6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 29 / LOKAKUU / 4,80 € ItsenäIstymInen olI jännItysnäytelmä työllIsyystavoIte paIneIstaa hallItusta Uutisanalyysi Kirjat Vieraskolumni väestön IkääntymInen on valtava murros Sitkeys palkittiin hetkeen täytyy uskaltaa tarttua, katrI kulmunI sanoo Nyt kerraN kuukaudessa!
2 4.10.2019 4.10. 2019 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Eduskunnasta tippuminen vie voimat, Juha Rehula ja muut pudonneet kertovat s. 28 Valtava shokki Seuraa Suomenmaata somessa!
24 Riitta Klemola on Kotkan valtuustossa yksinäinen susi s. 45. 20 Keskusta hävisi julkisuuspelin, Seppo Kääriäinen sanoo kirjassaan s. Riikka Pirkkalainen s. 4.10.2019 3 Pastorista poliitikoksi Pekka Aittakumpu haluaa puhua arvoista ja pitää esillä ihmisten arjen asioita s. 46 Yhdentyvän Euroopan idea jäi briteille epäselväksi s. 36 Kirjat Uutisanalyysi Kunnon kepulainen Kuntavaalit ovat meille mahdollisuus nostaa profiiliamme arkisten asioiden asiantuntijana
Suomalaisten ylivoimainen enemmistö nimittäin katsoo, että ”koko Suomen asuttuna pitäminen on tarpeellista”, kuten Helsingin Sanomat muotoili. Niiden mukaan vain muutamat kasvukeskukset menestyvät. Hän luopuisi verotuloihin perustuvasta kuntien valtionosuusjärjestelmän tasauksesta, koska se on hänen mukaansa kepulaista aluepolitiikkaa. Mutta tämä ei ole – ainakaan vielä – koko totuus vaan tarkoitushakuista liioittelua ja suurten keskusten siltarumpupolitiikkaa. Silloin hän ilmoitti HS-vaalikoneen väitteeseen ”Koko Suomi on syytä pitää asuttuna, vaikka se tietäisikin veronmaksajille kustannuksia” tylysti olevansa täysin eri mieltä. Samansuuntainen vastaus saatiin väittämään ”valtionhallintoa pitäisi hajasijoittaa nykyistä enemmän Helsingistä maakuntiin”. ”Ei elinmahdollisuuksia”, kuuluisi tuomio. Monille kaupungeillekin luetaan madonlukuja. Koko maan tasapuolinen kehitys on keskustan leipälaji. Se ei siis myöskään ole suomalaisten suuren enemmistön tahto. Saivartelujen välttämiseksi on pääajatus tosin syytä muotoilla toisin, vaikka niin kuin keskustan periaateohjelmassa: ”Kannatamme hajautettua kotiseutujen yhteiskuntaa. Tällaiset lukemat antavat keskustalle vahvaa selkänojaa. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 64 prosenttia vastanneista. Galluptulos kannustaa keskustaa Pääkirjoitus Keskustan periaateohjelma: ”Haluamme taata hyvän elämän edellytykset ja lähipalvelut koko Suomessa.” Ja ri La uk ka ne n. Eniten vastustusta on vihreissä ja kokoomuksessa – joskin niissäkin enemmistö kannattaa sitä. Perussuomalaisilta kannattaa kysyä siksi, että puheenjohtaja Jussi Halla-aho, helsinkiläinen, on esittänyt vain ikäviä kannanottoja vaikkapa puolankalaisten näkökulmasta. Mitä mieltä ovat paikalliset kokoomuslaiset, vihreät ja perussuomalaisetkin. Rahan ja markkinavoimien valtaa maan kehittämisessä voi panna aisoihin vain politiikalla. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 4.10.2019 Ä skeinen HS-gallup (29.9.) antaa keskustan politiikalle tarkoitusta ja pontta enemmän kuin monet omat vakuuttelut. Haluamme taata hyvän elämän edellytykset ja lähipalvelut koko Suomessa.” Galluptulos törmää pahasti monen median syöttämiin tulevaisuuden mielikuviin. HS-gallupin mukaan keskustaa äänestäneet ovat lähes yhtenäisesti koko maan asuttuna pitämisen kannalla. ”Syrjäseuduiksi” leimatut alueet ja maaseutu kurjistuvat, niiden asuntojen hinnat ovat romahtaneet ja väki muuttaa pois. Vain 22 prosenttia oli vastaan. Kannattaakin haastaa kaikkien puolueiden poliitikkoja. Tätä mieltä oli 69 prosenttia vastanneista. Samansuuntaisella kannalla Halla-aho oli kunnallisvaalien alla. Halla-ahon konsteilla kymmenien kuntien yli piirrettäisiin punaiset ruksit kuin Neuvostoliitossa. Vain 24 prosenttia vastusti ajatusta. Koti pitää saada perustaa yhtä lailla niin etelään kuin pohjoiseen, länteen kuin itään
Voimakas palaute oli ennakoitavissa. Itse näen, että reportaasin julkaiseminen nimenomaan Suomenmaan sivuilla oli perusteltua ja tärkeää. Virheistä voi nimittäin oppia. Tästä lähtökohdasta käsin keskustan moittiminen voi tuntua kohtuuttomalta. Monille keskustalaisille voi olla vaikeaa ymmärtää sitä, että äänestäjät hylkäsivät keskustan, vaikka puolue laittoi lupaustensa mukaan Sipilän johdolla Suomen talouden kuntoon. Jutussa annettiin paljon tilaa keskustaan pettyneille puolankalaisille, joista moni oli valinnut kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaiset keskustan sijaan. Tähän lauseeseen keskustalaisten olisi nyt syytä nojata. Jutun tarkoitus ei ollut haukkua, mollata ja solvata, vaan etsiä ymmärrystä. Jutussa keskustaan kohdistuvan kritiikin annettiin näkyä rehellisesti ja kaunistelematta. on ymmärrettävää, että juttu herätti lukijoissamme monenlaisia tunteita. Puolanka on Juha Sipilän lapsuuspitäjä, ja keskustan kannatus tippui siellä peräti 22 prosenttiyksikköä vuoden 2015 vaaleista. Ehkä juttu myös poikkesi siitä linjasta, millaisena monet näkevät Suomenmaan roolin keskustan pää-äänenkannattajana. Vaikka niiden lukeminen voi olla vaikeaa, siitä on lopulta hyötyä myös puolueelle ja ennen kaikkea lukijoille. Juttu poiki muutamia varsin ärhäköitä palautteita, joissa kyseltiin toimittajan ja lehden tarkoitusperiä. Puolueen on nyt katsottava syvästi itseensä ja mietittävä kunnolla, miksi se epäonnistui niin pahasti positiivisten mielikuvien luomisessa. tärKeintä on yleensä se, mitä emme halua kuulla. Rehellistä analyysiä vaalitappiosta on toivottu myös keskustan sisältä, niin puoluejohdon kuin kentänkin suunnalta. Pohjimmaiset syyt karmiville kannatuslukemille piilevät jossain muualla kuin puolueaktiivien keskuudessa. itse uskon ja nojaan toimittajan työssäni vahvasti journalismiin, myös keskustaa käsittelevissä aiheissa. Äänestäjien pettymyksen tunteiden huomiotta jättäminen olisikin suurin virhe, mitä keskusta voisi nyt tehdä. Se on myös keskustalle tärkeää, kuten puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen totesi juttua kommentoidessaan. He myös ratkaisevat, ketkä Suomessa saavat valtaa. Rajua vaalitappiota on syytä puida kunnolla puolueen sisällä, mutta se ei yksistään riitä. Ei siksi, että saataisiin raflaavia otsikoita ja dramaattisia kommentteja, vaan siksi, että tietämys ja ymmärrys heidän ratkaisustaan lisääntyisi. Näen, että Suomenmaan yksi tärkeimpiä tehtäviä on nostaa esiin myös keskustalle kipeitä aiheita. 4.10.2019 5 Toimittajalta Tärkeintä on yleensä se, mitä emme halua kuulla Kirjoitin Suomenmaan lokakuun numeroon reportaasin, jossa selviteltiin keskustan rajun eduskuntavaalitappion syitä. Huomionarvoista oli, että haastateltavien pettymys kanavoitui ennen kaikkea Sipilään henkilönä. Se pyrki löytämään syitä keskustan surkeaan vaalitulokseen. He vaihtavat puoluetta kulloistenkin tunnelmien mukaan. Suomenmaa halusi reportaasissaan ymmärtää nimenomaan heitä. Puolankalaisten kommentit olivat räväköitä. Ne piilevät siellä, missä ovat äänestäjät. Samuli Vänttilä. Vuosi vuodelta äänestäjät ovat entistä liikkuvaisempia
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen lätkäistiin lisää 60 miljoonaa ja perusväylänpitoon ensi vuodelle 362 miljoonaa euroa. Sillä yritetään muun muassa hillitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä Suomessa. Työllisyyskin on merkittävästi paremmalla tasolla kuin vuosikymmenen puolivälissä. Talous kasvaa hiljalleen yhä. EnsimmäinEn etappi syksyn työmarkkinakierroksella ovat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välillä käynnissä olevat sopimusneuvottelut. 6 4.10.2019 Eduskunta pääsee viimein kiinni syksyn päätyöhönsä, kun se saa käsiinsä hallitukselta painotuoreen ensi vuoden talousarvioesityksen. kaikkiEn tuomiopäivien profetioidenkin keskellä on hyvä muistaa kuitenkin, ettei Suomi ole tällä hetkellä likimainkaan taantumassa. Vientialojen pöydissä kuitenkaan tuskin vielä ajetaan työmarkkinakierrosta kriisiin. Suuren suon äärellä ollaan ehkä maaliskuussa, kun muun muassa terveysja sosiaalialojen, kirkon, valtion, kunta-alan ja yliopistojen sopimukset päättyvät. Politiikka ei ole myöskään pelkästään työllisyyskäyriä ja taloutta, vaan paljon muutakin. Nyt maassa käydään kuitenkin hyvin vaikeaksi ja kalliiksi ounasteltua liittokohtaista kierrosta. Kokoomusopposition narratiivi työllisyystoimien riittämättömyydestä, velaksi elämisestä ja keskituloisten kurittamisesta solahti julkisuudessa läpi ainakin omille joukoille ja monille yleisporvarillisille äänestäjille. Suuren suon laidalla Uutisanalyysi Työllisyystoimien rutistaminen työmarkkinaosapuolilta voi olla tuskien taival Pekka Pohjolainen. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus selviytyi budjettiriihestään ripeästi ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työministeri Timo Harakan (sd.) perinteisen työvoimapolitiikan elementeistä budjettiriiheen harsima 25 kohdan työllisyyspaketti ei uskottavuudellaan häikäise, mutta enempäänkään hallituksella ei vielä rahkeita ollut. Jo etukäteen oli hyvin tiedossa, ettei hallituksen työllisyyspoliittisesta pakista löydy tähän hätään edes trasselitukkoa, jolla opposition hiljentäisi. Vaikka väestö ikääntyykin, budjetin vielä kohtuullista kahden miljardin lisävelan ottoakaan ei kannata isosti kavahtaa. Silti kukaan ei taida tällä hetkellä oikein tietää, miten Rinteen hallitus pystyisi paineistamaan työmarkkinapöydät niin, että tuloksia myös syntyy. Vaikka hallituksen väri ja linja eivät miellyttäisikään, ideologisia ja valtapoliittisia vaikuttimia ei toisaalta kannata liioitella: maan ajaminen taloudelliseen sekasortoon ei ole sen kummemmin Etelärannan kuin Hakaniemenkään intresseissä. Huonompia lähtökohtia prosessiin on oikeastaan vaikea kuvitellakaan. Luonnonsuojeluakaan ei unohdettu: lisärahoitusta ensi vuodelle myönnettiin 100 miljoonaa. Innokkaasti työmarkkina-asioissakin huseeraavaa pääministeriä on jo opastettu palkansaajapuoleltakin pysymään lestissään ja olemaan sotkeutumatta työmarkkinoille kuuluviin asioihin. Esimerkiksi perusturvaa parannetaan 40 miljoonalla eurolla ja kansaneläkkeen täyttä määrää 34 eurolla ja takuueläkkeen 50 eurolla kuukaudessa. Hallitus asetti jo kesällä toiveensa työmarkkinapöytiin, joissa tarvittavat toimet 75 prosentin työllisyystavoitteessa pysymiseksi pitäisi saada kokoon. Raha ei ole juuri nyt maailmalla kallista, ja suhdannepoliittisesti pieni elvytys voi olla viisastakin. Sekään ei todennäköisesti vielä riitä, jos hallitus aikoo pitää kiinni omista tavoitteistaan. Samaan reseptiin luotti myös Sipilän hallitus ensimmäisenä syksynään, mutta paljon ronskimmalla käsiohjauksella, kovia painostustoimiakaan kaihtamatta. Vaikka budjettiriihi kokosi hallituksen rivit, päätösten perustelussa on ollut vaikeuksia. Manööveri oli perusteltu ja sitä työtä joka oppositiolle kuuluukin. Jos maan kilpailukyky saa työmarkkinakierroksella kuitenkin pahan lommon ja ja ulkomaailman ongelmat alkavat painaa taloutta alas, hallitus voi joutua todella ahtaalle. kolmikantapöytiin jo vuosia pesäeroa tehneen Elinkeinoelämän keskusliiton halua tukea Rinteen hallitusta on epäilty, eikä välttämättä täysin aiheetta. Siitäkin toki pääsee yli, jos Tuntemattoman kapteeni Kaarnan asennetta löytyy. Ainakin keskustan vaalimassa paikallisessa sopimisessa pitäisi saada edistystä aikaan. Sinänsä kokoomusta on turha moittia huolella laaditusta työllisyysvälikysymyksestään
Budjettiasioita keskustaministereiltä MMM, maaja metsätalousministeri Jari Leppä Maaseudun kehittämisrahasto Makeran pääomittamiseen +31 miljoonaa euroa Luonnonhaittakorvausten 42 miljoonan euron vaje paikataan Vaelluskalavesistöjen kunnostukseen +6 miljoonaa euroa, lintukosteikkoihin +3 miljoonaa euroa OPM, tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen Yliopistojen perusrahoitukseen +40 miljoonaa euroa, ammattikorkeakouluille +20 miljoonaa euroa Kulttuurin avustuksiin +5,1 miljoonaa euroa Kansallisteatterin peruskorjaukseen varaudutaan 50 miljoonalla eurolla (40 miljoonaa euroa tulee veikkausvoittovaroista) PLM, puolustusministeri Antti Kaikkonen Kertausharjoituksissa käyvien reserviläisten määrä nousee 1 200:lla Puolustusvoimiin 42 uutta virkaa muun muassa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja uusien suorituskykyjen tarpeisiin Puolustusvoimien toimintamenoihin 5,5 miljoonan euron korotus TEM, elinkeinoministeri Katri Kulmuni Erilaisten alueiden aluekehitykseen +26 miljoonaa euroa Biokaasuohjelmaan +5 miljoonaa euroa Kiertotalouden investointija innovaatiotukeen +20 miljoonaa euroa VM, valtiovarainministeri Mika Lintilä Ansiotuloverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla, painotus pienija keskituloisiin palkansaajiin ja eläkeläisiin Liikennepolttoaineiden veroon 250 miljoonan euron inflaatiokorotus Tupakkaveroon 50 miljoonan euron korotus, virvoitusjuomien veroon +25 miljoonaa euroa. 4.10.2019 7 Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia Vaikka budjettiriihi kokosi hallituksen rivit, päätösten perustelussa on ollut vaikeuksia
Lapin yliopistossa hallintotieteitä opiskeleva Markkanen kiinnittää huomiota etenkin keskustan huonoon kannatukseen nuorten keskuudessa. – Haluavatko nuoret kuntapolitiikkaan vai ovatko he mukana harrastuksen vuoksi. Markkanen haluaa, että järjestö on aloitteellinen myös emopuolueen suuntaan. Jokaisella niistä on omanlaisia voimavaroja, joita täytyy pystyä vahvistamaan. Niiden asioiden tuominen ihmisten tietoisuuteen on tärkeää, Takatalo sanoo. – Keskustanuorissa tehdään paljon ohjelmatyötä. Sillä hän tarkoittaa nuorten tukemista pyrkimyksissään. Suomi ei olisi Suomi ilman jokaista ainutlaatuista & erilaista aluettaan. – Ohjelmatyö ei pääty kun ohjelma on valmis, vaan vasta sitten alkaa itse vaikuttaminen. Johannes Kotkavirta Twitterissä Kyllä kansa tietää. lokakuuta. On tärkeää tunnistaa, milloin, missä ja miten kannattaa vaikuttaa. Liittokokous järjestetään Savonlinnan kampuksella 25.–27. VarapuheenjohtajiKsi pyrkivät Terhi AlaKeturi Keski-Suomesta, Ari-Veikko Puska Lapista, Kaisa Oinas-Panuma Kainuusta ja Juho Paavola Satakunnasta. Nuoria pitää ohjata sellaiseen suuntaan, että he voivat saavuttaa tavoitteensa. Nykyiset varapuheenjohtajat Janne Kallunki ja Reetta Junttila eivät hae jatkokautta. Suvi Mäkeläinen luovuttaa kapulan kaksivuotiskauden päätteeksi. Puheenjohtajakisa käydään 24-vuotiaan kempeleläisen Hanna Markkasen ja 26-vuotiaan lietolaisen Henna Takatalon välillä. Katri Kulmuni Twitterissä Takatalo ja Markkanen kisaavat keskustanuorten kapulasta. ”Koko Suomen asuttuna pitäminen” on käsitteenä ihan fantasiaa ja tällaiseen kysymykseen tulevilla vastauksilla on lähinnä tunnearvoa. Tämän voi päätellä HS:n teettämästä gallupista, jossa kartoitettiin suomalaisten aluepoliittisia näkemyksiä. Ajassa Sanottua 8 4.10.2019 Hajaseutujen elinvoimasta huolehtiminen vaikuttaa olevan suomalaisille melko tärkeää. – Jokainen meistä toimii viestinviejänä. Hän haluaa nähdä enemmän keskustalaisia kasvutarinoita. Elli-Alina Hiilamo Helsingin Sanomissa Pauliina Pohjala KesKustanuorten liittokokouksen jännittävintä antia ovat henkilövalinnat. Keskustanuorten pitää esitellä valmistelemiaan tavoitteita esimerkiksi budjettiriihen tai puoluekokouksen alla, Markkanen linjaa. eLäinhoitoLayrittäjänä toimiva Takatalo haluaa myös kehittää keskustanuoria niin, että järjestö tekee enemmän omia avauksia julkisuudessa. Meidän pitää näkyä enemmän sosiaalisessa mediassa ja tavoittaa nuoria. Hän näkee, että tällä hetkellä keskustanuoret enimmäkseen reagoi päivänpolitiikkaan eikä luo riittävästi uusia keskustelunaiheita
Aatos Erkko oli puolesta ja perusteli kantansa Hesarin etusivun ilmoituksessa. Heistä 56,9 prosenttia oli EU-jäsenyyden kannalla ja 43,1 prosenttia vastaan. Politiikka on rankka laji ja päätökset pääosin talouspainotteisia ja liikkumavara todellisuudessa pieni. Jussi Salonranta Twitterissä Ajatus politiikan ulkopuolisesta ”sivistyspääministeristä” on soma ja symppis. Kaikkiaan 21 OECD-maata kattanut tutkimus näytti, että jos vain finanssimarkkinat toimivat, äänestäjät eivät rankaisseet näistä rakenteellisista uudistuksista.” Viestinnän professori Anu Kantola Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, 10.9.2019 Pirkko Wilén 16.10.1994 äänestin Euroopan unioniin liittymistä vastaan. Pitäisikö professoreiden olla yhteiskunnallisesti aktiivisempia ja liittyä puolueisiin. Pekka Ervasti Twitterissä Pekka Pohjolainen Vaalikauden ensimmäinen syksy on eduskunnassa vielä rauhallinen. Hallitus ei ole vielä ehtinyt juuri antaa esityksiä. Euroopan komission talousosaston tutkijat tarkastelivat Marco Butin johdolla vuonna 2008 uudistuksia, jotka muuttivat työttömyysturvaa, työn verotusta, työvoiman suojelua tai eläkkeitä. Sitä ei pidetä ansiona. ” Tietokirjailija Risto Uimonen kirjassaan Tulos vai ulos, Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi, WSOY 2019 tott a tar ua ”Junckerin laki ei näytä pätevän. henna lammi ”Me kaikki tiedämme, mitä politiikassa pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, kuinka tulla valituksi uudelleen sen jälkeen.” Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker 17.3.2014 The Economist -lehdelle ”Juha Sipilä teki pääministerinä sosiaalija terveyspalvelujen uudistusta sotea lukuun ottamatta suurin piirtein kaiken sen, mitä hänestä piti tehdä ja mitä hän lupasi ennen vaaleja. Tämä nähtiin esimerkiksi kesällä, kun saimaannorppa-alueille täyttä verkkokalastuskieltoa vaatinut aloite sai nimet kokoon parissa päivässä. Kansalaisaloite kaipaa lisää some-puskuria Junckerin kirous – totta vai tarua. Äänioikeutetuista 74 prosenttia kävi uurnilla. -Sipilä yritti uhmata Junckerin kirousta, mutta ei voinut sille mitään. Allekirjoittajat toimivat kuitenkin asiaan kunnolla perehtymättä, muutaman verkkoon hukkuneen kuutin aiheuttamassa tunnekuohussa. Muu ”etelän media” seurasi perässä. Jos tarpeen on, samalla keräysaikaa voi jatkaa. Norpan suojelu on tärkeä asia. Liisa Hyssälä Twitterissä Linkomies oli kokoomuslainen, Sukselainen maalaisliittolainen. Nykyinen 50 000 allekirjoittajan kynnys karsii kyllä päättömyydet, mutta on liian matala. Ajassa Sanottua 4.10.2019 9 Kansanvallan peruskorjaus -raportissa toteamme, että huolestuttavaa on yliopistojen heikko rooli yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tai jopa keskustelussa. Budjetin lisäksi eduskuntaa työllistävät kansalaisaloitteet. Niitä on tuotu käsiteltäväksi jo puolen tusinaa ja lisää tulee. EU-kansanäänestyksestä 25 vuotta Muistatko?. Realistinen se ei ole. Tehtyään sen, minkä hän koki velvollisuudekseen, Sipilä ei keksinyt keinoja estää puolueensa vaalitappiota. Kansalaisaloitteeseen vaadittava allekirjoittajien määrä pitäisi tuplata 100 000:een. Kyselytutkimusten mukaan maanviljelijöistä jopa 94 prosenttia oli jäsenyyttä vastaan. Some-aikakaudella akuuttiin puheenaiheeseen iskevä aloite voi saada tuulta alleen hetkessä ja sitä paremmin, mitä jyrkempi ja raflaavampi se on. Kuusi pohjoisinta vaalipiiriä vastusti, muut kannattivat
Elokuun aamuiset pellot huokuvat kultaisen tuoksun. – Sitä ei juuri lauleta, koulun päättäjäisissäkin lauletaan edelleen vain Hämäläisten laulua. Lähde: THL:n Kouluterveyskysely 2019. Taivaalla pilvet käy leikkejään ja nauravat peilissä veen. Kerran menin sanomaan deen kanssa, ja heti korjattiin, Siltanen naurahtaa. alueen murre on jonkinlainen välimurre, ei niin erottuva, mutta olemassa kuitenkin. Ajassa ella Siltanen Maakuntalaulu | Päijät-häme Tuulessa purje vie venettään yli välkkyvän Päijänteen. Pitää sanoa, että on Lahesta, ei Lahdesta. Rakkauslaulu järvien maakunnalle Kaksi kolmasosaa 4ja 5-luokkalaisista kokee keskusteluyhteyden vanhempiensa kanssa hyväksi. Noin joka kymmenes 4ja 5-luokkalaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Suurimmat tapahtumatkin ovat yleensä Lahdessa. Vihreiden harjujen maata pitäisi vain laulaa enemmän, niin se tulisi kyllä tunnetummaksi. Siltanen harmittelee kauniina pitämänsä laulun tuntemattomuutta. Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. – Vesi on täällä hallitseva elementti, sillä järviä on joka puolella. On siksi luontevaa, että maakuntalaulussakin tämä huomioidaan vahvasti, Siltanen sanoo. Vihreiden harjujen maa on valittu Päijät-Hämeen maakuntalauluksi vuoden 1998 maakuntalaulukilpailussa. Keskustanuorissa toimiva Siltanen on kotoisin Sysmästä, Päijänteen itäpuolelta. Lukio-opinnot ovat vieneet järven eteläpuolelle Lahteen. Tätä maata en mielestäin heitä. Kuin kuulisin kartanon kellot ja Vääksyltä vesien juoksun. – Lahtelaiset ovat siitä tarkkoja, että deetä ei lausuta. Lahtelaisessa puheenparressa on oma pieni hienoutensa. – Laulussa ei ehkä niinkään kuulu historia kuin maisemat. ja 5. Vaikka kiirehdin elämän teitä, niin kotiini tuun uudestaan. Nuoret tulevat opiskelemaan, siellä on työpaikkoja ja sen ympärillä ovat isoimmat asuinalueet. 10 4.10.2019 Lauri HeikkiLä Jylhä Päijänne ja lukuisat muut järvet hallitsevat maakuntaa. Järvimaisemat välittyvät erityisen hyvin, kun lauletaan esimerkiksi veneestä Päijänteellä, Vääksystä ja Pulkkilanharjun seudusta. Sen sylistä voimani saan. Vaikka Vihreiden harjujen maa on jo yli kaksi vuosikymmentä ollut PäijätHämeen maakuntalaulu, ei se ole vieläkään ohittanut Hämäläisten laulua maakuntalaisten mielissä. Laulun ovat laatineet Matti Porola ja Terho Laitinen. Tätä ennen sekä Kantaettä Päijät-Hämeen maakuntalauluna oli Hämäläisten laulu. luokkaa käyvistä suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä. – Lahteen Päijät-Hämeessä on eniten muuttoliikettä. 4. Ella Siltanen ymmärtää hyvin, miksi Päijät-Hämeen maakuntalaulu on kirjoitettu kuin rakkauslauluksi kotiseudun maisemille
Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Vuoropuhelua tarvitaan Katariina LanKinen naiSEt ovat raivanneet kertarytinällä tiensä Suomen politiikan huipulle. Valtuuskunnan jäsenet ja Venäjän edustajat eivät ole järjestäneet virallisia yhteiskokouksia kertaakaan sitten vuoden 2014. 4.10.2019 11 Täällä Bryssel Suomi on omalaatuinen maa Euroopan ja maailman kartalla, eikä vähiten maantieteellisen sijaintinsa takia. Pitkä maarajamme Venäjän kanssa on samalla myös EU:n ulkoraja. Euroopan parlamentissa on valittu edustajat valtuuskuntiin, jotka vastaavat suhteiden kehittämisestä EU:n ulkopuolisiin maihin. Viennistä elävälle maallemme toimiva yhteistyö eri maiden ja maanosien kanssa on ratkaisevan tärkeää, sillä vain niin voimme vaurastua ja rakentaa turvallisuutta. Kiinan kanssa EU tavoittelee tasa-arvoisempaa kauppakumppanuutta, sillä eurooppalaiset yritykset ovat edelleen selvästi epäreilussa kilpailuasetelmassa kiinalaisiin nähden. Vaikeasta tilanteesta huolimatta vuoropuhelua tarvitaan. Jussi Nukari / Lehtikuva Almost female panel Vuoden 2015 hallitustrio.. Suomella on kokemusta näkemysten vaihtamisesta myös vaikeissa asioissa ja yhteistyöalueiden löytämisestä esimerkiksi Itämeren ympäristökysymyksissä ja mustan hiilen torjunnassa. Hallituksen johtoviisikon ainoa mies on nyt pääministeri Antti Rinne, ja hänkin on tunnustautunut ”äijäfeministiksi”. Suomi on osannut suhtautua pragmaattisesti Venäjään, ja voimme olla tässä esimerkkinä EU:lle. EU on ajautunut monien merkittävien kauppakumppaniensa kanssa jännitteisiin suhteisiin. Tarve kansainväliselle vuoropuhelulle on kasvanut entisestään, kun epävakaus maailmalla on lisääntynyt. Hallituksen budjetti-infossa naisvalta kävi harvinaisen selväksi, kun lavalle astelivat Rinteen ohella keskustan Katri Kulmuni, vihreiden Maria Ohisalo, vasemmistoliiton Li Andersson ja RKP:n Anna-Maja Henriksson. Venäjä on yhä EU:n kolmanneksi isoin kauppakumppani. Venäjän pakotteet ovat tulleet jäädäkseen Krimin tilanteen jäädyttyä. Onkin tärkeää, että EU toimii kansainvälisessä politiikassa kokoavana, sääntöpohjaista maailmanjärjestystä puolustavana voimana, arvoistaan tinkimättä. Itämeren suojelussa on Venäjän kanssa saavutettu tuloksia pakotteiden ollessa voimassa. Trumpin protektionistisen politiikan myötä EU on joutunut suojelemaan myös omia markkinoitaan vastatulleilla Yhdysvaltojen kaupassa. Itse otan mielenkiinnolla vastaan Venäjä-valtuuskunnan varapuheenjohtajan tehtävän, tiedostaen samalla, että Krimin kriisin myötä EU:n parlamentaariset suhteet Venäjälle ovat jäiset. Suomalaisilla on paljon annettavaa EU–Venäjä-suhteisiin
klo 8:17 Kärnä vastaa anarkisti Suvi Auvisen IL:ssa esittämiin väitteisiin 25.9. Niitä on 23 kappaletta. Lapin puolustajana tunnettu keskustan kansanedustaja lähettää päntiönään mediatiedotteita, parhaina päivinä useita. klo 14:15 Kärnä hiiltyi ”päästöpormestari” Vapaavuoren hiilenmustaan toimintaan 18.9. Mukana eivät ole yhteiskannanotot, siis sellaiset, joissa on Kärnän lisäksi allekirjoittajina muitakin henkilöitä. 23 X Kärnä 4.9.klo 15:58 Kärnä: Posti tukahduttaa median moniäänisyyden 5.9.klo 09:11 Kärnä vaatii Postin Malista harkitsemaan asemaansa ja eroamaan 6.9. klo 9:47 Kärnä: Perussuomalaiset ja kokoomus tekevät yhdessä kovaa oikeistolaista talouspolitiikkaa 19.9. klo 13:18 Kärnä vaatii ministeri Ohisalon avustajaa pyytämään anteeksi saamelaisilta matkailuyrittäjiltä 12.9. klo 12:45 Kärnä: Suomi ei ole sitoutunut EU:n taakanjakomekanismiin välimerellä 25.9. klo 11:18 Kärnä raivostui perussuomalaisten maatalousväitteistä 19.9. Vertailun vuoksi: on myös kansanedustajia, joilta ei tule yhtään tiedotetta koko vaalikauden aikana. klo 11:48 Maidon poistamista Helsingistä vaatinut kokoomusvaltuutettu juo itse maitoa – Kärnä syyttää kaksinaismoralismista 29.9. Sellaisiakin tuli lukuisia. Suomenmaa listasi lukijoiden iloksi Kärnän syyskuun kannanotot. 12 4.10.2019 Ajassa Henna Lammi Mikko kärnän tietävät kaikki. klo 11:42 Kärnä blogissaan: Helsinki on ilmastovihamielinen, lapsivihamielinen ja maaseutuvihamielinen 27.9. klo 16:42 Kärnä raivostui – Postin kaaoksen jäljet johtavat Hakaniemeen 14.9.klo 19:29 Kärnä vaatii Teollisuusliiton johdolta vastuunkantoa 16.9.klo 09:46 Kärnä blogissaan: Teollisuusliiton johto sai itkupotkuraivarin 16.9. klo 11:41 Kärnä vaatii purutupakan myynnin laillistamista 25.9. klo 17:10 Kärnä kritisoi Helsingin Sanomia ja esittää lainsäädäntöä, joka estäisi ulkovaltojen vaikuttamisyritykset kaupallisessa mediassa 30.9. klo 14:19 Kärnä toivoo Suomen harkitsevan Hollannin mallia – 50 miljardin elvytyspaketti 23.9. klo 21:55 Kärnä haukkuu Helsingin päätöksen puolittaa lihaja maitotuotteiden käyttö – vegaanihumputusta 26.9. klo 13:11 Keskustan Kärnältä kirjallinen kysymys: Oppikirjat päivitettävä Itämeren ravinnekuormituksen ja maataloustuotannon eettisyyden osalta 17.9.klo 11:08 Kärnä: EU:n arktiset asiat siirrettävä komissaariehdokas Urpilaisen tulevaan salkkuun 17.9. Kärnä ei totisesti pidä kynttiläänsä vakan alla. klo 15:23 Kärnä: Puoluekokouksessa on kyse keskustan elämästä ja kuolemasta 9.9. klo 11:26 Kärnä vaatii opetusministeriä tuomaan metsästyksen peruskouluihin 10.9. klo 09:08 Kärnä syyttää SEY:tä vääristelystä. Jo kannanottojen otsikoista näkee, mitä mieltä hän on syyskuussa ollut. klo 09:27 Kärnä vaatii valtionyhtiöiden johdolle lakisääteistä palkkakattoa 10.9
4.10.2019 13 Runebergin jalanjäljissä Kulmunin englannin kieli kerää kiitoksia – Tämä suosikkisarja on keskustajohtajan kehutun kielitaidon salaisuus (27.9.2019) Kuukauden luetuin verkkojuttu: Olet kOtOisin saarijärveltä. paljasta Meille lapsuutesi ihanin ja kaMalin hetki. Olet vesaisten puheenjOhtaja. Nautin auringosta ja kesästä... Olet kOulutukseltasi histOrian Opettaja. Pylväsmallit ovat osa varhaista taidehistoriaa ja ne kertovat myös ihmisten ja taidevirtausten leviämisestä. Olet yhden lapsen isä. Esimerkiksi tavallisen, töissään raataneen kansan historiaa emme opiskele. Pitää pysyä itse rauhallisena: ensin pitää rauhoitella isä, sitten vasta lapsi. En tiedä, oliko se ihanin hetki, mutta hieno hetki oli, kun voitin Pylkönmäen 4H-yhdistyksen auringonkukan kasvatuskilpailun (mitta oli 2 metriä ja 13 senttiä). Mitä se kertOO sinusta. Miksi haluat asua yhä kOtikOnnuillasi. Kamalaa oli joka kuukausi koulussa, kun eteen laitettiin hernekeittokuppi. Mikä On paras keinOsi itkupOtkuraivareiden selvittäMiseen. Petri Honkonen Olet keskustan varapuheenjOhtaja. Jokainen ihminen tuntee olevansa kotona jossain, ja minä tunnen olevani kotona täällä. Näissä maisemissa toimi kotiopettajana aikanaan myös nuori ylioppilas J. Mitä järkeä On Opetella esiMerkiksi dOOrilaisten, jOOnilaisten ja kOrinttilaisten pylväsMallien erOja. Keskusta puolustaa maaseutua ja taistelee punavihreitä maaseudun vihollisia vastaan. Toki monesti opiskelemme asioita, joista on jäänyt jokin jälki. En voi sietää tätä kansallisherkkua edelleenkään. Runeberg. Perussuomalaiset eivät edistä mitään muita lupaamiaan asioita kuin maahanmuuton vastustamista. Ihanampaa paikkaa en tiedä kuin omat, suvun vanhat mannut. Sitä ei tehdä oppositiosta! Keskusta suhtautuu kriittisesti turvapaikanhakujärjestelmän hyväksikäyttöön, mutta positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja hädänalaisten auttamiseen. Kuka olet. M ar ia Se pp äl ä teksti: samuli vänttilä Olet hOrOskOOpiltasi leijOna. Miten perustelet perussuOMalaisia viiMe vaaleissa äänestäneelle, että nyt On kOtiintulOn aika. Lihansyöjä!. L
14 4.10.2019 Uutiskuva Samuli Vänttilä KesKusta astui Katri Kulmunin aikakauteen ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa, kun torniolainen kansanedustaja ja elinkeinoministeri valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Hän voitti vastaehdokkaansa kansanedustaja Mikko Kärnän äänin 971–620. Honkosen ja Kulmunin lisäksi kuvassa tuulettavat puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sekä varapuheenjohtajat Hannakaisa Heikkinen ja Juha Rehula. Kulmuni voitti puheenjohtajavaalissa puolustusministeri Antti Kaikkosen äänin 1 092–829. Kulmunin tilalle uudeksi varapuheenjohtajaksi nousi kansanedustaja Petri Honkonen. Päivitetty puoluejohto tervehti yleisöä Kouvolan puoluekokouksen päätteeksi. Kulmunin joukkue
4.10.2019 15 Jari Laukkanen
16 4.10.2019 H en ki lö TeksTi: Pauliina Pohjala • Kuvat: jari laukkanen Toivon tuoja
Kulmunin täysi kalenteri hakee vielä tasapainoa. Ja sitä työtä koetan tehdä. – Ihmiset innostuivat siitä ihan valtavasti, Kulmuni sanoo. Ehdokaspyyntöjä alkoi tulla Kulmunille keväällä 2010, jolloin hän opiskeli Lapin yliopistossa ja teki opintojen ohessa töitä postitonttuna Joulupukin pääpostissa Rovaniemellä. Kulmunin mukaan stressi tai jännitys eivät vaikuta hänen yöuniinsa, vaikka ne jäävätkin välillä lyhyiksi. Vielä vuoden 2014 puoluekokouksessa hän koki karvaan pettymyksen, kun ei tullut valituksi keskustan varapuheenjohtajaksi. Joka tapauksessa niitä asioita miettisin. Muuten ministeri viettää viikon pääosin EU:n ytimessä. – Vaikka se on Ylitornion puolella, torniolainen Kulmuni lisää. Tämän syksyn ylimääräisessä puoluekokouksessa Kulmuni kisasi puheenjohtajan paikasta ja päihitti puolustusministeri Antti Kaikkosen lähes 300 äänellä. – Siinä ei paljon särkymävaraa ole. Läpimenon mahdollisuuksiin hän ei uskonut, eikä siihen, että yltäisi lopulta varasijalle 3 339 äänellä. toivottomuutta ja ahdistusta.. Energiaministerien kokous on jo pidetty, edessä on vielä kilpailukykyneuvosto. Thunbergin viesti oli, että valtaapitävät eivät tee riittävästi ilmastokatastrofin estämiseksi. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni haluaa tehdä töitä sen eteen, ettei lasten ja nuorten tarvitsisi kokea Hänen mukaansa keskustan täytyy olla tulevaisuusliike. HaastattElupäivänä suuri puheenaihe on 16-vuotiaan ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin tunteikas puhe YK:n ilmastohuippukokouksessa. Jos tulee joku vartin viivästys, niin kaikki menee ihan sekaisin, hän naurahtaa työhuoneessaan työja elinkeinoministeriössä Senaatintorin kupeessa. kulmuni uskoo keskustan puheenjohtajakisankin ratkenneen toivon teemalla, jota kampanjassa nostettiin. kulmuni kertoo kotiutuneensa Brysselistä puoliltaöin tiistaina ja lähtevänsä takaisin iltapäivällä. kulmuni alkoi miettiä politiikkaa ammattina vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. – Emme voi lopettaa elämistä, vaan meidän täytyy tehdä elämisestä kestävää, Kulmuni painottaa. – Haluaisin auttaa lasta siinä hädässä, mikä hänellä on. Keväällä 2015 eduskuntaan noussut Kulmuni on edennyt nopeasti politiikkojen eturiviin. Helsingissä hän nauttii merenrannasta, kun taas pohjoisessa hänen lempipaikkojaan on Aavasaksan vaara. Suomessa piipahtamisen aihe oli toki tärkeä. Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoillanne, Thunberg sanoi itsensä ja muiden maailman lasten puolesta. – Olen hirvittävän kiitollinen, että saan tehdä yhteiskunnallisia asioita leipäni eteen. – Jos pystymme kytkemään irti sen, että talous kasvaa ainoastaan fossiilisten energialähteiden kulutuksella, niin silloin talouskasvu on kestävää. suomEn hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Kulmuni ajatteli tekevänsä osansa demokratian eteen, jos ääniä tulisi 500. 4.10.2019 17 ElinkEinoministEri Katri Kulmunilla, 32, pitelee kiirettä. työkiirEEt eivät kuitenkaan haittaa silloin, kun nauttii siitä mitä tekee, Kulmuni korostaa. – Mutta ruokahalu lähtee, jos kovasti jännittää. – Keskustan täytyy olla liike paremmasta, liike tulevaisuudesta ja toivosta. kulmunin Helsingin koti sijaitsee Kruunuhaassa ministeriön lähellä. Hän jutteli varhain aamulla kansanedustajien kanssa aluekehitysrahoista. Kulmuni kuvailee Thunbergiä asialleen omistautuneeksi rohkeaksi nuoreksi naiseksi. Kulmunin johdolla teollisuuden päästöjen vähentämiseen haetaan vauhtia toimialakohtaisilla tavoitteilla. – Kuinka te kehtaatte. Kansanedustajanakin oli Kulmunin mukaan kiireistä, mutta ministerillä ja tuoreella puoluejohtajalla menoja vasta riittääkin. Kulmunin vaalikampanja sai nostetta, kun ulkomaankauppaja kehitysministeri Paavo Väyrynen soitti ja esitti työtarjouksen. Hänellä on 40 minuuttia aikaa Suomenmaan haastattelulle ja kuvaukselle kokousten välissä keskiviikkoaamupäivänä, jolloin hän on käymässä sateisessa Helsingissä. Sellaista positiivista henkeä ja virettä meidän täytyy pystyä koko puolueena nyt tarjoamaan. – Toivottavasti omalta osaltani pystyn auttamaan siinä, ettei lasten ja nuorten tarvitsisi kokea sellaista toivottomuutta ja ahdistusta. Kulmunilla on kuitenkin vakaa usko siihen, että ilmastonmuutos pystytään ratkaisemaan. Ihmiset lähtevät aina positiivisiin asioihin matkaan. Hän sanoo olevansa tulevaisuusja teknologiauskoinen. Maailman päästöt pitäisi saada laskuun, mutta viime vuosina ne ovat vain kasvaneet. Thunbergin puhetta katsoessaan Kulmuni toivoi, että voisi lievittää tämän tuskaa ja ahdistusta. Hän oli lähtenyt vaaleihin alunperin lähinnä siksi, että keskustanuoriakin olisi listoilla
Kulmunin englannin kielen taito on jo ehtinyt tehdä vaikutuksen EU-kokouksissa. – Sen päätin jo aika nuorena, hän kertoo. – Ne ovat selvittämisen arvoisia asioita, Kulmuni sanoo yhä. Se oli kansainvälisten suhteiden opiskelijalle tosi hieno mahdollisuus. Tavoitteen asettelun täytyy olla kuntavaaleissa 2021 ja lopulta eduskuntavaaleissa 2023. Parin päivän päästä aloin huomaamaan, että mie olen todella nyt keskustan puheenjohtaja, Kulmuni sanoo. Moni sukuun tullut mies päätyi ottamaan vaimonsa sukunimen, ja niin Kulmunin nimi säilyi. Puheenjohtajavaihdos ei näkynyt heti gallupeissa. Sukutila periytyi vuosisatoja sitten usein naisen kautta seuraavalle sukupolvelle aikana, jolloin lapsikuolleisuus oli suurta eikä miespuolisia perillisiä välttämättä ollut. – Täytyy uskaltaa avata seuraava ovi, ikinä ei tiedä, mitä sen takaa löytyy. kulmuni ei paljasta vieläkään mitään keskustan ministerikierrätyksestä. Venäjä-kiinnostus puolestaan syntyi, kun Kulmunin luokka teki retken pohjoisvenäläiseen yhteistyökouluun. – Ainoa asia, millä gallupit voivat lähteä nousuun, on se, että keskusta tekee päämäärätietoista ja pitkäjänteistä työtä. kulmunin suvussa on ollut useita vahvoja naisia. 18 4.10.2019 – Vuosien postitonttu-ura päättyi, kun pääsin lehdistöavustajaksi ulkoministeriöön. 13 vuotta sitten Kulmuni teki itsekin hampurilaisia Tornion Hesburgerissa opintojaan rahoittaakseen. Näin Kulmuni lupasi kampanjassaan ja toisti sen toimittajille heti valintansa jälkeen. Puolueen kannatus mataa yhä alle 12 prosentissa. Siitä se oikeastaan sitten lähti. Niistä opeista on hyötyä missä tahansa tehtävässä. Kolmelapsisen perheen keskimmäisenä kasvanut tyttö asui lapsena samassa pihapiirissä mummonsa kanssa. – Minulle alkoi tulla kaikenlaisia haastatteluja, ja mietin, että voinkohan minä sanoa näin, mitähän se puheenjohtaja ajattelee, Kulmuni nauraa. Olisi tärkeää ottaa muista Pohjoismaista mallia aluepolitiikan teoissa, Kulmuni sanoo. Kotipaikkakunta kuuluu luontevasti hänen puheessaan. – Ei sitä ensin edes oikein ymmärtänyt. – Ihmettelin, miten bussimatkan päässä voi olla niin erilainen paikka. Marraskuussa siellä oli täysi harmaus. Kotona kaverit kysyivät, olenko ottanut kuvat mustavalkoisina, vaikka värikuvia ne olivat, Kulmuni muistelee. Hän yritti tulkita jotain menettelytapavaliokunnan puheenjohtajan JuhaPekka Rusasen naamasta, mutta se pysyi peruslukemilla. Kulmunia se ei kummastuta. Keskustaryhmyri Antti Kurvinen varoitteMeillä oli viime kaudella huoli siitä, että Suomi velkaantuu ja velkataakka jätetään lapsille. AluePolitiikkA on keskustan leipälaji. Siinä pääsi puhumaan kieliä turisteille. Kannatuksen rakentaminen on pitkä tie, Kulmuni huomauttaa. Torniossa Kulmuni kasvoi toinen jalka Ruotsissa. Kulmuni sanoo, että muissa Pohjoismaissa harvaan asuttuja alueita halutaan tukea laajalla yhteisymmärryksellä, mutta Suomessa on toisin. Hajuttomasta ja mauttomasta puolueesta ei puhuta kahvipöydissä. Hän kirjoitti jo ennen kansanedustajuuttaan blogissaan niin sanotusta Norjan mallista, jossa harvaan asuttujen seutujen asukkaille kohdennetaan esimerkiksi verohelpotuksia ja korotettuja lapsilisiä. Automatkalla hän puhui puhelimessa pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa. Meillä on sama huoli edelleen.. Olen aina arvostanut kielten opiskelua. – Mutta venäjän kieli oli mielenkiintoinen ja nuoret olivat ihan samanlaisia kuin me, vaikka elivät erilaisissa olosuhteissa. Sitten hänet julistettiin voittajaksi. – Häneltä olemme saaneet kovan työn tekemisen mallin, ruohoa piti leikata ja tehdä kaikenlaista. Hän söi Hesburgerissa matkalla Kouvolasta Helsinkiin. Postitontun työstäkin Kulmuni nautti. tärkein tehtäväni on saada keskustan kannatus nousuun. Rinteen viisikko oli saanut uuden jäsenen. Politiikassa Kulmunin ohjenuorana on ollut se, että hetkeen täytyy uskaltaa tarttua. – Suomessa se on ollut muut vastaan keskusta. kouvolAn puoluekokouksessa minuutit ennen puheenjohtajaäänestyksen ratkeamista tuntuivat Kulmunista pitkiltä. Myös ruotsi, ranska ja venäjä sujuvat. Avopuolisonsa kanssa asuva Katri Kulmuni ei aio luopua sukunimestä, jota kantaa Suomessa ainoastaan hänen sukunsa. – On tärkeää, että keskustasta puhutaan
”Me kaikki tiedämme, mitä pitää tehdä, mutta emme tiedä, miten tulemme syys lisäännykään hallituksen toivomalla tavalla. – Siksi keskusta voi menestyä vain silloin, kun meillä on molemmat, vahva sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vahva taloudenpito, Kulmuni sanoo. Meillä on sama huoli edelleen. Valtiovarainministerinä puoluejohtajasta tulee taloudenhoitaja, ja mahdollisilla ongelmilla olisi puoluejohtajan kasvot. – Puheenjohtajan täytyy olla valmis kantamaan suurinta vastuuta, mutta askel kerrallaan, tämä tilanne on nyt hyvä. Sipilä valittiin kyllä eduskuntaan, mutta keskusta vajosi oikaistuaan Suomen talouden syöksykierteen hänen johdollaan. Oikeisto-oppositio syyttää hallitusta talouden leväperäisestä hoitamisesta, mutta keskusta on punamultahallituksessa tiukan talouslinjan edustaja. Nyt on tiukkaa taloudenpitoa arvostavien vuoro olla varpaillaan ja miettiä, miten valtion menot saadaan katettua, ellei työlliEduskuntavaalituloksen perusteella keskustan talouslinja ei vakuuttanut äänestäjiä. Kulmuni tyytyy sanomaan, että tällä hetkellä nykyiset ministerit jatkavat tehtävissään. Kulmuni tiedostaa, että talouspolitiikka jakaa keskustan laajaa kenttää. 4.10.2019 19 li vastikään Suomen Kuvalehden haastattelussa Kulmunia siitä, että salkunvaihdoksessa piilee lähimenneisyydestä tuttuja uhkia. Viime kaudella moni peräänkuulutti sosiaalista oikeudenmukaisuutta. uudestaan valituiksi sitten, kun olemme sen tehneet.” Keskustan edellinen puheenjohtaja Juha Sipilä testasi pääministerinä tätä EU-komission puheenjohtajan JeanClaude Junckerin lakia ja tuli todistaneeksi sen voiman. keskustajohtaja kuitenkin uskoo, että siinä missä viime kaudella tiukka taloudenpito oli puolueelle pahe, nyt se on hyve. – Meillä oli viime kaudella huoli siitä, että Suomi velkaantuu ja velkataakka jätetään lapsille. Katri Kulmuni uskoo, että tällä kaudella tiukka taloudenpito muuttuu hyveeksi.
20 4.10.2019 Lontoo kietoutuu sumuun Uutisanalyysi Oli Scarff / Lehtikuva / AFP Britannian brexit-pyristely osoittaa, kuinka vaikeaa on vapautua sorrosta, joka on oman mielikuvituksen tuotetta.
Ehkä jäsenyyden vatvominen olisikin parempi lopettaa niin Euroopan kuin Britanniankin kannalta. 1990-luvun taitteessa Johnsonin omintakeinen kynäily kuitattiin vain osoituksena brittiläisistä ennakkoluuloista. BrExit-sohkoilu osoittaa, kuinka vaikeaa brittien on vapautua sorrosta, joka oli alun perin heidän oman mielikuvituksensa tuotetta. Unionin jäsenenä Britannia kamppailisi kaikin voimin yhteistyön syventämistä vastaan. Ehkä sittenkin EU-integraation vastustusta selittää brittien, ja etenkin heidän johtajiensa, ujostelematon usko oman kansakuntansa poikkeuksellisuuteen. Koska uuvuttava brexit-prosessi jarruttaa unionin kehitystä, yrmeän ja vastaanhangoittelevan Britannian maanittelu ei ole kummankaan etu. Hän suolsi The Telegraph -lehden EUkirjeenvaihtajana suosittuja – mutta tuulesta temmattuja – uutispätkiä esimerkiksi katkarapucocktailin makuisten perunalastujen kieltämisestä. Saarivaltion pyristelyssä irti eurooppalaisista sitoumuksistaan onkin pohjimmiltaan kyse kahden erilaisen maailmankuvan törmäyksestä. Suuri osa briteistä ei koskaan sisäistänyt ajatusta yhdentyvästä Euroopasta, jolla olisi markkina-aluetta syvällisempi merkitys. Pääkaupungeissa kautta mantereen pohdittiin, mikä estäisi muita seuraamasta Lontoon esimerkkiä. Kurkkudirektiivien kaltaisten myyttien revittely kuitenkin iskostui ihmisten mieliin ja pohjusti tulevaa brexit-äänestystä. Kun se vihdoin jätti jäsenhakemuksensa, aikeet torppasi Ranskan kenraalipresidentti Charles de Gaulle. Brittihallitus ja EU-johtajat tuntuvat puhuvan surutta toistensa ohi – oli kysymys sitten Pohjois-Irlannin rajasta, tulevaisuuden tullimuodollisuuksista tai työvoiman liikkuvuudesta. ViimEistään brexit-kiistely on osoittanut, kuinka eri tavalla Euroopan idea nähdään Englannin kanaalin eri puolilla. Yksin jäävän ja kahtia jakautuneen Britannian osa suurvaltojen maailmassa on toki vielä viheliäisempi. Britannian EU-erosta käytyä keskustelua ovat viime vuosina hallinneet pitkälti yksittäisten neuvottelukohtien puntaroiminen ja päivänpolitiikan käänteiden seuraaminen. Presidentti ennusti, että varautuneiden brittien mukaantulo tekisi maiden liitosta löyhän ja heikon – yhteisö ei koskaan ottaisi paikkaansa suurvaltojen pöydässä. Vaikka talousyhteistyö alkoi kiinnostaa jo 1950-luvulla, Britannia takertui mieluummin imperiuminsa rippeisiin. Heille Britannia oli edelleen vaikutusvaltainen ja erityislaatuinen vapaakaupan voimanpesä, joka oli vapautettava Brysselin byrokraattien kahleista. Ero tulee sitä kalliimmaksi, mitä perusteellisempi se on. Jos EU-instituutioita kuitenkin vahvistettaisiin vastalauseista huolimatta, brexit-mieliala nostaisi taas päätään. 4.10.2019 21 Santeri Lampi Brexitissä on pohjimmiltaan kyse kahden erilaisen maailmankuvan törmäyksestä.. Eripura menee tunteisiin, sillä skisma juontaa juurensa vuosikymmenten päähän. Itsepäisyytensä voimalla saarivaltio on historiansa aikana kiistatta saavuttanut paljon, mutta liika ylpeys voi pahimmillaan tehdä sokeaksi omille virheille. Ranskalainen europarlamentaarikko Bernard Guetta hämmästelikin taannoin epäuskoisena Le Monde -lehdessä, miksi ihmeessä britit haluavat ”amputoida itsensä irti muista eurooppalaisista kansoista ja omasta eurooppalaisuudestaan”. Euroskeptisyys oli jo saanut tukevan jalansijan, kun Britannia vihdoin kelpuutettiin jäseneksi vuonna 1973. Mantereella tunkkaisen nationalismin traumat ovat paremmassa muistissa. BrittiEn kansanäänestys heitti varjon koko EU:n olemassaolon ylle. Nykyhetki tukee de Gaullen analyysia: 28 jäsenmaan EU etsii edelleen globaalia rooliaan ja sen yhteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka hakee muotoaan. dE GaullE näki, että Britannian hyväksyminen yhteisön jäseneksi olisi kuin Troijan hevosen päästäminen portista sisälle. Britannian eroa EU:sta on selitetty niin puolalaisilla putkimiehillä, poliitikkohautomo Etonin kasvattien rajattomalla itseluottamuksella kuin keltaisella lehdistöllä. Brittiläiseen kansanluonteeseen liitetty viilipyttymäinen motto ”Keep Calm and Carry On” loisti yhtäkkiä poissaolollaan. Euroopan talousyhteisön (ETY) perustamisesta lähtien Britannia on seurannut mantereen syvenevää integraatiota kaksijakoisissa tunnelmissa. VuodEn 2016 brexit-kansanäänestyksessä noin 52 prosenttia briteistä uskoi elämän olevan auvoisempaa EU:n ulkopuolella. Pelko kuitenkin vaihtui sääliksi, kun Theresa Mayn hallitus rämpi vastoinkäymisestä toiseen. Tämän ajattelutavan pönkittämiseen osallistui omalta osaltaan maan nykyinen pääministeri Boris Johnson. Silti brexit-päätöksen pyörtäminen tuskin enää kannattaisi
Vaalien suurin nousija oli vihreät. Yhdysvalloissa demokraatit ovat käynnistäneet virkarikostutkinnan presidentti Donald Trumpin toimista. Koonnut: Katariina lanKinen Jonathan Nackstrand / Lehtikuva / AFP. 22 4.10.2019 Maailman kuvat TrumpisTa TuTkinTa. Muistojuhla järjestettiin Pariisin keskustassa Invalides-rakennuskompleksin luona. Itävallan vaalien selkeä voittaja oli entisen liittokanslerin Sebastian Kurzin konservatiivipuolue ÖVP noin 37 prosentin kannatuksella. Ibiza-skandaaliin sotkeutunut oikeistopopulistinen FPÖ sai rökäletappion. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n merija jääaiheisen erikoisraportin mukaan merenpinta nousee globaalisti keskimäärin 60–110 senttiä vuoteen 2100 mennessä, jos kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat kasvuaan. Tuhannet ranskalaiset jonottivat sunnuntaina jättääkseen jäähyväiset edesmenneelle presidentilleen Jacques Chiracille. Trumpin mukaan tutkinnassa on kyse ”noitavainosta”. voiTTo kurzille. Merijään sulaminen on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Arkulle pääsyä odottaneiden jono venyi enimmillään kilometrin mittaiseksi. Sosiaalidemokraattien vajaan 22 prosentin kannatus riitti toiseen sijaan mutta on puolueelle historiallisen heikko. kelluva Jäävuori. Tutkinnan keskiössä on Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puhelinkeskustelu, jossa Trump pyysi Zelenskyitä tutkimaan demokraattipoliitikko Joe Bidenin ja tämän pojan Hunter Bidenin toimia. Chirac haudattiin maanantaina Montparnassen hautausmaalle Pariisin eteläosaan. JäähyväiseT ChiraCille
Kun Ranskassa mennään déjeuner eli lounaalle, on se Sveitsissä aamupala. Yhtä oikeaa kieltä ja ääntämistä ei ole, vaan kaikki sekoituksetkin sopivat joukkoon. Ihailen Sveitsissä vallitsevaa käytännöllistä ja suvaitsevaista suhtautumista sen moniin kieliin ja niitä monilla tavoilla puhuviin. Nykyiset Romandien kantonit liittyivät Sveitsin konfederaation 1800-luvun alussa. Rajojen ja hallintojen muuttuessakin alueen kieli pysyi ranskana. Sveitsissä on myös käytössä huitante, 80. Naapuri-Ranskan vaikutus Romandiessa on ollut suuri. Sveitsin dîner on puolestaan lounas, Ranskassa illallinen. Osa Sveitsin ranskankin sanoista on lainattu arpitaanista tai vuoristomurteista, joita ennen puhuttiin laajasti. Ranska ja muut valloittajat pitivät Romandien alueita sotaisasti hallussa vuosisatoja. Romandie ei ole hallinnollinen alue, mutta se on kielellisesti yhteenkuuluva radioja TV-asemineen, onhan ranska yksi neljästä virallisesta kielestä. Hieman kielessä perillä oleva kuulee hienoisia äänne-eroja. Ranskaa ja saksaa puhuvan Sveitsin kieliraja on muuttunut vain vähän sitten 600-luvun, ja alueella on puhuttu ranskaa jo parituhatta vuotta. Vanha arpitaanin kieli on välimuoto Ranskan pohjoisosien langue d’oïl ja eteläosien langue d’oc -kielistä. Kännykkä on Sveitsin ranskaksi natel, ranskaksi portable. sveitsissä on noin kaksi miljoonaa ranskan puhujaa, neljännes maan väestöstä. Ranskaksi numeroiden 70–99 käyttö vaatii hieman laskusuorituksia, sillä esimerkiksi 91 muodostetaan luvuista neljä-kaksikymmentä-yksitoista. Tarjouksia etsiessään on löydettävä Sveitsin action ja Ranskan promotion. Samaa asennetta toivoisi Ranskaankin. Molempien vastaus oli empimättä Ranskan ranska, koska se on ”oikeaa ranskaa”. On myös paljon sanoja, jotka Sveitsin ranskaa puhuvat ovat ottaneet omikseen muista kielistä, meille suomalaisillekin tutut fœhn on fööni, hiustenkuivaaja ja poutzer yhtä kuin putsata, siivota. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Sveitsin ranskasta kielisuvaitsevaisuuden malli Rauhan pääkaupunki. 4.10.2019 23 Kysyin alle 10-vuotiailta lapsiltani, kummasta ranskasta he pitävät enemmän, Ranskan vai Sveitsin ranskasta. Sveitsin, Belgian ja Quebecin ranskaa puhuvat käyttävät yksinkertaisia latinalaisperäisiä septante, 70 ja nonante, 90. Afrikassakin ne ymmärretään, Ranskassa niitä ei hyväksytä. Aluetta kutsutaan nimellä Romandie, ja sen muodostavat kolme läntistä kantonia ja osat neljästä muusta kantonista. RansKan puhuminen Länsi-Alppien alueella yhdistää Ranskan, Sveitsin ja Italian vuoristoalueita, ja niitä kutsutaan nimillä Arpitania tai Franco-Provençal. Kun Sveitsin ensimmäinen kolmen kantonin konfederaatio syntyi 1291, ei siihen kuulunut yhtään ranskankielistä kantonia, eikä myöskään sen laajentuessa kahdeksaan kantoniin. Niin ajattelevat myös ranskalaiset, vaikka eroavaisuuksia ei ole paljon
24 4.10.2019 H en ki lö isoissa arvokysymyksissä” ”Keskusta on ollut liian hiljainen Pekka Aittakumpu harrastaa vapaa-aikanaan liikuntaa ja lukemista. Kotikunnassa Koitelinkosken maastot tarjoavat hyvät mahdollisuudet ulkoiluun.
Aittakumpu ei heti innostunut, perheenkään vuoksi. Värikästä elämää viettänyt nuori mies koki hengellisen herätyksen puolessa välissä kolmeakymmentä ja lähti opiskelemaan papiksi. Pidän puheen, kuuntelen ihmisten ajatuksia, juodaan kahvia. – Opin todella paljon kirjoittamisesta, Aittakumpu kiittelee. Vielä pari vuotta sitten hän tuskin olisi osannut kuvitella istuvansa pian kansan valittujen joukossa. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä tekivät Pekka Aittakummusta poliitikon. Vähitellen aloin innostua, Aittakumpu kertoo. Myös vaalikampanja yhdessä toteutettavana tavoitteellisena projektina sopi Aittakummulle hyvin. Armeijan jälkeen Aittakumpu paiski hommia muun muassa kivityömiehenä ja puhelinmyyjänä ennen kuin oivalsi haluavansa kirjailijaksi. Rakkauden tarinoihin herätti äiti, joka luki lapsille paljon. – Vastasin kyselijöille, että eikö löytyisi parempaa ehdokasta. Siinä oli paljon samaa kuin seurakuntatyössä, jota hän teki Kiimingissä. Yliopistotutkinnon suorittaminen peruskoulupohjalta ei ollut aivan yksinkertainen tie. Seuraavaksi pyydettiin ehdokkaaksi Oulun kaupunginvaltuustoon. Uhkaavat pilvet kotihoidontuen yllä Toimittajasta tuli ensin pastori ja sitten kansanedustaja. – Tupailtaan menossa on jotain samaa kuin astumisessa kastekotiin. ennen kansanedustajan pestiä Aittakummun urapolku mutkitteli monenlaisia reittejä. Lopulta Aittakumpu suoritti kaksikin akateemista loppututkintoa. – Muistan, että kerran isä vei minut Paavo Väyrysen tilaisuuteen, Aittakumpu kertoo. Viimeistään vaalikampanjan aikana Aittakumpu syttyi liekkiin. – Samalla on tietysti huolehdittava myös toisen asteen ja peruskoulun laadusta, hän lisää. Oman kokemuksensa perusteella Aittakumpu toteaa, että yliopistot tarvitsevat riittävän rahoituksen, jotta ne voivat palvella erilaisia opiskelijoita, esimerkiksi työn tai perhe-elämän ohessa opintoja tahkoavia. Perheenisä suivaantui ja laati nettiin hanketta vastustavan addressin. AittAKumpu aktivoitui poliittisesti ensimmäisen kerran, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus suunnitteli kotihoidontukikauden lyhentämistä. Hän päätti harjoitella alalle toimittajana ja päätyi Suomenmaan leipiin. Sitä perintöä Aittakumpu on halunnut jakaa omillekin lapsilleen. Vaikka koulukirjat eivät kiehtoneetkaan, lukemisesta Aittakumpu on pitänyt aina. Hän koki olevansa liikkeellä tärkeiden asioiden puolesta.. Allekirjoituksia tuli nopeasti kymmeniä tuhansia, ja Aittakumpu kutsuttiin mukaan Ajankohtaisen kakkosen keskusteluiltaan. Kosiskelijat eivät lannistuneet. Kaksi ammattikoulututkintoakin jäi kesken. – Siitä se lähti, hän toteaa. Ihmisten kohtaaminen tuntui mukavalta. Ensikertalainen meni läpi isolla äänimäärällä, ja tukijoukot ryhtyivät ehdottelemaan eduskuntavaaleja. Yhteiskunnalliset asiat tietysti kiinnostavat, eikä lapsuudenkotikaan ollut aivan politiikkavapaa. Koulukäynti ei alun perin ollut nuoren miehen prioriteettilistalla ykkösenä. – Keskustelimme asiasta vaimoni Tiinan ja monien läheisten kanssa. entinen koulupudokas ujuttautui lopulta kirjallisuuden opiskelijaksi avoimen yliopiston kautta. 4.10.2019 25 KiiminKiläinen ensimmäisen kauden kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk.) ei ole niitä, jotka ovat kivunneet nuorisojärjestön kautta Arkadianmäelle, hengittäneet politiikkaa koko elämänsä ja keränneet työkokemuksensakin sen pyörteissä. Tuoreella kansanedustajalla on seitsemän lasta
Yhteistyö muiden keskustan ehdokkaiden kanssa sujui sekin miellyttävissä merkeissä. Hometalokokemuksistaan Aittakumpu on kirjoittanut myös romaanin. – Ihmisten terveys ja rahaakin säästyisi, jos näitä saataisiin paremmalle mallille. Yksi tämän ajan tabu-aiheista on tuoreen kansanedustajan mielestä perheiden lisääntynyt hajoaminen. Se on ensimmäisten kuukausien vaikutelma kansanedustajuudesta. Tarvitaan ratkaisuja, jotka rohkaisevat perheen perustamiseen. Motivoivaa ja kiinnostavaa. Jos hän jotain jäi vaalikentillä kaipaamaan niin arvokeskustelua. Jos sanotaan, että linjamme on jämäkkä mutta ihmisoikeuksia kunnioittava, se ei vielä kerro riittävästi. – Ei uskalleta puhua siitä, mitä se tarkoittaa lapsille. Yhdessäolo on tärkeintä, arkiset asiat. Moni tuntuu kaipaavan tämän asian sanoittamista selkeämmin. Samaan aikaan hän korostaa, että luonnon suojeleminen on yhteinen huoli, johon hallitus on jo esittänyt monia järkeviä ratkaisuja. – Vaikka mikään ei kyllä ole niin tylsä kuin saman puolueen jäsenistä koottu paneeli, Aittakumpu naurahtaa. Myös tässä on yhtymäkohta papin työhön; molemmissa tuntee oman pienuutensa, Aittakumpu sanoo. – Olemme olleet keskustassa liian hiljaisia isojen teemojen kuten ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton suhteen. Työn määrä on hieman yllättänyt. Hänen mielestään valtiovallan pitäisi kohdentaa rahaa myös parisuhdetyön vahvistamiseen. Siinä korostuu alueellinen näkökulma. kaikista huolenpitäminen oli yksi Aittakummun vaaliteemoista. – Sisäilmasairaiden sosiaaliturva kirjattiin hallitusohjelmaankin. Myös rakentamisen laatua pitäisi hänen mukaansa saada paremmalle tasolle ja kuntotarkastajille säätää pätevyysvaatimukset. Haave kirjailijuudestakin on siis toteutunut. Se on vähän sama kuin alkoholin kanssa. – Ratkaisevinta perheen kannalta ei ole aina se, onko paikalla vai poissa, vaan se, onko aidosti läsnä. Se oli kaunis näky, jossa kuulsi tulevaisuus ja toivo. Jos se saadaan toteutettua, lopputulos on hyvä, kansanedustaja sanoo. 26 4.10.2019 – Puolueella oli hyvät teemat ja ohjelmat. Eroaminen koetaan oikeudeksi, josta ei haluta nostaa esiin negatiivisia puolia, Aittakumpu pohtii. Aikanaan se oli tapa ansaita taskurahoja, nyt saaliista nauttii oma perhe.. Aittakumpu on oivaltanut, etteivät lapset tarvitse mitään erikoista. – Sitäkin kautta voidaan lisätä perheiden hyvinvointia. Yhtenä tärkeänä tavoitteena hänellä onkin saada sisäilmaongelmaisen talon hankkineiden oikeusturvaa parannettua. – Niissä käsitellään asioita, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen ja jotka koen tärkeiksi, hän perustelee. Sähköposti laulaa ja puhelin kilisee. – Samoin toimivat liikenneyhteydet ja tieverkosto ovat todella tärkeitä eri puolilla Suomea asuville. Viimeisimpänä isona kupruna on ollut hometaloloukku, johon Aittakumpu perheineen ajautui. Perehtymistä on paljon. – Juuri pysähdyin katsomaan trampoliinilla pomppivia lapsiani. Aittakumpu ylitti jopa valtakunnan uutiskynnyksen vastustaessaan ilmastohysteriaa lietsovaa ja lapsensaamisesta syyllistävää keskustelua. Hän on omakohtaisestikin saanut kokea, että elämä voi heittää yllättäen monenlaisiin tilanteisiin. Marjastus on kuulunut Pekka Aittakummun syksyihin lapsesta lähtien. Entisenä toimittajana viestintään liittyvät teemat ovat lähellä hänen sydäntään. Hän huomauttaa, että monessa muussakin tehtävässä on vaarana upota työhön liian syvälle. Hallitusneuvotteluissa keltanokkakin pääsi heti tositoimiin. Maahanmuutosta taas keskustan pitäisi Aittakummun mielestä uskaltaa olla jotain mieltä. Enimmäkseen askaroitiin käytännön kysymysten parissa. Naisedustajilta on perinteisesti kysytty työn ja perheen yhdistämisen haasteista. Niistä oli helppo puhua. On opeteltava hengähtämään ja sanomaan välillä ei. Silloin turvaverkon pitää kannatella. – Jos sanotaan, että linjamme on jämäkkä mutta ihmisoikeuksia kunnioittava, se ei vielä kerro riittävästi. – Riittämättömyyden tunne on jatkuvasti läsnä. Aittakumpu on miettinyt asiaa paljon jo ennen ehdolle lähtemistään. Kysytään sitä myös suurperheen isältä. Esimerkiksi kouluissa ongelmat kuitenkin näkyvät. Hän toivoo olevansa kannustava isä, jolle lasten on helppo puhua avoimesti asioistaan. Hän pääsi toiveittensa mukaisesti sotesekä liikenneja viestintävaliokuntiin. Aittakummun mielestä keskustan pitäisi entisestään terävöittää kuvaa itsestään perheiden puolueena, jonka myös nuoret kokisivat omakseen. – Pelkkä kotihoidontukipuhe ei riitä. Lapsista on työtä, mutta he tuovat myös sisällön elämään
Kuljetusyritysten etujärjestö SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen BudjeTTiriihi osoitti, että hallituksen viisi puoluetta ja ennen muuta runkopuolueet keskusta ja SDP pystyvät yhteistyöhön ja päätöksiin. Keskustan Itä-Savon piirin puheenjohtaja Hannu Auvinen halliTusohjelman mukainen budjetti tuo vakautta ja ennustettavuutta maaseudun yrityksille epävarmojen aikojen alla. Suomenmaa kokosi argumentit puolesta ja vastaan. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) nyT tehdyillä päätöksillä pyritään kohti hallitusohjelman tavoitteita: oppimiseroja kavennetaan, koulutuksen tasa-arvoa lisätään ja lasten sekä nuorten hyvinvointiin panostetaan. Siihen nähden nyt päätetyt leikkaukset ovat hyvin vaatimattomia. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ympärisTölle haitallisten tukien kokonaissumma on noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä olisi tarvittu vaikuttavia työllisyyspäätöksiä. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen on käsittämätöntä, että yritystuen leikkaustavoite on johtanut linjaukseen, jonka lopputuloksena rangaistaan puhtaampia diesellaatuja. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen on harkitsematonta kasvattaa Suomen kansantaloudelle keskeisen vientiteollisuuden kustannuksia hetkellä, jolloin maailmantalouden suhdanne on kääntymässä. Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson keskusTaopiskelijaT hurraa korkeakoulujen perusrahoituksen nostolle ja indeksien paluulle. SAK:n tavoite aktiivimallin korvaamisesta työttömyysturvan uudistamisella etenee. Kansanedustajat Anne Kalmari, Mikko Savola ja Juha Pylväs (kesk.) BudjeTTiesiTys tukee luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten mahdollisuutta virkistyä luonnossa metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen parissa. Nyt toistetaan pääasiassa hallitusohjelman linjauksia. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että verotus kiristyy tälle sukupolvelle ja velka jää seuraavalle. 4.10.2019 27 Hyvä, paHa budjetti Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti sai ristiriitaisen vastaanoton. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä ei siellä selviä ilmastotoimia vielä ole. Ollaan edelleen sillä tasolla, että puhetta riittää, tavoitteista puhutaan, mutta tavoitteethan eivät ole sama kuin keinot. On huolestuttavaa, että yksityisen sektorin palveluksessa olevien työntekijöiden määrä laskee. Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparinen Tämä on sitä keskustalaista aluepolitiikka, luodaan työtä ja toimeentuloa koko itäiselle Suomelle. Kiitos tiedeministeri Hanna! Sivistys-Suomelle on annettu nyt keskustan johdolla uusi suunta. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta Risuja Ruusuja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija Marita Laukkanen päävaikuTelma on, että [työllisyys]toimia on määrällisesti paljon, mutta laatu ei ole niin hyvä. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila AktiivimAlli on koettu epäoikeudenmukaiseksi ja siitä luopuminen on iso helpotus työttömille. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen BudjeTTiriihessä viljeltiin sanaa ylisukupolvisuus. Koonnut: Katariina LanKinen TyöllisyysTeoT jäivät tekemättä ja meidän mielestämme tämä on äänestäjien pettämistä, että tehdään menolisäykset ennen kuin tienataan rahat. Sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo keskusTan kädenjälki näkyy, kun maatalouden kannattavuutta ja maaseudun elinvoimaa edistetään järkivihreiden ratkaisujen kautta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen Tällä viikolla päästiin alkuun. Punamulta otti paikkansa. Päätimme satojen miljoonien eurojen panostuksista ilmastonmuutosta torjuviin toimiin ensi vuonna. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on täysin käsittämätöntä, mihin reilusti yli kahden miljardin velka otetaan, kun samaan aikaan ollaan myymässä valtion omaisuutta miljardilla
Juha Rehula, Aila Paloniemi ja muut pudonneet kertovat nyt, miltä eduskunnasta tippuminen tuntuu. 28 4.10.2019 Reportaasi loppuu Kun luottamus Peräti 15 keskustan kansanedustajaa sai äänestäjiltä tylyn tuomion kevään vaaleissa. TeksTi: Henna Lammi • kuvaT: Maria Seppälä
4.10.2019 29
Shokkivaiheessa on paljon samaa, johtui yllättävä ja ikävä käänne elämässä mistä tahansa. Olen 70-vuotias, joten olikin aika tehdä tilaa nuoremmille. Olen osa-aikainen senior adviser, tilintarkastaja tietokirjailija ja Euroopan Lentopalloliiton sisäinen tarkastaja. On ollut yläja alamäkiä. On toki ollut heitäkin, jotka eivät ole osanneet suhtautua miehen kohtaloon ja katsovat tavatessa seinien jiirejä. Apollonkadun puoluetoimistolla parveili mediaväkeä, keskusta-aktiiveja, eduskuntavaaliehdokkaita. Rehellisesti sanottuna vitutti. Samalla tavalla kauppareissuni kestävät tunnin tai puolitoista. Tunteiden skaala menee ylös alas, eduskunnasta pudonnut keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula kertoo. Lisäksi lähialueellani ei ilmeisesti tarvita kansanedustajaa, koska ihmiset äänestivät niin huonosti. Ennakkoäänissä hän oli vielä viivan yläpuolella, mutta nyt hän oli tippunut sen alapuolelle. Siitä tuli runsaasti palautetta. Heti vaalien jälkeisestä viikosta lähtien olen ajatellut, että pidän itseni liikkeessä, Rehula kertoo. 30 4.10.2019 Kello oli vartin yli yhdeksän vaali-iltana. Virttyneen t-paidan etumuksessa lukee London 2012 Olympic Games. Päiviä, jolloin tekisi haistattaa politiikalle ja vähän muullekin elämälle pitkät. Hämeen vaalipiirin äänistä oli laskematta enää parisataa, ja vaikka puuttuvat liput olivat Rehulan kotikulmilta, ne eivät riittäisi. Suomenmaa kySyi kaikilta kevään eduSkuntavaaleiSSa rannalle jääneiltä keSkuStan ex-kanSaneduStajilta kuulumiSia. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko, HennA lAMMi, sAnTeri lAMpi, sAMuli VänTTilä. Olen täältä neljän vaalipiirin kulmasta ja tiesin tilanteen hankaluuden. Rehulan mieltä on lämmittänyt myötätunto, jota hän on saanut osakseen. Aika on tehnyt tehtävänsä. Olen sentään tullut viisi kertaa valituksi eduskuntaan. Elämä on erilaista, kun politiikka ei ole enää ammatti. Rehula nieleskeli, keräsi itsensä ja marssi kameroiden eteen. NeliseN kuukautta vaali-illan jälkeen Rehula keittää kahvia kotinsa keittiössä Hollolassa. Illan kuluessa hän murtui kerran. Se oli silloin kun aikuinen tytär laittoi isälleen tsemppiviestin. Olen palannut virkaani rehtoriksi Rukan yhtenäiseen peruskouluun. olavi ala-niSSilä Varsinais-suomen Vaalipiiri eN oiKeastaaN pettynyt vaalitulokseen. On ollut yläja alamäkiä. Saunakabinetissa, poissa julkisilta katseilta, keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula tiesi, että nyt kävi huonosti. – Sipilä on uskomaton mies, tässäkin asiassa. Kun Rehula puhuu Juha Sipilästä, hänen silmäkulmiinsa kihoavat kyyneleet. PuolueeNsa varapuheenjohtajana Rehula oli kenties nimekkäin eduskuntavaaleissa rannalle jääneistä keskustalaisista, mutta ei ainoa. Se, miten hän kantaa aina taakkaa meistä muista, se on jotakin sellaista, jota ei vaan ole. Elokuussa Rehula antoi avoimen haastattelun Iltalehdelle. – Silloin sanoin muulle puoluejohdolle, että tarvitsen happea, en voi olla toimittajien edessä. Yhteyttä otti niin konkurssin tehnyt yrittäjä kuin lapsensa liian varhain menettänyt isä. Peräti 15 istuvaa kansanedustajaa ei uusinut valtakirjaansa. Vaalien jälkeisille tunnelmille löytyy nyt sanoja. Kesä kului tutulla kaavalla. ulla Parviainen oulun Vaalipiiri KesKustaN alhainen kannatus vaikutti putoamiseeni. Rehula oli puurtanut 22 vuotta töitä kansanedustajana paremman maailman puolesta, ja nyt kansalaisten tahto oli selvä. Olin töissä koko kesän, koska lomat paloivat. Kesällä tulin valituksi keskustanaisten puheenjohtajaksi toiselle kaudelle. Koen olevani edelleen se ”meidän Juha”. Miehet tuntevat toisensa hyvin, olivathan he monta vuotta yhtä aikaa puolueen johtoviisikossa. – Pesäpallopeleissä kävin enemmän kuin aiemmin. Luovuin tutkinnosta kolme vuotta sitten, mutta hain sen nyt uudestaan. – Minulla ei ole mitään hävittävää tai hävettävää. Mies oli tuttu näky raveissa ja keskustan teltoilla. Esson baariin hän marssi kuitenkin pystypäin. Rannetta koristavat pääsyliput kesän tapahtumista. Se tarkoittaa mukavia tehtäviä, olen jäsen puoluehallituksessa ja työvaliokunnassa. Luottamusta ei enää ollut. Katson omaa tilannetta vuoden, puolentoista päästä. Päiviä, jolloin tekisi haistattaa politiikalle ja vähän muullekin elämälle pitkät. Olen ollut aina ammattitilintarkastaja. Ja sitten niitä, jolloin kaikki on näyttänyt valoisammalta. Rehula kuvaa olleensa vaalien jälkeen äärimmäisen pettynyt. Yksi on Kuninkuusraveista, toinen PowerParkista. Olen iloinen, että katri kulmuni valittiin keskustan johtoon, hänellä on hyvä ote. Päätös seuraavista vaaleista pitää tehdä hyvissä ajoin
Ministeri Kimmo Tiilikainen vaihtoi vaalipiirinsä Kaakkois-Suomesta Helsinkiin, mutta ei tullut valituksi. Vaikuttaa siltä, että seuraavat eduskuntavaalit ovat poissuljettu mahdollisuus. Rehulalle tilanne oli vaikea kenties sen vuoksi, että keskustan varapuheenjohtaMartti talja Hämeen vaalipiiri AsiAntuntijAnA odotin, että ihmiset olisivat arvostaneet osaamistani, koska eduskunnassa oli sosiaalija terveydenhuoltoon liittyviä suuria asioita ratkaistavana. Rehula ei jäänyt kauas tästä ikävästä kunniasta, sillä hänen äänisaaliinsa lähes puolittui 6 429 äänestä 3 327 ääneen. Hämeen vaalipiiristä putosi Rehulan lisäksi Martti Talja. Oulun vaalipiirissä valitsematta jääneitä oli peräti kolme: Marisanna Jarva, Timo Korhonen ja Ulla Parviainen. Osalla pudonneista on työ, johon palata. Rajuin pudotus oli kainuulaisella kolme kautta eduskunnassa istuneella Timo Korhosella, jonka äänimäärä jäi alle puoleen neljän vuoden takaisesta. Olen voinut palata harrastusten pariin ja tehdä tiedettä. Osalla on takanaan neljä vuotta vallassa, toisilla parikymmentä. Nyt olen eläkeläinen, sillä jäin keskussairaalan johtajan tehtävästä eläkkeelle jo aloittaessani kansanedustajana vuonna 2015. Silti tilanteet vaihtelevat suuresti. On niin paljon mukavampi palata huoneeseen, joka on siivottu.” KoKeMus eduskunnasta putoamisesta on periaatteessa sama kaikille. Useimmista vaalipiiristä tippuneita oli yksi: Uudeltamaalta Eerikki Viljanen, Varsinais-Suomesta Olavi Ala-Nissilä, Pirkanmaalta Pertti Hakanen, KeskiSuomesta Aila Paloniemi, Kaakkois-Suomesta Markku Pakkanen, Savo-Karjalasta Eero Reijonen ja Lapista Eeva-Maria Maijala. Vaikka vaalitulos olikin shokki, Rehula kertoo miettineensä vaihtoehtoa etukäteen. Kansa ei enää luota, eduskuntaan ei ole enää asiaa kansanedustajana. Toiset voivat aloittaa työurallaan jo jäähdyttelyvaiheen. Minulle politiikka on joukkuelaji. Kun porukka pärjää, yksilökin pärjää, Juha Rehula pohtii.. Hommaan ei ole kiertotietä, vaan jokaisen tehtävään haluavan pitää tulla valituksi vaaleissa. Voin hyödyntää eduskuntakokemusta maakunnallisissa tehtävissä. Vaasan vaalipiirissä kahdelle keskustan useamman kauden kansanedustajalle kävi huonosti, kun sekä Lasse Hautala että Tuomo Puumala jäivät rannalle. Seuraan toki aktiivisesti politiikkaa, eihän siitä mihinkään pääse. Monen keskustalaisen äänimäärä sukelsi. Takaraivossa jyskytti valtiopäiväneuvos Mikko Pesälän (kesk.) elämänviisaus: ”Poika, siivoa aina huoneesi ennen vaalipäivää. 4.10.2019 31 Lista on niin pitkä, että hengästyttää. Työhuone eduskunnassa oli siivottuna
Totta kai seuraan vielä politiikkaa, mutta kyselytuntia en kyllä jaksa joka torstai katsoa, Aila Paloniemi kertoo.. Mietin, että mitä ihmettä minä nyt teen, hän kuvailee. Yksi niistä oli niinkin raadollinen kuin raha. – Pari viikkoa vaalien jälkeen meni syvässä alakulossa. Huolta oli monenlaista. Tämä oli kesä, jota en olisi koskaan halunnut elää. Paloniemelle pettymyksen purkaminen on ollut konkreettista. Hän oli läsnä, mutta ei ollut samalla tavalla mukana. Pettymys oli vaali-illan jälkeen suuri. Pintaa rapsuttamalla selviää kuitenkin, että kaikki ei ole ollut niin helppoa. Silloin, kun hän viimeisen kerran ajoi ulos eduskunnan autotallista. Nainen oli ajatellut tehneensä neljä kautta vahvaa ja monipuolista työtä eduskunnassa. Uskoin tulevani valituksi, mutta läpimeno jäi 300 äänen päähän. Tavaroiden perkaamista riitti, sillä Paloniemi ei olMarkku PakkanEn KaaKKois-suomen vaaLipiiri Kun vaalit olivat ohi, kukaan ei enää soitellut. Syynä olivat isot poliittiset virheet. Käytin jatkoon pääsemiseen kaiken aikani ja rahani. 32 4.10.2019 EEva-Maria Maijala Lapin vaaLipiiri Putoaminen oli valtava shokki, itkin. Eteenpäin, niin täytyy ajatella, vaikka tappion fiilikset eivät ole ohi vieläkään. Rivit harvenevat. Tilanne tuntui pahalta. Tympäisee vieläkin, mitäpä sitä kiertämään. Joka puolella oli iloisia ilmeitä, odottavia katseita. Ja nyt ei edelleenkään uskalleta sanoa, mikä tappion aiheutti. Allakka oli tyhjä. – Symbolisilla jutuilla on minulle iso merkitys. Siinä tuli fiilis, että enkö ole enää mitään. Olin surullinen ja vähän ihmeissään. Teen nyt yhteiskuntatieteiden opintoja Lapin yliopistoon ja etsin töitä. Olisi pitänyt kiertää kenttää enemmän ja tuoda itseään esille. Se voi olla hyvin pieni asia, mutta minulle se on sen kokoinen, että se muistuttaa jostain. Rehula istui kokouksessa, jossa puolue päätti lähteä hallitusneuvotteluihin. Kirkkaankeltaiseen paitaan pukeutunut Aila Paloniemi avaa oven, ja pian käy ilmi, että naisen tarmokkuus ei ole kadonnut mihinkään. Minulla on viisi vuotta eläkeikään. Ensin piti siivota työhuone eduskunnasta. Kaihoisasti olen katsellut televisiosta, että mitä tekisin nyt, jos olisin tuolla. Meni monta viikkoa ennen kuin postilaatikkoon tipahti päätös kansanedustajan sopeutumisrahasta. Rivitalon pihalla istuu rusakko, joka säpsähtää kulkijoita ja säntää karkuun. Laskuja kuitenkin tuli, vaalivelat painoivat päälle ja syödäkin piti. Seuraavista vaaleista en osaa vielä sanoa. – Olen sanonut kaikille, että puheet ennenaikaisesta kuolemastani ovat puhtaasti liioiteltuja, hän nauraa. Keskustan kannattaisi jatkossa huomioida paremmin heidät, ketkä eivät tule valituiksi. – Mutta sehän on yksilöllistä ja persoonakohtaista, miten tällaiset asiat käsittelee, hän jatkaa. Jatkan omaa yritystoimintaani. jana hän ei voinut sulkea kaikkia ovia takanaan. En ehkä osannut kertoa riittävästi sitä, mitä olen eduskunnassa tehnyt. Hyvin todennäköisesti teen tulevaisuudessa muita kuin poliitikon hommia. Silloin, kun iltapäivälehdet riekkuivat eduskunnan palaavan kesätauoltaan. Jyväskylässä ilma on raskas loppukesän painosta. Paloniemeä kuunnellessa ei tule mieleen ihminen, joka olisi kokenut lähimenneisyydessä suuren kriisin. Lopulta hän laittoi Helsingin kämppänsä myyntiin. Olen puolueesta tosi huolissani. Pettymys on pulpahtanut pintaan yksittäisissä hetkissä
Ahmi dekkareita ja lenkkeili. Havahduin siihen ymmärrykseen, että ellei ole terveyttä, aika moni muukin asia on turhaa. Ei oteta selvää. Marisanna Jarva Oulun vaalipiiri Vaali-iltana ajattelin, että näin oli tarkoitus. Rehula tähdentää, että hän ei ole katkera puolueelle, vaan kiitollinen. Keskusta sai vaaleissa 13,8 prosenttia äänistä. Paloniemen mukaan vaalikentillä eniten yksittäistä palautetta tuli Anne Berneristä ja taksiuudistuksesta. Tein asioita, joita en ehtinyt tehdä eduskuntavuosien aikana, hän kertaa. Keskustan varapuheenjohtajana hän on ollut pidetty kaveri. Katselen nyt töitä rauhassa ja annan aikaa perheelle. Pudonneiden äänimäärät selittyvät pitkälti keskustan kehnolla menestyksellä. En nukkunut tai liikkunut neljään vuoteen kunnolla. – Järjestin siinä samalla päätäni. Sen jälkeenkin tosin tuli valvottua monta yötä. Varsinkin kun Rehulalla oli takanaan ministeripäiviä ja valtakunnallista tunnettavuutta. Olen sanonut kaikille, että puheet ennenaikaisesta kuolemastani ovat puhtaasti liioiteltuja.. Hyviä keskusteluja on ollut. Eduskuntavaalit ovat osaltani käyty, mutta maakuntavaaleissa ajattelisin olla ehdolla. Aiempien vaalien jälkeen Rehula on ruotinut tulostaan tarkasti. Kaikki eivät myöskään kokeneet päässeensä mukaan kehitykseen ja talouden vauhtiin. Vaalitulos toki yllätti. Mikä on käytetyn kansanedustajan loppusijoituspaikka. Rehula ei ole kokenut tarvetta yksityiskohtaiseen analyysiin. Rehulan mukaan he olivat niitä, jotka kantoivat vastuun ja taakan. En ehkä saa koskaan vastausta siihen, mitä oikeasti tapahtui, hän pohtii. Eli niin kuin mitä. päivää. Ei siis mikään sellainen pieni väsy, joka olisi hoitunut vartin päivänokosilla, vaan väsymys, joka on tullut 16 vuoden aikana siitä, että on tehnyt töitä koko kropallaan ja reissannut Jyväskylän ja Helsingin väliä. Moni syyttää itseään. Olen tyytyväinen työhöni eduskunnassa. Tavoitteeni on saada itseni kuntoon. En ole populisti enkä halua olla. – En minä tajunnut, että sellainen voi tulla. – Kyllä minulle on sanottu, että kiersin liikaa maata enkä ollut omassa vaalipiirissä. – Ei ole mitään yksittäistä syytä. Mitä se auttaisi, hän kysyy. Uskon vahvasti, että töitä löytyy. Samalla me olemme puolueena siinä vaiheessa, että syytämme toinen toisiamme. – Eivät ihmiset nähneet, että Suomen talouden pelastamisessa olisi ollut jotain hienoa. Kaunan kantamisen sijaan myös Paloniemi vakuuttaa olevansa kiitollinen. Menneisyys on ollut ja tulevaisuutta ei voi elää etukäteen, mutta miten tästä eteenpäin. Keskustalaiset väänsivät kulissien takana monia asioita oikeille jengoille, mutta niistä ei voinut puhua. Henkinen kuorma on ollut monella melkoinen. Syöttänyt äänimäärät excel-taulukkoon. Putoaminen osin yllätti. Painoa katosi 14 kiloa. TiMo Korhonen Oulun vaalipiiri ViiMe Kaudella tehtiin kainuulaisten näkökulmasta erittäin hyvää politiikkaa. 4.10.2019 33 lut raivannut koskaan huoneensa kaappeja. Samoin Sipilä sai niskaansa paljon sellaista, johon hänellä ei ollut osaa eikä arpaa. Se virkisti henkisesti. – Tästä tulee varmasti sanomista, mutta velvollisuudentunnostahan minäkin olen tehnyt matkan varrella kaikenlaista. Rehula ei halua tekeytyä uhriksi. Jos päättäjät yrittävät sanoa jotain, väitetään valheeksi. Sellainen, joka osaa nauraa sosiaalisessa mediassa myös itselleen. Kaput. Ikinä en ole tehnyt niin paljon töitä kuin kansanedustajana, mutta silti sain vihapostia töihin ja kotiin. Väsymys, joka alkaa purkautua vasta, kun pysähtyy. Jossain kohti kesällä iski totaalinen väsymys. Leikkaus meni hyvin. Olen antanut itselleni aikaa levätä. Miten tässä näin kävi, pudonneet kysyvät itseltään. Kannatus on tällä hetkellä ”sysisurkea”, niin kuin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on osuvasti kuvannut. Se on surullista. Tätä kirjoitettaessa mies poseeraa Facebookin profiilikuvassa keppihevosen kanssa – Hippoksen miehiä kun on. KatKeraKsi ei julistaudu myöskään Paloniemi. Kilokaupalla kokouspapereita, mappeja, kirjoja, toimistotarvikkeita, kaikenlaista sälää. Olin mukana soteja maakuntauudistusta neuvotelleessa ryhmässä. Hän kuvaa tehneensä keskustan eteen kaikkensa, ja enemmänkin. Paloniemi puunasi asunnon jokaisen kolon, raahasi tavaroita hyväntekeväisyyteen, hoiti pihaa, ruokki siilejä. Tästä toipuessa katselen työmarkkinoita. Paloniemen mielestä kansanedustajuus oli hänelle loistava mahdollisuus ja kokemus, ja neljä kautta on myös jo melkoisen pitkä pätkä vallan kamareissa. Se oli puhdistavaa. Kun se oli tehty, vuorossa oli oma huusholli. – Pieniä ja isoja asioita puolueen edun nimissä, hän täsmentää kryptisesti. Hän huomauttaa, että keskustassa oli vaalien jälkeen iso joukko ihmisiä, jotka olivat aivan puhki. Oma logiikkani on, että kyllä istuvan kansanedustajan pitäisi neljässä vuodessa pystyä osoittamaan olevansa luottamuksen arvoinen, Rehula pohtii. Rikki. Keskustan kannatuskehitys oli tiedossa jo ennen huhtikuun 17. Nyt homma on tekemättömien töiden listassa, ja sinne kenties jääkin. Nyt toivun isosta sydänleikkauksesta, joka lykättiin juhannukselle hallitusneuvotteluiden vuoksi. Harmittaa, että ihmiset ovat median varassa. – Että teinkö minä tarpeeksi
Olen MTK:n johtokunnan jäsen ja Karjalan Liiton puheenjohtaja. Työhuoneen tyhjentäminen oli raskasta, hallitusneuvottelujen seuraaminen vaikeaa. Työskentelen tiedeja kulttuuriministerin valtiosihteerinä. Paloniemenkään ajatuksissa ei ole jäädä paikoilleen, vaikka ikä sen jo sallisi. Nyt aikaa jää myös läheisille, kotona asuva poika on 19-vuotias. Työ on todella mielenkiintoista, enkä seurannut julkista keskustelua nimityksestä. Curriculum vitaessa on ajalta ennen kansanedustajuutta merkintöjä lähinnä kuntapuolelta. Minulla menee hyvin. Kevään ja kesän aikana kävin kuudesti rajantakaisessa Karjalassa. Keskustan kenttä ei ole unohtanut miestä, sillä puhujapyyntöjä on sadellut mukavasti. Aivan jouten Rehula ei silti ole. Naisella on vielä lukuisia luottamustoimia. Seuraavista eduskuntavaaleista on vielä liian aikaista sanoa. Rehula haaveilee, että parasta voisi olla tehtävä, jolla on alku ja loppu, ja joka liittyy jotenkin soteen. Rehulan mukaan silloin hänellä on lähellä ”hitsata kiinni”. kunnankamreeri. Mies sanoo, että 99 prosentin varmuudella hän ei pyri keskustan varapuheenjohtajaksi enää Vantaan kokouksessa ensi vuonna. Moni oli sanonut minulle, että sinähän olet varma läpimenijä. Niitä hän aikoo päättää yksi kerrallaan sitä mukaa kun kaudet loppuvat. Se tosin närästää, että kylällä ihmisiä tulee onnittelemaan valtiosihteeriydestä. Voin miettiä, mitä otan kalenteriini, eikä minulla ole kiirettä sitoa itseäni johonkin, jota tekisin sitten taas hampaat irvessä. Luottamustoimiakin Rehula on miettinyt. Rehula ei myönnä, että kovapalkkaisen työn meneminen ohi harmittaisi. Olen onnellinen. Kesähelteillä julkisuudessa käytiin kiivasta keskustelua valtiosihteerinimityksistä. – Elämää on myös eduskunnan ulkopuolella. Tällä hetkellä varteenotettavin työtarjous on kaveriltani, joka sanoi, että jos mitään muuta ei löydy, tule minulle myymään mansikoita Lahden torille ensi kesänä. Se pisti asioita perspektiiviin. – Olen valmis laittamaan kädet saveen. Oma ryhmä tai puolue eivät kutsuneet mihinkään yhteiseen tilaisuuteen meitä pudokkaita. Puolue ei ole huomioinut millään tavalla. Oven hän aikoo pitää raollaan vielä joka suuntaan. – Se on hieno juttu niille itsetunnon rippeille, joita minulla vielä on jäljellä, Rehula kertoo. Keskustan pudonneista edustajista sellaisiksi nimitettiin Kimmo Tiilikainen ja Tuomo Puumala. – Miten voi olla pettynyt sellaisesta, jota ei ole ollutkaan, hän ihmettelee. Haluan pitää kaikki ovet avoinna, saatan pyrkiä takaisin eduskuntaan. Se on minulle intohimo. Räksytystä, poliittista riitelyä ja jänkkäpänkkää, niitä ei ole tullut ikävä. tuomo Puumala vaasan vaaliPiiri Vaali-iltana iski pettymys, suru ja hetkellinen shokki. Kalenterissa on syksylle lukuisia merkintöjä. Eduskunta kutsui sopeutumisvalmennukseen, mutta sekin peruttiin. Helsingissä on toinen poika ja pojanpoika Jalo. – Jos putoaminen oli rahasta kiinni, niin sitten oli, hän huokaa.. Samoin kuin silloin, kun joku tulee puhumaan hänelle eläkeindeksistä. Rehula muistetaan fläppitaululle piirtelevänä sote-ministerinä. Tähtään seuraaviin eduskuntavaaleihin. Yllättävän tyhjän päälle sitä putoaa. Padasjoen hallintojohtaja, Pukkilan vs. Mutta ihmisiä, heitä on. 34 4.10.2019 Rehula on 56-vuotias ja etsii töitä. Ei työn edes tarvitse olla mukavaa. Sain kesken vaalikiireiden kauan odotetun tiedon, että saamme adoptiopojan Kolumbiasta. Myös Rehulan nimi pyöri mukana spekulaatiossa. Aika pian Paloniemi alkoi löytää uudesta elämänvaiheestaan myönteisiä asioita. Hän täyttää ensi vuoden alussa 64 vuotta. Pertti Hakanen Pirkanmaan vaaliPiiri olin eduskunnassa vain yhden kauden, mutta kun työtä tekee koko persoonallaan, on iso muutos ajaa itsensä muutamassa päivässä järjestelmästä ulos. kunnansihteeri, Valkealan vs. Aila Paloniemi ei tehnyt mitenkään kallista kampan jaa. Olen nyt kädet savessa, kun eduskuntatyö oli enemmän strategista
– Otan mielelläni vastaan juontokeikkoja. Entä jos opiskelisi jotain, vaikka luovaa kirjoittamista tai sosiaalipolitiikkaa avoimessa yliopistossa. En keksi asioita, joita minun olisi pitänyt tehdä toisin. Tämän ratkaisivat maan hiljaiset. Aloitin elokuussa meppi Mauri Pekkarisen kotimaan asioiden erityisavustajana. n EErikki ViljanEn UUdenmaan vaalipiiri Putoaminen oli kyllä valtava pettymys, muttei yllätys. Aila Paloniemi ei tehnyt mitenkään kallista kampan jaa. Kun on eduskunnassa 16 tai 22 vuotta, talo käy väistämättä tutuksi. Politiikkaa tehdään ihmisten kanssa ihmisiä varten. Moni on kannustanut, että älä lyö kintaita tiskiin. Kannustusta on tullut. lassE Hautala vaasan vaalipiiri näin suuri tappio ei ollut aistittavissa. Siinä Paloniemi etsi juontajakollegansa Meku Mannerin kanssa ihmisille heidän toivomiaan esineitä ja tavaroita. Paloniemi ei halua sulkea pois niitäkään hommia. Työtä riittää. Oma äänimääräni nousi 35 prosenttia, joten siihen voi olla ihan tyytyväinen. Meitä oli 1 800 äänen sisällä kuusi ehdokasta, olin listan kuudes. Tällä hetkellä mietin elämäni palikoita. Kollegat, virkamiehet, virastomestarit, kahvilan naiset, kaikkien kanssa poristaan. Jokainen näki viime vaalikaudella, mihin suuntaan asiat menivät. 4.10.2019 35 Naisen puhe vilisee suunnitelmia. Ennen eduskuntauraansa Paloniemi työskenteli parikymmentä vuotta toimittajana, kokemusta on niin radiosta kuin printtimediasta. – Loppujen lopuksi se on kuin olisi pudonnut luudan päältä lattialle, Paloniemi päättää. En ole vielä päättänyt, että aionko pyrkiä takaisin eduskuntaan. Vai löytyisikö projektitöitä, jossa voisi sparrata järjestöjä. Joku saattaa muistaa hänet vielä Ylen Hakupalat-ohjelmasta. Minua kiinnostavat edelleen hyvin monenlaiset asiat. Aurinko on noussut joka aamu. Kevään vaaleissa eduskunnasta putosivat myös Eero Reijonen Savo-Karjalan vaalipiiristä sekä Kimmo Tiilikainen Helsingin vaalipiiristä. Mutta ihmisiä, heitä on. Vaikka ei eduskunnasta tippuminen sitten kuitenkaan ole ollut kummallekaan maailmanloppu. Virheitä tehtiin heti ministerivalinnoissa. Ehdokasasettelu Vaasan vaalipiirissä ei ollut tasapainoisimmasta päästä. Meillä on lypsykarjatila, jossa on osa-aikaista työvoimaa. Ne päätökset tehtiin hallituksessa ja puoluejohdossa. Tai toteuttaisiko pitkäaikaisen haaveen lähteä kehitysyhteistyöhön ruohonjuuritasolle. Ja alkaa tuntua siltä, että itsekin kuuluisi kalustoon, vaikka kaikki onkin neljän vuoden välein katkolla. Jos terveyttä riittää ja asiat ovat järjestyksessä, aion olla ehdolla. He eivät halunneet kertoa Suomenmaalle kuulumisiaan. Jotain muutoksia täytyy tehdä. – Jos putoaminen oli rahasta kiinni, niin sitten oli, hän huokaa.. Edustajan työn loppuminen on tarkoittanut taloudellisia muutoksia. Suomenmaa julkaisee eduskunnasta pudonneiden laajemmat haastattelut juttusarjana osoitteessa www.suomenmaa.fi. Räksytystä, poliittista riitelyä ja jänkkäpänkkää, niitä ei kummallakaan ole tullut ikävä. Jatkan muun muassa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajana
36 4.10.2019 Keskustassa välteltiin viime vaalikaudella jännitteiden avointa käsittelyä, politiikan veteraani Seppo Kääriäinen kertoo uudessa kirjassaan. M ari a Se pp älä Kirjat .
Ahoon kohdistuvaa suitsutusta lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että kuinkahan paljon Kääriäinen vertaa Ahoa Sipilään, joka nousi pääministeriksi talouskurimuksen keskellä vuonna 2015. Puolueessa välteltiin jännitteiden avointa käsittelyä, mikä kostautui sisäisen luottamuksen hiipumisena. Välillä aiheesta, usein aiheetta. Kääriäinen tuo useassa kohdassa esiin puoluejohtajan esikunnan merkityksen. Silloin puolueessa osattiin Kääriäisen mukaan käydä myös sisäistä keskustelua. Yhtäältä Kääriäinen painottaa, ettei vaalitappiosta voi langettaa vastuuta vain yhden miehen niskaan. – Muodollista luottamusta omaan hallitukseen kyllä oli, kun äänestettiin eduskunnassa, mutta sitä ei ollut riittävästi, kun olisi pitänyt puolustaa hallituksen ja ministerien toimintaa kentällä, toreilla, kaduilla ja huoltoasemilla. Kirjan loppupuolella pääseekin ääneen omaperäisistä twiiteistään tunnettu “Kirman ajattelija”, jolla on nyt aikaa katsella politiikan tapahtumia teoksen nimen mukaisesti aidan takaa. Ei tarvitse mitään muuta kuin olla itsensä. Kääriäinen kaipailee kirjassaan myös aluepolitiikan, köyhän asian ja aatteellisen syväymmärryksen perään. Yhdistelmä on kelle tahansa turhan raskas. Veteraanipoliitikko nostaa esiin henkilöitä, jotka ovat tehneet häneen vaikutuksen. Sen hän koki näivettyvän vaalikaudella 2015–2019. Aho johti hallitustaan 1990-luvun laman synkkinä vuosina. Kääriäisen mukaan keskustassa luotettiin kevään 2019 vaalien alla liikaakin siihen, että Ahon vuoden 1995 eduskuntavaaleissa tekemä “ihmenousu” voisi tapahtua uudelleen. Avustajilta tulisi hänen mielestään löytyä sekä asiaosaamista että poliittista hoksnokkaa. Kääriäinen myös kysyy, onko pääministerin pakko olla aina sama henkilö kuin puolueen puheenjohtaja. Remontoitavaa Kääriäinen löytää keskustan poliittisesta, järjestöllisestä ja toiminnallisesta peruspohjasta. Vertaaminen on siksi hankalaa. – Kipeässä strategiapohdinnassa pöydälle on nostettava kaikki olennainen: poliittinen linja, toimintatavat, sanomisen tyyli ja henkilöratkaisut – tässä järjestyksessä, mutta kaikki yhdessä, Kääriäinen kirjoittaa. Heistä varsinkin Ahoa Kääriäinen kehuu estoitta taitavaksi poliitikoksi, joka osasi kääntää ankarasta kritiikistä huolimatta mediajulkisuuden usein omaksi edukseen. Kirman viisaan ääni on Kääriäistä parhaimmillaan. Teos, 254 s. Kansanedustajat kokivat saavansa vaikuttaa, vaikka päätökset kipeitä olivatkin. KesKustan kokemaa katastrofaalista vaalitappiota kevään 2019 eduskuntavaaleissa Kääriäinen selittää osaltaan sillä, että Sipilä esikuntineen hävisi taistelun mielikuvia vastaan. Samuli Vänttilä Seppo Kääriäinen: Aidan toiselta puolelta. Ne ovat keskustalaista ruisleipää, joita puolue ei saa unohtaa. Keskustaveteraani heittää esiin myös toiveen sivistyspääministeristä, joka voisi tulla perinteisten puolueiden sijaan vaikkapa suomalaisen koulun, yliopiston, tieteen tai kulttuurin puolelta. Sen jälkeen kun pääministeri Sipilä oli ajautunut Yle-kohun silmään loppuvuodesta 2016, hänestä tehtiin Kääriäisen mukaan syntipukki likipitäen kaikkiin hallituksen tekemisiin ja tekemättä jättämisiin. lähes viidenkymmenen vuoden mittaisen uran politiikassa tehnyt Kääriäinen kertoi viime keväänä hyppäävänsä politiikan kiemuroista sivuun. .. Korjattavaa Kääriäinen löytää myös keskustan sisäisestä keskusteluja päätöksentekokulttuurista. Vastuu kuuluu paljon isommalle joukolle ja paljon pidemmälle menneisyyteen kuin Sipilän puheenjohtajakaudelle, hän summaa. 4.10.2019 37 KesKustan nousu riippuu paljon siitä, miten nykyiset keskustajohtajat kykenevät vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen: mihin keskustaa tarvitaan 2020-luvulla. 1970-luvulta saakka politiikassa vaikuttaneen Kääriäisen kirja tarjoaa mielenkiintoisen läpikelauksen myös hänen kokemiinsa politiikan vuosikymmeniin. Kääriäisen mukaan viheliäiset julkisuusongelmat olisivat olleet hallittavissa toisenlaisella mediapolitiikalla, mutta sitä Sipilä ja hänen lähipiirinsä eivät hallinneet. Siinä tapauksessa keskustalla on Kääriäisen mukaan edessään “lyhyt kieppautus mitättömyyteen”. Ylitse muiden nousevat presidentti Urho Kekkonen ja pääministeri Esko Aho. – Kun istuu nuotiolla, pitkiä aikoja ihan hiljaa, kuuntelee vain metsän huminaa tai korpin raakkumista, paistaa makkaraa, siemailee lähdeveteen keitettyä kahvia ja setvii kavereiden kanssa elämän asioita, silloin pysyy jotenkin oikeassa todellisuudessa ja ainakin mieli lepää. Näin kirjoittaa veteraanipoliitikko Seppo Kääriäinen tuoreessa kirjassaan Aidan toiselta puolelta (Teos). Kääriäinen ei tätä vertailukohtaa täysin kiistä, mutta korostaa, että aikakaudet ovat keskenään hyvin erilaiset. Aikaa löytyy nyt myös rauhoittumiselle. Kääriäinen kaipailee kirjassaan aluepolitiikan, köyhän asian ja aatteellisen syväymmärryksen perään. Kääriäinen kuitenkin alleviivaa, ettei sisäisen keskustelun nuupahtamista voi laittaa yksin Sipilän tai kenenkään muunkaan yksittäisen henkilön syyksi. – Kun puolueen perusrakenne ja toimintakyky on vähitellen heikentynyt ja osin rapautunut eikä uutta ole rakennettu tilalle, kaiken tapahtuneen seurauksena romahdus on ollut mahdollista. Kääriäinen korostaa, että puolueen uusi strategia ei voi perustua vain siihen, että Juha Sipilälle on nyt valittu seuraaja ilman olennaista muutosta menneeseen
Teos alkaa lokakuun 1917 vallankumouksesta ja päättyy keväällä 1922 järjestettyyn Genovan konferenssiin. Keskustalaisille tuttu yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen käy uudessa kirjassaan Suomi-neidon vaaranpaikat tarkasti läpi. Volasen sanoin Venäjän vallankumous raotti imperiumin ovea, josta Suomi hiipi rohkeasti ja taitavasti ulos. Avainasemassa oli kiistelty ulkoministeri Rudolf Holsti, joka päätti lähestyä asiassa Yhdysvaltojen elintarvikehuoltoa johtanutta Herbert Hooveria. Hoover otti Suomen asian omakseen ja kirjoitti Holstin avustuksella muistion presidentti Woodrow Wilsonille. Pankeissa olleet varat oli jäädytetty eikä Suomi saanut lainaa. Yllättäen hän ottikin Suomen asian välittömästi esille Pariisin niin sanotussa neljän neuvostossa. Hoover huomautti, että ilman tunnustusta Suomen oli vaikea käydä ulkomaankauppaa. Kotimaan tilanteen rinnalla kulkevat jatkuvasti maailmanpolitiikan käänteet niin Venäjällä, Englannissa kuin Ranskassakin. Pariisiin rauhankonferenssiin kokoontuneista entente-valtioista varsinkin Englanti ja Yhdysvallat pitivät Suomen käytöstä omituisena. Tilannetta eivät parantaneet myöskään sitkeästi eläneet haaveet Suur-Suomesta ja heimoaatteen nimissä tehdyt hyökkäykset Itä-Karjalaan. Eikö löydy menettelyä Suomen täyden itsenäisyyden tunnustamisen kiirehtimiseksi, Hoover vetosi Wilsoniin. Volanen liittää nuoren Suomen ensihetket ansiokkaasti laajoihin eurooppalaisiin yhteyksiin. Britannian pääministeri Lloyd George toi ilmi kritiikkinsä Suomen toimintaa Uuden valtion vaaranpaikat Kirjat Risto Volanen kuvaa uutuuskirjassaan, kuinka Suomi hiipi ulos Venäjän imperiumin ovesta Pormestari von Haartman ottaa Mannerheimin vastaan Helsingin voitonparaatissa. Elintarvikepula oli hälyttävä. Syyskuun alussa ilmestynyt Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa on taattua Volasta: perusteellista ja laajaan lähdeaineistoon perustuvaa tekstiä ilman turhia koukeroita tai kiihkoiluja. Miehet olivat tutustuneet aiemmin Suomen elintarvikekysymyksen tiimoilta. Saksan puoleen kääntyminen ja monarkistien haaveet saksalaisesta kuninkaasta olivat kuitenkin käydä Suomelle kalliiksi, sillä länsiliittouma ei katsonut suuntausta hyvällä. Lupaavasti alkanut tapahtumaketju katkesi Suomen sisällissotaan. Volanen kuvaa kirjassaan yksityiskohtaisesti, kuinka Yhdysvallat ja Englanti saatiin lopulta tunnustamaan Suomi. Lenin näki tärkeämmäksi keskittyä tapahtumiin pääkallonpaikalla Moskovassa ja laittoi jo tammikuun alussa nimensä Suomen itsenäisyyden tunnustaneeseen paperiin. Itsenäisyysjulistusta seurasi kansalaissota, kuningashanke, Venäjän sisällissota ja haaveet Suur-Suomesta. Perässä seurasivat pian Ruotsi, Saksa ja Ranska. Länsivaltojen diplomaattiraporteissa Suomeen ennakoitiin jopa oikeiston vallankaappausta ja uutta sisällissotaa. 38 4.10.2019 Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, mutta siitä jännitysnäytelmä vasta alkoi. Ta m pe ree n m us eo t. Valkoisen Suomen senaatti päätyi pyytämään apua Saksalta, ja saksalaisjoukkojen maihinnousu Hangossa huhtikuussa 1918 jouduttikin sodan loppuratkaisua. Suomen irtautuminen Venäjästä ja itsenäiseksi julistautuminen loppuvuonna 1917 sujui yllättävänkin jouhevissa merkeissä. Presidentti sai pian kirjeen vastaanotettuaan ensimmäisen lievistä aivoinfarkteistaan, mutta säilytti onneksi toimintakykynsä. Tekstissään hän tähdensi, että Suomi oli täyttänyt länsivaltojen sille asettamat vaatimukset: vaalit oli järjestetty ja maassa oli liberaali, vastuullinen hallitus. Volanen arvelee, että Hooverin muistissa oli suomalaisten tilaama ja maksama viljaerä, jonka tämä oli marraskuussa 1917 käännyttänyt Ranskaan ja jouduttanut näin Suomen sisäistä kriisiä. Kirja on tuhti 450-sivuinen paketti, vaikka sen käsittelemä ajanjakso on suhteellisen lyhyt
Toinen piti Suomen suurimpana ongelmana sitä, että politiikassa kaikki ajavat omia etujaan. Moni piti verojen välttelyä aivan tavallisena toimintana. Jotkut ottivat tutkijat vastaan reikäisissä vaatteissa ja tarjosivat kahvia pahvimukista. Esille nousee myös maltillisten voimien merkitys kohtalon hetkillä. Kantola ja Kuusela haastattelivat Huipputuloiset-kirjaansa varten yhdeksääkymmentä Suomen rikkaimpaan promilleen kuuluvaa. Yhden haastatellun mielestä politiikasta on tullut ”härski väline, ajatellaan vain, miten pärjätään seuraavissa vaaleissa, ei oteta vastuuta mistään”. Suomalaisten onneksi yhteistyö venäläisten kanssa kariutui siihen, etteivät nämä olleet valmiita tunnustamaan itsenäistä Suomea, vaan pitivät loppuun asti kiinni keisarikunnan aikaisista rajoista. Varsinkin ammattijohtajat ja yrittäjät kertoivat pääsevänsä halutessaan päättäjien puheille. Nuoren Suomen poliittisella kartalla oli radikalisoituvia äärisuuntauksia sekä vasemmalla että oikealla, mutta enemmistönä oli silti edellisen vuosisadan kansallisen sivistysprojektin kasvattama maltillisten valtavirta. Rikkaiden mielestä Sipilä sortui kuitenkin pehmoiluun. Hyökkäykseen Suomea yllyttivät muun muassa Englannin puolustusministeri Winston Churchill ja Venäjän valkoiset. Tutkijoiden mukaan empatiakuilua heikkotuloisempiin kansanluokkiin ei voinut olla havaitsematta. Kantola ja Kuusela etsivät tutkimustaan varten verotiedoista viisituhatta vuosina 2007–2016 eniten ansainnutta suomalaista. Kirjat kohtaan, mutta ei vastustanut tunnustamista. Tutkijat valitsivat huipputuloisten joukosta haastateltavakseen kolme ryhmää: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Otava, 448 s. Vastapaino, 360 s. Huipputuloiset. Rikkaat eivät pitäneet Sipilän hallituksesta TeksTi: AnnukkA kAArelA. Monet olivat siihen turhautuneita ja pitivät demokratiaa valuvikaisena. Yhtä suuri arvoitus on se, miten Suomen olisi käynyt, jos se olisi äärioikeiston ja Mannerheimin toiveiden mukaisesti hyökännyt Pietariin vuonna 1919. Veropakolaisille riittikin haastateltujen keskuudessa ymmärrystä. AnnukkA kAArelA Risto Volanen: Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa. Joukkoon yltääkseen tulojen täytyi kymmenen vuoden aikana olla vähintään 2,9 miljoonaa euroa. Suomen rikkain promille. – Kun on eduskuntavaalit, on kuntavaalit, on presidentinvaalit, niin koko ajan on joku vaali tulossa, jolloin pelataan äänimääriä eikä asiaa, ammattijohtaja valittaa. Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan tuore tutkimus osoittaa, että edellinen hallitus oli varakkaille pettymys. Huipputuloiset näkisivät yhteiskunnan perustuvan mieluummin yksilön vastuuseen, tarveharkintaiseen köyhäintukeen ja hyväntekeväisyyteen kuin kaikille kuuluvaan sosiaaliturvaan. Rikkaiden kritiikki kohdistui erityisesti hyvinvointivaltioon, jonka he näkivät paapovan kansalaisiaan. Anu Kantola & Hanna Kuusela. VolaSen mukaan Holstin käyttämä ohituskaista toi Suomen uudessa valossa esiin länsivaltojen päättäjille, joiden aikaisemmat tiedot liittyivät sodan aikaisiin kokemuksiin horjumisesta venäläisen bolsevismin ja saksalaisen monarkismin välillä. Verot olivat ”ihan tapissa” ja ”pepusta”. 4.10.2019 39 Sipilän hallitusta syytettiin rikkaiden suosimisesta, mutta suomalaiset huipputuloiset ovat toista mieltä. Anteliaan tukijärjestelmän ohella huipputuloiset kritisoivat Suomen ankaraa verotusta. VolaSen kirja osoittaa, että Suomen tie nykyiseen liberaaliin demokratiaan on ollut usein kiinni pienestä – joskus jopa sattumasta. – On mahdotonta arvioida, missä vaiheessa ja missä yhteydessä Suomen tunnustaminen olisi tullut esille ilman Holstin, Hooverin ja Wilsonin operaatiota, Volanen kirjoittaa. Volasen kirja osoittaa, että Suomen tie nykyiseen liberaaliin demokratiaan on ollut usein kiinni pienestä. tutKijoiden haastattelemilla huipputuloisilla oli varsin synkkä käsitys politiikasta. – Kaikki ihmiset, puolet väestöstä, pyörii tukien ympärillä, eräs yrittäjä tiivistää. – On totta, että talvesta 1918 jäi pitkät varjot, mutta ne jäivät sekä äärioikealle että äärivasemmalle, ja ratkaisevaa oli demokraattisen kansan ylivoimaisen laaja valoisa alue, Volanen toteaa. Yksi oli jopa unohtanut kertoa omaisuudestaan vaimolleen. Monet haastatellut olivat odottaneet Sipilän hallitukselta itselleen edullisia päätöksiä, koska ex-pääministeri oli ennen poliitikon uraansa menestynyt yrittäjä ja kuuluu heidän tavoin yhteiskunnan eniten ansaitsevaan promilleen. Harva leveili rahoillaan tai eli pröystäilevää elämää. – Olisi pitänyt ajaa niin kuin härskisti vaan koko Suomi seinää päin, ja se olisi varmaan siitä sitten kääntynyt pikkuhiljaa, eräs haastatelluista harmittelee. He sopivat, että Suomi tunnustettaisiin, mutta samalla maata kehotettiin hyväksymään rauhankonferenssin rajapäätökset ja armahtamaan punaiset sotavangit. Useimmat olivat kuitenkin elintavoiltaan varsin tavallisia suomalaisia. Asia siirrettiin ulkoministereille. Eniten ”hapottivat” itseen kohdistuvat verot, kuten perintöja pääomavero. – En mä rupea muitten asioita ajattelemaan, mutta jos ne liittyvät tähän mun omaan toimintaani tai elämääni, niin kyllä mä saatan soitellakin pari puhelua. Vaikka huipputuloiset eivät politiikkaa arvostakaan, yhteydet politiikkoihin olivat kunnossa. näennäiSeStä tavanomaisuudestaan huolimatta moni huipputuloinen paljastui haastattelussa ajatusmaailmaltaan jyrkäksi. Että yksi laki varmaan kaatuu mun takia, eräs yrittäjä kehaisee. Kaikki 90 haastateltua ovat miljonäärejä, jotkut jopa miljardöörejä
Kuntapoliitikkojen puheet rönsyilevät talousbudjeteista maailman pahuuteen, ratikkahankkeista newyorkilaisen härkäpatsaan kiveksiin ja kasvisruuasta demarivaltuutetun perheväkivaltatraumoihin. 40 4.10.2019 TäTä on kunTademokraTia Valokuvaaja Sakari Piipon tuoreessa kirjassa suomalaista kuntapolitiikkaa tehdään arkisissa vaatteissa pysähtyneissä kokoussaleissa. Samalla kokouksissa tehdään tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään joka päivä. TeksTi: Samuli Vänttilä kuvaT: Sakari PiiPPo Kirjat Kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Hietaniemi (kesk.) jääväsi itsensä esteellisenä Perhon kunnanvaltuuston kokouksen pykälän 47 ajaksi 17.9.2018.
Lopen kunnan ruokapalvelupäällikkö Sari Ulvila (vas. Presidentinvaalien ennakkoäänestyspaikka Reisjärven kunnantalon valtuustosalissa 23.1.2018.. Kosmos, 304 s. Valtuutettu Pirjo Virtanen (kesk.) Harjavallan kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.12.2017. kuvassa) keskustelee yleisön kanssa Riihimäen kaupunginvaltuuston kokouksen neuvottelutauolla 5.2.2018. Nuorisovaltuuston varaedustaja Markus Kuivanen esittäytyy Parkanon kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.3.2018. 4.10.2019 41 Sakari Piippo: Eräitä huomioita Suomen poliittisesta järjestelmästä
Sitten innostus hieman hiipui, kunnes 2000-luvulla on nähty jälleen uutta innostusta. Kangas ottaa ihmisiä ylipaikoille, jotta opettajat pääsisivät itsekin oppiin ja saisivat vertaistukea. Kulttuuri Kansallispukukeskus tallentaa suomalaista perinteistä pukeutumista. Asiantuntijoita ilahduttaa erityisesti nuorten kasvanut into. Keskus on ainoa laatuaan. Valtavirtaa kansallispuvut eivät ole, mutta voisiko kasvanut kiinnostus kieliä kaipuusta juurille. Enää kaikki pukukurssien osallistujat eivät ole harmaapäisiä. Aivan arkisessa pukeutumissa oli folklorea. Kun Kangas vetää kursseja niiden opettajille, paikat viedään käsistä. 42 KansallispuKujen arvostus on viime vuosina selvästi noussut, sanovat yksissä tuumin kansallispukukonsultti Taina Kangas ja kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen. On nimittäin ensiarvoisen tärkeää, että osaaminen siirtyy uusille sukupolville. 1970-luvulla heräsi kauttaaltaan kiinnostus omiin juuriin ja perinteisiin. – Saamme myös paljon yhteydenottoja, jossa nuori aikuinen kertoo saaneensa sukulaiselta kansallispuvun ja sitten hän kysyy, minkä alueen puku on tai miten sen voisi kunnostaa, Väisänen kuvailee. TeksTi: Henna Lammi Saarijärven pukokonaisuus Su om en ka ns alli sp uk uk esk us / H an nu -P ek ka Au ra ne va 4.10.2019. Ennen 1990-luvun lamaa suomalaiset käyttivät kansallispukuja paljon nykyistä enemmän etenkin juhlissa. Kansalaisopistojen kansallispukukurssit täyttyvät nopeasti pienilläkin paikkakunnilla. Kun nuori sukupolvi on varttunut globaalissa, rajattomassa maailmassa, voisiko se synnyttää vastareaktiona halun tietää, mistä itse on tullut. Kiinnostus kansallispukuja kohtaan elää aaltoliikettä
Asiantuntijat vinkkaavat kuitenkin, että ainakin netin myyntifoorumeilla hinnat ovat usein aika huokeita. Pitääkö niihin pukeutuessa noudattaa tiukkoja sääntöjä. – Kansallispukuasioissa ei ole tyhmiä kysymyksiä, Väisänen huomauttaa. Se ei ole niin helppo homma kuin mitä äkkiseltään kuulostaa. Kansallispuvun juhlapäivä Suomen kansallispukukeskuksessa lauantaina 5. Suomeen perustettiin jo vuonna 1979 kansallispukuneuvosto, joka tutki uudet ja tarkistetut kansallispukumallit. – Toki itse kansallispuvut ovat arvotekstiilejä, ja niitä pitää kohdella sen mukaan, Kangas lisää. Ohjelmassa muun muassa myyntitori ja pukuesitys. Kansallispukukeskukselle voi myös lahjoittaa pukuja tai osia niistä, samoin kuin pukuihin liittyviä tavaroita, kuten vaikkapa tulitikkuaskeja tai postikortteja. Kansallispuvuista käydään välillä kiivastakin keskustelua. Pitääkö puku tehdä täsmälleen esikuvansa mukaisesti. Asiantuntijoiden mukaan kansallispuku kannattaa valmistaa huolellisesti ohjeiden mukaan, mutta puvun käyttämisestä suomalaiset voisivat olla nykyistä rohkeampia. KansallispuKujen ympärillä on omat sääntönsä, jotka saattavat vaikuttaa tiukoilta. Esimerkiksi pelkkää hametta voi käyttää osana juhlapukeutumista. Johanneksen kansallispuku Su om en ka ns alli sp uk uk esk us / H an nu -P ek ka Au ra ne va Maria Seppälä. lokakuuta kello 11–17 osoitteessa Kauppakatu 25, 40100 Jyväskylä. Keskus ei arvioi kansallispuvun hintaa, mikäli sellaisen haluaa jostain syystä myydä eteenpäin. Vuonna 2010 se lakkautettiin ja tehtävät siirtyivät Suomen kansallispukukeskuksen yhteyteen. Jokin niissä vetosi, Kangas muistelee hymyissä suin. Muistovihkoa voi säilyttää vaikka samassa pussissa kuin itse pukuakin. Työ alkaa siitä, kun tilaajayhteisö ottaa yhteyden kansallispukukonsulttiin, jonka jälkeen pukuhankkeelle nimetään asiantuntija. Uutena kansallispukumallina on koottu Johanneksen naisen savakkopuku. – Tarinat antavat puvulle elämän. Kaikki käytössä olevat puvut eivät ole käyneet läpi tarkistusprosessia, mutta kansallispukuamanuenssi painottaa, että tarkistamattomat puvut eivät ole yhtään sen vähäpätöisempiä. Yksi asia kuitenkin on, mistä neuvoja ei saa. Viime vuosina on tarkistettu muun muassa Jääsken ja Saarijärven naisten kansallispuvut. – Puvuista kannattaa aina etukäteen olla yhteyksissä, sillä niitä on kokoelmissamme jo aika paljon. Puvut ovat asiantuntijoiden kokoamia uusintoja talonpoikaisväestön 1700ja 1800-luvuilla käyttämistä ja alueelleen tyypillisistä perinteisistä juhla-asuista. – Tarkistus on muutaman vuoden prosessi. Keskus on ainoa laatuaan. Kangas ja Väisänen työskentelevät Suomen kansallispukukeskuksessa Jyväskylässä. neuvonta on tärkeä osa kansallispukukeskuksen työtä. 4.10.2019 43 – Kyllä siinä on jotain sellaista, kaksikko nyökkää. Tarkistustyössä puku palautetaan mahdollisimman tarkasti esikuva-aineistoa vastaavaksi. Keräämme myös tarinoita kansallispuvuista ja niitä otamme ilomielin vastaan, Väisänen kertoo. Se oli hurjan suosittu. Suomalaiset voisivat olla kansallispukujen käytössä nykyistä rohkeampia, amanuenssi Marja Liisa Väisänen ja konsultti Taina Kangas neuvovat. Kansallispukuamanuenssi kannustaa kirjoittamaan ylös pukuhistoriaa. Ihmiset kysyvät erityisesti puvun käyttötavoista, alkuperästä sekä vinkkejä kunnostamiseen. Meillä on menossa upeita projekteja, ja jonossa useita pukuja, Kangas kertoo. Samoin kansallispukujen kaavoilla voi valmistaa muita vaatteita, ihan arkikampettakin. Erityisen suosittu oli viitisen vuotta sitten koottu kansallispukuisten barbie-nukkejen näyttely. Keskus esittelee ja tallentaa suomalaista perinteistä pukeutumista ja järjestää muun muassa näyttelyjä ja työnäytöksiä. – Järjestimme myös työpajan, jossa sai tehdä barbielle kansallispuvun. – Ja ovathan puvut aivan valtavan upeita, täynnä koristeellisia yksityiskohtia, Kangas kehuu
tuliSieluiSena feministinä tunnetun Iiris Suomelan (vihr.) tapa puhutella eduskunnan puhemiehiä puheenjohtajiksi on ärsyttänyt eduskunnan toista varapuhemiestä Juho Eerolaa (ps.). – Kiitos, puheenjohtaja – anteeksi – puhemies, Rantanen korjasi.. Eerola sanoi olevansa suostuvainen debattiin, ”mutta se edellyttää sen, että edustajakollegaa puhutellaan asiallisesti ja puhemiestä puhemieheksi. Tätä ei pitäisi sallia tapahtuvaksi kenellekään muulle presidentille. Muussa tapauksessa debatti saattaa loppua lyhyemmin kuin ehkä toivottekaan”, Eerola evästi. Asiat eivät edenneet Eerolan haluamalla tavalla, kun Sebastian Tynkkynen (ps.) kutsui heti vahingossa Eerolaa puheenjohtajaksi, toki erehdyksensä saman tien korjaten. Syntymäpäiväänsä kommunistisen kurin nimiin yhä vannova mahtivaltio pohjusti puolustamalla Hongkong-politiikkaansa näyttävällä maksetulla ilmoituksella Helsingin Sanomissa. Ei tullut työkaluSaksasta kaavailtua teollisuusmahtia, mutta vakoilun suurvalta sentään. Keskustelussa Suostumus2018 -kansalaisaloitteesta istuntoa johtanut Eerola näki tilaisuutensa laittaa mieliharmia aiheuttanut edustaja kuriin. ameriKan presidentti Donald Trump vuodatti krokotiilinkyyneleitä Twitterissä. Selviytyjät ja synttärisankarit TeksTi: Pekka Pohjolainen, Pauliina Pohjala – Maamme historiassa yksikään presidentti ei ole tullut yhtä huonosti kohdelluksi kuin minä. Apollon Tietäjät 44 4.10.2019 Kiinan kansantasavalta tuli lokakuun alussa 70 vuoden ikään. Eerola taisi luulla jo saaneensa lopultakin niskalenkin Suomelasta, kun edustaja pyysi puheenvuoron ja puhutteli tätä tapojensa vastaisesti kerrankin ”arvoisaksi puhemieheksi”. Riemu jäi tilapäiseksi, kun Eerola myönsi puheenvuoron ryhmätoverilleen Mari Rantaselle (ps.). He eivät saa mitään aikaiseksi. Tosin silläkään saralla ei ollut aina helppoa: DDR:n legendaarinen tiedustelupomo Markus Wolf kertoi aikanaan muistelmissaan, kuinka Länsi-Saksan tiedustelupalvelu oppi näppärästi nappaamaan kiinni maahan saapuneet itäsaksalaiset vakoojat laittamalla rautatieasemilleen agentteja tarkkailemaan junasta poistuvia. Kennedyllä saattaisi toki olla eriävä mielipide siitä, ketä on kohdeltu epäreiluimmin. Ilmoitus päättyi itsevarmuutta uhkuviin sanoihin: ”Ei ole epäilystäkään siitä, ettemme selviäisi tästä tilanteesta. Selviämme aina.” Apollon tietäjä muistelee, että yhtä jämerällä asenteella puolusti valtiotaan myös DDR:n johtaja Erich Honecker maansa juhliessa 40-vuotispäiviään samalla, kun kansalaiset puivat nyrkkiä johtajilleen ja pakenivat joukoittain maasta. Hän koki tulleensa huonosti kohdelluksi. Sattumalta tänä syksynä myös DDR juhlisi Kiinan tavoin seitsenkymppisiään, jos olisi elää saanut. Mutta ehkä aikaa ennen Twitteriä ei lasketa. Noitavainoa!, Trump puhisi. Apollon tietäjä pohtii, että ammutuiksi tulleilla Amerikan presidenteillä Abraham Lincolnilla, James Garfieldillä, William McKinleyllä ja John F. Demokraatit ovat jäätyneet vihasta ja pelosta. Wolfin mukaan tyypillinen Itä-Euroopan edustaja suunnisti heti tuijottamaan läheisten kauppojen näyteikkunoissa olevia outoja esineitä, joihin länsimaalaiset eivät kiinnittäneet minkäänlaista huomiota. – Vain aniharva pystyi vastustamaan sitä kiusausta, Wolf myönsi hieman kirpeästi
Kuntavaalit ovat meille mahdollisuus nostaa profiiliamme arkisten asioiden asiantuntijana. Siksi kuntavaalityö on myös aloitettava mahdollisimman pian. Sama pätee myös toisinpäin. on nähtävissä , että kohti kuntavaaleja keskustelu alueellisesta tasa-arvosta ja kaikkien kuntien olemassaolon oikeutuksesta kiihtyy. Kokoomuslaisia etunenässä riensi kommentoimaan uutista jopa ilkkuvin sanankääntein. Etunojassa kohti kuntavaaleja Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri. Jos keskustan valtakunnallinen politiikka näyttäytyy myönteisenä, se tekee paikallisesta toiminnastamme houkuttelevan. Viime viikonvaihteessa Helsingin Sanomat uutisoi kyselyn tuloksesta, jonka mukaan selvä enemmistö suomalaisista haluaa säilyttää koko maan asuttuna. Emme rakenna vastakkainasettelua, mikä on meille ehdottomasti vahvuus. Lähdetään ryhdikkäästi kuntavaalityöhön jo nyt. Siksi on tärkeää tietää, millaisen politiikan puolesta keskustalaiset omissa kunnissaan toimivat. On keskustan kunniatehtävä puolustaa myös kuntavaaleissa, että jokaisessa Suomen kunnassa on hyvä elää, asua ja yrittää. Meidän sanomamme hyvästä arjesta, lähiluonnosta ja perheiden sujuvista palveluista puree suurissa kaupungeissa ja pienissä kunnissa. Vuoden 2020 aikana ei käydäkään vaaleja, ja keskustassakin vuosi on perusasioihin panostamisen vuosi. Mielikuva keskustasta syntyy toimintamme kaikilla tasoilla. Kuntataso on puolueen toiminnalle hyvin tärkeä. Puoluejohto on asettanut kuntavaalien ehdokashankinnalle kaksi määrällistä tavoitetta. Haluamme, että keskustalla on kaikista puolueista eniten ehdokkaita. Keskusta on vahva kuntapuolue. Suomalaiset seuraavat tarkasti omaan arkeensa eniten vaikuttavaa päätöksentekoa kunnissa. Mutta valmistaudumme myös vaaleihin, kuntavaaleihin. Rohkenen jopa sanoa, että keskustan järjestön tulevaisuuden kannalta kuntavaalit ovat tärkeimmät vaalit puolueelle. Meillä on reilut 2 800 valtuutettua ympäri Suomen, ja viime kuntavaaleissa meillä oli puolueista ylivoimaisesti eniten ehdokkaita. Keskustan linjausten on tärkeää olla nähtävillä niin paikallislehdissä kuin sosiaalisen median paikallisissa keskustelukanavissa. 45 Puheenvuoro Kevään 2019 vaalien jälkeen kaikkien puolueiden aktiivit huokaisivat helpotuksesta, että pitkä vaaliputki oli ohi ja edessä olisi vaaliton vuosi. Ehdokashankinnan rinnalla työ keskustan paikallisen näkyvyyden kohentamiseksi on syytä aloittaa pian. Saamme kuntavaaleista runsaasti uusia toimijoita mukaan puolueen järjestötyöhön. Se hyödyttää paitsi paikallisesti myös yhteistä työtämme puolueen profiilin kirkastamiseksi. Haluamme myös, että keskustalla on enemmän ehdokkaita kuin viimeksi. Luonteva tapa ryhtyä kuntavaalityöhön on aloittaa ehdokashankinta. Kehitämme silloin viestintää, osallistavia toimintatapoja ja keskitymme vahvasti koulutukseen. Keskustan kunnallisista tavoitteista ja saavutuksista kannattaa rohkeasti puhua myös julkisuuteen. On hyvä muistaa, että ihmisiä kiinnostavat oman kunnan palveluiden järjestämiseen liittyvät, konkreettiset asiat. Jos jokainen kunnallisjärjestö hankkii vähintään yhden ehdokkaan enemmän kuin viimeksi, myös ensimmäinen tavoite täyttynee kirkkaasti
Klemola mietti miehensä sairastuttua tehneensä tarpeeksi pitkän uran englannin ja ruotsin kielten opettajana ja jäi vapaaehtoiseen eläkeputkeen vuonna 2013 ollen samalla puolisonsa omaishoitaja. Hän hämmästyi nyt sen luettuaan, kuinka kirjoituksen sanoma on edelleen ajankohtainen. – On ollut pakko olla lehdissä esillä, jotta saa ajatuksensa kotkalaisille tutuiksi. – Sen jälkeen hän on tuonut esiin, kuinka hyvä asia on, että minulla on omaa ajateltavaa, etten pohtisi liikaa hänen sairauttaan. Aktiivisen osallistumisen mahdollisti aikanaan äiti, joka auttoi lasten kanssa, sekä aviopuolison tuki. – Olen aina pystynyt keskustelemaan mieheni kanssa yhteiskunnallisista asioista. – Keskustan on niin vaikea saada ehdokkaita Kotkassa, ja minä haluan tehdä puolueen eteen töitä. – Me ryhmiemme ainoat edustajat vaihdoimme ajatuksia todella paljon. KotKassa keskustalainen valtuutettu on useimmilla valtuustokausilla ollut yksinäinen susi. Yksi ja ainoa KotKalaisen Riitta Klemolan isä kannusti aikoinaan tytärtä mukaan kuntapolitiikkaan. Klemola kertoo, että ainoa keskustan valtuutettu pääsee mukaan valtuustoryhmien puheenjohtajien palaveriin. Päätökset syntyvät aikanaan sen hetkisen elämäntilanteen mukaan.. Kokoluokka on sellainen, että luontokosketus säilyy. Klemola on ollut aikaisemmin vuosia näkyvästi esillä paikallisissa lehdissä. Klemolan mies sai vuonna 2011 sydänperäisen aivohalvauksen. – Se on elämänmuoto, jota haluan: tehdään yhdessä, perheviljelmänä. Pienpuolueet ovat Kotkassa aina tehneet päätöksenteossa omaa työtään, mutta vaaliliittojen ja sovinnollisten keskustelujen avulla on saatu hyvin luottamushenkilöpaikkoja. – Hän sanoi, että yhteiskunnallisissa tehtävissä toimiminen avartaa näkökantoja, Klemola muistelee ja toteaa isänsä olleen täydellisen oikeassa. Luomutilalla viljellään viljaa ja palkokasveja. Valtuustouutiset kertovat aloitteellisuudesta ja pidetyistä puheenvuoroista, lukijoille Klemola on tuttu myös yleisönosastokirjoituksista. – Kun vuonna 1992 tulin valituksi ensimmäisen kerran valtuustoon, olin ainoa kepulainen, kuten seuraavallakin kaudella. Täällä meillä kunnallisjärjestö on valtuutetulle todella tärkeä tuki, se on se oma porukka. Myös puolison paikka perheen maatalousyhtymässä piti täyttää. Klemola on esimerkiksi toiminut valtuuston varapuheenjohtajistossa. Teksti käsittelee suomalaisen arvoperustan murtamista, jota kirjoittaja ei silloisena kansanedustajaehdokkaana eikä edelleenkään hyväksy, koska ”keinot ilman tukevaa arvoperustaa ovat vähissä”. – Kunnallispolitiikassa vaikuttaminen on ollut erittäinkin työlästä, ja Kotkan kokoisessa kaupungissa siitä muodostuu helposti lisätyö, mutta sen kautta olen kyllä saanut paljon näkökulmia elämään. Se käy ilmi hänen leikekirjoistaan. Kun 20 vuotta valtuustossa tuli täyteen, piti hän välikauden. 46 4.10.2019 TeksTi ja kuva: Päivi venTo Kotkassa keskusta on marginaalipuolue. Konkarikeskustalainen muistelee hyvällä kahdeksaa vuotta, jotka hän istui kristillisten Esko Almgrenin vieressä. Nähdäänkö Klemola keskustan listoilla ehdokkaana seuraavissa kuntavaaleissa. Klemola näyttää yleisönosastokirjoitustaan vuodelta 2003. 2017 oli ”comeback”. Vuodesta 1989 alkaen kunnallisissa luottamustehtävissä vaikuttanut Klemola sanoo perheen, lasten ja lastenlapsien olevan parasta, mitä elämä on hänelle antanut, mutta kärkipäässä tulevat myös vuodet politiikassa. Riitta Klemola tietää, mitä on olla valtuustoryhmän ainoa jäsen
4.10.2019 47 Edellisissä kuntavaaleissa keskustan lista sai yhden valtuutetun Kotkassa. Minä haluan tehdä puolueen eteen töitä.. Valittu siirtyikin kansalaispuolueeseen, ja keskustalle jäi vain varavaltuutetun paikka, jota Riitta Klemola on hoitanut
Budjetin iso kuva on laajasti luottamusta luova. On aivan välttämätöntä, että hallitus löytää keinot työllisyyteen. Siinä yhdistyvät köyhän asia, sairaan ihmisen hoito ja rajaton mahdollisuus gutenbergiläiseen sivistykseen. 48 4.10.2019 Mielipiteet Työllisyys ja talous kulkevat aina käsi kädessä. Maatilatalouden kehittämisrahoja eli Makeraa lisäpääomitetaan, ruokavientiä edistetään, lisätään luomutuotantoa ja paikataan luonnonhaittakorvauksissa ollut vajaus. BudjeTTi vahvistaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja parantaa palveluita. Sain sen 39-vuotiaana. Niihin tehdään myös indeksikorotus. Myös indeksijäädytykset loppuvat. Hallitus sopi budjettiriihessä niin sanotusta tuplapoistosta. Tässä kansalaisilla on oikeus odottaa hallitukselta lisätoimia. Ensi vuonna valtionosuudet palautuvat kiky-lomarahaleikkausta edeltävälle tasolle. Väylärahoitukseen tulee ensi vuonna 340 miljoonan euron lisäys. Tämän oma elämänhistoriani todistaa. Onko totta, että nykyisin on oikein järjestöjä, jotka auttavat ihmisiä kieltäytymään työn teosta, teillä on siihen oikeus, kyllä yhteiskunta maksaa. Samalla lisättäisiin yrittäjien luottamusta siihen, että valtiovalta uskoo yrittäjiin uusien työpaikkojen luomiseksi. Itselläni on suuret odotukset paikallisesta sopimisesta. Vastikkeeton perustulo on alkiolainen aate. Se, mistä kannan suuresti huolta, ovat maaseudun laajakaistayhteydet. On otettava kaikki keinot käyttöön yritystoiminnan laajentamiseksi. Se näkyy erityisesti perusväylänpidon rahoituksessa. Siitä on tarkoitus tuoda esityksiä hallituksen ensi kevään kehysriiheen. Raittiusmiehenä olen nauttinut alkiolaista sivistysaatetta enemmän kuin lääkäri määrää. Varhaiskasvatusja perusopetukseen panostetaan laadun ja tasa-arvon lisäämiseksi. Ei ihme, että Juha Maunon mitta täyttyi. AluepoliTiikAn näkökulmasta budjetti on rohkaiseva. Ammatillisen koulutuksen rahoitus vahvistuu ensi vuonna 80 miljoonalla eurolla. Silloin sain täydellisen ajankäytön vapauden ja käytin sitä gutenbergiläisten painotuotteiden roskisdyykkarina hyväkseni niin hyvin, että nyt kotikirjastoni käsittää noin 10 000 kirjaa ja 20 000 lehden irtonumeroa. Antti Rinteenkin hallituksen onnistumista arvioidaan juuri talousja työllisyysmittarein. Nyt hän puuttuu asiaan, joka minuakin on mietityttänyt (Suomenmaa 9.8.). Olen myös hoitanut sairasta vaimoani ainakin yhtä paljon kuin lääkäri on määrännyt. Siitä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Hallituksen huolena on kuntien talous. Korkeakoulut saavat lisärahoituksen jo ensi vuodesta alkaen. Tässä on Rinteen hallituksen ykköshaaste. Suomen elinvoiman kannalta on olennaista koulutukseen panostaminen. Yhteensä valtionosuudet kasvavat peräti 1,1, miljardia euroa. ”Tämä hyväksyttävyys kärsii, jos joudumme elättämään terveitä työkykyisiä ihmisiä uunin pankolle.” Näin toteaa Juha. Alkusyksyn arviot kuluneesta vuodesta kunnissa ovat huomattavasti kriittisempiä kuin vielä alkuvuodesta. Jotta keskusta ei tekisi tätä suunnattoman onnetonta päätöstä, esitän seuraavat perustelut, Vuonna 1983 minulle myönnettiin vastikkeeton kansaneläke. Vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon tulee sitova henkilöstömitoitus 0,7. Uskomatonta. Tämän vuoksi hallitus päätti aikaistaa kunnille maksettavaa kertaluonteista 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäystä ensi vuodelta tälle vuodelle. Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä maatalouden kannattavuuden lisäämiseksi. Hän hylkää kokonaan vastikkeettoman perustulon ja suosittelee keskustalle jonkinasteista vastikkeellista perustuloa. Lapsiperheköyhyyttä lievennetään, perusturvaa parannetaan ja pieniä eläkkeitä nostetaan. Erkki Konttajärvi Pello suomenmAAssA 9.8.2019 Juha Mauno tekee perustuloasiassa täydellisen takinkäännöksen. Suurimmat uhkat liittyvät työllisyyskehitykseen. Anu Vehviläinen (kesk.) kansanedustaja, eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Budjetin iso kuva luo luottamusta Perustulosta olen jo odotellutkin Juha Maunon kannanottoja. Operaattorit vetäytyvät vastuustaan, emmekä ole kyenneet julkisin toimin turvaamaan nopeita yhteyksiä maaseudulle. Martti Niemi Riihimäki Vastikkeeton perustulo on alkiolainen aate. Maaseudulle tärkeät yksityistierahat ovat 20 miljoonan euron tasoa. omAn ajankäytön täydellinen vapaus on miljoona kertaa vahvempi perustelu vastikkeettoman perustulon puolesta kuin mitkään vastikkeellisten perustulon puolesta esitetyt asiat. Osa keinoista on työvoimapalveluiden kehittämistä, osatyökykyisten työhön pääsyn helpottamista ja työperäisen maahanmuuton edistämistä. Suomalainen ja varsinkin keskustalainen maksaa mielellänsä veroja, kun ne yhteiskunnassa käytetään sairaiden ja muutenkin heikompiosaisten hyväksi. Jatkossa ihminen pääsee kiireettömään hoitoon seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnista. Jos hallitus pystyy päättämään paikallisen sopimisen laajentamisesta, käännetään samalla uusi ja merkittävä sivu punamultayhteistyön saavutuksiin. Tämä helpottaa investointien rahoitusta yrityksen verotuksen lykkääntyessä lähemmäksi sitä, kun tehty koneja laiteinvestointi alkaa tuottaa
Ajatelkaamme, mitä silläkin rahalla voitaisiin tehdä täällä kotimaassa. Toivotaan niin. Jotta saisimme aikaan uudisja korjausrakentamista juuri kouluissa ja vielä nopeasti, on valtion tultava näkyvästi kuntien apuun. Katri on vasta aloittanut työnsä. Se onnistuu vain, jos riittävän monet ovat töissä ja maksavat veronsa. Niin kova oli opposition lynkkaus ja median myötävaikuttaminen siihen. Ilman häntä olisi kyllä tullut kanveesiin putoaminen. Jälkimmäisen kohdalla ei asia saa näin olla. Kohteiden tulisi olla nimenomaan huonon sisäilman tai homeen pilaamia. Kuntatalous on yleensä seurannut valtiontaloutta, eikä nykyhetki tee poikkeusta. Katri Kulmuni on saanut tuoda julki tavoitteensa näkyvästi eri medioissa, joten kyllä edes pientä kannatuksen nousua olisi pitänyt tulla. Kuka niitä hoitaisi, jos ei keskusta. Aiemmasta poiketen en tosin muista, että kuntien välinen epätasapaino olisi koskaan ollut näin iso. Maija Nousiainen lieKö Kulmuni saanut edes takkiaan naulaan Apollossa, kun väki on gallupien huumassa vaatimassa käyrien nousua taivaisiin. Seppo Kauppinen on realistista odottaa kannatusnousua gallupeissa lähempänä joulua. Siellä se oli Kulmunikin pöydässä, kun edellisen hallituksen linjauksia tehtiin. Keskustan kannatus oli gallupissa 11,9 prosenttia. Kaiken lisäksi odotustilassa ollut sote-uudistus vain lisää tuskaa ja kriisikuntaa määrittävät kriteerit lähestyvät monia uhkaavasti. Kohta ei pysty uskottavasti kritisoimaan nykyhallituksen hallitusohjelmasta poikkeavia toimia. Vesa Huovila KesKusTa sai lähes kaikki tavoitteet hallitusohjelmaan, ja sitä on hehkutettu koko kesä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Minulla oli koko nelivuotiskauden sellainen tunne, että vain Juha Sipilän periksiantamattomuus toi tullessaan hallituksensa onnistumisen. Hämmästyttävän usein niistä on tullut myös huonon sisäilman, jopa homeen maamerkkejä. 28): ”Pääministerin ajattelussa julkinen talous piti kuitenkin saada ensin kuntoon, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyisi ja köyhän asiaa voisi ajaa”. Jotta julkinen talous on kunnossa, niin valtion tulorahoituksen pitää riittää valtion julkisten palveluiden kattamiseen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tavalliselle kadunmiehelle keskusta näyttäytyy tällä hetkellä epäuskottavalta. Ainakin minä kiitän sydämestäni Juhaa ja toivon hänelle kaikkea hyvää sinne eduskunnan takapenkille. Pienet ja vähän isommatkin kunnat ympäri Suomea painivat isojen haasteiden kanssa: miten saada rahat riittämään, kun samalla pitää taata asukkaille laadukkaat palvelut monella eri toimialueella. Koulut ovat ympäri Suomea elämän ja elinvoiman maamerkkejä. Sisäilmaja homekohteissa on yleensä jäännösarvoa runsaasti ja siitä syystä paljonkin poistettavaa jäljellä, koska kiinteistön arvioitu elinkaari ei tavoittanut odotettua kokonaisaikaa. olen miettinyt, mikä olisi reilu apu kunnille ja esitän ajatukseni nyt keskustan ja muiden puolueiden, eduskuntatason päättäjien pohdittavaksi. Juha Sipilän hallitus keskittyi noiden asioiden kuntoon saattamiseen. Siihen menevät veroeuromme ovat joka vuosi erikseen pois julkisista palveluista sairaille, vanhuksille ja eläkeläisille, ja rahat menevät vielä kokonaan maasta pois ulkomaiden rikkaille. Arvo Tammela HalliTuKseen keskusta lähti hoitamaan niitä asioita, jotka ovat keskustan kannattajille tärkeitä, ja paimentamaan niitä asioita, joita keskustalaiset halusivat hallitusohjelmaan kirjata. Rami Ala-Nisula Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Poistetaan poistot ja tehdään lapsillemme hyvää PiTää lainaTa Risto Uimosta (Suomenmaa nro. Suomella ovat valtion velanhoitokulut yli miljardin joka vuosi. Keskusta pystyy vastuun kantajana parempaan. Onneksi luvut alijäämästä ovat vielä siedettäviä, mutta onko niiden laskennassa otettu huomioon uudet talousennusteet, jotka synkensivät hallituksen lähtötasoa huomattavasti. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ääripäiden välissä tarvitaan maltillista sivistyspuolue keskustaa. Kyseessä on usein monen miljoonan euron lovi taseeseen, ja samaan aikaan pitäisi kyetä hoitamaan poistot uuden hankkeen osalta. Opposition vaihtoehto on ollut vain vastustaa ja haukkua. Alpi Ripatti Gallup puhutti Facebookissa Koonnut: Katariina LanKinen HalliTus työskentelee budjetin parissa, ja ensivaikutelmat tukevat ajatusta, jossa ylijäämäinen lopputulos on mukava haave. Olisiko mahdollista, että koululaisten, lastemme ja nuortemme käyttöön tulevat isot investoinnit otettaisiin ilolla vastaan ja hankkeeseen lähtevää kuntaa ei rokotettaisi enää purettavan koulurakennuksen poistoilla. Rinteen hallitus voi kiittää Sipilän hallitusta niistä eväistä, joilla se porskuttaa par’aikaa. Seppo Mantere Helsinki Tärkein asia Sipilän ajattelussa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 4.10.2019 49 Helsingin sanomien uusin gallup (24.9.) keräsi runsaasti kommentteja Suomenmaan Facebook-keskustelussa. Tämä menettely elvyttäisi rakennusalaa ja voisi olla määräaikainen. Siinä se on tärkein asia, joka pitäisi myös Puolangalla ymmärtää. Yleensä nopea ja helppo ratkaisu on avustus rakennuskustannuksiin, mutta yksi mielestäni uusi apu voitaisiin tehdä yksinkertaisesti poisto-ohjelman huojennuksilla
Maaja MetsätaloUsMinisteri Johannes Virolainen päätti 1978 nimetä aihetta pohtivan energiametsätoimikunnan. Esimerkiksi viimeksi valmistuneen, Äänekosken tehtaan sähkön omavaraisuus on tasolla 240 prosenttia. Suuri muutos käynnistyi vuoden 1973 Lähi-idän Jom Kippurin sodasta ja sen aiheuttamasta öljykriisistä. Mistä saamme lämpöä ja sähköä, jos jokin maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn. Työn iloa. Nyt nettosähkön osuus on 6 prosenttia. PUolUejohtajavaalissa kävi hyvin. Pitkään painuttuaan metsäenergia lähti nousuun. Saamme siitä kaksi prosenttia koko energiastamme. tUUlivoiMa nousee suhteellisesti nopeimmin. Taloudelliseen toimeentuloon, terveyteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen tarvitaan ihmiset itse, ei pelkästään viranomaisia. Se on noussut 1970-luvun yhden prosentin tasolta hitaasti mutta varmasti. Suorastaan elintärkeitä. Lehdistö vertaili, kuinka paljon äänestäjiä olisi etelässä ja kuinka paljon ”ulko-Suomessa”. Huolestuttava on tuontisähkön osuus. 50 4.10.2019 Mielipiteet UUsiUtUva energia ajatellaan usein vain tuulija aurinkovoimaksi. Aikaahan se Luoja loi, ei hän kiireestä puhunut mitään. Sitten öljy aloitti nousunsa. Ydinvoiman prosentti on 18. Vuoden 2019 ensimmäisen ennusteen mukaan saamme nyt puusta 26 ja öljystä 20 prosenttia. Kokonaiskuva pysyy silti selvänä. Asenteet täytyisi saada siihen malliin, että etelänkin ihmiset tiedostaisivat, kuinka tärkeitä asioita ovat maaseutu ja sen asukkaat ja elinkeinot. Sinua varmaan tukevat talouselämän asiantuntijat, ja olen sitä mieltä, että Juha Sipilän ammattitaitoa tarvitaan vielä monta kertaa. Sittemmin puuvoima on vahvistanut etumatkansa. Huolestuttavaksi kuvion tekee kansantalous. Metsähakkeeseen pohjaavat sähkön ja kaukolämmön yhteisvoimalat syntyivät. Veli Pohjonen maatalousja metsätieteiden tohtori metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa Kuusamo Energiametsätoimikunta käynnisti puuvoiman kehittämisen Verkosta Toivon, että puolueessamme ay-aktiivisuus olisi hyve eikä tabu ja että yhä suuremmin joukoin tekisimme keskustalaisia avauksia työmarkkina-asioissa. Luulen, että puolen vuoden kuluttua tunnelmat kentällä ovat paljon myönteisemmät. Molemmat olivat perusvoimaa 39 prosentilla. Kun taantuma on edessämme, joudumme ostamaan tuontisähkön ulkomaan lisävelalla. Neljä viidennestä jalostaa metsäteollisuus, sellun sivutuote ligniinistä sekä jätteestä, mikä näkyy tehtailla kuoren, purun ja hukkapalojen kasoina. Vahvimpia uusiutuvan energian lisääjiä ovat uuden ajan sellutehtaat. Ajatus on harhaantunut. Uusiutuva perusvoima tulee edelleen lapojen alta, kasvuisista metsistämme. Mutta tuulivoima on vielä kaukana perusvoiman 10 prosentin tasosta. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi. Ne ovat tänään sähkön tuottajia, päinvastoin kuin 1900-luvun sähkösyöpöt paperitehtaat. tUUli on osa uusiutuvan energian valikoimaa, ja sitä kuuluu kehittää. Juuri näin: ota nyt rauhallisesti, askelmerkit kentän suuntaan, niin että keskustapuolueen ”hylänneet” äänestäjät saataisiin takaisin ja keskustan aatemaailma ja arvot niille kuuluvaan asemaan. Öljy nousi 61 prosenttiin vuonna 1973. Meillä on paljon omissa käsissä. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Aurinkosähkö on alle prosentin sarjassa. Haketta, pellettiä tai klapia on puuvoimasta yhteensä vain viidennes. Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu kiri kiinni öljyn. Metsäenergia puolestaan painui alle 15 prosentin vuonna 1977. Perusvoimaksi voi laskea ne energian lajit, joista saamme vuosittain yli 10 prosenttia koko energian tarpeestamme. Sinulla on oikea asenne ja ajatus hoitaa asioita. Energiametsätoimikunnan käynnistämä puuvoiman kehittäminen teki siitä kansantaloudelle vahvimman uusiutuvan energian. Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan perusvoimaamme. Toimikuntaa veti metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari. Lavat pyörivät metsän yläpuolella. Niin että kansalaisilla olisi taas uskoa tulevaisuuteen. Sellutehtaat kehittivät puuenergialle uuden teknologian. Samaa myyntisähköstä kertovaa prosenttia tavoittelee Metsä Groupin uusi Kemin tehdas. Onneksi nykyajan tuulimyllyt on kehitetty jo niin korkealle, että ne eivät juuri haittaa metsätaloutta. Saimme molemmista 24 prosenttia. Se ohitti puun 1964. Vesa Pöntinen yrittäjä, eläkeläinen Mikkeli Onneksi olkoon, Katri Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Virpi Paananen. Nyt rauhallisesti eteenpäin. Puuvoima on käsitteenä laaja. Minusta oli oikein hyvä repliikki sinulta, kun haastattelijat tivasivat ministeripestistä, että ei sen asian kanssa ”kannata hötkyillä”. Puuvoima tuottaa sitä jo nyt. Kuvio huolestutti päättäjiämme
Helsingissä taatusti maksellaan asumistukia ”suoraan” asukkaille joka vuosi satoja miljoonia. Asun Karstulassa 4 300 asukkaan kunnan keskustassa kahdeksantoista huoneiston rivitalossa, ja kun nyt haluamme vaihtaa terassien kaksilevyiset ovet käytännöllisempiin yksilevyisiin 15 000 euron hinnalla, niin tähän ei suurilta pankeilta enää saada lainatarjousta. Siis, asuntojen vakuusarvot ovat romahtaneet kautta Suomen kaikkialla paitsi muutamissa suurissa kaupungeissa. Tuula Väyrynen Kempele Hyvät mielipidevaikuttajat, syvyyttä maahanmuuttokeskusteluun. On käsittämättömän väärin, että yli puolet meidänkin taloyhtiömme eläkeikäisistä joutuisi jättämään tämän noin 900 euroa maksavan asuntouudistuksen tekemättä vakuusarvojen puuttumisen vuoksi. Paradoksaalisesti voisi ajatella niinkin, että mitä enemmän yksittäiset ihmiset muslimivaltaisissa yhteiskunnissa tulevat tietoisiksi länsimaisesta ajattelusta, sitä vaikeampaa heidän on elää omissa yhteisöissään ja sitä enemmän heidän täytyy yrittää paeta länteen. Miten vaikeaa on kielen opettaminen esimerkiksi lukutaidottomalle pakolaiselle. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. mieleStäni pitäisi tehdä enemmän ruohonjuuritason juttuja. Asioita tarkastellaan mediassa usein vain negatiivisten uutisten pohjalta, kuten Isis-äitien kohtalo tai väkivaltarikokset. Muslimimaailman rakenteet ovat yli 1 000 vuotta vanhoja, ja muutokset niissä ovat tosi hitaita. Millaisia ristiriitoja nuorilla muslimimiehillä Suomessa on asenteissa ja suhteessa tasa-arvoon miesten ja naisten kesken. Miten maahanmuutto vaikuttaa päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla. Yksinäisyys. Suomalainen kulttuuri, meidän hyvä järjestelmämme pitäisi nostaa kuitenkin parempaan arvoon eikä hörhöillä liikaa vähemmistöjen perään. Asuntojen vakuusarvot maaseudulla, niin haja-alueilla kuin taajamissakin, ovat pudonneet tasolle, jotka eivät enää kelpaa pankeille lainojen vakuudeksi mitättömän pieniinkään lainoihin. ASumiStuki ei näköjään koske maaseudulla asuvia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ääripäinä ovat perussuomalaisten jyrkkä kielteisyys ja vihervasemmiston suvaitsevaisuushöttö, jossa ei juuri ollenkaan oteta kantaa esimerkiksi musliminaisten asemaan, mutta kylläkin suomalaisten naisten tasa-arvokysymyksiin. Ei meidän tarvitse varoa tai kosiskella niitä, kuten ääripäät tekevät. Minkälaisia kokemuksia maahanmuuttajilla on omasta maastaan, Suomesta, tapojen erilaisuudesta. Tällä tukimuodolla on lisäksi ilmastollisia, energian säästöön liittyviä ja työllisyysvaikutuksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 4.10.2019 51 Suomen asuntokanta on alueellisessa eriarvoisuudessaan jo pöyristyttävällä tasolla. Jään kaipaamaan vastausta tähän kysymykseen. Suurin ristiriitahan on länsimaisen demokratian, yksilön ihmisoikeuksien ymmärtämisen ja islamilaisen ihmisja yhteiskuntakäsityksen välillä. Neuvoni on yksinkertainen. Jos ja kun asuntojen pankkien arvottamat vakuudet eivät riitä asuntojen korjauslainojen vakuudeksi, niin näiden vakuuksien on tultava valtiolta. Kuitenkin täällä joka puolella asutaan vielä ainakin viisikymmentä vuotta, joten maksuaikaa ainakin on. Laina-aikakin on korkeintaan viisi vuotta. Vastaavia tukijärjestelmiä on vuosikymmenien saatossa toiminut muillakin elämän aloilla. Tämä valtion takaus on välillistä asumistukea, ei välitöntä. Perinteet ja ennen opitut mallit kun eivät lähde muutamia lakipykäliä lukemalla. Miten ne ilmenevät. Sodista, ilmastonmuutoksesta ja demokratia-aatteen leviämisestä voi syntyä nykyistä suurempia hallitsemattomia kansainvaelluksia länteen. Miten me suomalaiset suhtaudumme erilaisuuteen. Myös vanhat, eläkeläiset, ovat kautta maan oikeutettuja säällisiin asuntoihin. Löytyisikö asiallista maahanmuuton etujen ja epäkohtien esiintuomista rasistiksi syyttelyn sijaan. Voisimmeko me keskustalaisina ohjata maahanmuuttokeskustelua tasapainoisemmaksi ja syvällisemmäksi. Lisäksi investointeihin käytetystä pääomasta vähintään neljännes kulkeutuu välittömästi valtion kassaan erilaisten verojen ja maksujen kautta. Karkeasti ilmaistuna, jos helsinkiläisille on valtion vara maksaa välitöntä rahallista tukea heidän asumiseensa, niin miksikäs ei muualle maahan sitten välillistä. Erilaisuus. kyllä kansa tietää todelliset ongelmat. Monikulttuurisuutta täytyy ymmärtää, mutta tarkastella demokratian perussääntöjen ja enemmistön ehdoilla, samalla yksilön perusoikeudet ymmärtäen. ASiA on korjattavissa. tällä asuntojen peruskorjausten valtiontakausjärjestelmällä on jo kiire. Nyt, kun keskusta on paraatipaikalla tekemään niitä tekoja, jotka koskevat erittäin suurta ihmisjoukkoa, niin eiköhän ole aika laittaa nämä asiat kuntoon. Rasisti vai suvakki. Se on ihan sama, ovatko näiden lainojen vakuudet yksi miljardi tai kymmenen vuodessa, niin se ei taatusti rasita valtion budjettia kuin ehkä korkeintaan muutaman prosentin itse vakuuksien määrästä. Meidän taloyhtiömme tarvitsema laina tullaan taatusti maksamaan viimeistä senttiä myöten ja ajallaan. Keskustan periaateohjelma vie meitä ”Tasapainossa eteenpäin”. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Siis ei ole ihan vähäinen. Eikä isännöitsijämme isännöimiin taloihin Saarijärven kaupungissakaan. Ja vieläpä valtion toimesta, eikä taatusti rasita budjettia yhtä lailla kuin suorat asumistuet, jotka valtaosin ovat tulonsiirtoa gryndereille, rakentajille ja asuntosijoittajille sekä pankeille. Miten vaikeaa ulkomaalaisille on suomen kielen oppiminen ja luetun ymmärtäminen. Tämä ongelma koskee suurinta osaa suomalaisia ja sitten vielä kautta maan Hangosta Utsjoelle. Miksi ihmiset lähtivät kotimaastaan. Sopeutuminen. Lauri Jokinen Karstula Asumiskustannusten ja -oikeuksien vääristymä on korjattava minuA itseäni häiritsee usein mediassa ja politiikassa ilmenevä pintapuolisuus maahanmuuttokysymyksessä
Kaikkonen vei väestökeskukset, Kulmuni muun Suomen TeksTi: Pekka Pohjolainen * Helsingin ja Uudenmaan äänestyspaikassa äänestivät myös muun muassa keskustalaiset nuorisojärjestöt. Alueilla, joissa Kaikkonen sai enemmistön äänistä, asuu noin 3,2 miljoonaa suomalaista, Kulmunin taakse menneillä alueilla 2,3 miljoonaa. Niiltä alueilta, joilla Kaikkonen oli vahvempi, oli Kouvolassa kuitenkin vain 591 puoluekokousedustajaa. 52 4.10.2019 OlikO Antti Kaikkonen keskustan puheenjohtajakisassa ”ruuhka-Suomen” ja Katri Kulmuni ”muun Suomen” ehdokas. Kaikkonen sai puheenjohtajan vaalissa 829 ja Kulmuni 1 092 ääntä. Kulmunille menneiden alueiden kokousedustajia oli 1 331. Kannatusprosentit olivat 43 ja 57. kaikkOsta äänestettiin siten siellä, missä väkeä on ja väkiluku kasvaa. Näin tulos jakautui alueittain: HelsiNki ja UUsimaa * VarsiNais-sUomi PirkaNmaa ja Päijät-Häme karjala ja kymeNlaakso 76 % 24 % 65 % 35 % 54 % 46 % 53 % 47 % PeräPoHjola ja laPPi PoHjois-PoHjaNmaa etelä-saVo ja itä-saVo PoHjois-saVo 21 % 79 % 30 % 70 % 37 % 63 % 38 % 62 % kaiNUU ja PoHjois-karjala etelä-PoHjaNmaa etelä-Häme ja satakUNta keski-sUomi ja keski-PoHjaNmaa kaikkoNeN kUlmUNi 33 % 67 % 39 % 61 % 39 % 61 % 40 % 60 % kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi kaikkoNeN kUlmUNi. Muu Suomi oli Kulmunin valtakuntaa. Kaikkonen oli kuningas Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Tiettyä katetta jaolle löytyy Kouvolan puoluekokouksen äänestystuloksista, vaikka molemmille löytyi toki kannatusta kautta maan
Kuntapoliitikkona Kauppinen oli vaativa ja hän edellytti, että asioihin perehdytään kunnolla. – Silloin luotiin missio, visio ja strategia. edellytyKsenä kultaisen ansiomerkin myöntämiselle on 40 vuoden ansiokas toiminta puolueen luottamustai muissa tehtävissä sekä vähintään 60 vuoden ikä. Rusanen on hankkinut omat kannuksensa toimimalla aiemmin sekä valiokunnan jäsenenä että viimeiset vuodet myös varapuheenjohtajana. 4.10.2019 53 KaupunKineuvos Markku Johannes Kauppinen syntyi Kinnulassa 19.02.1949 ja menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen juhannusviikolla kesäasunnollaan Ilomantsin Koitereella. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan ansiomerkkiä Sipilälle oli esittänyt koko muu puoluejohto. Juha-Pekka Rusanen luotsaa menettelytapavaliokuntaa Muistokirjoitus Risto Luodonpää puheenjohtajuudesta luopuneelle Juha Sipilälle myönnettiin Kouvolan ylimääräisen puoluekokouksen yhteydessä keskustan kultainen ansiomerkki. Kauppinen korosti luottamushenkilöiden roolia päätöksenteossa. Kyseessä on korkein mahdollinen keskustavaikuttajalle puolueen toimesta myönnettävä tunnustus. MarKKu Kauppinen oli aina positiivinen, hyväntahtoinen huumorimies, armoitettu tarinoidenkertoja ja vieraanvarainen isäntä, joka Koitereen kesäasunnollaan kauniissa maisemissa yhdessä vaimonsa Liisan kanssa kestitsi vuosien ajan laajaa sukulaisja ystäväjoukkoa. Hän oli kotikaupungissaan Joensuussa pitkäaikainen kunnallinen luottamushenkilö, joka toimi kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenenä, kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Rusasen mukaan säännöt ovat yksiselitteisen selkeät: puolueella on oltava kolme varapuheenjohtajaa. 29-vuotias yhteiskuntatieteiden maisteri sai täytettäväksi isot saappaat, sillä Antti Hietaniemi oli hoitanyt tehtävää yli kymmenessä puoluekokouksessa. Kouvolassa spekulaatioita herätti eniten se, kuuluuko varapuheenjohtajan paikan täyttäminen ylimääräisen puoluekokouksen tehtäviin. Hiihto ja luonnossa vaeltaminen olivat hänelle mieluisia liikuntamuotoja. Eduskuntakauden jälkeen Kauppinen siirtyi luokanopettajaksi Joensuuhun. EU:n alueiden komitean jäsenenä Markku Kauppinen oli vuosina 1995–2004 ja työskenteli Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtajana vuosina 2005–2009. Markkua jäivät kaipaamaan vaimo, tytär perheineen ja sisarukset perheineen sekä laaja sukulaisten ja ystävien joukko. Joensuuhun saatiin jopa oma venäjän kielen ryhmä ”Olgan koulu”. Kauppinen toimi uransa varrella Keskustan kunnallisen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Valiokunnan tehtävä on olla luotettava selkänoja puoluekokouksen tukena, Rusanen määrittelee. Juha Sipilälle keskustan kultainen ansiomerkki. Unohtaa ei myöskään sovi unohtaa hänen kiinnostustaan seurata paikallisten huippuseurojen edesottamuksia. Kauppinen oli vahva ja vakaumuksellinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. – Koen tämän kunniatehtävänä, joka velvoittaa ja johon kuuluu vastuullisuus siitä, että kaikki sujuu sääntöjen mukaan. Urallaan Kauppinen toimi neljän keskustaministerin erityisavustajana ja vuosina 1978 ja 1982 presidentin valitsijamiehenä. Niistä voidaan sääntöjen mukaan poiketa vain erityisen suurten ansioiden perusteella. Samalla laadittiin Suomen selviytymissuunnitelma. Markku Kauppinen kouluttautui Joensuun korkeakoulussa luokanopettajaksi vuonna 1972, Joensuun yliopistossa kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2002 ja yhteiskuntatieteen tohtoriksi vuonna 2005. Heti valintansa jälkeen Sipilällä oli keskeinen rooli puolueen uudistamistyössä. Kauppisen ohje muille opiskelijoille oli: ”Opiskelkaa säännöllisesti, vaikka vain puoli tuntia per päivä”. – Kokouskutsu ja esityslista antoivat valiokunnalle selvät toimintaohjeet. MenettelytapavalioKunnassa on edustus kaikista keskustapiireistä. Viime vuosina hän oli mukana kehittämässä Rajaton taide -tapahtumaa. Eero Lankia, Timo Reko ja Kemal Achourbekov Kirjoittajat ovat Markun ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Kauppinen oli todellinen kulttuurisielu: esimerkiksi slaavilainen musiikki sekä Jean Sibelius ja Oskar Merikanto sävellyksineen olivat hänelle todella rakkaita. edusKuntaan Kauppinen valittiin vuonna 1979, ja hän vaikutti lakivaliokunnassa, sivistysvaliokunnassa, sosiaalija terveysvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa. – Pääministerikautensa ohella hän toimi keskustan puheenjohtajana seitsemän vuotta, mikä on tänä päivänä pitkä aika. Sipilän johdolla keskustasta tehtiin myös velaton puolue, Pirkkalainen muistuttaa. Hänen intohimonsa oli venäjän kielen opiskelu. Vahva kuntavaikuttaja on poissa Markku Kauppinen Risto Luodonpää lapinlahtelainen Juha-Pekka Rusanen valittiin Kouvolan puoluekokouksessa menettelytapavaliokunnan uudeksi puheenjohtajaksi. Kuntajohtajaura alkoi vuonna 1988 Kivijärveltä jatkuen vuonna 1990 Savitaipaleella päättyen vuonna 2005 Kuhmon kaupunginjohtajuuteen. politiiKan lisäksi Kauppinen oli kiinnostunut muun muassa kielten opiskelusta, kulttuurista ja urheilusta. Pirkkalainen korostaa, että Sipilän kohdalla poikkeus oli erityisen perusteltu. Hänen vaikuttamistyönsä liittyi erityisesti kuntiin ja niiden palvelukyvyn turvaamiseen. – Esitimme sitä tunnustuksena poikkeuksellisen suuresta puolueen eteen tehdystä työstä. Merkin järjestysnumero on 5 477
Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 9–10.30. Roineentaustan py:n syyskokous to 17.10. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. Kj:n syyskokous ti 5.11. Perhevapaajärjestelmä on taisteltu etu ja erittäin hyvä niin, mutta sen pitäisi mahdollistaa myös joustavuus toiseen suuntaan. krs. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. klo 17 Raision kirjastossa. Vasta tämän täsmennyksen jälkeen vastapuoli ymmärsi, miksi äiti pystyy olemaan perhevapaalla töissä. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi. Psykologi Keijo Tahkokallio puhuu aiheesta ”Uskallusta vanhemmuuteen”. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Ennen kokousta puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen katsaus tämän hetken poliittisiin tilanteisiin. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. 54 4.10.2019 Viime keVäänä Vesaiset teki eduskuntavaaleja varten teesit, joista yksi kuului näin: työelämän asenteiden ja käytäntöjen tuettava paremmin työja perhe-elämän yhteensovittamista. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Kaikille avoin Kangasalan kj:n yleisötilaisuus ke 9.10. Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 30.11. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493. Meille mieheni kanssa tasa-arvoinen huolenpito 50/50 on ollut itsestäänselvyys. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. klo 18 Espoon Sellon kirjaston lavalla, Leppävaarankatu 9. Syyskokous pe 11.10. Johtokunta klo 17. Kangasala. Usein lisäsin, että mieheni ei tällä hetkellä ole töissä. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Piiri. Aiheena ajankohtaiset asiat ja tutustuminen nuorisoja liikuntapalveluihin. Uskon, että lapselle tärkeintä ovat rakastavat ja turvalliset vanhemmat tai vanhempi, oli hän sitten mitä sukupuolta tahansa. Keskustan kuukausitapaaminen ti 8.10. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 14.10. Mietin monesti, että miksi selitykseksi ei riittänyt se, että mies hoitaa lasta yhtä lailla, olkoot sitten töissä tai ei. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä päätetään siirtymisestä 2020 lähtien yhteen kokoukseen vuodessa. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Hämeenlinna. Valkjärventie 88. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Lämpimästi tervetuloa! Naantali. klo 18 Tanja Raisto-Elolla, Katajamäentie 2b, Laitila. p. Seuraa Suo. Piiri. Väitän , että minä ja ihan koko perheeni on voinut paremmin sen vuoksi, että olen saanut pysyä työn syrjässä kiinni. Keskustanuorten Pirkanmaan piiri ry. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. Rymättylän py:n syyskokous to 10.10. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Raisio. On ilo ollut huomata, että Vesaiset on järjestö, jossa työja perhe-elämän yhteensovittaminen on toiminut ihanteellisesti. Käsitellään Tampereen kaupunginvaltuuston esityslista-asiat. Esillä sääntömääräiset asiat. Käsitellään sääntömääräiset asiat. maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18 Bakery Cafessa (Tuomiokirkonkatu 26, Tampere). Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Tarvitaan kotona kokoaikaisesti oleva mies. Lisätietoja osoitteesta pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Olen monesti myös kuullut näiden kuukausien aikana toisilta äideiltä, että onpa hienoa, voi kun minullakin olisi ollut mahdollisuus. Lähde mukaan retkelle eduskuntaan 7.11.! Matkalla tapaamme maaja metsätalousministeri Jari Lepän, käymme seuraamassa eduskunnan kyselytuntia, sekä kuulemme katsauksen ajankohtaisesta politiikasta kansanedustaja Hilkka Kempiltä! Liikkeelle lähdemme Forssan ABC:lta klo 10.00, poimimme kyytiin matkustajia Hämeenlinnasta Tiiriön ABC:lta, Riihimäen ABC:lta ja sopimuksen mukaan muualtakin matkan varrelta. Esityslistalla yhdistyminen Naantalin Keskustan kanssa sekä sääntömääräiset asiat. Alusta asti sain kuitenkin ihmettelyjä, että miten pystyn tekemään töitä. Olen miettinyt tätä aihetta keväästä lähtien hyvin paljon. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Olen kuitenkin miettinyt, että toimivatko työelämä, perhevapaajärjestelmä ja asenteet sellaisten naisten kahlitsijoina, jotka toivovatkin toisenlaista perhevapaata, haluavat olla osittain kotona ja osittain töissä. klo 18 Aaholli, Rymättylä. klo 17 Erkki Ahtiaisella, os. Yleensä aina sain ihmettelevän katseen tähän vastaukseen. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405895709, pilvi.karkela@gmail.com. Finnentie 39. Espoon Keskustanaiset. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Jokainen vanhempi ja perhe tehkööt heille sopivimmat ratkaisut, ja niitä ei kenenkään ulkopuolisen pidä arvostella. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Turun Keskustan järjestötyöntekijä Petri Nyström 050 564 8747, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Lohja. Tiesin, että haluan esikoiseni synnyttyä tehdä perhevapaalla osa-aikaisesti töitä, jos kaikki vain sujuu hyvin. Tähän lopputulemaan olen näiden muutamien kuukausien aikana asiasta tullut. Laitila. Sääntömääräinen syyskokous ke 9.10. fi. klo 10 UKK-instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, Tampere. Laitilan Keskustan 100-vuotisjuhla 19.10. 040 556 7262, kristiina. Puheenvuoro Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Isiltä tätä kysymystä tuskin koskaan kysytään tai työntekoa kyseenalaistetaan. Hintana tuttu ja edullinen 40 € sisältäen kuljetukset sekä lounaan ravintola Kaartissa. Kj:n syyskokous to 24.10. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Lapsen etu edellä. Joustavatko asenteemme. Minun ratkaisuni teki järkeväksi työtön kotona oleva mies. Laitilan Keskustanaiset. klo 14, kahvit ja tervehdysten vastaanotto klo 13 kaupungintalolla. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. klo 18 Kangasalan Tredun Harjulassa, os. Raisio. Ke, opettaja Hilkka Kemppi Espoon Keskustanaisten tilaisuudessa ”Säilyykö peruskoulun korkea taso?” ke 9.10. Raisiontori 6. Elina Helmanen Vesaisten Keskusliiton liittosihteeri Joustaako työelämä. klo 18 Raision Olkkarissa, os. Vastasin aina ensin, että huolehdimme kummatkin lapsesta yhtä lailla. Yli 3-vuotiaille lapsille on järjestetty lapsiparkki. Juhlapuhe vpj Juha Rehula. Tampere. Teoriassa mahdollista, käytännössä edelleen harvinaista. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh
Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet (13.11. klo 10–15.30 Kepolan koulu, Karjalantie 1, Köyliö. Kj:n syyskokous 22.10. Tämän lisäksi hyväksytään mm. www.fb.com/perapohjola. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Lähtö Porista ja ennen esitystä mahdollisuus ruokailla teatterilla. keskusta.fi/perapohjola. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Lisäksi tutustumme Helsingin uuteen ”olohuoneeseen” eli kirjasto Oodiin, jossa toivomme myös tapaavamme uuden puheenjohtajamme. 5.10. Äänekoski. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Klo 13 työpajat jatkuvat, töiden yhteenveto; valitaan töiden esittelijät. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella, Savonniemenkatu 6. Kannanotossaan Pohjois-Karjalan piiri vaatii Rinteen hallitusta toteuttamaan hallitusohjelmaan kirjatut lupauksensa koko maan elinvoiman kehittämisestä ja alueiden eriytymisen vähentämisestä sekä panemaan vauhtia Itäratahankkeeseen. fi. uusissa Duudsonit Activity Parkin tiloissa Seinäjoen Ideaparkissa. Klo 10.15 työskentelyn esittely piirin vpj Liisa Rampa/työpajat koolla; learning cafe. 4.10. Mahdollisuus majoittautua 9.11. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Piirin edellinen puheenjohtaja, kansanedustajaksi valittu Hanna Huttunen luopui paikastaan piirin johdossa. Nordic Business Forum 13.10. Varapuheenjohtajiksi valittiin Jussi Sallinen Juuasta ja Anna Vauhkonen Heinävedeltä. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustaopiskelijat Suomen Keskustaopiskelijat ry. Keskustanaisten Kouvolan yhdistys. klo 14.30 Tampereelle musikaaliin Notre Damen kellonsoittaja. Sääntömääräinen liittokokous 26.–27.10. Esitys jatkaa Tampereen Teatterin upeiden musiikkituotantojen sarjaa. Ilmoittautumiset Marja Nirkkoselle, puh. Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. Tervetuloa Keski-Suomen Keskustan osastolle KoneAgria messuille vaihtamaan ajatuksia keskustalaisten päättäjien kanssa torstaista lauantaihin 10.–12.10. Kokouspaikkana on Aleksinkulman kokoustilat (Aleksanterinkatu 9). Kaikille avoimet koko perheen LIIKUlajikokeilut jatkuvat vielä kahden tapaamisen verran. Piiri. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. Eduskunta äänestää kokoomuksen välikysymyksestä 5.–6.10. Päiväristeilyn hinta (60/80 €) sisältää kuljetukset Vaasaan sekä Uumajassa, laivamatkat ruokailuineen ja mukavia pikkujoulujuttuja. Piiri. Lisäksi valitaan liittohallitukseen viisi varsinaista jäsentä kaudelle 2020– 2021 ja kaksi varajäsentä kaudelle 2020. klo 18 Kielosaaren lomat, Vanhatie 73, Pyhäjoki. Teatterimatka la 12.10. Sen jännittävät ja mukaansatempaavat tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopun Pariisiin, ja se pohjautuu Victor Hugon romaaniin. Matkan hinta ruokailuineen 95 €. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta. Lisäksi kokous käsittelee asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi. Valtakirjan tarkistus klo 17.45 alkaen. klo 12 alkaen Pyhäjoen monitoimitalolla (Koulutie 7, Pyhäjoki). Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. Seutufoorumit kokoontuvat seuraavasti: Pe 4.10. pikkujouluristeilyllä Uumajaan. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. 044 312 2982. Piirin syyskokouksessa pidetyssä äänestyksessä Harinen voitti Sallisen yhden äänen erolla. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. 040 721 0636. 041 443 2092. Valtakirjojen tarkastus la klo 9–12. Tervehellinen temppuulupäivä omavastuuhintaan 10 €, ilmoittautumiset 6.11. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Lisätietoja www.kol.fi ja liiton pääsihteeriltä kol@keskustaopiskelijat.fi. Oulussa. Suomen Keskustanuorten liittokokous 27.10. mennessä. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. klo 13 mennessä. Osastomme löydät A-hallista, numero A415. inkeri.sundberg@ keskustanuoret.fi. 044 7514 256, e-mail. Klo 10 päivän avaus/kansanedustaja, eduskuntaryhmän vpj Eeva Kalli. 50–60 €. Klo 14 työpajojen tulosten esittely 10 min/paja. keskustanuoret.fi. Ilmoittautuminen klo 9–11.30, aluekokoukset klo 10 alkaen. Ilmoittautumiset ma 14.10. Jyväskylän Paviljonkiin. Avoinna klo 9–15. Retken hinta n. www. Keskustassa tapahtuu 4.10.2019 55 menmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Argentiinan presidentinja parlamenttivaalit 29.–30.10. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. mennessä) netistä tai fb:sta! Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Eduskunnan lähetekeskustelussa ensi vuoden budjetti 9.–10.10. Tervetuloa Keski-Suomen Keskustan eduskuntaretkelle 5.11. Riistakatu 15 Iisalmi. Klo 15.30 tilaisuuden lopetus ke Eeva Kalli. Pohjoismaiden neuvoston istunto Kalenteri Suomenmaa KesKustan Pohjois-Karjalan piirin uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Jertta Harinen Kontiolahdelta. Pori. klo 18 Kulmakahvilassa, Mikonkatu 13. Sitovat varaukset puh. uusi koulutuspoliittinen ohjelma ja tavoiteohjelma. 045 327 4845 tai s-postilla keskisuomi@keskusta.fi. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Klo 14.45 yhteenveto ja jatkotoimet. klo 18 Aleksinkulma, Pohjansali (Aleksanterinkatu 9). klo 18 Äänekosken kaupungintalolla, kokoustila 117. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. 044 369 9603. klo 18 Rauman seutufoorumi Eurajoen kunnantalolla, Kalliotie 5. Py:n syyskokous 22.10. Muiden sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa valitaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaudelle 2019–2021. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli mm. klo 15 tutustutaan sirkuksen maailmaan Seinäoella Glow Dancen uusissa tiloissa, ei maksua tai ilmoittautumisia. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan osoitteessa www. Kokous alkaa lauantaina klo 10. Piiri. Kj:n sääntömääräinen syyskokous su 6.10. Pe 25.10 klo 18 Porin seutufoorumi Nakkilan Osuuspankin kerhohuone, Porintie 4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset jaana.kytta(a)vesaiset.fi. Kanadan parlamenttivaalit 23.10. Kosovon ja Portugalin parlamenttivaalit 7.10. Kahvitarjoilu. klo 18 PohjoisSatakunnan seutufoorumi Karvian kulttuurikeskus Skantz, Karviantie 720. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Lisäksi valitsemme kv-sihteerin liittokokouksien 2019–2021 välille. tapaamaan keskisuomalaisia kansanedustajia heidän työpaikalleen eduskuntaan. Ohjelma (muutosvarauksin): Klo 9.30 aamukahvi. Oulu. Piiri. Ilmoittautuminen tj Marko Soini 045 2050 677. Puheenjohtajaksi pyrkivät Harisen lisäksi Jussi Sallinen, Kirsi Koppinen Liperistä ja Ville Toivanen Joensuusta. Paasikivi-seuran ja ulkoministeriön pohjoisen ulottuvuuden 20-vuotisseminaari 21.10. Sääntömääräinen liittokokous 9.– 10.11. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. LIIKU-vuosi päätetään 16.11. piirin kokousta varten. klo 16 Äänekosken kaupungintalolla, kokoustila 117. EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvä hybridiuhkakonferenssi 26.–27.10. Ke 16.10. klo 10. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10. klo 16 piiritoimistolla. Kokouksessa käsitellään myös Keskustanuorten koulutuspoliittinen linjapaperi sekä muut hallituksen esittämät asiat. Satakunnan Keskustan kehittämispäivä la 19.10. Kokous avataan 26.10. Klo 12.45 aatteellinen alustus/puolueen vpj Petri Honkonen. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Vuosi päätetään 7.12. Toimisto auki sovittaessa. Keski-Porin py:n syyskokous pe 8.11. Eduskunnassa tapaamme myös Anna Rankin Pohjoisranta BCW:stä, joka tulee kertomaan meille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Äänekoski. Ollaan yhteydessä. Jokaisesta kunnasta osallistujia paikalle! Piiri. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Sääntömääräinen syyskokous 8.11. mennessä. Klo 12 lounas (osallistujille maksuton). Jertta Harinen PohjoisKarjalan piirin johtoon Anna Vauhkonen (vas.), Jertta Harinen, Jussi Sallinen ja Hanna Huttunen.. Hallitus klo 17. valitaan seuraavan vuoden liittohallitus ja puheenjohtajisto ja nimetään kolme ehdokasta puoluevaltuuston seuraavalle toimikaudelle. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret. Käsiteltävänä sääntöjen mukaiset syyskokousasiat. Puolan parlamenttivaalit 18.10. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Syyskokous ke 30.10. EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvä ilmastokonferenssi 8.–11.10. SDP:n Tulevaisuusfoorumi 6.10
1. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. 8. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. Jos lunta ei ole tai se on hankalasti saavutettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai kävelyllä. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. Kerhoon voi ilmoittautua sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Kuinka monien. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. 9. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Tavoitteena on kuuden kuukauden aikana saada kokoon 1 000 hiihtokilometriä. 7. 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 10.11. . Kuinka paljon. Tervetuloa mukaan uudet ja entiset kerholaiset!. asti. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. Kerholaisen pitää urakan puolivälissä tammihelmikuun vaihteessa, viimeistään 10.2.2020, raportoida Suomenmaahan, miten tavoite on täyttymässä. 5. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. 10. 3. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. Tietotesti ??. 4. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. Minkä maakunnan maakuntakala. 6. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Kerho jatkaa entisin säännön. Shutterstock Tonnikerho alkaa taas marraskuussa Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyy tuttuun tapaan marraskuun alussa. 10. Samoin vapun jälkeen viimeistään 10.5.2020 on kerrottava, miten kävi. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. 2. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi
4.10.2019 57 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Jo nyt huomataan, että ikääntyneiden määrän lisääntyminen uhkaa hoidon laatua ja saatavuutta. Ikärakenteen muutos on aikapommi Petra Schulze Steinen vieraskolumni. Nämä ovat pintaraapaisuja siitä, mihin ikärakenteen muutoksessa on varauduttava, eikä aikaa ole hukattavaksi. MuTTa ei huonoa ilman jotain hyvääkin. Lukiessani keskustan ylimääräisen puoluekokouksen saamia kommentteja kiinnitin muutamassa kohdassa huomioni juuri ikätasa-arvoon. 58 4.10.2019 Teini-ikäisenä kerran ihmettelin, kuinka lukiolaisen vuosi kuluu paljon nopeammin kuin yläastelaisen. Ajan kulumisen tahti vain kiihtyy, ja jossain vaiheessa vuodet kierivät kuin hedelmäpelin nappulat.” Huomaan, että isäni lupaama hedelmäpelivaihe alkaa lähestyä. On erittäin tärkeää saada nuoret kiinnostumaan keskustasta. Yksittäisen veronmaksajan suhteellinen verotaakka kasvaa, ja työikäisen väestön väheneminen syö talouskasvun ja tasapainoisen taloudenpidon mahdollisuuksia. Kun huomioon otetaan vielä syntyvyyden lasku ja jo valmiiksi käänteinen väestöpyramidi, ei lopputulosta voi sivuuttaa olankohautuksella. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös inhimillisiin tekijöihin. Samalla on varottava välittämästä väärää kuvaa, etteivät vanhemmat olisi tärkeitä. Kyse ei ole kuitenkaan vain minun kohdallani tapahtuvasta muutoksesta, vaan tahti kiihtyy kaikkialla. Teknologian ja terveydenhuollon kehittymisen ansiosta elinodotukset ja pitkäikäisyys ovat kasvaneet. Hoitoalan työvoiman tarve kasvaa jatkuvasti. Kirjoittaja EU-oikeuden asiantuntija ja Euroopan keskuspankin lakimies. Vuonna 2050 osuus tulee olemaan 16 prosenttia. Tänään maailman väkiluvusta 9 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Ei tarvita korkeaa matematiikkaa ymmärtämään, että kehitys on kestämätön ja vaikuttaa eksponentiaalisesti työmarkkinoihin, terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja koko kansantalouteen. Isäni totesi siihen: ”Odota vain, kun tulet vanhemmaksi. Miesten kohdalla luku on 80 prosenttia nykyisen 63 prosentin sijaan. On äärimmäisen tärkeää pitää kaikki ikäluokat tasaarvoisesti mukana yhteiskunnan menossa. Useasta syystä. 1916 syntyneen isoäitini elämään mahtui paljon muutoksia: hevosrattaat vaihtuivat autoon, koettiin kaksi maailmansotaa, valloitettiin kuu ja keksittiin käsipuhelimet. Keskustan ylisukupolvisuus näkyy mielestäni juuri siinä, että haluamme edistää kaiken ikäisten aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen elämään – tasa-arvoisesti yhdessä. Miksi tästä muutoksesta sitten pitäisi olla huolissaan. eläkeikäisen väestön kasvu suhteessa työssäkäyvien määrään asettaa julkiselle taloudelle kovia paineita, kun sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat verotulojen vähentyessä. Vuonna 2050 keskivertonaisen odotetaan viettäneen 70 prosenttia elämästään terveydeltään hyväkuntoisena, kun vastaava osuus on nyt 60 prosenttia. Uskon, että parhaillaan käynnissä olevat muutokset – ilmastonmuutos ja biodiversiteetin katoaminen, tekoälyn kehitys ja väestön ikääntyminen – tulevat olemaan vaikutuksiltaan vielä suurempia ja ovat vastassa nopeammin kuin ehdimme ymmärtää. Yli 80-vuotiaiden määrän ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Vuosi sitten maailmassa oli ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 5-vuotiaita. Nuo muutokset ovat tänään pala historiaa, mutta olivat aikanaan merkittäviä mullistuksia
asiat tavataan ottaa perusteellisesti. Banana v:desta 1913”. niin syntinen en ole, että olisin liimannut tekaistuja merkkejä tilalle. Löytyi 60 kappaleen laatikko. totta kai halutaan ottaa kotimainen banaani maistiaiseksi. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi VänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 ValokuVaaja maria SeppäLä 044 7370 386 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti arja kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. mutta on niitäkin, jotka kurvaavat hieman kauemmaksi, epäilyksenään että joku huijaus tuohon kuitenkin sisältyy. ja hyvä mieli kuin ruotsin Gretalla amerikkaan purjehtiessaan, näitä banaaneita ei lennätetty kaukaa, aamulla kerroin käyneeni poimimassa. kukaan mitään ilmaiseksi anna! Samalla kun ihmiset ostivat vierestä oikeaa lähiruokaa, samalla menivät kirjat ja banaanit. kivat viikkorahat hänellä. Vai ovatko, dingo eilen, ilmasto tänään. Sehän ostatti silloin, 2013, pakettiautonkin, johon tuli firman tunnukset ja banaaninkuvia. joukon mukana. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 4.10.2019 59 Samaan aikaan kun koko maailman lapset on värvätty huutamaan asiasta, josta eivät todellakaan ymmärrä kokonaisuutta, minä panostin lähiruokaan. Sitten se välähti. Tähän saumaan, tai oikeastaan pienkustantamoni varastolöytöön perustuen menin torille kotimaisten banaanien kanssa. olin hulluuttani tehnyt kuusi vuotta sitten kirjan, joka oli olevinaan silloin jo 100 vuotta toimineen kolsilan banaaniviljelmän historiikki. jaanpa kirjat ilmaiseksi, samalla kun jaan maistiaisbanaaneja syyslajikkeesta. ostin 23 kiloa banaaneja, vein kotiin, revin tertuista yksittäiskappaleiksi ja poistin alkuperäiset tavaramerkit. menin tutun tuottajatorikauppiaan juttusille. ”kotim. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. kaulassani on kultainen banaani. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. mitäs jos tulisin tuohon telttasi kupeeseen mekastamaan. Lodentakkinen herraspentu sanoi telkkarissa vähentävänsä ulkomaanmatkailua. tuli hyvä mieli, niin hyvä, että syön sunnuntaina pippuripihvin ja ajelen Lincolnilla. Vaikka idea oli kirkas, kirjaa jäi siis käsiin. ilmoitus lehteen, lupauksena historiikki 60 ensimmäiselle ja siis maistiaisia myös. IhmISeT ymmärsivät valtaosin hyvin. kun yksi sanoo siirtyvänsä kasvissyöjäksi, niin ”mulla on sama”. Hyvin sopi. edellisenä päivänä jouduin turvautumaan S-marketin tarjontaan. nenonenhan se, kylähullu, taas touhuaa. Valehtelin kyllä kotimaisiksi. ei kannata polkea omia hintojaan. ihan tottako kirja on ilmainen. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Jari Nenonen Lähiruokapäivä Nenonenhan se, kylähullu, taas touhuaa.. Siis kaikki kunnia lapsille siitä, että ovat huolestuneita maailman tilasta. Voisiko ne myydä alennuksella
koko maan äänenkantaja suomenmaa.fi Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/ke sto NYT ENTISTÄ TUHDIMPI LUKUPAKETTI KERRAN KUUSSA!. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 8.11.2019 Suomenmaa meni metsään ja seurasi puun matkaa taimesta tuotteeksi