6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 45 / 30.11.2018 / 4,80 € aika Kaupan nisKalenKKi viljelijöistä harmittaa maaja metsätalousministeri jari leppää osallistujat ovat lähteneet matKaan antti rinne haKi Käytännön metsäoppia Ajassa Tonnikerho Vieraskolumni vaiKutelmat ratKaisevat edusKuntavaalit Reilun pelin
2 30.11.2018 sisältö 30.11. Muovin haitoista pyritään eroon kierrätystä ja korvaamista tehostamalla s. 2018 Biotuotteista muovin korvaaja. 18
34 Aki Makkonen haluaa lisätä nuorten tietoisuutta maataloudesta s. 30 Keskustan kasvot Elämä Ilmiöt. Hannakaisa Heikkinen s. 29 11 meppiehdokasta nimetty Keskustalaiset puivat kannatustilannetta ja hakivat vauhtia vaaleihin s. 26 Sukupuoli ei määritä pätevyyttä, Marjatta Parviainen sanoo s. 10, 38 Maakunnilta ministeriölle pitkä toivelista junapiloteista s. 30.11.2018 3 Syntyvyyden reipas lasku pakottaa pohtimaan, mitä se kertoo siitä todellisuudesta, missä nuoret aikuiset elävät
Ihmisten haluttaisiin toimivan tietyllä tavalla milloin mistäkin syystä. M art ti Ka in ula in en / Le hti ku va. Niitä pitäisi päinvastoin kuunnella. Erityisesti ohjaillaan ihmisten perheja asumishaaveita. Ainakin keskustaa kannattelee Sipilän puheen viesti: Hyvinvointimme on seurausta koko Suomen menestyksestä. Täällä ihminen, kuuleeko poliitikko. He ovat kuunnelleet elinkeinoelämää, kaupunginjohtajia, tiedemaailman teoriaherroja, asuntomarkkinoiden lausunnonantajia ja muita sellaisia, jotka ovat myös unohtaneet, että ihmisten haaveet ovat arvokkaita siinä kuin talouden numerotkin. Kontula kummastelee, että ”tämä fakta on jostakin syystä lähes ohitettu perhevapaista käydyssä julkisessa keskustelussa” (Yle uutiset 26.11.). Eikä perheitä tule ajaa liikaa samaan muottiin vaan niiden on saatava valita. Ei ole ”ainoita oikeita tapoja asua ja elää”. Monet poliitikot määräilyä kyllä yrittävät. Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluu enemmän vapautta kuin moni puolue haluaisi antaa. On voitava asua kerrostalossa tai pientalossa, vuokralla tai omassa. Ihmisten haaveet ovat usein toisenlaisia. Poliitikkojen pitäisikin kuunnella myös niitä eikä hymähtää väärille unelmille. Kun Sipilä sanoi, että keskustalle ensi kevään vaalit ovat ”vaali suomalaisen elämänmuodon puolesta”, hän halusi antaa ihmisten haaveille enemmän määräysvaltaa politiikassa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 30.11.2018 K eskustan puheenjohtajan Juha Sipilän puhe puoluevaltuustossa oli aikamoinen. Sen kyselyyn oli vastannut 2500 20–59-vuotiasta suomalaista. Yksi linjanveto oli tämä: Poliitikkojen tehtävä ei ole määrätä ihmisten haaveista. On voitava asua missä päin Suomea vain. Pitäisi siirtyä kasvukeskuksiin, missä on paremmat palvelut... Syille on yhteistä se, että poliitikot ovat kuunnelleet muita kuin tavallisia ihmisiä ja heidän toiveitaan. Pitäisi asua vuokra-asunnossa, että on helpompi muuttaa työn perässä. Ei. Asumisesta on puolestaan tehty niin monta tutkimusta, että jokainen tietää haaveiden ja todellisuuden ristiriidan. Pääkirjoitus Hyvinvointimme on seurausta koko Suomen menestyksestä. Esimerkin tarjosi Väestöliiton perhebarometri (26.11.). Taloudellisen turmion tie. Tutkimuksen tehnyt tutkimusprofessori Osmo Kontula kirjoittaa, että ”poliittisten puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteet ovat aika tavalla irtautuneet perheiden intresseistä”. Siinä oli vaalitaiston viritystä ja kilpailijoiden haastamista – mutta myös linjanvetoja. Niinpä yhteisen hyvän nimissä tyrkytetään totuuksia, joita kaikkien pitäisi totella: Pitäisi viedä lapset varhain päiväkotiin, että vanhemmat ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Yksi tuloksista oli havainto, että suomalaisille perhe on paljon tärkeämpi kuin työ
Mutta kritiikkiä ei juuri kuultu. Toisaalta, aivan kuten puheenvuoroista kävi ilmi; vaalit voidaan voittaa vain yhtenäisinä. Oltiin ihanassa kepukuplassa. Pääministerikin istui koko lauantain kiltisti etupenkissä valmiina kuuntelemaan ja tallentamaan muistiinpanoihinsa, mitä keskustalaisilla on mielensä päällä. kysymys kuuluukin , pitäisikö keskustalla olla erillinen, medialta suljettu kokoontuminen, jossa voitaisiin puhua asiat halki, poikki ja pinoon. Veneen keikuttaminen ei edistä keskustan asiaa. Täytyy silti myöntää, että yleiskeskustelun myönteinen sävy hieman yllätti. Toteavat, että kannatuksen putoaminen oli ennustettavissa jo silloin, kun hallitusohjelmaa lyötiin lukkoon vaalilupausten pohjalta. On selvää, ettei ulospäin haluta lähettää sellaista viestiä, kun vaaleihin on viisi kuukautta. Romahtaneiden galluplukujen aiheuttama angsti aleni. Miettiä yhdessä, miten tästä mennään eteenpäin, mikä on keskustan politiikan ydintä. PuoluevaltuustoviikonloPPu on taas takana. Ja kyllähän niitä puheenvuoroja pidettiinkin. Sipilän lupsakka esiintyminen ja kaivattuja konkreettisia avauksia sisältänyt puhe ehkä omalta osaltaan katkaisivat halut ärhäköihin ulostuloihin. Ensinnäkin keskustalaiset tajuavat, miksi hallitus on toiminut kuten on toiminut. eikä siinä , viihdyin sellaisessa meiningissä hyvin. 30.11.2018 5 Toimittajalta Onko kepukuplassa liian hyvä kelliä. Virallisen ohjelman ulkopuolella kuului huomattavasti tiukempaa tekstiä. He ymmärtävät Sipilän kiireet. Mieliala parani. Puskista nimettömänä huutelua ei voi noteerata kovin korkealle. Oli miten oli, avoin keskustelu on elävän kansanliikkeen merkki. Että hei, tässä mennään vaalivoittoa kohden niin että suhina käy. Meri Alaranta-Saukko. Miksi sitä ei uskallettu, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, mennä kertomaan pöntöstä. Vastaavaa kuulin luurista, kun soittelin keskustalaisille eri puolille Suomea. Viime viikkoina mediassa on roimittu suorasanaisesti hallituksen ja keskustan politiikkaa. Odotin rapsakampaa keskustelua. Ilman pelkoa, että tiedotusvälineissä revitellään ”riitaisasta, tuhon partaalla keikkuvasta keskustasta”. Puoluevaltuutetut hehkuttivat voitontahtoa ja uskoa keskustan nousuun kannatusalhosta. Minusta vaikutti siltä, että moitittu eliitti ihan tosissaan oli asettunut painamaan sydämensä sopukoihin puolueaktiivien evästyksiä. Tavallaan sen ymmärtää. Useimmat puheenvuorot alkoivat kiitoksilla hallituksen politiikalle ja Juha Sipilälle. Hyviä puheenvuoroja, joissa nostettiin esiin tärkeitä asioita. Puoluevaltuusto on kuitenkin se paikka, jossa olisi ollut tilaisuus puhua suoraan, nostaa esille asioita, jotka ovat tuntuneet vaikeilta, putsata pöytää. no, Puoluevaltuustossa oli paikalla pitkä rivi ministereitä. Kesällä mainostettu Sotkamon henki tuntui virinneen uudestaan ja väreilevän kokouskansan ympärillä. Tunnelma Caribia-kylpylässä Turussa oli leppoisa, ajoittain jopa innostunut. Tämä olisi voitu tehdä selvin sanoin mutta rakentavassa hengessä. Puolueen oma väki on arvostellut johtoaan siitä, että se kuuntelee vain eliittiä ympärillään eikä ota vastaan rivikepulaisten viestejä, on kovakorvainen ihmisten huolten suhteen
Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita.” Maaseudun Tulevaisuus (10.10.): Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala: ”Ilmastonmuutosraportin julkistamisen jälkeen kaikilla oli aikamoinen kiire sanoa asioita, ja mietin, olivatko kaikki lausujat ihan loppuun asti harkinneet kannanottojaan. Paperiliitto ja Savon reissu opettivat demarijohtajalle metsätietoutta. Lausunto merkitsee käytännössä sitä, että Rinne torjuu maailman uudenaikaisimman havusellutehtaan. – tai sitten kasvatetaan Savon Sanomat pääkirjoitus (1.11.): ”Rinne toisti aiemman kannan, ettei hakkuita voida lisätä nykyiseltä tasolta, ’jos haluamme säilyttää maapallon’. Kun tuomme metsiä hyvän metsänhoidon piiriin ja luomme uutta metsämaata, meidän ei tarvitse pienentää hakkuumäärää. Rinteen puheet ovat vaalienaluslausuntoja, eivätkä hakkuiden rajoittaminen Suomessa ja maailman pelastaminen kuulu edes samaan lauseeseen.” Karjalaisen pääkirjoitus (26.11.) ”Antti Rinne joutuu nyt ottamaan kantaa asioihin, jotka ovat hänelle vieraita ja joista hänellä ei ole tarvittavaa pohjatietoa. Onko puoluevaltuusto vain kumileimasin vai aidon keskustelun paikka. Voimme kasvattaa sitä, kun se tehdään kestävästi.” Helsingin Sanomat, puoluejohtajakysely (9.10.): Pitäisikö hakkuita vähentää. Lotta Luukkonen keskustan puoluevaltuustossa Hakkuita väHennetään Vaalit ovat jo 14.4. – Poliitikkojen pitäisi ymmärtää metsäasiat paremmin, toteaa Finnpulpin Timo Piilonen.” KOONNUT: risTO LUOdONpää. Maaseudun Tulevaisuuden uutinen (12.10.): ”Suomessa on vireillä lukuisia tehdashankkeita, joiden toteutuminen edellyttää hakkuiden tehostamista ja miljoonia lisäkuutioita puuta. Ajassa Sanottua 6 30.11.2018 Esitän huoleni puolueen tulevaisuudesta: missä on paikka käydä poliittista debattia. Antti Rinne: ”Pitäisi. Rinne ja SDP:n rivikansanedustajat ovat joutuneet selittelemään lausuntoa parhain päin.” Maaseudun Tulevaisuus (21.11.): Antti Rinteen kommentti: ”Suomalainen metsänhoito on maailman parasta ja vastuullisinta. Yrittäessään ratsastaa ilmastokeskustelun aallonharjalla hän esittää toistuvasti kummia vaatimuksia. Veikko Guttorn keskustan puoluevaltuustossa Antti Rinteen lausunnot metsähakkuiden ympärillä pyörivät kuin tuuliviiri. ja kentälle kaivataan konkretiaa jo nyt. Vaaliohjelman julkaisu helmikuun alussa on liian myöhään. Luulen, että ihmiset liputtavat tästä syystä nyt SDP:lle. Ei varmaan olla ihan samalla kartalla tässä asiassa”, viittaa Vanhala Rinteen lausuntoon. Asiantuntijoiden arvio on, että me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Rinteen kannanotto yllätti Kuopioon suunnitellun Finnpulpin ja kemijärveläisen Boreal Biorefin vetäjät. Helena Kainulainen keskustan puoluevaltuustossa Pienituloiset ihmiset puhuvat siitä, että velan lyhentämiseksi on leikattu eläkeläisiltä
Eniten, 22,5 prosenttia, kuntaveroa peritään Haapajärvellä, Honkajoella, Jämijärvellä, Reisjärvellä ja Teuvalla. teitä varten keskusta pitää minkä lupaa keskusta välittää sinusta keskusta – ihmisyyden ja ympäristön asialla kestävän tulevaisuuden rakentaja Yhdessä tasa-arvoisee n huomiseen kestävän kehityksen keskusta kokonaisen suomen tarina. – Kansalaisaloite osui oikeaan aikaan, ja se on herättänyt keskustelemaan asiasta avoimesti, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä toteaa. Meri AlArAntA-SAukko Kuntaveroprosentit vaihtelevat Suomessa paljon. Valtion metsien käytöstä ja avohakkuista puhutaankin varmasti myös vaalikentillä. Pekka Pelttari keskustan puoluevaltuustossa Keskusta ajoi 10 vuotta sitten ruuan arvonlisäveron laskua. Keskimääräinen kuntaveroprosentti on 19,88. Määräaikaan mennessä allekirjoituksia kertyi yhteensä yli 61 000, joista netissä 50 698. Nyt Itä-Lapissa pitkäaikaistyöttömien tilanne on parantunut. Matias Ojalehto keskustan puoluevaltuustossa Suomenmaa pyysi keskustan puoluevaltuuston jäseniä ehdottamaan sloganeita kevään eduskuntavaaleihin. Nykyinen eduskunta ei sitä enää ehdi käsitellä, joten se jää keväällä valittavien kansanedustajien tehtäväksi. Luontojärjestöt korostavat avohakkuiden vaikutuksia paitsi metsäluontoon, lajistoon ja vesistöjen tilaan, myös niiden merkitystä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Aktiivimalli on alkanut purra. Ensi vuonna 180 kunnalla veroprosentti on 21,00 tai enemmän. Ne toimitetaan oikeusministeriöön tarkistettavaksi myöhemmin. Nyt tarvitaan selkeä malli kotiapuun tai esitys naisten eläkkeiden korottamiseksi. Paperisia kannatusilmoituksia saapui yli 10 000. keskellä. Listasimme niistä pienen otoksen. Tuloista riippuen maksettavaksi koituvan kuntaveron määrä voi vaihdella tuhansilla euroilla eri kunnnissa asuvien mutta saman verran ansaitsevien välillä. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa. Millä teemalla vaaleihin. Kirsi Olkkonen keskustan puoluevaltuustossa Opposition mukaan aktiivimalli on nöyryyttävä työttömille. Sen jälkeen järjestöillä on kuusi kuukautta aikaa toimittaa kansalaisaloite eduskuntaan. Manner-Suomessa vähiten kunnallisveroa, 17 prosenttia, maksavat kauniaislaiset. Alhaisin veroprosentti, 16,50, on ensi vuonna Ahvenanmaan Jomalassa. Meri AlArAntA-SAukko viiden ympäristöjärjestön – Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, BirdLifen, Luonto-Liiton sekä Natur och Miljön – alulle laittama kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla keräsi eduskuntakäsittelyyn vaaditun määrän kannatusilmoituksia. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä etenee eduskuntaan Kunnilla isot veroerot Jomala 16,5 % HaapaJärvi, HonkaJoki, JämiJärvi, reisJärvi, teuva 22,5 % keskiarvo 19,88 % keskusta – monta syytä tykätä Yhdessä. Hyvinkäällä ja Ranualla veroprosentti on 19,75, Kalajoella 20. Se on kriisikuntakriteeristön raja-arvo. Ajassa Sanottua 30.11.2018 7 Keskustan on aika kääntää puhe erikoissairaanhoidosta ja rakenteista arjen asioihin, jotka ovat ihmisille tärkeitä
8 30.11.2018 Timo mikkilä Vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen Suomenmaa löysi paikkansa poliittisilla lehtimarkkinoilla. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan (1908) perustamisesta nykypäivään. Suomenmaata arvioitiin erilaisin kriteerein. Maunon jälkeen päätoimittajaksi valittiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) erityisavustaja, jo aiemmilta työvuosiltaan kokenut suomenmaalainen Timo Laaninen. kannattaa nykyistä perhevapaamallia. Suomenmaa asemoitui 2000-luvun alussa Ajassa Seuraavan päivän lehti alkaa olla valmis. Piti esimerkiksi varoa vuotoja ”omaan lehteen”, mikä olisi huonontanut ilmapiiriä hallituksessa. Suomenmaa nousi ykköseksi, kun esimerkiksi puheenjohtaja-pääministeri Vanhasella oli tärkeä viesti keskustan kentälle. Päätoimittaja Samuli Pohjamo jätti lehden 1999 tultuaan valituksi EU:n parlamenttiin. Hänen jälkeensä päätoimittajaksi valittiin lehden toimituspäällikkö Juha Mauno, joka jatkoi tehtävässä 2007 loppuun asti. Näin oli Suomen Keskustan oppositiokaudella 1996–2003 ja päähallituspuolueen kaudella vuodesta 2003 eteenpäin. Tyytyväisiä ilmeitä Suomenmaan Oulun toimituksessa syksyllä 2007. Pa ula Ås trö m Suomalaiset ovat tyytyväisiä siihen, että perheet saavat itse päättää perhevapaiden jaosta. Kun keskustan ministereillä oli uutisia, he halusivat mahdollisimman laajan julkisuuden valiten Suomenmaan sijaan jonkin toisen median. Suhtautuminen riippui siitä, missä päin Suomea arvioijat asuivat. Pää-äänenkannattajana Suomenmaata, sen artikkeleita, kannanottoja ja juttuja seurasivat tarkkaan muut tiedotusvälineet ja puolueet. Suomenmaalle tuli vain yksi tarkoituksenmukainen tehtävä hallituksen tiedotusstrategiassa. Lä hd e: Vä es tö liit on pe rh eb aro m etr i 20 18. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla oltiin tyytyväisiä, kun taas eteläsuomalaisten mielestä lehdestä puuttuivat vastaväitteet ja erilaiset impulssit. Suomalaisnaisista Toisaalta 57 prosenttia piti pitkiä perhevapaita uhkana naisten tasa-arvolle työelämässä. Laanisen mukaan puolueen suhde lehteen oli yllättävän ongelmallinen. suomenmaan täyttäessä 100 vuotta joulukuussa 2008 Laaninen pohdiskeli juhlanumerossa lehden asemaa pääministeripuolueen äänenä
Jotkut asiantuntijat ovat kommentoineet uusia hiilinielulukemia ”hämmästyttäviksi”. Kaikille ei välttämättä löydy asiakkaita. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Suuret saavutukset tehdään pienin askelin Miksi hiilinieluarvio muuttui merkittävästi. Ne vähentävät päästöjään ja osallistuvat aktiivisesti sekä kansallisiin että kansainvälisiin toimiin. Itse hiilinielut eivät ole kaksinkertaistuneet, ainoastaan arviota on korjattu paremmin vastaamaan todellisuutta. Pitää lisätä uusiutuvaa energiaa, energiatehokasta rakentamista ja resurssitehokkuutta. Suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat käärineet hihat ensimmäisten joukossa. Kaavoituksella ja rakentamisella vaikutetaan merkittävästi päästöihin. Arvion mukaan metsien kasvu on kiihtynyt erityisesti paremman metsänhoidon ansiosta, reilu neljä prosenttia vuodessa. Kaupunkien päästövähennystoimet ovat esimerkki vähälle huomiolle jäävästä ilmastotyöstä, jossa on edelleen paljon tekemistä. Tietotulvassa asioiden tärkeysjärjestys voi kuitenkin hämärtyä. Onko uusia arvioita syytä millään lailla epäillä ja mitä haluatte tutkijan näkökulmasta sanoa näille epäilijöille. Me kaikki joudumme maksamaan rakentamisen ylilyönneistä. Suomessa on rakennettu viime vuosina useita valtavia kauppakeskuksia. Myös hiilinielujen väitettiin kasvavan vähintään samaa vauhtia. Pe tra Pö yl iö. Voimme julkisten hankintojen kautta luoda kysyntää suomalaisille puhtaan teknologian yrityksille. Suurin osa maailman ihmisistä asuu jo kaupungeissa, ja osuus vain kasvaa tulevaisuudessa. Moralisointi ei auta. JUlkisten hankintojen osuus Suomen hiilijalanjäljestä on noin kolmannes. Ihmiset haluavat käytännönläheisiä vinkkejä. Mikä on mielestänne päällimmäinen syy noinkin paljon muuttuneeseen arvioon ja mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi tehdä, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen. Kunhan lopulliset tulokset julkaistaan joulu-tammikuussa, niitä voidaan käyttää esimerkiksi biotaloutta ja ilmastopolitiikkaa koskevan päätöksenteon tukena. Osuus on merkittävä. Kaupungit eivät voi väistää vastuutaan. Kaupungeissa kulutetaan valtaosa maailman luonnonvaroista. Pahimmillaan syntyy hylkimisreaktio asialle, jolle pitää nopeasti tehdä jotain. Merkittävä syy on kasvumallien päivityksessä vastaamaan mitattua kasvun tasoa. On toki ollut tiedossa, että vuonna 2015 tehty ja 2016 julkaistu arvio oli jo lähtökohtaisesti aliarvio ja että sen jälkeen raportoidut hiilinielut ovat olleet miljoonia tonneja suurempia kuin mallin antamat. Tästä kolmanneksesta suurin osa on nimenomaan kaupunkien ja kuntien julkisia hankintoja. Suoraan kysyen lUonnonvarakeskUs julkisti lokakuussa pienoista kohua herättäneen arvionsa Suomen metsävarannosta ja hiilinieluista. Resepti on yksinkertainen. Rohkeimpien ennusteiden mukaan ne kasvaisivat tulevina vuosikymmeninä jopa yli kaksinkertaisiksi aiempiin arvioihin verrattuna. Netti ja muut kanavat ovat täynnä uutisia ilmastonmuutoksen etenemisestä. Jos ne nousevat lähelle suurinta kestävää hakkuumäärää, nielut pienenevät jyrkästi. Ne tuottavat päästöjä, kannustavat kuluttamaan ja näivettävät kivijalkakauppoja sekä kaupunkien keskustoja. Tulokset olivat alustavia ja pääsivät tarpeettoman aikaisin julkisuuteen. 30.11.2018 9 Täällä Bryssel UUtisointi ilmastonmuutoksesta on lyhyessä ajassa kasvanut huimasti. Samalla autamme niiden kansainvälistymistä ja pääsyä Suomea suuremmille vesille. Tilastot konkretisoituivat, kun asiat näkee omin silmin. Suurimmat päästöt syntyvät kaupunkien lämmönja sähköntuotannosta, liikenneratkaisuista, kaavoituksesta sekä jätehuollosta. olin hiljan Aasian liberaalien ilmastokokouksessa Bangkokissa. Tulevaisuuden hiilinielut ovat erittäin herkkiä hakkuumäärien kasvulle. Vaarana on tilojen vajaakäyttö ja energian tuhlaaminen
TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko, PAuliinA PohjAlA, kATAriinA lAnkinen kuvAT: jAAkko MArTikAinen Puolueen menestys on mielessäni jokaisena hetkenä, keskustajohtaja avautui Puoluevaltuusto Keskustalaiset osoittivat tukensa Sipilälle. Hänkin korosti, että keskustajohtoinen hallitus teki, mitä lupasi. Vuollo ihmetteli väitteitä siitä, että Sipilä olisi unohtanut kentän kuulemisen. Useissa puheenvuoroissa uskottiin vahvasti keskustan mahdollisuuksiin menestyä vaaleissa, kunhan viesti saadaan teräväksi ja tavoitteet välitettyä äänestäjille. suomenmaan haastattelema Hanna Huttunen Pohjois-Karjalasta koki, että vaalihenki puolueessa on vielä vakan alla. Se on siinä mielessä pelottavakin asetelma, että annamme tilaa kilpailijoille tahtomattamme. – Meidän on tärkeää tukea kansanliikkeemme puheenjohtajaa eikä arvostella. – Meidän on tehtävä töitä sen eteen, että ansaitsemme ihmisten luottamuksen, hän sanoi. Hyvällä yhteistyöllä lähdemme voittamaan nämä vaalit, hän totesi. – Kun kannatusluvut laskevat, omatkin alkavat keikuttaa venettä, hän pahoitteli. Kylpylähotelli Caribian auditoriossa kuultiin noin 70 puheenvuoroa, ja monet niistä alkoivat hallitukselle ja puheenjohtaja Juha Sipilälle kohdennetuilla kiitoksilla. – Kun ennustetaan murskatappiota, tarvitaan dialogia ja vaihtoehtojen esittämistä, ei uhriutumista ja tosiasioiden kieltämistä, hän sanoi. KesKustan kannatusalhosta syytettiin useimmiten heikkoa viestintää. KesKustanuorten Juho Korpela huomautti, että kritiikkiäkin tarvitaan. Yleiskeskustelun perusteella siinä onnistuttiin. PohjoisPohjalainen Kari Vuollo listasi monen muun tavoin hallituksen saavutuksia ja huomautti, etteivät vastuunkantajat yleensä saa kiitosta. Suomi on pantu kuntoon, mutta syrjäseutujen ihmiset ja köyhät kokevat, että heidät on pantu kyykkyyn. Lappilainen Petteri Salmijärvi puolestaan kertoi monien kokevan, etteivät tavallisten ihmisten huolet kiinnosta herroja. Pelasti kriisimaan partalla roikkuneen Suomen nousuun. Nyt meidän pitää puhua ihmisistä, vantaalainen Jasi Kuokkanen vaati. – Aatteen paloa ja fiilistelyä tarvittaisiin enemmän, Huttunen summasi. – Odotetaan, että pitäisi tapahtua jotain, ennen kuin lähdetään tekemään töitä. Jyväskyläläinen Klaara Tapper toi syntyvyyskeskusteluun pyynnön, ettei keskustaväki sortuisi vaalivimmassaan näkemään nuoria naisia vain kävelevinä kohtuina. – Emme osanneet kertoa saavutuksista niin, että ne olisivat menneet ihmisten tunteisiin. Heli Viiri toi Pohjois-Karjalasta terveisiä, että kilpailukykysopimus ja aktiivimalli koetaan niukalla toimeentulon kanssa kamppailevien kiusaamiseksi. 10 30.11.2018 KesKusta lähti hakemaan vaaliasentoa marraskuun viimeisenä viikonloppuna Turussa pidetystä puoluevaltuuston kokouksesta. – Vain yrittäjät ovat lutuisen kepukuplan ulkopuolella niitä, jotka kiittävät hallituksen nykypolitiikkaa
Metsien suurvallalle ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ei tarvitse olla näivettymisen kierre, keskusta paaluttaa. Tulemme tänne vain hyväksymään kabineteissa valmistellut paperit, hän harmitteli. Keskustan puoluevaltuuston tuoreita varapuheenjohtajia ovat Liina Tiusanen ja Rami Ala-Nisula, keskellä toiselle kaksivuotiskaudelle valittu puheenjohtaja Antti Kivelä. Hän huomautti, että taloutta elvyttävän pääministeripuolueen kannatuksen laskun ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Puunkäytöstä on keskustan mukaan tulossa yksi keskeinen linjaero puolueiden välillä. Vaalitaistelu on alkanut, keskustajohtaja julisti. Keskusta on myös huolissaan siitä, että EU:n luontodirektiivi puuttuu liiaksi suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen. – Vapise sinipuna. Annetuista 254 äänestä Tiusanen sai 105 ja Ala-Nisula 62 ääntä. Hänelle ei ollut vastaehdokkaita. Puoluevaltuusto otti kannan, jonka mukaan perustulo on keskustalainen vaihtoehto sosiaaliturvauudistukseen. Sipilä muistutti, että pääministeri joutuu hoitamaan isänmaan asioita, usein yötä päivää. Puoluevaltuustosta Sipilä lähti setvimään brexitiä Brysseliin. Omaa tunnelmaani kuvaa parhaiten valtava riittämättömyyden tunne. Sipilä esitti korotettua lapsilisää pienituloisille perheille. Puheesta löytyi vaalisärmää. Kivelä oli hyvin tyytyväinen Sipilän esityksiin lapsilisän harkinnanvaraisesta korottamisesta ja ammatillisen koulutuksen tehostamisesta. Kivelä korosti, että tällä vaalikaudella tehdyt leikkaukset eivät kuuluneet keskustalaiseen arvopohjaan, mutta ne tehtiin vastuunkannon nimissä. – Haluan teidän kuitenkin tietävän, että puolue, sen tulevaisuus sekä menestyksemme ensi kevään eduskuntavaaleissa on mielessäni jokaisena hetkenä. Loput yhdeksän paikkaa nimeää puoluehallitus. Varapuheenjohtajiksi valittiin Liina Tiusanen ja Rami Ala-Nisula. puoluevaltuuSton johdossa jatkaa kuopiolainen sydänlääkäri Antti Kivelä, 52. – Siihen olisi pitänyt osata valmistautua paremmin. Heidät jalkautettaisiin yrityksiin opettamaan, kouluttamaan, valmentamaan ja auttamaan. – Jos toiset sotkevat valtion rahatalouden niin, että olemme menossa Kreikan tielle, sille on pakko tehdä jotain, hän sanoi Suomenmaalle. Puoluevaltuusto kajautti keskustalaisille rakkaan Nälkämaan laulun, vaikka Turussa oltiinkin.. Silja Silvasti koki, että puoluevaltuustolla pitäisi olla merkittävämpi rooli politiikan teossa. Esitysten alustava hintalappu olisi yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Sipilä sanoi linjapuheessaan ymmärtävänsä keskustalaisten huolen siitä, että hän on liiaksi pääministeri ja liian vähän keskustan puheenjohtaja. Meppiehdokkaaksi nimetty Anna Sirkiä sai onnitteluhalauksen puoluesihteeri Riikka Pirkkalaiselta. Se vastaisi tarpeisiin nopeasti, sillä sosiaaliturvauudistuksen valmistelu vie vuosia. Miten ihmeessä ehtisin tavata enemmän ihmisiä, kuunnella ja keskustella, ottaa vastaan vinkkejä ja kritiikkiä, Sipilä pohti. Sipilä haluaa myös tuhat uutta opettajaa ja ohjaajaa ammatillisen koulutuksen koulutussopimuksen tehostamiseen. Sanna Kurkea äänesti 45 ja Liisa Varjolaa 42 kokousedustajaa. Ehdokkaita ovat Teuvo Hatva, Janne Kaisanlahti, Raul Kajak, Elsi Katainen, Juho Kekäläinen, Mauri Pekkarinen, Pekka Puska, Annina Ruottu, Petra Schulze Steinen, Anna Sirkiä ja Mirja Vehkaperä. Sipilän mukaan keskusta ei aio kevään vaaleissa jäädä katsomoon, vaan puoluevaltuustosta lähtee taistelutahtoinen ja yhtenäinen keskusta. 30.11.2018 11 Hannes Torppa Keski-Pohjanmaalta piti heikkoa viestintää helppona selityksenä puolueen kannatuksen laskulle. KeSKuSta asetti Turussa 11 eurovaaliehdokasta. Kevään eduskuntavaalien teemoiksi puoluevaltuusto nosti perheet, sivistyksen ja ilmaston
Venäjän toimet tuomittiin laajasti maailmalla. kriisi taas pääLLä. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan työntekijät tuulettivat riemuissaan, kun Nasan Insightluotain laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle. USA:n presidentti Donald Trump sanoo, ettei usko hallintonsa tuoretta ilmastonmuutosta koskevaa raporttia. 30.11.2018 12 Maailman kuvat Brexit-äänestystä kohti. Muillekin hallintonsa tiedoille aiemmin kintaalla viitannut Trump sanoi lukeneensa raporttia ”jonkin verran”. Kiovassa mieltään osoittaneet ukrainalaiset aktivistit vaativat jämerämpiä toimia Venäjää vastaan sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut kolme ukrainalaisalusta Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä. May tarvitsee siis tukea sopimusta voimakkaasti haukkuneelta oppositiolta. Koonnut: samuli vänttilä Sergei Supinsky / AFP Photo / Lehtikuva. Ensimmäinen kuva Marsista saatiin ihasteltavaksi vain muutama minuutti laskeutumisen jälkeen. Luotaimen tarkoitus on muun muassa mitata Marsin kuoren värähtelyjä laskeutujan matkassa olevalla seismografilla. Ukrainaan julistettiin poikkeustila. trump ei usko omiaan. Mayn puolueen, konservatiivien, rivit rakoilevat pahasti, minkä lisäksi hallituksen pohjoisirlantilainen apupuolue DUP on ollut hyvin kriittinen. Raportissa varoitettiin valtavista taloudellisista menetyksistä, jos hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät edelleen ilmastonmuutosta. Britannian pääministeri Theresa May ilmoitti maansa parlamentille, että äänestys brexit-erosopimuksesta tapahtuu 11. joulukuuta. Luotain pääsi marsiin
Lisäksi brexitin tuoma epävarmuus ja todennäköinen kansantalouden heikkeneminen pahentaa tilannetta entisestään. Lähes 60 prosenttia Britannian köyhistä on perheistä, joissa ainakin yksi käy töissä. Näihin köyhyyslukuihin ei yksi maailman rikkaimmista valtioista voi silti olla tyytyväinen. Maan BKT:n on arvioitu laskevan pahimmillaan jopa kahdeksan prosenttia, mikäli Britannia lähtee EU:sta maaliskuussa ilman minkäänlaista sopimusta. yk:n ihmisoikeusneuvostolle tämän raportin tehnyt Philip Alston pitää kuitenkin Britannian köyhyyttä poliittisena valintana, mikä on ollut vasemmiston argumentti leikkauslinjaa vastaan. ankaran leikkauspolitiikan. Huono vitsi, kuten hän on myöhemmin todennut, mutta kuvaa hieman maan tuolloista taloudellista tilannetta, joka johti valtiontalouden kiristyspuuhiin. Tällöin hallitus, joka perustettiin konservatiivien johdolla liberaalidemokraatit kanssa, lanseerasi ns. Britannian nykyisen konservatiivihallituksen mielestä raportti on politisoitu, eikä se ole samaa mieltä raportin johtopäätöksistä. Edellisen työväenpuolueen ministeri valtiovarainministeriössä oli jättänyt silloin seuraajalleen viestin: ”Olen pahoillani, mutta kirstussa ei ole enää rahaa jäljellä”. Miten tälle käy, jäänee kuitenkin nähtäväksi. Myös työssäkäyvien köyhyys on yhä enenevässä määrin yleistä. Viimeisimpien arvioiden mukaan Englannissa olisi tänä vuonna 320 000 koditonta. Myös ruokapankkien määrä ja käyttö ovat kasvaneet rajusti tällä vuosikymmenellä. Katukuvassakin näkyviä muutoksia on muun muassa se, että kodittomien määrän arvioidaan kasvaneen Englannissa 60 prosenttia vuodesta 2010. 30.11.2018 13 Marraskuun puolessa välissä julkaistiin Britannian köyhyydestä raportti, joka jäi kaiken brexit-kaaoksen keskellä vähälle huomiolle. köyhyyden syyksi YK:n raportoija mainitsee vuoden 2010 vaalien jälkeen lanseeratun leikkauslinjan. Tänä syksynä pääministeri Theresa May julisti yllättäen puoluekokouspuheessaan, että tiukka leikkauspolitiikka olisi loppumassa. Raportin mukaan 14 miljoonaa ihmistä, viidennes Britannian väestöstä, elää köyhyydessä, ja näistä jopa 1,5 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Synkkä raportti köyhyydestä Kohti brexitiä. Riskitekijänä on edelleen myös se, millainen Britannian suhde on EU:hun maaliskuun jälkeen. Raportissa jopa kuvaillaan, että nykyisellään köyhyys uhkaa toisen maailmansodan jälkeen rakennetun sosiaaliturvajärjestelmän perusteita. YK:lle tehty raportti ei anna hyvää kuvaa nykyisen konservatiivihallituksen politiikasta, ja se on synkkää luettavaa maailman viidenneksi suurimmasta taloudesta
Uusi elintarvikemarkkinalaki tukee viljelijöitä, kun vastassa on vahva kauppa. Nyt valtion hankinnoissa täytyy ottaa huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Leppä, hänen vaimonsa Katriina Leppä ja Aleksandra asuvat Antinmäen tilalla Pertunmaalla Koirakiven kylässä. Hallitus paransi periaatepäätöksellään kotimaisen ruuan asemaa julkisissa ruokahankinnoissa. Lepän tytär Aleksandra, 7, rakastui myös siihen ensimmäisellä vierailullaan pian isänsä ministerinimityksen jälkeen. Ruuantuotannon kustannukset nousevat jyrkemmin kuin tuottajahinnat. Kuntia tähän ei voi pakottaa, mutta Leppä lähestyi kaikkia kuntapäättäjiä kattavalla tietopaketilla. Tyttö oli tuolloin 5-vuotias. Ministeri myöntää, että asia ei ole edennyt kuten hän itse haluaisi. leppä nousi ministeriksi eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan pallilta. leppä saa eniten palautetta ruuantuotannon kannattavuusongelmasta. – Ketjun sisällä on epäluottamusta, joka jähmettää toimintaa, ministeri summaa. Viljelijät ovat jääneet kaikkein heikoimmalle, kun voima elintarvikeketjun sisällä on valunut yhä enemmän kaupalle. 14 30.11.2018 Maaja MetsätalousMinisterin työhuone Senaatintorin laidalla Hallituskadulla on suuri ja pramea. – Ja kauppa käyttää tämän täysin hyväkseen, Leppä harmittelee. – Vaikka oikeasti on niin, että Antinmäellä olen isäntä, mutta ministerinä vain renki. – Halutaan kilpailla hinnalla eikä laadulla, vaikka kotimainen ruoka on aivan eri tuote kuin ulkomainen. – Mielestäni tämä on hienoin ministerihuone, pääministerillä on melkein yhtä hieno, hän myhäilee. Leppä myöntää, että ruoka on monille kallista käytettävissä oleviin varoihin nähden, ”mutta näin halpaa se ei ole ollut koskaan”. Lisäksi Lepät harjoittavat muun muassa metsätaloutta. Viljelijälle on Lepän mukaan jäänyt luu käteen, kun ulkomailta tuleva ruoka pannaan hintakilpailussa samalle viivalle kotimaisen ruuan kanssa. Hän otti sen huvikseen talteen illalliskutsuilta. Tila on ollut samalla suvulla vuodesta 1539 lähtien. Jari Leppä, 59, on edelleen vaikuttunut huoneestaan, vaikka on työskennellyt siellä jo reilut puolitoista vuotta. Teollisuudenkin pitäisi määrittää hintatasonsa ja tuotekehityksensä niin, että viljelijä saisi ansaitsemansa palkan. Kyllä tässä yhdessäkin salkussa hommaa riittää. Keskustassa Kimmo Tiilikaisen raskas salkku jaettiin. Lepän mielestä on uskomatonta, että Tiilikainen hoiti yksin maatalousja ympäristöministerin salkkuja kahden vuoden ajan. – Asioita pitää tietysti kokeilla, mutta mahdoton tehtävä se oli. Ministerin työpöydällä on pahvinen nimikortti, jossa lukee isäntä. Hallituskauden puolivälissä jokainen puolue otti yhden ministerin lisää. Lypsylehmiä on noin 70. Antinmäellä isäntä, ministerinä renki Henkilö. – Hän kysyi, voitaisko sopia, että sitten kun et enää ole ministeri, voisit kuitenkin pitää tämän työhuoneen, Leppä kertoo nauraen. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Jari Leppä saa eniten palautetta epäreilusta ruokaketjusta
30.11.2018 15 Maaja metsätalousministeriössä on Jari Lepän mielestä hienoin ministerihuone.
Sahatavaraksi valmistetut puutuotteet varastoivat hiilen useimmiten vuosikymmeniksi. lihansyönnin vähentäminen on yksi keino, jolla maailma voi taistella ilmastonmuutosta vastaan. 16 30.11.2018 Vastaavan reilun pelin luominen elintarvikemarkkinoille ei ole ollut yhtä helppoa. – Olen entistä vakuuttuneempi siitä, mitkä suomalaisen maatalouden, ruuantuotannon, biotalouden ja metsätalouden vaikutusmahdollisuudet ovat. – Laki ei ole mikään nopea ratkaisu, mutta se vaikuttaa siihen, millaisia sopimuksia jatkossa tehdään ja millaisia kauppaehdot ovat. Sitten mukaan tulee kiertotalous, jossa tuotteet kiertävät mahdollisimman pitkään. Tilavaatimukset ovat reilut moniin muihin maihin verrattuna, sioilla on saparot ja kanoilla nokat. – Oman seurueen jahdissa, omalta maalta, itse omin pikku kätösin tekemästäni tornista. Monien tutkijoiden mukaan metsien hakkuusuunnitelmista johtuva hiilinielujen pieneneminen vesittää muut päästövähennykset. Tämä jos mikä on ylisukupolvista ajattelua. Tilanteen vakavuutta korostavat kaksi peräkkäistä huonoa satovuotta. Leppä sanoo lain lisäävän avoimuutta ja poistavan epäterveitä toimintatapoja. – Olemme ehdottomasti maailman kärkeä ja eturivin toimijoita. Puurakentaminenkin on ilmastoteko. Hän ottaa usein Aleksandran mukaan hirvija peurapassiin. – Puulla korvataan fossiilisia raaka-aineita, sitähän koko biotalous on. aina, kun uutta säädöstä tehdään,. Leppä on päästänyt tänä syksynä päiviltä myös pihamaalleen tulleet kahdeksan supikoiraa ja yhden ketun. – Metsien käyttö on ilmastoteko sinällään, ja erityisesti se, että metsiä hoidetaan hyvin, koska kasvava metsä sitoo hiiltä. Se on meille itsestäänselvää, mutta kaikkialla se ei ole sitä, Leppä huomauttaa. – Ylivertaista ostajavoimaa ei jatkossa pysty käyttämään sellaisten ehtojen asettamiseen, että viljelijä tai teollisuus ovat puun ja kuoren välissä. Siinä oli kaikki asiat kohdallaan. Hän haluaa opettaa tyttärelMinulla on pysyväisohje virkakunnalle: pitää kysyä miksi, ja miten se vaikuttaa tiloihin. ElintarvikEmarkkinoidEn toimivuuteen puuttuminen on ollut vaikeaa etenkin siksi, että hinnanmuodostuksessa julkisia tietoja ovat vain tuottajahinta ja kuluttajahinta. Elintarvikemarkkinalain myötä Suomeen saadaan uusi viranomainen, elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka valvoo kaupankäyntiä ja jolle voi kertoa epäkohdista. Leppä innostuu kertoessaan, miten maaseutuun liittyvät ammatit ovat nimenomaan tulevaisuuden aloja. Siksi Leppä on laittanut vireille uuden elintarvikemarkkinalain, joka tulee voimaan ensi vuoden alussa. Sellusta sen sijaan valmistetaan pääosin kartonkia ja paperia, joiden hiilisisältö vapautuu ilmakehään nopeasti. Leppä kuitenkin uskoo, että suomalaiselle, eettisesti kestävälle kotieläintuotannolle on yhä kasvava tarve. millaista Suomen metsäpolitiikka sitten on ilmaston kannalta, se onkin tuhannen taalan kysymys. Mutta tosiasia on myös se, että pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen metsäenergialla tuottaa ilmastohyötyjä. Lepän mielestä tärkeintä metsäpolitiikassa on se, että Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. mEtsästystä harrastava ministeri on työkiireistään huolimatta ehtinyt kaataa tänä syksynä hirven, komean 12-piikkisen sonnin. – Meillä eläinten lääkintätarve on pieni ja kasvuhormonit kiellettyjä
Leppä arvioi sen päättyvän tavanomaiseen aikaan noin kello 21. Leppä opettaa tyttärelleen, että saaliseläimiä kunnioitetaan ja ne hyödynnetään hyvin. leppä saapui iltapäivällä Suomenmaan haastatteluun Kesärannasta ministeriryhmän kokouksesta. Eri sukupolvet ovat tehneet kuhunkin aikaan sopivia asioita, mutta jokainen on vienyt tilaa uudelle vuosikymmenelle. Hoitopäivän päätteeksi vanhemmille kerrottiin Aleksandran ihmetelleen, miksi hommaan tarvittiin niin monta miestä. Ministerin työ ei ole opettanut Leppää ymmärtämään viljelijän kohtaamaa byrokratiaa. Auto tulee hakemaan häntä Kauhavalle kello 5.30. Lapset saivat halutessaan mennä katsomaan, kun jahtiporukka suolistaa hirven. 30.11.2018 17 leen erätaitoja, koska on itsekin oppinut ne vanhemmiltaan. – Pakkohan hirviäkin on ampua, muuten meillä olisi valtavat tuhot metsissä ja liikenteessä. Lapsilta ei tarvitse peitellä luonnollisia asioita. – Uskon, että näin tulee tavalla tai toisella tapahtumaan tyttärenikin kohdalla. Seuraavana päivänä tyttö oli päivähoitoryhmänsä kanssa vierailemassa metsästysseuran majalla. Ministeri joutuu lunttaamaan kalenteristaan, mitä seuraavana päivänä on ohjelmassa. – Kotona ollessani tytär kysyy joka ilta, olenko paikalla aamupalalla. Hän kyseli puoliksi hirven sisällä olleelta isältään joka työvaiheessa, mitä hän tekee. Supikoira puolestaan on älytöntä vauhtia lisääntyvä vieraspeto, jota on pakko vähentää. Hän ratkaisee sen sitten, Leppä sanoo. – Olen yrittänyt kaikkeni, jotta hallinnollisen taakan keventäminen on keskeisessä roolissa tässä työssä koko ajan. Antinmäen tilakin on muuttunut vuosisatojen varrella valtavasti. Leppä ehtii viettää kotona vähemmän aikaa kuin kansanedustajana, mutta pyrkii siihen, että viikossa olisi ainakin yksi vapaapäivä. Jari Leppä kertoo tulleensa ministeriaikanaan entistä vakuuttuneemmaksi suomalaisen maatalouden mahdollisuuksista. – Hektisyyttä osasin tässä työssä odottaa, mutta jos joku on yllättänyt, niin ulkomaanreissut. Leppä muistuttaa, että supikoira saalistaa esimerkiksi maassa pesiviä lintuja. Työpäivä alkoi kello 6.45. Minulla on pysyväisohje virkakunnalle: aina, kun uutta säädöstä tehdään, pitää kysyä miksi, ja miten se vaikuttaa tiloihin. Vuosi sitten syksyllä Aleksandra seurasi tarkkaan, kun isä suolisti hirven. Yhteinen ruokahetki on erityisen tärkeä.. – He ovat hyvin nohevia ja valikoivat itse, mitä haluavat tietää. Karjatilallammekin tapahtuu kaikkea, siellä synnytään ja siellä kuollaan. Niitä on tosi paljon, viikoittain. – Lapsilta ei tarvitse peitellä luonnollisia asioita. Leppä korostaa, että lapsille ei kuitenkaan ei pidä tuputtaa elämän totuuksia. – Meidän isi tekee tuon yksin, tyttö oli sanonut jahtimiehille. sukupolVien jatkumo maatiloilla on Lepän mielestä hieno asia
Siksikin on tärkeää, että tiekartta nyt tehtiin. Miten muoviongelmasta sitten päästään. – Muovi on vakava ongelma silloin, kun sitä päätyy vääriin paikkoihin. Ongelman aiheuttaa ihminen, joka päästää muovijätettä luontoon, Sari Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta terävöittää. Hallituksen ja ympäristöministeriön lokakuussa valmistunut muovitiekartta tiivistää tarvittavat toimet kolmeen kohtaan. Hän pitää tärkeänä huolehtia siitä, ettei muovia päätyisi luontoon. Tyynenmeren jätepyörteeseen on kertynyt muovijätettä yli kahden Suomen pinta-alan verran merivirtojen kerätessä roskia yhteen. TeksTi: Lauri HeikkiLä Vältä, kierrätä, korvaa Muovi uhkaa eliölajiston monipuolisuutta – Suomi vastaa muovitiekartalla. Tiekartta sanoo, että muovia tulee vähentää ja välttää sekä kierrättää ja korvata. Erikoistutkija Kauppi oli mukana valmistelemassa muovitiekarttaa. Muovitiekarttatyöryhmää johtanut keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen sanoo, että tiekartta on vasta ensimmäinen askel matkalla kohti muoviongelmien ratkaisua. 18 30.11.2018 Ilmiöt Kenellepä eivät olisi tuttu näky satunnaiset muovikääreet lojumassa maassa tai ympäriinsä levinneet roskavyöhykkeet maanteiden levähdysalueilla. Rantarakentamisessa voitaisiin myös tehdä toimenpiteitä muoviroskan mereen karkaaSuomessa kannattaa jatkossa miettiä, miten puusta saadaan korkeampi lisäarvo. Samoin sen tuotanto kuluttaa fossiilisia raaka-aineita. Materiaalina se on totta kai äärimmäisen kätevä ja käyttökelpoinen, kestävä ja hyväkin tuote, Kosonen kuvailee. Muoviongelmia on sielläkin, mihin harva pääsee niitä katsomaan. Toimenpiteitä voi tehdä jokainen omalta osaltaan, esimerkiksi olla heittämättä tupakantumppeja tai muuta muoviroskaa luontoon. – Muovista ja sen ongelmista tiedetään loppujen lopuksi aika vähän. – Meillä tämä tarkoittaa erityisesti roskaamisen lopettamista. On hieman väärin sanoa, että muovi tuottaa ongelmia. Ongelmia pitää alkaa ratkoa ja tutkimustyöhön tulee panostaa
Lisäksi on tutkittava mikromuovien pääsyä ympäristöön. – Mekaaninen menetelmämme ei sisällä lainkaan kemikaaleja. Esimerkiksi autonrenkaista irtoaa mikromuoveja maaperään ja vesiin. Puukuidusta tekstiilikuitua kehittävä Spinnova kehittää tällä hetkellä tuotantoaan, ja yhteistyökumppaneiden ensimmäisiä testituotteita nähtäneen jo ensi vuonna. Vaateja muiden kangasmateriaalien joukossa on erilaisia pienikokoisia eli mikromuoveja, joita irtoaa luontoon pitkin vaatteen elinkaarta. Sh utt ers to ck Sp in no va. 30.11.2018 19 misen ehkäisemiseksi. Tämän jälkeen kuidut pumpataan pienten suuttimien läpi, jolloin Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sari Kauppi näkee, että muovi on ongelma erityi sesti merten ekosysteemeille. Vaateteollisuus on eräs mikromuovisynneistä syytetty toimiala. Muoveja lentää pesuveden mukana luontoon, ja elinkaaren loppuvaiheessa vaateroska voi olla muuhun roskaan verrattavaa jätettä. – Toinen perustajamme Juha Salmela kävi Oxfordin yliopistossa kuuntelemassa luentoa hämähäkinseitin ja nanoselluloosan yhteneväisyyksistä. Spinnova on aloittanut kuitukangasyhteistyötä esimerkiksi eri vaate brändien kanssa. – Muovi pakkausmateriaalina vähentää ruokahävikkiä, mikä on kokonaisympäristövaikutusten kannalta merkittävä asia. Kuvassa toimitusjohtaja Janne Poranen KasvuOpen tapahtumassa Marimekon kuviosuunnittelusta ja kodinmallistosta vastaavan johtajan Minna KemellKutvosen kanssa. Poranen korostaa paitsi itse tuotteiden, myös yhtiön menetelmien ekologisuutta. Vuonna 2014 Poranen ja Salmela perustivat Spinnovan, jonka kautta he halusivat viedä ideaa eteenpäin. Ajatus toimintaan lähti hieman yllättävästäkin ideasta. VTT:lla teimmekin ensimmäiset kokeilut, Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen kertoo. Jyväskylässä toimivalla Spinnova-yhtiöllä on vaateteollisuudessa työskenteleviä kumppaneita ympäri maailman. – Joissakin muissa maissa jätehuollon ja jätteenkäsittelyn parantaminen toisi paljon hyötyjä niin, että muovit eivät päätyisi esimerkiksi meriin. Sitten Salmela sai idean, että puukuiduista tehtäviä nanokuituja voisi alkaa hyödyntää samalla tavalla kuin seittiä silkin tuotannossa. Ensin sellumassa jauhetaan mikrokuiduiksi, ja sitten kuidut sekoitetaan veteen. Hän muistuttaa muovin hyvistäkin puolista. Kierrättämisen edistäminen on myös tärkeää kaikkialla, Kauppi toteaa
Kososen mie lestä kierrätys pitäisi tehdä mahdollisim man helpoksi tavalliselle kuluttajalle. Myös Kosonen näkee, että kierrätyksen tehostaminen on tärkeintä. 4. Me riroska voi myös muuttaa elinolosuhteita esimerkiksi kovien roskien vajotessa peh meään merenpohjaan. Eli biohajoavat muovitkaan eivät välttämättä luonnon olosuhteissa hajoa. Eliölajisto voi siis muuttua roskaantumisen myötä. Kauppi näkeekin, että eritoten merien muoviroska on uhka luonnon monimuo toisuudelle. Mikrokuidut sekoitetaan veteen. Sellumassa toimitetaan sellutehtaalta. Kauppi toki näkee, että fossiilittomiin ratkaisuihin on tärkeää pyrkiä. Tutkija Kaupin mukaan on vaikeaa sanoa, kuinka suuri merkitys luontoon päätyväl lä muovilla lopulta on ilmaston toiminnalle. 1. – On tärkeää tunnistaa, että biopohjai nen ei ole sama asia kuin biohajoava. Mo nimuotoista luontoa tarvitaan esimerkiksi hiilen sitomiseen, Kosonen sanoo. Bio hajoavat tuotteet eivät sovellu kierrätyk seen, ja useimmat lienevät biohajoavia vain kompostointilaitosten tyylisissä pro sesseissa. Kuidut pumpataan pienten suuttimien läpi, jolloin ne menevät samansuuntaisiksi ja sitoutuvat toisiinsa. Sitten tarvitseekin enää kuivata vesi pois, Poranen avaa tuo tantoprosessia. Vesi höyrystetään pois. On tärkeää tunnistaa, että biopohjainen ei ole sama asia kuin biohajoava. – Tutkimusten perusteella tiedetään, et tä muovilla voi olla vaikutuksia maaperän toimintaan, mutta ei ole helppoa sanoa, kuinka paljon tällä on merkitystä ilmas tonmuutoksen torjuntaan. MuovitieKartassa linjataan biomateriaa lien käytön lisäämisestä muovin korvaaji na. Toimitusjohtaja Janne Poranen korostaa Spinnovan menetelmien ekologisuutta. – Resurssien käyttö on maailman kanto kykyasia. – Merinisäkkäät saattavat jäädä kiinni muoveihin, esimerkiksi karanneisiin ka lastusvälineisiin, jolloin eläimen liikku minen estyy ja saattaa aiheuttaa tukehtu miskuoleman. Monet linnut syövät muo via, mikä estää ravinteiden imeytymistä ja aiheuttaa siten nälkiintymistä ja tukoksia ruoansulatusjärjestelmän toimintaan. SELLUMASSASTA VALMIIKSI KUIDUKSI Sp in no va. 3. Kansanedustaja Kososen mukaan muovin kulutus liittyy myös ilmastonmuutokseen. 5. 2. Yritys ei käytä kemiallisia liuoksia, ainoastaan mekaniikkaa ja vettä. 20 30.11.2018 ne asettuvat samansuuntaisiksi ja sitou tuvat toisiinsa kiinni. Tällä het kellä hän pitää tärkeänä askeleena mah dollisimman suureen pakkausmuovin kierrätysasteeseen pääsemistä. Mekaanisessa jauhatusprosessissa sellumassa jauhetaan mikrokuiduiksi. Joissakin muo veissa voi olla haitallisia aineita, tai ne saattavat tarttua muoviin ympäristöstä ja kulkeutua luontoon muovin mukana. Muovin päätyminen luontoon köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta ja on sitä kautta myös ilmastoongelma. Kuitenkaan kaikki biomateriaalit eivät saa tutkija Kaupin synninpäästöä
Muovitiekartan toimenpiteistä vähentäminen ja välttäminen tarkoittaa siis muovin turhan käytön ehkäisyä, kierrättäminen uudelleenkäyttöä ja korvaaminen uusien, ympäristöystävällisten materiaalien kehittämistä. Puukuitukankaat ovat varmasti yksi tällainen tuotemahdollisuus, Poranen uskoo. 30.11.2018 21 – Kuluttajalle pitää tehdä helpoksi lajittelu ja kierrätettävän jätteen kierrätyspisteeseen vieminen. Se on kouriintuntuvaa tekemistä ympäristön eteen, kun itse vaikkapa lajittelee kierrätysmuovinsa, Kosonen kannustaa. Puukuitukankaissa on Porasen mielestä valtavaa potentiaalia. Pitää laskea aika tarkkaan, minne ja mille väestöpohjalle keräyspisteitä kannattaa sijoittaa, ja miettiä sen mukaan järkevä kokonaisuus. Tiekartan tavoitteet ovat jatkuvasti saamassa askelmerkkejä. – Suomessa kannattaa jatkossa miettiä enemmän sitä, miten saadaan korkeampi lisäarvo puusta, jota täällä käytetään. – Halu ratkaista muoviongelma näkyy vahvana sekä kuluttajien että muiden toimijoiden innossa tarttua asiaan. Spinnovan Janne Poranen osallistui presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle muutama vuosi sitten kokonaan havupuukuidusta valmistetussa frakkiliivissä. Saatavuusongelmaa ei pitäisi tulla siis vastaan, eikä hakkuita tarvitse lisätä puukuidun takia. Nyt esimerkiksi valtiovarainministeriö on lähtenyt selvittämään muoviveron mahdollisuutta. Muovitiekartan valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Hanna Kosonen näkee, että kierrätyksen tehostaminen on tärkein toimenpide, jotta muovin kierrätys tulee tavalliselle kuluttajalle helpommaksi. Työryhmän puheenjohtaja Kosonen on tyytyväinen tahtotilaan, jolla muovitiekarttaa lähdettiin työstämään. – Puuraaka-aineen määrä, jota tekstiilikuituihin tarvitaan, on pieni verrattuna siihen, miten paljon puuta käytetään vaikkapa paperiin ja kartonkiin. Tulevia vaatekokeiluja yhtiö on sopinut esimerkiksi Marimekon kanssa. Ehdotukset toimenpiteiksi Vähennetään roskaamista ja vältetään turhaa kulutusta Selvitetään muoviveron käyttöönotto Tehostetaan merkittävästi muovijätteiden talteenottoa Parannetaan muovien tunnistamista rakennuksissa sekä lajittelua rakennustyömailla Tehostetaan maatalousja puutarhamuovien kierrätystä ja korvaamista Otetaan talteenotetun muovin monipuoliset kierrätysratkaisut käyttöön Panostetaan isosti korvaaviin ratkaisuihin ja perustetaan New Plastics -osaamisverkosto Nostetaan muovihaaste näkyvästi Suomen kansainväliselle asialistalle Viedään osaamista ja ratkaisuja Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveysja ympäristövaikutuksista Lähde: Muovitiekartta, ympäristöministeriö 2018 Ja ri La uk ka ne n
Tonnia ei ole aivan helppo saavuttaa. Anna-Riitta Leinonen, Ylivieska Sillä mielellä, että tavoite täyttyy, mieli virkistyy ja kunto kasvaa. Paras seuraus oli kun vyötä sai lyhentää reilusti talven mittaan. Aloitetaan kuitenkin innolla askel tai nykäys kerrallaan. Tuulikki Moilanen, Puolanka Tämä on paras ja motivoivin sporttiklubi, mihin olen osallistunut. Raija ja Ilmari Hekkala, Suomussalmi. Timo Kässi, Uurainen Kokemus viime talvelta (eka kerta) oli mukava. Olli-Veikko Niskakangas, Raahe Saapa nähdä miten kansanedustaja ehtii ensi talvena hoitamaan edustajan tehtävät, vaalikentillä olon ja tonnikerhon maaliin! Toivotaan lumista talvea pian että pääsee kilometrejä kerryttämään. Oman taulukon seuraaminen velvoitti aina lähtemään liikkeelle. Kiitos Suomenmaalle hyvästä ideasta ja pitkästä toteuttamisesta. Minna ja Antti Rantakangas, Haapavesi Uuteen kauteen tavoitteeksi: iloa liikunnasta ja parempaa hyvinvointia. 22 30.11.2018 Täällä Puolangalla tuhat kilometriä tarkoittaa, että tulisi havainnollisesti käydä viisi kertaa mutkin Kajaanissa, kävellen, hiihtäen tai juosten
Kempele, Karsikas Hanna Kärsämäki, Kasurinen Veikko Oulu, Kellokoski Toini Oulu, Kemppainen Hannu Kajaani, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi, Kemppainen Tiina Oulu, Kemppainen Timo Reisjärvi, Kerttula Tinja Rovaniemi, Kiviniemi Marja Siikajoki, Kivioja Heikki Vaala, Kiviranta Erkki Oulainen, Kiviranta Ritva Ou lainen, Koistinen Riikka Rovaniemi, Kolari Terttu Tuusniemi, Kolmonen Jukka Oulu, Konka Reino Kouvola, Konttajärvi Salli Pello, Konttajärvi Sari Pello, Korkatti Arja Porvoo, Korkatti Juhani Porvoo, Korpela Olavi Kemi järvi, Korri Eino Lappajärvi, Korvuo Markku Suomussalmi, Koskela Aila Ylivieska, Koskela Arno Kankaanpää, Koskela Reko Oulu, Kulmala Markku Pori, Kunnaala Maritta Asikkala, Kyllönen Aleksi Kärsämäki, Kyllönen Eemil Kärsä mäki, Kyllönen Mirja Kärsämäki, Kyllönen Ville Kärsämäki, Kylmäniemi Eija Posio, Kylänpää Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho on taas alkanut Sh utt ers to ck. Kerholaiset odottavatkin nyt malttamattomina lumisateita. Mukaan lähti tänä vuonna 312 kuntoilijaa. 30.11.2018 23 TeksTi: AnnukkA kAArelA Tonnijahti on käynnissä Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyi perinteiseen tapaan marras kuun alussa. mukaan lähtivät tällä kaudella: Ahlroth Seija Jämsä, Aho Joona Haapa vesi, Aho Kirsti Oulainen, Aho Milla Haapavesi, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe, Ahola Mikko Hämeenkyrö, Ahtiainen Pertti Joensuu, Aittooja Timo Pyhäntä, Ala-Nissilä Tiina Rusko, Alakärppä Mirjami Oulainen, Alapudas Veikko Merijärvi, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa, Antila Aapo Uusikaupunki, Ellilä Pentti Oulu, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki, Haapakoski Ari Siikajoki, Haavisto Jouko Rauma, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen, Hanhilahti Heimo Sastamala, Hannula Timo Rovaniemi, Harju Aulis Kurikka, Haukipuro Kari Kempele, Haukipuro Kyösti Helsinki, Haukipuro Teemu Haapavesi, Heikkilä Harri Haapavesi, Heikkilä Helvi Pyhäjoki, Heikkilä Lenitta Eurajo ki, Heikkinen Esa Tampere, Heikkinen Urpo Kempele, Heinänen Markku Ruokolahti, Hekkala Ilmari Suomussalmi, Hekkala Mikko Lu mijoki, Hekkala Raija Suomussalmi, Hettula Ilpo Kempele, Hinttala Hanna Haapavesi, Holmström Sauli Taivalkoski, Honkanen Rauno Pudasjärvi, Hujanen Ritva Helsinki, Huovinen Taisto Taivalkoski, Huusko Leena Laukaa, Hytönen Juha Varkaus, Hyvärinen PirkkoLiisa Lapua, Hyytinen Jaakko Kangasala, Hämäläinen Eino Pieksämäki, Hänninen Asko Kannonkoski, Hänninen Jaana Kannonkoski, Härkönen Niilo Kajaani, Ikonen Veikko Iitti, Ingerttilä Pentti Muhos, Isotalus Juhani Alavieska, Jokelainen Alpo Kajaani, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi, Jormalainen Kaarlo Siikalat va, Jylkkä Nette Pyhäjoki, Jämsä Pentti Oulu, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa, Järvitalo Esko Oulu, Kaarela Annukka Oulu, Kaarela Juha Oulu, Kaikkonen Markku Ii, Kananen Mauri Viita saari, Kangasniemi Mika Haapavesi, Kantola Jukka Tyrnävä, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki, Karjalainen Asta Rovaniemi, Karjalainen Jouko Muhos, Karppinen Seppo J.A. Syksy on tänä vuonna ollut poikkeukselli sen lämmin, eikä hiihtämään ole päästy vielä oikein missään päin Suomea, ainakaan luon nonlumella. Heidän tavoitteenaan on saada tonni kasaan vappuaattoon mennessä
Varsinkin silloin on kannustimena tämä tuhannen kilometrin hiihtourakka, kun ei millään viitsisi lähteä mihinkään. Helpommin saa itsensä aina liikkeelle, kun on joku tavoite mitä tavoitella. Eila Ylimartimo, Simo Päästiin ensimmäiset hiihdot jo alkamaan 1.11. Johannes Leppänen, Kannonkoski Mukava kun tämmöisiä järjestetään. Anita ja Mikko Rundgren, Kolari Alkuverryttelyksi hieman yli 300 km rullasuksilla, ettei tule niin suurta muutosta hiihtokauden alkajaisiksi. Rauno Honkanen, Pudasjärvi Onpa taas jotain johon pyrkiä. Marja Kiviniemi, Siikajoki. Kauden aloitamme innolla, saa iloisen mielen ja reippaan olon. 24 30.11.2018 Jouni Eurajoki, Kärkkäinen Marjatta Oulu, Kärkkäinen Tuomo Oulu, Kässi Timo Uurainen, Kömi Kirsti Huittinen, Laiho Kari Laitila, Laiho Venla Laitila, Laitila Tytti Haapavesi, Laitinen Anneli Savonlinna, Lamminsivu Susanna Laitila, Lantto Ossi Helsinki, Lapinkangas Sakari Oulu, Lehtoaho Anni Kuusamo, Lehtoaho Leena Pudasjärvi, Lehtoaho Oiva Kuusamo, Lehtoaho Olli Kuusamo, Lehtoaho Vilho Kangasala, Lehtonen Anja Suonenjoki, Leinonen Aino Vaala, Leinonen Anna-Riitta Ylivieska, Leppänen Johannes Kannonkoski, Leskelä Esko Kuusamo, Lundvall Betty Jämsä, Luukka Elina Padasjoki, Luukka Paavo Padasjoki, Lämsä Kalevi Oulu, Lääkkö Anneli Lumijoki, Lääkkö Antti Lumijoki, Lötjönen Marjatta Parikkala, Markkanen Jouko Suonenjoki, Matikainen Pirjo Kouvola, Mattila Jussi Oulu, Mauno Juha Pukkila, Mauno Sisko Pukkila, Messala Matti Saarijärvi, Mettälä Heikki Loimaa, Moilanen Heimo Muhos, Moilanen Kaija Varpaisjärvi, Moilanen Mikko Puolanka, Moilanen Tuulikki Puolanka, Murtoniemi Alpo Kalajoki, Murtoperä Martti Haapavesi, Myllykoski Ahti Siikalatva, Myllylahti Elma Haapajärvi, Myllylahti Matti Haapajärvi, Myllylä Reijo Oulu, Myllylä-Ristinen Hilkka Kärsämäki, Mäki Heikki Loimaa, Mällinen Antti Siikalatva, Mänttäri Maire Hattula, Mänttäri Tuomo Hattula, Määttä Heikki Oulu, Määttä Jenni Helsinki, Määttä Juhani Kuusamo, Määttä Kalle Liminka, Määttä Pauli Kempele, Määttä Ulla-Maija Kempele, Nenonen Jaakko Ruokolahti, Niemelä Janne Pyhäjoki, Niinisalo Vaito Kerava, Niskakangas Olli-Veikko Raahe, Nissilä Kirsi Oulu, Nummela Olavi Turku, Oinas Elina Muhos, Ojala Katri Oulu, Ojala Merja Haapajärvi, Ojala Olavi Kempele, Oksa Niina Lumijoki, Ollikainen Reijo Oulu, Ovaskainen Ritva Forssa, Ovaskainen Teuvo Forssa, Paananen Pekka Raahe, Paananen Taina Ruokolahti, Paaso Anneli Tyrnävä, Paaso Esa Tyrnävä, Paavola Eveliina Nivala, Pahajoki Juho Rautalampi, Pakaslahti Ari Rauma, Palola Juhani Puolanka, Paloniemi Markku Taivalkoski, Partanen Ari Sulkava, Partanen Jukka Sulkava, Paukkeri Tero Kajaani, Pekkarinen Mirja Lapinlahti, Pekonen Pentti Parikkala, Pelli Terho Hyrynsalmi, Penttilä Kyösti Siikalatva, Penttilä Maarit Jyväskylä, Pietilä Jouni Uusikaupunki, Pietilä Kauno Uusikaupunki, Piilonen Kirsti Äänekoski, Piilonen Pentti Äänekoski, Piippo Taimi Pyhäjärvi, Pirttisalo Reijo Pyhäntä, Pitkälä Eila Haapavesi, Pitkälä Pekka Haapavesi, Pitkälä Raija Haapavesi, Pohjamo Samuli Oulu, Pulkkinen Aulis Oulu, Pylväs Marja-Liisa Oulu, Pyykkö Pauli Tornio, Pyylampi Antti Vantaa, Päkkilä Esko Oulu, Tarkoitus olisi pelkästään hiihtämällä taivaltaa tämä 1000 km ja vaikka vähän enempikin jos luoja suo
Kerho innostaa kummasti lisäämään liikkumista talven yli ja on mukavaa verrata puolessa välissä ja lopussa omia kilometrejä kavereiden vastaaviin. Marja-Liisa ja Timo Kemppainen, Reisjärvi Ranta Pirjo Siikajoki, Rantakangas Antti Haapavesi, Rantakangas Minna Haapavesi, Rantanen Reino Raahe, Rasinkangas Sirpa Kempele, Raudaskoski Jarmo Nivala, Rauhansalo Kauko Savonlinna, Raulamo Marja-Liisa Kangasala, Rautio Eero Oulu, Rauvola Auli Rovaniemi, Riepula Anne Ii, Riepula Pekka Ii, Rossi Hannes Joensuu, Rundgren Anita Kolari, Rundgren Mikko Kolari, Räisänen Juho Taivalkoski, Rämö Kaisa Tammela, Saaranen Leila Pyhäjärvi, Saari Lumi Oulu, Saarimaa Toivo Vaala, Saastamoinen Kari Kiuruvesi, Sakko Auli Merijärvi, Sakko Leena Merijärvi, Sakko Markku Merijärvi, Salokoski Hilkka Tammela, Salonen Vilho Koski Tl, Sankilampi Pertti Kempele, Sarkki Raija Salo, Saukko Jaakko-Juho Siikajoki, Savikoski Olavi Haapavesi, Setälä Matti Heinola, Silmälä Anja Tammela, Simonen Helena Tampere, Sipola Anne Pyhäjoki, Sipola Riitta Raahe, Soini Pentti Ii, Sormunen Heikki Oulu, Soronen Elisa Inari, Soronen Heli Haapavesi, Soronen Laila Utajärvi, Soronen Mauno Haapavesi, Soronen Pekka Ii, Soronen Samuli Helsinki, Soronen Tiina Helsinki, Stenman-Kässi Liisa Uurainen, Suni VeliPekka Köyliö, Suomalainen Veikko Miehikkälä, Suomela Raimo Ii, Suonsivu Pyry Raahe, Suonsivu Suvi Tampere, Suvanto Erkki Oulu, Tahkola Arto Kempele, Taivalkoski Eija Taivalkoski, Taivalkoski Hannu Taivalkoski, Takarautio Juuso Tromssa Norja, Takarautio Kirsti Tromssa Norja, Takarautio Riina Tromssa Norja, Talala Reijo Pudasjärvi, Taponen Auvo Janakkala, Teppo Markku Ylivieska, Teppo Riitta Ylivieska, Tieva Raimo Siikalatva, Tihinen Martti Oulu, Tiiro Jorma Ii, Tiiro Rauni Ii, Tornberg Marketta Kuusamo, Trög Sakari Rovaniemi, Trög Tuula Rovaniemi, Tuohinto Esko Raahe, Turenius Turja Seinäjoki, Tuuna Mari Turku, Tynkkynen Heikki Jyväskylä, Törmälä Pentti Kuopio, Törmänen Esko Kuusamo, Törmänen Raili Kuusamo, Uosukainen Veikko Tammela, Uotila Kalle Orivesi, Valkeavuori Virve Hollola, Vanninen Raimo Helsinki, Vedenoja Simo Raahe, Vehmas Pirkko Tammela, Vehniäinen Eero Salo, Vesterinen Helena Lahti, Vesterinen Perttu Lahti, Vihriälä Jukka Seinäjoki, Vilenius Aino Ylöjärvi, Vilenius Markus Ylöjärvi, Virranta Kari Lapinlahti, Virtanen Keijo Tammela, Vuola Hanna Laitila, Vuorinen Ossi Uusikaupunki, Vuorio Osmo Kuopio, Vähäsöyrinki Ilpo Lahti, Vähäsöyrinki Paula Nivala, Vähäsöyrinki Riitta Lahti, Vähäsöyrinki Satu Nivala, Vähäsöyrinki Simo Nivala, Vähäsöyrinki Sini Nivala, Väliahdet Risto Rovaniemi, Vänttilä Samuli Oulu, Väyrynen Paavo Siikajoki, Ylikulju Aulis Raahe, Ylimartimo Eila Simo, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi, Yrjänä Jopi Siikajoki, Yrjänä Kaija Siikajoki, Yrjänä Kalle Siikajoki, Yrjänä Petteri Siikajoki, Yrjänä Sirkka Siikajoki. Pentti Törmälä, Kuopio Yritetään taas saada tinki täyteen. 30.11.2018 25 Tulevaa kautta odotellaan hyvillä mielin ja sivakat ovat valmiina. Markku ja Riitta Teppo, Ylivieska Sh utt ers to ck. Oiva Lehtoaho, Kuusamo Ilman tonnikerhoa tulisi tuskin liikutuksi niin paljon kuin kerhon jäsenenä. Toivottavasti kerhon jatkoa on luvassa vuosiksi eteenpäin, sillä tämän alkamista odottaa aina syksyisin
Politiikoista euroedustajamme ovat suomalaisen tuottajan kannalta avainasemassa.. 26 30.11.2018 Aki Makkonen halusi isänsä mukaan traktoritöihin jo pienenä nassikkana, ja innostus on säilynyt kaikki nämä vuodet
MAkkosen aikaa vievin harrastus on toiminta MTK:ssa. Neuvotteluissa on väännetty kuukausia ja saatu kaoottinen päätös muutettua meille viljelijöille edes siedettäväksi. Hän on Parikkalan seudun MTK:n puheenjohtaja sekä maaseutunuorten keskusliiton seitsenhenkisen valiokunnan jäsen edustaen Kaakkois-Suomea, Kymenlaaksoa ja Uusimaata. Realiteetit voivat olla niistä kaukana. Ennen laajennusta oli ollut 15 lypsävää. Maaseutunuorten valtuuskunta kutsuu vuosittain MTK:n Kettulan tilalle tutustumiskäynnille nuorisojärjestöjen edustajia. Peltojen ja metsien määrä on kolminkertaistunut 175 hehtaariin. Tällä hetkellä tilan pyörittäminen vaatii maitotilin oheen metsänmyyntituloja ja koneurakointia. Tilalla ollut työharjoittelija Mia Saukkonen oli muuttunut Akin puolisoksi. Hänen tilallaan kävi syksyllä 40 hengen porukka paikallisia partiolaisia vanhempineen. Maitotilistä tuleva tuotto riittäisi laskuihin, ja pystyisi suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia investointeja, Makkonen sanoo. Politiikoista euroedustajamme ovat suomalaisen tuottajan kannalta avainasemassa, Makkonen näkee. Pihattonavetta nousi seuraavana vuonna, kaikkiaan karjaa on nyt 98 päätä. Ihmiset lukevat otsikoita lehdistä ja seuraavat netissä käytäviä keskusteluja. Talvi 2009 oli Etelä-Karjalassa Parikkalassa sijaitsevalla Makkosen tilalla linjausten ja suunnitelmien aikaa. Usko suomalaisen kuluttajan rooliin kotimaisen maatalouden ahdingosta pelastajana on tällä hetkellä kovilla. Valveutuneenkin nuoren kokonaiskuva maatalouden tilanteesta voi olla hämärän peitossa. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Lapsuuden toiveammatissa Elämä Aki Makkosen mielestä suomalaiset kaipaavat ruohonjuuritasolta annettua oikeaa tietoa maataloudesta.. – Suomalaista maataloutta ei enää olisi ilman MTK:ta. VuonnA 2009 lypsykarja osoittautui laskelmissa järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Traktorityöt olivat suuri innostuksen lähde, ja niissä ajatukset ja puheet pyörivät alaja yläasteella. Hän on varovaisen innostunut siitä, että Kiinassa Valion tuotteita saa jo tilattua netissä. – Heitä hämmästytti esimerkiksi se fakta, että jos tuottaja saisi maitolitrasta tai 600 gramman ruisrevitty-pussista viisi senttiä enemmän itselleen, monen tilan kannattavuus paranisi aivan ratkaisevasti, Makkonen vertaa. Tilalle on hankittu maatalouskoneita järeästä päästä, sillä tilan toimenkuvaan kuuluu myös koneurakointi. Kiusaaminen ei lannistanut haluani ryhtyä maanviljelijäksi, Makkonen, 32, muistelee. Haukuttiin muun muassa jyväjemmariksi. – Siellä olisi valtavat markkinat, mutta matkahan on pitkä. Silti Makkosesta välittyy edelleen aitoa innostusta asiaan. – Yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa oikeaa tietoa maataloudesta. 30.11.2018 27 Aki MAkkonen oli isänsä apupoikana maatilan töissä siitä lähtien kun pääsi vaipoista eroon. Tiedossa ei ollut, miten maitotilojen tulokehitykselle myöhemmin kävisi. – Kuluttajat kyllä puhuvat suomalaisten tuotteiden puolesta, mutta kauppa ohjaa ostopäätösten syntymistä hinnoittelulla ja omilla kaupan merkeillään, Makkonen harmittelee. – Sillä pystyy nostamaan kannattavuutta, Makkonen sanoo. Makkonen näkeekin ruohonjuuritason toiminnan tärkeäksi. Onko MTK ollut tehoton edunvalvonnassaan. Onko maanviljelijä yksin. Tämä tietää tapahtumiin liittyviä ja kokousmatkoja kuukausittain. – Jos vuoden 2009 hintataso olisi kestänyt, tänä päivänä tästä työstä suorastaan nauttisi. – Minua jopa kiusattiin koulussa näistä kotihommista. – Josko kannattavuus tulevaisuudessa paranisi, suomalaisen maatalouden arvostus muuttuisi sanoista tekoihin, Makkonen pohtii. Kehä kolmosen sisäpuolella monelta luonnollinen yhteys maaseutuun on tänä päivänä täysin katkennut. MäntylAhden kylässä sijaitsevalla Makkosen tilalla uskotaan tulevaan ja haaveillaan pitkän työputken aikana aamusta, jolloin saisi nukkua pitkään, ja lypsyrobotista, joka toisi huomattavasti joustoa navettatöihin
Puoluevaltuusto nimesi muun työnsä ohessa 11 ehdokasta EU-vaaleihin. Ilmastonmuutokseen. Apollon tietäjä toivoo sydämensä pohjasta, että vaalikentillä nähdään keväällä parraton keskustajohtaja. – Viedään ilmastonmuutos sosiaalija terveysvaliokuntaan, niin se pysähtyy sinne, keskustan ja myös mainitun valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ehdotti. Hän vilkaisi pomonsa suuntaan ja kehotti napakkaan sävyyn: – Leikkaa sinä se partas ja oo hilijaa. Apollon Tietäjät 28 30.11.2018 KesKustan puoluevaltuustossa Turussa vallitsi viime viikonloppuna suorastaan letkeä tunnelma. Pirkkalainen ei jäänyt pekkaa pahemmaksi. Kannatusalhon ratkaisun avaimet tuntuvat olevan käsillä. Sipilä lupasi kesän jälkeen, että parta lähtee sitten kun sote on valmis. Ei siis muuta kuin uhkarohkeasti kysymään, kuinka Pesälä mahtaa selvitä ilmeisen vajavaisen kielitaitonsa kanssa... – Etkö sinä oo huomannu, että parta on jo vähentynyt puoleen, kun sote-esitys pääsi valiokunnasta eteenpäin, hän huomautti. Kaikki seisoivat yleisön edessä, ja jokaisen piti selvittää Eurooppa-osaamisensa taustoja. Ehdokkaat joutuivat esittelemään taitojaan monin tavoin. Tämä ei Sipilää säikäyttänyt. Ruoholakin tosin hämmentyi hetkeksi kielitaitokysymyksineen, kun Raul Kajak vastasikin sujuvasti viroksi. Kieliäkin piti osata, kun mainiosti tenttiä vetänyt keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola esitti jokaiselle kysymyksen englanniksi. Toimittajat saavatkin pitää joskus varansa. turussa keskustaväkeä usutettiin vaaliasentoon, ja kaikesta päätellen moni kokousedustaja lähti kotiin varsin hyvissä fiiliksissä. Kun tuli Väisäsen vuoro, hän pani päänsä veikeästi kallelleen ja ilmoitti: – Minä olen Miss Eurooppa! Sote-parta harventui puoleen TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko, JuhA MAuno. Kaikki siitä selvisivät, toiset hyvin, toiset vielä paremmin. Toimittaja tiesi, että Pesälä oli käynyt kansakoulun ja kansanopiston ja arveli, että hänen kielitaitonsa ei voi olla parhaasta päästä. Puoluevaltuuskunta oli silloinkin nimennyt ehdokkaita pitkän rivin. Niin kävi takavuosina, kun silloinen kansanedustaja ja nykyinen valtiopäiväneuvos Mikko Pesälä lupautui ehdokkaaksi. Sanavalmiuttaan osoitti myös vuoden 2004 EU-vaaleissa keskustan ehdokkaana ollut Riitta Väisänen. Kun puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kyykistyi kiinnittämään luottamuksen apilaan uusia iskusanoja, puheenjohtaja Juha Sipilä sutkautti: – Valittiin tähän hommaan puoluejohdon lyhyin henkilö. – En minä sinne tulkiksi ole menossakaan, Pesälä pamautti. Puoluevaltuustossa löytyi vastaus myös toiseen, huomattavasti kohtalokkaampaan haasteeseen
Joku saattaa kipuilla sopivan kumppanin puutetta tai sitä, ettei lasta edes ole mahdollista saada. Väestöennusteen ei tarvitse olla itseään toteuttava. Voimme yhteiskuntana joko pyrkiä vaikuttamaan tilanteeseen yrittämällä estää näin dramaattinen väestön vähenemä – tai vaihtoehtoisesti yrittää sopeutua. Viimeisen seitsemän vuoden aikana syntyvyys on pienentynyt peräti viidenneksellä. Jos työvoimaa ei ole, voi kannattavampaa olla tehdä päätös siirtää yritystoiminta sinne, missä työvoimaa on saatavilla – joskus jopa ulkomaille. Meidän tulee myös helpottaa Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten työllistymistä Suomeen. Alueiden elinvoiman edellytys on kestävä väestökehitys. VaikuTTamisen keinot lähtevät esimerkiksi perhemyönteisemmän yhteiskunnan luomisesta eri keinoin. Tarvitsemme lapsia, työntekijöitä ja yrittäjiä lisää. Moni kantaa aitoa tuskaa globaaleista kysymyksistä, maailman ja elinympäristön tilasta. Sen mukaan suomalaisten lasten ja nuorten määrä on vähenemässä nopeammin kuin aikaisemmin on ennakoitu. Meidän poliitikkojen on pohdittava rehellisesti, tukeeko palveluja etuusjärjestelmä perheitä riittävästi. Sopeutuminen tarkoittaisi eittämättä kovaa tulevaisuutta esimerkiksi julkisille hyvinvointipalveluille tai eläkkeiden tasolle, mikäli veronmaksajien määrä tulee olemaan suhteellisen alhainen. Väestöennustetta ei voi väistää Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. Ulkomaalaistaustaisen työllistämiseen liittyy myös paljon turhia asenteita. Väestöennusteet liittyvät mitä suurimmassa määrin aluepolitiikkaan, siihen millaisia palvelurakenteita supistuvan väestön alueilla on mahdollista pitää ja siihen, riittääkö yrityksille työvoimaa. Syntyvyyden reipas lasku pakottaa myös pohtimaan, mitä se kertoo yhteiskunnasta ja siitä todellisuudesta, missä nuoret aikuiset elävät. Lisäksi meidän on pyrittävä lisäämään syntyvyyttä. Mikäli ennusteet toteutuvat, jatkossa entistä pienemmän työikäisten joukon voimin rahoitettaisiin merkittävä osa yhteiskunnan palveluja. 29 Puheenvuoro TilasTokeskus julkaisi hiljattain uuden väestöennusteensa. Yritykset tarvitsevat kipeästi osaajia, osaajapula on akuutti jo nyt. Lisäksi tämä problematiikka alleviivaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Moni kokee elävänsä epävarmuuden maailmassa. Yksi pikaisesti työn alle otettava asia on työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen. Moniin asioihin pystymme vaikuttamaan politiikan keinoin, mutta asennemuutokseen koskien maahanmuuttoa ja lapsimyönteistä ilmapiiriä tarvitaan koko kansakunta mukaan. Ensi syksynä julkistetaan erikseen alueelliset ennusteet, jotka oletettavasti näyttävät useammille alueille enemmän miinusta kuin plussaa. Siksi vaikuttamisen tie olisi kannatettavampi tie. Osalla mietteet ovat arkisempia: ehkä asema työmarkkinoilla on ohut, ja etenkin nuoret naiset pohtivat heikentääkö perheellistyminen työllistymisen mahdollisuuksia. Alhainen syntyvyys luo myös eläkejärjestelmän ylle uusia varjoja. Osalla puolestaan oma arki saattaa olla sellaista selviytymistä, että sen keskellä tuntuu mahdottomalta ajatella, että olisi vastuussa pienestä ihmisestä, saati useammasta
Järjestöllä on hänen mukaansa edelleen tärkeä tehtävänsä. nuORKauppaKamaRitOiminnassa aktiivisesti mukana ollut pariskunta liittyi saman tien kyläyhdistykseen. Meininki on sellainen. Miehetkin pitävät huolta siitä, että naisia saadaan ehdolle ja valittua. Enää sukupuolella ei ole merkitystä. Politiikan koulima isä osasi varoittaa Parviaista, että kohta kysytään ehdolle kuntavaaleihin. Piirissä vallitsee esimerkillisen tasa-arvoinen meininki. Tätä nykyä Parviainen vaikuttaa myös Suomen keskustanaisten hallituksessa. Pohjois-Savo on hyvä esimerkki koko valtakunnalle siitä, miten hyvin naiset ovat päässet esille ja tärkeille paikoille. Kun se sitten tapahtui, Parviainen oli ehtinyt miettiä asiaa ja päätti tarttua haasteeseen. Koirat haukkuvat ja karavaani kulkee, hän neuvoo. Sen Parviainenkin on kokenut. Siispä Parviainen perheineen palasi Maaningalle ja otti perintömaat hoitoonsa. Osaaminen ratkaisee. Siksi heidän näkökulmaansa on nostettava esiin. KOlmisen vuOtta sitten Parviainen valittiin keskustanaisten Pohjois-Savon piirin keulahahmoksi. – Kuopion kunnallisjärjestössä oli ehdoton vaatimus, että myös naisehdokas löytyy. Parviaisesta tuli Maaningan kunnanvaltuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja ja lopulta myös ainut sekä hallitusta että valtuustoa johtanut luottamushenkilö Maaningan historiassa. Usein ne ovat henkilöitä, jotka itse eivät ole saaneet havittelemiaan tehtäviä. – Sellaisesta ei pidä säikähtää. 30 30.11.2018 Keskustan kasvot Kun maaninKalainen Marjatta Parviainen nuorena tyttönä silitti luottamustoimesta toiseen rientäneen viljelijä-isänsä paitoja, poliittinen ura ei vaikuttanut kovin houkuttelevalta. Marjatta Parviainen johtaa keskustanaisia Pohjois-Savossa. Parviainen lähtikin opiskelemaan taideteolliseen korkeakouluun ja ehti toimia vuosia tekstiilisuunnittelijana, kunnes kotikontu alkoi kutsua. Hänellä oli kunnia nuijia pöytään kunnan viimeisen valtuuston päätökset ennen Kuopioon liittymistä. Paikka valtuustossa aukeni saman tien ja poliittinen ura lähti vauhdilla käyntiin. Siinä tutustui mukavasti ihmisiin. Karjalan evakkona tulleen isän ostama maatila uhkasi jäädä vaille jatkajaa. Parviainen ei osaa tarkkaan selittää, miten se on tapahtunut, mutta asenteet ovat muuttuneet. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Asenteet ovat muuttuneet Marjatta Parviainen. Pienemmissä kunnissa jotkut tahot saattavat edelleen kokea naisen uhaksi. – Paitoja oli röykkiöittäin, ja äidin kanssa saimme muutenkin kantaa vastuuta tilan töistä, hän muistelee. Pian toimelias Parviainen huomasi olevansa yhdistyksen puheenjohtaja. Parviainen on toiminun myös kuntayhtymissä sekä maakuntaja sairaanhoitopiirin valtuustoissa. – Naiset pyörittävät paljon tätä yhteiskuntaa
Osaaminen ratkaisee.. 30.11.2018 31 Marjatta Parviainen on ollut aktiivinen myös ikkunasta näkyvän Valkeisen puhdistustyössä. Enää sukupuolella ei ole merkitystä. Järvi uhkasi kasvaa umpeen, mutta puhdistuskalastuksen myötä se on saatu estettyä
Siirtymäkauden loputtua vuoteen 2030 mennessä on kahdella kolmasosalla päiväkotien henkilökunnasta oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. En muista laulun sisältöä, mutta tällä ajatuksella voisi olla aasinsilta nykyiselle ajalle ja ilmiöille. Erityisopettajia ja sijaisia tarvitaan yhä enenevässä määrin. uuden varhaiskasvatuslain myötä lastentarhanopettajille on määritelty aiempaa korkeampi koulutusvaatimus. Tästä listasta puuttuu kuitenkin Kainuulle ja ympäristömaakunnille elintärkeä opettajankoulutus, niin luokankuin varhaiskasvatuksen opettajakoulutus. yksiselitteisesti voisi sanoa, että opettajankoulutuslaitos eli OKL on palautettava Kajaaniin. Sen seurauksena ihmisten välinen taloudellinen epätasapaino on kiihtynyt. Meillä ei ole vara tinkiä lasten hyvinvoinnista ja koulutuksesta, vaan lasten tulevaisuus ja lapsen edun ensisijaisuus on varmistettava aikuisten huolenpidolla. Mutta elintasoa on nostettu yli luonnonvarojen kestokyvyn. Maailmanlaajuisesti ylimääräinen raha on mahdollistanut luonnonvarojen lisääntyvän kulutuksen, joka on yksi tekijä ilmastonmuutoksessa. Se on johtanut sietämättömään velkaantumiseen koko EU:n alueella. Asiat ovat maailmanlaajuisia sekä kansallisia. Näenkin niin, että Kainuussa koulutusta järjestävien yliopistojen – ja katseet ovat ennen kaikkea suunnattu Oulun yliopistoon – tulee hakea uusia joustavia malleja, joilla Kajaaniin ja Kainuuseen saadaan ainakin tarvittavaa opettajien muunto-, jatkoja täydennyskoulutusta. Tämä tarkoittaa käytännössä jo nykyisilläkin lapsiennusteilla merkittävää lastentarhanopettajien vajausta. Pohjoisen Suomen maakunnat ja yliopistot tekevät monialaista tiivistä yhteistyötä. Oulun yliopiston Kajaanin yksikön lopettamispäätöksestä on reilut kahdeksan vuotta. Suomessa tehtiin sellainen virhe, että annettiin rahakukkaron hoito Brysseliin, ja siinä on monien talousvaikeuksien perussyy. Öljy on ollut se tekijä, joka on mahdollistanut elintason nousun. Keskustelun täytyy jatkua. Siksi tarvitaan kattava opettajankoulutus koko maassa, mikä edellyttää myös Kainuun opettajankoulutustarjonnan uudelleenarviointia. Timo Korhonen kansanedustaja (kesk.) Kainuun opettajapula on ratkaistava takavuOsina laulettiin: ”Liian paljon rahaa, hyvä taikka pahaa”. EU:n keskuspankki hoitaa asioita tasapäistävästi ja keskusjohtoisesti. Opettajatilanteen valtakunnallinen tarkastelu opetusja kulttuuriministeriön yksinkertaisilla keskiarvomittareilla ei anna oikeaa kuvaa alueellisista eroista. On syytä tunnistaa muun muassa Kainuun ja Itä-Suomen etäisyyksien aiheuttamat haasteet. Oulun yliopistolla on tähän tunnettu erinomainen kyky ja osaaminen. Kauno Pietilä Kalanti Elintason nousu on riski luonnolle. Valtiot ovat velkaantuneet. Valmistuneet hakeutuvat usein opiskelupaikkakuntansa läheisyyteen. Se on välttämätöntä. Valmistuvien opettajien houkutteleminen Oulusta, Joensuusta tai Helsingistä on haasteellista. Ruokaturva on kuitenkin keskeinen asia tulevaisuuden epävarmassa maailmassa. Koulutuksen järjestämiseksi joudutaan kuitenkin arvioimaan reunaehdot kuten rahoitus, koulutuspaikkojen määrä ja opintopolut. Koulutusvaatimusten lisäksi on huomioitava eläköityminen sekä erityisopetuksen tarpeen kasvu. Tulevaisuuden uhkakuvat ovat yhteisiä. On välttämätöntä, että Kainuu ympäristömaakuntineen pystyy tarjoamaan laadukasta opetusta varhaiskasvatuksesta lähtien. Nyt on otettava tarpeellinen ja uusi askel opettajankoulutuksen saralla. 32 30.11.2018 Mielipiteet Oulun yliOpistO koordinoi Kajaanin yliopistokeskusta ja tarjoaa opetusta ja tutkimustoimintaa omalla vastuualueellaan, johon kuuluvat sähköja tietotekniikka, biotekniikka, tietojenkäsittelytiede ja lääketiede. Lastentarhanopettajakoulutus päättyi jo aikaisemmin, ja luokanopettajia ei ole Kajaanista valmistunut enää viiteen vuoteen. Lopettamispäätöksen tulokset ovat nähtävissä – jo yksin Kajaanissa on huutava pula luokanopettajista, lastentarhanopettajista, erityisopettajista ja sijaisista, puhumattakaan muusta Suomesta. Uskon, että myös tahto vastata tarpeeseen ja haasteeseen. Asiat ovat vaikeita, jos elintasoa täytyy alentaa. Vaikka lapsiluku pienenee, opettajatarve kasvaa
Kuka kertoisi totuuden, mitä se maksaa. Meillä on mielettömän upeita nuoria ehdokkaita ehdolla ensi kevään vaaleissa. Me olimme edelläkävijöitä maailmassa ja olemme yhä. Meillä on käynnissä kirjaja tutkimushanke, jossa pyrimme selvittämään, miten suomalaisten lasten ja nuorten välinen ystävyys on muuttunut 1900-luvun aikana. Ne eivät kuitenkaan kerro kaikesta, mikä lasten hyvinvointiin vaikuttaa, tekijät itse kirjoittavat. Ystävyyden ytimeen on mahdotonta päästä numerotiedolla. Toivomme mahdollisimman monen osallistuvan tallentamaan suomalaisen lapsuuden historiaa. Vuonna 1997 syntyneen ikäluokan kohdalle on muun muassa osunut enemmän mielenterveyden häiriöitä, psyykenlääkkeitä ja kodin ulkopuolelle sijoituksia kuin vuonna 1987 syntyneille. retorIIKKa on valtavan voimakas ase. Näin kuulee nuoria kuvattavan usein eri tahoilta, myös keskustanuorten liittokokouksessa puheenvuoroissa. Tasa-arvoistuminen ja retoriikka ovat olleet vahvasti yhteydessä läpi historian niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jos jonkun, niin meidän nuorten tehtävä on voimaannuttaa nuoria. Rekisterit eivät esimerkiksi kerro ystävistä ja muista ihmissuhteista. Toivo Saarimaa Pelsonsuo Ei jakovaraa. Noora Hammar HTM, yhteiskuntasuhteiden koordinaattori Turhaa huoliretoriikkaa nuorista päämInIsterI oli vaatimassa tänne lisää pakolaisia. Me kyseenalaistamme vallitsevia normeja, auktoriteetteja ja kykenemme kyseenalaistamaan myös omia mielipiteitämme. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Tällaista retoriikkaa ei enää käytetä, sillä vahvat naiset lähtivät systemaattisesti muuttamaan sitä voimaannuttaen naisia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 30.11.2018 33 ItsenäIsen Suomen historia on ollut lasten kannalta suuri menestystarina. Laajan raportin tiedot pohjautuvat rekisteritietoihin ja tilastoaineistoihin. Se muokkaa ihmisten näkökulmia ja on vahvasti sidoksissa esimerkiksi sukupuolistereotypioihin. Leipäjonot kasvavat. Pienituloisilla, köyhillä ja opiskelijoilla ei ole rahaa edes kunnolla syödä. Kokemusten ei tarvitse olla ihania tai kamalia, vaan tavallinen arki on yhtä tärkeää. Uusi sukupolvi on lähes aina ollut vanhempiaan terveempi ja koulutetumpi. Jokainen pystyy kuitenkin itse arvioimaan, millainen oma lapsuus olisi ollut ilman ystäviä – moni sen valitettavasti tietääkin. Meille tuhannen euron eläkeläisille ei tipu edes indeksikorotusta. Olemme innovatiivisia ja ahkeria. Kysyn sitä edelleen Alkion testamentin mukaan. Ajellaan vain kansan piikkiin surutta. Kyllä sitä itse katsoo kummissaan, kun joutuu laskemaan euroja, että riittävätkö ne ruokaan. retorIIKaLLa voi voimaannuttaa nuoria. Miltä tuntui jäädä yksin, miltä jakaa eväsleivät kaverin kanssa. Ongelmat kasautuvat. Keruuseen voi osallistua omalla nimellä tai nimettömästi, miten lyhyellä tai pitkällä kirjoituksella tahansa osoitteessa www.finlit.fi /leikitaanko. Suurin osa lapsista ja nuorista on toki voinut pitkään hyvin, mutta vähemmistö voi monella tapaa huonosti. Retorisesti naisten äänioikeudesta sanottiin aikanaan, etteivät naiset olleet kykeneviä ymmärtämään politiikkaa ja muodostamaan mielipidettään. Antti Malinen tutkijatohtori, Kokemuksen historian huippuyksikkö, Tampereen yliopisto Tuomo Tamminen vapaa toimittaja ja tietokirjailija, Hämeenlinna Miltä tuntui lapsuuden yksinäisyys. He ovat rohkeita, älykkäitä ja kykeneviä, eivätkä vain olemaan tulevaisuuden johtajia – heillä on jo tarvittavat taidot johtaa tätä maata tänään. Aihetta on tutkittu liian vähän, vaikka tieto voisi olla arvokasta myös nykylasten hyvinvoinnin kannalta. On totta, että muun muassa epävarmuus tulevaisuudesta on aikaisempia sukupolvia suurempaa ja nuorten mielenterveydelliset ongelmat ovat kasvaneet, mutta samalla me rakennamme tulevaisuutta. Meillä on myös mahdollisuus olla edelläkävijöitä nuorten edustuksellisuuden suhteen. Mihin olet menossa, keskusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen marraskuussa julkaisema tutkimus osoitti, että tällainen kehitys ei ole itsestäänselvyys. päivään asti vireillä muistitietokeruu hankkeemme teemoista. Miten ystävät ovat kannatelleet toisiaan vaikeina hetkinä, miten aikuiset ovat lasten ystävyyssuhteita ohjailleet, miten kiusaamiseen on suhtauduttu. Retoriikka oli mielestäni yllättävää eikä kuvaa tuntemiani nuoria. KaIpaamme työmme tueksi kaikenikäisten suomalaisten omia kokemuksia lapsuuden ja nuoruuden ystävyyssuhteista ja niiden puutteesta. nuoret ovat hauraita, eksyksissä ja muuttavat mieltään toistuvasti. Nuoret ovat valtava voimavara puolueelle, järjestökentälle, työelämälle ja Suomelle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tammikuun 15. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ymmärrän kyllä, jos tänne tulee työtä tekemään, mutta moni ei työtä edes halua tehdä. Milloin se on evätty kansanedustajilta
Raahe toivoo kaikkien junien pysähtyvän Vihannissa. Alueiden junaliikennettä on heikentänyt sekin, että kaukojunat ovat ryhtyneet ajamaan ohi paikoista, joissa ennen pysähtyivät aina. Uudeksi junapaikkakunnaksi haetaan myös Mänttää. ÄÄnekoSkella junapilotista innostuttiin heti, sillä kaupunki on jo aiemmin selvityttänyt vuonna 1987 lakanneen matkustajajunaliikenteen palauttamista. Useat kunnat ovat huolissaan Parkanon vähentyneistä pysähdyksistä. Nyt Satakunnan liitto ja alueen kunnat haluaisivat aloittaa Rauman liikenteen uudelleen ja vahvistaa samalla Kokemäki–Pori-yhteyttä. – Meidän mielestämme laiturin rakentaminen maksaa 30 000 euroa, valtion mielestä 600 000, Tuononen kuvaa. Pilotti käynnisti junahaaveet uudelleen Kaikissa maakunnissa vaadittiin junaliikenteen turvaamista tai lisäämistä. Yläsavolainen Sonkajärvi siirtäisi toimivallan alueen junaliikenteestä maakunnille kokonaan. Erilaisia ehdotuksia tuli kymmeniä. – Jyväskylästä käy 1 500 ihmistä töissä Äänekoskella, saman verran meiltä Jyväskylässä. Tuononen on käynyt tapaamassa sekä ministeriä että ministeriön virkamiehiä. Investoinnille saataisiin Tuonosen mielestä lisää hyötyjä avaamalla henkilöliikenne. matkuStajajunaliikenne loppui 1980luvulla myös Raumalta. Monet alueet ovat jo ennen pilottia tehneet selvityksiä raideliikenteen mahdollisuuksista. Varsinais-Suomessa on jo vuosia sitten tutkittu ja todettu, että paikallisliikenne pitäisi palauttaa Turusta Uuteenkaupunkiin, Saloon ja Loimaalle. Etelä-Karjalan liitto on tutkinut paikallisliikennettä Kouvolan ja Parikkalan välillä. asemilta: Uusia asemia ehdotettu mm.: Ilmiöt. Vilppula–Mänttä Turku–Uusikaupunki Jyväskylä–Laukaa–Äänekoski Rauma–Kokemäki Karjaa–Hyvinkää Siilinjärvi–Viinijärvi Salo–Turku–Loimaa (osuudella kulkee vain kaukojunia) Suonenjoki–Kuopio–Iisalmi Kouvola–Lappeenranta–Imatra–Parikkala Orimattila–Lahti–Heinola Muurame–Jyväskylä–Laukaa–Äänekoski Hanko–Karjaa–Kirkkonummi Pori–Kokemäki–Tampere Seinäjoki–Härmä, Vaasa–Jyväskylä Kokkola–Oulu Kajaani–Oulu Kouvola–Kotka Tampere–Toijala Kannus, Vihanti, Viinijärvi, Heinävesi, Hämeenlinna Tesoma, Ruutana, Mänttä, Rauma, Ylämylly Paikallisliikenteen avaamista esitetään: Paikallista raideliikennettä selvitetty mm.: Paikallisliikenteen parantamista esitetään mm.: Lisää vuoroja mm. Monet junahaaveet ovat kaatuneet väitettyihin infrakustannuksiin. Ministeriö valitsee hakemuksista toteutettaviksi muutaman. Ministeriön pilottihanke paljasti, että maakunnissa on paljon toiveita toisenlaisesta näkökulmasta junaliikenteeseen. Anne Bernerin asennetta hän kiittelee. Keski-Suomessa on pohdittu duoraitioliikennettä välillä Muurame–Jyväskylä–Äänekoski. Joka tapauksessa junaliikenteen kehittämiseen halutaan pitkäjänteisyyttä. Kuopion johdolla selvitetään junan käytettävyyttä työmatkoihin osuudella Suonenjoki–Iisalmi. Liikenteen aloituksen tarvitseman infran kustannuksista on kunnilla ja viranomaisilla hyvin erilaiset näkemykset. Tyytymättömyys junaliikenteen painopisteeseen on kytenyt jo pitkään. 34 30.11.2018 Petri P. Samalla Pirkanmaan liitto hakee laajempaa lähiliikennettä Tampereelta eri suuntiin. Hämeenlinna vaatii paluuta yhden tunnin säännölliseen ja ennustettavaan junatiheyteen. – Nykyisellä hallituskaudella yhteyksiä on oltu sekä lakkauttamassa että myöhemmin kehittämässä, PohjoisKarjalan liitto huomauttaa. Junaliikenne olisi työja opiskelupaikoille merkittävä parannus, kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo. Pentikäinen Suomen junaliikenteestä on tähän asti päätetty Helsingissä, ja maakunnissa raiteet ovat palvelleet lähes ainoastaan kaukoliikenteen tarpeita. Äänekosken radalle on juuri tehty 90 miljoonan parannus metsäteollisuuden tarpeisiin. Liikenneja viestintäministeriö haki halukkaita alueita junaliikenteen kokeiluun
30.11.2018 35 Kepukaverit TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen Tuulia KunTsi, vararehTori: ”Olemme luonteiltamme hyvin samanlaisia kuin 45 vuotta sitten peruskoulun ensimmäi sellä luokalla. Olen ollut mukana kunnallispolitii kassa vuodesta 2004. Löysimme toisemme uudelleen politiikan kautta. Olimme ahkeria, iloisia, ja jokainen meistä tykkäsi lukemisesta. Itse olen istunut tupa illoissa lapsuudesta lähtien.” Vanhoilla koulu kavereilla Tuulia Kuntsilla, Jouni Hokkasella ja Sinikka Ekosella oli iloinen jälleen näkeminen Sotkamon puolue kokouksessa. Muistan Sinikan ja Tuulian mukavina ja puheliaina tyttöinä. Minulle oli yllä tys, että Tuikku ja Jouni valitsivat keskustan. Mieleeni on jäänyt lähtemättömästi, että Sinikan pakastimessa oli laatikol linen jäätelötuutteja. Mieleeni on jäänyt Tuikun eli Tuulian käyminen 10vuotissynttäreilläni. Sekä Sinikan että Tui kun kanssa viestittelemme toisinaan somen välityksellä.” siniKKa eKonen, KoulupsyKologi: ”Koulu taisi olla meille tärkeä, kos ka kaikki kolme päädyimme kou luun töihin. Opettajamme Ilpo Vihari sanoi, että pi dä vain kiinni tuosta Jounista, aikuise na saat sitten istua Mersun kyydissä. Muistelemme myös kirjasto auton setää, koska kirjastoautosta tuli meille tärkeä paikka. Syn tymäpäivälahja taitaa olla vieläkin jos sakin. Jouni oli jo lapsena todella perillä po litiikasta ja siitä, mitä ajassa tapahtuu. Jounia pyysin vuoden 2017 kuntavaaleihin, ja hän ilokseni lähti mukaan.” Jouni hoKKanen, rehTori: ”Koulupol kumme alkoi opettaja Kaarina Ikosen lempeässä ohjauksessa Puuppolan pie nessä maalaiskoulussa vuonna 1973. Olimme aktiivisia ja osallistuvia jo lapsesta lähtien. Itse olin jopa niin äänekäs, että jouduin joskus luokasta ulos. Se on asia, jota kovin paljon arvostan. Lukutoukat Puuppolasta. Söimme niitä ja ehdotin jäätelötuutin syötyämme Sini kalle: ”Otetaanko vielä yhdet?” Sinikka suostui, vaikkakin hämmästeli suures ti, voiko niin tehdä. Kouluajoista muiste lemme erityisen lämpimästi meille tärkeitä ja turvallisia opettajia, ku ten Kaarinaa, jonka mukaan annoin tyttärelleni toisen nimen. Sen seu rauksena osallistuin Sotkamon puolue kokoukseen, jossa me koulukaverit jäl leen tapasimme. Tuikusta tuli tyttäreni kummi. Muuttoni kotiseudulleni Jyväskylään 2015 ja keskusteluni Tuikun kanssa käynnistivät ”aktivoitumisen”. Olimme ensimmäinen ikäpolvi KeskiSuomessa, joka siirtyi peruskou luun jo ensimmäisellä luokalla
klo 17.30 valtion virastotalon käräjäsalissa, os. klo 18. Hinta 25€. Syyskokouksen jälkeen vietetään seuran pikkujouluja. klo 18 pikkuOmenassa. Luhtikylän py:n kokous Reijo Kyröllä ke 5.12. klo 18 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Johtokunta klo 17. Keskustassa tapahtuu 36 30.11.2018 Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole maalaisia tai kaupunkilaisia, vaan toinen toistaan ymmärtäviä suomalaisia. Keskustanuorten Uudenmaan piirin syyskokous pe 30.11. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväksi ja näin tukea tulevia vaaliponnisteluja. Keskustelua vetää Helsingin Keskustanuorten pj Liina Tiusanen. klo 18.30. Keskustalaisen aatteen leviäminen kaupunkeihin on jo vuosikymmenet torpattu mielikuvien voimalla. klo 18. Argumenttien loppuessa on helppo potkia kaupunkikepulaiset takaisin kotiin, turvesuolle kasattuun lantatunkioon haukkumaan vihreitä. Keskustan tulee tehdä keskustalaista politiikkaa ja tarjota arvopohjaamme perustuvia ratkaisuja sen sijaan, että esittäisimme vaihtoehtoja toisten malleille ja sanomisille. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Kuivannon py:n kokous Markku Henttosella pe 30.11. Orimattilassa jouluglögi-keskustelutilaisuus la 1.12. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Konfliktin osapuoleksi tai jonkin voiman vastustajaksi asemoituminen nosti perussuomalaisten kannatusta, mutta keskustan kaltaiselle perinteiselle rauhanrakentajapuolueelle olemattomien kilpailuasetelmien ylläpitäminen ei ole hedelmällistä. Nurmijärven Perttula-Uotilan py:n syyskokous ti 4.12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään mm. Keskustie 2 A. Nurmijärven Rajamäen py:n syyskokous ti 4.12. Jokioisten pohjoisen py:n syyskokous ke 5.12 klo 19 Kuuman palotallilla. Keski-Helsingin py:n syyskokous 11.12. Lisätietoja: hame@keskustanuoret.fi Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: NäsilinnanKeskustan pitää keskittyä omaan ideologiseen työhön.. Keskustie 2 A Nurmijärvi. Tervehdyksen tuo Liisa Hyssälä. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. krs, Lahti) pe 30.11. Me kaupunkien nuoret keskustalaiset saamme osamme niin lautakasoista kuin vuoden 1973 poikkeuslaistakin. klo 16–17 Sitralla, Itämerenkatu 11–13. Kokouksen jälkeen Uudenmaan Keskustanuorten pikkujoulut. Ypäjänkylän seuraintalolla Ypäjän kj:n kokouksen jälkeen. Keskustanuorten Lahden seudun osaston syyskokous puoluetoimistolla (Hämeenkatu 9 A 5. klo 17 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11 A, Helsinki. klo 19 Lepsämän riistamiesten metsästysmajalla. Meidän puolueessamme on demokratiaa, kansanvaltaisuutta, yhteistyötä ja voimaa jotka kantavat pitkälle. klo 11.30– 13 Kahvila Marengissa. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. ”Onko keskusta sivistysliike?” -keskustelu 11.12. Nurmijärven kj:n syyskokous ti 4.12. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. kello 19 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. 040 418 1150. klo 17.30 kunnanviraston Simeon-neuvottelutilassa. Äespolku 5. Stereotypiat ja toisten sanomiset ovat valitettavan tehokas vaaliase. Sääntömääräiset asiat. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla (os. Esillä sääntöjen uudistaminen ja nimen muutos. Väitän, että suurin osa suomalaisista jakaa keskustan arvot, mutta ne peittyvät politiikan kinastelun alle. Äiti sen jo lapsena opetti, fiksumpi lopettaa ensin. klo 18.30 valtion virastotalon käräjäsalissa, os. Juha Sipilän ensimmäisen puheenjohtajakauden mukanaan tuoma kannatuksen nousu johtui poliitikkoprofiilin puutteesta: siinäpä fiksu mies, eikä riitele tyhjästä! oMakuvan rakentaminen toisiin vertailemalla luo rauhaa rakastavien suomalaisten silmissä konfliktiasetelman, joka kääntyy itseään vastaan. Koijärven py:n syyskokous 5.12 klo 18.30 Elina ja Matti Vinnikaisella, Kokkojärventie 167. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Nurmijärven Palojoen py:n syyskokous ti 4.12. Keskustelijoina sivistysvaliokunnan pj Tuomo Puumala, ministeri Seppo Kääriäinen ja Keskustaopiskelijoiden pj Auli Piiparinen. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Hanki hieno seinäkalenteri vuodelle 2019. Keskustanaisten Jokioisten osaston syyskokous to 3.1.2019 klo 18 Mervi Yrjänällä. Matti Linna keskustanuorten liittohallituksen jäsen Sillanrakentajana vaaleihin Puheenvuoro Helsinki Keskustan sosiaalija terveyspoliittisen seuran syyskokous 4.12. klo 18 Ypäjänkylän seuraintalolla. klo 19 Paula Huhtalan luona, os. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Mukana kansanedustajaehdokkaita. Keskustan paikka on aina ollut sillanrakentajana, emmekä saa unohtaa rooliamme myöskään nyt, vaalien lähestyessä. Pidetään huoli omasta tontista ja annetaan muiden räksyttää. Mielikuvia ei kuitenkaan saa murrettua väittelemällä, vaan rautaisella argumentaatiolla. Lohjan Pusulan py:n syyskokous ma 10.12. klo 17.30 kunnanviraston Juhani-neuvottelutilassa. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. Vieraana kansanedustajaehdokkaat Hilkka Kemppi ja Jukka Mölsä. Nurmijärven Klaukkalan py:n syyskokous su 16.12. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Kalenterissa nimipäivät sekä kaunis kuva joka kuukaudelle. Lyseokatu 2) la 1.12. Kahvitarjoilu klo 17.30. Keskustan pitää keskittyä oman politiikan korostamiseen ja omaan ideologiseen työhön. Nurmijärven Lepsämän py:n syyskokous ma 3.12. Perttulan py:n kokous su 9.12. klo 10. Hinta 10€. Ypäjän kj:n syyskokous su 9.12. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Sääntömääräiset asiat. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Vaalikiihkossa on helppoa intoutua tekemään politiikkaa määrittelemällä itsensä toisten tekemisten ja sanomisten kautta
Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. Kaavin Keskustan syyskokous pe 7.12 klo 18 uudella kunnanvirastolla, valtuustosalissa (entinen OP). klo 19 Jouko Lahtisella, os. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12.00, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. Soita Anne-Maria Perttulalle p. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Mukana ke Pertti Hakanen. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Jouluarpajaisjärjestelyt! Itä-Savon Vesaiset järjestää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.– 8.12. Kahvitarjoilu. Sääntömääräiset asiat. Muistamiset lahjoitetaan mikkeliläisiä vähävaraisia perheitä tukevaan työhön, tili FI8252710440166040. Järjestöjen joulumessut 1.12. Linja-autoliike S. kello 12–16 (Kauppakeskus Hansa, 2. 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi p. klo 18.30 piiritoimisto Apilassa. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Ilmoittautumiset: anne. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Kotimatka, n. klo 18 Luumäen OP:n kokoustilassa. klo 18. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään seurakunta-, eduskunta-, maakuntaja europarlamenttivaaleja. 040 721 0636. Hirvensalmen-Mäntyharjun-Pertunmaan keskustaväen perinteiset pikkujoulut pe 14.12. Kotimatka, n. 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola p. Sääntömääräiset asiat. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala p. Etelä-Savo Keskustajärjestöjen jouluglögit 13.12. kello 10.15. Sääntömääräiset kevätja syyskokousasiat. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna–Helsinki. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Paikkoja rajoitetusti. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. Seinäjoen Vesaiset järjestää joulukorttipajan 3.12. katu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18 Raumantien motelli, Tuorsniementie 584, Pori. Tieto AnneMaria Perttulalle p. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Ihastjärven koululla. Ylöjärven Keskustanaiset järjestävät erityisesti kädentaitajille suunnatut joulumyyjäiset la 1.12. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. klo 19. LA 8.12. klo 15.30–16.30. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. herttuainen(at)keskusta.fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. 040 536 7758, sami.wiik@viitasaari.fi Keskustanaisten Jyväskylän osaston kokous 30.11. mennessä! Myyntipaikka on ilmainen, mutta myyjiltä peritään 15€ markkinoimismaksua ja arpavoitto päivän arpajaisiin. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kouvolan Pihlajasaaren py:n syyskokous su 2.12. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. klo 13 Ellinkulma. Mikkelin kj:n syyskokous 2.12. PE 7.12. Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. LA 8.12. klo 14 Ravintola Huvikummussa, Otava. 01.00 Savonlinna. 040 556 7262, kristiina. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Paikalla ke Ari Torniainen. Hipposhallilla, jossa piirin naisten arpajaiset (varainhankintaa vuoden 2019 Jyväskylässä pidettävää edustajakokousta varten). 23.30 Mikkeli, n. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Yliopistonkatu 17 B. Kokousvieraina Pohjois-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaat Hanna Huttunen, Sinikka Musikka, Eero Reijonen, Ilpo Saarelainen ja Anu Vehviläinen. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Sääntömääräiset asiat. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Hallilanvuoren py:n syyskokous piiritoimistolla ke 19.12. 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. Savitaipaleen kj:n syyskokous ti 4.12. Sääntömääräiset asiat. Karjala Saaren py:n syyskokous ja pikkujoulu Rantamajan saunalla pe 30.11. Avoinna sopimuksen mukaan. klo 18 Kirsi Seppälällä (Opintie 6, Utti). 040-5598194. 044 369 9603. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. klo 18 alkaen Mauri ja Marja-Leena Niskasella, Kauppisentie 19, 44640 Kymönkoski. Arpajaisvoittolahjoituksia otetaan mieluusti vastaan. Tampereen py:n syyskokous ke 12.12. klo 18 Jyväskylässä Wanhalla Fredalla hyvän ruoan ja kansanedustajaehdokkaiden esittäytymisen merkeissä. Avoinna klo 9–15. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 0405116787 antti.varis@keskusta.fi Juuan kj:n syyskokous su 9.12. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838. Johtokunta 17.30. klo 18 kunnantalolla. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Mikkelin kj:n 80-vuotisjuhlat 9.12. klo 18 Tapavainolan Seurojen talolla, Myllyntie 44, Lappeenranta. Ritopohjan py:n syyskokous ma 17.12. 23.30 Mikkeli, n. Erityisesti alle kouluikäisten toivotaan askartelevan oman aikuisen kanssa. Sääntömääräiset asiat. Uuraisten kj:n syyskokous 4.12. Café Kahvipuussa tarjoamme keskustelun lisäksi pullakahvit. Mukana myös eduskunnan sivistysvaliokunnan pj Tuomo Puumala.. Kahvitarjoilu. klo 01.00 Savonlinna. klo 18 Lounaskahvila&baari Pertun Pirtissä Pertunmaalla, Pertuntie 11. klo 12. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. klo 23.30 Mikkeli ja n. com. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 18.30 Reino Kongalla. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savokymi@vesaiset.fi. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Matkanhinta 138 € / 2h huoneessa / hlö, yhden hengen huone lisämaksu 35 €. klo 17–19 Apila-kirjastolla. Keskustanaisten piirin vuoden päätöstilaisuus ja tulevan vaalivuoden vauhditus 4.12. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Äänekosken kj:n syyskokous ti 4.12. Seinäjoen kj:n syyskokous Honkalan sikalassa ma 3.12. 30.11.2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Tyyppälänjärventie 143, 40250 Jyväskylä. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Pakollinen ilmoittautuminen ruokailun vuoksi, joten laitapa tietoa tulemaan, oletko mukana. klo 18 Helga Reinikaisella, Koivukuja 1 A 1. Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Sääntömääräiset asiat. Syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään eduskunta-, europarlamenttija maakuntavaaleja sekä muita ajankohtaisasioita. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savokymi@vesaiset.fi. p. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Linja-autoliike S. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Keskustan Keski-Suomen piirin toimistolla, os. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna–Helsinki. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Luumäen kj:n syyskokous ti 11.12. Sulkavan Keskustanaisten syyskokous pe 30.11. Linja-autoliike S. Ota pikkupaketti mukaan. Kotimatka, n. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. 010 315 2001/045-327 4845. klo 10 Keskustan toimistolla Apilassa, Siltakatu 22. Kahvitarjoilu, makeaa ja suolaista. klo 10–14 kauppakeskus Elossa. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Isokatu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja AnneMaria Perttula, p. Kouvolan Utin py:n syyskokous ma 3.12. klo 18, KeskiNurmontie 64. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30Tallinnassa klo 13.00., iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Varaa paikkasi yhdistyksen puheenjohtajalta sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä 0405890355 ma 26.11. PE 7.12. Riistakatu 15 Iisalmi. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Tule keskustelemaan perheministeri Annika Saarikon kanssa perheiden arjesta, lapsista ja vanhemmuudesta Kokkolassa ma 3.12. Pohjois-Karjalan Keskustanaisten piirin syyskokous la 1.12. Käsitellään sääntömääräisesti vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä henkilövalinnat. Paikkoja rajoitetusti. Kiikan Keskustanaisten Puurojuhla Hannulassa os, Kinnalantie 71, Sastamala, pe 30.11. Siilinjärven kj:n syyskokous pe 30.11 klo 18 Siilinjärven kunnantalolla. Länsi-Lappeen py:n syyskokous ma 3.12. 01.00 Savonlinna. Kaikille avoin tapahtuma on maksuton. Lopuksi kakkukahvit. kello 15–18 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. klo 12. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. klo 17.30 Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa, Hallintokatu 4, Äänekoski. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Ollaan yhteydessä. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. Sääntömääräiset asiat. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Sääntömääräiset asiat. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail. kerros, Kouvola). Kahvitarjoilu. klo 18 Jokihaaran Talaksessa. Klo 13–15 juhlaohjelma, juhlapuhujana varapuhemies, ke Mauri Pekkarinen. Glögitarjoilu. Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinnasta klo 3.45, Hiismäestä klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. klo 18. Hintaan lisätään postikulut. Kaikki ehdokkaat ovat tervetulleita! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. 044 312 2982. Elina Suoranta p. maki-valkkila@keskusta.fi. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. Kymönkosken py:n syyskokous 2.12. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. Porin Keskustanaisten syyskokous pe 30.11. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. klo 19. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Länsi-Tampereen py:n syyskokous 3.12. Pukuetiketti: Smart casual. Klo 12–13 puurolounas ja tervehdykset. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Kahvija puurotarjoilu. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Ohrapuurotarjoilu. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Itä-Savo Maaja metsätalousministeri Jari Leppä tavattavissa Savonlinnassa ALKU-kahvilassa ma 3.12. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Viking Xprs klo 17.00–19.30 Tallinna-HKI. Viitasaarelta keskustaristeilylle 2.–3.2.2019 lähtijät! Ilmoittautuminen Viitasaarelta lähtevään yhteiskyytiin Sami Wiikille, puh. 040-5598194 (jos ei vastaa, jätä viesti). 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. Piiritoimiston jouluglögit ti 4.12. 050 574 1405. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla
Janne Kaisanlahti on 33-vuotias oikeustieen maisteri ja eduskunta-avustaja Rovaniemeltä. www.fb.com/ perapohjola. Puolueet voivat asettaa korkeintaan 20 ehdokasta. Py:n syyskokous ma 3.12. Anna Sirkiä on 26-vuotias kansanedustajan avustaja ja opiskelija Turusta. Keskustan lehtimiehet Syyskokous ja ajankohtaisseminaari pe 30.11. puro@keskusta.fi. Elsi Katainen on 51-vuotias europarlamentaarikko Pielavedeltä. Ministeri Kimmo Tiilikainen tavattavissa Oulussa Kahvila Sofiassa (Pulla-Pirtti, Kirkkokatu 21) 3.12. Kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen. Pekka Puska on 72-vuotias professori ja kansanedustaja Helsingistä. Paikalla ke Antti Rantakangas. Lappi Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. 23.11. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. Journalistiliiton tiloissa (Säästöpankinranta 2 A 7. OiKAiSujA Meri AlArAntA-SAukko TuruSSa kokoontunut keskustan puoluevaltuusto nimesi kokouksessaan 11 ehdokasta toukokuussa pidettäviin EU-vaaleihin. Sunnuntaiksi paikalle ehtinyt Mirja Vehkaperä ei ollut mukana lauantaina otetussa ryhmäkuvassa.. Livon koulu, klo 18. Sarakylä, Piipposen kota, klo 16. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. Frankfurtista. Ilmoittautuminen viim. Ma 3.12. Syyskokous klo 10, minkä jälkeen seminaari ”Journalismin tulevaisuus”. Johtokunta klo 17. Ke 5.12. Pudasjärvi. klo 19 kaupungintalolla. Juho Kekäläinen on 24-vuotias tekniikan ylioppilas Lappeenrannasta. To 13.12. Tarkempi ohjelma ja ohjeistus jäsenkirjeessä. Alustajina mm. Ma 10.12. klo 9–9.30. Aamukahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen. Sarakylä, Rytingin kauppa, klo 12. lehtimiehet@keskusta.fi tai 050 388 0011 (Helena Pakarinen). Raul Kajak on 33-vuotias työpäällikkö Espoosta. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos puolueen kuntayhdistyksen mallisääntöjen pohjalta. Puoluehallitus valitsee myöhemmin loput eurovaaliehdokkaat. La 15.12. Vesan vaalituvan avajaiset Kurenalla klo 15. KeSKuSTan jo asetettu ehdokaskaarti edustaa maan eri osia ja eri alojen osaamista. Petra Schulze Steinen on 49-vuotias oikeustieteen lisensiaatti ja LL:M. Se on tehtävä 16.4.2019 mennessä, jolloin ehdokashakemukset on jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Annina Ruottu on 53-vuotias filosofian tohtori ja valtiotieteen maisteri Liedosta. klo 17 vaatepuoti Hertassa. Kansanedustajaehdokas Vesa Riekin vaalitilaisuuksia: Su 2.12. krs, Hakaniemi, Helsinki). Mauri Pekkarinen on 71-vuotias varapuhemies ja yhteiskuntatieteen maisteri Jyväskylästä. www.keskusta.fi/perapohjola. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Ojalan kotipaikka on Pöytyä. Jouluista tarjoilua ja alennusta ostoksista illan aikana. Ministeri Annika Saarikko tavattavissa Oulaisten kampuksen auditoriossa (Kuntotie 2) 3.12. klo 18 Tornion Kerhoravintolassa, Puutarhakatu 9 Tornio. Keskustassa tapahtuu 38 30.11.2018 Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 2050677. SuomenmaaSSa (23.11.) julkaistu Johanna Ikävalkon kuva oli toisesta samannimisestä henkilöstä. Puoluevaltuusto nimesi eurovaaliehdokkaita Keskustalla on nyt 11 eurovaaliehdokasta. Keskustan lopullinen eurovaaliohjelma julkistetaan helmikuussa. Oikea kuva on ohessa. La 8.12. Tervetuloa keskustelemaan ja torttukahveille! Haapavesi. He ovat Teuvo Hatva, Janne Kaisanlahti, Raul Kajak, Elsi Katainen, Juho Kekäläinen, Mauri Pekkarinen, Pekka Puska, Annina Ruottu, Petra Schulze Steinen, Anna Sirkiä ja Mirja Vehkaperä. Mirja Vehkaperä on 42-vuotias europarlamentaarikko Oulusta. PuoluevalTuuSTon Eurooppa-seminaarissa ex-europarlamentaarikko Riikka Pakarinen esitteli keskustan eurovaaliteesejä. Keskustanaisten Kurenalan py:n syyskokous ma 3.12. Oulun Rotuaari, klo 12. Kahvit klo 18.30. Teuvo Hatva on 50-vuotias hallintotieteen maisteri ja yrittäjä Kajaanista. Syötekylä, Aten kota, klo 18. klo 16–17.15. pj Hanne Aho, edunvalvontajohtaja Petri Savolainen ja päätoimittaja Maria Pettersson Journalistiliitosta, toimittaja, kustantaja Johanna Korhonen, viestintäkonsultti Anna-Mari Vimpari sekä eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen. Niiden lähtökohtana on neljä teemaa: EU:sta globaali vastuunkantaja, vihreämpi EU, huolenpitoa eurooppalaisista ja osaava kasvu. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Aittojärvi Kyngäs, Ylikosken Pirkan ja Eijan kodissa, klo 18. Tornion Putaan py:n vuosikokous 2.12. SamaSSa lehdessä oli Lauri Ojalan kotipaikaksi merkitty Loimaa
