Suomenmaa 30.09.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 36 / 30.9.2016 / 4,80 ? Remontti vai purkutuomio Veronmaksajien määrän väheneminen moukaroi hyvinvointivaltiota Ajassa Perustulokokeilu etenee kompromissien kautta Essee Uutisanalyysi Tavoite ei ole vaalilupaus Kenestä demarien pääministeriehdokas?
sisältö 30.9. 2016 Poliitikko nukkuu yönsä hyvin Kainuun radikaali Ilmari Pokela ei lannistu pettymyksistä s. 22 2 30.9.2016
Keskusta ei ole kuntavaaleissakaan mitään tai ketään vastaan. Olemme rakentamassa, emme repimässä. Antti Kaikkonen s. 36 30.9. 2016 3. 18 Rehelliset vaaliohjelmat vahvistavat luottamusta politiikkaan s. 35 Oliko presidentti Ronald Reagan sankari vai pelkkä näyttelijä. 6 Tuula Väyrysen kyläkuvakirja on kunnianosoitus maaseudulle s. s. 16 Valtio suitsii lähivuosina kuntien veronkorotuksia, lupaa Anu Vehviläinen s. 32 Ulkomailla oppii arvostamaan suomalaista jämptiyttä, sanoo Tuomo Lamponen s
Päätoimittaja Juha Määttä Paula Åström Istuvaa hallitusta tai keskustaa on helppo syyttää omasta saamattomuudesta. Pääkirjoitus Syyttävä sormi osoittaa kokoomukseen, vihreisiin ja demareihin S uurten kaupunkien asuntopolitiikka ei ole keskustan vika. Näin kirjoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tuukka Saarimaa Imagen blogissa. Saarimaan näkemys on perusteltu ja oikea. Jos asioita haluaa tehdä paremmin, etelän suurten kaupunkien kuntapäättäjien kannattaa kääntää katseet pohjoiseen. Maan suurista kaupungeista keskusta on vallankahvassa ai- 4 30.9.2016 noastaan Oulussa. Asuntorakentamiseen sopivia tontteja on ollut ja on edelleen tarjolla niin yksityisille rakentajille kuin rakennusyrityksille. Aktiivisen kaavoituspolitiikan ansioista asuntojen hintakehitys on ollut Oulussa erittäin maltillista muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Tästä pitävät huolen hallituskumppanit. Muut puolueet moittivat mielellään keskustaa siitä, että se jarruttaa kaupunkien ja kaupungistumisen kehittymistä. perustettu 1908 . Kunnat päättävät itsenäisesti, mihin rakennetaan ja kuinka paljon. Valtion tai kulloisenkin hallituksen vaikutusmahdollisuudet kuntien asuntopolitiikkaan ovat rajalliset. Keskusta on näissä kaupungeissa korkeintaan kuudenneksi suurin puolue. Istuvaa hallitusta tai keskustaa on helppo syyttää omasta saamattomuudesta. Erikoistutkija Saarimaan mukaan osoite on väärä. ?Kaupungistumisen hitaudesta saamme kiittää suurissa kaupungeissa vallassa olevia puolueita eli kokoomusta, vihreitä ja SDP:tä.? Suomen suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Tampereella keskustan vaikutusvalta on varsin vaatimaton. Uusia asuntoalueita on kaavoitettu vauhdilla. Näin on käynyt siitä huolimatta, että kaupungin asukasmäärä on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Myös vuokra-asuntotilanne on Oulussa hyvä. Hallituksella ei ole mitään syytä kiihdyttää kaupungistumista tilanteessa, jossa muuttovirta vie joka tapauksessa pienistä kunnista suurempiin keskuksiin. Tiilikaisen näkemys ei ole este kuntien aktiiviselle asuntopolitiikalle.. Ministerin mukaan kaikkialla Suomessa on pystyttävä asumaan. Tiilikaisen näkemys on kannatettava. Keskusta on tälläkin hetkellä Oulun suurin puolue. Toisin kuin etelän suurissa kaupungeissa, Oulussa on tehty vuosikymmeniä onnistunutta asuntopolitiikkaa. Kaupungeilla on vahva itsehallinto ja lähes täydellinen kaavoitusmonopoli omalla alueellaan. Keskusta voi hallituksessa toki vaikuttaa valittuun linjaan, mutta se ei voi sanella sitä. Asuntoja on tarjolla riittävästi, ja vuokrataso on pysynyt kohtuullisena. Oulun ansiokas asuntopolitiikka ei ole tietenkään yksin keskustan ansioita. Valitulla politiikalla on ollut laaja poliittinen tuki kaikissa valtuustoryhmissä. Hallituksen asuntopolitiikasta vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi äskettäin HS:n haastattelussa, että keskustalla ei mitään kaupungistumista vastaan, mutta se ei halua erityisesti sitä vauhdittaakaan
Osallistujina on yleensä monipuolinen joukko kansalaisia lapsista eläkeläisiin ja tavallisista perheenäideistä aina SM-tason kilpasuunnistajiin asti. Kaikille osanottajille otetaan omalta radalta henkilökohtainen aika elektronisen leimausjärjestelmän avulla, mutta maastoon voi lähteä rasteja etsimään myös pelkän kartan kanssa ilman paineita loppuajasta tai netissä julkaistavasta tulosluettelosta. Ei siis mitään hätää. Siitä sain havainnollisen esimerkin toimiessani iltarastien järjestelyvuorossa. Edellisestä maaliintulosta oli kulunut jo yli puoli tuntia, mutta tietokone näytti yhden naisparivaljakon olevan edelleen maastossa. Vaikka pimeys yltyy, niin ollaan kaupunkiympäristössä. Mitä nyt järjestäjän rastienhaku pois metsästä vähän viivähtää yön puolelle. Onneksi on otsalamppu takakontissa mukana. Tapahtumapaikalla koululla on meneillään vanhempien ilta. Hakemista riitti, eikä oikein pystytty juoksemaan. Mutta hieno lenkki ja kokemus, kuului väsynyt mutta analyyttinen tiivistys illan tapahtumista. Täytyy tunnustaa, että ratamestarikin hiukan herkistyi. Tuli ahaa-elämys. Vapaasti suomennettuna. Risto Luodonpää 30.9. Luulen, etteivät naiset seuraavan työpäivän kahvikeskustelussa malta olla mainitsematta urheasta suorituksestaan. Juuri näiden ihmisten takiahan iltarasteja tai kuntoilutapahtumia ylipäätään järjestetään. Mitä merkitystä parivaljakon parituntisella sessiol- la sitten on muun yhteiskunnan hyvinvointiin. Yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Yllättävän moni, lähestulkoon kaikki, ajanoton kuitenkin haluavat. Tai ainakin emit-leimaukseen avulla tapahtuvan kontrollin siitä, että ovat selvittäneet oman taitotasonsa mukaisen radan läpi ja käyneet kaikilla oikeilla rasteilla. Aika hupenee hiljalleen tummuvana syksyisenä iltana nopeasti. Jos nuo, niin pitäisikö minunkin. Jos ei metsään asti, niin vaikka lähistön pyörätielle. Eikä lenkin tosiaan tarvitse kestää kahta tuntia tai pimeän tuloon asti. Näitä vastaavia naisia, miehiä ja kahvipöytiä Suomessa vielä onneksi riittää. Useimmat kanssaistujat hymähtävät, mutta joku voi ottaa onkeensa. Sopivaksi aluksi useimmille riittää jo sohvalta ylösnousu. . Kaikki rastit käytynä, loppuaika 3,8 kilometrin C-radalla kaksi tuntia ja kaksitoista sekuntia. Huomattavasti aikaa tärkeämpi on kuitenkin se tunne, mikä paistoi pimeydestä huolimatta heidän kasvoiltaan. . Valmiiksi tulostettuja karttoja jäi yli sen verran, että vien ne rehtorille, jos tarvitsevat opetuskäyttöön. Kun palaan takaisin, metsän reunassa on edelleen hiljaista. Oikeassa silti olin sitkeiden naissuunnistajien suhteen. 2016 5. Onhan maailmassa sitä paitsi oikeitakin ongelmia ruodittavaksi. Veikkaan silti että positiivista. Tulivat pois juuri ennen lopullisen pimeän laskeutumista. Pääsenkö ensi kerralla mukaan, voi joku jopa rohjeta sanomaan. Ennaltaehkäisevää sote-työtä parhaimmillaan. Toimittajalta Kaksi tuntia, kaksitoista sekuntia Oma urheiluseurani järjestää viikoittain iltaras- tityyppisen kuntoilutapahtuman
Kiinteistöongelma on todellinen, mutta ei ihan niin iso kuin alkuvuodesta luultiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että maa- kunnille siirtyviin tehtäviin liittyvä irtaimisto siirtyy maakuntien omistukseen. Käsityksemme on, että voimme määräaikaisesti tehdä tällaista sääntelyä. Hallitus selvittää myöhemmin myös maakuntaveron käyttöönottoa. Myrskylän kunnanjohtaja Sabah Samaletdin pitää uudistuksen tavoitteita kannatettavina. Hän on erityisen tyytyväinen rahoitusmalliin. 6 30.9.2016 . Maakuntaveron edistämisessä pitäisi olla varovainen, Samaletdin toppuuttelee. Ennakkoon yhdeksi kinkkisimmistä kysymyksistä koko uudistuksessa uumoiltiin sitä, miten kuntien omaisuuden käy. Tässä on selkeä osaoptimoinnin riski, Samaletdin varoittaa. Samaletdinilla on tarjota ongelmaan ratkaisu: hallituksen pitäisi perustaa erillinen yhtiö hankkimaan irtainta omaisuutta maakunnille.. Periaatteena on, että verotus ei kiristy, Vehviläinen lupaa. Vuonna 2019 kunnallisveroprosentti laskee kaikissa kunnissa 12,3 prosenttiyksikköä, eli useimmiten reilusti alle puoleen. Jättävätkö kunnat tuotantovälineet heikompaan kuntoon, koska maakunnat saavat ne, mutta velat jäävät kunnille. Kriisikunta voi kuitenkin saada luvan poiketa säännöstä, jos sen kassakirstu kumisee tyhjyyttään. Perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon. Vehviläinen myöntää monen suomalaisen ihmetelleen, mahtaakohan valtion tunkeutuminen kuntien tontille olla perustuslain mukaista. . Samalla huolehditaan siitä, että tyhjilleen jäävien rakennusten riski ei jää yksittäisille kunnille. Vehviläinen lupaa, että kunnille tarjotaan asiantuntija-apua ongelmien selvittämiseen. Hän pitää myös mahdollisena, että yksittäiset kunnat voivat saada valtion budjetista harkinnanvaraista tukea. . Kunnat ja kuntayhtymät omistavat sadoittain sairaaloita, terveyskeskuksia, paloasemia ja muita rakennuksia, joissa tuotetut palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Hallituksen ratkaisu ongelmaan on simppeli. Niiden hankintaan otetut velat jäävät kuitenkin kunnille. Vaarana on, että kunnat lopettavat nyt toimistotuolien, tietokoneiden, verenpainemittareiden ja muun irtaimiston ostamisen. . Pitkä siirtymäaika turvaa työntekijöiden asemaa, maakuntauudistusta tiistaina Helsingissä esitellyt kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) perustelee. Rahat maakunnille tulevat valtion pussista. Valtio kaappaa korvaukseksi itselleen enemmän veroja, mutta määrää samalla kunnat alentamaan veroäyrejään. . Tehtävien kokonaiskustannus on 17,7 miljardia euroa vuodessa, ja niitä hoitamaan tarvitaan 220 000 työntekijää. Nämä siirtyvät vuoden 2021 alkuun mennessä maakuntien tai niiden omistamien yhtiöiden palvelukseen säilyttäen palkkansa ja työsuhde-etunsa. . Maakunnat vuokraavat pelastustoimen tilat kunnilta vähintään kolmeksi vuodeksi. Ajassa Miljardimyllerrys Kunnat joutuvat luovuttamaan ja vuokraamaan kiinteistöjään maakunnille teksti: Samuli Nissilä Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus siirretään varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen maakunnille. Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään kolmeksi vuodeksi. Hallintomyllerrys hakee vertaistaan Suomen historiassa. Maakunnat ottavat kuntien tehtävistä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, tienpidon ja pelastustoimen. Kuntien tulot siis romahtavat, mutta takavuosina otetut velat jäävät yhä niiden maksettavaksi. Vuosina 2020?2021 kunnat saavat korottaa veroa korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä vuosittain. Se kannustaa tehokkuuteen
Maria Seppälä Kiinteistöongelma on todellinen, mutta ei ihan niin iso kuin alkuvuodesta luultiin. 30.9. 2016 7
Hän korostaa kuitenkin, että uudet pykälät eivät poista suomalaisten halua kuluttaa velaksi. ??Sääntely on poppakonsti, jolla hoidetaan jotakin ongelman kohtaa, mutta koko vaivaa se ei paranna, hän muotoilee. Tärkeintä Pantzarin mukaan olisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, että ihmiset eivät ylivelkaantuisi. Ensimmäiseksi hän puuttuisi luottojen mainontaan. ??Kannattaisi miettiä, kuinka saatavilla näiden tuotteiden on oltava.. Käytännössä asiakas nostaa kerrallaan pienempiä lainasummia. Korkokatto ei siten aloitteen mukaan toimi halutulla tavalla, vaan luottolimiittien vuosikorot voivat olla jopa yli 400 prosenttia. ??Haluamme tukkia tämän porsaanreiän, toteaa Arto Pirttilahti (kesk.), yksi hankkeen puuhamiehistä. Pikavippien korkokaton tarkennus on kansanedustajien keskuudessa koettu tär- 8 30.9.2016 keäksi, sillä aloite keräsi nopeasti toistasataa allekirjoitusta. Erityisesti nuorten velkaantuminen on julkisuudessakin herättänyt paljon huolta. ??Tällä hetkellä lisääntyy jostakin syystä myös vanhempien ihmisten velkaantuminen, Pirttilahti huomauttaa. Hänen mukaansa myös pikavippijärjestelmän kieltämistä kokonaan on harkittu. ??Katsotaan nyt ensin, auttaako tämä minkään vertaa. Kuluttajansuojalakiin kaavailtu uudis- tus on saanut osakseen myös kritiikkiä. Sen väitetään muun muassa rajoittavan luottokorttien käyttöä ja pakottavan ihmiset ottamaan isompia velkoja. Pirttilahti ei tällaista ajattelumallia ymmärrä. ??On luottoyhtiöistä kiinni, riittääkö heille 50 prosentin korko vai haluavatko he riistää ihmisiä vielä kovemmin, hän toteaa. ??Uskon, että ihmiset itse tietävät lainan tarpeensa. Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar pitää hanketta oikeansuuntaisena yrityksenä ratkaista ongelmaa. Katsotaan ensin, auttaako tämä uudistus, hän sanoo. Kansanedustajat kaavailevat lisärajoituksia pikavippikorkoihin Meri Alaranta-Saukko Eduskunnan käsittelyyn on tulossa lakia- loite, jolla tarkennetaan pikaluottojen korkokattosäännöksiä. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön perusteella 50 prosentin korkokatto koskee alle 2?000 euron pikaluottoja. Aloitteen alulle panneiden kansanedustajien mukaan tätä kierretään myöntämällä summan laskennallisesti ylittävä luottoraja. . On järjetöntä jarruttaa pääkaupunkiseudun kasvua tässä taloustilanteessa. Jaana Pelkonen tiedotteessaan Jari Laukkanen ?Haluamme tukkia tämän porsaanreiän. Arto Pirttilahden mukaan harkinnassa on jopa pikavippien täyskielto. Ajassa Sanottua Suomessa viime kuukausina tehdyt päätökset näyttäisivät varmasti varsin toisenlaisilta, jos päättäjät olisivat joutuneet ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että he itse saattaisivat joutua turvapaikanhakijan asemaan. Björn Vikström Helsingin Sanomissa Tavallaan vihreiden kannatuksen kasvu on luonnonlaki, sillä Suomi kaupungistuu ja ihmisten arvomaailma liberalisoituu kaiken aikaa. Juho Rahkonen Suomen Kuvalehdessä Pääkaupunkiseudulla bruttokansantuote asukasta kohti on jopa kaksinkertainen maaseutualueisiin verrattuna
mutta tekeekö Trump Bushit? Samuli Nissilä EU:n ympäristöneuvosto kokoontuu tä- nään perjantaina. ** Töllin kampanjakulut 35?531 euroa ovat lähimpänä keskimääräistä kampanjaa. Ilmastosopimus etenee . Yhdysvaltain presidenttigallupeissa tiukasti Hillary Clintonin niskaan hengittävä Donald Trump on sanonut pitävänsä ilmastonmuutosta kiinalaisten salajuonena. Sopimuksen on allekirjoittanut jo 191 valtiota. Kaikki ei kuitenkaan ole niin auvoista kuin miltä näyttää. Ilman sen mukanaoloa sopimukselle voidaan lausua haikeat jäähyväiset. 30.9. Sanottua Trumpin hyväksi täytyy sanoa, että hän olisi voinut olla myös heikompi. siitä, miten asiat koetaan. Mari Karppinen MTV:llä Laura Saarikoski Helsingin Sanomissa Ajassa Debatti päättyi selvään Clintonin voittoon. Bush irrotti maansa Kioton pöytäkirjasta oitis virkakautensa alussa. 2016 9. Hän ei sortunut haukkumaan naisia sioiksi eikä provosoitunut uusiin henkilökohtaisuuksiin Clintonin ulkonäöstä. Trumpin onnistumista ei voi arvostella ainoastaan totuuden tai rationaalisuuden kautta, koska niin eivät tee hänen kannattajansakaan. Kristillisdemokraateista, vihreistä ja keskustasta mukana on kustakin puolueesta yksi kansanedustaja. ??Sympatiseeraan aloitetta, koska ei ole demokratian eikä kenenkään kannalta hyvä, että kampanjat paisuvat kuin pullataikinat, keskustalainen allekirjoittaja Mikko Kärnä sanoo. Kärnän mielestä asiasta on syytä käydä keskustelua. Lakiehdotuksessa vaalirahoituksen yläraja olisi kuntavaaleissa 7?500 euroa, maakuntavaaleissa 15?000 euroa, eduskuntavaaleissa 30?000 euroa ja europarlamenttivaaleissa 60?000 euroa. Aloitteella on 33 allekirjoittajaa lähinnä pe russuomalaisten,vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien riveistä. Sen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen. Kyse on siitä, mikä tuntuu heistä aidolta . Ydinviesti: olen valmis presidentiksi. Monet pelkäävät historian toistavan nyt itseään. Yhdysvallat tupruttaa ilmakehään liki viidenneksen maailman kasvihuonekaasuista. Hän myöntää, että kampanjakattoa olisi erittäin vaikea valvoa. Hän uhoaa kampeavansa Yhdys- vallat irti Pariisin sopimuksesta. Trumpin puoluetoveri George W. Lakia voitaisiin myös kiertää. ??Esimerkiksi mediatalot voisivat osoittaa ehdokkaille eri suuruisia mainoshintoja, hän epäilee. Lähde: vaalirahoitusvalvonta.fi Henna Lammi Ilmoitusvelvollisten* kampanjakulut vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 2?753 ? 35?555 ? 129?967 ? Halvin vaalikampanja Mari Rantanen (ps.), Helsingin vaalipiiri Keskimääräinen vaalikampanja Tapani Tölli** (kesk.), Oulun vaalipiiri Kallein vaalikampanja Carl Haglund (r.), Uudenmaan vaalipiiri * Ilmoitusvelvollisia ovat kansanedustajat ja varakansanedustajat. Trumpin rönsyilyllä on toisaalta runsaasti kannattajia. Mika Aaltola Twitterissä Kampanjat kuin pullataikinat Kansanedustaja Simon Elo (ps.) jätti kesä- kuussa lakialoitteen kampanjakatoista. Tarkoituksena on hyväksyä saavutettu sopu Pariiisin ilmastosopimuksesta ja edetä kohti ratifiointia. Kokouksesta ei ole tulossa yllätyksiä, sillä kaikki unionimaat ovat jo allekirjoittaneet sopimuksen. Kokonaan toinen kysymys on, kuinka päästövähennykset lopulta toteutetaan. Neuvottelut siitä ovat vasta alussa. Pariisin sopimus solmittiin viime joulu- kuussa
Konnan rooli jää ilmiantajaksi ryhtyneelle Tarmiolle, vaikka kirjoittajat olisivat jossakin vaiheessa selvinneet muutakin kautta. Tarmio kuoli viime syksynä 83-vuotiaana. Kun Toivola sai selville, että hänen toivottiin painuvan paikkaan nimeltä Afrikka, hän huolestui. suojissa ilmestyi paljastuskirja Tamminiemen pesänjakajat. Kirjassa syvälle politiikan sisäpiireihin päässeet anonyymit kirjoittajat ruotivat Kekkosen seuraajakysymystä. Laitinen tapasi käyttää hänestä vähemmän mairittelevaa luonnehdintaa ?puuteroitu ankerias?, mutta hänellä oli siihen syynsä.. Toivola rukoili lapsena mustaa valkoiseksi Annukka Kaarela ??Painu sinne missä pippuri kasvaa! Jani Toivolan ensimmäinen muisto omasta erilaisuudesta on ajalta, jolloin hän oli 5-vuotias päiväkotilainen. Hän kannustaa elämään valon, ei pelon kautta. Suomenmaan arkisto Henkilöitä käsiteltiin tavalla, jollaiseen maassa ei ollut totuttu. Syksyllä 1981 Suomi koki poliittisen maanjäristyksen. Nimimerkin ?Lauantaiseura. Helsingin Sanomissa alkoi sisäinen selvittely, jonka seurauksena Laitinen sai potkut ja muille jaettiin vakavia varoituksia. Kaikki menestyivät sittemmin urallaan journalisteina. Päiväkodissa kuultu huutelu oli vain pientä esimakua siitä, mitä Toivola joutui myöhemmin kokemaan. Kustantaja, Urpo Lahtisen Lehtimiehet-yhtymään kuulunut Kustannus-Vaihe painoi sitä puolessatoista vuodessa 162?000 kappaletta. Kirjoittajat pysyivät salassa aikansa. Kohtalokkaaksi koitui lopulta se, että kirjahankkeesta oli neuvoteltu ensin WSOY:n pääjohtajan Hannu Tarmion kanssa. Tarmio paljasti tekijät suorassa MTV:n viihdeohjelmassa helmikuussa 1982. Tamminiemi muuttui presidentin virka-asunnosta hoitokodiksi. Paljastuskirja vei uuteen aikaan Pekka Pohjolainen Syksy 1981 oli ehkä säiden puolesta tavan- omainen, mutta poliittisesti kuuma. Eihän hän tuntenut Afrikasta ketään, ja miten hän sinne voisi lähteä, kun ei saanut mennä edes yksin junalla keskustaan. Suomen ensimmäinen tummaihoinen kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) kertoo elämäntarinansa tällä viikolla ilmestyneessä kirjassaan Musta tulee isona valkoinen (Siltala). Hän kouluttautui näyttelijäksi, loi uran tv-juontajana ja pääsi ensiyrittämällä eduskuntaan. Kansanedustaja kertoo kirjassa avomielisesti myös vanhemmuudestaan ja viime keväänä kokemastaan uupumisesta. Toivola puolustaa ajatusta siitä, ettei kenenkään tarvitse piilottaa tai peittää mitään puolia itsestään, ei kantaa mukanaan pelkoa tai häpeää. Presidentti Urho Kekkosen valtakausi päättyi dramaattiseen sairastumiseen ja eroon. Samana syksynä 35 vuotta sitten tehtiin myös suomalaisen politiikkajournalismin historiaa. ja jota ei poliittisen ja journalistisen vallan kammareissa hyväksytty. Kirjan takana oli salailun ilmapiiriin 10 30.9.2016 kyllästynyt Helsingin Sanomien poliittinen toimitus esimiehensä Aarno Laitisen johdolla. Henkilöitä käsiteltiin tavalla, jollaiseen maassa ei ollut totuttu . Heikoimpina hetkinään poika rukoili itselleen vaaleaa tukkaa ja sinisiä silmiä. Rakkaus taiteisiin ajoi Toivolan voittamaan pelkonsa ja toteuttamaan unelmiaan. Joukkoon kuuluivat Laitisen lisäksi toimittajat Arto Astikainen, Kalle Heiskanen, Ritva Remes, Hannu Savola, Anneli Sundberg ja Janne Virkkunen. Hankkeen tähtäin oli alun perin vuoden 1984 presidentinvaaleissa, mutta Kekkosen terveyden romahtaminen muutti kuviot. Kirjasta tuli jymymenestys
Mitoitus ei riitä hoitoon, joka lähtisi ihmisen omista voimavaroista. Sairaala- ja muut kustannukset nousevat ihan varmasti. Kuinka suuri merkitys on hoitopaikkojen toimintakulttuurilla, työnjohdolla ja esimiestyöllä hoidon laadussa? . Se ei ole solidaarisuutta, vaan vastuuttomuutta. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Paula Åström Vastaväittäjä Hoitajamitoitus vai hoidon tarve, SuPerin Silja Paavola? Anja Manninen Vanhustenhoidon hoitajamitoitus on jälleen ajankohtainen. Vertailun vuoksi Suomen valtion budjetti on 55 miljardia euroa vuodelle 2017. Komission tulevan ehdotuksen tarkoituksena on poistaa kansallisten verolainsäädäntöjen välisiä eroavaisuuksia, joita käytetään hyväksi aggressiivisessa verosuunnittelussa. Veronkierron ja porsaanreikiä hyödyntävän verosuunnittelun torjumiseen tarvitaan eurooppalainen ratkaisu. On tarpeellista luoda eurooppalainen yritysveropohja. Tarkoituksena on, että verot maksetaan siellä, missä tulos on tehty. Irlanti vastustaa komission Apple-päätöstä, koska se ei halua riskeerata suuryhtiöiden lähtöä maasta ja tuhansien työpaikkojen menettämistä. Komissio tekee asiasta aloitteen loppusyksystä. Voittojen siirto kevyemmän yritysverotuksen maihin on haaste, joka uhkaa toisten jäsenmaiden verotuloja ja siten kaikkea julkisin varoin rahoitettavaa toimintaa. Euroopassa aggressiivisesta verosuunnittelus- ta aiheutuvien verotulojen menetysten arvioidaan olevan 50?70 miljardia euroa vuosittain. Kysymys ei ole pienestä kikkailusta vaan kyseessä on valtava ongelma. Mutta 0,4-mitoituksessa ei esimiehelläkään enää ole vermeitä, kuin yrittää suoriutua päivästä. 30.9. Jos toimintavoissa huomaa virheitä, pitää puuttua heti. Mikä on SuPerin mielestä oikea ja kohtuullinen mitoitus, puheenjohtaja Silja Paavola? SuPerin kanta on, että 0,5?henkilöstömitoituksella ihmiselle annetaan ruoka ja päivittäinen hygienia. Kannustamme myös lisäoppimiseen. Tämä lisäisi läpinäkyvyyttä yritysten verotettavien tulojen suhteen. Paine julkisten palvelujen leikkaamiseksi on suu- ri, ja epäreilut verokäytännöt nostavat painetta entisestään. Toimintatavassa on se suuri riski, että ihminen menettää halun toimia itsenäisesti. Henkilökuntamäärä ei myöskään riitä lisääntyneen virtsaamistarpeen aiheuttamiin tihentyneisiin WC-käynteihin, aktiviteeteista ja ulkoilusta puhumattakaan. Mitoitus tarkoittaa, että 15-paikkaisessa hoitokodissa henkilökuntaa on aamuvuorossa kaksi, illassa kaksi, yövuorossa yksi ja vapaalla 2,5. Perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on puhunut hoitoisuudesta. Ongelma eurooppalaisesta näkökulmasta on, että yhden maan hyvinvointia ylläpidetään muiden kustannuksella. Hoitoon pääsee paljon apua päivittäin tarvitseva henkilö, joka ei kykene omaehtoiseen lääkitsemiseen tai muuhun hoitoonsa. Vanhuus ei ole sairaus, mutta jo olemassa olevat sairaudet heikentävät vanhuksen kuntoa. Hoitoa vaarantamatta henkilökuntaa ei voi mitenkään vähentää. Onko mahdollista, että lukujen sijasta henkilökunnan määrä määräytyisikin tarpeen eli sen mukaan, kuinka paljon hoivaa vanhukset tarvitset? Olemme ministeri Rehulan kanssa samaa mieltä siitä, että hoitoisuus on määräävä tekijä, mutta tosiasiat on tunnustettava. Hallitus suunnittelee pudottavansa mitoituksen 0,5:sta 0,4?0,5:een. Hoidettavat ovat todella paljon hoitoa vaativia. Kunnat ovat jo vuosia kiristäneet hoitoon pääsyä. Yritysveroaste olisi edelleen jäsenvaltion itsensä määritettävissä. Ehdotukseen kaavaillaan sääntöä yhden ainoan veroilmoituksen jättämiseksi kaikesta EU:ssa tapahtuvasta liiketoiminnasta. Täällä Bryssel Yritysverosääntöjä yhtenäistettävä EU:ssa EU-komissio on määrännyt teknologiajätti Applen maksamaan 13 miljardia euroa Irlannin valtiolle. 2016 11. Ei ole oikein, jos vain pienet ja keskisuuret yritykset osallistuvat täysimääräisesti yhteiskunnan perustoimintojen rahoittamiseen. EU:n neuvosto hyväksyi heinäkuussa direktiivin veronkierron torjuntaa koskevista toimista. Direktiivillä puututaan muun muassa yhtiökonsernin koko tuloksen ohjaamiseen sivuliikkeisiin tai tytäryhtiöille, jotka sijaitsevat suotuisamman verotuksen maissa. Komissio katsoo, että Apple on saanut Irlannilta kilpailua vääristävää valtiontukea. Komissio saa usein osakseen parjausta, mutta tässä asiassa sille kuuluu kiitos. Jonkinlainen merkitys eittämättä hoitokulttuurilla ja toimintatavoilla on
Uutiskuva 12 30.9.2016
Rikoslaissakin rasistiset ryhmät rinnastetaan muihin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin. Perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen puuttumisen kynnys on korkealla. Sisäministeriö selvittää parhaillaan, voisiko väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten kantamisen kieltää laissa. Rasistiset ilmaisut eivät ansaitse sananvapauden suojaa, hallitus linjaa. 30.9. 2016 13. Suomen vastarintaliike on koetellut tätä rajaa jo niin useasti, että Poliisihallitus selvittää sen lakkauttamista. Olennaista on myös se, ettei yhteiskunnallinen ilmapiiri tarjoa kasvualustaa ääriliikkeille. Roni Rekomaa/Lehtikuva Mitta täyttyi Pauliina Pohjala Tuhannet ihmiset osoittivat mieltään rasismia vas- taan Helsingin tuomiokirkon portailla lauantaina. Sekä mielenosoittajat että maan hallitus ovat yhtä mieltä siitä, että väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta ei voi jatkua. Hallitus kertoi alkuviikosta, että jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa niiden pysäyttämisen. Yhdistys voidaan lakkauttaa, jos sen toiminta on olennaisesti lakien tai hyvien tapojen vastaista
Shutterstock Demarien galluplukema on hyvä, mutta ei loistava. 14 30.9.2016
Hän laskeskelee juuri nyt mahdollisuuksiaan, myös Rinteen haastamista siinä tapauksessa, että tämä haluaisi jatkaa puheenjohtajana. Jos Lindtman vaatii nuorennusleikkausta, demarileiristä lähtee kilpaan myös ?joku Timo Harakka?, kuten sanotaan. hel- vaaleihin. Rinne oli edellisvuonna voittanut puoluekokouksessa Jutta Urpilaisen täpärästi 14 äänellä. senttia. marraskuuta. Urpilaisen paikan valtiovarainministerinä, ensi Jyrki Kataisen (kok.), sitten Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa. Kahden demaripresidentin jälkeen maan toiseksi pitkäaikaisin pääministeri Lipponen sai presidenttiehdokkaana alle seitsemän prosentin kannatuksen. Sdp:n kannatuksen vahvistamises- sa tärkeä rooli on myös tulevalla puoluesihteerillä. Tulos on selvästi parempi kuin eduskuntavaalitulos. Uusi puoluejohtaja nousi kahden vaalikauden pääministeriksi kiskomalla vuonna 1995 huimat luvut: 63 kansanedustajaa, äänistä peräti 28,3 prosenttia. Neljä vuotta myöhemmin SDP koki toki ronskin tappion, mutta pysyi silti pääministeripuolueena. Puoluejohtajaksi tultuaan Rinne otti mikuuta 2017 Lahden puoluekokouksessa. Sellaiseen sijoitukseen ei ole totuttu puolueessa, jolla on ollut keskeinen rooli maan johdossa viimeiset 50 vuotta. Vaalitappio rojahti uuden puoluejohtajan niskaan. Näkymättömäksi jäänyt Reijo Paananen ei ole vielä kertonut jatkohaluistaan. Istuivathan sillä esimerkiksi Kalevi Sorsa ja Erkki Liikanen. Pentti Manninen 30.9. Uskoa nostattaa viime vuoden eduskuntavaalien jälkeinen kannatuksen selvä kasvu, siis gallupeissa. Nopeimmat ovat jo rientäneet tulkitsemaan, että kannatuskäyrän nousu on pelastamassa vaikeuksissa olleen puoluejohtaja Antti Rinteen, 53. Se on hyvä, mutta ei loistava. Ensinnäkin kannatusmittaus antoi vasta kakkossijan. Ykkösenä keikkui pääministeripuolue keskusta 20,9 prosentillaan. Ja toiseksi: kokeneet muistavat vielä Paavo Lipposen kultaiset ajat 1990-luvulta. Hän on samalla SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja. Lindtmania on jo pitkään pidetty demarien tulevana puheenjohtajana. Ja malttavatko nuoret naisetkaan jäädä pelkiksi sivustaseuraajiksi? Helsingin Sanomien viikko sitten jul- Lahden puoluekokouksen puoluejoh- kaiseman gallupin mukaan demarien kannatus elo-syyskuussa oli 20,2 pro- tajaratkaisuun kytkeytyy myös presidenttiehdokkaan valinta vuoden 2018 Rinteen asema punnitaan 2.?4. Uutisanalyysi Kasvaako demareilla pääministeri? Rinne pihtaa aikomuksiaan, malttaako Lindtman odottaa? Vanha valtapuolue SDP unelmoi pa- luusta hallitusvaltaan seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Rinne on kertonut, että hänellä ei ole presidenttiehdokkuus mielesssä. Myös Eero Heinäluoma on pidätellyt itseään. Mutta mahtaako niin olla? Sosialidemokraattinen puolue puto- si oppositioon alkukesästä 2015. 2016 15. Kun seuraaviin eduskuntavaaleihin on tuolloin aikaa vain niukasti yli kaksi vuotta, demarit valitsevat Lahdessa samalla pääministeriehdokkaansa, olipa hän Rinne tai joku muu. Media on kovistellut Rinnettä kertomaan, haluaako hän jatkaa puoluejohtajana myös seuraavan puoluekokouksen jälkeen. Vaalitulos, 34 kansanedustajaa, äänistä 16,5 prosenttia, teki demareista vasta neljänneksi suurimman puolueen. Demarien eduskuntaryhmää vetää SAK:ssa kouluttautunut 34-vuotias Antti Lindtman. Melkoisen selvää on, että puoluesihteeri vaihtuu. Toistaiseksi ehdolle on ilmoittautunut vasta Palvelualojen ammattiliitto PAMin yhteiskuntasuhteiden päällikkö Hanna Kuntsi, 39. Demarien puoluesihteerin paikka on joskus ollut hyvinkin vaikutusvaltainen. Myös puolueen ulkopuolisia nimitä aprikoidaan. Demareilla on hyvin muistissa vuoden 2012 katastrofaalinen tulos. Lähimmät katseet kohdistuvat Urpilaiseen. Rinne toistelee, että hän kertoo ratkaisunsa marraskuussa. Vastaus kuultaneen viimeistään demarien puoluevaltuuston kokouksessa Hyvinkäällä 19. Hän tietää hyvin, että jos Sauli Niinistö on ehdolla, demarien ehdokkaan voitonmahdollisuudet ovat niukat. Onkin mahdollista, että demarit luotaavat naisehdokkaan kykyjä Niinistön, Matti Vanhasen (kesk.) ja Pekka Haaviston (vihr.) rinnalla. Kaikkineen pesti kesti vuoden. Eduskuntaan kokenyt ay-jyrä nousi viime eduskuntavaaleissa
Tämä sanonta sopii kuvaamaan myös äänestäjien käsitystä, että puolueet ja poliitikot pettävät vaalilupauksensa saman tien, kun äänet on laskettu. Luottamuksen vahvistaminen vaatii puolueilta rehellisyyttä vaaliohjelmien kirjoittamisessa, medialta valppautta ohjelmien toteutumisen seuraamisessa ja äänestäjiltä ymmärrystä monipuoluejärjestelmän toiminnasta. ?Kyllähän ne aina ennen vaaleja lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Politiikan moraali & etiikka Etiikka on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. Timo Laaninen pohtii tässä kirjoitussarjassa eettisiä kysymyksiä politiikan näkökulmasta. Hän on seurannut suomalaista politiikkaa näköalapaikoilta kohta 40 vuoden ajan ja viimeistelee tällä hetkellä maisterin tutkintoa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Puolueisiin pitää voida luottaa Niin on, jos siltä näyttää. Puolueet ja poliitikot pettävät ja valehtelevat. Mistä nämä asenteet kumpuavat? Miten puolueiden pitäisi korjata toimintaansa kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi? Näihin kysymyksiin on tarjolla mo- 16 30.9.2016 nia vastauksia, jotka valitettavasti eivät toimi käytännössä. Yksi suosittu resepti on, että puolueiden pitäisi ennen vaaleja ilmoittaa ehdottomat kynnyskysymykset, joiden toteuttamiseen ne sitoutuvat. Samalla pitäisi kertoa, kenen kanssa puolue on valmis yhteistyöhön vaalien jälkeen. Jos näistä vaatimuksista lähdetään, Yhdysvallat ja Espanja ovat tällä hetkellä demokratian mallimaita. Yhdysvalloissa demokraatit ja re- publikaanit ovat ryhtyneet niin ehdottomiksi ohjelmiensa ajamisessa, että maan poliittinen päätöksenteko on lähes halvautunut. Espanjassa taas puolueet ovat ottaneet niin tiukat kannat poliittiseen yhteistyöhön, että maassa ei ole kyetty muodostamaan hallitusta edes uusintavaalien jälkeen. Puolueiden toimintamahdollisuudet riippuvat luonnollisesti kunkin maan poliittisesta järjestelmästä.. Mutta ne puheet unohtuvat kyllä heti vaalien jälkeen.? Noihin sanoihin kiteytyy se, mitä hyvin suuri osa kansalaista ajattelee puolueista ja politiikasta
2016 17. Hallitusneuvotteluissa päädyttiin neljään miljardiin. Keskusta vetosi siihen, että sen vaaliohjelma perustui silloin käytössä olleisiin tuoreimpiin valtiovarainministeriön lukuihin. Yksikään puolue ei kykene Suomessa toteuttamaan omaa ohjelmaansa sellaisenaan. Kahden puolueen järjestelmässä on mahdollista, että enemmistöaseman saavuttanut puolue kykenee toteuttamaan vaaliohjelmansa lähes sellaisenaan. Suomi on taas esimerkki monen puolueen järjestelmästä, jossa mikään puolue ei voi haaveilla yksinkertaisesta enemmistöstä. Itsenäisyyden aikana yksi puolue on saanut enimmillään 85 edustajaa. Sen sijaan ohjelmiin kirjoitetaan puolueen tärkeimmät tavoitteet. Tämä käytäntö synnyttää ensimmäisen syyn, jonka perusteella puolueita syytetään lupausten pettämisestä. Suurimman puolueen asemaan on riittänyt pienimmillään 44 paikkaa, jonka kokoomus sai vuoden 2011 vaaleissa. Nämä luvut osoittavat, että yksikään puolue ei kykene Suomessa toteuttamaan omaa ohjelmaansa sellaisenaan. Enemmistöhallituksen ohjelman kirjoittaminen vaatii aina sovittelua. Vuoteen 2007 saakka hallitukset voitiin usein rakentaa kahden suuren puolueen varaan, joilla oli yhdessä eduskuntaenemmistö. Puolueiden kannattaisi laatia niihin jokaisessa kunnassa selkokieliset ohjelmat, joiden toteutusta äänestäjät voivat seurata seuraavalla valtuustokaudella. Myös maakuntavaalit kannattaa ottaa mahdollisuutena vahvistaa äänestäjien luottamusta puolueisiin ja politiikkaan. timo laaninen 30.9. Tällä kertaa perussuomalaiset lähtivät mukaan hallitukseen. Kun kolmanneksi pyöräksi otettiin kokoo- mus, saatiin tukeva eduskuntaenemmistö kolmen puolueen voimin. Puolueet joutuvat ottamaan vaalimatematiikan realiteetit huomioon kirjoittaessaan vaaliohjelmia. Esimerkkinä voisi kuvitella tilannetta, jossa puolue sanoisi ennen vaaleja vastustavansa Natoon liittymistä mutta ryhtyisi vaalien jälkeen kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Voidaan toki kuvitella tilannetta, jossa kannan muuttumista voisi perustella olosuhteiden dramaattisella muuttumisella. Sen jälkeen median tehtävä on seurata, miten ohjelmat toteutuvat hallituksessa. Puolueiden kannattaisi kaikilla tasoilla pyrkiä vahvistamaan kansalaisten luottamusta siihen, mitä ne esittävät vaaliohjelmissaan. Seuraava luottamuksen vahvistamisen mahdollisuus tulee vastaan jo runsaan puolen vuoden päästä kuntavaaleissa. Jostain syystä niin toimittajat kuin äänestäjätkin kirjoittavat yhdysmerkin sanojen tavoite ja vaalilupaus välille. Hallitusneuvotteluissa kompromisseja tekevät puolueet eivät siis välttämättä syyllisty äänestäjien pettämiseen. Esimerkiksi sopii keskustan arvio ennen vuoden 2015 vaaleja, että julkisen talouden sopeutustarve olisi noin kolme miljardia euroa. Sotien jälkeen parhaat tulokset ovat 56 paikkaa vuonna 1948 ja 55 paikkaa vuosina 1991 ja 2003. Muiden puolueiden ennätykset ovat vielä pienempiä. Silloin tärkeimpien ohjelmakohtien kirjoittamiseen riitti periaatteessa kahden puolueen tavoitteiden yhteensovittaminen. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa tapahtui merkittävä käänne. Poliittisen luottamuksen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että sanat ja teot vastaisivat pääsääntöisesti toisiaan. Tosiasiaksi jää, että suuri osa äänestäjistä kokee, että puolueet pettävät lupauksensa päästessään hallitukseen. Ja niin on, jos siltä näyttää. Eettisen tarkastelun perusteella puo- lueille voi suosittaa mahdollisimman realististen vaaliohjelmien kirjoittamista. Medialle voi taas suosittaa parempaa paneutumista siihen, mitä vaaliohjelmiin on kirjoitettu. Siksi ne varovat esittämästä ehdottomia kynnyskysymyksiä. Neljä miljardia oli myös kompromissi, johon kokoomus ja perussuomalaiset saattoivat yhtyä. Toisaalta puolueet saavat syyttää myös itseään. Siihen ylsi SDP vuoden 1939 vaaleissa. Sotien jälkeen yhden puolueen ennätys on 63 paikkaa, jonka SDP saavutti vuonna 1995. Maalaisliitto-keskustan ennätys on 60 paikkaa vuoden 1929 vaaleissa. Ne eivät itsekään tee kampanjoissaan välttämättä eroa tavoitteen ja lupauksen välille, vaan antavat ymmärtää, että tietty asia toteutuu, jos puolue pääsee hallitukseen. Äänestäjien suoranaisesta pettämisestä voidaan puhua siinä tapauksessa, että puolue kirjoittaa vaaliohjelmaansa asioita, jotka se tietää mahdottomaksi toteuttaa. Esimerkiksi sopii taitetun indeksin korvaaminen palkkaindeksillä, jolla monet ehdokkaat ovat villinneet eläkeläisiä siitä lähtien, kun taitettu indeksi otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Nähtäväksi jää, kuinka moni ehdokas tai puolue kampanjoi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa lupauksella poistaa taitettu indeksi. Petoksesta voidaan puhua myös silloin, kun puolue toimii juuri päinvastoin kuin ennen vaaleja antoi ymmär- tää. Perussuomalaisten nousu muutti silloin Suomen poliittista karttaa niin, että enemmistöhallitusten rungoksi tarvitaan enemmän kuin kaksi puoluetta. Vuoden 2011 vaaleissa kaksi suurinta puoluetta olivat kokoomus ja SDP, jotka saivat yhteensä 86 edustajaa. Ministeriö toi hallitusneuvotteluihin uudet luvut. Kun perussuomalaiset kieltäytyivät hallitusvastuusta, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen joutui kokoamaan hallituksensa peräti kuuden puolueen tilkkutäkistä. Vuoden 2015 vaaleissa keskusta ja perussuomalaiset saivat yhteensä 87 edustajaa
Interfoto Ronald Reagan revolverisankarina elokuvassa Law and Order. Presidenttinä Reagan kannatti aseenkanto-oikeutta, vaikka joutui murhayrityksen kohteeksi heti kautensa alussa. Konna vai sankari? 18 30.9.2016
ydintä olivat suuret veronalennukset, jotka johtaisivat kaikkia hyödyttävään taloudelliseen kasvuun. Talous ja työllisyys lähtivätkin nousuun, mutta liittovaltion budjetin tasapainottamiseen Reagan ei kyennyt. Rooseveltiä ihaileva demokraatti, mutta ajautui vuosien mittaan yhä enemmän oikealle. Yliopistossa Reagan kuului teatteriseurueeseen, ja opiskeluajan jälkeen hän työskenteli useita vuosia urheiluselostajana radiossa. Tuttavan suosituksesta komea nuorukainen matkusti Hollywoodin koe-esiintymiseen ja saikin heti kiinnityksen Warner Brothers -studioille. Erään neuvonantajan mukaan Reagan ruokki mieluummin oravia kuin kuunteli raportteja. Reagan näytteli yhteensä 53 elokuvassa, joista suurin osa oli melko vaatimattomia B-luokan filmejä. Henrikssonin mukaan Reaganin toiminta näyttelijäliitos- sa oli ratkaiseva tekijä hänen tiellään poliitikoksi. Hän muun muassa kutsui Ruotsia sosialismin mallimaaksi. Suomi tekstissä mainitaan vain pari kertaa. Perhe ei ollut varakas, mutta Ronald raivasi tiensä yliopistoon stipendin ja ahkeran työnteon turvin. elämäkerta. Suom. Republikaanien esivaalissa toiseksi jäi George Bush ja varsinaisissa vaaleissa istuva presidentti, demokraattien Jimmy Carter. Vuoden 1984 vaaleissa Reagan uusi pestinsä päihittämällä Walter Mondalen. Oliko Reagan B-luokan näyttelijä, joka vain esitti presidenttiä, vai kylmän sodan lopettanut historiallinen sankari. ?Reaganismin. elämäkerta ilmestyi. Lisäluku tai esipuhe suomennokseen olisikin ollut paikallaan. Henriksson sai Reagan-elämäkertansa valmiiksi tämän vuoden helmikuussa. Hän käsittelee jonkin verran Yhdysvaltain nykyistä poliittista tilannetta ja Barack Obaman presidenttikausia, mutta marraskuun vaaleja ajatellen Henriksson lopetti kirjoittamisen liian varhain. Vertailua Reaganin ja Donald Trumpin välillä on kirjasta on siis turha hakea. Se jää hieman hämäräksi. Kirjassa on Yhdysvaltain ja Ruotsin suhteita käsittelevä luku, josta käyvät ilmi Reaganin huonot tiedot maasta. Kirjailijan mukaan Reagan, jota ei oltu lingottu tavanomaisessa diplomatian koneistossa, uskalsi ajatella uusin tavoin. Reaganin käynnistämä strateginen puolustusaloite, ?Tähtien sota?, perustui koston sijaan siihen, että hyökkäyksen sattuessa Neuvostoliiton ohjukset pystyttäisiin torjumaan. Reaganin ja Mihail Gorbat?ovin käymät aseriisuntaneuvottelut johtivat keskipitkän matkan ydinohjusten sulkusopimukseen Euroopassa. Miksi sadoista Reagan-kirjoista käännettiin suomeksi juuri Henrikssonin teos. Hän jätti jälkeensä entistä velkaisemman maan. Reaganin suurimmaksi ansioksi Henriksson lukee tämän toiminnan kylmän sodan lopettamiseksi. Muualla yhtäläisyyksiä on etsitty ja löydettykin: kova oikeistolaisuus, tausta showbisneksessä, korkea ikä ja epätodennäköisenä pidetty menestys politiikassa. Niistä, kuten myös miesten välisistä eroista, olisi kuuman vaalitaistelun keskellä ollut kiinnostavaa lukea. Annukka Kaarela Karin Henriksson: Ronald Reagan . Henriksson on ruotsalainen toimittaja, joka on seurannut Yhdysvaltain politiikkaa Svenska Dagbladet -lehden kirjeenvaihtajana Reaganin viimeisestä presidenttivuodesta tähän päivään. Ronald Reaganin tie Yhdysvaltain presidentiksi ei ollut se kaikkein tavallisin. Hän syntyi vuonna 1911 Tampicossa, Illinoisin osavaltiossa. Huolettomasta nuoresta miehestä kasvoi parkkiintunut neuvottelija. Reagan oli ollut Franklin D. Puutteitaan Reagan paikkasi ilmiömäisillä puhelahjoillaan. Presidenttinä Reagan jäi historiaan ottamalla käyttöön markkinaliberalistiset talousteoriat. Hänen presidenttikausillaan rikkaat rikastuivat, sosiaaliturva romuttui ja yhteiskuntaluokkien välinen kuilu syveni entisestään. Kirjan mukaan faktatieto ei ollut Reaganin vahvin osaalue, vaan hän sekoitti joskus elokuvan ja todellisuuden. Yksi Reaganin oudoista väitteistä oli, että puut aiheuttavat enemmän ilmansaasteita kuin autoilu. Hän ei ollut myöskään perehtynyt poliittisiin teorioihin, vaikka vastusti kiivaasti kommunismia. presidentistä Ronald Reaganista on kirjoitettu satoja kirjoja, mutta yhtäkään niistä ei ole suomennettu. Puute korjaantui tällä viikolla, kun Karin Henrikssonin kirjoittama Ronald Reagan . Vuoden 1976 vaaleissa Reagan haastoi tosissaan istuvan presidentin Gerald Fordin, mutta hävisi tälle republikaanien ehdokkuuden. Seuraavalla kerralla Reagan oli jo voittamaton. Kirja-arvio Elämäkerran mukaan Ronald Reagan oli empaattinen mies, joka ei ymmärtänyt kovan politiikkansa seurauksia. Yhdysvaltain poliittista historiaa käsittelevässä suomenkieli- sessä kirjallisuudessa on ollut 185 sentin ja 84 kilon kokoinen aukko. Minerva, 360 s. 30.9. Paula Erkintalo. Henriksson piirtää kuvan ystävällisestä, empaattisesta miehestä, joka ei elokuvaurallaankaan osannut näytellä konnaa. Toisaalta Reagan ei kirjan mukaan ymmärtänyt, millaisia käytännön seurauksia hänen harjoittamallaan oikeistolaisella politiikalla oli. Maan 40. 2016 19. Henrikssonin mukaan syynä oli demokraattien harjoittama valtiojohtoinen New Deal -elvytyspolitiikka. Reagan suostui pitkän harkinnan jälkeen republikaanien ehdokkaaksi Kalifornian kuvernöörinvaaleissa vuonna 1966. Hän voitti istuvan kuvernöörin Pat Brownin lähes miljoonan äänen erolla. Presidenttiehdokkuudesta Reagan kiinnostui Henrikssonin mukaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1968
Hän oli Israelin parlamentin eli knessetin jäsen ennätykselliset 48 vuotta. Kaljulaid ehdolle. Kersti Kaljulaid asettuu ehdolle Viron presidentiksi. Peres sai vuonna 1994 Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Israelin pääministerin Jitzhak Rabinin ja palestiinalaisjohtaja Jasser Arafatin kanssa. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen nobelistin kuolema. Maailman johtajat ovat osoittaneet kunnioitustaan Israelin entiselle presidentille Shimon Peresille, joka kuoli keskiviikkona aivoverenvuotoon 93-vuoden iässä. Taistelualueella on loukussa noin 250 000 ihmistä. Syyrian ja Venäjän koneet ovat yli viikon ajan moukaroineet Aleppoa ilmaiskuilla kaupungin itäosan valtaamiseksi kapinallisilta. Ilmaiskuja on tehty 1?700, ja niissä on haavoittunut tai kuollut yhteensä ainakin tuhat ihmistä. 20 30.9.2016. Parlamentin, riigikogun, puhemiehen Eiki Nestorin mukaan Kaljulaidilla on tarpeeksi kannatusta parlamentissa ja Viro saa maanantaina uuden presidentin. Kaljulaid itse sanoi kokevansa, että hänellä on kaikkien parlamenttiryhmien tuki. katsojaennätys. Yli 80 miljoonaa ihmistä seurasi alustavien tietojen mukaan Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden Hillary Clintonin ja Donald Trumpin ensimmäistä tv-väittelyä, kertoo uutiskanava CNN. Parlamentin vanhimpien neuvosto esitti hänelle tiistaina ehdolle asettumista. Pian väittelyn jälkeen tehdyissä pikagallupeissa enemmistö vastaajista katsoi Hillary Clintonin selviytyneen kohtaamisesta voittajana. Samalla kannalla olivat myös useimmat asiantuntijat. Karam Al-Masri/Lehtikuva Joukkotuho Aleppossa
Työministerin lisäksi myös ulkoministeri (molemmat muuten kristittyjä) ottaa toistuvasti esiin tarpeen palauttaa syyrialaispakolaiset heti, koska Syyrian kriisin ratkeamiseen ei uskota. Kansainvälinen yhteisö puhuu pakolaisten paluusta sitten, kun Syyrian kriisi on ohi. Pakolaiset ovat pääosin muslimeja. Köyhien libanonilaisten terveydenhuoltopalveluiden väitetään jopa osin parantuneen pakolaisten myötä, kun myös köyhille paikallisille on tarjottu palveluita. Ilman paikallisten avuntarvitsijoiden huomioimista kansainvälinen avustustyö voisi pahentaa paikal- listen ja pakolaisten ennestään ruudinherkkiä suhteita. Työmarkkinoiden avaaminen syyrialaisille on Libanonin hallitukselle hyvin vaikea ajatus. Syyrialaispakolaisia on absoluuttisesti laskettuna toiseksi eniten Turkin jälkeen. Todellista tietoa määristä ei ole kenelläkään, mutta pakolaisia arvioidaan olevan Libanonissa miljoonasta puoleentoista miljoonaan. Miksi prioriteetti ei ole pakolaisten palaaminen kotimaahansa? Suhteessa sen omaan väkimäärään Libanonissa on pakolaisia eniten maailmassa. Pakolaiset ovat edelleen keskuudessamme Kansainvälinen yhteisö tukee ja patistaakin Libanonia, jotta maa voisi tarjota kaikille pakolaislapsille koulutuksen ja perheille mahdollisuuden toimeentuloon. Työpaikkoja halutaan suojella omille kansalaisille, mikä ei ole kovin vierasta suomalaisillekaan. Puhe kansainvälisestä taakanjaosta on libanonilaisille sanahelinää niin kauan, kun maaperällä on yli miljoona syyrialaispakolaista. Libanon on vain Uudenmaan läänin kokoinen maa, jossa omia kansalaisia asuu reilut neljä miljoonaa. YK:n yleiskokouksen yhteydessä New Yorkissa pidettiin korkean tason pakolaiskokous, joka antoi hienon julkilausuman. Siinä painotettiin muun muassa pakolaisten oikeutta ihmisarvoiseen elämään, pakolaisille mahdollisuutta tehdä laillisesti töitä asuinmaassaan ja kansainvälistä taakanjakoa pakolaisten vastaanottamisessa. Libanonista katsottuna tavoitteet ovat valitettavan epärealistisia. Köyhyys kasaantuu. Miksi kansainvälinen yhteisö haluaa tällaisella huolenpidolla pitää syyrialaispakolaiset Libanonissa. 2016 21. Maassa on yli 25 prosentin työttömyys. Historiallistakin taakkaa löytyy; Syyria miehitti Libanonia vielä 11 vuotta sitten. Pakolaisten pitäminen vuodesta toiseen kurjissa asuinolosuhteissa, lasten jääminen vaille koulutusta ja Syyriaan palauttamisen vaatiminen kuulostavat epäinhimilliseltä, mutta ulkopuolisten on helppo moralisoida. Ajatellaanpa Libanonin tilannetta omalle kohdalle. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 30.9. Tämä muodostaa kristittyjen näkökulmasta uhan myös kristittyjen ja muslimien väliselle tasapainolle Libanonissa. Tämä on meistä aivan oikein. Libanonissa kuulee myös aivan toisenlaista tulkintaa. Suurin osa maailman pakolaisista pakenee jo ennestään köyhiin naapurimaihin. Valtaosa syyrialaispakolaisista asuu Libanonin köyhillä alueilla. Yli 70 prosenttia pakolaisista elää köyhyysrajan alapuolella, ja suurin osa heistä on rajusti velkaantuneita. Kansainvälistä apua annetaan pakolaisten rinnalla myös paikallisille köyhille. Syntyvien syyrialaisvauvojen suuri määrä kasvattaa pakolaisten määrää. Libanonin työministeri esitteli viime viikolla oman suunnitelmansa pakolaisten palauttamisesta mahdollisimman pian Syyriaan, jonne tulisi perustaa niin sanottuja turva-alueita. Työministeri kysyi, miksi pienen maan pitäisi kantaa seuraukset isojen maiden sodasta
ilman tavoiteltua tulosta. Vierestä hän on nähnyt vielä enemmän. Nuoresta jolpista saakka Pokela on ollut mukana pystyttämässä puolueen torikojuja, kampanjoinut milloin kenenkin hyväksi, jututtanut yleisötapahtumissa ihmisiä ja aika monesti luontaisella rauhallisuudellaan tyynnytellyt poliitikkojen kimpussa hyöriviä häiriköitä. Ja jos oma latu onkin mennyt vaalimaastossa tukkoon, Pokela ei ole siitä nokkiintunut, vaan on ryhtynyt tekemään töitä kaverin puolesta. Pettymykset eivät ole hänen mielestään mikään syy ?lyödä pensseleitä santaan ja rukkasia naulaan?. ??Minkä tahansa tavoitteen eteenpäin vieminen on vuosikymmenten juttu, harva asia muuttuu yhdessä yössä. Itselläni on jyrkkiäkin mielipiteitä, jotka sanon suoraan, mutta en kuvittele asioiden menevän minun pillini tahdissa. Politiikassa saa Pokelan mukaan aina korkeintaan puolet siitä, mitä haluaa. Järjestelmän tietää toimivan, kun kaikki ovat pikkuisen pettyneitä, Pokela pohtii. Mikä politiikassa sitten oikein kiehtoo ja saa jaksa- maan silloinkin, kun omat päämäärät eivät täyty? ??Politiikka on minun osaltani yritys nukkua yöni hyvin, Pokela vastaa. Keskivertosuomalainen katsoo uutisia ja huutaa kotisohvalla, etteivät päättäjät ymmärrä mitään. Henkilö Rauhallinen radikaali Politiikassa mukana oleminen varmistaa Ilmari Pokelalle hyvät yöunet Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä ??Politiikassa tärkeintä on jalo turpiin ottamisen taito. Näin toteaa kajaanilaislähtöinen ja Oulussa opiskeleva keskustan puoluevaltuuston jäsen Ilmari Pokela. Räväkkänä sanankäyttäjänä tunnetulla ja rohkeasti kantaa ottavallla aktiivilla on kokemusta monenlaisesta politiikan kentällä, joten luultavasti miehen väitteessä on vähintään kokemusasiantuntijuuden suomaa varmuutta. Pokela on ollut ehdolla niin eurovaaleissa kuin eduskuntavaalien jäsenäänestyksessä . Ei se varmaan ollut aivan sääntöjen mukaistakaan, Pokela naurahtaa. Nuorempana hän oli vähän outolintu. Se kannattaa ottaa huomioon vaatimuksia esitettäessä. ??Vaadi omantuntosi mukaan, niin puolet siitä saattaa mennä läpi. Siinä on Pokelan poliittinen taktiikka. Pokelan jos kenen voi sanoa imeneen keskustalaisuuden äidinmaidossa. Hänen äitinsä on nimittäin Kainuun piirin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Lyyli Pokela. Nuori mies ei taustansa vaikutusta kiellä, mutta toppuuttelee kuitenkin. ??Veto tähän suuntaan on aina ollut, ja Vesaisissa on kuljettu, mutta kyllä tämä poliittinen homma taisi alun perin olla puoliksi vahinko. Isoveli valittiin ensin enempiä kyselemättä keskustanuorten Kajaanin osaston puheenjohtajaksi. Pokela haluaa edes yrittää tehdä asioille jotain. 22 30.9.2016 ??Mukana jaksaa olla, kun huomaa jonkin asian menneen edes millin tavoiteltuun suuntaan. Jos ohjelmatyössä saa ujutettua paperiin jonkun oman mielen mukaisen linjauksen ja havaitsee sen parin vuoden päästä hallitusohjelmassa, voi olla tyytyväinen. ??Homma ei toimi niin, että mennään barrikadeille vaatimaan ja asiat muuttuvat saman tien. Politiikka perustuu konsensukseen. Hän houkutteli kuopusta mukaan kokoukseen lupaamalla ilmaista pitsaa. ??14-vuotiaana huomasin tulleeni valituksi johtokuntaan. Jo 15-vuotiaana käsissä kuluivat Adam Smithit ja Karl Marxit.
??Ne ovat moottoreita, jotka pistävät työllisyyden ja hyvinvoinnin käyntiin. 30.9. 2016 23. Ilmari Pokela muistuttaa maakuntakorkeakoulujen merkityksestä
Se oli tosi mielenkiintoista. Kotoa lähtenyt innostus historiaa kohtaan säilyi, mutta ensin Pokela päätyi opiskelemaan kirjallisuutta. Opintojen ohella hän toimi monta vuotta portsarina. Siellä näki vaikkapa sen, että nuorison kanssa kyllä pärjää, mutta keski-ikäiset käyttäytyvät kehnosti. ??Siinä hommassa on tärkeää tuntea ihmiset. Taustalla näkyvä Kajaanin linnan muuri 1700-luvulta kaipaisi entisöintiä. ??Yritin niitä tavata. Se on semmosta amatööripsykiatriaa, Pokela pohtii. Sellaisesta taidosta ei ole haittaa monella muullakaan alalla. Mielessä kytenyt ennakkoaavistus vahvistui. Erityisesti politiikassa kyky vaistota lähimmäisen mielenliikkuja ja kohdata hänet omista lähtökohdistaan käsin on kullanarvoinen. ??Portsarin homma ei ole kovan jätkän hommaa, vaikka niinkin voisi luulla. Ulkopolitiikan ykkösjuttu tällä hetkellä on, mihin suuntaan unioni menee ja mikä on Suomen rooli siinä, Pokela vastaa.. Sama ilmiö näkyy siviilissäkin. ??Matkustan paljon junassa. Se tuntui omalta. Jos kotona ei politiikkaa tuputettukaan, niin paljon keskusteltiin historiasta ja politiikasta. Kun tietää, että Veikolla on mennyt työpaikka alta tai vaimo lähtenyt, osaa suhtautua ja saa purettua tilanteen rauhallisuudella. Mikä vielä hetken nuorisopoliitikon titteliä kantavaa Pokelaa erityisesti mietityttää nyky-yhteiskunnassa? ??Euron kriisi ei ole ohi, vaikka muuta väitetään. Eräilyä ja lukemista harrastava Ilmari Pokela viihtyy hyvin Kainuun maisemissa. En tiedä, mikä siinä on. Mutta puhutaanpa välillä politiikkaa. Ukit eivät puhuneet sotakokemuksista omille lapsilleen, mutta lastenlasten seurassa sanaiset arkut aukenivat. Se häiritsi lukuja sen verran, että lopulta Pokela päätti jättää ravinto- 24 30.9.2016 lan ovet taakseen, vaihtaa pääaineen vanhaan rakkauteensa historiaan ja keskittyä opiskeluun. Eräänlainen korkeakoulu ravintolamaailmakin tosin oli. Lopulta päädyin lukemaan Alkiota. Kaikki isovanhemmat olivat sodan kokeneita. ??Historia oli luontevasti läsnä. Jos siellä on yksi humalainen ja harmistunut henkilö, aina se löytää minut. Sii- nä on juteltava ihmisten kanssa, oltava jatkuvasti ajan tasalla ja ennen kaikkea rauhallinen. Jokin Pokelan olemuksessa saa ihmiset lähestymään ja avautumaan asioistaan. Sen hän huomasi eurovaalikentillä kulkiessaan. Ei puoluekaan itsestäänselvyys ollut
Pienituloiset, lapsiperheet ja eläkeläiset jäävät unohduksiin. Opiskelijapolitiikka saa sen sijaan näkyvyyttä, kun nuoret lähtevät kadulle. Pokelan parrassa sojottaa pieni letti. Suu käy leppoisaan tahtiin, ja sieltä tippuu jäsenneltyjä lauseita, joissa filosofit vilahtelevat. Kuten vaikka siinä kohtaa, kun hän puhuu politiikan pyrkyryydestä. ??Itselle on luontevampaa odottaa, että pyydetään tehtävään tai ehdolle. Seuraava mahdollisuus on edetä ansioiden avulla, Pokela myhäilee. Niin voi käydä, kuka tulevaisuudesta tietää. Koettiin, että tavoite on historiallinen. Lopputuloksen näkee kuitenkin vasta sitten, kun on mustaa valkoisella. Hankkeeseen liittyy Pokelan mielestä paljon huolenaiheita. n 30.9. Ja mikä on lopulta kuntien rooli? ??Puhutaan, että niistä tulee elinkeinoelämän promoottoreita. Esimerkiksi aluesairaaloiden kohtalo saattaa olla vaakalaudalla. Ei kukaan oma oksaansa sahaa. Käykö kuitenkin niin, että talouden tiukentuessa rahat riittävät peruskouluun, ja kunnan tontti on siinä? Puheet kuntien verotusoikeuteen puuttumisesta lisäväät epävarmuutta entisestään. ??Tuskin on kenellekään aivan selvää, mitä tuleman pitää, Pokela arvelee. Suuri vahinko hänen mielestään oli, ettei keskusta hallitusneuvotteluissa saanut vaadittua itselleen taaskaan opetusministerin salkkua. Kaavailluissa koulutusleikkauksissa Pokela pitää suurimpana ongelmana sitä, että ne kohdistuvat pienempiin yksiköihin ja näivettävät maakuntakorkeakouluja. ??Oulu olisi pikkunen kalastajakylä, jos sinne ei olisi sijoitettu yliopistoa. Leikkaukset katetaan muualta. Sivistyspolitiikassa olisi keskustalla Pokelan mielestä terävöittämisen paikka, mutta vieläkin enemmän hän miettisi, missä kohtaa leikkaukset aiheuttavat suurimpia ongelmia. ??Kaltoin kohdellut kansaosat eivät pidä meteliä itsestään. Platon jo sanoi, että kunnian miehet tarttuvat valtaan vain pelosta, että siihen tarttuvat heitä heikommat miehet. Monitulkintainen viisaus. ??Minulla on jo takanani aika, jolloin politiikassa voi nuoruuden innolla pompsahtaa läpi. Tärkeintä on tarttua jatkossakin yhteisiin asioihin riittävän unen varmistamiseksi. Opintojen jälkeen Pokela voisi harkita toimittajan tai opettajan uraa. ??Voin palata portsariksikin tai ryhtyä perunanviljelijäksi. 2016 25. Vaadi politiikassa omantuntosi mukaan. Puolet siitä saattaa mennä läpi. Koulutussektorilta kokonaisuutena löytyisi Pokelan mukaan kyllä luontevia säästökohteita. ??Jokainen, joka väittää, ettei korkeakoulutuksessa liiku löysää rahaa, puhuu lööperiä, Pokela täräyttää. ??Ongelma on yliopistojen autonomia. Jos virkamiehille annetaan tehtäväksi leikata kustannuksia, eivät he etsi säästöjä hallinnosta. Opinnot eivät mene hukkaan, vaikka päätyisin takaisin ravintolan ovelle. Tu- Sisäpolitiikassa taas maakuntahallinnon vieminen maaliin kunnialla on yksi tärkeimmistä haasteista. ??Alkupaperi teki ihmiset tyytyväiseksi. Korkeakoulut ovat moottoreita, jotka laittavat työllisyyden ja hyvinvoinnin käyntiin. Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lopettaminen on Pokelan mukaan ?ikuinen katkeruuden aihe?. ??Ammattikorkeakoulu on pakko säilyttää, muuten ei ole kohta koko maakuntaa. tuksi käynyt tavaramerkki, musta hattu, peittää paksua tummaa tukkapehkoa
Reportaasi Lintukoto uhattuna 26 30.9.2016
Ensin valtio häkitti lapsuuteen, sairauteen, vanhuuteen ja vammaisuuteen liittyvät riskit. Näin pyritään ottamaan riski, sairaus, yhteiskunnan haltuun, Saari kuvaa. Riskien tunnistamista ja haltuunottoa Saari kutsuu ?häkittämiseksi?. Pitää nähdä se tavoite, jota kohti mennään. Olemme pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa. Politiikan kohteena on esimerkiksi sairas ihminen, ja hänen ympärillään rakennetaan tietyt tulonsiirrot, palvelut ja säätelyjärjestelmät esimerkiksi apteekeille ja ammateille. Toisessa vaiheessa ratkottiin asumiseen, opiskeluun, työhön ja perheelämään liittyviä riskejä. Hyvinvointivaltion perustukset hapertuvat. Onko palveluiden leikkaaminen tie pelastukseen vai tuhoon? Teksti: Eeva Kärkkäinen KuvaT: KIRSI ERVASTI, shutterstock M eidän on nähtävä vaikeiden päätösten yli. Nyt meitä mitataan teoilla: saadaanko päätökset tehtyä, ennen kaikkea toimeenpantua, ja muuttuuko Suomen suunta. Näin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puhui keskustaväkeä hallituksen politiikan taakse Seinäjoen puoluekokouksessa kesäkuun alussa. Oppositio syyttää hallitusta siitä, että sen toimet rapauttavat hyvinvointivaltion perustaa ja syventävät eriarvoisuutta. ??Samaan aikaan, kun hallitus leikkaa asiakasmaksuista ja koulutuksesta, se tekee veronkevennyksiä, jotka tukevat hyvin toimeentulevia, SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen moittii Suomenmaan haastattelussa. ??Tuntuu, että leikkausten ja markkinaehtoisuuden kautta hyvinvointivaltiota murretaan pala palalta, hän jatkaa. Samaa viestiä toistavat muut hallitusta arvostelevat tahot. Ketä pitäisi uskoa. 90-luvulla poliitikot kiinnostuivat ylivelkaantuneista ja maahanmuuttajista. Joidenkin mielestä häkkejä on rakennettu sinnekin, mihin niitä ei tarvittaisi. Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski sanoo, että esimerkiksi ajatus mahdollisuuksien tasa-arvosta on mennyt liian pitkälle. ??Enää siinä ei olekaan kyse siitä, että kaikilla on mahdollisuus kulkea samanlaisia matkoja, vaan pitää lähteä samaan aikaan ja päästä samaan aikaan maaliin, hän vertaa. Keskiluokka rahoittaa itse itselleen palveluita. 30.9. 2016 27. Mitä hyvinvointivaltiolle on tapahtumassa? Hyvinvointivaltion periaatteet on Suo- messa kirjattu perustuslakiin. Lain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lisäksi perustuslaki muun muassa takaa kaikille oikeuden perusopetukseen. Se myös velvoittaa julkisen vallan jär- jestämään väestölle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tukemaan lasten hyvinvointia ja yksilöllistä kasvua. Vastuu ihmisten hyvinvoinnista on viime kädessä julkisella vallalla Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta kuvaa hyvinvointivaltiota sosiaalisten riskien hallintajärjestelmäksi, jota on rakennettu Suomeen sadan vuoden ajan.
Mo- ni poliitikko ja asiantuntija on sitä 28 30.9.2016 Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Liisa Hyssälä mieltä, että Suomessa tarjotaan tällä hetkellä liikaa palveluita ja tulonsiirtoja liian laajalle joukolle. Tämän suuntaisia puheenvuoroja on käyttänyt esimerkiksi kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Liisa Hyssälä. Hänen mielestään hyvinvointivaltion rahoitus on pitkällä tähtäimellä kestämättömällä pohjalla. ??Asumistuki on kaksinkertaistunut vuodesta 2008, lääkekorvaukset ovat kaksinkertaistuneet 90-luvulta, hoitotukia ja matkakorvauksia maksetaan yhteensä miljardi vuodessa. Suomalaisten visio hyvinvointivaltiosta on hukassa. Keskustan varapuheenjohtaja, kan- sanedustaja Antti Kurvinen kaipaa Suomeen rohkeaa keskustelua siitä, mitkä palvelut ovat inhimillisen elämän edellytyksiä ja mitä asioita voitaisiin antaa järjestöjen ja yhteisöjen hoidettavaksi. ??Tuntuu, että ihmisten mielestä kaikki julkiset palvelut ovat peruspalveluita, vaikka oikeasti niitä ovat vain koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kurvisen mielestä hyvinvointivaltion tulevaisuudesta keskustelevat usein lähinnä ääripäät. ??Tutkijat ja punavihreät poliitikot ovat sitä mieltä, että hyvinvointivaltio on romutettu, ja tietyt kokoomuspoliitikot taas haluaisivat vetää hyvinvointivaltiolle ruksit päälle ja siirtyä jenkkimalliseen yhteiskuntaan, hän kuvaa. Koski ja Kurvinen eivät ole yksin. Muutoksia täytyy kuitenkin tehdä, jotta voidaan taata apu kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille. Samoilla linjoilla Hyssälän kans- sa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimusjohtaja Niku Määttänen.. Tai että asumistuki tuo jopa kohtuuttomia voittoja sijoittajille? Entinen keskustalainen ministeri korostaa, että kysymykset eivät ole mustavalkoisia, joten helppoja ratkaisuja ei ole tarjolla. ??Rakenteellisiin muutoksiin liittyy aina häviäjiä. Näin runsasta ja laajamittaista tukipolitiikkaa ei ole mahdollisuus jatkaa, Hyssälä varoittaa. Kun hyvinvointivaltiota rakennettiin sotien jälkeen, sen rahoituspohja oli vahva. Suuret ikäluokat tulivat ryminällä työmarkkinoille, ja hoivaa tarvitsevien vanhusten osuus väestöstä oli pieni. Nyt Suomessa työelämään tulevat ikäluokat ovat edeltäjiään pienempiä. Samaan aikaan, kun veronmaksajien joukko vähenee, ihmiset elävät entistä vanhemmiksi ja tarvitsevat etenkin viimeisinä elinvuosinaan paljon hoivaa. Etla ??Tänä päivänä ero työttömän ja palkansaajan ansiotason välillä on aika kapea. Minun on aika vaikeaa perustella sitä, miksi työttömän ihmisen pitäisi nauttia samanlaista elintasoa kuin työssäkäyvän. Kela Jonne Renvall/Tampereen yliopisto Professori Juho Saari ETLA:n tutkimusjohtaja Niku Määttänen Lisämausteen yhtälöön tuovat Suomen lähes kymmenen vuotta jatkuneet talousvaikeudet ja niistä seurannut korkea työttömyys. Koska poliitikot eivät ole halunneet leikata julkisista palveluista talouden alamäen tahdissa, Suomen julkinen talous on velkaantunut nopeaa vauhtia. Hyssälän mielestä tukipolitiikkaa pi- täisi arvioida sen valossa, millaiseen lopputulokseen se johtaa. ??Onko esimerkiksi tarkoitus, että yksityisiä hoitolaitoksia ylläpidetään osittain valtion hoitotuella
Terveydenhuoltojärjestelmä antaa kaikille lääkkeet, mutta ei juuri tarjoa tukea painonpudotukseen, Sarkkinen huomauttaa. Hyvinvointivaltio ei ole kestävällä pohjalla, jos se nojaa julkisen velan kasvuun, Hanna Sarkkinen (edessä) myöntää. Takana vasemmalta Ilmari Nurminen, Antti Kurvinen ja Susanna Koski. Myös professori Saari yrittäisi ensin minimoida palveluiden tarvitsijoiden määrän ennaltaehkäisemällä . Ne myös saisivat ihmiset punnitsemaan nykyistä tarkemmin toisen tutkinnon tarpeellisuutta, Määttänen väittää. Tutkimusjohtajan leikkauslistalle joutuisi myös moni muu keskituloisille suunnattu etuus hitas-asunnoista yritystukiin ja työelämän etuuksiin. ??Köyhillä ihmisillä ei yleensä ole varaa pitää vuorotteluvapaata, hän huomauttaa. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Sarkkisen mielestä keskustelu hyvinvointivaltion tulevaisuudesta on Suomessa kyynistä ja lyhytnäköistä. Siinä perusteluksi kelpaavat vain euroissa mitattavat säästöt. ??Suomalaisten visio hyvinvointivaltiosta on hukassa. Jari Laukkanen Hänen mielestään hyvinvointivaltio tukee tällä hetkellä liikaa keskiluokkaa ja unohtaa samalla kaikkein köyhimmät. ??Keskiluokka rahoittaa itse itselleen palveluita. Määttäsen mielestä keskiluokalle ja hyvätuloisille tarjotut palvelut nostavat Suomen veroasteen tarpeettoman korkeaksi. ??Meillä on tulonsiirtoja, joita eivät tasoita tuloeroja lainkaan tai ovat ainakin siinä suhteessa hyvin tehottomia. Määttänen suhtautuu kriittisesti universa- lismin ajatukseen, jonka mukaan kaikki rahoittavat ja käyttävät julkisia palveluita ja tätä kautta ihmisten halu maksaa veroja lisääntyy. Hän uskoo, että palveluita käytetään harkitummin, jos niistä pitää maksaa. Esimerkiksi korkeakoulujen lukukausimaksut kannustaisivat valmistumaan ripeästi. 2016 29. ei rajaamalla keskituloisia niiden ulkopuolelle. 30.9. Pitäisi miettiä ensin, millaisen yhteiskunnan haluamme ja mikä on oikein ? sen jälkeen haettaisiin ratkaisuja, että miten sinne päästään. Sarkkinen myöntää , että hyvinvointivaltio ei ole kestävällä pohjalla, jos se nojaa julkisen velan kasvuun. Hän uskoo kuitenkin, että menoihin voidaan puuttua palveluita heikentämättä. Esimerkiksi työttömyyskorvauksiin maksetut rahat voidaan ottaa aktiivisempaan käyttöön. Lisäksi varoja pitää voida suunnata kalliista korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. ??Esimerkiksi lääkekorvauksia maksetaan paljon sairauksiin, jotka liittyvät ihmisten liikkumattomuuteen ja ylipainoon
Jos tämä ei onnistu, Saari lisäisi tulosidonnaisia palvelumaksuja, joille asetettaisiin vuosittaiset maksukatot. Hän pelkää, että universalismin periaatteesta luopuminen johtaisi pitkällä tähtäimellä julkisten palveluiden kurjistumiseen ja keski- ja hyvätuloisten veronmaksuhalujen loppumiseen. Hän muistuttaa, että suomalaisten käyttämät palvelut ovat jo nyt eriytyneet esimerkiksi työterveyshuollon ja erilaisten yksityisten palveluidentarjoajien johdosta. ??Järjestelmän tehokkuuden kannalta on parempi, että kaikki ovat samassa veneessä. Siitä syntyy mittakaavaetua. ETLA:n Määttänen ei usko, että hyvinvointivaltio selviää työllisten määrän vähenemisestä ilman vaikeita päätöksiä. ??On käännettävä kaikki kivet, jotta hyvinvointivaltion tärkeimmät osat turvataan. Hänen mielestään pitkäaikashoivamenojen kasvuun voidaan vastata siir- Hyvinvointivaltion kestävyyttä on aina epäilty. 30 30.9.2016
Kaikki tähtäävät samaan maaliin. ??Tiimalasin hiekka valuu koko ajan. Jos hallituksen kärkihankkeet menevät kiville, seuraavalla hallituksella on edessään ennennäkemätön julkisten palveluiden lakkauttaminen, Kurvinen uskoo. Hyssälän mielestä nykymallisen hy- vinvointivaltion byrokratia, passiivisuus ja toivottomuus joutavatkin romukoppaan. Tilalle tarvitaan sähköisiä palveluita, ennaltaehkäisyä ja joustavaa sosiaaliturvaa. Silti järjestelmä on säilynyt ja kehittynyt vuosikymmenestä toiseen. Se on myös säilyttänyt kansalaisten tuen. Hän muistuttaa, että hyvinvointivaltion kestävyyttä on aina epäilty. Mitä kauempana nämä kokemukset ovat, sitä tavallisempaa on, että köyhää pidetään laiskana ja itse syypäänä ongelmiinsa, Saari sanoo. Hän on huolissaan siitä, että haavoittuvissa ihmisryhmissä luottamus toisiin ihmisiin ja julkiseen valtaan on olennaisesti matalammalla tasolla kuin väestössä keskimäärin. ??Samoin eriarvoistumisen kokemus on yhteiskunnan pohjalla voimakasta. Hyvinvointivaltiot ovat onnistuneet Euroopassa vähentämään kansalaistensa turvattomuutta ja köyhyyttä se- kä lisänneet heidän ulottuvillaan olevia hyvinvointipalveluja. Pohjoismaat ovat pystyneet yhdistämään talouden tehokkuuden ja sosiaaliset tavoitteet muita maita paremmin. Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska pitävät kärkipaikkoja monissa kansalaisten hyvinvointia mittaavissa vertailuissa. Myös mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Pohjoismaissa hyvin . Hän ei kuitenkaan pidä yksittäisten kansalaisten ostamia vakuutuksia tehokkaana mallina. Jos vakuutuksiin mennään, Saari ottaisi niiden järjestämisessä mallia nykyisestä työeläkejärjestelmästä. ??Vakuutukset pitäisi järjestää laajapohjaisesti esimerkiksi ay-liikkeen tai työnantajien kautta. Sosiaali- ja terveyspolitiikan professorin mielestä hyvinvointivaltion tulevaisuutta uhkaa talouskysymyksiä enemmän sen sosiaalisen perustan oheneminen. ??Monilla keskiluokkaisilla on hämmästyttävän vähän käsitystä huonoosaisena elämisestä. n 30.9. tämällä hyväosaisille enemmän vastuuta palveluistaan esimerkiksi hoivavakuutusten muodossa. ??Vastaavasti hyvätuloisilla olisi enemmän valinnanvaraa . mihin hoivakotiin menee ja miten asuminen on järjestetty. ??Olisi aika raju tavoite, että kaikilla olisi vanhainkodissa samanlainen näköala. 2016 31. Sote-uudistuksessa ja perustulokokeilussa on Hyssälän mielestä jo otettu askeleita oikeaan suuntaan. Sosiaali- ja terveyspolitiikan konkari muistuttaa, että nyky-Suomi on räjäytetty versio 60-luvun ihanteesta, johon kuuluivat ydinperhe, pitkät työsuhteet ja ennustettava maailma. ??Alkion aatteiden pitäisi nousta taas voimaan. Sosiaali- ja terveyden- huollon uudistus, työllisyyden parantaminen ja leikkaukset. koulutus ja sosiaalinen asema periytyy täälläkin, mutta ei niin vahvasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Mutta onko pohjoismainen yhteiskuntamalli vain lintukoto, joka ennemmin tai myöhemmin musertuu maailman muutoksen rattaisiin? Saari uskoo hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Vuonna 2016 tehdyssä Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) arvokyselyssä 77 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että maksuista huolimatta hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen. ??On poliitikkojen ja ay-liikkeen ammattitaitoa sopeuttaa menot ja tulot niin, että hyvinvointivaltio säilyy, professori sanoo. Kurvista harmittaa, että harva tuntuu ymmärtävän hallituksen työskentelevän hartiavoimin juuri tämän tehtävän parissa. Tärkeintä on, että myös heikompiosaisten hoivan taso on hyväksyttävällä tasolla. Saari ei tyrmää hoivavakuutuksia täy- sin. Pirstaleista ja partikkeleista muodostuvassa maailmassa tarvitaan omavoimaisia ihmisiä, joita muutokset eivät hetkauta
Nyt kuvia on liikaakin. Pitäisi oppia keskittymään olennaiseen, sillä kaikkea ei pysty hallitsemaan, Väyrynen pohtii. Kuvakirjalla Väyrynen viestittää suurkulutuksen ajan ihmisille myös kylien omavaraisuudesta. ??Ihminen ei tarvinnut selviytyäkseen kuin maatilkun ja muutaman elukan. Yrittämisen halua, sinnikkyyttä ja luovuttaa arvostettiin. Niistä ja kirjan sivuilta henkii merkillistä levollisuutta. Nyt moni on aivan yksin. Kirjan mukana lukija kulkee ensin sota-ajasta talveen, sitten keväästä juhannukseen ja lopulta heinänteosta viljankorjuuseen. Väyrynen on laatinut kuviin liittyen lyhyitä tekstejä, mutta esimerkiksi henkilötietoja siinä ei tarkoituksella ole. ??Yritin olla kirjoittamatta kuvia puhki, jättää auki sen verran, että jää sijaa itse kunkin omien muistojen heräämiselle. Väyrynen selaa kuvanippuja. Kuvissa tulevat esiin vanhat työtavat, ihmisten ja eläinten vuorovaikutus, koko elämän kirjo syntymästä kuolemaan, raadannasta lepohetkiin. Väyrynen ryhtyi työstämään kuvakokoelmaa; korjasi värejä ja suurensi pikkuruisista kuvista isompia. K. Vastaavaan hän ei ol- 32 30.9.2016 lut aiemmin törmännyt. Inhan lehmäkuvien saama nettisuosio. ??Se innostus tuntui ensin vähän kummalta, mutta ajattelin sitten, että näillä kuvilla voisin tarjota ihmisille lisää nostalgia-elämyksiä. Kamera oli harvinaisuus vielä 50-luvulla ja kuvien ottaminen erityinen tapaus. Väyrynenkin muistaa, miten hänen kodissaan otettiin perhekuva kamarin hetekan päällä, joutsenryijy taustana. ??Nämä kuvat ovat mielenkiintoinen peilauspinta nykyajan valtavaa visuaalisuutta vasten. Muutoksen nopeus on hämmentävä, Väyrynen sanoo ja kiikuttaa yli 100-vuotiasta keinutuolia. Entisten kyläyhteisöjen sosiaaliset arvot sopisivat Väyrysen mielestä nykyaikaankin eriarvoisuutta lievittämään. ??Perusopetus oli, että kaikki ovat samanarvoisia. Ei nähdä, että maalaiskylillä ja niiden asukkailla oli . Niillä ominaisuuksilla he rakensivat kasvua ja kehitystä. Äidinkielen opettajana uransa tehnyt Väyrynen lähes tuohtuu, mutta hymyilee sitten. ??Saattaa olla, että pikkuisen liioittelen, mutta kyllä tuossa paljon on tottakin. Kylä elää -kirjallaan Väyrynen haluaa osoittaa kunnioitustaan 1950-luvun kylille. Kirjan pohjana on luohualaisen valokuvaajan Aarno Arvelan kuvakokoelma. Kulttuuri Kylä elää kirjan kansien välissä Tuula Väyrynen kokosi vanhoista valokuvista muistoja virittävän tarinan Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä ??1950-luvulla maaseudulla kasvanut nuoriso loi pohjan suomalaisen yhteiskunnan 1960-luvun voimakkaalle kehitykselle, Tuula Väyrynen toteaa painokkaasti. Muutama kuukausi sitten julkaistiin hänen kokoamansa kuvakirja Kylä elää, joka kertoo 1950-luvun pohjoispohjalaisen kylän arjesta ja juhlasta. Väyrynen itse kasvoi Kainuussa Suomussalmella ja lähti sieltä aikanaan ensin yliopistoon ja sitten työelämään osana ikäpolvensa muuttoliikettä. ??Harmittaa, että vielä nykyäänkin puhutaan maaltapaosta ja halveksitaan maaseutua. Ihmisten ilmeet ovat tyytyväisiä, eläimet vaikuttavat rauhallisilta, lapset nauravaisilta. Mustavalkokuvista välittyvät tilanteiden tunnelmat vahvasti. ??Sodan jälkeen ei ollut aina mitenkään auvoista. Palaute oli kannustavaa. Lopullinen sysäys kirjan synnylle oli ehkä I. ja on . Lapset auttoivat kuvankäsittelyohjelmien käytössä. Ensin kuvista tuli näyttely, joka kiersi useissa paikoissa. Yhteisöllisyys oli itsestään selvyys. Oli paljon surua ja huolta, mutta silti näistä kuvista huokuu toivoa. Yhdessä on selvitty, Väyrynen summaa.. Suomelle paljon annettavaa. Väyrynen korostaa, ettei hyvinvointiyhteiskunta ponnistanut tyhjän päältä. ??Maalta keskuksiin muuttaneet nuoret olivat innostuneita, kekseliäitä ja omatoimisia. Aarre, joka yllättäen löytyi Väyrysen perheineen hankkiman vanhan maalaistalon, Ala-Sipolan, komerosta. Ala-Sipola oli aikoinaan Maalaisliiton pitkäaikaisen valtiopäivämiehen Reino Kankaan kotitalo. Väyrynen hämmästyi yhtenäistä ja laajaa kuvasarjaa. Tuolloin kaikki tehtiin käsin, ruoka, vaatteet, työkalut, kulkupelitkin
Sodan jälkeen ei aina ollut auvoista, mutta kuvista huokuu toivoa. Yhdessä on selvitty. Tuula Väyrynen haaveili aiemmin oman museon perustamisesta Ala-Sipolan vanhan maalaistalon piha-aittaan. ??Nyt se museo on minulla kirjan kansien välissä, hän sanoo. 30.9. 2016 33
Euroopan perinteiset kiekkomaat Ruotsi, Tsekki, Venäjä ja Suomi jäivät nuolemaan näppejään. EU-johtajien kannattaisi pyytää nyt Euroopan joukkueen päävalmentaja Ralph Krueger konsultiksi neuvomaan, miten sekalaisesta seurakunnasta kootaan yhtenäinen joukkue. 34 30.9.2016 Rakas naapurimme Viro ei näytä onnistuvan presidentin valinnassa. Rooliasuihin pukeuduimme vasemmistolaiselta väkivallalta suojautumiseksi, puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen perusteli. Demarinuorten puheenjohtaja Mikael Näkkäläjärvi ihmetteli twitterissä toimintaa. . Ei vissiin ole kunnon ehdokkaita. Mutta meilläpä on. Kaksi mielenosoituksista tuttua ryhmää, jotka naamioituvat eivätkä noudata sääntöjä: anarkistit ja persunuoret.. Välillä joutuu kyselemään, että minähän vuonna se Suomi USA:n osavaltioiden joukkoon oikein lisättiinkään. Samalla vaaleista toiseen ihmetellä täytyy, ettei kuussa asti jo vuosikymmeniä sitten käyneestä kansakunnasta löydy parempia ehdokkaita maan johtoon. Jos hermojen hallinta, päätöksentekokyky ja isojen kokonaisuuksien hallinta painaisivat, astronautteja parempia presidenttiehdokkaita ei taitaisi ollakaan. Vielä elävistä astronauttilegendoista senaattoriksi asti yltänyt John Glenn on jo 95-vuotias, toisena ihmisenä kuun kamaralle astunut Buzz Aldrinkin jo 86. Apollon Tietäjät TEKSTI: Eeva Kärkkäinen, Pekka Pohjolainen, Timo Laaninen, Pentti Manninen Sisunautti valkoiseen taloon? Populistihörhö Donald Trumpin ehdokkuus Yhdysvaltojen presidentiksi on nostanut vaalien mediahuomion Suomessakin ennennäkemättömälle tasolle. Nyt kun saadaan muutenkin vienti vetämään, Suomi voi tehdä uuden avauksen; ryhtyä viemään kokeneita presidenttiehdokkaita. Meillähän jäi vuoden 2012 vaaleista tallelle seitsemän ehdokasta, jotka Sauli Niinistö kepitti. Löytyisikö apu jääkiekosta? Vastoin kaikkia odotuksia monista Euroopan maista koottu lätkäjoukkue eteni jääkiekon World Cupin finaaliin asti Kanadan vastustajaksi. Mutta sympaattinen suomalaissukuinen jäpikkä Timothy Kopra on 53, mies parhaassa iässä. Suomalainen ?sisunautti . Amerikan presidenttinä, se vasta olisi jotain se! Euroopan unioni painii suurissa vaikeuksissa. Euroopan johtajat yrittävät kuumeisesti palauttaa luottamusta unioniin brexitin ja pakolaiskriisin luomassa epävarmuudessa. Kyllä heistä joku kelpaa sukulaiskansalle. Muistin virkistämiseksi, joku näistä: Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen, Timo Soini, Paavo Lipponen, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudét ja Sari Essayah. Kuuluuko presidenttiehdokkaiden vienti ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäselle vai elinkeinoministeri Olli Rehnille? Suomessa osoitettiin viikko sitten mieltä rasismia ja uusnatsien väkivaltaa vastaan. Puoluetunnusten käyttö oli kiellettyä, mutta mielenilmauksessa näkyi laaja kattaus poliitikkoja ministereitä myöten. Perussuomalaisten kärki jätti julkisuudesta päätellen marssit väliin, mutta puoluetta edusti Helsingin mielenilmauksessa sen nuorisojärjestö. Supersankareiksi naamioituneet perussuomalaiset nuoret jakoivat osallistujille järjestön logolla varustettuja pillejä.
Tällä kertaa vaaleissa on kyse poikkeuksellisen isoista asioista. Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kaikkien suomalaisten palveluihin vuosikymmeniä eteenpäin. Työllisyyden parantaminen on siinä tärkeintä. Gallupit varmasti heittelevät vielä ennen vaaleja. Sekä oppositio että media haastavat meitä entistä tiukemmin, eikä ole lainkaan selvää, että lähtisimme vaaleihin paalupaikalta. Ensisijaisesti keskustan tulos kuitenkin tehdään jokaisessa kunnassa. Kunnilla on merkitystä koulutuksesta kaavoitukseen. Yleispolitiikalla on oma merkityksensä puoluei- den kannatukseen tulevissa vaaleissa. Toivottavasti demarit ennen muuta kunnissa ja maakunnissa kuitenkin pystyvät yhteistyöhön. Luottamus on ansaittava uudelleen jokainen päivä kuuntelemalla suomalaisten huolia, olemalla keskustelemassa ihmisten parissa koko maassa ja perustelemalla vaihtoehtomme ymmärrettävästi. Kuntavaalit ovat ensimmäinen todellinen kanna- tusmittaus sitten eduskuntavaalien. Puheenvuoro Tulevaisuusvaalit Kuntavaalit pidetään 17.4.2017. On valitettavaa, että nyt, kun se pitäisi uudistamalla pelastaa, SDP:n linja on mikä on. Kestävimmin pidämme ihmisten luottamusta yllä jatkamalla Suomeen kuntoon laittamista. Ehdokkaaksi kysymisen aika on juuri nyt. Toiseksi, jalkatyöllä on ratkaiseva merkitys. Teemme tulevaisuutta, emme menneisyyttä. Meille sote- ja maakuntauudistus on ratkaisu palvelujen turvaamiseksi koko maassa. Meille tulevaisuuden kunta ei ole mikään jakojäännös. Se on ihmisten arjen palvelujen järjestäjä, elinvoiman rakentaja ja yhä enemmän kansanvaltainen ihmisten yhteisö, jonka kehittämisessä mahdollisimman moni on mukana. Jos saamme mahdollisimman moneen kuntaan mahdollisimman täydet ja monipuoliset ehdokaslistat, meillä on kaikki edellytykset pärjätä. Olemme rakentamassa, emme repimässä. 2016 35. Tehdään siis yhdessä kaikki se, minkä voimme. Lopuksi, kannattaa muistaa, että uusi kuntalaki pienentää valtuuston kokoa, ellei kunta toisin päätä ja ilmoita siitä tämän vuoden loppuun mennessä. Vaalit ovat siis ennen muuta murrosajan tulevaisuusvaalit. Politiikan syyskauden alku on antanut osviittaa siitä, miten eri puolueet kuntavaaleihin käyvät. Siinä missä keskusta on laittanut voimavaransa sote- ja maakuntauudistuksen määrätietoiseen toteuttamiseen, pääoppositiopuolue SDP on vaatinut uudistuksen palauttamista lähtöruutuun. Siinä missä keskusta on tähdentänyt yhteistyön ja työntekijöiden osallistamisen välttämättömyyttä uudistuksen viemisessä maaliin ja tulevaisuuden kunnan rakentamisessa, SDP on keskittynyt vastakkainasetteluun ja ihmisten pelotteluun esimerkiksi palvelujen yksityistämisellä. Keskusta ja SDP ovat olleet yhdessä rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Niihin on enää siis vain reilu puoli vuotta. Sitä me tässä tilanteessa Suomessa tarvitsemme. Keskusta ei ole kuntavaaleissakaan mitään tai ketään vastaan. Mitä vahvemman valtakirjan suomalaisilta huhtikuussa saamme, sitä tukevammalla pohjalla olemme myös Suomen kuntoon laittamisessa. Meillä ei ole varaa tuudittautua gallupeihin eikä vetäytyä norsunluutorneihin. Päätös valtuuston koosta kannattaa siis tehdä ajoissa. Tsemppiä vaalityöhön toivottaen Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 30.9. Toiseksi, huhtikuussa kuntiin valittavat päättäjät ovat etujoukossa rakentamassa huomisen kotikuntia
Työkokemus on alalta, joka on murroksessa. Kotimaan tukikohtana toimineesta kesämökistä tuli vakinainen asunto. Mäntyharju on monille tuttu kesäisten kulttuuriretkien kohde. Sen jälkeen töitä riitti erilaisilla nimikkeil- 36 30.9.2016 lä niin nuorisojärjestön, puolueen kuin Suomenmaankin leivissä. Ensimmäinen jakso Brysselissä alkoi vuonna 1994, kun puoliso sai sieltä työpaikan. Työpaikan perässä kyllä muuttaisin, hän tähdentää. Ulkomailla asuneen viisikymppisen työllistyminen ei ole helppoa. . Siel- lä Lamponen sai valkolakin vuonna 1983. Ministereille olisi Brysselissä eduksi, jos oppisivat muutamalla virkkeellä pohjustamaan ennen kuin mennään prosentteihin ja faktoihin. Reilun 20 vuoden aikana Lamponen on asunut Suomessa vajaat viisi vuotta. Small talk ei ole meille luontevaa. Mutta jonkinlaista alakuloa aistii. . Sen ohessa hän muun muassa kirjoitti Suomenmaahan. Välillä palattiin Suomeen, sitten oli vuorossa Hollanti ja lopulta taas vuodet Brysselissä. Lukioikäinen tytär asuu nyt äitinsä kanssa Helsingissä. Lamponen pysyisi mielellään mäntyharjulaisena. . Armeijan jälkeen tie vei Kuopioon opiskelemaan ympäristöhygieniaa. Opiskelijapolitiikka vei ylioppilaskunnan edustajistoon, hallitukseen ja järjestelemään mielenosoituksia Anu Vehviläisen kanssa. Helsinkiin Lamponen siirtyi 1986, kun keskustanuoret tarvitsi kansainvälisten asioiden sihteeriä. Muuttotappiota ei ole, mutta syntyvyys on pieni. Puolitoista vuotta kului paikallisen sahan myyntipuolella, sitten tuli taas kutsu Helsinkiin. Mikkeliläinen Olli Rehn oli valittu keskustanuorten puheenjohtajaksi, ja hän halusi Lamposen keskustoimistolle töihin. Väki vähenee. Olemme luotettavia ja rehellisiä, mutta vähän metsäläisiä vielä, sanoo vuosia Ranskassa, Hollannissa ja Belgiassa asunut Tuomo Lamponen. . Kysytään, mitä ohjelmistoja osaat näppärästi käytellä. Uuden ajan poliitikon mallikappaleeksi nostetun Alexander Stubbin kolmelle pointille naureskellaan Suomessa, mutta ne toimivat hyvin, kun puhetta tulkataan. Kaikessa Stubbista ei ole esikuvaksi: hän nosti avustajikseen vain porukkaa, jolla oli vikkelät sormet ja huippuunsa kehitetyt some-taidot. . Siellä syntyi tytär. Lamposen tehtäväksi tuli valmistella Suomen ensimmäisten meppien saapumista. hyvässä ja pahassa Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Maria Seppälä Suomalainen jämptiys on hyve, jota ulkomailla oppii arvostamaan. . Hän perehtyi asioihin ja teki töitä liberaaliryhmän toimistolla. Olisi terveellistä, jos mukana olisi joku, joka miettii yön yli ja uskaltaa olla eri mieltä.. Enää ei edellytetä hyvää kirjoitustaitoa tai kykyä esittää asiat selkeästi. Tänä kesänä hän asettui jälleen syntymäkuntaansa Mäntyharjulle, Mikkelin kupeeseen. Sittemmin Lamposesta tuli keskustan meppiryhmän pääsihteeri ja Olli Rehnin avustaja. Parin vuoden kuluttua hän palasi Suomeen, valmistui Kauppakorkeakoulusta ja jatkoi töitä puoluetoimistolla. Vuonna 2000 Lamposet siirtyivät Pariisiin. Pestin päätyttyä hän palasi Mäntyharjulle. Äidin palattua töihin isä jäi vastaamaan arjen pyörittämisestä. Elämä Mäntyharjun poika palasi reissulta Tuomo Lamposen mielestä suomalaiset ovat metsäläisiä . Täällä on edelleen vilkas kesätori, mutta vuosi vuodelta kauppiaita on vähemmän. Mäntyharjun lukion tulevaisuuskin mietityttää
2016 37. Tuomo Lamponen iloitsee Taidekeskus Salmelasta ja tasokkaasta kesäteatterista. 30.9. Pitkään ulkomailla asuneen viisikymppisen työllistyminen ei ole helppoa. Kesällä Mäntyharjulla on vilkasta
Meillä lainsäätäjillä on suuri vastuu siitä, että monimuotoiset perheet ja heidän tarpeensa tulevat näkyviksi. Mielipiteet Annetaan valinnanvapaus perheille Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, lape, on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Osa-aikatyön mahdollisuuksia pitää Suomessakin parantaa, kuten on tehty muissa pohjoismaissa. Monimuotoiset perheet verkosto on koonnut nettisivuilleen hyviä kuntatason käytäntöjä monimuotoisten perheiden huomioimiseksi. Perheiden monimuotoisuus tulee ottaa lähtökohdaksi kaikessa perheitä koskevassa kunnallispoliittisessa päätöksenteossa. Ja kuntien tulee sitoutua toteuttamaan järjestämänsä palvelut niin, että ne huomioivat perheiden moninaiset elämäntilanteet. Aila Paloniemi kansanedustaja Perhehoitoliiton puheenjohtaja. Lapsi- ja perhepolitiikkaa on johdettava hallintorajat ylittäen. Tietosuojalainsäädäntöä uudistetaan moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi, ja kotipalveluihin ohjataan vihdoin lisää määrärahoja. Myös nollamaksuluokka säilytettiin. Maksukorotukset olisivat asettaneet monet perheet, esimerkiksi monikkoperheet kohtuuttomaan tilanteeseen. Monikkoperheissä päivähoidon aloittavat usein kerralla kaksoset tai kolmekin lasta. Palvelut on saatava vihdoin asiakaslähtöisemmiksi. Hallituksen kärkihankkeet painottavatkin varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja vaikuttavia asiakaslähtöisiä palveluketjuja yli hallinnon rajojen. Perheiden osallisuutta ja kokemusasiantuntijuuden käyttöä halutaan vahvistaa. Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. 90-luvun laman seurauksena kotipalveluita leikattiin rajusti koko maassa, ja nyt niitä ollaan vahvistamassa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjel- massa myös parannetaan eropalveluita ja tehdään lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädännön uudistus. 38 30.9.2016 Suuri joukko yksinhuoltajia tekee työtä epätyypillisiin työaikoihin, iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Aivan liian monet lapset joutuvat nyt eroavien tai jo eronneiden vanhempien kiistakapulaksi. Lastensuojelussa lasten ja perheiden osallisuus nostetaan nyt ykkösasiaksi. Perheille on mahdollistettava omien valintojen tekeminen. Lapsen etu edellyttää vanhemmuuden vahvistamista ja matalan kynnyksen palveluita. He ovat yhtä aikaa päivähoidossa, jolloin maksumuutokset tulevat perheelle yhtäaikaisesti. Olen itse yksinhuoltaja ja tehnyt vuosia eduskunnassa työtä parempien lasten ja perheiden palvelujen puolesta. Monen yksinhuoltajan kohdalla slogan ?työ on parasta sosiaaliturvaa. Perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja viedään käytäntöön. On oikein, että hallitus perui päivähoitomaksujen korotuksen mutta piti voimassa alkuperäiseen lakiesitykseen sisältyvät maksualennukset heikossa asemassa oleville perheille. Valitettavasti suomalaisessa lainsäädännössä lapsen etu on tuntunut välillä olevan kuin veteen piirretty viiva. Taiteilija Tuomo Railon monimuotoisista perheistä kertova näyttely Jyväskylän kaupunginkirjaston ala-aulassa pistää yhä useamman pohtimaan monimuotoisten perheiden asemaa yhteiskunnassa, ovatko he tasaarvoisia lain ja palvelujärjestelmän piirissä. Näyttely kuvaa kymmentä perhettä, sijaisperhettä, monikko- ja yksinhuoltajaperhettä, uusperhettä, monikulttuuriperhettä, lapsetonta ja lapsikuolemaperhettä, sateenkaari- ja adoptioperhettä sekä nuoren lesken perhettä. toteutuu huonosti, ellei meillä ole riittävästi esimerkiksi vuorohoitoa tarjolla. Suuri joukko yksinhuoltajia tekee työtä epätyypillisiin työaikoihin, iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Työelämä on muuttunut rajusti, ja pitkät työsuhteet alkavat olla monelle saavuttamattomissa. Tavoitteena ovat nykyistä lapsija perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. Uudistuksen lähtökohtana ovat lapsen oikeudet, perheiden monimuotoisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä lasten, nuorten ja vanhempien voimavarojen vahvistaminen sekä osallistuminen ja kokemusasiantuntijuus. Odotan paljon tältä uudistukselta
Avoimuus voisi tarkoittaa nykyistä parempaa asioiden esille tuomista ennakkoon. Tälläkin hallituskaudella monet asiat ovat tulleet jopa edustajille yllätyksenä. Näin Maire Jäntti Tervo tykseen, jos tarve tulee: Anne Berner elinkeinoministeriksi, Anu Vehviläinen liikenne- ja viestintäministeriksi, Juha Rehula kuntaministeriksi ja Annika Saarikko peruspalveluministeriksi. Joukkueen pitää ottaa ensin voitto ja vasta sitten katsoa parhaat pelaajat, jotka vievät joukkoja eteenpäin. Oman edun tavoittelu tässä vaiheessa voi johtaa koko joukkueen hajoamiseen, ja sitähän meistä ei kukaan toivo. Myös Päivi Anttila pohti puolueiden tilaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 22.9. Tarvitsemme avoimuutta, faktapohjais- ta keskustelua ja arvojohtajuutta. Ja tuossa toisessa. Pohjalle, joka rakentuu avoimuudesta, faktoista ja arvoista. Elina Lappalainen Oulu Sulle mulle -kauppa joutaa historiaan Joukkue menee yksilön edun edelle Vaihtoehto ministerikierrä- Nyt kaikkien pitäisi pyrkiä yhteistyöhön eikä hajottamaan joukkoja. Ja mitäpä nyt sellaista kuvaa antamaan, kun ihan hyvin voivat. Vähän köhää siellä sun täällä, mutta sitä on liikkeellä. Vältellään ottamasta kantaa tai edes tarkistamasta, mitä taustoja ympärillä leijuviin kysymyksiin liittyy. Voisimmeko keskittyä muiden virhei- den osoittelujen sijaan jo viimein omiimme? Ja lakata vihaamasta heitä, jotka haluavat toisten puolueiden vikojen sijaan keskittyä omaan puolueeseen ja olla mukana laajennuksien ja kattoremontin sijaan tekemässä perinpohjaista remonttia pohjalle. ?Naapurissakin. Omista ei sitten halutakaan puhua, ettei illuusio täydellisyydestä/paremmuudesta muihin puolueisiin nähden rikkoudu. Aina kun joku mainitsee oman talon vioista, osoitellaan naapuriin ja käsketään kiinnittämään huomioita kaikkiin naapurin virheisiin. En vain usko, että naapurin osoittelu auttaa, kun vika on omissa rakenteissa. Muilla puolueilla on omat vikansa, ja on toki mahtavaa, että puolueista löytyy henkilöitä, jotka muiden puolueiden sijaan keskittyvät omaansa ja koettavat muuttaa niitä sisältä päin. Kokoomusnuorilta on tullut hyviä puheenvuoroja, samoin demarinuorilta (viimeisimpänä Mikkel Näkkäläjärven kolumni Demokraatissa 21.9.). Jos emme siihen pysty, on edessä kaikille saman aatepohjan omaaville pitkä kylmä yö. Tappiosta tulee silloin niin kova, että paluu uuteen kukoistukseen voi viedä vuosia. Perustelut tässä vaikeassa vältytään paremmin mahdollisilta sooloiluilta julkisuuden paineissa. Yhteiskunnan edun tulee olla henkilökohtaisen edun edellä. Sulle mulle -kauppa olkoon historiaa. Unohdetaan itsekkyys ja pelataan voitto kotiin. Mauri Moilanen Oulu 30.9. Se syö avoimuutta ja demokratiaa. Faktapohjainen keskustelu on meillä vääristynyttä. Talouskasvuun liittyviä lukuja tai ylipäätään käyrän suuntaa vääristellään ja luodaan kriisitunnelmaa, vaikka Tilastokeskuk- sestakin voisi tarkistaa todelliset luvut. On myös jätetty kertomatta tai kerrottu vähintään muunneltua totuutta, mitä vaikutuksia erilaisia talouspoliittisilla päätöksillä on ollut tähän hetkeen, minkälaisia eroja esimerkiksi yritysten kustannuksissa on eri maiden välillä oikeasti ja mihin oletuksiin hallituksen nykyiset laskelmat nojaavat. Arvojohtajuus. Sen sijaan, että kukaan suostuisi tekemään mittauksia rakenteille, keskitytään paikkaamaan kattoa, tekemään laajennuksia ja osoittelemaan muiden vikoja. Homemittaukset omaan taloon olisivat suora signaali naapurille siitä, että jokin olisi hullusti. 2016 39. Sen varaan meillä on myös laskettu paljon. Tällä hetkellä arvojohtajuus näyttäytyy pikemminkin pelkkänä markkinajohtajuutena. Kilpajuoksu paremmuudesta on kuin kilpajuoksu gallup- ja äänestysluvuista. Moni meistäkin huomaa kyllä ne naapu- rin virheet ja valheet. Ja katso nyt, miten niiden räystäätkin roikkuu! Tuollakin naapurilla on ikkunoissa säröjä ja tuolla piippu tukossa.? Ja jos jossain on hometta, niin niissä toisissa taloissa. Koko naapurustossa vallitsee kilpajuoksu kauneimmasta ja suurimmasta talosta. Tuo naapurusto on meidän puoluekenttämme. Yhteinen tavoita saavutetaan vain, jos teemme sen eteen yhdessä töitä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Ensin omat nurkat kuntoon On naapurusto, jossa jokainen talo on homeessa. Puhutaan pelkästään kilpailukyvystä, taloudesta ja kriisistä (niitäkään sen faktapohjaisemmin läpi käymättä). Samoin kävi keskustan presidenttiehdokkaan kanssa. Ottamatta kantaa ehdokkaaseen itsessään, päätös ehdokkaasta ja sen asettamisesta vietiin läpi ilman vaihtoehtoja tai kunnollista mahdollisuutta esittää vaihtoehtoja. Kykynsä pystyy näyttämään ilman ministeriyttäkin. taloustilanteessa: hallituksen toimintatapa on saatu sisäänajettua hallitusti. Edustajat ovat kokeneet, ettei niihin ole enää vaikutusmahdollisuuksia
Mallissa verovelvollinen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa, kun hä- nen tulonsa ylittävät tietyn tason. Että voidaan sanoa, että perustulo ei toimi. Kurvinen myönsi, että opiskelijoiden jättäminen ratkaisun ulkopuolelle ei ole puhdasoppista. Hänen mukaansa hallituksen sisällä on opintotuen kehittämisestä kuitenkin niin suuria näkemyseroja, että opintotukikeskustelun kaataminen 40 30.9.2016 kokeilun sisään olisi ollut varma tapa tuhota se. Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ei Kurvisen perusteluja sellaisenaan niellyt. Opiskelijoiden toimeentulosta huolta kantaneen Kempin mielestä tällaisena aikana tulevaisuudenuskon luominen on yksi keskeisimmistä tavoista tehdä kokeilusta legitiimi ja sellainen, että kansa luottaa siihen aidosti. ??Minä näen, että keskustan tehtävä on ylisukupolvisen talouden hoitaminen, mutta kyllä se on ihan yhtä lailla luottamuksen löytäminen järjestelmään, jolla me etenemme, hän napautti. Kokeiltavana olevaa 560 euron osittaisen perustulon mallia ei sellaisenaan oikein kukaan rakasta. Eniten kannatusta löytyisi negatiiviselle tuloverolle. Sellainen on luvassa, mutta vasta ensi vuosikymmenellä. Perustulokokeilussa on tällä tietoa mukana 2?000 työtöntä, mutta kokeilun laajentaminen on pohdittavana hallituksessa. ??Pohdimme nyt sitä, että jos laajennus tehdään, niin tehdäänkö se niin, että meillä on joku paikkakunta, jossa tehdään intensiivisempi otanta, vai mennäänkö näillä työttömillä, vai mitä tehdään, Kangas kertoi. Hänen mukaansa kokeilun kohdistaminen pelkkiin Kelan etuuksia saaviin on merkittävästi halvempaa kuin kokeilun ulottaminen niihin, jotka eivät Kelan etuuksia saa.. Keskustassa tapahtuu Jari Laukkanen 560 euron osittaisen perustulon mallia ei sellaisenaan oikein kukaan rakasta. Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas, kansanedustaja Antti Kurvinen ja ministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja Tuomas Vanhanen pohtivat perustulokokeilun tilannetta. Opiskelijoiden ulosheitto perustulokokeilusta närästää yhä Pekka Pohjolainen Opiskelijoiden jättäminen perustuloko- keilun ulkopuolelle herätti ristivetoa keskustan puoluetoimistolla järjestetyssä perustuloaamussa. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen puolusti kokeilun kohdistamista vain työttömiin sillä, että kokeilulla on syytä puuttua kaikkein akuuteimpaan ongelmaan. Kurvinen muistutti, että on olemassa poliittisia tahoja ja etujärjestöjä, jotka toivovat perustulokokeilun epäonnistumista. ??Minullekin ovat jotkut sanoneet, että oletteko rakentamassa semmoisen kokeilun, että se on varmasti epäonnistunut. Alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea. Kokeilua valmistellut Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas selvitti, ettei negatiivista tuloveromallia voitu ottaa kokeiluun, koska sen edellyttämää ajantasaista tulorekisteriä ei vielä ole
klo 13, Mestarinkatu 2 Turku. Samalla MSL:n luento. Keskustanaiset, Osaava Nainen messuilla 28.-30.10. Esillä myös yhdistyksen nimen ja sääntöjen muuttaminen. Luentosarjan seuraava osa to 24.11. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Puheenvuoro Koulutuksella ääriliikkeitä vastaan Viime aikoina on keskustelu etenkin mediassa pyörinyt väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan ja siihen puuttumisen ympärillä. Asema-aukion tapahtumat ovat koskettaneet jokaista suomalaista, ja kuten lauantaina 24.9. Tiedustelut ja ilmoittautumiset helsinki@vesaiset.fi tai puh.0505755236. Uusimaa Espoo, Kj ry:n syyskokous ti 18.10. klo 18 Opinmäen koulun auditoriossa, Lillhemtintie 1, 02250 Espoo. klo 13. Klo 18. Juhlavuoden kunniaksi järjestämme pikkujouluristeilyn Tallinnaan Baltic Queenillä 4-5.12.2016 Risteilyn hintaan kuuluu laivamatka valitussa hyttiluokassa, buffet illallinen sekä pikkujoululahja ja muu juhlaohjelma. Mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa kello 8-12. Kahvitus alkaa klo 17.30. Keskustan teltta on Hakaniemen hallin läheisyydessä. Tule tapamaan keskustalaisia. ITÄ-HELSINKI HALTUUN ?BUSSIAJELU ke 5.10. Haaviston politiikan ajankohtaiset uutiset, tapahtumakatsaus pj E. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Piiritoimiston osoite Oppilaan yksilöllinen ohjaus, asioiden perusteellinen käsittely sekä historian, etiikan, yhteiskuntaopin ja medialukutaidon opetuksen lisäys auttaisivat ääriliikkeisiin liittymisen suitsimisessa. Koulutusleikkaukset on pysäytettävä ja koulutukseen on, vaikka sitten jonkin muun kustannuksella, satsattava . klo 18 Vanhassa kirjastotalossa, maakuntajohtaja Esa Halme alustaa aiheesta ?Uusi maakuntahallinto?. klo 14 alkaen Keskustan Hämeenlinnan py:n sääntömääräinen syyskokous piiritoimistolla, os. Vainio. Turun Vesaiset ry syyskokous su 9.10. Risteilyn hinnat Aikuiset: Yhden hengen hytti 70 ?, kahden hengen hytti 55 ?, 3-4 henkilöä hytissä 45 ?. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi MSL-Tampere, kaikille avoin luentotilaisuus to 13.10. Keskustajärjestöjen kuukausipalaveri Hintsan Makasiinissa ke 5.10. Ilmoittautumiset viim. Ilmoittautumiset ja tiedustelut helsinki@ vesaiset.fi puh. Lähde mukaan katsomaan Sirkus Finlandian esitystä Kaisaniemen kentälle su 16.10. Antero Alku ja Elina Das Bhowmik. Mukaan mahtuu 35 nopeinta. Vesaisten jäsenille erikoishinnat. ma 3.10. osoitteeseen helsinki@keskusta.fi Sirkus Finlandia. Kuten Nobel-palkittu Malala Yousafzai on sanonut: ?With guns you can kill terrorists . Keskustalaiset mukana Silakkamarkkinoilla. Keskustorin teltallemme. Ministeri H. klo 18-20. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. osastolla A100. Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri ry 70v. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio. Maanantaimarkkinoilla on usein tavattavissa Keskustan Pirkanmaan kansanedustajia ja tamperelaisia vaikuttajia. lisätiedot ja illalliskorttien myynti piiritoimisto Aino Piippo 0400 407515 Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. 0400 407515. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Avoinna arkisin klo 9-15. Illalliskortit 60. Bussi lähtee Kiasman pysäkiltä. Tule kanssamme bussiretkelle Itäiseen Helsinkiin. Tutustumme Merihakaan - Kalasatamaan - Kruunuvuorenrantaan - Vartiosaareen - Vuosaareen ja Östersundomiin. klo 17-20 Helsingin yleiskaavasta päätetään tulevan syksynä. with education you can kill terrorism.? Tämä pitää paikkansa myös Suomessa, sillä mitä muutakaan poliittinen väkivalta on kuin demokratian horjuttamiseen pyrkivää terrorismia? Suurin terrorismi- ja ääriliikkeisiin liittymiseen johtava tekijä on syrjäytyminen. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Tampere, Kj. kutsuu mukaan maanantaimarkkinoille 3.10. sillä ainoa asia, jolla demokratia voidaan tuleviksikin vuosiksi varmasti turvata, on riittävä koulutus. Niina Ojala Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Ota rohkeasti yhteyttä. Keskustelemme matkan aikana kaavaehdotuksesta ja tulevasta Helsingistämme. Kaupunginosien ja kaavaehdotuksen opastajina toimivat mm. 2016 41. Keskustaseniorit, Keilaamme Raision Keilahallilla joka to klo 15-16. Raisio. Rauhankatu 11, Hml. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 0505755236. Keskustapuolueen Ostrobotnian Keskustakerho r.y. Su 20.11. Tule piipahtamaan teltallemme. Hakaniemenmarkkinat su 2.10. klo 10-16. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. perjantaisin. Sääntömääräi- ten ääriliikkeiden syntyä ja niihin liittymistä voitaisiin ehkäistä. Ratkaisu tähän on yksinkertainen . Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo p. juhla Turun Linnassa 3.12. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599. Paikkoja rajoitetusti. Pikkujouluristeily Tallinnaan. Vesaiset täyttää 60-vuotta tänä vuonna. klo 18, jolloin kunnanjohtaja Erkki Paloniemi alustaa aiheesta ?Uusi kunta?. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat Sääksmäen-Valkeakosken pitäjäpy:n sääntömääräinen syys- 30.9. järjestetyssä rasisminvastaisessa mielenosoituksessa nähtiin, ei kansa halua vain katsoa vierestä. Poliitikkoja on moitittu paljon saamattomuudesta tässä asiassa, eikä mielestäni aivan syyttä. Monesta kirjoituksesta ja kannanotosta on saanut sen kuvan, että puhuja haluaa pyrkiä miellyttämään vähän kaikkia. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. klo 1016 Kauppatorilla. Lippuja rajoitetusti. Iloinen meininki ja pannu kuumana heti aamusta klo 9 alkaen. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. valtuutetut Terhi Peltokorpi ja Timo Laaninen sekä Helsingin Keskustan vpj. Lopputuloksena on ollut se, ettei kannanotto miellytä ketään. Olen seurannut keskustelua, ja eräs asia on mietityttänyt suuresti. Vaaditaan poliittista väkivaltaa harjoittavien ääriliikkeiden toiminnan kieltoa lailla, mutta harva on esittänyt ajatuksia siitä, mi- Helsinki Silakkamarkkinat su 2.10. koulutus. Liput 24 euroa. Lapset: 12-17 vuotta 25 ?, 6-11 vuotta 20 ?. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Hämeenlinna. Järjestäjänä Vesaisten Helsingin piiri. Esillä sääntömääräiset asiat sekä kuntavaalit 2017. Vantaa, Tupa-ilta Tikkurilassa, kahvila Merja Tikkurilan uuden torin kulmalla to 20.10. Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu Suomessa paljon, ja se on edelleen ajankohtainen huolenaihe. Koulutuspolun takaamisella, koulujen ja opettajien resurssien lisäämisellä sekä kouluterveydenhuollon, kuraattorien ja psykologien saatavuuden parantamisella voidaan estää nuoria putoamasta yhteiskunnasta. nen syyskokous ke 19.10 klo 16.30. puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a
päivämäärä jo kalenteriisi. Musiikkiohjelmaa. Vieraamme Eduskunnan Ulkoasiaivaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen: Ulkopolitiikkaa yhdessä Keskusta 110 vuotta. Yliopistonkatu 17 B (2. Ilmoittautumiset pyydetään tekemään 30.9. 5.2.2017. Tuiran py:n sääntömääräinen syyskokous to 20.10. klo 10-12. käsittely. Yhdistys joka hankkii prosentuualisesti eniten ehdokkaita verrattuna edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa palkinnoksi Keskusta-teltan. mukaan. Kuntavaalit tulossa keväällä 2017. krs), Jyväskylä. Valtakirjan tarkastus ja kahvitus piiritoimistolla klo 16-17. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. klo 17.30 Hamkilla, Tietotie 1. Pälkäne, Keskusta järjestää toritempauksen Pälkäneen torilla la 15.10. klo 12.30 alkaen. ilmoitattehan piiriin hyvissä ajoin syyskokouspäivänn e, pirkanmaa@ keskusta.fi Kokousaineisto ym. ajankohtaista tietoa löytyy: http:// www.keskusta.fi/Suomeksi/topmenu/Jarjestotyo/Jarjestoaineisto Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää syys-lokakuun tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 42 30.9.2016 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen la 15.10 klo 10-12 Kahvila ravintola Kotipirillä Tohmajärvellä. klo 18 Mikkelin seudun Vesaisten syyskokous. Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Kokouksissa käsitellään kunnallisjärjestön sääntöjen 27§ purkamiseen liittyvistä toimista ja kunnallisjärjestö ry:n tehtävien,varojen ja vastuiden siirrosta Keskusta Joroisten seudun paikallisyhdistys ry:lle. Valtakunnalliset Vesaispäivät 7.10. Hinnat eri hyttiluokissa. mennessä etela-savo@ vesaiset.fi. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. klo 18.30, Kalliontie 18. / meno-paluu. Pieksämäen seurakuntaopistolla. . myös www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . Keskustelua alustaa Kuntaliiton uusi varatoimitusjohtaja Timo Reina. Facebook-vaikuttaminen ja mainonta tutuksi ?koulutus järjestetään la 22.10. Elina Suoranta p. Käistellään sääntömääräiset asiat. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Päivä alkaa kello 12. 040-721 0636. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30 alkaen. Nivala. Tervetuloa, ke. Pertti Hakanen vierailee tapahtumassa. MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 17.10. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Päivä alkaa kello 12. klpo 10-13. ja B4 100?/henk. Hinta sis. yhteistyössä MSL:n kanssa Teemana Perinneleikit. klo 14 valtuustosalissa. Peräpohjola Keskustan teltta Tornion markkinoilla 7.-8.10. Tornion kunnallisjärjestön syyskokous ja -seminaari su 30.10. Pieksämäen seurakuntaopistolla. AUTO 2) : Härmä - Kauhava - Lapua - Kuortane - Alavus - Helsinki. vaalikassaansa!!! Nyt siis ehdokkaita hankkimaan! nukset jaetaan lähtijöiren kesken. Auton ollessa täynnä hintaa kertyy n. Laita ko. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhd. Mahdollisuus osallistua myös opastetuille retkille: KGB-museo (10 euroa/hlö) ja Tallinnan kiertoajelu (20 euroa/hlö). Laita aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. Muikkuja, uuniohrapuuroa ja kakkukahvit. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Keskustan puoluevaltuusto Koulutuskuntayhtymä Lappialla Torniossa 26.-27.11. Tervetuloa kokoukseen! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. vast.järj. Risteilyn hinnat: C4-hytti 35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Keskustan kuntavaaliristeily 4-5.2.2017. klo 10-14 Keski-Suomen piiritoimistolla (Yliopistonkatu 17 B, 2.krs). Toiseksi eniten hankkinut saa 500 . Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. klo 12 Juho Oksan koulu, Kaarikatu 3, Oulainen. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 14.10. Kokouspaikasta ja esiintyjistä ilmoitamme tulevissa Suomenmaan numeroissa tällä järjestöpalstalla. Esillä sääntömääräiset asiat ja kunnallisvaalien valmistelua. Kontiolahti. Jyväskylän Paviljongilla. Mukana Hannu Hoskonen, Elokuvanäytös. Kontiolahden Vesaiset. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. klo 18 Kalervo Suvirannalla, Reitkallintie 658, 49520 Reitkalli. KUNTAVAALIRISTEILY 4-5.2.2017. Jarjestää Keskusta Kontiolahden kunnallisjärjestö, MSL ja Kontiolahden paikallisyhdistys Keski-Suomi Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. klo 9 alk. (juomat erikseen). klo 18.00, uutispuuroa ja kahvia, Musiikista vastaa Juuan karaokeclub, Lieksa Retkiaitan edessä, 30.9. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. klo 13 (lounas klo 12 alkaen). 50. klo 16.00, ruishuttu, ilmapalloja Ilomantsi Kinomantsi, 2.10. Varaa kävelyyn sopiva vaatetus ja jalkineet. Tervetuloa! Oulu. klo 11.30 alkaen. Klo 11 alkaen markkinat ja kirppis, tulethan myyjäksi. Meriaamiaisen hinta on 10 ?. Tervetuloa seuraamaan kokousta! Vesaiset Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen syysvaltuuskunnan kokous pidetään 8.-9.10. Viikonloppuna oheistapahtumia lähiseuduilla. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Etelä-Savo Joroisten kj ry:n ylimääräiset yleiset kokoukset järjestetään ti 4.10. klo 18 Joroisten kunnanvirastolla. Kj:n purkaminen, 2. Avoin lasten ja perheiden launtai Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa 1.10. Poikkea kahville. Hamina, Länsi-Haminan py:n syyskokous 20.10. Pauliinan p.010 315 2000 tai 050-573 5353. A2 200?/henk, B2 135?/henk., A4 130?/henk. Avoinna sop. Tervetuloa tapaamaan tuttuja osastollemme pääaulan ovensuuhun ja ostamaan itsellesi tai naapurille Keskustapelikortit. Voit halutessasi tulla myös osastopäivystäjäksi vapaalippua vastaan. Lisätiedot p.010 315 2001/Pia. Uusi kunta-keskustelutilaisuus Joutsan lukiolla to 20.10.klo 18. ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37 . Ota mukaan oma tietokoneesi. Kyytin kustan- Oikaisu Toisin kuin 23.9. Kokous alkaa la 8.10. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Pia Högberg p. Tarjoilua. Pohjois-Savo Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Nyt on aika hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset ehdokaslistat. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Hamina, Kj:n teltta syysmarkkinoilla 13.10. Buffet-päivällinen (sisältää myös ruokajuomat) maksaa 33 . Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen. Itä-Savo Valtakunnalliset Vesaispäivät 7.10. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Klo 12 alkaen lounasta leikkijöille Leikitään ja opitaan yhdessä perinneleikkejä, kuljetaan satupolku ja opetellaan perunapainantaa ym. Aiheina maakunta ja sote-asiat Tärkeää. klo 17 alkaen Keskustan piiritoimistolla, os. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Syyskokousasiat, teemana hyvinvointi. Sitovat ilmoittautumiset piiritoimistolle p.010 315 2001 tai 045-327 4845 viim. Lisäksi päätetään ylimääräisen hallituspaikan täyttämisestä. Johtokunta klo 17. Pudasjärvi. puh.johtajien kokous to 6.10. Ilmoittautumiset 12.10.mennessä Pauliinalle p.010 315 2000 tai pauliina. maukonen-karkkainen@keskusta.fi Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous pe 11.11. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Matti Järvinen. Tampere, Varjovaltuusto 17.10. klo 18.30, paikkana piiritoimisto Apila, Näsilinnankatu 23. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Pauliinaan. Koulutuksessa keskitytään oman sanoman tehokkaaseen välittämiseen Facebookin avulla sekä maksettuun mainontaan. klo 19 Pudasjärven kaupungintalolla. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4 . Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 3.10. Eckerö Line Keskusta on mukana KoneAgriamessuilla 6.-8.10. Lähretähän perinteesesti meiränkin maakunnista joukolla mukahan! Muuten matka- ja ruokavaraukset suoraan Ikaalisten matkatoimistohon (03 45800) tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Pohjois-Pohjanmaa Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 12.11. HUOM! Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Klo 14 Oudonkummun sirkus esiintyy. Varauksen yhteydessä jokaisen t ulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2, Oulu. Kyytin voit varata joko merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418 / soittamalla tai tekstarilla. Kunnan kulttuuritoimi tukee tapahtumaa Kysy lisää pj. ilmestyneessä Suomenmaassa kerrottiin, Arttu Karila ja Aleksi Koivisto eivät ole ilmoittautuneet Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajaehdokkaiksi, mutta harkitsevat kisaan lähtöä. Kysy lisää ja ilmoittautumiset etela-savo@vesaiset.fi Vesaiset, ke 16.11. Koulutus sopii Facebookia jo käyttäville, niin kunnallisvaaliehdokkaille kuin kj:n tai yhdistysten viestintävastaaville. Keskustan valtuustoryhmän kokous to 6.10. Larisa Marttinen puh.0505324004, sihteeri Eila Arveli puh. klo 13.00, huttua ja kahvia. Kaikille avoin SYYSTAPAHTUMA kontiolahden Kotiseutukeskuksen kivinavetan juhlatilassa Mikkelinpäivänä 2.10. klo 18.30 Kivirannan palvelukeskuksessa. Asialistalla Keskustan yhdistysten tulevaisuudesta päättäminen. 0504016468. Kontiolahti, kj ry:n syyskokous on Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa su 2.10. 30.9. klo 18 alkaen Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Varaa paikkasi vuoden loppuun mennessä piiritoimistolta 0505770838. Vuorelan liikenteen bussi kuljettaa meitä perinteisesti. Pohjois-Karjala Keskustan 110 v- tapahtumia: Juuka Seurojentalo, Apteekintie 6, 7.10. risteilyn, ruuan klo 18 buffet-kattauksessa ja matkan. Tule mukaan vaikuttamaan kotikaupunkisi asioihin. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 12.11. Järjestän linja-auto kyyritykset seuraavasti: AUTO 1) : Vaasa- Kyrönmaa-Seinäjoki - Kurikka - Ikaalinen - Helsinki. Tervetuloa myös valtuutetut ja py:n puheenjohtajat ja sihteerit. Pudasjärvi. Keskustassa tapahtuu kokous to 13.10. Tervetuloa mukaan! Syyskokouskausi lähestyy! Kunnallisjärjestöt, pitäjäpaikallisyhdistykset ja paikallisyhdistykset . 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Varjovaltuustossa käsitellään Tampereen kaupungin valtuuston tulevia asioita. Pieksämäen seurakuntaopistolla. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Ks. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Entä heidän vaalipiirinsä. Kysy lisää ja ilmoittautumiset etela-savo@vesaiset.fi Kerimäki, Keskustanaisten syyskokous 27.10. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. klo 16.30 Louhen Hirvikodalla, os. Viitamäentie 993, Louhi. klo 12 alkaen Laren Baarissa Arpelassa. Piirin syyskokous Pellossa su 6.11. Tervetuloa jututtamaan! Kyyjärvi, kj:n ja paikallisyhdistysten yhteiskokous pe 30.9. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. 010 315 2000. Keskustan 110-vuotisjuhlat senkuin jatkuvat Keski-Suomessa! Pihtiputaan syysmarkkinoilla 2.10. klo 10-15 (mukana kansanedustaja Petri Honkonen klo 12) ja Karstulassa S-marketin edessä Keskustan teltalla la 8.10. Paikalla piirin tmj Pauliina MaukonenKärkkäinen Lähde mukaan keskustaväen perinteiselle, iloiselle pikkujoulumatkalle Tallinnaan 5.-6.11. Matkan hintaan sisältyvät menopaluukuljetukset Keski-Suomesta, risteily kotimaisella Eckerö Line-laivalla, yhteinen buffet-ateria laivalla mennessä ja majoittuminen Viruhotellissa 2 hh standard-huoneissa. Hinta 200 euroa/hlö. Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi samalla Ikaalisten matkatoimiston kautta, meno-paluu on hinnaltaan 30 euroa. Toimitus pahoittelee virhettä.
Koskaan aiemmin hän ei ollut kantanut kansallispukuakaan. Huuskon lapsuuden perheessä käytettiin karjalaisia kansapukuja, feresejä. Sellaisessa Huuskokin juhli monet kekkerit, mutta kansallispukuja ei ollut. Yhteisillä kokousmatkoilla koulutuskuntayhtymän kokouksiin Huusko oli tutustunut valtimolaiseen Anna Hölttään. Lippumarssilla hän hämmästeli yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden keskustan juhlan vuoksi parhaimpiinsa pukeutuneiden kanssa. Nyt hän haaveilee omasta kansallispuvusta. Esimerkiksi Linnan juhlat olisi arvokas tilaisuus nostaa näitä aarteita esiin. 30.9. 2016 43. Oma kotiseutu on merkittävä, mutta saisi puku silti kauniskin olla, hän naurahtaa. Huusko toivoo, että kansallispukujen hiipunut käyttö elpyisi. ??Itsenäisen Suomen satavuotisjuhla voisi herätellä perinnettä. Höltällä oli ratkaisu. Kalliita ne tosin ovat, mutta kestävät todistettavasti sukupolvelta toiselle. ??Ensin pitää tarkkaan miettiä, mikä puvussa on itselle tärkeää. Autossa ehti rupatella monenlaista. Puheeksi tuli myös puoluekokous ja puvun puute. Minun Pukuni jurvan puku Lainapuku loi juhlamieltä lippumarssilla Anu Huusko toivoo, että kansallispukuperinne Suomessa elpyisi Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Nurmeslainen Anu Huusko osallistui Seinäjoen puoluekokouksessa elämänsä ensimmäiselle lippumarssille. Hän voisi lainata Huuskolle äitinsä yli 70 vuotta vanhaa kansallispukua. Äiti oli aikoinaan nähnyt eteläpohjalaisen Jurvan puvun kaupan näyteikkunassa, ihastunut sen kauneuteen ja hankkinut puvun ensimmäisestä tilistään. Puku oli kuin Huuskolle tehty
Varsinais-Suomi esittää Satu Simeliusta puoluevaltuuston johtoon Sveitsissä ja Nigeriassa. Hän on kansainvälisen poliittisen talouden maisteri ja työskennellyt politiikan ulkopuolella muun muassa vienninedistämisen ja pakolaiskysymysten parissa. Puoluevaltuuston kokous pidetään Torniossa 26.?27. Ihmisen suurin luu? 4 5 8 9 8 7 2 ??? 4 3 5 9 6 2 2 5 7 1 7 8 6 9 4 5 4 2 1 1 3 1 8 2 5 7 7 1 7 2 1 7 6 9 3 8 4 6 1 3 6 9 2 2 8 7 7 4 9 1 5 6 5 4 8 7 6 9 8 3 1 5 3 6 7 4 6 9 8 9 5 4 5 2 3 8 1 2 8 2 9 6 3 5 7 1 3 4 8 4 5 7 9 3 1 5 9 6 2 7 8 9 1 2 3 4 7 8 3 9 2 5 1 6 7 4 9 6 5 3 2 8 1 1 5 6 2 3 7 8 9 4 8 3 4 9 6 5 1 2 7 9 2 7 4 8 1 6 3 5 5 9 2 1 4 6 3 7 8 6 1 3 5 7 8 9 4 2 3 6 1 8 2 4 7 5 9 2 8 5 7 1 9 4 6 3 6 4 2 8 5 3 9 5 7 9 8 7 8. Ja kuinka paljon lapsilisään oikeutettuja lapsia silloin oli? 6. Ja paljonko? 4. Essi Hellsten on viimeisin, vuonna 2007 valittu Suomen Neito. Ilta-Sanomissa hän syyskuun puolivälissä totesi näin: ?Niin kauan kuin juoksen Cooperin paremmin kuin armeijasta päässeet nuoret, jatkan.. Kuinka paljon vuoden 2015 joulukuussa maksettiin yhteensä lapsilisää vakituisesti Suomessa asuvista alle 17-vuotiaista: 55,75, 95 vai 115 miljoonaa euroa. Ensi viikon torstaina 69 vuotta täyttävällä moninkertaisella ministerillä ja nykyisellä eduskunnan I varapuhemiehellä Mauri Pekkarisella ei ole kiirettä pois työstään ja politiikan parista. Minkä Yhdysvaltain osavaltion kuvernöörinä vuosina 2003?2011 toimi Arnold Schwarzenegger, elokuvanäyttelijänäkin hyvin tunnettu? 4 7 8 3 9 2 5 1 6 5 9 2 1 4 6 3 7 8 1 6 8 6 6 1 3 5 7 8 9 4 2 3 6 1 8 2 4 7 5 9 2 8 5 7 1 9 4 6 3 7 4 9 6 5 3 2 8 1 3 7 5 2 8 9 1 5 6 2 3 7 8 9 4 8 3 4 9 6 5 1 2 7 9 2 7 4 8 1 6 3 5 30.9.2016 10. Keiden kahden suomalaisen pääministerin lempinimet: Mooses, Kannuksen Kennedy? 8. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi on ehdolla myös kuopiolainen Antti Kivelä. Mitkä kolme kieltä? 7. Suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluvista suomensukuisista kielistä vain kolmella on turvattu asema oman valtionsa virallisena kielenä. Varapuheenjohtajakisaan on ilmoittautunut mikkeliläinen Niina Kuuva. Puheenjohtajaehdokkaan mielestä puolueessa toimiminen on tehtävä mielekkääksi myös niille, jotka haluavat olla mukana vain jonkin teeman tai kampanjan tiimoilta. ??Samaan aikaan on tuettava yhdistysten puheenjohtajia ja lisättävä johtamiskoulutusta, jotta kenenkään ei tarvitsisi tuntea, että jää järjestötyössä yksin, Simelius linjaa. Suomenmaa Keskustan Varsinais-Suomen piirihallitus esittää sauvolaista Satu Simeliusta puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Simelius on työskennellyt kansanedustajan avustajana sekä toiminut Sauvon Keskustan puheenjohtajana ja keskustan VarsinaisSuomen piirihallituksen jäsenenä. Montako kertaa Matti Nykänen on tähän mennessä ollut naimisissa? Vastaukset: 1) 2?423 metriä, 2) suomi, viro, unkari, 3) Mooses Paavo Lipponen, Kannuksen Kennedy Esko Aho, 4) Kalifornia, 5) 115 miljoonaa, tyttöjä 495?000, poikia 517?000, 6) 2006, 7) Armi Kuusela, Teija Sopanen, Lenita Airisto (1952?54), 8) koiria noin 650?000, kissoja 600?000 (alan järjestöjen arviot, sekä rekisteröidyt että sekarotuiset ja kulku-), 9) reisiluu, 10) 6 kertaa 5 eri naisen kanssa. 3 7 5 5 3 1 5 8 7 4 2 6 9 9 7 4 2 6 1 8 5 3 6 9 3 4 6 8 2 5 9 3 7 4 1 2 9 1 7 3 6 4 8 5 5 5 4 3 1 8 2 9 7 6 7 6 8 9 4 5 3 1 2 8 2 9 6 5 7 1 3 4 2 6 2 5 7 4 3 1 4 5 7 3 1 9 6 2 8 1 3 6 4 2 8 5 9 7 44 9. Minkä vuoden syys-lokakuu: Naton tukikohta Keflavikissa Islannissa suljettiin USA:n vedettyä sieltä pois viimeiset 30 sotilastaan, Pohjois-Korea väitti tehneensä ensimmäisen atomikokeensa, Saddam Hussein hirtettiin Bagdadissa? 2. Ketkä olivat kolme ensimmäistä 1950-luvulla? 3. marraskuuta. Sijaisuus päättyy joulukuussa 2016. Simelius on sauvolaisen pientilan kasvat- ti, joka on asunut myös Turussa, Helsingissä, Joe Seer/Shutterstock ? 3 9 1 Tietotesti 2 7 4 1 3 2 1 8 9 7 1 9 8 6 4 1 6 2 5 7 4 3 1 6 9 3 Minkä Yhdysvaltain osavaltion kuvernöörinä Arnold Schwarzenegger toimi 2003?2011? 1. Tällä hetkellä Simelius työskentelee piirin toiminnanjohtajan viransijaisena. Kumpia on Suomessa enemmän, kissoja vai koiria. Paljonko varusmiehet armeijan 12 minuutin Cooper-testissä juoksivat keskimäärin viime vuonna? 5
2016 45. palo-ovet . 50 ja 60 mm eristevahvuudet WWW.FINDOOR.FI . Investointi huolettomaan tulevaisuuteen . CE-hyväksytyt ovet . 0400 384 939 30.9
Mutta tolkku tässäkin. Media vaati kaikkia puoluejohtajia ja varsinkin Soinia sanoutumaan irti rasismista, ikään kuin eivät olisi sitä jo tehneet. Pahastakaan ajatuksesta ei voi rangaista, teosta vasta. Sanakin on toki teko. Itsehillintää toivoisi joukkotiedotusvälineissä työs- kenteleviltä. Ei se, että toivoo ja vaatiikin maahantulon hillitsemistä ja asiattomien ja huonosti käyttäytyvien poistamista maasta, ole enempää fasismia kuin rasismiakaan. vihapuhetta. Tiedettiin, että mukana oli vaarallistakin ainesta, kuten eri armeijoista karanneita sotilaita, tappamiseen tottuneita. Teon motiivi oli raha, ei islamismi tai muu politiikka. Siis ?normaalia. Punaista lippua vartioiva lyhytpinnainen demarikin voi potkaista, jos joku tulee vappuna haastamaan riitaa ja syljeskelemään. Kun tapaus sattui kansallissosialistista ideologiaa kuuluttavan järjestön mielenosoituksessa, se tulkittiin yksiselitteisesti poliittiseksi. Natsismin ja rasismin tuomitseminen on tietysti aina paikallaan. Suomalainen uusnatsi potkaisi Helsingissä suomalaista ohikulkijaa, joka löi päänsä ja muutaman päivän päästä kuoli. Edellinen on sivuutettu aika vähällä. Niitä on mahdoton kieltää, kuten jo Aleksis Kivi tiesi. ei ole hyvä ajatus, sanoi oikeusoppinut Jukka Kemppinen. Julkisen 46 30.9.2016 talouden tasapainottamistoimia väistämättömine leikkauksineen selitetään radikalisoitumisen syyksi! Sisäministeri valmistelee väkivaltaan kehottavien jär- jestöjen lakkauttamista, jäsenyyden tekemistä rangaistavaksi sekä tunnusten käytön kieltämistä. vieraskolumni kari hokkanen Rauhoittukaa, hyvät ihmiset! Irakilaiset turvapaikanhakijat tappoivat suomalaisen Kajaanissa. Voi se jonkin verran auttaa. Luultavasti käy kuin 30-luvulla lapuanliikettä lakkautettaessa: sama porukka perusti IKL:n samalla ideologialla ja hieman muutetuilla tunnuksilla, vähemmän väkivaltaisena kuitenkin. Tarkoitus on myös karsia ns. Ylen toimittaja kuulusteli pääministeriä kuin osasyylliseksi epäiltynä. Vihervasemmisto-oppositio riehaantui takuulla enemmän poliittisista kuin moraalisista syistä. ?Ajatuspoliisi. rikollisuutta. Jälkimmäisestä seurasi erittäin kovaääninen julkinen keskustelu. Toivottavasti osataan määritellä, mikä sitä on ja keksitään keinot, joilla verkon somea siivotaan. Ja loppuviimeksi on kysymys ajatuksista. Niiden niputtaminen on kuitenkin ihan tavallista. Presidentti sanoi viisaasti: Täytyy ymmärtää ja hyväksyä, että toinen voi ajatella toisella tavalla kuin minä ?ilman että nyrkki heilahtaa tai täytyy heittäytyä ilkeäksi?. Liekö Ylessä tunnettu huonoa omaatuntoa, kun loppu oli uutisissa häivytetty. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja.. Suomeen tuli viime vuonna 32 000 turvapaikanhakijaa, pääosa nuoria miehiä. Ei tyydytty tuomitsemaan ammatti- ja taparikolliseksi osoittautunutta tekijää ja väkivaltaista järjestöä, johon hän kuuluu, vaan syyllistettiin melkein koko yhteiskuntaa, varsinkin hallitusta ja erikseen pääministeriä, ulkoministeriä ja hänen puoluettaan. Onko edes varmaa, että potkun motiivi oli poliittinen? Eikö se voi olla väkivaltaisen sällin reaktiota provosointiin
Niinpä missitkin nimeävät hyväntekeväisyyskohteeksi Viipurin katukoirat tai Tallinnan villikissat. Isot pojat ovat kyllä kertoneet, että osa Tallinnan villikissoista ottaa maksun. Epäilen, että samaa syntiä on tehty muutamassa muussakin perheessä. Onneksi puoluekentässämme on nyt Eläinoikeuspuolue. Ihmisten oikeudethan tässä maailmassa jo ovatkin kunnossa. Delfinaario onneksi jo lopetettiin, mutta vielä jossain mummo rapsuttaa kissaa. Jos kerran hörhö saa oikeudessa verhoutua pipon ja hupparin lisäksi vaikka soputelttaan, niin kai burkhasta tulee lihantuottajan vakioasu. Eläinoikeuspuoluetta närästää erityisesti se, että eläimiä käytetään tuotantovälineinä, ravintona, viihdykkeenä ja asusteina. Turkki hauraan vanhuksen päällä täytyy spreijata. Kaikellehan olisi varmaankin tofu-vaihtoehto. Kun yritetään tehdä metsähommia mahdollisimman luonnonmukaisesti, niin ei mennäkään traktorilla, vaan nostalgisesti hevosella. 2016 47. Niin ei, Jeesuskin puljasi niiden kalastajien porukoissa. Eläimiä pidetään myös viihdykkeinä. Eläin on tuotantoväline, paha, paha. Joulupukki tulee porolla, paha juttu. Karpo jakoi poronpaisteja ja on vielä vapaalla jalalla. Eläimiä käytetään ravintona. Heidän agendansa on vastustaa ?lihanormiin perustuvaa yhteiskuntaa?. Telkkarissa vielä mainitaan, kenen tilalta liharuoka on peräisin, mutta kohtahan se loppuu, rikoksentekijöitä kuuluu suojella. Riistäjä! Eläinoikeuspuolueen jäsen todennäköisesti kuitenkin pitää käärmettä, rottaa ja gerbiiliä, mutta se on eri juttu. Asustejuttu on pahin. Olen ehdottanut ennenkin, kokeilkaa samalla onneanne liivijengien kanssa. Vetäköön sakkoa se, joka ikkunastaan katselee oravanpoikasten kisailua ja viihtyy. On kalkkunaa, kanaa, sianlihaa (kaikkein kamalinta!), naudanlihaa ja sikanautaa! Kun voisi syödä ituja ja nyhtökauraa ja mitä näitä on nuudeleita. Nahkaliivit! Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 30.9. En ymmärrä. Joulupukki tulee porolla, paha juttu. Eläinoikeuspuolueelle olen luontainen vihollinen, lihansyöjä. Pakina Me lihansyöjäpedot Pitää nukkua myös päiväunet, niin paremmin ehtii ker- tyä vihamiehiä ihan nukkuessaan. Vanhempani ovat aikanaan tehneet sen virheen, että ovat, puutteellisissa oloissakin, opettaneet minut syömään lihaa. Pienille lapsillekin annetaan lihaa, vaikka soijanakki kuuluisi asiaan. Pihvejä syödään, ABC:llä kuulemma jauhelihaa
/ vuosi ZZZ VXRPHQPDD . / 8 kk, Keskustan jäsenille 69 . 6 414880 073513 073513 6 414880 Aikakauslehti kerran viikossa / 4,80 ? / N:o 27 / 22.7.2016 ENKANNATTAJA KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄN puolelllllaa Vuoropuhelun TYS MUURIEN PYSTY EI RATKAISE MAAILMAN KRIISEJÄ, KATR VAARASSA TURKKI ON REVETÄ SISÄLTÄ NOO SANO mä Elämä Ilmiöt Ajassa NI I KULMUNI IRUOKA EI OLE HÄVIKK ROSKARUOKAA T KOTOUTTAA JALKAPALLO A TAJAT UUTTAJ MAAHANMUUT KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄN ENKANNATTAJA / N:o 31 / 26.8.2016 / 4,80 ? Kahtiajako uh Ajassa TURHA NORMI kaa HYVÄOSAIS ILLA ON VASTU U YHTEISKUN EHEYDESTÄ NAN , SEPPO KÄÄR IÄINEN SANO O 202 TAPAA PURKAA Uutisanalyysi TOIMISIKO BLOKKIPOLITIIKK A SUOMESSA? Historia MAARIT TYRKKÖ LUPASI LUOPUA KEKKOS ESTA Syystarjous 54 . í 7LODDMDSDOYHOX