. HYVÄT UUTISET KORTILLA. 13. s. 2 ?
Vähemmän ministereitä
Hallituksen ihannekoko on 13?15 ministeriä, keskustan kansanedustajat sanovat.
S.
4
Alkuperällä on väliä
Pois turha vaatimattomuus
Rupla heiluttaa KHL:aa
Lähiruokaa pääkaupunkiin tuovan
Anton&Anton -ketjun perustaja Niina
Hietalahti on myös keskustan ehdokas. s. 8
Ulkomaalaisten pelaajien määrä vähenee
Venäjän jääkiekkoliiga KHL:stä, Valeri
Mitenjov ennakoi Moskovasta. 6
Naisten turha vaatimattomuus harmittaa
kannuslaista Mari Kerolaa. s. Hän kannustaa
naisia vaikuttajiksi laajalla rintamalla. 2
SUOMI TARVITSEE JOHTAJUUTTA.
S
6 414880 073513
S.
3
TIISTAI 30.12.2014
N:o 147
vedoten esitetään omia mielipiteitä ja ajetaan omia missioita.
Ei tarvita edes tutkimustyötä, pelkkä mielikuvitus riittää. Ja mitä rafl aavamman mielipiteen
päivystävä dosentti esittää, sitä suuremmat otsikot siitä saa.
Tämä vie arvovaltaa oikealta tutkimukselta. Mutta mihin?
Se on turhankin visainen
kysymys.
Samuli Vänttilä. Kun Etelä-Sudan, Keski-Afrikan tasavalta ja Afganistan saavat pistemäärän 9,9,
Suomen luku on 1,3.
Suomen luku on alhaisin. tarpeen rahoittaa näin laajasti veronmaksajien rahoilla.
MINUN ikäiselleni, 1980-luvun puolivälissä syntyneelle,
kylmän sodan jakolinjat ovat kokemuksellisella tasolla
melko vieraita asioita.
Toki ne ovat tuttuja historian ja politiikan seuraamisen kautta, mutta itse en ole niitä aikoja elänyt. Suomen sijaluku on 178 ja pistemäärä yhteensä
18,7. Ruotsi on edellinen 21,4 pisteellä. niin kuin kaikkia muitakin kysymyksiä . Kaikista maailman maista vain Suomi kuuluu luokkiaan ?erittäin kestävä?.
Samaan hengenvetoon voisi kysyä: eikö tällä linjalla kannattaisi jatkaa ilman sen suurempia muutoksia. Siitä on tullut talouspolitiikan tavoin
yhä selvemmin alue, jossa ?asiantuntemukseen. Ne selvisivät vielä 30 pisteen rajan alapuolelle.
Maailman maiden keskiarvo oli 70,6.
Pisteytyskohteissa mitataan muun muassa turvallisuutta, julkisia palveluja, väestönkehityksen
paineita, ihmisoikeuksia, köyhyyden ja syrjäytyneisyyden määrää, kehityksen tasa-arvoa ja poliittista tilannetta.
Mielenkiintoinen on esimerkiksi kysymys ulkoisen puuttumisen (external intervention) uhasta.
Sitä . Miten emme osanneet arvata, kysyi moni.
KAIKKI muuttui oikeastaan yllättävänkin nopeasti.
Viimeisen vuoden aikana olemme saaneet totutella
puheeseen, jossa on pelottavan paljon kaikuja ajoilta,
joiden uskoimme kuuluvan vain menneisyyteen.
Venäjän toimet Ukrainassa, ilmatilan loukkaukset sekä Vladimir Putinin kansallista uhoa ja historian vääristelyä pursuavat puheet ovat tuoneet säröjä maailmanpolitiikan vakauteen.
Venäjä ei ole ainoa taho, joka tilannetta kiristää.
Maailmanpoliisin roolia hamunneella Yhdysvalloillakin on peiliin katsomisen paikka.
Oma lukunsa ovat Lähi-Idässä kauhua kylvävä Isis ja
kansainvälinen terrorismi.
NYKYISESSÄ tilanteessa on erityistä syytä välttää pelon
ja uhkakuvien lietsomista. Tässä
tulosluettelossa pätee käänteinen tulkinta:
viimeinen on paras.
Rauha ja vakaus ovat juuri
sitä parasta, mitä valtio voi
kansalaisilleen tarjota.
lukuun pääsevät amerikkalaisselvityksessä lisäksi vain Ruotsi, Uusi Seelanti, Australia, Kanada ja
Yhdysvallat.
F
FP:n tutkimuksen tuloksia voi lukea ja tulkita
tietysti monella tavalla. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Otetaan ilo irti
vaikka kahteen kertaan
S
uomalaiset mediat Yleä ja Helsingin Sanomia myöten kertoivat heti joulunpyhien jälkeen, että amerikkalaisen ajatushautomon
Fund for peacen (FFP) mukaan Suomi on maailman vakain valtio.
Hurraa! Edes jotain valoa kaamokseen!
Jutuissa huomautettiin lisäksi, että Suomi on rankattu viime vuosina säännöllisesti parhaaksi, mutta tällä kertaa FFP asetti Suomen luokittelussaan
aivan omaan ryhmäänsä. ja
?tutkimukseen. Mutta kun suomalaisittain hyvät uutiset ovat viime aikoina olleet kortilla, kannattaa näin makeaa muistella toiseenkin kertaan.
Sitä paitsi viime aikojen maailmantapahtumat
eivät ainakaan vähennä FFP:n tutkimuksen arvoa.
Rauha ja vakaus ovat sittenkin juuri sitä parasta, mitä valtio voi kansalaisilleen tarjota.
Indeksi koostuu 12 arviointikohteesta, jotka on
pisteytetty. arvioitiin pistein 0 - 10. FFP julkaisi sen
24. Suuri linja on kuitenkin selvä: ei Suomen asioita aivan päin mäntyä ole viime vuosikymmeninä hoidettu. Siitä oli kerrottu Suomessakin kohtalaisen laajasti kesäkuun viimeisellä viikolla. 6. 2014. Se on
merkittävä ero.
Kasvoin aikakauteen, jossa ajatus valtiollisesta uhittelusta, sodasta, voimapolitiikasta ja etupiiriajattelusta
olivat taaksejääneitä.
Koulussa korostettiin eurooppalaisuutta, ilmapiiriä
hallitsi vapaus ja maailmankansalaisuuden ajatus.
Rauhasta, kansallisesta vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta tuli ikäpolvelleni niin itsestään selviä, ettei
niiden uskonut enää koskaan olevan uhattuna.
Eikä ikäpolveni ole ainoa, joka tähän ajatteluun vaipui.
Viimeisen vuoden aikana kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne tuli monelle yllätyksenä. Samalla sopii kysyä, onko tällaista ?mielipidetutkimusta. Samaan alhaisimpaan
MUISTAN vieläkin, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
Uutisissa puhuttiin Mihail Gorbatshovista ja jossain
näin kuvan Kremlin katolta laskettavasta punalipusta.
Pieni ekaluokkalainen ei siitä paljon ymmärtänyt.
Vanhempien ilmeistä ja uutistenlukijan äänenpainoista
saattoi kuitenkin aistia, että nyt tapahtuu jotain suurta.
Sitä se olikin. puhtaasti mielipideosastoon.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka onkin spekulanttien aarreaitta. Mitä vähemmän pisteitä, sitä parempi. Toivoa sopii, että kansalaiset osaavat panna tällaiset
?asiantuntijalausunnot. Päin vastoin, rauhan ja vakauden mittareilla olemme maailman ykkösiä. Sen johtoajatus oli, että Suomi voisi joutua yksinkin Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
Tällainen ajatus on uusi askel turvallisuuspoliittisissa spekulaatioissa. Tosiasiat pitää silti tunnustaa.
Maailma on muuttunut. Sitten järjestyksessä seuraavat Tanska, Norja, Sveitsi, Uusi Seelanti, Luxemburg, Irlanti, Australia, Kanada, Itävalta ja Hollanti. Emmekö myös pitäisi tiukasti kiinni sellaisesta yhteiskuntamallista, joka on vienyt meidät
maailman huipulle?
Mielipiteitä tutkimuksen varjolla
U
lkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak hämmästytti
suomalaisia maanantaina (29.12.) Helsingin Sanomissa julkaistulla kolumnillaan. sinne minne ne kuuluvat-
Kaikuja
menneisyydestä
kin . Tähän asti on arvioitu, että
Suomi saattaisi ajautua sotilaallisen konfl iktin osapuoleksi vain osana laajempaa sotaa.
Kun eletään uutisköyhää aikaa, Salonius-Pasternakin pelottelut saivat heti laajasti julkisuutta. Siihen ei päässyt edes
Ruotsi.
Lisää hurraa-huutoja!
Älkäämme pilatko iloamme edes sillä, että uutinen oli jo puolen vuoden ikäinen. Gorbatshovin ero oli kuin sinetti tietyn
aikakauden päättymiselle.
Listauksessa oli mukana 178 valtiota. Samalla on muuttunut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen
tilanne.
Sellaiset asiat kuin rauha, maailmanpoliittinen vakaus ja turvallisuus ovatkin yhtäkkiä kokemuksellisesti merkittäviä
kysymyksiä.
Toisinaan tuntuu, että elämme taas merkittävää murrosaikaa, joka muuttaa maailman suuntaa
Sopimisen
yhteiskunnassa pitää kyetä yhteen sovittamaan erilaiset mielipiteet.
Suomi tarvitsee johtajuutta sekä selkeät toteuttamiskelpoiset ratkaisut onnistuaksemme.
On yksi ainoa oikea mielipidetiedustelu, josta ei ole valitusoikeutta. Yli
puolet arvioi, että olisi opiskellut koulussa vapaaehtoista ruotsia.
Valistunut kanta on, ettei ruotsin
osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, mutta puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla.?
SATAKUNNAN KANSA on yhä ih-
metyksen tilassa pääministeri Alexander Stubbin konsensusarvioista:
?Hän kritisoi taannoin sekä kolmikantaa että konsensusta tavalla,
josta riittää yhä kummasteltavaa.
Hämmästykseen on hyvä syy.
Työmarkkinaosapuolet kantoivat vastuunsa mallikkaasti tällä vaalikaudella hallitusten tavoitteiden täyttämisessä. Pelkillä puheilla eivät tekemättömät asiat muutu tehdyiksi tai tehdyt ratkaisut toisenlaisiksi vaihdu.
Valtaa käyttävillä on aina vastuunsa.
KULUNUTTA vuotta leimaa epävarmuus. Uusi vuosi ja vaalit ovat perinteisesti lupausten antamisen aikaa. Tuskin kukaan osasi uuden vuoden ennusteissaan arvioida tämän vuoden päättymistä ulkopoliittisesti näin epävarmassa tilanteessa.
Talouden kasvun alkaminen on edelleen
vain toiveissa. Syyllisten etsimisestäkään tuskin on paljon apua välttämättömien muutosten tekemiseen.
VALTAA käyttävillä on aina vastuunsa. Yhdistyksille
jää edelleen tärkeä rooli, ja suurin osa metsänomistajistakin jää
vapaaehtoisiksi jäseniksi.?. Yli
kaksi kolmesta katsoo, että ruotsin kielen häviäminen Suomesta
olisi vahinko.
Johtavien poliitikkojen pi-
tää enemmistön mielestä hallita sekä suomen että ruotsin kieli, mutta tavallisten taavien ei
tarvitse osata ruotsia, elleivät
he halua sitä koulussa oppia. Tehtyjen ratkaisujen luetteloimisesta ei juuri ole apua tilanteessa, missä tunnusluvut todellisuudesta kertovat melkoisen karua kieltä. Hyvää, työntäyteistä ja ratkaisuja etsivää tulevaa vuotta!!!
Muut lehdet
ILTA-SANOMIEN mielestä kaksikielisyys saa tukea kansalaisilta:
?Tuore tutkimus puhuu selvää kieltä sitä luuloa vastaan, että
ruotsin kieltä inhottaisiin yleisesti. Miten ja mille toimialoille syntyvät
uudet työpaikat. Kuva: Paula Åström
tulevaisuuden muovautumiseen.
Suomalaisen yhteiskunnan yksi vahvuus
on ollut ja tulee olemaan sopiminen.
Voi vain toivoa, että tämä yhteiskuntamme rakentamisen kivijalka säilyy tilanteessa, jossa epävarmuutta on pidemmällekin
tulevaan ennustettaessa ihan riittävästi.
TOISTEN ja toisenlaisten mielipiteiden kunnioittaminen ja luottamuksen rakentaminen on jatkossakin arvossaan. Vaalikausi on päättymässä.
Taaksejäävää aikaa ei voi muuttaa. Henkilökohtaisesti olen ajatellut pidättäytyä molemmista. 30.12.2014
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Sopimista, yhteistyötä ja johtajuutta
Juha Rehula
keskustan varapuheenjohtaja
AJANJAKSOJEN päättyessä on tapana arvioida mennyttä ja pohtia tulevaa. joutaa kuopattavaksi tilanteessa, jossa vastakkainasettelun ja kaikkivoipaisuuden sijaan
pitää löytää yhteisiä ratkaisuja tilanteen
korjaamiseksi.
EDUSKUNTAVAALEIHIN on aikaa reilut kolme ja puoli kuukautta. Tulevaisuus on rakennettava sen mukaisesti
mitä on olemassa. Vaalipäivänä
ratkaistaan kenen johdolla ja mihin suuntaan maatamme viedään.
PS. Talouden
todellisuus ei mihinkään muutu. Uudet
työpaikat eivät synny vahingossa.
Tulevaisuuden uskon ja ennen kaikkea
luottamuksen ilmapiirin parantaminen
vaativat konkreettisia tekoja. Miten yrittämisen edellytyksiä parannetaan?
Miten koko Suomen voimavarat ovat
hyödynnettävissä. Valtion
velkaantuminen ei hetkessä taitu. To-
dellisuutta on, että talouden ongelmissa
on paljon meistä riippumattomia asioita.
Näiden syiden taakse pakeneminen ei
kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että omilla päätöksillämme voimme vaikuttaa . Viime aikojen nopeat muutokset viestittävät, että tuskin
kukaan tietää, mitkä asiat ja aiheet ovat
vaalien alusviikkoina päällimmäisinä.
Jotakin kuitenkin tiedetään. Saavutukset olisivat olleet suuremmat,
jos työmarkkinoilla menestyksellisesti käytettyä laajaa yhteisymmärrystä olisi kokeiltu vaikka
kuntauudistuksessa.
Stubbin hallitukselta ei osata
odottaa enää mitään.?
KARJALAINEN kiittelee metsän-
hoitoyhdistyksen jäsenyyden
muuttumista vapaaehtoiseksi:
?Pakkojäsenyys oli menneiden aikojen reliikki, joka ei sovellu nykypäivän yhteiskuntaan.
Siitä olisi ollut syytä luopua jo aikaisemmin.
Yhdistykset ovat tehneet suuren työn suomalaisten metsien
eteen yhä enemmän luontoarvotkin huomioiden. Millaisen tulevaisuuden
uskon ja luottamuksen varaan yhteiskuntaa rakennetaan?
Odottamalla ja toivomalla nykytilanne ei
korjaannu. Erittäin
maltillisesta ja laajasta työllisyysja kasvusopimuksesta sovittiin
vuoden 2013 syksyllä ja eläkeuu-
distuksesta tänä syksynä.
Tulosta ei olisi tullut ilman laajaa yhteisymmärrystä.
Sen sijaan hallituksen pitäisi mennä peilin eteen. tai
päättämättömyydellä olla vaikuttamatta ?
?Sopimisen yhteiskunnassa pitää kyetä yhteen sovittamaan erilaiset mielipiteet.. Menossa on kierre, jonka
kääntäminen vaatii ihan oikeita päätöksiä.
TULEVIIN vaaleihin käytäessä olisi välttämätöntä, että puolueet kykenisivät kuvaamaan ja avaamaan omat ratkaisukeinonsa
näivettymisen kierteen katkaisemiseksi.
Tarvitaan johtajuutta ja johtamista.
Odottamalla ja toivomalla ?ajan hoitaessa?
asioita ei varmuudella onnistuta.
Miten velkaantumisen kierre katkaistaan. Riitojen ja
kiistojen rakentaminen on paljon helpompaa kuin sovun aikaansaaminen.
Minä minä-maailman sijaan pitää olla keinoja ja tapoja, joilla ME teemme yhdessä niitä ratkaisuja, joilla Suomi saadaan kuntoon.
Kysymys ?mitäs me tästä saadaan?. Vuosi on
vaihtumassa. Ruotsin kieleen vihamielisesti
suhtautuvia on erittäin vähän.
Lähes kaksi kolmesta pitää
ruotsin kieltä olennaisena osana suomalaista yhteiskuntaa
Juha Sipilä ja Kimmo Tiilikainen ovat luoneet puolueen ja
eduskuntaryhmän välille poikkeuksellisen hyvän yhteistyöhengen . Suomenmaan kyselyyn hän ei vastannut.
KANSANEDUSTAJAT saivat nimetä enintään viisi ministerintehtävää, joita keskustan tulisi vaalien
jälkeen erityisesti tavoitella.
He himoitsevat puolueelleen
eniten pääministerin salkkua.
Selkeästi ylitse muiden nousivat myös opetusministeri, maa- ja
metsätalous- tai luonnonvarami-
nisteri sekä työ- ja elinkeinoministeri.
Esimerkiksi puolustus- ja sisäministerin tehtävät jäivät täysin ilman mainintoja.
Leikkausten tie on
kuljettu loppuun.
EDUSKUNNAN puhemies Eero
Heinäluoma (sd.) on kritisoinut
europarlamentaarikoita ?vaalishoppailusta?. Yhteensä puolueella on parlamentissa 36 edustajaa.
MINISTERIEN määrää keskustalaiset haluavat karsia. Jotkut
suostuisivat kiristämään tupakkaja alkoholiveroja. Leikkausten tie on kuljettu
loppuun, jos aiomme hyvinvointivaltiomme säilyttää. Ihmiset ovat erittäin huolissaan
maksukyvystään ja työpaikkansa
pysyvyydestä. En pidä tätä ilmiötä kovin hyvänä, mutta vaikea sitä on kategorisesti kieltääkään. Tarvitaan
uutta vahvaa kasvua ja sitä kautta uusia työpaikkoja, Sirkka-Liisa Anttila perustelee.
MYÖS verotuksen kiristämisen
suhteen keskustalaiset ovat varo-
vaisia. Äänestäjät voivat halutessaan ottaa kantaa tähänkin, Antti Kaikkonen toteaa.
KESKUSTALAISILTA kysyttiin myös,
mitä valtion menoja he olisivat
valmiita leikkaamaan.
Monet vastaajat sanoivat, että
säästöjä saataisiin karsimalla byrokratiaa ja parantamalla tuottavuutta. Tällöin leikkauksia ei välttämättä edes tarvittaisi.
. Kuva: Kai Widell
Taloudesta vaaliteema
Ensi keväänä puhutaan talouspolitiikkaa, keskustan kansanedustajat uskovat
SAMULI NISSILÄ
SUOMENMAA
TALOUSPOLITIIKKA nousee tärkeimmäksi teemaksi ensi kevään
eduskuntavaaleissa, keskustan
kansanedustajat arvelevat.
. Ihanteellisessa
hallituksessa olisi heidän mielestään 13?15 ministeriä. Korkeimpien tuloluokkien
progressiota voitaisiin kiristää ja
vastaavasti pieni- ja keskituloisten verotusta keventää. 4
30.12.2014
Talous nousee pääosaan vaaleissa, keskustan kansanedustajat otaksuvat. Kun Jyrki Kataisen (kok.)
hallitus aloitti vuonna 2011, siinä
oli 19 ministeriä.
Myös keskustan puheenjohtaja
Juha Sipilä on julkisuudessa kannattanut ministerien määrän vähentämistä. Isoa orkesteria voi olla vaikea
johtaa, Anne Kalmari toteaa.
Nykyisessä Alexander Stubbin
(kok.) hallituksessa ministereitä
on 17. Noin puolet
Suomenmaan kyselyyn vastanneista kansanedustajista ei osaa
sanoa, pitääkö vaalishoppailua
suotavana.
Vastustajia ja kannattajia on
suurin piirtein neljäsosa.
. Yksi
vastaaja tosin täsmensi, että uskoo vaaleissa keskusteltavan nimenomaan työllisyyspolitiikasta.
Suomenmaan kyselyyn vastasi 19 keskustan kansanedustajaa. Tämä on
myös oikeudenmukaisuuskysymys, Antti Rantakangas vastaa.
KESKUSTAN eduskuntaryhmän ja
puoluetoimiston yhteistyö toimii
kansanedustajien mielestä mainiosti.
Neljäsosa pitää yhteistyötä erittäin hyvänä, kolme neljäsosaa
melko hyvänä.
. He toivovat puolueelleen pääministerin lisäksi opetus-, luonnonvara- ja elinkeinoministerin
salkkuja. Osa edustajista ei haluaisi korottaa mitään veroja. Hän on ihmetellyt, miksi osa vastikään valituista mepeistä on ilmoittautunut ehdolle eduskuntavaaleihin.
Tähän asiaan keskustalaisilla
ei ole selvää kantaa. Näin sanoo
yli kaksi kolmasosaa vastaajista.
. Toiset kajoaisivat suurituloisten verotukseen.
. tästä on hyvä jatkaa, Markku Rossi kuvaa.. Meillä on jo eri laskutavoista riippuen yli 400 000 työtöntä, Aila Paloniemi perustelee.
Kaikki Suomenmaan kyselyyn
vastanneet edustajat arvelevat, että talous nousee pääosaan
Kilposen mukaan yksi syy
voi olla se, että laman aikana lasten kanssa jäädään herkemmin
kotiin.
. Venäjän tilanne
on negatiivinen, mutta öljyn hinnanlasku positiivinen riski, ennustetoimiston päällikkö Kilponen arvioi.
Ennustajien tarkkailussa ovat
ennen kaikkea viennin elpyminen, yritysten investoinnit ja perheiden kulutushaluihin vaikuttava työttömyys.
SUOMEN vientimarkkinoista valonpilkahduksia on näkyvissä
muita enemmän Yhdysvalloissa,
jonka kuluttajavetoinen talous on
toipunut nopeasti vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä.
Suurimman vientialueen EU:n
kasvu näyttää sen sijaan epävarmemmalta.
Elinkeinoelämän keskusliiton
ekonomistin Jouko Kangasniemen mukaan synkentyneet näkymät johtuvat Venäjän heiken-
tymisestä ja pakotteista.
. Takana todellakin on rankka syksy, johon ei ole mahtunut paljon yhdessäoloa perheen kanssa.
Tuleva vaalikamppailu vaatii sitäkin enemmän aurinkoenergiaa.
Pauliina Pohjala
lainat
Kirjoja myydään entistä vähemmän, mutta kirjoista puhutaan entistä enemmän ja niitä julkaistaan Suomessa
enemmän kuin koskaan. Viennin kehitys riippuu paljon siitä, kuinka
alhaiseksi ruplan kurssi jää ja miten öljyn hinta kehittyy.
. Huolestuttava piirre on, jos ei
haluta hakea työtä ja passivoidutaan siksi, että nähdään, etteivät
työmarkkinat vedä.
Työttömyys myös pitkittyy. Mitään voimakkaita nousun
merkkejä ei viennissä ainakaan
nähdä. Yhdysvaltojen osuus Suomen viennistä oli viime vuonna
noin kuusi prosenttia.
Euron kurssin heikentyminen
suhteessa dollariin on hyvä uutinen suomalaisille vientiyrityksille. Asiat tuntuvat konkretisoituvan kirjoittamisesta, joten kaipa haen
ajatuksilleni kielellistä muotoa. Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa yli vuoden työttömänä olleita oli yli 93 000, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyystilannetta pahentaa
valtiovarainministeriön mukaan
keskeisten vientimaiden talouskasvun hidastuminen. Pelko työttömyydestä on
saanut suomalaiset säästämään, eikä ainakaan kotimaisesta kulutuksesta ole kasvun ajuriksi. Joulukuussa lähes kaikki
ennustelaitokset reivasivat arviotaan ensi vuoden talouskasvusta alaspäin.
Päivä päivältä uutiset Venäjän
taloudesta ovat entisestään synkentyneet.
Suomen Pankin asiantuntija
Juha Kilponen ei usko, että kasvuennusteita ensi vuodelle joudutaan silti välttämättä alentamaan merkittävästi. Ministeriö huomauttaa joulukuun suhdanne-ennusteessaan, että kotitalouksien velat ovat lähes kaksinkertaistuneet
kymmenen viime vuoden aikana.
Korot ovat olleet pitkään poikkeuksellisen matalalla, mutta ennakoitua nopeampi korkojen nousu
kiristäisi sekin kotitalouksien kulutushanoja.
apollon tietäjät
Aurinko lataa akut
MONET poliitikot suuntaavat etelän lämpöön eduskunnan
istuntotauolla. Yleiskuva on pikemminkin synkistynyt viime aikoina.
Viennistä yli puolet menee EUmaihin ja noin kymmenes Venäjälle. Hyvä olla, Alexander Stubb kirjoittaa tuoreessa Facebook-päivityksessään.
Hän kirjoittaa kuulumisiaan vaikka on taatusti tietoinen
siitä, että kommentteja tulee myös monilta irvileuoilta.
Että niin se pääministeri lomailee vaikka maan talous on
kuralla, ja niin edelleen.
Mutta poliitikot ovat taatusti lomansa ansainneet. 5
30.12.2014
Tummassa taloudessa
harvoja valonpilkahduksia
ANNIINA LUOTONEN/STT
HELSINKI
SUOMEN taloudessa tarvotaan
ensi vuosi hitain askelin. Kirjoittamisessahan ei ole
kyse ainoastaan ajatusten muistiin merkitsemisestä, sillä
ajatteleminen on jotain kielen ja sähköisen ilmiön väliltä.
Jukka Kemppinen
Yliopisto-lehdessä. Useiden talouslaitosten
joulukuussa julkistamissa ennusteissa työttömyysprosentin arvioidaan olevan 8?9.
Suomen Pankin asiantuntija
Kilposen mukaan työmarkkinoiden tilanne näyttää kuitenkin synkemmältä kuin prosentista saattaisi olettaa.
Korkeasti koulutetut ja kolmekymppiset ovat aiemmin olleet
muita paremmassa suojassa työmarkkinoiden kurimukselta.
Nyt näin ei ole, vaan korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvaa nopeasti. Edessä mahtava talvi ja kevät.
Lataamassa akkuja perheen ja ystävien kanssa auringossa. Ihmiseen laitetaan tunnistin, joka seuraa sokeritasoa, verenpainetta ja muuta terveydentilaa.
Apua haetaan sitten, kun sitä tarvitaan.
Esko Aho
Maaseudun Tulevaisuudessa
Talouden ennustelaitokset odottavat ensi vuodelle vaivaista kasvua. Toisin sanoen, kirja näkyy, mutta
se ei myy. Toisaalta talouskasvu ja työtilanne saattaa saada tukea euron heikentymisestä, kun vienti euroalueen
ulkopuolelle muuttuu kannattavammaksi.
Valtiovarainministeriö ennakoi,
että työttömyysprosentti on ensi
vuonna 8,8, kun Suomen Pankin
ennuste on noin 8,5 prosenttia.
PELKO työttömyydestä on saanut
suomalaiset myös säästämään,
eikä kotimaisesta kulutuksesta
ole kasvun ajuriksi. Näin on tehnyt myös pääministerimme.
. Aktiivisessa työiässä olevien
työntarjonta alenee, ja he eivät
halua osallistua työmarkkinoille.
Onhan se hyvin huolestuttavaa,
ennustetoimiston päällikkö Kilponen arvioi.
SYITÄ, miksi nuoret aikuiset jää-
vät pois työelämästä, ei tarkkaan
tiedetä. Kuva:
Juhani Kemi
Blogi on minulle ajattelemisen väline tai apu. Viime vuonna kasvua kertyi noin 30 prosenttia edeltävästä vuodesta.
Nuorten aikuisten osallistuminen työelämään on lisäksi laskenut tasaisesti viime vuosina.
. On sekä positiivisia että negatiivisia riskejä. Kun viihdykettä tulee joka tuutista, kirjailijoilla,
kirjallisuudella, ei ole varaa vetäytyä poteroon.
Anne Puumala
Ilkassa
Ihmiset tuolla s-markettien ja k-raudan edessä sanovat,
että kertokaa vaan, mikä on minun osuuteni, niin hoidan
sen kyllä.
Juha Sipilä
Kauppalehdessä
Sipilä on sympaattinen ja vaatimaton miljonääri, joka on
ollut oikeissa töissä ja toista kuin polvihousupojat.
Mika Lehto
Ilta-Sanomissa
Esimerkiksi suuri osa terveyskeskuskäynneistä voidaan
korvata sensoreilla. Takana rankka syksy. Toivoa maailman kaupan kasvusta on tuonut myös öljyn hinnanlasku.
TYÖTTÖMYYSTILANTEEN ennakoidaan pysyvän synkkänä ensi
vuonna. Lisäksi yritykset ovat varovaisia eivätkä investoi tulevaisuuden kasvun tekijöihin.
Valtiovarainministeriö pitää riskinä myös suomalaisten velkaantumista. Loppuvuoden aikana ennusteensa julkistaneet talouslaitokset ennakoivat ensi vuodelle hyvin vaivaista
kasvua
Itse olen käyttänyt sitä pari
vuotta, enkä voisi enää elää ilman.
Tulee syötyä monipuolisesti, eikä
tarvitse miettiä mitä laittaisi.
PUOLITOISTA VUOTTA sitten Hieta-
lahti jätti ruokaketjunsa operatiivisen toiminnan ja jäi sen osaomistajaksi ja hallituksen jäseneksi.
Seuraavaksi tähtäimessä ovat
kevään eduskuntavaalit.
Hietalahti on jo tehnyt
Anton&Antonissa keskustan leipätyötä: tuonut teollisesti jalostamatonta ruokaa kaupunkiin, usein
suoraan paikallisilta tuottajilta.
Hän suree sitä, että alkutuotanto häivyttää omaa työtään isojen
toimijoiden taakse.
. Sittemmin suuretkin ketjuliikkeet ovat kiinnostuneet lähiruuasta ja lihatalot pyrkivät huomioimaan lihan jäljitettävyyden.
. Autolla liikkuvat ihmiset haluavat mennä isoon hypermarkettiin ja ostaa kaiken kerralla.
Toivon, että helsinkiläiselle tulee
Anton&Anton mieleen silloin,
kun hän haluaa parempaa ruokaa.
Hietalahti uskoo, että ketjun
ruokakassipalvelulle löytyy yhä
enemmän kysyntää. Pian niitä ostettiin moniin hienoimpiin helsinkiläisiin ravintoloihin.
Tuolloin Porvoossa perheineen
asunut Hietalahti huomasi kotikadullaan tyhjän liiketilan.
. Meidän kilpailuvalttinamme
on säilynyt palvelu ja helppous
asioida korttelikaupassa.
SUOMESSA ei ole paljon paikkoja
korttelikaupoille, Hietalahti näkee.
Porvoon liike lopetettiin kolmisen vuotta sitten kannattamattomana, ja saman kohtalon koki Helsingin Kulosaaren liike. Nautin suuresti helsinkiläisestä yhteisöllisyydestä, ihmisen kokoisesta korttelielämästä, Kruununhaka-seuran puheenjohtajana toimiva Niina Hietalahti sanoo.
FAKTA
Niina Hietalahti
40 vuotta
Koulutukseltaan Koulutukseltaan Tradenomi, HSO
Anton&Anton -ruokaketjun perustaja, nykyinen hallituksen jäsen ja osaomistaja
Asiantuntija elintarvikealan kehitysyhtiö Makery Oy:ssa
Asuu Helsingin Kruununhaassa
Perheessä aviomies sekä 8- ja 10-vuotiaat lapset, kolmas
lapsi syntyy keväällä
Kotoisin Urjalasta, Pirkanmaalta
Harrastaa ihmisistä inspiroitumista, kuorolaulua ja Hämeenlinnassa sijaitsevan vanhan talon remontin suunnittelua
Motto: Osoitettu luottamus saa useimmiten luottamusta osakseen. Ottakaa koko ruokaketju omiin käsiinne. Ajatukset ovat hyviä, mutta konkretia
puuttuu.
Hietalahti ottaa esimerkiksi vihreiden kansanedustajan Anni Sinnemäen vastikään tekemän lakialoitteen nautojen olojen paranta-
misesta. Silloin voitte
myös sanoa, kuinka paljon haluatte tuotteista maksettavan, Hietalahti ohjeistaa ruuantuottajia.
Hän esittää kokeilua alueellisesta osuuskunta- tai markkinointiyhtiömallista, joka kerää alkutuotantoa samalta alueelta.
. Talousahdinko helpottui, kun Heinon Tukku tuli Anton&Antonin pääomistajaksi.
Liikkeitä on nyt Helsingin Töö-
Niina Hietalahti heitti luomukurpitsan ilmaan Helsingin Töölössä sijaitsevassa Anton&Anton -liikkeessä. Kuva: Jari Laukkanen
lössä, Ullanlinnassa ja Kruununhaassa. Hän
ehdotti Urjalassa sikatilalla varttuneelle vaimolleen, että tämä alkaisi myydä porsaita isänsä tilalta.
Hietalahti innostui ja jätti toimistotyönsä. Ajattelin, että olisi mahtavaa
laittaa siihen ruokakauppa, keskustan helsinkiläinen kansanedustajaehdokas kertoo.
HIETALAHDEN haaveesta kuuli
myös eräs porvoolainen, joka halusi lähteä liikeideaan sijoittajaksi.
Sekä Hietalahdella että sijoittajakumppanilla on Anton-nimiset
pojat, joten kaupan nimeksi tuli
Anton&Anton.
. Hän myi ensimmäiset 20 alle kymmenen kilon possua Reinin lihalle. Kaikkialla
oli hunajamarinoitua broileria tai
kassikirjolohta eivätkä alkuperät
näkyneet tuotteissa.
Anton&Anton oli uranuurtaja,
joka herätti runsasta kiinnostusta mediassa. Siinä asiakas voi tilata raaka-aineet ja reseptit esimerkiksi kolmen päivän
aterioihin neljälle hengelle.
. olihan
hänen isälläänkin sellainen.
Hän uskoo, että Suomessa tuotantoeläimiäkin arvostetaan eri
tavalla kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.
. Se oli aikamoinen tuhkimotarina. Olisi lihan- ja maidontuottajia,
viljankasvattajia, jalostusta, teurastamo, makkaratehdas ja meijeri. Kaikki toimijat tuottaisivat jatkojalosteita yhteisellä brändillä.
Olisi logistiikka, myynti ja markkinointi, ja tuotteita myytäisiin itse
kauppaketjuille tai jopa vientiin.
HIETALAHTI ei varsinaisesti paheksu tehotuotantotiloja . Hietalahden mielestä
ajatus jäi puolitiehen.
. Tuottajat
pitää motivoida parannuksiin.
Sanoa, että jos teette näin, voitte myydä eurooppalaisille maailman eettisintä naudanlihaa ja
saada parempaa hintaa.
Hietalahden mielestä vihreät ja
keskusta voisivat parhaimmillaan
olla hyvä tiimi.
. Ruotsissa palvelua käytetään
paljon. Sijoittaja soitti ja kysyi, tarvitsenko rahaa.
VUONNA 2008 Hietalahti avasi
ovet haaveensa mukaisessa vanhanajan palvelevassa ruokakaupassa, jossa myytiin sesonkien
mukaista, pakkaamatonta lähiruokaa.
. Mutta tehotuotannosta on turha odottaa parempaa hintaa. Silloin
ollaan kiinni bulkkimarkkinassa ja
hyväksytään se, että muut sanelevat, paljonko tuotteesta maksetaan.
EI OLE kauaa siitä, kun Hietalahdella oli tapana äänestää vihreitä.
. Sitten vihreiden talouspolitiikka ja ratkaisukeskeisyyden puuttuminen alkoivat tökkiä. Niissä on sitoutunut asiakaskunta.
Hietalahden perhe muutti itsekin Porvoosta Kruununhakaan
pari vuotta sitten.
. 6
30.12.2014
Ruokaketju omiin käsiin
Eduskuntaan pyrkivä Niina Hietalahti toteutti unelmansa lähiruokakaupasta
PAULIINA POHJALA
HELSINKI
KAIKKI ALKOI Niina Hietalahden
aviomiehen ruokainnostuksesta.
Mies söi kaverin synttäreillä kokonaisena paistettua pientä porsasta ja ihastui sen makuun. Globaalisti kiinnostavat näkökulmat yhdistettäisiin keskustalaiseen konkreettiseen tekemiseen.
HIETALAHTI odottaa parhaillaan
kolmatta lastaan, jonka on määrä tulla maailmaan juuri ennen
eduskuntavaalipäivää.
Jos perheen äidistä tulee kansanedustaja, vauva jää syksyllä kotiin isänsä kanssa.
Lapsiperhe viihtyy mainiosti Helsingin keskustassa sijaitsevassa kaupunginosassa.
. Ei riitä, että vaaditaan naudoille pumpulipetejä. Olin ollut lasten kanssa kotona ja kyllästynyt kauppojen yksipuoliseen tarjontaan
Kuva: Jari Laukkanen
Pohjanrannan toimitusjohtaja Mikko Lampela kertoo, että kylpylään tulee uima-allas hierontaporeineen sekä poreallas ja lastenallas.
. Keskustaa pidetään varmana vaalivoittajana ja asiaa ajatellaan sitä kautta. Sipilähän on näillä linjauksilla lähes täysin hallituksen linjoilla, Kataja sanoo.
Hän muistuttaa, että myös elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) on useaan otteeseen todennut, että nykyisten välineiden vahvistamista tulee tarvittaessa jatkaa.
Kokoomus on toistuvasti vaatinut Sipilää tarkentamaan kasvurahastopuheitaan.
Katajan mukaan kokoomus on pelännyt lopputuloksen olevan tehoton, syrjäyttävän markkinaehtoista rahoitusta ja lisäävän esimerkiksi aluepoliittisin perustein
jaettavan rahan määrää veronmaksajien riskillä.
. Sieltä on käynti ulos, missä on talvella avantouintimahdollisuus ja kesällä maauimala.
Lampelan mukaan kylpylä on kaikkiaan vajaan 300 neliömetrin kokoinen, minkä lisäksi rakennetaan hoitohuoneita.
Niissä on mahdollisuus saada muun muassa manikyyri- ja
kampaamopalveluita.
Pohjanrantaan rakennetaan myös uusia kokoustiloja ja
juhlatiloja remontoidaan.
lyhyesti
IS: Sipilä ylivoimainen
suosikki pääministeriksi
KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on suomalaisten
ylivoimainen suosikki seuraavaksi pääministeriksi, IltaSanomat kertoo.
Lehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan Sipilää kannattaa 34 prosenttia suomalaisista. Kun uusiutuvien tuotannon
tavoitteena on nyt noin 38 prosenttia kokonaisenergian kulutuksesta, se voisi nousta 110 terawattitunnista jopa 160 terawattituntiin eli jopa 60 prosenttiin.
Tälle teknologialle on maailmalla
valtaisa kysyntä Suomen omaan
tarpeeseen nähden, Pekkarinen
muistuttaa.
Hän arvioi, että 2030-luvulle
tultaessa uusiutuva bioenergia
toimii markkinaehtoisesti ja kilpailukykyisesti ilman tukia.
Pekkarinen uskoo Suomen kykenevän vastaamaan sekä ilmastomuutoksen haasteeseen että
kohtuuhintaisen energiahuollon
turvaamiseen omin keinoin.
. Sipilän alkuperäinen esitys uudesta miljardiluokan rahastosta oli ilmeisesti sitä kuuluisaa mielikuvapolitiikkaa.
. Olemassa olevan hotellin saunaosaston yhteyteen rakennetaan kylpyläosasto.
?Uusiutuva energia
hallitusohjelman kärkeen?
puheenjohtaja, kansanedustaja
Mauri Pekkarinen (kesk.) nostaa
uusiutuvan energian mittavan lisäämisen yhdeksi seuraavan hallitusohjelman keskeisimmistä tavoitteista.
Pekkarinen perää myös energian kohtuuhintaista saatavuutta ja energiatuotannon päästöjen
alentamista.
Suomesta voisi Pekkarisen mielestä tulla johtava maa uusiutuvan energian tuottajana ja teknologian kehittäjänä.
. Lukema on samaa luokkaa kokoomuksen kannatuksen kanssa.
Sekä Antti Rinteen (sd.) että Timo Soinin (ps.) kannatus on noin yhdeksän prosenttia, eli selkeästi heidän
puolueidensa kannatusta pienempää.
. Se on näkynyt kokoomuksen kannatuksessakin.
Ikääntyneempi väki karkaa kokoomuksen takaa, Pajunen tulkitsee.
Pääministerikyselyä varten Taloustutkimus haastatteli 923 henkilöä.
Kataja kiittelee Sipilän
tarkennusta kasvurahastosta
KOKOOMUKSEN kansanedustaja Sampsa Kataja on tyytyväinen keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän tarkennuksiin kasvurahastosta.
Sipilä kertoi Kauppalehden haastattelussa (29.12), että keskustan esittämä kasvurahasto tarkoittaa nykyisten työkalujen, kuten Finnveran ja Teollisuussijoituksen
vahvistamista.
. Tämän vajeen täyttäminen ei
onnistu yhden uuden ydinvoimalan rakentamisella, mutta toisaalta en usko, että tarvitsemme myöskään kaikkia neljää uutta laitosta
eli Fennovoimaa, Olkiluoto 4:ää ja
kahta Loviisan korvaavaa laitosta.
Mauri Pekkarinen uskoo Suomen kykenevän vastaamaan sekä ilmastomuutoksen haasteeseen että
kohtuuhintaisen energiahuollon turvaamiseen omin keinoin. Kylpylän rakentaminen on ollut mielessä jo vuosia. Kun meillä ei ole Ruotsin ja
Norjan tapaan vesivoimaa riittävästi, meidän erityinen mahdollisuuteemme on metsään pohjautuvassa bioenergiassa ja sen
eri käyttömuodoissa kuten lämmön- ja sähköntuotannossa, biokaasussa, biohiilessä ja nestemäisenä polttoaineena.
KESKIMÄÄRIN uusiutuvien osuus
Euroopassa on nyt noin 15 prosenttia ja tavoite vuodelle 2030 on
27 prosenttia.
. Sipilän esittämä, nykyisten rahoitustyökalujen vahvistaminen 150 miljoonalla vuosittain on edelleen melko paljon,
mutta jo järjellisemmässä mittakaavassa, Kataja toteaa.
Sipilä sanoi Kauppalehdessä, että hänen kasvurahastoesityksensä on ymmärretty väärin.. Kuva: Jari Laukkanen
KESKUSTAMEPPI Paavo Väyrysen Keminmaalla omistamaan
Pohjanrantaan aletaan lähiviikkoina rakentaa kylpylää, jonka on tarkoitus olla asiakkaiden käytössä ennen kesää.
. Uusiutuvien tavoitteen toteuttamisessa bioenergian osuus on
ratkaisevaa. Me voimme saada päästöjen
alentamisen lisäksi teknologista ja teollista edelläkävijän hyötyä uusiutuvien käyttöönotossa.
PEKKARINEN muistuttaa, että vaikka metsäbiomassan käyttö on
Suomelle erityinen mahdollisuus,
se ei riitä tyydyttämään kokonaisenergian ja sähkön tarvetta.
. Järkipuhe näyttää tuottaneen tulosta. 7
30.12.2014
Väyrynen rakennuttaa kylpylän
PAULIINA POHJALA
SUOMENMAA
Paavo Väyrynen laajentaa
kylpyläbisnekseen. Ikään
kuin pääministerin paikka on jo jaettu, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen sanoo Ilta-Sanomille.
Stubb pystyy haastamaan Sipilän vain alle 50-vuotiaiden äänestäjien joukossa.
Yli 65-vuotiaista 54 prosenttia kannattaa Sipilää ja vain
9 prosenttia Stubbia.
. Rakennus sijoitetaan maan alle. Varmaan tässä on realismia. Sipilää suosivat siis muutkin kuin keskustan kannattajat.
Nykyinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) on kyselyssä kaukana Sipilän takana. Nyt
löysimme kustannuksiltaan kohtuullisen ratkaisun, Väyrynen sanoo.
. Uskon, että biopohjai-
SUOMENMAA
EDUSKUNNAN talousvaliokunnan
sen energiatuotannon lisäysmahdollisuudet ovat jopa 40 terawattitunnin luokkaa, mikä vastaa miljoonan ihmisen vuodessa käyttämää sähkön ja lämmön määrää.
Suomen tulee Pekkarisen mielestä huolehtia, ettei EU:sta tule esteitä
metsäpohjaisen energian käytölle.
. Hyvällä metsäpolitiikalla voidaan turvata sekä metsä- että
energiateollisuuden tarpeet puun
käytössä.
SUOMELLA tulee Pekkarisen
mielestä olla kirkas tavoite sähkön täydestä omavaraisuudesta
2020-luvulla.
Ilman ydinvoimaa sähkön omavaraisuuden nosto ei hänen mukaansa onnistu.
Pekkarinen muistuttaa, että vaikka uutta kapasiteettia rakennetaan,
Loviisan kaksi laitosta poistuu käytöstä 2020-luvun lopulla.
. Häntä kannattaa 19 prosenttia vastaajista
Kuva: Maria Seppälä
. Voi haluta kaikenlaista, mutta talous on pidettävä kunnossa,
jos mielimme säilyttää itsenäisen
kunnan. Ilmapiiri politiikan teossa on
täällä hyvin kannustava. Älkää minua äänestäkö. Tärkeänä hän pitää
asioihin perehtymistä.
. Yhteiskunta olemme me. Äänestäkää näitä nuoria, Kerola kertoo.
KESKUSTA ei Kerolalle ollut mitenkään itsestään selvä valinta. Katraaseen
kuuluu vielä maatalousoppilaitoksessa opiskeleva Tino, 16.
ALUNPERIN ehdokkaaksi kunta-
vaaleihin pyydettiin talon isäntää, Juho Kerolaa.
Tämä ei suostunut, mutta vihjaisi kääntymään vaimon puoleen.
. . Se oli erilaista. Äänekosken tehdaskaupungissa kasvaneena hän osallistui nuorempana
jonkun kerran demari-nuorten tilaisuuksiin.
. Meidän pitäisi auttaa toisiamme, Kerola sanoo.
Hän korostaa myös, että kaikkia
päätöksiä tulisi ajatella isänmaan
edun näkökulmasta.. Monesti se
tarkoittaa irrottautumista ihmisten tunteista.
. Hän sanoi vaalitilaisuuksissakin aina: . Vierastin sitä
vahvaa yhteiskuntavastuun painotusta, hän muotoilee.
Keskustassa kolahti kotiintulon
teema.
Siihen ei vaadita vuosien poliittista kokemusta. Toimijat ovat
ainakin täällä Kannuksessa hyvin lämminhenkisiä. Ehkä ulkopuolelta tulleena olen erityises-
ti huomannut sen.
KUNTAPOLITIIKASSA pääsee Kerolan mukaan vaikuttamaan untuvikkonakin, kun vain avaa suunsa.
JOSKUS tuntuu siltäkin, että ihmiset on opetettu odottamaan yhteiskunnan huolehtivan kaikesta.
. Erään esikuvani tunnuslause on: Keskusta kantaa vastuuta. Vaikka faktat olisivat selvät,
tarvitsen oman ajatteluprosessin.
Lopputulema voi olla sama, mutta en halua ottaa sitä vastaan valmiiksi pureskeltuna.
Kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan realismia. Siitä pitävät huolen Olavi,
4, Martta, 3 ja Taimi, 1. 8
30.12.2014
?Naiset ovat liian vaatimatt
Mari Kerola kannustaa aatesisaria astumaan politiikassa rohkeasti esiin ja eteenpäin
MERI ALARANTA-SAUKKO
KANNUS
LAUKAASTA viitisen vuotta sitten
Kannukseen muuttanut Mari Kerola ajautui politiikkaan vähän vahingossa mutta vauhdilla.
Viime kuntavaaleissa ehdolle
asettunut Kerola nousi saman tien
sekä valtuustoon että hallitukseen
ja vaikuttaa lisäksi ympäristö- ja
terveyslautakunnassa.
Vuoden päivät Kerola on heiluttanut myös Keski-Pohjanmaan
keskustanaisten puheenjohtajan ja
piirin varapuheenjohtajan nuijia.
. En lähtenyt
ehdolle eduskuntavaaleihin, sillä en kokenut olevani vielä
riittävän uskottava siihen tehtävään, hän sanoo. Vähän aikaa mietin, mutta
päätin sitten ottaa haasteen vastaan. Epäilin tosin, kuka minua
muualta tullutta äänestäisi, Kerola hymyilee.
Paljon innostumiseen vaikutti
kysyjän, kunnanvaltuuston nykyisen puheenjohtajan Lauri Perttulan asenne.
. Aina se ei ole helppoa, Kerola pohtii.
Mari Kerola on edennyt politiikassa nopeasti. Uuden ihmisen on helppo
samaistua siihen. Toisia
autetaan eteenpäin, jos jollakulla vähänkin on intoa, Kerola tyytyy kuittaamaan.
