KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / SYYSKUU 2021 / 9,90 € Uutisanalyysi Budjettiriihi hiertää hallituspuolueiden välejä Kirjat Ahti Pekkalan tie takametsistä eturiviin Ajassa Kesäkokous viritti keskustaedustajia syksyyn Syvissä vesissä Hannakaisa Heikkinen uupui pahasti viime vaalikaudella. Toipuminen kesti pitkään.
Pauli Leppänen omistaa niistä yhden. s. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 3.9. 2021 Suomi on täynnä piilopirttejä. 24 Haave eräkämpästä toteutui
s. 47 Kreeta Jantunen jatkoi miehensä kanssa suvun tilan pitämistä. 16 Ilmiöt Risto Murto uskoo, että EU:n yhteisvelka tulee jäädäkseen s. Kampanjat luodaan, tulokset saavutetaan ja vaaliteemat asetellaan nyt ensimmäistä kertaa. 21 Henkilö Tulipalo vei Kiihtelysvaaran kirkon, mutta uusi nousee tilalle s. 34 Oma maa mansikka. 32 Elämä Maakuntavaaleissa pöytä on puhdas. Riikka Pirkkalainen s. WTC-iskut aloittivat maailmanpoliikan uuden aikakauden s. Takana on kaksi mansikkakesää, ja suunnitelmia riittää
Syytä olisikin pohtia, voisiko vaaleja tulevaisuudessa yhdistää. Tästä hyvä esimerkki on vihreiden toiminta heikosti sujuneiden kuntavaalien jälkeen. Vihreiden poliittisen profiilin nostotalkoissa maalitauluiksi ovat kelvanneet niin suomalaiset metsänomistajat kuin maanviljelijätkin. Ehdokaslistalla on oltava sopivassa suhteessa uusia ja vanhoja tekijöitä. Päätös vaatisi poikkeuksellista poliittista yksimielisyyttä ja kaukonäköisyyttä. Jatkuvat vaalitaistot vievät puolueilta valtavasti energiaa. Tämä heijastuu niin poliittiseen kuin järjestölliseen elämään. Sanonta, että puolueet käyvät jatkuvaa vaalitaistoa ja valmistautuvat aina seuraaviin vaaleihin, ei ole tuulesta temmattu. Vuonna 2020 valtakunnallisia vaaleja ei järjestetty. Puolueiden jäsenkadon myötä paine ammattivetoiseen viestintään on kasvanut niin SDP:n kuin keskustan sisällä. Kesäkuun kuntavaalien jälkeen katseet on jo siirretty seuraaviin vaaleihin. Keskustan kenttä osoitti kuntavaaleissa, että järjestökoneistolla on vielä merkitystä. Suomen puoluekenttää tutkineen Rauli Mickelssonin mukaan puolueista uhkaa tulla yhä enemmän vaaliorganisaatioita, joissa päähuomio keskittyy jäsenistön ja sille suunnatun toiminnan sijaan ammattimaisesti hoidettuihin vaaleihin ja eliittivetoiseen politiikantekoon. Perinteisistä puolueista keskusta ja SDP ovat luottaneet järjestötoimintaan. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 3.9.2021 Jatkuva vaalirumba syö puolueiden voimavaroja Pääkirjoitus V aalit ovat puolueille aina kova ponnistus. Vaalien yhdistäminen ei ole helppo tehtävä – kaikkea muuta. Tämä vaikuttaa muun muassa hallitusyhteistyöhön ja poliittiseen päätöksentekoon. Ison jäsenkunnan ansiosta vireä toiminta on ollut vielä mahdollista. Ehdokkaat harvoin kävelevät puolueiden syliin, joten heidän löytämiseen pitää nähdä aikaa ja vaivaa. Seuraavana vuonna pidetään sekä EUettä presidentinvaalit. Seuraavan kerran vaaliton vuosi on edessä vasta vuonna 2026. Myös poliittiseen päätöksentekoon tulisi vakautta. Kun katse on aina seuraavissa vaaleissa, perinteiseen järjestötoimintaan ei tahdo jäädä riittävästi aikaa. Luppoaikaa ei puolueille ole luvassa tulevinakaan vuosina. Ennakkoluulottomia päätöksiä ei kuitenkaan synny, jos kukaan ei rohkene tarttua asiaan. Ensi tammikuussa järjestetään ensimmäiset aluevaalit eli maakuntavaalit. Puolueiden on vaikea päästä jatkuvasta vaalirumbasta irti, jos vaaleja järjestetään nykyiseen tahtiin. Jos kannatus laahaa, puolueet yrittävät nostaa omaa profiiliaan. Järjestön voima näkyi niin ehdokashankinnassa kuin vaalituloksessakin. Vuonna 2025 ovat vuorossa taas kuntaja aluevaalit. Ydinkysymys on, voiko perinteisellä järjestövetoiselle vaalikamppailulla enää menestyä vaaleissa. Vuonna 2023 on eduskuntavaalit. Vaaliton vuosi on harvinainen poikkeus. Tutkijan mukaan kokoomukselle tällainen toiminta on ollut leimallista jo vuosikymmeniä. Puolueen sanoma on oltava vaaleissa kirkas ja helposti ymmärrettävä. Vaalitaistelut aiheuttavat kitkaa myös puolueiden keskinäisiin suhteisiin. M aiju To rv in en Syytä olisikin pohtia, voisiko vaaleja tulevaisuudessa yhdistää.. Vaaleihin pitää valmistautua huolellisesti, jos niissä haluaa menestyä. Vaalien yhdistämisellä puolueille jäisi enemmän aikaa varsinaiseen järjestötoimintaan
Ja kun huomaatte, että kotipaikkakunnan tori ei herää, niin alkakaa puhaltaa sammuvaan hiileen. Mikä on huonosti Tervolassa. Miksi Keravalla on surkeaa asua. Minusta on aina surullista, kun joku oikein voimalla mollaa kotipaikkakuntaansa. Vaikka ne ovat nettialustoina hyvin erilaisia, yksi tekijä on yhteinen: mielipiteet ovat kärjistyneitä. Mikä kotiympäristössä on hyvin. Kun valittaa kaikista pikkuasioista, niin tehon menettää myös ihan oikeista ongelmista valittaminen. Kaikkea ei saa valmiina, mutta yhteistyössä tekemällä saa melkein kaiken. Ainaista valittamista parempi vaihtoehto on vaikuttaminen. Mutta se, keskittyykö pelkkiin vikoihin ympärillään, on asennekysymys. Jos lähtöolettama on, että oma kotipaikkakunta on läpimätä paikka, vaikka miten päin asiaa tiirailisi, ja suurin haave on lähteä pois sieltä, niin ei se paikka ainakaan sillä parane. 5 3.9.2021 Toimittajalta ENNEN kuntavaaleja puhuttiin kuukausitolkulla siitä, miten omaa kotiseutua pitäisi kehittää. Kaikkeen ei tarvitse kommentoida. He kuitenkin harvemmin purkautuvat tyytyväisyydestään nettiin. ELÄMÄ ilman sosiaalista mediaa voisi olla melko paljon rennompaa kuin elämä sen kanssa. Meidän kannattaisi useammin kurkistaa ikkunasta ulos ja muistella, mikä olikaan alkuperäinen syy asettua omalle kotipaikkakunnalle. Aina pitää kehittää, kun huomaa vikoja. Löysin valittamista kuntoradan toimivista, mutta vanhahtavista laitteista, kouluruoasta ja tyhjistä liikekiinteistöistä. KAIKKEA toivoani en ole menettänyt, sillä törmään viikoittain myös ihmisiin, jotka ovat tyytyväisiä elämäänsä. Jos katuvalo ei kotikylällä pala, ottakaa yhteyttä kaupunkiin. Somessa pätevät samat neuvot kuin kaikessa muussakin kommunikaatiossa. Alkaessani kirjoittaa tätä vilkaisin Facebookia. Minua korpesi tuo keskustelu, jossa kaikki mietittiin negatiivisimman kautta. Jos Kelan asiakaspalvelija on aivan kuutamolla tai sairaanhoitaja tiuskii terveyskeskuksessa tympeästi, antakaa palautetta paikan päälle. MINUN ajatusmaailmassani kotiseudun ja elinympäristön parantaminen lähtee terveestä kotiseutuylpeydestä. Halusimme tai emme, vihainen keskustelu ja kaiken haukkuminen Puskaradiossa tai muissa ison piirin ryhmissä ei tuo uusia kuntolaitteita, ei muuta kouluruokaa gourmet-illalliseksi eikä tuo yrittäjiä tyhjiin tiloihin. Erityisen harmistuneeksi tulen usein Facebookia tai Twitteriä plaraillessani. Olga Oinas-Panuma Tyhjän valittaminen ei hyövää. Jos sanottavasta ei ole mitään hyötyä tai siitä tulee vastapuolelle vain paha mieli, niin silloin ei kannata sanoa
Perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd.) on aiemmin ollut pääministeri Sanna Marinin (sd.) vankka tuki koronatoimissa, mutta nyt kaksikon näkemykset lähtivät eri poluille. Hallitus jätti koulutuksen leikkausten ulkopuolelle, joten jäljelle jäi tiede. Tuolloin sovittiin, että vuoden 2023 menoja karsitaan noin 370 miljoonalla eurolla. Kokoomuskaan ei torju nyt suoralta kädeltä puoluetta, jonka uudella puheenjohtajalla ei ole tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Keskustan kannatuksen pitäisi kuitenkin nousta nykylukemista ennen tätä keskustelua. Hallituksella on plakkarissa jo monta ilmastopäätöstä, joiden toimeenpanossa riittäisi seurattavaa. Keskustalle budjettiriihi on talousja työllisyysriihi. Siihen ne saivat pontta IPCC:n synkästä ilmastoraportista. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat puolestaan julistaneet, että kyseessä on ilmastoriihi. Opetusja kulttuuriministeriölle tuli leikattavaa 35 miljoonan euron edestä. Ohisalo on toistuvasti ottanut maatalouden esimerkiksi löperöstä ilmastoasenteesta. Kiistaa on jo siitä, onko kyse ilmastoriihestä vai talousja työllisyysriihestä. Se vei myös hallituksen ja tartuntatautilakia lukevat aluehallintovirastot eli avit törmäyskurssille tapahtumaja kulttuurialan turvavälivaatimuksista. Keskustassa ollaan tyrmistyneitä siitä, että vihreät kritisoivat nyt päätöksiä, joita puoluejohtajat – Ohisalo mukaan lukien – tekivät yhdessä kevään kehysriihessä. Epidemian neljäs aalto toi uuden asetelman hallitukseen. Vihreät ovat ärhäköityneet entisestään kesäkuisen kuntavaalitappionsa jälkeen. Sosiaalija terveysministeriöstä on tullut se koronanyrkki, joka olisi sittenkin kannattanut perustaa jo epidemian alussa. ALUEVAALIT , keskustalaisittain maakuntavaalit, eivät ole vielä sytyttäneet poliittisia intohimoja. Työja elinkeinoministeriössä puhutaan aivan eri kieltä koronatilanteesta kuin Kiurun putiikissa. Perussuomalaisten johtoon nousseella Riikka Purralla on kova hinku seuraavaan hallitukseen maahanmuuttopolitiikkaa kiristämään. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ei ole tässä vaiheessa ollut aiheesta innostunut, koska Afganistanin kriisin seurauksista ei vielä tiedetä. Marin puhuu maan avaamisen puolesta, mutta Kiuru pitää yhä tiukasti kiinni terveysnäkökulmasta. Odotettavissa syysmyrskyjä Uutisanalyysi ANTTI KURVINEN Ke sk su ta n ark isto KRISTA KIURU Ju kk a-P ek ka Fla nd er ANNIKA SAARIKKO Ro ni Re ko m aa MARIA OHISALO M ari La hti SANNA MARIN Ju kk a-P ek ka Fla nd er. Pauliina Pohjala KEVÄÄN puoliväliriihi paineistettiin hallituksen kaatumisen partaalle, eikä syksyn budjettiriihestäkään näytä tulevan helppoa. Politiikan syksylle voikin ennustaa lisää myrskyjä vihreiden ja keskustan välille. Sote-uudistus tulee tutummaksi, kun poliitikot pääsevät vääntämään maakuntaverosta ja yksityisistä palveluntuottajista. Korona on kiristänyt tässä aallossa myös tuoreen tiedeja kulttuuriministerin Antti Kurvisen (kesk.) hermoja. Tiukat rajoitukset menettävät uskottavuutensa rokotekattavuuden noustessa. Se on hidas tie, samoin kuin edessä oleva koronapassin säätäminen. Syksyn aikana kohistaan oppositiopuolueiden perussuomalaisten ja kokoomuksen väleistä. 6 3.9.2021 Hallituksen yhtenäisyys on koetuksella budjettiriihen lähestyessä. Perussuomalaiset ja kokoomus eivät kuitenkaan voi muodostaa hallitusta kahdestaan, jolloin katseet kääntyvät keskustaan. Hallitukselle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lain avaaminen eduskunnan koneistossa. Tieteen tuki on vähenemässä jo ensi vuonna Veikkaus-varojen romahtamisen vuoksi, ja keskustelu aiheesta jatkuu taatusti. KORONAN piti rauhoittua kausivaihtelun myötä, mutta ärhäkkä deltavariantti päätti toisin. Keskustasta tosin huomautetaan, että hallituskumppaneille eivät käyneet muutkaan leikkauskohteet, kuten kuntien valtionosuudet, asumistuet tai muut suuret menoerät. Tammikuisen vaalipäivän lähestyminen alkaa näkyä viimeistään loppuvuodesta. Hän on peräänkuuluttanut keskustelua kaikkien rajoituksien poistamisesta, sillä rokotteista kieltäytyvät eivät voi sanella kaikkien elämää. Siihen on nyt tultu, että oopperan ensi-iltaa seurasi harvalukuinen yleisö ja sen vessakäyntejä valvoneet poliisit. KURVINEN on joutunut koville myös tieteeseen kohdistuvista leikkauksista. Pakolaiskiintiön nostoa on esittänyt vihreä sisäministeri Maria Ohisalo, ja sekin on esillä riihessä. Etenkin vihreät tarvitsevat silti uuttakin hehkutettavaa
7 3.9.2021
KURVISEN mukaan tutkimusprojektien käynnistäminen vaatii luottamusta niiden rahoituksesta. Nyt on avaamisen aika. Antti Kurvinen Twitterissä M ikk o S ti g / L eh ti k uv a. Itse itseäni käskien mars mars. – Ei ole oikein, että roikutaan tällaisessa parin vuoden epävarmuudessa. Rosa Meriläinen Twitterissä Jussi Kärki Twitterissä Nyt alkaa tapahtumaan, kun hallitus vaatii itseltään lakimuutoksia tapahtumien avaamiseksi. Se johtaa todennäköisesti tutkijoiden lähtemiseen ulkomaille ja siihen, että osa lähtee pois tutkimustyöstä muille aloille, Kurvinen arvioi. – Tämä on vain alkusoittoa. Esitän, että hallitus tekee tarvittavat lakimuutokset, joilla tapahtumien avaaminen mahdollistuu. Tämä tilanne on kohtuuton ja kestämätön suomalaisille tutkijoille ja Suomen Akatemialle. Kahden metrin turvavälin vaatimus kulttuurissa ei epidemiaa erityisen tehokkaasti torju, kun muuten todellisuus yhteiskunnassa on aivan toinen. Tämä on vain alkusoittoa. Törmäämme samaan keskusteluun liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin osalta, jos Veikkauksen asemaa ei pystytä uudistamaan, ja olen tosiaan hieman turhautunut siihen, että muut puolueet ja ministerit ovat tässä asiassa jumissa. – Oma linjani on se, että kyllä meidän täytyy nyt budjettiriihessä jotakin siitä vuodesta 2024 päättää. Kurvisen mukaan tiedeleikkauksista virinnyt “reipashenkinen” keskustelu ja hallituksen sisäinen kohina johtuu siitä, ettei hallituksella ole tietoa, kompensoidaanko Veikkaus-voittovarojen tippumista vuoden 2023 jälkeen ollenkaan. Kurvinen itse on linjannut jo aiemmin, että hänen mielestään Veikkauksen tuotot pitäisi siirtää osaksi valtion budjettia, jolloin niiden käytöstä päätettäisiin normaalissa budjettiprosessissa. Ministeri kertoo selvittäneensä Suomen Akatemian tulevien vuosien rahoitusta ja käyneensä asiasta keskusteluja ministeriössään. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on myös laittanut liikkeelle työryhmän laatimaan ehdotuksen siitä, miten Veikkaus-tuotoista saatava rahoitus järjestetään vuodesta 2024 eteenpäin. 8 Ajassa Sanottua 3.9.2021 Kulttuurialan tilanne on kohtuuton ja epäreilu. Hän toteaa, että Veikkaus-rahoituksen kohtalon ratkaiseminen tulee olemaan joka tapauksessa vaikea asia. Kurvisen mukaan hänen ministeriönsä selvittää asiaa valtiovarainministeriön kanssa. Hänen mukaansa päätöksiä Veikkaustuotoista tulevan rahoituksen kohtalosta ei voi lykätä vuosien päähän. Suomea on voitava avata. Ism o Pe kk ari ne n / Le hti ku va Kurvinen: Riihestä Veikkaus-päätös MARJA SILVOLAHTI TIEDEJA KULTTUURIMINISTERI Antti Kurvinen (kesk.) haluaa syksyn budjettiriihestä päätöksen siitä, miten Veikkauksen tuottojen vähenemistä kompensoidaan tutkimuksen rahoituksessa vuonna 2024
Kansanedustajat korostivat operaation kiireellisyyttä, mutta eduskunnassa pidettiin silti 58 puheenvuoroa. Kiireellisestä operaatiosta 58 puheenvuoroa 7.9. – Antaa ilmastohumpan soida, hän sanoi kesäkokouksessa. Turun kirjamessut M ikk o S ti g / L eh ti k uv a. 9 Ajassa Sanottua 3.9.2021 Hallituspuolueet ovat sopineet, että määritelmä kahden metrin turvavälistä poistetaan tartuntatautilaista. Sanna Marin Twitterissä Ja ri La uk ka ne n PAULIINA POHJALA KESKUSTASSA oli kesän aikana kypsynyt uusi ilmastoavaus, joka esiteltiin keskustajohdon ja -ministerien kesäkokouksessa Jämsässä elokuun alussa. Eduskuntakuvion jälkeen hallitus kokoontui asian tiimoilta kello 18. Hallituksen budjettiriihi 11.9. Muutos on STM:n valmistelussa ja se viedään eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pikaisesti. Hallituksen talousarvioesitys julkaistaan 1.10. – Isossa kuvassa kelpo avaus tarpeelliseen keskusteluun julkisen rahan käytöstä. Mutta mitään ei tapahdu. MAL-SOPIMUKSET kuuluvat ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) tontille, eikä hän lämmennyt keskustan esitykselle tai sen perusteluille. Norjan parlamenttivaalit 17.?19.9. Demarikollega Eveliina Heinäluoman mielestä keskusta on suuntaamassa suurten kaupunkien ryöstöretkelle. Muodollisuuksien jälkeen hyväksyntä operaatiolle tuli kello 16.15 alkaneessa päivän kolmannessa istunnossa. Puolue tarjoaa tilalle kaikkien maakuntien kanssa tehtäviä ilmastosopimuksia. Naisjärjestöjen keskusliiton 110-vuotisjuhla 26.9. Vihreiden puoluekokous etänä 13.9. Tulevaisuustalo Sitrassa keskustan esitys herätti kuitenkin kiinnostusta. Keskustassa myös nähdään, että MAL-sopimukset patistavat kaupunkeja rakentamaan maksimaalisen määrän koppiasuntoja, vaikka se ei ole ihmisten toiveiden mukaista. Ärähdyksiä kuului myös SDP:n riveistä. Minusta Marinin olisi kohtuullista kertoa, millä aikataululla tartuntatautilain muutos tuodaan eduskuntaan! Veronika Honkasalo Twitterissä Viikko ja kuukausi toisensa jälkeen hallituspuolueiden edustajat ministereitä myöten huutelevat täällä, että kulttuurija tapahtuma-alan hätä pitää ottaa tosissaan. Missä johtajuus. Suomen pankkikriisin alkamisesta 30 vuotta 23.9. Saara-Sofia Sirén Twitterissä Ilmastohumppaa maakuntiin PÄÄTÖKSENTEON seuraukset näkyvät harvoin yhtä konkreettisesti kuin elokuisena perjantaina, jolloin Puolustusvoimien suojausjoukot päätettiin lähettää Kabulin lentokentälle evakuointioperaatiota varten. Helsingin Sanomat näki, kun kaksi Puolustusvoimien sotilaslentokonetta nousi ilmaan kello seitsemän jälkeen illalla Utin lentokentällä Kouvolassa. Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys alkaa 24.9. Venäjän duuman vaalit 19.9. Keskusta haluaa haudata valtion ja suurimpien kaupunkien kesken solmittavat maankäytön, asumisen ja liikenteen MALsopimukset. Eduskunnan syysistuntokausi alkaa 7.?8.9. Ex-asuntoministeri, kansanedustaja Pia Viitanen leimasi keskustan avauksen kesän limboksi, jota ei tule ottaa edes keskustelupöytiin. Vain 10 minuuttia sen jälkeen alkoi ylimääräinen tasavallan presidentin esittely, jossa Sauli Niinistö antoi joukkojen lähettämiselle lopullisen sinetin. Saksan liittopäivävaalit 27.9. Vihreä siirtymä tehdään maakunnissa, keskustaa johtava valtiovarainministeri Annika Saarikko huomautti. Kesätaukonsa keskeyttänyt eduskunta aloitti keskustelunsa puoliltapäivin. Eikö isoin osa veronmaksajien rahaa pitäisi näin ilmastokriisissä sitoa ilmastoratkaisuihin, Sitran johtaja Mari Pantsar kirjoitti Twitterissä. Mikkosen mukaan MAL on hyvä työkalu suurten kaupunkiseutujen kehittämiseen. Kulttuurija taidekentän toimijoita ei voi pitää löysässä hirressä kuukausitolkulla. World Trade Centerin terrori-iskusta 20 vuotta 11.-12.9
Onnen päivä”, Kaikkonen kirjoitti Facebookissa. Työmarkkinakentältä blogistien joukkoon liittyy Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja, helsinkiläinen keskustavaikuttaja Ville-Veikko Rantamaula. Kaksi lähitapahtumaa järjestetään laivaseminaareina. Syyskuun ensimmäisenä tapahtumana järjestetään uusien kasvojen aatewebinaari. Kahden fyysisen tapahtuman lisäksi koulutukseen kuuluu webinaareja, lukupiirejä ja itseopiskelua. Kuntakentän tuntemusta edustavat myös Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva sekä Kuopion kaupunginhallituksen jäsen, vaikuttajaviestinnän asiantuntija Sallamaarit Markkanen. PIRKKALAINEN muistuttaa, että aatteelliset opintiet ovat aina olleet osa keskustalaista koulutustoimintaa. LAURI HEIKKILÄ KESKUSTA järjestää syksyn aikana uuden, laajan mittakaavan koulutusohjelman. Blogistien joukkoon liittyy myös toinen pitkän linjan keskustavaikuttaja, entinen alueja kuntaministeri Hannes Manninen. Koulutukseen otetaan 180 ensimmäisenä ilmoittautunutta ihmistä. Perussuomalaisten puheenjohtajaksi valittu Riikka Purra osoitti linjapuheessaan, että puheenjohtajavaihdos ei tuo muutosta perussuomalaisten linjaan. Blogisteina aloittaa myös kaksi kulttuurivaikuttajaa: nilsiäläinen kirjailijanäyttelijä Antti Heikkinen sekä mäntsäläläinen kirjailija-käsikirjoittaja Katri Manninen. Alkava syksy valikoitui puoluesihteeri Pirkkalaisen mukaan tapahtuman ajankohdaksi luontevasti. ”Vaasa 21.8.2021. Koronapassia on jo kokeiltu tamperelaisella musiikkiklubilla ja Helsingin kaupungin järjestämässä yksityistilaisuudessa. Uusia kasvoja blogisteiksi Ja ri La uk ka ne n Pe tra Pö yliö Tytti IsohookanaAsunmaa Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.. Toivomme, että ihmiset lähtisivät mukaan ja osallistuisivat laajasti. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan tahto ja into ohjelman järjestämiseen on vahva. – Olen tästä itse valtavan innostunut ja puoluejohto on tähän todella sitoutunut. Olemme tavoitelleet sitä, että erilaisilla kokemusja tiedon tasoilla voi tulla mukaan ja saada jotain uutta. Sen valmistelua johtaa sosiaalija terveysministeriö. Blogikirjoituksia julkaistaan Suomenmaan verkkosivulla ja printtilehden Vieraskolumni-palstalla. Helmikuussa 2020 kihlautunut pariskunta sai ensimmäisen yhteisen lapsensa viime vuoden heinäkuussa. Puolustusministeri, keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen sekä kauppapolitiikan asiantuntijana Elinkeinoelämän keskusliitossa työskentelevä Jannika Ranta menivät elokuussa naimisiin. Passin on arvioitu tulevan käyttöön aikaisintaan lokakuussa. Purra asetti hallitusyhteistyölle ehtoja, joista tärkein oli maahanmuuttopolitiikan kiristäminen. – Se on eräs tapa saada kesäkuun kuntavaaleissa ehdokkaanamme olleita sitoutumaan keskustaan. Marinin hallitusta Purra moitti julkisten menojen lisäämisestä ja EU:n elpymispaketin hyväksymisestä. 10 3.9.2021 Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KUVAT: LEHTIKUVA /AFP PURRAN LINJA. PASSILLA SISÄÄN. Myös meneillään oleva keskustan ohjelmatyö kytketään eri tavoin osaksi koulutusohjelmaa. – Tällä tavalla osallistujat saavat näkymän siitä, mitä tällä hetkellä valmistellaan, ja he pääsevät myös hyödyntämään asiantuntemustaan puolueen hyväksi. Vaaleissa oli mukana tuhansittain uusia toimijoita. Hallituksen valmistelemasta koronapassista odotetaan rokotteiden ohella ratkaisua yhteiskunnan avaamiseen syksyn aikana. Keskustapolitiikan korkeakoulu starttaa syksyllä KATARIINA LANKINEN SUOMENMAASSA aloittaa syksyn aikana joukko uusia blogisteja. Keskustapolitiikan korkeakoulu -nimeä kantava koulutusohjelma alkaa syyskuussa ja päättyy joulukuussa. Uusista blogisteista Tytti IsohookanaAsunmaa on pitkäaikainen keskustavaikuttaja ja maalaisliitto-keskustan historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori. MINISTERIN HÄÄT. Puolueen puheenjohtaja on ollut tässä vahva promoottori, ja tätä alettiin valmistella jo viime syksynä
Vaikka EU-jäsenyys on tuonut mukanaan koetinkiviä elvytyspaketista pakolaiskriisiin, on unionin vaikutus talouskasvuun, työllisyyteen, rauhaan ja vakauteen yhä suomalaisten EU-myönteisyyden perusta. Surun kanssa voi oppia elämään Kirjat. Suomalaista osaamista muun muassa kestävästä metsänhoidosta tarvitaan EU:ssa yhä enemmän. LIIKENNEPOLITIIKASSA Suomi voi hyötyä EU:n päästökaupan laajentumisesta ja uusien autojen kiristyvistä päästöstandardeista. Siitä aiheutui kitkaa Eveliinatyttären kanssa, jonka mielestä isän tapa surra ei ollut oikea. Elämänhalu oli kuitenkin pitkään kateissa, ja todellista kiitollisuutta henkiin jäämisestään Eckstein sanoo tunteneensa vasta tullessaan itse äidiksi. Toimittaja Vesa Kallionpää vetäytyi puolisonsa, kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan hautajaisten jälkeen kahdeksi viikoksi yksin Lappiin. Taustalla on päättämättömyyttä ja strategisuuden puutetta ydintarpeistamme, ainaista itä–länsi-ottelua, josta tulisi päästä eteenpäin. Mukana on sekä julkisuudesta tunnettuja henkilöitä että kansakuntaa koskettavissa tragedioissa läheisensä menettäneitä. Docendo, 263 s. Ilmastosyistä EU satsaa liikenneinvestoinneistaan leijonanosan ratahankkeisiin. Hän lähti myös mukaan eutanasian sallimista ajavan ryhmän toimintaan. Lohtua tuo myös ajatus jälleennäkemisestä. Pitkät etäisyydet, harva asutus ja talviolosuhteet ovat suomalaisia erityispiirteitä, joista on pidettävä ääntä, puhuttiin sitten maaja metsätaloudesta tai liikenteestä. Kirjaan haastatellut 20 suomalaista ovat kokeneet musertavia menetyksiä: oman lapsen, lapsenlapsen, puolison tai jopa koko perheen kuoleman. PÄÄSTÖVÄHENNYSPAKETTI tulee haastamaan kilpailukykyämme sekä hyvässä että pahassa. Tuomo-poikansa menettänyt MinnaMaaria Sipilä sai suruunsa helpotusta muun muassa runojen kirjoittamisesta ja musiikista. Myös Kaakkois-Aasian tsunamissa koko perheensä menettänyt Andrea Eckstein palasi jo pian onnettomuuden jälkeen kouluun ja käsipalloharrastuksen pariin. POLIITIKKO Eero Heinäluoma halusi palata Satu-vaimonsa kuoleman jälkeen nopeasti töihin. Kertomuksia surusta ja selviytymisestä. Suomi on menestynyt kilpailussa EU:n väylävaroista verrattain heikosti. Euroopan parlamentin syyskausi on pyörähtänyt käyntiin. Milloin surun käsittelemiseen kannattaa hakea ammattilaisen apua. Musertavienkin menetysten jälkeen elämä voi jatkua. KIRJAN koskettavat tarinat herkistävät kyyneliin, mutta antavat myös toivoa. Ilmastotavoitteiden purku konkreettiseksi lainsäädännöksi alkaa. KIRJAAN haastatellun psykoterapeutti, sairaalapastori Leena Leppälän mukaan suremisen ja surusta selviytymisen tapoja on monia, eikä mikään ole toista oikeampi. Anneli Juutilainen: Lähtösi jälkeen. Niillä vähennetään tehokkaasti liikenteen päästöjä, ja tarve hankalille kansallisille päätöksille vähenee. Aurajoen varrella kuultiin syviä mietteitä unionin tulevaisuudesta ja Suomen roolista Euroopan päättävissä pöydissä. Poliittista kädenvääntöä tullaan näkemään luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja siitä, mitkä raaka-aineet ja energialähteet tulkitaan ilmastoystävällisinä. Jäsenmaiden oikeutta päättää metsäpolitiikasta itse on puolustettava jatkossakin. 11 3.9.2021 TURUSSA kokoonnuttiin viime viikolla EUasioiden äärelle jo perinteeksi muodostuneeseen Eurooppa-foorumiin. Miten surevaa voi lohduttaa. Ilmailuun ehdotettu EU-tason sekoitevelvoite biopolttoaineille luo kasvua Suomeen. Kansallista asemointia on rakennettava seuraavaksi EU:n historiallisen valtavaan ilmastopakettiin. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Ilmastopaketti haastaa hyvässä ja pahassa Täällä Bryssel ANNUKKA KAARELA MITEN voi selvitä oman lapsen kuolemasta. Toimittaja Anneli Juutilaisen kirja Lähtösi jälkeen käsittelee raskaita aiheita. Toisaalta kiristyvät päästövähennystavoitteet luovat vahvat markkinat puhtaan teknologian sekä bioja kiertotalouden ratkaisuille, joissa suomalaiset ovat olleet tienraivaajia
HAITALLISISTA vieraslajeista tunnetuimpia on kurtturuusu (Rosa rugosa). 12 3.9.2021 VIIMEISIMMÄN uhanalaisuusarvioinnin (2019) mukaan vieraslajit uhkaavat 223 silmälläpidettävää tai uhanalaista lajia Suomen luonnossa. Jos laji on jo levinnyt laajalle, se pyritään torjumaan ensisijaisesti monimuotoisuuden kannalta tärkeiltä alueilta. Joidenkin lajien kohdalla se on vain ajan kysymys. Puolustusvoimien joukko turvasi Kabulin lentokentällä tehtyä evakuointitehtävää. Toimenpiteet riippuvat siitä, missä vaiheessa vieraslajin leviäminen on, eli estetäänkö saapumista maahan vai leviämistä luontoon. Suomi evakuoi Afganistanista noin 330 ihmistä poikkeuksellisessa, kuusi päivää kestäneessä operaatiossa. – Kurtturuusu uhkaa varsinkin Itämeren alueen hiekkapohjaisia luontotyyppejä, kuten hiekkarantoja, dyynejä ja harjusaaria, sillä ne muodostavat tiheitä kasvustoja syrjäyttäen alkuperäisen lajiston. Kurtturuusu on tunnistettu uhkatekijäksi liki viidelle kymmenelle uhanalaiselle tai silmälläpidettävälle lajille, asiantuntijat kertovat. – Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Haitallisten vieraslajien varalle on hallintasuunnitelmat. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan Suomeen on tullut jo noin neljä sataa haitallista vieraslajia. Evakuoitujen joukossa oli muun muassa Suomen Kabulin suurlähetystön, EU-edustuston ja sotilasliitto Naton työntekijöitä sekä heidän perheenjäseniään.. UUSIA vieraslajeja, sekä haitallisia että vaarattomia, tulee lisää ilmaston lämmetessä. Haitalliset vieraslajit yleistyvät LAURI HEIKKILÄ Luku Haitallisten vieraslajien varalle on hallintasuunnitelmat. Haitallisista vieraslajeista osa aiheuttaa niin merkittävää haittaa, että niitä säädellään lainsäädännöllä koko EU:ssa tai kansallisesti, Miia Jauni, Liisa-Maija Aukia,Erja Huusela ja Sannakajsa Velmala kertovat Suomenmaalle. Se uhkaa niin yksittäisiä lajeja kuin kokonaisia luontotyyppejäkin. Heidän mukaansa vieraslajit leviävät ihmisen myötävaikutuksella tahattomasti tai tahallisesti, minkä vuoksi vieraslajeja on runsaimmin siellä missä ihmiset ovat. Rohmutokko (Perccottus glenii) on tehokkaasti lisääntyvä vieraslajikala, jota on havaittu Viipurinlahdella, vain 30 kilometrin päässä Suomesta, Jauni, Aukia, Huusela ja Velmala varoittavat. – Esimerkiksi saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on karanteenituholainen, joka saattaa tulla Suomeen Venäjältä muutaman vuoden kuluessa
OLET MUSIIKIN HARRASTAJA. MILLAISTA MUSIIKKIA SOITAT TAI LAULAT. Ääripäiden melskeessä keskusta on tasapainottava voima, joka toimii sillanrakentajana ja visioi entistä rohkeammin omaa linjaa.. Viime vuosina klassinen yksinlaulu on noussut lähimmäksi musiikkiharrastuksekseni. Virallisesti olen haapavetinen. OLET POHJOIS-POHJANMAAN KESKUSTANUORTEN PUHEENJOHTAJA. Huolehdin siis puunkorjuun sujumisesta ja siitä, että puut kulkeutuvat metsästä tehtaille. Suomenkieliset lied-teokset ovat suosikkejani, mutta musiikkiopistossa repertuaariin sisällytetään niin saksan kuin italiankin kielistä ohjelmistoa. Leppoisaksi oletettu reissu muodostuikin melkoisen rankaksi, mutta vihdoin puolivälissä Hannukurun sauna tarjosi pehmoiset löylyt ja virkistävän avannon. Kerran olimme kaverini kanssa Pallaksella hiihtovaelluksella ja paksussa puuterilumessa teimme latua vuorotellen. PALJASTA MIELEENJÄÄVIN LÖYLYKOKEMUKSESI. Sielultani koen enemmän rakkautta syntymäkuntaani. ÄÄNESTÄVÄTKÖ NUORET ENÄÄ KEPUA. Fraasit keskustan kuolemisesta äänestettiin kumoon kuntavaalien aikaan järjestetyissä nuorisovaaleissa, joissa nuoret äänestivät keskustan suurimmaksi. MITÄ SE TARKOITTAA. Teemu Haukipuro Pohjois-Pohjanmaan keskustanuoria johtava Teemu Haukipuro harrastaa yksinlaulua ja viihtyy metsässä. Kotiseutu on minulle laaja käsite: aikaani vietän sujuvasti useamman kunnan alueella. OLET INNOKAS SAUNOJA JA LUONNOSSA LIIKKUJA. Erämaasaunat ovat elämän suola OLET HAAPAVEDEN KAUPUNGINVALTUUTETTU, MUTTA ASUT KÄRSÄMÄELLÄ. Mutta äänestävätkö nuoret enää kepua. Monipaikkainen elämä sopii minulle mainiosti liikkuvaisen luonteeni vuoksi. OLET METSÄALAN TÖISSÄSI KORJUUESIMIES. Erämaasaunat ovat vaellusreissujen ehdoton suola. MITÄ IHMETTÄ. Puunkorjuussa vastaan hakkuiden suunnittelusta, valvonnasta ja muusta käytännön organisoinnista. 13 3.9.2021 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ohisalo vaatii Ylellä ilmastotoimia maataloudelta – "Suomi voi olla kokoaan isompi ilmastokysymyksissä" (10.8.2021) TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVA: PETRA PÖYLIÖ Kuka olet
Keskustajohtaja teki selväksi, millaista kielenkäyttöä hän ei keskustaan halua. – On myös tunnistettava, että kriisin hoito on vasta alussa. – Ilman muualta tulevien osaajien joukkoa tämä maa näivettyy, hän summasi. Lisätyö ei kuitenkaan saisi hidastaa opintojen etenemistä. – Saamani ensimmäiset selvitykset myös osoittavat, että tulorajojen nosto todennäköisesti myös vahvistaisi julkista taloutta, hän sanoi. Myös maahanmuuttajataustaisten yrittäjyydessä on valtiovarainministerin mukaan valtavat mahdollisuudet. SAARIKKO korosti, että poliitikoilta odotetaan usein tekoja, mutta he ovat myös sanan käyttämisessä paljon vartijoina. Nyt on autettu heitä, Keskustalta ehdotuksia työvoimapulaan. Afganistanin kriisiä hän luonnehti syväksi tragediaksi, jolta yksikään maa tai ihminen ei saa sulkea silmiään. 14 3.9.2021 Ajassa Maahanmuuttokeskustelun sanavalinnat nousivat puheenaiheeksi eduskuntaryhmän kesäkokouksessa työllisyyden lisäksi. Saarikon mukaan opintotuen korotus olisi määräaikainen toimi, jolla pyrittäisiin kasvun vauhdittamiseen. Saarikko korosti ihmisarvon kunnioittamista myös maahanmuuttokeskustelussa. Kesäkokouksen päättäneessä tiedotustilaisuudessa Saarikko sanoi ilahtuneensa siitä, että Pylväs pahoitteli kommenttejaan. En halua, että me keskustassa tehostamme omaa sanomaamme kielellä, joka viiltää ihmisarvoa, Saarikko sanoi. Ihmisarvoa viiltävää puhetta emme tarvitse, Annika Saarikko korosti. Saarikon ehdotus sai heti tuoreeltaan tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) tuen. Keskustajohtaja kuitenkin painotti, että maahanmuutosta on tärkeää puhua. – Avosylin ja betoniseinä -linjan välissä maltillinen keskustelu on valtavan vaikeaa. – Minusta on oikein, että kollega Juha sen halusi tehdä. SAARIKKO ehdotti osaajapulan ratkaisuksi myös eläkeläisten verotuksen muuttamista reilummaksi niille, jotka tekevät töitä eläkkeellä olemisen yhteydessä. Hän ehdotti puheessaan opiskelijoiden tulorajojen nostamista keinoksi hillitä monia aloja vaivaavaa työvoimapulaa. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ JA PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko käynnisti puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksen Seinäjoella uudella poliittisella avauksella. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs sanoi omassa puheessaan, että Suomeen kaivataan ulkomailta omalla työllään toimeentulevia osaajia, mutta ”sosiaaliturvalla loisivia elintasosurffareita” maahan ei tarvita. Retoriikkaa paheksuttiin myös keskustan riveistä. Hän sanoi käynnistäneensä ripeän selvitystyön, jossa pyritään löytämään keinoja sille, että työ ja työntekijät kohtaisivat paremmin toisensa. Hän painotti, että työn perässä pitäisi saada tulla nykyistä helpommin maailmalta Suomeen. MAAHANMUUTTO nousi kokouksen puheenaiheeksi myös muussa yhteydessä. Myöhemmin Pylväs pahoitteli sanavalintojaan. Pylvään sanavalinnoista nousi kohu. – Tämä keskustelu, joka on virinnyt nyt hyvin nopeasti, muistuttaa meitä myös siitä, että sanojen voima on valtavan suuri. Saarikko korosti puheessaan myös työperäisen maahanmuuton merkitystä. Saarikon mukaan politiikkojen puheet ovat usein kuin kompassi kansalaisille siitä, millaista puhetta toisista hyväksytään
Sipilä sanoi arvostavansa Soinia, sillä häneen saattoi aina luottaa. SAARIKKO myös muistutti, että vuonna 2015 Eurooppa ei ollut valmis maahanmuuttoaaltoon. – Tämä pitää myöntää ja tunnistaa. Markus Lohi jutteli ihmisten kanssa muun muassa työllisyysratkaisuista. 15 3.9.2021 Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon juttusille riitti tulijoita Seinäjoen keskustorilla. Tarvitaan kansainvälisen yhteisön voimaa, YK:ta, EU:ta ja niin edelleen. Hänen mukaansa edessä oleva riihi on viimeisiä mahdollisuuksia vaikeiden työllisyyspäätösten tekemiseen, sillä ensi vuonna puolueiden niskassa alkavat jo kolkutella seuraavat eduskuntavaalit. Keskustan eduskuntaryhmä vaati kesäkokouksessaan vähintään yhtä sote-pistettä joka kuntaan. Hilkka Kempin mielestä keskustan ei pidä lähteä mukaan ääripäiden väliseen kilpahuutoon. Kuvassa myös Pekka Aittakumpu. KESKUSTALAISIA puhutti kesäkokouksessa myös edessä häämöttävä hallituksen budjettiriihi. Toivon, että keskusta ei ole se puolue, joka kärjistää, hän sanoi Seinäjoella. joilla on suora kytkös Suomeen, mutta miljoonien ja taas miljoonien ihmisten kohtalo siinä maassa on epäselvä. Toivon, että hallituksessa olisi kykyä vaikeisiin päätöksiin.. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi arveli, että hallituspuolueiden ennakkovaatimuksissa on kyse paljolti kuntavaalien jälkeisestä kipuilusta. – Toivon, että hallituksessa olisi kykyä vaikeisiin päätöksiin, mutta samalla vähän pelkään, ettei vihreillä ja vasemmistolla riitä rohkeutta uudistaa Suomea. Saarikon mukaan turvapaikkajärjestelmää väärinkäytettiin, kun turvaa väittivät etsivänsä ihmiset, jotka eivät sitä aidosti tarvinneet. Juha Sipilä aikoi lukea Timo Soinin tuoreen kirjan, jossa Soini kehuu entistä pääministeriä hyvästä yhteistyöstä. Saarikon mukaan ihmisten auttaminen lähellä lähtömaitaan on kestävintä. Näissä kysymyksissä meillä on isoja ideologisia erimielisyyksiä. – Se johti tilanteeseen, joka oli osittain hallitsematon, ja enää meitä ei saa yllättää. Puolueet haluavat nostaa omaa profiiliaan. Vaikeaa se kuitenkin tulee olemaan. Lohi vakuutti, ettei hallitus kaadu budjettiriiheen. LOHI alleviivasi ennen kaikkea työllisyystoimien merkitystä. – Sitten tulee pakolaiskiintiön korottamisen vaihtoehto. Lohen mukaan budjettiriihen pääpainon pitää olla kevään kehysriihen päätösten toimeenpanemisessa. – Jos maahan jäämiseen luvan saanut henkilö jää vain kotiin, oleilee eikä osallistu, silloin me yhteiskuntana olemme tehneet virheen. Ne pidetään keväällä 2023. Sillekin on valmius, mutta minä en lähde julkiseen huutokauppaan siitä, milloin ja miten paljon. Keskustalaiset jalkautuivat kesäkokouksen yhteydessä myös Seinäjoen keskustorille. Suomenmaan haastattelemat keskustan kansanedustajat kuitenkin uskoivat kesäkokouksen yhteydessä järjestetyssä toritapahtumassa, että riihi saadaan onnistuneesti läpi. Ainahan ne neuvottelut silti vaikeat ovat, Lohi sanoi. Hallituspuolueet ovat heittäneet ilmoille toinen toistaan räväkämpiä vaatimuksia: keskusta on puhunut työllisyystoimista, vihreät ilmastoriihestä, vasemmistoliitto on nihkeillyt työllisyystoimille ja vaatinut vihreiden tapaan ilmastotekoja. Ne ovat keskustalle riihen tärkeimpiä kysymyksiä. – Me vastaanotamme puolueena hyviä ideoita ja haluamme parantaa niin maahanmuuttoviraston toimintaa kuin kotouttamisen käytäntöjä. Saarikon mukaan Suomeen jäävien kotouttamisen ytimessä ovat kieli, koulu ja työ. Se on väärin maahan tulijaa ja myös tätä yhteiskuntaa kohtaan, varsinkin, kun tämä maa tarvitsee lisää työtä tekeviä, kuten olen moneen kertaan korostanut. – En usko, että tästä hallitusta hajottavaa kriisiä kuitenkaan tulee
Syyskuun yhdennentoista PITKÄ VARJO Ilmiöt TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: LEHTIKUVA / AFP VUOTTA SITTEN. 16 3.9.2021 Yhdysvaltojen terrorisminvastainen taistelu on himmenemässä suurvaltakamppailun nostaessa päätään, Mika Aaltola katsoo
Aikakauden piirre on, että autokraattiset valtiot ovat nostaneet päätään, eivätkä ne usko demokratian kutsuun. Afganistanin sotaan johtaneiden terroriiskujen vuosipäivän aikana Yhdysvallat on vetäytymässä Afganistanista. Aaltolan mukaan sodan on katsottu jatkuneen liian kauan, ja vaikka Afganistan tavallaan palaa lähtötilanteeseen äärijärjestö Talebanin ottaessa uudelleen vallan maassa, haluaa Yhdysvallat toimia uuden politiikkansa mukaisesti. – Demokratia on ollut huonossa hapessa ympäri maailmaa. Tämä usko on nyt uupunut. SYYSKUUN isku on kuolonuhrien määrällä mitattuna tuhoisin yksittäinen terrori-isku historiassa. MAAILMAN sympatiat olivat Yhdysvaltojen puolella. Kuvassa tehtävälle lähteviä Yhdysvaltojen joukkoja Afganistanissa joulukuussa 2001. – Päätös vetäytyä Afganistanista korostaa, että syyskuun yhdennentoista iskujen painoarvo on jäämässä muistojen kirjastoon, Aaltola sanoittaa. Bush julisti terrorisminvastaisen sodan alkaneeksi, eikä se vieläkään ole varsinaisesti päättynyt. Yhdysvalloilla on Aaltolan mukaan edelleen roolinsa demokraattisen läntisen maailman arvojohtajana. – Maailman myötätunto oli Yhdysvaltojen puolella syksyllä 2001, ja Euroopan lehdetkin viestivät, että olemme nyt kaikki amerikkalaisia, kun Yhdysvaltojen kärsimykset nähtiin. AALTOLAN mukaan aikalaiskeskusteluja syksyltä 2001 ja nykypäivästä onkin mielenkiistoista vertailla. Että niin sanottuja ”pahan akselin” valtioita pystyy muokkamaan. Afganistanin sota oli jopa pyhä sota. 17 3.9.2021 JÄRKYTYS levisi ympäri maailman tasan kaksikymmentä vuotta sitten, kun kuvat World Trade Centeriin iskeytyvistä lentokoneista ja sitä seuranneesta tuhosta Yhdysvaltojen New Yorkissa imeytyivät ihmisten tajuntaan. – Afganistanissa ei saatu aikaan yhteiskunnan rakentamista, vaikka Naton voimin ja YK:n mandaatilla yritettiin. – Se oli merkittävä virstanpylväs. Tämä on havahtumista kyyniseen maailmaan, jossa sotilaallinen voimankäyttö on melko hyödytöntä, ja ”pahikset” saattavat hyvinkin päästä voitolle. SYYSKUUN yhdennentoista kuvasto kuitenkin kummittelee yhä taustalla ja ajatuksissa suurvaltapolitiikan palatessakin, Aaltola katsoo. – Aiemmin Yhdysvaltojen ulkopolitiikan keskiössä oli suurvaltakamppailu. – Terroriteot jättivät mielikuvan siitä, että ainoa globaali suurvalta oli saanut pahan iskun, vuotavan haavan. Presidentti George W. Terroristit saivat kaapattua kaikkiaan neljä lentokonetta. – Jos kylmän sodan loppu edisti maailman demokratisoitumista, niin kylmän sodan lopun loppu on paluuta keskitettyyn valtioon, ja suurvaltojen paluuta, kuten Kiinan nousu osoittaa. Epäsuorat kuolonuhrit ja 19 tekijää mukaan lukien kuolonuhreja on laskettu olevan 2 996. Neljännen koneen terroristit syöksivät maahan ennen kuin matkustajat olisivat päässeet niskan päälle. Nykykeskustelussa korostuu epäonnistuminen, Aaltola kertoo. Ei niinkään Osama bin Ladenin kaltaisiin hahmoihin. Pelastustyöntekijöitä kuoli yli neljäsataa. Katastrofaalisen tapahtuman estäminen ja ennakointi on yhä paljolti mielessä, samoin se, että niin sanotut mustat joutsenet pitäisi pystyä ymmärtämään ajoissa. – Yhdysvalloissa oli vallalla tietynlainen idealismi. Ensimmäisen koneen iskeydyttyä World Trade Centerin pohjoistorniin pohdittiin vielä onnettomuuden mahdollisuutta, mutta toisen koneen iskeytyminen etelätorniin 17 minuuttia myöhemmin vakuutti suorien lähetysten kommentoijat terrori-iskusta. Nyt sivua halutaan kääntää eteenpäin, tai takaisin menneeseen, eli suurvaltojen kamppailuun. – Interventioiden aikakausi on ohitse, nyt on siirrytty suojaavaan vaiheeseen. Iskuista huolimatta tornien suhteellisen nopea romahtaminen tuli yllätyksenä.. Enää vuonna 2003 aloitettu Irakoperaatiokaan ei näyttäytynyt niin sanottuna hyvänä sotana, ja Yhdysvaltojen toimet ovatkin keränneet kritiikkiä vuosien varrella enenevissä määrin. Sekin liittyy kuitenkin enemmän suurvaltoihin, eli siihen, miten Venäjä tai Kiina kikkailee jotain salakavalaa. Syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001 olivat heräämisen kokemus, tiivistää Suomenmaan haastattelema Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltola. – Se on yhä voimakkaana mielessä havahtumisen hetkenä. Kolmas kone iskeytyi puolustusministeriö Pentagoniin. Maa käytti sotilaallista voimaansa maksimaalisesti ja uskoi, että sillä tavalla pystyy muuttamaan yhteiskuntia. Se saattoi siksi aloittaa Afganistanissa ”hyvän sodan”, Yhdysvaltojen politiikan asiantuntija Aaltola kuvaa. Epäsuorat kuolonuhrit ovat esimerkiksi iskujen savun takia myöhemmin syöpään sairastuneita. Yhdysvallat lähti melkein refleksinomaisesti Afganistan-operaatioon, Upin johtaja toteaa. – Ensin Irakin, ja nyt Afganistanin myötä on herätty siihen, että ”pahikset laitetaan päiviltä” -ajattelu ei tuotakaan demokratiaa. Syyskuun yhdennentoista myötä katse kääntyi niin sanottuihin epäsymmetrisiin toimijoihin, kuten Al-Qaidaan. Eli vallalla on ajatus, että demokratioita pitää suojata ja niiden haavoittuvuuksia tulee tilkitä. Kansainvälisissä suhteissa kääntyi sivu, ja iskuja seurasi joukko Yhdysvaltojen johtamia sotilasoperaatioita, joita olemme nyt kaksikymmentä vuotta saaneet seurata. Sotilaallinen voima liittovaltiolla on toki edelleen ylivertainen, mutta sitä Yhdysvaltoja ei enää ole, joka kykenisi mielikuvissa tekemään ihmeitä, Aaltola avaa
Yhdysvaltojen Louisianaan julistettiin hätätila, kun hirmumyrsky Ida iskeytyi rannikolle 240 kilometrin tuntivauhdilla sunnuntaina, hirmumyrsky Katrinan 16. Haitissa elokuun puolivälissä tapahtunut maanjäristys surmasi yli 2 200 ihmistä. Haitin hallitus julisti kuukauden kestävän hätätilan neljässä maanjäristyksestä kärsineessä maakunnassa. Järistyksen voimakkuus oli Richterin asteikolla 7,2. Useat maat, mukaan lukien Suomi, päättivät evakuointioperaationsa jo viime viikolla. Heitä kuljettanut kone laskeutui ilmavoimien tukikohtaan Doverissa, missä vastassa olivat muun muassa presidentti Joe Biden puolisoineen. Yhdysvallat evakuoi Afganistanista yli 122 000 ihmistä sen jälkeen, kun Taleban nousi valtaan elokuun puolivälissä. Kabulin lentokentän lähistöllä tehdyssä iskussa kuoli yli 170 ja haavoittui yli 200 ihmistä. Koko New Orleansin kaupungista katkesivat sähköt, ja osavaltiossa sähköttä jäi yhteensä yli miljoona ihmistä. Viikonloppuna lentokentän alueella oli vielä noin 5 000 ihmistä odottamassa poispääsyä. vuosipäivänä. Uuden iskun uhka arvioitiin erittäin todennäköiseksi. Maanjäristys tuhosi yli 60 000 kotia sekä julkisia rakennuksia, kuten kirkkoja ja kouluja. 18 3.9.2021 Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN MASSIIVINEN OPERAATIO. Terrori-iskussa Afganistanissa kuolleet 13 amerikkalaissotilasta palasivat kotimaahan sunnuntaina. Loukkaantuneita oli yli 12 200 ja kadonneita yli 340. Neloskategorian hurrikaaniksi luokitellun Idan kovimmat puuskat olivat yli 60 metriä sekunnissa. / A FP / Le h t i k u v a S a ul L o eb / AF P /Le ht iku v a S ea n Ra yfo rd / AF P / L e hti ku va. Reg ina l d Lo u is sa i n t Jr. IDA ISKI LOUISIANAAN. KUOLLEET SOTILAAT KOTIIN. Ulkoministeriö / Lehtikuva TUHOISA MAANJÄRISTYS
Hyvästijättöriittinä oli eri materiaaleista rakennettu pikkukokko, jonka syttyessä mummon pitkäaikainen ystävä romahti itkuun. Kävely oli hidasta, ja ilotulitteita jatkuvasti ampuva auto seurasi neljänkymmenen hengen saattueen hännillä. Se päivä tosin saattaa odottaa vielä jonkin aikaa. Kuten häissämmekin, puoli kylää tuntui osallistuvan muistotilaisuuteen. ”Haluamme paremman korvauksen raskaasta työstämme.” Hunanin maaseudulla ei tunneta hääjuhlan vaimonryöstöä, mutta hautajaiskulkueen ”viivyttäjäiset” ovat perinne, joka täytyy toteuttaa: se muistuttaa, että vaikka kuinka surisimme, täytyy elämässä olla silti huumoria. 19 3.9.2021 VIIMEISTEN muutaman vuoden ajan olen katsonut Kiinan maaseutua romanttisin silmin. Epäonnistunut pakkoabortti yhden lapsen politiikan hämmennyksessä. Kolmen vuoden lukuisten maaseutuvierailujen jälkeen alan kokea itsekin osittain olevani osa maalaismaisemaa. Kun päästiin viimeisille kujille, päätti taitavasti puuarkun rakentanut kyläläinen lopettaa kävelemisen ja arkun kantamisen. Kannattelimme hänet Auroran kanssa takaisin kotiin. Nälänhätä, joka vei valtaosan maalaiskylän lapsista. Kun koittaa päivä, jona en ole oppinut jotain uutta mielenkiintoista tästä idän ihmeestä, niin lupaan tulla takaisin. Mustia vuohia, kujilla käveleviä kanoja, kulkukoiria, pieniä rihkamapuoteja, uutuuskännyköitä, erittäin laadukkaan näköisiä autoja, useita vuosia jatkunutta talouskasvua, köyhyyden poistumista, uusia taloremontteja, häitä ja hautajaisia, nuudeliannoksia ja jalkapalloakatemiaksi muutettua alakoulua. Hautajaisseremoniat alkoivat aamulla: kolme oranssiin kaapuun pukeutunutta buddhalaista munkkia käveli mummon kehon ympärillä laulaen, rukouksia lukien. PÄÄSIN jälleen viettämään viikon Xinqiaon kylässä, Hunanissa. Hetken päästä tulivat taolaiset oppineet ja papit. Maaseutu merkitsee minulle Auroran perheen lukuisia elämäntarinoita. RIIPPUMATTA siitä, mistä näkökulmasta Kiinaa tai sen maaseutua katson, en vuosikymmenen jälkeenkään voi olla hämmästymättä siitä, kuinka tämä maa ja kulttuuri jaksaa yllättää päivästä toiseen. Vaimoni Aurora on tutustuttanut minut Hunanin maaseudun kauneuteen, sen herkkiin tarinoihin ja ihmisiin. Elämän on jatkuttava. Auroran kasvattajamummon hautajaiset olivat surullisuudessaan unohtumaton kokemus. Toisen päivän aamuna kyläläisten hautajaissaattue, Aurora sen kärjessä, käveli kylän läpi viereisille kukkuloille, johon mummo haudattiin isoisän viereen. Niihin lukeutuvat lähes satavuotias isomummo, perhettään pienenä vaihtanut serkku sekä mummon ja papan traumaattiset kokemukset kulttuurivallankumouksen aikana. Tosin sillä erotuksella, että en muista yhtään omaa sukulaistani, joka olisi kuollut nälkään, yhtään virkamiehen vaatimaa aborttia, äärimmäisen monimutkaisia ja yllättäviä sukujärjestelyjä tai punaisia kirjekuoria juhlapäivinä. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Surun juhlassa pilkahdus huumoria
Hän pitää jopa yhä mahdollisena, että perussuomalaiset palaavat vielä joskus poliittisille juurilleen. Puolueessa mellastavat Soinin mukaan nykyään erilaiset rasistiset öyhöttäjät, jotka pitävät omia jorinoitaan sananvapautena. SOININ poliittinen luisu alkoi jo kipuamisesta hallitusvaltaan keväällä 2015. Asia jäi turhankin vähälle huomiolle mediassa aikanaan, kun Soini purjehti vahvassa myötätuulessa ja hurmasi poliittisilla sukkeluuksillaan. Se tulee kuitenkin tilitetyksi, millaisena vääryytenä hän koki abortin vastaiseen mielenilmaukseen osallistumisestaan eduskunnassa viritetyn luottamusäänestyksen. Megaluokan poliittisia paljastuksia Soinin sulavasta, mutta hieman kädenlämpöiseksi jäävästä muistelmateoksesta ei löydy. Ulkoministeriön virkamiesten kiittelyä ja ulkomaisilla tuttavuuksilla ja tapaamisilla retostelua riittää. Niiden jälkeen on ehtinyt kuitenkin tapahtua paljon. Soini myöntää menettäneensä itsekin intohimonsa puolueen johtoon. Pääministeri Juha Sipilän yhteiskuntasopimushanke ja eurooppalainen pakolaiskriisi romahduttivat perussuomalaisten kannatuksen saman tien, ja ”halla-aholaisten ulina oli korviasärkevää”. Jatkaminen puolueen riveissä kävi mahdottomaksi. Eläkepäätösten lukeminen viimaisilla lähiötoreilla vaihtui juhlaillallisiin maailman hallintopalatseissa, mitä ei omien joukoissa hyvällä katsottu. POLIITTISEN mahalaskun tuskaa lievitti varmasti unelmahomma ulkoministerinä. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Vennamolainen hallintopalatsien osteripöydissä Kirjat Timo Soinin lupsakan populismin taustalla jylläsivät patavanhoilliset arvot R o n i Re ko m aa. Soini sanoo ajaneensa urallaan kahta asiaa: populistista politiikkaa ja katolisen kristinuskon periaatteita. Timo Soini: Yhden miehen enemmistö. Itsekritiikin paikan Soini jättää kuitenkin nytkin käyttämättä. Vennamolaisuuden liekki ei näytä Soinista sammuneen, vaikka aatetoverit alkavat olla jo palvelutaloissa tai kirkkomaalla. Omaa tulevaisuuttaan hän valottaa sen verran, että poliittinen toiminta eurooppalaisella tasolla saattaisi vielä kiinnostaakin – varsinkin Britannia-suhteiden parissa. Kirjassaan Soini jättää kuitenkin avaamatta, millaisia moraalisia pohdiskeluja hän on asiassa vuosien varrella käynyt – jos on käynyt. Soinin mukaan puolueen eduskuntaryhmän väistämätöntä hajoamista ei ollut kuitenkaan ennalta suunniteltu, eikä asiasta väännetyissä salaliittoteorioissa ole perää. Otava, 362 s. Hän myöntääkin politiikan ja uskon menneen sekaisin, oli sitten kysymys ajatuksista, sanoista, teoista tai laiminlyönneistä. Aika näyttää, kuinka äijän käy. 20 3.9.2021 SUOMALAISEN puoluejärjestyksen uusiksi jytkäyttänyt Timo Soini on kiistatta lähihistorian kotimaisia avainpoliitikkoja. Kuten odottaa sopii, Soini ei säästele sanojaan sättiessään seuraajansa Jussi Hallaahon ja hengenheimolaistensa edustaman ”ihmisvastaisen” linjan. Aatteellisen tyrmäystappion Jyväskylän puoluekokouksessa 2017 Soini myöntää tappioksi itselleenkin. Työvuosia 59-vuotiaalla Soinilla olisi vielä jäljellä, ja muistelmatkin on nyt kirjoitettu. Niinpä entisen persupomon ja ulkoministerin muistelmateosta Yhden miehen enemmistö (Otava) on odotettu mielenkiinnolla, vaikka Soini on kelannut poliittista taivaltaan aiemminkin teoksissaan Maisterisjätkä (2008) ja Peruspomo (2014). Kilometrejä ja vuosia oli takana tarpeeksi, eikä valitusta enää jaksanut kuunnella. Populistijohtaja kelpuutti kuitenkin Halla-ahon ja leijonariipusmiehet aikanaan poliittisten siipiensä suojaan ihan itse, ilmeisesti puolueen kannatuksen maksimoidakseen. Ministeriaikojaan Soini muisteleekin kirjassaan lämmöllä, mutta lukijalla on tylsempää. Kirjan sivuilta tunkeekin vahvasti läpi Soinin syvä uskonnollisuus ja patavanhoillinen katolisuus
Keskustelun rakenneuudistuksista hän panisi kokonaan uusiksi. R o n i Re ko m aa. 21 3.9.2021 TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Talouskonservatismin pistetappio Risto Murto ei usko, että koronakriisiä edeltäneisiin pelisääntöihin on paluuta
Hänen mukaansa todennäköisempää on, että se ottaa harppauksen eteenpäin jälleen seuraavan kriisin yhteydessä. – Edellistä kriisiä hoiti keskuspankki erilaisten varjomekanismien kautta. Ei pitäisi antaa oman keskustelun hämätä, mitä EU:ssa muuten ajatellaan ja mitä Euroopassa tapahtuu. Pelkään pahoin, että eihän se ole realismia. – Oli yllättävää, että valtiovarainministeri Saarikko viittasi tähän 60 prosentin velkasääntöön, koska se tavoitteena ei ole poliittisesti eikä taloudellisesti enää tämän kriisin jälkeen realistinen. Hän muistuttaa siitä, että Italian huippupoliitikot ovat olleet ennenkin matkan varrella taitavia saamaan EU:ssa aikaan edullisia muutoksia. – Se on muistutus siitä, mikä mielestäni on tässä EU-keskustelussa vaikeaa. – On riski, että keskustelu on näin sisäänpäin kääntynyttä. Tämä on pysyvä muutos. Demokratian kannalta oli parempi, että pöytään tuli avoimesti se keskinäinen riippuvuus, joka on olemassa, halusimme tai emme. Hän ei pidä uskottavana sitä, että EU:ssa palattaisiin kriisiä edeltäneisiin velkaja alijäämäsääntöihin. Brittien lähtö tarkoittaa faktisesti sitä, että ilman Saksaa tämä blokki on pieni, Murto huomauttaa. Hän muistuttaa myös, että koronakriisin elvytyspakettia alettiin rakentaa tilanteessa, jossa Italian sairaalat täyttyivät. Murron mukaan Suomessa on puhuttu elvytyspakettikeskustelussa asian ohi. Miksi suomalainen valistunutkaan mielipide ei pystynyt ennakoimaan tätä päätöstä, joka tuli lopulta hyvin annettuna ja nopeasti, ilman että realistista keskustelua olisi käyty ollenkaan. VUOSIEN varrella on nähty, että EU:n integraatio syveneekin juuri kriisien kautta. Tämä dynamiikka ohjaa myös siihen, ettei siitä tule kertaluontoista. Suomen olisi syytä havahtua myös siihen, miten paljon EU:n tasapainoon vaikutti Britannian lähtö unionista. Olen itse sanonut niin, että suomalainen perinteinen talouskonservatismi koki ylivoimaisen pistetappion, enkä usko, että se palautuu herkästi siihen, mistä lähdettiin. Murto pitää kuitenkin positiivisena sitä, että koronakriisin elvytystoimet tehtiin edellistä kriisiä poliittisemmin ja avoimemmin. – Se on hyvin konkreettinen asia myös suomalaisessa talouspolitiikassa. TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ Varman toimitusjohtaja Risto Murto pitää todennäköisenä, ettei koronakriisin yhteydessä läpi ajettu EU:n elvytyspaketti tule jäämään ainutkertaiseksi. Murron mukaan Suomessa EU:sta puhutaan niin Suomi-keskeisesti, että kokonaisuus hämärtyy. Pysyvä yhteisvelka ei ole tulossa tässä ja nyt, Murto toteaa. Olisi ollut mahdotonta ajatella, että EU olisi alkanut sellaisessa tilanteessa vaatia tiukempaa talouslinjaa. 22 3.9.2021 "On ongelmallista, jos äänestäjiä ei pysty valmistamaan siihen, mitä on edessä", Risto Murto sanoo. – Nyt pitäisi käydä itseanalyysi, miksi olemme niin pihalla. MURTO toivoisikin suomalaiseen EU-keskusteluun laajempaa perspektiiviä. – Toivottavasti ei käy niin, että varsinkin. Juna menee aivan muualla kuin siinä, mitä suomalaisesta keskustelusta voisi ymmärtää, ja se kannattaa tiedostaa. Se on valmiina seuraavassa kriisissä, Murto arvelee. – Päätöstä elvytysrahastosta tuskin olisi tehty EU-tasolla, jos britit olisivat olleet mukana. Tuli kansalaisten kannalta hyvin heikosti ymmärrettäviä välineitä, varjojärjestelmä, joka ajoi ihan samaa asiaa. MURTO allekirjoittaa arviot siitä, että suhtautuminen velkaan on koronakriisin myötä muuttunut. Murto pitää aihetta suomalaisille poliitikoille vaikeana, mikä on hänestä huolestuttavaa. – Nyt on rakennettu instrumentti, josta tulee väistämättä pitkäaikainen velan pituuden kautta, ja joka on looginen EU:n kannalta. Kukkaronnyöreistään tarkkojen maiden painoarvo on keventynyt merkittävästi. Ei kriisitilanteessa voi todeta, että mehän 30 vuotta sitten sovimme, että tässä tilanteessa te kärsitte pahoin, Murto kuvailee. Pienenä valtiona hyötyisimme siitä, että olisi joku sopimus, joka on tehty aiemmin historiassa, ja se pitäisi aina kirjaimellisesti paikkansa. Suomi on käynyt jopa muihin samanmielisiin maihin nähden omaa erilliskeskusteluaan
Hän pitääkin kansainvälistymisessä helpompana askeleena integroida suomalaiseen työelämään kansainvälisiä opiskelijoita, joista nykyisellään vain pieni osa jää maahan valmistumisensa jälkeen. Seurantajärjestelmien täytyy olla kunnossa niin elvytysrahojen käytössä kuin ilmastotoimissakin. SUOMEN tarvitsemia rakenneuudistuksia Murto kuvaa teemaksi, joka on muuttunut jollain tapaa jo mahdottomaksi. EU:N seuraava onnistumisen paikka on elvytysrahojen käyttö. Murron mukaan ei ole enää uskottavaa, että maa pystyisi maksamaan massiivista velkataakkaansa pois, vaan on synnyttävä aito muutos. Murto pitää myönteisenä sitä, että koronaelvytyspäätökset tehtiin EU:ssa edellistä kriisiä poliittisemmin ja avoimemmin. Kuinka monta heitä on, kuinka moni lähtee ulkomaille, tulee takaisin. Voi olla, että rahat käytetään taloudellisesti sinänsä järkeviin hankkeisiin, mutta ovatko ne yhteiskunnan kannalta järkeviä – ja sitten on vielä potentiaalinen rikollisuus ja väärinkäytökset siihen päälle, Murto toteaa. Hänen mukaansa Suomen talouden tulevaisuus on kiinni ennen kaikkea kahdesta asiasta: väestönkasvun määräämästä työvoiman riittävyydestä sekä liiketoimintaosaamisesta. MURRON mukaan yksi avain on talouselämän kansainvälisyys. Murto nostaa esiin Italian. – Suomen kannattaa toivoa, että Italia onnistuu, koska olemme entistä suuremmassa yhteisvastuussa, jos se ei onnistu saamaan kasvua aikaiseksi. Kuinka moni ylimmän johdon ulkomaalaisista liikkeenjohtajista jää pysyvästi tänne johtamaan isoja yrityksiä tai perustamaan start upyrityksiä. On ongelmallista, jos äänestäjiä ei pysty valmistamaan siihen, mitä on edessä. Juna menee aivan muualla kuin siinä, mitä suomalaisesta keskustelusta voisi ymmärtää.. Kun realistinen tilannekuva on niin epäsuosittu, on riski, että jälleen kerran ajaudutaan pettymykseen, kun ne varsinaiset päätökset euroalueella toteutuvat, Murto kuvaa. Murto myöntää, että huippuosaajien ankkurointi Suomeen on vaikea tehtävä. Historiassa on ollut ongelmia siinä, että vihreän leiman on saanut liian helposti, Murto varoittaa. Näiden ratkaisujen löytäminen vaatisi aivan toisenlaisen debatin ja lääkkeet. Huippuosaajia olisi pystyttävä integroimaan paremmin Suomeen – ja saatava heidät myös pysymään täällä. Saman tyyppiset investoinnit olisivat saattaneet päätyä Suomeenkin: rakenteilla on akkutehtaita, vetypohjaista terästeollisuutta, tuulivoimapuistoja. Se ei näytä nyt lupaavalta, Murto pohtii. Elvytyspakettiin on ladattu toiveita myös Euroopan suurten talouksien modernisoinnista. Vastaus liittyy liiketoimintaosaamiseen ja toimialoihin: miten voisimme nostaa yksityisen sektorin toimijoiden riskinottokykyä sekä rahallisesti että taidollisesti. – Suomalainen rakenneuudistuskeskustelu on supistunut kinasteluun sosiaalietuuksista, mikä kuvastaa sen maailman muuttumista aika kapeaksi. 23 3.9.2021 kokoomuksen ja keskustan kärkipoliitikoilla on vaikeuksia puhua siitä, mitä on realistista odottaa. – Koko tässä paketissahan on olennaista, että mikä se todellinen toimeenpano ja rahojen käyttö on. – Esimerkiksi ne henkilöt, jotka rakentavat Ruotsissa näitä isoja hankkeita: heidän kokemuksensa ja verkostonsa on hyvin kansainvälinen. Missä ovat ne suomalaiset, jotka olisivat Teslassa, Applessa, Googlesa. – Puhe on loksahtanut hyvin valtiojohteiseksi, mutta uskon, että ratkaisut löytyvät viime kädessä muualta. Minulla on varmaan samat skeptisyydet kuin keskimääräisellä suomalaisella, että noinkohan se uudistuu, mutta arpa on heitetty ja rahat ovat lähdössä liikkeelle. Murto kysyy, miksi investoinnit valuvat rajan toiselle puolelle. – Jos kaikki on vihreää, mikään ei ole vih-reää, hän tiivistää. Jälkimmäistä hän konkretisoi sillä, mitä tapahtuu Pohjois-Ruotsissa, johon tuntuu kasautuvan pääosin yksityisin varoin rahoitettuja suurinvestointeja. Myös ilmastopolitiikka tulee hallitsemaan EU:n tulevien vuosien asialistaa. Muutoksen tarvitsisi olla isompi, syvällisempi ja vaikeampi
Nyt hänen kunnostamallaan kämpällä viihtyvät niin perhe kuin ystävätkin. 24 3.9.2021 PIILOPIRTTIEN LUVATTU MAA Pauli Leppänen on haaveillut omasta metsäkämpästä. Ilmiöt TEKSTI: OLGA-OINAS PANUMA KUVAT: SAARA SAVUSALO
– Esimerkiksi tämä punainen lattia on semmoinen asia, jonka vain jostain syystä halusin. Rakennusprojekti oli työläs, koska tarvikkeita piti rahdatakaukana autotiestä sijaitsevalle rakennukselle kelkalla ja mönkijällä. – Mukavampihan se on yhdessä rakennella ja toisaalta turvallisempaakin, Leppänen miettii. – Voisi sanoa, että olen kyllä erämies viimeisen päälle, tykkään luonnosta yli kaiken, hän naurahtaa. Luonnossa virkistäytyminen ja luontomatkailu olivat nosteessa jo ennen koronaa, mutta poikkeusaika lisäsi suosiota. He kuljettivat lapsiansa metsässä, milloin marjassa, milloin muuten vain retkellä. Hänelle oli tärkeää saada rakentaa kämppä asumiskuntoon itse. Isän ja veljien kesken pienriistan ja hirvenmetsästys oli yhteinen juttu. Metsässä seikkailee nyt aiempaa enemmän myös perheitä ja maastopyöräilijöitä,. – Pari vuotta tätä rakennettiin. SUOMI on täynnä eräkämppiä ja piilopirttejä. – Tuli hyvä fiilis, kun sai tehdä kämpästä sellaisen kuin itse halusi. 25 3.9.2021 ERÄMAAKÄMPPÄ KAMIINASSA rätisee tuli, muuten on hiirenhiljaista. TUTKIMUSTEN mukaan korona-aika on lisännyt ihmisten intoa liikkua metsässä. Ensikertalaisia retkeilijöitä on yhä enemmän. Leppänen luettelee luontoharrastuksiaan: metsänhoito, metsästys, marjastus, luonnon seuraaminen. Leppänen osoittaa lattiaa. Terveestä luontosuhteesta hän kiittää vanhempiaan. – Kämppä rakennettiin sitten loppuun yhdessä ystävien kanssa. Tarjotun metsätilan mukana tuli myös yllättäen keskeneräisen kämpän kehikko. Merkittävin muutos näkyy nuorten asennoitumisessa luontoa kohtaan. Pari vuotta sitten hän ilmoitti lehdessä haluavansa ostaa metsää. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus kertoo, että neljännes suomalaisista kokee oman luontosuhteensa kehittyneen koronapandemian aikana. Hän on aina ollut luontoihminen. – Ensimmäiset pyssyt ja muut vehkeet on tietenkin asianmukaisesti ostettu hillarahoilla, Leppänen nauraa. Pauli Leppänen, 38, ottaa makkaroita uunista. Korona-aika ja lasten kotikoulu vähän viivästyttivät projektia. Se oli nököttänyt paikallaan ainakin parikymmentä vuotta. Hän on juuri nukkunut toisen yönsä valmiissa eräkämpässään. Tämä tulee olemaan jatkossakin yhteisöllinen paikka, jossa myös ystävät saavat käydä. – Kyllä täytyy isää ja äitiä kiittää, että he juurruttivat minuun arvostavan luontosuhteen. Niitä löytyy harvaanasutusta maastamme joka nurkalta. Leppänen on aina haaveillut omasta eräkämpästä, ja nyt haave kävi toteen
Täällä on oma hiljaisuus ja rauha. Hän retkeilee mieluiten kotiseudullaan Koillismaalla. Uskon, että se on pysyvää. Pauli Leppänen saa luonnossa olemisesta vastapainoa arkeen.. – Me käymme marjassa, metsänhoitotöissä ja metsällä porukalla. – Ihmiset ovat löytäneet luonnon ja uusia arvoja elämäänsä monen muun asian tilalle. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan sukupuolella on väliä. Hän haluaa pitää eräilyn riittävän rentona ja toimia lasten ehdoilla. – Luonnossa ajan viettäminen porukallakin on aivan erilaista kuin kaupungissa. – Pääasioita ovat hyvät eväät ja työnteosta sopiva palkka. Miettii vain, että olipa taas mahtava päivä. – Osasyy voi olla, että retkeilyni ajoittuu eniten syksyyn ja pyörii metsästyksen ympärillä. Leppänen viittaa kädellä suolle. Kun häntä pyytää vertaamaan mökkiä ja kämppää, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä. Loput 17 prosenttia ovat perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistamia. Suomalaiset ovat tunnetusti mökkija kämppäkansaa. Leppäsen vanhempi tytär onkin todennut, että kämpällä on kivempaa kuin mökillä. Ulkona aurinko on mennyt pilveen. LEPPÄNEN on vaimonsa Jennin kanssa kuljettanut luonnossa ja kämpällä mukanaan myös heidän neljää lastaan “sopivissa määrin”. Miehet harrastavat etenkin metsästystä, kalastusta ja metsänhoitoa, kun taas naiset sauvakävelevät, ottavat aurinkoa ja keräävät luonnontuotteita. Maanmittauslaitoksen mukaan toukokuussa 2020 mökkien hinnat olivat 18 prosenttia korkeampia kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Luontomatkailubuumin sivussa myös mökkien hinnat ovat nouseet. Operaattorina Oulun Energialla työskentelevä Leppänen asuu Haukiputaalla, mutta säntää kämpälle aina kun on aikaa. Yhteistä on, että retkeilijät hakevat reissuiltaan luonnonrauhaa. Yli 780 000 suomalaista kuuluu kesämökin omistavaan perheeseen. – Ihmeitä pitäisi tapahtua, että tästä muuten luopuisin. 2020 OLI kansallispuistojen ennätysvuosi: niissä käyminen lisääntyi jopa 23 prosenttia. Uudet mökit ovat keskimäärin vanhoja kookkaampia. – Olosuhteet ovat täällä kämpällä aivan erilaiset. Leppänen kulkee luonnossa perheensä ja ystäviensä kanssa. – En ole koskaan pohtinut, miksi en ravaa Karhunkierroksella. Kesämökeistä noin 83 prosenttia on yksityisten omistuksessa. Hän kertoo palautuvansa parhaiten, kun saa luonnossa toteuttaa itseään esimerkiksi metsänhoitotöissä tai metsällä. 26 3.9.2021 ja luonnossa yöpyminen on lisääntynyt. Tänne on autolta pitempi matka, eikä mukana tule kannettua samalla tavalla eväitä ja ostoksia, vaan tulee oltua hyvin alkeellisesti. – Tuossa, ihan vieressä, teeret soivat ja hanhet lentävät. Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna kaikkiaan 508 289 kesämökkiä ja niiden keskikoko oli 49 neliötä. HÄMÄRÄN kämpän seinälle piirtyy puiden varjoja. Omat maat ja seudut ovat täällä, lähellä. Juuri alkeellisuus, mukavuuksien kuten sähkön ja veden puute tekee Leppäsen mielestä kämpästä kämpän. – Kun lähden pois, jää aina hyvä fiilis. Kämpällä voidaan paistaa vaahtokarkkeja, kuunnella musiikkia ja lämmittää saunaa. Leppäsellä on myös mökki. Myös Leppänen on huomannut, että luonto kiinnostaa ympäröiviä ihmisiä yhä enemmän, eikä hän usko, että buumi häviää koronan mukana. Leppästä ei ole purrut monen muun tavoin kansallispuistokärpänen. Hän kertoo, että erähenkiset ystävät lisäävät myös hänen intoaan. Tulevaisuudessa mies aikoo jättää kämpän lapsilleen
Ihmiset ovat löytäneet luonnon ja uusia arvoja elämäänsä.. 27 3.9.2021 Korona-aika lisäsi ihmisten intoa liikkua metsässä
28 3.9.2021
– Olen tehnyt kaiken kokemani perusteella sellaisen päätöksen, että yritän aina puhua niin, että en lisää vastakkainasettelua, hän perustelee. Pian alkoivat mennä yöunet. Sote kaatui ja niin kaatui hallituskin. – Kukaan ei viime kaudella puuttunut siihen, että valiokunta ei tee sitä työtä, mikä sen tehtävä on eli viedä viipymättä hallituksen esityksiä eteenpäin. Niitä hän sitten rouskutteli sote-valiokuntakokousten aikana. Sydämen lyöntitiheyskin muuttui. Henkilö TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ. Lopulta uupuminen pakotti hänet pysähtymään. Näistä ikkunoista Heikkinen on katsellut ulos viimeisen parin vuoden aikana normaalia useammin. Sen Hannakaisa Heikkinen sai kokea kolme vuotta sitten, kun hänet taputettiin keskustan varapuheenjohtajaksi Sotkamon puoluekokouksessa kesällä 2018. – Sote-valiokunta oli viime vaalikaudella yksi helvetti. Sen verran hän sanoo, että sotevaliokunta havahdutti hänet siihen, kuinka haavoittuvainen eduskuntalaitos voi olla. On vain pakko jaksaa, Hannakaisa Heikkinen ajatteli usein viime vaalikaudella. Siitä syntyi kohu. UUPUMINEN on siitä kummallista, että sen huomaa usein vasta jälkeenpäin. Heikkisen ja Kiurun välejä luonnehdittiin tulehtuneiksi. Hannakaisa Heikkisestä ei sen jälkeen hirveästi kuulunut. Istunut pitkään ja antanut ajatuksen kulkea. Sen takasi sote-uudistus, jota Suomessa sorvattiin jälleen kerran. Se rikkoi minut. Heikkinen oli eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja. Selkä oli kipeä ja erilaisia kolotusia tuntui joka paikassa. Ikkunoiden takana näkyvät maitopitäjän loppumattomat pellot. Heikkinen oli tuolloin julkisuudessa paljon muutenkin. Heikkinen pakkasi laukkuunsa eväiksi kaalta ja porkkanaa, koska ne säilyvät hyvin. Aina ei ehtinyt syödä ruokaa. Työpäivät venyivät viime vaalikaudella soten vuoksi usein jopa 14 tunnin mittaisiksi. Vuosi sitten hän jätti pyrkimättä jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana. Niin kävi myös Heikkiselle. Se, mitä sote-valiokunnassa tapahtui, ei saisi enää koskaan toistua. Erityisen paljon huomiota saivat väitteet valiokunnan silloisen puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) “neliraajajarrutuksesta” eli soten tahallisesta hidastamisesta. Keskusta sai mojovan vaalitappion. Varsinkaan hän ei halua puhua asioista kenenkään nimillä. – SE OLI tietoinen valinta, että olen hiljaa, Heikkinen sanoo kotinsa pirtissä Kiuruvedellä. Pystyin psyykkaamaan itseni, että jaksoin vaalikauden loppuun saakka, mutta sitten oli pakko pysähtyä, Heikkinen sanoo. Heikkinen joutui syömään puolentoista vuoden ajan nukahtamislääkkeitä. Hän alkoi unohdella ihmisten nimiä ja tuttuja sanoja. Sitten tuli kevät 2019. 29 3.9.2021 Sote rikkoi minut VOITON HETKELLÄ parrasvalot välkkyvät, musiikki soi ja aplodit mylvivät. Sateen tuomat vesipisarat valuvat hitaina puroina lasiruutujen pinnalla. Yhä hämmästelen, että miten eduskunnan oma itsesäätely ei toiminut. Heikkinen ei kuitenkaan halua ruotia sote-valiokunnan tapahtumia julkisesti enempää. Sote-valiokunnan riitaisudesta puhuttiin viime vaalikaudella julkisuudessa paljon. Oli hän tietenkin eduskunnassa, teki työtään ja vaikutti politiikassa, mutta entisenlainen näkyvyys oli poissa. Toipumisen aikana mielessä kypsyi päätös politiikan jättämisestä. On aika kysyä, mitä oikein tapahtui
Keskustan ohjelmatyötäkin tehdään pieteetillä. Myös terveydenhuollon eri sektoreiden välisiä raja-aitoja olisi voinut purkaa enemmän. Suomi tarvitsi ison pohjauudistuksen, jota Heikkisen mukaan voidaan alkaa nyt kehittää eteenpäin. – Jonkin aikaa minulla ei ollut koko asiaan muuta annettavaa kuin kritiikkiä. – Välillä se puhuminen on ollut yksinpuhumista, sellaista asioiden jäsentelyä mielessä. Olin kuitenkin päättänyt, että jaksan, kunnes sote on valmis. VIIME kesäkuussa eräänlaiset historian lehdet havisivat, kun vuosikymmeniä jauhettu sote meni lopulta läpi eduskunnassa. Ne eivät hänen mielestään palvele yhteiskuntaa. Yksi sellainen oli keskustan varapuheenjohtajuus. – Monesti tein jonkun homman ja sitten oli pakko mennä levolle. – Kaikkia luukulta toiselle -juttuja olisi voinut karsia paljon enemmän. Heikkinen sanoo nukkuneensa olohuoneensa sohvalla lukemattomat päiväunet. En voi ketään muuta syyttää. Ja kun eduskunnassa alettiin taas jauhaa uutta sotea, päätti Heikkinen olla kommentoimatta sitä. TAHTI Heikkisen elämässä rauhoittui hieman kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Politiikassa tehdään aina kompromisseja ja niihin täytyy tyytyä. Heikkinen ei kuitenkaan suostu vertaamaan viime kauden mallin tai nyt läpi menneen mallin paremmuutta. Sellainen olisi hänen mielestään turhaa. Ja puhumiseen. – Kun vain olin paikallani, aloin kunnolla ymmärtää, millaisessa voinnissa olin viimeiset vuodet ollut. Mutta en voinut esimerkiksi puolueen varapuheenjohtajaksi pyrkiessäni kuvitellakaan, että soteuudistus tulee jumiutumaan niin pitkäksi aikaa valiokuntaan eikä se lopulta mene edes läpi. – Olisin suonut, että sote olisi mennyt läpi jo viime kaudella. Läpi menneessä mallissa Heikkistä hiertää esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin välisten raja-aitojen liian voimakas korostaminen. 30 3.9.2021 – Kerran lähdin ajamaan autolla ja en muistanut kummalla puolella tietä täytyy ajaa. Edessä oli loppumaton väsymys. Uuden mallin läpi menemisestä hän sanoo olevansa kuitenkin vilpittömän iloinen. Siitä alkoi toipuminen, joka kesti Heikkisen mukaan pitkään. Hän myös päätti luopua tehtävistä, joiden hoitamiseen ei ollut enää voimia. Heti alkuvaiheessa hän päätti, että mielialalääkkeet eivät ole hänen tiensä. Nukkuminen, liikkuminen, luonnossa oleminen ja puhuminen ovat olleet Hannakaisa Heikkisen keinot uupumisesta toipumiseen.. – Itsehän minä olen kaikki tehtävät ottanut vastaan tai pyrkinyt niihin. Soten päälle tulivat puolueen asiat. Keskustan varapuheenjohtajuus on vaativa pesti, sillä odotukset kentällä ovat kovat. Heikkinen sanoo nauttineensasiitä kaikesta, mutta jossain vaiheessa rajat alkoivat tulla vastaan. Sen viivästyminen maksoi yhteiskunnalle todella paljon rahaa. Silloin ajattelin, että minun täytyy olla tosi uupunut, kun tämä on tällaista. Tammikuussa 2020 Heikkinen loukkasi kätensä kaaduttuaan kesken navettatöiden. – Tämä ei ole täydellinen malli, mutta en ollut viime kaudellakaan tyytyväinen kaikkeen siihen, mitä soteen kaavailtiin. Siksi en luovuttanut. Kaikki se väsymys iski kunnolla päälle. Sote ei enää rassannut, sillä Heikkinen sai muita valiokuntapaikkoja. Tunteja oli vain liian vähän ja palautumiselle ei jäänyt aikaa. Nukuin melkein kaiken vapaa-aikani. Kipeä käsi pakotti pysähtymään, kun ensiavussa tehty hoitovirhe vain pidensi toipumisaikaa. Kun olin päättänyt, että en halua puheillani lisätä vastakkainasettelua, valitsin sen vaihtoehdon, että olen hiljaa. Läpimennyt malli oli huomattavasti riisutumpi kuin se, jonka puolesta Heikkinenkin viime kaudella teki töitä. Heikkinen keskittyi nukkumiseen, liikkumiseen, luonnossa olemiseen, läheisiin ihmisiin
Uskon, että minulla on paljon annettavaa jossain muualla. Keskustalaisia hän kannustaa jaksamaan luottamaan itseensä, vaikka kannatuslukemat ennakoivat millaisia myrskyjä tahansa. Niin vain piti käydä. Mutta kun luopumisen hetki aikanaan tulee, uskoo Heikkinen tuntevansa valtavasti haikeutta. Kaikkea kokemaansa Heikkinen ei halua harmitella. En kuitenkaan enää harmittele sitä, on hienoa, että sote lopulta kaikkien vaiheiden jälkeen on tässä pisteessä. Me emme saa kuitenkaan menettää minuuttamme, omia arvojamme ja omaa tapaamme toimia. Mutta ei ikävä ole negatiivinen tunne. 31 3.9.2021 Se, mitä sote-valiokunnassa tapahtui, ei saisi enää koskaan toistua. Tällä hetkellä Heikkinen sanoo olevansa innostunut kehittämästään uudesta maitopohjaisesta terveysvälipalajuomasta, jota myydään verkkokaupassa. Se, mitä tulee tilalle, on Heikkiselle itselleenkin vielä arvoitus. – Minun maitolasini on ollut aina puoliksi täynnä. Haluan nähdä sen, mitä hyvää kokemuksessa oli. Hän arvelee, että keskusta saattaa ensi vaalikaudella joutua hakemaan vauhtia tekemisiinsä oppositiosta. Auringonpaisteessa on taas tuttualämpöä, luonnossa aistit havaitsevat erilaisia sävyjä, elämä tuntuu jälleen elämältä. Vaikka minulla on ollut tuskallisia vaiheita, niin koen, että kaiken jälkeen minulla on paljon enemmän annettavaa ihmisille. Hän ei aio asettua enää ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. – Voi olla, että tarvitaan paljon aikaa vielä eduskuntavaalien jälkeenkin ennen kuin kuva keskustasta taas kirkastuu. – Ehdottomasti olen plussan puolella sen suhteen, mitä kaikkea olen politiikassa saanut kokea. MINKÄÄNLAISTA poliittista perintöä Heikkinen ei osaa tässä vaiheessa jättää. Vaihtoehtoja on mielessä monia. Sitä kaikkea tulee ikävä. – Nyt uskallan ajatella niin, että elämässä täytyy tehdä ratkaisuja, jotka siinä tilanteessa tuntuvat itselle hyviltä. Yhden asian Heikkinen on kuitenkin päättänyt. Politiikka on tarkoitus jättää kokonaan. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja on kuitenkin edessä tiukat kaksi vuotta, jotka Heikkinen aikoo käyttää tosissaan kansanedustajan työhönsä. Politiikasta ei ole tarkoitus lähteä pitkien jäähdyttelyjen saattelemana. KULUNEEN kevään ja kesän aikana Heikkisestä on tuntunut, että uupumus alkaa vihdoin hellittää. Se osoittaa asioiden merkityksen.. Olen myös nähnyt sen, että elämä ei lopu, vaikka poliitikon rooli loppuukin
32 3.9.2021 Kiihtelysvaaran kirkon tuhopoltosta on kolme vuotta. Elämä Kirkko kuuluu Kiihtelysvaaraan TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO. Rahankeräys uutta kirkkoa varten käynnistyi nopeasti, ja rakennustyöt alkavat ensi keväänä
Vuonna 1770 rakennettu puukirkko roihusi savuna ilmaan tuhopolton seurauksena. . . Tulipalon jälkeen seurakunta ei jäänyt ilman kirkkoa, vaan kirkkomäelle rakennettiin ristinmuotoinen rauniokirkko. . Nokiset kivet ja hiiltynyt puuristi kertovat tarinaansa.. . Yhteisöllisyys on Kiihtelysvaarassa vahvistunut, ja se todella hieno asia, Väistöt ja Turunen toteavat. Heti tuhon jälkeen minulla ei ollut muuta ajatusta kuin se, että uusi kirkko rakennetaan. Korona sotki varainhankintaa, kun rajoitukset estivät usean suunnitellun konsertin järjestämisen viime vuoden aikana. Tieto palosta levisi kulovalkean tavoin, kun päivä nousi. Usko siihen oli vahva. syyskuuta 2018 aamuvarhaisella. Sen jälkeen kirkkomäellä on käynyt tuhansittain väkeä. Jäljelle jäi kivijalan kiviä sekä kiinteistömestari Jouni Heiskasen pelastamat ehtoollishopeat, osa alttarivaatteista ja iso alttaritaulu. Rauniokirkolla seurakunta on järjestänyt tilaisuuksia koronan sallimissa puitteissa. KIIHTELYSVAARAN kirkko sijaitsi korkealla paikalla keskellä taajamaa. Viime ja tänä kesänä rauniokirkolla on ollut opas paikalla kuten tiekirkoissa. PÄÄTÖS rahankeräyksestä tehtiin nopeasti uuden kirkon saamiseksi vanhalle paikalle. Monelle täällä kirkon näkeminen reissusta tultua oli merkki, että kotona ollaan taas, sanovat Eevi ja Matti Väistö sekä Anja Turunen. Toki edelleen voi lahjoittaa, keräyslupa on voimassa. Rakennustyöt alkavat ensi vuonna, ja valmista pitäisi olla vuoden 2023 lopussa. Helpotus oli valtava, kun hallinnossa, Joensuun seurakuntayhtymässä, oltiin samaa mieltä. Keräyksen tavoitteeksi asetettiin 500 000 euroa, Matti Väistö kertoo. UUDESSA kirkkorakennuksessa on tilat kaikille seurakunnan toiminnoille. Arkkitehtitoimistoksi on kilpailutuksen jälkeen valittu oululainen Luo Arkkitehdit Oy. Varat ovat kertyneet lahjoituksista, syntymäpäivämuistamisista, tukikonserteista. päivä tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Kiihtelysvaaran kirkko paloi. Toivelistalla on myös rauniokirkon tapaista paikkaa kirkonmäelle. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eevi Väistö on uuden kirkon rakennustoimikunnan jäsen. Olisikin juhlavaa, jos päästäisiin pitämään kirkkoon adventtijumalanpalvelusta, Turunen haaveilee. 33 3.9.2021 SYYSKUUN 23. Se hallitsi maisemaa vanhana ja arvokkaana, mutta paikkakuntalaisille kovin läheisenä. Sen jälkeen tehtävä siirtyi Turusen vastuulle. Nokiset kivet ja hiiltynyt puuristi kertovat tarinaansa. Seurakuntalaisilta on nettikyselyillä kartoitettu toiveita uuden kirkkorakennuksen suhteen. Matti Väistö on ollut mukana monessa, mitä kirkon hyväksi on tehty, toiminut muun muassa keräysvastaavana vuosina 2019?2020. Väistöt olivat kirkolla jo kello 6.45, jolloin paikalla ei ollut kuin oma palokunta ja kourallinen ihmisiä. Uudisrakennuksen hinta-arvio on neljä miljoonaa euroa. . TUHOPOLTTAJA iski sunnuntaina 23. Nyt koossa on 650 000 euroa . Vanhan arvokkaan kirkon tuhopoltto on kamala asia, mutta mitalilla on aina kaksi puolta. Jämäkät kirkonpenkit on sahattu kirkon palossa vaurioituneista kirkkopuiston puista. Kirkko taivaan alla on siis koskettanut kiihtelysvaaralaisia. keräykseen on siis todella haluttu osallistua. Kiihtelysvaaran seurakunnan kirkkoherra Anne Angervon silmät kostuvat edelleen, kun hän muistelee tapahtunutta. Kirkkokeräysluvan hakijana on Kiihtelysvaara-seura, ja aikatauluksi määriteltiin napakasti vuodet 2019 ja 2020
Kodin pihapiiristä löytyy kasvihuoneen ja vanhan navetan lisäksi myös pari vuotta sitten rakennettu pihasauna sekä varastorakennuksena toimiva aitta. Ei mennyt kauaakaan, kun vaihtoehdoksi tuli Kreeta Jantusen synnyinkoti – tarkalleen ottaen paritalon toinen puoli, josta Kreetan mummu muutti palvelutaloon syksyllä 2019. – Joulun aikaan 2019 alettiin tosissaan miettimään asunnon ja koko tilan ostoa. Vaikka työ mansikkamaalla on Jantuselle tuttua jo pitemmältä ajalta, viimeiset kaksi kesää tila on ollut ensimmäistä kertaa Kreeta Jantusen ja hänen miehensä Aulis Jantusen vastuulla. Tilan hankinnassa pariskuntaa yllätti eniten siihen liittyvä paperitöiden määrä – ei niinkään itse mansikanviljely. Muun muassa näitä löytyy viime keväänä rakennetusta kasvihuoneesta, kun Kreeta Jantunen, 22, menee tarkastamaan päivän satoa sateisena maanantaipäivänä. – Aluksi mansikoita tuli lähinnä oman perheen käyttöön ja sukulaisille. – Jotta voin toimia virallisesti viljelijänä, vaaditaan se tietty osuus alan opintoja. Lukion jälkeen hoitoala tuntui omalta jutulta, joten tie vei fysioterapeutin opintojen myötä Helsinkiin. – Pääkaupunkiseutu ei sinänsä houkutellut, mutta fysioterapiaa on aika hankalaa päästä opiskelemaan, joten oli itsestäänselvää, että otan opiskelupaikan vastaan. Fysioterapeutin opinnoista jäljellä on vielä puolitoista vuotta. Rantaan johtavan tien päässä on puolestaan vanha rantasauna, pieni mökki sekä rakenteilla oleva huussi. Olimme yhteydessä sukupolvenvaihdoksista vastaaviin ammattilaisiin, ja siinä vaiheessa alkoivat totisesti pyörät pyöriä. Paikallisilta tahoilta sai kuitenkin hyvin apua, jotta paperiasiatkin saatiin hoidettua. Taimien määrää lisättiin edellisestä kesästä ja aiotaan lisätä jatkossakin, Jantunen kertoo napsiessaan satokauden viimeisiä marjoja talteen. Pohjois-Pohjanmaalla, Haapajärven Kuusaan kylällä sijaitseva tila siirtyi omistajavaihdoksen jälkeen Kreetan vanhemmilta Jantusille keväällä 2020. 34 3.9.2021 Mansikkatilan Kreeta TOMAATTIA, KURKKUA, CHILIPAPRIKAA. Sen jälkeen on ollut peltoviljelyä, ja seitsemisen vuotta sitten Kreeta Jantusen vanhemmat laittoivat harrastusmielessä ensimmäiset mansikantaimet. TEKSTI JA KUVAT: MAIJA PYLVÄS. Viljelyyn liittyvää osaamista Jantunen päätti syventää aloittamalla maatalousyrittäjän opinnot, jotka ovat nyt viimeistelyä vaille valmiit. Jo vuoden päästä onnistui opiskelujen siirto Ouluun – ja siinä vaiheessa oli tuleva aviomieskin löytynyt. Toisella puolella asuvat edelleen Kreetan vanhemmat. Elämä Kreeta Jantunen kävi asumassa pääkaupunkiseudulla vain todetakseen, että omalla kotitilalla maaseudun rauhassa on hänen paikkansa. – Täältä on voinut käydä itse poimimassa, mutta ollaan poimittu myös valmiiksi myyntiin. Heti kasvihuoneen vierestä avautuvat mansikkapenkkien rivistöt, joista on kuluneen kesän aikana poimittu litratolkulla makeaa luomumansikkaa. Voin sanoa, että olen oppinut paljon sellaista, mistä on hyötyä nyt ja tulevaisuudessa. Kesätöihin ei ole tarvinnut mennä muualle, sillä minulle on riittänyt töitä täällä jo aiempinakin kesinä. LAITALA-NIMINEN TILA on ollut alun perin karjatila, josta lehmät on laitettu pois vuonna 2005. Asiat alkoivat edetä nopeammin kuin ehkä osasi odottaakaan. KREETA JANTUNEN kertoo tienneensä pienestä pitäen, että vaikka elämä kuljettaisikin jossain vaiheessa muualle, haluaisi hän palata asumaan kotiseudulleen Kuusaalle. Oma koti ja mansikkatila kävivät toteen nopeammin kuin hän uskalsi unelmoidakaan. Haapavedeltä lähtöisin olevan, maanrakennusalalla työskentelevän Auliksen kanssa oli yhteneväiset ajatukset omasta maatilasta ja maalla asumisesta, joten nuoripari alkoi katsoa kotiseuduiltaan taloa
35 3.9.2021
YHTENÄ PROJEKTINA on ollut myös kodin remontoiminen mummun jäljiltä enemmän omannäköiseksi. – Isän äiti on asunut tässä ja me lapsuusperheeni kanssa toisella puolella, joten aina on ollut yhteiseloa. – Tulevaisuudessa tulen varmasti tekemään hoitoalan töitä vielä pitkään, mutta toiveena olisi, että maanviljely työllistäisi jatkossa yhä enemmän. Tällä hetkellä tila työllistää kokopäiväisesti lähinnä kesäajan, mutta jo viime keväänä istutusvaiheesssa palkattiin kaksi työntekijää ja poimintavaiheessa yksi. – Alakerta odottaa vielä valmistumistaan. Kun Jantuselta kysyy, millaista on elo aivan vanhempien seinän takana, siinä ei tunnu olevan mitään eriskummallista – se on enemmänkin luontevaa. Tällä talolla on niin paljon tunnearvoa, joten ajattelin, että miksipä ei. Sometilillään hän jakaa mielellään ajatuksiaan myös pikkukylällä asumisesta. Alkuun piti linjata, mitä kertoo ja mitä näyttää. Ensisijaisesti häntä hoitaa Kreetan äiti Pirjo Kärkkäinen. Aulis Jantunen käy puolestaan ympäri vuoden töissä muualla. Someharrastuksensa kehittämiseen hän sai tukea Nuoriso Leaderilta, jonka avulla sai hankittua järjestelmäkameran. Toiveena olisi saada myös kanala. – Silloin kai olen onnellisimmillani, kun lämmitän rantasaunaa ja pulahdan uimaan. MAALLA ASUMISEN arkea Jantunen jakaa @laitalassa-nimisellä Instagram-tilillään. Instagram-tililleen Jantunen pyrkii laittamaan mahdollisimman kauniita kuvia, mutta tekstien muodossa tuo myös muutakin elämää esille. – Minullahan on kaiken maailman haaveita. Ollaan näytetty omat kasvomme tilillä, koska se tuo seuraajillekin kotoisamman fiiliksen, kun he tietävät, ketä tilin takana on. Täällä on kaikki, mitä tarvitsen. Aika nuorena saatoin jo pyöräillä kouluun yhdeksän kilometrin matkan eikä se tuntunut missään. Ja tuntuuhan se arvokkaalta, kun saa jatkaa suvun työtä.. Nuori tilallinen toimii myös paikallisen kyläyhdistyksen hallituksessa, minkä myötä hän on mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia kylällä. ALS on sairaus, joka tuhoaa pikkuhiljaa liikehermoja ja heikentää lihaksistoa. Isä on hengityskoneessa, joten paikalla on oltava hoitaja koko ajan. Yhteiselo vanhempien kanssa on muutenkin tiivistä, sillä Jantunen hoitaa ALS-tautia sairastavaa isäänsä, Kaarlo Kärkkäistä, useampana päivänä tai yönä viikossa. – Moni ehkä kokee maaseudulla asumisen haasteeksi, kun välimatkat ovat pitkiä. Jos saisi navetan kuntoon, niin siellä olisi ihana pitää joskus mansikkasesongin aikaan kesäkahvilaa. Käytännössä kaikki pinnat on laitettu uusiksi, mutta isompia remontteja ei ole tarvinnut tehdä. Tässä vaiheessa ei ole vielä realistista jäädä pelkästään tilan töille. Esillä on useita perintöhuonekaluja. Pihapiiriin kuuluvaan vanhaan navettaan on suunnitteilla mansikoiden säilytysja myyntipiste. – Pääsääntöisesti se on sellainen hyvän mielen harrastus, mutta samalla se toimii hyvänä markkinointikanavana. 36 3.9.2021 ISOIMPANA suunnitelmana nuorilla tilallisilla on mansikkamaan laajentaminen, mutta tulevaisuudessa tarkoituksena on viljellä mahdollisesti jotain muutakin, sillä peltoalaa tilalla riittää. Kaikista parasta maalla asumisessa Jantusen mielestä on luonto ja oma rauha
37 3.9.2021. Tuntuuhan se arvokkaalta, kun saa jatkaa suvun työtä
Syytä voi vain arvailla, mutta Perttulan mukaan Toini oli saanut tietää, että hänen miehellään oli suhde alaiseensa Liisaan. ”Mitä käyttökelpoisin kunniallinen herrasmies”, kiitteli puolestaan Helsingin Sanomat. Vuonna 1953 Pekkala äänestettiin Haapaveden kunnanvaltuustoon. 38 3.9.2021 Kirjat KESKUSTALAINEN poliitikko, jota kehui paitsi oma väki, myös kansa ja jopa etelän media. Pekkalan ensimmäinen vaimo Toini teki itsemurhan vuonna 1958, kun pariskunnan lapset olivat 7-, 6ja 2-vuotiaita. Pienellä paikkakunnalla Pekkalan perheen elämä joutui suurennuslasin alle. AHTI PEKKALA kuoli elokuussa 2014, neljä kuukautta ennen kuin olisi täyttänyt 90 vuotta. Hän ehti kokeilla myös kansakoulunopettajan työtä ennen kuin paikallinen osuuskassa sai houkuteltua hänet johtajakseen. Perttula toteaa heti kirjansa ensisanoiksi, että elämäkerta kuuluu sarjaan ”maltillisten historia”. Monet epäilivät, olisiko kouluja käymätNuuka herrasmies hurmasi omat ja vieraat Olisiko Ahti Pekkalan suosio riittänyt jopa Paavo Väyrysen haastamiseen. Politiikkaan ja yhdistystoimintaan Pekkala lähti mukaan heti sotien jälkeen. Pekkala äänestettiin 1980-luvulla useana vuonna peräkkäin hallituksen suositummaksi ministeriksi. KUN Pekkala sitten valittiin eduskuntaan vuoden 1970 vaaleissa, hän oli jo varsin kokenut poliitikko. Keskustan eduskuntaryhmässä oli tilaa talousosaajalle, ja sellaiseksi Pekkala alkoi profiloitua. Toive toteutui elokuussa, kun tohtori Pekka Perttulan kirjoittama Ahti Pekkala – poliitikko ja valtiovarainministeri ilmestyi. Valtiovarainministerin salkun hän sai kantaakseen vuonna 1979. PEKKALA syntyi vuonna 1924 Haapaveden Mieluskylällä nelilapsisen viljelijäperheen esikoisena. Kuulostaa mahdottomalta, mutta totta se on. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla on odotettu, milloin piirin pitkäaikaisen puheenjohtajan elämä saadaan kansien väliin. Kun Ahti runsaan vuoden kuluttua avioitui Liisan kanssa, ratkaisu aiheutti paheksuntaa myös oman suvun keskuudessa. Hyvästä lukupäästä huolimatta opiskelut jäivät keskikouluun. ”Väritön, hajuton ja mauton”, luonnehti aikansa kohukirja Tamminiemen pesänjakajat valtiovarainministeriä vuonna 1981. Ensimmäinen askel poliittisella uralla oli osallistuminen kotikylällä järjestettyihin ”intoksiin” eli poliittisiin väittelytilaisuuksiin. Pekkala oli henkilö, joka usein häipyi kärkevyyttä hakevien poliittisten asetelmien ja otsikoiden taakse. Sotataipaleelta palattuaan Pekkala pestattiin vakuutusyhtiö Auran asiamieheksi. Ju ha ni Ke m i. Elämäkerturi Perttulan mukaan Pekkalan uraan valtakunnan politiikassa vaikutti perheessä tapahtunut tragedia. Perttulan mukaan perhetragediaa käytetiin Pekkalaa vastaan tämän eduskuntavaalikampanjassa. Hän onnistui kuitenkin palauttamaan äänestäjien luottamuksen, eikä poliittinen ura katkennut. Hän oli Ahti Pekkala, pitkäaikainen valtiovarainministeri, eduskunnan puhemies ja keskustan varapuheenjohtaja. Yleensä niin kriittinen Helsingin Sanomatkin yltyi toistuvasti suitsuttamaan häntä – varsinkin silloin, kun oli samalla mahdollisuus tölväistä puheenjohtaja Paavo Väyrystä. EDUSKUNTAVAALEISSA Pekkala oli ensimmäistä kertaa ehdolla vuonna 1966, mutta ei päässyt vielä läpi. Hän oli päässyt jopa osallistumaan television vaalikeskusteluihin, missä hän oli saanut uransa loppuun asti säilyneen lempinimen ”takametsien mies”. Myös piiritason luottamustehtäviä alkoi kertyä
Osa niistä on päässyt mukaan Pekka Perttulan kirjoittamaan elämäkertaan. Olisiko Ahti Pekkalan suosio riittänyt jopa Paavo Väyrysen haastamiseen. Elämäkerran mukaan ministeri liikkui harmaalla alueella häärätessään Ahti Karjalaisen presidenttiehdokaskampanjan taustajoukoissa. Ministeri kuunteli pyytäjien asian ja vastasi heille pitkällä luennolla, jonka pääsisältö oli, ettei rahaa ole. – Ahdilla oli tapana säilyttää ei-julkisia budjettiliuskoja työhuoneensa kakluunissa. ANNUKKA KAARELA Pekka Perttula: Ahti Pekkala – poliitikko ja valtiovarainministeri. Jussi Yli-Lahden mukaan ne ”useimmiten löytyivät”, Perttula kirjoittaa. Ystävällistä kohtelua, mutta ei rahaa AHTI PEKKALAN ilmiömäisestä muistista ja nuukuudesta liikkuu paljon tarinoita. Ministerin poistuttua poliittinen sihteeri kävi varmistamassa, löytyivätkö keskustan kentältä esitetyt hankkeet budjettiesityksestä. Ahti Pekkala poimi kesällä 2013 kimpun suopursuja kotiin vietäväksi. Ahti Pekkala kuoli elokuussa 2014 Paakkilassa, kulttuuritilaksi muutetussa Haapaveden entisessä pappilassa. Hyväkuntoinen ikämies kävi mustikassa vielä kuolinpäivänäänkin. Viimeiset elinvuotensa hän toimi muistisairaan Liisa-vaimonsa omaishoitajana. Valtiovarainministeriössä neuvottelevana virkamiehenä työskennellyt Pekka Tuomisto kertoo kirjassa, että Pekkalan puheille tulleet lähetystöt saivat aina osakseen ystävällistä kohtelua, mutta eivät rahaa. – Tv-uutisten katsojien mieliin painuivat unohtumattomasti Ahti Pekkalan kärsivä ilme ja pessimistiset talousodotukset, Perttula kirjoittaa. Pekkala oli ennen kaikkea nuorisoseuramies. PERTTULAN mukaan Pekkala oli uudistuvalle keskustapuolueelle tärkeä mies. – Poistuessaan lähetystöjen jäsenet saattoivat eteisessä pohtia, pitäisikö laittaa lakki kiertämään valtion vaikean tilanteen helpottamiseksi. – Pääasetelma puoluekokouksessa oli vahvasti sukupolvien välinen. Hän jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 1991. Niinpä elämäkertakin keskittyy etupäässä Pekkalan poliittiseen uraan ja hänen merkitykseensä puolueelleen. Hän uskoi tasa-arvoon ja kohteli kanssaihmisiä tittelistä riippumatta kauniisti. Siinä missä Ahti muisti luvuista kaksi desimaalia, Haapaveden kunnansihteerinä toiminut Alpo muisti kolme. Se olisi vaatinut Väyrysen haastamista. Hän vahvisti keskustan luonnetta yleispuolueena, valoi uskoa sen talousosaamiseen ja oli lisäksi rehellisen poliitikon maineessa. PEKKALA vetäytyi politiikasta vuonna 1985, kun hänet valittiin Oulun läänin maaherraksi. Olisiko suositusta varapuheenjohtajasta ollut enempäänkin kuin puolueensa kakkosketjuun. 39 3.9.2021 tömästä maalaispankin johtajasta rahaministerin tehtävään, mutta Pekkala osoitti pärjäävänsä. Liikkeen piiristä löytyivät ne arvot ja ihanteet, joita hän urallaan laittoi täytäntöön. Ah ti Pe kk ala n pe rh ea rkis to Su om en m aa n ark isto Valtiovarainministeri Liisa-vaimoineen tiputanssin pyörteissä itsenäisyyspäivänä 1983.. Aluepolitiikka, kansaneläkeuudistus ja äidinpalkka olivat hänen poliittisen asialistansa kärjessä. Pekkala seurasi innokkaasti politiikkaa vielä ikämiehenäkin. Veljessarjassa hän oli kuitenkin muistiltaan vasta toiseksi paras. Taustalla vaikutti juonne, jossa haluttiin jättää jäähyväiset puoluetta Kja V-linjoihin jakaneelle vastakkainasettelulle, elämäkerturi arvioi. Välillä päähenkilö on jäädä sivurooliin, kun Perttula intoutuu ruotimaan keskustapuolueen kehitysvaiheita. Hän piti kukkaronnyörejä tiukalla ja saavutti niin pääministeri Koiviston kuin presidentti Kekkosenkin luottamuksen. Täysin poliittisten pelien ulkopuolella Pekkalakaan ei tosin ollut. Perttulan mukaan Pekkalan vaikutusja arvovalta 1980-luvun keskustapuolueessa oli lähes puheenjohtaja Paavo Väyrysen luokkaa. Pekkala arvioi itse jälkeenpäin, että olisi voittanut Väyrysen vuonna 1980 Turun puoluekokouksessa, jos olisi asettunut ehdolle. Etenkin vaalien alla hän soitteli ahkerasti tutuille puolueaktiiveille: ”Se on Pekkalan poika täällä terve”. Pekkalan nuukuudesta todistavat kirjassa useat entiset työtoverit. Vahvimmillaan kirja on kuvatessaan Pekkalan aateja arvomaailmaa. Valtiovarainministerin poliittisena sihteerinä toiminut Jussi Yli-Lahti vahvistaa ministerin sijoittaneen taitavasti budjettikirjaansa keskustapuolueelle tärkeitä hankkeita. Minerva, 373 s. Taitava puhuja ehti pitää loppuun elämänsä viimeisen puheen, minkä jälkeen hänen sydämensä petti. Pekkalan muistin kerrotaan olleen niin hyvä, ettei hän puheita pitäessään tarvinnut edes tukisanalappua. Pekkalan sydän oli aidosti vähäosaisten puolella. Hyville aluepoliittisille hankkeille Pekkalalta löytyi kyllä ymmärrystä. Sotakokemuksistaan hänen kuultiin puhuvan kerran, ensimmäisestä vaimostaan ei koskaan. Myös kansa mieltyi madonlukuja ulkomuistista luetelleeseen charmanttiin herrasmieheen. Perttula ei tätä allekirjoita. PEKKALA oli sukupolvensa miesten tavoin vaitonainen henkilökohtaisista asioistaan
Sanderin mukaan Kekkosen ensimmäisen kauden nuorallatanssi idän ja lännen välillä on ”taatusti vaikuttavimpia taidonnäytteitä kansainvälisessä politiikassa”. URANSA pisimmän kirjaprojektin aikana Sander tuli myös siihen tulokseen, ettei Suomen kahdeksas presidentti ollut erityisen mukava mies. Kekkosen suomalaisista aikalaisista haastateltujen joukossa ovat muun muassa presidentin henkilökohtainen sihteeri Jouko Loikkanen, kansliapäällikkö Jaakko Kalela ja pojanpoika Timo Kekkonen. Kir ja n ku vit us ta. Mielenkiintoisin heistä oli Nikita Hruštšovin poika, vuodesta 1991 Yhdysvalloissa asunut Sergei Hruštšov, joka toimi isänsä eläessä tämän neuvonantajana. Tai ainakin kansan käsitettä. Sander myös haastatteli kirjaansa lukuisia Kekkosen aikalaisia. Sanderin esiin kaivamissa ulkoministeriön raporteissa suomalaispresidenttiä kutsutaan jopa nukkehallitsijaksi ja Suomen epäillään olevan palaamassa Neuvostoliiton suuriruhtinaskunnaksi. Hän kahlasi sitä varten läpi suuren määrän alkuperäislähteitä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Yöpakkaskriisin aikana presidentti teki päiväkirjoihinsa sepustuksia, jotka olivat kirjailijan mielestäkuin ”puolihullun keskenkasvuisen kynästä”. Kennedyn tapaamisesta lokakuussa 1961 sekä raportti Kennedyn Kekkoselle noottikriisin aikana toimittamasta avuntarjouksesta. Kun Sanderin kirja Kansalainen Kekkonen viimein elokuussa ilmestyi, siihen mahtuivat vain Kekkosen ensimmäisen kauden viimeiset vuodet. Lähteiden joukossa ei toden totta olekaan yhtään suomalaista Kekkos-tutkimusta, vaan aineistona on käytetty lähinnä yhdysvaltalaisia sanomalehtiä ja ulkoministeriön raportteja. Mukana on myös aiemmin julkaisematonta materiaalia, kuten pöytäkirja Kekkosen ja John F. HENKILÖKOHTAISESTI amerikkalaistoimittaja vaikuttaa toisaalta ihailevan Kekkosta, toisaalta pitävän tämän varovaisuutta Neuvostoliittoa kohtaan vahvasti liioiteltuna. Toisaalta Sander avustajineen yllättyi ja jopa liikuttui käydessään läpi Kekkosen valtavaa kirjeenvaihtoa. Sander: Kansalainen Kekkonen – suuri suunnitelma. Urakkaa helpotti se, että Pulizer-ehdokkaanakin olleella toimittajalla oli käytettävissään useita avustajia. Panttivankipresidentti Lännessä ei ymmärretty Kekkosen varovaisuutta Neuvostoliittoa kohtaan Lännessä Kekkosta pidettiin Nikita Hruštšovin panttivankina. NYKYISIN Latviassa asuva Sander on vieraillut Suomessa vuodesta 1977 asti. Toisaalta Kekkonen myötäili Sanderin mielestä liikaa Neuvostoliittoa ja antoi sille jopa veto-oikeuden Suomen hallituksista päätettäessä. Ensimmäiseltä käynniltään hän muistaa, kuinka hän ihmetteli 500 markan seteliin painettua Kekkosen kuvaa. ANNUKKA KAARELA Gordon F. Hruštšov teki yllätysvierailun Kekkosen 60-vuotispäiville syyskuussa 1960. Näkökulma on siis varsin läntinen, eikä Kekkonen tunnetusti nauttinut lännessä järin suurta suosiota. Suunnitelman mielettömyys paljastui kirjailijalle onneksi nopeasti. Kansalainen Kekkonen on Sanderin kolmas Suomea käsittelevä kirja. Jos hän olisi yrittänyt mahduttaa neljännesvuosisadan yksien kansien väliin, teoksesta olisi tullut valtava, tietosanakirjamainen järkäle. Niissäkin riittää kerrottavaa yli 500 sivun verran. – Hän oli Neuvostoliiton Suomen politiikan panttivanki, joka ensimmäisen kautensa jatkuvien kriisien aikana sairasti jonkinlaista Tukholma-syndrooman suomalaista muotoa. – Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Tamminiemen yksinäisyydessä viihtynyt herra olisi rakastanut kansaansa. Sanderin mukaan Kekkonen osasi olla lapsellinen, tökerö ja pikkumainen varsinkin paineen alla. – Tuntui oudolta, että demokraattisen valtion rahaan oli painettu silloisen valtionpäämiehen kasvot, hän kirjoittaa. KIRJAN kustantaneen WSOY:n mukaan yhdysvaltalaistoimittaja on tutkinut Kekkosen ensimmäistä kautta ”avoimin silmin, vapaana kotimaisista rintama-linjoista”. Kirjailija hämmästelee, että ”tuo muuten niin ylimielinen mies” saattoi olla tavattoman avokätinen, kun lesket ja eläkeläiset pyysivät häneltä apua. WSOY, 507 s. 40 3.9.2021 Kirjat YHDYSVALTALAINEN toimittaja ja tietokirjailija Gordon F. Hetkittäin Kekkonen toi kirjailijan mieleen jopa Donald Trumpin. Sander ryhtyi kahdeksan vuotta sitten kirjoittamaan kirjaa, jonka oli määrä kattaa presidentti Urho Kekkosen kaikki kaudet
Siksi Mäntän näyttelyyn pääsee jokainen ilman pääsymaksua. Kulttuuri Banksyn teoksia on esillä 15.5.–10.10. Milanossa aiemmin olleen näyttelyn pohjalta on Mänttään rakennettu kiinnostava kokonaisuus. Kun Mäntän Serlachiuksen museo ilmoitti järjestävänsä Banksy-näyttelyn kesällä 2021, päätin, että tämä näyttely pitää nähdä. Toisessa vaikuttavassa grafiikassa pikkutyttö kantaa sylissään valtavaa pommia. Sitä oli jo ainakin antiikin Roomassa. Tämä katutaiteen kruunaamaton kuningas viihtyy suurten kaupunkien takapihoilla, käyttää symboleinaan apinoita ja rottia, joilla irvailee milloin mistäkin. Hänen ponnistelunsa näyttelyn saamiseksi Suomeen onnistui. BANKSY on jo tähän mennessä kirjoittanut itsensä maailman taidehistorian sivuille, vaikkei keksinyt graffiittitaidetta. Hänen ansionaan voi pitää sitäkin, että hän edustaa väkevästi mielipidettä, että taide kuuluu kaikille, ei pelkästään museoihin ja taiteen keräilijöiden seinille, eikä taiteesta keskusteleminen ole missään tapauksessa taidekriitikkojen yksinoikeutta. Ne kykenevät kuitenkin panemaan koko sivilisaation polvilleen, sanoo Banksy. Rotat elävät kyselemättä lupaa. Ajoin sopivan hetken tullen Mänttään katsoakseni näyttelyn. Käykää siellä! Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimi keskustan kansanedustajana 1983–2003 ja kulttuuriministerinä 1991–1995. On kuitenkin myönteistä, että Suomessa joku taho tuo häntä esille. Näiden töiden äärellä ei tiedä, mitä ensiksi sanoa, katsojan sisäinen maailma pursuaa monista aineksista. Hän herättää kantaaottavilla ideoillaan katsojan ja saa hänen tunnemaailmansa liikkeelle. Banksyn taide antaa paljon aineksia ajattelulle. Hän on viiltävän pisteliäs ja humoristinen, saa monet asiat näyttämään naurettavilta ja käyttää häikäilemättömästi hyväkseen vanhoja maalauksia lisäämällä niihin jotakin omaa. taidemuseo Göstassa Mäntässä. BANKSYSTA voi sanoa, että hänen taiteensa on tuttua, taiteilija sen sijaan on yhä tuntematon. Banksyn töitä voi tulkita monella tavalla. Niitä vihataan, metsästetään, ajetaan takaa. Välistä hän panee katsojan hiljaiseksi ja saa jopa häpeän nousemaan. Taide ylipäänsä ei ole yksityistä, sen tulee olla julkista. Siitä lähtien olen seurannut uutisia Banksyn tempauksista. Yksi esimerkki on Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta kuvaava grafiikkatyö, jossa Maria syöttää viattomasti tuttipullolla myrkkyä sylissä olevalle lapselleen. Tilassa viihtyy. 41 3.9.2021 TUTUSTUIN maailmankuuluun ja salaperäiseen graffiittitaiteilija Banksyyn kymmenkunta vuotta sitten, kun poikani toi New Yorkin matkalta tuliaisena hänestä kertovan kirjan Wall and Piece. Museonjohtaja Pauli Sivonen on perehtynyt hyvin taitelijaan ja hänen filosofiaansa. Serlachiuksen museon näyttelyssä onkin esillä Banksyn tunnetuimpia teoksia, joten kovin paljon uutta näyttely ei tarjoa Banksya tunteville. TEKSTI: TYTTI ISOHOOKANA-ASUNMAA KUVAT: SAMPO LINKONEVA / SERLACHIUS MUSEOT Banksy on nyt Suomessa. Hän yllättää jatkuvasti, pulpahtaa esiin juuri silloin, kun kukaan ei osaa odottaa. Jos Banksy ei ole yksi henkilö vaan ryhmä, niin joukko toimii kyllä erinomaisesti
Rauhantekoa on muisteltu kaupungissa lukuisissa tapahtumissa. Kuluva vuosi onkin Uudessakaupungissa juhlavuosi. KESÄN 1713 aikana Venäjä nousi maihin Suomessa. Ruotsi suorastaan murskasi määrällisesti ylivoimaisen Venäjän Narvan taistelussa nykyisen Viron itäosassa marraskuussa. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Vuonna 1721 päättyi Ruotsin suurvalta-asema. Narvan voitto oli tuudittanut kuninkaan valheelliseen turvallisuuden tunteeseen, ja Venäjä tarjosikin luultua pahemman vastuksen. elokuuta 1721. Kuninkaan asema suurvaltavuosina oli erittäin itsevaltainen ja vahva, eivätkä naapurivaltiot Tanska, Venäjä ja Puola-Liettua uskoneet nuoren Kaarlen olevan kykenevä käyttämään asemaansa kunnolla. Pälkäneveden ja Mallasveden yhdistävän joen pohjoisranta oli luonteva paikka linnoitteille, ja asemista käsin kenraalimajuri Carl Gustaf Armfeltin johdolla venäläisiä piti pystyä viivyttämään kun Ruotsista odotettiin vahvistuksia. Huipentumana oli elokuun aikana vietetty ”rauhankuukausi”. 42 3.9.2021 UUDENKAUPUNGIN RAUHA päätti Suuren Pohjan sodan kolmesataa vuotta sitten, 30. Karoliineiksi kutsutut joukot näyttivät tämän jälkeen voittamattomilta, ja Kaarle uskoi Venäjän olevan nyt poissa pelistä. Ruotsin onnistuneet toimet vuoden 1700 alussa hyökänneitä tanskalaisia sekä August II Väkevän johtamia Saksin ja Puolan joukkoja vastaan onnistuivat. Ruotsin joukot perääntyivät Hämeeseen. SUURI POHJAN SOTA alkoi vuonna 1700. Rauhansopimus allekirjoitettiin Uudenkaupungin torilla rakennuksessa, joka pystytettiin varta vasten sopimuksen allekirjoittamista varten. Samalla kun Kaarle oli taistellut Puolan suunnalla, Pietari oli vallannut Ruotsilta alueita Inkeristä ja alkoi 1703 rakentaa Nevajoen suistoon maan uutta pääkaupunkia. Ratkaisutaistelu käytiin lokakuussa Pälkäneen Kostianvirralla. Tästä muodostui Pietarin kaupunki, ja Venäjän politiikan painopiste siirtyi lännemmäksi. Kaarle pyrki sinnikkäästi kohti Moskovaa, mutta Pultavan taistelussa Pietarin joukot löivät karoliinit ja kuningas joutui pakenemaan Turkkiin. VUOTEEN 1708 mennessä Kaarle XII oli vahvistanut armeijaa entisestään ja lähti hyökkäämään kohti Venäjää. Vasta 14-vuotias Kaarle XII oli noussut Ruotsin valtaistuimelle vuonna 1697. Ne aloittivat pian keskinäiset tunnustelut sodan aloittamisesta melkein kaikkia Itämeren rantoja tuolloin hallinnutta Ruotsia vastaan. Uudenkaupungin rauhasta 300 vuotta Historia M us eo vira sto. Ainoa jäljellä oleva uhka oli elokuussa sodan julistanut Pietari I Suuren Venäjä. Tämä sai Kaarlen keskittymään taas Puolan suuntaan ja saikin uudelleen hyökänneen Augustin taipumaan lopulta rauhaan. Samalla se päätti Ruotsin suurvalta-ajan. Ankarat talvet ja poltetun maan taktiikka kuihduttivat Kaarlen armeijaa Venäjän loputtomalta tuntuvilla taipaleilla. Isoviha jäi pitkäksi aikaa suomalaisten muistikuviin
Kannaksen luovutukset muuttivat asetelmia ja johtivat siihen, että hattujen sodan jälkeen vuosiksi 1743–1812 menetettiin myös nykyisen Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueita. La uri H eik kilä. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle luovutettiin alueita Karjalan kannakselta, mutta Käkisalmen lääni (ei kuvassa) toisaalta liitettiin nyt kiinteäksi osaksi Suomen aluetta. Itsevaltaisuuden katsottiin johtaneen Pohjan sodan katastrofaaliseen lopputulokseen. Maa menetti rauhansopimusten myötä valta-asemansa Itämerellä ja näin loppui Ruotsin suurvalta-aika. Kaarlen luottomiehet olivat pitäneet käytännön valtaa kuninkaan ollessa poissa, ja nyt Kaarle sai taas yksinvaltiuden kaikki langat käsiinsä. Vetäytyminen kohti Pohjanmaata alkoi. 43 3.9.2021 Suomenlahti Laatokka 1743 1721 W iki p ed i a C om m on s Venäläisten ylivoima oli valtava, mutta puolustajat onnistuivat pitämään asemansa. Taistelusta kertovat hoidetut vallitukset ja muistomerkki Kostianvirran rannalla tänäkin päivänä. Siksi sissejä ei aina edes arvostettu suomalaisten keskuudessa kovin korkealle, vaikka nämä ottivatkin roolin vapaustaistelijoina. Kuningas sai piirityksessä surmansa ja sota käytännössä päättyi. lokakuuta joukot ylittivät järven. Verisintä oli heti vuosina 1713–1714. Hän oli viipynyt hovistaan poissa sotaretkellään ennätykselliset 15 vuotta. . Ruotsi teki Venäjän kanssa rauhan vuonna 1721. Vuonna 1718 Ruotsin joukot aloittivat operaation Tanskan hallitsemassa Norjassa piirittämällä Fredrikstenin linnoitusta melko lähellä Osloa. Tämä tarkoitti, että Venäjä sai oikeuden puuttua Ruotsin harjoittamaan politiikkaan. Sissijoukot olivat eräs isonvihan ajan ominaispiirre. Armfelt irrotti 2000 miestä ratsuja jalkaväkeä ja riensi torjumaan maihinnousua Mälkilän kylään. Voitto Narvan taistelussa oli Ruotsin Kaarle XII:n suurin, mutta siinä piili myös tappion siemen. Sissit hyökkäsivät aina välillä venäläisiä vastaan, ja tämä sai venäläiset toimimaan tiukemmin myös siviiliväestöä vastaan. Hän ei silti nauttinut vallasta montaakaan vuotta. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtuivat pahimmat veriteot. Tiukin venäläisvalvonta oli Länsi-Suomessa, sillä alue oli lähinnä Ruotsia. . Ruotsi myös lakkautti kuninkaan itsevaltiuden, ja siirsi valtaa demokraattisempaan suuntaan säädyille. Ylivoiman edessä ruotsalaisten piti kuitenkin luopua taistelusta. Alueen väestöstä surmattiin jopa neljännes, ja laaja alue hävitettiin puskurivyöhykkeeksi Ruotsia vastaan. Yliamiraali Fjodor Apraksin päättikin yrittää Mallasveden yli ruotsalaisten selustaan. Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle Baltian, Inkerin sekä Suomen Karjalan alueita. Erityisen epäedullisen sopimuksesta teki Ruotsille kohta, jossa mainittiin, että Venäjä toimisi Ruotsin hallitusmuodon noudattamisen takaajana. Ajanjaksosta alettiin myöhemmin käyttää isoviha-nimitystä. KAARLE XII palasi Ruotsiin Turkista monen mutkan kautta joulukuussa 1715. Kunnostetut varustukset muistuttavat Kostianvirran taistelusta Pälkäneellä tänäkin päivänä. Miehitys Suomessa ja isonvihan ajanjakso loppui. . Venäläiset rakensivat lukuisia lauttoja, ja aamuhämärän sekä sumun turvin 6. Venäläisten ei enää kannattanut yrittää suoraan virran yli. VENÄJÄ hallitsi Suomea vuosina 1713–1721
Pääasiassa he olivat orpolapsia, vanhuksia, vammaisia ja mielisairaita. Niin sanotun palveluntarjoajan kuten ottovanhemman ja kunnan välinen suhde säilyi. 1920-LUVULLA syntynyt Esteri muistaa Orjamarkkinat-kirjassa vielä 2000-luvulla sen, kuinka hänet ja hänen kolme sisarustaan huutokaupattiin vuonna 1935, jolloin se oli jo kiellettyä. – Huutokaupan kaltaisia tilaisuuksia järjestettiin myöhemminkin, mutta siitä ei ole tietoa, milloin ne lopullisesti päättyivät. Kun emäntä tuli viereeni, hän katsoi minua ja minä häntä. Huutolaisiksi päätyivät ihmiset, joilla ei ollut huolehtivia omaisia. Huutokaupassa omaisettomat ihmiset esiteltiin kuin tavarat ja luovutettiin vähiten tarjoavalle, sillä se oli kunnille edullisinta Varsinaiset huutokaupat kiellettiin jo 1910-luvulla, mutta julkisien sijoitustilaisuuksien pitämistä jatkettiin sen jälkeen ilman julkista huutokauppaosuutta. Niissä otettiin huomioon sijoittaja ja sijoitettava ilman suoraa kilpailutilannetta. Kun huutokaupat kiellettiin, alkoi kunta tehdä kahdenvälisiä sopimuksia tilallisten kanssa. Historia 44 3.9.2021 6–7-vuotias Esteri seisoo kuvassa kasvatusäitinsä ja toisen kasvattipojan välissä pian huutokauppaamisen jälkeen.. Historia VIELÄ 1900-luvun alkuvuosikymmeninä monen suomalaisen kohtalo oli joutua huutolaiseksi. HUUTOLAISTEN olosuhteet vaihtelivat paljon, osa sai olla talossa kuin biologinen lapsi, mutta isoa osaa käsiteltiin epäinhimillisesti Vielä sata vuotta sitten Suomessa huutokaupattiin ihmisiä. Moni lapsi päätyi sukulaisten hoteisiin, mutta kaikkien kohtalot eivät ole kaunista kuultavaa. Huutolaisuuden synkkä varjo TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA KUVAT: JOUKO HALMEKOSKEN TEOKSESTA ORJAMARKKINAT – HUUTOLAISLASTEN KOHTALOITA SUOMESSA. Historiantutkija ja dosentti Panu Pulma kertoo, että kunnilla oli velvollisuus järjestää ihmisten huolto ja elatus jo 1800-luvulla, mutta laitospaikkoja ei juuri ollut. – Siinä tingattiin vähän aikaa ja järven takaa olevan talon isäntä ja emäntä huusivat minut halvimmalla. Pulma kertoo, että 1930-luvun pula-aikana avun tarpeessa oli paljon ihmisiä, mutta siitä, miten silloin ihmisiä on sijoitettu, ei ole kattavaa tutkimusta. – Vaikka huutokauppamuodosta haluttiin eroon, edelleen haettiin kunnan kannalta halvinta ratkaisua. Kysymykseen “Lähdetkö meidän mukaamme?” en pystynyt vastaamaan muuta kuin päännyökkäyksellä. Toisen maailmansodan jälkeen ei ole enää ankeimmilla ja takapajuisimmillakaan paikoilla järjestetty huutokauppoja, Pulma kertoo
Kaupungeissa kontrolli oli maaseutuja suurempaa. PULMA kuvaa 1970-lukua heikommassa asemassa olleiden reformikaudeksi. Joissain kunnissa jo 12-vuotias nähtiin aikuisena ja kykenevänä elättämään itsensä. – On ollut olemassa jonkinnäköinen sosiaalinen kontrolli. . – Sitten alettiin tehdä vaivaistaloihin lapsille omia osastoja ja lopulta alettiin vaatia, että lapset täytyy saada pois vaivaistaloista erillisiin lastenkoteihin. VIELÄ 1940-luvulla sijoitettuja sanotaan usein huutolaisiksi. Erityisen tarkkaa oli, että myös huutolaislasten oli päästävä kouluun. Lähteenä käytetty Jouko Halmetkosken teosta Orjamarkkinat – huutolaisuuden kohtaloita Suomessa. Kirjat kertovat monta tarinaa siitä, miten huutolaiset joutuivat kerjuulle, kuinka koti vaihtui monesti ja miten ruokapöytään ei ollut asiaa. – Vaikka kuuluin huutolaisena sen aikakauden alimpaan kastiin, minua kohdeltiin hyvin, jopa lempeästi, kertoo kirjassa Valto. Silloin esimerkiksi orpojen lasten asema Suomessa parani. Muihin kaupunkeihin orpokoteja alkoi tulla pikkuhiljaa 1800ja 1900-luvuilla. Ainoa, joka tuolloin jäi jälkeen, oli lastensuojelulaki, jota uudistettiin sitten 1984. ja ankarasti. – Moni päätyi sukulaisten hoteisiin, vaikka heillä ei ollut velvollisuutta ottaa huutolaisia. Valto äitinsä kanssa ennen äidin sairastumista ja Valton huutolaiseksi joutumista. Häntä ei lyöty eikä tukistettu, ja ahkeruudesta sai kiitoksen sanan, joka lisäsi intoa tehdä töitä. Ottolapset eivät perineet biologisia vanhempiaan. . Tietenkin ihmisillä on isoja näkemyseroja siinä, mitä on pidetty normaalina kurittamisena tai hoitamisena. – Nämä valmisteltiin jo 1960-luvulla ja 1970-luvulla toteutettiin. Nälkäviuluksi nimitellyn Kallen piti värjötellä milloin minkäkin talo ulko-oven vieressä resuisissa vaatteissa etsimässä ruokaa. Monesti esimerkiksi isä kuoli ja olemattoman sosiaaliturvan vuoksi äiti joutui antamaan lapset pois. Häntä kutsuttiin milloin kunnanelätiksi, milloin äpäräkakaraksi tai huoranpennuksi, omaelämäkerrallisessa kirjassa kerrotaan. Ennen kuin lastenkoteja alettiin rakentaa, orpoja lapsia sijoitettiin perheiden lisäksi vaivaistaloihin eli kunnalliskoteihin. – Valto oli koulun ainoa huutolaispoika, eikä kukaan kutsunut häntä edes nimeltä. -Ruokaa ei saanut riittävästi, mutta remmiä sitäkin enemmän. Pulma kertoo, että jos huutolaisia on kohdeltu huonosti, niin usein esimerkiksi naapurit ovat ilmoittaneet siitä kuntaan ja huutolainen on voinut saada uuden kodin. 1970-luvulla uudistui adoptiolainsäädäntö, koko sosiaaliturvalainsäädäntö ja koululainsäädäntö. – Taloudellisen hyödyn näkökulmasta ajateltuna huutolaisesta haluttiin hyötyä, esimerkiksi työtä teetettiin niin paljon kuin mahdollista. – Jos ketään muita periviä omaisia ei ollut, perintöosa siirtyi uusille vanhemmille. Huutolaisilla oli hyvin harvoin mitään perittävää, mutta jos oli, perintö meni yleensä muihin taskuihin. Se, mihin ikävuoteen asti huutolaislapsesta pidettiin huolta, riippui kunnasta. SUOMEN ensimmäinen orpokoti perustettiin Viaporin sotilaitten lapsille Helsinkiin Kulosaaren kartanoon vuonna 1750. Pulman mukaan tilanne eteni vähitellen ja 1920-luvulla köyhäinhoitolain uudistuksen yhteydessä tuli jo velvoitteita laitoshoitoon liittyen. Ty yn i Va hte r, M us eo vira sto / FIn na 45 3.9.2021. Myös hyviä kokemuksia mahtui sekaan. PULMAN mukaan huutolaisen ottamiseksi oli olemassa kaksi keskeistä motiivia: taloudellinen näkökulma ja sukulaisuus. Esimerkiksi huutokaupattu Esteri muistelee lämmöllä huutolaispaikkaansa. Pulma on huomannut, että usein huutolaisen ja uuden huoltajan välillä on ollut jonkin tasoinen sukulaisuussuhde. Kun äiti myöhemmin kävi katsomassa poikaa ottokodissa, Valto ei tuntenut tätä äidikseen. Varakkaammilla seuduilla alkoi lastenkoteja tulla maallekin. Huutolaiseksi päätyneiden lasten olot vaihtelivat suuresti, osa sai olla perheessä biologisen lapsen tavoin. – Vaikka laitospaikat lisääntyivät, perheisiin sijoittamista ei koskaan lopetettu. Oikeastaan motiivina oli siis omista huolen pitäminen. – Valvonta riippui paikkakunnan materiaalisesta ja henkisestä tasosta, eli siitä, kuinka alkeellista touhu kunnassa on ollut. Vaikka valmistelu oli pitkä, se tuotti hyvää tulosta. Pulman mukaan kunnalla oli velvollisuus valvoa, että sijoitettuja hoidettiin uusissa kodeissa asiallisesti, mutta valvonnan toteutumisessa kuntien välillä on valtavasti eroja
Pelimiehen vaaliniksit TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, LAURI HEIKKILÄ. Olisiko Purra Halla-ahoa maltillisempi. Mutta vähän sinne päin liippasi, kun vihreissä keskusteltiin sääntöjen muuttamisesta niin, että Niinistö olisi voinut jatkaa neljännellekin puheenjohtajakaudelle. RIIKKA PURRAN valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi on kirvoittanut puheita siitä, onko puolue nyt hallituskelpoinen. – Afganistanin kriisi tuli perussuomalaisille ja Purralle kuin tilauksesta: eipä tarvitse kenenkään arvuutella, muuttuiko puolueen suhtautuminen maahanmuuttoon pjvaihdoksen myötä. . Perussuomalaiset kun käytännössä potkittiin pois hallituksesta Jussi Halla-ahon noustua puheenjohtajaksi vuonna 2017. Vihreiden säännöt panevat tosin rajaa: ”Sama henkilö voidaan valita puolueen puheenjohtajaksi enintään kolmeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.” Ja Niinistö on ollut puheenjohtajana kolme toimikautta eli kuusi vuotta. Sitä paitsi lakeja ja sääntöjä voidaan aina muuttaa. Vladimir Putin oli presidenttinä – peräkkäin – lain salliman ajan, siirtyi yhdeksi kaudeksi pääministeriksi ja saattoi taas jatkaa ylimmän vallan kahvassa. Kuulutus kaikui sadoille ihmisille paikallispuhelun hinnalla. Purran linja kun oli heti nollalinja. Aivan yliveto temppu oli Soinin mukaan tukimiehen soitto raviradalle, jossa Urpo Leppästä pyydettiin soittamaan Veikko Vennamolle. Leppänen kävi kättelemässä kaikki asiakkaat. Tietäjä on kuitenkin alkanut epäillä Niinistön katuvan eikä ole epäilyksissään yksin. . No, vihreät ei ole Yhtenäinen Venäjä -puolue, eikä Ville Niinistö ole ollut presidentti. Mallia voi ottaa Venäjältä. Hän voi siten pysytellä vallassa jopa vuoteen 2036. Voivatko muut puolueet tehdä yhteistyötä Purran persujen kanssa, eikä tämä tyssää puolueen tiukkaan maahanmuuttovastaisuuteen. Pankaamme kuitenkin merkille sana ”peräkkäin”. Venäjällä on oltu niin suurpiirteisiä, että pantiin perustuslain muutoksella Putinille kertaheitolla presidentinvirkaa lisää. Leppänen ei välttämättä raveihin ehtinyt, Soini muistelee. Pitäähän Paavo Väyrynenkin suurimpana virheenään (liekö ainoa virhe?) luopumistaan keskustan puheenjohtajan paikalta. Tehokas henkilökohtainen tapaaminen, ja varmasti kaikki kertoivat eteenpäin, että Leppänen kävi meidän kauppaja kirjastoautossa. Tai sitten Niinistön mielessä on tehdä putinit. Mutta jospa mahdollisuus hallituskoalitioon löytyisi sitten seuraavan puheenjohtajan aikana! ONNEKSI vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö on europarlamentissa ja yleensä kelpo etäisyyden päässä Suomesta. Apollon tietäjät 46 3.9.2021 MUISTELMANSA vastikään julkistanut entinen persupomo Timo Soini myöntää kirjassaan oppineensa vaalityöstä paljon SMP-legenda Urpo Leppäseltä (1944?2010). Siinä oli valmis tilaisuus. Soinin mukaan Leppäsen kampanjointi oli juuri sellaista kuin sen pitikin olla: kansan pariin jalkautumista ja kättelyä aamusta iltaan. Putinin aiempien presidenttikausien määrä nollattiin. Muuten ei kohta tietäisi, Niinistökö vihreitä taas johtaa, vai onko se sittenkin Maria Ohisalo. Jos kenttäkierroksella sattui eteen myymälätai kirjastoauto, sen perässä ajettiin hetki ja odotettiin pysäkkiä. Hanke oli vakava, mutta Niinistö itse teki tenän. MustRead-verkkojulkaisun johtava politiikan asiantuntija Erkka Railo sanoi sen aika osuvasti Twitterissä
Keskusta on ajanut sosiaalija terveyspalveluiden uudistamista reilun vuosikymmenen, ja onnistuimme saamaan läpi oman mallimme uudistuksen pohjaksi. Puolueiden ja median pitäisi kyllä onnistua näillä teemoilla sytyttämään äänestäjät. Niissä ei valitettavasti ole sellaista uutuuden viehätystä kuin ensi kertaa järjestettävissä vaaleissa muuten. Keskusta tavoittelee siksi vähintään yhtä sotepistettä jokaiseen kuntaan. Kampanjat luodaan, tulokset saavutetaan ja vaaliteemat asetellaan nyt ensimmäistä kertaa. Maakuntavaaleissa pöytä on puhdas. KESKUSTAN LINJA on selvä. Maakuntavaalien ehdokasasettelusta vastaavat keskustan piirijärjestöt. Hyvinvointialueille siirtyvät kaikki sosiaalija terveyspalvelut eli esimerkiksi terveyskeskuksesta tutut palvelut, mielenterveyspalvelut, lastensuojelu ja ikäihmisten hoiva. Tämä kaikki on aidosti innostavaa. Maakuntavaaleissa se ajaa palveluiden keskittämistä. ONNISTUIMME kesäkuun vaaleissa selättämään odotukset, pystymme tekemään politiikan seuraajat yllättävän vaalituloksen nytkin. Kokoomus on aina ajanut yhteiskunnan keskittämistä. Se on meistä itsestämme kiinni. Puolueiden on tietysti aina pyrittävä maksimoimaan vaalien kiinnostus ja pyrkiä mahdollisimman korkeaan äänestysaktiivisuuteen. Hyvillä mielin siis päin syystuulia, maakuntavaaleja ja yhteistä innostusta! Maakuntavaalit ovat keskustan vaalit! Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri. Nämä ovat tutkimusten mukaan suomalaisten eniten arvostamia palveluita. Kainuun kokemukset osoittavat, että maakuntavaaleissa on mahdollista saavuttaa kuntavaalien äänestysaktiivisuus. VIRALLISESTI aluevaalien nimeä kantavien vaalien äänestysvilkkautta on julkisesti spekuloitu. 47 3.9.2021 Puheenvuoro PUOLUEEN puheenjohtaja Annika kysyi eduskuntaryhmän julkisessa puheessaan kansanedustajilta, mistä he olivat innostuneita syyskauden kynnyksellä. Toivottavasti innostus tarttuu jokaiseen keskustalaiseen. Meitä vasemmalla olevat puolueet suhtautunevat palveluiden tuottamiseen paljon meitä kapeakatseisemmin. Meillä on siihen hyvät mahdollisuudet. Me olemme halunneet sote-uudistuksen, jotta palveluiden perustaso voi vahvistua ja jokaisella suomalaisella on tasa-arvoinen pääsy lähipalveluihin. MAAKUNTAVAALIEN poliittiset vaihtoehdot ovat selvät. Siitä on vaikea johtaa perussuomalaista linjaa suomalaisten arjen tärkeimpien palveluiden kehittämiseen, ja tämä lienee äänestäjille vaarallisinta – kuin ostaisi sen kuuluisan sian säkissä. Maakuntavaalit voivat olla keskustan vaalit. Olkaa piireissänne aktiivisia, lähtekää ehdolle ja vinkatkaa sosiaalija terveyspalveluista sekä pelastustoimesta kiinnostuneita henkilöitä ehdokkaiksi. Lähipalveluiden vahvistamisessa meidän on onnistuttava. Perussuomalaiset puhuvat vain maahanmuutosta. Ensimmäinen askel lähipalveluiden vahvistumisessa on tietenkin se, että keskusta menestyy tammikuun vaaleissa. Jos olisin itse vastannut, olisin kertonut, että minua innostavat tammikuun maakuntavaalit. Hyvä vaalitulos saavutetaan hyvällä ehdokashankinnalla
Oppilasja opiskelijakunnan lisäksi hän on istunut esimerkiksi kirkkovaltuustossa ja ollut kaksi vuotta kotikuntansa nuorisovaltuuston puheenjohtaja. Hautamäki teki kuntavaalikampanjaa somessa, esitteillä ja lehtimainoksilla. – Esimerkiksi yrittäjyyttä pitäisi huomioida nykyistä enemmän. Vaikka Hautamäki opiskelee Tampereella hallintotieteitä ja touhuaa monessa paikassa, hän uskoo, että aikaa riittää jatkossakin politiikalle. Tulevaisuudessa mies haaveilee journalistisista töistä sekä kuntaja aluejohtamisesta. – Tampereella voin opiskella, mutta kyllä täällä lakeuksilla henki kulkee paremmin. Hautamäki kertoo olleensa nuorena jopa hieman riiviö ja häirikkö. – Halusin, etteivät kuntavaaliteemani ole vain sanahelinää. Hautamäki katsoo tulevaisuuteen valoisasti. – Haluan pitää jalat maassa, mutta pienesti saan olla ylpeä, että olen tässä elämässä jo jotain saavuttanut, hän hymyilee. Kokemusta on kertynyt muun muassa Ilmajoen lukion opiskelijakunnasta. SUOMEN kuntakenttä vaikuttaa välillä myrskyiseltä, mutta se ei pelota Hautamäkeä. Hän muistuttaa, että liikuntaan panostaminen maksaa itsensä takaisin ja liikuntapaikat tuovat tekemistä ympäri vuoden ja vuorokauden. Vaikka hän oli kuntavaalien ensikertalainen, hän on tehnyt vaikuttamistyötä jo monta vuotta. Nyt hän uskoo ymmärtävänsä päättäjänä myös hieman erilaisia nuoria. Fyysinen kohtaaminen jäi koronan vuoksi vähäiseksi, mikä harmittaa sosiaalista nuorta. – Meillä panostetaan suhteessa liikuntaan vähemmän kuin monessa muussa paikassa ja meillä on tilastojen mukaan keskimääräistä enemmän huonokuntoisia nuoria. Jos se on hyvä, sitä kannattaa kannattaa. 48 3.9.2021 Keskustan kasvot 21-VUOTIAS Eero-Pekka Hautamäki sai Ilmajoen keskustalaisista eniten ääniä kesäkuun kuntavaaleissa. Vaikka titteleitä löytyy, hän pitää tekoja vaikuttamisessa tärkeimpänä. Jos vain töitä riittää, Hautamäki näkee itsensä asumassa Ilmajoella vielä kymmenenkin vuoden päästä. En minä tätä vaihtaisi, enkä lähde täältä kokonaan ikinä. – Kun ei ole vielä päässä vanhaa traditiota, niin asioita katsoo eri vinkkelistä. ULKOKUNTOSALIA Ilmajoelle puuhaavalle Hautamäelle liikunta on tärkeää. Miksi esimerkiksi perinteisen työhön tutustumisen rinnalla ei voisi olla yrittäjäelämään tutustumista. – En polta siltoja turhanpäiten mihinkään suuntaan. TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA KUVA: SEVERI PEURA Lakeuksilla henki kulkee paremmin Eero-Pekka Hautamäki Kun ei ole vielä päässä vanhaa traditiota, niin asioita katsoo eri vinkkelistä, sanoo Ilmajoen valtuustoon 165 äänellä ensikertalaisena noussut Eero-Pekka Hautamäki.. Minulle on aivan sama, mistä ehdotus tulee. – Minua on joskus pienenä sanottu poliitikoksi, kun en pidä suutani kiinni ikinä, hän naurahtaa
49 3.9.2021 En polta siltoja turhanpäiten mihinkään suuntaan.
Schulze Steinen on toiminut useissa eri tehtävissä Euroopan keskuspankissa sekä johtanut Luxemburgin keskuspankkiin sijoitettua Eurojärjestelmän keskuspankkien yhteishankintatoimistoa. Aivan eri tavalla tuntuu olevan virtaa hänessäkin. Kesäiltoina, kun mummu on mennyt jo nukkumaan, olen saattanut laittaa äänikirjan kuulumaan ja vain hakata mattopuita. Välillä pitää päästää loimilankaa ja taas kiristää toisesta päästä. Tosi terapeuttista hommaa! Hommahan etenee niin, että ensin kiristetään loimilanka, pannaan pingottimet paikoilleen ja sitten vain nakellaan sitä sukkulaa läpi. Jar i L au kk an e n Petra Schulze Steinen Saarikon EU-erityisavustajaksi Marjut Lehtonen kutoo mattoja mummulan varastossa. Yhden maton tein kahdessa illassa. Vielä kun minulla on mummu, niin olen sanonut hänelle, että haluaisin oppia tuonkin taidon. Aiemmin kyseistä erityisavustajan tointa hoitanut keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen on siirtymässä muihin tehtäviin, ministeriryhmän tiedote kertoo. Mieheni kanssa tehdään myös erilaisia puutöitä. Käyn siis kutomassa mattoja mummulassa Oulaisten Petäjäskoskella. Olen kutonut vasta kolme mattoa, joten mikään mestari en vielä ole. Marjut Lehtonen. Pitkään käyttämättömänä olleet mattopuut olivat ihan atomeina mummun ja papan ulkovarastossa, mutta viime alkukeväästä, kun ilmat sallivat, laitettiin ne pystyyn. Olen aina ollut ihan mummun tyttöjä, ja hän on opettanut minulle kaikki mahdolliset käsityöt. Työskentelen erityisopettajana Oulaisissa ja toimin Oulaisten kaupunginhallituksen puheenjohtajana sekä monissa muissa luottamustehtävissä, joten käsitöiden tekeminen on minulle sellaista aivojen nollaamista. Pääasiassa olenkin käyttänyt lakanoita, mutta nyt myös ostin vähän kudetta, kun ajattelin tehdä keittiöömme samanvärisen maton kuin olohuoneeseen. Papan sisko on puolestaan kutonut mattoja varmaan tuhansia metrejä. Viime jouluna, kun mummu osti loimilankaa minulle lahjaksi, niin siinähän ei ollut sitten enää vaihtoehtoja. Kesälomalla oli enemmän aikaa ja tarkenikin paremmin tehdä. Viimeksi valmistui sohvapöytä lankusta ja sängynpääty sormipaneelista. Lukioaikoina ompelin vaatteitakin. Mutta kun pääsee tekniikkaan kiinni ja on hyvät kuteet, niin kyllä se sujuu. Ollaan naurettukin, että mummu on herännyt tämän homman myötä kunnolla henkiin. TÄSSÄ SAA hyvin hävitettyä vanhoja lakanoita, kun niitä menee matonkuteeksi. KANGASPUIDEN ÄÄRELLÄ käydään mummun kanssa läpi kaikenlaisia asioita. Kun olen kertonut tästä harrastuksesta muillekin, on alkanut tilauksia satelemaan. LAURI HEIKKILÄ VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko on kutsunut erityisavustajakseen oikeustieteen lisensiaatti Petra Schulze Steinenin, keskustan ministeriryhmä kertoo tiedotteessaan. Niissä hommissa olen lähinnä suunnittelijana, mutta autan myös tekemisessä.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Saa nähdä, minkä verran ehtii syksyn myötä tekemään. Hän aloitti työuransa tutkijana Helsingin yliopiston kansainvälisen talousoikeuden instituutissa ja on ollut myös keskustan eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa. Mattojen lisäksi teen fiiliksen mukaan esimerkiksi verhoja, pöytäliinoja ja makramee-juttuja. 50 3.9.2021 Räsymattoja mummun opissa MAIJA PYLVÄS ”OLEN TEHNYT aina käsitöitä ja jo lapsena seurasin, kun mummu teki mattoja. Tätä ennen Schulze Steinen on hoitanut EUoikeudellisia asioita asianajajana yksityisellä sektorilla Suomessa ja ulkomailla. Hän aloittaa tehtävässään syyskuussa. Schulze Steinenin vastuulla on ministerin EUja kansainvälisten asioiden seuranta ja niiden valmistelu yhdessä ministeriön virkakunnan kanssa
Kyse on ennen kaikkea vastuun jakamisesta, marraskuussa todennäköisesti myös maakuntahallituksen johdossa aloittava Ylitalo sanoo. Jussi Ylitalo luopuu keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuudesta tänä syksynä. – Sanoisin näin, että kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä se keskustan kannatus tehdään. Tärkeää on se, että kun saadaan selvyys valtiotasolta, mistä kaikesta päätetään, ne asiat pitää pystyä kertomaan paikallisellakin tasolla. Keskusta on kansanliike. Myös korkeakoulutus on saanut valtavasti uusia aloituspaikkoja ja sote-uudistus menee myös maaliin. – Äänestäjien pitää saada tietää, mistä päätetään. Suurin luottamustehtäväni on kotona. – Erilaiset ajatukset pitäisi ottaa vastaan niin, että onpa mielenkiintoinen näkökulma. – Meillä on tosi hyvä valtuutettujen porukka kunnassa ja kaikilla on intoa kunnan kehittämiseen. YLITALOA HARMITTAA se, että paikallistasolla tehty työ keskustan kannatuksen eteen jää liian vähälle huomiolle. Valtakunnan tasolla on tehty monia poliittisia linjauksia, kuten esimerkiksi harrastustakuu ja perhevapaauudistus, ja kyllähän ne ovat keskustan ansiota. 51 3.9.2021 PIIRIN PUHEENJOHTAJUUS , puoluehallituksen jäsenyys, kunnanvaltuuston puheenjohtajuus. Tuleviin maakuntavaaleihin keskustaaktiivin mukaan tuntuu olevan valmiutta ja kiinnostusta: ehdokkaissa on jopa runsaudenpulaa. Hän myös lisää, että keskusta voisi olla vielä aloitteellisempi paikallistasolla. – Yksi ihminen ei voi istua kaikilla paikoilla, ja aika ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkien tehtävien hoitamiseen. Keskustan kannatukseen liittyen sitä puhetta mies ei ymmärrä, että puolueen pitäisi kirkastaa sanomaansa. Se on meidän kaikkien puoluetoimijoiden tehtävä. – Lisäksi on saatu keskusteluyhteyttä paremmaksi muidenkin puolueiden piirijärjestöihin, mikä on kantanut hedelmää. Kunta on se paikka, missä pystytään parhaiten vaikuttamaan ihmisten arkeen. Kun ihmisillä on tuntemus, että keskusta kuuntelee paikallistasolla ihmisiä, silloin me myös pärjäämme valtakunnan tason politiikassa. Se rikastuttaa yhteistä kantaa. Oli aika kova saavutus, että saatiin enemmän ehdokkaita kuin viime kuntavaaleissa. Muita tehtäviä miehellä kyllä riittää niin kotona kuin kodin ulkopuolella. ”Suurin luottamustehtäväni on kotona” TEKSTI JA KUVA: MAIJA PYLVÄS Keskusta. – Kun siellä ollaan aloitteellisia, se hyvä vyöryy myös valtakunnan tasolle. – Kun puhutaan keskustan viestin kirkastamisesta, niin en tiedä, voiko sitä enempää kirkastaa. ELOKUUSSA ALKANEESTA Tyrnävän kunnanvaltuuston puheenjohtajan pestistään mies kertoo olevansa innostunut. Yrityskylän kenttäpäällikkönä työskentelevän, neljättä vuotta järjestötyötä johtavan miehen mukaan yksi viime vuosien isoista onnistumisista on ollut viestinnän ja kunnallisjärjestöjen osallisuuden parantuminen järjestötasolla. Lapset ovat vain kerran pieniä, ja moni sanoo, että ole nyt lasten kanssa, kun he vielä tarvitsevat sinua. Paikallisyhdistykset myöhemmin esittävät henkilöitä eduskuntavaaleissa ehdolle. Siinä muutamia tyrnäväläisen Jussi Ylitalon, 33, luottamustoimia, joista ensin mainitusta on tullut aika luopua. – Jatkossa yritän olla enemmän isä lapsilleni ja mies vaimolleni. Omassa arjessaan Ylitalo haluaa antaa enemmän aikaa perheelleen, joka kasvoi kesäkuussa toisella lapsella. PUOLUEEN SISÄLLÄ Ylitalo toivoisi enemmän moniäänisyyttä: omia ajatuksiaan pitää voida tuoda julki ilman jännitystä oman mielipiteen arvostelusta. Syyt tähän ovat yksinkertaiset. – Tietysti eduskuntavaalit ja erityisesti kevään kuntavaalit ovat olleet järjestötyöni huippuhetkiä. Suuria ponnistuksia ovat olleet myös viime kesän keskustan puoluekokouksen järjestäminen hybridikokouksena Oulussa, piiritoimiston remontointi sekä jäsenmaksuuudistus, minkä myötä jäsenmaksutuloja on nyt kertynyt aiempaa paremmin
Epidemiologisen osaamiseni olemattomuuden vuoksi en uskalla kannattaa vielä Britannian tielle lähtemistä, kaikkien rajoitusten purkamista, mutta tuen Kurvisen filosofiaa. Vaikka Suomen koronastrategian uudistaminen on auttamattomasti myöhässä, olen armollisempi viivettä kohtaan, kun keskeinen ministeri tuo pysähtyneisyyden aikaan raikkaan tuulahduksen. Sairaanhoidon kuormittavuuskäyrä näyttää toiselta kuin sydäntalvella ja alkukeväästä. Jos 91-vuotias äitini osasi varata itselleen rokotusajan netistä, miten umpidigitalisoitunut nuori sukupolvi ei siihen pystyisi. Jos maailman 15 suurinta rahtilaivaa tuottaa saman verran päästöjä kuin kaikki maailman henkilöautot yhteensä, ei voida pelastusta odottaa siitä, että turve ajetaan alas ja samalla energian tarve täytetään Brasiliasta meriteitse tuodulla puuhakkeella. Valtakunnan uutiset täyttyvät erilaisista arvioista maapallon kantokyvystä, ja 99 prosenttia niistä on negatiivisia. Nämä ”avuttomat” nuoret kuitenkin viettävät valtavasti aikaa netissä, ja älypuhelin on kasvanut käteen kiinni. Valtaosa sairastuneista on nuoria tai nuorehkoja rokottamattomia henkilöitä. Nuoria ahdistaa kun kukaan ei tee mitään Vilma Hoviniemi. Vaikka rokotuksiin ei voi pakottaa, niiden merkityksestä on syytä puhua isoin kirjaimin ja piittaamattomuutta on oikeus paheksua. Sen lisäksi suomalaiset tuottajat ovat vaatimukset toteuttaneet, toisin kuin monen muun jäsenvaltion kollegat. Maataloustuottajien syyllistäminen on myös perusteetonta. MONET tutuiksi käyneet lääketieteen asiantuntijat esimerkiksi THL:stä ja HUS:sta ovat jo useita viikkoja tuoneet esille, että pelkkä tartuntalukuihin tuijottaminen ei ole enää oikea mittari. 52 MIELIPITEET 3.9.2021 VIIMEISET vuodet ilmastonmuutos ja eri muodoissa esiintyvät ”vihreät arvot” ovat olleet mediassa kiitettävästi esillä. ON HIENOA , että nuoret hakeutuvat innokkaasti rokotuksiin, ja että 12-15-vuotiaat saavat piikkinsä halutessaan koulussa. Henkinen velka on kallista maksaa! Ajatukset tekniikan luomiseen, kerrotaan jo saavutettuja tuloksia ja kannustetaan suomalaisia uskomaan tulevaisuuteen. Hieman särähti korvaani jonkun asiantuntijan huoli siitä, että 16-vuotiaat joutuvat varaamaan aikansa netistä aikuisväestön tapaan. Rajoituksissa ei myöskään oteta huomioon sitä, että pian 50 prosenttia suomalaisista on saanut jo kaksi rokotetta, ja määrä kasvaa koko ajan. Päivi Mononen-Mikkilä keskustanaisten varapuheenjohtaja Kulttuuriministerin linjaus ansaitsee aplodit Verkosta Nuoret kantavat huolta ilmastosta, kaikki eivät saa vielä äänestääkään. Suomessa syyttävä sormi osuu lähes poikkeuksetta keskustalle tärkeisiin elinkeinoihin kuten maatalouteen tai siihen läheisesti liittyviin sivuhaaroihin. Rami Ala-Nisula Kurikka Vihreän aatteen varjot KULTTUURIMINISTERI Antti Kurvisen (kesk.) ulostulo koronarajoituksista on reipas ja raikas Suomen seisovaa vettä muistuttavassa koronapolitiikassa. Siksi he osoittavat mieltään. Hätiköidyt lakimuutokset ja niistä koituvat kulut Suomelle ovat jäävuoren huippu! Miettikää nuorta, joka kuulee lähes päivittäin oman tulevaisuutensa olevan uhattuna milloin mistäkin syystä. Miettikää työhönsä sitoutuneita maatalousyrittäjiä, jotka tekevät kaikkensa, että kotimainen vilja, maito ja liha ovat laadultaan maailman puhtainta. Mille muulle ammattiryhmälle on EU sanellut yhtä tiukat tavoitteet kuin heille. Tamperelaisella musiikkiklubilla toteutettiin kokeilu, jossa ihmiset saivat esittää – heitä ei pakotettu siihen – Omakannassa olevan passinsa, ja kokeilu otettiin hyvin vastaan. Eikö Suomen epidemiahallinnan keskeinen strategia alun alkaenkin ollut kuolemien ehkäiseminen ja sairaanhoidon kantokyvyn ylläpitäminen. Perustuslakifundamentalistien vastustamaa koronapassia suunnitellaan, vaikka käytännössä sellainen on jo Omakannassa kaikilla, joilla rokotesarja on tai jotka ovat alle puoli vuotta sitten sairastaneet taudin. Mikä muu ammattiryhmä on oikeasti tehnyt päästöjen eteen yhtä paljon. Kiitettävästi, jos arvosteluperusteita ovat näkyvyys ja kattavuus. Kun tilanne on selkeästi muuttunut, myös strategiaa on tarkistettava – ja mikä tärkeintä, muutokset on pantava toimeen. Edelleen korostan, että järkivihreän keskustan pitää olla omien puolella eikä lähteä vihreiden ”kielletään kaikki” -linjalle. Useista kulttuuritapahtumista, joissa ihmiset istuvat hiljaa paikoillaan, ei ole lähtenyt liikkeelle yhtään tartuntaketjua. HERÄÄ KYSYMYS , mitä vihreä aate maksaa. Keskustapuolueen pitää selkä suorana tukea ja seistä heidän takanaan, koska muut puolueet eivät sitä tee. Tämä vain yksi esimerkki. Palkaksi tulee usein vain syyttävä sormi
Toivoisin selkeämpiä toimintalinjauksia mm. Syrjään jäänjäänyt oppositio pyrki ennemmin tai myöhemmin karkottamaan vieraat joukot. Vastuuministerin ei tule lähteä selittelemään leikkauksia, vaan se tehtävä pitää antaa pääministerille. Raija Malmi Kentän ääni kuuluu vapaasti kunnallisjärjestön kokouksissa. TILANTEESSA toistuu jälleen sama virhe, jonka keskustalaiset ovat tehneet useasti ennenkin. VIHREÄT ovat taas moittineet keskustalaista ministeriä. Yhdysvallat ja Taleban sopivat viime vuoden helmikuussa amerikkalaisjoukkojen vetäytymisestä ja Afganistanin uuden hallinnon muodostamisesta. Mielipiteitä kirvoitti puoluevaltuuston puheenjohtajan Liina Tiusasen haastattelu, jossa tämä peräsi lisää keskustelua puolueen sisälle. ON KIRJOITETTU , että ”Hyväksymällä Talebanin hallinnon käännämme selkämme jälleen yhdelle Lähi-idän maalle ja miljoonille ihmisille. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tahallisen väärinymmärtämisen kautta käännetään budjettileikkaus keskustan ja Kurvisen viaksi. Kirsti Karvonen Niin meilläkin. Kurvisen hyvää tarkoittava lausunto käännettiin häntä vastaan. Emme voi tehdä muuta kuin hyväksyä vallanvaihdon. Vesa Turpeinen Kuuluuko kentän ääni. Tauno Satomaa On hyvä, että puhutaan. Nyt olisi otettava oppia menneestä. Afganistanilaisten siviilien turvallisuudesta on nyt syytä kantaa huolta.” Länsimaiden tukeman hallituksen sortuminen ja talebanien nouseminen valtaan Afganistanissa avaa Venäjälle ja Kiinalle uusia pelimahdollisuuksia kansainvälisessä politiikassa. Ikävää, mutta totta. Median luoma mielikuva onnistui jopa siinä määrin, että Sipilä joutui fyysisen hyökkäyksen kohteeksi. Tai kuullaan ehkä valikoivasti. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. kuntatasoille, että kansanvalta toteutuisi äänestyspäivien jälkeenkin. Sipilän hallituksen aikaisia leikkauksia astui julkisuuteen esittelemään pääministeri Juha Sipilä . Kun siellä kentän tavalliset naiset ja miehet tekevät selkeitä päätöksiä omien arvioidensa mukaan, kenttä on puhunut. Mutta ei ole mitään estettä keskustella eri foorumeilla. Yrjö Saraste Emme voi muuta kuin hyväksyä vallanvaihdon. Ilpo Pernaa Tieteen leikkauksista tahallista väärin ymmärtämistä NÄIN SE ALKOI : Bushin hallinto lähti kostamaan vuoden 2001 terrori-iskujen tekijöille, mutta näki samalla myös mahdollisuuden korvata Yhdysvalloille vihamielisen hallitukset uudella, itselleen mieleisellä vallanpitäjällä. Parempi olisi heti ryhtyä ”puheväleihin” eikä pitkittää asiaa esimerkiksi saarroilla. Suomenmaan Facebook-sivulla pohdittiin, kuullaanko keskustassa riittävästi kentän ääntä. Kohteena on tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, joka sanoi kohtaavansa hallinnonalan leikkaukset stoalaisella tyyneydellä. Suuria kansanjuhlia ei ole voitu pitkään aikaa järjestää. Miten muuten?! Keskustan tehtävä on johtaa poliittista keskustelua, ei seurata sitä! Tässä emme ole onnistuneet. On esitetty, että ”Afganistanin romahdusta on vaikea käsittää.” Mielestäni ei, sillä vieraat, maan kulttuurin muuttamista yrittävät sotilaat, koetaan miehittäjiksi. Monet valtiot, kuten Kiina, Venäjä ja Iran aloittivat neuvotteluita Talebanin kanssa jo ennen kuin maan hallitus ehti kaatua. Osa leikkauksista päättäneistä puoluejohtajista näyttää jopa sanoutuneen niistä irti, mikä on täysin selkärangatonta touhua. Anitta Vääräniemi Juuri niin, paikallisellakin tasolla puuttuu avoin keskustelu. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 3.9.2021 Keskustapuolueen sisällä taitaa olla nyt sellainen tilanne, että sen tavallisia jäseniä ei oikein kuulla. On hyvin todennäköistä, että Yhdysvallat ja muut Dohan rauhanneuvotteluissa istuneet olivat tietoisia Talebanin aikeista ja kyvystä vallata Afganistan Nato-maiden joukkojen peräännyttyä. Kokouksissa ja ryhmäviesteissä ei synny keskustelua. Ministeri ei voi muuttaa budjettileikkauksia, jotka puolueiden puheenjohtajat, muun muassa Maria Ohisalo, ovat päättäneet keväällä. Media otti asetelman innokkaasti vastaan ja esitteli välttämättömät talouden tervehdyttämiskeinot Sipilän ajamina leikkauksina köyhimmiltä kansalaisilta. Itse tykkään kasvokkain jutella. Stoalaisuus oli hellenistisen filosofian koulukunta, jonka perusajatuksen voi kiteyttää lauseeseen: Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa. Erja Rantala Nykyisin on vaivatonta kommunikoida sitä ja tätä kanavaa pitkin. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Sotilasvoimaa Yhdysvalloilla riitti, mutta vieraiden yhteiskuntien uudistaminen ulkoapäin osoittautui ylivoimaiseksi. Tämän tietävät vihreätkin, mutta tekevät asialla viheliäistä ja epärehellistä politiikkaa. Tietyt ihmiset ovat vallan keskiöissä ja loput jäävät vain äänien kerääjiksi. Matti Heikkilä Kaikkien ääntä kuullaan juuri paikallisdemokratian kautta
Keski-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Ilman pätevää hoitohenkilökuntaa emme tule toimeen eivätkä potilaat pääse hoitoon. Avoimia työpaikkoja on yli 51 000. Keski-Suomi: Tmj Elina Suoranta 040 721 0636, keski-suomi@keskustanuoret.fi. Johtokunta kokoontuu klo 18. Toi mis to tois tai sek si sul jet tu ko ro na vi ru se pi de mi an vuok si. kello HYVINVOINTIYHTEISKUNTAMME on tällä hetkellä valtavien haasteiden edessä. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 , minna.peittola@keskusta.fi. Työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 220 000, pitkäaikaistyöttömiä oli 112 400. TYÖVOIMAPULA on esteenä monien yritystenkin laajentumiselle. Imatra. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Miksi koulutusjärjestelmämme ei ole joustavampi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanuoret Etelä-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Pirkanmaa: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Suomi on saatava kasvun uralle, jotta myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista pystytään pitämään huolta jatkossakin! SARI PALMU keskustanaisten puheenjohtaja Mistä työntekijät avoimiin työpaikkoihin?. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Helsinki: Tmj Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 30.10. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. klo 12 mennessä. Budjettiriihessä on tartuttava työllisyyden parantamiseen ja opiskelupaikkojen lisäämiseen tietyillä aloilla isolla kädellä. Maatalousja puutarhasektorille on vaikea saada työvoimaa. Lappi: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. 54 Keskustassa tapahtuu 3.9.2021 Puheenvuoro Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686,timo.oravainen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa: Tmj Marko Soini 045 205 0677, pohjois-pohjanmaa@ keskustanuoret.fi. Satakunta: Pj Vilho Hakala 040 039 5807, vilho.hakala@nakkila.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Keskustan Immalan paikallisyhdistyksen yhdistetty vuosija syyskokous pidetään to 16.9. Suomen talouskasvu saadaan nousuun ja velkaantuminen pysäytettyä sillä, että mahdollisimman moni pääsee töihin. Tietyt alat houkuttelevat opiskelijoita, mutta niissä ei ole työpaikkoja tarjolla. Tällä hetkellä pelkästään Etelä-Pohjanmaalla on avoinna yli 260 sairaanhoitajan vakinaista työpaikkaa, ja lähihoitajien tarve on myös valtava. Monille aloille tarvitaan kiireesti lisäkoulutuspaikkoja, että työvoimatarve pystytään täyttämään. Pohjois-Savo: Tmj Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. krs, 87100 Kajaani. Uusimaa: Tmj Valtteri Markula 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Toiminnan-johtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Mistä johtuu, ettei työ vastaanottaminen kannata Suomessa. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Peräpohjola: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Varsinais-Suomi: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi. EN USKO , että meillä on varaa odotella lisää lääkäreitä, kuraattoreita, psykologeja ynnä muita ”kentälle” kovin monta vuotta. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677,kainuu@keskustanuoret.fi. Pohjois-Karjala: Tmj Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo: Tmj Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Kaakko: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Tuntuu, että emme osaa ennakoida työvoimatarpeitamme tarpeeksi hyvin. Miksi avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Monet nuoret hakevat opiskelupaikkaa vuodesta toiseen, mutta ovet ei avaudu, kun avoimia opiskelupaikkoja on niin vähän. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945 toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Täsmäja oppisopimuskoulutukset on saatava pyörimään nopeasti. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja on yli 15 000, muun muassa terveysja sosiaalipalvelujen, rakentamisen sekä majoitusja ravitsemistoiminnan aloilla. Häme: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Kainuu: Tmj Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Ei ole kenenkään etu, että nuoret eivä pääse opiskelupolun alkuun, kun samaan aikaan meiltä puuttuu työntekijöitä monilta aloilta. klo 19 Salo-Peltolan seurojentalolla. Suomen Keskustanuoret ry. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 29.-31.10. Kokous avataan 30.10. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Kokouspaikkana toimii Peräpohjolan Opisto (Kivirannantie 13–15, 95410 Tornio). Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 , teuvohatva@gmail.com. Tornioon. krs), Lappeenranta. Mitä luvut ovat koko Suomessa, en uskalla edes ajatella. Toimisto auki sovittaessa. Työn te ki jöi hin saa yh tey den pu he li mit se
Piiritoimiston käynti/postiosoite KATARIINA LANKINEN KESKUSTANUORTEN ja keskustaopiskelijoiden puheenjohtajat vaihtuvat syksyllä. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Tarinankertojana hän on ihan omaa luokkaansa. Toivottavasti voimme ensi vuonna jatkaa perinnettä. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Ilmoittautumiset 17.9. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten Pirkanmaanpiirin tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten poliittiselle sihteerille Liina Tiusaselle osoitteeseen: liina.tiusanen@keskustanuoret.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Laulunkirjoittajana Kettusen tyyli nojaa vahvasti amerikkalaiseen lauluntekijä-perinteeseen. Satakunnan keskustalaiset. Kulttuuri-ilta pe 24.9. mennessä minna.siira@keskusta.fi tai 050 388 0015 (kerrothan myös ruokaallergiasi). Markkanen ja Leskelä väistyvät nuorkeskustan johdosta Ev eli i n a L e s kel ä / Ku v a : J a r i L a uk ka ne n H a n n a Ma rkk an e n / Ku v a : J ari L au kk a n e n. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kokouksessa valitaan myös kansainvälisten asioiden sihteeri liittokokouksien 2021–2023 välille. Muiden sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa valitaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaudelle 2022–2023. Keskustanuorten Hanna Markkanen kuvailee, että vuodet nuorisojärjestön luottamustoimissa ovat antaneet paljon. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. klo 17 Ylivieskassa. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Molempien järjestöjen nykyiset puheenjohtajat ilmoittivat elokuussa, että eivät pyri jatkokaudelle. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@keskustanuoret.fi. Hän harmittelee, että korona-aika vei nuorisojärjestöltä yhteiset kokoontumiset ja eri puolilla Suomea asuvien aktiivien näkemiset. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka, 050 570 5472 leena.pellikka@keskusta.fi. Lisätiedot: Pääsihteeri Miikkael Azaize, +358 44 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Keskustaopiskelijat saa uuden puheenjohtajan marraskuun liittokokouksessa. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701 Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaiset. Osallistumismaksu 15 €, sis. Toisaalta se mahdollisti digiloikan ottamisen teknologian hyödyntämisessä. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 29.9. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Puheenjohtajuusaika on Markkasen mukaan ollut intensiivistä ja monella tapaa odottamatonta koronapandemian ja ympäröivän poliittisen tilanteen vuoksi. Kappaleiden tarinat ovat tarkkasilmäisiä otoksia elämän erikoisista tavallisuuksista. KESKUSTAOPISKELIJOIDEN Eveliina Leskelä sanoo puheenjohtajavuotensa olleen kasvattava näköalapaikka valtakunnan politiikkaan. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Kuulumisia kahvin kera. Toimistosihteeri Jaana Kvist, 044 0817373, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, jaana.kvist@keskusta.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Lisäksi valitaan jäsenet Keskustanuorten liittohallitukseen erovuoroisten tilalle kaudelle 2022–2023 sekä kaksi varajäsentä kaudelle 2022. Hän kertoo kokeneensa tehtävän ajoittain myös äärimmäisen raskaaksi. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Suunnittelemamme arkkihiippakunnan yhteinen kirkkopyhä su 5.9. krs. Liittohallitus varaa mahdollisuuden muuttaa kokousjärjestelyjä Covid-19 epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien rajoitusten takia. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Markkasen seuraaja valitaan lokakuussa keskustanuorten liittokokouksessa. – Valehtelisin, jos sanoisin, etten ole kyyneliin asti ollut turhautunut jatkuvista livetapahtumien peruuntumisista, hälyttävistä tutkimuksista opiskelijoiden mielenterveydestä ja alati jatkuvasta uutisoinnista koronan eri sävyistä. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Pirkanmaan Vesaisten ja Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. ohjelman, kahvit ja konserttilipun. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, 044 369 9600, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, kimmo.valta@keskusta.fi. Edun lauluissa on soinut humaani ja lämmin sanoma. Paraisten kirkossa joudutaan peruuttamaan heikentyneen pandemiatilanteen vuoksi. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Luopumispäätöksessä painaa Leskelän mukaan myös kuntavaalien tulos. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään Keskustanuorten talouspoliittinen ohjelma, digipoliittinen ohjelma, aluevaaliteesit sekä järjestön uusi strategia. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787,antti.varis@keskusta.fi. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Tutustuminen Ylivieskan uuteen kirkkoon, josta siirtyminen Kulttuurikeskus Akustiikkaan. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Klo 19 alkaen Edu Kettusen konsertti ”Kone älä hyydy”. 3.9.2021 10. Keskustanuorten puheenjohtaja Vilho Hakala, 0400 395 807, vilho.hakala@nakkila.fi Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Luottamustehtävät Oulussa tuntuvat vastuullisilta, enkä halua hoitaa tehtäviäni vasemmalla kädellä, hän toteaa. – Läpimeno ensikertalaisena suuressa kaupungissa ei ole mitätön asia. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi
Viisi Suomen kaupunkia, joista neljä on perustettu Suomen kuuluessa Venäjään. Minkä tiede ja taide se on. Monesko Miss Suomi nyt valitaan. 2. Maailman yli 7 miljardista ihmisestä 76 prosenttia kuuluu niihin. 51 tit tel ija kso oli 2-v uot ine n, 10) 197 9.. 10. 56 3.9.2021 2 6 1 2 1 8 9 5 7 5 4 2 3 8 8 1 4 7 2 1 8 9 7 6 9 2 5 3 8 6 3 5 8 1 2 9 2 8 6 5 3 9 7 1 4 5 9 7 4 6 1 8 2 3 1 4 3 7 8 2 6 9 5 7 5 4 2 9 3 1 8 6 8 1 9 6 4 7 3 5 2 3 6 2 1 5 8 9 4 7 6 7 1 9 2 4 5 3 8 9 2 8 3 7 5 4 6 1 4 3 5 8 1 6 2 7 9 9 4 6 3 5 1 3 8 4 6 1 8 7 1 4 5 4 2 7 7 5 2 6 3 1 8 4 7 1 9 8 4 6 2 3 7 5 5 4 6 8 7 3 9 1 2 3 2 7 5 1 9 8 6 4 2 6 9 1 8 7 5 4 3 8 3 1 2 4 5 6 9 7 4 7 5 3 9 6 1 2 8 6 8 3 9 2 4 7 5 1 7 5 2 6 3 1 4 8 9 9 1 4 7 5 8 2 3 6 2 6 1 2 1 8 9 5 7 5 4 2 3 8 8 1 4 7 2 1 8 9 7 6 9 2 5 3 8 6 3 5 8 1 2 9 2 8 6 5 3 9 7 1 4 5 9 7 4 6 1 8 2 3 1 4 3 7 8 2 6 9 5 7 5 4 2 9 3 1 8 6 8 1 9 6 4 7 3 5 2 3 6 2 1 5 8 9 4 7 6 7 1 9 2 4 5 3 8 9 2 8 3 7 5 4 6 1 4 3 5 8 1 6 2 7 9 9 4 6 3 5 1 3 8 4 6 1 8 7 1 4 5 4 2 7 7 5 2 6 3 1 8 4 7 1 9 8 4 6 2 3 7 5 5 4 6 8 7 3 9 1 2 3 2 7 5 1 9 8 6 4 2 6 9 1 8 7 5 4 3 8 3 1 2 4 5 6 9 7 4 7 5 3 9 6 1 2 8 6 8 3 9 2 4 7 5 1 7 5 2 6 3 1 4 8 9 9 1 4 7 5 8 2 3 6 Tietotesti Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. 4. 1993 hän kääntyi muslimiksi ja 2000-luvun alussa muutti nimensä Mujahed Bin Risto Faisaliksi (Allahin Soturi, Riston poika). 8. Horologia. Kun Porkkalan alue 1944 luovutettiin Neuvostoliitolle, matkustajaliikenne alueen läpi rantaradalla loppui, mutta alkoi uudestaan 1947, kun junan ikkunat peitettiin luukuilla Kauklahden ja Tähtelän asemien väliseksi matkaksi. kuningas/kuningatar tai presidentti . Tämän vuoden Miss Suomi valitaan 18. Tuon ajan pisin tunneli oli Simplonin 19,8 km Alpeilla. Mikä vuosi: Saksaan perustettiin Euroopan ensimmäinen ympäristöpuolue; ensimmäiset Vietnamista lähteneet ns. syyskuuta. Kenen elämästä ja toiminnasta se kertoo. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ Armi Aavikko oli vuoden 1977 Miss Suomi. Buddhalaisuus, hindulaisuus, islam ja kristinusko ovat neljä suurinta uskontoa. Kuinka pitkä tuo vuosien 1947?56 ”tunnelimatka” oli. Vihje: kreikan kielen sana hora = hetki. Sitä suomalaiset alkoivat kutsua ”maailman pisimmäksi rautatietunneliksi”. Hanko, Jyväskylä, Maarianhamina, Mikkeli, Tampere. Kuinka mones Miss Suomi tässä kuussa kruutaan. Viimeinen niistä oli Pietari Suuri hatun polki (1995). Viiden pohjoismaan hallitsijoista . Eniten . 3. Jo rm a Pu us a / Le hti ku va 1. Josef Stalinista kertova Joe-setä ilmestyi 1988. 9. 6. Kuinka moni pääministereistä on mies ja kuinka moni nainen. Mikä oli hänen alkuperäinen nimensä. Ensimmäinen, 1971 ilmestynyt oli nimeltään Veitikka. kuuluu... 7. Mihin uskontoon. Ensimmäinen Miss Suomi valittiin 1931. Mikä oli Jeesuksen ammatti. Hän tuli tunnetuksi Hyvät, pahat ja rumat -tv-ohjelmasta 1992?96 Jari Sarasvuon ja Pauli Aalto-Setälän juontajaparina. 5. venepakolaiset saapuivat Suomeen; Mika Waltari ja Tapio Rautavaara kuolivat; Kimi Räikkönen syntyi; Jari Leppä täytti 20 vuotta; Neuvostoliiton miehitys Afganistanissa alkoi. neljä on miehiä ja yksi nainen, Tanskan Margareeta II. 2,2 miljardia . Veikko Huovinen (1927?2009) kirjoitti kolmesta maailman mahtavasta hallitsijasta elämäkertaromaanit. Mikä mainituista kaupungeista perustettiin Suomen kuuluessa Ruotsiin. Vas tau kse t: 1) nel jä nai sta : Kat rin Jak ob sd ott ir Islan ti, Met te Fre der iks en Tan ska , Ern a Sol ber g Nor ja, San na Mar in Suo mi, yks i mie s: Ruo tsi , 2) kri sti nus ko (is lam 1,6 , hin dul ais uus 1, bud dhi sm i 0,5 mrd ), 3) puu sep pä (al oit ti 12vuo tia ana ja jat koi 30vuo tiaak si), 4) 41 km , 5) Tam per e 177 9, 6) Ado lf Hit ler , 7) aja nm itt aam ine n: kel lot , aja sti met , kro nom etr it, myö s kel loj en rak ent am ine n, 8) Sim o Ran tal ain en, 9) 82: s, sot avu osi na ei val itt u ja 194 8
57 3.9.2021 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Keskellä seisova näkee hyvin kumpaankin suuntaan, kunhan malttaa katsoa. Palataan. Enkä tarkoita, että kepulaiset olisivat idiootteja tai idiootit kepulaisia. En loukkaantunut ollenkaan. JOSKUS OLEN epäonnistunut ja yllättänyt samalla itsenikin. Ääripäässä seisova ei näe asiansa toista päätä. En keskustasta. Siinä keskellä seisoo yleensä hiljaista sakkia. Ennen muuta olen pyristellyt irti keskustalaisesta leimasta. On vain monia mielipiteitä, jotka ovat mielestäni vauhkoontuneisuudessaan huonosti perusteltuja tai loppuun asti ajattelemattomia. Siitä kielii se, että viime kunnallisvaaleissa ehdokkuutta tarjosivat demarit. päivä. Oloni on hämmentynyt. Esimerkiksi viime talvena suostuin tavoistani poiketen haastatettavaksi erääseen televisiosarjaan. Olen tuota leimasinta väistellyt ihan onnistuneesti. Naputtelen tätä myöhässä, koska olin merkinnyt deadlinen allakkaani väärin. Ainakin tulevan vuoden ajan tulen ölähtelemään tässä julkaisussa silloin tällöin yhtä sun toista. Sarjan esityksen jälkeen löysin eräältä nettifoorumilta viestiketjun, jossa minua kutsuttiin tyypilliseksi kepulaiseksi idiootiksi. Sitten totesin hänelle saman kuin aiempienkin vuosien kyselijöille. Sinne on liian pitkä matka. He pelkäävät jäävänsä pahasti puristuksiin, kun äänekkäät ääripääläiset lähtevät liikenteeseen. Sain kyllä sähköpostiini asiallisen muistutuksen, mutta en ole iimeiliä ennättänyt lueskella – olen vääntänyt lokakuussa ilmestyvää romaaniani painokuntoon. Olen kuitenkin pystynyt tähän saakka elämään niin sitoutumattomana ja puolueettomana, jotta kadehtisin itseäni, jos olisin joku muu. On semmoinen fiilis, että mitenkä hiijjessä minä kirjoitan tekstiä kepun pää-äänenkannattajaan. Täältä keskeltä. Ajatusten ja ideologioiden ääripäitä vierastan. Kannatan sydämeni pohjasta omavaraista elintarviketuotantoa ja kumarran syvään maanviljelijöille. JOS KATSOTAAN ihmisiä eikä asioita, ei minulla ole mitään juuri ketään vastaan. Eikä yksin se, vaan myös maaseudulla asuvien ihmisten ymmärtäminen. Sen edestä olen valmis olemaan Suomi24:ssä sekä kepulainen että idiootti. Kiitin tarjoajaa kohteliaasti. Pelkään ilmastonmuutosta ja liputan kasvisruuan puolesta. Kirjoittamisen lisäksi hän näyttelee, laulaa ja tekee stand up -komiikkaa. Kirjoittaja on nilsiäläinen palkittu kirjailija. Keskellä Antti heikkinen vieraskolumni. 58 3.9.2021 NYT ON sunnuntai, elokuun 29. Suomi on maalainen, se oli ohjelman nimi. Jos se käy jollekulle tunteisiin, niin käyköön. Suomalaisen maaseudun puolustaminen on minulle sydämen asia. Eli sen, että ennemmin syön lusikalla keltaista lunta, kuin lähden mukaan minkään kaliiperin politiikkaan minkään puolueen listoilta. Istun työhuoneessani ja kirjoitan ensimmäistä tekstiäni Suomenmaa-lehteen. Se johtuu siitä, että persoonani ja tuotantoni vuoksi ovat monet heilutelleet kepulaisleimasinta otsani lähettyvillä hanakasti
Kun ihan olisi hallitus johdettavana. Suomen sosiaaliturvahan on liian hyvä. Oopperan vessoja valvotaan, kapakoiden ei. Mutta Kurvinenpa osaa puolustautua faktoilla. SUOMI AUKI! Jos terveydenhoito ylikuormittuu, palataan sitten rajoituksiin. Jari Nenonen Profiilin nostoja Oopperan vessoja vahditaan, kapakoiden ei.. Hänen ”asiantuntemuksensa” ylittää lääketieteen asiantuntemuksen. Seiskan kirjeenvaihtajaksi, levy. Oman profiilinnostonsa on tehnyt Krista Kiuru. Hallitsematon maahanmuutto ja samaan aikaan poliisin toimintaedellytysten huonontaminen. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 ILOKSENI olen pannut merkille, että yleisesti vihervassareiden apupuolueena ja panttipataljoonana pidetty keskusta nostaa profiiliaan. Vai millä selitetään työvoimapula, kun on 300 000–400 000 työtöntä. Sanna Marin on antanut Maria Veitolan tulla tykönsä. Serkkupoika on jo Suomessa, tulkaa kaikki tänne. 59 3.9.2021 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Ei ihme, että kahvilassa kysytään, että onko se ollut koulukiusattu, kostaako se nyt kaikille. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Juha Pylväs tosin sanoi liian suoraan. Ostareissa on kiva hengailla. Ajatelkaapa suomalaista sosiaaliturvaa sitten ulkomaalaisten mielestä. Vuodesta 2015 ei ole opittu mitään, ollaan tavattoman sinisilmäisiä. Pääministeri Marinin pitäisi laittaa Kiuru ruotuun. Järkyttävää sekoilua, toinen toisiaan poissulkevia ohjeita ja määräyksiä. Järki ei vain voita. Asumistukea maksetaan miljardeja, ettei vain tarvitsisi mennä töihin, elämistään itse rahoittamaan. Totuus se vain on. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Pehmensi, ei perunut. Mutta ei. Kesän ulostulot olivat yksivuotishääkuva ja Sami Kurosen haastattelu. Ollaan muka koko ajan veitsenterällä. Enemmän tuntuu kiinnostavan halpa julkisuus. Marin vastusti koronanyrkkiä, Marinin hallituksen ei sallittu tehdä pitkän kesän aikana mitään koronapassin eteen. Mitähän vielä. Yleensähän Sami Kuronen touhuilee suttuisen pettämisohjelman juontajana. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Anarkia on vihervassareiden agendalla. Yökylässä-ohjelmaan menijät eivät tunnu tajuavan, että he ovat vain pelinappuloita Veitolan Minäminäminäleikissä. OHISALO kurmoottaa Kurvista ottamaan ministerivastuuta takautuvasti
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Lokakuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 1.10.2021 Reetta Paavola innostui urheiluammunnasta ja nyt tavoitteena on päästä ulkomaille kisaamaan. Matkalla maailmalle Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE