Suomenmaa 31.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Mirja Vehkaperä kävi kertomassa työstään Revonlahdella. Tämä on jatkuva prosessi, ja jonkin asian olisi voinut tehdä toisinkin, talouskomissaari Olli Rehn sanoo. S. s. s. s. 2 PALLO ON HALLITUSPUOLUEILLA. S. 10 Kansanedustajat jalkautuivat kyselytunneille kouluihin. 3 PERJANTAI 31.1.2014 N:o 12 . 4, 6 Uusi sairaala tarvitaan EU on jatkuva prosessi Kansanedustajat kouluilla Lastenklinikka on remontin tarpeessa, keskustan kansanedustajat totesivat vierailullaan keskiviikkona. 8. . 6 414880 073513 KATAISEN KÄSISSÄ VISAINEN PULMA. 2 ? Päätöksiä tai uudet vaalit Tiilikainen: Keskustan pitää varautua hallituksen hajoamiseen s. 12
Kun tiedossa toisaalta on, miten tiukasti pääministeripuolue kokoomus on tavoitetta vaalinut, puhuttiin torstaina jo hallituskriisin aineksista. Käsillä ne ovatkin. Halusin ja haluan edelleen tehdä päätökseni itse. Tästä kannattaa mainita niille, jotka haaveilevat eduskuntavaalipiirien yhdistämistä. KESKUSTA käyttää eurovaaleihin 300 000 euroa. Kannatuksen kasvu kuvaa toki luottamusta keskustaan ja sen toimintaan, mutta on edelleenkin vain mielipidetiedustelu. Se alkoi Urpilaisen esiintymisellä aamuteeveessä ja jatkui hänen tulkinnoillaan oman talousseminaarinsa keskusteluista. Ensimmäisinä ajatuksen ehättivät ampumaan alas kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund, joka on myös valtioneuvoston jäsen. Hallitusohjelman kirjaus velkasuhteen kääntämisestä laskuun vaalikauden aikana oli alun perin ylioptimistinen. Valtion talous on tasapainotettava, mutta tämä työ tarvitsee pidemmän ajan kuin vain yhden vaalikauden. Vaikka Urpilainen nyt esiintyy kansakunnan parasta katsovana talouspoliitikkona, hän itse on kuitenkin myös yksi näytelmän pahiksista. Velkaantumisen pysäyttäminen on ollut hallituksen tärkein tavoite. Vaalivelkaa on ankeaa maksaa, jos parlamenttipaikkaa ei irronnut. Se olisi silloin kolmen pannukakun hallitus. Tosin Urpilainen sanoi oikeastaan vain sen, minkä asiantuntijat ovat tienneet jo pitkään. Suomessa vain selvitellään ja vastustellaan, vaikka suomalaisten keski-ikä on maailman korkeimpia. Pääministeri Jyrki Kataisella on nyt edessään visainen pulma. Hallitusohjelman kirjaus velkasuhteen kääntämisestä laskuun vaalikauden aikana oli jo alun perin ylioptimistinen. Se on mennyt ohi sote- ja kuntauudistustenkin, joita on pidetty pikemminkin keinoina velkatavoitteen saavuttamiseksi. Varsinkin, jos ei ole hyvätuloinen. Jokin aika sitten uutisissa kerrottiin kansanedustajan paikkaan uskoneesta helsinkiläisestä työttömästä keskustalaisesta, joka joutui vararikkoon 42 000 euron vaalilainansa takia. Kukaan ei tietenkään käske ottamaan isoa lainaa. Muutokset olivat pieniä ja mahtuivat virhemarginaaliin. Mutta jos hän puolustaa hallitusohjelmaa, hänen on vaadittava valtiovarainministeriltään suuria säästöjä ja veronkorotuksia, jotka voivat vaarantaa hallituksen. Varakkaiden vaalit? EUROPARLAMENTTIIN vuonna 2009 päässeet keskustalaiset käyttivät kampanjaansa keskimäärin 103 000 euroa. Jos koko potin maksaisi itse, olisi viiden parlamenttivuoden aikana kampanjakassaan laitettava 1700 euroa joka kuukausi. Mepeillä ei ole hätää. Niistä näyttääkin tulevan ankara kilpa. Siitä kertovat ehdokaslistat, jotka alkavat valmistua. Tässä vaalissa on keskeistä saada kansalaiset vaaliuurnille. Niinpä Suomessa on nyt Ylen politiikan toimituksen päällikön Pekka Ervastin mukaan yksi suuri puolue (keskusta), kolme keskisuurta (kokoomus, perussuomalaiset ja SDP) sekä liuta pieniä. Keskustassa tulokseen on syytä suhtautua edelleen kylmän viileästi ja jalat maassa. Viime eurovaaleissa tuohta poltettiin 800 000 euroa, joten kutistus on raju. Puoluesihteeri Timo Laaninen on todennut, että rahalla vaaleja ei ratkaista, eikä sitä siksi hassata mahdottomia määriä. Taustalla lienee kuitenkin myös halu säästellä paukkuja ensi vuoden eduskuntavaaleihin, joiden merkitys puolueelle on aivan toista luokkaa kuin eurovaalien. JOS mainokselle haluaa valtakunnallisen näkyvyyden, ilmoitus sanomalehdissä maksaa helposti kymmeniätuhansia. Voi olla, että näillä hinnoilla Google ja Facebook kaappaavat yhä isomman osan mainoseuroista. Kuva: Jari Laukkanen U rpilainen ajoitti operaationsa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ulkomaanmatkan aikaan. Ehkäpä näin toimimalla mainonnan vaikutusvalta pysyy paremmin aisoissa. Samuli Nissilä. Toivottavasti hyvät gallupnumerot siivittävät keskustaväen aktiiviseen vaalityöhön. Vuoden 2004 eurovaaleissa muuan ehdokas näkyi vahvasti kotipaikkani sanomalehdessä. Samassa numerossa saattoi olla oman alueen ehdokkaan erinomaisuudesta kertova kolumni, mainos ja pari mielipidekirjoitustakin. Se puolue menestyy varmasti, joka saa parhaiten omat kannattajansa liikkeelle. Keskusta osaa kampanjoida, ja sillä on voimakas järjestöväki. Hallitus ei pääse keskeiseen tavoitteeseensa, vaikka tekisi mitä. Vaikka heidän palkkioitaan on järkeistetty, ne ovat yhä runsaita. Mutta miten käy niille, jotka tavoittelevat tosissaan läpimenoa, mutta jäävät niukasti rannalle. Kaikkialla muualla Euroopassa se on tehty. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Urpilainen alustaa jo velkatavoitteen mahalaskua V altiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) räjäytti poliittisen pommin torstaina, kun hän spekuloi avoimesti mahdollisuudella, että hallitus luopuisi tavoitteestaan kääntää valtion velkaantuminen laskuun tällä vaalikaudella. Urpilainen ei tosin tätä suoraan vaatinut, vaan ilmoitti, että hallitus ei ole siitä vielä keskustellut . Toivon silti, että ehdokkaat eivät kokonaan hylkää kotimaista mediaa. Tärkeintä on, että ehdokkaat muistavat mainosten lisäksi hioa myös ajatuksiaan. mutta että harkita pitäisi. Erot äänimäärissä ovat pieniä, eikä kukaan ehdokas halua, että läpipääsy jää kiinni juuri siitä yhdestä säästetystä lehtimainoksesta. Kun koko maa on yksi vaalipiiri, vähempivaraisten ehdokkaiden on hankala saada näkyvyyttä. Hänen vaalilupauksensa on keskeinen syy siihen, että kivuttomin ja välttämätön päätös on jäänyt tekemättä. Tämä ratkaisu on eläkeiän korottaminen. Vaalihuumassa niin voi silti käydä. Lehden välissä oli tietysti monisivuinen ehdokkaasta kertova ilmoitusliite. Ja taisipa jollain sivulla olla ehdokkaasta tehty uutinenkin. Päätin, että en kannata ainakaan tätä ehdokasta. Hänen tilanteensa on vaikea. Jos Katainen antaa periksi Urpilaiselle ja tämän yrityksille kääntää SDP:n huonoja galluplukuja, hän osoittaa heikkoutta ja vaarantaa Suomen luottoluokituksen. He kummatkin ovat kuitenkin kakkosketjua, jonka näkemykset eivät tosi pelissä paina. Avaimet ovat Kataisen käsissä. Hienosta julkisuuskuvasta ei ole apua, kun asioista pitää päättää. AGGRESSIIVINEN mainonta saattaa karkottaa äänestäjiä. Jalat maassa tulee hyvä Y le Uutisten uusi puoluegallup ei tuonut mukanaan erityistä uutta. Kukaan ei enää niihin kuitenkaan luota. Urpilaisen kannanoton myötä kaatuisi hallituksen kolmaskin kärkihanke. Varsinaiset tulokset noteerataan vaaleissa. Oikea mittaus onkin jo ovella, sillä Euroopan parlamentin vaaleihin ei ole enää neljää kuukauttakaan. Ylivoimainen siitä tuli pian, kun koko Eurooppa vaipui taloustaantumaan. Urpilainen onkin oikeassa
Kuva: Jari Laukkanen tuminen näkyy puolueen sisäisenä valtakamppailuna. Suomessa on totuttu siihen, että hallitus vaihtuu vain vaalien kautta.. Näin siitä huolimatta, että tämä tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan. Urpilaisen kipuilu omien joukkojensa kanssa ei lupaa hyvää hallitusyhteistyölle. PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen johtaman hallituksen jälkipolville jättämä perintö hirvittää. Kaikki viisarit lepattavat alaviistoon, eikä helpotusta ole näköpiirissä . Aikaisemmasta poiketen erimielisyydet on tuotu näyttävästi myös julkiseen keskusteluun. Kun edessä häämöttää katastrofi, ministerit hakevat tukevampaa oksaa Euroopan suunnalta. Europarlamenttiin hamuaa jo kolme ministeriä, Merja Kyllönen (vas.), Alexander Stubb (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.). Pääministeri on itse vahva ehdokas komissaariksi. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen (sd.) asemaa syövät hallituskurjimuksen lisäksi alaspäin lerpattavat gallupluvut. Demarikenttä jupisee ja supisee. Ongelmat kasaantuvat, kun edes suurista linjoista ei löydetä yksimielisyyttä. Tämä näkyy ja tuntuu kansalaisten arjessa. Tulo- ja varallisuuserojen lisääminen ei rakenna hyvää yhteiskuntaa. Vähemmälle pohdinnalle on jäänyt, mitä hallituksen oikeistopuolueet lopulta tavoittelevat. Ne saarnaavat talouden sopeutusta kovin keinoin, mutta peittelevät ilmeistä tarkoitusta runnoa hyvinvointivaltiota ideologisesti toisenlaiseen asentoon. Sopeutustalkoissa ei näin ollen ole kyse vain talouden käytännön toimista vaan paljon isommista ja periaatteellisista asioista. Vaalit ovat jo runsaan vuoden kuluttua, joten puolueiden on jo alettava ajatella seuraavaa nelivuotiskautta. Työttömyys kasvaa. Istuva puheenjohtaja ei ole koskaan hävinnyt puheenjohtajavaalia, joten haastajat ovat kiven takana. Tässä tilanteessa Urpilaisella ei ole varaa lepsuiluun. Uudet säästötoimenpiteet ja leikkaukset ovat kiven takana. Urpilainen väläyttikin jo eilen, että hän on valmis tinkimään valtion velkaantumis- kierteen pysäyttämisestä. Voi käydä niin, että perustuslakivaliokunnassa molemmat kaatuvat. Mikä sitten eteen. päinvastoin. Kysymys kuuluu, kestääkö Suomi tai hallitus tätä taaperrusta vuoden 2015 eduskuntavaaleihin asti. Pallo on hallituspuolueilla. Päättämättömyys ja keskinäinen epäluottamus ovat syöneet hallituksen voimavarat ja toimintakyvyn. Hallituksen taival on muuttunut jatkuvaksi selviytymistaisteluksi. Suomessa on totuttu siihen, että hallitus vaihtuu vain vaalien kautta. Edellisen kerran eduskunta on hajotettu Urho Kekkosen toimesta 1970-luvun puolivälissä. Jotta Katainen ei ampuisi itseään jalkaan, hän ilmoittaa päätöksestään vasta keväällä. Toisen hallituspuolueen SDP:n turhau- Juha Määttä Pieni vilkaisu peräpeiliin kertoo paljon. ?Vaikeasta hallitustilanteesta huolimatta uudet vaalit kesken eduskuntakauden ovat vielä kaukana. Valtionvelka paisuu. Talous ei vedä. Heikkoa hallitusta on helppo vedättää. 31.1.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Hallituksen kujanjuoksulle ei näy loppua HALLITUS on tehnyt opposition elämän vaarallisen helpoksi. Kunnat ovat sekaisin. Hallituksen toilailujen ansioista oppositiolle on tullut ainainen joulu. Siinä piilee perimmäinen jännite.? KANSAN UUTISETKIN luopuisi kuntauudistuksen perusajatuksista: ?Tampereen seutukuntamalli ei ole ristiriidassa hallituksen kuntauudistushankkeen kanssa. Itse asiassa se toteuttaa juuri niitä periaatteita, jotka ovat asetettu kuntauudistuksen lähtökohdiksi. Sen vuoksi veronkorotusten, jos niitä yleensä tulee, on oltava hyvin maltillisia. Kaksitasoisessa seutukaupunkimallissa eniten kysymyksiä herättää rahojen kulku eli kuka kerää verot sekä maksut ja miten niiden tuotto jaetaan. Saaren esittelemä Tampereen seudun malli ei ehkä käy esimerkiksi muille kaupunkiseuduil- le, mutta se antaa niillekin hyvän eväitä jatkokeskusteluihin. Käyttökelpoisia ratkaisuja löytyy, kun asioihin paneudutaan ennakkoluulottomasti ja unohdetaan edes hetkeksi puoluepisteiden keruu.? SATAKUNNAN KANSA lyö löylyä: ?Hallitus ei tule enää saamaan aikaiseksi merkittäviä uudistuksia. Demarikentän palaute on selkeä: kokoomukselle ei saa antaa enää periksi. Kunta- ja sotelakien esitykset tulevat pian lausunnoilta, mutta molempia uhkaavat perustus- lailliset ongelmat. Kukaan ei uskalla kaataa kulisseja. Nyt hallituksen kyvykkyyttä epäilevät jo hallituspuolueiden edustajatkin. Huonoin vaihtoehto on, että hallitus sinnittelee loppukautensa lisävelkavedolla niin kuin se on tehnyt koko ajan.?. Enää ei ole Kekkosta eikä presidentillä päätösvaltaa. Ainoa vaihtoehto on, että hallitus nostaa itse kätensä pystyyn, ja siihen on vaikea uskoa. Muut lehdet DEMOKRAATTI rakentelee linjoja hallituspuolueiden väliin: ?Kokoomus ja RKP korottaisivat kärkkäästi arvonlisäveroja, mitä esimerkiksi sosiaalidemokraatit vastustavat, ellei samalla varmisteta muun verotuksen jakautumista oikeudenmukaisesti. Kataisen hallituksen on joko tiivistettävä rivinsä tai hei- tettävä pyyhe kehään. Se on selvää, että nykyinen meno ei voi jatkua. Hallituksessa on tuskallista istua, jos osa porukasta on siirtynyt pysyvästi opposition leiriin. Vaikeasta hallitustilanteesta huolimatta uudet vaalit kesken eduskuntakauden ovat vielä kaukana. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus on jakanut jatkuvasti karmeita harhasyöttöjä opposition lapaan. Oppositiopuolueista keskusta on kiittänyt hallituksen tarjoilusta. Hallituspuolueiden ei tarvitse ihmetellä, miksi keskustan kannatus on noussut vajaassa vuodessa ennätysmäisen nopeasti. Pieni vilkaisu peräpeiliin kertoo paljon. USKO hallituksen kykyyn hoitaa tämän maan asiat kuntoon on mennyt jo ajat sitten. Hallituksen pienpuolueet hyödyntävät surkuhupaista tilannetta pikkupolitikoinnilla
4 31.1.2014 Keskustan eduskuntaryhmä oli koolla keskiviikkona Helsingissä. Kuva: Jari Laukkanen. Näin se on toiminut jo kolme vuotta ilman tulosta. Tiilikainen arvioi, että hallituksen tähän mennessä tekemistä sopeutustoimista 80 prosenttia on ollut veronkorotuksia ja 20 prosenttia leikkauksia. Veronkorotusten suuri määrä johtuu hänen mukaansa siitä, että valtionosuuksien leikkaukset ovat ajaneet kunnat korottamaan veroprosenttiaan. . Kuva: Jari Laukkanen Keskusta varautuu hallituksen hajoamiseen Pääministeriä patistetaan vastaamaan välikysymykseen HELSINKI valmiina, jos sellainen vuoden aikana koittaa. KESKUSTASSA on seurattu huuli pyöreänä hallituksen viime viikkojen eripuraa talouden tasapainottamisesta ja valtion omistajapolitiikasta. Hallitus ei ole kyennyt esittämään siihen ratkaisuja. Juna seisoo myös kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kehottikin jo ryhmän talvikokouksessa keskiviikkona ryhmää varautumaan hallituksen hajoamiseen. Tiilikainen edellyttää, että Suomen talouden ja työllisyyden suunta muuttuvat. . Hallituksen 50/50 linja pitäisi selvittää. Veronkorotuslinja alkaa VESA SOMPPI olla loppuun kuljettu. Tiilikaisen mukaan työpaikkoja saadaan kannustamalla erikokoisia yrityksiä eri keinoilla. Meidän pitää olla siihen TIILIKAISEN korvissa hallituksen kaavailemat kolmen miljardin euron sopeutukset kuulostavat kovilta. . Meillä on pelko siitä, että hallitus leikkaa ihmisten palveluista ja kuntien valtionosuuksista sekä esittelee nipun veronkorotuksia. Hallituksella on viimeinen näytönpaikka tänä keväänä, ja sen vuoksi varoitin ryhmää ennenaikaisista vaaleista. Esitämme kevään aikana konkreettisia ratkaisumalleja. Varapuheenjohtaja Tuomo Puumalan mukaan tuloeroja ei saa kasvattaa, vaan kaikkien pitää pysyä tasavertaisina yhteiskunnassa. Puumala tuomitsi jyrkästi virkamiesten esityksen ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron nostosta. Juha Rehula ja Annika Saarikko suunnittelivat kevään ohjelmaa. Molemmille tulee uusia tehtäviä Juha Sipilän sairausloman aikana. Panostamalla biotalouteen ja pienyrittäjyyteen saamme kasvua. Täytyy saada työtä ja toimeentuloa. Samana päivänä tuli uusin mielipidemittaus: Keskusta jatkaa selkeästi kärjessä. Yrittäjävähennys pienille yrityksille, kasvurahasto keskisuurille ja vapaa poisto-oikeus suurille yrityksille. EDUSKUNTARYHMÄN varapuheenjohtajan Anne Kalmarin mielestä kasvurahastolle on nyt enemmän tilausta kuin koskaan.
Niistäkään ei ole kuitenkaan ainakaan vielä ensimmäistäkään esitystä eduskunnan käsissä saatikka valmiina. . Sen realisoimiseksi tarvittavista toimista suuri osa on siirretty seuraavalle vaalikaudelle. . Niiden kustannukset eivät voi enää nykyisestä nousta. KESKUSTA YRITTÄÄ sysätä hallitusta raiteiltaan välikysymyksellä kuntauudistuksesta. Hallituspuolueita yhdistävä keskittämispolitiikan halu on sekin ajautunut täydelliseen umpikujaan. Joukkue on kokonaisuutena niin vahva ja yhtenäinen, että se pärjää puheenjohtajan sairauslomasta huolimatta uskottavalla tavalla. Laaninen: Voidaan tämä itse sössiäkin KESKUSTAN kannatus oli tammikuussa 23,6 prosenttia, kertoo Yle Uutisten tilaama kannatusmittaus. Joukoittain hallituspuolueiden edustajia on irtisanoutunut hallituksen linjasta. Sen toinen osa koostuu pääosaltaan kuntasektorin säästöistä. Vaikeimmilla paikkakunnilla ollaan selvästi yli 20 prosentin lukemissa. Hallitukselta puuttuu näkemys talouspolitiikan suunnasta ja kasvun aineksista, Pekkarinen katsoo. . Työttömyys nousee, teollisuus vaipuu, vienti ei vedä ja velkaantuminen jatkuu. Mieliipä Brysselin leipiin pääministeri itsekin, Pekkarinen lohkaisee. PEKKARISEN mielestä uusimmat työttömyysluvut todistavat, että Suomi valuu yhä synkemmän työttömyyden kurimukseen. . Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan kyse on vaalikauden tärkeimmästä uudistuksesta ja, kun hallitus on täysin hajallaan, opposition suoranainen velvollisuus on saada selville hallituksen linja. Senkin me osaamme, Laaninen varoittelee joukkojaan. TAMMIKUUN mittauksessa kokoomusta kannatti 18,7, perussuomalaisia 17,8 ja SDP:tä 15,5 prosenttia vastanneista. Joulukuun luvuista keskusta tuli alaspäin 0,3, ja kokoomus ja SDP menettivät molemmat 0,4 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset kasvatti kannatustaan 0,4 prosenttiyksikköä. Pienistä puolueista nousussa olivat vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit.. Talouspolitiikka on jätetty markkinavoimien runnottavaksi. Eroa kakkosena tulevaan kokoomukseen on liki viisi prosenttiyksikköä. Yle Uutisten haastattelema Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen näkee merkkejä, että keskustan kannatus on saavuttanut kattonsa. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen varoo asettamatta rajoja suuntaan tai toiseen. GALLUPIT kertovat Laanisen mielestä sen, että äänestäjät seuraavat ja antavat palautetta puolueille. . Mukaan pyydetään perussuomalaisia. . Voidaan tämä itse sössiäkin niin, että tullaan kolisten alas. Näkemyserot eivät ole hellittäneet. Kuva: Jari Laukkanen . Tuoreessa muistissa on kuitenkin noin kahdeksan miljardin euron rakennepaketti. Kehysriihen alla päähallituspuolueet ottavat yhteen leikkauksista ja veroista. Vihreiden ja vasemmistoliiton irtiotot ja niillä uhkailu lamaannuttavat osaltaan hallituksen toimintakykyä. . Kuva: Jari Laukkanen Mieliipä Brysselin leipiin pääministeri itsekin. Arto Pirttilahti ja Mauri Pekkarinen ehtivät tutustua keskustan eurovaaliehdokkaiden kampanjoihin. Ajankohtaisen politiikan tekeminen ei onneksi ole pelkästään puheenjohtajan varassa. Tavallisesti vastaajana on uudistusta valmistellut ministeri eli tässä tapauksessa hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.). . Suurin yksittäinen umpisolmu on kunta- ja sotesekaannus. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan pääministeri johtaa uudistusta, Tiilikainen perusteli vaatimusta. PUOLUEESTA todettiin monella suulla, ettei puheenjohtaja Juha Sipilän helmikuun kestävä sairausloma vaikuta suuresti keskustan toimintaan. . Laaja käsitys yli puoluerajojen ja myös asiantuntijoiden keskuudessa on, että kunta-asiat ovat sekasorrossa. Kääriäinen muistuttaa, että hallituspuolueen edustajatkaan eivät enää tue ?kuntajyräystä?. Vielä pahempana ongelmana ja uhkana hän näkee kuitenkin talouden synkän näköalan. . Taloutta ja koko yhteiskuntaa uhkaa näivettymiskierre. KÄÄRIÄISEN mukaan kokoomuksen sosiaalidemokraattien keskinäinen, pohjimmiltaan periaatteellinen ristiriita on ollut pääsyy talouspolitiikan epäonnistumiseen heti keväästä 2011 lähtien. . Suomen talouskehityksen suunta on useimmilla mittareilla mitaten koko EU:n heikoin. KEHYSRIIHEEN valmistautuva hallitus laskee julkisen talouden tasapainottamisen . Tehtäviä on jaettu sairausloman ajan, Tiilikainen totesi. Keskustan varapuheenjohtajan Annika Saarikon mukaan Sipilän johtamistapa tehtävien hajauttamisesta on tässä tilanteessa onnekas. Saarikko vakuutti, että puolueen johtaminen, sisäinen valmistelutyö, järjestöelämä ja ohjelmatyö seuraaviin vaaleihin etenevät aivan normaalisti. . Hallituksen epäsuosio ja eripura, vaalien lähestyminen ja pääministerin voimattomuus takaavat valitettavasti sen, että käännettä ei tule. Pekkarinen vaatii päätöksiä tai eroa HALLITUS jättää ikävät talouden sopeuttamispäätökset seuraavalle hallitukselle, mikä on kyseenalaista koko poliittisen järjestelmän kannalta, keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen jyrähtää. . Jos nykymeno jatkuu, keskustan kannatus voi kasvaa edelleen edellyttäen, että nykyinen puolueen vakaa linja ja toimintatavat jatkuvat. . veronkorotusten ja menoleikkausten . Alueelliset työttömyyserot ovat revenneet kohtuuttomiksi. Jollei hallitus kykene tarvittaviin ratkaisuihin itse, niitä seuraajilleen siirtämättä, sen on erottava, hän linjaa. Pekkarinen tulkitsee, että päätöksiä aiotaan lykätä edelleen, koska kokoomusministerit pyrkivät keväällä EU-parlamenttiin. . Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTAKONKARI Seppo Kääriäisen mielestä on surkeaa, että maan asiat eivät ole hallituksen hallinnassa. . Monissa maakunnissa työttömyys on suurinta sitten 1990-luvun alun. Kataisen hallitukselta on yksinkertaisesti loppumassa aika, Pekkarinen sanoo. Keskustan kansanedustajat kokoustivat keskiviikkona Helsingissä. 5 31.1.2014 Kääriäinen: Suomen näivettyminen suuri uhka Seppo Kääriäinen. Voi hyvinkin olla, että hallitus pystyy jälleen kerran tekemään periaatetasolla ?jämeriä päätöksiä?. Maa tarvitsee hallituksen, hän jyrähtää. Kääriäinen näkee Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen olevan umpikujassa: asiat solmuuntuvat ja hallituksen toimintakyky on kadoksissa. . lisätarpeeksi kolme miljardia euroa. . Välikysymys on siinä oiva työkalu. Keskustan eduskuntaryhmä ha- luaa, että pääministeri vastaa välikysymykseen
Mitä nopeammin hallitus vaihtuu sitä parempi Suomelle. Jos jompi kumpi tai molemmat päähallituspuolueiden johtajista vaihtuvat kesällä, niin koko hallituksen pitäisi erota, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen neuvoo. Tiilikainen varoitti keskiviikkona eduskuntaryhmää ennenaikaisten eduskuntavaalien mahdollisuudesta, jotta kansanedustajat ryhtyisivät ajoissa valmistelemaan kampanjoitaan. . Vaikka hallitus menettäisi luottamuksen, se ei merkitse automaattisesti uusia eduskuntavaaleja, vaan uusia hallitusneuvotteluja. KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko ruksaa en osaa sanoa -kohdan, koska hänen mielestään ratkaisu on hallituksen omissa käsissä. . Vihreät ministerit ovat maksaneet maalle aivan tolkuttomasti. KYLLÄ pitäisi järjestää, koska se on isänmaan etu. Selvästi suosituimmaksi nousi työministeri Lauri Ihalainen (sd.) yhdeksällä äänellä. Tehtävä osoittautui vaikeaksi, sillä useimmat totesivat ensin, että ?yhtä surkeita koko porukka?. Puuskahduksen jälkeen nimiä alkoi kuitenkin kertyä. Hän sai tunnustusta keskitetyn palkkasopimuksen ajamisesta ja nuorisotakuusta. KAKKOSSUOSIKIN paikan nappa- si Erkki Tuomioja (sd.) kolmella äänellä. Tuomiojan ansiokseen luettiin muun muassa se, että Suomi on pysynyt Naton ulkopuolella ja ulkopolitiikassa ei ole sekoiltu samalla tavalla kuin muilla hallinnonaloilla. Yhden maininnan keräsivät Päivi Räsänen (kd.), Jari Koskinen (kok.), Anna-Maja Henriksson (r.) Pekka Haavisto (vihr.), Carl Haglund (r.) ja Alexander Stubb (kok.). Hallituksesta eronnut Heidi Hautalakin (vihr.) sai yhden äänen, koska hän ?ymmärsi erota hallituksesta?. Kysely toteutettiin viime viikon torstaina lähetetyllä sähköpostikyselyllä. Kyselyä täydennettiin kysymällä samat kysymykset vastaamatta jättäneiltä edustajilta eduskuntaryhmän talvikokouksen yhteydessä keskiviikkona. Puheenjohtaja Juha Sipilä oli sairauslomalla Suomenmaan kyselyn aikana.. Toisaalta meillä ei ole varaa odottaa ensi vuoden puolellekaan. Ministerit karkaavat hallituksessa, Anu Vehviläinen viestittää. Anne Kalmarin mielestä väärään suuntaan menevät poliittiset uudistukset, kuten suurkuntahanke pitää pysäyttää nopeasti. . Kuva: Jari Laukkanen Kahta mieltä vaaleista 11 keskustan kansanedustajaa lähtisi vaalikentälle jo lähikuukausina VESA SOMPPI HELSINKI SUOMENMAAN kyselyyn vastanneista keskustan kansanedustajista iso osa olisi valmis lähtemään jo lähikuukausina vaalikiertueelle. Suomenmaan viime ja tällä viikolla tekemään kyselyyn vastasi 23 kansanedustajaa, joista 11 on sitä mieltä, että eduskuntavaalit voitaisiin järjestää jo toukokuussa. Kaikki kaatuu seuraavan hallituksen vastuulle. Vaalitaisto voitaisiin käydä ensi syksynä, Mirja Vehkaperä arvioi. tyy, hän kritisoi. Eeva-Maria Maijala haluaisi kyllä lopettaa hallituksen harjoittaman politiikan, mutta ennenaikaisia vaaleja hän ei kuitenkaan halua. . 6 31.1.2014 Suomenmaan viime ja tällä viikolla tekemään kyselyyn vastasi 23 keskustasn kansanedustajaa, joista 11 on sitä mieltä, että eduskuntavaalit voitaisiin järjestää jo toukokuussa. Keskustan eduskuntaryhmään kuuluu 35 edustajaa. Yhdeksän edustajaa pitää järkevämpänä, että vaalit pidetään vasta runsaan vuoden kuluttua. Kolmella kyselyyn vastanneella ei ollut valmista mielipidettä asiassa. . He haluavat vapauttaa turkiseläimet ja kieltää kaiken muun. Kataiselta on johtajuus hukassa, Jari Leppä tykittää. . Minusta nykyinen hallitus saa selvittää itse tekemänsä sotkut, vaikka se tuskin siihen pys- KANSANEDUSTAJAT saivat myös nimetä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen parhaiten onnistuneen ministerin. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat parempaa, Sirkka-Liisa Ant- tila toteaa. Anttila esitti ennenaikaisia vaaleja jo aiemmin. . HALLITUKSEN eväät on syöty. Mitä pidempään meillä istuu suoraan sanoen katastrofihallitus, sen syvemmälle talous sukeltaa. On syytä muistaa, miten asiat menevät lain mukaan. Kokevatko olevansa toimintakykyisiä, ja onko tilannearvio Suomen tilanteen vaikeudesta kohdillaan, hän kysyy. Ari Torniainen ei halua ennenaikaisia vaaleja, koska eduskuntakautta on jäljellä enää vähän yli vuosi. . Toukokuu voi tulla liian nopeasti. Suomella ei ole varaa nykyisen kaltaiseen hallitukseen, eli pi- tää vaihtaa. Hallituksella ei ole enää mitään otetta Suomen asioihin
Jos todella halutaan kehittää eläinten jäljittämistä ja tunnistusmenetelmiä, sähköisten korvamerkintöjen tunnustamista osana valvontajärjestelmää ei pidä viivyttää, Riikka Pakarinen korostaa. SÄHKÖINEN tunnistus poistaa myös nykyiseen korvamerkintään liittyviä ongelmia. . Erityisesti silloin, jos paikalla sattuu olemaan paljon vieraita, mielenkiintoisilta vaikuttavia henkilöitä. Ja aina kannattaa kysyä, mitä vieressä istuva, entuudestaan tuntematon tekee elääkseen. Hollywood-tähti Matt Damon pääsee nyt korkean tason visiitille Suomeen, kun hoksasi kysäistä Davosin talousfoorumin illallisilla, mitä vieressä istuva tyyppi tekee päivätyökseen. Juttua riitti ilmeisesti solkenaan, kun selvisi, että ?tyyppi. Kalastajille on elinehto, että he saavat pitää pyydyksiään siellä, mistä kalaa tulee. . 7 31.1.2014 Nautojen sähköinen tunnistaminen eteni NAUTOJEN sähköinen tunnistaminen eteni Euroopan parlamentissa. Otamme selkeän askeleen yhteisen tunnistusjärjestelmän kehittämisessä, Pakarinen kertoo. apollon tietäjät Oikeita kysymyksiä TAAS kerran on näytetty toteen, että kannattaa katsoa kenen viereen istahtaa illallispöydässä. Seuraavaksi uudistuksesta päättää parlamentin täysistunto. Keskustan varapuheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen Riikka Pakarinen on tyytyväinen, että pitkään valmisteltu uudistus eteni. Pakarinen on toiminut asiassa parlamentin yhtenä pääneuvottelijana. Ympäristövaliokunnan äänestystulos oli äärimmäisen tiukka: 29 puolesta ja 26 vastaan. Parlamentin sosialistiryhmä, GUE, vihreät ja EFD ajoivat voimakkaasti neuvottelutuloksen hylkäämistä valiokunnassa, mikä olisi käytännössä tarkoittanut lainsäädännön lykkääntymistä hamaan tulevaisuuteen. PAKARISEN mukaan nautojen säh- köisellä tunnistusjärjestelmällä voidaan vähentää sekä karjatilojen ja muun elintarvikeketjun että viranomaisten hallinnollista taakkaa. Sekä EU-komissio että parlamentin ympäristövaliokunta on halunnut ottaa asiassa varovaisen linjan. Pakarinen korostaa, että pakollinen, liian nopeasti käyttöön otettu sähköinen järjestelmä olisi lisännyt paljon varsinkin nautatilojen kustannuksia. Komissio määrittelee yhteisen teknisen merkintästandardin, joka on tarkoitus tulla voimaan viiden vuoden siirtymäajalla. Joissakin maissa nautojen elektroninen merkintä on jo vaatimus. . Niin kauan kuin naiset joko luulivat pelaavansa toista naista vastaan tai eivät tienneet vastapelurin sukupuolta, naiset pelasivat yhtä hyvin kuin miehet. Jos naisille kerrottiin, että shakkivastus on mies, heidän suorituksensa romahti. Marja-Riitta Vuorela Ilkassa Maallikko ei voi muuta kuin ihmetellä kansainvälisten urheilujohtajien toistuvaa arvostelukyvyttömyyttä: olympialaiset talvikisat järjestetään subtropiikissa, jalkapallon MM-kisat kelpaavat vaikka orjatyövoimalla ja jääkiekon MM-kisaisännäksi käy diktatuurimaa. Tapani Luotola Keskisuomalaisessa. Esitys ottaa huomioon myös sähköiset järjestelmät osaksi nautojen virallista tunnistusjärjestelmää. Kuvat: Jari Laukkanen Hakaniemen kalamyyjä evästi keskustalaisia SAMULI NISSILÄ HELSINKI Enää vain neljännes suomalaisten syömistä suomukyljistä on kotimaista alkuperää. AMMATTIKALASTUKSEN liika ra- joittaminen vie kalastajilta elannon, Hakaniemen kauppahallissa neljäkymmentä vuotta kalaa kaupannut Kalevi Miettinen kertoi torstaina eduskunnan lähiruokakerhon puheenjohtaja Anne Kalmarille. . Tämä aihe kiinnostaa monia. Italialaisen Padovan yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa naiset ja miehet laitettiin pelaamaan shakkia internetissä toisiaan vastaan. Jos kalastus ei enää elätä saariston nuorisoa, he joutuvat muuttamaan pois, Miettinen huomautti. KESKUSTAN eduskuntaryhmä aloitti talvikokouksensa tarjoamalla helsinkiläisille kauppahallissa kahvia keskiviikkoaamuna. Samalla he käyttivät hyväkseen tilaisuuden kuunnella hallin asiakkaiden ja kauppiaiden ajatuksia ja ottaa niistä oppia. Ryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen korosti yleisötilaisuudessa, että pienyrittäjyydellä on iso merkitys Suomen taloudelle. . on Suomen pääministeri ja näyttelijällä osin suomalaiset juuret. Pirjo Kontio lainat Kun katselee vaikkapa kuvia viime sotien ajan Hakaniemen torista ja sen satametrisistä halkopinoista, saattaa vielä jotenkin ymmärtää sodasta selviämisen, mutta miten kukaan on voinut säilyä hengissä niissä mottimäärissä piilevistä pienhiukkasista. Seppo Ahti Ilta-Sanomissa Kreikalla ei ole rahaa syöpäpotilaiden hoitoon, mutta sillä on rahaa ostaa konventionaalisia aseita. Anneli Jäätteenmäki Iltalehdessä Mahdotonta ei ole sekään, että hallitus kaatuu keväthangille. Janne Pöysti Kauppalehdessä Kansanedustajat Elsi Katainen, Anne Kalmari, Arto Pirttilahti ja Mirja Vehkaperä kuuntelivat neljäkymmentä vuotta kalaa myyneen Kalevi Miettisen ajatuksia. Korkeintaan joissain harvoissa kriisikunnissa näin voitaisiin tehdä. Repo uskoo, että pakkoliitokset nousevat tärkeäksi teemaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. . Ympäristövaliokunta äänesti torstaina asian puolesta. Lihan jäljittämisen merkitys on korostunut koko Eurooppaa kohauttaneiden hevosenlihaskandaalien myötä. Kun ihmisille annetaan yrittämisen mahdollisuus, he tekevät kaikkensa. HELSINKILÄINEN Reijo Repo keskusteli kansanedustaja Mirja Vehkaperän (kesk.) kanssa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntauudistuksesta. Etelä-Karjalasta lähtöisin oleva Repo vastustaa hallituksen suunnitelmia liittää kuntia pakolla yhteen.
Se pyörittää toimintaansa omilla päätöksillään, eli sillä on poliittinen edustus kaikista kunnista. Oulun sote-alue kuuluu lisäksi erityisvastuualueeseen (erva), johon kuuluvat myös itse omista peruspalveluistaan päättävät pienet kunnat, kuten Raahe. Ervallakin on oma hallituksensa. Lindénin mielestä olisi outoa toimia yhdessä ervassa, kun osa kunnista päättää itse omista palveluistaan. . viidessä eri työryhmässä. Keskustan kansanedustajat Juha Rehula, Antti Kaikkonen, Tapani Tölli ja Elsi Katainen pääsivät vierailulle HUSiin keskiviikkona. OULUN SISÄLLE jää maakunnan yh- SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN uudistusta on vatkattu jo mon- ta vuotta, mutta viimeisin lakiluonnos syntyi loppuvuonna. Lindén havainnollistaa sen Oulua esimerkkinä käyttäen. Lakkautettava Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri jatkaa kiinteistöjen omistajana. Onko joku sitä mieltä, että tämä on kaupungin idea. Osa osallistujista pitäisi lähettää kokouksessa oven ulkopuolelle silloin, kun muut päättävät palveluistaan, hän tulkitsee. VAHVA ERVA oli Lindénin mielestä perusteltu silloin, kun palvelut uhkasivat pirstaloitua lukuisiin sotealueisiin. . Asiat hoidettaisiin kuntien yhteistyölläkin. . Mutta kalkkiviivoilla tilanne loksahti noin 20? 22 sote-alueeseen, hän muistuttaa. Kymmeniä kuntia kokouksiin pakottava erva kuulostaa Lindénin korviin mahtipontiselta. . 8 31.1.2014 Ylilääkäri Paula Rautiainen ja HUSin naisten- ja lastentautien toimialajohtaja Jari Petäjä (oikealla) esittelivät lastenklinikan teho-osastoa Antti Kaikkoselle, Tapani Töllille ja Juha Rehulalle. Kaupungin pitäisi olla elinkeinoelämän, kulttuurin, kaavoituksen ja kaiken sen moottori, mutta se onkin 80 prosenttisesti sote-organisaatio, Lindén huomauttaa. teinen sote-elin, joka on aivan kuin kuntayhtymä. Se vastaa kaikesta. Erva on jokseenkin merkityksetön. Kuvat: Jari Laukkanen Sekasotku nimeltä sote Mikä savotta! HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén on istunut viidessä työryhmässä. HUSin toimitusjohtaja Aki Lindén kertoo, miten kaikki meni Uudenmaan osalta uusiksi vielä viimeisessä sotetyöryhmän kokouksessa. PAULIINA POHJALA HELSINKI ONKO TÄSSÄ tolkkua? Se on kysymys, joka on noussut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Aki Lindénin mieleen sote-uudistusta pohtiessa. Ja hän on totisesti sitä pohtinut . Silloin erva olisi pitänyt kilpavarustelun kurissa. Raahe saa vä- kilukunsa perusteella tuottaa omat palvelunsa, mutta koko muu Pohjois-Pohjanmaan sote-henkilö siirtyy Oulun palkkalistoille. Oululla on lopulta 25 000 työntekijää, joista 80 prosenttia työskentelee sote-alalla. . Voisi sanoa kauniisti, että ehkä ervasta ei paljon haittaakaan ole. Lohjan sairaanhoitoalueen johtaja Raimo Kekkonen luonnehtii sote-uudistusta organisaatioiden sekasotkuksi.. Sillä on esimerkiksi oma talous, tilinpäätös, velat, pääomat ja lainat
Varsinainen teho-osasto jouduttiin sulkemaan homeen vuoksi. Lastentautien erikoislääkäri Jari Petäjä kertoo, että lastenklinikalla on 10 osastoa, joista neljä on jo jouduttu siirtämään muualle. . Siinä myös korostetaan, että maataloutta on voitava harjoittaa kaikkialla Euroopassa. Lisäksi ohjelmassa vaaditaan nykyistä avoimempaa, yksinkertaisempaa ja vähemmän byrokraattista Eurooppaa. EU:sta halutaan tehdä myös nykyistä demokraattisempi. Parlamentin kaikissa suurissa ryhmissä on yksittäisiä edustajia, jotka kannattavat EU:n liittovaltiota tai vastustavat maataloustukia. RYHMÄKURI europarlamentissa on huomattavasti väljempää kuin esimerkiksi Suomen eduskunnassa. Me keskustan mepit olemme tässä olleet aktiivisia. Vauva saa hoitoa teho-osastolla Helsingin lastenklinikalla. . Odotamme kovasti uutta sairaalaa. Asioista pitää puhua ymmärrettävällä kielellä. 9 31.1.2014 Lastenklinikka herkisti kansanedustajat KESKUSTAN kansanedustajat Juha Rehula, Tapani Tölli ja Antti Kaikkonen tutustuivat keskiviikkona myös Helsingin Lastenklinikkaan. Se on kipeästi remontin tarpeessa. Pohtivat, miten heikon elämänlangan varassa pieni ihminen voi olla. Uuden lastensairaalan säätiö on saanut 160 miljoonaa euroa maksavaan sairaalaan 40 miljoonaa euroa sekä valtiolta että HUSilta. Säätiö ottaa lisäksi 50 miljoonan euron lainan ja kerää kansalaisilta, yrityksiltä ja yhteisöiltä loput 30 miljoonaa euroa lahjoituksina. Uusi lastensairaala on upea asia, mutta moni ihmettelee, miksi poliittiset päättäjät eivät saaneet sairaalaa kuntoon. Kyllähän tämä varsinainen savotta on. Rehulalla on vain lyhyt kokemus sote-työryhmästä.Hallituksen ja opposition yhteisten sote-neuvotteluiden oli määrä alkaa viime syksynä, mutta asia ei ole edennyt aloituskokousta pidemmälle. SOTE-PALVELUIDEN rahoitus on vielä levällään. Sen seurauksena viimeisessä kokouksessa kuusi jäsentä kannatti lakiluonnokseen päätynyttä mallia, kuusi edellisen viikon mallia, kuusi oli poissa ja kuusi jäsentä totesi, että tämä on Uudenmaan sisäistä keskustelua ja eivätkä he ota siihen kantaa. Tämähän on eräänlainen kompromissi, Lindén kertoo. Hän oli mukana viimeisimmässäkin työryhmässä, jonka toiseksi viimeisessä kokouksessa linjattiin, että kaikkien Uudenmaan kuntien palvelut tulevat yhdestä suuresta sotesta. . Siinä potilas voisi valita julkisen tai yksityisen terveydenhuollon, ja palvelu maksettaisiin julkisella rahalla. THL myös korvamerkitsisi parisataa miljoonaa euroa vuodessa siihen, että ihmiset pääsisivät lääkäriin nykyistä nopeammin. Lindén ei kannata THL:n ehdotuksia. Oli se mielenkiintoista olla lainsäädännön valmistelussa! KANSANEDUSTAJAT kuuntelevat Lindéniä huvittuneina ja epäuskoisina. Mitä keskustan kansanedustajat ajattelevat asiasta? . pienistä potilaista muutama itkee, osa nukkuu. Keskosvauvojen ympärillä on jatkuvasti hoitajia. Lääkäreiden mielestä potilailla ja heidän omaisillaan pitäisi olla yksityisyyttä. Tähän tarjoutuu luonteva tilaisuus eurovaalien alla. EU ON iso laiva, joka kääntyy hitaasti. Hän ennustaa, että lääkäreiden vastaanottotoiminta loppuisi terveyskeskuksista ja suuret yksityiset firmat keräisivät potin. OLEMME pystyneet vaikuttamaan myös Alden vaaliohjelmaan. Ei Sampo Terho sieltä äänestysohjeita ole hakenut. On tärkeää, että asia tulee hoidetuksi, Tölli muotoilee. Uusi alku, vanhat pulmat EU:LLE TARVITAAN uusi suunta: enemmän avoimuutta, kansanvaltaa ja ihmisten arvostamista. Eurovaalien tuloksella ja sen jälkeen muodostettavalla komissiolla on kuitenkin ratkaiseva vaikutus siihen, mihin suuntaan unionia kehitetään. Asiakysymykset vain tahtovat joskus hukkua poliitikkojen urasuunnittelun alle. HENKILÖPELIT syövät luottamusta. Täällä on enää vähän mahdollisuuksia tehdä väistöliikkeitä, lasten teho-osaston ylilääkäri Paula Rautiainen kertoo. Teho-osasto on muuttanut vastikään sairaalan entiseen heräämöön. Tällä vuosituhannella on ollut kahdeksan eri sote-porukkaa. Onneksi Sampo Terho äänesti sentään puolesta. Perussuomalaisten viiteryhmä ei ole kovin maatalousmyönteinen. Siitä tämä malli sitten tuli lakiluonnokseen. Lindén kertoo, miten eri kokouksissa siirrettiin pala palveluista sinne ja toinen tänne. . Uudellamaalla vastuukunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Porvoo ja Lohja. . Se sai voimakasta vastustusta, että eikö Espoo tai Vantaa saa järjestää edes peruspalveluita itse. . entisen heräämön . Hänen asemaansa ei pidä nakertaa turhanaikaisilla spekulaatioilla. Muutaman viikon tuumaustauko tekee hyvää. Nyt tilat ovat ahtaat ja meluisat. Rehula, Tölli ja Kaikkonen katsovat sydänkeuhkolaitteessa makaavaa vauvaa. Kukaan meistä ei ole maajussi, he hymyilevät. SUOMESSA lasten sydänkirurgia keskitetty Helsingin lastenklinikalle. Kaksi kolmasosaa potilaista tulee HUS-alueen ulkopuolelta. . On aikaa ajatella ja lukea. EUROVAALIEN edellä on joka kerta viritetty keskustelu keskustan viiteryhmästä Aldesta, liittovaltiosta ja maatalouskannoista. Osastolta poistumisen jälkeen he ovat mietteliäitä. Siitä tulee himmeleiden himmeli. UUDELLEMAALLE tarjotaan yhtä sote-aluetta, joka jakautuu kuuteen perustason alueeseen. HUS on tyytyväinen ratkaisuun, vaikka kantaakin huolta muusta Suomesta. Kysy ihan toinen kysymys, Rehula sanoo Suomenmaalle paljon puhuvasti. . Maatalous, aluepolitiikka ja EU:n kehittäminen itsenäisten valtioiden liittona ovat ykkösasioita minulle, kuten myös useimmille eurooppalaisille ryhmäni jäsenille. Alden vaaliohjelmassa halutaan vahvistaa EU:n läheisyysperiaatetta eli päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä. Jos ehdokkaat yksi toisensa jälkeen ilmoittaisivat tähtäävänsä korkeisiin virkoihin vaalien jälkeen, syntyisi kummallinen kuva myös euroedustajan työstä. Työ ei ole kokoaikaista pyrkimistä uusiin tehtäviin vaan arkista puurtamista ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavien asioiden parissa. VÄHEMMÄN henkilöpelejä toivon myös kotimaan kuvioihin. Toivon Juha Sipilälle pikaista paranemista. Yhteistyö suomalaisten kesken onkin tärkeää. Alden maatalouskannat ovat olleet tällä vaalikaudella lähempänä keskustalaisten maatalouskantoja kuin aiemmin. Sen sijaan hän on ollut yhteydessä esimerkiksi toimistooni ja kysynyt keskustameppien kantoja. Jos uutta lastensairaalaa ei olisi tulossa, osastot olisivat kiivaassa remontissa, hän sanoo tyhjäksi evakuoidussa siivessä. Hätäisiä remontteja on toki tehty vuosien mittaan. Tiloja ei ole kuitenkaan saatu peruskorjattua tyhjänä. Siksi esimerkiksi pääkäytävältä puuttuu ilmastointijärjestelmä. Leikattavien potilaiden osastolla ainoa huoltoreitti kulkee eteisen läpi. Uuden lastensairaalan on määrä valmistua vuonna 2017. . Kun on teidän puolueestanne kyse, kysyn: jos tämä olisi navetta, saisiko maitoa myydä tuon eteisen läpi, Petäjä kysyy keskustaedustajilta. . Terhon ryhmällä ei ole ryhmäkuria ollenkaan. Ryhmäkuria tärkeämpiä ovat yhteistyökyky yli puolueja maarajojen, oma aktiivisuus, ja luja tahto tehdä työtä isänmaan ja Euroopan hyväksi. Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko. Keskusta on liputtanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lanseeraaman, yksikanavaisen raha seuraa potilasta -mallin puolesta. Ilmeet kertovat, että ?tätähän me olemme koko ajan sanoneet?. . Leikkaussaliin ja teho-osastolle kuljetaan siis ovesta, jonka vieressä ovat vierailijoiden kengät ja ulkotakit. . Ihmisten on hyvä tietää, että keskustan eurooppalainen viiteryhmä puolustaa maataloutta. Esimerkiksi perussuomalaisten viiteryhmästä EFD:stä ei voi sanoa samaa. Olen usein kuullut, miten lastenklinikan tiloja haukutaan, mutta heti seuraavassa lauseessa henkilökuntaa kehutaan, Kaikkonen sanoo. . Olemme nippa nappa hoitotakuun piirissä, lasten sydänlääkäri Jaana Pihkala sanoo. Suomessa on 15 lasten sydänlääkäriä, joista 10 työskentelee HUSissa. . Kyseinen ryhmä äänesti pääasiassa Suomen kantoja vastaan, kun marraskuussa 2013 parlamentti äänesti EU:n maatalouslainsäädännöstä vuosille 20142020. Ja viimeisimmän työryhmän viimeisessä kokouksessa kaikki meni vielä uusiksi, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtava Rehula toteaa. . Teette uskomattomia suorituksia, kun korjaatte sydänvikoja jo aivan pieniltä vauvoilta, Tölli myötäilee. LASTEN teho-osaston
Taloudelliset oletukset eivät toteutuneet sittenkään, ja velan rooli taloudessa kasvoi. Keskeisimmässä tavoitteessa onnistuttiin kun euroalue ei hajonnut, Rehn tiivisti torstaina Helsingissä. Rehn osallistui yliopistolla seminaariin, jossa hän käytti puheenvuoron ja osallistui keskusteluun. Rehnin mukaan myös Portugal ja Kreikka ovat onnistuneet pitämään kiinni tiukoista talouden tervehdyttämisohjelmista. Komission varapuheenjohtaja Rehn myös muistutti, että kriisin aikana euroalue on myös jäsenmäärältään kasvanut. Esitelmässään Rehn selvitteli kokoavasti kriisin kulkua vuodenvaihteen 2009/2010 jälkeen. Hänen mukaansa EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on syytä myös itsekritiikkiin kriisin hoidossa. Rehn muistutti, että nähdyn kaltaisen talouskriisin ei pitänyt edes olla mahdollista, ja Maastrichtin sopimus ei sisältänyt ohjeita, miten syntyneessä tilanteessa olisi pitänyt toimia. KAIKKI alkoi siitä, että Kreikka oli vuosikaudet väärentänyt taloutensa tilaa mittaavia tilastoja ja jättänyt taloutensa hoitamisen retuperälle. Näin erityisesti tukea vastaanottaneissa valtioissa, mutta myös muissa, tukea antaneissa euromaissa, tunnettu oikeustieteilijä Kaarlo Tuori totesi viitaten tilaisuudessa julkistettuun hänen ja Klaus Tuorin teokseen ?The Eurozone Crisis, a constitu- . Keskeisin tavoite saavutettiin, kun euroalue ei hajonnut, Olli Rehn totesi torstaina Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. EU-tason kontrolli on lisääntynyt ja jäsenvaltioden finanssi- ja budjettipoliittinen autonomia on kaventunut. 10 31.1.2014 Demokratiatietoisuus lisääntynyt EU:ssa Rehnin mielestä Suomen kannalta kriisi hoidettiin oikein TIMO MIKKILÄ HELSINKI EU:N talouskomissaari Olli Rehn arvioi, että euroalueen pahin kriisi on nyt ohitettu kun Irlannin lisäksi myös Espanja on selviytymässä taloutensa ongelmista. . Kehitys kohti toimivaa valuutta-aluetta osoittautui utopiaksi, ja oletuksia talouden ja valtioiden toiminnasta on jouduttu paikkailemaan uusilla oletuksilla. . Kuva: Jari Laukkanen KOMMENTTI Erilaisia tilaisuuksia TORSTAINA Helsingin yliopistolla iso juhlasali täyttyi ääriään myöten pääasiassa oikeustieteilijöiden kirjoittaman EU-teoksen (The Eurozone Crisis) julkistamistilaisuuteen. Teoksen kirjoittaneet juristit antoivat palaa kuten juristit tapaavat, eli käsittelivät teoksen sisältöä . Kaarlo Tuori oli kuulolla. Ennen EU kohdistui kansalaisiinsa välillisesti, mutta talouskriisin aikana kansalaiset ovat kokeneet EU:n vaikutukset heti omassa elinympäristössään, pahiten juuri kriisimaissa mutta myös muissa jäsenmaissa, Kaarlo Tuori totesi. KRIISIN myötä kansalaisten demokratiatietoisuus on lisääntynyt. Tästä yhtenä esimerkkinä Tuori mainitsi sen, että Suomen kansallisissa eduskuntavaaleissa 2011 EU-asiat nousivat vaalitaistelussa korostetusti esille. . Myös kansallinen vapaus finanssipolitiikkaan epäonnistui osin, Klaus Tuori paukutteli. Kirjassa myös osoitetaan, miten Euroopan keskuspankki (EKP) ei myöskään onnistunut niin kuin kaavailtiin. Suomen näkökulmasta katsoen tehty ratkaisu oli oikea, Rehn totesi. Toinen mahdollisuus olisi ollut letkut irti -ratkaisu, jossa esimerkiksi Kreikka olisi päästetty konkurssiin ja eroon rahaliitosta. Talouskriisi ravistelee Eurooppaa jo kuudetta vuotta. Euroalueella on kysymys evoluutiosta ei revoluutiosta. Vieressä istunut eläkeläisrouva totesi lähtiessään ?tämä olikin näemmä asiantuntijoille?. Kansalaiset ovat nyt kiinnostuneet EU:sta ja tulevista vaaleista enemmän kuin viisi vuotta sitten. eurokriisiä ? asiantuntijoina ja oikeudellisena kysymyksenä. Paikalla oli runsaasti virkamiehiä, taloustieteilijöitä ja alan opiskelijoita, joita teoksen aihe kiinnosti. Euroopan unioni on synnyttänyt eri maissa poliittisia puolueita, mutta samalla kansalliset ennakkoluulot ovat kasvaneet. Mahdollisesti myös uusia teoksia aiheesta on suunnitteilla. Ensimmäisen puolen tunnin aikana salista poistui kymmenkunta ihmistä. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa on haettu tasapainoa, Rehn tähdensi.. Ehdokkaina on nyt myös ministereitäkin. Toivottavasti äänestäjille löytyy erilaisia tilaisuuksia, joihin voi mennä EU-tietoutta hakemaan. Muillekin kuin jo asiantuntijoille. Timo Mikkilä tional Analysis?. Yhdistämällä oikeudellista ja taloudellista analyysiä kirja antaa kokonaiskuvan kriisitoimista sekä niiden vaikutuksista EU:n oikeudellisiin periaatteisiin. . Laki- ja sopimusmuutoksilla on ollut syvällisiä seurauksia myös demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja sosiaalisten oikeuksien kannalta, Kaarlo Tuori painotti. Euroopan keskuspankki (EKP) on ottanut tai joutunut ottamaan Tuorin mukaan selvästi suuremman roolin kuin riippumattomalle asiantuntijaorganisaatiolle kuuluisi. Julkistamistilaisuus keräsi ison salin täyteen pääasiassa oikeusoppineita, taloustieteitelijöitä, ekonomisteja ja politiikan tutkijoita, joita aihe kiinnosti. Oikeustieteen näkökulmasta kirjoitetussa teoksessa pohditaan esimerkiksi sitä, noudattaako EU enää oikeusvaltioperiaatteita, onko demokratian rooli pysyvästi pienentynyt ja mikä on sosiaalisten oikeuksien merkitys taloudellisissa kriiseissä. TILAISUUDEN aikana keskusteltiin mm. Euroalueen kehittyminen kohti optimaalista valuutta-aluetta ei myöskään toteutunut. . EKP:n yhä useampi rooli alkoi olla ongelmallinen talouskonstituution näkökulmasta. Nyt kun pahin talouskriisi euroalueella on ohi, Kaarlo Tuori pohdiskeli, pystyykö EKP palaamaan siihen rooliin, mikä sillä alun perin piti olla. Tämän kriisin aikana on Kaarlo Tuorin havaintojen mukaan tapahtunut myös muutoksia tavallisten kansalaisten ja EU:n suhteissa ja välillä. . Nämä ilmiöt johtuvat tavasta, jolla eurokriisiä on hoidettu, Kaarlo Tuori tiivisti. Talouskomissaari Rehn myönsi, että myös EU:lla on tehtyjen ratkaisujen osalta syytä itsekritiikkiin. . Tämä on jatkuva prosessi, ja jonkin asian olisi voinut tehdä toisinkin. siitä, miksi rahaliitto ei ole toiminut toivotusti ja mihin ja Kysymys on evoluutiosta, ei revoluutiosta. miksi pankkiunioni oikein tarvitaan. Yksi teoksen kirjoittajista, tutkija Klaus Tuori selvitteli rahaliiton taloudellisia oletuksia ja keskuspankin roolia. Klaus Tuori osoitti, että rahaliiton oletettiin esimerkiksi tuovan mukanaan alhaista inflaatiota, mikä toisi vakautta talouskasvuun. Lopulta jäsenmaat sitten yhteisvastuullisesti tukivat Kreikan ja muiden kriisiin joutuneiden maiden talouksien kuntoonsaattamista.
Asiantuntijat varoittivat nyt Urpilaista väärästä ajoituksesta. Urpilaisen mukaan viesti asiantuntijoilta oli niin yksituumainen, että se on syytä ottaa vakavasti. Asiantuntijoiden keskustelussa oli hänen mukaansa hyvin laaja yksimielisyys siitä, että kolmen miljardin sopeutustoimien sisällyttämisellä ensi vuoden budjettiin olisi varsin kielteiset vaikutukset hauraaseen talouskasvuun ja työllisyyteen. Virolainen 100 vuotta NYT perjantaina 31. Se edellyttää välittömiä kasvuja työllisyystoimia. Mutta paineensietokyky oli vahva, kuten kansan kannatuskin. että velkaantumisen taittamiseen pitää ottaa lisää aikaa. Urpilainen oli kutsunut torstaiaamupäiväksi Säätytalolle Helsinkiin joukon talousviisaita pohtimaan valtiontalouden sopeutustoimien järkevää ajoitusta. Investointi- ja työllisyysvaikutukset tulevat vasta vuosien päästä. Nyt on kiireellä parannettava pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää. tammikuuta 2014 tulee kuluneeksi sata vuotta valtioneuvos Johannes Virolaisen syntymästä. Virolainen kuului siihen poliitikkojen harvaan sarjaan, joita voi hyvin kutsua valtiomiehiksi. Hänen poliittinen uransa oli poikkeuksellisen pitkä ja monipuolinen. Rkp:n puheenjohtaja, puolustusministeri Carl Haglund kiirehti tuoreeltaan tyrmäämään Urpi- laisen puheet, Lintilä ihmettelee. LINTILÄN mielestä on erittäin poikkeuksellista, että valtiovarainministeri itse on vesittämässä yhden hallituksen talouspolitiikan keskeisistä tavoitteista. Muissa tavoitteissaan, työllisyysasteen nostossa, työttömyysasteen laskemisessa ja alijäämän supistamisessa hallitus on jo epäonnistunut. Suomi on leikkausten ja veronkorotusten kierteessä, koska hallitus ei ole valtakautensa aikana käytännössä laittanut tikkua ristiin kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Virolainen oli tyyliltään kansanläheinen ja helposti lähestyttävä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoittaa tuoreessa Virolaisesta kertovassa kirjassa seuraavasti: ?Politiikan paineet Virolainen kesti poikkeuksellisen hyvin. Optimismi, eteenpäin katsominen, vahva arvopohja ja Vironperän maisemat antoivat voimia. Lintilän mielestä koko hallitusohjelma oli talouden osalta hiekalle rakennettu. Nyt vaalikauden viimeinen kokonainen vuosi on alkanut, mutta Suomen isot asiat ovat edelleen ratkaisematta. 11 31.1.2014 kolumni Urpilainen luopumassa valtionvelan taittamisen aikataulusta JOHANNA VESIKALLIO/STT HELSINKI VALTIOVARAINMINISTERI Jutta Urpilainen (sd.) harkitsee luopumista yhdestä keskeisimmästä hallituksen talouspolitiikan tavoitteesta eli valtion velkasuhteen taittamisesta tämän vaalikauden aikana. Urpilainen sanoi torstaina kahdessa eri tilanteessa . Sain kunnian toimia yhtenä arkunkantajanaan tuossa hyvin mieleen painuneessa tilaisuudessa. Virolaisen työ, henki ja perintö elävät ja kantavat. Antti Kaikkonen kansanedustaja. Hänen poliittinen perintönsä on vahva. Pitkän poliittisen uransa aikana Virolainen ehti toimia monissa ministerin tehtävissä, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän on myös Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja toimittuaan tehtävässä 42 vuotta. Avainasemassa on yritysten rahoituksen pullonkaulojen avaaminen. Keskusta esittää myös viiden prosentin yrittäjävähennystä uusien työpaikkojen luomiseksi. Yrittäjävähennys varmistaisi erimuotoisille yrityksille tasapuolisen kohtelun. VIROLAISESTA puhuttaessa ei saa unohtaa Karjalan asiaa. Karjalan kannakselta Yläsommeen kylästä, läheltä Viipuria, lähtenyt nuori mies muisti aina juurensa. Voi sanoa, että hänestä kehkeytyikin aikanaan karjalaisen kansan heimopäällikkö. Karjalainen valoisuus ja välittömyys näkyi kaikessa hänen toiminnassaan, ja hän pystyi yleensä luomaan hyvää tuulta ympärilleen, missä sitten liikkuikin. Hän oli aktiivinen myös kansainvälisessä politiikassa ja toimi pitkään Maalaisliitto-Keskustapuolueen puheenjohtajana. Hän puolusti vahvasti kansanvaltaa, parlamentarismia ja eduskunnan asemaa ylipäätään. Torstaina Urpilainen kuitenkin sanoi, että hallituksen on harkittava uudelleen tavoitettaan valtion velkaantumisen taittamisesta. Virolainen oli minua melko tarkalleen 60 vuotta vanhempi. Uusmaalaisina keskustalaisina osallistuimme toisinaan samoihin kokouksiin, ja Johannes halusi tukea nuorta miestä. Hän saattoi joskus soitella ja kertoa näkemyksiään politiikasta. Varsinkin peruskoulun ja ylipäätään suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä Virolaisella oli aivan keskeinen rooli. Silloin pantiin liikkeelle kehitystä, jonka hedelmiä myöhemmin on kerätty Pisa-tutkimuksissa ja kansakuntamme menestyksessä monilla muillakin mittareilla. LUONNONLÄHEINEN ajattelutapa oli Virolaiselle tärkeä. Vuonna 1971 Virolainen totesikin: ?Mitä meitä hyödyttää tämän päivän korkea elintaso, jos kaunis luonto on turmeltunut ja saastunut. Ylen aamutelevisiossa ja tiedotustilaisuudessa . Kuva: Jari Laukkanen Lintilä: Hallituksessa menossa huutokauppa HALLITUSPUOLUEIDEN puheenjohtajien julkinen huutokauppa talouden tasapainottamistoimista osoittaa, että Suomen asiat eivät ole enää hallinnassa, keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Mika Lintilä jyrähtää. Hallitus ilmoitti vain kaksi kuukautta sitten, rakennepakettinsa julkistaessaan, laittaneensa Suomen talouden kuntoon. Sitten kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen ja SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen aloittivat puheet kolmen miljardin euron uusista leikkauksista ja veronkorotuksista. . Tilaisuus oli osa hallituksen valmistautumista maaliskuun lopun kehysrii- heen. Hallitus on aiemmin varautunut tekemään maaliskuussa noin kolmen miljardin lisäsopeutumistoimet valtiovarainministeriön joulukuisen ennusteen perusteella. Lukeneisuus ja kyky ilmaista itseään puheissa ja kirjoituksissa olivat Virolaisen vahvuuksia?. Jos nykymeno jatkuu, seuraavan vaalikauden alussa on edessä myös erittäin rajuja talouden tasapainotustoimia, keskustan Mika Lintilä varoittaa. Häntä arvostettiin yli puoluerajojen, mutta hän herätti myös ristiriitaisia tunteita. Hänellä oli merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Hän jaksoi myrskyn silmässä monet kerrat. Ongelmat ovat vain pahentuneet. Lintilän mielestä hallituksella on maaliskuun kehysriihessä viimeinen mahdollisuus saada aikaan talouden käänne. . Virolaisesta tuli lopulta Karjalan liiton kunniapuheenjohtaja. Virolainen on monelle keskustalaiselle henkilökohtaisestikin tuttu. Itse sain tutustua häneen 1990-luvulla, nuorena politiikan harrastajana. Muutos tarvitaan etenkin yrittäjyys- ja teollisuuspolitiikassa. YHTEISÖVERON alentaminen kerralla oli Lintilän mielestä virhe. Kutsuipa kerran käymään kotonaankin, jossa Kyllikki tarjosi meille mukavan kahvihetken. Tällä henkisellä tuella oli merkitystä sille, että myöhemmin tulin valituksi kansanedustajaksi. VIROLAINEN kuoli 11.12.2000. Hänelle järjestettiin valtiolliset hautajaiset. Jos likaamme vedet, tuhoamme puhtaan ilman, autioitamme laajan maaseudun?. Johannes Virolainen joutui poliittisella urallaan monta kertaa rajun ryöpytyksen kohteeksi
Jes! Jere Kari hihkaisi kansanedustajatunnin päätteeksi. Kerran Japanissa Vehkaperä pääsi tutustumaan jopa vankilaan. Viimeksi hän reissasi Venäjän ja Norjan arktisille alueille katsastamaan suomalaisten mahdollisuuksia työllistyä siellä. . hallituksen pääministeri. Johannes oli tullut jo nuorena kansanedustajaksi, ministeriksi, puolueen puheenjohtajaksi, pääministeriksi ja tasavallan presidenttiehdokkaaksi. Vauhdilla ja erilaisilla ?vinksahduksilla. Kansanedustajat eivät matkusta vain siksi, että se on hauskaa, vaan tutustuakseen muiden maiden asioihin ja ottaakseen niistä oppia, Vehkaperä toteaa. SEURAAVAKSI oppilaat tahtovat tietää, miten pitkiä ovat täysistunnot. Lyhyin istunto Vehkaperän aikana on kestänyt kolme minuuttia. Toisinaan keskustelua taas riittää kymmeniksi tunneiksi. oli tietysti 12.9.1964?27.5.1966, jolloin hän oli Suomen 49. Poliitikot saavat nähdä monia erikoisia paikkoja. yhtenäisestä etenemisestä ei ollut väliä; pääasia oli tuo nuoruuden peruslinja ja hyvinhän se toteutuikin; vain viimeinen suunnitelma . Ne on rakennettu yhteisillä rahoilla. Isojen ratkaisujen lisäksi kansanedustajilla ovat valiokuntatyö sekä kokoukset ja tapaamiset maakunnassa. Toisinaan työ vie kansanedustajan kauaksikin . Kuva: Paula Åström Mikki sukkuloi Vehkaperän ja koululaisten välillä. Tähän liittyen Vehkaperä paljastaa koululaisille yhden salaisuuden. . Kansanedustaja sai v. Sen huomaa luontevasta ja lasta lähelle tulevasta tarinoinnista. Aluksi puhutaan perusasioista. Vehkaperä kertoo, että eduskunnalla on karkeasti ottaen kaksi tehtävää. Ensinnäkin se säätää kaikki lait. Toisekseen kansanedustajat päättävät Suomen lompakosta, siitä, mihin yhteisiä rahoja käytetään. . häneltä jäi saavuttamatta. Minulla oli hyvä tuuri ja suuri onni olla hänen hallituksessaan pääministerin sihteeri. Sitähän olin ollut jo V.J. Sitä hän oli sekä virastoissa että viljapelloilla sekä puheissa että kirjoituksissa. Kerran erehdyin sanomaan hänelle aikatauluvaikeuksista, kun eteisessä odottivat jo uudet lähestystöt ja hänellä tuntui yhä vain riittävän keskusteltavaa työhuoneessa olevien kanssa. ?Jos niillä on kunnon asiaa, jaksavat he kyllä odottaa pääministerin luokse pääsyä?, oli hänen vastauksensa. Sitten vain föönasin tukkani ja kipitin takaisin istuntoon. Politiikan tuomista kouluun ei pidä pelätä, Kodis sanoi. RUOKASALILLINEN 3?6-luokkalaisia osoittaa aitoa kiinnostustaan kuuntelemalla hiiskumatta, kun Vehkaperä valottaa arkeaan kansanedustajana. Näkymä kateederilta tuntuu leipänsä aikaisemmin luokanopettajana ansainneesta Vehkaperästä tutulta. Omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. Istunnot venyvät usein, sillä eduskunta päättää niin monista, tärkeis- . Johannes sanoi pääministerinä ollessaan, ettei hänen raittiutensa ole ikuisen ehdotonta. ?Jos Suomi saa Karjalan takaisin, otan minäkin kännin?, hän kertoi tulevaisuuden suunnitelmia. Johannes Virolainen on ilman muuta Suurmiestemme eturiviin kuuluva kansalainen. Jouko Loikkanen Kansanedustajat jalkautuivat kouluihin. MERI ALARANTA-SAUKKO REVONLAHTI MIKSI Suomi on EU:ssa. Ja kyllä hän oikeassa oli; en muista yhdenkään lähestystön keskeyttäneen odotustaan. Virolainen oli varmasti kaikista poliitikoistamme eniten puhuneiden ja ahkerimmin kirjoittaneiden joukkoon kuulunut. Hänen raittiuteen pohjautunut elämänkatsomuksensa antoi hänelle aikaa ja voimaa toimia oikeaksi katsomallaan tavalla. Pitänee vielä lopuksi paljastaa yksi suuri uutinen. toisiin maihin ja maanosiin. Kerran menin kesken istunnon uimaan ja saunaan. Teilläkin on tämä koulu ja pihalla hieno peliareenaa. Lehdon hallituksissa ja sitten vielä Martti Miettusen hallituksessa. Virolaisen kanssa saatoimme todeta, että muutama vuosi aikaisemmin hän oli työskennellyt samassa työhuoneessa kuin minä nyt; olihan hän ollut jonkin aikaa Urho Kekkosella pääministerin sihteeri. VIROLAINEN oli äärettömän monipuolinen ja ahkera. Ovatko kaikki ministerit kansanedustajia? Paljonko saat palkkaa? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin kansanedustaja Mirja Vehkaperä (kesk.) sai vastata tiistaina Revonlahden koululla, jonne hänet oli kutsuttu kertomaan työstään eduskunnassa. Vierailu liittyi Kansanedustajat kouluissa -teemaviikkoon, joka puolestaan on osa säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlaa. Tavoitteena oli, että mahdollisimman monessa koulussa järjestettäisiin kansanedustajan kyselytunti. Vehkaperän kalenteriin mahtui tälle viikolle piipahdus kuuteen kouluun Kuusamosta Kalajoelle. REVONLAHDELLA tilaisuuteen oli valmistauduttu asiaankuuluvalla vakavuudella. 12 31.1.2014 Mahtava poli kolumni Tamminiemen saunassa 190. KUN otetaan huomioon se, että tämän kirjoituksen todennäköisenä ilmestymispäivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta Johannes Virolaisen syntymästä, niin ehkä hyväksytään sekä oikeudekseni että velvollisuudekseni kirjoittaa hänestä. Me tapasimme ensi kerran MNL:n Nivalan kesäjuhlissa 1952 ja siitä lähtienhän meidän elämämme oli jatkuvaa läheistoimintaa. Eräällä pitkällä kokousmatkallamme Johanneksen pääministeriaikana intouduimme kilpailemaan siitä, kummalla meistä on monipuolisempi ura puoluejärjestöjemme palveluksessa. Ja uskokaa tai älkää, mutta minä voitin sen kilvan ja sen tunnusti myös Johannes sen jälkeen, kun minä myönsin, että hänen työuransa ovat olleet toki selvästi pitemmät. VIROLAISEN poliittisen toiminnan ?korkea veisu. Sukselaisen, Ahti Karjalaisen ja Reino R. Sillä tavalla päätöksenteko tulee lähelle ja järjestelmä ymmärrettävämmäksi. Kysymyspatterit oli pohdittu porukalla luokissa etukäteen. Rehtori Jukka Kodiksen mukaan vaikuttaminen kiinnostaa oppilaita siksikin, että parhaillaan kunnassa on virinnyt energiapoliittisten asioiden ympärille oikea kansanliike. Ruukissa kouluilla on järjestetty myös kunnanvaltuuston kokouksia, joita koululaiset ovat päässeet seuraamaan. . tasavallan presidenttiys
Politiikka ammattina kiinnostaa molempia. Meidän on vain annettava tilaa heille ilmaista näkemyksensä. Kritiikkiä nuoret antoivat siitä, etteivät he ymmärrä poliitikkojen kieltä eivätkä siksi voi kiinnostua politiikasta. . Yksi tärkeimmistä olisi, että kaikille ahkerasti ammattiin opiskelleille nuo- rille löytyisi työtä. Oppilaillakin on muutamia ehdotuksia lainsäätäjälle. . Aika paljon haluaisin. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne. Sitä on politiikkakin. KIITOKSITTA ei jää kansanedustajakaan. Kuva: Paula Åström Lähes kaikki keskustan kansanedustajat kiersivät KANSANEDUSTAJAN kyselytunneille kouluihin jalkautui täällä viikolla suurin osa keskustan kansanedustajista. Anne Kalmari vieraili Keski-Suomessa peräti 12 koululla. . Siitä tuli hyviä keskusteluja. Nuoret kertoivat Kalmarille ajatuksiaan aina turkistarhauksesta, tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja lukion opetussuunnitelmauudistuksesta eutanasiaan. . Porukan valuessa ulos ruokalasta käytävällä kajahtaa vilpitön kommentti: . Vehkaperä kiittää lapsia mukavasta tapaamisesta, josta hän sai intoa ja iloa päättäjän työhön. . Jokainen voi itse miettiä, onko se vähän vai paljon, Vehkaperä sanoo. Tunti vierähtää nopeasti loppuun. On ollut aivan ihanaa keskustella nuorten kanssa. Mahtava politiikkapäivä! Maria Hannilan ja Peppi Kodiksen mielestä kansanedustajan vierailu oli kiva juttu. Moni luulee, että edustajat käyvät vain painamassa nappia. Kansanedustajan palkkio on suurin piirtein kaksi kertaa luokanopettajan palkka. Ainakin rahaa, yrittäjä ja asiakkaita. . Kuva: Anne Kalmarilta. Siitä kannattaa olla yhteydessä kuntapäättäjiin, Vehkaperä vinkkaa. JA SE PALKKA. Koulussa pitäisi olla enemmän liikuntaa, joku hihkaisee. Ajatus saa laajaa kannatusta. Vaan voisiko kansanedustaja vaikuttaa siihen, että Revonlahdelle saataisiin kauppa? Yhdessä pohditaan, mitä kaupan Näin moni revonlahtelaiskoululainen toivoisi, että koulussa olisi enemmän liikuntatunteja. Yllättävän paljon on vääriä mielikuvia. Kuva: Paula Åström vastata moniin kiperiin kysymyksiin. Tehkää tekin ilolla asioita, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Se on asia, joka Vehkaperän mukaan kiinnostaa niin isoja kuin pieniäkin. . Mirja Vehkaperä lupasi laittaa asian korvansa taakse. 13 31.1.2014 itiikkapäivä! Mirja Vehkaperä vieraili Revonlahdella. tä asioista. . Olisi mukava päättää asioista, he sanovat. Porukka on ihmeen valveutunutta, Kalmari hehkuttaa. Kalmari paitsi kertoi eduskunnan historiasta kierroksen teemaan liittyen myös puhui kansanedustajan työstä. . . Oli hieno huomata, että monet keskustan arvot ovat lähellä sitä, mitä nuoret ajattelevat. Mutta siihen en voi vaikuttaa, että koulussa olisi useammin makaronilaatikkoa. Sellaista nimittäin eräs oppilas toivoi, Vehkaperä sanoo. Entä mitä hän tekisi, jos saisi yhden asian toteutumaan. . Kuva: Paula Åström avaamiseksi tarvittaisiin. Nyt kaikki peukut pystyyn, että joku innostuisi tänne yrittäjäksi, Vehkaperä kannustaa. Joku kaipaa koirapuistoakin. . Tämä meidän poliitikkojen pitäisi ottaa huomioon ja kuunnella, miten nuoret näkevät maailman. Anne Kalmari Hankasalmen lukiolla ja peruskoululla
Meille ei tarvitse varata aikaa ja odottaa käytävällä, että vihreä lamppu syttyy, Tapio sanoo. Tapaamiset pyritään järjestämään epämuodollisesti. . Kuva: Paula Åström. Heikki Kukkola, Miikka ja Ari-Pekka Tapio valmiina jääkiekkomatsiin. Tiedämme, kuka ehkä tarvitsee tukea jatkossa. Ylipäätään miehet jalkautuvat sinne, missä nuoret ovat. Opettajat ovat useimmiten naisia ja kotona nuorelle paasaa äiti. Yhteydenottaja voi olla oppilaanohjaaja, sosiaalityöntekijä tai sairaanhoitaja. Usein se on vanhempi, joka hätäilee kotiin tietokoneen ääreen jämähtäneen jälkikasvunsa vuoksi. Tiedon saatuaan etsivät ovat yhteydessä nuoreen puhelimella, sähköpostilla tai facebookilla. Kahvilassa, kuntosalilla tai jääkiekkopelin jälkeen pukukopissa, nuoret avautuvat helpommin vaikeistakin asioista, miehet kertovat. Samalla nuorelle kehitellään harrastuksia, syitä lähteä ovesta ulos. KUKKOLA ja Tapio kokevat olevansa vähän outoja lintuja alallaan. Heiltä on jopa kysytty, miten kaksi miestä pärjää. . Kutsu yhteisiin peleihin auttoi lähtemään ulos kotoa. Siten opimme tuntemaan nuoret pienestä pitäen. Jos nuorta ei muuten saada tavoitettua, mennään kolkuttelemaan kotiovea. Yksi toiminnan vahvuuksista on, että etsivät eivät jumitu toimistoihinsa. . Vaikkapa Oulun torinrantaan koulujen päättyessä. . Se on yksi pienen kunnan etuja. NUORET ohjautuvat etsivien luo eri reittejä. Kuva: Paula Åström Hukkateiltä taas oikeille rai Etsivä nuorisotyö ei yritä pelastaa massoja, vaan auttaa yksilöä kerrallaan saamaan otteen MERI ALARANTA-SAUKKO LIMINKA . Sanoimme, että tulimme moikkaamaan. Ari-Pekka Tapio on iloinen nuoren miehen uudesta suunnasta. Vastaamme, että toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa. ETSIVÄ nuorisotyöntekijä on turvallinen aikuiskontakti nuorelle. Näin määrittelevät roolinsa liminkalaiset etsivät Ari-Pekka Tapio ja Heikki Kukkola. Heidän tehtävänään on löytää nuoret, jotka ovat kadonneet yhteiskunnan järjestelmistä ja harhailevat ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Etsivät auttavat asioiden järjestämisessä käytännössä, mutta ovat ennen muuta rinnallakulkijoita. . Nuoret ihmettelivät, mitä teemme siellä. Sillä jo pääsee pitkälle, Tapio nauraa. Vakavasti puhuen he uskovat sukupuolesta olevan jopa hyötyä. . Kun itsekään ei aina ole ollut penaalin terävin kynä, pystyy ymmärtämään ja rohkaisemaan myös vaikeuksiin ajautunutta nuorta, Kukkola muotoilee. SIIHEN, miksi monet nuoret ovat nykyään elämässään vailla suuntaa, miehillä ei ole yksiselitteistä vastausta. Etsivän nuorisotyön kannustamana Miikka jatkoi pitkään keskeytyksessä olleita rakennusalan opintojaan. 14 31.1.2014 Pukukopissa on luontevaa puhua vaikeistakin asioista. On hyvä, että miestyöntekijä toimii vastapainona. Miehet ovat alalle tervetulleita sikisin, että pojat ovat yliedustettuina etsivän nuorisotyön asiakkaissa. . Usein nuori kaipaa vain kuuntelijaa. Se ei ole kyttäämistä vaan nimenomaan turvallista läsnäoloa, Tapio sanoo. Myös opettajat pyytävät etsiviä käymään koululla. Miesten mukaan yhteistyö ammattilaisten kesken toimii muutenkin hyvin. . Jos me saamme vuodessa yhden nuoren raiteilleen, olemme jo tienanneet palkkamme, Tapio sanoo. Tärkeintä on asettua nuoren asemaan, puhua heidän kieltään. Kukkolalla ja Tapiolla on tähän hyvät edellytykset, sillä molemmilla on työkokemusta muun muassa lastensuojelulaitoksesta. Myös omasta elämänkokemuksesta on hyötyä. . Ehkä se johtuu siitä, että tytöt ovat yläasteelta päästessään kypsempiä päättämään, mihin lähtevät, Kukkola arvelee. ETSIVÄN työn lähtökohtaisena tavoitteena ei ole pelastaa kaikkia nuoria, vaan kohdata yksilö kerrallaan. . Tätä työtä ei tehdä virkamiehenä vaan tukijana, miehet sanovat. ETSIVÄÄ nuorisotyötä on tehty Suomessa vuodesta 2008 lähtien. Nuorisolakiin työmuoto kirjattiin vuonna 2011. Viimeisimpien 2012 tilastojen mukaan se tavoitti yli 20 000 nuorta. Laki säätää kohderyhmäksi 15? 29 -vuotiaat, mutta ainakin Limingassa tätä on tulkittu joustavasti. Kukkola ja Tapio piipahtelevat niin ylä- kuin ala-asteellakin.
Hienolta tuntuu myös, kun aiemmin asiakkaana ollut nuori tulee vastaan ja kertoo elämän olevan mallillaan. Kaikissa hän oli pitkäaikainen vaikuttaja, useimmiten puheenjohtajan roolissa. Häneltä riitti aikaa muun muassa Suur-Savon osuuskaupalle, Etelä-Savon osuuspankille, Mikkelin osuusmeijerille, Valiolle, Osuusteurastamo Karjaportille, Tuottajain lihakeskuskunnalle ja Pellervo-seuralle. Paikallisista yhteisistä toimijoista hänelle olivat tärkeitä myös Suur-Savon Sähkö ja Mikkelin puhelinyhdistys. Esko nautti myös isoisän roolista, kun sai samassa pihapiirissä seurata neljän lapsenlapsen kasvamista. ON SELVÄÄ, että näin poikkeuksellisen laaja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei olisi ollut mahdollista, jollei kotona olisi ollut tukena Meeri-vaimo, pojat ja hyvät työntekijät. Esko Pekonen tapasi usein sanoa, että ?elämä on monisäikeistä?. Nyt hänen elämänsä säikeet on sidottu yhteen. Esimerkiksi vuonna 2012 etsivään työhön myönnettiin valtionavustuksia lähes 12 miljoonaa euroa. Kentällä jatkuva rahan anomien on toisinaan koettu haasteelliseksi ja sen on uskottu vaikuttavan alan työntekijöiden suureen vaihtuvuuteen. Puurosen mukaan resurssit ovat kyllä olemassa, mutta opetusministeriö haluaa vuosittaisella prosessilla varmistaa, että rahat ohjautuvat oikeaan osoitteeseen. Syynä ammattilaisten tiheään vaihtumiseen hän pitää pikemminkin sitä, ettei työstä maksettu palkka vastaa sen vaativuutta. . Tämä on selkeä kehittämishaaste. Hän kunnostautui kahdessa taistelussa: Valkeasaaren Mottorissa ja Talin Mustassamäessä, joista jälkimmäisessä hän haavoittui. Se, miten kunnanvaltuusto näistä asioista päättää, heijastuu myös viranhaltijoiden ohjaukseen ja palveluverkoston rooliin. SUOMEN kunnista 96 prosentissa tehdään etsivää nuorisotyötä. Hänen rohkea ja rauhallinen tapansa toimia pelasti monen aseveljen hengen. Ei ole aikaa kuunnella lasta. TYÖ on vaativaa ja välillä etsivänkin tekee mieli nosta kädet pystyyn. Nämä ansiot toivat hänelle maanviljelysneuvoksen arvon vuonna 1987. On hyvin poikkeuksellista, että samalle henkilölle myönnetään kaksi näin korkeaa arvonimeä. PEKONEN kuului ikäluokkaan, joka uhrasi elämästään sodassa monta vuotta isänmaalle. Etsivien täytyy voida ohjata nuori tarvittaessa eteenpäin. Esimerkiksi silloin, kun puhumaton nuori viimein avaa sanaisen arkkunsa. . Työtä toteutetaan yksilöllisistä ja paikallisista tarpeista käsin. Toisaalta osa on päässyt liian helpolla. Hän ymmärsi osuuskuntien yhteisöllisyyden hyödyn vähempiosaisille. 15 31.1.2014 Etsivä nuorisotyö on levittäytynyt koko maahan . Merkittävän päivätyön hän teki Suomen Kunnallisliiton hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Silloin tuntuu, että emme tee tätä turhaan. Esko Pekonen. Siinä ei riitä, että pistetään yhteishakulomake käteen ja käsketään täyttää se. Hänen tapansa johtaa kokouksia oli asiantuntevaa ja hän huolehti, että pysyttiin käsiteltävässä asiassa. Hänen asiantuntemustaan ja sovittelevaa mieltään tarvittiin monissa kuntien yhteistyöelimissä. Liikuntaharrastukset on todettu hyviksi varsinkin pojille. Olisi tärkeää saada alalle pysyvyyttä, sillä työ nuorten kanssa edellyttää pitkäjännitteisyyttä. Jos me saamme vuodessa yhden nuoren raiteilleen, olemme jo tienanneet palkkamme. misestä, mutta aikuisethan ne ovat syrjäytyneet tietokoneilleen ja kännyköilleen. Esko Pekonen syntyi Mikkelin maalaiskunnassa 19.6.1923 ja kuoli vaikean sairauden uuvuttamana 27.1.2014 Mikkelin terveyskeskussairaalassa. Tiivis yhteistyöni Eskon kanssa alkoi vuonna 1978, kun minut valittiin kunnanjohtajaksi Mikkelin maalaiskuntaan. Karjanjalostuksenkin osalta hänellä oli luottamustoimia muun muassa Suomen Kotieläinjalostusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana. Tilanpitoa jatkaa nyt hänen poikansa Petri puolisonsa Jonnan kanssa. Tämä oli Eskolle hyvin mieluinen asia. Häntä kaipaamaan jäävät omaisten lisäksi monet ystävät ja heidän yhteisönsä, jotka muistavat kiitollisuudella ja kunnioituksella hänen elämäntyötään. Etsivän nuorisotyön menetelmät joustavat paikallisten tarpeiden mukaan. Presidentin valitsijamies hän oli vuosina 1978, 1982 ja 1988. OSUUSTOIMINTA oli Pekoselle luonteva tapa toimia. Tasavallan Presidentti myönsi hänelle kunnallisneuvoksen nimen ja arvon vuonna 1973. Pekonen ansioitui myös valtion hallinnossa. Konkreettisia tuloksiakin on saatu. Tavoitetuista reilusta 14 000 nuoresta vuoden loppuun mennessä noin kolme neljästä oli saatu erilaisten toimenpiteiden piiriin, esimerkiksi jatkamaan opintojaan, työpajaan tai terveydenhuollon asiakkaaksi. Puuronen korostaa, että nuoren tilanteen korjaaminen vaatii aikaa. . Työparitoiminta korostuu, jotta etsi- teille elämästä . Odotukset tulevaisuudesta ovat ylimitoitettuja, Tapio listaa. Yhtenä tekijänä hän pitää sitä, että aikuiset eivät ole läsnä lapsilleen. ?Puhutaan nuorten syrjäyty- vä ei joudu yksin miettimään, mitä missäkin tilanteessa on viisasta tehdä. VUONNA 2012 etsivä nuorisotyö oli yhteydessä 20 000 nuoreen. Kuva: Suomenmaan arkisto Esko Pekonen oli merkittävä kuntavaikuttaja PAIKALLINEN ja valtakunnallinen kuntavaikuttaja ja yksi pellervolaisista suurmiehistä on poissa keskuudestamme. Etsivillä pitää olla mahdottoman paljon osaamista eri aloilta, Puuronen kuvaa. Moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. . Mitään yhtenäistä sapluunaa ei olisi järkevääkään laatia, Puuronen sanoo. Yksi haasteista on etsivien työrajaus, sillä mukaan ohjautuvilla nuorilla on hyvin monialaisia tarpeita. Tästä jalostustyöstä on ollut merkittävää hyötyä myös muille viljelijöille. Toinen poika Osmo on tunnustettu matemaatikko ja humanisti. Kuva: Paula Åström JUHANI ALANEN Emeritus Mikkelin maalaiskunnan kunnanjohtaja. Yksi syy löytyy ympäröivästä yhteiskunnasta. Näin pitkä yhtäjaksoinen valtuuston puheenjohtajuus lienee pisimpiä Suomen kunnallishallinnossa. Pekonen oli nopeaälyinen, asioihin perehtyvä luottamushenkilö, joka antoi virkamiehille liikkumatilaa, mutta halutessaan puuttui napakasti asioiden kulkuun. Toisaalta auttaa jaksamaan, kun näkee työnsä tulokset. Ei voi odottaa, että kun nuorta on tänään tuettu, hän jo viikon päästä on tenttimässä jotain. VALTIO rahoittaa etsivää nuorisotyötä vuosittain hakemuksesta myönnettävillä avustuksilla. Työmenetelmät voivat vaihdella suurestikin. . ETSIVÄ nuorisotyö on löytänyt paikkansa viimeisen kolmen vuoden aikana, tutkija Anne Puuronen toteaa. Alan toimijat ovat tehneet itseään ahkerasti tunnetuksi, jotta palvelujärjestelmässä on ymmärretty, mistä siinä on kyse. Yhteistyötä on rakennettu niin kunnallisten kumppaneiden kuin paikallisten järjestöjenkin kanssa. Paljon on merkitystä sillä, millainen tahtotila kunnallisessa päätöksenteossa vallitsee nuorten asioiden suhteen. . Hän joutui nuorena vänrikkinä kiväärijoukkueen johtajaksi. Erityisen tärkeä asia hänelle oli karjanjalostus. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. Lenjuksen sukutilalla Porrassalmella on harjoitettu Pekosen isännyyden aikana voimaperäistä maataloutta. Irtisanomiset ja kotien vaikeudet heijastuvat. Tämä kunta oli Pekosen kotikunta, jonka valtuutettuna hän oli 42 vuotta. Hän oli Keskustapuolueen kansanedustaja 1970?1972 ja 1975?1983. Sotakokemuksistaan hän ei paljon puhellut. Tästä ajasta hän toimi puheenjohtajana 36 vuotta. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia tai rahatilanne pikavippien vuoksi solmussa.
Ilman alkoholia me keskustelemme vain puhelimitse. VALTIONJUHLIEN, joita meillä on paljon ja joita me vietämme vodkan parissa, lisäksi me juomme häiden, hautajaisaterian ja lasten synnytyksen johdosta. Juominkien isäntä seuraa sitä tarkasti. Tätä nykyä alkoholinmyynti alkaa Venäjällä klo 11 aamulla ja loppuu klo 22.00. Sitä myydään vain suurissa kaupoissa, koska kulutustavarakioskien valikoimista vodka poistettiin. Tämä toimenpide on vaikuttanut kovasti erityisesti pienissä kylissä asuvien ostosmahdollisuuksiin. Yhtä aikaa kiellettiin vodkamainoksen esittäminen mediassa ja netissä. Pietarissa vodkan myynti on laskenut peräti 24,2 prosenttia. Ensimmäinen uutinen hermostutti takulla kansaa. Vodkahan on kansallisjuoma. Melkein puolet kaikista myydyistä alkoholijuomista on vodkaa. Ja hinta 220 ruplaa (viisi euroa) pullo ei sovi kaikkien, etenkään maaseudulla asuvien, kansalaisten kukkarolle. Toinen uutinen on ilahduttanut etenkin Putinia. Kuva: Valeri Mitenjov se luottaa tilastokeskuksen antamiin numeroihin, vaan myös siksi, että vodka on hyvä keino lisätä budjetin tulopuolta. Sen sijaan, että hallitus tehostaisi alkoholinvastaista kampanjointia, se nosti vodkan valmisteveroa vuodelle 2014 ja suunnittelee tehdä saman vuonna 2015, mikä taas provosoi nostamaan hintaa. Ennusteiden mukaan vuonna 2015 pullon hinta ylittää 300 ruplaa eli noin kahdeksan euroa. Rohkeasti voin ennustaa, että laillisten väkijuomien myynti menee taas alaspäin. KANSA on jo valmistautumassa tähän. 20-30 pontikan ystävää löytävät yhdessä hyvän asiantuntijan, joka keittää ja myy heille pontikkaa. Mutta meillä jo kolmasosa kaikista alkoholituotteista on valmistettu ja myyty laittomasti. Näin siis vuonna 2013 oli juotu se sama 90 pulloa asukasta kohti kuin aikaisemminkin?. Voidaan siis sanoa, että hinta vaikuttaa heikosti ihmisten haluun käyttää alkoholia. Hallitus korottaa taas vodkan hintaa, tällä kertaa 20 prosenttia. Toinen oli hauska. Plus vielä pontikka. Eikä vain sen vuoksi, että ?lisäksi me juomme häiden, hautajaisaterian ja lasten synnytyksen johdosta. Se nosti vodkapullon hintaa kaksinkertaiseksi eli 89 ruplasta 178 ruplaan (2,5 eurosta 4,5 euroon). PERIAATTEESSA alkoholinvastainen tie on oikea valinta, muttei venäläisille. Tutkiessaan vodkan valmistuksen ja myynnin tunnuslukuja, riippumattomat asiantuntijat totesivat: ?Kyllä, vodkan myynti on todella laskenut viime vuonna, mutta se koski vain laillisesti valmistettuja tuotteita. Joskus otamme pienet jopa uusien kenkien hankinnan kunniaksi. Eli me juomme usein ja paljon. Ilman pulloa me emme osaa keskustella keskenämme. Koska meidän mielestämme lasin pohjalla vodka on vahvempi. Joskus otamme pienet jopa uusien kenkien hankinnan kunniaksi. pidämme alkoholia elimistömme pelastusreaktiona. Vodkalla me poistamme stressiä. Eli Venäjällä on hyvin vaikea olla raittiusmiehenä. Ilman pulloa me emme osaa keskustella keskenämme. Ilman alkoholia me keskustelemme vain puhelimitse. VALERI MITENJOV Moskova. Mutta hallitus jatkaa ajamaan omaa linjaansa. Kyse on lähinnä kaupungissa asuvista. Valtion tilastokeskus väittää, että venäläiset ostivat vodkaa viime vuonna 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Nämä ihmiset väit- tävät, että laadultaan tämä pontikka päihittää laillisesti valmistetun vodkan. Olen varma, että vodkan hintojen korotuksen vuoksi baarien ja ravintoloiden asiakasmäärät eivät ainakaan lisäänny. 16 31.1.2014 Vodka on Venäjällä kulttuuri ja elämäntapa TAMMIKUUN alussa löysin netistä kaksi mielenkiintoista uutisia. Toinen oli paha. Mutta sen jälkeen hallituksemme siirtyi Suomen linjoille. Ja tarpeen tulleen hän voi saattaa sinut häpeämään, koska sinä muka et kunnioita minua etkä koko porukkaa. MIKSI venäläiset tavoittelevat viiniryyppyä, eivätkä kirjaa, teatteria tai urheilua? Syyllisiä ovat tavat, joita me noudatamme kovin innokkaasti. Me esimerkiksi pidämme hyvänä asiana ottaa isot paukut koko työyhteisön kesken työpäivän jälkeen. Ihmiset opettelevat juomaan pontikkaa. Aikaisemmin me menimme tätä varten ravintolaan, tätä nykyä me juomme työpaikoilla. Samalla tavalla me järjestämme yhteiset juomingit lomien, syntymäpäivien tai virassa ylenemisen johdosta. Hän hyväksyi uuden alkoholinvastaisen ohjelman vuonna 2012, tarkoituksenaan kieltotoimien avulla alentaa alkoholin kulutusta vuoteen 2020 mennessä 55 prosentilla. Ohjelman seurauksena vodkan myynti oli aluksi oli kielletty yöaikaan. Maaseudulla asuville pontikan maku on tuttu jo pitkältä ajalta. Mutta kaupunkilaiset ovat keksineet uuden pontikan valmistuskeinon. Venäläinen ei halua maksaa vodkapaukusta sataa ruplaa. Vielä yksi venäläinen paha tapa on ottaa ?Pohjanmaan kautta?. Muuten hankinta kuluu puhki nopeasti. Ja vielä . Muuten hankinta kuluu puhki nopeasti.
Alueellistaminen on nyt kuitenkin pysähtynyt, Lohi harmittelee. Lohi on jättänyt asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen. Peetu Piiroinen luonnehtii lautailijoita osittain taiteilijoiksi. Asema ja arvostus on saavutettu luovuudella. . Sitä kautta se menee kaikissa lajeissa, mutta toisaalta tässä on hupipuolensa. Tämä on enemmän tällainen elämäntapalaji. Halutessanne voitte kertoa myös, miten matka on tähän asti taittunut. Onhan tämäkin urheilua, mutta lätkässä pitää ottaa enemmän tosissaan ja aggressiivisella asenteella. Ammatikseen laskeminen vaatii rahaa. . Niin kuin skeittaaminen, Piiroinen vertailee. JANNE KORPI on 27-vuotiaana maajoukkueen konkari. Korpikin arvelee, että lumilautailu poikkeaa olemukseltaan muista lajeista, vaikka myöntää, että vertailu on vaikeaa, koska hänellä ei ole, ravit pois lukien, kokemusta muista. . Lumilautailu on vähän erilaista... Ensimmäinen kokeilu ei maittanut. . Olihan se aika jännittävää, ja opittiin kantapään kautta. Aikamoisia seikkailuita. Korpi muistelee saaneensa ensimmäisen lautansa kahdeksan tai yhdeksän vanhana. Tekevät älyttömiä juttuja nauhalle ja saavat sitä kautta faneja. Sellaisia persoonia lumilauta- mediassa. Omalla porukalla suunniteltiin matkat ja varattiin hotellit ja kaikki. Julkaisemme osan kommenteista lehdessä. Suomenmaa arpoo kaikkien ilmoittautuneiden sekä välija lopputuloksensa raportoineiden kesken sykemittarin. lyhyesti Alden vaalikokous lauantaina Brysselissä EUROOPAN liberaalidemokraattien Alde valitsee virallisesti kärkiehdokkaansa kisaan EU:n johtopaikoille ylimääräisessä vaalikokouksessa lauantaina 1. Mun mielestä on itselleen valehtelemista, jos sanoo, ettei voittaminen olisi tärkeää. Hän kokee jo täyttäneensä unelmansa lumilautailijana, mutta homma jatkuu uran kolmansiin olympialaisiin. . Ko- Takki auki taivaalle JARKKO SORJONEN/STT RUKA PEETU PIIROISEN takki on auki, vaikka pakkasta on toistakymmentä astetta ja viima pureva. Kelistä viis, kun Piiroinen karauttaa lumilautansa vauhtimäkeen ja lentää Rukan slopestyleradan hyppyristä takinhelmat lepattaen. Ilmalennon aikana hän vatkaa lautaansa kuin sätkyn saaneena. Piiroisen pellehyppy naurattaa muuta maajoukkueväkeä. Piiroinen luonnehtii lautailijoita osittain taiteilijoiksi. Perinteisempiä urheilulajeja letkeämmästä olemuksesta huolimatta voittaminen on tärkeää myös lumilautailussa. On olemassa lainsäädännölliset perusteet sille, että Metsähallituksen pääkonttorin alueellistaminen selvitetään, Lohi toteaa.. Metsähallituksen pääkonttori on nykyisin Vantaalla. . Voi mennä laskemaan milloin haluaa, ja jos kiinnostaa, voi lähteä vaikka kesken kauden käymään lomalla jossain Thaimaassa. Se tapa ja fiilis, miten olemme muunmaalaisten laskijoiden kanssa kavereita. Ei se oikeasti merkitse läheskään niin paljon kuin se kymmenen vuoden kokemus. KORVEN ÄÄNESTÄ kuultaa kaiho, kun hän muistelee lautailu-uransa alkutaipaleen reissuja. . päivänä. Meillä molemmilla on tukea eri puolilla Eurooppaa ja päädyimme siihen, että on järkevää yhdistää voimavaramme yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Meillä on realistiset mahdollisuudet saada arvostettu ja kokenut suomalainen EU:n huipputehtäviin, Sipilä kommentoi. Alden vaalikokouksen ohjelmaa voi seurata suorana verkossa osoitteessa www.aldeparty.eu. Lohi: Metsähallituksen siirto olisi lottovoitto Rovaniemelle LAPIN LIITON puheenjohtaja, rovaniemeläinen kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) kysyy Jyrki Kataisen hallitukselta, aikooko hallitus selvittää Metsähallituksen pääkonttorin alueellistamista. Alueellistamisasetuksen mukaisesti asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin esimerkiksi silloin, kun olemassa olevaa toimintaa organisoidaan merkittävästi uudelleen. Metsähallituksen toimintaa säätelevää lakia uudistetaan parhaillaan. Lohen mielestä lain muutoksesta tulee niin suuri, että se voidaan väistämättä käsittää toiminnan uudelleen organisoimisena. . Esimerkiksi European Openissa Sveitsin koutsi väksäs (voiteli) mun lautaa, kun ei oikein liukunut. Huipulla on kuitenkin pysyttävä, Piiroinen kertoo. LAUTAILUPIIREISTÄ löytyy myös väkeä, jolla ei ole mainittavaa kisamenestystä. Tämä antaa eväät vahvalle vaalikampanjalle, Rehn kommentoi Alde-sopimuksen syntymistä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä piti kahden kärkiehdokkaan mallia hyvänä sekä keskustan että Suomen kannalta. . Täydellinen lottovoitto olisi, jos pääkonttori tulisi Rovaniemelle, Lohi arvioi. Hallitusohjelma lupaa jatkaa valtion toimintojen alueellistamista. . Verhofstadt on ehdolla komission uudeksi puheenjohtajaksi ja Rehn joko EU:n talous- tai ulkopolitiikan johtopaikoille. Rehn on korostanut, että keskustaliberaalien vaalimenestyksen kannalta on tärkeintä saavuttaa mahdollisimman laaja kannatus ympäri Eurooppaa. . Luulisin, että muissa lajeissa sellainen ei tulisi kuuloonkaan. Korvelle lumilautailu on ammatin ja elämäntavan lisäksi ilmiselvää huippu-urheilua. . On tullut hirveästi tuttuja ja nähnyt paikkoja. Nimet ja kilometrit julkaistaan lehdessä. Tuloksen voi kertoa sähköpostilla (kerho@suomenmaa. fi), kerhon Facebook-sivuilla tai postitse (Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho, PL 52, 90101 Oulu). Hoitakaa itse yhteenlaskut ja kertokaa vain yksi luku. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva ALUEELLISTAMISTA ohjaa oma lainsäädäntö. helmikuuta Brysselissä. 17 31.1.2014 Kerholaiset, ilmoittakaa kilometrit! SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon väliaikatietojen ilmoittamisen aika on tullut. Muistattehan säännöt: kerholaisen velvollisuus on kertoa urakan puolivälissä, paljonko suorituksia oli tammikuun viimeisen päivän iltana. Eikä tajuttu oikein mistään mitään. Olisi jotenkin hölmöä puhua jostain yhdestä kisasta. Siitä pitää olla tosi kiitollinen, että on saanut tehdä tätä ammatikseen niin kauan. Olin kuulemma sanonut, että en enää ikinä koske lautaan ja heitin sen mettään. Ensilauta on tallessa. ko kirjanpitoa ei tarvitse lähettää. Siis: paljonko kerhosuorituksia (kilometrejä) oli tammikuun 31. Tietynlaista taidetta ja viihdettä. Piiroinen on lumilautamaajoukkueen paras lätkänpelaaja ? ainakin omasta mielestään. Pipolätkämatseissa Piiroista avittaa alakouluaikojen jääkiekkoharrastus Hyvinkään Ahmoissa. . Keskustasta kokoukseen osallistuu kansanedustaja Paula Lehtomäki. Alden kärkiehdokkaat Olli Rehn ja Guy Verhofstadt sopivat pari viikkoa sitten, että he ryhtyvät kampanjoimaan yhdessä EU:n huippupaikoista. Hiihto- ja kävelykilometrit otetaan mukaan sellaisinaan, juoksukilometrit saa kertoa kahdella. Tiedot on lähetettävä viimeistään 10.2
on merkittävä päivä. Noilta ajoilta on peräisin yksi lukuisista kuolemattomista sanonnoista, joita Johannes Virolainen suomalaiseen politiikkaan jätti. Hän lupasi puolueen palaavan aitovierille eli peruskannattajien luokse. Siitähän politiikassa on loppujen lopuksi kysymys. Markku Pakkanen Keskustan Kymenlaakson piirin puheenjohtaja Urpilaisella oma veroparatiisi MEDIA ei jostain syystä halua tuoda julki sitä tosiseikkaa, että Urpilainen ja hänenkaltaisensa päättäjät maksavat huimasti vähemmän veroja verrattuna saman verran tuloja saavaan eläkeläiseen. Mainittakoon että itselläni ei ole yhtä suuria tuloja kuin esim. Kuva: Suomenmaan arkisto Ulko- ja sisäpoliittisesta painostuksesta Virolainen ja muut maalaisliiton ministerit erosivat hallituksesta. Puolue muutti nimen Keskustapuolueeksi 1965 tavoitteena laajentaa kannatusta maaseudulta myös kaupunkeihin. Vuonna 1964 Virolaisesta tuli pääministeri ja 1966 eduskunnan puhemies. tai jos vaaleissa on ääniä annettu, niin mitkä ovat ne yleiset syyt, millä demokratiaa ei voida toteuttaa. Itse vietän juhlapäivää palatakseni uudestaan ja uudestaan aitovierille. Hän oli myös 1980-luvun imitaattoreiden suosikkihahmo. 1989 Johannes Virolainen nimitettiin valtioneuvokseksi ja Suomen Keskustan kunniapuheenjohtajaksi 1996. OLISIKO meillä tämän päivän poliitikoilla jotain opittavaa Johannes Virolaisesta. Mitä hän halusi kertoa hävittyään äänestyksen tokaistessaan ?pulinat pois. hänen solidaarisuuspuheensa kuitenkin iskevät aina päin naamaa kun hän itse ei ole solidaarinen vaan määrää eläkeläisille lainvastaisia veroja (työeläkevakuutusmaksu eläkeläisten maksettavaksi . Taloudellisesti kunnat on laitettu selkä seinää vasten niin, että ne joutuvat säästämään jopa lastensuojelusta.uonna 1968 hän palasi opetusministeriksi. Johannes Virolainen tunnetaan sivistys ja aluepolitiikan kannattajana. rötösherrajahti pitivät Virolaisen kovassa julkisessa pyörityksessä. Tämän hänen kerrotaan tokaisseen mm. Lopullinen välirikko tuli 1979 Virolaisen harmitellessa Suomen Ku- valehden haastattelussa, kun kokoomus oli jätetty hallituksen ulkopuolelle hyvästä vaalituloksesta huolimatta. Virolaisen mukaan taustalla olivat ulkopoliittiset ?yleiset syyt?. Tästä lausunnosta oli presidentti Kekkosen mielestä aiheutunut Suomen ulkopolitiikalle ?arvaamatonta vahinkoa?. He olivat Keskustan ja SDP:n punamultayhteistyön takuumiehet. Presidentti Urho Kekkosen ja Johannes Virolaisen välit alkoivat heikentyä 1970-luvulla. Mielipiteet 18 Takaisin aitovierille TAMMIKUUN 31. Hänestä tuli 1980-luvulla suosittu television sketsisarjojen hahmo. Johannes Virolainen suhtautui sketseihin humoristisesti. Nikita Hrustsoville. JOHANNES VIROLAINEN kuuluu sotien jälkeisen ajan merkittävimpiin suomalaisiin poliitikkoihin. Hän edusti ensin Kymen läänin vaalipiiriä ja vuodesta 1958 Uudenmaan läänin vaalipiiriä. verratkaa sitä eläkeläisen samasta tulomäärästä maksamaan veromäärään! Miten tuo voi olla mahdollista! Ja kaiken kukkuraksi hänen tasapuolisen solidaarisuuden vaatimisen paatospuheet. Tehkää varmuuden vuoksi uudestaan nuo vertailulaskelmat ja jos uskallatte, niin kertokaa tulos ja päätelmänne julki kansalle, katsojille, kuulijoille, äänestäjille. Kiitos vaivannäöstänne ja sulka hattuunne Kaj Nyman. Saatuaan valkolakin hän lähti opiskelemaan Helsinkiin maatalous- ja metsätieteitä, väitellen tohtoriksi 1951. Jo opiskeluaikanaan Virolainen lähti mukaan Maalaisliiton poliittiseen toimintaan. Viipurin maalaiskunnan evakoista osa asutettiin Lohjan kunnan alueelle, josta Virolainen hankki itselleen maatilan 1952, nimeten sen Vironperäksi lapsuudenkotinsa uimapaikan mukaan. Karjalan evakoiden näkyvimpänä keulakuvana hän kannatti Karjalan palauttamista Suomelle. Virolainen tunnetaan absolutistina väkijuomien suhteen mutta hänen tiedetään sanoneen, että ainoa tilanne missä hän saattaisi ottaa ryypyn, on Karjalan palauttamisen juhlistaminen. Hän on Suomen pitkäaikaisin ministeri 6169 ministeripäivällään. Virolainen nousi 1950-luvulla Maalaisliiton johtohahmoihin ja Urho Kekkosen luottomieheksi. Kekkosen tultua presidentiksi Virolaisesta tuli 1958 ulkoministeri. Hallitus herätti runsaasti keskustelua Suomen rajojen ulkopuolellakin, yleisen tulkinnan mukaan hallitus ei ollut vaalituloksen mukainen, eduskunnan suurimmaksi puolueeksi nousseen SKDL:n jäätyä sen ulkopuolelle. 1970-luvulla puolue alkoi jälleen korostaa maaseutua ja maatalouspolitiikkaa. Virolainen toimi 1970-luvulla Kalevi Sorsan hallituksissa eri ministeritehtävissä. Sinä päivänä on syntynyt omaan elämääni vaikuttanut valtioneuvos Johannes Virolainen, jonka syntymästä tulee 31.1.2014 kuluneeksi 100 vuotta. Johannes Virolainen syntyi Viipurin maalaiskunnan Yläsommeen kylässä, maanviljelijäperheeseen 14 kilometrin päähän Viipurin kaupungista. Kansakoulun jälkeen Virolainen kävi Viipurin oppikoulun, kirjoittaen sukunsa ja kotikylänsä ensimmäiseksi ylioppilaaksi 1932. Hänen tärkeimpiä saavutuksia olivat peruskoulu-uudistus sekä uusien yliopistojen perustaminen eri puolille Suomea. Virolaista pidetään yhtenä suomalaisen maataloustulojärjestelmän isänä. Virolaisen puheenjohtajakaudella Keskustapuolue kärsi murskaavan vaalitappion 1970 vaaleissa. Tämä löi ensimmäiset säröt Virolaisen ja Kekkosen väleihin. Virolainen valittiin 1964 Maalaisliiton puheenjohtajaksi. Tämä sai lehdistöltä nimen ?Juhannuspommi?. Virolaisen jälkeen keskustan puheenjohtajaksi valittiin Paavo Väyrynen tiukan äänestyksen jälkeen. Tästäkin syntyi lentävä lause kun Virolainen tuloksen kuultuaan nousi puhujakorokkeelle ja tokaisi ?Kansa on puhunut, pulinat pois.? 1980-luvulla Johannes Virolaisen suosio säilyi vankkana. YKSITYISELÄMÄ ja ns. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva LASKEKAAPA hyvät toimittajat kaikki Urpilaisen saamat tulot yhteen ja katsokaa, kuinka paljon hän maksaa tuosta kokonaisuudesta veroa . Urpilaisella . toiseen kertaan) . ?Laskekaapa hyvät toimittajat kaikki Urpilaisen saamat tulot yhteen.. Syntyi yöpakkaskriisi: ?1980-luvulla Johannes Virolaisen suosio säilyi vankkana.
Niinpä pimeät työmarkkinat ovat laajat, kun työnantajat eivät uskalla palkata laillisesti. IRTISANOMISSUOJA ja työntekijöiden turvattomuus olivat vuosituhannen vaihteessa Etelä-Euroopan maissa voimakkaampia kuin Pohjoisessa. Jotkut tutkimukset kertovat, että irtisanomissuoja ei vaikuta työttömyyden määrään, pidentää vain sen kestoa. Sukselaisen maalaisliiton vähemmistöhallitus vuonna 1957. Kataisen hallitus pääseekin vastaamaan heti valtiopäivien alussa opposition yhteiseen kuntavälikysymykseen . Ainahan voi vaatia, mutta äärimmilleen vietynä periaate johtaisi mahdottomuuksiin. Työttömyysturvan pitäisi olla kattava, ei siinä karensseja tarvita. KAHDESSA viimeisestä talous romahduksessa väkeä ei pantu suinkaan välittömästi pihalle suorassa suhteessa tuotannon pudotukseen, vaan huomattavalla viiveellä, jos ollenkaan. Asiaan liittyy Suomen irtisanomismenettely. Kirjoita Suomenmaahan. Haluaisitteko siirtyä sinne töihin? Euroopassa vanhat fasisti- ja natsismimaat tunnetaan hyvän irtisanomissuojan maina. Espanjassa eroraha on erittäin korkea . Epäilyksiä herättää kuitenkin se, että Kiinassa on OECD:n vertailussa paras irtisanomissuoja! Samoin Intiassa se aikaisemmin oli hyvä. Pohjois-Savossakin jo kolme edustajaa! Tämä on mielenkiintoista, koska välikysymysäänestyksessä punnitaan lopuksi hallituksen esityksen myötä myös hallituksen luottamus. Viimeksi eduskunnan epäluottamuslauseäänestykseen kaatui V.J. Toiselta puolen hyvä työttömyysturvan taso Pohjoismaissa on tietenkin otettava huomioon. Kukapa vastustaisi vahvaa irtisanomissuojaa. toteutuuko nyt pääministerin painajainen omien rivien hajoamisesta? YMMÄRRÄN hallituspuoluei- den edustajien tuskan ja paineet, koska pakkoliitokset mahdollistavat esitykset eivät todella- kaan kuulu suomalaiseen demokratiaan. Valiokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) on paljon vartijana, jottei esitystä runnota väkisin läpi. Oma käsitykseni on, että perustuslakivaliokunta tulee toteamaan hallituksen esityksen olevan perustuslain vastainen, jolloin hallitus tulee vetämään esityksensä pois eduskunnasta, koska se ei voi katsoa omaa nöyryyttämistään pidemmälle. Selvintä kuitenkin olisi, että tämä kuuden puolueen sekametelihallitus toteaisi itse, että sen toimintakyky on mennyt ja siksi on parempi järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit. Nykyinen hallitus ei selviä myöskään talouden haasteista. Liian myöhään tehdyt talouden tasapainottamisyritykset vievät kehitystä koko ajan huonompaan suuntaan. Suomi tarvitsee talouden elvyttämistä. PANIIKISSA hallitus voi erehtyä tekemään vielä lisää virheitä, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja lääkkeiden arvonlisäverojen korotuksia. Tilattavien sanomalehtien kohdalla on jo nähty alv:n nostamisen seuraukset. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kaatuuko hallitus? PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntapolitiikka on vertaansa vailla olevaa sekoilua. Hallituksen keskeisimmäksi rakenteelliseksi uudistukseksi nimeämä kuntareformi on ajautunut todelliseen konkeloon. Ns. todellisuudessa yhä enemmän kaksikanta . Nyt Latviassa, Argentiinassa ja Indonesiassa. kehyskuntien pakkoliitokset mahdollistavasta lakiesityksestä ovat irtisanoutuneet myös lukuisat hallituspuolueiden kansanedustajat . Uutisten mukaan Suomen irtisanomismenettely on yhdeksän ?heikoimman. Nyt on keskityttävä torjumaan sellaiset veronkorotukset, jotka tyrehdyttävät kotimaista kysyntää. Suomi tarvitsee talouden elvyttämistä. Keskusta on esittänyt omat vaihtoehtonsa muun muassa mittavan kasvurahaston ja Infra Oy:n perustamiseksi. Nyt tarvitaan kansantaloutta tukevia päätöksiä ja investointien voimakasta edistämistä esimerkiksi vapaan poisto-oikeuden myötä. Matala korkotaso luo pohjan uudelle kasvulle. Pelkällä säästämisellä ja verojen korotuksilla meillä ei ole kohta edes toistemme paitoja pestäväksi! Markku Rossi kansanedustaja (kesk.) Kuopio ?Selvintä kuitenkin olisi, että tämä kuuden puolueen sekametelihallitus toteaisi itse, että sen toimintakyky on mennyt ja siksi on parempi järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit. Italian vuonna 1990 toteuttama irtisanomissuojan kiristys alensi aloituspalkkoja 6 prosenttia. Nukari/Lehtikuva Hyvälle hallintoneuvostolle löytyy tilausta VALTIONYHTIÖISSÄ (Neste, Fortum, Rautaruukki ym.) oli organisaation yhtenä osana hallintoneuvosto vielä joitain vuosia sitten. Tällä elimellä oli tarkoitus, että veronmaksajain omistamista yrityksistä olisi joku yhteys myös omistavaan tahoon. Tämän yhteyden loi hallintoneuvosto. Nyt kuitenkin huomasi yhtiökokouksissa sen suorastaan fanaattisen vihan näitä hallintoneuvostoja kohtaan, mitä monet tahot harjoittivat. Taisivat olla tahoja, jotka nyt itkevätt, että valtio- omistaja ei pääse vaikuttamaan asioihin. Hallintoneuvoston hintalappu oli kuitenkin todella pieni kuluerän,ä kun sitä vertaa vaikkapa hallitusten puheenjohtajien hintaan. Kustannusten vuoksi hallintoneuvostoja ei olisi kannattanut lakkauttaa. Eräs tutkimus puolestaan viittaa siihen, että myös työttömyyden määrä kasvaisi. Esimerkiksi erorahan nostaminen nollasta kolmeen kuukauteen lisäisi työttömyyttä 5,5 prosenttia ja vähentäisi työllisten osuutta prosentin. Irtisanomissuoja laskee vastaavasti palkkatasoa. (Eläkeikä ei yksin ratkaise, Suomenmaa 28.1.2014) Todellisuudessa jokainen yritys joutuu harkitsemaan tulevaisuuttaan ja sitä, mistä se saa asiansa osaavaa henkilökuntaa myös tulevaisuudessa. Mutta miten se pidetään yllä, siitä voi olla jo kovasti erimielisyyttä. Hyvää hintakilpailukykyä tarvitaan kipeästi tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä. Työmarkkinoilla on kummallisia karensseja, joita on vaikea käsittää muuten kuin pyhän kolmikannan . ja työttömyys viime syksynä huippukorkea 27 prosenttia. Italiasta sanotaan, että työttömyysturvaa ei juuri ole, vaan se on siirretty erorahaan. Siksi hyvällä hallintoneuvostolla olisi paikkansa. HYVÄ TYÖLLISYYS on tärkein asia. ?Kuva:: Jussi 19 Hyvä työllisyys on tärkein asia SAK:N edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki sanoo, että työnantajat irtisanovat väkeä myös taloudellisesti menestyvistä ja voittoa tuottavista yrityksistä. Samalla hän kysyy, pitäisikö työnantajilta vaatia vielä enemmän vastuuta työntekijöidensä tulevasta työllisyydestä. Työttömyysturvan pitäisi olla kattava, ei siinä karensseja tarvita. Pekka Mäkelä Lappajärvi mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Matti Tuominen PL 52, 90100 Oulu. Koska ne hallituksetkin tekevät yrityksissä huonoja päätöksiä. tuotteina. 300 euron ansaintaoikeus etuuksia menettämättä on hyväasia. (?) joukossa yli 30 maasta
Karjalan- Keskustassa tapahtuu tie 1607, Mynämäki. klo 19. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, Keskustapuolueen Koivistonkylä-Nekalan paikallisyhdistys r.y: syys- ja vuosikokous pe 31.1. Esillä sääntömääräiset asiat ja eduskuntavaalit. Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, py:n vuosikokous ti 11.2. klo 18 alkaen Keskustan piiritoimistolla, Näsilinnankatu 23 A1. Johtokunta klo 18. 3h huoneessa 380?/ hlö. Saarijärvi ? Äänekoski . klo 19 Vaskion Pukkilaan, Ruuhikoskentie 11 Salo. Noora Ruuth p. 045 201 5445. ITÄ-SAVO Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylän Laajavuoreen 8.-9.2.! Linja-autokuljetus S .Kososen bussilla kulkee reittiä: *06.15 Kerimäki *06.25 Haapakallio *06.45 Savonlinna, linja-autoasema *07.00 Kallislahti, Teboil *07.15 Hiismäki *07.35 Juva ABC *08.15 Mikkeli matkahuolto *10.00 Rantasipi, Laa-. klo 14 Laajoen Urheilutalolla, os. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. klo 19 Rantasipi Laajavuoreen. Päivälliskortti 45 euroa/hlö. klo 11-13 piiritoimistolla Joensuussa. klo 12 alkaen Keskustan piiritoimistolla, Näsilinnankatu 23 A1. klo 15-18 Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä. Tiedustelut Leena Mäkinen 040 7628889. KARJALA Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit, muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen piiritoimistoon heti syyskokouksen jälkeen, kiitos. POHJOIS-KARJALA Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen pe 31.1. Tervetuloa! Tule mukaan Keskustan vahvaan toimintaan. Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 1, joka alkaa klo 13 lounaalla. Mukana piirin uusi toiminnanjohtaja Kati Kiljunen, Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Juhantalo ja toimitusjohtaja Kim Huovinlahti. Alustajina piispa (emeritus) Eero Huovinen, VT Paula Kokkonen ja LT Tiina Tasmuth. Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous 6.3. Lähde tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia Elsi Kataista, Seppo Käär iäistä, Eero Reijosta, Markku Rossia ja Anu Vehviläistä. klo 18 uimahallin kabinetissa. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 10.2. Ilm. Vieraana eurovaaliehdokas Jouni Ovaska. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten purkaminen. Asian II käsittely. Käsitellään syyskokousasiat ja keskustellaan paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestön toiminnallisesta tilasta. retken Eduskuntaan Annika Saarikon vieraaksi. Tule tapaamaan Keskustan eurovaaliehdokkaita, kansanedustajia ja puoluejohtoa. Lippuja piiritoimistolta tai etukäteisvaraukset 010 2922060. Tilaisuudessa on musiikillista ohjelmaa, europarlamenttiehdokas Timo Kauniston puhe, seurustelua ja tanssia. Pyhäranta, Pyhärannan Keskusta järjestää Kaukan Kyläkodissa virtuaalitupaillan ti 4.2. Lipun hinta 35,00 euroa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Piiritoimisto on avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 9-14. Kahvitarjoilu! Keskustan Keilamestaruus-kilpailut järjestetään Politiikka- ja toimintapäivien yhteydessä la 8.2. Vehkanotko 2, Pieksämäki. Asiana siirtyminen neljän seudullisen paikallisyhdistyksen malliin sekä Keskustan Hattuvaaran, Jaakonvaaran, Kelvän, Korisevan, Kylänlahden, Lahnalammin, Lapalien, Märäjälahden, Viekin, Viensuun, Vuonisjärven, Ylä-Viekin ja Vuonislahden paikallisyhdistysten sekä Keskustanaisten Lieksan paikallisyhdistyksen ja Nuoren Keskustan Lii- ton Lieksan ja Vuonislahden seudun osastojen purkamiset ja liittymiset uusiin seudullisiin paikal lisyhdistyksiin. Asian I käsittely. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä MSL-opintokeskuksen kanssa. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus ke 26.2. Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon, kahvitarjoilu. Näin varmistat järjestösi jäsenmaksupalautuksen! Satakunnan Keskustanuorten johtokunta, kokous ma 10.2. Matkan hinta: aikuiset 20e ja ala-asteikäiset 10e. Kysy myös edullista majoitusta pe-la yöksi tai varaa paikkasi Etelä-Pohjanmaa . Kahvitarjoilu klo 17. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Millainen EU olisi Suomelle hyvä. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Tervetuloa Eurooppa-iltaan! Joensuun kunnallisjärjestö järjestää ti 11.2. klo 18-19.30 Eurooppa-illan. klo 17 Tampereen piiritoimistolla. Näsilinnankatu 23 A 1 33210 Tampere. Pirkanmaan Vesaisten hallituksen kokous samassa yhteydessä. Ylöjärven keskustanaiset: Vuosikokous pe 7.2. klo 18.30 valtuustosalissa. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Kuljetukset Karnaluks käsityötarvikekauppaan, Lentosatama - j a KGB-museoon (sisäänpääsy maksut erikseen) HUOM! retkille ilmoittauduttava erikseen. klo 18 Orimattilassa Keskustan valtuustoryhmän ryhmähuoneessa. klo 13-14, tossut voi vuokrata hallilta. Lisätietoja Anita Mäki-Arvela 044 306 2008. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. P.S. Joko eurokriisi on ohitse? Kiteen kunnallisjärjestön ja Keskustan Haarajärven, Niinikummun, Närsäkkälän, Rokkalan, Suorlahden, Enanniemen-Kontiovaaran, Kontiolan, Leino-Vihtavaaran, Riihijärven, Suoparsaaren, Säynejärven, Keskustanaisten Kesälahden ja Keskustanaisten Kiteen yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Juurikan ja Nuoren Keskustan Liiton Puhossalon yhdistysten yleinen kokous ke 12.2. klo 17.00. klo 18 valtuustosalissa. Tilaisuus Joensuussa Peltola-salissa, Peltolankatu 4. Tilaisuudessa alustaa komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn. Sarjat : miehet, naiset ja joukkuekisa. -tapahtuman la 15.2. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puh. klo 18 esitykseen lippuja. Hinta an 185 . Juontajana V-S Keskustanaisten uu si pj. Tilaisuuden taiteellisesta puolesta huolehtivat Tanssistudio Pointin nykytanssiryhmä, laulaja Arto Nuotio, sopraano Anna Sirkiä, huilisti Saara Sirkiä ja murrerunoilija Oili Tamminen. (perjantai-sunnuntai). 20 HELSINKI Keskustanuorten Helsingin piiri ry, Helsingin ja Uudenmaan Keskustanuorten yhteinen yhteiskunnallisen kirjallisuuden lukupiiri kokoontuu ti 25.2. Liput 10 euroa. klo 18 kaupungintalolla. Lisämaksusta (10e) tunnin opastettu kierros Tamminiemessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vilja 040 8235631 ja Tero 044 3553089. Vesaiset, Saariselkä hiihtolomalla 14.22.2. Alustajana on puoluesihteeri Timo Laaninen. Mli Kunnallisjärjestö siht. klo 19 Kotipirtillä. Minna Luotonen. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä ja paluu kansipaikoin. www.pieksamaenkeskusta.fi Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylän Laajavuoreen 8.-9.2.! Linja-autokuljetus S.Kososen bussilla kulkee reittiä: *07.35 Juva ABC *08.15 Mikkeli matkahuolto *10.00 Rantasipi, Laajavuori. Matka, majoitus 2 hengen huoneessa, ruokailut, iltajuhla buffet-pöytineen ja tasokas ohjelma 250?/hlö. Kuntien ja kuntapalveluiden tulevaisuus on vaakalaudalla. Tervetuloa keskustelemaan asioista pe 7.2. Arvontaa. Raisio, Kuukausipalaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke 19.2. Asian I käsittely. KESKI-SUOMI Miten käy Jyväskylän kehyskuntien. klo 18 alkaen Auran Keitaalla (Puistotie 1, Aura). Laitilan Keskustanaiset, vuosikokous ke 12.2 klo 18.30 ABC - kabinetissa. Sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 3.2. Kaikki mukaan kuuntelemaan. Keskustanuorten Auranmaan aluejärjestön ja osastojen sääntömääräiset vuosikokoukset ti 4.2. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen nimenmuutos. klo 16.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. Tiedustelut ja varaukset: p. mennessä sihteeri Lauralle p. 050 5123502 Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2. Mukana Keskustan vpj. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi PÄIJÄT-HÄME Orimattila, kunnallisjärjestön ja Keskustan Heinämaan, Karkkulan, Mallusjoen, Niemisten, Niinikosken, Pakaan, Pohjois-Orimattilan, Ruhan, Tietävälän, Kaitalan, Mertjärven, Orimattilan keskustaseuran, Artjärven keskustanaisten sekä Nuoren Keskustan Liiton Orimattilan ja Nuoren Keskustan liiton Warsamattilan yhdistysten yleinen kokous ke 5.2. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Johtokunta kokoontuu klo 18. Tampereen Vesaisten vuosikokous 6.2. klo 18. sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan myös Tall innassa. Keskustellaan ti 4.2. 050-347 3556 mahdollisimman pikaisesti! Porsaskoski, paikallisyhdistys ry:n ja Keskustan Porsaskosken Naisyhdistys ry:n vuosikokous pe 14.2. Annika Saarikko, europarlamenttivaaliehdokas Johanna Häggman, Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo. Ota rohkeasti yhteyttä. Tule mukaan, opetellaan porukalla meille toimivien tiedotuskanavien käyttö! Pohjois-Karjalan Keskustanaisten oma sähköisen viestinnän koulutuspäivä la 15.2. Sisältää bussimatkat Turusta, ruokailut hotellilla, ohjelman ja 25% alennuksen rinnelipuista ja ?välineistä. Huoneet täytetään varausjärjestyksessä 040 834 0803 tai aulis.suominen@ vesaiset.fi Karjalan ja Laitilan keskustanaiset, Auvoinen iltapäivä su 9.3. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaus alkaa jälleen Raision Keilahallilla pe 31.1. 050 347 3556, Keskustanaiset ja Vesaiset tj Elina Lappalainen p. Kuka on vuoden 2014 Keskustan keilamestari. 0400-823 058 / Arja. Piiritoimiston henkilökunnan puhelinnumerot ovat muuttuneet: Toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäinen p.010 315 2000 ja järjestösihteeri Eeva Koskela p.010 315 2001. Myös vanhat gsm-numerot toimivat edelleen. ETELÄ-SAVO Pieksämäki: Tupailta ma 3.2. Johtokunta kokoontuu klo 17. Sastamala, Kiikoisten py:n vuosikokous OP:n kokoustiloissa ma 3.2. klo 10 Lieksassa Aseman kahviossa, klo 12 Nurmeksessa Kahvila Leipä ja Leivoksessa ja klo 13.30 Valtimolla. Lieksa, kunnallisjärjestön j a paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous ke 5.2. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan, Reijolan, Revonkylän, Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan, Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun, Enon ja Hammaslahden naisosastot, Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran ja Pyhäselän yhdistykset. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Piiri, vielä muutamia paikkoja Runnin kylpylälomalle 9-14.3. klo 10-14. Jyväskylä). Uurainen, kj:n ylimääräinen kokous pe 7.2. klo 18.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A) saunakabinetissa. Tilaisuuden aiheena on herätysliikkeiden yhteiskunnallinen merkitys, josta keskustelemme suuren suosion saaneen Pauliina Rauhalan esikoisteoksen Taivaslaulu pohjalta. Tervetuloa myös uudet jäsenet. Parkano, kunnallisjärjestön kokous su 2.2. klo 18 alkaen piiritoimistolla Porissa (Itäpuisto 9, Pori). AnnelinYstävät järjestävät ?Ystävältä ystävälle. 17.30. Käsitellään vuosikokousasiat. Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosikokous ke 26.3. Vielä muutama paikka vapaana, ilmoittautumiset pikaisesti antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787 Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen yleinen kokous to 27.3. Tervetuloa ystävän kanssa! Tiedustelut ja ilmoittautumiset Timo 040 -5774387 ja Anitta 0500-664625. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Kenen eurovaaliehdokkaan joukkue vierittää ehdokkaansa keilapallon lailla Brysseliin. Hallitus valmistelee osana kuntauudistusta kaupunkiseutujen pakkoliitoksia, jotka koskevat myös Jyväskylän seutua. 040141 7326. Piiri, tervetuloa lähiruokapäivällisille pe 31.1. klo 19 Kylätalo Talas, Jokihaara. Asialistalla kunnan osallistuminen laaja-kaista hankkeen jatkoon. Keskustan Eurovaalistartti Jyväskylän kävelykadulla la 8.2. klo 17 Apilassa (piiritoimisto). mennessä. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Rääkkylä, kunnallisjärjestön yleinen kokous pe 31.1. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Riitta ja Eero Nykäsellä Haukivuorentie 419, 77220 Neuvola. klo 17.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. kansanedustajiemme kanssa seuraavasti: Sydän-Laukaan koulun auditorio klo 18.30 kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Mauri Pekkarinen, Muuramen Nuorisoseurantalo klo 18.30 kansanedustajat Tapani Tölli ja Aila Pa- loniemi, Toivakan kirjasto klo 19 kansanedustajat Tuomo Puumala ja Anne Kalmari sekä Petäjäveden Lemettilän kivinavetta klo 19 kansanedustaja Juha Rehula. Joko olet varannut oman illalliskorttisi Anneli Jäätteenmäen eurovaali-illalliselle pe 7.2. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Keskustanaiset. Mirjam Karila p. Paluu lähtö n. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten lakkauttaminen ja yhdistyminen muihin yhdistyksiin. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Muistutus! Piiritoimisto odottaa kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten henkilöilmoituksia sekä tarkastettuja jäsenlistoja 31.1. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. klo 18 alk. Pöytyältä eduskuntaan! Keskustan Kurkijoen ja Pöytyän paikallisyhdistykset järjestävät hiihtolomaviikolla ke 19.2. Karstula . Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tilaisuuden jälkeen on yhdistyksen vuosikokous. Helsingin Keskustan Sosiaalipoliittinen seura ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 26.2. Tiedustelut p. Johtokunta klo. klo 18 ABC -liikenneasemalla os. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsen ten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 18 valtuustosalissa. Osallistumismaksu: 10 ?/hlö ja 10?/hlö/joukkuekisa. Ontuuko sähköpostin käyttö, etkö vielä kuulu Facebookiin, eikö netistä löydy mitä tarvitsisit. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Mukana piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen la 1.2. Asian ensimmäinen käsittely. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista ajankohtaisista asioista. Esillä sääntömääräiset asiat sekä ystävänpäivämessut. Jyväskylä - Etelä-Pohjanmaa bussista (reitti lähtijöiden mukaan: KyyjärviAlajärvi ?Soini . Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle. klo 19 alkaen. 12-16-v. klo 11 Kontiolahdella, klo 14 Rääkkylässä, klo 16 Kiteellä ja klo 18 Tohmajärvellä. Tohmajärven jäsenilta pe 31.1. Muina aikoina sopimuksen mukaan E-S piiri tj UllaRiitta Juuti p. 040-532 1762 / Teijo tai p.050-573 5353 / Pauliina. 040 505 0021. Illalliskortteja vielä saatavana 100 euroa/hlö. Samalla käsitellään seudullisten yhdistysten nimiasia. Arvontaa, kahvia makean ja suolaisen palan kera. Lähtö Kisariihen luota klo 8.00, josta matka jatkuu Pöytyän kirkonkylän ja Elisenvaarankoulun kautta eduskuntatalolle. Klo 17.15 alkaen seminaari samassa paikassa aiheesta ?Uskallammeko elää ja kuolla?. Joitakin 2 ja 3 h huone ita vapaana, esim. Kahvitarjoilu klo 16.30 kokouksen lomassa
klo 18 Aintiossa, Aintiontie 42. Pudasjärvi. Matka, majoitus 2 hengen huoneessa, ruokailut, iltajuhla buffet-pöytineen ja tasokas ohjelma 250?/hlö. lounaan ja kahvin. klo 18.30 Haapavedellä, kaupungintalolla. Asiana eduskuntavaalien ehdokasasettelu. Paikallisyhdistysten jäsenluettelot mukaan. Piirihallitus, kokous piiritoimistolla 6.2. Tarjoilun hinta 10 ?/henkilö. Lisätietoja sekä sitovat ilmoittautumiset 6.2. Jos et tarvitse enää tuttiasi, voit tuoda sen Tuttiritarille! Ennakkolippuja voi kysyä piiritoimistolta. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. POHJOIS-POHJANMAA Piirin järjestöpäivät: aatetta ja ajatuksia 22.-23.2. Ohjelmallinen ilta klo 18 alkaen. klo 18 Museokahvila Huilingissa, Puistotie 4. klo 19 Tervolassa Tervolatalolla. päivälliselle pe 7.2. Tervetuloa juttelemaan! Kahvitarjoilu. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. . Keskustassa tapahtuu javuori. klo 19 kaupungintalolla Otavassa. Siikajoki. klo 18.30 Raili ja Jari Haapasalolla. klo 13 Keskustan Puolangan kirkonkylän, Auhon, Kuorevaaran, Leipivaaran ja Joukokylän paikallisyhdistysten sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään Lojolassa, Keskuskatu 3. Mukana piiritoimistolta toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl. BAARILOUNAS KAINUU Puolanka, kunnallisjärjestö kutsuu paikallisyhdistyksien vuosikokoukset koolle seuraavasti: . Keskustanuorten liittohallitus. 21 keskusta nyt Aila Paloniemi: Köpöttelen kyynärsauvoilla ympäri huushollia KIVUT jäivät leikkauspöydälle, kertoo lonkkaleikkauksestaan toipuva kansanedustaja Aila Paloniemi. . Tapani Tölli mukana. klo 10. Esillä vaaleihin ja jäsenluettelojen tarkistukseen liittyvät asiat. VESAISET Utajärvi. klo 11 Rauha ja Asko Huttusella, Koirakoskentie 779. OYS:n maja). la 8.2. klo 19 Ulla Haapamäellä. Muista sukkakampanja. Vesaiset. Järjestö- Ii. Vaikka kipulääkkeitä pitääkin vielä popsia, arki neljällä jalalla alkaa yllättävän nopeasti sujua. Paloniemi kiittää koko Keski-Suomen keskussairaalan henkilökuntaa erinomaisen osaavasta, tehokkaasta ja potilasta kunnioittavasta työstä. . klo 18 kunnantalon kahviossa. Käsitellään syyskokousasiat. koulutuksessa mukana Annika Saarikko, Seppo Kääriäinen, Jouni Ovaska, Teppo Säkkinen, alueen meppi ja vaalipiirin kansanedustajat sekä piirin puheenjohtajisto. Utajärven Vesaiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous ti 4.2. klo 17.30 nuorisotalon kerhohuoneessa. Virallisten kokousedustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 5.4. Ystävänpäivätilaisuus pe 14.2. Oulunsalon Peuhussa, Peuhuntie 194 (ent. Etäosallistuminen mahdollista, tunnukset puheenjohtajalta www.¿ndoor.¿ ¿ndoor@¿ndoor.¿ TAITTO-OVET PUH. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 6.2. Olemme mukana avustamassa jumalanpalveluksessa ja tarjoilemassa kirkkokahveja. Peräseinäjoki, Keskustanaisten ilta ke 5.2. Asialistalla sääntömääräiset asiat, yhdistysten sulauttamiset / purkamiset ja selvitysmiesten asettaminen. Johtokunta ETELÄ-POHJANMAA Vaasa/Vähäkyrö, Keskustaväki kutsutaan Vaasan kirkkoon jumalanpalvelukseen 2.2. Kylmälänkylän py:n sääntömääräinen vuosikokous to 13.2. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puh. Mukana kansanedustaja, EU-vaaliehdokas Mirja Vehkaperä. Lisätietoja www.keskustanuoret.fi/valtuuskunta. su 9.2. 0208 384 530/MYYNTI KYSY TARJOUS! Sanomalehtiviikko Lehtitilaukset: 3.?7.2.20143.?7.2.2014 johanna.leppaluoto@suomenmaa.fi puh. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Vesaisten Lapin piiri ry järjestää perheille linja-autoretken Oulun Eedeniin ja Kärppäotteluun 8-9.2. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa. SUOMEN KESKUSTANUORET Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta, sääntömääräinen kokous 5-6.4. Alussa ruokailu klo 16-18 ruokailu: lohikeitto, kahvi sekä vapaata seurustelua, jossa mm. Järjestöilta ti 4.2. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti tavattavissa puhelimitse 050-347 3556 (Keskustan Itä- ja Etelä-Savon piirit) sekä toiminnanjohtaja Elina Lappalainen 040-505 0021 (Keskustanaiset ja Vesaiset). POHJOIS-SAVO Petäys, pyn syyskokous su 9.2. Rokualla. Koko perheen Virkistysmatka Ikaalisten kylpylään ja Viidakkokirja-näytelmään (suositusikä 5v) Tampereelle la 8.3. Matkan järjestää Vesaisten E-P:n piiri. Vesaisten E-P:n piiri esittää: Tuttiritari-konsertti 9.2. klo 12 Seinäjoki-salissa. Johtokunta klo 18. pekka.pelttari@tornio.fi. Keskustan Peräpohjolan ja Lapin piiri sekä Tervolan kunnallisjärjestö järjestävät EU-vaaliaiheisen Ystävänpäivän tupaillan pe 14.2. Kunnallisjärjestö tarjoaa ennen kokousta klo 16 päivällisen. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen kokous la 15.2. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä Ma rko Partaseen, p. 040 0517 319. Pudasjärvi. Laukaalla hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84). 050-347 3556 mahdollisimman pikaisesti! Keskustan Itä-Savon piiritoimisto on toistaiseksi avoinna keskiviikkona ja torstaina klo 9-14. klo 13 Keskustan Väyrylän, Pahkavaaran, Kallion, Törmänmäen Latvan ja Kotilan paikallisyhdistysten sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään Väyrylän koululla. Ilmoittautumiset piiritoimistolle 3.2. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja Vesaiset). Mukana piirin vpj Pasi Parkkila ja toiminnanjohta ja Minna Siira. Kokoukseen ovat tervetulleita myös paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Ii. klo 1 8 Revonlahden Nesteellä. Opin uusia asia sairaalamaailmasta: meillä todella on korkeatasoinen sairaanhoito, työntekijät tekevät kovassa kiireessäkin kaikkensa ja parhaansa asiakkaiden, meidän kaikkien eteen, kansanedustaja kuvaa. Oulu. 044 3642 312 (Koskela) tai 040 5616 270 (Junnila). Muhos. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 6.2. Tilaisuudessa mukana EU-vaaliehdokkaita ja kansanedustajia. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. klo 13 mennessä. Köpöttelen nyt kyynärsauvoilla jo kohtalaisen sujuvasti ympäri huushollia ja teen fysioterapeutin määräämiä jumppaliikkeitä jo tottuneesti, Paloniemi kirjoittaa blogissaan. Käteviä apuvälineitä, kuten pudonneiden tavaroiden poimijan ja sukanvetolaitteen Paloniemi kertoo saneensa apuvälinekeskuksesta. . mennessä pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai p. 040 5156 800. Siika-Pyhäjokilaakson aluetoimikunnan kokous su 2.2. klo 17. Ilm. Livon py:n yleinen kokous 4.2. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. mennessä p. Hinta 100 ?/hlö sisältäen ohjelman sekä majoituksen. Päiväkävijät 25 ?/hlö sis. Lapsille paperikukka-askartelua, mehu- ja kahvitarjoilu. PERÄPOHJOLA Tervola, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous 4.2. klo 17 Merihelmessä. mennessä piiritoimistolle tai jaana.kytta@vesaiset.fi. 044 737 0346. Asialistalla sääntömääräiset asiat, kirkonkylän yhdistyksen nimen muutos, yhdistysten sulauttamiset / purkamiset ja selvitysmiesten asettaminen
Kenen luomia kirjallisuushahmoja, elo- ri ja kuuluisin omistajasuku on Herlinien suku? kuvistakin tuttuja, ovat hobbitit? 2. Virtanen . Daniel Defoe. Lopputulos? taustaltaan venäläisiä? 7. Mitkä kolme maata voittivat kaikki mi- ?nuda veritas?? Sudoku 3 6 9. Kuva: Paula Åström 1. Minkä suomalaisen teollisuusfirman suu- 5. Helmikuun 1. Minkä maalainen oli ensimmäinen Kuu- 7 1 4 3 4 6 7 3 5 1 8 5 6 7 6 7 4 9 5 4 2 9 7 6 9 8 3 8 6 5 4 7 3 9 5 1 6 8 5 3 7 1 6 9 8 2 1 3 5 8 4 2 9 8 7 6 3 7 2 1 6 6 3 8 7 8 3 2 2 9 6 7 1 9 3 6 7 1 4 9 2 talit edellisten, Vancouverin, talviolympialaisten miesten ja naisten jääkiekossa? Viivi & Wagner . Missä Baltian maista on eniten etniseltä 6. Masi . Mitkä neljä sanaa sisältyvät 4H-järjestön nimilyhennykseen. Vihje: kaikki alkavat hkirjaimella. 8 2 3 4 3 4 5. Kahdeksan suurimman eduskuntapuolu- een puheenjohtajat. Merimies Ale- xander Selkirk löydetään Juan Fernandesin saarelta Tyynellämerellä. Aku Ankka . Kokoomus, SDP, PS, Keskusta, Vasemmistoliitto, Vihreät, Rkp, Kristillisdemokraatit? hun pehmeän laskun 1966 tehnyt avaruusluotain? 8. B. Mikä on ollut Suomen presidenttien kor- kein sotilasarvo Marsalkka Mannerheimin jälkeen? 3. päivä 1708. Mukula 8 2 7 10. 22 31.1.2014 TIETOTESTI Minkä maalainen oli ensimmäinen Kuuhun pehmeän laskun 1966 tehnyt avaruusluotain. Mitä tarkoittaa latinankielinen sanonta 4
11:1 SANANPARSI Ny mä vasta omani moisen rookasin, sanoo mies ku kolomannen akan otti. Kurikka KANSA KASKUAA . Tarkoitatko, että voit kuulla, mitä naapurissa puhutaan? . Jos poliisi olisi sinivalkoisella virka-autolla virassaan, hän lähtisi pillit päällä perään. Mutta kuka hullu nyt isäntäänsä alkaa ahdistella. Aika äkkiä ollaan syvällä suossa. Ajatellaan, että poliisi ajaa renkinä toista taksia. Tänään Valtteri, ortodoksisen kalenterin mukaan Ignati, Iknata, Iikka. Aurinko laskee Helsingissä 16.25, Oulussa 15.47 ja nousee huomenna Helsingissä 8.40, Oulussa 9.12. PÄIVÄN SANA Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Hepr. Baarinomistaja myy vaikka tyttöjä, jos ei jotain haitallisempaa. Poliisien palkka on liian pieni. Isäntä itse vetää viereisellä kaistalla läpi punaisten ja melkein osuu lastenvaunuihin ja rollaattorivanhukseen. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Kolmekymppiseksi jaksaa neljän tunnin yöunilla, nykykunnossa kuolisi viikossa. Vapaapäivät ovat tarkoitettu lepoon ja elpymiseen. Yöllä on yön kulkijat. Aika kivasti tulee ovella tippiä kuitenkin, kannattaako rahapuuta kaataa. Äkkiä ollaan tilanteessa, jossa poliisi ei enää ole poliisi edes virassaan, vaan milloin minkäkin toimeksiantajan pelle. Poliiseja tarvitaan lisää ja poliisit tarvitsevat lisää liksaa, selvä se. Asuntoni seinät ovat todella ohuet, nainen valitti ystävälleen. . Sivuhommilla sitä saisi paremmin riittämään. Olen ikäni tehnyt sivuhommia, nimenomaan toimeentulosyistä. Jos joku poliisina onnistuu pysymään sä nauramassa huoltoaseman kahvilassa kuinka Kake ja Böndis ajoivat Manskua yöllä kilpaa, sataaviittä. naimisissa, niin kai se perhekin osansa kaipaisi. Minun perheeni ei osaansa saanut. Jos poliisi tekee yövuoron ja menee päiväksi taksitolpalle, niin kummastakaan hommasta ei kohta tule mitään. Paateron raaka ajatus on, että taksin ratissa vapaalla oleva poliisi on kuitenkin poliisi ja voi tarpeen vaatiessa ottaa poliisin roolin. Taksirenkihän on yksi porukasta, yhdes- PUHUMATTAKAAN, että poliisi on pokena. tammikuuta 2014. Tolkien, 6) Robinson Cruseo -tarina, saarella yksin yli 4 v. asuneen Selkirkin kohtalo innoitti Defoen kirjoittamaan kaikkien aikojen Top10-romaanin, 7) alaston totuus, 8) Kone Oyj, 9) Harjaannus, Harkinta, Hyvyys, Hyvinvointi (alunperin engl. Hands, Head, Heart, Health), 10) kumpikin laji: Kanada kultaa, USA hopeaa, Suomi pronssia. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Voin kertoa, että se on hevosenleikkiä. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla Vesa Somppi 050 300 3897 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Timo Soini, Juha Sipilä, Ville Niinistö, Carl Haglund, Päivi Räsänen, 2) kapteeni: Martti Ahtisaari, Sauli Niinistö, 3) Latvia, 4) Neuvostoliitto, Luna 9, 5) J.R.R. En vain kuule, vaan kun heillä leikotaan sipulia, silmistäni alkaa vuotaa vettä. Ratkaisut 9 6 8 7 2 3 1 4 5 4 3 1 9 5 8 2 7 6 9 6 7 1 3 4 2 8 5 5 4 1 8 2 7 9 3 6 2 8 3 9 5 6 4 7 1 4 5 6 7 1 3 8 2 9 1 2 9 6 4 8 7 5 3 7 3 8 2 9 5 6 1 4 3 7 5 4 8 9 1 6 2 6 9 2 5 7 1 3 4 8 8 1 4 3 6 2 5 9 7 8 9 7 2 6 3 4 1 5 2 4 1 9 8 5 7 3 6 5 6 3 1 7 4 9 2 8 7 5 6 8 3 2 1 9 4 Ulkoasu: Mikko Eronen 5 2 7 4 1 6 3 8 9 1 3 2 5 4 9 6 8 7 4 8 9 6 1 7 2 5 3 3 1 5 7 9 6 8 4 2 9 7 4 3 2 8 5 6 1 6 2 8 4 5 1 3 7 9 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 2 1 4 8 7 9 5 6 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 8 5 6 3 4 1 9 2 7 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 3 7 9 2 6 5 8 1 4 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 6 9 2 5 8 7 4 3 1 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 7 8 5 1 3 4 6 9 2 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 1 4 3 6 9 2 7 5 8 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. 23 31.1.2014 Oot sä kyttä vai isäntä? POLIISIYLIJOHTAJA Paatero, ajatusten Vantaanjoki, on ehdottanut, että poliisit voisivat tehdä sivuhommia esimerkiksi taksirenkeinä. Ja tietenkin portsareina ja vartijoina ja ehkä joku saa pestin moottoripyöräkerhon kalustovastaavanakin. Paatero murtaa tätä tavoitetta työntämällä alaisiaan hanttihommiin. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 28. Että peses poika noi Harrikat, niin me otetaan sillä aikaa bisset. Kysymys ei ole poliisihenkilöiden ylienergisyydestä, vaan toimeentulosta
Kun pohjaveden pinta alenee, routaa voi muodostua syvemmälle, Orvomaa sanoo. Edes tavanomaista roudan syvyyttä ei välttämättä enää saavuteta, koska maan jäätyminen lykkääntyi lauhojen säiden ansiosta monin paikoin aina tammikuun puolelle. . Mutta kaikki on mahdollista, Orvomaa sanoo.. 24 31.1.2014 Ennätysroutaa ei ole näköpiirissä NIILO SIMOJOKI/STT HELSINKI HENTOINEN pakkaslumivaippa ei ole häävi eriste, joten maan luulisi näillä pakkasilla jäätyvän pohjiaan myöten. Sateinen ja lämmin loppuvuosi viipyi kuitenkin varastoituneena maaperään ja on pistänyt sieltä roudalle kampoihin. Suomen ympäristökeskuksen mukaan syksyn sateet ehtivät täydentää pohjavesivarannot Etelä- ja Keski-Suomessa normaalille tasolle, paikoin ylikin. Korkealla oleva pohjavesi johtaa lämpöä kohti maanpintaa ja hillitsee jäätymistä. . Esimerkiksi Kokemäellä keskimääräisen (roudan) saavuttamiseksi vaadittaisiin 10?15 senttimetriä lisää, mikä on aika paljon. tammikuuta. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva tulisikin. Kun maa on roudassa, pohjavesivarasto ei enää täyty ja sen pinta laskee hiljalleen aina kevätsuliin saakka. . Etelässä ollaan vielä aika lailla keskimääräisessä tai keskimääräisen alapuolella roudan paksuudessa, sanoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta. Pohjoisemmassa pohjavesitasot eivät ole yhtä korkealla. Routaantumista kuitenkin hillitsee se, että lumi ehti sataa maahan eristeeksi jo ennen pohjavesivarantojen täydentymistä. Pohjaveden määrän ja lumipeitteen ohella routimiseen vaikuttavat paikallisesti myös maaston suojaisuus ja maaperän laatu. Siksi routaa mitataan vaihtelevasti niin metsästä, aukealta kuin suoltakin. ORVOMAA kertoo esimerkkejä paikallisista vaihteluista: esimerkiksi Kuusamossa mitattiin alkuviikosta routaa vain 5?10 senttiä, mikä on 5?10 senttiä tavanomaista vähemmän. Samaan aikaan Maaningalla maa oli jäätynyt 10?20 sentin syvyydeltä, mikä taas on noin viisi senttiä enemmän kuin keskimäärin tänä ajankohtana. Talven edetessä kylmä kouraisee yhä syvemmältä, vaikka lunta jonkin verran Maalaismaisemaa Orimattilan Luhtikylässä 23