6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 21 / 31.5.2019 / 4,80 € Kolmannen meppipaiKan menettäminen ei tullut KesKustalle yllätyKsenä KesKustalaiset asemoituvat ääripäiden väliin Kainuussa Kytee nyt uusi toivonKipinä Keskusta Ilmiöt Vieraskolumni suomi ja ruotsi ovat ”vaKausvaltioita” Matolta lattialle
18. 2 31.5.2019 sisältö 31.5. 2019 Väsymätön pöllöprofessori Pertti Saurola on rengastanut muun muassa viirupöllöjä yli 50 vuotta s
Huoliin ja toiveisiin on vastattava entistä paremmin Anneli Jäätteenmäki s. 32 Tuomas Tornbergin ikäpolvella on ratkottavana monia uhkakuvia s. 10 Jarkko Karhunen perusti perustulon turvin oman suklaayrityksen s. 24 Elämä Ajassa Kunnon kepulainen. 11 Kevätkylvöt pysyneet aikataulussa Satokaudesta odotetaan parempaa viime kesän kuivuuden jälkeen s. 14 Kankaanpääläinen Lauri Ahopelto vannoo talkootyön nimeen s. 31.5.2019 3 Tulevina vuosina EU:n on kuunneltava tarkasti kansalaisiaan
Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) happamat kommentit ovat tästä hyvä esimerkki. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun mahdollisuus selvitetään yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa tämän vuoden loppuun mennessä. Tämäkin vaatimus toteutuu järkevällä aikataululla. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirretään 18 maakunnalle, minkä lisäksi Uudellemaalle tarjotaan erillisratkaisua. Se merkitsee käytännössä sen maakuntamallin toteutumista, jonka keskusta esitti jo vuoden 2012 kuntavaaleissa. Jos taas katsotaan hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden pitkän ajan kannanottoja, ratkaisu ei ole lainkaan yllättävä. Ratkaisun ei pitäisi yllättää niitäkään, jotka ovat tutustuneet perustuslakivaliokunnan lausuntoihin jo useamman vaalikauden ajalta. Nyt hyväksytty perusratkaisu korjaa ne ongelmat, joihin Juha Sipilän hallituksen uudistus kaatui viime vaalikaudella. Vastuu sotesta siirtyy maakunnille, ja aluksi niille siirretään soten lisäksi vain pelastustoimi ja ensihoito. Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n. Samalla aikataululla selvitetään maakuntien verotusoikeutta. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 31.5.2019 H allitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden puheenjohtajat julkistivat viime viikolla linjauksen sosiaalija terveydenhuollon uudistamisesta. Sitä on pidetty Rinteen kädenojennuksena keskustalle. Muiden tehtävien siirto maakunnille selvitetään ensi vuoden loppuun mennessä. Puolueiden asiantuntijat kehittelivät jo silloin ideaa palveluiden siirtämisestä vahvemmille hartioille, mutta aika ei silloin ollut vielä kypsä ajatuksen toteuttamiselle. Viime viikon ratkaisun juuria voidaan etsiä itse asiassa jo vaalikaudelta 2003–2007, jolloin keskusta ja SDP olivat edellisen kerran samassa hallituksessa. Ratkaisu näyttää tulleen yllätyksenä niille, jotka uskoivat ja toivoivat maakuntamallin kuolleen keskustan vaalitappion myötä. Toivoa sopii, että tähän tarjoukseen tartutaan nyt Uudellamaalla. Yksityiselle ja kolmannelle sektorille varattiin rooli täydentävinä palveluiden tuottajina. Hallituspuolueet tekivät myös selkeän kädenojennuksen Sipilän hallituksen soteuudistuksen kovimmille kriitikoille. Linjaus toteuttaa yhden niistä kynnyskysymyksistä, joita keskusta asetti ehdoksi hallitusneuvotteluihin osallistumiselle. Maakunta on paras pohja sote-palveluille Ratkaisu näyttää tulleen yllätyksenä niille, jotka uskoivat ja toivoivat maakuntamallin kuolleen keskustan vaalitappion myötä. Sote kaatui viime kaudella kokoomuksen vaatimukseen valinnanvapauden toteuttamisesta. Tämä ongelma ratkaistiin nyt kirjauksella, jonka mukaan maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Niissä on useaan kertaan näytetty vihreää valoa itsehallintoon nojaaville maakunnille. Keskustan kynnyskysymyksenä oli, että maakunnilla pitää olla muitakin tehtäviä kuin sote. Sote-ratkaisu oli ensimmäinen merkittävä julkisuuteen tuotu päätös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa. Nämä selvitykset tehdään parlamentaarisesti, eli oppositio pääsee mukaan valmisteluun. SDP liputti käytännössä maakuntamallin puolesta vaalikampanjassa, samoin vihreät ja vasemmistoliitto
Jos oppivelvollisuusikä nostetaan 18 ikävuoteen, on muistettava nimenomaan laajan sivistyksen merkitys ihmisenä kasvamiselle. Ei ole väärin ajatella, että jokainen homo democraticus voi olla myös homo universalis. Jokainen voi oppia jotakin vaikka mistä aihealueesta. Ihanneyksilö Leonardo oli siis yleisnero, jota kutsutaan tieteellisemmän näköisesti homo universalis -nimellä. Yleisnero on hyvä kaikessa mihin ryhtyy, kun taas jokapaikanhöylä kyllä tekee kaikenlaista, mutta ei välttämättä ole hyvä yhtään missään. Renessanssin ihanteena 1400–1500-luvuilla oli laaja valistuneisuus ja monien eri tieteiden ja taiteiden harrastaminen. kumpi on sivistyneempää, tietää yhdestä asiasta kaikki vai kaikesta vähän. 1700-luvun valistusajan jälkeen 1800-luvun alkupuolella syntynyt kansansivistysaate ajatteli asian juuri tällä tavalla. Iässä, jolloin olisi vielä paljon opittavaa monesta erilaisesta asiasta. Mitäs me renessanssi-ihmiset. Ajan yksilöistä Leonardo, joka tunnetaan sekä etuettä sukunimellään, on jäänyt kuuluisien taideteosten maalaajana ja aikaansa edellä olleena keksijänä parhaiten historiaan. Tämän päivän tavallinen kansalainen voi olla sivis tyneempi kuin menneiden vuosisatojen yläluokkaiset oppineet. Kaikki tarpeellinen tieto on nykyihmisen saatavilla ja pureksittavissa. Samalla voimme kuitenkin olla monipuolisia. Jokainen voi päästä osaksi mahdollisimman laajasta sivistyksestä, ja sivistynyt kansalainen on yhteiskunnalleenkin hyödyllinen toimija. Kansansivistyksemme kulminoituma peruskoulu tuntuu olevan jälkimmäisen asialla, mutta jo toisen asteen koulutuksessa opiskelijoita ohjataan erikoistumaan kapeille osaamisen sektoreihin. Markkinahenkisten erikoistujien sijaan nyky-yhteiskunnan sirpaleilla tasapainoiluun tarvitaan laaja-alaisuutta ja jatkuvaa oppimiskykyä. On niin paljon uusia asioita, jotka on hyvä tietää ja osata. Ainakin sopivan yleistietäväinen, jos ei ihan yleisnero. Tietoa on laajalti saatavilla, ja keski vertokansalainen voi tehdä itsestään monialaisen, tämän päivän renessanssi-ihmisen. Ei keskinkertaisuutta tietenkään pidä hävetä. Suurin osa meistä on keskinkertaisia melkein kaikessa. Kun ajat muuttuivat, kansanvaltaiseen maailmaan saatiin kansansivistysaatteen myötä homo democraticus, demokraattinen ihminen. Lauri Heikkilä. Medialukutaidosta on kiinni, miten fiksuja johtopäätöksiä teemme. 31.5.2019 5 Toimittajalta Mitäs me renessanssi-ihmiset Yleisneron perikuvana historiaan jääneen Leonardo da Vincin kuolemasta tuli toukokuun alussa kuluneeksi tasan viisisataa vuotta. Renessanssi-ihanteen ruumiillistumaa muistettiin ympäri maailman lukuisissa lehtiartikkeleissa. nYkYajan homo democraticuksen saatavilla on periaatteessa kaikki oleellinen tieto mistä tahansa teemasta. Yleisneron tai renessanssi-ihmisen vastakohdaksi määritellään usein jokapaikanhöylä
Jaakko Martikainen. 6 31.5.2019 Keskustaväen reaktio noin kuuden prosentin kannatuskatoon oli paljonpuhuvan vaimea
keskustan kaksi meppipaikkaa ovat tärkeä linkki EU-parlamentin päätöksentekoon. Puolue konttasi Esko Ahon johtamana vuonna 1995 ja Mari Kiviniemen vahtivuorolla vuonna 2011. Puolueen mepeiksi valittiin Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa. Keskustalaiset panivat toivonsa tilastotietoon, jonka mukaan kiekkoleijonat voittavat aina kultaa, kun keskusta kärsii eduskuntavaaleissa rökäletappion. Elsi Katainen uusi meppipaikkansa lähes 55 000 äänellä. keskustan vaalivalvojaisissa apilaväen reaktio noin kuuden prosentin kannatuskatoon oli paljonpuhuvan vaimea. Niin maahanmuuttopolitiikka, uudet turvallisuusuhat kuin Britannian EU-eron vaikutukset tuntuvat kaikkialla Euroopassa. Saksassa vihreät nousi EU-vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien jälkeen. Nyt keskusta menetti yli 92 000 ääntä viime eurovaaleihin verrattuna. Eurooppa-politiikan ottaminen vakavasti on huomiseen katsovan puolueen elinehto. Kuohunta ilmastoteemojen ympärillä kiritti ympäristöpuolueita Suomen lisäksi ainakin Saksassa, Ranskassa ja Irlannissa. Porukka oli tälläkin kertaa varautunut ottamaan takkiin. Viime vuoden kesäkuusta asti europarlamentaarikkona toiminut Mirja Vehkaperä jäi varasijalle. Vihreiden historiallisen kova eurovaalitulos myötäili eurooppalaista trendiä. äänestysprosenttien nousu eri puolilla Eurooppaa kielii ylikansallisten teemojen noususta politiikan keskiöön. Ei siis ihme, että puoluetoimistolla jääkiekon MM-finaali oli raastavan kevään jälkeen vaalien tulospalvelua suositumpaa seurattavaa. sekä kokoomus että sen keskustaoikeistolainen eurooppapuolue EPP kaappasivat odotetut vaalivoitot. Pekkarinen ja Katainen pystyvät epäilemättä pitämään esillä keskustalaisia näkemyksiä liberaalidemokraattisessa Alderyhmässä. Vaikka puolueen lista oli monipuolinen ja tuore, sillä olisi ollut tilaa valtakunnallisesti tunnetuille ja otsikoissa esiintyneille nimille. Lisäksi viime eurovaalien keskustalaiset läpimenijät Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki eivät olleet ehdolla. 31.5.2019 7 keskusta ei onnistunut katkaisemaan vaalitappioiden kierrettään EU-parlamenttivaaleissa. Lisäksi äänestysprosenttien nousu eri puolilla Eurooppaa kielii ylikansallisten teemojen noususta politiikan keskiöön. Eurovaaleissa perinteisesti vahva kokoomus kesti ennakkosuosikin paineet ja nappasi kolme meppipaikkaa 20,8 prosentin kannatuksella. Valituiksi tulivat Ville Niinistö (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Eero Heinäluoma (sd.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Teuvo Hakkarainen (ps.). Etukäteen paljon spekuloitu uusoikeiston loppukiri lässähti loppumetreillä. Trion sijaan Brysseliin matkaa taistelupari Uutisanalyysi Santeri Lampi Keskusta ei ehtinyt kääntää kurssiaan tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen.. Vaalien seuraavat sijat menivät vihreille (16,0 prosenttia), SDP:lle (14,6) ja perussuomalaisille (13,8). Puolue menetti yhden kolmesta europarlamentaarikon paikasta, kuten mielipidetiedustelut olivat etukäteen povanneet. On todennäköistä, että pelko populistisen laitaoikeiston noususta satoi vihreiden liikkeiden laariin näissä vaaleissa. Kun puolueen sisäinen jälkipyykki odottaa vielä pesuaan, kahden meppipaikan turvaamista voi pitää hyvänä saavutuksena. Kokoomuksen piikkipaikka on balsamia puoluejohtaja Petteri Orpon haavoille, sillä puoluetta odottaa näillä näkymin oppositiotaival. Eduskuntavaalien jälkeiset kuusi viikkoa keskusta on nuollut haavojaan ja keskittynyt neuvottelemaan uudesta hallitusohjelmasta. Myös vasemmistoliiton Silvia Modig ja RKP:n Nils Torvalds pääsivät läpi. Vaikka Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset saivat kaksi meppipaikkaa, moni taisi odottaa puolueelta eduskuntavaalien kaltaista harppausta. Keskustalegenda Mauri Pekkarinen ponnisti odotetusti Brysselin koneeseen yli 68 000 äänellä. Vaatimattomalla 13,5 prosentin äänisaldollaan keskusta valahti Suomen viidenneksi suurimmaksi europuolueeksi. Jopa puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä totesi tuoreeltaan, että kolmen paikan säilyttäminen olisi ”epärealistinen odotus”. Se kasvatti paikkamääräänsä hieman, mutta varsinaisesta jytkystä ei voi puhua. Vain yhden meppipaikan menetys taisi olla monelle helpotus eduskuntavaalien täystyrmäyksen jälkeen
Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Tomi oravainen, Soili riepula, Henna lammi KesKustan vastavalitut mepit, Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen, iloitsivat vaaleissa saamastaan luottamuksesta. Hän kertoo pelänneensä, että keskustan kannatus olisi voinut pudota jopa 12 prosenttiin. Yli 36 000 ääntä riitti tällä kertaa keskustan listalla varasijaan. Pekkarinen ja Katainen Brysselin koneeseen Elsi Katainen tuuletti tukijoukkojensa kanssa vaalituloksen selvittyä. Pekkarinen arvelee, että äänestäjät panivat painoarvoa hänen poliittiselle kokemukselleen. Elsi Katainen Twitterissä Toisin kuin vihervasemmisto sanoo, meidän mahdollisuutemme ovat uusiutuvien bioraakaaineiden käytön lisäämisessä. – Tuolla vaalikentällä hallitusvastuun raskas varjo ulottui selvästi tämänkin kisan päälle. Hän luonnehti saamaansa äänimäärää (54 557) mahtavaksi ja arvioi, että tehty työ EU-parlamentissa oli taustana tulokselle. On valitettavaa, että metsä omistajien ja metsänhoito yhdistysten tekemä työ ilmaston hyväksi on poljettu maan rakoon ilmasto ahdistusta lietsomalla. Katainen kertoi, että aika EU-parlamentissa on ollut työuran parasta aikaa. Puolueen tulosta Pekkarinen luonnehtii torjuntavoitoksi. Ajassa Sanottua 8 31.5.2019 Ilmastonmuutoksen torjunnassa pelottelu kaikkein huonoin keino. Suomessa metsien kasvun ja hakkuiden ero on läntisen Euroopan suurin. Järkeä, kannustavaa asennetta ja konkreettisia ratkaisuja yhteistyöllä. Katainen myönsi, että kampanja oli hurja: vuodenvaihteen jälkeen vaalitilaisuuksia kertyi kolmisensataa. Viime kaudella keskustaa europarlamentissa edustanut Mirja Vehkaperä jäi vaaleissa rannalle. Pekkarinen oli äänissä keskustan selkeä ykkönen. Hän luonnehtii äänimääräänsä (68 357) pieneksi yllätykseksi. Tätä taustaa vasten tämä tulos on ihan hyvä. Kun tulos oli varmistunut, tukijoukot hurrasivat ja nostivat maljan. Hän iloitsi siitä, että Savo-Karjala sai oman parlamentaarikon, vaikka maakunnassa oli Suomen heikoin äänestysprosentti. – Me yhdessä teimme tämän tuloksen, hän jakoi kiitosta tukijoukoilleen. Vehkaperän pesti Brysselissä jäi lyhyeksi, vaikka nyt ääniä tulikin liki 20 000 enemmän kuin viisi vuotta sitten eurovaaleissa. Hän oli varautunut myös siihen, ettei paikka uusiudu. Puolitoista vuotta EU-parlamentissa työskennellyt Katainen jännitti paikkansa puolesta loppuun saakka. – Oma tulokseni on todella hyvä, selkeästi parempi kuin mihin saatoin uskoa. – Tulokseen ei voi olla muuta kuin hyvin pettynyt, Vehkaperä sanoi puhelimitse Suomenmaalle. – tosi mahtava fiilis, keskustan Elsi Katainen tuuletti EU-parlamentipaikan varmistuttua. Mauri Pekkarinen tiedotteessaan Soili Riepula Ja ri La uk ka ne n. Mauri Pekkarinen seurasi tuloslaskentaa kotosalla
Eduskuntaryhmän johdossa kesäkuuhun 2016 saakka ollut Vanhanen kertoo, että Sipilällä oli tapana kertoa ryhmälle hyvin luottamuksellisista, keskeneräisistä asioista. Erään kansanedustajan mukaan puheenjohtaja vähätteli eduskunta ryhmää, ja halvaannutti siten avoimen keskustelun viime hallitus kaudella. – Puheenjohtajan liikkumatila uusien vaatimusten osalta on rajallinen, ja se pitäisi tiedostaa. Vanhanen katsoo tämän kertovan eduskuntaryhmän ja Sipilän molemminpuolisesta korkeasta kunnioituksesta ja luottamuksesta siihen, että asioita tehdään yhdessä. Sote-sopu syntyi kreivin aikaan Maria Seppälä Keskustan – kuten SDP:nkin – maakuntamalli perustuu 18 itsehallinnolliseen maakuntaan.. Pääkaupunkiseudun mahdollista erillisratkaisua selvitet täisiin vuoden loppuun mennessä. Sen takia oli mahdollis ta, että hän aivan poikkeuksellisen laajasti testautti ryhmässä luottamukselliset ja herkät kysymykset. Lisäksi se perustaisi soten 18 itsehallinnollisen maakunnan varaan. Vanhanen: Sipilän ja ryhmän välillä säilyi luottamus Santeri lamPi halliTusneuvoTTeluT ajautuivat kriisin partaalle, kun raha raamit jäivät keskustan mielestä liian vähälle huomiolle SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vetämässä prosessissa. Maakuntapohjaisen soten suunta viivat julkistettiinkin keskustan kannalta kreivin aikaan. edellisen hallituksen sote ja maakuntauudistus kompastui vaalikauden loppumetreillä perustuslaillisiin ongelmiin. Säätytalon maakuntaratkaisu on pettymys mutta ei yllätys. Maakuntamallin tavoitteleminen lie nee keskustan kentälle riittävän painava perustelu ryhtyä hallitusvastuuseen. – Luulen, että vastaavaan on hyvin harvoin meillä pystytty, Vanhanen lisää. Keskustan maakuntamalli ja SDP:n aluekuntamalli kun ovat toisilleen melko läheistä sukua. Dimitri Qvintus Twitterissä Pauliina Pohjala Maaseudun Tulevaisuus (22.5) kertoo ”pelon ilmapiiristä” Juha Sipilän johtamassa keskustassa. Teija Sutinen Helsingin Sanomissa Ei kokoomuslaisia maa kuntasana harmita. Niiden päättäjät valittaisiin suorilla vaaleilla. sdP:n , keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n väli set soteneuvottelut vaativat istumalihaksia mutta sujuivat lopulta ilmeisen jouhevasti. vanhasen mukaan puheenjohtaja Sipilä piti erittäin aktiivisesti yhteyttä eduskuntaryhmään koko pääministerikautensa ajan. Ajassa Sanottua 31.5.2019 9 Kaupunkilaisten painajainen jatkuu. Juttu perustuu muun muassa nimettömien nykyisten ja enti sen keskustan kansanedustajien kommentteihin. Sopu sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuiten kin lievitti keskustalaisten tuskaa kertaheitolla. – Luottamus pysyi ryhmän sisällä. Vihreät ja va semmistoliitto puolestaan hyväksyi vät kompromissin mukisematta. On huono alku hallituksen ja kaupunkien väliselle yhteistyölle. SDP:n koettiin keskittyvän toiveidensa listaamiseen ja vält televän tuskastuttavia budjettivääntöjä. Pääministerin ja keskustan puheenjohtajan tehtäviä vuodet 2003–2010 hoitanut kansanedustaja Matti Vanhanen näkee asiat toisin. Rinteen hallitus puolestaan sälyttäisi päävastuun sotepal veluiden järjestämisestä ja tuottamisesta julkiselle puolelle. Vanhanen uskoo ristiriitojen syntyvän tästä asetelmasta. Lisäksi keskustalaiset janoavat myönteis tä julkisuutta sen jälkeen, kun puo lueen ni mettömät sisäpiiriläiset olivat kritisoineet puheenjohtaja Juha Sipilää Maaseudun Tulevaisuudessa. vanhanen muistuttaa, että kansanedustajien toivomat asiat eivät aina ole hallitusohjelmassa, eikä niihin siten ole varattu rahaa. Sotepal veluiden lisäksi maakunnat vastaisivat heti ensivaiheessa pelastus toimesta ja ensihoidosta. Jan Vapaavuori Twitterissä Jos maakuntajakoon tehdään poikkeus ja pääkaupunkiseutu saa järjestää soten erillisratkaisuna, tästä ei ole valmiita pykäliä eikä sitä ole testattu perustuslain näkökulmastakaan. – Olemme saaneet tietoa vaikeidenkin kysymysten neuvot telutilanteesta hallituksen sisällä. Heitä harmittaa se, että Säätytalolla kukaan ei aja terveysjättien ja pörriäisten asiaa
Hän painaa päähänsä valkolakin yhdessä noin 25 200 muun suomalaisen uuden ylioppilaan kanssa. Keskusta haluaa kehittää maata niin, että se on seuraavillekin sukupolville käyttökelpoinen. – Auto minulla on oltava, koska asun niin kaukana muista paikoista, mutta auton omistajanakin voin tehdä ratkaisuja ilmastokuorman vähentämiseksi. Asia on mietityttänyt Tornbergiakin paljon. Toinen asia on ylisukupolvisuus. Lihansyönnin vähentäminen ja kuluttamisen minimointi ovat Tornbergin mukaan keinoja, joita jokainen voi tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Viime vuonna Suomessa oli Työttömyysturvaan liittyvä aktiivimalli lisäsi Kelalta perustoimeentulotukea hakeneiden määrää viime vuonna. Viime aikoina hän on herätellyt henkiin pitkään horrostilassa olleen Raahen keskustanuorten toimintaa. Ilmastonmuutos on niistä ensimmäinen ja kiireisin. Ajassa Ilmastonmuutos huolettaa ylioppilasta Maria Seppälä Lä hte et: Tila sto ke sku s, Ke la n vu osi ke rto m us. – Minulle valkolakki tarkoittaa sitä, että voi pyrkiä yliopistoon. Se on hieno perinne. Julkinen keskustelu aiheesta on hänen mielestään ollut liian syyllistävää. – Tarvitsemme enemmän kannustavaa otetta. Tornberg on Raahen keskustanuorten puheenjohtaja. noin vuosi sitten Tornberg liittyi PohjoisPohjanmaan keskustanuoriin. – Yksi tärkeimmistä on se, että keskusta huolehtii koko maan asioista. Pelottelu kääntyy helposti itse asiaa vastaan. Omaan autoonsa hän on asentanut bioetanolimuunnossarjan. Kiinnostus politiikkaan ja keskustaan tulee kodinperintönä. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä väheni huomattavasti aikaisemmasta. Merkityksellisen päivästä tekee Tornbergin mukaan se, että hän saa olla osa vanhaa suomalaista perinnettä. Voisin ajatella työskenteleväni myös jossain isossa firmassa tehtävissä, joissa voin vaikuttaa yrityksen suuntaan. 10 31.5.2019 Samuli Vänttilä Tuleva lauantai on raahelaiselle Tuomas Tornbergille erityisen tärkeä. Sitä ennen on kuitenkin edessä armeija monen ikätoverin tavoin. Aihetta hän on puinut usein myös kavereiden kanssa. Hän on hakenut Ouluun lukemaan tuotantotaloutta. – Se on ollut jo pidempään lähellä sydäntäni. Yöuniaan hän ei kuitenkaan ole menettänyt. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa etenkin yrittäminen. Tornberg sanoo kuitenkin ymmärtävänsä myös niitä, jotka haluavat kieltää koko ilmastonmuutoksen. Yliopistoon Tornberg myös mielii mahdollisimman pian. Keskustan arvomaailman hän sanoo osuvan monelta osin yksiin omansa kanssa. Tornbergin ikäpolvella on tulevaisuudessa ratkottavanaan monia isoja uhkakuvia. Vuonna 2016 heitä oli 121?700. pitkäaikaistyötöntä
1992 200 800 400 1 000 600 1 200 1 400 1 600 tuhatta 94 02 10 96 04 12 98 06 14 00 08 16 2018 * Sisältää rekisteröidyt pari suhteet vuodesta 2002 alkaen ja samaa sukupuolta olevat avioparit 2017 lähtien. Euroopan sisällä on jälleen jakolinjoja. Eurooppa on yhtäältä vaurastunut ja kehittynyt. lämpimäT onnittelut Elsi Kataiselle ja Mauri Pekkariselle vahvasta kannatuksesta parlamenttivaaleissa. EU laajeni ja Eurooppa yhdistyi. Politiikassa ja elämässä kukaan ei pärjää yksin. 31.5.2019 11 Täällä Bryssel KuuKauden kuluttua työni Euroopan parlamentissa päättyy. Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kun nyt jätän työni europarlamentissa, paljon on muuttunut. Lähes saman verran oli äiti ja lapsia -perheitä. Näiden 15 vuoden aikana EU on osoittautunut kriiseistä huolimatta sitkeäksi. Kymmenen uuden jäsenmaan edustajat aloittivat työnsä samaan aikaan kanssani. Toisaalta talouskriisi vei monilta työpaikan ja köyhdytti elinoloja. Euroopan poliittisissa johtotehtävissä naiset ovat räikeästi aliedustettuna. Pohjoismaista Suomi on ainoa, jolla ei ole ollut naista komissaarina. Euroopan kansojen ja kansalaisten yhteistyötä tarvitaan. Huoliin ja toiveisiin on vastattava entistä paremmin. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen EU:n on kuunneltava kansalaisiaan Lapsiperheiden määrässä pudotus Ajassa Pauliina Pohjala lapSiperheiTä oli viime vuonna yhteensä 562 000. Ilmastonmuutos, turvallisuus ja terrorismin torjuminen ovat uusia asioita EU:n listalla. Nyt on korkea aika saada tähän muutos. 15 vuotta olen saanut vaikuttaa ja hoitaa suomalaisten asioita maailmalla. Isä ja lapsia -perheitä oli edelleen hyvin vähän, kolme prosenttia. Päteviä naisia Suomesta löytyy. SuomalaiSina saamme olla ylpeitä siitä, että tuoreissa europarlamentaarikoissamme on tasapuolisesti miehiä ja naisia. Meillä on entistä enemmän kysymyksiä, joissa tarvitaan yksittäisiä maita isompaa toimijaa. Perheet tyypeittäin 1992–2018 Avopari ilman lapsia Aviopari ilman lapsia Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia * Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Lähde: Tilastokeskus. Aloittaessani meppinä ilmapiiri oli innostunut. Yksilapsisia perheitä oli 43 prosenttia, kaksilapsisia 39 prosenttia ja kolmilapsisia 13 prosenttia. Viidessä prosentissa lapsiperheistä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta. Mutta onko sopivia. Tulevina vuosina EU:n on kuunneltava tarkasti kansalaisiaan. Sen ratkaisee todennäköinen pääministeri Antti Rinne. Mielenkiintoisempaa ja haastavampaa työtä on vaikea löytää. Lapsiperheistä viidennes oli avoparien perheitä. Toivon kaikille uusille mepeille menestystä työssä. Lapsiperheiden määrän pieneneminen kertoo Tilastokeskuksen mukaan lähinnä siitä, että perheiden täysi-ikäistyvien lasten ikäluokat ovat suurempia kuin uudet syntyvät ikäluokat. Hallitsematon maahanmuutto loi turvattomuutta. lapSiperheiSiin kuului viime vuonna 38 prosenttia väestöstä. Vähennys on selvästi suurempi kuin viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana keskimäärin, jolloin vuosittainen vähennys on ollut noin 2 000. Keskimääräinen lapsiluku oli 1,85. Nämä osuudet ovat pysyneet ennallaan. Niiden määrä pieneni edellisestä vuodesta 4 300:lla, Tilastokeskus kertoo. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto oli edelleen eri sukupuolta olevan avioparin muodostama perhe. Haluan kiittää minua vuosien varrella tukeneita kannattajia, kollegoita ja muita kohtaamiani ihmisiä. Vuosien aikana globalisaatio, talouskriisi ja maahanmuutto ovat muokanneet eurooppalaisten arkea. EU ei ole enää pitkään aikaan ollut vain talousunioni. Se on paljon muutakin. Ihmisten välinen vuorovaikutus monipuolistui ja erot vaikuttivat kaventuvan
Koivulan tutkimus osoitti, että puolueiden väliset ristiriidat suhtautumisessa tuloeroihin, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sekä ympäristöongelmiin korostuvat jäsenten keskuudessa. Mielikuva ukkopuolueesta pitää osittain paikkansa, sillä lähes 60 prosenttia keskustan jäsenistä on miehiä. koiVula selvitti taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten puoluekanta selittää ihmisten raportoimaa käyttäytymistä ja asenteita. kaks:n tutkimusta toteuttamassa ollut Aki Koivula jatkoi puolueiden jäsenten ja kannattajien tutkimista myös huhtikuussa ilmestyneessä väitöskirjassaan. Keskustan jäsenet ovat keskimäärin korkeammassa asemassa työmarkkinoilla kuin puolueen kannattajat. Jäsenillä on myös suoraa vaikutusvaltaa puolueiden linjan muodostamiseen ja sitä kautta äänestäjiä suorempi yhteys valtakunnan tason politiikkaan. Koivulan mukaan keskustan nimelle löytyy todella katetta: – Kepulaiset näyttäisivät kaiken kaikkiaan olevansa nimensä mukaisesti keskustassa, tutkija luonnehtii. sekä Koivulan väitöskirjassa että KAKS:n puoluejäsentutkimuksessa on hyödynnetty kyselyä, johon vastasi vuonna 2016 lähes 12 500 eri puolueiden jäsentä. Yhtä miesvaltaisia ovat tosin muutkin puolueet vihreitä lukuunottamatta. – Yleisesti ottaen korkeasti koulutetut, jotka ovat myös ammatiltaan korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa, ovat kiinnostuneempia politiikasta ja aktiivisempia osallistumaan. Keskustakotitalouden mediaaninettotulot ovat 3 300 euroa kuukaudessa, mikä on 100 euroa vähemmän kuin SDP:llä ja peräti 1 100 euroa vähemmän kuin kokoomuslaisilla. Tämä on Koivulan mukaan tyypillistä myös muiden puolueiden jäsenille. Useimmiten puolueita koskevat tutkimukset ovatkin kohdistuneet jäsenten sijasta niiden kannattajiin. Tuorein informaatio on peräisin kahden vuoden takaisesta Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. TeksTi: AnnukkA kAArelA Tutkitusti keskellä Puolueiden jäseniä on tutkittu Suomessa vähän. Aineisto on ainutlaatuinen, sillä puolueet ovat harvoin antaneet jäsentensä yhteystietoja tutkijoiden käyttöön. Koivula näkee jäsenten tutkimisen tärkeänä, sillä puolueiden välillä vallitsevat erot näkyvät selvimmin juuri jäsenistöjä vertailtaessa. Tutkijat Ilkka Koiranen, Aki Koivula, Arttu Saarinen ja Pekka Räsänen havaitsivat, että keskustan perinteiset sidokset maaseutuun näkyvät edelleen puolueen jäsenistössä: puolet keskustalaisista asuu harvaanasutuilla alueilla Itäja Pohjois-Suomessa ja vain kymmenesosa Uudellamaalla. Osatutkimuksissa keskityttiin erityisesti keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton sekä vihreiden jäseniin ja kannattajiin. He eroavat kuitenkin selvästi toisessa ääripäässä olevista kokoomuslaisista. Kansalliseen puolustukseen ja ulkopuolisiin uhkiin liittyviä riskitekijöitä keskustalaiset näkevät enemmän kuin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden jäsenet, mutta eivät kuitenkaan yhtä paljon kuin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset. Myös keskustan jäsenten ammattijakauma poikkeaa muiden puolueiden jäsenistä, sillä lähes viidennes puolueen työssäkäyvistä jäsenistä toimii edelleen maanviljelijöinä. Keskustalaisia vastaajia oli mukana ylivoimaisesti eniten, yli 3 900. Tutkittavana olivat esimerkiksi vastaajien kulutustottumukset, luottamus muihin ihmisiin ja kokemukset yhteiskunnallisista riskitekijöistä. Puolueiden jäseniä on tutkittu Suomessa vähän, eivätkä tiedot Suomen yli sadastatuhannesta keskustalaisestakaan ole järin kattavat. Koivulan tutkimustuloksissa keskusta näyttäytyy keskusta-oikeistolaisena puolueena, jonka jäsenet eivät pidä esimerkiksi tuloerojen kasvua yhtä merkittävänä riskinä kuin vasemmistopuolueisiin kuuluvat. 12 31.5.2019 Vaikka keskusta vajosi eduskuntavaaleissa vasta Suomen neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi, jäsenmäärällä mitattuna se on edelleen ylivoimaisesti puolueista suurin. KAKS:n tutkimuksen mukaan keskustan jäsenten keski-ikä on verrattain korkea, 59,9 vuotta. Hieman yli puolet keskustan jäsenistä on eläkkeellä. Keskustalla oli syksyn 2018 laskennassa 102 772 jäsentä, kun seuraavilla sijoilla olevien SDP:n ja kokoomuksen jäsenmäärät jäivät reilusti alle 40 000:een. Eri puolueiden jäsenistä paljastui kiinnostavia eroja. Keskustalaiset asemoituvat tutkimuksissa nimensä mukaisesti ääripäiden väliin. Muiden puolueiden jäseniin verrattuna keskustalaiset ovat keskituloisia. Tämä kansainvälinen ilmiö näkyy myös tarkasteltaessa muita osallistumisen muotoja, kuten äänestämistä, Koivula toteaa. Keskustakin on kuitenkin vuosien varrella toimihenkilöistynyt, ja suurin osa työssäkäyvistä keskustalaisista on nykyisin ylempiä toimihenkilöitä. – Esimerkiksi perussuomalaisten jäsenet muokkasivat kertaheitolla koko suomalaista poliittista kenttää äänestäessään Jussi Halla-ahon puolueen puheenjohtajaksi kesällä 2017, Koivula toteaa. Ilmiöt. Koivulan mukaan keskustassa on etenkin vihreistä ja kokoomuksesta poiketen laaja hajonta jäseniä erilaisista ammateista. Edelle seniorijäsenten osuudessa kipuaa vain SDP
Perussuomalaisten kohdalla myöskään koulutus ei lisännyt luottamusta. 31.5.2019 13 Keskustassa on etenkin vihreistä ja kokoomuksesta poiketen laaja hajonta jäseniä erilaisista ammateista. Tutkimuksen mukaan keskustan kannattajien keskimääräinen luottamus muihin ihmisiin oli väestön keskitasoa korkeampi. Turun yliopiston erikoistutkija Aki Koivula tutki väitöskirjansa kolmessa artikkelissa puolueiden kannattajia ja kahdessa jäseniä. Keskustan kannattajat näyttäytyivät asenteiltaan ja käyttäymiseltään puolueen jäsenten tavoin keskitien kulkijoina. Ero oli huomattava erityisesti verrattuna kokoomuksen kannattajiin, jotka tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta näkivät itsensä muita enemmän kuluttavina. Kokoomusta kannattavat katsoivat käyttävänsä keskivertokansalaista enemmän rahaa vapaavalintaiseen kulutukseen, kuten elektroniikkaan, matkailuun ja itsensä hemmotteluun. Sen sijaan oikeistopopulististen puolueiden kannattajien luottamus oli poikkeavan matalaa. Yhdessä väitöskirjansa artikkelissa Koivula selvitti osana yhteispohjoismaista tutkimusta, miten eri puolueiden kannattajat luottavat muihin ihmisiin. Suomessa perussuomalaisten kannattajat eivät luottaneet muihin ihmisiin yhtä paljon kuin muiden suurimpien puolueiden kannattajat. Kokoomuksen ja muiden puolueiden kannattajien väliset erot korostuivat varsinkin muiden kuin välttömättömyyshyödykkeiden kohdalla. Kokoomuslaiset törsäävät, perussuomalaiset luottavat toisiin muita vähemmän Keskusta 102 772 Kokoomus 34 000 Kristillisdemokraatit 9 000 Perussuomalaiset 11 000 RKP 24 561 SDP 38 314 Vasemmistoliitto 11 400 Vihreät 8 818 Lähde: Aki Koivulan väitöskirja (tiedot annettu puoluetoimistoista elokuussa 2018) P uolueiden jäsenmäärät Ja ak ko M ar tik ain en Keskustan puoluevaltuusto pohti järjestötoiminnan tilaa huhtikuun kokouksessaan Riihimäellä.. Koulutus ja hyvä tulotaso lisäsivät todennäköisyyttä luottaa muihin. Esimerkiksi puolueiden kannattajien kulutustottumuksia vertailtaessa keskustan kannattajat paljastuivat hyvin keskimääräisiksi kuluttajiksi. Vanhojen puolueiden kannattajien luottamuksessa oli Koivulan mukaan Pohjoismaissa melko pieniä eroja
TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Nuori viljelijä miettii kevätkylvöjen lomassa myös tulevaisuutta Haaveena oma biovoimala Ilmiöt. Biokaasulla voi tankata tilan ajoneuvot, traktorit ja jopa lämmittää. Siellä se mädättyy biokaasuksi ja erotellaan esimerkiksi erilaisiksi lannoitteiksi. – Lompakon pitäisi olla kunnossa, jos laitoksen aikoisi perustaa. Oululaisen Lambergin tilan nuoren isännän Rikhard ”Riki” Lambergin kohdalla yllämainittu visio on vasta haaveilun tasolla. Tämänhetkisten laskelmien mukaan laitos voisi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, Lamberg miettii. – Muutenkin jutellaan Petterin kanssa aika paljon kaikesta viljelyyn liittyvästä. NuOri viljelijä sanoo seuranneensa biovoimalan mukanaan tuomia mahdollisuuksia suurella mielenkiinnolla yhdessä samanikäisen kollegan Petteri Heikkisen kanssa. Vaikka uusi konsepti kuuluu jo edellisen hallituksen biokierrätystä edistäviin kärkihankkeisiin, biokaasua ei ole vieläkään lupa hyödyntää edes koelaitoksen tarpeisiin. Parikymmentä kilometriä etelämpänä Heikkisen tilalla Kempeleessä on nimittäin jo parin vuoden ajan ollut koekäytössä kyseinen laitos. Puhumattakaan laitoksen aiheuttamasta huomattavasta säästöstä tavaran määrässä ja ympäristön kuormittamisessa. Ihan lähiaikoina biotuotelaitosta tuskin silti ollaan Lambergin tilalle pystyttämässä. – Mutta jos isommista investoinneista puhutaan, niin oman biovoimalan hankkiminen on jonkinlainen tulevaisuuden haave, Lamberg pohtii. Mitä nyt muokkausmenetelmiin on tullut jotain uusia välineitä. lambergiN tilan peltopinta-ala on yhteensä 120 hehtaaria. 14 31.5.2019 Omalta tilalta saatava lietelanta kierrätetään navetan yhteydessä toimivaan biotuotelaitokseen. Mutta ei välttämättä enää kaukana tulevaisuudessa. Oman tilat menetelmät ovat aika pitkään olleet samoja. Valtaosa on nurmea oman lypsykarjan tarpeisiin, ja lisäksi viljelyssä on jo pitkään ollut ohraa
heikon kasvun vastapainoksi. Onneksi suomalainen viljelijä on sadon suhteen ikuinen optimisti, hän naurahtaa. – Hyvin se toimi myös karjan rehuna. Viime aikojen lämmin sää on kuitenkin nopeuttanut kasvua. 31.5.2019 15 Tilan läheisyydessä on myös muiden viljelijöiden omistamia peltolohkoja, joita Riki Lamberg vuokraa ja hoitaa. – Sen pitäisi näkyä myös politiikkojen päätöksissä, ei pelkästään puheissa.. Nyt voidaan odottaa ihan hyvää satokautta edellisen kesän kuivuuden ja Rikhard ”Riki” Lamberg kaipaa arvostusta viljelijän tekemälle työlle. – Joillakin seuduilla routaa on ollut normaalia pitempään. – Härkäpapua menee nykyään paljon myös rehuteollisuuteen, hän muistuttaa. Varsinaista satopotentiaalia muodostuu yleensä kesäkuun loppupuolelle asti. Pilvipoutainen sää ja lämpötila siinä kahdenkympin kieppeillä sekä sopivasti sateita. Mutta saatetaan ottaa jatkossa vielä ohjelmaan. Niinpä kevätkylvöt ja talvehtineiden kasvustojen kehitys ovat Etelä-Suomessa jopa viikosta kahteen edellä keskimääräisestä. – Tämä on hiukan tämmöistä tukipolitiikkaan liittyvää järjestelyä. Kun kevätviljelyn painopistealueilla Varsinais-Suomessa sekä Länsi-Uudellamaalla pellot on jo pääosin kylvetty, Lapissa ollaan vasta aloitusvaiheessa. Kauraa on viime aikoina mennyt paljon ihan uusille alueille, ja uskon tämän suuntauksen myös jatkuvan. Perinteisistä viljalajeista Schulman uskoo vehnän ja ohran menestymisen lisäksi erityisesti kauran nostavan reippaasti suuttaan. – Tämä voi näkyä positiivisesti myös suomalaisessa elintarvikeviennissä. Mutta minullekin se sopii hyvin, kun lohkot ovat näin lähellä. SuoSiTTujen lajikkeiden osalta valkuaiskasvit kuten härkäpapu tulevat Max Schulmanin mukaan pitämään edelleen pintansa. Toisaalta pitää saada tarpeeksi sadetta, mutta ei saa sataa liian paljon. Vastaavasti lumi suli sitten normaalia nopeammin. Riki Lambergin mukaan kuluvan kevään peltotöiden suhteen ollaan hyvin normiaikataulussa. Edes toukokuun alun pari päivää kestänyt ”takatalvi” ei aiheuttanut sen kummempaa viivästymää. Viime vuoden kuiva kesä aiheutti nurmen kanssa kuitenkin sen verran hankaluuksia, että nyt härkäpapuseos jätettiin tarkoituksella väliin. Viljelijän arki on Schulmanin mielestä tänä päivänä melkoista tasapainoilua omien toiveiden ja odotusten sekä nopeasti muuttuvien sääolosuhteiden ristipaineessa. – Sitä se todellakin on. Tänä vuonna kyseinen valkuaiskasvi jäi kuitenkin väliin. Kokonaisuutena arvioiden nyt voidaan kyllä odottaa ihan hyvää satokautta edellisen kesän kuivuuden ja heikon kasvun vastapainoksi. Sellainen olisi viljelijän toivesää, hän toteaa. Pro-AgriAn laatiman katsauksen mukaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja osassa eski-Suomea sateet hidastivat peltojen kuivumista ja siten kylvötöiden etenemistä, mutta muualla pellot ovat kuivuneet hyvin ja olleet hyvin muokkautuvia. Samalla on tullut näkyviin se tosiasia, kuinka suuri ja monimuotoinen maa Suomi on. Uudemmista lajikkeista Lambergilla on ollut testissä myös hernehärkäpapuseosta. Viime vuonna ohralla olleista pelloista osa on nyt menossa nurmelle. Maan keskija pohjoisosissa ollaan suunnilleen normaalissa aikataulussa. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin havaintojen mukaan missään päin Suomea ei ole ollut isompia ongelmia tai poikkeamia pitää kiinni normaaleista kylvösuunnitelmista. – Lunta tuli, mutta aika nopeasti se suli sitten pois
Nauseda seuraa presidenttinä Dalia Grybauskaitea. Koonnut: Katariina lanKinen Jussi Nukari / Lehtikuva. Keskusvaalilautakunnan mukaan vaaleissa annettiin yli 600 miljoonaa ääntä. Maailmanmestaruus on Leijonien kolmas vuosien 1995 ja 2011 MM-kultien jatkoksi. Hän voitti sunnuntaina presidentinvaalien toisella kierroksella konservatiivisen entisen valtiovarainministerin Ingrida Simonyten. Hän sanoi katuvansa syvästi sitä, ettei kyennyt toteuttamaan Britannian EU-eroa. MaaiLMan suuriMMat vaaLit. Isoa-Britanniaa kolme vuotta johtanut pääministeri Theresa May kertoi eroavansa konservatiivipuolueen johdosta 7. Viikonlopun aikana kisaan ehti ilmoittautua jo kahdeksan ehdokasta. Intian vaalit ovat maailman suurimmat, ja äänestys kesti puolitoista kuukautta. Ekonomisti Gitanas Nauseda nousee Liettuan presidentiksi. Ensimmäisellä kierroksella Simonyte voitti Nausedan erittäin niukasti prosenttiosuuksin 31,1–30,95. LiettuaLLe uusi presidentti. Simonyte tunnusti tappionsa myöhään sunnuntaina. 16 31.5.2019 Maailman kuvat May kertoi erostaan. May jatkaa maan pääministerinä heinäkuun loppuun saakka, jolloin konservatiivit valitsevat uuden puheenjohtajan. Suomi juhli sunnuntai-iltana jääkiekon maailmanmestaruutta, kun Leijonat kukisti Bratislavassa pelatussa loppuottelussa Kanadan 3–1. Intiassa pääministeri Narendra Modin hindunationalistinen BJP-puolue nousi viime viikolla pidettyjen parlamenttivaalien ylivoimaiseksi voittajaksi. kesäkuuta. Pääministerin puolueen arvioitiin saavan parlamenttiin noin 300 paikkaa 543:sta. suoMeLLe MM-kuLtaa
Tapa säästää omat hautajaisrahansa on omituinen. 31.5.2019 17 Toukokuussa ei ole juuri julkaistu uutisia, jotka olisivat saaneet minut ylpeäksi maastani. HauTajaiseT ovat Venäjällä kalliit. Muistotilaisuuksissa on yleensä paljon ruokaa ja tietysti runsaat juomingit. Säästöjä on eläkeläisillä, mutta pääsääntöisesti vain naisilla. Nykyään käytämme vielä isomman osan. Tähän onnelliseen ryhmään kuuluvat huippu-urheilijat, valtion pankkien ja yritysten pääjohtajat sekä duuman kansanedustajat. Muistotilaisuudet ovat kalliita, ja ne järjestetään kolmeen kertaan: heti hautajaisten jälkeen, 40 päivän kuluttua ja vuotta myöhemmin. Vanhoilla naisilla on kuitenkin tapana panna muutamia satoja ruplia säästöön hautajaisiaan varten. Se ei ole kansan syy, vaan meidän talouspolitiikkamme tulos. Niiden, jotka ovat säästäneet rahaa hautajaisiinsa (tästä traditiosta kerron kirjoituksen lopussa), täytyy taas täydentää varojaan, koska hautajaiset ja etenkin arkut kallistuvat koko ajan. Mukana on myös lapsille tai sukulaisille tarkoitettu kirje. Polttohautaus maksaa vain 10 000 ruplaa (120 euroa), mutta krematorioita on vähän ja kansan enemmistö on tuhkausta vastaan. Mielestäni lasten pyhä velvollisuus on haudata vanhempansa kunniallisesti. Moskovassa ja Pietarissa ne maksavat 100 000 tai jopa 120 000 ruplaa (vajaat 1 200 euroa), maaseudulla on puolet halvempaa. kymmenellä prosentilla kansalaisista näitä huolia ei ole. Melkein yhtä paljon kallistuivat hautauspalvelut. Olen sanonut tämän omalle vaimolleni useita kertoja, mutta hän ei halua kuunnella. Hautajaisrahojen säästäminen on pitkäaikainen venäläisnaisten traditio, joka jatkuu sukupolvesta toiseen. En ilahtunut mielipidekyselystä, jonka mukaan vajaalla 70 prosentilla kyselyyn vastanneista ei ole minkäänlaisia säästöjä pahan päivän varalle. Kuten toiset vanhat naiset, hänkään ei halua rasittaa lapsiaan omilla hautajaiskuluillaan. Esimerkiksi Gazpromin pääjohtajan Aleksei Millerin vuosipalkka ylittää 70 miljoonaa euroa. Kuinka työntekijät voisivat säästää rahaa, jos viimeisten kuuden vuoden aikana heidän tulonsa ovat laskeneet 8–10 prosenttia ja samaan aikaan verot, kunnallispalvelumaksut, ruoka ja kaikki muukin on kallistunut. Se on ohje siitä, mihin tarkoitukseen rahat on käytettävä. Varsinaisten hautakulujen lisäksi on paljon muita kuluja: muistotilaisuudet, hautapatsas, haudan ympärysaita. Eläkkeet ovat pieniä, 200 euron eli 14 000 ruplan tasolla. Jo ennen tätä käytimme elintarvikkeisiin 32 prosenttia perheen budjetista. Molemmat ovat huonoja uutisia. Kansa köyhtyy, mutta presidentti Putinin kuukausipalkkaa on nostettu kuusi kertaa viimeisten kuuden vuoden aikana. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Venäjän eläkeläisten omituinen tapa. He säästävät tätä summaa useita vuosia ja pitävät rahoja kotonaan, ”tyynyn alla”, kuten meillä sanotaan. Kunnanhallitus antaa hautajaisiin 15 000 ruplaa (200 euroa), sukulaiset hoitavat kaikki muut menot. Melkein kaikki ministerit ovat miljonäärejä. Vaatimaton patsas maksaa 50 000 ruplaa (800 euroa) ja aita melkein yhtä paljon. Elintarvikkeiden hinnat ovat taas nousseet 3,5 prosenttia
18 31.5.2019 Rengastaja Pertti Saurola kiipeää pöntölle ja vaimo Helmi Irene Saurola tekee muistiinpanot. Hän selvittää tutkimuksessaan muun muassa pöllöjen pariuskollisuutta ja sitä, millaiset yksilöt menestyvät pöllömetsissä. Viirupöllönaaras hyökkäilee rengastajan kimppuun. Elämänsä aikana hän on rengastanut yli 20 000 lintua, joista viiruja lehto pöllöjä on noin kolmannes. Professori Pertti Saurola on rengastanut pöllöjä Hauhon maisemissa yli 50 vuotta. TeksTi: Tomi oravainen kuvaT: Jaakko marTikainen R ep or ta as i Kauniit ja rohKeat
Hruu, Hruuv. Viirupöllö Piir ro s viir up öllö stä : flic kr.c om /p ho to s/6 10 21 75 3@ N 02 /6 05 93 86 66 0, CC 2.0 -lis en ssi. Hruu, Hruuv. Olemme Hauholla Saurolan pöllötutkimusalueella. Vanhin painaa 406 grammaa, keskimmäinen 355 grammaa ja nuorin 290 grammaa. – Ne ovat todella nälkäisiä, siksi emokin oli kauempana pesästä. Ne ovat ehtineet rengastusikään. 31.5.2019 19 Naks, Naks. – Ne ovat noin neliviikkoisia, kun ne lähtevät lentokyvyttöminä pesästä. Mutta nyt voi tulla turpaan. päivä huhtikuuta. Ne ovat aivan loistavia kiipeilijöitä – kuin papukaijat. Pian kolmikko jättäisi pönttönsä. Saurola poimii varovasti poikaset olkalaukkuunsa ja laskeutuu noin viidestä metristä maahan. Saurola punnitsee, mittaa sekä rengastaa poikaset. Hän asettelee pörröiset kolmoset varovasti mättäälle. Pöllöprofessori kertoo, että vanhin ja suurin kolmikosta kuoriui 22. Vaimo Helmi-Irene alias Hemuli kirjaa painot ja siiven mitat muistivihkoon. Ne mätkähtävät maahan ja tallustelevat sitten ensimmäisen puun luo ja kiipeävät ylös oksalle turvaan. En muista, kuinka tiukka pöllö tämä on. Meitä ympäröi kuusivaltainen sekametsä. Viirupöllönaaras istuu noin 30 metrin päässä yli 25 metrisen kuusen oksalla ja seuraa, kuinka 80-vuotias pöllönrengastaja kapuaa ketterästi tikkailla kohti pesää. Naks, Naks. Poikaset niiskuttavat pöntössä. – Tämä on metsän kieltä. Saurolat ovat kulkeneet yhdessä pöllönpesillä lähes koko pitkän avio liittonsa ajan, joka alkoi vuonna 1963, ja he esittäytyvätkin pöllövaariksi ja pöllömuoriksi. Viirupöllöemo käskee pöllöprofessori Pertti Saurolaa poistumaan pesäpöntöltä
Saurola pyydystää lehtopöllönaaraan, punnitsee sen ja tarkistaa renkaan numeron: D-303870 ja paino 640 grammaa. – Jos laitetaan kilometrin päähän uusi pönttö, niin helposti ne siirtyvät siihen. – Juuri sopivan kokoisia rengastettaviksi. Viiruja lehtopöllöjä hän on rengastanut vuodesta 1965. Muuttaja katoaa samalla tutkimuksesta. SeuraavakSi saavumme kesämökille, jonka omistaja soitti Saurolalle, että hänen uuteen telkänpönttöönsä on muuttanut lehtopöllö. kumpikin on SopeuTuvainen muuTTuviin elinoloihin.. Aluksi motiivi oli puhtaasti suojelullinen. Saurolan mielestä jatkuvan kasvatuksen suosimisesta pitäisi maksaa korvaus metsänomistajille ja metsäyhtiöille. Saurola muistaa nähneensä poikasena täytettyjä viirupöllöjä monen talon kirjahyllyssä, mutta pöllön elintavoista tai kannasta ei tiedetty mitään. Viirupöllö oli myös hyvä tutkimuskohde. Tämä on siis sen toinen pesintä. Nämä lehtopöllön pojat ovat aina unessa, aivan erilaisia kuin viirupöllön poikaset. Poikaset naksuttavat ja emo vastaa männyn oksalta, muttei toteuta uhkauksiaan. Se oli tuolloin heikoimmin tunnettu laji Suomessa. Viiruja lehtopöllön pönttötilanne on Etelä-Suomessa hyvä. Arkistopapereista selviää, että kesämökin lehtopöllöemo on kolmivuotias ja pesinyt viime keväänä noin kilometrin päässä Saurolan ripustamassa pöntössä. • Suomessa pesii noin 1 200 lehtopöllö paria, kanta elinvoimainen*. Vielä se ei satu. Lehtopöllö – keskieurooppalainen tulokas Tällä heTkellä viiruja lehTopöllön kannaT ovaT elinvoimaiSeT. Hemuli Saurola arvelee, että naarasta hämmentää, kun hänen miehensä tuli pesälle isommalla joukolla, ja siksi säästymme löylytykseltä. Saurolakin menetti tänä keväänä yhden pöllönpöntön asukkaineen, kun metsäProfessori rengastaa lehtöpöllöä. Hän käy rengastamasta poikaset ja saa emolta puolenkymmentä tälliä niskaansa. Pöllöprofessori toivoo, että metsätaloudessa yleistyisivät jatkuvan kasvatuksen menetelmät avohakkuiden sijaan. • Poikasten levittäy ty minen ensimmäi selle pesä paikalle: koiraiden mediaani 14 km ja naaraiden 17 km. 20 31.5.2019 Pöllökolmikko kököttää viluissaan, ja tarttuu heti nokalla sormeen, jos sen vie lähelle. Viirupöllön mieluisin pesäpaikka on luonnon oma savupiippumainen muodostelma eli keskeltä katkennut ja sateen ontoksi lahottama haapa. – Riitti, kun käveli Rengastustoimistoon ja kertoi haluavansa rengastaa lintuja. Silloin ei tarvinnut suorittaa tenttiä eikä olla täysi-ikäinen kuten nykyään. Tällä heTkellä viiruja lehtopöllön kannat ovat elinvoimaiset. *Lähde: Luonnon tieteellinen museo • Ravinto: myyrät ja hiiret, rastaat. Saurola sai rengastusluvan 15-vuotiaana tammikuussa 1954. – Tästä ei koidu pöllölle haittaa, pöllöprofessori kertoo ja päästää punnitun emon vapauteen. Saurola kiitteleekin mökin omistajaa, kun hän ilmoitti lehtopöllöstä. 17-vuotias emo kuuluu Saurolan iäkkäimpiin seurattaviin. Lehtopöllölle kelpaa telkänpönttökin, mutta viirupöllölle sen reikä on liian pieni. Kumpikin laji on sopeutuvainen muuttuviin elinoloihin, mutta monella muulla pöllölajilla on vaikeaa, kuten helmipöllöllä ja huuhkajalla. Palaamme autolle. Näillä talkoilla nuori biologikin tutustui entistä tiiviimmin pöllöjen elämään. Rengastamisesta ei ole haittaa poikaselle. Katon ansiosta pönttö on palvellut jo 40 vuotta. Eväinä niillä on vesimyyrä, kaksi metsähiirtä sekä räkättirastas. Poikaset painavat 320 ja 306 grammaa. Pöntöstä löytyy kaksi potraa lehtopöllön poikasta ja muna. – Olin silloin jo aloittanut biologian opiskelun, ja viirupöllönaaraita pystyy turvallisesti pyydystämään ilman, että ne hylkäävät pesäänsä. Kun nämä olivat metsistä hävinneet, täytyi tilalle rakentaa isoja pöllönpönttöjä. Sekin auttaisi pöllöjä, jos avohakkuissa pöntön ympärille jätettäisiin suojapuuryhmä, joihin pöllönpojat pääsisivät kiipeämään turvaan ketuilta tai supikoirilta, kun ovat jättäneet pesänsä. Silloin nokan isku tekee kipeää. • 1913–2018 Suomessa on rengastettu 56 672 lehtopöllöä*. • Pariuskollisia, ero prosentti 15–17. Lintujen kannalta tuhoisia ovat ennen kaikkea pesintäaikaan tehdyt hakkuut. Seuraava kysymys olikin: Paljonko haluat renkaita. • Paikkalintu, pesii VaasaJoensuu linjan eteläpuolella. Professori kapuaa takaisin, asettelee pojat pesään ja laittaa peltikaton takaisin. Pöllöprofessori näyttää meille viirupöllön pöntön, jonka ympärille metsänomistaja pyysi Saurolaa ennen hakkuuta merkkaamaan noin 20 rungon suojapuuryhmän. Saurola toivookin, etteivät ihmiset ripustaisi pöllönpönttöjä omin päin tai ainakin ilmoittaisivat siitä paikalliselle rengastajalle. Nuori lintuharrastaja kiinnostui mystisistä pöllöistä, ja viirupöllö oli 1960luvulla aito mysteeri. – Mutta kahden viikon kuluttua nämä ovat jo ihan eri näköisiä, hirvittäviä taistelijoita
• Tutkinut erityisesti viiru ja lehtopöllöjä sekä kalasääksiä. • Koulutukseltaan ekologi. • Palkittu professorin arvo nimellä ja Valtion tiedon julkistamis palkinnolla. • Helsingin yliopiston eläin museon Rengastus toimiston johtaja 1974–2002. 31.5.2019 21 Lintutieteilijä Pertti Saurola • Syntynyt Helsingissä 1938. Lintutieteilijä ja rengastaja Pertti Saurola sekä lehtopöllönaaras.
• Koiraat pesivät lähem pänä kuoriutumis pesäänsä kuin naaraat. Paljonko ne tuottavat poikasia eli millaiset yksilöt ovat onnistujia ja mitkä häviäjiä. – On ollut liian hyviä huonoja vuosia ja liian huonoja hyviä vuosia. Pesinnän onnistumisessa eletään parhaillaan ratkaisevia aikoja. Saurolan pöllöreviiriksi muotoutui Hauhon seutu, jossa hänellä on seurannassa noin 250 pöllönpönttöä. – Tällaisena nousuvuonna viirupöllön pesistä puolet on ollut kolmen munan pesyeitä ja lopuista puolet ovat kahden tai neljän munan pesyeitä. • Ravinto: vesi, pelto sekä metsä myyrät. Pöllökannat seuraavat myyräkantojen vaihtelua. Lisäksi ulkomaiset tutkijat tulevat seuraaman professorin rengastusreissuja. Tuolloin myös selviää, ovatko ne pysyneet uskollisina vai vaihtaneet kumppania. • Koiraiden mediaani etäisyys 16 km ja naaraiden 24 km. • Vuosina 1913–2018 Suomessa on rengas tet tu 69 120 viirupöllöä*. Pöllöprofessori onkin luonnehtinut työtään Kauniit ja rohkeat -tutkimukseksi. • Pariuskollisia, eroprosentti 5–8. Saurolan vuosikymmenien aikana keräämä aineisto on ainutlaatuinen maailmankin mittakaavassa. • Paikkalintu, pesii Lappia ja Ahvenanmaata lukuunottamatta koko maassa.. 22 31.5.2019 yhtiö ei tiennyt pöntöstä, ja se kiukuttaa pöllöprofessoria. Tästä syystä tutkimuspopulaation kuuluvat yksilöt on vuosittain pyydystettävä ja selvitettävä renkaan perusteella niiden identiteetti. Tämän kevään vastaavat luke mat ovat 36 ja 22. – Olen kiinnostunut pöllöyksilöiden elämänkaaren seuraamisesta sekä koko pöllökannan vuosittaisesta vaihtelusta ja pitkäaikaisesta kehityksestä. Viirupöllö – taigametsien uhittelija • Suomessa pesii noin 3 100 viirupöllöparia, kanta elinvoimainen*. – Myyriä pyydystävät pöllöt ovat hyödyllisiä myös metsänomistajille, jotka ovatkin olleet tyytyväisiä, että olen laittanut pöllönpönttöjä. – Viirupöllön eroprosentti on laskutavasta riippuen vain 5–8 ja lehtopöllöparien 15–17. Tavoitteena on ollut seurata eri yksilöiden elämää kehdosta hautaan. Ennätysvuonna 2009 viirupöllöillä oli Saurolan pöntöissä 61 pesintää ja lehtopöllöillä 47. Myyräkantojen huiput ovat nousseet kolmen vuoden välein, mutta Etelä-Suomessa on ollut nyt vuosia, jolloin myyrät eivät olekaan enää seuranneet tätä tutkijoiden aikataulua. Tästä vuodesta pöllöprofessori ennakoi keskinkertaista. Hyvänä vuonna munamäärät ovat viittä tai kuutta ja huonoina kahta. Myyrätutkijat ovat olleet ymmällään, mistä tämä johtuu. Viirupöllöt ovat pääosin pariuskollisia, vaikka joukosta löytyy kahdenkin naaraan kanssa eläviä poikkeuskoiraita sekä Piir ro s viir up öllö stä : flic kr.c om /p ho to s/b io div lib ra ry/ 60 50 33 22 10 , CC 2.0 -lis en ssi *Lähde: Luonnontieteellinen museo Viirupöllön poikaset. Hän on täydentänyt tutkimusaineistoaan kahden naapurialueella toimivan rengastajan aineistolla, mutta keskeisin osa on Saurolan keräämää. Joka vuosi hän käy luennoimassa ulkomaisissa konferensseissa pöllötutkimuksestaan, viime vuonna esimerkiksi Kanadassa
Nuoresta miehestä turvavermeet olivat tarpeettomia. Jos on matalaääninen basso, sen kimppuun ei hyökätä. – Nyt tulee takaa – liitää, liitää, varoitamme tikkailla seisovaa professoria. – Jos se pääsee iskemään salaa, silloin olen pudonnut monta kertaa polvilleni, kun se on iskenyt niskaan. Kuuluu muksahdus, ja pöllö jää istumaan etu alalla seisovaan mäntyyn, noin kymmenen metrin päähän rengastajasta. Kypärää Saurola ei käytä, sillä siihen törmääminen veisi pöllöltä hengen. Pöntöstä löytyy kaksi poikasta, jotka Saurola rengastaa ja mittaa tikkailta. Erään toisen pöllölajin osalta on osoitettu, että pöllöt arvioivat äänen mataluuden perusteella, minkä kokoinen vastustaja on. – Koiras on tässä lähellä ja jotkut niistä huutelevat hävyttömyyksiä. Kulmassa evästa eli jyrsijöitä.. Poikaset painavat 294 grammaa ja 252 grammaa. Mikä sitten houkuttaa professoria yhä pöllömetsiin. Naaras hoitaa hautomisen ja poikaset. Kilon painoinen ruumis tärähtää niskaan, ja pöllö liitää oksalle seuraamaan, vaikuttiko hyökkäys tunkeilijaan. Jotkut tulevat päälle, jos naaras vangitaan. Pesän jättävät lentotaidottomat poikaset pääsevät kiipeämään kuusiin suojaan ketuilta ja supikoirilta. n Viirupöllön pesän ympärillä on suojavyöhyke. Koiras kantaa sapuskat pönttöön, ja tutun metsästysmaan jättäminen on aina riski. Saurolan laajasta aineistosta löytyy myös kiintoisia poikkeustapauksia, jotka kertovat pöllöjen yksilöllisistä eroista. Hänen biologivaimonsa oli silloinkin mukana kirjaamassa tuloksia. Puusta hän on pudonnut vain kerran, vuonna 1968. Vanhimmat yltävät yli 20-vuotiaiksi. Koiras pysyi reviirillään kilometrin päässä pöntöstä koko talven, mutta naaras häipyi. Jos vastassa on tenori, voi mennä silmille. Saurola ehtii saada 11-vuotiaalta naaraalta viisi tälliä niskaansa ennen kuin tarkastuskäynti on ohi ja hän laskeutuu maahan. – Tuo oli kova isku pöllöllekin. – Koiras nimenomaa pitää kämppänsä, ja sen täytyy sitä myös puolustaa. Huonoina myyrävuosina tienvarsilla kaukana pesästään törmäilevät viirupöllöt ovat nälkävaelluksella, joka usein päättyy niiden kuolemaan. Tuon putoamisen jälkeen Saurola alkoi käyttää turvavaljaita ja suojaa niskansa paksun nahkatakin kauluksella. – Täällä pöntössä on vielä rusakonpojan takareisi ja päätön vesimyyrä, professori luettelee vaimolleen. – Reviiritaistelut käydään laulamalla. Iskujen määrä riippuu pöllön rohkeudesta. Sen jälkeen hän on rengastanut yli 3 300 viirupöllöä ja saman verran lehtopöllöjä. – Kun olosuhteet muuttuivat huonoksi, naaras muutti 13 kilometrin päähän. Lehtopöllön pesäpöntön sisus. – Pöllöt ovat yksilöitä, joihin syntyy monivuotinen side. Eräs ärhäkkä puolustaja ehti täräyttää Saurolaa 37 kertaa ennen kuin viisi poikasta oli rengastettu ja punnittu. Pesä on kuusessa, jota ympäröi varttunut sekametsä. Ne ovat kuin toisesta maailmasta. Saurola putosi pöllön tuuppaamana kahdek sasta metristä, mutta onneksi olkapää edellä. – Menin aamuyöllä kello kaksi Hämeenlinnan keskussairaalaan naama veressä ja housut hajalla ja kerroin, että olen just pudonnut puusta, voitteko tarkistaa, olenko terve, pöllöprofessori virnuilee. Yhdessäolon salaisuus on pesäuskollisuus, ja epäonnistunut pesintä taas näyttää johtavan pa rien eroon. Naaras, joka on huonompi saalistaja, muutti kirkonkylään lihapatojen ääreen, mutta se lensi jouluksi kotiin. Emo on kiertänyt rengastajan taakse männyn oksalle ja lähtee liitämään kohti professorin niskaa. 31.5.2019 23 muita erikoisuuksia. Esimerkiksi viime vuonna oli yksi naaras, joka oli syntynyt 1999. Ne ovat eräässä mielessä kavereita. Vaikka viirupöllöt ovat ärhäköitä poikasiensa puolustajia, keskinäiset reviirirajariidat ne selvittävät ilmeisesti väkivallattomasti. Viirupöllö liitää siivet levällään ja kynnet edellä suoraan päin pesäpöntön avanneen Saurolan niskaa. Päähän hän laittaa paksun karvahatun ja silmille suojavisiirin. Hän muistelee Ilmoilan kylän lehtopöllöparia, joiden eloa hän seurasi radiolähettimellä
LaatusukLaa on kahden suklaanvalmistajan ainoa maahantuoja Suomessa, eräänlainen uranuurtaja siis. Yhdistyksen nettisivujen suklaalevyraadissa on arvosteltu liki 8 000 suklaatuotetta. Hän ei silti osaa sanoa, olisiko perustulo lopulta hyvä asia. Karhunen otti yhteyttä pariskuntaan. Ehdotin, että alettaisiinko tällaista tekemään, Karhunen kertoo. – Kaikkien kohdalla se ei toimi. Ja mistä ne rahat revittäisiin. Siihen siivitti pieni lottovoitto, nimittäin pääsy perustulokokeiluun. Pari vuotta sitten rakkaasta harrastuksesta tuli ammatti, kun Karhunen ryhtyi yrittäjäksi ja perusti käsin valmistettuja suklaita maahantuovan ja niitä verkkokaupassaan myyvän Laatusuklaan. Systeemi toimi Karhusen mukaan ”kuin junan vessa”. Mahtavinta kokeilussa oli, ettei kahteen vuoteen tarvinnut olla missään yhteydessä viranomaisiin. – Meillä ei nipoteta, hienostella eikä sensuroida. – Aivot alkoivat raksuttaa. Vaimo onneksi osasi selventää. Takana oli monenlaisia työpaikkoja, viimeisimpänä pitkä pätkä it-tukihenkilönä Nokialla. Ja se houkutus on pitänyt, vaikka Karhunen vähätteleekin suklaasuhdettaan ihan tavalliseksi. – Kaveripiirissä moni oli perheellistynyt. Toivon kuitenkin, että turhasta viranomaiskyykyttämisestä päästäisiin. Hieman pelottikin haparoida pimeällä komerolla, mutta suklaan houkutus oli voimakkaampi. Suklaayhdistys on toiminut säännöllisesti vuodesta 2005 saakka ja laajentunut Oulusta ympäri Suomen. Kaliforniasta tuli laatusuklaita, Karhusella ei ollut lähettää muuta kuin teollista tavaraa. Perustulo siivitti Elämä Jarkko Karhunen sai Kelalta pienen lottovoiton ja päätti toteuttaa unelmansa. 24 31.5.2019 Pienenä poikana Jarkko Karhunen etsi suklaata mummulan rappusten alla olevasta ruokakomerosta. suklaayrittäjäksi TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä Shutterstock. Sinne mummu jemmasi Suffeleita ja Pätkiksiä. Suklaan voidaan kuvata maistuvan vaikkapa kumisaappaalle tai autokorjaamon lattialle. Netissä hän ajautui kalifornialaispariskunnan suklaasivustolle. Pian 15 vuotta sitten Karhunen perusti suklaayhdistyksen. Toisiaan seuranneissa yt-neuvotteluissa näytettiin lopulta ovea Karhusellekin. Idean hän nappasi ruotsalaisesta Tiina keittiössä -ruokaohjelmasta. Erään kerran siinä esiteltiin eri puolilta Eurooppaa suklaita hankkivaa suklaayhdistystä. Ja sitten tuli perustulokokeilu. Ajatus omasta yrityksestä alkoi viritä pääkopassa. Työttömyyttä oli takana useampi vuosi. Mitään suklaata ei ylistetä siksi, että se olisi jotakin merkkiä, Karhunen kertoo. Totesin, että nyt on tilaisuus kokeilla yrittäjyyttä. Enää ei nähty sattumanvaraisesti, vaan kaikki piti suunnitella etukäteen. – Itsekin saan siellä omista suklaistani tärkeää palautetta. Ensin Karhunen ei oikein tiennyt, mistä Kelan lähettämässä kirjeessä oli kysymys. He kertoivat erilaisista suklaista, niiden alkuperästä ja mausta. Pian suklaat matkustivat valtameren yli kahteen suuntaan
Toisaalta Karhunen tunnistaa tietyllä plantaasilla kasvaneen kaakaon kenen tahansa valmistajan suklaasta. Entä missä Karhunen arvelisi olevansa nyt ilman perustuloa. – Ilman kokeilua en olisi uskaltanut heittäytyä yrittäjäksi. Jopa samassa paikassa kasvanut sama kasvi saattaa tuottaa erimakuista suklaata kasvukaudesta riippuen. Karhunen lähtee mielellään jakamaan suklaan ilosanomaa niin yksityiskoteihin kuin firman tilaisuuksiin. Sen makuun vaikuttavat kuulemma esimerkiksi maaperä, sääolosuhteet ja kaakaopensaan ympäristön kasvit. Tai sitä kumisaapasta. – Haluaisin saada nämä suklaat jokaiseen herkkuja erikoistavarapuotiin, hän haaveilee. 31.5.2019 25 Karhunen kiertää myös erilaisissa myyntitapahtumissa esittelemässä tuotteitaan. – Suklaa on nautiskelutuote, hän muistuttaa. – Teollinen suklaa saadaan muilla aineilla maistumaan aina samalta, vaikka kaakao vaihtelee. Suklaasta puhuessa Karhunen on selvästi elementissään. – Toteuttamassa aktiivimallia, Karhunen hymähtää. Hänen omia suosikkejaan ovat hedelmäiset maut. Hedelmäistä tai pähkinäistä, hapokkuutta tai marjaisuutta. Jos malttaa imeskellä, saa irtoamaan aivan erilaisia makuja. Laatusuklaa järjestää myös suklaamaistajaisia. Lisäksi hänellä on jälleenmyyjiä eri puolilla maata. Karhunen itse ”makustelee” suklaitaan mieluiten rauhallisella hetkellä sohvan nurkassa, ”kiloreista” kuten hän sanoo, välittämättä. Totesin, että nyt on tilaisuus kokeilla yrittäjyyttä.. Aivot alkoivat raksuttaa. – Pureskelu ei yleensä ole paras tapa nauttia suklaasta
– En pysynyt vaimon perässä, ja koko homma läkähdytti. Ohjeiden mukaan nitrojen saatavuuden on oltava 100prosenttinen. Päivittäinen perusliikunta tulee lenkkeillessä vaimon ja perheen koirien Ellin ja Roosan kanssa. Ohitusleikkauksen jälkeen Ahvonen houkuteltiin pai kallisen sydänyhdistyksen toimintaan. Vaikka sydän on vienyt Ahvosen kahdesti leikkaus pöydälle, hän luottaa sydämeensä täydellisesti. Syksyllä vuonna 2014 Ahvonen oli vaimonsa kanssa Kolil la. Paikalla on pari kolme tukihenkilöä parin tunnin ajan. Potilaat voivat ottaa myös puhelimitse yhteyttä. Sydämestä tuli hänelle sydämen asia. Verikokeet ja sydänfilmi eivät osoittaneet mitään normaalista poikkeavaa. Varjoaine ku vaus paljasti kriittisen tilan. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Elämä Risto Ahvosesta kehkeytyi himoliikkuja, aktiivinen yhdistystoimija ja empaattinen vertaistukihenkilö. Kaakkois Suomen sydänpiiri koordinoi tätä toimintaa. – Meillä hallituksen porukka vetää kaikkea toimintaa. Ohitusleikkaus muutti elämän. Eipä olisi mies uskonut, millaisia muutoksia leikkauk sesta seurasi hänen elämäänsä. Liotushoitojen jälkeen hän pääsi sairaalasta kotiin nitropurkki rintataskussa tietoise na siitä, että sydänoireiden kanssa ei ole leikkimistä. Kesällä pyöräillään. Kevätkesällä vuonna 2014 Ahvonen oli kaksi kertaa käy nyt ensiavussa rintakehässä ilmenneen ahdistuksen ja puristavan kivun takia. Vertaistukihenkilöiden yhteystiedot ja tiedot löytyvät koko Suomen kattavasti sydänyhdistysten nettisivuilta. Ahvonen käy salilla myös ”omalla ajalla” pari kertaa viikos sa. Kolme viikkoa Ahvonen makasi EteläKarjalan keskus sairaalassa odottaen leikkausvuoroa Meilahteen. vielä enemmän Ahvosta on yllättänyt, että hän on innol la mukana myös vertaistukitoiminnassa. Paikallisten sydänyhdistysten tukihenkilöt järjestävät Eksoten kanssa yhteistyössä viikoittain vertaistukipäivys tystä keskussairaalan kardiologisella osastolla. – Sain työnnettyä nitron suuhun ja pystyin soittamaan ambulanssin. Liikunta on edelleen mukana elämässä, mutta yhdistyk sen ansiosta viikoittain tulee harrastettua useita eri lajeja. Ohitusleikkauksen jälkeen päästiin vuoden 2016 ke vääseen, kun Ahvonen joutui jälleen rintakipujen takia turvau tumaan ensiapuun. Hän esittelee erittäin runsasta ja monipuolista toimin takalenteria. Yksi siirrännäinen suoni oli 90prosenttisesti tukossa, ja Ahvoselle tehtiin pallolaajennus. Vaimokin innostui asiasta ja lähti mukaan. Vertaistukena toimivilta henkilöiltä vaaditaan tietynlaisia piirteitä, joita Ahvonen ei ennen sairastumistaan itsessään nähnyt. Aiemmin harrastuksiksi riittivät kaukalopallo, puolivakinainen palokunta ja satunnainen kuntosalilla käynti. Näin yhdistys houkuttelee mukaan myöskin heitä, joilla ei ole ollut sydänongelmia. Kahdesta valtimosuonesta toinen oli tukossa ja toinen lähes tukossa. 26 31.5.2019 Risto Ahvoselle tehtiin ohitusleikkaus neljä vuotta sitten. Hän aloitti vertaistukena vuosi sitten. Pian Ahvonen oli jo yhdistyksen varapuheenjohtaja. Myöhemmin syksyllä pihatöissä Ahvosen valtimosuonet leuan alta menivät äkisti jumiin. sydänfilmit ja verikokeet olivat taas ok, mutta nyt sydän lääkäri halusi tutkia Ahvosen tarkemmin. Liikunnallinen pariskunta päätti reippailla koirien kanssa laskettelurinnettä myöten. – Viime vuonna Sydänliitto palkitsi yhdistyksemme vuoden jäsenhankkijana, Ahvonen kehaisee. – Siinä oli aikaa ajatella asioita. Risto Ahvosen sairauskertomus alkoi vuonna 1999, jolloin hän sai lievän sydäninfarktin. – Jopa seitsemän ihmistä on käynyt tarinoimassa yhden päivystyksen aikana, Ahvonen kertoo. AhvosestA on siis tullut erittäin aktiivinen yhdistys toimija. Pikkupurkki löytyy yöpöydältä, autosta sekä suosikkihou sujen ja takkien taskuista. – Taaskaan sydänfilmi ja verikokeet eivät näyttäneet mitään poikkeavaa, mutta keskussairaalassa pelattiin varman päälle ja minulle tehtiin varjoainekuvaus. – Se on hienoa, jos jollekin on apua miun kokemuksista ja voin auttaa. Yhdistyksellä on viikoittaiset kuntosali ja keilailuvuorot, on allasjumppaa, kävelyryhmä
Risto Ahvonen kiirehtii koirien ulkoiluttamisen jälkeen talkoovuoroonsa Joutsenon sydänyhdistykseen.. 31.5.2019 27 Se on hienoa, jos jollekin on apua miun kokemuksista ja voin auttaa
Jos olisi, sen puheenjohtajaksi pyrkisi itseoikeutetusti kaloista jaloin: Lohi (Markus). Olisiko niin, että viikon aikalisän taustalla vaikuttaa ainakin keskustan neuvottelijoiden takaraivossa tilastollinen kannustinloukku. Kempit, nuo pienet parin millin kokoiset hyönteiset jäävät helposti jalkoihin. Ottaen huomioon, kuinka monta sote-sopua maassa on jo tehty, sosiaalija terveyspalveluiden uudistaminen on yllättävän levällään. Suoritukseen pienen sivumaun jättää tietysti se, että poliittisena hallituksena Sipilän ministeristön päivät päättyivät jo reilu kuukausi ennen eduskuntavaaleja, kun Sipilä haki ja sai presidentiltä hallituksensa eron soteja maakuntauudistuksen tien katkettua. Kolme kuukautta myöhemmin saatiin huojentava uutinen: ”Sote-sopu syntyi vihdoin”, Iltalehti julisti vuoden 2014 kesäkuussa. Tilastollinen kannustinloukku. Myös Kempille (Hilkka) kävisi kisassa huonosti. Niinpä ne viihtyvät lähinnä omenoissa ja porkkanoissa. ”Sote-sopu on syntynyt”, tviittasivat sekä Juha Sipilä että Alexander Stubb (6.11.2015). Eikä tässä vielä kaikki: ”Sote-sopu läpi keskustassa ja kokoomuksessa”, otsikoi Uusi Suomi lokakuussa 2017. Oliko se nyt niin, että soten kaatumisesta on rustattu myös aika monta uutista… YllättäVää kyllä, eläinpuolueella on eduskunnassa kansanedustajia enemmän kuin Apollon tietäjällä sormia yhdessä kädessä. Ja kyllä niillä tilastoilla on oikeasti väliä – kysykääpä vaikka Paavo Väyryseltä (5 997 ministeripäivää), kuinka paljon häntä jäi kaivelemaan se, että Johannes Virolainen jäi pitkäaikaisimpien ministerien tilastossa piikkipaikalle vain 172 ministeripäivän päähän. Marraskuussa vuonna 2014 oli jälleen sopuisa tilanne: ”Sote-esityksestä syntyi sopu”, Helsingin Sanomat uutisoi. Mutta ei siellä sivussa tarvitsisi yksin olla. Toukokuun viimeisenä päivänä Juha Sipilän hallitus nousee nimittäin 1 464 hallituspäivällään maan pitkäaikaisimmaksi hallitukseksi yhdessä Paavo Lipposen molempien hallitusten kanssa. Puheenjohtajuuden voisi napata mustekalalajeihin kuuluva Kalmari (Anne). Toimitusministeristöinä ovat joutuneet kuitenkin toimimaan muutkin hallitukset, eikä tilastoissa tehdä eroa poliittisten ja epäpoliittisten päivien välillä. ”Sote-sopu syntyi”, ilakoi Helsingin Sanomat huhtikuussa 2013. Myös Kiurujen (Krista, Pauli) ja Harakan (Timo) rooliksi jäisi laulelu eläinpuolueen eduskuntaryhmän rivijäseninä. Apollon Tietäjät 28 31.5.2019 TeksTi: Pekka Pohjolainen, henna lammi HallitusoHjelman piti tulla valmiiksi jo viime perjantaina – jos nyt hallitusneuvottelujen vetäjän Antti Rinteen yltiöoptiminen tavoiteaikataulu oli tarkoitettukaan noudatettavaksi. Toukokuun vaihtuessa kesäkuuksi Sipilän kokoonpano nousee kärkipaikalle yksin. Ja sitten vuoden 2014 maaliskuussa: ”Sote syntyi viiden alueen mallilla”, Yle otsikoi. Viime päiVinä Apollon tietäjä on kokenut déjà vu -ilmiön, tuon hämmentävän entiselämyksen siitä, että on elänyt tilanteen jo aiemminkin. Niinpä sille saattaisi käydä köpelösti. Lohi on paitsi tärkeä ruokakala, myös tavoiteltu saaliskala. Antti Rinne nimittäin ilmoitti, että hallitusneuvotteluissa on päästy sopuun sotesta. Kuulivatko kaikki jo sote-sovusta. Seuraavana vuonna uutiset poimittiin Twitteristä. Apollon tietäjä jääkin odottamaan seuraavaa déjà vuta. Kalmarit lamauttavat saaliinsa sylkirauhasten erittämällä myrkyllä. Hurraa, hieno uutinen! Paitsi että ihan kuin sama olisi luettu jo aiemmin. Eläinpuolue ei ole vielä järjestäytynyt
– Eduskuntavaaleissa oltiin jo matalissa lukemissa, eikä kuukaudessa ehdi tehdä ihmeitä. – Yli viisi tuhatta ääntä tuli kaiken kaikkiaan ja Kajaanissa sain eniten ääniä. – Semmoinen äänimäärä tuli kuin tuli, ja siihen olen tyytyväinen. Puolueen puolesta toki harmittaa, mutta taustalla olivat erittäin vaikeat eduskuntavaalit, joissa otettiin selkeästi takkiin. olli nyberg kertoo, ettei odottanut välttämättä isompia. Omaan tulokseeni olen oikein tyytyväinen. Eduskuntavaaleissa sain reilut 1 200 ääntä, nyt tulos oli yli 4 600. Puolueen kannalta hieman harmittaa, että yksi paikka meni, mutta kaksi paikkaa kuitenkin saatiin, mikä on ihan hyvä saavutus tässä tilanteessa, Maritta Mynttinen sanoo. Miikkael Azaizelle vaalit olivat kaikkien aikojen ensimmäiset ehdokkaan roolissa. 31.5.2019 29 Eurovaalit KesKustan valitsematta jääneet eurovaaliehdokkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä omiin äänimääriinsä, mutta harmittelevat puolueen tippumista viidennelle sijalle. – Pahempaakin pelättiin, voimme olla ihan tyytyväisiä, että saimme pidettyä kuitenkin kaksi paikkaa. – Voin olla tyytyväinen näin ensikertalaisena. Teuvo Hatva on iloinen erityisesti kotikentältä saamastaan tuesta. Me olemme kuitenkin Eurooppa-myönteinen ja populisminvastainen voima, Hatva näkee. – Ehdin kampanjoida vain reilut kolme viikkoa, ja reilu kolme tuhatta ääntä tuli, eli voin olla ihan tyytyväinen. Näyttää siltä, että suomalaiset pääosin katsovat eurooppalaisen ja EU-yhteistyön olevan Suomen etu. Keskustan eurovaaliehdokkaiden mielestä kaksi paikkaa oli hyvä saavutus. Nyt tuli vajaa kahdeksansataa ääntä. Keskustakonkari Pekka Puska ylsi puolueen ehdokkaiden joukossa neljännelle sijalle, melkein 20 000 ääneen. Olen tästä erittäin iloinen. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jaakko Martikainen Ehdokkaat pelkäsivät pahempaa Keskusta kukitti eurovaaliehdokkaitaan ennen vaalivalvojaisten alkamista. Puolueen suhteen voi katsoa, että kun eduskuntavaalit eivät näiden eurovaalien alla olleet mitkään helpoimmat, niin tuloksessa voi nähdä isossa kuvassa paljon positiivistakin. – Olin puolustusasioihin keskittyvä ehdokas, ja oli täysi mysteeri, millainen tulos teemoillani irtoaa. Vasemmalta oikealle ehdokkaat Suvi Mäkeläinen, Maritta Mynttinen, Jouni Kemppainen, Raul Kajak, Riku Eskelinen ja Teuvo Hatva.. Se on hyvä, että äärioikeisto ei näytä saaneen haluamaansa ja demokratia säilyy Euroopassa, Raul Kajak näkee. Harmi, että perussuomalaiset kiilasi valtakunnallisesti keskustan eteen. Vihreät menivät eteenpäin, perussuomalaiset eivät saaneet kaikkia EU-vastaisia äänestämään. – Vaalien tulos kertoo melko vakaasta tilanteesta gallupeihin ja eduskuntavaalien tulokseen nähden. Omaa kampanjaa ehdin tehdä nelisen viikkoa eduskuntavaalien jälkeen, ja oli ilo päästä ajamaan itselleni tärkeitä kansainvälisen kentän asioita, Riku Eskelinen kommentoi Suomenmaalle vaalivalvojaisissa puoluetoimistolla Helsingissä. KesKustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen on kohtalaisen tyytyväinen puolueen tulokseen. Puolueen tulos oli odotettu, gallupien mukainen
– Ensin oli pelkoa persiissä, että miten maakunnan edunvalvonnan käy. Meillä oli edelliskaudella todella hyvät keskustan edustajat Kainuusta ja merkittäviä asioita saatiin aikaan. Toki heti kutsun käydessä olin TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Kainuun keskustaväki ei jäänyt viettämään pitkää suruaikaa Ensijärkytys vaihtui valonpilkahdukseen Keskusta Pitkän uran Kainuun piirin toiminnanjohtajana tehnyt Lyyli Pokela on joutunut selittelemään keskustan historiallista vaalitappiota maa kunnan väelle.. Moni perinteinen keskustan äänestäjä jätti myös äänestämättä, hän arvelee. edusKunnasta yhden kauden jälkeen pudonnut keskustan Marisanna Jarva on Malisen kanssa samaa mieltä. Täältä lähti ääniä muualle vaalipiirin alueelle, mutta sieltä ei tullut vastaavasti tänne. Pokela on joutunut kyllästymiseen asti selittelemään turuilla ja toreilla, miksi keskustalle kävi niin kuin kävi. 30 31.5.2019 Pettymys , hirvitys ja jopa järkytys olivat päällimmäisiä tunteita, kun korpimaakunta Kainuu jäi ensimmäistä kertaa historian aikana ilman keskustalaista kansanedustajaa. Se täytyy myöntää. Sen mukaan pitää mennä, Pokela muistuttaa. – Yllätys tämä oli itsellenikin. Yhtä syytä tai syyllistä on kuitenkin vaikea löytää. – Nyt näyttäisi valoa pilkottavan tunnelin päässä ja vauhti olevan päällä. – Väki vähenee Kainuussa koko ajan. Kyllä tämä kokoonpano näyttäisi Kainuun kannalta ihan hyvältä ratkaisulta, Malinen arvioi. Paltamolainen ei olisi vielä vaalien jälkimainingeissa uskonut, että pääsee piipahtamaan jopa hallitusneuvotteluissa. Kainuulaisen äänen kuulumista päätöksissä ja yhteistyön sujumista auttaa varmasti myös se, että eduskuntaan paluun tehneet Merja Kyllönen (vas.) ja Raimo Piirainen (sd.) ovat hallituspuolueiden edustajia. Kainuulaisten suruaika vaihtui kuitenkin parissa viikossa toivonkipinäksi, kun kävi selväksi, että keskusta on vaalitappiosta huolimatta mukana neuvottelemassa tulevan hallituksen ohjelmasta. – Hirveältä tuntuu, hän sanoo vielä muutama viikko katastrofiin päättyneiden vaalien jälkeen. Maakuntajohtaja Pentti Malinen toteaa eduskuntavaalien jälkeisten poliittisten käänteiden herättäneen monenlaisia ajatuksia keskustavetoisessa Kainuussa. Kainuun keskustapiirin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Lyyli Pokela myöntää suoraan, että olisi mielellään jättänyt tehtävänsä seuraajalleen hieman valoisammissa tunnelmissa. – Moni on sanonut, että ääniä olisi pitänyt keskittää. Pienentyneen äänipotin jakautuminen kolmelle kainuulaisehdokkaalle on myös aiheuttanut kritiikkiä. Mutta meillä on säännöt, joihin kuuluu myös jäsenvaali. Hallitustunnustelujen edetessä uutiset kertoivat kuitenkin keskustan palanneen uudelleen parrasvaloihin
Monia asioita on pitänyt vielä vaalien jälkeenkin oikoa, hän harmittelee. Mutta vain siinä tapauksessa, että kynnyskysymyksistä pidetään loppuun asti kiinni, Jarva muistuttaa. Tarvitaan nimenomaan monialaisia maakuntia. Hallitusohjelman avulla tulee turvata tämän investoinnin onnistuminen, Malinen muistuttaa. – Myös datakeskusten konesaliveroon vaadimme oikeudenmukaisuutta, että pienemmät toimijat eivät jää jalkoihin. Ilmastotoimenpiteitä on kainuulaisten mielestä toteutettava alueellinen erilaisuus huomioiden. Jos Ja kun keskusta on uuden hallituskoalition eturintamassa vahvasti mukana, pitää viestintään kiinnittää Jarvan mukaan aivan erityistä huomiota. – Esimerkiksi Kainuulla on väestömäärään suhteutettuna mittavat metsävarat. – Uusista avauksista ja hyvistä päätöksistä kertominen jäi viime vaalikaudella lähinnä kansanedustajien itsensä vastuulle. 31.5.2019 31 sitä mieltä, että keskustan pitää lähteä mukaan. Marisanna Jarvan mielestä hyvin valmisteltu maakuntahallinto on vietävissä loppuun asti yhteistyössä muiden hallitukseen tyrkyllä olevien puolueiden kanssa. Maailmalta on olemassa paljon esimerkkejä ja tutkittua tietoa aluehallinnon toimivuudesta. Jos emme saa viestiä läpi edes oman porukan keskuudessa, niin miten sen saamme suurelle yleisölle. Maakuntaliitoille ympäri maan tuli Pentti Malisen johdolla kiire ampua kyseiset virkamiesten laatimat keskittämishankkeet nopeasti alas. Monet edellä mainituista ideoista heitettiin ilmaan tai ponkaistiin käyntiin jo edellisellä hallituskaudella. Kainuun näkövinkkelistä katsottuna aluehallintoa tulisi päinvastoin vahvistaa. – Käytännössä se veisi tehtävät ja toimivallan nykyisiltä ELY-keskuksilta. Esitimmekin hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että metsien hakkuumäärä voi olla 80 prosenttia kasvusta ottaen huomioon, että hiilinielu kehittyy positiivisesti, Malinen toteaa. Ensin oli pelkoa persiissä, että miten maakunnan edunvalvonnan käy. Onkin ihme, että Suomessa tätä ei ole vielä ymmärretty. Kainuu on toiminut edelläkävijänä maakunnallisista sote-palveluista jo vuodesta 2005 lähtien, maakuntajohtaja ylpeilee. Marisanna Jarvan mielestä Kainuun lupaavasti kehittynyttä työllisyyttä ja jopa työvoimapulaa pystyisi helpottamaan monilla erilaisilla täsmätoimilla. Malisen mielestä merkittävän osan uusista työpaikoista olisi perustuttava tuotannollisiin investointeihin, mikä onnistuu parhaiten korostamalla maakuntien elinvoimatehtäviä. Sitä viestiä ei ole kuitenkaan saatu läpi, kun ihmiset muodostavat käsityksensä pelkästään tv-uutisten ja lööppien perusteella. Maakuntien asema nousi uudelleen tapetille jo ennen vaaleja, kun ministeriöistä tihkui tietoja uusien kapea-alaisten sektorivirastojen perustamishankkeista ja suunnitelmista pilkkoa maakuntien ELYkeskukset. Kainuun kannalta yksi tärkeimmistä kynnyskysymyksistä on maakuntien perustaminen ja sote-uudistuksen loppuunsaattaminen. – Näin alueet voisivat kehittää omaa elinvoimaansa ja tuottaa samalla rahoituspohjaa myös julkiselle sektorille kuten esimerkiksi sote-palveluihin. – Yrittäjyys ja sen tukeminen on parasta aluekehitystä. kainuun maakuntahallitus on toimittanut hallitusohjelman laatijoille listan tärkeimmistä tavoitteista. Päätösvaltaa pitää saada sinne, keitä asiat koskevat. Jari Laukkanen. – Tehty työ ei saa mennä hukkaan. Maakuntajohtaja Pentti Malinen ja ex-kansanedustaja Marisanna Jarva pitävät keskustan mukanaoloa hallitusohjelman laadinnassa hyvänä asiana Kainuun tulevaisuuden kannalta. – Edustajamme ovat tehneet hyvää työtä maakunnan puolesta. Vaikka Kemiin puuhataan vastaavaa laitosta, hankkeiden ei maakuntajohtajan mukaan tarvitse kilpailla keskenään tai kiistellä raaka-aineen riittävyydestä. – Aluekehityksen kääntämisen kannalta kärkihanke on KaiCell Fibers Oy:n biojalostamon käynnistäminen Paltamossa. Hallituksessa vaikuttaminen on meille kainuulaisille parempi. Keskustan viestin hukkuminen harmittaa myös Lyyli Pokelaa. Edellinen hallitus korotti kuljetustukea, joka vaatii edelleen kehittämistä, että pysymme kansainvälisessä kilpailussa mukana, hän luettelee. On erittäin suuri uhka aluekehittämiselle ja eritoten Kainuulle, että alueen kannalta merkityksellisten päätösten teko loittonee kauemmas niistä, joita päätökset koskevat, hän varoittelee. Liikennerahoitukseen Infra Oy:n tyyppistä ratkaisua, sähkönsiirtoveron porrastusta, tai Norjan mallin mukaisia alueellisia verohelpotuksia
– Jos nuoria ei saada mukaan, kuka tekee jatkossa vaalien valmistelutyöt. 32 31.5.2019 Juuret Alkion aatteeseen istuvat tässä miehessä syvällä. kysyy Lauri Ahopelto.
– Kunnon kepulainen voi olla, vaikka ei istuisi yhdessäkään valtuuston, hallituksen tai lauta kunnan kokouksessa, Ahopelto linjaa. 31.5.2019 33 KevätaurinKo paistaa punamultaisen suulin pää tyseinään Kankaanpäässä. Lauri Ahopelto on keskustalainen – ei tavan tai perinteen mukaan, vaan sydämen halusta ja joka solullaan. Keskustaa en vaihda. Ahopelto kysyy. – Työtuntejakin kertyy moninkertaisesti ko kouk sissa istumiseen verrattuna. Sitä kankaanpääläinen ei usko, että vaalimai nokset menisivät kokonaan nettiin. ahopellon 11lapsisen perheen Antti-isä oli maa laisliiton mies, jolta liikeni aikaa omien töiden ohessa myös puolueen projekteihin. Vuonna 1962 kaksikko koristi tolppia Kekkosen kuvilla. – Kyllä ulkomainoksiakin tarvitaan. Lauripoika pääsi apumieheksi 1958. poliitiKon urasta Ahopelto ei kiinnostunut. – Kekkonen sanoi, että jos keskusta häviää maail masta hänen aikanaan, hän on se viimeinen keskustalainen. Kodin mallilla oli sormensa pelissä. Kuin eilisen päivän Ahopelto muistaa, miltä kaljupäinen silmälasimies näytti tolpassa soramaantien varressa. Yh den ainoan kerran hän oli ehdolla kunnallisvaa leissa ja johti Haapajärvellä asuessaan puhetta keskustan kunnallisjärjestössä Leipäpuu löytyi lopulta osuuskauppojen myy mälävastaavana, ja työ vei miestä ja perhettä paikkakunnalta toiselle. Mistä ihmi set muuten tietävät, että vaalit ovat tulossa. Tekeviä käsipareja tarvitaan keskustassa ja muissakin järjestöissä, mutta tekijät ovat vähissä. Luottamustyö ei istunut kuvioon. – Olin tuolloin viisivuotias, mies nauraa. Ihmekö siis, että pojastakin tuli talkootyön tekijä. ”Saa kattella”, kertoo pohjalaisen miehen kehon kieli. – Mulla on palo keskustalaisuuden säilymiseen. Kun vaalit lähestyivät, isä pakkasi vaalijulisteet autonpe rään ja kävi kiinnittämässä ne Alajärven tien varsitolppiin. Ja taustahommatkin tarvitsevat omat tekijänsä, Ahopelto sanoo. Sama on voimassa Ahopellonkin kohdalla. – Jos nuoria ei saada mukaan, kuka tekee jat kossa vaikkapa vaalien valmistelutyöt. Miehen sisäinen hakukone etsii lähes herkeämättä, missä tarvitaan auttavia käsiä. – Tämä on ensimmäinen ja viimeinen puolue minulla. Laurin unilääke. Muistot isän kanssa tehdyistä talkootöistä put kahtivat pintaan, ja aikamiehen olemuksen valta si hyvä hyrinä. Juuret Alkion aatteeseen istuvat tässä miehes sä syvällä. talKootyö ei kylve parrasvaloissa, sen elämänsä tarkoituksen löytänyt ymmärsi, mutta ei piitan nut tuosta. Kauko Juhantalon (kesk.) vaalityön veturina hän toimi 2015. Mikko Uusitalon (kesk.) kampanjapäällikön tehtävän hoitaminen tämän kevään eduskunta vaaleissa ei ollut Lauri Ahopellon ensimmäinen tulikoe. – Se on siinä, tuumi mies ja alkoi osallistua kes kustan talkootöihin – sillä paikkakunnalla, millä kulloinkin asui. – Vaaleja on neljän vuoden välein ja kampanja kestää vain kolme kuukautta, mitäs ihmettä tuos sa on. Miksi hiljakkoin eläkepäiville siirtynyt 66vuo tias mies panee itsensä näin täysillä likoon. Ihan hetkessä tämä rakkaus ei iskenyt. Mikä on nauttiessa kauniista keväästä, kun tii vistahtinen urakka kampanjapäällikkönä edus kuntavaaliehdokas Mikko Uusitalon (kesk.) vaali työssä on takana. Puolue ei lähde miehestä, eikä mies puolueesta. Kun mies muutti Satakuntaan 1990luvun alus sa ja tutustui paikallisen keskustapiirin väkeen, hän tarttui porilaisen Marjatta Kaartisen (kesk.) vaalivankkureiden ohjaksiin. TeksTi ja kuva: anne Hievanen – En menetä tässä mitään. Lauri Ahopelto seisoo ladon edessä kädet rinnan päällä – ylväänä kuin pylväs. Nukun yöt hyvin ja ehdin touhuta muutakin, sanoo keskustan taustahommia paiskova Lauri Ahopelto. Kun työpäivän tiimellyksessä jäi jokunen tunti vapaata, myymäläpäällikkö mietti, miten sen ajan voisi käyttää hyödyksi. Jos hoitaa jo vaaleissa ehdokkaina olevien mai nokset näytille, kampanjapäällikön hommiin on tuosta enää yksi loikkaus. Marjat kypsyvät vasta kesällä
Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikka kuntasi. Some voi olla muka va paikka jutella, mutta pidän sen tuomiin vastauksiin luottamista karkeasti sanottuna kontrollin pettämisenä. Nämä vaalit olivat kapinavaalit. Olemme keskustalaisia, joita eivät tuulet keikuttele.. Pääluvultaan meitä oli 130 000; satakolme kymmentätuhatta (Oulaskangas). Herät tää myös kysymyksen, onko poliittista sil mää ilmoittaa ensin, ettemme lähde halli tukseen ja päälle esittää, että keskusta tun tee vastuunsa ja on heti valmis siihen. Entä minkä viestin antaa se, jos ajattelee somesta saavan vastauksen siihen, mitä mieltä on kenttäväki. Naapurit pitävät huolen, että kaappi putsataan. Tulevaisuutta ajatellen kes kustan pitää noudattaa nyt erittäin taitavaa, hyviin arvoihin perustuvaa, luotettavaa ja selvää suuntapolitiikkaa. Tappion aikaisen puoluejohdon ja puheen johtajiston pitäisi pysyä nyt takaalalla. Tämä oli muistaakseni jo kolmas kerta, kun puolueeni unohtaa tehtävänsä ja alkaa opastaa omiaan. Kenttäväki halusi yksin kertaisesti vaaleissa näpäyttää. Puheenjohtajaehdokkaani on Katri Kulmuni. Kirjoita mahdollisim man lyhyesti. Virheiden tunnustaminen ja eri tyisesti niiden ymmärtäminen näkyy olevan monel le päättäjälle vaikeaa. Hänelle, ken paikkaa havittelee, sanoisin: Puolueen kannalta olisi tärkeää, että oma kaappi on puhdas. Tulin keskustan tappiosta hyvin surulli seksi. Myös politiikan suunta tulee keikauttaa eri asentoon. Emme saa olla ylivihreitä, emme kokoo muslaisia, vaan olemme keskustalaisia, joi hin pitää pystyä luottamaan ja joita eivät tuulet keikuttele. 34 31.5.2019 Mielipiteet Minähän varoitin. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia. Ei se auta asiaa, että nyt heittäydytään marttyyrin osaan, että niin ja niin me saimme asioita kuntoon ja näin meidät palkittiin. Perusteltua ohjeistusta hänelle tarjottiin. Silti sen tappion kierteen näki selvästi tulevan viime kauden politiikalla. Tapio Höykinpuro Alajärvi En olisi halunnut olla oikeassa Maa pelastui, mutta Suomen Keskusta hävisi. Jos nyt ei ihan kokonaan kartalta, niin ainakin pari vaalikautta saadaan nuolla haavoja. Erityisesti mieleen tulee, onko tässä kuuluisaa hillotolpan haikailua. UUden puoluejohtajan valintaa ollaan käynnis tämässä, se on tarpeen. Niin paljon tämä tappio säikäytti. Kannattaa kelata historiaa. Ei keskustalaista kansaa voi syyllistää siitä, että heidän kansanedustajansa eivät edustaneet heitä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Helsinki ei ole vieläkään mieltänyt sitä, kuinka suuri va hinko tämä oli puolueelle. Eikö se ole niin, että jos salmiakkiaskista otetaan uusi karkki, se maistuu samalta kuin edellinenkin salmiakkikarkki. Sauli Takalo Oulainen Sitä saatiin, mitä tilattiin Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai teksti viestinä numeroon 044 7370 327. Nyt mahdollisella hallitukseen läh döllä pelataan joko upporikasta tai rutiköyhää. Tämä on realiteetti, joka pitää huomioida. Tämä ei valitettavasti toteutunut tai näyt tänyt toteutuvan viime kaudella. Siis sama porukka, jonka kasvot tuhrautuivat viime kaudella. Minua myös mietityttää se, että 80 pro senttia keskustan puoluehallitukseen kuu luvista ovat sitä mieltä, että lähdemme hal litukseen. Kansanedustajiemme pi tää olla nyt muutakin kuin hiljaa, asialleen omistautuneita ja näyttää se, että he ajavat kansan eivätkä minkään muun etua. Jopa oman ministerin suulla meitä ni mitettiin ”nurkkakuntalaisiksi”, kun kerroim me omat näkemyksemme politiikan suunnasta. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Olen kuitenkin sitä mieltä, että moni ei pysyväs ti siirtynyt pois keskustan aatteesta, vaan he odottavat, palaako keskusta juuril leen. Onko jälkimmäinen vaihtoehto Suomen kansan etu. Jos siellä on luita, niin jälleen saadaan, mitä tilataan. Jos syystä tai toisesta hallitukseen kui tenkin mennään, yhdenkään entisen ministerin tai puolueen puheenjohtajistoon kuuluvan ei olisi sove lias ta olla ministerinä. Uskottavuus ei palaa sillä, jos samat kasvot ovat edelleen esillä samoilla teemoilla. Antaako se sittenkin sellaisen viestin, että me emme halua sieltä millään hinnalla olla poissa. nyt on kieltämättä aikamoinen pelko taka raivossa, millaisella riskipelillä lähtisimme hallitukseen. En olisi halunnut olla oikeas sa, mistä aikaisemmin kirjoittelin. Mielestäni koko kaaosta ei tule kaataa Sipi län kontolle, kyllä Rehula olisi fik summalla toiminnallaan voinut merkittävästi loiventaa puolueen pudotusta
KesKustan uusi nousu tehdään kouk kaamalla kansan kautta. Miksi kentän viesteihin ei reagoitu. Kansa tarvitsee rohkeaa ratkaisu ja etsivää politiikkaa, ei hyssyttelyä ja varman päälle pelaamista olemal la valtuustoissa vaiti hankalien asioi den keskellä. Viljelijät ja metsänomistajat ovat ilmastosankarei ta. Joku voisi tuosta sanoa, että popu lismia. Tampereen Risto Harisalo on tuo reessa artikkelissaan (Kanava 2/2019) nähnyt kunnallishallinnon paikkana sulatella ilmastonmuutosta, protek tionismia, tekoälyn kehitystä ja muita globaaleja ilmiöitä. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 31.5.2019 35 KesKusta koki vuoden 2011 eduskunta vaaleissa yhden suurimmista tappiois taan: menetimme silloin 17 kansan edustajan paikkaa. Arvos tan puheenjohtaja Juha Sipilän suora selkäisyyttä kantaa joukkueenjohta jana vastuuta. Kuntien toimielimissä tulee voida käsitellä globaaleja asioita ja etsiä en sin paikallistason ja sitä kautta myös valtion tasoisia ratkaisuja. Kansalaiset eivät silloin jäisi yksin pähkäilemään sel viytymistä vaativissa olosuhteissa. Johanna Häggman keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Keskustan nousu tehdään koukkaamalla kansan kautta PoPulismin kannatus on noussut eduskuntavaaleissa. tulevissa vaaleissa meille on haetta va kovalla jalkatyöllä ääniä nukku vien puolueesta. miten tämä voisi liittyä keskustan tu levaan toimintaan kunnissa ja menes tymiseen yleensä vaaleissa. Ihmisten välinen oikeudenmukai suus on politiikan kantava voima. Kiitos kaikille keskustalaisille työstä eduskuntavaalikampanjassa. Ehkäpä tärkein tekijä tässä on populistien pyrkimys löytää polku, miten pärjätä monimut kaisessa maailmassa yksinkertaisin ratkaisuin. Metsien hyvä hoito ja peltojen hiil tä sitova viljely ovat parasta ilmasto politiikkaa. Ulko politiikka on kunnilta kielletty, mutta ei globaalien asioiden sulattelu. Katseemme on suun nattava vahvasti seuraaviin kunta vaaleihin. heti tuoreeltaan aloitim me vaalianalyysin teon. Kentältä on tullut jatkuvaa palautet ta puolueen linjasta, tyytymättömyyt tä. Tämän kevään edus kuntavaaleissa menetimme 18 paikkaa. Se on laajasti hyväksytty, ja siksi perusturvan leikkaukset söivät kannatustamme. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ko vasta tekemisestä ei vaaleissa pärjääminen jäänyt kiinni. Miten istutamme alkiolaisen aatteen yhä vahvemmin tähän päivään. Yhteistyöllä mennään eteenpäin. Moni koki, että heikoimpia kohdeltiin epä oikeuden mukaisesti. Santeri Alkio katsoi, ettei kaupun geissa oteta huomioon riittävästi maa seudun asiaa. Politiikka on joukkue laji, johon tarvitaan meitä kaikkia. Kukaan ei ole yksin syyllinen vaa litappioon. Tarvitsemme sekä maa seutua että kaupunkeja. Tarvitaan analyysin jälkeen toimen piteitä, joilla tähdätään uuteen nousuun. Perusturvan hei kentäminen hallituskaudella on yksi syy äänes tä jien äänes tys käyttäytymiseen. Sanomamme esillepanossa on pet rattavaa. Puolueen uudistumi seen ei riitä vain puheenjohtajan vaih taminen. Puolueen uudistustyö on vaativa projekti. Niin se osin onkin, jos sillä tar koitetaan ennakkoluulotonta uusien ratkaisujen etsintää niin kunnissa kuin valtion tasolla. Politiikka on kestävyyslaji, jossa pärjäävät sitkeimmät, innostu neimmat ja tavoitteellisimmat toimijat. Ehdokashankinta on aloitettava hy vissä ajoin. Kunnallishallinnon tulisi laajentua käsittelemään monimutkaisia ilmiöi tä, koska silloin valtiotasoon nähden useampi pääsee ottamaan kantaa vai keisiin ongelmiin. Jukka Anttila Nurmijärvi Kunnissa pitäisi rohkeasti sula tella globaaleja asioita. On analysoitava myös keskustalai nen identiteetti. Nyt on kuunneltava. Se on tehtävä syvällisesti, olisi pitänyt tehdä jo 2018 presidentinvaalien jälkeen paljon perusteellisemmin. Maaseudulla ovat ratkaisut ilmas tonmuutoksen torjuntaan, pel tomme ja metsämme ovat niitä. Yksi esimerk ki kansan kautta koukkaamisesta on se, että perhevapaauudistuksemme lähtee lapsen edusta ja perheen vapau desta valita sille parhaiten sopiva lap sen päivähoitomuoto. Sinipunavihreät puolueet ajavat koti hoidontukea alas ja perhevapaiden pakottamismallia, jossa perhe menet tää niin sanotut 4 isäkuukautta, jos isä ei pysty sitä käyttämään. 82 prosenttia perheistä kannattaa keskustan mallia: lapsen etu edellä perheelle oikeus valita itse. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. KesKustan on palattava juurilleen. Keskustan peruskannattajat kokivat puolueen erkaantuneen alkiolaisesta ar vomaailmasta, siirtyneen liiaksi oikeal le ja liian liberaaliksi. Kiitos puoluejohdolle, että puoluehal lituksessa 16.4. Tappion siemenet oli kylvetty hallitus kauden aikana. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Vaikka siten, että keskustalaiset ot tavat esille monimutkaisia asioita ja etsivät niihin puheissaan ja pohdin noissaan ratkaisuja. Vaalitappion syiden analysointi on aloitettu. Keskusta ei osannut sa noittaa eikä riittävästi nostaa esiin nii den hy vien asioiden merkitystä ihmisten arkeen, joita saimme aikaan. Se vahvistaisi paikallista hallintoa ja kansalaisten tunnetta pär jäämisestä erilaisten haasteiden keskellä. Kuunteleeko keskusta kansalaisia. Tähän tarvitaan koko jäsenistömme ja se on ulotettava kaikkialle Suomeen. Keskustaa tarvitaan jatkossakin kehittämään koko Suomea tasa puolisesti
Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Markku Leppälahti puh. Ylimääräisen kokouksen päätösasiana puoluekokousedustajien valinta kuluvalle kaudelle. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Pori. Tässä on vähän samaa kuin kylväjällä, joka kylvää siemen maahan ja toivoo siitä satoa. Ulkona korvia huumaa lintujen sirkutuskonsertti ja kukkia on kaikkialla. Klo 11 ilmoittautuminen ja tikkakisa. klo 19 MTK-Satakunnan toimistolla, Itsenäisyydenkatu 35 A, 6 krs. Maamies on saanut peltonsa kylvettyä ja kylvönsä siunattua satoa odottamaan. Uudella Vesaisten puheenjohtajistolla, joka valitaan liittokokouksessa Jyväskylässä kesäkuun puolivälissä, on kuitenkin helppo hypätä hyvää vauhtia kulkevan järjestön kyytiin. Lisätietoja Tarjalta. Laitilaan Palmusen tilalle (Potiveräjäntie 3, Laitila). Kj:n yleinen kokous 4.6. klo 18 kesä juhlien yhteydessä, Kokinkyläntie 38. Järjestön resurssit ovat hyvässä kunnossa ja uudistusten suunnittelu hyvissä käsissä uusien toimihenkilöiden myötä. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Raisio. Raision keskustan kuukausitapaaminen 4.6. klo 18 Reijo Stedtin pihapiirissä, Kokinkyläntie 38. Tässä tehtävässä tutuksi ovat myös tulleet ne monet mahtavat ihmiset ympäri maan, jotka ovat jakaneet saman harrastuksen, ja toiset myös työn. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Ilmoittautumiset 10.7. Tulevat perheleirit ja elämysretket ovat ainakin kirjoittajan ohjelmassa tulevaisuudessakin. Kyläkävely 3.6. Kuljetus järjestetään tarvittaessa Kivistön asemalta. Ohjelmassa mm. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Espoo. Suuri järjestö on aina paljolti sitä, miltä sen piirissä toimivat ihmiset sen haluavat näyttävän. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kiitämme aktiivejamme menneestä vaalikeväästä, tarjolla ruokaa ja juomaa. Itseäni on siunattu usealla lapsella ja sitä myötä vielä useammalla lapsenlapsella, joiden harrastuksissa on mukava olla mukana. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. maki-valkkila@keskusta.fi. Ilmoittautumiset: tpurojarvi@gmail.com tai 0440331270. Toivotamme kaikki tervetulleiksi viettämään yhteistä kesäpäivää 17.7. Tarvasjoen keskustanaiset. Toivotan uusille vesaistoimijoille ihanaa kesän jatkoa sekä voimaa ja viisautta järjestömme johtamiseen – unohtamatta tehtävissään jatkavia. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Johtokunta klo 17. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. alustuksia, ruokailu noutopöydästä, kahvit, arpajaiset ja musiikkia. Tuntuu kuin suvivirsi soisi kaikkialla ympärillä. Osastot huom! Keskustanaisten edustajakokous on Jyväskylässä 15.–16.6. mennessä Laurille (lauri.palmunen@gmail.com, 0400 864604) tai Sirpalle (044 0622266). Osallistumismaksu 20 euroa peritään paikan päällä. Porin Keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen kevätkokous 6.6. Kokoontuminen klo 18 Piikkiön seurakuntatalon parkkipaikalla. Vantaa. Siksi toivonkin, että tulevassa liittokokouksessa tehtävän saavat ne henkilöt, jotka ovat valmiit antamaan oman persoonansa järjestön käyttöön. Keskustan kesäjuhlat 4.6. klo 18 Kaiun majalla, Kirkantie 15. Kausieni aikana on ollut suuri ilo päästä näkemään, mitä kaikkea hyvää olemme saaneet aikaan. klo 18 Hintsan makasiinissa. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. Kj:n jäsenilta 12.6. Kaikkein parasta on ollut, kun harrasteisiin on kuulunut lapsija perhejärjestön varapuheenjohtajuus. Satakunnan Keskustanaiset. Keskustaveteraanit. Sääntömääräiset asiat. Vaikka tehtävät tulevatkin nyt uuden valittavan puheenjohtajiston harteille, emme me vanhat konkarit tule ihan vielä järjestöämme jättämään. Tervetuloa tapaamaan muita keskustalaisia ja keskustelemaan ajankohtaisista poliittisista teemoista. Ruokatarjoilu. klo 18.30 MTK-Satakunnan toimistolla, Itsenäisyydenkatu 35 A, 6 kerros, Pori. Ollaan yhteydessä. Kokousvaltakirjat mielellään piiriin toukokuun aikana. Jos alaovi on kiinni, soita pj Marjaana Perttulalle 050 5857200. Keskustassa tapahtuu 36 31.5.2019 ElämmE vuoden ihaninta aikaa, kevät on juuri vaihtunut vihreäksi Suomen suveksi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Jos alaovi on kiinni, soitathan Kati Kiljunen 045 699 9196. Sääntömääräiset asiat. Espoo. Keskustanaisten Porin yhdistys. Päijät-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Lasten ilo ja riemu heidän päästessään Vesaisten leireille ja muihinkin tapahtumiin on aikuisillekin voimaa antava kokemus. Lämmin kiitos! Eero Vainio Vesaisten varapuheenjohtaja On kiitoksen aika Puheenvuoro Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. 040 556 7262, kristiina. Piikkiössä. Kevätkokous 6.6. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 589 5709, sähköposti pilvi.karkela@ gmail.com. Toimisto. Kun on pitkin talvea ja kevättä saanut olla mukana vapaaehtoisena tekemässä vaalityötä yhdessä ehdokkaiden kanssa, ja nytkin vielä tätä kirjoittaessa jännittämässä EUvaalin tuloksia, saa olla kiitollinen kaikista ihanista kohtaamisista vaalikentillä ihmisten kanssa
KN:n hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä jäsenet ja varajäsenet valtuustoon. E-P:n Vesaisten LIIKU-kevään viimeinen haaste suoritetaan 11.6. – Tyhjän taulun tilanteesta lähdettiin liikkeelle, ja mukana oli monta vaalien ensikertalaista. Hinnat jäsenille: SavoKymen Vesaiset 37€/hlö, Mikkelin seudun Vesaiset 25€/hlö, Mäntyharju-Hirvensalmen Vesaiset 25€/hlö, EI JÄSENET 60€/hlö. 16.30 paluu samaa reittiä: Kouvola n. Itsensäkin Koski pisti piirikokousillassa likoon. klo 18 Ravintola Kivijalassa, Kunnanmäki, Rantakylä. Tapio Huhtanen toi kokousväelle viestiä puheluista, joissa keskustaa äänestäneet ovat kertoneet puolueen reunaehtojen listan olevan kova. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. – Turpiin tuli vaaleissa! paukautti piirin puheenjohtaja Vesa Jalonen keskustan valtakunnallisesta tuloksesta. Ikärajat ja muut yksityiskohdat voi tarkistaa FlowParkin tai vesaispiirin sivuilta. Klo 10.30 Jalkaväkimuseo, opastettu kierros. Rantakylä-Otavan py:n vuosikokous 6.6. Lisätietoja http://www.keskustanaiset.fi/Suomeksi/Edustajakokous-2019. Hinnat sisältävät linja-autokyydin ja rannekkeen Lintsille. klo 13–17 Tietotalolla (Kilpisenkatu 1) Jyväskylässä. Kokouksessa valitaan mm. lisestä keskustan naiskansanedustajasta on näet aikaa. 20.00 Savonlinna n. Jokaiseen niistä on pystyttävä sanomaan, millä sanoilla, numeroilla, euroilla ja teoilla me niihin vastaamme. Bussikyyti: 6.30 Kerimäki 7.00 Savonlinna 7.50 Juva 8.30 Mikkeli 10.00 Kouvolan linja-autoasema 12.00 Linnanmäki. Mies on päättänyt olla heittämättä henkeään ennen kuin maassa on keskustalainen opetusministeri. n. Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13. Kannanotossaan piiri toteaa, että Suomen on mahdollista tehdä oma osuutensa ilmastohaasteen voittamiseksi. Luoteis-Mikkelin py:n ylimääräinen yleinen kokous 3.6. Jyväskylässä, Kongressikeskus Paviljongissa. pykälän määräämät asiat sekä päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous 15.–16.6. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Bussikyyti: 6.30 Kerimäki 7.00 Savonlinna 7.50 Juva 8.30 Mikkeli 10.00 Kouvolan linja-autoasema 12.00 Linnanmäki. 20.00 Savonlinna n. Vesaiset Vesaisten Keskusliitto ry:n liittokokous 15.6. Kalli piti piirin tulosta vaikeissa olosuhteissa hienona, mutta valtakunnallisesti tulos oli karmea. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636. Riistakatu 15 Iisalmi. 22.00. Klo 12.30 lounas Augustissa. klo 18 Harjumaan Riistamajalla. Ilmoittaudu 31.5. 31.5.2019 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Heti perään mies muistutti, että Satakunta pärjäsi vaaleissa hyvin. Piirin tuore kansanedustaja Eeva Kalli istui eturivissä, vieressään pitkän linjan poliitikot Timo Kalli ja Kauko Juhantalo. 18.30 Mikkeli n. Tuon napsautti lukion rehtorina toimiva vaalitoimikunnan puheenjohtaja Pasi Koski. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus la klo 9.30–11 sekä su 16.6. Anne HievAnen Satakunnan keskustaväki kokoontui vuosikokoukseensa Jämijärvelle viime viikon perjantaina liki sadan hengen voimalla. Vesaisten retki Linnanmäelle 6.6. Hinta jäsenet 5€/hlö, muut 9€/ hlö. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. 16.30 paluu samaa reittiä: Kouvola n. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. www.fb.com/ perapohjola. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Koittakaa nyt katsoa, että tämä toteutuu! Se palauttaisi naisten luottamuksen keskustaan. – Niin kova, että yhdestäkään ei parane antaa piiruakaan periksi. kauppakeskus Hansa 2. Hinnat sisältävät linja-autokyydin ja rannekkeen Lintsille. – Kuusi viikkoa kansanedustajan elämää on eletty, ja voin kertoa, että niihin sisältyy tunteiden koko kirjo. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Vesaisten retki Linnanmäelle 6.6. 12–13. – Edellisestä on aikaa 44 vuotta. Hinnat jäsenille: SavoKymen Vesaiset 37€/hlö, Mikkelin seudun Vesaiset 25€/hlö, Mäntyharju-Hirvensalmen Vesaiset 25€/hlö, EI JÄSENET 60€/hlö. Käsitellään sääntömääräiset asiat, todetaan yhdistyksen edustajat ja otetaan uudet mallisäännöt käyttöön. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11 kokouspaikalla. Avoinna klo 9–15. An ne H iev an en. Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. Polttomoottoriautoilla on jatkossakin voitava ajaa, ja lihaa on voitava tuottaa ja syödä tuntematta syyllisyyttä, piiri linjaa. EEva kallin astellessa puhujapönttöön mannerjäät vavahtelivat Satakunnan Lapissa. Mikkelin seudun Vesaisten museopäivä 4.6. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Mikkeli. n. Avajaisjuhla 15.6. Köysiradalle pääsee 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, omavastuu 10 €. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. 21.30 Kerimäki n. Etelä-Savo Mikkeli. klo 9.30–10.15. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. mennessä jaana.kytta@vesaiset.fi. 18.30 Mikkeli n. krs., Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kouluarvosana satakuntalaisten omalle vaalityölle on 8,5. 21.30 Kerimäki n. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Käsitellään edustajien valinnat kokouksiin ja lisäjäsenten valinnat yhdistyksen hallitukseen. 22.00. 30.5. Varsinainen edustajakokous alkaa klo 13. Ilm. Ilmoittaudu 31.5. klo 10–13. EdelSatakunnassa lähdetään kirkkain kasvoin uuteen Satakunnan uusi kansanedustaja Eeva Kalli otti tottuneesti paikan eturivistä, seuranaan ex-kansanedustajat Kauko Juhantalo ja Timo Kalli sekä Anna Sirkiä. klo 17 Ähtärin FlowParkissa. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Klo 10 Marskin vaunu, Mikkelin rautatieasema. Ilmoittaudu savo-kymi@vesaiset.fi. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. www.keskusta.fi/perapohjola
Puoluekokous on kepukaveruu den juhlaa. Jo hanna on ainoa poliitikko, me Sannan kanssa enemmän järjestöihmisiä. Hän muistaa myös hirveät määrät ra portteja ja päätöksiä. Ihailen molempia naisia. Keskustalaisuudessa hienointa on se, että mukaan mahtuu niin monenlaisia ihmi siä, jotka haluavat toimia vastuullisesti. Hänen kanssaan olimme lukioikäisinä yhtä aikaa kielileirillä Amerikassa. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen Sanna ISopahkala: Tutustuin Lauraan keskustaopiskelijoiden juh lassa muutama vuosi sitten. Vietimme porukalla koko lauantain. Sparraamme ja tsemppaamme toi siamme. Tämän koin esimerkiksi edus kuntavaalikampanjassani. Sannan tapasin KOL:in juhlissa, Johannan keskustanuorissa. Johannasta voi sanoa samaa. Sellainen palo meillä kai killa on. Kepu kaveruus on pilvi, jossa voi heitellä ajatuksia. 38 31.5.2019 ”Kepukaveruus on pilvi, jossa voi heitellä ajatuksia” Kepukaverit Sanna Isopahkala, Johanna Karjula ja Laura Tolkkinen osuivat yhteiskuvaan sattumalta. Puhum me ihmisiä koskettavista asioista. Olen ollut monessa muka na jo pitkään, joten siellä näkee eri yh teyksistä tutuiksi tulleita ihmisiä ympä ri Suomen, kuten Sotkamossa Lauran ja Sannan.. Hän houkutte li minut Sotkamon puoluekokoukseen, jossa törmäsimme Johannaan. Laura on mo nella tavalla lahjakas, valovoimainen persoona, joka on aina heikomman puo lella. Osaamme kyllä myös haastaa, mutta humaaneina ihmisinä ymmärrämme erilaisia näke myksiä. Toimimme politii kassa kaikki omalla tavallamme. Johanna karJula: Sanna ja Laura ovat ihania ja aktiivisia yhteiskunta vaikuttajia. Olemme kaikki kolme ajau tuneet työpaikoille, joilta pystymme näkemään vähemmistöjen asioita, vai kuttamaan asioihin ja viemään niitä eteenpäin. laura TolkkInen: Keskusta on yh distänyt minut näihin naisiin. Olen iloinnut siitä, että Jo hanna on pistänyt itsensä likoon politii kassa ja oli ehdolla eduskuntavaaleissa. Nämä mimmit eivät edusta hauskanpitoa, vaikka sitäkin voi olla, vaan nimen omaan kuuntelua, keskustelua ja omaa ajattelua esimerkiksi köyhyydestä tai sivistyksestä, kansainvälisestä politii kasta tai kaiken älyttömyydestä. Viestittelemme toisinaan. Mi nulle keskusta on viitekehys, jossa voi puhua asioista rakentavasti
24.5.–31.5. kesäkuuta ennen koko hallituksen eroa, muut RKP:n ministerit jättävät paikkansa samaan aikaan kun koko hallitus eroaa 25. RKP:n ministerit viittaavat heille hallitusneuvotteluissa annettuihin lupauksiin. Tuntui siltä että tämän halli tuksen eheyspäivät ovat luetut. Meitä taas ei taivuta mikään. Jos siitä ei tule mitään, on hallituksella aivan uusi asema edessään, sillä eduskunnan on sitte taasen asetuttava järjestä mään asemaa. elokuuta. 1919 Kieliriita uhkaa hajottaa hallituksen. Alkio vastasi jyrkästi: siihen ei vastata mitään! Sillä hallituksen täytyy koko painollaan vaatia hal litusmuodon hyväksymistä. Se oli suoma laisuuden voittopäivä. RKP:n ministerit jättävät erohakemuksensa hallituksesta seuraavana päivänä. Loppujen lopuksi vain apulaisulkoministeri leo ehrnroothin ero toteutuu 19. Ja nyt kun on enemmistö sillä kannalla, että uusia virastoja koskevat asiat alis tetaan eduskuntaan, on asema selvä. Parlamentaariset käytännöt olivat sata vuotta sitten Suomessa hieman toisenlaiset kuin nykyään. Lisäksi he yrittävät kytkeä hallitusmuodon hyväksymisen asiaan. Heidän mielestään vastaukseksi riittää viittaus hallitusmuotoesitykseen, jossa luvataan turvata kaikille palvelut heidän omalla äidinkielellään. Erkko ja Castren kyllä suostuvat mihin tahansa. toukokuuta. Hallitus siis ei voi niitä perustaa. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 31.5.2019 39 moittanut ettei suunniteltu vastaus millään tavoin minua tyydytä.” Kysyi: jos hallitusmuotoasia ei tu lisi hyväksytyksi, mitä hallitus aikoisi tehdä sitten ruotsal. Hallituspuolueetkin saattoivat jättää välikysymyksiä. toukokuuta vastauksesta RKP:n välikysymykseen, jossa vaadittiin ruotsinkielisten oikeuksien turvaamista. Söderholm selitti, että uhkaus ei ollut kotoisin ryh mästä. Välikysymys käsitellään eduskunnassa 27. Luuli että hiippakuntajako, kouluhallitusjako ja kuntia laajemmat itsehallintoalueet toteutettuna koko lailla rauhoittaisivat. oikeuksien turvaamiseksi. Suomalaiset ovat jo tehneet ylimäärin myönnytyksiä. Pelotuksia ei saa ottaa huomioon. Castrénista olisi erinomaisen tärkeä, että suoma laisten puolelta myönnytyksillä annetaisiin tukea ruotsalaisten maltillisten johtajien toiminnalle. Alkio riemuitsee keskustelusta: Tänään oli ruotsalaisten välikysymys. Vennola. Vennola ja Soininen ovat varmempia. Söderholm ilmoitti: ”Minä nyt olen ottanut osaa tähän keskusteluun vaikka aikaisemmin jo olen il RKP tekee eduskunnassa välikysymyksen ruotsinkielisten oikeuksien turvaamisesta. Heidän hallitukseen tulonsa oli ilmeisesti jo tarkoitettu siksi, että he siellä olollaan pakottaisivat meitä keskustalaisia kannatuksen saamiseksi suuriin myönnytyksiin. Nyt he huomaa vat erehtyneensä. Maalaisliitto ei alistu painostukseen. Edistyspuolueen ja maalaisliiton ministereiden enemmistö katsoo, että RKP:n vaatimuksiin ei voida suostua. Arvaan, että ruotsa laiset jättävät erohakemuksensa heti välikysymys käsittelyn jälkeen. Siksi, luulen, että ruotsalai set pyyhkivät tomut jaloistaan – tahi viisastuvat, ja jäävät sattuman heille vielä varaamiin ministeri paikkoihin. Ruotsalaiset täydellisesti plaskasivat itsensä. Hallituksen enemmistön vastaus ei tyydytä ruotsalaisia, ja sen ministerit jättävät eroanomuksensa eduskunnan välikysymyskeskustelun jälkeen. RKP vaatii muun muassa Vaasan läänin, hiippakuntien ja kouluhallituksen jakoa kielirajan perusteella. Siis astuttava eduskunnan eteen sillä laihalla ohjelmalla, mikä voidaan tehdä. Vastausta hiotaan vielä seuraavana päivänä: Oli sähköä ilmassa. santeri alkio selostaa keskustelua päiväkirjassaan: Alkio pitemmässä lausumassa osoitti että hallituksen on mahdotonta tyydyttää ruotsalaisia. Hallitus sai taasen täydellisen voiton. Meitä seuraa onni! Minkä se teki, se lähensi suomalaisia ryhmiä. Olisi siis tehtävä myönnytyksiä. Hallituksessa kiistellään 25
. Minkä vuoden touko-elokuu: Adolf Eichmann hirtettiin Israelissa; Ruanda ja Burundi sekä Algeria itsenäistyivät; Etelä-Suomessa aloitettiin kolmen kuukauden ”kattonopeuskokeilu”, jossa enimmäisnopeudeksi määrättiin 90 km/t; Marilyn Monroe kuoli; Olli Mäki hävisi Helsingissä kevyen välisarjan MM-ottelun Davey Moorelle; Timo Soini, Matti Fagerholm alias Michael Monroe ja Satu Silvo syntyivät. 8. Kouvolalainen Varjola on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu, keskustanaisten hallituksen ja työvaliokunnan jäsen vuodesta 2015, Kymenlaakson Keskustan piirihallituksen jäsen sekä puoluevaltuutettu vuodesta 2016. Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta. 40 31.5.2019 1 8 6 8 6 1 4 5 6 3 2 8 9 7 2 4 7 5 8 1 4 9 3 4 5 8 3 6 1 4 7 1 2 3 9 4 5 8 6 8 3 6 7 2 5 1 9 4 9 5 4 6 8 1 2 3 7 2 8 3 9 5 7 4 6 1 6 9 1 2 4 3 7 5 8 5 4 7 8 1 6 3 2 9 1 2 5 4 6 9 8 7 3 4 7 9 5 3 8 6 1 2 3 6 8 1 7 2 9 4 5 2 1 8 3 6 1 5 5 4 6 2 8 4 1 6 8 9 5 7 1 7 5 5 1 4 6 4 5 2 7 8 9 3 1 8 9 1 4 3 5 6 7 2 3 2 7 6 9 1 5 4 8 5 7 8 3 4 2 1 6 9 1 6 2 7 5 9 4 8 3 9 3 4 1 8 6 7 2 5 2 8 9 5 6 4 3 1 7 4 1 3 9 2 7 8 5 6 7 5 6 8 1 3 2 9 4 1 8 6 8 6 1 4 5 6 3 2 8 9 7 2 4 7 5 8 1 4 9 3 4 5 8 3 6 1 4 7 1 2 3 9 4 5 8 6 8 3 6 7 2 5 1 9 4 9 5 4 6 8 1 2 3 7 2 8 3 9 5 7 4 6 1 6 9 1 2 4 3 7 5 8 5 4 7 8 1 6 3 2 9 1 2 5 4 6 9 8 7 3 4 7 9 5 3 8 6 1 2 3 6 8 1 7 2 9 4 5 2 1 8 3 6 1 5 5 4 6 2 8 4 1 6 8 9 5 7 1 7 5 5 1 4 6 4 5 2 7 8 9 3 1 8 9 1 4 3 5 6 7 2 3 2 7 6 9 1 5 4 8 5 7 8 3 4 2 1 6 9 1 6 2 7 5 9 4 8 3 9 3 4 1 8 6 7 2 5 2 8 9 5 6 4 3 1 7 4 1 3 9 2 7 8 5 6 7 5 6 8 1 3 2 9 4 1. Suomenmaa KesKustanaisten Kymenlaakson piiri esittää Kymenlaakson Keskustanais ten puheenjohtajaa Liisa Varjolaa, 36, Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtajaksi. Varjola on kahden lapsen äiti ja on ollut aktiivinen myös muissa järjestöissä kotiseudullaan. Se on ”kertomus siitä, miltä tuntuu, kun kiinteistöalalla ja televisiojuontajana maailmankuuluksi tullut höperö valitaan vahingossa Yhdysvaltain presidentiksi”. M ari a Se pp älä. Tornio sijaitsee Tornionjoen, Kemi Kemijoen ja Oulu Oulujoen suulla, mutta minkä joen suulla sijaitsee Joensuu. 6. Kuka oli Neuvostoliiton ensimmäinen presidentti. 5. Tietotesti ??. Mikä on suurin suomalainen nisäkäs. Utsjoen ja Helsingin välimatka on 1 267 kilometriä. Kuinka monta entistä ja/tai nykyistä eduskuntapuolueen puheenjohtajaa toimii tällä hetkellä myös Helsingin kaupunginvaltuutettuna: 1, 3, 5 vai 7. 2. Varapuheenjohtajana hän painottaisi erityisesti järjestön kehittämistä ja järjestökentän muutoksen hallintaa. Mistä kielestä ja mitä kautta sana on tullut suomen kieleen. 10. 7. Hän pääsi lukioon hiihtoansioillaan. Kuka suomalainen olympiavoittaja on käynyt Sotkamon urheilulukion 1977-80. – Näihin panostamalla keskustanaiset pystyvät pärjäämään tulevaisuudenkin toimintaympäristössä, Varjola toteaa. Onko Israelilla ja yhdelläkään arabimaalla diplomaattisuhteet. Liisa Varjola keskustanaisten varapuheenjohtajakisaan Liisa VarjoLa Vas tau kse t: 1) noi n 2 200 km , 2) 7: Arh inm äki , Hal laaho , Hei näl uom a, Soi nin vaa ra, Sin nem äki , Ter ho, Väy ryn en, 3) Mih ail Gor bat sho v 198 9, – Sta lin in ajo ist a läh tie n Neu vos tol iito n ylin val ta oli NKP :llä ja sen kes kus kom itea n pää sih tee rill ä, jot a kut sut tiin Neu vos tol iito n joh taj aks i, NL: ssa oli myö s val tio npä äm ies – ei pre sid ent ti, mik ä nim ity s ote ttii n käy ttö ön vas ta viim eis inä vuo sin a 198 9–9 1, 4) kah del la: Jor dan ia ja Egy pti, 5) hirv i, iso im mat pai nav at 600 kg (ka rhu t 300 kg) , 6) Pie lis jok i, 7) lat inan san ast a bul ga, nah kas äkk i – ran ska ssa bul ge, eng lan tiin bud get , var ast o, var at, 8) Don ald Tru mp, 9) 196 2, 10) Tap io Kor jus , kei häs kul taa Sou l 198 8. Muita varapuheenjohtajaehdokkaita ovat istuva varapuheenjohtaja, maatalousyrittäjä ja lasten erikoissairaanhoitaja Sari Palmu Alajärveltä sekä kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja emäntä Minna Sarvijärvi Ylöjärveltä. Myöhemmin teksti jatkuu: ”Kirjasta käy ilmi, ettei hän ole pelkästään höperö, vaan jotain pahempaa: joko mielenvikainen tai sairas.” Kenestä kirja kertoo. Hallitusneuvottelujen tärkeä tausta-aihe oli ”budjetti”. Talouselämä-lehden vuoden 2018 ensimmäisessä numerossa esiteltiin juuri Yhdysvalloissa ilmestynyt Michael Wolffin kirja ”Fire and Fury”. Puheenjohtaja Ulla Parviainen hakee jatkokautta, varapuheenjohtaja Annina Ruottu ei ole vielä ilmoittanut jatkohaluistaan. 3. 9. 4. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kääpiöpäästäinen on pienin suomalainen nisäkäs, paino 1,5–4 grammaa. Keskustanaisten edustajakokous valitsee uuden puheenjohtajiston Jyväskylässä 15.–16.6. Paljonko Suomen pohjoisimmasta pisteestä Utsjoelta on matkaa Pohjoisnavalle: 700, 1200, 1 700 vai 2 200 kilometriä
31.5.2019 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Vielä 2000-luvun alussa minullekin vakuuteltiin, että eihän Ruotsia uhkaa aseellinen hyökkäys, vaan että puolustusvoimia tulee kehittää kansainvälisiä kriisinhallintatehtäviä varten. Kansainvälisiä kumppanuuksia syvennetään. Jos von Sydovin ryhmän ehdotukset toteutetaan, puolustusmäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta nousisi yhdestä prosentista 1,5 prosenttiin. Kirjoittaja on ministeri. Siinä ei ole tarkkaa tavoitetta, mutta ei ole rajoitteitakaan muuten kuin se, että kumpikaan ei ole innostunut puolustussopimuksista. Ehdotus 5 000 sotilaasta on jäänyt vähälle huomiolle ainakin Suomessa. Kun myöhemmin värkätään selontekoja, tähän teemaan on syytä paneutua perusteellisesti. Krimin ja Ukrainan tapahtumat herättivät. Suomi ja Ruotsi ovat ”vakausvaltioita”. Puolustuksen alasajo nimenomaan maavoimien osalta ehti pitkälle. Ruotsi-yhteistyö on meille erittäin tärkeää. Ruotsin suhtautuminen turvallisuusympäristöön on muuttunut olennaisesti. suomi ei ole sotienjälkeisinä vuosikymmeninä haihatellut omassa puolustuspolitiikassaan. Nyt Ruotsi yrittää palauttaa puolustuskykyä eritoten maavoimien osalta. Se on uutinen. suomi ja Ruotsi ovat edenneet kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä rohkeasti. Kuten tiedämme, Ruotsi päätti luopua yleisestä asevelvollisuudesta vuonna 2009. Sydovin ryhmä esitti, että Ruotsi valmistautuu lähettämään 5 000 sotilaan maavoimien prikaatin Suomen tueksi mahdollisessa kriisitilanteessa. Mennään askel askeleelta eteenpäin. 42 31.5.2019 Ruotsissa julkistettiin toukokuun puolivälissä Björn von Sydovin johtaman parlamentaarisen ryhmän puolustusselvitys vuosille 2021–25. Hidasta on – ja vaivalloistakin. Yleinen asevelvollisuus palautettiin vuonna 2017. Historia on opettanut. On kyettävä puolustamaan omaa maata kaikissa olosuhteissa. Oma puolustus on rakennettava niin vahvaksi, että se ennaltaehkäisee vihollisaikeita meitä vastaan. Johtopäätökset kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisesta rahoitusehdotuksineen ovat sen mukaisia. Löfvenin ilmoitus edustaa jatkuvuutta. Se on iso hyppäys. Senkin takia olemme säilyttäneet yleisen asevelvollisuuden ja kehittäneet sitä jatkuvasti. Selonteon lähtökohta on inhorealistinen, mutta ei enää uusi: aseellista hyökkäystä Ruotsia vastaan ei voida poissulkea. Prikaati Suomen tueksi Seppo Kääriäinen vieraskolumni. Johtopäätösten sisällöstä Ruotsin puolueet ovat yhtä mieltä, mutta määrärahoista eivät. Pidän luonnollisena, että meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa Säätytalolla otetaan vahvastikin kantaa Suomi–Ruotsi-yhteistyön kehittämisen puolesta. Puolustusselvitys synnytti sisäpoliittisen kiistan. Ruotsin pääministeri ilmoitti hallituksensa esittäytymistilaisuudessa, että Ruotsi ei hae Nato-jäsenyyttä ja että Suomi-yhteistyö on prioriteetti. Suomi – pitäessään tiukasti huolen omasta puolustuksestaan – vahvistaa Itämeren alueen ja pohjoisen Euroopan vakautta ja turvallisuutta yhdessä Ruotsin kanssa
Jari Nenonen Vihreät yli-ihmiset Kun asuu kuplassa, viisaus tiivistyy.. autoilla ajetaan, vihreä ei nouse henkilöautoon, jollei se ole eduskunnan taksisetelillä kustannettu kyyti. oikeat tämän päivän yli-ihmiset asuvat muutaman neliökilometrin alueella. He ovat vihreitä. Kun poliisi oli virkatoimin poistamassa rikollista maasta, nousi vihreitä edustava lakimies seisomaan lentokoneessa. Timo Soini (Smp/persut/siniset/kmtehdas) on sanonut heitä fillarikommunisteiksi. Ylimielinen Ville Niinistö, maailman ilmasto-ongelmat jo miltei ratkaissut Emma Kari ja koko se joukko opastavat meitä maalaistolloja. normaali-ihmisen kuuluu tuntea kaikenlaisia ihmisiä ja vaihtaa heidän kanssaan ajatuksia. eihän sekään hassumpaa retoriikkaa ole, vaikka fiksummathan niitä Soinille keksivät. pikantin lisän selkkaukselle antoi se, että vihreä oli lentokoneessa. niin kuin taisi sanoa kissantappajademarikin, taas uusi kultapoika Rinteen ketjussa. Juuri tällä hetkellä kovasti kohuttu näyttelijä Krista Kosonen on ilmoittanut, ettei tunne yhtään persua äänestänyttä. Hän ei totellut henkilökuntaa, mutta sai marttyyriuttaan todistamaan suttuista selfievideota. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Hän oli se hiilinielu. vihreille tiedoksi. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Se onkin sellainen paperi, että silloin auto ei saastuta yhtään. kun asuu kuplassa raitiovaunulinjan, korkeintaan metrolinjan varrella ja pyörii pelkästään samanmielisten porukoissa, viisaus tiivistyy. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 31.5.2019 43 Jos luulette , että itseään yli-ihmisinä pitävät ovat uusnatseja, niin miksei, varmaankin, mutta marginaalissahan ne ovat. Siis omasta mielestään, vanha kansa sanoi tyhmyyden tiivistyvän joukossa. oi oi, voi voi, kasvisvaihtoehto oli huono, kuin märkä rätti vasten kasvoja. piti avautua somessa, piti mollata ravintola, piti polkea tarjoilijaraukkaa, koska minua, überhienoa ja tärkeää muijaa oli loukattu! Yleisesti ottaen on tietenkin vääräoppisten väärä elämä. ja kun vihreät tietävät, mikä on kuuluisalle pihtiputaan mummolle hyväksi. Hän tiesi paremmin. no, kohta oli vihreä kaupunginvaltuutettu ravintolassa. miksei hän mennyt Berliiniin kävellen. Se ei sinänsä ihmistä pilaa, mutta kuvaa hyvin sitä kuplassa elämistä. miksi hänen lentämisensä on tärkeämpää kuin meidän syyllistettyjen. no, hän on alioikeudessa saanut tuomion häiriköinnistään. isäni oli oikeissa töissä, hiilisatamassa, ilman suojaimia
koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. Aikakauslehti meni mobiiliin! tarjous! 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehden