Suomenmaa 4.6.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 6 / KESÄKUU 2021 / 9,90 € Urheilu KUMPI VIE VOITON, VAALIT VAI JALKAPALLO. Vieraskolumni MINISTERIVAIHDOKSILLE OLI NYT LUONTEVA HETKI Ilmiöt TUNTEET KUULUVAT MYÖS POLITIIKKAAN Anna Sirkiällä ja Mikko Kärnällä riittää työnsarkaa saaristotilalla Houtskarissa MERI NAAPURINA
2021 "Meitä ei viedä kuin perunasäkkiä" Keskusta näytti olevansa vastuullisen talouspolitiikan takana, eteläpohjalainen Sari Palmu sanoo. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 4.6. 15. s
Kaisu Haapakoski kehuu Ylivieskan päätöksenteon kulttuuria s. 45 Kuntavaalit Sota, jossa Suomi hyökkäsi 80 vuotta sitten syttyneeseen jatkosotaan liittyy kiusallisia kysymyksiä s. 50 Keskustan kasvot Keskustapiirit herättelevät henkiin perinteisiä kokoontumisia s. 49. Asioista voi olla myös eri mieltä. Juha Pylväs s. 24 Johtamassani eduskuntaryhmässä saa ja pitää keskustella, reippaastikin. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi haluaa särmää Uudellemaalle s. 11 Kuka olet
Keskustalle on varattu ennakkoarvioissa rooli vaalien suurimpana häviäjänä. Yksimielisyys jatkui eduskuntaryhmässä, joka valitsi toisen kauden kansanedustajan Juha Pylvään Kurvisen seuraajaksi. Nämä valinnat ovat vahvistaneet keskustan iskukykyä ja yhtenäisyyttä vaalien loppusuoralla. Onhan keskustan kannatus ollut viitisen prosenttiyksikköä pienempi kuin neljän vuoden takaisissa kuntavaaleissa, joissa keskustaa äänesti 17,5 prosenttia uurnilla käyneistä. Ohjeeksi keskustalaisille sopii vanha tuttu neuvo: kun kampanjointi päättyy lauantai-iltana 12. kesäkuuta, pitää olla tunne, että yhtään enempää en olisi voinut enää tehdä. Kaikki on vieläkin mahdollista, jopa keskustan tunkeutuminen kärkikolmikkoon. Sosiaalidemokraattien suosiota horjuttaa sopivasti vaalien alla syntynyt tai synnytetty kohu pääministeri Sanna Marinin perheelle hankituista ruokatarvikkeista. Annika Saarikko otti valtiovarainministerin salkun Matti Vanhasen jälkeen, ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen nousi Saarikon paikalle tiedeja kulttuuriministeriksi. Vaalien loppusuoran uutisointi voi kuitenkin muuttaa maaliintulojärjestystä. kesäkuuta, pitää olla tunne, että yhtään enempää en olisi voinut enää tehdä.. Gallupit antavatkin tälle käsikirjoitukselle pohjaa. Tapaus rapautti pahasti kokoomuksen uskottavuutta. Kohussa tehtiin vielä kaikki kriisiviestinnän virheet, tietoa tuli tipoittain ja ne muuttuivat matkan varrella. Tämä parantaa menestysmahdollisuuksia vaaleissa, jotka käydään erikseen kaikissa Suomen kunnissa. Loppu on sitten kunnallisjärjestöjen ja ehdokkaiden käsissä. Ykköstilasta kamppailevat SDP, kokoomus ja perussuomalaiset. Kokoomusta rasittaa taas puolueen eduskuntaryhmän hajoaminen EU:n elvytyspakettia koskevassa äänestyksessä. Keskustalla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet kirjoittaa sille varattu rooli uusiksi. Pe tra Pö yliö Kun kampanjointi päättyy 12. Silloin sunnuntain ääntenlaskentaa voi odottaa rauhallisin mielin. Keskustan itsetuntoa vahvisti profiilin nosto hallituksen puoliväliriihessä. Vasemmistopuolueet tarttuivat ärhäkästi Halla-ahon ehdotuksiin paikallisen sopimisen lisäämisestä, työttömyysturvan ehtojen ja irtisanomissuojan heikentämisestä ja työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 4.6.2021 Viikko aikaa tehdä uusi käsikirjoitus keskustalle Pääkirjoitus T iedotusvälineet ovat julkaisseet kuntavaaleista useita mielipidemittauksia, joiden tulokset ovat olleet varsin yhdensuuntaisia. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti puolestaan kaksi viikkoa ennen vaaleja puoluevaltuustolleen talouspoliittisia linjauksia, jotka saattavat heikentää puolueen kannatusta työväestön keskuudessa. Puolueella on tälläkin kertaa selvästi eniten ehdokkaita. Yksimieliset henkilövalinnat puoliväliriihen jälkeen ovat edelleen vahvistaneet keskustan voimaa. Neljännestä tilasta kisaavat keskusta ja vihreät. Keskusta otti siinä paikkansa vastuullisen talouspolitiikan takaajana
Toinen kandidaatti puolestaan sujautti kouraani pienen purnukan, joka sisälsi käsidesiä ja johon oli kirjoitettu tussilla ehdokkaan numero. Areena on vapaa eikä kekseliäisyydellä tunnetusti ole rajoja. Drive in -äänestyspaikat ovat toimineet pääosin moitteettomasti, eikä ”perinteisempi” äänestäminen ole sekään tökkinyt, kun koronaturvallisuudesta huolehditaan esimerkillisesti. Ja jos niihin jaettaviin kampanjatuotteisiin vielä mennään, niin kukaan tuskin voi väittää käsidesin olevan ”turhaa krääsää” edes tautitilanteen parantuessa. Samalla jää vähemmälle turha spekulointi siitä, ketä ehdokasta tai mitä puoluetta täydellinen poikkeustilanne kampanjoinnin suhteen olisi suosinut. Ja kyllä se perinteinen karkkikin aina maistuu. Eikä pelkästään sen takia, että karkille ja käsidesille on olemassa jatkuvaa käyttötarvetta. EDELLÄ kuvatuissa kolean maanantaiaamupäivän tapahtumissa kyse olikin enemmän symboliikasta. Pitkään näytti nimittäin siltä, että kesäkuulle siirretyt kuntavaalit joudutaan käymään ilman minkäänlaista face to face -kampanjointia. Sain parilta ehdokkaalta suoraan henkilökohtaisesti ensimmäiset näitä vaaleja varten valmistetut kampanjatuotteet. Mikä mainosväline voisi toimia parhaiten. KUN rajoituksia puretaan suurimmassa osassa maata, pääsevät ehdokkaat ja heidän taustatiiminsä suunnittelemaan kampanjoiden loppukiriä uudesta näkökulmasta. Risto Luodonpää. Minkälainen tuote puree ehdokasta vielä miettivän äänestäjän tajuntaan ja jää mieleen vaalipäivään asti. Vaikka vaalikampanjat saavat tänä päivänä yhä uusia ulottuvuuksia ja digitaaliset vempaimet ovat lähestulkoon jokaisen aktiivikansalaisen ulottuvilla, niin live-kohtaamisten ja vaalitilaisuuksien täydellinen puuttuminen olisi jättänyt tyhjiön sekä katukuvaan että kansalaisten mielikuviin. Täytyy tunnustaa, että näistä sinänsä pienistä tuotteista tuli kokoaan huomattavasti parempi fiilis. Vapautumisen ajan uudelleen alkamisesta. Toinen jakoi läpinäkyvään folioon käärityn toffeekaramellin ehdokasnumerolla ja -tiedoilla varustetun esitelappusen kera. MONI pitää vaalimainontaa turhan krääsän jakamisena ja jopa luonnonvarojen tuhlaamisena. 5 4.6.2021 Toimittajalta Karkkia ja käsidesiä KAKSI VIIKKOA ennen varsinaista kuntavaalipäivää se sitten vihdoin tapahtui. SOMEVAALEIKSI povattujen kuntavaalien ennakkoäänestys on osoittanut, että suomalaiset ovat oppivaista ja sopeutuvaista kansaa. Vaalikojulta saatu karkki erityisesti. Yhteisen edun ajamisella ja kansanvallan toteutumisella on kuitenkin hintansa, jota tuskin kenenkään käy kiistäminen. Päätös ennakkoäänestysajan pidentämisestä lienee sekin pieni askel oikeudenmukaisemman demokratian suuntaan. Kunhan toimitaan hyvän maun ja voimassa olevien rajoitusten puitteissa. Koronatilanteen parantuminen antoi kuitenkin mahdollisuuden, josta kiittää erityisesti suomalainen demokratia
Urheilulajeista läheisin on pohjanmaalaisittain pesäpallo. Keskustan ryhmänjohtajan tehtävässä kauhavalainen toisen kauden juristikansanedustaja on ollut osaamisensa ytimessä. Tiedeja kulttuuripolitiikassa Kurvinen ei todellakaan ole profiloitunut. Kurvisen saappaat eduskuntaryhmän johdossa peri toisen kauden ylivieskalainen kansanedustaja Juha Pylväs, 50. Tiedepuolella kokemus rajoittuu opiskeluaikoihin Lapin yliopistossa. Ainakin aina kriittisellä kulttuuriväellä voi olla sulattelemista eteläpohjalaisessa turkistarhureiden ja turpeennostajien puolestapuhujassa – varsinkin niillä, jotka ehtivät sovitella jo mielessään paikalle Helsingin keskustapiirin liputtamaa professori Laura Kolbea. Eräänlaista näiden aikojen Mauri Pekkarista. 6 Ajassa Sanottua 4.6.2021 Saarikon nousu valtiovarainministeriksi ei muuta hallituksen ydinongelmaa: keskustan ja vihreiden on vaikea sietää toisiaan, vaikka ilman toisiaan ne eivät saa molemmille tärkeää hallitusohjelmaa toteutettua. Pylväs on sanonut suoraan aikovansa hoitaa tehtävää toisella tyylillä kuin kiivaissa ja räväköissä debateissa viihtyvä Kurvinen. Oman ryhmän rivien suorassa pitäminenkin on onnistunut vähintään tyydyttävästi. Juha Keskinen Iltalehdessä PEKKA POHJOLAINEN UUSI tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, 34, on sukupolvensa kiistatta lahjakkaimpia poliitikkoja – niin keskustayhteisössä kuin eduskunnassa ylipäätään. Teemu Luukka Helsingin Sanomissa Kurvisesta kaavaillaan hallitukseen keskustan kovanyrkkistä joka paikan höylää, joka osallistuu poliittisiin ensilinjan taisteluihin nyrkit savessa. LÄHEISIMMÄKSI taiteenalakseen Kurvinen on nimennyt teatterin, josta hänellä on kokemusta harrastajanäyttelijänäkin. Timo Haapala Ilta-Sanomissa Teknisesti ottaen on mahdollista, että nyt syntyy toimiva pääministeri?valtiovarainministeri-akseli kahden hallituksen suurimman puolueen välille. Se voisi parantaa hallituksen toimintaa. Varsinkin kulttuurin ja urheilun sektorit ovat koronakriisin ja veikkaustuottojen hupenemisen vuoksi kuitenkin niin pahassa ahdingossa, että ne tarvitsevat tuekseen mahdollisimman kovaluisen ja paksunahkaisen poliitikon – ja sitä tiukoissa paikoissa koulittu kauhavalaisedustaja ilman muuta on. MATTI VANHASEN luopuminen valtiovarainministerin tehtävästä ja puheenjohtaja Annika Saarikon siirtyminen hänen tilalleen avasi Kurviselle ministeriuran yllättävältä tontilta. Sellaista ryhmyriä joka olisi pystynyt esimerkiksi taivuttamaan ilomantsilaisen oman tiensä kulkijan Hannu Hoskosen EU:n elpymispaketin taakse, ei löydy Kivennavan kirkoltakaan. Johannes Erkkilä KESKUSTALLE Harrastajanäyttelijästä kulttuuriministeriksi Antti Kurvinen on nähnyt läheltä puolueen yläja alamäet.. Taitavalta sanankäyttäjältä on luonnistunut niin aatteellisten palopuheiden pitäminen, hallituksen tukeminen kuin opposition haastaminenkin
Sanna Marin Twitterissä Kohuissa tuhoisinta on usein se, että tieto tulee tipoittain. Ainakaan tällä hetkellä ei ole näkyvissä sellaista hallitusta tai eduskuntaa, joka maakuntaveron ongelmat selättäisi. Erkka Railo Twitterissä 26.5.?8.6. Sotilasliitto Naton huippukokous Brysselissä 16.6. Kuntavaalien ennakkoäänestys ulkomailla 4.6. Nyt käy juuri näin ja pääministerin kanslia saa syyttää itseään. Hallituksen malli on enemmän tai vähemmän perustunut ajatukselle, että vero tulee käyttöön jossain vaiheessa. Sanna Ukkola Twitterissä MIELIKUVATROLLAUKSELLE PIUT PAUT. Nyt työsarkaa on Suomen muuntamisessa korkean työllisyyden hiilivapaaksi yhteiskunnaksi taloudellisesta, alueellisesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta huolehtien. Saksa aloittaa EU-puheenjohtajakautensa PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTALAISTEN kannattaisi ottaa ansaittu osansa hallituksen päätöksistä, opastaa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. – Ja toinen syy on se, että totta kai opposition on aina helpompaa laittaa se fokus tänne kritiikkiosastoon kuin esittää oma vaihtoehtonsa. Jos ”aamiainen” kuulosti pikkuasialta, miltei tonni kuussa on ihan toinen juttu. Ylen Suuri vaalikeskustelu 13.6. Eduskunnan viimeinen täysistuntopäivä ennen kesätaukoa 1.7. Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmavoimien Arctic Challenge Exercise 21 8.6. Toiseksi tässä paljastuu, että asioita on piiloteltu ja niihin liittyy edelleen epävarmuutta. MTV:n kuntavaalitentti 10.6. Keskustanaisten edustajakokous ja puheenjohtajavaali 27.6.?4.7. Keskustaa on pitkin matkaa kalvanut tuskallisesti se, että puolue on leimattu vihervasemmistolaisen tai punavihreän politiikan aisankannattajaksi. Kouluvuosi päättyy 7.?18.6. Hallitukselle välikysymyksestä oli kiusaa vähänlaisesti, jos lainkaan. Oppositio kokosi voimansa vielä sote-välikysymykseen, jonka voi laskea kuntavaalihuomion keräämisen piikkiin. Jos VNK olisi ollut alusta lähtien avoin, tätä ei tapahtuisi. 7 Ajassa Sanottua 4.6.2021 PEKKA POHJOLAINEN SILTÄ SE ALKAA väistämättä näyttää – pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus vie lopulta maaliin monien edeltäjiensä turhaan yrittämän sote-uudistuksen. Kuntavaalitulosten vahvistaminen 18.?19.6. Voi jopa sanoa, että keskusta on joutunut tämmöisen mielikuvapolitikoinnin uhriksi, Lindtman näkee. Lindtmanin mukaan keskustan kädenjälki näkyy kiistatta hallituksen päätöksissä. – Mielestäni tämä hallitus ei ole missään vaiheessa ollut mikään punavihreä hallitus. Kuntavaalipäivä 14.6. Demariryhmyri muistuttaa, että iso osa siitä, mitä Suomessa maailmalla ihaillaan, on punamulta-akselin aikaansaamaa. Ju kk a-P ek ka Fla nd er TERVEISET KESKUSTALLE Koska ateriaetuun liittyy avoimia kysymyksiä, maksan tähän liittyvät kustannukset itse ja varmistan, että Kesärantaan ja pääministerin palveluihin liittyvien ohjeiden asianmukaisuus tarkistetaan ja tarvittaessa ohjeet päivitetään. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 5.6. Minä näen tämän niin, että tässä nyt hallitusta ja aivan erityisesti keskustaa on lyöty mielikuvilla. Toivoa siis sopii, että soteen tuleva valtionrahoituksen malli toimii myös käytännössä tyydyttävästi. Asia ratkesi käytännössä siihen, ettei perustuslakivaliokunta löytänyt uudistuksesta enää merkittäviä kupruja. Helsinki Pride -viikko 30.6. Sotea jää silti jäytämään kysymys hyvin ongelmalliseksi osoittautuneesta maakuntaverosta. LINDTMANIN MUKAAN se, miksi kritiikkiä tulee nimenomaan mielikuvatasolla johtuu ensinnäkin siitä, että hallituksen päätösten tai tosiasioiden kautta on vaikeampi päästä hallituksen kimppuun. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. Lindtman kannustaa keskustalaisia näkemään myös sen, että erittäin iso osa opposition kritiikistä hallitusta ja keskustaa kohtaan perustuu mielikuviin. Hallituksen neuvottelu talousarvioesityksen valmistelun lähto?kohdista 8.6. Kuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa 1.?5.6. – Se on ehkä kunnianhimoisin tavoite, jonka tämä hallitus on itselleen asettanut, Lindtman arvioi. Loppusuora soteen Uudet tiedot muuttavat tilannetta monellakin tapaa
STT:lle Hoskonen totesi, että hän ei ole vaihtamassa puoluetta, vaikka hän on ollut ryhmänsä kanssa melko usein eri linjoilla. PÄÄOSASSA KANANMUNA. 4.6.2021 8 M ar k ku U l a nd e r / L eh t i k uv a La u ri H ei k kin e n / V al t i o ne uv os to n ka n sl ia Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VAPAAVUOREN SIIRTO. Nuorisovaalien suurin ääniharava oli Helsingin Jussi Halla-aho (ps.). Helsingin väistyvä pormestari Jan Vapaavuori (kok.) aloittaa elokuun alussa työt konsulttitalo Milttonissa. PUNAMULTAKAKSIKKO. – Kun on toiminut ryhmän sääntöjen vastaisesti, niin siitä pitää sanktio antaa – tähän tyydyn. 17.–21. Ryhmä antoi Hoskoselle myös varoituksen, samoin kuin toiselle elpymispakettia vastaan äänestäneelle kansanedustajalle, Tuomas Kettuselle. Ryhmän puheenjohtajana vielä tuolloin toimineen Antti Kurvisen mukaan Hoskosen saamaan ankarampaan rangaistukseen vaikutti myös hänen aikaisempi toimintansa. Keskustan kuntavaalivideoissa päärooliin nousee kananmuna. Marin korosti keskustan ryhmälle punamultayhteistyön merkitystä. Oudoksi pitää maailman mennä, että keskustan jätän. Viime kuntavaaleissa lähes 30 000 ääntä kahminut Vapaavuori ei asettunut ehdolle tässä kuussa pidettäviin kuntavaaleihin. Kunnanvaltuutetun paikkoja saivat järjestyksessä eniten keskusta, perussuomalaiset, kokoomus, sosialidemokraatit ja vihreät. Keskustelua käytiin myös hallitusyhteistyön kipupisteistä, kuten ilmastoja ympäristöpolitiikasta. Mutta kaikilla on tilaa elää ja yrittää”. Pormestarikautensa jälkeen hän aloittaa myös tanskalaisen kiinteistösijoitusyhtiön NREP:n osa-aikaisena neuvonantajana. SEURAAMUSTEN syynä oli eduskuntaryhmän sääntöjen rikkominen. Puoluejohtajat Sanna Marin (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.) pyrkivät lisäämään vuoropuhelua eduskuntaryhmien suuntaan: molemmat vierailivat toukokuussa toistensa eduskuntaryhmien kokouksissa. – Minä olen keskustalainen ollut pikkupojasta asti. Neljänneksi eniten ääniä sai vihreät ja viidenneksi sosialidemokraatit. Mun keskusta on aina aurinkoinen puoli ylöspäin”, kuvailee Annika Saarikko. Hoskosen mukaan häntä on pyydetty elpymispakettiäänestyksen jälkeen neljään eri ryhmään jäseneksi. Keskustan ykkössija oli yllätys, sillä edellisissä nuorisovaaleissa vuonna 2019 puolue oli vasta neljäs. Seuraavaksi suosituimmat puolueet olivat kokoomus ja perussuomalaiset. Hannu Hoskonen syrjään valiokunnan johdosta Ve sa M oila ne n / Le hti ku va KATARIINA LANKINEN KESKUSTA nousi nuorisovaaleissa ykkössijalle 19,6 prosentin kannatuksella. KETTUNEN on aiemmin äänestänyt eduskuntaryhmän mukaisesti. Vaaleja koordinoi nuorisoalan kattojärjestö Allianssi yhteistyössä Yle Uutisluokan ja Kuntaliiton kanssa. Koko tämän prosessin ajan olen tiedostanut, ettei tästä vain päätä silittämällä selvitä. ”Kananmunan voi paistaa niin monella tavalla, tärkein on keskusta. Hoskonen muun muassa äänesti muusta ryhmästä poiketen vastaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) luottamusäänestyksessä joulukuussa. Ylen tuoreimmassa kuntavaalimittauksessa keskusta on neljännellä sijalla 11,7 prosentin kannatuksella. toukokuuta järjestetyissä nuorisovaaleissa äänesti lähes 27 000 nuorta 150 kunnassa. KATARIINA LANKINEN KESKUSTAN eduskuntaryhmä siirsi kansanedustaja Hannu Hoskosen syrjään eduskunnan ympäristövaliokunnan johdosta hänen äänestettyään EU:n elpymispakettia vastaan. Keskusta nuorisovaalien ykkönen. Toisessa mainoksessa esiintyy Matti Vanhanen: ”Ei ole kahta samanlaista kananmunaa, kuten ei ole suomalaistakaan. Hän kertoi Suomenmaalle hyväksyvänsä rangaistuksensa
4.6.2021 9 LAURI HEIKKILÄ KESKUSTAN kansanedustajat torjuivat laajalla rintamalla virkamiesten valmisteleman mallin polttoaineiden veronkorotuksista. Tämä koskee vahvasti myös Suomea. Komission teollisuusstrategia alleviivaa eurooppalaisten teollisten kärkihankkeiden ja allianssien merkitystä. Euroopan parlamentin käsittelyyn äsken saatettu teollisuusstrategian päivitys tähtää teollisuuden uudistamiseen, sen teknologisen edelläkävijyyden vahvistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. EU haluaa koko maailman johtajuuden sekä ilmastoettä digitulevaisuudessa. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Biotalous huomioitava EU:n teollisuusstrategiassa Täällä Bryssel Polttoaineiden veronkorotus ei käy keskustalle Sh utt ers to ck. Päinvastoin. Komission epävarma, jopa vastahakoinen suhtautuminen metsään näkyy myös sen teollisuusstrategiassa. KESTÄVÄ biotalous, yhdessä kiertotalouden kanssa, tarjoaa teollisuudelle parhaimmat mahdollisuudet korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja fossiilista energiaa. . Sitten vuoden 2011 kaikki hallitukset ovat vähentäneet tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusta. Hänen mukaansa mallin edistämiseksi olisi nyt ryhdyttävä valmistelemaan kokeilua. Tätä joutuu ihmettelemään sikälikin, että biotalouden edistämisen voisi uskoa tukevan tuota hienoa slogania, ”kaksossiirtymää”, EU:n ilmastoja digijohtajuutta. Tämä on hyvä. Hän muistutti, että keskustan ajamassa mallissa ajaminen on suhteessa halvempaa niillä alueilla, joissa oma auto on välttämätön ja joukkoliikenne heikkoa tai olematonta. Green Deal kertoo suuren suunnan. KYMMENEN vuotta sitten EU asetti tavoitteekseen olla 2020-luvulle tultaessa maailman kilpailukykyisin ja innovatiivisin talousalue. Lainoitusta on toki lisätty vähän, mutta avustuksia vähennetty sitäkin enemmän. Nyt Marinin hallitus lupaa merkittävää muutosta parempaan. Liikenteen verotusta selvittänyt valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti toukokuussa, että ajoneuvojen verotusta siirrettäisiin perusverosta enemmän polttoaineveroon. Myös eduskunnan liikennevaliokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja Ari Torniainen piti virkamiestyöryhmän esitystä pettymyksenä. Riippuvuutemme niin teknologiassa kuin kriittisissä raaka-aineissa on lisääntynyt, tutkimusja innovaatioinvestoinnit polkevat paikallaan, eikä innovaatiojärjestelmämme generoi uusinta tietoa riittävän nopeasti uusiksi tuotteiksi. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) tyrmäsi esityksen tuoreeltaan. KORONAN jäljiltä EU on nyt asettamassa uusia tavoitteita. Strategia ei kuitenkaan tunnista biotaloutta niin kuin pitäisi. Toivon, että parlamentti huomioi biotalouden komissiota paremmin. Tänään tiedämme, että tämä ei ole toteutunut. Tämän hallituksen aikana ei tehtyjen polttoaineveron korotusten jälkeen enää korotuksia tehdä, Vanhanen totesi Suomenmaalle. Samoin toimia, joilla teolliset ekosysteemit huomioitaisiin niiden koko arvoketjun osalta. – Ei voida ajatella, että määrällisesti supistuva maksajajoukko maksaisi korotukset. Komission esitys tavoittelee raaka-aineriippuvuuden vähentämistä ja strategisia vahvuuksia niin sanotulla kaksoissiirtymällä. Kannustan kaikkia eduskuntapuolueita tuomaan omat esityksensä verotuksen korjaamiseksi tulevaa muutosta vastaavaksi. VANHANEN pitää syksyllä esittämäänsä kilometripohjaista maksujärjestelmää alueellisesti oikeudenmukaisempana mallina, joka huomioisi myös ammattiliikenteen tarpeet. Tämä olisi työryhmän mukaan tehokas tapa vähentää päästöjä
VAIKUTTAMINEN on kiinnostanut molempia jo pitkään. Nuoria kuunnellaan toisaalta hyvin, toisaalta nuoret kokevat vaikuttamisen vieraaksi, ehdokkaat miettivät. Hilla Lehtomäki Matias Sjöroos. MILJOONAA Vaalien siirto salli ehdokkuuden Haluan tuoda nuorille lisää rohkeutta vaikuttamiseen. – Nuoria kuunnellaan ainakin meillä Nousiaisissa hyvin. Olen miettinyt poliittista uraakin siitä asti kun liityin keskustanuoriin, mutta haluan pitää kaikki ovet avoinna, Lehtomäki pohtii. Nyt käydään kuntavaalit, ja katsotaan mitä sen jälkeen. Sjöroos pyrkii Nousiaisten kunnanvaltuustoon ja Lehtomäki Iisalmen kaupunginvaltuustoon. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat viime vuonna 48,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Vuoden 1990 vertailutasosta tultiin alas kolmannes. – Olen pienestä pitäen ollut jääräpäinen ja määrätietoinen. Vaalien siirron myötä aloin miettiä ehdolle asettumista uudelleen, mutta kauaa en ehtinyt miettiä, kun jo soiteltiin. päivä. Haluan tuoda nuorille lisää rohkeutta vaikuttamiseen, Lehtomäki kertoo. Suostuin heti, kun puoluekin vastaa omia arvojani, Sjöroos kertoo. 4.6.2021 10 Luku Kasvihuonepäästöt vähenivät Suomessa viime vuonna yhdeksän prosenttia, kertoo Tilastokeskus. He ovat jaetulla sijalla keskustan nuorimmat ehdokkaat. LAURI HEIKKILÄ JOS kuntavaaleja ei olisi siirretty, Hilla Lehtomäki ja Matias Sjöroos olisivat päässeet ehdolle vasta vuoden 2025 kuntavaaleissa. – En oikeastaan ollut lähdössä ehdolle, vaikka jo aiemmin liityin keskustanuoriin. – Koulukiusaaminen, mielenterveysasiat sekä tietysti ilmastonmuutos puhuttavat Iisalmen nuoria paljon, samoin eriarvoisuus nuorten ja aikuisten välillä. – Olen ollut kaksi kautta nuorisovaltuustossa, ja aina kiinnostunut yhteisistä asioista. Ja kiinnostaa varmasti myös tulevaisuudessa. – Moni puolue kysyi minua aiemmin ehdolle, mutta iän takia piti kieltäytyä. Sanoin, että mikäpä ettei, Lehtomäki lausuu. Koronapandemiasta johtuvat poikkeusolot näkyivät liikenteen päästöjen vähenemisenä. Kumpikin tuli täysi-ikäiseksi vasta toukokuun 29. Kumpikin oli valmis ehdolle heti kun heiltä kysyttiin. Olisihan se joskus hienoa päästä politikoimaan suuremmassakin mittakaavassa, Sjöroos ajattelee. Ajattelin sen olevan liikaa kaksoistutkinnon ohella, ja kesällä menen töihinkin, mutta sitten minulta tultiin kysymään. Saimme vaikutettua nuorisovaltuustossa siihen, että nuorille saatiin oma kokoontumispaikka lähelle keskustaa, Sjöroos antaa esimerkin. Olen aina halunnut tuoda oman mielipiteeni esille ja puolustaa varsinkin heikommassa asemassa olevia
OLET HOROSKOOPPIMERKILTÄSI KAKSONEN. OLET TOIMINUT MYÖS KESKUSTANUORISSA TOIMINNANJOHTAJANA, ENSIN UUDENMAAN JA SITTEN HELSINGIN PIIRISSÄ. Vaalien siirto salli ehdokkuuden. Silti muutto toiseen maakuntaan tuntuisi vieraalta. Tarvitsemme keskustassa rohkeutta uudistua ja uudistaa järjestöämme vastaamaan nykypäivän tarpeita. OLET PERHEELLINEN MIES. Keskustalaiselle aatteelle ja maalaisjärjelle on kysyntää paikasta riippumatta. 4.6.2021 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Kuka olet. MITEN KESKUSTA SAADAAN NOUSUUN RUUHKA-SUOMESSA. MITÄ TÄMÄ SINUSTA KERTOO. On ollut etuoikeutettua, kun on pysynyt seuraamaan pienen pojan kasvua etätöiden ohessa ja olemaan läsnä elämän ensiaskelissa. Nuorten kiinnostus vaikuttamista ja politiikkaa kohtaan ei ole hävinnyt minnekään. Olen loppujakson kaksonen, joka on jo rapuun päin kallellaan. Perheemme pääluku kasvoi syksyllä yhdellä ja nyt meitä on neljä. Pikavoittoja ei ole luvassa, ja on muistettava, että kaikkia emme voi miellyttää. Korona-aikana omat vakioharrastukset jäivät tauolle, ja tilalle tuli asunnon remontointia, perheen yhteisiä lenkkejä ja retkeilyä. EHDITKÖ HARRASTUSTEN PARIIN. MITEN PERHEARKI HYVINKÄÄLLÄ SUJUU. Olen parhaimmillani kun minulla on useampi projekti vireillä. Helsingin Keskusta: Professori Laura Kolbe tiedeja kulttuuriministeriksi (23.5.2021) Paljasjalkainen uusmaalainen TYÖSKENTELET KESKUSTAN UUDENMAAN PIIRIN TOIMINNANJOHTAJANA. Vain keinot ovat muuttuneet. Linjamme on oltava paikallisesti selkeä ja kantaaottava, ja siitä on viestittävä näkyvästi ja suunnitelmallisesti. Kasvaaksemme uskottavaksi vaihtoehdoksi ruuhka-Suomessa tarvitsemme tekemiseen lisää särmää ja pitkäjänteisyyttä. Rauhallisuuteni on tyypillistä ravuille. UUSMAALAISILLA SANOTAAN OLEVAN AIKA HUTERA IDENTITEETTI. Uusimaa on monimuotoinen maakunta, jossa kaupunki, maaseutu ja saaristo ovat kaikki lähellä. Näin paljasjalkaisena uusmaalaisenakin on vaikeaa löytää kiinnekohtaa maakunnasta. Joonas Salmi Toiminnanjohtaja Joonas Salmi katsoo, että keskusta valloittaa ruuhka-Suomen särmällä ja pitkäjänteisyydellä. MITÄ NUORISOJÄRJESTÖ ON SINULLE OPETTANUT. Huumorini on nopeaälyistä, viiltävää ja sarkastista. Minulla on myös pakonomainen tarve olla perillä ympärilläni tapahtuvista asioista. MITÄ UUSMAALAISUUS MERKITSEE SINULLE
Avioliitto on Johnsonin kolmas. Syynä ovat tuoreen väestönlaskennan tulokset, joiden mukaan maan väestö ikääntyy nopeasti. Britannian pääministeri Boris Johnson, 56, ja hänen kihlattunsa Carrie Symonds, 33, ovat menneet naimisiin, kertoi brittimedia sunnuntaina. Noel Celis / AFP / Lehtikuva. JOHNSON NAIMISIIN. Kiina muuttaa perhepolitiikkaansa ja sallii perheille kolmannenkin lapsen. Venäjän presidentti Vladimir Putin isännöi Valko-Venäjän presidenttiä Aljaksandr Lukashenkaa Sotshissa viime viikon perjantaina. Edes pääministerin keskeiset avustajat eivät tienneet häävalmisteluista. Medialähteiden mukaan häissä olivat paikalla vain pariskunnan perheenjäsenet ja lähimmät ystävät, yhteensä kolmisenkymmentä henkeä. Maassa on kuollut koronaviruksen seurauksena kohta jo puoli miljoonaa ihmistä, Yhdysvaltojen jälkeen eniten maailmassa. 4.6.2021 12 Maailman kuvat BRASILIALAISET KADUILLA. Bolsonaro on muun muassa vähätellyt koronavirusta, vastustanut koronasulkuja ja kasvomaskeja sekä kehunut koronalääkkeitä, joiden tehosta ei ole näyttöä. TUKEA PUTINILTA. Kiinassa oli vuosikymmeniä voimassa yhden lapsen politiikka, jolla maailman väkirikkain valtio pyrki rajoittamaan väestönkasvua. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN UUSI PERHEPOLITIIKKA. Rio de Janeirossa noin 10 000 ihmistä marssi sunnuntaina Brasilian presidenttiä Jair Bolsonaroa vastaan. Länsimaat ovat arvostelleet Valko-Venäjää voimakkaasti sen jälkeen kun maa määräsi sunnuntaina Ateenasta Vilnaan matkalla olleen Ryanairin koneen laskeutumaan Minskiin ja otti kiinni lennolla matkustaneen oppositioaktivistin Raman Pratasevitshin
Ja voiko heitä syyttääkään – kuka muuttaisikaan toimintaa vaihtoehtojen ollessa rajalliset, kun pelisäännöt eivät muutu. Paikalliset kalastajat eivät ole kuitenkaan ainoita merenkävijöitä. Kun kalastusverkot ovat jääneet hetkeksi taakseni, edessäni on vielä suurempi pujottelu. Kalastusaluksia vesillä on aivan liikaa, ja laitonta kalastusta on vaikea hallita. Olen säännöllisen epäsäännöllisesti kehittänyt purjehdustaitojani Dakarin rannikolla pienillä hobie cat -urheilukatamaraaneilla seikkaillen. Kalat kaikkoavat merestä, ruokaturva heikkenee entisestään ja samalla jätteiden määrä lisääntyy. Kiinalla on yli miljardi ihmistä ruokittavana, ja Senegal puolestaan tarvitsee tuloja. Senegalissa monelle toimeentulon löytäminen on suuri haaste, ja kalastus on yhä harvemmalle mahdollisuus kalakantojen ehtyessä. Tämän lisäksi Senegal on velkaa Kiinalle miljardeja dollareita, joten suurta muutosta tilanteeseen ei ole siis ollut näköpiirissä, vaikka ylikalastus on piinannut Länsi-Afrikan vesiä jo pitkään. Senegalin rantaviiva on reilut 700 kilometriä pitkä, ja Atlantin rannalla sijaitseminen määrittää monen arkea ja toimeentulomahdollisuuksia. Jokaista kalastajaa tervehtiessäni saan aina yhtä kohteliaan vastatervehdyksen vastaantulijan aluksen koosta riippumatta. Tämän lisäksi joka suunnasta lähestyy puisia värikkäitä pirogue-veneitä, joilla kalastajat suhaavat ympäri lahtea. Tämän lisäksi maassa on satoja kilometrejä jokiverkostoja, jotka ovat vilkkaita nekin. Kun rannasta on hädin tuskin päässyt irti, on aina vastassa lukuisia kalastusverkkoja, joiden yli ja ympäri saa taiteilla. Vuosittain tuhannet epätoivoiset senegalilaiset suuntaavat puuveneissä kohti Eurooppaa ja parempia mahdollisuuksia, vaikka reitin vaarallisuus tiedetään – sadat hukkuvat merellä. SENEGALIN valtiota on kritisoitu paljon erityisesti kiinalaisille aluksille suotuisien kalastuslupien myöntämisestä sen sijaan että paikallista kalastusta suojeltaisiin. Kalastus on Senegalissa monelle toimeentulo ja elämäntapa, ja kalaa syödään paljon ympäri vuoden. Jo lyhyestä vuorovaikutuksesta tiedän, että he ovat tavallisia ihmisiä, jotka vain haluavat saada ruoan pöytään ja tulla toimeen. Näistä lähtijöistä suuri osa on elantonsa menettäneitä kalastajia. Nämä kalastajat eivät ole harrastamassa, vaan kovan työn aherruksessa. Samaan lahteen ovat ankkuroituneet lukuisat suuret kalastusalukset, niistä valtaosa kiinalaisia suuria troolareita, jotka kilpailevat samoista kaloista. 4.6.2021 13 Noel Celis / AFP / Lehtikuva DAKARISSA asuville monet harrastukset tai työt liittyvät mereen. Dakarin vesillä on aina ruuhkaa, aivan kuten kaupungin kaduillakin. TILANNE on surullinen niin luonnolle kuin ihmisille. Hannele Tulkki Senegal hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Ruuhkaa kala-apajilla. Senegalin valtion on raportoitu myös sallineen kiinalaisten alusten kalastaa Senegalin lipun alla päästäkseen maan aluevesille
– Tarvitaan, vastaa Parviainen heti. Vuodet naisjärjestön johdossa ovat tuoneet mukanaan paljon vaikuttamisen paikkoja keskustan sisällä. Paljon tehtävää on työelämässä, palkkauksessa, kotitöiden ja perhevapaiden jakautumisessa ja monessa muussa. TEHTÄVÄÄ tasa-arvon suhteen on myös keskustan sisällä, Parviainen näkee. Parviaisen mukaan naiset eivät aina pääse kuntapolitiikassa keskustan riveissä esiin. Politiikkaakaan ei ole tarkoitus täysin jättää. Puheenjohtajiksi pyrkivät järjestön istuvat varapuheenjohtajat, turkulainen Anna Sirkiä ja alajärvinen Sari Palmu. – Odotan, että lainsäädäntötyö maakuntavaaleista etenee. kesäkuuta. Usein syynä on perhekiireet, itseluottamuksen puute, ajatus siitä, ettei osaa. Sitten voisin ehkä olla innokkaana ehdolla niissäkin vaaleissa. Kahdesta varapuheenjohtajan paikasta kisaavat oulaistelainen Marjut Lehtonen, kokkolalainen Johanna Paloranta ja helsinkiläinen Päivi Mononen-MikTasa-arvo ei ole vielä valmis, naisjärjestön johdosta luopuva Ulla Parviainen sanoo TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ ”Keskustanaisia tarvitaan edelleen”. On asioita, joissa pojat ja miehet ovat altavastaajia. SUOMEN Keskustanaiset ry:n varsinainen edustajakokous järjestetään etäyhteyksin 18.–19. Naisia on Parviaisen mukaan hankalampi saada ehdolle vaaleihin. – Näen koulussa joka vuosi, että nuoret tytöt ovat innokkaita pyrkimään oppilaskuntaan ja vaikuttamaan muutenkin. Konservatiivisia asenteita piilee kuitenkin kentällä. Meillä Kuusamossakaan ei ole koskaan ollut kaupunginhallituksen puheenjohtajana naista. Yksi liikkeen perusajatuksista on tasa-arvon edistäminen. Isossa kuvassa asiat ovat todella hyvin. – Eikä tasa-arvo tarkoita aina sitä, että naiset olisivat epätasa-arvoisessa asemassa. Jotain tapahtuu siihen mennessä, kun he tulevat aikuisiksi, Kuusamon Rukan koulun rehtorina toimiva Parviainen sanoo. – Esimerkiksi kunnanhallitusten ja -valtuustojen keskustalaisissa puheenjohtajissa saisi olla enemmän naisia. Tulevaisuudessa saattaa olla tiedossa muutakin. Myös puoluehallituksessa ja puoluevaltuustossa naiset ovat hyvin edustettuina. Ensi alkuun on tarkoitus tehdä pieniä remonttihommia sekä käsitöitä. Myös sen korjaamiseksi pitää tehdä töitä. Parviainen sanoo tuntevansa kokouksen alla haikeutta ja kiitollisuutta. Keskustan puheenjohtaja, yksi varapuheenjohtajista ja puoluesihteeri ovat kaikki naisia. – On ollut erittäin antoisaa verkottua eri toimijoihin puolueessa ja olla monissa sellaisissa pöydissä, joissa asioihin voi vaikuttaa, hän summaa. Aika ajoin kuitenkin kuulee kritiikkiä, että tarvitaanko keskustanaisia enää. Hän korostaa, että vaikka tasa-arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa maailman kärkeä, ei se silti ole edelleenkään valmis. VAIKKA tehtävät naisjärjestön johdossa päättyvät, ei Parviainen aio heittäytyä toimettomaksi. 4.6.2021 14 M ari a Se pp älä Keskusta KESKUSTANAISET vaihtaa kesäkuussa pidettävässä edustajakokouksessa puheenjohtajaa, sillä järjestöä vuodesta 2017 johtanut Ulla Parviainen ilmoitti maaliskuussa luopuvansa tehtävästä. Parviainen on valittu Kuusamon keskustanaiset ry:n puheenjohtajaksi – ensimmäistä kertaa. Miehillä vastaavia ei niin paljon ilmene. VUONNA 1941 perustettu keskustanaiset täyttää tänä vuonna 80 vuotta
4.6.2021 15 Henkilö SARI PALMUN NAISKÄSITYKSESSÄ EI TELAKETJU KOLISE TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: SEVERI PEURA Naisia ja miehiä tarvitaan päätöksenteossa, mutta pehmeämmät arvot jäävät nyt jalkoihin, keskustanaisten johtoon pyrkivä eteläpohjalainen sanoo.
Kotona on ollut eläimiä aina. – Onhan se katastrofi, jos yrittäjä on investoinut 1,5 miljoonaa euroa ja ajatellut, että sillä mennään ainakin vuoteen 2030 saakka, mutta elanto lähteekin nopeasti alta. – Vihreät muodostivat hänen ympärilleen turvapiirin. Homma loppuu kuitenkin tähän kevääseen ja 50 hiehoa lähtee. SARI PALMU sanoo ihokarvojensa nousevan puseron alla pystyyn kun kysytään, vieläkö naisjärjestöä tarvitaan keskustassa. Ehdokkaita saatiin 42 ja heitä on monella profiililla, kun kymmenen ehdokasta enemmän olisi ollut täysi lista. Sekä naisia että miehiä tarvitaan päätöksenteossa, jotta erilaiset ajatukset ja painotukset tulevat esiin. EHDOKASPUHELUIDEN perusteella toinen ihmisiä hiertävä asia on maatalouden heikko kannattavuus. ALAJÄRVEN keskustan ehdokaslistaan Palmu on lopulta tyytyväinen. – Turveasiaankin saatiin muutoksia. Mutta kunnallisissa lämpölaitoksissa istuu tietysti paikallisia päättäjiä, heidän kanssaan pitää keskustella myös. Keskustan porukka on ollut sen sijaan aika hiljaa vastaavanlaisissa tilanteissa. Mutta pehmeämmät arvot tahtovat jäädä nyt jalkoihin. Palmun päivätyöt ovat olleet kotitilalla, mutta hänen aviomiehensä Eero Palmu työskentelee myös puolustusvoimilla Tikkakoskella. Lomittajan hoitaessa eläimet kävin koulun loppuun. Palmu kokee, että politiikan huipulla olevat naiset saavat miehiä kovempaa kohtelua silloin, kun he joutuvat kohun keskipisteeksi. 4.6.2021 16 KUNTAVAALIEHDOKKAIDEN hankinta oli tällä kertaa raskas urakka, pitkän linjan keskusta-aktiivi Sari Palmu, 48, myöntää. Etenkin turpeen alasajo ottaa koville, Alajärven kunnallisjärjestöä johtava Palmu kertoo. – Tarvittaisiin säännöllisiä tapaamisia puoluejohdon kanssa, ajatusten vaihLasikattojen rikkojia tarvitaan edelleen.. – Ajattelimme, että ehkä tämä polku on kuljettu loppuun maatalouden epävarmuuden takia. – Tarvitaan entistä enemmän, hän sanoo. Nyt on aika tähyillä työpaikkoja tilan ulkopuolelta. Palmuille jää kuitenkin vielä vähän ylämaankarjaa. Palmu aikoo laajentaa seuraavaksi rypsinviljelyä ja alkaa viljellä vehnää kauran ja ohran ohella. – Olen sanonut, että yrittäkää nyt korjata mitä korjattavissa on. – Lasikattojen rikkojia tarvitaan edelleen. – On pöyristyttävää, että miehen palkka samasta työstä on suurempi kuin naisen. Ja sen hän tekikin. Sari Palmu valmistui lastensairaanhoitajaksi vuonna 1996, jolloin alan työtilanne oli Suomessa huono. – Ne on lähinnä lemmikeiksi otettu, Palmu naurahtaa. PALMUN mukaan keskustanaisten täytyy tukea naisia, joilla on pyrkimystä isompiin saappaisiin politiikassa. – Olen nähnyt ja kokenut sen, että naisena joutuu tekemään paljon enemmän töitä, jotta saa samanlaisen arvostuksen kuin mies. – En todellakaan ole telaketjufeministi. – Mutta lukujen kanssa on hirmu hankala ruveta väittelemään. – Naisjärjestöllä on tärkeä tehtävä naisvaltaisten työpaikkojen asioiden esille tuomisessa. Se on tuttu asia myös maatalousyrittäjänä toimivalle Palmulle. Palmu muistuttaa, että iso osa kuntaalalla työskentelevistä on naisia. – Eläimiä pitäisi olla paljon. Palmun mielestä keskusta toimi huhtikuun kehysriihessä tavalla, jota kenttäväki oli kaivannut. HIEHOISTA luopuminen oli Palmulle vaikea päätös. – Koko ajan mietitään, mitä laitetaan kasvamaan ja mikä kannattaa tulevaisuudessa. Palmu pyrkii kesäkuun edustajakokouksessa keskustanaisten puheenjohtajaksi oltuaan kolme kautta varapuheenjohtajistossa. Palmun mielestä “tuntuu hullulta”, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) saa kohuista huolimatta jatkaa tehtävässään. Opintojen jatkaminen oli mielessä, mutta silloin olisi pitänyt muuttaa kauemmaksi, ja olin jo niin kiinni tilan töissä, hän kertoo. Monet sairaanhoitajat lähtivät ulkomaille töihin. Hän myös sanoo, että keskustalaisten tulisi tukea toisiaan vaikeuksissa. Palmu haluaa keskustanaisille nykyistä kuuluvamman roolin keskustassa. Palmu sanoo, että 2020-luvulla olisi jo korkea aika palkkatasa-arvolle. Tiloja olisi muuten pitänyt remontoida isolla rahalla. Jos olisimme teettäneet 150 hiehon kasvattamon, olisi mennyt 23 vuotta, ennen kuin olisi viivan alle jäänyt mitään, Palmu sanoo. Palmulla oli jo valmistumispäivänään suuri vastuu vanhempiensa maatilasta, koska hänen äitinsä oli joutunut vakavaan kolariin kolme vuotta aiemmin. Meillä onkin ollut todella huikeita puheenjohtajia, jotka ovat uskaltaneet laittaa itsensä likoon ja ärähtää naisten puolesta. Etelä-Suomessa turve ei varmasti niin kosketa, mutta meidän alueellamme sillä on todella iso merkitys. Sukupolvenvaihdos tehtiin lopulta 17 vuotta sitten. Myös puolueessa pitää ottaa paremmin huomioon, että palkansaajissa on valtava voimavara. Hän vaihtoi maitotilansa hiehonkasvatukseen vuonna 2007. – Näytettiin, että meitä ei viedä kuin perunasäkkiä, vaan olemme vastuullisen talouspolitiikan takana. Ihmisille soitellessa tuli selväksi, että Etelä-Pohjanmaalla ei olla kovin tyytyväisiä valtakunnan politiikkaan. Lapsista Iida, 19, on tämän kevään ylioppilas ja Matias 16-vuotias yläkoululainen. Palmu lupasi viedä paikallisten terveiset kansanedustajille ja ministereille. Sari Palmun lapsuudessa parikymmentä lypsylehmää riitti vielä koko perheen elantoon. – Siinä ei paljon kyselty, että osaatko ja alatko
Alajärvellä asuva Sari Palmu jatkaa vanhempiensa kotitilan hoitoa. Keskustalaisuus tulee myös kotoa.. – Ihmisillä oli hauskaa, Palmu muistelee. Palmu on ottanut omat lapsensa mukaan järjestötouhuun pienestä pitäen. Keskustanuorista se alkoi 15 vuoden iässä. Virolainen kuitenkin pyysi minua polvelleen istumaan. SARI PALMU on kasvanut paitsi maatalousyrittäjyyteen myös keskustalaisuuteen. Hän tarjoaa keskustalaisille tuttavilleen mielellään myös aterian tai yösijan kotonaan. Hän sanoo rakastavansa nyt itse sitä, että saa puolustaa samanhenkisten keskustalaisten kanssa heikompien asiaa, koulutusta, sivistystä, perhepolitiikkaa ja maataloutta. Palmun mielestä on sääli, että keskustanaisten edustajakokous joudutaan pitämään kesäkuussa verkossa. Hän kiipesi Kyösti Virrankosken vaaliasuntoauton portaille ja huusi ohikulkijoille, että “äänestä Kyöstiä”. Palmu sanoo kokevansa valtavan tunnelatauksen lippumarssilla keskustanaisten edustajakokouksessa tai keskustan puoluekokouksessa. 4.6.2021 17 toa puolin ja toisin. Matias polki eskari-ikäisenä puolueen puheenjohtajan Juha Sipilän rinnalla Pyörät pyörimään -tapahtumassa ja Iida innostui pikkutyttönä eurovaaleista. Myös sisarjärjestöjen yhteistyötä pitää tiivistää. Palmu oli 5-vuotias, kun isän hyvä ystävä Johannes Virolainen tuli heille syömään. TUPAILTOJA on tiedossa Palmun kotona taas kun korona suo. Keskustanaiset pystyvät auttamaan puoluetta tietyissä asioissa. Äiti oli kauhuissaan, että siellä se nyt on, Palmu nauraa. – Joku harrastaa jotain muuta, minä harrastan tätä järjestötyötä. Palmun lapsuusmuistoihin kuuluvat tupaillat kotona ja ehdokkaiden kuvien liimaaminen tulitikkuaskeihin. – Siinä näkyy keskustajärjestön voima, kun suuri joukko marssii pitkin katuja lippujen kanssa ja maakuntalaulut raikaavat. – Äiti sanoi, että et sitten mene siihen pöytään häiritsemään. Viime vuonna puolueen varapuheenjohtajakiertue koukkasi hänen tupansa kautta. Kiertueella oli mukana sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät näe lehmiä joka päivä, joten niiden kanssa otettiin sitten valokuvia. – Meitä on joukko ihmisiä, joille samanlaiset asiat ovat tärkeitä. Se on politiikan sokeri ja suola. – Joka paikassa on kahvia ja pullaa, niin kyllä se ruoka jossain kohti tuntuu mukavalta. Hänen äitinsä oli aktiivinen keskustanaisissa, isä paikallisja piiritasolla
4.6.2021 18 Elämä SAARISTOTILALLISET TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN
4.6.2021 19 Anna Sirkiä ja Mikko Kärnä ihastuivat 1700-luvulla rakennettuun hirsitaloon Houtskarissa. Pariskunnalla riittää puhuttavaa leivinuunin äärellä.
Sirkiä on pukeutunut itse kutomaansa hameeseen ja neuleeseen. – Minä olen käynyt pienestä saakka Turussa baletti-, soittoja laulutunneilla, Mikko on kasvanut Kainuussa metsästäen. Lappilainen kansanedustaja Kärnä on puolestaan viimeisen päälle erämies. Kärnä ei pyöräile mielellään lainkaan. Houtskarin aurinkoisella merenrannalla puitteet ovat niin kohdillaan, että täällä voisi kuvata vaikka uutta versiota Myrskyluodon Maijasta. Haahka on Kärnälle uusi riistalaji. Sirkiän mammatunturilla ajellaan hissukseen ja nautitaan maisemista. Turun saariston asukkaille haahkojen keväiset soidinmenot ovat tuttuja, mutta Sirkiä ja Kärnä viettävät vasta ensimmäistä vuotta syksyllä ostamallaan saaristotilalla. – Ihmiset eivät sano sitä pahalla, joten en vedä feministikilareita. Laiturilla istuva pariskunta huomaa vedessä uivat haahkat. SIRKIÄÄ JA KÄRNÄÄ ei haittaa, vaikka Houtskariin pitää tulla kolmella lautalla mantereelta. Sesonkiajan ulkopuolella saaressa on hiljaista. 1700-luvulla valmistunut hirsitalo on saariston vanhimpia rakennuksia, samaa aikakautta kuin kylän punamullattu kirkko. Siksi he sitä kutsuvat – ensimmäinen yhteinen talo on enemmän kuin mökki. – Ettei se mene siihen, että nämä tässä puhuvat ja sitten Anna laulaa jotain. Ouuu, sorsalinnut juttelevat kumealla äänellään. Mielikuva ei ole kovin kaukaa haettu. – Eiköhän sekin tule vielä tutuksi, hän sanoo. Sirkiä on laulanut usein keskustan tilaisuuksissa, mutta samalla pitänyt huolen siitä, että saa myös puhua politiikkaa. – Alakerran osasto oli sen jälkeen sen tyyppisessä kunnossa, että siinä meni intohimo pyöräilyyn, Kärnä kertoo. Sirkiä ja Kärnä eivät aio liittyä kesällä saariston rengasreitillä pyöräilevän trikooporukan jatkoksi. Korona-aika sai heidät kylOlemme oikeastaan toistemme vastakohtia. Maanpuolustuskorkeakoulun Vuosanka-vaelluksella poljettiin aikanaan yli sata kilometriä yksivaihteisella mankelilla täyspakkauksen kanssa. Anna Sirkiä, 29, laulaisi tuttua tunnussävelmää ja Mikko Kärnä, 40, kantaisi kotiin kalaa ja riistaa. Se on nyt tärkeä kiintopiste heidän monipaikkaisessa elämässään. Hän oli ehdolla myös viime eurovaaleissa, ja sai joskus EU:n maatalouspolitiikasta puhuessaan kuulla, että “sinullahan on fiksuja ajatuksia”. SIRKIÄSTÄ on kiehtovaa, miten erilaisissa ympäristöissä joulukuussa kihlautunut pari on kasvanut. Mutta onhan se sellainen ennakko-odotus, että nuori nainen kulttuurialalta ei varmaan tiedä politiikan kovista aloista mitään. Anna Sirkiä välttelee Mikko Kärnän Twitter-tilin lukemista kotirauhan säilyttämiseksi.. Keskustanaisten varapuheenjohtajana toimiva Sirkiä pyrkii nyt naisjärjestön johtoon. 4.6.2021 20 VIELÄ TYYNI ON SÄÄ. – Pakastinkapasiteetti on rajallinen, joten monta kertaa on pitänyt jättää ampumatta, Kärnä toteaa. Sirkiä opiskelee klassista laulua Turun ammattikorkeakoulussa ja Pietarin konservatoriossa. Hirvieläinten vähentäminen syömällä on kuitenkin hidasta. Niitä on saaristossa aivan liikaa ja ne levittävät punkkeja. HOUTSKARIN kirkonkylällä on kirkko, ruokakauppa ja rautakauppa – kaikki oleellinen. Mutkainen ja kapea autotie vie Hyppeisten kylällä sijaitsevalle Sirkiän ja Kärnän saaristotilalle. Kyläläiset ovat tyytyväisiä, kun peuroja ja kauriita metsästetään. Saaristossa aika näyttää pysähtyneen. Partasuinen ja lätsäpäinen Kärnä kietoo kuvaajan pyynnöstä kätensä hänen ympärilleen. Olemme oikeastaan toistemme vastakohtia
Sitä ennen tila oli 40 vuotta tyhjillään ja perimätieto sen vaiheista on katkennut. Syrjäisyys on sitä paitsi suhteellinen käsite lappilaiselle. – Olen tuolla paskan seassa viettänyt aika paljon aikaa, Kärnä sanoo. TILAAN kuuluvat pellot pariskunta laittoi vuokralle. – Pyry tänne, istu siihen! Älä komentele yhtään, Kärnä sanoo haukkuvalle koiralle. Kaikki talon hanat olivat räjähtäneet ja jätevedenpuhdistamo oli rikki. Puuhastelua on riittänyt. Minusta on kiva lähteä myös Mikon mukaan Lappiin poikia katsomaan, Sirkiä sanoo. Se on tosi kivaa seuraa, Sirkiä sanoo. Mies oli päättänyt, että uusi lattia on saatava valmiiksi ennen vieraiden tuloa. Traktorin hankinta ei kuulu nyt heidän suunnitelmiinsa. Kärnä ajaa eduskuntaviikon päätteeksi Helsingistä Houtskariin reilussa neljässä tunnissa. 4.6.2021 21 lästymään Helsingin kerrostaloyksiössä kökkimiseen. – ADHD on osaltaan voimavara, mutta tietysti siinä omat haasteensakin on. Tuvassa tulee vastaan leivinuunin lämpö. Kärnä ei käytä ylivilkkauteensa lääkitystä. He ihastuivat alkuperäisiin seinähirsiin. PÄÄRAKENNUKSEN sisältä löytyy varsinainen syy siihen, miksi Sirkiä ja Kärnä halusivat juuri tämän tilan. – Aivojeni tila saattaisi olla vähän seesteisempi, mutta ehkä kokisin, että en ole enää minä. Mäyräkoiranpentu Pyry tervehtii vieraita innoissaan. Metsällä siitä on hyötyä, olen joka solullani keskittynyt. Neljä 10–14-vuotiasta tuo eloa pirttiin. Kuulostaa keskustan taannoiselta somekampanjalta. Olen usein moniajossa, ja toisaalta välillä väännän vain yhtä asiaa. – Tykkään lapsista hirveästi. Yläkerta on Kärnän kahden pojan ja Sirkiän kahden veljen käytössä silloin, kun nämä käyvät Houtskarissa. Sen koulutus on jo pitkällä. Kahvit on keiKeskustanaisille tarvitaan innostavaa koulutustoimintaa, järjestön johtoon pyrkivä Anna Sirkiä sanoo.. Houtskariin pääsee Turusta myös saaristobussilla, mikä on iso plussa ajokortittomalle Sirkiälle. Kerran Sirkiä heräsi kolmelta yöllä siihen, kun Kärnä purki kylpyhuoneen lattiaa. Verstas alkaa olla jo valmis vaikkapa kesävieraiden yöpymistä varten. Sieltä löytyi esimerkiksi romahtanut palju ja mätää polttopuuta. – Nyt tätä on jo ihan mukava katsella, mutta tässä oli kaatopaikka ja viidakko, Kärnä esittelee tilan pihapiiriä. – Pyryn kanssa voi jutella, kun on täällä itsekseen. – Tuulensuojalevyt pitää vain vielä laittaa, Kärnä sanoo. Mäyräkoira sopii metsästyskaveriksi, ja se on helppo ottaa mukaan automatkoille ja kaupunkiin. Kaikellehan nykyään diagnoosi löytyy. Kärnällä on ollut Lapissa saksanseisojia, mutta nyt koiran kokokin on nyt mietitty monipaikkaisen elämän mukaan. Kärnä on puolestaan tehnyt tarjolla olevan ruisleivän satavuotiaaseen juureen. Remontteja on päätetty tehdä pikkuhiljaa paikkaa asuessa, mutta se ei aina istu ADHD-diagnoosin saaneen Kärnän pirtaan. Edellinen omistaja osti tilan kymmenen vuotta sitten ja laittoi talon perusasiat kuntoon, kuten oman porakaivon. Hän saattaa lähteä vaikkapa hakemaan polttopuita, huomata jonkun paikan rempallaan ja jäädä sille tielle alkuperäisen tehtävänsä unohtaen. – Varastin sen törkeästi, Kärnä naurahtaa. Sisustukseen kuuluvat Kärnän ampumat täytetyt linnut, riekko, koppelo ja metso. Hän kattaa pöytään itse leipomaansa tuoretta hiivaleipää. Sirkiä viettää Houtskarissa paljon aikaa ilman kihlattuaan, mutta ei aivan yksin. Yläparruun Kärnä naulasi julisteen, jossa lukee saksaksi “olutta juomalla tuetaan maataloutta”
Kainuun talkkunasta tehdään puuroa, kun taas Hämeen talkkuna on jauhoa, jota sekoitetaan vaikkapa viiliin. Ei ole edes kulttuurialan edun mukaista, että jokin puolue omisi sen asiat itselleen. Syrjäisyys on suhteellinen käsite lappilaiselle.. Musiikki otetaan Sirkiän suvussa tosissaan. – Se tekee tosi hyvää ihmisten moraalille maakunnissa. Samalla hän näkee, että hallituspohja on alan näkökulmasta nyt niin hyvä kuin olla voi. KÄRNÄ myöntää tekevänsä tiedotteitaan joskus vähän kieli poskessa, mutta niissä on hänen mukaansa aina vinha perä. – Vastasin, että kiitos huolenpidosta, mutta keskustamiehillä menee ihan hyvin. Kansanedustaja on vaatinut 300-metrisiä tuulivoimaloita Helsingin kauppatorille ja susien ruokintapaikkoja pääkaupunkiin. Ne ovat kaksi eri tuotetta. KESKUSTA on nykyään niin naisvaltainen, että miten keskustamiesten käy. – Venäläinen yhteiskunta ei ole mikään ihanneyhteiskunta, mutta se kulttuuri ja taide, sillä on pitkät perinteet. SIRKIÄN polku keskustassa vei suoraan keskustanuorista keskustanaisiin, mikä on epätavallista. – Ai olisit halunnut teetä, sori. Se kertoo tietysti myös siitä, millaista keskustanaisten toiminta tällä hetkellä on. Sirkiä on tehnyt lauluopintojaan Pietariin ainoastaan etänä koronatilanteen vuoksi. Hän joutui lopettamaan kahvinjuonnin reilu vuosi sitten, kun vatsa alkoi oikutella. Että nyt olisi akkavalta. – Ongelma on siinä, että eduskuntaryhmästä puuttuu vastavoima, joka tekisi Kärnä-tyyppistä tiedottamista kaupunkien näkökulmasta, Sirkiä pohtii. – Meillä ei muuten riidellä kotona, mutta joku Mikon tviitti on saattanut aiheuttaa sen, että menemme eri huoneisiin nukkumaan. – Minulta kysyttiin 5-vuotiaana, että viulu vai piano. Hän näkee Kärnän harppovan usein ulos, kun desibelit alkavat nousta. – Olemme kaivautuneet syviin poteroihin siitä, kumpi on oikeaa talkkunaa, Sirkiä naurahtaa. – Olisin voinut revitellä oikein kunnolla, koska keskustalla ei ole Helsingissä mitään hävittävää. Anna Sirkiän äidinäiti joutui 14-vuotiaana piikomaan eikä harmikseen päässyt opiskelemaan. Sirkiä haluaa tehdä siitä tavallista. – Eduskuntaryhmässä kaksi kolmasosaa on miehiä, ministeriryhmässä on yksi nainen ja neljä miestä. Se on jämähtänyttä ja tarvitsisi kasvojenkohotusta. – Mutta taiteen täytyy myös pysyä mukana elämässäni, sopraano sanoo. Sirkiältä kysyttiin tätä tosissaan, kun hän ilmoitti puheenjohtajaehdokkuudestaan. Miksei keskustanaisillakin voisi olla tällaista, Sirkiä ajatteli. Sirkiä haluaa tehdä uraa laulunopettajana, oopperalaulajana ja poliitikkona. – Puolueissa on meitä, jotka puolustavat kulttuuria ja on tärkeää, että kulttuurialan edustajia on joka puolueessa. Ooppera ja baletti ovat ihan eri asioita Venäjällä ja Suomessa. Viiden lapsensa kohdalla hän päätti, että kaikille valitaan soitin ja kannustetaan kouluttautumaan. Sirkiä kaipaa keskustanaisiin nuoria aikuisia innostavaa koulutustoimintaa. Hän koki herätyksen käytyään Brysselissä Euroopan naisjärjestöjen koulutuksessa. SIRKIÄ on työskennellyt ex-kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän (kesk.) eduskunta-avustajana, ja hänellä on hyvin ristiriitaiset ajatukset joistakin puolisonsa poliittisista kannanotoista. Sirkiän äiti toimi samoin. – Ikävä sanoa näin, mutta millekään puolueelle kulttuuri ei ole se ykkösasia. Sirkiä ymmärtää hyvin kulttuurialan ahdinkoa koronakriisissä. Kärnä rakastaa Kainuun talkkunaa, Sirkiä Hämeen talkkunaa. Monet kärjekkäät, Helsinkiä pilkkanaan pitävät tiedotteet eivät läpäisisi Sirkiän seulaa, mutta toisaalta hän ymmärtää Lapin puolustajan näkökulman. Kärnä harmittelee, ettei tullut hyväksytyksi Helsingin Keskustan pormestariehdokkaaksi. Kärnä kaataa itselleen simaa, eikä tilanne näytä häntä oikeasti haittaavan. Osalla kokonaisuus hämärtyy, kun puheenjohtaja ja puoluesihteeri ovat naisia. Hän ei käy enää lukemassa miehensä Twitter-tiliä. Siskoni soitti huilua, ja hän on tehnyt siitä muusikon ammattitutkinnon, vaikka on tohtorikoulutettavana hammaslääketieteestä. Valitsin pianon. – Meillä on jatkuva debatti ruuista, Sirkiä kertoo. Minulle oli jo luvattu tuhat kiloa hanhenlihaa, olisin tarjoillut hanhisoppaa Narinkkatorilla Hanhivapaa Helsinki -bannereiden alla. 4.6.2021 22 tetty, mutta Kärnä sanoo halunneensa kunnon padan teetä. Hän on ehdolla kuntavaaleissa Turussa ja todennäköisesti myös seuraavissa eduskuntavaaleissa. – Keskustanaisilla on ollut pitkään kansanedustajia puheenjohtajina. Siellä kuultiin kiinnostavia luennoitsijoita ja osallistuttiin työpajoihin. – On tylsää, ettei se väylä löydy. Kärnän mielestä helsinkiläispoliitikoille pitää iskeä vastapalloon maaseudun puolesta, ja saamiensa kiitosten perusteella moni on samaa mieltä. Taitaa olla parempi, että sinä tulet keittiöön, Sirkiä huikkaa takaisin. He ovat näkyviä ja tunnettuja, mutta toisaalta heillä ei ehkä ole ollut aikaa keskittyä järjestön kehittämiseen
Kärnän mielestä turvetuottajien tukemisesta syntynyt polemiikki kertoo siitä, että ihmisillä alkaa olla hyvin eri todellisuudet. Meillä ei kyllä juttu lopu kahdestaankaan koskaan. Anna Sirkiä haluaa pitää elämässään sekä musiikin että politiikan.. Kärnän mukaan nykyisessä hallituksessa olo on keskustalle välillä tervanjuontia. – Monesti keskustalaiset yrittävät olla Helsingissä vihreämpiä kuin vihreät tai kokoomuslaisempia kuin kokoomus, eikä se tule onnistumaan koskaan. Ja jos yritetään olla kaikkien puolella, tullaan kädenlämpöisiksi ja mauttomiksi, eikä herätetä tunteita puolesta tai vastaan. Nyt tilanne on sama kuin EU-jäsenyyden kanssa – kun mukaan on menty, irrottautuminen olisi vielä pahempi virhe. 4.6.2021 23 Kärnä on myös sitä mieltä, ettei keskustan kannattaisi kipuilla surkeaa pääkaupunkiseutukannatustaan vaan pistää paukut muualle Suomeen. KÄRNÄ ei kuulosta yhtä varmalta omista urasuunnitelmistaan kuin puolisonsa. Minusta se on järkyttävä juttu. Päätimme kuitenkin lähteä kantamaan vastuuta ja saimme erinomaisen hallitusohjelman. – Niihin ei osata hypätä eikä niitä ymmärretä. – En ole vielä miettinyt, mihin tähtään. Mikko Kärnä ei ole varma tulevaisuudensuunnitelmistaan. – Kaksi vuotta sitten varoitin voimakkaasti, ettei keskustan tule lähteä hallitukseen. – Arvostan Annaa, miten hän huomioi mielipiteeni ja osaa olla myös rakentavasti eri mieltä asioista. – Vihreät on keskustalle se vaikein puolue hallitusyhteistyössä. Kärnä sanoo, että pohjimmillaan hänellä ja Sirkiällä on hyvin samanlainen maailmankatsomus. En ole mikään poliittinen broileri, kaikenlaista tekemistä, työtä ja hommaa on ollut. Hän sanoo, että voisi olla taas eduskuntavaaleissa ehdolla Lapista tai lähteä eurovaaleihin
4.6.2021 24 Reportaasi TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Ristiriitainen sota
Neuvostoliittolaiset eivät kuskanneet omia kuolleitaan pois. Suomi oli 80 vuotta sitten syttyneessä jatkosodassa hyökkääjä ja natsi-Saksan liittolainen, mutta sitä ei mielellään muistella. Kerran Peltolan vakituiselta marjastuspaikalta löytyi sammalen alta neuvostoliittolaisen sotilaan jäänteet. Lähes jokaiseen tienmutkaan ja taloon liittyy jokin sota-aikaa koskeva tarina. Oli heinäkuu 1941 Kirjavalahdessa Laatokan pohjoispuolella. Ja torjui sen, mitä voi aidosti pitää ihmeenä. Aini Peltolan isä menetti jatkosodassa lähes kaiken.. 4.6.2021 25 JONKUN oli mentävä auttamaan. Rauha nähtiin Suomen ylimmässä valtiojohdossa alusta alkaen väliaikaisena. Syy siihen on suhde natsi-Saksaan. Niitä pitäisi Öykkösenvaaran alueellakin olla sadoittain, jopa tuhansittain. SUHDETTA natsi-Saksaan on kuitenkin pyritty Suomessa peittämään vuosikymmenten aikana. Ja kaatuneita. Vielä talvisodassa reilu vuosi aikaisemmin Suomi oli ollut selkeästi uhriasemassa. Ja kerrottavaa Ilomantsissa totisesti riittää. Niitä on niin paljon täällä, Peltola sanoo. Hän palveli siellä koko sodan loppuun. Jatkosotaa oli käyty vasta vähän aikaa. Suomi oli menettänyt isoja osia maa-alueistaan. Poikkeusolot pysyivät päällä koko sen ajan. – Sitä asiaa on turha kiertää tai selittää muuksi, sanoo aihetta tutkinut apulaisprofessori Markku Jokisipilä Eduskuntatutkimuksen keskuksesta. Ei ehkä näkyvästi, mutta pehmeältä näyttävien sammalmättäiden ja sinisenä liplattavien vedenpintojen alla piilee valtavat määrät sotaromua: on kypäriä, luoteja, kranaatin sirpaleita, räjähtämättömiä räjähteitä, kaasunaamareita, säilykepurkkeja. Ikonen tunsi iskun käsivarressaan. Ilomantsin merkittävyyttä alleviivaa sekin, että siellä sijaitsevat lähestulkoon ainoat jatkosodan aikaiset taistelupaikat, joita voi löytää Suomen puolelta. – Eivät ilomantsilaiset enää jaksa niihin niin reagoida. – Valtiojohdolle oli selvää, että Hitler tulee jossain vaiheessa hyökkäämään Neuvostoliittoon. Ilomantsissa sota on edelleen läsnä lähestulkoon joka paikassa. Vieressä ollut kaveri ja haavoittunut kuolivat. Suomi oli jatkosodassa hyökkääjä ja sodan aloittaja yhdessä Adolf Hitlerin johtaman Saksan kanssa. Nyt Peltola istuu Ilomantsin Öykkösenvaaran taisteluiden muistomerkkialueella. Peltola tekee työryhmän nimissä opastuskierroksia Ilomantsin taistelupaikoille yhdessä miehensä Jounin kanssa. Luoti oli mennyt kädestä läpi. Selvää on myös se, että Suomi näki vahvalta näyttävässä natsi-Saksassa mahdollisuuden hakea hyvitystä talvisodassa koetuille vääryyksille. Ikonen kuitenkin eli yhä. Saappaat olivat edelleen lähestulkoon ehjät. JATKOSODAN syttyminen on suomalaisille ristiriitainen asia, jota on hieman vaikeaa muistella. Peltoloiden kohderyhmää ovat yksittäiset ihmiset, jotka haluavat tutustua esimerkiksi isänsä tai isoisänsä sotareissuun. On kesä 2021, ja jatkosodan syttymisestä sekä Peltolan isän haavoittumisesta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Pieni maa joutui silloin kohtaamaan jättimäisen Neuvostoliiton aggressiivisen hyökkäyksen. VÄINÖ IKONEN oli Aini Peltolan isä. Asetelma kuitenkin muuttui talvisodan loputtua. Suomi hyökkäsi. Siksi keväästä 1940 kesään 1941 ulottuvasta ajanjaksosta puhutaan edelleenkin välirauhan aikana. Haavojen parannuttua isä palasi rintamalle. Hän on Ilomantsin Sotahistoriallisen työryhmän puheenjohtaja. Ei ollut mitenkään realistista ajatella, että Suomi voisi pysyä ulkopuolella siitä, sillä Neuvostoliiton painostus oli välirauhan aikana niin voimakasta, Jokisipilä summaa. On puhuttu ajopuuteoriasta ja erillissodasta, joissa Suomi nähdään ikään kuin pakotettuna tekemään ulkopoliittisesti vaikeita ratkaisuja. Ja täällä taisteltiin viimeiset merkittävät taistelut ennen kuin jatkosota päättyi syksyllä 1944. Muut ovat jääneet itärajan toiselle puolelle. Ikonen päätti toisen kaverinsa kanssa lähteä hakemaan häntä. Täältä myös lähdettiin rintamalle, kun Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoa kohti jatkosodan alkaessa kesällä 1941. Kunnan alueella taisteltiin jo talvisodassa. Kun Ikonen kääntyi kaverinsa ja haavoittuneen kanssa takaisin omia asemia kohti, lävähti kolmikkoa päin neuvostoliittolaisten tumakka sarjatuli. Hänet saatiin kuljetettua joukkosidontapaikalle ja sotasairaalaan. Suuri yleisö voi hakea opastuksia Ilomantsin kunnan matkailupalveluista. Väinö Ikosen sotakaveri makasi haavoittuneena taistelualueella eikä päässyt itse sieltä pois
Markku Jokisipilän mukaan se aiheutti sotilaissa ja väestössä paljon kysymyksiä. Joukkojen miesmäärää oli kasvatettu, aseistusta oli parannettu ja taktiikoita hiottu. Sotilaallisen hyökkäyksensä Suomi aloitti kuitenkin vasta 10. Kun hyökkäysvaihe pysäytettiin joulukuussa 1941, oli Suomi tunkeutunut jo syvälle Neuvostoliiton maaperälle. Pienempiä taisteluita Suomen johto tiesi, mitä juutalaiset joutuvat kokemaan. He eivät halua langettaa sitä vastuuta Suomelle, Meinander sanoo. Hyökkäysvaihe eteni nopeasti. Nyt Peltolat vetävät opastuskierroksia Ilomantsin taistelualueilla.. JATKOSOTA alkoi kesäkuun lopulla 1941, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Suomi menetti jatkosodan ensimmäisen noin neljän kuukauden aikana yli 25 000 miestä. Suomi pysyi koko ajan holokaustista ulkopuolisena. Saksan antamalla avullakin oli iso merkitys. Jouni ja Aini Peltolan isät näkivät painajaisia taistelutilanteista sodan jälkeen. Se on oikeusvaltion epäonnistuminen, josta Suomelle kuuluu vastuu, mutta koko holokaustin vastuuta se ei Suomelle siirrä. Heidän muistokulttuuriaan ohjaa voimakas häpeä omien isien ja äitien vastuusta suhteessa natsismiin ja holokaustiin. – Sota vain muutti muotoaan. Totta kai siihen vaikuttivat suurvaltojen ratkaisut, mutta liittolaisuuteen lähdettiin omista tavoitteista ja lähtökohdista käsin, hän tiivistää. Samaa mieltä on historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta. Jokisipilä painottaa, että Suomella oli myös omaa juutalaista väestöä. Meinanderin mukaan on selvää, että Suomen johto tiesi, mitä juutalaiset joutuvat Saksassa ja sen valloittamilla alueilla kokemaan. Isossa kuvassa rintamalinjat jäykistyivät, mutta sotatilanne pysyi kuitenkin koko ajan päällä. 4.6.2021 26 Jokisipilä ei kuitenkaan näe erillissodalle tai ajopuuteorialle faktapohjaisia perusteita. Vastuuta Suomen niskaan hän ei kuitenkaan ole valmis langettamaan. heinäkuuta, kertoo apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Rintamalinjat jysähtivät paikoilleen, molemmilla puolilla kaivettiin korsuja ja vahvistettiin asemia. Apulaisprofessori Karjalainen kuitenkin korostaa, ettei asemasota suinkaan ollut pelkkää korsujen rakentelua ja puhdetöiden näpräämistä, kuten koulujen historiankirjat helposti antavat ymmärtää. He taistelivat rintamalla ja olivat muutenkin täysimääräisiä kansalaisia kuten kaikki muutkin suomalaiset. – Suomi ei ajautunut jatkosotaan tahdottomana, vaan se teki ratkaisut Saksan suhteen itse. Suhde natseihin nostaa esiin myös kivuliaan kysymyksen Suomen roolista holokaustissa. On edelleen vaikea myöntää, että oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa nykyään korostava Suomi olisi kaveerannut hänen kanssaan. Hän korostaa, että Suomessa liittolaisuus halutaan nykyään häivyttää ennen kaikkea siksi, että läheinen suhde miljoonia juutalaisia tuhonneisiin natseihin on liian kiusallinen. Suomi oli nyt vahvempi kuin talvisodassa. Suomi valloitti vauhdilla talvisodassa menettämiään alueita takaisin. Hyökkäyksen hinta oli raskas. Hän korostaa, että koko erillissodan käsite keksittiin vasta keväällä 1943, jolloin Saksan menestys toisessa maailmansodassa kääntyi ja Suomi alkoi etsiä tietä rauhaan. Karjalankannaksella hyökkäys pysähtyi vanhalle rajalle, mutta Laatokan pohjoispuolella suomalaiset marssivat rajan yli ja jatkoivat hyökkäystä Syväriä, Petroskoita ja Karhumäkeä kohti. HYÖKKÄYSVAIHEEN riemu muuttui asemasodan pitkittyneeksi tuskaksi vuoden 1942 alusta alkaen. Hitler käsitetään miltei koko maailmassa eräänlaiseksi pahuuden ilmentymäksi. – Myös saksalaiset haluavat korostaa Suomen erillistä roolia, mutta hieman eri perspektiivistä. Taloja sortui, siviilejä kuoli. Valtiojohto totesi maan olevan taas sodassa. Niissä kökötettiin noin kaksi ja puoli vuotta. Se on saman verran kuin koko talvisodassa yhteensä. – Suomi luovutti jatkosodassa kahdeksan juutalaista pakolaista Saksaan. Muutama päivä myöhemmin Neuvostoliitto pommitti Suomen kaupunkeja. Menetettyjen maiden takaisinvaltaamista pidettiin perusteltuna, mutta pidemmälle meneminen nähtiin rosvoretkeilyksi, kuten Lahtinen Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa kiteyttää
4.6.2021 27
Jokaisessa Suomen kylässä opittiin tietämään, millaisia ovat sankarihautajaiset. Huolta herättivät kaupunkien pommitukset ja syrjäisiin siviilikyliin tehdyt partisaani-iskut. On korostettu niitä asioita, joista voimme olla ylpeitä. On siinä ollut hommaa. Perhe oli joutunut talvisodassa lähtemään evakkoon kotoaan Ilomantsin Siikavaarasta, mutta hyökkäysvaiheessa koti saatiin takaisin. Yöt he olivat nukkuneet saman peiton alla, kun eivät jaksaneet kantaa puuta niin paljon, että talo olisi pysynyt lämpimänä, Peltola sanoo. Kaikesta oli pulaa. Vaikeista asioista ei ole mielellään puhuttu. HanYksittäinen hylsy lepää jatkosotaan liittyvällä muistomerkillä Ilomantsissa. Ja kaiken yllä leijui poliittinen skisma: suhde natsi-Saksaan. Viime aikoina on onneksi alettu entistä enemmän käsitellä myös Suomen kannalta häpeällisempiä aiheita, Tepora pohtii. Jatkosodan aikana kuolivat myös perheen isä ja äiti, luonnollisin syin. 4.6.2021 28 käytiin jatkuvasti. VÄSÄHDYS ja turhautuneisuus kuvaavat yliopistonlehtori Tuomas Teporan mukaan hyvin asemasodan aikaisia tunnelmia Suomessa. Suomalaiset eivät ole hänen mielestään esimerkiksi vielä käsitelleet kunnolla rooliaan miehittäjänä. Uhreja sota vaati edelleen. Taistelut olivat jossain kaukana, mutta sieltä tuli koko ajan vainajia: veljiä, isiä, setiä, enoja, naapureita. Puheet kunniakkaista uhreista alkoivat ärsyttää. Kotirintamalla yritettiin olla vahvoja. – Ensi töikseen he tietenkin siirsivät talon takaisin entiselle paikalleen. – Isä ei puhunut veljensä kaatumisesta koskaan. Se oli varmasti kova pala, Aini Peltola huokaa. Pikkuhiljaa sodan tavoitteet ja tarkoitukset alkoivat monien mielissä hämärtyä, ne muuttuivat epämääräiseksi sumuksi. Sellaiset koettiin myös Väinö Ikosen lapsuuskodissa asemasodan aikana. Teporan mukaan kaikki tämä vaikutti siihen, miten jatkosotaa on muisteltu jälkikäteen. Suurvaltaan kohdistunut alun into alkoi laantua sodan edetessä, kun saksalaisjoukot juuttuivat Lapin soille eivätkä kyenneet viemään tavoitteitaan eteenpäin. Perhe palasi sinne heti syksyllä 1941. Asemasotavaiheen aikana menehtyi hieman vajaat 20 000 miestä. Eripura, tyytymättömyys ja turtuneisuus valtasivat alaa. Nuorimmilla lapsilla oli talon lisäksi hoidettavanaan neljä lehmää ja hevonen. Sitten rintamalta tuli viesti, että Väinö Ikosen veli, yksi perheen seitsemästä lapsesta oli kaatunut. Mutta tahto palata kotiseudulle oli niin kova, Aini Peltola kertoo. Papeista tuli pelättyjä vieraita kotirintamalla, sillä heillä oli yleensä surusanoma tuomisinaan. Kotitalokin oli siirretty. – Jatkosotaa on hyvin pitkään pyritty muistelemaan talvisotaan liittyvän sankarillisen eetoksen kautta. – He olivat muistelleet, että miten äiti paistoi leipää ja tehneet sitä itsekin. Joka paikassa oli vain raunioita, taistelun myllertämää maata, talojen hiiltyneitä runkoja, venäläisten ruumiita ja ruumiinosia. Kun Neuvostoliitolta vallattiin isoja maa-alueita, alettiin haaveilla Suur-Suomesta. Perheen nuorimmat lapset, 10-vuotias poika ja 12-vuotias tyttö, jäivät asumaan kahdestaan suureen taloon, sillä perheen muut lapset olivat jo aikuisia ja palvelivat rintamalla sotilaina tai lottina. Julkisessa keskustelussa on korostettu mieluummin talvisotaa, johon liittyy sankarillinen myytti hirmuisessa pakkasessa urheasti taistelleesta pienestä Suomesta. Sota vain kesti ja kesti. Taistelupaikoilta voi edelleen löytää sotaromua.
Ihmiset piilottivat lähdön hetkellä tavaroitaan lähimetsiin. – Ei sellaista murskaavaa iskua olisi millään voinut pysäyttää etulinjaan, apulaisprofessori Karjalainen sanoo. PITKÄ asemasotavaihe päättyi äkisti Neuvostoliiton suurhyökkäykseen kesäkuussa 1944. Isä oli tietenkin niin väsynyt siinä vaiheessa koko sotaan, Aini Peltola kertoo. Suomen pääpuolustusasema Valkeasaaren lohkolla Karjalankannaksella murtui päivässä. Moni sotilas murtui henkisesti, miehiä alkoi karkailla riveistä. Muu Suomi ei varmaan koskaan täysin ymmärrä, mitä kaikkea täällä jouduttiin kokeKaiken yllä leijui poliittinen skisma: suhde natsi-Saksaan.. Hänet passitettiin vankileirille. – Isä oli käynyt häntä katsomassa ja sanonut piikkilanka-aidan takaa vain, että sinut tapetaan. Arvo kärsi jonkinlaisen rangaistuksen ja palasi takaisin rintamalle. Hänen isänsä kotitila Ilomantsin Siikavaarassa täytyi taas perääntymisvaiheessa jättää Neuvostoliitolle. Siis ihan kaiken. Kaikille ei käynyt yhtä hyvin. Alkoi katkera perääntymisvaihe. Eihän me voida edes ymmärtää sitä täysin, Aini Peltola huokaa. Ei mitään muuta. Jatkuva tykkituli alkoi käydä mielen päälle. Suomen ylläpitämät vankileirit olivat todellisuutta. Maajoukot rynnivät kohti miesylivoimallaan, panssareillaan ja muilla raskaan kaluston aseillaan. – En ole minkään kansallisen terapiakulttuurin ystävä, mutta on hyvin ongelmallista, jos meillä on menneisyydessä asioita, joista emme voi puhua, Tepora linjaa. Myös Aini Peltolan setä Arvo lipesi joukoista Loimolan seudulla Laatokan pohjoispuolella. Vastustaja vyöryi suomalaisjoukkoja päin valtavalla tulivoimalla. Tykistö möyhensi maan karrelle, lentokoneet lensivät matalalla ja tulittivat sarjaa. Kylä kylältä suomalaisjoukot valuivat kohti länttä, kilometri kilometriltä he menettivät valtaamiaan alueita taas Neuvostoliitolle. Evakoilla ei ollut enää kotia, ei omaisuutta eikä ystäviä. Niin kuin taivas olisi räjähtänyt, kuvasi moni veteraani myöhemmin kesäkuun 9. Pahinta oli Aini Peltolan mukaan se, että tiiviit kyläyhteisöt hajosivat eri puolille Suomea. Miestappiot olivat huutavat. – Käytännössä evakot menettivät ihan kaiken. – Onhan se ollut aikamoista. 4.6.2021 29 ke sai nopeasti myös rodullisia piirteitä. päivää. Se oli isälleni hyvin kipeä asia. On ymmärrettävää, että hän tunsi katkeruutta. Sekasortoisessa perääntymisvaiheessa sotaoikeus tuomitsi pikaisesti monia rintamakarkureita kuolemaan. Niitä ei koskaan päästy enää hakemaan, sillä lähtö oli tällä kertaa lopullinen
Hänet päätettiin jättää siihen. – Ilomantsin kohdalla on vähän väärin puhua torjuntavoitosta, sillä hyökkäystä ei vain pysäytetty, vaan Neuvostoliiton joukot voitettiin kokonaan. Heikossa kunnossa ollut mies ehdittiin pelastaa sairaalahoitoon. Portinhoikan taistelussa hän sai kiväärinluodin reiteensä. LOPUTON perääntyminen onnistuttiin pysäyttämään Tali–Ihantalan suurtaistelussa kesä–heinäkuun vaihteessa 1944. TALI–IHANTALAN taistelut eivät kuitenkaan olleet se viimeisin Neuvostoliiton pysäytys. Kenttäsairaalassa hän kuitenkin näytti jo kuolleelta. Taisteluiden ratkaisuksi koitui talvisodasta tuttu motitustaktiikka. – Täällä sota oli täydellistä korpitaistelua, sillä teitä ei ollut juurikaan. Suot olivat keltaisenaan marjaa. Suomalaiset onnistuivat pilkkomaan neuvostoliittolaisjoukot pienempii ryhmiin, katkaisemaan heiltä tieyhteyden ja huollon. Valtiojohdon tasolla alkoivat rauhanneuvottelut. – Hiuskarvan varassa oli isäni elämä monta kertaa, Jouni Peltola sanoo. Se on sinänsä merkittävä asia, koska Suomi on ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut Euroopan maa, jota ei missään vaiheessa valloitettu. Toiset suomalaissotilaat vetivät Pentti Peltolan kivien väliin, jonne haavoittuneita koottiin. ILOMANTSIN jälkeen jatkosota hiljeni taas asemasodaksi. Taisteluita käytiin metsissä ja korpisoilla, Jouni Peltola selittää. – Se vaikuttaa osaltaan siihen, mikSotien jälkeen koteihin palasi tuhansittain mieleltään rikkonaisia miehiä.. Suomalaiset ryhmittyivät puolustukseen Ilomantsin seudulla, jossa Neuvostoliitto yritti puskea läpi kahden divisioonan voimalla heinä–elokuun vaihteessa 1944. 4.6.2021 30 maan, Aini Peltola sanoo hiljaa. Yksi iso sirpale upposi toiseen keuhkoon. Siellä haavoittui myös Jouni Peltolan isä Pentti Peltola. Sota hävittiin, mutta maa ei kuitenkaan tullut miehitetyksi. – Isä oli pyytänyt käsikranaattia, että hän voisi neuvostoliittolaisten tullessa räjäyttää itsensä ja vihollissotilaita myös. Resurssit haluttiin käyttää niihin, joilla oli toivoa. Suomalaisilla itsellään huolto sen sijaan pelasi, sillä oltiin taas lähellä oman maan teitä ja junaratoja. Iso merkitys oli myös suomalaisella tykistöllä ja pienemmillä partioporukoilla, jotka onnistuivat heikentämään vastustajan varustusta ja miehistöä merkittävästi. Enemmän puhuisin voitosta, Jouni Peltola sanoo. Tali–Ihantala muistetaan suurimpana koskaan Pohjoismaissa käytynä taisteluna. Lopulta hänet oli nostettu paareille ja kuljetettu joukkosidontapaikalle, Jouni Peltola kertoo. Siinä lääkintämiehet arvioivat, ettei vaikeasti haavoittunut Peltola voi selvitä hengissä. Se oli verinen tappelu, joka kesti noin kaksi viikkoa. päivänä vuonna 1944. Erilleen toisistaan ajautuneet joukot pyrittiin tuhoamaan. Sinne sekä Viipurinlahdelle, Äyräpäähän ja Vuosalmelle kyllä torjuttiin Neuvostoliiton Karjalankannaksen hyökkäys, mutta Itä-Karjalassa vihollinen ajoi perääntyviä suomalaisia vielä takaa täydellä voimalla. Aseet hiljenivät lopullisesti syyskuun 4. Sotilaat kauhoivat vitamiinipitoisia hilloja suuhunsa sen minkä ehtivät. Henrik Meinanderin mukaan sanat kuvastavat osaltaan sitä, miten jatkosodan loppu käsitetään Suomessa laajemminkin. Kun hän nousi istumaan ja katsomaan, että miten kävi, sai hän 11 kranaatinsirpaletta selkäänsä. – Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi, toteaa alituisesta hihittelystään tunnettu Vanhala Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa, kun aseet ovat juuri vaienneet ja jäljellä olevat sotilaiden rippeet istuskelevat nuotiolla keskipäivään ehtineen syysauringon lämmittäessä. Ja juuri niitä paikkoja olemme nyt Aini ja Jouni Peltolan kanssa kiertelemässä. Sodan loppu oli lähellä, se oli selvää. Pentti Peltola nostettiin ruumiskasaan, josta tuttu mies hänet myöhemmin löysi. Sille kesälle sattui poikkeuksellisen runsas hillasato
Sodan henkiset jäljet ovat yleisinhimillisiä piirteitä, joista voidaan puhua ilman ahtaita kansallisia rajoja. – Jatkosotaa voi pitää kipeänä oppituntina siitä, kuinka hankalaa pienen maan on toimia suurvaltojen puristuksessa. Myös siellä sodasta palasi henkisesti hyvin rikkonaisia ihmisiä. Sota oli henkisesti raskasta myös neuvostoliittolaisille. Sota oli kaikkialla raakaa valtapolitiikkaa, joka pakotti eri maita edustavat perheenisät ja nuoret pojat tappamaan ja haavoittamaan toisiaan. Unissaan hän palasi taisteluihin, jotka jäivät häneltä haavoittumisen vuoksi kesken. Silloin häntä pelotti, että nyt menee monta miestä samasta talosta, Jouni Peltola kertoo. Vielä reilu vuosikymmen sitten traumoista puhuminen oli marginaalinen ilmiö, nyt se on jo valtavirtaa. Joskus hän näki unessa rinnallaan myös minut ja veljeni. Jouni Peltola muistaa, miten hänen isänsä heräsi usein painajaisiin. Hän aina sanoi, että Venäjällä asuu hyviä ihmisiä paljon enemmän kuin Suomessa on asukkaita, ei heitä ole tarvetta alSota oli henkisesti hyvin raskasta niin suomalaisille kuin neuvostoliittolaisillekin sotilaille, se pitää muistaa, tutkija sanoo.. – Vaikka isällä oli keuhkot sodan takia mäsänä ja jalassakin vaivoja, niin silti hän ei ollut sodasta katkera. Kansalliseen tarinaan sopii paremmin se, että me itse estimme sen, mitä moni muu maa ei kyennyt. – Isä kertoi, että painajainen alkoi usein siitä, että hän hiipi joukkojen mukana eteenpäin sormi liipasimella. Siinä maastossa Suomi joutuu luovimaan edelleen ja jatkosodan opeilla on osittain yhä vaikutusta, Jokisipilä arvioi. Myös Aini Peltolan isä heräsi öisin painajaisten aiheuttamaan huutoon. 4.6.2021 31 si jatkosota halutaan täällä nähdä niin voimakkaasti maailmansodasta erillisenä sotana. Myös siellä sadattuhannet äidit, isät, siskot, veljet ja morsiamet ovat itkeneet rintamalla kuolleiden perään. Sen ymmärtämistä kaipasi myös Jouni Peltolan isä Pentti Peltola. Suomea kohdeltiin Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947 Saksan liittolaisena, mutta kunnioitettiin maana, jota Neuvostoliitto ei valloittanut. – Nyt 80 vuotta sodan jälkeen ihmisiä kiinnostavat valtavasti varsinkin oman suvun sotakokemukset ja sen aiheuttama perintö myöhemmille sukupolville. Lapin sodassa miltei koko pohjoinen Suomi poltettiin. Siihen hän sitten heräsi. Nyt on aika, jolloin katsotaan avoimesti sodan varjoihin lähipiirissä. Yhtäkkiä neuvostoliittolaiset alkoivat ampua, luotisuihku tuli kohti, sammalikkö pöllysi ja puista kimpoili säleitä. Monien vuosien mittainen väkivallan alla eläminen oli jättänyt jäljen. – Isä ei myöskään sietänyt aseita. Jatkosodan lopputuloksella oli merkittävä vaikutus myös Suomen tulevaan ulkopoliittiseen asemaan, sanoo Markku Jokisipilä. Tuomas Teporan mukaan sodan traumat ovat vallanneet nykyisin sotaan liittyvän muistopuheen. JATKOSODAN jälkeen edessä oli katkera tilinteko entisten aseveljien saksalaisten kanssa. Sotien jälkeen koteihin palasi tuhansittain mieleltään rikkonaisia miehiä. Kylmän sodan aikana Suomi oli rähmällään itään päin, mutta pystyi kuitenkin säilyttämään asemansa osana länttä. Hän ei suostunut edes metsästämään, vaikka teeriä istui pihapuissa todella paljon. Teporan mukaan se on hyvä asia
4.6.2021 32 Ilmiöt Tunteet pinnassa TEKSTI: HENNA LAMMI Suomalainen menestyvä poliitikko ei elämöi, mutta tunteet kuuluvat politiikkaan siinä missä järkikin.
Tunteiden näkökulmasta kehysriihi ei ollut poikkeuksellinen, arvioi politiikan tutkija, apulaisprofessori Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta. Sen sijaan voidaan puhua arvoista ja kokonaisarviosta, Koikkalainen selventää. PERINTEISESTI politiikka on ajateltu rationaalisena toimintana, jossa tunteet ovat lähinnä haittatekijä. Pelkoon linkittyvät myös ahdistus, paniikki ja inho. KOKENEEN poliitikon Anneli Jäätteenmäen (kesk.) uralla on riittänyt suuria tunteita. Tunteet ovat näkyneet ainakin suljettujen ovien takana. Jäätteenmäki nostaa esiin myös keskustan puoluekokoukset. – Eniten tunnetta oli pelissä vaali-iltana. En muista, että eduskunnassa olisi sitä ennen tai sen jälkeen nähty vastaavaa. Vastoinkäymisten jälkeen tuli taas onnistumisia. Jäätteenmäki kuvaa eroaan yhdellä voimakkaalla sanalla: pettymys. TUNTEET kuuluvat politiikkaan. Kaikki muu oli sitten seurausta vaalivoitosta, hän sanoo. Poliisiväkivalta oli ollut Yhdysvalloissa pitkään tiedostettu epäkohta, mutta vasta viimekesäiset tapahtumat nostattivat poliittisia tunteita maailmanlaajuisesti. 4.6.2021 33 RAIVAREITA , luuria korvaan, mökötystä, otsikoi Ilta-Sanomat (7.5.) hallituksen puoliväliriihen tunnelmia. Harvoin päättäjillä on myöskään käytössä kaikkea mahdollista tietoa päätösten tueksi. Tunteet ovat erottamaton osa erilaisten vaihtoehtoja arvioinnissa, oli kyse sitten jogurtin valinnasta kaupassa tai elpymispakettiäänestyksestä eduskunnan suuressa salissa. Toivoon myös myötätunto, muiden huomioon ottaminen ja yhdessä tekeminen. Poliittista toimintaa ei ole ilman emotionaalista sitoutumista. Pyy ottaa esimerkiksi Black Lives Matter -liikehdinnän. – Se tunne kantaa sitten yli vaikeidenkin aikojen, hän pohtii. Sitähän äänestäjät odottavat poliitikoilta, Koikkalainen huomauttaa. Vastaavaa tunnekuohua ei Jäätteenmäen mukaan syntynyt edes Suomen EU-kansanäänestyksen yhteydessä. – Koin pettymystä myös siksi, että moni muukin oli niin pettynyt, Jäätteenmäki muistelee. Ainakin mediatietojen perusteella tunteet räiskyivät Säätytalolla ja hallitus oli vähällä kaatua. Tunnettu neurotutkija Antonio Damosion on osoittanut, että päätöksenteko hankaloituu huomattavasti, mikäli aivojen tunnekeskukset vaurioituvat. Ilo jäi lyhyeksi. YKSITTÄISISTÄ asioista Jäätteenmäelle tunteikkain on ollut vuoden 1993 ydinvoimapäätös. Tunteita ei saada koskaan riisuttua pois päätöksenteosta. MITÄ tunteita politiikassa sitten on pelissä. – Kun neuvotellaan pitkään, tunnereaktiot ovat väistämättömiä. – Tyypillisesti poliittisessa kamppailussa korostuvat ongelmat, joihin tarjotaan ratkaisuja. IHMISET jaotellaan usein tunneja järkiihmisiin. Tunne ja järki eivät ole vastakkaisia asioita. Se voi olla myös osa neuvottelutaktiikkaa, jolla näytetään kaikille, että “nyt riitti, en jaksa tuollaista enää”, Koikkalainen sanoo. Koikkalaisen mukaan poliittinen toiminta on arvovalintojen tekemistä. Suurin osa ihmisistä on näiden kahden ihmistyypin välimaastossa. Kun valittavana on joko rutto tai kolera, miten silloin voi tehdä rationaalisen valinnan. Tunneihmiset eläytyvät toisen ihmisen tunteisiin ja tekevät päätökset nopeasti. Yksikään puolue ei olisi syntynyt ilman tunnetta. Pyyn mielestä kyse on kolikon eri puolista. Kaksi järkevää ihmistä voi päätyä samassa tilanteessa päinvastaisiin lopputuloksiin. – Vihaa ja pelkoa, mutta myös toivoa, väitöskirjatutkija Pyy luettelee. – Sehän voi tarkoittaa myös sitä, että ihminen seisoo päätöstensä takana. Apulaisprofessorin mukaan tunne ei välttämättä ole huono mittari poliittisessa päätöksenteossa. Äänestyksessä oli kyse isoista asioista, arvoista ja maailmankuvista, hän muistelee. Keskusta sai vuoden 2003 eduskuntavaaleissa voiton ja Jäätteenmäki valittiin Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi. Poliitikot joutuvat esimerkiksi jatkuvasti tilanteisiin, joissa kahdesta huonosta vaihtoehdosta pitää ottaa toinen. Jännittävän äänestyksen jälkeen ydinvoima kaatui äänin 107–90. – Tunnelma istuntosalissa oli riehakas. Tulevaisuus on aina epävarJärjen ja tunteen erottaminen voi olla vaikeaa.. Niissä tehdään päätöksiä, mutta vielä tärkeämpää on niiden luoma yhteisöllisyyden tunne. Hän kannatti jäsenyyttä, mutta monelle keskustalaiselle tulos oli vaikea. Liki 150 000 suomalaista uskoi häneen. Oli tietysti valtavan iso juttu, että keskustalaisen maailmankuvan puolustaminen toi voiton. Jäätteenmäki oli vuoden 2004 EU-vaaleissa ylivoimainen ääniharava. Tunteet linkittyvät vahvasti arvoihin. On nähty, että päätösten pitää perustua järkeen ja loogiseen ajatteluun. Jotta ihminen kokee asian tärkeäksi, tarvitaan tunteiden herättelyä, väitöskirjatutkija Iida Pyy Helsingin yliopistosta selittää. – Todellisuudessa järjen ja tunteen erottaminen voi olla vaikeaa, Koikkalainen kertoo. Järjellä toimiva henkilö ajattelee analyyttisesti ja päättää hitaasti. Se vei ilolta pohjaa pois. Pelkästään kylmät faktat liikuttavat harvoja. Vain 68 päivän jälkeen hän joutui eroamaan tehtävästään. Somen avulla liike levisi laajalti vastustamaan rakenteellista rasismia. Tunteet motivoivat muutokseen, luovat pohjan poliittiselle liikehdinnälle ja identiteettien syntymiselle. Sitä paitsi Suomessa on aina ollut ministereitä ja vuorineuvoksia, jotka ovat tarvittaessa lyöneet nyrkkiä pöytään. – Poliitikotkin käyttävät tunteita ja intuitioita, mutta harva poliitikko myöntää sellaista ääneen
Vaaran vuosina 40-luvulla oli hyvin monenlaista keskustelua ja 50-luvulla Urho Kekkoseen liittyvä lehtikirjoittelu oli kovaa ja tunteisiin menevää, Koikkalainen antaa esimerkkejä. Kielteiset tunteetkaan eivät välttämättä ole pahasta. – Yhteiskunnassa toimimisessa on kyse siitä, millaisia tunteita eri ryhmät kokevat toisia ryhmiä kohtaan. Tunteet kuohahtavat somessa helposti ja nopeasti. Talouden rakennemuutos jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin. viestinnän professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta kuvaa. – Tulehtuneita asetelmia on ollut läpi historian. Uhattuna ovat identiteetit, koko minuus. – Etenkin oikeistopopulistit ovat onnistuneet käyttämään hyväkseen poliittisia tunteita. KÄRJEKÄS puhetyyli linkittyy vahvasti sosiaalisen median ja populismin nousuun. POLIITTISISTA tunteista viha ja pelko ovat saaneet viime vuosina eniten palstatilaa. Tutkijoiden mielestä onkin syytä tehdä selväksi, missä tuo raja muuttuu esimerkiksi kansan kiihottamiseksi. Hänen mielestään Suomessa on tällä hetkellä käynnissä suuria asioita. Enää ei ole kyse yksittäisistä asioista. Kantolan vetämässä hankkeessa tutkitaan, miten tunteet vaikuttavat suomalaisten poliittiseen osallistumiseen. Ihminen radikalisoituu, kun ei näe tulevaisuutta, Kantola sanoo. Tietty määrä tunnetta liittyy poliittisen toimintaan, mutta jossain kulkee aina myös raja. Pyy viimeistele kasvatusfilosofian väitöskirjaa, joka käsittelee tunteiden merkitystä demokraattisessa politiikassa ja kasvatuksessa. KULTTUURIT ovat aina järjestäytyneet erilaisten ryhmittymien avulla. Muuttoliike ja turvepäätöksen kaltaiset teemat herättävät maaseudun asukkaissa voimakkaita tunteita. – Usein käy niin, että jos ihminen menettää identiteettinsä, hänestä tulee vihainen. Heidän retoriikkaansa kuuluvat viha ja pelko. Kärkevät kommenToivo ja optimistisuus ovat hitaita tunteita ja siksi vaikeita.. 4.6.2021 34 ma: siihen liittyy siis sekä pelkoa että toivoa. – Somessa on mahdollista luoda tunteisiin vetoavia tarinoita, jotka leviävät helposti, Koikkalainen sanoo. Osa tutkijoista puhuu jopa liberaalin demokratian lopusta. Tunnetaanko empatiaa ja sympatiaa vai ärsyynnytäänkö. Kielteinen puhe näyttää puhuttelevan tässä ajassa, mutta on ennenkin osattu. – On tyypillistä ajatella, että nämä olisivat vain tämän ajan ilmiöitä, mutta viha oli poliittinen tunne jo Antiikin Kreikassa ja Roomassa. Tämä on vanha soppa uusilla mausteilla, Pyy tiivistää. Toinen demokratian lähtökohta on, että asetutaan toisen asemaan. – Demokratian perusedellytys on, että tavoitellaan yhteistä hyvää, vaikka ei välttämättä jaeta kaikkia samoja näkemyksiä. Pyyn mukaan esimerkiksi ilmastohäpeä ja ilmastoahdistus ovat uudehkoja poliittisia tunteita, joilla voi olla laajoja vaikutuksia
Siksi äänestäjien tunteilla on väliä. VIHAPUHEKESKUSTELUSTA huolimatta suomalaiset suhtautuvat toisiinsa edelleen pääosin myötämielisesti, painottaa professori Kantola. Kun Kantolan tutkimusryhmä kävi läpi kolmen viimeisimmän kuntavaalikoneen vastaukset, selvisi, että ehdokkaiden mielipiteet eivät ole polarisoituneet tai jyrkentyneet. Toivo ja optimistisuus ovat hitaita tunteita ja siksi vaikeita: niitä pitää herätellä, ne vaativat ajallisesti enemmän. Yhdysvalloissa demokraateille näytettiin maltillisia republikaanien tviittejä ja toisin päin. – Iso kuva on, että suomalaiset ovat maltillista väkeä ja politiikka on ollut hyvin konsensushakuista aina talvisodasta lähtien, Kantola sanoo. Puolueet ja poliitikot miettivät niitä viimeistään vaalimateriaaleja suunnitellessa. Jos siinä sitten onnistuu, tulee hyvä mieli. – Ihminen kuohahtaa helposti, kun näkee esimerkiksi tarinan siitä, kuinka väärin verovaroja käytetään, Koikkalainen selittää. POLIITIKOT toimivat kansalaisilta saamilla mandaateilla. Eikä sosiaalinen mediakaan ole välttämättä niin paha kuin välillä tuntuu. JÄÄTTEENMÄKI pitää erityisesti myönteisiä tunteita tärkeinä. Myös myötäelämisen tunne on ollut Jäätteenmäen sydäntä lähellä. Mikä koskettaisi ja saisi ihmiset kannattamaan juuri heitä. Tällaisessa todellisuudessa todellisuudet voivat sirpaloitua. Ryhmädynamiikalla on omat lainalaisuutensa. Olettamus oli, että vuoropuhelu lisäisi ymmärrystä, mutta toisin kävi. Kierre on valmis. – Parhaimmillaan some myös laajentaa demokraattista keskustelua, väitöskirjatutkija Pyy huomauttaa. KIELTEISET tunteet vaikuttavat ihmisiin voimakkaammin kuin myönteiset. Suomessa kansalaiset eivät ole kuitenkaan – ainakaan vielä – jakaantuneet samalla tavalla kuin vaikka Puolassa ja Unkarissa. Sitä harmittelevat myös maltilliset poliitikot, jotka yrittävät vastata kansalaisten huoliin. 4.6.2021 35 tit saavat helposti vastapuolen. Jos kaikki puolueet toimivat vain enemmistön tunteiden ehdolla, kampanjat yhdenmukaistuvat liikaa.. Silloin pitää miettiä sellaisia asioita, että kuinka paljon toiset voivat tulla vastaan ja kuinka paljon itse voi tulla vastaan, Jäätteenmäki pohtii. Koikkalaisen mukaan tässä on vaaransa. – Neuvottelutilanteissa on enemmän faktat puntarissa. Vastapuolesta aletaan nähdä fantasioita ja mustavalkoisia kuviteltuja ominaisuuksia. Politiikan arjessa tunteet eivät välttämättä korostu. Omat nähdään hyvinä, toisen pahoina. – Ainakin minä olen politiikassa sen vuoksi, että olen lähtenyt mukaan puolustamaan tiettyjä arvoja. Mielipiteet jyrkkenivät. Kantola huomauttaa, että isänmaan rakkaudella on rakennettu koko suomalainen yhteiskunta. Kärjekkyydestä tunnettua Twitteriä seuraa vain noin 12 prosenttia suomalaisista – eivätkä heistäkään kaikki ole kiinnostuneita politiikasta. Kantola kertoo, että kuplautumisesta on tehty maailmalla kiinnostavia tutkimuksia. Kun ihmiset ottavat yhteyttä epäkohdan vuoksi, nousee halu auttaa. Vihainen puhe on politiikassakin äkäisempää polttoainetta kuin myönteinen. Historiassa on myös esimerkkejä siitä, että myönteisen tunteen siivittämänä on tehty isoja asioita. – Aina 1800-luvun lopusta lähtien nationalismi on ollut todella positiivinen voima
Usein kyse on yksilöiden välisistä eroista. Poliitikoilla ei välttämättä ole muistissa hyviä kokemuksia tunteiden painottamisesta. – Tunteita käytetään todella säästeliäästi. – Suomalaisen poliittisen kulttuurin tyyli on maltillista ja rakentavaa, konsensushakuista. Ihminen voi vaikka äänestää parhaimman näköistä ehdokasta. POLITIIKKA on nykyisin henkilövetoista. Politiikkaan suhtaudutaan ammattimaisesti. – Mutta sen voi sanoa, että suomalaiset esittävät asiansa tiiviimmin ja lyhyemmin. – Esimerkiksi kokoomuksen “Sydän on oikealla” -slogan on tarkkaan mietitty, Koikkalainen pohtii. Kun SDP kampanjoi Jutta Urpilaisen johdolla vuoden 2008 kuntavaaleissa Unelmat todeksi -tunnuksin, puoluetoveri Erkki Tuomioja leimasi linjan unelmahötöksi. Tällä hetkellä politiikan ykkösrivissä on liuta naisia. Tunnepuhe ei sovi tyyliin. 4.6.2021 36 Vaaleissa pitää voittaa puolelleen sekä päät että sydämet. Se on tapa esittää asiat. Puolueen äänestäjistä peräti kolme neljäsosaa on miehiä. Suomi on kylmä ja karu luterilainen maa. Poliitikoille sopii kuivakka esiintyminen. – Äänestyspäätöksen taustalla voi olla hassuja asioita. Kantolan mukaan heillä voi olla sama tilanne kuin aikoinaan Margaret Thatcerilla: heidän pitää olla miehiä jämäkämpiä ja asiallisempia. Suosituimmat suomalaiset poliitikot eivät ole tunteilla elämöineet. Sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että presidentti Sauli Niinistö ovat julkisuudessa hyvin pidättyväisiä – ja suosittuja.. Täällä on tapana lyödä faktoja pöytään, Kantola nauraa. Harva tulee kansan syvistä riveistä. Lopullinen päätös syntyy usein vasta äänestyskopissa. Mutta se kenelle yksilö antaa ainoan äänensä, sisältää myös mystisen elementin. Paljon on kyse myös toimintakulttuurista. Kuka sellaista haluaisi myöntää. Tunne ja intuitio voi määrittää ehdokkaan, mutta myös puolueen. Euroopan parlamentissa vuosia vaikuttanut Jäätteenmäki ei vedä kovin hanakasti johtopäätöksiä suomalaisten poliitikkojen ominaispiirteistä. Kantola lisää, että johtajien on jollain tavalla herätettävä vastakaikua juuri sen puolueen äänestäjissä. Syiden tutkiminen on hankalaa, sillä ihmiset eivät ole välttämättä kovin rehellisiä. TUNTEET ovat olennainen osa politiikkaa, mutta niitä näytetään ja niistä puhutaan Suomessa vain vähän, tutkijat sanovat. Esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho on hyvin rauhallinen ja jäyhä, mikä vetoaa juuri heidän kannattajiinsa. Koikkalainen arvioi, että nykyisistä puoluejohtajista jokainen vetää asiakeskeistä, hillittyä ja hallittua linjaa. Meillä ei ole ollut tapana hehkuttaa tunteita samalla tavalla kuin vaikka Ranskassa tai Yhdysvalloissa, Kantola jatkaa. Samalla nykypoliitikot ovat pitkälle kouluttautuneita
Toki kehysriihi muutti vähän tätä kuvaa, Kantola sanoo. Koikkalaisen mielestä politiikan ei pitäisi olla mikään muista irrallinen elämänala. Hän on selvästi yrittänyt suhtautua positiivisen kautta asioihin. Etenkin Yhdysvaltojen tunteikas ja osin karnevalistinen meininki vilahtelee tutkijoiden puheissa. JÄÄTTEENMÄEN mielestä poliitikoilla pitää olla paksumpi nahka kuin ihmisillä keskimäärin: muuten menisivät yöunet tai mielenterveys. Koikkalainen on havainnut, että tietynlainen myötäeläminen on lisääntynyt myös Suomessa viime aikoina. – Käytetään esimerkiksi kulttuuritai urheiluväen suuntaan sellaista retoriikkaa, että me kuulemme teitä, me otamme teidät vakavasti, hän avaa. Ylistykset ja sanankäänteet tuntuivat suomennettuina naiiveilta. Samalla tavalla kun työpaikoilla tai parisuhteissa puhutaan tunteista, niiden pitäisi olla myös osa politiikkaa. Pyy huomauttaa, että koronapandemia on nostanut eri maissa toivon retoriikkaa: on puhuttu kauniisti välittämisestä, rakkaudestakin. TUTKIJOIDEN mukaan asiakeskeisyydestä olisi kuitenkin Suomen politiikassa varaa tinkiä. Kaikki viimeiset presidentit, Barack Obama, Donald Trump ja Joe Biden, saavat suitsutusta tunteiden herättelijöinä. Toisaalta vastaavanlainen ei ehkä edes sopisi Suomeen. Kenenkään ei kannata tehdä sellaista, mikä ei sovi omaan tyyliin. Samalla tunteiden käyttämisen pitäisi olla uskottavaa. Hän kohtasi empaattisesti koronapandemiasta kärsineitä ihmisiä ja se tuntui aidolta, Koikkalainen sanoo. Muutenhan koneet voisivat tehdä päätökset. Kantola näkisi mielellään politiikassa toivoa, empatiaa ja sympatiaa. MAAILMALLA puree myös toisenlainen tunneilmaus. Elämä on tunteita ja politiikka on vain elämää, hän päättää.. – Joe Biden osasi kampanjansa aikana oikeasti asettua pienen ihmisen asemaan. – Mutta ei poliitikko voi olla sellainenkaan, joka ei tunne mitään. POLIITIKOT voisivat ottaa tunnetyössä mallia yritysmaailmasta, viestinnän professori Kantola neuvoo. – Joskus opiskeluaikojen kesätöissä suomensin pätkiä Bill Clintonin puheista. Hallitus voisi nyt kehysriihen jälkeen rakentaa yhteistä, positiivista tunnetta ja näyttää sitä ulospäin. – Myönteinen tunteiden merkitys on oivallettu yrityksissä. 4.6.2021 37 – Keskustan Annika Saarikko on erottunut edukseen. Olen haastatellut huippujohtajia, hekin osaavat jo puhua lämpimästi tunneälystä, Kantola kertoo. Meillä ei ole totuttu tunteisiin vetoaviin poliittisiin puheisiin. – Poliitikkojen näkökulmasta on varmasti vaikea myöntää sitä, että tunteet ohjaavat päätöksentekoa, mutta kyllä sitä teflonia voisi vähän raottaa
Lohdutusta tulee monestakin suunnasta, mutta oman elinkeinon pitkäjänteisempi turvaaminen näyttää tällä hetkellä mahdottomalta tehtävältä. Nyt koko toimiala lyötiin polvilleen kymmenessä kuukaudessa kiristyneen päästökaupan ja verotuksen ansiosta. HANNU ISOKÄÄNNÄN johtama Megaturve Oy työllistää vakituisesti 12 henkeä. Ja tulot sekä työpaikat valuvat samalla ulkomaille. Sesonkiaikana palkkalistoilla on ollut parhaimmillaan jopa 35 henkeä, joista merkittävä osa on nuoria kesätyöläisiä. Laitoksille luvattu polttoturpeen verovapaan käytön alarajan tuplaaminen on Isokäännän mukaan lähinnä tekohengitystä. Tieto jopa kahdeksan turveyrittäjän lähdöstä oman käden kautta viimeisten vuosien aikana vetää alan kokeneen toimijan hiljaiseksi. Emme me mitään tukia tarvitsisi, jos saisimme vaan harjoittaa elinkeinoamme. Siihen ei poliittista tahtoa tunnu päättäjiltä löytyvän, Isokääntä harmittelee. – Sopimuksia sanotaan jo nyt irti eikä niitä turvetuottajien kanssa enää uusita. – Vielä 1990-luvulla tehtiin turveyrityksistä mediaan positiivisia juttuja ja iloittiin maaseudulle tulevista uusista työpaikoista. PAHIMMIN suomalaisen turveyrittäjän sydänalaa ruopaisee tieto siitä, että polttoturve korvataan lämpölaitoksissa yhä enenevässä määrin Venäjältä rahdattavalla hakkeella. Rekkaralli Venäjän suunnasta on jo melkoinen. Niitä päästöjä vain ei kukaan noteeraa oikein missään. Merijärveläisen turveyrittäjän Hannu Isokäännän kommentti huhtikuun kehysriihessä päätetyistä toimenpiteistä alan tukemiseksi kertoo paljon kentällä vallitsevasta mielialasta. Kyseisillä summilla ei välttämättä ole merkitystä ainakaan isojen energiatoimijoiden tulevaisuuden suunnitelmille. – Turpeen luokittelu uusiutuvaksi energiamuodoksi on ollut koko ajan tavoitteena. – Tänä kesänä tuskin päästään edes puoleen tuosta määrästä, toimitusjohtaja arvioi. Eniten tulilinjalla olleen polttoturpeen osuus yhtiön koko turvetuotanTurveyrittäjien ahdingosta ei ole nopeaa ulospääsyä Tarjolla enää lohdutuspalkintoja TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: MARIA SEPPÄLÄ Megaturve Oy:n toimitusjohtaja Hannu Isokääntä ei odota hallituksen tukipaketilta ihmeitä tekevää vaikutusta, koska alan tulevaisuudennäkymät on ajettu alas EU-tason päätöksillä.. 4.6.2021 38 Ilmiöt – TUNTUU lähinnä jonkinlaiselta lohdutuspalkinnolta
Tiukinta on luonnollisesti niillä, jotka eivät ole vielä saaneet mittavia hankintojaan edes maksettua. TILANNE on monien turvetuottajien osalta ajautumassa siihen pisteeseen, että käsiin uhkaavat kuivua sekä tuotantoalueet että tuotantoon tarkoitettu kalusto. – Liettuaan mekin olemme joskus käyneet kauppaa. TURPEEN TUOTANTO 1 000 m³ 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kasvuja ympäristöturve Palaturve Jyrsinturve ENERGIATURVE 1000 m³ 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 KASVUJA YMPÄRISTÖTURVE 1000 m³ 15 000 26 800 23 400 21 800 13 424 21 727 20 415 10 945 9 411 9 500 19653 11 443 6 513 1 800 2 190 2 000 1 580 970 2 190 1 653 1 153 1 425 1 600 2 580 2 002 2 352 TURPEEN TUOTANTO TI LA ST O KE SK U S TI LA ST O KE SK U S * Turpeen kulutuksen nousu vuonna 2018 johtui puupolttoaineiden saatavuuden hetkellisestä heikkenemisestä kylmän ajanjakson aikana. – Semmoistakin keskustelua on käyty, että pitäisikö valtion lunastaa itselleen noita nykyisiä turvetuotantoalueita, hän aprikoi. 4.6.2021 39 nosta on ollut noin 60 prosenttia. Sen korvaaminen kasvuja kuiviketurpeella ei ole Isokäännän mukaan niin yksinkertaista, vaikka jälkimmäisille markkinoita voi riittää aina Keski-Eurooppaa myöten. – Luvat ovat kalliita ja niiden anominen on monen byrokraattisen koukeron takana. Ja asiaan kuuluu, että hakemuksista tietysti valitetaan. Nykyään sinnekin vaaditaan jo ihan uutta kalustoa, Isokääntä tietää. – Suon koostumus on monesti sellainen, että kasvuturvetta on alueen keskellä ja sitä on ehkä vain noin kymmenen prosenttia. Pika-apua ei ole odotettavissa myöskään EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta JTF:stä. Vapun aikoihin suoritettu moottorimarssi Helsinkiin osoitti kuitenkin, että ymmärrystä turvetuottajien ahdinkoon löytyy myös kehäkolmosen sisäpuolelta. Monet ihmiset tulivat kuitenkin ystävällisesti juttelemaan ja sanoivat, että olette ihan oikealla asialla, kun haluatte pitää myös maaseudun asuttuna. *. SE ON joka tapauksessa selvää, että uusia turpeennostolupia tuskin kukaan alan toimija suunnittelee tällä hetkellä hakevansa. Jatkossa on vaarana käydä niin, että suurin osa käytettävissä olevasta turvealasta jää nostamatta ja ajautuu joutomaaksi, hän toteaa. – Se ei korvaa tehtyjä investointeja, vaan on tarkoitettu lähinnä uudelleenkouluttamiseen ja korvaavien elinkeinojen sekä uuden tekniikan rahoittamiseen, Isokääntä miettii. Turvetyöryhmään tuottajien edustajana kuulunut Isokääntä on harmissaan siitä, että turve on monien ihmisten mielikuvissa noussut lähes kirosanaan verrattavissa olevaksi käsitteeksi. Hannu Isokäännällä ei ainakaan toukokuun puolivälissä ollut vielä minkäänlaista tietoa siitä, minkälaisiin kohteisiin kehysriihessä luvattu yhteensä 70 miljoonan arvoinen valtion tukipotti tullaan käyttämään. – Turvetuotannon alasajossa kyse on monille ainoasta elinkeinosta. TURPEENNOSTOSSA käytettävän kaluston jälleenmyynnille ei markkinoita tahdo löytyä edes maan rajojen ulkopuolelta. – Etukäteen oli odotuksissa, että vähintään rekkojen kumit tullaan puhkomaan välittömästi. Halutaanko täällä maaseudulla ylipäätään olevan asukkaita ja elämää, toimitusjohtaja pohtii. Megaturve Oy on siinä mielessä paremmassa asemassa kuin moni kollegansa, että yhtiön toimenkuvaan kuuluu myös metsätaloutta, koneurakointia ja maanrakennusta. Vuotta 2018 lukuun ottamatta kulutus on viime aikoina vähentynyt lähinnä päästöoikeuden hinnannousun sekä turpeen kärsimän imagohaitan vuoksi
Hän pelasi 1980-luvun alussa SM-sarjaa Mikkelin Palloilijoiden riveissä, ja sittemmin hän on toiminut lajin parissa lukuisissa luottamustehtävissä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin huipulla. Vuosituhannen vaihteessa hän ryhtyi reissaamaan maajoukkueen perässä myös ulkomailla. Futiksen juniorityö on myös äärimmäisen arvokasta nuorisotyötä. Hän myöntää silti ottaneensa Suomen kisoihin pääsyn myös hyvin henkilökohtaisesti, poistihan se vuosisadan mittaisen trauman kisapaikan odotuksesta. Rehn uskoo, ettei koronakaan pysty estämään Suomessa odotettavissa olevaa kisahuumaa ja lajin nostetta. UNELMASTA TULEE TOTTA TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KOVANA futismiehenä kentällä ja kentän laidalla tunnettu Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo iloitsevansa EM-kisapaikasta ennen kaikkea joukkueen ja sen pelaajien puolesta. KANSANEDUSTAJA Paavo Arhinmäki on laskujensa mukaan katsonut paikan päällä 122 Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen ottelua. Yhtä murhenäytelmäähän se on ollut, Arhinmäki myöntää kirjassaan Kaiken se kestää – maajoukkuekannattajan tunnustukset. Maajoukkuekannattajan tunnustukset. Mikkelin Palloilijoita urallaan edustanut Rehn ja Mikkelin Kissojen ja maajoukkueen Kalle Nieminen seurasivat sulassa sovussa juniorien Mikkeli Cup -turnausta.. – Huuhkajat on pelannut erinomaista futista ja joukkuepeliä, ja todellakin ansainnut paikkansa EM-kisoissa, Rehn suitsuttaa. Arhinmäki näki ensimmäisen maaottelunsa Olympiastadionilla vuonna 1986. 4.6.2021 40 Urheilu Kesäkuun toisena viikonloppuna suomalaisilla on muutakin jännitettävää kuin kuntavaalit. Lohko on kova, mutta niin on Suomikin. Arhinmäen kirja on oivallinen kisatunnelmaan johdattaja. KORONAN vuoksi EM-kisojen yleisömääriä on rajoitettu, mutta täysin tyhjille katsomoille Suomen ei tarvitse pelata. Rehn toivoo näkevänsä Huuhkajilta kisoissa luovaa peliä, tiivistä puolustusta ja rohkeita vastahyökkäyksiä. Kansanedustaja malttaa olla kirjoittamatta liikaa politiikasta, vaikka ottaakin aiheellisesti kantaa muutamiin kansainvälisen jalkapallon epäkohtiin, kuten kisojen myöntämiseen ihmisoikeuksia polkeville maille. – Toivon, että yhä useammat nuoret pojat ja tytöt saavat innoitusta kisoista ja löytävät lajin pariin. WSOY, 288 s. Kööpenhaminassa pelattavaan Suomen avausotteluun pääsee 11 000 katsojaa ja kahteen Pietarissa pelattavaan peliin 30 500. – Suomen maajoukkuejalkapallo käsittää lukemattomia pieniä toivon pilkahduksia, jotka kerta toisensa jälkeen ovat sammuneet, hän kirjoittaa. – Kun pelaa ”löysin rantein” ja antaa kaikkensa, niin peli kulkee ja tulostakin tulee jos on tullakseen. Rehn kertoo jännittävänsä Suomen pelejä kotija mökkikatsomossa. Lauantai-iltana kello 19 Suomen miesten maajoukkue pelaa historiansa ensimmäisen ottelun jalkapallon EM-kisojen lopputurnauksessa. – Huumorilla on sijansa elämässä, mutta auliisti myönnän, että kun marraskuussa 2019 twiittasin, että futiksen EM-kisapaikallaan Suomi lunasti paikkansa täysivaltaisten eurooppalaisten kansakuntien joukossa, en vähimmässäkään määrin vitsaillut! REHNIN mukaan jalkapallo ei ole hänelle pelkkä harrastus, vaan elämäntapa. Suomenmaan haastattelemat keskustalaiset jalkapallofanit myöntävät, että kisat kutkuttavat mahanpohjaa jopa enemmän kuin vaalit. Arhinmäki johdattaa kisatunnelmaan yli sadan maaottelun kokemuksella ”Suomi lunasti paikkansa eurooppalaisten kansakuntien joukosta” Merja Rehn Huuhkajat tai juniorijalkapallo, Olli Rehn viihtyy katsomossa. Hän jos kuka osaa kertoa, miltä pitkä matka arvokisoihin on kannattajasta tuntunut. ANNUKKA KAARELA Paavo Arhinmäki: Kaiken se kestää. Jos kisat olisi järjestetty alkuperäisen aikataulun mukaisesti viime kesänä, hän olisi mennyt paikan päälle, mutta aikoo nyt noudattaa THL:n linjausta ja pysytellä Suomessa. Suuret yleisömäärät ja täydet katsomot ovat Rehnin mukaan osa lajin henkeä, mutta hän sanoo luottavansa Euroopan jalkapalloliitto Uefan ja kansallisten terveysviranomaisten arvioihin siitä, minkä verran ihmisiä katsomoihin voidaan turvallisesti ottaa
Mutta korona tuottaa monenlaista poikkeuksellista. Westinen vertaa peliä lokakuussa 1997 Olympiastadionilla pelattuun surullisenkuuluisaan Suomi–Unkari-otteluun, jossa Suomi tupeksi viimeisellä minuutilla jatkopaikan MMkarsintoihin niin ikään kaatosateessa. – Lopussa ilmestyi vielä sateenkaari taivaalle. Sitten hän kuvailee kokevansa Suomen ensimmäisen kisapaikan sen historiallisen kontekstin kautta. LOPUKSI Westiseltä on kysyttävä keskustan vaalija Huuhkajien kisamenestyksen mahdollisesta riippuvuudesta. Ikävä tosiasia on, että aina kun Leijonat on juhlinut jääkiekon maailmanmestaruutta, voittoa on edeltänyt keskustan rökäletappio eduskuntavaaleissa. – Se on aavistuksen ristiriitaista, että olemme kiertäneet pienempiäkin otteluita ulkomailla ja nyt kun on se iso hetki, niin se ei ole mahdollista. 4.6.2021 41 Te ro La hti ESPOOLAINEN jalkapallofani Matias Ollila hakee hetken sanoja, kun häneltä kysyy, mitä Huuhkajien pääsy EM-kisojen lopputurnaukseen hänelle merkitsee. KESKUSTAN puoluetoimistolla viestinnän poliittisena suunnittelijana työskentelevä Ollila innostui jalkapallosta opiskellessaan poliittista historiaa Turun yliopistossa. Mikkelin Palloilijoita urallaan edustanut Rehn ja Mikkelin Kissojen ja maajoukkueen Kalle Nieminen seurasivat sulassa sovussa juniorien Mikkeli Cup -turnausta. – Niin paljon oli niitä hetkiä, kun oli tuskaista ja vaikeaa. Otteluiden lisäksi reissuissa tärkeää on yhdessäolo, hyvä ruoka ja juoma sekä mahdollisuus päästä näkemään eksoottisia maita. WESTINENKIN oli alun perin menossa katsomaan pelejä paikan päälle Pietariin, mutta totesi sitten, ettei matkustaminen tässä tilanteessa tunnu järkevältä. Tärkeintä hänelle on, että kisat ylipäätään järjestetään. RATKAISEVAN Liechtenstein-pelin lisäksi Westisen mieleen jäi erityisesti kesäkuussa 2019 Tampereella pelattu ottelu Bosnia-Hertsegovinaa vastaan. YSTÄVÄPORUKALLA oli alun perin liput myös kaikkiin Suomen EM-alkulohkon peleihin. ”Koko juttu oli kuin tähtiin kirjoitettu” ”Niin paljon oli hetkiä, kun oli tuskaista ja vaikeaa” Merja Rehn Jussi Westinen juhlii Suomen EM-kisapaikkaa. – Molempia tietysti odotan, mutta kyllä ne EM-kisat enemmän jännittävät, tutkija myöntää. Nyt onni oli kääntynyt, ja täysi Ratinan stadion pääsi juhlimaan Huuhkajien voittoa. EM-kisapaikkaan johtaneista kotipeleistä hän katsoi paikan päällä kaikki lukuun ottamatta Turussa pelattua Armenia-ottelua. Matias Ollila ja Erno Miettinen tuijottavat tyhjin katsein kentälle Espanjalle hävityn ottelun jälkeen syyskuussa 2013. Te ro M än tylä. Hän huomasi talvella hiihdon MM-kisojen aikaan, että urheiluhullu kansa janoaa menestystä ja suuria tunteita poikkeusvuoden vuoksi jopa enemmän kuin tavallisesti. Maajoukkueen fanitus tuli kuvioihin puolivarkain. Jos sen vielä pystyy tekemään jossain terassilla, jossa on tarjolla hyvää olutta, niin mikä ettei. – Epäilen että ilman Huuhkajien fanitusta en olisi välttämättä käynyt esimerkiksi Transnistriassa tai Färsaarilla. Huuhkajat tai juniorijalkapallo, Olli Rehn viihtyy katsomossa. Ei kai tutkija arvele, että jalkapallon suhteen muodostuu vastaavaa yhteyttä. Ollila uskoo, että pelit tulevat olemaan kotikatsomossakin hieno kokemus. Tutkija toivoo, että kisat tuovat tullessaan huikeita tarinoita, joiden mukana suomalaiset saavat elää. Nykyään peleissä käy kuuden hengen ydinryhmä, jonka jäsenille matkat ovat harvinainen tilaisuus viettää aikaa yhdessä ruuhkavuosien keskellä. Westinen kertoo seuranneensa maajoukkuejalkapalloa 1990-luvun puolivälistä lähtien. – Tässä on koronan vuoksi tiettyä patoumaa, että on kova hinku päästä näkemään kavereita, ja urheilun seuraaminen yhdessä on aina valtavan hieno kokemus. Tiedossa on siis kaikkien aikojen kesä. – Siitä ei vielä dataa, kun Suomi ei ole EM-kisoissa ollut. Ja nythän ovat kyseessä kuntavaalit. Stadionille otettavaa yleisömäärää on kuitenkin rajoitettu, eikä uusissa lippuarvoinnoissa onni enää suosinut. Olettaisin kyllä, että jopa monelle keskustalaiselle kelpaisi yhdistelmä “vaalitappio ja heti perään jalkapallon Euroopan mestaruus”, Westinen lohkaisee. Jokainen matsi on semmoinen, että Suomi voi pärjätä. – Suomalainen urheilukulttuuri saavuttaa jälleen jotain uutta. On mahtavaa elää tämmöinen hetki, Ollila sanoo. – Alkoi jo hiipiä mieleen ajatus, että entä jos ne perutaankin kokonaan, kun Suomi vuosikymmenten yrittämisen jälkeen on vihdoin päässyt mukaan. Kaverukset löysivät paikkansa Huuhkajien fanikatsomosta Pohjoiskaarteesta ja ryhtyivät tekemään matkoja myös maajoukkueen vieraspeleihin. Kesäilta oli trooppisen kuuma ja painostava, kunnes Teemu Pukki tykitti Suomen 1–0 johtoon ja taivas räjähti. Tuntuu, että se koko juttu oli kuin tähtiin kirjoitettu, Westinen kertaa. VAALIT ja futis ovat tamperelaisen politiikan tutkijan Jussi Westisen intohimot. Hän oli aiemmin seurannut lähinnä jääkiekkoa, mutta lähti opiskelukavereiden mukana myös turkulaisten futisseurojen peleihin. Pietariin menon Ollila päätti perua Venäjän epäselvän koronatilanteen takia, mutta Kööpenhaminaan matkustamisen hän olisi arvioinut turvalliseksi. Nyt Suomi menee kisoihin, eikä pelkästään mene, vaan on oikeasti hyvä
Uusi viestintäväline televisio toi olohuoneisiin Vietnamin sodan ja Biafran nälkäänäkevät lapset. HOKKANEN omisti nuoruudestaan 15 vuotta taistolaisuudelle. Seurauksena oli potkut töistä ja leimaaminen CIA:n agentiksi. 4.6.2021 42 Kirjat TAISTOLAISMENNEISYYS on aihe, joka muistelmissa ohitetaan mielellään mahdollisimman vähällä huomiolla. Neuvostoliitto oli voimakas ja mahtava ja sen propaganda väkevää. HOKKANEN oli politiikan jättäessään 32-vuotias. Hän liittyi niin sanottuihin kolmaslinjalaisiin, jotka pyrkivät puolueen yhdistämiseen. Taistolaisvähemmistöllä oli oma varjo-organisaationsa puolueen sisällä, ja sen leipiin Hokkanenkin työllistyi. Hän oli innokas partiolainen, kunnes tempautui Euroopan hulluna vuotena 1968 mukaan taistolaisuuteen. Hokkasen eläkepäivillään kirjoittama kirja on mielenkiintoinen, mutta valitettavan rönsyilevä. Kirjailijan mukaan kyseessä eivät ole muistelmat, vaan ”ideologis-poliittinen jälkikirjoitus”. Äiti oli toivonut pojastaan pappia, mutta tulikin punapappi. Tavalliselle lukijalle ideologiaa on liikaa. Taistolaisuus ja valtioterrorin perintö. – Punaiset proletaarista internationalismia julistavat lippumme olivat tahraantuneet lukemattomien viattomien ihmisten vereen. Kommunistit olivat mukana hankkeessa, jossa Karjalainen olisi tuotu mustana hevosena vuoden 1982 presidentinvaaleihin. Taistolaisille nimen antanut Taisto Sinisalo oli Hokkasen mukaan pumpulipoliitikko, liikkeen todellinen ideologi oli Jokinen. ”Aivonsa narikasta haettuaan” Hokkanen pääsi töihin lautapojaksi. Osansa oli Hokkasen mukaan myös Suomessa vallinneella valheellisella ystävyyden ilmapiirillä. Ensin Hokkasesta tuli rauhanaatteen puolustaja. Jotain piti tehdä. Hokkanen kertoo heränneensä uskontoja yhteiskuntakritiikkiin lukiossa. ”Massamurhavaltion tarmokas asiamies”, ”nykyajan suurimman ihmisteurastamon puolustaja” – siinä pari esimerkkiä synkistä luonnehdinnoista, joilla Hokkanen ruoskii nuorta itseään. Hokkasen mukaan ratkaisu perustui tunteeseen, ei järkeen. Kun Neuvostoliiton tankit vyöryivät Prahaan elokuussa 1968, hän vastusti miehitystä. Neuvostoliiton ihmisoikeusrikkomuksista vaiettiin. Docendo, 498 s. Muiden taistolaisnuorten tavoin Hokkanen ryhtyi ihannoimaan Neuvostoliittoa ja pitämään väkivallan käyttöä Tšekkoslovakiassa oikeutettuna. Hän raitistui ja opiskeli rakennusmestariksi sekä päihdetyöntekijäksi. ANNUKKA KAARELA Lauri Hokkanen: Kenen joukoissa seisoin. Nuorten esikuva oli Otto Wille Kuusinen, ja he uskoivat Suomen olleen talvisodan hyökkääjä. Tämän historiallisen tosiasian edessä ei voi julistaa syyttömyyttä vaan kokea häpeää, ei kollektiivista vaan yksityistä, hän kirjoittaa. Nuoret tiesivät kyllä natsi-Saksan keskitysleireistä, mutta Stalinin hirmutekojen esille ottamista pidettiin neuvostovastaisuutena. Hokkasen lopullinen irtautuminen taistolaisuudesta voidaan laskea Ahti Karjalaisen ansioksi. Nuori mies seisoi väärissä joukoissa Punalippumme olivat tahraantuneet viattomien ihmisten vereen, Lauri Hokkanen katuu taistolaisuuttaan. SKP oli jakautunut etäisyyttä Moskovaan ottaneeseen enemmistöön ja neuvostomieliseen vähemmistöön. Hokkasen vappuna ilmestynyt kirja Kenen joukoissa seisoin on 500-sivuinen purkaus, jossa kirjailija katuu punaista menneisyyttään. La uri H ok ka se n ark isto Lauri Hokkanen kantoi Suomen lippua, kun ryhmä Mikkelin uusia ylioppilaita marssi kaupungin halki punaisten muistomerkille vuonna 1971.. Pikkuhiljaa hän leipääntyi ja kyllästyi jatkuvaan vihanpitoon enemmistöläisten kanssa. Kirja alkaa kerta toisensa jälkeen ikään kuin alusta: aina kun Hokkanen pääsee itse asiaan eli omaan taistolaisuuteensa, hän palaakin taas Leniniin ja Staliniin. Virallisesti Hokkanen työskenteli Tiedonantaja-lehden levikin parissa. Miksi ihmeessä, hän pohtii kirjassaan. HOKKANEN muutti Helsinkiin ja ryhtyi kokopäivätoimiseksi vallankumoukselliseksi. Pienissä piireissä alettiin keskustella yhä enemmän Neuvostoliiton ongelmista. Tähän Hokkanen ei halunnut osallistua. Kekkoselle jatkuva neuvostoystävyyden vakuuttelu oli poliittista peliä, mutta osaan nuorista se meni täydestä. Hän kantoi sukupolvensa tavoin sodan taakkaa ja ydinsodan pelkoa. Hän oli työtön, vailla koulutusta, avioeron partaalla ja alkoholisoitunut. Koko nuoruutensa liikkeelle uhrannut Lauri Hokkanen tekee toisin. LAURI HOKKANEN syntyi Mikkelissä vuonna 1950 tavallisen työläisperheen kuopukseksi. PIAN ajattelu radikalisoitui. Hän korostaa päätoimittaja Urho Jokisen roolia nuorten taistolaisten oppi-isänä
4.6.2021 43 Kirjat VIISIKYMPPINEN Ville muutti Helsinkiin nuorena miehenä 1990-luvulla ja osti asunnon Töölöntorin kupeesta. Kirjan ovat kirjoittaneet taloustoimittajat Karla Kempas ja Veera Tegelberg, jotka seuraavat työkseen asuntomarkkinoita. Kokoomus tosin kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin ja toimitti pelkän vapaamuotoisen selostuksen kannoistaan. Hän maksaa yhä lainaa asunnosta, jota ei enää omista. Jos osa rahasta olisi sen sijaan kiinni esimerkiksi metsässä, rahastoissa ja pörssissä, kaikki munat eivät olisi yhdessä korissa. Vastapaino, 348 s. Enää kolmasosa uudiskohteista myydään omistusasujille. ANNUKKA KAARELA Karla Kempas ja Veera Tegelberg: Voittajien ja häviäjien Suomi – asuntovarallisuuden uusjako. KIRJANSA lopussa toimittajat esittävät pitkän listan keinoja, joilla hintojen eriytymiseen voidaan koettaa vaikuttaa. VILLE ja Pauliina kertovat tarinansa keväällä ilmestyneessä kirjassa Voittajien ja häviäjien Suomi – asuntovarallisuuden uusjako. Varsinkin muuttotappioalueilla ja toisaalta myös pääkaupunkiseudulla hintojen laskuun olisi syytä varautua niin, ettei oma koti ole ainoa omaisuus. Lisäksi Kempas ja Tegelberg selvittivät, miten puolueet suhtautuvat asuntomarkkinoiden eriytymiseen. Kun he kymmenen vuoden kuluttua myivät kotinsa, sen hinta oli kolminkertaistunut. Muuttotappioalueilla asuntojen arvot ovat romahtaneet. Helsingissä hinnat ovat puolestaan kohonneet pilviin. SDP oli sitä mieltä, että asunnonomistajan on kannettava riskit itse. 2010-LUVULLA tilanne on muuttunut. Taloustoimittajat kehottavat varautumaan hintojen laskuun hajauttamalla omistusta. Tegelberg on saanut vastikään hankittua puolisonsa kanssa ensimmäisen omistusasuntonsa, kun taas Kempas asuu kalliisti vuokralla ja koettaa säästää pankin vaatimaa käsirahaa varten. Pauliina koetti kaupata kotiaan itse ja tarjosi sitä jopa ilmaiseksi seurakunnalle, tuloksetta. Keskustan vastaukset toimittajien kyselyyn eivät yllätä. Kun Pauliina muutama vuosi sitten päätti myydä asuntonsa, yksikään kiinteistönvälittäjä ei suostunut ottamaan sitä myyntiin. Perussuomalaisten mielestä kaikki asumiseenkin liittyvät ongelmat ratkeaisivat, kunhan autoilun verotusta kevennettäisiin. Meistä jopa kaksi kolmasosaa asuu omistamassaan asunnossa, kun esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa vuokralla asuminen on omistusasumista suositumpaa. Asuntosijoittaminen on yleistynyt, ja sijoittajat vievät käsistä kasvukeskusten pienet asunnot. Yhtä hyvin ei käynyt nelikymppiselle Pauliinalle, joka hankki vuonna 2007 kerrostaloasunnon pohjoiskarjalalaisesta pikkukaupungista. Ensiasunnon ostajien määrä onkin romahtanut ja vuokralla asuminen yleistynyt. Tämä koskee myös kirjan kirjoittajia. Kun asunto viimein kolmen vuoden kuluttua meni kaupaksi 30 000 eurolla, Pauliina teki tappiota yli 70 000 euroa. Kempaksen ja Tegelbergin mukaan suomalaiset ovat asunnonomistajakansaa. Koska kaikilta puolueilta ei löytynyt lainkaan kirjallisia linjauksia asuntopolitiikasta, toimittajat tekivät niille kyselyn aiheesta. Arvostettujen alueiden asuntoihin pääsevät käsiksi enää vain todella rikkaat. Lama oli painanut hinnat alas, joten Ville puolisoineen sai 86 neliön asunnon 530 000 markalla, nykyrahassa 89 000 eurolla. Jos iäkäs suomalainen haluaa myydä syrjäseudulla sijaitsevan omakotitalonsa, hän ei välttämättä saa ostettua sen hinnalla edes yksiötä palvelujen läheisyydestä. Omistusasumisen yleisyyden vuoksi valtaosa suomalaisten varallisuudesta on sidottu seiniin. Tavallisille suomalaisille toimittajilla on yksi neuvo ylitse muiden: hajauta omistuksesi. Esillä on muun muassa valtiovarainministeri Matti Vanhasen esitys asuntosijoittajia suosivan yhtiölainajärjestelmän kiristämisestä. Koti on ollut varallisuutemme peruskivi, joka on toiminut vakuutena muille lainoille, puskurina taloudellisesti tiukassa tilanteessa ja vanhuuden turvana. Ville ja puoliso saivat asunnosta mukavan pesämunan, jonka turvin he pystyivät ostamaan hulppean arvohuoneiston Katajanokalta. Asunto ei ole enää aina turvallinen sijoitus, sillä markkinat ovat eriytyneet voimakkaasti. Keskustaa miellyttänevät keinoista myös etätyön lisääminen, maakuntakeskusten tukeminen pelkän metropolialueen sijaan ja verohelpotukset niille, jotka joutuvat myymään asuntonsa tappiolla. Se vaati puolueista vahvimmin, että valtion olisi tultava vastaan asuntojen arvojen laskua muuttotappioalueilla. NUORTEN taloustoimittajien kirja perustuu tavallisten suomalaisten tarinoiden ohella kymmeniin asiantuntijahaastatteluihin. Pahimmassa tapauksessa talo ei mene lainkaan kaupaksi. Asunto ei ole enää aina varma sijoitus
Muutama on jopa antanut merkitä, että uudemmankin kerran voi ottaa yhteyttä. – Se ei innosta äänestämään minkään puolueen ehdokasta. Mutta minulle tuli sellainen olo, että puhelun jälkeen hän jäi harkitsemaan, että kävisi kuitenkin katsomassa kotikuntansa ehdokaslistat läpi. Peltosen mukaan kuntapolitiikassa jurppii varojen yli eläminen ja valtakunnan tasolla esimerkiksi EU:n elpymispaketti. KESKUSTA sitouttanut soittokampanjaansa aktiivien joukon sekä puoluejohdon, kansanedustajat ja mepit. – Ihmiset moittivat usein ensimmäisenä oman kuntansa poliitikot, ja siitä se aasinsilta sitten lähtee, hän naurahtaa. Vuorinen sanoo, että keskustaan suhtaudutaan puhelujen perusteella avoimin mielin. 4.6.2021 44 PAULIINA POHJALA ONKO HETKI AIKAA. – Ja kysytään, että tyritäänkö se sote taas niin, ettei se mene maaliin. VUORINENKIN korostaa, että keskustelua viedään vastaajan ehdoilla. Näillä kysymyksillä karstulalainen keskusta-aktiivi Teijo Peltonen yleensä aloittaa, kun hän soittaa suomalaisille puolueen asioilla. – Ettei vaan kukaan ajattelisi, että tuo soittaja on niin tyhmä, etten ainakaan keskustaa äänestä, hän nauraa. Pirkkalainen uskookin, että ihmisten lähestyminen voi kohentaa äänestysaktiivisuutta. Iso-Ahon mukaan päällimmäinen tarkoitus ei ole tuputtaa ihmisille keskustan tavoitteita, vaan antaa heille mahdollisuus kertoa oman kotikuntansa asioista. – Ihmisten kohtaamisen ja kuuntelemisen taidon pitäisi olla keskustalaisille kunnia-asia. Mitä mieltä olette kuntanne päätöksenteosta. Pirkkalainen on itse kuullut soittokierroksellaan ihmisten pettymyksen siihen, että politiikka näyttäytyy riitelynä. Mielellään niitä tietenkin otan vastaan. – Pitää olla hyvä itsetunto kun alkaa kyselemään, mutta sehän meillä keskustalaisilla on. – Eräskin mies sanoi, että ei aio todellakaan käydä äänestämässä. Keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho kertoo, että kuntavaaleihin mennessä on tarkoitus tehdä jopa 10 000–20 000 puhelua eri puolille maata. – Jos tämä johtaa ajatustenvaihtoon ja aitoon keskusteluun, niin aina parempi. – Tämä on ollut kaikkinensa hyvä kampanja, koska olemme tavoittaneet myös niitä ihmisiä, jotka eivät käy torikahveilla antamassa palautetta. PELTONEN sai tehtäväkseen kilautella Kouvolaan suuntaan. PUOLUESIHTEERI Riikka Pirkkalaisen mukaan keskusta halusi paikata puheluilla sitä, että koronan vuoksi ihmisiä ei ole voinut kohdata turuilla ja toreilla normaaliin tapaan. – Monen kanssa puhuttiin, että olisi tosi tärkeää, jos valtuutetut voisivat käydä säännöllisesti eri alueilla kuuntelemassa ihmisiä. Sekä kuntaettä valtakunnanpolitiikka saavat herkästi kuulla ihmisiltä kunniansa. Kymmenien keskustelujen kokemuksella Peltonen kuitenkin sanoo, että homma ei sovi heikkohermoiselle. – Että näistä ei tulisi pelkästään somevaalit, hän sanoo. – Tänne Keski-Suomeen olisi kylläkin helpompi soittaa, kun keskustan kannatus on täällä korkeammalla, hän toteaa. – Numerot valitaan vaihtelevin painotuksin, mutta koko maahan soitetaan ja kaikenlaisia ihmisiä lähestytään. Savonlinnalainen pitkän linjan keskustalainen Eeva Vuorinen on myös saanut oman listansa puhelinnumeroita – ja hän sanoo soittelevansa niihin mielellään. Vuorisen mukaan ihmiset kokevat, että kunnanvaltuutetut jäävät etäisiksi. PELTONEN ei kauppaa ihmisille keskusta-aatetta vaan kuulostelee, onko puhelimen toisessa päässä oleva ihminen ylipäätään kiinnostunut politiikasta. Turveyrittäjänä toiminutta Peltosta jopa hieman harmittaa, etteivät yksittäiset asiat kuten turve nouse esiin keskusteluissa. Noin puolet vastaajista sanoo tutkineensa kuntavaalien ehdokaslistoja, mutta harva on valinnut ehdokkaansa. – Saan kyllä ohjeita, miten asioita pitäisi hoitaa kuntapolitiikassa. – Jotkut sanovat, että voisihan sitä kepuakin kokeilla. – Jos juttu luistaa, viimeisenä voi kysyä, onko mahdollista että äänestäisitkin keskustaa. – Vapaita ääniä on soittojen perusteella paljon, Peltonen sanoo. Luuria tulee korvaan hyvin harvoin, ja Peltosen mukaan noin 60 prosenttia vastaa, kun tuntematon numero soittaa. Keskusta kilauttaa tuhansille suomalaisille Kuntavaalit
– Autokampanja tekee juuri tämän, kun ehdokkaat tuottavat kampanjan aikana materiaalia myös someen, puoKeskustan kuntavaalikampanja on sopiva miksaus entistä ja uutta Kuntavaalit Apilatarroja, Kepukrokoja ja pop up -telttoja TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ, LAURI HEIKKILÄ Helsingin Narikkatorille päästiin kuin päästiinkin pystyttämään myös keskustan vaalimökki.. Meille tärkeissä paikallistason vaaleissa rakennamme tunnettavuutta myös identiteettityötä varten. 4.6.2021 45 KESKUSTA on vetänyt poikkeusajan kuntavaalikampanjaansa osin poikkeuksellisinkin keinoin. Keskusta aikoo tehdä sloganillaan puoluetta suomalaisille tunnetummaksi paitsi kuntavaalien aikaan myös pitkällä aikavälillä. Perinteiseen kohtaamisiin perustuvaan kampanjointiin tottunut puolue on ottanut entistä suuremman digiloikan, mutta halunnut samalla näkyä myös kaduilla, teillä ja kylänraiteilla. Sitäkin tärkeämpi tavoite nivoutuu Pirkkalaisen mukaan myös sosiaalisen median sisällön tuottamiseen. – Paikallisuudesta ponnistavalle puolueelle ei riitä, että puoluetoimistolta lähetetään somekuvia tai K-Studiota, vaan kyllä meidän on tärkeä näyttäytyä paikallisena liikkeenä ympäri Suomen, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen lausahtaa. PUOLUEEN vaalisloganiksi lanseerattu Se kotimainen on Pirkkalaisen mukaan ollut hyvin esillä vaalityössä. PUOLUETOIMISTON osalta esimerkkiä kentälle on annettu muun muassa sadalle erikseen rekrytoidulle ehdokkaalle lähetettyjen automagneettitarrojen avulla. – Liikenteessä ympäri Suomen vilahtelevat apilatarrat pitävät keskustaa esillä ja istuvat myös poliittiseen keskusteluun autoilusta. – Olemme paikallisiin tarpeisiin syntynyt puolue. Perinteisessä kampanjoinnissa ei kuitenkaan juuri kaivata puoluetoimiston ohjeita, se kyllä osataan paikallistasolla, Pirkkalainen vakuuttaa
– Se jaettiin Helsingin Uutisten välissä. HELSINGIN Keskusta on niin ikään joutunut koko kampanjan ajan painimaan tiukkojen kokoontumisrajoitusten kanssa. Tuoreen toiminnanjohtajan Noora Juvosen mukaan vaalitaisto käydään yhä enenevässä määrin sosiaalisen median kanavilla. Eurantien alikulustaKappelimäenkoulullejakoulunhiekk akentälle KoulutienjaKoulukujanristeyksessä.Paluuv esitornin mäelle,jossavieraskirjaannimensäkirjaama llaosallistuuarvontaanreitinkiertäneidenkesken. – Olemme vuokranneet ehdokkaiden esittelyä ensimmäistä kertaa katutasosta tyhjiä näyteikkunoita. Lisäksi ehdokkaat ovat saanet jakaa lehteä omille kohderyhmilleen. Kokoontumisrajoitusten vallitessa on myös katunäkyvyyteen pitänyt kehittää toiminnanjohtajan mukaan uusia ideoita. Tee useita toistoja ja pidä tauko. Mukana pussissa on toimintaohjeet. RASTI 4 Katrin, Jaakon ja Juhan leikkipuistotreenit Liukumäkihaaste Montako kertaa ehdit laskea liukumäestä 30 sekunnissa. Työnnä käsillä itsesi takaisin ylös. RASTI 4 Katrin, Jaakon ja Juhan leikkipuistotreenit Liukumäkihaaste Montako kertaa ehdit laskea liukumäestä 30 sekunnissa. – Huomasin auton olevan vapaana ja siitä ajatus lähti. Suopellontietä pitkin Palmusen leikkipuistoon Hannuksenpolulla. Kunnallisjärjestö on kätkenyt niitä 50 kappaletta erilaisiin paikkoihin ympäri pitäjää. Aikuiset toimivat ajanottajina. Liike myös lämmittää lihakset, nostaa sykettä sekä vilkastuttaa verenkiertoa koko kehossa. Lisäksi voit jakaa kuvia urheilusuorituksistasi Facebookissa merkitsemällä kuvaan @LaitilanKeskusta Seuraavalta reitin varrelta rastit löytyvät: Lähtövesitorninmäeltä,jostakuljetaankun toportaitaportaidenlähtöpisteelle(rasti2).Käänny oikealle VarppeentiellejasieltävasemmalleVainioEerolantielle.Vainio-Eerolantienpäästäpolkuapitk inkäännytään vasemmalle Suopellontielle. KESKUSTAN Varsinais-Suomen piirin kampanjoinnissa luotetaan myös autoiluteeman voimaan. Tee yhtä monta, jotta pääset korkeuksiin. Vesitorninmäeltä löydät myös vieraskirjan, johon nimesi kirjoittamalla osallistut kesäisten palkintojen arvontaan. Syttyäntietä pitkin Eurantien yli ja Matovuorentieltä pitkin Jousipuistoon Kaaritien varressa.JousipuistoltaPähkinäpensaanpäivä kodilleja sieltä Kaaritietä pitkin Ilomäentielle ja sieltä Tiililän leikkipuistoon Kalevantien varrella. Siirrä sitten takapuoli ilmaan penkin etupuolelle. Työnnä käsillä itsesi takaisin ylös. 8 Keskusta Laitila Ylös, ulos ja lenkille! Laitilan Keskustan kuvasuunnistus haastaa kiertämään tehtävärasteja Laitilan Keskustan kuntavaaliehdokkaat haastavat laitilalaiset kiertämään liikuntarasteja kuvavihjeiden takaa paljastuvilla rasteilla. Alla ohjekuva vuorikiipeilijän kurotuksiin. Keskustanuorten aikanaan lanseeraamasta Kenubiilistä on fiksattu kampanjakäyttöön Kepupiili. Montako vuorikiipeilijän kurotusta arvelet, että sinne olisi matkaa. Tee useita toistoja ja pidä tauko. Logot jouduttiin tietysti vaihtamaan uusiin, mutta hyvin auto on taas näkyvyyttä saanut, Vuola kiittelee. Kesäkuun kuntavaalien yhtenä hittituotteena Vuola mainitsee Taivassalon Keskustan kehittämät Kepukrokot. Kurkota oikealla kädellä ylös samalla kun nostat vasenta polvea. Kannattele kehon painoa sekä käsillä että jaloilla. – Kyse on krokotiilin muotoisista pehmoleluista. Laitilan keskustaehdokkaat järjestivät vaalikampanjassaan liikkumiseen inspiroivan kuvasuunnistuksen.. Siirrä sitten takapuoli ilmaan penkin etupuolelle. Lisäksi voit jakaa kuvia urheilusuorituksistasi Facebookissa merkitsemällä kuvaan @LaitilanKeskusta Seuraavalta reitin varrelta rastit löytyvät: Lähtövesitorninmäeltä,jostakuljetaankun toportaitaportaidenlähtöpisteelle(rasti2).Käänny oikealle VarppeentiellejasieltävasemmalleVainioEerolantielle.Vainio-Eerolantienpäästäpolkuapitk inkäännytään vasemmalle Suopellontielle. – Puolueet ovat keskenään sopineet, että Narikkatorilla sijaitsevien vaalikojut jäävät ainoiksi kiinteiksi vaalirakennelmiksi eikä varsinaisia vaalitilaisuuksia tulla muuallakaan järjestämään. Entä mitä kaikkea luulet, että huipulta näkisi. Piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola tunnustaa olevansa mainion idean taustalla. Aloitus ja lopetuspisteenä toimii vesitorni. Haastetta löytyy niin lapsiperheille kuin varttuneemmillekin kiertäjille. Lisää haastetta saat siirtämällä jalkoja kauemmaksi penkistä. Syttyäntietä pitkin Eurantien yli ja Matovuorentieltä pitkin Jousipuistoon Kaaritien varressa.JousipuistoltaPähkinäpensaanpäivä kodilleja sieltä Kaaritietä pitkin Ilomäentielle ja sieltä Tiililän leikkipuistoon Kalevantien varrella. Sallittuja ovat vain kääreelliset karkit, hän painottaa. Tee sama toisinpäin ikään kuin kiipeäisit kohti vuoren huippua. – Syötävää ei aluehallintoviraston suositusten mukaan saa tarjoilla. Liike vahvistaa käsilihaksia ja etenkin olkavarren takaosan lihaksia. Tehtävärasteja on mahdollista kiertää ajalla 25.5.-30.5.2021. Kannattele kehon painoa sekä käsillä että jaloilla. Lisäksi vaaliteemaan liittyen on ohjelmassa ollut muun muassa kuvasuunnistusta. Lisää haastetta saat siirtämällä jalkoja kauemmaksi penkistä. Koukista kyynärpäitä ja laske takapuoli lähelle maata. Tehtävärasteja on mahdollista kiertää ajalla 25.5.-30.5.2021. Dippipunnerus puistonpenkillä käsien vahvistamiseksi Istu penkille, ota kämmenillä kiinni penkin istuinosasta ja pidä polvet koukussa. Liike vahvistaa käsilihaksia ja etenkin olkavarren takaosan lihaksia. Myös tarjottavan suhteen pitää olla Juvosen mukaan tarkkana. VAALIKAMPANJOIDEN viimeinen vaihe on vahvasti sidoksissa koronarajoitusRASTI 1 Jukan, Jounin ja Ilmarin vuorikiipeilyrasti Alkulämmittelynä lähdetään kiipeämään vesitornin huipulle. Eurantien alikulustaKappelimäenkoulullejakoulunhiekk akentälle KoulutienjaKoulukujanristeyksessä.Paluuv esitornin mäelle,jossavieraskirjaannimensäkirjaama llaosallistuuarvontaanreitinkiertäneidenkesken. Dippipunnerus puistonpenkillä käsien vahvistamiseksi Istu penkille, ota kämmenillä kiinni penkin istuinosasta ja pidä polvet koukussa. Osaatko laskea mukana, kuinka monta laskua ehdit tehdä. – Niin kauan kuin kuuden henkilön kokoontumisrajoitus on voimassa, niin yksittäisten tai muutamien ehdokkaiden kaupunginosatilaisuudet ovat ainoita mahdollisuuksia tavata ehdokkaita kasvotusten, toiminnanjohtaja pohtii. Krokojen etsiminen ja palauttaminen on kuuleman mukaan saanut hienon vastaanoton, Vuola kehuu. Hannuksenpolkua pitkin Kivihankaankujalle ja sieltä Syttyäntielle. Koukista kyynärpäitä ja laske takapuoli lähelle maata. 4.6.2021 46 luesihteeri kuvaa. 8 Keskusta Laitila Ylös, ulos ja lenkille! Laitilan Keskustan kuvasuunnistus haastaa kiertämään tehtävärasteja Laitilan Keskustan kuntavaaliehdokkaat haastavat laitilalaiset kiertämään liikuntarasteja kuvavihjeiden takaa paljastuvilla rasteilla. Liike parantaa koordinaatiota, tasapainoa, lihasvoimaa ja liikkuvuutta helpottaen kävelyä ja seisomatasapainoa. Meidän on tärkeä näyttäytyä paikallisena liikkeenä ympäri Suomen. Hannuksenpolkua pitkin Kivihankaankujalle ja sieltä Syttyäntielle. Aikuiset toimivat ajanottajina. Vesitorninmäeltä löydät myös vieraskirjan, johon nimesi kirjoittamalla osallistut kesäisten palkintojen arvontaan. Aloitus ja lopetuspisteenä toimii vesitorni. Some-markkinoinnin ja ehdokkaiden omien esitteiden ohella Helsingin Keskusta on ottanut 200 000 kappaleen painoksen kahdeksansivuisesta tabloid-kokoisesta vaalilehdestä. Osaatko laskea mukana, kuinka monta laskua ehdit tehdä. Suopellontietä pitkin Palmusen leikkipuistoon Hannuksenpolulla. Haastetta löytyy niin lapsiperheille kuin varttuneemmillekin kiertäjille
Yleisön etsittäväksi tarkoitetut Kepukrokot osoittautuivat jättimenestykseksi Taivassalon Keskustan kampanjassa.. – Kunnallisjärjestöt ovat tehneet kampanjoitaan omien hyviksi havaittujen käytäntöjen mukaan. Keminmaan ja Tornion keskustaehdokkaat ovat kunnostautuneet tällä saralla erityisen ahkerina, Koronarajoitusten höltyminen pisti vauhtia myös Etelä-Pohjanmaan ehdokkaiden näkyvyyteen katukuvassa. – Sen takia tilaisuudet ovat olleet toistaiseksi enemmän pop up -tyyppisiä. MYÖS Lapissa vaalityötä organisoinut keskustapiirien yhteinen järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen kiittelee ehdokkaiden some-taitojen kehittymistä. – Tilaisuuksia pystytään rajoitusten puitteissa järjestämään jopa täällä Seinäjoella. Eihän se ihan reilua muita kohtaan ole, Kärsämä harmittelee. Pienemmistä kunnista puhumattakaan. Eli ehdokas tai ehdokkaat ovat menneet tietyksi aikaa johonkin paikkaan tekemään vaalityötä. 4.6.2021 47 ten höltymiseen. Torikokoontumisten ja terveysturvallisuuden kanssa pitää hänen mukaansa olla edelleen tarkkana, koska lipsumisia on jo nähty. – Perussuomalaiset ovat esiintyneet jo ilman maskia. Laajan maakunnan alueella organisoimista on Pesosen mukaan haitannut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin pitkään jatkunut kiihtymisvaihe. Esimerkiksi Vaasassa ja Seinäjoella kampanjointi on erilaista. – Anneli Jäätteenmäki esimerkiksi oli taitellut itsestään kuvan numeroineen Instagram-tililleen saatesanoilla ”Julkaisen täällä tämän kuvan, koska vastoin odotuksiani onnistuin tekemään sen ihan itse. Ehtona kutenkin on, että niitä ei saisi etukäteen mainostaa missään, toteaa keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin uusi toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä. – Yhteisiä siivoustalkoita on pidetty kampanjoinnin merkeissä varmasti ennätysmäärä. ETELÄ-POHJANMAALLA ei ole piirin johdolla kehitelty yhteistä varsinaista kampanjatuotetta tai -teemaa. Ja sivumennen sanottuna olen ehdokkaana”. Suurimmassa osassa Lappia vaalitilaisuudet ovat jo rajoitusten puitteissa mahdollisia. Yksi koronavaalien ominaispiirteistä on ollut ehdokkaiden yhteinen ulkona tapahtuva talkoilu. Some antaa ehdokkaille mahdollisuuden kääntää huomio haluttuun suuntaan jopa pienen itseironisen huumorin keinoin. Kärsämä on tyytyväinen pohjalaisehdokkaiden näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa ja sen eri kanavilla. Lisäksi esimerkiksi valotaulumainonta teiden varsilla on täällä ollut näkyvässä roolissa. Perustasolla olevilla alueilla kuten Etelä-Pohjanmaalla pystyttiin perinteisiä kokoontumisia herättelemään henkiin jo toukokuun lopulla. – Monet erityisesti varttuneemmat ehdokkaat ovat vasta näiden vaalien yhteydessä huomanneet, kuinka hyvin esimerkiksi ehdokasesittelyt pystyy somen kautta hoitamaan, hän toteaa
– Vaalien alla kokoomus ilmoitti, että sydän on oikealla. Tästä meni vain viisi vuotta, ja paikalle nousi SKDL:n Kalevi Kivistö. Sydänhän ei ole ihmisen oikealla puolella, vaan keskellä. Yhdet järkyttyivät siitä, että Kesärannassa asuva pääministeri perheineen saa syödä kylmiä elintarvikkeita veronmaksajien piikkiin. Sydänlääkäri palvelee siis erinomaisen hyvin juuri tätä hallituspohjaa. Minkähänlaista tappelusta tai molskipainia kulttuurin määrärahoista tullaan Kurvisen kaudella näkemään. Kurvinen kulttuurijunkkarien jatkumossa TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, PAULIINA POHJALA. Toiset taas kauhistuivat kuultuaan, ettei kiireiselle pääministerille tarjota kylmien elintarvikkeiden lisäksi myös lämpimiä aterioita. Vaasan läänin vaalipiiristä valittiin ensimmäistä kertaa kulttuuriministeri vuonna 1983. Otsikoissa ja artikkeleissa mainittiin useampaan kertaan myös Kivelän varsinainen ammatti. Kulttuurishokin koki myös Ranskassa pitkään asunut Tytti Yli-Viikari, joka on pidätettynä Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan virasta. Seuraava Pohjanmaalla syntynyt kulttuuriministeri oli puoluettaankin johtanut Stefan Wallin (r.). Muita kun ei tullut mieleen. TUORE valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on kutsunut erityisavustajakseen keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtajan Antti Kivelän. Apollon tietäjät 48 4.6.2021 APOLLON TIETÄJÄ jäi pohtimaan, onko kauhavalainen Antti Kurvinen (kesk.) kenties ensimmäinen puukkopohojalaanen kulttuuriministeri Suomen historiassa. PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) aamupalakohu jakaa kansaa voimakkaasti. Ensimmäinen varsinainen kulttuuriministeri Suomessa nimitettiin Ahti Karjalaisen (kesk.) kakkoshallitukseen vuonna 1970. Eikö hän voi käydä itse Alepassa muun rahvaan tapaan. Sitten tietäjä teki vähän tarkempaa tutkimustyötä. Kivistö edusti tuolloin Keski-Suomen läänin vaalipiiriä, mutta on syntyjään Etelä-Pohjanmaalta Kurikasta. Tänään Annika Saarikon uutisoitiin kutsuneen erityisavustajakseen kardiologin. Kurvisen tausta ministerinä on joukosta eniten puukkojunkkarien mailta, mutta häjyjen identiteetti on toki vaikuttanut koko maakuntaan ja vaalipiiriin. Ranskassa ei kuulemma tulisi kuuloonkaan, että ministerit kanniskelevat ruokalassa tarjotinta ja lappavat itse ruokaa lautaselleen kuten Suomessa. Yllättäen selvisi, että kulttuuriväki on saanut vuosikymmenten varrella tottua jo useampaan pohojalaaseen ministeriin. Ranskassa ministereillä on Yli-Viikarin mukaan hovimestarit ja hopeatarjottimet, täysi hovikulttuuri siis. Mitäs tästä pitäisi olla mieltä, Azaize mietiskeli Twitterissä. Uudenkaarlepyyn kuntapolitiikasta ministeriksi hypännyt Gustav Björkstrand (r.) oli ministerinä vuoteen 1987. Hän on kardiologi eli sydänlääkäri. Hän edusti Varsinais-Suomen vaalipiiriä, mutta on syntynyt Vaasassa, jonka veri ei tunnetusti vapise. Se toki viettää aavistuksen verran vasemmalle, joten sydän taitaa olla aika lailla punamullan paikalla. Erään nokkelan huomion avustajavalinnasta teki keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize. Hän ihmettelee kotikutoista hallintokulttuuria Helsingin Sanomien haastattelussa
Onko sitä. Yksimielinen valinta vetää mielen nöyräksi. Töyssyjäkin varmaan tulee. Niissä ollaan ihmisiä varten ja ihmisten luottamuksen varassa. Lämmin kiitos työkavereille luottamuksesta. Velka pitää saada ensin hallintaan, sitten alas. Tuolle kyvylle olisi nyt tilaa ennen muuta sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksessa. Ei näissä onnistuta, jos ei ole sopimisen ja yhteistyön kykyä. Mennään vakaasti eteenpäin ja hirnahdetaan silloin, kun siihen on aihetta. Suomen asiat kun eivät ole helpottumaan päin. IHMISILLE pitää saada töitä. OLEN ITSE toista kautta kansanedustajana. Uusiin saappaisiin Juha Pylväs keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Siksi eduskuntaryhmä tulee kuuntelemaan vielä entistäkin tarkemmalla korvalla suomalaisten huolia ja toiveita koko maan mitassa. Sitä tarvitaan myös nyt. Vähän kuin suomenhevosen. On korkea aika kysyä, onko tämä todella se suunta, johon suomalainen kansanvalta menee. Ylipäätään tässä maassa tarvittaisiin nyt enemmän rakentamista ja vähemmän repimistä. Tuo pääoma pitää saada vielä entistäkin tehokkaammin käyttöön ajamaan keskustalle tärkeitä asioita ja rakentamaan Suomelle parempaa tulevaisuutta. Eduskunnassa ja muissa vallan kammareissa voi välillä unohtua, miksi niissä ollaan. Kokoomus on ollut vallassa pisimpään. Jokaisella kansanedustajalla pitää olla kunnollisia vaikuttamisen paikkoja. Sieltä ihmisten arjesta eri puolilta Suomea luottamus tulee, jos tulee. Johon sen annetaan mennä. Niin olen toiminut itsekin. Eduskuntaryhmällä – niin kuin muillakin työyhteisöillä – on yhdessä sovitut säännöt. Linjan, joka vaarantaisi ihmisten palvelut ja johtaisi kuntien pakkoliitoksiin. Tänä aikana kaikenlainen öyhöttäminen on vallannut alaa myös eduskunnassa. Minusta suomalaiset ansaitsevat parempaa. 4.6.2021 49 Puheenvuoro SAIN viime viikolla kunnian tulla valituksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Muutoksia joudutaan tekemään ministerivaihdosten vuoksi. Sellaista menoa, jossa ei pelätä ottaa tarvittaessa tiukastikin yhteen, mutta jossa kunnioitetaan eri mieltä olevaa. Sitä ovat viidentoista vuoden aikana olleet tekemässä kaikki keskeiset puolueet. Silloin perusta työllemme on kestävä. Johtamassani eduskuntaryhmässä saa ja pitää keskustella, reippaastikin. Keskustan eduskuntaryhmä piti välikysymyskeskustelussa huolen siitä, että kokoomus joutui perustelemaan linjansa suomalaisille. 31-JÄSENISESSÄ eduskuntaryhmässämme on valtavasti kokemusta, näkemystä ja osaamista. Päätösten tekemisen jälkeen niistä pitää kuitenkin yhdessä pitää kiinni. Vaikeuksissa olevia suomalaisia pitää auttaa. Tämän mukaisesti järjestelemme osin uudelleen kansanedustajien valiokuntajäsenyyksiä. Rajoja koetellaan ja niiden ylikin mennään. Jos jotain eduskuntaryhmä ja puoluekin minusta saavat, niin työjuhdan. Suoranuottinen keskustelu on aina kuulunut maalaisliitto?keskustaan. TARTUN ryhmäpuheenjohtajan tehtävään realistisin odotuksin. Asioista voi olla myös eri mieltä. Nyt se kuitenkin perussuomalaisten tukemana vaatii uudistuksen kaatamista. Eivät sanansäilä ja sydämensivistys sulje toisiaan pois. Onneksi tukena ovat eduskuntaryhmän kokeneet varapuheenjohtajat Eeva Kalli ja HannaLeena Mattila sekä ryhmäkanslian ammattilaiset. Valta on aina vain lainassa. Lähtökohtani puheenjohtajana on, että niiden mukaan toimitaan
– Kaupungissa on ollut hyvä päätöksenteon kulttuuri. – Mottona kaikessa tekemisessä on, että uutta kannattaa aina opetella ja työ tekijäänsä neuvoo. Kaupunki myönsi myös lainan, joka vihdoin viime vuonna saatiin maksettua kokonaan takaisin. Oman ryhmän ja samoin ajattelevien lisäksi asioita pitää osata perustella myös muille, jotta päätöksiä pystytään tekemään. Ylivieskalaisen Kaisa Haapakosken kohdalla ratkaisevan sytykkeen antoi musiikki. TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: MARIA SEPPÄLÄ Akustiikasta se alkoi Kaisa Haapakoski 32 vuotta valtuutettuna on kouluttanut Kaisa Haapakoskesta kuntapolitiikan moniosaajan.. ELÄKÖITYMINEN siviilityöstä eli luokanopettajan tehtävistä ei jättänyt Kaisa Haapakosken kalenteriin ylimääräisiä aukkoja. Kuluneella kaudella Haapakoski on toiminut valtuustotyön ohella myös sivistyslautakunnan ja koulutuskuntayhtymä JEDU:n valtuuston puheenjohtajana sekä monissa muissa luottamustehtävissä. En ole sitä saanut vietyä toteutukseen asti, kun vastaavia hankkeita on niin runsaasti, hän tunnustaa. – Vastakkainasettelua pitää aina yrittää välttää. Kannatusyhdistyksen toimesta rahaa kerättiin muun muassa salin tuolien myynnillä aina ulkomaita myöten. – Tuossa lähistöllä olisi esimerkiksi tarve rautatien alittavalle kevyen liikenteen käytävälle. Pitsimalleista olen tehnyt jopa ohjekirjan, kun kustantaja oli kiinnostunut. Se on ollut opettavaisinta aikaa koko poliittisella urallani. Erityisen ylpeä Kaisa Haapakoski on siitä, ettei miljoonaluokan hanketta rakennettu pelkästään veronmaksajien rahoilla. Niin kulttuuri-ihminen kuin Kaisa Haapakoski taustaltaan onkin, myös rakentamiseen liittyvät asiat ovat tulleet vuosien varrella hyvinkin tutuiksi. – EUja opetusministeriön tukien lisäksi keskukseen piti hankkia myös huomattava summa yksityistä rahoitusta. Väkiluvun kasvaessa on tarve rakentaa uusia kouluja ja päiväkoteja, pitkän linjan kuntapoliitikko kiteyttää. Pääsin vaaleissa läpi, mutta kymmenen vuoden kovan työn se vaati ennen kuin vuonna 1999 päätös rakentamisesta vihdoin tehtiin valtuustossa. Lisäksi hän on edelleen aktiivisesti mukana myös kunnallisjärjestön, paikallisyhdistyksen ja Keskustanaisten toiminnassa. Joskus homma hoituu hyvinkin nopeasti, mutta monesti hyväkin hanke hautautuu muiden jalkoihin ja kirjataan lopulta toteutumattomien toiveiden pitkälle listalle. – Kaupungissa oli jo pitkään puuhattu akustiikaltaan toimivaa salia, mutta aina se oli jäänyt jonkun muun ison hankkeen varjoon, hän muistelee. Tarkemmin sanottuna kuoronjohtamisen kautta sydämen asiaksi muodostunut musiikkisalin sisältävän kulttuurikeskuksen ajaminen. Sekä tietysti oma perhe ja erityisesti Oulussa asuvat lapsenlapset. 4.6.2021 50 Keskustan kasvot MONET IHMISET lähtevät politiikkaan tavoitteenaan jonkun tietyn asian saattaminen kuntoon. Politiikan ulkopuolella intohimon kohteina ovat säilyneet pitsinnypläys, puutarhanhoito ja kirkkokuoro. PITKÄN puurtamisen jälkeen tullut onnistuminen sai Kaisa Haapakosken entistä vakuuttuneemmaksi yhteistyön ja kompromissien merkityksestä asioiden hoitamisessa. OPETTAJAN sinnikäs vaikuttaminen tuotti tulosta, mutta vasta hieman pitemmän kaavan kautta. – Tykkään toimia ja vaikuttaa asioihin, kun terveyskin antaa vielä siihen mahdollisuuden, hän toteaa. – Keskustan ehdokkaaksi lähteminen oli maatalon tytölle ainoa luonteva vaihtoehto. Ylivieska on liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja tänne syntyy jatkuvasti palvelualojen työpaikkoja. – Omien lasten kautta säilyy sopivasti tuntuma myös lapsiperheiden arkeen. OMAN kotikaupunkinsa kehittymiseen syntyperäinen ylivieskalainen on tyytyväinen. Haapakoski korostaa, että politiikassa pitää tottua myös pettymyksiin. Kahdeksan kautta ja 32 vuotta valtuutettuna eivät kerry plakkariin ilman ratkaisuihin pyrkivää otetta. Kun en tiennyt jostakin asiasta tarpeeksi, niin uskalsin rohkeasti kysyä ja ottaa selvää, hän kiittelee. – Olin tosi tyytyväinen ja motivoitunut, kun minut yli 10 vuotta sitten valittiin teknisten palveluiden lautakunnan puheenjohtajaksi
4.6.2021 51 Vastakkainasettelua pitää aina yrittää välttää.
KILPAILIN nuorena aktiivisesti alueellisesti ja osallistuin myös kansallisiin kisoihin. Kävin kahdet nuorten SM-kisat, joista toisessa sijoituin pronssille. 4.6.2021 52 LAURI HEIKKILÄ “MINÄ LÖYSIN judon tai judo löysi minut vuonna 1997, kun aloitin 7-vuotiaana peruskurssin. JUDO, suomeksi “pehmeä tie” tarjoaa paitsi pehmeän ja mielekkään kamppailulajin, myös ajatuksia elämään. Mutta vielä minä sen mustan vyön suoritan ja ajan sille löydän!” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Palveluiden käyttäjiksi ovat siirtyneet erityisesti naiset. Lukuaikapalveluiden käyttö kasvaa nopeasti myös niiden joukossa, jotka eivät osta painettuja kirjoja. Aikuisiällä on ollut niin paljon muuta touhua, että minulla on ollut tämä sama ruskea vyö viimeiset viisitoista vuotta. Erityisesti 20–29-vuotiaiden lukeminen on tutkimuksen mukaan lisääntynyt. Sekä painetuissa että sähköisissä kirjoissa suosituimpia genrejä olivat suomennettu ja kotimainen kaunokirjallisuus. Tästä juontaa toinen hieno asia, joka on se, että eritasoiset judokat voivat harjoitella ja telmiä keskenään, kun kokeneempi mitoittaa osaamisensa kokemattomamman tasolle. Muutamaan vuoteen en ole oikein tatamilla käynyt, mutta ilman koronaa olisin palannut todennäköisesti judon pariin tänä keväänä. Lukuaikapalveluita käyttävien määrä kolminkertaistui verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseen. Minulla on ruskea vyö. Kumpikin oppii varmasti silloinkin jotain uutta! Vaikka sanotaan, että monessa harrastuksessa muut arjen huolet ja askaVielä minä sen mustan vyön suoritan! reet jäävät mielestä, toteutuu se judossa erityisen hyvin. Tämä on viimeinen niin sanottu oppilasasteen vyö, ja seuraavana olisikin edessä täysi musta vyö. Suomalaiset ostivat viime vuonna painettuja kirjoja noin 316 miljoonalla eurolla. Tutkimukseen vastanneista 69 prosenttia oli ostanut viimeisen vuoden aikana painettuja kirjoja. Kunnanhallituksen puheenjohtajuus ja luottamustehtävät keskustassa ovat töiden ja opiskeluiden ohella rajoittaneet ajankäyttöä. Vastaajia oli noin 960.. Kirjojen lukeminen on tutkimuksen mukaan yksi suomalaisten mieluisimmista ajanvietetavoista. Kun tatamille tullaan, kumarretaan ja astutaan sisään, samalla käydään mielessä läpi se, että nyt keskitytään judoon. Yleisestikin arvostan japanilaisia kamppailulajeja niiden vahvasta otteesta toisen kunnioittamisessa. Myös tatamia kunnioitetaan kumarrettaessa sinne tullessa tai sieltä poistuttaessa. Suomi lukee -tutkimuksen ovat teettäneet Taloustutkimuksella Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys. 85 prosenttia tutkimukseen vastanneista käyttäisi erittäin tai melko mielellään aikaa kirjojen lukemiseen. Ennen harjoituksia ja jokaisen harjoitusottelun alussa, kuten myös lopussa kumarretaan kaverille tai vetäjälle. Alkuaikoina harjoittelimme Iisalmen väestönsuojassa. Viime vuosina aikaa judolle on ollut valitettavan vähän. Koronavuosi lisäsi nuorten lukemista STT?SUOMENMAA SUOMALAISTEN lukemista selvittävään Suomi lukee -tutkimukseen vastanneista lähes joka kolmas kokee, että koronavuosi on lisännyt lukemista. Liikuntahallin valmistuttua 2000-luvun alussa saimme judoseuralle hyvät puitteet. Kun harjoittelun olisi tullut olla todella intensiivistä säälliseen kisamenestykseen viisitoistavuotiaana, jäi kisailu ja siirryin harrastepuolelle sekä vetämään kursseja. Harrastus meinasi pienempänä jäädä, mutta pitkäjänteisesti minua harjoituksiin vietiin ja lopulta judo on jäänyt rakkaaksi harrastukseksi
4.6.2021 53 SUOMENMAAN kenttäraatilaiset ovat ennemmin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä keskustan arvojen näkymiseen Marinin hallituksen päätöksissä. Kysymme raatilaisilta ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä 4–5 kertaa vuodessa. – Monipuoluehallituksessa omien arvojen näkyminen tulee esille parhaiten silloin, kun syntyy kädenvääntöä hallitusohjelmasta ja sen toteutuksesta. – Kehysriihestä jäi kansan tietoisuuteen vain turpeen käytön torjuntavoitto. YHTEISTYÖ vihreiden kanssa sekä taloustoimien riittämättömyys kaivelevat osaa vastaajista. Myös tyytymättömiä on merkittävä määrä. Se karkottaa nuoren sukupolven äänestäjät. Lauri Koskinen harmittelee sitä, että keskusta leimautui ilmastonmuutoksen torjuntaa vastustavaksi puolueeksi nuorten silmissä. – Uskoakseni perhepolitiikassa keskustan arvot ovat parhaiten julkisuudessa näkyneet, mutta talousja työllisyyskysymyksissä hyvin heikosti. Vaelluskalahankkeet ovat edenneet ministeri Lepän johdolla, ja hän pitää hyvin esillä muitakin maaja metsätalousasioita. Lainaa otettiin harkiten tavoitteen saavuttamiseksi. – Vihreiden lausumat, useinkin yliampuvat toteamukset ja perusteettomat heitot saivat paljon julkisuutta, ja usein vielä siihen sävyyn, että koko hallitus olisi näiden lausuntojen takana ja ne hyväksynyt, Heikki Ahola harmittelee. Ilmoittautumiset: uutiset@suomenmaa .fi, viestin otsikoksi "Jäseneksi Kenttäraatiin". Raadin jäsen: jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ilmoita siitä osoitteeseen uutiset@suomenmaa .fi otsikolla "Kenttäraati/osoittee nmuutos". TIMO KEMPPAINEN ja Tuula Parikka ovat melko tyytyväisiä. – Yllättävään uhkaan (korona) keskusta vastasi arvojensa mukaisesti. Riitta Koskinen katsoo, että valtiontalouteen on kiinnitetty hyvin huomiota, samoin siihen, ettei velkaa voi ottaa loputtomasti, vaikka korona on tätä vaatinutkin. Erittäin tyytyväisten määrä on kuitenkin melkein tuplasti erittäin tyytymättömien määrä. Kenttäraatilaisten mielestä monia hyviä asioita on saatu eteenpäin, mutta joissain asioissa ollaan auttamattomasti alakynnessä. Yhteinen onnettomuus tarkoittaa yhteistä vastuuta, eikä ketään jätetä yksin. Kehysriihestä jäi kansan tietoisuuteen vain turpeen käytön torjuntavoitto.. Melko tyytymättömäksi itsensä kokee 30 prosenttia vastaajista ja erittäin tyytymättömäksi vajaa neljä prosenttia. – Aiemmin alennettu turpeen polton verotuki ja nyt kehnosti perusteltuna sen peruminen kärjisti hallituksen sisällä. 52 prosenttia vastaajista on joko melko tai erittäin tyytyväisiä. Keskustan arvot näkyvät ja eivät näy hallituksessa TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Haluatko mukaan Suomenmaan Kenttäraatiin. – Myös perhevapaauudistus on parannus ja soteuudistus etenee. Toki tässä kaikessa vaikuttaa nyt korona, mutta siitäkin johtuen keskustan olisi pitänyt saada enemmän näissä kysymyksissä omia tavoitteitaan läpi. 15 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko tyytyväinen vai tyytymätön. Ainoana koko Suomea puolustavana puolueena työsarka on ollut kivinen, Kemppainen tunnistaa. Eipä juuri saatu kustannuksia kuriin säästöistä puhumattakaan, Alpo Seppälä näkee. Piskuisen turvetuottajayrittäjäkunnan ylisuuri tuki verrattuna kulttuuriministerin oman alan ahdinkoon ei lupaa hyvää jatkoimagolle, hän arvioi. Keskusta on myös puolustanut autoilijoita niin paljon kuin mahdollista, Koskinen lisää. – Valtakunnallinen sote saadaan maaliin ja tarvekohtaiset rahoitukset saadaan tukemaan pitkien etäisyyksien ja kasvavien ikääntyneiden ikäluokkien maakuntia, Parikka kiittää. Tyytymättömyyttä on keskustan apupuolueleimasta johtuen. Eräs erittäin tyytyväisistä on Raimo Kareinen. Terttu Kelan mielestä ylisukupolvisuuden periaate ei toteudu tässä hallituksessa
4.6.2021 54 KILOMETREJÄ kertyi kaudella 2020–2021 seuraavasti: Aho Kirsti Oulainen 797, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 2306, Ahtiainen Pertti Joensuu 2121, Aitto-oja Timo Pyhäntä 1300, Ala-Nissilä Tiina Rusko 1080, Antila Aapo Turku 1201, Ellilä Pentti Oulu 432, Granqvist Mervi Järvenpää 1804, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 1085, Haapakoski Ari Siikajoki 1090, Haavisto Jouko Rauma 1243, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 510, Hannula Timo Rovaniemi 540, Harju Aulis Kurikka 249, Haukipuro Kari Oulu 1935, Haukipuro Kyösti Helsinki 1606, Haukipuro Seppo Haapavesi 1271, Heikkilä Lenitta Eurajoki 1005, Heikkilä Marja Laitila 1411, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla 1256, Heikkilä Tarja Salla 1206, Heikkinen Esa Tampere 1228, Heikkinen Urpo Kempele 1201, Heinänen Markku Ruokolahti 1055, Hekkala Ilmari Suomussalmi 1210, Hekkala Raija Suomussalmi 1625, Hettula Ilpo Kempele 1970, Hiltunen Susanna Kittilä 1126, Hinttala Hanna Haapavesi 1440, Holmström Sauli Taivalkoski 1196, Honkanen Rauno Pudasjärvi 1165, Huhtanen Tapio Pori 864, Huusko Leena Laukaa 1130, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 1126, Hämäläinen Eino Pieksämäki 1252, Hänninen Asko Kannonkoski 2007, Hänninen Jaana Kannonkoski 1801, Härkönen Niilo Kajaani 1106, Ingerttilä Pentti Muhos 2694, Jokelainen Alpo Kajaani 1208, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 551, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1387, Jormalainen Pirkko Siikalatva 768, Jumisko Anja Taivalkoski 1898, Juntunen Jouko Kemi 1844, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 1432, Kaarela Annukka Oulu 1001, Kaartinen Leena Lahti 1959, Kananen Mauri Viitasaari 750, Kananen Tuukka Oulu 1000, Kantola Jukka Tyrnävä 476, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 1059, Karhumaa Pauli Siikajoki 268, Karhunen Eeva Riitta Lapinlahti 1261, Karjalainen Aarne Vaala 2060, Karjalainen Jouko Muhos 3215, Karsikas Antti Haapavesi 1110, Karsikas Hanna Kärsämäki 884, Kasurinen Veikko Oulu 1360, Kattilakoski Simo Kokkola 1873, Kellokoski Toini Oulu 1120, Kemppainen Hannu Kajaani 1029, Kemppainen Ilkka Oulu 1441, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 1454, Kemppainen Tiina Oulu 2468, Kemppainen Timo Reisjärvi 2950, Kesälahti Juha Salla 244, Kivioja Heikki Vaala 1631, Kiviranta Erkki Oulainen 1014, Kiviranta Ritva Oulainen 1029, Kolari Terttu Tuusniemi 1132, Kolmonen Jukka Oulu 750, Konttajärvi Salli Pello 2095, Konttajärvi Sari Pello 1000, Korkatti Arja Porvoo 1800, Korkatti Juhani Porvoo 1906, Korpela Juhani Oulu 2009, Korpela Olavi Kemijärvi 3003, Korvuo Markku Suomussalmi 1856, Koskela Arno Kankaanpää 760, Kotisaari Kirsi Raahe 1015, Kuha Tuomo Oulu 1576, Kuittinen Matti 1001, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 1595, Kyllönen Mirja Kärsämäki 1020, Kyllönen Ville Kärsämäki 1140, Kylmäniemi Anne Posio 600, Kylmäniemi Eija Posio 1002, Kylänpää Jouni Eurajoki 1002, Kärkkäinen Marjatta Oulu 1250, Kärkkäinen Tuomo Oulu 1710, Kässi Timo Uurainen 1040, Kömi Kirsti Huittinen 1026, Lahti Eero Belgia 1960, Laiho Kari Laitila 2051, Laiho Venla Laitila 3057, Lamminsivu Susanna Laitila 2110, Lantto Ossi Helsinki 1243, Lehtoaho Juha Kuusamo 1006, Lehtoaho Lassi Kuusamo 1024, Lehtoaho Vilho Kangasala 2194, Lehtonen Anja Suonenjoki 1218, Lehtonen Antti Hämeenlinna 800, Leinonen Annika Nurmijärvi 800, Leinonen Jenna Vaala 1302 , Leinonen Jouni Raahe 1500, Leskelä Esko Kuusamo 1029, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 1765, Luukka Elina Padasjoki 1341, Luukka Paavo Padasjoki 1154, Lämsä Kalevi Oulu 2347, Lötjönen Marjatta Parikkala 770, Markkanen Jouko Suonenjoki 1234, Mattila Juho Kempele 486, Mattila Jussi Oulu 1130, Mauno Juha Pukkila 1125, Mauno Sisko Pukkila 1150, Mero Soile Tammela 1010, Messala Matti Saarijärvi 1088, Mettälä Heikki Loimaa 1979, Mikkola Matti Forssa 1362, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 700, Moilanen Mikko Puolanka 202, Moilanen Tuulikki Puolanka 1228, Murtoniemi Alpo Kalajoki 2156, Murtoperä Martti Haapavesi 2580, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi päättyi tuttuun tapaan vappuaattona. Tästä on hyvä jatkaa kesän kuntoilujen jälkeen taas ensi syksynä! TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KEVÄT TOI KERHOLAIS ET MAALIIN Eveliina Paavola Juhani Korpela. Suksille päästiin tänä talvena pitkästä aikaa joka puolilla Suomea. Kerholaiset raportoivatkin hyviä tuloksia, ja keskeyttäjiä oli tavallista vähemmän
Aarne Karjalainen, Vaala 55. 4.6.2021 55 Myllykoski Ahti Siikalatva 1330, Myllylahti Elma Haapajärvi 1166, Myllylahti Matti Haapajärvi 1740, Myllylä-Ristinen Hilkka Kärsämäki 1384, Mäki Heikki Loimaa 1167, Mänttäri Maire Hattula 1487, Mänttäri Tuomo Hattula 1480, Määttä Heikki Oulu 700, Määttä Jenni Vantaa 1264, Määttä Juhani Kuusamo 2579, Määttä Kalle Liminka 1007, Määttä Merja Oulu 1000, Määttä Pauli Kempele 1008, Määttä Ulla-Maija Kempele 1005, Nenonen Jaakko Ruokolahti 1013, Niinisalo Vaito Kerava 1076, Nissilä Kirsi Oulu 3431, Ohtamaa Heikki Nivala 1050, Ohtamaa Jaakko Nivala 1300, Ohtamaa Juho Kuopio 1100, Oinas Elina Muhos 665, Ojala Katri Oulu 1225, Ojala Olavi Kempele 1014, Ollikainen Reijo Oulu 2033, Paananen Pekka Raahe 1414, Paananen Taina Ruokolahti 1007, Paaso Anneli Tyrnävä 1008, Paaso Esa Tyrnävä 1003, Paavola Eveliina Nivala 1446, Pakaslahti Ari Rauma 1211, Palola Juhani Puolanka 2213, Partanen Ari Sulkava 4021, Partanen Jukka Sulkava 3165, Pekonen Pentti Parikkala 1150, Peltokangas Teijo Toholampi 2775, Penttilä Maarit Jyväskylä 1010, Pietilä Kauno Uusikaupunki 328, Piilonen Pentti Äänekoski 1010, Pitkälä Eila Haapavesi 1039, Pitkälä Raija Haapavesi 1015, Pohjamo Samuli Oulu 1082, Pohjus Juhani Janakkala 1063, Pulkkinen Satu Savonlinna 1878, Pulkkinen Simo Savonlinna 2010, Pylväs MarjaLiisa Oulu 3422, Pyylampi Antti Vantaa 620, Päkkilä Esko Ii 1200, Ranta Pirjo Siikajoki 1076, Rantanen Reino Raahe 1010, Rasinkangas Sirpa Kempele 1040, Raudaskoski Jarmo Nivala 770, Rauhansalo Kauko Savonlinna 2070, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 1105, Rautio Eero Oulu 1210, Rautio Paavo Merijärvi 1085, Rundgren Anita Kolari 1744, Rundgren Mikko Kolari 2475, Runola Kaapo Mynämäki 860, Ruottinen Maarit Muhos 816, Räisänen Juho Taivalkoski 1951, Rämö Kaisa Tammela 1050, Saarimaa Toivo Vaala 3116, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 1880, Sakko Auli Merijärvi 1050, Sakko Markku Merijärvi 1000, Sallinen Maija Sulkava 2060, Salonen Vilho Koski TL 1042, Sankilampi Pertti Kempele 2360, Setälä Matti Heinola 1230, Silmälä Anja Tammela 1149, Simonen Kauko Sulkava 1032, Siniluoto Marika Raahe 1435, Sipola Anne Pyhäjoki 853, Soronen Laila Utajärvi 571, Soronen Pekka Ii 1099, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 1000, Suni Veli-Pekka Köyliö 1030, Suomela Raimo Ii 1160, Suonsivu Pyry Raahe 1029, Suonsivu Suvi Oulu 638, Suvanto Erkki Oulu 1580, Taivalkoski Eija Taivalkoski 2030, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 1720, Takarautio Jukka Tromssa Norja 2177, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 1066, Talala Reijo Pudasjärvi 834, Taponen Auvo Janakkala 1013, Teppo Markku Ylivieska 1705, Teppo Riitta Ylivieska 1893, Tieva Raimo Siikalatva 873, Tornberg Marketta Kuusamo 1270, Trög Sakari Rovaniemi 1103, Trög Tuula Rovaniemi 1051, Tuohinto Esko Raahe 2400, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 1444, Törmälä Pentti Raahe 1277, Törmänen Esko Kuusamo 789, Törmänen Raili Kuusamo 716, Vaara Jukka Rovaniemi 1678, Valjus Ate Valtimo 1354, Valjus Erkki Nurmes 495, Valjus Helvi Valtimo 368, Valjus Oiva Sotkamo 1584, Vedenoja Simo Raahe 358, Vehniäinen Eero Salo 1135, Vesterinen Eeva Vihti 1965, Vesterinen Helena Lahti 780, Vesterinen Perttu Lahti 780, Virranta Kari Lapinlahti 1450, Virranta Raili Lapinlahti 1037, Virtanen Keijo Tammela 1036, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 1123, Vuorio Osmo Kuopio 2230, Vähäsöyrinki Simo Nivala 1073, Väliahdet Risto Rovaniemi 1124, Väyrynen Paavo Siikajoki 1013, Ylikulju Aki Liminka 1349, Ylikulju Aulis Raahe 1429, Ylikulju Ismo Muhos, Ylimartimo Eila Simo 2201, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 1454, Yrjänä Petteri Siikajoki 1248, Yrjänä Sirkka Siikajoki 1204. Kaikkiaan kilometrejä kertynyt 22 447 km. Pyry Suonsivu, Raahe Tarkoitus oli kävellä 2021 km, mutta ”lipsahti” 2060 km. Anja Silmälä, Tammela Eeva Vesterinen Tarja Heikkilä Esa Heikkinen Jarmo Raudaskoski Eija Kylmäniemi Ensi kertaa Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon tavoite toteutui. Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja lopputuloksesi puuttuu listalta, ota yhteyttä kerho@suomenmaa.fi, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon FacebookItselleni tuli 20 vuotta täyteen tuhannen kilometrin kerhossa
Tällaiset rahansiirtopaketit pitää ymmärtää pitää erillään EU-keskustelusta. Pidän mielestäni tärkeänä, että kaikkien ääntä kuullaan ja se tuodaan esille. OPISKELIJAN aikaisempi osaaminen otetaan huomioon koulutusta suunniteltaessa ja jokaiselle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta selviää muun muassa opintojen sisältö ja kesto. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Tutkinnon ja sen osan voi suorittaa useammassa yrityksessä. OPPISOPIMUS on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti, vaihtaa alaa, saada koulutus omasta osaamisesta, jatkaa loppuun kesken jääneet opinnot tai hankkia lisäkoulutusta. Riitta Karjalainen Turun kaupunginvaltuutettu Oppisopimus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta tulee jatkossa hyödyntää enemmän myös kaikilla toimialoilla. 56 MIELIPITEET 4.6.2021 OLEN SEURANNUT huolissani viime aikojen keskustelun suuntaa liittyen Euroopan unioniin ja nyt hyväksyttyyn elpymispakettiin. Tilanne on vaikeutunut entisestään, ja näin ollen rekrytoinnissa tarvitaan uudenlaisia keinoja työvoimapulan taltuttamiseksi. Sellaisen jäseneksi Suomi liittyi 90-luvulla. Oppisopimuksella suoritettu tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden tai kuin ammattiopisto tai lukio. Lisäksi oppisopimuskeskus tai -toimisto maksaa työnantajalle koulutuskorvausta oppimisen ohjauksesta aiheutuneiden kustannusten takia. Tämä EU:n elpymispaketti oli minulle periaatteellinen asia, ja äänestys siitä oli Suomen itsenäisyyden ajan suurimpia ja tulee vaikuttamaan EU:n kehitykseen. Hyvän työtilanteen vuoksi lähihoitajilla on mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa ja sitoutuminen nykyiseen työhön on vähäistä. Tämä äänestyskäyttäytymiseni ei ollut vastalause omaa eduskuntaryhmääni kohtaan. Suurin pula henkilöstöstä koetaan sosiaalija terveysalalla ja suurin ammattiryhmä on lähihoitajat, joita on vaikea rekrytoida vakituisiin työsuhteisiin. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan ja tulevaisuuden haasteisiin on lähihoitajien ja hoiva-avustajien oppisopimuskoulutus. Tuomas Kettunen keskustan kansanedustaja EU:n elpymispaketin kritisointi ei ole EU:n vastaista öyhötystä TYÖELÄMÄSSÄ kärsitään jatkuvasta työvoiman puutteesta. ÄÄNESTIN elpymispakettia vastaan. Minä en, eikä varmasti kukaan meistä, halua velkaunionia tai liittovaltiota. Työvoiman liikkuvuus hoivaja hoitoaloilla on suurta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vastustaisin Euroopan unionia. Koulutuksen etuna on, että henkilö oppii tarvitsemansa tietotaidon suoraan työpaikalla ja saa lisäksi vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jossa työnantaja kouluttaa työntekijän – uuden tai jo työssä olevan. Tai jos puollat sitä, niin olet automaattisesti kiilusilmäinen EU-federalisti. Työnantajalle oppisopimus on hyvä väylä hankkia uutta työvoimaa esimerkiksi silloin, jos uudelta tekijältä ei heti odoteta suuria tietotai taitovaatimuksia tai markkinoilta ei yksinkertaisesti löydy sopivan koulutuksen saanutta henkilöä. Tarvitsemme tätä rauhan ja vakauden liittoa Euroopassa. Puolueisiin pitää kuulua vastakkaisia mielipiteitä, ja ne ovat kaikki arvokkaita. Kuinka voi olla mahdollista, että politiikan kenttä jakautuu näin vahvasti kahteen leiriin. Jos vastustat pakettia, olet perussuomalainen tai heidän aisankannattajansa. Päinvastoin EU on meille tärkeä kumppani. Ne herättelevät puolueita sisäiseen dialogiin. EU-KESKUSTELU ja EU:n elpymispaketti eivät ei ole kuitenkaan näin mustavalkoisia asioita, ja on myös julkisen keskustelun kannalta huolestuttavaa, jos kaikki kriittiset keskustalaiset, kokoomuslaiset ja kristillisdemokraatit leimataan heti perussuomalaisiksi tämän seurauksena. Opiskelijalta se vaatii oma-aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäistä otetta opiskeluun. Toin esille keskustalaista kriittistä EU-linjaa. Olen myös huolestunut siitä, että vasemmistoliiton kriittinen siipi on hiljennetty. Sitä ääntä, jota monet maan hiljaiset ja tavalliset kansalaiset edustavat. Unionia tulee kehittää niin, että se on jatkossakin itsenäisten valtioiden liitto ja jokainen valtio vastaa omasta taloudestaan. Ymmärrän kauniin ajatuksen elvytyspaketin taustalla. Oppisopimuskoulutus on päätoimista ja perustuu määräaikaisen työsopimukseen. EU-kriittisyys ei ole eikä saa olla vain perussuomalaisten yksinoikeus, vaan koen sen olevan osa myös omaa puoluettani keskustaa. Minä haluan yhteistyön ja kumppanuuden liiton. Puolue ei ole terve ja toimiva, jos sinne mahtuu vain yhtä mielipidettä
57 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Hajottaminen on helpompaa. Mitä väliä maksaa älyttömän korkeita veroja, maksaa yhä kohoavia elinkustannuksia. Molemmat saivat varoituksen, ja Hoskonen menetti ympäristövaliokunnan puheenjohtajan paikan. Että sellaista hintaa maksettu tästä itsenäisyydestä. Kettusella on vielä paljon opittavaa eduskunnan ja hallituksen toiminnasta. Eiväthän nämä tukipaketit tähän lopu Huonosti taloutensa hoitavat maat palkitaan, ja hyvin verojansa makselleet, säästäväiset maat maksavat?. Korpea raivattu, metsistä on saatu työtä ja toimeentuloa. Hatunnosto Hoskoselle ja Kettuselle. Mitenkä tämä edistää yhteiskuntamoraalia Euroopassa ja toisaalta Suomessa. Hilkka Kuitula Hoskonen olisi pitänyt jo aiemmin erottaa ympäristövaliokunnan puheenjohtajuudesta. EU:n on puolustettava jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta, Macron julisti (Uusi Suomi 13.5.2021). Mitä jos suomalaisten hyvä yhteiskuntamoraali alkaakin muuttua. Suomen 5,5 miljoonan kansa avustamaan 60,4 miljoonaista Italiaa ynnä muita väkirikkaita huonosti talouttaan hoitaneita Etelä-Euroopan maita. Vesa Perälä Ei kyse politiikassa ole kenenkään yksittäisen henkilön ”menestyminen”, vaan puolueen asettamien tavoitteiden eteenpäin ajaminen. Lea Heikkilä Hoskosen ja Kettusen sanktiot puhuttivat Suomenmaan Facebook-sivulla keskusteltiin vilkkaasti sanktioista, jotka keskustan eduskuntaryhmä langetti EUelpymispakettia vastaan äänestäneille Hannu Hoskoselle ja Tuomas Kettuselle. Hoskonen jatkaa ja pärjää ja on edelleen keskustalainen saaden uusia tehtäviä. Turha möyhätä leikkauksista ja säästöistä samaan aikaan kun ollaan valmiita lahjoittamaan suomalaisten verorahoja miljarditolkulla muille maille. Eiväthän nämä ”elvytyspaketit” tähän lopu – vastahan tämä on alkua. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 4.6.2021 MITENKÄS tämä elvytyspaketti edistää EU:n rauhanprojektia. OLEN ITSE sitä ikäluokkaa, että olen elänyt ”läpi” Suomen maan hyvinvointivaltiojärjestelmän kehityksen. mutta entäpä se puolue siinä astinlautana. Näkyvyyttä itselleen toki hetkeksi uhmallaan saa . Ja Italian ja Euroopan keskuspankin EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi aikoo pääministerinä ajaa läpi koko euroalueen yhteisen budjetin. Teija Huotari Hoskonen saikin jo mennä tuosta tehtävästä. Sääli jälkipolvia. EMMANUEL MACRON esitti jo vuonna 2015 EU:n taloudellisen integraation syventämistä, yhteistä valtiovarainministeriä ”eurokomissaaria”, joka keskittyisi yhteiseen finanssipolitiikkaan, muun muassa verojen keruuseen jäsenmailta. Jäsenmaiden väliset tulonsiirrot ovat välttämättömiä, vahvojen täytyy auttaa heikkoja. Heille tämä sotku jää maksettavaksi ja selvitettäväksi. Mutta Kettusen haastattelu EU-kriittisyydestään oli asiallinen ja hyvin hänen (ja monien) tuntoja kuvaava. Huonosti taloutensa hoitavat maat palkitaan, ja hyvin verojansa makselleet, säästäväiset maat maksavat. Olen murheellinen, että alasajo on saamassa kunnolla lisää vauhtia. Raija Puranen Varoitus on kelpo rangaistus, puheenjohtajuuden riistäminen on kosto, suurta typeryyttä, pelisilmän täydellistä puutetta! Maija Nousiainen Siinäpä saattoi olla jokin muu tottelemattomuuden synti, joten tuli sekin asia hoidetuksi. Vuonna 2008 Suomen valtiolla oli velkaa 54 miljardia, maaliskuun 2021 lopussa sitä oli jo 128,4 miljardia huippuveroista huolimatta. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Airi Pulkkinen Kolminkertainen eläköön-huuto Hoskoselle ja Kettuselle. Jokaisesta suvusta vainajia, kellä enemmän ja kellä vähemmän. Ei upea, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ole tullut automaattisesti. Iina-Kaisa Rasmus En ole koskaan hyväksynyt, että puolueet määräävät ryhmäkurilla, mitä saa sanoa tai kannattaa. Maatalouden kasvukausi riittää just ja just yhden sadon kypsyttämiseen. Nyt maksetaan siitä ilosta, että saadaan antaa itsenäisyytemme pois. Arvostan näitä vakaita, itsellisiä aluevalittuja entistäkin enemmän. Lisää maiden välistä solidaarisuutta ja yhteishenkeä. OMA SETÄNI kaatui talvisodassa. Talot pitänyt rakentaa talvilämpimiksi, ja yleensäkin elämä on kaikin puolin kalliimpaa kuin lämpimissä maissa. Kylmää suurin osa vuodesta, loppuaika loskaa ja hämärää, hieman valoa ja lämpöä muutaman kuukauden aikana. kuten Paavo Väyrynen on osoittanut . Seuraavissa vaaleissa soisin heidän menestyksensä vahvistuvan entisestään. Hyvästi suomalainen sosiaaliturva ja -palvelut, tasa-arvoinen koulutus! Kun varojen roudaus maan ulkopuolelle saa kunnolla vauhtia ja lisäksi muutama kymmentuhat ulkomaalaista per vuosi ”töihin”, mitäpä muuta sanoa, kuin että onneksi olen jo elämäni toisella puolella. Etelän maissa ei edes osata uneksia, millaista täällä on ollut elää. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. 1950-luvulla sotavelkojen maksua Neuvostoliittoon, 1960-luvulla oman tehdastuotannon rakentamista sodan tuhojen jäljiltä, vasta 1970-luvulla varoja oman maan asioiden hoitoon eli päivähoito-, peruskouluja terveyskeskusjärjestelmät, eläkelakien ja Kelan etuuksien valtava parantaminen, 1980-luvulla etuisuuksien ja palvelujen kohentamista, 1990-luvun laman. Tämä maa on rakennettu talvisodan hengessä sotien jälkeen yhteistoimin, eri yhteiskuntaluokkien osallistuessa rakennusprojektiin voimiensa mukaan rutiköyhästä maasta hyvinvointivaltioksi
Kaakko: Toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@ keskustanuoret.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Helsinki: Toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. On syytä muistaa, että millään muulla puolueella ei ole yhtä mahtavaa koneistoa ympäri Suomea kuin meillä. Keihäs ei lennä kuitenkaan pelkän kärjen avulla, vaan se tarvitsee toimiakseen varren. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. krs), Lappeenranta. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. piirin alta. Peräpohjola: Toiminnanjohtaja Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Tulos laittoi kymmenen kilon jauhosäkin suuhun kaikille gallupeille. klo 15. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keskisuomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen p. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@ keskusta.fi. 040 416 0147, matti.kuittinen(a) keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Se kotimainen keskusta pitää sisällään kodin ja maan. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail. Sitten tuli kevät 2021 ja kannatusmittaus nimeltä nuorisovaalit, 27 000 vastaajan otannalla. varsinainen edustajakokous järjestetään etäyhteyksin 18.–19.6. Sitä ei rakenneta repimällä, vaan aivan päinvastaisilla työkaluilla. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ullariitta.juuti@keskusta.fi. Varsi on eduskuntaryhmä. Keski-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. oravainen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Kokouksen fyysinen paikka on Hotelli OnnenTähti (Onnentie 7, 63610 Tuuri). 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila p. 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Suomen Keskustanaiset ry:n 38. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Yskintä oli jopa niin kovaa, että politiikan asiantuntijat eivät löytäneet enää muuta syytä tulokselle kuin väärin järjestetyt vaalit. 58 Keskustassa tapahtuu 4.6.2021 Puheenvuoro Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen puh. Kokous käynnistyy pe 18.6. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. 050 533 6686, timo. Kansanedustajat ovat vallankahvassa ja heidän kauttaan puolueen toiminta näkyy ulospäin valtakunnallisesti, heijastuen aina paikallistasolle asti. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. krs, 87100 Kajaani. Keskustan avulla Suomeen pystytään luomaan vakautta ja ennustettavaa tulevaisuutta. Edustajakokoukseen on ennakkoilmoittautuminen, joka päättyy to 3.6. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde p. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset. Meidän jäsentemme tehtävä on tuoda selkeästi esille, mihin suuntaan keihään asentoa on suunnattava. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Se voima olemme me tavalliset keskustalaiset jäsenet. Kainuu: Toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. EI OLE keskustalla tulevaisuutta. Sen tehtävänä on hioa kärjestä niin terävä, että se läpäisee kaiken sen muunnellun totuuden, tarkoituksenhakuisen väärinymmärtämisen ja keskustan arvostelun. com. Ennakkoilmoittautuminen avataan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Häme: Toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. Lisätietoja: Keskustanaisten pääsihteeri Mervi Mäki-Neste, mervi.maki-neste@keskusta.fi, 050 3659 901 tai järjestösuunnittelija Jaana Niemi, jaana.niemi@keskusta.fi, 040 418 1150. Pirkanmaa: Toiminnanjohtaja Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Toimisto auki sovittaessa. Siksi on puristettava viimeiset viikot, jotta tulevien vaalien tulos on yhdenmukainen nuorisovaalin kanssa! Olli Rainio keskustanuorten liittohallituksen jäsen Tekemistä ja ratkaisuja, ei menneisyyteen haikailua tai toisten arvostelua. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Suurin ehdokasmäärä tulevissa kuntavaaleissa osoitti, että edelleen keskustaan luotetaan ja uskotaan. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Se tulee vajoamaan viiden prosentin marginaalipuolueeksi. Keskustanuoret Etelä-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. OLIPA tämä keihäs kuinka hyvin valmistettu tahansa, vaatii se voiman, jolla sitä heitetään. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. NUORTEN antama suosituimman puolueen mandaatti oli väkevä muistutus keskustan olemassaolon tärkeydestä politiikan janalla tasapainoittavana, maadoittavana ja rakentavana kompromissien tekijäpuolueena. 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677 kainuu@keskustanuoret.fi. Lappi: Toiminnanjohtaja Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Etelä-Savo: Toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten alueelliset tapahtumat löytyvät ko. Näitä kuluneempaakin kuluneita fraaseja olen joutunut kuuntelemaan keskustan rypiessä kannatusalhossa viime vuodet. Toimiva puoluejohto on keihäämme kärki. Hymyilin tahattomasti ääneen. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. klo 19 Kataloisten seurantalolla (Kataloistentie 553). Keski-Suomi: Toiminnanjohtaja Elina Suoranta 040 721 0636, keskisuomi@keskustanuoret.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Keskustan Kataloisten py:n vuosikokous su 6.6. mennessä. Näiden perusarvojen varaan rakentuu kestävä yhteiskunta. 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. Ilman kenttää ei ole keskustaa. Hämeenlinna. Miksi se sieki olet vielä mukana, eikö olis viisaampi vaihtaa hevosta. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh
fi. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Varis toimii tällä hetkellä keskustan Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtajana. fi. Varsinais-Suomi: Toiminnanjohtaja Linda Lähdeniemi 044 205 0224, varsinaissuomi@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. krs. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Tervetuloa kyselemään ja juttelemaan. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. klo 12– 15 K-Market Meiramin edessä. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Tiedeja kulttuuriministerin valtiosihteerinä jatkaa Tuomo Puumala. Turku. com 4.6. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. Pohjois-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, pohjoispohjanmaa@keskustanuoret.fi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi. Sääntömääräiset asiat. kiviniemi@keskusta.fi). Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. fi. Valtiovarainministerin valtiosihteerinä jatkaa Maria Kaisa Aula. 050 405 7742 tai 044 978 3929 (tarja. Itäinen paikallisyhdistys vuosikokous ti 15.6. Kivelästä Saarikon erityisavustaja Maritta Mynttinen Keskustanaisten varapuheenjohtajaksi Kenttäjohtaja Terveystieteiden maisteri Etelä-Savo Maksaja: Etelä-Savon Keskustanaisten piiri Antti Kivelä. Utajärvi. Käsitellään yhdistyksen purkamisen 2. Joka kerta paikalla kuntavaaliehdokkaita. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma– to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. fi. Tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on kutsunut erityisavustajakseen Antti Variksen. klo 11 Haminan koululla (Kirkkotie 5). Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Ii. Pirkanmaan Vesaisten ja Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta. 59 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Su 6.6. Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@keskustanuoret. Erityisavustajina jatkavat Markus Ylimaa (korkeakoulut ja tiede) ja Eeva Kärkkäinen (viestintä ja kulttuuri). klo 15–18 Salen edessä. Ja ak ko M art ika in en. Pohjois-Savo: Toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@ keskustanuoret.fi. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten PäijätHämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18 Mestarikatu 2. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten puheenjohtaja Vilho Hakala 040 039 5807 (vilho.hakala@nakkila.fi). Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. 4.6.2021 Pohjois-Karjala: Toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@ keskustanuoret.fi. Sähköposti etunimi. Keskustanuorten alueelliset tapahtumat löytyvät ko. piirin alta. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Vaaliteltalla tavataan: Pe 4.6. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Kivelä toimii tällä hetkellä KYS-Sydänkeskuksessa apulaisylilääkärinä. Keskustan ministeriryhmän valtiosihteerinä jatkaa Anna-Mari Vimpari ja ministeriryhmän erityisavustajana Tuomas Vanhanen. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. klo 16 mennessä. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Satakunta: Puheenjohtaja Vilho Hakala 040 039 5807, vilho.hakala@nakkila.fi. La 12.6. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 PORI. SUOMENMAA VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko on kutsunut erityisavustajakseen kardiologi Antti Kivelän. osa. Keskustanuorten Tuiran osasto ry:n ylimääräinen yleiskokous pe 4.6. Uusimaa: Toiminnanjohtaja Valtteri Markula 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Oulu. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. klo 16.30 Nurmiojantie 16, 90910 Kontio. Keskustanuorten Pirkanmaan piirim tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. sukuniemi@keskusta.fi. Iin keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous la 12.6. Etäosallistuminen suotavaa, ilmoittautumiset urho.haho@gmail. Erityisavustajina jatkavat AnnMari Kemell (talousja veropolitiikka), Riikka Pakarinen (EUja kansainväliset asiat) ja Silja Silvasti (viestintä). Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Huomioimme koronarajoitukset. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. klo 9–11 Salen edessä. Keskustan puoluevaltuuston johdossa aiemmin toimineena Kivelällä on taustaa myös Kuopion kuntapolitiikasta. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos
P. 4.6.2021 60 1) noi n 50 milj ard ia, 2) 60 vuo tta , 3) Tuo mas Pöy sti , 4) api la kes kus ta, rui ska uno kki kok oom us, ruu su SD P, 5) elo kuv aes ity s 28. E. Kuinka monta miljardia lintuja on. Ketkä. Barack Obama, Yhdysvaltain presidentti. 2 6 8 8 4 1 3 5 7 2 6 4 9 9 8 4 5 7 8 6 3 6 4 1 5 4 3 8 2 5 1 4 9 7 6 3 8 8 7 4 3 1 6 5 9 2 9 6 3 2 8 5 7 1 4 1 2 8 5 6 4 3 7 9 7 9 6 1 3 8 2 4 5 4 3 5 9 7 2 8 6 1 6 1 7 8 5 9 4 2 3 3 8 2 6 4 1 9 5 7 5 4 9 7 2 3 1 8 6 2 1 9 1 2 5 3 6 3 1 6 7 6 8 5 9 3 1 7 5 9 4 4 6 7 7 6 8 5 3 2 1 4 9 1 9 2 7 6 4 8 3 5 4 3 5 9 8 1 7 6 2 3 1 9 6 7 5 4 2 8 2 4 6 3 1 8 9 5 7 5 8 7 2 4 9 3 1 6 8 7 1 4 5 6 2 9 3 6 2 3 1 9 7 5 8 4 9 5 4 8 2 3 6 7 1 2 6 8 8 4 1 3 5 7 2 6 4 9 9 8 4 5 7 8 6 3 6 4 1 5 4 3 8 2 5 1 4 9 7 6 3 8 8 7 4 3 1 6 5 9 2 9 6 3 2 8 5 7 1 4 1 2 8 5 6 4 3 7 9 7 9 6 1 3 8 2 4 5 4 3 5 9 7 2 8 6 1 6 1 7 8 5 9 4 2 3 3 8 2 6 4 1 9 5 7 5 4 9 7 2 3 1 8 6 2 1 9 1 2 5 3 6 3 1 6 7 6 8 5 9 3 1 7 5 9 4 4 6 7 7 6 8 5 3 2 1 4 9 1 9 2 7 6 4 8 3 5 4 3 5 9 8 1 7 6 2 3 1 9 6 7 5 4 2 8 2 4 6 3 1 8 9 5 7 5 8 7 2 4 9 3 1 6 8 7 1 4 5 6 2 9 3 6 2 3 1 9 7 5 8 4 9 5 4 8 2 3 6 7 1 Tietotesti 1. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ P. 6. Mikä on minkäkin eduskuntapuolueen tunnuskasvi. Mitä maata kutsutaan Euroopan veturiksi. Svinhufvud oli Suomen ensimmäinen oikeuskansleri 1918. He ovat syntyneet samana vuonna. Lordi voitti 2006, ja Blind Channel oli kuudes 2021! Mikä on ollut Suomen kolmanneksi paras sijoitus Euroviisuissa: Laila Kinnunen, Lasse Mårtensson, Marion Rung, Anneli Saaristo. muu ten Mar ion Run g 6/1 7, 9) Ina rin Iva los sa, Tun tur iki ekk o, 10) Kei jo Ros ber g MM 198 2, Nic o Ros ber g MM 201 6. elokuuta. 3. 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Paljonko Diana täyttäisi ja paljonko Obama täyttää. Kuka on nykyinen, kahdeksastoista oikeuskansleri. heinäkuuta ja Obaman 4. Vihje: niitä on kuusi kertaa enemmän kuin ihmisiä. Kuka on nykyinen. Svinhufvud oli Suomen ensimmäinen oikeuskansleri 1918. Mikä tapahtuma on kaukaisin: a) ensimmäiset kesäolympialaiset, b) Suomessa ensimmäinen pääsymaksullinen elokuvaesitys, c) Adolf Hitler täytti 10 vuotta. 6.1 895 Hel sin gin Seu rah uon eel la, nyk yis ellä kau pun gin tal olla , (A tee na 189 6, Ado lf 189 9), 6) Tom Cru ise (ja tko ssa Jac k Rea che ris ta teh dää n tvsar ja ja pää osa a esi ttä ä 38vuo tia s Ala n Ritc hso n 188 cm . Missä on Suomen pohjoisin jäähalli ja jääkiekkoseura: Ivalo, Kittilä, Muonio, Sodankylä. 10. 5. E. M us eo vira sto. Diana, Walesin prinsessa. ”Runsaan 11 000 tunnetun lintulajin yksilöjen määrästä ei ole aiemmin ollut näin tarkkaa kokonaisarviota”, todetaan Proceeding of the National Academy of Sciences -lehdessä. Tom Cru ise on 170 cm , Lee Chi ld its e 192 cm ), 7) Sak sa, 8) osa not taj am äär ään suh teu tet tun a Saa ris to 7:s /22 . 8. 4. Teoksista on tehty kaksi menestyselokuvaa: Tappajan jäljillä (2012) ja Paluu päämajaan (2016). 2. Dianan syntymäpäivä on 1. Suomalaisten formulakuskien huippuaikoina eräät isä ja poika voittivat F1-luokan MM:n ja Monacon klassikkokilpailun, isä 1983 ja poika kolme kertaa peräkkäin 2013?15. 7. Romaanissa Etsintäkuulutettu Child kuvailee: ”Reacher oli isokokoinen, metri yhdeksänkymmentäviisi senttiä pitkä ja raskastekoinen, ja hän näytti sinäkin iltana tapansa mukaan hieman ruokottomalta ja rähjäiseltä.” Kuka esittää Jack Reacheria noissa kahdessa elokuvassa: Tom Cruise, Jason Statham, Arnold Schwarzenegger vai Bruce Willis. Apila, ruiskaunokki, ruusu. 9. Lee Child on kirjoittanut 25 jännitysromaania entisestä sotilaspoliisiupseerista, majuri Jack Reacherista. Maailman villien ja vapaiden lintujen määrä on laskettu
4.6.2021 61 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Vähitellen myös maan hallituksen fokus kääntyy kriisin jälkeiseen aikaan. Yritysten toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa aina maatiloista pörssiyrityksiin saakka. Kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri.. Matin toiveesta vaihto tapahtui nyt, ja ajoitus tuntui myös minusta luontevalta. Miten Suomi pääsee mukaan globaaliin kasvuun, joka rajoitusten purusta eittämättä seuraa. Tärkeintä on saada maan talous raiteilleen, huolehtia kasvusta ja siitä, että kasvun ja hyvinvoinnin edellytykset jakaantuvat koko maahan. 4.6.2021 62 KERROIMME viime viikolla vaihdoksista keskustan ministeriryhmässä. Miten saada aikaan päätöksiä, jotka valavat uskoa suomalaisiin perheellistyä, yrittää, ottaa työtä vastaan, elää itsensä näköistä elämää juuri siellä missä haluavat. KORONAPANDEMIAN kuristavin ote alkaa jo vähän hellittää. Meille tärkeät asiat etenevät edelleen hallitusohjelman mukaisesti, ja olemme osaltamme jälleenrakentamassa Suomea tämän poikkeuksellisen ajan jälkeen. VALTIOVARAINMINISTERIN monimutkainen tehtävä on sittenkin periaatteiltaan yksinkertainen: pitää katsoa Nyt oli oikea aika annika saarikko vieraskolumni menojen perään ja huolehtia, että tulee tuloja. Meidän kaikkien tiedossa oli alusta saakka, että Matti Vanhanen ei jatka virassa koko vaalikautta. Haluan tässäkin yhteydessä osoittaa Matille kiitokseni kuluneesta vuodesta, hänen vankkumattomasta tuestaan ja kauaskantoisista näkemyksistään. Talouskasvu on myös kivuttomin tapa pitää hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta kiinni – varmistaa, että meillä on jatkossakin varaa olla maailman onnellisin kansa. PITKITTYNYT puoliväliriihi valmensi minua valtiovarainministerin tehtävään. Ymmärrämme toistemme talouspoliittista ajattelua viime viikkojen ansiosta aiempaa paremmin. Viisikon jäsenenä neuvottelin kehyskompromissin ja tein arvion siitä, että keskustan kannattaa näissä oloissa neuvottelutulos hyväksyä. Miten lähdemme vastaamaan niihin hyvinvointiyhteiskuntamme haasteisiin, jotka eivät ole koronan aikana mihinkään kadonneet. Uskon, että yhteistyö pääministerin kanssa on myös aiempaa luontevampaa valtiovarainministeriöstä käsin. Miten varmistamme, että se kasvu ei jää vain kriisin jälkihöyryksi, lyhyeksi spurtiksi. Myös perhepolitiikka on mitä suurimmassa määrin talouspolitiikkaa. Samoin olen luottavainen, että alueisiin nojaava kasvu ja heikommasta huolehtiminen ovat myös sosialidemokraateille tärkeitä asioista ja yhdistävät meitä ja heitä tässäkin ajassa. Hän hoiti valtiovarainministerin vaativaa tehtävää niin pitkään kuin halusi. Sain vastuulleni valtiovarainministerin salkun, ja tilalleni tiedeja kulttuuriministeriksi tuli eduskuntaryhmän puheenjohtajana Antti Kurvinen
Koulutus, työpaikat, terveydenhoito, ne säilyvät rintamailla vain, jos siellä on ihmisiä. Keskusta muka olisi se, joka on takaamassa oikean Suomen alasajoa. Sittenpä meitä vasta vietäisiin. Ja kun ei häviä perinteisillä kannatusalueilla, ei häviä puoluekartalta. Gallupit ja muut mielipidetiedustelut voivat ohjailla myötäilemään niitä, jotka eivät vielä ole voittajia, koska kukaan ei ole vielä voittaja. MuroMarin on halunnut ostaa suosiota lainarahalla. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 NYT ON meneillään sellaiset kunnallisvaalit, voi siskoni ja veljeni aatteessa, että nyt ratkaistaan paljon. Pidetään päämme, eihän perinteinen maaseudun puolustaja voi hävitä maaseudulla. Huutajia riittää. Ollaan toki realisteja, ei tule keskustalaista pormestaria isoihin kaupunkeihin, mutta eihän sitä haetakaan. Maalaisliiton ja Keskustapuolueen asema maakuntien Suomessa ei ole ollut mitenkään uhattuna. NYKYISESSÄ hallituksessa roikkuminen on närästänyt, täälläkin. Demareille sopisi hyvin, että kaikki muuttaisivat heidän vuokrataloyhtiönsä kallisvuokraisiin asuntoihin kasvukeskuksiin, koska kohtuutonta asumisen hintaa pönkitetään asumistuella, joka maksetaan kaikkien veroista. EI EHKÄ OLLA onnistuttu aivan parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ei olla surkeasti epäonnistuttukaan. Mistäs kilpailijat ne lisä-äänet sitten saavat, kun me ei anneta. 4.6.2021 63 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Mutta entä jos ei oltaisi, entä jos hallitusohjelmaan ei olisikaan tullut keskustalle tärkeitä asioita. On ollut sellaisiakin vaaleja, että ei murhetta, katsotaan vain, että hevosenottolautakuntaan tulee tolkun ukkoja. Keskustan epäkiitollinen tehtävä koko maassa on vahtia, että koronarahoja ei etupainotteisesti syödä, niille tulee tarve vielä. Vihervassareita. Jos ei nyt ihan veret seisauttava, niin purkan jauhamisen pysäyttävä vaalivoitto. Vihervassareita, joita demaritkin näkyvät olevan, täytyy vahtia. Älkää uskoko, ei ole. Nyt on. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. KUNTIINKIN on päässyt syntymään harha, että nyt menee hyvin, tuli voitollisia tilinpäätöksiä. Uskoa yritetään horjuttaa. Omalla porukalla, lipsumatta. Perussuomalaiset tarjoavat helppoja ratkaisuja, rajat ihan kiinni ja ottavat kunniaa asioista, joihin eivät oppositiossa ole voineet vaikuttaa. Eivät mistään! Jari Nenonen Kohtalon kesäkuu täytyy vahtia. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Haetaan ihan vain kuntavaalivoitto. Oikeutetusti ollaan huolissaan tolkun taloudenpidosta. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun
Katse ylihuomisessa. tuhti lukupaketti kerran kuussa! Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! + 2 kk lehdet kaupan päälle! 12 kk / 70 € 6 kk / 35 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Heinäkuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 2.7.2021 Nuori tuottajapariskunta uskoo kotimaisen karjatalouden tulevaisuuteen