Suomenmaa 4.11.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Keskitien uudet kasvot Keskustan eduskuntaryhmän johdossa on ollut 40 miestä ennen Eeva Kallia. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / MARRASKUU 2022 / 10,90 € Mika Aaltola korostaa tutkijoiden autonomiaa Vieraskolumni Kirjat Luontoa ja metsiä ei tule museoida Vastaväittäjät Opintolainahyvityksellä osaajia maaseudulle
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Pientilan elämästä tubettava Anniina Jalkanen valittiin vuoden maaseutukasvoksi s. 24 Muuttoauto landelle 4.11. 2022
30 Puolueen kampanjaa ja vaaliohjelmaa viimeistellään parhaillaan. 45. Riikka Pirkkalainen s. Emme turvaudu hattutemppuihin vaan nojaamme keskustan vahvuuksiin. Turvallisuus ennen kaikkea Vapaaehtoinen maanpuolustus on nyt suuressa suosiossa, sanovat reserviläisaktiivit Visa Björn ja Pasi Lasanen s. 12 Uutisanalyysi Purettu talo saa uuden elämän Rautajärven torppakylässä s. Gallupit ennakoivat keskustalle hyisen kylmää kyytiä vaaleissa s. 11 Kuka olet. 20 Ilmiöt Miikka Pynnönen on lainannut sloganinsa Timo Soinilta s
Jos olisi, korjaavat toimenpiteet olisi tehty jo ajat sitten. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 4.11.2022 K eskustan lähtöasetelmat ensi kevään eduskuntavaaleihin eivät ole parhaat mahdolliset. Uusimmat kannatusmittaukset ovat olleet puolueen kannattajille murheellista luettavaa. Puolueelle vähemmän mairittelevista ratkaisuista on pidetty ääntä senkin edestä. Selvää on, että yksittäistä taikatemppua tilanteen korjaamiseksi ei ole. Kun naapurin sauna palaa, niin lisäpuhtia on annettu heittämällä bensaa liekkeihin. Sote-uudistus on vihdoin ja viimein viety maaliin. Oppositiosta on tunnetusti helppo tarjota yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Monipuoluejärjestelmässä yksikään puolue ei pysty määrittelemään hallituksen päätöksiä. Tämän tietää jokainen politiikkaa seuraava. Asioista voi ja pitää uskaltaa olla hallituksessa eri mieltä. On lisätty koulutuspaikkoja maakuntayliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Yleinen mielipide ja varsinkin media tulkitsisivat kaatoaikeet vaalitempuksi ja vielä keskellä kansainvälistä kriisiä. Se kuuluu normaaliin demokratiaan. Vaatimaton kannatus harmittaa ja tuskastuttaa kannattajia, mikä on täysin ymmärrettävää. Harva tuntuu enää muistavan sitäkään, että keskusta sai hallitusneuvotteluissa läpi kaikki 11 kynnyskysymystään. Surkeita galluplukuja ei kannata jäädä murehtimaan. Eduskuntavaalien läheisyydessä keskustassa tarvitaan enemmän yhteishenkeä ja armollisuutta erilaisia näkemyksiä kohtaan. Kilpakumppaneiden analyysien sävy on ollut vahingoniloinen. Tämä tuntuu unohtuneen monilta politiikan seuraajilta. Voivottelu, syyllisten etsiminen, vanhojen virheiden listaaminen tai synkkyyteen vaipuminen eivät edistä puolueen tilannetta – päinvastoin. Sitä keskustan poliittiset vastustajat juuri toivovat: puolueen lamaantumista ja itseluottamuksen rapautumista. Puheet hallituksen kaatamisesta eivät ole ratkaisu keskustan kannatusalhoon. Historiallisen alhaiset lukemat ovat herättäneet levottomuutta myös omissa joukoissa. Tätä iloa ei kannata heille suoda. Niin vaatimatonta asiaa, josta puoluetta ei olisi kritisoitu ankarasti, ei ole olemassakaan. Vastaavaa työtä keskusta on tehnyt koko hallituskauden ajan. Opintovelvollisuuden yläraja on nostettu 18 vuoteen asti. Pieni ripaus itseluottamusta tekisi keskustalle hyvää. Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n Keskustassa tarvitaan enemmän yhteishenkeä ja armollisuutta erilaisia näkemyksiä kohtaan. Poliittinen päätöksenteko on kompromissien taidetta. Nämä ja monet muut merkittävät päätökset ovat jääneet julkisuudessa liian vähäiselle huomiolle. On tehty keskustalainen perhevapaauudistus. On puolustettu suomalaisia viljelijöitä ja maaseudun elinkeinoja ja niin edelleen. Sitä sanotaan vaikuttamiseksi. Ei siitä ainakaan keskusta hyötyisi. Lista hallituksen päätöksistä on pitkä ja vakuuttava. Hyvät neuvot puolueen kannatuksen korjaamiseksi ovat nyt kultaakin kalliimpia. Samaa voi sanoa monista gallupmittauksen jälkeisistä arvioista. Syystä tai toisesta oppositiosta tarjotut ratkaisumallit osoittautuvat usein käyttökelvottomiksi, kun niitä esittänyt puolue pääsee hallitusvastuuseen. Näin keskusta tekee parhaillaan EU:n metsien ennallistamisasetusta koskevassa päätöksenteossa
4.11.2022 5 Toimittajalta JOSKUS on hyvä pohtia suuria. Tällaiset pystyisimme havaitsemaan. Toisaalta avaruuden etäisyydet tekevät tästäkin vaikeampaa. Ehkä voisit itsekin miettiä samaa syksyisen tähtitaivaan alla. Jo omassa Linnunradassamme on ehkä miljardeja planeettoja, joilla vastaavia sivilisaatioita voisi kehittyä. Liennytyksen, rauhan ja yhteistyön tie on suuressa kuvassa välttämätön. Onko niin, että sivilisaatiot kuolevat liian aikaisin pois. Onko universumikaan oikeastaan olemassa, jos sitä ei ole kukaan havaitsemassa. Ensinnäkin tiedämme, että yhdellä planeetalla, omallamme, on monimutkaista ja älykästä elämää. Nobelin fysiikanpalkinnonkin voittanut italialaisyhdysvaltalainen Enrico Fermi (1901–1954) istui tutkimuslaitoksen lounaspöydässä vuonna 1950 ja kesken kaiken lausui ilmoille kysymyksen ”missä kaikki ovat?” Pöytäseurue ymmärsi heti, mitä Fermi tarkoitti. Allekirjoittanutta kiehtoo usein seuraava kysymys: missä kaikki ovat. Emme ehkä koskaan saa vastausta kysymykseen maanulkoisesta elämästä, mutta ainakin suurten kysymysten pohtiminen laittaa asiat mittakaavaan omalla pallollamme, avaruuden piskuisella sinisellä pisteellä. ELÄMÄ syntyi Telluksellamme melko pian sen jälkeen, kun siitä tuli mahdollista. Paradoksin eli loogisen ristiriidan palaset ovat siis ne, että elämää pitäisi näkyä, mutta kun ei näy. FERMI oli pohtinut älykkään elämän mahdollisuutta muuallakin universumissa kuin vain maapallolla. Tuhoavatko lajit siis lopulta itse itsensä. Nykyaikakin antaa pelottavaa osviittaa. Pandemioita voi syntyä ja politiikka repiä meidät rikki. Ehdimmekö mekään levittäytyä toisille planeetoille. Eli mikä. Toisaalta meni pieni ikuisuus, että siitä tuli edes monisoluista. Fermin paradoksin ymmärtää parhaiten, kun tekee itselleen selväksi lähtöasetelmat. Lauri Heikkilä Missä kaikki ovat?. Kysymys kaikkien olinpaikasta sopii toki moneen tilanteeseen, mutta erityisen tunnettu yhteys kysymykselle on niin sanottu Fermin paradoksi. Ihminen on pallollamme evoluution lenkki, joka kykenee teknologiaan ja avaruustutkimukseen. OLEMME ehkä universumin ainoa keino olla tietoinen itsestään. Elämä on kehittynyt evoluution myötä niin, että olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet geenit ovat jääneet elämään ja jatkamaan lajia. Elämä pallollamme on ollut veitsenterällä useamman sukupuuttoaallon aikana. Eräs vastaus Fermin paradoksiin on siis, että elämä kehittyy äärimmäisen harvoin riittävän älykkäälle tasolle, jotta sen signaalit voisi suuressa avaruudessa havaita. Ihminen on ainoa tiedettä ja teknologiaa tuottava eläinlaji miljoonista ikinä olemassa olleista lajeista. Ydinsodan mahdollisuus kummittelee lähempänä kuin vuosikymmeniin, eikä ilmastonmuutostakaan ole pysäytetty. Kysymys oli ollut taatusti myös Fermin työtovereiden mielessä, sillä ei kai asiaa voi olla miettimättä kaukoputkeen katsoessaan. Luultavasti melko varhaisessa teknologian kehityksen vaiheessa sivilisaatiot lähettäisivät avaruuteen radiosignaaleja ja tutkimusluotaimia
Ja vaikka Britannia on jo pitkään ollut monikulttuurinen yhteiskunta, intialaisten maahanmuuttajien poika on ensimmäinen aasialaistaustainen hindu maan johdossa. Kenties hän kuitenkin katsoo nyt, ettei keskusta saavuta Marinin hallituksessa siltoja rakentamalla enää mitään. Onko se jo kokonaan koomassa. Peribrittiläinen kakofonia Alb ert o Pe zz ali / AF P / Le hti ku va , O li Sc arff / AF P / Le hti ku va . Teemu Muhonen Helsingin Sanomissa Juha Kuisma blogissaan Yksi ongelma on, että keskusta ei saa taakseen kansalaisten tunne-energiaa. Keskusta on juuriltaan sivistyspuolue ja maltillisen konservatiivinen yhteiskunnan uudistaja. Sekin voi olla joillekin brexitin jälkimainingeissa liikaa – vaikka Sunak kannatti EU-eroa muun muassa maahanmuuton rajoittamisen vuoksi. Ex-valtiovarainministeri Rishi Sunakin nousu pääministeriksi lokakuun loppupuolella oli helpotus etenkin hallitsevalle konservatiivipuolueelle, mutta Sunakilla ei ole laajemman äänestäjäkunnan mandaattia yhtään enempää kuin Trussillakaan. Työväenpuolueen kannatus on kohonnut harppauksin ja oli lokakuussa jo 53 prosenttia; kaulaa konservatiiveihin oli yli 30 prosenttiyksikköä. Henkilönä 42-vuotias eliittikoulujen kasvatti ja ex-investointipankkiiri on otollinen maali sekä valtaan paluuta havittelevalle työväenpuolueelle että osalle yhä riitaisista konservatiiveista. Siihen kuvastoon Sunakin ja hänen vaimonsa, muotisuunnittelija Akshata Murtyn jättiomaisuus ja aristokraattinen elämäntyyli istuvat huonosti. SUNAKIN talousosaamista tuskin kukaan kiistää, mutta ulkopoliittisesti hän on melko kokematon. Muokata ne tunneviesteiksi ja saada jotkut puolueet vastustamaan keskustaa. Brexit, kuningatar Elisabet II:n kuolema, skandaalista toiseen seilanneen pääministeri Boris Johnsonin ero ja vain reilun kuuden viikon jälkeen lähtemään joutuneen seuraajan Liz Trussin toiminta ovat aikaansaaneet tilanteen, jossa saarivaltio näyttää olevan jatkuvan ja kaoottisen muutoksen kourissa. 6 Ajassa Sanottua 4.11.2022 SUSANNA LUIKKU MAAILMASSA on ollut kriisejä ja mullistuksia, mutta Britannia painii niiden kanssa omassa sarjassaan. Ruoan, energian ja lainarahan kallistuminen vaikeuttaa jo valmiiksi suurten tuloerojen maassa yhä useamman toimeentuloa. Ex-pääministeri Boris Johnsonin (oik.) eron jälkeen vain muutamia viikkoja toimessa kestäneen Liz Trussin jälkeen virkaan astuu Rishi Sunak.. Keskustan pitäisi pystyä sanomaan ne asiat, joiden puolesta se taistelee. Ku va n ed ito in ti: Sa ara Sa vu sa lo Timo Soini Maaseudun Tulevaisuudessa Viime aikoina olen miettinyt, missä se keskusta oikein on. Oppositiojohtaja Keir Starmer joukkoineen tulee taatusti pommittamaan uutta pääministeriä ja tämän puoluetta kaikin mahdollisin keinoin. Sunakin valitsi pieni piiri konservatiivien reilusta 81 000 rivijäsenestä, kun maassa on 46,5 miljoonaa äänioikeutettua kansalaista. Väännän tämän nyt rautalangasta. Hallituskumppaneiden keskuudessa Saarikkoa on arvostettu taitavana ja johdonmukaisena poliitikkona
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan maksujen alentaminen on tärkeä arvovalinta, mutta alalle tarvitaan paljon uusia ammattilaisia. Riikka Pakarinen kolumnissaan PAULIINA POHJALA VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko on kertonut pitävänsä tervetulleena sitä, että hänen esityksensä joulukuun ylimääräisestä lapsilisästä virittäisi laajemmankin keskustelun perheiden toimeentulosta. Nämä kaikkihan ovat hyviä asioita”, kokoomuskonkari muotoili. Tästä puhui esimerkiksi kokoomusedustaja Mia Laiho. Kestävää keskustalaista politiikkaa syntyy, kun päätöksiä tehtäessä rohjetaan pitää katse tulevien kannatusmittausten sijaan tulevissa sukupolvissa. Viimeiset budjettilakimietinnöt valmistuvat eduskunnan valiokunnista 30.11. 7 Ajassa Sanottua 4.11.2022 Hallitusta kuvaavaa perheiden tukemista PAULIINA POHJALA KOKOOMUKSEN kansanedustajan Ben Zyskowiczin mukaan varhaiskasvatusmaksujen maksujen alentaminen on ”kuvaava esimerkki nykyhallituksen päätöksenteosta ja siitä, että hallitus ei välitä velkaantumisesta vähääkään”. Eeva Kärkkäinen blogissaan Jos antaudumme sille harhaiselle olettamalle, että voisimme tulevaisuudessa havitella pääministeripuolueen asemaa ilman kaupunkien ääniä, kannattaa jokaisessa tuvassa viritellä grammarit valmiiksi omaa joutsenlauluamme varten. Perussuomalaisten Juha Mäenpää totesi, että joku saattaa toki nähdä ylimääräisessä lapsilisässä vappusatasen piirteitä, mutta tuki menee silti aivan oikeaan osoitteeseen. Keskustan puheenjohtajan toive toteutui, kun eduskunta kävi päätöksestä lähetekeskustelun. Keskustan puoluevaltuuston kokous Kuopiossa 29.11. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 8.?20.11. Lähetekeskustelussa vuoden 2023 budjettiesityksen täydentävä esitys 26.?27.11. Ainoa vaihtoehtomme on linjan selkeyttäminen. Keskustelu oppositioryhmien vaihtoehtobudjeteista Markus Lohi kolumnissaan Vaalit ovat puolen vuoden päästä ja silloin tämän hallituspohjan tarina on ohi. Kalenteri M ikk o Stig / Le hti ku va On oltava valmis muuttamaan sitä, mitä keskusta tällä hetkellä on ja edustaa. Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä 22.11. PÄIVÄKOTIEN henkilöstöpula on paikoin kriittinen, mutta tulorajojen korottaminen tuo varhaiskasvatukseen arviolta 2 900 lasta lisää vuoteen 2026 mennessä. Lähetekeskustelussa vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys 17.11. Nähtäväksi siis jää. Se tarkoittaa keskustalle tärkeissä kysymyksissä aikaisempaa selkeämpää ja jyrkempää kantaa.. Keskustaopiskelijoiden liittokokous Joensuussa 8.11. Kuin yhdestä suusta myös toivottiin, että lapsilisät sidotaan indeksiin, jotta ne pysyvät paremmin kustannusten nousun perässä. Kokoomuskonkari piti lähetekeskustelussa lapsiperheisiin kohdistuvia päätöksiä pelkkinä vaalitemppuina. Andersson aikoo esittää ensi vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon lisärahoitusta, jolla kunnat voivat palkata lisähenkilöstöä. Pätevyysvaatimukset kiristyvät vuonna 2030, mutta Honkosen mielestä tämän peruminen lisäisi alan houkuttelevuutta. Sekä hallituksen että opposition riveistä kiiteltiin lapsiperheiden joululahjaa. Keskustelu on avattu 5.?6.11. Yhdysvaltain välivaalit 8.?12.11. ”Nimittäin kun keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko keksi vaalitemppuna yhden kuukauden ylimääräisen lapsilisän, niin sosiaalidemokraatit halusivat saada tämän lisäksi varhaiskasvatusmaksuihin alennusta ja vasemmistoliitto halusi saada näiden kahden lisäksi korotuksia eräiden sosiaalietuuksien lapsikorotuksiin. Andersson ei lämmennyt Honkosen esitykselle siitä, että ammattikorkeakoulusta valmistuvat sosionomit voisivat pitää lastentarhanopettajan pätevyyden. Tällä vaalikaudella käsiteltävät lakiesitykset annettava eduskunnalle 17.11. Hän kiiruhti istunnosta suoraan varhaiskasvatuksen kriisikokoukseen, jonka kutsui koolle tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.). YK:n COP2-ilmastokokous Egyptissä 9.11. MH17-lennon alasampumisesta määrä antaa tuomio Hollannissa 20.11. Lapsilisien indeksointi olisi sen verran kallis pysyvä meno, että kyse on hallitusohjelmatason päätöksestä
Heikentyneen luonnon ennallistamisella tarkoitetaan esimerkiksi pelloiksi tai rakennuksille raivattujen alueiden saattamista takaisin kohti luonnontilaa. Eduskunta hyväksyi uudistuksen äänin 125–41. Aborttilain lievennykset saivat eduskunnassa aikaan arvomaailmojen yhteenoton. 8 4.11.2022 J ari L au kk a ne n Em m i K o rh o ne n / L e h t ik u v a R on i Le hti / Le ht iku v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KIISTA MINISTERIÖISTÄ. PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTELU EU:n niin sanotusta ennallistamisasetuksesta käy kiivaana ja paineistaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta vaalikauden lopulla. Ovaskan mukaan hallituksen syyskuussa muotoilemaa kantaa pitää tiukentaa eduskunnassa. Luken laskelmien perusteella asetus velvoittaisi Suomen ennallistamaan luontoa vuoteen 2030 mennessä 1,2 miljoonan hehtaarin alueella. Vasemmistopuolueet ja vihreät liputtivat uudistukselle, kun taas kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset vastustivat niitä jyrkästi. Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne vastasi ehdottamalla, että maaja metsätalousministeriö voitaisiin sulauttaa muihin ministeriöihin. Suomen taakkaa ja lähes miljardiin nousevaa laskua on pidetty laajalti kohtuuttomana. Keskustan ryhmä jakaantui asiassa: kannattajia oli 19, vastustajia neljä, tyhjää äänesti yksi. Keskusta esittää energialinjauksessaan ydinvoiman lisärakentamista, turpeen pitämistä mukana energiapaletissa ja sähköveron porrastamista siten, että vero olisi pienempi pitkien välimatkojen alueilla. Keskustelussa on ollut samoja sävyjä kuin aikanaan suuresti kuohuttaneessa Natura 2000-hankkeessa. VIHREÄÄ VALOA YDINVOIMALLE. Jopa ekologian professori ja Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho on todennut, että miljoonan hehtaarin ennallistaminen on valtava urakka kahdeksassa vuodessa. Ministeriöiden lakkautuspuheet aiheuttivat lokakuussa säröjä hallitusrintamaan. Luken esiselvityksen mukaan Suomessa pinta-alallisesti suurimpia ennallistamistarpeita on soiden, metsien sekä hankalasti ennallistettavien merien, sisävesien ja tuntureiden luontotyypeissä. ”Päätösvalta metsistä kuuluu yksiselitteisesti jäsenmaille itselleen, Suomessa suomalaisille”, hän painotti. Ennallistamistavoite on niin suuri, ettei siitä selvitä ilman yksityisiä metsätalousmaita. ”Kriittinen kanta ei riitä, sen pitää olla kielteinen”, hän toteaa. Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu sanoo ennallistamisasetuksen torppaamisen olevan keskustan osalta hallituskysymys. Keskustan kansanedustaja Juha Pylväs esitti Ruotsin esimerkkiin viitaten ympäristöministeriön yhdistämistä maaja metsätalousministeriöön. Eduskunnassa valiokunnat käsittelevät nyt hallituksen kantaa. Lisäksi esitetyt kustannukset olisivat Suomelle erittäin mittavat. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jouni Ovaska on vaatinut asiassa yhteistä parlamentaarista linjaa yli hallitus-oppositiorajan. Vesivoiman osalta keskusta pitää tärkeänä huolehtia säätövoiman riittävyydestä ja vaelluskalojen luonnonkierron palauttamisesta rakennettuihin vesistöihin. KESKUSTAN eduskuntaryhmä pitää ennallistamisasetusta käsittämättömänä. Lisäksi Suomi olisi suurimpia maksajia”, ryhmäpuhuja Ari Torniainen päivitteli keskustelussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Sen voimaantuloon tarvitaan hyväksyntä jäsenmaiden neuvostolta ja EU-parlamentilta. ABORTTILAKI UUDISTUU. Suomen hallitus kiinnitti kannanotossaan huomiota erityisesti siihen, että EU-tason keskiarvoihin perustuva arvio kustannuksista ja hyödyistä ei sovellu suoraan Suomen olosuhteisiin. ENNALLISTAMISASETUS on vasta komission esitys. Natura-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria, josta maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. ”Kyse olisi Suomen museoimisesta luonnon ennallistamisen sijaan. EU:n ”uusi Natura” paineistaa hallitusta Sh utt ers to ck / Sa ara Sa vu sa lo. EU-maiden ympäristöministerit käsittelevät asetusta joulukuussa
Suomessa metsät ovat säilyneet, koska meillä luonnosta huolehtiminen on pidetty kestävän metsätalouden keskiössä. Kaikki miehet olivat porometsällä. Kaikesta päätellen kalentereissa oli sattunut joku kiusallinen sekaannus. Kotimaan riitaisa keskustelu, kokoomuksen välikysymyksen ja vihreiden kaikkitietävyyden nostattamana, ei vahvista Suomen EU-vaikuttamista. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Järkeä ennallistamiseen, katse tulevaan! Täällä Bryssel RISTO LUODONPÄÄ “ELETTIIN helmikuuta vuonna 1979. Vertailuajankohdaksi on heitetty seitsemänkymmenen vuoden takainen ympäristön tila. Joustavuus on löydyttävä, sillä tarpeet ja luonnon olosuhteet vaihtelevat Euroopan maissa valtavasti. HÄMMENNYIN tietysti kovasti ja pyytelin emännältä vuolaasti anteeksi. Kyseessä on vasta komission ehdotus, ja sen sisältöön voidaan vielä vaikuttaa. Valitettavasti esitys on huonosti valmisteltu ja kohtelee jäsenmaita epäreilusti. Koko lähestymistapa on nurinkurinen; ei luonto muutu paremmaksi menneisyyteen hamuamalla, vaan pitää katsoa tulevaisuuteen. Komissio julkaisi luonnon ennallistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen kesäkuussa. Komissio tavoittelee asetuksella luonnon tilan parantamista maa-, metsä-, merija kaupunkialueilla. Talon emäntä ei vaikuttanut olevan kovinkaan kummissaan tapahtuneesta. Emäntä katsahti meitä ja sanoi, että koko kylässä ei ollut sillä hetkellä juuri ketään kotona. Nyt vaaditaan malttia ja lujuutta sekä yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta ennallistamisasetuksesta selvitään mahdollisimman vähin vaurioin. Lainsäätäjillä on edessään valtava urakka epäkohtien korjaamiseksi. ”Ei täällä eilenkään ollut ketään”, hän totesi ymmärtäväiseen sävyyn.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. 4.11.2022 9 EUROOPAN parlamentti aloittaa pian kohua herättäneen EU:n ennallistamisasetuksen käsittelyn. Kritiikki asetusta kohtaan on parlamentissa kovaa. Paikalla ei ollut ketään muuta ihmistä paitsi talon emäntä, joka hämmensi keittiön liedellä porisevaa poronlihakeittoa. Kollegat eri maista ovat nostaneet esille ongelmia niin merija kaupunkialueita, maataloutta kuin metsiä koskevista kohdista. ESITTELIN itseni ja sanoin, että olin tullut vaalitilaisuuteen puhumaan. Sen jälkeen hän vilkaisi minua vähän säälivällä ilmeellä ja sanoi nähneensä kyllä lehdestä ilmoituksen puhetilaisuudesta. Olin ensimmäistä kertaa kansanedustajaehdokkaana ja kiersin vaalitilaisuuksissa ympäri laajaa Lappia. Sinä päivänä vuorossa oli syrjäinen Partakon kylä pinta-alaltaan laajassa Inarin kunnassa. Lapissa elämä soljuu luontaistalouden ehdoilla Ex-ministeri Hannele Pokan vaalitilaisuudessa ei ollut väentungosta ”kumpanakaan” päivänä Hannele Pokka Ja ri La uk ka ne n. Astuin sodankyläläisen tukinaiseni kanssa sisälle pirttiin. 1950-luvulle mennessä isossa osassa Eurooppaa metsät oli jo hakattu. KOMISSION ehdotus lähtee ajatuksesta, että ennen kaikki oli paremmin ja menneisyyden luonto on ollut monimuotoisempaa. ”Mutta tilaisuus oli ilmoitettu eiliselle päivälle”, hän jatkoi. Neuvottelujen tie lienee pitkä ja kivinen. Pääsen itsekin asian ytimeen parlamenttiryhmäni neuvottelijana maatalousvaliokunnassa. Perusteellisia muutoksia on saatava aikaan, jotta se voidaan hyväksyä EU:n parlamentin ja jäsenmaiden toimesta. Ajaa sai taas kohtuullisen pitkän matkan, kunnes saavuimme talon pihaan, jossa puhetilaisuuden piti olla. Kansallista liikkumavaraa ei ole, eikä jäsenmaille ole annettu tarpeeksi valinnanvapautta ennallistamistoimien kohdentamiseen. Totesin myös, että tilaisuudesta oli ilmoitettu etukäteen maakuntalehti Pohjolan Sanomissa
2. Kokeilu on määräaikainen, eli kuusi miljoonaa euroa jakautuu kolmelle vuodelle, kun taas uudet aloituspaikat olisivat pysyvä menolisäys joka vuosi. Norjan malli ei rajoitu opintolainahyvitykseen, vaan myös verokevennyksiin, työnantajaja syrjäseutulisiin. Alueiden tukeminen ei voi rajoittua vain yhteen keinoon, vaan elinvoimaisuuden kasvattamista on tarkasteltava järjestelmätasolla. Myös kaupunkeihin jää asiantuntevaa työvoimaa, sillä kaupungit ovat yleisesti nuorille halutumpia asuinalueita. 4. MITÄ VASTAAT KRIITIKOILLE, JOIDEN MIELESTÄ ALUEELLINEN OPINTOLAINAHYVITYS PAHENTAISI TYÖVOIMAPULAA KAUPUNKIALUEILLA. MITKÄ OLISIVAT OMAT EHDOTUKSESI ITÄ-SUOMEN ELINVOIMAN TURVAAMISEKSI. OLET KUTSUNUT ALUEELLISTA OPINTOLAINAHYVITYSTÄ ”HÖLMÖLÄISEN PEITON JATKAMISEKSI”. Tietenkin kannattaa! En kuitenkaan kannata opiskelijoiden toimeentulon valjastamista aluepoliittiseksi keinoksi, jos ei olla valmiita tekemään muita toimia taantuvien alueiden työntekijäpulaan vastaamiseksi. Tällaisen uhan toteutumisen todennäköisyyden näemme kokeilun aikana. Tätä tukevat Itä-Suomen yliopiston alueja kuntatutkimuksen esiselvitys asiaan liittyen sekä Norjan kokemukset. KOKEILUUN ON VARATTU KUUSI MILJOONAA EUROA. 1. 3. Hallituksen budjettiriihessä päätetystä Itä-Suomi-paketista on hyvä aloittaa. Tuen kohdistaminen pelkkiin opiskelijoihin rajaa ulos suuren joukon muita osaajia. Kokeilu perustuu selkeisiin näyttöihin. En näe opintolainahyvityksen karkottavan kaikkia osaajia suurista kaupungeista pienemmille paikkakunnille. Lisäksi tällä hallituskaudella aloituspaikkojen määrää on jo lisätty. Erityisesti iloitsen panostuksista raideliikenteeseen, koulutukseen, matkailuun, nuorisotoimintaan sekä pk-yritysten kehittämiseen. Suomenmaa haastoi vihreiden nuorten Peppi Seppälän ja keskustaopiskelijoiden Eeva-Kaarina Heikkilän keskusteluun aiheesta. MONI NUORI TOIVOO, ETTÄ VOISI RAKENTAA ELÄMÄNSÄ KOTISEUDULLEEN. On ilo, että se helpottaa myös joidenkin valmistuvien opiskelijoiden rahallista tilannetta. EIKÖ YHTEISKUNNAN KANNATA TUKEA TÄTÄ TAVOITETTA, KUN SAMALLA VOIDAAN HELPOTTAA TAANTUVIEN ALUEIDEN TYÖNTEKIJÄPULAA. 10 4.11.2022 TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Hallitus aikoo toteuttaa alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun 25 kunnassa vuosina 2023–2026. Osaajapulan lisäksi meidän tulee vastata muuta maata heikompaan sosioekonomiseen tilanteeseen, alhaisempaan koulutustasoon sekä kasvaneisiin terveyseroihin kohdentamalla resursseja alueille, missä näitä haasteita kohdataan. OLISIKO TÄMÄ SUMMA KANNATTANUT SUUNNATA MIELUUMMIN ESIMERKIKSI KORKEAKOULUJEN ALOITUSPAIKKOJEN LISÄÄMISEEN. MIKSI TÄLLAINEN MALLI EI SOPISI MYÖS SUOMEEN. PERUSTELE NÄKEMYKSESI. Keskustan ajama lakiesitys on saanut kritiikkiä vihreiltä ja kokoomuslaisilta. 2. Vastaan, että kyseessä on kokeilu, ei lopullinen päätös. Eeva-Kaarina Heikkilä keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Ee va -K aa rin a H eik kilä n ko tia lb um i Sh ut te rs to ck Minä lähden Pohjois-Karjalaan!. USKOTKO, ETTÄ OPINTOLAINAHYVITYS ON RIITTÄVÄ KANNUSTIN ASUINPAIKKAANSA POHTIVILLE KORKEAKOULUTETUILLE. On Suomen etu, että peruspalvelut toimivat tasaisesti koko maassa. ONKO KOKEILUN LÄHTÖKOHTA EHTINYT VANHENTUA, KUN ETÄTYÖN LISÄÄNTYMISEN JOHDOSTA ASIANTUNTIJATYÖ ON MUUTTUNUT YHÄ PAIKKARIIPPUMATTOMAMMAKSI. Se on alueellisen tasa-arvon perusta. NORJASSA VASTAAVA MALLI ON OLLUT KÄYTÖSSÄ JO PITKÄÄN JA SE ON TURVANNUT OSAAJIEN SAATAVUUTTA MAASEUDULLA. Muistutan myös, että työvoimapulaa on muuallakin kuin kaupungeissa. Tavoitteena tulee olla opiskelun lainapainottuneisuudesta luopuminen ja opintorahan riittävä korotus. 1. Mielestäni lähtökohta ei ole ehtinyt vanhentua. 3. Peppi Seppälä vihreiden nuorten puheenjohtaja Re im a Ku uk ka Hölmöläisten peiton jatkamista. KOKEILUN TARKOITUKSENA ON SAADA LISÄÄ OSAAJIA HAJA-ASUTUSALUEILLE. Mielestäni ei. Osaajapulaan tarvitaan valtakunnallisia ratkaisuja, erityisesti naisvaltaisten alojen palkkauksen ja työolosuhteiden parantamista. 4. Opintolainahyvitystä esitetään aloilla, joilla on työvoimapula koko maassa. Uskon, että on. Kokeilulla luodaan alueellista tasa-arvoa, eli se on enemmän sosiaalipolitiikkaa kuin koulutuspolitiikkaa. Perusopetuksen opettajan ja sairaanhoitajan työtä ei voida toteuttaa täysin etänä, vaan tarvitaan läsnä olevia ihmisiä. Se, että samaa opettajaa siirretään paikasta toiseen, ei tuo yhtään uutta opettajaa. ITÄ-SUOMEN ELINVOIMAISUUS ON VENÄJÄN HYÖKKÄYSSODAN MYÖTÄ NOUSSUT MYÖS TURVALLISUUSKYSYMYKSEKSI
Meillä on esikunnassa mainio joukko, minkä lisäksi pomoni on itsekin varma ja kokenut tekijä. Ministerin viestintä on tiimityötä. TUNNUSTATKO OMINEESI TITTELIN ITSELTÄÄN TIMO SOINILTA. Nautin luonnossa liikkumisesta. Suoritusmentaliteetti on harrastuksestani kaukana, mutta kotimaan kauniit kansallispuistot vetävät puoleensa. TEHTÄVÄSI ON AVUSTAA MINISTERIÄ VIESTINNÄSSÄ JA MEDIASUHTEISSA, JOIDEN HOITAMISESTA HÄN ON SAANUT RUNSAASTI KIITOSTA. On ollut kunniapesti olla mukana tämän melkoisen vuoden ajan. MILLAINEN ON OMA TAUSTASI POLITIIKAN SARALLA. Sama pätee viestintään: kohderyhmä on aina tavallinen ihminen arkisine huolineen. MINKÄLAISIIN ASIOIHIN VIESTINNÄSSÄ OLET KIINNITTÄNYT ERITYISTÄ HUOMIOTA. Sanelisin rauhan vapaaseen Ukrainaan. JOS PYSTYISIT DIKTAATTORINA VAIKUTTAMAAN YHDEN ASIAN KORJAUTUMISEEN MAAPALLOLLA, MIKÄ SE OLISI. Alun perin hain korkeakouluharjoittelijan paikkaa keskustan eduskuntaryhmän viestinnästä. Miikka Pynnönen Puolustusministerin erityisavustaja Miikka Pynnönen pyrkii käymään vähintään yhdessä uudessa kansallispuistossa joka vuosi Politiikan ja viestinnän tuleva maisterisjätkä OLET TOIMINUT REILUN VUODEN PUOLUSTUSMINISTERI ANTTI KAIKKOSEN ERITYISAVUSTAJANA. MITÄ SE PITÄÄ SISÄLLÄÄN. Ihmiskunnalla on monta ongelmaa, mutta sota on ehkä niistä turhin, viheliäisin ja epäoikeudenmukaisin.. Myönnän! Opiskelen lisäksi samassa opinahjossa kuin Soini aikoinaan eli Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. TITULEERAAT ITSEÄSI TWITTER-PROFIILISSA TERMILLÄ ”TULEVA POLITIIKAN JA VIESTINNÄN MAISTERISJÄTKÄ”. Maisteriopintoni eivät ole juuri edenneet nykyisen pestini ohella. Hyvä poliitikko elää samassa todellisuudessa kuin ihmisetkin, ja Antti Kaikkonen on tässä mielettömän hyvä. Uskallan siis lainata Soinia vielä toisenkin kerran: ”Se mikä on toisella takana, on toisella vielä edessä.” KERROT HARRASTAVASI VAPAA-AIKANA MUUN MUASSA ERÄILYÄ. 4.11.2022 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu Isä ja poika sotivat eri puolilla rintamaa Ukrainassa – "Haluan, että häntä rangaistaan siitä, mitä hän on tehnyt" (16.10.2022) TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Pyrin käymään vähintään yhdessä uudessa kansallispuistossa joka vuosi. Hyppäsin Kaikkosen kabinettiin, kun ovi sinne avautui. Edessä olikin syväsukellus, kun päivänpolitiikan arki imaisi mukanaan ja jäin ryhmäkansliaan töihin
Jako konservatiiveihin ja liberaaleihin lätkäistään esiin. lokakuuta. Keskusta oli saanut tuolloin Ylen gallupista historian surkeimmat lukemat: puoluetta äänestäisi vain 10,3 prosenttia suomalaisista. Hieman myöhemmin Sandroos poisti twiittinsä ja pahoitteli sitä. Osa haluaa lähteä, kun meno on liian konservatiivista. Korostaahan puolue aina itsekin, että seinät ovat leveällä ja katto korkealla. Paljon on niitä, jotka siirtyvät katsomoon, kun hallitus edistää translakia tai muita arvoliberaaleiksi miellettyjä teemoja. Asetelmassa rypeminen ei kuitenkaan auta puoluetta juuri nyt. 12 4.11.2022 Keskustan kannatus putosi ennätyssurkeisiin lukemiin. Eikä se mikään väärä tulkinta olekaan. KESKUSTAN karmea kannatusalho ei jäänyt vain mustaan torstaihin. KYLLÄ kansa tietää, kirjoitti keskustanuorten Aleksi Sandroos Twitteriin keskustan “mustana torstaina” 6. Hän mainitsi valkoisten heteromiesten “syrjintäitkun”, ihmisoikeuksien polkemisen ja aborttivastaisuuden. Keskustan koetaan olevan liikaa sitä ja liian vähän tätä. Sandroosin poistettu twiitti kiteyttää yhdenlaisen tulokulman tilanteeseen. Lokakuun puolenvälin jälkeen myös Helsingin Sanomien gallup antoi puolueelle hyisen kylmää kyytiä: 10,4 prosenttia. Keskustaan mahtuu ihmisiä molemmista ääripäistä ja ennen kaikkea niiden välistä. 2000-luvun pitkäaikaisin pääministeripuolue on pudonnut kauas mitalisijoista, kokoluokaltaan samaan joukkoon vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Sandroos syytti tilanteesta keskustalaisten konservatiivisia ulostuloja. Mutta kun poliittista keskustelua hallitsevat identiteettipoliittiset kysymykset, näyttäytyy keskusta helposti riitelevänä porukkana. Keskustalla on samanlaisia ongelmia Uutisanalyysi Kun neliapilat jäätyvät La uri H eik kin en , va ltio ne uv os to n ka ns lia Hallituksen johtoviisikko Li Andersson, Maria Ohisalo, Sanna Marin, Annika Saarikko ja Anna-Maja Henriksson tiedotustilaisuudessa Valtioneuvoston linnassa syyskuussa 2022.
Keskustan ongelmat ovat niin monitahoisia, ettei niitä muutamalla uutisanalyysillä avata. Puolue on tottunut sulauttamaan ääripäiden näkökantoja suurimmalle osalle suomalaisista sopiviksi. Paljolti pakosta, mutta paljolti myös siksi, että vihervasemmistolainen ajattelumalli on erilainen. Puolueessa myönnetään jo selvästi, että lähteminen mukaan Rinne–Marinin vihervasemmistolaiseen hallitukseen oli virhe, jota ei olisi tehty, jos seuraukset olisi osattu ennakoida. Päätöstä hallitukseen lähtemisestä ei voida enää peruuttaa. Se tuntuu olevan hukassa. Silti kokoomus keikkuu tuntuvassa gallupkärjessä. Keskusta on ollut aina iso. Keskusta ei myöskään ole onnistunut ääripäitä korostavassa ilmapiirissä sanoittamaan selkeästi, mikä sen linja on. Kaiken lähtökohta on puolueen identiteetti. Aina niissä saisi myös itselle tärkeitä kynnyskysymyksiä läpi. Harvoin muistetaan, että myös kokoomuksen sisälle mahtuvat voimakkaat ääripäänsä. Kääntääkö se sen sisäisiin erimielisyyksiin, hallitusyhteistyön virheisiin ja kannatustilanteen surkutteluun. JAKO konservatiiveihin ja liberaaleihin on melko kevyt selitys keskustan tilaan. Miten keskusta aikoo olla tulevaisuuden puolue. Keskusta voi myös päättää, että se haluaa olla edelleen suuri. Tässäkään vaihtoehdossa keskusta ei pääse pakoon sitä, että sen on tehtävä syvä sisäinen itsetutkiskelu. Monelle äänestäjälle on vaikea hahmottaa, mitä keskusta oikein on. Keskustalla on tilanteessa kaksi vaihtoehtoa. Asiat eivät ratkaise, vaan tärkeämpää ovat mielikuvat. Iso haaste puolueelle on se, että syntyvyys alenee ja keskustalle uskolliset suuret ikäluokat vanhenevat. Yleensä ne heräävät taas, kun lumet sulavat. Silloinen puoluejohto jännitti vaalitulosta Helsingin Apollonkadulla. HS:n gallupin mukaan iso osa keskustan äänestäjistä on siirtynyt katsomoon. Keskikastin keskusta ei ole sama asia. Ja tuota mielikuvaa keskusta ei ole hallinnut. Ja ak ko M art ika in en Pe tra Pö yliö Samuli Vänttilä. Pitäisi olla joko tai. KESKUSTALLE asetelma on vaikea. Tilannetta ei myöskään korjata puheenjohtajaa vaihtamalla. Mutta nykypäivän ilmapiirissä kompromissit eivät tunnu kiinnostavan ketään. Mitä se haluaa olla. Jos puolue valitsee tämän ajattelumallin, se ei luovuta, vaan taistelee. Puolue on raahannut niskassaan mielikuvaa vasemmiston aisankannattajasta kuin iestä koko vaalikauden ajan. Jonkinlainen syväkyntö, jossa kysytään perusasioita: mikä on keskusta. JUURI nyt neliapilat pihanurmella jäätyvät. Olennaista on se, mihin keskusta kääntää katseensa. Teitpä niin tai näin, aina joku hermostuu. Vaaleja on harvoin voitettu menneisyyttä korostamalla, tappelemalla tai puolueen riitoja ruotimalla. Keskusta lähti vuonna 2019 mukaan hallitukseen, vaikka puolue sai tuntuvan vaalitappion. Siellä railo arvoliberaalien ja -konservatiivien välillä on jopa paljon keskustaa leveämpi. Kun Sipilän hallituksessa tehtiin isoja leikkauksia, Marinin hallituksessa on otettu miljardeittain velkaa. Se on pintakuohuntaa, joka peittää alleen syvemmällä olevia ongelmia. Se on mahdollisuus, jota ei kannata ohittaa. Mutta miten heräävät keskustan neliapilat huhtikuussa, kun Suomessa käydään eduskuntavaalit. Se voi ajatella aikojen muuttuneen ja puolueen pudonneen pysyvästi kymmenen prosentin keskikastiin Ruotsin keskustan tapaan. Muutos olisi kuitenkin puolueen henkiselle todellisuudelle valtava. Sekin on jo kokeiltu. Tilanteen hyväksymällä keskusta voisi tulevaisuudessa olla puolue, joka mahtuu mukaan hyvin monenlaisiin hallituskokoonpanoihin. 4.11.2022 13 kuin evankelisluterilaisella kirkolla, jonka laiva vuotaa molemmista päistä nopeaa tahtia. Ihmiset kaipaavat keinoja, jotka osuvat oman arjen kipukohtiin. Jos linja on yhä se, että asioiden ei tarvitse välttämättä olla aina joko–tai, vaan myös sekä–että, ei keskusta ole kyennyt sitä itsevarmasti puolustamaan. Eduskuntavaaleihin on vain puoli vuotta aikaa ja pahalta näyttää. Jälkimmäiselle vaihtoehdolle voisi olla tilausta, kun ihmisten arkea kurmuuttavat monet huolet sähkökriisistä ja hintojen noususta alkaen. Vai siihen, miten suomalaisten asioita pitäisi hoitaa jatkossa ja mitä olisivat uskottavat keinot. ASETELMASSA rypeminen ei kuitenkaan auta keskustaa juuri nyt. Erityisen vaikea ihmisillä on ollut hahmottaa keskustan talouspoliittista linjaa
Kiinan kommunistisen puolueen politbyroon pysyvään komiteaan nimettiin Xin lisäksi kuusi jäsentä. HIRMUMYRSKYN JÄLJET. Nainen ulkoilutti koiriaan Bahmutin kaivoskaupungissa Donetskissa Itä-Ukrainassa. Viime viikolla ainakin seitsemän siviiliä sai surmansa ja kolme haavoittui kaupunkiin kohdistuneessa tulituksessa. Xi poisti presidentin kahden kauden rajan vuonna 2018, mikä mahdollisti sen, että hän voi hallita loputtomiin. Tony Karumba / AFP / Lehtikuva XIN KOLMAS KAUSI. TAISTELU DONETSKISTA. Afrikan sarven maat kärsivät pahimmasta kuivuudesta yli 40 vuoteen. Naiset lapsineen jonottivat Unicefin klinikalle Nadoton kylässä Keniassa. Hirmumyrskyt ovat Bangladeshissa jokavuotisia, mutta ilmastonmuutoksen myötä niiden määrän pelätään voimistuvan. Vaikka viranomaiset ehtivät saada liki miljoona ihmistä tilapäissuojiin myrskyn alta, nousi kuolonuhrien määrä useisiin kymmeniin. Miljoonat ihmiset jäivät ilman sähköä ja ainakin 10 000 kodin kerrottiin tuhoutuneen Bangladeshia rieponeen hirmumyrsky Sitrangin vuoksi. Kaupungissa ja sen ympäristössä on käyty raskaita taisteluita viimeisten kolmen kuukauden aikana.. Alueelta on myös löydetty kolmen aikaisemmissa taisteluissa kuolleen ihmisen ruumiit. 14 4.11.2022 No e l Ce lis / A FP / L eh tik u v a D im it ar D il k o f / A F P / L e h tik uva M u n i r Uz Z a m an / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN LASTEN KRIISI. Ilmastokriisi ja köyhyys muodostavat yhdessä äärimmäisen vakavan uhan 774 miljoonalle lapselle, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestön raportti. Kiinan presidentti Xi Jinping vahvisti kolmannen toimikautensa maan johdossa, kun hänet nimitettiin kommunistisen puolueen pääsihteeriksi ja Kiinan asevoimien johtajaksi
Asiaa pahentaa lisäksi se, että Arizonasta on tulossa yksi merkittävimmistä vaa’ankieliosavaltioista republikaanien ja demokraattien valtataistelussa Yhdysvaltojen välivaaleissa. Tämä siitäkin huolimatta, että talouden hidastuessa tilanne työmarkkinoilla on selkeästi rauhoittumaan päin. TALOUDEN kannalta tämä leudon sään matkailukausi on oikea kultakaivos, kun yli 40 miljoonaa turistia vierailee Arizonassa joka vuosi. Tämä on erityisen harmillista ottaen huomioon, että istuva kuvernööri on vuosien ajan hoitanut arizonalaisten asioita erinomaisesti ja tasapainoisesti. Arizonalaiset vitsailevatkin, että kun muualla maassa syksyn tullen puiden lehdet vaihtavat väriä, niin täällä väriä vaihtavat vain autojen rekisterikilvet, kun nämä muista osavaltioista tulevat, muuttolinnuiksi kutsutut turistit valtaavat Arizonan maantiet ja golfkentät. Kävipä kisassa kuinka tahansa, maltillisen politiikan aika Arizonassa on pian ohi. Kaikki edellä mainittu liitettynä lomakauden avaavaan halloween-juhlintaan tarkoittaa myös, että muuttolinnut, paikallisittain ”snowbirds”, saapuvat kaupunkiin. Muuttolinnut Anatoli Lukkarinen Phoenix, Arizona @anatolitweet. Istuva maltillinen republikaanikuvernööri Doug Ducey ei voi enää asettua ehdolle, ja väännöstä demokraattien Katie Hobbsin ja republikaanien Kari Laken välillä povataan tiukkaa. Molemmat ehdokkaat edustavat oman puolueensa ääripäitä, ja suomalaiselle kulttuurishokin aiheuttava vastaehdokkaan mustamaalaamiseen tähtäävä kampanjointi käy todella kuumana. Syksy on myös tapahtumien ja juhlien kultaaikaa. Maantiet muuttuvat tukkoisemmiksi, jonot ravintoloihin kasvavat ja parkkipaikan löytäminen vaikeutuu. MUUTTOLINTUJEN lisäksi alkavaa syksyä värittävät myös marraskuussa järjestettävät kuvernöörinvaalit. Onneksi tilanne on maailman turistikeskuksiin verrattuna hyvin hallinnassa ja Arizonan moderni infrastruktuuri kestää nykyiset turistimassat hyvin. Kesäkuukausien kuumuutta sisätiloihin paenneet ihmiset alkavat viettää entistä enemmän aikaa ulkona golfaten, patikoiden, pyöräillen, juosten tai ihan vain istuen terasseilla nauttien miellyttävästä 20?25 asteen lämpötilasta ja jääkahvista. Suurin haaste tämän vuoden matkailukaudelle löytyykin työvoimapulasta etenkin palvelualoilla. Täydellinen sää mahdollistaa valtavan määrän ulkoilmatapahtumia, kuten konsertteja, urheilutapahtumia, markkinoita ja festivaaleja. Polarisoitunutta tilannetta kuvaa hyvin se, että demokraatti Katie Hobbs ei ole edes suostunut vaaliväittelyyn Kari Laken kanssa. Luonnollisesti tällainen määrä turisteja ei voi olla näkymättä paikallisten arjessa. 4.11.2022 15 SYKSYN saapuessa tunnelma ja ilmapiiri Phoenixissa alkavat muistuttaa monilta osin sitä samaa intoa ja iloa, jonka kesän saapuminen saa aikaan Suomessa
1990luvun alussa Suomi syöksyi lamaan, nyt poliitikot ovat sulkeneet yhteiskuntaa koronaviruksen vuoksi ja taklanneet Ukrainan sodan seurauksia. Eeva Kalli ei kuitenkaan näe, että ryhmyrin homma oli hänen kohdallaan tähtiin kirjoitettu. Ja olihan Kalli jo eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan paikalla, kunnes Juha Pylväs ilmoitti väistyvänsä ryhmän johdosta. Häntä ennen hommaa on hoitanut 40 miestä. Siitä isä ja tytär ovat kuitenkin puhuneet, että molemmat joutuivat heti ensimmäisellä kansanedustajakaudellaan syvään päätyyn. KALLI KERTOO isänsä varoneen visusti neuvoja siitä, kannattaako ryhmyrin paikkaa tavoitella. “En todellakaan osannut ajatella, että neljä vuotta myöhemmin minulla olisi kunnia johtaa keskustan eduskuntaryhmää”, 4ja 7-vuotiaiden lasten äiti sanoo. Eeva Kallin mielestä osa keskustan hallitusTemppu ja miten se tehdään TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN. Satakuntalainen Kalli teki poliittista historiaa tultuaan valituksi keskustan eduskuntaryhmän johtoon syyskuun puolivälissä. “Mutta onhan se hienoa, että yksi viimeisimmistäkin keskustan lasikatoista on nyt rikottu”, hän sanoo. Eduskunnan valiokuntien aikatauluissa kun ei aina huomioida sitä, että syödäkin pitäisi. 16 4.11.2022 Henkilö Omavaraisuus energiassa ei onnistu ilman keskustalaista aluepolitiikkaa, eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Eeva Kalli paaluttaa. Kalli on avustanut Matti Vanhasta ja Mari Kiviniemeä pääministerin tehtävissä sekä EUkomissaarina toiminutta Olli Rehniä Brysselissä. Hän hoiti tehtävää peräti kahdeksan vuoden ajan. Ansioluetteloon kuuluvat myös viestintäja yhteiskuntasuhdejohtajan työt Energiateollisuudessa sekä toimitusjohtajuus viestintätoimisto Miltton Networksilla. “Sitäkin vasten olen kiitollinen kollegoilta saadusta luottamuksesta, että olen vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja.” Eeva Kallin nousu oli nopea, sillä hänen isänsä Timo Kalli oli neljännen kauden euralainen kansanedustaja aloittaessaan “ryhmyrinä” vuonna 2003. E eva Kalli tilaa Helsingin Musiikkitalon kahviosta lohileivän, joka on nyt myöhäisen iltapäivän lounas. Neljä vuotta sitten hän oli viimeisillään raskaana ja pohti, lähtisikö ehdolle eduskuntavaaleihin. Kalli ei kuitenkaan usko sukupuolella olleen merkitystä henkilövalinnassa. Hän tiesi toki itsekin, mihin lähti
4.11.2022 17
Äitinsä tyttö siis. Keskusta onkin ison valinnan edessä historiallisen huonon kannatuksensa kanssa, hän näkee. EEVA KALLI ei ole se poliitikko, jonka puheenvuorot tai Twitter-päivitykset herättäisivät suurta vastakkainasettelua. “Nyt täytyy päästä tilanteeseen, jossa kukaan ei voi enää käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan.” Kallin mukaan sekä Keski-Euroopassa että EU:n komissiossa on nyt korkea aika herätä. Kalli yrittää rajoittaa lapsen ruutuaikaa miehensä Petro Peipon kanssa. Sen Eeva Kalli sanoo painokkaasti ja uskoo, että monet yrittävät tätä asiaa häivyttää. “Sen hinta on nyt kova.” Saksa alkoi ajaa ydinvoimaa alas vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Kuuden sisaruksen kanssa kasvanut Eeva Kalli oli pienenä kateellinen isoveljelleen, jolla oli oikeita läksyjä, penaali ja reppu. Se on hänestä sekä ympäristöettä turvallisuuskysymys. Nykyaika on tuonut tähänkin uudet haasteensa. KALLIN MIELESTÄ ryhmyriltä vaaditaan kärsivällisyyttä, kykyä kuunnella kansanedustajia sekä taitoa neuvotella ja sovitella. 18 4.11.2022 kaudesta on nyt mennyt henkisessä lamassa. Sen Kalli oppi jo lapsuudessaan, sillä hänen kansanedustajaisänsä oli myös jatkuvasti puhelimessa. On se nyt ihme, että tällaisessa tilanteessa edelleen kyseenalaistetaan kestäviä energialähteitä, jotka ovat vieläpä keskeisiä huoltovarmuudessa.” POLITIIKAN luottamustehtäviä ei tehdä kello, vaan puhelin kädessä. Sama pätee metsäenergiaan. Muuten se temppu ei onnistu.” “Se ei onnistu keskittämällä, sillä tarvitsemme investointeja kaikkialle Suomeen.” KALLI SANOO , että esimerkiksi Saksassa energiavalintoja ei ole tehty ilmastotai turvallisuusnäkökulmasta, vaan on haettu kustannustehokasta tapaa ja laskettu sen varaan, että Venäjään voi luottaa. Muihin viesti ei kenties ole uponnut yhtä hyvin, hän myöntää. Hän haluaa pysyä asiassa ja tehdä sen muita kunnioittaen. “Nyt ihmiset puhuvat kustannusten noususta, perheen ja läheisten toimeentulosta. Kallin esikoinen Pihla aloitti juuri koulun ja sai ensimmäisen oman puhelimensa. “Jos on sitä mieltä, että haluaa itsenäiseen, omavaraiseen ja puhtaaseen energiatulevaisuuteen, jossa ollaan irtauduttu fossiilisesta tuontipolttoaineesta, silloin on välttämätöntä kannattaa vahvaa aluepolitiikkaa. “Nyt ei saa mennä mukaan sellaisiin mielikuviin, että on vain vasemmisto ja oikeisto. Kalli haluaa käyttää haastattelun tarjoaman mahdollisuuden keskustan kenttäväen kiittämiseen. On keskusta ja keskustalainen vaihtoehto, ja Suomi tarvitsee sitä.” Kallin mukaan keskustalaiset osaavat kyllä vastata oikein, kun heiltä kysytään, olisiko isien vapaita pidentävä mutta äitien vapaat säilyttävä perheuudistus tehty ilman keskustaa, tai olisiko koulutuspaikkoja jaettu eri puolille maata. “Haluan kiittää heitä siitä työstä, mitä he ovat tehneet ja tekevät myös tästä eteenpäin. Tai voimme valita, että uskomme omaan linjaamme ja haemme sille ihmisten luottamusta.” “Olen päättänyt valita jälkimmäisen vaihtoehdon ja toivon, että muutkin keskustalaiset näin tekevät.” TÄSSÄ MAASSA on edelleen keskusta. “Silloin vasta harmitti, kun sain ajokortin luokan viimeisenä”, Kalli naurahtaa. Vanhemmat päättivät, että vuoden 1981 tammikuussa syntynyt tyttö sai toiveensa mukaisesti aloittaa koulun jo kuusivuotiaana vuonna 1980 syntyneiden kanssa. Jo silloin oli nähtävissä, että se on huono päätös, Kalli sanoo. Keskustan linjasta pitää kertoa ja sitä pitää jaksaa toistaa, Eeva Kalli sanoo.. Voi olla asioita, joista yhdessä sovitaan toisin, mutta ne ovat poikkeuksia”, hän sanoo. Ei olisi myöskään keskustan eduskuntaryhmää ilman niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä siellä kentällä.” “Lupaan sen, että eduskuntaryhmä tulee tekemään lujasti töitä keskustalle tärkeiden asioiden puolesta ja viimeiseen asti niitä edistämään”, Eeva Kalli sanoo. “Voimme jäädä piehtaroimaan menneeseen ja muiden rakentamiin mielikuviin vihervasemmistolaisesta hallituksesta. “Sitä tuntee piston sydämessään sanoessaan lapselle, että laitahan välillä se puhelin pois, vaikka itsellä se on kuitenkin usein kädessä. “Suhtautumisessa ydinvoimaan tarvitaan muutos, joka näkyy kaikessa säätelyssä. “ Pihla herää aamuisin aikaisemmin kuin olisi tarpeen, sillä hänellä on kiire päästä kouluun. Tässä on erityinen vastuu meillä kansanedustajilla ja puoluejohdolla.“ Kallin mukaan keskustan eduskuntaryhmällä jos jollain on ymmärrys ihmisten arjesta eri puolilla maata. Tuleva talvi pelottaa.” KALLI KATSOO , että nyt on tärkeää jatkaa keskustan pitkää linjaa energiaomavaraisuuden parantamisessa. “Linjastamme pitää kertoa ja sitä pitää jaksaa toistaa. Ryhmäkurin suhteen linja pysyy, hän vakuuttaa, vaikka keskustakin on ollut äskettäin otsikoissa eduskuntaryhmää jakavista asioista. “On hyvä, että politiikassakin jokainen on oma itsensä”, hän sanoo. “Kun ollaan hallituksessa ja hallitusohjelman asioista on yhdessä sovittu, niin lähtökohta on tietenkin se, että niitä viedään eteenpäin. Hän korostaa, ettei energiapolitiikkaa voi irrottaa muusta politiikasta – kuten keskustalle ominaisesta aluepolitiikasta
4.11.2022 19 Nyt ei saa mennä mukaan sellaisiin mielikuviin, että on vain vasemmisto ja oikeisto.