Vauhtia ei muutenkaan ole puuttunut tämän naisen takavuosien
arjesta
Omaa uskontoa voi myös
olla vaikea harjoittaa vanhainkodissa, asiantuntijat sanovat.
Tutkija Laura Kalliomaa-Puha
Kelasta pohtii, että kunnat voisivat esimerkiksi hyödyntää palveluseteleitä ostamalla yksityiseltä
puolelta palveluita maahanmuuttajavanhuksille, jos kunta ei niitä järjestä.
Linderborg sanoo, että yksi iso
ongelma maahanmuuttajavanhusten sopeutumisessa on monien suomalaisten kielteinen
suhtautuminen. Aina hämmästytään, että ai,
maahanmuuttajatkin ikääntyvät!
sanoo maahanmuuttajien vanhentumista tutkinut Hilkka Linderborg.
Viime vuoden lopussa Suomessa asui yli 10 000 vähintään
65-vuotiasta ulkomaan kansalaista . Meidän
pitäisi auttaa
toisiamme.
SUOMESSA on unohdettu, että
maahanmuuttajissa on myös eläkeikäisiä, sanovat heidän kanssaan työskentelevät STT:lle.
. Opportunismi merkitsee vallitsevien olojen hyödyksi käyttämistä moraalisista näkökohdista välittämättä.
Johdonmukaisuuden puute Stubbin politiikassa
on johtanut kokoomuksen kannatuksen laskuun,
Perttula tulkitsee.
. Keskustan vahvuutena Kerola pitää
hiljaisia puurtajia, jotka usein
jäävät huomiotta.
. Ei niin, mitä se antaa minulle tai vaikka kotikunnalle,
vaan mitä se tarkoittaa koko
Suomelle.
KEROLA on tarttunut rohkeasti
teemoihin, joiden on kokenut
sitä tarvitsevan. Suomessa
21 vuotta asunut Shahla Rostem
kääntää, että Rashed Mohammed
puhuu Isis-järjestön tytöille tekemistä kauheuksista kotimaassaan.
Naisten oikeudet ovat Rashed
Mohammedille tärkeitä. Kotimaisen puhtaan ja turvallisen ruuan tuotanto on paitsi valtava rikkaus myös välttämättömyys. . Heidän merkityksensä on valtava.
Yhteiskunta
olemme
me. mutta itsensä aliarviointia kansa ei siedä, hän kirjoittaa.
VAALIKAUDELLA 2011?2015 poliitikot ovat olleet
politiikasta irrallaan, Perttula huomauttaa.
Politiikan arvioinnin sijaan on keskitytty henkilöihin ja arvioitu politiikkaa henkilöiden välisinä
valtapelinä.
. Monet
niistä eivät edes sovi heille. Yritysdelegaatioita kulkee
maailmalla. Moni maahanmuuttaja
kun saa minimieläkettä.
Vertaisohjaaja Shahla Rostem on kielitaidottomalle Rashed
Mohammedille tärkeä. Naiskansanedustajaa maakunnasta ei esimerkiksi voi saada läpi jos ei ole
naisia ehdollakaan.
Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse olla eturivissä. Rostem kertoo auttavansa esimerkiksi
lääkärin kanssa keskustelemisessa.
Projektivastaava Anu Ojaksela
kertoo, että moni iäkäs maahanmuuttaja käy vertaistukiryhmissä pitkään. Hän tuli
Suomeen vuonna 2011 ja sanoo,
että hänen täytyi lähteä, koska hän
oli ajanut naisten oikeuksia: vastustanut naisten sukuelinten silpomista ja lapsiavioliittoja.
Kalliolan Setlementin Vertsiprojektin vertaisohjaaja Rostem
on Rashed Mohammedille yhtä
tärkeä kuin aurinko ja ilma. Monet seisovat metsän
puina, eräänlaisina tuulensuojina. Siinä kategoriassa Alexander Stubb on menestynyt. Alexander Stubbia ja kokoomusta arvioidaan
vihdoin päähallituspuolueena ja vaalikauden saavutuksia vasten.
Perttulan blogikirjoitus on luettavissa Suomenmaan verkkosivuilla.. Taimi
oli mukana hallituksen
kokouksessa
2-viikkoisena, Mari
Kerola nauraa. Lapsen edun
näkökulma kaikissa asioissa
sekä maaseutuyrittäjyyden
puolustaminen ovat sydäntä
lähellä.
. luvussa eivät ole mukana
kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajataustaiset.
Eläkeikäiset maahanmuuttajat jäävät usein vaille kielikoulu-
tusta, joka on suunnattu työikäisille. Linderborg sanoo, että toiminta voi
olla kaikille avointa mutta se ei riitä, jos ?tanssitaan humppatansseja, veisataan virsiä ja muistellaan
suomalaista lapsuutta?.
Jopa terveydenhoitopalveluiden käyttäminen voi olla vaikeaa ilman kielitaitoa, sanoo monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö Eläkeläiset ry:stä.
Hän sanoo, että kunnilla on töissä
kielitaitoista henkilökuntaa, mutta kukaan ei tiedä, kuka puhuu mitäkin kieltä ja missä.
ASIANTUNTIJOIDEN mukaan maahanmuuttajille on olemattoman vähän omakielisiä vanhuspalveluita.
. Se tuntuu monelta
unohtuvan, Kerola sanoo.
Suomalaisia maataloustuotteita kannattaisi hänen
mielestään markkinoida aktiivisemmin myös ulospäin.
. On olettamus, että perhe hoitaa, mikä on aivan väärä lähtökohta.
Suomessa perheen pitää olla töissä ja hoitaa lapset, Rönkkö sanoo.
Moneen kulttuuriin voi olla vaikea sovittaa ajatusta vanhainkodeista. Suomen kansa ymmärtää päätöksentekijöitään,
sietää paljon raskaita päätöksiä . Kielitaidottomana kansalaisuuden saaminen on vaikeampaa.
Myös Rashed Mohammud sanoo, että hänelle ei ole tarjottu
kielikursseja.
Maahanmuuttaja ei usein osaa
hakea hänelle kuuluvia tukia tai
hakeutua eläkeläisille suunnattujen aktiviteettien pariin. 9
30.12.2014
Pienten lasten äidin
mahdollisuus osallistua
politiikkaan vaatii
puolison apua. Hän sanoo, että maahanmuuttajien osallistuminen voi
olla kiinni niinkin pienestä asiasta kuin siitä, tukeeko kunta bussilippua. suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Perttulaa on ärsyttänyt, että poliitikot ja toimittajat ovat käyttäytyneet kuin politiikka olisi ollut pelikonsolilla ohjailtavaa virtuaalitodellisuutta.
PERTTULA iloitsee, että media on nyt herännyt arvostelemaan ylileveää hallitusta, vääristeltyjä talouslukuja, suunnitelmien muuttumattomuutta teoiksi, Suomen talouden rapautumista sekä kuntaja sote-uudistuksiin tuhlattua aikaa.
. Meidän pitää pyrkiä laajalla rintamalla maakunnallisille paikoille, lähteä ehdolle
vaaleihin. Naisten turha vaatimatto-
muus harmittaa.
. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva
?Stubbille politiikka on konsolipeliä?
SAMULI NISSILÄ
SUOMENMAA
PÄÄMINISTERI Alexander Stubbille (kok.) politiikka
on konsolipeliä, jossa uuden pelin pitäisi käynnistyä nappia painamalla, pitkän linjan keskustavaikuttaja, tohtori Pekka Perttula kirjoittaa Suomenmaan blogissaan.
Stubb vaikuttaa hänen mielestään opportunistilta. Hän on ollut nopein tviittailija ja sanavalmein poliitikko kolmella kielellä . Kuva:
Vertaistuki on vanhenevalle
maahanmuuttajalle tärkeä
Maria Seppälä
ANNA LEPPÄVUORI/STT
HELSINKI
IRAKIN kurdi Nawgul Rashed Mohammed, 66, kertoo selvästi surullista tarinaa soraniksi. Kyllä maatalouskin mahtuisi mukaan.
KESKUSTANAISTEN ruorissa
Kerolan tavoitteena on tehdä
järjestötyötä uskottavammaksi. He ovat usein kielitaidottomia eivätkä osaa hakea heille kuuluvia palveluita.
Ojaksela kysyy yhtäkkiä, tietääkö Rashed Mohammed eläkeläisten vuorosta kaupungin kuntosaleilla. Ei, hän ei tiedä.
tomia?
. Hän uskoo, että
se voi näkyä jopa siinä, että maahanmuuttajavanhuksia palvellaan huonommin.
Eva Rönkkö kertoo, että monessa kaupungissa eläkejärjestöt
ja maahanmuuttajat ovat tehneet
yhteistyötä
Tapasin häntäkin ravintolo
Kanerva kertoo aloittaneensa y
don kotiryssiin Kekkosen välityks
van mukaan presidentti halusi, että
kykenisi luomaan riittävän hyvät su
vostoliittoon.
SAAREN haastattelemat poliitikot s
yhteydenpitoon kotiryssien kans
myönteisesti. Et ollut mitään, jos sinulla ei oll
tiryssää.
Vastapainoksi poliitikoilla oli my
kejä ja -brittejä. kaksi asiaa: presidentti Kekkosen seuraaja ja hallituskysymys.
JOKAISELLA puolueella oli oma ?hoitajansa?
Tehtaankadun lähetystössä. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen
?Ei mitään paperia k
Kotiryssien kanssa seurustelu oli kätevää tiedonvaihtoa, mu
KUN Seppo Kääriäinen aloitti työskentelyn keskustan tutkimussihteerinä 1970-luvun alussa,
hän pani merkille, että puolueen johtomiehillä oli monenlaista kanssakäymistä neuvostoliittolaisten kanssa.
?Kotiryssiä. Hänen oma säännöllinen yhteydenpitonsa Tehtaankadulle alkoi
vasta 1970-luvun loppuvuosina.
Turun puoluekokouksessa vuonna 1980 Kääriäinen valittiin keskustan puoluesihteeriksi.
Suhtautumisessaan neuvostoliittolaisiin Kääriäinen omaksui edeltäjänsä Mikko Immosen
tyylin.
. tai pelkästään . Seppo Kääriäisen m
ryssäjärjestelmä oli nopea tiedonva
joka palveli molempien intressejä.. Oli syytä olla rehellinen. Supossa oli yksi henkilö, jolle ke
misista. ei
edes julkisia julkilausumia. 10
30.12.2014
Muun muassa Eeri Hyrkkö isännöi Viktor Vladimirovin vierailua Raision Tehtaalla ja LSO:lla. tavattiin niin lounailla, saunailloissa kuin kotioloissakin. Todellisuudessa diplo-
maatin asema oli peitevirka, ja he olivat KGB:n
palveluksessa.
Saaren mukaan kotiryssät eivät olleet varsinaisia vakoilijoita, vaan edustivat KGB:n niin
sanottua poliittisten suhteiden linjaa. Heidän
tehtävänään oli lähinnä pitää yhteyksiä suomalaisiin poliitikkoihin ja muihin vaikuttajiin.
Pyrkimyksenä oli toisaalta hankkia tietoa ja
päästä perille keskeisten poliitikkojen mielialoista, toisaalta vaikuttaa Suomen politiikkaan.
Ennen kaikkea Neuvostoliitto halusi huolehtia siitä, että Suomi säilyttäisi ystävälliset suhteet itänaapuriin ja jatkaisi YYA-sopimuksen
viitoittamaa Paasikiven?Kekkosen ulkopolitiikkaa.
Siksi neuvostoliittolaisia kiinnosti erityisesti
. Hän neuvoi, että papereita ei pidä viedä . Maalaisliittoon ja
myöhemmin keskustaan yhteyksiä pitivät Saa-
ren mukaan muun muassa Vladim
ja Pjotr Kuznetsov.
Eliitin keskuudessa kotiryssien su
rastaan kilpailtiin, Saari kirjoittaa.
. Keväisin puoluetoimiston ja Tehtaankadun väellä oli yhteinen lentopallo-ottelu, jonka tiedotuspäällikkö Seppo
Sarlund organisoi.
Kääriäinen tuli puoluetoimistoon suoraan
yliopistosta, eikä hänellä ollut kokemusta nuoriso- tai opiskelijapolitiikasta. Ilkka Kanerva main
sa olleensa ainoa poliitikko, jolla o
kotisupolainen.
. Vanhemman polvet poliitikot säpsähtävät yhä, kun asiasta alkaa puhua, hän kirjoittaa.
Ulospäin kotiryssät olivat diplomaatteja, jotka työskentelivät Neuvostoliiton suurlähetystössä Tehtaankadulla. Ei mitään paperia
koskaan, Kääriäinen kertoo Heikki Saaren Ko-
tiryssät-kirjassa.
Toinen Immosen neuvo oli, että oli puhuttava samalla tavalla joka paikassa.
. Valheista tai vedätyksestä kiinni jääminen oli huono juttu sekä
suhteille että itselle, Kääriäinen sanoo.
POLITIIKAN toimittaja Heikki Saaren tänä syksynä ilmestynyt Kotiryssät perustuu suomalaisten poliitikkojen ja talousvaikuttajien haastatteluihin sekä muistelmiin ja muuhun kirjalliseen
lähdeaineistoon.
Kääriäisen lisäksi äänessä ovat muun muassa Seppo Sarlund, Paavo Väyrynen, Esko Seppänen, Jaakko Laakso, Ilkka Kanerva, Ben Zyskowicz ja Seppo Tiitinen.
Kotiryssät ovat Saaren mukaan olleet Suomessa kauan vaiettu ilmiö
Myös muistelmien ja historiikkien siteeraukseen käytetään liikaa sivuja.
Kiinnostavinta antia kirjassa ovat poliitikkojen ja muiden vaikuttajien haastattelut. Heistäkin tosin on monesta saatu irti melko vähän.
ANNUKKA KANTOLA
Heikki Saari: Kotiryssät. Viileä analyysi tästä
tilanteesta kertoo, että Suomeen ei kohdistu mitään uhkaa yksittäisenä maana, Niinistö sanoi.
Haglund ja Niinistö korostavat, että mitään vaihtoehtoa ei toki voida sulkea pois ja Puolustusvoimat varautuu
ilman muuta kaikenlaisiin olosuhteisiin ja skenaarioihin.
Viktor Vladimirov oli kotiryssistä kuuluisin. En näe merkkejä siitä, että Suomi voisi joutua yksin
sotilaallisen painostuksen kohteeksi. Minerva Kustannus.
300 sivua.
Venäjän ei katsota uhkaavan yksinomaan Suomen
turvallisuutta. Hän oleskeli
Suomessa kolmeen otteeseen ja tapasi muun muassa Urho
Kekkosta, Ahti Karjalaista, Kustaa Vilkunaa ja Seppo Tiitistä.
Kuva: Suomenmaan arkisto
koskaan?
SALONIUS-PASTERNAKIN mielestä tämäntyyppistä uhkakuvaa pitäisi harjoitella myös valtionhallinnon valmiusharjoituksissa.
Haglund totesi, että valmiusharjoituksia pidetään,
muttei lähtenyt yksilöimään, minkä tyyppisiä tilanteita
niissä harjoitellaan.
. Kanerä kokoomus
uhteet Neu-
suhtautuvat
ssa pääosin
ielestä kotiaihtokanava,
. Joku saattoi joskus
esittää kysymyksiä, joihin oli parempi olla vastaamatta.
Ankarimmin kotiryssien kanssa seurustelua
arvostelee kirjassa Ben Zyskowicz, joka pitää
järjestelmää oleellisena osana suomettumista.
Zyskowicz ei tuomitse yhteydenpitoa sinänsä, mutta hänen mukaansa liian monet suomalaiset olivat valmiita juoruamaan kaiken neuvostoliittolaisille ystävilleen ja kuuntelemaan
herkällä korvalla heidän toiveitaan.
SAAREN kirja ei ole tieteellinen tutkimus, vaan
hänen omien sanojensa mukaan ?pikemminkin
journalistinen tietokirja tai raportti?.
Teksti on pääosin sujuvaa, mutta kirjaa vaivaa epätasaisuus. On myös edelleen niin, että jos Suomi pahimmassa
tapauksessa joutuisi osaksi tällaista, on todennäköisintä,
että se olisi osana laajempaa kriisiä, Haglund kommentoi maanantaina.
TUTKIJA Charly Salonius-Pasternak sanoi kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa maanantaina, että juuri tätä
olettamaa on arvioitava uudelleen Venäjän viimeaikaisten toimien vuoksi.
Hän nosti esimerkiksi Suomeen kohdistuvasta voimankäytöstä skenaarion, jossa Venäjä valtaisi pari Ahvenanmaan saarta kontrolloidakseen Itämeren ilmatilaa.
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Jussi Niinistö
(ps.) ei näe nimenomaan Suomeen kohdistuvien toimien todennäköisyyden kasvaneen.
. 11
30.12.2014
Et ollut mitään, jos sinulla ei
ollut omaa kotiryssää.
Vain Suomeen
kohdistuvia sotatoimia
ei pidetä todennäköisinä
SUSANNA JÄÄSKELÄINEN/STT
HELSINKI
PUOLUSTUSPOLIITTISESSA johdossa ei pidetä todennäköisenä, että Suomi voisi johtua sotilaallisten toimien
kohteeksi muuten kuin osana laajempaa konfliktia.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) sanoo, että ylipäänsä todennäköisyys aseelliselle konfliktille on edelleen onneksi pieni.
. Niiden skenaariota ei ole syytä puida julkisuudessa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Salonius-Pasternak hahmotteli kirjoituksessaan myös sitä, miten Suomi olisi tilanteessa, jossa se joutuisi voimankäytön kohteeksi.
Niinistö on haistavinaan tutkijan näkemyksissä epäsuoraa propagontia Nato-jäsenyyden puolesta.
. Täältäpäin se oli
myös vaikuttamiskanava, jotta meidän toimintamme tulisi ymmärretyksi siellä.
Seppo Sarlundin mukaan keskusteluissa sai
paljon hyödyllistä taustatietoa.
Toisaalta omat rajat täytyi aina osata asettaa, Sarlund muistuttaa. Se on nähtävä tiedonvälityksen kanavana ja
samalla myös vaikuttamiskanavana Neuvostoliiton kannalta, Kääriäinen toteaa.
. Hetkittäin kirjailija tekee kunnianhimoisen yrityksen merkittävimpien kotiryssien kuvailuun, mutta varsinainen aihe hukkuu turhan usein.
Kirjailija eksyy kertaamaan Suomen poliittista historiaa, joka todennäköiselle lukijalle on tuttuakin tutumpaa. Neuvostoliittolaiset pyrkivät saamaan aikaan mieluisia ratkaisuja täällä, puhutaan lähinnä hallituspolitiikasta. Tuli mieleen, että hän pyrkii mainostamaan sotilaallista liittoutumista Suomelle, muttei halua syystä tai toisesta ehkä tutkijana ottaa selvää kantaa.
utta varansa oli pidettävä
mir Silvestrov
uosiosta suout omaa ko-
yös kotijenknitsee kirjasoli jopa oma
erroin tapaaoissa.
yhteydenpiellä. Kuva: Aleksei Drushinin/Lehtikuva/AFP Photo. Suomalaista suhdetoimintaa neuvostoaikana
Tytär oli 14-vuotias, kun syöpä
tappoi äidin.
. Hän oli kuin sadusta, kova ja
julma.
Liitto päättyi eroon, mutta Brasch arvelee, ettei isälle selvinnyt äitipuolen stasilaisuus.
BRASCH kokee kirjoittamisen auttaneen ymmärtämään isäänsä.
. Kirjassa minäkertoja kasvaa pienestä tytöstä
nuoreksi naiseksi ja samalla aikuistuvat hänen havaintonsa.
. Kuva: Jari Lam/Lehtikuva
Presidentti Niinistö puhui
Putinin kanssa
PRESIDENTTI Sauli Niinistö keskusteli maanantaina puhelimitse Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Keskustelu käytiin Suomen aloitteesta, ja siinä käsiteltiin
erityisesti Ukrainan kriisiä ja sen ratkaisupyrkimyksiä.
Presidentin kanslian mukaan Niinistö pitää tärkeänä,
että Minskin prosessi saa jatkoa.
Itä-Ukrainan rauhanneuvotteluita käytiin jouluna
Minskissä, mutta jouluaaton neuvotteluiden kerrottiin
ajautuneen umpikujaan.
Neuvotteluihin osallistuivat Ukrainan, Venäjän ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin edustajat.
Ukrainan viranomaisten ja Itä-Ukrainan separatistien
kerrottiin vaihtaneen kuitenkin sotavankeja heti joulunpyhien jälkeen. Sodan
jälkeen hän palasi Itä-Saksaan ja
piti DDR:stä kiinni loppuun asti.
. Hänen uskonsa oli rakentaa
taivas ja helvetti ilman jumalaa.
Hänen piti puolustaa tätä uskontoaan poikiensa hyökkäyksiä vastaan. antaakseen tälle asunnon
ja puhelimen, vaikkei tytär halunnut. Hän puhui toveruudesta, kansojen veljeydestä ja Neuvostoliitosta isoveljenämme. Ministeri-isä
kertoi loikkari-pojastaan Stasille, sai potkut ja joutui täydennyskoulutukseen.
Braschin mukaan veljekset kapinoivat, koska halusivat saada
isänsä huomion. Kun isä
puhui työstään, hän suolsi puolueen korukieltä.
. Miksi kaikki jättävät meidät?
Me kaikki tarkoitimme vain hyvää.
Brasch kuvaa romaanissaan Ja
nyt hiljaisuus (LURRA Editions)
varttumistaan DDR:n ministerin
tyttärenä, kolmen taiteilijaisoveljen pikkusiskona. Hän oli melko kova, karismaattinen ja vahva, mutta ankara . Isä ei koskaan
pystynyt ymmärtämään poikiaan
ja se oli hänen onnettomuutensa.
VASTAUKSIA isän ankaruuteen
Brasch löytää tämän lapsuudesta. Hän
oli seurannut maanpaossa ollutta
miestään toisen maailmansodan
jälkeen Itä-Saksaan, jossa masentui. ei vain poikiaan vaan itseäänkin kohtaan ja kärsi ankaruutensa vuoksi.
Pojista kasvoikin Itä-Saksaa kritisoivia tinkimättömiä taiteilijoita
ja heistä vanhin loikkasi länteen.
Kaksi muuta veljeä jatkoi isäkapinaansa DDR:ssä. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva. Valtiovarainministeri korjasi budjettia perjantaina vastaamaan öljyn 60 dollarin hintaa tynnyriltä.
Talouspakotteet purevat puolestaan ulkomaisiin investointeihin, rahoitusalaan ja kuluttajiin.
Euro oli vahvistunut maanantaina alkuillasta noin 70
ruplaan.
Marion Brasch kuvaa romaanissaan varttumistaan DDR:n ministerin tyttärenä. Minua kohtaan hänellä oli
suuri sydän ja hän halusi tehdä
kohdallani kaiken oikein. 12
lyhyesti
30.12.2014
DDR-ministerin tytär
tilittää lapsuuttaan
TOMI ORAVAINEN/STT
HELSINKI
Presidentti Sauli Niinistö oli puhelimitse yhteydessä
Venäjälle. Ystäväni kehottivat minua
kirjoittamaan perheestäni, koska
sen tarina oli poikkeuksellinen.
Se mitä tapahtui perheelleni, oli
metafora sille, mitä tapahtui koko maalle.
Vaikka näkökulma on naiseksi
kasvavan tytön, kaiken keskus on
sosialisti-isä.
. DDR:n entinen ministeri katsoo sairaalahuoneensa
tv:stä, kuinka itäsaksalaiset rynnivät Unkariin. Luulen, että se kovetti hänet.
Isä kuoli pari kuukautta ennen
Berliinin muurin murtumista.
Kirjailija haastateltu Helsingin kirjamessuilla lokakuussa.
Se mitä tapahtui perheelleni, oli metafora sille,
mitä tapahtui koko maalle.
Venäjän talouskasvu on romahtanut tänä vuonna.
Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva
Venäjän talous putosi
miinukselle
VENÄJÄN talous supistui marraskuussa ensimmäistä kertaa sitten lokakuun 2009. Hän kysyi, mitä olemme tehneet. Se oli elämäni suurin menetys. Kirjailija Marion
Brasch muistaa isänsä tuolloin
ymmärtäneen, että Itä-Saksassa
oli jotain pielessä.
. En koskaan
kuunnellut, se oli tylsää.
ITÄVALTALAISSYNTYISEN äidin
elämän rautaesirippu mursi. Kun äitipuoli tuli, ymmärsin,
kuinka paljon äitiä kaipasin.
Äitipuoli tuli turvallisuuspalvelu Stasista urkkimaan perheen taiteilijapoikia.
. Muuten isä oli moralisti eikä
halunnut etuoikeuksia.
Isän työpäivistä puoluekoneiston osana tytär ei tiedä. Juutalaispoika kasvatettiin katoliseksi ja nuorena hänen oli paettava natseja Lontooseen, jossa
hän löysi kommunismin. Venäjän talousministeriön mukaan bruttokansantuote painui 0,5 prosenttia miinukselle.
Maan talouskasvu on romahtanut tänä vuonna, kun
tärkeimmän vientituotteen öljyn hinta on pudonnut rajusti ja Ukrainan kriisiä seuranneet talouspakotteet ovat
alkaneet purra.
Venäjän valtiovarainministeriö ennusti perjantaina,
että maan talous supistuu ensi vuonna 4 prosenttia.
Öljyn hinnan putoaminen puolessa vuodessa 50 prosentilla vei pohjan Venäjän ensi vuoden budjetilta. Oikeastaan hän on kirjani päähenkilö, sillä kaikki tapahtuu hänen ympärillään.
Veljet ja isä ovat teoksessa nimettömiä, koska Brasch halusi
kirjoittaa omaelämäkerrallisen
romaanin, ei dokumenttia.
BRASCH kertoo välttäneensä isän
ankaruuden, koska oli lapsista
nuorin ja ainoa tyttö.
. Toisaalta yritin olla aiheuttamatta ongelmia ja liityin hänen takiaan puolueeseenkin.
Hän arvelee, että isä käytti asemaansa hyväkseen vain tyttärensä
eduksi . Vaihto oli osa 12 kohdan suunnitelmaa,
jonka tavoitteena on lopettaa Venäjä-mielisten kansannousu Itä-Ukrainassa.
YK:n mukaan syyskuussa solmitun tulitauon jälkeen
on kuollut noin 1 300 ihmistä, mutta tässä kuussa taisteluiden on arvioitu vähentyneen merkittävästi.
Ukrainan sodassa on kuollut kaikkiaan yli 4 700 ihmistä.
KESÄ 1989
Ja jos he lähtevät
täältä pois, jääkiekon laatu ei tästä kärsi.
Päin vastoin: kotimaiset seurat alkavat kasvattaa omia nuoria
lahjakkuuksia. Liigassa pelaa 28 joukkuetta seitsemästä maasta. Jokerit Suomesta on KHL:n ensiesiintyjä. Liigan pelaajissahan, mm. Hänen tilalleen tuli Dmitri Chernyshenko. Toinen liittyy liigaan vuonna 2016.
Ulkomaalaisista seuroista ovet
ovat avoinna vain sellaisille seuroille, joilla on rahaa ja nykyaikai-
sia jäähalleja. Jokerit Suomesta on KHL:n ensiesiintyjä.
Kuukausi sitten liigan johtajalle
Aleksanteri Medvedeville, vaikutusvaltaiselle virkailijalle Gazpromista, annettiin lähtöpassit. Tämä tarkoittaa kai-
kinpuolista apua ja tukea maajoukkueelle ja tunnettujen, rahavaikeuksien vuoksi liigapelaamisen lopettaneiden kotimaisten
seurojen elpymistä sekä rahoitustuen kieltoa ulkomaalaisille jääkiekkoseuroille.
Nämä ovat uuden isänmaallisten ohjelman perusperiaatteita.
Tästä johtuu, että vuonna 2015
kaksi joukkuetta Slovan Bratislaviasta ja Medveshtchak Zagrebista jättävät mannermaisen liigan.
Näyttää siltä, että Riian Dynamoa
odottaa sama kohtalo.
Näiden joukkojen tilalle tulee
kaksi moskovalaista legendaarista seuraa Spartak ja Krylja sovjetov
(eli neuvostojen siivet). 13
30.12.2014
KHL on perustettu kuusi vuotta sitten. Melkein kaikki ovat
tusinapelaajia. Kaikki jääkiekkoilijat, ulkomaalaiset mukaan luettuna, saavat palkat lain
mukaan ruplissa. Siksi virkamiehet halusivat kasvattaa seurojen budjetit 2?3-kertaiseksi, mutta rahaa tähän ei ole.
ON ODOTETTAVISSA, että lähiai-
koina ulkomaalaisten pelaajien
määrä KHL:ssa vähenee.
Mutta täällä ei kukaan ole tästä syystä murheissaan. Ehkä 3?4 vuoden
päästä tulevat uudet Kovaltshukit, Radulovit ja Ovechkinit.
VALERI MITENJOV
Moskova. Jopa ulkomaalaiset pelaajat miettivät vakavasti lähtöä
Venäjältä.
Syy on taloudellinen. Tämä mannermainen
jääkiekkoliiga on perustettu kuusi vuotta sitten. Toinen alkaa pelit ensi vuonna. niillä
ei ole rahaa.
Asia on niin, että jos esimerkiksi Ruotsissa ta Suomessa ammattilaisseurat ansaitsevat 90 prosenttia tuloistaan itse, ja seurojen
omistajat lisäävät vain 10 prosenttia, niin Venäjällä kaikki on päinvastoin.
Venäläisten seurojen omistaja
on pääasiallisesti joko paikallinen
hallinto tai valtion osakeyhtiö, kuten Gazprom.
Nyt kaikilla on rahanpula ja
varsinkin paikallisilla hallinnoilla. Suomesta, ei ole
suuria tähtiä. Eli sellaisia, kuten
Jokerit on.
Voi olla, että Euroopasta löytyy
kaikin tavoin kovia seuroja, mutta ei nyt. Sotshin olympiakisojen järjestökomitean johtajana
hän sai korkean arvon presidentti Vladimir Putinilta.
LIIGAN uusi johtaja on laatinut uu-
den KHL:n kehitysohjelman, jota
täkäläiset lehdet sanoivat ?isänmaalliseksi?. On luonnollista, että pelaajien ansiot niinikään laskivat
yhtä paljon.
SEUROJEN johtajat sopivat, että
ansioita ei alenneta, mutta pelaa-
Venäläisten seurojen omistaja on
pääasiallisesti joko paikallinen hallinto
tai valtion osakeyhtiö kuten Gazprom.
jille ei myöskään korvata sitä 40
prosenttia, jonka ulkomaalaiset
pelaajat menettävät vaihtaessaan
ruplat euroihin.
Kanadalaiset kiekkoilijat eivät
suostuneet tähän päätökseen.
Kiekkoilijat toisista maista, mm.
Suomesta, ovat kannattaneet kanadalaisia.
Miksi venäläiset seurat eivät
halua korvata rahan menetyksiä?
Vastaus on yksinkertainen . Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Myös KHL kärsii rahapulasta
On odotettavissa, että ulkomaalaisten pelaajien määrä vähenee
KHL:SSA tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Silloin kun ei ollut kriisiä, kaikki meni hyvin.
Ulkomaalaisille oli edullista pelata Venäjällä, koska heidän ansionsa olivat 15-20 prosenttia suuremmat kuin kotona.
Mutta kun kriisi alkoi, ruplan
kurssi laski yli 40 prosenttia euroa kohti. Liigassa pelaa 28
joukkuetta seitsemästä Euroopan
ja Aasian maasta
Pysyvässä vakaassa tilassa 50 perhettä maksaa
kymmenessä vuodessa noin 3,5
miljoonaa euroa.
Mikäli kyläkoulussa on tilaa eikä kunta joudu rakentaa uutta
infraa, on kaikki maallemuuttajien maksama kunnallisvero puhdasta tuloa.
Tiet, viemärit ja vesiputket
ovat olemassa. Jos sama mää-
rä ihmisiä muuttaa kunnan taajamaan, seuraa siitä lähes varmuudella investointikustannuksia, koska infrassa ei tavallisesti ole ylimääräistä kapasiteettia
vapaana.
PÄIVÄHOIDON yksikkökustannus
on keskimäärin 9 000 euroa vuodessa per hoitolapsi. Valitettavasti rahoitusta haetaan siis kannattavuutta lisäävien
investointien sijaan käyttöpääomaksi. Tuossa tutkimuksessa tehdään tieteellisen
tutkimuksen kannalta luvaton
vertailu tulojen ja kustannusten
haarukkakeskiarvoista.
Tällöin yhden päiväkotirakennuksen ääriarvokustannusta verrataan yhden onnekkaan maanmyyntitilanteen tuottoon ja saadaan täysin hiekalle rakennettu
johtopäätös kyliin rakentamisen
kalleudesta.
Kuitenkin saman raportin sivulta 29 nähdään suoraan, että
maalle kohdistuva uudisrakentaminen on kunnan kannalta edullisinta.
Olisi parasta, että nämä asiat tutkittaisiin uudelleen. Erityisen vaikeaa on analysoida markkinatilannetta ja tulevaa kilpailua, kun kyse on kokonaan uudesta innovaatiosta.
Hannakaisa Heikkinen
TtM, maatalousyrittäjä
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Kiuruvesi. Näille kylien ihmisille on joka tapauksessa tarjottava kunnalliset palvelut.
Periaatteellisempi kysymys koskee asuinpaikan valintaa. Lapsiperheestä koituu aina ja joka kunnassa aluksi kuluja, mutta lasten kasvettua
verotuloja.
Ympäristöhallinto on vedonnut Kimmo Kosken raporttiin
Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne (SY 42/2008). Virallisesti asiaa ei ole linjattu, mutta
ympäristöhallinnon kaavoittajille antamassa ohjauksessa on tämä sisältö.
Äärimmillään kaikki se maalle
rakentaminen, joka ei liity maatalouteen, metsätalouteen tai
maaseutumatkailuun tulkitaan
yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi. Mielipiteet
14
Kyliin kannattaa rakentaa
MAASEUDULLE ja kyliin rakentaminen on vastatuulessa. Jos näin jatkuu, loppuvat kohta viimeisetkin kyläkoulut ja maaseutu autioituu hyödyttömäksi.
Yhdyskuntarakenteen hajautumisperustelu on sikäli erikoinen, että kylissä asuu entuudestaan väkeä. Säästämällä tätä maata ei saada
kuntoon, vaikka julkisen talouden vajeen
kiinni kurominen onkin yksi seuraavan
vaalikauden keskeisiä kysymyksiä.
Talouden nostamisessa on yrittäjyydellä
keskeinen merkitys. Yrityksistä kuuluu vienoa toivetta, että voisiko sen lähettämämme laskun maksaa eräpäivänä, kun toimeentulomme on siitä kiinni.
Maksuaikojen pidetessä jopa kuukauteen joutuvat yritykset rahoittamaan toimintaansa kalliisti. Jos ihminen haluaa asua lähellä luontoa ja rakentaa talonsa ekologisesti kestäväksi, miksi hänet pakotettaisiin asemakaava-alueelle?
JOKAINEN uuden talon rakentava investoi 250 000-300 000 euroa kylään.
Jos talon asukkaista toinen
käy koko ajan töissä ja toinen on
osan aikaa kotona tai työttömänä, saamme työssäkäyntiä karkeasti kuvaavaksi luvuksi 1 + 0,5
henkilötyövuotta.
Kun valtakunnallinen keskipalkka on pyöristettynä 3 000 euroa, ansaitsee tuollainen perhe hyvin varovaisesti arvioiden 4
500 e/kk.
Tästä voidaan laskea kuntien keskimääräisen efektiivisen veroprosentin mukaan 0,13
e x 4500 e/kk x 12 kk = 7 020 euroa vuodessa verotuloa kunnalle.
Kymmenessä vuodessa yksi tällainen perhe tuo kunnalle tuloa
70 200 euroa.
JOS KUNTA sallii alueensa ky-
liin rakennettavan niinkin vähän
kuin viisi uutta taloa vuodessa
tulee siitä ensimmäisenä 10 vuo-
?Jokainen uuden talon rakentava investoi 250 000-300 000 euroa kylään.. Määritelmästä riippuen yhteensä 1,2-1,6 miljoonaa
suomalaista. Tämä on yleistä jo pienissä ja keskisuurissakin yrityksissä.
sistä on lähes tai täysin velattomia.
Menneitä vuosia ajatellen on varmasti
järkevääkin, että sekä pankkien että Finnveran ja ELY-keskuksen rahoituksessa pidetään ohjakset tiukkana, mutta samalla
ollaan sen tosiasian edessä, että hyviä kasvuideoita jää toteuttamatta tiukkojen ehtojen takia.
Nopeaa kasvua tavoittelevat startupyritykset eivät voi olla ainoa totuus, vaikka muodikkaina julkisuuden valokeilassa
paistattelevatkin.
ERITYISESTI mikro- ja pienillä yrityksillä
ON PAIKALLAAN, että kaikki julkista rahoi-
on rahoitusta hakiessaan vaikeuksia täyttää vakuusehtoja, vaikka suuri osa yrityk-
tusta tarjoavat organisaatiot tarkistavat rahoitusmallejaan uusien kasvuyritysten ra-
hoittamiseksi.
Samalla on tärkeää, että kunnat ja nämä rahoittajatahot huolehtivat riittävästä
neuvonnasta ja tuesta, kun yrittäjä tai potentiaalinen yrittäjä apua tarvitsee.
Yrittäjä ei aina voi olla paras asiantuntija, kun kuvaa tuotteen tai palvelun mahdollisuuksista piirretään. Kuva: Antti Vierola
tena summaten runsaat 1,9 miljoonaa euroa. Erityisesti pienillä yrityksillä on rahoituksen saaminen noussut
keskeiseksi ongelmaksi.
Reaalimaailma ei ole Leijonan luola
-ohjelma, jossa yritysenkelit syytävät rahaa parin minuutin esittelyn perusteella.
Erityisesti vaikeuksien jo lähestyessä,
siis kannattavuuden heiketessä ja liikevaihdon laskiessa ovat rahahanat sulkeutuneet monilta pienyrittäjiltä.
YRITYKSEN vaikeudet voivat lähteä jopa sinusta ja minusta. Perheen
muuttaessa kuntaan sama kulu
aiheutuu niin taaja-alueilla kuin
Kylien ihmisille on joka tapauksessa
tarjottava kunnalliset palvelut.
kylissäkin. Yhteiskuntapolitiikkaa ei pidä perustaa
väärille oletuksille.
Juha Kuisma
Lempäälä
Kylien liiketoiminta-asiamies
Suomen Kylätoiminta ry
Ei yrittäjäkään pelkällä kiitoksella elä
SUOMI VOI nousta tästä taantumasta vain
työllä
Pääministeriltä tämä on ennennäkemätöntä.
Stubbin avautumisten taustalla lienee hänen puolueensa kokoomuksen syöksykierteessä
oleva kannatus.
Vastuullisista vaikuttajista tun-
?Stubbin leimakirveen
heilutteluun ei muiden
puolueiden tule lähteä
mukaan.. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
15
Ulkopolitiikka ei sovi
pelin politiikaksi
SOTILAALLINEN kriisi Ukrainassa on nostanut pintaan keskustelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perimmäisistä kysymyksistä.
Onko Suomi paremmin turvassa liittoutumattomana vai
osana sotilasliittoa?
Millaista Euroopan unionin
yhteisen ulkopolitiikan tulisi olla
ja onko EU:n vahva panos ulkopolitiikassa hyvä vai huono asia
Suomelle?
Kriisi Ukrainassa on näkökulmastamme vakavin uhkatilanne
lähialueillamme yli 20 vuoteen.
Suhde Venäjään on Suomen ulkopolitiikan tärkein asia.
Suomen kohtalo on keskiajan
hämäristä lähtien kietoutunut
yhteen Venäjän liikkeiden kanssa ja riippunut Venäjän suhteista
läntisiin suurvaltoihin.
SUOMALAISTEN edun mukaista
on aina ja kaikissa oloissa vähentää jännitteitä ja vastakkainasettelua Pohjois-Euroopassa ja Itämeren ympärillä.
On kyseenalaista, ovat EU:n
talouspakotteet toimineet niin
kuin niiden on kuviteltu. Hän jätti papinviran kymmeneksi vuodeksi 1983, kunnes siunattiin
uudelleen papin tehtävään 1993. Tässä on edettävä tarkoin, mutta malli on ehdottomasti syytä tutkia perinpohjaisesti.
Yhdessä monien rakenteellisten uudistusten kanssa
saamme Suomen takaisin kasvu-uralle, jolloin leikkauspolitiikka ei ole ainoa vaihtoehto.
Työtä, työtä, työtä. Tähän voimme soveltaa verokompensaatioita yrittäjälle. Pakotteiden jatkuvan lisäämisen sijaan
tarvitaan nyt diplomatiaa ja liennytystä.
SUOMALAISET puolueet ja kärkipoliitikot ovat kiitettävästi vaarallisessa tilanteessa vetäneet
yhtä köyttä. Vaikka Venäjän talous on tukahtunut,
on se mahdollisesti jopa lisännyt
poliittista kiihkoa naapurivallassamme.
Varmaa talouspakotteissa on
se, että oma kansantaloutemme on niistä kärsinyt. Heidän joukossaan oli 179 suomalaista.
Valtava tuho kohdistui 11 valtioon. Erityinen kiitos kuuluu ulkoministeri Erkki Tuomiojan ja presidentti Sauli Niinistön ammattitaitoiselle ja varmalle toiminnalle.
Outoa Ukrainan tilanteen yhteydessä on ollut se, että pääministeri Alexander Stubb on lähtenyt avoimesti jakamaan suomalaisia poliitikkoja oikeassa oleviin ja ?harhaoppisiin?. Kannettu vesi ei kaivossa pysy.
Arvostan itse ruotsin kieltä ja näen sen luonnollisena
osana Suomen historiaa ja kulttuuria.
Kaikille pakollinen ruotsi ei kuitenkaan ruotsin kielen
asemaa Suomessa paranna . Kirjoita Suomenmaahan. Tämä kannustaa
yrityksiä investoimaan, joka omalta osaltaan lisää talouskasvua. Puhelinkeskustelun aikana
esitin Pursiaiselle kysymyksen, horjuuko hänen uskonsa Jumalaan, kun tällaista tapahtuu.
Suomen luterilaisen kirkon pappi vastasi, että
?näin meidän kesken, en ole koskaan uskonut Jumalaan?.
Kristillisen kasvatuksen saaneena ihmettelen yhä
Pursiaisen vastausta ja vakaumusta.
TSUNAMIN vuosipäivän aikaan asia on erityisesti
painanut mieltäni. Samalla meidän on palautettava kotimainen energia kilpailukykyiseksi ja tuettava biotalouden ja
cleantechin vahvistumista.
Ensimmäisen uuden työntekijän palkkaaminen mahdollistaa yrityksen kasvun. Nyt olisi aika pitää uusi kohua
herättävä puhe, jossa vaaditaan: työtä, työtä, työtä.
Seuraavan hallituksen on mitä pikimmin aloitettava
nykyistä laajempi ohjelma työnteon edellytysten parantamiseksi.
Tarvitsemme investointeja teihin, rautateihin ja internettiin. -puheensa.
Jos jotain, siinä tiivistyi Suomen kannalta oleellisesti Venäjän tärkeys maallemme ja taloudellemme. Valintani kohdistui Terho Pursiaiseen. Myös niin sanotun Viron
mallin soveltuvuutta Suomeen on tarkasteltava.
Yksinkertaistaen, Virossa yrityksen voittoja verotetaan
vasta kun ne otetaan osinkoina ulos. Maassamme on yli 300 000 työtöntä työnhakijaa.
Tämä luku on karmaiseva. Huonosti motivoitunut oppilas
ei opi mitään. Mietin joulupyhien jälkeen töihin palattuani minkälaisen näkökulman juttuuni tsunamista ottaisin.
Päätin soittaa kirkonmiehelle. Intian valtameren vedenalainen maanjäristys Indonesian edustalla aiheutti yli 220000 ihmisen kuoleman. Hän oli vihreiden sitoutumattomana ehdokkaana myös 2007 vaaleissa.
Seppo Kuisma
Ex-toimittaja
Helsingin Kallion seurakunta
Ruotsinkielisetkin
pakkoa vastaan
ÅBO AKADEMIN ja yhteistyöyliopistojen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa pakkoruotsista luopumista.
Luin joitakin aikoja sitten gallupista, jonka mukaan
myös suomenruotsalaisista 40 % on pakkoruotsia vastaan. SKDL:n kansanedustaja hän oli 1970-72 ja 1979-87.
PURSIAINEN valittiin eduskuntaan 1970 ohi Suomen
kommunistisen puolueen puheenjohtaja Aarne
Saarisen Helsingin vaalipiiristä ja 1979 ohi SKP:n
puheenjohtaja Taisto Sinisalon Kymen vaalipiiristä.
Vuoden 1999 vaaleissa Pursiainen pyrki eduskuntaan Vihreän liiton listalta, mutta jäi ensimmäiselle
varasijalle. Tämä on huomattu myös vallitsevassa talouspakotteiden tilanteessa.
Uuden eduskunnan onkin käännettävä katseet Suomen vakavimpaan ongelmaan: surkeaan taloustilanteeseen. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva
tuu kuitenkin käsittämättömältä,
että kuumassa kansainvälisessä
tilanteessa Kokoomus ryhtyy ulkopolitiikassa halpaan poliittiseen peliin saadakseen irtopisteitä kevään vaaleissa.
Ulkopolitiikassa
tarvitaan nyt
yksimielisyyttä
ja vakautta.
STUBBIN leimakirveen heilutteluun ei muiden puolueiden tule
lähteä mukaan. Itselläni on sellainen käsitys, että Suomen luterilaisen kirkon pappi ei voi toimia
tehtävässään, jos hän ei usko Jumalaan.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa papin virassa Pursiaisen
Suomi huutaa töitä!
KOKOOMUKSEN entinen puolustusministeri Jyri Häkämies piti USA:ssa syyskuussa vuonna 2007 kuuluisan
?Venäjä, Venäjä, Venäjä. Heidän mielestään pakollisesta ruotsin opetuksesta luopuminen edistäisi ruotsin kielen asemaa ja arvostusta Suomessa.
Nyt on sellainen tilanne, että ruotsin kieltä vihataan
sen pakollisuuden takia. Hän on toiminut
seurakuntapappina, viimeksi tilapäisenä seurakuntapastorina vuoden 2013 loppuun Hyvinkäällä.
1960- ja 1970-luvulla Pursiainen tuli tunnetuksi
vasemmistoradikaalina teologina. Päivä päivältä näyttää siltä,
että paras kaksikko tähän tehtävään on presidentti Sauli Niinistö ja pääministerinä Juha Sipilä.
Antti Kurvinen
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Kauhava
mista. Ulkopolitiikassa tarvitaan nyt yksimielisyyttä ja
vakautta.
Pienenä valtiona Suomen tulee tukea kansainvälistä oikeutta
ja itsenäisten valtioiden suvereniteettia. Kuva: Paula Åström
kaltaisia ?valepappeja?, jotka eivät usko Jumalaan.
Kenties tutkimuksen paikka.
Punapappinakin tunnetulla Terho Pursiaisella on
vaiherikas elämä.
Vuonna 1945 Rautavaaralla syntynyt Pursiainen
vihittiin papiksi 1968 Turussa. eivätkä oppilaat opi ruotsia.
Jouko Piho
Loviisa
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
PL 52, 90100 Oulu. Sitä me tarvitsemme.
Joonas Könttä
MEP-avustaja, YTM
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Jyväskylä
Pitääkö papin
uskoa Jumalaan?
TAPANINPÄIVÄNÄ tuli kuluneeksi 10 vuotta tsuna-
?Tarvitsemme investointeja teihin, rautateihin ja
internettiin?. Kuitenkin Venäjän intressejä on ymmärrettävä ja Ukrainan tilanteeseen on saatava
rauhanomainen ratkaisu, jossa
yksikään osapuoli ei menetä kasvojaan.
Suomen johdon on jatkossakin
pidettävä yllä hyviä kahdenvälisiä suhteita sekä itään että länteen. Miljoonat ihmiset joutuivat pakenemaan kotiseudultaan.
Olin vuonna 2004 sanomalehti Suomenmaan toimittaja
Ylipäätään omaishoidon kehittäminen.
Lapsiperheiden asiat kuten lapsilisien leikkausten poistaminen ja terveellinen rakentaminen.
Pienyrittäjyyden tukeminen. Kyse ei siis ole avaruustieteestä, mutta virheitä tehdään jatkuvalla syötöllä.
HEIKKILÄN viidestä lapsesta kolme sairastui kaksi vuotta sitten
homeisessa koulussa ja päiväkodissa. Homeongelmat koskettavat
valtavaa määrää suomalaisia lapsiperheitä, ongelma on todella iso,
Heikkilä sanoo.
FAKTA
Vaaliteemat
Omaishoitoon liittyvä päätöksenteko kunnilta Kelaan, mikä luo
yhdenmukaisuutta. Heikkilä oli yksi huolestunut vanhempi muiden joukossa.
Heikkilä paneutui pohtimaan
rakennusyrittäjän ja isän innolla,
mitä homerakentamiselle voitaisiin tehdä. Yrittäjyyden aloittaminen on
tehtävä helpommaksi. Sitä parempi, mitä aikaisemmassa aikataulussa kentällä lyötäisiin lukkoon päivämääriä. Mitä nyt on kaupan?
. Kyljissä on
tärkeimmät infot: Perheet, yrittäjyys, homekoulut kuntoon ja keskustan apilanlehti. Kansa näkee heti, mitä asioita tämä mies ajaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista
tuettava ensimmäisen vuoden ajalta, koska se vaatii useimmiten myös investointeja.. Elokuussa hän laittoi
alulle asiasta kansalaisaloitteen.
Ajatus kansanedustajaehdokkuudesta lähti vuosi sitten homekouluista.
. Kansa näkee
heti, mitä asioita tämä mies ajaa.
HEIKKILÄ on toiminut taloraken-
nusalalla ja yrittäjänä yhteensä yli
30 vuotta. Hän sai kannustusta
ajatuksilleen niin paljon, että se
synnytti innostuksen pyrkiä paikalle, jossa asialle oikeasti voisi
tehdä jotain.
. Ajan pienyrittäjien,
omaishoitajien, lapsiperheiden
ja terveellisen rakentamisen asiaa, Heikkilä vastaa.
AUTON kyljestä vedetään kahdeksan neliön kokoinen markiisi,
jonka alle levitetään vihreä ruohomatto.
Peräkärrystä nostetaan kymmenen valkoista puutuolia ja grilli,
jossa Heikkilä paistaa kotimaista
grillimakkaraa samalla, kun tarinoi ihmisten kanssa.
Vaalipiirikierroksen runkona
ovat piirien järjestämät tilaisuudet.
Niiden ympärille Heikkilä ymppää
kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten järjestämät tilaisuudet,
joihin hän haluaa osallistua mahdollisimman aktiivisesti.
. Myyntipiste rakennettiin aina
kaupan pihaan, kuten nyt ?itsensä
myyntipiste?. Se
helpottaisi kummasti kaikkien
meidän ehdokkaiden aikataulujen laadintaa, hän vinkkaa.
VAALIKAMPANJANSA Heikkilä
aloitti jo juhannuksen jälkeen Facebookissa teemalla ?homekoulut kuntoon?. Hän
jättää yrityksensä palkallisten hoitoon loppiaisesta aina eduskuntavaalipäivään.
Itse Heikkilä keskittyy tekemään
vaalityötä sosiaalisessa mediassa ja
kiertää Kaakkois-Suomen vaalipiiriä.
. Somen kautta tavoitan pienten lasten vanhempia ja yrittäjiä.
Heillä ei ole niinkään aikaa tulla
perinteisiin vaalitapaamisiin.
Kalusto on jo kunnossa. Ehdokkaana en voi antaa
suoria lupauksia, koska se ei ole
realistista. Työuraan mahtuu myös
kiertävän myyntimiehen töitä.
Heikkilä kauppasi remonttipalveluja. Kuva: Päivi Vento
Loppiaiselta alkaa
täysipäiväinen vaalityö
Markku Heikkilä tietää, ettei homerakentamista saada kuriin ilman lainsäädäntöä
PÄIVI VENTO
LAPPEENRANTA
YRITTÄJÄ Markku Heikkilä, 45,
satsaa vaalityöhön täysillä. 16
Keskustassa tapahtuu
Markku Heikkilän kampanjamateriaali kertoo oleellisen. Se vaatii
lainsäätämistä ja sehän tapahtuu
eduskunnassa.
Heikkilän mielestä julkisilla rakennustyömailla pitäisi olla sertifioitu virallinen valvonta, joka varmistaa betonin kuivumisen ja villojen kuivana pysymisen.
Äänenvaimentimien eristäminen villalla pitäisi kieltää, koska
niistä irtoavat lasikuidut aiheut-
tavat samanlaisia ongelmia kuin
home. Kuntatasolla homerakentamiselle ei mahdeta mitään. Pakettiauto ja peräkärry on teipattu joulukuun aikana
Siilin voi
laittaa saunan alalauteille, terassille,
huussiin jne. Ohjelmassa ruokailu, elävää tanssimusiikkia, ohjelmaa ja eduskuntavaaliehdokkaita paikalla. Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. Matkan hinta on
35 euroa sisältäen lounaan ja bussimatkan. Marjaanalta
044 3678906 ja ovelta. Näytös alkaa klo 13.
Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää
edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot
ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180
POHJOIS-SAVO
Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. ja Vesaiset tj. Itä-Savon Keskustajärjestöt
toivottavat Rauhallista Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2015!
Maaseudun nuorten liiton Muhola-Karvilan osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Hankavaaran osasto
ry, Nuoren Keskustan liiton Haukiniemen osasto ry, Nuoren Keskustan
Liiton Moinsalmen seudun osasto ry,
Osastojen yhdistetty yleinen kokous ti
30.12. Kiireellisissä asioissa tavoittaa puhelimitse 040 415 8759 /
Tuija. Risteilyllä mukana puoluejohto,
eduskuntavaaliehdokkaita ja mielenkiintoisia alustajia ym. Varaukset suoraan
matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.
fi. tuoksua tuomaan. Tervetuloa!
Piiri, paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen puheenjohtajien ja sihteerien info-tilaisuus keskiviikkona
14.1.2015 klo 18.30 . 13.1.2015, toimisto on avoinna taas
14.1.2015. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin.
Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö
edestakaisin. uudella ajalla klo 14-15, helmik. Tilaisuuden järjestelyt Porin keskustan
opinto- ja kulttuuriyhdistys ja Keskustanaisten Porin yhdistys.
Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Vapaalippuja to
15.1. 0408379867 ja
perapohjola@keskusta.fi. klo 18:45 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Kokouksessa
päätetään osastojen lakkauttamisesta.
Osastojen lakkauttamisen 2. Maailmaa valloittanut musikaali Oopperan kummitus nyt vihdoin myös Suomessa. 010 315 2001 Keskustanuoret
tj. Tilaisuudessa keskustellaan ajankohtaisista vaali- ja järjestöasioista. Ilmoittautumiset varsinais-suomi@keskusta.fi
11.1.2015 mennessä. käsittely.
Nuoren Keskustan liiton Pihlajalahden osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Savonrannan osasto ry, Maaseudun nuorten liiton Kallislahden osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ti 30.12. Nainen miljoonabisneksessä. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Paikalla ke Ari Torniainen. 0400-802523
KARJALA
Vuoden 2015 seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?.
Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi, pukinkonttiin.. klo. asti.
Rauhallista joulua!
Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous ke 7.1.2015 klo 18
Oulussa, Keskustan piiritoimistolla,
Koulukatu 31 A 2.
Pudasjärvi. Vaihdamme ajatuksia mm. käsittely.
Nuoren Keskustan liiton Rantasalmen pitäjäosasto ry, ylimääräinen
yleinen kokous ti 30.12. 19, Jorma Laaksosen luona.
MSL luento A. Kahvitarjoilu klo 17.30. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.
kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme
sinut myös sähköisesti.
KYMENLAAKSO
Kymenlaakson KN, Lähde kanssamme nauttimaan ikimuistoinen musikaali-elämys Suomen Kansallisoopperaan. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne!
Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. Toimisto
avoinna jälleen ma 12.1. Lähtö Laitilasta noin klo 9 ja
paluu klo 21. klo 18 Keskustelutilaisuus;
Ajankohtaiset asiat vanhuspalveluista ja palvelurakennemuutoksesta Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella. klo 10-12 loppiaismarkkinat torilla. 33, 50100 Mikkeli
050 347 3556
ulla-riitta.juuti@keskusta.fi
ITÄ-SAVON PIIRI
Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna
050 347 3556
ulla-riitta.juuti@keskusta.fi
POHJOIS-KARJALAN PIIRI
Siltakatu 22, 80100 Joensuu
013-122 982
pohjois-karjala@keskusta.fi
POHJOIS-SAVON PIIRI
Suokatu 31, 70110 Kuopio
017-3699 600
pohjois-savo@keskusta.fi
YLÄ-SAVON PIIRI
Riistakatu 15, 74100 Iisalmi
017-817 214
ylasavo@keskusta.fi
KESKI-SUOMEN PIIRI
Cygnaeuksenk. Näytös alkaa klo 13. Hinta
60 ?/hlö meno-paluu. 16, 13130 Hämeenlinna
010 3270 499
etela-hame@keskusta.fi
PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI
Hämeenk. 040
418 1150.
PIRKANMAA
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Materiaalimaksu 13 eur / siili. Mukana
ke-ehdokkaita.
Ti 27.1. Suositun hauskan tervasiilin valmistaminen. Järjestämme risteilylle bussikuljetuksen. käsittely.
Nuoren Keskustan liiton Luukkolan
seudun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Viljakansaaren osasto ry,
Osastojen yhdistetty yleinen kokous
ti 30.12. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. Vierailun isäntänä toimii rehtori Ilkka Harkkila. Ilmoittautuneille lähetetään myöhemmin tarkempi aikataulu.
Ullan tantsut Salon VPK:n talolla la
31.1.15 klo 19 - 01. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin.
KESKI-SUOMI
SATAKUNTA
Piiritoimisto on suljettuna henkilökunnan jouluvapaiden vuoksi 22.12.-4.1.
Toivotamme kaikille hyvää ja rauhallista
joulua ja menestystä vuodelle 2015!
Ma 22.12.2014 . Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180
osastojen lakkauttamisesta. Kustantaja Ekrive
2012. Tervetuloa syventämään lukukokemusta keskustelemalla kirjoista!
Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun
7.2.2015. Ilmoittaudu varsinais-suomi@
keskusta.fi .
Jääkiekko TPS-Sport. Hyvää Joulua ja Onnellista
Uutta Vuotta.
Seinäjoki, Eteläisen py:n johtokunnan kokous ti 30.12. Asialistalla mm. Hintaryhmä F: 37,50
ja 38,50. klo 9. krs., 15110 Lahti
03-7825 017
paijat-hame@keskusta.fi
PIRKANMAAN PIIRI
Näsilinnank. ajankohtaisesta sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisesta.
Poikkeamme myös keramiikkataiteen
maailmaan Arabian tehtaille, jossa toimivat myös Arabian tuotteita myyvä
Iittala outlet -myymälä sekä Designmuseo Arabia ja galleria. Ota
rohkeasti yhteyttä. mennessä Ikaalisten
Matkatoimistosta, 03-45800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi.
Luvassa mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. Tervasiili sopii vaikkapa saunaan, mökille tai terassille. klo 18:15 piiritoimistolla
Tottinkatu 15, Savonlinna, kokouksessa
päätetään osastojen lakkauttamisesta.
Osastojen lakkauttamisen 2. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. Mika ja Aulis jakavat lippuja klo 17.20 ?
18.00. klo 19 Matti Vanhanen keskustan vaali-illassa Karviassa, Karviasalissa, Tyyni Tuulion katu 12. Kj:n kokous ke 7.1.2015
klo 19 kaupungintalolla valtuustosalissa. Hyvää joulua!
Hämeenlinna, ti 6.1. klo 18.30 Asta Varpion ja
Asko Autelon luona osoitteessa Nummenselkä 9 C 8, Nummela. kilpailukyky
muuttuu?. Tilaisuus on avoin kaikille.
Ilmoittaudu 5.1 mennessä toimikunnan puheenjohtaja Esko Kivirannalle
050 511 3158. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00.
Bussi kulkee Mikkelin kautta. 8.2.2015. Liput myynnissä kunnallisjärjestöissä ja piiritoimistossa.
PÄIJÄT-HÄME
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Aikataulut reiteistä myöhemmin tällä palstalla.
ITÄ-SAVO
Piiritoimisto on suljettu 22.12.2014
. terveisin piiritoimiston väki.
Varsinais-Suomen kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset toivottavat Hyvää joulua ja Onnellista Uutta
Vuotta 2015!
Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun. 12 A 4, 96100 Rovaniemi
016-313241
lappi@keskusta.fi
PERÄPOHJOLAN PIIRI
Valtakatu 25, 94100 Kemi
016-256 031, 040 8379 867
perapohjola@keskusta.fi
CENTERNS
SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT
Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors
050 4360 411
mia.peussa@keskusta.fi. pe 9.1.2015 Piiritoimisto on suljettu. Olemme varanneet liput lauantaiksi 14.11.2015 klo
19 esitykseen. mennessä
Vesaiset 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi
Keskustanaiset, Vielä muutama
paikka vapaana. sekä Hintaryhmä C: 73,50?.
ETELÄ-SAVO
Keskustajärjestöt Yhteiskunnallinen lukupiiri to 5.2.2015 klo 16.15
piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33,
50100 Mikkeli. lyhytkurssi ja toukok. tuotanto muuttuu . 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Suuren kysynnän vuoksi sitovat ilmoittautumiset 7.1.2015 mennessä
Liisa Saarelle p. klo 18 Jokisella Taatilassa.
La 10.1. 2-vuotiset luottamuspaikat.
PERÄPOHJOLA
Piiritoimisto on auki sopimuksen
mukaan: Kai Puro puh. klo 10-11 kauppatorilla, kahvikioski Tarja, klo 11.30-12.30
Korupirtti Ylämaa ja klo 13-14 kahvila
Joutsen, Joutseno. Mukana varapuheenjohtaja Juha Rehula ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. Yhteystiedot: Pilvi
Kärkelä p. Opettajana, yrittäjä Terhi Jokitulppo, Udutar Ky. Paikalla Keskustan teltta.
Keskustalainen illanvietto pe 16.1.
klo 18-24 Hauhotalossa os. Suominen.
Piiri, Varsinais-Suomen Keskustan
maaseutu- ja maataloustoimikunnan
kokous pidetään to 8.1.2015 klo 18.30
alkaen Ammattiopisto Livian tiloissa,
Tuorlantie 1, Kaarina. Tule mukaan
tanssimaan Ulla Arkadianmäelle toivottaaTolkkua Toimintaa ry - Ulla Huittisen tukiryhmä
Risteily, Muistathan tehdä paikkavarauksesi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.8.2. Varaukset 7.1. Varaukset kul-
jetukseen varsinais-suomi@keskusta.fi
tai Leenalle 050 5648747.
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta.
ETELÄ-HÄME
Piiritoimisto on joululomalla 19.12.6.1. 25 e. Myös päivälliset ja
lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. 23 A 1, 33210 Tampere
03-2226 029
pirkanmaa@keskusta.fi
KYMENLAAKSON PIIRI
Keskikatu 4, 45100 Kouvola
050 5770 838
kymenlaakso@keskusta.fi
KARJALAN PIIRI
Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta
040 416 0147, 040 415 8759
karjala@keskusta.fi
ETELÄ-SAVON PIIRI
Porrassalmenk. Lippujen hinnat: Hintaryhmä H: 17.50?. Osastojen
lakkauttamisen 2. 12 B 16, 40100 JKL
050 5735 353, 045 3274 845
keski-suomi@keskusta.fi
ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI
Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki
06-2233 300
etela-pohjanmaa@keskusta.fi
KESKI-POHJANMAAN PIIRI
KESKI-POHJANMAA
Piiritoimisto suljettuna 22.12.-6.1.
Piiritoimisto on suljettu joululomien
vuoksi 22.12.2014 - 9.1.2015. 6.1.2015. 21.00 Salon kaupungintalolla, Tehdaskatu 2, kahvit klo
18 alkaen. Hyvää joulua ja
onnellista uutta vuotta!
Keuruu, Riihon py: sääntömääräinen
syyskokous 30.12. 9 A 5. Lippu varaukset 9.1. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415
8759, laitetaan posti kulkemaan.
Piiritoimisto on suljettu 22.12.-6.1.
välisen ajan. Mukaan mahtuu 50
ensiksi ilmoittautunutta. klo 18 ja syyskokous klo 19 Keskustan Piiritoimistolla.
Mukana ke-ehdokas Paula Sihto.
Merja Rintamäen järjestämät yhteiskuljetukset (molemmat linja-autot) Keskustan vaaliristeilylle 7.-8.2.15
ovat täynnä. Linja-auto
lähtee klo 8.35 matkahuollosta. käsittely.
Nuoren Keskustan liiton Punkaharjun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Kerimäen pitäjäosasto ry, Nuoren Keskustan liiton Rahkolan osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ti 30.12. Toivotamme Hyvää Joulua ja Toiminnallista
Uutta Vuotta!
SUOMEN KESKUSTA
Keskustan puoluetoimisto
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
010 2897 000 (klo 9-15)
POHJOIS-POHJANMAA
Piiritoimisto on suljettu 6.1. . turneereissu Savoon.
Loimaa, Vesaisten syyskokous ti
30.12. Liput 15. Bussi kulkee
Mikkelin kautta. Lähtö
Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573.
Isokatu 2, 67100 Kokkola
06-8312 373
Keski-pohjanmaa@keskusta.fi
POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI
Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu
040 515 6800
pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi
KAINUUN PIIRI
Kauppakatu 26, 87100 Kajaani
08-6121 146, 08-6121 144
kainuu@keskusta.fi
LAPIN PIIRI
Kansank. 17
Keskustassa tapahtuu
UUSIMAA
Vihdin keskustanuoret ry, syyskokous ti 30.12. Elina Suoranta p.040
721 0636
23.1. Tervetuloa!
POHJOIS-KARJALA
Keskustan eduskuntavaaliristeily
7.-8.2. Paikkana Himmeli, Palokunnantie 39, Pori. Eeva Harjula p. Keskustelussa kaksi kirjaa: Antti Tuuri: Elosta ja maailmasta. klo 11-14 Tervasiilin valmistaminen, piiritoimisto, Itäpuisto
9. Kirkkotie 5,
14700 Hauho. käsittely,
Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015.
Lähtö Kerimäeltä klo 7:00. Kustantaja Otava 1999 ja
Merja Rehn: Yritä perässä. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. 0400 930 483
ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Matka Helsinkiin ti
20.1.2015 Vierailemme Kansaneläkelaitoksella ja tapaamme pääjohtaja Liisa Hyssälän. klo 18 piiritoimistolla Tottinkatu
15, Savonlinna, kokouksessa päätetään
HELSINGIN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
0400 909 013
helsinki@keskusta.fi
UUDENMAAN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
045 8546 406
ari.maskonen@keskusta.fi
VARSINAIS-SUOMEN PIIRI
Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku
010 2922 060
varsinais-suomi@keskusta.fi
SATAKUNNAN PIIRI
Itäpuisto 9, 28100 Pori
050 4057 742, 050 4057 743
satakunta@keskusta.fi
ETELÄ-HÄMEEN PIIRI
Larin Kyöstin k. Linja-autokuljetus järjestetään reitillä Laitila-Raisio-Salo-Helsinki. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta
0440-817373/ jaana.kvist@keskusta.fi.
ETELÄ-POHJANMAA
Piiritoimisto on suljettu 22.12.2014
. klo 19 piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna.
Kokouksessa hyväksytään osastolle
uudet säännöt, asian 2. Keilahallilla klo 13-14. Kahvia, arvontaa,
hauskanpittoo... klo 18.30 HK AREENA Turku. Kokousesitelmän pitää professori Risto
Tahvonen aiheenaan ?Ilmasto muuttuu . Tammikuussa aloitamme 9.1. klo 18:30 piiritoimistolla
Tottinkatu 15, Savonlinna, kokouksessa
päätetään osastojen lakkauttamisesta.
Osastojen lakkauttamisen 2. Tilaisuuden järjestelyt Porin keskustan
opinto- ja kulttuuriyhdistys ja Keskustan Porin kj.
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi tarja.kiviniemi@
keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja
Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi.
Tärkeää. Alustajana Porin kaupungin vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula. Pääsylipun h. Paluu illalla. Hinta 95
euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
VARSINAIS-SUOMI
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta
Vuotta! Piiritoimisto on auki jälleen
7.1.2015. Rauhallista Joulua ja räiskyvää
vuoden vaihdetta!
Lappeenranta, kj:n uuden vuoden
kahvit la 3.1. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma
B. Kuka suomalainen kaksinkertainen
5. ?Jukka. Molemmat ovat myös Suomen mestareita yleisurheilussa. Onko maailman nopein eläin kala, lintu
6. Mukula
3
4
8
4
9
5 1 8
2 5 8
3 1 6
7
2
3
3 1 4
9 5 2
6 5 4
4
8
1
2
6
5
4 3 9
7
3
5 8
4 1
4
7 2 8
4 5
1
6 2
6 9
8 7
2
1
8 1
3
9
1 5
5 3
7
1
4 8
5
9
olympiavoittaja. Minkä vuoden tammi-helmikuu. Aku Ankka . J.W. Virtanen . Kuka?
sairastava?
Sudoku
5
4 2
8 7
maanantaina tähänastista taivalta. Mitchell ja Nixonin avustajat Haldeman
ja Ehrlichman tuomittiin 30 kk - 8v. Millaisia paikkoja kammoaa akrofobiaa
Viivi & Wagner . Millainen taidelaji on japanilainen ikebana?
vai nisäkäs?
9. Mistä juureksesta valmistetaan borshkeittoa?
2. Mitä ovat kippunta, senttaali, leiviskä ja
luoti?
3. Miksi kutsutaan Yhdysvaltain dollarin sa-
dasosaa?
8. 18
30.12.2014
TIETOTESTI
Miksi kutsutaan Yhdysvaltain dollarin
sadasosaa. Water-
gate-skandaali: ent. Hän syntyi Savitaipaleella 1892 ja kuoli San Franciscossa tammikuussa 1955. Pariisista hän
ei kuitenkaan palannut kotimaahan juhlittavaksi, vaan muutti suoraan Yhdysvaltoihin . Himoksen hiihtokeskuksessa juhlittiin
2
4
5
9
2 3
1
6
7 6
5 7
2
3
2 1. Mitkä olivat heidän mestaruuslajinsa?
björn Fälldin ehdotti Nobelin rauhanpalkintoa Urho Kekkoselle. Hän voitti keihäänheiton kultamitalin sekä Antverpenin 1920 että Pariisin 1924 olympialaisissa. eikä palannut enää koskaan Suomeen. Masi . Mikä vuosi?
4. Rangell ja Urho Kekkonen
ovat molemmat toimineet pääministereinä, Rangell 1941-43 ja Kekkonen 1951-56
kuusi kertaa. vankeusrangaistuksiin, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA aloitti toimintansa, Thor-
7. Missä sijaitsee tämä 30 vuotta sitten avattu hiihtokeskus?
10. oikeusministeri John
N. Kuva: Suomenmaan arkisto
1
Minne sulta häipyi sekin suttura heti kunhan
oli siivelläsi itsenäisyyspäivän juhliin päässyt?
POLIITTINEN keskustelu on kärsinyt jo kylliksi ympäripyöreydestä.
Esimerkiksi Suomen eduskunnassa täytyy valehtelijan
sanoa puhuvan muunneltua totuutta. Niin haastaa kuin
rahaton lehmänostaja. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. 19
30.12.2014
Herjat kunniaan
kyllä, osa olisi naisia.
Henkilöön meneviä viittauksia riittäisi. Siellä jo persu näyttää, no arvaatte
mitä ja kokoomusmuijat käyvät vihreiden ämmien tukkaan kiinni.
JOISSAKIN parlamenteissa toimeenpannaan jatkuvasti nyrkkitappeluita. Nämä kaksi viimeisintä.
POHJOIS-KOREAHAN tässä on ollut tienavaajana ja poliittisen keskustelun uudistajana. Kuka toi viinapullon rippileirille!
Lehteriyleisö hyrisisi tyytyväisyydestä, salavuoteutta
ja epämääräisiä naisystäviä, onhan nämä Seiskasta tuttuja asioita. Kyllä sieltä kateelliset muistavat jokaisen kokeissa lunttaamisen ja mopon laittoman virityksen. Valepukki! Paskanpuhuja!
Heinäluoma hakkaa nuijaa pää punaisena ja vaatii
järjestystä. 25:1
SANANPARSI
Mitteepä se yksinäenen mies
akalla tekköö?
Iisalmi
KASKU
Hallituksen puheenjohtaja
aloitti puheensa osakkeenomistajille:
. Aika monella
on henkilökohtaisessa historiassaan asioita, joihin pääsisi kipeästi iskemään.
Varsinkin pienemmiltä paikkakunnilta tulevat ovat
huonossa asemassa. joulukuuta 2014.
Tänään: Taavetti, Taavi, Daavid, ortodoksisen kalenterin mukaan Ani.
Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 15.21, Oulussa kello
14.14 ja nousee huomenna Helsingissä kello 9.24 ja Oulussa kello 10.26.
PÄIVÄN SANA
Herra, sinä olet minun Jumalani! Sinun korkeuttasi laulan, sinun nimeäsi ylistän, sillä sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman,
kaukaa harkitun, varman ja luotettavan.
Jes. Vetoja lyödään, laitan kaiken liikenevän rahan ilmaisun Pallinaama puolesta.
Jäämme odottamaan kuka ensimmäisenä puuttuu Merkelin naiseuteen ja
Putinin pituuteen.
Vain yksi on tabu. Miten tästä nyt presidentti voisi tulla kun ei
saa saliin järjestystä. Edustaja XX puhuu kuin ei olisi alaleukaa ollenkaan. Brysseliin paenneet,
valtakunnan kuralle ajaneet ovat sankarihahmoja, joiden elämää naistenlehdet tulevat seuraamaan laajoin reportaasein.
Vasta historiankirjoitus nimeää kaksi kaikkien aikojen huonointa hallitusta. Tähän aikaan viime vuonna
olimme jyrkänteen reunalla. He kutsuivat Barack
Obamaa apinaksi.
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
TIISTAINA 30. Pienikokoiset Zyskowicz ja Pekkarinen saattaisivat huudella vähemmän, kun maakunnista
tulleet isot körmyt heiluttaisivat nyrkkejään. Yllättävää
Koko maailma odottaa henkeään pidätellen Obaman
vastausta. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Vuoropäällikkö
044 7370 263
Tuottaja:
Pirjo Kontio
044 7370 262
Toimittajat:
Henna Lammi
044 7370 267
Pentti Manninen 040 5709 400
Timo Mikkilä
044 7370 265
Samuli Nissilä
044 7370 261
Pauliina Pohjala 050 5450 915
8
9
5
2
1
4
3
6
7
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Satu Itkonen
044 7370 333
Annukka Kantola
opintovapaalla
Risto Luodonpää 040 8201 781
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Pirkko Wilén
044 7370 238
4
6
1
3
7
5
2
8
9
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
2
3
7
8
9
6
4
1
5
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Vastaukset: 1) Rangell kolmiloikka
1912-13, Kekkonen korkeushyppy 1924, 2) lintu: muuttohaukka
huippunopeus 325 km/t , 3) 1975,
4) punajuuri, 5) kukkainasettelu, 6) vanhoja Ruotsin vallan aikaisia painomittoja: kippunta 170
kg - luoti 13,28 grammaa, 7) cent/
sentti, 8) korkeita paikkoja, 9)
Jämsässä, 10) Jonni Myyrä.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Nyt
olemme valmiita ottamaan ison
hyppäyksen eteenpäin.
Ratkaisut
5
4
3
1
7
9
8
6
2
1
2
8
5
3
6
4
9
7
9
6
7
8
2
4
5
1
3
6
1
9
4
5
7
3
2
8
8
7
5
3
6
2
1
4
9
4
3
2
9
1
8
7
5
6
2
9
4
7
8
1
6
3
5
7
5
1
6
9
3
2
8
4
3
8
6
2
4
5
9
7
1
3
5
9
4
6
8
1
7
2
1
8
6
2
7
3
9
4
5
7
2
4
5
9
1
3
6
8
2
3
5
8
1
4
6
9
7
Ulkoasu: Mikko Eronen
9
1
2
4
5
7
6
3
8
044 7370 314
6
5
8
1
3
2
7
9
4
Kuvatoimitus
Maria Seppälä
3
7
4
9
6
8
5
2
1
9
4
1
7
2
6
5
8
3
6
7
8
3
5
9
4
2
1
8
6
2
1
4
5
7
3
9
5
9
7
6
3
2
8
1
4
4
1
3
9
8
7
2
5
6
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
5
8
3
6
4
1
9
7
2
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
7
2
6
5
8
9
1
4
3
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
1
4
9
7
2
3
8
5
6
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Helsingin toimitus
Postios
Lännessä lämpötilat kohoavat
Ilmatieteen laitoksen mukaan paikoin nollan yläpuolelle, idässä on
pikkupakkasia. Silloin joulukuun 21. Suomen ympäristökeskuksen
(Syke) jäänpaksuuskartasta ilmenee, että Lapissa ja Kainuussa järvien jäät ovat jo melko vankkoja,
mutta erityisesti Etelä- ja LänsiSuomessa jäille tuskin kannattaa
vielä lähteä.
. Kylmää jaksoa ei
ole kestänyt etelässä kuitenkaan
niin kauaa, että jäälle voisi turvallisin mielin lähteä.
Ylipäänsä Vehviläinen kehottaa
varovaisuuteen.
. Lähtisin siitä, että kannattaa
liikkua vain paikoissa, jotka tuntee. Pohjoisen jopa ?35 asteen lämpötilat
vaihtuvat uudenvuodenaattoon mennessä pikkupakkasiksi.. Täytyy mennä niinkin kauas
ajassa taaksepäin kuin vuoteen
1919. Jäätä voi olla, tai saattaa olla, ettei sitä olekaan, Syken johtava hydrologi Bertel Vehviläinen toteaa.
Vedet jäätyivät nopeasti järvissä
ja rannikkojen lähistöllä kylmien
pakkasten takia. Lupaa jäällemenoon ei oikein
kyllä tule, koska tilanteet ovat niin
vaihtelevia Etelä- ja Keski-Suomessa. 20
30.12.2014
Talven pakkasennätys Inarissa
JUSSI LATVALA/STT
HELSINKI
KULUVAN talven pakkasennätys
meni rikki maanantaina, kun Inarissa mitattiin ?36,4 asteen lämpötila. Lämmityskaapelin tulee olla elintarvikekelpoisella muovilla päällystetty, eli ihan mikä tahansa
lämmityskaapeli ei sovi tähän käyttötarkoitukseen,
kertoo Sähkötreffit-palvelun tekninen asiantuntija
Arto Saastamoinen tiedotteessa.
Tiistaina ja keskiviikkona lämpötila on isossa
osassa maata nollan tuntumassa, paikoin plussankin puolella. Jos on tuntemattomassa paikassa, on parempi, ettei mene
jäälle ollenkaan.
Jään paksuudessa voi olla suuria paikallisia vaihteluja. päivä
Pielisjärvellä mitattiin tasan 47 astetta pakkasta.
Etelässäkin on ollut kylmiä joulukuita: esimerkiksi Vihdissä mitattiin ?36 astetta vuonna 1978.
SÄÄTYYPPI on ennen uuttavuotta muuttumassa lauhemmaksi, ja
lämpötilat nousevat tiistaina selkeästi. Maan pohjoisosassa pakkasta on 3?12 astetta.
Suomen yli kulkee tiistaina sadealue, joka huonontaa ajokelejä.
Keskiviikkona uudenvuodenaattona sään pitäisi seljetä. Esimerkiksi paikat, joissa on paljon virtausta, voivat olla vaarallisia, samoin isojen järvien selät, jotka
jäätyvät viimeisinä.
Lämpötilan muutokset uhkaavat vesiputkia
KOVAT pakkaset ja sään nopea lauhtuminen voivat
muodostaa vesiputkille kohtalokkaan yhdistelmän.
Siksi pientalojen asukkaiden kannattaa olla lähipäivinä tarkkana putkien jäätymisen varalta.
Sähköistysalan yhteinen Sähkötreffit-palvelu
neuvoo ensiavuksi irtopatterin kytkemistä jäätymisalttiin putken läheisyyteen, putken suojaamista
lämmittävin peittein tai vesihanan avaamista, jotta vesi tippuu hiljakseen, kun lämpötilan odotetaan
nopeasti nousevan pakkasilta plussan puolelle.
Vesiputkien jäätymisen estämiseksi putken sisäl-
le voidaan asentaa lämmityskaapeli.
. Kuva: Jussi Nukari/
Lehtikuva
ton. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen kertoo, että kylmästä jaksosta huolimatta kaikkien aikojen joulukuun
pakkasennätys on vielä kaukana.
. Lämpötilat kohoavat edelleen, ja vain pohjoisessa lienee tuolloin pakkasta.
VAIKKA jouluna ja välipäivinä lämpömittarit ovat näyttäneet pakkaslukemia Etelä-Suomea myöten, jäätilanne on isossa osassa maata varsin arvaama-
Rastaalle maistui
pihlajanmarjat Helsingin
Lauttasaaressa maanantaina,
jolloin Suomen pohjoisosassa
kuluvan talven pakkasennätys
meni rikki