Suomenmaa 30.12.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

- 25.6 Yhden, kahden ja kolmen viikon matkoja. Hinnat alk. Maspalomas 1vko. Runsaasti muita lähtöjä ja kohteita! Varaa heti WWW.EASYLOMA.FI Sisältää lennot Oulusta + hotellin. Lähtö 28.01. 4 100% suomalainen matkanjärjestäjä HELSINGISTÄ JA OULUSTA OULUSTA ODOTETTU UUTUUS! MANNER-ESPANJA GRAN CANARIA TENERIFFA 540 ? 509 ? alk. alk. Sisältää lennot Helsingistä + hotellin. Lähtö 13.01. sisältää lennot+hotellin. Pelkät lennot alk. 599 . Puerto de la Cruz 1vko. Runsaasti muita lähtöjä ja kohteita! tai soita 08 5647 400 COSTA DEL SOL LENNOT MALAGAAN SUORAAN OULUSTA viikoittain 30.4. KESKIVIIKKO 30.12.2015 N:o 147 . 475 ? Hinnat alk./hlö kun 2 matkustaa yhdessä.Hinta- ja paikkatilanne 28.12.. 2 ? KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA 6 414880 073513 Lentoasemien status säilyy Sisäministeriö peruu maakuntien lentokenttien määrittelyn pelkiksi lentopaikoiksi s
Ainoa keino on ollut tarttua uuteen kiinni ja kehittyä maailman muutosten mukana. Jos muutamat viime vuosikymmenet ovat mediatalojen omistajia koetelleetkin, tavallinen kansalainen voi olla mielissään . Puutetta tuntuu olevan rohkeudesta, sellaisesta jota vaikkapa Suomen teollistajilta 1800-luvulla löytyi. Tuolloin rutiköyhässä maassa uskallettiin tehdä kauaskantoisia päätöksiä riskejä kaihtamatta. Sitä on tarjolla valtava paletti. Nykymallin arkailulla rautatietä tuskin olisi saatu edes Hämeenlinnaan. Helsingin vihreä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri lupasi sentään alkuviikosta yrittävänsä edistää Tallinnan tunnelia niin paljon kuin jäljellä olevana virkakautenaan pystyy. Suomen ulkomaankauppaa ei enää voisi pysäyttää ainakaan pelkästään komentamalla satamissa ahtaajat lakkoon. ROVANIEMELTÄ Norjan Kirkkoniemeen vedettävä rata maksaisi ehkä kolme miljardia euroa. Myös Suomenmaan muutos vaatii. Onhan Jäämeren radan rakentamista puoltanut myös muun muassa keskustalainen elinkeinoministeri Olli Rehn. TUNNELIN kaivaminen Tallinnaan maksaisi noin kymmenen miljardia euroa. Totutut toimintatavat on pitänyt arvioida aivan uudelleen. varsinkin sen jälkeen, kun hän heittää meitä kaikkia vaivaavan muutosvastarinnan romukoppaan. Tiedonvälitys on tehostunut tavattomasti. Se vaatii uutta asentoa ja avointa mieltä sekä lehden tekijöiltä että lehden lukijoilta ja ystäviltä. ?Vanhojen lukijoiden täytyy asettaa päänsä uuteen asentoon, että lehti ei olekaan enää se entinen, vaan tämä on toisenlainen?, kuten journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangas toisaalla tässä lehdessä sanoo. Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Suomenmaa pysyy uudessa asennossaankin keskustan pää-äänenkannattajana ja keskustaväen yhteisenä foorumina. Jäiden sulaessa Koillisväylästä saattaa joskus tulla merkittävä kauppareitti Euroopan ja Aasian välillä. Tuskinpa kannattaa vähätellä turisminkaan merkitystä kunnon talvien ja lumirajan siirtyessä yhä pohjoisemmaksi. SELVITYKSIÄ hankkeista on jo tehty, mutta jatkotyö ja poliittinen keskustelu on jäänyt piippuun. Se ilmestyy kerran viikossa monikymmensivuisena ja aikakauslehden kokoisena ja näköisenä. Yksi painettujen lehtien murheenkryyni on lehtien jakelu. Niiden sisältöä uudistetaan kaiken aikaa. Siinä on keskustan pää-äänenkannattajan vastaus tiedonvälityksen myllerrykseen. Verkkosivut ilmestyvät nykykieltä käyttäen 24/7, siis joka päivä. Samaa asennetta kaipaisi enemmänkin. Utopiat jäävät joskus sellaisiksi, mutta historia osoittaa aika monen utopian jossain vaiheessa toteutuneenkin. Katua niitä on tarvinnut harvemmin. Pekka Pohjolainen Yksi painettujen lehtien murheenkryyni on lehtien jakelu. Miksei saman tien Helsinkiin asti? Tunneli kytkisi myös meren saartaman Suomen muuhun Eurooppaa ja toisi huoltovarmuutta. Ja paljon, paljon muuta. Ulkoiset pakotteetkin ovat vauhdittaneet median muutoksia. Se on kallistunut tavattomasti. Yksittäisen lehden jakelukulu saattaa olla vuodessa paljon suurempi kuin vuosikerran hinta. M uutokset ovat aina vaativia. Painettuja lehtiä on supistettu ja jopa lakkautettu. Näin on ollut pakko tehdä, sillä muutosten vastustaminen on ollut mahdotonta. Tässä tapauksessa esittäjää ei ehkä kannattaisi tuomita vääräksi. Se on kallistunut tavattomasti. Yksittäisen lehden jakelukulu saattaa olla vuodessa paljon suurempi kuin vuosikerran hinta. Kuva: Paula Åström. Se on nopeutunut ja monipuolistunut. Suomenmaassa kuuluu niin keskustan johdon kuin tavallisen äänestäjänkin ääni sellaisena kuin se sanotaan. Tämä ääni voi olla joskus rosoinen ja kaunistelematon, mutta sille on Suomenmaassa tilaa. Mutta uusi, upea viikkolehti ja ammattitaitoisesti toimitettu ja jatkuvasti päivittyvä Suomenmaan verkkolehti merkitsevät myös parantuvaa palvelua. Luvassa on esimerkiksi pääkirjoitus joka päiväksi, värikkäitä reportaaseja ja asiantuntevaa tausta-aineistoa, uusia kolumnisteja sekä entistä nopeampaa uutisointia. Edellä siteerattua professori Raimo Salokangasta mukaillen: Pankaa siis päänne uuteen asentoon ja ottakaa omaksenne! Suomenmaa pysyy uudessa asennossaankin keskustan pää-äänenkannattajana ja keskustaväen yhteisenä foorumina. Tunnelissa Tallinnaan, kiskoilla Kirkkoniemeen ITSENÄISYYSPÄIVÄN alla entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vieraili televisiossa haastateltavana pitkästä aikaa. Arktisiin alueisiin eläkepäivillään paneutunut Lipponen kehotti ottamaan vakavasti ajatukset merenalaisen tunnelin rakentamisesta Tallinnaan ja ratayhteyden rakentamisesta Jäämerelle. Uusi tekniikka mahdollistaa pikaisen palautteen antamisen sekä aineiston vaivattoman hakemisen ja valinnan. Onko hanke sitten saavuttamatonta utopiaa? Ei suinkaan, ainakaan jos ja kun rahoitukseen saataisiin tuntuva avustus EU:n kassasta ja tunneli maksatettaisiin ajan kanssa käyttäjillä. Tunneli liittäisi Suomen ja Viron pääkaupungit toisistaan puolen tunnin matkan päähän ja avaisi ties millaisia taloudellisia mahdollisuuksia molemmissa päissä. Tekeillä on jo EU-rahoituksella jättihanke Rail Baltica, nopea rautatieyhteys Varsovasta Tallinnaan. Tämä myllerrys on ollut ankaraa. Internet ja digitalisaatio monine sovelluksineen ovat tuoneet tiedonvälitykseen valtavasti lisää mahdollisuuksia ja uutta kilpailua. Se saattaisi Suomen jälleen Jäämeren rikkauksien äärelle. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Suomenmaan historiassa alkaa taas uusi vaihe S uomenmaa ottaa taas uuden askeleen pitkän historiansa taipaleella, kun lehti muuttuu vuoden alusta lähtien radikaalilla tavalla. Vuoden vaihteen jälkeen lukijat saavat kokonaan uudenlaisen lehden, aivan uuden Suomenmaan. Suurimmatkin mediatalot ovat joutuneet tekemään ratkaisuja, joita olisi ennen pidetty mahdottomina. Suunta on poikkeuksetta ollut kohti verkkojulkaisua. Hän peräsi asiassa rohkeaa ajattelua ja johtajuutta. Keskustassa entinen arkkivihollinen ei ehkä kuulu kuunnelluimpiin vaikuttajiin. Sanomalehtipaperille painetut lehdet jäävät historiaan. Samanaikaisesti Suomenmaan verkkolehti osoitteessa Suomenmaa.fi parantaa palveluaan. Siitä voi lukea keskustan kannan ja keskustaväen mielipiteet
Päättäjiltä kysytään nyt vahvuutta seistä päätöstensä takana.?. Kuva: Jari Laukkanen MYÖS SUURITULOISET osallistuvat talkoi- Isompia tuloja verotetaan jo muita maita kireämmin ja solidaarisuusvero laajenee. Hyväosaisiin kohdistuvat etenkin tulosidonnaisten maksujen korotukset ja moottoroitujen vapaa-ajan ajovälineiden uusi vero. siin. Kansanedustajat luopuvat viikon palkastaan. SUOMI on nostettava kestävälle pohjal- le työtä tekemällä ja uutta luomalla. 30.12.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Hyvä säilyttäen uutta kohti Marisanna Jarva puoluevaltuuston varapuheenjohtaja POLITIIKAN VUOSI on ollut vaiheikas ja vaikeakin. Suomi on vakavimmassa jamassa sotiemme jälkeen. Kaiken vastustamisella voisi saada kannatusta, mutta olisi vastuutonta jättää korjausliikkeitä enää tekemättä. Olkoon vuosi 2016 sopimisen Suomen uusi alku. VAIKEASSA tilanteessa tehtävät päätökset eivät ole kenestäkään helppoja. Säästöt on kuitenkin tehtävä niin, että ne eivät ole kenellekään kohtuuttomia. Myös uutisointi vaikuttaa siihen, miten kansalaiset kokevat päätökset: asiat kuulostavat vain huonoilta ja uutisten oikomiseen kuluu aikaa, kun päätöksistä kerrotaan yksipuolisesti tai jopa virheellisesti. Esimerkkejä on lukuisia. SUOMEEN ei ole jäämässä vain 12 päivystyssairaalaa, vaan suurempien yksiköiden ohella kaikissa maakunnissa tarvitaan edelleen päivystäviä sairaaloita. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ei tuplata lailla, vaan kunnat päättävät itse niiden suuruudesta. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei viedä keneltäkään, vaan kokopäivähoito turvataan edelleen kaikille lapsille, joilla on siihen tarvetta. Itsensä työllistäviltä ei viedä työttömyysturvaa, vaan se paranee pienyrittäjillä. VARJOON ovat jääneet myös monet positiiviset päätökset. Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, takuueläkettä korotetaan ja Yle-vero poistuu kaikkein pienituloisimpien kohdalta. Toimeentulotuen perusosa, opintotuki ja lapsilisä pysyvät samalla tasolla kuin kuluneena vuonna. ?Pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, takuueläkettä korotetaan ja Yle-vero poistuu kaikkein pienituloisimpien kohdalta.. Jonkinlainen yhteinen suunta puolueella täytyy kuitenkin olla. Vuosikymmenen verran suunta näytti olevan kohti keskustaoikeistolaista puoluetta. Kokoomus kosiskeli palkansaajia ja pyrki eroon työnantajien ja paremman väen puolueen leimasta. Äkkikäännös takaisin oikeistolaisuuteen tapahtui äkisti puheenjohtaja Kataisen ja puoluesihteeri Tujusen lähdön jälkeen.? Pohjalainen: ?Talouden kääntämisessä nousuun poliittinen valta on vakavan paikan edessä. Ensimmäiset näytöt on jo annettu.? Kaleva: ?Jos eduskuntavaalit pidetään normaalissa aikataulussa keväällä 2019, hallituksella on aikaa viedä tavoitteensa läpi vielä nelisenkymmentä kuukautta. Ensimmäiset seitsemän kuu- kautta ovat tuoneet hallitukselle yhden suuren voiton ja yhden merkittävän takaiskun. Me voimme tehdä sen vain yhdessä. Olkoon vuosi 2016 sopimisen Suomen uusi alku. JK. Suomenmaa on hektisessä uutismaailmassa tarjonnut tilaa päätöksien taustoille ja toiminut otsikkokilpailussa sivistyksen airueena printtinä ja verkossa. Kenttäväen evästykset, tavalliset suomalaiset ja ilmiöt ympäri maan ovat oman lehtemme rikkaus ja kansanliikkeen ydintä. Uskon ja toivon, että sama linja kestää vanhasta formaatista aikakausilehteen siirtyessä. Pitäkäämme kiinni siitä mikä on hyvää ja muutoin rohkeasti uutta kohti! Muut lehdet MONI LEHTI arvioi politiikan tulevaisuudennäkymiä. Satakunnan Kansa: ?Tulevat hallituskriisit tuskin kuitenkaan kaatavat kolmen ässän hallitusta. Ennenaikaiset vaalit ja hallituksen hajottaminen ovat puolueille huonompi vaihtoehto kuin se, että ne antavat Sipilän hallituksen kitkuttaa ja hoitaa pakollisia ikäviä asioita. Suomi on nyt siinä jamassa, että ainainen kitinä on parempi vaihtoehto kuin kertarytinä. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen tarkoittaa myös sitä, että työntekijäjärjestöt riitaantuvat keskenään ennennäkemättömästi. Hallituksen kannatus kansalaisten silmissä on kääntynyt laskuun suotuisan alun jälkeen. Gallupit ovat näyttäneet punaista etenkin perussuomalaisille. Vaikeina aikoina vastuuta kantavien puolueiden suosio on aina lujilla, niin nytkin. Pääministerin leppeä julkinen kuva sai uusia piirteitä, kun hän painosti erouhkauksella hallituskumppani kokoomuksen linjansa taakse.? Iltalehti: ?Kokoomus on erilaisista oikeistolaisista suuntauksista koostuva puolue. Hallitus kykeni päättämään sosiaali- ja terveydenhuollon suuruudistuksen päälinjat eli hoiti sen, mihin sen edeltäjät eivät pystyneet. Samassa yhteydessä koeteltiin hallituksen lujuutta
Kerrotaan, että näillä lentoasemilla sovelletaan tämän Schengenin rajasäännöstön näitä säännöksiä ja näillä toisilla näitä säännöksiä. RISKIENHALLINTAJOHTAJA JuhaPekka Pystynen Finaviasta sanoo, ettei kyse ollut alun perinkään isosta asiasta lentokenttämäärittelyn osalta. . Käytännössä siinä ei olisi muuttunut yhtään mikään. Pystysen mukaan asetuksen valmistelijoiden oli ilmeisesti vain tarkoitus täsmentää tehtäviä maakuntakentillä. . 4 30.12.2015 Lentoasemien statusta koskevan asetuksen piti alun perin tulla voimaan vuodenvaihteessa, mutta nyt se lykkääntyy keväälle. Suomessa näin on vain Helsinki-Vantaalla. VARSINKIN maakunnissa uudistus herätti epäluuloja ja vastustusta. Lausunnoissa kannettiin huolta muun muassa siitä, että uudis- tus heikentäisi edellytyksiä matkailun kehittämiseen ja markkinointiin ja ulkomaisten lentoyhtiöiden kiinnostukseen avata uusia reittejä maakuntien lentokentille. Myös lentokenttiä hallinnoiva Finavia vastusti muutosta. Asetuksen piti alun perin tulla voimaan vuodenvaihteessa, mutta nyt se lykkääntyy keväälle. Ihanuksen mukaan asetuksen sisältö on ymmärretty maakunnissa ja lehdistössä väärin. Liikenteen turvallisuusviraston antaman hyväksymistodistuksen nojalla jokainen Finavian lentoasema on kansainvälinen lentoasema. YLITARKASTAJA Anne Ihanus sisäministeriöstä myöntää, että asetusta muutetaan sen saaman palautteen vuoksi. Muut kentät olisivat olleet muita rajanylityspaikkoina toimivia lentopaikkoja. Muutosta perusteltiin Schengen-alueen rajasäännöstöllä, jonka mukaan kansainväliset lentoasemat ovat sellaisia, joilla on säännöllistä ulkorajan ylittävää lentoliikennettä ja joilla rajavartijat ovat jatkuvasti paikalla. Maakuntien liitot puolustivat omia kenttiään.. Lentoaseman statushan määräytyy ilmailulain ja ilmailusäännösten mukaisesti, ja meillä ei ole tarkoitus eikä mahdollisuuttakaan niitä muuttaa. Käytännössä siinä ei olisi muuttunut yhtään mikään. Ihanuksen mukaan tarkoituksena on nyt, että rajatarkastusten järjestämistä koskevan asetuksen sisältöä ei sinänsä muuteta, mutta kenttien jakoa kahteen kastiin ei termeillä tehtäisi. . Linjauksia on tarkoitus tehdä kevään aikana. Finavia katsoi lausuntokierroksella, että Kokkola-Pietarsaaren lentoasema tulisi lisätä yksityislentojen rajanylityspaikaksi, sillä poisjättäminen aiheuttaisi Finavialle merkittäviä tulonmenetyksiä. Ihanuksen mukaan lentoasemien jaottelu on tehty puhtaasti rajatarkastusten näkökulmasta. . Maakuntakenttiä tarvitaan ja Oulusta tai Kittilästä pääsee ulkomaille jatkossakin. . Eli kuka missäkin ja millä tavalla tekee. Pystynen muistuttaa, että osalla kentistä tarvitaan ennakkoilmoittautuminen muilla kuin reittilennoilla, jotta rajavartijat ja tulli saadaan paikalle. Asetusluonnoksessa pois jäisivät nykyisistä rajanylityspaikoista Kemin, Kokkolan, Kuopion, Porin, Savonlinnan ja Tampereen lentoasemat. Sisäministeriön mukaan lausuntokierroksella olleeseen listaan voi kuitenkin tulla vielä muutoksia. Se huomautti lausunnossaan, että esitetty jaottelu olisi ilmailulain vastaista. Kuva: Maria Seppälä Lentokenttiä ei jaeta kahteen kastiin Sisäministeriö luopui maakuntakenttien määrittelystä lentopaikoiksi PEKKA POHJOLAINEN SUOMENMAA MAAKUNTIEN lentoasemia ei sittenkään määritellä asetuksella pelkiksi lentopaikoiksi, kuten tarkoitus oli. Sisäministeriössä on luovuttu mallista, jossa Helsinki-Vantaa olisi määritelty rajatarkastuksia koskevassa asetuksessa maan ainoaksi kansainväliseksi lentokentäksi. Finavia piti kenttää tärkeänä myös seutukunnan elinkeinorakenteelle. Muuten joudutaan estämään miehistön ja matkustajien poistuminen koneesta viranomaisia odotellessa. Finavialle lentoasemia ovat Pystysen mukaan kaikki kentät, joissa on kansainvälistä lentotoimintaa, joko säännöllisesti tai satunnaisesti. Joka paikasta pääsee, oli se sitten tilauslentotoimintaa tai reitin mukaista, Pystynen vakuuttaa. SEN SIJAAN uudistukseen sisältyvä yksityislentojen rajanylityspaikkojen vähentäminen nykyisestä on toteutumassa
Lehden mitta vaihtelee tilanteen mukaan. Aikakauslehti-Suomenmaa on läpikotaisin uusi tuote. Kuva: Maria Seppälä Kirkkoon liittynyt ennätysmäärä, eroajia kuitenkin enemmän EVANKELIS-LUTERILAISEEN kirkkoon liittyy tänä vuonna noin 17 000 ihmistä, arvioi Kirkon tiedotuskeskus. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Tänä vuonna kirkosta eroaa noin 42 000 ihmistä, arvioi eroakirkosta.fi-palvelu. Sen sivuilta löydät entistä pidempiä ja syvällisempiä juttuja. Ensi vuoden tarjoushinta puolueen jäsenille on 69 euroa. Hallituksen alkutaival on osoittanut, että politiikka ei kuitenkaan ole insinööritiedettä. Arvostan! Henna Lammi lainat Stubb nauttii parrasvaloissa olemisesta, mutta on pitkälti avustajistaan ja virkakoneistostaan riippuvainen. Kolmen kuukauden lehdet voi tilata kotiinsa parillakympillä. SUOMENMAAN verkkolehti pysyy ilmaisena ja tarjoaa tuoreimmat tiedot politiikan, yhteiskunnan ja talouden tapahtumista. Vuoden alusta alkaen tuore pääkirjoitus ilmestyy verkkoon joka päivä. Aikakauslehden jutuista pääsevät nauttimaan vain lehden tilaajat. LEHDEN tilaaminen on entistäkin edullisempaa, sillä keskustan jäsenet saavat Suomenmaan edulliseen jäsenhintaan. Uudessa, laadukkaammalle paperille painetussa aikakauslehdessä on keskimäärin noin 48 sivua. Tiedot päivitetään verkkolehteen kaksi kertaa viikossa. Kolmen kuukauden lehdet voi tilata kotiinsa parillakympillä. apollon tietäjät Pidä rakastajatarta TAHDON KIITTÄÄ keskustan ex-kansanedustajaa Timo Kaunistoa, joka nostaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan esiin politiikan raadollisuuden. Kaunisto kirjoittaa, että maakuntien keskustalaisen ei ole helppoa olla erilainen. . Kirkon tiedotuskeskuksen arvion mukaan kuolleita on muutama tuhat enemmän kuin kastettuja. Kirkossa käyvät ovet molempiin suuntiin. Kuva: Maria Seppälä Juha Sipilän vahvuuksia ovat selkeäoloinen insinöörilogiikka ja poliittinen ryvettymättömyys. Demokraattisessa prosessissa on kitkaa, joka näyttää tulleen pääministerille kiusallisena yllätyksenä. Pekka Ervasti Ylellä Kyllä tietyn moralisoinnin kohteeksi joutuu, varsinkin keskustassa. Uskonnot ovat avain maahanmuuton ymmärtämiseen. Timo Airaksinen Turun Sanomissa Aikakauslehti-Suomenmaa on läpikotaisin uusi tuote. Kirkkoon liittyneiden määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina. Tänä vuonna kirkkoon kuuluvia kuolee enemmän kuin kirkon jäseneksi kastetaan. Ainakin jonkin verran. Timo Kaunisto Iltalehdessä. Hän erosi vaimostaan vuonna 2010 ja avioitui seuraavana vuonna vihreiden Kirsi Ojansuun kanssa. . Silloin kirkosta erosi yli 80 000 ihmistä. Vuodesta 2008 alkaen kirkosta on eronnut joka vuosi vähintään 40 000 ihmistä, mutta määrä on voimakkaasti vaihdellut eropiikkien mukana. todellista tai kuviteltua mielipidettä. Kentän lisäksi on varottava oman puolueen kilpailevia ehdokkaita: pistoja tulee, jos kilpesi laskee. Kauniston mukaan politiikassa suositaan miellyttävää samankaltaisuutta. Puoluejohtajina ja ministereinä tarvittaisiin kuitenkin edelleen juurevia linjanvetäjiä, jotka eivät tarvitse aina papereita käteen. Tuomas Keskinen Iltalehdessä Suomalaisia suosittelisin ensi vuonna tekemään päätöksen opiskella uskontoja ja siinä sivussa kristillisyyden sotaisaa historiaa. Minusta se ei ollut sopivaa ainuttakaan osapuolta kohtaan, vaikka tunsin ankaraa syyllisyyttä. Rohkeaa puhetta. mikä muuttuu? PITELET käsissäsi viimeistä sanomalehti-Suomenmaata. Kun tehtävät ovat katkolla neljän vuoden välein, on varottava ?kentän. Minulle tuossa tilanteessa neuvottiin useammalla keskustalaisella suulla, että pysy liitossasi ja pidä rakastajatarta. Sen sivuilta löydät entistä pidempiä ja syvällisempiä juttuja. Ensi viikosta alkaen saat postilaatikkoosi joka perjantai aikakauslehti-Suomenmaan. Lehden ilmestymistiheys harvenee, mutta samalla lehti muuttuu paksummaksi. Mutta toivoisin, että sen aika olisi nyt ohi, kun yhteiskuntakin on näissä asioissa muuttunut. Jari Nenonen alkaa pakinoida verkkolehdessä kahdesti viikossa. Verkkosivuilta voi tilata myös ilmaisen sähköpostikirjeen, johon on koostettu päivän uutiset. Keskustajärjestöjen tapahtumailmoituksia julkaistaan jokaisessa paperilehdessä. Muut maksavat lehdestä 151 euroa. Uusia tilaajia lehti houkuttelee tutustumistarjouksella. Eronnut, yksinhuoltaja, homo tai vammautunut ei mahdu normiin. Kaunisto tietää mistä puhuu. Suurinta osaa niistä ei julkaista Suomenmaan il- maisilla verkkosivuilla, vaan verkkolehti keskittyy nopeaan päivittäisuutisointiin. Viime vuonna kirkos- ta erosi lähes 80 000 ihmistä. Vilkkaimmin kirkosta erottiin vuonna 2010, jolloin Ylen Homoilta-ohjelma nosti erolukuja. 5 30.12.2015 Suomenmaasta aikakauslehti
Pitäisikö puhua ?jo pelastetuille. Kuva: Maria Seppälä Olennaista on journalismi Ilmestymiskertojen harveneminen ei merkitse puoluelehtien kuolemaa ANNUKKA KAARELA SUOMENMAA SUOMENMAAN taival sanomalehtenä päättyy tähän numeroon. Tammikuusta alkaen keskustan pää-äänenkannattaja ilmestyy kerran viikossa aikakauslehtenä. Journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangas pitää muutosta loogisen kehityksen yhtenä askelena. Yhdenkään puolueen äänenkannattaja ei enää ilmesty useita kertoja viikossa. Demokraatti supistaa viikoittaisia ilmestymiskertojaan neljästä yhteen ensi vuoden alussa. Kansan Uutiset on jo pitkään ollut viikkolehti, samoin KD-lehti. Vihreä Lanka ilmestyy joka toinen viikko, Perussuomalainen kerran kuussa. Myös Nykypäivä muuttui syksyllä kuukausilehdeksi. . vai tavoitella uusia lukijoita? . Journalismi toimii jonkinmoisena tolkun äänenä, jos ajattelee kaikkea sitä roskaa, mitä sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla on. Siihen ei pidä mennä mukaan, vaan moderoida ja olla piittaamatta. MILLAINEN on puoluelehtien asema ja tulevaisuus Suomessa? Lehtien levikit ovat kohtalaisen pieniä, mutta tiettyä arvovaltaa niillä Salokankaan mukaan edelleen on. Tiettyjä asioita voi edelleen lukea ja tulkita vain puolueiden omista äänenkannattajista. Lapissa pari lehteä onkin jo joutunut turvautumaan siihen. VAIKKA viimeisetkin puoluelehdet muuttuvat tammikuussa viikkolehdiksi, sitä ei tarvitse Salokankaan mukaan pitää merkkinä lehtien lopullisesta kuihtumisesta. Aikakauslehti tarjoaa uusia mahdollisuuksia niin lehden sisältöön kuin ulkoasuunkin. Myös verkko vaikuttaa. Viimeisenä sen teki ItäSavo vuonna 2002. Salokankaan mukaan puoluesiteestä alkoi tulla maakuntalehdille haitta, koska nykyisin lehden täytyy menestyäkseen kelvata koko alueen väestölle. Kehitystä ei hänen mielestään olisi voitu estää. . Poliitikot pääsevät niissä ääneen varmemmin kuin sitoutumattomissa tiedotusvälineissä. Salokangas näkee puoluelehtien ikuisena dilemmana sen, kenelle ne suuntaavat sisältönsä. Levikit laskevat eikä ole toi- voa siitä, että ne nousisivat. Vanhojen lukijoiden täytyy asettaa päänsä uuteen asentoon, että lehti ei olekaan enää se entinen, vaan tämä on toisenlainen. Salokangas pitää kuitenkin tärkeimpänä, että journalismi eli toimitettu sisältö säilyy. . Äänenkannattajuus ja bisnes eivät oikein sovi yhteen, jolloin lehden oma tila ja merkitys täytyy löytää jotakin muuta kautta. Tätä nykyä laskussa ovat muidenkin kuin puoluelehtien levikit. Perinteinen media joutuu taistelemaan ihmisten ajankäytöstä esimerkiksi sosiaalisen median kanssa. Salokangas arvioi, että ilmestymiskertojen harventaminen saattaa olla edessä myös pienemmillä maakuntalehdillä. Kun ihmiset liikkuvat verkossa, paperilehden käyttö ja merkitys vähenevät, puoluelehtiä urallaan laajasti tutkinut Salokangas taustoittaa. PUOLUELEHDET ovat aikoinaan ol- leet Suomessa varsin voimakkaita ja jopa hallinneet mediakenttää. Verkoston harveneminen alkoi sotien jälkeen, kun maakuntalehdet ryhtyivät luopumaan puoluesiteistään. 6 30.12.2015 Yksikään puoluelehti ei enää ilmesty useita kertoja viikossa. Lehdet ovat välillä ottaneet enemmän etäisyyttä emo-. Vaikka alunperin meilläkin sanomalehden perustyyppi oli nimenomaan puolueen äänenkannattaja, niin viime vuosikymme- net julkaisutoiminta on ollut lähinnä bisnestä. Lukijoille voidaan tarjota esimerkiksi pitkiä reportaaseja ja esseitä. Kerran viikossa ilmestyvä tuhdimpi paketti saattaa myös tulla paremmin luettua kuin monta kertaa viikossa julkaistava. Haasteitakin toki on. Vaikka uusi viikkolehti on nimeltään vanha tuttu Suomenmaa, täytyy sen Salokankaan mukaan ikään kuin luoda itsensä uudelleen aikakauslehtenä. Muutos vaatii avointa mieltä paitsi lehden tekijöiltä, myös lukijoilta. . Viimeisimpinä viikkolehdiksi muuttuivat Suomenmaa ja Demokraatti. Siitähän on nähty erilaisia esimerkkejä
Ilmestyy kerran kuussa. RKP: Medborgarbladet. Ei virallisesti vihreiden äänenkannattaja, mutta puolue omistaa 70 % osakkeista. Suomenmaan juhlavuosi 2008 oli ja meni. Itse ajattelen niin, että lehti ei välttämättä tarkoita paperia, vaan se on jonkinlainen alusta, jonne tehdään journalismia. Ilmestyy viisi kertaa vuodessa. SDP: Demokraatti. 7 30.12.2015 uutisanalyysi FAKTA Puolueiden pää-äänenkannattajat Keskusta: Suomenmaa. Ilmestyy kerran kuussa. Kristillisdemokraatit: KD-lehti. Ilmestyy tammikuusta lähtien kerran viikossa. Kokoomus: Nykypäivä. Välillä meni paremmin ja välillä huonommin. Monenlaista markkinointia ja kohdentamista yritettiin, ja Keskustapuolue työnsi rahaa Suomenmaahan vuosi vuodelta yhä enemmän. PÄÄ TULI vetävän käteen vuonna 1991, jolloin oululainen osakeyhtiö Liitto otti kontolleen vuosien varrella kertyneet Suomenmaan jättivelat. Näin päästiin vähitellen kestävälle pohjalle, jolla lehti on tälläkin hetkellä. Suomenmaan historiateoksessa vuonna 2008 tuolloinen päätoimittaja, nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen analysoi mielenkiintoisella tavalla lehden satavuotista taivalta. Laanisen mukaan Suomenmaan taival kertoo myös Maalaisliitto-Keskustapuolueen järjestövoiman hitaasta rapautumisesta. Suomen Keskusta kertoo mieluusti suurista jäsenmääristään, mutta tultaessa 1980- ja 1990-luvuille jäsenyyden side ei enää ollut niin vahva, että se olisi riittänyt puolueväelle perusteeksi tilata Suomenmaa. Vielä 1960-luvulla suuret levikkiluvut, vaikka niissä olikin ilmaa, kertovat, että puolueväen side pää-äänenkannattajaan oli huomattavasti vahvempi kuin myöhemmin. Suomenmaan näkökulmasta 1980- ja 1990-lukujen Suomen Keskustan järjestökonetta voisikin Laanisen mukaan luonnehtia paperitiikeriksi. ESIMERKIKSI vuoden 1991 Suomenmaan kriisissä kukaan Suomen Keskustan vaikuttaja ei enää vedonnut vakavissaan mahdollisuuteen, että sadoista tuhansista aktiiveista koostuva järjestöväki saattaisi ratkaista Suomenmaan taloudelliset ongelmat tilaamalla lehden. Suomenmaan juhlavuosi 2008 oli ja meni. Ilmestyy tammikuusta lähtien kerran viikossa. Vasemmistoliitto: Kansan Uutiset. Pisimpään printtilehden julkaisemista jatkanevat keskusta ja SDP, joiden jäsenet ovat iäkkäimpiä. . Silloin lehti voi olla myös verkkosivusto. Vanhojen lukijoiden täytyy asettaa päänsä uuteen asentoon. SUOMENMAA täytti joulukuussa huomaamatta 107 vuotta. Jos viipurilainen ylioppilas Otto Niinisalo heräisi nykyisen median aikaan, hän taatusti huudahtaisi: mikä maa, mikä valuutta? Niinisalo nimittäin allekirjoitti tsaarinvallan aikana joulukuussa 1908 perustamisasiakirjan, jonka hän lähetti hyväksyttäväksi Suomen Painoasiain Ylihallitukselle. Asiakirjaan Niinisalo kirjoitti: ?Voimassa olevien lakien nojalla saan täten ilmoittaa vuoden 1909 alusta ryhtyväni omalla vastuullani julkaisemaan täällä kahdesti viikossa ilmestyvää kuusi- tai seitsenpalstaista sanomalehteä, nimellä Maakansa. Ilmestyy vuoden alusta kerran kuussa. Perussuomalaiset: Perussuomalainen. Ensi vuonna ilmestyy yhdeksän numeroa. Seitsemän vuoden aikana mediamaailma on kokenut täydellisen murroksen ja muutoksen. Suomenmaa on reagoinut hyvissä ajoin tähän tapahtuneeseen ja koko ajan tapahtuvaan median muutokseen, jossa paperilehtien levikit ovat laskussa muillakin kuin puoluelehdillä. Moderni nettilehti sekä napakka ja hyvin toimitettu paperinen viikkolehti ovat tässä historiallisessa tilanteessa 107-vuotiaan Suomenmaan vastaus median muuttuneeseen ympäristöön. Uskon, että järjestöväki ottaa uuden konseptin hyvin vastaan. TIMO MIKKILÄ. Ilmestyy kerran viikossa. Vihreät: Vihreä Lanka. Lehti painetaan toistaiseksi Viipurin uudessa kirjapainossa.? Ensimmäisessä näytenumerossa laitettiin Maakansan toimittajan paikat auki. MINULLA oli ilo kirjoittaa vuosina 2004?2008 Maakansa-Suomenmaan Sitkeää tekoa -satavuotisteos. Pitkä ajanjakso ja laaja aineisto vaativat sitkeyttä myös kirjoittajalta, mutta valmista tuli aikataulun mukaisesti. Osoitetuksi tuli, että Viipurissa perustettu ja Suomenmaaksi vuonna 1965 muuttunut lehti ei suostunut kuolemaan, vaikka oli usein henkitoreissaan. Neljä eri kertaa lehti lakkasi ilmestymästä, mutta aloitti aina uudelleen. Viipurista Suomenmaan edeltäjä lähti viimeisen kerran kesäkuussa 1944 Kannaksen murtuessa. Maalaisliiton tarmonpesä, talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen ja päätoimittaja Pentti Sorvali ohjasivat lehden ensin joksikin aikaa Lahteen. Lopulta Maakansa luotsattiin poliittisia lehtimarkkinoita ajatellen mahdottomaan paikkaan eli Helsinkiin, jossa lehden taistelu jatkui 1950-, 1960ja 1970-luvuilla. Kuva: Paula Åström Suomenmaa on osoittautunut sitkeäksi puolueeseen ja välillä tulleet taas lähemmäksi. Esimerkiksi Kansan Uutiset lakkasi välillä olemasta vasemmistoliiton äänenkannattaja. Myös Demarin, nykyisen Demokraatin, etäisyys SDP:hen on vaihdellut. Jos puoluelehdet haluavat tavoitella suurempaa lukijakuntaa, niiden kannattaisi Salokankaan mielestä välttää sanelua siitä, kuinka asioista kuuluu ajatella. Moni puoluelehti onkin ilmestymiskertojen harvetessa jo lisännyt merkittävästi verkkouutisointiaan. Salokangas arvelee, että kannattajakunnan rakenteen perusteella ensimmäisenä kokonaan nettiin siirtyy vihreät. Puoluetaustan tulisi näkyä lähinnä aihevalinnoissa ja juttujen aatteellisena perussävynä. Kokonaan politiikasta vapaa sisältökin on toivottavaa, sillä tuskin kukaan jaksaa lukea kymmeniä sivuja pelkkää politiikkaa. SALOKANGAS arvelee, että puo- lueet säilyttävät omat lehtensä jatkossakin, vaikka lehdistötuen osuutta ei enää erikseen korvamerkitä puoluetukeen. Todennäköistä kuitenkin on, että lehdet siirtyvät tulevaisuudessa yhä enemmän verkkoon
