Suomenmaa 4.12.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 12 / JOULUKUU 2020 / 9,90 € Kirjat EINARI VIDGREN LOI PONSSEN TYHJÄSTÄ KORONA PAKOTTI PIRITA DESIGNIN DIGILOIKKAAN Ilmiöt Elämä ÄIDEISSÄ ON PÄÄTTÄJÄPOTENTIAALIA LOPPUUKO JAHTI . He toivovat, että metsästys jatkuu myös tulevaisuudessa.. Timo Piirainen ja tytär Inka jakavat yhteisen harrastuksen
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 4.12. 2020 Katse eteenpäin Markus Lohi uskoo, että keskustalaiset puhaltavat taas yhteen hiileen s. 17
Petri Honkonen s. 20. 48 Kunnon kepulainen Liina Tiusasesta puoluevaltuuston puheenjohtaja s. 11 Kuka olet. Pirkko Jauhojärvi toivoo keskustalta alkiolaisempaa otetta s. 12 Ajassa Pelkona on, että jo ennestään merkittävä syrjäytyneiden nuorten miesten määrä kasvaa entisestään. Korkeakoulupolitiikan uusi aika Henna Nätynki sai uusia mahdollisuuksia, kun koulutuspaikkoja tuli lisää s. 47 Eveliina Leskelä kannustaa käyttämään politiikassa luovuutta s
Syrjäisintä kolkkaa myöten on suomalaislapselle haluttu antaa mahdollisuus opiskella ja oppia niin pitkälle kuin oma pää ja omat halut vievät. Tästä on pidettävä kiinni. Ja asioista on päätetty yhdessä, usein laajaa yhteisymmärrystä hakien. Ja sivistykseen kuuluu myös demokratia, jossa erilaiset näkemykset otetaan huomioon riehumatta ja öykkäröimättä. Mediat ovat kertoneet, kuinka kotimaahan tultiin kipin kapin, kun pandemia iski. Täytyy siis olla niin, että vastuussa olleet ovat tehneet hyvää politiikkaa, ja kansalaiset ovat toimineet yhteisen edun mukaisesti. Hyvä Suomi! Olet menestynyt taas. Hyvä Suomi! Olet menestynyt taas. Euroopan paras paikka asua, siis. Suomi oli Euroopan paras. Norja oli Suomen jälkeen kuudes ja Tanska yhdeksäs. Listaus pani maat järjestykseen sen mukaan, kuinka vähäisinä ne ovat onnistuneet pitämään koronaviruksen vauriot yhteiskunnalle. Tämän tunnustaminen merkitsee myös pitkää nenää huuhaapolitikoinnille, jota maailmalla liikkuu yhä julkeammin. Muun uskottelu on tahallista mustamaalausta ja epäisänmaallista vääristelyä. Jo meidän pitäisi uskoa itsekin eikä vähätellä, arvostella alituiseen, kiistää ja väittää tuloksia paikkaansa pitämättömiksi. Euroopan maista 20 joukkoon listattiin myös Saksa (14.), Ruotsi (16.) ja Irlanti (20). Se syntyy katkeruudesta ja ajattelemattomuudesta. Menestyksen takaa löytyy suomalainen resepti: Tietoon perustuva politiikka, missä viranomaiset ja asiantuntijat ovat tehneet hyvää valmistelutyötä ja päätöksentekijät oikeita ratkaisuja. Jatkakaamme vielä samalla linjalla, vaikka kuinka hankalalta tuntuisi. Mittareita oli kymmenen. Vertailut kertovat tämän vastaansanomattomasti. Sitäkin vastaan parhaita lääkkeitä ovat tieto ja sivistys sekä ymmärrys siitä, mitä kansanvalta tarkoittaa. Etkä ollenkaan ensimmäistä kertaa.. Sitä ei kannata kuunnella. Kyllä me sen viruksen nujerramme. Eihän jatkuva menestys kaikissa vertailuissa olisi mahdollista. Sama toimintatapa on ollut Suomen menestyksen tekijä yleisemminkin. Palkintokaappisi on pullollaan mitaleita. On tällaista menestystä voitu ennakoidakin. Etkä ollenkaan ensimmäistä kertaa. Suomen edelle menivät Uusi-Seelanti, Japani, Taiwan ja Etelä-Korea. Koulutusta ja sivistystä on muistettava korostaa niin juhlapuheissa kuin käytännön teoissakin. Koko maailmassakin on vain neljä Suomea parempaa maata kilvassa, jota voi pitää kuninkuuslajina. Suomessa on arvostettu koulutusta, sivistystä ja kansanvaltaa. Näin arvioi arvostettu uutistoimisto Bloomberg listauksessaan, jonka otsikko on ”Parhaat ja pahimmat olinpaikat koronaviruksen aikaan”. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 4.12.2020 Oltiinpa taas Euroopan parhaita Pääkirjoitus Fu jilo ve rs / Sh utt ers to vk I tsenäisyyspäivän aikaan on mukava huomata, että Suomi on ollut tänä vuonna Euroopan paras maa asua
Sanoisin käyneeni ihan liian vähän konserteissa, teattereissa, leffoissa, ravintoloissa tai muussa ihmispaljoudessa silloin, kun Suomessa ei vielä ollut koronaa. Ensi vuodelta en uskalla odottaa muuta kuin sitä, että pääsisi piikille. Huoli oli turha, salissa oli 1 400 ihmistä. Tieto rajalla vartioivista betoniporsaista alkoi heti kuristaa kurkkua, vaikka erityistä asiaa maakunnan ulkopuolelle ei ollutkaan. Olen onnekas, sillä terveys ja työt ovat säilyneet. Koronan kasvoja olivat aluksi seurapiiritapahtumissa käyvät julkimot ja Alppien laskettelijat. Kähärä veti juonnot humoristisella otteellaan. “Me rakennamme maailmaa, asuttavaa elämää. Tuomme toivon, uskoa unelmiin”, Vaskivuoren lukion kamarikuorolaiset lauloivat suoraan sydämeeni. Huippukuorot ja -solistit esittivät Anna-Mari Kähärän sävellyksiä. Kuulokkeissa soivat etänä tehdyt musiikkiprojektit. Silloin on perinteisesti palattu kuriin ja nuhteeseen joulukuisen juhlinnan jälkeen, ja sellaista härkäviikkoilua se oli tälläkin kertaa. Hän kertoi murehtineensa, tuleeko konserttiin riittävästi väkeä. 5 4.12.2020 Toimittajalta Persnettoa koko vuosi VUODEN LOPUSSA on tapana muistella kulunutta vuotta. Sormet mullassa, kädet painettuina betoniin. Nythän tilanne on päinvastainen, kun virus leviää etenkin matalan tulotason lähiöissä. Mutta ei. Meidät eristettiin Uudellemaalle. MAALISKUUSSA menin naistenpäivän konserttiin Helsingin Musiikkitaloon. Pitkään suunniteltu matkamme Espanjan Calellaan vaihtui Oulun Nallikariin, mutta se ei haitannut. Kotona kuvioihin tuli holtiton saunominen. Konsertista lähti useita tartuntaketjuja. Samaa eivät läheskään kaikki voi valitettavasti sanoa. Kesä vei koronan taka-alalle. Keikan lopuksi Kähärä iloitsi, että persnettoa ei tule. Meidän perhettä se ei haitannut. Konsertti oli mahtava. Tällä kertaa sen voisi jättää väliin, mutta tämä vuosi voi tuskin mennä pahemmaksikaan. Pauliina Pohjala. Tammikuusta olisi ehdottomasti kannattanut tehdä vuoden paras kuukausi. Tuo surullisenkuuluisa viruslinko jäi viimeiseksi muistokseni ajasta ennen koronarajoituksia. Sauna lämpeni joka ikinen ilta. Syksyllä etätyöt vaihtuivat hybridimalliin. Bongasin yleisöstä monta julkkista. Sitten tuli toinen aalto. KEVÄÄN EDETESSÄ alkoi henkisestä koomasta virkoaminen. Loppu on tiedossa. – Lähdetään kaikki yhdessä Teneriffalle, mä maksan, Kähärä nauratti yleisöä. Lounaspaikan salaattipöytä näytti uskomattoman hyvältä. Sunnuntai-iltaisin totesimme, että on aika pestä verkkarit ja hupparit alkavaa työviikkoa varten. Luonnon heräämistä oli aikaa tuijotella koronakävelyillä. Pääministerin suulla sanottiin, että nyt ei ole oikea aika mennä mökille. KAHDEKSAN PÄIVÄÄ konsertin jälkeen Suomeen julistettiin poikkeusolot. Meillä ei ole mökkiä, vaikka viimeistään tämän vuoden aikana on tuntunut siltä, että kaikilla muilla on
Vanhasella on keskustan painavin ministerinsalkku, mutta kaulaa selittää kommenttien perusteella myös se, että Saarikko palasi vuoden vanhempainvapaalta vasta elokuussa. marraskuuta. Edelleenkään kaikilla ei ole mahdollisuutta . Älkää uskoko luonnonlakipuheita. Vastauksia annettiin 16.–24. Antti Kurvinen keskustan puoluevaltuustossa Monipaikkaisuus koskettaa edelleen aika harvoja ihmisiä. TOISELLA SIJALLA on keskustaa johtava tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko 45 äänellä eli 70 prosentin valitsemana. Ei ole mitään luonnonlakia, että maaseutu tyhjenee ja kaupungit tukkeutuvat. ylläpitää monta asuntoa. Se on meistä suomalaisista itsestämme kiinni. Muuten kyllä, yksi vastaaja perustelee. Aili Pesonen keskustan puoluevaltuustossa. Suomenmaan kyselyyn vastasi 64 keskustan 135-jäsenisen puoluevaltuuston jäsentä. Perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on selvä ykkönen, kun puoluevaltuutettuja pyydetään valitsemaan kolme heikoiten tehtävässään onnistunutta ministeriä. – Hyvin nuo näyttävät pärjänneen pandemiasta huolimatta, vastaaja muotoilee. HALLITUKSEN toimintaan puoluevaltuutetut ovat tyytyväisiä. Sille annettavien arvosanojen keskiarvoksi tulee kutonen. 6 Ajassa Sanottua 4.12.2020 PAULIINA POHJALA KESKUSTAN puoluevaltuutetut pitävät valtiovarainministeri Matti Vanhasta (kesk.) hallituksen parhaana onnistujana. Opposition suoritusta keskustan puoluevaltuutetut eivät sen sijaan pidä suuressa arvossa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja maaja metsätalousministeri Jari Leppä saavat kukin 22 ääntä, mikä tarkoittaa 34 prosentin kannatusta. Myös osa-aikaiset asukkaat kannattaa ottaa mukaan kunnan kehittämiseen. Vanhanen saa suitsutusta, koska ”hän tuo hallitukseen kokemusta ja arvovaltaa”. Jaetulla neljännellä sijalla on kolme keskustalaista ministeriä. Hallitus saa arvosanan 7,7. Hän saa 43 ääntä. – Annika on ollut niin vähän aikaa ettei vielä voi laittaa hänelle rastia. eikä haluakaan . Vanhanen sai 52 ääntä, kun vastaajia oli kaikkiaan 64. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kiilaa yllättäen muiden keskustan ministerien ohi. Jopa 83 prosenttia puoluevaltuutetuista on melko tai erittäin tyytyväisiä siihen, miten keskustan arvot näkyvät hallituksen päätöksissä. Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia VANHANEN ON YKKÖNEN – puoluevaltuutetut rankkasivat ministerit Krista Kiuru on keskustan puoluevaltuutettujen mielestä heikoiten suoriutunut ministeri. Vanhasen mainitsi 81 prosenttia valtuutetuista, kun Suomenmaa pyysi valitsemaan kolme ministeriä, jotka ovat onnistuneet tehtävässään parhaiten. Marin nousee kolmannelle sijalle 23 äänellä eli 36 prosentin kannatuksella, ja perusteluissa muun muassa todetaan, että “pääministeri on onnistunut hyvin hallituksen ja maan johtamisessa kriisitilanteessa”. Janne Kaisanlahti keskustan puoluevaltuustossa Asukaslähtöisyyden on oltava keskustan kuntapolitiikan lähtökohta
EU:n hiilidioksidipäästönormi tulee voimaan PAULIINA POHJALA HALLITUKSEN työllisyystoimet ovat olleet melko tai täysin riittämättömiä, keskustan puoluevaltuutettujen enemmistö (56 prosenttia) näkee. Asia jakaa valtuutettuja Suomenmaan kyselyssä, sillä 38 prosenttia kokee, että työllisyystoimet ovat olleet melko tai täysin riittäviä. Vastauksia annettiin 16.–24. Brexitin siirtymäkausi päättyy 1.1. 11 prosenttia vastaajista on siitä kuitenkin jokseenkin tai täysin eri mieltä, viisi prosenttia ei osaa vastata. Nobelin rauhanpalkinto jaetaan 14.12. Riikka Pirkkalainen keskustan puoluevaltuustossa. Varapuhemies Antti Rinne (sd.) otti yllättäen asiakseen ojentaa kansanedustaja Ano Turtiaista maskittomuudesta täysistunnoissa. Sonja Hällfors keskustan puoluevaltuustossa Keskustan valttina voi olla maltti. Eduskunta jää joululomalle 31.12. Perusteluissa huomautetaan, että koronatilanne sotki suunnitelmat työllisyyden osalta, ja ”täysin muuttuneen tilanteen myötä tavoitteita pitää asettaa realistisemmalle tasolle”. 7 Ajassa Sanottua 4.12.2020 TÄYSIN RIITTÄVIÄ 2 % EN OSAA SANOA 6 % TÄYSIN RIITTÄMÄTTÖMIÄ 10 % MELKO RIITTÄVIÄ 37 % MELKO RIITTÄMÄTTÖMIÄ 46 % 6.12. Eduskunta jatkoi hiljattain joitakin koronarajoituksiaan peräti ensi kesäkuun loppuun. Valtaosa (89 prosenttia) puoluevaltuutetuista pitää Suomen tämänhetkistä velkaantumistahtia melko tai erittäin huolestuttavana. – Suomalaiset eivät hyväksy kyttäämistä, eräs puoluevaltuutettu huomauttaa. Itsenäisyyspäivä 8.12. Ville Toivanen keskustan puoluevaltuustossa Lista yksinäisyyden muodoista on loputon. Some-käytöksensä vuoksi perussuomalaisista ulkoistettu Turtiainen on istunut salissa ilman maskia koko syksyn, kertomansa mukaan terveydellisistä syistä. Puoluevaltuustokysely: Työllisyystoimet ovat jääneet laihoiksi Puoluevaltuustokyselyn mukaan hallituksen työllisyystoimet ovat: PEKKA POHJOLAINEN KANSALAISIA voimakkaasti jakava maskikysymys aiheuttaa kitkaa eduskunnassakin. Yhdysvaltojen osavaltioiden vahvistettava presidentinvaalien tulokset 9.12. Jotkut kansanedustajat ovat käyttäneet maskin sijasta pleksistä tehtyä visiiriä. Aika voi käydä vielä pitkäksi, ainakin jos sen joutuu kuluttamaan maski naamalla. Puoluevaltuutetut pitävät keskustan esittämää paikannukseen perustuvaa liikennemallia hyvänä avauksena. Monilla edustajilla on ilmeisiä vaikeuksia maski päässä puhumisessa, ja nykyisin puhujapöntössä voi käydä puhumassa ilman maskiakin. marraskuuta. HALLITUKSEN sote-ratkaisu tyydyttää puoluevaltuutettuja. Yhdysvaltojen presidentinvaalien valitsijamiesten kokoukset osavaltioissa vko 51 Eduskunta aloittaa budjettiäänestykset 22.12. Maskit otettiin käyttöön eduskunnassa verraten myöhään, syyskuun lopulla. Öyhötyksen vastavoima pelkojen ja huolien sijaan, kuin kirkas valo kodin ikkunasta. Perusteluissa jälleen todetaan kuitenkin jälleen poikkeuksellinen tilanne, jossa velkaantuminen on koronan vuoksi välttämätön paha. Tietoturva-asiat ja mallin oikeudenmukaisuus huolestuttavat vastaajia. Suomenmaan kyselyyn vastasi 64 keskustan 135-jäsenisen puoluevaltuuston jäsentä. Eivät kansalaiset lue ohjelmia, vaan kannanottoja ja uutisia. Meidän keskustalaisten paikka on sanoa jokaiselle yksinäiselle, että me näemme teidät, me kuulemme teidät. Portugali aloittaa EU:n puheenjohtajakauden 1.1. 75 prosenttia heistä on siihen melko tai erittäin tyytyväisiä. Monen mielestä on tärkeää, että sote saadaan nyt vihdoin maaliin. Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1. Kansainvälinen korruption vastainen päivä 10.12. 84 prosenttia heistä on mallista jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Suomi aloittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana 1.1. – Hyvinvointialue-nimihirviötä lukuun ottamatta vallan passeli sopupäätös, sotea kuvaillaan. Maskiahdistusta ilmassa Me keskustalaiset olemme tehneet monia laadukkaita ja hyviä ohjelmia. Nyt suomalaiset kuitenkin näkevät meidät väärässä valossa
Vakavien sairastelujen uuvuttama Kallio oli ilmoittanut jo marraskuussa luopuvansa presidentin tehtävistä. Suomenmaa kysyi keskustan puoluevaltuutetuilta, mitä teemoja puolueen tulisi pitää vaalikampanjassa esillä. Niin hän myös teki. Jälkikäteen on väitelty siitä, kaatuiko Kallio Mannerheimin vai adjutanttinsa käsivarsille. Dramaattisuutta alleviivasi se, että Suomi eli muutenkin kohtalon hetkiään. – Tapaus on yksi dramaattisimpia kohtauksia Suomen historiassa, Kallion elämäkerran kirjoittanut professori Kari Hokkanen sanoo. PRESIDENTTINÄ maalaisliittolainen Kallio oli Hokkasen mukaan ollut enemmän taustavaikuttaja kuin aktiivinen päällepäsmäri. E. Talvisodasta oli vain puoli vuotta aikaa ja Neuvostoliiton painostus oli ollut sodan jälkeen voimakasta. Hän olisi luultavasti viihtynyt nykyisenlaisessa presidentin toimessa, jossa valtaoikeudet ovat niukat, Hokkanen sanoo. YHTÄKKIÄ kesken lähtöjuhlallisuuksien presidentti Kallio lyyhistyi maahan. Kallion edeltäjä P. Presidentin dramaattinen kuolema yhdisti suomalaiset vielä kerran W ikim ed ia / YL E VUOTTA SITTEN Presidentti Kyösti Kallio pitämässä radiopuhetta 1930-luvulla. päivän ilta vuonna 1940. Ensi huhtikuussa pidettäviin kuntavaaleihin on 135 päivää. Svinhufvud oli ollut vahvasti oikeistoon kallellaan. – Kallion kuolema kokosi vielä kerran kaikki suomalaiset yhteishengen alle. – Kallio valitsi itse sen, ettei hän sanele asioita, vaan tukee muita päätöksenteossa. Kallio tarkasti kunniakomppanian viimeisen kerran presidenttinä. Kyse ei ole heikkoudesta, kuten jotkut arvostelijat väittävät, vaan tietoisesta linjasta, Hokkanen tiivistää. – Kallion mielestä presidentin tehtävä oli tukea enemmistöhallituksen toimintaa ja eduskuntaa. Yhtä kaikki: talvisodan presidentti kuoli tuhansien silmäparien edessä Helsingin rautatieasemalla. Kallio arvosti voimakkaasti tasavaltalaisuutta ja demokratiaa. Eniten mainintoja saivat elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys, koulut ja varhaiskasvatus sekä monipaikkaisuus ja kaksoiskuntalaisuus.. Kallio vaikutti keskeisesti myös Suomen ensimmäisen punamultahallituksen syntyyn vuonna 1937. 4.12.2020 8 Luku SAMULI VÄNTTILÄ HELSINGIN rautatieasemalla oli paljon väkeä. Presidentti Kyösti Kallio saapui asemalaiturille yhdessä marsalkka Mannerheimin ja muun saattueen kanssa. Merkittävimpinä Kallion presidenttikauden saavutuksina Hokkanen pitää tunnelmien vakauttamista ja kansakunnan eheyttämistä kiihkeiden 1930-luvun vuosien jälkeen. Presidentin valtaoikeuksia hän käytti niukasti toisin kuin seuraajansa, varsinkin Paasikivi ja Kekkonen. Seuraajaksi oli valittu pääministeri Risto Ryti. Porilaisten marssi soi, kuului hurraahuutoja. Oli joulukuun 19. Vallitseva käsitys tukee adjutantin aktiivista roolia. Reilu puoli vuotta myöhemmin alkoikin sitten jatkosota, jonka aikana yksimielisyys ei ollut enää samanlainen kuin talvisodassa, Hokkanen valottaa. Sillä taas oli ratkaiseva vaikutus talvisodan hengen syntyyn ja selviytymiseen sodasta
Metsien hiilinielun määrittelyssä tärkeä asia olisi metsien kasvun ja hakkuiden välinen ero. Suomessa kasvun ja hakkuiden ero on ollut etenkin taantumien vuoksi koko unionin suurimpia. Sen perusteella puolestaan määräytyisi nielun suuruus. Lennonin murha oli Alatalon mukaan hänen sukupolvelleen eräänlainen viattomuuden loppu, joka iski maailman pahuuden silmille. Suurimman vaikutuksen Alataloon ovat tehneet Lennonin kappaleet Imagine ja Working Class Hero. Perustelu järjestelmälle on looginen: EU:n ilmastotoimien vuoksi eurooppalaisten yritysten tuottamille päästöille tulee hinta, kustannuslisä. Tämän lupauksen valvomisessa Suomen on oltava tarkka. – Olin ihan järkyttynyt. Sanoituksissa ja kannanotoissa korostui rauhan puolustus ja hyväntekeväisyys. Sellainen olisi luonnonlakien vastaista! Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Hiilirajaverosta ja LULUCF:stä. Seurauksena on epäterve kilpailutilanne EU:n sisämarkkinoilla. Hanke on kannatettava, mutta teknisesti vaikea ja kauppapoliittisesti haastava. Se oli valtava isku, kunnon suru, en voinut uskoa sitä todeksi, hän kuvailee. Nyt tarkoitus on siis säätää päästölliselle tuonnille hiilirajavero, joka korjaisi tilannetta. Pari viikkoa ennen Lennonin murhaa Alatalo oli ollut vaimonsa kanssa lomamatkalla New Yorkissa. Sitä eivät maksaisi suoraan EU-kansalaiset, vaan sitä perittäisiin unionin alueelle tuotavista tavaroista, joihin sisältyy suuri hiilijalan tai -käden jälki. Molemmat vaikuttivat vahvasti meidän musiikkiimme, Alatalo sanoo. Ellei luvattua kompensaatiota lunasteta, vaarassa on Suomen metsien muodostuminen EU:n nielujen tarkastelussa päästöjen aiheuttajaksi. Muusikko John Lennon oli murhattu keskelle New Yorkia 8. – Ystävääni Juice Leskistä verrattiin usein Lennoniin, minua toiseen Beatles-tähteen Paul McCartneyyn. LENNON ponnahti koko maailman tietoisuuteen 1960-luvulla, jolloin The Beatles villitsi suurista ikäluokista muodostuvaa nuorisoa Suomen kolkkia myöten. PITKÄÄN keskustan kansanedustajana toiminutta Alataloa on viehättänyt Lennonissa erityisesti artistin yhteiskunnallisuus. Täällä Bryssel Viattomuuden loppu VUOTTA SITTEN Su om en m aa n ark isto John Lennon. Beatles hajosi vuonna 1970, mutta bändin jäsenet jatkoivat omia soolouriaan. OSANA EU:n elvytystoimien rahoittamista ja ilmastotoimia EU on rakentamassa erityistä hiilirajaveroa tai hiilitullia. Eräänlainen musiikintekijän pyhiinvaellusmatka siis, kuten Alatalo itse kuvaa. Psyykkisesti sairas fani oli ampunut yhden maailman tunnetuimmista artisteista hänen kotitalonsa eteen. Jatkon hoito jäi komissiolle. LULUCF-neuvotteluissa Suomi sai hyvin metsäisenä maana 10 miljoonan hiilidioksiditonnin erityisjouston kaudelle 2021–2030 ja päätöksiin kirjattiin lupaus Suomen asian ymmärtämisestä. Mutta hyvää kannattaa yrittää. MUUTAMA vuosi sitten EU:ssa päätettiin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria koskevasta LULUCF-asetuksesta. Olihan se järkytys. – 1960-luvun beatles-ajoista alkanut hyvä tunnelma oli yhtäkkiä rikki ja meistä oli kasvanut kolmikymppisiä aikuisia. Tieto saavutti nopeasti myös Mikko Alatalon, joka oli tuolloin menestyksekäs kotimainen artisti. Alatalo sanoo syttyneensä musiikista pitkälti juuri beatlesien ansiosta. joulukuuta 1980. Tällä tavoin pyritään vauhdittamaan vähähiilistä tuotantoa. 4.12.2020 9 SAMULI VÄNTTILÄ OTSIKOT olivat kirkuvia. Siellä he olivat käyneet katsomassa Dakota-taloa, jossa Lennon asui vaimonsa Yoko Onon kanssa. Minäkin kannatan periaatteessa tätä uutta EU-veroa, mutta kovasti ehdollisesti. Erilaiset verot ja päästökauppa rasittavat kuitenkin tavaroidemme kilpailukykyä verrattuna maihin, joissa tämän kaltaista järjestelmää ei ole. Tässä määritellään laskentasäännöt sille, miten maankäytön muutokset ja muun muassa metsien hiilinielut otetaan tulevaisuudessa huomioon päästötaseiden laskennassa
Tuomas Vanhanen on aiemmin toiminut muun muassa kuntaja uudistusministerin erityisavustajana. Tarkempaa aikataulua selvityksen valmistumisesta ei kuitenkaan ole. Tuossa keskustelussa päivitimme tilanteen, mitä viimeisen 10 vuoden aikana meille kummallekin on tapahtunut, ja keskustelu oli rakentava. Ajassa. Samassa yhteydessä Teppo Säkkinen siirtyy maaja metsätalousministeriöstä erityisavustajaksi työja elinkeinoministeriöön 1. Eduskuntaryhmä kertoo rekrytoivansa uusia asiantuntijoita vielä tämän vuoden puolella. Vimparin sijaiseksi eduskuntaryhmään on nimetty hallintoja liikennepoliittinen asiantuntija Timo Portaankorva. SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN eduskuntaryhmän pääsihteerinä nykyisin toimiva Anna-Mari Vimpari siirtyy keskustan ministeriryhmän valtiosihteeriksi. 4.12.2020 10 PAULIINA POHJALA KESKUSTAN puoluehallitus päätti aloittaa jatkotoimenpiteet puolueen ruotsinkielisen piirin aseman selvittämisestä, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on kutsunut talouspoliittiseksi erityisavustajakseen keskustan eduskuntaryhmän talouspoliittisen asiantuntijan Tuomas Vanhasen joulukuun alusta alkaen. Hänen varajäsenenään toimii Peter Albäck, jolla on jo pitkään ollut tulehtuneet välit keskustan kanssa. Linjani on se, että puolueessa saa toimia, kaikilla on samat säännöt ja käyttäytyä pitää, Saarikko muotoili. tammikuuta alkaen. VÄYRYNEN sanoo, että hän pyrkii puoluehallituksessa eheyttämään piiriä ja tervehdyttämään suhdetta sen ja puoluetoimiston välillä. Keskusta selvittää ruotsinkielisen piirin tilanteen Annika Saarikko tapasi Paavo Väyrysen marraskuun lopulla. KESKUSTAN avustajakuntaan tulee muitakin muutoksia. Pirkkalaisen mukaan aloitteessa mainitut erottamisperusteet tarkastellaan ja selvitetään puolueettomasti. Piiri ottaa kantaa nimenomaan ruotsinkielisen piirin toimintatapoihin, eikä aloite siten liity Paavo Väyryseen. – Meillä on pitkää yhteistä historiaa puolueessa. Keski-Pohjanmaan piirin aloitteessa todetaan, että ruotsinkielinen piiri ei noudata puolueen sääntöjä eikä periaatteita ja aiheuttaa puolueelle vahinkoa kannanotoillaan. Puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan roolissa toimineen Albäckin karkea kielenkäyttö jopa puoluejohtoa kohtaan on herättänyt tyrmistystä keskustalaisten keskuudessa. RUOTSINKIELISEN PIIRIN puheenjohtajaksi vastikään nimitetty Väyrynen valittiin marraskuun lopun puoluevaltuustossa keskustan puoluehallitukseen. Ruotsinkieliseltä piiriltä lakkautettiin puoluetuki kolme vuotta sitten muun muassa puutteellisesta tilinpidosta johtuen, ja piirissä on muutenkin kierretty yhdistyslakia vuosien mittaan. Vimpari keskustan ministeriryhmän valtiosihteeriksi Ja ri La uk ka ne n Anna-Mari Vimpari. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko tapasi Väyrysen marraskuun lopulla. Vimpari aloittaa tehtävässään tammikuun alussa. Hän kertoi tapaamisesta puoluevaltuuston tiedotustilaisuudessa. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri teki puoluehallitukselle aloitteen, jonka mukaan ruotsinkielinen piiri tulee erottaa puolueesta. Vanhaset eivät ole sukua toisilleen. Keski-Pohjanmaan piiri esittää myös ruotsinkielisen toiminnan organisoimista uudelleen
Kaikkia johtaa tunne. MIKÄ SIINÄ KIEHTOO. MILLAISELLA LUOVUUDELLA KESKUSTA SAATAISIIN UUTEEN KUKOISTUKSEEN. Lähtökohta on, että emme näytä ulospäin vain kovaa politiikkaa, vaan arkeamme ja erilaisten ratkaisujen vaikutuksia siihen. Minulla on kuitenkin aina ollut tarve vaikuttaa näkemiini epäoikeudenmukaisuuksiin ja halu tehdä maailmasta parempi paikka. Paavo Väyrysen paluu keskustan ytimeen ei ehkä ole läpihuutojuttu – valinnan tehnyt ruotsinkielinen piiri venyttää sääntöjä ja pimittää tietoja (10.11.2020). Ehdottomasti tunne. Hän on neuvonut hakeutumaan myös muiden kuin kepulaisten seuraan ja muistuttanut, että on tärkeää pitää hyvät välit eri tavalla ajattelevienkin kanssa. OLET LUOVA IHMINEN. Olen myös äidillinen ja luotettava. HARRASTAT MUUN MUASSA KUVATAITEITA JA MUSIIKKIA. Vaatii vain, että tunnistaa sen. 4.12.2020 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: M ikk o Ero ne n OLET KESKUSTAOPISKELIJOIDEN UUSI PUHEENJOHTAJA. Parin politiikasta tutun kaverin kanssa meillä on WhatsAppryhmä nimeltä Saunatoimikunta. MITEN PÄÄDYIT POLITIIKKAAN JA NYKYISEEN TEHTÄVÄÄSI. Isältä olen oppinut yhteistyön merkityksen. Minusta ei ikinä pitänyt tulla poliitikkoa tai johtajaa. KUMPI TÄTÄ MAAILMAA PYÖRITTÄÄ, TUNNE VAI JÄRKI. Jokainen voi käyttää omaa luovuuttaan ja etsiä itselleen ominaisen tavan vaikuttaa. OLET HOROSKOOPILTASI RAPU. KUKA ON POLIITTINEN ESIKUVASI. Juttelemme kaikesta; iloista ja suruista. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Pohjalla on kuitenkin se, mitä he ovat tunteneet tärkeäksi. MIKSI. Annika Saarikko ja iskäni Jorma Leskelä. Sauna on pysähtymisen, asioiden pohtimisen ja reflektoinnin paikka. Kotona käydessäni saunon aina äidin kanssa pitkään. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO Kuka olet. RAKASTAT SAUNOMISTA. Parhaat keskustelumme on käyty saunassa. Usein ihmiset sanovat tekevänsä päätökset järjellä. Annika on valoisa, kuunteleva poliitikko. Eveliina Leskelä Keskustaopiskelijoiden Eveliina Leskelä rakastaa saunomista Tunteiden voimaan uskova taiteilijasielu Tunteiden voimaan uskova taiteilijasielu TEIT LUOKANOPETTAJAOPINTOIHISI LIITTYVÄN PRO GRADU -TUTKIELMAN TUNNEKASVATUKSESTA. Olen herkkä ja empaattinen, aika varovainenkin, mutta innostun herkästi
Monipaikkaista arkea Järvenpäässä, Kangasniemellä ja Muhoksella elävä 29-vuotias Tiusanen kertoi ehdokaspuheessaan haluavansa vahvistaa puoluevaltuuston painoarvoa ja vaikutusvaltaa. – Zoomeihin ja Teamseihin voi osallistua pirtistä tai pilvenpiirtäjästä, järven rannalta tai kylän keskeltä. Hän huomautti, että maailmalla suuryritykset näyttävät tästä jo suuntaa. Työstä on lopultakin tulossa suuressa mittakaavassa paikasta riippumatonta. Varapuheenjohtajina aloittavat Karri Kallio ja Sari Vuorela. Se nojautuu Suomen olemassa oleviin vahvuuksiin, kuten metsäosaamiseen ja uusiutuvaan energiaan sekä digitaaliseen osaamiseen. – Hyödynnämme tässä olemassa olevia kotimaisia ja EU-rahoituslähteitä. Ne ovat alueiden elinvoimaa vahvistavia tekijöitä, jotka pitää saada toimimaan koko maassa. Johannes Erkkilä Keskusta haluaa kunnolliset tietoliikenneyhteydet ja kattavan valokuituverkon kaikkialle Suomeen Liina Tiusanen puoluevaltuuston johtoon TEKSTI: SANTERI LAMPI, PEKKA POHJOLAINEN, PAULIINA POHJALA. Hän voitti äänestyksessä vastaehdokkaansa Mirja Vehkaperän äänin 67–57. Tiusanen on viestinnän johtamisen maisteriopiskelija ja kolmannen kauden puoluevaltuutettu. Saarikon mukaan keskittämisen perusteet ovat nyt murtuneet. 29-vuotias Kallio asuu Seinäjoella ja työskentelee projektipäällikkönä erilaisissa elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen liittyvissä hankkeissa Seinäjoen ammattikorkeakoululla. Varapuheenjohtajiksi valittiin Sari Vuorela ja Karri Kallio. Hän toimi edellisen kaksivuotiskauden puoluevaltuuston varapuheenjohtajana. – Ihmiselle on avautumassa kauan utopialta tuntunut vapaus, jossa hän voi ihan oikeasti valita asuinpaikkansa – mistä tahansa. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi avauspuheessaan keskustan haluavan suomalaisen työn ja uudistumisen investointiohjelman. Saarikon mukaan investointiohjelma on kuin kasvavan nuoren lautanen täynnä ravinteikasta, monipuolista ruokaa. Ajassa Keskustan puoluevaltuusto valitsi puheenjohtajakseen Liina Tiusasen. Tulevaisuudessa asuinpaikan määrittelee Saarikon mukaan yhä harvemmin työpaikka – ja yhä useammin omat toiveet ja käsitys hyvästä elämänlaadusta. Vuorela on 55-vuotias maatalousja matkailuyrittäjä Siikaisista, Satakunnasta. Kotoaan Oripäästä etäyhteyksin puhuneen Saarikon mukaan kahle konttorin pöytään on katkeamassa. 4.12.2020 12 12.6.2020 12 VIIKONLOPPUNA kokoontunut keskustan puoluevaltuusto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Liina Tiusasen. KUNNOLLISET tietoliikenneyhteydet ja mahdollisimman kattava valokuituverkko pitää ulottaa kaikkialle Suomeen, puoluevaltuusto vaati kannanotossaan. Kysymys ei Saarikon mukaan ole vain teknologian tuomista mahdollisuuksista, vaan ihmisten arvostuksista, uudesta tavasta katsoa omaa arkea. Saarikon mukaan tavoitteena on nostaa jalostusastetta ja monipuolistaa elinkeinorakennettamme. – Sen avulla saadaan miljardiluokan investoinnit liikkeelle Suomessa. SAARIKKO muistutti puheessaan, että maailmalla ja meillä viisari on kääntymässä keskittämisestä hajauttamiseen ihmisten ja yritysten omilla päätöksillä. – Puoluevaltuusto voi olla sydän, jonka kautta veri jälleen kulkee tässä kansanliikkeessä, Tiusanen kuvaili. – Nopeat ja kohtuuhintaiset nettiyhteydet ovat 2000-luvun juokseva vesi
Luonnolliset monopolit, kuten vesihuolto ja sähkönjakeluverkosto, on pidettävä julkisessa omistuksessa. Päätöksiä pitää hallituksessa tehdä jo tänä talvena. PUOLUEVALTUUSTO käsitteli sunnuntaina syyskuun puoluekokouksesta jääneet 142 aloitetta. Pienille kunnille keskusta tarjoaa muun muassa digivalmiuksien parantamista opetuksen tueksi ja seutukaupungeille tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja suurten kaupunkien yritysten kanssa. KESKUSTAN kuntavaaliohjelma sisältää omat pakettinsa pienille kunnille ja harvaan asutuille alueille, seutukaupungeille ja isoille kaupungeille. Ja tämän ilmiön me otamme nyt tosissaan, Saarikko totesi. Etätöiden lisääminen koituu sekä ihmisten että ympäristön hyväksi: ruuhkat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät samalla, kun aika henkilökohtaiseen elämään ja perheelle lisääntyy. Aloitteen mukaan laista poistettaisiin vaatimukset raskaudenkeskeytyksen perustelulle ja kahden lääkärin puollolle. YHDEN KIINTEÄN asuinpaikan sijaan ihmisillä voi myös olla useampia asuinpaikkoja, kuten kesämökki tai kakkoskoti, joilla he elävät ainakin osan vuodesta. KESKUSTA NOSTAA myös kestävän kehityksen jokaisen kunnan toiminnan ohjenuoraksi. – Toimivat verkkoyhteydet ovat välttämätön edellytys sille, että etätyö onnistuu ja sähköiset palvelut pelaavat koko maassa. Trampoliini-takapihojen Suomi kiinnostaa yhä useampaa. Kuitua ja kaapelia kehiin. – Siksi edistämme joustavia etätyömahdollisuuksia ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. – Tätä kutsutaan monipaikkaisuudeksi. Keskustelua herätti esimerkiksi keskustanaisten puoluekokousaloite aborttilainsäädännön päivittämisestä. Keskusta tarjoaa kuntavaaleissa monipaikkaisuutta ja kestävää kehitystä – Suunnanmuutos orastaa. – Eli eduskuntaryhmän omantunnon mukainen äänestys olisi tämän lisäyksen mukaisesti ok, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen täsmensi puoluevaltuustolle. Keskustan mielestä kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi pitää tehdä helpoksi. Valtionosuuksissa pitää keskustan huomioida kunnan todellinen, läsnä oleva väestö myös mökkiläisyyden osalta. Suurissa kaupungeissa on keskustan mielestä panostettava julkiseen liikenteeseen ja monipuolisiin asumismahdollisuuksiin. Kosteusvaurioisten rakennusten purkamisen ja julkisen puurakentamisen edistämiseen tarvitaan keskustan mielestä selkeä valtion tukiohjelma. Tavoitteena on saada listoille noin 7 500 ehdokasta. Keskusta on kuntavaalien ehdokashankinnassa edellä neljän vuoden takaiseen verrattuna, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo. Hajautettu yhteiskunta takaa paremmin myös huoltovarmuuden, puoluevaltuuston hyväksymässä ohjelmassa perustellaan. 4.12.2020 13 PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTA USKOO kuntien kehittämiseen monipaikkaisuuden kautta. Puolue tavoittelee kuntavaaliohjelmassaan ihmisille arkea, jossa koti voi olla useammassa paikassa. – Kannustamme biopolttoaineiden ja niiden jakeluverkoston kehittämiseen, tuulija aurinkovoiman sekä maalämmön käyttöön. Ehdotuksen taustalla on hyvät kokemukset Norjasta, jossa opintovelallinen saa kevennystä lainanmaksuunsa, jos hän asuu ja työskentelee harvaanasutulla, työvoimapulasta kärsivällä alalla. Siellä missä autoilulle ei ole realistisia vaihtoehtoja, auton käytöstä ei pidä rankaista veronkorotuksilla ja uusilla maksuilla. Rekisteriin ilmoitettuja ehdokkaita on nyt lähes 2 800. – Se on porkkana, menolippu maakuntiin. Keskustan mielestä luonnonvarojen käytöstä pitää jäädä nykyistä suurempi taloudellinen hyöty kuntaan esimerkiksi kaivosveron kautta. Saarikon mukaan nyt on aika laittaa myös Suomen nettiyhteydet entistä parempaan kuntoon. Osa-aikaisilla asukkailla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin. Johannes Erkkilä. Saarikko kertoi laittavansa myös vireille selvityksen opintotuen alueellisen lainahyvityksen käyttöönotosta. Keskustan mielestä autottomaan elämään on tarjottava mahdollisuus ainakin kaikissa kaupungeissa. Puoluevaltuusto hyväksyi aloitteen puoluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 91–20. Kunnissa on lisäksi paljon ihmisiä, joilta on suullinen lupaus ehdokkuudesta, mutta ei vielä allekirjoitusta. Puoluehallitus puolsi aloitetta, mutta teki siihen lisäyksen, jonka mukaan abortti on syvällinen arvokysymys, ja siksi keskusta korostaa jokaisen oikeutta toimia ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti asiaan arvojensa mukaisesti. Hän kannusti suomalaisia työnantajia sopimaan paikallisesti työntekijöiden kanssa korona-aikana saatujen kokemusten perusteella, kuinka etätyötä voidaan tehdä enemmän niillä työpaikoilla, missä se on mahdollista. Riikka Pirkkalaisen mukaan keskusta on kuntavaalien ehdokashankinnassa edellä neljän vuoden takaiseen verrattuna
Yhdysvaltojen presidentiksi nouseva Joe Biden esitteli viime viikolla turvallisuustiiminsä. Hyvästien hetket lipsuivat hetkittäin kaaokseen, kun arkun lähellä puhkesi levottomuuksia. ROKOTTEET MARKKINOILLE. Istuva presidentti Donald Trump ei ole myöntänyt tappiotaan, mutta on sallinut vallansiirtoprosessin aloittamisen. Argentiinalainen jalkapallolegenda Diego Maradona haudattiin viikko sitten maan pääkaupungin Buenos Airesin liepeille. Koronarokotteiden kolmen kärkiehdokkaan kehittäjät ovat lääkeyhtiö Astra Zeneca ja Oxfordin yliopisto, lääkeyhtiö Pfizer ja bioteknologiayhtiö BioNTech sekä lääkeyhtiö Moderna. KONFLIKTI ETIOPIASSA. Maradona menehtyi sydänkohtaukseen 60-vuotiaana. Hallinnon joukot ilmoittivat lauantaina päättäneensä yli kolme viikkoa kestäneen konfliktin. EU:ssa myyntilupaarviointia tekee Euroopan lääkearviointivirasto (EMA). Trump on yrittänyt kumota vaalituloksen muun muassa oikeustoimien kautta. Hallinnon ja kapinallisjoukkojen välisissä taisteluissa on kuollut jo tuhansia, ja kymmenet tuhannet ovat paenneet Sudanin rajan yli. Mark Makela / AFP / Lehtikuva. Tigrayn osavaltiossa Etiopiassa sairaalat ovat täyttyneet ihmisistä sen jälkeen, kun pääministeri Abiy Ahmed ilmoitti sotatoimien päättyneen alueella. Ensimmäiset koronavirusta vastaan kehitetyt rokotteet saattavat saada viranomaishyväksynnän EU-alueella jo ennen joulua. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN BIDENIN TIIMI. 4.12.2020 14 Maailman kuvat LEGENDAN KUOLEMA. Ennen hautajaisseremoniaa mittavat väkijoukot olivat käyneet jättämässä jäähyväisensä rakastetulle jalkapalloikonille
Kotikylässäni Geneven viereisessä Ranskassa toista aaltoa alettiin hallinta ulkonaliikkumiskiellolla ja kaiken muun kaupallisen sektorin paitsi ruokakauppojen ja apteekkien sululla jo lokakuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan korkean koronailmaantuvuuden maita ovat kaikki, joissa luku on yli 25/100 000. Ulkomaalaisia turisteja houkuteltiin laajoilla mainoksilla, tapahtumaja muut rajoitukset oli purettu. Ilmaantuvuusluku kaikista Euroopan alueista on korkeimmillaan Sveitsin kuudessa ranskankielisessä kantonissa, ja niitä seuraa Belgian ranskankielinen Vallonia. SUOMEN eurooppalaisestikin alhaiset ja väliin jopa laskevat luvut ovat aiheuttaneet ihmetystä ja ihailua ympäri maailmaa kotitoimistoistaan työskentelevässä koronakoulutustiimissäni. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Nyt testataan kuuliaisuutta RAUHAN PÄÄKAUPUNKI. Olisiko jotain tekemistä myös annettujen ohjeiden noudattamisella. Tätä kirjoittaessani Suomessa luku oli 53, joissakin Sveitsin kantoneissa yli 2 000. Kuuliaisuus voi pandemia-aikoina olla elämän ja kuoleman kysymys. Maskin käyttö, itsekirjoitetut kulkuluvat ja ulkona liikkuminen aiheetta olivat kaikki myös sakottamisen aiheita, sillä ohjeita ei ilman rangaistuksia noudatettu. Emme ole myöskään välttyneet tartuntatautiasiantuntijoiden sanaston arkipäiväistymiseltä. Mitä yhteistä on ranskankielisillä alueilla koronan leviämisen kannalta. Sveitsin luvut henkeä kohden ovat kolminkertaiset Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin verrattuna ja kaksinkertaiset EU:n keskiarvosta. 4.12.2020 15 VUONNA 2020 meistä jokaisesta on tullut oman elämämme epidemiologeja. Väestöterveystieteellä onkin nyt täysi kysyntä, sillä väestön käytöksellä on ratkaiseva vaikutus siihen, miten koronapandemian kanssa käy. Kansantajuisesti mieleen juolahtaa, voisiko yksi selitys olla ihmisten elintottumuksilla ja kulttuurilla. Ilmaantuvuudella kuvataan testein vahvistettuja tapauksia 100 000 asukasta kohden kahden viikon jaksoilla. Vastaukseksi olen tarjonnut samaa kuin WHO:n Euroopan toimisto on todennut: viranomaisohjeistuksen nopea päivittäminen tilanteen mukaan sekä kansalaisten sitoutuminen noudattamaan niitä. Näin saadaan eri väestöpohjiin vertailukelpoisia lukuja. KESÄN AIKANA Sveitsi palasi vanhaan normaaliin, tosin oma toimistoni . Tiivis sosiaalinen kanssakäyminen, tiheä yhdyskuntarakenne ja arkinen koskettaminen poskisuukkoineen kuuluvat ranskaa puhuvien elämänmuotoon. Työpaikallani usean kerran vuoden aikana käydessäni elämä toimiston ulkopuolella näytti siltä kuin pandemia olisi jo ohitse. Koronatestaamisen ohella nyt testataan jokaisen kykyä noudattaa viranomaisten ohjeita. Maailman terveysjärjestön WHO:n pääkonttori Genevessä . on ollut käytännössä kiinni maaliskuun pandemiajulistuksesta lähtien
Henkilöhaastattelujen ja sosiaalisen median kautta luotua tarinaa hämmensivät Aallon ristiriitaiset lausunnot ja julkisuudessa esille tulleet kohut. Tutkijoiden mukaan Sipilä myös säilytti tarinansa omistajuuden, toisin kuin vihreiden puheenjohtajana vuosina 2017–2018 toiminut Touko Aalto. Kansalaiskohtaamisista kertovien tarinoiden on oltava ehdottomasti tosia ja niiden kertomiseen on oltava asianomaisen lupa. Sen sijaan perussuomalaiset ja vihreät ovat tempautuneet siihen täysillä mukaan. Kirja on tuotosta samannimisestä projektista, jossa tamperelaiset kirjallisuudentutkijat tutkivat tarinankertomisen ongelmia niin politiikassa, mediassa, yrityselämässä kuin kaunokirjallisuudessakin. Kriittisiä ääniä tarinataloudesta. Se tuntui tosi teennäiseltä, kun ei ihmistä pysty muottiin laittamaan. Tutkijat eivät kirjassaan kiellä poliitikolta tarinoiden kertomista kokonaan, mutta kehottavat olemaan varovaisia niiden suhteen. Tutkijaryhmä kritisoi voimakkaasti Aallosta rakennettua suurmiesmäisen yhtenäistä elämäntarinaa, jossa jokainen sattumus tuotti käänteentekevän oivalluksen omasta minuudesta ja vaikutti hänen harjoittamaansa politiikkaan. – Vasta kun hän rupesi kakkaroita ja muita värkkäämään, siinä varmaan vitsiä yhdessäkin hyödynnettiin. Kun puoluejohtajat pääsivät viime eduskuntavaalien alla pitämään linjapuheitaan Ylellä, lähes jokainen sisällytti puheeseensa koskettavan tarinan. Laanisen mukaan julkisuudessa esille tulleet nikkaroinnit ja satunnaiset kohtaamiset äänestäjien kanssa olivat kuitenkin todellisia eivätkä suunniteltuja. Tutkijoiden mukaan vaaleissa saatettiin saavuttaa jonkinlainen liikuttavien tarinoiden saturaatiopiste. Huolimaton tarinointi voi syödä poliittista uskottavuutta. Touko Aaltokin vahvistaa tämän. 4.12.2020 16 NÄLKÄINEN pääministeri Juha Sipilä ilmestyi sulkemisajan jälkeen kempeleläisen pizzerian ovelle. Politiikan tarinabuumia kommentoi kirjassa joukko entisiä ja nykyisiä poliitikkoja. – Vihreissä on ensin päätetty viestintälinja ja sitten mietitty sisällöt. Vastapaino, 342 s. – Tarinoiden käyttö on ollut myös puolueissa käytettyjen viestintäkouluttajien sanoma. ANNUKKA KAARELA Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola ja Tytti Rantanen (toim.): Kertomuksen vaarat. – Oman elämäntarinan ja ympäristöja sosiaalipolitiikan kytkeminen epäonnistui pahan kerran, Kertomuksen vaarat -projektia johtanut Maria Mäkelä kirjoittaa. Kirjat Paras tarina ei aina voitakaan Huolimaton tarinointi voi viedä poliitikon uskottavuuden, tutkijat varoittavat kirjassaan. Anna-Maja Henriksson ja Li Andersson tarinoivat kohtaamistaan eläkeläisistä, Pekka Haavisto koulukiusatusta naisesta. Useissa lehdissä julkaistu tarina on yksi esimerkki, joka nostetaan esille marraskuun lopussa ilmestyneessä kirjassa Kertomuksen vaarat. Ystävällinen yrittäjä lupasi paistaa Sipilälle pizzan, ja odotellessaan pääministeri tarttui kuusiokoloavaimeen ja auttoi kasamaan ravintolaan uusia jakkaroita. PROJEKTIN tutkijat eivät vaikuta pitävän Sipilän imagonrakennusta erityisen räikeänä. – Kun on puheenjohtaja, nopeasti tuodaan eteen viestintäsuunnitelma, jossa pohditaan, mikä sinun brändisi, tarinasi ja mielikuva sinusta on. Hänen mukaansa vihreiden ydinpiirin raamattuna toimii markkinointiguru Jonah Sacksin kirja Winning the Story Wars, jossa hehkutetaan vetävimmän tarinan voittavan niin bisneksessä kuin politiikassakin. Poliitikon on lisäksi syytä välttää asemoimasta itseään tarinan hyväntekijän rooliin. Asiakysymykset vaihtuvat lifestyle-viestintään, Aalto sanoo. Timo Laaninen pohtii, juontaako tarinainto juurensa Yhdysvaltoihin vai mainostoimistoihin. Keskustajohtajasta kerrotut tarinat olivat lähinnä leppoisia kohtaamiskertomuksia. POLIITIKOT tarinoivat paitsi itsestään, myös kohtaamistaan äänestäjistä. Aalto pääsee puolustautumaan kirjassa ja antaa ymmärtää, että tarinan rakentaminen oli puolueen tahto. Juha Sipilä, Antti Rinne ja Petteri Orpo löysivät tarinat perhepiireistään: Sipilä puhui ukistaan, Rinne lapsenlapsestaan ja Orpo teinityttärestään. Yksi kommentaattoreista, keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen myöntää, ettei puolue pyrkinyt ainakaan hälventämään mielikuvaa Sipilästä politiikan ulkopuolelta tulleena pelastajana. KIRJAN mukaan vanhat puolueet, varsinkin kokoomus, ovat pysyneet uusia paremmin loitolla tarinoilla mässäilystä
Elämässä täytyy tarttua siihen, mitä vastaan tulee, Lohi sanoo. 4.12.2020 17 Henkilö KYSYTTY MIES Markus Lohi nousi tänä syksynä vauhdilla politiikan eturiviin. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: JOUNI PORSANGER. Se näkyy ja kuuluu myös maastopyörälenkillä
Vaikuttaa siltä, että Lohi on melko kysytty mies. SOTE-VALIOKUNNAN puheenjohtajuutta Lohi ei olisi etukäteen ajatellut itselleen. Maastopyöräily on yksi Lohen, 48, lempiharrastuksista, joten Suomenmaa pyysi päästä mukaan hänen arkiselle pyörälenkilleen. Lapin yrittäjillä on iso hätä tulevasta, kun matkailijoita ei ole. Lohen mukaan puheluiden määrät ovat kasvaneet huomattavasti sen jälkeen, kun hänestä tuli eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja sekä keskustan varapuheenjohtaja. Ja turboa todella joutuu käyttämään. Tällä kertaa soittajaa tuntuu kiinnostavan sote. Lohi on keittänyt aamulla porokeiton ja pakannut sen termoskannuun valmiiksi. – Muista käyttää turboa jyrkimmissä kohdissa, Lohi huudahtaa perään, kun toimittaja intoutuu heti kokeilemaan sähköavusteisen maastopyörän tehoja. – Lopulta suostuin. Samalla hän asettelee varovasti puita juuri sytyttämäänsä nuotioon. Servetitkin ovat mukana. Tarkoitus on syödä lounas. Tehtävänäni on johtaa kokousta ja pitää työilmapiiriä yllä, että tuloksia saadaan aikaan. Lohi on myös innokas hiihtäjä ja juoksija. Valiokunnan puheenjohtajan tärkein tehtävä on jotain ihan muuta kuin olla kyseisen alan huippuasiantuntija. Hetken päästä edessä avautuu polkumainen nousu kohti Ounasvaaran huippua. Kovin pitkälle Lohi ei asetteluissaan ehdi, kun hänen taskussaan pirisee taas. Mikään moottori sähköavuste ei silti ole. – Toimittajat siellä soittelevat, Lohi sanoo puhelun lopetettuaan. Hänellä oli jo mielenkiintoiset paikat eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa eikä hän kokenut omaavansa erityistä substanssia sote-alan kiemuroista. Yrittäjien huolien kuuntelulle pyrin aina löytämään aikaa. 4.12.2020 18 PUHELIN soi heti ensimmäisen kilometrin aikana. – Ja korona tietysti vaikuttaa myös. Puhelin soi nuotiolla istuskelun aikana ainakin viisi kertaa. – Kyllä tässä sykkeet mukavasti nousee, Lohi virnistää, kun tasaisempi pätkä koittaa. Hän kattaa puiselle penkille bambunlehdistä tehtyjä lautasia. – Soi se puhelin aika tiuhaan, hän naurahtaa. Ounasvaaran maastopyöräreitit Rovaniemellä löytyvät läheltä Markus Lohen kotia.. Tällä kertaa Lohi vastaa. Nousu on niin jyrkkä, että kovakuntoinenkin polkija joutuisi tavallisella maastopyörällä talutushommiin. Polkemaan joutuu ihan kunnolla. Lohi kuitenkin epäröi. Kansanedustaja Markus Lohi polkee maastopyörällään pitkin liukasta jalkakäytävää ja jättää siksi tällä kertaa vastaamatta. Keskustan eduskuntaryhmässä häntä kannustettiin tehtävään kesäkuussa, kun Anu Vehviläinen siirtyi eduskunnan puhemieheksi. PUHELIN soi taas. Rovaniemellä, Lohen kotikaupungissa, on pikkupakkanen ja ensilunta muutama sentti
Rengas muljahtelee hieman lumipeitteisellä polulla, mutta Lohi kurvailee tottuneesti eteenpäin. Illalla Lohella on vielä taustatilaisuus Rovaniemellä, jonka jälkeen hän osallistuu puhelinyhteydellä Ylen A-studioon. Kannatuksen nousuun Lohella ei ole taikatemppuja. Melkoista haipakkaa siis. Ei mikään vapaapäivä, Lohi nauraa puhelun hoidettuaan. Nousut ja laskut vilahtavat ohi, puisten siltojen kohdalla kuuluu vielä jäätymättömien purojen solina. Pettymyksiin ei voi jäädä, vaan aina täytyy katsoa eteenpäin, tarttua siihen, mitä vastaan tulee, Lohi pohtii. Lohi ennakoi, että perustuslakivaliokunta saattaa tarttua Uudenmaan erillisratkaisuun ja laajojen ulkoistusten mitätöintiin. Mallin perusratkaisut on jo testattu perustuslakivaliokunnassa. Juuri kun hän kertoo siitä, puhelimen soittoääni kaikuu taas. Pelattiinko tässä jotain peliä, kysyi osa keskustalaisista. – Tällainen kansanedustajan maanantai. Jatkan sitä työtä ja voin luvata, että sote-valiokunnan riitoihin tämä ei kaadu. Lohi sanoo ymmärtävänsä, miksi niin kävi. Lohi kaivaa repustaan esiin vaimonsa Riikan leipomia muffinseja sekä kahvia ja miettii sanojaan. Iltapäivälehdissä huhuttiin taustatilaisuudesta, johon sotkettiin jopa Lohen vanhoillislestadiolainen vakaumus. Lapin yrittäjillä on iso hätä tulevasta.. Eduskuntaan Lohi pääsi ensiyrittämällään vuonna 2011. Halusin toimia niin reilusti ja avoimesti kuin mahdollista, Lohi vastaa. Marraskuussa Ylen gallup osoitti jo vähän parempaa, mutta 12 prosentin kannatus ei ole sitä, mihin keskusta voisi olla tyytyväinen. – Jos niin käy, molempiin voidaan löytää jokin ratkaisu. Viime vaalikaudella se tunnettiin riitelystään ja silloisen puheenjohtajan, nykyisen perheja peruspalveluministerin Krista Kiurun neliraajajarrutuksesta. – Tässä lajissa tulee yllätyksiä tuon tuostakin ja luottamus täytyy ansaita joka päivä. Tunteet tarvitsevat aikaa purkautuakseen. Varapuheenjohtajaehdokkuuteni oli puhtaasti suunnitelma B. Pyöränsä hän päästää todelliseen lentoon lempipolullaan, jonka reunoilla korkeat lumipeitteiset puut kurkottelevat kohti Lapin taivasta. Hän ei kiertänyt ennakkoon kampanjoimassa pitkin Suomea yhdessä muiden ehdokkaiden kanssa, vaan hänet kuulutettiin kisaan vasta sen jälkeen, kun Annika Saarikko oli voittanut Katri Kulmunin puheenjohtajakilvassa. – Ymmärrystä ja kokemusta ainakin on tullut lisää. Hänen mielestään puolueen pitää vain keskittyä omaan tekemiseensä. Kyselyjä tuli eri puolilta Suomea, mutta Lapissa kannettiin huolta ennen kaikkea siitä, että Kulmunin mahdollisesti hävitessä puoluejohdossa ei olisi ketään pohjoissuomalaista. Hän kertoo saaneensa lukuisia pyyntöjä varapuheenjohtajaehdokkaaksi asettumisesta pitkin kevättä ja kesää, mutta koska puolueen puheenjohtajana vaikutti saman vaalipiirin Kulmuni, ei Lohi edes harkinnut ehdolle asettumista. Lohi tasaa hengitystään ja vastaa. Entä jos Kulmunia ei valita jatkokaudelle, ihmiset tiedustelivat. PUOLUEKOKOUKSEN jälkeen monilla keskustalaisilla olivat tunteet pinnassa. Syytä olisi myös lopettaa jahkaaminen siitä, onko keskustan järkevää olla hallituksessa vai ei. LOHEN valinta keskustan johtoon syyskuussa herätti jonkin verran jälkipuintia. Nykyisessä valiokunnassa lähes kaikki edustajat ovat vaihtuneet ja Anu on tehnyt ison pohjatyön, että ilmapiiri olisi hyvä. Niiden päälle tulee eduskuntatyö kaikkine kiireineen. Entä sote-valiokunta. Silti koen ihmisenä ja arvoiltani olevani se sama Markus kuin kymmenen vuotta sittenkin. Kevään 2019 vaaleissa kolmas kausi oli hiuskarvan varassa. Pari päivää ennen Oulun kokousta Lohi lopulta suostui olemaan käytettävissä, jos puolueen puheenjohtaja vaihtuu. Aamulla hänen pitää olla suorassa radiolähetyksessä Helsingissä. Alaspäin poljettaessa matka taittuu joutuisasti. Keskustalaista näkökulmaa todella tarvitaan tässä hallituksessa. – Sen sanon, että me emme ole vihervasemmistolainen puolue, vaan olemme hallituksessa valvomassa, että Suomessa tehdään järkevää talousja ilmastopolitiikkaa. Lähellä puoluekokousta kyselyjä alkoi tulla lisää. 4.12.2020 19 Sote-valiokunta on isossa roolissa, kun eduskunnassa jumpataan jälleen kerran isoa hallintouudistusta läpi. Hänen kokemuksensa mukaan tunnelma kentällä on kuitenkin ollut rakentava. LUMI pöllyää takarenkaasta, kun Lohi polkaisee pyöränsä taas vauhtiin. – En epäile sitä, etteivätkö keskustalaiset alkaisi puhaltaa taas yhteen hiileen. Miksi. Lohi kaartaa reitille, jossa talvisin kulkee hiihtolatu. Jos olisin halunnut vaikuttaa puheenjohtajakisaan, kuten jotkut ovat epäilleet, olisin tullut julkisuuteen jo paljon aiemmin. Perään hän soittaa toisenkin puhelun. – Meidän pitää tuoda rohkeasti esiin keskustalaisten näköisiä avauksia eikä vain reagoida muiden ehdotuksiin. Moni politiikan seuraaja on jo koko soteen pohjattoman väsynyt, mutta Lohi sanoo innostuneensa hankkeesta epäröintiensä jälkeen. – Moni koki viime vaalikaudella sotevaliokuntatyön todella raskaaksi, sillä hommaan tulivat tunteet vahvasti mukaan. NAVAKKA tuuli puhaltaa Ounasvaaran korkeimmalla kohdalla. Vertailulukujen niukat yhdeksän ääntä ratkaisivat sen, ettei eduskuntaan noussut hänen tilaltaan vihreiden Riikka Karppinen. Yhteistyötä puolueessa totisesti tarvitaan, sillä keskustan kannatus on pitkään junnannut surkeissa lukemissa. Joillekin se jätti epäselvän olon. – Olen luottavainen sen suhteen, että kyllä se sote nyt menee läpi. Edelleenkään hän ei sitä sanonut julkisesti. – En halunnut millään tavalla vaikuttaa puheenjohtajakisaan. Jossain kaukana siintää koulurakennus, jossa Lohi aloitti opintiensä 1970-luvulla. Ja puhelin soi taas. – Kyse ei ollut mistään pelistä. Mutta minkä verran valta ja vastuu ovat muuttaneet Lohea
SUUNNANMUUTOS TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ 4.12.2020 20. Kajaanin ja Savonlinnan opettajankoulutusten lakkautukset jättivät keskustalaisille suoranaisia traumoja. Suomenmaa selvitti, mikä muuttui, kun keskusta sai vuosikymmenten jälkeen kannettavakseen koulutusasioista vastaavan ministerin salkun. 4.12.2020 20 Reportaasi Keskittämispuheet ovat hallinneet korkeakoulukenttää pitkään
Korkeakouluilla on usein paras käsitys niiden oman alueen tarpeista, Saarikko summaa. Mutta jos puhutaan korkeakoulupolitiikasta, siinä olennainen muutos on Saarikon mukaan työrauha. – Tunne on vahvasti sellainen, että meihin on nyt luotettu. Keskustassa kutsumme tätä sivistyssalkuksi. Korkeakoulukentällä se herätti huolen joidenkin yksiköiden lakkauttamisesta. Saarikko huomauttaa, että tiedeja kulttuuriministerin salkku on paljon muutakin kuin korkeakoulupolitiikkaa. Ohjeita, määräyksiä ja uudistuksia on tullut paljon ylhäältä päin. Korkeakoulukenttä on ollut viime vuosina jatkuvien uudistusten kohteena. Eikä sitä työtä ole välttämättä arvostettukaan. Tiedeja kulttuuriministerin tehtäviä hoiti sillä aikaa Hanna Kosonen. Hän vahvistaa Saarikon näkemyksen, että pitkään muutosten kourissa ollut korkeakoulukenttä on tällä vaalikaudella saanut kauan kaivattua työrauhaa, jos koronaviruksen aiheuttamia lisäponnistuksia ei oteta lukuun. – PALJONKIN , keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo. Viime vaalikaudella opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puhui voimakkaasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumisen sekä yhdistymisen puolesta. Tahti on ollut monille korkeakouluille suorastaan hengästyttävä. – Kaikki se aiheutti korkeakouluille vakauden ja kehittämisrauhan puutetta. LUOTTAMUKSEN merkitys nousee esiin myös yliopistokenttää edustavan Keijo Hämäläisen puheissa. Siksi keskustassa kutsumme tätä sivistyssalkuksi, Saarikko luonnehtii. – Me olemme halunneet luottaa korkeakoulujen omaan kykyyn ja rohkeuteen tehdä valintoja. Nyt keskusta ei saanut täyttä opetusministerin vastuuta, mutta tiedeministerille kuuluu korkeakoulupolitiikka. Hämäläisen mukaan yliopistot ovat toivoneet jo pitkään itsenäisempää roolia sekä luottamusta siihen, että opetuksen laatu säilyy yliopistojen omasta päätöksenteosta huolimatta. Yksi iso ongelma korkeakouluissa on ollut se, että niiden omaehtoiselle kehittämistyölle ei ole ollut aikaa ja resursseja. Koronarajoituksienkin kohdalla meidän toiveitamme ja ajatuksiamme on kuunneltu opetusja kulttuuriministeriössä hyvin, Hämäläinen sanoo. Sitä pidettiin keskustassa merkittävänä. Siihen olemme halunneet tässä hallituksessa vastata, Saarikko sanoo. Hän aloitti tiedeja kulttuuriministerinä vuosi sitten kesällä, mutta jäi elokuussa 2019 vuodeksi äitiyslomalle. Hän on Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFI ry:n puheenjohtaja sekä Jyväskylän yliopiston rehtori. Se loi uskoa, että meidänkin näkemyksiämme ja rooliamme tullaan huomioimaan. – Ne kaikki ilmentävät hyvin laajasti yhteiskunnan henkisiä arvoja. Siihen kuuluvat olennaisesti myös kulttuuri-, liikunta-, nuorisoja kirkkoasiat. Jo hallituksen alku oli vakuuttava. – Kun Saarikko piti ensimmäisen linjapuheensa korkeakouluja tiedekentälle, osoitti hän heti olevansa hyvin perehtynyt asioihin. Marjatta Väänänen toimi opetusministerinä syyskuusta 1976 toukokuuhun 1977. 4.12.2020 21 MONI KESKUSTALAINEN oli tyytyväinen kesällä 2019, kun hallituksen salkkujaosta kerrottiin julkisuuteen. Puolitoista vuotta myöhemmin onkin aika kysyä, mikä korkeakoulupolitiikassa muuttui keskustalaisen ministerin myötä. Jari Laukkanen Annika Saarikko palasi tiedeja kulttuuriministeriksi elokuussa 2020.. Puolueen lähteminen mukaan demarivetoiseen hallitukseen rajun vaalitappion jälkeen jakoi mieliä, mutta tiedeja kulttuuriministerin salkku oli jotain sellaista, jota keskustalaiset olivat toivoneet pitkään. Koulutusasiat olivat edellisen kerran keskustalaisen ministerin vastuulla 1970-luvulla
Koulutusvastuita on annettu korkeakouluille suorastaan avokätisesti. Kososen mukaan keskustalaiset ovat halunneet panna sille linjalle stopin. Kumpikin on osoittanut merkittävää arvojohtamisen kykyä, kun negaatioilla ei ole tarpeettomasti nostatettu yliopistoväen tunteita. – Toivottavasti tämän jälkeen ymmärretään, että korkeakoulutuksen rakenteelliseen uudistamiseen on paljon muitakin keinoja kuin keskittäminen. Sitä edistääkseen opetusja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen saavutettavuusselvityksen, jota vetää professori Laura Kolbe. Hanna Kosonen toimi tiedeja kulttuuriministerin sijaisena vuoden ajan.. Toimintaa on ohjannut ajatus siitä, että isompi yksikkö on yhtä kuin laadukkaampi tutkimus ja opetus. – Maantieteellinen saavutettavuus otetaan ilman muuta myös huomioon, Kosonen korostaa. Ne tuovat jo itsessään useita työpaikkoja ja houkuttelevat samalla ympäristöönsä myös La ur a Ko til a Monella paikkakunnalla on nyt voitu huokaista helpotuksesta. Korkeakoulutuksen keskittämistä on perusteltu paitsi taloudellisilla säästöillä, myös opetuksen ja tieteellisen tutkimuksen tason kohdentamisella. Se herätti jonkin verran kiistaa myös keskustan sisällä, kun syksyllä 2019 valtiovarainministerin tehtävää hoitaneen Mika Lintilän (kesk.) budjettiesitys olisi kohdistanut rahoitusta jaksotetusti huomattavasti pienemmillä summilla. Selvityksessä on tarkoitus kartoittaa korkeakoulutuksen esteitä niin vähemmistöjen, liikuntaesteisten, sosioekonomisten taustojen kuin sukupuoltenkin näkökulmasta. 4.12.2020 22 Toiminta on jatkunut samanlaisena senkin jälkeen, Hämäläinen näkee. Rahaakin korkeakouluille tuli 60 miljoonan euron lisäyksellä perusrahoitukseen. Oulun yliopisto saa psykologian koulutuksen, Jyväskylän ja Turun yliopistot diplomi-insinöörikoulutuksen, Itä-Suomen yliopisto logopedian ja Åbo Akademi farmasian koulutusohjelman. Muutos on iso. Silloinen tiedeja kulttuuriministeri Kosonen lähti siitä, että koko potti olisi saatava kerralla. Koulutusvastuiden lisääminen alueellisiin korkeakouluihin liittyy Kososen mukaan myös hallitusohjelman yhteen ydinajatukseen eli tasa-arvoon. ERI PUOLILLA SUOMEA sijaitsevilla korkeakouluilla on Kososen mukaan iso aluetaloudellinen hyöty. – En usko siihen, että pieni tai iso on ratkaiseva tekijä opetuksen ja tutkimuksen laadussa, vaan eri tilanteissa toimivat eri keinot. Molemmat ovat olleet hyvin tavoitettavissa ja myös itse aktiivisia meidän suuntaamme. Lopulta hallitus päätti syksyn 2019 budjettiriihessä, että yliopistojen pysyvää perusrahoitusta nostetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu saa konetekniikan, Kajaanissa aletaan kouluttaa sosionomeja, Karelia-ammattikorkeakoulussa geronomeja, Lapissa rakennusmestareita ja Seinäjoella tietoja viestintätekniikan insinöörejä. NÄKYVIMPIÄ korkeakoulupoliittisia toimia tällä vaalikaudella ovat olleet koulutuspaikkojen ja koulutusvastuiden lisäykset ympäri Suomea. Keskittämispuheet ovat hallinneet korkeakoulukenttää hyvin pitkään. Kajaanin ja Savonlinnan opettajankoulutusten lakkautukset ovat niistä näkyvimpiä. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on tulossa opetusministeriön laskelmien mukaan yli 10 000 uutta aloituspaikkaa vuosille 2020–2022. – Sekä Saarikko että Kosonen ovat osoittaneet, että he tuntevat yliopistojen asiat. Koulutusvastuita on lisätty aloille, joiden ammattilaisista on Suomessa pulaa. – KYLLÄ MONELLA paikkakunnalla on nyt voitu huokaista helpotuksesta, että keskittämisen aika korkeakoulupolitiikassa on ohi tai ainakin hiljentymässä, Hanna Kosonen sanoo. Koulutusvastuiden ulottaminen eri puolille maata on hänen mukaansa yksi selkeimpiä asioita, joissa keskustalaisen tiedeja kulttuuriministerin kädenjälki näkyy. Politiikan lähimenneisyydestä löytyy muutamia korkeakoulujen supistamistoimia, joista on tullut keskustalaisille suoranaisia traumoja
Työpaikat ovat lähtökohta sille, että jokin alue säilyy elinvoimaisena ja houkuttelevana. KESKUSTANUORTEN puheenjohtajan Hanna Markkasen mielestä keskustalaisen tiedeja kulttuuriministerin linjaama politiikka on vastannut monelta osin siihen, mitä keskustalaiset ovat koulutuspolitiikalta vuosikaudet toivoneet. – Ne puhuttavat opiskelijoita kaikkein eniten. Rovaniemellä asuva Henna Nätynki on siitä osuva esimerkki. Se on vastaus koulutuksen eriytymiseen, joka Suomessa on osittain päässyt tapahtumaan. Hän on kotoisin Lapin länsiosissa sijaitsevasta Pellosta ja opiskelee Rovaniemen yliopistossa johtamisen psykologiaa. – Uusien opiskelijoiden lisäksi me olemme pyrkineet vahvistamaan jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti lisäja muuntokoulutusta. Tyytyväinen hän on ennen kaikkea koulutuspaikkojen ja -vastuiden lisäämiseen ympäri maata. 4.12.2020 23 OULUN YLIOPISTO psykologia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO diplomi-insinööri TURUN YLIOPISTO diplomi-insinööri ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO logopedia ÅBO AKADEMI farmasia KAAKKOIS-SUOMEN AMK konetekniikka KAJAANIN AMK sosionomi KARELIA-AMK geronomi LAPIN AMK rakennusmestari SEINÄJOEN AMK tietoja viestintätekniikka yrityksiä. Enemmän Markkanen toivoisi keskustalaiselta tiedeja kulttuuriministeriltä opiskelijoiden jaksamiseen ja toimeentuloon liittyvien asioiden korostamista. Siksi korkeakoulupuolella on haluttu tiivistää myös elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. – Viime vaalikaudella tällaisen politiikan toteutuminen ei olisi ollut kokoomuslaisen opetusministerin johdolla mahdollista. – Koulutuksen saavutettavuuden korostaminen osuu sekin hyvin keskustalaisiin arvoihin. Se on ihan selvä. Tässä työssä yritykset ovat olleet vahvasti mukana. Tiiviimmät suhteet elinkeinoelämään ovat Markkasen mukaan myös hyvä asia: ne tuovat valmistumisen jälkeisen työelämän lähemmäksi opiskeluaikaa. Nykymalliin emme ole tyytyväisiä. Jari Laukkanen Kokoomuslaisen opetusministerin johdolla tällainen korkeakoulupolitiikka ei olisi ollut mahdollista, keskustanuorten Hanna Markkanen sanoo.. Jatkuvan oppimisen uudistuksella pyritään Kososen mukaan muuttamaan niin työikäisten suomalaisten, työnantajien kuin oppilaitostenkin asennetta koulutukseen. – Oppiminen on elinikäinen matka. Nätynki haluaisi kuitenkin syventää perinteisen psykologian opintojaan, sillä ala kiinnostaa ja psykologeista on pulaa koko maassa. Markkanen huomauttaa, että nyt toteutettavaan korkeakoulupolitiikkaan vaikuttaa myös hallituspohja. Osaajia pitäisi löytää niihin tarpeisiin, joista tulee pulaa 5–10 vuoden päästä. ERI PUOLILLA SUOMEA sijaitsevat korkeakoulut vaikuttavat keskeisesti myös siihen, minne opiskeluiässä olevat nuoret keskittyvät asumaan
Itse hän sanoo sijoittuvansa näkemysten puoliväliin. – Asiakkaat ja markkinat ovat siis kunnossa. Nätyngin mielestä Helsinki tuntuu niistä houkuttelevimmalta. – Suomalaiset ovat vähän huonoja liikkumaan. – Nyt kun psykologia tulee Ouluun, voinkin ajatella niin, että asun edelleen PohjoisSuomessa, mutta suoritan myös haaveilemani tutkinnon. Esimerkiksi hän nostaa Jyväskylän saaman diplomi-insinöörin koulutuksen, joka alana kiinnostaa opiskelijoita ja työllistää ihmisiä niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Toivon, että päätöksen myötä muutkin näkisivät asian niin, että uniikkeja koulutuksia löytyy muualtakin kuin Helsingistä, ja moninaiset koulutusohjelmat Pohjois-Suomessa ovat vahvuus, Nätynki pohtii. Tyypillisesti yli puolet yliopistoista valmistuvista jää työskentelemään sille alueelle, jossa ovat koulutuksensa saaneet. Huolellisen analyysin jälkeen ymmärrän tätäkin ajatusta nyt hyvin, Hämäläinen pohtii. Korkeakoulujen profiloinnille ja keskittämiselle löytyy omat kannattajansa. Koulutusvastuilla ja koulutuksen alueella saavutettavuudella on siksi iso merkitys. Hämäläisen mielestä olennaisinta on katsoa opiskelijoiden hakupainetta, työmarkkinoita ja yliopiston kyvykkyyttä korkealaatuiseen opetukseen. – Kaksi ensimmäistä vuotta Jyväskylässä olin kriittisempi ajatukselle, että yliopistoa pitäisi kehittää ympäristön ja alueellisten tarpeiden näkökulmasta. Keijo Hämäläisen mukaan koko korkeakoulukenttä ei kuitenkaan linjaukselle hurraa. Siksi on perusteltua saada diplomi-insinöörin koulutus tänne, Hämäläinen sanoo. KOULUTUSVASTUIDEN ja aloituspaikkojen lisäykset on otettu ilolla vastaan myös niissä yliopistoissa, jotka niitä ovat saaneet. Lisäksi Jyväskylässä on pitkäaikaisena monitieteellisenä yliopistona kyvykkyyttä luoda uskottava ja hyvätasoinen koulutusala. Jo un i Po rsa ng er Koulutusvastuiden lisäys ympäri maata avaa Lapin yliopistossa opiskelevalle Henna Nätyngille uusia mahdollisuuksia.. Hämäläinen on työskennellyt aiemmin pitkään Helsingin yliopiston vararehtorina. Sieltä hän sanoo saaneensa vahvan ymmärryksen yliopistojen keskittämistä ja profilointia korostaville näkemyksille. 4.12.2020 24 Nätynki on pitkään ajatellut, että hänen täytyy muuttaa psykologian opintojen vuoksi kauas kotiseudultaan, sillä tällä hetkellä psykologiaa voi Suomessa opiskella Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä tai Joensuussa
Tulevaisuuden työelämä kun tulee olemaan ihan jotain muuta kuin nyt. Mittavat panostukset koulutukseen talouskriisin keskellä saattavat monista tuntua kummallisilta, kun lähitulevaisuudessa koko yhteiskunnassa voidaan jakaa lähinnä vain niukkuutta. Kaikkea tutkimusta ei myöskään voida tehdä pelkästään innovaatioiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. – Luulen kuitenkin, että molemmilla osapuolilla on tahtotilaa vastakkainasettelun purkamiseen. Korkeakouluilta toivotaan huipputason tutkimuksia ja innovaatioita, mutta tutkijalähtöinen tutkimus jää usein unohduksiin. Ja niin pitää näkyäkin. Kun korkeakoulut ovat nyt saaneet työrauhaa ja rahoitusta, tullaan heiltä tulevaisuudessa kysymään, että mihin se raha meni. Tutkijat taas näkevät pitkäaikaisia kehityslinjoja, ja heidän mielestään tutkimusta täytyy kohdentaa ihan muualle. Saarikko myös korostaa, ettei rahaa ole jaettu korkeakouluille pelkästä jakamisen ilosta. Korkeakoulujen yksi perustehtävä on tuottaa osaajia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Hämäläinen haluaa painottaa tutkijalähtöisen tutkimuksen roolia. Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Keijo Hämäläinen kiittelee Annika Saarikkoa ja Hanna Kososta aktiivisuudesta.. Perinteinen tutkimus vaatii usein pitkäjänteisen, vuosia kestävän työn, Hämäläinen sanoo. Me olemme puolustamassa vastuullista talousajattelua. – Helposti tulee tilanteita, että elinkeinoelämän edustajat toivovat tutkimusta jostain asiasta, koska markkinat ovat sellaiset. – Liikuntatieteellisen korkeasta tasosta ei voi muuta kuin olla ylpeä. Rahakin virtaa helposti hankkeisiin, joilla on suorempi hyöty elinkeinoelämän ja työllistymisen kannalta. Kääntöpuoli on kuitenkin se, että meillä Suomessa kaikki liikunta-alan ammattilaiset koulutetaan yhdestä muotista. Hanna Kosonen korostaa, että Suomeen on kertynyt useiden vuosien aikana mittava hakijasuma, kun kymmenet tuhannet nuoret ovat jääneet ilman korkeakoulupaikkaa. Saarikko huomauttaa, että väestön koulutustaso vaikuttaa keskeisesti Suomen mahdollisuuksiin selvitä edessä koittavasta työja talouselämän mullistuksesta. Erilaisia näkökulmia ja painotuksia ei pääse syntymään. Pe tte ri Kiv im äk i / Jy vä sk ylä n ylio pis to n ku va -a rkis to Molemmilla osapuolilla on tahtotilaa vastakkainasettelun purkamiseen. – Pohjimmiltaan se kytkeytyy ajatukseen, että miksi keskusta on mukana tässä hallituksessa. KUN PUHUTAAN korkeakouluista, nousee keskiöön usein juuri niiden koulutuksellinen puoli. Sen suman purkaminen on tarpeellista jo pelkästään siitä näkökulmasta, että nuoret löytäisivät paikkansa yhteiskunnassa. Sitäkin on kysytty, miksi hallitus lisää aloituspaikkoja, vaikka ikäluokat pienenevät. Osapuolet näkevät toisensa tarpeettoman helposti vastakkainasettelun kautta. – Korkeakoulut ovat aina olleet Suomen taloudellisen nousun ja menestyksen pohja. KAIKKI KUITENKIN MAKSAA. Hämäläinen on kuitenkin huolissaan yliopistojen tutkimuksellisen roolin painoarvon kaventumisesta. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistämisessä tuleekin Hämäläisen mukaan riittämään työsarkaa. Aloituspaikkojen lisäykset eivät ole pysyvä toimi, vaan ne perustuvat määräaikaisuuteen. – Perustutkimus on kuitenkin kaiken pohja, jotta voidaan tehdä tavoitteellista ja soveltavaa huipputason tutkimusta. Sen vahvistaminen näkyy myös hallituksen politiikassa. On yhteiskunnalle hyödyllisempää maksaa koulunpenkillä istumisesta kuin työttömänä olemisesta. Se tuo hyötyjä koko Suomeen. Siihen on järkevää panostaa nyt, kun työpaikkoja on koronakriisin vuoksi tarjolla vähemmän. Esimerkiksi hän nostaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, joka tunnetaan korkeasta laadustaan niin koulutuksellisesti kuin tutkimuksellisestikin. – Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia tulevaisuudessa. Siihen haluamme uskoa nytkin. 4.12.2020 25 Jyväskylässä hän sanoo huomanneensa myös sen, että keskitetyssä korkeatasoisessa huippuyksikössä piilee sekä hyviä että huonoja puolia
Sekoita erillisessä astiassa leivinjauhe vehnäjauhoihin ja sekoita hedelmät joukkoon. Rouhi pähkinät ja suikaloi luumut. Kaada taikina hyvin voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan. Kakku paranee ja mehevöityy vanhetessaan.. Ohje on simppeli ja ehkä juuri siksi niin hyvä. 4.12.2020 26 Annika Saarikko kattaa juhlapöytään perinteisen herkun ”On minun vuoroni leipoa isoäidin joulukakku” TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: SAMULI VÄNTTILÄ Kepukeittiö ”ISOÄITINI RAILI on ottanut joulukakkunsa reseptin aikanaan talteen Pirkka-lehdestä. Ja kyllä, pojat todennäköisesti syövät pipareita, eivät tätä kakkua.” ISOÄIDIN JOULUKAKKU 250 g voita 2 dl sokeria 3 munaa 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 160 g punaisia säilykekirsikoita 160 g vihreitä säilykekirsikoita 100 g hasselpähkinöitä rouhittuna 1 dl rusinoita (1 dl kuivattuja luumuja paloiteltuna) Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita jauhoseos taikinaan. Hänellä on reseptin mittoihin täydellisesti sopiva vuokakin. Kakun taika on siinä, että sitä saa vain kerran vuodessa. Teen sen ehdottomasti tällä reseptillä. Nyt kun minusta on tullut emäntä taloon, jossa isoäiti leipoi joulukakkua vuosikymmenten ajan, taitaa olla minun vuoroni valmistaa kakku. Isoäiti on leiponut kakkua joka joulu niin kauan kuin muistan. Oman aikuisuuteni havaitsin siitä, että aloin pitää kakusta. Lapsena halusin vain isoäidin pipareita. Vasta myöhemmin opin arvostamaan kakun jouluista makua ja kaunista olemusta. Toisinaan hän on jättänyt luumut taikinasta pois. Paista uunissa noin tunnin ajan. Leikkaa kirsikat puoliksi
4.12.2020 27 Henkilö TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Kirjailijat Kirsti ja Katri Manninen asuvat naapuruksina, tekevät yhdessä töitä ja ovat molemmat aktiivisia keskustalaisia. Puolueen pitäisi heidän mielestään olla taas se, jolla on tanssilattialla paras meininki. Äiti ja tytär samassa veneessä
Tavallisten ihmisten asioiden pitäisi näkyä keskustassa enemmän, Kirsti ja Katri Manninen sanovat.. Viime vuonna Elisa Viihteellä julkaistiin heidän yhdessä käsikirjoittamansa ison budjetin Nyrkki-televisiosarja. Hän on fiilistellyt puoluekokouksen jälkeen keskustaa paljon sosiaalisessa mediassa. Mannisten koti Mäntsälän Jokelanseudulla oli täynnä tarinoita. Ja kun yhteinen hehkutus ja tunnelmointi puuttuu, näkyy se Katri Mannisen mukaan myös ulospäin negatiivisuuden kierteenä. Tunnelma oli pitkään apaattinen ja gallupit ahdistavat kenttää. Manninen kuitenkin myöntää, että hänen on helppo puhua puoluekokouksen jälkeen ilosta ja riemusta, koska oma ehdokas Annika Saarikko valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Haluan silti korostaa, että me olemme hieno porukka. – Pitkien välimatkojen aikana puhuttiin paljon politiikasta, mukana olevista ihmisistä, kaikesta, mitä siihen liittyi. Äiti Kirsti Manninen oli perinyt keskustalaisuuden omalta isältään, joka otti tyttärensä usein mukaan maalaisliiton aikaisiin poliittisiin tilaisuuksiin ja tupailtoihin. Monilla tupailtavierailla oli lapsia mukana. Keskustalle kaksikolla on myös tärkeää sanottavaa: puolue on hukannut paljon innostuksen ja yhteishengen tunteestaan. Ne olivat minulle tärkeitä kokemuksia, hän muistelee. Poliittiseen päätöksentekoon Kirsti Manninen osallistui yhden kunnallisvaalikauden verran 1980-luvulla. Kustantajan vaatimuksesta romaani täytyi julkaista nimellä Enni Mustonen, jottei viihderomaanin tyylilaji kolhisi uskottavan tieteentekijän mainetta. Kun hän oli pikkutyttö, kotona järjestettiin usein keskustan tupailtoja. KESKUSTALAISUUDEN Katri Manninen sanoo imeneensä vahvasti jo äidinmaidossa. Katri Mannisesta tuli käsikirjoittaja, joka on ollut mukana muun muassa Salattujen elämien ja Kotikadun tuotannoissa sekä useissa elokuvissa. On ymmärrettävää, että samanlaista hehkutusta ei voinut odottaa esimerkiksi Katri Kulmunin kannattajilta. Eduskuntavaaliehdokkaaksikin houkuteltiin, mutta lapset olivat niin pieniä, ettei hän lähtenyt. Samalla Kirsti Manninen paukutti omalla nimellään useita televisiosarjoja, lasten ja nuorten kirjoja, käännöksiä sekä tietokirjoja. Oli leirejä, kesäpäiviä, talvipäiviä, elokouluja ja mitä näitä nyt olikaan, hän sanoo. Meidän täytyy saada sama mielikuva ulospäin. Puoluekokouksen henkilövaalikin jätti monille pahan mielen: yhteishengen fiilistely oli poissa. Juotiin kahvia, syötiin karjalanpiirakoita ja puhuttiin politiikkaa. Siellä hän voi olla oma itsensä, ja puolue ajaa hänelle tärkeitä arvoja, joista voi olla ylpeä. – Ei kukaan tule silloin mukaan puolueen riveihin, jos me mökötämme ja tappelemme keskenämme. – Totta kai ihmisillä saa nyt olla paha mieli. Pian romaaneja alkoi tulla lisää, parhaimmillaan kaksi vuodessa. Miehiä ja naisia pitkin lähiseutuja kokoontui Mannisten 200 vuotta vanhoista hirsistä tehtyyn tupaan. Sellaiset keskustalaiset legendat kuin Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen kävivät eduskuntavaalien alla pitämässä omia kampanjapuheitaan. Naurua ja huumoria oli paljon. Hän koki olevansa enemmän taustavoima, joka puuhaa, järjestää ja tuo henkeä puolueen paikallistoimintaan. – Ehkä olisin liian kärsimätön poliittisen päättäjän rooliin, hän nauraa. Sille tarvitaan aikansa. Katri juoksi heidän kanssaan rallia yläkerran portaissa. Lapsia oli yhteensä viisi, ja äiti työsti Helsingin yliopistossa kirjallisuuden väitöskirjaansa. Vesaisiin ja Nuoren Keskustan Liittoon kuuluin tietenkin myös. Tanssilattiallakin tullaan niiden luo, joilla on paras meininki. Äiti ja tytär Manninen ovat tehneet kirjoittajina paljon myös yhteistyötä. Hehkutukset pohjautuvat Mannisen mukaan aitoon tunteeseen siitä, että keskusta on hänelle kuin toinen koti. Parhaillaan sille työstetään jatko-osaa. Meidän vahvuutemme on yhdessä tekeminen, yhdessä keskusteleminen ja yhdessä nauraminen. Meidän pitää keskittyä siihen, miksi olemme tässä, ei siihen, mikä meitä erottaa. 4.12.2020 28 KUN KIRJAILIJA Kirsti Manninen julkaisi vuonna 1984 ensimmäisen romaaninsa Maitotyttö, oli hänen esikoisensa Katri Manninen 9-vuotias. Ehkä juuri siitä syystä kävi niin, että tytärkin rakastui kirjoittamiseen ja tarinoihin. – Siinä tupailtakulttuurissa minä olen kasvanut. YHTEISEN AMMATIN lisäksi äitiä ja tytärtä yhdistää se, että he asuvat puolen kilometrin päässä toisistaan ja ovat molemmat aktiivisia keskustalaisia. Ja kun kotona oli monta eri ikäistä lasta, otti kirjailija heidät mukaan projekteihinsa saadakseen lasten ja teini-ikäisten maailman paremmin esiin tuotoksissaan
Se on saanut Mannisen tuntemaan, että hän haluaa itsekin olla päätöksenteossa vahvemmin mukana. Hänellä oli käsikirjoittamisen opinnot, työt, mies ja kaksi lasta, ihana koti sympaattisessa puuVallilassa ja paljon muuta. Siihen saakka herrat ja sosialistit olivat määritelleet talonpoikia ulkoapäin, mutta nyt se muuttui. 4.12.2020 29 KATRI MANNISEN kohdalla keskustalaisuus jäi useammaksi vuodeksi takaalalle, kun hän muutti aikuistuttuaan Helsinkiin. Tässä yhteydessä puhe kääntyy Enni Mustosen nimellä kirjoitettuihin romaaneihin, jotka ylittivät tänä syksynä miljoonan myydyn teoksen rajapyykin. Suomalaiset ovat kiinnostuneet ennennäkemättömällä tavalla puutarhanhoidosta, pienviljelystä, maallemuutosta ja mökkeilystä. Liityin puolueeseen ja olen nyt ehdolla kuntavaaleissakin, hän sanoo. Se ei saa koskaan unohtua, Katri Manninen tiivistää. MOLEMMAT myös kokevat, että koronaepidemian myötä keskustalla on todellinen tilaisuus muuttaa mielikuvaa itsestään. Lakkauttamishankkeen taustalta Manninen kertoo löytäneensä monimutkaiseen vyyhdin, johon linkittyy monenlaisia päätöksenteon kiemuroita, virkamiesten saamattomuutta, kaavoituskäytäntöjä, kuntamarkkinointia, sote-sotkua ja rahoitusta. – Asioista pitäisi kertoa ihmisten kautta sillä tavalla, että jokainen kokisi ne tärkeiksi ja lähestyttäviksi. Jokaisella yksi iso syy paluumuutolle oli mukava kyläkoulu. Sitä ennen kylälle oli palannut asumaan kolme muutakin Mannisen sisarusta. Siellä lapset pääsivät pieneen Arolan kyläkouluun, jossa Manninen oli itsekin käynyt ala-asteen. Puoluetta hän kyllä edelleen äänesti, mutta muuhun poliittiseen aktiivisuuteen ei ollut aikaa. – Oma keskustalaisuuteni on herännyt tämän kouluprojektin aikana. Se on iso saavutus suomalaisilla, varsin kapeilla kirjamarkkinoilla. Yhteishenki Arolan koulun puolustajien keskuudessa oli vahva, mutta se ei riittänyt. Miksi emme puhu, että me olemme keskusta, näin kivaa meillä on ja näin tärkeitä ovat meidän asiamme. Mäntsälän kunnan päättäjät kertoivat suunnittelevansa Arolan koulun lakkauttamista säästösyistä. Sama ongelma oli hänen mukaansa nähtävillä puolueen syntyaikoihin 1900-luvun alussa. Se on heissä herättänyt kiinnostuksen laajemminkin kuntapolitiikkaan, mikä on ihan hyvä juttu. Hän alkoi tutkia asian taustoja ja viritteli aiheesta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Pian päätöksestä kiinnostui moni muukin mäntsäläläinen. – Alkion ajama talonpoikaisliikehän oli juuri siksi niin radikaali, koska se alkoi itse määrittää itseään, että keitä me olemme, mitä me haluamme ja mikä on meidän mielestämme oikein. Hän ei halunnut lastaan isoon kaupunkikouluun. Kirsti Manninen on samoilla linjoilla. Sama tulokulma voisi olla yksi avain myös keskustan menestymiselle. Niinpä perhe tempaisi ison päätöksen ja muutti Mäntsälään lähelle Mannisen lapsuudenkotia. Mutta se vaatii aina sellaisen emotionaalisen, ihmisen kokoisen lähestymistavan, Kirsti Manninen sanoo. TAVALLISTEN ihmisten elämään ja tunteisiin liittyvät asiat saisivat Kirsti ja Katri Mannisen mukaan näkyä enemmän myös keskustassa. Manninen vastusti ajatusta heti kiivaasti. Kun he kiinnostuvat jostain aikakaudesta, he haluavat tietää siitä myös lisää. – Moni mäntsäläläinen on oikein hätkähtänyt, että eihän tässä ole mitään järkeä. Kun esikoisen kouluikä lähestyi, Mannista alkoi ahdistaa. Miksi emme tee sitä itse. – Miksi se on näin. YHTENÄ isona ongelmana Manninen näkee sen, että mielikuvaa keskustasta on määritelty hyvin pitkälti ulkoapäin. Etätöiden yleistyminen on tehnyt yhtäkkiä ajatukset hajautetummasta yhteiskunnasta ajankohtaiseksi monille ihmisille. Puoluetta luonnehditaan Mannisen mielestä myös liikaa suhteessa poliittisiin ääripäihin kuten perussuomalaisiin ja vihreisiin. Puolueen pitkien vastuuvuosien aikana inhimillisyys helposti jää hallintopuheen ja politiikkajargonin alle. Tänä vuonna unelmaan tuli särö. – Eikä sitä pidä tehdä siitä lähtökohdasta käsin, että saisimme vain ison kannatuksen, vaan siksi, että kyse on meidän mielestämme ihan oikeasti hyvistä arvoista. – Uskon siihen, että tarinoiden kautta ihmiset saadaan ymmärtämään myös historiaa. Neljä viidestä sisaruksesta asui taas kilometrin säteelle toisistaan ja äidistään. Miksi annamme muiden määritellä meidät. kunnanvaltuusto äänesti äänin 23–20 koulun lopetettavaksi syksyllä 2021. Tarinoiden kautta ihmiset saadaan ymmärtämään myös historiaa.. Keskustalla pitäisi Kirsti ja Katri Mannisen mukaan olla vastauksia näihin ongelmiin ja samalla myös houkutteleva sanoma, että tämä elämäntapa on hyvä ja oikea valinta
4.12.2020 30 SUDEN Reportaasi TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MIKKO ERONEN VARJOSSA Hirvijahdissa koetaan iloa luonnosta ja yhteisöllisyydestä, mutta kaiken yllä häilyy suden uhka.
Nuotio savuttaa kohti kattoa. Mieliä kuohuttaa myös Kuhmossa lokakuussa sattunut tapaus, jossa koiran isäntä ampui suden yrittäessään pelastaa lauman hampaisiin joutuneen koiransa. Huolella koulutetun metsästyskoiran ja ystävän. Koronasyksynä ei ole juuri nuotioitu, turvavälejä on noudatettu hirvenpyynnissäkin, tai kuten täällä sanotaan, mehtuulla. Se ei sovi porukan oikeustajuun. Pelkin miesvoimin ei näillä selkosilla hirviä pyydetä. Ne olisi tarkoitus saada käytetyksi tänään. – Sudella on yhtä vahva hengensuoja kuin ihmisellä, vahvempikin. JAHDIN JOHTAJA Timo Piirainen menetti Lemmy-koiransa sudelle alkusyksystä. Monelle nämä yhteiset hetket ovat metsästyksessä tärkeintä. Suden ampumista se ei koske, joku tuhahtaa. Pelottavinta on, että sudet tulevat kotipihoille. Itkettiin pitkät itkut. – Oli se kauhea paikka kantaa oma koira kuolleena pois metsästä ja kertoa asiasta perheelle. Se on ollut ehkä välttämätöntä, mutta myös sääli. Kuusi vuotta kestävä ja 5,5 miljoonaa euroa maksava EU-hanke ihmisen ja suden yhteiselon parantamiseksi ei saa hirvimiehiltä arvostusta. Tänä vuonna Kuhmossa on 400 000 hehtaarin alalle myönnetty yhteensä 276 hirvenkaatolupaa. Katkeruutta aiheuttavat myös Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot. Viimeisimmän enMonen mielestä metsästämisessä parasta on yhteisöllisyys. 4.12.2020 31 KUHMON Ylä-Vieksillä Mutteriksi ristityllä kodalla nokipannukahvi on valmiina jo aamulla ennen kahdeksaa. Korissa on karjalanpiirakoita ja pussissa pullaa. Siinä menevät miljoonat jonninjoutavaan. – Parhaat koirat menevät. Jahtiporukoita on yli sata. Paikallisella hirviporukalla on vielä kaksi kaatolupaa jäljellä. Vieläkin tuntuu pahalta, hän huokaa. – Hölynpölyä se siedätys. Tunnelma on odottava. Eivät ihmiset enää halua pistää koiriaan tapettaviksi, todetaan monesta suusta. – Kuhmossa on isoja susilaumoja joka kylällä, semmoisia koirantappoporukoita. Koirat vingahtelevat jo malttamattomina autojen peräkonteissa, mutta isännät evästävät ensin päättäjää. Kaikissa muissa rikoksissa epäiltyä on pidettävä syyttömänä kunnes toisin todetaan. Hirvenmehtuu loppuu pian kokonaan. Syksyn aikana hukka on Kuhmossakin tappanut jo kuusi metsästyskoiraa ja raadellut kaksi henkihieveriin. Raskaimpana mieliä painaa susitilanne. Häntä epäillään törkeästä metsästysrikoksesta. Tuomas Kettunen pääsi nuotioimaan Ylä-Vieksin hirviporukan kanssa.. Miksei perheenjäsentään saa puolustaa. Kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) on lähtenyt jahtiin mukaan
4.12.2020 32 nustemallin mukaan susia on tällä hetkellä noin 300. Kaluttu ranka on löytynyt kilometrin päästä. Kannanhoidollista metsästystä koskeva kansalaisaloite keräsi viikossa tarvittavat 50 000 nimeä ja eduskunnassakin laajaa ymmärrystä. Jos salakaatoja olisi enemmän, susia olisi vähemmän. Naurunremakat kolisevat kodan lautaseiniin, mutta eivät pehmennä itse sanomaa. Lentäviä hirviä. Pedot juhlivat. Sekin, että ilmassa leijuu salametsästyksen epäilys. Ja lisää loikkii rajan yli. Karhukoira Piku sai hirven kaatoon johtaneen haukun. KETTUNEN KERTOO suunnitelmista tilanteen parantamiseksi. Siellä maksetaan sudentaposta hyvä korvaus. Teksti äityy hetkittäin ronskinpuoleiseksi. tulen ympärillä muristaan. – Kannanhoidollinen metsästys pitäisi laumat ihmisarkoina, pihakäynnit vähenisivät ja susi pysyisi erämaassa, riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen summaa. – Koiramiehet pitää sitten liipasinsormet taskussa. Hirvet odottavat. Pääkkönen sopii maaseutusihteerin kanssa tarkastuskäynnistä, joka on pakollinen korvauksen saamiseksi. – Venäjän puolella sentään auttavat. Susilauma on yön aikana vienyt koiran yhteydenottajan pihalta. Metsästäjien mielestä se on pahasti alakanttiin. Jos olisin susi, en menisi Venäjälle, joku sutkauttaa. Eläimet tulevat auton viereen odottamaan ruokaa. Tulisija jää rätisemään, kun porukka painuu autoille. – Susien päät kohta kolisevat tuolla metsissä yhteen, niin paljon niitä on, Piirainen sanoo. – Meidän raportteja ei uskota. Miehet kuuntelevat kohteliaasti, mutta sanovat: – Luottamus poliitikkoihin on mennyt. Ei sentään, mutta jotain kiinnostavaa hirvipassissa seisovat Tuomas Kettunen sekä Inka ja Timo Piirainen taivaalla näkevät. – Ihmisarkuus on mennyttä. Oppi menee perille seuraavaan sukupolveen, ja kohta meillä on susia, jotka eivät pelkää ihmistä lainkaan. Kuhmossa haaskoille viedään vuodessa lähes 16 tonnia teurasja kalajätteitä. Kettunen kuuntelee ja lupaa viedä terveisiä, tehdä kaikkensa. JUTTUA RIITTÄISI , mutta Piirainen nouse käskynjaolle. Metsästäjien mielestä yksi tilannetta pahentava tekijä ovat haaskat, joille petoja houkutellaan turistien ihmeteltäväksi. Lähetetään heti ilmoitus, jos tulee kaato, ettei kaatuisi kovin paljon ylimääräisiä, jahdinjohtaja muistuttaa. Tuntuu pahalta, ettei luoteta. Kettusen mielestä olisi myös tärkeää saada viritettyä susiasioissa yhteistyötä Venäjän kanssa. Miten tätä painetta voi enää kestää. Kenen lie hatusta vetäisevät ne määritelmät. Mietitään, kuka minnekin lähtee. Pääkkönen ehtii istua maasturinsa ratin taakse, kun puhelin soi. Usko palautuu vasta, kun jotain tehdään eikä vain puhuta. – Ne ovat yksittäisiä tapauksia. Eetu Ohtonen, 13, on jo kokenut metsämies.. miehet kyselevät
Ihmiset eivät uskalla tuoda tänne koiriaan, Kettunen kertoo samalla kun tähyää toiveikkaana puuston rajaan. Hirvi ja koira ovat muutaman sadan metrin päässä. Ratkaisevalla hetkellä hirvi kääntyy kuitenkin toiseen suuntaan. KANSANEDUSTAJA Kettusen mukaan metsästyksellä on Suomessa valtava merkitys aluetalouden ja liikenneturvallisuuden kannalta sekä harrastuksena. Kettunen itse aloitti hirvenpyynnin jo vuonna 2009, mutta kertaakaan hän ei ole törmännyt passipaikoilla elävään hirveen. Räksytys kuuluu tasaisena. – Nyt on petokanta suuri; ilveksiä, karhuja, susia, ahmoja. Aion kulkea mukana niin kauan kuin jalka nousee. – On jännää, Inka myöntää, kun kännykästä seurataan Preetin etenemistä. Kuhmon vajaasta 9 000 asukkaasta 3 000 metsästää. Hirvi on lähellä. Timo ja Inka Piirainen astelevat varovasti, mutta rivakasti sitä kohti.. – Neljä pakastinta pursuaa luonnonantimia, hän kehaisee. – Parasta metsästyksessä on se, että saa olla porukassa. – Täällä on paljon valtionmaita. Ennen ongelmat eivät olleet näin pahoja. Piirainen katsoo taas kännykästä. Hän toteaa, että metsästys on syrjäseuduilla usein ainoa harrastus. Ylä-Vieksin hirviporukka on rakentanut talkoilla toimivan lihankäsittelyhallin. Ei juokse surman suuhun. – Nyt siellä on koira tulossa hirven kanssa, Piirainen toteaa ja ottaa kiväärin olalleen. Mukavaa on myös kulkea luonnossa isän ja koiran kanssa. – Parasta on ehkä se, kun saadaan hirvi, hän hymyilee. Toiset voksahtelevat rauhallisesti vain silloin tällöin, Jorma Heikkinen myhäilee, nuolaisee sormeaan ja kokeilee, mistä päin tulee. Hän on kulkenut metsällä pikkupojasta asti. Hän myös kalastaa ja marjastaa. Sitäkin vain alkaa susitilanne haitata. METSÄSSÄ Piirainen laskee Preeti-koiransa irti. Hän ollut lintujahdissakin. Pääkkösen mukaan susitilanne on muutamassa vuodessa räjähtänyt käsiin. SUSITILANNE ON MUUTAMASSA VUODESSA RÄJÄHTÄNYT KÄSIIN. Pian tyttö aikoo suorittaa metsästyskortin. Se painelee innosta soikeana pöpelikköön. – Oishan mahtava päästä nyt näkemään, hän myhäilee oranssissa liivissään. Metsähallitus myy pienriistalupia myös ulkopaikkakuntalaisille. Lammaslaumatkin laidunsivat vapaina, eikä vahinkoja tullut. Hirviporukoita on 120 ja viisi niistä koostuu ulkopaikkakuntalaisista. – Joka kerta pelottaa päästää koira matkaan, mutta asian kanssa on elettävä. – Se on musiikkia korville, kun koira haukkua leputtaa. Susi on pahin, sillä se saalistaa läpi vuoden. Vuosikymmeniä Heikkinen harrasti hirvenhiihtoa SM-tasolla. 4.12.2020 33 6.11.2020 33 – Kuulemma pitää mennä pian, että saavat koiran haudatuksi. Jorma Heikkinen esittelee. – Lipuu tännepäin. Mukana on myös tytär Inka, 10. Inhottava tehtävä tämä on tarkastajallekin
Myös villisikojen määrä kasvaisi Silpolan mukaan nopeasti. Entä mitä tapahtuisi, jos metsästys lopetettaisiin tai se vähenisi radikaalisti. Tuuli humisee männyissä. Ne kuuluvat Silpolankin arkeen. Muuten on aivan äänetöntä. JOKA KERTA PELOTTAA PÄÄSTÄÄ KOIRA MATKAAN. Eikä astuta risujen päälle, Piirainen opastaa. Koira haukkuu, vaikenee, haukkuu. Turvallisuuden eteen tehdään jatkuvasti työtä. Aseet ovat luvanvaraisia ja niitä pitää säilyttää lukkojen takana. Riistakeskuksen vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain kymmenen prosenttia väestöstä suhtautuu metsästykseen kielteisesti, kun vuonna 1986 vastaava luku oli 31 prosenttia. Itse metsästystapahtumia on säännelty riistaeläinkohtaisesti. Hirviemä ja vasa saavat jolkotella rauhassa turvaan. Kettusen on lähdettävä keskustanaisten piirikokoukseen Kajaaniin. METSÄSTYS on Suomessa tarkasti laissa säänneltyä. Riistaa saa pyytää vain tiettyinä aikoina. Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan suomalainen metsästäjä on lainkuuliainen ja varovainen. Hirviäiti lönköttelee laiskanlaisesti vasa ja koira perässään. Suurimpana syynä tähän on viestintäpäällikkö Klaus Ekmanin mukaan metsästäjien parantunut käytös sekä riistakantojen kasvu. Mutta ne sudet. Puheluita tulee eri puolilta Suomea. Metsä ei anna omaansa helpolla, Piirainen toteaa. – Nyt sitten ollaan hiljaa. – Ne järkyttävät metsästäjäyhteisöä ja niistä on otettava opiksi. Se on välttämätöntä metsästyksen hyväksyttävyyden kannalta. Kierretään autolla toiselle puolelle metsälämpärettä. Viimeksi mainittu on Suomessa kasvanut viime vuosina. Riistaeläimestä riippuen myös saalismäärä voi olla rajoitettu. Metsästäjien on suoritettava metsästäjätutkinto. Saksassa ja Baltiassa siitä johtuva sikarutto on jo iso ongelma. – Hirvija peurakanta kasvaisi koko maassa, metsäja maataloustuhot sekä liikenneonnettomuudet lisääntyisivät ja myös vieraspetojen sekä vaikkapa karhun kannat suurenisivat oleellisesti, Silpola listaa. Hirveä ei näy. Siitä huolimatta joskus sattuu traagisia onnettomuuksia. Niiden annetaan mennä rauhassa, lehmää ja vasaa ei ammuta. 4.12.2020 34 – Tuuli menee semmoseen suuntaan, että se saa meistä hajun. Hirvieläimiä, karhua ja villisikaa koskeva ampumakoe on suoritettava kolmen vuoden välein. Aivan kuin tietäisi, ettei sillä ole hätää. Soittajat ovat ahdistuneita ja katkeria. Jukka Kyllönen nauttii metsälläolosta koiransa Rommin kanssa.. Leijuneeko kansanedustajan yllä kirous, sillä pian hänen poistuttuaan hirvi ja vasa pyyhältävät yli tien
Saaliinjaossa jokainen on yhtä arvokas. Yhtenä syynä on luultavasti se, että luonnosta nautiskelu on tärkeämpää kuin itse saalis. – Ei ole mitään tappamisen vimmaa. Monesti jätän saaliin ampumatta, Kyllönen toteaa. Hyvä mieli joka tapauksessa väreilee makkaraa paistavan jahtiporukan ympärillä. Mutterin pihalla Jukka Kyllönen vahvistaa, että metsästyksessä tärkeintä on luonnossa liikkuminen yhdessä koiran kanssa. Myös metsästystaidot ovat saattaneet heikentyä. Tulen ympäriltä kuuluu myhäilevää ynähtelyä, mutta urotyöstä ei tehdä numeroa. Kun kahvit on juotu ja makkarat syöty, edessä on vielä yksi iso urakka: hirven hinaaminen kattoon roikkumaan ja sen nylkeminen. Eetu Ohtonen, 13, on jo suorittanut metsästäjätutkinnon ja ampumakokeen. Samaa haikeutta on aistittavissa myös raskasta ruhoa vinssin avulla yläilmoihin puhisevassa mieslaumassa. Talja irtoaa ammattilaisten ottein vähä vähältä. Hän on metsällä ukkinsa kanssa. Ukin kanssa on myös harjoiteltu aseen käyttöä, pyydetty lintuja ja kalastettu. – Rinnasta puristaa, kun muistaa, Piirainen sanoo. Ruhoa lähdetään hakemaan mönkijällä käsittelypaikalle. Osumakohtaa tutkitaan. Nyt matkansa lopun kohdanneella hirvilehmällä sellaisia ei ole. Jahti on päättynyt.. – Ampuja saa haukut, jos on osunut huonoon kohtaan, Risto Pääkkönen virnistää toimittajan tivauksiin kaatajan palkkiosta. Ei puhuta turhia. – Lapsia pitää ottaa mukaan ja antaa heidän tehdä. Piku ei sekään meinaa pysyä nahoissaan, kun saalista aletaan käsitellä. Ampuja saa yleensä omakseen hirven sarvet. Toimittaja ei saa irti hehkutusta, vaikka miten yrittää. – En olisi myynyt sitä nelinkertaisestakaan summasta. PÄIVÄN KAADON tekijä saapuu Mutterille. Nyt ei isä pääse poikaansa moittimaan; hauli on lävistänyt hirven aika lailla parhaasta mahdollisesta paikasta. Haukkuneelle koiralle on sentään tiedossa luita. Parin päivän päästä liha paloitellaan ja jaetaan muovilaatikoihin, jotka arvotaan hirviporukan jäsenten kesken. Muut suuntaavat Mutteriin makkaratulille. Ehkä se aavistaa, että hirvijahdit ovat tälle syksyä ohitse. Vain vaivaantuneita hymyjä. Miten viisas se oli, miten rohkeasti ui ensimmäistä kertaa hirven kanssa ojan yli juuri tuosta. Valtion maksama korvaus ei kata koiran arvoa läheskään. Reilut 300 000 maksaa vuosittain metsästämiseen oikeuttavan riistanhoitomaksun. Metsästävien naisten määrä on noussut kymmenessä vuodessa lähes 60 prosentilla samaan aikaan kun metsästäjien keski-ikä (tällä hetkellä 50 vuotta) on noussut. Ukkoutuminen on huolena Ylä-Vieksin hirviporukassakin, vaikka mukana on myös nuorta verta. 4.12.2020 35 – Toivon, että päättäjät ottavat susialueilla asuvien ihmisten hädän tosissaan, Silpola sanoo. Osansa saa hänkin, vakavasti sairastunut, joka ei ole päässyt tänä syksynä jahtiin. SUOMETSÄN laidalla Piirainen muistelee menettämäänsä koiraa. Vuonna 2019 noin kaksi kolmasosaa heistä kävi metsällä ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan vielä harvemmat saivat saalista. SUOMESSA ON väkilukuun suhteutettuna Euroopan maista Irlannin jälkeen toiseksi eniten metsästäjiä. Nyljetty ruho vedetään vinssillä lopuksi kattoon roikkumaan. Toisaalla Karjalan karhukoira Piku on haukkunut hirven, jonka koiranomistaja Risto Pääkkösen poika Jari on kellistänyt. 4-vuotias Norjan harmaahirvikoira Rommi telmuaa ympärillä tuntien jahdin jälkeen edelleen täynnä virtaa. Sillä lailla saadaan uusia harrastajia, ukki toteaa
Näin kävi Pirita Pernu-Lehtiselle, joka lehtialalla viettämiensä vuosien jälkeen hakeutui Tervolan käsija taideteollisuusoppilaitokseen ja erään harjoitustyön kautta törmäsi pellavaan. Värin lisäksi alkoivat viehättää muutkin pellavan ominaisuudet. Lopputuimaan aika harva tekee pellavasta, sillä se on haastava neulottava. Pirita Design luottaa klassisiin, aikaa kestäviin malleihin. Siitä sai lähtölaukauksensa yritys, joka on valmistanut pellavaneuleita jo yli 20 vuotta. 4.12.2020 36 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Elämä JOSKUS sattuman kautta avautuu ihmiselle ihan uusi maailma ja ehkä urapolkukin. Ensimmäisinä vuosina pellavan rinnalla juoksivat myös puuvillaneuleet. – Sitten totesin, että pellavassa on ihan nokko. Hän perusti yrityksensä laman jälkeiseen aikaan. – Se alkoi tuntua oikealta. Minulla oli ajatus ja idea, jolla puskin läpi. Oli selvää, että tienaan leipäni käsitöillä, Pernu-Lehtinen naurahtaa. Muoto on tärkein ja se tulee pellavassa hyvin esille, Pernu-Lehtinen sanoo. – En jäänyt miettimään, uskallanko. – Japanissa kaivataan laajempaa väriskaalaa kuin meillä ja KeskiEuroopassa, suunnittelija tietää.. Suomalainen tekstiiliteollisuus oli kokenut kovan kolauksen. – Pellava tuli vahingossa, kun etsin oikeaa valkoista, hän kertoo. Nuorille alalle valmistuneille oli selvää, että ainoa työllistymisen vaihtoehto oli perustaa oma yritys. Pellavaneuleita valmistavassa Pirita Designissa korona-aika mahdollisti toiminnan kehittämisen. ALUSTA ASTI oli selvää, että hän haluaa tehdä vaatteita nimenomaan naisille
Pernu-Lehtinen ei ole kuitenkaan koskaan harkinnut yrityksen muuttamista muualle. – Täytyy olla luja usko siihen, että homman saa onnistumaan. Kuluvana vuonna on otettu tavallista isompi loikkaus ja alettu valmistaa vaatteita myös alpakkavillasta. Haasteena on kehittää nykyistä paremmin nettikauppaan soveltuvia tuotteita. Edelleen vaatteet kuitenkin ommellaan käsin ja tarvittaessa kokoa ja väriä säädetään toiveiden mukaan. Kokoelmaan on suunniteltu myös ihan uusia tuotteita kuten pitkävartiset kynsikkääntapaiset rannekkeet, pipo ja huivi. Pirita Pernu-Lehtisen oma suosikki on monikäyttöinen neuletakki. – Nyt pyrimme klassikkoajatukseen vielä selkeämmin ja vähemmän uusiutuviin malleihin. Seuraavaksi Pirita Design aikoo laajentaa verhoiluja sisustustuotteisiin. – Mekin otimme kunnon digiloikan, Pernu-Lehtinen sanoo. Myös uutuustuote pipo on mieluinen. Ulkomailla monien jälleenmyyjien liikkeet olivat kiinni viranomaisten määräyksellä. Verkkokaupan kehittäminen on välttämätöntä sikälikin, että koronan vuoksi useampi jälleenmyyjä on pistänyt pillit lopullisesti pussiin. PernuLehtinen myöntää, että välillä meinaa järki lähteä etsittäessä keinoja kunnollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vuonna 2011 tehtiin iso investointi ja hankittiin automaattinen neulekone. Yrityksen tuotteita myydään kotimaan lisäksi Keski-Euroopassa ja Japanissa. Haluamme tehdä pitkäikäisiä vaatteita, joihin koruilla ja asusteilla saa monikäyttöisyyttä. Ekologisuus ja vastuullisuus ovat nousevia trendejä, joihin voimme vastata.. – Jos tämä pipo tuntuu hyvältä omassa päässäni, se sopii varmasti myös monelle muulle, hän nauraa. Luppoaikana Pirita Designissa opiskeltiin muun muassa verkkokaupan järjestelmiä ja panostettiin nettimyyntiin. – Teknisesti se on haastavaa. Pirita Designilta ilmestyy uusi mallisto kahdesti vuodessa. – Korona-aika pakotti pysähtymään. PIRITA DESIGN sijaitsee Sodankylän keskustassa, muualta katsottuna kaukana kaikesta. Yhä useampi miettii jatkossa hankintojaan pitkällä tähtäimellä. Perusidea on tehdä selkeitä, klassisia tuotteita. 4.12.2020 37 Tuotteen saaminen nykyisenlaiseksi on vaatinut pitkäjänteistä kehitystyötä, eikä se ole aina ollut helppoa. Pernu-Lehtinen toimii myös yrityksen suunnittelijana. Oli mahdollista miettiä, mitä on järkevää tehdä ja miten mennään eteenpäin, Pernu-Lehtinen toteaa. KUTEN MONESSA muussakin yrityksessä, myös Pirita Designissa kaikki pysähtyi maaliskuun lopusta alkaen. – Yritystoimintani ei ole mitenkään paikkakuntasidonnaista, hän kuittaa. – Ekologisuus ja vastuullisuus ovat nousevia trendejä, joihin voimme vastata. Materiaalina pellava on pitkäikäinen ja kestävä. – Se antoi paljon uusia mahdollisuuksia, Pernu-Lehtinen toteaa. Olen oikein uppoutunut tekniikkaan ja nyt se alkaa toimia, Pernu-Lehtinen iloitsee. Meneillään on kehittämishanke, johon on saatu rahoitusta Business Finlandilta. AIKAISEMMIN Pirita Design neuloi pellavakangasta käsikäyttöisillä neulekoneilla
4.12.2020 38 Elämä TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MARIA SEPPÄLÄ ja järjestöaktiivi Maailmanparantaja Äiti Piia Rautiola vie kaksospojat Eliaksen ja Iisakin päiväkotiin työpäivänsä ajaksi. – On helppo jättää lapset ihanien ja ammattitaitoisten hoitajien huomaan, hän sanoo.
– Olen luonteeltani uudistaja ja maailmanparantaja. Avun saamisen vaikeus jopa kriisitilanteissa on koettu omakohtaisesti. Hän pitää tärkeänä, että ruuhkavuosinakin voi olla mukana politiikassa. Tuoreena puoluevaltuutettuna ja puoluehallituksen jäsenenä Rautiola toivoo keskustalta ripauksen räväkkyyttä ja reippaampia ulostuloja. Mutta kannuslaisen Piia Rautiolan, 31, kohdalla puhe palosta tuntuu pahalta. Keskustan tilaisuuksiin pääsevät usein myös isommat lapset. – Jos alan jotain hoitaa, teen kunnolla. – Kyse on rakenteista ja asenteista. Ihmiset ovat huomanneet sen ja ovat paljon yhteydessä. RAUTIOLA VALITTIIN Kannuksen kaupunginvaltuustoon edellisissä kuntavaaleissa. – Jos syntyvyyttä halutaan nostaa, tämä asia pitää saada kuntoon. – Molempien saama tuki on heikkoa, vaikka he tekevät raskasta työtä ja säästävät yhteiskunnan rahaa. – Jokaisella on vapaus ottaa hoitaakseen itselleen sopiva määrä tehtäviä. – Koen johdatuksena, että sain juuri hänet. Se tuntui lapsista lohdulliselta. Jäljelle jäi vain karrelle palanut muistitikku juuri tallennettuine kuvineen ja lasten mummulta saama lintulauta. Keskustalainen Rautiolasta tuli jo yläkouluikäisenä, kun nuorisovaltuuston jäsentä pyydettiin mukaan keskustanuorten liittokokoukseen. – Mies kutsuu minua kopiovastaavaksi Kummelin sketsin mukaan. Yhdet vaalit jäivät väliin perhetilanteen vuoksi, mutta Rautiola oli ehtinyt nähdä työelämässä ja perheenäitinä jo sen verran epäkohtia, että neljä vuotta sitten tuntui tärkeältä pyrkiä päättäjäksi. – Heidän on tärkeä nähdä, miten yhteisiin asioihin suhtaudutaan. Kannuslainen Piia Rautiola on päättäjä, yrittäjä ja perheenäiti. Mietin aina, miten asiat pitäisi tehdä. – Tuntuu käsittämättömältä, miten paljon yhteiskunta on valmis laittamaan rahaa lasten päivähoitoon, mutta kotihoitoa ei haluta tukea, hän ihmettelee. Heitä ei saa unohtaa marginaaliin. Piia Rautiola osallistui kaksospoikiensa kanssa Keskustanaisten kokousmarssille kesällä 2019. – Keskustan pitää vahvistaa omaa visiotaan ja rooliaan ihmisten silmissä paitsi sillanrakentajana, myös konkreettisten asioiden eteenpäin viejänä. Vuosikymmen sitten nuoren perheen koti tuhoutui liekeissä pakkasyönä. Yksi tärkeä tuki päättäjän tehtävissä on ollut keskustan mentoriohjelma Vaikuttajakiihdyttämö. Aitojen tulosten pitäisi olla tärkeimpänä mittarina. – Kunnissa pitäisi asiat hoitaa niin, että ruuhkavuosinakin voi olla mukana politiikassa. Seuraavissa kuntavaaleissa sinnikäs värvääjä sai Rautiolan lähtemään ehdolle vähän vastentahtoisesti. Kaksosvauvat ja yrityksen jalalle nostaminen laittoivat Rautiolankin lujille. – Paljon tärkeitä asioita oli kuitenkin kesken, ja palo niiden loppuun saattamiseen kova, joten hoidin luottamustehtäviäni äitiyslomallakin. RAUTIOLAN PERHE asuu tulipalon jälkeen rakennetussa uudessa kodissa. Koti ja muistot menivät, mutta pihakoivussa säilyi siivekkäiden asumus. Rautiola huomauttaa, että tulevaisuudessa entistä isomman vastuun syntyvyydestä kantavat monilapsiset perheet. Resilienssiä koeteltiin. Vauvat kulkivat aluksi kokouksissa mukana. Ja se lintulauta, se ilahduttaa asukkaineen edelleen ikkunan takana. On kuulemma taipumusta puuttua ihan kaikkeen, Piia Rautiola hymähtää.. Jos olen ollut julkisesti esillä, häneltä on tullut aina kiva kommentti. Samat aiheet puhuttelevat meitä. RAUTIOLAN MIELESTÄ äideissä olisi paljon päättäjäpotentiaalia. Suurperheen äiti oppii organisoimaan. Rautiola ottaa päättäjän tehtävät tosissaan, oli kyse sitten kaupunginhallituksesta, sähköyhtiön yhtymäkokouksesta, sivistyslautakunnasta, sairaanhoitopiirin valtuustosta tai keskustan piirihallituksesta. – Vaikuttaminen toki kiinnosti, mutta en kokenut olevani vielä valmis. Rautiola kannustaa itsekin nuoria lähtemään vastuunkantajiksi. Eeva on minulle ihana esikuva. Se tuntuu hyvältä. Kotiäitien kanssa yhtä heikossa asemassa ovat omaishoitajat. PERHEPOLITIIKKA on Rautiolan mielestä Suomelle kohtalonkysymys. Menneet kokemukset ovat opettaneet nauttimaan jokaisesta päivästä ja läheisten läsnäolosta. 4.12.2020 39 TÄMÄ VOISI olla tarina siitä, miten politiikan palo syttyy ja lehahtaa täyteen roihuunsa. Rautiolan mielestä tällä hetkellä tuhlataan verorahoja palveluihin, joiden vaikuttavuus on nolla. – Aina on asioissa myönteistäkin, jos sen vain jaksaa nähdä, Rautiola sanoo. Rautiolan mentoriksi osui Eeva Kuuskoski
Työnäytöksessä Helsingissä Ponsse korjasi potin, kun kilpailijat hyytyivät yksi kerrallaan ylämäkeen. Pyhien jälkeen Valmetin moottori korjattiin, mutta vastoinkäymiset eivät siihen loppuneet. Heikkisen mukaan Einarista kehittyi vuosien mittaan jonkinmoinen poliittinen takapiru. Loppu on suomalaista yrityshistoriaa. Hän oli kuitenkin loistava myyntimies ja osasi kerätä ympärilleen oikeat ihmiset. Kun isäJooseppi viimein oli suostunut traktorin hankintaan, leikkasi uuden Valmetin kone kiinni Kuhmon savotalla heti ensimmäisellä tukinhakureissulla. Siellä rakennettiin Mehumaijan seuraaja, joka käytti hyväksi pyöräkuormaajan tekniikkaa. Joulunvietossa kotona Vieremällä tunnelma oli ankea. Vidgrenin tarina onkin huima. – Kääkee ajamassa, se on vappaassa käätössä. EINARI-KIRJAN kustantanut WSOY ei ilmeisesti osannut ennakoida, kuinka laajasti supliikin savolaisyrittäjän elämä kiinnostaisi lukijoita. Kun hän 2000-luvun alussa hankki yli neljännesmiljoonan maksaneen Bentleyn, hän pysäköi auton tehtaan eteen ja jätti avaimet virtalukkoon. EINARI VIDGREN kävi vain supistetun kansakoulun ja oli yritysjohtajana itseoppinut. Alkoholi maistui, ja vuosikymmeniä kestänyt avioliitto päättyi eroon. Joku muu olisi tästä lannistunut, mutta ei Einari. Iisalmelainen kansanedustaja Seppo Kääriäinen kävi usein sunnuntaisin Vidgrenin luona täytekakkukahvilla. Ponsse-nimen kone sai vieremäläiseltä kulkukoiralta. Ei tarvii iltamiin lähtiissä tukkarasvoo piähän sivellä, Vidgren tuumasi. Puheet olivat suuria ja välillä rivojakin, mutta Heikkisen mukaan Einari oli ehdottomasti herrasmies. Kirjassa kiitosta annetaan varsinkin Esa-veljelle, joka rauhallisuudellaan tasapainotti levotonta Einaria. Peräkärryn vaihdelaatikko hajosi kerta toisensa jälkeen ja traktorin vanerikoppikin rämisi niin että kuulo oli mennä. 14-vuotiaana savotoille lähtenyt pienviljelijän poika aloitti pokasahalla ja päätyi pörssiyhtiön johtoon. Tänä päivänä Ponsse Oyj työllistää 1 600 henkilöä ja on toimittanut 16 000 metsäkonetta yli 40 eri maahan. Alku oli hankala ja tehdas monta kertaa veitsenterällä, mutta lapsuudenkodista saatu oppi ”luoja ee laiskoo elätä” kannusti eteenpäin. Hän paiski töitä sellaista tahtia, että seuraavana syksynä kotitila oli kiinnityksistä vapaa ja armeijaan lähti velaton mies, kertoo kirjailija Antti Heikkinen uudessa Einari-kirjassaan. Kirjan mukaan Einari Vidgren ei ollut itse mikään konenero. Einari-kirjan kuvitusta Ein ari -kir ja n ku vit us ta. Heikkisen mukaan Vidgrenin yksinkertaisen maalaisäijän olemukseen kätkeytyi silti taitava liikemies ja ihmistuntija. Hän oli vahvasti kallellaan keskustan suuntaan, vaikka saattoi nuorena miehenä vekseleihin nimiä kerätessään esiintyä tarpeen tullen vennamolaisenakin. 4.12.2020 40 EINARI VIDGRENIN yhteiselo koneiden kanssa ei alkanut onnellisten tähtien alla. Piski oli ruma, mutta hyvä ajamaan jänistä. Ensimmäinen viritys, kuormansa kantava Valmet 865 Terra sai nimekseen Mehumaija, koska sen nosturista tippasi öljyä suoraan kuljettajan päähän. Paja laajeni pian tehtaaksi. Kirjasta on otettu jo useampi painos, mutta silti sitä ei ole riittänyt kaikille halukkaille. Ponssen perustajan Einari Vidgrenin tarina hakee vertaistaan POKASAHASTA PÖRSSIYHTIÖKSI Kirjat Ponssen prototyyppi kantoi nimeä Dino, savolaisittain Tino. – Onpahan tuossa puolesa. Jos firmalla meni oikein hyvin, pöydässä oli tarjolla lakkojakin. HEIKKISEN mukaan Einari Vidgrenin elämään alkoi tulla synkempiä sävyjä 1990-luvun puolivälissä Esa-veljen äkillisen kuoleman jälkeen. Pidetty johtaja loi ”virmaansa” vahvan Ponsse-hengen, joka elää yhä. Hän kasvatti kalustoaan nopeasti traktoreista metsäkoneisiin ja alkoi tuunata hankintojaan paremmiksi tutun sepän pajalla. Olavi Kauhanen ohjaa ja Einari Vidgren tiedustelee meininkiä. Epämuodollinen Einari saattoi ohikulkiessaan istahtaa työmiesten korttirinkiin tai vipata lompakostaan muutaman satasen saunailtaan. Piheydestä Einari ei kärsinyt koskaan. Kaimakin osoittautui hyväajoiseksi ja kestäväksi. HEIKKISEN mukaan hajoilevat koneet sisuunnuttivat Einari Vidgreniä siinä määrin, että savolaisnuorukainen päätti tehdä itse parempia
Lahdessa asuva Rantanen on edelleen erittäin hyvässä kunnossa ja lenkkeilee päivittäin Vesijärven rannalla. Einari-kirjan kuvitusta Promedia Finland. Vaikka hiihtäjälegendan ikä lähentelee sataa vuotta, kyseessä on ensimmäinen hänestä kirjoitettu elämäkerta. Siiri Rantanen oli siis kilpauraa aloittaessaan jo 25-vuotias kahden lapsen äitee. Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämä. Kun luotettu työntekijä jäi kiinni kavalluksesta, Einari alkoi nähdä piruja sielläkin, missä niitä ei ollut. Yhtiö oli juuri pääsemässä kuiville vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttamista talousvaikeuksista. Urheilu Äiteestä kirja ja dokumentti Siiri Rantanen edusti Suomea kolmissa olympialaisissa ja kolmissa MM-kisoissa. Lopuksi se luovutetaan Lahteen Hiihtomuseolle. – 2000-luvulla hänestä on tehty enemmän haastatteluja kuin koko hänen aktiiviuransa aikana, Porttila kertoo kirjassa. – Kyllä myö tästä selevitään, Einari oli sanonut kokouksen jälkeen monille. Urheilutoimittaja Jari Porttila ja tietokirjailija Osmo Kärkkäinen julkaisivat lokakuussa Rantasesta kirjan Äitee – Siiri Rantasen tarina. Vasta 1990-luvulla tuli ensimmäinen kutsu Linnan juhliin ja muut julkiset tunnustukset. Einari Vidgren kuoli sairauskohtaukseen lokakuussa 2010 seinäjokelaisessa hotellissa, jossa Ponssen hallitus oli ollut koolla. Jari Porttila ja Osmo Kärkkäinen: Äitee. Silloista valmennusjohtoa ei naishiihto kiinnostanut, vaan naiset saivat osakseen jopa pilkkaa. WSOY, 352 s. En olisi voinut Einarista muuten kirjoittaa, kuin nyt kirjoitin. Cortinan olympialaisissa Rantanen sai valmentajat kiinni aikeista myydä varasukset, jotka Äitee oli hankkinut joukkueelle Järvisen suksitehtaalta. TOHMAJÄRVELTÄ kotoisin oleva Siiri Rantanen, omaa sukua Lintunen, kilpaili ensimmäiset hiihtokisansa vasta 20-vuotiaana naapuripitäjä Värtsilässä. Kirjailija kertoo esipuheessa kirjan olleen hänen uransa haastavin. Hän ehti uransa aikana käydä kuudet arvokisat, joista hän voitti yhteensä kahdeksan mitalia. Samoihin aikoihin Siiri tapasi seppä Kalle Rantasen tansseissa. Rantasen aktiivivuosina 1950ja 1960-luvuilla naisurheilua ei juuri arvostettu. – Olen ihminen, kirjoitin ihmisestä. Einariin tuli vanhemmiten myös epäluuloisia piirteitä. Lahden esitysten jälkeen dokumentti lähtee levitykseen muualle Suomeen. Docendo, 214 s. ANNUKKA KAARELA Antti Heikkinen. Aluksi hän ajoi kilpaa moottoripyörillä, sitten ralliautoilla ja lopuksi hevosilla. – Jos minä en olisi ollut mukana ja pitänyt tyttöjen puolta, ilman suksia olisi jääty. – Olemme myös löytäneet arkistoista uskomattomia historiafilmejä, joita ei koskaan ole esitetty televisiossa tai ylipäätänsä missään vuosikymmeniin, Wallenius kertoo. Dokumentin ensi-ilta on Lahden Kino-Iiriksessä. Tietokirja Einari ei silti ole, eikä hän itse tietokirjailija. Einari oli vauhdissa vapaa-ajallaankin. 4.12.2020 41 ANNUKKA KAARELA SUOMEN vanhin elossa oleva olympiavoittaja Siiri ”Äitee” Rantanen täyttää 14. Ohjaaja Jani Walleniuksen mukaan ensi-ilta on näillä näkymin helmi-maaliskuussa. Kun pariskunta oli avioitunut ja saanut kaksi lasta, mies lupasi, että vaimo voi alkaa kilpailla tosissaan. Kirjaa markkinoidaan elämäkertana, vaikka kerronnaltaan se on pikemminkin romaani. RANTASESTA oli määrä valmistua myös dokumentti hänen syntymäpäiväkseen, mutta koronavirus on viivästyttänyt sen kuvauksia. Seison ratkaisuni takana. Einari Vidgrenin elämäntyötä Ponssella jatkavat pojat Janne, Juha ja Jarmo. EINARI-KIRJAN syntytarina on poikkeuksellinen, sillä aloite sen kirjoittamiseen lähti Vidgrenin suvulta. Ehkä kisamenestystäkin arvokkaampaa on kuitenkin työ, jota hän on tehnyt suomalaisen naisurheilun hyväksi. Kuopus Jukka työskentelee elokuva-alalla. Minä en herroja pelännyt, vaan sanoin niin kuin asiat olivat, Rantanen muistelee. Rantanen kohosi nopeasti kansallisten hiihtäjien kärkeen. Dokumenttiin on haastateltu Rantasen itsensä lisäksi muun muassa presidentti Sauli Niinistöä, hiihdon tutkijoita ja useita entisiä hiihtäjiä. Siiri Rantasen tarina. Heikkinen itse toteaa kirjan esipuheessa, ettei mitään ole keksitty omasta päästä. Kirjoittajaksi valikoitunut Antti Heikkinen ei itse koskaan tavannut teollisuusneuvosta, mutta haastatteli kirjaa varten lukuisia Einari Vidgrenin tunteneita. Einari. joulukuuta 96 vuotta. Varsinkin Einarin lapsuudenaikaisia ajatuksia ja keskusteluja on kuvattu vahvasti kaunokirjalliseen tyyliin. Lopullinen Einari on hieno kirja, mutta onko se elämäkerta vai romaani. Neljän vuoden aikana siitä tuli kirjoitettua useampi versio, jotka olisivat todennäköisesti kelvanneet muille, mutta eivät kirjailijalle itselleen
4.12.2020 42 Keskustan ja maaseudun arkisto on palvellut tiedonnälkäisiä jo viisi vuosikymmentä. Historia tietopankki Olohuoneen omainen TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Tutkija Kati Katajisto ja arkistonjohtaja Tuomo Sohlman ovat syystäkin ylpeitä Keskustan ja maaseudun arkiston tarjoamista valikoimista.
Sekä SDP:n Työväen arkisto että Vasemmistoliiton Kansan arkisto ovat vanhempia ja laajempia kokonaisuuksia. Arkisto on olohuoneen omainen tietopankki. Tavoitteena oli saada kokoon puolueen toimintaa koskevaa materiaalia mahdollisimman laajasti. Sohlmanin mielestä tehokkain keino lisämateriaalin hankkimiseksi on levittää tietoa arkistosta ja sen toiminnasta. Erilaisia osastoja on paljon ja materiaalia kertyy pienistä puroista. KESKUSTAN JA MAASEUDUN ARKISTO (KMA) Keskustalaisen liikkeen keskusarkisto sai alkunsa 1970 vuotta aiemmin perustetun Arkistosäätiön toimesta. Ainakin 1980-luvulla se oli vielä voimissaan. . Digitalisointi on edennyt vuoden 1985 asiakirjoihin asti. 4.12.2020 43 JOTTA KANSAKUNNALLA olisi tulevaisuutta, sen pitää tuntea myös menneisyytensä. PITKÄSTÄ perinteestä huolimatta Keskustan ja maaseudun arkisto on jäljessä erityisesti vasemmistopuolueiden toiminnan arkistointia. Palvelu pelaa ja henkilökunta on innostunutta huolimatta pienistä resursseista, hän suitsuttaa. Katajisto on hyödyntänyt kirjoitustyössään muun muassa vaalijulisteita. Mukana suunnittelutyössä olivat puolueen ohella Keskustapuolueen Naiset, Nuoren Keskustan liitto sekä Maaseudun Sivistysliitto. Kokoomustaustainen Porvarillisen työn arkisto sen sijaan on perustettu myöhemmin eli 1975 ja on kooltaan lähellä keskustan vastaavaa. Niiden avulla pystyy aistimaan hyvin ajankuvaa. Vuosibudjettimme on noin 250 00 euroa, Sohlman arvioi. Valtakunnallinen kansalaisjärjestöjen ja vasemmistolaisen työväenliikkeen keskusarkisto. Arkistoja täydennetään silti johtajan mukaan edelleen pienillä resursseilla. Vasemmistopuolueiden arkistoissa on paljon sellaista salaista materiaalia, jota ei ole lupa käyttää tutkimuksissa. KATAJISTO kiittelee Keskustan ja maaseudun arkistoa niin avoimuudesta kuin monipuolisuudestakin. . Ja varmasti heillä on ollut isompi tarvekin kirjata toimintaansa ylös. Keskustan historiikkiin liittyvistä mahdollisista uusista paljastuksista Katajisto ei suostu vielä isommin vihjailemaan. Itse olen tutkimuksissani huomannut, että esimerkiksi myytti keskustan kentästä pitää paikkansa. . Digitalisaation kehittyminen ja siihen liittyvät hankkeet ovat tuoneet toimintaan helpotusta. Katajisto käyttää tutkimustyössään paljon Keskustan ja maaseudun arkistoa ja antaa sille kiitettävän arvosanan. Henkilökohtaisia arkistoja voisi olla enemmänkin, Sohlman aprikoi. Olen huomannut, että myytti keskustan kentästä pitää paikkansa. 2.10.2020 43 TYÖVÄEN ARKISTO (TYARK) Vuonna 1909 SDP:n puoluekokouksessa Kotkassa perustettu Suomen vanhin työväenliikkeeseen liittyvä arkisto ja samalla maan vanhin kansanliikearkisto. Asiakirjat ja puolue-elinten pöytäkirjat on pystytty arkiston ansiosta taltioimaan turvatusti, hän kiittelee. . Paras tapa saada uutta materiaalia on silti edelleen se, kun puolueen kenttäväki käy arkistossa vierailulla ja pääsemme näkemään ihan kasvokkain. Maalaisliiton ja keskustan osalta faktaa on kerätty keskitetysti jo viiden vuosikymmenen ajan Keskustan ja maaseudun arkistoon. Tällä hetkellä valtionapu kattaa noin 70?80 prosenttia kuluista. Mitään isompia maantieteellisiä katvealueita ei ole silti päässyt syntymään. Resurssien myötä tuli myös velvoitteita toimitilojen, henkilöstön pätevyyden ja monien muiden asioiden suhteen. Arkiston merkitys puolueelle on avautunut tutkijan silmissä muutenkin kuin pelkästään työtehtävän kautta. Mukana suunnittelutyössä olivat puolueen ohella Keskustapuolueen Naiset, Nuoren Keskustan liitto sekä Maaseudun Sivistysliitto. Ajanjaksoa leimaavat edelleen Kja V-linjojen jännitteet. JUHLAVUONNA 2020 Keskustan ja maaseudun arkistosta löytyy noin 1 400 hyllymetriä paperiasiakirjoja, 160 000 valokuvaa, 1 600 julistetta, 6 400 tuntia äänitteitä, 920 tuntia elävää kuvaa ja noin 5,5 terabittiä sähköistä aineistoa. Vasemmistopuolueilla on arkistoinnissa erilainen traditio ja toimintatapa. ARKISTONJOHTAJANA vuodesta 1997 toimineen Tuomo Sohlmanin mukaan ”koko Suomen puolue” on pystynyt pitämään alkuperäisestä tavoitteesta melko hyvin kiinni. . Paperien määrä ja samalla arkiston koko kasvoi kovasti sotien jälkeen. . Olemme esitelleet pienen otannan aineistoista ja arkistonmuodostajista Facebook-sivullamme kerran kuukaudessa vuoden 2020 aikana. . ERI PUOLUEIDEN ARKISTOT. HISTORIANTUTKIJA Kati Katajisto kirjoittaa parhaillaan keskustan historian kuudetta osaa (1981?1991). Itseni lisäksi arkistossa työskentelevät toimistosihteeri ja tutkija. PORVARILLISEN TYÖN ARKISTO (PTA) Vuonna 1975 perustettu yksityinen keskusarkisto, johon kootaan kokoomuslaista, konservatiivista yhteiskunnallista toimintaa koskevia ja porvarillisissa järjestöissä syntyneitä asiakirjoja. Puoluekokousten, -hallitusten sekä työvaliokuntien lisäksi kokouspöytäkirjoja ja muuta aineistoa on koottu Apollonkadulle aina piirejä ja paikallisosastoja myöten. Vanhasen hallituksen aikanaan käynnistämä projekti ansaitsee kyllä maininnan. Ja tietysti Paavo Väyrysen vahva rooli on koko ajan taustalla. VIRALLISEMPAA statusta toimintaan toi pääsy valtionavun piiriin vuonna 1975. . . Kympin annan kyllä. Vanha sanonta historian totuuksien tunnistamisesta pitää hyvin paikkansa myös poliittisten puolueiden kohdalla. . KANSAN ARKISTO Perustettiin tammikuussa 1957, kun Suomen Kommunistisen Puolueen arkisto (1945–1956) ja Poliittinen lehtileikearkisto yhdistyivät. Syyskuussa 50-vuotisjuhlia viettänyt instituutio sai alkunsa vuonna 1969 perustetun Arkistosäätiön toimesta. . Jos ei silloin ihan digiloikkaa otettu, niin askel ainakin, Sohlman muistelee. Jokaisella itseään kunnioittavalla sivistysliikkeellä pitää olla asiat arkistoituna
Jossain vaiheessa lähetti toi suuren kukkakorin hyasintteja, joulutervehdyksen Johannes Virolaiselta. Pöydille oli nostettu kukkakoreja, ”joista kohoilivat hyasintit, kurkistelivat tulppaanit ja ojentautuivat kirkkaanpunaiset joulutähdet”. Koska Kekkoset eivät olleet kovinkaan uskonnollisia ihmisiä, kristillinen näkökulma ei Timo Kekkosen mukaan heijastunut Tamminiemen jouluun. Enimmillään koolla oli yhdeksän henkilöä: Urho ja Sylvi, pojat Taneli ja Matti perheineen ja kolme koiraa: presidenttiparin vinttikoirat ja Tanelin perheen sekarotuinen jugoslavialainen. Alkuun syötiin kalaa: lohta, silliä ja perunoita ja sen jälkeen perinteiset laatikot yhdessä kinkun kanssa. K. TYÖASIOILLA presidenttiä ei jouluna vaivattu. Kuvassa vasemmalta UKK, Salla Kekkonen, Tea Kekkonen, Taneli Kekkonen, Timo Kekkonen, Matti Kekkonen, Sylvi Kekkonen ja Brita Kekkonen.. Joulukukat tuoksuivat huumaavasti. Valot loistivat kirkkaasti suuressa kristallikruunussa, ikkunoista avautui luminen maisema kohti meren jäätä ja Seurasaarta. JOULUATERIA syötiin poikkeuksellisesti yläkerran ruokasalissa. Juhla ja joulun rauha olivat selvästi astuneet sisään taloon.” Näin kuvaa presidentti Urho Kekkosen lähiystävä, toimittaja Maarit Tyrkkö Tamminiemen jouluaattoa muistiinpanoissaan vuodelta 1978. Tyrkön mukaan alakerrassa maljakot olivat täynnä ruusuja. oli Alkon pääjohtajakin, hän joutui työn puolestakin varmaan olemaan aiheesta vähän kiinnostunut. 4.12.2020 44 ” TUNNELMA Tamminiemessä oli epävirallisen leppoisa ja jouluinen. Jälkiruualla ei suurta roolia ollut, mahdollisesti riisipuuro kävi sellaisesta. Timo Kekkosen Brita-äidin kotona Fagerholmeilla oli toisin ja viini puheen ja kiinnostuksen kohde. ellei sitten maailmanpolitiikassa ollut meneillään jotain mullistavaa. Joulu Ihan tavallinen perhejuhla Tamminiemen joulussa isoisä sai lahjoja eniten, Timo Kekkonen muistelee TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Joulunviettoa Tamminiemessä 1970-luvun alkupuolella. . Tamminiemen joulunviettoon kokoonnuttiin aattona noin kello viiden aikoihin. . Mutta jos on ollut joku kotimainen hallituskriisi, joita niihin aikoihin on ollut ihan riittämiin, niin ei niitä puitu siinä. Ennen sitä olohuoneessa olevaan joulukuuseen oli sytytetty kynttilät. A. Kekkosen suvun nykyinen päämies luonnehtii Tamminiemen jouluja hyvin tavallisiksi ja perinteisiksi, presidentin saamien lahjojen runsautta ehkä lukuun ottamatta. Politiikkaa ei Tamminiemen ruokapöydässä puhuttu jouluna eikä muutenkaan . Hiihtoharrastus kuului presidentin kuvioihin joulunpyhinäkin. Presidentti jakoi Tyrkölle, adjutanteilleen Lasse Wächterille ja Juha Engströmille ja ulkopoliittiselle erityisavustajalleen Jaakko Kalelalle kirjalahjoja lämpimän sarkastisin saatesanoin. Jouluaattona 1976 Kekkonen kertoo hiihtäneensä ilman hetkenkään paussia 2 tuntia 20 minuuttia, ainakin 15 kilometrin matkan. Jos jotain maailmaa mullistavaa olisi tapahtunut, varmaan olisi tavoitettu, mutta luulen että niihin aikoihin sai olla pyhät aika rauhassa, presidentti Urho Kekkosen pojanpoika Timo Kekkonen arvioi. Puhe kääntyi toviksi politiikkaan, josta Kekkonen siirsi sen kuitenkin hiihtosuorituksiinsa. Viiniä ei Tamminiemen joulupöytään kuulunut. . Timo Kekkosen mukaan pöydässä oli hyvin perinteistä jouluruokaa. Joulusaunaa ei myöskään ollut, ehkä siksikin, että Tamminiemessä oli tapana saunotella lauantaisin muutenkin
UKK-arkisto Työasioilla presidenttiä ei jouluna vaivattu. Toivon, että ihmiset hankkisivat täksi jouluksi kotimaisia tuotteita ja palveluita. Viime keväänä pidimme perheen Teams-kokouksia. Voisi sanoa, että vietämme joulua hybridimallilla. Saatuaan ruuanlaiton ja tarjoilun hoidettua talossa jouluna ollut henkilökunta kokoontui alakerran ruokailusaliin nauttimaan jouluruokia. Minäkin juhlin joulua läheisimpien seurassa ja perinteisin menoin. Ruokakin oli pääosin samaa kuin jouluaattona. Sitä kautta voi muistaa muitakin sukulaisia. Isoisä sai lahjoja ylivoimaisesti eniten, ja suklaata ja muita herkkuja riitti kotiinkin vietäväksi. Se olisi lahja Suomelle. Tamminiemeen kokoonnuttiin uudelleen vielä tapaninpäivänä samalla kokoonpanolla. Maitotilallisina olemme aina viettäneet sitä kotona. Aikuiset lapset tulevat kotiin viettämään sitä, kuten tavallisesti. Se on jäänyt mieleen, että tapanina tarjottiin sitten aina lipeäkalaa, se jäi nuorelle mieleen. Erityisesti Sylvi yritti jo aikaisessa vaiheessa kannustaa lapsenlapsiaan lukuharrastuksen pariin. Kun koronavirus saadaan hoidettua pois päiväjärjestyksestä, päästään taas kiinni tavalliseen elämänmenoon.” Koronajoulua vietetään hybridimallilla Korona saattaa pistää joulunviettotavat uusiksi – tai sitten ei. Voimme tehdä sen sydämissämme, mikäli konkreettinen kohtaaminen ei ole mahdollista.” HANNAKAISA HEIKKINEN: Korona ei isosti muuta jouluamme. Vanhin poikani haluaa riisipuuroa rusinasopalla. Uskon, että perinteiset joulukuviot toteutuvat; haudoille viedään kynttilät, metsästä haetaan kuusi ja kinkku on pöydässä. Se on luultavasti mahdollista tänäkin vuonna. Paras joululahja on muistaa toisiamme. Ei välttämättä niin, että sitä olisi hirveästi odottanut, Timo Kekkonen myöntää. . Joskus aiemmin on tapaninpäivän jälkeen lähdetty reissuun, mutta nyt sellaista ei tarvitse miettiä. Nyt täytyy miettiä, onko se mahdollista. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO. ARTO PIRTTILAHTI: ”Korona muuttaa jouluamme ja ei muuta. Niitä ei edes järjestetä. Tänä jouluna sitä vietetään kotona erityisen korostuneesti. Aattona käymme kirkossa ja sytytämme kynttilät Sauvon hautausmaalle. Nyt arvomme etukäteen, kuka hankki lahjan kenellekin. Tamminiemen jouluperinteeseen kuului myös henkilökunnan jouluillallinen. Oli tapana käydä aina toivottamassa heille hyvää joulua, kun he olivat syömässä yhdessä. Tänä jouluna yhden lehmän on määrä poikia aattona, joten aikaa saattaa kulua navetassa paljonkin. Listasimme perheen kanssa joulutoiveita. Perinteisesti meillä on ollut jouluna puolison sukua koolla. Timo Kekkosen mukaan perheen omien lahjojen jakoa jännittävämpää oli kuitenkin presidentin saamien lahjojen jako. Kun lapset olivat nuorempia, kävimme yhdessä kauppakeskuksessa ja jokainen sai ostaa itselleen lahjan. Tänä jouluna myyjäiset jäävät väliin. . Oma äitini tarjosi sitä aina jouluaamuna ja niin teen minäkin. Toivon, että suomalaiset viettävät perinteistä ja rauhallista joulua. Ne olivat hyvin perinteisiä: kinkkua, laatikoita, kalaa. Tuskin kukaan ajattelee pyrkiä ulkomaille. Kansanedustajat kertovat, miten he viettävät keskitalven juhlaa tänä erikoisena aikana. Kaikki jouluun liittyvä pitää ajoittaa aamuja iltanavetan väliin. Kymmenen euron lisäys kotimaiseen kulutukseen tarkoittaa 10 000 työpaikkaa.” ESKO KIVIRANTA: ”Joulu on kodin ja perheen juhla. 4.12.2020 45 LAHJOINA perhepiirissä jaettiin lähinnä kirjoja. Metsästä haetaan kuusi ja syödään jouluateria
(työja elinkeinoministeriön julkaisuja) Vapaavuori Jan, Kiukunhallintaopas, 567 s. Pahaksi onneksi hallitus ylitti asiassa valtuutensa ja suututti käskyn pikavauhdilla toimeksi panneet minkkitarhurit perin pohjin. Hakemuksessa pitää erikseen listata, mitä korkealaatuista ja yhteiskunnallista kirjallisuutta on hankkinut. Kylmäävällä tavalla realisoitui myös kuuluisa sitaatti William Shakespearen Hamletista: Tanskanmaassa on jotain… no tiedätte kyllä mitä. ”Minua käytös harmitti silti sen verran, että heti tentin jälkeen kysyin Virolaiselta: ”Muistat sie nyt Jussi?” Jussi ei vastannut mitään, Koulumies kertoo kirjassaan. Näin valloitin Voguen, Me Naiset ja nostin demarit suosta, 333 s. Koulumiehen mukaan juuri ennen lähetyksen alkua Virolainen ryhtyi juonittelemaan ja heitti hyvin tuntemalleen Koulumiehen tentaattoriparille Antero Kekkoselle: ”Kuules Antsa, mikäs se onkaan tuon sinun vieressäs istuvan kaverin nimi. Yhdistys lähetti jäsenilleen tänä vuonna, noh, kerrassaan hengästyttävän esimerkkilistauksen: Marin Sanna, Imagon kiillottaja. Emeritustoimittaja Jyrki Koulumies kertoo mainiossa muistelmateoksessaan Koulumies riittää (Karisto), kuinka vanha kehäkettu Johannes Virolainen yritti horjuttaa hänen itseluottamustaan televisiotentissä vuoden 1982 presidentinvaalien alla. VASTUSTAJAN psykologinen horjuttaminen on tuttua urheiluareenoilta, mutta on se osattu aina politiikassakin. Mie en sitä millään muista?” Koulumies sanoo kepulaisen tuttunsa kertoneen myöhemmin, että Virolainen oli miettinyt strategioitaan siltä pohjalta, että koska hän tunsi Kekkosen hyvin, voisi hoitaa tilanteen ”näin karjalaisten kesken” – mutta että ”se toinen voi olla hankalampi pala”. Maailmalle levisi hurjia uutiskuvia minkkiholokaustista, jossa tapettuja minkkejä kaadettiin joukkohautoihin kuorma-autolasteittain. Kiltin puoluejohtajan kannatussyndrooma, 233 s. Millähän osastolla kaikki noin kiinnostavat teokset ovatkaan. (Savukeidas) Rinne Antti, Muistoja klarinetistani – uusi arki politiikan kakkosketjussa (Kalevi Sorsa -säätiö) Ohisalo Maria, Takaisin marginaaliin – kuinka pitää kannatus 11 prosentissa (Sitra) Tämän luettuaan ainakin Apollon Tietäjällä meni kirjakaupassa sormi suuhun. Koronamutanttiminkkien kosto kuulostaa B-luokan kauhuelokuvalta, mutta on Tanskassa siis totisinta totta. (Sammakko) Orpo Petteri, Lähtisitkö kanssani kaljalle. Eihän tässä näin pitänyt käydä, 23 s. (Kalevalaseura) Kiuru Krista & Lintilä Mika, A Match Made in Heaven, tarinoita poliittisesta ystävyydestä, 122 s. KORONAEPIDEMIAN hillinnässä on joka maalla omat ongelmansa, mutta Tanska on joukossa aivan oma lukunsa. Vapaavuoren kiukunhallintaopas ja muuta lukemista TEKSTI: HENNA LAMMI, PEKKA POHJOLAINEN. (Johnny Kniga) Halla-aho Jussi, Whataboutismi poliittisena tehokeinona: kiusallisista asioista epäolennaisuuksiin, 145 s. Viruksen muuntuminen ja leviäminen minkkitarhalla säikäytti maan hallituksen niin, että elikot määrättiin tapettaviksi viimeistä yksilöä myöten. (Niin & Näin) Saukkomaa Harri & Kulmuni Katri. Apollon Tietäjät 46 4.12.2020 POLITIIKAN TOIMITTAJILLA on oma yhdistyksensä, joka muun toiminnan ohessa jakaa jäsenilleen kirjastipendejä. Koulumies kertoo haistaneensa itsekin kömpelön yrityksen ja epäilee Virolaisen harjoitelleen sitä tuoreen Kyllikki-vaimonsa kanssa. Eikä siinä kaikki: sittemmin ilmeni, että mätänemiskaasut ovat nostaneet tapettujen minkkien raatoja maanpinnalle
Miesten aseman parantaminen on keskustalle luonteva päämäärä naisten tasa-arvo-ongelmien ohella. Hyväksyntää ja paikkaa voidaan alkaa etsimään vääristä paikoista, jotka johtavat lopulta rikolliseen toimintaan. 4.12.2020 47 Puheenvuoro TORSTAINA 19.11. Miesten osuus korkeakoulutetuista laskee. SUUNTA ON erityisen huolestuttava, sillä ilman työtai opiskelupaikkaa riski syrjäytymiseen kasvaa. vietettiin kansainvälistä miesten päivää. TOINEN HUOLENAIHE on miesnäkökulma suhteessa isyyteen. Toisaalta avioerojen yhteydessä isä on useimmiten se, joka joutuu kohtaamaan huoltokiusaamista ja vieraannuttamista omista lapsistaan. Mihin on matkalla suomalainen mies. Pitkittynyt työttömyysjakso vaikeuttaa myös uudelleen työllistymistä tulevaisuudessa. Syrjäytyneisyys ja tunne siitä, ettei ole paikkaa tässä yhteiskunnassa, voi johtaa radikalisoitumiseen ja ääriajatteluun. Petri Honkonen keskustan varapuheenjohtaja. Pelkona onkin, että jo ennestään merkittävä syrjäytyneiden nuorten miesten määrä kasvaa entisestään. Nämä lukutaidon puutteet heijastelevat merkittävinä vaikeuksina, kun nuoret pojat siirtyvät kohti jatko-opintoja. Ikävimmissä tapauksissa tämä elämäntie johtaa vankilaan. Joka kahdeksannella pojalla on puutteita lukutaidossa heidän päätettyään peruskoulun. Suomessa osalla pojista lukutaito on heikolla tolalla. Valmiuksien puute näkyy osaltaan jatko-opintojen keskeytysten liian isona prosenttina. Miehen vuosi on 11 kuukautta, koska syrjäytyminen johtaa helpommin päihdeja terveysongelmiin ja ennenaikaiseen kuolemaan. Mutta myös miesten kohtaamat tasa-arvo-ongelmat on nostettava esille. Isän rooli on ollut murroksessa ja mennyt parempaan suuntaan. NAISTEN KOHTELUSSA yhteiskunnassamme on paljon parannettavaa, Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia paikkoja naisille. Perinteisestä etäisestä ja ankarasta isän mallista on menty kohti läheisempää isän ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Naisten tasa-arvo on ollut Suomessa paranemaan päin viime vuosikymmeninä, mutta miten voi suomalainen mies
KUNTAPOLITIIKASSA on vilahtanut yli neljännesvuosisata. On se tietenkin vähän ollut vaikeaa edetä keskustassa ammattijärjestöihmisenä, Jauhojärvi myöntää. Tietenkin tästä selvitään. Olivat porukalla suunnitelleet selkäni takana, että minut värvätään mukaan, Jauhojärvi kertoo. Eräänä päivänä minulle soitti nuori mies ja kysyi, voiko päästä keskustan kuntavaaliehdokkaaksi. Hänelle itselleen ovat tärkeitä kehittämisen kohteita olleet työntekijän asema, työsuojelu ja -hyvinvointi. Itse en ole myrskynsilmässä, mutta suuri huoli painaa siihen joutuneiden terveydestä ja jaksamisesta. Työ keskustan hyväksi ei kuitenkaan lopu. Välillä nämä ovat Jauhojärven mukaan jääneet liian vähälle huomiolle ja livenneet sivuraiteille. . Kuntaa on viety eteenpäin varaluottamusmiesten voimin. . Haluan, että keskustaa ohjataan enemmän alkiolaiseen ja järkivihreään suuntaan. Keskustassa Jauhojärven mielestä tärkeintä on ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Talkooalttiuden oli varmaan pistänyt merkille myös Jauhojärven naapuri, joka kerran tuli nostamaan naisen päiväuniltaan silloisen Kunnallisalan virkamiesliiton (KVL) kokoukseen. Kymmenen vuotta hän johti Rakovalkea-teatteriryhmää. Usko on palautumassa. . Pitää vain mennä eteenpäin. . Jauhojärvi korostaa kuitenkin, ettei Kittilässä ole masennuttu. OULUN PUOLUEKOKOUS valitsi Jauhojärven keskustan puoluevaltuustoon. Koen, että on aika jäädä eläkkeelle, mutta tuntuu hyvältä, kun saan värvätä mukaan nuorempia. Parhaillaan hän esiintyy Loihakat lausujat -ryhmässä, joka esittää eri runoilijoiden teksteistä laadittuja koosteita. Tarjoilin siitä paikallisten yrittäjien tapahtumassa keskustan teltalla raparperista tehtyä kepujuomaa, Jauhojärvi hymyilee. Politiikan lisäksi Jauhojärvi on harrastanut kulttuuria, erityisesti teatteri on lähellä hänen sydäntään. Jauhojärvi vaikuttaa tällä hetkellä muun muassa rakennuslautakunnan puheenjohtajana, mutta aikoo nyt jättäytyä pois vaaleista. Keskustan Lapin piirin puheenjohtajana vuosia toimineena hän havaitsi, että oli erityisen vaikeaa saada keskustalaisia ehdolle liittovaaleihin. Erityisesti viimeisen kuuden vuoden aikana kittiläläisellä kuntapolitiikan kentällä on ollut tuulista. Haluan olla vielä tämän yhden kauden vaikuttamassa asioihin ja tuoda keskusteluun pohjoisen ihmisen ääntä, hän sanoo. Sinä aikana Jauhojärvi on ehtinyt nähdä paraatipaikalta monenlaista. Vähän on mennyt sellaiseen Amerikan tyyliin, että media muokkaa kuntalakia ja valitsee puolueiden puheenjohtajia, hän puhahtaa. . YHDEN OHJEEN hän antaa uusille päättäjille. . Vieläkin Jauhojärveä kuitenkin harmittaa hässäkkä, jota on puitu vuosikausia valtakunnan mediassakin. Liputan myös perusasioiden kuten kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. . Olen aina ollut sellainen talkooihminen ja harrastanut kaikenlaista yhteistä toimintaa, hän naurahtaa. 4.12.2020 48 Talkoohenkinen ammattijärjestöaktiivi Pirkko Jauhojärvelle työ yhteisten asioiden hyväksi on aina ollut intohimo KITTILÄLÄINEN Pirkko Jauhojärvi on urakoinut keskustalaisen aatteen pellolla vuosikymmeniä, eikä tahti vieläkään ota hiipuakseen. Monilla tilastomittareilla tarkasteltuna Kittilä on melkeinpä kuntien eliittiä, hän kehaisee. Ollaan hyvässä jamassa. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: PETRA PÖYLIÖ. Jauhojärvi on toiminut luottamusmiehenä, yhdistyksen puheenjohtajana ja valtakunnallisen liittovaltuuston jäsenenä. . . Sitä on pidetty vasemmistolaisten hommana, Jauhojärvi huokaa. Lex Kittilä vei ihmisiltä halut vaikuttaa. Useampi muukin uusi kasvo miettii mukaan lähtöä. Ole rehellinen itsellesi ja kavereillesi. Siitä on osoituksena edellä mainittu puhelinsoittokin; konkari kerää jo ahkerasti nimiä keskustan ehdokaslistalle. . Siitä alkoi pitkä ura ammattijärjestöihmisenä. Keskiössä eivät niinkään ole olleet palkkaneuvottelut vaan työntekemiseen liittyvät parannukset, hän kertoo. . Ei elämä tähän pysähdy. Konkari uskoo keskustan vielä nousevan alhostaan. . Nyt kun käräjäoikeus on todennut syytetyt syyttömiksi, on jo toisenlainen ilmapiiri, Jauhojärvi kertoo. . Keittiön pöydällä jököttää nytkin iso menukanisteri, johon on tussilla kirjoitettu KEPU. . . SAMOIHIN AIKOIHIN hän lähti mukaan myös keskustan remmiin. Tee ryhmätyötä, sooloilu ei ole hyvä asia.
Pirkko Jauhojärvi toivoo, että keskustaa viedään alkiolaisempaan suuntaan.. 4.12.2020 49 Lex Kittilä vei ihmisiltä halut vaikuttaa
Kuntavaalien lopputulos pohjustetaan ehdokasasettelussa. – Upeat ihmiset ovat tempaisseet minut mukanaan järjestötyöhön, hän kertoo. – Paikalliset koronapäätökset ovat esimerkki siitä, miten osaavia päättäjiä meillä on. Aiemmin Kymenlaaksossa vaikuttanut Lonka on toiminut puolueen eri luottamustehtävien ohella Kouvolan kaupunginvaltuutettuna neljän kauden ajan. Toisena esimerkkinä voi kainuulaisten mukaan pitää Saarikon ajatusta Norjan mallista eli opintolainojen anteeksianKeskustan piirikokouskierroksella valettiin uskoa kuntavaalimenestykseen Naispuheenjohtajien esiinmarssi jatkuu Keskusta Jari Laukkanen TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Pe tri G ör m an Pä ivi Ve nto Harriet Lonka. – Myös kokousajat tulee järjestää lapsiperheystävällisiksi, piiri linjasi. POHJOIS-POHJANMAAN kuntaja järjestökoordinaattori Antti Ollikainen uskoo vahvasti, että viime kuntavaalien ehdokasmäärä tullaan nykyisellä vauhdilla ylittämään. PIIRIKOKOUKSISSA kautta maan valmistauduttiin tulevan kevään kuntavaaleihin. Meidän keskustalaisten tärkein tehtävä on alkaa uskoa itseemme. Pohjois-Karjalan piiri esitti, että jokaisessa kunnassa järjestetään lastenhoitomahdollisuus kokousten ajaksi. Etelä-Pohjanmaalla hän muistutti keskustan vahvasta asemasta kuntakentässä. 4.12.2020 50 KESKUSTAN piirijärjestöissä on puoluejohdon tapaan meneillään naisten vahva esiinmarssi. Viime vaaleissa keskusta oli siellä vaalivoittaja 36 prosentin ääniosuudellaan. – Populistiset voimat haluavat haastaa osaamistamme puhumalla asioista, jotka eivät liity kuntiin millään tavalla. Helsingin Keskustan johtoon valittiin filosofian tohtori Harriet Lonka. Kainuun piirin mielestä digitaalisuus antaa keskustalle hyvän mahdollisuuden profiloitua monipaikkaisuuden edistäjänä. Pohjois-Savossa todettiin, että nuoria saadaan mukaan vain menemällä sinne, missä he ovat ja puhumalla niistä asioista, jotka heitä kiinnostavat. Päijät-Hämeen uusi puheenjohtaja, sysmäläinen Eevakaisa LehtosaloLönnberg sanoo uskovansa maalaisjärkisiin, ratkaisukeskeisiin sekä työtäpelkäämättömiin keskustalaisiin. Riikka Turunen. Kenttäväkeä vaalityöhön kannustamassa on kiertänyt myös puheenjohtaja Annika Saarikko. Listoille halutaan joka puolella maata etenkin nuoria ehdokkaita. Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg. Kymenlaakson piirin uudeksi veturiksi valittu pyhtääläinen Riikka Turunen on tuore kasvo politiikassa. Syyskokouskierroksella peräti kolme piiriä eli Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Helsinki saivat uuden naispuheenjohtajan. Piirin puheenjohtajan Mikko Savolan mukaan kunta-asiat ovat keskustan leipälaji. Hyvänä esimerkkinä on keskustan ajama sähkönsiirtohintojen saattaminen kuriin. – Eiköhän lähdetä siitä, että nyt pistämme paremmaksi ja luku alkaa keväällä nelosella, myhäili piirin toiminnanjohtaja Lasse Kontiola. Keski-Pohjanmaalla Kimmo Mäkelä toivoi puolueelta esimerkiksi Teamsin kautta toteutettavia koulutuksia, joissa annetaan vinkkejä kampanjointiin. Lapissa ehdokasasettelu on jo hyvällä mallilla. – Jokainen ehdokas houkuttelee mukaan kaksi muuta, hän ehdotti reseptiksi. Puolue tarvitsee hänen mukaansa Päijät-Hämeen alueella lisää näkyvyyttä. PIIRIKOKOUSKIERROKSEN paneeleissa ja yleiskeskusteluissa käytiin läpi iso kirjo teemoja. – Mutta vain silloin, kun tie-, tietoja sähköverkot ovat hyvin hoidettu ja tasapuolisia koko maassa
Lapin kokouksessa oltiin kyllästyneitä Kiurun toimintaan matkailun rajoittamisessa. Etelä-Pohjanmaan piiri kiirehti biokaasun jakeluverkon laajentamista, jotta biokaasuautoilu voi yleistyä. Peräpohjolan piiri huomautti, että Länsi-Pohjan synnytysosaston toiminta on jälleen uhattuna, eikä ministeri ole myöntänyt jatkolupaa. – Mittamme on täysi, ja vaadimme ministeri Kiurun eroa, Lapin piiri jyrähti. – Pitkien etäisyyksien maassa pitää myös pystyä ajamaan henkilöautolla ilman syyllistämistä. – Monipaikkaisuus mahdollistaa tulevaisuudessa myös sen, että opiskella voi kotipaikkakunnalta käsin, eikä tarvitse lähteä muualle. Pohjois-Savon piiri saa uuden jäsenen vuodenvaihteessa, kun Joroisten kuntayhdistys tulee mukaan toimintaan. Pirkanmaan Keskustan mukaan monipaikkaisuutta pitää mahdollistaa käytännön teoin. Rovaniemeläiset keskustavaikuttajat Raija Kivilahti, Kaisu Huhtalo ja Pertti Lakkala vaihtoivat ennen Lapin piirikokousta kuulumisia kansanedustaja Katri Kulmunin kanssa. – Litrakohtaisen verotuksen tilalle tarvitaan kilometripohjaisuuteen perustuva järjestelmä, joka ei ole sidottu käyttövoimaan. POHJOISTEN keskustapiirien tulilinjalla oli erityisesti sosiaalija terveysministeri Krista Kiuru. Keski-Suomen piiriä keskustelutti kymmenen kunnan omistaman verkkoyhtiön tilanne ja sen vaikutus kuntien talouteen. 4.12.2020 51 nosta niille, jotka asettuvat työskentelemään harvaan asutuille alueille. Piiri perääkin valtion vastuuta koko Suomen kattavasta valokuituverkostosta. Juha Sipilä sanoi susipolitiikasta ääneen sen, mitä moni ajattelee. – Itä-Suomen heikompi työllisyysaste ja aivan poikkeuksellinen vesistöalue antavat yhdessä suorastaan velvoitteen toimia asiassa. – Kaupungissa tavoitteena tulee olla 15 minuutin elinympäristö, jossa arjen palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Itä-Savossa keskustaväki oli äimistynyt Savonlinnan hangoittelusta Etelä-Savon hyvinvointialuetta vastaan. – On vastuutonta, että 60 000 asukkaan seutukunnalta viedään synnytysosasto kohtuuttoman matkan päähän. Maakuntajakoa muutetaan myös siltä osin, että Iitti siirtyy osaksi Päijät-Hämettä. Oliver Pietilä arvioi Keski-Pohjanmaalla monipaikkaisuutta opiskelijan näkökulmasta. ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä ennusti Keski-Pohjanmaalla koronan pahimman iskun yritysten taloudelle alkavan Suomessa realisoitua vuodenvaihteessa ja sen jälkeen. Uudenmaan piiri korosti, että autoilu on monille uusmaalaisille välttämätöntä esimerkiksi töissäkäynnin vuoksi. Se edellyttää riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Etelä-Hämeen piiri listasi mahdollisia toimia yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi: alv-rajan nosto, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, paikallisen sopimisen edistäminen sekä tutkimusja kehitysrahoituksen kasvattaminen. Pohjois-Pohjanmaalla otsikoihin nousi susipolitiikka. – Nyt on tärkeää, että mahdollisimman moni yritys saa pidettyä sieraimet veden pinnan yläpuolella, jotta meillä on työllistäjiä siinä vaiheessa, kun palaamme jonkinlaiseen normaaliin. – Nappi otsaan vaan, ex-pääministeri pamautti. Samalla keskusta hyväksyi Iitin kunnallisjärjestön liitettäväksi osaksi Päijät-Hämeen piiriä. KARJALAN PIIRI toivoi Saimaan vesistöalueen maakunnilta yhteistyötä matkailun kehittämisessä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja piirin puheenjohtaja Timo Pärkkä loivat omalta osaltaan taisteluhenkeä Keski-Pohjanmaan piirikokouksessa. Kansanedustaja Hanna Kosonen muistutti, että Pohjois-Savon tahto tuli neuvottelujen aikana selväksi, ja siksi Savonlinnan olisi nyt vain suuntauduttava Etelä-Savoa kohti. Kunnissa on petytty pahoin valtioon, jolta piti tulla miljoonatuet laajakaistayhteyksien rakentamiseen. Mittamme on täysi, ja vaadimme ministeri Kiurun eroa. Jo rm a U us ita lo Auni Vääräniemi. Helsingin piiri liputti sujuvan arjen sekä vireän, vihreän ja kestävän Helsingin puolesta. Susien kannanhoidollinen metsästys on alueen kansanedustajien mukaan aloitettava vahinkojen ehkäisemiseksi
Kun pyydettiin ehdokkaaksi, suostuin. Aina olemme keskustelleet paljon yhdessä näistä teemoista. Keskustalaisuus on minulle kodin perintöä. Nykyään meillä on enemmän aikaa tehdä asioita yhdessä, kuten viettää aikaa mökillä ja harrastaa liikuntaa. Se tuntuu hyvältä. 4.12.2020 52 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN Kepukaverit PAULA LASANEN: Tapasimme Mikon kanssa ensimmäisen kerran yläasteen alussa, kun perheemme muutti Posiolle. On ollut mukava nähdä, minkälainen hänen työpersoonansa on. Paulan kanssa meillä on samanlaiset arvot. Aluksi politiikka oli enemmän minun juttuni, mutta lasten kasvettua Paula on innostunut lähtemään mukaan. Lukiosta valmistuttuamme perustimme perheen ja muutimme Espoon Otaniemeen Mikon opintojen perässä. Asuimme siellä vuosia, kunnes muutimme Vihtiin omaan kotiin. Se on entisestään lähentänyt meitä. Minä olen enemmän sivustaseuraaja. Isompia kahnauksia ei ole syntynyt. Hän auttoi minua tietokoneen kanssa, ja siitä se taisi lähteä. Vihdissä on vallinnut hyvä yhteishenki yli puoluerajojen. Keskustan ja politiikan kautta on tullut paljon myös uusia ystäviä, joihin tuskin muuten olisi tutustunut. Kuntapolitiikkaan innosti vanhin poikamme, joka innostui jossain vaiheessa keskustanuorten toiminnasta. Tietysti aina joku ärsyttää puolin ja toisin, mutta niistä on selvitty puhumalla asiat halki. MIKKO: Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet minua aina. Isä on kunnanvaltuutettu. Mikko on luotettava, huumorintajuinen ja puhelias mies. ”Keskustan kautta on tullut paljon uusia ystäviä” Politiikka on Paula ja Mikko Lasasen yhteinen harrastus.. Yhteiskunnalliset asiat kyllä kiinnostavat ja esimerkiksi puoluekokouksiin on ollut mukava osallistua. Yhdessäolo aamusta iltaan ei ole tuntunut hankalalta, päinvastoin. Nyt korona-aikana olemme tehneet etätöitä kotona samassa huoneessa ja puolisosta on paljastunut uusia puolia. Äitini oli aikanaan mukana kunnan luottamustoimessa, joten ehkä kipinä on peräisin jo sieltä. Politiikassa Mikko on aktiivisempi kuin minä
tuhti lukupaketti kerran kuussa! Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! + 2 kk lehdet kaupan päälle! 12 kk / 70 € 6 kk / 35 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € HINNAT OVAT VOIMASSA KESKUSTAN JÄSENILLE. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Arvomme kaikkien Suomenmaan 31.1.2021 mennessä tilanneiden ja nykyisten tilaajien kesken Apple iPhone SE 64 Gt -puhelimen, jonka arvo on 459,90 €.
Petteri Salmijärvi, puheenjohtaja Pertti Lakkala, varapuheenjohtaja Ari Veikko Puska, varapuheenjohtaja Keskustan Lapin piiri ry LAPPI joutuu nyt eittämättä pahimpaan akuuttiin jamaan koronan takia. Toisaalta ei meillä ole syytä pitää taiteilijoita piilossa tautiaikana. Ensi vuoden aikana sitten nähdään, mitä vuosikymmenten työstä on jäljellä Lapin matkailussa ja mitä sieltä pystytään pelastamaan edes vähäisissä määrin. Sosiaalija terveysministeriön viimeisin esitys kansainvälisen matkailun avaamiseksi on saanut täystyrmäyksen Lapin matkailutoimijoilta. Virkamiesvalmistelun pohjalta esitys lähti lausuntokierrokselle ilman, että siitä olisi käyty laajempaa keskustelua ensin matkailutoimijoiden kanssa. Veronmaksajien rahoittama Yle voisi ottaa syötön vastaan ja vähentää turhanpäiväisiä ulkomailta ostettuja ohjelmia. Lappilaisten matkailutoimijoiden ja terveysviranomaisten mukaan toimintamalli olisi saatu toimimaan yhtä lailla kuin nyt toimivat urheilijoiden leiritykset useissa suomalaisissa matkailukeskuksissa. Esitettyä terveysturvallista matkailumallia ei ole otettu vakavasti. Tilanne on se, että Kiurua eivät kiinnosta Lapin asiat. Jos pahimmat kauhuskenaariot matkailun osalta toteutuvat, on sillä monia negatiivisia kerrannaisvaikutuksia. Esko Järvenpää Jämsä Verkosta Tuntuu siltä, ettei puolueemme uskalla pääkaupungissamme nostaa jalustalle niitä tekijöitämme, joille sydän sykkii Helsingille. KESKUSTALLA on aito huoli Lapin tulevaisuudesta. Käsityksemme mukaan lappilaiset toimijat sitoutuivat laajalti noudattamaan toimintamallia, kuten myös lappilaisten matkailutoimijoiden pitkän linjan matkanjärjestäjäkumppanit. Silloin juuri kansa tarvitsee heitä. Piirikokouksessamme todettiin, ettei viestiä tulevasta massatyöttömyydestä ole otettu tosissaan eikä Lapista esitettyjä ratkaisuehdotuksia ole kuunneltu. Olemme pettyneitä, ettei alueen matkailutoimijoiden viestiä ole riittävästi kuultu. Katsojaluvut olisivat korkeat, sillä moni on haaveillut teatterikäynnistä, mutta Pielavedeltä ei sinne helposti lähdetä, vaikka teatterin ystävä olisikin. Tällä mahdollistettaisiin se, että Lapin matkailupalveluita olisi ihmisten helpompi ja edullisempi käyttää hyväksi ja näin mahdollistaa elämä ja elinkeino pohjoisessa. Esimerkkinä mainittakoon kuntien vähenevät verotulot. Lapin matkailutoimijoiden ja terveysviranomaisten laatima terveysturvallisen ja kestävän matkailukäytävän toteuttaminen on mahdollista, jos on tahtoa. Missä on tahtoa, siinä on tie. Ja kyllä Lapin edustajat ovat oikeilla jäljillä, kun kyseenalaistavat Krista Kiurun toimet. Nyt kuitenkin pitää valmistautua siihen, että rokote saadaan aikaan ja elämä palautuisi edes jotenkin normaaliksi. Teattereiden talous ja toiminta taattaisiin siirtymällä vihdoin digiaikaan. Talouden tiukentuessa kunnissa joudutaan etsimään entisten säästökohteiden lisäksi uusia. Siihen mennessä kannattaisi turvata Lapin matkailu esimerkiksi alentamalla kaikki arvonlisäverot kolmasosaan nykyisestä. Yle toteuttaisi näin ohjelmaperiaatteitaan erinomaisesti – koko kansa teatteriin. LAPIN MATKAILUN osalta tämä vuosi ja tuleva talvi on jo käytännössä menetetty. On myös hyvä muistaa, ettei mikään lappilainen toimija ole missään vaiheessa vaatinut rajojen holtitonta avaamista eikä kenenkään terveysturvallisuuden vaarantamista. Jos olisi kyse eteläisemmän Suomen elinkeinoista, niin Kiuru laulaisi toisella äänellä. Arvailla vain sopii, mikä on tämän erittäin vaikeaselkoisen esityksen tarkoitus. Ylen osalta kynnystä madaltaisi se, että samalla se olisi mukana edistämässä kansanterveyttä. Pitkän linjan Lapin matkojen järjestäjät ovat vetäytyneet ja nostaneet kädet pystyyn. 54 4.12.2020 MIELIPITEET VIIME VIIKKOJEN kuhina Lapin matkailun ympärillä sai lisää kierroksia keskustan Lapin piirin syyskokouksen kannanotosta, jossa haluttiin aidosti nostaa huoli Lapin matkailun tulevaisuudesta esille. Kuvauksien järjestäminen voisi alkaa Kansallisteatterista. Matti Tuominen KORONA rajoittaa nyt pitkään perinteisiä teatterija konserttipalveluja, henkilöstöä lomautetaan tai toiminta on muutoin vajaata. Lappilaiset yhdessä terveysviranomaisten kanssa rakensivat terveysturvallisen mallin jo viime keväänä. Sama koskee konsertteja. Ohjelmien laatu nousisi huimasti. Sen vuoksi hän pitää Lappia omien touhujensa koekenttänä. Lapin matkailun hätä on yhteinen asia Nopea keino Lapin hyväksi: arvonlisävero kolmasosaan Kulttuuria kotisohvalle Ville-Veikko Rantamaula keskustan puoluevaltuutettu. Lapin matkailu on vaatinut hallittua, testaukseen ja terveysturvallisiin matkailukäytäviin perustuvaa matkailun avaamista
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ei sudet ampumalla lopu, kun niitä tulee itärajan yli. Tyytyväisyyttä kohentanee kansan muistissa vielä säilynyt romanttinen kuva kylätiestä hevoskärryineen. Se nyt vain kuuluu luonnon kiertokulkuun. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Marja-Terttu Peltovuoma SUSIA on liian vähän vähennettäväksi. Kauko Juhani Riikonen SUSI on haittaeläin, ja sen suojeluun ei ole mitään järkeviä perusteita. Mutta koiran saa susi tappaa ihan vapaasti. Uuden ajattelun kautta voisimme pienentää liikenteen käyttökustannuksia, ajella paremmilla teillä hyväkuntoisilla autoilla ja vähentää liikenteen haitallisia päästöjä. Kalervo Stranius filosofian tohtori Viitasaari Tiestön kunto vaikuttaa liikennepäästöihin SUOMESSA on susiviha! Ihminen on itse syypää, että sudet tulevat asuinalueille. Jorma Kekkonen LAITONTA ilman lupaa tappaa suojeltu eläin edelleen. Maksumiehiä näihin vahinkoihin ei tahdo löytyä, maksetaan vain taskurahoja. Rahaa kyllä riittää esimerkiksi valtateiden keskikaiteiden rakentamiseen, mutta kuinka tarpeellisia ne todella ovat suhteessa sorateiden hoitotasoon. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu HALLITUKSEN liikenteen päästöjen puolitustavoitetta ei saa eikä ehkä voikaan toteuttaa vain askartelemalla ajoneuvojen parissa, vaan huomio on kohdistettava painokkaasti myös ajoneuvojen käyttöolosuhteisiin eli tiestön kuntoon erityisesti maaseudulla, missä liikenne on yksityisautoilun varassa mitä suurimmassa määrin. HUONOKUNTOINEN tie aiheuttaa ajoneuvon rikkoontumisia, hidastaa matkantekoa, kasvattaa polttoaineja rengaskuluja sekä ilmastopäästöjä, nostaa liikennevahinkoriskiä ja kasvattaa kuljettajan stressiä. PERUSTELLUSTI voidaan sanoa, että paikallisteiden hoidossa syrjitään maaseudun asukkaita. Koira on vaarallisempi kuin susi. Samalla tulisi parannettua maaseudun elinvoimaisuutta. Toisaalta huonokuntoiset tiet heikentävät koko ajoneuvokannan kuntoa, mutta todennäköisesti myös nopeuttavat ainakin huonokuntoisimpien ajoneuvojen lopullista romuttamista eli autokannan nuorentamista ylipäätään, mikä tukisi hallituksen tavoitetta. Kuoppia kierrellessä tulee kuskin penkillä pohtineeksi, onko tienpidon oltava tällaista vai onko vaihtoehtoa. On olemassa vaihtoehto: siirretään laskennallisesti tiestön huonosta kunnosta johtuvat käyttäjäkohtaiset kulut suoraan paikallisteiden hoitoon. Tien kunto riippuu sen hoitoon osoitetusta rahasta – yleensähän se ei ole riittävä, ja maksajaksi joutuu lopulta tien käyttäjä. Oli se kuinka puhdasrotuinen, koulutettu ja kallis hyvänsä, luontoon liikkumaan päästetty eläin se silti on. Odotan innolla, että metsästyskausi päättyy ja koirat häipyvät maastosta ja pääsen turvallisesti vaeltamaan metsiin. 200 yksilöä ei riitä säilyttämään perinnöllistä monimuotoisuutta, ja susi on tärkeä pienpetojen ja hirvieläinten säätelijä luonnossa. Asetetaan tavoite nykyistä korkeammalle ja laitetaan tieverkko kuntoon tasapuolisesti myös maaseudulla.. Helena Taavitsainen TAPPOTUOMIO sudelle ehdottomasti silloin, kun on luotettavaa näyttöä siitä, että susi jossain on ihmisille aiheuttanut konkreettista uhkaa. Kansalaiset maksavat siis erikseen siitä, että käyttävät heikkokuntoisia teitä. Kanadassa maksetaan tapporahaa, ja sama käytäntö pitäisi ottaa käyttöön myös Suomessa! Jarmo Pekkarinen JOS YHDESSÄ pitäjässä on susi tappanut 6 metsästyskoiraa 3 viikossa, niin jotain on tehtävä. Otetaan uusi näkökulma, asetetaan tavoite nykyistä korkeammalle ja laitetaan tieverkko kuntoon tasapuolisesti myös maaseudulla. Onko tarkoituksenmukaista pitää paikallisteitä heikossa kunnossa. Huonokuntoisten teiden varrella asuvat joutuvat vielä todennäköisesti hankkimaan ajoneuvon ominaisuuksilla, jotka myötäilevät käyttöolosuhteita paremmin ja ovat kalliimpia kuin vastaavat kaupunkiautot. Nyt sitten nillitetään. 55 4.12.2020 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Santra-Mari Salonen KYLLÄ niitä voidaan kannanhoidollisesti metsästää. Ari Impiö Kiivasta keskustelua susista Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi herätti kiivaan keskustelun Suomenmaan Facebooksivulla. Voisiko asumisen keskittäminen isompiin taajamiin olla yhteiskunnallinen, strateginen tavoite, jota tuettaisiin tinkimällä tiestön hoidosta. Mitä heikompi on tien kunto, keskimäärin sitä enemmän joutuu tienkäyttäjä panostamaan tiellä liikkumiseen suoraan omasta kukkarostaan. Sorapintaiset paikallistiet ovat useinkin hyvin huonossa kunnossa, mikä ilmenee muun muassa syvinä ja vaarallisina kuoppina. Näyttää siltä, että tienpitäjä on alentanut hoitokustannukset sellaiselle tasolle, jonka kansan tyytyväisyys antaa myöten – ehkä alemmaksikin. Rangaistukset vain kovemmiksi, niin että kun kiinni jää, tuntuu kukkarossa
Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta, että tänä vuonna pikkuveljeni turkulaisella ala-asteella jouduttiin lopettamaan saksanopetus opetusryhmän pienuuden vuoksi. Huoneiston hinta on 385 €. Mahdollisuus on myös yöpyä muualla. ETÄOPETUKSELLA voidaan esimerkiksi laajentaa kurssitarjotinta ja valinnaisaineiden määrää jo peruskoulussa. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Tervetuloa jututtamaan keskustalaisia päättäjiä sekä kuntavaaliehdokkaita la 5.12. Nykyään alakouluikäisellä koulumatka saa olla korkeintaan 2,5h yhteensä. Järjestelmän periaate on sama kuin syyskuisessa puoluekokouksessa. 56 4.12.2020 Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Etäkoulusta ratkaisuja perheiden arkeen KORONAVIRUS ja siitä johtuvat rajoitukset ovat pistäneet arkemme uusiksi tänä vuonna. Kukaan ei siis pääse kokoukseen mukaan pelkästään tulemalla kokouspaikalle, vaan ilmoittautuminen on tehtävä ennakkoon. 040 416 0147, matti.kuittinen(a) keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Ilmoittautuminen 4.12. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. Mökki sijaitsee rinteiden lähellä. Suosittelemme voimakkaasti myös äänioikeutettuja kokoustajia osallistumaan tilaisuuteen etäyhteyksiä käyttäen. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Näin saadaan lapsille entistä enemmän mahdollisuuksia opiskella laaja-alaisesti kotikunnasta riippumatta. Pienelle koululaiselle päivästä tulee näillä lukemilla suhteettoman pitkä. klo 23.59. Vain virallisten kokousedustajien toivotaan osallistuvan kokoukseen paikan päällä, asianharrastajat voivat osallistua Teams-yhteyden kautta etänä. Osallistujien turvallisuuden takaamiseksi kokoustilaan päästetään paikalle vain äänivaltaiset osallistujat, talkoolaiset sekä erikseen pyydettyjen puheenvuorojen pitäjät. Etäopetus tulisikin ottaa tiiviiksi osaksi koulunkäyntiä jo alakoulusta lähtien. Osittaisella etäopetuksella ja kokoamalla ryhmä useammasta koulusta opinnot olisivat voineet jatkua. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskus. Huomaattehan, että tällä kertaa kokoukseen pitää ilmoittautua läsnäolevaksi viimeistään la 5.12. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. mennessä puheenjohtaja Hannu Karviselle: hannu.karv@kyyhkynetti.com tai puhelimella 050 596 1784. Toisin sanoen myös kokoustilaan fyysisesti paikalle tulevat osallistujat äänestävät sähköisesti ja heidän tulisikin ottaa mukaansa sähköpostin lukemiseen soveltuva laite (esim. Ilmoittautua voi piirin nettisivuilla www.keskusta.fi/etela-hame. Omaa vakuutusta suositellaan. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 28.11.2020 mennessä Annelle 040 730 8674. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Keskustan Partalan paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään ti 8.12. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Kokous järjestetään tänä vuonna koronatilanteen vuoksi poikkeuksellisesti ns. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@ keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Kiipulantie 507, Turenki). klo 18.30, kahvi klo 18. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaleja. klo 14 Haukivuori, Rantakankaan hiihtomajan nuotiopaikka. Tarjolla pientä purtavaa, keskusteluja Mikkelin tulevaisuudesta ja ulkoilun iloja! Voit myös ilmoittautua kuntavaaliehdokkaaksi! Itä-Savo Savonlinna. Keskustalaiset laavukiertueella. Etelä-Savo Mikkeli. Mikäli jo peruskoulussa voitaisiin opiskella vaikkapa yhtenä päivänä viikossa etänä, saataisiin etenkin pienten koululaisten raskasta viikkoa vähän keveämmäksi ja energiaa jäisi myös harrastuksiin. krs, 87100 Kajaani. Anna Sirkiä Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha Iso-Aho puh. hybridimallilla, eli kokoukseen on mahdollista osallistua joko tulemalla kokoustilaan paikan päälle tai seuraamalla kokousta etäyhteyksin teams-palvelun välityksellä. klo 10 alkaen Janakkalassa Kiipulan auditoriossa (os. Jos pankin mökki myydään ennen hiihtolomaa tai koronaolosuhteet muuttuvat, koko matka peruuntuu. Lisäksi huomaattehan, että vaalisalaisuuden säilyttämiseksi kaikki suljetut lippuäänestykset toteutetaan tällä kertaa webropol-kyselykaavaketta käyttäen. Mäyryn paikallisyhdistys järjestää 27.2–6.3.2021 hiihtomatkan Leville. Toisaalta moni on havahtunut siihen, että oikein järjestettynä etätyöskentely on aivan yhtä hyvää, ja toisinaan jopa parempaa, kuin paikan päällä tehtävä työ. Yhteen huoneistoon mahtuu 4–6 hlöä. Paluumatkalla poikkeamme Ruotsin puolella Haaparannassa. Poliittista keskustelua alustaa puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko. Kerro etäosallistumisesta ilmoittautumisen yhteydessä. Keskustan Savonlinnan kunnallisjärjestön syyskokous Linnalassa ti 8.12. älypuhelin, pädi tai kannettava tietokone). Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Keskustan Etelä-Hämeen piirin syyskokous pidetään la 12.12. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Matka on Keskustan Mäyryn paikallisyhdistyksen jäsenperheille ILMAINEN ja ei jäsenille 100 € sisältäen matkan, kaksi ruokailua ja päivän Ylläksellä. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. ETÄOPISKELU tarjoaa ratkaisuja paitsi kurssitarjottimeen, myös ajankäyttöön yleensä. Piiri. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. krs), Lappeenranta. Onkin syytä arvioida tarkasti koronan luomaa uutta arkeamme ja ottaa parhaat käytännöt käyttöön myös tulevaisuudessa. Lappeenranta. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Jukka Sällinen p. Kuortane. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Sama pätee opiskeluun. Monelle perheelle lasten etäkoulu on vaatinut valtavasti venymistä ja panostuksia. Alle 200 oppilaan lukiossa ei muodostunut kyllin suuria ryhmiä näiden aineiden järjestämiseksi, joten ryhmä koottiin jopa kolmesta eri lukiosta ja opetus tapahtui videoneuvottelun avulla. Mikäli osallistujalla ei ole sähköpostia tai sen käyttöön soveltuvaa laitetta käytössään, voidaan tilanne hoitaa kokouspaikalla poikkeusjärjestelyin, mutta äänestyksen sujuvuuden vuoksi olisi toivottavaa, että valtaosalla olisi omat laitteet mukanaan. Joissain perheissä se on entisestään pahentanut ongelmia. klo 18 alkaen Pentti Pullilla (Partalantie 203). Äänestyslinkit lähetetään äänestystilanteessa jokaisen osallistujan sähköpostiin. Monessa pienemmässä kunnassa on oltu edelläkävijöitä tässä, sillä esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli jo kymmenen vuotta sitten Mynämäessä etänä sekä pitkää saksaa että lyhyttä venäjää. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Leviltä on varattuna Osuuspankin mökki, jossa on 4 huoneistoa
Ennakkoilmoittautuminen viimeistään ma 7.12. Muistoseurat pidetään Jääkärissä myöhemmin.. Osallistujamäärän varmistamiseksi kokoukseen edellytetään ennakkoilmoittautumista ke 9.12. p. Etäosallistujat: Ilmoittakaa sähköposti, johon osallistumislinkki voidaan lähettää ilmoittautumisen päätyttyä. Kokousta voi seurata verkosta osoitteesta www.facebook.com/ vskeskusta. Osallistujamäärän varmistamiseksi kokoukseen edellytetään ennakkoilmoittautumista ke 9.12. Paikalle voidaan ottaa enintään 25 henkilöä. Kokouksessa poliittista keskustelua alustavat etäyhteydellä Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ja kansanedustaja Esko Kiviranta. klo 10 alkaen. Ennakkoon ilmoittautuneille varsinaisille kokousedustajille, jotka osallistuvat etäyhteydellä, lähetetään sähköpostilla erillinen osallistumislinkki. Piiri. 57 4.12.2020 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 17.30. Kyseessä on asian toinen käsittely. klo 18 Monikon kokoustila, 1. Raahe. Lisätietoja www.tampereenkeskusta.fi/uutiset, Tampereen Keskusta Facebook ja sihteeri Raija Moilanen puh 044 727 1302. Keskustan Satakunnan piirin syyskokous la 12.12. klo 17.30 etäyhteyksin. Piiri. mennessä Merja Longalle, puh. Piirin puheenjohtajistoon pyrkiville henkilöille järjestetään erillinen esittäytymistilaisuus piirin Facebook-sivuilla pe 4.12. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Piiri. Keskustan toiminnanjohtajaksi Keski-Suomeen. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen purkamista. krs. klo 11 Kankaanpääsalissa (os. Kokouspaikka Asemakatu 41 a 10 (huom. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. klo 11 Tarmolassa (Näljängäntie 1966, Puhoskylä). Toimisto kauppakeskus Hansa 2. kirsi.hassinen@platom.fi. 044 978 3929. Kunnallisjärjestön hallitus kutsuu lain (laki väliaikaisesta poikkeamisesta yhdistyslaista) nojalla syyskokouksen koolle ensisijaisesti etäyhteyksiä hyödyntäen. Kokouksessa omakustanteinen lounas. Piiri. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. klo 19 Eurajoen kunnanviraston kahvioja kabinettitiloissa (os. klo 18 Iitin lukion auditoriossa sekä Teams-etäyhteyksin. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. Kokouksissa käsitellään yhdistysten purkamista. HUOM! Kokoukseen voi poikkeuksellisesti osallistua vain ilmoittautumalla ennakkoon viimeistään 5.12. Koronarajoitusten vuoksi suosittelemme etäosallistumista. Tarjoamme vauhdikkaan näköalapaikan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon, runsaasti järjestöllisiä rutiineja, viestinnällistä ja toiminnallista vastuuta sekä hyvämaineisen, toimivan keskustapiirin. klo 18, valtakirjantarkastus alk. Mustathan, paikan päälle vain terveenä! Iitti. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Varsinaiset kokousedustajat voivat osallistua kokoukseen joko etäyhteydellä Zoom-ohjelman kautta tai kokouspaikalla. Koronarajoitusten vuoksi suosittelemme etäosallistumista. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kyseessä on asian ensimmäinen käsittely. Kahvitarjoilu. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Kokouspaikalle tulevien toteaminen ja kahvitarjoilu klo 10 alkaen. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi toivomme osallistumista ensisijaisesti etäyhteyden kautta. Pudasjärvi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Tampereen Keskustan syyskokous pidetään ma 7.12. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. 050 405 7742 tai 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi) ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Jenni Vuorela puh. Keskustan Puhoskylän py:n sääntömääräinen syyskokous la 5.12. Lisätiedot Tahvo Anttila 0500 746 571. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 PORI. Keskustan Kymentaan, Lyöttilän, Maakansan, Perheniemen, Pohjois-Iitin, Sampolan ja Sääksjärven paikallisyhdistysten ylimääräiset yleiset kokoukset pidetään to 10.12. mennessä Merja Longalle, puh. klo 15 mennessä, satakunta@keskusta.fi tai puh. Paikalle voi saapua la 5.12. klo 12.00 Oulujoen kirkossa. Kokouksen seuraajille kokous striimataan myöhemmin ilmoitettavalla kanavalla. Paikalle voidaan ottaa vain ennakkoon ilmoittautuneet varsinaiset kokousedustajat. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 20 mennessä sähköpostitse satu.jokela@jamijarvi.fi tai tekstiviestillä nroon 050 524 0595 . Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Kokouksen fyysinen tapahtumapaikka on Loimaalla, Maatalousmuseo Sarkassa, Vanhankirkontie 383. Koronatilanteen takia kokous järjestetään poikkeusjärjestelyin: kokoukseen toivotaan osallistuttavan ensisijaisesti etäyhteydellä. 0400 710 689. mennessä. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. Oulun Keskustan Kunnallisjärjestö ry:n syyskokous ke 9.12. Kokouksen ilmoittautumisaika on 26.11.–3.12. klo 19 Honkajoella, Ravintola Harakassa, (os. Piiristä mukana pj Satu Pietilä ja toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi. krs sisäänkäynti ovi A, Kuntotie 7. Ilmoita samalla, haluatko tulla paikalle vai osallistua etänä. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Muistathan, paikan päälle vain terveenä! Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Pirkanmaa kuuluu Covid-19 epidemialuokituksessa kiihtymisvaiheeseen ja virallisten suositusten perusteella yli kymmenen henkilön fyysisiä kokouksia ei tule järjestää. Hallitus kokoontuu klo 17 samassa paikassa. Käsitellään kuntavaalivuoden 2021 toimintaa ja valitaan paikallisyhdistyksen puheenjohtajisto ja muu hallitus. Keskustan Varsinais-Suomen piirin syyskokous järjestetään la 5.12. Myös etäosallistuminen on mahdollista. klo 18. klo 18 Piiritoimisto Apilassa. klo 18 Ruskatie 1, Pattijoki. klo 9 alkaen. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Nurmijärvi. Piiri. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. 0400 710 689. Tampere. 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Pohjois-Satakunnan seutufoorumi järjestetään pe 4.12. Piiritoimisto työskentelee etänä. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Kalliotie 5, 27100 Eurajoki). Pitkäaikaisen toiminnanjohtajamme siirtyessä toisiin tehtäviin haemme Keskustan Keski-Suomen piirille toiminnanjohtajan vakituiseen työsuhteeseen mielellään jo 1.1.2021 alkaen. Klaukkalan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma 7.12. Peräpohjola Peräpohjolan piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. klo 16 mennessä. Käsiteltävänä sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaalit. klo 16. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Pyydämme vapaamuotoista hakemusta sähköpostitse osoitteella tahvo.anttila@jspk.fi 4.12. Iitti. Toimisto auki sovittaessa. Oulu. klo 18.30 Iitin lukion auditoriossa sekä Teamsetäyhteyksin. Varsinaisten kokousedustajien tulee ennakkoilmoittautua viimeistään ma 7.12. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. Kangasmoisionkatu 1, 38700 Kankaanpää). tanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@ keskusta.fi. Tampere. vain kokouksen toimihlöt) muut teams-yhteydellä, ilm. Vierailuista piiritoimistolle on sovittava etukäteen. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous pidetään to 10.12. Kerro ilmoittautuessasi, haluatko tulla paikalle vai osallistua etänä. Rauman seutufoorumi järjestetään hybridinä (Teams) to 10.12. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään Teams-linkki osallistumiseen ja kokousmateriaali. Hongontie 2, kirkkoa vastapäätä). Satakunta Piiritoimisto: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Poliittisen alustuksen pitää Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Ilmoittautuminen tapahtuu sihteeri@tampereenkeskusta.fi sähköpostiin. Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään to 10.12. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Raahen Keskustan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous to 10.12. Kokoukseen edellytetään ennakkoilmoittautumista varsinaissuomi@keskusta.fi tai tekstiviestinä 050 9177 000. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Ikävöiden Eeva Timo Päivi ja Antti Iida, Antti ja Fiia Samuel Mikko Elias ja Roosa Joel Iikka sisarukset, sukulaiset ja ystävät Riston siunaustilaisuus on keskiviikkona 9.12. Tilaisuuteen on ilmoittauduttava etukäteen 2.12. klo 17 mennessä. Rakkaamme Risto Olavi KINNUNEN * 16.12.1938 Paavola † 9.11.2020 Oulu Psalmi 23 Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Meidät tavoittaa normaalisti sähköpostitse ja puhelimitse. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. info@oulunkeskusta.fi 9.12
Myös kaiken sähköisen toiminnan takana on aina ihminen. Suomen kunnat näyttivät notkeutensa, kun monet toiminnot siirrettiin verkkoon vain muutaman päivän varoitusajalla. Jo vähän aiemmin vastaan tulee kohta Keskustan tunnus, graafinen ohje ja fontit, sieltä löydät tuon puhutun visuaalisen ohjeiston. Kun tämä Suomenmaa ilmestyy, löydät Gredistä myös kohdan kuntavaalit 2021. Asiantuntijan työ on auttaa erityisesti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan keskustalaisia kansanedustajia sekä ideoida ja toimeenpanna keskustan talouspolitiikan linjaa yhdessä keskustan kansanedustajien ja puolueen talouspoliittisen työryhmän kanssa. Päätökset siitä, mihin rahat omassa kotikunnassasi käytetään ja miten palvelut järjestetään, päätetään valtuustossa. Muuten fontti ei toimi kuten sen on tarkoitus, koska tietokone ja tulostin eivät sitä tunnista. Sinne tarvitaan erityisesti heikoimpien puolesta puhujia. Näillä kohti kuntavaaleja. Keskustan varsinaista apilanvihreää raikastettiin kovin ja sen rinnalle saimme käyttöön upeat värit metsä, sammal, järvi ja voikukka. Arvostamme erityisesti valtiosääntö-, hallintoja rikosoikeuden osaamista. Myös uudet fontit ovat ilahduttaneet. Gredistä löydät myös mainioita mallipohjia ehdokashankinnan tueksi. Vielä ohjeet mistä löydät nuo kaikki. Laita postia kuntavaalit@keskusta.fi Keskustan eduskuntaryhmä hakee kahta asiantuntijaa Molempiin paikkoihin toivotaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai käytännössä osoitettua kykyä joustavaan asiantuntijatyöhön. Terkuin, Laura Ja psst. OIKEUDELLINEN ASIANTUNTIJA Etsimme palvelukseemme oikeudellista asiantuntijaa, jonka tehtävä on valmistella ja tukea keskustan eduskuntaryhmää kansanedustajien valtiopäivätoimissa ja kunta-asioihin liittyvässä valmistelussa. Tekemään ihmisen kokoista ja näköistä politiikkaa oman kotikunnan valtuustoon, hallitukseen ja lautakuntiin. Ilmeuudistuksen yhteydessä otimme käyttöön luontevasti myös uudet värit ja fontit. Media-kohdasta kun skrollaat aivan alas löydät kohdan Gredi. Hoitoon, hoivaan, kunnossapitoon, opetukseen ja moneen muuhun tarvitaan ihmisiä. ja 7.12. Asiantuntijan työ on tukea erityisesti perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan keskustalaisia kansanedustajia ja toimeenpanna keskustan tavoitteita ko. Samassa yhteydessä puolue sai uuden raikkaan logon ja logon käyttöä myös varioitiin näyttävillä kuvallisilla apiloilla. Näiden kaikkien käyttämistä en voi kuin suositella. valiokuntien toimialaosaaminen katsotaan eduksi, mutta aiempi työkokemus voi olla myös muilta politiikan lohkoilta. TALOUSJA VEROPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA Etsimme palvelukseemme talousja veropolitiikan asiantuntijaa, jonka tehtävä on valmistella ja tukea keskustan eduskuntaryhmän talouspolitiikkaa. Järvi Voikukka Apila Metsä Sammal Playfair Display otsikoihin Be Vietnam leipätekstiin ja pienempiin otsikoihin Caveat piristämään Syvätyt apilat Uusi ilme Tutustu kuntavaaliohjelmaan! www.keskusta.fi/ kuntavaalit. klo 16 mennessä osoitteeseen anna-mari.vimpari@eduskunta.fi, lisätietoja numerosta 040 7227028 4.12. Ko. Lataamme sinne muutaman pohjan A5-flyeristä ja laitetaan sinne saman tien myös käyntikorttipohjasta malli. Kaikki ei kuitenkaan tapahdu verkossa. Siitä se lähtee. Nautitaan upeasta vaali-ilmeestämme ja levitetään keskustalaista sanaa ympäri Suomen. Visuaalisesta ohjeistuksesta löytyy näiden rinnalle myös tummempia tehostevärejä, mutta käytetään niitä nimenomaisesti vain hyvinä tehosteina. Ota ensimmäinen askel ja allekirjoita ehdokassuostumus. Kysyttävää kuntavaaleista. Löydät nämä mainiot vaalijakotuotteet ja niiden mallit myös visuaalisesta ohjeistuksesta, mutta lataamme Grediin myös mallikappaleen. Ota ihmeessä siis kuntavaalien materiaaleissa käyttöösi kaikki uuden ilmeen mukaiset asiat. Kevään 2021 kuntavaalien visuaalinen tarinamme alkoi jo kesäkuussa, kun puolueen uusi, näyttävä ilme julkaistiin. Keskustan eduskuntaryhmän kanslia on noin 30 hengen työyhteisö, joka muodostuu eduskuntaryhmän palveluksessa olevasta poliittisesta sihteeristöstä sekä kansanedustajien avustajista. politiikanlohkoilla. Laura Ruohola viestintäpäällikkö Keskustan puoluetoimisto on myös kuntavaali-ilme! JÄSENSIVUT Keskusta kutsuu – vastaa myöntävästi Viimeistään korona-aika on osoittanut, miten tärkeitä hyvin toimivat kunnalliset palvelut ovat meidän kaikkien arjessa. Suoritettu tuomioistuinharjoittelu katsotaan eduksi. Eli menet nettisivuille www.keskusta.fi ja näet vasemmassa yläkulmassa kohdan media. Lasten, nuorten, vammaisten ja ikäihmisten ääni kuuluu vain edustajien kautta. Siksi juuri nyt kannattaa lähteä mukaan. Löydät muun muassa tämän kuvallisen apilan käyttöösi puolueen nettisivuilta löytyvästä Gredistä eli digitaalisesta kuvankäsittelyohjelmasta. Lataathan ne visuaalisesta ohjeistuksesta löytyvän ohjeen mukaan ja ennen muuta muista lataamisen jälkeen asentaa fontit koneellesi. Edellytämme ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja keskustalaista arvomaailmaa. Välittäminen ja huolenpito luovat turvaa vaikeinakin aikoina. *** Vapaamuotoiset hakemukset cv:ineen ja palkkatoivomuksineen sähköpostilla eduskuntaryhmän pääsihteerille Anna-Mari Vimparille ma 14.12. Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työympäristön ja näköalapaikan poliittiseen päätöksentekoon. Keskustan eduskuntaryhmä hakee kahta poliittista asiantuntijaa vaalikauden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen eduskuntaan
Muuten fontti ei toimi kuten sen on tarkoitus, koska tietokone ja tulostin eivät sitä tunnista. Gredistä löydät myös mainioita mallipohjia ehdokashankinnan tueksi. politiikanlohkoilla. Nautitaan upeasta vaali-ilmeestämme ja levitetään keskustalaista sanaa ympäri Suomen. Asiantuntijan työ on auttaa erityisesti eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan keskustalaisia kansanedustajia sekä ideoida ja toimeenpanna keskustan talouspolitiikan linjaa yhdessä keskustan kansanedustajien ja puolueen talouspoliittisen työryhmän kanssa. Keskustan eduskuntaryhmän kanslia on noin 30 hengen työyhteisö, joka muodostuu eduskuntaryhmän palveluksessa olevasta poliittisesta sihteeristöstä sekä kansanedustajien avustajista. klo 16 mennessä osoitteeseen anna-mari.vimpari@eduskunta.fi, lisätietoja numerosta 040 7227028 4.12. Keskustan varsinaista apilanvihreää raikastettiin kovin ja sen rinnalle saimme käyttöön upeat värit metsä, sammal, järvi ja voikukka. Myös uudet fontit ovat ilahduttaneet. Lataamme sinne muutaman pohjan A5-flyeristä ja laitetaan sinne saman tien myös käyntikorttipohjasta malli. Suoritettu tuomioistuinharjoittelu katsotaan eduksi. Suomen kunnat näyttivät notkeutensa, kun monet toiminnot siirrettiin verkkoon vain muutaman päivän varoitusajalla. OIKEUDELLINEN ASIANTUNTIJA Etsimme palvelukseemme oikeudellista asiantuntijaa, jonka tehtävä on valmistella ja tukea keskustan eduskuntaryhmää kansanedustajien valtiopäivätoimissa ja kunta-asioihin liittyvässä valmistelussa. Myös kaiken sähköisen toiminnan takana on aina ihminen. Vielä ohjeet mistä löydät nuo kaikki. Löydät muun muassa tämän kuvallisen apilan käyttöösi puolueen nettisivuilta löytyvästä Gredistä eli digitaalisesta kuvankäsittelyohjelmasta. Visuaalisesta ohjeistuksesta löytyy näiden rinnalle myös tummempia tehostevärejä, mutta käytetään niitä nimenomaisesti vain hyvinä tehosteina. Terkuin, Laura Ja psst. Laita postia kuntavaalit@keskusta.fi Keskustan eduskuntaryhmä hakee kahta asiantuntijaa Molempiin paikkoihin toivotaan soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai käytännössä osoitettua kykyä joustavaan asiantuntijatyöhön. Kysyttävää kuntavaaleista. valiokuntien toimialaosaaminen katsotaan eduksi, mutta aiempi työkokemus voi olla myös muilta politiikan lohkoilta. Lasten, nuorten, vammaisten ja ikäihmisten ääni kuuluu vain edustajien kautta. Hoitoon, hoivaan, kunnossapitoon, opetukseen ja moneen muuhun tarvitaan ihmisiä. Keskustan eduskuntaryhmä hakee kahta poliittista asiantuntijaa vaalikauden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen eduskuntaan. Ko. TALOUSJA VEROPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA Etsimme palvelukseemme talousja veropolitiikan asiantuntijaa, jonka tehtävä on valmistella ja tukea keskustan eduskuntaryhmän talouspolitiikkaa. Ota ensimmäinen askel ja allekirjoita ehdokassuostumus. *** Vapaamuotoiset hakemukset cv:ineen ja palkkatoivomuksineen sähköpostilla eduskuntaryhmän pääsihteerille Anna-Mari Vimparille ma 14.12. Asiantuntijan työ on tukea erityisesti perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan keskustalaisia kansanedustajia ja toimeenpanna keskustan tavoitteita ko. Päätökset siitä, mihin rahat omassa kotikunnassasi käytetään ja miten palvelut järjestetään, päätetään valtuustossa. Media-kohdasta kun skrollaat aivan alas löydät kohdan Gredi. Löydät nämä mainiot vaalijakotuotteet ja niiden mallit myös visuaalisesta ohjeistuksesta, mutta lataamme Grediin myös mallikappaleen. Laura Ruohola viestintäpäällikkö Keskustan puoluetoimisto on myös kuntavaali-ilme! JÄSENSIVUT Keskusta kutsuu – vastaa myöntävästi Viimeistään korona-aika on osoittanut, miten tärkeitä hyvin toimivat kunnalliset palvelut ovat meidän kaikkien arjessa. Siksi juuri nyt kannattaa lähteä mukaan. Järvi Voikukka Apila Metsä Sammal Playfair Display otsikoihin Be Vietnam leipätekstiin ja pienempiin otsikoihin Caveat piristämään Syvätyt apilat Uusi ilme Tutustu kuntavaaliohjelmaan! www.keskusta.fi/ kuntavaalit. Ota ihmeessä siis kuntavaalien materiaaleissa käyttöösi kaikki uuden ilmeen mukaiset asiat. Ilmeuudistuksen yhteydessä otimme käyttöön luontevasti myös uudet värit ja fontit. Kun tämä Suomenmaa ilmestyy, löydät Gredistä myös kohdan kuntavaalit 2021. Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työympäristön ja näköalapaikan poliittiseen päätöksentekoon. Jo vähän aiemmin vastaan tulee kohta Keskustan tunnus, graafinen ohje ja fontit, sieltä löydät tuon puhutun visuaalisen ohjeiston. Kaikki ei kuitenkaan tapahdu verkossa. Arvostamme erityisesti valtiosääntö-, hallintoja rikosoikeuden osaamista. Siitä se lähtee. Näiden kaikkien käyttämistä en voi kuin suositella. Välittäminen ja huolenpito luovat turvaa vaikeinakin aikoina. Sinne tarvitaan erityisesti heikoimpien puolesta puhujia. ja 7.12. Lataathan ne visuaalisesta ohjeistuksesta löytyvän ohjeen mukaan ja ennen muuta muista lataamisen jälkeen asentaa fontit koneellesi. Tekemään ihmisen kokoista ja näköistä politiikkaa oman kotikunnan valtuustoon, hallitukseen ja lautakuntiin. Kevään 2021 kuntavaalien visuaalinen tarinamme alkoi jo kesäkuussa, kun puolueen uusi, näyttävä ilme julkaistiin. Samassa yhteydessä puolue sai uuden raikkaan logon ja logon käyttöä myös varioitiin näyttävillä kuvallisilla apiloilla. Näillä kohti kuntavaaleja. Edellytämme ymmärrystä yhteiskunnallisesta päätöksenteosta ja keskustalaista arvomaailmaa. Eli menet nettisivuille www.keskusta.fi ja näet vasemmassa yläkulmassa kohdan media
3. 4. Helsingin Kalasatamaan viime vuonna valmistunut Majakka on Suomen korkein asuintalo, 134 metriä. Kuka on minkäkin puolueen puoluesihteeri. Minkä maan talviurheilukaupungin kanssa Suomen Lahti ja Helsinki hakivat vuoden 2006 talviolympialaisia: Norja, Ruotsi vai Viro. Onko se myös Suomen korkein rakennus. Sen ylähuonetta kutsutaan liittoneuvostoksi ja alahuonetta... Sielläkin parlamentti on kaksikamarinen, nimeltään liittokokous. Slovenia, Kroatia ja Bosnia itsenäistyivät 1990-luvun alussa. Minkä alan valtakunnallinen museo on Sastamalassa, Pirkanmaalla sijaitseva Pukstaavi. 4.12.2020 60 1) Hyv ää jou lua !, 2) kes kus ta Pirk kal ain en, kok oom us Kok ko, vas em mis tol iit to Koi kka lai nen , vih reä t Liik ane n, 3) Mar ily n Mon roe (19 26. Kristiina Kokko, Mikko Koikkalainen, Veli Liikanen, Riikka Pirkkalainen. Englannin parlamentissa on ylähuone ja alahuone. 7. Mikä Pohjoismaista on pinta-alaltaan suurin. Buorre juovla! Mitä tämä saamenkielinen sanonta tarkoittaa. Suomi järjesti kesäolympialaiset 1952, mutta talviolympialaisia ei vielä ole kertaakaan täällä ollut. Kerran, 1990-luvulla, niitä kuitenkin haettiin. Vihje: se kuullaan eri kielillä varsinkin joulukuussa. Kuinka korkealla avaruudessa kansainvälinen avaruusasema kiertää Maata. Myös Yhdysvalloissa kansanedustuslaitos eli kongressi on jakaantunut kahteen osaan, alahuoneeseen ja ylähuoneeseen eli senaattiin. Kuka on tuo toinen, Dianan lailla traagisesti kuollut henkilö. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Keskusta, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät. Mihin maahan ne kuuluivat sitä ennen, vuoteen 1918 saakka. 5 8 8 1 5 4 3 6 5 8 7 2 6 6 3 5 7 4 8 3 6 4 8 1 6 3 4 7 5 9 6 6 5 2 8 1 9 3 4 7 8 7 9 3 2 4 6 1 5 4 1 3 7 5 6 8 9 2 9 3 4 5 8 7 2 6 1 1 2 8 9 6 3 7 5 4 5 6 7 1 4 2 9 8 3 3 9 6 4 7 1 5 2 8 2 8 1 6 3 5 4 7 9 7 4 5 2 9 8 1 3 6 5 9 2 7 1 6 5 4 8 5 9 3 9 5 6 6 9 5 7 4 8 7 3 2 2 5 8 3 9 4 2 6 7 1 2 9 1 7 6 3 4 8 5 4 6 7 8 5 1 9 3 2 3 5 4 2 1 6 7 9 8 7 2 8 3 9 4 5 1 6 6 1 9 5 8 7 2 4 3 9 4 2 6 3 8 1 5 7 1 3 6 4 7 5 8 2 9 8 7 5 1 2 9 3 6 4 5 8 8 1 5 4 3 6 5 8 7 2 6 6 3 5 7 4 8 3 6 4 8 1 6 3 4 7 5 9 6 6 5 2 8 1 9 3 4 7 8 7 9 3 2 4 6 1 5 4 1 3 7 5 6 8 9 2 9 3 4 5 8 7 2 6 1 1 2 8 9 6 3 7 5 4 5 6 7 1 4 2 9 8 3 3 9 6 4 7 1 5 2 8 2 8 1 6 3 5 4 7 9 7 4 5 2 9 8 1 3 6 5 9 2 7 1 6 5 4 8 5 9 3 9 5 6 6 9 5 7 4 8 7 3 2 2 5 8 3 9 4 2 6 7 1 2 9 1 7 6 3 4 8 5 4 6 7 8 5 1 9 3 2 3 5 4 2 1 6 7 9 8 7 2 8 3 9 4 5 1 6 6 1 9 5 8 7 2 4 3 9 4 2 6 3 8 1 5 7 1 3 6 4 7 5 8 2 9 8 7 5 1 2 9 3 6 4 Tietotesti Shutterstock 1. 10. Sitä ennen ne kuuluivat Jugoslaviaan. 9. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Elton John esitti prinsessa Dianan hautajaisissa 1997 säveltämänsä ja Bernie Taupinin uudelleensanoittaman laulun Candle in the Wind, josta on muodostunut yksi hänen kaikkien aikojen kuunnelluimmista lauluistaan. Mikä on sen nimi. 62) , 4) duu ma, vir alli ses ti val tio duu ma, 5) Itä val taUnk ari, 6) Suo men kir jan mus eo (in kun aab elis ta säh kök irja an) , 7 ) Tan ska (em äm aan pin taala vai n 42 926 nel iök ilo met riä , mut ta Tan ska lle kuu luv a Grö nla nti on 2 166 086 nel iök ilo met riä ) , 8) 355 ?36 8 kilo met riä , 9) ei iha n: Tam per een Näs inn eul an tor nio sa on puo li met riä kor kea mpi , 10) Nor jan Lill eha mm er (ki sat sai Ita lia n Tor ino ). 5. Entä Venäjällä. 6. Onko Helsingin Kalasatamaan valmistunut Majakka Suomen korkein rakennus. Elton John sävelsi alun perin laulun 1973 yksitoista vuotta aiemmin kuolleen henkilön muistolle. 8. 2
Seuraa Olgamariaa YouTubessa!. 4.12.2020 61 Yhteistyökumppanina Suomenmaa Haluatko tietää, millaista on nuoren naisen monipaikkainen arki maalla ja kaupungissa
NÄMÄ ELÄINMAAILMAN käyttäytymismallit ovat viime vuosina alkaneet esiintyä jatkuvasti myös politiikan näyttämöillä kotona ja kaukomailla. Mitä näitä on viime aikoina ollut: valkoiset Jeesus-patsaat pitäisi mustata, pitää pyytää anteeksi siirtomailta, anteeksi vähemmistöiltä, anteeksi lehmiltä ja anteeksi tuottajilta. Niinpä tänäkin viikonloppuna moni edusmies ja -nainen käy somessa ankaraan olemassaolon ja oikeassa olon taisteluun, kunnes sen tauottua mahdollisesti vähän tärähtäneenä muistaa hetkellisesti olevansa pohjimmiltaan – vain ihminen. Historiassa kaltoin kohdelluilta ryhmiltä on pyydetty anteeksi ja edeltävien sukupolvien traumat eheytetty. Erikoisuuden tavoittelusta politiikan käyttövoimana ossi martikainen vieraskolumni. Syksyllä mittelevät hirvisonnit niin että puita kaatuu, kun sarvet tanassa kierretään ympyrää puskusilla. Joutsenet käyvät kovalyöntisiä kamppailuja reviireistä. Yhä useammin nousee esiin se vaatimus, että yhteiskunnan on käsiteltävä kansalaisia mahdollisimman partikulaarisesti, heidän yksilöllisen erityisyytensä mukaan, eikä kaikkia yhdistävien yleisten tekijöiden perusteella. Tälle on sukua se maailmalta Suomeen rantautunut ilmiö, jossa edusmiehet ja -naiset astuvat loukatun ryhmän kärkeen ja vaativat tunnustusta tai anteeksipyyntöä. EN PIDÄ asiallisena enkä tarpeellisena polvilleen heittäytymisiä ja voivotteluja kuvitelluista eriarvoisuuksista tai kaukaisen menneisyyden tapahtumista maassamme, joka on yksi maailman vanhimmista demokratioista. On kaduttava puiden kaatamista. 4.12.2020 62 ME MIELUUMMIN yksikuin monipaikkaisesti maalla asuvat ihmiset saamme tehdä monipuolisia havaintoja luontokappaleiden elämästä. On vannottava, että mikään sellainen, jota emme ole koskaan tehneet, ei saa toistua. Kaikista näistä edelle menee kuitenkin se, kun sopuisan uuhilauman keskuudessa syntyy kiista keskinäisestä arvojärjestyksestä. Sitten jysäytetään otsat yhteen niin että paukahtaa, ja tarvittaessa useampaan kertaan. Kiistan selvittyä osapuolet vähän tärähtäneen oloisina muistavat olevansa ihan tavallisia lampaita ja jatkavat sopuisasti syönnöksellään. Sukupuolten tasa-arvo ja väestöryhmien yhdenvertaisuus on turvattu sekä lainsäädännössä että hallinnon toiminnassa. Olenkin havaitsevinani, että Suomessa olisi suuri tilaus puolueelle, joka kiinnostuisi tavallisten ihmisten tavallisista asioista. Lakkasin seuraamasta eduskunnan kyselytunteja, kun debatin taso muutamaa kokenutta edustajaa lukuun ottamatta laski matalaksi ja taitava sanankäyttö korvautui syyttelyllä ja syntilistojen lukemisella. Riitapuolten naama venähtää pitkäksi, ilme pöyristyy ja korvat liimautuvat taaksepäin. Monet näyttävät olevan niin huolissaan olemassaolonsa mahdollisesta unohtumisesta, että loukkaantuminen, luulottelu, eksistentiaalinen takertuminen sananpuolikkaisiin ja iskulauseiden huutelu käyvät itselle ja muille vakuutukseksi: olen loukkaantunut, olen siis olemassa. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri, maanviljelijä ja yrittäjä, joka opiskelee teologiaa ja vaikuttaa useiden yritysten ja julkisyhteisöjen hallituksissa. Tunnustus-, katumusja anteeksipyyntövaatimuksista ja ”iljettävää!”-huudoista emme kuitenkaan pääse enää politiikassa eroon. Siitä pitää huolen keskustelun siirtyminen kuppiloista ja torikahveilta nettiin ja someen – tässä mediassa vastakkainasettelu ja erikoisuudentavoittelu keräävät suuret lukijamäärät. Keväällä teeret ja metsot soivat niin että höyhenet pölisevät
Eihän näin voi olla, ei ainakaan itseään älymystöksi luulevien piireissä. AGRAARIVÄESTÖ ymmärtää hyvin, että emäntä meni navettatöihin, isäntä peltoja metsätöihin. 4.12.2020 63 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Yleisönosastoon kirjoittaa muuan ukko, jonka agendalla on kaksi asiaa. Mutta kun ei saa luokitella esimerkiksi mieheksi, korkeintaan miesoletetuksi. Toki muotoseikkojen vuoksi kelpaamattoman. Siinä jälkimmäisessä hän on oikeassa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Ei sitä nyt kuitenkaan tule. Siihen ei ole tarvetta, siihen ei ainakaan pitäisi olla varaa. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Henkilötunnuksesta käy ilmi, että onko kyseessä mies vai nainen. Saanko veikata, että on ollut niinku-väkeä. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Ihan vinkiksi, sen näkee melko selvästi, jos pääsee katsomaan. Senkö pojan, jota kiusataan koulussa, koska äidin ja äidin naisystävän mielestä hörhelömekot pukevat Heinätuiskuvienoa. Mies on, ainakin tässä evoluution vaiheessa, vahvempi ja nopeampi. Setä täällä. Eihän se kelpaa, koska tasa-arvo. Toki ala on nyt niin muuttunut, että viljelijäpari yhdessä ahkeroi suurnavetassaan, kun muunlainen ei kannata, eikä oikein sekään. Kansalaisaloite sukupuolineutraalista henkilötunnusuudistuksesta oli kerännyt vaaditussa puolessa vuodessa yli 50 000 allekirjoittajaa. Onko väärin arvioitu, että toki 99 prosenttia suomalaisista on ihan silmämääräisesti arvioitavissa joko mieheksi tai naiseksi. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 2032 640 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 MEIDÄNKIN lehdessä kerrottiin viime viikolla, että varapuhemies Antti Rinne oli heittänyt kansalaisaloitteen roskiin. No mutta, nythän me keksittiin aivan valtavan tärkeä epäkohta. Kun on oikein istuttu alas ja mähkitty, että mikä Suomessa on pielessä. Toinen on hurmahenkinen ateismi, toinen on naisja miesurheilun erottaminen toisistaan. Mutta mies on mies, nainen on nainen. Tiedän, tiedän, on ihmisiä, jotka eivät tunne olevansa kumpaakaan sukupuolta, vaan kolmatta tai vaikka kuudetta. Tangokuninkaita ja kuningattaria on niin paljon, että ne eivät lopu meidän elinaikanamme, vaikka ei valittaisi enää ollenkaan. Tasa-arvon vuoksi ei enää valita vuoden miesja naisartistia erikseen. Jari Nenonen Ollaan miehiä, paitsi naiset jaksaa hämmästellä. Mutta miksi pitäisi koko reilu viisimiljoonaisen kansan henkilötunnukset uudistaa. Kenen etua sukupuolettomuus palvelee. Setä täällä jaksaa hämmästellä. En ollenkaan väheksy naisurheilua, mutta luonto on sen asian niin vain tehnyt. Henkilötunnus ei siis paljasta valtakunnan salaisuutta
Tammikuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 8.1.2021 Elämää pandemian varjossa – Suomenmaa kävi läpi koronavuoden tapahtumat Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti