6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 13 / 31.3.2017 / 4,80 ?
Kunnalle uusi rooli
Sote antaa tilaa elinvoimalle, Anu Vehviläinen sanoo
Kirjat
Keskusta
Vieraskolumni
Risto Volanen kirjoitti
Suomi-trillerin
Suomenmaa avaa
kenttäraadin
Puurakentaminen
on ilmastoteko
s. Ideoita riitää, innostuuko äänestäjä. 28
2
31.3.2017. sisältö
31.3.
2017
Vaalihuuman virittelyä
Kuntavaalikampanja käy kuumimmillaan
2017
3. 42
Vieläkö valtiosta on
talouskasvun luojaksi. 39
Pyöreitä vuosia juhlivan EU:n
tulevaisuus on vaakalaudalla s. 10
Tea Nieminen pyrkii valtuustoon
. s. 16
Elintarvikeviennissä on nyt
tekemisen meininki s. Kuntavaaleissa suomalaiset voivat
vaikuttaa siihen, onko Suomen
suunta eteenpäin vai taaksepäin.
Juha Sipilä s. moni muu vetoaa kiireisiin s. 12
19-vuotias juukalainen Heidi Hyykky
innostui kuntapolitiikasta s. 14
31.3
Tapahtumien tärkein tulos jäänyt kuitenkin sivuosaan.
Tämä tulos on, että pääministeri Juha Sipilän toimissa
ei ollut moitittavaa sen enempää Terrafame-jutussa kuin
Chempolis-asiassakaan.
Terrafame-asiaa käsitteli eduskunnan oikeusasiamies.
Päätös julkistettiin tammi-helmikuun vaihteessa. Apulaisoikeuskanslerin mukaan Sipilä ei ollut suosinut Intian-matkansa yhteydessä yritystä, josta hänen lähipiirinsä omistaa
pienen osan.
Tapaukset tulivat käsittelyyn kanteluiden myötä. Sipilä sai
sekä eduskunnan oikeusasiamieheltä että apulaisoikeuskanslerilta puhtaat paperit.
Tämän saisi mediakin tunnustaa.
Siksi myös mediassa olisi syytä harjoittaa itsekritiikkiä. Eikö myös väärät mielikuvat pitäisi korjata?
Sipilä-uutisointi on tästä hyvä esimerkki. Oikeusasiamies katsoi, että Sipilä ei ollut esteellinen päättäessään
valtion kaivosyhtiön Terrafamen lisärahoituksesta.
Chempolis-tapaus ohjautui apulaisoikeuskanslerille.
Päätöksestä kerrottiin 23. perustettu 1908 . Niinpä ylimmille lainvartijoille lähetettiin useita kanteluja Sipilän toimien
oletetuista motiiveista ja laillisuudesta.
Journalistin ohjeissa korostetaan virheiden oikaisun tärkeyttä. Hän sai kimpaantumisestaan
aiheelliset moitteetkin Julkisen Sanan Neuvostolta.
Mutta itse pääasiaa nämä moitteet eivät muuta. Niitä luotiin vihjailuilla, spekulaatioilla ja saivarteluilla. maaliskuuta. Kantelut
oli tehty sen jälkeen, kun media oli raportoinut laajasti Sipilän yhteyksistä Terrafameen ja Chempolis-yhtiöön.
Voidaan kysyä, oliko median toiminta journalistin ohjeiden 8. Päätoimittaja Juha Määttä
Jari Laukkanen
Poliitikoilta vaaditaan nöyryyttä.
Samaa sopisi vaatia myös
neljänneltä valtiomahdilta, medialta.
Pääkirjoitus
Median pitää uskaltaa kritisoida myös itseään
M
ediassa on kiistelty äskeisistä Julkisen Sanan Neuvoston ratkaisuista. Vaikka korkeimmat lainvalvojat eivät nähneet hänen toimissaan moitittavaa,
monella kansalaisella saattaa yhä olla väärä käsitys Terrafame- ja Chempolis-tapausten sekä Sipilän yhteyksistä.
Media sivuutti oman roolinsa aiheettomien epäilysten kylväjänä niinkin, että se keskittyi pääministerin reaktioihin
Terrafame-kohun alkaessa. Niitä esiteltiin laajasti ja moneen kertaan.
4
31.3.2017
Uutisoinnista syntyi helposti mielikuva, että pääministeri olisi ollut esteellinen ja suosinut tietoisesti sukulaisiaan
Terrafamen ja Chempoliksen tapauksissa. pykälän mukaista. Toimitukset voisivat esimerkiksi kysyä itseltään, uutisoivatko ne
lainvalvojien vapauttavat päätökset yhtä näkyvästi kuin epäilyt esteellisyydestä ja sukulaisten suosimisesta.. Pykälä vaatii, että ?journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen?.
Nyt pääministerin päälle langetettiin varjoja, joihin ei ollut aihetta. Näitä reaktioita pääministeri on
itsekin katunut jälkeenpäin
Niinpä Veera aikoo palata töihin kuopuksen ollessa puolitoistavuotias.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen on ollut suu-
ri huolenaihe sote-uudistuksessa. Todellisuudessa eri kuntien asukkaat ovat epäyhdenvertaisessa
asemassa joka päivä . 2?3-vuotiaasta lapsesta
Helsinki-lisä on 134,55 euroa.
Kotihoidon tuen alkaessa vanhemmat lapset eivät voi enää olla päiväkodissa. 2017
5. lukuisissa arkeen vaikuttavissa asioissa.
Pauliina Pohjala
31.3. Toimittajalta
Helsinkiläinen Hanna pärjää,
vantaalainen Veera väsyy
Hanna ja Veera ovat kolmekymppisiä ystävyksiä.
He asuvat kilometrin päässä toisistaan mutta talojen välillä kulkee Helsingin ja Vantaan raja.
Molemmilla on vastasyntynyt vauva sekä kaksi
vanhempaa lasta, 3- ja 5-vuotiaat. Vauvat heräävät
monta kertaa yössä rinnalle. Sen jälkeen perhe syö yhdessä illallista.
Vantaa kuuluu niihin kuntiin, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan rajata päivähoito-oikeutta silloin,
kun vanhempi on kotona vauvan kanssa.
Niinpä Veeran 3- ja 5-vuotiaat saavat olla hoidossa 20 tuntia viikossa. Vantaa ei
maksa sitä lainkaan yli 1,5-vuotiaista lapsista.
Veeralle jäisi vain kotihoidon tuki ja sisaruslisät,
eli kaikkiaan 468,52 euroa kuukaudessa. Heistä Hanna saa
65,09 euron sisaruslisän.
Hän saa siis kaikkiaan 687,16 euroa kuukaudessa.
Se ei ole paljon, mutta sillä pärjää.
Kuntalisää tarjoaa vain noin 60 kuntaa. Hannan
väsymys alkaa pian helpottaa. Pyykkivuori ja imurointi saavat jälleen kerran odottaa.
Hanna suunnittelee palaavansa töihin sitten, kun
kuopus täyttää kaksi vuotta.
Pitempi vapaa on paikallaan nyt, kun lapsia on jo
kolme. Se on kipurajan alapuolella. Omista päiväunistaan hän ei uskalla edes haaveilla.
Kotona Veera syöttää vauvan, sen jälkeen isommat haluavat välipalaa ja leikkipuistoon. Hän nukkuu päiväunet aina silloin kun vauvakin nukkuu, ehtiipä tehdä kotitöitäkin.
Mies ja lapset palaavat kotiin juuri kun Pikku Kakkonen on alkamassa. Isä vie lapset päiväkotiin töihin
mennessään ja hakee heidät töistä palatessaan.
Järjestely sopii mainiosti koko perheelle. Hanna ja Veera ovat
aamuisin rättiväsyneitä, mutta vauvojen sisaruksilla riittää energiaa.
Hanna sopii lasten isän kanssa, että isommat lapset käyvät täysipäiväisesti päiväkodissa, jossa he
niin hyvin viihtyvät. Vanhempainrahakausi päättyy kuopuksen
ollessa yhdeksänkuinen, mutta reilun vuoden ajan
hän aikoo pärjätä lasten kotihoidon tuella ja Helsinki-lisällä.
Helsinki maksaa 338,34 euron suuruisen kotihoidon tuen päälle kuntalisää, joka on 218,64 euroa alle 2-vuotiaasta lapsesta. Katkonaisesta yöstä väsynyt
Veera hakee lapset kahden kilometrin päästä päiväkodista vaunuja lykkien.
Tänäänkin vauva alkaa heräillä päiväuniltaan juuri silloin, kun paluumatka päiväkodilta on alkamassa kello 12.30.
Vauva haluaa heti maitoa ja parkuu koko matkan.
Isommat lapset kiukuttelevat ja laahustavat perässä, koska hyvät leikit jäivät kesken päiväkodissa.
Veera sadattelee jälleen kerran mielessään sitä,
että raskas päivä on vasta puolivälissä
Ajassa
Sanottua
Suunta on kääntynyt nousuun,
vauhtia tarvitsemme toki lisää.
Hyvä säteilee ympäri Suomen.
Keskusta lupasi eduskuntavaaleissa laittaa Suomen
kuntoon. Valtaoikeuksien leikkauksen jälkeen, pääministerin hoitaessa EU:n, presidentin ykkösalueeksi jäivät
suhteet suurvaltoihin Kiinaan, Venäjään
ja Yhdysvaltoihin.
Kiinan näkökulmasta Suomi on kovin
pieni maa, mutta kuitenkin EU:n jäsenmaa. Presidenttikaudellaan
Niinistö vieraili Kiinassa 2013, jolloin
kaksikko kohtasi uudestaan.
Presidentti Niinistölle tulossa oleva vierailu on tärkeä. Ja Venäjän naapuri kuten se itsekin.
Maiden kauppa kasvaa, kiinalaisten matkailu Suomeen on ennätyksellisessä nou-
sussa ja ministerivierailujakin on jo runsaasti.
Xin vierailulla on taustana myös Suomen
itsenäisyyden juhlavuosi. Presidentti Tarja Halonen totesi juhlavastaanotolla Pekingissä, että korkean tason vierailujen määrä kasvaa tasaisesti. Se
6
31.3.2017
on ymmärrettävää, koska Kiina on ulkomaankaupassa maailman johtava mahti.
Yhdysvaltain kokonaistuotanto on kuitenkin suurempi.
Xi kävi Suomessa varapresidenttikaudellaan 2010. Diplomaattisuhteiden aloittamisesta on silloin kulunut 70 vuotta.. Sanotaan, että
kiinalaiset rakastavat juhlavuosia.
Suomi ja Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1950.
Suomi oli ensimmäisiä länsimaita, jotka
tunnustivat kansantasavallan.
Suhteiden 60-vuotisjuhlaa vietettiin
monin tavoin vuonna 2010. Presidentti Mauno Koivisto oli ensimmäinen suomalaispresidentti, joka teki maahan valtiovierailun (1988).
Seuraava suhteiden juhlavuosi on
2020. Puoluekokous jatkanee hänen toimikauttaan
ensi syksynä.
Kiinalainen erikoisuus on, että tämän
päivän kommunistijohtaja puhuu äänekkäästi maailman avoimien rajojen
ja vapaiden markkinoiden puolesta. Tuolloin hän tapasi puhemies Niinistön. Lupaus on lunastettu.
Perhevapaiden käytöstä syyllistetään naisia perusteettomasti.
Sen on loputtava.
Hannakaisa Heikkinen
Twitterissä
Hanna Kosonen
Facebookissa
Annika Saarikko
Facebookissa
Denis Balibouse / AFP Photo / Lehtikuva
Xin vierailulla on taustana
myös Suomen itsenäisyyden
juhlavuosi.
Kiinan mahtimies Suomeen
Pentti Manninen
Suomen ja Kiinan poliittisten johtaji-
en vilkastuva vierailuvaihto saa uuden
merkkipaalun, kun Kiinan presidentti Xi Jinping saapuu Suomeen ensi viikolla.
Maailman tämän päivän mahtimiehiin kuuluva Kiinan ykkösmies tapaa
valtiovierailulla presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän.
Xi Jinping on 1,35 miljardin asukkaan
Kiinaa hallitsevan kommunistisen puolueen korkein johtaja ja siinä ominaisuudessa samalla maan presidentti
Korkeakoulutus on jopa 73,1 prosentilla sen jäsenistä, keskustalla luku on
36,6 prosenttia.
Maahengeltä vuoden kaunein kirja
Meri Alaranta-Saukko
Suomen kirjataiteen komitea on valinnut Vuo-
den kauneimmaksi kirjaksi Hanna Koikkalaisen
valokuvakirjan Raja, jonka graafinen suunnittelu on Anne-Mari Ahosen käsialaa.
??Valokuvateos henkii harmoniaa ja harkittuja ratkaisuja kannesta alkaen, raati toteaa perusteluissaan.
Kirjan on kustantanut taiteeseen, luontoon ja
kulttuuriin erikoistunut Maahenki, jonka kaksi
muutakin kirjaa Catarina Ryöpyn Metro #4 Paris ja Jaakko Heikkilän Veden kätkemiä huoneita valittiin 25 kauneimman kirjan kokoelmaan.
Ryöpyn kirjan taittoi Jorma Hinkka ja Heikkilän
Timo Numminen.
Palkintokirjoista vastannut, eläkkeelle siirty-
vä kustantaja Liisa Heikkilä-Palo ja hänen seu-
raajansa, vuodenvaihteessa
aloittanut kustantaja-toimitusjohtaja Johanna Korhonen iloitsevat kolmoisvoitosta.
??Kustantamon koko huomioon
ottaen palkintojen määrä on häkellyttävä. Sanottua
Valinnanvapaus puhuttaa.
Monessa EU-maassa ihmetyttäisi
jos omaa lääkäriä ei voisi valita.
Voimme olla edelläkävijöitä, joiden
tarjoamat ratkaisut torjuvat ilmastonmuutosta ja luovat uutta, puhdasta
liiketoimintaa.
Antti Kivelä
Twitterissä
Ajassa
Tuuleksii lännestä. Vihmoo märkää.
Myräkkää tiedossa. Päinvastoin,
puolueiden juuret näkyvät yhä selvästi niiden jäsenistöissä.
Keskusta on edelleen maanviljelijöiden suosima puolue. Keskustan jäsenet eroavat muista puolueista myös selkeillä yhteyksillä uskonnollisiin yhteisöihin, Turun yliopiston dosentti Arttu Saarinen kertoo.
Puolueiden kannattajia on tutkittu
paljon, mutta Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehdyssä Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimuksessa keskityttiin puolueiden jäseniin.
Syksyllä 2016 kerättyyn kyselyaineistoon vastasi noin 12 500 ihmistä, jotka ovat kuuden suurimman
puolueen jäseniä.
Kokoomuslaiset erottuvat joukosta
suurilla tuloillaan.
Kokoomuslaisessa kotitaloudessa
mediaanitulot ovat 4 400 euroa kuukaudessa.
Keskustalaisen tulot ovat 3 300 euroa ja sosiaalidemokraatin yllättäen
hieman korkeammat, 3 400 euroa.
Perussuomalainen tienaa 3 000,
vihreä 3 500 ja vasemmistoliittolainen 2 700 euroa kuussa.
Keskustan jäsenistön keski-ikä on
verrattain korkea, 59,9 vuotta. 2017
7. Olemme iloisia kuin linnut,
Korhonen sanoo.
Maahenki kustantaa vuodessa 30?40
kirjaa.
Vuoden kauneimmat kirjat osallistuvat
Best Book Design from all over the World -kilpailuun ja kiertävät näyttelyissä Suomessa ja
kolmessa Euroopan maassa.
Kolmenkymmenen maan kauneimmat kirjat ovat esillä Shanghain kirjamessuilla elokuussa 2017 ja Leipzigin kirjamessuilla maaliskuussa 2018.
31.3. Lenkillä mietittyä:
minne ja miksi ihmisellä on kiire?
Anne Berner
blogissaan
Seppo Kääriäinen
Twitterissä
Jari Laukkanen
Keskusta on yhä maanviljelijäpuolue
Pauliina Pohjala
Tutkimustieto ei tue väitettä siitä, et-
Traktorimarssi kokosi viime keväänä Helsingin Senaatintorille
noin 700 traktoria ja tuhansia mielenosoittajia.
tä puolueet olisivat samankaltaistuneet yleispuolueiksi. Sen työssäkäyvistä jäsenistä 18 prosenttia on
maanviljelijöitä.
Lähes puolet keskustan jäsenistä
asuu harvaanasutuimmilla alueilla
Itä- ja Pohjois-Suomessa.
. Korkein se on sosiaalidemokraateilla
(61,5 vuotta).
Vihreät ovat koulutetuimpia
Tupakkaveron korotus puolen vuoden välein on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Poissa näkyvistä, poissa mielestä
on toimiva yhtälö.
. Lakien toimivuutta epäillään, mutta suomalaiset ovat sopeutuneet niihin
hyvin, hän huomauttaa.
. Kun vuonna 2001 tupakoi 14?18-vuotiaiden ikäryhmästä vielä
25 prosenttia, niin vuonna 2015 vastaava luku oli enää 10 prosenttia.
Kesällä 2016 voimaan astuneen tupakkalain vaikutuksia odotetaan asiantuntijoiden keskuudessa suurella mielenkiinnolla.
. Tuontirajoituksia kiristettiin samanaikaisesti. Esimerkiksi kuvalliset varoitukset on oltava kaikissa savukeaskeissa ensi toukokuussa ja mentholisavukkeet poistuvat viimeistään vuonna 2020.
. Ajassa
Kuntavaaleissa valitaan
Kuntavaaleissa on ehdolla
yhteensä 33 618
kansanvallan sankaria.
Helsingissä muut kuntavaaliteemat hukkuvat
pormestarikamppailun alle.
valtuutettua.
Shutterstock
Hinnalla on merkitystä etenkin
nuorten tupakan ostoon.
Tupakointi tumpataan vuoteen 2030 mennessä
Risto Luodonpää
Savuton Suomi vuonna 2030 on täysin
mahdollista ja jopa todennäköistä saavuttaa, uskoo sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija, neuvotteleva virkamies Meri Paavola.
Onnistuneet kiristykset tupakkalakiin ja nuorten tasaisesti vähentynyt tupakointi ovat Paavolan mukaan edistäneet tupakan vastaista asenneilmapiiriä.
??Kun tupakointia ei koeta enää hyväksytyksi tavaksi, monet haluavat siitä eroon.
Meri Paavolan mielestä tupakan polttamisen lopettamiseen pitäisi saada
enemmän tukea myös terveydenhuollon puolelta.
??Lopettaneita voisi olla siis vielä paljon nykyistä enemmänkin, hän muistuttaa.
8
31.3.2017
Tupakoivien nuorten määrä on joka tapauksessa reilusti puolittunut vuosituhannen alusta. Tupakkalaissa on kohtia, joissa on
tietty siirtymäaika. Hinnalla on merkitystä etenkin nuorten tupakanostoon,
Paavola korostaa.
Verotuksen kiristyminen ei Paavolan
mukaan ole tupakan kohdalla aiheuttanut ryntäystä ulkomaisille hamstrausreissuille.
. ovat osaltaan
vaikuttaneet tupakoinnin vähenemiseen. Terveyden ja hyvinnoinnin laitokselta sekä Tampereen ylipistolta on tulossa syksyyn mennessä tutkimustuloksia ikäryhmittäin, Paavola huomauttaa.
Näppituntumalta voi Paavolan mukaan havaita, että mainoskiellot ja ?sermien taakse kätkemiset. Itärajalta on kuulunut
viestiä, että tuonti on jopa vähentynyt.
Metsän hiilinielu
tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään.
Komission esittämä laskutapa on erittäin on-
gelmallinen. 2017
9. Tulevaa metsien käyttöä
verrattaisiin siis näihin vuosiin. Täällä Bryssel
LULUCF eli miten
metsien hiilinielut tulee laskea?
Näinä viikkoina Euroopan parlamentin käsit-
telyssä on LULUCF eli komission esitys maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden
tilinpidosta EU:n ilmastopolitiikassa.
Metsät ja maa-alueet sitovat hiiltä, ja kyse on
siitä, miten tämä hiilensidonta lasketaan osana
Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita. Perheva-
paiden jälkeen äidit palaavat töihin varsin nopeasti.
Suomalaisten pienten lasten vanhempien työllisyyttä verrataan usein ruotsalaisten vanhempien työllisyyteen. Lasketaanko työllisyysaste samalla tavalla
Suomessa ja Ruotsissa?
Molemmat maat keräävät tietoa työllisyydestä työvoimatutkimuksen avulla, jossa työllinen on henkilö, joka on tehnyt vähintään yhden tunnin töitä ansioita vastaan tai on työskennellyt perheen
maatilalla tai yrityksessä palkatta.
Työstä väliaikaisesti poissa olevien kohdalla luokittelussa on kuitenkin eroa.
Ruotsi luokittelee työlliseksi ne vanhempainvapaalla olevat, joille on työpaikka,
ja Suomi vastaavasti ei-työlliseksi. Se on ongelmallinen myös maa- ja metsänomistajien oikeuksien kannalta.
Esitys on ristiriidassa komission uusiutuvan
energian direktiivin esityksen kanssa, joka kannustaa aktiiviseen biomassan käyttöön.
Olen yhtä mieltä komission kanssa siitä, että ilmastopolitiikan lähtökohtana tulee olla metsien säilyminen hiilinieluna ja metsävarojen kokonaismäärän kasvattaminen. Ennusteiden mukaan tämä toteutuu EU:n metsävaltaisissa jäsenmaissa.
Suomi on ehdottanut LULUCF-laskelmien perustamista ajantasaisiin lukuihin, mikä ehkäisisi menneisyyteen vertaamiseen perustuvat tilasto-ongelmat.
Valta metsäpolitiikkaan tulee säilyttää jäsenmailla eikä sitä pidä antaa Euroopan komissiolle.
Laskennat tulee toteuttaa niin, että ne kannustavat puurakentamiseen ja puun kestävään käyttöön yleisesti.
Olen tehnyt näistä asioista muutosehdotuksia maatalous- ja ympäristövaliokunnan mietintöihin.
Hannu Takkula
Euroopan parlamentin jäsen
Maria Seppälä
Suoraan kysyen
Voiko suomalaisäitien työllisyyttä verrata Ruotsiin?
Pauliina Pohjala
Ovatko naisten pitämät perhevapaat
ongelma Suomen työllisyysasteen näkökulmasta, Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen?
EU-keskiarvoon verrattuna suomalaiset
naiset osallistuvat ahkerasti työmarkkinoille. Tästä
syystä pienten lasten vanhempien osalta
työllisyysasteita ei kannata vertailla.
31.3. Toimin asiassa ALDE-ryhmän esittelijänä maatalousvaliokunnan lausuntoon.
LULUCF-esityksen artikla 8 määrittelee metsien hiilinielulaskennan vertailutasot vuosien
1990?2009 perusteella. Lasten saaminen
vaikuttaa siis nimenomaan naisten työllisyyteen.
On kuitenkin syytä huomata, että äitien työllisyysaste nousee 80 prosenttiin
kun nuorin lapsi on 3?6-vuotias. Suomen kaltaisissa metsävaltaisissa maissa metsän käytön vertaaminen menneisyyden hiilinieluihin aiheuttaa sen, että merkittävän kokoinen hiilinielu nähdään laskennoissa
päästönä, vaikka metsävaramme todellisuudessa kasvavat.
Tämä johtuu muun muassa siitä, että lamavuosina 2008?2009 metsiä hakattiin poikkeuksellisen vähän.
Komission esittämä politiikka ei kannusta jäsenmaita aktiiviseen biotalouden kehittämiseen
eikä kestävään metsänhoitoon. Naisten työllisyysaste on Suomessa EU-tason yläpuolella, vaikka onkin alhaisempi kuin Ruotsissa.
Miesten työllisyysaste sen sijaan on EUmaiden keskiarvon alapuolella.
Suomessa alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on noin 48 prosenttia, kun saman ikäisten lasten isistä työllisiä on 91 prosenttia
onkin tervetullut avaus.
Siinä hahmoteltuja tulevaisuuden
suuntaviivoja ei pidä kuitenkaan ottaa
liian kirjaimellisesti, sillä reittivalinnasta tuskin päästään yksimielisyyteen.
Suunnaksi valikoitunee lopulta monen nopeuden Eurooppa, jossa maat
osallistuvat yhteistyön tiivistämiseen
eri tahdissa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on
näyttänyt tälle kehitykselle vihreää valoa.
Junckerin esitys on hyvä alku, mutta se
ei poraudu riittävästi politiikan sisältöihin.
Nykyiset perussopimukset loisivat
tukevan jalustan kansalaisten ja unionin välisen luottamussuhteen vankistamiselle, jos ne vain saataisiin toteutettua.
Sopimusten avaaminen nykyturbulenssissa olisi puolestaan lopun alkua.
Brexitin ainut myönteinen seuraus
lienee EU:n palaaminen perusasioiden
äärelle.
10
31.3.2017
Tilkkutäkki-Euroopassa yksikään
maa ei ole tasavahva neuvottelukumppani Yhdysvaltain tai Kiinan kanssa.
Kauppapolitiikka, ulkosuhteet ja ilmaston lämpenemisen vastainen kamppailu edellyttävät tiimipeliä.
Robert Schuman oli yksi EU:n keskeisimmistä perustajista.
Hän uskoi, että eurooppalainen solidaarisuus vahvistuisi konkreettisten taloudellisten saavutusten myötä.
Visio ei ole toteutunut, sillä taloussuhteiden tiivistämisestä huolimatta
EU-kansalaisissa ei ole virinnyt laajaa
yhteisvastuullisuutta.
Kiperän paikan tullen unionista on
tullut päinvastoin keskinäisen kyräilyn
klubi, jota liian moni kansalainen ei koe
omakseen.
Kuitenkin samat arjen ongelmat riivaavat ihmisiä kaikkialla unionissa.
Juhlavuoden kunniaksi Brysseliin kokoontuneen ?kansalaisten parlamentin. Uutisanalyysi
EU:n vaaran vuodet
Brexitin rampauttama EU hakee turvaa juuriltaan
Viime viikonloppuna EU-maiden johta-
jat palasivat unionin syntysijoille Roomaan juhlistamaan unionin kuusikymppisiä.
Vuonna 1957 perustettu kuuden
maan tulliliitto on kypsynyt maailman
suurimmaksi talousalueeksi.
Eurooppaa riivannut kansojen verinen välienselvittely on vaihtunut taloudelliseen ja polittiseen yhteistyöhön.
Rooman juhlapuheet eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että EU kahlaa läpi vaaran vuosia.
Viimeistään brexit-äänestys osoitti, että
jäljelle jäävien 27 jäsenmaan on korjattava EU:n suuntaa.
Komission puheenjohtaja JeanClaude Junckerin brexitin jälkeistä aikaa hahmotteleva ?valkoinen kirja. keskustelu olisi voitu käydä yhtä
hyvin keskustan puoluekokouksessa.
Keski-Italian kovia kokeneen maaseudun pormestarit valittivat työttömyyttä,
nuorten karkaamista suuriin kaupunkeihin ja kylien autioitumista.
Geert Wildersin oikeistopopulistien notkahduksesta Hollannin vaaleissa ei voi
vetää liian optimistisia johtopäätöksiä.
Olisi ennenaikaista kuvitella, että Euroopan oikeistopopulisteja kannatellut
tuuli olisi hiipunut liberaalin pääministerin Mark Rutten rutistuksessa.
Maltillisten puolueiden oli Hollannissa flirttailtava islamofobialla ja patrioottisella uholla, jotta ne saivat raavittua kasaan voittoon vaadittavat äänet.
Vaikka hollantilaiset kallistuivat puolustamaan eurooppalaista projektia, äärioikeistolaisia liikkeitä ruokkivat virtaukset säilyivät.
EU maksaa edelleen kovaa hintaa pakolaiskriisistä, takkuavasta taloudesta
ja jäsenvaltioita riepottelevista globalisaation megatrendeistä, jotka käyvät sytykkeiksi opportunistisille liikkeille.
Puolan ja Unkarin EU:n perusarvojen
vastainen rettelöinti sekä Ranskan ja Saksan vaalit pitävät unionin varpaillaan.
Oikeistopopulistit ovat monopolisoineet EU:ta koskevan keskustelun lähes
maassa kuin maassa.
Ne pelottelevat liittovaltiolla ja
sumuttavat käsittämättömillä Neuvostoliitto-rinnastuksilla.
Kuva unionista vääristyykin ilman
reilua uutisointia, jossa sekä onnistumiset että virheet pääsevät esille tasapuolisesti.
Moni maltillinen poliitikko vaikenee
mielummin kuin ryhtyy oikaisemaan
perättömiä väitteitä.
Viime aikoina pääministeri Sipilän
ulostulot integraation eduista ovat olleet valonpilkahdus suomalaisessa keskustelussa.
Kevään lämmetessä ja politiikan kylmetessä eurooppalainen kansalaisyhteiskunta on herännyt osoittamaan tukeaan unionille.
Pulse of Europe -liikkeen mielenosoitukset ovat saaneet hiljaisen ja unioniin
tyytyväisen väen liikkeelle Euroopan
kaupunkien kaduille.
Tuota tukea brexitin rampauttama
unioni tarvitsee nyt enemmän kuin
koskaan aikaisemmin.
Santeri Lampi
2017
11. Geert Wildersin oikeistopopulistien
notkahduksesta Hollannin vaaleissa ei voi
vetää liian optimistisia johtopäätöksiä.
31.3
Kiinan viranomaiset
ovat myöntäneet
laitoskohtaisen vient
iluvan Atria
Nurmon tuotantolai
tokselle.
Broileria ja possua Aasian pöytiin
Suomen tavoitteena on kaksinkertaistaa
elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä
TEKSTI: Anja Manninen KUVAT: atria
Ensimmäiset kontilliset pakastettua
sianlihaa lähtevät laivakuljetuksena
vielä tämän kevään aikana Atrian Nurmon tehtaalta Kiinaan.
Kevään aikana käynnistyy myös HKScanin siipikarjanlihan vienti Suomesta Japaniin.
. Hallitusohjelmassa on selkeä tavoite,
että elintarvikevientiä pitää kasvattaa.
Ministeri Kimmo Tiilikainen on tehnyt
erinomaista työtä, Husu-Kallio kiittää.
Vienninedistämismatkoilla esimerkiksi Japaniin ja Kiinaan ovat HusuKallion mukaan hyvin linkittyneet poliittisen tason sitoutuneisuus, virkamiesten asiantuntemus ja elintarvikeyritysten omat toimet.
Husu-Kallio on innoissaan voidessaan viedä maailmalle suomalaista ruo-
kapakettia. Pelkästään Aasiassa on paljon tehtävää.
. Menestystarinoita pitää osata
markkinoida.
Suomalaisen ruokatuotannon valtteja
ovat puhdas vesi, hyvä eläintautitilanne, pitkä kasvukausi ja arktisuus.
. En ole
vastaavaa urani aikana kokenut, suomalaista ruokaa maailmalle jo 1980-luvulta markkinoinut maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana
Husu-Kallio kehuu.
Taustalla on se tosiasia, että elintarvikkeiden tuonti Suomeen on viimeisten tilastojen mukaan 4?444 miljardia
euroa, mutta vienti vain 1?459 miljardia euroa.
Elintarvikealan Food from Finland
-vientiohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti
vuoteen 2020 mennessä.
12
31.3.2017
Maa- ja metsätalousministeriö on sopinut Food From Finland -ohjelman
kanssa tälle vuodelle 700 000 euron lisärahoituksesta elintarvikeviennin
edistämiseen.
Elintarvikeviennin kasvattaminen on
tärkeää kansantalouden ja suomalaisen
elintarvikeketjun kannalta. Takana on pitkä prosessi, Atria-konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn kuvaa konsernin vientiponnistuksia.
Päänavaus Kiinaan on merkittävä,
mutta euroista ja viennin taloudellisista. Nyt on tekemisen meininki. Elintarvikeala on suuri työllistäjä.
. Mallasohja, kaura, marjat, maailman laadukkain raakamaito, Husu-Kallio luettelee maailmalla menestyviä
suomalaisia elintarvikkeita.
Kiinalaiset kuluttavat noin puolet maa-
ilman sianlihasta, ja luvut kasvavat
elintason noustessa.
. Olemme viennissä lilliputtimaa.
Meidän on erotuttava muusta joukosta
laadulla
Lihan tuonti ja vienti vuosina 2010 ja 2015
82,1
tuonti (miljoonaa kiloa)
vienti (miljoonaa kiloa)
20,8
17,3
64,6
4,0
2,0
2010
36,5
35,7 34,3
54,5
59,4
2015
nauta
28,1
11,5
2010
2015
2010
sika
1)
13,8
16,9
10,0
2015
2010
broileri
2015
Yhteensä (1
Sisältää naudan-, sian-, lampaan-, broilerin-, kalkkunan- ja hevosenlihan. Voimme kaikki olla ylpeitä osaamisesta, jota meillä on koko ketjun varrella . Naudanlihaa tuotiin
20,8 miljoonaa kiloa ja vietiin 4,9 miljoonaa kiloa.
Tasaisempi tase oli sianlihan kohdalla: tuonti 35,7 miljoonaa kiloa ja vienti
34,3 miljoonaa kiloa.
Broilerinlihaa vietiin vuonna 2015 10
miljoonaa kiloa ja tuotiin 16,9 miljoonaa kiloa.
EU on elintarvikealan suuri ostaja ja
myyjä.
Elintarvikkeiden vienti EU-maihin on
sisämarkkinakauppaa, jota koskevat vapaan liikkuvuuden periaatteet.
Varsinaisesti vienti tarkoittaa tuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle. tilalta haarukkaan asti, HKScanin viennistä
vastaava johtaja Jukka Nikkinen kuvasi
maaliskuun alun tiedotteessa.
HKScan vie Japaniin myös suomalaista sianlihaa.
. 2017
13. EU:n ulkopuoliset maat voivat asettaa elintarvikkeille suomalaista lainsäädäntöä tiukempia ehtoja, joita tulee noudattaa.
Kohdemaan viranomainen viime kädessä päättää, minkä maan ja minkä
yrityksen valmistamia tuotteita kohdemaassa voi myydä ja markkinoida ja
millä ehdoin.
Elintarvikevirasto Evirassa on käynnissä vientihanke, jonka tarkoituksena
on lisätä elintarvikealan pienten ja keskisuurten yritysten vientivalmiuksia.
Hallituksen elintarvikeviennin kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa viennin avautumista naudanlihalle Hongkongiin, siipikarjanlihalle Etelä-Koreaan sekä sianlihalle ja maitotuotteille Etelä-Afrikkaan.
Kärkihanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka.
31.3. Päätös antaa sianlihantuottajille uskoa tulevaan. Suomalaisen sianlihan tuottajahinta on alhaisin EU:ssa. Lähde: Elintarviketalous, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Nyt on tekemisen meininki.
En ole vastaavaa urani aikana kokenut.
vaikutuksista Gröhn ei voi vielä kertoa.
Atria vie sianlihaa myös Ruotsiin,
Tanskaan, Viroon, Uuteen-Seelantiin,
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Viennin osuus konsernin sianlihantuotannosta vaihtelee ja on Gröhnin
mukaan 10?15 prosenttia.
Atria uutisoi sianlihan viennistä lokakuussa saatuaan virallisen vahvistuksen vientiluvan saamisesta Kiinaan.
Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet
laitoskohtaisen vientiluvan Atrian Nurmon tuotantolaitokselle.
Kevään aikana käynnistyy myös HKScanin siipikarjanlihan vienti Suomesta Japaniin.
Yritys vie tällä hetkellä Japaniin suomalaista sianlihaa sekä siipikarjanlihaa
Tanskan Vinderupissa sijaitsevalta tuotantolaitokseltaan.
. Vientiluvan saaminen on konkreettinen osoitus suomalaisen lihan korkeasta laadusta. Se on
merkittävä askel hallituksen tavoitteessa löytää uusia vientimarkkinoita suomalaisille elintarvikkeille ja parantaa
siten ruoan kauppatasetta, Tiilikainen
sanoo.
Lihatiedotuksen tilaston mukaan lihan tuonti oli vuonna 2015 82,1 miljoonaa kiloa ja vienti 59,4 miljoonaa kiloa.
Viennin ja tuonnin ero on suurin naudanlihan kohdalla. Japanilainen kuluttaja on äärimmäisen laatutietoinen. Toimittamamme sianliha on niin
laadukasta, että japanilainen asiakkaamme valmistaa siitä ?Nama hamia?
eli sianlihaa raakana sushin tapaan,
Nikkinen kertoo.
Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen pitää Kiinan päätöstä merkittävänä.
Yritykset ovat tehokkaita lobbareita,
Harakka pohtii syytä.
Näkemyseroja syntyy, kun keskuste-
lu siirtyy valtion rooliin tutkimuksen ja
tuotekehityksen rahoittajana, riskinottajana ja omistajana.
Kokoomuksen Lepomäki ei usko valtionomistukseen.
??En näe mitään perustetta sille, että
valtio on vähemmistöosakkaana pörssiyhtiöissä, joissa ei ole vahvaa turvallisuuteen tai ihmisten hyvinvointiin liittyvää intressiä pitää yhtiö julkisen vallan kontrollissa, hän sanoo.
Hallituksen piirissä on toisenlaisiakin
näkemyksiä. Poliittinen talous
Poliittisen talouden juttusarja selvittää,
millaisia vaihtoehtoja Suomen
talouspolitiikaksi on tarjolla.
Shutterstock
Valtion paikka puntarissa
Valtion rooli Suomen taloudessa on pienentynyt viime vuosikymmeninä.
Mikä virka julkisella vallalla on kasvun ja työpaikkojen luomisessa?
14
Outokumpu, Kemira, Valmet, Veitsi-
Suomenmaan haastattelemat talous-
luoto ja Imatran Voima. Yritystuista suuri osa jopa heikentää kannustimia uusiutumiseen ja tehostamiseen, Harakka sanoo.
Käytännössä yritystuista luopuminen
on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.
31.3.2017
??Esimerkiksi viime hallitus kävi yritystukia läpi kunnianhimoisella otteella, mutta aina joku eturyhmä kärsii. Ei säilyttää nykyistä elinkeinoelämää. Tästä kertoo esimerkiksi
pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajatus
?valtion taseen laittamisesta töihin?.. Syntyivät edellä lueteltujen valtionyhtiöiden edeltäjät.
Valtionyhtiöillä haluttiin tukea koko Suomen asuttuna pitämistä, infrastruktuurin kehittämistä, omavaraisuutta sekä Suomen luonnonvarojen
hyödyntämistä.
Viime vuosikymmeninä valtion rooli
markkinoilla on kuitenkin pienentynyt
ja valtion yhtiöitä on yksityistetty.
Mikä on valtion tehtävä kansantalouden kehittämisessä 2020-luvun Suomessa. Joko markkinat osaavat hoitaa
asiat valtiota paremmin?
kysymyksiin perehtyneet kansanedustajat, kokoomuksen Elina Lepomäki,
keskustan Mauri Pekkarinen ja SDP:n
Timo Harakka ovat yhtä mieltä siitä, että valtio voi tukea kansantalouden kehitystä panostamalla koulutukseen ja perustutkimukseen ja luomalla yrityksille suotuisat toimintamahdollisuudet.
Yhteinen mielipide löytyy myös siitä,
että oikeanlaista yritystoiminnan tukea eivät ole isoille yrityksille kohdistetut yritystuet.
??Elinkeinopolitiikalla täytyy paikata
markkinapuutteita, esimerkiksi palkita
riskinottoa. Valtion rooli Suomen teollistamisessa ja kansantalouden kehittämisessä on ollut merkittävä.
1900-luvun alkupuolella valtio alkoi
toimia aloilla, joilla yksityinen pääoma
ei ollut halukas tai kykenevä riskinottoon
2017
15. Tähän tarvitaan myös
valtion innovaatiorahoitusta, Pekkarinen sanoo.
Hän uskoo, että verorahoilla tuotettu tieto valuu verotuloja tuottavaksi toiminnaksi Suomen rajojen ulkopuolelle, ellei valtio tule innovaatiorahoituksella mukaan kehittämistyöhön
liittyvään riskankantoon.
??Nokia-buumin aikaan Suomeen tuli markkinaehtoista riskirahaa, joka finanssikriisin myötä pakeni. Julkisen
toimijan on nyt täytettävä tätä vajetta,
hän jatkaa.
kin kilpailukykyinen teollisuuden ala,
mutta se ei tapahdu valtion tuella.
Lepomäen mielestä parempaan lopputulokseen päästään, jos valtio keskittyy huolehtimaan, että yksityisten ihmisten kannattaa investoida ja omistaa.
??Vedetään riskinoton ja omistamisen verotus sen verran alas, että täällä on oikeasti kilpailukykyistä yrittää
ja ottaa riskiä. Jos halutaan luoda uutta, välillä epäonnistutaan, hän
sanoo.
Lepomäki ei usko valtion olevan paras
taho valitsemaan, mitä innovaatioita
kannattaa tukea. Esimerkiksi hallituksen biotalouden kärkihanke saa häneltä täystyrmäyksen.
??En ymmärrä, miksi valtion pitää
satsata biotalouteen yhtään mitään.
Hän varoittaa, että valtion rahoitus
pikemmin syö pääomia kuin tuottaa
niitä lisää.
??Mitä enemmän yritystukia käytetään, sitä enemmän ne estävät luonnollista rakennemuutosta ja jumittavat työvoimaa ja pääomaa aloille, jotka
eivät tulevaisuudessa tuota markkinaehtoisesti. USA:kin laittaa paljon rahaa
aloihin, joissa se näkee kansallisen
intressin, Pekkarinen perustelee.
??Huolellisesti harkittujen kärkialojen lisäksi on huolehdittava korkeakoulujen perustutkimuksen rahoituksesta, koska valtio ei voi mitenkään
tunnistaa kaikkia tulevaisuuden menestysaloja, Harakka kuitenkin korostaa.
Valtion rahoittamaa tutkimus- ja
tuotekehitystoimintaa kannattava Alaja myöntää, että innovaatioita rahoittava valtio ei voi olla varma siitä, että
niistä tulee kaupallisia läpimurtoja ?
eikä kaikista sellaisia tulekaan.
??Meidän täytyy hyväksyä innovaatiotoiminnan luonne. Sen
toimintaohje kertoo uskosta valtioon
omistajana tilanteissa, joissa markkinaratkaisu ei ole riittävä.
Yhtiön kautta valtion omistamisesta
halutaan tehdä aktiivinen yhteiskunnan uudistamisen väline ja saada valtion yhtiöomaisuudella luotua nykyistä enemmän kasvua ja työllisyyttä.
Valtion omistajuuteen uskoo myös op-
positiopuolue SDP:n Timo Harakka,
joskaan hän ei näe tarvetta uuden yhtiön perustamiselle.
Harakka harmittelee liian yksioikoisia näkemyksiä, joiden mukaan valtion omistama yhtiö ei voisi olla menestyvä.
Hän nostaa esimerkiksi uusiutuvan dieselin markkinajohtajaksi ponnistaneen Neste Oy:n, jossa on valtion
enemmistöomistus.
Yhtiön arvo Harakan mukaan muutamassa vuodessa kolminkertaistunut
ja uusiutuvat polttoaineet tekevät nesteen tuloksesta jo suuremman osan
kuin fossiiliset.
??Talouselämässä haastateltu Osuuspankin analyytikko totesi, että Nesteen siirtyminen biopolttoaineisiin oli
mahdollista juuri sen takia, että sillä oli kärsivällisenä omistajana valtio,
Harakka kertoo.
Entä millainen rooli valtiolla pitäisi ol-
la innovaatioiden rahoituksessa?
Kokoomuksen Lepomäen mielestä on ymmärrettävää, että suljetun talouden aikaan Suomen teollistaminen
lähti valtiovetoisesti liikkeelle.
??Silloin ei ollut mahdollista yksityisesti saada niin paljon investointirahoitusta, mutta tällä hetkellä rahoitusta on saatavilla vaikka kuinka. Ja laitetaan sosiaaliturva sellaiseen asentoon, että ihmisillä on mahdollisuus ottaa myös henkilökohtaista riskiä ilman, että menettää
perusturvansa. Internetin kehitys vaati alkuvaiheessa
voimakasta julkista rahoitusta.
Tätä varten perustettiin vastikään
valtion kehitysyhtiö (Vake Oy). Syntyy kierre, jossa jäädään
julkisilla varoilla pitkiksi ajoiksi tällaiseen yritykseen kiinni, hän perustelee.
Kokoomusedustaja uskoo, että biotaloudesta voi syntyä Suomeen erittäin-
eeva kärkkäinen
31.3. Sitten alkaa syntyä ihmeitä, hän lupaa.
Innovaatioita ja talouspolitiikkaa tut-
Pekkarinen ja Harakka eivät näe on-
kinut demaritaustaisen Kalevi Sorsa
-säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja
on samoilla linjoilla Pekkarisen ja Harakan kanssa.
Alajan mukaan oikeistolainen talousretoriikka ohittaa sen, että valtio on toiminut usein riskin kantajana teknologisessa kehittämisessä.
??Esimerkiksi internetin kehitys vaati
alkuvaiheessa voimakasta julkista rahoitusta, Alaja sanoo.
Alajan mielestä valtion kannattaa
asettaa missioita, joita valtiorahoitteisilla innovaatioilla halutaan ratkaista.
Näitä voisivat olla maailmaa järisyttävien megatrendien kuten ilmastonmuutoksen tai kaupungistumisen
haasteiden ratkaiseminen.
gelmaa siinä, että valtio valitsee biotai kiertotalouden kaltaisia kärkialoja,
joihin julkisia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja kohdistetaan.
??Meillä on luonnonvaroista johtuen
omat suhteelliset etumme ja teollinen
traditio. Maailmalla ei ole ollut rahoituksesta pulaa
pitkään aikaan.
??Jos ja kun yksityisillä yrityksillä on
vaikeuksia saada riittävää rahoitusta, se ei ole syy pistää veronmaksajien rahoja peliin, vaan kehittää rajoitusmarkkinoita ja kansankapitalismia.
Kannattamattoman kohteen ei tulekaan saada rahoitusta.
Entinen kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen on eri linjoilla.
??Suomen haasteena on, miten saa-
daan perustutkimus jalostettua työksi
ja työpaikoiksi
16
31.3.2017
Heitäkin tarvitaan,
mutta pienten lasten vanhempien ääni
kuuluu heikommin.
Teksti: Pauliina Pohjala Kuvat: Jari Laukkanen
En onnistunut saamaan yhtään ehdokasta keskustan listalle, kun
kaikki vetosivat siihen, että työ, perhe ja lasten harrastukset vievät
niin paljon aikaa, espoolainen Arja Ryynänen, 42, huokaa.
Hän työskentelee lastensuojelujärjestössä sosiaalityöntekijänä ja
tempautui työkaverin houkuttelemana keskustan toimintaan puolitoista vuotta sitten.
7-vuotiaan pojan ja 12-vuotiaan tytön äiti on nyt ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa.
. Meillä on hyvä meininki ja kivoja ihmisiä,
hän kannustaa muitakin mukaan.
Ryynänen muistuttaa, että kuntapolitiikassa todellakin vaikutetaan arkeen ja lähiympäristöön. Olemme totisten asioiden äärellä, mutta ei sen tarvitse aina olla niin vakavaa. Hänen tyttärensä esimerkiksi kertoi, että koulumatkalla on ruuhkainen autotie, jota on vaikea ylittää.
Ryynänen kyseli Espoon teknisessä lautakunnassa vaikuttavalta puoluetoveriltaan Johanna Tikanmäeltä tien kaavoitussuunnitelmasta. Ja välillä voi perua,
jos ei pääse kokoukseen. Voimme muuttaa asioita yhdessä. Se olisi tämän ajan tapa.
Ensi viikon sunnuntaina käytävien kuntavaalien ehdokastilastot
kertovat, että ruuhkavuodet näkyvät keskustan ehdokkaiden ikäjakaumassa.
31.3. Monet ongelmat voitaisiin
ehkäistä, jos apua saisi ajoissa ja matalalla kynnyksellä eikä ensin
pitäisi mennä byrokratiaputkesta läpi.
Ryynänen kokee politiikan voimaannuttavana.
. Siinä ei ollut huomioitu kasvavaa asuinaluetta.
??Johanna vei asian lautakuntaan, ja nyt paikalle rakennetaan ylikulkusilta.
Poliittisen keskustelun voisi Ryynäsen mielestä tuoda nykyistä vah-
Espoolainen Arja
Ryynänen kannustaa
muitakin lähtemään
matalalla kynnyksellä
mukaan vaikuttamaan.
vemmin sosiaaliseen mediaan.
Ryynänen oli viime vuonna ruuhkavuosien puheenaiheita käsittelevän Marja Hintikka live -tv-ohjelman taustaraadissa pohtimassa, mitä aiheita jaksoissa voisi käsitellä.
. Ohjelman ympärille syntyi ilmiö. Syyt ehdokkuuteen lähtevät siitä, mitä olen työssäni nähnyt.
Avun hakeminen on tehty liian vaikeaksi. 2017
17. Ruuhkavuodet
verottavat
Tyypillinen keskustalainen kuntavaaliehdokas
on viisikymppinen mies. Miten sitä samaa voisi saada myös politiikkaan. Lapsiperheiden elämästä keskusteltiin vilkkaasti verkossa
Yhteisten asioiden hoitaminen
18
31.3.2017
30?34
35?39
40?44
45?49
50?54
Sukupuolikiintiöt
aiheuttavat sen,
että naisvaltuutetuille
kasautuu hyvin paljon
tehtäviä.
kilpailee niiden kanssa, eikä politiikka
useinkaan näyttäydy kovin hohdokkaana vaan pikemminkin vaativana, Hakala pohtii.
Hän muistuttaa, ettei siitä ole kauaa,
kun naiset olivat eduskunnassakin vain
pienenä vähemmistönä.
. Vuoden 2012 vaalien yhteydessä
noin kolmannes heistä vetosi siihen, että
valtuustotyö vie liikaa aikaa vapaa-ajan
harrastuksilta, perhe-elämältä ja ansiotyöltä.
Nämä syyt ovat korostuneet viime
vuosina.
Vuonna 1996 viidennes luopujista katsoi valtuustotyön vievän liikaa aikaa perheeltä. Viime kuntavaaleissa osuus oli
kohonnut jo 31 prosenttiin.
Arja Ryynänen näkee äitimyytin elävän
yhä vahvana.
. Valtuustoon pyrkii 1 120
keskustalaista 50?59-vuotiaista miestä ja
737 naista. Keskustan listalle saatiin lopulta 62 miestä ja 30
naista.
. kasautuu
hyvin paljon tehtäviä.
Maukonen-Kärkkäinen pitää tilannetta erittäin harmillisena.
. Aikaisemmin
mukana olleet naiset vetosivat nyt siihen, että elämässä on niin paljon muutakin, eli perhe ja vaativa työ.
55?59
60?64
65?
Maukonen-Kärkkäinen kertoo monien
naisten luopuvan luottamustoimista jo
yhden kauden jälkeen, koska ne koetaan
uuvuttaviksi.
. Naisilla on paljon tietämystä kuntapalveluista. Naisten pitäisi olla vahvoja työelämässä ja olla samalla äitejä, jotka ovat lasten ensisijaisia hoitajia. Naisia on tässä ikäryhmässä
40 prosenttia.
Yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden joukossa on 864 miestä ja 347 naista. Varsinkin Jyväskylän listalta puuttuvat pienten lasten äidit. Pikkulasten isät puolestaan tekevät eniten ylitöitä.. Yhteiskunnallisissa rakenteissa on
vielä korjattavaa.
Kaikenikäisiä naisia on selvästi vaike-
ampi saada ehdokkaiksi kuin miehiä,
Keski-Suomen keskustapiirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen vahvistaa.
Puhelinlinjat kävivät piiritoimistolla
kuumina kuntavaaliehdokkaita metsästettäessä.
Vielä muutama viikko ennen listan
sulkeutumista Jyväskylän tilanne näytti huolestuttavalta: ehdokkaita oli saatu
80, mutta heistä vain 20 oli naisia. 30?39-vuotiaita miesehdokkaita on 649 ja naisehdokkaita 591,
naisten osuuden ollessa 48 prosenttia.
Suuremmissa ikäluokissa ehdokasluvut kasvavat. Miehillä se on todennäköisempää.
Hakala pohtii, ovatko ajankäytön paineet naisille erityisen kovat.
. He käyttävätkin niitä tutkitusti enemmän kuin miehet.
Sami Borgin ja Sari Pikkalan tuoreesta
Kuntavaalitrendit-julkaisusta selviää, että 25?34-vuotiaiden valtuutettujen osuus
on ollut vain 10 prosentin luokkaa vuodesta 1996 lähtien.
Vajaa kolmannes kaikista valtuutetuista jättää paikkansa omasta tahdostaan. Se on se suomalainen ylipärjäämisen kulttuuri. Ehdokkaiden keski-ikä on 50 vuotta.
20?29-vuotiaita miehiä on 354 ja samanikäisiä naisia 247, eli naisten osuus
on 41 prosenttia. Loppukiri oikaisi jakaumaa hieman. Ruuhkavuosia elävät haluavat ymmärrettävästi viettää töiden lisäksi aikaa
myös perheen, ystävien ja harrastusten
parissa. 864
Keskustan kuntavaaliehdokkaiden ikäjakauma (2017)
Lähde: Oikeusministeriön vaalisivu
miehiä
naisia
602
579
541
481
361
288
376 384
321
403
336
347
334
277
270
201
145
143
104
62
42
18?19
20?24
25?29
Keskustalla on kaikkiaan 7 461 ehdokasta, joista 40 prosenttia on naisia. joita meidänkin
kunnissamme on aika vähän . Itse olen huomannut sen, että emme saa pidettyä naisia pitkään mukana niin, että he lähtisivät aina uudelleen ehdolle. Sukupuolikiintiöt aiheuttavat sen, että naisvaltuutetuille . Naisten
osuus jää vain 29 prosenttiin.
Kuntavaaliehdokkaiden ikäjakaumaan
vaikuttaa tietysti myös se, että keskustan jäsenten keski-ikä on 59,9 vuotta ja
51 prosenttia jäsenistöstä on eläkeläisiä
(Kunnallisalan kehittämissäätiön Puolueiden rakenteet ja jäsenten verkostot ?
julkaisu).
Keskustan poliittinen sihteeri Jirka Ha-
kala pitää ehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakaumaa ongelmana, vaikka iloitseekin siitä, että keskustalla on puolueista
eniten naisehdokkaita.
??Puolueen toimintaa pitää tarkastella
kriittisesti
Nuoret ovat ehkä yhdeksän vuotta koulussa kuunnelleet, etteivät he osaa
mitään. Mutta ehkä päättäjät eivät tiedä. Tea Nieminen Pornaisista uskoo, että sosiaalialan ihmisiä tarvitaan politiikassa. 2017
19. Siksi on hyvä mennä ja kertoa, hän perustelee kuntavaaliehdokkuuttaan.
Joulukuussa syntynyttä Tuuli-vauvaa
Nieminen kertoo nuorten miesten syrjäytymisen johtuvan usein siitä, että he ovat
ennemminkin käsillään tekijöitä kuin
lukuaineiden ystäviä.
. Sylissä joulukuussa syntynyt Tuuli.
Ryynänen toivoo vanhemmuuden ja
kotitöiden tasaisempaa jakamista äidin
ja isän kesken. Hän perää vanhemmilta
myös uskallusta pyytää apua arjen pyörittämiseen.
. Hän pyrkii valtuustoon nyt toista kertaa. Alallani puhutaan usein kahvipöydissä, miten näitä asioita pitäisi tehdä
ja ihmetellään, miksi päättäjät eivät tajua. n
31.3. Nyt heitä on kaksi, loput ovat hanketyöntekijöitä, joille tehdään määräaikaisia sopimuksia vuodeksi kerrallaan.
Vaihtuvuus on siis suurta. Isovanhemmat
auttavat myös, Nieminen kertoo.
Valtuustossa hän haluaa selvittää muun
muassa sitä, voisiko etsivään nuorisotyöhön saada vakituisia työntekijöitä.
. Kotitöiden ja lastenhoidon osalta työnjakomme menee
miehen työaikojen ulkopuolella nyt niin,
että se tekee kumpi ehtii. Hän
Kuntavaalit ovat Niemiselle toiset. On
ihan ok, että koko kylä kasvattaa.
suunnittelee paluuta sosiaalialalle sitten,
kun vauva on noin vuoden ikäinen.
. Tällä
hetkellä hän toimii Pornaisten kunnallisjärjestön sihteerinä ja vaikuttaa Uudenmaan piirihallituksessa.
Sähköposteja ja puheluita sinkoilee
kotoa sinne sun tänne.
??Arki on lutviutunut. Minun voimavarani on se, että uskallan kysyä ystäviäni ja äitiäni avuksi. Monesti nuori ihan hämmentyy,
kun häntä kuunnellaan ja kysytään, mitä
hän haluaisi tehdä.
kotonaan parhaillaan hoitava Tea Nieminen, 36, pyrkii Pornaisten valtuustoon
keskustan riveistä.
Tuulilla on myös 9-vuotias isoveli ja
11-vuotias isosisko sekä yksinyrittäjänä
työskentelevä isä.
Nieminen jäi marraskuussa äitiysvapaalle etsivästä nuorisotyöstä
Kirjaimellisesti tulos
tarkoittaa sitä, että Skotlannin
pääministeri Nicola Sturgeon
voi pyytää kansanäänestystä
Britannian hallitukselta. Trumpin
määräys poistaa liittovaltion
työntekijöiltä velvoitteen ottaa
ilmastonmuutos huomioon
päätöksenteossa ja sallii uusien
hiilikaivosten perustamisen
valtion maille.
Christopher Furlong / AFP Photo / Lehtikuva
Tästä se lähtee. Maailman kuvat
Koonnut: samuli vänttilä
Skotit pyrkivät omilleen.
Skotlannin alueparlamentti
äänesti itsenäistymistä
koskevan kansanäänestyksen
puolesta. Hallitus
ja pääministeri Theresa May eivät
kuitenkaan halua äänestystä
ennen kuin raskas brexit-prosessi
on saatu päätökseen.
Huolestuttava pidätys.
Miliisit taluttivat venäläistä
oppositiopoliitikkoa
Aleksei Navalnyita pois
korruptiota vastustavasta
mielenosoituksesta Moskovassa.
Samalla miliisi pidätti yli tuhat
muuta ihmistä. Navalnyi
tuomittiin 15 päiväksi
vankeuteen ja sakkoihin.
Yhdysvallat ja EU pitivät
pidätyksiä loukkauksena
demokratiaa kohtaan.
Tyrmäys ympäristölle.
Yhdysvalloissa presidentti
Donald Trump antoi määräyksen
kumota edeltäjänsä Barack
Obaman suunnitelman
hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseksi. Neuvottelupöytään Britannia ja EU pääsevät kuitenkin todennäköisesti vasta kesällä.
20
31.3.2017. Britannian pääministeri Theresa May allekirjoitti saarivaltion ensimmäisen pääministerin Robert Walpolen silmien alla kirjeen, joka
käynnisti kahden vuoden mittaisen eroprosessin Euroopan unionista
Kuusi vuotta sitten tehty päätös lakkauttaa Venäjän selviämisasemat
osoittautui tyhmyydeksi, joka nyt on päätetty korjata.
Alkoholin kulutus ei laskenut päätöksen jälkeen . Se kasvaa vuosittain kahdella prosentilla. Ainoa muutos on se,
mikä viranomainen tarjoaa paikan humalasta selviämiselle.
Tämä epäkiitollinen toiminta on siirtynyt
poliisilta terveydenhoitoministeriöön, joka oitis lakkautti selviämisasemat. Koska se oli
sisäministeriön yksikkö, järjestys oli sen mukainen. Juovuksissa olevat ihmiset pantiin selviämään suoraan klinikoille tavallisiin potilashuoneisiin.
Pian sekä lääkärit että potilaat pyysivät rukoillen: poistakaa juopot meiltä, sillä he rähinöivät, tappelevat ja pitävät meitä pilkkanaan.
Sen jälkeen duuma päätti, että selviämisasemat otetaan uudelleen käyttöön.
valvontaa he alkoivat oikutella.
Koska kukaan ei halunnut jättää juopuneita
kansalaisia ilman valvontaa, lainsäätäjät päättivät palauttaa selviämisasemat eli korjata virheen, jonka duuma teki vuonna 2011.
Mutta millaisia selviämisasemien pitäisi olla ja kenen kustannuksella niiden pitäisi toimia, siitä duuman kansanedustajat nyt kiistelevät. Selviämisasemien lakkautus
oli huono päätös
Eräs älyniekka sanoi: tyhmyytemme on ko-
Koe on miellyttänyt juoppoja. Aggressiivisten ja juopuneiden kansalaisen määrä ei vähentynyt kaduilla
eikä julkisissa paikoissa. Mutta sakon pitäisi olla 1?500?5?000 ruplaa eli 90?
100 euroa.
Henkilökunnan varjelua varten ehdotettiin
vakinaisesta palveluksesta eronneiden poliisityöntekijöiden palkkaamista.
Venäjän ensimmäinen selviämisasema avattiin vuonna 1931 Leningradissa. Selviämisasemien palauttamisesta entiselleen ei voi olla puhettakaan.
Ilmaan on heitetty idea perustaa niin sanottuja sosiaalihotelleja, joissa yöpyminen maksaisi 100 ruplaa eli puolitoista euroa. 2017
21. Sen jälkeen, kun työnantaja sai miliisiltä raportin,
työntekijä joko sai potkut työstään tai hänet
alennettiin.
Vuonna 2011 selviämisasemat luovutettiin
terveydenhuoltoministeriölle, joka siirsi juopuneet klinikoille.
Vastaavaa lakiehdotusta ollaan nyt kirjoittamassa. Duuma hyväksyy lain luultavasti jo
ennen kesälomaa.
Mutta tänään uutisoitiin, että jalkapallon
MM-kisoihin, jotka pelataan Venäjällä kesällä 2018, rakennetaan selviämisasemat niihin yhteentoista kaupunkiin, joissa kisat pidetään.
Jokainen kaupunki
päättää itse, minkä viranomaisen alaisuudessa ne
toimivat: sisäministeriön
vai terveydenhuoltoministeriön.
Valeri Mitenjov
Moskova
vnikolaevitch@gmail.com
31.3. Potilaiden kylvetys kylmässä vedessä,
sitä vastustavien rankaiseminen ja potilaiden
rahan anastaminen oli tavallista.
Sakko yöpymisestä selviämisasemalla oli
muutamia kopeekoita, mutta suurempi rangaistus odotti potilaita työpaikalla. Ilman poliisin
kemuksemme lähde. päinvastoin
50 ja 60 mm eristevahvuudet
Kaikki kohteet netissä:
WWW.FINDOOR.FI . palo-ovet . CE-hyväksytyt ovet . 0400 384 939
www.metsatilat.fi. JÖGEVA 4
vin
ä
t
s
e
k
n
Suome
ila
p
a
o
k
l
a
v
www.naturcom.fi
Koko kansan autokauppaa
YLI 2500 AJONEUVON
VALIKOIMA KAUTTA MAAN!
Valitse ajoneuvosi
ajoneuvosiRinta-Joupin
Rinta-Joupinlaajasta
laajasta
Valitse
valikoimasta
mistä
päin
Suomea
tahansajaja
valikoimasta mistä päin Suomea tahansa
tee kaupat
kaupat lähimmällä
lähimmällätoimipistee
toimipisteellä!
llä!
tee
Kysy myös kotiintoimitusta!
Hyvinkää
VIHREÄN KULLAN MAITA!
Investointi huolettomaan
tulevaisuuteen
Myynnissä 61 kohdetta
Kainuussa 5
Lapissa 14
Pohjois-Pohjanmaalla 42
HAE TUETULLE
LOMALLE!
JA
IS - UÄ
H
NN RE A
VE OIS ANJ
I
K IK P
ER K A M
Kuulkaa!
Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä
eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille!
Hyvä tarjous!
Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei muuten
ole mahdollisuutta päästä lomalle!
Tutustu lomiin ja täytä sähköinen hakemus
sivuilta www.mtlh.fi tai tilaa esite
p. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi
Osallistumme näytteilleasettajina
Farmari 2017 -näyttelyyn 14.-17.6.2017 Seinäjoella
Tule käymään, kerromme mielellämme
lisää toiminnastamme!
MAASEUDUN TERVEYS- JA LOMAHUOLTO RY
Suomalaista
perinnetietoa
parhaimmillaan
rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja
ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai
2 000 kg muita jauheisia
kivennäisiä kerralla
Kari Herttua
Havupuuuutejuoman
kehittäjä
Karin
Kaupan päälle
3M. 02-552 6601
herttua@ravintorengas.fi
www.ravintorengas.fi
Turun yliopistossa tutkittu
luonnontuote länsirannikon
männystä.
Murrontie 2
91600 Utajärvi
p. 08 514 4700
www.kinnusentahtirehut.fi
Kampanja-aika
13.3.?31.5.2017
Myynti: maatalouskaupat. 5 tallennuspaikkaa
integroitu antenni digitaalinen pikahaku
3,5 mm:n liitäntä Dual Shell Design
AA-paristot (mukana 2)
Tuote johon sinun
ei tarvitse uskoa
- se toimii sittenkin
2016 Ravintorenkaan
juhlavuosi
Kun tilaat
1 000 kg
Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 ?:n alennus tonnilta rakeisissa
kivennäisissä, erikoisrehuissa ja Premi-Tähti-kivennäisissä tai 20 ?:n
alennus tonnilta muissa jauheisissa kivennäisissä.
40v
Ravintorengas Oy
29810 Siikainen, Puh. Pro
HAVUPUUUUTEJUOMA
-FM-radiokuulonsuojaimet
Nämä huippuluokan radiokuulonsuojaimet
korvillasi suojaat yhtä aikaa kuuloa ja
kuuntelet radiota. PELTOR?
WorkTunes
Ne eivät ole kuntayhtymiä. En tiedä, kenen kannalta se olisi ongelma. Vuonna 2021 kunta- ja maakuntavaalit ovat samaan aikaan, ja sitten ihmiset voisivat ratkoa, kummalla
tasolla haluavat toimia, hän sanoo.
Parhaimmillaan yksi ja sama henkilö voi siis toimia
kolmella eri tasolla: eduskunnassa tai europarlamentissa, maakuntavaltuustossa ja kunnanvaltuustossa.
. Ei se mennytkään niin. Siinä pitää olla niiden ihmisten näkemyksiä, jotka
ovat saaneet kuntalaisilta luottamuksen vaaleissa.
Maakuntavaalit pidetään tammikuun 2018 kolmantena
sunnuntaina, mutta väliaikaishallinto aloittaa työnsä jo
puoli vuotta sitä ennen.
24
31.3.2017
Tällä hetkellä kaduilla näkyy kuntavaalimainoksia.
Onkohan maakuntavaalien kampanjointi samanlaista?
Vehviläinen ei osaa sanoa, kun siitä ei luonnollisestikaan
ole vielä kokemusta.
. Vehviläinen varoittaa tulevia valtuutettuja antamasta kuntastrategiaa konsulttien ja virkamiesten kirjoitettavaksi.
. Maakuntavaltuustojen pitää ajatella koko maakunnan etua, ministeri painottaa.
Samassa hän vastaa itse omaan huoleensa. Sellaisessa kunnassa halutaan asua eikä lähteä sieltä pois, hän kiteyttää.
Uusi kuntalaki edellyttää kaikilta kunnilta kuntastrategian laatimista. Viime
eduskuntavaaleissa oli ensimmäistä kertaa uusi SavoKarjalan vaalipiiri, ja ennen vaaleja pelättiin, että kansanedustajat valitaan vain Kuopiosta ja Joensuusta.
. Siitä pitää lähteä
myös maakuntavaaleissa.
Vehviläinen näkisi tulevia kuntapäättäjiä mielellään
myös ensimmäisissä maakuntavaltuustoissa.
. Edustajia saatiin esimerkiksi Rääkkylästä, Ilomantsista, Pielavedeltä ja Kiuruvedeltä. Se on hienoa ja se kertoo siitä, että pientenkin kuntien
vetovoimaiset ehdokkaat saavat ääniä. Kunnat on laitettu samaan muottiin antamalla niille samanlaisia tehtäviä. Täytyisi
olla selvät perusteet, jos vaalikelpoisuutta rajoitettaisiin.
Viime kädessä äänestäjät ratkaisevat, Vehviläinen sanoo.. Henkilö
Kuntien kannattaa
erikoistua
Kuntastrategiaa ei saa jättää konsulttien ja virkamiesten
kirjoitettavaksi, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen
ohjeistaa seuraavia valtuutettuja.
Teksti: Pauliina Pohjala Kuvat: Jari Laukkanen
Kuntavaaleihin on enää reilu viikko.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on innostunut ajatuksesta, että nyt ollaan historiallisen kuntavaalikauden kynnyksellä.
Kuntien ei tarvitse pian enää murehtia siitä, että erikoissairaanhoidon pitkien laskujen vuoksi joudutaan
nostamaan veroprosenttia, ottamaan lisää lainaa tai tekemään säästöjä.
??Kunta voi etsiä rooliaan uudella tavalla, kun raskas
sote lähtee pois, keskustaministeri toteaa työhuoneessaan valtioneuvoston linnassa.
Vehviläinen näkee, että uudella kunnalla on nykyistä
enemmän tilaa kehittää työllisyyttä ja elinvoimaa.
. Mutta vaalirahoitussäännöt ovat samat kuin eduskuntavaaleissa.
Vehviläinen kertoo olevansa hieman huolissaan muutamasta asiasta. Entä jos maakuntavaltuutetut ajavat
vain omien kuntiensa asiaa ja yrittävät vetää kotiin päin?
Kuuluuko vähäväkisten alueiden ääni, jos edustajat tulevat maakuntien isoista kaupungeista?
. Vehviläinen kannustaa kuntia erikoistumaan niille vahvoihin asioihin.
. Elinvoima on sitä, millainen pöhinä kunnassa on. Tässä murrosvaiheessa en pitäisi sitä ollenkaan huonona. Siihen kytkeytyvät vapaa-ajan palvelut, ympäristö, hyvä fiilis
ja se, että päätöksiä saadaan aikaiseksi. Siksi pitää profiloitua.
Vehviläinen muistuttaa, että menneinä vuosikymmeninä suunta on ollut päinvastainen. Mikään kunta, edes Helsinki tai muut isot kaupungit,
ei voi olla kaikessa hyvä
2017
25. Kunta- ja uudistusministeri
Anu Vehviläinen toivoo, että
maakunnilla on jatkossa
myös verotusoikeus.
31.3
Eduskunnassa paiskitaan parhaillaan
töitä, jotta sote- ja maakuntalait saadaan
pakettiin.
Kansanedustajia onkin jo käsketty varautumaan siihen, että istuntoja järjestetään vielä heinäkuun puolella, pari viikkoa pitempään kuin tavanomaisella istuntokaudella.
Vehviläinen myöntää nöyränä, että valiokunnilla on edessään valtavan iso työ.
. Esimerkiksi laitoshoidon vähentämisestä vanhustenhoidossa on ollut yksimielisyys jo pitkään. Tässä vaiheessa muiden kuin päättäjien ei vielä tarvitsekaan hahmottaa
kaikkea. Mutta tässä vaiheessa tärkeintä on,
että aikataulusta huolimatta eduskunta
saa käsitellä lait huolella.
Maakunnille ei ole nyt tulossa verotus-
oikeutta, mutta hallitus on linjannut, että asiaa selvitetään perusteellisesti.
. Se tekee sen, että 2,8 miljardin euron säästöt syntyvät, Vehviläinen vakuuttaa.
Uudistuksen isoin asia on toimintatapojen muuttaminen maakunnissa.
. Kansalaisviestinnän tarve on silti
suuri, ministeri lisää.
Vehviläinen puolustaa soten valinnanvapautta sillä, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat vaikuttaa entistä enemmän
omaan terveyteensä, eivätkä pelkästään
sairauksiensa hoitoon.
. Pyrimme pois makuuttavasta hoidosta, ja laitoshoito on
myös kallista, Vehviläinen toteaa.
Perusterveydenhuollossa puolestaan
uskotaan säästöjen syntyvän oikea-aikaisesta hoidosta.
. Ei muisteta julkisen perusterveydenhuoltomme vaikeuksia ja sitä, ettei kukaan vastaa puhelimeen eikä lääkärille saa aikaa.
Sote-uudistuksen on tarkoitus vähentää
kustannusten nousua kolmella miljardilla eurolla vuodessa vuoteen 2029 mennessä.
Sote-menojen ennustetaan kasvavan
lähivuosina väestön ikääntyessä ja huol-
tosuhteen heikentyessä, mutta menoja
hillitsee soten rahoituslakiin tuleva kustannusten kasvun leikkuri.
. Sotea ei voi aloittaa enää alusta, Vehviläinen painottaa.. Se voitaisiin
ottaa käyttöön vuonna 2021 pidettävien
maakuntavaalien jälkeisellä kaudella.
Vehviläisen mukaan verotusoikeus tukisi itsehallinnollisuutta, antaisi maakunnille liikkumavaraa vastata tehtävistään sekä toimisi kannustinelementtinä.
. Maakunta voisi kerätä pienen siivun
kokonaisrahoituksestaan, ehkä 10?30
prosenttia.
Vehviläisen mukaan valtion täytyy
pääosin vastata maakuntien rahoittamisesta jatkossakin, sillä niiden ylivoimaisesti suurin menoerä on sote-palvelut.
Vehviläistäkin nauratti, kun ihmiset
parjasivat sosiaalisessa mediassa valtioneuvoston kanslian julkaisemaa, hämmentävän monimutkaista sote-kaaviota.
. Jatkossa ei ole enää ely-keskuksia,
maakuntien liittoa, sairaanhoitopiirejä
tai aluehallintovirastoja. Henkilökohtaisesti suhtaudun myönteisesti siihen, että maakunnilla olisi jatkossa myös verotusoikeus. 215 000 henkilöä vaihtaa työnantajaa
ja suuri määrä tehtäviä siirtyy maakunnille. Uskoisin sen toimivan paremmin, että ihminen voi itse tehdä valintoja kuin
sen, että järjestelmä valitsee hänen puolestaan, Vehviläinen viittaa esimerkiksi
palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoon.
26
31.3.2017
Kaikki rakastuivat yhtäkkiä autoveroon.
Nyt tuntuu, että nykyistä terveydenhuoltoamme pidetään maailman parhaana.
Vehviläinen näkee valinnanvapauden
kritisoinnissa yhtäläisyyksiä siihen, kun
autoveron poisto ei käynyt päinsä liikenneuudistuksessa.
. Nyt tuntuu, että nykyistä terveydenhuoltoamme pidetään maailman
parhaana. Vuoteen 2019 on vielä aikaa,
hän lohduttaa.
. Kaikki rakastuivat yhtäkkiä autoveroon. Se on iso juttu.
Joensuussa on valtuusto maanantaisin, ja meillä on joka toinen maanantai hallituksen strategiaistunto. Joutuisin
olemaan toisesta pois.
Viime aikoina on puhuttu etenkin tupla-
ministerien työtaakasta.
Vehviläinenkin myöntää, että jaksaminen on ollut välillä koetuksella.
. Kyllä sen rupeaa naamasta näkemään, hän vitsailee.
. Lisäksi liikenneministerinä ollessani elettiin nousukautta, nyt ajatkin
ovat kovemmat.
Vehviläinen on ollut jo 18 vuotta kansanedustajana ja kuusi vuotta ministerinä.
. Mutta on tietysti mielettömän hienoa olla tekemässä
ratkaisuja Suomen puolesta. Vaakakupissa painoivat
myös käytännölliset syyt. Hän kokee nykyisen salkkunsa raskaammaksi kuin vuosina 2007?2011 kantamansa liikenneministerin salkun.
. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen näkee, että on äänestäjien tehtävä arvioida, monellako tasolla yksi ihminen voi toimia
päättäjänä. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan on pitkä matka, eikä
sinne ehdi aina edes viikonlopuksi.
. Mutta se on hetkellinen juttu, sitten
tulee tasaisempaa.
. Jos minusta otetaan uusia kuvia, ne
pitää ottaa lomien jälkeen. Neljän oppositiovuoden aikana melkein unohdin, miten kovaa työtä ministerin työ on, hän toteaa.
Vehviläinen pyrkii pitämään kiinni siitä, ettei hänen kalenteriinsa kerry liikaa
tilaisuuksia ja yöunet ovat riittävän pit-
kät. Nyt salkussani on paljon poikkihallinnollisuutta. n
31.3. Maakuntauudistus koskettaa kahdeksan ministeriön alaista toimintaa. 2017
27. Hän itse näkisi mielellään kunnanvaltuutettuja myös ensimmäisissä maakuntavaltuustoissa.
Opposition sote-kritiikissä ministeri
näkee paljon politiikkaa.
??Valinnanvapaus on joillekin puolueille mörkö, mutta en ole huomannut aikoihin arvosteltavan sitä, että sote-palveluihin tulee 18 aluetta.
Hallituksessa on 14 ministeriä, joista ai-
noastaan Vehviläinen, pääministeri Juha Sipilä (kesk.), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) eivät ole
ehdolla kuntavaaleissa.
Vehviläinen haluaa käyttää aikansa nyt siihen, että hallituksen suuret reformit etenevät
Reportaasi
Äänestäjän
jäljillä
Vaalikampanjoinnissa tarvitaan kekseliäisyyttä,
aatteenpaloa ja paljon talkoohenkeä.
Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä, keskustan kenttä
28
31.3.2017
Vesi tippuu räystäistä.
Osa kahvilaan saapuvista tietää, että paikalle odotetaan keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvista ja kansanedustaja Petri Honkosta. Sosiaalisessa mediassa vilkkuvat kampanjakuvat.
Ääniä kalastelevan konstit ovat monet.
Pikainen vilkaisu keskustan järjestöpalstalle kertoo, että joka puolella Suomea
aktiivit ovat pistäneet itsensä ja aivonystyränsä likoon kampanjoiden suunnittelemiseksi.
On talviriehaa, keilakisaa, jumppapäivää, jauhesammuttimien testausta, sauvakävelytempausta, lukuisia tori- ja kahvilatilaisuuksia.
Kansaa houkutellaan aatteen äärelle
hernekeiton, lohikeiton, koparakeiton, perunavellin ja puuron voimalla. Liisa Ruusuvuori ja Kirsi Rantanen jakavat keskustan kuntavaalikakkaroita ja
kahvilippuja laukaalaisen kahvilan ovella.
Maanantai-iltapäivä maaliskuun alussa on raukea mutta aurinkoinen. Jossakin on kehitelty
vaalimuffinssi.
Väkeä kutsutaan markkinatansseihin ja
vaalijuhliin. 2017
29. Valtiollisten
vaalien äänestysprosentit ovat kuitenkin
pomppineet 70:n molemmin puolin.
Ajatuspaja e2:n tutkija Ville Pitkäsen
mukaan yksi syy tähän saattaa olla muuttoliike. Hämeenlinnassa luvataan kahvia, makkaraa ja
sielunhoitoa.
Siilinjärven ehdokkailla on oma lähtö
Kuopion raveissa.
Kuntalaisille jaetaan kauraa, mausteita,
rairuohonsiemeniä ja hampaat rei'ittävät
määrät karkkeja. Myös asiat voivat olla outoja, sillä ne
eivät juuri pyöri julkisessa keskustelussa.
Onko vaalityöllä sitten merkitystä?
Vuonna 2015 tehdyssä eduskuntavaalitutkimuksessa kävi ilmi, että vain viisi pro-
31.3. Kotiseudulta pois lähteneistä uuden
asuinpaikan kuntapolitiikka ei tunnu tutulta. Vain yksi on joukosta poissa;
perinteisiä tupailtoja ei listalla juuri näy.
Kekseliäisyyttä tarvitaan, sillä tilastojen mukaan kuntavaalien äänestysaktiivisuuskäyrä kulkee kohti kaakkoa.
1980-luvun alussa vielä 75 prosenttia
kansalaisista innostui uurnille, mutta viime kuntavaaleissa luku oli enää 58 prosenttia.
90-luvulle saakka kunta- ja eduskuntavaaliaktiivisuus kulkivat aika lailla tasoissa, mutta sitten kuntavaaleissa prosentit notkahtivat pysyvästi. Toiset kurkistelevat hämillisen näköisenä ovenpielestä.
Kaikki eivät ole vielä heränneet kuntavaalitodellisuuteen, mutta pian sitä ei voi
olla huomaamatta.
Kampanjat käynnistyvät vähitellen,
kauppojen edustoilla ja toreilla tyrkytetään vaalisälää ja -sanomaa.
Yle ja monet muut ovat jo avanneet vaalikoneensa
Kahvilaan saapuneilla ei ole
odotellessa puheenaiheista puutetta.
??Sitä on niin paljon joutavaa niuhotusta kaiken maailman lupien kanssa,
eräs ärisee.
??Hallitus yrittää niitä vähentää. Myös puolueiden
kohdalla tärkeäksi nousee se, miten hyvin puolueen arvomaailma sopii itselle.
Värjötteleväkö ehdokkaat turhaan
tuulessa ja tuiskussa, tuhlaavatko puolueet vähät rahansa tyhjän päiten?
Eipä niinkään, tutkija toteaa. Kampanja aktivoi kansalaisia ja sitouttaa omaa porukkaa toimintaan.
Laukaassa ainakin uskotaan vaalityön
voimaan. Olipa johdossa kuka tahansa, hän joutuu sitoutumaan hallitusohjelmaan, Kurvinen kuittaa.
Joku myöhäinen kolistelee paikoilleen. Ilman aitoa intoa kampanjasoturina tuskin jaksaisikaan.
??Keskusta on huolenpitäjäpuolue.
Uudistuksia on pakko viedä läpi, jotta
voimme jatkossakin pitää kaikista huolta, hän päättää.
Keskustelun pääaiheeksi ei nouse sote,
eivät edes Keski-Euroopan vaalinäkymät, joista päivän uutiset kohkaavat,
vaan huonokuntoiset tiet ja autovero.
??Tiet murenevat käsiin, kohta täällä
ei tarvitse enää autoilla, linja-auton kuljettaja manaa.
??Petri on koko matkan lobannut, ajanut kaikkein pahimpiin monttuihin
Volvoa säälimättä, Kurvinen murjaisee.
Hän myöntää, että jotain väylänpidolle on tehtävä.
Mutta mistä rahat?
??Mitä kansa sanoo, jos sotesta siirretään miljardi väylänpitoon, Kurvinen
arvuuttelee.
Reijo Virenius ehdottaa, että bensaveroa nostettaisiin 10 sentillä litralta.. Ja kyllähän Kurvisessa karismaa on, agitaattorimaista vakuuttavuuttakin. Älä lähe, kohta tullee
hyväleukanen mies
puhumaan.
senttia koki kampanjan vaikuttaneen
ehdokasvalintaan ratkaisevasti, 12 prosenttia arvioi sen vaikuttaneen paljon.
Pitkäsen mukaan kansalaiset tekevät
valinnan ehdokkaan luotettavuuden,
kokemuksen ja yhteiskunnallisten näkemysten pohjalta.
??Siinä painottuvat pidemmän
perspektiivin jutut. Vaalien
voittajan asema saattaa ratketa hyvin
pienillä prosenteilla. Kurvinen jatkaa häiriintymättä.
Hän palauttaa mieliin hallituksen ansioita.
Sääntö-Suomea on ravisteltu, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia autettu takuueläkkeiden nostolla ja uraauurtavalla perustulokokeilulla. Vielä pitäisi jaksaa pari kierrosta,
ennen kuin kone Helsinkiin lähtee.
Päivän uutinen on Jussi Halla-Ahon
ilmoittautuminen perussuomalaisten
puheenjohtajakisaan.
??Keskustan ei ole viisasta ruveta
mestaroimaan. Keskustan pitää tarttua niihin
etunenässä.
Nuori ehdokas katsoo Kurvista herkeämättä, imee jokaisen sanan. Se
vain on työlästä hommaa, ehdokas
Pertti Parkkonen rauhoittelee.
Ensimmäinen puhuja tekee lähtöä, on
kiire metsänraivuuseen.
30
31.3.2017
??Älä lähe, kohta tullee hyväleukanen
mies puhumaan, Parkkonen taivuttelee.
Puuhommat vievät kuitenkin voiton.
Pihalla , jolle Kurvinen ja Honkonen
ovat hurauttaneet Volvolla, otetaan selfieitä.
Ensin mainitulla on takana tiivis kolmipäiväinen, joka alkoi Pohjois-Karjalasta ja eteni Kainuun kautta Keski-Suomeen. Toisaalta yksilö voi
vahvistaa asemiaan listan sisäisessä kilpailussa.
??Kampanjoimatta jättäminen vaikuttaisi tosi negatiivisesti. Vanhemmuuden kustannusten tasapuolistamiseksi on otettu iso harppaus.
Talouden kuntoon saattamisessa on
onnistuttu Kurvisen mukaan hyvin,
vaikka helppoa se ei ole ollut.
??Potilas oli niin huonossa kunnossa,
että piti ottaa voimakkaat rohdot käyttöön, hän runoilee.
Kurvinen vertaa uutta kuntaa personal traineriin, joka pyrkii edistämään
kaikenlaista kehitystä alueellaan.
??Uusi kunta avaa valtavia mahdollisuuksia
Työtä on
tehtävä, sillä perussuomalaisten vaaliteemana on nujertaa kepun valta paikkakunnalla. ??Se maksaisi, joka ajaa autolla, ja rahat käytettäisiin tienpitoon.
Myös kaavoituksesta puhutaan. Aikaisemmissa tut-
Yhtä kaikki henkilökohtainen kontakti on monelle tärkeä. Antautua ei aiota.
Yksi tavoite on saada äänestysprosenttia hilattua ylöspäin. Kunnille on tulossa lisää liikkumavaraa, sillä ELY-keskusten valitusoikeus poistuu.
Valiokunnan jäsenenä Honkonen selittää uudistuksen kiemuroita.
Tunti hurahtaa pian. Keskustanuorten uudistunut,
biokaasulla toimiva Kenubiili kiertää
kaikki Manner-Suomen kunnat.
Se on saanut innostuneen vastaanoton.
Nuorisoa kiinnostaa paitsi itse auto, myös
biilin hyvä meininki ja tarjoilut. Kurvinen kajauttaa lopputsempit.
??Toivon, että suomalaiset kohdistaisivat kuntavaaleihin samaa kiihkeyttä kuin Amerikan presidentinvaaleihin.
Näissä vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa.
Vielä muutamat selfiet pihalla, ja Honkosen Volvo kurvaa seurueineen takaisin reikäiselle tielle.
kimuksissa on selvinnyt, että moni jättää äänestämättä, koska kokee ettei tiedä asiasta tarpeeksi.
Kenubiili vie valistusta, mutta on
myös isona korvana.
??On tärkeää, että nuoret tulevat kuulluiksi. Molemmat ovat ehdokkaina, eri kunnissa vain.
Lukuisat renkaat rullaavat tällä haavaa
Vaalit innostavat enemmän pienissä
pitäjissä kuin isoissa kaupungeissa. Kampanjaan on käyty hyvillä
mielin, sillä edellinen valtuustokausi sujui yhteistyön hengessä.
??On keskitytty tekemiseen eikä taisteluihin. Vaalikeskusteluja seuraa vanhempi väki, nuoriso on aktiivinen somessa. Tiedetään, että joku
on haalinut käytännössä pelkällä somekampanjalla valtiollisissakin vaaleissa
hurjat äänisaaliit.
Suomen teillä kuntavaalisanoma kyydissään. Nuorten
houkutteleminen politiikan äärelle on
tuhannen taalan kysymys, sillä edellisissä kuntavaaleissa vain 30 prosenttia nuorista vaivautui pyöräyttämään numeron
äänestyslipukkeeseen.
Demokratian tulevaisuuden vuoksi jotakin olisi tehtävä. Tiedetään myös, että korkeasti koulutetut,
hyvin toimeentulevat ja iäkkäämmät ihmiset ovat aktiivisempia.
Miten ne muut äänestäjät saisi kiinnostumaan, pysähtymään edes hetkeksi
vaaliteemojen äärelle?
Selvää on, että erilaiset ihmiset tavoitetaan eri kanavilla. Talouskin on plussalla, Teppo
Jämsen kehuu ja muut nyökyttelevät.
Porukan mieskaarti myöntää, että
vaalikahvila oli naisten idea ja naisten
pitkälle myös toteuttama.
??Toivomme, että ihmiset tulisivat juttelemaan ja kertomaan ajatuksiaan,
kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sirpa
Närhi sanoo.
Kahvilassa on hyvä hioa vaalistrategi-
oita oman porukan kesken; kampanjoidaanko lentopalloturnauksessa ja minkälaisia lausumia pistetään paikallislehteen?
Talkoohenkeä vaaditaan. Aika monessa pitäjässä on perustettu vaalitupa tätä tarkoitusta varten.
Pihtiputaan vaalikahvilassa on valoisa
tunnelma. Siihen pyritään yhteistyössä muiden puolueiden kanssa.
Toivon kuntavaaleihin samaa
kiihkeyttä kuin Amerikan
presidentinvaaleihin.
31.3. Uusi kunta lisää mahdollisuuksia
panostaa nuorten palveluihin, Toini Juvonen-Nissinen Pohjois-Savosta toteaa.
Ihan hiljan kepunuorten leiristä pois
joutunut Kurvinen iloitsee siitä, että nuoria näkyy vaalitilaisuuksissa kaikkialla.
??Tulin paikalle, koska asia kiinnostaa.
Täällä myös oppii, Juuso Pekkala perustelee vaalitilaisuudessa Äänekoskella.
Seurana on äiti Merja Pekkala. 2017
31. Myös sitoutumattomien lista puskee keskustaa seinää vasten
Eihän se yhteiskunta
niin toimi, että vain
miehet päättävät.
. Onni on tehdä vaalityötä yhdessä ystävän kanssa, toteavat
Muhoksen ?kepuakat. Jenni Mikkonen, Satu Kvist-Kärkkäinen,
Riitta Huovinen, Kristiina Riekki, Katri Hyvärinen ja Leena Telkki.
32
31.3.2017
Punavoittoisessa tehdaskaupungissa keskustalla on kasassa ennätyksellisen laaja
ehdokaslista.
??Siitä sietää olla ylpeä, Kurvinen sanoo ja nimittää Äänekoskea kirsikaksi kolmipäiväisen kampanjakakkunsa päällä.
Väsymys ei näy miehestä, kun hän
aloittaa tutun litaniansa. Pääministeripuolueen taakka on vaalivankkureissa raskas
vetää. Jos nämä maaseudun selkänikamat menevät alaspäin, ympäröivän maaseudun peli on
menetetty.
Kurvinen kehuu äänekoskisia vihreyden teollistamisesta. Tässä voi käydä vielä hassusti.
Seuraavaksi ajetaan Muhokselle, jossa
naiset ovat yhdistäneet voimansa vaalikampanjassa.
??Onni on tehdä vaalityötä ystävien kanssa, on rotunaudoiksikin itseään
kutsuvan porukan slogan.
Ja sitä kun tehdään, Kepuakat-whatsupp-ryhmässä kilisee tiuhaan.
Äänistä ei olla mustasukkaisia. Vaalipäivänä katsotaan,
mihin se riitti. Harri Piilonen kertoo pienyrittäjän
tukalasta asemasta.
Poliitikot kuuntelevat ja vastailevat,
mutta varovat lupaamasta liikoja.
Kurvinen kehottaa äänekoskisia tekemään ennätyksellisen hyvällä ehdokaslistallaan ennätyksellisen vaalituloksen.
Siihen pyritään varmasti jokaisessa
Suomen kolkassa. 2017
33. Yhteinen tavoite on saada mahdollisimman
paljon naisia läpi ja tärkeille paikoille.
??Eihän se yhteiskunta sillä tavalla toimi, että vain miehet päättävät, joku laukaisee.
Tavoitteena on kiertää kyliä, mennä
lähelle ihmisiä.
Muhoksella keskustan listalla on naisia ja miehiä yhtä paljon. n
31.3. Kahvila Villen eteinen on täynnä keskenään keskustelevia
kepulaisia. He ovat rationaalisia, mutta sydänkin on mukana päätöksenteossa.
Innostavatko kuntavaalit muhoslaisia?
??Me elämme ainakin kuplassa, jossa
kaikki ovat tosi innostuneita, naiset vakuuttavat.
Kurvisen ja Honkosen saattue on edennyt Äänekoskelle. Että asioista puhuttaisiin
avoimesti ja ihmiset uskaltaisivat ottaa
yhteyttä, Satu Kvist-Kärkkäinen sanoo.
Hänen mukaansa politiikkaan tarvitaan ongelmanratkaisukykyä ja voimavarakeskeistä otetta. Jos tilastoihin on luottamista, se
näkyy väistämättä lopputuloksessa.
Työtä pitää tehdä hartiavoimin, luoda
valoa ja uskoa. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Leila Lindell rullaa standia auki.
??Eikö olla oltu nopeita! Meillä on jo
materiaali valmiina, hän kehaisee.
Tehokkaita on oltu muutenkin. Kepu otti
vastuun, mutta nyt uhotaan, että se ajaa
maaseudun alas. Kädet heiluvat puheen
tahtiin.
Kiitollinen yleisö tekee muistiinpanoja, arvatenkin jakaakseen samaa sanomaa äänestäjilleen.
Kurvinen nostaa esiin maakuntien
seutukeskusten vaikean tilanteen.
??Aluepolitiikalla pitää löytää rooli
tärkeille seutukunnille. Täällä se ei ole
mitenkään erikoista, sillä keskustanaiset on aina ollut vahva vaikuttaja.
Anoppinsa järjestöön aikanaan värväämä Riitta Huovinen muistaa, että
välillä on saatu kaadettua asioita, jotka
ovat olleet menossa väärään suuntaan.
Vähättelyäkin on kohdattu.
??Mutta aina on jälkikäteen todettu,
että ilman naisia mistään ei olisi tullut
mitään.
Ja naurunremakka päälle.
Muhoksen mimmien mielestä on tärkeää, että keskusta menestyy näissä vaaleissa.
??Toivomme, että kunnissa viriäisi modernimpi ja yhteisöllisempi keskustalaisuus. ??Pitäisi julistaa kisa kinnulalaisten
kanssa. Koko Suomen pitää hänen mukaansa tukeutua metsä- ja
luontovaroihin.
Myös Äänekoskella puhutaan teistä,
poliisiaseman tarpeesta ja kaavoista.
Lindell varoittaa syytämästä kaikkia
rahoja Tampereelle ja kehäkolmosen
eteläpuolelle.
Vappu Kautto kiittelee hallitusta vanhemmuuden kustannusten jakamisesta. Siinä naiset ovat
hyviä. Se olisi varmaan ainut tehokas
tapa, Erkki Kananen ehdottaa.
Sote-asioiden uskotaan nousevan
kuntavaalien kärkiteemaksi.
Jyrki Hollanti kaipaa kansanedustajilta tukea uudistuksen markkinoimiseksi kuntalaisille.
??Uudistus oli pakko tehdä. Ääni on tosin
jo vähän käheä
Sitä tunnetumpi on seuraavan murrosvaiheen
avainhahmo, professori ja sittemmin
senaattori J. Kirja-arvio
Suomi-trilleri koukuttaa
Suomen tiellä itsenäisyyteen riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita
Teksti: timo laaninen Kuva: jari laukkanen
Yhteiskuntatieteen tohtori Risto Vo-
lasen tuoretta kirjaa voi lukea poliittisena jännityskertomuksena. Lähetyskunta sai läpi
kaikki toiveensa Suomen olojen kehittämiseksi. Lukijalta
saattaa välillä unohtua, että käsillä on
tutkimus Suomen tiestä valtiolliseen itsenäisyyteen. Tähän vaikuttivat keskeisesti ?Turun realistit?, joista Volanen nostaa esille kolme nimeä: Turun piispa Jakob Tengström, Turun hovioikeuden asessori
Robert Henrik Rehbinder ja Louhisaaren vapaaherra Carl Erik Mannerheim,
marsalkka Carl Gustav Emil Mannerheimin isoisän isä.
Carl Erik Mannerheimista tuli sen
suomalaisen lähetyskunnan puheenjohtaja, joka lähti vielä sodan kestäessä Pietariin neuvottelemaan Suomeen
asemasta.
Volasen mukaan yksi tämän murrosvaiheen ratkaiseva päätös tehtiin
Turun läänin aateliston kokouksessa, jossa valittiin edustaja lähetyskuntaan. W. Jos länsivallat ja
Ruotsi yrittäisivät hyökätä, Venäjä ei
jäisi odottelemaan Pietarin porteille
vaan sotatoimet käytäisiin Suomen kamaralla.
Snellmanin linja voitti Suomessa, ja
Venäjän tsaari Aleksanteri II palkitsi sen vahvistamalla edelleen Suomen
autonomiaa. Ruotsia uhattiin
sodalla, jos se kieltäytyisi liittymästä
Englannin vastaiseen liittoon.
Ja sotahan siitä sitten tulikin seuraavana vuonna. Vastapainoksi suomalaiset lupasivat uskollisuutta keisarille. Sopimus ratkaisi myös Suomen tulevaisuuden. Kohtalonvuosi-. Sen sijaan hän nostaa esiin suomalaisia vaikuttajia, jotka osasivat käyttää hyväkseen näitä käänteitä.
Ensimmäinen suuri käänne juontuu
Ranskan ja Venäjän keisareiden keskusteluihin Tilsitissä 25.6?7.7.1807. Snellman
torjui jyrkästi sekaantumisen Venäjän
vastaisiin sotatoimiin kirjoituksessaan
?Sota vai rauha Suomelle?.
Venäjän vastainen sota olisi merkinnyt vain onnettomuutta Suomelle, Snellman varoitti. Matkalla riitti totisesti
vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Volanen kytkee Suomen kohtalot Euroopan johtavien valtioiden keskinäisten suhteiden käännöksiin. Ne liittoutuivat, sotivat ja sopivat 1800-luvun aikana monissa eri kokoonpanoissa.
Volasen Suomi ei ollut kuitenkaan
pelkästään lastu laineilla Euroopan sodissa ja rauhansopimuksissa. Suomenkielisen kulttuurin vahvistuminen vähensi entisestään
haikailuja paluusta Ruotsin yhteyteen.
Ensimmäinen maailmansota avasi lo-
pulta mahdollisuuden ikkunan Suomen itsenäistymiselle. Suomesta tuli autonominen
suuriruhtinaskunta, jonka uskonnon,
muut oikeudet ja perustuslait Aleksanteri lupasi pitää voimassa.
Aleksanteri hankki suomalaisten uskollisuuden tekemällä heidät mahdollisimman tyytyväisiksi. Suomi sai oman rahan,
hopeamarkan, ja suomen kielen asema
nostettiin tasavertaiseksi ruotsin rinnalle suomenkielistä väestöä koskevissa asioissa.
Venäjä rohkaisi nousevaa suomalaisuusliikettä, koska se palveli myös Venäjän etuja. Turun realistit ajoivat läpi
politiikan, jossa sopeuduttiin Venäjän
alaisuuteen ja luovuttiin haaveista palata Ruotsin yhteyteen.
Carl Erik Mannerheimin nimi on jää-
nyt vähälle huomiolle suomalaisessa historiankirjoituksessa. Napoleonin armeija oli lyönyt Aleksanterin
joukot pari viikkoa ennen tapaamista.
Aleksanteri suostui Napoleonin vaatimukseen yhteistoiminnasta Englantia vastaan. Ruotsi joutui luovuttamaan suomalaiset maakuntansa Venäjälle.
Suomalaiset eivät pelkästään sopeutuneet vallan vaihtumiseen vaan ryh-
34
31.3.2017
tyivät käyttämään sitä hyväkseen. Snellman.
Puolassa käytiin vuonna 1863 vapaussotaa Venäjää vastaan, ja se herätti
innostusta myös Suomessa. Mannerheim voitti äänestyksessä tärkeimmän vastaehdokkaansa äänin 5?4.
Mannerheim johti määrätietoisesti neuvotteluja
I. päivä.
Näin menetettiin otollisin hetki bolshevikkien esimerkin mukaisen sosialistisen vallankumouksen tekemiseen
Suomessa. marraskuuta jo kertaalleen tehdä vallankumouksen äänin
14?11, mutta päätös peruttiin kahden
tunnin kuluttua äänin 13?12. Marraskuun 14. 2017
35. Äänestäjät palkitsivat puolueen suurella vaalivoitolla kevään
eduskuntavaaleissa, joissa sosiaalidemokraatit palasivat eduskuntatyöhön.
Eduskunta hyväksyi tasavaltaan pohjautuvan hallitusmuodon kesäkuussa.
Valtionhoitaja C. Lenin muisti ripittää
tästä Otto Wille Kuusista ja muita suomalaisia tovereita moneen kertaan.
Maalaisliiton sovittelun tuloksena
syntyneet eduskunnan päätökset hillit-
sivät vallankumousintoa juuri ratkaisevina päivinä.
Yhtä jännittävä on Volasen kuvaus
tammikuun 1918 lopusta, jolloin vallankumousta oikeasti sitten yritettiin.
Vallankumouksen kannattajat vyöryttivät SDP:n valtaansa muutamassa päivässä, ja loppu on historiaa.
Oikeisto teki omat virhearvionsa
kansalaissodan jälkiselvittelyissä. päivä alkanut yleislakko lopetettiin 19. heinäkuuta keskustan
ja sosiaalidemokraattien äänillä. Saksan romahdus maailmansodassa hautasi nämä hankkeet.
Itsenäisyyshistoria huipentuu vuo-
teen 1919.
Alkion Maalaisliitto oli kannattanut
johdonmukaisesti tasavaltaista hallitusmuotoa. Tämä kokemus tuo syvyyttä hänen
analyyseihinsä Euroopan politiikasta Ranskan vallankumouksesta ensimmäiseen maailmansotaan asti.
en sankariksi on tarjolla montakin nimeä, joista yksi on Maalaisliiton johtaja
Santeri Alkio.
Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että
Alkio pelasti Suomen 15. Sillä oli demokraattinen perustuslaki sekä demokraattinen eduskunta, hallitus ja presidentti. Keskellä Euroopan murrosta
oli päästy suurten vaikeuksien kautta
kaikkein suurimpaan voittoon.?
Lukija jää odottamaan jatkoa Volasen jännityskertomukselle.
Risto Volanen: Suomen synty ja kuohuva
Eurooppa. G. marraskuuta 1917. marraskuuta 1917.
Risto Volanen on toiminut pääministerin valtiosihteerinä Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa. Mannerheim
tunnusteli vielä Venäjän valkoisten
kanssa mahdollisuuksia Pietarin vastaiseen sotaretkeen.
Ministeriksi noussut Alkio vastusti jyrkästi hanketta, joka torjuttiin lopulta myös kokoomuksessa. Voidaan hyvällä
syyllä sanoa, että
Alkio pelasti Suomen
15. Se oli kansainvälisesti tunnustettu. Ståhlbergin
presidentiksi 25. E. V. J. Kansallinen Kokoomus halusi tehdä Suomesta kuningaskunnan, ja tynkäeduskunta valitsi jo saksalaisen prinssin
kuninkaaksi syksyllä 1918. Otava 2017.
31.3. Volanen päättää jännityskertomuksensa tiiviiseen yhteenvetoon:
?Suomi oli itsenäinen. Hän sai sosiaalidemokraattien
tuen päätökselle, jolla eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi.
Sen jälkeen eduskunta hyväksyi vielä
yömyöhällä kuntalait ja lain kahdeksan
tunnin työajasta.
Sosiaalidemokraattien perustama
työväen vallankumouksellisen keskusneuvosto päätti 16. Mannerheim luopui unelmastaan kukistaa bolshevikit ja vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon.
Eduskunta valitsi K
Opinahjon tiedotteen mukaan jo aiemmin on
tutkittu, että oikeistoa edustavat poliitikot ovat paremman
näköisiä kuin vasemmiston edustajat.
Selvittääkseen, ovatko oikeistoa kannattavat ihmiset yleisesti paremman näköisiä, Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist tutki, ovatko oikeistolaisesti suuntautuneet tutkijat viehättävämpiä kuin vasemmistolaiset.
Tutkimustulokset osoittavat, että vasemmistolaisia tutkijoita pidetään paremman näköisinä kuin oikeistolaisia.
Onpa hyvä, että tämäkin nyt tiedetään.
Mutta entä jos sattuu olemaan samaan aikaan sekä tutkija että poliitikko?
Varminta lienee olla keskustalainen. Ei ihme. Lohen mukaan nykyinen
hallitus tekee saman leikkauksen reilusti pienempänä, vain
190 miljoonan euron suuruisena.
?Sipilän hallitus on asettanut lyhyen aikavälin taloussäästön suomalaisten nuorten ja koulutuksen tulevaisuuden
edelle?, oppositiojohtaja Ville Niinistö kommentoi.
Vastuullista politiikkaa?
Kellopoliittisista asioista tuntuu olevan laaja yksimielisyys.
Kellojen siirtelyn saisi lopettaa . mutta tästäkin asiasta päättää EU-direktiivi.
Ylen Uutisvuodossa muistutettiin ihmisiä tutusta muistisäännöstä. Silloinhan on tutkijana
oikeistolaisia viehättävämpi ja poliitikkona vasemmistolaisia
paremman näköinen.
?Rakennamme itse yhteiskunnassa aivan liian paljon muureja, mutta emme alkuunkaan riittävästi siltoja.?
Näin ylevästi lausuu kansanedustaja, Lapin puolustaja Mikko Kärnä (kesk.) blogissaan.
Viime viikolla Kärnä jakoi Facebookissa kuvan, jossa hän
poseerasi NH-90 kuljetushelikopterin Gatling-konekiväärin
kanssa. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta voimme
turvata palvelut ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden?,
silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö perusteli.
Leikkaus kuitenkin peruuntui. Saatteena oli teksti ?Keksin ratkaisun susiongelmiin?.
Kuvan seurauksena Kärnä sai tukun tappo- ja pahoinpitelyuhkauksia.
Upseerikoulutuksen saanut Kärnä palveli kuusi vuotta Lapin rajavartiostossa. Sillanrakennus on perinteisesti
kuulunut pioneerien, ei rajavartijoiden, osaamisalueisiin.
36
31.3.2017
Myös kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) on jakanut Face-
bookissa kiinnostavan kuvan. Siinä esitellään vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön lausuntoja.
Edellinen hallitus päätti vuonna 2013 tehdä 260 miljoonan
euron leikkauksen koulutukseen.
?Paketti sisältää hyviä uudistuksia, mutta myös vaikeita
päätöksiä. Apollon Tietäjät
Teksti: Samuli Nissilä,
Pauliina Pohjala
Ken on heistä kaikkein kaunein?
?Politiikassa oikeistolaiset ovat yleisesti paremman näköisiä, kun taas akateemisessa maailmassa asia on toisin päin.?
Näin tärkeällä tiedolla meitä suomalaisia lähestyy Helsingin yliopisto. Kelloa siirretään aina kesää kohti.
Ohjelmassa vierailivat tällä kertaa keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ja perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.
Terho sanoi seuraavansa kelloa aina hieman ajastaan jäljessä, konservatiivi kun on.
Ovaska puolestaan kertoi komeasta kaappikellosta, joka
seisoi pirtin nurkassa itäsuomalaisessa tupaillassa.
Talon isäntä oli antanut sitä ihmetelleelle nuorelle puoluesihteerille isällisen neuvon: ?Täytyy muistaa illalla vetää, ettei
aamulla seiso?.
PALJAKKA
PILKIT
MUKANA:
KALLE PALANDER. 1 LOMA
NATU RALLY BEST
2 KESKUSTA!
SKI-IN KYLÄ, SAUNAMAAILMA, KEILAHALLI, 31 RINNETTÄ, 3 PARKKIA, 300 MÖKKIÄ, 2 HOTELLIA, PALJAKKATALO
yli 200 mökkiä
2 hotellia
www.Ukkohalla.fi
ski-in
YLI METRI LUNTA
JA
www.Paljakka.fi
SKI IN -LOMA
TAPAHTUMIA!
PÄÄSIÄINEN 4VRK
TALVI TÄYNNÄ
199,- / 2VRK
ALK.
395,-
/MÖKKI
VARAA NYT UKKOHALLA.FI TAI PALJAKKA.FI
TISKIKON
E
LA 1.4 UKKOHALLAPALJAKKA HIIHTO,
VIERAANA JUHA MIETO
LA 8.4
UKKOHALLA-PALJAKKA SKI-CARNEVAL
RINNESEIKKAILLU JA SAMBA-KARNEVAALIT
7.-9.4
Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ?peltomaisemmaksi. Kun happamuus on saatu nujerretuksi, on tärkeää jatkaa ylläpitokalkitusta.
Isännän ammattitaito ja säännölliset viljavuustutkimukset antavat riittävän pohjan kalkituksen suunnitteluun.
Kalkituslaskuri:
www.ssab.fi/kalkituslaskuri
. ennen
kuin maa alkaa antaa täydellä teholla satoaan.
Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH-tavoite on 6,5 tasolla. Pidempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on pH saatu
BESTON®-kalkituskuonan avulla nousemaan jopa seitsemään.
Vasta hankituilla vuokra- ja uudismailla riittää aina tekemistä. Tällöin tilalla oli peltoa vain kolme hehtaaria, ja metsäksi kutsuttua, raivauskelpoista risukkoa kasvoi kuutisenkymmentä hehtaaria.
Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka
sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. Tammisten suvulla tila on ollut vuodesta 1941 alkaen, jolloin Asikkalasta muuttanut Tuomo Tammisen
isoisä osti sen. Kysy!
Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä.
Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella.
Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle.
? . Satavuotiaan isänmaan parhaaksi
BESTON® Ca28Mg6 Masuunikuona tai
BESTON® Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos.
BESTON® Ca32Mg3 Teräskuonan valmistus
alkaa jälleen keväällä