jaana kyttä rOhkaisee naisia kaikki eivät vOi vOittaa sOtu-uudistuksessa Ajassa Keskustan kasvot Vieraskolumni trump jOutui pOliittiseen myrskyyn. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 28 / 3.8.2018 / 4,80 € yhteys pätkii OvatkO puOlueet kadOttaneet kOsketuksen tavallisiin äänestäjiin
2018 Näyttelijä kotiseudun asialla Jussi Vatanen haluaa pitää savolaisuutta esillä julkisuudessa s. 2 3.8.2018 sisältö 3.8. 18
3.8. 22 Marjatta Koivukoski ei tahdo laittaa päätään pensaaseen s. Hannakaisa Heikkinen s. 26 Ilmiöt Politiikka Kunnon kepulainen. 29 Uusi kotimaa, uusi bisnes Folkers Tulkki-Williams on yksi tuhansista maahanmuuttajayrittäjistä s. 32 Hallitus uusii pahasti vanhentuneen yksityistielain s. 10 Saimaa tähtää Lapin veroiseksi matkailukohteeksi s. 2018 3 Suomalaisten luottamus keskustaan on ollut koetuksella
Monille tahoille näyttää olevan hyvin vaikea hyväksyä sitä, että työllisyystilanne olisi oikeasti parantunut. Työttömien määrä laskee selvästi sekä Tilastokeskuksen että ministeriön luvuilla mitattuna. Kansalaiskeskustelua saattaa hämmentää, että työja elinkeinoministeriö mittaa eri tavalla työllisyyden kehitystä. Tilastokeskus noudattaa työllisen ja työttömän määrittelyissä YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Se laskee työttömiksi henkilöt, jotka ovat olleet sen kortistoissa työttöminä työnhakijoina kuukauden viimeisenä päivänä. Kyse ei ole valeuutisesta, sillä työpaikat lisääntyvät ihan oikeasti. Tämä keskustelu kuuluu politiikkaan. Tällä laskentakaavalla on seurattu myös hallitusten työllisyyspolitiikan onnistumista jo vuosikymmenten ajan. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 99 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kriitikot ovat myös epäilleet, että työllisten määrän kasvu johtuisi hallituksen aktivointitoimista, joilla on patisteltu työttömiä hakemaan töitä. Ja ri La uk ka ne n. Sen luvut perustuvat kyselytutkimukseen, jossa kysytään, onko henkilö ollut töissä mittausviikon aikana. Sen sijaan olisi toivottavaa, että kansallisen tilastolaitoksen lukuja ja luotettavuutta ei asetettaisi kyseenalaiseksi poliittista syistä. Kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli noussut 71,8 prosenttiin eli jo hyvin lähelle Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitetta nostaa työssäkäyvien osuus työikäisistä 72 prosenttiin. Työllisyyden paraneminen ei ole valeuutinen Pääkirjoitus Suurin osa uusista työpaikoista on kokopäivätöitä. Tilastokeskuksen mukaan myös tehtyjen työntuntien määrä on kasvanut. Nyt mittaajat ovat kuitenkin yhtä mieltä työllisyyden paranemisesta. Todellisuudessa työllisyysaste laski alle 68 prosenttiin. Tilastokeskus on laskenut työttömyyttä samalla tavalla jo kolmekymmentä vuotta. Tämäkin vahvistaa, että kyse ei ole tilastojen kaunistamisesta henkilöillä, jotka ovat tehneet vain tunnin tai pari palkkatöitä mittausviikon aikana. Kyselyn otos on 12 000 henkilöä. Opposition on tietysti vaikea myöntää, että Juha Sipilän hallituksen toimet olisivat edistäneet työllisyyden paranemista. Tilastokeskuksen luvut osoittivat esimerkiksi Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten pahan epäonnistumisen viime vaalikaudella. Lukuja on pidetty harhaanjohtavina sen vuoksi, että Tilastokeskus laskee työlliseksi henkilön, joka on tehnyt mittausviikon aikana yhdenkin tunnin palkkaa tai luontaisetua vastaan tai saadakseen voittoa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 3.8.2018 V iime viikolla julkaistut työllisyystilastot ovat synnyttäneet merkillisen keskustelun erityisesti sosiaalisessa mediassa. Todellisuudessa suurin osa uusista työpaikoista on kokopäivätöitä. Niidenkin tavoitteena oli nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin
Risto Luodonpää. Kuljettajantutkinnon perusrakenne säilyy pääosin ennallaan erillisine teoriaja ajokokeineen. Opetusluvan suosiota edesauttaa myös opettajan teoriakokeen poistuminen. Eli maailma muuttuu ja vähemmälläkin sääntelyllä voi saavuttaa hyviä tuloksia. Tehtävien sanotaan vastaavan entistä paremmin aidoissa liikennetilanteissa kohdattavia tilanteita. Harjoitteluja syventävä vaihe poistuvat. 2018 5 Toimittajalta Kymmenen tunnin kuskeja Heinäkuun alussa voimaan astunut ajokorttilain uudistus on mullistamassa perusteellisesti ajokortin hankkimiseen liittyviä käytäntöjä. oMakoHtaisesti ajokorttiuudistus tuli ajankohtaiseksi, kun tytär aloitti autokoulun. Eikä uusien kuljettajien kontrollia sentään kokonaan olla löysäämässä. Ja ennen kaikkea turvallisesti. Yksi uudistuksen tärkeimmistä pontimista ja motiiveista lienee koko ajan ollut kustannusten hillitseminen. Vaarantuuko esimerkiksi liikenneturvallisuus, kun teille ilmaantuu runsain määrin entistä vähemmällä ajokokemuksella varustettuja kuskeja. Liikenteen turvallisuuvirasto Trafi oli jo heinäkuun parin ensimmäisen viikon aikana kokenut opetuslupahakemusten ryntäyksen ja vastaanottanut lähes 4 000 hakemusta, kun koko alkuvuoden aikana lupia oli myönnetty alle 7 000 kappaletta. Muutaman pakollisen teoriatunnin jälkeen oli vuorossa ensimmäinen ajotunti. Tarkempi arviointi on mahdollista vasta myöhemmin. Ajo-opetuksen vähimmäismäärä laskee noin puoleen entisestä eli kymmeneen tuntiin. Ajokortin hankkiminen on koettu kansalaisten keskuudessa turhankin kalliiksi investoinniksi. Varsinkin jos kokelaita on lyhyen ajan sisällä useampia. Opetuksen sisältöjä ei jatkossa määritellä pilkuntarkasti, vaan enemmänkin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lain henkeen kuuluu sekin, että ajokorttia havitteleva voi myös entistä vapaammin hankkia tietonsa ja taitonsa valitsemallaan tavalla muualtakin kuin perinteisestä autokoulun tarjoamasta opetuksesta. 3.8. Mitä näistä Muutoksista sitten pitäisi oikein ajatella. Toki ajoneuvossa pitää yhä olla opettajan jarrupoljin, mutta sitä ei tarvitse enää muutoskatsastaa. Lain voimalla ei myöskään enää niin tiukasti säädellä, mitä kaikkea henkilön täytyy suorittaa ajokortin saadakseen. Pikemminkin päinvastoin. Ilman mitään aiempaa kokemusta auton ratista. Hyvin oli kuuleman mukaan ajaminen sujunut. Ensimmäiset uutiset lakimuutoksen vaikutuksista osoittavat, että lainsäätäjään huutoon on vastattu. Samoin sisällön pitäisi monipuolisemmin mitata oppilaan valmiuksia kehittyä turvalliseksi kuljettajaksi. Pakollista teoriakoulutusta liikenneturvallisuuden perusteista on vain neljä tuntia, minkä lisäksi tulee kahdeksan tunnin mittainen riskikoulutus. Niin ajo-opetuksessa kuin muussakin elämässä. Monissa perheissä on ajauduttu tilanteeseen, jossa ajokortin hinta koettelee taloudellisen sietokyvyn rajoja. Mitään radikaalia turvallisuusriskin lisääntymistä tuskin on lähiaikoina kuitenkaan luvassa
Hyssälän mielestä uudistus on järkevää toteuttaa vaiheittain. Esa Härmälä Twitterissä Yhtä absurdi ajatus kuin koko maan asuttuna pitäminen, on ajatus siitä, että maaseudun asuinpaikakseen valinneiden tulisi selvitä ilman yhteiskunnan palveluita. – Se on vähän kuin kiky ja sote yhdessä, kun siihen tulevat työmarkkinajärjestötkin vielä tiiviisti mukaan. Samaan aikaan olisi punnittava taloudellista kestävyyttä myös valtion näkökulmasta. Ajassa Sanottua 6 3.8.2018 Tämän viikon keskustelua seuratessa mieleen on hiipinyt tällainen ajatus: odotan Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren presidenttiehdokkuutta, sillä sitten hänestäkin tulee koko Suomen ystävä. – Menettäjät tulevat luultavasti pitämään isoa ääntä ja kansanedustajat saattavat pelätä uudistamista sen vuoksi. Tytti Määttä Uuden Suomen blogissa Uudistuksessa on tavoiteltava järjestelmän kannustavuutta ja yksinkertaistamista. Varoisin möhkäleitä ja katsoisin uudistusta enemmän vaihe kerrallaan, ministeri kommentoi sotu-uudistusta Ylelle. – Mutta kaikkien pitää hyväksyä myös se tosiasia, että menettäjiä myös tulee. Hyssälän mielestä uudistuksessa on tavoiteltava järjestelmän kannustavuutta ja yksinkertaistamista. Toimi-hanke valmistelee parhaillaan erilaisia etenemisvaihtoehtoja seuraavalle hallitukselle. – Pelkästään siinä, että minimietuudet olisivat samat kaikille, riittää puuhaa yhdeksi vaalikaudeksi. Kaikkia ulottuvuuksia ei Hyssälän mielestä voida ottaa huomioon ilman, että uudistuksessa on myös menettäjiä. Keskustajohtoisen hallituksen alulle panema perustulokokeilu on päättymässä loppuvuodesta ja hallitus pohjustaa sosiaaliturvaremonttia myös muilla tavoin. Ja ri La uk ka ne n Petra Pöyliö Liisa Hyssälä. Näköpiirissä ei ole vaurastumista samalla tavalla kuin 1960-luvulla oli nähtävissä vahva työvoiman kasvu. Sotu-uudistuksesta tulossa vaativa urakka Synteesini aluepolitiikkakeskustelusta sekä maan pitämisestä asuttuna: avoimet työpaikat pyrittävä täyttämään siellä missä niitä on, ja nythän niitä on kaikissa maakunnissa. Niin sanotusta sotu-uudistuksesta odotetaan seuraavaa suurta reformia soten jälkeen. työmarkkinajärjeStöjen osallistumista uudistukseen Hyssälä pitää tärkeänä, sillä sosiaaliturvassa on kyse koko yhteiskuntaa koskevasta asiasta. SoSiaalija terveySminiSterinä , peruspalveluministerinä ja myöhemmin Kelan pääjohtajana toiminut Liisa Hyssälä yhtyy Saarikon arvioon. Reetta Räty Ylen kolumnissa liina tiusanen SoSiaalija terveySminiSteri Annika Saarikko (kesk.) kommentoi Ylen haastattelussa 30.6., että sosiaaliturvan uudistaminen tulee olemaan kinkkinen harjoitus
Eduskunta palaa istuntotauolta vasta syyskuun puolella, mutta valtion talousarvio vuodelle 2019 työstetään pitkälti jo elokuussa. Mutta budjettivallan käyttäminen on yksi eduskunnan perustehtävistä. Tilanne on erityisen kinkkinen Suomessa, jossa kantaväestön ja EU:n ulkopuolelta saapuvien työllisyydessä on yli 20 prosenttiyksikön ero. Eri ministeriöt käyvät valtiovarainministeriön kanssa talousarvioneuvotteluja. Lisäksi huoltosuhdetta pyritään kohentamaan työuria pidentämällä ja maahanmuuttoa lisäämällä. Ehkä. 9.8. Tylsän perustehtävän äärellä Santeri Lampi SyntyvyyS jatkaa laskuaan ja väestö harmaantuu kaikissa Pohjoismaissa – erityisesti Suomessa. Maahanmuuttajien työllistyminen takkuaa kaikissa Pohjoismaissa. elokuuta. Valtiovarainministeriön ehdotus talousarvioksi lähetetään ministeriöille ja julkaistaan verkossa. Raportti povaa Suomelle kinkkistä tulevaisuutta Valtiovarainministeriö kokoontuu sisäisiin budjettineuvotteluihin. Suomi onkin ainut Pohjoismaa, jonka väestö ei todennäköisesti kasva vuosikymmeniin, Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean tuoreessa raportissa ennustetaan. Hallitus pui talousarvion budjettiriihessään. RaPoRtin mukaan Suomen huoltosuhde heikkenee vähintään vuoteen 2080 asti. Kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa ovat ulkomailla syntyneet naiset. Mikko Salmi Demokraatissa Lopussa lukee, että kirjoittaja ei haluaisi jättää aluepolitiikkaa kepulaisille. 28.–29.8. 7.–8.8. Timo Kaunisto Maaseudun Tulevaisuudessa Henna Lammi Politiikan syksy hiipii nurkan takana. Homma alkaa valtiovarainministeriön sisäisellä budjettineuvottelulla 7.–8. Hallituksen budjettiriihi on kuun lopussa ja hallituksen esitys vuoden 2019 talousarvioksi julkistetaan 17. Ajassa Sanottua 3.8. Riikka Pirkkalainen Twitterissä Maalaisvihan lietsominen ei minkään kokemuksen perusteella realisoidu taloudelliseksi tai poliittiseksi kannatukseksi Suomessa. Petra Pöyliö. En minäkään, mutta muita se ei kiinnosta. 15.–16.8. 2018 7 Jos ollaan aivan rehellisiä, ei Suomessa ole tehty kunnollista aluepolitiikkaa enää Kekkosen aikojen jälkeen. Kuulostaako tylsältä. Suomen kannalta on kuitenkin myönteistä, että täkäläisten vastasyntyneiden elinajan odote on kasvanut enemmän kuin naapurimaissa. Työikäisen väestön kutistuminen tarkoittaa myös hyvinvointivaltion rahoittajien määrän supistumista. Meillekin luetaan lähinnä synniksi. Talousarvioesitys käsitellään raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa. Samalla työllisyysasteen nostamisesta tulee väistämättä yhä keskeisempi tavoite kaikissa Pohjoismaissa. PohjoiSmaat ovat raportin mukaan onnistuneet muuta Eurooppaa paremmin köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Esitys julkaistaan verkossa. syyskuuta. Talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään budjettitalouden menoja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseen otettavasta velasta. Lisäksi sukupuolten väliset erot työllisyydessä ovat kaventuneet koko 2010-luvun ajan. Ja sitä eduskunta käyttää ennen muuta käsittelemällä joka vuosi valtion talousarvion. 17.9. Työllisyysasteet ovatkin verrattain korkeat kaikissa Pohjoismaissa
8 3.8.2018 Etenkin nuoret kertovat oman taloustilanteen parantuneen nousukaudella. Tapauksen kunniaksi järjestettiin Suomenmaan syntymäpäivät, joissa oli mukana eri maiden suurlähettiläitä. Tilanne helpottui, kun iso joukko osuustoiminnallisia yrityksiä saatiin kestoilmoittajiksi. Lehtiyhtiön omat tiivistyneet toiminnot ja puolueen satsaukset pää-äänenkannattajaan eivät kuitenkaan ratkaisseet kasaantuvia taloudellisia ongelmia. Ajassa Timo mikkilä Vuoden 1962 lopussa pääkaupunkilehti Maakansa porskutti myötätuulessa. Helsingin journalistipiireissä Maakansan päätoimittajan Pentti Sorvalin status nousi, koska hän kuului presidentin lähipiiriin. Parin vaihdoksen jälkeen päätoimittaja Sorvali joutui ottamaan myös lehtiyhtiön toimitusjohtajan tehtävät. Ajan haasteisiin vastatakseen Maalaisliitto muutti 1964 nimensä Keskustapuolueeksi, ja Maakansan johto päätti muuttaa nimensä Suomenmaaksi 1965 syyskuun alusta lähtien. Ke sku sta n ja M aa se ud un ark isto. Maakansasta Suomenmaa – ja pää-äänenkannattaja Päätoimittajan status nousi, koska hän kuului presidentin lähipiiriin. Naiset ovat kokeneet vähemmän talouskasvun hyötyjä kuin miehet. Lisäksi ”Maakansan mies” presidentti Urho Kekkonen vakiinnutti asemansa koko kansan presidenttinä. suomalaisista katsoo, että talouskasvu on näkynyt arjessa. Maakansa jokaiseen maaseutukotiin -slogan otettiin käyttöön ja tavoitteena 1963–1969 oli koko maa. Lehdellä meni taloudellisestikin kohtuullisesti. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan perustamisesta nykypäivään. suoMenMaan levikki kasvoi reippaasti yli 30 000 kappaleen. Maailma ympärillä muuttui, ja väkeä maaseudulta muutti kiihtyvällä tahdilla asutuskeskuksiin. Päätoimittaja Pentti Sorvali otti vastuun myös lehtiyhtiön toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1968. Puolueen johto antoi pari vuotta myöhemmin Suomenmaalle pää-äänenkannattajan statuksen. Maakansa pyrki Maalaisliiton maakuntalehtien tontille perustamalla toistakymmentä aluetoimitusta. Ja mikä oli porskuttaessa, olihan Maalaisliitto maan suurin puolue
2018 9 Täällä Bryssel Lähes neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Suomessa tarvitaan vahvempaa ja monimuotoisempaa kaupunkipolitiikkaa, jossa myös seutukaupungeilla on oltava vahva roolinsa. Viime aikoina keskustelu aluepolitiikasta on painottunut vastakkainasettelun luomiseen maakuntien ja metropolin välillä. Maakuntauudistus, joka vastaa eurooppalaista erittäin vahvaa alueiden omaa päätösvaltaa, voisi antaa mittavat mahdollisuudet maakuntien omaleimaiselle ja kansanvaltaiselle aluekehitykselle. Sarjassa keskustan kansanedustajat muistelevat kesätyökokemuksiaan. Ylioppilaskeväänä Paloniemi lähti ystävättärensä kanssa useammaksi kuukaudeksi sairaala-apulaiseksi Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Kovin aiKaisessa vaiheessa Paloniemi ei voinut lähteä töihin kotitilan ulkopuolelle. Tutkimus tuli sopivaan hetkeen. Mieleen ovat jääneet ihmiset matkan varrelta. – Ensimmäinen ansiotyöni oli naapurin lastenvahtina toimiminen. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Seutukunnat osaksi alueiden vahvuutta Laulava sairaala-apulainen Lauri HeikkiLä Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) on nuoruuden kesätöissään toiminut niin sairaala-apulaisena, hautausmaan haravoijana, lastenvahtina kuin kaupanja torimyyjänäkin. Hän kertoo oppineensa paljon sairaalan hierarkiasta ja tehtävistä. Lihanmyynnin ja kangaskaupan hommat opin vain tekemällä ja kyllä minä niissä sitten pärjäsinkin. Tuoreimmat tiedot talouden kehityksestä vahvistavat, että kaupungistuminen ja koko Suomen kehittäminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Noiden tukien hyödyntäminen ja omien kansallisten linjausten kokonaisuus ratkaisee pitkälti alueiden hyvinvoinnin. aLueiden kehittämisen näkökulmasta olisi valitettavaa, jos maakuntaja soteuudistus jumiutuisi Suomessa eduskunnan poliittiseen valtapeliin. 3.8. – Ystävättäreni kanssa teimme kaikkia niitäkin töitä, jotka eivät muille kelvanneet. Välillä saatoimme jopa puhjeta laulamaan keskellä arkista sairaala-aherrusta, Paloniemi naurahtaa. erityiseLLä lämmöllä keskustaedustaja muistelee nuorten kesätyöntekijöiden kesken syntynyttä yhteishenkeä kaikilla työpaikoillaan. Kaupungistumistrendin voimistuessa tarvitaan uusia eväitä kansalliseen aluepolitiikkaan luomalla yhteys maaseudun, kuntien, seutukaupunkien ja keskuskaupunkien välille. Kokonaisuutta on katsottava täysin uudella tavalla. Kaupungistumiskehitystä ei pidä katsoa ainoastaan suurten kaupunkien näkökulmasta. Sota-aikaa edeltävissä siniruudullisissa mekoissa olimme melkoinen työpari ja mehän vasta olimmekin iloisia likkoja. On selvitettävä, kuinka ja missä määrin valtionhallinto voisi siirtää työtä etätyöksi ympäri Suomen. Tämä yksisilmäinen keskusteluasetelma ei rakenna minkään alueen elinvoimaa. – Olen aina ollut hyvä kohtaamaan ihmisiä ja moni satunnainenkin kohtaaminen on jäänyt mieleen aivan erityisesti, Paloniemi muistelee. Ja ak ko M art ika in en Kesätöissä Aila Paloniemi. – Opettavaisinta on ollut joutua myös omalle epämukavuusalueelle. Onkin tärkeää, että maan hallitus on kiinnittänyt huomiota seutukaupunkien tilanteeseen. Tähän nopeat tietoliikenneyhteydet antavat mahdollisuuden. Kaikki tarvittiin tilan töihin. meidän keskustalaisten on huolehdittava siitä, että arvojemme ja tavoitteidemme mukaisesti koko Suomen voimavarat hyödynnetään. Paloniemen mielestä kaikissa töissä myös oppii jotakin. Tämä käy ilmi Ylen teettämästä kyselystä. EU tunnistaa ja tukee heikoimpia alueita pitkäjänteisemmin kuin meidän vaihtuvat hallituskokoonpanomme tekevät. Kyllähän alueilla tiedetään ministeriöitä paremmin, mitä pitää kehittää. Paikka oli pyörämatkan päässä ja tätä tein kuukauden päivät. Kesäkuussa valmistuneeseen seutukaupunkiohjelmaan on koottu hyvä lista toimenpiteitä, joilla vahvistetaan seutukaupunkialueiden elinvoimaa. Vastakkainasettelun ajasta on siirryttävä yhdessä tekemisen aikaan
Tavoitteena on saada toiminta kaikin puolin ammattimaisemmaksi, kiteyttää tilanteen liikenneja viestintävaliokunnan jäsen Ari Torniainen (kesk.). Tai kuinka tärkeää on, että tien varrella asuvan vanhuksen luokse päästää hädän hetkellä mahdollisimman nopeasti, Leskelä sanoo. Ensi vuoden alusta voimaanastuva uudistus koskettaa yllättävänkin monia kansalaisia. Jopa 95 prosenttia metsäteollisuuden tarvitsemasta puuraaka-aineesta tulee yksityisteiden varsilta. Sama koskee vaikkapa matkapuhelinliikenteen tukiasemia. Ne muodostavat yhteiskunnan ydintoimintojen kannalta välttämättömän verisuoniston. Kyse on niin sanotun hyötyjä maksaa -periaatteen soveltamisesta. Yksityisteitä on maassamme kaikkiaan noin 360 000 kilometriä ja niiden varsilla asuu vakituisesti yli puoli miljoonaa suomalaista. Modernimpaa näkökulmaa on haikailtu pitkään, sillä nykyinen laki on peräisin vuodelta 1962. Maksut voidaan määrätä takautuvasti kolmen vuoden ajalta. – Bioala on kovassa kasvussa. TeksTi: RisTo Luodonpää kuva: MaRia seppäLä. – Ideana on, että yksityistielaki nykyaikaistetaan ja yksinkertaistetaan. Oululainen kaupunginvaltuutettu ja tielautakuntana toimivan yhdyskuntajaoston puheenjohtaja Jorma Leskelä tiedostaa lain tuomat hyödyt. Uudistuksen yhtenä päätarkoituksena on myös jakaa tienpidosta aiheutuneita kustannuksia entistä leveämmille harteille. 10 3.8.2018 Ilmiöt Yksityisteiden varsilla asuu yli puoli miljoonaa suomalaista. Lain tarkoitus on selkeyttää vastuita yksityisteiden rakentamisessa, ylläpidossa sekä liikkumisessa. Hallitus yksinkertaistaa vanhentuneen yksityistielain. YKsitYisteiden merkitys ei ole lähivuosina ainakaan vähentymässä. Tekoja 360 000 tiekilometrin hyväksi Kauan odotettu yksityistielain uudistustyö saatiin vihdoin viimeisteltyä ennen eduskunnan jäämistä kesätauolle. – Laki mahdollistaa myös kuntien, maakuntien tai valtion tulemisen tien osakkaaksi niissä tapauksissa, missä ne ohjaavat julkista liikennettä yksityisteille. Mitä tapahtuisi, jos tärkeää tukiasemaa ei päästäisikään nopeasti korjaamaan tien huonon kunnon vuoksi. Ainoastaan Posti on yleispalveluvelvoitteensa perusteella vapautettu kustannuksista, Torniainen selvittää. Hänen mielestään uudistuksen avulla pystytään katkaisemaan yksityisteitä jo pitempään vaivannut rapautumiskierre
– Lähestyn asiaa kuuden eri tiekunnan osakkaana. Kustannukset vain jakautuvat jatkossa entistä laajemmalle joukolle, Leskelä kertoo. uuden yksityistielain voimaantulo ja toimintojen siirto maakunnille tarkoittaa myös kunnallisten tielautakuntien lakkauttamista. 2018 11 LeskeLä näkee uuden lain antavan mahdollisuuksia yksityistieverkoston kehittämiseen ja palvelevan kaikkien käyttäjien etua entistä paremmin. YksitYisteitä koskevien valtionavustusten jakaminen siirtyy jatkossa maakuntien tehtäväksi. Lakiuudistus jakaa kustannuksia entistä tasapuolisemmin ja selkeyttää samalla vastuita yksityisteiden kunnossapidosta. Toki myös kunnilla säilyy täysi vapaus päättää omista avustuksistaan aiempien sopimustensa mukaisesti. 3.8. Kansanedustaja Torniainen esittää hartaana toiveenaan, että kaikissa maakunnissa ymmärretään yksityisteiden merkitys varsinkin silloin, kun rahoituksesta päätetään. OuLun seudulla erilaisissa tiekunnissa pitkään vaikuttaneen Lauri Kauppilan mielestä uudistus selkiyttää tilannetta huomattavasti. Lakisääteisiä avustuskriteerejä karsitaan siten, että niitä ovat jatkossa enää tiekunnan järjestäytyneisyys sekä yksityisteitä koskevien tietojen olemassaolo ja ajantasaisuus tietojärjestelmissä. Niiden lisäksi käytän itse järjestäytymätöntä tietä ja juuri sen kuntoon sekä ylläpitoon liittyvät suurimmat ongelmat. Myöskään jokamiehen oikeuksiin ei olla puuttumassa. – Uudistuksen pitäisi helpottaa myös aina esiinnousevien riitatilanteiden ratkaisemista. – Kun yhteiskunta antaa yksityisteille avustusta yhteisistä varoista, se tavallaan ostaa niille yleisen käyttöoikeuden. – Uudistus ei todellakaan tarkoita sitä, että teiden varsille rakennettaisiin lisää puomeja, hän vakuuttaa. – Perustetaanko maakuntiin sitten tiejaostoja vai millä nimellä ne sitten toimivatkaan, hän aprikoi. Onneksi uusi laki kannustaa osakkaita järjestäytymään ja ylläpitämään tietoja, hän luottaa. Myös tiekuntien perustamiset, yhdistämiset, lakkauttamiset ja kaikki muut niitä koskevat toimenpiteet voidaan jatkossa hoitaa joustavammin tieosakkaiden välisten keskinäisten sopimusten avulla. Torniainen muistuttaa liikenneja viestintävaliokunnan mietinnöstä, jonka mukaan siirtymävaiheessa on ensiarvoisen tärkeää panostaa tiedottamiseen ja muutosten vaikutusten seurantaan. Lupabyrokratiaa tai kyttäysmentaliteettia ei olla lisäämässä, pikemminkin päinvastoin.. Lupabyrokratiaa tai kyttäysmentaliteettia ei olla lisäämässä, pikemminkin päinvastoin. Lauri Kauppila ja Jorma Leskelä ovat tyytyväisiä. Toivottavasti se vähentää myös turhia ja kiusantekomielessä tehtyjä valituksia, Kauppila arvioi. – Myös kunnissa tulee jatkossakin olla yksityistieasioihin perehtynyt virkamies. Tähän periaatteeseen ei ole tulossa muutoksia. Hänen tehtävänään on antaa neuvontaa kaikissa yksityisteihin liittyvissä kysymyksissä
Vierailua isännöi presidentti Sauli Niinistö yhdessä rouva Jenni Haukion kanssa. 12 3.8.2018 Maailman kuvat Macron SuoMeen. Hiihtourheilua rakastava Norja järkyttyi, kun viestin olympiavoittaja Vibeke Skofterud, 38, kuoli traagisesti vesiliikenneonnettomuudessa. Koonnut: samuli vänttilä Justin Sullivan / AFP Photo / Lehtikuva. Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapuu vierailulle Suomeen elokuussa puolisonsa Brigitte Macronin kanssa. Kaksipäiväinen visiitti on ensimmäinen virallinen vierailu Niinistön ja Macronin välillä. riStiriitaiSet kehut. Palomies teki sammutustöitä metsäpalojen riivaamalla alueella Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Tapaus kosketti koko hiihtomaailmaa. Suomalaisista järkytyksensä ilmaisivat muiden muassa AinoKaisa Saarinen ja Virpi Sarasvuo. Palot vaativat ainakin seitsemän ihmisen hengen. Laajat maastopalot ovat vaivanneet myös Eurooppaa. Kehut ovat varsin ristiriitaiset, sillä rasistiset hyökkäykset ovat yleistyneet Italiassa sen jälkeen, kun maahanmuuttovastainen hallitus aloitti virkakautensa. traaginen kuoleMa. Skofterud ajoi yön pimeydessä vahingossa vesiskootterilla päin rantakalliota. tuhoiSat MaaStopalot. Trump kehotti muuta Eurooppaa seuraamaan Italian esimerkkiä. Vierailunsa aikana Macron tapaa myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.). Sammutustöitä on jouduttu tekemään ainakin Kreikassa, Ruotsissa ja Italiassa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehui Italian hallituksen maahanmuuttolinjaa Valkoisessa talossa vierailleelle Italian pääministeri Giuseppe Contelle
Jo vuonna 1863 perustettiin Genevessä toimikunta, josta kehittyi myöhemmin Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Punainen risti valkoisella pohjalla vahvistettiin samalla asevoimien lääkintähuollon suojamerkiksi. Sodan säännöt kirjoitettiin Genevessä. Punaisen Ristin liikkeen tunnuksia ovat uskontokunnan mukaan risti, puolikuu, leijona, daavidin tähti tai uskontokunnista vapaa kristalli. On kaunista ja vertauskuvallista, että Sveitsin lippu ja Punaisen Ristin lippu ovat samanlaiset, vain värit vaihtavat paikkaa. Sääntöjen joukossa ovat myös haavoittuneiden hoito ja vankien inhimillinen kohtelu. Veriset sotilaat täyttivät kaikki seudun kylät ja kadut, armeijoiden lääkintäjoukot eivät pystyneet vastaamaan modernien aseiden aiheuttamiin henkilövahinkoihin. Geneve kutsuukin itseään rauhan pääkaupungiksi. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Humanitaarinen pääkaupunki Rauhan pääkaupunki. Dunantin ajatusten mukaiset kansallisten avustusyhdistysten tehtävät määriteltiin ja niitä perustettiin nopeasti eri puolille Eurooppaa ja myöhemmin myös muihin maanosiin. KoKemuKsiensa perusteella Dunant esitti, että kaikkiin maihin perustettaisiin vapaaehtoinen järjestö avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa ja että haavoittuneiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin. Ranskan Napoleon III:n ja Sardinian Viktor Emanuel II:n liitto taisteli Itävallan keisari Frans Josefin armeijaa vastaan. Siviileillä tulee olla turvallinen ulospääsy konfliktialueilta, eikä humanitaarisia toimijoita kohtaan saa iskeä. 2018 13 KaiKilla itseään kunnioittavilla rauhan toimijoilla, joita humanitaarisiksi järjestöiksikin voi kutsua, on pääkonttori Genevessä. Järjestö sai alkunsa vuonna 1859 PohjoisItaliassa Solferinon taistelun verisissä jälkimainingeissa. Historiasta kiinnostunut voi kulkea Italiassa, Garda-järven eteläpuolella Avenue Henri Dunantia pitkin Solferinosta Castiglioneen ja vierailla museoissa ja muistokohteissa. Sveitsiläinen kauppamies Dunant sattui kulkemaan yhden kylän, Castiglionen, ohi ja alkoi viipymättä järjestää yhdessä asukkaiden kanssa apua taistelussa haavoittuneille. Niitä kutsutaan Geneven konventiksi ja niiden valvoja on Punainen Risti. Säännöt kieltävät myös kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun. Vaikka kaupunkia leimaavat pankkija finanssilaitokset ja kauppapolitiikka, ovat humanitaarinen agenda, ihmisoikeudet, aseidenriisunta ja asevalvonta jopa niitä isommassa roolissa. Punaisen Ristin perustaminen on kiinnostava tarina. 3.8. Taisteluun osallistui 200 000 sotilasta, joista 40 000 kuoli tai haavoittui. Sodan sääntöjen mukaan sodankäyntiä ei saa kohdistaa siviilikohteisiin, sairaaloihin tai hoitohenkilökuntaan. Sodan säännöt ovat aina vain ajankohtaisemmat, sillä tämän päivän sodissa tunnutaan tekevän nimenomaan kaikkea sitä, mitä sodan säännöt kieltävät
14 3.8.2018 Kenen ääni kuuluu. Ilmiöt
Kivelä toivoisi puoluejohdolta ja ministereiltä selkeitä kysymyksiä ja linjanvetopyyntöjä. Puoluevaltuuston sisäistä keskustelua taas on kuluneella kaudella pyritty lisäämään rukkaamalla kokouspäivien ohjelmaa ja kokeilemalla erilaisia verkossa toimivia keskustelualustoja. Kivelä johtaa puoluevaltuustoa ja sitä kautta hänellä on pääsy myös puoluehallituksen ja työvaliokunnan kokouksiin. – Puoluehallituksessa pitäisi olla aina jotain päätettävää. Se ei voi olla seminaaritilaisuus, jonne tullaan kuulemaan jo tehtyjä linjauksia. Politiikkaa päivätyönsä ohessa tekevillä ei ole samanlaista mahdollisuutta perehtymiseen kuin ammattipoliitikoilla. – Kyllä se on aika paljon omasta toiminnasta kiinni, kuinka paljon on tarmoa paneutua asioihin. 2018 15 TeksTi: Liina Tiusanen Puolueet puhuvat itsestään edelleen kansanliikkeinä. Kuopiolainen Antti Kivelä vaikuttaa keskustassa lähes tulkoon joka tasolla. Kokousten aikapula on ikuisuuskysymys, jonka myös Ketola nostaa esille. Puoluejohtoon kuuluva Kivelä kokee, että puoluehallituksella ja etenkään puoluevaltuustolla ei ole ollut suurta ohjaavaa vaikutusta suhteessa puolueen tekemään politiikkaan. Shutterstock, Mikko Eronen. KesKustan uusi puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on osallistunut puoluehallituksen kokouksiin piirin puheenjohtajana. Samalla puolueet pyrkivät luomaan suorempaa yhteyttä suomalaisiin. – Edellisen hallituksen jäljiltä Suomi oli niin hirveässä kunnossa, että puolueen ylimmältä johdolta on mennyt paljon energiaa asian korjaamiseen. On ollut pakko tehdä ratkaisuja ja niiden on välillä oltava nopeitakin, Kivelä pohtii syitä. Keskustan juuret ovat maaseudulla, ajassa jolloin puolueet edustivat selkeästi tiettyjä kansanosia. Ketola kokee, että ne jotka ovat asioiden valmistelun ytimessä, johdattavat pitkälti päätöksentekoa. Pirkkalainen haluaa kehittää puoluehallituksen roolia entistä strategisemmaksi, niin että se nykyistä enemmän ennakolta linjaisi puolueen politiikkaa ja toimintaa. Niistä on kuitenkin tullut yhä johtajavetoisempia ja puolueaktiivien valta on kaventunut. 3.8. Samaan hengenvetoon hän puhuu siitä, miten puolue-elinten jäsenet eivät ole aina tarttuneet heille tarjolla olevaan valtaan. puolueet ovat läpi vuosikymmenten kehittyneet suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kannatus on edelleen erityisen vahvaa monissa maaseutukunnissa, mutta keskustasta on tullut yhä selkeämmin yleispuolue. Toisena ongelmana nousee esiin ihmisten arjen kiireisyys. Viimeiset pari vuotta hän seurasi kokouksia ministerin erityisavustajana. puoluevaltuuston eteläpohjalaisen jäsenen Pirjo-Liisa Ketolan mielestä puoluevaltuustolla on valtaa, ainakin periaatteessa
Laajalle levinnein ajatus on ollut se, että puoluejohtajien valinnat alettiin alistamaan laajemmille ryhmille, Vesa Koskimaa kertoo. Samalla puolueiden ja edustuksellisen demokratian instituutioiden oikeutus käyttää valtaa on heikentynyt. Puoluekokousten välillä ylin päättävä elin on puoluevaltuusto, jossa on 135 jäsentä. Puolueessa on kokeiltu muita tapoja suoran demokratian lisäämiseksi. – Suora jäsenvaali kaventaa puolueaktiivien ja puolue-elinten toimintatilaa, eli siinä mielessä se on hyppy edustuksellisesta delegaattimallista suorempaan demokratiaan. Hakijoiden määrä oli positiivinen yllätys puolueelle. Esimerkiksi syksyllä 2017 puolue avasi toistakymmentä avointa työryhmää valmistelemaan poliittisia linjauksia. sallamaarit markkanen valittiin viime syksynä keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtajaksi. Puolueista on myös tullut aiempaa johtajavetoisempia ja puolue-elinten valta ja merkitys on heikentynyt. Etäisyys puolueen sisäpiiriin takaa puoluejohtajalle sellaisen toimintavapauden, jota tämän hetken poliittinen käytäntö edellyttää. Suomalainen puolue otti vuonna 1905 käyttöön kolmiportaisen mallin, jonka silloinen maalaisliitto omaksui muutamaa vuotta myöhemmin. Keskustaa äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa lähes 626 000 ihmistä. Tutkijan mukaan puolue-elimiä oleellisempia ovat politiikan kansallisella ylätasolla toimivat verkostot, kuten puolueen puheenjohtajisto, eduskuntaryhmän puheenjohtajisto ja erityisavustajat. Vuoden 2018 Sotkamon puoluekokoukseen osallistui 2 166 virallista kokousedustajaa. M ari a Se pp älä Antti Kivelän mielestä keskustalaisten pitäisi toimia muissakin kuin keskustajärjestöissä.. Ne antavat mahdollisuuden reagoida muuttuviin tilanteisiin. Keskustan säännöt mahdollistavat neuvoa-antavan jäsenäänestyksen järjestämisen, mutta mahdollisuutta on käytetty vain kerran vuonna 2012. Puolue-elinten kehittämisen ohessa herää kysymys, kuinka laajasti suhteellisen pieni aktiivijoukko edustaa edes keskustan jäsenten tai laajemmin suomalaisten näkemyksiä. Keskustan organisaatiorakenne Erilaisuus ja erilaiset mielipiteet ovat kuin pelastuslautta. – Puolue-aktivismin heikentyminen, median muutos, puolueiden muutos yksityisrahoitteisista järjestöistä julkisrahoitteiseksi yleisiksi ongelmanratkaisuorganisaatioiksi, politiikan kansainvälistyminen ja ylipäätään politiikan monimutkaistuminen, tutkija Vesa Koskimaa Åbo Akademista luettelee kehityksen syitä. Muutoksista huolimatta puolueiden organisaatiorakenne on pysynyt käytännössä samana reilut sata vuotta. Ajatuspaja e2:ta nykyisin johtava Karina Jutila päätyi 2003 valmistuneessa väitöskirjassaan keskustan osalta samansuuntaiseen tulokseen. 16 3.8.2018 1980-luvun taitteessa puolueiden jäsenmäärät lähtivät laskuun ja liikkuvien äänestäjien määrän kasvu oli yleiseurooppalainen trendi. Samalla suora valinta kuitenkin antaa sisäpiirivetoista puoluekokousta vahvemman selkänojan ja vahvistaa yhteyttä puolueen perusjäseniin. Sotkamon puoluekokouksessa virallisia kokousedustajia oli 2 166. Keskustassa ylintä päätösvaltaa käyttää puoluekokous. Pääasiassa piirien edustajista koostuva puoluehallitus johtaa puolueen yleistä toimintaa. – 1990-luvun taitteessa alkoi Euroopassa nousta ajatus, että puolueiden jäsenille pitäisi antaa enemmän sananvaltaa puolueen sisäisissä asioissa. Koskimaan mielestä puoluejohtajan valinta avoimella jäsenvaalilla on eräänlainen välimallin ratkaisu. Koskimaa on havainnut omassa tutkimuksessaan puoluehallituksen roolin selkeän heikkenemisen SDP:ssä ja kokoomuksessa. Työvaliokunta valmistelee puoluehallitukselle tehtävät ehdotukset ja seuraa puolueelinten päätösten toteutumista. Puolueen jäseniä on reilut 100 000
Entisajan tupailtojen tyyppinen luontainen yhteys ihmisiin puuttuu. Kun puolueessa elää erilaisia ajatusvirtoja, niistä voidaan myös ammentaa helpommin. Eihän kukaan uskalla tulla juttelemaan, jos olemme huomioliivit päällä ja omaa porukkaa iso lössi. Tutkija Vesa Koskimaa kehottaa miettimään, kannattaako puoluedemokratiaa elvyttää nykyisten rakenteiden pohjalta. Välillä on havaittavissa pelkoa oman mielipiteen esille tuomisessa, jos se poikkeaa esitetystä. Organisaatiokonsultti Jukka-Pekka Heikkilän mielestä ihanne yhtenäisyyden tavoittelusta on vanhentunut. Esimerkiksi hallitusvastuussa olevalla puolueella on rajatummat mahdollisuudet muodostaa linjauksiaan kyselyiden pohjalta. Mitä monimutkaisempi asia on, sitä vaikeampi siitä on paaluttaa lopullista kantaa. Piiriään puoluehallituksessa edustavan Markkasen mielestä puolueen sisäinen keskustelu ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Menestynein puolue ei ole välttämättä se, jonka joukoissa kaikki ovat asioista samaa mieltä. – Ei ole järkevää luoda sellaisia mekanismeja, jotka antavat ihmisille vääränlaisen käsityksen niiden vaikutusvallasta. Organisaatiokonsultti Heikkilä kiinnittää huomiota myös siihen, miten politiikassa käytetty kieli voi olla esteenä ihmisten osallistumiselle. Heikkilän mukaan ihmisiä ei kannata lähestyä odottaen heiltä yksilöinä valmiita vastauksia. – Täällä meilläpäin keskusta pääasiallisesti näkyy niin, että on teltta torilla. – Erilaisuus ja erilaiset mielipiteet ovat kuin pelastuslautta. Po hjo is-S av on ke sku sta. laPPeenrantalainen Laura Kaijanen edustaa Karjalan piiriä puoluehallituksessa ja on aktiivinen toimija myös keskustanaisissa. Siinä riittää valtavasti kurottavaa. Mikä muu porukka pyrkii tuomaan kysymyksiä koko kansan kommentoitavaksi yhtä matalalla kynnyksellä. 2018 17 Uudessa roolissaan hän kokee olevansa kuin ukkosenjohdatin ja muunnin paikallisten ihmisten ja puoluejohdon välillä. Shutterstock Sallamaarit Markkasen mielestä keskustan teltta keskellä toria voi olla eräänlainen norsunluutorni. Puolueen elinehto on elävä yhteys ihmisiin. Iso jo en ke sku sta 3.8. Lähestyttävyyttä pitäisi ajatella uudella tavalla. Pirjo-Liisa Ketola kokee, että isojen asioiden käsittelyyn on puoluevaltuustossa liian vähän aikaa. Puolueilta odotetaan ratkaisuja monimutkaisiin kysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Tutkija Koskimaa arvelee, että suoran demokratian keinojen hyödyntämiseen ei olla vielä onnistuttu kunnolla sovittamaan yhteen politiikan realiteettien kanssa. Ne antavat mahdollisuuden reagoida muuttuviin tilanteisiin. . Puoluevaltuustolla ei ole ollut suurta ohjaavaa vaikutusta. – Puoluejohdon ja kentän välinen railo on nähtävissä. Syntyy helposti tunne, että omat ajatukset pitäisi osata esittää valistunein sanankääntein. Kun erilaisuuteen suhtaudutaan voimavarana, se mahdollistaa jatkuvan kehittymisen ja oppimisen. Piirijohtaja Markkanen on seurannut uuden poliittisen liikkeen, Liike Nytin, ympärillä käytävää keskustelua. Tämä voi olla yksi syy kehityksen hitauteen, vaikka teknisiä ratkaisuja on tarjolla runsaasti. – Liikettä ei pidä ylenkatsoa. Sen sijaan, että kysytään suoraan kantaa sote-uudistukseen, kannattaisi antaa jokaiselle ensin mahdollisuus liittyä keskusteluun omista kokemuksistaan käsin. Parhaimmillaan kuulluksi tuleminen herättää kiinnostuksen politiikkaan ja luo yhteyden puolueeseen
Toinen jalka oli maailman turuilla, toinen kotitilan mullassa. Kun muutin kotoa, osasin käyttää lypsykonetta ja tehdä lomittajan töitä. – Koen edelleen olevani yläsavolainen ja viihdyn täällä hyvin, hän kertoo. – Olin tietysti mukana kotitilan töissä. sukeVa edustaa Vataselle tuttua ja turvallista, mutta urallaan hän haluaa edetä sopivasti kohti uutta ja tuntematonta. Niiden ohessa kun tulee käytyä kotipuolessa ja nähtyä vanhoja kavereita. Jostain syystä yläsavolaiselta 4 000 asukkaan paikkakunnalta on Vatasen ohella kotoisin kolme muutakin teatterikoulun käynyttä näyttelijää. Hänellä on edelleen kiintopiste Sonkajärvellä Sukevan kylällä, niin henkisesti kuin fyysisesti. sonkaJärVeltä tullaan tuskin väkisin repimään nuoria parrasvaloihin, mutta Vatasesta kasvoi yksi Suomen eturivin näyttelijöistä. – Jos tuntuu, että touhu alkaa mennä saman toistoksi, täytyy kääntyä 180 astetta ja nopeasti. Juuret pysyvät kotikontujen maaperässä, sillä hän touhuaa sisarustensa kanssa sukupolvenvaihdosta Sukevan tilalla. – Ei meistä varmaan kukaan sinne ole nyt asettumassa asumaan. Vatanen lainaa nyt kasvonsa maaseuturahoitushankkeelle.. Jos ei muuten, niin pienen patistelun jälkeen. En ole aiemmin näytellyt Kansallisteatterissa enkä muutenTeksTi ja kuvaT: sami korkala Kaikkien tuntema Henkilö Suomen eturivin näyttelijöihin kuuluvassa Jussi Vatasessa on aimo annos savolaista maalaispoikaa. Sonkajärven kesätapahtumien vetonaulana Vatanen tuli miettineeksi, että voisi olla enemmänkin mukana projekteissa Savossa. Vatasen, Tuukka Huttusen ja Johanna Jauhiaisen lisäksi Sonkajärveltä ponnistaa myös Antti Holma. 18 3.8.2018 Jussi Vatanen oli hyvin tavallinen savolainen 1990-luvun nuori, lypsykarjatilan poika. – Mukaan lähtemistä ei tarvinnut paljoa miettiä, sillä tämä tuntuu luontevalta jatkumolta aiemmille jutuille. – Olen joskus sanonut, että Sonkajärvi on thalian luvattu maa, Vatanen naurahtaa. – Se on hieno, vaikea ja mielenkiintoinen rooli. Niinpä hän päätti antaa kasvonsa maaseuturahaston toimintaa Pohjois-Savossa esittelevälle Highway Savo -viestintähankkeelle. – Ja yksi todella lahjakas nuorimies Sonkajärveltä opiskelee Tampereella näyttelijäntyön laitoksella, Vatanen tietää. Metsäja pelto-omaisuuden hoitamista siellä kuitenkin varmasti riittää, Vatanen kuvaa. kotiseutu on pysynyt tärkeänä paikkana. Traktoria olen ajanut pelloilla kymmenvuotiaasta lähtien, Vatanen muistelee. Rooli Kansallisteatterissa marraskuussa ensi-iltansa saavassa Kolmessa sisaressa on Vataselle kaikkea muuta kuin vanhan kertaamista
2018 19 Lähellä tuotettu ruoka oli Jussi Vatasen lapsuudessa itsestäänselvyys. – Ei silloin kaikkia kasviksia kaupasta ostettu. 3.8. Purkkimaitoakin join ensimmäisen kerran suunnilleen koulussa, Vatanen muistelee.
Vatasen kulunut vuosi on ollut kiireinen, sillä Tuntemattoman sotilaan kuvausten jälkeen hän lensi konkreettisesti maailman ympäri Pallon ympäri -ohjelman kuvauksissa. Tässä ammatissa kiehtoo juuri tuotantojen ja projektien erilaisuus. tuntematon sotilas on yksi suomalaisen itseymmärryksen kulmakivistä. Harjoitukset alkavat elokuussa. Oli itsestään selvää, että elokuva katsottiin tarkan luupin läpi. Vatanen katsoi elokuvan toisen kerran keväällä ja piti edelleen näkemästään. – En tiedä kannattiko tätä ideaa edes paljastaa, joku sen kuitenkin toteuttaa joskus, näyttelijä jatkaa. – Sen huomasi heti kuvausten alkaessa, että nyt tehdään massiivista elokuvaa. – Siitä tuli jo vitsi elokuvan näyttelijäporukassa. Kuvauspäiviäkin oli 80, kun suomalaisissa elokuvissa niitä on yleensä noin 30, Vatanen selventää. Ikonisuus ei sittenkään sitonut liikaa, sillä kuvallisessa kerronnassa ja draaman kaaren jännittämisessä elokuva onnistui löytämään omat uransa. Hän osasi odottaa Koskelan roolia saatuaan kutsun koekuvauksiin. Olen pyöritellyt ideaa oman sukupolveni maaseutukokemuksesta, Vatanen kertoo. – Markku Pölönen on ohjaajana luonut elokuvissaan kattavan kuvauksen suomalaisesta maaseudusta oman sukupolvensa silmin. Yle näyttää syksyllä sarjan kolmannen kauden. – Se oli rankka, mutta hieno rupeama. – En vain ole kokenut niitä omaksi jutukseni. Kimmo-sarjassa näyttelevät myös Taneli Mäkelä, Kari Hietalahti ja Malla Malmivaara.. KaKsi Kertaa Suomen parhaana miesnäyttelijänä Kultaisella Venlalla palkittu Vatanen tunnetaan muun muassa elokuvarooleistaan Napapiirin sankareiden Jannena ja Tuntemattoman sotilaan Koskelana. – Ei käynyt mielessäkään, että alkaisin vertailla sitä edellisiin filmatisointeihin. Tuntemattoman sotilaan elokuvatulkinta on suomalaisille kuin uusi raamatunkäännös. tottahan kokeneella näyttelijällä on mielessään hahmotelmia mielenkiintoisista projekteista, joissa voisi itse olla mukana. Vatanen kertoo, että sotamies Honkajokea näytellyt Juho Milonoff muistutti suunnilleen ennen jokaista ottoa ”että jätkät, tämä on sitten ikoninen kohtaus”. Ansioluetteloon mahtuu lisäksi monenlaisia teatterirooleja ja Putoushassuttelua. Tositelevisioja tanssiohjelmiin Vatanen ei ole kuitenkaan lähtenyt kosiskeluista huolimatta. Anton Tsehovin klassikkonäytelmän ohjaa Paavo Westerberg ja näytökset jatkuvat pitkälle ensi vuoteen. 20 3.8.2018 kaan tehnyt draamateatteria vuosikymmeneen, Vatanen innostuu. Yellow Film & TV/Yle Kaksi kertaa Suomen vuoden parhaaksi miesnäyttelijäksi valittu Jussi Vatanen (oik.) tunnetaan myös pääroolistaan Ylen Kimmo-sarjassa. Positiivisessa mielessä sanottuna siinä välillä unohti mitä elokuvaa katsoo. Elokuvassa välittyy mielestäni hienosti sotilaan subjektiivinen kokemus sodasta, Vatanen arvioi. Väinö Linnan sotaromaanin uusin filmatisointi oli myös Suomen kaikkien aikojen kallein elokuvatuotanto
– Mukaan lähtemistä ei tarvinnut paljon miettiä, Sonkajärveltä suomalaisten tietoisuuteen ponnistanut Vatanen kertoo. Jos tuntuu, ettei viesti kuulu muuten, niin sitten julkisuuden kautta. Vatanen kiertelee käynnissä olevan Satoa Goes Wild -ruokafestivaalin kojuja. – Koskela on kai sitten seuraava riippakiveni, mutta en ole siitä huolissani, Vatanen virnistää. 2018 21 – Tiesin, että ikäiselleni ei ollut tarjolla kuin Rokan tai Koskelan rooli. Näyttelijä viestintähankkeen kasvona saattaa olla hyvä veto. Villiruokatapahtuma on vasta esimakua, sillä varsinainen tapahtuma on elokuun lopussa. Näyttelijää ei ole pelottanut, jääkö joku elokuvarooleista tai Putouksen sketsihahmoista varjostamaan häntä. Yellow Film & TV/Yle. Hahmoista samaistuinkin eniten Koskelaan. Vatanen on mukana, koska on lainannut kasvonsa viestintähankkeelle. Vatanen on jo jättänyt vahvan puumerkin suomalaiseen taiteeseen. Hän tietää, että näyttelijät tuppaavat jäämään mieliin joko ensimmäisistä rooleistaan tai muuten vahvoista roolisuorituksista. Materiaalia päätyy sosiaalisen median kanaviin ja tiedostusvälineisiin. Vatanen kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan Louhimies on erittäin ammattitaitoinen ohjaaja. – Tätä on päästy tekemään aivan puhtaalta pöydältä, sillä tietääkseni aiemmin Suomessa ei ole rakennettu tunnettuutta maaseuturahastolle keulakuvan kautta, Vatanen kertoo. Hommaa videoidaan älypuhelimella, media louskuttelee järjestelmäkameroitaan. Kaikki näkyvyys on eteenpäin, sillä viestintähankkeen tarkoitus on tehdä tutuksi maaseuturahoitusta Pohjois-Savossa. Kulttuurialaa maailmalla pöyhinyt #metoo -ahdistelukeskustelu nosti Tuntemattoman sotilaan ohjanneen Aku Louhimiehen työtavat tikun nokkaan. – Tällä alalla se seuraavakin rooli on pyrittävä aina tekemään mieleenpainuvalla tavalla. Koen edelleen olevani yläsavolainen ja Näyttelijä Jussi Vatanen on antanut kasvonsa Highway Savo -viestintähankkeelle. Ja jos minua olisi kaavailtu keskeisimpään rooliin Rokaksi, olisin kuullut siitä ennakkoon. Kauppahallin katveessa loristelee Veljmies-patsas ja vaunusta myydään Hanna Partasen maineikkaita kalakukkoja. Rahoitusta on saatu ELYkeskuksen maaseuturahastosta. Festivaalin makuelämyksiä on saatu paikallisesta villiruuasta, kuten sirkoista ja hormista. 3.8. Kuopion torilla on kaikki niin kuin ennenkin. viihdyn täällä hyvin. – Minulla ei ole huonoa sanottavaa hänestä. Näyttelijä esittelee ruokatarjontaa yhdessä tunnetun matkabloggarin Rami Rajakallion kanssa. Onhan esiintymistaito ja tarinankerronnan ymmärtäminen oleellinen osa ammattikunnan osaamista. . Kaikilla ei selkeästi ole ollut yhtä hyviä kokemuksia ja on erittäin tärkeää, että asiat tuodaan esiin ja niistä puhutaan
22 3.8.2018 Yhä useampi maahanmuuttaja tähtää yrittäjäksi Il m iö t
Eteläafrikkalainen Folkers Tulkki-Williams paiskii töitä startup -yrittäjänä. 3.8. 2018 23 Suomessa on herätty hieman myöhään huippuosaajista käytävään kansainväliseen kilpailuun. TeksTi: sanTeri Lampi kuvaT: Jari Laukkanen 2007 2015 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 12 294 7 094 7 908 8 523 9 518 10 666 12 294 11 606 12 744 uLkomaaLaisTausTaisTen yriTTäJien määrä suomessa Lä hd e: Ti la st ok es ku s
muutto Suomeen on Tulkki-Williamsille ja hänen suomalaiselle puolisolleen uusi luku elämässä. Itse asiassa jo joka kolmas uusi yritys pääkaupunkiseudulla on maahanmuuttajan perustama. Vaikka rotuerottelu lopetettiin jo 27 vuotta sitten, Stellenboschia pidetään edelleen yhtenä maailman epätasa-arvoisimmista kaupungeista. Yrittäjänä Tulkki-Williams haluaakin kantaa oman kortensa kekoon, jotta yhä useampi afrikkalainen pääsisi nauttimaan maanosan taloudellisen nousun hedelmistä.. Folkers tulkki-WilliAmsin tukikohta on tyypillisessä startup -hautomossa: yksi paukuttaa flipperiä, toinen naputtelee läppäriä ja kolmas jauhaa papuja taukokahviaan varten. Hän uskoo, että nykyaikaisella tietoja viestintätekniikalla liikkumisesta tulee edullisempaa ja turvallisempaa. – Suomessa voi keskustella tekoälyn kaltaisista asioista lähes kenen tahansa kanssa, Tulkki-Williams vertaa. – Etelä-Afrikassa ei ole tarjolla mitään vastaavaa. YritYsPAlveluiden asiakaskunta on monipuolistunut nopeasti, työja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Laura Lindeman vahvistaa. 24 3.8.2018 Päätös muuttaa Suomeen ja perustaa yritys kypsyi häämatkalla yli 3 000 kilometrin vaelluksella halki Uuden-Seelannin. Erityisesti sen koskematon ja ainutlaatuinen luonto kiehtovat ihmisiä, TulkkiWilliams kertoo. suomessA kartoitetaan erityisen innokkaasti tekoälyn ja kiertotalouden kaltaisten suurten murrosten tarjoamia mahdollisuuksia, Tulkki-Williams kokee. Maahanmuuttajien yleistyvä yrittäjyys on hänen mukaansa myös globaali ilmiö. Afrikassa pääpaino on puolestaan sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. tulkki-WilliAms opiskeli työja organisaatiopsykologiaa Stellenboschin yliopistokaupungissa. Siellä yrittäjän pitää pelata riskillä ja oppia asiat kantapään kautta, hän vertaa. AktiivilomAbisneksen lisäksi TulkkiWilliams paiskii töitä helsinkiläisessä startup -yrityksessä, joka aikoo mullistaa matkustamisen Itä-Afrikan maissa. Eteläafrikkalainen uurastaa yrittäjänä, kuten tuhannet muutkin Suomeen saapuneet maahanmuuttajat. Tulkki-Williamsin mukaan suomalaiset maksavat järjestetyistä reissuista aivan liikaa, sillä matkatoimistot joutuvat käyttämään apuna kalliita välikäsiä. Lindeman arvioi, että pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajayrittäjien ohjaus jo toimii, mutta muualla se ei vielä ole yhtä järjestelmällistä. Hän uskoo, että Afrikan seikkailumatkoille löytyy paljon kysyntää pohjoismaalaisten nuorten keskuudessa. Kesälomakauden autioittaman Helsingin ytimessä on täysi tohina päällä. Testivaiheen myönteiset kokemukset valavat uskoa hankkeen onnistumiseen. Ökyrikkaat ja köyhät asuvat vieri vieressä postikorttimaisen kauniissa laaksossa viiniviljelysten keskellä. Innovoinnin ja disruptoimisen kaltaisia muotisanoja vilisevä puhe sorisee eloisasti englannin eri murteilla. Sen osaaminen ei ole välttämätöntä globaaleille markkinoille ponnistavissa yrityksissä. Nyt Suomi pyrkii harppomaan kiinni kilpailijoilleen antamaansa etumatkaa vastikään lanseeratulla startup -yrittäjän oleskeluluvalla. Joka kolmas uusi yritys pääkaupunkiseudulla on maahanmuuttajan perustama. Lindeman harmittelee, että Suomessa herättiin hieman myöhään huippuosaajista käytävään kansainväliseen kilpailuun. Kun vessa ja sähkösopimus ovat monelle saavuttamattomissa olevaa luksusta, ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ymmärrettävästi ole päällimmäisenä mielessä. Bisnekset eivät rajoitu perinteisiin ravintolaja siivouspalveluihin – muun muassa maahanmuuttajavetoiset ohjelmistoalan yritykset ovat yleistyneet Helsingissä ja Espoossa viime vuosina. – Moni vastaantulija kertoi patikkareitillä unelmoivansa matkasta Afrikkaan. Startup -yrittäjyyden ohella Folkers TulkkiWilliams etsii Suomesta yhteistyökumppaneita entiselle opinahjolleen Stellenboschin yliopistolle. tulkki-WilliAms myöntää, että asiointi työvoimatoimistossa ja Kelassa olisi ollut tervanjuontia ilman suomenkielisen puolison apua. mAAhAnmuuttAjAt eivät Lindemanin mukaan kaipaa erilaisia tukipalveluita kuin suomalaiset yrittäjät, mutta neuvontaa pitää saada vähintään englanniksi. – Tämä startup on erinomainen esimerkki siitä, kuinka suomalaisella teknologialla voidaan ratkaista kehittyvän maailman ongelmia. Hän kuitenkin kehuu esimerkiksi Business Finlandin ja NewCo Helsingin maahanmuuttajille räätälöityjä yrityspalveluita, jotka tasoittivat polkua yrittäjyyden alkutaipaleella. – Me hukkaamme valtavasti potentiaalia, jos vaadimme kaikilta suomen kielen taitoa
3.8. – Palveluita maahanmuuttajille on olemassa vaikka kuinka, mutta ne ovat hieman hajallaan, maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori Kaisu Keisala-Kaseja toteaa. yrityKsien määrä 9736 Lähde: Tilastokeskus Verottajan kanssa asiointi on kuitenkin helpottunut, sillä kommunikointi onnistuu nykyään myös englanniksi. TEM Hukkaamme valtavasti potentiaalia, jos vaadimme kaikilta suomen kielen taitoa, TEM:n Laura Lindeman sanoo.. – Jos ei osaa paikallista kieltä, ympäröivästä yhteiskunnasta ei voi saada kaikkea irti. Varoitukset suomalaisen järjestelmän byrokraattisuudesta huolestuttivat Tulkki-Williamsia ennen yrittäjäksi ryhtymistä. 2018 25 Pienempien paikkakuntien kannalta on vahinko, jos yrittäjät lähtevät suurimpiin kaupunkeihin palveluiden perässä. . Nyt Tulkki-Williamsista tuntuu, että yrittäjäksi ryhtyminen Suomessa oli hyvä päätös. Myös Suomen Yrittäjät on pannut merkille maahanmuuttajien yrittäjyyden kasvun. Verkko on pullollaan infopaketteja, mutta henkilökohtainen ohjaus keskittyy kasvukeskuksiin. Jälkikäteen ajateltuna alkukankeus oli vain luonnollinen vaihe uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa. Seuraavaksi hän haluaa oppia suomea. m aj oi tu sja ra vi ts em us to im in ta 23 % Ka up pa 14 % ra Ken tam ine n 14 % ammatillinen , tieteellinen, teKninen 11 % muu palvelu toimin ta 9 % ha llin to ja tuK i 8 % te rv ey sja so sia al ipa lv elu t 1% 2% 2% 3 % 5 % 4 % 4 % Ku lj et us ja va ra st oi nt i teo lli su us info rma atio ja vies tint ä taiteet, viihde, virKistys Kou lutu s Kiin tei stö al a ulKomaalaistaustaiset yrityKset toimialoittain 2016 . Keisala-Kaseja näkee, että maahanmuuttajayrittäjien yleisimmät haasteet liittyvät muun muassa rahoituksen löytämiseen, kannattavuuslaskelmiin ja verotukseen
– Maailman hienointa, puhtainta ja monimuotoisinta järvialuetta, jossa on rantaviivaa 4 000 kilometriä ja 14 000 saarta, matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin matkailusta vastaa. Tähän asti molemmat maakunnat ovat markkinoineet Saimaata itsenäisesti, EteläKarjalassa on toiminut GoSaimaa ja EteläSavossa Visit Saimaa. Nyt on kuitenkin aloitettu tiivis yhteistyö. Häkkinen kuitenkin paaluttaa, että luonto on se ratkaiseva elementti, joka saa matkailijan valitsemaan juuri Saimaan. Huikea, kaunis Lappi on tuttu käsite, vaikka se on maantieteellisesti laaja ja pitää sisällään huiman määrän matkailupalveluita useassa eri kohteessa ja lukuisilla paikkakunnilla. EtELä-KarjaLan ja Etelä-Savon maakuntien tavoitteena on nostaa Saimaa kolmanneksi suosituimmaksi kansainväliseksi matkailukohteeksi Suomessa heti Helsingin ja Lapin jälkeen vuoteen 2020 mennessä. Mikä sen brändi oikein on. Nyt puhalletaan kunnolla yhteen hiileen, Kokkonen innostuu. Saimaa haluaa nyt kolmanneksi. parintuhannEn asukkaan Puumalassa moni matkailupalveluyritys ponnistaa Saimaasta. Ravintolan terassilla ruokailija saa samaan hintaan upean järvinäköalan. Matkailijan on mahdollista pulahtaa siniseen syleilyyn suoraan savusaunasta. 26 3.8.2018 Ilmiöt TeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Suomen suosituin matkakohde on Helsinki, toisena tulee Lappi. – Minusta on merkille pantavaa, että vastarinnan kiisket puuttuivat kokonaan. Niin saatiin kansiin ja kirjoihin Saimaan brändi. Mutta Mitä oikein markkinoidaan, kun puhutaan Saimaasta. Saimaa. Alue, jonka matkailijat tunnistavat. GoSaimaan toimitusjohtaja Juha Sorjonen sanoo, että ensimmäinen askel on saada matkaa suunnittelevien mielikuvissa Saimaa harkittavaksi kohteeksi. Sanansa sanoi noin 200 eri tahoa, etupäässä yrittäjiä, mutta myös julkisen ja kolmannen sektorin edustajia. Yksi tällaisista yrityksistä on matkailukeskus Sahanlahti. Saimaasta halutaan samanlainen käsite. Savonlinnan matkailun Pellervo Kokkonen kertoo, että hankkeen alussa työstettiin asiakaslupausta. – Myös autenttisuutta, paikallisuutta, vieraanvaraisuutta, kestävää toimintaa ja yhteistyötä, Pellervo Kokkonen jatkaa. – Sen jälkeen elämykset, tuotteet ja palvelut pitää olla netissä helposti löydettävissä ja ostettavissa, Sorjonen sanoo. Iso joukko väkeä
Alueen matkailua viritellään yhteishankkeella LakeSaimaa, Purest Finland. Sorjosen mielestä matkailijat pitäisi saada tekemään kaksi asiaa: sekä liikkumaan paikasta toiseen että pysähtymään. Sahanlahden yrittäjä Kuivalainen kertoo, että heillä on valmistauduttu aasialaisiin vieraisiin. – Matkailija tekee reissussa koko ajan uusia suunnitelmia. Saimaa tunnetuksi Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. 2018 27 Palveluita ideoidessa ei ole menty merta edemmäs kalaan. matkailujohtaja Häkkinen myöntää, että myös Saimaa paikkakuntien välissä hankaloittaa liikkumista. Matkailijoita Saimaalle tulee etenkin Venäjältä ja Euroopasta, mutta yhä enemmän myös Aasiasta. Shutterstock Juha Sorjonen, Maisa Häkkinen ja Pellervo Kokkonen kuuluvat tiimiin, jonka tehtävänä on viedä Saimaa maailmankartalle. – Meillä on savusaunan lisäksi normaali rantasauna ja talvella jääsauna. Kuivalainen toivoo matkailijan saavan Saimaasta samaa kuin sen äärellä asuva. – Se on niin huikea ja kaunis, että jo sen näkeminen antaa voimaa pitkälle päivään. Aasialaiset ovat niin erilaisesta kulttuurista, että matkanjärjestäjät tarvitsevat aivan uutta ajattelua. Saimaata tarjotaan myös liikkumiseen. Yrittäjä Jaana Kuivalainen kertoo esimerkkinä, että saunomiseen on luotu hyvät mahdollisuudet. Sahanrannan matkailukeskuksen yrittäjä Jaana Kuivalainen toivoo Saimaan tarjoavan matkailijoille elämyksiä. Markkinointia tehdään suomeksi, venäjäksi, englanniksi ja italiaksi. Samoin venäläiset ovat tulleet erittäin tutuiksi viimeisen vuosikymmenen aikana. – Useamman paikkakunnan paketti tarjoaa mukavan kokonaisuuden. – Aasialaiset kaipaavat esimerkiksi opastusta mökkilemän hienouksiin tulisijan sytyttämisestä saunomiseen, Häkkinen antaa esimerkin. Järveä voi ihailla myös maalta käsin 60 kilometriä pitkällä pyöräilyreitillä, jonka varrella on nähtävyyksiä, erilaisia palveluja – sekä 40 kilometrin ajan järvinäköala. Turisti ei ehkä katso tarpeelliseksi olla viikkoa keskisuuressa kaupungissa tai se ei olisi kaukaa tulleelle kovin järkevä vaihtoehto, Häkkinen toteaa. Paikan päällä sitten mietitään, mitä kaikka halutaan nähdä ja koea. Järven rannalla sijaitsevat kaupungit Lappeenranta, Joensuu, Mikkeli, Imatra, Savonlinna ja Varkaus. Liikkua voi myös sähköpyörällä, jotta voimia jää myös maiseman katseluun. Uutena turistiryhmänä tulevat nyt aasialaiset. GoSaimaan Sorjonen tietää, että nykymatkailija ostaa kotoa käsin lennon ja petipaikan. 3.8. Kiertomatka toteutetaan omalla tai vuokra-autolla. Saimaan ympärille kehitetään kovalla tohinalla erilaisia tuotteita. Tämän hetken trendien mukaisesti markkinoidaan kiertomatkaa reitille Imatra–Lappeenranta– Mikkeli–Varkaus–Savonlinna. Kiertomatkat sopivat Saimaalle hyvin, koska alue on erittäin laaja. Mikkelin Saimaalla on vuosikymmeniä nähty eurooppalaisia turisteja. Voi retkeillä vaikka meloen. – Emme kuitenkaan luo heitä varten asioita, vaan muutamme palveluita heille sopivammiksi. Suomi on jättänyt Unescolle hakemuksen geopuiston perustamiseksi Saimaalle.. – Ihanne olisi laajasti Saimaan alueella liikkuvat turistit, jotka pysähtyvät usein käyttämään palveluita, koska ratkaisevinta matkailun onnistumisen kannalta on paikkakunnille jäävä euromäärä
Hän sijaisti hiljaisessa heinäkuussa pääministeristä lähtien kaikkia muita ministereitä. Fennovegaanit syövät vain kotimaista ja mahdollisimman lähellä tuotettua vegaaniruokaa. Onneksi sellaisia vaikuttaa olevan myös oppositiopuolueiden riveissä. – Jos minusta ei kuulu päivittäin, älkää epäröikö soittaa 112, Kärnä sometti ennen kuin haaste oli edes päässyt kunnolla käyntiin. Jos ei, joku taatusti soittaa hätänumeroon – oli käynnissä fennovegaanihaaste tahi ei. Apollon tietäjä ennustaa, että ensimmäinen rintamakarkuri on siellä missä sitä vähiten odottaisi: puolustusministeriössä. Tarkkasilmäiset SuomiAreenan vieraat taas havainnoivat, kuinka Niinistö vietti pitkän ja ilmeisen viihdyttävän illan perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon seurueessa... Ei huolta. Kärnä on intohimoinen eräja kalamies – ja ruoanlaittaja. Kesällä herra vieraili ensin Kataloniassa ja kotimaan kamaralle päästyään mies osallistui hänelle keväällä osoitettuun fennovegaanihaasteeseen. Eduskunnan 17-jäsenisen sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) vakuutti Uutissuomalaisen haastattelussa tekevänsä valiokunnassa kaikkensa saadakseen soten maaliin. – Minä olen ainoa, joka työskentelee sen eteen, että esitys voisi mennä läpi, Kiuru sanoi. Muistissa on, kuinka puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kuvasi aiemmin keväällä medialle, että hän toivoisi sinisten ja perussuomalaisten yhdistyvän – ei ihan lähitulevaisuudessa, mutta kuitenkin. Hallituksen uskollinen soturi TEKSTI: HEnna LammI, anja mannInEn, SamuLI nISSILä. – Kyllä minä olen vähän yrittänyt viestittää sinne, että tarvittaisiin lisää sadetta koko kansakunnalle ja etenkin maataloudelle, mutta tässä ei oikein poliittinen valta toimi, ministeri Anne Berner (kesk.) totesi Yleisradion haastattelussa. Kuumekin tuli, mistä mies tietysti epäili vegaanimyrkytystä. Kukapa kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse. Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen viestitti taannoin Helsingin Sanomien haastattelussa, että ”jos on alta 65-vuotias edustaja, niin on rintamakarkuruutta olla lähtemättä ehdolle”. Sen luulisi iskevän Sinisen tulevaisuuden kansanedustajiin ja ministereihin mitä lähempänä ensi kevään eduskuntavaalit kolkuttelevat. Kärnästä todellakin kuuluu joka päivä. Haasteen aikana Kärnän somesta onkin saanut lukea monenlaisia tuntemuksia. Hätänumeroon ei tarvinnut pirauttaa. Ei siis Sinne – ylhäälle. Uutisia odotellessa! KesKustaN ex-kansanedustaja Mikko Kärnä osaa temput pysyä puheenaiheena. Paljon vartijana Berner kylläkin on. Liikenneja viestintäministerinä Bernerin komentoon kuuluu myös Ilmatieteen laitos, jonne ministeri on toiveensa lähettänyt. PaNiiKKi . Apollon Tietäjät 28 3.8.2018 NäiNä myrskyisinä aikoina isänmaan hallitus tarvitsee puolustajia. Sinne
Meitä tarvitaan. Niin johdosta ja puoluetoimistolta kentälle, kuin toisin päin. Eduskuntavaaleissa 2015 onnistuimme tuossa tehtävässä, mutta tuoreet gallupluvut kertovat, että suomalaisten luottamus keskustaan on ollut koetuksella. Monessa maakunnassa näkymät ovat valoisammat kuin aikoihin. Sisäisen luottamuksen ilmapiirissä keskustellaan hankalistakin asioista, kuunnellaan toisia ja arvostetaan myös muiden tekemistä. Keskenään riiteleville harvoin tukea tai kannatusta heruu. Me keskustalaiset saamme kuitenkin tuntea tervettä ylpeyttä kuluneen hallituskauden saavutuksista. Koko edustuksellinen demokratiamme pohjautuu luottamukseen: kansalaisten on luotettava valitsemiinsa kansanedustajiin ja eduskunnan hallitukseen. Viime vuosina kansalaisten luottamus demokratiaa ja politiikkaa kohtaan on tutkimusten mukaan ollut koetuksella. minusta on tuntunut, että keskustan itseluottamus on ollut koetuksella. Kansa antaa vaaleissa äänensä sille henkilölle, johon hän luottaa. Luottamus rakentuu teoilla Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. Saamme katsoa peiliin, jokainen. Sotkamon puoluekokouksen jälkeen jäi päällimmäiseksi tunne, että kokouksesta lähti itseensä uskova, toimintatarmoa uhkuva joukko. Luottamusta rakentaa myös se, että tieto kulkee. kolmas luottamukseen liittyvä ja erittäin tärkeä tehtävämme on rakentaa luottamusta poliittiseen järjestelmään ja edustajalaitokseen. Aikaa on vielä riittävästi, kunhan toimimme aktiivisesti, suunnitelmallisesti, innostusta ja luottamusta herättäen. tulevien kuukausien tärkein tehtävämme on voittaa ihmisten luottamus. 29 Puheenvuoro Perustuslakimme mukaisesti valta kuuluu Suomessa kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Kuten puheenjohtajamme Juha Sipilä puoluekokouksen päätösjuhlassa puhui, tulevat eduskuntavaalit voittaa Suomen yhtenäisin puolue. Jo nyt voimme todeta, että keskusta on pääministeripuolueena toteuttanut keskeisimmän vaalilupauksensa eli laittanut Suomen talouden kuntoon. Suomi kasvaa koko voimallaan, ei vain pääkaupunkiseudun voimin. meidän on vaalittava myös keskustan sisäistä luottamusta. Olemme pystyneet luomaan työtä ja toimeentuloa ympäri Suomea. Uhoamalla sitä ei rakenneta, teoilla sen sijaan kyllä. Ihmisen pitää pystyä kokemaan, että tuo ihminen ja tuo puolue ymmärtää minun arkeni haasteita. Edessä on työteliäitä kuukausia luottamuksen rakentamiseksi. 3.8. Luottamus on yksi yhtenäisyyden keskeisistä rakennuspalikoista. Sote-palveluiden uudistamisen prosessi on näyttänyt horjuvalta, maali on siirtynyt eteenpäin monta kertaa ja emme varmastikaan ole onnistuneet viestimään kansalaisille parhaalla mahdollisella tavalla miksi koko uudistusta edes tehdään. Erityisesti viime vuosien sote-taistojen keskellä olen pohtinut, ettei tämä varmasti luottamusta herätä, olkoonkin että työtämme ohjaa vilpitön tarkoitus parantaa kaikkien suomalaisten sosiaalija terveyspalveluita
Varsinaiseen politiikan tekoon Kytän aika ei riitä. – Pidän monipuolisesta työnkuvastani. – Olen innoissani kaksoisroolistani. Pestiä oli hoidettu viimeiset viisi vuotta vapaaehtoisvoimin. Ilahduttavaa on, että tällä alueella myös nuoret naiset ovat lähteneet järjestötoimintaan mukaan, Kyttä kertoo. Keväällä kävin myös tutustumassa naistoimijoihin osastojen kokouksissa. Silti opittavaakin löytyi. Naisten piirin 133 jäsenyhdistyksessä on noin 8 600 jäsentä, joista noin 4 000 on naisia. Kyttä rakastaa työtään. Vuonna 2012 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella pro gradu -työnsä Santeri Alkion nuorisoseuratoiminnalle asettamien ihanteiden toimivuudesta tehnyt Kyttä näkee keskustanaisten tilan ihanteellisena ja elinvoimaisena Etelä-Pohjanmaalla. 30 3.8.2018 Kun viime keväänä keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Kyttä avasi Etelä-Pohjanmaan piiritoimistolla Seinäjoella uuden työhuoneensa oven, ei hän sulkenut vanhaa. – Järjestelin työni vesaisten puolella siten, että onnistuimme jyvittämään kymmenisen viikkotuntia keskustanaisille, Kyttä kertoo. – Perhejärjestön toiminta ei ole mitenkään poliittista, Kyttä pohdiskelee. – Keskustanaisten organisaatiorakenteen haltuunotossa on mennyt aikaa. Kyttä näkee toiminnanjohtajuuden olevan enemmänkin taustalla toimivaa mahdollistajuutta. – Piirissämme on paljon aktiivisia osastoja ja jaostoja. Uusi toiminnanjohtaja kannustaa aktiivisia toimijoita pitämään itsestään meteliä. Olihan hän istunut vuoden verran keskustanaisten johtokunnassa vesaisten edustajana. Neljä vuotta vesaisten parissa työskennelleen Kytän työnkuva laajeni Etelä-Pohjanmaan keskustanaisten toiminnanjohtajuuteen. Pohjalaisella määrätietoisuudella olen ottanut uuden työni vastaan, seinäjokinen Kyttä hymyilee. Nuo käynnit olivat erittäin antoisia, Kyttä muistelee. Työhuoneet ovat käytävän molemmin puolin. Koska suurimman osan työajastani vie vesaiset, on työni pääpaino lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Jaana Kyttä on kahden työhuoneen toimelias toiminnanjohtaja TeKsTi ja KuVa: sanna-Leena KnuuTTiLa Pohjalaista priimaa Jaana Kyttä Keskustan kasvot. Etelä-Pohjanmaan keskustanaisten vakinaisen toiminnanjohtajan tarve oli ollut piirin tiedossa jo jonkin aikaa. Piirin keskustanaisten toiminta ei ollut Kytälle täysin vieras. – En ajattele olevani mukana politiikassa. – Naiset, uskokaa itseenne! Lähtekää rohkeasti ehdokkaiksi eri vaaleihin ja ottakaa vastaan se valta, mikä siellä on tarjolla, Kyttä rohkaisee. Siinä on taloutta ja hallintoa, mutta myös markkinointia, kirjanpitoa, rekrytointeja ja erilaisten tapahtumien järjestämistä
2018 31 Jaana Kyttä kannustaa naisia pitämään politiikassa itsestään meteliä. – Lähtekää rohkeasti eri vaaleihin. Perhejärjestön toiminta ei ole mitenkään poliittista.. 3.8
Juuri nyt huolestuttaa keskustan tulevaisuus. Pikkuhiljaa Koivukoski on antanut tilaa nuoremmille. Keskustan luottamuselimissä Koivukoski on vaikuttanut paitsi paikallistasolla myös Keski-Suomen piirissä. Politiikan vastapainoksi Koivukoski organisoi vuosia SPR:n veripalvelun toimintaa Kinnulassa. Maailma on muuttunut kovemmaksi, ja ne kuohut tuntuvat keskustassa asti. – Olen aina halunnut tehdä työtä oikeudenmukaisuuden eteen ja olla heikompien puolella, hän linjaa. Äänessä on lämpöä. Elämän ensimmäinen vaihe ei mennyt ihan tavanomaista, onnellista latua. – Viranhaltijat eivät ole siitä aina tykänneet. – Tuo se minut pelasti. Koivukoski on ollut valmis vähän kaikkeen. Koivukosken lähtökohtana on ollut rehellisyys ja tavoitteena nostaa vaikeatkin asiat pöydälle. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä Marjatta Koivukosken mielestä politiikassa pitää uskaltaa tarttua vaikeisiinkin asioihin Päättäjä pienten puolella. – Silloin jo jäi kutina, että tämä on mukavaa. Sama Veikko on tukenut kaikissa elämän käännekohdissa ja kannustanut lähtemään politiikkaankin. Vuosia hän toimi perhepäivähoitajana ja sai siten hoitaa omatkin lapsensa kotona. Pikkutyttönä hänestä oli mielenkiintoista kuunnella aikuisten turinoita poliittisissa tupailloissa. En ole vihoista välittänyt, jos olen kokenut olevani oikeassa. Jossakin vaiheessa alkoi tuntua, että pitäisi päästä koulunpenkille. – Kai ne tulivat leipomani nisun perässä, Koivukoski iskee silmää. Piirongin päällä on muistona nalle, jonka eräs hoitolapsi aikuisena antoi saatesanoilla: Sinä oot ollut yhtä pehmoinen hoitaja kuin tämä nalle. – Olen tehnyt ruohonjuuritason työtä, pitänyt kotikuntani puolta ja pyrkinyt viemään viestiä päättäjiltä kuntalaisille ja toisin päin. Hänelle sain purkaa sydäntäni, Koivukoski viittaa Veikko-puolisoonsa. Puoluetoiminnan ja politiikan parhaana antina hän pitää sitä, että on päässyt tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja saanut uutta näkökulmaa itselle vieraampiin teemoihin. Politiikka kiinnostaa silti edelleen. Kaikkein hankalimmat tilanteet ovatkin yleensä tiukan kautta jalostuneet onnistumisen kokemuksiksi, joista voi vieläkin olla tyytyväinen. Siihen liittyi raskaita asioita, jotka olisivat saattaneet katkeroittaa, mutta sellaiselta Koivukoski säästyi. 32 3.8.2018 Kinnulalainen Marjatta Koivukoski imi keskustalaisuuden itseensä jo lapsuudessa. – Politiikka on opettanut puhaltamaan yhteen hiileen ja katsomaan asioita monelta kantilta. – Lapset ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Kerran kauppareissulla tuli jyrsittyä toinen sija rinkelinsyönnin maailmanmestaruuskisoissakin. KenTies omat lapsuuden kokemukset ajoivat Koivukoskea vapaaehtoistyöhön SPR:ssä sekä yhteisten asioiden hoitamiseen luottamushenkilönä kunnassa ja seurakunnassa. Valtakirjan saaneella päättäjällä ei ole oikeutta pistää päätä pensaaseen ja vaieta silloin, kun on puhuttava. Työuransa Koivukoski aloitti piikomalla Jyväskylässä. Korokkeelle en ole koskaan kaivannut. Koivukoski ehti tehdä vielä pitkän uran sairaalassa ja vanhainkodilla. Kesäteatteri ja kulttuuri muutenkin on ollut tärkeä voimavara. Hienoimmat muistot harrastajanäyttelijälle jäivät esiintymismatkalta Ruotsin Eskilstunaan. Aito vuorovaikutus kuntalaisten kanssa on tuntunut velvollisuudelta. Verenottajat ihmettelivät, miten porukkaa saatiin aina niin paljon kasaan pieneltä kylältä. Pienimpiä ei saa silti unohtaa, Koivukoski päättää. Puolison yllyttämänä hän lähti Kokkolaan opiskelemaan perushoitajaksi. Koivukoski on yhdeksästä sisaruksesta keskimmäinen. – Kaksi sekuntia hävisin kullasta, nainen nauraa. – Pitäisi varoa, ettei keskustakotimme hajoa repiviin uudistusvaatimuksiin. Vuosikymmen jos toinenkin hujahti valtuustossa, hallituksessa ja eri lautakunnissa. aina ei ole ollut helppoa
3.8. – En ole vihoista välittänyt, jos olen kokenut olevani oikeassa, Marjatta Koivukoski kertoo.. 2018 33 Maailma on muuttunut kovemmaksi, ja ne kuohut tuntuvat keskustassa asti
Syksyllä 1915 tuli ohje järjestää etappitie kuntoon. Hänen kansanomainen suora toimintatapansa sai suurta luottamusta. 34 3.8.2018 Mielipiteet Juho Alfred heikkinen (1863–1938) eli Hallan Ukko vaikutti Kainuussa Maalaisliiton kasvamiseen ja vahvistumiseen sekä vakauden luomiseen yhteiskunnassamme. Luottamuksen kertyessä Heikkinen sai hoidettavakseen tervan välittämisen Oulun tervaporvareille, samoin riistakaupan. Jo ennen valtiopäiväkautta hänen mottonaan oli ”tuli mitä tuli, niin leipä ensin” ja toinen ”korpi ei petä sitä joka siihen uskoo”. Hallassa pidettiin lähtötilaisuus, johon osallistui aktivistipakolaisia, Hallan väki, hyrynsalmelaisia aktivisteja ja muun muassa tunnettu kirjailija Ilmari Kianto Suomussalmelta. Väitetään että koko maan asuttuna pitäminen nostaa veroja. Suomen eteläisin paliskunta toimii edelleen Hyrynsalmen ja Suomussalmen itäja eteläosassa. Kiinni jääneet toimitettiin jopa Siperiaan. kAinuun suurmies myös muokkasi maaperää itsenäisyysajattelulle ja jääkäriliikkeelle maakunnassa. Yhteiskunta voi tukea näitä seutuja ilman veronkorotuksia kaavoituksella, kehittämishankkeilla, yhdistysten omatoimisuutta tukemalla, pitämällä tieja nettiyhteydet kunnossa, tulkitsemalla lupia ja sääntöjä ”maallikkojärjellä” ja niin edelleen. elokuuta. Heikkinen avioitui Lici Sundin kanssa ja he saivat kymmenen lasta, seitsemän tyttöä ja kolme poikaa. Hyvä pelottelukeino. hAllAn ukko valittiin kaksi kertaa Maalaisliiton edustajana valtiopäiville, ensimmäisen kerran vuonna 1907 ja toisen kerran vuonna 1917. Ei väkisin, vaan yhteistyöllä. Hallassa aloitettiin myös sianlihan tuotanto ja sen jalostaminen. Tervetuloa mukaan muualtakin Suomesta. kerron lisää tarinoita Hallan Ukosta keskustanaisten Kainuun piirin Marjatan päivän retkellä 15. Tämä on opposition työkalupakissa ainoa keino. Meidän on kehitettävä isoja ja pieniä kaupunkiseutuja, mutta myös eläviä ja vireitä kirkonkyliä ja kyläkeskuksia. Vaikka poliisi ja santarmilaitos olivat hyvin perillä asioista, eivät he kyenneet estämään toimintaa. Pekka Rusila Maaseutua voidaan kehittää ilman veronkorotuksia. Hallan Ukko oli perustamassa Hallan paliskuntaa. Porotalouden kehittäminen oli myös suuri hanke. Sovittiin, että kymmenen vuoden kuluttua kokoonnutaan uudelleen Hallaan, kun Suomi oli saavuttanut itsenäisyyden. Maanviljelyksen ja liikenneolojen kehittäminen oli myös valtiopäivämiehen keskeisiä tehtäviä. Hallassa tehtiin kokeita kasvija nurmiviljelyn kehittämiseksi. Varsinainen etappitoiminta voimistui syyskuussa 1916. Näin sitten tapahtuikin. Elävien ja vireiden kuntaja kyläkeskusten tunnusmerkkejä ovat voimakas yhteisöllisyys, talkoohenki ja yhdistystoiminta. Etätyömahdollisuudet lisääntyvät, lähiruoan kysyntä kasvaa, monipalvelupisteet yleistyvät. Tarkoituksena oli itsenäisen Suomen muodostaminen ja venäläisen sotavoiman poistaminen maasta. Heikkinen saapui 18-vuotiaana Hyrynsalmelle kauppahuone Bergin myymälänhoitajaksi. Kansakunnan ja varsinkin maalaisväestön elinolosuhteiden kehittäminen olivat Hallan Ukon tehtävälistalla. Paikallisten ihmisten tuki ja hyväksyntä toiminnalle olivat keskeisiä. Itäisen reitin merkitys kasvoi, sillä läntinen reitti oli käynyt vaaralliseksi eikä sitä voinut enää käyttää. Hän sai hoitaakseen myös kunnan ulosottomiehen tehtävät. Osa nuorista perheistä etsii lapsilleen rauhallista, turvallista ja virikkeellistä kasvuympäristöä. Vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkiseudun välillä on turhaa. Matti Kemppainen Hyrynsalmi Hallan Ukon toiminta keräsi luottamusta Ylen hiljattain julkaistua tutkimusta tulkitaan välillä tietoisesti väärin. Tavoitteena oli saada junayhteys Kajaanista Kuusamoon. itäinen etAppitie suljettiin vuodenvaihteessa 1916–1917, kun viimeiset etappijääkärit poistuivat Hallasta. Lokakuussa alkoi kiireinen vaihe. Vuonna 1883 Hyrynsalmen kuntakokous valitsi hänet 20-vuotiaana kunnankirjuriksi, kun kunnan tilit olivat sekaisin. Hallan Ukko myös kehitti tervanpolttoa tarmolla. Toiminta oli maanpetoksellista, josta oli hyvin ankarat seuraukset. Yhdessä olemme enemmän. Seuraavana keväänä alkoivat ensimmäiset etappijääkärit ja pommarit liikkua Kainuussa. Hän suunnitteli ja valmisteli sopivia reittejä Nurmeksen ja Kainuun kautta Ruotsin rajalle Saksaan meneville jääkäreille
Lautakunnan päätöksen saatuani pyysin esitutkinnan suorittaneita poliiseja ja vakuutusyhtiötä selvittämään kaupungista tulleen auton osuutta kolariin, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Kun puomit avattiin, lähdin ajamaan saarta kohti. keskustalaisen politiikan keskiöön kuuluu, että pidetään huolta erityisesti niistä, joilla on muita heikommat edellytykset saada elintärkeitä palveluita. Olen yrittänyt saada tämän oikeusmurhan purkua, mutta se tuntuu todella vaikealta. Minulla ei ollut heidän törmäyksensä kanssa pienintäkään osuutta, sillä minä pysyin tiiviisti omalla vapaalla kaistallani. Toisen autoilijan lausunto kyllä todisti minut syyttömäksi, mutta Liikennevahinkolautakunta uskoi valheellisen version kertoneita. Lautakunta ei myöskään ole tähän päivään mennessä kertonut, mihin heidän päätöksensä minun syyllisyydestä perustuu. Hetken kestänyt autoilu Santahaminan sillalla johti pitkään, ikävään prosessiin ja vuosia kestäneeseen henkiseen painajaiseen. Hevossalmen rannassa jouduin jonkun aikaa odottamaan. Pelästynyt autoilija teki äkkijarrutuksen. Tämän yksityiskohdan muistamalla pääsee jäljille, mitä kliseisellä “pidetään koko Suomi asuttuna” -fraasilla todella tarkoitetaan. Näyttää siltä, että röyhkeät huijarit menestyvät, mutta vääryyttä kokeneen rivikansalaisen auttaminen ei näytä kuuluvan minkään koneiston toimenkuvaan. Ajoväylä oli suljettu, kun veneet menivät salmen läpi. Tässä työssä kaikkia suomalaisia tukeva aluepolitiikka on yksi tärkeä työväline. Samaan aikaan saaresta lähti kaupunkiin päin nainen autolla ja mies moottoripyörällä. Molemmat sivuuttivat minut sillalla selvällä ylinopeudella. Juttu määrättiin oikeuteen ja vakuutusyhtiöitä kehotettiin korvaamaan aiheutuneet vahingot. Minua ei myöskään kuultu ennen päätöksentekoa, vaikka syytettyä tulisi aina kuulla ennen päätöstä. Sillan jälkeen edellä ajanut autoilija huomasi, että häntä kohti ajoi auto hänen kaistallaan. Olen erittäin katkera, että olen joutunut kärsimään vuosikausia ylimääräistä henkistä painajaista, joka on kuluttanut minua myös fyysisesti. Olin menossa hakemaan Santahaminasta asepalvelusta suorittanutta pojanpoikaani toukokuussa 2015. Näin vielä, että kolarin aiheuttanut auto tuli motoristin kohdalle ja kuljettaja juoksi kovaa vauhtia motoristin luokse. Minulle ei edes ilmoitettu minua koskeneesta ajovirhesyytteestä. Hän kuitenkin nousi reippaasti kävelemään ja niinpä minäkin jatkoin matkaani. Oikeudessa minut julistettiin syylliseksi. Aluepolitiikasta keskustellessa monilta unohtuu se tosiasia, että lähes kolmasosa Suomen pinta-alasta määritellään asumattomaksi. Eeva Melartin gynekologi, eläkeläinen Espoo Jouduin tahtomattani oikeusmurhan uhriksi. Olen täyttänyt kiitettävästi velvollisuuteni tässä yhteiskunnassa ja toivoisin, että minuakin kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti, kun olen tullut vanhaksi. Sen sijaan keskustalaisten on uskallettava kysyä ääneen, miten hyvinvointivaltio mahdollistaa kaikille suomalaisille oikeuden sivistykseen ja terveelliseen elämään miljöössä, jota rakastaa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Lautakunta ei vaatinut heiltä mitään näyttöä. Näin ollen molemmat saarelta tulleet henkilöt tiesivät, että kolarin aiheuttaja oli kaupungista päin tullut ruskea auto. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.8. VuOsi tapahtuman jälkeen kolaroijat esittivät kuitenkin Liikennevahinkolautakunnalle ja myöhemmin raastuvanoikeudelle, että kolarin aiheuttanut häirikköauto oli minun sininen Toyotani. Kyse on siitä, miten turvataan kaikkien suomalaisten lapsien oikeus peruskouluun tai kaikille eläkeläisille mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen. Perinteiselle aluepolitiikalle löytyy edelleen kiistatta kannatusta myös kaupungeista, mutta sen kannatuksen muuttaminen puolueen kannatukseksi vaatii ensisijassa retoriikan muuttamista. Minä tiedän, etten syyllistynyt minkäänlaiseen ajovirheeseen tuona päivänä Santahaminan sillalla. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Pyörä ruhjoutui lunastuskuntoon ja autokin vaurioitui. Kyseinen fraasi olisi kuitenkin aika jättää keskustan viestinnästä pois ja siirtyä puhumaan ihmisten mahdollisuuksista elää ja yrittää kaikkialla Suomessa. Valtteri Markula puheenjohtaja Helsingin Keskustaopiskelijat On aika unohtaa ”koko Suomen pitäminen asuttuna” kun pääsin eläkkeelle, kuvittelin, että pääsisin viettämään mukavia, rentouttavia seurusteluaikoja sukulaisteni ja ystävieni seurassa, mutta toisin kävi. Meidän pitää tehdä selväksi, että kukaan ei ole vaatimassa Suomen asumattomien osien asuttamista, vaan että me vaadimme suomalaisille tasaveroisia mahdollisuuksia mieleiseensä elämään. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. 2018 35 Julkisuudessa keskustellaan paljon maaseudusta ja “koko Suomen pitämisestä asuttuna”. Pysäytin kuitenkin autoni tarkistaakseni, josko motoristi tarvitsisi lääkärinapuani. Tällöin häntä seurannut moottoripyöräilijä joutui kaatamaan pyöränsä, mutta ylinopeuden vuoksi se kuitenkin liukui metrikaupalla törmäten autoon. On pidettävä huolta, että keskustalaisessa aluepolitiikassa ei ole kyse vanhanaikaisesta maaseudun tekohengittämisestä tai koko Suomen pitämisestä keinotekoisesti asuttuna. Olin ainoa saareen menevä autoilija
Tervetuloa yleiseen saunaan koko perheen voimin. Risteilyllä mukana ke Esko Kiviranta ja ke Olavi Ala-Nissilä. Vain näin Suomikin voi pärjätä muuttuvan maailman melskeessä. klo 18 alkaen. Tiedustelut sihteeri Liisa Jääskeläinen p. Keskustalaisten on luotava inhimillistä yhteiskuntaa, jossa on myös ihan okei olla vielä keskeneräinen, vasta etsimässä omaa paikkaansa. Matka tulee maksaa viimeistään 16.9. Keijolle (keijo.saario@hotmail.com) puh. Hintaan sisältyy buffetlounas ja pullakahvit sekä oma ja laivan järjestämä ohjelma. mennessä p 040 418 1150 tai jaana.niemi@keskusta.fi. Hinnat: 1h a-hytti 33e, 2h a-hytti 28e/hlö, 1h b-hytti 30e, 2h b-hytti 26,50e, 1h pikku-b-hytti 28e. Keskustan on luvattava Suomen nuorille, että emme enää koskaan sahaa tulevaisuuden oksaa ennen kuin se on edes ehtinyt kasvaa. Nousiainen Nousiaisten päivät 18.8. Keskustan Veteraanikerhon syysristeily ma 24.9. Päijät-Hämeen keskustanaiset 70 vuotta la 18.8. Juhlapuhujana kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen. 040 7673419, pirkanmaa@ keskusta.fi Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere Maakuntavaalit lokakuussa 2018. Kyseessä on toki tärkeä uudistus, mutta vauhdilla muuttuvassa maailmassa pitäisi uudistaa monia muitakin asioita, kuten koulutusjärjestelmää, sosiaaliturvaa, työelämää ja ympäristöä. Laurin Markkinat (Perniö) klo 8-15 9.8. Mistä löydän itselleni kumppanin. Tervetuloa, jäsenet perheineen. Masku Lemust Leippä 16.9. Bussi mukana koko ajan. Keskustan on luotava tulevaisuudenuskoa, ei uhkakuvia. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan piiritoimisto Apila: puh. Maakuntavaaliehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Masku Askainen Kurkkumarkkinat 18.8. Samppaantie 90, keltainen rakennus. klo 9-15 Raisio tori Killinmarkkinat 25.8. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Asiasta kiinnostuneet mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! http://www.keskusta.fi/ Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/ Ehdokkaaksi-maakuntavaaleissa Maakuntavaaliehdokkuus 2018 -suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Tiedustelut sihteeri Liisa Jääskeläinenp. hämäläisen pitopöydän antimet. 0440622266. Ilmoitathan mahdolliset ruoka-aineallergiat ja suoritat maksun Päijät-Hämeen Keskustanaisten tilille FI04 5610 0740 0223 56, viestiksi ohjelmakortti / oma nimi. Ohjelmakortti 25€/ hlö sis. Kahvitarjoilu, mutta omat makkarat ym. Turku Heikinmarkkinat Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Juha IsoAho puh. Politiikassakin tuntuu usein katoavan perspektiivi. Raision Keskustaveteraanien avoin Keilakerho jatkuu koko kesän Raision keilahallilla torstaisin klo 15-16. Ohjelmat Tukholmassa ja Tallinnassa vapaat. kuN epävarMuus valtaa nuoren mielen, on politiikan tehtävä luoda toivoa. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki puh. Suvi Mäkeläinen Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Katoaako perspektiivi. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. 0503712 816 Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. klo 11-15 Rusko Ruskopäivät 19.8. klo 18. Ilmoittaudu 15.7. Lohjan kunnallisjärjestön kesätapahtuma Lohjansaaren Seurantalolla, Pietiläntie 2 Lohjansaari, 7.8. menn. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tmj Jaana Niemi puh. Hinta sis. Mitä opiskelisin, jotta pysyn mukana muuttuvassa työelämässä. Keskustassa tapahtuu 36 3.8.2018 Mikä minusta tulee isona. 2 x (M/S Baltic Princess ja M/S Victoria), Tukholman kiertoajelu, hytti, buffetpäivällinen, lounas, suomalainen matkaopas ja matkatoimiston palvelut. Miten jaksan uskoa tulevaan suurten epävarmuuksien keskellä. 040 5507 125, Teija Lehtonen 040 7600 708 tai Minna Kajander p. Pöytyä, Yläne ja Tourula-Keihäskoski py:t organisoivat Kiertoristeily Turku Tukholma Tallinna Helsinki 31.8.-2.9. meriaamiainen. Sitovat ilmoittautumiset 16.9. klo 16-20 Salo iltatori 10.8. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 1317, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Ministeri-Annikan tukijoiden illanvietto Turussa, Kakskerran seuraintalolla pe 10.8. alkaen klo 18. 050-371281 Pusulan paikallisyhdistyksen kesäinen illanvietto Iloitun leirikeskuksessa ,Iloituntie 61, Höynölä, 20.8. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Vierailijoina Esa Härmälä ja ke Juha Pylvään mentorikoulutettava Tommi Manninen. Päijät-Häme Piiritoimisto, piiri tmj Jukka Sällinen puh. Yli 10 vuotta nuoruudestani Suomessa on tehty jonkinlaista sote-uudistusta ja se on täyttänyt poliittisen keskustelun tilan. Kukaan ei kuitenkaan jaksa kannatella maailman painoa yksin harteillaan. klo 18-21 Kaunisrannassa, Pyhäjärven rannalla, Kaunisrannantie 48, Kolvaassa. Puheenvuoro Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Toimittakaa heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija. mennessä hannu.tiusanen@eduskunta. Laitila tori Hullunkukonpäivät 25.8 Märy -päivä (aikataulu ei julkistettu) 25.8 Muurlan Wanhan ajan Markkinat klo 11-14 26.8. Viking Amorella lähtö 8.45 paluu ti klo 7.35. Tuukka Liuhalle, puh. pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. 040 418 1150. Annikan ajankohtaiskatsaus politiikan pyörteistä. mennessä Timo Jytilä p. NuorteN päälle kaadetaan melkoinen painolasti aina vain nuorempana. Nousiainen Rantapiha Keskustan kesäpäivä 11.8. Tervetuloa tutustumaan Lohjansaaren historiaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Millaisen kuvan politiikasta ja yhteiskunnan kehittämisestä annamme nuorille, jos uudistusten tekeminen on yhtä soutamista ja huopaamista. Tulevaisuus tarvitseekin nuoria, joilla on intoa ja jaksamista antaa tälle puolueelle ja maalle oma panoksensa, jotta tulevaisuuden haasteet ratkaistaan ja vanhenevasta väestöstä pystytään pitämään huolta. 0500532449 tai Sirpalle puh. Meidän on uskottava aidosti jokaiseen suomalaiseen nuoreen ja tarjottava heille yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Miten käy maapallon, jos emme saa ilmastonmuutosta ja väestöräjähdystä hillittyä. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Hinta 25e. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. klo 12-15 Salo Pertteli Pertun päivä 8.9. Keskusta kesätapahtumissa: 4.8. Ilmoittautumiset 2.8. tässä on tehtävää puolueellemme loppuhallituskaudelle, tuleviin eduskuntavaaleihin ja ajalle niiden jälkeenkin. klo 10-14 Sauvo Elopäivät 4.8. Mynämäki Laurin markkinat 11.8. Pöytyä, keskustalaisten saunailta perjantaina 3.8. Saanko koskaan vakituista työpaikkaa, vai vievätkö robotit työpaikkani. Masku Maskun markkinat 19.8 Kuusjoki-päivä klo 12-15 25.8. Haluanko hankkia lapsia epävarmaan maailmaan. Hinta 370 395 euroa lähtijämäärästä riippuen. Onko minulla koskaan samanlaista elintasoa kuin vanhemmillani. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Kevyen iltaruuan sekä kahvin, musiikin ja muun ohjelman lomassa on tarkoitus muistella tähän asti yhdessä koettua ja katsoa tulevaan kohti eduskuntavaaleja. fi tai 040-8301023. Lähtö Riihikoski klo 16.45, Yläne 17.10, Oripää 17.35 ja Loimaa 18.00. klo 11 alkaen Tapanilan hiihtomajalla, Mäkirinteenkatu 29, Lahti. V.p 8.8. 040 4144 437. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta
Risteily Savonlinnan ympäristössä MS Elviiralla. klo 18. Poliittisen keskustelun lomassa päiväkahvit. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. J.A. kaunis kivikirkko. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 16.15 Greeneri, Pursialankatu 5, Mikkeli. 5.8 on myös kansallispukujen ulkoilutuspäivä, täten toivomme osallistujien pukeutuvan kansallispukuihin. Paraisilla Sattmarkin kahvilassa iltapäiväkahvit. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Hyvää kesää! Keskustan Pyörät pyörimään -tapahtuma ajetaan tällä kertaa Pohjois-Pohjanmaalla, to-la 9.-11.8. Hallan Ukon maisemissa. Heikkinen, joka tunnettiin myös Hallan Ukkona, oli aikoinaan aktiivinen suomalaisuuden edistäjä. Peräpohjola Piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Hän kehitti myös tervan tuotantoa. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Lähtö torin laidalta su 5.8 klo 14. – Nyt alkaa näyttää selvältä, että hellekesät toistuvat useammin kuin vielä 30 vuotta sitten. miLLaisissa lämpötiloissa sadan vuoden päästä eletään, jos hiilidioksidipäästöjä ei saada laskuun vaan jatketaan nykymalliin. Keskustan Elotapahtuma ke 8.8 klo 18 alkaen Kylpyläsaaressa. Hän ajoi tiukasti Suomen itsenäistymistä ja toimi uskaliaasti jääkäriliikkeessä. Piiritoimisto on pääosin suljettu 5.8. www. 35 e/hlö. Laaksonen sanoo, että ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutus nykyiseen Suomen lämpötilaan on yli kaksi astetta. saakka. saaren venemuseoon. 050-4127094 Keski-Suomi Piiritoimisto: tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. – Tähän mennessä maapallon lämpötila on noussut asteen 1800-luvun puolivälistä, ja Suomessa se on noussut jo yli kaksi, lähemmäs 2,5 astetta. mennessä p. 3.8. Kahvitarjoilu alkaa klo 18, ohjelmallinen tuokio viimeistään klo 19. Riistakatu 15, Iisalmi. Juhlapuheen pitää varapj Juha Rehula. Ilm. 2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. – Toistaiseksi valtioiden tekemät lupaukset päästövähennyksistä eivät ole riittäviä. Avoinna klo 9-15. 040-721 0636. – Maailmanlaajuisesti puhuttaisiin 3–4 asteen lämpötilan noususta, Suomessa se olisi tuplat eli kahdeksan astetta, Laaksonen arvioi. Hallan Ukosta tulee kertomaan hyrynsalmelainen Matti Kemppainen. Nauvossa vierasvenesatama. – Se on huolestuttavaa ja hyvin poikkeuksellista, yksi merkki muuttuvasta ilmastosta. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, ke Hanna Kosonen. Iniöstä Houtskariin lounaalle ja tutustumme mm. Lähtö takaisin kotiin n. Aamukahvi Kustavissa klo 9.00, sieltä lautalla Iniöön, jossa opas perehdyttää meidät saaren historiaan ja nykypäivään. Avoinna sopimuksen mukaan. Kokonnutaan klo 16 Hyrynsalmen torille, mistä lähdetään kimppakyydein Hallaan. Keskustellaan Jari Lyytimäen kirjasta Huumori ympäristönsuojelussa. Ilmoittautumiset viimeistään su 8.7. Kukkolankosken Koskikentällä. Laaksonen toivoo maailman päättäjien heräävän viimeistään nyt siihen, että hiilidioksidipäästöt täytyy saada laskuun. 10.8. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Helteet kertovat ilmastonmuutoksesta. Tyrnävän Kotiseututalolla perinteinen Keskustalainen kesäilta. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Tarjoilun takia ilm. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. 044 369 9603. Musiikkija teatteriesityksiä ja muuta perinteistä kesäjuhlaohjelmaa. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Antti Kaikkonen sekä ke Juha Pylväs ja ke Antti Rantakangas. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi . Paluumatkalla pysähdytään Vonkan leirtintäalueelle kahville. Keskustan opintoja kulttuuri yhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten yhteinen Saariston Rengastie -retki. Peräpohjolan Keskustan perinteinen SIIKAJUHLA su 5.8. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Katso kaikki tapahtumat Pirkanmaalla: www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta sekä Suomenmaan Keskustassa tapahtuu-nettipalsta: www.suomenmaa.fi Satakunta Piiritoimisto, tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Laaksonen pitää hämmästyttävänä myös sitä, että Itämeressä veden lämpötila on nyt jopa 27 astetta. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Kahvija makkaratarjoilu sekä arpajaiset. KN Hirvelä: Marjatan päivän tilaisuus ke 15.8. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Mutta jotta tilanne ei menisi katastrofaalisen pahaksi, päästöjä pitää rajoittaa nopeasti, Laaksonen korostaa. mennessä Marketalle p. Pirkanmaan Vesaiset; tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail. Aluksi uintija saunomismahdollisuus (omat pyyhkeet), arvontaa, pientä tarjoilua ja ohjelmaa. Haapavesi. Tervetuloa mukaan, vaikka lyhyemmillekin osuuksille! Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.pyoratpyorimaan.fi Tyrnävä. Mirjalle 10.8. www.keskusta.fi/perapohjola. Poliittiset viestit ke Marisanna Jarvalta ja Keskustan jäsenvaaliehdokkailta. Paikalla Keskustan varapj Katri Kulmuni, maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä ke Tapani Tölli. Hinta koko päivän retkelle 70 e/hlö, lapset alle 12 v. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tmj Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160. fb.com/perapohjola. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Itä-Savo Keskustanaisten Itä-Savon piiri ja Savonlinnan kunnallisjärjestön päiväkahvi risteily ja kansallispukujen ulkoilutus 5.8. klo 14-16. Kirja on vapaasti luettavissa verkossa. Kainuu Keskustanaisten Kainuun piiri ry: Marjatan päivä Hyrynsalmella 15.8. Keskustan kesäilta Nivalassa to 9.8. Nivala. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri to 30.8. com. Kesäistä ohjelmaa, puheita, arvontaa, tekemistä myös lapsille. klo 18.30. Siikakeittoa ja musiikkia klo 12 alkaen. Ihmiskunnalle ei ole millään tavalla hyväksi, että lämpötilat nousevat, merenpinnat kohoavat ja sateisuus kasvaa. Ke 8.8. La 11.8. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Pohjoiset alueet lämpenevät tuplavauhdilla muihin alueisiin verrattuna. Pyöräily starttaa to Ylivieskasta ja päättyy la Ouluun. klo 17 alkaen Kunnalan Marjassa ja Matkailussa Sippolassa. Pohjois-Savo Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Paikalla Keskustan vpj Hannakaisa Heikkinen sekä ke Antti Rantakangas ja ke Juha Pylväs. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. p. 044-3122982. – Meidän lastemme tai lastenlastemme elinaikana ei ole paluuta sellaisiin olosuhteisiin, joita oli 1900-luvun alkupuolella. Seuraavana Korppoon nähtävyydet mm. Hinta sisältää bussikuljetuksen, lauttamaksut, 2 x kahvitus, 1 x ruokailu ja saaristo-oppaan palvelut. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja eduskuntaryhmän pj. Jari Laukkanen Pauliina Pohjala Tämän kesän helteet kertovat ilmastonmuutoksesta, Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen sanoo. 040 7022928 tai s.posti marketta.moilanen@puolanka.net. Karvoskylän kylätalon jokirannassa, sateen sattuessa kylätalolla (Yliniemenkuja 35). Suomenmaan pe julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Lähtö klo 6.15 Porin vanha linja-autoasema. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, varmimmin soittamalla etukäteen. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola
Ei ollenkaan ihmetytä, jos katkeruus niissä kasvaa päivä päivältä. Kansanäänestys on aivan välttämätön, se on ainoa siveellisesti oikea ratkaisu. Hallituksemme politiikassa on niin tavaton paljous melkein rikollisuuteen vivahtavaa oman kansan kansanvallan pelkoa ja aivan holtitonta avutonta luottamusta Saksan militaristisen oikeiston aseelliseen apuun, että tuska puristuu rinnasta, ajatellessa seurauksia. Amerikka! Mikä on tehnyt etelä-suomalaisista monarkisteja. Onko tarkoitus sanoa: tarttukaa nyt, te saksalaiset, kiinni asiaan. Nyt, kun sos.dem. J. Ei saa työtä, jos saa, ei palkka riitä. Sen mukaan senaatti eroaa, jos monarkistista hallitusmuotoa ei hyväksytä: Miksi se on sinne riennetty ilmoittamaan. Alkio nousee tämän jälkeen entistä selvemmin tasavaltalaisten johtohahmoksi.. Nöyryyttää. Mutta he tarkoittavat rangaista koko kansaa: työväkeä, talonpoikia – yleensä kansaa. Tällainen tilanne voi kyllä syntyä senkin kautta, jos maalaisliittolaiset katsovat, ettei heidän sovi olla ollenkaan mukana tässä näytelmässä. Tämän tuntevat nykyiset vallanpitäjät. Ensin on tuhottava maalaisliittokin! Sokeudessaan ne toivovat, että Saksa ehtii kuninkaamme ja viikinkiemme, tehtaidemme, suurtilallistemme ja gulashiemme apuun kansaa vastaan! Alkio pohtii myös omaa rooliaan: Minun asiani on siirtyä yhä selvemmin kansan riveihin, sorrettujen ja köyhien lähelle. Ja hallitus saa tarkoituksensa läpiajetuksi. Jos niin on, silloinhan se lupaus on täytettävä, jos se on ahdistuksen hetkellä annettu, vaikkakin se näin muodostuisikin lopulta kysymykseksi: Suomen hallitusohjasten siirtämiseksi Venäjältä Saksaan. Nyt hallitusmuotoja lainsäädäntötaantumuksen vaikutuksesta nousee punaisia sosialidemokraatteja entistä turpeampana taimistona ja nälkä kasvaa sotilasleireissä, vankileireissä ja työväenleireissä ja maansydämessä. Onko sittenkin annettu Saksalle lupaus, että Suomesta muodostetaan monarkia. päivänä Alkio povaa sosialistien kannatuksen kasvua: Kuinka julma se sentään on, köyhäin kohtalo. Heinäkuun 22. He pelkäävät että maalaisliitto nyt kasvaa kamalasti – ja siksi ei lasketa vaaleihin. 1918 Alkio harkitsee eduskuntalakkoa Heinäkuun 30. Vai mitä. Ståhlbergin korkeimman hallinto-oikeuden presidentiksi 26.7.1918. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 3.8.2018 Monarkistien painostus hallitusmuotokiistassa yltyy heinäkuun lopulla niin rajuksi, että Santeri Alkio väläyttää päiväkirjoissaan jopa maalaisliiton vetäytymistä eduskuntatyöstä. on heidät niin hirveästi pettänyt, on maalaisliiton noustava yhä selvätajuisemmin siksi kansan kansalliseksi puolueeksi, jota kansan onni ja tasavaltamme tulevaisuus kaipaavat… Jumala suo minulle voimia nyt vain kestämään, etten horju, sillä ratkaisevien taisteluiden aika lähestyy. Nykyäänkin. Alkio luonnostelee päiväkirjassaan 1. He tarkoittavat sen tehdä ankaralla lain ruoskalla, mutta eivät pidä kiinni laista! He pelkäävät kansantuomiota, siksi he eivät uskalla laskea vaaleihin. 20.7.–3.8. päivänä Santeri Alkio paheksuu Paasikiven senaatin ilmoitusta Saksan hallitukselle. Helsinki ja Venäjä. TAsAvAlTAlAisTen rivit harvenevat, kun senaatti nimittää K. Hän harkitsee jopa eduskuntalakkoa: Tämän enemmistön voi saada aivan täydelliseksikin sillä, että ainakin maalaisliittolaiset, kenties kaikki tasavaltalaiset poistetaan sieltä entente-ystävinä ja isänmaalle vaarallisina. elokuuta eduskuntapuhetta: Te kysytte: mikä on Pohjanmaan kansasta tehnyt tasavaltalaisia. Alkio pelkää, että monarkistit ryhtyvät vielä kovempiin otteisiin varmistaakseen enemmistönsä tynkäeduskunnassa. Silloin ollaan selvällä pohjalla
Kulmuni sai sekä kiitosta että moitteita Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaan liittyvistä kannanotoistaan. rovaniemen ravirataa ja sen katsomoa pidetään Suomen parhaimpana. Päätöstä ei tarvinnut katua: teltalla allekirjoitettiin suostumuksia maakuntaja seurakuntavaaleihin Lapissa ja Rovaniemellä. Keskustan teltalla ravivieraat tapasivat myös elinkeinoministeri Mika Lintilän, joka sai muiden tapaan evästyksiä työhönsä. Kuninkuusravit ja Rovaniemen toiset. KesKustan teltta veti puoleensa keskustavaikuttajia eri puolilta Suomea, puolueen toiminnasta kiinnostuneita sekä niitä, jotka haluaisivat antaa kriittistä palautetta maakunnan ja valtakunnan päättäjille. Päätoimikunnan jäsen, pitkäaikainen keskustan kuntapoliitikko Martti Ruokamo myhäili tyytyväisenä: budjetti on pitänyt ja lähes kaikki sujunut suunnitelmien mukaan. – Uskalsi se vain vastata, vaikka väärässä onkin, rovaniemeläinen Erkki Hetta sanoi. Keskustelu oli välillä kiivastakin. Siksi ei olekaan mikään ihme, että helteinen Rovaniemi houkutteli paikalle kahden päivän aikana noin 51 000 ravivierasta. Puolueen varapuheenjohtaja, Suomen Hippoksen puheenjohtaja Juha Rehula sai vastailla leppoisiin kysymyksiin, mutta maaja metsätalousministeri Jari Leppä joutui perustelemaan välillä äänekkäästikin puolueen kantaa petopolitiikkaan ja moniin muihin pohjoisen ihmisiä kiinnostaviin aiheisiin. Moni bongasi teltalta myös Mikko Pesälän, Markku Rossin, Pekka Vilkunan ja monia muita vaikuttajia. Siltä se keskusta-aktiiveistakin tuntui. Niitä ensimmäisiä Rovaniemen Hevosystävät -yhdistys haki 18 kertaa, sillä Suomen Hippoksen hallitus ei uskonut pohjoisen kykyyn järjestää isoa ravitapahtumaa. TeksTi ja kuva: MaariT siMoska Keskustan teltta veti väkeä Kuninkuusraveissa Ilmiöt Juha Rehula, Kaisa ja Mikko Pesälä sekä Heikki Salmi ja Eeva Yliniemi tapasivat Kuninkuusraveissa keskustan teltalla.. Viime kuntavaalien Huolenpitäjä-rintanapit katosivat vieraiden T-paitoihin. 2018 39 KesKustalaisten teltalla kävi melkoinen kuhina viime viikonloppuna Kuninkuusraveissa Rovaniemen Mäntyvaarassa. lapin kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni vakuutti epäilijöille, että Juha Sipilän hallitus on onnistunut monissa asioissa kuten työllisyyden hoidossa ja taloustilanteen kohentamisessa. lapin piiri ja Rovaniemen kunnallisjärjestö päättivät jo keväällä osallistua maakunnan merkittävimpään massatapahtumaan. Rovaniemen ravit olivat 87. Juha rehula kyseli avauspuheenvuorossaan Urho Kekkosta mukaillen: onko hevosurheilulla malttia vaurastua. 3.8. Rehulan mukaan suomalaisen hevosurheilun tulevaisuus vaatii vahvaa luottamusta jalostukseen, osaamiseen ja olosuhteisiin. Hippoksen puheenjohtajan Juha Rehulan mukaan Rovaniemellä on todistettu viikonlopun aikana jotakin suomalaista ja jotakin ainutlaatuista. Ruokamo oli mukana jo 2004 Rovaniemen ensimmäisten Kuninkuusravien talousvastaavana. Ei-keskustalaiset kyselivätkin, missä ravialueella ovat kokoomuksen ja SDP:n teltat, mutta muut suuret puolueet eivät olleet paikalla
Onko Suomen sisävesien suurin saari Soisalo Saimaalla suurempi, yhtä suuri vai pienempi kooltaan kuin merialueen suurin saari Ahvenanmanner. Mikä on – Ahvenanmantereen jälkeen – Suomen merialueen suurin saari: Perämeren Hailuoto, Merenkurkun Raippaluoto vai Saaristomeren Kemiö. . Minkä alan asiantuntija on gastronomi. ja valitse ”Mielipiteet” Vas tau kse t: 1) sen säv el on sam a kui n Suo men Maa mm e-l aul un, Fre drik Pac iuk sen säv elly s), 2) Tam per e (se ura ava ksi Pirk kal a hel mik uu 200 9 ja Hel sin ki kes äku u 201 7), 3) ylip orm est ari on tas aval lan pre sid ent in myö ntä mä arv oni mi (se n ova t saa nee t mm . 7. Jari Laukkanen. 3. Elokuussa 2006 kuntalakiin tehtiin muutos, jonka seurauksena kunnalla on mahdollisuus valita kahden johtajamallin väliltä: kunnan-/kaupunginjohtaja tai pormestari. Mitä ovat papintappaja ja kuolemankello. Mitä Alexander Stubb duunailee nykyään. Mihin kaupunkiin syyskuussa 2006 ensimmäisenä valittiin uuden lain mukaisesti johtajaksi pormestari. 2. Miksi Viron kansallislaulu Mu isamaa (Isänmaani, onneni ja riemuni) kuulostaa suomalaisista niin tutulta. 6. Miltä vuodelta ovat vanhimmat nykyiset yleisurheilun Kalevan kisa -lajien Suomen ennätykset: Lasse Virenin 5000 metrin SE, Markku Kukkoahon 400 metrin SE, Pekka Vasalan 1500 metrin SE. Tietotesti ??. Uutta! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa. yht ä luk uun ott am att a kai kki Hel sin gin kau pun gin joh taj at) , 4) Kem iö 524 nel iök ilom etr iä (H ailu oto 195 , Rai pp alu oto 160 ), 5) suu rem pi: Soi sal o 1 638 nel iök ilo met riä , Ahv ena nman ner 685 , 6) Eur oop an Inv est oin tip ank in var apää joh taj a, 7) ruo ka, 8) Ela sti nen , 9) kov aku oria isia , 10) 197 2, oly mpi avu osi . 4. 8. 5. 40 3.8.2018 9 4 6 7 2 4 7 8 1 5 4 5 9 3 8 4 5 3 7 4 3 8 1 5 7 2 5 9 3 3 2 2 5 9 7 6 4 3 8 1 8 1 6 3 9 5 4 7 2 4 7 3 8 2 1 6 9 5 1 4 7 2 5 9 8 6 3 6 3 8 4 1 7 5 2 9 5 9 2 6 3 8 7 1 4 3 8 4 9 7 2 1 5 6 7 2 1 5 4 6 9 3 8 9 6 5 1 8 3 2 4 7 1 3 7 2 3 6 2 7 6 2 5 8 4 2 9 7 7 6 1 5 8 2 3 1 9 1 9 4 3 7 8 2 6 5 6 8 2 4 5 1 7 9 3 5 3 7 9 6 2 8 1 4 7 6 3 2 4 5 1 8 9 4 2 9 8 1 3 5 7 6 8 5 1 6 9 7 4 3 2 2 7 6 1 3 4 9 5 8 9 4 5 7 8 6 3 2 1 3 1 8 5 2 9 6 4 7 9 4 6 7 2 4 7 8 1 5 4 5 9 3 8 4 5 3 7 4 3 8 1 5 7 2 5 9 3 3 2 2 5 9 7 6 4 3 8 1 8 1 6 3 9 5 4 7 2 4 7 3 8 2 1 6 9 5 1 4 7 2 5 9 8 6 3 6 3 8 4 1 7 5 2 9 5 9 2 6 3 8 7 1 4 3 8 4 9 7 2 1 5 6 7 2 1 5 4 6 9 3 8 9 6 5 1 8 3 2 4 7 1 3 7 2 3 6 2 7 6 2 5 8 4 2 9 7 7 6 1 5 8 2 3 1 9 1 9 4 3 7 8 2 6 5 6 8 2 4 5 1 7 9 3 5 3 7 9 6 2 8 1 4 7 6 3 2 4 5 1 8 9 4 2 9 8 1 3 5 7 6 8 5 1 6 9 7 4 3 2 2 7 6 1 3 4 9 5 8 9 4 5 7 8 6 3 2 1 3 1 8 5 2 9 6 4 7 1. Nikke Ankara, Cheek, Elastinen, Isac Elliot, Mikael Gabriel, Robin. Kuka noista suomalaisista popja rap-artisteista on oikealta nimeltään Kimmo Ilpo Juhani Laiho. 9. 10. Missä tehtävässä entinen kansanedustaja, kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Alexander Stubb nykyisin toimii. Mikä ero on ylipormestarilla ja pormestarilla
2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.. 3.8
Saatavilla olevien tietojen perusteella esimerkiksi Ukrainan suvereniteetti ei kuitenkaan ollut ruokalistalla. Vertaus Nixoniin ja Kiinaan ei ole perätön, koska Venäjän ja Yhdysvaltojen välit ovat Syyrian, Ukrainan ja vaalisekaantumisen vuoksi pohjamudissa. Mahtavat kävivät kylässä, mitä jäi käteen. Monet republikaanipoliitikot, jotka eivät halunneet arvostella presidenttiä suoraan nimellä, julkaisivat kovasanaisia tiedotteita Venäjästä. teppo säkkinen vieraskolumni. Siitä muu maailma voisi olla kiitollinen. Kannattajat antavat johtajalle siimaa, koska uskovat tämän kumminkin olevan oikealla asialla. JoHtamisen psykologian tutkimuksessa puhutaan ”innovaatioluotosta”, luottamuspääomasta jonka turvin johtaja voi tehdä yllättäviäkin liikkeitä. Suurvaltojen kohtaamisiin liittyy aina mahdollisuus käännekohtiin. Edellinen kuitenkin petasi pohjaa rautaesiripun murtumiselle ja jälkimmäinen ydinsulkusopimuksille. Trump sen sijaan tviittasi jo matkalla Helsinkiin, että maiden suhteet ovat historiallisen huonot Yhdysvaltain hölmöyden vuoksi, ja veti tiedotustilaisuudessa maton oman tiedustelupalvelunsa alta. Lentokentällä Nixon ojensi käden Kiinan pääministerille, jota amerikkalaiset aiemmin kieltäytyivät kättelemästä. Hänellä oli eittämättä mahdollisuus jakaa pari ajatusta neuvonpidon pohjaksi. ei iHme, että kotona Trumpia odotti poliittinen myrsky. suomi ei määritellyt tapaamisen agendaa, mutta tarjosi sille puitteet. Kirjoittaja on maaja metsätalousministerin erityisavustaja. Voiko heinäkuisesta tapaamisesta seurata jotain järkevää. On vähimmäistaso, että asevoimat keskustelevat keskenään. Jo valmiiksi Venäjä-tutkintaan vedetyn Trumpin innovaatioluotto on miinuksella. Ihan ajatusleikkinä: mitä jos isäntä olisikin ollut vaikkapa Valko-Venäjän tai Turkin presidentti. Nixon ei kuitenkaan lähentynyt Kiinaa haukkumalla omaa yhteiskuntajärjestystään. Presidentti Sauli Niinistö tapasi molemmat johtajat ennen vieraiden kahdenvälisiä keskusteluita. Suhteiden normalisoitumisen sijaan tapaamisen tulos voikin olla päinvastainen: pahimmillaan järkeväkin yhteydenpito Venäjän suuntaan voi muuttua poliittisesti myrkylliseksi. Amerikkalaismedioiden mukaan maan ulkoasiainja puolustushallinnossa on suurta hämmennystä siitä, mitä sovittiin. Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimat ovat nokikkain monella maailmankolkalla, lähimpänä Syyriassa. 42 3.8.2018 Heinäkuussa Helsinki oli hetken polttopisteessä muutenkin kuin sään puolesta, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapasivat Suomessa. Tätä pohjusti myös maiden korkeimpien sotilasjohtajien aiempi tapaaminen Helsingissä. Gerald Fordia arvosteltiin kotimaassa ETYkokouksen tuloksista 1975 ja Ronald Reagania moitittiin Mihail Gorbatshovin tapaamisesta Reykjavikissa 1986. Kansalaisyhteiskunta muistutti vapailla mielenilmaisuilla, millaisessa maassa kohdataan. Estradi kannatti tarjota, vaikka roolisuorituksista vastasivatkin muut. Venäläisen asialehti Kommersantin mukaan Putin olisi ehdottanut neljän aserajoitussopimuksen uusimista. Toinen republikaanipresidentti, paatunut antikommunisti Richard Nixon päätti punaisen Kiinan ja Amerikan välirikon matkustamalla Pekingiin huolellisen valmistelun jälkeen vuonna 1972. Toki käden ulottamista vastustajille seurataan aina kriittisesti
jäniksestä voi saada ruton ja myyrästä kuumeen. ojanpohjia myöten vain. ei saa mopoa. ehkä sekin neuvo teinivuosien känniharjoitteluissa toteutui. telttoja ei ollut ja kun joku sellaisen sai, niin ei edes pihalla saanut yöpyä. koira voi purra, orava voi purra eikä hellitäkään sitten millään. mistä tiedätte, mikä on myrkkymarja. PihaPiiristä löytyi säestäviä karjalaismummoja, joilla oli mihin hyvänsä vaaranpaikkaan kertoa esimerkki koivistolta tai Säkkijärveltä. tiedettiin uuraassa hauen purreen pahasti yhtäkin koulupoikaa. ne vähät autot olivat juuri sitä varten, että kurvaisivat lasten päälle. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä 044 7370 261 journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 262 annukka kaareLa opintovapaalla eeVa kärkkäinen 040 1492 201 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pentti manninen 040 5709 400 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko kirSi erVaSti 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Sitten ovat hevosilla liikkuvat ihmiset, saattavat viedä lapsia. Jari Nenonen Kesäpelot Verenmyrkytys! Sellaisen voi saada melkein mistä vain.. Likat eivät tykkää. Varokaa äkkisyvää, ei saa uida rannasta ulospäin, ei tietenkään saa hypätä veteen eikä saa roiskuttaa toisten päälle. tien yli ei saanut juosta (asiallinen varoitus ) mutta parempi oli pysyä pois tieltä kokonaan. ei saa kerätyksi kasviota, ei saa ehtoja suoritetuksi. nokkosia piti varoa ja jos sellaisen maamunan päälle tallaa ja se pöllähtää hengitykseen, niin sen sata erilaista syöpää tulee. nimenomaan uimaveteen. Luovutetussa karjalassa näihin vaivoihin oli mummojen kertoman mukaan kuoltu tuon tuostakin. Ykskii mies, hää kun ei syönt voita, nii vatta kasvo kiinni selkärankaa ja siihe hää sit kuolkii. Valoja ei saanut renklata. kaikki sienet ovat myrkyllisiä ja kaikki heinät. uimavettä ei saa mennä suuhun eikä nenään, ja jos menee korvaan, niin voi tulla kuuroksi tai ainakin joutua sairaalaan. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. ei saa syödä mitään metsästä. jos istutettiin polkupyörän tarakkaan, niin piti pelätä etteivät jalat mene pinnojen väliin, Viipuriskii yhelt lapselt läks kaik varpaat. VerenmyrKytys! Sellaisen voi saada melkein mistä vain, ruosteisesta naulasta nyt ainakin. Lapsista huolehtimisen ja ylihuolehtimisen raja on veteen piirretty viiva. Siitä tulee tulipalo ja näkövika ja sähköisku. Se ei oikein pelotteena toiminut, kun oli papan kanssa raveissa heitä paljonkin tavattu ja olivat einon kavereita. 2018 43 KuinKa paljon kesässä onkaan pelättävää, oli ainakin silloin, kun setä oli lapsi. jos ei olla kiltisti niin ihan annetaan niiden matkaan. Bodom! eläimiä piti varoa. ja muutaman vuoden kun kasvoi niin kesäloman pelot muuttuivat. aurinko! Hattu päähän, auringonpistos tulee ja pitkähihainen paita, käsivarret palavat. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 3.8. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun
koko maan äänenkantaja kesätarjous! 5 kk / 38 € aikakauslehti kerran viikossa