Kaikki se joka puolella kohtaamani kasvollisuus, yhteisöllisyys ja välittäminen yllätti. TÄRKEIN arvo Brandtille on ihmi- syys ja lähtökohtana päätöksenteossa tulee olla ihmisyysaate. Kaksitoista vuotta sitten noviisina opiskelijana Brandt järkyttyi, kun hänelle alkoi hahmottua vanhusten tilanne maassa. . Olin täynnä kirkasotsaisia ajatuksia ja laadin ?vanhusten pelastussuunnitelman?. Juttelin erään opiskelijan kanssa siitä, millaisiin asioihin haluaisin vaikuttaa. Olen koko ajan Lappeenrannassa asuessani ollut monella eri taholla mukana vaikuttamassa, mutta poliittisesti sitoutumattomana. Lappeenranta herätti minut yhteisölliseen toimintaan, ennen tänne muuttoa en ollut järjestöihminen. Brandt, joka on yliopistolla myös töissä tuutorointisihteerinä, löysi sisäisen keskustalaisuutensa mielenkiintoisella tavalla vuosi sitten marraskuussa. . Minulle hymähdeltiin, ettei tuollainen olisi koskaan taloudellisesti mahdollista. Jatkossa hän haluaa seisoa varmemmalla pohjalla sosiaalipolitiikan sektorilla ja tätä osaamista tulee kauppatieteen opintojen avulla. BRANDT ALOITTAA Etelä-Karjalan keskustanuorten puheenjohtajana ja Karjalan piirin varapuheenjohtajana vuoden alusta. Hän on Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen vuonna 2016 sekä LOK:in eli Lappeenrannan opiskelevien keskustalaisten aivan tuore puheenjohtaja. 29-vuotias Brandt on ollut elämänsä aikana monessa mukana; asunut Espanjassa, Suomessa usealla paikkakunnalla, tehnyt monenlaisia töitä ja viettänyt kaikkiaan hyvin aktiivista elämää opiskelujensa ohella. Jo nuorena hänellä heräsi kiinnostus yhteiskuntaa kohtaan, ja siksi yliopisto-opinnotkin alkoivat ylioppilaskirjoitusten jälkeen Helsingin yhteiskuntapolitiikan laitoksella, valtiotieteellisessä tiedekunnassa. LAPPEENRANTAAN muutto myöhemmin toi esiin Brandtissa uu- sia puolia. . Tämä tokaisi minulle, että ?kuulostat ihan keskustalaiselta?. Brandt meni Etelä-Karjalan Keskustanuorten pikkujouluihin. . 8 30.12.2015 Juttelimme koko illan ja koin, voi sanoa, heräämisen! Linda Brandt pursuaa intoa mahdollisuuksiin, joita hän on saanut sen kautta, kun löysi keskustapuolueen. Juttelimme koko illan ja koin, voi sanoa, heräämisen! Oli ihanaa jutella ihmisten kanssa, jotka ovat samanhenkisiä ja joilla on samat arvot kuin itselläni on. KEVÄTTALVEN Brandt toimi kansanedustajaehdokkaaksi asettuneen imatralaisen keskustanuoren, Kairit Tahvolan, kampanjakoordinaattorina. Kevään aikana hän oli päässyt Etelä-Karjalan keskustanuorten hallitukseen ja noussut siellä varapuheenjohtajaksi. Syksyllä Brandt kokosi ylioppilaskunnan edustajavaaleihin keskustan arvoihin perustuvan Keskeiset-listan ja toimi sen asiamiehenä, lista menestyi vaaleissa loistavasti. Brandtin johdolla yliopistolle saatiin herätettyä henkiin Lap-. Kuva: Päivi Vento Eteläkarjalainen energiapakkaus Linda Brandt aloittaa piirijärjestöjen entistä vastuullisemmissa luottamustehtävissä PÄIVI VENTO LAPPEENRANTA HELSINGIN YLIOPISTOSTA valtiotieteen maisteriksi 2014 valmistunut Linda Brandt oli oivaltanut, että hän tarvitsee kauppatieteitä pystyäkseen hahmottamaan sosiaalipolitiikkaa kokonaisvaltaisesti. Siksi Brandt aloitti kauppatieteiden opinnot Lappeenrannan teknillisessä oppilaitoksessa muutama vuosi sitten. Kun Brandt saapui karjalaiskaupunkiin vuonna 2011, hän koki tulleensa kuin kotiin.
tai heidän kannattajiensa . Jäsenhankintaa on tarkoitus tehdä koko maakunnassa. . INRA:n perustaminen. välinen pikkumaisuuksiin saakka mennyt jaottelu on häirinnyt KESK:n lisäksi myös hallitustoimintaa. Haluan kehittää omaa osaamista politiikassa ja oppia paremmin suomen kieltä. Tietysti hän olisi taipunut, jos muut puolueet olisivat esim. Kuva: Maa . 9 30.12.2015 kolumni Maahanmuuttajataustainen Kafil Ahmad haluaa vaikuttaa SUOMEN kansalainen Kafil Uddin Ahmad on innostunut vallitsevasta tilanteesta, sillä hän kokee pääsevänsä vaikuttamaan asioihin. Ahmad meni läpi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (LTKY) edustajistoon keskustan arvoihin pohjautuvalta Keskeiset-vaalilistalta ja hän on LOK :n (Lappeenrannan opiskelevat keskustalaiset) hallituksen jäsen. AHMAD TULI Suomeen vuonna 2007 Bangladeshista. Luulen, että tapahtumien kokonaiskuvan saamiseksi tähän kannattaa kertoa päiväkirjamerkintäni sanotun hallituksen ensimmäiseltä päivältä. 1.12.1975 (MAANANTAI). Kiireitä sekä VvM:ssä (jossa oli varsinainen työpaikkani) että VN:ssa (johon nyt siirryin pääministerin sihteeriksi, jo viidennelle pääministerille). Tuon tuosta keskustelin pääministerin kanssa niistä tapahtumista, jotka pyörittivät ja pöllyttivät eilen KESK:aa. Olimme hallitusneuvottelujen aikana MM:n kanssa sitä mieltä, että KESK:n yhtenäisyys olisi ehkä parhaiten saavutettavissa vetämällä sekä Virolainen että Karjalainen hallitukseen. UKK oli toista mieltä. Ihmisyys, se on minulle tärkein määrittävä arvo. Suunnittelimme KESK:n ja Neuvostoliiton vuorovaikutuksen lisäämistä ja syventämistä talouspoliittisten asioiden ympärillä liikkuen. Sassi kertoi, miten hän oli suositellut Virolaiselle, ettei tämä lähtisi enää kandideeraamaan puolueen puheenjohtajaksi. Kas- vaako nälkä syödessä? Brandt ei mieti hetkeäkään vaan vastaus tulee heti. . Kuva: Päivi Vento KUN ASIAA syvällisemmin miettii, niin UKK:n valitsema linja on myönnettävä mitä todennäköisimmin oikeammaksi. Virolaisen ja Karjalaisen . Helsingissä sain ystäviä, siellä on paljon tekemistä ja ihmisiä. Vuonna 2013 Ahmed muutti Lappeenrantaan suorittaakseen rahoitusalan maisterin tutkinnon. Tältä näytti marraskuun alkupuolella ja silloin UKK sanoi olevansa valmis ottamaan mukaan molemmat. Myöhemmin tällä näkökohdalla ei ollut enää merkitystä ja niin UKK saattoi palata aikaisempaan näkemykseensä: molemmat tohtorit hyllylle. Linda Brandt ja Kafil Uddin Ahmad nauttivat molemmat Lappeenrannan yliopiston kansainvälisestä ilmapiiristä. Haluan tietää, miksi täällä on niin vaikeaa saada työtä ja miksi työpaikkojen luominen on niin vaikeaa, Suomessa asumisaikaan 400 työhakemusta lähettänyt mies sanoo. Häntä kiinnostaa myös verotukseen liittyvä päätöksenteko ja päätöksien seuraukset. . Lappeenranta on pieni kaupunki, mutta se on ollut iloinen yllätys Ahmedille. . En tullut kuulluksi millään lailla, joten erosin lopulta minäkin. Ahmad haluaa kaikille samanlaiset vaikuttamismahdollisuudet kansalaisuudesta huolimatta yliopistolla ja sen ulkopuolella. Tämän vuoden marraskuussa Linda Brandt kokosi edustajiston vaaleihin keskustan arvoihin pohjautuvaa Keskeiset-vaalilistaa. Brandt pyysi Ahmedia mukaan, sillä hän tiesi Ahmedin kiinnostuksen politiikkaan sekä turhautumisen omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa. . Syrjäytymisen ehkäiseminen ja preventiivinen mielenterveystyö on asioita, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kielitaitoa tarvitaan sekä politiikassa että työnhaussa, hän tietää. Hätätilahallitus saatiin synnytettyä värikkäiden vaiheiden jälkeen. maakunta: Martti Miettunen 75 vuotta -kirjasta (1981). Hätätilahallitus 11. EDELLISISSÄ Hätätilahallitus-kolumneissani kirjoitin ne oleellisimmat tapahtumat, jotka veivät tapahtumat siihen, että syntyi Martti Miettusen II hallitus sunnuntaina 30.11.1975. Yliopisto on kansainvälinen, 30 prosenttia opiskelijoista on ulkomaalaistaustaisia. AHMAD VALITTIIN jo edelliseen edustajistoon, mutta hän koko edustajistokauden turhauttavaksi. . Kansainvälisyys ja vaikuttamismahdollisuuksien tasaarvoisuus on tärkeää minulle. Jos olisin, olisin lähtenyt politiikkaan jo vuosia sitten. Aina, kun Virolainen oli ulkomailla, järjestettiin helvetinmoisia mekkalointeja. Syksyllä -74 lähdettiin jarruttamaan hallituksessa yksimielisesti hyväksyttyä kolmatta lisämenoarviota, jossa oli mm. Tämä ei riitä lähellekään piirin puheenjohtajalle. Viis siitä, että KERAn 180 mmk siirtyi ja KERAn äärimmäisen vaikea rahapula säilyi, kunhan saatiin Virolaisen ajama INRA jarrutettua yli vuoden vaihteen. ILLALLA OLIN Matti Kekkosen kanssa Kalevi Sassin luona saunomassa. peenrannan opiskelevat keskustalaiset -yhdistys. JÄNNITTÄVIÄ hetkiä Brandt koki piirin syyskokouksessa, kun hän asettui mustana hevosena mukaan varapuheenjohtajakilpaan. Reipas, iloinen ja energiaa täynnä ollut itsensä esittely osui suoraan virallisten kokousedustajien sydämeen. Brandt sai esittelynsä aikana väliaplodit ja tuloksena 36 ääntä, kun neljästä ehdokkaasta toiseksi eniten ääniä sai 22 ääntä. Vauhti on ollut huimaa. KESKUSTALLA on minulle sopivia arvoja. Haluamme olla tekijä ja vaikuttamiskanava. Brandt kuvailee olevansa kiinnostunut vaikuttamisesta erityisesti yhdessä tekemisen kautta. . Virolainen soitti aamulla ja kertoi antavansa tukensa hallitukselle. Miettunen kertoi: ?Immonen esitti, että ottaisin sihteerikseni Hannu Tenhiälän, mutta minä sanoin, etten voi lähteä kokeilujen tielle, vaan otan Loikkasen.? Niin syntyi eilen Miettusen hätätilahallitus.? Jouko Loikkanen. Meitä ulkomaalaistaustaisia oli vain kaksi, ja se toinen lopetti kesken kauden. luotettavuussyistä vaatineet, että KESK:n ?kovien nimien? on oltava hallituksessa. Olen integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja haluan myös vaikuttaa, Ahmed sanoo. Ahmad uksoo, että mukanaolon politiikassa antaa hänelle hyvät mahdollisuudet ymmärtää paremmin suomalaista yhteiskuntaa ja sen ongelmia. . Hän viihtyi hyvin Helsingissä ja rahoitusalan opintojen parissa Metropolian ammattikorkeakoulussa. . Me keskustanuoret annamme nuorille kanavan vaikuttaa ja mahdollisuuden päästä päättämään yhteisistä asioista. Haastamme maakunnan nuoret rakentamaan yhdessä tulevaisuutta. Tästä muistan Heikki Tuomisen puhuneen monta kertaa Sorsan hallituksen ajoilta. Karjalainen oli pääasiassa kuulemma humalassa tai krapulassa tai muutoin vetämättömässä kunnossa ja paljon poissa. En ole vallanhimoinen. Menen aina asiat edellä. LAPPEENRANNAN yliopistolla keskustalaisuus nostaa nyt päätään. Se sai poikkeuksellisen vaikeiden hallitusneuvottelujen kuluessa nimityksen hätätilahallitus. Muistan kuulleeni tuon sanan ensimmäiseksi Urho Kekkosen suusta
Emme tunteneet Bagdadissa oloamme turvalliseksi, niin tulimme etsimään parempaa tulevaisuutta, irakilainen Elaf Yassen kertoi. . Neljän vuoden tauon jälkeen paluun Arkadianmäelle tehnyt kiuruvetinen Hannakaisa Heikkinen oli Savo-Karjalan vaalipiirin äänikuningatar. Kuva: Jaakko Martikainen. Kuva: Jari Laukkanen Eduskuntaan valittiin huhtikuussa 49 keskustalaista. 10 30.12.2015 Työsarkaa riittä Vuoden 2015 kuvat kertovat niin vaaliriemusta Kevään vaalikampanjassa nähtiin iloisia kohtaamisia. Tampereella puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska ojensi Kärppä-fanina tunnetulle Juha Sipilälle Tapparan kaulahuivin. Kuva: Pauliina Anttonen Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitustaipaleen alku on ollut monivaiheinen. Joulukuussa hallitus sai vastattavakseen välikysymyksen valtiovarainministeri Alexander Stubbin puheista. Kuva: Markku Ulander/ Lehtikuva Helsinkiläisravintola jakoi syyskuussa ruoka-annoksia turvapaikanhakijoille
Keskustanuorten merkkivuosi huipentui joulukuussa Helsingissä pidettyihin iltajuhliin. Kuvassa kainuulaisia aktiiveja. . Valtuuston syyskokouksessa Alanen kehui maakuntaitsehallintoa. Kuva: Susanna Blinck SuomiAreena kokoaa ihmiset keskellä suvea Poriin. En ole ikinä oppinut koulussa näin paljon lyhyessä ajassa, Muhamed kertoi. Kuva: Jaakko Martikainen. Kuva: Jaakko Martikainen Ahmed Muhamed ja Andreas Antoniou pohtivat Suomenmaan haastattelussa elokuussa yrittäjyyttä. Tuula Leipälä viihtyy pestissään. Kuva: Maria Seppälä Nuorkeskustalaiset viettivät menneenä vuonna 70-vuotisjuhliaan. 11 30.12.2015 ää kuin arkisesta puurtamisestakin TEKSTIT: HENNA LAMMI Vuodesta 1972 keskustan puoluevaltuustossa vaikuttanut Juhani Alanen jättää pestinsä ensi vuonna uusien sääntöjen vuoksi. Keskustan Antti Kurvinen, Teppo Säkkinen ja Hilkka Kemppi skoolasivat Kurvisen syntymäpäivien kunniaksi. Kuva: Jari Laukkanen Pyhäntäläinen talotehdas Lapwall on palkannut oman varamummon, joka tulee perheiden avuksi silloin, jos lapsi sairastaa tai perhe kaipaa muuten tukea
Hän sanoi tunteneensa vuosikaudet pohjattoman syvää vihaa, mutta antaneensa lopulta anteeksi. Sekin kosketti. Oli sopinut asian Virolaisen kanssa. Virolainen, joka itsekin kirjoitti uutterasti Suomenmaahan, otti nuoren (25-vuotiaan) toimittajan suopeasti vastaan. ELETTIIN saksitaiton aikaa, joten jutut leikattiin ja liimattiin sivupohjiin. autolla Joensuuhun, josta filmirullat lennätettiin Finnairiin vuorokoneella Helsinkiin. Lähetti odotti Helsingissä lentokentällä ja kiidätti filmit toimitukseen, jossa ne kehitettiin ja valmistettiin kuviksi. Tuus tänne mun huoneeseen?Nyt otat pikku viskin ja rupiat töihin. Mitäpä minä. Ei kun huomiseen, Heini kilkatti. Taisin valahtaa kalpeaksi, koska Heini jatkoi. . Esimiestähän häätyy totella. Juttu syntyi. Hänen kertomustaan ei voinut kuunnella liikuttumatta. Historiankirjoista tutut asiat tulivat yhtäkkiä eläviksi ja todellisiksi, yksilön elämään voimakkaasti vaikuttaneiksi kokemuksiksi. Kipeistä muistoista huolimatta Lakela oli säilyttänyt valoisan elämänasenteensa. Ja ehti lehteen, sillä silloin pienetkin lehdet menivät painoon myöhemmin kuin nyt. PENTTI MANNINEN. Juttu ja kuva olivat paikoillaan. Tarkempi lukeminen kuitenkin osoitti, että kuvatekstit olivat vaihtuneet taitossa. Puoluekokouskuvan kuvatekstissä kerrottiin Indonesian mellakoista. Ulkomaan uutisissa olevassa kuvassa Indonesian poliisi pamputti ihmisiä ja kuvatestissä todettiin keskustaväen saapuvan Savonlinnaan. JARI LAUKKANEN AURINKO paistoi. Syyrian kriisikin vain synkkeni entisestään. Tappamisen ja julmuuden aika ei ollutkaan ohi, vaikka me eurooppalaiset olimme naiiviuttamme ehkä niin kuvitelleet. Sota oli ja on yhä ihan naapurissa. Virolainen on Suomen pitkäaikaisin ministeri, mutta hän oli myös maatalousmies henkeen ja vereen. . Se, mitä tapahtui Seitajärvellä, onkin taas hätkähdyttävän ajankohtaista. SAMULI VÄNTTILÄ Saksitaiton aikaan Viskimoukulla juttuun vauhtia KESÄLLÄ 1984 keskusta piti puoluekokoustaan Savonlinnassa ja sen kunniaksi lehdestämme painettiin erikoisnumero. Menimme Savonlinnaan päivää aikaisemmin ja teimme jutun seuraavana päivänä kokouspaikalla jaettavaan lehteen. Partisaanit kuljettivat kylän naiset ja lapset läheiselle metsäaukealle, raiskasivat, teloittivat ja teurastivat. Lakelan veli ja sisko katosivat iskussa, eikä heidän kohtalostaan saatu mitään tietoa yli kuuteenkymmeneen vuoteen. Haastattelin Lakelaa kesällä 2013. Ensin katsastettiin pihapiirin vieressä olevat viljapellot. Kuva: Suomenmaan arkisto pannaan ylihuomiseen lehteen. . Juhlalehti odotti viimehetken juttua puoluekokouspaikalta. Suunnitelman mukaan kuvat otettuani ajoin ?lievää ylinopeutta. Enkä kysynyt, oliko tapana rajaviivalla nakata apulantaa vähän isommalla kouralla. Kierroksen jälkeen ryypiskeltiin pullakahvit kaikessa rauhassa ja tehtiin haastattelu. KUN pääsin takaisin toimitukseen, kello taisi olla jo neljän paremmalla puolella. LUOTAN aina, että huomenna on parempi päivä, vaikka ihminen ei tunnu koskaan viisastuvan, Lakela sanoi lopulta, kun hiljaisuutta oli kestänyt pitkät tovit. Se konkretisoitui kahdeksan kuukauden päästä, kun Ukrainassa alettiin ampua ihmisiä kevättalvella 2014. Mikäpä hätä tässä, huomenna kirjoittelen jutun. Ilmoittauduin Heinille: . Miten ihminen voi koskaan selvitä moisesta? . Suomenmaan toimitusta Helsingissä pyörittänyt Heini Mankki lähetti minut Vironperälle tekemään kesähaastattelua Johannes Virolaisesta. Indonesiassa mellakoitiin voimallisesti hallitusta vastaan ja maan poliisivoimat tukahduttivat liikehdinnän pamppuihin luottaen. ODOTIMME juhlanumeroa kokouspaikalla jännittyneinä, jotta näkisimme työmme tulokset. Aluksi kaikki näytti olevan hyvin. Hetihän sen hoksaa. Maatalon poikana ymmärsin kehua. Hyvin meni. Kuva: Emma Taipale Menneisyyden julmuudet tulivat eläviksi TULI pitkä hiljaisuus, jota ei ollut tarvetta rikkoa. Sentin tai kaksi pitempää kuin ojan takana. Kuvien tyhjät paikat odottivat jo taittopöydällä. TAISI olla loppukesä vuonna 1976. Ruis on pikkusen pitempää ku naapuril, ylpeä isäntä selosti. Huomasinhan minä. Kirjoittelen sitten huomenna ja Johannes Virolaisen haastattelu vuonna 1976 on jäänyt elähdyttävästi toimittaja Pentti Mannisen mieleen. Vain seinäkello tikitti hiljaa. Sirkka Lakela oli juuri kertonut, kuinka hän 10-vuotiaana pakeni juoksemalla partisaaneja, jotka olivat hyökänneet Savukosken Seitajärven kylään kesällä 1944. Lakela pääsi turvaan, mutta moni muu kyläläinen ei. Taittopöydillä pyörivät jutut, otsikot, kuvat ja kuvatekstit. Samaan aikaan muuallakin maailmassa tapahtui. Näät sie. 12 30.12.2015 Kohti uusia kohtaa Suomenmaa muuttuu vuodenvaihteessa aikakauslehd Sanomalehden teosta jäi toimitukselle monia muistoja Seitajärven partisaani-iskusta selvinnyt Sirkka Lakela ojensi toimittaja Samuli Vänttilälle muistoksi kukan juurineen lapsuudenkotinsa pihapiiristä kesällä 2013
Hän ei halunnut tarinalleen enää yhtään julkisuutta, vaikka heidän tilanteensa ei ollut kohentunut. Pelotti kamalasti tavata yrmynä tunnettu kirjailija. Silti Alkio uskoi kansanvaltaan.? PIRKKO WILÉN EMME koskaan olleet yhtä aikaa Suomenmaan palkkalistoilla, mutta teimme läheistä yhteistyötä Liiton ja Suomenmaan kesken ja Keskustan Lehtimiesten hallituksessa. Elisa kysyi, kiinnostaako aihe minua, koska työskentelen Helsingissä ja hän Oulussa. Olin jo unohtanut koko asian, ja Mirvan soittaessa luulin häntä aivan toiseksi henkilöksi. . Toimittaja Pirkko Wilén olisi halunnut haastatella aatteen miestä vielä kerran. Haastattelin häntä Suomenmaahan. Onko hän narkkari ja juoppolalli. Se keskustelu jäi käymättä. Sepolta ei enää voi kysyä. ONNEKSI on hänen kirjansa ja kirjoituksensa. Tänä syksynä ovat lohduttaneet Ajankohtaisen Alkion rivit: ?Kansalaissodan kauhuja Helsingissä piileskellyt aatteen mies suunnittelee kansakunnan uutta Suomenmaan entinen päätoimittaja Seppo Niemelä menehtyi elokuussa. Kuva: Petra Pöyliö. Siellä oli tankilla joku aamuvirkku mies pakettiautoineen. Reksa taivutteli miehen viemään meidät kentälle. Paasilinnan rauhallisesti neuvoessa peruutin auton oikealle väylälle ja kohta olimmekin perillä. ANJA MANNINEN Juttu, joka jäi kirjoittamatta KULUNEEN VUODEN mieleenpainuvin juttu? Se oli se, joka jäi kirjoittamatta. Viime kesänä en kyennyt kirjoittamaan nekrologia, kun sain kuulla, että Suomenmaan entinen päätoimittaja Seppo Niemelä oli kuollut. tulevaisuutta ja julkaisee sen kirjassaan Ihminen ja kansalainen.? ?Intohimojen riehaannuttama kansanvalta oli juuri näyttänyt raaimmat piirteensä. Yhteisillä automatkoilla keskusteltiin kaikesta mahdollisesta. Olin monta viikkoa suunnitellut, että soitan Sepolle ja jatkamme juttua nationalismista. Jännitin. Ehdimme. MYÖS Paasilinnan haastatteluun liittyy liikennedramatiikkaa. Paasilinna piti joskus 1990-luvun alkuvuosina esitelmän Kempeleessä. 13 30.12.2015 amisia Liikennedraamaa MUISTELUKSENI liittyvät kahteen kirjailijaan: Erno Paasilinnaan ja Kalle Päätaloon. Kävimme syksyllä 1987 valokuvaaja Reijo Kankaan kanssa haastattelemassa Päätaloa häneen kotonaan Tampereella. He olivat edelleen vailla omaa kotia. MIRVAN perheen tarina on hiipinyt usein mieleeni. Miten Suomessa voi 2010-luvulla käydä noin. Hän kertoi koskettavan tarinan häädöstä, joka johtui siitä, että mies ei ollut hoitanut omaa osuuttaan maksuista ja oli piilottanut karhukirjeet. Pääkaupungin hinnoilla ja asuntojonoilla kahden velkaisen on mahdotonta saada vuokrattua uutta kotia. Mirva puhui fiksuja byrokratian myllystä ja siitä, kuinka kenen tahansa elämä voi muuttua hetkessä. JUTTU julkaistiin eduskuntavaaleja edeltävänä perjantaina ja se ampaisi heti korkealle luettujen juttujen listalla. Muutama kuukausi myöhemmin Yleisradion toimittaja otti minuun yhteyttä. Sittemmin Seppo oli Suomenmaan uskollinen avustaja. Virkailija otti yhteyden koneeseen, joka jäi odottamaan meitä. Ei kun minä olen asunnoton. Miksi toisilla menee huonosti ja itselläni niin hyvin? Joulun alla lähetin hyvän joulun toivotukset Mirvan sähköpostiin ja kyselin nykyistä tilannetta. En ole saanut vastausta. HENNA LAMMI JO ENNEN lentokentäntien risteystä alkoi tapahtua kummia. Ohjattavuus häipyi ja Reksa ajoi auton tien reunaan. Soitto oli yl- lätys. Juttuidea ei edes ollut omani, vaan silloisen työkaverini Elisa Savolaisen, joka oli kuullut sosiaalialan opiskelukaveriltaan, että pääkaupunkiseudulla on yllättävän paljon asunnottomia perheitä. Mutta kun olimme kätelleet, tuntui kuin olisimme vanhat tutut. Tilaisuuden jälkeen menimme haastattelua varten motelli Pohjan Kievariin, jonne tulivat myös Paasilinnan hyvät ystävät Eeli ja Airi Aalto. Käännyin nelostieltä kohti kievaria, ja hetken ajettuani tajusin, että olin kääntynyt pyöräkävelytielle. Ei hätää. Minä muistan parhaiten Mirvan (nimi muutettu), asunnottoman perheenäidin. MIRVA soitti minulle työpuhelimeen. Reksa Kankaalla oli ?joskus. Hän halusi löytää dokumenttiinsa asunnottoman perheen, koska asunnottomat kuvataan usein vain juoppoina. Lupasin välittää toimittajan yhteystiedot Mirvalle. Miten hänelle pitää puhua? Yllätyin. Mirva vastasikin minulle. Mirva näytti tavalliselta perheenäidiltä, väsyneeltä, mutta tavalliselta. Tyhjä rengas. Lento lähtee kohta ja kentälle on vielä matkaa. Reksa palasi auton rattiin ja ajoi kylmäpäisesti tyhjällä renkaalla lentokentäntien risteyksen huoltoasemalle. Menin paikalle talon Kättelyn jälkeen olimme kuin vanhat tutut, toimittaja Anja Manninen muistelee kohtaamistaan yrmynäkin tunnetun kirjailija Erno Paasilinnan kanssa. Kuva: Suomenmaan arkisto autolla. tapana jättää homma viime tippaan. Mil- tä näyttää asunnoton. Meillä ei ole kotia, Mirva tavasi puhelimessa. SOVIMME tapaamisen Hakaniemeen. Mies tajusi hätämme ja hyppäsimme kyytiin. Lentokone oli jo rullannut kiitoradalle, kun puuskutimme lähtöselvitykseen. Lento oli aamulla pienellä koneella, maisemat vain keinuivat ympärillä. Mutta jo ennen lentoa meillä oli tiukat paikat. Nytkin hän tuli myöhässä hakemaan minua kotoani Oulussa. deksi. a. Valokuvaaja Maria Seppälä muistaa iloisen kuvan, joka ei löytänyt paikkaa Suomenmaan sivuilla. Otos on vuodelta 2012 ja siinä ensimmäisen kauden kansanedustaja, tuleva keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä polvistuu puolueen toimintapäivillä Hannakaisa Markkasen, Elsi Kataisen, Eija-Riitta Niinikosken ja Raili Myllylän eteen. Kuva: Maria Seppälä Muisteluksia on myös seuraavalla sivulla. Surusilmän kanssa kahvilla TOIMITTAJANA pääsee tapaamaan monenlaisia kuuluisuuksia. Mutta lopulta pääministereiden tai palkittujen kirjailijoiden kohtaaminen ei ole mieleenpainuvinta
edesauttaa sokeritasapainoa. . Jatkoin EATLESS-annospussien käyttämistä koko kesän ajan. Pysyvästi. ILMOITUS EATLESS PINAATTIUUTE AUTTAA PAINONHALLINNASSA Terttu on eläkeläinen Itä-Suomesta, Savonlinnasta. Eatless valmisteen tylakoidit ovat peräisin pinaatista. Vähentää roskaruoka- ja makeanhimoa www.eatless.fi. Nykyisin käytän EATLESS Kuinka EATLESS valmistetta käytetään? tuotetta säännöllisen epäsäännöllisesti. Niinpä samaan aikaan EATLESS-uutteen käytön aloittamisen kanssa lisäsin myös hiukan liikuntaa viikottaiseen rutiiniini, en tosin kovin paljoa. No mitä vähemmän niitä on, niin sitä vähemmän tullee tappiota. Tunnit Maurin kanssa JOTKUT poliitikot ovat laskeneet, montako tuntia heiltä on kulunut Mauri Pekkarisen odotteluun. Minäkin olen odotellut, lukemattomia kertoja. Teimme takavuosina viikon henkilö -nimistä sarjaa. Heti aluksi, huomasin ruokahaluni vähentyneen, enkä tuntenut tarvetta napostella herkkuja iltaisin. Tästä on seuraksena, että tunnemme itsemme kylläiseksi vähemmällä ruualla. EATLESS annospussi sisältää 5 g Appethyl-pinaattiuuttetta. Annospussillinen Eatless Appethyl valmistetta voidaan sekoittaa aamiaisen ja/tai lounaan yhteydessä veteen, mehuun, jogurttiin, puuroon tai vaikkapa herkulliseen smoothieen. Vaikutukset? . Muutamia unohduksia lukuunottamatta siitä tulikin joka-aamuinen tapa. Pekkarinen kertoi, että kalenterissa on vielä avustajapalaveri. Kiitos Pekkarisen, opin aikoinaan kuntien valtionosuusjärjestelmän ja miten budjettikirjaa pitää lukea. JUHANI OJALEHTO PIRJO KONTIO Paino putosi 7 kiloa. Vähentää rasvojen imeytymistä. . Sanna suositteli hänelle EATLESS-uutetta, ruotsalaista pinaattiuuteinnovaatiota. Tylakoidit edistävät kylläisyyden tunteen lisääntymistä vapauttamalla kylläisyyshormonia elimistöömme. Ei se mitään, saa minua Leenaksikin sanoa, Leenahan on niin nätti nimi.. 14 30.12.2015 Markus Moilanen oli hyvin itseironinen ja leppoisa tyyppi, mutta pelkäsi kameraa, toimittaja Juhani Ojalehto muistelee kainuulaista maanviljelijää, joka oli rakentanut itse biokaasuvoimalan. Kuva: Paula Åström Monien sattumusten Kainuu PARHAITEN kuluneelta vuodelta jäi mieleen keikka Kainuuseen. Heti alkuun jouduimme kuvaajan kanssa toteamaan, että matka-aika oli laskettu pieleen. Asiat järjestyivät, kun haastateltava järjesti itselleen pientä liukumaa päiväohjelmaan ja hommasi lisäksi tuuraajan itselleen. Keikka meni lopulta moitteettomasti. LOUNASTAUON pidimme Kuhmon keskustassa. Lopeta jo se! Kun Paula oli niin kuin ei olisi kuullutkaan, Markus muutaman minuutin kuluttua parahti minulle: . Tertun ruokailutottumukset olivat normaalit ja terveelliset, mitä nyt iltaisin tuli naposteltua suolaisia ja makeita herkkuja. Siksi sain pidettyä painoni tasapainossa myös kesäkuukausina. Kun Suomessa tiloja on hyvin monenkokoisia, tuli mieleen kysyä Markukselta, että montako lehmää on kannattavaa pitää. Minun nimihän on Irma. . Hän toisti monta kertaa kuvaajalle, Paula Åströmille, joka räpsi kuvia suljin kuumana, ettei ottaisi enää kuvia. Hän kertoi, että biokaasuvoimalan tekeminen on tosi helppoa. . Hän nauttii matkustamisesta ja on ikäisekseen muutenkin aktiivinen. Sattuu se! Paula ei paljoa kuunnellut. Kohta Markus sanoi tiukemmin: . Käytiin seuraava keskustelu: Kauppias alotti, puhuen minulle: . Uutteesta oli ollut puhetta myös monissa sanoma- ja aikakauslehdissä. vähentää erityisesti vatsan rasvaa . Kuva: Jari Laukkanen . Tuo ei satu yhtään. Johon Markus: . Tylakoidien tehokkuus perustuu siihen että ne sitoutuvat ruokailun yhteydessä nautitun rasvan ympärille. Se tuntui mukavalta. Tarinan paras osa on kuitenkin se, että rentouttavan ja lämpimän kesän, mukavien illallisten ja punaviinilasillisten jälkeen painan yhä alle 60 kiloa. Mulleha on joskus sanottu että Irma-perr...! SITTEN ajoimme Suomussalmelle, jossa maitotilaa pitävä Markus Moilanen oli rakentanut itse biokaasuvoimalan. Henkilöä oli tarkoitus jututtaa vähintään tunti. Pekkarisen kolmen sivun juttu syntyi lopulta seitsemän minuutin keskustelun jälkeen, toimittajan omien arvioiden ja muiden mielikuvien perusteella. Tapaus opetti: parhaat jutut syntyvät useimmiten omasta päästä. OLEN joskus nuorempana jaksanut odottaa kärsivällisesti Pekkarisen kulloisenkin virkahuoneen oven takana. Pitkään juttuun piti valmistautua tavallista tarkemmin. Pienentää kehon painoa . Vähentää ylimääräistä ruokahalua . Olisit heittänyt Ouluun tuon! MOILASET pitävät tilallaan noin sataa nautaa. Ruokailutottumukset ovat muuttuneet - pysyvästi. Voin todella suositella EATLESS-uutetta kaikille, jotka haluavat pitää syömisensä laadun ja määrän paremmin kurissa! EATLESS on tieteen ratkaisu painonhallintaan Lundin Yliopiston professori Charlotte Erlansson-Albertson on yhdessä tutkimusryhmänsä kanssa kehittänyt ratkaisun painonhallinnan uurimpaan ongelmaan . muutaman kuukauden, mutta Eatless auttoi tähän ongelmaan. Näin yhtenä yönä unta, että suunnittelin sitä, niin aamulla oli sitten helppo alkaa vain rakentaa. Moilanen oli hyvin itseironinen ja leppoisa tyyppi, mutta pelkäsi kameraa. Vähentää veressä kiertävien rasvojen (triglyseridien) määrää . Pelkän kaurapuuron syötyäni nälkä saattoi yllättää jo tunnin kuluttua. Homma toimi siis hienosti! Niinpä jatkoin samaa rataa kesäkuun alkuun asti. Vastaus kuului: . Sanoin hänelle: . Katso, tämä Leena tässä ostaa näin monta purkkia, Leena on minun kanta-asiakas! Toimittajat joutuvat odottelemaan usein keskustan konkaripoliitikkoa Mauri Pekkarista, toimittaja Pirjo Kontio paljastaa. Siellä kohtasin kaksi hilpeää vanhempaa naista, joista toinen oli hilloja myyvä torikauppias ja toinen oli hänen asiakkaansa. Huomasin myös yhden mukavan sivuvaikutuksen: minusta tuntui, että vatsani toimi paremmin kuin aiempina kesinä. Aluksi asetin itselleni tavoitteeksi painaa 60 kiloa ennen kesäkuun alkua. Voi anteeksi kauheasti, mistä se Leena oikeen tuli! . Eatless pinaattiuute toimii minulla löysään kaurapuuroon sekoitettuna. Nyt pärjään neljästä viiteen tuntia. Se vaikutti sopivalta apukeinolta. Aloitin EATLESS-uutteen käytön maaliskuun alussa. Alkuvaiheessa huomasin ilokseni, että kokemus parani päivä päivältä. Kesäkuun ensimmäinen päivä painoin 59 kg . olin siis laihtunut seitsemän kiloa. vaikutus kestää kuusi tuntia. . näläntunteeseen. Eatless tulee kuulumaan päivittäiseen ruokavaliooni. Tertun toiveissa oli viime keväänä päästä kesäksi hoikempaan ja timmimpään kuntoon. Ratkaisu on tylakoidit. Hän kertoi miniälleen Sannalle toiveistaan laihduttaa muutama kilo ennen kesää. Harrastuksiin kuuluvat muun muassa sauvakävely, pyöräily sekä talvisin hiihto. Johanna Matilainen: Eatless auttoi jatkuvaan nälän tunteeseen! Olen kärsinyt ?jatkuvasta nälästä. Maaliskuun 2014 alussa hän painoi 66 kiloa. Uute vähensi selvästi näläntunnetta. Painoin silloin 66 kiloa. Vähentää sisäelinten rasvaa. . Hidastaa hiilihydraattien imeytymistä . Yksi tunnin odotus palkittiin puolentoista tunnin keskustelulla kaiken maailman asioista. Kun lopettelimme kello yhdeksän jälkeen illalla, toivottelin silloiselle ministerille hyvää yötä. Otin joka aamu yhden annospussillisen sekoitettuna lasilliseen vettä
KHL:n johdossa toivotaan, että kiinalaisen joukkueen perässä tulevat myös kiinalaiset sponsorit. . Pudotuspelien lopettamisella ja sarjan laajentamisella Aasiaan. Pudotuspelien lopettamista perustellaan sillä, että kausi loppuu vasta jääkiekon MM-kisojen alla ja maajoukkuepelaajat ovat aivan liian väsyneitä edustamaan Venäjää MM-jäillä. Ehdotuksen mukaan kaikki sarjan 28 joukkuetta lopettaisivat pelikautensa huhtikuun puolivälissä. TOINEN idea on perustaa KHL-liigaan Tyynenmeren divisioona, jossa olisi Admiral Vladivostokin ja Amur Habarovskin lisäksi joukkueet Kiinasta, Japanista ja Etelä- MAAJOUKKUEEN päävalmentajan Oleg Znarokin mukaan huonojen esitysten pääsyy oli pelaajien ruumiillinen väsymys. . Liigan otteluohjelma on todella tiivis. Antakaa meille enemmän valmistautumisaikaa ja tulos on aivan toinen, Znarok lupaa. ON VAIKEA sanoa, poistetaanko pudotuspelit vai väljennetäänkö otteluohjelmaa, sillä KHL:n johtoporras eikä maajoukkueen päävalmentajakaan ole sanonut asiasta omaa mielipidettään. Mutta legendaariset jääkiekkoilijat kuten Boris Majorov ja Boris Mihailov ovat kannattaneet ajatusta. He varoittavat, että jollei mikään muutu, uusi punakone voi romahtaa kevään MM-kisoissa. JA SITTEN Tyynenmeren divisioonasta. On vain rakennettava heille jäähallit, pantava intialaiset luistimille ja perustettava seuroja. . Mutta Kiina on epäilemättä on alku, Fetisov haaveilee. VALERI MITENJOV. Ainakin Moskovan urheiluvirkailijoilla tuntuu olevan halu perustaa sellainen. Ideana olisi siis laittaa Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin joukkueet samaan divisioonaan KHL:n itäisimpien joukkueiden Habarovskin ja Vladivostokin kanssa. Moskovassa suunnitellaan työn aloittamista Kiinasta. Miksi ei, hän sanoo. . Iso-Britannia, Saksaa ja Ranska. KIINAN KHL-hankkeessa ei ole vielä laitettu tikkua ristiin. Jääkiekkolegenda Vjatseslav Fetisov haaveilee jo kuitenkin myös Intian vetämistä mukaan KHL-liigaan. . On vain vakuutettava kiinalaiset sponsorit siitä, ettei Venäjää tarvitse pelätä ja että he voivat rohkeasti sijoittaa rahansa venäläiseen jääkiekkoon sekä muuhun urheiluun, viikkolehti Ogonjok kirjoitti. On sanottava, että Kiina investoi Venäjälle todella varovaisesti. Esimerkiksi tämän vuoden aikana uusi itäinen ystävämme ystävämme on investoinut Venäjälle kaksikolme kertaa vähemmän kuin ?vihollisemme. Sen takia maajoukkue sai käyttöönsä väsyneitä pelaajia vain pari päivää ennen otteluiden alkamista. . Aluksi kiinalaisille esitellään KHL:n tasoa konkreettisesti järjestämällä en- On vain vakuutettava kiinalaiset sponsorit siitä, ettei Venäjää tarvitse pelätä. si vuonna yksi KHL-ottelu Pekingissä. Samalla Moskova myös tarjoaisi monenlaista apua kiinalaisille vuoden 2020 talviolympialaisten järjestelyihin. HANKKEESSA on myös kaupallisia intressejä. 15 30.12.2015 KHL-liigassa ovat mukana myös suomalainen Jokerit ja kroatialainen Medvescak. Pelataanhan siellä maahockeytakin, jonka filosofia on lähellä jääkiekkoa. Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva KHL haluaa laajentua itään Liigan johto toivoo, että kiinalaisen joukkueen perässä tulevat myös kiinalaiset sponsorit Koreasta. Keskustelu pudotuspelien lopettamisesta alkoi pari kuukautta sitten ja sai uutta pontta nyt, kun uudeksi punakoneeksi sanottu Venäjän maajoukkue floppasi täydellisesti perinteisessä joulun ajan maajoukkueturnauksessa Moskovassa. VENÄLÄISVETOISESSA Itä-Euroopan kiekkoliigassa KHL:ssä herkutellaan nyt kahdella suurella idealla
Myös johtavien sotilaiden kesken oli erimielisyyksiä. Vähitellen ymmärrettiin puolustusvoimien tarvitsevan kipeästi enemmän resursseja ja tehokkuutta, muttei yritetty vakavasti ratkaista sotamarsalkka C.G. Tuli myös jonkin verran aseapua ja vapaaehtoisia taistelijoitakin. Ja tiedotusvälineiden edustajia eri puolilta maailmaa tuli Helsinkiin raportoimaan Daavidin ja Goljatin taistelusta. Talvisodasta on olemassa runsaasti tutkimuskirjallisuutta ja erilaisia teoksia niin suomeksi kuin muillakin kielillä. On jopa runsauden pulaa, kuten amerikkalainen tietokirjailija Gordon F. Sander toteaa Taistelu Suomesta -kirjassaan (2010): ?Käydessäni läpi valtavaa aineistoa minulle valkeni, ettei löydy yhtäkään kirjaa, joka tekisi oikeutta kaikille ulottuvuuksille.? JOKAINEN tutkijasukupolvi on tulkinnut ja tulkitsee uudelleen meidän kannaltamme sankarillista talvisotaa. Yksi syksyn mielenkiintoisimmista Suomen historiaa käsittelevistä teoksista on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian professorin Henrik Meinanderin toimittama teos Historian kosto: Suomen talvisota kehyksissään (Siltala 2015). Teoksessa 19 tutkijaa hakee uusia ja kattavia näkökulmia 105 päivää kestäneeseen talvisotaan (30.11.1939-13.3.1940). Kirjoittajien tavoitteena on pohtia ja ymmärtää tämän sodan taustoja, kansainvälisiä ulottuvuuksia ja suomalaisten mentaliteettia sodan kynnyksellä. TEOSTA lukiessa havahtuu, kuinka helppoa on olla jälkiviisas. Kirjan nimenä Historian kosto on myös muistutus siitä, miten helposti unohdamme, kuinka vaikeaa tai käytännössä mahdotonta aikalaisten oli ennakoida tulevia tapahtumia. Teos tarkastelee talvisotaa eri tähystysaukoista ja on rytmiltään kuin kansallissäveltämme Jean Sibeliuksen Finlandia: on rauhallisia suvantopaikkoja ja sitten rajumpaa tykitystä talvisodan ympäriltä. ALUSSA Joensuun yliopiston Suomen histo- rian professori Maria Lähteenmäki osoittaa, miten suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja poliittista järjestelmää leimasi 1930-luvun toisella puoliskolla laaja optimismi ja huoleton itseluottamus. Repivä oikeistoradikalismi ja talouslama olivat takanapäin, ja juhlapuheissa katsottiin pystypäin tulevaisuuteen. Lähteenmäki kutsuu aikaa kesästä 1933 kesään 1939 paitsi lämpimän ilmastoaallon kautta, myös talouden, kulttuurin, sosiaalisen huollon ja poliittisen toimintakulttuurin uudistamisen ja kohentamisen ajaksi. Oli optimismia, uskottiin tulevaisuuteen, ja geopoliittinen turvallisuuskin näytti hyvältä. Mannerheimin ja hänen takanaan kärsimättöminä odottaneiden jääkärikenraalien eturistiriitoja. Teosta lukiessa havahtuu, kuinka helppoa on olla jälkiviisas. Asioihin vaikutti Laaksosen mukaan mitä ilmeisemmin Mannerheimin korkea ikä, jonka epäilemättä oletettiin tuovan ongelmaan luonnollisen ratkaisun. Jyväskylän yliopiston taloushistorian pro- fessori Ilkka Nummela purkaa haupitseilla ja haulikoilla -artikkelissaan seikkaperäisesti talvisodan malli Cajander -myyttiä, sitä sitkeästi elävää käsitystä, jonka mukaan Suomen puolustusvoimat oli katastrofaalisen huonosti varusteltu talvisodan kynnyksellä. ON YLLÄTTÄVÄÄ, että näin ei ollut, jos asiaa katsoo puhtaasti Suomen puolustusmenojen kehityksen kautta 1930-luvulla ja vertaa menojen jatkuvaa kasvua muiden maiden vastaaviin budjetteihin. Taloudellisen puolustusvalmiuden suunnittelu siirrettiin vuonna 1936 puolustusneuvoston puheenjohtajan sotamarsalkka Mannerheimin toivomusten mukaan sotilaiden johdettavaksi. Nummela osoittaa, että Suomen puolustusmenot olivat 15-20 prosenttia valtion ko-. Talous kasvoi suotuisasti ja valmistauduttiin järjestämään olympialaiset Helsingissä. Lähteenmäki pohtii, miksi ja miten eri yhteiskunnallisten alojen optimismi vaihtui sitten synkkääkin synkemmäksi epätoivoksi ja lopulta kuoleman hajuksi. Kirjoittajan vastaus on se, että syksyllä 1939 Suomen poliittis-sotilaallinen johto ei kyennyt ajassa liikkuvien asioiden ja haasteiden kokonaishallintaan. TEOKSEN kerronnan rytmi vaihtuu, kun so- tahistorioitsija Lasse Laaksonen osoittaa, miten tämä Lähteenmäen kuvailema ilmapiiri vaikutti jopa Suomen asevoimien johtoportaan toimintaan ja asenteisiin. Puolustusvoimien tarpeiden kokonaishallintaan ei pystytty, kun poliittinen johto iski yhteen sotilasjohdon kanssa. 16 30.12.2015 Talvisodan myytti kiehtoo Jokainen sukupolvi tuo historiankirjoitukseen uutta tulkintaa. TALVISOTA oli myyttinen sota, josta on kulunut 76 vuotta. Lyhyt sota oli jälkikäteen myös hieno tarina pienestä maasta, joka joutui suuren naapurinsa provokatorisen hyökkäyksen kohteeksi ja kuitenkin selvisi ylivoimaisesta vastustajastaan. Maailma ihaili, ja sympatiat olivat altavastaajan puolella
-ongelmaa ei ehdi tulla. Tässä kokoomateoksessa parasta on se, että tutkijat myös tulkitsevat tutkimukseen perustuen tapahtumia ja asioita uudella ja virkistävällä tavalla. TÄLLAISIA teoksia on ilmestynyt syksyn aikana muitakin, esimerkiksi Kauko I. Rumpusen toimittama ja Valittujen Palojen kustantamana Vaikeita päätöksiä -teos, jossa tutkijoiden kohteina ovat erilaiset sota-ajan valinnat ja ihmiskohtalot 1939-1944. Jälkimmäisessä teoksessa upeinta on kuvitus. Kokoelman kuvat ovat maa-, meri- ja ilmavoimien toiminnasta sekä kotirintamalta. Lepohetki taistelun lomassa etulinjoilla Kollaanjoella. Hän teki näin vain välttääkseen sodan laajenemisen suurvaltojen väliseksi. Tämän toteaminen ei kuitenkaan vähennä sitä ratkaisevan tärkeää tosiasiaa, että selviytyminen kolmen viikon poliittis-sotilaallisesta operaatiosta sodan alussa ja vastarinnan kestäminen sen jälkeen olivat välttämättömiä Suomen pelastumiseksi. JA SE Neuvostoliiton ylivoima oli sodan loppuvaiheessa murskaava. Suurhyökkäyksen alkaessa 11. suurvaltojen kanssa. ?Tämän pitäisi olla yksi tuon ajan tärkeimpiä opetuksia?, Tuomioja kiteyttää. PROFESSORI Martti Häikiön artikkelin pääviestinä on jakaa talvisota kahteen erilaiseen vaiheeseen: Suomi yksin ja yhdessä. ITSEKIN koin hienon yllätyksen löytäessäni hyvin kuvitetusta ja kirjoitetusta Vaikeita päätöksiä -teoksesta SA-kuva-arkiston kokoelmista otetun soittajien kuvan, jossa isäni Toivo Mikkilä on jatkosodan aikana tosityössä . Suomella oli laittaa tuleen 340 000 miestä ja 900 tykkiä. Puolustajan joukkojen tila oli sotahistorioitsija Lasse Laaksosen mukaan Viipurinlahdella ja Kannaksella sitä luokkaa, ettei niillä olisi voinut vihollista pysäyttää. Suomen tekemät asekaupatkin konkretisoituivat huomattavalta osalta vasta talvisodan rauhanteon jälkeen. TIMO MIKKILÄ. Kuva: SA-kuvat Tulkinta ja kuvat virkistävät kokonaisuutta SUOMEN talvisota kehyksissään -teoksen kaltaiset kokoomateokset eli antologiat ovat lukijoille erityisen käyttökelpoisia siinäkin mielessä, että niissä tutkijat joutuvat pakostakin käytettävissä olevan rajoitetun tilan vuoksi kirjoittamaan mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi. ?Historiaa syvästi, lukijat hyvästi. helmikuuta 1940 Neuvostoliitolla oli Suomen rintamilla 960 000 miestä, 11000 tykkiä, 3000 panssarivaunua ja 3300 lentokonetta. Nyt julkisella SA-kuva-arkiston sivustolla olevat aiemmin julkaisemattomat, yli 170 000 valokuvaa ovat kaikkien nähtävissä. Nämä arkistokuvat ovat talvi-, jatko- ja Lapin sotien ajolta. 17 30.12.2015 tutkijoita Korjatun konekiväärin koeammunta menossa Rovaniemellä helmikuussa vuonna 1940. Jatkosodasta 1941-1944 puolustusvoimat otatti valokuvia paljon. Ranska ja Englanti lupasivat sotilaallista apuakin omien intressiensä varmistamiseksi. Häikiön mielestä on virheellistä viitata talvisotaan esimerkkinä siitä, miten pieni Suomi selvisi yksin. Häikiö viittaa Stalinin ratkaisuun pysäyttää helmi-maaliskuussa 1940 massiivisesti etenevä valloitushyökkäyksensä. Kuva: SA-kuvat konaismenoista, ja ne kasvoivat reaalisesti maailmansotien välisen ajan. Erityisesti 1920-luvun lopun laivasto-ohjelma sai rahaa, mikä vääristi sotilasmenojen rakennetta maavoimien kannalta katsottuna. Bruttokansantuotteeseen verrattuna Suomessa liikuttiin Nummelan mukaan yli kahdessa prosentissa, mikä ylitti esimerkiksi Ison-Britannian vastaavan luvun. Kokonaan toinen asia on, että talvisodan alkuun mennessä aseistusta ehditty saada tarpeeksi budjetoiduin aseostoin ulkomailta ja kotimaisen tuotannon avulla. Maailman asetehtaiden tilauskirjat olivat täynnä ja Suomi oli liikkeellä talvisodan syttymistä ajatellen liian myöhään. NOIN PUOLET teoksen artikkeleista perus- tuu Talvisotayhdistyksen ja yliopistojen kanssa yhteistoiminnassa vuonna 2014 pidettyihin esitelmiin. Tuolloin pidettiin eri puolilla maata lähes sata esitelmää, joissa tarkasteltiin Suomen geopoliittista asetelmaa sekä eri sisä- ja ulkopoliittisia näkökulmia. Tuolloin vielä ulkoministerinä vaikuttanut poliittisen historian dosentti Erkki Tuomioja arvioi ja vertailee voimapolitiikkaa ennen talvisotaa 1930-luvulla ja 2000-luvun maailmassa. Hän arvioi, että 1930-luvulla harjoitetulla voimapolitiikalla ei olisi enää saavutettavissa pysyviä etuja ja menestystä. armeijan soittokunnan keikalla ?siellä jossakin?. Jatkosota tuli heti jotenkin konkreettisemmaksi kuin ennen. Tuttu mies puhaltaa baritoniin! Suomi oli ensin joulukuussa kolme viikkoa yksin ja loppuajan ?yhdessä
tulo- ja työmarkkinapolitiikka, yksi on nyt siis pois. Kahden tulisi toimia sitäkin tehokkaammin. Työttömyys kuitenkin kasvaa. Suomen saaminen kunnolla ylös suosta hallitus ja Suomi tarvitsevat nyt a) rakenneuudistuksia, b) julkisia menoja hillitsevää ja kasvua vauhdittavaa finanssipolitiikkaa ja vielä c) yhteiskuntasopimuksen. Rakenneuudistuksilla tähdätään julkisten menojen vähentämiseen ja talouden hidasteiden purkamiseen. Se on tehtävä oikeudenmukaisesti. kuluttamisen verotusta samalla kiristettäisiin. Jos Kataisen ja Stubbin hallitusten leikkaukset olisivat johtaneet talouden ja työllisyyden kasvuun, ei Sipilän hallitus leikkaisi. ?Euro ei reagoi kilpailukykymme palauttamiseksi.. Keskusta äänesti vastaan. Tein puoluekokoukselle vuonna 1997 raportin, jossa perustelin, miksi ei eurolle. Euromaiden taloudet olivat ja ovat rakenteeltaan, tuottavuudeltaan ja bkt/asukas-tasoltaan hyvin erilaiset ja kansalaisten mentaliteetit eri puusta. Siksi tarvitaan sote- ja maakuntahallinnon uudistukset sekä byrokratian purkamiset. Ne auttavat pitkän päälle, kunhan ne saadaan periaatepäätöksistä lopullisiksi ratkaisuiksi. Ei helppo juttu tämäkään. MIKÄLI yhteiskuntasopimus tai sen sukuinen kustannuskilpailukykyä parantava ratkaisu saataisiin aikaiseksi, se takaisi sen, että suomalainen työ ja sen tulokset menisivät vähitellen kaupaksi maassa ja maailmalla, viimeistään vuodesta 2017/2018 lähtien. Tässä tilanteessa Sipilän hallituksen ei kuitenkaan kannattaisi juuttua odottelemaan sinne saakka nollakasvun tiellä. Yhteiskuntasopimuksen syntymiselle ehdollistettujen veronkevennysten lisäksi hallitus voisi tuossa tapauksessa käynnistää mittavammakin kasvu- ja elvytysohjelman, joka vaikuttaisi heti. Työllisyyttä ja investointeja parantava lisävelkakaan ei silloin ole synti, jos näkymä kasvusta on jatkossa varma. Mauri Pekkarinen eduskunnan 1. Se on talouden saaminen kasvuun ja ihmiset työhön. Tähän tähtäsi ns. yhteiskuntasopimus, jolla parannetaan kustannuskilpailukykyä. rahapolitiikka, 2. Lähes kaikesta on siksi pakko leikata. Talouden kasvu/lasku syntyy kaavasta: kasvu/lasku = työn tuottavuuden muutos x työpanoksen määrän muutos. Niinpä kasvun varmistamiseksi on työn tuottavuutta, määrää tai molempia siis kyettävä parantamaan. Asiassa voisi auttaa myös paremmin toimivat työmarkkinat, mahdollisuudet sopia paikallisesti, kunhan samalla parannetaan työntekijän turvaa. AINAKIN NIIDEN, jotka olivat euro- jäsenyyden kannattajia, toivoisikin vielä kerran tekevän kaiken voitavan, että yhteiskuntasopimus tai sen tapainen saataisiin aikaiseksi. Jos työmarkkinoilla ei synny kustannuskilpailukykyä riittävästi parantavia ratkaisuja, on hallituksen toimittava. Ne soveltuvat huonosti, niin kuin nyt on nähty, samaan valuuttaunioniin. Juuri Suomen kaltaiset muut pohjoiset maat jäivät kaiken lisäksi euron ulkopuolelle. Viimeistään silloin oli nähtävissä, että euro ajaa meidät vaikeuksiin, jos ja kun kohtaamme talousongelmia, jotka eivät koske muuta euroaluetta (epäsymmetrinen shokki). Ja juuri tuollaisessa lirissä nyt olemme. USA:STA 2008 lähtenyt finanssikriisi merkitsi jo romahdusta myös Suomessa. Rinnan sen meiltä meni kilpailukyvystä suuri siivu, kun palkat nousivat rutkasti, kiitos kokoomuksen. Kaiken kukkuraksi Suomen talouteen iskivät, meistä osin riippumatta, metsäteollisuuden, ICsektorin ja Venäjä-kaupan ongelmat. Epäsymmetrinen shokki on juuri sitä, että ne iskivät meille, mutteivät muihin euromaihin ainakaan yhtä lujasti. EURO EI REAGOI kilpailukykymme palauttamiseksi. Uudistukset mm. työmarkkinoilla rohkaisisivat investoimaan nopeamminkin. Välttämätöntä on myös finanssipolitiikan kääntäminen tukemaan talouden kasvua ja menojen hillintää. MENO, jossa syömme rutkasti enemmän kuin tienaamme, ei käy. finanssipolitiikka ja 3. Se ei devalvoidu pienen Suomen suuriinkaan rakenteellisiin tai shokkiongelmiin. Talouspolitiikan kolmesta keskeisestä ?ohjaussauvasta?, 1. Ja sen heidän toivoisi muistavan nytkin. Kataisen ja Stubbin hallitukset yrittivät korjata tilannetta ensin pieleen mennein rakenneuudistuksin (kunta- ja sote). Nyt kansantuotteemme kyntää tämän päivän hinnoin vuoden 2006 tasolla. JULKISTEN menojen kasvulle on vaihtoehto. Mielipiteet 18 Eurosta tuli Waterloo JO ENNEN euron syntyä vuonna 1999 sen piti olla selvää: EMU:sta ja eurosta oli tuleva monelle Waterloo. Niinistö ja Lipponen veivät kuitenkin Suomen euroon ilman kansanäänestystä. Seurauksena oli työttömyyden raju kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2015 peräti 100.000 työttömällä. SIPILÄN HALLITUKSEN toimin työpaikkojen määrä on jo saatu varovaiseen kasvuun. fiskaalisesta devalvaatiosta maistuvat muita malleja paremmin ja jos ne rakennetaan vastuullisesti ajatellen myös niitä, jotka eivät ole työssä samoin kuin tulevia sukupolvia ajatellen, olisi tuokin kortti katsottava. Muttei sekään riitä ilman eräitä muita kasvua ja työllisyyttä parantavia uudistuksia. Fiskaalinen devalvaatiohan tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että työn välillisiä kustannuksia työnantajille madalletaan, mutta esim. Sitten finanssipoliittisin toimin eli julkisten menojen leikkauksilla ja verojen kiristämisillä. Tuolla tiellä talous kuitenkin supistui, kun riittävät toimet kasvun hyväksi puuttuivat. Työmarkkinoiden sinänsä vastuullinen tuloratkaisu oli tilanteeseen riittämätön. Kuva: Jari Laukkan en Jos olisimme viimeiset neljä vuotta kyenneet euron ulkopuolelle jääneen Ruotsin talouskasvuun, kansantuotteemme olisi tänään vuodessa lähes 20 miljardia euroa suurempi kuin se nyt on. parkkiaika 4h), eikä sitä saatu liikkeelle kuin seuraavana aamuna. Maksuksi tästä yöllisestä parkkeerauksesta lähes tyhjältä parkkialueelta oli tullut 50 euron yksityisoikeudellinen valvontamaksu, kansankielellä parkkisakko. ESIMERKIKSI Oulun kaupungin pysäköin- tivalvonnan parkkipaikoilla tai vastaavilla parkkeerausta valvotaan arkisin yleensä 08.00-18.00, lauantaisin vastaavasti 08.0016.00 ja sunnuntait ovat vapaat. Yksityisillä parkkipaikkojen valvonnalla pitäisi olla myös selvät aikarajat, jolloin vain suoritetaan valvontaa. Kysynkin, että ketä yksinäinen auto lähes tyhjällä parkkipaikalla ilta- ja yöaikaan haittaa? YKSITYINEN PARKKEERAUSVALVONTA toimii siis yötä päivää 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, eikä tämä rahastus tunne edes joulurauhaa. Mielestäni yksityinen parkkeerausvalvonta 24/7 on aggressiivista ja armotonta rahastusta. VIRANOMAISVALVONTASAKKOMAKSUJEN perintäoikeuden laajentaminen yksityisten yritysten toiminta- alaksi ei täytä perustuslain 124 §:stä johtuvia vaatimuksia. Kyseessä on täysin samaa pysäköintivirhemaksujen keräystä, mitä hoitavat poliisi ja kunnallinen pysäköinninvalvonta, jota perustuslaissa mahdollistetaan vain julkisenvallan käyttäjille. Poliisin ja kunnallisen pysäköintivalvonnan pysäköintivirhemaksuthan saa Suomen valtio, mutta mihin menevät yksityisten parkkivalvontayrityksen keräämät valvonta(sakko)maksut? Näin kuluttajana tulen tästä lähtien kiertämään kaukaa ne yritykset ja kauppaliikkeet joiden parkkialuetta valvoo yksityinen rahastajafirma, suosittelen tätä muillekin. Raimo Tervola Oulu. Vahvempien on kannettava suurin vastuu. Oppositio sanoo, että he leikkasivat jo ja ettei enää tarvitse leikata. varapuhemies Parkkivalvonta ei antanut edes joulurauhaa KÄVIPÄ tässä perjantai-iltana, että auto ei lähtenytkään käymään yksityisen parkkivalvonnan parkkipaikalta (max. Tämän tunnustivat työmarkkinajärjestöt euro-jäsenyyttä kannattaessaan. Sen on silloin tartuttava toimiin, jotka se varmasti, ei mahdollisesti, voi viedä lävitse. Jos taas ay-liikkeenkin piiristä kuuluneet puheet ns
Hallitusvastuu painaa nyt kovasti ja Hesarin gallupissa SDP oli jo ykkönen. Oulu on kokonainen kaupunki, enää ei ole ympäristökuntia. Jokainen lukija saa tehdä tästä omat henkilökohtaiset johtopäätöksensä. Heikki Niittymäki Eikö AKT:n uhkaus poliittisesta lakosta ole suoranaista kiristystä. mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Mauri Moilanen Oulu PL 52, 90100 Oulu. Vahinkoraja Rovaniemellä on 4.000m3/s virtaama. vesistöä usein verrataan, on vain Ounasjoen vesistöalueen suuruinen eli kolmannes Kemijoen alueesta. Kokemäenjoen vesistö on lisäksi kokonaan säännöstelty ja sen keskiosassa on paljon suuria järviä, kuten Näsijärvi, Roine ja Pyhäjärvi. DIREKTIIVIN ja lain tarkoittama vesistön erityispiirre Kemijoella on valuma-alueen laajuus ja vähäjärvisyys. pääministeri Juha Sipilä mainitsi vaikeasta tehtävästään: ?Ei tavanomaisia keinoja.? Eikä ihmekään, kun valtion velka kasvaa miljoona euroa joka tunti yöllä ja päivällä. Kaiken muun melskaamisen keskellä oppositio (varsinkin suurin oppositiopuolue) tekee parhaansa heittääkseen kapuloita hallituksen rattaisiin. Voimalaitosaltaat eivät estä suurten vesimassojen syntymistä. Toinen lähes samantasoinen tulva on ollut 1910. Näiden tulvien virtaama-arviot ovat 5.800m3/s ja 5.400 m3/s. Jokainen meistä joutuu sitä laivaa kääntämään. Kemijoki on poikkeustapaus, mutta miksi. Ne vain hidastavat hieman veden virtaamista, mutta eivät estä sitä. Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että 1/250-tulvan tuhot Rovaniemellä ovat 86 miljoonaa euroa. Kirjoita Suomenmaahan. Vaikuttaa aivan siltä kuin se pelkäisi hallituksen onnistuvan vaikeassa tehtävässään?! SANOTAAN, että pelko on vähästä hyvää, mutta tämäntapainen pelko oppositiolta saattaisi toteutuessaan tuottaa eri täyttymysten ja vaiheiden jälkeen Suomen kansalle itkua ja hammasten kiristystä. Tällöin ei tule kysymykseen Suomen kansan eikä valtakunnan etu, vaan parhaimmillaan se saattaisi hälväistä katastrofin mahdollisuutta. Lisäksi moottorina eri kiemuroissa on yhteinen ystävämme media, joka uutisoi asioita mahdollisimman negatiiviseen suuntaan. Suomi-neito on kohtalokkaan jyrkänteen reunalla, josta on mahdollisuus selviytyä vain yhteisen pelin hengellä. MONI Suomen kansalainen käs- kyttää hallitusta olettaen, että asiat höllentyisivät ja elämä helpottuisi heti. Homman nimi nyt vain on tämä; vuosikausia eletty kuin pellossa ja totaalisesti yli varojen. Kestää vuosia ennen kuin lai- va kääntyy. Eli jos meistä joku näkee kaverin uponneen suohon tai jäihin, niin ei mene pelastamaan. Katsoja tekee aivan päin vastoin: ei pelastakaan vaan painaa alaspäin ja vaikeuksissa oleva saattaa kuolla siihen. Jos vielä pysytään tässä henkilöiden esimerkissä; jos viranomaiset saavat tiedon asioiden kulusta, niin ?auttaja. Ensin voitto joukkueelle ja sitten kunnia sankareille. räkkäin. Kemijoen tulvaryhmä täsmensi sitä niin, että vahinkojen estäminen koskee myös asuinrakennuksia. ROVANIEMELLÄ 1/250-tasoisen tulvan merkki on hakattu Pöykkölän, nykyisen kotiseutumuseon, kivijalkaan 1859. Jos he eivät pidä ehdokasasettelusta, niin pian käy niin, että joku muu kuin entisten ympäristökuntien keskustalainen hoitaa heidän asioitaan. YHTEISTYÖ on ainoa keino millä seuraavat kuntavaalit voitetaan. Kemijoen alue on Saimaan vesistön suuruusluokkaa. Saimaan vesistö on kuitenkin lähes yhtä järvialuetta, mutta Kemijoen vesistössä on vain kaksi suurempaa allasta, Lokka ja Porttipahta, ja nekin aivan vesistön latvoilla, joten niiden merkitys on käytännössä vähäinen. KEMIJOEN suurtulvat syntyvät aina sulamisvesistä, ja joen valuma-alue on Suomen lumisinta seutua. Ilmastomuutos lisää sadantaa, mikä tulee Kemijoki-alueella pääasiassa lumena. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Kemijoen vesistö on poikkeustapaus KANSANEDUSTAJA Markus Mustajärvi oli oikeassa eduskunnan kyselytunnilla (17.12.). Näin meillä on vielä mahdollisuudet selviytyä, emmekä asetu toisiamme vastaan. Hyvää ja siunattua uutta vuotta koko Suomen kansalle vauvasta vaariin . Tällainen katastrofi on mahdollista torjua vain ottamalla sulamisvedet kiinni Kemijärven yläpuolella, kuten Kemijoen tulvaryhmä on esittänyt. Lapin ely-keskuksen asettama tavoite, jonka tulvaryhmä on hyväksynyt ja päättänyt, että se koskee myös asuinrakennuksia, on direktiivin ja Suomen tulvariskien hallintalain mukaisesti oikein asetettu. Jaakko Ylitalo Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan LAKKO todella kuuluu länsimaiseen demokratiaan . Kaikkien on siis puhallettava samaan hiileen. Keskustan on koottava rivinsä ja keskinäinen kateus ja vihanpito on saatava loppumaan. Jos joku morkkaa oman puolueen väkeä, hän ei ole joukkuepelaaja ja hänet on raakasti poistettava joukkueesta. saa syytteen taposta tai ainakin tapon yrityksestä. Tämä esimerkki on helppo yhdistää nykyiseen Suomen taloudelliseen tilanteeseen. myös oppositiolle. Antti Esala kunnanvaltuutettu keskusta Honkajoki ?Moni Suomen kansalainen käskyttää hallitusta olettaen, että asiat höllentyisivät ja elämä helpottuisi heti.. Niiden ulottuminen Kemijoelle varhain keväällä aiheuttaa katastrofin. Tilastollisesti 1/250-tulva voi tulla milloin tahansa ja vaikka useana keväänä pe- MUIDEN Suomen suurten vesistöjen valuma-alueet ovat vain puolet Kemijoen valuma-alueesta. Kokemäenjoen vesistö, johon Kemijoen Ei tavanomaisia keinoja PÄÄMINISTERIN haastattelutunnilla 20.12. sen takaa perustuslaki. Miten on kiristyksen laita. ? Direktiivi ja laki edellyttävät, että tavoite asetetaan suurimpien toteutuneiden tulvien perusteella ottaen huomioon myös vesistön erityispiirteet ja ilmastomuutos. Lapin ely-keskus on asettanut Rovaniemen tavoitteeksi estää 1/250-tulvien vahingot. Kuva: Jari Laukkanen Keskustan on koottava rivinsä KESKUSTAN on nyt saatava rivinsä kuntoon. Venäjän puolella on useana vuonna jo toukokuussa helteitä. Suomen laki kieltää käyttämästä hyväksi hädänalaista tilaa, se koskee yksityishenkilöitä ja yhteiskunnassa toimivia järjestöjä, niin ammatillisia kuin poliittisiakin. Eikö AKT:n uhkaus poliittisesta lakosta ole suoranaista kiristystä, koska AKT on uhannut aloittaa keväällä poliittisen lakon, ellei Sipilän hallitus vedä pois lupaustaan toteuttaa kilpailua parantavia lakiesityksiä. Viimeksi viime kevään eduskuntavaaleissa kansa äänesti niin kuin äänesti ja siitä ei ole valitusoikeutta. EDUSKUNTA VALITSI vaalien voittajan, keskustan puheenjohtajan hallituksen pääministeriksi, ja nyt AKT aikoo kiristää hallitusta tekemään Suomessa asioita heidän tahtonsa mukaan. Eikö tämä ole hyökkäys demokraattista hallintoa kohtaan? Kyllä AKT:n puheenjohtajan ja jäsenten täysijärkisinä henkilöinä pitää tajuta se, että on aivan sama jos suohon uponnutta pitäisi auttaa sieltä ylös, niin ei autetakaan vaan aletaan painamaan syvemmälle suohon. Tämä esimerkin voi soveltaa aivan kouriin tuntuvasti meihin kansalaisiin. On erittäin huolestuttavaa, kun puolueen sisäinen erimielisyys vahvistuu koko ajan. Kuntatasolla joukkojen pitäisi olla yhtenäisiä, mutta Oulussakin vielä monta vuotta yhdistymisen jälkeen entiset ympäristökuntien keskustalaiset ja keskikaupunki eivät ole samanlaisia oululaisia. Yksi edustaja siellä on keskikaupungista, mutta hänenkin rakentavat yhteistyötarjouksensa tyrmättiin tylysti. Keskikaupunkialueella on kuitenkin suuri määrä äänestäjiä
Retki järjestetään 30.12. Tampereen Cumulus Koskikatu on puolueen sopimuskumppani eli jos varaat huoneen 7.1.2016 mennessä, hinta on alkaen 53 euroa/hlö/2hh/vrk. Mainitse tällöin koodi ?Politiikkapäivät.? Cumulus p.03-242 4111 tai koskikatu. cumulus@restel.fi Tervetuloa mukaan! Piiritoimiston yhteystiedot vuonna 2016: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p.010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Tilaisuuden järjestää Ylistaron Vesaisten retki Helsinkiin Disney on paikallisyhdistykset ja Seinäjoen kunnallisjärjestö. Ice 25-vuotisjuhla - näytökseen 6.2. klo 14.30. Ilm. Onnellista uutta vuotta! Keskustanaiset Pori, tervetuloa syömään Toreroon ja Porin teatterin la 16.1.2016 klo 19 näytökseen Piaf KulttuuriKulmaan Gallen-Kallelankatu 7. Hinta 45 euroa sisältää ruokailun klo 17 Torero ja lipun illan esitykseen klo 19. Vastuulli12-15 v. Ota myös yhteys piiritoimistoon mahdollisen yhteiskuljetuksen järjestämiseksi. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 20.1. Keskustelussa Katriina Järvisen ja Laura Kolben Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Tervetuloa! Sitovat ilm. pe 8.1.2016 Piiritoimisto on suljettu. klo 18; 18.5. yhteistyössä Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen kanssa. KYMENLAAKSO Piiri, Tampereen toiminta- ja politiikkapäiville 6.-7.2. Aiheesta Huom! Sääntömääräisten asioiden lialustavat maakuntajohtaja Asko Pelsäksi valitaan puoluekokousedustajat tola ja kansanedustaja Antti Kurvinen. kaudelle 2016-2018. Alustusten pohjalta käydään keskustelua. klo 1417 piiritoimistolla Jyväskylässä. Tilaisuuden teemana on sote-uu18 Ari Pitkosella Uunirauniontie 310. distus ja itsehallintoalueet. klo 19. Ma 21.12.2015 . Kosonen. ta Vuotta! ITÄ-SAVO Vesaisten varaslähtö uuteen vuoteen-tapahtuma on uintiretki Tanhuvaaran Spahan. klo 18; 16.3. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matka-kosonen, Linja-au- tu 22.12-3.1. Ylistarontie 520. Tilaisuus on kaikille avoin. Järjestäjä: ALDE/MEP Hannu Takkula Naisten Akatemia käynnistyy. Ota rohkeasti yhteyttä. (Toinen käsittely). Raisio, Raision keskustan veteraanikeilaajat aloitamme kevään keilaamiset Raision Keilahallilla to 7.1. Nykypolven kokemuksia tasa-arvosta. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www. pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Alustajana mm. klo 15-16, vuoromme on joka torstai 15-16. Piiri, ti 12.1. 15 euroa ja lapset 5-11 vuotta 10 euroa. Elina Suoranta p. Illan aikana saat käytännön opastusta viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja sisällöntuotantoon some-kanavissa. Kommenttipuheenvuoro EU-asiantuntija Seppo Heikkilä. alk. nat Vesaisten jäsenille: 79,- /hlö, aikui- klo17. Tarkemmat osallistumisohjeet ja lisätietoja www.vesaiset.fi tilaa suomenmaa (08) 5370 370 www.suomenmaa.fi. Kosonen. taanottoon. mennessä varsinais-suomi@keskusta.fi Piiri, ti 19.1. Koulutuksessa perehdymme järjestöllisiin perusasioihin, kuten mitä varten paikallisyhdistys/kunnallisjärjestö ovat olemassa, mitkä niiden tehtävät ovat, kuka tekee ja miten tekee, miten kunnallisvaaleihin tulisi valmistautua ja mikä on piirin rooli ja tehtävät. mennessä varsinais-suomi@keskusta.fi Raisio, Raision Keskustan kk-palaveri 20.1. Hinnat Vesaisteiskunnassa. tautumiset jaana.kytta@vesaiset.fi. Peruuttaminen: Sairaustapauksissa lääKuopion piiritoimisto on suljetkärin todistuksella. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittaudu: hannu.takkula@europarl.europa.eu viimeistään to 14.1. mennessä. Kokeneemmatkin tervetuloa kertamaan jäsenasioita, yhdistysrutiineja ja tutustumaan piiritoimistoon. piirin tehtäviä, sääntöjä, toimintasuunnitelmaa vuodelle 2016, talousasioita, työnantajaasioita, piirihallitusjäsenten työnkuvaa sekä kehitämme yhdessä tulevan vuoden toimintaa. Päihteettömän, kaikille Hinta sis.: kuljetus Kososen turistibusavoimen reissun hinta on 40. Ilm. Eeva Harjula p. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. 20 Keskustassa tapahtuu VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA Piiri, piiritoimisto on suljettu 19.12.6.1.2016. Kiitoksia, yhteistyöllä tuloksia! Tärkeää. (sis. klo 14. muistoja vesaistoiminnasta?. 21 Oulussa, Aleksinkulmassa (Aleksanterinkatu). pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0407210 311. LAPPI Keskustanaiset Lapin piiri ry. Maksu maksetaan Tanhuvaaran vastaanottoon. ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 22.12.15 ? 10.1.16. BussiaikaPOHJOIS-SAVO taulu: Klo 8.00 Kerimäki, Kososen tallit, 8.10 Haapakallio, Niskavuoren portti, 8.20 Prisman pysäkki, 8.30 Savonlin- Vesaisten Lasten Uuden Vuoden juhna l-autoas., 8.35 Laitaatsilta ABC:n py- la 31.12. 11.40 tauko). käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. ja Vesaiset tj. Retki järjestetään 30.12. ita-savo@vesaisaiset.fi 1.1. Paikalla toimi nh, 9.25 Hiismäki th, 9.50 Juva ABC, mintapisteitä (pieni maksu), taikuri ja ilotulitus. Marjo Kolehmainen ja MTK:n P-P:n tj. klo 19 kaupunginvirastolla, valtuustosalissa. klo 18; 20.4. Majoitustarjous 7.1. Kouluttajana Jirka Hakala. Koulutuksen jälkeen tiedät, miten oma yhdistyksesi voi hyödyntää sosiaalista mediaa. Osallistumismaksu alkaen 15 euroa/hlö. . Tytti Isohookana-Asunmaa. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. kyysilla ohjelman mukaan ja pääsylippu esitykseen (katsomo 313) Postitamme ti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). Koulutus on tarkoitettu kaikille Keskustan toiminnassa mukana oleville, mutta erityisesti kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajille, sihteereille ja vaalipäälliköille. Alustajina MEP Hannu Takkula, Maakuntajohtaja Pauli Harju, PP:n yrittäjien tj. Kaikki yhdistystoimijat tervetuloa. Katso lisää keskusta. fi/politiikkajatoimintapaivat ?sivuilta ja ilmoittaudu. Avoinna sopimuksen mukaan. ETELÄ-SAVO Piiri on seuraavan kerran avoinna 18.1. klo 9-14. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 30.12. Lähtö Seinäjoelta noin klo 13, nen, 59,- /hlö, lapsi 12 v ja nuoremmat. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Keskustelussa Katriina Järvisen ja Laura Kolben Luokkaretkellä hyvinvointiyh(11.10 . Kokouspaikka on Kahvipakari, Saarentie 1, Luumäki. yhteiskuljetus. mennessä ilmoittautuneille, muuten ilm. 26.1. Arkistokuva: Paula Åström Keskustajärjestöt. Kilpailuun voit osallistua lähettämällä tarinasi 31.12. Puuro- ja kahvitarjoilu alkaa klo 13 ja muu ohjelma alkaa klo Pistalan py:n syyskokous ke 30.12. 15 euroa ja lapset 5-11 vuotnen matkanjärjestäjä: Matka-Kosonen, ta 10 euroa. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Elina Suoranta p.040-721 0636. Uintiaika on klo 10-12 ja ruokailu 12-13. 31.12. Peruuttaminen: Sairaustapauk13. 31.12. pe 15.1.2016 klo 18 . Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 18 kaupunginvirastolla, valtuustosalissa. 040 721 0636. Keski-Suomen Keskusta toivottaa Suomenmaan lukijoille onnellista uutta vuotta 2016! Piiritoimisto on suljettuna 1.1.2016-10.1.2016. Haapamäki, py:n yhdistetty vuosi- ja syyskokous Lauri Oinosella Riihotie 6 Haapamäki to 31.12. vielä paikkoja. 0440-336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Somero, Someron Keskusta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään to 7.1. Toimiston väki toivottaa kaikille Hyvää Uutta Vuotta! Keskustajärjestöt. Pia Högberg p.010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. Piiri on varannut 30 hengelle majoituksen. Ilm. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Laviankylän-Riuttalan py:n syyskokous Matti Peltolassa 30.12. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 30.12. mennessä. klo 18 perehdytysilta uusille yhdistystoimijoille. Sitovat ilm. Bussiaikataulu: Klo 8.00 Kerimäki, Kososen tallit, 8.10 Haapakallio, Niskavuoren portti, 8.20 Prisman POHJOIS-POHJANMAA pysäkki, 8.30 Savonlinna l-autoas, 8.35 Laitaatsilta ABC:n pysäkki, 8.45 Kallislahti TB, 9.10 Rantasalmi nh, 9.25 HiisPiiritoimisto on suljettu 8.1.2016 mäki th, 9.50 Juva ABC, 10.20 Lähemä- saakka. ki Siwa, 10.25 Mikkeli matkakeskus, Euroopan ja Pohjois-Pohjanmaan 10.35 Otava pikav.pysäkki, 10.50 Uutulevaisuus -koulutusseminaari la tela pikav.pysäkki, 11.40 Kuortti ABC 16.1. Snellmaninkatu 19 c 16, 00170 HKI. Kiitos hyvästä yhteistyöstä. Toivotamme Menestystä Uudelle Vuodelle! Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti, puh. Pohjois-Savon Keskusta haluaa toivottaa kaikille Hyvää Uuttoliike S. mennessä Vesaisten Keskusliittoon joko nettisivuilla olevan sähköisen lomakkeen kautta tai postitse os. klo 18 some-koulutus piiritoimistolla. mennessä: pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi ja p.010 315 2000. Piirihallitusjäsenten perehdyttämispäivä/infotilaisuus la 16.1. Kilpailun sadosta kootaan 60-vuotisjuhlajulkaisu. 10.1. klo 15. Järjestötoiminnan peruskoulutus järjestetään la 16.1. 0405895709 ja pilvi.karkela@ keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat syyskokoukset ja tapahtumat välittyvät samoin piirin kautta Suomenmaahan ja piirin nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin piiriin sähköpostia: jaana.viilo@keskusta.fi. Aatetta ja asiaa, työvälineitä vaikuttamiseen. Nykypolven kokemuksia ten jäsenille: 79,- /hlö, aikuinen , 59,- / tasa-arvosta. hlö, lapsi 12 v ja nuoremmat. Osallistumismaksu 20 ?/ hlö, sis. Hinnat: aikuiset 20 euroa, lapset sissa lääkärin todistuksella. su 7.2. klo 18; 17.2. Maksu Tanhuvaaran vasLinja-autoliike S. Ilmoittautua voit piiritoimistolle 31.12. klo 18. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Tammikuun teemana on ?Aate ja arvot. Kahvio auki. 10.20 Lähemäki Siwa, 10.25 Mikkeli matkakeskus, 10.35 Otava pikav.pysäkki, 10.50 Uutela pikav.pysäkki, 11.40 E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katKuortti ABC (11.10 . klo 16-18 ravintola Kalajärven säkki, 8.45 Kallislahti TB, 9.10 Rantasal- tiloissa Peräseinäjoella. menUintiaika on klo 10-12 ja ruokailu 12nessä. Runsas ja monipuolinen ohjelma ajankohtaisista aiheista, kuten uusi kunta, sote-uudistus, maahanmuuttopolitiikka, kuntavaalit. Ilm. ran Spahan. Ilm. Tilaisuus alkaa yhteisellä lounaalla keskustapuheenjohtajien, -sihteereiden ja vaalipäälliköiden kanssa. mennessä: p.010 315 2000 tai 010 315 2001. HUOM! Jokainen varaa majoituksensa itse. mennessä piiritoimistolle 050 5770838 tai pirjo.matikainen@ keskusta.fi. Runnin matkalle 13.-18.3. Hinnat: aikuiset 20 euroa, lapset 12-15 v. Kahvitarjoilu. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto, Piirin tj. Koulutus on maksuton ja sisältää lounaan. Ylistaron Kainaston nuorisoseuralla os. Hinta sisältää: kuljetus Kososen turistibussilVesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen- la ohjelman mukaan ja pääsylippu esitapahtuma on uintiretki Tanhuvaatykseen (katsomo 313) Postitamme kotiin maksukuitin ja ohjelman. Ota yhteyttä Leena Mäkiseen 040 7628889. KARJALA Luumäen itäinen paikallisyhdistys ry:n vuosi- ja syyskokous su 10.1. Johtokunta kokoontuu 18.45. Somero, Keskustan Etelä-Someron, Häntälän, Someron Itäisen, Pitkäjärven, Someron Pohjoisen, Somerniemen ja Someron paikallisyhdistysten ylimääräiset kokoukset to 7.1. Runsas ja monipuolinen ohjelma ajankohtaisista aiheista. Tilaisuus järj. Uusi kunta, sote-uudistus, maahanmuutto, kuntavaalit ym. 17.1. klo 10-15 piiritoimistolla Jyväskylässä. mennessä. opetuksen, aineiston ja tarjoilun. Kouluttajina tmj:t Sinikka Varila ja Pauliina MaukonenKärkkäinen. klo 14. Tilaisuuden alustajana on puoluesihteeri Timo Laaninen. klo 18 asiana TOK:n vaalit. Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Tampereelle la 6.2. Onnellista uutta vuotta 2016. Ylistaro Keskustaväen perinteinen puurojuhla loppiaisena 6.1. 11.40 tauko). Hin- somaan JYP-Kärpät ottelua 20.2. Kokouksissa päätetään vuoden 2015 toimintakertomusten ja tilinpäätösten hyväksymisestä, tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä yhdistysten purkamisesta. Tarja Bäckman. Lisätiedot ja ilmoitkotiin maksukuitin ja ohjelman. Kylpylämatka Pärnuun 27.1.-2.2.2016, majoitus joko IngeVilla (Paavon paikka) tai Paradiis-kylpylä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mirja Stålnacke 0405344485 tai mirja49@gmail.com. VESAISET Vesaisten Keskusliitto järjestää kirjoituskilpailun aiheesta ?Vesaisissa tapahtuu . Vesaisten retki Helsinkiin Disney on Ice 25-vuotisjuhla - näytökseen 6.2.2016 klo 14.30. klo 12-14.30, Oulu, Lapland Hotel Oulu (Kirkkokatu 3), Kokoustila Saariselkä. 31.12. mennessä: pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi Tule mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Tampereelle 6.-7.2. Infossa käymme läpi mm. Ilm. ita-savo@vesaisaiset.fi 1.1
krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. 21 Keskustassa tapahtuu SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Ihmisten äänen vahvistaminen on kansanliikkeemme sykkivä sydän. Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Tätä keskustelua on syytä ruokkia jatkossakin. . 9 A 5. Kyse on myös poliittisen toimintakulttuurin muutoksesta. Nyt on keskusteltava laajasti puolueen poliittisesta ja järjestöllisestä uudistamisesta. Tässä tarvitaan kaikilta joustavuutta ja omista eduista tinkimistä. Eikä käänne tule hetkessä. Tämä näkyi vahvasti keskustan eduskuntavaalikampanjassa. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Yhteisöllisyys on puolueen kantava voima, josta tulee pitää kiinni jatkossakin. . Sen aikaansaamiseen tarvitaan yli vaalikausien ulottuvaa poliittista ja yhteiskunnallista sitoutumista, Rusanen korostaa. ETTEI kehitys pysähdy, puolueen on Rusasen mukaan uudistettava jatkuvasti toimintaansa. . 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Juha-Pekka Rusanen kannustaa keskustelemaan keskustan puoluepoliittisesta ja järjestöllisestä uudistamisesta. Kuva: Jari Laukkanen Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Aatteen kirkkaus on elinehto Juha-Pekka Rusanen varoittaa keskustaa unohtamasta linjaansa POHJOIS-SAVON KESKUSTAN puheenjohtaja Juha-Pekka Rusanen haluaa keskustan Suomi kuntoon -savotassa muistavan myös oman poliittisen linjansa. Pragmaattisen asianhoitajalinjan lisäksi puolueen sisäisestä aate- ja arvokeskustelusta on pidettävä huolta, Rusanen muistuttaa arvioidessaan päättyvää vuotta. . Keskusta sai selkeän voiton ja ykköstilan. . Uusi aika vaatii uusia ratkaisuja ja uusia tapoja tehdä asioita, Rusanen muistuttaa. . 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. 33, 50100 Mikkeli 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. Järjestöllinen ja poliittinen uudistustyö kulkevat puolueessa rinta rinnan, koska ihmisten äänen vahvistaminen on kansanliikkeem- me sykkivä sydän. RUSANEN NÄKEE keskustassa paljon potentiaalia. Yhteiskunnan muutokset ja haasteet ovat niin suuria, että tarvitsemme jatkuvasti uusia ratkaisuja. . Päivänpoliittinen nokittelu, tahallinen väärinymmärtäminen, mielensä pahoittaminen sekä ristiin puhumisen hallitsevat liian usein poliittista keskustelua, Rusanen luettelee. Keskustan on Rusasen mukaan taisteltava ihmisyyden puolesta. . Hallituksen on jatkettava työtä yhdessä sovittujen tavoitteiden läpiviemiseen. Kun toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, oman ajattelun ja aateperustan kirkkaus on elinehto. Keskusta on uudistunut, mutta on välttämätöntä, että puolueen uudistaminen jatkuu. . Syksyn puoluevaltuustossa keskustelimme laajasti puolueesta ja harjoitetusta politiikasta. Puolue ei voi tämän päivän Suomessa olla etujen jakojärjestelmä, vaan liike, joka luo tervettä yhteenkuuluvutta ja keskinäistä vuorovaikutusta. Porrassalmenk. Tähän avautuu erinomainen mahdollisuus tulevina vuosina, koska puolueessa on käynnistynyt esimerkiksi periaateohjelmatyö. KEVÄÄN eduskuntavaalit olivat vuoden suurin rutistus. Kun keskustelujen kautta etsitään yhteiset linjat, tavoitteisiin voidaan sitoutua. Tälle linjalle keskusta sai vahvan valtakirjan kansalaisilta. Nyt lupauksia ollaan lunastamassa hallituksessa yhdessä perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa. Rusanen muistuttaa, että menossa ovat poikkeukselliset ajat ja silloin tarvitaan vastuunkantoa ja vahvaa keskinäistä luottamusta. . Tällä vaalikaudella joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä
Virtanen . Ja mikä on Keva. Ja ketkä? Kuva: Suomenmaan arkisto Viivi & Wagner B. Jokin aika sitten islamilaiseksi tasavallaksi julistau- tunut Gambia on kapea ja pitkä Gambiajoen ympärille muodostunut länsiafrikkalainen valtio. Tadzikistanin Emomalii Rahmon, 63 v. Yhdeltä suunnalta se rajoittuu 80 km matkalta Atlantin valtamereen, mutta muuten pelkästään yhteen maahan. . Mumbai on asukasmäärältään . yli 20 miljoonaa ? maailman kolmanneksi suurin kaupunkikeskus. Intian suurin kaupunki on Mumbai. Mitä yhteistä on seuraavilla presidenteillä: Kazakstanin Nursultan Nazarbajev, 75 v. . Mitä metallia saadaan Hituran kaivoksesta Nivalassa, Keski-Pohjanmaalla? 3. ? Valko-Venäjän Aleksandr Lukasenko, 61 v.? 9. Mikä sen nimi ai- 4. Kuinka moni suomalainen on voittanut uinnin MM- Miksi Joulupukkia kutsutaan Yhdysvalloissa? kisoissa. Mitä elokuvaa kutsutaan Marilyn Monroen läpimur- toelokuvaksi: Kesäleski, Niagara, Piukat paikat? 2. 22 30.12.2015 TIETOTESTI 1. Onko Marttaliitto nuorempi, samanikäinen vai van- hempi kuin Suomen valtio. Miksi Joulupukkia kutsutaan Yhdysvalloissa? Sudoku emmin, vuoteen 1995 saakka oli? 8. Uzbekistanin Islom Karimov, 77 v. Minkä maan kanssa sillä on maarajaa 749 km: Angola, EteläAfrikka, Kamerun, Norsunluurannikko, Senegal? 7. Mikä on Kela. Eli milloin perustettu? 6. Entä Tela? 5. Mitkä ovat suurimmat? 10
PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Kuntien eläkevakuutus) eläkelaitos joka huolehtii kuntaalan, valtion ja kirkon sekä Kelan henkilöstön eläkkeistä, Tela on työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö, 2) 1899, 3) Senegal, 4) kaikki aloittivat uransa Neuvostoliitossa ja ovat olleet maittensa presidenttejä yli 20 v.: Karimov ja Nazarbajev 1990- , Rahmon ja Lukasenko 1994- , 5) Niagara (1953), 6) nikkeli, 7) Bombay, 8) Tokio, Mexico City, 9) Santa Claus, 10) 3: Antti Kasvio, Jani Sievinen, Hanna-Maria Seppälä.. Hieman saanee kohautella kulmiaan sellaisille kinkunystäville, jotka ostavat, toki halvalla, välipäivinä uuden kinkun, ehkä kolmannenkin. joulukuuta 2015. Tänään: Silvo, Sylvester, ortodoksisen kalenterin mukaan Ani. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 15.20, Oulussa kello 14.13 ja nousee huomenna Helsingissä kello 9.25 ja Oulussa kello 10.27. PÄIVÄN SANA Koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: ?Abba! Isä!. Jää se rekka uusimatta, voivat jäädä uudet hanskatkin ostamatta. KINKKU on hyvää jouluruokaa. Se on selvää, että italia opetellaan ensi vuonna ja keväällä ollaan bikinikunnossa. Jari Nenonen Ristikko KESKIVIIKKONA 30. 4:6-7 SANANPARSI Vähän lakituvan penkiltä kunniaa saalaan. Ruovesi KASKU Anna minulle voimaa muuttaa asioita, joita voin, hyväksyä asioita, joita en voi ja suuri säkki täynnä rahaa. Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postios. Jos ei katsella, niin rahoitusyhtiön gorillat hakevat auton pois yhtä kätevästi kuin sinäkin sen hait. FIRMAT tekevät tilinpäätösostoja, jos tilivuosi on kalenterivuosi. Kunhan haet pois, katsellaan sitten niitä maksuja tammikuussa. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen Vuoropäällikkö 044 7370 263 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko perhevapaalla Annukka Kaarela opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Samuli Nissilä 044 7370 261 Juhani Ojalehto 044 7370 264 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pauliina Pohjala perhevapaalla Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 www.suomenmaa.fi uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 Valokuvaaja: Maria Seppälä Ulkoasu: Mikko Eronen 044 7370 386 Valokuvaaja: Jari Laukkanen 044 5966 879 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 Vastaukset: 1) Kela on Kansaneläkelaitos Keva (ent. Toki vähemmän kuin ennen, koska huonommin menee. Verosuunnittelu on monella pienellä yrittäjällä muuttunut hengissä säilymisen suunnitteluksi. Sinä et siis enää ole orja vaan lapsi. Gal. 23 30.12.2015 Välipäivähulinat MUISTAAKO joku vielä joulurauhan aikoja. Kärvisteltiin lahjojen kanssa joulupäivänäkin kotona, no, pukin tuomilla suksilla tai kelkalla ehkä sai piipahtaa ulkona. Joulupäivää rauhoitettiin ja pyhitettiin. Tapanina sitten kavereille lahjoja näyttämään ja heidän saamiaan ihastelemaan. NYT sähköposti alkaa täyttyä välipäiväalen- nusmyyntien tarjouksista jo joulunpyhinä. Kun ensimmäiset lehdet ilmestyvät, niissä on montaa lehteä itseään paksumpia alennusmyyntiliitteitä. Kuinka paljon urheiluvälineitä ja -tekstiilejä Suomen kokoiseen maahan kuvitellaan mahtuvan? Kuinka monta puhelinta ja televisiota ja tablettia ihmisen luullaan voivan ostaa? Alennuksellakaan. Niinkin jokapäiväinen ostos kuin auto olisi ostettavissa juuri joulun ja vuodenvaihteen välisinä lyhyinä päivinä. Jokapäiväisyys vie hohdon herkuista. En ole pekkapuska, mutta saanen ainakin olettaa, että kilo silavaa päivässä ei ole hyväksi kenenkään terveydelle. PYRKIMYSTÄ hyvään esiintyy. Kun on jouluna syönyt muutaman rasiallisen suklaaherkkuja, siis aivan vain tuollaiset kolmesta neljään kiloon, niin välipäivänä voi lueskella juttuja, joissa pääsee virtuaalisesti salien tunnelmaan. Ihan sohvalla tuntuu laihtuvansa, kun ajattelee että spinning voisi olla se juttu, tai jos ehkä sittenkin katselisi kahvakuulien kuvia. Uudenvuodenpäätöksiin on vielä vähän aikaa
Saimme m rrajoitetun erän Ricoh SP 1200 x 600 tarkkuuden mustavalko lasereita, 120?. ja näytönohjainten 3DMark kärki yli 12000 pistettä. Blade 4x4 Blade SÄ ES Tieliikenne Maasto S I E +tk YHT N: 3190?/3690?+tk HINTAA Käsiraha 0,- loput 110,-/kk. ITTELY NETIS Finman V-aura + vinssi + pistoke 800,- (Edun arvo YHT. 15 km/h. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi KOKO MAAN KONEKAUPPA! KATSO ESITTELYVIDEO www.bellier.fi TILAA HETI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. Intel Intel i5 ja i7 p kkoneista alkaen. Ajomatka 60 km. Takuu 2 vuotta. Oikeasti myyjän virhevastuu kuluttajakaupassa on 2 vuotta. ?Räätälöimme pöytäkoneet Irtoosista. Määrä oli 10 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Syynä ennätykseen on se, että verkkokaupoista tilattiin jouluksi yhä enemmän paketteja. Myös koko vuoden pakettimäärä on lisääntynyt. Ajomatka 60 km. Osakohtaiset takuut ovat pakettikonetta parempia. NYT erä TGB TRAKTOREITA! Tilaa heti 040 553 2428 Suomen suosituin mönkijä. NETIS ITTELY VIDEO Uutena nopea tietokone kestää kauan tai Kippaava Kuuppakärry 890,- + vinssi + pistoke (Edun arvo YHT. yli miljoona pakettia viikossa POSTI kertoo käsitelleensä joulunalusviikolla en- kuin viime vuonna. Paketteja toimitettiin vastaanottajille posteihin, pakettiautomaatteihin ja koteihin. 24 Korjaamme, siivoamme kiintolevyt ja myymme myös postin välityksellä! 30.12.2015 Posti teki ennätyksen . Takuu 2 v, 1890,-+tk VUODEN TAKUU! MODULARBOX OY P. Kasvavia asioita ovat: Ohjelmistojen ja pelien koko, zHD- nettivideoiden koko, zInternet nopeudet, zInternet sivujen koko. 0Halvoista, hitaista ja pienistä osista tehty kone on suorituskyvytön ja lyhytikäinen. 550 Sähköskootteri Tehdaskoneita mainostetaan vuoden takuulla. Se tallentaa itse, mutta ei poista mitään. Kertyneet sotkut poistaa kiintolevyn tyhjennys ja uusi asennus, alk.70?.+ tietojen siirtotyö. Lisää: www.macomtech.? ©Macomtech MACOMTech KORJAAMME, HUOLLAMME JA MYYMME TIETOKONEITA 0451261177 08-474177 OULAISISSA 10-18 10-14 KESKUSKATU 1 1000 V-Twin 83 Hv MAX VIDEO KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 5990,-+tk EFI+ EPS 41 Hv 250 USA 250 Rally + LUMILEVY ja VINSSI RALLY USA CITY 1500S NYT SSD koti- ja yrityskone 750? Tietokoneen työkuorma suurenee vuosi vuodelta. Koneen pitkä käyttöikä perustuu kasvunvaraan. Keskihintainen ja pullonkaula osista vapaa kone on pitkäikäinen ostos zIntel Pentium G3258, SuperPi 12 sekuntia, ja suurennusvara Intel i7 asti; z240GB SSD kiintolevy; z4+ 4GB:n muistit ja suurennusvara 32GBn:n asti; z500Watin virtalähde; zNäppis + Hiiri. GTA V- SSD pelikone 1000? SSD yrityskoneet alk. zTakuu on puoli vuotta. v Rikoo Ricoh on riski ja luja R T Tulostimien pieni tai iiso rahanreikä ovat musteet. Nop. Takuu 2 vuotta. MARKKINOIDEN HIENOIN! VUODEN TAKUU! SÄ ES NOPEILLE 550 OSTAJILLE PANORAMAKATOLLA! Käsiraha 0,- loput 150,-/kk. M Myymme yrityskäytössä olleita priimakuntoisia kannettavia ja p pöytäkoneita. 8500? NYT! 8990,- +tk OHJAUSTEHOSTINMALLI Käsiraha 0,- loput 178,-/kk. T PYRKIJÄ I Suomen E-500 L suosituin! A A 9990,- ! UUTUUS +tk Käsiraha 0,- loput 189,-/kk. PYRKIJÄ E-480 Mahtavat ominaisuudet! itus. Heti toim 11.990? TRAKTORIMÖNKIJÄ +tk Käsiraha 0,- loput 250,-/kk. KATSO ESITTELYVIDEO www.tgb.fi MARKKINOIDEN LAADUKKAIN MOPOAUTO 13.990? Kuin oikea auto! Bellier B8 +tk Käsiraha 0,- loput 295,-/kk. Käsi- raha E 0,S loput 75,-/kk. I 2490,- +tk T Pyrkijä E-500 sähköskootteri 4-pyörä. Nopeus 15 km/h. E Ajomatka 50 km, isot renkaat, Takuu 2 v. Käsiraha 0,- loput 99,-/kk. Uutuus Pyrkijä E-480 3-sähköpyörä, Lithium 36V 10 Ah akku, iso kulj.kori, Ajomatka 80 km, Renk. Etu 22?/Taka 20?. YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ.. 1340,-) ITTELY NETIS VIDEO SÄ ES TOIMITUS HETI! Nop. ¿QGRRU#¿QGRRU ¿ S . 15 km/h. Tänä vuonna pakettiautomaattien kautta on kulkenut 48 prosenttia enemmän paketteja kuin viime vuonna. Posti on karsinut konttoreitaan viime vuosina ja korvannut niitä pakettiautomaateilla. simmäistä kertaa yli miljoona pakettia yhdellä viikolla. 1430,-) RALLY USA CITY 800 Käsiraha 0,- loput 99,-/kk. Sähköskootteri. 440? S znäytönohjain Palit GTX960, 3DMark ?re strike 8000 pistettä; zProsessori Intel i5-6600, SuperPi 9,5sekuntia, ja suurennusvara Intel i7 asti; z240GB SSD kiintolevy; zKingston muistit oikeana 4+ 4GB:n parina ja suurennusvara 64GB:n asti; z700Watin virtalähde; zNäppäimistö + Hiiri. ?Koneemme sisältävät zWindows 7:n ja ilmaiset: zvirus-, ztoimisto-, zbittiroskan poisto- ja zmainosten esto- ohjelmat. zAdsl, 3G- 4G työt sisältyvät myös hintaan. Kahden levyn läppäri 850? zLenovo B50-70 15.6?, zIntel i5-4210u, SuperPi 14,5sek; z240GB SSD ja 500GB HDD kiintolevyt; z4+ 4GB:n muistit ja suurennusvara 16GB:n asti. ?Intel SuperPi kärki on 8-10sek. 3190,- +tk MADE IN TAIWAN Blade 550 EFI Blade 550 EFI+EPS 7900. Laitteessa on 1000 sivun värikasetti ja kaupanpäälle saat 1500 sivun Ricoh sp201le kasetin (arvo ±100 euroa). Tietokone sotkee itsensä Kone hidastuu koko ajan. Postin mukaan pakettiautomaattien osuus on kasvanut reippaasti. Posti on kuljettanut tänä vuonna yli 33 miljoonaa pakettia, mikä on 2,5 prosenttia enemmän Kotimaiset taitto-ovet Iistä. Palo-ovet Liukuovet Karmiovet CE-merkityt ZZZ ¿QGRRU ¿