Hän on torppakylähankkeen aktiivisimpia puuhaajia.. Ilmiöt Pitkäaikainen vasemmistoliiton poliitikko Marjatta SteniusKaukonen jätti valtuustot ja parlamentit yli kymmenen vuotta sitten. 20 4.11.2022 Torppa saa uuden elämän TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Pälkäneen Rautajärvellä käydään edellä rakentamisen kiertotaloudessa. Torppakylähanke on nimetty juuri myös vuoden Leader-kylähankkeeksi. Tamperelainen on kotiutunut hyvin Pälkäneen Rautajärvelle, jossa hän on jatkanut vaikuttamista kylätoiminnan parissa
Vanhoja torppia Rautajärven talkooporukka on purkanut nyt kolme, ja lisäksi kahdesta ottanut osia. Kyse ei ole pelkästään rakentamisesta, vaan mukana on kulttuuria, historiaa ja kiertotalouden edelläkävijyyttä. Piirustukset ja suunnitelmat ovat olemassa, työt tarvitsee vain aloittaa. Euroopan parlamentissa SKDL:n, Demokraattisen vaihtoehdon ja vasemmistoliiton konkari toimi eduskunnan valitsemana vajaan kahden vuoden mittaisella Suomen ensikaudella. Kyläkoulu lopetti toimintansa viime vuonna. TORPPAKYLÄ on hanke, jolla Rautajärven elinvoimaa ja houkuttelevuutta pyritään kasvattamaan. 4.11.2022 21 A urinkoinen syyspäivä kertoo värikkäällä kielellään, että kyllä täällä maalla on hyvä asua. Vaikuttaminen on jatkunut kylätyön parissa. Isku oli kova, mutta kylä on päättänyt pärjätä. Vanhoja rakennuksia alueella on siis riittänyt. Vuosikymmenien ajan hän vaikutti eduskunnassa ja Tampereen kaupunginvaltuustossa, usein vaalipiirin ja kaupungin ääniharavana. Tämä on myös kyläaktiivi Marjatta Stenius-Kaukosen viesti Pälkäneen Rautajärvellä. Luhtajärvi kuuli radiosta jutun perinnerakentamisesta, ja näin hankkeeseen löydettiin rakennustekniikan ja arkkitehtuurin professoreitakin mukaan. Taustalla kylätalo Rautahovi.. En kaipaa kaupunkia. Rautajärvi on otollinen kylä torppahankkeelle. Torpat, mökit ja talot voisivat saada uuden elämän niin, että ne puretaan ja käyttökelpoisista osista tehdään uusia rakennuksia. ”Se oli ollut parikymmentä vuotta tyhjillään, ja kattokin osin romahtanut. Kiertotaloutta on sekin, että vanhoista kalaverkkojen merkeistä tehtiin Rautajärven ammattilaiset odottavat torpille uusia rakennuttajia innolla. ”Olen aina tykännyt olla maalla, kulkea metsissä, sienestää ja marjastaa. Paljon oli silti hyvää tavaraa, ja talkoilla se purettiin. Torppakylä on muutaman vuoden ikäinen projekti. Nyt näille on annettu uutta elämää. Täällä on hyvä elää. Tosin hirsien nostoon tarvittiin palkattuja ammattilaisia”, Stenius-Kaukonen kertoo. Stenius-Kaukosen mukaan idea lähti alun perin sähkömies Pauli Luhtajärveltä, joka on työssään kiertänyt paljon lähiseutuja, ja tiesi, kuinka paljon tyhjiä taloja siellä ja täällä on. STENIUS-KAUKOSEN aviomies Erkki Kaukonen on syntyjään rautajärveläinen ja saanut vaimonsakin juurtumaan kylälle reilun neljänkymmenen vuoden aikana. Niin paljon tekemistäkin täällä on, on kulttuuritoimintaa, erilaisia tapahtumia, ettei tarvitsekaan mennä pidemmälle. Erkki Kaukosen äidinäidin suvulla ollut talo sai kunnian olla pioneeritorppa ja tulla puretuksi uutta käyttöä varten ensimmäisenä. Stenius-Kaukonen kertoo, että kylä on rakentunut kahden kartanon ympärille ja näillä oli yhteensä peräti noin 60 torppaa ennen vuoden 1918 torpparivapautuslakia. Torppakylän suunnitelma tehtiin diplomityönä. Kaupunginvaltuusto jäi ja kotipaikka vaihtui virallisesti kymmenen vuotta sitten. On konserttia ja elokuvia, ja kirkonkylällekin pääsee tapahtumiin aika kätevästi.” Stenius-Kaukonen on tuttu nimi politiikan pyörteistä
Siinä on kaksi erillistä asuntoa. Oli tyytyväinen, että sai mörskän pois, ja vaimokin kuulemma ihmetteli, että miten tuo aurinko nyt paistaa keittiöön”, Stenius-Kaukonen naurahtaa. Me ollaan kotiuduttu hyvin”, Aukee sanoo myös Taran puolesta. Seinänaapurina asuva Tellervo-rouva on ollut tärkeässä roolissa, kun Aukee Ranja Aukee ja Tara-koira muuttivat torppaan kaupungista. Sisällä on vanhan torpan tuntua, jota tuovat etenkin hirsiseinät, pönttöuuni ja Pentinmäen jykevät lattialankut. Hirsien nostossa huomattiin, että osa oli mätää. Torppakylä on nousemassa talo kerrallaan pellolle Rautajärven keskustan kylkeen. Ja auttavaisia ovat. Ei saatu tarpeeksi pitkiä hirsiä, eli ei niistä torppaa saanut koottua. Muuta käyttöä onneksi oli.” Pentin jälkeen purkuvuorossa oli Pentinmäki, josta uuden torpan hirret ja vuorilaudat ovat pääosin. Helsingistä olen alun perin ja Tampereella asuin pisimmän ajan, mutta vanhemmiten sitä kaipasi luontoa ja ihmisten lähellä oloa”, Aukee kertoo. Jätepuusta on tehty kasvien kasvua parantavaa biohiiltä. Se löytyi, kun Stenius-Kaukonen kävi miehensä äidin kanssa hunajaostoksilla sukulaismiehen luona. Kun tarkemmin katsoo, perinteisiä elementtejä kyllä huomaa, tai luulee huomaavansa. Toisen ovella asukas Ranja Aukee ja Tara-koira ovat hymyileväisinä ihmettelijöitä vastassa. Erityisen komeita olivat jykevät lattialankut, jotka päätyivät uuteen torppaan. 22 4.11.2022 merkit siihen, mikä hirsi kuului mihinkin. ”Purkaa pitäisi”, kuului vastaus. ”Siinä oli jotain AIV-muovisäkkejä vedetty kulmiin ja pilattu tällä tavalla puu. Kyläkeskus Rautahovi näkyy pellon yli tien toisella puolella. Ihmisten lähelle pääsee pienessä kyläyhteisössä ehkä paremmin kuin kaupungin ihmisvilinässä. ”Konstailemattoman uteliaita ovat täällä, mutta myönteisessä hengessä. Leivinuunin tiiletkin saivat uutta elämää uuden torpan saunarakennuksessa. Torppakylän ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa torppa pitää sisällään kaksi samanlaista asuntoa.. Aurinkopaneelit katolla lisäävät nykyaikaisuuden vaikutelmaa. Täysin vanhaa mallia ei ole haettukaan, torppakylän kun on tarkoitus olla kiertotaloutta eikä museointia. ”Minä sitten ehdotin, että siirretään tuo torppakylään, ja tämähän sopi hyvin. Vielä oppii uusia asioita, kun työelämän ajan oli nenä kiinni kirjassa. ”Tämä on tällaiselle aina kaupungissa asuneelle näin hienosti sanoen uusi alku, mutta oikeastikin kaikki on erilaista. Kirkas punainen maali on sekä hyvin perinteisen että hyvin tuoreen näköinen raikas elementti. Pentinmäenkin purkivat pääosin talkoolaiset, mutta katon purkamisesta maksettiin ammattilaisille. Yksi pihapiiri on tässä vaiheessa valmiina. KAUEMPAA tai lähempääkään ei ehkä tajua, että uuden näköinen punainen tupa on tehty vanhoista materiaaleista. Taas mentiin hunajaostoksille ja kysyttiin, mitä isäntä on ajatellut pihapiirissä olevalle vanhalle talolle tehdä. Aukeen mukaan molemmat ovat kotiutuneet hyvin
Kaikki toimet torppakylästä muuhun kylätoimintaa tähtäävät samaan maaliin, elävämpään Rautajärveen. Vielä ei voi sanoa, mikä on todennäköisintä koulun tulevaisuudelle. Luopioisiin haettiin eräälle yritykselle Puolasta työntekijöitä. ”Nyt kun hinnat ovat nousseet, eivät vieressä olevista kunnan vuokra-asunnoista saatavat vuokrat enää riitä koulun lämmitysja muihin kustannuksiin”, Stenius-Kaukonen kertoo. Kylän lakkautettu koulu toimii muun muassa kudontatilana. Minä olen Toimin työtä tiepolitiikassa jatkanut, ja kyllä on kunnostustöitä tänne saatukin.” Rautajärvellä on torppakylän lisäksi lukuisia muitakin paikkoja (merkitty kaavaan punaisilla pisteillä) uusille asujille. Löylyjä kehuvat sekä Aukee että Stenius-Kaukonen. Appi Toimi Kaukonen vaikutti keskustan puoluehallituksessakin. ”Työvoiman puutetta harmittelee moni työnantaja. Asuntoja tarvittaisiin sekä Rautajärvellä että entisen Luopioisten kunnan kirkonkylällä. Samaan pihapiiriin on tehty myös saunarakennus. Koululla harjoittelee muutama bändi, siellä käy kutojia ja kutomiskurssilaisia, vieressä on frisbeegolf-rata. VAIKUTTAJA on seepra, joka ei pääse raidoistaan, Stenius-Kaukonen kuvailee. Hyvin kyllä pärjättiin, kun tutustuttiin.” ”Täällä on ollut aina huonoja teitä, ja Toimi niille yritti saada parannusta. ”Olemme yrittäneet saada Luopioisiin toista lääkäriä takaisin. Hän ahkeroi kylätoiminnan lisäksi edelleen lähialueen sote-asioiden parissa, jotka ovat lähellä hänen sydäntään. Asuminen olisi kyllä halpaa. Vanhat tiilet ja saunakamarin harmaantuneet seinälaudat ovat kaunis sisustuselementti. Kyläyhdistyksellä on aikaa ensi vuoden toukokuuhun keksiä Rautajärven koululle järkevää käyttöä, muussa tapauksessa Pälkäneen kunta myy sen. Stenius-Kaukonen ja kutoja Terja Yliranta-Keränen kangaspuiden parissa. Toivottavasti hyvinvointialue ottaa oikean asenteen tämän kanssa.” SKDL:n kansanedustajana jo ollessaan hän tuli avioliiton kautta keskustataustaiseen sukuun. Ovat hyviä ja heidät halutaan pitää, mutta he joutuvat asumaan Valkeakoskella tai Kangasalla”, Stenius-Kaukonen kertoo. Perinteisen tyylin lisäksi mukana on moderneja elementtejä, kuten aurinkopaneelit.. VAIKEUKSIAKIN matkaan on mahtunut. Kyläyhdistys ja torppakylää varten perustettu osakeyhtiö pohtivat yhtä aikaa monia ongelmia. ” Paavo Väyrynen kysyi mieheltäni Ekiltä, mitenkä se Toimi tulee toimeen tuollaisen miniän kanssa. 4.11.2022 23 on tutustunut uuteen paikkakuntaansa. Hänen kuolemastaan tuli kesällä 30 vuotta
24 4.11.2022 Juha ja Anniina Jalkasta jännitti kertoa some-seuraajilleen maallemuutosta. Kun he lopulta kertoivat, suosio räjähti.
Jalkanen on syntyperäinen helsinkiläinen. Pariskunnan kerrostalokoti oli Espoossa, Juha kävi töissä uimahallilla. Valinnan teki Suomen Kylät ry. Tänä syksynä Anniina Jalkanen valittiin vuoden maaseutukasvoksi. Keittiön pöydällä torkkuu kissa. Jalkanen on suosittu tubettaja ja sisällöntuottaja. Maaseutuelämästä kertovalla YouTube-tilillä hänellä on reilut 40 000 seuraajaa. Kun Jalkanen sai esikoisensa, alkoi hän äitiyslomalla miettiä, mitä hän elämältään oikeasti haluaa. Keittiön suunnalta alkaa kuulua valkokakadujen eli papukaijojen kimeä kaakatus. Hän työskenteli pääkaupunkiseudulla ensin vaatekaupassa, opiskeli siten lähihoitajaksi ja teki töitä lastensuojelun parissa. Kolme vuotta sitten Jalkaset muuttivat kuitenkin tänne: keskelle metsää. Mäntyharjulle johtava pikitie ei ole ollut leveä sekään, mutta tiheäkasvuisen metsän keskellä kiemurtelevalle hiekkatielle kääntyminen saa olon epävarmaksi. VIELÄ kymmenkunta vuotta sitten Jalkanen ei olisi voinut kuvitellakaan mitään tällaista. Anniina Jalkanen tulee pihalle vastaan. Hän on asunut pääkaupunkiseudulla kerrostalossa koko ikänsä. Eteisessä koirat tervehtivät vieraita vauhkoontuneina. 4.11.2022 25 Keskelle skutsia Elämä K apeaa metsätietä ei meinaa ensin huomata. Pihassa on hevosia, lampaita, vasikoita, porsaita, kanoja ja kaneja. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: SAARA SAVUSALO Kissa torkkuu keittiön pöydällä.. Voiko täällä asua joku. Eläinsuojelukeskusta pyörittävä tubettaja valittiin vuoden maaseutukasvoksi. Instagramissa seuraajia on yli 37 000. Pääkaupunkiseudulla on asunut aina myös hänen puolisonsa Juha Jalkanen. Keskelle ei mitään, voisi moni myös sanoa. Metsän keskelle muuttivat myös Jalkasen tyttäret, jotka ovat nyt 3ja 6vuotiaita. Mutta sieltä se lopulta putkahtaa esiin, keltainen rintamamiestalo. “En tiennyt maaseudusta mitään. Pariskunta haaveili puutalokodista ja kävi katsomassa monia sellaisia kohteita pääkaupunkiseudulla Anniina Jalkanen on asunut koko ikänsä kerrostalossa pääkaupunkiseudulla, mutta kolme vuotta sitten hän muutti perheensä kanssa pientilalle Mäntyharjulle. Myönnän, että saatoin myös ajatella, että kuka hullu siellä asuu”, Anniina Jalkanen sanoo. “Melkoinen tervetulotoivotus”, Jalkanen nauraa
26 4.11.2022
Seuraajien määrä suorastaan räjähti. Espoon vuosinaan hän keskittyi kaupunkilaisen perhe-elämän kuvaamiseen. Kerran mökkireissullaan Jalkaset kuulivat, että lähiseudulla olisi vanha pientila myynnissä. Seuraajia hänellä oli kertynyt noin 10 000. Pian paikoilleen alkoivat loksahdella myös monet käytännön asiat. Emme ole suuremmin nähneet tarvetta esimerkiksi vesivessalle.” Anniina ja Juha Jalkanen ovat viihtyneet maalla. Jalkaset laittoivat Espoon kotinsa vuokralle, irtisanoutuivat töistään ja siirtyivät molemmat pelkästään sisällöntuotannon yrittäjiksi. Muuttoauton he pakkasivat kesäkuussa 2019. Jalkaset ihastuivat vuonna 1947 rakennettuun taloon ja koko paikkaan heti.. Sisimmässäni tiesin, että tätä meidän täytyy kokeilla.” Jalkasia jännitti kertoa maalle muuttamisesta some-seuraajilleen. Anniina Jalkanen oli aloittanut tubettamisen vuonna 2017. Vesivessaa heillä ei ole. Ajatukset paikan mahdollisuuksista lähtivät lentoon. Eilen kuitenkin vettä alkoi tulla taas, joten olemme onnellisia”, Anniina Jalkanen hymyilee. Oli aika varma olo. “Tosin viimeiset kolme kuukautta olemme olleet taas ilman juoksevaa vettä, sillä pohjavedet ovat olleet niin matalalla. Lopulta he uusivat pihakaivosta johtavat putket, joten vesi virtaa nykyisin sisähanoista ja -suihkusta. “Hyvin tässä on näin pärjätty. Lapsillekin riittää tekemistä eläinten kanssa. Silti minua ei pelottanut. KEITTIÖN ikkunasta avautuu maisema lammelle. “Eniten minua mietitytti taloudellinen puoli, että miten selviämme. Ruokapöydällä torkkunut kissa venyttelee ja jatkaa sitten uniaan. Ensimmäisen vuoden Jalkaset elivät ilman juoksevaa vettä. Järki harasi vastaan, mutta tunteiden tasolla asiat tuntuivat loksahtavan paikoilleen. Kun he lopulta paljastivat muuttoaikeensa, tulvi heille myönteistä palautetta. Pyykkinsä he pesevät pulsaattorilla paljussa lämmitetyllä vedellä. Sen takana syksyn kellastamat lehdet heiluvat hiljaa. Juha Jalkasen vanhemmilla oli kesämökki Suomenniemellä. On vain kuivakäymälä ja ulkohuussi. 4.11.2022 27 tai sen lähialueilla. “Ajateltiin, että mennään ihan vaan mielenkiinnosta katsomaan, mutta ei todellakaan ollut ajatus, että sinne muutettaisiin.” Talonäyttö muutti kuitenkin kaiken. Jalkaset ihastuivat vuonna 1947 rakennettuun taloon ja koko paikkaan heti
Juha Jalkanen joutuu istumaan koko haastattelun ajan niiden vieressä. “Osalle eläimistä etsitään toipumisen ja paremman voinnin jälkeen uusi koti. Eläinten ylläpidon he maksoivat aluksi itse, sittemmin he perustivat yhdistyksen, joka kerää eläinten hoitamiseen varoja rahankeräysten kautta. Meille on eläinsuojelukeskuksessa tärkeää, että eläimet voivat hyvin ja ne saavat toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan, Anniina Jalkanen sanoo.. “Meille tässä on kysymys pelkästään eläinten auttamisesta. Ihmiset ovat olleet tosi mukavia.” TÄMÄN vuoden tammikuussa Jalkaset perustivat tilalleen eläinsuojelukeskuksen. Olen aina ollut hyvin eläinrakas.” Jalkasille sijoitettuja eläimiä ovat myös keittiön vieressä kaakattavat kakadut, joilla on hyvin voimakas ääni. Naapureita heillä ei ole näköetäisyydellä, lähimmille on matkaa noin kilometri. Jalkaset eivät saa eläinsuojelukeskuksen toiminnasta rahaa. Linnut ovat helposti mustasukkaisia, jos taloon tulee vieraita. Se on tuonut arkeen paljon helpotusta. Tilalle otetaan vastaan eläimiä, jotka eivät voi syystä tai toisesta olla enää entisillä omistajillaan. Pimeydessä on myös oma kiva tunnelmansa”, Anniina Jalkanen pohtii. Vastaanotto on ollut mukava ja ystävällinen. Juha Jalkasen vanhemmat tosin rakensivat hiljattain oman kotinsa aivan kivenheiton päähän. Pääsääntöinen kohderyhmä Jalkasille ovat kuitenkin maatilaeläimet. Jos uutta kotia ei löydy tai eläintä ei muutoin enää kannata sijoittaa uudelleen, ne voivat jäädä tänne”, Anniina Jalkanen selventää. 28 4.11.2022 Mäntyharjun kylälle Jalkasilta on kahdeksan kilometriä. Mitään asenteellisuutta kaupunkilaisia kohtaan he eivät ole kohdanneet. Mäntyharjulaisiin ihmisiin Jalkaset ovat tutustuneet kauppareissuilla tai lasten päiväkerhojen yhteydessä. “Meille on tärkeää, että eläimet voivat elää hyvävointisen loppuelämän ja saavat toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Toisinaan eläimet eivät voi jatkaa elämäänsä entisen omistajan luona esimerkiksi avioeron, muuton, allergian tai jonkin muun syyn vuoksi. “On tuntunut hyvältä, että elämme niin täysin omassa rauhassa. Pimeys pelotti aluksi, mutta siihenkin tottui. “Paljon on tullut kannustusta ja positiivista palautetta. Pihassa oleva navetta sekä niityt tarjoavat siihen hyvin tilaa. Ne siis lähtevät meiltä eteenpäin. Usein Jalkasille tulevat eläimet ovat joutuneet kaltoinkohtelun tai eläinsuojelurikosten kohteeksi
Täällä on paljon enemmän tilaa pohtia asioita ja löytää luovia ratkaisuja.” Jalkaset ovat nauttineet myös siitä, että perheelle on paljon enemmän aikaa. Hän myöntää, että eläinten hoitaminen vaatii toisinaan myös paljon vaivaa. Myös maalla tulee hetkiä, jolloin tympäisee kaikki. Hän ei halua verrata, kummassa on parempi elää. “Haluan omilla some-kanavillani kertoa siitä, että myös maaseudulla voi elää onnellista elämää omalla tavallaan. Yhteistä tekemistä riittää ihan luonnostaan. Anniina Jalkanen ei kuitenkaan halua asettaa maaseutua ja kaupunkia vastatusten. Kaupungin hälinässä ja vilskeessä omille ajatuksille ei aina tuntunut olevan tilaa. “Tiedän, että maalla on myös paljon yksinäisyyttä ja onnettomuutta, ihmiset voivat huonosti. Molemmissa on myös paljon onnellisuutta. Silti eläinten auttaminen antaa paljon. Mutta niin on kaupungeissakin. 4.11.2022 29 Esimerkiksi hevosilla täytyy olla paljon tilaa liikkua. “Täällä elämä ei keskity niin pinnallisiin asioihin,” hän sanoo. Maalla asuminen on tuntunut Jalkasista ratkaisulta, jota he eivät kadu. Siihen pitää olla aitoa omaa intoa ja paloa.” Täällä elämä ei keskity niin pinnallisiin asioihin.. “Tässä on saanut nähdä sitä kääntöpuolta, mitä eläinten ylläpitämiseen voi pahimmillaan liittyä.” JALKANEN vetää kuraiset kumisaappaat jalkaansa ja lähtee haastattelun lopuksi näyttämään pellolla käyskenteleviä hevosia. Niin mekin olemme tehneet. Tilalla touhutessa ei tarvitse koko ajan miettiä, mihin leikkipuistoon lähdetään. “Sitä en enää kaipaa. Palkitsevinta on se, kun huonokuntoisena tilalle saapunut eläin alkaa voida paremmin. Ei asuinpaikkoja voi koskaan verrata.” Jalkanen sanoo kuitenkin arvostavansa nykyään ihan eri tavalla maaseudulla asuvia ihmisiä ja heidän elinkeinojaan. Hänet kutsuttiin viime kesänä keskustelemaan maaseudusta myös Porin SuomiAreenaan. Olisi vaikea laittaa niitä enää talliin seisoskelemaan pitkiksi ajoiksi,” Anniina Jalkanen summaa. Anniina Jalkanen sanoo kokeneensa helpotusta ennen kaikkea maaseudun rauhallisuudesta. En silti toivo, että kukaan pelkästään meidän innoittamana muuttaa maalle
Maanpuolustushenki elää nyt vahvaa nousukautta. 30 4.11.2022 Ilmiöt Varautuminen pahimpaan on aina paras resepti TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: SAARA SAVUSALO Reserviläisaktiivit Visa Björn ja Pasi Lasanen ovat ilahtuneita maanpuolustushengen noususta ja kurssitarjonnan monipuolisuudesta
Tammikuun alusta lähtien liittoon on liittynyt peräti 10 000 uutta jäsentä”, iloitsee Reserviläisliiton viestintäpäällikkö Antti Pynttäri. Uudet liittyjät ovat viestintäpäällikön mukaan pääosin läpileikkaus aiemmasta jäsenkunnasta. PELKÄSTÄÄN liiton uusien jäsenten määrä on moninkertainen verrattuna esimerkiksi paljon julkisuutta saaneeseen reservistä eronneiden määrään. Tätä taustaa vasten onkin odotettua, että reserviläistoiminnalle ja vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen järjestämille kursseille on nyt kova kysyntä. Puhumattakaan alkoholinkäytöstä, joka on hävinnyt tänä päivänä kuvioista täysin. ”Järjestöillä on nykyään paljon toimintaa, joissa aseita ei käsitellä ollenkaan. Ja kuten Ukrainasta olemme nähneet, myös siviiliväestölle riittää sodan aikana paljon tehtäviä”, Pynttäri muistuttaa. Ammunnat järjestetään sitten erikseen niistä kiinnostuneille”, hän huomauttaa. ”Ukrainan sodan alkamisen jälkeen yhteydenottoja on tullut minullekin enemmän kuin koskaan aiemmin”, vahvistaa Pohjois-Suomen Sissija Tiedustelukillan puheenjohtaja Visa Björn. ”Olemme aktiivisesti näkyneet sosiaalisessa mediassa ja pyrkineet tavoittamaan myös nuoret sukupolvet sekä vahvistamaan heidän maanpuolustustahtoaan. Myös Maanpuolustuskoulutus MPK:n harjoituksissa kouluttajana toimiva Visa Björn korostaa, että eloonjäämiskurssit voivat olla nimestä päätellen karua touhua, mutta koulutus aloitetaan aina perusteista. Reserviläisliiton jäsenmäärä on niin ikään osoittanut ennätysmäisen nopeaa kasvua Ukrainan sodan raakuuksien piirryttyä ihmisten tajuntaan. Sillä on varmaan oma merkityksensä, että toiminnan kokee omakseen”, hän aprikoi. Osansa kasvuun on myös Reserviläisliiton omalla aktiivisuudella. ”Huomionarvoista on, että varusmiespalvelua suorittamattomia naisia on jäsenistämme jo 3 200.” Maailmanpoliittinen tilanne on ollut luonnollisesti suurin markkinointiväline. RANKAT sotauutiset maailman turuilta ovat aktivoineet kansalaisia pohtimaan myös omia henkilökohtaisia valmiuksiaan mahdollisen kriisitilanteen kohdatessa. ”Isän kanssa olen metsässä kulkenut pikkupoikana. Heidän kauttaan on tullut esille, ettei esimerkiksi tulenteon tarvitse aina olla miesten vastuulla”. ”Peruskursseilla harjoittelu aloitetaan tulenteosta ja pärjäämisestä ilman ylimääräisiä mukavuuksia. Björn ja toinen aktiivireserviläinen, samaan kiltaan kuuluva Pasi Lasanen ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten maanpuolustukseen liittyvistä asioista voi tulla harrastus ja jopa elämäntapa. Erityisesti naiset ovat ottaneet kurssit omakseen. Erityisen ilahtunut hän on naisten ja nuorten osuuden roimasta kasvusta. Tuoreimpaan kilpailuun osallistui 76 lukiota ja 600 opiskelijaa”, Pynttäri toteaa. Lasanen kertoo sytykkeen aktiiviseen osallistumiseen heränneen ensimmäisestä kertausharjoituskutsusta. ”Jäseniä on nyt 46 000. Molemmat ovat olleet reserviläistoiminnassa mukana lähes koko aikuisikänsä. ”Semmoiset noin neljä-viisi vuotta se keskimäärin ottaa oman varusmiespalveluksen jälkeen, kun maanpuolustusjutut alkavat uudestaan kiinnostaa”, muistelee Björn omia ja ympäristöstä saatuja kokemuksiaan. Harjoitukset ovat Pasi Lasasen mukaan kaikin puolin siistiytyneet ja monipuolistuneet. Maailmaa viime aikoina myllertäneiden kriisien takia selviytyminen erilaisista poikkeustilanteista askarruttaa ihmisten mieliä entistä enemmän. Lapsesta asti omaksuttu terve luontosuhde auttaa Lasasen mukaan viihtymistä luontoäidin helmassa. ”Kyse oli vapaaehtoisesta kertausharjoituksesta kaukana Haminassa asti. VAIKKA toiminnan pääideana on yksittäisen sotilaan ja sitä kautta joukkojen taistelukunnon ylläpito, koostuvat varautumiskurssit paljon muustakin kuin ampumisesta tai sotatilanteiden läpikäymisestä. Puolustusvoimien ohella myös erilaisilla maanpuolustushenkisillä vapaaehtoisjärjestöillä on tässä tehtävässä koko ajan kasvava rooli. Perinteinen niin sanottu ”äijämeininki” ja mielikuvat aseiden kanssa maastossa sinne tänne säntäilevistä reserviläisistä alkavat olla nykypolven silmissä jo historiaa. Reserviläisliiton jäsenkehitys 2020—2022 12 500 25 000 37 500 50 000 Vuosi 2020 Vuosi 2021 1.1.-11.10.2022 Kokonaisjäsenmäärä Uudet jäsenet Lähde: Reeserviläisliitto. Eli opetellaan taitoja mistä on hyötyä myös arkielämässä. 4.11.2022 31 SUOMALAISTEN tahto puolustaa omaa maataan on elänyt aina vahvana kansalaisten keskuudessa. ”Monet meihin yhteyttä ottaneista ovat suorittaneet aikanaan siviilipalveluksen ja sanoneet, että Ukrainan sota on avannut silmät lopullisesti. Tästä esimerkkinä on turvallisuusaiheinen Turpotietäjä-kisa, joka on ollut suuri menestys. Homma tuntui heti mielekkäältä ja siitä se innostus lähti.” RESERVILÄISTOIMINNAN kivijalan muodostavat edelleen ammunta, maastotoiminta, maanpuolustustietoisuuden ylläpito sekä liikunta ja urheilu
32 4.11.2022 RUNSAAN kysynnän takia myös kurssien tarjontaa on pyritty laajentamaan mahdollisuuksien mukaan. Nörttityypeille voi löytyä sopivia tehtäviä esimerkiksi tietojärjestelmien parista. Joku voi haluta oppia tekemään ruokaa. Pasi Lasasen toiminimi valmistaa tilaustyönä käytännöllisiä, maasto-oloissa selviytymiseen tähtääviä tuotteita.. Rehellinen palaute on tärkeä mittari puolin ja toisin. Pasi Lasanen puolestaan on laajentanut omaa reserviläisharrastustaan varusteiden valmistamisen puolelle. Käytännöllisiksi testatut asehihnat, vyölaukut ynnä muut harjoituksissa tarpeelliset tuotteet syntyvät miehen käsistä tilaustyönä. Yksittäisiä ylilyöntejä voi toisinaan tapahtua harjoituksen tiimellyksessä. Kouluttajan tehtävä on seurata tilanteita tarkasti ja pyrkiä eliminoimaan mahdolliset ongelmat jo etukäteen.” BJÖRN myöntää oman harrastuksensa kouluttajana menneen joskus sen verran pitkälle alitajuntaan, että ”taktisia” asioita tulee mietittyä jopa fiktiivisten elokuvien parissa. Hiukkavaaran entisellä kasarmialueella voi löytää edelleen muun muassa teltoissa käytettäviä makuualustoja. Kysyntää on sen verran mukavasti, että enemmänkin menisi kaupaksi, jos vain töiltä ja muilta harrastuksilta ehtisi niitä tekemään.” Tammikuun alusta lähtien liittoon on liittynyt peräti 10 000 uutta jäsentä. Kouluttajalla on hänen mukaansa iso vastuu harjoitusten onnistumisesta. Kokeneempi kouluttaja on esimerkkinä ja parina vähemmän kokeneelle. Ja mennään semmoisella tahdilla, että kaikki pysyvät mukana”, Visa Björn painottaa. Puolustusvoimien ja vapaaehtoisten järjestöjen harjoituksissa opetellaan myös arkielämässä tärkeitä selviytymistaitoja. ”Jokainen voi löytää mielenkiinnon perusteella sen oman juttunsa. ”Toiminimi on jo olemassa, ja somekanavien kautta tuotteita on helppo markkinoida samanhenkisille ihmisille. ”Viimeksi näin tapahtui, kun kävin katsomassa Top Gun -elokuvan”, hän myöntää. ”Harjoituksissa toimitaan yleensä mestari-kisälliperiaatteella
Anna Ranki asuu kerrostalossa kaupungissa, joten lämmityksestä ei tule kuluja. Sen jälkeen kaikki ylimääräinen sähkönkulutus tullaan taloudessa karsimaan. Hinta ”vain” 7,49 senttiä kilowattitunnilta.” Sopimus piti konkurssin takia uusia jo viiden kuukauden jälkeen. Pörssisähkön hinta on tuplaantunut vuodessa. 4.11.2022 33 SUOMENMAAN kenttäraatilaisten enemmistö aikoo säästää sähköä tulevina talvikuukausina, joko pakosta tai talkoohengestä. SÄHKÖSOPIMUKSIA kenttäraatilaisilla on monenlaisia. huhtikuuta kolmen vuoden määräaikaisen sopimuksen Lumo Energian kanssa. Kenttäraatilaisilla on erilaisia sähkösopimuksia, mutta ennen kaikkea tavoitteena osallistua sähkönsäästötalkoisiin.. Tärkeää on, että kaikki osallistuvat säästämiseen, vaikka omaan laskuun ei suoraan olisikaan merkittävää vaikutusta.” Osa on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että kodinkoneet olisivat mahdollisimman energiatehokkaita. Polttopuilla ja säästöliekillä TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Tärkeää on, että kaikki osallistuvat säästämiseen. Sopimuskauden juuri alettua syyskuun alussa sain Omavoimalta kirjeen, missä he ilmoittivat nostavansa hinnan lokakuun alusta 43,3 senttiin. ”Puuta on hankittu omakustannushintaan, ja varaavaa takkaa on pidetty lämpimänä polttamalla joka kolmas päivä pari pesällistä”, Markku Pudas kertoo. Ilmalämpöpumppu löytyy monelta. ”Tein toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Omavoiman kanssa vähän yli 12 sentin per kilowattitunti hintaan. Rehellinen kilpailu sallittakoon myös sähköyhtiöille”, Tuomo Vihriälä linjaa. Elina Lappalaisen taloudessa sähkölasku viisinkertaistuu marraskuussa. Näin on toimittu jo vuosia. Haluatko mukaan Kenttäraatiin. ”Puun käytön ja ilmalämpöpumppujen ansiosta sähköä kuluu 21 000 kilowattituntia. POLIITTISIA päätöksiäkin raatilaiset ihmettelevät. ”Mitään suuria taikatemppuja sähkönkulutuksen emme ole keksineet. ”Ehkä laitan astianpesukoneen päälle yöllä”, Marjatta Rönkkö pohtii. ”Tällä hetkellä mitään konkreettista ei ole käynnistetty tai tehty, joka muuttaisi tilannetta, eli alettu rakentaa säävarmaa tuotantokapasiteettia”, Juuso Jaakola-Siimes moittii. ”Tuntuu jotenkin kummalliselta, että yrittäjyyden ja vapaan kilpailun Euroopassa sähkön hinta määräytyy kalleimman tuottamistavan perusteella. Juuso Jaakola-Siimeksellä ei vaikutuksia ole ollut vielä kiinteähintaisen määräaikaisen sopimuksen myötä, mutta se päättyy pian. Puu on omasta metsästä”, Pekka Pelttari toteaa. Kysymme raatilaisten näkemyksiä ajankohtaisiin poliittisiin aiheisiin muutaman kerran vuodessa. ”Tein 1. Painetta kumminkin tulisi luoda etenkin paikallisten energialaitosten pörssistä irtautumiseksi.” Riitta Koskinen on yksi Lumo Energian konkurssin vaikutusten kokijoista. Tein heti tämän ilmoituksen jälkeen pörssisähkösopimuksen Fortumin kanssa, ja sopimus tuli voimaan kuukauden päästä.” Moni raatilainen aikoo siirtää sähkönkulutustaan halvempaan yöaikaan. Moni raatilainen siirtyy lämmittämään lähes yksinomaan puilla, jos tällainen mahdollisuus kotona on. ”Pyrin kuitenkin osallistumaan talkoisiin kiinnittämällä huomiota sähkönkulutukseen muuten. Säästötalkoissa Alpo Seppälä pudottaa huonelämpötilaa muutamalla asteella, ja Riitta Koskinen alentaa kahden makuuhuoneen lämpötilan 14–15 asteeseen. ”Pyykin pesussa vain täysiä koneita ja myöhään illalla”, Anna Ranki korostaa. Sähkön noussut hinta ja mahdollinen riittävyysongelma on saanut ihmiset toimimaan jo nyt. Ilmoittautumiset: uutiset@suomenmaa.fi, viestin otsikoksi "Jäseneksi Kenttäraatiin". Melko pihisti on eletty ennenkin, joten näillä mennään
34 4.11.2022 KUN Esko Aho muisteli lokakuussa 2020 ilmestyneessä kirjassaan 1991 – Mustien joutsenten vuosi ensimmäistä pääministerivuottaan, hän saattoi tukeutua omiin päiväkirjamerkintöihinsä 29 vuoden takaa. ”Eniten voimaa sain kansalaisten kirjeistä. Aho on edelleen vakuuttunut, että hänen hallituksensa valitsema tiukan taloudenpidon linja oli oikea. Senaatintorilla järjestetyssä suurmielenosoituksessa Ahoa ja valtiovarainministeri Iiro Viinasta esittävät nuket roikkuivat hirressä, mutta silti päällimmäiseksi on jäänyt tunne, että pääministeri sai tehdä työtään aika rauhassa. Tilanteen koko karmeus paljastui hallitukselle vasta keväällä 1992, kun yritykset julkistivat edellisen vuoden tuloksensa. EI OLE mikään ihme, ettei pääministeriltä riittänyt enää aikaa päiväkirjalleen. Kirjat ”USKON, ETTÄ LÄHELTÄ PITI” KUN Esko Aho muisteli lokakuussa 2020 ilmestyneessä kirjassaan 1991 – Mustien joutsenten vuosi ensimmäistä pääministerivuottaan, hän saattoi tukeutua omiin päiväkirjamerkintöihinsä 29 vuoden takaa. Hän pohtii, kuinka lähelle langan katkeamista Suomi ajautui. Elvytyksen nimiin vannoivat niin oppositio kuin etujärjestötkin. Aho kertoo kirjassaan, että sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriö laativat syksyllä salaiset muistiot luottohanojen sulkeutumisen varalta. Ahon mukaan pääministerin työpaine kävi ajoittain lähes sietämättömäksi. ”Tapahtumat voi palauttaa mieleen arkistojen avulla, mutta tunnelmat ja mielialat olisi ehdottomasti pitänyt saada talteen”, Aho kirjoittaa. Vuonna 1992 tapa jäi, ja siksi Ahon uusin, synkimmästä lamavuodesta kertova kirja perustuu etupäässä muihin arkistolähteisiin. Huomattavasti vaarallisempia aavekissoja ovat Ahon mukaan erilaiset myytit, salaliittoteoriat ja valeuutiset. Samaan aikaan Suomi rämpi historiansa pahimmassa talouskriisissä. Hän epäilee ajan kullanneen ne. 1990-LUVUN laman aavekissa oli Ahon mukaan velkaelvytys. Senaatintorilla järjestetyssä suurmielenosoituksessa Ahoa ja valtiovarainministeri Iiro Viinasta esittävät nuket roikkuivat hirressä, mutta silti päällimmäiseksi on jäänyt tunne, että pääministeri sai tehdä työtään aika rauhassa. EI OLE mikään ihme, ettei pääministeriltä riittänyt enää aikaa päiväkirjalleen. Samanlaisia kokemuksia kertyi toreilla ja turuilla.” ANNUKKA KAARELA Esko Aho: 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa. Sitä pidettiin taikakeinona, joka tarjoaisi ihmepelastuksen lamasta. Aavekissoilla hän viittaa kuviteltuihin tarinoihin, jotka alkavat paisua ja elää omaa elämäänsä. ”Tapahtumat voi palauttaa mieleen arkistojen avulla, mutta tunnelmat ja mielialat olisi ehdottomasti pitänyt saada talteen”, Aho kirjoittaa. Sitä jahdattiin tutkijoiden, Rajavartioston ja Korkeasaaren työntekijöiden voimin, mutta ei koskaan löydetty. Vielä hallituskautensa alussa hän oli pystynyt käyttämään iltaisin hetken päivän tapahtumien ja tunnelmien kirjaamiseen. ”Itse uskon, että läheltä piti.” Pääministeri on omia tunnelmiaan kerratessaan muistojensa varassa. Aavekissoilla hän viittaa kuviteltuihin tarinoihin, jotka alkavat paisua ja elää omaa elämäänsä. Sen rinnalla tulisi käynnistää velkojen uudelleenjärjestely sekä äärimmäisenä toimena siirryttävä valuutansäännöstelyyn”, Aho siteeraa valtiovarainministeriön papereita. ”Eniten voimaa sain kansalaisten kirjeistä. Hän epäilee ajan kullanneen ne. Tammikuussa yya-sopimus jäi historiaan, maaliskuussa Suomi haki EY-jäsenyyttä ja toukokuussa päätettiin suuresta Hornet-kaupasta. Elvytyksen nimiin vannoivat niin oppositio kuin etujärjestötkin. ”Ensisijaista olisi yrittää varmistaa valtion ja pankkien kansainvälisten vastuiden hoito, koska vain sitä kautta luottokelpoisuus voisi palata. Syksyllä 1992 oli jälleen katastrofi lähellä. Samaan aikaan Suomi rämpi historiansa pahimmassa talouskriisissä. Sen rinnalla tulisi käynnistää velkojen uudelleenjärjestely sekä äärimmäisenä toimena siirryttävä valuutansäännöstelyyn”, Aho siteeraa valtiovarainministeriön papereita. ENTINEN pääministeri kutsuu 1990-luvun alkua kansantalouden vaaran vuosiksi. AHO listaa kirjassaan keinoja, jotka Suomen lopulta nostivat lamasta: veroremontti, valtionosuusjärjestelmän uudistus, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen sekä telemarkkinoiden vapauttaminen. Kynnys haksahtaa niihin laskee varsinkin epävarmuuden ja kriisien keskellä. ENTINEN pääministeri kutsuu 1990-luvun alkua kansantalouden vaaran vuosiksi. Huhtikuussa valuutta alkoi paeta maasta. Suomea uhkasi ulkomaisen rahoituksen tyrehtyminen, kun velan määrä alkoi olla kaksinkertainen vuotuisiin vientituloihin nähden. Suomea uhkasi ulkomaisen rahoituksen tyrehtyminen, kun velan määrä alkoi olla kaksinkertainen vuotuisiin vientituloihin nähden. Hän sai onneksi etua nuoresta iästään ja mainioista unenlahjoistaan. Esko Ahon mukaan Suomi varautui laman synkimmällä hetkellä jo ulkomaisten lainahanojen sulkeutumiseen Tamminiemessä asui agentti. Ahon mukaan pääministerin työpaine kävi ajoittain lähes sietämättömäksi. Hän pohtii, kuinka lähelle langan katkeamista Suomi ajautui. Otava, 286 s. Hallitus sai pikavauhtia sorvattua kasaan säästöpaketin, mikä yhdessä ulkomaisten keskuspankkien tukipäätösten kanssa rauhoitti markkinat. Hallitus sai pikavauhtia sorvattua kasaan säästöpaketin, mikä yhdessä ulkomaisten keskuspankkien tukipäätösten kanssa rauhoitti markkinat. Kynnys haksahtaa niihin laskee varsinkin epävarmuuden ja kriisien keskellä. Vaikka niihin sisältyi toki paljon arvosteluakin, valtaosa kieli myötätunnosta ja kannustuksesta. Tammikuussa yya-sopimus jäi historiaan, maaliskuussa Suomi haki EY-jäsenyyttä ja toukokuussa päätettiin suuresta Hornet-kaupasta. AHO listaa kirjassaan keinoja, jotka Suomen lopulta nostivat lamasta: veroremontti, valtionosuusjärjestelmän uudistus, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen sekä telemarkkinoiden vapauttaminen. Vuonna 1992 kuuluisin sellainen oli tietysti Ruokolahden leijona. Vuonna 1992 tapahtui paljon. Sitä jahdattiin tutkijoiden, Rajavartioston ja Korkeasaaren työntekijöiden voimin, mutta ei koskaan löydetty. Hän sai onneksi etua nuoresta iästään ja mainioista unenlahjoistaan. Samanlaisia kokemuksia kertyi toreilla ja turuilla.” ANNUKKA KAARELA Esko Aho: 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa. Tilanteen koko karmeus paljastui hallitukselle vasta keväällä 1992, kun yritykset julkistivat edellisen vuoden tuloksensa. Vielä hallituskautensa alussa hän oli pystynyt käyttämään iltaisin hetken päivän tapahtumien ja tunnelmien kirjaamiseen. Syksyllä 1992 oli jälleen katastrofi lähellä. ”Itse uskon, että läheltä piti.” Pääministeri on omia tunnelmiaan kerratessaan muistojensa varassa. Vuonna 1992 tapahtui paljon. ”Ensisijaista olisi yrittää varmistaa valtion ja pankkien kansainvälisten vastuiden hoito, koska vain sitä kautta luottokelpoisuus voisi palata. Kun sen ajan käytti tehokkaasti nukkumiseen, akussa riitti taas virtaa.” AHON lokakuussa ilmestynyt kirja on saanut nimekseen 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa. Kun sen ajan käytti tehokkaasti nukkumiseen, akussa riitti taas virtaa.” AHON lokakuussa ilmestynyt kirja on saanut nimekseen 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa. 1990-LUVUN laman aavekissa oli Ahon mukaan velkaelvytys. Sitä pidettiin taikakeinona, joka tarjoaisi ihmepelastuksen lamasta. Henkilökohtaisten merkintöjen puuttuminen harmittaa muistelijaa. Huomattavasti vaarallisempia aavekissoja ovat Ahon mukaan erilaiset myytit, salaliittoteoriat ja valeuutiset. Velkaakin otettiin, mutta lainahanojen pitämiseksi auki Suomen piti osoittaa, että yli varojen eläminen saadaan hallintaan ja velanoton kasvu taitetuksi. Huhtikuussa valuutta alkoi paeta maasta. Niiden mukaan talous saataisiin kasvuun, kunhan valtio lakkaisi leikkaamasta menoja ja ryhtyisi päinvastoin tukemaan investointeja ja kulutusta velkarahalla. Vuonna 1992 tapa jäi, ja siksi Ahon uusin, synkimmästä lamavuodesta kertova kirja perustuu etupäässä muihin arkistolähteisiin. Henkilökohtaisten merkintöjen puuttuminen harmittaa muistelijaa. ”Matka valtioneuvoston linnasta virka-asunnolle Kesärantaan taittui yleensä alle puolessa tunnissa. ”Matka valtioneuvoston linnasta virka-asunnolle Kesärantaan taittui yleensä alle puolessa tunnissa. Niiden mukaan talous saataisiin kasvuun, kunhan valtio lakkaisi leikkaamasta menoja ja ryhtyisi päinvastoin tukemaan investointeja ja kulutusta velkarahalla. Velkaakin otettiin, mutta lainahanojen pitämiseksi auki Suomen piti osoittaa, että yli varojen eläminen saadaan hallintaan ja velanoton kasvu taitetuksi. Otava, 286 s. Aho on edelleen vakuuttunut, että hänen hallituksensa valitsema tiukan taloudenpidon linja oli oikea. Aho kertoo kirjassaan, että sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriö laativat syksyllä salaiset muistiot luottohanojen sulkeutumisen varalta. Vuonna 1992 kuuluisin sellainen oli tietysti Ruokolahden leijona. Vaikka niihin sisältyi toki paljon arvosteluakin, valtaosa kieli myötätunnosta ja kannustuksesta
Ystävyydeksi kehittynyt yhteydenpito jatkui läpi Kekkosen presidenttikausien. VIRTA korostaa, ettei Kekkonen ollut suhteissaan vieraiden valtojen tiedustelupalveluihin mikään eilisen teeren poika, vaan salaisen poliisin palveluksessa nuoruusvuotensa viettänyt presidentti oli sielultaan tiedustelumies. VÄITÖSKIRJATUTKIJA , toimittaja Mikko Virta löysi Haycraftin kirjoittaman henkilökuvan lontoolaisesta arkistosta syksyllä 2019. Haycraftin laatima henkilömuistio lienee Virran mukaan yksi tarkimpia Kekkos-kuvauksia, joita länsivalloilla on ollut käytössään. Virran mukaan Kekkosta, Magillia ja Bosleyta yhdisti rento elämänasenne ja poikamainen huumorintaju. Magill ja Reginald ”Rex” Bosley onnistuivat pääsemään läheisiin suhteisiin Kekkosen kanssa. Varsinkin liikemiehinä esiintyneet, mutta todellisuudessa SIS:n palkkalistoilla olleet James H. Lännen agentit Tamminiemen sisäpiirissä. Raportin mukaan presidentti oli kertonut Haycraftille, kuinka Nikita Hruštšov oli edellisenä syksynä raivonnut hänelle Suomen mahdollisesta Efta-jäsenyydestä. Kuva on kesäkuulta 1976.. Tamminiemessä asui agentti ”Janne Mäkeläksi” kutsuttu James H. Virran mukaan sekä SIS:n että CIA:n yhteydenpito Kekkoseen alkoi jo tämän toimiessa oikeusministerinä. Virta kirjoitti löytämänsä uuden aineiston pohjalta myös Operaatio Kekkonen -nimeä kantavan tietokirjan, joka ilmestyi lokakuussa. Toden teolla lännessä havahduttiin Suomen tilanteeseen vuoden 1959 yöpakkasten myötä. ”Hän pysähtyi katsomaan näyteikkunaa, minä menin ohitse ja hän sanoi, että ’kuulkaa herra, jos vielä kyttäätte minua, niin kutsun poliisin’.” ANNUKKA KAARELA Mikko Virta: Operaatio Kekkonen. YÖPAKKASET vilkastuttivat myös kulissien takana tapahtunutta yhteydenpitoa. Otava, 574 s. Näin kuvaili britti John Haycraft presidentti Urho Kekkosta salaisessa henkilömuistiossa, jonka hän toimitti maansa ulkoministeriölle maaliskuussa 1961. Virran tuore kirja paikkaa erinomaisesti tätä puutetta. Lopulta väitöskirjan aiheeksi vaihtui Kekkosen suhde lännen tiedustelupalveluihin. KEKKOSEN suhteet Britannian Secret Intelligence Serviceen (SIS) ja Yhdysvaltojen Central Intelligence Agencyyn (CIA) ovat aiemmissa tutkimuksissa jääneet hänen KGB-yhteyksiensä varjoon. Miehet tulivat toimeen niin hyvin, että Kekkonen uskoutui opettajalleen jopa poliittisista vaikeuksistaan. Kekkoselle ryhdyttiin toimittaan salaisten kanavien kautta luottamuksellista tietoa neuvostojärjestelmän epäkohdista ja lännen saavutuksista. Virta oli alun perin Lontoossa valmistelemassa väitöskirjaa Suomen kylmän sodan aikaisista hävittäjähankinnoista, mutta yllättävä arkistolöytö imaisi hänet mukaansa ja johdatti yhä uusien lähteiden äärelle. Aiemmin lähinnä juhlatilaisuuksissa presidenttiä tavanneet maiden suurlähettiläät ryhtyivät kolkuttelemaan Tamminiemen ovia tiuhaan. Bosley muisteli vuonna 1976 haastattelussa, kuinka oli kerran lähtenyt seuraamaan Korkeavuoreavuorenkadulla kävellyttä ”Ukkoa”. Kekkonen kutsuttiin vierailulle molempiin maihin ja Suomeen lähetettiin korkean tason ministerivieraita. Kekkonen tutustui erinomaista suomea puhuneisiin brittimiehiin lokakuussa 1945 Hämeenlinnan Evolla järjestetyssä hirvijahdissa. Brittiystäviensä James Magillin ja Rex Bosleyn kanssa Kekkosella oli jopa tapana viljellä agenttihuumoria. 34-vuotias britti asui koko kevättalven ajan Tamminiemessä ja opetti presidentille englantia. Silti myös rautaesiripun toisella puolella oltiin erittäin kiinnostuneita Suomesta. Magill tapasi Urho Kekkosen vielä muutama päivä ennen presidentin sairauslomaa. Tutkija ei suurentele Kekkosen länsiyhteyksien merkitystä: suhteet Neuvostoliittoon olivat tärkeämmät niin presidentin itsensä kuin koko Suomenkin kannalta. Kahdeksan viikon aikana ei minkäänlaisia mielialanvaihteluita. Luonne tasainen. Britannia ja Yhdysvallat käynnistivät monitasoisen vaikuttamisoperaation, jonka tavoitteena oli käännyttää Kekkosta länteen. Tutkijan mukaan Kekkonen osasi varmasti vähintään epäillä esimerkiksi sitä, että hänen englanninopettajansa suoritti Tamminiemessä myös tarkkailutehtävää. ”Selvä, liittykää siihen ja kantakaa seuraamukset!”, neuvostojohtaja oli huutanut. Ainoa asia, joka sai alakuloiseksi, oli liian vähäiseksi jäänyt hiihtoharjoittelu. Haycraft oli palkattu kotiopettajaksi historialliseen Lontoon-matkaansa valmistautuneelle Kekkoselle. Hiljattain tutkimuskäyttöön avautuneesta paperista selvisi, ettei Haycraft suinkaan ollut ollut pelkkä kotiopettaja, vaan hän oli suorittanut Tamminiemessä myös salaista tiedustelutehtävää. 4.11.2022 35 Kirjat Uutuuskirja paljastaa, kuinka länsivallatkin koettivat kietoa Kekkosta verkkoihinsa ERITTÄIN sitkeä ja uuttera
päivään. Kesän alussa yksi heistä järjestää vuorollaan viikonloppukokouksen, jossa virallisen ohjelman ja illallisen jälkeen otetaan esiin neliönmallinen, puinen pelilauta. HALLITSEVA koronamestari Markku Mäkijärvi oli helmikuussa 2020 alkaneen koronapandemian haastatelluimpia asiantuntijoita. Mäkijärven päiväkirjoihin perustuva kirja Koronapeli ilmestyi lokakuussa. Syksyllä 2020, kun viruksen toinen aalto rantautui Suomeen, Uudellamaalla toimi jo kolme suosituksia ja rajoituksia antavaa ryhmää. MÄKIJÄRVEN koronapäiväkirja alkaa helmikuun 2020 alusta. MAALISKUUSTA 2020 alkaen koronavirus täytti johtajaylilääkärin pitkät työpäivät kokonaan. Kriisin pitkittyessä kuri alkoi meilläkin löystyä ja muut asiat painaa vaakakupissa yhä enemmän. Niiden kesken oli Mäkijärven mukaan suuriakin jännitteitä ja erimielisyyksiä. Mäkijärven mukaan Suomi myöhästyi tämän vuoksi selvästi varautumisessa eikä kyennyt täysin hyödyntämään 2–3 viikon viivettä ensimmäisen korona-aallon rantautumisessa. Mäkijärven naama näkyi aamu-TV:ssä ja sanomalehdissä sellaista tahtia, että kansalaiset alkoivat tunnistaa hänet jo pelkistä silmälaseista. Suomen suurimman sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ehti pitää pandemian ajan myös päiväkirjaa, johon hän kirjasi dramaattisen koronataistelun lukuisat eri vaiheet. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori olisi halunnut pitää koronajohtajuuden itsellään, mihin taas HUS ei suostunut. Keväällä 2019 turnauksen voitti ja muovisen kiertopokaalin kotiinsa Espooseen vei HUSin Markku Mäkijärvi. Kirjasta selviää, että vaikka Suomi oli pandemian hoidossa maailman kärkimaita, parannettavaakin jäi. HUSin varautuminen epidemiaan oli käynnistynyt jo hieman aiemmin. ANNUKKA KAARELA Markku Mäkijärvi: Koronapeli. Kuun lopussa hän laski istuvansa jo yli kymmenessä virukseen liittyvässä koordinaatioryhmässä, joista osa kokoontui jopa päivittäin. HUS alkoi varautua uusiin kriiseihin, vaikka edellisetkään eivät vielä olleet ohi. Kiuru antoi HUSille välillä ”reilummanpuoleista korjaavaa palautetta” ja Helsingin johdon kanssa ”haettiin rakentavan vuoropuhelun mallia”. Kiuru vähätteli pitkään koko epidemiaa, mutta myöhemmin hänestä tuli sen vastustaja numero yksi. Päätöksiä tehtiin kysymättä kentältä, ja tiedotustilaisuuksissa poliitikot kahmivat itselleen pääroolin. Terveydenhuollon romahduksesta ei oltu kovin kaukana, Mäkijärvi arvioi. MÄKIJÄRVI kirjoittaa korona-ajan keskeisistä poliitikoista hyvin kohteliain sanankääntein. MÄKIJÄRVEN mukaan kevään 2020 valmiuslaki ja tiukat rajoitukset pelastivat Suomen Ruotsin kaltaiselta katastrofilta. Suomen pandemiataistelun päiväkirja. Mäkijärvi tulkitsee, että tiukkoja rajoituksia ajanut Kiuru vei välillä koronajohtajuuden itselleen pääministeri Sanna Marinilta. On perinteisen koronaturnauksen aika. Seuraavana vuonna perinne jäi väliin, sillä osallistujat olivat täystyöllistettyjä toisenlaisen koronapelin kimpussa. ”Viestintä muistutti ajoittain tyyliltään enemmän poliittista kuin kriisiviestintää”, Mäkijärvi toteaa. Koronapäiväkirja loppuu helmikuun 24. Mäkijärven mukaan perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru yritti sotkea myös HUSin asiantuntijat mukaan soppaan. Tärkeimpien joukkoon Mäkijärvi listaa HUSin oman pandemiaryhmän ja valtakunnallisen poikkeusolojen neuvottelukunnan. Kirjat Koronamestarin pitkä piina Pandemialla pelattiin myös poliittista peliä, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kirjoittaa Shutterstock. Turhaa ja päällekkäistä työtäkin tehtiin. Pandemia jatkui, mutta siitä tuli toisen luokan uutinen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Rivien välistä on luettavissa, etteivät poliitikot aina suinkaan helpottaneet terveydenhuollon ammattilaisten työtä. JÄNNITTEITÄ oli myös valtakunnan tasolla. STM:n ja THL:n koronaohjeet tulivat ammattilaisten mielestä myöhässä ja olivat välillä keskenään ristiriitaisia. Otava, 399 s. HUSissakin kuitenkin uskottiin WHO:n ja kotimaisen THL:n rauhoittelevia viestejä siitä, että virus rajoittuisi pääosin Kiinaan. Erityisesti häntä harmittavat täysin pieleen menneet arviot suojatarvikkeiden riittävyydestä. Voimakkaimmat erimielisyydet koskivat kansalaisten hengityssuojainten tarvetta, jota THL puolsi ja STM vastusti. Erityisesti loppuvuonna 2021 HUS joutui tosissaan painostamaan hallitusta, jotta se ryhtyisi tarvittaviin rajoituksiin taudin leviämisen pysäyttämiseksi. 36 4.11.2022 SUOMALAISTEN yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreillä on tärkeä vuotuinen perinne. Käytettävissä olevat hoitopaikat oli katsottu valmiiksi, suojavarusteita hankittu lisää ja henkilökuntaa koulutettu vaarallisen tartuntataudin hoitoon
Työttömyyden, köyhyyden ja osattomuuden kaltaiset sosiaaliset ongelmat syövät tätä luottamusta, samoin ristiriitaiseksi tai epäoikeudenmukaiseksi koettu viranomaistoiminta ja -viestintä. Kulttuurin puolesta, talouden raameissa. KORKMANIN laaja sivistys, ymmärrys ja halu katsoa maailmaa muustakin kuin ekonomistin vinkkelistä näkyy läpi tekstin. Kristinusko, valistus, kapitalismi ja humanismi ovat sen verran laajoja kattokäsitteitä, että niiden nivominen yhteen teokseen on melkoinen urakka. Myös talouden ymmärtämiseksi tarvitaan siis kulttuuritietoisuutta ja humanismia – ja Suomen tapauksessa vähemmän insinööriajattelua ja -johtajia. Otava, 383 s. Korkmanin mukaan kulttuuri on ihmisja yhteiskunnan ydintä, vaikka humanismia ei arvosteta kuten ”kovia tieteitä” ja kulttuuritoimijoiden rahoituksesta käydään jatkuvaa vääntöä. Uutuuskirja korostaa kulttuurin merkitystä. Kapitalismi-luvussa Korkman kommentoi näitä ja muita kipukohtia, ideoiden taistelua ja oikeistopopulismin nousua. Korkman onnistuu tässä, joskin luennoivalta sävyltä ei paikoin voi välttyä. KIRJA ON JAETTU neljään osaan, mikä on toimiva ratkaisu. Myönteinen talouskehitys voi edistää demokratialle suotuisia arvoja, ja laajojen ryhmien kannalta kielteinen kehitys voi ruokkia demokratiaa vierastavaa populismia. Mutta on sanottava, että vain hyväosainen suurten ikäluokkien edustaja voi väittää pohjoismaisen hyvinvointivaltion Suomessa muuten kuin teoriassa “huolehtivan kansalaisista kehdosta hautaan.” Jokainen, joka on ollut tekemisissä 1990luvun lamasta asti rapautuneiden julkisten palvelujen ja yhtä jalkaa työmarkkinoiden kasvaneen epävarmuuden kanssa kiristyneen kontrollin, byrokratian ja keppimentaliteetin kanssa, tietää että käytännön totuus on usein kovin toisenlainen. “Tämän robottimaisen olion mieltymykset tai preferenssit ovat annettuja ja muuttumattomia yli ajan”, hän kommentoi sarkastisesti. Kun ongelmat ovat globaaleja, kansainvälisen yhteistyön puute johtaa umpikujaan. Korkman kertaa, että luottamus instituutioihin korreloi yleensä sen kanssa, missä määrin ihmiset luottavat toisiinsa. Luottamusta instituutioihin taas on pidetty vakaan yhteiskunnan takeena, mikä on nähty Suomen vahvuudeksi. Kulttuuria ei ole katsottu osaksi taloutta, koska se on yhteisöön, sen vuorovaikutukseen ja perimmäisiä kysymyksiä pohtivaan ymmärrykseen saakka menevä käsite. Talousklassikoista esillä on näyttävästi muun muassa Adam Smithin Kansojen varallisuus (1776), kulttuuriosiossa lähdetään Cicerosta asti. 4.11.2022 37 Kirjat Kirjat SIXTEN KORKMANIN kirja Talous ja humanismi (Otava) jatkaa ja syventää eri foorumeilla esiintyvän entisen elinkeinoelämän sanansaattajan viestiä siitä, että ihmiskunnan suurimmat ongelmat eivät ole teknis-taloudellisia, vaan sosiaalisia, ekologisia, kulttuurisia ja poliittisia. Talouspuheeseen pohjaavat poliittisideologiset valinnat esitetään silti Suomessa(kin) juuri itseisarvoisina välttämättömyyksinä lähes riippumatta siitä, mikä taho kulloinkin on vallassa. Pankkimies Sixten Korkmanista on kehkeytynyt vuosikymmenten saatossa laajempi yhteiskunnallinen vaikuttaja. TALOUSKASVUN JA -KEHITYKSEN siunauksellisuutta on alettu kyseenalaistaa vasta ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien myötä. Jälkimmäisestä kertovat karua kieltään 1930-luvun kokemukset. Toinen oleellinen painotus on, että talous on kelvollisten elinolojen ja inhimillisen toiminnan mahdollistajana välineellisesti tärkeä, mutta ei itseisarvo. Kristinuskoa ja valistusta käsittelevissä luvuissa käydään läpi esimerkiksi Martti Lutherin, Jean Calvinin ja Anders Chydeniuksen merkitystä. Vain valintojen painotukset vaihtelevat. Korkman muistuttaa, että taloustieteen valtavirrassa ihmistä pidetään omaa hyötyään rationaalisesti maksimoivana yksilönä. Toisin kuin monet taloustieteilijät, Korkman linjaa, ettei nykyinen talouskasvu ei ole yhdistettävissä maapallon kestokykyyn rajallisena ekosysteeminä. SUSANNA LUIKKU Sixten Korkman: Talous ja humanismi. Toisaalta Kiinan ja Venäjän kaltaiset valtiot ovat käyttäneet talouskasvua ja elintason nousua väylänä diktatuurihallintoonsa. Korona-ajan rajoituspolitiikka ja kulttuurialojen kohtelu saivat monet näkemään Suomen kulttuuria väheksyvänä ja jopa halveksivana yhteiskuntana
Kansanja presidenttisuosikiksikin noussut Aaltola korostaa tutkijoiden riippumattomuutta vaikutusyrityksistä ja agendoista. Aaltola uskoo, että kylmästä sodasta tuttu kauhun tasapaino pätee nurkkaan ahdistetun Putininkin tapauksessa ja estää ydinaseiden käytön Ukrainassa. Kirjassa käydään läpi myös Suomen turvallisuuspoliittisia näköaloja ja lähitulevaisuuden toimintavaihtoehtoja. Melko poikkeuksellisena voi yhä pitää sitä, että Aaltola haluaa paljon esillä olevana asiantuntijana antaa kuulijoille myös käsityksen siitä, millainen hän on ihmisenä ja yksityishenkilönä. Aaltola painottaa läpi kirjan, että pelon, sekasorron ja epävakauden herättäminen lännessä on juuri sitä, mihin Putin pyrkii. Tämä yhdessä rauhallisen, vakuuttavan ja kohteliaan esiintymisen kanssa tuskin on haitannut laajempaan kansansuosioon nousua levottomana aikana ja uhkakuvia suoltavassa keskusteluympäristössä. Aaltola kirjoitti heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen eli 24. VLADIMIR PUTININ fyysinen ja psyykkinen terveydentila on asia, jota on spekuloitu kiihtyvään tahtiin Venäjän sotatoimien muututtua yhä kaoottisemmaksi ja puheiden kovemmiksi. M ark ku U la nd er / Le hti ku va. Sen sijaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obama teki Aaltolan mukaan kohtalokkaan virheen, kun ei puuttunut Nato-suurvallan ominaisuudessa Venäjän Itä-Ukrainan ja Krimin miehitykseen. Aaltolan kirja Mihin menet Suomi. SUSANNA LUIKKU Mika Aaltola: Mihin menet Suomi. Kirjan tekstit vaatii lukijalta ainakin auttavat pohjatiedot maailman politiikan tapahtumista ja hyvän muistin, jotta ei tipahda kärryiltä. Siksi pelon osoittaminen tekisi tilanteesta vielä vaarallisemman ja olisi omiaan yllyttämään Venäjää entistä kovempiin toimiin – oli niissä järkeä sille itselleenkään tai ei. Tammi, 323 s. Geoja turvallisuuspolitiikka ei liioin ole agendoista vapaata, mutta Aaltola korostaa voimakkaasti tutkijoiden riippumattomuutta poliittisista tuulista ja vaikutusyrityksistä. Hän nousi lokakuussa jopa gallupkärkeen seuraavaksi presidenttisuosikiksi, vaikka – tai koska – ei ole toiminut päivääkään politiikassa. Hänen mukaansa tutkijat voivat taustoittaa asioita, luoda skenaarioita ja arvioida, millä todennäköisyydellä ne tulevat toteutumaan, mutta toimintaohjeita häneltä tai muilta tutkijoilta ei kannata kysellä. Toista näkemystä edustavat tutkijat, alan ammattilaiset ja muut asiantuntijat pyritään sivuuttamaan, leimaamaan epäpäteviksi tai jopa uhkaillen vaientamaan. Kokonaiskuvan tuottaminen voi hänen mukaansa olla inhorealististakin puuhaa, mutta “ammattietiikka vaatii rehellistä tilanteen diagnosointia.” Vaikka Aaltola on mitä suurimmassa määrin toisen aikakauden edustaja, lausunto ei ole kovin kaukana kylmän sodan ulkopoliittisesta määritelmästä, jossa Suomen korostettiin olevan mieluummin lääkäri kuin tuomari kansainvälisissä konflikteissa. Pelon aika Euroopassa. ”Putin pyrkii antamaan itsestään irrationaalisen, pois saranoilta olevan mielikuvan”, Aaltola kommentoi tuolloin. Erään tutkijan päiväkirja ja mullistusten vuosi Kirjat Mika Aaltolan kirja kertoo vuodesta, jona ulko -ja turvallisuuspolitiikka mullistui. AALTOLALLA on oma ilmaisutyylinsä, joka asiapohjastaan huolimatta on monisanaista, paikoin maalailevaa ja tunteisiin vetoavaakin. 38 4.11.2022 Kirjat ULKOPOLIITTISEN instituutin johtaja Mika Aaltola on pitkän linjan tutkija ja suurvaltaja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, joka tuntuu Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen olevan kaikkialla. helmikuuta, että kyseessä voi olla myös taktiikka, “hullun miehen strategia”. Luonnollisesti suurin painotus on Ukrainan sodassa, Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin toimien ja motiivien pohdinnassa ja etenkin ydinaseuhassa. Tyyliin kuuluvat viittaukset antiikin historiaan ja filosofiaan sekä erilaiset luontovertauskuvat. KUTEN esimerkiksi koronapandemiassa on nähty, tietoon perustuva päätöksenteko voi Suomen kaltaisessa demokratiassakin olla sitä, että poliitikolle kelpaa vain omaa tahtoa, agendaa ja mahdollista suosiota tukeva tieto. (Tammi) perustuu Aaltolan päiväkirjamerkintöihin ja aiemmin eri alustoilla julkaistuihin kirjoituksiin kesäkuusta 2021 heinäkuuhun 2022. Ydinasepelotetta ja Putinin uhkailua sillä on pidetty ensisijaisesti välineenä estää länttä ja Natoa sekaantumasta suoraan Ukrainan sotaan
Tämän vuoksi tutkimuksen, politiikan, median ja valtionhallinnon instituutioiden perustehtäviä ja erityispiirteitä olisi pikemmin syytä tukea ja suojella kuin purkaa “siiloutumisen” ja “hyvien tarinoiden” nimessä. SUSANNA LUIKKU Niina Kari, Mona Mannevuo, Matti Ylönen: Viestintätoimistojen valta — Politiikan uudet pelurit. Eli mitä viestintätoimistot tekevät, millaista niiden valta on ja miksi niiden kysyntä ja tarjonta on suorastaan räjähtänyt. Viestintätoimistosektori on kasvanut Suomessa merkittävästi viime vuosikymmenen aikana, ja vaikutus ulottuu myös politiikkaan. Kirjat Kirjat Vallan uudet vahtikoirat: heiluttaako häntä koiraa. Toisaalta ristiriita mahtipontisten arvojulistusten, kiiltävän someja muun imagon ja todellisten tekojen välillä voi esille noustessaan olla todellinen mainehaitta ja kohun lähde. Tai sitten pyritään minimoimaan tuhot, kun vahinko on jo tapahtunut. Viestintäpalveluissa siilopuheelle on sikäli katetta, että samat ihmiset voivat vuorollaan toimia eri puolilla politiikan, median, tutkimuksen, ajatuspajojen, järjestöjen ja eri vaikuttajaroolien rajoja, ja osin myös limittäin. Kirjassa huomautetaan, miten keskustelu aiheesta jää helposti pyörimään samaa kehää. EHKÄ TÄRKEIN viesti ja miksei varoituskin analyyttisessä tekstissä on, että kehityssuunta voi heikentää yhteiskunnan perusinstituutioiden toimintaa. Tarinallisuus , visuaalisuus ja henkilökohtaisuus ovat nousseet niin keskeiseen asemaan, että niiden on katsottu hämärtävän sekä politiikan että journalismin sisältöä. Julkisen sektorin ja tutkimuksen säästöohjelmat ruokkivat samaa tilannetta. Pyöröovi-ilmiötä on kritisoitu ja pyritty suitsimaan tuoreella karenssilainsäädännöllä. Iso osa tieteestä, julkisista palveluista, yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja journalismista taipuu huonosti loputtoman promoamisen, tarinankerronnan, imagonrakennuksen ja brändäyksen vaatimuksiin. Rajanveto vaikuttajaviestinnän, muun viestinnän ja politiikan tekemisen välillä on monien eri kanavien ja kampanjoiden maailmassa hankalaa. 2010-luvulla mediataloissa jyrättiin isot säästöohjelmat läpi, mikä toi lisää alan ihmisiä työmarkkinoille. TEKIJÖIDEN mukaan tutkimusta vaikeuttavat alan sopimusten liikesalaisuudet ja viestintäpalvelutahojen haluttomuus avata toimintojaan konkreettisesti. KIRJOITTAJIEN taustat ovat talouden ja työelämän tutkimuksessa, ja mukaan on saatu yli 50 ammattiviestijän haastattelut. Viestinnälliset palvelut voivat tarkoittaa monia asioita, mutta yleisesti ottaen niillä pyritään siihen, että asiakas saa viestinsä halutussa muodossa läpi. Kun julkisuudesta on tullut nopeatempoisempaa ja politiikan teosta tempoilevampaa, viestintätoimistoista on tullut hyvä bisnes: välittäjätaho, joka myy samantyyppisiä julkisuuden hallinnan palveluja hyvinkin erilaisille tahoille. Vastapaino, 264 s. Viestintätoimistoissa korostetaan mieluusti ”siilojen purkamista”. Työelämässä se on otettu uudeksi eufemismiksi “tehostamisen” tilalle, kun tarkoitus on vähentää henkilökuntaa, muuttaa työnkuvia sopimuksista poikkeavaksi, lisätä tehtäviä palkkausta korjaamatta tai siirtää työn sivukuluja työnantajalta työntekijöille. Eli itseymmärrystä siitä, mikä niiden ydintehtävä on, millaista osaamista niissä on ja mitä siitä pitäisi säilyttää. Pintatason paheksunnan ja kinaamisen alle piiloutuu se, miten vaikuttajaviestintä demokratiassa todella toimii, missä määrin sitä on mahdollista säädellä ja kuinka hyvin vaikuttamispyrkimykset tiedostetaan. 4.11.2022 39 MATTI YLÖSEN, Mona Mannevuon ja Niina Karin kirja Viestintätoimistojen valta (Vastapaino) pyrkii osaltaan vastaamaan siihen, mitä Milttonin, Tekirin ja Ellun Kanojen kaltaiset nimet pitävät sisällään. Aina lopputulos ei kuitenkaan ole sitä, mitä tilattiin.. Kirjassa kerrataan, miten puolueiden ydinkannattajajoukot ovat pienentyneet ja niiden rajat muuttuneet liikkuvammaksi. Kirjassa muistutetaan, että trendi liittyy sekä politiikkaan että mediaan. Kriisiviestintä kun vaikuttaa olevan yhä Suomessa vaikea laji, oli kyse sitten politiikan, liikeelämän tai urheilumaailman toimijoista. Poliittisen avustajakunnan määrä on lähtenyt kasvuun, kun viestintä on noussut yhä keskeisempään rooliin ja hallitusten vaihtuessa työmarkkinoille vapautuu paljon politiikan osaajia. Viestintätoimistojen voi nähdä vastaavan ylläoleviin tarpeisiin
”Aina kun astelen lehmilaitumen äärelle ja annan katseeni kiertää lehmästä toiseen, tunnen saman tien mielessäni tapahtuvan muutoksen. Mitä paljastuu, kun kotija tuotantoeläimen kaapu otetaan lehmän yltä. Leivo havaitsi, että yö on lehmien elämän sosiaalisesti vilkkainta aikaa, jolloin tunnelma ja riehakkuus ovat katossa erityisesti vasikoiden kesken. PORVOOLAISEN valokuvaajan Mauri Leivon leipätyö on lintujen kuvaaminen. Siellä niiden luontainen käyttäytyminen näkyy aidoimmillaan. Tilan pieni navetta toimii nykyisin varastona ja verstaana, mutta ympäristössä on useita virkeitä lypsyja lihakarjatiloja. ”Nuorten lehmien lihastenja kehonhallinta sekä oivallusja oppimiskyky osoittautuivat ällistyttäviksi, ja mikä parasta, ne selvästi nauttivat ja motivoituivat tehtävistä”, hän kertoo. Laiduntaminen on myös vähemmän tunnettua, sillä aiemmin ilmestyneet lehmäja karjatalouskirjat käsittelevät lähinnä lehmän hoitoa, ruokintaa, lypsyä ja muita navetassa tapahtuvia toimia. Leivo on toiselta koulutukseltaan biologi ja halusi havainnoida lehmiä kuten mitä tahansa villieläintä. Lehmä voi tuntea esimerkiksi oman nimensä ja tunnistaa tietyn hoitajansa olemuksesta, eleistä ja käyttäytymisestä, vaikka työntekijät käyttäisivät täsmälleen samanlaisia vaatteita. Kuviin on päässyt muun muassa kyyttöjä kansallispuiston nostalgisella perinnetilalla, ylämaankarjaa joulukuisessa lumituiskussa ja angussonnimullikoiden raisua leikkiä kesäyössä. Olosuhteet siihen ovat otolliset, sillä kuvaaja muutti kymmenisen vuotta sitten entiselle karjatilalle. Palkitun luontokirjailijan mielessä alkoi muhia ajatus lehmäkirjasta. Lisäksi kuvausten kohteeksi on valikoitunut upea valikoima erilaisia karjoja. KIRJAN kuvissa ei näy ainuttakaan ihmistä. Leivo ei nimittäin halunnut, että mikään veisi huomiota teoksen pääkohteilta. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta tässä tapauksessa ei ole. Silloin hän kuvaa usein lehmiä. Vastapainoksi hän haluaa välillä suunnata kameransa etsimen kohti jotain kookkaampaa ja verkkaisempaa. Viitasaarella Leivo pääsi kerran todistamaan, kuinka eräs tyttöporukka oli opettanut hiehot hyppäämään esteitä ja vetämään hevoskärryjä. LEIVO on jo pitkään kuljeskellut kameroineen pitkin maaseutua ja ikuistanut lehmien elämää kesäisillä laitumilla. Hänen mukaansa lehmillä on hyvät hoksottimet, navetassa niitä vain ei pääse juurikaan esittelemään. LEIVOLLE oli alusta asti selvää, että hän kuvaisi lehmiä nimenomaan laitumella. Todellisuudessa lehmä saattaa oppia uusia asioita jopa paremmin tai nopeammin kuin koira. Leivo on tarkkaillut ja kuvannut lehmiä kaikkina vuorokaudenja vuodenaikoina ja mitä vaihtelevimmissa säätiloissa. Kustantajakin innostui asiasta, ja huolellisen tiedonkeruun, kenttätyön ja kirjoittamisen jälkeen tänä syksynä ilmestyi tietoja valokuvateos Lehmilaitumilla. Kyyttöjen lisäksi laiduntamassa nähdään muutamia lapinlehmiä ja länsisuomenkarjaa. 40 4.11.2022 Kirjat Lehmän paikka on laitumella Mauri Leivon valokuvateos on puheenvuoro lehmien ympärivuotisen ulkoilun puolesta TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KUVAT: MAURI LEIVO. Kirjan huipentaa kolmen eri karjan tarkkailu kokonaisen vuorokauden ympäri. Leivon mukaan niiden katselu rentouttaa, tuo mielihyvää ja pysäyttää ajankulun. LEHMIÄ pidetään usein tyhminä eläiminä, mutta Leivo on havaintojensa perusteella toista mieltä. Suomenkarjaa esiintyy kuvissa ilahduttavan paljon. Kirjassa on siis satoja lehmäkuvia ryyditettynä lehmätiedolla ja -havainnoilla. Askelten ja ruokailun äänet, ruohon nyhtämisen rapsahdukset, sierainten tuhahtelut — niin rauhoittavaa kaikki”, hän perustelee
4.11.2022 41 MIELENKIINTOISIMPIA havaintoja Leivo teki lehmien keskinäisistä sosiaalisista suhteista. Leivo kuvasi lehmiä myös talvella ja puhuu vahvasti niiden ympärivuotisen ulkoilun puolesta. Itäuusmaalaisella lypsykarjatilalla lapinlehmä ja jersey yrittivät kellistää toisensa maahan punnertamalla vastustajan takajalan ilmaan. Pitkäkarvaiset highlanderit on kuin tehty Suomen talviin, mutta myös kyytöt viihtyivät hyvin ulkona lumisateessa, vaikka niillä olisi ollut täysi vapaus mennä sisätiloihinkin. Lypsykarjatilan ayrshiret ja holsteinit riemuitsivat lumiselle laitumelle pääsystä hyvällä säällä, mutta lumituiskulla suurin osa jäi tulpaksi navetan ovensuuhun. Kyyttölaumassa alempiarvoiset lehmät joutuivat esimerkiksi makoilemaan ladossa likaisilla kohdilla, kun taas lauman johtaja Justiina ja Oreli-sonni olivat aina puhtaita. Talviulkoilu on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla, ja nykyisin noin kymmenesosa lehmistä käy ulkona vuoden ympäri. ”Seisoskellessaan ja märehtiessään ne vain kääntävät ahterin tuulta pain, pistävät silmät kiinni ja jauhavat märepalaa levollisen ja tyytyväisen oloisina.” Mauri Leivo: Lehmilaitumilla. Toinen lapinlehmä saapui puolustamaan toveriaan, mutta tappelu keskeytyi vasta yli puolen tunnin kuluttua, kun paikalle ilmestyi kaksi isoa ayrshirea ja vielä isompi holstein. Päinvastoin sen on havaittu parantavan lehmien terveyttä monella tavoin. Leivon mukaan lehmät sietävät kylmää paljon paremmin kuin kuumaa, eikä ilmasto ole esteenä talviulkoilulle ainakaan eteläisessä Suomessa. Sh utt ers to ck. Hän toivoo, että uudessa eläinsuojelulaissa kaikille lehmille taattaisiin oikeus päästä kesäisin laitumelle. Sitten parivaljakko, selvästikin kaverukset, lähtevät yhtä matkaa muun lauman luo.” LEINO näkee laiduntamisen lehmien perustarpeena, osana lehmuutta. ”Lapinlehmä tervehtii navetasta tulijaa ja vaikuttaa samalla huojentuneelta. Sen sijaan ylämaankarja ja kyytöt eivät säätä säikähtäneet. Samalla tilalla sattui eräänä kesäyönä liikuttava tapaus, kun yksi lapinlehmistä lähti kiirehtimään laitumen takaosasta kohti navettaa ammuen kovaan ääneen. Lehmän aseman laumassa ratkaisevat yleensä ikä, koko, paino, poikimamäärä ja luonne. KUVAAJA havaitsi, että lehmät halusivat viettää aikaansa laitumella myös silloin, kun siellä ei ollut ruohoa syötäväksi. Toisaalta Leivon tarkkailemat lehmät näyttivät myös muodostavan tiiviitä ystävyyssuhteita jopa yli roturajojen. Varsinkin lypsylehmien joukossa vallitsi tarkka arvojärjestys, jossa alempana olevia simputettiin armotta. Justiina saattoi myös mielivaltaisesti estää nuorempien emolehmien pääsyn latoon. KUVAAJA pääsi todistamaan kenttätyönsä aikana muutamia kiivaita välienselvittelyitä niin emolehmien kuin sonnienkin kesken. Navetasta tuli ulos ayrshire, ja lehmät kohtasivat laitumen etuosassa. Johtajana toimi tavallisesti vanha, isokokoinen ja paljon synnyttänyt lehmä. ”Omien havaintojeni mukaan lehmälaumoissa korkea-arvoiset käyttäytyvät aika usein koppavasti ja arvoaan korostaen, suorastaan teinimaisen häijysti”, Leivo toteaa. Vaikka laitumella asustaisi sonni, sekään ei yleensä peittoa arvojärjestyksessä lauman matriarkkaa. Docendo, 271 s
Varsinaisen rahoituksen jakamisen hoitivat Nova Groupin Merisalo ja Yli-Saunamäki. Nykyisin Kakkonen-konserni sijoittaa kiinteistöihin, rahastoihin, pörssiosakkeisiin ja yritysomistukseen. Mukaan lähtivät myös Nova Group, Suomi-Soffa, Masku, Lemminkäisen Okayhtiö, Motonet ja muutamat muut. ”Meillä ei ollut mitään tarvetta salata vaalirahoitusta, se tarve oli kokonaan vain poliitikoilla. Käytännössä se halusi saada Suomeen maan etuja ajavan porvarihallituksen. VIRALLISESTI yhdistyksen tavoitteena oli ”ylläpitää Suomen maakuntien vetovoimaisuutta, aktivoida kansalaiskeskustelua ja lisätä äänestysaktiivisuutta”. Eniten tuensaajia oli keskustassa ja toiseksi eniten kokoomuksessa. ”Kyllä se varmaan niin meni, että minä sitä ajatusta toin. Siihen pyrittiin tukemalla yrityselämään ja yrittäjiin myönteisesti suhtautuvia ehdokkaita. KAKKONEN korostaa, että rahaa yhdistykselle lahjoittaneet yrittäjät noudattivat toiminnassaan kaikkia pelisääntöjä. Ajateltiin, että jos olisi vähän isompi kassa, niin siitä sitä rahaa voisi keskitetysti jakaa.” Ideasta innostuivat Nova Groupin liikemiehet Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki, jotka kehittivät suunnitelmaa eteenpäin. Ei sitä yleensä toista kertaa tee.” ANNUKKA KAARELA Jari Korkki: K2 – Kyösti Kakkosen tie huipulle. Pesämunan 120 000 euroa lahjoitti Kyösti ja Kari Kakkosen sekä Seppo Saastamoisen omistama Suomen Liikekiinteistöt Oy. Idea yhdistyksen taustalla oli yksinkertainen. Samoin olivat toimineet lukuisat muutkin ehdolla olleet. KAUPPANEUVOS Kyösti Kakkonen myöntää tuoreessa elämäkerrassaan, että vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vaalirahaa jakanut Kehittyvien maakuntien Suomi perustettiin hänen aloitteestaan. ”Aina vaalien alla oli kaikenlaista pyytäjää. Ainakin vaalirahakohusta kuivin jaloin selvinnyt Mari Kiviniemi putosi listalta ilmeisesti juuri Korhosen tahdosta. Tukisummat vaihtelivat tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen euroon. Oli helppo sanoa pyytäjille, että ottakaa yhteyttä sinne”, Kakkonen kertoo. ”Näin jälkikäteen ajateltuna olisi tietysti ollut vielä tyylikkäämpää, jos se jakoporukka olisi ollut täysin riippumaton.” KIRJAN mukaan myös keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen vaikutti siihen, ketkä vaalirahaa saivat. Hän kokee päätyneensä ”hyväntahtoisesta demokratiatyöstä giljotiiniin”. Kakkonen sanoo itse osallistuvansa vaalirahoitukseen enää korkeintaan kahvirahoilla. Tämä risoo Kakkosta edelleen. Tai voin kyllä sanoa, että siinä pienessä kuppikunnassa minä sen ensimmäisenä lausuin”, Kakkonen muistelee Jari Korkin kirjoittamassa kirjassa K2 – Kyösti Kakkosen tie huipulle. Le hti ku va / Kim m o M än tylä Poliitikkojen käytös vaalirahakohussa risoo edelleen kauppaneuvos Kyösti Kakkosta. Rahaa yhteiseen pottiin kertyi 650 000 euroa. Pidän sitä varsin luihumaisena toimintana.” KAKKONEN korostaa, että katumuspuheistaan huolimatta yksikään poliitikko ei palauttanut Kehittyvien maakuntien Suomelta saamiaan vaalirahoja. Väkisinkin tulee sellainen olo, että politiikassa on mukana kähmijöitä, jotka jättävät oleelliset asiat kertomatta. Kohun seurauksena valmisteltu vaalirahoitusuudistus tuli voimaan toukokuussa 2009. 42 4.11.2022 Kirjat ”Kuin olisi pissinyt sähköpaimeneen” Kyösti Kakkonen toimi Kari-veljensä kanssa perustamansa Tokmanni-halpakauppaketjun toimitusjohtajana vuoteen 2009 saakka. Lisäksi tukea maksettiin muutamalle SDP:n, yhdelle RKP:n ja yhdelle vihreiden ehdokkaalle. Yhteensä tukirahaa jaettiin 53 ehdokkaalle hieman yli 400 000 euroa. Kallin tunnustusta seurasi valtava mediamylläkkä. Vaalirahapommi laukesi, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaj a Timo Kalli myönsi toukokuussa 2008 A-studion haastattelussa rikkoneensa lakia, koska siitä ei ollut määrätty mitään rangaistusta. Sen sijaan suurin osa vaalirahaa saaneista ehdokkaista jätti tuen ilmoittamatta, vaikka kaikki 1700 euroa ylittävät summat olisi lain mukaan pitänyt raportoida. ”Oli ikään kuin erikseen varainhankinta eli me yrittäjät ja sitten se porukka, joka ne rahat jakaa. ”Tai no, Eero Heinäluoma palautti, mutta hänkin palautti rahat vain omalle tukiyhdistykselleen.” Kaikesta huolimatta Kakkonen pitää vaalirahakohua lopulta tarpeellisena. ”Oli kuin olisi pikkupoikana pissinyt sähköpaimeneen. WSOY, 234 s. Kirjan mukaan hankkeen puuhamiehet eivät valinneet tukea saavia ehdokkaita, vaikka nimiä kyllä heiteltiinkin. Tukensa salanneiden ehdokkaiden lisäksi jupakassa syyllistettiin rahaa lahjoittaneet yrittäjät
TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ. Työ on Väisäsen mukaan keskustapuolueille yhteiskunnallisen hyvinvoinnin keskeisimpiä indikaattoreita. Keskusta on kuitenkin puolue, joka ainoana Suomessa täyttää kansanliikkeen tuntomerkit. Väisäsen mielestä väite ei ole täysin tuulesta temmattu. Tärkeintä on syväluotaava keskustelu. Siinä on mahdollisuuksia.” Keskustan ydinteemat hukkuivat Keskustan pitäisi käydä paljon enemmän sisäistä keskustelua arvoistaan, ideologiastaan ja politiikastaan, tutkija Pekkä Väisänen sanoo. Niitä pitäisi pitää paljon enemmän esillä.” Demarivetoisessa hallituksessa keskusta on nähty vasemmiston aisankannattajana. VÄISÄSEN mukaan eurooppalaisten keskustapuolueiden ohjelmista on löydettävissä neljä kaikille yhteistä ydinteemaa. Toimeliaisuus nähdään aktiivisuutena esimerkiksi yhteiskunnalliseentai järjestötoimintaan. Väisäsen mukaan puolueelle voi olla lähestulkoon mahdotonta löytää yhteisiä nimittäjiä aiheista, jotka jakavat ihmisiä hyvin henkilökohtaisten syiden vuoksi. Identiteettipoliittiset kysymykset jakavat myös keskustalaisia. Ne ovat työ, yritteliäisyys, toimeliaisuus ja vastuu. Hän uskoo, että asetelma vaikuttaa suoraan keskustan kannatuslukuihin. Yritteliäisyys nähdään yksilön mahdollisuuksina kehittää omaa osaamistaan, ja myydä sitä muille muiden hyötykäyttöön. Yhteiskunnallisessa keskustelussa vallalle on tullut vasemmistolainen valtiovetoisuutta korostava ajattelu, hän näkee. Vastuu tarkoittaa sitä, että ihmiselle annetaan vastuuta ja tilaa tehdä, yrittää ja tavoitella itselleen hyvinvointia ilman, että valtio säätelee sitä liikaa. Väisäsen mukaan keskustaa vaivaa myös heikko sisäinen keskustelu. ”Nämä arvot ovat ihan varmasti olemassa keskustan syvissä riveissä. Siksi ne ovat painuneet myös keskustan sisällä muun puheen taakse. Työ tuo edistystä ja hyvinvointia, työn puute vie niitä pois. ”Puolueet Suomessa ovat ylhäältä johdettuja, joissa eliitti sanoo, miten asiat tehdään. Olennaista olisi kirkastaa puolueen ydinteemoja. 4.11.2022 43 Kirjat Tutkimus VIIME aikoina gallupeissa heikosti menestyneellä keskustalla on tällä hetkellä identiteetti hukassa, sanoo tutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen Suomenmaalle. ”Keskusta on pyrkinyt olemaan pragmaattinen, mutta se on jäänyt vasemmiston jalkoihin. ”Esimerkiksi SDP on perinteisesti ollut työn puolue, mutta nykyään sen intressit ovat ihan muualla kuin työmarkkinoilla tai työn tematiikassa. KESKUSTALLE tämä asetelma on ollut vaikea. Väisänen esitteli lokakuussa Ajatuspaja Alkion tutkimuksen, jossa pureudutaan eurooppalaisten keskustapuolueiden tilanteeseen. Väisäsen mukaan sisäinen keskustelu ei ole minkään puolueen vahvuus. Paavo Lipposen ja Sanna Marinin aikaisen SDP:n ero on valtava.” Muutosta ei voi tutkijan mukaan selittää koronakriisillä tai Ukrainan sodalla, vaan se on ollut nähtävissä jo paljon aiemmin. Esimerkiksi hyvinvointiyhteiskuntaa kannattavat kaikki, mutta mitä epäkohtia sen ylläpitämiseen liittyy. Mielikuva apupuolueesta tulee siitä, kun keskustan toimintaa verrataan suhteessa näihin sen ydinarvoihin.” AIKAKAUDEN ihanteille ei kuitenkaan keskusta mitään voi. Yhteiskunnalliset turvaverkot ovat silti tärkeitä, jos ihminen epäonnistuu. Mitä keskustan pitäisi tilanteessa tehdä. Sitä pitäisi käydä paljon ja perusteellisesti. VIIME vuosina nämä neljä ydinteemaa ovat kuitenkin Väisäsen mukaan jääneet keskustassa taka-alalle. Puolueen pitäisi hänen mielestään käydä paljon enemmän syvällistä keskustelua arvoistaan, ideologiastaan ja politiikastaan. Keskiöön poliittisessa keskustelussa ovat Väisäsen mukaan nousseet myös ihmisten henkilökohtaiseen elämään liittyvät aiheet, kuten sukupuolija seksuaalikysymykset. Yhteistä keskustapuolueille on Väisäsen mukaan myös politiikka, jossa työmarkkinat ja markkinatalous pelaavat yhteen. Markkinoiden menestyksen ei ajatella olevan pois työmarkkinoilta, vaan päinvastoin. Ydinteemat työstä, yritteliäisyydestä, toimeliaisuudesta ja vastuusta eivät ole herättäneet viime aikoina laajempaa kiinnostusta. Yksittäisten kysymysten sijaan Väisänen kaipaisi pohdintaa myös yhteiskunnallisten epäkohtien juurisyistä. Identiteettipoliittiset kysymykset ovat monille kansalaisille henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä. Tärkeämpää olisi keskittyä siihen, mikä yhdistää
Silloin luvattiin osittainen auringonpimennys. Saatiin oikeastaan täysi auringonpimennys. ”En ainakaan muista joutuneeni kertaakaan vastaamaan leijonajahtia koskeviin kysymyksiin. Honkonen kertoi harrastavansa kukkien hoitoa ja olevansa äärimmäisen nuuka ihminen. Siihen he olivat Italiassa tottuneet”, Aho kertoo muistelmiensa tuoreimmassa osassa. ITALIALAISTEN turistien keskuudessa syntyi hässäkkä Rovaniemen lentokentällä kesällä 1992. APOLLON TIETÄJÄ odotti into piukeana lokakuun viimeisenä tiistaina taivaan ilmiötä, joka ei ihan joka vuosi näy. Kun Suomessa samana kesänä järjestettiin mittava operaatio mystisen Ruokolahden leijonan pyydystämiseksi, Aho seurasi jahtia rivikansalaisen tavoin pelkästään tiedotusvälineiden kautta. Vahtimestari tiesi kertoa, että energian säästämiseksi valot sammuvat, kun istunnon loppumisesta on kulunut tunti. Seurueen matkaopas lähestyi anteeksi pyydelleen istuskelijaa ja kysyi, oliko tämä mahdollisesti Suomen pääministeri. Ulko-ovelle oli lopulta suunnistettava kännykän taskulampun avulla. Kansalaisten tunteet kävivät laman vuoksi kuumina, mutta silti pääministeri saattoi liikkua kotimaassa ilman turvatoimia. Maan parlamentti osallistuu siis ajankohtaisiin talkoisiin siinä missä muutkin huushollit. Ja nyt näytti siltä kuin tuo samainen heppu olisi istuskellut kaikessa rauhassa täällä lentokentällä! Mies oli liikkeellä keskenään lastensa kanssa eikä turvamiehiä näkynyt missään. Kyllä oli: Tenolle kalastamaan menossa ollut Esko Ahohan siinä odotti lentoa Ivaloon yhdessä poikiensa kanssa. Hän saattaa potea monta viikkoa huonoa omaatuntoa siitä, että törsäsi rahaa uuteen vaatteeseen. No, taivas oli pilvessä, eli pimennys meni sivu silmien. Apollon tietäjä poistui hiljattain eduskunnasta iltasella ja hämmästeli säkkipimeitä käytäviä. Opas meni kertomaan tietonsa seurueelle, mutta palasi pian takaisin. Auringolla on kuitenkin tapana nousta uuteen aamuun. Lehti halusi selvittää, onko Honkonen yhtä puhtoinen ja myöhäiskeski-ikäinen kuin julkisuuden perusteella vaikuttaa. ”Turistit kieltäytyivät yhä uskomasta, sillä täytyihän pääministerillä olla ympärillään turvamiesten lauma. Nykypäättäjien taitaisi olla vastaavassa tilanteessa täysin mahdotonta pysytellä hiljaa.” Hämärähommia TEKSTI: PAULIINA POHJOLA, LAURI HEIKKILÄ, ANNUKKA KAARELA. Tästä tietäjälle tuli mieleen keskustan tila ja ennätysalhaiset gallupluvut. Jos keskusta on auringonlaskun puolue, on puolueväen mielenterveyden kannalta ehkä parempi, että lasku tapahtuu tuon tiistaipäivän kaltaisessa poliittisessa pilvisyydessä eikä niin, että auringonlaskun näkee vähä vähältä ennen pitkää, sinipunaista hämärää. Apollon tietäjät 44 4.11.2022 PITKÄT työpäivät ovat eduskunnassa nyt hämärähommia. Silloin keskustaväki kaivannee vuorostaan selkeää säätä. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk.) elämästä ei sen sijaan kovin hämäriä asioita löytynyt, vaikka Ylioppilaslehti yritti niitä kaivella. Muutenkin ajat olivat erilaiset. Aho ihmettelee jälkikäteen itsekin, kuinka rauhassa sai työtään tehdä. Matkailijat olivat etukäteen ottaneet selvää Suomesta ja tiesivät, että maata johti nuori pääministeri. Hän kertoo tilaavansa Saarijärven kukkakaupan kautta jopa kasveja, joita ei ole kaupan valikoimassa. Kukkien kohdalla Honkosella lähtee kuitenkin lapasesta
Emme turvaudu hattutemppuihin vaan nojaamme keskustan vahvuuksiin. Huoli omasta taloudesta ja Suomen selviytymisestä laskee katseen monella varpaisiin. PUOLUEEN kampanjaa ja vaaliohjelmaa viimeistellään parhaillaan. Keskusta on yhteisen vaalityömme arvoinen. OLEN varma, että rakentavalle politiikalle on tulevaisuudessakin tilausta. Mutta se vaatii onnistuakseen sitä, että itse luotamme apilanvihreään toimintatapaan. Ja kyllä siellä meille puolueenakin on valoa tarjolla. Keskusta valitsee toimintatapansa myönteisen kautta. Olemme pitkään eläneet niin sanotun identiteettipolitiikan aikakautta, joka on mahdollistanut puolueiden kannatuksen kasvun suomalaisten huolia vahvistamalla. Maailmanpoliittinen tilanne on paitsi kireä myös arvaamaton. Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri Sumusta valoon. Se voi tuoda meille menestystä myös jatkossa. Koko ensi kevät näyttäytyy nyt kuin valtavan sumuverhon takaa. Osa on menestynyt pelottelemalla ilmastonmuutoksella, osa maahanmuutolla. Energiakriisi pelottaa suomalaisia. Tämä on ollut onnistuneen ehdokashankinnan ja myönteisten vaalikampanjoiden ja -tavoitteiden ansiota. Viestien jakaminen, tilaisuuksiin osallistuminen ja ennen muuta ehdokkaiden tukeminen on korvaamattoman arvokasta aina, mutta erityisesti nyt, kun haemme suomalaisten luottamusta sumun keskeltä. Luomme julkiseen keskusteluun sellaisia puolueiden välisiä asetelmia, jotka innostavat myös meidän omaa väkeämme. Olemme kuntaja aluevaaleissa onnistuneet herättämään suomalaisissa luottamusta selvästi gallupmittauksia paremmin. Jokainen nimetty ehdokas kirkastaa näkymäämme. Siksi vastaan, kun minulta kysytään, mitä itse kukin voisi nyt keskustan eteen tehdä, että ehdokkaiden miettiminen, kysyminen ja vinkkaaminen eteenpäin on nyt tärkein yhteinen työmme. Keskusta on koko Suomea rakentava puolue ja siinä roolissaan arvokas ja korvaamaton. Keskustan vahvuus on läpi historiamme ollut ratkaisujen hakeminen ja yhteistyön luominen. Jo ennestään alhaisesta tasosta laskeva trendi on ymmärrettävästi huolestuttanut puolueaktiivejamme ympäri maan. Politiikassa myös toimintatapa on valinta. Majakkana sumun keskellä valaisee myös ehdokashankinta. KESKUSTAN vaihtoehtona on vaikeista olosuhteista huolimatta nostaa katseet sumun läpi kohti valoa. Samalla reseptillä voimme onnistua myös ensi keväänä. Moni miettii, miten pystymme pärjäämään ensi kevään eduskuntavaaleissa. JA KUN vaalityön aika on, se vaatii jokaisen keskustalaisen panosta. 4.11.2022 45 Puheenvuoro KESKUSTALAISTEN mieliä ovat viime aikoina painaneet eri medioiden tekemät kannatusmittaukset
46 4.11.2022 Keskusta KESKUSTALAISET katselivat Uudenmaan piirikokouksessa Järvenpäässä ympärilleen ja totesivat, että alle kolmekymppisiä on noin 60 hengen joukossa vain pari. Jos analysoimme, mitä teemme hallituksessa tai puolueen puolella, en minä löydä sieltä virheitä. Hän valitsi aikoinaan kokoomuksen, koska hänellä oli oma isännöitsijätoimisto ja hän uskoi kokoomuksen ajavan parhaiten yrittäjän asiaa. ”Meidän tehtävämme on nostaa keskusteluun se, millä linjalla Suomi ja suomalaiset pärjäävät. Monet kaipasivatkin sitä, että keskusta vetoaisi paremmin koko kansaan, mutta erityisesti nuoriin. Eduskuntavaaliehdokkaaksi nimetylle Tea Saarnialalle kaavoitus oli yksi syy siihen, miksi hän loikkasi Espoon kokoomuksesta keskustaan vuoden alussa. Varapuheenjohtajiksi valittiin Tea Nieminen ja Otto Suhonen. Lintilän mukaan nyt ei kannata kuitenkaan miettiä enää sitä, kannattiko hallitukseen mennä. Hän ei toivo myöskään puheen pyörivän sen ympärillä, onko seuraava pääministeri kokoomuksen Petteri Orpo vai SDP:n Sanna Marin. Keväällä nimettiin jo 14 ehdokasta, joten kasassa on nyt 21 nimeä. ”Yrittäjien keskuudessa vaaka on käynyt meidän ja kokoomuksen välillä.” UUDENMAAN keskustapiirin johdossa jatkaa Tuomo Suihkonen. ”Äärettömän haasteellista tämä tällä hetkellä on. ”Suurin ero minkä suoraan näen, on se, että kokoomus ajaa hyvin paljon kehäkolmosen sisäpuolisten asioita. Meille on tullut valtava rasite tästä hallituspohjasta, jossa olemme asetelmassa yksi vastaan neljä”, Lintilä katsoo. Energia on hyvä esimerkki siitä, että olemme kunniakkaasti rakentaneet risupaketteja, jotka tänä päivänä pelastavat energiantuotantoamme.” Yrittäjien asia nousi esiin useissa puheenvuoroissa. PIIRIKOKOUKSEN vieraileva tähti, toholampinen elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi pitävänsä hyvänä tilanteena sitä, kun keskusta herättää tunteita. Keskustan kannatus oli siinä 10,3 prosenttia. Uusmaalaiset keskusta-aktiivit olivat piirikokouksessa samoilla linjoilla siitä, että keskustan tulee ajaa kaavoitusta, joka mahdollistaa kaikille yhteyden luontoon. Piirikokouksen juniori Otto Suhonen, 20, kertoi, että nuorten suosimassa mobiilisovelluksessa TikTokissa kannattaa olla. Saarnialan omat vanhemmat ovat keskustalaisia metsänomistajia. ”Aina kun media haukkuu keskustaa, siinä on myös hyvä puoli se, että olemme keskustelussa mukana. ”Kokoomus ajaa tiivistä rakentamista metron varrelle, ja se alkaa mielestäni pilata Espoota.” Saarniala oli kokoomuksen riveissä vuodesta 2009 lähtien ja varavaltuutettuna Espoossa vuosina 2013–2021. Keskustan varapuheenjohtaja, Suomen Startup-yhteisön toimitusjohtajana toimiva espoolainen Riikka Pakarinen jätti ehdokkuutensa vielä tuonnemmaksi. Tavoitteena on täysi 36 ehdokkaan lista. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesikin, että vaaleissa on pärjätty usein sillä, että keskusta on lopulta saanut merkittävän osan yrittäjien äänistä. Se oli hyvä avaus, joka kosketti nuorten arkea”, Suhonen sanoi. ”Video on saanut 440 000 näyttökertaa, 55 000 tykkäystä ja sitä on jaettu yli 4 000 kertaa. Itse koen taas niin, että elämää on myös sen ulkopuolella. Nyt listalle nousivat Tommi Halkosaari Espoosta, Antti Heikkilä Tuusulasta, Katri Heinmurto Mäntsälästä, Tea Saarniala Espoosta, Otto Suhonen Nurmijärveltä, Tuomo Suihkonen Keravalta ja Jenny Vilkman Pornaisista. 50-vuotispäivänsä lähestyessä Saarniala alkoi kuitenkin pohtia, onko puolue hänelle oikea. Piirikokous nimesi seitsemän uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin. Tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen esimerkiksi julkaisi siellä videon avauksestaan, jonka mukaan ylioppilaskirjoituksista tulisi luopua. Kaikkein pahinta olisi, jos olisimme totaalisen hajuton ja mauton puolue.” Lintilä sanoi viimeisimmän Ylen gallupin menneen hänen ihonsa alle. Porvoolainen luokanopettaja Nina Pauloaho, 29, liittyi keskustaan vuosi sitten ja kertoo kuulevansa nuorilta ihmettelyä siitä, miksi hän liittyi ”maalaisjussien junttipuolueeseen”. Kokoomuksella raha puhuu ja on kaiken edellä, kun taas keskustassa toiminta on ihmislähtöisempää.” Piirikokous asetti seitsemän uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin TEKSTI JA KUVA: PAULIINA POHJALA Uudellamaalla pohdittiin kannatustilannetta Otto Suhonen, Katri Heinmurto, Tommi Halkosaari, Tea Saarniala, Jenny Vilkman, Antti Heikkilä ja Tuomo Suihkonen ovat Uudenmaan Keskustan tuoreet eduskuntavaaliehdokkaat.
He ovat Joonas Immonen Huittisista ja Tuula NikulaHäkli Kokemäeltä. Lapin piirin 29. Hämeen vaalipiiristä ehdokkaita asettaa myös keskustan Etelä-Hämeen piiri. Lisäksi jokainen puolue vastaa itse ehdokasasettelustaan. KYMENLAAKSON piiri nimesi äänestyksen jälkeen kansanedustajaehdokkaiksi Jenny Hasun, Jussi Kukkuraisen ja Markku Pakkasen Kouvolasta sekä Riikka Turusen Pyhtäältä. Kemppi on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ex-ministeri Rehula yrittää paluuta eduskuntaan. Piirihallitus nimeää syksyn aikana vielä yhden kansanedustajaehdokkaan. Piirin puheenjohtaja Timo Pärkkä katsoo, että piirikokous valitsi nelikon, jossa yhdistyvät kokemus, nuori raikkaus, alueellinen tasapaino ja sukupuolten tasa-arvo. Vaasan vaalipiirissä keskustan ehdokkaita asettaa myös Etelä-Pohjanmaan piiri. Vaaliliitto tavoittelee kahta kansanedustajapaikkaa ensi kevään vaaleissa. Päätöstään hän perustelee keskustan alhaisella kannatuksella. Kymen valintojen myötä kaikki keskustan ehdokkaat Kaakkois-Suomessa on nimetty. Ehdokaslistat täydentyivät viidessä piirissä Keskusta, KD ja Korjausliike tekniseen vaaliliittoon Helsingissä TEKSTI: KATARIINA LANKINEN, SANTERI LAMPI, PETRI GÖRMAN Keskusta Päijät-Hämeen kansanedustajaehdokkaat ovat Hilkka Kemppi, Atte Savelainen, Santeri Ala-Röyskö, Juha Rehula ja Kaarina Suhonen. Pe tri G örm an. lokakuuta tehdyt ehdokaspäätökset eivät olleet tiedossa lehden painoon mennessä. PÄIJÄT-HÄMEEN piirin ehdokaslistalla ovat Hilkka Kemppi Asikkalasta, Kaarina Suhonen Lahdesta, Santeri Ala-Röyskö Hollolasta, Mika Mäentalo Heinolasta, Atte Savelainen Iitistä ja Juha Rehula Hollolasta. Tällä vaalikaudella Lapin vaalipiiriä edustava keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi lokakuussa lähtevänsä kevään eduskuntavaaleissa ehdolle Helsingin vaalipiiristä. ”Viime eduskuntavaaleissa puolueidemme yhteenlaskettu kannatus olisi tuonut kirkkaasti yhden kansanedustajapaikan, ja nyt Helsinkiin tulevan lisäpaikan myötä tavoittelemme kahta”, toteavat sopimuksen allekirjoittajat Harriet Lonka (kesk.), Markus Hekkala (kd.) ja Petri Roininen (korj.). Joukosta Pakkanen on entinen, vuosina 2007–2011 sekä 2015–2019 istunut kansanedustaja. Väyrysen ehdokassuostumus aiheutti alkusyksystä keskustelua Mikko Kärnän ilmoitettua, ettei hän lähde ehdokkaaksi Lapin vaalipiiristä, jos Väyrynen on samalla listalla. Satakunnassa piirihallitus täydensi ehdokaslistaa kahdella ehdokkaalla. Kuvasta puuttuu Mika Mäentalo. Väyrynen sanoo huomanneensa, että ”näköpiirissä oleva vaalitappio” aiotaan panna hänen syykseen. Toiminnanjohtaja Jukka Sällisen mukaan puolueella on mahdollisuus saada kaksi kansanedustajaa Päijät-Hämeestä, mutta vain jos äänimäärä kasvaa merkittävästi edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. PERÄPOHJOLAN piirissä aiemmin ehdokassuostumuksensa antanut Paavo Väyrynen kertoi lokakuussa peruvansa ehdokkuutensa. Keski-Pohjanmaan piiristä ehdolle lähtevät elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä Oliver Pietilä, Sari Innanen ja Tuija Leivo-Rintakorpi. Vaaliliiton sisällä keskusta asettaa yksitoista ehdokasta, kristillisdemokraatit kahdeksan ja Korjausliike neljä. 4.11.2022 47 KESKUSTA , kristillisdemokraatit ja Korjausliike ovat solmineet teknisen vaaliliiton eduskuntavaaleissa Helsingissä. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä keskustan ehdokkaita asettavat Kymenlaakson piirin lisäksi Etelä-Savon, Itä-Savon ja Karjalan piirit kullekin kiintiöidyn oman määrän, yhteensä 15 ehdokasta. EHDOKASLISTAT täydentyivät myös neljässä muussa piirissä. Lista syyskuun loppuun mennessä suostumuksensa antaneista keskustan ehdokkaista on julkaistu lokakuun lehdessä (7.10.2022). Ehdokkuudestaan Helsingissä kertoi myös keskustanaisten varapuheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä. Vaalipiirien paikkajaon uudistumisen myötä Helsingistä valitaan yksi kansanedustaja enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Vaaliliitto on tekninen, eli jokaisella puolueella on oma vaaliohjelmansa eduskuntavaaleissa. Hän toteaa tehneensä kaikkensa keskustan “syöksykierteen” katkaisemiseksi
Jos kuntapoliitikon uran alkuvaiheessa innostus oli hakusessa, niin kuntapolitiikka osoittautuikin mielenkiintoiseksi ja haasteita antavaksi. Hän suostui keskustan ehdokkaaksi Juuassa sitoutumattomana. Sairaanhoitopiirin, sittemmin Siun Sotessa, hän toimi valtuutettuna vuodesta 1995?2021, jona aikana myös kolme kautta hallituksessa. HALOSELLA on kahdeksan lastenlasta, nuorin vasta kaksivuotias. ”Tosi kiva, kun asuvat näin lähellä!” Nuorin lapsenlapsi, Eemil, syntyi korona-aikana. ”Se oli ensimmäinen kerta, kun lapsenlapsi on minua vierastanut”, Halonen naurahtaa. Matalasta profiilista huolimatta Halonen tuli valituksi. Halosen historiasta löytyvät pitkäaikainen kunnallisjärjestön sihteeriys sekä kymmenen vuotta Pohjois-Karjalan keskustanaisten piirin puheenjohtajuutta. Lapset ovat asettuneet lähelle. Kasvokkain tapahtuvien tapaamisten vähäisyys sai Eemilin kuitenkin vierastamaan. Kun korona helpotti ja elämä asettui taas tuttuihin uomiinsa, Eemil pääsi tekemään mummon kanssa jännää hommaa: syöttämään pihapiirissä laiduntaville ravureille porkkanoita. ”Kuntapolitiikassa toimiminen antaa, mutta kyllä se myös ottaa”, Halonen miettii. Ehdokkaiden saaminen vaaleihin on kerta kerralta vaikeampaa, ”Muistan ne väkeä pursuavat salit, kun kuntavaalien jälkeen puolueessa jaettiin lautakuntapaikkoja. Myös tarkastuslautakunnan toiminta tuli kovin tutuksi. 48 4.11.2022 TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Into löytyi tehdessä PIRJO HALONEN lähti ensimmäisiin kuntavaaleihinsa ehdolle matalalla profiililla. Halosella on tärkeä rooli perheen ravikuviossa: hän katsoo Matin lapsia, jotta tämä pääsee puolisonsa kanssa raveihin. Matti asuu Juuassa, tyttäret Päivi ja Jenni Kontiolahdella naapurikunnassa. Ilmeisesti kuntalaisten eteen työskentely kuitenkin antoi enemmän kuin otti, sillä Halonen on ollut kuvioista pois vasta pari vuotta. ”Keskustalla ei mennyt silloin hyvin. Pirjo Halonen lähti kuntavaaliehdokkaaksi vuonna 1993 lähes vastentahtoisesti, mutta kuntapolitiikka imaisi mukanaan.. Kaikesta keskustan toiminnasta Juuassa Halonen ei ole vetäytynyt, sillä hän toimii Juuan keskustanaisten puheenjohtajana. Halonen toteaa, että hevoset ovat perheen miesten harrastus. Viime vaalien jälkeen havaitsin, että se innostus ja palo lautakuntapaikkoihin puuttui.” Pirjo Halonen oli kunnanvaltuutettuna seitsemän vaalikautta. ”En enää käynyt ehdolle, sillä olin ollut mukana yhtäjaksoisesti vuodesta 1993.” Halonen houkutteli poikansa Matin ehdokkaaksi ja siitä seurasi sukupolvenvaihdos, sillä Matti Halosesta tuli kunnanvaltuutettu. KESKUSTAN alentunut kannatus mietityttää Halosta, samoin omat havainnot siitä, että yhteisten asioiden hoitaminen ei vain kiinnosta. Mummo ja vauva tutustuivat toisiinsa videopuheluiden välityksellä. ”Olin tällä paikalla vuosia aiemmin ja nyt uudelleen, saattohoitoa tekemässä.” Yhdistys lakkautetaan tänä vuonna, ja Juukaan perustetaan keskustan kuntayhdistys. Vuodesta 1997 lähtien hän oli koko ajan päätöksenteon ytimessä: valtuuston varapuheenjohtajana, valtuuston puheenjohtajana ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja. Olin varma, ettei kukaan äänestäisi minua, ja sen jälkeen saisin olla rauhassa.” Opettajana työskennellyt Halonen kielsi opettajanhuoneessa kollegojaan äänestämästä häntä, ja yhteismainokseen hän antoi passikuvansa. Tätä päivää ovat piirin keskustanaisten sihteerin tehtävät
4.11.2022 49 Muistan ne väkeä pursuavat salit, kun kuntavaalien jälkeen jaettiin lautakuntapaikkoja.
Sen jälkeen onkin tullut pelattua ja paljon. 50 4.11.2022 KESKUSTAN Etelä-Pohjanmaan piiri esittää keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi seinäjokelaista Karri Kalliota. Puoluevaltuustoon kuuluu koko keskustan kentän aktiivisimpia ihmisiä, joiden osaamista, tietoja sekä herkkää korvaa alueellisiin ja valtakunnallisiin haasteisiin pitää hyödyntää aiempaa enemmän, Kallio linjaa. Varsinkin pelien sujuessa tulee nautittua ympäröivästä luonnosta, eikä eri metsän eläimien vastaan tuleminen ole mitenkään ihmeellistä. Vilho Hakala Karri Kallio. 31-vuotias Kallio toimii tällä hetkellä puoluevaltuuston varapuheenjohtajana. Sen vaikeus kiehtoo suunnattomasti, ja siinä ei voi koskaan saavuttaa kaikkea. Pallo meni siis väylän ensimmäisellä lyönnillä reikään. Harhakuvitelmani lajin kalleudesta saivat minut lykkäämän aloitusta, mutta loppujen lopuksi äitini, joka oli aloittanut muutamaa vuotta aiemmin, sai minut houkuteltua green card -kurssille. Golf on minulle paras keino ottaa irtiotto arjesta. Koko kierroksen ajan ajatus ja samalla mieliala ovat täysin kiinni kierroksessa ja siinä, miten peli sujuu. Todennäköisesti sama ei toistu kohdallani enää koskaan. Hän sanoo odottavansa puoluevaltuustolta ratkaisuhakuista ja railakastakin keskustelua. Yksi elämäni suurimmista onnistumisen tunteista tuli tänä kesänä, kun löin jokaisen golffarin unelman, eli hole in onen. Sitä me emme ole, jos pidämme yhtä, kunnioitamme toisiamme ja opimme virheistämme.” Kallio on toiminut useissa luottamustoimissa keskustassa sekä alueja kuntatasolla. Vaikka golf on yksilöpeli, on se samalla myös seurapeli. Golf on pelien peli. ”Keskustaa on leimattu jo vuosikymmenet auringonlaskun puolueeksi. Karri Kallio pyrkii keskustan puoluevaltuuston johtoon Kuvassa onnellinen hole in onen lyönyt Vilho Hakala. Puoluevaltuuston edellinen puheenjohtaja Liina Tiusanen ei jatka tehtävässä. Golf palauttaa kyllä maan pinnalle, jos hyvien lyöntien jälkeen eivät jalat pysy maassa. Toiveissani olisi, että ehtisin muutaman kerran talven aikana käydä pitämässä tekniikkaa yllä. Golf opettaa etenkin nöyryyttä, jota elämässä tarvitaan. Hän työskentelee projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa elintarvikeja maatalousalan hankkeissa sekä asiantuntijatehtävissä. ”Nykyisessä puolueen kannalta haastavassa tilanteessa puoluevaltuusto on avainasemassa. Reikään mennyt pallo koristaakin nyt kotimme kirjahyllyä kunniapaikalla.” Vilho Hakala toimii Satakunnan keskustanuorten puheenjohtajana. Golf on kesälaji, joten sitä tulee pelattua etenkin heinä-elokuussa, kun kokouskalenterissani on tyhjää. Golfin kulttuuriin kuuluu vahvasti yhteisöllisyys, ja se on lajin yksi hienoimpia asioita. J aa k k o M a rt ika i ne n M aile en a H ak ala N ikla s Lin dh olm To m i V as ta m ä k i. Ei se ollutkaan kallista LAURI HEIKKILÄ ” GOLF-HARRASTUSTA minulla on nyt takana kaksi kesää. Arjen murheet eivät harmita, vaan ohi lyöty putti. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Kausi kestää täällä Satakunnassa vapusta noin lokakuun puoleen väliin, riippuen yöpakkasista. Toki nykyään eri paikkakunnille on tullut talviharjoittelumahdollisuuksia simulaattorien muodossa. KIERROKSEN aikana tulee käveltyä luonnon keskellä kymmenen kilometriä ihan huomaamatta. Siikaislainen Sari Vuorela pyrkii jatkokaudelle varapuheenjohtajana. Golfin myötä olenkin tavannut paljon uusia ihmisiä, joita ei välttämättä yhdistä kuin yksi asia, ja se on golf. Koulutukseltaan hän on bioja elintarviketekniikan insinööri. Kallion mukaan hänen päätavoitteenaan on kehittää puoluevaltuustosta merkittävä vaikuttaja. Kierroksella on tullut nähtyä kaikkea joutsenista mäyrään
Hän kuului parikymmentä vuotta puoluehallitukseen ja 1983–1993 viikoittain kokoontuneeseen politiikan kovaan ytimeen – työvaliokuntaan. Osallisuuden tunne ja omaksi kokeminen oli tärkeä osa keskustalaisuutta. Maailmankuvaa ja elämänkatsomusta vahvistivat talonpoikaiset arvot ja perinteet. Ennen tilan isännyyttä hän toimi liikenneopettajana Iisalmessa ja myöhemmin oman liikennekoulunsa johtajana Lapinlahdella. Voimaa elämään antoivat Anna-Liisan lisäksi kolme lasta ja viisi lastenlasta. ”Kotiseutuaan rakastava ja sen asioista vastuuta kantava, mutta myös valtakunnan raskaaseen sarjaan yltävä, aatteellinen mutta pragmaattinen toimija. Olavin työ kantaa sukupolvien päähän. OLAVI MARTIKAINEN oli jo nuorena tunnettu nimi Keskustapuolueessa. Suosittu ja pidetty puhuja, jonka jokaiseen puolueen tilaisuudessa pidettyyn puheeseen sisältyi aatteen merkityksen korostaminen. Yhdessä Kari Hokkasen ja Samuli Pohjamon kanssa Olavi Martikainen toi kokouksiin kansan konstailemattoman äänen. Hän määritteli puoluetoveriaan sanoilla, jotka olisivat sopineet myös puhujaan itseensä. Käytännössä aatteellisuus tuli selkeimmin esiin yleisessä uudistusmielisyydessä sekä alueja sosiaalipolitiikassa.” Olavi Martikainen oli sosiaalipoliitikko, sosiaalija terveysministeri 1977– 1979. Olavi Martikainen syntyi 25.7.1941 Lapinlahdella talonpoikaissukuun, mutta elämäntyönsä hän teki kotitilansa Pihkarannan lisäksi monessa eri tehtävässä. OLAVILLA oli taito olla läsnä – kuunnella, keskustella, palauttaa mieliin ja kyseenalaistaa. Lapinlahden kunnanvaltuustoon hänen valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1968 vaaleissa. Kun Paavo Väyrynen voitti Johannes Virolaisen Keskustapuolueen puheenjohtajakilvassa 1980, yksi merkittävimmistä voiton tekijöistä oli Olavi Martikainen. Pelkkä tyytymättömyys ei riittänyt, piti analysoida syitä ja esittää ratkaisuja. Käytännön politiikan piti nojata aatteeseen ja näkemykseen. Työuran rinnalla ja suvun perintönä Olaville oli tullut jo nuorena vastuuta yhteisten asioiden hoitamisessa. Hän kuului joukkoon, joka 1970ja 1980-luvuilla uudisti Keskustapuoluetta – teki siitä suuren ja johtavan puolueen. 1960-luvulla Suomessa kamppailtiin hajauttavan ja keskittävän politiikan paremmuudesta. Kotiseutu, maaseutu ja maakunta tarvitsivat puolestapuhujansa, jonka piti olla uskottava – omasta joukosta noussut ja omaksi koettu. Eroa Ahti Pekkalaan oli vain kymmenen ääntä. Politiikan suuntaja näkemystaistelussa ei aatteellinen valinta ollut Olaville vaikea. Hän oli puoluemies. päivänä lokakuuta 2022. Pihkarannan Olli oli primus inter pares, paras vertaistensa joukossa – kansanmies. Viimeisinä vuosina Olavin elämään toi katsantoa toinen koti Viron Pärnussa, jossa hän vietti paljon aikaa yhdessä AnnaLiisa-vaimonsa kanssa. Olavi vaikutti puolueessa kuin talonpoika talossa; keskusta ei ollut vain yksi vaihe hänen elämässään, vaan hän oli yksi vaihe puolueen elämässä. 4.11.2022 51 Karri Kallio. Nuorehkona ministerinä hän vei eteenpäin kansaneläkeuudistusta ja lasten kotihoidontukea, isoja aatteellisia ja kauaskantoisia ratkaisuja. Tapahtumat saivat keskusteluissa syvyyttä, ajalliset kehykset ja oikeat mittasuhteet. Hän oli viimeisten vuosikymmenten merkittävimpiä savolaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikuttajia. Poliittinen pohja oli niin vankka, että kolmikymppinen Olavi valittiin kansanedustajaksi vuonna 1972. Oman arvionsa mukaan hänet valittiin ennen muuta jatkamaan pitkäaikaisen sonkajärveläisen kansanedustajan Tahvo Rönkön uurastusta yläsavolaisten puolestapuhujana. SEPPO KÄÄRIÄINEN PEKKA PERTTULA. Nuoren miehen valinta puolueen varapuheenjohtajaksi oli lähellä syksyllä 1970. J aa k k o M a rt ika i ne n Muistokirjoitus Su om en m aa n ark isto Syvällinen ajatuksissaan, vastuuntuntoinen politiikassaan Olavi Martikainen 1941?2022 ENTINEN ministeri ja Kuopion läänin maaherra Olavi Martikainen kuoli 81-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden uuvuttama Lapinlahdella 18. Olavi Martikaisen viimeinen julkinen esiintyminen saattoi olla marraskuussa 2021 Ahti Pekkalan muistoseminaarissa. Keskustalaisuus oli kuitenkin leimaaantavin Olavi Martikaisen ajattelussa ja toiminnassa
Myös maatalouden eteen on tehty töitä muun muassa EU:lta saadulla kompensaatiorahoituksella sekä keskustan varmistamalla rahoituksella. Miksi nämä ovat lakanneet kannattamasta keskustaa. Ovatko keskustan kannattajat niin hyväuskoisia, että heihin uppoavat opposition virheväitteet. Mahdollisia syitä voi tietysti arvailla. Yritysten verotus ei ole kiristynyt koko hallituskauden aikana, vaikka hallituksen muut puolueet olisivat niin halunneet. Se on minusta kohtuutonta. Ilman valtion velkaantumista ja tukea koronan aiheuttama sulku olisi kaatanut useita yrityksiä, aiheuttanut konkurssiaallon ja massatyöttömyyden. Maakunnissa on tiedossa kylmää kyytiä, kun seuraava hallitus aloittaa. Keskusta pystyy ajamaan tavoitteitaan, mikäli puolueella on kannatusta. Ja jos ihmiset eivät anna ääntään puolueelle, niin se on lopulta heidän oma valintansa – ja seuraukset myös. Olen vakuuttunut, että keskusta pystyy myös jatkossa nostamaan maamme talouden. Sitä pitäisi oikeastaan kysyä kyseisiltä äänestäjiltä itseltään. VIIMEISIN budjettiriihi panostaa erityisesti sähkölämmitteisten omakotitaloasujiin, korkeista energian hinnoista kärsiviin sekä lapsiperheisiin. Me emme voi tietää kannatuskyselyiden taustatekijöitä. KESKUSTA on pärjännyt varsin hyvin tässä hallituksessa. Kaikki ”apupuolue”-puheet ovat mielestäni täyttä roskaa. Jos joku luottaa persuihin talouspuolueena, niin metsään menee. Sitä voi keskustella, onko hallitus luottanut liikaa asioiden hoitamiseen budjetoinnilla ja velalla. En voi ymmärtää, jos jotkut kannattajat siirtyvät keskustasta perussuomalaisiin. Sitä halveksuttiin ”vaalitemppuna”. Ehkä monilta äänestäjiltä jäi tämän takia näkemättä, että keskusta oikeasti ajoi tärkeän korotuksen läpi. Perussuomalaisten puheet ovat tyhjää täynnä, sillä he eivät osanneet tehdä edes kunnollista varjobudjettia. Rankaisevatko äänestäjät keskustaa hintojen noususta. On totta, että viimeisin budjettiriihi lisää valtion velkaa edelleen. Velkaa on otettu, mutta se on mennyt paljolti kotitalouksien ja yritysten tukemiseen. Keskustan onnistumisia ovat mm. Kokoomus ajaa tuttuun tyyliinsä veronalennuksia ja on puolestaan vastustanut tämän hallituksen tekemiä uudistuksia, muun muassa keskustan ajamia korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä alueellista opintolainahyvitystä. Kokoomuksenkaan vaihtoehto oppositiossa ei vakuuta. OPPOSITIO on minusta ollut todella hampaaton. Syitä siihen ovat koronakriisi, Venäjän hyökkäyssota, maailmanmarkkinoiden häiriintynyt toiminta sekä energiakriisi. MIELIPITEET 52 4.11.2022 Keskustan saavutukset jäävät pimentoon OLEN rivikannattajana jo pitkään hämmästellyt kannatusmittausten vaihteluita ja keskustan vaatimatonta kannatusta. On ratkottu koronakriisiä ja viety Suomi kohti Natoa. Suomi ei siitä kuitenkaan mene konkurssiin: valtio kestää velkaantumista paremmin kuin esimerkiksi kotitaloudet. Talous on joka tapauksessa tulevaisuudessa nostettava jaloilleen. Ne lähinnä halventavat keskustan tekemää työtä. Luvut ovat päin honkia. VALTIO on suuresti velkaantunut – kyllä. Loppujen lopuksi politiikkaa tehdään kansalaisia ja äänestäjiä varten – ei gallupeita. Inflaatiolle Suomi ei yksin mahda mitään, mutta sen seurauksia voi lievittää kansalaisille. Galluplukemat eivät korreloi mitenkään tehdyn politiikan kanssa. Niin, miksi. Jostakin syystä nämä saavutukset jäävät kannattajilta näkemättä. Puolustusbudjettia on lisätty voimakkaasti jo ennen Ukrainan sotaa. Toisaalta koronan aiheuttamia vaurioita pyritty korjaamaan ja varmistettu, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana kiihtyvän inflaationkin oloissa. Keskusta olisi varmaan ollut valmis tiukempaankin talouskuriin. sote, perhepolitiikka, hävittäjähankinnat, aluepolitiikan vahvistaminen. Keskustan ajama ylimääräinen lapsilisä joulukuulle sai mediassa nuivan vastaanoton. Ehkä jotkut keskustan kannattajat ovat tehneet pikaisia johtopäätöksiä tämän hetken talouden tilanteesta. Sitä saa mitä tilaa. Talouden pysähtymisestä olisi aiheutunut sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haitallisesti seurauksia. Jokainen politiikan sisältöä ymmärtävä tajuaa, että keskusta on saanut aikaan huomattavan paljon. Maanpuolustukseen on satsattu miljardeja. Lisäksi tämän hallituskauden aikana on korotettu sosiaalietuuksia, nostettu pienimpiä eläkkeitä sekä perusturvaa ja tukea kohdennettu kaikkein köyhimmille. Tuukka Hahl Sa ar a Sa vusa lo. Viimeksi kuluneen kuukauden osalta kannatukseen vaikuttanevat esimerkiksi hallituksen tekemä budjettiriihi sekä inflaation seurauksena kohonneet hinnat. Olisiko nämä menolisäykset pitänyt jättää tekemättä. Olisiko tämä skenaario ollut jonkun mielestä parempi vaihtoehto
Maataloutemme pelastaa vain viljelijöiden saama riittävä hinta tuotteistaan. Ihmiset eri puolilla Suomea kaipaavat käytännön ratkaisuja arjen vaikeuksiin, mutta myös näköalaa eteenpäin. Keskustan nokkajoukon pitää terästäytyä, sillä se on koko puolueen etu. Keskinäinen kinastelu ja jatkuva känkkäränkkäily sataisi vain poliittisten vastustajien laariin. Venäjän ja Suomen rajan sulkeutuminen on puolen Suomen onnettomuus. Huonon itsetunnon seurauksena keskustan sisäiset vähemmistöt ottavat tilaa haltuun. Antti Siika-aho Kallion Keskustaseuran puheenjohtaja, laatikkoviljelijä, Helsinki Känkkäränkkä-keskusta ei pärjää pitkälle KORONAPANDEMIAN ja Venäjän valloitussodan johdosta Suomessa on reivattava monet asiat uudelleen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Keskustalla on käsissään kaikki mahdollisuudet menestyä, sillä keskustalainen linja on vaihtoehto kriisiolojen näköalattomuudelle. Itsellinen energiantuotanto, omavarainen ruoantuotanto, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, uskottava kansallinen puolustus sekä tuota kaikkea vahvistava koko maan kehittäminen ovat sitä, mitä suomalaiset tarvitsevat pärjätäkseen epävarmassa maailmantilanteessa. Näillä toimilla on kiire, jotta uusi kasvu saadaan aikaan Itä-Suomessa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ensi vuonna valtion velka ylittääkin jo maagisen 150 miljardin euron rajan. Keskustassa kaivattaisiin aatteellista ryhdin suoristusta, jonka myötä edes me keskustalaiset osaisimme huomata vahvuuteemme itsellisenä suomalaisena kansanliikkeenä. Nyt ollaan veitsenterällä energian tuotannossa, ja maataloustuotanto on jo ajautunut kustannuskriisiin. Yksikään näistä ei saa pettää. On panostettava kolmeen kansalliseen omavaraisuuteen: ruokaan, energiaan ja maanpuolustukseen. Syitä on monia, joista puolueen oma sisäinen oireilu ei ole vähäisin selittävä tekijä. Kun kaikki tämä tehdään myös luontoja ympäristöarvot käytännönläheisesti huomioiden, on se samalla globaalisti kestävää ja resurssiviisasta politiikkaa. Aloittavien hyvinvointialueiden osalta maakuntavero tulee torjua jyrkästi, koska se johtaisi paljon sairastavien ja väestöltään pienempien maakuntien ihmisten aseman heikkenemiseen. PUOLUE uhkaa ajautua suuntaan, josta suomalaisten on vaikeaa tunnistaa alkiolaisille arvoille rakentunutta keskustaa. Meidän kaikkien keskustalaisten isoin työ on tehdä kaikkemme heidän hyväkseen seuraavien kuukausien aikana. Elintarvikealan yrityksillä on keskeinen vastuu ja rooli maataloustuotteiden hinnoittelussa, sitten kustannusketju jatkuu kauppaan ja lopuksi meille kuluttajille. On järkyttävää seurata, miten muutoin sydämelliset ja fiksut ihmiset haukkuvat omia aateystäviään persukepulaisiksi, änkyräkonservatiiveiksi, putinisteiksi tai pride-liberaaleiksi. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Valtio on ottanut runsaasti uutta syömävelkaa yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi erityisesti terveydenhuoltoon ja sotilaalliseen maanpuolustukseen. KESKUSTAN pitkä linja on oikea ja kaikkien tiedossa, mutta mielipidekyselyiden perusteella keskusta ei nauti luottamusta. Kaikki tämä ruokkii huonoa itsetuntoa ja puolueen kuppikuntaistumista. Hiljaa oleminen ei ole johtamista. Tämä on Suomen yhteinen etu! Markku Rossi maakuntaneuvos, Kuopio Kansallinen pelastusohjelma. Säästämisen ohella kaikkia sähkön ja lämmön tuotantomuotoja on lisättävä – niin ydinvoimaa, vesivoimaa, puunja turpeen käyttöä kuin maalämpöä, aurinkoja tuulivoimaa. Eduskuntavaaleissa keskustalla on tiedossa hyviä ehdokkaita. Mitä puoluejohto aikoo tehdä keskustalaisten yhtenäisen hengen hyväksi. Kukaan ei voi myydä tappiolla kovinkaan pitkään. Itäisen Suomen pelastamiseksi tarvitaan vuosikymmenen mittainen kansallinen pelastusohjelma, jossa panostetaan koulutukseen, kulttuuriin, hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon, tutkimukseen, innovaatioihin, teolliseen tuotantoon sekä yrityksiin ja työllisyyteen sekä tietoliikenneyhteyksiin ja infraan niin maanteiden kuin rautateiden osalta. Näitä haukkuja sitten ryyditetään lyömällä toisiamme raamatulla tai Amerikasta tuodun identiteettipolitiikan opeilla päähän. Vaaleissa pärjäävät ne voimat, joilla riittää rohkeutta tarjota Suomelle kestävää suuntaa. Kuka viitsii lähteä treffeille, jos kumppanilla ei ole hyvää sanottavaa edes itsestään. MUTTA sekään ei riitä, että omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme kannalta edellä kerrotut asiat ovat kunnossa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 4.11.2022 53 TULEVISSA eduskuntavaaleissa keskitytään asumisen, ruoan, sähkön ja yleensä elämisen hintaan. Korkean verotuksen sijaan tavoitteena on oltava täystyöllisyys, työnteon kannattavuus ja yritysten pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa. Puoluejohdon vastuulla on huolehtia myös puolueen aatteellisesta tilasta. Myös kansalaisten ja perheiden sekä yritysten pitää pärjätä ja yhteiskuntamme toimia hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti: tasavertaisesti, luotettavasti ja turvallisesti. Kuka viitsii tukea puoluetta, joka näyttäytyy ulospäin lähinnä huonoa itsetuntoa potevana kinastelijajoukkona. Vaikka Nato-jäsenyys tuo länsiliittoutuman sotilaalliset turvatakuut Suomelle, merkitsee se samalla lisää kustannuksia – onneksi armeijamme toimintakyky ja maanpuolustustahto ovat korkealla tasolla
Tervetuloa. mennessä osoitteeseen: helsinki@keskusta.fi. klo 18.30 Mikkelissä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan Seminaarisalissa (Paukkulantie 22). Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. Paikka: Cafe Roasberg (Mikonkatu 13, Helsinki). mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050 347 3556. Helsingin Keskustan tulevaisuusillat syksyllä. Järjestelmätasolta asiaa tulisi lähestyä etsimällä keinoja poistaa kahleita, jotka sitovat ihmistä ahdinkoon. Lisätiedot: helsinki@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila @gmail.com. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Tervetuloa! Piiri. Lisäksi käsitellään sääntömuutos. 54 Keskustassa tapahtuu 4.11.2022 Puheenvuoro TALOUDELLISTEN vaikeuksien äärellä keskusteluissa ilmatilan syövät leikkauslistat ja säästökohteet. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Retken hinta Keskustan Itä-Savon piirin jäseniltä 20 €/hlö ja muilta 35 €/hlö. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Hattula. Piiri. Maanantaisin klo 19–20.30. tarkemmat tiedot Etelä-Savon piirin kohdalta. Ilmoittautumiset ma 21.11. Ks. Samanaikaisesti moni kärsii palkkakuopasta. TE-toiminnan siirtyminen kunnille mahdollistaa inhimillisen työpolitiikan siirtymän suuremmassa kuvassa. Helsingin Keskusta Hakaniemen Maalaismarkkinoilla su 6.11. Toiminnanjohtajan sijainen Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, jaakko.maki-petaja@keskustaopiskelijat.fi. Inflaatio ja korkeat energian hinnat ovat iskeneet rajusti meistä jokaiseen. Puolueen tervehdyksen esittää varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Illan teemoina: 21.11. Keskustan Yhteiskuntatieteilijät ry. tarkemmat tiedon Itä-Savon piirin ilmoituksesta. Etelä-Hämeen Keskustanaiset. Keskusta. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. 20.00 Mikkeli – 20.40 Juva – 21.30 Savonlinna – 22.00 Kerimäki. Päätösasiana sääntömääräiset asiat ja eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Kososen turistibussilla, paluu illalla. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Paluumatka alkaa klo 17.10 Kiasman luona olevalta turistiautojen pysäkiltä – (kahvipaussi matkalla) – n. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Piiri. Maahanmuuton tulevaisuus. Keskustan Etelä-Hämeen piiri ry. Kahvitarjoilu klo 18. Ruoan tulevaisuus. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. klo 12. Järjestösihteeri (15.8.2022– 15.4.2023) Aki Utter. Jere Tapio keskustanuorten varapuheenjohtaja Ei keppiä vaan kohtaamista Centerns distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@ gmail.com. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. klo 18 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa (Huttulantie 1). Tarvitaan siirtymä kannustavaan, työn vastaanottamista vahvistavaan malliin – perustuloon. Lähde retkelle Helsinkiin to 24.11.! Matkaan lähdetään linja-autoliike S. krs, 87100 Kajaani. Valtakirjantarkastus klo 10–10.50. Työnteko ei riitä kattamaan elämään vaadittavia kuluja. juvonen@keskusta.fi. Oikeaan suuntaan ollaan menossa kuntien ja TE-toimistojen yhteisen Omavalmentaja-kokeilun myötä. Sääntömääräinen syyskokous järjestetään ti 15.11. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Tervetuloa. Retki on Keskustan Itä-Savon piiri 100-vuotta -tapahtumia. mennessä yhdistyksen sihteeri Tapio Rajavuorelle, tapio.rajavuori@gmail.com. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. klo 18 Punojanportin palvelutalossa (Punojantie 3, 13720 Parola). Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050 347 3556. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Sääntömääräinen syyskokous järjestetään ke 16.11. klo 18 Hakolan Marjatilalla Janakkalassa (Piilokivi 26, 14200 Turenki). Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Keskustan Itä-Savon piiri. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Kahvitarjoilu. Piiri. Työelämän aika on vasta siinä vaiheessa, kun jalat todella kantavat. Keskustan Eteläja Itä-Savon piirien sekä Maaseudun Sivistysliiton vaikuttajak oulutus ”Minun Keskusta – vaikuttava Keskusta” järjestetään ti 29.11. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Kahvitarjoilu klo 17.30. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Muutama paikka vapaana ke Hanna Kososen vierailuryhmään eduskuntaan – voit myös lähteä päiväksi shoppailemaan tai tutustumaan Helsingin kulttuuriantiin! Aikataulu: 6.30 Kerimäki – 7.00 Savonlinna linjaautoasema – 7.15 Kallislahti Teboil – 7.30 Hiismäki – 7.50 Juva ABC – 8.30 Mikkeli Matkakeskus – 8.45 Sepän Kievari – 8.50 Merrasmäen th – 9.10 Kuortti ABC pysäkki – 9.45 Matkakeidas (tauko, aamiainen) – Helsinki n. Kun arki on selviytymistä, ei energiaa jää suunnittelemiselle tai haaveilulle. Hattulan kuntayhdistyksen syyskokous pidetään ti 8.11. Ilmoita osallistumisestasi tapaamiseemme ti 15.11. Kahvitarjoilu. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@ keskustanuoret.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. klo 11 Tammelan kunnantalolla (Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela). Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Tarjoilujen vuoksi ilmoittauduthan ti 29.11. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Keskustan Helsingin piiri ry. Jäykän ja byrokraattisen, puhtaasti työn (tai työkokeilujen) äärelle rakentuvan järjestelmän sijaan tarvitaan monialaista yhteistyötä, ohjaavaa ja henkilökohtaista otetta sekä kykyä tarkastella ihmisen tilannetta kokonaisuutena, ei vain työnhakijana tai CV:nä. Siksi mittareita tulee työllistymisen lisäksi antaa myös kokonaishyvinvoinnin kehittymiselle. Syyskokous ke 30.11. klo 10–14 Hakaniemen torilla. Lähde naapuripiirin matkassa retkelle Helsinkiin to 24.11.! Ks. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Ennen piirikokousta klo 17–18 Politiikkaa Apollolla -tilaisuus. Koen kuitenkin, että kaikkien mukana pitäminen on vaikeuksien keskellä tärkeämpää kuin milloinkaan muulloin. Tapaamme noin klo 14.15 eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eeva Kallin. klo 18.30 Humaniassa (Keskussairaalantie 4, Savonlinna). Myös TE-toiminnan rooli korostuu. krs), Lappeenranta. Ilmoittautumiset ma 21.11. Tämän jälkeen yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Keskustan Etelä-Savon piiri. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Piirin syyskokous pidetään ke 9.11. Vuosi voi olla suurten vaikeuksien kanssa painivalle yksilölle lyhyt aika. krs), 40100 Jyväskylä. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. USKALLAN väittää, että useimmissa tapauksissa köyhyyden juurisyy ei ole ihmisessä itsessään vaan yhteiskunnassa. Ilmoitathan samalla ruokaainerajoitteet tarjoilun järjestämiseksi! Koulutus on avoin ja maksuton kaikille Keskustan toiminnasta kiinnostuneille. Käsitellään sääntöjen mukaiset asiat. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Virallisten kokousedustajien valtakirjojen tarkastaminen paikan päällä klo 18– 18.30. klo 18.30 alkaen puoluetoimistolla (Apollonkatu 11 A, Helsinki). Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi piirin eduskuntavaaliehdokkaiden valinta. klo 18 Juvalla. Lisäksi voidaan tehdä piirikokoukselle esitys eduskuntavaaliehdokkaasta. Keskustan Eteläja Itä-Savon piirien sekä MSL:n vaikuttajakoulutus ”Minun Keskusta – vaikuttava Keskusta” ti 29.11. klo 14 alkaen. Kahvitarjoilu. Voi vain kuvitella, millaiseksi arki muuttuu tilanteessa, jossa selviäminen on jo nyt vaatinut merkittäviä ponnisteluja. Vierailu Pikku parlamenttiin ke 30.11. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Merkittävä rooli on sosiaaliturvalla. 12.12. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@ keskusta.fi. Tervetuloa! Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Kaikki puristuu yhden kysymyksen ympärille: miten selviytyä huomiseen tai ensi viikkoon. Kokoustila on kahvilan yläkerrassa. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Sääntömääräinen syyskokous pidetään la 12.11. ja su 4.12. Kouluttajana Jaana Niemi
Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. klo 9–15. Ilmoittautuminen helena.taavitsainen@gmail.com. klo 18 Kempeleessä, Kirkonkylän yhtenäiskoulun yläkoulun sali (Koulutie). 040 831 3775). kiviniemi@keskusta.fi. Retken toteutuminen edellyttää vähintään 30 osallistujaa. Vantaa. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. kaarti@keskustanuoret.fi. Vesilahti. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokous pidetään la 19.11. Tervetuloa! Pyhäjoki. klo 17 Narvan Metsästysseuran maja. klo 19 Lähikontissa (Keskustie 1, 43500 Karstula). Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija. Piiri. Säänntömääräiset syyskokousasiat. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Tervetuloa! Pyhäjoki. Keskustan lakimiehet Keskustan lakimiehet ry. Varaa tämä jo kalenteriisi ja lähdetään porukalla matkaan! Tampere. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Sääntömääräisetja vaaliasiat. klo 18 Alban Albis-kabinetissa. Mukana maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Olet lämpimäsi tervetullut uudelle piiritoimistolle, Vesijärvenkatu 22 B 81, Lahti. klo 10–14 Hämeenpuistossa. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen asiantuntija Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Johanna Fonsell 045 636 2457 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Sitovat ilmoittautumiset ti 8.11. Omakustannushinta on 40 euroa/hlö sisältäen kuljetukset ja ohjelman. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret. fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Jyväskylä. Omavastuuosuus lipusta on 10 euroa, joka on maksettava paikan päällä lippua vastaan. Maanantaimarkkinat ma 7.11. Sääntömääräiset asiat sekä eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Esitykseen on varattu 20 lippua ja sitova varaus lipusta on ilmoitettava piirin puheenjohtajalle Anne-Maria Perttulalle viimeistään pe 4.11. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Tervetuloa! Pornainen. Tervetuloa! Espoo. Paikat vahvistuvat myöhemmin. klo 14 Jyväskylässä Teatterikoneen esityksellä Wivi ja Hanna. Asioina yhdistyksen purkaminen sekä jäsenistöön ja varojen siirtämiseen liittyvät asiat. Tervetuloa! Piiri. Klubi Lautturissa Ulvilassa (Tommilantie 2, 28400 Ulvila). klo 18 Meritie ry:n pursimaja, Suomenojan venesatama (Hylkeenpyytäjäntie 9, 02270 Espoo). Muista kertoa mahd. 040 831 3775. vaananen@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Etäosallistuminen mahdollista, ilmoittaudu ennakkoon espoo@ espoonkeskusta.fi. Kouvola. Voit ilmoittautua myös soittamalla piiritoimistolle puhelin: 045 327 4845 (arkisin klo 9–16) tai ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen: keski-suomi@keskusta.fi. Keskustan kunnallisjärjestön syykokous ke 30.11. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Keskustan Espoon kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 7.11. wahlsten@keskustanuoret.fi. Keskustan Jyväskylän kunnallisjärjestön syyskokous to 10.11. klo 13 alkaen Viherlandiassa Jyväskylässä (Kammintie 6). klo 11 Äänekosken valtuustosalissa (Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski). Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen Tampereella ti 22.11., aamiaistilaisuus 8.30–9.30 ja iltatapaaminen 17.15–18. klo 18 puoluetoimistolla (Apollonkatu 11 A, Helsinki). Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. soini@keskustanuoret.fi. Keskustan Karstulan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous pe 18.11. mulari@keskusta.fi. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Mediasuunnittelija Klaus Kaarti 050 357 4438, klaus. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Retkelle ovat tervetulleita kaikki keskisuomalaiset keskustalaiset mahdollisine seuralaisineen. klo 18 Jyväskylän kaupunginkirjasto (Vapaudenkatu 39–41). Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, satakunta.vesaiset@gmail.com. mennessä sähköisellä lomakkeella: https://bit.ly/3RTszNr. Tarjolla kokouskahvit. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Piirin joulupuuropäivä to 1.12. ruokarajoitteistasi. Tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. Keskustan Yppärin paikallisyhdistyksen syyskokous to 10.11. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien.. Päijät-Hämeen Keskustanaiset. 4.11.2022 naiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Päivän ohjelmassa on käynti ja lounas kauppakeskus Triplassa, kierros olympiastadionilla sekä lopuksi vierailu eduskuntatalossa, jossa tapaamme tiedeja kulttuuriministeri, Keskustan vpj, ke Petri Honkosen sekä ke:t Anne Kalmarin ja Joonas Köntän. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja. Ilmoittautuessasi, valitse osallistutko opastettuun Stadionkierrokseen vai vietätkö vapaata aikaa Helsingissä. Paikalla Keskustan luottamushenkilöitä ja aktiiveja. klo 10 Oriveden srk-keskuksessa (Latokartanontie 5). 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Keskustan teltta Leppävaaran markkinoilla la 5.11. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Koko päivän tarjolla lämmintä mehua ja pipareita. Jyväskylä. Eduskuntaretki Helsinkiin. klo 18–19.30 Ison Omenan kirjaston stagella. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Poliittinen suunnittelija Sofia Tuovinen 050 389 7258, sofia. Tuusula. Kokous järjestetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella osoitteessa Yliopistonkatu 2, 80100 Joensuu. marraskuuta klo 10. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma– to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustanaisten piiri tarjoaa teatteritapahtuman la 19.11. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. klo 18.30 Ylästön kotiseututalo (Sienestäjänkuja 5, Vantaa). Kahvia tarjolla klo 17 alkaen. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti. Tervetuloa! Keskustanaisten Satakunnan piiri ry. Kokouksessa käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. Paikalla Keskustan luottamushenkilöitä ja aktiiveja. mulari@keskusta.fi. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. Sääntömääräinen liittokokous järjestetään 5.–6.11. Puheenjohtaja Jertta Harinen 044 274 3267, jertta.harinen@keskusta.fi. Ilmoittautuminen ja kahvi klo 10–11. Tervetuloa! Espoo. tuovinen@keskustanuoret.fi. ja 5.12. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Tervetuloa! Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Pori. Sääntömääräisten asioiden lisäksi jäsenasioita. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Sääntömääräinen syyskokous järjestetään pe 11.11. klo 18 alkaen kunnantalolla. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Lounas omakustannushintaan. Poliittinen katsaus Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. mennessä sähköpostilla minna.siira@keskusta.fi tai tekstiviestillä / wa-viestillä 050 388 0015. Ilmoittaudu viim. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Lisäksi liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n ja 11 §:n mukaisesti ne muut asiat, jotka liiton osasto on esittänyt kirjallisesti vähintään neljätoista (14) päivää ennen liittokokousta liiton liittohallitukselle. Keski-Porin paikallisyhdistyksen syyskokous Kahvila Herkkuvaarassa (Vanhakoivistontie 15) pe 18.11. Puhujana MEP Mauri Pekkarinen. klo 15–18 piiritoimistolla (Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere). Tervetuloa! Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Aamupäivällä tarjolla perinteisiä köyhiä ritareita. Tarjoilun vuoksi ennakkoilmoittautumiset ma 7.11. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki -valkkila@keskusta.fi. Ilmoitathan myös toiveen, mistä mieluiten nouset bussin kyytiin. klo 18.30 Yppärin koululla. Tervetuloa! Karstula. Keskustan Hyrylän paikallisyhdistys ry:n syyskokous ti 22.11. Kokouksessa esillä piirin uusien sääntöjen hyväksyminen, eduskuntavaalivalmistelut ja järjestörakenteen uudistaminen. Lounasta varten on hyvä ilmoittautua etukäteen puheenjohtajalle tekstiviestillä (p. Sääntömääräinen syyskokous pe 11.11. klo 19 Yppärin koululla. hallitus klo 18, yleinen kokous klo 18.30. Piiri tarjoaa lounaan ravintola Eedenissa ennen kokousta klo 12. Tervetuloa Keskustan teltalle! Tampere. KN Kouvolan yhdistyksen syyskokous ti 15.11. Paikallisyhdistysten kokoukset klo 18 ja kunnallisjärjestön kokous klo 19. ke 8.11. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Keskustan teltta Leppävaaran markkinoilla la 3.12. Järjestäjät pidättävät oikeuden muutoksiin. Hallitus kokoontuu klo 18. klo 9–15. puh. tai viesti 044 978 3929 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Joensuussa. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni, puh. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Espoo. Keskustanaisten piirin sääntömääräinen syyskokous pidetään la 26.11. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Keski-Suomen Keskusta, Keskustanaisten Keski-Suomen piiri ja Keskustan Jyväskylän paikallisyhdistys järjestävät yhdessä retken eduskuntaan to 24.11. Stadionkierroksen toteutumisen edellytyksenä on vähintään 15 osallistujaa. Kahvitarjoilu. Keskustan Pornaisten kunnallisjärjestön sekä Halkian, Pornaisten ja Laukkosken paikallisyhdistysten vuosikokoukset ti 1.11. Keskustanaisten Yppärin paikallisyhdistyksen kokous to 10.11. Keskustan Espoon valtuustoryhmän teemaseminaari ti 22.11. klo 17 piiritoimistolla. Ennen kokousta klo 12 alkaen MSL:n jäsenkoulutus, klo 13 lounas ja klo 14 alkaen sääntömääräinen syyskokous. Kokouskahvit ja poliittinen keskustelu klo 17.30 alkaen. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Syyskokous la 12.11. Ilmoittautuminen sähköpostilla anne-maria.perttula@sovatek.fi tai tekstiviestillä p. Esityspaikkana Villa Rana (Seminaarinkatu 13, Jyväskylä). Keskustaopiskelijat Keskustaopiskelijat ry. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja päätetään ennakkohyväksyttyjen mallisääntöjen käyttöönottamisesta. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Ilmoittautuminen klo 17–17.50. Keskustan Jyväskylän paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään ti 15.11. Sääntömääräiset asiat. Kokous alkaa lauantaina 5. Sääntömääräinen syyskokous la 12.11. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Espoo. Keskustan Keski-Suomen piirin sääntömääräinen syyskokous la 19.11. klo 18. Kunnallisjärjestön syyskokous la 5.11. klo 11 Oulussa, Aaltocateringin tiloissa (Oulunsalo, Automaatiotie 1). Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Valtakunnallinen Keskustan vaalistartti laivalla 27.1.–28.1.2023. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat sekä hyväksytään liiton poliittinen linjapaperi vuodelle 2023 ja käsitellään eduskuntavaaleja. Piiri. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä eduskuntavaaliasiaa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat (vuoden 2023 suunnitelmat ja henkilövalinnat) ja lisänä kokouksessa on uusittujen sääntöjen vahvistaminen. Vuosikokous ma 7.11. klo 18.30 Tuuskoto, kunnanhallituksen huone (Kotorannankuja 10, 04301 Tuusula). Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti. Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701 ja keskustanuorten viestintäja tapahtumakoordinaattori Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913
Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. 6. An dre a Re na ult / AF P / Le hti ku va 1. Mikä oli kvestori. 3. Millä nimellä tämä Wäinö Aaltosen viiden veistoksen sarja tunnetaan. 56 4.11.2022 3 8 1 9 4 1 5 8 4 6 3 4 6 7 9 9 6 3 2 5 1 7 5 2 5 6 9 8 1 1 9 2 7 3 8 9 6 4 5 1 9 6 4 3 1 5 8 2 7 1 8 5 7 4 2 6 3 9 4 1 8 6 7 3 2 9 5 7 5 9 2 8 1 3 6 4 6 3 2 4 5 9 1 7 8 3 9 7 1 6 4 5 8 2 5 4 6 9 2 8 7 1 3 8 2 1 5 3 7 9 4 6 9 3 7 3 6 7 3 1 9 3 1 2 4 7 6 3 4 9 6 4 2 1 7 8 8 2 4 9 1 2 8 6 3 7 5 5 8 2 3 7 9 4 6 1 7 6 3 5 1 4 9 2 8 9 3 5 1 2 7 6 8 4 8 7 4 9 6 5 1 3 2 2 1 6 8 4 3 7 5 9 6 4 9 7 5 2 8 1 3 1 2 7 4 3 8 5 9 6 3 5 8 6 9 1 2 4 7 3 8 1 9 4 1 5 8 4 6 3 4 6 7 9 9 6 3 2 5 1 7 5 2 5 6 9 8 1 1 9 2 7 3 8 9 6 4 5 1 9 6 4 3 1 5 8 2 7 1 8 5 7 4 2 6 3 9 4 1 8 6 7 3 2 9 5 7 5 9 2 8 1 3 6 4 6 3 2 4 5 9 1 7 8 3 9 7 1 6 4 5 8 2 5 4 6 9 2 8 7 1 3 8 2 1 5 3 7 9 4 6 9 3 7 3 6 7 3 1 9 3 1 2 4 7 6 3 4 9 6 4 2 1 7 8 8 2 4 9 1 2 8 6 3 7 5 5 8 2 3 7 9 4 6 1 7 6 3 5 1 4 9 2 8 9 3 5 1 2 7 6 8 4 8 7 4 9 6 5 1 3 2 2 1 6 8 4 3 7 5 9 6 4 9 7 5 2 8 1 3 1 2 7 4 3 8 5 9 6 3 5 8 6 9 1 2 4 7 Tietotesti Mistä maasta on kotoisin tämänvuotinen Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaja Annie Ernaux. Minkä niminen keskustalainen lehti ilmestyi Satakunnassa vuosina 1917–2009. 10. Kullatut kipsiveistokset koristavat eduskunnan istuntosalia. Minkä lajin suomalaishuippuja ovat Anni Keisala, Noora Tulus ja Viivi Vainikka. Mitä kasvia kutsuttiin Suomessa ensin maapäärynäksi (jordpäron). 7. Sanna Marinin hallituksessa on yksi 1950-luvulla syntynyt ministeri. Missä sijaitsee Kärpäsen kaupunginosa. Kuinka paljon Euroopassa on valvottuja huumeiden käyttöhuoneita, noin 40, noin 50 vai noin 90. 9. 8. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mitä tarkoittaa musiikkitermi furioso. Minkä maalainen on Nobelin kirjallisuuspalkinnon tänä vuonna saanut Annie Ernaux. 5. 2. Vas tau kse t: 1) Noi n 90, 2) rai vok kaa sti , 3) Pek ka Haa vis to, 4) ran ska lai nen , 5) per una a, 6) Lah des sa, 7) Työ ja tul eva isu us, 8) vir kam ies ant iik in Roo mas sa, 9) jää kie kon , 10) Lal li. 4. Kuka
10. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Puolivälija lopputulokset julkaistaan lehdessä. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. 1. Kerhoon voi ilmoittautua sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Suomenmaa on järjestänyt tonnikerhoa vuodesta 2000 asti. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. 2. Kerholaisen täytyy urakan puolivälissä, viimeistään 10.2.2023, raportoida Suomenmaahan, miten tavoite on täyttymässä. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. 3. . Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. Tervetuloa mukaan entiset ja uudet osallistujat!. Kuinka monien. 8. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Jos lunta ei ole tai se on hankalasti saavutettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai kävelyllä. Tavoitteena on saada kuuden kuukauden aikana kokoon 1 000 hiihtokilometriä. Kaikki eivät tonnia saavuta, mutta jokainen liikuttu kilometri on tärkeä ja kohottaa kuntoa. marraskuuta. asti. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. 4. 7. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. Kuinka paljon. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 10.11. Samoin vapun jälkeen viimeistään 10.5.2023 on kerrottava, miten kävi. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. Minkä maakunnan maakuntakala. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Shutterstock Vielä ehtii mukaan Suomenmaan tonnikerhoon! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyi tuttuun tapaan 1. Kerho jatkaa entisin säännön. 5. 4.11.2022 57 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. 9. 10. 6. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Viime vuosina osallistujia on ollut noin kolmesataa. Tietotesti ??
58 4.11.2022 EU:N ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. For Forest -ryhmä on perustettu sen vuoksi, että EU-tasolla toimiessa on vaikea saada mitään aikaan yksin. Metsästä saadaan jo nyt raaka-aineita, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja kaivosmineraaleja. Kirjoittaja on maaja metsätalousministeri. Tavoitteenamme on tehdä tiivistä yhteistyötä ja tuoda EU:n metsämaiden ääni entistä kovemmin kuulumaan EU-tasolla. Esimerkiksi syyskuussa tapasin 12 europarlamentaarikkoa, jotka ovat päävaikuttajia europarlamentin maatalousja ympäristövaliokunnissa metsäasioissa. Metsät ja metsäteollisuus ovat osa hyvinvointimme kivijalkaa. Mielestäni ei ole oikein, että ne maat, jotka ovat laiminlyöneet luonnon monimuotoisuuden ja metsien kunnioittamisen pääsevät nyt pienemmin kustannuksilla kuin Suomi, joka on jo pitkään tehnyt töitä metsien ja luonnonmonimuotoisuuden eteen. Olen tavannut useaan otteeseen metsäasioissa samanmielisten maiden ministerikollegoja, komission jäseniä ja europarlamentaarikkoja. Esimerkiksi akuissa tarvittavia raaka-aineita voidaan tuottaa metsistä saatavista raaka-aineista. Voikin kysyä, että hyväksyisikö Saksa sellaisen EU:n asetuksen, joka rapauttaisi heidän autoteollisuuttaan. TAVATESSANI muiden maiden edustajia on tullut selväksi, että osalla heistä on varsin hatarat tiedot metsiemme käytöstä. Edellä mainittu esimerkki on vain yksiosoitus siitä, että Suomi ja suomalaiset ovat jo pitkään kunnioittaneet luontoa ja hoitaneet metsiä kestävästi. Metsät ovat osa ratkaisua – ei ongelmaa Antti kurvinen vieraskolumni. MITEN metsäasioihin on sitten vaikutettu. Ennallistamisasetuksen sisältö onkin tällä hetkellä Suomen kannalta kohtuuton, sillä se vaikeuttaisi metsiemme hyötykäyttöä ja aiheuttaisi meille kohtuuttomia kustannuksia. Luontoa ja metsiä ei tule kuitenkaan museoida. Luonnon tilan parantamisen päämäärän me kaikki varmasti jaamme, sillä luonnonvarojen kestävä käyttö turvaa hyvinvointimme myös tulevaisuudessa, ja ennen kaikkea se takaa tuleville sukupolville mahdollisuuden nauttia Suomen upeasta ja puhtaasta luonnosta. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että vaikutamme kaikilla tasoilla, jotta ennallistamisasetus muuttuu. Olen esimerkiksi joutunut kertomaan heille, että Suomessa on jo todella pitkään ollut velvollisuus istuttaa hakkuuaukko päätehakkuun jälkeen. Metsissä on menneisyytemme, mutta siellä on myös tulevaisuutemme. Metsät ja niiden käyttö ovatkin avainasemassa, kun torjumme ilmaston muutosta, eivätkä suinkaan syy ilmastonmuutokseen. Lukuisten tapaamisten lisäksi yksi konkreettinen osoitus vaikuttamistyöstä on ollut For Forest -ryhmän perustaminen yhdessä Ruotsin, Itävallan ja Slovenian kanssa. Ei varmasti
Se isänmaallisuuden läikähdys rinnassa, kun saa tietää, että joku maailman valiolehdistä painetaan suomalaiselle paperille. 4.11.2022 59 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Olemme koko Euroopan hiilinielu. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. No, rikkilaivan jälkeen punaista verta. Kuussa on käyty, Helsingin kaupunki ei osaa maksaa palkkoja. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SUSANNA LUIKKU 050 414 4763 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 MEILLÄ on metsää, ei minulla, mutta noin kansana. Sellupaalit liikkuivat ahtaassa ruumassa käsivoimin, helppoa, eiväthän ne painaneet kuin parisataa kiloa. Hän lupasi, että Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden maanantaina 24.10.2022. Hän ajaa ennallistamista, ja EU yrittää pakottaa sellaiseen, joka on kansallisen päättämisen vallassa. Muissa maissa hävittivät metsänsä, nyt huudetaan, että Suomen pitää entistää omansa. Aina ei lapioitu hiiltä, välillä väänsivät sellua. Mones Soinin puolue. Jari Nenonen Maalaisjärki kunniaan Pakina Olemme koko Euroopan hiilinielu.. Isäukko oli sataman kovimman työporukan jäsen. Onhan siellä Brysselissä muuan Eero Heinäluomakin. Sellu kääntyi, metsä kaatui, tehtaat puksuttivat, Suomi voi hyvin. Mustalla pilvelläkin on hopeareunus. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Ja Savossa iloitaan siitä, että se Lipposen poika, joka lähti Helsinkiin, se on kuulemma päässyt oikein Putinille rengiksi. Paavo Väyrynen luopui ehdokkuudestaan. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Sinisilmäinen Suomi, mallioppilas, varjelee venäläisten yhdenvertaisuutta, ei saada aikaan kiinteistökauppojen kieltämistä. Voisiko venäläisiä ottaa ministeriöiden alivuokralaisiksi, ettei vain sorreta tätä rauhanomaista kansaa. Niin, se Kekkonenhan sanoi, että Saatanan tunarit. Keskusta on leimautunut vihervasemmiston apupuolueeksi. Kääntyy takki ja housut. Te muistatte: Suomen vihreä kulta ja Suomi elää metsästä. Saksan vihreät ajoivat itsensä Venäjän kaasun varaan, ja nyt jo myydään Hampurin satamaa kiinalaisille. BRYSSELISSÄ meidän kansallisia etujamme valvovat sinne vaaleilla valitut, vihreiltä Ville Niinistö. Siitä saa ministerinä olla eri mieltä, mutta kannatusluvut osoittavat, mitä mieltä kansa on. Timo Soini ilmoittautuu pelastajaksi! Leveät on puheet, mutta keskustalle Soini on kuoleman suudelma. Oikeasti meidän iskä oli hiilinielu, työpäivän jälkeen tuli mustaa nuhaa. Vihreät ovat keskustan hallituskumppani. Mitä Kekkonen sanoisi. Se metsä on säteillyt kaikkeen, jopa tällaisen ahtaajan pojan elämään. VIISI kuukautta eduskuntavaaleihin, mitähän pitäisi tehdä ja mitä ei olisi alun perinkään pitänyt tehdä
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Joulukuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 2.12.2022 Sodan ja rauhan keskus Muisti on tarkoitettu erityisesti niille, joita historia ei kiinnosta. Miltä sota tuntui. Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 79 € 6 kk / 40 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE