava, mutta korrektina sitä ei voi pitää. Ohjelma olisi ansainnut kunnon keskustelun ilman Ohisalon provokaatiotakin. allitus julkaisi viime viikon torstaina tasa-arvo-ohjelmansa vuosille 2020–2023. Hallituksen ohjelmasta ei nimittäin löydy sellaista käsitettä kuin intersektionaalinen feminismi. Vaarana kuitenkin on, että tasa-arvosta tulee liiankin laaja käsite. Otsikot kaappasi päiväkausiksi kuitenkin aivan toinen ministeri, vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Mariaa Ohisalo. Jos kaikki asiat kuuluvat tasa-arvo-otsikon alle, uudistusten asettaminen kiireellisyysjärjestykseen on vaikeaa. Lähes 40 sivun mittainen periaatepäätös ei poikkea niin radikaalisti edellisten hallitusten vastaavista papereista kuin Ohisalo antoi ymmärtää. ”Intersektionaalisuus on keino tarkastella yhteiskunnassa vallitsevia päällekkäisiä ja läpileikkaavia syrjiviä mekanismeja”, ohjelmassa todetaan. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 3.7.2020 4 Ohisalo teki karhunpalveluksen tasa-arvotyölle Pääkirjoitus Ohjelma olisi ansainnut kunnon keskustelun ilman Ohisalon provokaatiotakin. Esimerkiksi sopii tyttöjen ja poikien koulumenestyksen ero, joka on Suomessa poikkeuksellisen suuri ja näyttää vain kärjistyvän edelleen
Pitkään jatkunut gallup-alho aiheuttaa keskustan kentällä tuskaa. Aina yhteiskunnalliset puheenaiheet eivät ole keskustan johtohahmojen ja näkyvien poliitikkojen kannalta niin miellyttäviä. Hallitukseen lähtö hiertää sekin. Tehtäköön se tässä selväksi, että keskustan pää-äänenkannattaja ei asetu puolueen sisäisissä väännöissä kenenkään puolelle, vaan pyrkii uutisoimaan journalistisin periaattein kaikista keskustaan liittyvistä teemoista. Osansa haukuista on saanut Suomenmaa, jonka on nähty seisovan milloin kenenkin puolella. Rumasti puhumista ei pidä sallia, vaikka käsiteltävänä olisi kuinka syvää pettymystä ja turhautumista tahansa. KESKUSTA on ollut parhaimmillaan riidellessään avoimesti, sanoi puolueen eduskuntaryhmän pääsihteerin tehtävistä eläköitynyt Seija Turtiainen huhtikuussa 2019 Helsingin Sanomille. Viime vaaleissa eduskunnasta tippunut Rehula on huolissaan keskustalaisten sisäisen vastakkainasettelun kärjistymisestä etenkin sosiaalisen median eri kanavilla. Se voi kantaa yllättävän pitkälle. Samuli Vänttilä. Silloin keskustelu yleensä johtaa myös dialogiin ja oletettavasti johonkin lopputulokseen. Asioista voi sanoa suoraan ja rehellisesti perustellen ja argumentoiden. Kansanliikkeen syvissä riveissä on totuttu siihen, että keskusteluissa haukutaan herrat ja annetaan rivakasti palautetta, jos tavallisten ihmisten ääni hukkuu päätöksenteosta. Eikä vaikeassa tilanteessa olisi yhtään huono idea kysyä välillä myös sitä, että mikä puolueen ihmisiä yhdistää. Henkilövalintojen kohdalla lehti pyrkii antamaan tasapuolisen tilan ja näkyvyyden kaikille ehdokkaille. 3.7.2020 5 Toimittajalta Ruma puhe ei ratkaise ongelmia SISÄINEN keskustelu tuppaa olla sellaista, että tullaan ja lyödään pesäpallomailalla sellaisia mielipiteitä päähän, jotka ei vastaa omia, summasi keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula puolueen tilaa Suomenmaan verkkolehdessä (23.6.20). Ja tuo tuska tuntuu purkautuvan sekä sisäisillä että julkisilla keskustelukanavilla. KESKUSTELU on vain voimistunut sen jälkeen, kun keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ilmoitti eroavansa valtiovarainministerin tehtävistä. Sosiaalinen media tuntuu kuitenkin muuttavan myös puolueiden sisäistä keskustelukulttuuria suuntaan, joka ei ole millään tavalla rakentava. Terve kritiikki kuuluu avoimeen demokratiaan myös puolueiden sisällä. Kun tilanteeseen ei ole yhtä selkeää syytä eikä kannatuskäyriä saada nousuun, etsitään syyllisiä helposti omista riveistä. Turtiainen kaipasi avointa ja tunteita tuulettavaa keskustelua silloin, kun etsitään puolueen linjaa. Jälkipyykki vuoden 2019 vaalikatastrofista ja sen syistä on yhä kesken. On totta, että keskusta kaipaa rehellistä keskustelua. Ajatus mahdollisesta puheenjohtajakisasta on saanut monien tunteet kuumenemaan. Päätöksen keskustan johdosta tekee puoluekokous. Eikä puoluelehden tehtävä ole aina silitellä keskustan linjauksia myötäkarvaan. Rehulan näkemyksessä on vinha perä, ikävä kyllä. Niissä ei aina karsasteta sanoa suoraan ja rumasti, mitä eri mieltä olevista aatesisarista ja -veljistä ajatellaan. Välillä puheissa on ollut niin tumakka sävy, ettei se enää palvele kenenkään etua, päinvastoin. Niistäkään ei kuitenkaan ole syytä vaieta. Peittely johtaa harvoin hyvään lopputulokseen
Hannakaisa Heikkinen puolestaan ilmoitti jo tammikuussa, ettei enää hae jatkoa. VAIKKA Kulmunille ei ole ilmaantunut vastaehdokkaita, spekulaatiot ovat jo pitkään käyneet kuumina. Esimerkiksi keskustalegenda Seppo Kääriäinen on esittänyt toiveen, että puolueen ykköspestistä kilvoittelisi useita ehdokkaita. VIESTINTÄKOULUTUSJUPAKAN yhteydessä valtiovarainministerin salkusta luopunut keskustajohtaja Katri Kulmuni mielii jatkokaudelle. Pukkilan sijaistavana kunnanjohtajana toimiva konkari on korostanut, että ehdokkuutta kohtaan on tunnettava suurta paloa. Keskustavaikuttaja, Ilkan ex-päätoimittaja Kari Hokkanen taas povasi Suomenmaan verkkoblogissa Oulun puoluekokoukseen puheenjohtajavaalia. Istuvista varapuheenjohtajista jatkokaudelle haluaa Petri Honkonen. Kouvolan puoluekokouksessa Kulmunin kanssa tiukasti kisannut puolustusministeri Antti Kaikkonen ei puolestaan pyri puoluejohtoon perheenlisäyksen takia. Jo tammikuussa jatkohaluistaan kertoneelle Riikka Pirkkalaiselle ei ole kuitenkaan ilmaantunut vastaehdokkaita. Ongelma on enemmistö, joka joko pelosta tai mukavuudenhalusta tanssii fanaatikkojen pillin mukaan. Ongelma eivät ole fanaatikot ja mielipuolet, joita on vähemmistö. Moni puoluejohtoon mielivä piilottelee korttejaan. Jussi Halla-aho (ps.) Le hti ku va Eduskuntakeskustelu kansanedustaja Mäenpään syytesuojasta Keskustan istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni aikoo suunnata koko maan kattavalle kiertueelle. Kulmuni aikookin rientää kaikki maakunnat kattavalle kiertueelle kuuntelemaan apilaväen tuntoja. Myös lappilainen keskustaedustaja Mikko Kärnä on ilmoittanut olevansa käytettävissä, jos piirijärjestöistä löytyy ehdokkuudelle kannatusta. Ministerikiireistä vapautunut istuva puheenjohtaja on kertonut käyttävänsä aikaisempaa enemmän aikaa järjestötyöhön. Vastausta tähän kysymykseen odotetaan hengitystä pidätellen laajan keskustakentän joka kolkassa. 3.7.2020 6 Ajassa Sanottua 12.6.2020 6 Entisenä historianopettajana suorastaan kammoksun edustaja Mäenpään käyttämää retoriikkaa, sillä siinä on samankaltaisuutta sen kanssa, mikä oli yleistä 30-luvun Saksassa. VARAPUHEENJOHTAJAKOLMIKKOON yrittää raivata tiensä ensimmäisen kauden kansanedustaja Pasi Kivisaari. Mikäli tällaisessa päiväsakkotapauksessa lähtisimme murtamaan syytesuojaa, olisimme hyvin kaltevalla pinnalla, joka voi johtaa pahimmillaan sellaisiin vaikutuksiin ja seurauksiin, joita kukaan demokratiaa rakastava kansalainen ei toivo. Mikko Kärnä (kesk.) Suurin osa normaaleista ihmisistä kokee jatkuvan lynkkausilmapiirin ahdistavana. Seinäjokelainen on ahkerana puhujana tullut tutuksi monille eduskunnan täysistuntoja seuraaville. Hanna-Leena Mattila (kesk.) SANTERI LAMPI KÄYDÄÄNKÖ keskustan puheenjohtajuudesta kisa ensi syyskuun puoluekokouksessa. KULMUNIN todennäköisimpänä haastajana pidetään pian vanhempainvapaalta palaavaa perheja peruspalveluministeri Annika Saarikkoa. LISÄKSI Oulun kokouksessa valitaan kaksivuotiskaudelle puoluesihteeri. JOS mahdolliset puheenjohtajakandidaatit pitävät vielä korttinsa piilossa, varapuheenjohtajakisassa on enemmän liikehdintää. Kilpaan ryhtymistä harkitseva Saarikko on luvannut kertoa suunnitelmistaan elokuun alkupuolella. Pitkään puolueen ytimessä vaikuttanut Juha Rehula ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä
Vastakkaista kantaa edusti keskustaryhmän piiskuri Mikko Kärnä, jonka mukaan kansanedustajan valtiopäivillä lausumat mielipiteet nauttivat laajaa suojaa erityisestä syystä. Eduskuntakeskustelu hoitajamitoituksesta SANTERI LAMPI MONELLA keskustalaisella kansanedustajalla paloivat käämit, kun Sitra esitti nykyistä kunnianhimoisempaa aikataulua turpeen energiakäytöstä luopumiseksi. Hallituksen kakkospuolueen riveissä kuusi kansanedustajaa katsoi, ettei syyttämislupaa pitäisi antaa. KANSANEDUSTAJA Markus Lohen (kesk.) mielestä raportista ”jäi suuhun turpeen maku”. Puulle olisi hänestä metsäteollisuudessa energialaitosten uuneja parempaa käyttöä. Silti valtaosa keskustaedustajista painoi äänestysnappia syyttämisluvan puolesta. VAIKKA Vanhasen pääministeriajoista ehti kulua välissä kokonainen vuosikymmen, suorituksen perusteella asiaa ei huomannut. 3.7.2020 7 Ajassa Sanottua PEKKA POHJOLAINEN KEVÄÄN viimeisellä kyselytunnilla nähtiin suorastaan nostalginen hetki, kun entinen pääministeri Matti Vanhanen palasi tutulle paikalleen puhemiehen korokkeen viereen. Selvitys sai rapaa niskaansa myös keskustaedustaja Mikko Savolalta, jonka mielestä Sitra on menettänyt uskottavuutensa. Hänestä kyse oli perusja ihmisoikeuksien suojan ja kansanedustajan sananvapauden välisestä rajanvedosta. Osa toivoo, että vielä nopeamminkin päästäisiin tämän asian kanssa etenemään. Maria Guzenina (sd.) Minä ymmärrän sen hyvin, että se suututtaa, että me tällä tavalla käytämme rahaa, mutta minä olen todella iloinen siitä, että lopulta on näiden ihmisten aika, jotka ovat todella pienen henkilöstömitoituksen piirissä tehostetussa palveluasumisessa. Kansanedustajan syytesuojan purkaminen olisi vaatinut taakseen viiden kuudesosan enemmistön. Pääministerin tuurauksesta Vanhanen selvisi melkein liiankin hyvin: perussuomalaisten Leena Meri jopa puhutteli Vanhasta pääministeriksi – kahteen kertaan. Kärnästä eduskunnan – ei ulkopuolisten tuomarien – pitää puuttua omalla arvovallallaan salissa päästeltyihin törkeyksiin. Ben Zyskowicz (kok.) Kaikki muut eduskuntapuolueet kannattavat sitovaa henkilöstömitoitusta, ovat asettuneet sen taakse. Hän ohjeisti Sitraa kipakkaan sävyyn keskittymään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien ratkaisujen etsimiseen. Le hti ku va Vieraslajipuheella kohauttanut Juha Mäenpää pääsi pälkähästä Juha Mäenpään syytesuojaäänestys nostatti kiivaan keskustelun kansanedustajan sananvapaudesta. Savolasta on käsittämätöntä, että selvityksessä sivuutetaan huoltovarmuuden näkökulma, vaikka suomalainen yhteiskunta on vasta pääsemässä jaloilleen koronakriisistä. Kysymys jakoi keskustan eduskuntaryhmää. Hänestä selvityksessä oli vakavia puutteita. VALTIOVARAINMINISTERI opasti suorin sanoin, että mittakaavoissa pitää olla realistinen, eikä tällaisen lupauksen tai odotuksen asettaminen olisi uskottavaa. TAPAUKSESSA oli kyse puheenvuorosta, jossa Mäenpään on tulkittu rinnastaneen turvapaikanhakijat vieraslajeihin. Hoskosen keskeinen pelko on, että turpeen hylkiminen johtaa kuitupuun polton lisääntymiseen. Krista Kiuru (sd.) Sataa tuhatta uutta työpaikkaa vaatineelle kokoomukselle Vanhanen vastasi tyynesti, ettei pysty sellaista määrää tähän hätään mistään taikomaan. EDUSKUNNAN ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) syytti Sitraa turpeen mustamaalaamisesta. TURVEALA työllistää Suomen ympäristökeskuksen mukaan suoraan tai välillisesti 2 500 henkilötyövuotta. Se ei hirveästi meitä nyt lohduta, että olimme yksin oikeassa, kun vaaleissa tätä meidän rehellisyyttämme ei tietystikään mitenkään arvostettu. JO äänestyksen alla keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kertoi kannattavansa syytelupaa. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen pyyntö saada asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hylättiin äänin 121–54. Kokemattomampi ministeri olisi sortunut tyhjän liturgian pyörittelyyn, Vanhanen ei. Päinvastoin. Kokoomus on ainoa jarrupuolue, näin se vaan on. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston asiantuntijoiden mukaan turpeen poltto pitäisi kieltää lailla, jos energiakäyttö ei muutoin lopu esimerkiksi vuosikymmenen kuluessa. Äänestyksen tulos oli odotettu, sillä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ilmoittivat jo etukäteen vastustavansa syytesuojan poistamista. Vaalikiimassa kaikki muut puolueet kuin kokoomus antoivat vaalien alla ymmärtää, että tämä on helppo homma ja hetkessä hoidettavissa. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu maltillisemmin, että energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turpeella katetaan vajaa viisi prosenttia maan kokonaisenergiankulutuksesta.. Retroilua ministeriaitiossa Keskustaedustajat tulistuivat turveselvityksestä SANTERI LAMPI EDUSKUNNAN kevätistuntokausi huipentui perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojaäänestykseen
lomapeli Koronakesän Lähtö Onhan hammasharja ja uikkarit mukana. Maailmanperintöhteesta löytyy yhteensä 36 monumentaalista röykkiötä. Kehitimme kesäpelin, joka auttaa löytämään Unescon maailmanperintökohteet Suomesta. Sammallahden pronssikautinen hautaröykkiöalue Matka jatkuu Rauman reunamille. Ruotsin ja Suomen yhteisellä maailmanperintöalueella maankohoamisnopeus on yksi maailman nopeimmista. Petäjäveden vanha kirkko Luontokohteiden jälkeen voi hetken hiljentyä 1700-luvulta peräisin olevassa Petäjäveden vanhassa kirkossa. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Täällä kurkataan maaseudulle 1800ja 1900-lukujen taitteessa syntyneen teollisuuden tunnelmaan. Tehtaan koneetkin ovat paikoillaan. 1700-luvulla rakennettu alue henkii kolmen eri valtion (Suomen, Ruotsin ja Venäjän) sotahistoriaa. Vanha Rauma Missä voisikaan entisaikojen elämä olla kauniimmin esillä kuin Vanhan Rauman puukaupunkialueella. Struven ketju Pohjoisen jäämeren rannalta aina Mustallemerelle saakka ulottuva erilaisten mittauspisteiden ketju edusti tiedeja tekniikkamaailman huippua 1800-luvulla. Kuvitusku va: Shu tter sto ck Kuva: Anne Kalli ola Ku vit usk uva : Shutte rstock Ku vit usk uva : Shutte rstock Ku va : Ra um an kaupunki Kuva: Raum an kau pu nk i Kuva: Raum an kau pu nk i. Syksy voi tulla. Vuonna 1872 toimintansa aloittanut Verlan tehdasalue Kouvolassa on säilyttänyt hyvin autenttisuutensa. Ol niingon gotonas, saatat jonkun vielä kuulla sanovan. Niihin kannattaakin tutustua ihan kunnolla. Merenkurkun saaristo Vaasan edustalla oleva luontokohde rauhoittaa heti reissun aluksi. Suomessa Struven ketjuun pääsee parhaiten tutustumaan Jyväskylän Oravivuorella ja Ylitornion Aavasaksalla. Nyt on suositeltavaa reissata vain kotimaassa, mutta ei hätää. Pääkaupungin hälystä voi hypätä lautan kyytiin, joka vie 15 minuutissa upealle merilinnoitusalueelle. Sammallahden pronssikautiset hautaröykkiöt kertovat Pohjanlahden rannikon pronssikautisesta kulttuurista. Luvassa monimuotoisia luonnoilmiöitä ja tietoa jääkauden seurauksista. Suomenlinnan merilinnoitus Reissun lopuksi kaarretaan Helsinkiin. Samalla voi ihastella ikivanhaa hirsisalvostekniikkaa ja pohjoismaista puukirkkoarkkitehtuuria. Repäise sivu mukaasi lomareissulle ja kuittaa rastilla jokaisen vierailemasi kohteen. Värikkäät talot, pitsireunaiset ikkunaruudut ja mukulakivikadut hurmaavat jokaisen. 3.7.2020 8 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ 3.7.2020 8 Maali Hurraa! Olet paitsi rentoutunut, niin myös sivistynyt
SUOMIKAAN ei ole välttynyt patsaskeskustelulta. YKSI Euroopan komission keskeisimpiä tehtäviä tällä vaalikaudella onkin viedä taloudellista kumppanuutta Kiinan kanssa tasavertaisempaan ja vastavuoroisempaan suuntaan. SUOMESSA patsaskiistat loppuivat kuitenkin lyhyeen, kun ulostulot eivät saaneet osakseen mainittavaa tukea. Videotapaamisessa riitti puitavaa koronapandemiasta Kiinan viimeaikaisiin kyberhyökkäyksiin ja kauppakiistoihin. Kumppanuuteen ja kaupankäyntiin tarvitaan reiluja pelisääntöjä ja niitä on noudatettava vastavuoroisesti. VIIKON takaisen huippukokouksen anti jäi laihaksi, eikä konkretiaa tai yhteisiä julkilausumia keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi kuultu. Britanniassa voi puolestaan ilmiantaa rasismia ja orjuutta ihannoivia patsaita Topple the Racists -verkkosivulla, joka on saanut inspiraationsa viimeisimmästä ihmisoikeusliikehdinnästä. Lähivuosien suuri kysymys Euroopalle on, miten suhdetta Kiinaan tulisi kehittää niin, että pidämme samalla kiinni omista arvoistamme ja yritystemme toimintaedellytyksistä. Vasemmistonuoret puolestaan nosti pääkaupungin paraatipaikalla komeilevan Mannerheimin ratsastajapatsaan tikun nokkaan. Esimerkiksi Belgian kuninkaan Leopold II:n patsas sai vihat niskoilleen. Työn alla on jo muun muassa uusi investointisopimus, joka parantaisi eurooppalaisten yritysten asemaa Kiinan toistaiseksi suojelluilla markkinoilla. Kiristynyttä ilmapiiriä tuskin liennyttää se, että presidentti Donald Trump on uhannut patsaiden töhrijöitä jopa kymmenen vuoden vankeusrangaistuksilla. Samalla on tärkeää vahvistaa EU:n omia sisämarkkinoita ja teollista perustaa muuttuvassa globaalissa taloudessa. EU:N Kiina-strategiaa on syytä terävöittää. On aika siirtää hirmutöiden ja suurmiesten palvonta kaduilta syrjään, järjestön puheenjohtaja Liban Sheikh vaati vasemmistonuorten kannanotossa. Tässäkin suhteessa on onnekasta, ettei Suomi lukeudu siirtomaa-aikana globaalia orjataloutta harjoittaneiden valloittajamaiden joukkoon. Kiistely patsaista levisi Suomeen Ajassa. Näyttää siltä, etteivät sen nostattamat kiistat ja vastakkainasettelu ota laantuakseen. EU:n suhde Kiinaan on mutkikas. Sisällissodan kauheuksista huolimatta täkäläinen yhteiskunta on amerikkalaista yhtenäisempi. Kaupassa Kiina on yhtäältä merkittävä kumppani, toisaalta omavaltainen kilpailija, joka pelaa omilla säännöillään. Euroopan ei pidä olla naiivi myöskään yritysten toiminnan ja kaupan osalta. YHDYSVALLOISSA eri väestöryhmien välinen epätasa-arvo on juurtunut syvälle yhteiskunnan rakenteisiin. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Haastava kumppanuus AUGUST HALONEN MUSTIEN oikeuksia ajavan Black Lives Matter -liikkeen kritiikki historiallisia patsaita kohtaan levisi nopeasti Yhdysvalloista myös Eurooppaan. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä vaati Helsingin kaupunkia ja sen pormestari Jan Vapaavuorta (kok.) poistamaan Helsingistä Maailman rauha -patsaan sekä Kansojen ystävyyden monumentin, jotka henkivät YYA-aikaa. 3.7.2020 9 Täällä Bryssel EU:N ja Kiinan johtajat kohtasivat viime viikolla huippukokouksessa. Mittavat valtiontuet ja Pekingin kontrolli osasta kiinalaisia yhtiöitä ja pankkeja ovat vääristäneet markkinoita Kiinan eduksi ja luoneet ylikapasiteettia. Turvallisuusongelmat ja erimielisyydet ihmisoikeuksissa on todettava rehellisesti ääneen. Tarvitsemme Kiinan panosta esimerkiksi ilmastotyössä, sillä maa tuottaa neljänneksen maailman kaikista kasvihuonepäästöistä. Suomessakin kiristynyt kilpailu tuntuu esimerkiksi laivanrakennuksessa. Monarkki on jäänyt historian kirjoihin erityisesti nykyisen Kongon alueen säälimättömästä riistämisestä 1800-luvun lopulla. Samalla yhteistyötä on välttämätöntä syventää. Koronakevään aikana lisääntyneet kiinalaiset valeuutiset, verkkohyökkäykset ja Hongkongin itsenäisen aseman heikentäminen varjostavat väistämättä yhteistyötä. Aidon vuoropuhelun tiellä ovat myös perustavat erot arvomaailmassa
E. – Tapahtuma oli näyttävä, mutta sen yhteydessä ei tapahtunut pientä rettelöintiä kummempaa. Liike perustettiin syksyllä 1929 edistämään kommunismin kitkemistä Suomesta. MAALAISLIITTOLAISILLA oli ollut merkittävä rooli Lapuan liikkeen synnyssä. Liikkeen tavoitteena oli syrjäyttää liian maltilliseksi mielletyn maalaisliittolaisen Kyösti Kallion hallitus ja saada maahan oikeistolaisten valta. Ratkaisevin käänne oli Vaasassa pidetyn kommunistilehden kirjapainon rikkomista koskevan oikeudenkäynnin häiritseminen kesäkuussa 1930. Myös kommunistinuoret olivat hyvin radikaaleja vallankumouksellisia. Myös Alkio kannatti aluksi liikkeen perusideaa. Hallitus haluaa nostaa nuorten koulutustasoa ja tasoittaa koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia. Svinhufvudkin kääntyi radikaalia suuntausta vastaan. Talonpoikaismarssi ei kuitenkaan saavuttanut sellaista ratkaisevaa merkitystä, mitä Lapuan liikkeen johtohahmo Vihtori Kosola tavoitteli, arvioi professori Kari Hokkanen. Tuolloin liikkeeseen aiemmin myötämielisesti suhtautunut P. Lapuan liike syntyi sen vastavoimaksi, Hokkanen sanoo. heinäkuuta järjestetty tempaus jäi muutenkin pelkäksi voimannäytöksi. Sitä laillisuuden nimeen vannovat maalaisliittolaiset eivät enää sulattaneet, Hokkanen sanoo. Liike otti selvästi mallia Italiassa valtaan nousseiden fasistien toiminnasta. Kuva: Lehtikuva. – Liikkeen kehityksessä tapahtui muutoksia niin nopeasti, ettei Maalaisliitto puolueena ehtinyt muodostaa siihen selkeää kantaa. Marssille osallistui noin 12 000 Lapuan liikkeen kannattajaa. Luku SAMULI VÄNTTILÄ SUOMESSA elettiin kiihkeää kesää 90 vuotta sitten. Hokkasen mukaan maalaisliitossa oli kuitenkin yhä niitäkin, jotka kannattivat radikaalimpaa suuntausta. Moni maalaisliittolainen karsasti suuntaa, jossa toiminta ylitti lain rajat. Maalaisliiton perustaja Santeri Alkio kirjoitti ennen marssia päiväkirjaansa pelkäävänsä vallankumousta. TALONPOIKAISMARSSI sysäsi Hokkasen mukaan liikkeelle kehityskulun, jossa Lapuan liike ajautui entistä voimakkaammin radikaalille laittomuuden tielle. Kaikki huipentui vuonna 1932 Mäntsälän kapinaan, jossa liike yritti saada valtaa itselleen aseellisin keinoin. – Eikä ihan aiheetta. Kallion hallitus erosi ennen talonpoikaismarssia ja Helsingissä 7. Kaikki sujui rauhallisesti, Hokkanen summaa. Muilutuksista tuli röyhkeämpiä, Kosolasta muovattiin jumalallista johtajahahmoa, vaatimukset kovenivat. Puolueen ja uuden liikkeen tiet erosivat. 3.7.2020 10 Hallitus myönsi neljännessä lisätalousarviossaan yliopistoille ja ammattikorkeakouluille rahaa sisäänottomäärien kasvattamiseksi. Hokkanen korostaa, että kommunisminpelko oli tuolloin Suomessa hyvin voimakasta ja laajaa. ASETELMA kuitenkin kääntyi kevään 1930 aikana. Jäsenistö ja puoluelehdet hajosivat asiassa. Talonpoikaismarssi syvensi Lapuan liikkeen radikalismia Ajassa Kommunisminpelko oli Suomessa hyvin voimakasta. Tuolloin liike vannoi pysyvänsä laillisuuden tiellä ja tukevansa Kallion hallitusta. Äärioikeistolaiseksi muuttunut Lapuan liike oli alkanut nousta vahvaksi voimaksi kevään 1930 aikana ja heinäkuulle suunniteltiin talonpoikaismarssia Helsinkiin. Vielä joulukuussa 1929 pidetyssä Lapuan kansankokouksessa liikkeen johdossa toimi maltillista suuntaa edustanut maalaisliittolainen Artturi Leinonen
Tupaillassa on suoraa ja luottamuksellista puhetta silmästä silmään. Kyynisyyden karttaja ja musiikin moniottelija OLET PITÄNYT ENSIMMÄISEN TUPAILTASI PARI VUOTTA SITTEN. Elämän uteliaisuutta ja nöyryyttä uuden edessä. OLET KOVA KAHVIN YSTÄVÄ. Vapautta kasvaa omaksi persoonaksi ja omaksi itsekseen. En ole nirso kahvin suhteen, vaan kaikenlaiset kahvit maistuvat. Pitkällä aikavälillä asiat ovat menneet yleensä parempaan suuntaan, ja se pitää yllä omaa uskoani tulevaisuuteen. Oma nimimerkkini tupailtoihin ovat tuoreet, itse leivotut pullat. Musiikki on ollut vielä politiikkaakin pidemmän aikaa osa omaa elämääni. MILLAINEN KAHVI ON ENITEN MIELEESI. MITÄ SIVISTYS SINULLE MERKITSEE. Jousi viittaa varmasti viulun soittoon, ja toki olen myös mies. OLET TITULEERANNUT ITSEÄSI KYYNISYYDEN KARTTAJAKSI JA MUSIIKIN MONIOTTELIJAKSI, KUINKA NÄMÄ ASIAT NÄKYVÄT ARJESSASI. MITKÄ OVAT AVAIMET ONNISTUNEESEEN TUPAILTAAN. Kahvi on parasta tuoreena ja lämpimänä. Kun ihmiset saapuvat tupailtaan, käytäntö on vähän sama kuin saunaan mennessä: ”natsat”, herroittelut ja rouvittelut jätetään eteiseen. TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA Kuka olet. Pääinstrumenttini on viulu. Arttu Karila OLET SYNTYNYT JOULUKUUSSA JA HOROSKOOPPIMERKKISI ON JOUSIMIES, MITÄ SE KERTOO SINUSTA. 3.7.2020 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Elin a Jo uts en OLET KESKUSTAN SIVISTYSSEURAN PUHEENJOHTAJA. Sillä on voima nostaa arjen murheiden yläpuolelle ja uskomaton voima yhdistää ihmisiä – ilossa ja surussa. Aamuisin päivä alkaa kuitenkin parhaiten tummapaahdolla. Tärkein asia on välitön ilmapiiri. Elämä on ainutkertainen lahja, jota ei kannata käyttää vanhojen murehtimiseen tai liikaa taaksepäin vilkuiluun. Edustajakollega ihmettelee Kulmunin maalittamista – ”Kannustamme ihmisiä kouluttautumaan ja kehittämään itseään, niin sitten se onkin väärin” (4.6.2020)
3.7.2020 12 Uutiskuva
Kuvan tupasvillat lumosivat kulkijan Hirvisuolla, Pudasjärven ja Oulun rajalla. Hellelukemia mitattiin laajalti, mutta kaikkien aikojen kesäkuun lämpöennätys jäi kuitenkin rikkomatta. Alkukesän säät hellivät Kuva: Samuli Vänttilä. Vuonna 1935 Ähtärissä kärvisteltiin 33,8 asteen kuumuudessa. Lämmöstä on voinut nauttia vaikka luonnossa liikkumalla. 3.7.2020 13 HENNA LAMMI RANKAN koronakevään jälkeen suomalaiset pääsivät nauttimaan poikkeuksellisen lämpimästä ja poutaisesta kesäkuusta
Liberaali ja EU-myönteinen Varsovan pormestari Rafal Trzaskowski voi silti asiantuntijoiden mukaan yllättää. Tosin tällä kertaa Moskovassa ei nähty valtionpäämiehiä niistä maista, joiden kanssa Neuvostoliitto kukisti natsi-Saksan. Onko Suomi osa Venäjää. Lisäksi Bolton hämmästelee kohujulkaisussaan sitä, että Trump on kiinnostunut vain uudelleenvalinnastaan, vaikka se asettaisi vaakalaudalle kansakunnan edun. Etenkin suurissa kaupungeissa tauti leviää niin kovaa vauhtia, että asiantuntijoiden mukaan tartuntamäärät ylittävät heinäkuun aikana miljoonan rajapyykin. Donald Trump ei osaa näihin kysymyksiin vastata, presidentin ex-turvallisuusneuvonantaja John Bolton väittää paljastuskirjassaan. KOONNUT: SANTERI LAMPI Kuvat: Lehtikuva. 3.7.2020 14 Maailman kuvat KARU TOTUUS VALKENI. Koronavirustartuntojen määrä nousi Intiassa yli puoleen miljoonaan. Puolassa järjestetään ensi viikolla presidentinvaalien toinen kierros, jossa ratkaistaan maan ulkopolitiikan suunta. Intiassa on vahvistettu maailman neljänneksi eniten koronatartuntoja Yhdysvaltain, Brasilian ja Venäjän jälkeen. NEUVOSTOHENKISTÄ PULLISTELUA. KONSERVATIIVIEHDOKAS MYÖTÄTUULESSA. Ensimmäisen kierroksen voitti konservatiivinen Andrzej Duda, jolla on takanaan EU-kriittisen Laki ja oikeus -puolueen tuki. SYNKKIÄ LUKUJA. Toisen maailmansodan päättymisjuhla oli lähtölaukaus perustuslakiäänestykselle, jota on syytetty vilpilliseksi. Millä mailla on ydinaseita. Koronaepidemian vuoksi kesäkuun lopulle lykätty sotilasparaati noudatti tuttua kaavaa
Milloinkaan ei saanut poistua kotoa kuin tunniksi ja vain kilometrin päähän kotoa. Kaduilla eri poliisijoukot suorittivat systemaattisia tarkastuksia. Vaikka olen töissä Maailman terveysjärjestön (WHO) hätäapuohjelmassa ja pyörittänyt pandemiasimulaatioita, olin yllättynyt epidemian nopeasta etenemisestä pandemiaksi, joka julistettiin yhdestoista maaliskuuta. Kaikkeen ulkonaliikkumiseen tuli täyttää ja allekirjoittaa itselleen lupa-asiakirja. Ei tullut mieleenkään liikkua yleisillä paikoilla, ettei vahingossakaan toisi ärhäkkää hengitystie-epidemiaa mukanaan. Perheelle, joka asuu Ranskassa, käy töissä ja koulussa Sveitsissä, totaalinen rajojen sulku tarkoittaa täydellistä arjen muuttumista. Siksi on turvallinen ja etuoikeutettu tunne olla Suomen rajojen sisällä pandemian aikana. RANSKAN ja Sveitsin raja ei ole viiden vuoden aikanamme ollut koskaan näin kiinni kuin viime kuukaudet. Hän linjasi jo tuolloin, että Ranska elää poikkeustilassa ainakin heinäkuun puoliväliin, johon asti esimerkiksi yleisötapahtumat on peruttu. Vastassa oli kosolti mediaja someraivoa, jossa syyllistettiin palaajia koronan levittämisestä. Laskeuduimme samalla tunnilla, kun Suomen rajat menivät kiinni. Luvan puuttumisesta tai puuttellisuudesta koitui 150 euron sakot. 3.7.2020 15 KUN RAJAT alkavat sulkeutua, monen ulkosuomalaisen mieleen tulee palata Suomeen. Ranskan jälkeen useammat Euroopan maat julistivat vastaavat rajoitukset, Italia oli jo täysin kiinni. Yöllä Helsinki-Vantaan rajavartiolaitoksen henkilökunta ohjeisti terminaalissa, että jos nyt lähdette maasta, olette omillanne. Me suuntasimme kohti Savoa ja kahden viikon karanteenia. Ranskassa poikkeustila laajeni pian koko maata kattavaksi ulkonaliikkumiskielloksi. Raja aukesi kesäkuun puolivälissä, vaikka epidemia on vielä läsnä molemmissa maissa. Maan terveysministeri vaihdettiin. Virus, joka sulki rajat RAUHAN PÄÄKAUPUNKI Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen. Samalla viikolla Emmanuel Macron piti puheen kansakunnalle ja ilmoitti laajamittaisista yhteiskunnan toimintojen perumisista. Päivisin kello 10–19 välillä kotoa ei saanut poistua, paitsi töihin mikäli etätyömahdollisuutta ei ollut. Odotimme useita päiviä seuraavaa Genevestä lähtevää konetta. Toki luvillamme pääsimme rajan yli molempiin suuntiin, mutta tarkastukset ja jonottamiset olivat monimutkaisia. Lentokenttä oli täydellisessä poikkeustilassa hermostuneiden vartijoiden siirrellessä matkustajia kauammaksi toisistaan ja sääntelemällä sisälle kentälle pääsevien määrää. Suomalaisella eristäytymiskyvyllä koronavirus on jo saatu hallintaan, mutta rajat ovat vielä kiinni. Viruksen nojalla syynättiin autojen ja ihmisten papereita, tietysti tarjoituksena yleisesti rajoittaa liikkumista. PALUUTAMME edelsi nopeasti eskaloituneet tapahtumat
K-logoista viimeisin toimi nykyisen Suomen Keskustan tunnuksena vuoteen 2002 asti. Ajassa TEKSTI: AUGUST HALONEN Neliapila pitää pintansa 2020 2015 2012 2002 1930 1960. Myös Ruotsin keskustapuolueen nuorisoja opiskelijajärjestöt käyttävät symbolia edelleen, vaikka itse emopuolueen modernisoitua logoa ei enää helposti tunnista apilaksi. Neliapila säilyi Maalaisliittoa seuranneen Keskustapuolueen logossa. – Keskusta hyväksyy 2030 vuoteen asti ulottuvat poliittiset ja toiminnalliset tavoitteet. Pientä pintaremonttia lukuun ottamatta logon idea on säilynyt samana läpi 2000-luvun. Alun perin uudistunut neliapila oli määrä esitellä Vantaan puoluekokouksessa yhdessä puolueen uudistusohjelman kanssa. 3.7.2020 16 KESKUSTA julkaisi kesäkuussa päivitetyn logonsa. Sitä käytti muun muassa tšekkoslovakialainen maanviljelijöitä ja talonpoikia edustanut RSZMLpuolue. Talonpoikaiset liikkeet noukkivat apilan koristamaan poliittisia tunnuksia myös muualla Euroopassa. 1960-luvulta alkaen sitä koristi M-kirjaimen sijasta K-kirjain. NYKYISIN esimerkiksi Ahvenanmaan, Viron, Norjan ja Liettuan keskustapuolueet sekä Puolan kansanpuolue liehuttavat neliapilaa. Haluamme tiivistää ja yksinkertaistaa viestimme. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo, että vaikka puoluekokouksen ajankohta siirtyi, haluttiin logon julkaisun aikataulusta pitää kuitenkin kiinni kuntavaalien alla. EDELLEEN käytössä oleva vihreä väri ja neliapila juontavat juurensa Maalaisliiton ajoilta. Puolue otti ne tunnuksikseen 1930-luvulla. KESKUSTAN entinen puoluesihteeri, politiikan tutkija Pekka Perttula pitää mahdollisena, että Maalaisliiton neliapila lainattiin aikoinaan ItäEuroopasta, mutta varmuutta asiaan ei ole saatu. Pirkkalaisen mukaan vanhassa logossa oli myös teknisiä ongelmia. – Puoluejohdolle oli itsestäänselvyys, että keskustan logossa komeilee apila, Pirkkalainen toteaa. Keskustan ja maaseudun arkistosta kerrotaan, että vihreä väri symboloi kaikkea elollista, toiveikkuutta ja elinvoimaisuutta. On luontevaa, että muokkaamme logoamme samoilla tavoitteilla
3.7.2020 17 TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö AMMATTI Harrastuksesta tuli Harva rakastaa puolueen jäsenkorttia tai yhdistyksen vuosikokousta. Niin on käynyt Helena Pakariselle.. Yhdessä tekemiseen voi sen sijaan jäädä koukkuun
HELENA PAKARINEN on elävä esimerkki siitä, miksi Suomi on yhdistysten luvattu maa. Toistakymmentä vuotta kestänyt ura vanhempainyhdistyksissä huipentui puheenjohtajuuteen maineikkaassa helsinkiläisessä Ressun lukiossa.. 3.7.2020 18 Keskustan toimintaa voitaisiin rakentaa hyväntekeväisyyden tai vaikkapa kulttuurin ympärille, Helena Pakarinen pohtii. Ikäihmisille on viety puita liiteriin asti. Pakarisella on Helsingissä asunto työviikkoja varten, mutta varsinainen koti sijaitsee lähes 500 kilometrin päässä Tohmajärvellä. Jos joku asia pitää hoitaa, Pakarinen ei tyydy vain valittamaan, vaan käärii hihat, kokoaa porukan ja ryhtyy hommiin. – Suuni ei pysy kiinni, ja siitä yleensä seuraa tehtäviä, hän naurahtaa puoluetoimistolla Töölössä. Entiseen tiilitehtaaseen kuuluneita tekolampia on kunnostettu ja niiden ympärille tehdään ulkoilureittejä. Kyläyhdistyksen ansiosta pikkujouluja, uusiavuosia ja juhannuksia juhlitaan nykyisin porukalla. Vanhempainyhdistyksiäkin syntyi aikanaan sinne, missä Pakarisen neljä nyt jo aikuista lasta kulloinkin opiskelivat. Keskustan poliittisena sihteerinä työskentelevä tehopakkaus tunnustaa olevansa viimeisen päälle järjestöihminen myös työnsä ulkopuolella. PAKARINEN vaikuttaa nyt kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa, kunnallisjärjestön puheenjohtajana, Rautalammin Pakaristen sukuseuran vetäjänä, Keskustan Lehtimiesten toiminnanjohtajana, toimii Martoissa ja hoitaa työkseen keskustan kuntaja maakunta-asioita. – Siellä ei ollut vielä kyläyhdistystä, joten sellainen tietysti perustettiin. Kyläyhdistyksen voimin on tehty jo vaikka mitä: raivattu pusikoituneita tienvarsia, purettu hylättyjä taloja, laitettu kävelyteiden varsille penkkejä ja kukkaistutuksia sekä pidetty valokuvanäyttely alueen historiasta. Pakarinen muutti sinne miehensä kanssa kahdeksan vuotta sitten ja harmitteli uuden kotikylänsä vähän nuhjuista ilmettä ja negatiivista ilmapiiriä. – Nimeltä tunsin silloin ehkä 10 ihmistä ja sain vaaleissa kuitenkin 30 ääntä, joten ihmettelen, mistä ne tulivat. Ja tietysti Pakarinen oli välittömästi muuttonsa jälkeen myös ehdolla kuntavaaleissa, kuten aiemmalla paikkakunnallaan Askolassakin
– Vieläkin minun on vaikea ymmärtää, jos joku sanoo, että “ei kuulu mun hommiin”. KUUSIKYMPPISIÄÄN tänä vuonna juhlinut Pakarinen on tehnyt nuoruuden harrastuksestaan itselleen ammatin. – Muodolliset kokoukset voidaan nuijia tarvittaessa nopeasti. Nuoria tuli Suonenjoelle töihin ympäri Suomen. Ei ole hienompia tai huonompia töitä, on vain töitä ja asioita, joita viedään eteenpäin. – Joskus häiritsee, kun ihmiset korostavat omaa rooliaan ja puhuvat minä-muodossa. Pakarinen teki opintojen ohessa töitä muun muassa Kansaneläkelaitoksella ja Tilastokeskuksella, ja suoritti virkamiesharjoittelunsa silloisessa työvoimaministeriössä. KESKUSTAN järjestötoimintakin kaipaisi uudenlaista energiaa. Hän näkee järjestötyön arvon ja tekee sitä itse ahkerasti. Vuonna 1987 Pakarinen oli äitiysvapaalla, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edeltäjä, Suomen Työnantajain Keskusliitto STK kutsui hänet työvoimatutkijaksi. Rossi teki sittemmin pitkän uran keskustan kansanedustajana. – Puolueen jäsenyys ei ole siinä se tärkein juttu, vaan halu vaikuttaa oman elämänpiirin asioihin. Pakarinen teki kaikenlaisia tilan töitä ja hankki tienestejä Suonenjoen maankuuluilla mansikkapelloilla. Pakarinen sanoo oppineensa töiden tekemisen ja arvostamisen lapsuudenkodistaan, jossa asui seitsemän lasta, vanhemmat ja isovanhemmat. Hän ei usko, että aurinko laskee puolueelle tälläkään kertaa. Nyt täytyy tehdä kirkkaaksi se, miksi keskusta on olemassa, Pakarinen sanoo. – Hän käytti tässä talossa paljon aikaa, meillä oli yhteinen tekemisen meininki. Helena tekee esimerkin kautta, Miettinen kuvailee pitkäaikaista työkaveriaan. – Kaikki eivät olleet urheilussa niin hyviäkään, mutta jokainen sai kisoista pienen palkinnon. Pakarista ärsyttää väite siitä, että keskusta olisi vain maaseutuväestön puolue, jonka kannatus romahtaa väistämättä, kun väki muuttaa kaupunkeihin. Me-henkeä tämä puolue kaipaa. Niihin kuuluvat perheet, kaikkien alueiden puolustaminen, itsensä kehittäminen ja tasapainoinen luontosuhde. Hän päätyi teini-iässä keskustanuoriin samalla Tyyrinmäen kylällä asuneen Markku Rossin houkuttelemana. Pakarinen keksii helposti neljäkin tärkeintä asiaa keskustalle. – Jos menet tästä kysymään kadulla käveleviltä ihmisiltä kolmea keskeistä asiaa, joita keskusta ajaa, vastaukset olisivat varmasti erilaisia kuin itse kuvittelemme. – Keskustanuoret järjesti Suonenjoella kaikenlaisia kursseja, koulutuksia ja innostavia tapahtumia, Pakarinen kertoo. Neljä vuotta myöhemmin Pakarinen haki avointa paikkaa keskustan koulutussihteerinä ja sai sen. Asialliset hommat pitää tietysti hoitaa, mutta muuten mukavan yhdessä tekemisen pitäisi olla tärkeintä, hän korostaa. He ovat molemmat tulleet taloon jo vuonna 1991. Kokoukset tuntuvat usein olevan paikallisen toiminnan tärkein muoto, Pakarinen harmittelee. – Se oli sen ajan tavanomainen maatila, 10 hehtaaria peltoa ja seitsemän lehmää, ja sillä mentiin. Jos vain on aikaa, niin totta kai tehdään. – Etelärannassa työni ei sytyttänyt sydämessä asti, mutta puolueen leivissä koen seisovani asioiden takana. 3.7.2020 19 Askolassa asuessaan Pakarinen oli touhuamassa lapsille yleisurheiluja hiihtokilpailuja. PAKARINEN on nähnyt työuransa aikana keskustan nousuja ja laskuja. Puolueen leivissä koen seisovani asioiden takana.. Itselleni se on aina me. – Nytkin toimintaa voisi rakentaa hyväntekeväisyyden tai vaikkapa kulttuurin ympärille. Keskustan toiminnan pitäisi lähteä ihan muusta tarpeesta kuin muodollisesta päätöksenteosta tai kokoustamisen ilosta. Meillä on se yhteinen keskustan tavoite, jonka eteen teemme töitä. Puolue oli oppositiossa ja sitä johti Juha Sipilä. Nurmeksessa pidetyistä vuoden 1975 Suvijuhlista hänen mieleensä ovat jääneet kurainen pelto, tuhannet keskustanuoret eri puolilta Suomea ja presidentti Urho Kekkosen tumma hahmo eturivissä. Kulttuuri on valitettavasti jäänyt keskustassa paitsioon. Pakarinen muistuttaa, että kuntavaalitkin pidetään paikallisten asioiden hoitoa varten. – Kannattajakunnassamme on kaikenlaisia ihmisiä, mutta meihin lyödyn leiman muuttaminen on vaikeaa. Tärkeintä oli, että lapset saatiin liikkumaan ja kaikille jäi hyvä mieli. Pakarinen ja Ilkka Miettinen muodostavat nykyisin puoluetoimistolla poliittisen valmistelutiimin. Pakarinen muistaa Suonenjoella viettämästään lapsuudesta, kuinka keskustanaiset veivät leivonnaisia vanhainkoteihin, lauloivat ja seurustelivat asukkaiden kanssa. TYYRINMÄEN tyttö kirjoitti pitkästä matematiikasta laudaturin, mikä aukaisi tien Helsinkiin opiskelemaan kansantaloustiedettä. – Hän ei pelkästään kehota muita lähtemään ehdokkaiksi kuntavaaleihin, vaan lähtee itsekin ensimmäisten joukossa. PAKARINEN nostaa puolueessa kokemistaan vaiheista erityisen innostavaksi ajan, jolloin valmistauduttiin kevään 2015 eduskuntavaaleihin
3.7.2020 20 3.7.2020 20
Puikahdamme sisään. Talon isäntä Mauri Korhonen tulee vieraita vastaan kuistille. Kaikkialla on hyvin hoidettuja istutuksia. Oli saatava oma talo ja oma elämä levottomien vuosien jälkeen. Ne symboloivat suomalaisuutta, itsenäisyyttä ja selviytymistä. Piti asuttaa karjalainen siirtoväki, kotinsa menettäneet ja elämäänsä vasta aloittelevat perheet. KÄVELEMME pihan perälle. Rauhan tultua hän vuokrasi kahden työkaverinsa kanssa vierekkäiset tontit Oulun Karjasillalta. Oli luotava uudestaan maa, talot ja perunapenkit. Isä oli kuuro puuseppä, joten hän ei joutunut rintamalle, vaan teki sodan ajan arkkuja ikätovereilleen. Se järjesti asutustoiminnan keskitetysti tarjoamalla valmiit piirustukset, järjestämällä pitkäaikaisen lainan ja osoittaTEKSTI: HENNA LAMMI KUVAT: PETRA PÖYLIÖ 3.7.2020 21. SOTIEN JÄLKEEN Suomessa alkoi kiivas jälleenrakentamisen aika. PIENI VALKOINEN portti on jätetty kutsuvasti auki. Niin rintamamiestalot usein sijoitettiin. Ne ovat kulttuuriperintöämme. – Ollaanko me ensin täällä pihalla, hän kysyy. Pihalla kukkii kirsikkapuu. – Kun olin lapsi, tässä oli niin suuri perunamaa, että kuusihenkinen perhe selvisi perunoilla puoli vuotta, Korhonen kertoo ja levittää käsiään. Keltainen rintamiestalo on Korhosen isän rakentama. Kukkia ruukuissa, herukoita pensaissa. Tontti on paljon suurempi kuin tieltä käsin arvaisi. Talo on aivan tontin etuosassa, jotta tilaa jäisi mahdollisimman paljon hyötypuutarhalle. Valtio ponnisteli monin tavoin. 3.7.2020 21 Tuhansien tarinoiden talot Reportaasi Sotien jälkeen pystytetyt rintamamiestalot ovat paljon muutakin kuin neljä seinää ja katto
Kaikki tehtiin itse. Seinät laudoitettiin molemmin puolin ja pystyonkalot täytettiin sahanpurulla. vuodelta 1945. – On se ollut kovaa hommaa. Niin Korhosilla kuin muissakin perheissä. Mutta niin vain selvittiin. Kellarikerroskin on kaivettu lapiolla savimaahan omin voimin. HETI KUN yksi huone oli asuttavassa kunnossa, siihen muutettiin. Työnantajalta heltisi lupa ostaa tavaraa maksuajalla, ikkunat ja ovet sai tehtyä työpaikalla ruokatunneilla. – Se oli toki raskasta aikaa, mutta ilmapiiri oli myönteinen ja tulevaisuuteen suuntautunut. Isä sai vaihdettua maton eteenpäin puutavaraksi eräältä leskeltä, jonka mies oli kaatunut Lapin sodassa, Korhonen kuvailee. Kaj Englundin piirtämä tyyppitalon pohja, n. Maaseudulle perustettiin noin 100 000 pientä asutustilaa ja kaupunkeihin kaavoitettiin 34 000 asutustonttia. 3.7.2020 22 malla tontin. Vuonna 1945 hyväksytyllä maanhankintalailla toteutettiin maaomistuksen uusjako. Tonteille nousi nelikulmaisia ja puolitoistakerroksia puutaloja. Betonia jatkettiin kivillä, naisväki suoristi vääntyneimmätkin naulat – mikäli sellaisia jostain saatiin. Ihmettelen kyllä, miten ihmeessä he pääsivät muuttamaan niin nopeasti ja miten he selvisivät, Korhonen huokaa. Rakentaminen alkoi vuonna 1947 ja muutto oli jo seuraavana vuonna. Mies oli lainannut rahaa viinaan. Isän tarkkojen muistiinpanojen vuoksi Korhonen osaa kertoa talon rakennusvaiheista. Mauri Korhosen isä säilytti tarkoin monet rakentamisaikaiset dokumentit. – Kerran isä sai eräältä tutultaan velanmaksuna maton. Niitä kelpaa pojan tutkia nyt, yli 70 vuotta myöhemmin.. Tuttujen kanssa harrastettiin vaihtokauppaa. KAIKESTA rakennusmateriaalista oli sodan jälkeisessä Suomessa huutava pula, mutta talot piti saada nopeasti pystyyn. Kulttuuriperinnön professori Anna Sivula Turun yliopistosta sanoo, että jälleenrakennus yhdisti suomalaisia. Arkkitehtuurimuseo. Rahaa ei ollut, mutta Säästöpankki ja kaupunki antoivat kiinnelainat. Ratkaisu oli rankarunkoinen talo: kellarikerros valettiin betonista ja sen päälle pystytettiin kantava runko kakkosnelosista
3.7.2020 23. 3.7.2020 23 Betonia jatkettiin kivillä, naisväki suoristi vääntyneimmätkin naulat
Valtion ohjaamalla asuntopolitiikalla saatettiin vahvistaa esimerkiksi yksilöllisyyden nousua. Viimeiset tyyppitalot suunniteltiin 1950-luvulla, jonka jälkeen tilalle alkoivat tulla teolliset pientalot. Tyyppitalojen kehittäminen aloitettiin jo 1920ja 1930-luvuilla, koska kalliina pidetty omakotitalo haluttiin jokaisen ulottuville. Valtakunnallisten talotyyppien lisäksi myös suurimmilla kaupungeilla oli omaa suunnitteluaan. He rakensivat Oulun kaupungin tyyppitalon numero 01.1. Talot ovat järkevästi ja fiksusti suunniteltuja. Toisaalta samalla osoitettiin sodasta palanneille selvä elämisen malli: siinä on tontti, rakenna talo perheellesi. Sellaiseen päätyi myös Korhosten perhe Karjaportintiellä. 3.7.2020 24 PUHEKIELESSÄ rintamamiestaloiksi kutsutaan usein kaikkia pientaloja, jotka pystytettiin 1940-luvulta 1960-luvulle, vaikka talotyypit ja -tyylit vaihtelivat. Kaikki rintamamiestatalot ovat niin sanottuja tyyppitaloja, mutta kaikki tyyppitalot eivät ole rintamamiestaloja. Oulun Karjasillalla sijaitsevan Korhosten rintamamiestalon piha on vehreä. Rintamamiestalo suunniteltiin yhden ydinperheen kodiksi ja jokaiselle toiminnalle oli oma huoneensa. Tämä olisi hyvä väitöskirjan aihe, Sivula pohtii. Samoin se, oliko tontti hankittu maanhankintalain nojalla vai vapaalla kaupalla. On isän huolella tekemiä tuoleja ja piironkeja. Professorin mielestä on erittäin mielenkiintoista pohtia rintamamiestaloon kytkeytyviä ideologisia kysymyksiä. Korhonen nostaa kansioista kellastuneita papereita. Aiemmin samassa maalaistalossa asui monta sukupolvea ja elämän keskipiste oli suuri tupa. MAALATTU lautalattia narahtaa, kun sille astuu. – Rintamamiestalot ovat tyyppitalobuumin huipentuma ja omanlaisensa erillistapaus, Sivula kuvailee. Korhosten rintamamiestalon sisätiloissa on säilytetty paljon alkuperäistä. Keittiössä tehtiin ruoka, olohuoneessa oleskeltiin ja makuuhuoneessa nukuttiin. RINTAMAMIESTALOT ovat paljon muutakin kuin taloja. Jopa olohuoneen sohva on sama kuin Korhosen lapsuudessa. Sotien jälkeen kysyntä räjähti. Taloille suunniteltiin valmiit piirustukset, yksinkertainen työselitys ja laskelmat materiaalien menekeille. Maata vaivasi asuntopula. Itse asiassa ne muuttivat koko olemisen kulttuuria ja jopa suomalaista perhekäsitystä. – Olikohan taustalla jokin tiedostettu tavoite, että mihin suuntaan yhteiskuntaa viedään. On koristeistutuksia, marjapensaita ja kasvimaa.
– Jokin oma, positiivinen henki sillä talolla on. Kuinka Kuismin-Jokisen pappa osti kylän nuorilta rapuja ja välitti niitä Helsinkiin. Nuorin lapsista täyttää tänä vuonna 18 vuotta ja mies on sairaseläkkeellä. Tarinoita talosta on vaikka kuinka. Ehkä se johtuu historiasta, nainen huokaa. Sen omistaa nykyisin perikunta, jonka jäsenistä kukaan ei asu paikkakunnalla. Varjola on lähes alkuperäisessä kunnossa. Kuinka yksi taajaman ensimmäistä radioista tuli juuri Varjolaan. Papereista käy ilmi, että Karjaportintie 36 on ollut Korhosten lisäksi koti 38:lle vuokralaiselle. (Kuvat: Katja Kuismin-Jokisen kotialbumi). Joukkoon mahtuu monta ihmiskohtaloa. Ensin merkintöjä on runsaasti, sitten ne harvenevat. Yläkerta laitettiin vuokralle heti kun se valmistui, vuonna 1949. Sillä katettiin kuluja ja helpotettiin asuntopulaa. Yksi tällaisista on aivan Hyrynsalmen keskustassa sijaitseva Varjola. On varastomies Tapio ja hänen Marie-rouvansa ja niin edelleen. Kuinka ennen heidän sukuaan talossa asui legendaarinen Veikko Juntunen eli Varjolan Veikko, liikunnanopettaja, joka piti kylän nuorille uimakouluja ja raittiusleirejä. Hinku Varjolaan on kova. Kuismin-Jokisen isovanhemmat ostivat silloin tyhjillään olevan talon 1970-luvulla. Ennen varsinaista muuttoa on onneksi kesäloma ja kokonainen kuukausi Varjolassa. Niin piti tehdä. KASVUKESKUKSIIN suuntautuneen muuttoliikkeen myötä osa maaseudun rintamamiestaloista on autioitunut. Isovanhemmat ovat sittemmin edesmenneet, mutta KuisminJokisen kytkös taloon on pysynyt vahvana. Sitten on niitä rintamamiestaloja, joissa palaa valo osin vuotta. Kuismin-Jokinen itse on kysynyt jo töitä Hyrynsalmen varhaiskasvatuksesta, mutta suunnitelmat hieman siirtyivät koronakriisin myötä. – Talo ei varmaan sellaisenaan kelpaisi monelle, mutta se on kokonaisuudessaan hyvässä, asuttavassa kunnossa, Kuismin-Jokinen sanoo. – Liekö into lopahtanut jossain kohti. – Vietämme siellä kaikki lomat ja olen haaveillut pian 30 vuotta muuttavani sinne pysyvästi, Katja Kuismin-Jokinen kertoo puhelimitse kotoaan Kirkkonummelta. On mustakantinen muistikirja, johon on merkitty rakennusaikaisia ostoksia ja dokumentoitu työn eteneminen. 3.7.2020 25 Isä säilytti tärkeät dokumentit huolellisesti. Toistaiseksi Kuismin-Jokisen elämä on pidätellyt Kirkkonummella, mutta haave muutosta Varjolaan on lähempänä kuin koskaan. Talon historia on kuitenkin hyvin tiedossa myös nykyisillä omistajilla. Varjolan rintamamiestaloa Hyrynsalmessa asutaan nykyisin vain osan vuotta. On luettelo talon asukkaista. Isovanhemmat tekivät pienen remontin 1970-luvulla ja rakensivat “elintasosiiven”, johon sijoitettiin kylpytilat ja autotalli. – Olen koko ikäni mennyt sinne erittäin mielelläni
Virheitä on voinut tulla ja niiden myötä esimerkiksi sisäilmaongelmia. On seesteistä. Itkivät ja vaikenivat. Hän uskoo, että ne symboloivat suomalaisille myös hyvinvointivaltion syntymistä. RINTAMIESTALOJEN kunto vaihtelee. Monelle nuorelle perheelle rintamamiestalo on edelleen se unelmien koti. Alkuperäset rakenteet ovat yksinkertaisia, luonnonmukaisia ja hengittäviä. Esimerkiksi asuintilojen sijoittaminen kellaritiloihin on teknisesti haastavaa. 3.7.2020 26 RINTAMAMIESTALOISSA tuntuu olevan jokin osin selittämätön vetovoima. Sitten opiskelut ja työt veivät eteläiseen Suomeen. He muuttivat kerrostaloon. Sitten tulee vielä terapia-aspekti. – Olen asunut Oulussa aina rintamamiestalossa Karjasillalla. Sodan tuska. Toisaalta ne symboloivat sodan jälkeisen vuosikymmenen konsensushenkeä ja maaseudun ja kaupungin rauhallista rinnakkaiseloa. Professori Sivula heittää hieman provosoivasti, että tosiasiassahan ne ovat vain lautakasoja, jotka ovat käyttöikänsä päässä, mutta silti niiden arvostus on jotain ihan muuta. Rakennusperinteeseen erikoistunut arkkitehti Pekka Saatsi sanoo, että rintamamiestalot ovat kestäneet erinomaisesti aikaa. – Se oli kaikille hyvä ratkaisu. Lauta laudalta. Mukana on kollektiivista tunnetta. Rintamamiestaloja rakastetaan ja huolletaan. Kuitenkin esimerkiksi Korhosten naapuriin rakennetaan parhaillaan kokonaan uutta taloa. Mauri Korhonen asui talossa lapsuutensa. Sitä, että Suomi pitää huolta omistaan. Saatsi suosittelee lämpimästi, että rintamamiestalojen eri tilat pidettäisiin niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kirjassa tuikitavallinen Matti Virtanen yrittää pitää avioliittonsa koossa hankkimalla rintamamiestalon Juoksuhaudantieltä. Isä sanoi, että “olen rakentanut taloa 50 vuotta. – Sodan kokeneille miehille talon rakentaminen omalle perheelle oli voimaannuttava tapahtuma, Sivula kiteyttää. Rintamamiestalon remontoiminen ei ole asiantuntijan mielestä mitenkään mahdotonta: pitää vain ottaa selvää mitä tekee ja pyytää tarvittaessa apua. Edelleen 80 vuoden jälkeenkin useimmille suomalaiselle koti merkitsee vanhaa puutaloa rauhallisen omakotitaloalueen siimeksessä. – Kodinhoito- ja saunatilathan voi sijoittaa vaikka erilliseen piharakennukseen. Nämä isät tekivät päivät leipätöitä ja illalla jatkoivat loputonta uurastustaan talojensa kimpussa. Rintamamiestalo purettiin ja rakennuslupa heltisi kokonaan uudelle rakennukselle. Korhonen kertoo, että Karjasillan rintamamiestaloissa asui miehiä, joilla ei ehkä ollut fyysisiä vammoja, mutta henkisiä kylläkin. Tyypillisesti virheitä on tullut, kun kellaritai ullakkotilat on muutettu asuinkäyttöön. Omakotitalon asuttaminen oli käynyt ikääntyneille vanhemmille mahdottomaksi. Kun kirjailija Kari Hotakainen julkaisi Juoksuhaudantie-romaanin vuonna 2002, se nousi heti suureen suosioon ja voitti Finlandia-palkinnon. Ne ovat kulttuuriperintöämme, Sivula pohtii. Ettei tarvinnut puhua, Korhonen sanoo. Sekin lisää kiinnostusta, että Karjasilta valittiin Suomen parhaaksi asuinalueeksi vuonna 2009. Perjantaisin he joivat pullon viinaa. Talot pystytettiin yhden savupiipun ympärille. Samalla mukana on ollut hiljaista iloa. Sivula löytää rintamamiestalojen merkityksessä useita juonteita. – Itse talot ovat järkevästi ja fiksusti suunniteltuja ja niissä on suorastaan nerokas pohjaratkaisu. Saatsin mielestä talot ovat arkkitehtuuriltaan ajattomia ja miljööseen hyvin sopivia. Kenelläkään ei mitään puhuttu, kaikkein vähiten lapsille, jotka pakenivat lähimetsään leikkimään omaa sotaansa. NIIN. Me tiesimme tasan tarkkaan, millainen talo on. – Nämä miehet purkivat sen sodan rakentamalla näitä taloja. Myös nuoria, keskiluokkaisia lapsiperheitä. Se rintamamiestaloihin on rakennettu. RINTAMAMIESTALO on jotain perin suomalaista. Kaikki ei kuitenkaan ole aina siltä miltä näyttää. Alue on lähellä kaupunkia ja täällä on hyvät naapurussuhteet, mies kehuu. – Ihmiset ovat valmiita uhraamaan aikaa, vaivaa ja rahaa talojen ylläpitoon. He ovat kuolleet. Uusia tulijoita arvostetulle alueelle on jonoksi asti. KARJASILTA on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäisenä säilynyt jälleenrakennuskauden alue, joka sai ensimmäiset talonsa jo vuonna 1940 Ruotsin lahjoittaessa Suomeen niin sanottuja asevelitaloja. Nyt on sinun vuorosi”. Monia on remontoitu useampaan kertaan. Materiaalina on käytetty puuta, purua ja pahvia. Rintamamiestalo symboloi kirjassa onnellista elämää. Tänne on helppo kuvitella onnellinen ydinperhe. Palattuaan takaisin Ouluun, hän osti ensin vaimonsa kanssa rintamamiestalon läheiseltä Raatteentieltä. Useilla kaupunkialueilla ne sijaitsevat lähellä keskustaa. Korhonen katsoo tilannetta surullisena. Suurin osa on käynyt läpi ainakin yhden peruskorjauskerran. Korhosen mukaan alueen väestö on pitkälle uusiutunut. Talon rakentajat olivat pääosin syntyneet 1920-luvulla. Lapsuudenkotiinsa hän palasi vuonna 1998. Talot kielivät myös itsenäisyydestä ja omapohjaisuudesta. Alkuperäisissä rintamamiestaloissa ei ollut nykyisenkaltaisia kylpyhuoneita, hän muistuttaa. Ilmanvaihto hoituu painovoimaisesti. Heille rintamamiestaloissa on jotain nostalgista, vetoavaa, lumoavaa. – On saatettu esimerkiksi korvata hengittäväksi tarkoitettuja eristyksiä uretaanilla tai muovikelmulla tai tukkia korvausilmareitit, arkkitehti selventää. Naula naulalta. He, jotka rakensivat, he selvisivät. Ne joustavat hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin, Saatsi luonnehtii. KARJASILLALLA keltainen rintamamiestalo kylpee kesäkuun valossa. Aika on tehnyt tehtävänsä. He olivat elossa.. – Kyllä tämä pikkuhiljaa muuttuu, menee pilalle
3.7.2020 27 Ihmiset ovat valmiita uhraamaan aikaa, vaivaa ja rahaa talojen ylläpitoon.
Suomessa ei kriisin alkaessa ollut omaa hengityssuojaintuotantoa, ja Huoltovarmuuskeskus pyrki hankkimaan suojaimia eri puolilta maailmaa. Joka paikassa vastattiin puhelimeen, Lönnroth kertoo. Kun mediassa alettiin vaatia suomalaisen suojaintuotannon käynnistämistä, Tellalla oli jo täysi höyry päällä. Paapalla on tuntumaa volyymitason työhön. YKSI NIISTÄ on Kurikassa sijaitseva, vuodesta 1935 toiminut Tella, jonka päätuote ovat olleet erilaiset lakit. Tarkoitus oli myös lanseerata pieni vaatemallisto. Tämä innosti Lönnrothia entisestään. sukupolvemme sota Ilmiöt. Maskin jälleen Tella otti valikoimaan suojatakin, jonka kanssa se pääsi markkinoille Suomessa ensimmäisenä. – Korona tuli ja kaikki suunnitelmat menivät uusiksi, Tellan toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth kertoo. Ei ollut väliä, mihin aikaan soitti. – Ajattelin, että nyt ovat referenssit kunnossa, hän hymyilee. Sellaiseksi löytyi kuitukankaita valmistava Suominen Oyj. Ei ollut materiaaleja eikä tekijöitäkään. Kun suojainten loppuminen keikkui otsikoissa uhkaavana, kolmisen vuotta isoisoisänsä aloittamaa yritystä luotsannut Lönnroth kävi mietteliääksi. Työtapaturmiakin sattui, kun kaikki tilatut suojaimet eivät olleet sairaalakäyttöön tarkoitettujen eurooppalaisten standardien mukaisia. Se pystyi kehittämään ja valmistamaan kiireisessä aikataulussa kankaan maskiin. Saksa ja Ruotsi olivat jo auenneet, vuorossa olivat Norja ja Ranska. Lönnroth soitti 91-vuotiaalle paapalleen, yrityksen edelliselle toimitusjohtajalle Antero Saksalle ja kysyi neuvoa. Sitä alkoi ommella Jalasjärvellä sijaitseva Lennol. YHTÄ KAIKKI homma piti aloittaa alusta. Samaan aikaa alkoi yhteistyö kotimaisen materiaalivalmistajan kanssa. 3.7.2020 28 KUN koronaepidemia maaliskuussa rantautui Suomeen, havahduttiin suojavarustepulaan. Tellan piti kevään aikana levittäytyä nykyistä laajemmin ulkomaille. – Tiedustelin, että paljonkohan siihen maskin tekemiseen menisi aikaa. Kansainvälistymisen eteen oli tehty paljon työtä. Poikkeuksellinen kriisi pääsi yllättämään myös Huoltovarmuuskeskuksen, jonka varastot eivät olleetkaan niin laajat kuin vielä helmikuussa ennen pandemian räjähdystä oletettiin. Yhteistyö loppui 1960ja 70-luvuilla tuotannon siirtyessä halvempien kustannusten maihin. – Siinä hälytystilassa kaikki painoivat töitä vuorokaudet ympäri. – Ajattelin, että mitäs jos me alkaisimme tehdä maskeja. Lisäksi oli toimittava nopeasti. Muutamassa päivässä maskista oli jo prototyyppi valmiina ja samalla viikolla Lönnroth oli tarkistuttamassa maskin ergonomiaa ensimmäisessä infektiotiimissä. Syntyi huoli siitä, riittävätkö hengityssuojaimet edes kaikkein kriittisimpään sairaanhoitoon. Paljastui, että Tella oli aikaisemminkin valmistanut suojatakkeja, -lakkeja ja -maskeja ruotsalaiselle Mölnlyckelle. Hädän hetkellä kymmenet suomalaiset tekstiilialan yritykset päättivät kantaa kortensa kekoon ja alkaa valmistaa suojavarusteita. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MARIA SEPPÄLÄ Tämä on meidän Suomalaiset tekstiiliyritykset kävivät aikailematta töihin, kun suojavarustepula yllätti. Lönnroth etsi jatkuvasti uusia kontakteja ja oli yhteydessä myös viranomaisiin ja Huoltovarmuuskeskukseen
– Suurimman kriisin ollessa päällä tunsin valtavaa iloa siitä, että saan tehdä jotain näin merkityksellistä ja samalla hyödyntää kaikkea osaamistani. Mainostoimisto Santala Print Oy:llä oli ompelimo, jota he laajensivat valmistaakseen Tellan tuotteita. – On mahtavaa, että olemme voineet tehdä täysin suomalaisen tuotteen, Lönnroth iloitsee. Olen iloinen, että saan tehdä jotain näin merkityksellistä, Tellan toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth kertoo.. Parhaillaan on menossa sertifiointiprosessi. Mukaan projektiin saatiin muun muassa Lapuan Kankurit, Jokipiin Pellava, ilmajokinen osuuskunta Sopiva, Univision Jämijärveltä sekä huonekalualan konkarit, kauhavalainen Unico ja kauhajokinen Adea. Hän toivoo, että se on mahdollista. Hän kiittelee yhdessä tekemisen fiilistä alihankkijoiden kanssa. On pakko kysyä, miten käyn äkkiä isoksi kasvatetun suojavarustetuotannon. Kuten vaikkapa morsiuspukuliikkeen juuri perustanut yrittäjä, joka ei pudonnutkaan polvilleen kaikkien häiden peruunnuttua, vaan saattoi alkaa ommella suojavarusteita, Lönnroth kertoo. Useat alihankkijat varmistivat osaltaan, että tuotanto jatkuisi, vaikka jossakin yksikössä epidemia pääsisi valloilleen. • Kasvomaski voi olla itse tehty, sillä ei ole erityisiä standardeja eikä sen suojaustasoa ole määritelty. Tätä kompensoidaan Lönnrothin mukaan laadulla, toimitusvarmuudella ja matalammilla ekologisilla kustannuksilla. Se tosin tarkoittaa, että hinnalla ei pystytä kilpailemaan. – Se edellyttää, että olisi tietty pohjatuotanto ja tarvittaessa kapasiteettia voitaisiin nostaa reilusti, Lönnroth linjaa. Lönnroth alkoi etsiä yhteistyökumppaneita lähiseudulta. – Seuraava iso haaste on saada tilauskanta säilymään, Lönnroth sanoo. TAITEEN maisteriksi valmistuneelle Lönnrothille korona-ajan aiheuttama kokemus on ollut käänteentekevä. – Meillä on nyt tuote, joka on testauksen ja palautteen perusteella kehitetty niin viimeisen päälle, että sille kannattaa hakea sertifiointi, Lönnroth sanoo. – Santalan toimitusjohtaja Turo Santala totesi minulle, että tämä on meidän sotamme. Huoltovarmuuden kannalta olisi hänen mukaansa tärkeää vakiinnuttaa suojavarusteiden tuotanto Suomessa. KASVOMASKEJA ON KOLMENLAISIA • Hengityssuojain täyttää Euroopan unionin henkilösuojainasetuksen vaatimukset • Kirurginen suu-nenäsuojus täyttää lääkinnällisille laitteille asetetut vaatimukset Näiden valmistaminen edellyttää sertifiointia. – Vaikka tuotteemme ovat kertakäyttöisä, ne kestävät jopa useita pesuja erityisesti hoivakäytössä. Nopeasti havaittiin, ettei Lennolinkaan kapasiteetti ole riittävä. – Kartoitin, missä on osaamista ja koneita. Tukes muistuttaa, että standardoimaton kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta. Tellan pika-aikataululla käyntiin polkaiseman suojavarustetuotannon ansiosta lähiseudun yrittäjät saattoivat perua lomautuksiaan, osa palkata jopa lisää väkeä. – Tähän liittyy suorastaan koskettavia tarinoita. MOLEMPIA löytyi lähitienoilta. Se voi suojata muita, jos maskin käyttäjällä on virus. 3.7.2020 29 – Kun me saimme malliston valmiiksi, tuotanto oli käynnissä jo seuraavalla viikolla, Lönnroth kehaisee. Nyt on meidän sukupolvemme aika auttaa isänmaata omalla osaamisellamme EPIDEMIA osoittaa hiipumisen merkkejä. Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on varoittanut kasvomaskin väärinkäytöstä, joka saattaa edistää viruksen leviämistä. Kotimaassa valmistettua ei myöskään tarvitse kuljettaa lentokoneella pitkiä matkoja. Niitä valmistavat myös yritykset yksityishenkilöiden ja kuntien käyttöön
Siirrettävien iglujen käyttöaika ei rajoitu suinkaan kuumimpaan kesäaikaan, vaan sijaintia voidaan vaihdella vuodenaikojen mukaan. Ajatus iglujen tuomisesta Hiekkasärkille lähti Antti-Roikon mukaan sikiämään huhtikuussa ihan spontaanin juttelun pohjalta. 3.7.2020 30 AAVALLA ULAPALLA Ilmiöt Suomen matkailukesä voi saada uusien keksintöjen avulla torjuntavoiton TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Kuva: Henri Luoma Lemmenpesä Lemmenpesä EI NIIN pahaa kriisiä, etteikö siitä seuraisi aina myös jotain uutta ja innovatiivista toimintaa. Ainakin Kalajoen Hiekkasärkillä on matkailukesä niin toivoa täynnä kuin se nykyisissä olosuhteissa on mahdollista. Eksoottisesta nimestään huolimatta kyseessä on pohjalaista tekoa oleva ekologinen vene tai eräänlainen kauko-ohjattava lautta. – Jos turistit ovat Lapissa innostuneet yöpymään igluissa ja katsomaan revontulia, niin täällä he voivat ihailla merta, auringonlaskua ja yöttömän yön kauneutta. MATKAILUYRITTÄJÄ Aki Antti-Roiko pitää keväistä igluideaansa juuri korona-ajalle luontevana luomuksena. Mennään tämä kokeiluaika näillä kahdella iglulla ja jatkoa harkitaan kysynnän mukaan, Antti-Roiko kaavailee. Elämyksenä tämä iglu meni kuulemma ihan top3:een.. – Huhtikuussa keksittiin idea ja kesäkuun puolivälissä alettiin varauskirjaa jo täyttämään. Ensimmäisiltä vierasyöpyjiltä saatu palaute on ollut rohkaisevaa. – Niinhän ne parhaat ideat yleensä lähtevät, hän naurahtaa. Silmänkantamattomiin ulottuvan hiekkarannan edustalla kelluu alkaneen kesän puhutuimpiin uutuuksiin kuuluvat kaksi meri-iglua. – Syksyllä ne voidaan viedä vaikkapa läheisen jokikanjonin maastoihin ja talvella taas jään päälle, Antti-Roiko kaavailee. Siellä turvavälit toteutuvat luontevasti eikä kenenkään tarvitse yskiä toisten niskaan, hän muistuttaa. IDEASTA toteutusvaiheeseen päästiin yrittäjän mielestä yllättävän nopeasti. Aalloilla keinuva iglu pyrkii tarjoamaan uudenlaisen mahdollisuuden elämysmajoitukseen. Ihmiset hakevat lomiltaan uusia elämyksiä. – Yksi ulkomailla pitkään asunut suomalaispariskunta harrastaa matkailua ja on vieraillut vuosien varrella 30 maassa. Iglussa on lasiseinien ja -katon lisäksi wc, kellari, pieni keittiö ja jopa pilkkireikä talvea varten. – Meri on avara paikka majoittua
Koronan vuoksi esimerkiksi mökkimajoituksella on iso kysyntä, ja alueelle on suunnitteilla lisää hotellitason palveluja. Merellistä lomakohdetta voidaan toimitusjohtajan mukaan hyvällä syyllä kutsua markkinointimielessä jopa lemmenpesäksi. Hän arvioi, että esimerkiksi Kalajoella Hiekkasärkkineen on potentiaalia nousta takavuosien veroiseen suosioon matkailijoiden silmissä. Hovikuski Ahti Antti-Roiko kuljettaa lomalaiset limusiinilla iglun lähistölle. Ne ketkä siinä onnistuvat, pystyvät tekemään vaadittavaa tulosta jo kesäkuukausien aikana. Mutta kyllä minulla on luottoa, että juhannuksena täällä voisi saada isonkin tapahtuman kannattamaan. Isojen massatapahtumien peruuntuminen aiheuttaa sellaisen ilmiön, että esimerkiksi hotelliketjut voivat olla vaikeuksissa, eikä uusia investointeja uskalleta tehdä. – Ympäristön puolesta ainakin. Muilla voi olla vaikeuksia selviytyä seuraavan kauden alkuun saakka. MATKAILULIIKETOIMINTAA Itä-Suomen yliopistossa tutkiva Juho Pesonen näkee koronarajoitusten purkautumisen pelastavan osan Suomen matkailukesästä. 3.7.2020 31 IGLUT on mitoitettu kahdelle hengelle. Semmoisen aikuisten juhannuksen. – Tässä on kohteiden markkinoinnilla iso merkitys. – Ulkomaisia turisteja pyritään houkuttelemaan näillä erikoisuuksilla. Mutta minulle on semmoinen tuntuma, että moni suomalainenkaan ei vielä tiedä minkälainen luontoelämys kilometrien mittaisine rantoineen meillä on tarjolla, Antti-Roiko pohdiskelee. Innovatiivisuus ja uuteen tilanteeseen sopeutuminen ovat Pesosen mukaan ne lääkkeet, joilla toimijat pystyvät luovimaan itsensä kuiville alkukesän ahdingosta. Kuva: Henri Luoma Toimitusjohtaja Aki Antti-Roikolla riittää kiireitä kiivaimman lomakauden kynnyksellä. PESONEN uskoo, että normioloissa ulkomaisiin kohteisiin lentämään tottuneet suomalaiset löytävät lomatekemistä myös kotimaasta. Jatkuvat selkävaivat pakottivat miehen alanvaihtoon, mutta usko omaan tekemiseen on vähintään yhtä luja kuin hevosmiesaikoina. – Tilannetta voidaan pitää eräänlaisena torjuntavoittona koko matkailualalle, hän arvioi. – Esimerkiksi Venäjä on käytännössä kiinni, eikä ulkomailta ole muutenkaan odotettavissa isompaa apua. Jos ei pariskunta tuolla merellä syty romanttiseen tunnelmaan, niin sitten on syytä harkita osapuolten vaihtamista, hän sanoo hymy suupielessä. Majoituspaikoista kasvun ei pitäisi jäädä kiinni. – Sen ansiosta mökkien sekä muiden pienten kohteiden kysyntä lisääntyy. – Tapahtumien tai festivaalien osalta tämä kesä luonnollisesti jää välivuodeksi. Eli varsinaisesta perheyöpymiskohteesta ei ainakaan näin alkuvaiheessa ole kysymys. Tutkija arvelee, että järjestettyjen ”pakettien” tarjonnan väistämättä vähentyessä omatoimimatkailu lisää väistämättä suosiotaan. AKI ANTTI-ROIKO oli pitkään yksi Suomen menestyneimpiä ravivalmentajia ja menestystä tuli myös kansainvälisissä ympyröissä. Eli nyt ollaan pitkälti kotimaisten matkailijoiden varassa, hän toteaa. Ku va : Ris to Lu od on pä ä Ku va : Ris to Lu od on pä ä Ku va : Ev elii na U usi ta lo Turvavälit toteutuvat luontevasti eikä kenenkään tarvitse yskiä toisten niskaan.. Ihmiset hakevat lomiltaan uusia elämyksiä
650 metriä on liian pitkä matka tuotantotilasta kauppaan. – Onneksi Alko on ottanut pieniä tuottajia yhä paremmin esille, Colliander toteaa. Hänen yrityksensä on marjaviinejä, mehuja, limonadeja ja tisleitä tuottava Vuokatin viini. Näin leipänsä tienaavat myös Nils Colliander ja Creg Tyler. Collianderin mukaan nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa lähinnä ahdinkoa. 3.7.2020 32 Ilmiöt SUOMESSA alkoholilaki on tiukka, mutta siitä huolimatta yhtä useampi työllistää itsensä alkoholin myynnillä ja tekemisellä. – Saan myydä tuotteita omassa kaupassani, mutta vain tuotantotilan yhteydessä. Colliander kertoo, että hän ei saa myöskään myydä esimerkiksi toisten pientuottajien viinejä omassa kaupassaan. Colliander perusti Sotkamoon maan pohjoisimman omenatarhan oltuaan ensin 30 vuotta töissä Etelä-Suomessa. Tyler muutti Lontoosta Sotkamoon suomalaisen vaimonsa kanssa ja haluaa nyt auttaa tätä tavoittelemaan unelmaansa ravintolasta. Kaksikon mukaan laki kaipaa päivitystä ja ”kaupunkilaisjärjenkäyttöä”. Siellä menekki on ollut hyvä ja markkinat suuret. Hän pitää yhdessä vaimonsa Kaisa Tylerin sekä Kaisan veljen Juho Haapalan ja tämän vaimon kanssa Haapala BNB:tä. ALKOHOLILAINSÄÄDÄNTÖÖN Colliander ja Tyler eivät ole täysin tyytyväisiä. Tuntuuhan se järjettömältä, hän pohtii. Colliander on halunnut kehittää tuotteitaan ja vie niitä paikallisen myynnin lisäksi Saksaan. Paikallisia makuja ulkomaisella twistillä Suomalaiset pientuottajat ovat nosteessa, mutta laki rajoittaa tekemistä Opimme joka päivä jotain uutta. TEKSTI JA KUVAT: OLGA OINAS-PANUMA. Jo viidettä sukupolvea samalla suvulla olevalla tilalla on ravintola, panimo ja majoitustoimintaa
Esimerkiksi Himskatin Hapan -oluen marjat ja humalat tulevat Haapalan tilalta, ja se on tehty oman tilan ruisjuureen. Hänen mukaansa oluen valmistus ei ole vaikeaa, mutta sen voi oppia vain tekemällä. – Hänellä on sellainen englantilainen näppituntuma, Colliander heittää. Myös Haapalassa kaikki halutaan mahdollisimman läheltä. Sekä Tyler että Colliander satsaavat paikallisiin makuihin ja luonnollisiin ainesosiin ja tuovat esille suomalaisuutta. YRITTÄJIEN on pitänyt keksiä monenlaista selvitäkseen. Omenat siidereihin omasta tarhasta. TYLERIN innostus oluisiin kumpusi alun perin tarpeesta – ravintolan ruoat tarvitsivat arvoisensa juomat. Kaisa ja Creg Tyler toteuttavat haaveitaan Haapala BNB -yrityksessään. Collianderille muuttaminen Helsingistä Sotkamoon oli suuri muutos elämässä. Tällä hetkellä Suomessa voi tilata kotiin alkoholia ulkomailta, mutta ei Suomesta. Tyler on rakastunut Kainuuseen ja Sotkamoon ja sen puhtaaseen luontoon. Tyler huomauttaa, että käsityönä tehdyt kalliit pienpanimoiden oluet ovat nautittaviksi ja maisteltaviksi, eikä niitä ole suunniteltu humalahakuiseen juomiseen. Nils Collianderia se ei kuitenkaan haittaa, koska siiderinvalmistuksessa omena saakin olla hieman raaka. 3.7.2020 33 TYLER puolestaan toivoisi, että alkoholilakia päivitettäessä otettaisiin huomioon taloudellinen vakaus ja ulkomaalaisten panimoiden uhka. Haapala BNB:ssä taloutta on turvattu tarjoamalla enemmän palveluita. Hänestä olisi hyvä, että kriisiaikoina alkoholilakiin joustaisi. – En halua enää pois täältä, koska täällä on hyvä olla ja ihmiset eivät ole samalla tavalla kiireisiä kuin Lontoossa. Nyt Collianderin tilalla kasvaa yli kolmeakymmentä omenalajiketta ja naapurin viljelijän kanssa yhteinen mansikkamaa alkaa pian tuottaa tämän vuoden satoaan. – Parasta yhdessä tekemisessä ja yrittämisessä on, että opimme joka päivä jotain uutta, hän kertoo. Apuna Collianderilla on työntekijä, jolla on kolmenkymmenen vuoden kokemus Chilen ja Englannin viinitiloilta. Tilan sijainti harvaanasutussa Kainuussa on haaste, sillä harva lähtee ajamaan pitkiä matkoja oluen perässä. Haapalan talo kantaa historiaa, sillä se on rakennettu jo vuonna 1868.. Colliander innostui marjaviineistä työmatkoillaan kanadalaisilla viinitiloilla. Vuokatin viinin marjaviineihin, mehuihin ja limonadeihin tulevat marjat tulevat omalta tilalta ja lähiseudulta. Vuokatin viinin omistaja Nils Colliander häärii omenatarhassaan ympäri vuoden, mutta kesällä hommaa on eniten. POHJOINEN luonto tuo oman haasteensa omenatarhalle, sillä omena ei välttämättä kypsy koko vuonna. – Olisi hyvä, jos esimerkiksi nettimyynti sallittaisiin. Monet muut panimot sijaitsevat isommissa kaupungeissa. Vuokatin viinillä ensimmäistä kertaa kausitöissä oleva Tanja Niemi haluaisi, että kaikki kokeilisivat kausitöitä ja oppisivat ruuan alkuperästä. – Ystävät sanovat, että olen metsittynyt, hän nauraa
Elämänmakua siihen tuovat tavallisten suomalaisten kirjeet, joita Forss sai käyttöönsä Postimuseosta. Paasikivelle. Mukana on luonnollisesti lukuisia maamme historian kulkuun vaikuttaneita kirjeitä, kuten Risto Rytin ja Adolf Hitlerin välistä viestinvaihtoa sekä Josif Stalinin kirje J. 3.7.2020 34 SUOMEN historia vuodesta 1835 tähän päivään pikakelauksella. Forss on koonnut kirjaansa sata merkittävää, pysäyttävää, hauskaa tai traagista kirjettä, jotka kertovat elämästä Suomessa. 7 Mitäs olette mieltä siihen asiaan, jos meinaisin siitä Eilasta joskus tulevaisuudessa semmoisen ikuisen Eilan. Näyttelyssä on esillä alkuperäisiä kirjeitä, ja osan kirjeistä voi myös kuunnella Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KIRJEET KERTOVAT SUOMEN TARINAN Kirjat Timo Kalevi Forssin kirjaan kootut sata kirjettä tarjoavat kurkistusaukkoja historiaan. Timo Kalevi Forss: Unohtumattomia kirjeitä Suomesta. 2 Maalaaminen on yhtä paskaa. Unohda, että Venäjä on suurvalta. Nykyajan viestintää edustavat Twitterja sähköpostiviestit. a) Maanviljelijä Jaakko Kajander Tyyne-tyttärelleen 5.4.1928 b) Ulkoministeri Eljas Erkko J.K. Sellaiseksi voisi luonnehtia Timo Kalevi Forssin keväällä ilmestynyttä kirjaa Unohtumattomia kirjeitä Suomesta. Kuka kirjoitti. Kirjan pohjalta koottu näyttely on avoinna Tampereella Museokeskus Vapriikin Postimuseossa 31.1.2021 asti. 4. 10 Kaupan kassasta voi tulla vaikka pääministeri. Kirja ei silti onneksi ole pelkkää mahtimiesten viestintää. Like, 268 s. Paasikivelle 31.10.1939 c) Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela norjalaiselle kollegalleen Carl Dørnbergerille 22.1.1889 d) Presidentti Urho Kekkonen kansleri Veli Merikoskelle 8.5.1975 e) Hessenin prinssin Friedrich Karl eduskunnan puhemiehelle Lauri Ingmannille 4.11.1918 f) Kirjailija Elias Lönnrot Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri Carl Niklas Keckmanille 12.4.1835 g) Pääministeri Sanna Marin Twitterissä 15.12.2019 h) Virkamies, aktivisti Eugen Schauman Venäjän tsaari Nikolai II:lle 1904 i) Totaalikieltäytyjä Ville Riikonen presidentti Tarja Haloselle 8.10.2011 j) Panssarilaiva Ilmarisen matruusi Tauno Pekkarinen vanhemmilleen 12.9.1941. 6 8 Mutta jos te saatanan tunarit ette olisi tätä verratonta julistustanne saattaneet ilmoille, olisin ehkä ehtinyt sisäasiainministerin ehdotuksesta nimittää Erkki Huurtamon Kymen läänin maaherraksi. 1 3 Kiitos myös kutsusta vihkiäisiinne, mutta ikävä kyllä, luulen että en voi lähteä niin pitkälle matkalle, tapahtuipa vihkiäisenne koska tahansa, sillä kesäaikana on aina niin tärkeetä olla lantahommissa. Ilmarinen ajoi seuraavana päivänä miinaan ja Pekkarinen menehtyi. 5 Nyt kun lähdet matkalle Moskovaan, toivotan sinulle hyviä voimia ja menestystä. Ra tka isu : 1f, 2c, 3h , 4e, 5a, 6b , 7j, 8d , 9i, 10g . Joukossa on esimerkiksi vankileireiltä salaa lähettyjä viestejä, sota-aikojen rakkauskirjeitä ja lasten keskinäistä kirjeenvaihtoa. 9 Tähän asiantilaan nähden katson eduksi molemmille puolille, että eräät seikat, jotka eivät ole määrättävissäni, pakoittavat minua vielä jonkun aikaa lykkäämään lopullisen ratkaisuni, jonka, kuten muistetaan, alunpitäen olen pidättänyt itselleni. K
Haastatteluissa vastaajat suhtautuivat myönteisesti iäkkäille vanhemmille annettuun satunnaiseen käytännön apuun, mutta jatkuvaan hoiva-apuun vastahakoisemmin. Tällaiset vastaajat auttoivat runsaasti sekä vanhempiaan että lapsiaan, mutta heilläkin apu suuntautui enemmän nuoremmalle sukupolvelle. Apu tarkoitti esimerkiksi kotitalousaskareiden tekemistä, asioiden hoitamista ja kuljetusapua. Mirkka Danielsbacka, Hans Hämäläinen ja Antti O. Ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa jo tämän vuoden lopulla. Tanskanen: Suomalainen auttaminen. Vastaajista lähes 80 prosenttia oli antanut hoiva-apua lapsilleen eli avustanut heitä lastenhoidossa, kun taas vanhemmilleen hoiva-apua oli antanut hieman yli puolet. Danielsbackan ja Tanskasen mukaan kevään koronakriisi on tehnyt usein piilossa olevasta arkipäivän auttamisesta näkyvää ja osoittanut, kuinka merkittävä rooli läheissuhteilla ja epävirallisella auttamisella on suomalaisten elämässä. Vajaa puolet oli tukenut lapsiaan myös taloudellisesti. Aiheesta on olemassa tuoretta tutkimustietoa, sillä Danielsbackan, Tanskasen ja Hans Hämäläisen toimittama kirja Suomalainen auttaminen ilmestyi toukokuun alussa koronarajoitusten ollessa tiukimmillaan. 3.7.2020 35 KORONAKEVÄÄN aikana moni iäkäs suomalainen joutui turvautumaan tavallista enemmän läheistensä apuun. Sosiologit Mirkka Danielsbacka ja Antti O. Väestöliiton Sukupolvien ketju -hankkeessa koottu aineisto on ainutlaatuinen, sillä samoja vastaajia seurataan viiden vuoden välein vuosikymmenten ajan. Aineisto osoittaa, että suomalaiset auttavat toisiaan paljon normaalioloissakin. Gaudeamus, 272 s. Käytännön apua lapsilleen oli antanut 60 prosenttia suuriin ikäluokkiin kuuluvista vastaajista. – Käytännön apu vanhemmille, kevään eristyksissä viettäneille sukupolville on kasvanut ja vastaavasti esimerkiksi yli 70-vuotiaiden isovanhempien tarjoama lastenhoitoapu on vähentynyt, ainakin poikkeustilan aikana. Tutkijoita kiinnostaakin suuresti, minkälaisia lyhytja pitkäaikaisia vaikutuksia kriisillä on mahdollisesti ollut auttamisen suuntaan ja määrään. Kirja pohjautuu vuodesta 2007 asti kerättyyn laajaan kyselyaineistoon suurten ikäluokkien ja heidän lastensa rooleista auttajina ja avun vastaanottajina. Maailman suurin ikääntymisen tutkimushanke SHARE käynnisti jo kesäkuun alussa aiheeseen liittyvät tutkimushaastattelut Suomessa. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Koronakevät saattoi muuttaa auttamisen suuntaa Kirjat Normaalioloissa auttaminen suuntautuu enemmän vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille.. Danielsbacka arvioi, että kriisi saattoi muuttaa epävirallisen auttamisen määrää ja suuntaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten poikkeusaika on vaikuttanut yli 50-vuotiaiden suomalaisten elämään. Vaikka pääosa kansalaisten tarvitsemasta avusta ja hoivasta hoituu nykyisin julkisten palvelujen kautta, on epävirallinen auttaminen pysynyt keskeisenä osana ihmisten sosiaalisia suhteita. Sen sijaan käytännön apua annettiin useammin omille vanhemmille kuin lapsille. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Sen nähtiin kuuluvan etupäässä yhteiskunnan vastuulle. SUOMALAISTEN into auttaa toisiaan on kansainvälisestikin vertailtuna korkeaa. Varsinkin suuret ikäluokat ovat ahkeria auttajia. Yleisimmin he auttavat omia lapsia ja tavallisin avun muoto on lastenhoito: lapsenlapsiaan oli hoitanut kolme neljäsosaa isovanhemmista. Kun hallitus määräsi yli 70-vuotiaat erityksiin, kaupassa käynti ja muut juoksevat asiat jäivät nuorempien sukupolvien vastuulle. TUTKIMUKSEN alkuvaiheessa osa suuriin ikäluokkiin kuuluvista vastaajista edusti niin sanottua välisukupolvea, eli heillä oli autettavanaan sekä oma iäkäs vanhempi että oma jälkikasvu mahdollisine perheineen. KOTONA pysyttely ja avun kohteena oleminen on voinut tuntua eristyksissä oleville vaikealta, koska normaalioloissa auttaminen suuntautuu enemmän vanhemmilta sukupolvilta nuoremmille. Tanskanen toteavat, että poikkeustila aiheutti todennäköisesti epävirallisen avun ryöpsähdyksen, kun virallinen apu ei ehtinyt jokaiselle sitä tarvitsevalle
Ainutlaatuista on myös se, että illan aikana on mahdollista tanssia jopa kolmeatoista eri tanssilajia. Tavallinen tanssikansa veivaa parketilla tuttuja vaihtoaskelia, kun taas kurssittautuneet tanssijat pyörähtelevät vauhdilla näyttäviä kuvioitaan. KarppinenKummunmäen mukaan lavoille onkin muodostunut kaksi leiriä: tavalliset ja taitavat, lähes ammattitasoiset tanssijat. Monet panostavat harrastukseen myös käymällä tanssikursseja. Kirja on ulkoasultaan kaunis ja suorastaan henkii nostalgista tanssilavaromantiikkaa. Lavatanssien historiasta on toki julkaistu lukuisia tutkimuksia ja yleistajuisia tietokirjoja, mutta useimmat niistä ulottuvat parhaimmillaan 1990-luvulle, Karppinen-Kummunmäki kertoo. Lavoille ovat löytäneet myös nuoremmat sukupolvet, vaikka tanssikansan keski-ikä onkin yli 50 vuotta. – Halusin kirjoittaa lavatansseista sellaisen kirjan, jonka olisin itse halunnut lukea. Kolmikymppinen kulttuurihistorioitsija hurahti itse paritansseihin kymmenisen vuotta sitten. Henna Karppinen-Kummunmäki päivittää lavatanssit nykyaikaan keväällä ilmestyneessä kirjassaan Lavatanssien hurma. KARPPINEN-KUMMUNMÄEN mukaan lavatanssikulttuuri on parina viime vuosikymmenenä kokenut suuren muutoksen. KIRJA tutustuttaa lukijan paitsi tanssien historiaan, myös muun muassa lavaetikettiin, pukeutumiseen ja eri tanssilajeihin. Mikä olisi suomalaisempaa kulttuuria kuin kesäiset lavatanssit?” Tuskinpa mikään. Ääneen pääsevät niin muusikot, tanssijat kuin tanssinjärjestäjäkin. Onneksi suurin osa mahtuu kuitenkin tanssimaan sulassa sovussa. Lavatanssien erityisyys on tunnustettu viralliseltakin taholta, sillä opetusja kulttuuriministeriö listasi ne TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KUVAT: VESA-MATTI VÄÄRÄ LAVATANSSIEN HURMA KELLOHAME HEILAHTAA KESÄYÖSSÄ Kirjat Lavatanssit ovat ainutlaatuista suomalaista kulttuuriperintöä. Nyrkkisääntönä on liikkua vastapäivään ja sitä keskemmällä lattiaa, mitä hitaammin tanssii. KARPPINEN-KUMMUNMÄEN mukaan vastaavaa lavatanssikulttuuria kuin Suomessa ei ole missään muualla maailmassa. Nyt tanssimaan ei pääse, mutta onneksi odotellessa voi edes lukea siitä. Painopiste on turkulaiskirjailijan omalla tanssireviirillä Varsinais-Suomessa ja lapsuudenkodin maisemissa Pohjois-Karjalassa, mutta kirjassa liikutaan lavoilla myös muualla Suomessa. Sen jälkeen hän on kiertänyt lavoja ahkerasti ja pitänyt blogiakin kokemuksistaan. Järvenpinta on peilityyni. 3.7.2020 36 12.6.2020 36 ”HAITARI soi vienosti valoisassa kesäyössä. Yhä useammalle tanssit ovat paitsi sosiaalinen tapahtuma, myös urheilusuoritus, johon varustaudutaan teknisellä t-paidalla, sykemittarilla ja urheilujuomalla. Normaalioloissa Suomessa järjestetään kesäkuukausien aikana yli tuhat tanssitapahtumaa. Hän jopa poseeraa itse suurimmassa osassa kuvista. Vaihtoaskeltanssijoita syytetään väylien tukkimisesta ja väärään suuntaan liikkumisesta, ”ammattilaisia” muiden jyräämisestä. Kirjailijan rakkaus aiheeseensa näkyy. Naisten helmat hulmuavat tanssiparketilla. Vain täällä ihmiset kokoontuvat säännöllisesti tanssimaan tarkoitukseen varattuun tilaan. Alkoholia käytetään aiempaa vähemmän, ja häiritsevästi humalassa on aniharva
elokuuta. Tanssijärjestäjät odottavat tanssilupaa kuin kuuta nousevaa TEKSTI: ANNUKKA KAARELA. SOMEROLAISELLA Esakallion lavalla kausi alkaa tavallisesti huhtikuun puolivälissä, joten tanssimaan ei ole päästy tänä vuonna vielä ollenkaan. Ruusulinnan tanssijärjestäjä Marika Lehtinen odottaa niin ikään kuumeisesti lisätietoa, onko tanssien järjestäminen luvallista loppukesällä. Nimitys oli tosin lähinnä symbolinen. Henna Karppinen-Kummunmäki: Lavatanssien hurma. Sotkamossa sijaitsevaa Naapurinvaaran huvikeskusta pyörittää Sotkamon Nuorisoseura. Kulut vuokrasta, sähköstä, laitteista ja kiinteistöstä ovat juosseet koko ajan. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 269 s. Elokuun tanssiesiintyjiä ei silti vielä ole peruutettu. Lehtinen kertoo, että tappiota peruuntuneista tansseista on tullut muutamia satojatuhansia euroja. Yritys selviytyi keväästä puskurirahojen avulla, ja kesäkuussa se sai vihdoin ELY-keskukselta tukea. 3.7.2020 37 12.6.2020 37 vuonna 2017 osaksi kansallista elävää kulttuuriperintöä. TANSSILAVAT ovat tänä keväänä ja kesänä olleet suljettuina ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien. Kesäja heinäkuun tappioita ei ole vielä laskettu. RUUSULINNA on yksityinen tanssipaikka, mutta suurin osa Suomen tanssilavoista on erilaisten seurojen ja yhdistysten hallussa. Seuraamme tarkalla korvalla tautitilanteen kehittymistä, ja yleisön turvallisuus on tietenkin pääasia. – Viimeiset tanssit Ruusulinnassa tanssittiin 7. Kunhan 1-2 metrin välimatkaa toisiin ihmisiin ei enää tarvitse noudattaa, voivat tanssitkin alkaa taas normaalisti, Lehtinen sanoo. Puheenjohtaja Maija Granqvist laskee, että nuorisoseura menetti tuloja toukokuun loppuun mennessä yli 90 000 euroa. Miten ne ovat selviytyneet korona-ajasta. Heinäkuun lava on ollut perinteisestikin kiinni, kun tanssikansa suuntaa mökkipaikkakunnille. – On harmillista, ettei valtiovalta tue tämän ainutlaatuisen suomalaisen kulttuuri-ilmiön säilymistä. – Tanssien osalta tilanne on enemmän auki, siinä on kuitenkin mahdotonta pitää turvavälejä. Vaikka poliitikot näyttäytyvät mielellään esimerkiksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla, rahallista avustusta tapahtuma tai lavatanssikulttuuri ylipäätään ei ole valtion taholta saanut. – Talous on ollut kovilla, Nurmijärvellä toimivan Ruusulinnan tanssijärjestäjä Marika Lehtinen myöntää. MAAN hallitus näytti juhannusviikolla viimein vihreää valoa yli 500 hengen kokoontumisten sallimiselle. maaliskuuta, ja sen jälkeen ei ole ollut kuin menoja. Granqvist kertoo, ettei seuralla ollut yhdistyspohjaisena toimijana mahdollista hakea Business Finlandin tai ELYkeskuksen tukea. Muut musiikkija taidemuodot, kuten kansanmusiikki tai ooppera, saavat merkittäviä rahallisia avustuksia vuosittain, Karppinen-Kummunmäki vertaa. – Kyllä tällaisella tukipolitiikalla saadaan suomalainen tanssin kansanperinne nurin, Granqvist harmittelee. Keinu kanssani. Lavaisäntä Hannu Heikkilä kertoo, että tanssien ja muiden tilaisuuksien peruuntuminen tekee suuren loven Esakalliota pyörittävän urheiluseura Someron Esan lompakkoon. Tanssijärjestäjät olivat kesäkuun lopussa kuitenkin vielä epätietoisia, koskeeko lupa myös tansseja. Tangokuningas Kari Hirvonen orkestereineen on valmiuksissa aloittamaan syyskesän tanssit 1. Kiinteitä menoja kuitenkin kertyy koko ajan vaikka lava onkin kiinni, joten taloudelliset menetykset ovat mittavia. – Kun vielä seuran järjestämät Seiväskarnevaalit ja Ruokava-messut peruttiin, niin urheiluun on huomattavasti vähemmän rahaa jaossa. Naapurinvaaralla on ehditty tänä vuonna tanssia vain yhdet tanssit, kauden avajaiset maaliskuun alussa. Lavaisäntä Hannu Heikkilän mukaan Esakalliolla on tulkittu, että ainakin muutamia istuville katsojille järjestettäväksi suunniteltuja tilaisuuksia voitaisiin pitää. – Noudatamme anniskeluravintoloiden kanssa samaa ohjeistusta. Opetusja kulttuuriministeriön tukea haettiin, mutta päätös oli kielteinen
Komppa ja Seppälä tuottavat särkisäilykkeitä kahdella eri maulla. Viime vuonna tuli läpimurto, ja nyt Järki Särkeä myydään ympäri maan. Asenteet kuitenkin muuttuivat, ja vuosien saatossa särjestä tuli roskakala. Tilalla on seurattu kala-alaa kauan, mutta särkeen panostaminen vaati useamman vuoden sulattelua ja suunnittelutyötä. Vaikka kisat toivat näkyvyyttä ja uskottavuutta, uskovat särkisäilyketuottajat, että TEKSTI JA KUVAT: OLGA OINAS-PANUMA Ilmiöt Särkeä pidetään usein roskakalana, mutta Komppa-Seppälän luomutilalla särki halutaan saada tavallisten ihmisten ruokapöytään. KOMPALLE ruoka ja maustaminen ovat intohimo. Vielä 1900-luvun alkupuolella särki kuului tavalliseen suomalaiseen ruokapöytään. Kun Ari Seppälältä kysyy, mitä on Järki Särki, hän vastaa yksioikoisesti sen olevan hyvää ruokaa. 3.7.2020 38 SÄRKI on suomen kolmanneksi yleisin kala, ja sitä asuu paljon maamme tuhansissa järvissä. – Aiemmin särkeä on purkitettu, jotta sitä saataisiin myytyä. – Kotimaista kalaa ei saa kaupasta, vaikka Suomi on tuhansien järvien maa. – Ajattelin sitten, että pitääkö vielä tätäkin kokeilla, hän naurahtaa. Järki Särjen isoin tavoite on tehdä hyvän makuista ruokaa. Me halusimme tehdä hyvänmakuisen tuotteen ja olemme pelanneet paljon mausteiden kanssa, Seppälä tiivistää. Työmäärää oli aiemmin vähennetty tarkoituksella, ja nyt jäljellä olivat oikeastaan vain mehiläiset. Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevan Komppa-Seppälän luomutilan omistajia Ari Seppälää ja Marja Komppaa särjen aliarvostus harmitti, sillä he olivat tottuneet syömään kotonaan hyvää särkiruokaa. Seuraavana vuonna tuote valittiin viiden finalistin joukkoon Vuoden suomalainen elintarvike -kisaan. Kalasäilyke ei varsinaisesti ole uusi juttu, mutta särjen runsas maustaminen on. Komppa ja Seppälä uskalsivat pitkän harkinnan jälkeen tehdä yli 100 000 euron investoinnit särkeen. Tilan pääelinkeinona oli tuotettu hunajaa 90-luvulta asti, mutta Seppälä ja Komppa halusivat hieman laajentaa. Komppa-Seppälän tilalla on ollut mehiläisten lisäksi lampaita, kanoja ja kaikenlaisia kasveja. SÄRKI TAIPUU IHMISENKIN SUUHUN. Kun tuttaville annetut kotitekoiset särkisäilykkeet maistuivat ja niitä haluttiin lisää, syntyi ajatus särjen ilosanomasta. VUONNA 2015 Järki Särki pääsi paikallisten kauppojen hyllyille. Onhan se hullua, ettei hyviä luonnonkaloja hyödynnetä, Komppa kummastelee. Ja se kannatti. – Halusimme tehdä tuotteen, jota itsekin tykkäämme syödä, Komppa kertoo
Kun luomutilalla aloitettiin säilykkeen tekeminen, särkeä pidettiin roskakalana. Nyt Seppälä haaveilee myös mahdollisuudesta hyödyntää lahnaa ihmisen ruoaksi. Halusimme tehdä tuotteen, jota itsekin tykkäämme syödä.. Moni kalastaja on ihmetellyt, että särkeä on alettu ostaa ihmisten ruoaksi. Alkuaikoina Komppa ja Seppälä kalastivat särjet itse. Hän ei usko, että suomalaiset innostuisivat itse valmistamaan särkeä alusta asti – siksi hän haluaa tarjota kauppojen asiakkaille tuotteen, joka madaltaa kynnystä syödä kalaa. 3.7.2020 39 suurin merkitys on ollut jalkatyöllä. Yhteen särkipurkkiin menee noin puoli kiloa särkeä. – Jos tuote on hyvä, niin sen maine kiirii suusta suuhun, Seppälä toteaa. – Me olemme maistattaneet kymmeniä, ellemme satojatuhansia ihmisiä, pariskunta laskeskelee. Säilykkeiden muut raaka-aineet ovat kaikki luomua. – Kalaa pitäisi tarjota enemmän ja monipuolisemmin, Seppälä toteaa. – Kala on terveellistä, Komppa muistuttaa. Kasvatettuun kalaan Komppa ja Seppälä eivät aio koskea. Nyt kala tulee ammattikalastajilta ympäri maan. KOMPPA-SEPPÄLÄN luomutilalla tulevaisuus on vielä auki. Järki Särki tehdään vain luonnonkalasta, vaikka se ei saakaan luomustatusta. Järki Särki työllistää ympärivuotisesti kolme tilan ulkopuolista ihmistä, mutta nytkin apuna häärii heidän lisäkseen kausityöntekijöitä. Komppa ja Seppälä uskovat, että kotimaisen järvikalan suosio nousee, kun siitä tehdään tarpeeksi hyviä ja helppoja tuotteita kauppaan. – Niin, ettei vain aina olisi sitä lohta, Seppälä naurahtaa. Nyt ihmiset arvostavat yhä enemmän eettistä, lähellä tuotettua luomuruokaa. Noin puolet kalan painosta häviää, kun sen sisukset ja suomut otetaan pois. KYSYNTÄ on kasvanut ja korona on näkynyt hamstrauspiikkinä, mutta Kompan mukaan myös asenteet särkeä kohtaan ovat muuttuneet. Nyt omalla pellolla kasvaa valkosipulia niin paljon, että sen olisi tarkoitus riittää koko ensi vuoden säilykkeisiin. Komppa ja Seppälä toivovat, että voivat olla esikuvana muille ja että muutkin innostuisivat tekemään ruokaa hyljeksitymmistä raaka-aineista markkinoille. – Kalastajille se on uusi juttu, että särjellä olisi taas menekkiä, Komppa miettii. Särjessä on paljon ruotoja, eivätkä kaikki suomalaiset kalasta omia tarvekalojaan. Ainakin uutta säilykemakua on suunniteltu jo pitkälle. Se näkyy myös Järki Särjen myynnissä
Laulava kunnanjohtaja sai laajasti huomioita ja hänet esiteltiin jopa Tampereen yliopiston luennoilla hyvänä esimerkkinä ihmisläheisestä kuntaviestinnästä. Jälkihoito on useamman vuoden savotta. Jo valmistuttuaan Jyväskylän yliopistosta kuusi vuotta sitten hän pyrki samaan virkaan Keiteleelle. Verkostot vahvistuivat entisestään. Uusia velvoitteita ei pidä sälyttää, vaan miettiä, kuinka nykyiset palvelut saadaan hoidettua kunnialla. Edellisessä puoluekokouksessa hänet valittiin menettelytapavaliokunnan puheenjohtajaksi. SUOMESSA on viime aikoina valittu paljon uusia, nuoria kunnanjohtajia. Paikkariippumaton työ tulee varmasti yleistymään. Rusasen mielestä kyse on sukupolvenvaihdoksesta. . Ikimyönteisen savolaisen mukaan kaikki on mennyt hyvin. Samoin kuntien markkinointiin erikoiset olosuhteet ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia. . Olen katsellut kunta-asioita eri puolilta. Rusanen huomauttaa, että kunnat ovat etujoukkona tallaamassa koronaa. ONHAN TÄMÄ ollut varsinainen tulikaste, Keiteleen tuoreehko kunnanjohtaja Juha-Pekka Rusanen myöntää heti haastattelun aluksi. . Ei, ellei siitä itse sellaista tee. Tämä kannattaa hyödyntää maakunnissa ja myös keskustan tulevaisuuslinjauksissa. Erikoinen aika on myös mahdollisuus. Tosin hän muistuttaa, että kuntien urakka jatkuu, vaikka korona olisi lopullisesti ohi jo huomenna. Hän korostaa, että erityisesti pienissä kunnissa on tärkeää ylläpitää hyvää yhteishenkeä yli puoluerajojen. Ainakin täällä meillä vallitseva Keitele-henki on totta. Nuorisojuntturasta kunnanjohtajaksi Henkilö. . Hän on myös istunut monta kautta kotikuntansa Lapinlahden kunnanvaltuustossa ja toiminut myös sen puheenjohtajana. Sillä ehkä viestitään, että katse on tulevaisuudessa. Olen tällainen nuorisojunttura, Rusanen nauraa. Sen varrelta kertyi arvokasta kokemusta radiotoimittajana sekä eduskuntaja EU-avustajana. Rusasen mielestä sen osalta tarvittaisiin lisää rohkeaa kokeilukulttuuria. Kovan työn lisäksi pitää olla pilkettä silmäkulmassa, hän sanoo. Hän on toiminut muun muassa Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtajana, keskustan piirin puheenjohtajana. . Kunnanjohtajan pesti on Rusaselle eräänlainen unelmien täyttymys. Hän aloitti työt helmikuussa vain vähän ennen kuin koronavirus pyyhkäisi Suomen valmiustilaan. . . 3.7.2020 40 . Eniten harmittaa se, että yhteyden luominen kuntalaisiin on ollut vaikeaa eristyksen vuoksi. Vastaavaan heittäytymiseen Rusanen on valmis jatkossakin. . Silloin hän ei vielä tullut valituksi, vaan teki maailmalla mutkan. Työ on ollut hyvin mielekästä. On tärkeää muistaa oma rooli, Rusanen vastaa. Johtoryhmä on hitsautunut yhteen, Rusanen kuvailee. Hän suunnitteleekin jo koko kunnan yhteisiä koronankaatajaisia. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: MIKKO ERONEN Koronan jälkihoito on useamman vuoden savotta, Juha-Pekka Rusanen sanoo. Hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka on kunta. Keiteleelläkin on keskusteltu lähikuntien kanssa yhdistymisestä vuosien varrella, mutta päädytty tekemään yhteistyötä itsenäisinä. Laulumiehenä tunnettu kunnanjohtaja polkaisi somessa tangomaratonin piristämään korona-arkea. Jatkossa tarvitaan entistä vahvempaa yhteisöllisyyttä. KORONA on siivittänyt myös Rusasen itsensä valtakunnan maineeseen. RUSANEN on ehtinyt olla monessa mukana niin politiikassa kuin työelämässäkin. Kunnan päätehtävänä Rusanen pitää perusturvan takaamista. Kunnissa on haluttu nostaa nuoria, nälkäisiä ihmisiä johtaviin asemiin. Haemme alueelle sopivia toimintamalleja, Rusanen kertoo. Tulevaisuususkoa totisesti tarvitaan kuntaliitosten Suomessa vielä itsenäisinä sinnittelevissä kunnissa. . . Hän toivookin, että valtakunnantason päättäjät arvioisivat kuntien tilannetta kokonaisuutena. Keiteleelläkin, vaikka hyvää tulosta tehneessä ja 130-prosenttisesti työllisyysomavaraisessa kunnassa asiat ovat lähtökohtaisesti keskimääräistä paremmin. MYÖS KUNTATALOUDET korona pistää entistä tiukemmalle. Hän uskoo koronakriisin vahvistavan esimerkiksi poikkihallinnollisuutta. . Uskon, että luottamustehtäväkokemuksesta on hyötyä. Entä voiko poliittinen tausta olla rasite
3.7.2020 41 . Heittäytymiseen Rusanen on valmis jatkossakin. . Kunnanjohtajalta tarvitaan yhteistyökykyä, pitkää pinnaa, lempeyttä ja lujuutta. Tärkeää on myös osata tunnistaa ihmisten vahvuudet, Juha-Pekka Rusanen linjaa. Kovan työn lisäksi pitää olla pilkettä silmäkulmassa.
3.7.2020 42 TEKSTI JA KUVAT: OLGA OINAS-PANUMA Alkio-opisto haluaa pysyä ajan hermolla Kulttuuri Korpilahdella toimiva opisto tarjoaa nuorelle opintojen lisäksi yhteisöllisyyttä ja tukea. 3.7.2020 42 Nuorten haasteet ovat lisääntyneet, sanoo Alkio-opiston rehtori Jaana Laitinen.
Tähän saakka naamalla hehkunut hymy karisee. Laitilan mukaan silloin pohditaan yhdessä uutta alaa, jota kokeilla. Koronan vuoksi valintakokeita järjestettiin uusilla tavoilla ja valintaa ainoastaan ylioppilastodistuksella painotettiin normaalia enemmän. – On mielenkiintoista nähdä, miten meidät löydetään ja kuinka maine kiirii, hän pohtii. Alkio-opistossa opettajien vaihtuvuus on lähes olematonta, eivätkä opiskelijat juurikaan keskeytä opintojaan. Rehtori iloitsee, että samasta perheestä useampikin lapsi saattaa käydä opiston. Koronan etäopiskeluaikanakin vain yksi nuori jätti opinnot sikseen. Opiston rehtori Jaana Laitila on hankkeesta innoissaan. Alkio-opisto tarjoaa eri tieteenalojen opintoja, ja tällä hetkellä suurimmassa suosiossa ovat kovat tieteet. Myös silloin, kun opiskelija ei osaa itse pyytää sitä. Hänen mukaansa se kuvastaa opiston elinvoimaisuutta. Vuosittain opistossa aloittaa yli 200 uutta täysiikäistä opiskelijaa eri elämäntilanteista. – Valintakoehässäkkä oli opiskelijoille todella rankka, ja erittäin hyviä hakijoita jäi ilman koulupaikkaa, hän toteaa. ANU VEHVILÄINEN, EDUSKUNNAN PUHEMIES “Alkio-opisto oli hienoa aikaa! Luulin meneväni sinne vuodeksi, mutta olinkin kaksi ja valmistuin kulttuurisihteeriksi. Alkio-opistossa panostetaan nyt erityisesti kohdemarkkinointiin ja sosiaaliseen mediaan, jotta opiskelijoita saataisiin. ALKIO-OPISTOSSA nuori opiskelee, asuu asuntolassa ja on tekemisissä toisten nuorten kanssa. – Kilpailuyhteiskunta, aiemmat kokemukset, koulukiusaaminen, hän luettelee. Laitila kuitenkin uskoo, että kansanopistoille on edelleen tärkeä paikka koulutuspolulla ja yhteiskunnassa. Osa nuorista myös huomaa opiskeltuaan, että aiemmin haaveiltu ala ei ole sopiva. Siellä kohoaa Korpilahdella sijaitsevan Alkio-opiston uusi lisärakennus, joka rakentuu kovaa vauhtia puusta. Hän kertoo, että opistossa tärkeintä ovat juuri yhteisöllisyys, tasavertaisuus ja ryhmään kuulumisen tunne. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus opiskella avoimia yliopistoja ammattikorkeakouluopintoja ja olla osa opistoyhteisöä sekä madaltaa kynnystä lukion ja korkeakoulutuksen välillä. Hän huomauttaa, että opistossa myös opettajien on joustettava ja laskeuduttava opiskelijan rinnalle. – Osalle me olemme olleet ensimmäinen koulu, jossa ei ole kiusattu ja jossa opiskelija on kokenut olevansa tasavertainen yhteisön jäsen, Laitila toteaa vakavana. – Meillä kuljetaan koko ajan opiskelijan rinnalla, Laitila kertoo lempeästi hymyillen. Nuoruudenrakkaus johti myös avoliittoon, vaikka suhde sittemmin purkautuikin.” INKA HANHELA, OPISKELIJA “Vuosi oli unohtumaton ja antoisa. Se todistaa sitä, mitä Laitila itsekin sanoo: Alkio-opistossa nuorella on hyvä olla. Minä myös rakastuin siellä palavasti. Lisäksi hän on huomannut, että ympäristötietoisuus on nostanut luonnontieteiden suosiota. – Me osaltamme lyhennämme koulutuspolkua. Hän haluaa, että myös Alkio-opisto uudistuu ja pysyy mukana nykyajassa. – Opettajien on kestettävä sitä, että opiskelijat tulevat henkisesti lähemmäs. Alkio-opistossa voi opiskella eri korkeakoulujen avoimia opintoja ja hakea niillä väylän kautta yliopistoon tai ammattikorkeakouluun, korottaa ylioppilastutkinnon arvosanoja ja valmistautua valintakokeeseen. MONELLE opisto-sana kalskahtaa korvaan tuulahduksena 70-luvulta. Opiston ilmapiiri oli rento ja kotoinen.” V. Rehtorin mukaan osa opiskelijoista tietää jo tullessaan, mille alalle haluaa opistovuoden jälkeen suuntautua, osa vasta hakee omaa juttuaan. Laitila kuvaa Alkio-opistoa vapaan sivistystyön oppilaitokseksi. – Lääketieteen, oikeustieteen ja kauppatieteen linjat ovat nyt suosittuja, Laitila sanoo. Myös valintakokeisiin valmistutaan yhdessä. Laitilan mukaan suurin osa opiskelijoista pääsee korkeakouluun haluamalleen alalle opistovuoden jälkeen. Kiinnostuin opistossa aatteista, ideologioista sekä keskustasta ja alkiolaisuudesta. Rehtori painottaa, että opistossa nuori voi valita laajalta opintotarjottimelta eri alojen opintoja. OPISKELIJOITA tulee ympäri Suomen ja he opiskelevat laajasti opintoja ja tutkinnon osia eri yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä opiston omia yleissivistäviä opintoja. – Yhteisö ei synny itsestään, sitä pitää rakentaa, Laitila muistuttaa. Laitilan mielestä valintakokeet eivät kohdelleet hakijoita tasapuolisesti. Alkio-opiston rahoituksesta alle puolet koostuu valtionosuudesta ja loput pääasiassa opiskelijamaksuista ja tilavuokrista. YHDEKSÄN rehtorivuotensa aikana Laitila on huomannut, että nuorten haasteet ovat lisääntyneet. – Opiskelulinjoja tarjotaan sillä tavalla kuin niille on kysyntää, hän selittää. Opiskelijat opiskelevat ensin täällä tulevaa alaansa ja löytävät oman juttunsa. Kestävä kehitys onkin yksi tärkeä painotettava asia opiston toiminnassa esimerkiksi voimaannuttavan yhteisöllisyyden, tulevaisuususkon ja laadukkaan opetuksen rinnalla. Silloin he tietävät, mitä menevät opiskelemaan, eivätkä keskeytä opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa, Laitila iloitsee. 3.7.2020 43 EHMAAN keskisuomalaisen järvimaiseman keskellä on työmaa. Hän toteaa, että opistossa pyritään tarjoamaan tukea aina, kun nuori sitä tarvitsee. Sain ihania ystäviä, paljon kokemusta ja uutta tietoa sekä kivan määrän opintopisteitä, joista on hyötyä kouluun hakiessa. Opettajilta oli helppo pyytää ja saada apua tarvittaessa. – Meillä akateemiset opiskelijataidot karttuvat, Laitila toteaa
TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: MARIA SEPPÄLÄ Elämä Leena Rissan taiteessa hehkuvat sadun värit ja lapsuuden ilo, vaikka arjessa on ollut isoja vastoinkäymisiä. Minä taas olen enemmän käsillä tekijä kuin akateeminen tyyppi. RISSA suunnittelee kankaita kuuden lapsen kotiäitiyden ohella. Olen oppinut ainakin sen, ettei kannata murehtia liikaa tulevasta. Ensimmäinen voitto tuli kestovaippafirman kuosikilpailusta ihan uran alkuvaiheessa. . Aluksi hän löysi yhteistyökumppaneita netin ja sosiaalisen median välityksellä. Mukavimmalta tuntui menestys saksalaisen Lillestoffin kilpailussa. Elämä tuntui ajautuneen umpikujaan ja kaikki suunnitelmat rusentuneilta. Aiheet kumpuavat läheltä. Usein työt venyvät yöhön tai niitä tehdään yhdessä lasten kanssa. Aika oli otollinen, kun kotimaisen tekstiiliteollisuuden rapautumisen jälkeen pienet suomalaiset valmistajat alkoivat tuottaa kankaita ja lastenvaatteita. Voitin ja pääsin tutustumaan heidän tehtaaseensa Saksassa. Inspiraatiota hän saa myös luonnosta ja lasten tarinoista. Asiat kyllä järjestyvät lopulta. Hän rakasti opiskelua, mutta ei Rissan tyyli yliopistossakaan oikein herättänyt innostusta. . Leena Rissan taidetta on esillä Merijärven kirjastossa vielä heinäkuun ajan. Jos taiteessa onkin väriä ja iloa, Rissan elämässä on ollut myös mustia vaiheita ja vaikeita asioita: avioero viiden vanhimman lapsen isästä ja sen jälkeen kodin tulipalo, jossa tuhoutui kaikki irtain omaisuus. . Pian taas pöydällä hehkui keltainen liina ja seinällä ruusuinen ryijy. . Myös uusi aviopuoliso on löytynyt rinnalle, ja onnen kruunaa 1-vuotias Ukko-Pekka, koko perheen lemmikki. Rissa ei kuitenkaan luovuttanut. Rissan mukaan vieraat joskus ihastelevat, miten hienosti sisutuksessa on otettu lapset huomioon. OMASSA tyylissään rohkeasti pysynyt Rissa on elättänyt itsensä koko aikuisikänsä tekstiilisuunnittelulla ja taiteen tekemisellä. . Välillä yritän tehdä tummilla sävyillä ja aikuismaisesti, mutta ei se ole minun tyylini. Luulen kyllä, että ilman lapsiakin kodissani näyttäisi tältä. Sain kovasti kritiikkiä, Rissa kertoo. RISSA tunnetaan paremmin Leena Renkona. Olen ollut mukana monen suomalaisen kangasfirman matkassa alusta saakka, Rissa kertoo. 3.7.2020 44 KAUHAVALAINEN tekstiilitaiteilija Leena Rissa istuu pirtinpöydän ääressä 1950-luvulla rakennetussa vanhassa usean asunnon vuokratalossa. Siellä painotettiin taiteellisuutta ja tutkimusta. Rissa maalaa myös tauluja ja pitää näyttelyitä aina kun siihen on tilaisuus. Se oli hieno kokemus, Rissa kertoo. . Yhdessä huoneessa jököttävät Elma-mummolta jääneet pikkuaseet, pienet kangaspuut, joilla kudotaan edelleen mattoja. Hän remontoi vähin erin nykyistä kotiaan, keräsi taas sisustustarpeita kirpputoreilta. Ala kiinnosti pitkään jo lapsena piirtämistä rakastanutta tyttöä. Hän pitää kummallisena sitä, että kaupallisuutta pidetään niin pahana. Huonekalut, verhot, liinat ja seinävaatteet huokuvat vuosikymmenten takaisia tarinoita. Hän on osallistunut myös lukuisiin kilpailuihin ja pärjännyt niissä. Tykkään väreistä, taiteilija myhäilee. Rissa itse kuvailee herkkää taidettaan lapsenomaiseksi. . Koko ajan on pään sisällä menossa jonkinlainen monologi, Rissa nauraa. Isä toimitti hänelle tapettirullanloppuja, joiden taakse hän sai tehdä taidetta. . Ei apurahoja riitä kaikille, Rissa huomauttaa. Epäilyksistä huolimatta Rissa pääsi harvojen valittujen joukossa sisään taiteiden tiedekuntaan. Kaikki on kierrätettyä, roskalavoilta ja kirpputoreilta kerättyä. Joskus vain joutuu potkimaan enemmän, Rissa hymyilee. Erilaisia kuoseja on kertynyt toistasataa. Sillä nimellä Rissa on jo yli kymmenen vuotta signeerannut noin parille kymmenelle yritykselle suunnittelemiaan tekstiilejä. Kasasi elämänsä uudelleen. Se on printattuna monen suomalaisen kankaan ja vaatekappaleen liepeeseen. Lukion loppuvaiheessa Rissa päätti pyrkiä opiskelemaan tekstiilisuunnittelua Lapin yliopistoon siitä huolimatta, että opinto-ohjaaja piti moista haihatteluna. Värikkäästi sisustettu taloharvinaisuuden tunnelma on kuin Rissan taide: sadunomainen, viehättävä ja yksityiskohtia pirskahteleva kokonaisuus. Minulla on vilkas mielikuvitus. Elämässä kaikki lopulta järkkääntyy. Ikkunoiden välistä katselevat vanhat nallet, seinän vierustalla seisoo rukkeja, joilla Rissa on harjoitellut lastensa kanssa kehräämistä. Onnettomuuden jälkeen Rissa asui viiden lapsensa kanssa pienessä yksiössä
Sylissä olevan UkkoPekan paitakankaan design on äidin kynästä lähtöisin.. 3.7.2020 45 Leena Rissa on sisustanut kotinsa kirpputorija roskalavalöydöillä. – Tykkään väreistä ja vanhasta, hän sanoo
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen arvioi, että ”tulee vaikutelma, että hankkeita on poimittu kuin valintatalossa heräteostoksia luottokortilla”. Rahaa oli jaossa koronaelvytyksen nimissä ennätykselliset 5,5 miljardia euroa. Apollon Tietäjä jää mielenkiinnolla odottamaan havaintoja keskustaryhmän erämiehen uusista aluevaltauksista. Ja edelleen. Torin laidalla komeileva, Moskovan lahjoittama YYAhenkinen Maailman rauha -monumentti oli kuitenkin enontekiöläiselle liikaa. Apollon Tietäjät 3.7.2020 46 EDUSKUNTA nuiji ennen lomiaan läpi jo neljännen lisätalousarvion vuodelle 2020. Patsaan voisi vaikka sulattaa metalliharkoiksi, tutkimusmatkailija puhisi suivaantuneena toimituksen sähköpostiin kilahtaneessa tiedotteessaan. Lisäksi julkisuuteen on tihkunut tietoja, joiden mukaan Vapaavuori on öykkäröinnillään onnistunut tulehduttamaan välit myös apulaispormestareihinsa. – Ilmeisesti olivat, koska vähennysesitykset olivat nolla euroa, Vanhanen twiittaa. Räsäsen mukaan pitää arvioida huolellisesti, ovatko kaikki kohteet välttämättömiä. Aavistuksen nolohko ongelma härvelissä, jonka tyyppinimenä on Lightning II, suomeksi ”salama”. Pilottilaseihin ja lippikseen naamioituneen Kärnän reviiri on laajentunut uhkarohkeasti jopa Pitkänsillan yli Hakaniemen ay-linnakkeen liepeille. Kun eduskunta käsitteli budjettia, kokoomus ei kuitenkaan esittänyt vähennettäväksi ensimmäistäkään lisäeuroa yhdeltäkään momentilta. Eduskuntatalon nurkkien lisäksi Kärnä on bongattu myös trendikkäässä Eiranrannassa. PAKKO se oli uskoa – kansanedustaja Mikko Kärnä patsasteli taannoin Lapin miehelle epätyypillisessä ympäristössä Töölönlahdella, pääkaupungin ytimessä. Keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Tuomas Vanhanen hoksautti Twitterissä muitakin kummallisuuksia. Eikä tässä vielä kaikki. Siinä kalpenevat punavuorilaisten hipsterien vegenakit tirisevän naudanlihan rinnalla. Talvella Pirkkalaan testeihin tuotu Saab Gripen (”Aarnikotka”) ei suostunut paikalle kutsutun median pettymykseksi lentämään pienessä räntäsateessa. RÄJÄHTELYÄ , huutamista, piikittelyä ja mikromanageerausta. Niin kutsuttu ”management by perkele” on vieläkin voimissaan – vieläpä pääkaupungin ykkösnimen toimistossa! SUOMEN hävittäjätarjokkailla putkahtelee tämän tästä esiin hieman kiusallisia ongelmia. Moni muisteli, että vanha kunnon Pohjolan oloihin tehty ”ysiysi” Saab sentään puski eteenpäin paksussakin lumipöperössä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ilkkui lisätalousarvion ”haisevan konkurssipesän rosvoamiselta”, mutta vastalauseeseen puolue löysi yhden konkreettisen vähennysesityksen. Nyt Hornetien korvaajan paikkaa kärkkyvä amerikkalainen F-35 -hävittäjä on toistaiseksi määrätty kiertämään ukkosrintamat noin 40 kilometrin päästä. Vilkaisu sosiaaliseen mediaan vahvisti, ettei hikilenkkiä harpponeen Apollon Tietäjän pää ollut sumentunut porottavasta helteestä tai politiikan hullusta alkukesästä. Vaurioita on ilmennyt polttoainetankkien suojauksessa salamaniskun aiheuttamalta räjähdykseltä. Vapaavuori on reissannut aina Kalifornian Piilaaksoon asti tutustumaan edelläkävijäyrityksiin ja aistimaan raikkaita tuulia Helsingin modernisoimiseksi. Näköjään myös tohtorismies Halla-ahon luotsaamat perussuomalaiset taitavat vanhan kunnon smp:läisen herravihan. Kaikesta uudistamisen vimmasta huolimatta on silti huojentavaa huomata, ettei kaikkea perisuomalaista ole hylätty Googlea ja Applea matkiessa. Että silleen. Opposition ontot moitteet TEKSTI: HENNA LAMMI, SANTERI LAMPI, PEKKA POHJOLAINEN. Edustajan matkagrillillä on tirissyt monenmoista herkkua parsoista halloumijuustoon – ja tietysti pihveihin. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo kutsui lisätalousarviota halveksivasti ”holtittomaksi rahalingoksi”. Some-persoonan oli ilmeisesti houkutellut stadilaisten keskuuteen seurustelukumppani Anna Sirkiä, joka toimii keskustanaisten varapuheenjohtajana. Näin paimentaa väkeään Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), jos Helsingin Sanomien haastattelemia johtajia, korkeita virkamiehiä ja poliitikkoja on uskominen. Se on minun tapani viestiä, kovaa jöötä pitävä pormestari kommentoi asiaa Iltalehdelle. Puolueen mielestä 2,9 miljoonaa euroa voisi lähteä erityisavustajia ja valtiosihteereistä. Pormestarin kunniaksi on kuitenkin sanottava, ettei hän juuri kiemurtele kritiikin edessä
Jokainen, niin minä kuin sinäkin, voi viestiä keskustan sanomasta nykyistä tehokkaammin ja vakuuttavammin. Olen ollut eduskunnassa pian viisi vuotta, mikä on ihmisen elämässä sangen lyhyt aika. Väitän että yksi syy voittoon oli se, että viimein joku sanoi suomalaisille suorat sanat: tämä meno ei voi jatkua, muutos tulee meidän johdollamme. Vaihtoehtona ei suinkaan voi olla se, että alamme tekemään populistista politiikkaa, joka on vahingollista suomalaisille. VOI perustellusti kysyä, miksi tämä on näin. OMALLA vasta toistakymmentä vuotta kestäneellä poliittisen toiminnan ajallani keskustalaiset ovat jatkuvasti puhuneet talouden kieltä. Varmasti pitkä hallitusvastuu 2000-luvulla vaikuttaa tähän. Onko keskustasta tullut niin tekninen valtionhoitaja, ettei viestimme osu ihmisten arkeen tai suorastaan sieluun. Puolue ei ollut valmistautunut vaalivoiton jälkeiseen elämään, kun keitaan jälkeen koittikin erämaa. 3.7.2020 47 Puheenvuoro KESKUSTASSA on tapana toistella ”ettei viestimme mene kansalle perille”. Tuo kieli vie terän liian usein myös keskustan sanomalta. JUHA SIPILÄN johdolla keskusta saavutti historiallisen vaalivoiton vuosien matalalennon jälkeen. Sen sijaan että perheiden pöydässä on leipää, viestimme on ollut työllisyysasteen nosto. Makrotalouden käsitteistä on tullut julkisuuden perusteella aatteemme ja puolueemme keskeinen sisältö. Kun palaamme kesälaitumilta ja alamme valmistautua puoluekokoukseen ja koronan jälkeisiin päätöksiin, muistetaan koukata aina kansan kautta: kerrotaan miksi ehdotuksemme ja tavoitteemme ovat kansan parhaaksi. Itse kukin meistä voi vaikuttaa keskustan viestiin ja sen sisältöön. Helpompaa kansanedustajallekin olisi pysytellä jargonin takana piilossa, ja vielä helpompaa piilotella ”asiantuntijoiden takana”. Viestinnän syyttelyssä jokainen voi ottaa peilin käteen: meitä paremmat viestintäpuolueet pärjäävät paremmin yksinkertaisesti sen takia, että heidän poliitikkonsa ja aktiivinsa ovat ahkerampia viestijöitä kuin meidän. Tuo voi olla ihan tottakin, mutta sanonta antaa ymmärtää, että vika olisi kansan – tai että ”viestinnässä” on ongelmia. OLENNAISTA on myös se, kenelle puhumme ja miten puhumme. Toivotan hyvää kesää kaikille keskustalaisille! Keskusta puhuu ihmisille PETRI HONKONEN Keskustan varapuheenjohtaja. Silti jo tuossa ajassa huomaan omaksuneeni politiikan ja ”poliitikon kielen”. Sen sijaan että lapsillamme ja heidän lapsillaan on myös tarjolla maailman paras peruskoulu, viestimme on ollut vaarallinen velkasuhteen kasvu. Ongelmaksi muodostui se, että suomalaiset eivät olleet varautuneet niin rajuun menoon, mitä Suomen kuntoon laittaminen todella vaati
Yleensä olemme myös samaa mieltä asioista. Katsomme elämää ja politiikkaa tietynlaisesta näkökulmasta. Minä olen lähtenyt Kalajoelta ja poiminut Pirkon kyytiin Pyhäjoelta. Hänen seurassaan ei tarvitse kursailla. Railin kautta olen oppinut valtavasti. Siksikin meillä riittää puhuttavaa. Meillä on samanlaista kipinää yhteisten asioiden hoitamiseen. Puhumme politiikkaa, mutta myös muista asioista. Meillä on samanlainen ajatusmaailma. Olemme istuneet autossa yhdessä tuntikausia. Olemme samalla aaltopituudella. Raili on mukava ihminen, jossa on rauhallista varmuutta. On aina mukava jutella ja saada tukea omille ajatuksilleen. Pirkossa viehättävät mutkattomuus ja rehellisyys. Olin kyllä jo sitä ennen tietoinen Railista lehtijuttujen perusteella, mutta järjestötoiminta oli se, joka yhdisti meidät. Hän osaa arvioida poliittisia vaikuttajia. Keskustelut ovat antoisia. Perhe on meille kummallekin tärkeä. Pirkolla on hyvä ihmistuntemus. 3.7.2020 48 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN Kepukaverit RAILI MYLLYLÄ, KALAJOKI: ”Tapasimme Pirkon kanssa keskustapiirin ja -naisten toiminnassa. Vuosikausia olemme kulkeneet samalla kyydillä Ouluun kokouksiin. Hän on tehnyt elämäntyönsä vanhusten parissa ja ymmärtää jo sitä kautta, että itse kullakin on elämässä huonompia ja parempia aikoja. Arvostan Pirkon sairaanhoitajan kokemusta vanhustenhoidossa. Olen erityisen tarkkaan kuunnellut hänen näkemyksiään sen osalta.” PIRKKO LINTUNEN, PYHÄJOKI: ”Tutustuimme Railin kanssa reilut 15 vuotta sitten, kun minut valittiin keskustan piirihallitukseen. Hän on myös hyvin sitoutunut tehtäviinsä paitsi politiikassa myös maatilan hoidossa. Siinä on ehtinyt puhua politiikan lisäksi henkilökohtaisempiakin asioita. Toivon ja uskon, että ystävyytemme jatkuu myös tulevaisuudessa, vaikka politiikka jäisi vähitellen vähemmälle.” Olemme samalla aaltopituudella Keskustan järjestötyö yhdisti Pirkko Lintusen ja Raili Myllylän.. Arvostan Railia suuresti. Harva tajuaa, miten paljon hän on tehnyt työtä kotikuntansa, maakunnan ja koko valtakunnan hyväksi. Lukemattomat kerrat olemme kulkeneet yhteisillä reissuilla. Hänellä on hurja tietomäärä ja laajat verkostot
Mikko Kiio mainostaa, että Suomen kaikki ekoyhteisöt ovat tutustumisen arvoisia. Kauppinen suosittelee myös Ahvenanmaata esimerkiksi pyöräretkeilijöille. –Kirves-Heikin kanavalla voi ihailla suomalaisen sisun ja jääräpäisyyden muistomerkkiä, Kemppainen lisää. – Ylöjärven tuoreimpia nähtävyyksiä on kaupungintalon aukiolla sijaitseva Alamökki-taideteos. KYMENLAAKSOLAISEN Alpo Seppälän vinkki on Repoveden kansallispuisto. Luonnon kauneus, monimuotoisuus ja vesistöt löytyvät joka kunnassa pikkuteiden varsilta, Toropainen lisää. Kentän vieressä on ainutlaatuinen pyöreä, puinen ja kupolikattoinen yli 200-vuotias kirkko, Tuomo Vihriälä hehkuttaa eteläpohjalaista vetonaulaa. Seppo Kauppinen muistuttaa, että museokorttia kannattaa hyödyntää koko maassa vaikkapa sadepäivinä. Anja Toropainen mainitsee Joensuussa sijaitsevan kasvitieteellisen puutarhan Botanian ja Rääkkylän kunnasta löytyvän Paksuniemen vierasvenesataman. Suomenmaa kysyi kenttäraatilaisilta, minne kotimaan tutkimusmatkailijan kannattaisi lomakaudella suunnata. – Verlan tehdasmuseo tarjoaa kävijälle sekä miljööltään, rakennuskulttuuriltaan että perinteisen paperin valmistuksen historialtaan ainutlaatuisen ja virkistävän käyntielämyksen, Seppälä kuvailee UNESCOn maailmanperintökohdetta. Maisemat ovat hänestä verrattavissa Lapin vaellusreitteihin. Niihin kuuluu esimerkiksi Keuruun ekokylä. MARTTI KORHONEN antaa puolestaan äänensä kesäiselle Mikkelille. – Aloita tutustumalla toriin ja ympäristöön. Sen sijaan kotimaassa saa reissata sydämensä kyllyydestä – ja se on jopa suotavaa. Eppu Normaali -yhtyeen juuria kunnioittava veistos julkistettiin elokuussa 2018, Koskinen taustoittaa. Riitta Koskinen kertoo, että Pirkanmaalta löytyy Tukkateatterin kesäteatteri, Ylöjärven kotiseutumuseo, Kurun ulkomuseo ja Vänrikki Stoolin tupa. MATKAILIJOITA neuvotaan myös Pohjois-Karjalan suunnalle. Kenttäraadin menotärppien joukossa on varmasti jokaiselle jotain. Saaren listalta löytyy myös Nurmeksen Bomba, Kiteen eläinpuisto ja Outokummun Vanha Kaivos. Vinkkejä kertyi aina luontokohteista kesäteattereihin ja muihin paikallisiin vetonauloihin. – Itse sen maisemallisen jylhyyden ja luonnonkauneuden useita kertoja kokeneena voin suositella lämpimästi. Juo kahvit lukuisissa kahvipaikoissa tai osta maukkaat paistetut muikut. – Seilin saari on ollut aikanaan leprapotilaiden viimeinen päätepiste. Myös kulttuurihistoriasta kiinnostuneille Kymenlaakso on nappikohde. – Mieleeni tuli oitis Pohjois-Karjalan helmi Koli, joka tarjoaa mahdollisuuden sekä löhöilyyn että vaelteluun ja hiljentymiseen mykistävissä kansallismaisemissa, Erkki Saari kuvailee. – Jos Pohjois-Karjalassa liikkuu autolla, kannattaa poiketa pääteiltä pikkuteille. Sieltä on myös lyhyt matka Vanhalle kasarmialueelle museoineen, Martti Korhonen neuvoo. EteläKarjalasta löytyy myös Parikkalan patsaspuisto. Kenttäraati paljastaa kesän parhaat paikalliset menotärpit TEKSTI: AUGUST HALONEN. – Patsaat sekä rehevä puutarha muodostavat kokonaisuuden, joka on maailmanlaajuisestikin yksi tärkeimmistä yhden ihmisen taiteellisista aikaansaannoksista, Koskinen kuvailee edesmenneen ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen elämäntyötä. –Mannersuomalaisten kannattaa muistaa, että Ahvenanmaan saari on upea. 3.7.2020 49 RAJOJA sulkeneen koronaviruksen vuoksi ulkomaanmatkailu on tänä kesänä poikkeuksellisen vähäistä. TURUN SAARISTO on yksi niistä paikoista, joihin historiasta kiinnostuneiden kannattaa Seppo Kauppisen mielestä suunnata. POHJOIS-POHJANMAAN Reisjärveltä alkavalla Peuran polun retkeilyreitillä voi tavata Timo Kemppaisen mukaan aitoja peuroja. – Superpesis ilman Vimpelin Vetoa ja legendaarista Saarikenttää on teeskentelyä. Saarikentän tunnelma on kokemisen arvoinen. Koskinen suosittelee vierailemaan myös Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevassa Kollaaja Simo Häyhä -museossa, joka esittelee talvisodan taisteluita. Torilta käsin on hyvä tutustua Päämajamuseoon ja Naisvuoreen ympäristöineen
Poliittisella agendalla pitäisi olla yleisen turvallisuuden periaate myös harvemmin asutuilla alueilla. Samalla voi miettiä, millainen olisi Kokosuomalaiset-niminen puolue. Keskustan nykyisessä tilanteessa on se paradoksi, ettei mikään muu puolue ole korvannut sitä maakuntien Suomen luonnollisena edustajana. KAUNO PIETILÄ Kalanti Velan vaarat Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Ne tarvitsevat paikallisia tukitoimintoja. Paikalliset ovat ylpeitä varuskunnistaan. Kannattaa koota yhteen argumentteja tämän ajatuksen puolesta. Kaikkien puolueiden kannatus on nykyään aaltoliikettä. KOKO MAAILMA näyttää nyt velkaantuvan koronan takia. SDP:tä ei tässä kannata edes mainita. Sellainen mahdollisuus on olemassa, että entinen aika ei enää palaa ja velanmaksukyky heikkenee. Ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että vienti Suomesta tällä toimenpiteellä paranisi. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Mestari Jussi Halla-aho johtaa liikettään eteläisestä Helsingistä ja tuntuu ajattelevan, että maalla saadaan rauhassa käydä olemassaolon taistelua. Paluuta entisaikojen vakaisiin hallituskokoonpanoihin ei ole, koska äänestäjäkunta reagoi pieniinkin asioihin suurella volyymilla. Maanpuolustus on tärkein. On yleisesti hoettu ajatus, että koko Suomi pitää pitää asuttuna. Surullista, että opettajakoulutus Kajaanissa ja Savonlinnassa on lopetettu. On ymmärrettävää, että tässä koronatilanteessa on syntynyt akuutteja tarpeita, mutta näyttää myös siltä, että rahaa jaetaan nyt holtittomasti. Kokonaistalouden eli tulevaisuuden talouden tasapainon takia tulisi kuitenkin pitää myös jonkinlaista pidäkettä. Ei tarvitsisi pakkautua opiskelemaan kalliin asumisen kaupunkeihin. KESKUSTAN ei kannata haaskata aikaa ja resursseja Helsingin valloittamiseen. Olisiko ajateltavissa, että sotealueille tulisi myös alan koulutusta. Keskustalle on miettimisen paikka, jos Honkajoen ja Isojoen kuorma-autoilijat äänestävät persuja. Miljardi on tuhat miljoonaa. Sen kannattaa ylpeästi profiloitua maakuntien edustajaksi, mutta fiksusti ja pikkuisen vihertävästi – ja maallistuneesti. VÄYLIEN ylläpito parantaa maakuntien taloutta ja työllistää paikallisia. MARKKU MANNINEN Helsinki Millainen olisi koko Suomen puolue. 3.7.2020 50 MIELIPITEET VAIKEAT AJAT ovat etsikkoaikoja sekä ihmisille että puolueille. Se parantaisi monien alueiden elinvoimaa ja mökkiläistenkin palveluita. Rajavartioston ja puolustusvoimien pitää toimia maan joka kolkassa. Puhutaan miljardeista. Erityinen piirre on se, että nyt rahaa jaetaan mielikuvituksellisia määriä. Erittäin arveluttavalta tuntuvat EU:n yhteiset rahanjaot Euroopassa ja vielä osa vastikkeettomasti. Suomea ei voi puolustaa vain Helsingistä. Vaikka puolue ei voi niitä synnyttää, se voi paikallisesti olla estämättä niiden syntyä. Voisiko Oulussa tai Kajaanissa olla poliisikoulutusyksikkö. Kokoomus mainostaa olevansa suurin kuntapuolue, mutta kun sen saavutuksia on koettanut selvittää, se nousee esiin lähinnä kuntaliitosten ajanana. Kakkosasuntojen omistaminen on trendiintymässä ja sitä tukeva keskusta hyötyisi tästä kannatuksen muodossa. Kuljetusala sattuu olemaan tärkeä monissa niissä kunnissa, joissa perussuomalaiset ovat vahvoilla. Mikä tahansa erikoisalan opisto tai kurssikeskus tuo paikkakunnalle elinvoimaa ja luovuutta. Silti kannatusta on siirtynyt perussuomalaisiin, jonka nykyisessä ohjelmassa maaseutu ei paljon paina. Poliisia tarvitaan kaikkialla. Ulkomaankaupan takia EU:n alueella tätä pidetään tarpeellisena. MAASEUDULLA on liian vähän koulutusmahdollisuuksia. Olisi tärkeää ajaa läpi kauan vatuloitu mökkiläisten veronmaksu mökkikunnalle
Elimme holtittoman harsintametsätalouden aikaa. MIKKO SANGI POHDITAANKO myös kultakatriinaa sukupuolineutraaliksi. Lapsi liian lapsellinen. TELLERVO RENKO PIENIÄ on murheet, jos nimi Eskimo on rasistinen ja pohditaan nimenmuutosta. KIITOS VMI:n satavuotisen mittaussarjan voimme laskea metsiemme vuotuisen hiililuvun ja siitä johdetun metsiimme päätyvän hiilen nieluvirran tarkimmin koko maailman metsätieteiden sarjassa. Metsien vähenemä oli alun perin seuraamus metsien raivaamisesta pelloiksi. Verratkaa esimerkiksi postin nimiseikkailuun. HARRI JUSSILA PITÄISIKÖ keskittyä johonkin vähän tärkeämpiin asioihin. LIISA OJANTAKANEN MIES sana on liian maskuliininen, ja nainen feminiininen. Jos nimi harmittaa jotain kansanosaa, niin nimenmuutos voidaan aivan hyvin tehdä. Sotien jälkeen siirryimme viljelymetsätalouden aikaan. VUONNA 2020 metsissämme on laskennallisesti alkuainehiiltä yhteensä 952 miljoonaa tonnia. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. NIINA OJALA EI mitään syytä vaihtaa nimeä. Osalle se taas on ok ja yleisnimityksenä hyvä. Tiedot perustuvat vuonna 1921 aloitettuun Valtakunnan Metsien Inventointiin (VMI). RIITTA MUNNUKKA YKSITYISEN yrityksen päätös vaihtaa tuotteensa nimi ei ole poliittinen asia. Metsiä hakattiin enemmän kuin ne kasvoivat. Vai joko koronakriisi on katsottu voitetuksi ja on aikaa keskittyä tällaisiin turhanpäiväisyyksiin. Mummo loukkaa myös monia vanhempia naisia, ja papattelu sattuu moniin miehiin. Riittävän tarkkaan metsien hiililukuun perustuu myös tuleva ilmastometsityksen kausi, niin Sahelin vyöhykkeellä, Saharassa kuin muuallakin nyt vähämetsäisissä mutta puun kasvulle riittävän lämpimissä maissa. Olisko jotain tärkeämpää agendalla valtakunnassa. VMI-MITTAUSSARJAT seuraavat myös metsiemme pinta-alaa. Jos ei ole muuta tekemistä kuin miettiä hullutuksia, niin kannattaa lähteä mereen jäähtymään. Kun metsäpinta-alaa on vastaavasti 26,2 miljoonaa hehtaaria, metsien hiililukumme on 36,3 tonnia alkuainehiiltä metsähehtaaria kohti. Tai paulatyttöä paula-/paulihenkilöksi. Tänään se on seuraamus yhteiskunnan kaupungistumisesta ja teollistumisesta. Vuonna 2020 laskennallinen hiilen nieluvirta on 413 kiloa alkuainehiiltä metsähehtaarille. Esikaupungin alueita laajennetaan, teollisuuden tontteja raivataan ja uusia teitä avataan. Tiedämme myös, miten hiiltä vuosittain virtaa joko puistamme ylös ilmakehään tai ilmakehästä alas puihimme. Eihän tuosta tarvitse mitään pulttia ottaa. Jäätelö on niin hyvää, että olisin eskimona oikein tyytyväinen. VUONNA 1939 tapahtuneen käännöksen jälkeen metsiimme on päätynyt hiilen nieluvirta, nykyvuosina alati nopeutuvalla vauhdilla. ARI VUOLLO Jäätelö kuumensi keskustelun. Samanlaiselle metsien hiililuvulle olisi tarve muissakin metsäisissä maissa. Metsien hiililuku on luonteva määrittää jakamalla metsätilan, maakunnan, valtion tai koko maapallon puuston alkuainehiilen määrä vastaavalla metsäalalla. Eikö pitäisi kutsua vain ihmisiä ihmisiksi, ja eläimiä eläimiksi. TÄNÄÄN metsiemme hiilen nieluvarasto kasvaa vuodesta toiseen. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Keskeisyys johtuu paitsi alkuainehiilen määrästä, myös pitkäaikaisesta tiedostamme siitä, miten hiili on varastoitunut metsiimme. Niille ei ole kuitenkaan vielä VMI-seurantaan verrattavia pitkäaikaisia mittaussarjoja. VELI POHJONEN Maatalousja metsätieteiden tohtori Kuusamo Olemme johtava maa hiililuvun seurannassa UUTINEN siitä, että Eskimo-jäätelöpuikkoja valmistava Froneri Finland pohtii jäätelöiden nimen muuttamista herätti Facebookissa runsaasti keskustelua. Ei pidä muuttaa. Laskennallisesti menetämme metsämaata nyt 6070 hehtaaria vuodessa. Se on ollut hienoisessa laskussa. LENA SUOMINEN OSA inuittikansasta karsastaa eskimo-nimitystä. Peltomaiden ja suomaiden hiilen nieluvarastoille ja vuotuisille hiilen nieluvirroille tutkimuksemme ovat vasta alkuvaiheissaan. ESKIMO nimi on hyvä ja tuttu. FAO:ssa hieman vastaavaa mittaussarjaa ollaan jo työstämässä. Uudempi metsänhoidon ohjaus lisäksi takasi, että metsiä ei enää hakata enemmän kuin ne kasvavat. Laskennallisesi Suomen metsät olivat vähenemisen tilassa aina vuoteen 1939 asti. Suomen metsille tämän voi laskea VMI-aineiston satavuotisesta mittaussarjasta. Miksi kaikki vanha pitää muuttaa. Vuonna 1921 hiilen päästövirta metsistä ilmakehään oli 78 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta vuodessa. Lisäksi pingviinipuikoiksi niitä on meillä sanottu varmaan aina. MERKITTÄVÄ osa alkuainehiilellä, sen viljelyllä ja hoidolla on myös maatalouden peltomaissa ja suotalouden turvemaissa. Näin ei ole ollut aina. 3.7.2020 51 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu SUOMALAISESSA , biomassaan kytkeytyvässä hiilen viljelyssä ja hoidossa metsillä on keskeinen osa
Jokaisella meistä on oikeus turvalliseen elämään. BIRGITTA WULF Talouskasvun outo ihanne PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ilmoitti selkeästi, että Euroopan unionin ottama laina, jota EU aikoo jakaa yksittäisille jäsenmaille avustuksina on Suomen perustuslain vastainen. Minun sukupolveni on saanut kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa sodat ovat pysyneet poissa – siitä kiitos sotiemme veteraaneille. Perustuslakivaliokunta on perustuslainmukaisuuden ensisijainen tulkitsija ja perustuslainmukaisuutta koskevat kannanotot sitovat niin eduskunnan muita valiokuntia kuin valtioneuvostoa”. Mihin me tähtäämme rahan tuomalla vauraudella. Miksi yhä pidämme kiinni talouden nousun ihanteesta. Keski-Euroopassa autolla ajaneena ärsytti erilaiset tarrat tai tiemaksut joissakin maissa. Ja eikö tämä sido myös valtiovarainministeri Matti Vanhasta (kesk.). Lapsillemme tulisi opettaa jo ihan pienestä pitäen viljelyn alkeita ja eläinten hoitoa, heidän tulevaisuutensa ja elämisensä turvaksi. Näin asian on selostanut eduskunnan esittelijäneuvos ja näin se on. Yksityisautoilun verotuksen tulee perustua ajokilometreihin. MARKO HEIMONEN Kaarina Keskustan menestyksen resepti Verkosta Sitovaa henkilöstömitoitusta on haluttu jo monta vuotta, mutta aina se on karahtanut johonkin, yleensä rahaan. Nykyajan lapsista monikaan ei tiedä, mistä ruoka pöytään tulee. On puolustettava elämäntapaamme. Eikö meille ihmiskuntana ole tärkeintä säilyä planeetallamme. HANNA MARKKANEN Keskustanuorten puheenjohtaja Maailmanrauha on meidän asiamme. On syytä muistaa, että myös Suomi on historiassa kärsinyt konflikteista. Tohdin vastata tähän, että maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Samoin tuntuu, että elämänarvot ovat meistä monilla menossa uusiksi. OLEMME kuulleet monien tutkijoiden huolen esimerkiksi ruoan riittävyydestä maapallollamme. Nyt olisi kiireen vilkkaa muutettava niin päiväkotien kuin koulujen opetusta, jotta lapsemme kiinnittyisivät uudestaan maahan. On puolustettava maakuntien keskuskaupunkien lisäksi kehyskuntia. Palveluja ei voida luvata jokaiselle kylälle, mutta ihmisten tulee päästä palvelujen luo. Se ei lisää kaikkien hyvinvointia. Keskustanuorille suuri tavoite on, että palaamme sovun ja kansainvälisen yhteistyön tielle. Kukaan meistä ei tiedä, mikä on seuraava virus, bakteeri tai ilmastonmuutoksen seuraus, mikä saisi meidät vielä syvemmin ajattelemaan tekojemme seurauksia. Se lisää alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Tämä oli monelle liikaa. Heidän tulevaisuutensa ei aukene pelkkiä kännyköitä selaamalla. 3.7.2020 52 MIELIPITEET KESKUSTA ei Suomessa menesty liberaalina yleispuolueena. RISTO SUVANTO Perustuslaki ja hallitus KESKUSTANUORTEN vuoden 2020 tavoiteohjelman top kolmosesta löytyy otsikko ”Yhteistyöllä kohti maailmanrauhaa”. Ne eivät sovi suomalaiseen kulttuuriin. Siksi maailmanrauha on meille suuri tavoite, jota kohti kulkea. Kommentteja sateli siitä, kuinka pullamössösukupolvi elää pää pilvissä vailla realismia. Onneksi järki voitti ja rahaa löytyy. Me nuoret pidämme tärkeänä, että lapset ja nuoret ympäri maailman saisivat kokea saman turvallisuuden tunteen. Eikö tämä merkitse sitä, että pääministeri Sanna Marin (sd.) ei voi EU:n huippukokouksessa hyväksyä EU:n lainan jakamista avustuksina jäsenmaille. Velvollisuus ottaa valiokunnan kannanmuodostus asianmukaisesti huomioon on luonteeltaan oikeudellinen velvollisuus. Keskustalla on paljon tehtävää edistää kaikkien kansalaisten hyvinvointia, puolustaa kotimaista maatalousja muuta perustuotantoa, huoltovarmuutta, ympäristöystävällistä perusteollisuutta, pienyrittäjiä, digitalisaatiota ja koulutusta. On uskallettava sanoa ääneen niitä asioita, jotka maakunnissa huolettavat. Myös täällä on jouduttu pakenemaan kodeista ja myös täällä on menetetty läheisiä sodan takia. Valiokunnan asema on selkeä: ”Valtioneuvosto ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustuslakivaliokunnan ilmaisemaa selvää ja ehdotonta valtiosääntöoikeudellista kantaa. Maailmalla on tällä hetkellä käynnissä kymmenittäin konflikteja ja jokainen niistä on liikaa. Suomessa on nyt muodikasta metropoliajattelu. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Silja Paavola Suomen lähija perushoitajaliiton puheenjohtaja EMME ole vielä voittaneet elämäämme monin tavoin pysäyttävän ja rajoittavan viruksen olemassaoloa. Voisiko sen jo rehellisesti todeta. Eikö meidän pitäisi nyt kohdistaa katseemme kohti tulevaisuutta. Onneksi ihmiset ovat innostuneet maallemuutosta
Eläkejuhlissakin vitsailtiin, ja käännettiin päälaelleen vanha lentävä lause ”Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan aseestani varmistimen”: ”Anja kulkee varmistamattomat coltit käsilaukussaan, ja jos hän kuulee kulttuuria vähäteltävän tai pilkattavan niin: ratatatatata…” Lukijoiden puolesta sai kyllä kiittää. Joskus hän kohteli tiukastikin, mutta aina kuin opettaja oppilaitaan, jotka etenevät ja onnistuvat. Hän oli 66-vuotias. Se odottaa vain kuljetusta takaisin kotiin, toimituksen seinälle. Mutta silloin naurukin helkähtää vielä useammin, iloisena, ymmärtävänä ja vilpittömänä. Hän oli ammattitaitoinen, tunnollinen ja tinkimätön lehdentekijä ja sillä tavoin esimerkki kaikille. Mitäpä kulttuuritoimittaja kirjastolla… ”Kyllä mua sitten hävetti”, hän nauroi iloisesti. Se tuli iän karttuessa aina rakkaammaksi. Hän oli myös yksi ”toimittajan korkeakoulun” lehtoreista. ANJA MANNISEN sydämen maisema ja koti oli Tyrnävän lakeus. Pitkä työmatka päättyi eläkejuhliin 2018, mutta vielä viime joulun tienoissa hän kävi satunnaisissa työvuoroissa, ikään kuin kiireapulaisena. Oulun toimituksen seinällä on vuosikymmenet riippunut suurikokoinen taulu. Tämäkin episodi kertoi Anja Mannisen rehellisyydestä ja vilpittömyydestä. Hän menehtyi juhannuksen alla äkillisesti kotonaan Oulussa. Vastikään hän oli saanut tiedon, että työ on valmis. Ehkä tämä näkyi hänen luonteessaankin. Vastuuntuntoisesti loppuun asti. Mutta paljon muustakin oli puhuttavaa. Matkoista, autoista, vanhemmista, elämästä yleensä… ja naisten ja miesten tasa-arvosta, mikä oli hänen sydämenasioitaan. Kerrankin, varhaisina toimittajan vuosinaan, hän tuli tiedotustilaisuudesta ja kertoi nolona, että oli paljastunut, että hänellä ei ollut kirjastokorttia. Tyrnävästä olikin hänen kanssaan hauska puhua. Siinä oli vilpittömyyttä, rehellisyyttä ja avoimesti puhumisen taitoa. Lakeudella näkee suoraan. Taulu lähetettiin restauroitavaksi Helsinkiin. ”Anja Manninen vuodesta 1976”, kertoo Liiton 75-vuotishistoriikki. Hän näytti kädestä pitäen, mitä on olla toimittaja. Se oli Anja Mannisen viimeinen työtehtävä. Sen on maalannut lakeuden mestari – joskin liminkalainen (ero on tärkeä) – Vilho Lampi. 3.7.2020 53 YLLÄTTÄVÄ suruviesti kertoi, että Suomenmaan ja Liiton pitkäaikainen toimittaja ja toimitussihteeri Anja Manninen on kuollut. Liitto-Suomenmaalle Anja Manninen oli monella muullakin tavalla tärkeä. Sytytyslanka pitenee ja kostuukin. Liiton kulttuuri kun oli ollut monesti enemmänkin agrikulttuuria. Oli soma huomata, kuinka vuodet kuluttivat itse kunkin särmiä. Hän ei sanonut, että ”eipä sattunut nyt kirjastokortti matkaan…” Niin me muut olisimme tehneet. Sitä paitsi hän halusi kehittyä myös itse, vielä viimeisinä työvuosinaankin. Hän puolusti kulttuuria kuin elämäntehtävänään. Anja Manninen oli Toimittaja, Persoona ja Ihminen, kaikki isolla alkukirjaimella. JUHA MAUNO Kirjoittaja Anja Mannisen pitkäaikainen työtoveri Tunnollinen ja tinkimätön lehdentekijä Anja Manninen 1954–2020 Muistokirjoitus. HÄNELLE mieluisinta työalaa oli kulttuurin sarka. Taulu on asetelma, ja sen yksi keskeinen esine on pöydälle nakattu Liitto-lehti. Kun Liitto-Suomenmaan Oulun toimitus muutti jälleen kerran majaansa, Anja Manninen otti hoitaakseen arvokkaan taulun kunnostamisen. Metsät eivät ole edessä haittoina. ANJA MANNISEN uskollisuus elämänuralleen näkyi vertauskuvallisella tavalla loppuun asti
Pitäisi olla jotakin mieltä. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää p. Niiden kera on hyvä lähteä syksyyn toimittaja Niilo Tarvajärveä mukaillen: Ylös, ulos, ja kentille! ANTTI KIVELÄ Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho p. Kunnallisjärjestön vuosikokous ti 4.8. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Varaa piiriltä hotellimajoitus (Scandic City Hotelli) ja bussikuljetus kätevästi samalla kertaa. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. eskustanaisten Ypäjän py:n sääntömääräinen kokous Veteraanituvalla ke 15.7. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, tehdään puoluekokoukselle esitys puoluevaltuuston jäsenistä ja valitaan puoluekokousedustajat. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. HYVÄT työt ja kansan eteen puurtaminen ovat syy, miksi politiikkaan osallistutaan, mutta ei hyvistä töistä kukaan kiitä eikä päätä silitä. Hinta sis. Sääntömääräisten vuosikokouksen asioiden lisäksi kokouksessa valitaan puoluekokousedustajat sekä käsitellään kuntavaaleja. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti OlM ikk o Ero ne n. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. MITÄ sitten pitäisi tehdä. Alustajana kansanedustaja Jouni Ovaska. Itä-Savo Vesaisten Itä-Savon piiri. Toivonkin Oulun puoluekokoukseen vahvaa ja laajaa debattia ja sen pohjalta jämeriä ulostuloja kaiken kansan kuuluville. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Toiminnanjohtajan työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Käsitykset ja mielikuvat ratkaisevat. Lisätietoa piirin kotisivuilla. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 100-vuotisjuhlakirjan julkistus klo 11. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. fi. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. Vuosikokous 15.8. klo 14 Scandic City Rovaniemi, Koskikatu 23, Rovaniemi. Ypäjä. mennessä Satu Jalvanti-Hannikaiselle ita-savo@vesaiset.fi tai p. Piiri. Piiri. p. Pirkanmaa Piiritoimisto Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Toiminnanjohtajan tavoittaa p. 0500 746 571. Ei meillä kannanotoista tai linjauksista ole puute. 040 568 3695. Muina aikoina ja poliittisissa asioissa vastaa piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila tahvoanttila@gmail.com tai puh. klo 17 Luumäen kunnantalolla. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. Kunnallisjärjestön vuosikokous to 6.8. Piiritoimisto on suljettu koronatilanteen sekä henkilöstön lomien johdosta koko kesän, mutta piirin toimistosihteeri on tavoitettavissa 12.8.–5.9. On kyettävä tekemään kantansa selväksi ja viestimään mieleen jäävä kuva keskustalaisesta tahtotilasta. sähköpostilla pia.hogberg@keskusta.fi tai keski-suomi@ keskusta.fi tai puh. klo 18.30 Mahnalan Jyväpirtillä, Maisematie 582. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Oli syntymäpaikka sitten Kalkutta, Kampala tai Kaavi, tai suuntautuminen seksuaalikirjossa tai muussa ominaisuudessa mitä tahansa, jokainen, joka huolehtii kykyjensä mukaan itsestään ja lähimmäisistään, tekee työtä muiden ihmisten ja yhteiskunnan eteen, suojelee ja rakentaa maailmaa tuleville sukupolville, on arvokas ihminen. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Keskustan puoluekokous järjestetään tällä tietoa Oulussa 4.– 6.9. Lisämaksusta e-viisumi +20 €, puolihoito +21 €. RASISMI ja syrjintä ovat ongelmia, joiden ratkaisu on jokaisen yksilön arvostaminen omana itsenään, suomalaisen talonpoikaisjärjen mukaan. klo 17. Tutustumme Kannaksen kyliin ja sotahistoriallisiin muistomerkkeihin, mahdollisuus vierailla Kronstadissa ja Pietarhovissa. 15.6. mennessä keski-suomi@keskusta.fi. EDELLÄ oleva keskustelu on esimerkki niistä sadoista yhteiskunnan puheenaiheista, joissa meidän keskustalaisten pitää olla selkeitä ja ääneen puhuvia. Faktaperusteista ei ainakaan somemylläkässä näytä olevan suurta lukua, kunhan minun ja porukkani täydellisen oikea väittämäni pääsee mahdollisimman laajaan jakeluun. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Koronatilanteen vuoksi fyysisiä tilaisuuksia ei pääsääntöisesti järjestetä. puro@keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. Sitovat varaukset 21.6. Johtokunta kokoontuu klo 16. Ilm. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Käsitellään yhdistyksen lakkauttaminen ja tilinpäätös. Hinnat 254 €/hlö 2hh, 361 €/hlö 1hh, lapset -50 €. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Järkikään ei haittaa Tämä keskustalaiseen arvopohjaan nojautuva näkemys on meille itsestäänselvyys, mutta kuinka moni puolueen ulkopuolella sen huomaa sanoa keskustalaiseksi periaatteeksi. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. 045 327 4845. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde p. Kuten viimevuotinen vaalianalyysimme osoitti, keskustan kantaa moneen asiaan ei tunneta. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toimistosihteeri Pia Högberg p. Yhteydet sähköpostilla kai. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Keskustanaiset. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Jos sanot ”kotouttaminen”, olet maahantunkeutujia hyysäävä epäsuomalainen. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Lapin piirin vuosikokous 15.8. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Pohjois-Karjala Piiritoimisto Apila suljettu yleisöltä ja tilaisuuksilta. 3.7.2020 54 Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro MIELIPITEITÄ tuntuu nykyään olevan joka lähtöön. Keskustan lehtimiehet Yleinen kokous ke 19.8.2020 klo 12 puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Karjala Luumäki. Jäsenkirje tulee heinäkuussa! Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Samanmielisen korrektiuden vaatimus saavuttaa stalinistiset mittasuhteet korniuteen saakka. Monissa kysymyksissä emme ole onnistuneet yksinkertaistamaan, emmekä kertomaan omaa mielipidettämme . Kaikille avoin retki Kylien kautta Terijoelle 5.–8.8. Hämeenkyrö. Jos sanot ”nainen”, sinut lynkataan, kun et sanonut ”naisoletettu”. klo 12.00 Scandic City Rovaniemi, Koskikatu 23, Rovaniemi. 040 511 6787 tai antti.varis@keskusta.fi. Papereista ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos tavallinen puolueisiin kuulumaton kansalainen ei yhtään hahmota, mitä keskusta on mieltä. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Toimisto auki sovittaessa. Peräpohjola Piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. bussikuljetuksen Savonlinnasta ja majoituksen hotelli Repinskajassa aamiaisella. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: keskisuomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola
Piiri. Teoksissa näMatti Vanhasen taidetta esillä Merijärvellä heinäkuussa kyi sananmukaisesti maisemia latujen varsilta hiihtäjän silmin. kerros, Kerava. Toiminnanjohtaja Hanna Vuola vuosilomalla 29.6.-31.7. MERI ALARANTA-SAUKKO ALKUVUODESTA paljastui, että silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on myös taitava piirtäjä. Samassa kokouksessa käsitellään viime vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tämän vuoden talousarvio, toimintasuunnitelma ja henkilövalinnat. Piiri. klo 18 piiritoimistolla. Rauma/ Lappi. Tarjolla munkkikahvit. Lopuksi kakkukahvit. com) tai Sirpalle 044 0622266. klo 18 Ylästön kotiseututalossa, Sienestäjänkuja 5. Eduskuntaterveiset tuo kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Kahvitarjoilu. Puoluekokousmajoitukset ja bussikuljetukset Ouluun 4.-6.9. Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Ilmoittautumiset Ristolle (risto.ervela@gmail. Salon kunnallisjärjestö Loimaa, 7.7. Kahvitarjoilu. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Nyt Vanhasen taiteeseen pääsee tutustumaan Merijärvellä sijaitsevalla Tähjän kotiseututalolla heinäkuun ajan. klo 18.30 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). klo 11-13. klo 18. Vetaraanikerho. sähköpostitse tapani.i.salmi@gmail.com; kerrottava nimi, puhelinnumero ja yhdistys, jonka virallinen/epävirallinen edustaja on. Varattavissa on 2 hh huoneita 160 €/vrk/huone ja 3 hh huoneita 195 €/vrk/huone. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja vaaliasiat. Bussit ottavat väkeä kyytiin muutamasta myöhemmin erikseen sovittavasta pysäkistä Turusta valtatie 8 pitkin ja toinen bussi reitiltä Salo-Somero-Loimaa, joka menee Pohjanmaan pikataivalta kohti Oulua. Vuosikokous ke 12.8. UUTTA! UUTTA! Näyttely. Haukiputaan, Jokikylän ja Kellon paikallisyhdistysten vuosikokoukset Jokelan koululla (Pyhtisenmutka 7) pe 3.7. krs. Keskustakerhon sääntömääräinen vuosikokous ma 10.8. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. PIIRUSTUSTEN aiheet kumpuavat luonnosta. Torikahvilla kanssamme kansanedustaja Annika Saarikko klo 11 ja kansanedustaja, puheenjohtaja Katri Kulmuni klo 12. Vieraina keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Paikalla puoluejohtoon pyrkiviä ehdokkaita. Vantaan kunnallisjärjestö. klo 17-18 Auran iltatorilla mukana pj Katri Kulmuni! Tule sinäkin tapaamaan Katria Keskusta-teltalle. Myyringissä, Vaskivuorentie 10 B, 3. Poliittinen suunnittelija Antti Grönlund tavoitettavissa puhelimitse heinäkuussa puh. klo 10 -11 kansanedustaja, puheenjohtaja Katri Kulmuni ja kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa torikahvila Kurilassa. . Aura, 7.7. klo 18 Kaarinassa, Kaarina-Sali, Lautakunnankatu 1, Ilmoittautumiset klo 17 alkaen. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Pudasjärvi. HAE NYT! alkio.fi OPINTOLINJAT 2020–2021 • Biologia ja luonnontieteet • Englannin kieli ja kansainvälisyys • Historia • Kasvatustieteet • Kauppatieteet • Korkeakouluun valmentavat opinnot • Lääketieteeseen suuntaavat opinnot • Maahanmuuttajakoulutukset • Oikeustieteet • Psykologia • Soteli • Suuntana poliisiala • Yhteiskuntaja valtiotieteet UUTTA! UUTTA! AKATEEMISIA OPISKELU TAITOJA LAADUKASTA OPETUSTA JA OHJAUSTA TOISEN ASTEEN OPINTOTUKI Tie kohti tutkintoa JYVÄSKYLÄN KORPILAHDELLA toimisto@alkio.fi | www.alkio.fi YLIOPISTOja AMK-OPINTOJA sekä lukiokursseja TEHOA YOKIRJOITUKSIIN 28.9.2020–12.3.2021 Kurssit: MAAabi, FYabi, ÄIabi, ENAabi, KEabi, BIabi, PSabi, HIabi ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN Maksuton koulutus oppimisvaikeuksia kokeville ilman koulutustai työpaikkaa oleville 18–29-vuotiaille. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten PäijätHämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Ii. klo 18 Lankjärven rantasaunalla. Loimaan kuntayhdistys. Bussikuljetuksen hinta on 50 € sisältäen menopaluun. Etelä-Vantaan paikallisyhdistys. 0505648747. Niissä on kuvattu vesistöjä ja metsää. Otimme käyttöön yhden sääntömääräisen kokouksen mallin. Järjestämme kaksi bussikuljetusta. Keskustan Lapin paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous to 9.7. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Lisäksi Scandic City -hotellista on varattavissa 1 hh 155 €/vrk/huone. Mediassa hän kertoi piirtelevänsä muun muassa kokousten aikana. Oulu. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. ovat varattavissa piiristä Antti 050 564 8747 tai antti.gronlund@keskusta.fi. Laitila, Keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous ja kesäinen illanvietto 31.7. . Jos etänä osallistuu äänivaltasia edustajia, äänestykset nimenhuutoäänestyksinä. Molempiin busseihin otetaan satakuntalaisia kyytiin. krs (pääsee myös kauppakeskus Isomyyrin kautta, Liesitori 1). En ole taiteilija enkä sellaiseksi enää pyri, mutta harrasteena piirtäminen on yksi, jossa saan käden jäljen näkyviin, Vanhanen luonnehti tuolloin Suomenmaalle. Petäyksen paikallisyhdistyksen vuosikokous ma 6.7. Piiritoimisto on toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. 3.7.2020 55 likainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Piiri. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Puhoskylän paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous su 5.7. Kesäpäivä Marttilassa Ravintola Kuokantalossa ti 7.7. Majoitukset ovat Radisson Blu -hotellissa. Johtokunta samassa paikassa puoli tuntia aikaisemmin. Osallistuminen etäyhteydellä mahdollista, jos ilmoittautuu viimeistään 6.8. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Varsinais-Suomen piiri ry:n vuosikokous on 12.8. Pohjois-Savo Sonkajärvi. Kunnallisjärjestön yleinen kokous ma 6.7. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Keväällä Vanhasen teoksia oli esillä Levillä Cafe Soman Ladun varrelta -näyttelyssä. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Myös piiritoimisto on suljettu. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Keskustan Satakunnan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet koronavirusepidemian vuoksi. klo 19 Liepanteella, Koirakoskentie 822. Aloitetaan ruokailulla klo 12. klo 11 Erkki Hyttisen kotona osoitteessa Näljängäntie 1966, Puhoskylä. Salo, 7.7. Ruokailu 20 euroa. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@ keskusta.fi, niin tavoitamme sinut sähköisesti. klo 16 Pukkisaaren majalla, Konintie 393, Ii. Jonkun mielestä voi olla sopimatonta, että puhemies istunnon aikana piirtelee, mutta se on osa keskittymistä, Vanhanen totesi Ilta-Sanomien haastattelussa. Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Vuosikokous ma 24.8
Mikä valtioista on YK:n jäsen. Näitä neljää maata pidetään yleisesti itsenäisinä valtioina. 8. Ketkä ovat kolme viimeisintä suomalaista keihäänheiton maailmanennätyksen (ME) heittäjää. Mikä suomalainen yhä esitettävä tv-sarja syntyi viime vuosituhannella. Mikä on tämä suomalainen ympäristöpääkaupunki, jonka asukkaista ”99 prosentilla on alle 300 metrin matka vihreille kaupunkialueille”. Puoluekokous hyväksyy Keskusta 2030 –uudistusohjelman ja käsittelee puolueen valmistautumista kuntavaaleihin 2021. Suomen Keskusta r.p.:n jäsenyhdistyksille Maksaja: Suomen Keskusta r.p. 4. Suomen Keskusta r.p.:n puoluehallitus Katri Kulmuni puheenjohtaja Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri Kutsu sääntömääräiseen puoluekokoukseen 2020 Suomen Keskusta r.p.:n jäsenyhdistyksille Suomen Keskusta r.p.:n 78. sääntömääräinen puoluekokous siirretään poikkeusolojen vuoksi pidettäväksi Oulussa 4.–6.9.2020 alkaen perjantaina 4.9. 3.7.2020 56 7 1 2 4 6 8 2 9 2 4 6 5 2 8 8 6 5 1 7 1 3 6 8 5 9 3 7 1 5 6 2 1 3 7 9 5 1 6 2 8 4 1 4 6 7 8 2 5 9 3 2 5 8 3 9 4 1 7 6 5 2 1 9 7 3 4 6 8 4 8 3 2 6 5 9 1 7 9 6 7 1 4 8 3 2 5 6 1 4 8 5 9 7 3 2 8 9 2 4 3 7 6 5 1 7 3 5 6 2 1 8 4 9 4 8 4 6 2 8 5 3 7 4 8 7 1 3 2 9 1 3 5 7 6 1 9 9 5 3 9 7 4 2 1 8 6 5 4 6 5 9 7 8 1 3 2 8 1 2 6 5 3 9 7 4 6 8 4 3 9 7 2 5 1 7 5 1 2 4 6 3 9 8 2 3 9 1 8 5 7 4 6 1 2 3 5 6 9 4 8 7 5 4 8 7 3 2 6 1 9 9 7 6 8 1 4 5 2 3 7 1 2 4 6 8 2 9 2 4 6 5 2 8 8 6 5 1 7 1 3 6 8 5 9 3 7 1 5 6 2 1 3 7 9 5 1 6 2 8 4 1 4 6 7 8 2 5 9 3 2 5 8 3 9 4 1 7 6 5 2 1 9 7 3 4 6 8 4 8 3 2 6 5 9 1 7 9 6 7 1 4 8 3 2 5 6 1 4 8 5 9 7 3 2 8 9 2 4 3 7 6 5 1 7 3 5 6 2 1 8 4 9 4 8 4 6 2 8 5 3 7 4 8 7 1 3 2 9 1 3 5 7 6 1 9 9 5 3 9 7 4 2 1 8 6 5 4 6 5 9 7 8 1 3 2 8 1 2 6 5 3 9 7 4 6 8 4 3 9 7 2 5 1 7 5 1 2 4 6 3 9 8 2 3 9 1 8 5 7 4 6 1 2 3 5 6 9 4 8 7 5 4 8 7 3 2 6 1 9 9 7 6 8 1 4 5 2 3 Tietotesti Mikä on alin lämpötila, joka Suomessa on mitattu heinäkuussa. Mutta mikä onkaan alin lämpötila, joka Suomessa on mitattu heinäkuussa. 7.19 58, 7) 10 000 vuo tta sitt en, viimei sen jää kau den jäl kee n, 8) MTV 3:n Sal atu t elä mät , ens ija kso 25. Kokouskutsun päivitykset Helsingissä 23.6.2020. 9. 2. Puoluekokouksen ennakko-ilmoittautuminen päättyy perjantaina 28.8.2020. Sekä kesäkuun että elokuun tähänastiset Suomen lämpöennätykset ovat +33,8 (kesäkuu Ähtärissä 1935 sekä elokuu Heinolassa ja Lahdessa peräkkäisinä päivinä 2010). Ennakkoilmoittautuminen avautuu viikon 27 aikana Keskustan nettisivuilla www.keskusta.?. Kuinka kauan sitten Suomi asutettiin. Puoluekokousaloitteiden toimitusaika on päättynyt. Sitä seurasivat Hampuri, Vitoria-Gasteiz, Nantes, Kööpenhamina, Bristol, Ljubljana, Essen, Nijmegen, Oslo ja tänä vuonna Lissabon. kello 15.00. Jos puolueen jäsenyhdistyksen edustajan valtakirjaa ei ole lähetetty piiriin ennakkotarkastukseen, on edustajan jätettävä se tarkastettavaksi ennakkoilmoittautumisen yhteydessä tai toimitettava se omaan piiriin ennen ennakkoilmoittautumisen päättymistä. Puoluehallitus on päättänyt noudattaa lakia väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi ja vaatia puoluekokoukseen ennakkoilmoittautumista. Kokouksessa käsitellään puoluekokousaloitteet, jotka jätettiin käsiteltäväksi 5.3.2020 mennessä. Puoluekokouksessa käsitellään puolueen sääntöjen 14 §:ssä mainitut asiat sekä puoluehallituksen esitykset poliittisiksi linjauksiksi ja kannanotoiksi. 5. Milloin kansanedustajat palaavat lomalta ja eduskunnan työ jatkuu. 3. Euroopan ympäristöpääkaupunki on ensi vuonna ensimmäisen kerran suomalainen. 10. syy sku uta, 4) Bor is Jel tsi n, Bill Clin ton , 5) kor kea mpi : +37 ,2 Joe nsu un len tok ent tä 201 0, 6) –5, Kilp isj ärv ellä sek ä 1. Vas tau kse t: 1) Lah ti, 2) Ete läSud an, 3) 1. Keiden kahden presidentin – Venäjän ja Yhdysvaltain – huippukokous järjestettiin Suomessa tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä maaliskuussa 1997. Alkuperäinen kokouskutsu Helsingissä 26.3.2020. Etelä-Sudan, Kiinan tasavalta (Taiwan), Kosovo ja Vatikaani. Shutterstock 1. Kutsu sääntömääräiseen puoluekokoukseen 2020. Silti vain yksi niistä täyttää itsenäisyyden mitat, jos kriteerinä käytetään YK:n jäsenyyttä. European Green Capital -perinteen aloitti vuonna 2010 Tukholma. Mitä yhteistä kapteeni-sanaan liittyvää on Timo Jutilalla, Mikko Koivulla ja Marko Anttilalla. 1.19 99, 9) jää kie kon MM -jo ukkue en kap tee nit 199 5, 201 ja 201 9, 10) Sep po Räty, Tiin a Lill ak, Jor ma Kin nun en – nyk ym alli lla Rät y 96, 96 vuo nna 199 1, van hal la mal lill a Jor ma Kin nunen 92, 70 vuo nna 196 9, van hal la mal lill a Tiin a Lill ak 74, 76 vuo nna 198 3. 6. Kylmintä Suomessa oli tammikuun lopulla vuonna 1999 Kittilän Pokassa, kun mitattiin pakkasennätys –51,5. 7. Eduskunta on nyt kesätauolla. Onko heinäkuun lämpöennätys alempi, sama vai korkeampi. Suomen Keskusta r.p.:n jäsenyhdistykset voivat lähettää kokoukseen edustajia puolueen sääntöjen 12 §:n mukaisesti. Kokouspaikkana on Ouluhalli osoitteessa Ouluhallintie 20, 90130 Oulu. ett ä 12
3.7.2020 57 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Valitettavan usein ehdokkaita on pyydetty sanomalla suunnilleen näin: ”Tämä ei velvoita mihinkään, sinun ei tarvitse liittyä puolueen jäseneksi eikä pelätä, että joudut mihinkään puoluetoimintaan mukaan.” Keskustan listalta on päässyt joskus hyvinkin korkeisiin asemiin ilman juuri minkäänlaista kontaktia puolueeseen tai keskusta-aatteeseen. OLEN kuullut sanottavan, että paikallisina vaaleina onnistunut ehdokasasettelu ratkaisee vaalituloksen. Poliittinen toimintamme ei voi olla vain hallituksen päätösten odottelua ja selittelyä. Kun mahdollisimman monelle äänestäjälle tuttuja ihmisiä on meidän listoillamme, niin myös todennäköisyys äänestysvalinnan osumisesta juuri keskustan listalla olevalle ehdokkaalle kasvaa. On turha kuvitella, että ehdokkaat ilmestyvät listallemme sillä, että laitetaan pyyntö tulla ehdokkaaksi kerran Facebookiin tai pieneen lehti-ilmoitukseen. Ehdokashankinta on kovaa työtä, joka edellyttää monenlaisia sosiaalisia ja psykologisia taitoja. Kaikki suinkin liikenevät voivat on valjastettava tulevien kuntavaalien rakentamiseen. Tietenkään meidän ei tule edellyttää uusilta ehdokkailta liian suuria, mutta samalla on muistettava, että keskusta on aatteellinen itsekasvatusjärjestö ja poliittinen kansanliike, ei pelkkä vaaliorganisaatio. Selvää kuitenkin on, että jos haluamme saada keskustan sille kuuluvaan asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa, niin seuraavia vaaleja meillä ei ole enää varaa hävitä. Kirjoittaja on lappilainen lakimies, kirkolliskokousedustaja ja keskusta-aktiivi. Liian usein olen saanut kuulla, kuinka jopa puolueen pitkäaikaisilta toimijoilta ei tule aina vastausta ehdokkaaksi haluavien ihmisten viesteihin. Historiasta on opittava, mutta sen vangiksi tule ryhtyä. Ehdokashankinnassa on muistettava myös ehdokkaiden valmentaminen hyviksi keskustalaisiksi ehdokkaiksi, vaalikoulutuksen ja aatteellisen kasvun tukemisen kautta. Määrä ei aina korvaa laatua. Nyt on näytön paikka, että se koneisto toimii. Molemmat näkökulmat ovat tavallaan oikeita. Tällaista ei saa tapahtua! ME KESKUSTALAISET mielellämme rehentelemme mahtavalla järjestökoneistollamme. Puolueen on tehtävä itsenäistä, kokonaisvaltaista poliittista valmistelua koko ajan. KUNNALLISJÄRJESTÖJEN ja piirien tehtävänä on vaaleihin valmistauduttaessa ensimmäisenä käytävä läpi oman alueen keskustan aktiivitoimijat. Järjestötoiminta ja poliittinen toiminta ovat yhtä. 3.7.2020 58 KESKUSTA on hävinnyt neljät peräkkäiset vaalit lyhyen ajan sisällä. Kaikkien meidän keskustalaisten on katsottava peiliin, olemmeko tehneet tarpeeksi ehdokashankinnan hyväksi. Keskustan kohtalonvaalit Janne Kaisanlahti vieraskolumni. Toisaalta on sanottu, ettei menneessä saa jäädä rypemään. Kukaan ei loukkaannu, jos ehdokkaaksi kysytään. Tällainen puhe on tietysti liioittelua, mutta kyllä kattavien ehdokaslistojen kerääminen on erittäin keskeinen osa kuntavaaleissa onnistumista. Koronakevät muutti toimintamme muotoja pakostakin, mutta puolue ei voi leikkiä kuollutta silloinkaan. Nämä vaalit ovat kevään 2021 kuntavaalit. VAIKKA isot ehdokaslistat ovat kuntavaaleissa kaiken A ja O, niin se ei tietenkään yksin riitä. Vaalitappioiden analyysi ja niiden pohjalta tehtävät johtopäätökset ovat monien mielestä jääneet puolitiehen. Ehdokkailla tulee olla side ja yhteenkuuluvuus puolueeseen ja aatteeseen
N-sana on ennen televisiota ollut koulukirjoissa mainittu rotumääritelmä. Ei olisi saanut löytää Amerikkaa! Niin jopas Suomessa vasemmistoliiton nuoret vaativat Mannerheimin ratsastajapatsaan, jos ei nyt kaatamista, niin siirtämistä syrjään. Setä tässä ymmärtää kyllä, että ei saa olla rasisti, ei saa eriarvoistaa. Neljän tuulen hattuja myytiin puoli vuosisataa hyvään hintaan. Huomatkaa, että samaan aikaan Kotkan kolme viimeistä kommunistia viikoittain ylistävät yleisönosastossa sikäläistä Leninin patsasta. Perustuu latinankieliseen mustaa tarkoittavaan sanaan. MIELENOSOITUSTEN perässä toki kulkee roskaväki, joka polttaa autoja, ryöstää kauppoja ja kaataa patsaita. AJAT muuttuvat. Suomessa on tehty elokuva Pekka ja Pätkä neekereinä. Kohta henkilötunnuksesta ei saisi käydä ilmi sukupuoli. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Setä ei enää ymmärrä. Nyt sen pitämisestä saa enemmän kuin aseen hallussapidosta. Meidät inkkareita ja länkkäreitä leikkineet suurten ikäluokkien pojat voidaan taannehtivasti tuomita. HOTA-PULVERIN pakkaus, ei, ei, ei! Sulkapäisen inkkarin kuva. Luullaan loukkaavan inuiitteja. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Vanhan pakkauksen mielikuva oli miellyttävämpi. Jo valmiiksi haluan paheksua saman yhteyden pingviiniä. Poliisiväkivalta, rasistinen sellainen, tuntuu olevan Amerikan arkipäivää. 3.7.2020 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Black Lives Matter -mielenosoitukset ovat paikallaan. Siksipä saamelainen hysteerikko sai aikaan Herra Heinämäen Lato-orkesterin intiaaniasuisen basistin poistamisen. Niin on kamalaa omimista, että! Suklaapuikossa lukee Eskimo. N-suukkoja ei myydä. Se, että poliisi tappaa Amerikassa väärennetyn kaksikymppisen käytöstä epäillyn on suunnaton vääryys. Ei saa sanoa intiaani, on alkuperäiskansaa. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Kas kun Kolumbus oli huono ihminen. Olen Suomessa asuvien pingviinien suojeluyhdistyksen aktiivi. Ei edistänyt mitään rotuvihaa, pilkkasi eksotiikkaa kenkälankilla etsiviä suomalaispölhöjä. Kuinka sitä voidaan pitää rasistisena. Oli aikansa lapsi, viihteen historiaa. Jos haluaa suklaapäällysteisiä vaahtomakeisia, pitää pussata herra Brunbergia. Riisipaketista halutaan pois Uncle Ben, Pentti-eno. Mitä sympaattisimman näköinen tummaihoinen herra. Englanniksi mustan saa sanoa. Kontekstia ei ymmärretä kasvisravintolassa. Jari Nenonen Hysteerikot Meidät inkkareita ja länkkäreitä leikkineet suurten ikäluokkien pojat voidaan taannehtivasti tuomita.. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 2032 640 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 AMMATIKSEEN mieltään pahoittavat somesissit ovat uupumattomia
Seuraava Suomenmaa ilmestyy 7.8.2020. 3.7.2020 60 koko maan äänenkantaja suomenmaa.fi Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! Elokuun lehdessä: Kansallispuistot kasvattavat kävijämääriään. Toimittaja Samuli Vänttilä patikoi Hossassa ja selvitti ilmiön taustat