Suomenmaa 30.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

. 9. . s. 2 ? KOVAA ENERGIAPOLITIIKKAA. 6 Eläinpuiston vetonaula Ruokintanäytös keräsi innokkaita katsojia Ranualla. Kärnä ei keskustelua kaihda S. 10 Enontekiön kovakuntoinen kunnanjohtaja Mikko Kärnä ei kaihda keskustelua vaikeistakaan aiheista, kuten saamelaismääritelmästä. s. 2 ON NORMITALKOIDEN AIKA. 3 S 6 414880 073513 S Ideoita ei pidä tyrmätä Mari Kiviniemen seuraaja, eduskuntaan palaava Terhi Peltokorpi lähestyy yhteiskunnallisia kysymyksiä myönteisellä otteella. KESKIVIIKKO 30.7.2014 N:o 84 . 4 Lama-ajan kansanedustaja Kun Armas Komi aloitti kansanedustajana, oli Suomi syvässä lamassa. Silloin tehtiin kovia päätöksiä, veteraaniedustaja muistelee. . s
Silti hänen puhettaan kannattaa kuunnella. On tungosta, ruuhkaa ja ahdasta. Silmiin katsominen on loukkaus ja tervehtiminen kyseenalaista käytöstä. Suomessa siinä ei ole mitään järkeä. taan velvoite, joka pitää täyttää. Juhlapuheiden fraasi Suomen mahdollisuuksista bioenergiateknologian tulevaisuudessa on Anttosen ajatuksissa todellisuutta. Y rittäjä Mika Anttonen todistaa vahvasti keskustan energiapoliittisen linjan puolesta. Kun tämä tiedetään, on hölmöä politiikkaa lyödä kehitykselle kapuloita rattaisiin. Näitä kapuloita ovat Suomessa olleet erityisesti veromuutokset, jotka ovat tehneet maailman ääristä rahdattavasta kivihiilestä niin kannattavan polttoaineen, että se on syrjäyttänyt kotimaisen. On suorastaan paradoksi, että tämä on tapahtunut silloin, kun vihreän puolueen puheenjohtaja on ollut ympäristöministeri. Anttosen resepti kehitystyön vauhdittumiseksi on kova, mutta sellaisia näytetään tarvittavan: ?On fi ksu tapa tehdä säädöksiä niin, että anne- KATSOIN dokumenttielokuvan miekkavalaista. Dokumentin valasasiantuntijat inhimillistivät valaita, ?heitä?, aika lailla. mutta myös maailmanlaajuinen välttämättömyys. oli Tiilikaisen mielestä lähinnä vaalitäky. Satonen närkästyi. Hänen mukaansa biopolttoaineissa on tulevaisuuden bisnes. Naapurihuoneisto ja naapurin elämä. He kuvailivat valaiden aivojen rakennetta ja vakuuttivat, että niiden tunne-elämää käsittelevä osa aivoissa on isompi kuin ihmisellä. Todettiin, että miekkavalasparvet muodostavat heimoja. Varsinkin uuden hallitusohjelman ?kasvu- ja työllisyyspaketti. Siihen on selvä syykin. Miksei muuteta erilleen, kun tuolla on 200 kilometriä joka suuntaan vapaata metsää? OSMO SOININVAARA , tuo city-vihreä poliitikko, ihannoi asumista ruutukaava-alueella. Syyksi riittää, että keskustassa on kaikki niin lähellä. Kaikki. Niin upeita eläimiä kuin valaat ovatkin, eri heimot eivät sovi samaan tilaan. Mustakin on silloin selitettävä valkeaksi. Niinpä Satonen kävi tiistaina (29.7.) oitis moittimaan keskustan Kimmo Tiilikaista, kun tämä ei saman päivän kirjoituksessaan Suomenmaassa oikein osannut arvostaa minihallitusneuvottelujen saavutuksia. Bioenergia on Suomen suuri mahdollisuus . Autot toistensa pellissä kiinni. Kykenemättömyyttä ymmärtää pidetään peräti hyveenä. Kolumnisti Jyrki Lehtola kysyi Iltalehdessä 19.7.2014 jopa sitä, pitäisikö hyväksyä, että Helsinki on eurooppalaisuudestaan innostunut äänekäs saari ja muu Suomi, se on Suomi. KAUPUNGISTAVA politiikka on kestämätöntä jo ilman henkisiäkin ongelmia. Se aiheuttaa kiinteistöjen ansiotonta arvonnousua, elämisen kalleutta, slummiutumista ja kodittomuutta, johon siivoojana toiminut ystäväni kertoo törmänneensä aamuyöstä asemien vessoissa. Uuden hallituk- Keskustat mummoille sen kasvu- ja työllisyyspaketti olikin todellisuudessa paljon pienempi kuin hallituksen mainostama 1,1 miljardia euroa. Todellisuudessa paketti on tästä luvusta vain noin neljännes. Miekkavalaat ovat tutkijoiden mukaan hyvin tunteikkaita eläimiä. Kivihiiltä käyttävät laitokset tulisi korvata muilla 10?15 vuoden aikana. ?Niissä ei ole mitään järkeä Suomen kaltaisessa maassa?, Anttonen sanoo. Myös maailmanlaajuisesti maankuoren alla oleville fossiilisille energialähteille pitäisi säätää vero. Anttonen uskoo uusiutuvaan energiaan. Kuva: Jari Laukkanen Kivihiilen lämmityskäyttö pitäisi kieltää lailla. ?Hallituksen tekemiä toimia voi arvostella, mutta niitä ei kannata väheksyä turhaan?, Satonen neuvoi Tiilikaista. Satonen on väärässä. Niin tehtiin edellisen hallituksenkin säästöpaketeista puhuttaessa. Sitä paitsi hallitukselta puuttuu laskutoimituksilleen mandaattikin. Yritysten on pakko kehittää jotain uutta.? Anttonen on esimerkiksi kelpaava pioneeri senkin takia, että hän näkee oman yrityksensä kehitystyöllä maailmanlaajuisia ulottuvuuksia. Miljardilukema on saatu laskemalla neljän vuoden summat yhteen. Temppu on vippaskonsti, pelkkää poliittista huijausta. Näin hallitus yrittää antaa kuvaa voimakkaasta kasvupanostuksesta. ?Hallituksen käyttämää laskutapaa on vaikea perustella?, Helsingin Sanomatkin kuitenkin kirjoitti asiaa uutisoidessaan. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Yrittäjä toivoo kovia otteita energiapolitiikkaan E nergiayhtiö ST1:n pääomistaja Mika Anttonen luki maanantaina (28.7.) Maaseudun Tulevaisuudessa sellaisia madonlukuja suomalaiselle energiapolitiikalle, että hallitus saisi ottaa niistä pikaista oppia. Anttosella on tietysti myös oma etu pelissä. Stubbin ja Rinteen yhteistyö kestää enää kahdeksan kuukautta, ei neljää vuotta. Jos tämä peli ei ole vaalitäky, niin mikä sitten? KÖNIINSÄ kaupungilla saanut Kummeli-hahmo Matti Näsä ihmetteli vuosia sitten, mistä sellainen väkivalta menee ihmiseen. Vastaus oli valmiina: . Se hyödyntää liikenteen biopolttoaineiden raaka-aineina niin kotitalouksilta kerättävää biojätettä kuin jopa kauppojen ja leipomoiden ylijäämäleipää. Anttonen on varmasti monessa asiassa enemmän kuin oikeassa. Anttosen yrityksen tuotekehitystyö onkin laaja-alaista. Kanssakäyminen muuttuu ennen pitkää tappeluksi, ja valaat alkavat purra toisiaan. Ihmistäkin tunneälykkäämmät otukset. Bioenergia on Suomen mahdollisuus . Onhan hän luonut menestyvää kotimaista yritystoimintaa alalla, jonka yleensä kuvitellaan olevan ylikansallisten tai valtiollisten suuryritysten hallussa. mutta myös maailmanlaajuinen välttämättömyys. Kaikki muuttaa samaan läjään asumaan! Riitahan siitä tulee, sehän on aivan selvä. Näin kirjoitettiin Helsingin Sanomissa viime viikolla. LUULTAVASTI sellainen ahtaus, pienet piirit ja lappujen silmillä pito johtaa siihen, että väki on jopa mieleltäänkin ahdasta. Tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjoitti Perussuomalainen-lehdessä 7.7.2014 kuinka tietynlaisen arvomaailman omaavat ihmiset sulkeutuvat Helsingissä asumaan tietyille alueille eivätkä ymmärrä enää muita. Rollaattorimatkan päässä. Juhani Ojalehto. Eihän Tiilikainen muuta edes sano, kuin lainaa Helsingin Sanomia, joka paljasti (27.6.) hämmentävän uutisen. Niissä asutaan. Minulla on vasta viiden kuukauden kokemus Helsingissä asumisesta, mutta maaseutu kiehtoo jo. Ehkä jonain päivänä osaan nauttia siitä, että palvelut ovat lähellä. Toivottavasti hiilenmusta hallituskin ennen pitkää ymmärtää asian tärkeyden. Mustaa selitetään taas valkeaksi K okoomuksen eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja Arto Satonen on saanut uuden tehtävänsä alkutaipaleelle raskaan velvoitteen: hallituksen tekemisiä on puolustettava, oli niissä sitten puolustettavaa tai ei. Puheenjohtaja Juha Sipilän lempiaiheita ja osa hänen johdollaan tehtyä Suomen selviämisohjelmaa on juuri biotalouden edistäminen. Bioenergia on siinä työssä merkittävä osa. Anttosen viesteissä onkin paljon sellaista, mikä olisi myös Suomen ja suomalaisten etu. Anttosen jyrkin näkemys on, että kivihiilen käyttö energiatuotannossa pitäisi Suomessa kieltää lailla, määritellä rikokseksi. Ihmiset iholla. Normaalisti valtion tulot ja menot lasketaan vain vuosi kerrallaan
Aikeena hänellä oli remontoida asunto ja myydä se vuoden jälkeen kohonneella hinnalla. PALATTUAAN opiskelupaikkakunnalle luottamustehtävän päätyttyä hän sai tietää, ettei voi myydä asuntoaan verovapaasti ennen kuin kaksi vuotta on kulunut sen hankkimisesta. Suunnitelmiin tuli muutos, mutta ratkaisuna Pekka päätti vuokrata asuntoaan vielä vuoden verran. Tästä Pekka sai tietää Kelan lähettämän kirjeen ja laskun myötä kuudennen opintovuotensa lopussa valmistumisensa kynnyksellä. Suomi on säädösten maa niin hyvässä kuin pahassa. ?Vähätuloiselle opiskelijalle asumiskustannukset ovat vaikeasti selätettävä haaste.. Hänellä ei ole takaisin maksettavaa opintotukilaskua harteillaan vaan sen sijaan on pystynyt jo vuoden ajan säästämään ASP-tililleen. Pekka ei ole oikeutettu ASP-lainaan, koska se on tarkoitettu vain ensiasunnon ostajille. tai sitten he ovat hyvätuloisia omalla autolla liikkuvia palkansaajia. Työvoiman liikkuvuutta Suomessa pitäisi edistää, mutta erityisesti matalapalkka-aloilla työ- matkojen kalleus voi muodostua aidoksi ongelmaksi työn vastaanottamisessa. Toisista vanhuksista huolehditaan erittäin hyvin, toisista ei lainkaan. Ilman kunnollista perusturvaa voitaisiin nopeasti ajautua takaisin menneeseen vaivaishoitoon. Suomalaiset eivät lämpene vaatimuksille velvoittaa lapset tarvittaessa elättämään omat vanhempansa. Moni katsoo, että pakosta olisi ikäihmisille enemmän haittaa.?. Hän on jo omistanut asunnon. Pekka ei voi olla pohtimatta, miksi hänen ahkeruuttaan ja rohkeuttaan on seurannut tällaisia harteita painavia vaikeuksia. 30.7.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Tarina säädösten voimasta Sakari Tuomisto KOL:n varapuheenjohtaja SEURAAVA tarina on kuvitteellinen kertomus nuoresta miehestä, Pekasta, joka pyrki koko opiskeluaikansa kehittämään itseään. Kertomuksella on kaikesta nuorukaisen näkemästä vaivasta huolimatta onneton loppu, kun hänen työnsä hedelmät katoavat hallintoon ja säännöksiin. Pekka aloitti opiskelun yliopistossa heti lukion jälkeen. Pää- ministeri on pääministeri myös vapaa-ajallaan ja kesälomallaan. Jos hän yrittää pitää yllä katu-uskottavuuttaan nuorison silmissä esiintymällä samaan tyyliin kuin ennenkin, hän ottaa kovan poliittisen riskin. Valitsemallaan tyylillä Stubb joutuu vaalien lähestyessä kovien hyökkäysten kohteeksi.? KESKISUOMALAISEN mielestä maalta on vaikea lähteä työn perään: ?Vain kahdeksan prosenttia vastaajista piti täysin hyväksyttävänä ajatusta, että työn perään pitäisi lähteä vaikka yli 80 kilometrin päähän. Hän oli alusta lähtien ahkera opiskelija ja opiskelijayhteisön jäsen. Kuva: Paula Åström Asunto Helsingissä oli onnistuttu myymään niin, että korko- ja remonttikulut saatiin katettua, joten ylimääräistä voittoa Pekalle ei jäänyt taskuun. YLIOPISTON kahvilassa Pekka tapaa opiskelukaverinsa. Luottamustehtävä kuitenkin vei opinnot katkolle. Luottamustehtävä vaati muuttoa kalliin asumisen alueelle pääkaupunkiin. Kumpikin on suorittanut opintonsa lähes loppuun, mutta Pekan ystävän tilanne vaikuttaa paljon huolettomammalta. Kun muiden maiden päämiehet taannoin lähettelivät maailmalle surunvalitteluja Itä-Ukrainan lentokonetragediasta tai poliittisia tuomioita Israelin hyökkäyksestä Gazaan, Suomen pääministeri hihkui 16 twiitissään fiiliksiään Joroisten teräsmieskisoissa. Jo toisena opiskeluvuonnaan hänet valittiin ylioppilaskunnan hallitukseen. HALLITUSVUODEN jälkeisenä syksynä Pekka tuli valituksi kansallisen tason opiskelijajärjestön johtavaan luottamustehtävään näytettyään kykynsä ylioppilaskunnassa. Opinnot olivat edelleen edenneet joutuisasti ja maisterin tutkinnosta oli silloin suoritettuna kolme ja puoli vuotta viidestä. Hän jatkoi neljättä vuosikurssiaan. Saamiensa vuokratulojen sekä kesällä suoritetun työharjoittelun takia hän tuli ylittäneeksi opintotuen tulorajan. Todennäköisesti nämä vastaajat ovat pääkaupunkiseudulta tai muusta kasvukeskuksesta, jossa julkinen liikenne toimii hyvin . Voi vain kuvitella, kuinka usein Pekan tarinan kaltaiset ongelmat ovat vesittäneet kansalaisten suuria suunnitelmia. Muut lehdet ILTALEHTI arvioi Suomen uutta pääministeriä: ?Stubbin kuntoilu ja sillä brassailu alkavat hänen nykyisessä asemassaan jo herättää kiusallista huomiota. Sosiaaliturvan, lupa-asioiden, elinkeinotoiminnan, opiskelun, hallinnon, rakentamisen, työelämän ja monen muun hyödyllisen toiminnan piiriin kuuluu suuri määrä hyvää tarkoittavia säädöksiä, jotka valitettavan useassa tilanteessa toimivat rajoitteina. Normitalkoiden aika tosiaan on koittanut ja joitakin säädöksiä on aika höllentää. Työnteon tulisi olla aidosti kannattavaa.? POHJOLAN SANOMAT vaatii tutkimukseen viitaten, että vanhusten hoidon perustaso pitää turvata verovaroin: ?Suomalaisten näkemyksellä yhteiskunnan vastuusta on yhteisvastuullinen perusta. Jos myönnytään siihen, että päävastuu vanhuksista lankeaa jälkikasvulle, joudutaan rajuun eriarvoisuuden kasvuun. Hän on ihan varmasti ollut pontevampi kuin kaverinsa, joka tuntuu saavan kuuden vuoden rauhallisesta opiskelusta palkkion. EDELLINEN tarina on täysin mielikuvituksen tuotetta, mutta sen perustana toimiva säädöspohja on aitoa. Suomi on säädösten maa niin hyvässä kuin pahassa. Vähätuloiselle opiskelijalle asumiskustannukset ovat vaikeasti selätettävä haaste ja siksi Pekka keksi vanhempiensa kanssa rohkean suunnitelman. Vanhempien takauksella sekä perintönä saadun pienen käsirahan avulla Pekka otti asuntolainan ja osti itselleen pienen huonokuntoisen yksiön. Yhteisvastuullisesti pitää turvata vanhusten hoidon perustaso
Toisten ideoita ei pidä tyrmätä suoralta kädeltä, Peltokorpi tähdentää. ERITYISEN huolissaan Peltokorpi on siitä, että väkeä marssitetaan nyt urakalla kilometritehtaalle. Taloudessa hän lupaa pitkäjänteistä uurastusta poppakonstien sijaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin valtiovallan on toimittava nopeasti. Peltokorpi kokee myötätuntoa Oulua kohtaan massairtisanomisten vuoksi. Moni työntekijä on joutunut työttömäksi useaan otteeseen. . Aikaa ei ole paljon, mutta meillä on monia isoja asioita pöydällä, hän huomauttaa. Sote-uudistuksessa, kuntarakenneuudistuksessa ja koulutuksessa riittää Peltokorven mukaan pähkäiltävää. Ajatus oppivelvollisuusiän korotuksesta 17 vuoteen on hänen mielestään kannatettava, mutta toteutus ei ole kohdillaan. Peltokorven mukaan esimerkiksi kansanopistoja ei pidä rajata pois peruskoulun jälkeisen vuoden opintopaikoista. . Lapset, vanhukset, vammaiset ja syrjäytyneet tarvitsevat tukea kaupungeissakin, Peltokorpi peräänkuuluttaa. Entinen keskustanuori muistaa kirkkaasti ajan, jolloin keskustasta sukeutui ympäristönsuojelun uranuurtaja. . Joskus on toimittava kiireellisesti, ettei paikkakunnalla synny negatiivista kierrettä. Kuva: SANTERI LAMPI HELSINKI TERHI PELTOKORVELLE kansanedustajuus on työ, jolle ei sanota ?ei?. Arkadianmäelle palaava Peltokorpi nousi eduskuntaan vuonna 2004, kun Anneli Jäätteenmäki (kesk.) suuntasi Brysseliin. Nyt Mari Kiviniemen (kesk.) varapääsihteerin pesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) vapautti paikan täysistuntosalissa. . Se voi pahimmillaan levitä yrityksestä toiseen, karkottaa kuntalaiset ja johtaa apatiaan. ENTÄ saako keskusta Peltokorvesta ehdokkaan ensi eduskuntavaaleihin Helsinkiin? . Keskustan ihmiskäsitykseen kuuluu halu tukea jokaisen toimeliaisuutta. Toivon, että eduskuntavaaleissa ehdolle asettuvat pohtisivat myös seuraavia kunnallisvaaleja. Keskustan edustus pääkaupungissa olisi Peltokorven mielestä tärkeää, sillä Helsingillä on tärkeä rooli koko valtakunnan politiikassa. EDUSKUNNASSA Peltokorpi haluaa jättää kädenjäljen seuraavalla vaalikaudella käsiteltäviin asioihin, sillä niitä hahmotellaan jo syksyllä. . 4 30.7.2014 Yhdeksän kuukauden pesti Terhi Peltokorpi suunnittelee hakevansa jatkokautta kevään vaaleissa Terhi Peltokorpi nousi ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 2004, kun Anneli Jäätteenmäki (kesk.) suuntasi Brysseliin. Todennäköisesti lähden ehdolle eduskuntavaaleissa, hän vastaa naurahtaen. Peltokorven mukaan vaihtoehdot ovat vähissä, jos sattuu olemaan vaalipiirin ainut istuva ehdokas. Hänestä olisi hienoa, jos koko keskustan valtuustoryhmä lähtisi mukaan eduskuntavaalikilpaan. . Nyt Mari Kiviniemen (kesk.) uusi pesti vapautti Peltokorvelle paikan täysistuntosalissa. Lakiesitys on kiireellä juostu ja rahoitus on täysin auki, Peltokorpi harmittelee. Voisimme puolustaa vihreitä arvoja Helsingissä vielä kuuluvammin. Helsinkiläistä kansanedustajaa mietityttää, kuka valvoo uudistusta, kun pelkästään pääkaupunkiseudulla on toistakymmentä toisen asteen opetuksen järjestäjää. KOILLIS-HELSINGISSÄ asuva Peltokorpi yrittää lähestyä yhteiskunnallisia kysymyksiä aina myönteisellä otteella ja korostaa yhteistyötä. Hän toivoo, että hallituksen ja opposition välinen sote-sopu ei jää ainoaksi osoitukseksi yhdes- HELSINKI on keskustalle kivikkoinen vaalipiiri. Millä eväillä puolue niittäisi siellä runsaampaa satoa ensi vuoden eduskuntavaaleissa? . Voisimme puolustaa vihreitä arvoja Helsingissä vielä kuuluvammin. Myös palveluiden turvaaminen ja ruuan turvallisuuden varmistaminen ovat helsinkiläisille tärkeitä arkipäivää koskevia kysymyksiä.. Työ ei tapahdu vain eduskuntatalon seinien sisällä, hän painottaa. Julkisuuden ja sosiaalisen median lisäksi vaikuttamista tapahtuu erilaisissa verkostoissa ja yhteistyössä virkamiesten kanssa. HELSINGIN keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana vaikuttavaa Peltokorpea odottaa yhdeksän kuukautta oppositiopolitiikkaa. Valiokuntapaikat ovat vielä auki, mutta esimerkiksi työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta houkuttavat. PELTOKORPI on valmis käärimään hihansa heti syysistuntokauden alkaessa. . Varaedustaja elää vaalikauden aina tietynlaisessa epävarmuudessa, Peltokorpi kuvailee. Kovin pitkälle meneviä suunnitelmia ja lupauksia on kartettava, sillä luottamustehtävä velvoittaa olemaan käytettävissä. Jaakko Martikainen sä tekemisen voimasta.
5 30.7.2014 Satonen Tiilikaiselle: ?Tutustu hallitusohjelmaan? SUOMENMAA KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen kummeksuu tiedotteessaan keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen ulostuloa. Tiilikainen kutsui Suomenmaan kolmossivun kirjoituksessaan pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen kasvupakettia ?vaalitäkyksi?. Satonen kehottaa Tiilikaista tutustumaan hallitusohjelmaan uudelleen. HALLITUKSEN tekemiä toimia voi arvostella, mutta niitä ei kannata väheksyä turhaan, Satonen sanoo. Hän listaa joukon toimenpitei- tä, joilla hallitus yrittää taltuttaa tukalaa taloustilannetta. Näitä ovat esimerkiksi työn verotuksen keventäminen, Windfall-verosta luopuminen, yritysten yhteisöveron keventäminen ja Finnveran rahoitusmahdollisuuksien laajentaminen. Satonen muistuttaa, että hallitus tekee miljardiluokan investoinnit liikennehankkeisiin, kuten Pisara-rataan, länsimetron jatkeeseen ja Tampereen katuraitiotiehen. . Ei sotaa, ei välttämättä terrorismiakaan. Marko Lempinen Ilta-Sanomissa Kekkonen sanoi tiukasti: ?Et sinä saa jäädä tänne kotitalosi rahoja tuhlaamaan! Pitää opiskella ja suorittaa tutkinnot!? Myöhemmin Vilkuna muisti . Anttilan mukaan työttömiä ei auta se, että pääministerillä on hauskaa. Mitä sitten. Kuva: Alexei Nikolsky/AFP Photo Maalla asumisen iloja on toki kans palanehen sonnan haju! Sellaasta kultaa ku saa tukkia joka paikkahan ja kaikki kukoostaa. Politiikan kuuluu olla hauskaa! Kreisibailausta, niinkuin Stubb itse muotoilee. KEPULAISET arvostelijat lyötiin heti kateellisiksi. Ette vain osaa twiitata ettekä varmaan liikkuakaan. Jope Ruonansuun sanoin, mahtava kun oli se Voikkaa, vai mikä se oli, työttömille kolmiloikkaa! STUBBIN mukaan Twitter on olemassa sekä vapaa-aikaa että työtä varten. Haluaisinpa nähdä sen hallitusohjelman, joka mahtuu twiittiin, eli 140 merkkiin. Ei mutta, sellainenhan taitaa jo olla. Näin meille joku komissaari tai päämies aika ajoin lukee avustajansa kirjoittamasta paperista, uskomatta ehkä itsekään sanomaansa. Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan neljältä henkilöltä ja neljältä yritykseltä jäädytetään varoja, ja heidät asetetaan matkustuskieltoon. Pakotteet kohdistuvat lähteen mukaan ihmisiin ja tahoihin, jotka tukevat Venäjän toimia Ukrainassa tai hyötyvät niistä. Pakotelistalle päätyvien nimet on määrä julkaista keskiviikkona EU:n virallisessa lehdessä. EU pääsi tiistaina Brysselissä sopuun myös laajemmista Venäjää koskevista sanktioista. Niiden tarkoituksena on laittaa muutenkin Venäjän vaike- uksissa oleva talous vielä suuremman paineen alle. Uudet pakotteet koskevat kokonaisia toimialoja, kuten energia, rahoitus- ja asealaa. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) ennakoi jo tiistaina iltapäivällä blogissaan, että uusien asekauppojen tekeminen Venäjän kanssa loppuu ja Venäjän valtion omistamien rahoituslaitosten pääsy rahoitusmarkkinoille vaikeutuu. Toivakan mukaan EU lopettanee myös sellaisen korkean teknologian viemisen, jota Venäjä tarvitsee syvänmeren öljyesiintymien tutkimiseen. Asenne kuvaa länsimaiden ylimielisyyttä muuta maailmaa kohtaan. Alpo Juntunen Turun Sanomissa Paras puoli kiltteydessämme on, ettei meidän tarvitse pelätä isoja konflikteja. Paketti on EU-maiden kesken neuvoteltu kokonaisuus, Toivakka kirjoittaa. Yleinen väite on: ?Uskoimme voimankäytön jääneen historiaan kansainvälisessä politiikassa?. Tänä keväänä tähän mantraan on ollut erityisen vaikea uskoa. Jarno Hartikainen Kauppalehdessä Arto Satosen mielestä keskusta on viime aikoina keskittynyt vain moittimaan hallitusta. tai ainakin halusi muistaa . Se sama, minkä Stubb kuiskaa kuutta kieltä osaaville lapsilleen iltaisin: Unelmoi, usko, ahkeroi, menesty. Ja velat muuttuvat saataviksi. Juhani Ojalehto lainat Euroopan Unioni ei ole vain talous-, vaan ennen kaikkea arvoyhteisö. Jep, kateellisiahan tässä ollaan. Kuva: Jari Laukkanen EU-pakotteet iskevät Putinin lähipiiriin EU:N uudet pakotteet kohdistuvat Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin. Suomalaiset ansaitsevat tässä vaikeassa tilanteessa asiallista ja ratkaisuhakuista keskustelua. Suomalaiset ansaitsevat tässä vaikeassa tilanteessa asiallista ja ratkaisuhakuista keskustelua. apollon tietäjät Kadehtivat Stubbia KYLLÄPÄ nousi meteli, kun Sirkka-Liisa Anttila arvosteli pääministeri Alexander Stubbin twiittailua. Stubbhan liverteli viime viikonloppuna urheilun ihanuudesta internetin pikaviestipalvelussa. Pääkaupunkiseudun suuret liikennehankkeet on kytketty tonttitarjonnan ja asuntorakentamisen lisäämiseen. Esimerkiksi siitä, että Suomessa on vuodessa tullut 35 000 uutta työtöntä ja hallitus kykenee ottamaan ihan rennosti. Työttömätkin voisivat harrastaa triathlonia, niin kyllä se elämä elättää. Satonen kertoo kuitenkin toivovansa, että perusteita olisi tarkasteltu hieman syvällisemmin. . Nämä yhdessä hallitusohjelmassa sovitun asuntorakentamista lisäävän päätöskokonaisuuden kanssa sysäävät liikkeelle yksityistä asuntorakentamista ja näin parantavat työmarkkinoiden toimintaa. SATOSEN mielestä keskustan suunnalta tulleet kannanotot ovat jo pidempään kuulostaneet lähinnä siltä, että keskusta keskittyy vain moittimaan hallitusta. Hän korostaa, että oppositiolla on siihen täysi oikeus. Mukulakkin on oppinu jotta siälä on voimaa mihinä nokkoosia kasvaa, eli ongelle lähretähän matopurkin kans tuallaasesta paikasta. Merja Rintamäki Pohjalaisessa. että Kekkosen sanat merkitsivät käännettä hänen elämässään. Vilkuna väitteli kansatieteessä tohtoriksi vuonna 1935. Lasse Kangas Keskisuomalaisessa Keskiviikkona julkistetaan, keihin Putinin lähipiiristä pakotteet kohdistuvat
Lähdin ehdolle Suomen kipuillessa laman kourissa. Olin silloin päättänyt myös jättäytyä kolmen vuosikymmenen jälkeen pois kuntapolitiikasta. Siinä avautui uusi sivu elämässä ja Komi pääsi täyttämään vapaaaikaa uusilla asioilla. Komi oli pyytänyt, että jos joku haluaa onnitella kuusikymppistä elämäntaivalta, hän ottaisi onnitteluja vastaan kirjoittaakseen siirtokarjalaisista Joroisissa. Siirtokarjalaiset Joroisissa -kirja näki päivänvalon vuonna 2002. Tämä oli mielenkiintoinen projekti. . Yhdistysten kautta on tullut harrastettua esimerkiksi runsaasti kulttuuria. Onko mitä ihan ?omia. Liikunta eri muodoissaan on jokapäiväistä. Espanjaa Komi on lukenut kansalaisopistossa pari vuotta. Talviasunto lämmössä ei ole ajatuksissa, vaan Armas Komia kiinnostaa testata itseään; pystyykö oppimaan vanhemmalla iällä jotain uutta? FAKTA Armas Komi Kansanedustajana vuosina 1991?1999. Parasta työssä: Sai tehdä työtä kuntien ja tavallisten ihmisten hyväksi sitä kautta, että oli mukana saattamassa asioita oikeudenmukaisiin päätöksiin. Vaikeinta työssä: Kuunnella opposition ?räksytystä? Esko Ahon hallitukselle talousvaikeuksista, joihin oppositio hallituksessa ollessaan oli ollut osasyyllinen.. Kun projekti on osaltani valmis, annan tilaa toisille. KUN Komi täytti 60 vuotta, hän koki elämässään vahvaa onnistumisen iloa. Virallisia 60-vuotisjuhlia vie- tettäessä perheessä juhlittiin tyttären, Katri Komin pääsyä eduskuntaan ja sitä, että poika Santtu jatkoi maatilan pitoa eli tilalla oli tehty sukupolvenvaihdos. Vanhin poika Mikko oli kiinteästi työelämässä Forssassa. . Halusimme antaa tilaa koulutetuimmille savolaisille eduskuntatyöstä kiinnostuneille keskustalaisille, Komi kuvailee. Kun päätös jättää valtakunnan politiikka syntyi, sinne ei ole mieli sen jälkeen kaihonnut. . Sen jälkeen olen tehnyt paljon metsänhoitotöitä, jotka kulminoituivat yhteismetsän perustamiseen. harrastuksia? . Olen sellainen projekti-ihminen. Sen käynnistäminen työllisti ja oli kiinnostava prosessi. Tänä keväänä Komi jäi pois Karjalan liiton liittovaltuustosta, Rauta-säätiön hallituksesta sekä Raudun pitäjäseuran hallituksesta. Eläkeliiton keskushallinnossa Komi vaikutti kahdeksan vuoden ajan. Työ jatkuu paikallisten sotainvalidien puheenjohtajana ja ve- teraanien varapuheenjohtajana. Tehtäviä olisi niin paljon, kuin vain haluaa ottaa vastaan. Komi myöntää, että nyt kun on ollut aikaa, vastuutehtävien hoitaminen yhdistyksissä on ollut mukavaa. 6 30.7.2014 Olen sellainen projekti-ihminen. Kun projekti on osaltani valmis, annan tilaa toisille. Armas Komi asuu vaimonsa kanssa kahdeksan kilometrin päässä entisestä kodistaan eli maatilasta, jota poika hoitaa nykyään. Kesäajat Komilla kuluukin autellessa tilan töissä. Kirjassa on kertomuksiakin, mutta se on enemmän hakuteos, josta juuriaan etsivät löytävät helposti osviittaa sukulaistensa liikkeistä. KOMI oli 50-vuotias maanviljelijä päästessään eduskuntaan. . Pääsin ensimmäisellä yrittämällä. Vuosien myötä on tullut tietoa, miten tehtäviä hoidellaan ja kokemus tekee kaiken helpommaksi. KOMI huomauttaa, että yhdistystoiminta on muutakin kuin kokoustamista. Ajattelin, että siinä tilanteessa 50-vuotiaan elämänkokemuksesta olisi eduskunnassa hyötyä. Kun kansanedustajuus oli hänen osaltaan ohitse vuonna 1999, hän ei enää voinut palata entiseen ammattiinsa maatilalle, sillä puoliso oli saavuttanut eläkeiän. Peukaloita ei tarvinnut jäädä pyörittelemään. . Alkuun tilalla oli iso rakentamisprojekti. Kuvat: Päivi Vento Aika ei kulu hukkaan Kun Armas Komi jätti politiikan, aikaa vapautui muulle tekemiselle PÄIVI VENTO JOROINEN ARMAS KOMI toimi eteläsavolaisena kansanedustajana vuosina 1991?1999, ensin Esko Ahon ja sitten Paavo Lipposen hallituksen aikana. Komi jätti kansanedustajan tehtävät sovinnolla kahteen kauteen. Hän ja savonlinnalainen Markku Lehtosaari tekivät vuonna 1999 periaatepäätöksen olla asettumatta enää ehdolle.
Se tietää aina vaikeuksia. . Silloin tehtiin ihan oikeasti kovia ratkaisuja. Suomalaisten elämässä työnosuuden on yksinkertaisesti pakko kasvaa elinajan kasvun myötä. Sitä kipeämpiä päätöksiä joudutaan tekemään, mitä kauemmas niitä siirretään. . Toisaalta häneltä heruu ymmärrystä myös poliitikoille. . Valtakunnan tasolla asiat ovat huomattavasti moniulotteisempia kuin vaikka yhdistyksissä, joitten toiminta on kansalaisille tutumpaa. KUN Komi aloitti kansanedustajana vuonna 1991, Suomi oli pahoissa talousongelmissa. . Korkeakouluissa pitäisi selvittää opiskelijoiden tilanne ja tarjota tukea. 7 30.7.2014 Poliittinen liturgia este kansalaisten kiinnostukselle ARMAS KOMI ei yhtään ihmettele, että kansalaiset vieraantuvat politiikasta. Jos kestävyysvajetta halutaan torjua, opiskelijoiden työssäkäynnin rajoittaminen tai opiskeluaikojen nopeuttaminen eivät ole ensisijaisia keinoja, Aho arvioi. AHON mukaan opiskeluajat vaihtelevat hieman työmarkkinatilanteen mukaan. Hän on Joroisten seudun paikallisyhdistyksen rahastonhoitaja. Sirpa Pietikäinen käytti vaalikampanjaansa lähes 184 000 euroa. Sen mukaan suomalaismaistereiden keskimääräinen opiskeluaika on 5?5,5 vuotta ja valmistuessaan opiskelijoilla on työuraa takana kolmesta seitsemään vuotta. Kuosmasen mukaan opintotuki ei riitä elämiseen, joten opiskelijat ovat jo nyt pakotettuja työmarkkinoille. Opintotuki ei riitä elämiseen, joten opiskelijat ovat jo nyt pakotettuja työmarkkinoille. . Sen takia hän ei pidä tilannetta kansan- taloudellisesti ongelmallisena, koska työssäkäymisen ja opiskelun yhdistäminen ei lyhennä elinikäistä työuraa. SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen viittaa Eläketurvakeskuksen syksyllä ilmestyvään tutkimukseen. Nyt kukaan ei hirveästi tiedä, onko taustalla esimerkiksi masennusta tai stressiä, Kuosmanen sanoo. Pietikäisellä kallein kampanja SUOMENMAA SUOMESSA toukokuun eurovaaleissa valituiksi tulleista ehdokkaista eniten rahaa kampanjointiin käytti kokoomuksen Sirpa Pietikäinen. Hän poltti vaalikentillä liki 184 000 euroa. Opiskelijat eivät ole työmarkkinoiden ulkopuolella. Komin oma sukupolvi muistaa nykyistä vaikeimpiakin aikoja. Nykyhallituksen päättämättömyys ja asioiden siirtäminen huolestuttaa. Tässä on tullut jo mieleen ajatus, että hallitus siirtää päätöksentekoa saadakseen Juha Sipilän seuraavassa hallituksessa vastuunkantajaksi, Komi miettii. EK:n pääneuvottelija Vesa Rantahalvarin mukaan 28-vuotiaana valmistumisensa jälkeen työelämässä aloittavat saavat syyttää itseään mahdollisesta heikommasta eläkekertymästä. Hän näkee yhdeksi syyksi poliittisen liturgian, jota hänkin ?kauhukseen oppi. Lisäksi hän otti 60 000 euron vaalilainan. Suurimman yksittäisen lahjoituksen Pietikäinen sai Ammattiliitto Prolta, joka tuki häntä 10 000 eurolla. Tieto Pietikäisen vaalirahoituksesta ei ehtinyt eilisen Suomenmaassa olleeseen kampanjabudjetteja käsitelleeseen uutiseen. Armas Komilla toimii politiikassa enää paikallisyhdistystasolla. Työmarkkinoilla valmistumassa oleva näyttää paremmalta kuin työtön, Aho sanoo. Korkeakoulujen kirjoilla roikkuu työssäkäyviä opiskelijoita, jotka suorittavat opintojaan hiljalleen tai välillä eivät ollenkaan. Kuosmasen mukaan he voivat olla ongelma oppilaitoksille, jos ne eivät tiedä, montako ihmistä luennoille tai kurssille on tulossa. . Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista puolet on keskimääräisenä päivänä töissä, erikoistutkija Simo Aho Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta muistuttaa. AHON mukaan opiskeluiden viivästyminen johtuu osittain työssäkäymisestä, mutta siihen on myös monia muita syitä. ja ryhtyi myös käyttämään kansanedustaja-aikoinaan. . Politiikkahan on mielikuvien luomista. Kuva: Jari Laukkanen. Ei siitä tule mitään, jos ensin opiskellaan kolmekymppiseksi ja eläkkeelle jäädään kuusikymppisenä. Komi pitää kohtuuttomana, jos työelämässä ollaan täysipainoisesti vain noin kolmekymmentä vuotta. 74-VUOTIAS ex-poliitikko on seurannut nykymenoa huolestu- neena. Ei päätöksiä tehdä kuin halkoja eli niin että joka lyönnistä pölli halkeaa. Leijonanosa summasta kului ulkomainontaan. Jos töitä ei ole, opiskelijat venyttävät valmistumistaan. . Omaa rahaansa Pietikäinen käytti noin 49 000 euroa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto ?Opiskelijat eivät lorvi? MIKKO ISOTALO/STT HELSINKI TUTKIJA ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL tyrmäävät Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hellimän ajatuksen yliopistoissa lorvivista opiskelijoista. Eläkeneuvotteluita STT:lle kommentoinut EK:n pääneuvottelija Vesa Rantahalvari sanoi, että 28-vuotiaana valmistumisensa jälkeen työelämässä aloittavat saavat syyttää itseään mahdollisesta heikommasta eläkekertymästä. . Nykyään jo kymmenen euron menetys kuukaudessa saa suomalaisissa tunteen, että nyt viedään kaikki, Komi toteaa. Valtaosa päätöksistä konkretisoituu seuraavan hallituksen aikana. Komi pelkää tilannetta, jossa hallitus ja työmarkkinajärjestöt joutuisivat vastakkain. Kun poliitikko puhuu, hän käyttää paljon sanoja ja konkreettisuus jää usein puuttumaan, Komi kuvaa. Komin mukaan politiikassa oppii kertomaan asian kuin asian niin, että siitä löytyy omalta kannalta myönteinen puoli, vaikka kyseessä oleva olisikin mahdoton oikeasti toteuttaa. Komi on ajatellut tätä seuratessaan politiikkojen esiintymistä mediassa. Hän ymmärtää tavallisen kansalaisen tympääntymistä ?puheeseen puheen jälkeen?
Herukan päätuotantoalueilla Itä- ja Keski-Suomessa korjuu alkaa lähipäivinä. Mustaherukan sadosta odotetaan tavanomaista. Sadon muodostumisen kannalta on parempi, että lämpötila on alle hellerajan. Kuivuudesta ovat kärsineet viljojen lisäksi muun muassa vihannekset ja peruna. . Heinäkuussa on ollut vähän turhankin kuumaa. Heinäkuussa sateisinta on ollut Etelä-Pohjanmaalla, jossa sademäärä on ollut 120 prosenttia keskimääräisestä, ja kui- Hajonta on harvinaisen isoa tänä vuonna. vinta Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella, joilla sademäärä on ollut vain 20 prosenttia keskimääräisestä. . Vehnää ja ruista tuotetaan viime vuotta enemmän, kauraa ja ohraa vähemmän. Ohraa odotetaan tänä vuonna 1,7 miljardia kiloa, kauraa 1,1 miljardia kiloa. Vehnän kokonaissadon odotetaan olevan miljardi kiloa. Kuivuus on saattanut alentaa perunan mukulalukua, jos kastelua ei ole ollut käytettävissä eivätkä kuurosateet ole osuneet perunapelloille. Suuret velat voivat puolestaan jäädä maksamatta siksi, että ne kasvavat korkoa nopeammin kuin velallinen ehtii niitä lyhentää. Lehtikuva FAKTA Leipäviljasadot viime vuotta suurempia Suomen pelloilta odotetaan tänä vuonna yhteensä 4 miljardin kilon viljasatoa. ja parempi hehtaarisato kasvattavat satoa 40 miljoonaa kiloa. Sato on jäämässä edellistä vuotta pienemmäksi. Kuva: Roni Rekomaa/ Varattomuus estää useasti velkojen perinnän SUOMESSA jää vuosittain keräämättä miljardien eurojen edestä velkoja, sillä velallinen on varaton, kertoo Yle uutiset. Viime vuonna perinnässä oli 5,4 miljardia euroa. Niistä ulosotolle maksettiin runsas miljardi euroa. Toisaalta sadetta on saatu paikoin liikaakin. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Ravinneaineet ovat painuneet veden mukana alempiin maakerroksiin, Taulavuori selittää. Kokonaisuudessaan viljasadosta odotetaan tyydyttävää. HEINÄKUUN kuivuus on toisaalta hidastanut viljelykasvien kasvua, toisaalta pitänyt taudit kurissa. . Marjakoko on hyvä, ja ProAgria povaa marjojen olevan myös makeita alkukesän sateisen ja viileän sään vuoksi. Vadelmien satokausi on jo käynnistynyt eteläisessä Suomessa, ja se vain kiihtyy tällä ja lähiviikoilla. Sen sijaan viimeisimpänä kylvetyt viljat, kuten ohra ja kaura, ovat monin paikoin kärsineet kuivuudesta. Kehityspäällikkö Terhi Taulavuori ProAgriasta sanoo, että kylvötyöt aloitettiin kevätvehnän kylvöllä touko-kesäkuussa, koska sillä on pisin kasvuaika. . Keli oli soittajille todella raskas, mutta kaikki selvisivät kunnialla loppuun. vuonna poikkeuksellisen paljon hajontaa, kertoo maaseutukeskusten liitto ProAgria. Aikaisin keväällä kylvetty vehnä näyttää tuottavan hyvän sadon kesäkuun sateiden ansiosta. Myös vadelmien laadun luvataan olevan hyvä, sillä viimeviikkojen aurinkoiset säät ovat olleet vadelmille suotuisat. ProAgrian mukaan raakileita kehittyy parhaillaan runsaasti. Sekä sadon määrä että laatu näyttävät viljoista lupaavimmalta. Toissa vuonna varattomiksi tai tuntemattomiksi todettiin noin 220 000 maksajaa ja vajaan miljardin euron arvosta velkoja. Ylen mukaan ulosottoon päätyy usein velkoja, joista tiedetään jo etukäteen, ettei niitä koskaan makseta. Sellaisia ovat esimerkiksi konkurssiin menneiden yritysten verovelat, joita peritään uudelleen tasaisin määräajoin. Myös yksityiset velat kiertävät usein vuosi toisensa jälkeen velkojan ja ulosoton välillä, sillä velkoja haluaa tarkistaa, onko varattomaksi todetun velallisen rahatilanne muuttunut. Etelä-Suomessa herukoita on jo päästy poimimaan, kertoo ProAgria. 8 lyhyesti 30.7.2014 Viljasadoissa harvinaisen paljon vaihtelua HANNA KOIVISTO/STT HELSINKI VILJOJEN satonäkymissä on tänä Mini-Tattoo keräsi noin 8000 katsojaa. Eniten vaihtelua on ohran ja kauran kanssa, koska niiden kylvö on venynyt pidemmälle kevääseen. VAIHTELUA on paljon myös eri ti- lojen välillä, sillä kesän sademäärät ovat vaihdelleet suuresti eri alueilla. Näyttää siltä, että kevätvehnä on tullut kylvetyksi parhaaseen aikaan ja menestynyt parhaiten. Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva Sotilasmusiikki kokosi väenpaljouden Helsingissä SOTILASMUSIIKKITAPAHTUMA Hamina Tattoon yhteydessä järjestetty Mini-Tattoo keräsi runsaasti yleisöä helteisen Helsingin Senaatintorin liepeille tiistaina. Mikäli kuivuus jatkuu, voi se verottaa satoa. Kuivuudesta ovat kärsineet viljojen lisäksi muun muassa vihannekset ja peruna. Hajonta on harvinaisen isoa tänä vuonna, Taulavuori sanoo. Hänen mukaansa kesäkuun sade on ollut viljelmille toisaalta hyvä asia, toisaalta joillakin tiloilla, erityisesti Itä-Suomessa, vettä on saatu liiankin paljon. . Sato hehtaaria kohden eli hehtaarisato pysynee viime vuoden tasolla, mutta suurempi viljelyala kasvattaa kokonaissatoa noin 160 miljoonaa kiloa. Ruista odotetaan lähes 70 miljoonaa kiloa. Viime vuodesta kaksinkertaistunut viljelyala Perunasadon odotetaan olevan lähes sama kuin viime vuonna eli 620 miljoonaa kiloa. Kuivuus ja kuumuus ovat haitanneet monin paikoin myös tuorevihannesten kasvua. Toisaalta rutto ei ole levinnyt kuivuuden ansiosta, Taulavuori sanoo. Myös viljat ovat hyötyneet kuivuudesta, sillä se on hillinnyt lehtilaikkutautien leviämistä. Herukat kypsyvät vauhdilla, vadelmat hyvälaatuisia HERUKKASATO alkaa valmistua. Puolustusvoimien arvion mukaan paikalla oli noin 8 000 ihmistä. Marssi- ja musiikkiesityksissä yleisöä viihdyttivät Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta sekä norjalaiset, saksalaiset ja japanilaiset sotilasmuusikot. Tattoon toiminnanjohtaja Hannu Kaukiainen piti yleisömäärää hyvänä ja oli iloinen, että muusikot jaksoivat soittaa kovassa kuumuudessa.
Lähin poliisi voi olla 300 kilometrin päässä. . Meillä pitäisi olla mahdollisuuksia hyödyntää luontoa matkailussa ja muissa elinkeinoissa. Kärnä huomauttaa, että suojelua ei kompensoida paikallisille mitenkään, mutta se vaikeuttaa alueen toimeentulomahdollisuuksia. Mikko Kärnä ihmettelee myös sitä, että valtiolla olisi valmiutta sijoittaa kansallispuistoon miljoonia, mutta poliisin toimintaan euroja ei tunnu riittävän. Kilpisjärvellä ei ole yhtään poliisipartiota. Lisäksi kaikilla ihmisillä etnisyydestä riippumatta on oltava oikeus elää ja harjoittaa elinkeinojaan Lapissa. Saamelaiskäräjien yleiskokous on hyväksynyt oikeusministeriön kompromissiesityksen saamelaismääritelmästä kesäkuussa. Kärnä on huolissaan siitä, että edelleen muutamat saamelaispoliitikot päättävät, kuka on saamelainen ja kenet hyväksytään käräjien vaaliluetteloon. . Alkuperäiskansan määrittelyssä kieli ei voi olla ainoa kriteeri, sillä se jättää metsäsaamelaiset ja osan inarinsaamelaisista saamelaisstatuksen ulkopuolelle. Kesälomalla hän lataa akkujaan muun muassa liikkumalla perheensä kanssa. . Jos 10 000 käy tykkäämässä, lupaan kiertää Lappia vaalikampanjan aikana vuosimallia -75 olevalla kuplavolkkarilla, Kärnä kannustaa. 9 30.7.2014 . Jos 10 000 käy tykkäämässä, lupaan kiertää Lappia vaalikampanjan aikana vuosimallia -75 olevalla kuplavolkkarilla. Keskustan Enontekiön kunnallisjärjestö on esittänyt Mikko Kärnää ehdokkaaksi kevään vaaleihin. Kärnä ei aio keskittää vaalityötään vain Tunturi-Lappiin, vaan on luvannut kiertää jokaisessa Lapin kunnassa. . Kansainvälisten sopimusten mukaan keneltäkään ei saa perusteetta riistää oikeutta kuulua vähemmistöön, joten järjestelmä on edelleen epäoikeudenmukainen. Suomi ei ole vieläkään ratifioinut kansainvälistä ILO-169-sopimusta. Hän työskenteli aluksi Inarin kuntakonsernissa vuoden ja siirtyi sieltä Enontekiölle kehittämispäälliköksi. . Samalla valmistaudun ensi kevään vaaleihin. Kuva: Maarit Simoska Mikko Kärnä haluaa Lapin äänen kuuluville MAARIT SIMOSKA ENONTEKIÖ MIKKO KÄRNÄ on tuonut nuorekkaan tuulahduksen Enontekiön ja laajemmin koko Lapin kuntapolitiikkaan. Kaksi ja puoli vuotta Enontekiötä kunnanjohtajana luotsannut Kärnä luottaa laajaan julkiseen keskusteluun vaikeistakin aiheista. Niinpä ei olekaan ihme, että Kärnä sohaisi vuosi sitten ensimmäisessä Uuden Suomen blogikirjoituksessaan arkaa keskustelua saamelaismääritelmästä . Otan vaalityötä varten kahden kuukauden virkavapaan.. Toteutuuko kansalaisten yhdenvertaisuus, jos esimerkiksi perheväkivaltatilanteessa viranomaisapua joutuu odottamaan Kirjoitan vaalikirjaa ja muutenkin olen aloittanut vaalityön suunnittelun. useita tunteja? PERHEEN 3- ja 5-vuotiaat pojat pitävät Mikko-isän aktiivisena myös virka-ajan ulkopuolella. Lapissa on erämaa-alueita riittävästi. Ratifiointia ei voida tehdä muun muassa siksi, että meillä ei ole oikeaa tietoa, kuinka paljon Suomessa on saamelaisia. 33-VUOTIAS Mikko Kärnä on toiminut pitkään rajavartiolaitoksen palveluksessa. Muutamia vuosia sitten Ivalon rajavartioston varapäällikölle tuli eteen valintatilanne: työt siirtyisivät joko Helsinkiin tai ulkomaille. Kärnä halusi jo perhesyistä jäädä Lappiin. Olen asunut yli kymmenen vuotta saamelaisalueella ja tunnen asian, Kärnä aloittaa. . Olen oppinut näinä vuosina valtavasti, olen saanut kehittää osaamistani kunta-alalla ja koen, että minulla olisi annettavaa myös valtakunnan päätöksentekoon. Kovakuntoinen mies juoksee cooperin testissä erinomaiset tulokset, hiihtää, laskettelee, mutta on erityisesti erähenkinen. Erähenkisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Mikko Kärnä olisi vaatimassa pohjoiseen lisää kansallispuistoja. Pääosa enontekiöläisistä vas- tustaa Kilpisjärven kansallispuiston perustamista, ja Mikko Kärnän mielestä ympäristöministeriössä pitäisi kunnioittaa paikallisten näkemyksiä. . Kirjoitan vaalikirjaa ja muutenkin olen aloittanut vaalityön suunnittelun. Mikko Kärnä hyödyntää ahkerasti myös sosiaalista mediaa. Tällä hetkellä hän kerää Facebookissa peukuttamisia monia kommentteja kirvoittaneella tempauksellaan. . Sen perusteella saamelaiset saisivat alkuperäiskansana oikeuden valtion maa- ja metsäalueisiin.
Kuvat: Emma Taipale Eläinten ruokintanäytökset R Kun purtavaa on tarjolla, eläimet tulevat esille yleisön riemuksi EMMA MÄÄTTÄ mia karhuille pienenä välipalana. RANUA ENSI NÄKEMÄLTÄ eläinpuisto näyttää autiolta. Sade ja ukkonen ovat tehneet tehtävänsä. Muutamat perheet ja pariskunnat kiertävät lintueläimien kautta kulkevaa polkua pitkin. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta hyvin olen työssäni viihtynyt. Pieniä käsiä nou osoittamaan karhuja iloisen nauru mana. Yksi innokkaista katsojista on k Roosa Kuosa, joka ei malta innostu syä äitinsä Sanna Kuosan sylissä. LAHDESTA kotoisin olevalla Kuosan p Lapin matkalta takanaan jo kymme ja yli kaksi tuhatta kilometriä, mutta perheen menossa näy.. 10 30.7.2014 Jääkarhut keräävät katsojia Ranuan eläinpuistossa. Onnekkailla on myös mahdolli itse ruokkimaan eläimiä hoitajan av Nyt vuorossa on jääkarhujen ruok Ensimmäinen omena putoaa jääk sialtaaseen ja jääkarhunaaras läh uimaan sitä kohti. Sisältä löytyy omenoita ja porkkanoita, joiden tarkoitus on toi- TÄNÄ keväänä eläintenhoitajaksi valmistunut Saarinen on ensimmäistä kesää töissä Ranuan eläinpuistossa. . Tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu erityisesti ruokanäytösten järjestäminen, Saarinen kertoo. Ruokintanäytöksiä voi päästä katsomaan kesäisin aina aamupäivästä iltapäivään saakka. Ruokittavia eläimiä on muun muassa karhut, ahma, ilves ja saukot. He odottavat kohta alkavaa karhujen ruokintanäytöstä. Pian kesätyöläinen Outi Saarinen kävelee siltaa pitkin kädessään suuri ämpäri. Niiden ruokinnalla on aina eniten katsojia. . Alkaa kuulua odottavaa kuhinaa. Jääkarhujen aitauksen yläpuolella olevalla sillalle on kokoontunut joukko ihmisiä. Myös kotieläinpihalla on näytöksiä. Saarinen kertoo, että karhut ovat eläinpuiston vetonaula. Tämä määrä ihmisiä on vielä vähähäistä, kun on alkuviikko ja hieman kehnompi sää. Muuten tunnelma on rauhallinen. Tilanne muuttuu nopeasti siirryttäessä karhujen asuinpaikalle. Viikonloppuisin näytökset ovat yleensä aivan täynnä, hän selventää. PÄIVITTÄIN järjestettävien ruokanäytösten ideana on saada eläimet esittäytymään niitä katsomaan tulleille vierailijoille. Samalla eläintenhoitaja kertoo tietoja lajeis- Ruokittavia eläimiä on muun muassa karhut, ahma, ilves ja saukot. ta ja päivittää eläinten viimeaikais set
Minulla on harvoin elokuvaa katsoessani olo, että pystyisin samastumaan naishahmoihin kokemustasolla. Tyypillistä Niemen mukaan on, että elokuvien naishahmojen tarinat pyörivät vain miesten ja heidän toimintansa ympärillä. Eläinpuistossa riittää näkemistä ja kokemista, Sanna Kuosa toteaa. Kuosa on samaa mieltä siitä, että karhut ovat yksi mielenkiintoisimmista kohteista eläinpuistoreissulla. . Ohjaaja, käsikirjoittaja ja kolme päänäyttelijää ovat naisia, ja aiheena on naisten ystävyys. Tilastojen perusteella naispäähenkilöitä on aika vähän, ja naiset ohjaavat vähemmän pitkiä elokuvia kuin miehet, Niemi sanoo. . 11 30.7.2014 Vahvoja naisia karvoineen kaikkineen NOORA VAARALA OULU Ruskeakarhu voimisteli katsojille ruokintansa jälkeen. Jarno, Sanna, Veera ja Roosa Kuosa matkustivat kaukaa katsomaan Ranuan jääkarhuja. Jääkarhuilla on ollut kuuma hellesäässä. JOS naisohjaaja olisi positiivinen termi, Inari Niemi kantaisi sukupuolta korostavaa etuliitettä mielellään. . Silotelluista nukkehahmoista pysytään kaukana. Elokuvan alkupään kohtauksessa Anna Paavilaisen esittämä Iiris lakkaa varpaankynsiään. Kuva: Noora Vaarala / STT-Lehtikuva. Omassa ystäväpiirissäni selkään puukottaminen ja kateus ovat vieraita asioita. Niemi aikoo tulevaisuudessakin tuoda valkokankaalle tavallisia naisia. Nauroimme, että tässä tehdään nyt yhteiskunnallista elokuvaa, jossa näytetään, että naisillakin on karvoitusta. Tiukkaa taistelua barbimaista naiskuvaa vastaan! Ranuan kesähitti et kuulumiisuus päästä vustuksella. kinta. karhujen vehtee hitaasti usee ilmaan un saattele- kaksivuotias kseltaan py- perheellä on enen päivää a väsymys ei . Se ei ole elokuva-alalla tyypillistä. . Ainakin tätä meidän pienintä kiinnostaa karhut eniten. On mahtavaa olla naisohjaaja. Kesäkaverit ei yritä saarnata. . Kuvauksissa Paavilainen huomasi, että lähiotoksessa näkyvät hänen varvaskarvansa. Ei, kun ihan kaikki eläimet ovat kiinnostavia, inttää viisivuotias Veera Kuosa ja luettelee suuren listan eläinpuistosta löytyviä eläimiä. Sanna Kuosa naurahtaa ja toteaa, että lasten kanssa melkein aina kiinnostavin eläin on se seuraava, kunhan jatketaan katselemista. . Minua taas kiinnostaa erityisesti ahmat ja sudet. . Hauskuus ei saanut tarkoittaa kömpelyyttä vaan sanavalmiutta ja itsevarmuutta. Samalla tuli rikottua stereotypioita naisten välisestä ystävyydestä. Niemi kertoo, tapauksesta tuli kuvausryhmän keskuudessa vitsi, jossa on pala totuutta. . Niemeä ärsyttää käsitys, jonka mukaan naiset kadehtivat toisiaan. . Miehet tekevät tällä kertaa ne tylsät sivuroolit, nauraa elokuvassa näyttelevä Iina Kuustonen. NIEMI halusi päähenkilöiden olevan itsenäisiä, fiksuja ja hauskoja. Tämä on täydellinen pysähdyspaikka lapsille. Karhuille ruokintanäytös toimii välipalana, pedot taas saavat näytöksessä päivittäisen ruokansa, kertoo Outi Saarinen. Inari Niemen Kesäkavereita voi hyvällä syyllä kutsua naiselokuvaksi. Kesäkavereissa naiset ovat kokonaisia, rosoisia hahmoja. . Mutta valitettavasti sanaa käytetään silloin, kun halutaan painottaa, ettei kyse ole tavallisesta ohjaajasta. Niemen ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva saa pian ensi-iltansa, ja se on kaikessa kesäisessä huolettomuudessaan painava teko tasa-arvon puolesta. Niemi kuvailee elokuvaa omalla tavallaan feministiseksi . Tasa-arvosta on hankala puhua ilman, että joku pitää sitä syytöksenä miehiä kohtaan, ohjaaja huokaa. KESÄKAVEREIDEN päähenkilöinä on kolme vahvaa naista, ja tarinan keskiössä on naisten välinen ystävyys. silläkin uhalla, että se herättää mielikuvan paasaamisesta
Leijonalenkki kiinnosti heti 32 motoristia. . 12 30.7.2014 Pasi Raijas sanoo työttömyyden lisääntymisen nakertavan etenkin ihmisten loma-ajan kassaa. Myyjiä ja asiakkaita on ollut naapurikuntia myöten. Silloin hän muisti vanhan Peten Baarin korjaamotilat. Raijas myös vuokraa huoltotiloja tee se itse -käyttöön tuntivuokraperiaatteella. . On laulettu karaokea ja onpa ollut kahdesti bändi soittamassa. . koska ylimääräistä rahaa ei ole niin paljoa kuin ennen. Puolitoista vuotta nikkaroitiin tätä, mies kertoo. Hän rakensi terassin, jolle sopii liki 60 asiakasta, terassilla on TAPAHTUMIA ovat edustaneet pihakirppikset ja motoristitapahtuma Leijonalenkki. Kirppiksillä myyjät ovat saaneet käyttää pihatilaa ilmaiseksi. Kesä on ollut todella hiljainen, vain tapahtumat ovat vetäneet väkeä, Ruokolahden Kopsalassa kyläbaaria pyörittävä Pasi Raijas palauttaa maanpinnalle. Raijaksella on menossa neljäs baarikesä. Näitä kehitän edelleen ensi kesäksi, Raijas sanoo. Hän aikoo lopettaa väliaikaisesti kesäbaarin tähän kesään ja vuokrata jatkossa tiloja erilaisiin tilaisuuksiin, tapahtumiin ja juhliin. . Työllistäähän hän itsensä ympärivuotisesti tekemällä omalla toiminimellä kiinteistöjen hoitotöitä. On mentävä Raijaksen lapsuuteen. Tältä alueelta on ollut tosi vaikeaa löytää vuokratiloja ja mitä on ollut, hinta on ollut kova. KUN kiinteistö oli hankittu, seuraavaksi mietintään pääsivät baarin entiset tilat. Ne olivat vaatimattomat, mutta Raijas päätti, että niitähän voi laajentaa sekä korjata ja avata Peten Baari omien vanhempien jalanjäljissä. . Pitäähän Kopsalassa kyläbaari olla.. Terassilla voi laskea ohihurahtavat autot. . Ohikulkevat lomamatkalaiset rauhoittavat kahvihampaittensa yltynyttä pakotusta. Illalla paikalliset ja vapaa-ajan asukkaat tapaavat toisiaan kylmän oluen ja siiderin vauhdittaessa puheen sorinaa. . Hänen vanhemmillaan oli samaisessa kiinteistössä Peten Baari sekä huoltokorjaamo. . Ei tässä luovuttamisen meininkiä ole, vaihdetaan vaan konseptia, Raijas paljastaa. Hän haluaa edelleen toimia kylässä ja omalta osaltaan elävöittää sitä. Tekolampi saa rannalleen nuotiopaikan. MIKSI lähikaupungissa Imatral- la perheineen asuva Raijas halusi kesäyrittäjäksi naapuriin Ruokolahdelle. Sen jälkeen liiketoiminta loppui omistajan vaih- doksen myötä. Välillä kiinteistö toimi asuintilana ja lopulta se oli tyhjillään. Rakennus alkoi ränsistyä, kun katot vuotivat sekä piha kasvoi pusikkoa hoidon puutteesta, Raijas kertaa. Raijas harrastaa vanhoja autoja ja moottoripyöriä ja etsi paikkaa, jossa niitä voisi kunnostaa maksamatta kalliita vuokria. Kaikki on katettua tilaa. Kuluneen kesän aikana kaikki ohjelmalliset illat ja tapahtumat ovat saaneet enemmän porukkaa liikkeelle. He avasivat Peten Baarin vuonna 1968 ja pyörittivät sitä aina vuoteen 1981. Sellaista suomalaista coverpoppia. PÄIVI VENTO RUOKOLAHTI KYLÄBAARI on mukava ajatus. Siellä mökkeilijät ostavat jäätelöä ja limsaa. Mökkiläiset pysyvät mökeillään ja kesälomamatkalla olevat suosivat omia eväitä, mies sanoo. Peten Baari sijaitsee kuutostieltä kohti Punkaharjua kulkevan Särkilahdentien varrella. Pihapiiriin valmistuu ensi kesäksi vielä sauna ja laavu nuotiopaikkoineen. Baarikärpänen on kuitenkin puraissut Raijasta sen verran voimakkaasti, että hän aukaisee baarin heti, kun taantuma hellittää. . Ensimmäiseksi karsitaan ?ulkona käynneistä,. Kuvat: Pöivi Vento Kyläbaarin konsepti vaihtuu Yrittäjä kehittää niitä toimintoja, jotka ovat vetäneet väkeä myös esiintymislava ja tanssilattia. Mutta nyt on lama iskenyt, sanokaa mitä sanotte. Puitteet ovat hyvät. Kolme ensimmäistä olivat ihan lupaavia.
Turhia auloja tai käytäviä ei minun tulevassa kodissani ole yhtään, Ari Björn hehkuttaa. Meille optimikoko on vain 300-400 neliömetriä. BJÖRN ON erityisen iloinen siitä, että hän pääsi toteuttamaan unelmansa kotikaupunkinsa asuntomessuilla. . Pienet tilat on kalustettu monikäyttöisillä sekä innovatiivisille huonekaluilla. Silloin päätin, että haluan uuden kodin, jossa on oma sauna ja takapiha sekä tärkein asia oma rauha ilman seinänaapureita, Björn kertoo Yhden lautapelin Suomen markkinoille luonut Björn oli pohtinut itsekseen, että sijoittamalla nopat vierekkäin, olisi mahdollista luoda toimiva omakotitalo 1-2 hengen talouksille. . Järvestä otettiin eilen ja tänään vesinäytteitä. Microsoft joutui Kiinan kilpailuviranomaisten syyniin KIINAN kilpailuviranomaiset ovat ryhtyneet tutkimaan ohjelmistoyhtiö Microsoftia. Osa kerrosten välissä olevista porrasaskelmista muuttuu muun muassa säilytystiloiksi. Kaupungeissa tontit ovat pieniä ja ne halutaan aina rakentaa tiiviiksi. Tämän talon pohjapinta-ala on 7x7x7 metriä eli se syö mahdollisimman vähän tontin pintaalaa. Tuhannen neliön kaupunkitontille mahtuu kolme Noppakotia eli asunnot kuudelle hengelle. . Oulun seudun ympäristötoimi on saanut viikonlopun jälkeen kymmenkunta ilmoitusta vatsataudista. Suomessa on tällä hetkellä 1,9 miljoonaa 1-2 hengen taloutta. Viruksia on koko ajan liikkeellä, mutta ne leviävät helposti, kun paljon väkeä on samassa paikassa. Virusta voi päätyä järviveteen, jos joku on esimerkiksi ulostanut järveen tai heittänyt sinne likaisen vaipan. Tampereen kaupungin viranomaiset ovat ottaneet tänään sekä Tohloppijärvestä että Tesomajärvestä noro- ja adenovirusnäytteet. Sinne on rakennettu kaksi uutta suomalaista omakotitaloa, Noppakotia. . Oma kahdeksan neliön työhuoneeni muuntuu vieras- tai neuvotteluhuoneeksi erilaisia kalustusratkai- suja hyödyntäen. . Yleensä oireet menevät ohi muutamassa päivässä. Tampere kehottaa välttämään uimista Tesomajärven, Tohloppijärven, Kaukajärven ja Suolijärven rannoilla. Myös Oulussa päätettiin tänään kehottaa uimareita välttämään toistaiseksi uimista Lämsänjärvellä. Kuva: Martti Kainulainen Noppakodissa ei ole hukkatiloja. Sen alustava yhdistetty liikevaihto viime vuodelta on noin 6,4 miljardia euroa. Uudella yhtiöllä on noin 17 300 työntekijää. Sen seurauksena mies konttasi ja ryömi puoli vuotta kerrostalokaksiossaan, tuskastuen naapureidensa elämisen ääniin. . Yhtiö on nyt osa yhdysvaltalaista ja pohjoismaista SSAB:ta, jolla on työntekijöitä yli 50 maassa. Noro- ja adenovirus aiheuttavat oksentelua ja ripulointia ja joillekin myös kuumetta. Potilaan on huolehdittava riittävästä nesteen saamisesta. Pääkonttori sijaitsee Tukholmassa.. Yksityiskohtia yhtiö ei paljastanut. Toukokuussa Kiina kielsi Microsoftin Windows 8 -käyttöjärjestelmän käytön hallinnon kaikissa uusissa tietokoneissa turvallisuuden nimissä. Kiinan kilpailuviranomaiset ovat asettaneet muitakin ulkomaisia yhtiöitä tutkintaan. Microsoft puolestaan on aiemminkin joutunut kilpailuviranomaisten syyniin. Kiinan valtiollisen median mukaan tutkinnassa lienee kyse siitä, onko yhtiöllä monopoliasema maan käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Microsoft vahvisti tiedotteessaan, että yhtiön toimintaa tutkitaan Kiinassa. He ovat ihmetelleet, kuinka paljon erilaisia tilaratkaisuja 75,5 neliön koti oikein mahdollistaa. . Tuotantolaitoksia sillä on Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. SSAB ilmoitti tiistaina, että Rautaruukin osakkeenomistajille tarjotut osakkeet edustavat noin 95,1:tä prosenttia kaikista Rautaruukin osakkeista ja äänistä. Suunnitelma yhtiöiden yhdistämisestä julkaistiin tammikuussa. Tämä asumismuoto on suunnattu erityisesti heille. Björn ihmettelee, miksi kaikki kotimaiset talotehtaat ajattelevat niin, että vain perheelliset rakentavat omakotitaloja. . 13 30.7.2014 Nopasta loihdittu koti PETRI GÖRMAN JYVÄSKYLÄ SATTUMALLA on aina sijansa sanotaan, usein myös keksinnöissä. Jyväskyläläinen Ari Björn putosi kesämökin katolta vuonna 2007 murtaen molempien jalkojensa kantaluut. Nämä talot ovat kuitenkin omia yksiköitään, jossa jokainen asukas saa elää omaa rauhallista elämäänsä. Ihmiset ovat kehuneet talon pohjaratkaisua tilavaksi. lyhyesti Uimareiden vatsaoireet ehkä viruksen aiheuttamia TAMPEREEN kaupungin epidemiologi Sirpa Räsäsen mukaan tamperelaisuimareiden saamat oireet saattavat viitata virustautiin. Kuvat: Petri Görman Rautaruukki on nyt virallisesti osa SSAB:ta TERÄSYHTIÖ Rautaruukin myynti SSAB:lle on nyt saatu virallisesti päätökseen, Rautaruukki tiedottaa. Täällä vierailleet ihmiset ovat kehuneet talon pohjaratkaisua tilavaksi. Sinne tulee yhdeksän talon rypäs vierekkäin. Myös EU-komissio hyväksyi hiljattain kaupan. SSAB on noteerattu Tukholman pörssissä ja toissijaisesti Helsingissä. Euroopan komissio määräsi ohjelmistojätille viime vuoden maaliskuussa sakot, koska se ei tarjonnut käyttäjilleen muita selainvaihtoehtoja kuin oman Internet Explorerinsa. Rautaruukki on nyt virallisesti osa SSAB:ta. Soitin kaverilleni arkkitehti Timo Kaipaiselle ja kysyin, että olisko tällainen ratkaisu mahdollista toteuttaa? NYT KAHDEN innovatiivisen suomalaisen miehen unelma on seitsemän vuoden jälkeen totta ja siihen on mahdollista tutustua Jy- väskylän asuntomessuilla. Olen tulkinnut asian niin, että heidän ajatuksissaan perheettömät ihmiset asuvat vain kerrostai rivitaloissa. PILOTTIKOHTEESSA Jyväskylän asuntomessuilla voi todeta, kuinka pienemmillä neliömäärillä on ollut kuitenkin mahdollisuus toteuttaa toimiva tilaratkaisu. . Talo on sen verran raflaavannäköinen, että monin paikoin tiukat rakennusmääräykset asettavat rakentamiselle tiukkoja ehtoja. Heti asuntomessujen jälkeen Lahden Karistossa alkaa ensimmäinen aluerakentamiskohde.
Jää nähtäväksi, mitä se vaikuttaa. Lisäksi hän on selkokielellä muotoillut erityisesti talousalan asiantuntemuksensa moneksi kirjaksi. Ala-Nissilä on vuosikymmenien sitkeäl- lä työllä luonut hyvät vaikutuskanavat niin valtakunnan kuin koko Euroopan tasolla. Myös entisen kuntaministerin Henna Virkkusen aiheuttama haitta eliminoitiin pois. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva mus tarkisti linjaansa. Leveästi hymyilevä Stubb näyttää paremmalta kuin ikävistä asioista puhuva synkän näköinen poliitikko. Stubbiin tykästyneet näkevät hänet tarunhohtoisena hahmona, joka kirjoittaa mukavia facebookissa ja twitterissä. Oma ehdotukseni tällaiseksi on Ala-Nissilä. Porukka päätti jatkaa kokoomuksen apupuolueena hallituksessa, koska nykyisillä kannatusluvuilla demarit ei voi hajottaa hallitusta. HALLITUSNEUVOTTELUISSA ei löytynyt ratkaisua valtion ja kuntien rahapulaan. Tunnen miehen. Ala-Nissilän ura yhteisten asioitten hoitajana hakee vertaansa. Kesäkuun puoluekokouksessa kokoomus siirtyi ?Jyrki pojan. Vaikutusvaltainen media (Helsingin Sanomat, iltapäivälehdet) on Stubbin kanssa pitkälti samaa mieltä keskittämispolitiikan välttämättömyydestä, Natosta ja Ville-nimisestä pojasta, jolla Stubbin mielestä voi olla Kalle-niminen äiti. PÄÄMINISTERI Stubbin hallitus syntyi kesäkuun hallitusneuvotteluissa pikavauhdilla. Se kirkasti kertaheitolla ehdokasasettelun seuraaviin eduskuntavaaleihin, ja nosti samalla esiin todellisen mahdollisuuden saada Loimaan seudulta kansanedustajaksi uudelleen entistäkin kokeneempana sellainen mies, joka olisi myös nostettavissa seuraavaan hallitukseen. Jo ennen EU-parlamenttivaaleja oli jo monin tavoin aistittavissa Loimaa seudulla tunkua kansanedustajaehdokkaaksi ja saman tien aineksia sisäisiin ja silloin aina arvaamattomiin mittoihin yltäviin mit- telöihin. Kansanedustajaehdokkuutta ilmoittivat tavoittelevansa kaksi loimaalaista, entiset kansanedustajat Timo Kaunisto ja Olavi Ala-Nissilä. Stubbilla on myös hyvä medianoste. Kokoo- Hallitusneuvotteluissa kokoomus antoi demarien valtiovarainministeri Antti Rinteelle armolahjana elvytyspaketin. Keskusta maan suurimmaksi puolueeksi vaatii myös Varsinais-Suomessa lujasti töitä, että Kivirannan ja Saarikon lisäksi valitaan muitakin kansanedustajia. Suomella menee huonosti, mutta kokoomuksella menee hyvin ja Alexander Stubbilla vielä paremmin. Rohkea mielipide Stubbista, tässä perustelut: Suomen valtio velkaantuu, budjetti on alijäämäinen, työttömyys ei hellitä, kauppatase on alijäämäinen ja vienti hiipuu. Tuosta voisi päätellä, että Jyrki Kataisen hallituksen ulkomaankauppaministerinä toimineen Alexander Stubbin kansansuosio olisi romahtanut, mutta kävi päinvastoin. Sen jälkeen hän siirtyi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Kansanedustajana Ala-Nissilälle avautuvat todelliset mahdollisuudet nousta maan hallitukseen. aikakaudesta ?Aleksanteri Suuren. Suosionsa kukkuloilla olevasta Stubbista tuli eurovaalien ääniharava, kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri. Mielipiteet 14 Kokoomuksen Aleksanteri Suuri KESÄ 2014 menee eteenpäin kohti syksyä perinteisellä mallilla. Kokoomuksen uusi kuntaministeri tyrmäsi kuntien pakkoliitokset. Hallitusneuvotteluissa kokoomus antoi demarien valtiovarainministeri Antti Rinteelle armolahjana elvytyspaketin. Jää nähtäväksi, mitä se vaikuttaa. Suomi on elvyttänyt viimeiset viisi vuotta lisäämällä valtion velkaa 5?8 miljardia euroa vuodessa. Puheenjohtajakampanjansa aikana Antti Rinne toisteli useamman kerran, että poruk- ka päättää. Hallituspuolueena demarit hyväksyivät lapsilisien leikkaamisen. Harri Mäki-Petäjä Kannus Olavi Ala-Nissilä seuraavaan hallitukseen VIIME viikon yllätyksiin kuului Suomenmaassa ollut uutinen loimaalaisen maanviljelijä Timo Kauniston puntaroinnista asettua kansanedustajaehdokkaaksi Hämeen vaalipiirissä. Timo Kauniston puntarointi oli monelle yllätys. Maakunnan kunnissa vietetään perinteisiä kesäjuhlia. Myös valtakunnantasolla asiat ovat ennallaan. Stubbin hallituksen kokoomusministerit ottivat suunnan kohti kotimaista energiaa ja puhuivat biotalouden puolesta. Vaalien lähestyessä on hyvä ottaa etäisyyttä Kataisen hallituksen ulkomaista kivihiiltä suosineeseen politiikkaan. aikaan. Kuntien koulutoimen ja päivähoidon kustannukset nousevat, koska hallitus nostaa oppivelvollisuusikää ja heikentää lasten kotihoidon tukea. Demarien taival ei ole helppo. Ennen vuoden 2011 vaaleja demareilla oli tavoitteena lapsilisien korottaminen ja lapsilisän maksaminen myös 17-vuotiaasta. Sotkamo ja Vimpeli menestyvät pesäpallossa, Saksa jalkapallon MM-kisoissa. Kataisen hallitus lupasi vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla, mutta todellinen muutos on toisen suuntainen. Kesäkuun puoluekokouksessa kokoomus siirtyi ?Jyrki pojan? aikakaudesta ?Aleksanteri Suuren. Suomen Keskusta r.y.:n varapuheenjohtaja, kasvatustieteen kandi- daatti, filosofian maisteri Annika Saarikko on monin tavoin osoittanut olevansa sanojensa mittainen yhteisten asioittemme hoitaja. Molemmat ansaitsevat jatkokauden. VOIMAT on koottava. Tavoite ei toteutunut. Kansanedustajana Ala-Nissilä oli 1991? 2006. Kaunisto lähti mukaan jo EUvaaleihin. aikaan. STUBB on uuden tyylisuunnan poliitikko. Siinä hänen lievä kannatuksensa kotikunnassa oli monelle pettymys. KESKUSTAN myötätuulen vuoksi VarsinaisSuomessa eduskuntavaaleissa ovat todelliset mahdollisuudet saada kolmekin kansanedustajaa. Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä kaksi keskustalaista kansanedustajaa. Maa- ja metsätaloustieteen kandidaatti, agronomi, varatuomari, maanviljelijä Esko Kiviranta on monen kauden kansanedustaja. Ministerinä hän olisi mies parhaasta päästä vääntämään jengoilleen retuperälle ajautumaan päästetty maamme taloudellinen tila. Olen valmis souviin: Olavi Ala-Nissilä seuraavaan hallitukseen. Ilkka Vainio Eläkeläinen, Loimaa Suomen Keskusta r.y.:n tilintarkastaja 1978? 2006
Esittämäni huoli liittyy Suomen tilanteeseen ja tulevaisuuteen sekä pääministerin vastuuseen niistä. Maanantaina saatiin viimeisimmät tiedot Suomen talouden tilanteesta. Samoin Saksa hävisi ensimmäisessä maailmansodassa. Molemmat maat saivat kokea nöyryyttävät rauhanehdot. Finntriathlon on tästä oiva osoitus. On hienoa, että myös pääministeri pitää huolta kunnostaan. En ole arvostellut urheilemista tai pääministerin oikeutta sosiaalisen median käyttöön. NYT TARVITAAN laajaa keskustelua. Oma ulkopolitiikan hoito ja oma puolustusvalmius. Ulkopuoliseen apuun ei voi luottaa. Sellaisetkin tökeröt talouden elvytystoimet kuin 1,5 miljoonan eläkeläisen indeksikorotuksen pudottaminen 0,4 prosenttiin tuskin nostaa Suomea piiruakaan. Eläkeläiset eivät hurraa, mutta ei taputuksia tule palvelualojen tai kaupan edustajiltakaan . Siis suurvaltapolitiikka ei ensisijaisesti ole oikeudenmukaisuuden asialla. Ilmeisesti tätä asiaa EU ei ole tajunnut. Vaikka Katariina Suuresta on paljon värikkäitä tarinoita, hänen tavoitteensa oli myös maaorjuuden poistaminen Venäjältä, mutta siinä hän epäonnistui. Näyttää siltä, että presidentti Putinin tavoite on Venäjän suurvallan palauttaminen. rahaa liikkuu entistä vähemmän. KUNTIEN valtionosuuksien leikkauksienko piti sitten saada Suomen talous nousukiitoon. Tämän kehityksen muuttamiseksi hallitukselta tarvitaan nyt kiireesti päätöksiä. Olen vaatinut siis asioiden pistämistä oikeaan tärkeysjärjestykseen. Kuntien verenkuppaus on vienyt palvelut haja-alueilta ja lähiöistä kuntakeskuksiin. Suomi jatkaa omaa korpivaellustaan sammutetuin lyhdyin ja käsijarru päällä. KAIKESTA junnaamisesta ja jahkaamisesta huolimatta tulee Suomessakin muuttumaan ainakin yksi asia: Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen maan hallitusta johtaa joku muu kuin kokoomuslainen pääministeri. Köyhyys loi tälle kehitykselle otollisen maaperän. Venäjä hävisi ensimmäisessä maailmansodassa. Tässä kohdassa olisi hyvä muistaa Paasikiven viisaus, että suurvaltapolitiikka ei ole käräjäoikeus. Kirkko on taas keskellä ky- lää, mutta niin on sosiaali- ja terveyspalvelutkin. Hurjasta työttömyydestä huolimatta Tampereenkaan lähiöistä ei löydy enää työvoimatoimistoja. Keskittämisen lisäksi kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan. Kirjoita Suomenmaahan. Suomalaisen perheen ostoskori onkin kaikista tehostamistoimenpiteistä johtuen keventynyt siinä määrin, että pienituloisimmat laulavat jo nälkämaan lauluja. Ennen itkettiin Nokian perään, nyt on parun aiheena Venäjänkaupan hyytyminen. Suomi-neidon polvia notkistaa kolme tosiasiaa: vienti ei vedä, taantuma ei hellitä, valtionvelkaa on kohta 100 miljardia. Mutta venäläiset joukot Suomessa ja venäläinen ohjaus aiheuttivat kansalaissodan. Ja turvallisuutemme heikkenee. Nato-jäsenyys ei tätä virhettä korjaisi, mutta voisi aiheuttaa Suomelle uhan, koska Venäjä kokee Naton uhaksi itselleen. edes Twitterissä. Suomella ei ole varaa sellaiseen ajelehtimiseen ja päättämättömyyteen, jota todistimme viimeiset kolme vuotta edellisen pääministerin Jyrki Kataisen aikana. Kansainvälinen tilanne puolestaan edellyttää Suomelta johdonmukaista ulkopoliittista linjaa, josta tasavallan presidentti Sauli Niinistölle voi antaa tunnustuksen. Pääministerin Nato-kannanotot sen sijaan ovat aiheuttaneet epäselvyyttä Suomen linjasta. Sirkka-Liisa Anttila 15 Nato-jäsenyys ei ole hyvä ratkaisu SUOMI itsenäistyi Venäjän heikkouden tilan antamassa mahdollisuudessa. Kyse on asioiden tärkeysjärjestyksestä pääministerin virkatehtävien hoidossa. Nyt yhteisillä EU:n Venäjälle langettamilla pakotteilla ammumme omaan jalkaan, koska kauppa- ja muut suhteet Suomen kannalta huononevat. Heinämäki Tampere Suomelle vakava virhe oli se, että EU-jäsenyyden yhteydessä ulkopolitiikan hoito annettiin Brysseliin. Loppukauden Stubb ja hallituskumppaninsa voivatkin aikansa kuluksi ottaa itsestään vaikka selfieitä. Arto J. Pääministeri on pääministeri jokainen hetki. Yhtään vastausta siihen, mitä pääministeri Stubb ja hallitus aikovat pahenevalle työttömyydelle ja talouden negatiiviselle kehitykselle tehdä ei ole kuultu . Eikä EU:lta tunnu löytyvän keinoja syntyneen epätasapainon korjaamiseen. EU:lta tunnu löytyvän keinoja syntyneen epätasapainon korjaamiseen. Oli kapellimestarina sitten Katainen tahi Stubb, sama liirumlaarum-orkesteriharjoitus näyttää vain jatkuvan yhtä mitäänsanomattoman puuduttavana. Tämä tilanne loi mahdollisuuden sekä Venäjällä että Saksassa julman diktatuurivallan syntymiseen. Ja tilannetta on kärjistänyt EU:n ylimielinen asennoituminen Venäjään. Nyt Ukrainan kriisissä korjataan tätä satoa. Ja toivottavasti on niin, että EU ei ota tätä asennetta kansallisvaltioihin nähden. MIKÄ on Suomen tilanne nyt? Kuka katsoisi Suomelle kaivon paikan OLI kapellimestarina sitten Katainen tahi Stubb; ensiviulistina Urpilainen tahi Rinne, sama liirumlaarum-orkesteriharjoitus näyttää vain jatkuvan yhtä mitäänsanomattoman puuduttavana. Jo sote- ja kuntarakenneuudistuspolitikointi on sinällään saanut suorastaan sirkusmaisia piirteitä: pääklovnin esittäjää on vain vaihdettu välillä. ?Suomi uuteen nousuun?, twiittaa pääministeri Alexander Stubb ahkerasti. Hänelle tuskin vastaa enää kukaan muu kuin Suomen salomaiden käki. Tahkoa ovat vääntäneet suurella innolla niin Katainen kuin Stubbikin, mutta ikävä kyllä useinmiten vain väärään suuntaan. Hän valloitti silloin Krimin niemimaan tavoitteena meriyhteys etelään. Nykyisillä näytöillä Nato vaikuttaa paperitiikeriltä. Kummatkin maat loivat mielikuvituksellisen suuret armeijat, jotka johtivat toiseen maailmansotaan. Suomi oli tässä pyörityksessä pieni pelinappula, jonka onnistui kuitenkin säilyttää henkensä sekä talvisodassa että jatkosodassa. Suomen hengissä säilyminen perustui puolustustahtoon. Nyt Ukrainan kriisissä on samanlaisia piirteitä kuin Suomessa kansalaissodan edellä. Venäjä on kokenut toisen nöyryytyksen Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Hyvä niin. Jokaisella pääministerillä on oikeus tehdä pääministeriydestä omannäköisensä. Oppositiolla on puolestaan kansanvallassa oikeus kertoa siitä mielipiteensä. Tahallisesta väärinymmärtämisestä meidän pitäisi Suomessa vihdoin päästä eroon. Kuva: Jari Laukkanen VENÄJÄ on suurvalta, jonka loi saksalaissyntyinen Katariina Suuri 1700-luvulla. Sen taustalla on venäläinen epäluulo länttä kohtaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Stubbin ratkaisuja odotellaan Kannanottoni pääministeri Alexander Stubbin toiminnasta on herättänyt keskustelua. Kisojen järjestäjät tekevät upeaa työtä. Triathlon puolestaan on kovaa kuntoa vaativa laji, jonka harrastajille nostan hattua. Talouden kasvu pysyy nollassa ja ekonomistien mukaan tästä voi tulla kolmas negatiivisen kasvun vuosi. Nato-keskustelu vaikuttaa tuolien siirtelyltä Titanic-laivan kannella (lainattu kommentti). Suomen valtiollisessa elämässä kaksi asiaa ovat elintärkeitä. Tämä ajatus on hakattu Suomenlinnan kallioon: ?Jälkipolvi älä luota vieraan apuun.? Kauno Pietilä Kalanti mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Nato-jäsenyys ja sen läheisyys lisää sodan vaaraa. Natolta puuttuvat myös sotilaalliset näytöt. Siitä ei olekaan kyse
Risteilylle on rajoitettu määrä paikkoja. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. Kuntainfo klo 19.30. Hausjärvi, Keskustan saunailta jäsenille To. Buffetti: makkaraa, lettuja, kahvia, pulla aym. Muistelemme samalla Raision Keskustanaisten 60 toimintavuotta, mukana ke Annika Saarikko. 13.30, 14.8. Katse kohti kevättä 2015 ja keskustalaisempaa Suomea! Suunnitellaan vaalityötä ja vaihdetaan kuulumisia. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja eduskuntavaaliehdokkaita. Risteilyn hinta on S4-luokassa 2 henkilöä hytissä á 50 ?, yksi henkilö hytissä 82 ?. Vahdon keskustanaiset ry. Kansanedustaja-Annikan tukijoiden elotapaaminen 12.8. - risteily 13. Juha Rehula. 14.9. Lordinaukio, Rovaniemi, puolueen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien yhteiskokouksen yhteydessä 12.8.Pyörät pyörimään ?tapahtumann startti, Rovaniemi Peräpohjola 12.8. Salo, iltatori, 14.8. Kaarina, tori, 16.-17.8. Makkaranpaistot ja musiikit kuuluvat ohjelmaan arpajaisineen. Pöytyä, Keskustan perinteistä Rantapäivää vietetään Kyrön Uimalanpuistossa ke 6.8.2014 klo 18.00. Päivä jo muistiin! Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Tilaisuus on tarkoitettu kaiken ikäisille ja kokoisille. Vieraina: kansanedustajaehdokas Pekka Myllymäki: asiaa ja Pekan kuntojumppa kepillä (mukana keppejä). Risteily maksettava viikon sisällä ilmoittautumisesta AJ-Ystävät -tilille, FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Minifarmi-messutapahtumassa Keskustan osastolla si 3.8. 040 7446 770. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, vietämme Marjatanpäivää la 16.8. Luvassa mielenkiintoinen ohjelma, meriaamiainen ja päivällisbuffet sekä hyvää seuraa. klo 18 alk. Kiireisissä asioissa voit ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Hanna Vuolaan puh. Maksu suoritetaan Keskustanaisten tilille FI04 5610 0740 0223 56 su 3.8. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukiryhmään. Kaarina, tori, 30.8. Risteily maksettava viikon sisällä ilmoittautumisesta AJ-Ystävät -tilille, FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Elorieha, Äänekoski Pohjois-Pohjanmaa 9. Kokoonnumme ti 5.8. 14.9. Timo Mäkelälle p 040 -5774387 tai tvmake@ dnainternet.net. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. Pyörät pyörimään ?tapahtuma Rovaniemi ? Hyvinkää 21. tai 3.8. ?Nuotin taikaa. 7.8. Eduskuntaryhmän kesäkokous Hyvinkää ja Kerava Kesän tapahtumia, joissa puolue on mukana: Uusimaa 21.8 Hyvinkää, Pyörät pyörimään ?tapahtuma 21. talkooväkeä tarvitaan jo aamulla, tervetuloa mukaan! Varsinais-Suomen piiri, VarsinaisSuomen Keskustanaiset ja Keskustan kirkollisasiain toimikunta, Keskustan kirkkopyhää vietetään su 31.8. 22.8. Mikko Alatalo laulattaa ja tanssittaa yhdessä Jorma Laaksosen ja muiden karaokelaulajien kanssa ja muuta iloista kesäistä meininkiä. Limppuja, prosyyriä ja lehtiäkin jaossa.Olemme torilla 9- 14. klo 18 alkaen. Pirtintie 40). Hämeenlinna Elomessut 9. Tarjolla kahvit ja iltapalaa. klo 13 alkaen Pöytyän Kakarlammella os. Parravahantie 244, Mellilä, n. klo 18 Turussa, Maarian pappilan tallissa (Sorolaisenkatu 4). 20 ja Loimaan torilla 15. Ilm. viim. Timo Mäkelälle p 040 -5774387 tai tvmake@ dnainternet.net. klo 18.30 Tuottajain Pirtillä. Politiikan kesäisen tervehdyksen tuo kansanedustaja Keskustan vpj Annika Saarikko. Sauna lämpimänä, kahvitarjoilu, omat makkarat mukaan. klo 17 Aurassa. - risteily 13. Masku, markkinat, 16.8. Nousiaisten Henrikin markkinoilla ja Keskustanaisten Kesäpäivässä Pöytyällä, su 17.8. Tuuloksen markkinat, syysmessut Kauppakeskus Tuulosessa. Pirkanmaa 1.8. Kauniin Pappisten järven rannalla vietämme iloista kesäiltaa. 11 ja Askaisten Kurkkumarkkinoilla 11.30 . Maskun Markkinoilla. Loimaa, kesäilta Loimaalla Pappisten lavalla (9-tieltä viitoitus Mellilän risteyksen kohdalta) su 3.8. 050-917 7000 tai puheenjohtaja Jani Kurviseen puh. Aurinkoista ja hyvää kesää kaikille! Piiri, kesäajan järjestöpalstan ilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen hanna.vuola@keskusta.fi Salo. 15.9. 040 418 1150. PIRKANMAA Kesätapahtumia: Pe 1.8. . Risteilylle on rajoitettu määrä paikkoja. Keskustan veteraanit, Syysristeily Viking Amorellalla, lähtö ma 29.9. Keskustan koju pystytetään klo 9:ään mennessä, kansanedustajia ja -ehdokkaita tulee mukaan torille. 16 keskusta nyt Keskustassa tapahtuu VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 23.6 -15.8. 9 . Sauna lämpiää myös! Tervetuloa! (os. Elomessut Hämeenlinnassa, Hämeensaaressa. 30.8. 11.00 ja Ruskon Markkinoilla ja 17.8. Hintaan sisältyy buffetlounas, pullakahvit ja omaa ja laivan ohjelmaa. Juontaa Teija EkMarjamäki. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Sauvon Elopäivillä Keskustan osastolla la 2.8. Laiva lähtee klo 20.55. 19, 9.8. 12, 16.8. Nousisaisten päivillä 9 . Kaikki tervetulleita läheltä ja kaukaa. Olavi Ala-Nissilä tavattavissa Kesäillässa Pappisten lavalla su 3.8. klo 10-15 Paroonin markkinat Parkanon torilla. Pertti Hakasen eduskuntavaalityö on alkanut. . Esko Aho, Mari Kiviniemi, Seppo Kallio ja Olavi Ala-Nissilä vauhdittavat lyhyillä puheenvuoroilla Suomea ja Varsinais-Suomea vahvaan nousuun. Keskustan teltalla keskustavaikuttajia tavattavissa. Janakkala. Tervetuloa koko perheen voimin! Keskusta mukana kesätapahtumissa: 7.8. klo 9-10. Sauvo. Saunominen klo 17-19. Hintaan ei sisälly ruokailuita. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (myös syntymäaika) viimeistään 29.8. Tilaisuudessa mukana Janakkalan Keskusta. ?Annelin ystävät. Tervassa tapahtuu ?päivä 23.8. klo 18.30 Vehmaan tilalla Vammalassa, Tampereentie 212. Laiva lähtee klo 20.55. Risteilylle lähtö la-iltana 13.9.. 3.8. Kaarina, tori, 23.8. Muurla, Wanhanajan markkinat, Pertteli 24.8. Merkitkää jo kalenteriinne! ?Annelin ystävät. klo 17 alkaen. klo 11-14. Uusikaupunki. Hintaan ei sisälly ruokailuita. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (myös syntymäaika) viimeistään 29.8. Loimaan torilla, la 16.8. / hlö sisältää Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehulan ajankohtaiskatsauksen, iltapalan ja kylpylän käytön http://www.kumpeli.fi/spa_panoraamat.html käykäähän tutustumassa! Ilmoittautumiset Jaanalle (040-418 1150 tai jaana.niemi@keskusta.fi). 0400-536 526. . Ota myös oma vati: käsiämme hoitaa Henna Kavander. Tule mukaan keräämään hyvää oloa ja virkistäytymään! Raisio, Killinmarkkinat Tasalan alueella la 30.8. Hausjärven Kunnan leirialueella Valkjärvellä. Kokouksessa nimetään yhdistyksen eduskuntavaaliehdokkaat. Keskustelun alustajana ke Esko Kiviranta. Pertun päivä, 28.8. Hirvijärvellä Riihimäen srk:n leirikeskuksessa. Juontaa Teija Ek-Marjamäki. Raision Keskustaväen perinteinen kesäinen pihatapahtuma Hintsan pihapiirissä ti 5.8. Salon iltatorilla 16 . klo 12-14. Keskustan kesä jatkuu vielä. Lippujen jako klo 20 Viking Line terminaalissa, ryhmämatkat tila, 2. krs. Kahvi-ja makkaratarjoilu. Elomarkkinoilla Orimattilan torilla 10.8 klo 9 alkaen keskustan teltta. Es-. Kaikki ovat tervetulleita! Ilmoittautumiset Annikalle tekstarilla tai soitolla p. 10.8. klo 7.35. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Mukana on ke Annika Saarikko. Raisio, keskustaväen perinteinen kesätapahtuma Hintsan kartanon pihapiirissä ti 5.8. . Kahvitarjoilu. Muistelemme samalla Raision Keskustanaisten 60-vuotista toimintaa. alkaen kesäkahveilla klo 18. 3.8. . 21.8. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi Kansanedustaja Annika Saarikko mukana seuraavissa kesätapahtumissa: la 2.8. 18 -, 7.8. Kaarinan iltatorilla 17 . Raisio, Killinmarkkinat, 30.8. Laitila, Hullun kukon päivä. Vahto. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle 0440-622 266. Piiri, piknik-järjestöristeily yhdessä Satakunnan piirin kanssa la 11.10. Lähtö m/s Amorellalla ja paluu m/s Viking Gracella. klo 18. Lippujen jako klo 20 Viking Line terminaalissa, ryhmämatkat tila, 2. krs. 22.8 Hyvinkää, Kerava ja muu Uusimaa, jalkautumisia eduskuntaryhmän kesäkokouksen merkeissä Satakunta 2. Matkan hinta 2 hh A-hytissä 25 e/hlö, 2 hh B-hytissä 23 e/hlö ja 1 hh pikku-B-hytissä 24 e/hlö. 10-15 Paroonin markkinat Parkanon torilla Itä-Savo 2.8. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Perniön Laurin markkinoilla Keskustan osastolla la 2.8. 8. Tule saunomaan ja viettämään rentoa kesäpäivän iltaa, leikkimielisten pelien ja makkaranpaiston lomassa. Arkistokuva / Petra Pöyliö Kesätapahtumia riittää KESKUSTA näkyy monilla paikkakunnilla pitkin kesää. Katso luettelosta mielenkiintoisimmat ja tule mukaan. Tavataan Suomen suvessa! 11.8. (la klo 10-18, su klo 10-17) Hämeensaaressa. Pyörät pyörimään ?tapahtuma, Tervola, Keminmaa Tervetuloa Kesäiltaan Loimaalle Pappisten lavalle (9-tieltä viitoitus Mellilän risteyksen kohdalta) sunnuntaina 3.8. alkaen kesäkahveilla kello 18.00. Kaikki joukolla mukaan. puolueen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien yhteiskokous Rovaniemellä jalkautumisineen 12. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Grace. Illan muu ohjelma alkaa klo 19. Kansanedustajaehdoks Annina Ruottu: esittely. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja eduskuntavaaliehdokkaita. Risteilyn hinta on S4-luokassa 2 henkilöä hytissä á 50 ?, yksi henkilö hytissä 82 ?. - 10.8. klo 13-17 Tervakosken Seuratalolla, Seuran aukio 3. Askainen, kurkkumarkkinat, 14.8. Esko Aho, Mari Kiviniemi, Seppo Kallio ja Olavi Ala-Nissilä vauhdittavat lyhyillä puheenvuoroilla Suomea ja koko Varsinais-Suomea vahvaan nousuun. Mikko Alatalo laulattaa ja tanssittaa yhdessä Jorma Laaksosen ja muiden karaokelaulajien kanssa ja muuta iloista kesäistä meininkiä. Nousiaisten päivät, 16.8. Rusko-päivät, 21.8. Raision keskus- tanaisten kesäjuhlassa Hintsalla, la 9.8. 15 km:n matkan päässä Kyröstä. Sauvon elomarkkinoilla keskustan teltalla, ti 5.8. Wanhan ajan markkinoilla Maskussa. ETELÄ-HÄME Riihimäen Keskusta saunailta jäsenille ma 4.8. Laurin Markkinoilla Mynämäessä 9 . Ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää keskustan varapuheenjohtaja. Mirkulle, p. Samalla kunta-asiaa, paikalla paikallisia luottamushenkilöitä. Heinävedellä kunnallisjärjestön 60-v juhlat Keski-Suomi 15.8. Tervetuloa viettämään Superkuu iltaa Vahdolle ?Tuulan saluuna? Valpperintie 167 la 9.8. Ranuan hillamarkkinat 11.8. Kaarina, tori, 9.8. mennessä. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Kuninkuusravit Porissa (puolueella osasto) Etelä-Häme 9.-10.8. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Grace. Risteilylle lähtö la-iltana 13.9.. klo 8.45, paluu 30.9. Järj. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Janakkala, Keskusta ry:n ylimääräinen kokous to 7.8. Mynämäki, Laurin markkinat, 9.8. 050 3423323. PÄIJÄT-HÄME Orimattila, Keskustan Salus-ilta 5.8. Salusjärven leirikeskuksella. Musiikki, laulu ja pienet puheet sekä perinteiset makkaranpaistot ym.kuuluvat ohjelmaan. Illan hinta 30 . Mynämäen Laurin markkinoilla, pe 15.8. Ohjelmassa: Tikkakilpailu, arpajaist (superpalkinnot), karaokea, tanssia ym. mukavaa. klo 17 alkaen. klo 18. Lentonäytös, Oulunsalon lentokenttä Lappi 2. tulkitsevat Pertti Keihäs ja Jarkko Salmi. Paikalla ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Virvoketarjoilua, ilmapalloja ym. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri järjestää Marjatanpäivän tilaisuuden, virkistyen tulevaisuuteen Heinolan Kumpeli Spa:ssa pe 15.8.
010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. klo 18 alkaen Leineperin Ruukkikylässä (Pitkäjärventie 7, Leineperi). Tampere ja Pirkkala. Lipun hinta 35,00 euroa. Annulin neule) sekä Keuruun kotiseutumuseoon, jossa saamme kahvit ja opastetun kierroksen. Aiheena ?Vaikuttamisen mahdollisuudet?, alustajina yritysverotuksen erityisasiantuntija, KM Ann-Mari Kemell ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela. ?Annelin ystävät. Ilmoittautuminen paikan päällä klo 10.30 lähtien. Risteily maksettava viikon sisällä ilmoittautumisesta AJ-Ystävät -tilille, FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. klo 19. vanhalla kirkolla (UNESCO-kohde) ja lounastamme Lemettilän tilalla. 040 505 0021, elina.lappalainen@ keskusta.fi. Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. - risteily 13. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja eduskuntavaaliehdokkaita. Risteilyn hinta on S4-luokassa 2 henkilöä hytissä á 50 ?, yksi henkilö hytissä 82 ?. - risteily 13. Tilaisuus on kaikille avoin, joten tervetuloa mukaan. Vierailemme Petäjävedellä mm. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI KYMENLAAKSO Kouvola, Valkeala-Saarento-Jokela alueen py:n yleinen ylimääräinen kokous 5.8. klo 17-18, kahvi klo 16.30, Pirkkalan liikuntatalossa, os. Noora Ruuth p. 040 758 5180 POHJOIS-SAVO Piiritoimiston väki jää kesälomalle ja Kuopio toimisto on suljettuna 23.66.8. Mikko Alatalo laulattaa ja tanssittaa yhdessä Jorma Laaksosen ja muiden karaokelaulajien kanssa ja muuta iloista kesäistä meininkiä. Hintaan ei sisälly ruokailuita. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (myös syntymäaika) viimeistään 29.8. aikuisten ja lasten olympialaiset, arvontaa, saunomista ja uimista. Puhujana puolueen varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. 050 463 7327 tai Elinalle p. Rentouttavaa kesää järjestöväelle! Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Risteilylle lähtö la-iltana 13.9.. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti p. Retken hinta on 25 euroa/hlö (sis. klo 13. Laiva lähtee klo 20.55. Jyväskylän Naissaaressa, Elorieha 15.8. Äänekoskella sekä Ween, maan wiljaa kala- ja elonkorjuumarkkinat 20.-21.9. Jyväskylän Paviljongilla. Keskustanaiset: Kaikille avoin Marjatan päivän kulttuurihenkinen päiväretki järjestetään läntisen Keski-Suomen maisemiin 15.8. klo 18 esitykseen lippuja. Risteilylle on rajoitettu määrä paikkoja. Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kj:n kaikille avoin varjovaltuusto ma 11.8. Lippujen jako klo 20 Viking Line terminaalissa, ryhmämatkat tila, 2. krs. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja eduskuntavaaliehdokkaita. Risteilyn hinta on S4-luokassa 2 henkilöä hytissä á 50 ?, yksi henkilö hytissä 82 ?. Risteily maksettava viikon sisällä ilmoittautumisesta AJ-Ystävät -tilille, FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Keskustan Härmälän ja Etu-Pirkkalan py:n ja MSLTampereen kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus ke 6.8. 0400673114 tai hanna@hannahuttunen.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 19.6.-8.8.välisen ajan henkilökunnan kesälomien / ylitöiden vuoksi. Rantakala ja savusauna. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. ja Vesaiset tj. Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. 0400-338 418 tai merja.rintamaki@netikka.fi. Kuninkuusravit Porissa. 040 5338 160. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. klo 18. 3.8. Hyvää kesää. ?Annelin ystävät. mennessä Katjalle: katja.koivukoski@keskusta.fi tai p. klo 19 Juha Kataisella , Saarennonväylä 320. Elina Lappalainen p. Saatte käyttöönne 8 aluelippua, joilla pääsee teltalle päivystykseen ja seuraamaan raveja. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Ohjelmassa mm. puheenjohtaja Juha Sipilän juhlapuhe sekä Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden esittäytyminen. Piiritoimiston väki on kesälomalla. Käytännön asioissa voit olla yhteydessä piirin puheenjohtaja Hanna Huttuseen p. Keskustan teltta myös mukana Likkojen lenkillä klo 12-15. Ravitorin päivystysajat pe klo 12?24, la 9-01 ja su 9-19. Ilmoitathan tulostasi Helkalle p. Risteilylle lähtö la-iltana 13.9.. Kahvitarjoilu, grillimakkaraa. Piiritoimiston väki kiittää keskustalaisia erinomaisesta eurovaalityöstä ja toivottaa aurinkoista ja apilantuoksuista kesää! Keskusta on mukana ainakin seuraavissa Keski-Suomen kesätapahtumissa: Vaajakosken kohinat 9.8. klo 11 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. alkaen kesäkahveilla kello 18.00. Kauniin Pappisten järven rannalla vietämme iloista kesäiltaa. su 3.8. Teltalla olisi hyvä olla vähintään 4 päivystäjää. Hyvää kesää! Keskustan likka lenkillä la 16.8. klo 18. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. Tarkat toimintaohjeet toimitetaan päivystysajankohtien selvittyä. Puhujana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Koulutie 9. Järj. Linja-auto lähtee Jyväskylästä Harjun tilausajolaiturilta klo 9.00 ja palaa takaisin n. lounaan, kahvit, kuljetuksen, kohteiden sisäänpääsymaksut ja opastukset) Ilmoittaudu 11.8. mennessä: eeva.harjula@keskusta.fi tai tekstiviestillä: 045 327 4845 Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. Timo Mäkelälle p 040 -5774387 tai tvmake@ dnainternet.net. Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Tärkeää. Kartoita paikallis-yhdistyksesi kanssa sopiva päivystysaika ja laita viestiä sopivasta päivystysajasta kati.kiljunen@keskusta.fi. 14.9. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Piiritoimisto on suljettu ma 30.6. Tied. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. Näsilinnank. Laiva lähtee klo 20.55. Päivien tapahtumat nettisivulla: http://www.kuninkuusravit.fi/. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Grace. Mukavaa, lämpöistä ja rentouttavaa kesää!!!! Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla su 31.8 klo 18.30 Kiuruveden kulttuuritalolla. Keuruulla tutustumme, Herpmanin poikien taisteluihin Keuruulla Ison Vihan (17121721) aikana ja vanhan Keuruun alueen putiikkeihin (mm. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. . Risteilylle on rajoitettu määrä paikkoja. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Jouni Koskela, 050 527 2129. ?Muksut mukaan. Paikallisosastot ja Savonlinnan Kunnallisjärjestö. Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. 9 A 5. Hyvää kesää kaikille! Sulkavan Keskustanaisten kesäillanvietto to 14.8. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. keskustelua kuka lasta kasvattaa. Tervetuloa mukaan kaikenikäiset yhteiseen päiväämme! tiedustelut Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi ?Annelin ystävät. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. Keskustan likka lenkillä ja Likkojen lenkki t-paidat, ohjelman, lenkkieväät sekä reittihuollon. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Ajoohje: Punkaharjun keskustasta Kesälahdentietä noin 1 km, josta opastus. Järj. Käsitellään eduskuntavaaliehdokkaan nimeäminen. Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ri Vuorelan kirjailijakodilla jossa saamme opastuksen lisäksi kuulla myös nykypäivän runotaidetta sekä Ampialan tilalla jossa on Ison Vihan muistomerkki, ja josta löytyy Herpmanin poikien käyttämä jylkynkivi. Ohjelmassa puheenjohtaja Juha Sipilän juhlapuhe sekä kansanedustajaehdokkaiden esittäytyminen. Käsitellään naisehdokkaan nimeäminen eduskuntavaaleihin. Piiritoimisto on kesänajan kiinni. Avoinna jälleen 11.8 alkaen. Lippujen jako klo 20 Viking Line terminaalissa, ryhmämatkat tila, 2. krs. Reitin voi kävellä tai hölkätä. Pirkko Vuolle puh. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Lisätietoja: satakunta@keskustanuoret.fi Satakunnan Keskustanuoret, johto- Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Tervetuloa Kesäiltaan Loimaalle Pappisten lavalle (9-tieltä viitoitus Mellilän risteyksen kohdalta) sunnuntaina 3.8. Musiikkia ja muuta mukavaa! ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 19.6. - risteily 13. ? pe 8.8. Ota rohkeasti yhteyttä. . Risteily maksettava viikon sisällä ilmoittautumisesta AJ-Ystävät -tilille, FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Hintaan ei sisälly ruokailuita. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (myös syntymäaika) viimeistään 29.8. 14.9. Ohjelmassa mm. Paluumatkalla vierailemme runoilija Eina- ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. POHJOIS-KARJALA Eduskuntavaalien vaalistartti su 31.8 klo 12 Lieksassa. klo 12 Oulussa Likkojen lenkki-tapahtumassa, Raatin stadionilla. Merja Rintamäki puh. Juontaa Teija Ek-Marjamäki. Paikalla on mahdollisuuksien mukaan myös päärakennuksessa lapsuutensa viettänyt Keskustanaisten kunniajäsen Liisa Harjula. Lippujen jako klo 20 Viking Line terminaalissa, ryhmämatkat tila, 2. krs. 040-516 4023. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Grace. -tapahtuma Lempäälän Puntalan leirikeskuksessa la 16.8. Paikallisosastot ja Savonlinnan Kunnallisjärjestö. Kerimäen rantakala: Pääkannassa, Pääkannantie 35, ke 6.8. Risteilylle lähtö la-iltana 13.9.. Eeva Harjula p. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. Esko Aho, Mari Kiviniemi, Seppo Kallio ja Olavi Ala-Nissilä (kuvassa) vauhdittavat lyhyillä puheenvuoroilla Suomea ja koko Varsinais-Suomea vahvaan nousuun. Keskustalla on teltta Kuninkuusraveissa. Ilmoittaudu mukaan lenkkeilijäksi tai huoltajaksi su 3.8. Useita eri sarjoja eri ikäisille, hyvät palkinnot. klo 18 alkaen Reinikaisten kesämökillä Kommerkyläntie 182. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti p. Aurinkoista kesää! pe 1. Valittavana kaksi eri reittiä: 2,8 km (esteetön) tai 7,5 km. Lenkkeilijöiden osallistumismaksu 30 eur/hlö, joka sisältää mm. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Punkaharjun kesätapahtuma 30.7. klo 18.30 Pappilansaaren kesäkodilla, Orasaarentie 54. Elina Lappalainen p. Ilmoitathan t-paidan koon (muotoon leikattu S/M tai L/XL tai suora malli L, XL tai XXL). klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Nyt joukolla raveihin! Tutustu Leineperin Ruukkiin Satakunnan Keskustanuorten kanssa. Opastettu kierros ruukkikylässä ke 13.8. 33, 50100 Mikkeli 015-163 822 etela-savo@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 015-531 145 ita-savo@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. Järjestäjänä Lempäälän ja Pirkanmaan keskustanaiset sekä Pirkanmaan Vesaiset. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja eduskuntavaaliehdokkaita. Risteilyn hinta on S4-luokassa 2 henkilöä hytissä á 50 ?, yksi henkilö hytissä 82 ?. Laiva lähtee klo 20.55. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Grace. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. Noora Ruuth p. 040 758 5180 ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiri toimisto on suljettu heinäkuun ajan ja avataan jälleen ke 6.8. 17 Keskustassa tapahtuu teen sattuessa voit ilmoittaa yhteystietosi seija.hakanen@kopteri.net tai 050 5460089. kunnan kokous ke 13.8. Tule mukaan huoltojoukkoon kannustamaan Keskustan likkoja ja muita lenkkeilijöitä. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 16.8. Hintaan ei sisälly ruokailuita. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (myös syntymäaika) viimeistään 29.8. Kaikki tervetulleita läheltä ja kaukaa. Kouvola, Etelä-Kouvolan KN:n yleinen ylimääräinen kokous 7.8 klo.18 Liisa Saarella, Anjalantie 1729, Koria. 14.9. Ohjelmassa saunomista, yhteislaulua, arpajaiset, iltapalaa ja mukavaa yhdessäoloa. Risteilylle on rajoitettu määrä paikkoja. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettuna 23.6.-1.8. välisen ajan ja jälleen avoinna ma 4.8. alkaen
Mitkä kolme maata ovat sen suurimmat tuottajamaat, yhdessä 81 prosenttia? 7. Suomi on saavuttanut olympialaisissa 6. 18 30.7.2014 TIETOTESTI 1. Masi . Kuva: Petra Pöyliö 1 6 7 1 4 9 4 6 3 1 6 2 1 6 6 3 4 5 9 1 4 8 6 3 4 9 8 7 1 4 4 5 1 4 1 2 8 3 6 5 2 6 7. Kuinka moni henkilö ne on voittanut? 3. Venäläisten entisistä johtajista mm. Jo perinteinen, liikuntaa pursuava 8?14 -v. Virtanen 7 2 8 4 6 1 8 1 8 1 1 4 9 3 9 5 3 5 8 1 8 2 3 6 8 7 2 8 5 7 6 3 9 3 4 2 6 2 7 4 5 9 9 2 8 3 4 7 1 2 9 9 Missä päin Suomea on vesipuisto Jukupark. Minkä suomalaisille lähinnä lomamatkai- lusta tutun maan maakunta on Anatolia? neljä uintimitalia. Mikä sana kuvaa sekä hedelmätöntä että suomalainen tapahtuma, Hamina Tattoo. Tatuointimessut vai...? bakteereista vapaata? 10. Millä ranskalaisperäisellä nimellä kutsutaan miesten hienompiin asusteisiin kuuluvaa hännystakkia? 4. B. lasten Juku Juku -leiri on jälleen alkanut. Missä päin Suomea. Missä sijaitsi Suomen ensimmäinen rautakaivos, Erik Flemingin 1542 perustama ja vuoteen 1863 toiminut Ojamo? ja 1906? 9. Milloin ja missä paloi sähkövalo hehkulampussa ensimmäisen kerran Suomessa? 2. Riisin ja vehnän jälkeen soija on maa- ilman viljellyimpiä kasveja. Aku Ankka . Haminassa on tällä viikolla alansa suurin 5. Josef Stalinin ja Leonid Brezhnevin syntymäpaikkakunnat eivät enää kuulu Venäjään. Missä nykyisissä maissa he syntyivät 1878 8. Vihje: siellä on myös vesipuisto Jukupark. Sudoku Viivi & Wagner
Ei minulla mitään haulikkoa ole, rakkaat lapset. . 2:13 SANANPARSI Ei auta enää kousi ku on korva korvan tasala. Kemi KANSA KASKUAA . Mutta isä sanoo aina, että sinä juokset miestä metsästämässä. Ratkaisut 5 7 1 8 9 6 2 3 4 9 4 2 3 1 5 6 7 8 9 2 7 1 4 3 5 6 8 5 4 8 7 6 9 2 1 3 6 3 1 8 2 5 4 9 7 4 8 9 3 5 1 6 7 2 3 5 2 6 9 7 1 8 4 1 7 6 2 8 4 9 3 5 2 6 5 9 3 8 7 4 1 8 1 4 5 7 6 3 2 9 7 9 3 4 1 2 8 5 6 7 3 9 6 1 2 8 4 5 2 6 1 8 5 4 9 3 7 8 4 5 3 9 7 2 1 6 3 8 2 7 4 9 6 5 1 Ulkoasu: Mikko Eronen 3 6 8 2 4 7 9 1 5 9 7 6 1 8 5 3 2 4 5 1 4 2 6 3 7 8 9 4 2 7 9 3 1 5 6 8 6 5 3 4 7 8 1 9 2 1 9 8 5 2 6 4 7 3 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 2 9 5 7 6 1 4 8 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 1 8 7 4 3 9 5 2 6 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 6 3 4 5 8 2 1 9 7 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 4 1 9 6 7 8 3 5 2 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 8 5 3 1 2 4 7 6 9 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 7 2 6 9 5 3 8 4 1 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Miksi, sitä ei kai kukaan oikein osaa selittää. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Liisa-täti, saadaanko me katsoa sinun haulikkoasi? . Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) 15.3.1882 Tampereen Finlaysonilla, 2) Lohjalla, 3) Yhdysvallat, Brasilia, Argentiina, 4) Stalin Georgissa ja Brezhnev Ukrainassa, 5) steriili, 6) Turkki, 7) frakki, 8) Kalajoki, 9) sotilasmusiikkifestivaali, 10) kolme: Arvo Aaltonen Antverpen 1920 kaksi pronssimitalia 200 ja 400 m rintauinti, Antti Kasvio Barcelona 1992 pronssi 200 m vapaa, Jani Sievinen Atlanta 1996 hopea 200 m sekauinti. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 050 300 3897 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Iloisen lesken kanssa sopii mikä vaan. Viinakaupan sijainti on tärkeä. Alko laittaa viinakauppoja muidenkin kauppojen yhteyteen. S-marketit ja Prismat ovat tähän asti olleet yhteistyökumppaneita. Kädessään kirkasviinapulloa vievä suurkuluttaja ei tuhlaa rahaa muovikassiin eikä osta ruokia. PELLERVOLAINEN osuuskauppaliike, tämä perinteisten raittiusarvojen puolustaja on nyt suunniltaan. Vaikuttiko kieltolaki yli sukupolvien siihen, että otetaan nyt kaikki irti vapaudesta. Vapaus, se tosin on suhteellinen käsite. Paljon on kuitenkin tapahtunut, viinakortti poistunut, viinaa saa ravintolasta ilman pakkoruokaa, ja olutta on kioskissa. On ammatteja, joissa käytetään viinaksia hyväksytymmin kuin toisissa. Asiakasta ei syyllistetä, vaan neuvotaan. Alko tekee mitä Alko haluaa, mistä lähtein osuuskauppaväki on voinut määrätä valtion monopolin asioista? Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 30. Alko haluaisi kauppojaan myös Lidlien ja Siwojen naapuriin. Pitäisikö vihreän kortin herrojen ottaa kylmä suihku. Kuinka sen nyt sanoisi; tunnen enemmän juoppoja pakinoitsijoita kuin raittiita. Geeniperimämmekö meistä tekee niin tolkuttomia sen viinan kanssa, että sen myynti täytyy säännöstellä tarkasti? Ei tarvitse mennä kauas Eurooppaan, kun viinapullon tai ruokajuomat voi piipahtaa hakemassa melkein mistä vaan kaupasta, melkein mihin kellonaikaan hyvänsä. SUOMESSA keskiolutta vahvemman juoman myy Alko. Viinakauppa, pitkäripainen, ennen pelätty paikka, on jo aikoja muuttunut itsepalvelumyymäläksi. Tämä viini sopii lihan ja tämä taas kalan kanssa. 19 30.7.2014 Ässäviinaa OLEMME kova ryyppääjäkansa. heinäkuuta 2014. Tänään Asta, ortodoksisen kalenterin mukaan Silvo, Herman, Hemmo, Valentin. Aurinko laskee Helsingissä 21.57, Oulussa 22.39 ja nousee huomenna Helsingissä 4.57, Oulussa 4.11. PÄIVÄN SANA Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton. Jaak. Vetovoimaisuutensa vuoksihan se voisi olla vaikka jossain metsän laidassa tai ainakin siihen asti hiljaisella välikadulla. Sellainen järki on kuitenkin voittanut, että viinakauppa viedään sinne, missä on muutakin liikettä, eli yleensä paikkakunnan suurimman ruokakaupan kupeeseen. Eurooppalaisuuden harhassa ajatellaan, että sivistyneesti otetaan ruokaviini viikonlopun ruokaostosten kanssa yhtaikaa ja yhteen sovittaen
Oulussa on paljon pyöräteitä kivoissa puistomaisemissa. Hyötyinä ovat ruuhkien, melun ja saasteiden väheneminen. VAISMAAN ja Ollitervon mukaan olisi siirrettävä pyöräilijät pois jalkakäytäviltä, suunniteltava nopeita ja suoria pyöräreittejä ja hidastettava autoilua tietyissä paikoissa. Kuva: Petra Pöyliö Vielä matkaa huippumaaksi NOORA VAARALA, PERTTI MATTILA/STT OULU PÄRJÄÄ, muttei loista. myös niiden, jotka eivät itse pyöräile. . Viime vuonna julkaistussa barometrissa edellä ovat vain pyöräilyn huippumaat Tanska ja Hollanti sekä naapurimme Ruotsi. . Mutta oikeastaan pyöräteitä on vähän liikaa. Olisi parempi, jos pyöräilijä pääsisi ajoradalle. Koti-isä Pasi Haapakorva harmittelee, ettei Oulun kaupungilla tunnu olevan varaa pyöräteiden kunnossapitoon. Keskustoissa jalankulkijan tulee olla kuningas, pyöräilijän kakkonen, joukkoliikenteen kolmonen ja autoilijan vasta nelonen, tutkijatohtori Kalle Vaismaa toteaa. Kuva: Noora Vaarala/ Lehtikuva Koti-isänä oleva Haapakorva harmittelee, ettei kaupungilla tunnu olevan varaa kaikkien pyöräteiden kunnossapitoon. Suomi tarvitsisi pyöräilymaana lisää rohkeutta ja itseluottamusta yltääkseen kiitettävään arvosanaan. Eurooppalaisen pyöräilyjärjestö ECF:n mukaan Suomi on Euroopan neljänneksi pyöräilijäystävällisin valtio. Suuria ongelmia on Vaismaan mukaan kaksi: kaupunkien pyöräilyinfrastruktuuri ja se, ettei pyöräily ole aidosti osa liikennejärjestelmää. Pyörätiet suunnitellaan usein erillisinä kokonaisuuksina, eikä yhdessä muun liikenteen kanssa. Vaismaa toivoo, että Suomessa uskallettaisiin Hollannin ja Tanskan tapaan tehdä radikaaleja rat- kaisuja. . Autojen melu ei häiritse, koska reitit ovat täysin erillään autoteistä. Tanskan ja Hollannin mallissa pyöräilyväylä on useimmiten autotien vieressä, kivetyksellä erotettuna. 20 30.7.2014 . Autot pääsevät kurvaamaan kaistojen päältä mutkissa. Pelkät pyöräkaistat eivät toimi kaduilla, joilla on vilkasta autoliikennettä ja raskaita ajoneuvoja. Rakennetaan uutta, mutta ei korjata vanhaa. Johdonmukaisuus puuttuu. Haapakorva kaipaisi myös parempia opasteita pyöräilijöille. Kun ajaa laatikkopyörällä lapsi kyydissä, kuopat ja terävät kivetykset ovat hankalia. . Autolla voi vähän kiertää, Vaismaa sanoo. Samalla autoilusta voisi hänen mukaansa tehdä selkeää ja helppoa: ei seitsemää vaihtoehtoista tietä vaan keskitetyt reitit. Kunnianhimoisia suunnitelmia viritellään ainakin Vaasassa, Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, joista viimeistä pidetään perinteisesti hyvänä pyöräilykaupunkina. . Keskustoissa jalankulkijan tulee olla kuningas, pyöräilijän kakkonen, joukkoliikenteen kolmonen ja autoilijan vasta nelonen. Pitkään tärkeimpänä on pidetty autoa. Helsingin Polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja Marjut Ollitervo muistuttaa, että juuri asenteet ovat monesti isompi jarru kuin esimerkiksi rahapula. . Esimerkiksi joissain Saksan kaupungeissa tosin ollaan paljon meitä pidemmällä. SUOMESSA pyöräreittejä on tasaisen varmasti ympäri maan. Reitit on opeteltava ulkoa, eikä esimerkiksi Oulun rautatieasemalta ydinkeskustaan tai keskustasta yliopistolle ole kunnollisia opaskylttejä. . Mutta Suomen vertaaminen pyöräilyasioissa Tanskaan ja Hollantiin on kuin vertaisi Kenian maanteitä Suomen maanteihin, tarkentaa tutkijatohtori Kalle Vaismaa Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hän on väitellyt eurooppalaisten kaupunkien pyöräilystä ja johtaa parhaillaan Ihmisläheinen kaupunkiliikenne -tutkimusryhmää. . Suomi on suunnilleen samalla tasolla kuin Ruotsi ja Saksa. Usein näyttää siltä, että pyöräilyn edistämisen ideat herättävät suunnatonta vastustusta byrokraateissa ja poliitikoissa. Ollitervon mukaan Suomessa ei vielä ymmärretä, että pyöräilyn lisääminen on kaikkien etu . Jos pyöräilyä halutaan lisätä, pyöräreittien pitää olla nopeampia kuin autoreittien. Kunnon pyöräilymaissa pyöräilijöillä on omat väylät ja väistämissäännöt ovat selkeät.. Esimerkiksi asuinalueilta kaupungin keskustaan pitäisi päästä sujuvasti pyörällä. . Esimerkiksi Lontoossa on huomattu, että kaistoilla sattuu paljon vaarallisia onnettomuuksia. Ollitervo ja Vaismaa ovat samaa mieltä siitä, että pyöräilijät tarvitsevat omia väyliä vain vilkasliikenteisillä reiteillä. . Hiljaisilla kaduilla polkupyöräilijä voi hyvin matkata ajoradalla, Ollitervo muistuttaa. ?Rakennetaan uutta, mutta ei korjata vanhaa? LAATIKKOPYÖRÄNSÄ kanssa päivittäin liikkuva oululainen Pasi Haapakorva kannattaa pyöräilyä suosivaa tanskalais-hollantilaista mallia. Hän kiittää mahdollisuutta pyöräillä ympäri vuoden.