Toivoakseni kuitenkin tämä isänmaa pelastuu. alkio arvioi uutta hallitusta kriittisesti 28. Nämä kokoomuskokeet ovat haparoimisia, jotka lopulta avaavat valtaväylänsä. Se on parlamentarismia! He tahtovat nyt maailmalle valheellisesti osoittaa, että täällä on hallituksessa tasavaltalais-puoluekin tyydytettynä. Samalla tehdään nimihistoriaa. Kokouksen puuhamiehet ovat suomalaisen puolueen ja nuorsuomalaisen puolu een monarkisteja. Ellen tuntisi niin syvää edesvastuuta, vetäytyisin nopeasti syrjään. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 30.11.2018 39 Valtionhoitaja Svinhufvud nimittää Lauri Ingmanin hallituksen 27. Valtionhoitaja Svinhufvud nimittää uuden hallituksen 27. eikä maalaisliiton eduskuntaryhmiltä. mar ras kuuta kotonaan Laihialla: Ajatellessani Suomen nykyään johtavain valtiomiesten pienija ahdaspiirteisiä ominaisuuksia, ja toisinaan anteeksiantamatonta huolimattomuutta ja laimeutta tehtävässään pyrin tulemaan siihen käsitykseen, että se mikä heiltä puuttuu on kunnianhimo. Maalaisliitto jää ja jätetään pois hallituksesta. Lisäksi on mukana kaksi ammattiministeriä. marraskuuta: Uusi hallitus on nimitetty! Siinä tuntuvat nuo 5 nuorsuomalaista ja Soininen edustavan tasavaltalai. Vastaisten puoluetehtäväin suuri kilpailu ei enää saa koskea valtaa, vaan köyhälistön kohottamista, valtion elävän kapitaalin kasvattamista, joukkojen kohottamista ja kulttuurin laskemista näiden tarkoitusten palvelukseen. Siinä yritetään yhdistää maalaisja kaupunkilaisharrastuksia ja siitä ei tule mitään. santeri alkio pohtii maan tilannetta lauantaina 23. marraskuuta: Lauantai-ilta. 23.11.–30.11. joulukuuta. Jos menen – syyttävät heti, että olen asiani hylännyt! Jumalani! Etsi, esitä minulle joku pelastus, laske kodin rauhaan, anna höylä ja lapio ja kynä käteeni! Oi paratiisiunelmat! Hallitusmuotokysymys alkaa muokata puoluekenttää uusiksi. marraskuuta. marraskuuta, että ”yhteis kuntaa säilyttävien voimien vahvistamiseksi” on kut suttu koolle kansalaiskokous Helsinkiin vanhalle yli oppilastalolle 9. Suomen olot ovat olleet liijan pieniä, tarkoitusperät vaatimattomia, niin että sellaista kuohuttavaa, kaikki syrjäyttävää kunnianhimoa, joka veisi eteenpäin, sitä ei täällä tapaa. Senaatti muuttuu valtioneuvostoksi, senaatin varapuheenjohta jasta tulee pääministeri ja senaattoreista ministereitä. marraskuuta. 1918 Maalaisliitto syrjään uudesta hallituksesta sia, vaikka eivät herrat ole kysyneet mitään, ei nuorsuomal. Nuorsuomalaisen puolueen ja kan sanpuolueen tasavaltalaiset puuhaavat omaa kokousta Helsinkiin jo 8. Tämä ei ole minun elämääni. Alkio kommentoi puoluehankkeita happamasti: Viikon kuluttua kokoontuvat täällä ”yhteiskuntaa suojaavat” suomettarelaisuuden lipun juurelle ja ’’edistysmieliset’’ sovittelemaan yhteen kansan puoluetta ja nuorsuomalaista puoluetta. Maalaisliittolaisia ei hallitukseen tule, ja porvarillisten puolueiden yhteistyö rakoilee eduskunnassakin. Alkio purkaa jälleen kerran turhautumistaan päiväkirjas saan 30. Heillä ei ole sitä enerkiaa tekevää kannustinta mikä vanhoissa ja suurissa valtakunnissa kiihottaa valtiomiehiä kilpailuun. Mutta tämä liike, jonka mukaan olen joutunut, on mahtavassa nousussa, – se ei laske minua. Jälkimmäinen on epämääräinen kaaos josta ei tule mitään. Edellisestä kyllä tulee se ’’Arkkienkeli Mikaelin’’ suomalainen taantumusliitto. Uusi Suometar kertoo 26. Santeri Alkion tulkinnan mukaan monarkistit saivat uuteen hallitukseen selvän enemmistön. Voi jos he voisivat aavistaa, kuinka vastenmielistä tämä kaikki alkaa olla minulle. Viikonlopun jälkeen Alkio palaa Helsinkiin. Aina taistelussa! Ihmiset luulevat että minä tästä nautin. Uuteen hallitukseen tulee kuusi ministeriä edistyspuo lueesta, kolme suomalaisesta puolueesta ja kaksi RKP:sta. Minulla on ikävä. joulukuuta
Vas tau kse t: 1) b ja c: 201 9 maa lis kuu n 21. Minkä ikäiseksi. 9. Tuoreimmat kirjallisuuden Finlandia-palkinnot on jaettu. 3. 2.1 972 , 9) 198 4, Ern o Paa sili nna : Yks inäi syy s ja uhm a, 10) Man che ste r Uni ted 200 3–2 009 (si tte n Rea l Mad rid , Juv ent us 201 8). 4. Portugalilainen Cristiano Ronaldo dos Santos Aveiro on ehkä maailman tunnetuin jalkapalloilija, viidesti valittu maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi, ja pelaa nyt neljännessä ammattilaisseurassaan, italialaisessa mestarijoukkueessa. 40 30.11.2018 6 7 3 9 2 5 7 2 6 1 3 4 8 5 5 3 9 8 7 1 4 4 6 5 3 1 8 5 8 9 6 1 7 3 4 2 3 1 4 8 9 2 6 5 7 6 2 7 4 5 3 9 1 8 4 6 2 9 7 5 1 8 3 7 9 1 3 4 8 2 6 5 8 5 3 1 2 6 4 7 9 9 3 8 7 6 1 5 2 4 2 4 6 5 8 9 7 3 1 1 7 5 2 3 4 8 9 6 2 3 1 4 4 7 3 1 2 9 8 3 5 6 2 6 1 8 4 1 3 1 5 6 2 5 1 3 9 5 6 4 2 7 8 7 2 6 3 1 8 9 5 4 5 4 8 2 7 9 3 1 6 2 7 5 1 9 6 4 8 3 4 9 1 7 8 3 5 6 2 6 8 3 4 5 2 1 9 7 8 6 4 9 2 1 7 3 5 3 1 7 8 4 5 6 2 9 9 5 2 6 3 7 8 4 1 6 7 3 9 2 5 7 2 6 1 3 4 8 5 5 3 9 8 7 1 4 4 6 5 3 1 8 5 8 9 6 1 7 3 4 2 3 1 4 8 9 2 6 5 7 6 2 7 4 5 3 9 1 8 4 6 2 9 7 5 1 8 3 7 9 1 3 4 8 2 6 5 8 5 3 1 2 6 4 7 9 9 3 8 7 6 1 5 2 4 2 4 6 5 8 9 7 3 1 1 7 5 2 3 4 8 9 6 2 3 1 4 4 7 3 1 2 9 8 3 5 6 2 6 1 8 4 1 3 1 5 6 2 5 1 3 9 5 6 4 2 7 8 7 2 6 3 1 8 9 5 4 5 4 8 2 7 9 3 1 6 2 7 5 1 9 6 4 8 3 4 9 1 7 8 3 5 6 2 6 8 3 4 5 2 1 9 7 8 6 4 9 2 1 7 3 5 3 1 7 8 4 5 6 2 9 9 5 2 6 3 7 8 4 1 1. Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää... 5. Minä vuonna Rajavartiolaitos a) juhli, b) juhlii, c) tulee juhlimaan 100-vuotistaivaltaan. 2. mar ras kuu ta 201 8 Ten nes see ssä , 8) Ola vi Vir ta, kuo li 27. 8. bifuel-mallisia eli niiden polttoaineena toimii sekä bensiini että kaasu. Käytetäänkö niitä enää: giljotiinia Ranskassa ja sähkötuolia USA:ssa. 10. Kuka viihdetaiteilija ensimmäisenä Suomessa sai taiteilijaeläkkeen vuoden 1972 alusta alkaen. päi vän ä, 2) Oul uss a, ase mia noi n 40, luk uis ia val mis tei lla , 3) sen kuu kau den lop puu n, jol loi n lap si täy ttä ä 17 vuo tta , 4) Kol ari Län si-L api ssa , tei tse Hel sin kiin 922 ja Tor nio on 187 km , 5) tan ore ktik ko, 6) gilj otii ni 179 2 (sä hkö tuo li 188 0), 7) viim ein en gilj otii nite loi tus 197 7, kuo lem ant uom io poi s Ran ska n lai sta 198 1 – USA :ss a ei enä ä yks ino mai nen tel oitu svä lin e, vai hto eht ona myr kky rui ske ; viim eis in säh köt uol itel oitu s 1. Mihin saakka. huomio! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa.fi ja valitse ”Mielipiteet”. Milloin perustettiin Rajavartiolaitos vartioimaan Suomen rajoja. 6. Giljotiini vai sähkötuoli. Tietotesti ??. Suomen kieleen tuli 2000-luvun alussa uusi sana tarkoittamaan ylettömästi ruskettumaan pyrkivää henkilöä. Mikä on pohjoisin paikkakunta, jonne Suomessa voi junalla matkustaa. Suomessa liikennöidyn rataverkon pituus oli 5 926 kilometriä vuonna 2016. Muistatteko, milloin ensimmäinen Finlandia jaettiin ja kuka sen sai. Kumpi kuolemantuomion viimeistelijä otettiin aikaisemmin käyttöön. 7. Mikä oli Madeiran saarelta kotoisin olevan Cristiano Ronaldon ensimmäinen ulkomaanseura kotimaansa Sporting Lissabonin jälkeen. Onko tuo sana anorektikko, sunorektikko vai tanorektikko. Suomessa myytävät kaasuautot ovat ns. Suomessa oli syyskuun lopussa rekisteröitynä 5 131 kaasuhenkilöautoa. Missä sijaitsee pohjoisin kaasutankkausasema: a) Vaasa–Kuopiolinjalla, b) Oulu–Kajaani-linjalla, c) pohjoisempana.
Saatavilla myös englanniksi. Sisältää seinähimmelin teko-ohjeet. Eija Kosken Himmelin harmonia opastaa ikiaikaiseen traditioon, joka sopii myös moderniin kotiin. Kirja sisältää yli 30 kansanomaista sukkaa ja lapasta 1700-luvulta 1940-luvulle. 24-28 € + postikulut (OVH 35-40€) TILAUKSET: maahenki. -verkkokaupasta alennuskoodilla SUOMENMAA18 puhelimitse: 050 560 4544 sähköpostitse: maahenki@msl. Sukupolvien silmukat on jokaisen neulojan unelmakirja. SUO MENMAAN LU K I J O I L L E. 30.11.2018 41 Käsillä tekeminen virkistää aivoja Tiina Aallon Vaatteen uusi elämä pelastaa kaapin perältä loppuun käytetyn lempivaatteen mutta myös sen vikaostoksen, joka on liki käyttämättömänä jäänyt harmittamaan
Uusia avauksia ei ole tarvittu sen jälkeen, kun kanava äänestäjiin saatiin auki. Nyt riittää, että puolue edustaa vaihtoehtoa hallitukselle – vaikutelmien varassa toimimista yksinkertaisimmillaan. Ajankuvaan kuuluu se, että äänestäjät eivät tule kysymään puolueilta vaaliohjelmia. Ratkaisevia ovat vaikutelmat. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja e2 Tutkimuksen johtaja.. Ainakin pääministerin paikkaa tavoittelevat puolueet muistavat, että toivottomuuden markkinointi toimii harvoin vaaleissa. Presidentinvaaleissa mukavasti pärjänneen miehen tehtävä on rakentaa luottamusta äänestäjiin, jotka säikähtivät Touko Aallon kauden kohuja. Vihreät aloitti kutsumalla vaalikampanjan kärkeen Pekka Haaviston. Perussuomalaisilla on helppoa, varsinkin jos kilpailijat avittavat paheksumalla heitä. Se on kiinni pääministeriasemassa, ja kampanjavaihetta odotellaan. Toimittajat voivat niitä kysellä, mutta lähinnä löytääkseen epäjohdonmukaisuuksia tai jotakin hassua. VoittAVAn joukkueen on saatava persoonat esiin ja haettava äänestäjien luottamusta uskottavalla, innostavalla kampanjalla. Vaihtoehtoja on paljon enemmän sen jälkeen, kun Suomessakin puolueuskollisuudesta tuli harsonohutta. 42 30.11.2018 AsiAt eivät paljoa paina kevään eduskuntavaaleissa. Pahasta maailmasta ahdistujat eivät ole energisiä päättäjiä. Lupausmarkkinoiden alamäki ei harmita niitä, jotka kantavat huolta politiikan uskottavuudesta ja varjelevat kansalaisten luottamusta demokratiaan. Tutut kasvot ja tanssitaito auttavat osaa ehdokkaista. Myös turvallisuus, työelämä ja vanhukset pääsevät teksteihin. Varsinainen valtti on kuitenkin kyky koskettaa sanoilla, joita ei turmele politiikan puolikuollut kieli. Näissäkin vaaleissa tilaa ottavat viihteen taitajat. Valintoja tehdään sen mukaan. Työmarkkinariidassakin se säilytti malttinsa ja katsoi mittelöintiä etäältä. Kokoomuksen itseluottamusta lisää kyky rakentaa vaikutelmia kampanjoilla – säätövoimaa on. Tämä on tilanne ainakin, jos maailmalta ei tule yllätyksiä. Kokoomus ottaa vielä rennosti, lihaksia lämmitellen. Halla-aholaisten profiili on selkeä ja erottuva, vaikutelmaa ei tarvitse etsiä. Lupausmarkkinoiden alamäki ei harmita niitä, jotka kantavat huolta politiikan uskottavuudesta ja varjelevat kansalaisten luottamusta demokratiaan. Vaalit voitetaan vaikutelmilla Karina Jutila vieraskolumni Vihreiden ohella keskustalla on hankalaa. Mitalisijoja tavoittelevien pitää puhua vakavasti ilmastonmuutoksesta, koulutuksesta ja perheistä. Puolueet ovat huomanneet vaikutelmien ja imagoiden merkityksen. Keskustan kannattaa viimeistään näissä vaaleissa hylätä harha siitä, että äänestäjät olisivat katsomossa ja miettisivät lähinnä valintaa keskustan ja nukkumisen välillä. SDP tuli huomatuksi kevään reippaalla eläkelupauksella. Asioista puhuminen kuuluu kampanjointiin kuin kuusi jouluun, mutta vaalien lopputulosta sillä ei ratkaista. Kampanjoissa tuskin kuullaan yksilöityjä lupauksia. Näin on siitä huolimatta, että ratkaisua odottavia ongelmia riittää
no en, humalainen nainen osaa olla kamala. Voi Luoja, että olen resunnut niitä pikkujouluja. Vai pitäisikö. katson tulleeni elämässäni siihen vaiheeseen, että en enää mene pikkujouluihin. Yksin kiertäminen on kuningaslaji, viihteen saunan alalauteen äijällekin. muTTa ajatelkaapa aikojen muutosta. Ymmärrän ajan riennon. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko joHanna Suutari 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. no, amatööri sanoo, että tule kahdeksalta, sopii hyvin siihen lämpimän ruuan ja joulukahvien (avec) väliin. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. onneksi oli ihan muuta asiaa. Vapaaehtoisesti, firman kautta laskuttaen, pimeästi ei tehty. JärJesTäJien amatööriys on rasittanut usein. kulttuurista omimista, josta nykyisin hirtettäisiin. en salaile menneisyyttäni, mutta en laita CV:hen. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. olen soittanut ja laulanut, vaikka en osaa kumpaakaan. Vuosien saatossa olen kuitenkin jättänyt keikan vain kerran kesken, koska viiden minuutin kuluttua tajusin, että umpihumalainen porukka ei ymmärrä mitään. Silloin se vain nauratti, koska pilkka kohdistui suomalaisten ennakkoluuloihin, tumma kaveri oli aina fiksumpi, ovelampi ja suulaampi. on ollut sellaista, että vessaan sammunut on herännyt ja miltei tullut päälle, koska en ole heidän porukkaansa. no, kantapubin pikkujoulu käy, kunhan ei tarvitse sanoa mitään mikkiin. rahat on saatu ja käytetty, ei siinä mitään, itsepähän tilasivat. Jari Nenonen Pikkujoulurauha Yksin kiertäminen on kuningaslaji.. Vielä neljännesvuosisata sitten tein tuhottomasti keikkaa black facena, eli minulla oli ambomaalainen huijarihahmo, kasvojen väri suoraan negro2teatteriväripurkista. pelästyin heti, ei kai vaan kysy pikkujoulukeikalle. Hyvää illanjatkoa, ei tule laskua. mutta en ala sana sanaa vastaan metoo-jankutukseen, sellaista vain tuppasi joskus olemaan. olen suosinut nopeita ryöstöjä, mennään määräaikaan paikalle, lätistään oma osuus ja pois. mutta kun on vuokrattu juhlatila ja pertsat ovat käyneet hakemassa viinakuorman Baltiasta, niin jopa on reipas meininki. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. jos juhlat ovat anniskeluravintolassa, henkilökunta suitsii pahimmat ylilyönnit. kun menee kahdeksalta, nousuhumalaansa punoittava ja hössöttävä puuhamies tulee vastaan, kohta vasta tulee ruoka, puheet veivät aikaa. on ollut seksuaalista ahdistelua, minkä olen mielihyvin ottanut vastaan. Vuosikymmeniä. tuntipalkka romahtaa siihen paikkaan, nämähän syövät vielä, kun pitäisi olla jo seuraavassa paikassa. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 30.11.2018 43 TunTemaTon numero soitti
Tilaa netissä: www.suomenmaa. Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta Tilaa itsellesi tai lahjaksi! koko maan äänenkantaja 35€ 5 kk. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh. Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 35 € / 5 kk määräaikainen Soita asiakaspalveluumme puh. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh