6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 18 / 4.5.2018 / 4,80 € EU:n pUolUstUsyhtEistyö EtEnEE harppaUksin nUUka kamrEEri kansanvallan tEmppElissä Ajassa Politiikka Vieraskolumni sisällissodan päättymisEn yhtEinEn mUistojUhla Arkkipiispa lähdössä kirkon sanoma on tallElla, sanoo kari mäkinEn
2 4.5.2018 sisältö 4.5. Keskustan periaateohjelma on kokemassa viestinnällisen murroksen s. 20. 2018 Miten kertoa periaatteista
Juha Rehula s. 38 Kekkonen hyödynsi urheilumaailman suhteitaan politiikassa s. 32 Hallituksen soteenemmistö on ohut, mutta vielä riittävä s. 28 Kunnon kepulainen Uutisanalyysi Kirja-arvio. 27 Maakuntavaalit jo tähtäimessä Pohjois-Pohjanmaan piiri on näyttänyt esimerkkiä ehdokashankinnassa s. 4.5. 2018 3 Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Tarvitaan isompi remontti. 10 Kontiolahtelaisella Jussi Puhakalla on ollut kolme pitkää työsarkaa s
Kansanedustaja Elina Lepomäki on ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä. Suurin vastuu tämän vaalikauden suurimman uudistushankkeen läpiviemisestä lankeaa pääministeripuolue keskustan harteille. Pääministeri Sipilä on tunnustellut, löytyisikö RKP:sta ja kristillisdemokraateista tukea uudistukselle. Kysymys kuuluu, kestääkö puheenjohtaja Petteri Orpo loppuun asti Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren vyörytystä maakuntaja soteuudistusta vastaan. Hallituksella on varsin niukka enemmistö eduskunnassa. Hänkin äänestää todennäköisesti sotea vastaan. Myös oppositiopuolueet joutuvat vielä peruskysymysten äärelle ennen kesäkuuta. Orpon luottamusta hallituksen sisällä nakertaa puolestaan kansanedustaja Kai Turusen loikka sinisistä kokoomukseen. Ja ak ko M ar tik ai ne n. Soten onnistuminen on keskustan varassa Pääkirjoitus Haluaako SDP oikeasti kaataa uudistuksen, jota jo viisi hallitusta on yrittänyt kolmella vaalikaudella ennen Sipilän hallitusta. Kokoomuksessa tiedetään hyvin, mitä tapahtuisi, jos sote kaatuisi puolueen rivien hajoamisen vuoksi. Pitkään valmisteltu operaatio toteutettiin viime viikolla pikavauhtia sen jälkeen kun Harry Harkimo erosi kokoomuksesta. Siksi kokoomuksen ryhmän rivit yritetään pitää koossa Vapaavuoren kapinasta huolimatta. Se olisi paha, jopa ratkaiseva isku Petteri Orpon johtajuudelle. Samalla saadaan vähän esimakua siitä, millaista olisi hallita maata vähemmistöhallituksen voimin. Vaikka kaikki nyt tiedossa olevat riskit toteutuisivat, hallituksella olisi vielä enemmistö eduskunnassa ratkaisevissa äänestyksissä. Muiden oppositiopuolueiden edustajat ovat jo puhuneet ostoja myyntiliikkeen perustamisesta. Kuka tahansa pääministeri tekisi vastaavassa tilanteessa samoin. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 4.5.2018 S osiaalija terveydenhuollon uudistuksen kohtalo ratkeaa eduskunnassa lähiviikkojen aikana. Sipilän tunnusteluja on turha moittia. Kansanedustaja Harry Harkimo irtautui jo koko puolueesta omille teilleen. Suurimmat poliittiset riskit liittyvät kokoomukseen. Haluaako esimerkiksi SDP oikeasti kaataa uudistuksen, jota jo viisi hallitusta on yrittänyt kolmella vaalikaudella ennen Sipilän hallitusta. Sitä kaventaa vielä kokoomuksen eduskuntaryhmän rakoilu ja Paavo Väyrysen mahdollinen paluu eduskuntaan. Hallituskumppaneiden rakoilu ja keskinäinen luottamuspula kasaavat keskustan harteille jopa suuremman vastuun soteja maakuntauudistuksen läpiviemisestä kuin pääministeripuolueelle luonnostaan kuuluisi. Ei ole mitään takeita siitä, että vaalien jälkeen löytyisi parempaa mallia uudistuksen toteutukselle. Orpossa ei ollut miestä kertomaan Turusen siirrosta etukäteen pääministeri Juha Sipilälle ja sinisten puheenjohtajalle Sampo Terholle. Herrat tapasivat vain pari tuntia ennen Turusen tiedotustilaisuutta, joten tiedon pimittäminen hallituskumppaneilta oli täysin tietoinen ratkaisu
Vaikka Macron on tähdännyt johtavaksi EU-visionääriksi, hänellä ei ole konkreettista jalansijaa Brysselissä. liberaaliin keskustaan on tunkua, mutta keskustan EU-perhe Alde ei välttämättä hyödy siitä ensi vuoden eurovaaleissa. Yllättävät liittoumat ovat EU:ssa arkipäivää, ja eurovaaleihin on vielä matkaa. Slovakian uusi Progresívne Slovensko puolestaan ponnistaa puoluekartalle macronilaisen ideologian siivittämänä. 4.5. Kansanedustaja Hjallis Harkimon Liike Nyt -yhdistys lienee suomalainen yritelmä politiikan rakenteiden ravisteluksi. Santeri Lampi. 2018 5 Toimittajalta Paneeko Macron eurovaalipakan sekaisin. Lisäksi liitto hajanaisten integraatiomyönteisten edustajien ja puolueiden kanssa asettaisi EU-eliitin vaaliman tasapainon vaakalaudalle. Vasta kaksi vuotta täyttäneellä En Marche -liikkeellä ei ole yhtään meppiä, ja Ranskan komissaarina paistattelee sosialisti Pierre Moscovici. Esimerkiksi keskustajohtaja, pääministeri Juha Sipilä ei ole innostunut Macronin esittämästä euroalueen yhteisvastuiden kasvattamisesta. alden puheenjohtaja, liittovaltiointoilija Guy Verhofstadt ei ole saanut kutsua Élysée-palatsiin Macronin pakeille. Tunkkaisen nationalismin uuvuttamassa Euroopassa Macron on monen hartaasti toivoma vastavoima. Strasbourgissa moni kuuntelija varmasti etsikin vihjeitä Macronin eurovaalisuunnitelmista. EU-myönteisen La République en marche! -liikkeen marssi halki Euroopan on Macronin presidenttiyden keskeisimpiä tavoitteita. uutta ryhmää ei perusteta noin vain: macronilaisten pitää voittaa yhteensä 25 paikkaa seitsemässä eri jäsenmaassa. Lisäksi Alden jäsenissä on puolueita, jotka eivät suhtaudu Macronin avauksiin yhtä innokkaasti kuin Verhofstadt. En Marche -liikkeellä on hyvä sauma voittaa leijonanosa Ranskan 79 meppipaikasta. Kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui EU-parlamentille, häntä kuunneltiin tarkalla korvalla ja otsa rypyssä. Alde kuitenkin tarvitsisi vetoapua haastaakseen parlamenttia dominoivat keskustaoikeistolaisen EPP:n ja sosiaalidemokraatit. Joukkoon on jo kuitenkin taivuteltu muun muassa Aldeen kuuluvaa Espanjan gallupeja johtavaa Ciudadanos-puoluetta ja Italian ex-pääministeri Matteo Renzin Demokraattista puoluetta. Macronin siirtoja on vaikea ennustaa. Presidentti on kuitenkin suhtautunut nuivasti yhteistyöhön vakiintuneiden ryhmien kanssa. EU-parlamentin nykyisistä ryhmistä liberaali Alde, johon myös keskusta kuuluu, olisi Macronille luontevin kumppani. Todennäköisintä kuitenkin on, että Macron pyrkii muodostamaan täysin uuden ryhmän heti vaalien jälkimainingeissa. Macronia on silti syytä seurata ja kuunnella, sillä kirkasotsaiselle tulevaisuususkolle on tilausta kautta EU:n. – En halua kuulua unissakävelijöiden sukupolveen, valtionpää julisti Strasbourgissa EU-eliitin ytimessä. Macronin silmissä unionia johtaa joukko valtaansa turtuneita puolueita, jotka ovat yhtä kypsiä poimittaviksi kuin Ranskan vallanpitäjät olivat vuoden 2017 presidentinja parlamenttivaaleissa. Pahimmassa tapauksessa Macronin voittokulku voikin sysätä Alden EU-parlamentin pikkuryhmien kastiin
Puhemiehistä kiitosta saavat varsinkin edellinen puhemies Maria Lohela (sin.) ja ensimmäinen naispuhemies Riitta Uosukainen (kok.). Pertti J. Tammi, 384 s. Nuukana kokoomuslaisena kamreerina tunnettu Rosila ei arkaile höykyttää eduskunnan löperöä rahankäyttöä, kansanedustajien kulukorvauskeplotteluja ja poliitikkojen luonteenominaisuuksia – sarkastista huumoria ja itseironiaakin tyylikkäästi viljellen. Rosila: Arkadianmäen kirstunvartija. Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Rosila päästää lukijansa eduskuntatalon maailmaan kuin takaovesta, saunavaliokunnan salattua maailmaa myöten. Jatkuvuutta edustavat virkamiehet tekevät työnsä julkisuudessa paistattelematta. Hykerryttävien anekdoottien vyörytyksessä viihtynevät muutkin kuin sisäpiiriläiset. Ainakin happamoittaisi lopulta oman toiminnan. Karina Jutila Twitterissä Monelle Harkimo on varteenotettava vaihtoehto, koska uskotaan, ettei Harkimo pelaa niin sanotun eliitin ehdoilla. Rosila ei Tiitisestä ja hänen toiminnastaan kovin mairittelevaa kuvaa anna. Hjallis Harkimo Savon Sanomissa Pekka Pohjolainen Eduskunnan poliittinen mylly pyörii uutisissa koko ajan, mutta talon sisäinen elämä jää lähes täysin pimentoon. Ei yhden puolueen ylivoimainen kannatus kovin demokraattista olisi. InhokEIllEEn Rosila on suorastaan julma. Koalitio on aina neuvottelua, parjattua kauppaakin. Juuri siksi eduskunnan tilitoimiston pitkäaikaisen päällikön Pertti J. Eläkkeelle he siirtyvät yleensä kaikessa hiljaisuudessa ja asiat omana tietonaan pitäen, eivätkä pinnallisten pikkukohujen perässä säntäilevät nykytoimittajatkaan tunne eduskunnan elämää yhtä syvällisesti kuin edeltäjänsä. Rosilan Arkadianmäen kirstunvartija on tuntuvasti vaikkapa tavallisia poliitikkomuistelmia kiinnostavampi teos. Kari Räisänen Helsingin Sanomissa Eduskuntatalon salatut elämät M art ti Ka in ula in en /Le hti ku va Rosilan kirja on tuntuvasti tavallisia poliitikkomuistelmia kiinnostavampi teos.. Rosilan muistelmateos on pomminvarma bestseller eduskunnan henkilökunnan, entisten ja nykyisten kansanedustajien ja talon tuntevien toimittajien keskuudessa. Rosilan kirja toiminee myös mainiona rinnakkaislukemistona eduskunnan pitkäaikaisen pääsihteerin Seppo Tiitisen tulossa oleville muistelmille. Vaikkapa eduskunnan entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) saa Rosilalta sellaisen todistuksen, jossa voi olla äänestäjillekin selittämistä. Ajassa Sanottua 6 4.5.2018 On yhä vaikeampaa kuvitella, että äänestäisin sote-uudistuksen puolesta – ja nyt vielä vähemmän, kun yritetään ostaa kristillisiltä ääniä. Toisaalta Rosila jakaa sydämellisiä kehujakin niille, jotka ovat ne ansainneet
Kenties tämä oli avaus jollekin suuremmalle kuviolle, jonka siirroista kuulemme vielä lisää. Älä keitä kahvia hukkaan Eutanasia-kansalaisaloite eduskunnan käsittelyssä Kuluttajien luottamusindikaattori ennätyskorkealla Tarjouspyynnöt Hornethävittäjien seuraajaehdokkaista Kesällä voimaan tuleva lakiuudistus laskee ajokortin hintaa Kansanedustajien palkkiot nousevat toukokuussa 1,6 prosenttia Mihin Lepomäki oikein pyrkii. – Mihin tässä enää tarvitaan kokoomusta, Lepomäki kysyy. 2018 7 Harkimon liike esittää toimivansa ilman ideologiaa. Puolueohjelmaa monelta osin muistuttavaa opusta lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että tätä teosta ei ole tehty pelkäksi keskustelun herättelijäksi. Otava, 714 s. Myös siksi sotessa ollaan puhuttu valtavasti te:stä ja niukasti so:sta. Anu Vehviläinen Twitterissä AnjA MAnninen Yhden ainoan kahvimukillisen (2,5 dl) vesijalanjälki voi olla peräti 280 litraa. Viime Viikkoina kokoomuksen ympärillä pyörineet kohinat eivät ainakaan helpottaneet, kun kansanedustaja Elina Lepomäki julkaisi kirjansa Vapauden voitto. Sinne voivat kaikki lisätä oman vinkkinsä ruuan tuhlaamisen estämiseksi. Kahvin säästövinkki löytyy Maaja kotitalousnaisten Hukatorjuntapartiosta www.maajakotitalousnaiset.fi/hukantorjuntapartio. Mikkel Näkkäläjärvi Twitterissä Kansanvaltaa ei tule pelätä. Siinä hän antaa kokoomukselle kunnolla kyytiä. – Maailmassa, jossa moni kärsii ruuan puutteesta, ei kellään pitäisi olla varaa heittää ruokaa hukkaan, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muistuttaa. Se jää arvailujen varaan, mitä reittiä pitkin Lepomaki aikoo malliinsa pyrkiä. Kimmo Grönlund Suomen Kuvalehdessä Politiikan kysymykset kilpistyvät niihin konkreettisiin kysymyksiin, joista ihmisillä on henkilökohtaista kokemusta. Maaja kotitalousnaiset neuvovat keittämään kahvia vain tarvittavan määrän. Puolueesta on kirjoittajan mukaan tullut urheiluseuran kaltainen toimija, jolle on tärkeintä voitto seuraavissa vaaleissa, ei omien arvojen ja päämäärien mukaisten päätösten edistäminen. Ja tietenkin myös euroja. Ruokahukka ei olekaan ihan pieni juttu. An tti Aim o-K oiv isto /Le hti ku va. Ainakin markkinaliberalistisen Suomen, jossa rajoituksia olisi mahdollisimman vähän. SAMuli Vänttilä Elina Lepomäki: Vapauden voitto. Nykyhallituksen ainoat onnistuneet ministerit ovat Lepomäen mielestä rohkeita uudistuksia edistäneet ja läpivieneet keskustan Juha Sipilä ja Anne Berner. Jos keitämme joka päivä ylimääräisen mukillisen kahvia, vuodessa hukkaan menee yli 100 000 litraa vettä ja rutkasti muita luonnonvaroja. Demokratiaan kuuluu, että julkisella vallankäytöllä on kasvot, jotka ovat vastuussa toiminnastaan. Kahvia kaadetaan viemäriin etenkin isommissa porukoissa ja työpaikoilla. Työmarkkinat pitäisi vapauttaa, eikä tuloerojen kasvu ole pahasta. Ruokahävikkiä voi torjua myös pitämällä jääkaapin ja pakastimen tyhjennyspäiviä, valmistamalla ruokaa periaatteella mitä kaapista löytyy ja kutsumalla ystäviä hukantorjuntaaterialle. Tällöin se uhkaa jäädä pelkäksi kansalaismielipiteen jatkoksi vailla edustajia ja kannattajakuntaa, joita yhdistäisi sitoutuminen tiettyihin arvoihin. Siksi päättäjät suorilla vaaleilla ja nykyisille himmeleille kyytiä. Kahvin tuottamiseen ja valmistukseen kuluu vettä siis oikeasti paljon enemmän kuin kahvinkeittimeen kaadettava vesi. ruokakassillinen, ja vuosittain haaskaamme pelkästään kodeissa yli 20 kiloa ruokaa henkilöä kohti. Ajassa Sanottua 4.5. mitä Lepomäki oikein haluaa, tulee mieleen 700-sivuista kirjaa kahlatessa. Kokoomuksessa tie vastuullisille ministerin paikoille on pelattu pois, sen hän tunnistaa itsekin. Hukkaan päätyy joka 20
Maakansan 30-vuotisjuhliin syksyllä 1938 oli vaikea löytää tarpeeksi suurta huoneistoa. Ajan tavan mukaan kaikki Maakansan toimittajat olivat miehiä. Numeroidut mitalit myönnettiin 34:lle ansioituneelle maakansalaiselle. Numerolla yksi varustetun mitalin sai lehden pitkäaikainen tukija, puolustusministeri Juho Niukkanen Kirvusta. Maakansan ansiomerkkien jako oli yksi juhlien kohokohta. Lehtiyhtiön toimitusjohtaja Otto Liespuu kuvaili lehden vaikeaa kehitystä toivoen, että tulevaisuus olisi parempi. Liikkumattomuuden hintalappu on Kestävyysliikuntasuositus toteutuu tällä hetkellä vain noin kymmenellä prosentilla yli 75-vuotiaista. Viipurin kaupunginteatterissa pidettyihin juhliin voitiin kutsua vain lehden tärkeimmät ja merkittävimmät henkilöt. miljardia euroa vuodessa. Brahenkadun toimitiloissa iloittiin, kun Maakansan pitäjännumerot toivat uusia lukijoita ja ilmoittajia. Marraskuussa ilmestyi 25-vuotisnumero, jossa optimismi näkyi. Muuan lakitieteen tohtori Urho Kekkonen nimitettiin Helsingin kirjeenvaihtajaksi. 8 4.5.2018 Vuosittain voitaisiin välttää 1 500 työikäisen kuolemaa, jos koko väestö liikkuisi suositusten mukaisesti. Maakansa porskutti 1930-luvulla myötäisessä Timo mikkilä Vuodesta 1933 eteenpäin Maakansa vahvisti asemiaan Karjalan maalaisliittoväen äänenkannattajana. Myös uusia kirjeenvaihtajia värvättiin. Toimittaja Pentti Kärmeniemi kierteli kirjoittaen kokemuksistaan Mato matkailee -otsikolla. Lehden painojälki oli selkeä ja terävä. Tultaessa 1930-luvun lopulle kansainvälinen tilanne kiristyi. Maakansa oli hyvin toimitettu ja melko hyvinvoiva sanomalehti. Hän antoikin toimitukselle hyviä uutisvinkkejä. Myös valokuvat olivat hyvälaatuisia. Lehti ilmestyi ahtaaksi muotoutuneella maakunnallisella levikkialueella, mutta tarjosi laaja-alaisen näkökulman kotimaan ja ulkomaiden uutistapahtumiin. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan perustamisesta nykypäivään. Maakansa perusti konttorit Lappeenrantaan ja Jaakkimaan. Heidän oli aluksi vaikea hyväksyä Kerttu Pulkkisen tuloa toimitukseen. Ajassa Kekkonen antoi hyviä uutisvinkkejä. Maakansan 30-vuotista taivalta juhlittiin Viipurin teatterissa syksyllä 1938.
KeSKuStaSSa on hieno perinne tavasta toimia koko Suomen hyväksi, kaupungit mukaan luettuna. Se tarkoittaa tasapainoista aluekehitystä. Koko Suomen hyväksi toimiminen ei tarkoita kaupungistumisen vastustamista. Pääjohtajaksi Uutiskuva. Elämäni ja tarpeeni ovat samanlaisia molemmissa paikoissa. Me suomalaiset olemme aika samanlaisia riippumatta asuinpaikasta. Suomalaisia on viisi ja puoli miljoonaa lähes 340 000 neliökilometrin alueella. Se kannattaa sanoa rohkeasti ääneen. Väestö pakkautuu melko harvoihin kasvukeskuksiin. Rehn, 56, on entinen EU-komissaari, elinkeinoministeri, europarlamentaarikko ja kansanedustaja. Maalainen ja kaupunkilainen voi olla yhtä aikaa. SuomalaiSiSta noin 70 prosenttia asuu kaupunkiseuduilla. Erityisesti nuoret muuttavat koulutuksen perässä ulkomaille. Tällä hetkellä maan sisäinen muuttoliike on erityisen kiivasta. Pankkivaltuusto oli esityksessään yksimielinen. 2018 9 Täällä Bryssel SuomalaiSet ovat aina muuttaneet työn ja toimeentulon perässä, maalta kaupunkiin ja Suomesta ulkomaille. Suuri osa palaa opintojensa jälkeen takaisin Suomeen, mutta moni jää matkallekin. Harvaa maata on siunattu samanlaisella elämisen väljyydellä. Vihapuhetta on sekin, ettei suvaitse ja kunnioita toisen asumisvalintoja. Samaan aikaan kun tilastot kertovat muutoksista, julkinen keskustelu junnaa paikallaan. meidän on kunnioitettava toistemme elämänvalintoja. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Tasapainoinen Suomi Ja ri La uk ka ne n Samuli Vänttilä eduSKunnan pankkivaltuusto esitti Suomen Pankin seuraavaksi pääjohtajaksi Olli Rehniä. Niissä on eloa ja tekemisen meininkiä. Se tarkoittaa ratkaisujen etsimistä monenlaisiin ongelmiin: muuttotappiopaikkakuntien asuntojen hinnanromahdukseen, kasvukeskusten hintaräjähdykseen sekä työpaikkojen luomiseen. Itsekin asun sekä Lapualla että Helsingissä, Suomen ainoassa suuressa kaupungissa. 1900-luvun aikana arviolta miljoona ihmistä muutti pois Suomesta. Toinen haluaa asua kerrostalossa, toinen metsän reunassa. Mitä Oulu ja Oulun seutu olisivat, ellei keskusta olisi aikoinaan ajanut läpi ajatusta Oulun yliopistosta. Keskustalainen Rehn oli ennakkosuosikki tehtävään. Erilaiset elämäntyylit ja asuinpaikat eivät ole toisensa pois sulkevia. Kärjistyksillä saa mediatilaa, mutta todellisuus on otsikoita rikkaampi. Olemme riippuvaisia toisistamme, raaka-aineista ja palveluista. 4.5. Monilla on kaksi asuinpaikkaa. Tarvitsemme toisiamme, emme keinotekoisia raja-aitoja. Tämän päivän Suomi on kaupunkien, lähiöiden, maaseudun ja haja-asutusalueiden maa, jossa tilaa on kaikille. Lopullisen valinnan tekee pankkivaltuuston esityksen pohjalta tasavallan presidentti
10 4.5.2018 Ja ri La uk ka ne n Hallitusryhmistä on lähestytty hattu kourassa myös oppositiossa olevia kristillisdemokraatteja ja RKP:tä.
Mutta ei tarvitsisi myöskään, jos kokoomusjohtaja Petteri Orpon auktoriteetti olisi riittänyt omien rivien suorassa pitämiseen. pykälässään vain, että ”edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Nyt selvitetään, vaikuttaako Väyrysen paluu kesken kauden hänen asemaansa kansanedustajana. Paluu johtui kuitenkin heidän toimikautensa päättymisestä, kun taas Väyrynen yrittää paluuta kesken kauden. Lisää spekuloitavaa tuli, kun eduskuntaan paluunsa ajankohdalla keplotteleva europarlamentaarikko Paavo Väyrynen muutti jälleen suunnitelmiaan. Lepomäki, Harkimo ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ovat vähät välittäneet Orpon johtajuudesta. Keskustassa ja sinisissä ei rivistä lipeäjiä ole. Kun Väyrynen jäi ilman vastakaikua yrityksessään keskustan puoluevaltuuston johtoon, hän yrittää palata jo kesäkuussa äänestämään sote-uudistusta vastaan. Todennäköistä kuitenkin on, että äänestyksen vetää varsinainen puhemies Paula Risikko (kok.). Jos hallitusenemmistöä ei olisi viime kesänä jätetty pelkkien sinisten varaan, nyt ei ehkä tarvitsisi laskeskella yksittäisiä edustajia. Eduskunnan virkamiesjohdossa joudutaan nyt pohtimaan asiaa. Orpon asema kokoomuksessa alkaa näyttää tuskaiselta, mutta loput eduskuntaryhmän sote-kriitikot ilmeisesti sentään pysyvät pilttuissaan. Ainakaan keskustalaista varapuhemiestä Mauri Pekkarista ei nuijan varteen tilanteessa laiteta. pykälää tilanteessa tulkitaan, on hyvä kysymys. 2018 11 Soteja maakuntauudiStukSen ympärillä kuohuu, mutta riittävätkö hallituspuolueiden hupenevat voimat viemään sen läpi eduskunnasta. Toistaiseksi ainakaan julkisia lehmänkauppoja ei ole syntynyt. Niukkakin enemmistö riittää Uutisanalyysi Väyryseen sote ei kaadu, mutta kolme uutta kapinallista muuttaisi tilanteen Pekka Pohjolainen. Soteja maakuntauudistusta on yritetty saada valmiiksi jo keskustan ja kokoomuksen kesäkuun toisena viikonloppuna pidettäviin puoluekokouksiin. Vaikka hallituksella ei ole voimasuhteiden kanssa akuuttia hätää, rivistä ei saisi livetä enää mielellään enää yhtään edustajaa. Väyrystä tuuraava kansanedustaja Mikko Kärnä on ilmoittanut harkitsevansa Väyrysen valtakirjan riitauttamista oikeudessa, jos tämä pyrkii palaamaan eduskuntaan kesäkuussa. Se tuskin onnistuu muuten kuin väkisin rusikoimalla, joten realistisempaa on odotella ratkaisevia äänestyksiä juhannusviikolle. Perustuslaki toteaa asiasta 28. ehtiikö ja pääseekö Väyrynen ylipäätään äänestykseen, on toinen juttu. Perustuslaillinen Väyrys-tutkinta pitää joka tapauksessa epävarmuudessa lähtökuopissa europarlamenttiin olevaa keskustan Mirja Vehkaperää ja häntä eduskuntaan tuuramaan varautunutta kalajokelaista Eija Nivalaa. Sote-rintamasta on jo lähtenyt kokoomuksen Elina Lepomäki, ja tuskin kokoomuksen jättänyt Harry ”Hjallis” Harkimokaan enää sormeaan punaiselta napilta siirtää. 4.5. Miten perustuslain 28. Viime viikonloppuna Vapaavuori nolasi Orpon jälleen Twitterissä nälvimällä, että ”keskustalainen pääministeri johtaa kahta hallituspuoluetta kolmesta ja kolmannella ei ole näkemystä”. Kuten pääministeri Juha Sipilä on todennut, Väyrysen äänestäminen sotea vastaan on laskettu ”särkymävaraksi”. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa.” Kesken kauden eduskuntaan ovat europarlamentista palanneet aiemmin Astrid Thors (r.) ja Marjo MatikainenKallström (kok.). Kolme uutta sote-kapinallista kääntäisi jo tilanteen opposition eduksi luvuin 100–99. Lakien on oltava voimassa heinäkuun alussa, jotta maakuntavaalit voitaisiin järjestää lokakuussa. Ahvenanmaan edustaja Mats Löfström ei yleensä äänestä hallituksen esityksiä vastaan, mutta Ahvenanmaan itsehallinnolle ongelmallisena pitämäänsä sotea hän ei ole tukemassa. Tässäkin tapauksessa voimasuhteet äänestyksessä olisivat vielä 102–97 hallituksen eduksi. Jos äänestystä johtaisi puhemiehen paikalla SDP:n Tuula Haatainen, oppositiolta olisi yksi ääni pois. Jonkinlaista tulkinta-apua siihen, mitä säännöksellä on tarkoitettu, voi ehkä saada lain säätämisen aikaisista oheismuistioista. hallituSryhmiStä on lähestytty hattu kourassa myös oppositiossa olevia kristillisdemokraatteja ja RKP:tä, josko niiden ryhmistä löytyisi edes poissaolijoita tai tyhjän äänestäjiä
Ennen uhat olivat selkeämmin valtioista johtuvia, mutta nyt uudenlaiset vaarat tulevat kaduille keskelle ihmisten arkea. Tanska, Irlanti, Malta ja Portugali jättäytyivät pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ulkopuolelle, mutta ne voivat halutessaan hypätä vielä vauhdissa mukaan. Puolustusyhteistyö oli poliittisen tahdon puuttuessa vuosikymmeniä jäissä, mutta nyt jäsenmailla on uusi vaihde silmässä. 12 4.5.2018 EU-maidEn puolustusyhteistyön syventämiselle puhaltaa vahva poliittinen myötätuuli, eikä soraääniä ole juuri kuulunut, puolustuspolitiikan erityisasiantuntija Arto Koski arvioi viime vuosina edenneitä neuvotteluja. – Entistä useampi kannattaa jäsenmaiden yhteistyön tiivistämistä turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi Georgian ja Ukrainan sotien kaltaiset konfliktit ovat Kosken mukaan osoittaneet, että sotilaalliset selkkaukset voivat kärjistyä unionin liepeillä nopeasti. SUomEn EU-edustustossa Brysselissä työskentelevä Koski arvioi, että turvallisuudestaan yhä huolestuneemmat kansalaiset näyttävät kurssinmuutokselle vihreää valoa. Ah ea rn /Le hti ku va Rauhanprojekti puolustautuu Politiikka. Varsinkin terrori-iskut ovat vahvistaneet eurooppalaisten halua yhdistää voimat uhkia vastaan. Lisäpontta hankkeeseen ovat tuoneet komission lupailemat sadat miljoonat eurot alan tutkimusja tuotekehitykseen. TeksTi: sanTeri Lampi Suomi on hyvässä etunojassa, kun EU:n turvallisuusyhteistyöhön pannaan vauhtia, asiantuntija Arto Koski arvioi M c3 Tim oth y M . Tähän mennessä jo 25 EU-jäsenmaata 28:sta on päättänyt yksissä tuumin harpata kohti konkreettista puolustusyhteistyön lujittamista
EU-komissio pyrkii vahvistamaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä.. YhteiStYön tiivistämisen on väitetty johtavan alun perin sotien ehkäisemiseksi perustetun EU:n militarisoitumiseen. Hän ei usko, että puolustusyhteistyö haastaa tai varjostaa tulevaisuudessa EU:n mittavaa työtä rauhan ja vakauden edistämiseksi. – Vielä nämä projektit eivät pysty ratkaisemaan suuria EU:n suorituskykyyn liittyviä ongelmia, mutta tuloksia voidaan saada 5–10 vuoden kuluttua, Koski uskoo. Sa nte ri La m pi Arto Kosken mukaan päällekkäisten puolustushankintojen karsimisella haetaan säästöä. – Tietyillä puolustuksen aloilla brexit voi jopa helpottaa EU-yhteistyön tiivistämistä, kun britit eivät ole saman pöydän ääressä vastustamassa uusien sitoumusten tekemistä, Koski arvioi. Kosken mukaan huoli on kuitenkin turha, sillä yhteistyö vahvistaa entisestään myös Naton toimintakykyä. Suomi on tällä hetkellä mukana muun muassa kyberturvallisuuden, ohjelmistoradion ja sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisessä. – Komissio on esittänyt, että vuodesta 2021 alkaen puolustustutkimukseen varattaisiin 500 miljoonaa ja suorituskykyjen kehittämiseen miljardi euroa. 4.5. Esimerkiksi ulkoministeri Timo Soinin (sin.) mukaan se on parasta, mitä EU pystyy jäsenilleen ylipäätään tarjoamaan. Myös puolustusmateriaalien kallistuminen yhdistettynä jäsenvaltioiden säästeliäisiin puolustusbudjetteihin ajaa valtioita pelaamaan yhteen. – Nato on myös tulevaisuudessa Euroopan puolustuksen kova ydin, Koski teroittaa. Puolustuskyvyn kehittämisellä ei tähdätä puolustusliiton tai yhteisen armeijan luomiseen. Suomessa ajatellaan, että turvallisuusyhteistyö vahvistaa kansallista puolustuskykyä, Koski kuvailee. Kosken mukaan puolustuskyvyn kehittämisellä ei kuitenkaan tähdätä puolustusliiton tai yhteisen armeijan luomiseen. tähän mennessä rakenteellisen yhteistyön puitteissa on käynnistetty 17 hanketta, mutta niiden määrää on tarkoitus lisätä lähiaikoina. Natoon kuuluvat 22 EU-jäsenmaata pyrkivät täydentämään suorituskykyään eurooppalaisella yhteistyöllä, mutta päällekkäisyyksiä sotilasliiton kanssa vältetään. SotilaSliitto Naton johtovaltio Yhdysvallat on suhtautunut eurooppalaiseen yhteistyöhön hieman epäluuloisesti. Turvallisuusja puolustuskysymysten sivuuttaminen kiristyvässä ilmapiirissä voisi kuitenkin osoittautua vastuuttomaksi päätökseksi. Suomi on kannattanut puolustusyhteistyön syventämistä johdonmukaisesti. – Yhteistyön keskinäiseen syventämiseen ei tarvitse enää hakea hyväksyntää muilta jäsenvaltioilta, Koski täsmentää. Vaikka kaavaillut varat ovat EU:n tasolla verrattain vähäisiä, niillä voi Kosken mukaan saavuttaa kouriintuntuvia tuloksia. – Olemme tässä kehityksessä hyvässä etunojassa. 2018 13 Siteitä unioniin katkova Britannia sai puolestaan esimakua tulevasta jättäytyessään yhteistyön ulkopuolelle. Päällekkäisten hankintojen karsimisen toivotaan tuovan säästöä. YhteiStYön avulla jäsenmaa voi ratkoa suorituskykyynsä liittyviä puutteita muiden samoista heikkouksista kärsivien maiden kanssa. KomiSSio on pyrkinyt vahvistamaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä
histoRiallinen hetki. Koonnut: samuli vänttilä Korea Summit Press Pool / AFP Photo / Lehtikuva. Svenska Dagbladetin mukaan skandaalin päähenkilö JeanClaude Arnault on käpälöinyt kruununprinsessa Victoriaa seksuaalisesti Akatemian järjestämässä tilaisuudessa vuonna 2006. Arnault on naimisissa Akatemian jäsenen kanssa. Pashinian on nousemassa itse pääministeriksi. PRotestijohtajan voitto. Ihmiset lauloivat ja heiluttivat lippujaan Armenian oppositiojohtajan Nikol Pashinianin tueksi järjestetyssä mielenosoituksessa maan pääkaupungissa Jerevanissa. Ruotsin Akatemian ympärillä vellova kohu sen kun paisuu. Skandaalin ryvettämä Britannian sisäministeri Amber Rudd ilmoitti eroavansa tehtävistään. Rydd joutui kohun silmään pakolaispolitiikaan liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Ruddin eroa vaati muiden muassa Lontoon pormestari Sadiq Khan. 14 4.5.2018 Maailman kuvat Raskas isku maylle. Hänen epäillään häirinneen muitakin naisia. Ruddin eron ennakoitiin olevan raskas isku pääministeri Theresa Maylle juuri ennen torstaina järjestettyjä paikallisvaaleja. Johtajat lupautuivat tavoittelemaan täydellistä ydinaseettomuutta Korean niemimaalla. Pohjoisja Etelä-Koreoiden Kim Jong-un ja Moon Jae-in astuivat käsi kädessä maiden välisen rajalinjan yli. Lisäksi he kertoivat tavoittelevansa Korean sodan virallisesti päättävää rauhansopimusta. Pashinian kutsui koolle ja johti mielenosoituksia, jotka johtivat lopulta vasta pääministeriksi valitun entisen presidentin Serzh Sarkisianin eroon. victoRiaa ahdisteltiin
Julkiset valtiolliset palvelut tarjotaan kaikilla kolmella. Jopa ranskasta ja italiasta puhutaan useita murreversioita. MielenKiintoiSeKSi matka muuttuu viimeistään Graubündenin kantonissa, jossa on kolme virallista kieltä. Moninaisuus on arkinen, itsestäänselvä asia. Ajellessaan Genevestä, Suisse Romanden eli ranskankielisen alueen suurimmasta kaupungista ja maan läntisimmästä osasta kohti itää, tulevat kielialueet vastaan radiokanavien vaihtuvina pääkielinä ja tienviittoina, joita tarjotaan pääkielen mukaan. Nämä kielet ovat suuruusjärjestyksessä saksa, ranska, italia ja retoromania. Kieliryhmät tuntuvat ensisijaisesti haluavan olla erinäisiä, eivät yhtenäisiä. Vaikka itse puhun kolmea suurinta kieltä, ei saksallani kuitenkaan tee Sveitsissä paljoakaan, sillä siitä puhutaan alueittain murreversiota. SveitSi paikallisine kielineen ja omaleimaisine kulttuureineen on melkoinen perustamis-, selviytymisja menestystarina. Näihin maihinhan alueet olivat liittyneitä tai sitoutuneita ennen Sveitsin liittovaltion perustamista vuonna 1848. On luonnollista, että kukin kieliryhmä saa vaikutteita naapurimaista, joissa kyseistä kieltä puhutaan. Maisema pysyy vuoristoisena, mutta tyyli vaihtuu. Murteet ovat erittäin tervetulleita hajautetulle valtiolle. Saksaa ja retoromaniaa puhuvien määrä on laskenut, saksaa puhuvien osuus on seitsemän vuosikymmenen aikana laskenut reilusta 70 prosentista miltei kymmenen prosenttiyksikköä. 4.5. Tästä kertovat hyvin kattavasti hajautettu hallinto ja kantonien eli alueiden laaja itsehallinto. SveitSi on pinta-alaltaan vain kahdeksasosa Suomesta. Liittovaltio tekee myös neutraaleja ratkaisuja, esimerkiksi Sveitsin frangin kolikoissa maan nimi on latinaksi Confoederatio Helvetica. Retoromaniaa ei koskaan ole puhunutkaan kuin sadasosa kansalaisista ja nyt enää vain 0,6 prosenttia. Harva maa pystyisi ylläpitämään valtiollisesti kolmea virallista kieltä, ja neljäskin kieli on aluetasolla virallinen. KiinnoStavia ovat kieliryhmien kesken tapahtuvat muutokset. Kunnat voivat itse määritellä viralliset kielensä. Ranska ja italia ovat kasvamaan päin. On saksalaistyyppistä alppimajaa ja Italian tirolilaisen näköisiä kyliä. Kaltaiselleni kielistä innostuneelle Sveitsi on todellinen runsauden sarvi – tai pajatso, joka pyöräyttää aina uuden kieliyllätyksen. Se on pitkä itä–länsi-suunnassa. Toisaalta alueiden valtaväestön muun kielen taito saattaa olla yllättävänkin alhainen. Saksan saksaa kutsutaan Sveitsissä ”korkeasaksaksi”. Pakkokielistä täällä ei silti kuule puhuttavan. 2018 15 SveitSi on monen kielija kulttuuriryhmän sulautuma. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Kielipajatsossa neljä valintaa Rauhan pääkaupunki. Useampi kantoni on kaksikielinen ja jakaa saksan ja ranskan kielen
16 4.5.2018 Henkilö Arkkipiispa varoo suuria sanoja Kari Mäkinen: Raamatussa ei ole ”klassista avioliittokäsitystä” TeksTi: PenTTi Manninen kuvaT: jari laukkanen Arkkipiispa Turun tuomiokirkossa.
Ehkä voin tulevaisuudessa hengittää väljemmin. Tämä on ollut henkisesti ja fyysisesti kuluttavaa. Väsyy sanoittamaan. Edessä oli oppikoulu, rippikoulu ja aktiivisuus seurakuntanuorissa. Mäkinen vihittiin papiksi 1979. Omiinkin sanoihin ja puheisiin väsyy. Mäkinen on neljästoista arkkipiispa. Kehitys ja mediailmapiiri ovat kuitenkin kuljettaneet arkkipiispaa yhä vahvemmin kirkon kasvoiksi, ykköspiispaksi. Ylioppilaskevään jälkeen nuori mies punnitsi vaihtoehtojaan. Myöntelee kuitenkin, että kohta voi jotakin laskea hartioiltaan. piispa siinä Turun piispojen komeassa ketjussa, jonka lasketaan alkaneen noin vuonna 1155 piispa Henrikistä. 4.5. Kari MäKinen on 55. Meno on ollut niin ohjelmoitua, että kahdeksan vuotta vuodenaikojen vaihtelukin näkyi eniten kalenterista. Vuonna 1817 Turun piispa nimettiin Turun ja Suomen arkkipiispaksi. Kirkkopolitiikan sijasta poikaporukkaa kiinnosti, mihin taloon tulee ensimmäisenä televisio ja minne puhelin! Kun Kari oli 10-vuotias, perhe muutti Tampereelle. Aamukammassa on piikkejä vielä sen verran jäljellä, että hän ei halua kuvata oloaan helpottuneeksi. – Olen elänyt arkkipiispan kokonaisvaltaista elämää. Lähivuosikymmenten edeltäjiä ovat Paarma, John Vikström, Mikko Juva, Martti Simojoki ja Salomies. – Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Piispan hommat avautuivat vuonna 2005 Turun hiippakunnan kakkospiispana. Tätä tukee myös asema kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen ja piispainkokouksen puheenjohtajana. nyt Mäkinen on jättämässä tiiviin arkkipiisparupeaman. 2018 17 kun Urho Kekkonen kävi ensimmäisellä presidenttikaudellaan kirkkopoliittisia keskusteluja arkkipiispa Ilmari Salomiehen kanssa, porilaisella omakotialueella säntäili pikkupoika Kari Mäkinen (s. Pyrki lukemaan myös kotimaista kirjallisuutta, mutta ovi aukeni teologiseen tiedekuntaan. Muodollisesti arkkipiispa on kymmenen hiippakuntapiispan keskuudessa vain yksi vertaistensa joukossa. Teologian tohtori hänestä tuli 1989. Arkkipiispantalon avaimet Mäkinen sai Jukka Paarmalta vuonna 2010. VäsyyKö pappi puhumaan uskosta ja Jumalasta. 1955). Kesäkuun alussa hän jättää piispanviran tunnukset seuraajalleen Tapio Luomalle
Hän on asettunut tukemaan samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastoin kirkon virallista kantaa, tässä Mäkisen kanssa eri tavalla ajatteleva luonnehti. Kukin hoitaa virkaa omalla tavallaan ja omalla äänellään. Kävelymatka Arkkipiispantalosta Turun tuomiokirkkoon on lyhyt.. Muistopäivään odotetaan tasavallan presidenttiä, pääministeriä, eduskuntapuolueiden johtoa ja laajasti koko yhteiskunnan kenttää. – Tältä pohjalta me olemme kasvaneet, ja kaikessa kauhistuttavuudessaankin se on meidän yhteinen perintömme, jota ei voi unohtaa. Hän huomaa, että keskustelukumppani on ihan hoomoilasena ja selittää. Sama ilmiö on muissa pohjoismaissa. ArkkipiispAn arviosta huolimatta on pakko kysyä, onko kirkko auringonlaskun liike. Hän sanoo kyllä ymmärtävänsä, että mediassa nousevat näkyviin asiat, joissa on draamaa ja vastakkainasetteluja. Kirkko on nimenomaan uskon yhteisö, joka pitää jumalanpalveluksia. – Näyttää olevan mahdollista, että kirkko antaa tilat yhteiselle muistamiselle. 18 4.5.2018 elämän syviä, vaikeita kysymyksiä, arkkipiispa vastaa. Arkkipiispa on kutsunut Turun tuomiokirkkoon koolle sadan vuoden takaisen sisällissodan muistotapahtuman. – Se on yksi mahdollinen tie, mutta ei ainoa, kirkolliskokousta johtava Mäkinen sanoo. Hän toteaa tulleensa elämänkokemuksen myötä varovaisemmaksi käyttämään suuria sanoja. – Se on paljon työtä edellyttävä prosessi. kesäkuuta. – Eihän tilojen yhteiskäyttö ole mikään huono juttu, arkkipiispa hymähtää. – Papin ja piispan tehtävä on sanoittaa sanoittamatonta, semmoista todellisuutta, joka on enemmän kuin ihminen pystyy käsittämään. Mutta vielä sitä ennenkin, kaatuneiden muistopäivänä 20. Oulussa valmistaudutaan jo vaaliin, Espoossa paikka tulee auki ja paria muutakin vaihdosta odotellaan. Pelkästään tällä vuosikymmenellä kirkkoon kuuluvien määrä on supistunut 360 000:lla. – Monet sanovat mielellään edustavansa perinteistä avioliittokäsitystä, koska se kuulostaa vakuuttavalta, Mäkinen naurahtaa. Se on kirkon varsinainen tehtävä, ja siitä seuraavat yhteiskunnalliset kannanotot ja osallistuminen keskusteluun ja toimintaan seurakunnissa. Vaikeakin menneisyys pitää tunnistaa ja tunnustaa. – Sitten tilanne olisi pelottavan yksiulotteinen, jos täällä ei käytäisi vuoropuhelua Jumalan kanssa. Se kuuluu asiaan, Mäkinen lohkaisee. Hänestä näyttää siltä, että mediassa ei ole helppo käsitellä uskonnollisia ja hengellisiä kysymyksiä. – Arkkipiispat ovat yleensä huolissaan kaikesta. Toukokuun viimeisenä sunnuntaina Mäkinen jättää arkkipiispan tunnukset, sauvan, hiipan ja kaavun, Turun tuomiokirkon alttarille. Tätä menoa kirkon rahat loppuvat ja seurakunnat joutuvat pitämään tilaisuuksiaan nuorisoseurojen taloilla, työväentaloilla, kunnantoimistojen valtuustosaleissa ja sivuhuoneissa.... Kun niitä käyttää työkseen, on suuri vaara käyttää niitä tavalla, jossa niillä ei olekaan sitä painoa, mikä niille kuuluu. – Hän on rohkea mies. – Avioliittokäsitys on historian kuluessa koko ajan muuttunut. Mutta kirkossa täytyy katsoa peiliin ja kysyä, miten kirkko voi olla merkityksellinen ihmisille. kirkon ykkösääni ei allekirjoita väittämää, että kirkon perussanoma on viime vuosina hukkunut samaa sukupuolta olevien avioliitosta jauhettuun julkisuusmyllyyn. – Vaikka sellaisia kuin armo ja Jumala, Mäkinen puntaroi. – Ei auringonlasku ole tässä hyvä kuva. Vastauksena on makea nauru: – Ei. Mäkinen ei ole ainoa piispa, joka lähiaikoina jättää paikkansa. Miehen ja naisen välisen avioliiton puolustajat vetoavat Raamatun ”klassiseen avioliittokäsitykseen”. Tämä sisältää sen, että kirkko tunnustaa osallisuutensa, vaikka ei ollutkaan osapuoli. Onko eläkkeelle jäävällä arkkipiispalle seuraajalleen jokin evästys. ArkkipiispAn tapaamiseen valmistautuessani pyysin merkittävältä kirkon vaikuttajalta arviota arkkipiispasta. Olisiko taas naisten sauma nousta piispakuntaan. Kirkollinen vihkiminen on kirkolliskokouksen – kirkon eduskunnan – käsittelyssä 14.–18. Kirkosta tehdään tervehdyskäynnit vapaussodan muistomerkille ja punaisten vankileirin muistomerkille. – Ainakin siihen on mahdollisuus. toukokuuta, hän on ison tapahtuman keskellä. Hän sanoo, että jäsenkatoon ei ole yhtä selitystä. Mäkisen kanta on, että ennemmin tai myöhemmin vihkiminen voi tapahtua. Pitkällä tähtäimellä olisi kirkon etu, että piispakunnassa olisi sekä miehiä että naisia, arkkipiispa sanoo. Raamatussa avioliitto esiintyy hyvin monella tavalla. Pitäisikö uuden arkkipiispan olla tästä kovin huolissaan. Homojen ja lesbojen vihkiminen avioliittoon on edelleen ratkaisematta kirkon sisällä. Kymmenestä piispasta puolet on vaihtumassa. Muistaminen ja käsitteleminen ovat aina parempi kuin vaikeneminen ja unohtaminen, Mäkinen muotoilee. En tiedä, liittyykö se vanhenemiseen, että tietoisuus tämän vaatimasta nöyryydestä on iän myötä kasvanut. Kirkon piirissä on enää 71 prosenttia suomalaisista, noin 3,9 miljoonaa. Milloin, sitä hän ei osaa arvioida. Arkkipiispa tyrmää: – Eihän sellaista ole. Selvityksen tehnyt Eila Helander esitti, että kirkko ei luovu avioliittoon vihkimisestä, mutta miehen ja naisen vihkimisen rinnalle otettaisiin toinen malli: halukkaille papeille annettaisiin mahdollisuus myös samaa sukupuolta olevan parin vihkimiseen. – Ei hengellisyys ole hukassa, ainakaan se ei ole koko totuus. – Niiden merkitys on niin iso, että on houkutus käyttää niitä kevyesti. Virkaiältään vanhin piispa, Oulun piispa Samuel Salmi vihkii Tapio Luoman uudeksi arkkipiispaksi 3. toukokuuta
2018 19 Papin ja piispan tehtävä on sanoittaa sanoittamatonta.. 4.5
Digiajan periaateohjelma Keskusta Ja ak ko M art ika in en. 20 4.5.2018 Keskusta hyväksyy uuden periaateohjelman Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa. Emeritusprofessori Heikki Paloheimon mukaan periaateohjelmaluonnos on kuin Twitter-seinä – sata teesiä taipuvat luontevasti viestintään
Ohjelman jokainen luku alkoi jollain sitaatilla, oli Alkiota, Kekkosta ja Snellmania. Jotta näkökulmamme olisi helpompi omaksua, on ohjelma tehty luettavammaksi. Aatteellinen pohdinta jää vähän pinnalliseksi. On myös muistettava, että kuljettu matka on melkein jopa päämääriä tärkeämpi. Viestintää periaatteistamme tulemme suunnittelemaan enemmänkin. – Uudessa poliittisessa kulttuurissa viestinnän merkitys korostuu. Sen sijaan, että kertoisimme, mitä keskusta haluaa tai keskusta tekee, kirjasimme ylös, mitä tulevaisuuden maailman tulee mielestämme olla nimenomaan ihmisen näkökulmasta. Nyt elämme työn ja digitalisaation murrosta. – Periaateohjelmia tehdessä päivänpolitiikka karsitaan pois ja pohditaan yleisiä tavoitteita ja päämääriä. Työn vetäjänä Saarikko halusi uuteen periaateohjelmaan vahvan viestinnällisen näkökulman. Tällä tavalla tavoitteisiimme on helpompi samaistua. Sata teesiä ovat Twitter-viestin mittaisia, eli niitä on helppo käyttää viestintään. 1930-luvulla kärsittiin lamasta ja demokratia oli uhattuna, 60-luvulla elettiin rakennemuutoksen aikaa, 90-luvulla oli jälleen lama. teesilistassa on Saarikon mukaan paljon hyvää myös sellaisen ihmisen kannalta, joka haluaa löytää poliittisen kotinsa. – Ohjelmaa tehdessä on selvästikin mietitty paljon viestintää. – Ihmisen ja ihmisyyden asia on aina sama, vaikka ohjelman muoto muuttuisi, hän painottaa. Monipuolinen keskustelu ohjelmasta on tarpeen, jotta sille saadaan mahdollisimman vahva mandaatti. Yksinkertaiset tavat, ahkeruus, säästäväisyys ja usko Jumalaan olkoot edelleen ne perusteet, joihin kansakunnan elämän on nojattava. Arvot tulevat kyllä ilmi, mutta niitä ei itsessään arvioida syvällisesti, kuten periaateohjelmissa yleensä, professori pohtii. – Yhteiskunnan murrosvaiheet tuntuvat lamaannuttavan periaatteelliset pohdinnat. Ihmisen näkökulma on professori Paloheimonkin mukaan selkeä arvovalinta, mutta hän pitää ongelmana sitä, etteKsti: lauri HeiKKilä Uuden periaateohjelman valmistelua johtanut Annika Saarikko haluaa keskustan lähemmäksi tavallista ihmistä. Uusi periaateohjelmaluonnos on enemmän teesilista kuin syvällisistä pohdinnoista kertova aatteellinen julistus, Tytti Isohookana-Asunmaa, Maalaisliitto-Keskustan historiaa paljon tutkinut valtiotieteiden tohtori ja entinen kulttuuriministeri arvioi. – Maalaisliiton johtavat periaatteet, 1962 Ja ak ko M art ika in en Su om en m aa n ark isto. Uuden kynnyksellä mielessä ovat käytännölliset kysymykset. 4.5. – Halusimme tunnustaa realiteetit sen suhteen, että puolueet ovat yhä vähemmän osa ihmisten arkea. Saarikko puolustaa valittua mallia, mutta toivoo periaateohjelmasta myös kriittistä keskustelua puoluekokousta kohti mentäessä. 2018 21 KesKustan edellinen periaateohjelma hyväksyttiin vuonna 2006 Oulun puoluekokouksessa, kun puolue juhli sadatta vuottaan. Periaateohjelmatyötä vetäneen Annika Saarikon mukaan uusi periaateohjelmaluonnos on jatkoa edelliselle periaateohjelmalle. Periaateohjelmakin on aina oman aikansa kuva, joten tähänkin ohjelmaan halusimme vahvan viestinnällisen elementin. Puolueiden ohjelmia tutkineen emeritusprofessori Heikki Paloheimon mielestä keskustan uuden ohjelmaluonnoksen muoto ei täysin täytä toimivan periaateohjelman vaatimuksia. Aatteellista historiaa haluttiin peilata
– Tällöin puolueessa käytiin keskustelua opintokerhoissa. Puolue , tai kaksi puoluetta, perustettiin 1906 Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien kynnyksellä. KesKustassa on tehty ohjelmatyötä puolueen historian aikana hyvin erilaisilla tavoilla. – Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisen Maalaisliiton Ohjelmavaatimuksia 1906 Liitto tahtoo kaikella tarmolla toimia täydellisen kieltolain aikaansaamiseksi sekä vaatii, että hallitus ryhtyy toimiin, että täydellinen kieltolakiehdotus voitaisiin esittää jo ensi eduskuntakokoukselle. Niissä hankittiin tietoa vaikuttamiseen ja vaihdettiin ajatuksia, mutta opintokerhoja tai -piirejä kuunneltiin myös ohjelmatyössä, Isohookana-Asunmaa kertoo. Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaisessa Maalaisliitossa vaikutti Santeri Alkio ja Suomen Maalaisväestön Liitossa Kyösti Kallio. – Ohjelmaluonnoksessa sanotaan kyllä, mitä pitäisi tehdä, mutta ei sitä, kenen pitäisi tehdä. Isohookana-Asunmaa näkee puolueen alkuaikana eri puolilla maata syntyneen hyvin samankaltaisia tarpeita maalaisväestön poliittiselle liikkeelle. Molemmat puolueet laativat ohjelmansa jo 1906. Ylin puoluejohto Alkiota lukuunottamatta innostui ohjelmatyöstä kunnolla vasta sotien jälkeen, Sukselaisen ja Virolaisen myötä. 70-luvulla ohjelmia suorastaan tehtailtiin, erityisalojen ohjelmatyössä käytettiin keskustalaisia virkamiehiä ja ohjelmien teemoihin sopivia opintopiirejä. 1950-luvulle asti periaateohjelmat olivat tohtori Isohookana-Asunmaan mukaan puoliksi periaateohjelmia, puoliksi tavoiteohjelmia. 22 4.5.2018 tei puolueen tai järjestelmän roolia tuoda esiin. Ensimmäisissä ohjelmissa, kuten kaikissa myöhemmissäkin, on nähtävissä sekä oman aikansa erityisyyksiä että uskoa ja toivoa parempaan huomiseen. Laillisuuden ja oikeuden ja Suomen kansan itsenäisyyden turvaamiseksi. Käännekohtana hän pitää 1970-lukua. 1906 tehdyt ohjelmat olivat toistensa kaltaisia, ja tammikuussa 1908 puolueet yhdistyivätkin yhdeksi Maalaisliitoksi. Su om en m aa n ark isto Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan laillisuuden ja demokratian periaatteet ovat kantaneet keskustaa. – Suomen Maalaisväestön Liiton ohjelma 1906 M ari a Se pp älä. Ohjelmabuumi tasoittui 80-luvulle tultaessa, mutta tällöin oli jo kunnolla tajuttu miten myös ohjelmatyön avulla voi aktivoida kenttää – Alkuaikoina tavoiteohjelmia teki muiden muassa eduskuntaryhmä
Paloheimo näkee uudessa luonnoksessa muutoksen kansainvälistymisen lisäksi tasa-arvokysymyksissä ja suhtautumisessa monikulttuurisuuteen. Maalaisväestön asian lisäksi laillisuus ja oikeudenmukaisuus korostuivat ohjelmissa, IsohookanaAsunmaa sanoo. Tärkeä osa laillisuutta on aina ollut demokratian kunnioitus, niin kommunistien kuin lapualaistenkin paineessa. Enää ei vaadita kieltolakia tai puhuta siveellisyyskysymyksistä. Hän uskoo muutoksen olleen erityisen suuri aivan viime vuosina. – Laillisuus onkin ollut kantava teema koko puolueen historian ajan. . Laajassa ja harvaan asutussa maassamme on tuotantotoiminta ja kulttuurilaitokset sijoitettava tasapainoisesti maan eri puolille noudattamalla valtakunnallista hajakeskitystä. Sellaiset kirjaukset kuin ”kannatamme kahden tasa-arvoisen ihmisen vapautta rakastaa toisiaan”, ”suomalaisuuteen kuuluu monikulttuurisuus” ja ”maahamme muuttaneet tarvitsevat välittäviä yhteisöjä sekä mahdollisuuksia opiskella ja tehdä työtä” ovat kuva nimenomaan tästä ajasta. – Vasta Kekkosen ja Virolaisen myötä ulkopolitiikkaan alettiin panostaa sotien jälkeen. Myös Paloheimon mielestä muutos keskustan suhtautumisessa kansainvälisiin asioihin on merkittävä. Myös Paavo Väyrysen kaudella vahva ulkopoliittinen ote jatkui. Keskusta ajoi myös maksutonta kouluruokaa vahvasti. – Maalaisliitto-Keskustalla nimenomaan sivistyspoliittiset tavoitteet ovat aina olleet aikaansa nähden erityisen kunnianhimoisia. 60-luvulla taas tehtiin ensimmäiset linjaukset kehitysmaapolitiikasta. KaiKKi entiset tavoitteet eivät enää vuosien kuluttua ja maailman muututtua päde. Vanhastaan vahva aluepolitiikka on keskustassa edelleen merkittävässä roolissa. Isohookana-Asunmaan mukaan alueellinen ulottuvuus on ollut tärkeä kaikissa periaateohjelmissa ja aluepolitiikka ulottaa juurensa puolueen syntyaikojen yhteiskunnalliseen rakenteeseen. Osa on saatu läpi, osasta luovuttu. Kaikkia muita ministerinsalkkuja haviteltiin, mutta ei ulkoministerin salkkua. Neuvostosuhteiden järjestämisessä puolueella oli avainasema. Puolueen ote politiikan eri sektoreilla on muuttunut sekin. Heikki Paloheimon mielestä uusi periaateohjelmaluonnos kuvaa uudenlaista viestintäkulttuuria. Vallan keskittyminen pääkaupunkiin oli jo silloin erityisen kipeä asia. 2018 23 – Molemmat puolueet tekivät täysin toisistaan riippumatta hyvin saman tapaiset ohjelmat. – Maalaisliiton johtavat periaatteet 1962 H els in kik uv ia .fi Te em u La un is/ Ta m pe ree n ylio pis to. Myös kirjaukset ovat muuttuneet sävyltään ja sanavalinnoiltaan ajan mittaan. Ilman keskustaa peruskoulu-uudistus ei olisi edennyt eikä korkeakouluverkko kattaisi koko maata. Isohookana-Asunmaan mukaan puoluetta ei ensimmäisinä vuosikymmeninään kiinnostanut ulkopolitiikka. Vielä EU-kansanäänestyksen aikaan 1994 suurin osa keskustalaisista vastusti unioniin liittymistä, mutta nyt EU:ssa nähdään paljon hyvää. isohooKana-asunmaa pitää puolueen sivistyspoliittista perintöä erityisen vahvana. Toisin kuin muut puolueet, Maalaisliitto syntyi ja kehittyi nimenomaan Helsingin ulkopuolella, ja siksikin puolueesta kehittyi luonnostaan koko maan asian ajaja. – Suurin osa Suomen väestöstä sai toimeentulonsa maaseutuelinkeinoista ja asui maaseudulla. 4.5. – Uudessa ohjelmaluonnoksessa kansainvälisiin asioihin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin. Tässä myös alueellisuus on tärkeä elementti
Vaikutusvaltaa on sillä, joka hallitsee samanaikaisesti talouden ja politiikan sisäpiiritietoa. Aihetta voi tarkastella eri tavoin, aina kapeasta edunvalvonnasta edustuksellisen kansanvallan haasteisiin. AlAotsikko rajaa tutkimusaiheen koskemaan ”liike-elämän vaikuttamista kolmikantaisessa Suomessa 1968– 2011”. Tutkimus juontuu siis samaan aihepiiriin kuin vaalirahoitus, lobbaajiksi siirtyvien poliitikoiden karenssit, viestintätoimistojen merkitys, edunvalvontarekisterit ja poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys. Työmarkkinajärjestöjä ei koeta lobbareiksi, Anders Blom toteaa väitöskirjassaan Pyhä kolmikanta – oma etu vai yhteinen hyvä. Se on kirjan tärkein johtopäätös. Kirja-arvio. Kyse on vallasta ja vaikutusvallasta. Poliittista vaikuttamista ja vallankäyttöä koskevaan keskusteluun tarvitaan sellaisia puheenvuoroja ja puhujia, jotka ovat toimineet politiikassa ja vaikuttaneet erilaisissa tehtävissä. 24 4.5.2018 Anders Blomin väitöskirjassa Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä arvioidaan, että työmarkkinajärjestöjen vaikutusvaltaa ei Suomessa koeta kapeaksi edunvalvonnaksi eikä itsekkääksi lobbaamiseksi. Tieto on valtaa, ja sitä voi käyttää suoraan poliittiseen vaikuttamiseen tai epäsuorasti pohjustaen esimerkiksi median kysymyksenasetteluja ja keskusteluasetelmia. Yllättävän harvalla politiikkaa tutkivalla tai kommentoivalla ”asiantuntijalla” on poliittista tai puoluepoliittista taustaa. Anders Blomilla kokemusta riittää. Väitöskirjan aihe on laaja, ja rajaus on ollut haasteellinen. Pieni pirstaleisuus antaa lukijalle mahdollisuuden etsiä kirjasta kiinnostavimpia asioita ja kehityspolkuja
MTK:n rooli suhteessa Suomen Keskustaan EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä 1990-luvun alussa on hyvä esimerkki kaksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta. Etulyöntiasema on sillä, jolla on mahdollisuus jo etukäteen vaikuttaa ratkaisuihin ja toimia neutraalin asiantuntijan statuksella. Suomalainen malli ja järjestäytyminen ovat pohjanneet ”pitkäaikaisiin palkkatyösuhteisiin”. Asetelma kadehdituttaa varmasti monia edunvalvojia. Neuvostoliiton katoaminen ja EU-jäsenyys muuttivat perusteellisesti liike-elämän edunvalvontaa. Väitöskirjassa painottuu etujärjestöjen vaikutus poliittisten päättäjien suuntaan eli korporatiivinen vallankäyttö. Politiikkaa muokkaavat yleensä laajemmat tekijät kuin pelkät henkilökohtaiset valtapyyteet. Retoriikassa korostuivat käsitteet ”sopimusyhteiskunta ja kolmikanta”. Tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa. Turun yliopisto, 313 s.. Poliittiset päättäjät pyrkivät etujärjestöyhteyksillään viemään eteenpäin hankkeita – tai vähintään lisäämään tietoa ja pehmentämään vastustusta. 2018 25 Kun oikeus etuihin muuttuu etuoikeuksiksi, muuttuuko kuva työmarkkinajärjestöjen edunvalvonnasta kapeammaksi. Talouslaman seurauksena työmarkkinajärjestöjen roolia ja valtaa arvioitiin. Anders Blomin väitöskirja tarjoaa siihen keskusteluun virikkeitä päivänpolitiikan kohinan ylittäen ja useammastakin näkökulmasta. tutkimuksessa edunvalvonnallinen taitekohta ajoitetaan vuosiin 1992– 1995. Kun oikeus etuihin muuttuu etuoikeuksiksi, muuttuuko kuva työmarkkinajärjestöjen edunvalvonnasta kapeammaksi ja rinnastuuko se muuhun ”itsekkääseen” lobbaukseen. Suuntaa voisi perustellusti arvioida myös toisinpäin. Vallasta ja vallan hamuamisesta on kuitenkin kysymys myös Anders Blomin väitöskirjassa, mutta ”pikkusieluisten” poliitikoiden sijasta kamppailijoina ovat korporaatiot, joita ei siis lobbareiksi mielletä. Erityisesti liike-elämälle edunvalvonnallisen haasteensa tuo Suomen riippuvuus viennistä. 4.5. Edunvalvonta on kytkeytynyt isompaan näkemykseen Suomen suunnasta, ja siksi sillä on ollut vahva legitimiteetti. On rakennettu merkityssiltoja pienistä asioista isoihin ratkaisuihin. Onko viestintätoimistojen tai ”yhteiskuntasuhdejohtajien” ja poliittisten tehtävien välille pystytetty pyöröovi. MTK:n puheenjohtaja Heikki Haaviston rekrytointi ulkoministeriksi Esko Ahon hallitukseen toi ainutlaatuisen ylivertaista osaamista EU-jäsenyysneuvotteluiden kauppaja maatalouskysymyksiin. Väitöskirjassa päädytään siihen, että ”merkittävät eturyhmät tarvitsevat uuden poliittisen päämäärän, joka on merkitykseltään kilpailevia etuja ylittävä ja yhdistävä kansallinen päämäärä, johon valtaosa suomalaisista voi yhtyä”. Anders Blom: Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä. Työmarkkinajärjestöjen edunvalvonnan tavoitteena on ollut yhteinen hyvä, esimerkiksi kommunismin patoaminen ja yhteiskuntarauhan säilyttäminen. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia erilaisten viestintätoimistojen vaikutusvaltaa. Se on antanut työmarkkinajärjestöjen edunvalvonnalle yhteisen hyvän viitan. Entä jatkossa. Väitöskirjassa tuodaan hyvin esille työmarkkinajärjestöjen, työeläkeyhtiöiden ja EMU-ratkaisun yhteys. Pekka Perttula Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori. Edunvalvontaa pitää jatkossa tehdä vieläkin enemmän EU:n instituutioissa ja tärkeimmissä jäsenmaissa. Onko siellä kasvamassa uusi poliittinen rälssi. työmarkkinajärjestöjen edunvalvonnan uskottavuuteen vaikuttaa niiden kyky nähdä työhön liittyvät muutokset. EU-jäsenyyden myötä poliittista vaikuttamista on pitänyt tehdä globaalissa ja kotimaisessa ulottuvuudessa. Miten läpinäkyvää ja kansanvaltaista toiminta on. Sopimusyhteiskunnan muottiin eli pitkäaikaisten työsuhteiden piiriin lukeutuu yhä pienempi joukko suomalaisia. Sitä mallia ei saanut horjuttaa. Lisäksi todetaan, että kyseessä on ”monitahoinen talousja ulkopoliittinen kysymys, jota koskevan poliittisen tilannearvion tekeminen kuuluu poliittisille päättäjille”. Se on myös esimerkki siitä, miten tunnistetaan ison kansallisen ratkaisun kipukohdat ja pohjustetaan yhteisymmärrystä. Lähtökohtaisesti politiikan laajalta kentältä eri rooleissa hankitut kokemukset ja tuntemukset antavat moniarvoisemman näkökulman kuin yleistynyt tapa tarkastella politiikkaa median kuvastamana näyttämönä. Toisaalta työmarkkinajärjestöjen – MTK pois lukien – valta kasvoi Paavo Lipposen hallitusten aikana 1995– 2003. Kateutta aiheuttaa myös se, miten korporaatioiden toiminta usein näyttäytyy oman edun ajamisen sijasta yhteisen hyvän tavoittelulta. Näin on usein ollut. Tehokkuutta korostavien taloudellisten perustelujen rinnalle ja ohikin on nostettu yhteisiä arvoja puoltavia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Silloin tehtiin sekä sisäettä ulkopolitiikan uudelleenarviointia. Kyse ei ollut MTK:n taitavasta lobbauksesta, vaan poliittisesta taidosta ja taitavuudesta viedä vaikea ratkaisu ehyesti päätökseen
Lieneekö uutisankka. Lieneekö kyseessä kepun postikoira. Toinenkin koira on nimetty suoraan Kärnän arjesta: Tuima viittaa varmasti lappilaisedustajan käymiin Twitter-taistoihin. Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Auli Piiparisella on samanrotuinen Iines. Nuorkeskustan puheenjohtajilla on selkeä Aku Ankka -teema: keskustanuorten Suvi Mäkeläisen musta Milla-koira muistuttaa hieman Ankka-lehden Milla Magiaa. Ensin saatiin tämä kapu, joka tuntui jopa hieman kotoiselta. Helsingin kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuorikin esitti Twitterissä viikonloppuna asiasta oman hieman tulkinnanvaraa jättävän arvionsa. Siitä tuli ensin mieleen slangisana liikkistä. Sanan voisi yhdistää kyllä koiranpentuun, mutta se ei istu oikein mitenkään päin Harkimoon. – Taso nousi molemmissa, ex-puoluejohtaja Harri Holkeri muljautti. Siksi koiran nimi on Amigo, eli ystävä, toveri. Kokoomuksesta eronneen kansanedustaja Hjallis Harkimon ja puolueen suojissa ainakin toistaiseksi uusliberalistista vallankumoustaan virittelevän Elina Lepomäen mukaan kokoomuksessa kuitenkin päättää Orpon tilataksiin kokoama miesporukka. Virallisesti puoluetta johtaa kai tehtävään kaksi vuotta sitten valittu valtiovarainministeri Petteri Orpo. Vapaavuoren mukaan ”keskustalainen pääministeri johtaa kahta hallituspuoluetta kolmesta ja kolmannella ei ole näkemystä”. Keskustanuorten varapuheenjohtaja Reetta Junttilalla on kaksi pystykorvaa, Typy ja Nappe (jossa on puolet pohjanpystykorvaa). Lastenohjelman tunnuslaulun sanoin: Postin tuo, postin tuo, postin tuo Pate jokaisen luo. Jollei muuta, niin Suomenmaan Pate voisi tuoda jokaisen luo. Kansanedustaja Mikko Kärnällä on koira nimeltä Paukku. Apollon Tietäjät 26 4.5.2018 Mennään bussilla KuKa kokoomuksessa oikein päättää. Onhan se vähän niin kuin kepu. Apollon Tietäjän aiempien tietojen mukaan Iines tunnetaan ankkana. Siitä on viime aikoina ollut ilmoilla erilaisia näkemyksiä. Tyypillisiä, kaksitavuisia, kivoja koirannimiä. Pate-koiran omistajaa ei Instagramissa mainittu. Vielä ei ole niin ytimekästä vinoilua kuultu kuin vuonna 1980, kun yksi kansanedustaja siirtyi kokoomuksesta keskustaan. TEKSTI: LaurI HEIKKILä, HEnna LammI, PEnTTI mannInEn, PEKKa PoHjoLaInEn. KeSKuSta esitteli Instagram-tilillään koiran päivänä (24.4.) kepupoliitikkojen koiria. Niin kuin koirien kanssa aina, ensimmäisenä herää mieleen kysymys siitä, miksi ne on nimetty niin kuin ne on nimetty. Orpon kiisti tulkinnan tiukasti: tilataksi ei kokoomuspäättäjille riitä, vaan tarvitaan kaksikerroksinen tilausbussi. Koiria oli jos jonkinlaisia, mutta suomenpystykorva oli edustetumpi kuin muut rodut. Kaiken huipuksi saimme tämän lyhenteen liik. SiniSten johto kiukustui Kaj Turusen loikasta kokoomukseen. VaaliKauden alussa Apollon Tietäjä ei osannut nähdä edes märkiä päiväunia siitä, millaisia puoluelyhenteitä poliitikkojen nimien perään saa vielä raapustaa. Slangisanakirjan mukaan termi tarkoittaa liikuttavaa ja hellyttävää. Ja sitten tuli tämä sin. Likaisesta pelistä ja semmoisesta puhutaan. Se taas muistutti ei niin putkeen menneistä lukion matematiikantunneista. Sini, kosini ja tangetti – ah, nuo ihanat trigonometriset funktiot. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan entinen puheenjohtaja Antti Kaikkonen on varmastikin luonut ulkomaanmatkoillaan kestäviä ystävyyssuhteita. Nimi liittyy varmasti metsästysharrastukseen
JärJestelmä on rakentunut pala palalta. Keskusta on ollut ja sen tulee olla perusturvapuolue. Tarvitaan isompi remontti. On huolehdittava niiden ihmisten toimeentulosta, joiden omat voimat eivät riitä ja joiden ei työnteon perusteella ole mahdollista saada elantoaan. sosiaaliturvan uudistaminen edellyttää joidenkin peruskysymysten pohdintaa ja ratkaisuja. Palkkatyön, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen edellyttää muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. meillä ei ole vielä kiire hypätä minkään tietyn nimisen mallin taakse. Toinen ydinkysymys liittyy vastikkeellisuuteen ja vastikkeettomuuteen. On kyse ihmisarvoisen elämän ylläpitämisestä. Keskustelua perusperiaatteista ei saa ohittaa liian nopeasti. On kyse yhdestä tulevan vaalikauden suuritöisimmistä asioista. 2018 27 Puheenvuoro Yksi hyvinvointiyhteiskuntamme peruskivistä on sosiaaliturva, joka tarvittaessa kantaa erilaisissa elämäntilanteissa. Työttömyyden nujertaminen on tärkeää. Ansiotulo (suojaosuus) ei pudota pois työttömyysturvalta, mutta mahdollistaa toimeentulon parantamisen. Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määräaikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan torjumisessa. Ei ole hyväksyttävää, että työtön ei hallinnollisten prosessien takia uskalla ottaa vastaan lyhyttä pätkätyötä, koska ymmärrettävästikin pelkää esimerkiksi viivettä etuuksiensa maksatuksessa. Suojaosuus työttömyyspäivärahoissa on yksi esimerkki siitä suunnasta, johon pitää kyetä etenemään laajemminkin. Nyt on aika käydä keskustelua niistä keskeisistä perusvalinnoista, joiden pohjalle toimiva ja työhön kannustava sosiaaliturva saadaan aikanaan rakennetuksi. Työ luo parasta sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan tulee edesauttaa elämänhallinnan ylläpitämistä ja mahdollistaa pääsyn sosiaaliturvan varasta kiinni työhön silloin, kun se muutoin on mahdollista. Käynnissä oleva perustulokokeilu on yksi vastaus tähän. Lapsilisä kuuluu automaattisesti kaikille lapsille ja nuorille riippumatta vanhempien tulotasosta. Yksittäisillä kauniiltakin kuulostavilta ”mainoslauseilla” ei pidä tulevaisuuteen harpata. Kun näihin avainkysymyksiin on saatu vastaukset, hallinnollinen malli on rakennettavissa lujalle ja kestävälle perustalle. Nykytilanteen perustat ja rakenne ovat ajalta, jolloin joko oltiin työssä tai ei oltu työssä. Kyse on yhtäältä myös sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta. Elämänhallinta vaatii tukea. Perustoja myöten remonttiin Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja. Malliesimerkki universaaleista eli jokaiselle kuuluvista etuuksista on lapsilisät. Kolmas keskeinen valinta liittyy siihen, onko sosiaaliturvamme perhevai yksilölähtöinen. Tällä on suuri merkitys koko järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta. 4.5. Yksi suurimpia sisäisen turvallisuuden uhkia on liian monen nuoren ja erityisesti pojan tilanne. Vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus ovat vuosien ja vuosikymmenten saatossa lisääntyneet. Voiko esimerkiksi työttömyysturvan varassa olevaa velvoittaa, ja jos voi, niin miten. Onko sosiaaliturvajärjestelmämme jatkossakin universaali vai syyperusteinen. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä on elämänvaiheita ja yllättäviäkin tilanteita, joissa tarvitaan niin perusturvaa kuin syysperusteistakin sosiaaliturvaa. Koenko saavani vastinetta maksamilleni veroille
PuhaKan elämässä on ollut kolme pitkää sarkaa: Työ Pohjois-Karjalan maanmittausinsinöörinä vuosina 1968–2003. Kuntapolitiikassa ensin Etelä-Karjalassa Parikkalassa marraskuuhun 1978 ja sen jälkeen Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella vuosituhannen vaihteeseen. tulevaisuus -kirjasta (2007). Puhakka toimi muun muassa urheiluseuran puheenjohtajana ja järjestelytoimikunnassa sekä Joensuun seudun Jäädytetty Latu Oy:n hallituksessa. Niissä oli 2 000 eri tapahtumaa, joissa olin tavalla tai toisella mukana. Siihen kaikkeen piti yhdistää oma työ ja perhe, Puhakka kuvailee sen ajan hektistä elämäänsä. Ampumahiihdon kehittämistyössä Puhakkaa ajoi rakkaus lajia kohtaan. – Olen käynyt 25 vuoden aikana katsomassa melkein kaikki isommat kilpailut! Kirjoittaminen on ollut Puhakalle mieleinen harrastus. – Kaikki loppuu aikanaan, Puhakka tuumii. 28 4.5.2018 Kunnallisneuvos , keskustan kunniajäsen Jussi Puhakka vetäytyi kuntapolitiikasta 18 vuotta sitten, 60 vuotta täytettyään. Tämä mahdollisti ampumahiihtokilpailutoiminnan aivan uudella tasolla. Silloin vihittiin käyttöön Kontiolahden hiihtostadion jäädytettyine latuineen. Kontiolahdella valtuusto hyväksyi 90-luvulla monta strategista päätöstä. Yksi niistä oli ampumahiihtokeskuksen kehittäminen. Seitsemän vuotta elämästäni (2003) kertoo 1990-luvun kuntapolitiikasta siinä mukana olleen ihmisen näkökulmasta. Lamasta huolimatta Kontiolahti menestyi hyvin. Perustettiin Kolin kansallispuisto. Yhdistäviä tekijöitä yhteisellä taipaleella ovat olleet keskustalaiset arvot ja ymmärrys yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan. Puhakka toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1989–1992 ja 1997–2000 sekä kunnanhallituksen johdossa kauden 1993–1996. – Olin ollut kehittämässä ampumahiihtotoimintaa aina vuodesta 1986 lähtien. Vahva Kontiolahden kehittäjä. Puhakan puheita ja mielipidekirjoituksia löytyy Itsenäisyys... Jussi ja Marja-Liisa Puhakka ovat olleet naimisissa 52 vuotta. Aina ei ollut helppoa viedä asiaa eteenpäin, heikompi olisi monta kertaa lannistunut, Puhakka muistelee. – Kehitystä ei tapahdu, ellei anna tilaa uusille kasvoille, hän selvittää. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Jussi Puhakka vetäytyi kuntapolitiikasta kuusikymppisenä. – Vielä olen kotikyläni Mönnin kyläyhdistyksen hallituksen jäsen, keskustan Jakokoski-Mönni-Selkie paikallisyhdistyksen johtokunnan jäsen sekä kahdessa yksityistien tiekunnassa toimitsijan varamiehenä. Hän oli mukana parin kyläkirjan toimituskunnassa sekä kirjoittamassa oman sukunsa historiaa. Kunnallisena hankkeena yritys tyssäsi kunnanvaltuustoon vuonna 2003. Kolmantena uurastus Kontiolahdella ampumahiihdon kehitystyön parissa 25 vuoden ajan. Puhakka piti vihkiäisissä tervetulopuheen. Kontiolahden urheilijoiden johtokunta päättikin viedä asiaa eteenpäin perustettavan yhtiön kautta, ja sen jälkeen alkoi tapahtua. – Saimme 1990-luvun puolivälissä kaksi valtakunnallista palkintoa hyvästä kuntaimagosta emmekä kertaakaan 90-luvulla saneet talouteen ”hätäapua”. Puhakalle 15. Kunnanvaltuusto teki linjauksia myös jätevesien, jätehuollon, kylien vesihuollon ja yksityisteiden suhteen. Kuntapolitiikasta vapautunut aika täyttyi nopeasti, mutta tätä nykyä Puhakka on jättänyt melkein kaikki yhdistysten johtotehtävät. – Olin tehnyt muistiinpanoja päivittäin tietokoneelleni. Kalenteri ei siitä tyhjentynyt. Kontiolahti tunnetaan tänä päivänä ampumahiihtostadionistaan: siellä kisataan muun muassa ampumahiihdon SM-kisat sekä maailmancupin osakilpailuja. Nousimme kuntien eturiviin Suomessa, Puhakka muistelee tyytyväisenä. lokakuuta vuonna 2004 oli erityinen juhlapäivä
4.5. 2018 29 Jussi Puhakka ulkoilee päivittäin, tarvittaessa ohjelmaan kuuluvat myös pihatyöt. Aina ei ollut helppoa viedä asiaa eteenpäin, heikompi olisi monta kertaa lannistunut.
Uudistuksen tavoitteena on koota yhteen varsin hajanainen palveluiden järjestäjien joukko 18 maakunnan ympärille. Tämä kaikki on ollut kuitenkin välttämätöntä suurimman tavoitteen eli Suomen talouden kuntoon saamiseksi. Tämä liikkumatila on käytettävä viisaasti hyväksi. Serbia : Nato-maiden pommituksilla ei ollut YK:n mandaattia, mutta YK syytti serbejä etnisestä puhdistuksesta ja Milosevic kieltäytyi rauhansopimuksesta. Tämän kaiken saavuttaminen on vaatinut myös kovia uhrauksia. Suomessa on meneillään ennennäkemättömän voimakas alueellinen keskittymiskehitys, jossa työpaikkoja ja väestöä keskittyy maan suurimpiin keskuksiin. Samalla päästään eroon sadoista kuntayhtymätasoisista organisaatiosta. Uudistus kulkee nimellä maakuntaja sote-uudistus, tuttavallisemmin makusote. Tälle ei ole olemassa kunnollisia perusteluja. Siitä pitää korjata ainakin monta kohtaa. Jos lakiehdotukset hyväksytään suunnitellusti, Suomessa järjestetään lokakuussa ensimmäiset maakuntavaalit. ulkoja TurvalliSuuSpoliTiikan puolella Britannian myrkytystapaus ja Syyrian kaasuisku ovat kiristäneet suurvaltojen välit äärimmilleen. HalliTukSen suurista uudistuksista merkittävin on sosiaalija terveyspalveluiden kokonaisuudistus, johon liittyy myös maakuntaja valtionhallinnon toimintojen uudelleen järjestäminen. Uudistus on loppusuoralla eduskunnassa ja siihen liittyvät lakiehdotukset on tarkoitus hyväksyä kesäkuun puolella. kun Vilho Kinnunen toteaa, että Tunkkarilta on ”jäänyt maailman sotaisa lähihistoria lukematta”, niin hän voisi kävellä peilin eteen, jolloin näkee yhden, jolle se esittäytyy vääristyneenä värillisten lasien läpi. Nyt, kun vaalikautta on jäljellä noin yksi vuosi, tehdyn työn tulokset alkavat näkyä. Seppo Mantere Helsinki Suomi ei piirittänyt Pietaria ja muita vääriä tietoja. Suomella ei ollut sopimusta Saksan kanssa. Kun luki kirjoituksen, niin syntyi mielikuva, että Kinnunen ei tiedä mikä Nato on. Työttömille on tarjolla porkkanan lisäksi keppiä niin sanotun aktiivimallin muodossa. Euroopan unionin jäsenenä tämä asetelma on hivenen muuttunut, sillä Suomi osallistuu unionin yhteiseen kannanmuodostukseen. Tästä huolimatta Suomella voi ja meillä tulee olla myös omaa ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Nämä ovat tuntuneet monien kukkaroissa. Niihin liittyvä ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Kipeitä leikkauspäätöksiä on jouduttu tekemään ja jäädyttämään etuuksien indeksejä. Hallitus saavuttanee 72 prosentin työllisyystavoitteensa. Valtio velkaantui nopeaa vauhtia ja työllisyyskehitys oli heikko. Tämä on pohjautunut Paasikiven-Kekkosen linjaan, jonka mukaan olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka pyrkii pysyttäytymään kaikkien sotien ja selkkausten ulkopuolella ja olemaan puolueeton niihin nähden. aamulla) Suomen valtioalueelle. Vahva valtiontalous turvaa parhaiten myös pienituloisten ihmisten tulokehityksen tulevina vuosina. afganiSTan Tammikuu 2002 : Afganistaniin saapuivat YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä monikansalliset ISAF-joukot. Samoin työllisyyskehitys on vahvaa. Keskusta kävi vuoden 2015 eduskuntavaaleihin teemalla ”Suomi kuntoon”. Suomen linjana on ollut perinteisesti toimia kansainvälisissä konflikteissa pikemminkin lääkärinä kuin tuomarina. 30 4.5.2018 Mielipiteet Sipilän hallitus aloitti keväällä 2015 työnsä vaikeassa tilanteessa. Tavoitteeksi on asetettu miljardiluokan säästöt. Talous kasvaa tänä vuonna valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan jo 2,6 prosenttia. Monet ovat asettuneet vastustamaan uudistuksen aikaansaamista, kärkinimenään Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. näiSTä positiivisista uudistuksista huolimatta tehtävää riittää tulevillekin vuosille. Suomi siirtyy uudistuksen myötä eurooppalaiseen viiteryhmään, jossa tämänkaltaisille palveluille on oma demokraattisesti valittu hallinto. Mannerheim nimenomaan kieltäytyi piiritykseen osallistumisesta. Suomi soti jatkosodan nimellä tunnetun erillissodan, joka alkoi eduskunnan yksimielisellä päätöksellä 25.6.1941, kun Neuvostoliitto oli kaksikin kertaa hyökännyt (viimeksi 25.6. Suomi ei piirittänyt jatkosodassa Pietaria, joka oli silloiselta nimeltään Leningrad. libya maaliSkuu 2011 : YK:n turvallisuusneuvosto asetti lentokiellon Libyan ilmatilaan ja salli myös ilmaiskut. Pommitukset lopettivat sodan, jota edelsivät serbien tekemät albaani-siviilien joukkomurhat. Kirjoitus oli valtavan asenteellinen. Järjestelmä tehostuu ja virtaviivaistuu. Petri Neittaanmäki YTM, maakuntahallituksen jäsen (kesk.) Jyväskylä Tehtävää riittää tulevillekin vuosille vilHo kinnunen kirjoitti Suomenmaassa (13.4.2018) otsikolla ”Natoa on ihan turha puolustaa”. Seuraavan hallituksen ohjelmassa on linjattava voimakkaasti, että tätä kehitystä voidaan ja sitä tulee tasapainottaa aluepoliittisilla toimenpiteillä muiden Pohjoismaiden tapaan. Myös viljelijäväestön tilannetta on pikaisesti korjattava, jos haluamme säilyttää puhtaan kotimaisen ruoantuotannon myös tulevaisuudessa
2018 31 OnkO leipäjonoista tullut symboli eriarvoisuudelle ja sosiaalijärjestelmän aukoille. Päätös on mielestäni suorastaan sadistinen. Kustannusten tähden täällä ei kohta pysty asumaan. Avustaako keskustajohtoinen hallitus kokoomuksen lempiajatusta maaseudun autioittamisessa. Jätänkin kysymyksen tasa-arvoministeri Annika Saarikolle: mitä aiotte tehdä asian kohtuullistamiseksi. Toinen vaihtoehto on maksaa Postille 11 euroa paketin kotiin tuonnista. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Hyvinvointivaltiosta puhuminen pitäisikin laittaa toistaiseksi tauolle. Pienen Suomen ei tarvitse osallistua nykyiseen joka puolella maailmaa vallitsevaan asevarustelukilpailuun. Sanotaan, että esimerkiksi vähimmäiseläkkeen korottamiseen ei ole valtiolla rahaa. Rahaa kyllä on, mutta kysymys on vain siitä, mihin sitä halutaan käyttää. Tiedän, että nämä jakelupiirit ovat Postille tappiollisia, mutta täälläkin asuu veroa maksavia ihmisiä. Pula-aikana syntyneenä minun oikeustajuani karvastelee se, että osalle kansalaisista ruoka on niin halpaa, että sitä voi heittää roskiin. Jos nyt suunnitellut yli 10 miljardin sotatarvikehankinnat toteutetaan, niin esittämäni leipäjonoindeksi nousee huippulukemiin. leipäjonoindeksi, jota tarkasteltaisiin kuukausittain. Joudun ajamaan kaksi kertaa 30 kilometriä suuntaansa päästäkseni postiin, vaikka minulla ei ole sinne mitään muuta asiaa. Oikein toimivassa yhteiskunnassa kenenkään ei pitäisi joutua kärvistelemään leipäjonossa tuulessa ja tuiskussa. Maaseudun postinjakelu on kriisissä. Jos leipäjonon pituus olisi kilometri, indeksi olisi 1 000, ja jos jonoa ei ole, indeksi olisi nolla, jolloin asiat olisivat hyvin. Täällä haja-asutusalueella Posti on myös antanut jakajilleen ohjeen, että jos ei ole tulevaa postia, ei lähtevääkään ole syytä ottaa. Tämäkö on Postin mielestä tasa-arvoista. Toisille taas niin kallista, että sitä on haettava leipäjonosta. Tuloerot ovat liian suuret, kun nykyistä vähimmäiseläkettä verrataan esimerkiksi veropakolaiseksi Portugaliin muuttaneen johtajan kuudensadan tuhannen euron vuosieläkkeeseen, josta ei edes veroja tarvitse maksaa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. He ovat myös usein pienituloisia, joten 11 euroa on heille iso raha. Yhteiskunnan tilaa kuvaamaan pitäisi ilmeisesti kehittää leipäjonon pituudesta kertova ns. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 4.5. Yli 75-vuotiailla on oikeus saada posti jaettuna kotiovelleen, mutta paketit eivät kuulu sen palvelun piiriin. Pyydän Saarikolta vastausta tämän lehden palstalla. tietenkin sanotaan, että leipäjonoja ja asevarusteluja ei voi asettaa vastakkain. Hyvinvointivaltioksi itseään kutsuvan valtion pitää taata riittävä elintaso kaikille sen kansalaisille. Vähimmäiseläke pitäisi nostaa vähintään tuhanteen euroon kuukaudessa. Päävastuu asian korjaamisesta kuuluu valtakunnan päättäjille. Olisiko siis syytä saada niin sanottu Lex Vennamo takaisin voimaan. Päättäjien pitää ottaa askel kohti inhimillistä ja ihmisiä arvostavaa toimintatapaa yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, että julkista liikennettä täällä ei ole enää vuosikymmeniin ollut, tämä hallitus nosti auton käyttöveroa vuodesta 2016 vuoteen 2017 26,30 euroa! Jonkinlainen muutos tässäkin asiassa olisi kohtuullista. Pienen valtion ainoa keino selvitä itsenäisenä on rauhaa rakentava diplomatia. Asioiden korjaamiseen löytyvät rahat vähentämällä ikiaikaiseen Venäjän pelkoon perustuvia suuruudenhulluja sotavarusteluja. POsti näyttää unohtaneen perustehtävänsä totaalisesti. Tasa-arvo on tästä kaukana. Jonoista kyllä paljon puhutaan, vaan eipä ole kansanliikettä syntynyt asiaa korjaamaan. Olisi mielenkiintoista nähdä, mikä olisi lopputulos, jos suoritettaisiin kansanäänestys asiasta ja vaihtoehtoina olisivat asevarustelut tai leipäjonojen poistaminen. Omakohtaisena lopputoteamuksena lainaan Pentti Haanpään kirjoittamaa lausetta: ”Isänmaallisuus on luonnollinen juttu miehelle, jolla on voita rasiassa.” Kari Mielonen Kerimäki Suomen leipäjonot ovat kansallinen häpeä POsti ilmoitti tasa-arvoistavansa toimintaansa asiakkaan asuinpaikasta riippumatta. Olen ottanut tässä asiassa jopa pääministeri Juha Sipilään ja lähetin siitä tiedon myös hänen avustajalleen Anni-Maija Siiralle. Anja Vitakari Kouvola Posti syrjii törkeästi maaseudun asukkaita. Sotatarvikehankinnat voi aivan hyvin puolittaa, koska realiteetti on, että niin paljon aseita Suomeen ei saada hankittua, että Venäjä ei pystyisi Suomea valloittamaan, jos se niin haluaa. Mielestäni nimenomaan näin täytyy tehdä, jos kansalaisten hyvinvointi asetetaan etusijalle päätöksenteossa. Puhutaan valtionvelan lyhentämisestä, mutta sehän ei tule onnistumaan, jos esitetyt sotatarvikehankinnat toteutetaan. Se edellytti, että jos asiakas asuu yli viiden kilometrin päässä lähimmästä postitoimipaikasta, postinjakaja tuo paketit maksutta kotiin. Tämähän on globaali trendi, mutta onko sitä aivan pakko noudattaa. Samaan aikaan Posti parantaa palvelujaan kaupungeissa rakentamalla kerrostaloihin lokeroita, joista asukkaat voivat kätevästi ottaa pakettinsa kotiin tullessaan. Hän kuittasi lukeneensa viestini, muttei ole vastannut siihen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. He ovat usein vanhuksia, joilla ei ole autoa
Urheiluliiton johtajuus olisi nimittäin lyönyt häneen sellaisen leiman, ettei hänestä olisi pesty presidenttiä millään ilveellä, Virtapohja kirjoittaa. Docendo, 344 s. Valinta näytti jo selvältä, kunnes Adolf Hitler torppasi hankkeen sotamenestyksen käännyttyä Saksalle tappiolliseksi. Eniten menestystä tuli korkeushypystä. Myytit kovakuntoisesta presidentistä murenivat viimeistään 1980-luvulla, kun ikämies Kekkosen hauras olemus tuli ilmeiseksi. Kekkonen olisi voinut puuttua asiaan, mutta ei puuttunut. KeKKonen oli kansallisen tason huippumenestyjä yleisurheilussa 1920-luvulla. Urheilu-uran jälkeen hän kipusi Suomen urheiluliiton (SUL) ja Suomen olympiakomitean johtoon. Mielikuvaa kovakuntoisesta presidentistä on Suomessa viljelty taajaan. SUL:n puheenjohtaja istui vuonna 1938 saksalaisten vieraidensa kanssa Helsingin olympiastadionin katsomossa, kun 100 metrin voittoon juossut suomenjuutalainen pikajuoksija Abraham Tokazier siirrettiin yllättäen tuloslistalla neljänneksi. Virtapohjan teoksen viimeinen lause alleviivaa kuitenkin sen, että urheilu säilyi presidentin intohimon kohteena loppuun saakka. Se pelasti Kekkosen poliittisen uran. Hitler pelasti vahingossa Kekkosen uran Kirja-arvio Su om en m aa n ark isto. Siinä on paljon mukana liioittelua, toteaa Kalle Virtapohja hiljattain ilmestyneessä teoksessaan. Kun Kekkonen kuoli elokuussa 1986, ”jäi Tamminiemeen 44 paria suksia”. Roolissa tuli ansioita, mutta myös tappioita. Virtapohja on koonnut kansien väliin Kekkosen uran urheilijana ja urheilujohtajana. Kiusallisinta luettavaa teoksessa ovat Kekkosen suhteet Saksaan toisen maailmansodan tietämillä. Urheilumaailmasta saamiaan suhteita Kekkonen hyödynsi sumeilematta politiikassaan. Kekkosta kaavailtiin vuonna 1942 natsi-Saksan ideoiman Euroopan urheiluliiton johtoon. Kilpakenttien Känästä Suomen presidentiksi. Samuli Vänttilä Kalle Virtapohja: Kekkonen urheilumiehenä. 32 4.5.2018 KaiKKihan ne kuvat muistavat: Urho Kekkonen hiihtää reippaan näköisenä kärjessä, perässä tulee pitkä rivi miehiä. Asiasta vaiettiin vuosikymmenten ajan. Heikentyneen presidentin reissut kisojen katsomoihin ja kalastusvesille muuttuivat vaivaannuttaviksi
Helsingistä kantautuu huolestuttavia tietoja 3. huhtikuuta: Senaattori J. Ikuisen rauhan aate oli tällä kertaa liian kaukainen unelma. 1918 Alkio pääsee vihdoin kotiin Laihialle Tulin tänään sille päälle että minä otan kiväärin osoittaakseni sillä panevani arvoa vapautustaistelijain suurtyölle. 2018 33 Koko sisällissodan ajan Helsingissä piileskellyt Santeri Alkio pääsee vihdoin kotiin Laihialle vappuna 1918. SiSälliSSodan viimeiset suuremmat taistelut käydään huhtitoukokuun vaihteessa. Ruotsin kieli kaikuu johdossa kaikkialla. Sotilasesikunnissa ja keskuspaikoissa Helsingissä ovat ruotsalaiset varanneet itselleen kaikki paikat. Hän matkustaa sinne kivääri selässään. Voiton varmistumisen jälkeen syntyy erimielisyyttä senaatin sijaintipaikasta. Ilkasta on tehtävä kuusipäiväinen lehti. päivä Alkio saa varmistuksen, että juna kotiin lähtee seuraavana päivänä:. Ruotsalaisuuden valta nostaa täällä vahvasti päätään. Ihanaa. Ei olisi annettava nyt valtaa taantumukselle. Sain sen aamulla Helsingin esikunnasta, Vincester No. Valkoiset valtaavat Viipurin 28.4. ja Lahden 1.5. Se on saanut suurta katkeroitumista aikaan suomalaisten piireissä. Santeri Alkio tapaa hänet muiden eduskuntaryhmien kanssa 27. Sippola toi tietoa, että Helsingissä aikoisivat ruotsalaiset sotilasjärjestöt panna toimeen vallankaappauksen tänään! Ja kutsua hallitsemaan jonkun Ruotsin prinssin. Torppari-, maantie-, ja kyytilaki olisi heti saatava. Sillä minulta vaaditaan esimerkkiä. toukokuuta: Täällä tuntuu kaikki olevan niin ristiriitaista. Castrén selosti vielä Vaasan hallituksen mielipiteitä. Ihana aamu. Halua heiltä tietenkään ei puuttune. Hallitus on ajatellut, että jos ei vaatimus monarkisen hallitusmuodon säätämisestä nouse kansan keskuudesta, niin sitä ei pidä ruveta tyrkyttämään. Kannan sitä tehdäkseni kunniaa isänmaan vapauttajille. 27.4.–4.5. Kumosin arvelun, koska mitään mahdollisuuksia voimiin nähden ei sellaiseen ollut, sekä, kun saksalaiset ovat Helsingissä, sellaisesta ei saata tulla niin kauan kysymystä. E. Parhain keino sen takaamiseksi Suomella vastaisuudessakin on – kivääri. Pari yläpään isäntää suojeluskuntalaisina kivääreineen vartiossa. Minun täytyy oppia edes itseäni puolustamaan ja omiani ja kotiani. Seuraavina päivinä Alkio liikuttuu, kun niin monet ihmiset tulevat tervehtimään iloisina siitä, että hän on selvinnyt hengissä. Ikuisen rauhan aate oli tällä kertaa liian kaukainen unelma, Alkio toteaa pettyneenä. Tahdon opetella sitä käyttämään. Samalla syntyy ensimmäinen päätös tulevaisuudesta. Minä tahdon harjoitella Laihian miesten joukossa – ja seurata heitä vaikka kuolemaan. Sitä paitsi – tämä ei lie lopussa! – Se voi olla että minunkin ikäisteni on käytävä rintamalla ennen kuin Suomi on vapaa. 317118. Svinhufvud vaatii senaattoreita ja eduskunnan jäseniä siirtymäään Vaasaan, mutta nämä kieltäytyvät lähtemästä. Vaasaan päässyt senaatin puheenjohtaja P. HuHtikuun 30. Kotimatka toteutuu vappuna 1918: Saavumme kotiasemalle klo puoli kolme yöllä. Suuret joukot suojeluskuntalaisia ovat eronneet ja vapaaehtoisten värväys ei tahdo ollenkaan onnistua. Senaattori Jalmari Castren tulee selvittämään asiaa Helsinkiin. Minulla on kivääri mukanani. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 4.5
Kallion Keskustaseura ry. Huonosti toimeentulevalla voi unelmana olla, että kerrankin kuukauden aikana rahat riittäisivät kaikkeen tarpeelliseen: asumiseen, ruokaan, lääkkeisiin, ehjiin kenkiin. Kokouksen alussa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja, Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Vilhartti Hanhilahti kertoo ministeriön ajankohtaisista kuulumisista kestävän kaupunkikehityksen näkökulmasta. Esillä sääntömääräiset vuosikokousasiat ja muut ajankohtaisasiat kuten maakuntavaalit. Pöytyä, Yläne py, torikahvitus la 5.5. klo 8-13 Yläneen torilla. Mahdolliset kysymykset sähköpostilla tai puh. Voimme yhdessä tehdä työtä muuttaaksemme asenteitamme parempaan, tehdä päätöksiä, jotta auttavat vammaista henkilöä tasa-arvoiseksi yhteiskuntamme jäseneksi tai jotta perustoimeentulolla pärjäisi. Jotkin unelmat ovat helposti ja nopeasti saavutettavissa, lapsi saa jäätelötötterön kertoessaan unelmansa kenties isälleen. Ovatko ne vain päiväunia, voiko niitä edes saavuttaa. klo 18 Kajalan kentän huoltorakennuksessa, Tortosmäentie 20, Pertteli. Joidenkin unelmien saavuttamiseen tarvitaan myös yhteistyötä ja yhteiskuntaa. Sääntömääräinen vuosikokous ti 8.5. Pienellä lapsella voi olla unelmana saada lämpimänä kesäpäivänä jäätelötötterö uinnin jälkeen tai rakettimatka kuuhun. edustajamme puoluekokoukseen ja ehdokkaamme puoluevaltuustoon. Tiedustelut puhelin 0505271007. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Lisätietoja: mari.tuuna@keskusta.fi. Avoimet Laidunkauden avajaiset Uutelan Kämpällä su 27.5 kello 12-20, Uutelantie 32. Ajankohtaisten poliittisten kärkihankkeiden esittely klo 15 poliittisten päättäjien toimesta. Ke Olavi Ala-Nissilä järjestää retken Turusta Kaarinan, Paimion ja Salon kautta eduskuntaan. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Keskustelun alustavat pääministerin EU-erityisavustaja Riikka Pakarinen, ke Olavi Ala-Nissilä ja johtaja Seppo Kallio MTK:sta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset lehtimiehet@ keskusta.fi Helsinki Keskustanuorten Keski-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pe 4.5. Toisten unelmien toteutumiseksi tarvitsee itse tehdä enemmän töitä, kuten nuorelta opiskelupaikan saavuttamiseksi. Päivän päätähtenä esiintyy Uutelan Huvikummun emäntä Peppi Pitkätossu klo 14. Paikallisia päättäjiä. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. klo 17 Keskustan Puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A. klo 18 lähdemme luontopolulle nauttimaan Tarvasjoen keväisestä rantamaisemasta. Keskustassa tapahtuu 34 4.5.2018 Meillä kaikilla on erilaisia unelmia. Ruokailu omakustanteinen. Unelmia on erikokoisia, aineellisia tai aineettomia, mutta ne ovat kullekin itselleen tärkeitä. Vesaisten unelmana on ollut tehdä työtä lapsiperheiden hyväksi ympäri Suomea yhteistyössä eri toimijoiden kesken. klo 17 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Tiedustelut helsinki@vesaiset.fi puhelin 0505755236 Tervetuloa. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Hinta 25e. klo 18, PikkuOmenan kahvila. Keskustanuorten Mitten r.f. Torikahvit, arvontaa. Kokouksessa valitaan piirin puoluekokousedustajat sekä hyväksytään Helsingin Keskustanuorten uusi poliittinen ohjelma. kl 18 på Centerns partikansli. Perttelin paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous 7.5. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Unelmat voivat olla sellaisia, joita on mahdoton saavuttaa. Unelmat toteutuvat ja auttavat toteuttamaan toisten unelmia. Tarvasjoen keskustanaisten kyläkävelyt alkavat taas! Ma 14.5. Jaossa Suomenmaa-lehtiä ja arvontaa. 050 564 8747 / Mari. Keskustanuorten Helsingin piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous 21.5. Eduskuntaretki to 24.5. Nuorella kenties päästä haluamaansa opiskelupaikkaan ja kiinni omaan itsenäiseen elämään. Mutta tuolloin voi unelmoida myös pienemmistä asioista, joiden toteutumista kohti voi elämänsä askeleet ja toiminnat suunnata. Martin Luther King toi 1963 esille oman unelmansa kuuluisassa ”I have a dream” -puheessaan, jossa hän toivoi mustan ja valkoisen väestön välistä rauhaa ja tasa-arvoa. Matkalla käydään tutustumassa eduskuntaan, tavataan kansanedustaja ja kuunnellaan kyselytuntia. Mukana puolueen johtoon ehdolla olevia henkilöitä. Pusulan paikallisyhdistyksen vuosikokous 9.5. Tähän hänen toiveeseensa monen muunkin on edelleen helppo yhtyä. klo 8-13 Yläneen torilla. klo 18. Pöytyä, Tourula-Keihäskoski py, kevään ensimmäinen torikahvitus la 5.5. klo 16.30 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Järjestäjänä Vuosaaren Keskusta. Vammaisella henkilöllä voi olla unelmana tulla hyväksytyksi tasa-arvoisesti yhteiskuntaan. Matkan hinta 25e. Unelman toteutuminen on nyt lähellä. Keskustanuorten Kallion osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pe 4.5. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Maritta Mynttinen Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Unelmia Puheenvuoro Keskustan Lehtimiehet Yhdistetty syysja vuosikokous ti 22.5. Tapahtumassa erilaisia leikkimielisiä kilpailuja, luontopolku, kuvasuunnistusta, grillausta ja kalastusta. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. Mistä unelmat koostuvat. Täsmällistä tietoa löytyy lähempänä osoitteestafacebook.com/ vesaistenhelsinginpiiri. klo 19. Kahvitarjoilu. Unelmien saavuttaminen voi viedä enemmän aikaa ja vaatia myös sinnikkyyttä, mikäli unelmana on matka kuuhun. Lähtöpaikka apteekin edessä. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Sauna lämpiää kello 15-21, naisille parittomina tunteina ja miehille parillisina tunteina. håller sitt lagstadgade vårmöte den 4.5. Vapaaehtoinen kahviraha. Keskustelutilaisuus ”Maaseutu, maatalous ja EU:n uusi kausi” Kosken Tl Osuuspankin auditoriossa ti 5.6. Ilmoittaudu mukaan avustaja Anna Sirkiälle: anna.sirkia@ eduskunta.fi tai 050 386 9174 Piiri järjestää puoluekokousetkot Ilmaristen Matkailutilalla Liedossa ke 30.5. KesKUstan unelmana ovat olleet maakunnat, joiden eteen on tehty vuosikymmeniä työtä. Tarjoamme pientä purtavaa poliittisen debatin lomassa. Lenkin jälkeen kahvitarjoilu Kertun Tuvassa. UnelMat ovat kohde, joita kohti voi pyrkiä. klo 17 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11 A. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan mm. Kesän vastaanottajaiset Uutelan kämpällä su 27.5 kello 12-16. Apologatan 11 A. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11a, Helsinki. Unelmoikaa. Unelmat voivat olla sellaisia, joita on mahdoton saavuttaa.
050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi . porkka@keskusta.fi 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. Lisätietoja piiritoimistolta puh. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten, Keskustanuorten ja Keskustanaisten Eduskuntaretki 13.6. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. klo 10 Kiikoisten Seurantalolla, Kiikostentie 47, Kiikoinen. Makkaratarjoilu! 5.6 kello 12-14 Maailman Ympäristöpäivänä tutustutaan Metsäsairilan toimintaan ja syödään lounas Mikkelipuiston Greenerissä. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Isäntinä Jari Leppä Maaja metsätalousministeri ja Hanna Kosonen kansanedustaja. HUOM! Majoituspaikkoja on rajoitetusti ja nopeat syövät hitaat! Vesaisten, Keskustanuorten ja Keskustanaisten Eduskuntaretki 13.6. Päivän aikana saat lisätietoa sotemakusta, välineitä järjestötyöhösi ja poliittiseen vaikuttamiseen sekä ehdokkaana olemiseen. Retken hinta on noin 175 euroa mikä sisältää lipun ja matkan. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Koulutuspoliittisen liiton Keski-Suomen alueyhdistyksen kokous Keskustan piiritoimistolla, Yliopistonkatu 17 B, Jyväskylä. Tilaisuudessa puhuvat maaja metsätalousministeri Jari Leppä, Keskustan varapj Antti Kurvinen, Keskustanaisten pj Ulla Parviainen ja ke, professori Pekka Puska. 22 Kerimäki. klo 18 Kunnantalon kahviossa. 21.30 SLN n. Ähtärissä n. Tienviitta oikealle ’Aliristniemi’, josta 600 metriä pihalle. Elämää maaseudulla -messut Pihtiputaalla 5.-6.5. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat ja tulevat vaalit. Paikalla kokouksessa ovat ministeri Kimmo Tiilikainen, Keskustan varapuheenjohtajat Katri Kulmuni ja Juha Rehula sekä puoluesihteeri Jouni Ovaska. Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. 20 MLI n. Tiedustelut piiritoimisto/ Sami Porkka, 050 577 0838, sami. klo 16 Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistys ja Satakunnan Keskustanaiset varanneet 20 lippua Ahlaisten kesäteatteriin ”Ylivertainen turistirysä” -näytökseen. 20 MLI n. Vapaa pääsy! 14.5. Oopperana Puccinin Turandot joka nähdään Festival Puccinin vierailunäytöksenä. alkaen ma, ti ja pe. Hintaan sisältyy bussikuljetus, aamiainen, sisäänpääsy Pandataloon, Ähtäri Zoo ja Farmi. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan piiritoimisto Apila palvelee: tmj Jaana Viilo, puh. kello 16.3018 Mikkelin seudun Vesaisten sääntömääräinen kokous Kaihun kodalla (Kenkäveroa vastapäätä) . Pe 11.5. Satakunta Piiritoimisto: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@ keskusta.fi), nuorten tmj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Lisätietoja: toiminnanjohtaja Jaana Viilo, puhelimitse tai sähköpostilla. Voit myös jättää viestin sähköpostiin ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, niin otan sinuun yhteyttä. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Hintaan lisätään postikulut. Tärkeää. Paikat A-katsomosta riveiltä 21 ja 22. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 21.30 SLN n. La 16.6. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. p. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna 1.3. klo 16.30-18 Vesaisten Luontopäivä Kaihun kodalla. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. 1.7. 1.6. 14.5. 040-721 0636. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj AnneMaria Perttula, p. Tarjolla karkkia ja purkkaa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja puh. Sauvo. Koko retken ajan oma bussi käytössä. 22 Kerimäki. tarja.tornio@gmail.com tai 040 719 6279. klo 10.45, klo 11 tutustuminen Pandataloon, siellä voi viipyä haluamansa ajan. Hinta 15 eur/hlö, sisältää väliaikakahvin. 138€ ja yli 18v 218€ sisältää matkan, majoituksen, ruokailut ja leiriohjelman. Etelä-Savo Pertunmaan Kunnallisjärjestö Ry:n Vuosikokous pe 4.5. 0503745416. klo 18 Maaseudun Sivistysliiton toiminnallisuus-ilta Asikkalan kunnanviraston kokoustiloissa, Rusthollintie 2. HUOM! Keskusta tiedottaa puoluekokouksesta yksityiskohtaisemmin lähempänä kokouksen ajankohtaa. Ilmoittautuminen klo 17.30-18. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. mennessä. Kati Kiljunen 045 6999 196. Su 15.7. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Suunnitellaan yhdessä konkreettisia esimerkkejä. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Hinta jäsenille 5e /hlö sis kyyti, brunssi matkalla ja kierros eduskunnassa. Paistetaan makkaraa, rasteja, iloista yhdessä oloa! samalla pidetään Mikkelin seudun vesaisten vuosikokous. Klo 14.30 lähtö Ähtäristä Tuuriin Keskisen kyläkauppaan, klo 18 lähtö Tuurista takaisin Poriin. Matkan hinta 50 eur/aikuinen, 30 eur/ (3-12 v.), maksu yhdistyksen tilille. Ollaan yhteydessä. Ilmoitathan mahdollisista ruoka-aineallergioista ja haluamistasi koulutusosioista ilmoittautumisen yhteydessä. Koko retken ajan oma bussi käytössä. Isäntinä Jari Leppä Maaja metsätalousministeri ja Hanna Kosonen kansanedustaja. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 20.3. Hinta Etelä-Savon Vesaisten jäsneille 5e /hlö sis kyyti, brunssi matkalla ja kierros eduskunnassa. Lisätietoja piiritoimistolta: jukka.sallinen@keskusta.fi tai puh. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan puoluekokousedustajat sekä käsitelläänmaakunta-, seurakunta-, eduskunta-, Euroopan parlamentin vaaleja. Sotkamon puoluekokous pe-su 8.-10.6. Tule tapaamaan keskustalaisia vaikuttajia ulkoteltalle la 5.5. Tuukka Liuhalle, puh. alkaen ma 12-17 ja to 9-13, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Kymenlaakso Kymenlaakson Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Katso kaikki tapahtumat Pirkanmaalla: www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta sekä Suomenmaan Keskustassa tapahtuu-nettipalsta: www.suomenmaa.fi Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous la 5.5. Illan artistina esiintyy ke Mikko Alatalo. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2001 tai pia.hogberg@ keskusta.fi sekä www.keskusta.fi/ keski-suomi Päiviin osallistuminen on maksutonta keskustan jäsenille. Kati Kiljunen 045 6999 196. Puoluekokouksen yhteydessä järjestetään lukuisia oheistapahtumia ja muuta ohjelmaa. Lisätietoja mailitse etelahame@keskusta.fi tai puh. Kahvit ennen tilaisuuden alkua. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kahvitarjoilu klo 16.30-17.30 kävelykatu Imitsillä. 0400 930 483 Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. klo 10-15, paikalla mm. järjestetään Kuusamossa, Oivangin Nuoriso-ja luontomatkailukeskuksessa. Asialistalla yhdistyksen purkaminen, tilin lopettaminen ja varojen käyttö. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. mennessä ArjaLiisa Westinen 040-7072952. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten Retki Ähtäriin ja Tuuriin Keskisen kyläkauppaan. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, piirin tmj Jukka Sällinen puh. Olen parhaiten tavoitettavissa arkipäivisin klo 10-16 puhelimitse 040 7673419 ja sähköpostitse pirkanmaa@keskusta.fi. Keski-Suomen piiri kutsuu sinut viettämään mukavaa poliittista ja järjestöllistä päivää Laukaaseen hotelli Vuolake:n su 6.5. Klo 18-18.30 MSL:n toiminnan ja taloudellisen tuen esittely, MSL:n toiminnanjohtaja Paula Yliselä Klo 18.30-20 Uudenlaisia toimintatapoja ja toimintaa, MSL:n koulutusvastaava Heli Lehtilä. Katsotaan kuvateos: ”Kylä kasvoi kanteikkoon, Tietävälä 70. MSL-ilta, ti 8.5. Koko retken ajan oma bussi käytössä. Tule mukaan! 5.30 Kerimäki // 5.40 Haapakallio, Niskavuori // 6.00 Savonlinna, linja-autoasema // 6.15 Kallislahti TB // 6.30 Hiismäki, th // 6.50 Juva ABC // 7.30 Mikkeli, matkakeskus // n 8.45-9.15 Matkakeidas Brunssi // 11.00 Eduskuntatalo //11.30-14.00 Kierros eduskunnassa // 14-16.30 omaa aikaa kaupungilla // 16.30 paluu samaa reittiä takaisin: n. Sekä keskustellaan Maakuntauudistusta. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka. Karjala Karjalan piirin vuosikokous pe 4.5. Tule mukaan! 5.30 Kerimäki // 5.40 Haapakallio, Niskavuori // 6.00 Savonlinna, linja-autoasema // 6.15 Kallislahti TB // 6.30 Hiismäki, th // 6.50 Juva ABC // 7.30 Mikkeli, matkakeskus // n 8.45-9.15 Matkakeidas Brunssi // 11.00 Eduskuntatalo //11.30-14.00 Kierros eduskunnassa // 14-16.30 omaa aikaa kaupungilla // 16.30 paluu samaa reittiä takaisin: n. klo 10. 040 7673419, pirkanmaa@keskusta.fi Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere Kutsu Keskustan jäsenyhdistyksille/puoluekokousedustajille: Keskustan 77. sääntömääräinen puoluekokous pidetään Sotkamossa, Holiday Club Katinkullassa (Katinkullantie 15, 88610 Vuokatti) perjantaista sunnuntaihin 8.–10.6. 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Ilmoittautuminen ja kahvi klo 9.30-10, omakustanteinen lounas. Ke Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristniemen tilalla pe 15.6. Leirillä pääset nauttimaan monipuolisesta koko perheelle suunnatusta ohjelmasta, jonka toteuttamisesta vastaavat vesaisten työntekijät, vapaaehtoiset sekä Oivangin henkilökunta. com. Sitovat ilmoittautumiset viim. Lähtö klo 7.30 Porista, aamiainen klo 8.45-9.15 Parkanossa. mennessä anne.herttuainen@ keskusta.fi , etela-savo@keskustanuoret.fi Vesaisten Luontoleiri perheille 28.6.-1.7. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset järjestöpäiville viimeistään pe 27.4. Ideoidaan, miten järjestää uudenlaisilla tavoilla erilaisia tilaisuuksia ja toimintaan; koulutusta, vaalitapahtumia ja järjestötoimintaa. Ilmoittaudu mukaan! 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. Sitovat ilmoittautumiset 8.6. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta. 4.5. Vesaisten Itä-Savon piirin jäsenille tarjotaan kuljetus leirille Linja-autoliike S.Kososen bussilla; leirihinta 4-17v. 050-347 3556/Ulla-Riitta. Maksu yhdistyksen tilille. 040 418 1150. klo 18 Imatran kaupungintalon valtuustosalissa. 0400 930 483 ja keskustanaisten tmj Jaana Niemi puh. Puoluekokous valitsee Keskustan puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteerin, hyväksyy puolueen periaateohjelman, päättää puolueen sääntöjen muuttamisesta, käsittelee puolueen valmistautumista vuoden 2018 maakuntavaaleihin ja vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin sekä päättää sääntömääräisistä asioista. 050-347 3556/Ulla-Riitta 25.4.2018 alkaen. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi , etela-savo@keskustanuoret.fi Itä-Savo Puoluekokousmajoitus ja bussikuljetus 8.-10.6.2018 Sotkamoon on varattavissa puh. Lisätiedot: antti.varis@keskusta.fi tai 040 511 6787. ke Anne Kalmari. Tilaisuus avoin kaikille kiinnostuneille Päijät-Hämeessä. 040 415 8759/Tuija tai sähköpostilla tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. 2018 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Ilmoittautuminen Tarja Torniolle 4.5. Taipalsaaren Keskustan oopperamatka Savonlinnaan ke 1.8. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. alkaen klo 18. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai savo-kymi@vesaiset.fi Pohjois-Karjala Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Mukana kokouksessa: Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula, Puoluesihteeri Jouni Ovaska, Kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen ja Arto Pirttilahti Sotkamon puoluekokous 8.10.6. Järjestöpäivä on tarkoitettu maakuntavaaliehdokkaille ja ehdokkuutta vielä pohtiville, keskustan järjestöllisissä, kunnallisissa tai maakunnallisissa luottamustehtävissä toimiville sekä poliittisesta järjestötoiminnasta kiinnostuneille. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Toimisto avoinna 15.2. fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki puh. 010 315 2001/045-327 4845. Sitovat ilmoittautumiset 8.6. Sitovat ilmoittautumiset viim. Orimattila: Tupailta Inkeri ja Jouko Halsolla pe 4.5 klo 17 Tietäväläntie 591
Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu klo 10.30-12. Kimppakyyti Pohjanmaalta puoluekokoukseen 8-10.6. Kaupunkiverkoston kannanoton vat allekirjoittaneet yhdentoista kaupungin keskustajärjestöjen puheenjohtajat. Tilaisuudessa kuullaan myös katsaus Vesaisten avustus projektista ”Tie Tansaniaan”. Piiritoimistojen käynti/ postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. klo 11 Simon Pirtillä, Simonpirtintie 2, Simo. Sääntömääräiset asiat ja maakuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Avoinna klo 9-15. Lapin piirin vuosikokous su 6.5. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. 0443122982. – Uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa, mikä vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja pienentää yhteisin verovaroin maksettavien palvelujen kustannuksia. klo 12 alkaen Savukoskella, Metsähallituksen opastuskeskuksessa. Majoitukset varataan 2 yön paketeissa hinta alkaen 144 €/hlö. Kaupungin mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoiman palveluissa pysyvät entisellään, keskustalaiset jatkavat. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. www.keskusta.fi/perapohjola. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tmj Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160. Ota yhteyttä piiriin 0440-817373/ jaana.kvist@keskusta.fi Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Keskustalaiset korostavat uudistuksen hyötyjä. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.5. alkaen. osoitteessa vesaiset.fi. Oulu. maakuntavaalien ehdokasasettelusta ja valintaesitykset puoluevaltuustoon. Juha Sipilä sekä puolueen varapuheenjohtajaja puoluesihteeriehdokkaita. Lauri HeikkiLä Haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse, keskustan kaupunkiverkosto paaluttaa. puro@keskusta.fi. Kuusamossa. – Uudistus selkeyttää ja keventää hallintoa. Vesaiset Maskun Vesaisten kevätkokous Lundan Majalla 9.5. – Palveluiden tuottamisen roolit selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaalija terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Keskustassa tapahtuu 36 4.5.2018 päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai itasavo@vesaiset.fi Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Paikalla myös pj. Valtakirjantarkastus klo 1011. Juopulin paikallisyhdistyksen vuosikokous 9.5. Arpajaiset. Riistakatu 15 Iisalmi. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12 ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Vuokattiin, Sotkamoon. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Mukana ovat Antti Siika-aho (Helsinki, piirijärjestö), Arja Ryynänen (Espoo), Esko Erkkilä (Tampere), Kaisa Kauppinen (Vantaa), Juho Tuominen (Oulu), Jenna Ekman (Turku), Aimo Asikainen (Jyväskylä), Anna Hartikainen (Kuopio), Vesa-Matti Virtanen (Lahti), Marjatta Rahkio (Hämeenlinna) ja Matti Hatanpää (Pori). klo 19 Juopulin kylätalolla, esillä sääntömääräiset asiat. Maakunta pystyy keskustalaisten mielestä yksittäistä kaupunkia tehokkaammin hallitsemaan eri resursseja, tuomaan erikoistason palveluita lähemmäs ihmisiä ja tasoittamaan alueellisia eroja. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä, keskustalaiset kehuvat. Tervetuloa esittämään kysymyksesi puolueen johtotehtäviin pyrkiville! Vesaisten valtakunnallinen luontoleiri 28.6.-1.7. Varaa majoitus piiristä. Aikataulut niin jotta perillä ollaan Pe 8.6 klo: 13.30. klo 19 Asta ja Kalevi Brandilla. Kahvitarjoilu kera banaanimunkein. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Kiuruveden Kalliokylän pyn syysja vuosikokous to 10.5. Kaupunkien keskustalaiset puolustavat voimakkaasti sote-uudistusta – Uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa, keskustan kaupunkiverkosto korostaa. Erikoissairaanhoidon ennakoimattomat lisälaskut eivät jatkossa rasita enää kaupunkien taloutta. Lähde Keskustan puoluekokoukseen 8.-10.6. – Tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan ääntä, asiakaslähtöisyyttä sekä ehkäistä pallottelua luukulta luukulle. alkaen. Järjestämme myös linja-autokuljetuksen lauantain kokouspäivään. 044 369 9603. Monet suuret kaupungit ovat vahvasti kritisoineet soteja maakuntauudistusta kaupunkien aseman ja oman päätäntävallan heikentämisestä. klo 18. Piirihallitus Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. www.fb.com/ perapohjola. Pohjois-Pohjanmaan piiri järjestää Puoluekokousetkot Oulun Radisson Blussa 26.5. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään mm. Valitse ja ilimoottauru nyt! AUTO 1): Vaasa-Kyrönmaa-Seinäjoki-Lapua-Kauhava-matkanvarrelta -Vuokatti(perillä pe 8.6 klo: n.13.30) AUTO 2): LaihiaIlimajoki-Kurikka-Jalasjärvi (Juustoportti)-SeinäjokiLapua-Kauhava-matkanvarrelta-Vuokatti.(Perillä 8.6 klo: n.13.30) Sitovat ilimoottautumiset: rintamaki.merja@gmail.com, fb:s viesti taikka 0400-338418 / Merja (puhelut mieluiten iltaisin tai viikonloppuisin) Hinta: 50 lähtijää auto n.50€ hlö meno-paluu. Piirin vuosikokous la 5.5. Asialistalla myös keskustelu Juopulin ja Nuoritan yhdistysten yhdistämisestä. Keski-Pohjanmaa Puoluekokousmajoituksia voi varata piiritoimistolta 12.3. Tiedustelut toiminnanjohtajalta jirka.hakala@keskusta.fi, 050 388 0016. klo 12 alkaen. Lisätietoa piirin sivuilta 12.3. M ari a Se pp älä. Käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan puoluekokousedustaja ja päätetään paikallisyhdistyksen lakkauttamisesta. Lappi Piiri
Kaarlejärvi muistelee, että Rentolan kotona puhuttiin aina paljon politiikkaa ja vaalittiin isänmaallisuutta. Vierailun päätteeksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen muisti kunniavierasta vuosina 1917–1918 Maalaisliittoa edustaneiden ryhmäkuvalla. 4.5. Pääministerinä ei ole helppoa, mutta parhaansa hän yrittää. – Kolmikko kamppaili tasavaltalaisen hallitusmuodon puolesta. Sadan vuoden takaisiin asiakirjoihin perehtynyt kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) on pannut merkille, että Santeri Alkio, Kyösti Kallio ja Rentola puhuivat eduskunnassa monesti peräkkäin. PääminisTeRi Juha Sipilä (kesk.) saa Rentolalta puhtaat paperit. Visiitti eduskuntaan oli hänelle kuitenkin elämän ensimmäinen. Meidän pitää antaa suuri kiitos heidän sukupolvelleen, Rossi kertoo. – Antti Rentola oli mukana asettelemassa isänmaan kivijalan ensimmäisiä kiviä vuosina 1917–1918, varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kuvasi maalaisliittolaisen roolia itsenäisyyden alkumetreillä. Vuonna 1919 menehtynyt Rentola viitoitti kansanedustajana tietä suomalaisen yhteiskunnan myöhemmälle kehitykselle. Rentolan veljentytär Marketta Rentola, kansanedustaja Markku Rossi ja taiteilija Matti Kaarlejärvi auttoivat vierailun järjestelyissä. Ensi kerralla Rentola aikoo seurata seurata kysetuntia paikan päältä, eduskunnan lehteriltä. TalVisodassa lottana kunnostautunut Rentola katsoo edelleen torstaisin eduskunnan kyselytunnin televisiosta. Kuhmoisten kappalaisena työskennellyt Rentola tuli valituksi eduskuntaan Vaasan läänin itäisestä vaalipiiristä. Lisäksi Rentola kiittelee sitä, että veteraanien asiaa on pidetty viime aikoina hyvin esillä. – Kyllä minä pidän Sipilästä. Jari Laukkanen. Eduskunnassa koettiin historian havinaa Varapuhemies Mauri Pekkarinen toivotti Saara Rentolan tervetulleeksi eduskuntaan. Teatterikorkeakoulussa opiskellessaan hän jopa asui Rentolan luona. Rossin puoliso, taiteilija Matti Kaarlejärvi on tuntenut Saara Rentolan omista nuoruusvuosistaan asti. 2018 37 Santeri Lampi Puhemiehen edustustilassa kahviteltiin arvokkaassa seurassa, kun sata vuotta sitten Maalaisliittoa edustaneen Antti Rentolan 103-vuotias tytär Saara Rentola vieraili eduskunnassa
– Me keskustalaiset ei tehdä näin, Sipilä korosti. Ajankohtainen huoli liittyi myös maataloustuottajien asemaan. Kokouksessa käytiin läpi edessä olevaa vaalisumaa. 38 4.5.2018 Risto Luodonpää Pohjois-Pohjanmaan piirikokouksessa Raahessa puhunut pääministeri Juha Sipilä myöntää, että kenttäväen ei ole helppo sulatella puolueen alentuneita kannatuskäyriä. Syksyn maakuntavaalien ehdokasasettelu on Pohjois-Savossa hyvällä mallilla: 103 ehdokkaasta puuttuu enää parisenkymmentä. M ari a Se pp älä soiLi RiepuLa huoli maantaloustuottajien ahdingosta nousi esiin keskustan Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa, kun pielavetinen maanviljelijä Juha Partanen pohjusti asiaa poliittisessa keskustelussa. – Ehdokashankinta osoittaa, että keskustan järjestökone ei ole pelkkää legendaa, kommentoi piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalo. Vuosikokouksessa hyväksyttiin 84 ehdokkaan lista. Piirin puheenjohtaja Sallamaarit Markkanen muistutti, että Suomi tarvitsee alueiden puolustajia. Vieressä kuuntelivat Jari Bunda ja Kalervo Saastamoinen. Muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyydestä on huolehdittava. Anne Ruhan mielestä tuottajahintojen alemmuus kouraisee rajusti alan kannattavuutta. Nuorten innostus vaalityöhön näkyi myös käytetyissä puheenvuoroissa. – Mikä on Paavon [ Väyrynen] kuvio eteenpäin. Väyrynen halusi puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja Sipilän junttaavan häntä sille paikalle. – Tiedän, että olette joutuneet selittelemään tehtyjä päätöksiä. Ei sotkisi koko Sotkamon kokousta, Kalervo Saastamoinen kysyi. Hän muistutti keskustalle tärkeästä periaatteesta olla heikoimman puolella. aluEidEn merkitys Suomelle nousi esiin puheenvuoroissa. Yli 300 henkeä kerännyt piirikokous esittikin julkilausumassa tukensa Sipilän jatkokaudelle Sotkamon puoluekokouksessa. Pääministeri Juha Sipilä totesi, että maanviljelijöiden tilanteen helpottamiseksi on keskitytty kriisipakettien aikaansaamiseen. Erityistä ylpeyttä herätti maakuntavaalien ehdokastilanne. – Maakuntavaaleja varten on laadittu 18 teesiä, totesi Janne Kallunki. Loput asettaa piirihallitus kesäkuussa. Sipilä kertoi käyneensä puoluevaltuuston kokouksen alla Väyrysen kanssa pitkät keskustelut. – Kuka olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että Satakunta, Kainuu ja Lappi kärsivät nyt jopa työvoimapulasta. Marjut Lehtosen mukaan nuorten ehdokkaiden osuus, 17 prosenttia, ylittää reilusti valtakunnallisen keskiarvon. Oulussa tilanne on Tuija Patanan mukaan vielä parempi. 111 ehdokasta jo tässä vaiheessa takaa täyden listan. Soili Riepula Pääministeri valoi uskoa pohjoispohjalaisiin Piirikokoukset. Sipilä vakuutti keskustan tekevän kaikkensa viljelijän puolesta, mutta liikkumavara on pieni, kun jaettavissa on vain niukkuutta. Alueiden asemasta keskusteltiin Pohjois-Savossa Pielavetinen Juha Partanen nosti puheenvuorossaan esiin maatalouden ahdingon. Mutta on tässä jotain saatu aikaiseksikin, hän muistutti. Poliittisen keskustelun kritiikki kohdistui kiivaimmin Oulaskankaan sairaalan synnytysosaston lakkauttamiseen, joka oli Kai Pajalan mukaan koko alueelle vakava isku
Etelä-Häme ahkeroi ehdokashankinnassa Pe tri G örm an Kari Kinnunen Kovasti keskustan kenttää puhuttava puoluesihteerin valinta on jätettävä puoluekokoukselle. Kajaanilainen Marko Koskelo muistutti, että keskustalle on erittäin tärkeää saada hyvä ponnistuspohja 2019 eduskuntavaaleihin. – Kun talous saadaan käännettyä, niin kokoomus siitä perinteisesti hyötyy ensimmäiseksi. Meillä kannatuksen nousu näkyy yleensä viiveellä, Sipilä vastasi. 4.5. Ka ri Ki nn un en Piirikokoukset. Jari Lehtinen Jokioisilta kysyi pääministeriltä, miksi keskustan kannatus laskee ja kokoomuksen nousee, vaikka pääministeripuolueen johdolla talous on saatu nousu-uralle. Piirin puheenjohtajan Johanna Häggmanin mukaan keskustalla on oltava kattava ehdokasjoukko, jotta tämä skenaario ei toteudu. Maakuntavaaleihin valmistautuminen Kainuussa on vaalivastaavana toimivan Veli-Matti Karppisen mukaan hyvässä vauhdissa. Puoluesihteerivalinta puhutti Kainuussa Varapuheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen pääsivät kehumaan toisiaan ehdokastentin päätteeksi. 2018 39 Petri Görman KesKustan Etelä-Hämeen piiri vahvisti vuosikokouksessaan 45 maakuntavaaliehdokasta. Pääministeri Juha Sipilä ja keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Johanna Häggman vaihtoivat muutaman sanan maakuntavaaleista piirikokouksen tauolla. Näin evästää Sotkamon puoluekokoukseen matkaavia edustajiaan Kainuun keskustan piirikokous. Hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu Timo Kaunisto toivoi, että vielä tällä vaalikaudella alennettaisiin asiakaspalvelumaksuja, jotta kaikkien pienituloisimpien olisi mahdollisuus saada osansa talouskasvusta. Pääministeri Juha Sipilän mukaan maakuntauudistuskeskustelussa on unohtunut, että nyt tuodaan maakuntien päätettäviksi asioita, jotka ovat tällä hetkellä valtiohallinnon käsissä Helsingissä. Kajaanissa kylätalo Teppanakeskuksessa kokoontunut piirikokous vaatii eduskunnalta maakuntaja soteuudistuksen lainsäädäntöä pikaisesti valmiiksi. Jäsenhankinnan merkityksestä ja tavallisen ihmisen asialla olemisesta muistuttivat muun muassa Puolangan Tuulikki Moilanen ja Heikki Väyrynen sekä Paltamon Väinö Kemppainen. Maakuntavaaleissa onnistumisen tärkeyttä korostettiin useissa puheenvuoroissa. KesKustanuorten Tommi Anttalainen korosti viestinnän ja somen haltuunottoa sekä toimintakulttuurin vahvaa uudistamista. – Tarvitaan muutakin toimintaa kuin kokouksia. Paikallinen media on aktiivisesti rummuttanut, että uudessa maakunnassa Hämeenlinna saisi yksinkertaisen enemmistön maakuntavaltuustoon ja käytännössä voisi yksin päättää maakunnan asioista. Runsaat puolet 88 ehdokkaasta on jo koossa, ja lähiviikkoina kuntalistat pyritään saamaan täyteen, mikä vaatii aktiivista toimintaa kunnissa. Puoluesihteerivalinnan nosti esille kajaanilainen puoluevaltuutettu Ilmari Pokela, jonka mielestä alkiolaisen puolueen tulee säilyttää keskeisen puoluetyöntekijän valinta kentän käsissä. Tällä hetkellä puolue on asettanut jo yli 900 ehdokasta. – Asetamme joka puolelle Suomea täydet ehdokaslistat, eli 1 749 keskustalaista ehdokasta tavoittelee luottamuspaikkaa maakuntahallinnosta
Kenen suomalaisen kirjailijan rikosromaaneja ovat Raid-romaanit ja Ariel Kafka-romaanit. 2. Lauri HeikkiLä Puumalalainen Janne Tarima, 24, on valittu keskustan vaalikoordinaattoriksi. Joitakin vuosia sitten ”karppaus” oli kova sana, varsinkin keväällä... Missä on Pesäpallomuseo. Tariman tehtäviin kuuluvat vaalitoiminnan koordinointi ja kampanjoinnin kehittäminen sekä mediaja mainostoimistoyhteistyö yhdessä viestintäpäällikön kanssa. Mikä ruoka voitti. 7. toiminnanjohtajana. Mikä ruoka valittiin Suomen kansallisruoaksi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna?. Suomi, Ranska, Turkki, Venäjä, Unkari, USA. Janne Tarima keskustan vaalikoordinaattoriksi Su om en Ke sku sta Shutterstock 1. 10. Tarima siirtyy keskustan puoluetoimistolle keskustanuorten järjestösuunnittelija-tapahtumatuottajan tehtävistä. Onko Perussuomalaisilla tällä hetkellä edustajia Euroopan parlamentissa. 40 4.5.2018 3 7 6 9 9 5 2 7 4 1 3 1 4 2 2 9 5 3 4 3 6 7 3 5 4 3 2 1 9 7 6 6 8 1 3 1 7 8 6 5 2 9 4 9 5 2 3 4 7 8 1 6 8 4 6 9 2 1 3 7 5 5 8 3 1 9 6 4 2 7 1 6 4 7 8 2 9 5 3 7 2 9 4 5 3 6 8 1 2 7 1 6 3 8 5 4 9 4 3 5 2 1 9 7 6 8 6 9 8 5 7 4 1 3 2 6 1 4 7 8 5 6 3 1 4 1 7 6 9 7 3 8 5 9 2 1 5 4 9 2 9 8 7 6 2 3 6 5 1 4 7 8 9 4 5 8 6 9 7 3 1 2 7 9 1 3 8 2 5 4 6 8 1 3 7 6 9 2 5 4 6 7 2 4 3 5 8 9 1 5 4 9 8 2 1 6 7 3 3 6 5 1 4 8 9 2 7 9 8 4 2 7 6 1 3 5 1 2 7 9 5 3 4 6 8 3 7 6 9 9 5 2 7 4 1 3 1 4 2 2 9 5 3 4 3 6 7 3 5 4 3 2 1 9 7 6 6 8 1 3 1 7 8 6 5 2 9 4 9 5 2 3 4 7 8 1 6 8 4 6 9 2 1 3 7 5 5 8 3 1 9 6 4 2 7 1 6 4 7 8 2 9 5 3 7 2 9 4 5 3 6 8 1 2 7 1 6 3 8 5 4 9 4 3 5 2 1 9 7 6 8 6 9 8 5 7 4 1 3 2 6 1 4 7 8 5 6 3 1 4 1 7 6 9 7 3 8 5 9 2 1 5 4 9 2 9 8 7 6 2 3 6 5 1 4 7 8 9 4 5 8 6 9 7 3 1 2 7 9 1 3 8 2 5 4 6 8 1 3 7 6 9 2 5 4 6 7 2 4 3 5 8 9 1 5 4 9 8 2 1 6 7 3 3 6 5 1 4 8 9 2 7 9 8 4 2 7 6 1 3 5 1 2 7 9 5 3 4 6 8 Tietotesti ??. Tehtävä jatkuu maakunta-, eduskuntaja eurovaalien kampanjoinnin ajan eli toukokuuhun 2019 saakka. 4. 9. Mikä on Amazon: a) automerkki, b) joki, c) verkkokauppayhtiö. Tarima tulee toukokuun alkupuolelta lähtien tehostamaan keskustan vaalikenttien järjestötoimintaa ja tukemaan keskustalaisia aktiiveja vaalityössä. 8. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin liittyen valittiin myös kansallisruoka. . Mitä se tarkoitti ja tarkoittaa edelleen. Itsenäisen Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit maaliskuussa 1919 pidettiin yli vuotta suunniteltua aikaisemmin. Se oli myös yksi ehto sille, että Ranska, Englanti ja Yhdysvallat tunnustavat Suomen valtion. Missä kahdessa maassa presidentin vaalikausi on 4 vuotta, missä kahdessa 5 vuotta ja missä kahdessa 6 vuotta. Ketkä ovat Suomen tähänastiset EU-komissaarit. Aiemmin Tarima on työskennellyt myös Eteläja Itä-Savon keskustanuorten toiminnanjohtajana sekä keskustan Itä-Savon piirin vt. 3. Mitkä olivat vaaleissa eniten paikkoja, 80–42–28, saaneet kolme puoluetta. Montako miljardia ihmistä elää Maapallolla tällä hetkellä. Koulutukseltaan Tarima on tradenomi (AMK) Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta. Ensi vaiheessa 2016 yli 10 000 ihmistä antoi yli tuhat ehdotusta kansallisruoaksi. Vas tau kse t: 1) rui sle ipä , (se ura avi na kar jal anpai sti , kar jal anp iira kat , pai ste tut kal at) , 2) sos iaa lid em okr aat it, Maa lai slii tto , kok oom us, 3) Jus si Hal laaho , Pirk ko Ruo hon enLer ner , 4) Erk ki Liikan en, Olli Reh n, Jyr ki Kat ain en, 5) Suo mi ja Venäj ä 6, Ran ska ja Tur kki 5, Unk ari ja USA 4 vuo tta, 6) väh ähi ilih ydr aat tin en ruo kav alio lai hdu ttam ise en, 7) vaj aa 8: viim e vuo nna 7,6 milj ard ia, 8) Har ri Nyk äne n, 9) kai kke a kol mea (Vo lvo Am azon , jok i Ete läAm erik ass a, Am azo nin per ust aja Jeff Bez os on täl lä het kel lä, 201 8, For bes in lis tal la maa ilm an rik kai n hen kilö ), 10) Vim pel i. Niistä valittiin loppuäänestykseen 12: pitsa, hernekeitto, ruisleipä, mämmi, kalakeitto, viili, karjalanpiirakka, mustikkapiirakka, paistetut muikut/silakat/ahvenet perunoilla, karjalanpaisti, graavi kala ja maksalaatikko. 5. 6. Loppuäänestykseen osallistui lähes 50 000 ihmistä
Keskustan Sotkamon puoluekokous voi nimetä uuden kunniapuheenjohtajan näin halutessaan. 2018 41 Lauri HeikkiLä Paavo väyrysen ilmoitus luopua keskustan kunniapuheenjohtajuudesta oli viisaasti tehty, keskustan Helsingin piirin puheenjohtaja Antti Siika-aho kirjoittaa Suomenmaan verkkomielipiteissä. Siika-aho huomauttaa, että Ahon ansiosta Suomi selätti 1990-luvun laman ja liittyi Euroopan unioniin. Siika-aho vetoaa kunniapuheenjohtajakysymyksessä keskustan puoluehallitukseen. Ehdotus Ahon nimeämisestä kunniapuheenjohtajaksi saisi varmasti laajaa kannatusta Suomen suurimman poliittisen kansanliikkeen keskuudessa. – Puoluehallitus voi tehdä puoluekokoukselle esityksen kunniapuheenjohtajasta. Hän johti puoluetta yli kymmenen vuoden ajan ja toimi pääministerinä vuosina 1991–1995, Siika-aho sanoo. 4.5. – Väyrynen ei ole toiminut kansanliikkeeltä saamansa arvonannon edellyttämällä tavalla. Antti Siika-aho esittää Esko Ahoa kunniapuheenjohtajaksi. – Esko Ahon toiminta keskustalaisen kansanliikkeen ja Suomen hyväksi ansaitsee arvoisensa tunnustuksen. – Ahon vaikuttaminen keskustassa ulottuu 1970-luvun alkuvuosiin asti. Hänen mukaansa luonteva valinta keskustan uudeksi kunniapuheenjohtajaksi olisi Esko Aho. Muodollista estettä ei ole, Siika-aho toteaa
Valtaan palannut pääkaupungin valkoinen eliitti ei sovintoajatukseen yhtynyt. Sotatointen päättymistäkin on vaikea yhdistävästi juhlia – henkinen etäisyys Mannerheimin voitonparaatista Esplanadilla Hennalan ja Viipurin vankileirien mustaan muistoon on pitkä. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Myös kapinantekijöissä oli syvää katkeruutta ja revanssimieltä. Mikäpä muu kuin Kallion sovintopuhe Nivalan kirkossa 5.5.1918 paremmin sopisi symboloimaan tuota traagista vuotta, josta siitäkin selvittiin. Juhlapuhujina ovat presidentti Niinistö ja pääministeri Sipilä. Sitä kuitenkin muistetaan arkkipiispan isännöimällä tilaisuudella Kaatuneiden muistopäivänä, jossa myös presidentti ja pääministeri ovat paikalla. Kahtiajakautuneen kansan mielet olivat äärimmäisen myrkyttyneitä. Eivät kaikki ymmärtäneet häntä kotiseudullakaan, joka myös oli antanut uhrinsa kapinan kukistamisessa. 42 4.5.2018 Vuoteen 1918 paneutunut historiantutkija Tuomas Hoppu valitti, ettei valtiovalta järjestä sisällissodan muistolle yhteistä pääjuhlaa, kuten itsenäisyysjulistukselle viime vuonna. Harkinta osui oikeaan. Vaati Kalliolta rohkeutta sanoa se, minkä hän sanoi. Punainen terrori oli vaihtumassa valkoiseen. Kallion sovintopuhetta muistetaan arvoisellaan tavalla kari hokkanen vieraskolumni. Kapinan eli epäonnistuneen vallankumouksen käynnistymisessä ei juhlimisen aihetta ole, ja vapaussodan alkamista juhlittiin Pohjanmaalla tietenkin valkoisin tunnuksin. On varmaa, että vuoden 1918 satavuotismuistoon liittyvää tärkeintä esiintymistä on harkittu tarkoin, paitsi sisältöä myös paikkaa. Eikö tämä ole juuri tuo Hopun kaipaama yhteinen pääjuhla, joka muistaa vapaussota-sisällissotaa. Vastuun pakoiluna hän pitää sitä, etteivät ”ylemmät tahot edes yritä järjestää sisällissodan päättymisen yhteistä muistojuhlaa”, vaan osapuolet kokoontuvat erikseen. Se tapahtuu korkeimmalla mahdollisella tasolla huomenna Nivalassa, jossa muistetaan senaattori Kyösti Kallion tasan sata vuotta aikaisemmin pitämää niin sanottua sovintopuhetta. Kyllä Valtiojohto muistaa vapaussota-sisällissotaa ja sen päättymistä nimenomaan yhdistävässä tilaisuudessa. Kallion soVintopuhe pidettiin samana päivänä, jolloin punaisten viimeiset taisteluvoimat antautuivat Kymenlaaksossa. Varsin vahva mielipide näki keinoina paitsi rangaistukset, myös yhteiskunnallisen taantumuksen, ”liian pitkälle menneiden” reformien peruuttamisen yhtäläistä äänioikeutta myöten. Kallion haudalla puhuu entinen ministeri ja eduskunnan puhemies Matti Ahde. Kallion osoittama tie oli kuitenkin se, jolla Suomi eheytyi kestääkseen uuden maailmansodan myllerrykset. tasaVallan presidentin julkiset puheet ovat valtiollisia tekoja. Eikä sovintopuheen kehotus luoda yhdessä sellaista kaikille kansalaisilleen rakastamisen arvoista isänmaata ole ajankohtaisuuttaan menettänyt. Edustettuna on siis tasavallan poliittinen kenttä oikealta vasemmalle, sovittelijana ja eheyttäjänä tunnetun keskustalaisen valtiomiehen historiallisen puheen merkeissä. Voittajapuolella pelättiin kapinan uusiutumista
Pankki on muuttunut finanssitavarataloksi, eivät ne rahaa käsittele. eipä silti, ei saa muutakaan rahaa, ei omalta tililtäkään. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI 045 6307 072 SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 LAurI HeIKKILä 044 7370 262 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 4.5. nuoruudEssani lähikaupassa sai flirtata kaupan likkojen kanssa. Mistä minä sitten katson iltapäivän mustavalkoisia Suomi-filmejä. ei edes hänelle itselleen, vaan jollekin laatikolle. Miten tämä aika on mennyt tällaiseksi. Nyt pitäisi valmistautua mobiilimaksamiseen. On itsepalvelukassa. Juuri kun on tottunut luopumaan 24-tuumaisesta mustavalkoisesta Agasta, aikansa luksuksesta, niin ei riitä digiboxit, ei mikään. Pelotellaan, että Saksassa ja ruotsissa ei saa kohta ajaa kaasuöljyllä ollenkaan. Nyt ei kohta saa sanoa päivääkään. 2018 43 Juuri kun oli tottunut siihen, että lankapuhelimen valintakiekon tilalle tulivat numeronappulat, niin nyt pitäisi valmistautua siihen, että tulee 5 G. Se on jotain ATK:ta mitä lie. Tuleeko nyt lopullinen ero minulle ja Aku Korhoselle, joka oli hauska ukko. Nyt dieselin ihanne murenee. Jos alussa mainittu 5 G olisi vanhoina hyvinä aikoina kirjoitettu hakumiehen muistilappuun, niin sieltä olisi tullut viisi Gambinaa. en jaksa uskoa, että yksikään kauppias on niin hölmö, että sitä voi höpläyttää jotain muovinpalasta vilauttamalla. ensin se on ahdistelua, toiseksi likkoja ei ole. Televisiossa jo varoitellaan, että vuonna 2020 nykyinen telkkari ei toimi. EnnEn oli hienoa, jos pystyi ostamaan diesel-vaunun. Koska elettiin tilapäisen autoveron Suomessa, tavalliselle ihmiselle ainoa mahdollisuus dieselin hankkimiseksi oli puoli miljoonaa kilometriä ajettu vanha taksi. Niin kuin verolla saa pakettiautoon laittaa penkit ja se tulee turvalliseksi, vaikka alustalle, jarruille tai hallintalaitteille ei tehdä mitään muutosta. Jari Nenonen Valmistautukaa! Ennen oli hienoa, jos pystyi ostamaan diesel-vaunun.. diesel on lämmitysöljyä, joka vain verolla tehdään kelvolliseksi. Juuri kun olin aikeissa vaihtaa Saksan markkoja ja mennä dieselillä pyhiinvaellusmatkalle Lasse Virenin kaatumissijoille Müncheniin, niin dieselillä ei kohta saa siellä ajaa, eikä pankista saa Saksan markkoja. Toki tolkun mies olisi ilman taskulaskintakin ymmärtänyt, että siinä on pari liikaa. eikö olohuoneessani enää koskaan kuulu Olavi Virran huuto ”Hyvät ystävät! Ihmeiden aika ei ole ohi! Olen löytänyt poikani!” Osaan Olan hieman hassun fraseerauksen tästä Pekka ja Pätkä -elokuvan liikuttavasta kohtauksesta