KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / SYYSKUU 2020 / 9,90 € Uutisanalyysi HALLITUKSELLA PITKIEN PÄIVIEN SYKSY POLITIIKAN TASA-ARVOSSA ON VIELÄ TEHTÄVÄÄ Ilmiöt Vieraskolumni ELVYTYSSOPIMUS TEKEE EU:STA VELKAUNIONIN Ratkaisujen aika Kulmuni, Tiainen, Saarikko vai Honkonen. Keskusta rakentaa joukkueensa Oulussa.
19 Kansanvalta etätöissä. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 4.9. 2020 Puhemies Anu Vehviläinen kaipaa eduskunnan entistä atmosfääriä s
40 Saunassa Elämä Kunnon kepulainen Tuliko tästä uusi trendi. Katri Kulmuni s. 50 Myssyfarmi Pöytyällä tuottaa trendilakkeja maailman metropoleihin s. Mika Tampio muutti maalle. 47. 38 Hanna Markkasen unelmayhteiskunnassa toivo olisi vahvempi kuin pelko s. s. Lea Kymäläisellä, 95, on takanaan vertaistaan hakeva ura kuntapolitiikassa s. 22 Keskusta on juuriltaan radikaali, Suomea muuttava tavallisten ihmisten puolue. Saman teki moni muukin huhti-kesäkuussa
Neuvot käyvät myös päivänpolitiikkaan, tosin yhdellä ehdolla. Kymmenen prosentin puolueella ei ole varaa riitelyyn. Mutta jos on itsetuntoa ja yhtenäisyyttä, on myös toiminnan halua. Päinvastoin. Merkitsee kansanvalta sitäkin, että päätökset tehdään virallisissa puolue-elimissä. Tarvitaan innostunutta työtä: näkymistä ihmisten keskellä, tilaisuuksia ja yhteydenpitoa, somen ja perinteisen median osaamista ja käyttöä – ja mikä tärkeintä – uusia ideoita. Silti vain yhteistyössä saadaan jotain aikaan. Vastustajat ovat muualla, eivät omassa puolueessa. Parhaita neuvoja tähän ei tarvitse hakea kaukaa. ENSIMMÄINEN avainsana on maan rakoon painuneen itsetunnon palautus. Päinvastoin, se karkottaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhteisesti valittuihin johtajiin luotetaan ja ollaan heidän takanaan. Niistä löytyvät kaikki ihmiskunnan juuri nyt kipeästi kaipaamat tienviitat kuten ihmisyyden ja ihmisarvon kunnioitus, ihmisten ja alueiden tasa-arvon puolustaminen, heikommista huolehtimisen lupaus, kohtuullisuus ahneuden vastapainona, yhteistyön rakentaminen niin kansalaisten, puolueiden kuin valtioidenkin tasolla… Sellaisista tienviitoista sopii ylpeillä. Yhteistyö. Sisäisesti erimielinen puolue ei myöskään houkuttele. Sen pidempää esityslistaa ei tarvita. Yhtenäisyys ja yksituumaisuus ovat nyt jopa vielä tärkeämpiä kuin puheenjohtajan persoona. Mutta ilman koko keskustaväen tukea ei puheenjohtaja onnistu eikä keskusta nouse. Mikään puolue ei voi vaatia vain omien tavoitteidensa toteuttamista. tsetunto. Tämä kaikki on erityisesti ehdolla olevien vastuulla. Pettymys ei saa olla niin suuri, etteikö koko keskustaväki voisi tukea eniten ääniä saanutta. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4.9.2020 4 Kolmen asian esityslista Pääkirjoitus Yhtenäisyys ja yksituumaisuus ovat keskustalle nyt jopa vielä tärkeämpiä kuin puheenjohtajan persoona. TOINEN keskustan tulevaisuuden avainsana on ”yh tenäisyys”. Kaikkien on annettava periksi, sillä yhteistyöllä on hintansa. Kansanvallan mukaisessa menossa ei ole vastaan väittämistä: Ensin keskustellaan ja punnitaan, sitten tarvittaessa äänestetään – ja sitten yhdessä tuetaan tehtyä ratkaisua. Jos haluaa todella vaikuttaa, on hankkiuduttava niihin. Toiminta. Sillä tavoin kansalaisten luottamus keskustaan hankitaan takaisin. Keskustaväen on herättävä apatian unesta. Siksi niin keskustan johtoon ehdolla olevilta kuin heidän tukiryhmiltään kysytään nyt kansanvallan ymmärrystä. I M ari a Se pp älä. Erimielisyydet kuluttavat ja suuntaavat energian väärin. Niistä ei ole tullut yhtäkkiä hylkytavaraa. Siinä kolme asiaa, jotka tarvitaan keskustan nousemiseksi nykyisestä murheen alhosta. On ymmärrettävä, että mikään puolue ei voi Suomessa sanella. KOLMAS avainsana on toiminta. Ne ovat keskustan hyvissä ohjelmissa ja päätöksissä
TIEDOTUSVÄLINEIDEN rinnalla päättäjien kimpussa ovat muiden puolueiden edustajat, etujärjestöt ja yhä enemmän myös kansalaiset joko suoraan tai sosiaalisen median kautta. Vihamielinen keskustelukulttuuri on lyönyt niin vahvasti läpi, että asiallista, asioihin perehtynyttä ja sivistynyttä mielipiteiden vaihtoa on tullut ikävä. Mannisen rapsakkaa lehtilausuntoa on lainattu vuosien saatossa useampaan otteeseen – ja ihan syystä. Valtavirtaa vastaan uiminen vaatii rohkeutta, uskoa ja luottamusta siihen, että oma viesti menee sittenkin perille. Julkinen paine poliitikkoja kohtaan ei ole vuosikymmenen aikana vähentynyt. KESKUSTAN pitkäaikainen kansanedustaja Hannes Manninen luopui vapaaehtoisesti kansanedustajan paikasta vuoden 2011 vaaleissa. Politiikassa mukana oleva tai poliittista luottamustehtävää tavoitteleva tietää joutuvansa luupin alle. Niillä saa helposti julkisuutta ja naaman tutuksi. Kritiikki tulee välittömästi ja kaunistelematta aina, kun siihen on aihetta – ja toisinaan myös silloin, kun siihen ei ole edes perusteita. ILMAPIIRISSÄ , jossa poliittiset ääripäät saavat helposti äänensä kuuluviin, tarvitaan tasapainottavaa poliittista voimaa ja näkemystä. Nyt riitelevät ihmiset. AIKA , jolloin ihmisten sijasta riitelivät asiat, on hiljalleen siirtymässä taka-alalle. Samanlaista henkeä on havaittavissa nyt myös Suomessa. Sosiaalisessa mediassa henkilöön menevästä arvostelusta on tullut niin yleistä, että harva jaksaa siitä enää edes riemastua. Vallitsevassa poliittisessa ilmastossa sivistyneellä ja yhteistyötä korostavalla linjalla ei ole aina helppo seisoa. Niin parkkiintunut nahka ei ole yhdelläkään poliitikolla, jotta voisi sanoa, että kritiikki ei tunnu missään. Suomessa on naureskeltu ja hämmästelty USA:n presidentin Donald Trumpin puheita. Tällainen keskustelu voi olla tylsää ja yllätyksetöntä, mutta ilman sitä nykyistä hyvinvointivaltion pohjaa tuskin olisi rakennettu. Silti moni yllättyy, kuinka raadollista peli politiikan huipulla on. Jos faktat eivät miellytä tai tue omaa näkemystä, niitä epäillään. Ikävästä julkisuudesta on tullut luontaisetu, josta saa vuorollaan nauttia jokainen poliitikko. Historian saatossa tämä rooli on langennut keskustalle monia kertoja. Omat kannattajajoukot valjastetaan toistamaan lokaviestiä omilla sosiaalisen median kanavilla. Kritiikin syyksi riittää usein se, että henkilö edustaa väärää puoluetta tai arvomaailmaa. Suurta ihmetystä on herättänyt se, että niin monet amerikkalaiset uskovat Trumpin sanomisiin, vaikka niiden sisältö olisi pahasti ristiriidassa tosiasioiden kanssa. Eniten julkisuutta on tarjolla, jos saman puolueen edustajat riitelevät julkisesti keskenään. Poliittisen vastustajan sanomisia irrotetaan sumeilematta asiayhteyksistä ja niitä tulkitaan itselle mieluisella tavalla. 4.9.2020 5 Toimittajalta Onko keskustalla rohkeutta uida vastavirtaan. Ministerinäkin toiminut Manninen perusteli päätöstään toteamalla, että ”41 vuotta julkisena kusitolppana riittää”. Kun arvosteluryöppy sattuu omalle kohdalle, se jättää aina jälkensä. Kärjekkäät mielipiteet kiinnostavat mediaa ja suurta yleisöä. Avoimesti tai peitellysti. Juha Määttä
4.9.2020 6 Roni Rekomaa/Lehtikuva Hallituksen kaataminen keskellä kriisiä johonkin pikkuriitaan ei tule kysymykseenkään.
Joskus ennuste on pitänyt, joinakin vuosina ei. Se on monessa tapauksessa helpommin sanottu kuin tehty. Nyt hallituksen odotetaan purkavan keväällä syntynyttä esityssumaa. Kun talouspolitiikka on koronan vuoksi viritetty voimakkaan elvyttäväksi ainakin ensi vuodeksi, leikkauslistoilla hallituksen ei tarvitse itseään horjuttaa Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) kerrotaan myös kokemuksellaan jo vakauttaneen hallituksen työskentelyä merkittävästi, eikä SDP:n puheenjohtajan nuijan siirtymisestä pääministeri Sanna Marinin haltuun ainakaan haittaa ole. Jo sitä ennen oppositio pitänee hallitusta lämpimänä budjettiriihen päätöksistä ja päättämättä jättämisistä ja kesäisistä EU:n elvytysratkaisuista. Koronakriisi vaatii poliittista hoivaa, ennakointia ja reagointia vielä pitkälle tulevaisuuteen. Sote-uudistuksen lausuntokierros päättyy 25. Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät pari viikkoa sitten oman esityksensä, jonka vastaanotto on jäänyt melko nuivaksi. Politiikkaa pandemian varjossa Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Marinin hallitus pääsee syyskaudella vihdoin myös oman ohjelmansa ääreen. Millaisia toimia sitten voisi olla tulossa. syyskuuta. Koronakriisi on asettanut myös hallituksen poliittisen asialistan mittasuhteet uusiksi ja erottanut isot asiat pienistä. Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä sulkisi muun muassa varhaisen työelämästä poistumisen väylät tukkimalla niin sanotun eläkeputken ja luopumalla osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Valmiuslain aktivointiin turvaudutaan vain pakon edessä. Verrokkimaa Ruotsissa on ikääntyneiden työntekijöiden turvaksi käytössä irtisanomisjärjestys, jossa yritykseen viimeksi tulleet työntekijät täytyy irtisanoa ensimmäiseksi. Sen jälkeen hallituksen on tehtävä tarvittavat linjaukset ja ratkaistava muun muassa hankala kiista Etelä-Savon maakunnan sairaalapalveluista. Kiistellyn työttömyyseläkeputken poistaminen olisi kieltämättä kova päätös. Energiaverotuksen uudistamisesta ja polttoturpeesta jouduttaneen vääntämään, mutta hallituksen kaataminen keskellä kriisiä johonkin pikkuriitaan ei tule kysymykseenkään. Budjettiriihessä täytyy löytää myös löytää rahoitusratkaisut koronan runteleman kuntatalouden pönkittämiseen ja järjestöjen tukemiseen veikkausvoittovarojen kutistumisen vuoksi. Keväällä kansalaisaloitteidenkin käsittely meni jäihin koronan vuoksi, ja niitäkin alkaa ilmaantua jälleen eduskunnan istuntoihin. Paljon puhetta ja parran pärinää on luvassa ainakin, kun hiljattain eduskunnalle jätetty aloite valkoposkihanhien metsästyksen sallimisesta ehtii suureen saliin. HALLITUKSEN syyskuun puolivälissä lämpiävästä budjettiriihestä maalailtiin jo ennen kriisiä Marinin hallituksen todellista testiä, joka näyttää, mahtuvatko hallituspuolueet enää saman katon alle. Keväällä eduskunta käsitteli vain akuuttiin kriisin hoitoon liittyviä ja muita kiireellisiä esityksiä. BUDJETTIRIIHESSÄ tai ainakin tänä syksynä pitäisi saada aikaan päätöksiä, joiden pystytään jotenkin laskemaan tuottavan 30 000 työpaikkaa. EDUSKUNTA saa ensi vuoden talousarvioesityksen ruodittavakseen lokakuussa. 4.9.2020 7 POLITIIKAN syksystä on mediassa tapana ennakoida ”kuumaa” jokseenkin joka ainoa syksy. Sote-lainsäädäntö on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. No, kyllä mahtuvat. SYYSKAUDELLA eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää kantansa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimintaan al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamisessa. Koronatilanteen vaatimat lainmuutokset tehdään tarvittaessa tartuntatautilakiin tai muihin lakeihin. Sellaisenaan asia tuskin on edes toteutettavissa, koska Suomessa yli 55-vuotiaat ovat nykyisin työmarkkinoilla surkeassa asemassa ja suoranaisen ikärasismin kohteena. Tähän saakka Marinin hallitus on toiminut lähinnä juoksevia kriisiasioita hoitavana toimitusministeristönä, joka on heittänyt muut asiat sivuun. Tällä kertaa syksy ei varmasti jää kädenlämpöiseksi. Syksyn aikana kriisin hoito jatkuu, mutta samalla on päästävä jo myös tekemään politiikkaa ja toteuttamaan hallitusohjelmaa. Budjettiriihestä sellaista ei kuitenkaan saa ulos, vaan käytännössä asia olisi siirrettävä kolmikannassa väännettäväksi
Henkilövaalit käynnistyvät lauantaina noin kello 13. Pääkokouspaikkana säilyy tilava urheiluhalli, koska puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous täytyy kutsua koolle vähintään viisi kuukautta etukäteen. Suomalainen viljelijä on ympäristötoimien edistämisessä kumppani, ei vihreiden nyrkkeilysäkki. – Toivotaan, että saadaan useampi sata ihminen liikkeelle, kyllä silläkin varmasti tunnelmaa luodaan. Tuloksia ei tule vastakkainasettelun kautta . Piiriä johtava Jussi Ylitalo toivoo, että piirin väki saadaan paikan päälle varsinkin nyt, kun turvavälit on helppo säilyttää. Tiettävästi maailman suurin demokraattinen puoluekokous on keskustalle tärkeä tavaramerkki, mutta ei puolue maakuntamalliakaan karsasta. Suomalainen ruoka on monin mittarein erittäin eettinen vaihtoehto . – Aatteellisestihan se on juuri niin kuin pitääkin, maakuntamalliahan yritetään saada joka paikkaan, KeskiSuomen piiripomo Tahvo Anttila naurahtaa. syyskuuta. Otso Kivekäs (vihr.) Twitterissä PAULIINA POHJALA KORONA pakotti keskustan puoluekokouksen uuteen asentoon. Puoluehallituksen suositus on, että jokainen puoluekokousedustaja osallistuu kokoukseen piirijärjestönsä omalla pisteellä etäyhteyden kautta. Ja kunnes se on lopetettu, kannattaa välttää suomalaisia eläintuotteita . Vihreä valtuutettu kehotti välttämään kotimaista, vaikka tuottajat ovat portinvartijoita ratkaisemaan, mitä rehevöitymiselle voidaan tehdä. 4.9.2020 8 Ajassa Sanottua Liika lannan lappaaminen peltoon pitää yksinkertaisesti lopettaa. Hilkka Kemppi Twitterissä Suomalaisen ruoan boikotti olisi kammottavaa viherdystopiaa. Antti Siika-aho Twitterissä M ari a Se pp älä Puoluekokous taipuu maakuntamalliin Puoluekokousväkeä Sotkamossa kesäkuussa 2018.. Tyhjyyttään Ouluhalli ei suinkaan kolise, sillä ehdokkaiden, talkooväen ja median lisäksi sinne tulee ainakin keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri. Tavanomaisesti jopa yli 4 000 osallistujaa keräävä tapahtuma istuu nykytilanteeseen huonosti, ja kun tartuntaluvutkin kääntyivät kesän lopulla nousuun, puoluehallitus päätti järjestää Oulun puoluekokouksen hajautetulla mallilla. Ylitalo sanoo, että häntä kiehtoo ajatus alueellisesta ääntenlaskennasta Euroviisujen tapaan. Onhan se mahtavaa olla seuraamassa kokousta siellä paikan päällä, se etu meillä on. Suomen suurimmalla keskustapiirillä on yli 400 virallista kokousedustajaa. PUOLUEKOKOUS striimataan pääkokouspaikalta Ouluhallista jokaiselle etäpisteelle, joissa suoritetaan myös puheenjohtajaja varapuheenjohtajavaalit. Tavanomaisesti kolme päivää kestävä kokous tiivistetään nyt kahteen päivään, jolloin puoluekokous järjestetään perjantaista lauantaihin 4.–5. Suomen tuotannon vahvistaminen on ratkaisuni
4.9.2020 9 Ajassa Sanottua 3.9. Puoluesihteeri Pirkkalainen hakee jatkoa unelmatyölleen Esitykset kotimaisen ruuan boikotista vetävät maton viljelijöiden ilmastoja ympäristötyön alta. Vuosittainen tuki olisi noin 10–15 miljoonaa euroa. – Kuntavaalien vetäminen ja maakuntavaaleihin valmistautuminen tehdään myös puoluesihteerin johdolla seuraavan kaksivuotiskauden aikana. USA:n presidentinvaalien ensimmäinen tv-väittely 3.10. Kirjeposti harvenee, mutta sanomalehden saa jatkossakin Su om en m aa n ark isto KALENTERI. Valtiosihteerien esityksen pohjalta tehtävä postilain uudistus ei juurikaan näy suomalaisten arjessa. Tuki koskee alueita, joissa ei ole tilattujen sanomalehtien varhaisjakelua. Tänä syksynä 400 viljelijää levittää pelloilleen kipsiä Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Hanna Markkanen Twitterissä Ympäristön tilaa ei paranneta boikotoimalla kategorisesti kotimaista eläintuotantoa, päinvastoin sillä ajetaan monia upeaa työtä tekeviä viljelijöitä ja ruoan jalostajia ahtaalle. Jari Leppä Twitterissä Sen sijaan, että kehotamme välttämään kotimaisia tuotteita, pohtisin ennemmin yhdessä maataloussektorin kanssa, mitä rehevöitymisen estämiseksi voitaisiin tehdä. Määräaikainen tuki sanomalehtien jakelulle paikkaisi jatkossa haja-asutusalueilla niitä kahta päivää, jolloin päiväpostia ei muuten jaeta. Samalla tavalla se meri vihrenee, vaikka juustot roudattaisiin Ruotsista . Keskusta teki analyysin eduskuntaja eurovaalien jälkeen ja alkoi kasata keskustalle uudistusohjelmaa. On parempiakin tapoja vaikuttaa . Korjausvelkaa on syntynyt, ja sitä täytyy määrätietoisesti purkaa, hän näkee. YK:n yleiskokous 25.9. Moniäänisen tiedonvälityksen turvaaminen sen sijaan luvataan hallitusohjelmassakin. Keskustan puoluekokous 4.–6.9. Vain joukkueena keskusta pystyy menestymään, siihen periaatteeseen olen hyvin sitoutunut. KESKUSTAN kannatuksen heikkeneminen on ollut Pirkkalaisen kauden suuri huoli. Niistä olen innostunut. Pirkkalainen sanoo kaksi vuotta kestäneen pestin osoittaneen, että hän on unelmatyössään. Työryhmä katsoo, ettei tarvetta viisipäiväiselle jakelulle enää edes ole, kun kotitalous saa nykyisin yleispalveluvelvoitteen alaisia, postimerkillä varustettuja kirjeitä keskimäärin joka kolmas viikko. Eeva Kärkkäinen Twitterissä Va ltio ne uv os to / Su om en m aa n ark isto PAULIINA POHJALA VALTIOSIHTEERIEN työryhmän esityksessä postinjakelun velvoitetta kevennetään viidestä kolmeen päivään viikossa vuodesta 2022 lähtien, mutta sanomalehtien viisipäiväinen jakelu turvataan määräaikaisella tiedonvälitystuella. Hallituksen budjettiesitys eduskunnalle PAULIINA POHJALA KESKUSTAN puoluesihteerillä Riikka Pirkkalaisella ei ole haastajia Oulun puoluekokouksessa, ellei viime hetken yllätyksiä tule. – Jäsenyysprosessissa on petrattavaa, jäsenyystiedot ja yhteystiedot on myös saatava ajantasaisiksi. Keskusta 2030 -ohjelma hyväksytään puoluekokouksessa. Kuntamarkkinat 14.–15.9. Hallituksen budjettiriihi 15.–30.9. Sote-lakiesityksen lausuntokierros päättyy 19.–20.9. UUDISTUSOHJELMALLA kirkastetaan keskustan pääviestejä, ja Pirkkalainen kertoo käyneensä keskusta-aktiivien kanssa lukuisia keskusteluja puolueen syvimmästä olemuksesta. Kokoomuksen puoluekokous 9.–10.9. – Olen luottavainen, että nyt tehty analyysija tulevaisuustyö alkavat kantaa hedelmää myös kannatusmittauksissa. Saksojen yhdistymisestä 30 vuotta 5.10. Kirjepostin määrä on muutenkin romahtanut viime vuosina, ja koronakriisi on vain vauhdittanut kirjeen kuolemaa. – Ne keskustelut ja puolueväen kohtaamiset ovat olleet päättyvän puoluesihteerikauden parasta antia. – Olen joukkuepelaaja, se rooli motivoi minua valtavasti. Urho Kekkosen syntymästä 120 vuotta 4.–5.9. – Siitä kannan osaltani tietenkin vastuun, hän sanoo. Jos haluat suosia kestävää ruoantuotantoa, osta kotimaista . Vihreiden puoluekokous 29.9. Pirkkalainen sanoo olevansa nyt hyvin sisällä keskustan järjestöllisessä tilanteessa. Puolueella pitää olla selkeät asiatavoitteet ja vahva mielikuva ulospäin, jotta voimme saavuttaa suomalaisten luottamuksen
4.9.2020 10 Lapissa useaa matkailualan toimijaa odottaa lopettaminen, jos koronavirustilanne jatkuu pahana. Noin 70 prosenttia Suomessa kulutetusta ruuasta on kotimaista (2019). Suomalaisten suosikkiruokia ovat uunilohi, liha-makaronilaatikko ja lihapullat (2018).. tarjoaa työpaikan 340 000 suomalaiselle. nostetaan esiin suomalaista ruokaa ja sen tekijöitä sekä pyritään lisäämään kuluttajien tietoisuutta ruoan alkuperästä. Suomalainen ruoka Suomalaisen ruuan päivä on Hyvää Suomesta -merkin lanseeraama juhlapäivä. puhdasta, turvallista ja vastuullisesti tuotettua. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 148 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 80 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 15 kiloa kalaa, 66 kiloa hedelmiä ja 66 kiloa vihanneksia. Lapin Kauppakamari ja Lapin Matkailuelinkeinon liitto toteuttivat matkailuyrityksille kyselyn, jonka mukaan 60 prosenttia vastaajista ei jatka toimintaansa 10 kuukautta pidempään, jos ulkomaisia asiakkaita ei tule lainkaan talvikaudella 2020–2021. 70 prosenttia Suomessa kulutetusta ruuasta oli kotimaista. Lähteet: Luonnonvarakeskus, K-ryhmän kyselytutkimus 2018. Luku Ajassa TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO Suomalainen ruoka on juhlan arvoinen SUOMALAISEN ruoan päivänä 4.9. varmistaa huoltovarmuutta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Merkkipäivää voi juhlia esimerkiksi ostamalla tai valmistamalla suomalaista ruokaa ja juomaa, kertomalla siihen liittyviä tarinoita ja muistoja tai järjestämällä erityisen tilaisuuden suomalaisen ruoan kunniaksi
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, apulaisprofessori Markku Jokisipilä, oliko Suomi passiivinen ajopuu, josta tuli natsi-Saksan kumppani olosuhteiden pakosta vai aktiivinen koskivene, joka ohjattiin tietoisesti Saksan liittolaiseksi. Ulkopoliittisen Saksan suuntauksen käynnistyminen tapahtui aikana, jolloin Neuvostoliitto liitti Baltian maat itseensä ja Suomessa äärivasemmisto järjesti uhkaavia joukkomielenilmauksia. Varsinkin sotilaallisia väyliä pitkin oli monenlaisia ja jatkuvasti syveneviä kontakteja jo välirauhan alkukuukausina. Suomi selvisi koronan varjostamasta kesästä kohtuullisesti, emmekä joutuneet todistamaan uutta tautipiikkiä. Euroopassa toinen aalto on jo nähtävissä. Poikkeuksellista kevättä on seuraamassa tuulinen syksy. Länsinaapurin linnoittauduttua puolueettomuutensa Suomen ainoaksi vaihtoehdoksi saada tukea Neuvostoliiton yhä todennäköisemmiltä näyttäneitä uusia voimatoimia vastaan jäi Saksa. Välimerellä Kreikan ja Turkin välit kiristyvät entisestään. Vain alle 1 000 kilometrin päässä Suomesta Valko-Venäjällä Lukashenkon hallinto horjuu ja rikkoo entistä räikeämmin ihmisoikeuksia, mikä voi heijastua myös EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin. Saksan tuen etsiminen alkoi jo talvisodan aikana, kun Ruotsilta saatavaa konkreettista apua sotilaallisen panoksen muodossa pidettiin talvisodan kokemusten perusteella epätodennäköisenä. Brexitin jälkeiseen aikaan varautuminen jatkuu yhä epävarmemmissa merkeissä, kun kauppakomissaari Phil Hogan joutui eroamaan virastaan rikottuaan Irlannin asettamia kokoontumisrajoituksia. Atlantin toisella puolella käydään historiallisia presidentinvaaleja pahaksi äityneen koronatilanteen estäessä normaalin kampanjoinnin. Ei ole sattumaa, että kun Hitler kesällä 1940 teki päätöksen hyökätä Neuvostoliittoon, hän laski Suomen varmaksi liittolaisekseen. Syksyllä pyörähtää käyntiin myös monen tärkeän lainsäädännön valmistelu, kun EU rupeaa kirittämään ilmastotyötään. Marraskuun tulos vaikuttaa kaikella varmuudella paitsi EU:n ja Yhdysvaltojen suhteisiin, myös koko maailman järjestykseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. 4.9.2020 11 Täällä Bryssel EUROOPAN parlamentin kesätauko on päättynyt ja sorvin ääreen on palailtu epävarmoissa tunnelmissa. Suomi oli tietoisesti ja aktiivisesti Saksan liittolaiseksi ohjattu koskivene, mutta oli sitä olosuhteiden pakosta. Oliko Suomi ajopuu vai koskivene. Synkin tilanne on Espanjassa, missä tautitapaukset ovat yli kymmenkertaistuneet kesäkuusta. Paluu normaaliin Brysselin parlamenttitalon vilkkaaseen hälinään siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Talvisodan tuloksena ja varsinkin Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan Suomi jäi ulkopoliittiseen eristystilaan, jota valtiojohto ensin yritti murtaa etsimällä tukea Ruotsista. Varsinkin kesällä 1940 Suomen valtionjohdon oli täysin ymmärrettävää lähteä pohdinnoissaan siitä, että Neuvostoliitto yrittäisi joko vallankumousyrityksen masinoimalla tai sotilaallisella hyökkäyksellä viedä loppuun sen, minkä se talvisodassa oli aloittanut. Yllätyksiä voi olla myös luvassa, kun Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit ryhtyvät puimaan ennen kesälomaa EU:n päämiesten johdolla sovittua elpymispakettia. Myös unionin ulkopuolella tapahtuu. Pitkittyvän pandemian vaikutukset työllisyyteen ja talouteen synkistävät tulevaisuuden näkymiä kaikkialla, mistä esimerkiksi Finnairin rajut irtisanomissuunnitelmat kertovat. SA -ku va. EUROOPAN parlamentilla on edessään työntäyteinen ja mielenkiintoinen syksy epävakaassa ympäristössä. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Politiikan poikkeustila jatkuu Suoraan kysyen SAMULI VÄNTTILÄ Suomi ja Saksa sopivat 80 vuotta sitten syyskuussa 1940 kauttakulkusopimuksen, joka osaltaan vaikutti jatkosodan syttymiseen. EU-maat ovat asettaneet karanteenimääräyksiä ristiin rastiin ja matkustussuositukset vaihtelevat päivittäin
Kun ihmisessä huomataan pienikin virhe, päätetään laskuttaa sen korjaamisesta. TARINA on nykyajan kritiikkiä monella tasolla. Muut joutuvat Parakkiin tai tyhjiin Kauppakeskuksiin rakennettuihin väliaikaistiloihin. Siltala, 268 s. Asiakkaat ostivat aiempaa tiuhempaan tuotteita myös kodin ja pihan kunnostukseen. – Harrastuksen säilymistä voi vahvistaa kertomalla puutarhanhoidon terveyshyödyistä ja tarjoamalla laadukkaita tuotteita tekemiseen. Hien ympärille on syntynyt kokonainen teollisuus. Asunnon saavat parhaiden tarinoiden kertojat. Kaikki tuotteistetaan. Lisääntymisen on korvannut tihentyminen: nyt uskotaan siihen, että kaikki haluavat asua miniyksiöissä lähekkäin, päällekkäin ja vierekkäin. KARI HOTAKAISEN uutuusromaanissa Tarina on tapahtunut se, mitä keskustan kannattajat eniten pelkäävät. Sellainen täytyy olla niin ihmisellä kuin puikulaperunallakin. Marjapensaat, vihannekset, yrttien ja mansikoiden taimet olivat suosittuja kesäkukkien ja -kasvien ohella. – Toisaalta tavalliset harrastukset ovat ehkä olleet jäissä koronarajoitusten vuoksi ja ihmisillä on ollut aikaa hoitaa puutarhaa ja vaikkapa rakentaa terasseja, he toteavat. Lue jos uskallat! ANNUKKA KAARELA Kari Hotakainen: Tarina. Niinpä voi vain arvailla, kuuluuko vastuu keskustalaisten painajaisunen toteutumisesta demareille vaiko kenties kokoomukselle. Syntyvyys on romahtanut, koska ihmiset ovat huomanneet, että vauvat vievät kaiken ajan. Mutta kestääkö puutarhabuumi jatkossa vai lakastuuko se koronakriisin hellittäessä. Kauppiaspari Vesa ja Marja Hautamäki uskovat syyksi sen, että poikkeuksellisen paljon kotona ja mökeillä oleilleet suomalaiset halusivat panostaa siellä viihtymiseen. Kaupungin Päättäjät keksivät suuressa viisaudessaan laittaa ihmiset kilpailemaan katosta päänsä päällä. 4.9.2020 12 Hotakainen kuvaa kepulaisen painajaisen Kirjat Ajassa MERI ALARANTA-SAUKKO KORONAVIRUKSEN koteihin sulkemat suomalaiset innostuivat ennennäkemättömällä tavalla puutarhan hoidosta. Maaseutu on tyhjennetty ja muutettu suureksi Virkistysalueeksi. Kauppansa tekivät myös grillit, pihatyövälineet, -kalusteet ja -kivet. Maaseutu autioituu ja ruoka tuotetaan yhdellä Suurtilalla. Millään muulla ei ole väliä kuin vetävällä tarinalla. – Uskomme harrastuksen jäävän, kun alkuun on päästy. Vanhat ammatit ovat kadonneet ja niiden tilalle on keksitty uusia. Vuokra-asuntojakaan ei riitä kaikille. Itse kasvatetut perunat maistuvat parhaimmille, olipa ne kasvatettu pellossa tai ämpärissä parvekkeella, Hautamäet sanovat. Sh utt ers to ck Moni etsi puutarhatöistä iloa korona-arkeen 4.9.2020 12 Vesa ja Marja Hautamäki ovat todistaneet puutarhabuumia läheltä.. Maaseudun talot ovat menettäneet arvonsa eikä sieltä tulevien palkalla osteta omistusasuntoa Kaupungista. Sitä paitsi tutkimustenkin mukaan puutarhanhoito tekee hyvää mielelle ja keholle. Kesäkukat myytiin loppuun ennätysvauhtia ja kauppojen hyllyt tyhjenivät kotiin ja pihaan liittyvistä tuotteista. Kaikkien on muutettava Kaupunkiin. Myös uutuuksien ja hyvien vinkkien esitteleminen innostaa ja antaa uskallusta aloittelijoille, kauppiaat toteavat. – Tällaisena aikana hyvää mieltä tuottavat asiat antavat voimaa arkeen. Rautakaupassa on ainakin toistaiseksi virrannut asiakkaita lähes kevään ja kesän tahtiin. Korona-aika on näkynyt voimakkaana kasvuna myös K-Rauta Riihimäessä. K-Rauta Riihimäen taimipihalla lisääntyi erityisesti hyötykasvien menekki. HOTAKAINEN kuvaa Tarinassaan vain lopputuloksen eikä valitettavasti kerro sitä, millaisten poliittisten valintojen seurauksena tilanteeseen on päädytty
Vielä tärkeämpää on luoda uutta keskustan omiin arvoihin perustuen. Tämä ainakin on.. Saarikko blogissaan: Pidän epäreiluna sitä, että perussuomalaiset ovat omineet isänmaallisuuden käsitteen ja sen symbolit (9.8.2020) OLET HOROSKOOPILTASI VESIMIES. MITEN KESKUSTA VOISI OLLA USKOTTAVA KAUPUNKIPUOLUE. Ennen sitä vallinnut negatiivinen me ja ne -henki on opettanut, ettei yhteisö saa luotua uutta, jos se voi huonosti. Luottamusta syntyy vain, jos on aidosti läsnä. Sillä on kaksi haastavaa tehtävää: vahvistaa sitä yhteisymmärrystä, että keskusta on koko Suomessa yhtä ja samaa juttua, eivätkä keskustalaiset ole ympäristöstä riippuen toisiaan vastaan. Nuorten auttamisessa ja politiikassa on yhteistä kohtaamisen valtava voima. OLET ESPOOLAINEN AKTIVIIKEPULAINEN. Lahden puoluekokouksen puoluesihteerivaali vuonna 2010. rallipenkan reunalla ja Politiikan keskiössä MITEN KÄYTÄT VAPAA-AIKAASI, JOS SITÄ SATTUU JÄÄMÄÄN. 4.9.2020 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n OLET KESKUSTAN VIESTINNÄN POLIITTINEN SUUNNITTELIJA. Hain Turun yliopistoon opiskelemaan politiikkaa tavoitteenani, että joku päivä työskentelen politiikassa. Kun keskusta haki työntekijöitä syksyllä 2015, avautui mahdollisuus toteuttaa haaveeni. Silloin ei pystytä johtamaan yhteiskunnan kehitystä koko Suomessa. Henkinen työ vaatii vastapainoksi liikuntaa lenkkipolulla ja salilla, mutta on myös mukavaa viettää aikaa Lavajärven olutseuran kanssa penkkiurheilun parissa. MIKÄ ON OLLUT MIELEENPAINUVIN HETKI. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Haluan tukea heitä.” MITÄ SINUSTA EI TIEDETÄ. ONKO NÄISSÄ MITÄÄN YHTEISTÄ. Matias Ollila OLET OLLUT TODISTAMASSA KESKUSTAN JA SUOMEN POLIITTISEN HISTORIAN KÄÄNTEITÄ AITIOPAIKALTA. AIEMMIN TOIMIT ESIMIESTEHTÄVISSÄ NUORTEN SOSIAALITYÖN PARISSA. Sinä aikana on kehittynyt syvällinen näkemys alasta. Sellaista, josta äänestäjät voivat innostua: “Hitto vie, noillahan on hyvä juttu. Olen valtakunnan johtavia Suomen MM-rallin kokemusasiantuntijoita. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Olen seurannut ralleja Keski-Suomessa jo 25 vuotta. Uskottavuutta rakentaa Kaupungissa on Keskusta -toiminta. Ehkä vesimies on empaattinen, aito ja monipuolinen
– Tilanteen symboliarvo on iso. Ilahduttavana hän pitää myös sitä, että korkeassa asemassa olevien naispoliitikkojen joukossa on myös pienten lasten vanhempia. NAISTEN matka suomalaisen politiikan huipulle on ollut pitkä ja kivinen. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: SUOMENMAAN ARKISTO, LEHTIKUVA vuoro Naisten Ilmiöt. Eduskunnassakin naiskansanedustajia on enemmän kuin koskaan. Äänioikeuden suomalaisnaiset saivat ensimmäisinä Euroopassa vuonna 1906. Ensimmäistä suomalaispuolueen naispuheenjohtajaa saatiin odotella paljon pidempään, kunnes vuonna 1987 Heidi Hautala astui vihreiden johtoon. Kantolan mukaan sukupuoleen liittyvät teemat eivät kuitenkaan ole nousseet keskustan puheenjohtajakamppailussa näkyvästi esiin, mikä sekin on merkille pantava ilmiö. Molempia arvioidaan lähinnä heidän osaamisensa ja pätevyytensä perusteella, ei ensisijaisesti sukupuolen näkökulmasta, Kantola sanoo. Naiset ovat nousseet tällä vaalikaudella ryminällä politiikan huipulle. – Nyt Kulmunin ja Saarikon välistä kisaa lähestytään asiakeskeisesti. Ensimmäinen naisministeri nimettiin vuonna 1926, kun SDP:n Miina Sillanpäästä tuli apulaissosiaaliministeri. SAARIKON ja Kulmunin kärkiehdokkuus on yksi esimerkki suomalaisen politiikan tasa-arvoistumisesta. Se alleviivaa sitä, että nainenkin voi näitä tehtäviä hoitaa ja se on ihan normaalia, Kantola sanoo. Kantolan mukaan he tekevät roolillaan tavallisemmaksi sitä, että nainenkin voi yhdistää pienten lasten vanhemmuuden ja merkittävän julkisen uran, aivan kuten miehet ovat tehneet vuosikausia. Perinteisesti puolueiden puheenjohtajakisoissa on miesehdokkaiden joukossa yksi nainen, jota arvioidaan niin hyvässä kuin pahassakin sukupuolen kautta. Eduskunnan puhemies, pääministeri ja kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat naisia. Naiset ovat nousseet politiikan merkittävimmille paikoille. Sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola Tampereen yliopistosta pitää asetelmaa poikkeuksellisena suomalaisessa politiikassa. 4.9.2020 14 KESKUSTAN puheenjohtajakamppailun ennakkosuosikeiksi on monissa arvioissa nimetty kaksi naista: Katri Kulmuni ja Annika Saarikko. Eduskuntaan naisia valittiin vuoden 2019 vaaleissa enemmän kuin koskaan, ja hallituksen 19 ministeristäkin 11 on naisia. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinilla ja tiedeja kulttuuriministeri Saarikolla on kotona alle kouluikäistä jälkipolvea. Tutkijan mukaan sukupuolten epätasa-arvoa piilee kuitenkin edelleen paljon politiikan rakenteissa
– Kokoomus tuo myös talousasioitaan usein esiin esimerkiksi Elina Lepomäen suulla, vaikka talouspolitiikka mielletään perinteisesti miesten vahvuudeksi. KOKOOMUS ja perussuomalaiset ovat ainoat puolueet, jotka eivät ole koskaan valinneet puolueensa johtoon naista. Ensimmäisen naispresidentin Suomi sai vuonna 2000 SDP:n Tarja Halosesta, ensimmäisen naispääministerin kolme vuotta myöhemmin keskustan Anneli Jäätteenmäestä. Sukupuolivaikutusten arviointikin unohtui monista päätöksistä. Koko kuvaa puolueen tasa-arvotilanteesta puheenjohtajan sukupuoli ei kuitenkaan kerro. Kantolan mukaan Sipilän hallitus vei viime vaalikaudella Suomen tasa-arvotilannetta huonompaan suuntaan, kun leikkaukset osuivat monilta osin naisvaltaisille aloille. Se on suomalaisittain hyvä luku. Puolueessa siis annetaan naisillekin valtaa, Kantola pohtii. Keskustalla naisia on 32 prosenttia. Naiset esimerkiksi joutuvat selittämään vanhemmuuden ja politiikan yhdistämistä paljon miehiä enemmän. – Vaikka nykyinen hallitus edustaa päinvastaista politiikkaa tasa-arvon osalta, epätasa-arvo voi olla syvällä politiikan sukupuolittuneissa rakenteissa. Hänen mukaansa suomalaiset puolueet voi sijoittaa sukupuolten tasa-arvoajattelua kuvaavalle pitkälle janalle. Naispoliitikkoa lasten kanssa kotona odottava mies nähdään sankarina, mutta toisinpäin tilannetta pidetään ihan normaalina. Syrjivät rakenteet tulevat usein esiin julkisuudelta piilossa. – Ne ovat olleet merkittäviä virstanpylväitä matkalla tähän tilanteeseen, joka Suomessa on nyt. Naiset saavat vastuuta sosiaalija terveyspuolen asioista, mutta talous-, ulkoja puolustuspolitiikka nähdään miesten juttuina. Se vaikuttaa edelleen eri sukupuolten toimintaan politiikassa, Kantola sanoo. Aktiivisimmat tasa-arvon edistäjät ovat kuitenkin yksittäisiä toimijoita. Kantola sanoo odottavansa mielenkiinnolla, milloin nämä lasikatot rikkoutuvat. Naispoliitikkojen osaaminen kyseenalaistetaan miehiä helpommin. Kantolan mukaan naispoliitikko joutuu myös siirtymään syrjään paljon pienemmistä rikkeistä kuin mies. Vihreät, vasemmistoliitto ja SDP edustavat hyvin tasaarvoista suuntaa, perussuomalaiset puolestaan toista ääripäätä feministisiä tavoitteita vastustavilla näkemyksillään. Kantola huomauttaa, että kokoomuksen kansanedustajista 42 prosenttia on naisia. Naisten ulkonäkö ja pukeutuminen joutuu sekin arvioinnin kohteeksi. Sipilän hallitus myös profiloitui ministerivalinnoillaan sangen miesvaltaiseksi ja hallituksella oli niukka tasa-arvo-ohjelma. Naispääministereitä Suomessa on sen jälkeen ollut kaksi: keskustan Mari Kiviniemi ja istuva pääministeri, SDP:n Sanna Marin. 4.9.2020 15 Eduskunnan puhemiehen korokkeella nähtiin nainen ensimmäisen kerran vuonna 1994, kokoomuksen Riitta Uosukainen. VAIKKA Suomi on viimeisen vuoden aikana niittänyt paljon kansainvälistäkin mainetta näkyvillä naispoliitikoillaan, ei tasa-arvotilanne ole kaikilta osin ruusuinen. Keskusta ja kokoomus sijoittuvat ääripäiden väliin. Pienemmistä eduskuntapuolueista RKP sijoittuu Kantolan mukaan lähelle vihreitä, vasemmistoliittoa ja demareita, kristillisdemokraatit taas lähelle perussuomalaisia. Molemmilla puolueilla on paljon konservatiivista kannattajakuntaa, mutta myös merkittäviä tasa-arvon edistäjiä. – Sukupuoli asettaa naiset naispoliitikon asemaan, jonka kanssa joudutaan kamppailemaan monin eri tavoin.. Kantolan mukaan jokainen mainittu nimi on osaltaan murtanut lasikattoja suomalaisessa poliittisessa kentässä
Sadattuhannet valkovenäläiset ovat jatkaneet mielenosoituksia presidentti Aleksandr Lukashenkoa vastaan vilpillisinä pidettyjen vaalien jälkeen. PRESIDENTTIKISA KUUMENEE. HURRIKAANIN JÄLJET. Yhdysvalloissa republikaanien puoluekokouksessa puhunut presidentti Donald Trump kutsui vastaehdokastaan, demokraattien Joe Bidenia ”sosialismin troijalaiseksi hevoseksi”. Viranomaisten mukaan myrskyvaurioiden korjaaminen voi viedä jopa kuukausia. 4.9.2020 16 Maailman kuvat VALKO-VENÄJÄN KRIISI JATKUU. Savu nousi palavasta kemikaalitehtaasta Yhdysvaltojen Lousianassa sen jälkeen, kun hurrikaani Laura oli iskenyt osavaltion rannikolle. Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmoittanut Venäjän auttavan tarvittaessa Lukashenkoa järjestyksenpidossa. Berliiniläisen Chariten yliopistollisen sairaalan mukaan venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi saatettiin myrkyttää kemialliseksi aseeksi kehitetyllä hermomyrkyllä. Aiemmin Laura aiheutti tulvia Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Maassa yli 180 000 ihmistä on kuollut koronavirukseen. Navalnyin epäillään joutuneen myrkytetyksi Venäjän Siperiassa sijaitsevassa Tomskin kaupungissa. Venäjän poliisi on aloittanut alustavan tutkinnan asiasta. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kehottanut Venäjää olemaan sekaantumatta Valko-Venäjän asioihin. Aiemmin elokuussa pidetyssä demokraattien puoluekokouksessa Biden kritisoi Trumpin hallintoa epäonnistumisesta koronaviruspandemian hallitsemisessa. Venäjä on arvostellut sairaalaa hosumisesta diagnoosissaan. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Andrew Caballero-Reynolds / AFP / Lehtikuva. NAVALNYISTA TUTKINTA
Säästä puhumista voidaan tyypillisesti pitää tympeänä puheenaiheena, mutta Senegalissa olen oppinut, että kun säästä puhutaan, saatetaan olla vakavienkin asioiden äärellä. Monet paikalliset sanoivatkin, että osin tästäkin syystä valtion oli osittain höllennettävä liikkumisrajoituksia. SENEGAL muiden maiden joukossa etsii jatkuvasti uusia keinoja edistää tehokkaampia viljelytekniikoita ja -lajeja sekä taistelee eroosiota vastaan. Hetkessä vesisade saa kadut tulvimaan ja huonosti rakennetut tai ylläpidetyt talot alkavat kärsiä vaurioista. KORONAN tuomat rajoitukset alkoivat pian näkyä markkinapaikkojen ja kaupankäynnin hiljentymisessä erityisesti syrjäseuduilla. Siitäkin huolimatta, että Senegal sijaitsee puoliaavikkoisella alueella, maatalous on yksi sen tärkeimpiä talouden pyörittäjiä. Vaihtelevat kaudet vaativat ihmisiltä vahvaa sopeutumiskykyä ja innovatiivisia ratkaisuja. Maaseudulla puolestaan sadekausi voi eristää kokonaisia kyliä, jolloin autojen sijaan kulkuvälineeksi vaihdetaan vene. Ruokapula iskee erityisesti kuivien kausien lopulla ruokavarastojen käydessä vähiin. Länsi-Afrikassa erityisesti Sahelin alueella, jossa Senegal myös osittain sijaitsee, kuivuus on ollut pitkään kasvava haaste ja monin osin sen myötä ruokapula vuosittainen uhka. Kokonaisvaltaisesti Sahelin alueella uhkana ei ole ainoastaan ruokapula, mutta myös metsien väheneminen ja aavikoituminen. Epämääräiset ja viivästyvät sateet eivät helpota tilannetta maassa, jossa kastelujärjestelmiä ei usein tule vastaan. Hannele Tulkki Senegal hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Sadekausi vaurioittaa koteja, mutta luonto kiittää. Sateiden myötä luonto muuttuu kauniin vehreäksi ja hetkeksi maaseutujen puoliaavikkoiset silmänkantamattomiin ulottuvat aukeat täyttyvät vesialtaiksi. Minulle sadekausi saattaa ensi sijassa merkitä tulvivaa etupihaa ja vesivauriota kodissa, mutta valtaosalle se määrittää tulevan kauden sadon, toimeentulon ja hyvinvoinnin. Lisäksi suuri osa väestöstä viljelee omiin tarpeisiinsa. Jo olemassa olevien haasteiden lisäksi koronapandemia ei ole helpottanut heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joilla jo entuudestaan on tarpeeksi haasteita. Kun kuivalla kaudella hiekkatuulet puhaltavat hiekkaa sisään kaukaisimmiltakin aavikoilta, sadekauden aikana vesi on yhtä intensiivinen. Samalla kykyä sietää hiostavaa ilmastoa mitataan, kun eletään sadekautta parhaimmillaan. Senegal tunnetaan erityisesti maapähkinöistään. Senegalin maaperällä parhaiten menestyvät lajit, jotka kestävät kuivuutta ja maan suolaantumista. VAIKKA sadekausi tuo mukanaan monia epämukavuuksia, siitä ennen kaikkea iloitaan. 4.9.2020 17 TÄHÄN AIKAAN vuodesta Senegalissa talojen rakenteet ja infrastruktuuri tulevat kunnolla testatuiksi
Aamuisin hän ruokki eläimet ja siivosi aitaukset. TÄNÄ VUONNA monella nuorella oli aiempaa suurempia haasteita kesätöiden saamisessa. Ongelman edessä painiskeleva siikajokinen, peruskoulunsa juuri päättänyt Eero Sallinen, 16 alkoi miettiä, voisiko työllistää itse itsensä perustamalla yrityksen. Väkeä tuli laajalta alueelta ja monet viihtyivät pitkään. 4H-yrityksenä toimivan kotieläinpihan suosio ylitti kaikki odotukset. Suurin vetonaula olivat kissanpoikaiset, joita sai ottaa syliin. Sitä kautta voi tehdä itselleen työn siitä, mistä tykkää. Kokemus oli joka tapauksessa niin hyvä, että syksyllä kaksoistutkintoa Ruukkiin suorittamaan lähtevä Sallinen harkitsee avaavansa kotieläinpihan ensi kesänä uudestaan. – Suosittelen 4H-yrityksen perustamista kaikille muillekin. TYÖ EI MENNYT hukkaan. Alun perin laskeskelin, että on hyvä, jos täällä käy 200 siikajokista, Sallinen myhäilee. JOKA ILTA aukiolon jälkeen Sallinen keräsi roskat ja järjesteli paikat. Yritykseen kuului myös kioski, jonka pitämisessä äiti ja siskot auttoivat. Eläinten kanssa pienestä asti touhunnut nuori mies keksi, että kotieläinpiha voisi olla mukava vaihtoehto. Ei päässyt reissuamaan. Puskaradio välitti viestiä ja mediaakin eksyi paikalle. Monelle se oli ihan uusi kokemus, yrittäjä kertoo. – Vanhemmat kyllä aluksi epäröivät, mutta sain puhuttua heidät ympäri, nuorimies naurahtaa. 4.9.2020 18 Eero Sallisen, 16, perustama kotieläinpiha houkutteli kuukauden aikana 3 500 kävijää. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: EERO SALLINEN Ajassa Järjestin itse itselleni kesätyön. – Työtunteja kertyi aika paljon. Eläinten ihastelemisen lisäksi tarjolla oli muitakin aktiviteetteja: trampoliineja, polkuautoja keppihevosesteradat. Kunnatkaan eivät palkanneet nuoria normaaliin tapaan. – Se räjähti käsiin. Koko kevät urakoitiin, jotta perheen kotipiha saatiin muunnettua yrityksen tarpeisiin; rakennettiin aitoja ja siistittiin pihapiiriä. Uusia eläimiäkin hankittiin entisten lisäksi. Päivän mittaan ratsastusta itsekin harrastava Sallinen tarjosi kävijöille talutusratsastusta. Neljän aukioloviikon aikana pihassa piipahti peräti 3 500 ihmistä
4.9.2020 19 Henkilö TASAVALLAN PALVELUTEHTÄVÄSSÄ TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: JARI LAUKKANEN Puhemies Anu Vehviläinen toivoo eduskunnan säilyttävän sosiaalisuutensa poikkeusaikanakin.
Vedenpinnaltaan aikanaan lähes 10 metrillä lasketulla Höytiäisellä on Vehviläisen mukaan hyvin erikoinen eliöstö ja kasvisto. Nyt mökkikesä on jo takana, ja Vehviläisen päivät kuluvat pääosin Eduskuntatalon uumenissa. Vehviläinen kertoo keksineensä Virolaisen, Vanhasen ja Vehviläisen välille muutakin yhteistä kuin sukunimen V-linjan. – Siinähän on Maaseudun Nuorten Liiton puheenjohtaja ja kaksi Nuoren Keskustan Liiton puheenjohtajaa. Eduskunnan puhemiehinä keskustalaisia ei ole ennen Vanhasta nähty sitten Johannes Virolaisen, tehtävän väliaikaisia hoitajia lukuun ottamatta. Puhemiehen tasavaltalaista arvokkuutta henkivään työhuoneeseen kesän vietosta palannut Vehviläinen myöntää asian tulleen eteen hieman yllättäen. Eduskunnan puhemiehelle Matti Vanhaselle kävi yllättäen kutsu valtiovarainministeriksi ja Vehviläiselle hänen tilalleen. Toisin kuitenkin kävi. Puhemies muistuttaa, että eduskunta selviytyi viime kevään koronavyörystä siksi, että siihen oli valmius yli puoluerajojen oppositiota myöten. – Viihdyin sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajanakin erinomaisesti, kunnes eteen tuli tehtävä, josta ei voi kieltäytyä, Vehviläinen kertoo. MENNYT KESÄ jää historiaan koronakesänä, jona moni asia oli toisin. Viime keväänä eduskunta opetteli jo työskentelemään etänä niiltä osin, kuin se oli mahdollista. – Mutta hankala juttu, että ensimmäiset merimetsot sielläkin on nähty viimeisten vuosien aikana. Koti-ikävää lievittää se, että myös armeijasta juhannuksen alla päässyt Tatu-poika aloittelee Helsingissä taloustieteen opintoja. EDUSKUNTATALO KAIKUU syyskesällä tyhjyyttään eikä palaa koronarajoitusten vuoksi entiselleen vielä pitkään aikaan. – Parlamentarismiin ja toimivaan demokratiaan kuuluu, että oppositiolla on hyvät toimintamahdollisuudet Suomen eduskunnassa. – Minulle on kiva juttu, että näen poikaa kohta useammin. Vehviläinen toivoo, että syyskaudella eduskunta pääsisi kuitenkin jo normaalimpaan poliittiseen debattiin ja oppositiokin käyttämään omia välineitään paremmin. Syksyn aikana on tarkoitus luoda eduskunnan työjärjestyksen väliaikaisella muutoksella edel– Parlamentarismiin ja toimivaan demokratiaan kuuluu, että oppositiolla on hyvät toimintamahdollisuudet Suomen eduskunnassa, Anu Vehviläinen muistuttaa.. Vehviläinen vietti koko sydänkesän Pohjois-Karjalassa mökillä Höytiäisen rannalla ulkoillen ja lukien. 4.9.2020 20 VIELÄ ALKUKESÄLLÄ keskustan konkarikansanedustaja Anu Vehviläinen, 56, valmistautui päättämään johtamansa sosiaalija terveysvaliokunnan raskaan kevätkauden työt. – Höytiäinenhän on mielettömän hieno järvi, minun henkireikäni on olla siellä ja lukea muuta kuin työpapereita
– Kun tämä ei ole maailman viimeinen pandemia, niin minusta tietysti pitää hakea mahdollisimman moderneja ratkaisuja. Tämä on vähän historiaa myös minulle itselleni. EDUSKUNTATALON dramaattinen hiljentyminen tekee kokeneen kansanedustajan hieman haikeaksi. – Oulun kokouksesta pitäisi löytyä yhteinen näky, miten mennään eteenpäin. Vehviläisen mukaan oman paikallisyhteisön palveluihin pitäisi voida vaikuttaa kunnissakin niiden käyttäjinä, muutenkin kuin valtuuston kautta. Vehviläinen arvioi, että kansanedustajat pääsisivät jo lokakuussa osittain testaamaan, toimiiko etä-äänestäminen. Vehviläinen arvioi oman tyylinsä puhemiehenä muotoutuvan ajan kanssa. Jos keskusta ei luota puolueena itseensä, sen on Vehviläisen mielestä vaikea vakuuttaa laajempia suomalaisia kansanjoukkojakaan. Mitään ”toverituomioistumia” ei puhemiehen mielestä pidä perustaa. – Semmoinen maailma, jossa kokoonnuttaisiin ja käytäisiin vain etänä debatit ja puheenvuorot, tuntuu kyllä tässä talossa yli 20 vuotta olleelle vieraalle. Vehviläinen pitää kuitenkin hyvänä, että edustajat ovat myös moderneissa medioissa mukana. – Minusta olisi erikoista, jos eivät olisi. Ennen aina aamuisin täyttynyt sanomalehtisalikin on Vehviläisen mukaan hiljentynyt. – Minäkin olen vielä lankapuhelinlapsia, se on eri juttu. – Olen ollut ensimmäisen kerran keskustan – oikeastaan keskustapuolueen – puoluekokouksessa 1984 Savonlinnassa, ja tämä on ensimmäinen kokous, johon minä en fyysisesti osallistu. Vehviläiselle täysistuntosali on eduskunnan sydän. He kokevat, että heidän valtiopäivätoimintansa tärkeä elementti on puhua usein ja kaikista tärkeistä asioista, jotka sellaisiksi itse niin kokee. Yleisellä tasolla vaikkapa koko maan kattavia palveluja ja yritystoimintaa voi aina toki puolustaa. Että meille itsellemme tulisi sellainen varmuus. Kyllä sittenkin ihmissuhteet, joissa ollaan ihan naamatusten, ovat merkityksellisiä meille kaikille. Puhemies kertoo haluavansa edistää myös kansanvallan modernisointia, vaikka edustuksellinen demokratia päätöksenteon ytimessä pysyykin. Mutta olisi hyvä, että edustajat kirjoittelisivat edelleen pidempääkin tekstiä, eikä vain sitä muutamaa riviä sinne. VALTIOLLISEN HIERARKIAN kakkospaikalta ei juuri päivänpolitiikkaan kajota, vaikka puolueita on takavuosina johdettu puhemiehen paikaltakin. – Kyllä voin sanoa, että joskus kaipaan sen entisen eduskunnan atmösfääriä, Vehviläinen myöntää. Mutta toisaalta en halua uskoa siihen, että ihmiset voisivat olla jatkossa sosiaalisia vain kännykän tai Twitterin tai IPadin kautta. Vehviläinen myöntää tilanteen hämmentäväksi. Eteen tuli tehtävä, josta ei voi kieltäytyä.. Istunnot venyivät pitkiksi, kun puheissa toisteltiin samoja asioita. – Tämä korona-aika oikeastaan korostaa vielä tällaista eriytymistä. Puhemies korostaa, että eduskunnan kokoontuminen myös fyysisesti on erittäin tärkeää. Kansanedustajien välillä erittäin huonoksi livenneessä kielenkäytössä Vehviläinen korostaa edustajien ja eduskuntaryhmien omaa vastuuta. Vehviläisen mukaan jo lisärakennuksen eli Pikkuparlamentin valmistuminen vuosituhannen alkupuolella muutti eduskuntayhteisöä, kun väki väheni talon kuulusta kuppilasta. Puhemies sanoo kuitenkin ajattelevansa, että harvemmin ja painavampia puheenvuoroja käyttävä edustaja saattaa saada huomiota enemmän. – Demokratian laajentaminen käyttäjädemokratian puolelle on minusta tosi tärkeää. Vehviläinen myöntää olevansa huolissaan puoluettaan vaivaavasta kannatuskadosta. Hän myöntää, että kyseessä on toki sukupolvija ihmistyyppikysymyskin. Vehviläisen mielestä keskustan pitäisi myös katsoa enemmän eteenpäin ja kaivella vähemmän tehtyjä virheitä. Vehviläinen puolustaa kuitenkin kansanedustajan puheoikeutta, joka on rajoittamaton. – Minä toivon, että Oulusta voidaan semmoiseen suuntaan mennä, Vehviläinen summaa. – Kannattaa vaalia tasapuolisuutta ja olla päiväkohtaisesta puoluepolitiikasta erillään, mutta kaikki tietävät, että jokainen puhemies on oman puolueensa eduskuntaryhmän jäsen ja äänet minullekin ovat tulleet pääsääntöisesti keskustaa kannattavilta. KEVÄÄLLÄ EDUSKUNNASSA näytti siltä, kuin jotkut edustajat yrittäisivät taltuttaa koronaepidemiaa puhumalla. KESKUSTA KOKOONTUU tällä kertaa puoluekokoukseen hyvin poikkeuksellisella hajautetulla mallilla. 4.9.2020 21 lytykset etä-äänestämiseen valiokunnissa ja ehkä täysistunnossakin. Pakko-osallistumiseen minä en usko, sen pitää tulla luontaisesti itseltään. Asiaan liittyy tietoturvapulmia, joihin on tärkeää löytää luotettavat ratkaisut. Haluan uskoa, että sellaiset kunnat ovat tulevaisuudessa menestyviä kuntia, jotka kuulevat hyvin kuntalaistensa ja asiakkaidensa äänen. Vehviläinen toivoisi, että kansanedustajat jaksaisivat irrottautua somemaailmasta nykyistä enemmän. – Osa haluaa käyttää paljon puheenvuoroja. Omaa arvomaailmaa voi Vehviläisen mukaan pitää esillä. Vehviläinen sanoo puolustavansa myös kansalaisaloitetta, vaikka nimien keräämisen helppoutta joskus arvostellaankin. Itse hän kokee olevansa palvelutehtävässä. – Itse ajattelisin, että kansanedustajan mandaattiin ja vakaaseen ja arvokkaaseen käytökseen liittyy myös se, että emme ole toinen toistemme nuhtelijoita
4.9.2020 22 Ilmiöt Kyse on perusarvosta nimeltä vapaus.
Mutta osaako keskusta hyödyntää uutta tilannetta tarpeeksi. Tampio on yksityisyrittäjä, joka myy yritysten johtajille erilaisia asiantuntijapalveluita. Aluksi hänen tarkoituksenaan oli olla vain viikko, mutta jo menomatkalla hän päätti tehdä ratkaisustaan pysyvämmän. . Taajaan asuttujen kuntien muuttovoitto oli vuoden 2019 huhti?kesäkuussa 255 henkilöä, mutta vuoden 2020 huhti?kesäkuussa 935 henkilöä. Onneksi voin tehdä töitäni etänä. . Kaupunkimaisten kuntien 201 henkilön muuttotappiot olivat vuoden 2020 huhti?kesäkuussa kasvaneet 1 616 henkilöön. Tätä puhelua hän ei voi ohittaa, sillä tärkeä asiakas haluaa neuvotella. Itärajalle on linnuntietä reilut parikymmentä kilometriä. Hän ilmoitti sosiaalisessa mediassa, ettei enää palaisi kaupunkiin asumaan. TAMPIO ei ole ainoa maallemuuttaja. Parhaimman käsityksen luvuista saa, kun vertaa niitä vuoden 2019 lukuihin. Mika Tampio laittaa kuulokkeet korvilleen ja menee pihalle. Niissä voi asua väljemmin, mutta. Ne ovat hyvin poikkeuksellisia lukuja. Tilastokeskuksen väestökehityksen ennakkotietojen mukaan taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat olivat selviä nettomuuttovoittajia huhti?kesäkuussa, kun taas kaupunkimaiset kunnat lukeutuivat nettomuuttohäviäjiin. Vielä keväällä hän asui pääkaupunkiseudulla, mutta nyt hänen kotinsa on keskellä maaseutua yli neljänkymmenen kilometrin päässä Kuhmon keskustasta. Maalle muutti koronakeväänä moni muukin suomalainen, ja se näkyy jo tilastoissa. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ PUHELIN soi kesken haastattelun. Tänne Tampio muutti toukokuussa. Koronakriisin myötä entistä useampi suomalainen on päättänyt muuttaa väljemmille vesille. Tällaista ei ole ollut koko 2010-luvulla, sanoo muuttoliiketutkija Timo Aro. Maaseutumaisille kunnille kertyi vuoden 2019 huhti?kesäkuussa muuttotappiota 54 henkilöllä, mutta samana aikana vuonna 2020 muuttovoittoa tuli 681 henkilöä. MUUTTOMÄÄRÄLTÄÄN selvimpiä voittoalueita ovat huhti–kesäkuussa isojen kasvukeskusten lähellä sijaitsevat kehyskunnat ja kaupungin läheinen maaseutu. 4.9.2020 23 Maalle meidän landelle Mika Tampio muutti toukokuussa pääkaupunkiseudulta Kuhmoon. Ilman sitä tämä ei olisi mitenkään mahdollista, Tampio sanoo tuntia myöhemmin, kun puhelinneuvottelu on ohi
KYSE ON perusarvosta nimeltä vapaus, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä sanoo. Etätöiden yleistyminen teki yhtäkkiä maallemuutosta myös mahdollista, Määttä pohtii. Moni täällä huomaa nyt sen, että meillä onkin jotain todella arvokasta. Näyttäisi siltä, että pääkaupunkiseudun ja muun Suomen väliset isot erot muuttotilastoissa ovat tasoittumassa. Tampio sanoo syövänsä lähes päivittäin myös lähijärvestä nostettua kalaa. Määttä sanoo huomanneensa positiivisen vireen myös Kuhmossa. . Sekin tuo alueille elinvoimaa, jos ihmiset viettävät pidempiä aikoja vapaa-ajan asunnoillaan. Hiki hatussa urakoidessaan Tampio oli yhä vakuuttuneempi siitä, että tätä hän on elämäänsä kaivannut. . . Heinä?syyskuun lukemat tulevat Aron mukaan antamaan paljon selvemmän käsityksen ilmiön pysyvyydestä. Muutos ihmisten ajatuksissa ei välttämättä ollut iso. Minulle fyysinen tekeminen antaa paljon motivaatiota ja auttaa henkisessä jaksamisessa. Talo, jossa hän nyt asuu, on hänen lapsuuskotinsa. Määttä viittaa tuoreeseen maaseutubarometriin, jonka mukaan neljännes kaupunkilaisista haaveilee muutosta maalle. Tampion tytär teki isänsä kanssa samaan aikaan ison muuttoratkaisun. . . Onneksi oli veli, joka tiesi, mitä tehdä. . Väljemmissä asumisympäristöissä ihmiset saattoivat elää vapaammin. . Monilla heräsi siitä ajatus, että maaseudulla voisi olla paitsi vapaampaa niin myös turvallisempaa. Kun hanat olivat toimineet jo jonkin aikaa, Tampiolle selvisi, että kaikki talon poistovedet wc-jätteitä myöten olivat valuneet kellarin lattialle. . ALKU MAALLA ei ollut Mika Tampiolle helppo. Aro kuitenkin huomauttaa, että pienissä maaseutumaisissa kunnissa alle kymmenen hengen muuttovoitotkin ovat hyvin merkittäviä. Sitä kellaria siivotessa menikin sitten koko juhannus, Tampio nauraa. Tampiolla kesti yli viikon saada asia kuntoon. 4.9.2020 24 käydä silti kaupungissa töissä. Barometrin mukaan maaseutuun liittyy ylipäätään hyvin positiivisia mielikuvia. Se on hyvää vastapainoa työlleni, joka vaatii hirveästi ajattelua. Vuonna 1965 rakennettu talo oli ollut toistakymmentä vuotta tyhjillään. Hän perui Helsingistä saamansa kaksi työtarjousta. Vuoden toinen neljännes eli huhti–kesäkuu on myös aina tilastollisesti hyvää aikaa maaseutumaisille ja taajaan asutuille kunnille toisin kuin kaupungeille. Täällä on myös hiljaisuutta, joka tuntuu kaupunkihälyn jälkeen todella hyvältä. Hanasta ei tullut vettä. Alkukesästä piti myös istuttaa perunat. . Lukemat kertovat hyvin lyhyestä ajasta, joka menee paljolti päällekkäin poikkeuksellisen ajanjakson eli koronapandemian kanssa. Päätös maalle muutosta oli nyt lopullinen. Hiljaisuudessa täytyy oppia olemaan. Moni ikäiseni viisikymppinen haaveilee paluusta lapsuusmaisemiinsa maalle, mutta yhä enemmän kuulen Mika Tampio aikoo kunnostaa lapsuuskotinsa pysyvään asuinkäyttöön.. Pitkään käyttämättömänä olleet putkistot ja viemärit olivat menneet rikki. Tuoreita tilastopoikkeamia Tampio pitää alkusoittona muutokselle, joka konkretisoituu 5–10 vuoden päästä. Määtän mukaan maallemuuton lisääntymistä selittää paljon se, että kevään koronaepidemia asetti rajoituksia ennen kaikkea kaupunkimaiseen elämäntapaan. Aron mukaan on silti ennenaikaista puhua isosta trendin muutoksesta. Ja vain olemaan. Eivätkä kaikki ole muuttamassa maalle, vaan moni haluaa elää monipaikkaisesti sekä kaupungissa että maalla. Sitä vain vauhdittaa se, että puutarhailu ja pienviljely ovat jo nyt nousemassa muotiin. Itsensä hän laskee edelläkävijäksi, joka pyrkii tasoittamaan tietä seuraaville tulijoille. Metsistä hän on saanut runsaasti marjoja. . Pienetkin muutokset tuovat mukanaan myönteisyyttä, jota monilla maaseutualueilla on kaivattu pitkään. 37 prosenttia suomalaisista kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Hän on toiminut pitkään harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana. Sen voi silti sanoa, että kyllä tässä jotain värinää on ilmassa, jotain orastavaa muutosta ehkä, Aro pohtii. Oman maan perunaa tietenkin. PERUNAVESI on kiehunut, ja Mika Tampio kehottaa pöytään. Tarkoitukseni on pyrkiä mahdollisimman omavaraiseen elämään. Ennen koronakriisiä tytär oli suunnitellut muuttavansa perheensä kanssa pääkaupunkiseudulle, mutta kesällä he ostivatkin talon Kuhmon naapurikunnasta Suomussalmelta. . Tampio uskoo vakaasti, että maallemuutosta tulee lähivuosina iso ilmiö
Täällä sen ymmärtää ihan eri tavalla, että talveen täytyy valmistautua. Onko puolue sitten osannut sitä hyödyntää. Meille ei tarjoilla tässä kannatuksen nousua kuin Manulle illallista, kansanedustaja, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen täräyttää. Ei parhaalla tavalla. ESPOO -158 JOENSUU -315 JYVÄSKYLÄ -397 KAARINA 135 KEMPELE 132 KIRKKONUMMI 132 KUOPIO -255 OULU -277 ROVANIEMI -182 TAMPERE -221 TURKU -326 VAASA -496 VIHTI 90 SIPOO 181 RAISIO 118 NOKIA 200 LUOTO 26 LIMINKA 26 KOKKOLA 21 HELSINKI -72 KITTILÄ -159 KUHMO 11 KEMIJÄRVI 35 LAPUA 68 SUOMUSSALMI 12 Väestönmuutoksen ennakkotiedot huhti-kesäkuussa 2020. Hänen mukaansa keskustan pitäisi hyödyntää nykyinen, ehkä hieman yllättäväkin tilanne, jossa puolueen paljon parjattu ydinsanoma nähdäänkin yhtäkkiä positiivisessa valossa. Haluan nähdä, mitä kaikkea se tulee vaatimaan. Ei tämä silti sada meidän laariin mitenkään itsestään. Täällä aion kuitenkin olla, meni miten meni. Täällä sen ymmärtää ihan eri tavalla, että talveen täytyy valmistautua. Leivinuunikin imee talvella isoja puukuormia. Käyttämättömänä olleen talon lämmitysjärjestelmä täytyy saada kuntoon, ennen kuin lämpömittari laskee liian alas. . Tytti Määtän mielestä myös keskustalaiset kuntapäättäjät voisivat vaalien alla aktivoitua enemmän. Olemme etenkin kaksoiskuntalaisuuden kohdalla nielleet aiemmin monet tekosyyt, että miksi se ei onnistu. Keskusta voisi kuntavaalien alla konkretisoida, mitä alueiden ja niiden asukkaiden hyväksi pitäisi tehdä juuri tässä hetkessä, Määttä sanoo. JOS MAASEUDUN uusi nousu on tosiasia, sen luulisi satavan ennen kaikkea keskustan laariin. Hänen mukaansa keskustan ei välttämättä tarvitse keksiä mitään uutta. . Se, mitä puolue on puhunut vuosikaudet, sopii hyvin myös korona-ajan ihanteisiin. Etätyöskentelyä hän edistäisi esimerkiksi verotuksella ja muilla kannusteilla. – Kuntaliitosten myötä meillä on laajoja kuntia, joissa tarvitaan tasapainoista ja tasapuolista kehittämistä. Lähde: Tilastokeskus VANTAA 297 JÄRVENPÄÄ 143. 4.9.2020 25 myös sitä, että 30–40-vuotiaatkin pohtivat jotain sen suuntaista. Myös erilaisuuden hyväksymistä saisi olla enemmän. Hanoista olisi mukava saada juoksemaan myös lämmintä vettä. Viestiä pitäisi vain kirkastaa. Alueita täytyy tukea, asuipa siellä keitä tahansa. Pohdinta on vielä pelkkää pohdintaa, mutta joku päivä se voi konkretisoitua. KESÄN vihreät lehdet täyttävät vielä Tampion kotitilan puut. Nyt meiltä täytyy löytyä enemmän tahtoa etsiä ratkaisuja. Kiireisimmin Kurvinen laittaisi paukkuja kaksoiskuntalaisuuden edistämiseen ja koko maan kattavien laajakaistayhteyksien kunnostamiseen. Ei siis ihme, että puolueen riveissä ajatellaan käsillä olevan hetken olevan “keskustan momentum”. . . Moni maallemuuttaja pelkää, ettei maaseudulle voi tulla omana itsenään. . Kaavoituskäytänteet, etätyötilat, lähipalvelut ja laajakaista ovat sitä konkretiaa. Se aiheuttaa Tampiolle paljon työtä. Tulee syksy ja talvi. Puolue on profiloitunut maaseudun puolustajaksi vuosikymmenten ajan. Meidän tulee kaivautua poteroistamme, Kurvinen vastaa. Tuleva talvi tulee olemaan oppimisen aikaa. Kohta ne kuitenkin kellastuvat ja tippuvat pois. Paljon enemmän täytyy tehdä
PERHE: Vaimo ja kaksi tytärtä. 5. Visioni on, että valtio on tulevaisuudessa sovelluskehitysrajapinta. 6. 3. Tämän me osaamme. MIKÄ ON SUURIN HAAVEESI OMASSA ELÄMÄSSÄSI. Ilkka Tiainen: Suomen polttavin ongelma on vision puute PÄÄTOIMITTAJA, OHJAAJA, YRITTÄJÄ, MAANVILJELIJÄ ILKKA TIAINEN, 38 PAIKKAKUNTA: Sapsalampi, Alavus. Kuntavaaleissa keskusta ottaa ohjat vaalikeskustelussa. Määritellään tulevaisuuden mittapuut ja aletaan rakentaa, niin kannatus nousee. Vaaliohjelmaa on terävöitettävä siten, että se innostaa kunnissa vahvimmat ja osaavimmat ehdokkaat vaalityöhön. Digitaalinen anonyymi identiteetti ja datavetoiset seutukunnat mahdollistavat uudet korkean osaamisen työpaikat kuntiin – talous tehostuu, etätyö parantuu, kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät ja samalla syntyy uusia palveluita kuntalaisille. 2. MITEN KORONAKRIISI ON VAIKUTTANUT SINUUN. Lastenlapset. MITKÄ OVAT TÄRKEIMPIÄ ASIOITA KESKUSTALAISUUDESSASI. Äänestyksen jälkeen pulinat pois, kuten valtioneuvos Johannes Virolainen viisaasti todennut. Ehdokkaille tuotetaan vaalivalmennus, joka tukee ehdokkaiden kampanjaa kunnissaan. Keskustan on osoitettava olevansa johtava kuntasektorin tuntija, ymmärtäjä ja kehittäjä. 3. Olen rohkea uudistaja, mutta järkevä säilyttäjä. Santeri Alkio sanoi, että ”maalaisliittolaiset rakentavat olemassaolevien olojen pohjalle käyttäen tulevaisuuden mittapuita”. MIKÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ POLTTAVIN ONGELMA SUOMESSA. MISTÄ KESKUSTAN KANNATUSAHDINKO JOHTUU. 1. 4.9.2020 26 TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN 1. MIKÄ OLI LAPSUUDEN TOIVEAMMATTISI. Mitä rakennamme, miten ja miksi. 4. Vision puute. Annan puolueelle oman osaamiseni, energiani ja verkostoni yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaimon päiväkirja Kiinan ajoilta. 4. 2. Annika Saarikko, Petri Honkonen ja Ilkka Tiainen haastavat puoluejohtaja Katri Kulmunin. Seuraava suuri uudistus on yhteiskunnan desentralisointi digitalisoinnin avulla. Puoluekokous Kuka heistä näyttää keskustalle suunnan. 5. Lauantaina selviää, kenen johdolla keskusta kokoaa joukkonsa kevään kuntavaaleihin. Uudistuksen seurausta on hajautettu yhteiskunta, jossa objektista tulee subjekti. MITEN JOHDATTAISIT KESKUSTAN KEVÄÄN KUNTAVAALEIHIN. Maanviljelijä. MIKÄ SAI SINUT VIIMEKSI NAURAMAAN. Perustin tv-kanava POSI TV:n ja lähdin hoitamaan yhteiskunnan asioita. Ehdokkaat vastasivat Suomenmaan kysymyksiin. 6. MILLAINEN HÄVIÄJÄ OLET, JOS ET TULE VALITUKSI KESKUSTAN JOHTOON?. Minulle keskusta on kulttuurin ja sivistyksen puolue
Innostaen ja esimerkkiä näyttäen. Tästä puoluekoneistosta täytyy saada kaikki teho irti. Kuntavaaleihin valmistautumisen strateginen ohjaus on myös hoidettava terävästi. Kentällä kiertäessäni olen saanut kuulla hauskoja muisteluksia. Vahva alueellinen tasa-arvo, keskustanvihreä luontosuhde ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, edistys. Elää niin, että voin vanhana hyvällä omallatunnolla kokea, että tein parhaani.. Tietysti olisin pahoillani, jos edustamani arvot ja linja voitetaan puoluekokouksessa, mutta demokratiassa on äänestystulosta kunnioitettava ja sen tietysti tekisin. Keskustassa on todella hyviä tarinankertojia! MIKÄ ON SUURIN HAAVEESI OMASSA ELÄMÄSSÄSI. Jossain vaiheessa halusin kielenkääntäjäksi. Keskustan oman profiilin ja kädenjäljen poliittisissa teoissa täytyy olla voimakas, jotta ihmisten luottamus palautuu. Katri Kulmuni: Puoluekoneistosta täytyy saada kaikki teho irti KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA, KANSANEDUSTAJA KATRI KULMUNI, 32 PAIKKAKUNTA: Tornio PERHE: Puoliso. Takana on neljät hävityt vaalit, eikä luottamus niiden jäljiltä ole palautunut. Monista eri syistä. Olen koettanut muistuttaa suositusten noudattamisen tärkeydestä. Esimerkiksi keväällä en päässyt tapaamaan läheisiä ikäihmisiä, ja se suretti kovasti. MIKÄ SAI SINUT VIIMEKSI NAURAMAAN. 4.9.2020 27 1. Monien kannattajiemme on ollut vaikea hyväksyä nykyistä hallitusratkaisua. Henkilökohtaisella tasolla se huolestuttaa minua suuresti. Tämän liikkeen kautta saa uusia ystäviä. MIKÄ OLI LAPSUUDEN TOIVEAMMATTISI. 6. Alueellinen eriytyminen ja ihmisryhmien välisten erojen kasvaminen, niin aineellisesti kuin henkisesti. Taloutta uhkaa jälleen menetetty vuosikymmen, mihin meillä ei ole varaa. 2. 3. Puolue on myös sivistysliike, joka tukee jäsentensä kasvua ihmisenä ja oppimista vastuulliseen kansalaisuuteen. 4. 5. Keskusta on enemmän kuin kulloinenkin hallitustai oppositiopolitiikka – se on käsitys siitä, millainen on hyvä Suomi ja hyvä elämä. Lupaan käydä vauhdittamassa paikallista kuntavaalityötä jokaisella paikkakunnalla, jossa keskusta asettaa oman ehdokaslistan
Keskustan kohtalon kysymys on tämä: osaammeko avautua ulospäin ja kutsua uusia ihmisiä mukaan valmistelemaan politiikkaamme. Lisäksi nostan esiin ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisen hyvinvoinnin. Kyky sovittaa yhteen näkemyksiä on keskellä olemisen vahvin voima. Tässä oli paljon hyvääkin, hyvän arjen ja ulkoilun kaltaisten perusasioiden arvostus kasvoi. Vaikka ääripäissä kuhistaan ja kuuluu kova mölinä, moni vain haluaisi päättäjien ymmärtävän arkisia huolia ja puurtavan asioita eteenpäin kuten on luvannut. MIKÄ ON SUURIN HAAVEESI OMASSA ELÄMÄSSÄSI. MIKÄ SAI SINUT VIIMEKSI NAURAMAAN. MIKÄ OLI LAPSUUDEN TOIVEAMMATTISI. Nyt on laitettava kaikki laitettava voimat siihen, että epidemian toinen aalto torjutaan. Varmistaisin, että keskustan listoilta ehdokkaaksi lähtevät saavat tukea ja kokevat työnsä merkitykselliseksi. Kävi puoluekokouksessa, miten tahansa, niin minua ei pelota häviä eikä voitto. Esikoulupäivänsä kommelluksista kertonut Aarni ja Erkki, jonka kanssa loputtomasti vitsailemme surkeudestani täyttää astianpesukonetta järjestelmällisesti. 2. 5. Puheenjohtajan tärkein tehtävä on omalla toiminnallaan ja puolueen aktiiveja innostamalla lisätä suomalaisten luottamusta keskustaan. Annika Saarikko: Osaammeko avautua ulospäin. Haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan ja korvaamattoman arvokkaan luontomme seuraaville sukupolville. Keskustan valtti on maltti. Pysyä terveenä.. TIEDEJA KULTTUURIMINISTERI, KANSANEDUSTAJA ANNIKA SAARIKKO, 36 PAIKKAKUNTA: Kotimme on Oripäässä, asumme viikot työn perässä Espoossa. Sisäinen keskustelukin on tärkeää, mutta lopulta sillä ei saavuteta suuren suomalaisen väestön luottamusta. Meidän keskustalaisten mielikuva keskustasta ja suomalaisten mielikuva keskustasta ovat erkaantuneet toisistaan. Panokseni Suomen Keskustan hyväksi on korkea molemmissa tapauksissa. Koen itseni etuoikeutetuksi, koska korona ei ole vaikuttanut toimeentulooni tai terveyteeni. Äänestäjien haluan tunnistavan keskustan lähipuolueena, sujuvan arjen ja paikallisen elinvoiman puolestapuhujana. 6. Tärkeintä on valita asenne. Maatalon emäntä, kirjastonhoitaja, opettaja. Elää tasapainoista ja rakkaudellista elämää perheen ja mielekkään työn äärellä. Perheiden asiat on nostettava kriisien ja hallinnon huolien varjosta politiikan keskiöön. Koronakriisillä ja sillä, miten pystymme hillitsemään epidemiaa ja sen inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia, tulee olemaan valtava merkitys. PERHE: Kaksi pientä poikaa ja puoliso Erkki. Haaveita oli monia. Elämään kuuluvat voitot ja tappiot. Samalla olen kantanut huolta etenkin iäkkäämmistä läheisistä ja toisaalta myös siitä, miten selviämme kriisistä kansakuntana. 3. 4.9.2020 28 1. 4. Keskusta on puolue, joka huolehtii koko Suomesta ja kantaa vastuuta kaikista. Tavassamme puhua meille tärkeistä asioista on myös hiomisen varaa. Elämän mittakaava supistui keväällä. Tähän ajatteluun kuuluu myös ikäihmisten hoivan parantaminen. Puhdas luonto on elämän perusta. Meidän on tehtävä töitä sen puolesta, että kokemus merkityksellisestä elämästä ja pärjäämisestä kuuluu kaikille asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Puolue on käpertynyt vaikeuksien myötä sisäänpäin
5. Mutta keskustalaisuus on myös vastuuta itsestä ja toisista. Suomalaisille on epäselvää, mitä keskusta haluaa, tavoittelee ja miksi. Hyvinvointiyhteiskunta on mennyttä kymmenessä vuodessa, ja joudumme todella rankkojen palvelujen karsimisen tielle, ellemme nyt tee kauan odottaneita ratkaisuja Suomen talouden nostamiseksi. Samalla haastetaan muut puolueet esittämään omat vaihtoehtonsa. Keskustalaisuus on yhteisöllisyyttä, välittämistä lähimmäisestä ja kotiseudusta. Politiikassa häviämisen taito on tärkeimpiä taitoja. Kattomme pitää olla korkeammalla ja seinien leveämmällä kaikille suomalaisille. MIKÄ OLI LAPSUUDEN TOIVEAMMATTISI. Nyt johtaminen on liiaksi hajallaan ministeriöissä. 3. Saada hyvää aikaan toisille ihmisille.. 4.9.2020 29 1. 4. 2. MIKÄ ON SUURIN HAAVEESI OMASSA ELÄMÄSSÄSI. Hyvinvointivaltiolta on katoamassa rahoituspohja. Olen selvinnyt vähällä, en koe valittamisen aihetta. Keskustan tavoitteen kirkastaminen ja puolueen johtaminen kohti Suomen pelastamista otetaan kaiken tekemisen lähtökohdaksi. Petri Honkonen: Suomi-koneesta on loppumassa bensa KANSANEDUSTAJA, KESKUSTAN VARAPUHEENJOHTAJA PETRI HONKONEN, 33 PAIKKAKUNTA: Saarijärvi. Maanviljelijä. Tulevien sukupolvien palvelut, koulu, terveys, hoiva tai infra tulevat olemaan paljon heikompia kuin mihin olemme nyt tottuneet. 6. Olen pohtinut entistä enemmän Suomen johtamista tällaisessa kriisissä ja pidän selvänä, että keskitetyn kriisinjohtamisen uudistus tarvitaan. On kuitenkin selvää, että eduskunnassa monet lainsäädäntöasiat seisovat, kun vain välttämättömät kokoukset pidettiin keväällä. Suomalaisten tulee kantaa vastuuta entistä pontevammin omista valinnoistaan. Suomalaisten on vaurastuttava, myös pienituloisten. Suomalaisille pitää tehdä selväksi, mikä on keskustan tärkein tavoite, ja mielestäni mitään tärkeämpää ei ole kuin hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Myös maaseudun on vaurastuttava. Etäkokouksia on ollut paljon ja olen tykännyt etätyöstä kotona maaseudun rauhassa. Kuntavaaliehdokkaita pyydetään mukaan tähän yhteiseen hankkeeseen, koska hyvinvointi tehdään kunnissa. MIKÄ SAI SINUT VIIMEKSI NAURAMAAN. Tyttäreni hauskat kertomukset. Tuen täysillä valittua johtoa ja puheenjohtajaa. Keskustassa tehdään paljon hyvää työtä, mutta teemme liikaa vain itsellemme. Suomi-koneesta on loppumassa bensa. Johtamisessa otan lähtökohtaisesti ensimmäisenä mukaan heidät, jotka eivät ole minua kannattaneet, koska koko keskustaliike tarvitaan mukaan kuntavaalityöhön. PERHE: 5-vuotias tytär. Ilman sitä emme pysty turvaamaan hyvinvointiyhteiskuntamme antamia tasa-arvoisia lähtökohtia kaikille
Olen toiminut kolme vuotta puolueen johtotehtävissä sisarjärjestöjensä puolella, ja koen tuntevani keskustan sudenkuopat ja vahvuudet. Liian moni juoksee keskustan ohitse ääripäitä kohti. Emme ole yhden asia liike, koska kapea-alainen toiminta lyö toista korville. Varapuheenjohtaja johtaa kansanliikettä puheenjohtajan tukena. Ne ovat keskustalle sydämen asioita. KESKUSTA ON PITKÄSTÄ AIKAA HALLITUKSESSA KAKKOSPUOLUEENA. Talvi.. Näitä ovat muun muassa rakkaus paikallisuuteen ja kuntapolitiikkaan, koulutuspoliittinen asiantuntijuus ja perhepoliittiset verkostoni. MILLAISENA NÄET KESKUSTAN VARAPUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄN. Suomen teille saatiin kesällä uusi tikkataulun näköinen liikennemerkki osoittamaan keskustan paikka. 3. 4. Me elämme pelon ja äärimmäisyyksien aikaa, johon keskustan tulee tuoda väriä, kohtuullisuutta ja tasapainoa. Selkeyttä tulee saada myös aatteelliseen keskustaan. Nyt tarvitaan erityistä rakkautta paikallisuutta kohtaan, jonka varaan keskusta on rakentanut jo yli sata vuotta. MITÄ TARJOTTAVAA KESKUSTALLA ON NIILLE, JOTKA EIVÄT OLE KIINNOSTUNEITA POLITIIKASTA. 1. Nyt tarvitaan vahvaa hallituspolitiikkaa, arvojohtamista ja kestävää paikallispolitiikkaa. MITEN KESKUSTAN KANNATUS NOUSEE. MILLAISELTA TÄMÄ ROOLI TUNTUU. Minusta on luontevaa, että keskusta osaa olla hallituksessa niin oikeiston kuin vasemmistonkin kanssa. 4.9.2020 30 TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Puoluekokous Kolmikko ehdolla puheenjohtajan ja keskustan sparraajaksi Lähtöasetelmassa varapuheenjohtajien paikoista ei ole kisaa, kun nykyisestä kolmikosta Hannakaisa Heikkinen ja Juha Rehula jättävät pestinsä ja Petri Honkonen pyrkii puolueen johtoon. 3. Keskustan on rakennettava siltoja paitsi puolueen, mutta myös hallituksen sisällä, jotta tavoitteemme etenevät. Meidän tulee löytää hallituksen sisällä nykyistä parempi luottamus puolueiden kesken. Ehdolla ovat ensi kertaa kansanedustajat Hilkka Kemppi ja Pasi Kivisaari, Riikka Pakarinen oli varapuheenjohtajana vuosina 2012–2014. 2. Keskustan tulee toimia keskustelualustana myös heille, jotka eivät halua sitoutua puolueeseen. MITKÄ OVAT KOLME TÄRKEINTÄ ARVOASI: Usko tulevaisuuteen, luottamus, ahkeruus. Pyrkisin tuomaan puheenjohtajan tueksi taitoja, joita olen elämässä ehtinyt oppia. 2. MIKÄ ON LEMPIVUODENAIKASI. Vaalien jälkeen on haettava kansakunnan yhteistä etua. PERHE: Kihlattu Micke Kari. 4. Koronan jälkeisessä Suomessa ihmisten arvoissa korostuvat turvallisuus ja hyvinvointi. Vaalien alla puolueissa haetaan eroa kilpailijoihin. Perhearvot, lähimmäisen rakkaus, luonnossa liikkuminen, hyvinvoinnistaan huolehtiminen, lähiruoka ja kohtuullisuus kuuluvat keskustalaisuuteen. 1. Keskustan tulee johtaa arvojen muuttumista hieman pehmeämmiksi ja yksilökeskeisyyden vähentymistä. Hilkka Kemppi: Liian moni juoksee ääripäitä kohti KANSANEDUSTAJA HILKKA KEMPPI, 32 PAIKKAKUNTA: Asikkala
Se on isänmaallinen tehtävä. Jokaisen keskustalaisen paikallistasolta eduskuntaan on ymmärrettävä olevansa puolueen käyntikortti, aivan kaikessa. Keskusta puolustaa arjessa kohtuullisuutta ja maltillisuutta, joita valtaosa suomalaisista pitää hyveenä. Valtiovarainhoidosta huolehtivana hallituspuolueena keskustan rooli vastuunkantajana on nyt korostunut. Keskustan on tehtävä rohkeasti keskustalaista politiikkaa. Koko Suomen kattavalla toiminnalla ja puolueorganisaatiolla on silmät ja korvat suomalaisten oloihin ja ongelmiin. Varapuheenjohtajat ovat viestinviejien ja vastuunkantajien tiimi, jonka tehtävä on kuljettaa kentän äänet ja tunnot puoluejohtoon. Kansanvallassa vaikuttamiseen tarvitaan luottamusta ja kykyä yhteistyöhön. Varapuheenjohtajan tehtävä on arvokas ja merkityksellinen. MITKÄ OVAT KOLME TÄRKEITÄ ARVOASI. Äärimmäisen kiinnostavana. 4. Aluepolitiikka on noussut arvoonsa, siinä keskusta ei ole koskaan jäänyt kakkospuolueen asemaan. Meidän on askellettava ihmistä kohti, kohdattava ja kuunneltava. Ihmisiä tulee pyytää mukaan keskustan toimintaan ja tarjota monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oman kunnan kehittämiseen. MIKÄ ON LEMPIVUODENAIKASI. Parhaiten se tehdään olemalla niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Minun ydinosaamiseni liittyy EU-politiikkaan, alueiden, maatalouden sekä kaupunkipolitiikan tuntemukseen. Pasi Kivisaari: Meidän on askellettava ihmistä kohti 1. PERHE: Riikka-vaimo ja pojat Hermanni ja Vihtori. Jokaisen varapuheenjohtajan on tärkeä tuoda oma ydinosaamisensa puoluejohdon voimavaraksi. MITKÄ OVAT KOLME TÄRKEINTÄ ARVOASI. Itse ajattelen, että varapuheenjohtajana haluan ensinnäkin tukea kaikin tavoin puheenjohtajaa. 4. 2. Alueellista, taloudellista ja inhimillistä tasa-arvoa rakentavan keskustan arvojen ja toiminnan ytimessä on aina ihminen. Rehellisyys, hyväntahtoisuus, yhdenvertaisuus. Tarvitsemme kannatusta tasaisesti kaikkialla Suomessa, maaseudulla ja kaupungeissa. Keskustan tulee olla läsnä, näkyä ja kuulua ihmisten arjessa myös vaalien välillä. MIKÄ ON LEMPIVUODENAIKASI. Koronapandemia on nostanut esiin keskustalle tärkeitä arvoja; koko Suomen asuttuna pitäminen tarkoittaa myös huoltovarmuutta, monipaikkatyötä ja turvallisuutta. Varapuheenjohtajat sparraavat ja tukevat työllään puheenjohtajaa. Tahdon rakentaa hyvähenkistä keskustelukulttuuria myös vaikeista asioista, julkisuudessa riitelyn on loputtava. Hyvän elämän edellytykset halutaan taata kaikille. Kesä. Riikka Pakarinen: Ollaan rohkeasti keskustalaisia KANSANEDUSTAJA PASI KIVISAARI, 48 PAIKKAKUNTA: Seinäjoki. Haastetun asemasta on noustava haastajaksi. 2. Ensinnäkin haluan palauttaa keskustalaisten itseluottamuksen. Keskusta puolustaa jokaisen suomalaisen mahdollisuutta elää omannäköistä ja omanlaistaan elämää, tapahtuu se sitten kaupungissa tai maaseudulla. Ollaan rohkeasti keskustalaisia sivuille vilkuilematta! Haluan tuoda keskustaan iloa ja luottamusta. Keskustan kannatus ei nouse taivastelemalla. Hyvistä päätöksistä ja tavoitteista on osattava viestiä selkeästi ja nopeasti. 3. 3. Tahto, rohkeus, vastuullisuus. Haluan innostaa ja inspiroida, kiertää mahdollisimman paljon kenttää, tavata ihmisiä ja olla läsnä. Keskustan on tuotava rohkeasti omaa politiikkaansa esille ja nostettava hallitustyöskentelyn lisäksi myös puolueen omia linjauksia esille. VALTIOVARAINMINISTERIN EU-ASIOIDEN ERITYISAVUSTAJA RIIKKA PAKARINEN, 39 PAIKKAKUNTA: Espoo. Syksy.. Puolueen linjan on oltava terävämpi ja yksinkertaisempi. 4.9.2020 31 1. PERHE: Kaksi poikaa. Keskusta tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja nähdyksi riippumatta siitä, kiinnostaako politiikka häntä
Santeri Alkio kuvassa vasemmalla. Kuva: Suomenmaan arkisto. Maahengen kustantama Sata vuotta sanan voimalla julkaistiin elokuussa Helsingissä. – Ensin on aate, jonka kannattajat perustavat lehden. Sisällissota ja valtiomuotokiista viivyttivät hanketta, mutta vuonna 1919 Imatran puoluekokouksen yhteydessä sai alkunsa Maalaisliiton Sanomalehtimiesyhdistys. Oli luonnollista, että saman puolueen lehtien toimittajat alkoivat pitää yhteyttä keskenään ja tunsivat tarvetta yhteiselle organisaatiolle. MAALAISLIITON Sanomalehtimiesyhdistyksestä kasvoi nopeasti vahva vaikuttaja. Lause on tuttu Raamatusta, mutta keskustakonkari Timo Laanisen mukaan se tiivistää myös puoluelehdistön ja puolueiden syntyhistorian Suomessa. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KUVA: SUOMENMAAN ARKISTO ALUSSA oli sana. Yhdistys oli vahvasti aatteellinen. Aatteen ympärille syntyi pian myös tukku muita lehtiä. Sanasta lähdettiin liikkeelle myös Maalaisliitossa. Laanisen mukaan Maalaisliiton Sanomalehtimiesyhdistys oli aluksi toimittajien yhdessäolo-organisaatio, joka järjesti jäsenilleen toimintaa ja tuki heidän virkistäytymistään. Kun lehti on muokannut maaperän kypsäksi, lehden yhdistämä joukko perustaa puolueen. 4.9.2020 32 Keskustan Lehtimiesten 100-vuotishistoriikin kirjoittanut Timo Laaninen näkee tilausta poliittisen sanan paluulle. Sen jäsenmäärä ja talous lähtivät voimakkaaseen nousuun sotien jälkeen. Vuonna 1906 perustettiin Ilkka, jonka toimituksessa päätettiin laittaa pystyyn puolue. – Santeri Alkion näkemys maalaisliittolaisen toimittajan valistustehtävästä ohjasi yhdistyksen työtä, Laaninen toteaa. Päätoimittajilla oli järjestössä vahva rooli ja he toimivat vuorollaan sen puheenjohtajina, Alkiokin vuonna 1921. Kirjat Puoluelehdistöstä on jäljellä enää rippeet Ilkan toimitus lehden perustamisvuonna 1906. KESKUSTAN entinen puoluesihteeri, nykyisin Malmin seurakunnassa pastorina toimiva Laaninen on koonnut yhdistyksen historian kansien väliin
Keskustan Lehtimiesten vuosittain järjestämät seminaarit keräävät edelleen politiikan ykkösnimiä esiintyjiksi. Huonoimmin on käynyt Vihreälle Langalle, jonka vihreät päätti viime vuonna lakkauttaa. 4.9.2020 33 Yhdistys kurssitti toimittajia ja edisti maalaisliittolaisten nuorten pääsyä töihin puolueen lehtiin. – Erityisen merkittävänä voidaan pitää vuosikokouksen päätöstä perustaa yhdistykselle ammattiyhdistysjaosto vuonna 1975, Laaninen kertoo. – Näkemyksellistä journalismia tarvitaan tänään vähintään yhtä kipeästi kuin sata vuotta sitten. Suomenmaata lukuun ottamatta lehdet ovat julistautuneet sitoutumattomiksi tai lakanneet ilmestymästä. Laaninen pitää lehden kohtaloa laboratoriokokeena, joka osoittaa, tuleeko puolue toimeen ilman journalistisin perustein toimitettua omaa mediaa. – Niiden tilalle ei ole kyetty luomaan yhtä vahvaa yhteisöllisyyttä luovaa tekijää. Keskustalainenkin toimittaja oli toimittaja, ei keskustan toimitsija. Keskustan Lehtimiehet median murroksen näkijöinä ja tekijöinä 1919–2019. Samoin keskustan nousut ja laskut ovat puolueja lehdistötuen kautta vaikuttaneet suoraan yhdistyksen jäsenten työpaikkoihin. Historiikin mukaan Keskustan Lehtimiehet on pitänyt pintansa muuttuvassa toimintaympäristössä. Maahenki, 215 s. Yhdistyksen päätoimintamuodoksi nousivat tasokkaat jäsenseminaarit. Ykköslehtien menestys houkutteli puoleensa sijoittajia. PÄÄTOIMITTAJIEN ote järjestöstä alkoi löystyä ja toiminnan painopiste muuttua. Sen asema puolueessa vahvistui vuonna 1968, kun Keskustan Lehtimiehiksi nimensä muuttanut yhdistys liittyi Helsingin piiriin ja sai edustajan puoluehallitukseen. Jäljellä on enää kunkin puolueen päääänenkannattaja, jos sitäkään. Santeri Alkio kuvassa vasemmalla. Maakunnissa käynnissä olleet lehtitaistelut päättyivät ykköslehtien voittoihin ja kakkoslehtien kuihtumisiin. Yhdistyksen piirissä virisi 1970-luvulla myös keskustelu toimittajien ammatillisestä identiteetistä ja roolista puolueessa. Lähde: Sata vuotta sanan voimalla. Yhdistys on 1990-luvulta lähtien ottanut myös kantaa viestintäpolitiikan kehitykseen. Kuva: Suomenmaan arkisto Maalaisliitto/keskustan äänenkannattajat. LEHTIKENTÄN muutokset ovat luonnollisesti heijastuneet myös Keskustan Lehtimiesten toimintaan. 1980-luvulla suomalainen lehdistö kohtasi rajun murroksen.. Muutoin on vaikea suunnistaa informaatioviidakossa, jossa vilisee harhaanjohtavaa tietoa, jopa suoranaisia valheita ja vihapuhetta tiedonvälityksen kaapuihin puettuina. Ilkan toimitus lehden perustamisvuonna 1906. 1970-luvulle tultaessa puoluepoliittinen kilpailu alkoi ulottua lähes kaikille yhteiskunnan aloille. – Näin niiden tulkittiin olevan suurissa asioissa samalla puolella kuin maakuntien puolue keskusta, Laaninen toteaa. Laanisen mukaan yhdistyksen tulevaisuuden ratkaisee lopulta, millaisia aatteellisia eväitä se voi tarjota uuden vuosisadan toimittajille. Keskustan Lehtimiehetkin houkutteli riveihinsä runsaasti uusia jäseniä. Haasteina ovat tosin jäsenmaksujen laiminlyönti ja jäsenkunnan ikääntyminen. Jaoston tehtävänä oli tukea keskustalaisten toimittajien poliittista järjestäytymistä. Timo Laaninen: Sata vuotta sanan voimalla. ANSIOKASTA historiikkia lukiessa mieleen hiipii haikeus. Sadan vuoden aikana puolueisiin sitoutunut lehdistö on lähes hävinnyt Suomesta. Esimerkiksi keväällä 1975 lehtimiehille kävivät puhumassa sekä ulkoministeri Ahti Karjalainen että valtiovarainministeri Johannes Virolainen. Lehtien kustantamisesta tuli bisnestä, ja aatteelliset sidokset alkoivat höltyä. Pirkko Vilenin johtamassa yhdistyksessä on jäseniä yli kolmesataa. Keskustapuolueen äänenkannattajista irtautui ensimmäisenä Keskisuomalainen vuonna 1986. 1980-LUVULLA suomalainen lehdistö kohtasi rajun murroksen. Käytännössä se pyrki edistämään keskustan vaikutusvaltaa toimittajien ammattijärjestöissä. Hän muistuttaa, että puolueiden sanomalehdillä on ollut tärkeä rooli yhteisen identiteetin ylläpitämisessä. Keskustan onneksi useimmat maakuntalehdet kertoivat uusissakin ohjelmajulistuksissaan puolustavansa oman maakuntansa kehittämisen edellytyksiä. Viestinnän ja aatteellisen kehitystyön ulkoistaminen eivät riitä identiteetin rakennuspuiksi
Tuikka aloitti Kekkos-tutkijan uransa 2000-luvun alussa kahdella pro gradu -työllä. – Saan vaihdella hallituksia ja hajotella eduskuntia miten lystään, mutten saa itse päättää ruokajuomistani ja nukkumaanmenoajoistani. TUIKAN mukaan Kekkosen myyttistä hahmoa oli jopa helpompi lähestyä kaunokirjallisin keinoin kuin tutkimuksen kautta. Tuikka yllättää romaanilla Salaiset päiväkirjat paljastavat ihmisen Kekkosen sisällä Urho Kekkosen arkisto Kirjat. Timo J. Tuikka: Kekkosen salaiset päiväkirjat. – Minun Kekkoseni on hyvine ja huonoine piirteineen totuttua inhimillisempi hahmo, kirjailija arvioi. Voisiko Kekkoseen liittyvää tutkimatonta materiaalia putkahtaa vielä esiin. Sylvin kuoltua hän tuntee olonsa yksinäiseksi ja purkaa oloaan pakkomielteiseen urheiluun ja painontarkkailuun. TUIKAN mukaan suhtautuminen Kekkoseen oli varsinkin hänen tutkijanuransa alussa hyvin mustavalkoista. Presidentti potee syyllisyyttä kansalaissodan tapahtumista, Suomeen pyrkineiden juutalaisten kohtalosta ja avioliiton ulkopuolisista suhteistaan. Välillä Tuikka on yrittänyt irtiottoa aiheesta, mutta kaljupää on roikkunut sitkeästi kintereillä ja kustantajatkin ovat kyselleet julkaistavan perään. Kirja saa alkunsa, kun Orimattilan UKK-arkistossa vieraileva Tuikka löytää onnekkaan sattumuksen seurauksena Urho Kekkosen salaiset päiväkirjat. Päähenkilö tuntui suorastaan istuvan vieressä ja sanelevan, mitä pitää kirjoittaa. Vanheneminen ja terveyshuolet turhauttavat. Tuikka halusi romaanissaan tuoda esiin, että ihmisissä on monenlaisia piirteitä. – En usko, että tulevat arkistolöydöt muuttavat ainakaan omaa kokonaiskuvaani Kekkosesta. Mitään jymypaljastuksia hän ei silti odota. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Kekkos-tohtori Timo J. Jyväskyläläinen Timo J. Tuikka ei Kekkos-uutuuttaan varten penkonut arkistoja, sen kun istui alas ja kirjoitti. – En taaskaan uskaltanut katsoa halatessa Leonidia silmiin, ettei hän vain saisi nousuhumalaiseen päähänsä yrittää moiskauttaa samanlaisia intohimoisia huulisuudelmia kuin Eric Honeckerille, Kekkonen kirjoittaa elokuussa 1975. syyskuuta kuluneeksi 120 vuotta. Suodattamattomat ja paikoin hävyttömätkin merkinnät ovat avain Kekkosen todelliseen maailmaan. KEKKOS-TOHTORIN uutuus yllättää, sillä kyseessä on romaani. KEKKOSEN syntymästä tuli 3. Docendo, 352 s. Tuikan mukaan kotimaiset arkistot on jo hyvin kammattu, mutta Neuvostoliiton jäljiltä salaisia papereita on vielä runsaasti. – Olen tehnyt taustatyön jo edellisillä vuosikymmenillä, Tuikka naurahtaa. Siinä mielessä tämä on ikään kuin suojelukertomus. Tuikka uskoo, että viimeistään nyt on aika kepeämmälle Kekkos-käsittelylle. Kekkosen motiiveista varsinkin Neuvostoliiton suhteen on väitelty loputtomasti, mutta Tuikka on vakuuttunut siitä, että toiminnan takana oli Suomen suojeleminen. Tuikka saa löytäjänä kunnian koostaa salaiset päiväkirjat kirjaksi. Kekkonen oli joko hyvä tai paha ja tutkijatkin joko hänen puolellaan tai häntä vastaan. Sen jälkeen tuli lisensiaattityö, väitöskirja, tietokirja sekä satamäärin luentoja ja artikkeleja. Kirjailijan mielessä oli aluksi humoristinen romaani, mutta tarinasta tuli lopulta traagisempi kuin hän oli ajatellut. – Kaikki oli sille alisteista. Kaheleimpien Kekkos-tutkijoiden esittämät arvailut saavat näin vahvistuksen: Juhani Suomen kirjasarjaksi toimittamien, ulkopoliittisesti varovaisten päiväkirjamerkintöjen ohella Kekkonen oli kuin olikin kirjoittanut ylös myös syvimpiä tuntojaan. 4.9.2020 34 KUN kirjailijoita haastatellaan heidän uusista teoksistaan, on tapana korostaa, kuinka paljon taustatyötä kirja on tekijältään vaatinut. Kirjaa lukiessa tulee väistämättä mieleen, olisiko romaanissa kuvatun kaltainen tilanne mahdollinen
Selväksi kuitenkin käy, että hänen sydäntään lähellä ovat olleet erityisesti liikenne sekä maaseudun ja pienyrittäjien asiat. Yliopistoaikoina tuli harharetki demariopiskelijoihin, mutta näkemyserot kävivät selviksi pian. 600 levytettyä laulua yhdessä Harri Rinteen kanssa, 100 yksin. TOIMITTAJA Tuomas Marjamäen kirjoittamassa elämäkerrassa on sivuja lähes 550. Laulajan suku on maalaisliittolaista kolmannessa polvessa. Mies itse pitää mahdollisena, että hänellä on tarkkaavaisuusja ylivilkkaushäiriö adhd. KESKUSTAN ehdokkaaksi laulajan värväsi keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jouni Koskela. Itäja Pohjois-Suomessa lasten hampaita ei juuri hoidettu, vaan purukalusto revittiin usein irti jo rippikouluiässä. Vaikuttaminen jatkuu laulujen ja pakinoiden kautta. Muusikkoystävä Masi Luoma arvioi kirjassa, että Alatalolla on käytössään kahden ihmisen energiat. Se selittäisi lapsuuden vilkkauden sekä aikuisuuden levottomuuden ja impulsiivisuuden. ANNUKKA KAARELA Tuomas Marjamäki: Hän hymyilee kuin Mikko. Jälkimmäiset tulivat Mikko Alatalon tavaramerkiksi 1980-luvun alussa, mutta hymy on perua jo murrosiästä. Miten yksi mies on voinut ehtiä tämän kaiken. 6 000 keikkaa ja 3 000 000 ajettua kilometriä. Rankka kokemus oli varsinkin avovaimo Marjan itsemurha keskellä syvintä lamaa. Se on varsin vaatimaton määrä verrattuna siihen, mitä Alatalo on elämänsä aikana tehnyt. Suru ja syyllisyys valtasivat mielen, vaikka laulaja lähtikin rauhoittavien lääkkeiden voimalla keikalle jo kahden päivän kuluttua. Yli 50 albumia. ALATALO jätti eduskunnan vapaaehtoisesti viime vuoden vaaleissa. Mikkokin oli jo 5-vuotiaana taksikuski-isänsä mukana kiinnittämässä Kekkosen vaalimainoksia. Ensi vappuna Alatalo viettää 70-vuotispäiväänsä, ja vuonna 2023 tulee kuluneeksi 50 vuotta esikoislevyn ilmestymisestä. Levottoman miehen veri on vetänyt aina tien päälle. ALATALON mukaan mahdollinen adhd on ollut hänelle itselleen aikaansaava voima, mutta läheisille usein sietämätöntä. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, molempia merkkipaaluja juhlitaan isosti. M ikk o Ala ta lo n alb um i. 4.9.2020 35 LEVEÄ hymy ja siniset silmälasit. Juice Leskinenkin tuli Juankoskelta Tampereelle tekohampaat suussaan. Sen eteen on tehty paljon töitä, paljastaa Alatalon tuore elämäkerta Hän hymyilee kuin Mikko. Maalaispojan mielestä koko Suomi on pidettävä asuttuna. Alatalo kertoo kirjassa avoimesti myös ajoista, jolloin virta on loppunut ja hymy hyytynyt. Huipennuksena 16 vuotta keskustan kansanedustajana. Kirjat Mikko Alatalo jätti eduskunnan, mutta jatkaa vaikuttamista lauluillaan Ikuinen maalaispoika Nuori Mikko Alatalo tuli suomalaisille tutuksi tv-uutisten toimittajana. Vanhassakin tuotannossa riittäisi laulettavaa, mutta ”viriili vanhus” sanoo haluavansa edelleen kirjoittaa jotain osuvaa ja koskettavaa. Perheen ainokaisen hampaita oiottiin ja paikattiin niin, että hän uskalsi hymyillä – ja uskaltaa yhä. ALATALON musiikillinen ura on niin mittava, että politiikan parissa kuluneille vuosille jää kirjassa melko vähän tilaa. Kun perheenisää joskus näkyi kotona, hän tuntui lähinnä sekoittavan asiat. Docendo, 542 s. – Marjan kuolemaa tulen ajattelemaan kuolinvuoteellanikin, Alatalo sanoo kirjassa. Tilanteen pelasti Matti Vanhanen, joka sai työrauhan palaamaan eduskuntaan. Tässä kuvassa silmälasit eivät olleet vielä siniset eikä hymykään yhtä leveä kuin tavallisesti. Alatalo pääsi läpi heti ensiyrittämällä, mutta eduskuntaura oli loppua lyhyeen. Alatalo hoiti edustajan tehtävät mallikkaasti, vaikka keltainen lehdistö yritti leipoa muusikosta keskustan omaa Teuvo Hakkaraista ja ehdotteli tälle kohujuttujen tekemistä rahaa vastaan. Anneli Jäätteenmäen eroon johtanut kriisi oli tuoreelle kansanedustajalle niin traumaattinen, että se sai miettimään jopa politiikan jättämistä. Kiiminkiläinen Anna-Liisa Alatalo sen sijaan käytti poikaansa ahkerasti hammaslääkärissä Oulussa
Konkreettisena muutoksena viimeisen kymmenen vuoden aikana LinnanMiksi niin moni tippuu kyydistä. Hän oli vuosikymmenen alussa kuusi vuotta poissa opetustyöstä ja huomasi muutoksen palattuaan kouluun. Yleinen levottomuus oli lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi luonnontieteissä yhdeksäsluokkalaisten osaaminen on nykyisin samalla tasolla kuin se vuonna 2006 oli kahdeksasluokkalaisilla. Hän pitää mielenkiintoisena, että nuorten mielenterveysongelmien lisääntymisen syitä selvittäneissä tutkimuksissa ainoaksi yhteiseksi nimittäjäksi on todettu keskimääräistä runsaampi ruutuaika. Vaikka moni lapsi voi hyvin, oli myös psyykkisesti oireilevia lapsia aiempaa enemmän. Ongelma vain on, ettei mikään näistä ole onnistunut kääntämään kehitystä, pikemminkin päinvastoin, pohtii kuopiolainen luokanopettaja ja keskustavaltuutettu Vesa Linnanmäki. Ilmiöt Professori Marjatta Takala.. Vaikka valtaosa lapsista voi hyvin, käyttäytymisen ja mielenterveyden ongelmia potevien määrä kasvaa kaikissa peruspalveluissa. Jos lapsi tulee kouluun väsyneenä, ei oppiminenkaan suju. Samat haasteet tulevat esiin neuvolassa, päiväkodeissa ja kouluissa. 4.9.2020 36 Erityisopetuksen tarve on kasvanut hurjasti, eikä kehitykselle näy loppua. On ymmärrettävä myös muutosta, joka on tapahtunut lasten kasvuympäristössä. – Koska trendi ei ole kääntynyt, on uskallettava kysyä, onko kehittämisessä puututtu oikeisiin asioihin. – Kaikkiin näihin sisältyy jokin pedagoginen idea. Linnamäen mielestä kouluun tuodut uudistukset ovat hallinnon yrityksiä vastata ongelmaan. Samaan aikaan koulua on kehitetty voimallisesti. – Olen miettinyt, mitä saisimme aikaan, jos edes osa resursseista, joita nyt käytämme erityisopetukseen ja muihin korjaaviin palveluihin, suunnattaisiin apua tarvitseviin perheisiin. Samoin parisuhteen kriisi voi heijastua lapsen keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Kesäkuussa 2020 julkistetun tilaston mukaan vuonna 2019 peruskoululaisista 20,1 prosenttia oli jonkinasteisten tukimuotojen piirissä, kun vuonna 1995 vastaava luku oli alle kolme prosenttia. Linnanmäki kuitenkin huomauttaa, että myös tasapainoisen kodin lapsi voi sairastua. – Perheet ja vanhemmat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea. Esimerkkejä 2000-luvun muutoksesta ovat erityisoppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin, ilmiöoppiminen ja itseohjautuvuuden korostaminen tai avoimien oppimisympäristöjen kehittäminen. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MIKKO ERONEN ERITYISOPETUKSEN ja tehostetun tuen saajien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen jo pitkään. Kyse on perusasioista. Esimerkiksi vanhemman alkoholitai mielenterveysongelmat koskettavat aina myös lasta. Jos kodinhoitajan palkkaamisella voidaan säästää yksikin sijoitus, säästetään kymmeniä tuhansia euroja yhteiskunnan kustannuksia vuodessa. LINNANMÄKI KATSOOKIN , ettei riitä, jos tarkastelemme vain koulua. Tehtyjen muutosten taustalla oli huoli osaamistason laskusta
Onneksi meillä on taitavat ja hyvin koulutetut opettajat.. Yhtenä ratkaisuna voisi Takalan mukaan olla koulun henkilöstön monipuolistaminen. Monet erityisopettajiksi erikoistuvat ovat kertoneet, että koulussa on nykyään paljon perustyön päälle kasautuvaa opetussuunnitelmaan kuulumatonta puuhaa. Ilman sitä lapsen on vaikea keskittyä koulussa. Varsinkin älylaitteiden iltakäyttö haittaa lapsen nukahtamista. mäki näkee juuri älypuhelimien ilmestymisen välituntipihoille. Esimerkiksi työttömyys ja muut pulmat heijastuvat myös lapsiin. – Osalle lapsista ne ovat hyvin haastavia. Tietokonepelaaminen tai sosiaalisessa mediassa oleminen vievät toisaalta aikaa pois liikunnasta. Pitäisi ehkä kehittää toimintamalli, jossa mennään kotiin miettimään yhdessä ratkaisuja oppimisen haasteisiin, Takala pohtii. YHTENÄ SYYNÄ erityisopetuksen tarpeen kasvuun Takala pitää avoimia oppim isympäristöjä, joita on viime vuosina rakennettu paljon. 4.9.2020 37 – Lapset tarvitsevat kohtaamista. Tutkimuksella on Takalan mukaan saatu vahvat näytöt myös unen ja liikunnan merkityksestä lasten oppimiseen. Takala on opettanut opettajia yli 30 vuotta. OULUN YLIOPISTON erityispedagogiikan professori Marjatta Takala pitää hänkin yhtenä selityksenä erityisopetuksen tarpeen kasvuun haastavia perhetilanteita ja älylaitteiden käyttöä. Perheet ja vanhemmat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea. – On selvää, että jatkuva pelaaminen ja selailu heikentävät keskittymiskykyä, muistia ja kielitaitoa. Koulun keinot ovat näissä asioissa rajalliset; opettajat eivät voi mennä kotiin laittamaan lapsia nukkumaan. Joissakin kunnissa on kouluihin palkattu esimerkiksi sosionomeja matalan kynnyksen aikuisiksi, joita lapset voivat lähestyä huolineen. – Kaikilla opettajilla pitäisi olla jonkin verran myös erityispedagogista tietotaitoa. Ennen muuta toivon, että Suomessa ei siirrytä uusliberalistiseen, markkinaorientoituneeseen kouluun. Takala korostaa, että lapsi tarvitsee oman ryhmän ja opettajan. – Sekä koulu että oppilaat näyttävät tarvitsevan apua, Takala summaa. Siitä seuraa helposti levottomuutta ja kiireen tuntua. Suurryhmässä erityisesti tukea tarvitseva lapsi ei tiedä, mihin keskittyä. – Liikkuminen lisää kestävyyttä ja keskittymiskykyä sekä kohentaa terveyttä. Siitä kumpuaa turvallisuutta; kokemus siitä, että olen tärkeä ja minut huomataan, Vesa Linnanmäki muistuttaa. Se tuottaa mielihyvän tunteita ja ehkäisee masennusta ja kakkostyypin diabetesta, Takala listaa. – Tulisi luoda rauhallinen ja yksilön huomioiva opetus, jotta lapsi tietää, mitä häneltä odotetaan. – Myös vanhemmat tarvitsevat neuvoja ja tukea. Samat haasteet tulevat esiin neuvolassa, päiväkodeissa ja kouluissa. – Kouluikäinen tarvitsee unta kymmenen tuntia vuorokaudessa. Takala toivoo, että kouluissa voidaan toimia joustavasti, esimerkiksi ohjata lapsi tarpeen tullen vähäksi aikaa pienryhmään ilman pitkiä prosesseja
– Ei voi laskea sen varaan, että yhtäkkiä herää aamulla ja Madonna esiintyy Instagramissa meidän myssy päässään, hän lisää. Koulun ympärillä aukeavat syksyyn tuleentuvat viljapellot. Ja sitten ovat tietysti kylän mummot, jotka omin käsin neulovat myssyjä; suomalaiset lampaat, joiden selässä kasvaa rasvaista, lämmintä villaa myssyjen materiaaliksi sekä luomutila, joka tuottaa itse kylmäpuristettua neitsytrypsiöljyä ja Hulda-hernettä ihmisten keittokattiloihin. Hänen mukaansa tuotteiden taustalla on menneiden vuosikymmenten muoti modernilla tvistillä höystettynä. Jo miljöö on erikoinen sitä taustaa vasten, että täältä lähtee designpäähineitä eri puolille maailmaa. 4.9.2020 38 PÖYTYÄLLÄ lakkautetun kyläkoulun tiloissa toimivan Myssyfarmin ja sen ihmisten tarina on kuin sadusta. Täältä on pää auki Pariisiin, Rauhansuu vastaa. Hän on puheenjohtajana Auranmaan säätiössä, joka hakee matkailustatusta Myssyfarmin ohi kulkevalle, Suomen vanhimmalle käytössä olevalle tielle.. Tarinaan kuuluvat lisäksi oman kylän tyttö, Anna Rauhansuu, joka löytyi rinnalle ja yrityksen toimitusjohtajaksi molempien maailmalla tekemien kierrosten jälkeen, sekä heidän neljä lastaan. Myös suomalaisuus on Myssyfarmin ideologiassa vahvasti läsnä. MUTTA MITEN syrjäisen Suomen pienestä Pöytyän kunnasta käsin voi tehdä uskottavaa muotibisnestä. – Pöytyäläisyys on voimavara ja tapa erottua pikemminkin kuin riippakivi. – Pirstaleinen ei sovi kasvojen lähelle. Perillä suuret kuuset vartioivat aavistuksen ränsistynyttä pihapiiriä. Korona-keväänä lanseerattiin Tee se itse -malli, joka myytiin loppuun hetkessä. – Erityisesti japanilaisille ja korealaisille se tuntuu symbolisoivan onnellisuutta. JOS HAASTEITA mietitään, sellaiseksi Rauhansuu mainitsee suomalaisen villan saanTEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: EVELIINA SAUKKO Pöytyältä on pää auki Pariisiin Myssyfarmi tuottaa varsinaissuomalaisella pikkukylällä trendilakkeja maailman metropoleihin Ilmiöt – Tehokkain keino muuttaa maailma on kehittää omaa yritystä ja paikkakuntaa, Anna Rauhansuu sanoo. Eikä sijainti ole käytännössäkään mikään ongelma. Tuhansien biljoonien eurojen muotibisneksen ja tuhansien brändien joukossa on hänen mukaansa kyse siitä, kuka kykenee nostamaan päänsä ylös massasta, rakentamaan kontrasteja. Tässä maisemassa on uskottavaa kertoa tarinaa surffarista, Janne Rauhansuusta, joka sattumalta opetteli myssyn virkkaamisen sveitsiläisessä kahvilassa ja teki vähitellen harrastuksesta kansainvälisen bisneksen. – Tästä pääsee toisinaan Keski-Eurooppaan nopeammin kuin pääkaupungin keskustasta, Rauhansuu huomauttaa. EI MYSSYFARMI tietenkään pelkällä Pöytyäimagolla ole menestynyt. Helsinki on vain kahden tunnin matkan päässä. Miten tämä kaikki on mahdollista, onko kyse onnellisista sattumuksista vai mistä. HAASTATTELUHETKELLÄ syysaurinko häikäisee ulko-ovella vieraita vastaan ottavaa Anna Rauhansuuta. Myssy kehystää kasvoja ja sen on tuotava käyttäjänsä parhaat puolet esiin. Sisällä pakataan parhaillaan kauniisiin laatikoihin myssyjä matkalle Japaniin. Ei ehkä, mutta Myssyfarmin pipo päässä on esiintynyt ainakin suomalainen valtiovarainministeri ja muutama muukin julkimo. – Muotoilun täytyy olla kiinnostavaa ja ajassa kiinni, Myssyfarmin suunnittelijanakin toimiva Rauhansuu toteaa. Myssyfarmin päähineitä, kaulureita, tumppuja ja kravatteja menee 15 eri maahan. – Ehkä onneakin on ollut matkalla, mutta kyllä tässä ensisijaisesti on tehty järjetön määrä työtä, Rauhansuu sanoo. Tärkeintä on itse tuote. Tie Myssyfarmin pääkallonpaikalle on mutkainen ja moneen kertaan paikattu. Selkeys on avainsana
Ei se itsepyydystetyn peuran kypsentäminen puuhellalla ole ainakaan nopeampaa kuin ruuan tilaaminen Woltista. Hieman häntä ottaa päähän puhe maallemuuttajista downshiftaajina. Harrastavien lasten äidin arki on sekin ihan sama maalla ja kaupungissa, kyytejä tarvitaan. Koronaepidemian kurimuksesta myssyfarmi selvisi hyvin, vaikka muotiala yleisesti sai pandemiasta siipeensä. Myssyfarmilla on alkamassa sesonki samaan aikaan kun rypsi kypsyy ja uutta kylvetään. 4.9.2020 39 nin. Syksyn messut ehdittiin järjestää tammihelmikuussa. Helsingissä vastaava on mahdollista vain hyvätuloisille. Neulovista mummoista ei sen sijaan ole pulaa. – Kevätsesonki ei ole meillä koskaan ollut kovin vahva. – Se on kaupunkilaisten haihattelua. – Tosiasia on, että maalta on lähdettävä, jotta voi palata takaisin, Anna Rauhansuu toteaa. – Kaikki eri palikat tukevat toisiaan. Se vain vaatii jonkinasteista erikoistumista. – Ketju on rampautunut. – Alaa ohjaa tällä hetkellä enemmän joku muu kuin markkina-ajattelu. – Maataloudessa vallitsee vahva ylisukupolvinen ajattelu. – Käsityötaitoisia ihmisiä on Suomessa valtavasti. Tila jätetään jälkipolville parempana kuin se itse saatiin. Rauhansuu puhuisikin mieluummin upgreidaamisesta. Myssyfarmin perustaja Janne Rauhansuu vaikuttaa lisäksi Luomuliiton varapuheenjohtajana ja keskustan kunnanvaltuutettuna. Tällä hetkellä reilusti yli puolet suomalaisesta lampaanvillasta päätyy jätteeksi, vaikka kysyntää olisi. Se on meillä osa kulttuuriperintöä. Onneksi kehräämökenttä on nyt elpymään päin, Rauhansuu sanoo. Tapaaminen ison jenkkiostajan kanssa peruuntui koronan vuoksi, mutta isompia takapakkeja ei tullut eikä kukaan sairastunut. RAUHANSUUT itse jättivät aikoinaan kotikonnun, mutta tiesivät molemmat aina palaavansa vielä takaisin. Täällä eläminen on usein kovaa työtä. Meillä on selkeät vastuualueet ja työnjaot. Henkilökohtainen missioni on rakentaa siltaa maaseudun ja kaupunkien välille. Villasta ei ole maksettu riittävästi, keräilyasemat puuttuvat eikä osaamiseen ole panostettu. ENTÄ MITEN ON mahdollista yhdistää kannattavasti suomalainen maatalous, tekstiiliyrittäjyys ja lapsiperhearki. Tämä on elämäntyyli, Anna Rauhansuu vastaa. On tärkeää välillä poistua omalta kylältä, jotta pystyy näkemään maatalouden tuorein silmin. Rauhansuu uskoo, että maatalous on Suomessa jatkossakin kannattava elinkeino. Kumpaakin tarvitaan. Siihen meillä on intohimoa, eikä se ole pois myssyfarmilta. – Elämänlaatu täällä on todella hyvä. Suomalaisuus on Myssyfarmin ideologiassa vahvasti läsnä. Neulovista mummoista ei ole pulaa.. Toki pitää olla nöyränä sen suhteen, mitä syksy tuo tullessaan. Itse nautin molempien hyvistä puolista, hän toteaa ennen kuin lähtee viemään tytärtä tanssitreeneihin
Sitä ylläpitävät talkoovoimin Oulun saunaseuran vapaaehtoiset. Hän pitää ”saunavaliokuntia” tärkeinä, koska niissä linjataan tulevaa ja keskustellaan syvällisesti. Markkanen on aina asunut taajamassa. – Saunavaliokunnille on ehdottomasti paikkansa. Sinne voi suunnata löylyihin ilman etukäteisvarausta – ja sehän Markkaselle sopii. KUN Markkanen haluaa rentoutua, hän saunoo yksin. Esimerkiksi oman kehon häpeäminen voi pelottaa saunaan mennessä. Sauna on kiireiselle Markkaselle rentoutumispaikka, jossa aika pysähtyy. – Saunassa pitää tuntea, että sinut hyväksytään joukkoon. Lapsuudenkoti sijaitsee Kempeleessä, asunto Helsingissä ja opiskelut ovat Rovaniemellä. LAPSUUTENSA saunailtoina Markkanen kävi siskonsa ja äitinsä kanssa läpi asioita, joita ei olisi tulisi muualla sanottua ääneen. KESKUSTAN ja saunan mielletään usein kuuluvan yhteen. – Saunaan menen joko ystävien kanssa tai sitten miettimään rauhassa syntyjä syviä – ilman kiirettä. Markkanen ymmärtää, ettei sauna ole välttämättä aina pelkästään mukava paikka. Nuorisopomo reissaa niin paljon, etteivät taloyhtiön säännölliset saunavuorot sopisi hänelle. – Saunassa ihminen on paljas ja myös haavoittuva, hän pohtii. taukopaikka TEKSTI JA KUVAT: OLGA OINAS-PANUMA Kiireisen reissaajan Yleisten saunojen yhteisöllisyys viehättää Hanna Markkasta.. Hän paljastaa käyttävänsä esimerkiksi virkistäviä hiusnaamioita ja kuorintoja, vaikka uskookin, että niiden vaikutus on enemmän henkinen kuin fyysinen. SAUNALAUTAN lauteilla hikoilee ihmisiä hyvin monenlaisista eri taustoista. – Jos keskustanuorten tapahtumassa ei ole saunaa, siitä tulee heti sanomista, Markkanen naurahtaa. 4.9.2020 40 KESKUSTANUORTEN puheenjohtaja Hanna Markkanen elää vauhdikasta elämää. – Lapsena ihailin, kun aikuiset juttelivat ja tutustuivat saunassa, hän kertoo. Markkasta on aina kiehtonut se, että julkisessa saunassa voi keskustella entuudestaan tuntemattomille ihmisille. MARKKASEN saunavalinta on Oulun Tuirassa sijaitseva Kesän Sauna -saunalautta. Hän kertoo ihailevansa kaupunkilaista yhteisöllisyyttä, josta Tuiran saunalautta on oiva esimerkki
– Siellä kaiken päätöksenteon keskiössä olisi ihminen. Hän kuvailee itseään “sarjainnostujaksi”. Ihanneyhteiskunnassa ihmiset puhuisivat toisilleen kauniisti, kelpaisivat keskeneräisinä ja heitä kannustettaisiin toimeliaisuuteen ja itsensä kehittämiseen. Saunalautalle kajastaa ilta-aurinko, jonka valo heijastuu Markkasen kasvoille. Eräs kaveri puolestaan on kutsunut häntä ”lempeäksi kovanaamaksi”. Markkasen naamalla säteilee kuitenkin vaikuttamisen into ja ilo, joten leipääntymisestä tuskin on pelkoa. – Siellä toivo olisi aina vahvempi kuin pelko.. MARKKANEN nakkaa löylyä. – Vaikka ollaan eri mieltä, niin ollaan silti ihmisiä toisillemme, Markkanen toteaa. Lempeät löylyt saavat Markkasen miettimään, millainen olisi hänen unelmayhteiskuntansa. Minulle tulee valtava tarve korjata tilanne, kun havaitsen vääryyttä, hän kertoo. – Haluan tuoda itsestäni esille inhimillisiä puolia. – Tuntuu hurjalta miettiä, että joskus minäkin pelkäsin esitellä itseni, Markkanen päivittelee. Nuorena Markkanen oli ujo, mutta kainous on karissut pois ajan mittaan. 4.9.2020 41 – Tykkään myös läträtä saunatuoksuilla, hän naurahtaa. Hän kertoo kuitenkin edelleen miettivänsä sitä, millainen ihminen hän on, kun tittelit riisutaan pois. Siellä jokaisella olisi mahdollisuus hyvään ja onnelliseen elämään riippumatta postinumerosta, etnisestä taustasta tai kukkaron paksuudesta. MARKKANEN pyrkii aina näkemään mielipiteiden ja ajatusten takana olevan ihmisen. SAUNASSA on hyvä paikka pohtia sekä itseään että ympäröivää yhteiskuntaa. – Olen ystävällinen, mutta suutun epäoikeudenmukaisuudesta. Hän on puhunut avoimesti esimerkiksi paniikkikohtauksistaan. – Pelkään, että muutun harmaaksi poliitikoksi, hän toteaa. MARKKANEN on oppinut, ettei elämää voi suunnitella liian pitkälle eteenpäin – eikä sitä pidä ottaa liian vakavasti. Hänelle huumori on selviytymiskeino
4.9.2020 42 Luonnosta saa ottaa sen, mitä tarvitsee, mutta sitä ei saa kuluttaa tyhjäksi.
Mäkitalo hakee uutta potkua vaikuttamiseen näkemällä välillä keskustalaisia kauempaakin, ja Riipin pienet lapset tuovat vastapainoa päätöksentekoon. – Ja minä sanoin kerran esittelyssä äitini vaalinumeron, kun piti oma sanoa, Riipi hekottaa. Molemmat tunnustavat, että välillä voisi vähän löysätä. Myös yrittäjyyden tukeminen ja heikoimmasta huolenpitäminen sopii Riipin arvomaailmaan. Mäkitalo nyökkäilee vieressä. TEKSTI JA KUVA: OLGA OINAS-PANUMA ARJA MÄKITALO ja Hanna Riipi ovat molemmat mukana Sodankylän kunnallispolitiikassa. Pääasiahan meillä oli kerätä puolueelle ääniä ja saada edes toinen läpi, Mäkitalo toteaa. Riipi ei muista aikaa, jolloin kotona ei olisi puhuttu ja seurattu politiikkaa. – Luonnosta saa ottaa sen, mitä tarvitsee, mutta sitä ei saa kuluttaa tyhjäksi, hän summaa. Riipi lähti mukaan kunnallispolitiikkaan 20 vuotta myöhemmin, vuonna 2017. Kahden polven vaikuttajat Elämä. Vaikka kunnallispolitiikassa pitääkin Riipin ja Mäkitalon mukaan sietää kaikenlaista, saa siitä myös voimaa. – Oli iloinen yllätys, kun menimme molemmat läpi. – Olisi hyvä, etteivät yritykset tekisi ympäristötoimissa vain lain edellyttämää minimiä, vaan enemmän, ihan omaehtoisesti, hän pohtii. Heille kunnallispolitiikka on osa jokapäiväistä elämää. Paluumuuttajan oli luonnollista lähteä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Riipiä mietityttää, kuinka mahdolliset kaivokset tai tuulimyllypuistot saisi tehtyä mahdollisimman vähällä ympäristökuormituksella. Sodankylässä kaivosja tuulimyllykeskustelu käy kuumana. Keskusta valikoitui Mäkitalolle puolueeksi, koska se ymmärtää hänen mukaansa parhaiten lappilaista elämäntapaa. ENNEN kunnallisvaaleja Riipi oli puolueen jäsen monta vuotta, toimi paikallisyhdistyksessä ja kävi opiskelemassa Oulussa ja Rovaniemellä. Riipi on kuitenkin saanut olla sen suhteen rauhassa. Mäkitalo on ollut valtuutettuna yhtäjaksoisesti vuodesta 1997. Yhteistä äidille ja tyttärelle on määrätietoisuus ja periksiantamattomuus. – Voi kuule, minä keitin Hannan vaalitilaisuudessa kahvia, äiti Mäkitalo naurahtaa. Riipi näyttää esimerkillään, että myös pienen lapsen äiti pystyy vaikuttamistyöhön. – Välillä tuntuu, ettei me muuta puhutakaan, Mäkitalo naurahtaa. YHDESSÄ äiti ja tytär puhuvat paljon politiikkaa. Noin kolmen kuukauden ikäisenä Hilla-Maaret kävi viettämässä ruokataukonsa äitinsä rinnalla sillä aikaa, kun kunnanhallitus piti kokouksestaan ruokataukoa. Mäkitalolle sen sijaan on tultu kehumaan hänen tytärtään. – Arvoista ja periaatteistani en kuitenkaan luovu, Riipi sanoo napakasti. – Ajattelin, että mitäpä se haittaa, jos yrittää, Riipi kommentoi. – Sakatin kaivoksesta kyllä keskusteltiin, Mäkitalo tuumii. Kunnallispolitiikkaan hän lähti alun perin, jotta voisi pelastaa kotikylän, Kersilön, kyläkoulun. Kun hän oli katsellut maailmaa muualta, tuntui Sodankylä edelleen kodilta. Riipi on hallituksen toinen varapuheenjohtaja ja Mäkitalo valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. USEIN politiikassa mukana olleiden lapsia saatetaan määrittää vanhempien kautta. Hän ei ole sulkenut lapsia pois politiikasta. Politiikassa äiti ja tytär ovat suuresta osasta asioita samaa mieltä. – En ole kyllä huomannut, että äitiin olisi juuri viitattu, hän pohtii. Riipiä keskustassa puhuttaa realistinen luontosuhde. – Onneksi minulla on nämä lapset, joista voimme keskustella, hän toteaa ja osoittaa vieressä leikkiviä Hilla-Maaretia ja Niiloa. Mäkitalo oli Riipin ehdokkuudesta vain innoissaan, mutta ei uskonut, että molempia valittaisiin. Kunnallispolitiikka on opettanut, että asioissa pitää kyetä kompromisseihin, eikä aina voi olla kovin kärkäs. 4.9.2020 43 Kuntapolitiikka ei ole kovin ruusuista työtä, mutta se palkitsee, sanovat sodankyläläiset Arja Mäkitalo, 62, ja hänen tyttärensä Hanna Riipi, 38. – Kuitenkin keskustalainen elämä on omaehtoista toimintaa, ei tehdä kenenkään puolesta, Riipi pohtii. Silloin he lähtivät kuntavaaleissa ehdolle yhtä aikaa. Kysymykseen mahdollisesta kilpa-asetelmasta molemmat naurahtavat ääneen
Myös henkilökuntaa on koulutettu säännöllisesti. Kiljaisut voi kuulla kauas, kun vapaapudotus rymähtää alas. – Se on rankattu kymmenenneksi parhaaksi puuvuoristoradaksi maailmassa, Kiviluoma kehaisee. Vaasaan ja Kokkolaan on alle sata kilometriä. Meidän sijaintimme on varsin keskellä Suomea, Kiviluoma kertoo. – Hän näkee, että tällaiselle huvitukselle on ihmisillä aina tarvetta. EPÄILEMÄTTÄ sijainti kelpaa asiakkaillekin, sillä PowerParkissa on vuosittain satojatuhansia kävijöitä. – Suomi on laaja maa. KORONAVIRUS lykkäsi PowerParkin avautumista, mutta myöhemmin toiminta on saatu rajoitusten puitteissa käynnistettyä uudelleen. Vaikka sijainti taajaman ulkopuolella tuntuu erikoiselta, se on PowerParkissa nähty vahvuutena. Parin sadan kilometrin säteellä ovat Tampere, Jyväskylä, Oulu ja Seinäjoki. Se huristaa samaa rinkiä vauhdikkaasti kierros kierrokselta musiikin pauhatessa. Tulevaisuudessa joudumme varmasti ainakin lisäämään majoituskapasiteettia ja haluamme kehittää myös ympärivuotisuutta, hän pohtii. Täällä on teollisneuvos Jorma Lillbackan luomus, 16 000 asukkaan Kauhavalle rakennettu PowerPark. Ja vuoristorata. 4.9.2020 44 Huvipuisto keskellä peltoa. Ensin alueella oli kansainvälisen tason kartingrata, sitten radan viereen alettiin haalia muutamia huvilaitteita. Kiviluoman mukaan eteläpohjalaisuus näkyy puistossa henkilökunnan palvelualttiudessa, vieraanvaraisuudessa ja siisteydessä. – Kaikessa toiminnassa pitää huomioida erityisesti hygienia, terveys ja turvavälit, Kiviluoma luettelee. Sijainti ei kuitenkaan ole haaste, vakuuttaa toimitusjohtaja. PowerPark on yksityisomistuksessa oleva perheyritys. 4.9.2020 44 KUN AJELEE kohti etelää, keskellä komeaa eteläpohjalaista peltomaisemaa kohoaa yhtäkkiä maailmanpyörä. Se on myös voittanut Taloustutkimuksen kyselyssä Suomen parhaan vapaa-ajan keskuksen tittelin 2010-luvulla viisi kertaa. Kun PowerParkin laajentumisesta ja tulevaisuudesta kysyy, Kiviluoma pysyy mystisenä. PowerParkin toimitusjohtaja Mikko Kiviluoman mukaan Lillbacka on kauas tulevaisuuteen näkevä visionääri. – PowerPark elää jatkuvaa kehittämisen aikaa. PowerParkin lippulaiva on puuvuoristorata Thunderbird, joka on tehty yhteistyössä amerikkalaisen Great Coastersin kanssa. Jos haluaa pahan olon, niin sen saa varmasti puiston vanhimmasta laitteesta Music Expressistä. Varsinainen huvipuisto avautui 2002. Kartingradan lisäksi alueella on hotelli, ostoskeskus, leirintäalue, hotelleja, mökkejä, ratsastuskeskus ja monitoimialue. POWERPARKIN sijainti on erikoinen, jos sitä vertaa vaikka keskellä Helsinkiä olevaan Linnanmäkeen tai Tampereen Särkänniemeen. Hänen mukaansa puisto kehittyy koko ajan. Elämä TEKSTI JA KUVAT: OLGA OINAS-PANUMA PowerPark kohoaa yllättäen keskellä Etelä-Pohjanmaan valtavia peltoaukeita, ajomatkan päässä suurista kaupungeista. Vaasasta on laivayhteys Uumajaan, ja tämä on suosittu reitti ruotsalaisten matkailijoiden keskuudessa, Kiviluoma luettelee. – Lisäksi Ruotsi on hyvin lähellä. Tämän kesän huvitteluja asiakkaat ovat voineet varata netistä ennakkovarausjärjestelmällä etukäteen. Hänen mukaansa Lillbacka on hyvin kotiseuturakas, joten omalle kotipaikkakunnalle rakentaminen on ollut luonnollista
Puhumme paljon politiikkaa emmekä ole aina samaa mieltä asioista. Hän tykkää lomailla ulkomailla, mistä minä en yhtään tykkää. Minun aikani kuluu lenkkeillessä, kävellen ja hiihtäen, sekä kirjojen parissa. Kokouksissa on aina paljon väkeä, siellä tapaa vanhoja tuttuja ja tutustuu myös uusiin kepulaisiin. Tekniikkaa on enemmän mukana nykyisin, mutta periaate on sama, ohjelma ja henkilöt valitaan. Hilkka on hyvin liikunnallinen, jalat maassa oleva lämminhenkinen ihminen. HILKKA MYLLYLÄ-RISTINEN: Harmittaa, kun tänä vuonna ei ole puoluekokousta entiseen tapaan koronan vuoksi. Piirikokouksissa ja puoluekokouksissa olen ollut kokousedustajana. Marjatta on tosi aktiivinen keskustalainen; hän on muun muassa kunnanvaltuuston jäsen ja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Myös Kuopion puoluekokous on jäänyt mieleen, koska lauantai-illan äänestys kesti lähes kymmeneen. Minähän olen aivan hullu kepulainen, vaikka on demariksikin haukuttu, kun vastustin Kärsämäen soten yksityistämistä. Kolmantena mielessäni on Rovaniemen puoluekokous, jossa Juha Sipilä valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Kepukaveruus on minun ja Marjatan yhteinen harrastus. Jos Marjatta ei ole kokoustamassa, niin hän kutoo kotona televisiota katsellessa. Kepukaveri kulkee mukana, vaikka hiihtääkin eri latuja. Hilkka on huomattavasti maltillisempi, mutta mukana kulkee! Puoluekokoukset eivät ole vuosien saatossa hirveän paljon muuttuneet. Erityisesti mieleeni on jäänyt ensimmäinen, vuoden 1988 puoluekokous; vaikuttava lippumarssi, jossa sain itsekin olla mukana – ja se valtava ihmismäärä. Aion tulla tällä kertaa Ouluun lauantaipäiväksi, jotta saan virallisena kokousedustajana äänestää. Puoluekokous jää nyt minulta väliin, olen menossa Lappiin patikoimaan. Itse en ole koskaan ollut esimerkiksi kunnallisvaaliehdokkaana. Sen jälkeen olemme olleet eri puoluekokouksissa kymmenen kertaa. Sen jälkeen olemme reissanneet yhdessä useasti. Henki on aina se, joka sinne vetää. Ensimmäinen yhteinen keskustan puoluekokouksemme oli Kajaanissa vuonna 1988. 4.9.2020 45 TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN Kepukaverit MARJATTA SEPPÄ: Tutustuin Hilkkaan työmarkkinatapahtumassa Bomballa vuonna 1987. Hilkan kanssa tapaaminen ei ole enää kiinni puoluekokouksista, koska asumme Kärsämäellä samassa pihapiirissä ja tapaamme joka viikko
– Ihmisten duunit on oikeasti teidän linjauksista kiinni ja täällä seurataan joka tunti, että mitä keikkoja voidaan myydä ja mitä ei. Twitterissä repesi riemu. Ministeriön virastoille lähettämässä ohjauskirjeessä oli virhe: Henkilöluvuksi oli merkitty 50, kun sen olisi pitänyt olla 500. Helsingin Töölössä sijaitsevan keskustan puoluetoimiston vessassa on pätevät ohjeet käsienpesuun. Apollon Tietäjä todisti kansanedustajien noudattavan maskisuositusta saapuessaan Hämeenlinnaan junalla ja hierovan käsidesiä kokouspaikalla tämän tästä. Se tarkoittaa maskeja, turvavälejä, desifiointiainetta, jatkuvaa ja huolellista käsienpesua. Mutta sekoilu ei tähän päättynyt. Keskusta näyttää tässä esimerkkiä hajautetulla puoluekokouksellaan. Tämä ei voi olla mahdollista! Ehtipä joku perua häätkin. Parin päivän päästä aluehallintovirastot ilmoittivat, ettei niiden aiempi linjaus johtunut suinkaan ministeriön pilkkuvirheestä, vaan koronatilanteen huonontumisesta. Apollon Tietäjä ei voi varmuudella sanoa, että h-kirjain olisi jäänyt pois vahingossa. Se tuottaa kuulemma ongelmia ainakin Pohjanmaalla. Ohjeistuksen mukaan saippuointia tulee tehdä Paljon onnea vaan -laulun ajan, laulun saa kajauttaa joko ääneen tai omassa mielessään. Kepusanoman huutelu saattaa hyvinkin pitää ihmiset reilun turvavälin päässä – ainakin pääkaupungissa. Yli 50 hengen tapahtumat vaativat poikkeukselliset turvatoimet. Kahden metrin turvavälit nimittäin ahdistavat, kun normaalisti ihmiset ovat vähintään neljän metrin päässä toisistaan. Ehkä maakuntamalli toimisi jatkossa myös muissa joukkokokoontumisissa. Ensin aluehallintovirastot tiedottivat, että yli 50 hengen tilaisuuksia saisi järjestää syyskuun alusta lukien vain tiukoin turvatoimin. Miltä kuulostaisivat maakuntiin hajautetut Linnan juhlat. Uutinen levisi mediassa, mutta parin tunnin kuluttua sosiaalija terveysministeriö (STM) korjasi, että mikään ei ole muuttunut linjauksissa. Sen jälkeen neuvotaan tekemään “huolellinen huutelu”. Kepulaiset turvavälit TEKSTI: PAULIINA POHJALA, HENNA LAMMI. Esimerkiksi viihdetaiteilija Roope Salminen käytti karskia kieltä ihmetellessään, miten tällainen sekoilu on mahdollista. Turvaväliasia sen sijaan huolestutti keskustapoliitikkoja. KORONAN ympärille nousi kohu nollasta, kun viranomaiset sekoilivat ihan kunnolla. Apollon Tietäjä kuuli pohdittavan, että turvavälit joutaisi siellä lopettaa. Apollon Tietäjät 4.9.2020 46 JOKA PAIKASSA hoetaan nyt termiä “uusi normaali”. KORONATILANNE oli tietysti pinnalla myös keskustan eduskuntaryhmän kaksipäiväisessä kesäkokouksessa Hämeenlinnassa
Pienten lasten perheille enemmän omaa aikaa ruuhkavuosiin. Etätyö soveltuu monelle, ja tämä on nyt myös todeksi testattu. Mikä on meidän paikkamme tänä päivänä. Toive on asua lähempänä luontoa. Lapsilisiin aidosti vaikuttava korotus kolmannesta lapsesta eteenpäin. Työmatkoista säästyy päivään kaksikin lisätuntia. Monarkiasta tasavallaksi, työ Lapuan liikettä vastaan, koko maan teollistaminen, peruskoulu, liennytys, 90-luvun lama ja finanssikriisin jälkeisen Suomen nostaminen takaisin jaloilleen . Seuraako keskusta sivusta, jätetäänkö maakunnat oman onnensa nojaan, kun poikkeusolojen jäljet mullistavat arjen ja tulevaisuudennäkymät. Sosiaalinen tasa-arvo siten, että mahdollisimman moni saa hyvät lähtökohdat elämälleen. 4.9.2020 47 Puheenvuoro OLEN KIERTÄNYT tänä kesänä Suomea enemmän kuin koskaan aiemmin. Keskusta on uskottavin puolue tätä torjumaan, mutta se onnistuu vain vastaamalla ihmisten huoliin. Tehtaita uhkaa mennä kokonaan kiinni. Kovaa luonnonvaraelinkeinojen ja yrittämisen puolustajaa. Tavallisten ihmisten keskusta Katri Kulmuni keskustan puheenjohtaja. Keskustaa tarvitaan, mutta meidän odotetaan olevan rehellisesti ja aidosti sitä, mitä meiltä on ollut lupa odottaa. SYNKÄT PILVET kerääntyvät taas taivaanrannassa, kun koronakriisin jäljiltä mannerlaatat liikkuvat. Koulut ja terveyspalvelut lähelle meistä jokaista. Kun Suomen ylle kasaantuu vaikeuksia, on keskusta taas ollut vastuuta kantamassa Isänmaasta. Keskusta on juuriltaan radikaali, Suomea muuttava tavallisten ihmisten puolue. Asuminen: moni suomalainen elää nyt niin kuin moni meistä on opettanut. Esitän muutaman esimerkin. Teollisuuskaupungit ottavat taas kovaa taloudellista iskua. SYNTYVYYS: siinä missä SDP haluaa kuuden tunnin työpäiviä, kiinnittäisin huomion lapsiperheiden jaksamiseen. Sitä arvostaa moni erittäin korkealle. Meidän pitää olla tavallisten ihmisten vahva liittouma. Suomi kuntoon. Vai tartummeko me keskustassa tähän hetkeen ja näytämme uuden suunnan Suomelle koronan jälkeiseen maailmaan. Keskusta on läpi historiansa ollut vaikuttajana Suomen historian saranatai risteyskohdissa. Tasapainoinen Suomi: olen äärimmäisen huolissani maamme jakautumisesta voittajiin ja häviäjiin. Tapaamieni tuhansien suomalaisten viesti on selvä
TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA Puheenjohtajakisa käy kuumana. Äänestän Katri Kulmunia. Kuka tahansa ehdokkaista pystyisi siihen. Äänestän Annika Saarikkoa. Kun hän ottaa kantaa, minä opin uutta. Joitain asioita jää kokematta, mutta täytyy mennä aina yhteiskunnallinen tilanne edellä. Päättäjien ja jäsenistön välistä kuilua on kavennettava. Olen ihastunut hänen arkijärkisyyteensä. Suomenmaa soitti äänivaltaisille kokousedustajille ja kysyi tunnelmia puoluekokouksesta ja puheenjohtajavaalista. Hyvä puheenjohtaja on eteenpäin katsova, innostava ja yhteistyökykyinen. Honkonen saa hyvillä avauksillaan myös muut ehdokkaat miettimään asioita laajemmin, ei vain oman egonsa kautta. Vaikka kokousjärjestelyt olivat jo aiemmin selkeät, niin matkustaessa olisi tullut riskejä. Meillä on todella hyviä ehdokkaita. Mielenkiinnolla seuraan ohjeistusta. Piirikokouksessa huomioin, että Ilkka Tiaisellakin on tuoreita ajatuksia. Seurasin demareiden puoluekokousta, heillä oli käytössä sähköinen äänestys. Sellainen olisi varmasti ollut hyvä myös meille. Asiat voisi laittaa hetkeksi niin, että puolueen etu tulee ensin ja sitten vasta Suomen etu. Saarikko erottuu edukseen, koska hän kiinnittää huomionsa aina olennaiseen. Hän on hoitanut varapuheenjohtajan tehtävää erittäin hyvin. Puoluejohdon on kierrettävä kenttää ja saatava purettua patoutunut kuulemisen tarve. Honkosen pamfletissa on hyviä nostoja elinkeinosta ja yrittäjyydestä, joilla nostetaan kansallista vaurautta ja ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaa. Keskisuomalaisena hän ymmärtää sekä pohjoisen että etelän ihmisiä. Hän edustaa minun keskustaani, hän on eteenpäin katsova ja yhdistävä. Ehkä kokouksen yhteishenki ei ole samanlainen, mutta onhan se mukavaa mennä omaan sänkyyn yöksi. Henna Helmi, Etelä-Pohjanmaa Eeva Vuorinen, Itä-Savo Juho Pakaslahti, Pohjois-Pohjanmaa. Keskustan näytönpaikka Puoluekokous Tämä malli on tähän aikaan ja tilanteeseen sopiva. On mukavaa, että kokous saadaan järjestettyä. Äänestän Petri Honkosta. Lähden kokoukseen sekavissa tunnelmissa, koska tähän asti järjestelyissä on haakuroitu. Kannattajat tarvitsevat kuuntelevaa ja läsnäolevaa puheenjohtajaa. 4.9.2020 48 Tässä tilanteessa on ainoa mahdollisuus toteuttaa kokous näin. Uusi kokousmalli on hyvä. Jakopoliitikkoja on riittävästi; harva huolehtii, mistä raha tulee. En ole vielä lyönyt lukkoon, ketä äänestän. Suomella on tarve sillanrakentajalle
Honkonen on kansainvälinen ja edustava. Iso laiva kääntyy hitaasti. Se on järjestödemokratialle tärkeää. Kaiken myllerryksen keskellä aatteen ydin on hukkunut. Olen nähnyt hänen tulonsa puolueeseen ja nuorisoliikkeeseen, ja häntä on helppo tukea. Kokouksesta tulee erinomainen. Onneksi kokous järjestetään sen sijaan, että taas lykättäisiin. Hienoa, että kokous onnistuu nopealla varoitusajalla. Me teemme keskustalaisuuden. Keski-Suomen piiri tukee kaikilla tavoilla Honkosta, ja toivon menestystä myös hänelle. Vallitsevassa tilanteessa tämä oli puoluehallitukselta oikea päätös. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, ja toivonkin nyt yhtenäistä linjaa yhteistyössä muiden kanssa. Järjestely parantaa turvallisuutta. Äänestän Honkosta. Honkonen tuo näkemykset rehdisti ulos ja on keskustalaisuuden arkkityyppi. Puoluekokouksen terä menetetään, kun ei voida livenä seurata ehdokkaita, mutta sille ei voi mitään. Maakuntamallin kokous on näytönpaikka keskustalle, tässä laitetaan käytäntöön keskustalaisia unelmia. Puolueen kannatus ei nouse johtajaa vaihtamalla, koska puolue olemme me kaikki yhdessä. Hän on suoraselkäinen johtaja ja kantaa vastuun tekemisistään. Tykkään maakuntamallista, toivottavasti piireissä riittää resursseja. Kävi miten vain, niin ehdokkaat ovat hyviä ja valinta on hyvä. 4.9.2020 49 Onhan se hyvä, että kokeillaan uutta. Keskustan nykyinen mataluus ei ole puheenjohtajan vika. Tuen Kulmunia. Keskustan puoluekokous on maailman suurin ja kaunein. Pekka Pelttari, Peräpohjola Jani Kurvinen, Varsinais-suomi Eveliina Kinnunen, Kainuu Jaana Kilpi-Kiukainen, Pirkanmaa Klaara Tapper, Keski-Suomi Satu koskinen, Keski-Suomi. Olen iloisin ja jännittynein fiiliksin. Olin yllättynyt, ettei jo aluksi alettu suunnitella tällaista mallia, kun tiedettiin, että syksyllä tartunnat lisääntyvät ja meillä on paljon riskiryhmäläisiä. Toivottavasti viralliset edustajat lähtevät kokoukseen ja äänestävät. Yhdessä vuodessa ei ehdi näyttää kynsiään. Puheenjohtajan pitää ohjata tekemään aatteen mukaista politiikkaa ja nostaa puolueen kannatusta kuntavaaleissa. Näytetään, että me tehdään niin kuin puhutaan, kun alueilla voi osallistua. Hän on keskustan nouseva kyky ja tulevaisuus. Äänestän ehdokasta, joka luotsaa puolueen oikeaan suuntaan. Hän hoiti ministereinä hänelle kuuluvat tehtävät hyvin. Käytännön asiat kuten puheenvuorot, koeäänestykset ja demokratia mietityttävät. Äänestän Kulmunia. Kokous kuulostaa erittäin hyvältä. Saarikko on helposti lähestyttävä ja kuunteleva mutta jämäkkä. Tappioon ei ole varaa. Tietenkin tässä tilanteessa mennään olosuhteiden mukaan. Se vaatii järjestelyt, joissa jokainen jäsen voi osallistua. Etäkokous vie paljon puoluekokouksen hengestä ja toiminnasta, kun kontaktit jäävät pois. Luottamuksen palauttamiseen tarvitaan pitkä periodi. Tuen Kulmunia. Äänestän Saarikkoa. Hän on oma itsensä, helposti lähestyttävä, ystävällinen ja hirveän skarppi. Tulosten julkistaminen Euroviisu-tyylillä olisi hienoa. Kulmuni on kiertänyt kenttää kuten lupasikin. Tavallisessa tilanteessa olisi ollut tunnelmallista matkustaa paikan päälle, kokea, aistia ja nähdä aatekavereita. Hajautettu maakuntamalli on hyvä ratkaisu. Tavallinen jantteri, joka on omalla työllään saanut akateemisen koulutuksen ja sivistystä, mutta jolla on juuret syvällä. Hänellä on sydämen sivistystä, jota pitäisi olla meillä kaikilla. Organisaatiossa vain vuoden toiminut puheenjohtaja ei ole voinut vielä toteuttaa kaikkea, mikä on ollut suunnitelmissa. Kepulaisuuteen kuuluu perinteisesti anteeksianto
4.9.2020 50
On vain osattava kertoa, mitä keskusta ajaa, ja siinä pitää sitten pysyä.. Maalaisliittolaisuus oli vähällä koitua Kymäläisen isälle kohtalokkaaksi 1930-luvulla, kun Lapuan liike järjesti kyydityksiä myös Kärkölässä. Jos on puolue ottanut osansa, kokee Kymäläinen saaneensa vaihtokaupassa paljon takaisinkin. . Maatilanja perheenemännän velvollisuuksien päälle Kymäläinen ompeli öisin vaatteet kolmelle lapselleen ja harrastikin käsitöitä. Kerran ilmaan ja sitten kohti, hän sanoi, ja muiluttajat perääntyivät, Kymäläinen kertoo. Ei siinä ollut vastaansanomista, Kymäläinen naurahtaa. Siellä oli niin mukavaa. Ehkä julkisin käsityön taidonnäyte ovat kaksi kansallispukua, jotka Kymäläinen teki pitkäaikaiselle kansanedustajalle SirkkaLiisa Anttilalle Linnan juhliin. KYMÄLÄISELLÄ on näkemystä myös siitä, mikä on mennyt vikaan, kun kansa ei entiseen malliin luota keskustaan. Leipää suuhun painaessaan jokaisen kannattaisi muistaa, mikä väki sen leivän kasvattaa. Ihmiset myös soittelivat tai kertoivat kylällä huoliaan. Äitiä ne pojat huusivat tuskissaan, Kymäläinen sanoo liikuttuneena. Muistissa ovat monet iltamat, tupaillat ja yhteiset retket, mutta ennen kaikkea puoluekokoukset. . Kymäläinen on lähtenyt paikalle joka kerta. KUNTAPÄÄTTÄJÄNÄ Kymäläinen pisti itsensä likoon. . Todisteita taidosta riippuu edelleen kodin seinillä. Kymäläinen on tehnyt tietä myös muille naisille ja miehille. . Se oli helppo homma, kun ehdokas oli niin hyvä, hän kuittaa. Isällä oli turvanaan ase, jolla hän pakon edessä puolustautui. Kymäläinen olisi halunnut oppikouluun, mutta siihen ei ollut rahaa. Kyllä tuntuu ikävältä, kun tietää, että toiset ovat siellä, mutta itse ei pääse, Kymäläinen huokaa. Harppausta ylöspäin ei tule nyt ihan heti. . . On vain osattava kertoa, mitä keskusta ajaa, ja siinä pitää sitten pysyä, hän neuvoo. MOLEMMAT voimanaiset ovat puurtaneet naisten aseman parantamiseksi. Voi vain kuvitella, miten hän aikoinaan on ottanut yleisönsä aatteellisen sanoman välittäjänä. Niiden hyväksi olen toiminut. Oulun kokouskin oli haaveissa, mutta käsivarren murtuminen pakotti muuttamaan suunnitelmia. Vanhukset, lapset, nuoret ja maaseutu. Kymäläinen uskoo joka tapauksessa, ettei keskustan loru ole lopussa. . Rintamalta tuotiin jatkuvasti lisää haavoittuneita nuoria miehiä. Naisena on joutunut raivaamaan paikan itselleen. . . Ehdokkaiden pyytäminen ei ole minusta vaikeaa. Täytyy antaa kaikille arvo. Kerran mieheni kesätauon jälkeen tuhahtikin, että taas alkavat puhelinlaskut kasvaa. Isä onnistui kuitenkin useaan kertaan välttämään hivutuksen. Pikkutytön mieleen nämä välikohtaukset jättivät lähtemättömän jäljen. Sen sijaan hän pääsi talousja kotiteollisuuskouluihin sekä apuhoitajakouluun. . Se on täysin Jumalan vallassa, ei ihmisen, Kymäläinen päättää ja katsoo vakaasti silmiin. Kerran äiti hyökkäsi isää hakemaan tulleiden miesten kimppuun ja raapi näitä kasvoihin. Kymäläisen puhe suomalaisen ruoantuotannon puolesta on vahvaa. Hän alkoi määrätietoisesti taistella puheoikeutensa puolesta. Sota-ajalta on jäänyt mieleen se, kun 12-vuotias tyttönen istui taisteluissa halvaantuneen veljensä sängyn vierellä sairaalassa. Tämänkin kokemuksen vuoksi Kymäläinen on halunnut tehdä työtä itselle tärkeiden arvojen puolesta. 4.9.2020 51 TEKSTI MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: EVELIINA SAUKKO Kukaan ei ole toista parempi Vuosikymmeniä keskustassa vaikuttaneen Lea Kymäläisen mielestä tärkeintä on ajaa yhteistä etua. . Olen aina tavoitellut yhteistä etua oman tai puolueen edun sijaan. Pelkäsin vuosia, että isää tullaan taas hakemaan. Kymäläinen oli monta kertaa myös kampanjoimassa Anttilaa eduskuntaan. Konkarin puhe soljuu sujuvana. . Keskusta nousee vielä. LÄHES SADASSA vuodessa maailmanmenosta on ehtinyt nähdä laajan siivun. Enää ei arvosteta maaseudun töitä. Niihinkin hommiin piti monesti ottaa yöstä jatkoa, sillä valmistautumatta hän ei mennyt kokoukseen. . Kaikki olivat samanhenkisiä, ja sai tavata tuttuja Lappia ja Kainuuta myöten. Ennen ne olivat kunnia-asia. Kun mieslauma tuli uhittelemaan heinäpellolle, isä komensi työväen latoon ja meni itse vastaan aseen kanssa. Ensimmäisen kerran Kymäläinen asetettiin ehdolle ihan nuorena likkana. Isä soitti työpaikalleni Hollolan vanhainkodille ja ilmoitti, että sinut on pantu ehdokkaaksi. Mikähän on pitkän iän ja virkeän mielen salaisuus. Kun Kymäläinen aloitti valtuustossa 1950-luvulla, ei ollut itsestään selvää, että naiselle annettiin kokouksessa edes puheenvuoroa. Nimet, paikat ja tapahtumat muistuvat mieleen helposti kuin nuorella tytöllä. Kukaan ei ole parempi toista. . . Maatilan emäntä Kymäläisestä tuli, kun siirtokarjalaispoika nai hämäläistytön. KÄRKÖLÄLÄISELLÄ Lea Kymäläisellä, 95, on takanaan vertaistaan hakeva ura kuntapolitiikassa. Aikataulu riippuu siitä, miten päättäjät osaavat asiat hoitaa, hän napauttaa ja muistuttaa: . Kärkölän kunnanvaltuustossa vilahti katkotta 40 vuotta. Vuodet olivat työtä täynnä
Keskustan menestys ei riipu mielikuvista tai ”sanoittamisesta”, viestinnästä, vaan aatepoliittisesta linjasta. Kyösti Oikarinen professori ja kaupunginvaltuutettu, Oulu PUOLUEKOKOUKSEN lähestyessä on syytä käydä avointa keskustelua keskustan tilanteesta ja tarpeista. Suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, EU:n merkityksen tunnustaminen, sivistys ja koulutus ja aluepolitiikka ovat olleet syyt, miksi itse olen keskustalainen. Puolueemme tarvitsee näitä nuoria poliitikkoja ja toivon heille monia tärkeitä tehtäviä. Sellainen on tietenkin myös meidän puoluejohtajavalintamme kotikaupungissani Oulussa. Ossi Martikainen Lapinlahti Tähtipölyä ja karismaa Kulmuni jatkamaan puheenjohtajana. Katri Kulmunin Yhteinen Keskusta -pamfletti osoittaa, että hän kykenee rakentamaan ihmisiä yhdistäviä vastauksia globaaleihin ja kotimaisiin haasteisiin keskusta-aatteen pohjalta. Äänimäärä oli hyvä, mutta kaukana tarvittavasta. Kuten Katri Kulmuni sanoo: päätöksiä ei voi juosta karkuun. KULMUNI on myös aivan oikeassa siinä, että Suomen talouteen ja työllisyyteen on löydyttävä ratkaisuja tänä syksynä. Olen kuunnellut livenä tai netin kautta kolme vaalipaneelia ja olen erittäin ylpeä hyvistä ja pätevistä puheenjohtajaehdokkaistamme. Vaikka aika loppui kesken, on uudessa mallissa hyviä osia tuosta valmistelusta. Niiden ääreen keskustan on palattava voittaakseen entisten ja uusien kannattajien luottamuksen. Mutta yhteistyökyvyllä ja kokemuksella on. Eivätkä varapuheenjohtajaehdokkaat olleet sen huonompia. Siitäkin häntä ovat jotkut moittineet. ALUEPOLITIIKKA on meidän leipälajimme, ja nyt näyttää siltä, että iso osa kansasta kannattaa monipaikkatyöskentelyä ja -asumista ja haluaa varmistaa, että joka puolella Suomea voi asua ja yrittää ja koko maan kapasiteetti on hyödynnettävä. Tarvitsemme hänen päättäväistä otettaan keskustan ja Suomen tuleviin päiviin. Omavaraisuus on keskustalaista politiikkaa parhaimmillaan. Se on hyvä tulkinta Annikan karismasta. Sanon tämän jopa omasta kokemuksestani. Siitäkin oikea johtopäätös olisi ollut se, että puolue ja virassaan toimivat ministerit tekevät ja pitävät riittävän pesäeron viestintätoimistoihin ja lobbareihin. Puolueen toiminnan ja kannatuksen alho ei suinkaan ole syntynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana. Työtä tämän kansanliikkeen parissa riittää kuitenkin kaikille. Aluepolitiikkaa voi tehdä myös kasvukeskuksesta tai etelästä tuleva johtaja, ja siksi tulevan puheenjohtajan kotipaikkakunnalla ei ole merkitystä. Aamu tv:n kolumnisti sanoi kahdesti, että Saarikon ympärillä on tähtipölyä. Johtajilta odotetaan empatiaa, modernissa mediassa pärjäämistä ja valovoimaisuutta. Emme voi mukavuudenhalussa sälyttää lastemme ja vielä monien heitä seuraavien sukupolvien taakaksi määrättömästi velkaa. Aluepolitiikka, paikallisuus, maaseutu, kotimaisuus ja koulutus ovat asioita, joiden varaan rakennetaan kestävää kehitystä. Tähän pitää nyt tarttua ja nostaa profiilia. Arvostan, monen muun kollegani tavoin, hänen työtään viime vaalikaudella maakunnallisen soten rakentajana. Olin kolme kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Ymmärrän toki, ettei poliittisessa vasemmistossa eikä näköjään saumattomasti keskustassakaan ole sellaiseen halua. Äänestäjät hakevat samaistumisen kohteita, ja se näkyy äänestyskäyttäytymisessä. Saarikko istuu valmiiksi hallituksessa ja on sitoutunut sen työhön ja ohjelmaan. Edelliseen, vuoden 2011 romahdukseen sitä yhdisti erityisesti puolueen kyvyttömyys suhtautua politiikan aiheuttamaan palautteeseen. Kokemuksella niin politiikasta kuin elämästä yleensä. Puoluekokouksen henkilövalinnat vaikuttavat keskustan linjaan tässä maamme tulevaisuudelle tavattoman tärkeässä asiassa. Tuskinpa kukaan toinen olisi eronnut vastaavasta syystä, mutta Katri Kulmuni ajatteli puoluettaan eikä itseään. KULMUNIN ministerieroon johtanut tapahtuma oli vähäinen. Olen iloinen, että vaalikampanjassa ovat nousseet itselleni tärkeät arvot keskustalaisen politiikan keskusteluun. Arvostan myös sitä, että puolue antoi Annikalle tiedeja kulttuuriministerin tehtävän. Yliopistotaustani takia näen sen tärkeäksi koko yliopistokentän tasapuolisen kehittämisen kannalta. Samaistuminen poikamiesprofessoriin on varmaan hankalaa… MINUN ehdokkaani puheenjohtajaksi on Annika Saarikko. Se yhdessä tappiota seuranneen hallitukseen menon kanssa heikensi vakavasti keskustan luottamusta kansan moraalitajunnassa. 4.9.2020 52 MIELIPITEET JOKAISTA vaalia sanotaan ratkaisevaksi ja tärkeäksi. Kun jaossa on vain yksi puheenjohtajuus kerrallaan, jää moni hyvä valitsematta. Nousu voi tapahtua vain askel askeleelta ja huolellisesti oikeita asioita tehden, minkä Katri Kulmuni on vasta saanut puolueessa käyntiin ensimmäisen puheenjohtajavuotensa aikana. Viime vuonna, Suomen poliittisessa historiassa ennennäkemättömällä tavalla, keskusta meni hallitusvastuuseen koettuaan Suomen historian kaikki vaalit ja kaikki puolueet mukaan lukien kaikkien aikojen suurimman vaalitappion. Vuoden 2019 tappiota syvensi keskustan päätös kaataa oma hallituksensa epäonnistuneen sote-uudistuksen raunioille. Jos uusi puheenjohtaja ei ole valtioneuvoston jäsen, on lähes mahdotonta syrjäyttää ketään istuvaa ministeriä. Kannatus kääntyi laskuun jo viisi vuotta sitten. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta hän näytti viime kesänä hyvää johtajan esimerkkiä lähtien laajasti kiertämään Suomea kuntavaalityötä innostaen
Kukaan ei tee tuota työtä puolestamme, eikä mikään tule ilmaiseksi. Varapuheenjohtajana pyrkisin rakentamaan hyvähenkistä ja toisia arvostavaa keskustelukulttuuria, joka ennemmin rakentaa kuin rikkoo. Samaa vakautta tarvitsee keskustapuolue johtajaltaan ja koko Suomen kansa. Mikään muu puolue tässä maassa ei puolusta samanlaisella tahtopolitiikalla suomalaista puhdasta ruokaa ja koko Suomen tasa-arvoisuutta.. Tehdään se entistä paremmin. Demokratiassa tulee väistämättä erimielisyyden hetkiä, mutta myös vaikeista asioista on pystyttävä keskustelemaan. Petri on monisäikeinen, niin ympäristön kuin teollisuuden arvon ymmärtävä koko Suomen puolustaja. Pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat riistäytyneet käsistä ja palkoista huomattava osa hupenee asumiseen. Koko Suomessa, kaikissa maakunnissa, kaupunkien kehitys on tärkeää, koska jokaisella maakunnalla on oltava veturipaikkakuntansa. Olen varkautelainen, mutta olen kotonani myös suuremmissa kaupungeissa. Tämä koskee myös alueja kuntatasoa. Toisena puolenaan Petri raivaa taimikoita, hoitaa sukutilaansa ja on pysynyt helposti lähestyttävänä kansanmiehenä. Mikään muu puolue tässä maassa ei puolusta samanlaisella tahtopolitiikalla suomalaista puhdasta ruokaa ja koko Suomen tasa-arvoisuutta. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Veikko Kamula AIKA on kasvattanut nuoren miehen harteita. Kaupungeissa tulisikin pohtia entistä laajemmin, miten eriarvoisuus asuinalueiden välillä voidaan estää. Riikka Pakarinen keskustan varapuheenjohtajaehdokas väitöskirjatutkija, valtiovarainministerin EU-erityisavustaja Keskusta tarvitsee luottamusta koko Suomesta Keskustan tehtävä on huolehtia kaikista suomalaisista ja koko Suomesta. On tärkeää huomata, että voidaksemme pitää huolta koko Suomesta, tarvitsemme kannatusta koko Suomesta, myös suurista kaupungeista. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Haluan, että jokainen keskustalainen voi tuntea ylpeyttä keskustalaisuudestaan ilman tarvetta vilkuilla sivuille tai vertailla muihin. Tie vei minut Brysseliin, jonka kadut ja käytävät ovat tulleet tutuiksi europarlamentaarikkona ja pääja valtiovarainministerin erityisavustajina. Kaupungeissa yksi lapsia ja nuoria jakava asia on mahdollisuus harrastaa ja harrastamisen hinnat. Toisin puoluejohtoon vahvaa EU-osaamista. Jotta asioihin voi vaikuttaa ja niistä pystyy uskottavasti puhumaan, on tunnettava yksityiskohdatkin. Pylkönpoika johtaa KeskiSuomen maakuntavaltuustoa, on toisen kauden kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja. Ruuhka-Suomessa päiväkodit ovat täpötäynnä, ja päiväkotipaikkojen pitkät jonot lisäävät perheiden huolta ja epävarmuutta. VUOSIEN varrella sekä kaupunkien että maaseudun ilot ja surut ovat tulleet minulle tutuiksi. En esimerkiksi hyväksyisi puolueen kärkipolitiikkojen keskinäistä nahistelua julkisuudessa. Keskustan tehtävä on huolehtia kaikista suomalaisista ja koko Suomesta. Me kannatamme Petri Honkosen valintaa Suomen Keskustan puheenjohtajaksi. Johtajana haluan tuoda keskustaan iloa ja luottamusta. Asun nyt Espoossa ja toimin Espoon kaupunginvaltuutettuna. Niin ikään koulua käydään monin paikoin sisäilmaongelmien vuoksi parakeissa. LÖYSIN keskustan nuorena omatoimisesti, kun aloin kiinnostua yhteisistä asioista. Olen kokenut konkreettisesti, miten kovaa työtä esimerkiksi alueidemme tai maatalouden puolustaminen EU:ssa vaatii. Tähän vaikuttamistyöhön keskustaa tarvitaan. Keskustan Saarijärven kunnallisjärjestön johtokunta Keskustan Saarijärven valtuustoryhmä Suomi tarvitsee vakautta HALUAN palauttaa keskustalaisten itseluottamuksen. 4.9.2020 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Petri katsoo vakaasti tulevaisuuteen. Toisaalta samaan aikaan myös ikäihmisten palveluista paljastuu jatkuvasti räikeitä epäkohtia, joihin tulisi puuttua välittömästi. Tunnen kaupunkien haasteet. Meidän on kirkastettava sanomaamme ja keskityttävä oman kansanliikkeen rakentamiseen. Petri yhdistää, kokoaa ja innostaa. Kokemukseni EU-parlamentin aluekehitysvaliokunnassa, maatalousvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa ja budjettivaliokunnassa ja Suomen kantojen valmistelu pääministerin neuvonantajana ovat opettaneet minulle paljon. KESKUSTALLE on tilausta ja tarvetta kaupungeissa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Verkosta Keskustan olisi ilmastoasioissa tehtävä selkeitä, kestäviä ja kansalaisten oikeustajuun mahtuvia linjauksia
Varmaan elinkeinoministerin on syytä ollakin huolissaan. SANOMALEHDET syntyivät poliittisen valistuksen ja taistelun välineeksi. Virus jyllää maailmalla ja syö kansantalouksia. Myös avoimesti poliittisten sanomalehtien toimituksessa saattoi monien ihmetykseksi tehdä rehellistä ja kunniallista journalismia. KESKUSTALAISTEN , keskustataustaistenkin sanomalehtien samoin kuin journalistijärjestön tarina on siis päättynyt. Valitettavasti myös lehtitalouden tilanne on yleisesti heikentynyt. Siihen auttaa, päinvastoin kuin Lintilä sanoi, rajojen kiinnipitäminen, joka käytännössä estää ulkomaan matkailun. Median murros on meidän näkijöiden ja tekijöiden osalta päättynyt, joskin muutoin median muutos sen kun yltyy. Näkisin, että matkailuyritysten kuten muidenkin on vain sopeuduttava vallitsevaan tilanteeseen. Omana kokemuksena voin sanoa, että esimerkiksi pääkirjoitustoimittajalle puoluetausta oli selkänoja, ei kahle. Puheenjohtaja Paavo Väyrynen arvosteli voimakkaasti Uutiskeskusta Maakuntalehtien liiton hallituksen vieraana keskustalle traumaattisen sinipunana tunnetun hallitusratkaisun vuotena 1987. Alkusysäyksenä oli Eljas Erkon pieni riitautuminen edistyspuolueen johdon kanssa 1930-luvun alussa. Mitä me täällä Suomessa teemme, ei hirveästi vaikuta. Eri asia on sitten se, miten tunturikeskukset pysyvät pystyssä, jos korona jatkaa leviämistään maailmalla ja Suomessakin. Maakunnallinen sanomalehdistö on kuihtuneenakin tärkeä aluekehityksen ja tasavallan tasapainon voimatekijä. Tämä kaikki vaikuttaa myös matkailuhalukkuuteen. Muistamme viime kevään. VÄHÄISEKSI käyneiden puoluesiteiden katkominen oli sinänsä luonnollinen prosessi, mutta suomalaiseen tai inhimilliseen tapaan siinä mentiin joukolla, lujaa ja ääripäätyyn. Se voidaan kirjata puolueen viimeiseksi yritykseksi vaikuttaa ryhmän lehtien toimituspolitiikkaan. Sanomalehdistön puoluesuhde ja poliittinen rooli eli höllentyen vuosisadan ajan, jos aivan varhaiset vaiheet unohdetaan. Lintilä kysyi, onko Suomen matkailurajoituksissa käyttämä koronatartuntojen ilmentymisraja 8/100 000 kestävä myös jatkossa. Kukin lehti suoritti vuorollaan eräänlaisen puhdistautumisriitin. Tilanne tulee olemaan haastava. Myöhempinä vuosikymmeninä alkoi korostua uutistarjonta ja yhteiskunnallinen keskustelu. Se ei johtanut mihinkään. Prosessin seurauksena suomalainen sanomalehdistö näyttäytyy ainakin pääkirjoituspalstoja katsellessa hajuttomana ja mauttomana massana. Sauli Pyyluoma Poliittisen sanomalehdistön vuosisata ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä (kesk.) kantoi huolta taloudesta Ilta-Sanomien haastattelussa (IS 18.8.). JO ENNEN viimeistä aaltoa lehtiryhmän ja keskustan suhde oli väljähtynyt. Ilmasto kiittää. Sitä vain en oikein käsitä, miten matkailu alkaisi voida paremmin, jos aletaan tänne lennättää sairaita ihmisiä maista, joissa on korkeat virustartuntaluvut. Toivottavasti Keskustan Lehtimiehet -yhdistys jatkaa ja kehittää pienimuotoista perinneja senioritoimintaa. Nykymuotoiselle Suomenmaalle on syytä toivottaa pitkää ikää. 4.9.2020 54 MIELIPITEET TIMO LAANISEN hyvin kirjoitettua Keskustan Lehtimiesten historiikkia voisi nimittää myös lopulliseksi historiaksi. Niin kauan kuin rokotetta ei ole, tilanne matkailun kannalta on kriittinen. Toimittajat eivät suinkaan pakertaneet tuskaillen puoluetoimiston peukalon alla. Sävellaji oli selvä, nuotit piti kirjoittaa itse. En usko, että niistä on ensi talvena tulossa suurta ryntäystä, vaikka vähän raja-arvoja täällä nostettaisiinkin. Ne maat, joista Lappiin on tultu, kuten Englanti, Venäjä, Saksa ja Ruotsikin ovat ainakin vielä viruksen korkean esiintymäluvun maita. Siihen ei liene nyt varaa. Hän oli erikoisen huolissaan Lapin matkailusta. Erkko keksi sittemmin sitoutumattomuudesta hyvän keinon taistella Uutta Suomea vastaan pääkaupungin ja koko maankin sanomalehtiherruudesta. Sitoutumattomuussuuntauksen aloitti Helsingin Sanomat. Matkailu – suuri saastuttaja – käy vajaakierroksilla. On tässä jotain hyvääkin. Ollaan kuitenkin siitä iloisia kaiken karmeuden keskellä. Monissa eurooppalaisissa sivistysmaissa on riippumattomia laatulehtiä, jotka tunnetaan yhteiskunnallisesta tai poliittisesta suuntautumisesta. Keskustalaisista sanomalehdistä muodostui aikaa myöten suurin poliittistaustainen lehtiryhmä. Muutama positiivinen taudin kantaja pani kiinni käytännössä kaikki tunturikeskukset. Mainittakoon, että Maakuntalehtien liitto ja Uutiskeskus, jotka tulivat tunnetuiksi keskustalehtien yhteisorgaaneina, perustettiin alunperin taustapuolueen vaikutusyritysten hillitsemiseksi. NÄKISIN , että jos Suomessa pystytään pitämään tartuntaluvut alhaisina, niin kotimaiset matkailijat ehkä uskaltavat osaltaan hieman kaunistaa matkailulukuja kotimaassa. Onhan tässä nähty, että joka koneessa on joku viruksen kantaja, joka pystyy tartuttamaan suuren joukon muita. En usko, että valtion varoillakaan pitemmän päälle yrityksiä pystytään rajattomasti tukemaan. Puoluesuhde löystyi, välillä kipuillenkin, kunnes Keskisuomalaisen käynnistämä viimeinen sitoutumattomuusaalto katkoi epämuodolliset ja vähäisiksi käyneet siteet 80-luvun lopulta lähtien. Poliittinen ohjeistus oli muuttunut sinänsä asialliseksi molemminpuoliseksi vuorovaikutukseksi. Kaksi vuosikymmentä sitten päättynyt viimeinen sitoutumattomuusaalto ei lopettanut sanomalehtien poliittista merkitystä, mutta heikensi ja välillisti sitä ratkaisevasti. Jorma Törmänen Ilmentymisrajan nosto ei auttaisi Lapin matkailua. Sitä ennen puoluetoimisto oli jo luopunut pääkirjoitusartikkelien lähettämisestä ja päätoimittajapäivät, jotka olivat olleet joskus eräänlainen käskynjakotilaisuus, olivat siirtyneet Maakuntalehtien liiton järjestettäviksi
PUHE työajan lyhentämisestä on vastahyökkäys tai oikeastaan ennakoiva isku, jolla torjutaan vihollinen eli keskustelu työelämän uudistamisesta. Suomessa koronatapaukset ovat painottuneet suurelta osin Uudellemaalle, joka on väestöltään hieman suurempi kuin Suomenlahden eteläpuolella oleva ja pinta-alaltaan kohtuullisen pieni Viro. Timo Huhtaluoma DIGITALISAATIO on muuttamassa työelämää. Suomalaisten yritysten tukeminen olisi teko, jolla turvataan työpaikkoja ja mahdollistetaan kotimaisten yritysten kasvu. Ja vielä kaksi tuntia päivässä vapaalla täydellä palkalla. Oleellista on, mitä saadaan tuottavalla tavalla aikaan ja millä hinnalla tuotteet saadaan myytyä. Julkisuudessa on kiitelty hallituksen koronapolitiikkaa. Kuntien hankinnat tuppaavat olemaan kaavamaisia ja keskittyvät lyhyen ajan kustannuksissa tehtäviin säästöihin. Merkittävä rooli koronakriisistä toipumisessa on kunnilla. Uudellamaalla koronatilanne ei ole paljoakaan parempi kuin maailmalla yleensä, kaikista valtion tekemistä maakunnan sulkutoimenpiteistä ja muista rajoituksista huolimatta. On surullista, kuinka työväenliikkeestä on tullut yhteiskunnan ”jarrumies” ja ”taantumus”. Kun näin teemme, yritykset pysyvät pystyssä, työpaikat säilyvät ja talous elpyy nopeammin. Pitäisikin kysyä, ovatko Suomen muita paremman koronatilanteen taustalla nykyhallituksen tekemät toimenpiteet, vai menneinä vuosikymmeninä harjoitettu aluepolitiikka. Elvytyspaketin lisäksi on syytä muistaa, että myös kotimaisilla ja paikallistason toimenpiteillä on paljon merkitystä. Nyt koronakriisin aikana desentralisaation hyötyjä ei ole haluttu juurikaan tuoda esille. Marinin avaus herätti Suomenmaan Facebook-sivulla vilkkaan keskustelun. Kotimaisuusasteen nostaminen olisi ennen kaikkea isänmaallista elvytystä. Tarkemmin katsottuna onnistuneen koronapolitiikan takana eivät kuitenkaan ole akuutit viranomaistoimenpiteet, vaan pikemminkin vuosikymmenten desentralisaatiota (eli hajautettua yhteiskuntarakennetta) korostanut yhteiskuntapolitiikka. Nyt jo on ollut liian vähän työtä. Mikään ei etene. Seija Vikamaa KUILU repeäisi työtä tekevien ja palveluksia haluavien välille. Matti Hatanpää Söörmarkku Kunnat elvyttämään kotimaan taloutta hankinnoillaan GLOBAALISSA koronapandemiassa Suomi on pärjännyt hyvin, jos asiaa mitataan tautitapausten määrällä suhteessa väestöön. Pekka Partanen SUOMI nousee työtä tekemällä, ei työn vähentämisellä! On tärkeää, että puheenjohtajamme pitää tiukasti itsenäisen, keskustalaisen linjan eikä myötäile demareita! Janne Kaisanlahti Marinin avaus puhutti Facebookissa EU:N ELVYTYSPAKETTI on herättänyt julkisuudessa paljon keskustelua. Tässäkään määrä ei ratkaise, vaan tehdyn työn laatu. Suuret hankinnat tulisi pilkkoa pienempiin osiin niin, että pienyrityksilläkin on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. Kotimainen ruoka on turvallinen, laadukas ja eettinen valinta, jonka hyödyntäminen turvaa Suomen huoltovarmuutta. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut korostettuna väitetyt desentralisaation aiheuttamat yhteiskunnalliset haitat. 4.9.2020 55 SDP:N puheenjohtajaksi elokuun puoluekokouksessa valittu pääministeri Sanna Marin nosti linjapuheessaan esille tavoitteen lyhyempään työaikaan siirtymisestä. Koronakriisin jälkiseuraamukset osuvat rajusti esimerkiksi pienyrittäjiin, joiden taloudellinen tilanne ei aiemminkaan ole ollut helppo. Jari Tulokas Desentralisaatio suojaa koronalta paremmin kuin viranomaisten toimenpiteet. Uudellamaalla tautitapauksia on ollut lähes 1,5 kertainen määrä Viroon nähden. Kustannusten lisäksi kuntien pitäisi painottaa enemmän uusia innovatiivisia ja kestäviä ratkaisuja, joita juuri pienimmillä yrittäjillä on monesti tarjolla. Tekemisen sisällöt ja niihin käytetty aika tulevat edelleen muuttumaan nopeasti. Eli 25-prosenttinen suora kilpailukyvyn alennus. Kuntien ja kuntapoliitikkojen olisi nyt tärkeää lähteä tukemaan yrittäjämyönteisyyttä. Suomen hyvät tilastot johtuvatkin Uudenmaan ulkopuolisten alueiden hyvästä tautitilanteesta. Satakunta Suomen ruokaaittana on malliesimerkki tästä. KUNNILTA tarvittaisiin päätöksiä lisätä kotimaisuusastetta julkisissa hankinnoissaan. Jouko Leskinen TEHDYT työtunnit eivät määritä tuottavuutta. Kotimaassa Suomen päätös on aiheuttanut myös oikeutettua kritiikkiä. Jaksava ja vireä, henkisesti väsymätön (ei työnsä uuvuttama) työntekijä saa enemmän aikaiseksi. Raija Puranen TÄYSIN järjetön kaavailu Marinilta, eikö sitä kilpailukykyä pidä parantaa eikä heikentää. SUOMI on globaalissa mittakaavassa edelleen desentraalinen maa Uuttamaata lukuun ottamatta. Kuntien tulisi sitoutua käyttämään lähellä tuotettua ruokaa kaikissa kuntien keittiöissä niin paljon kuin on mahdollista. On erittäin hyvä hetki keskustella koko työuran pituudesta ja sen jaksottamisesta
Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Syrjäsentie 84. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Torniossa. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Ilman yrittäjää ei ole palkan maksajaa. Kun itse elämme ja puhumme tämän supisuomalaisen linjan mukaan, viesti tulee kyllä selväksi muillekin. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@keskusta. klo 13 mennessä. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Joidenkin mielestä on yhteiskunnan syy, kun itse on tärvellyt elämänsä. Jonkun mielestä maanpuolustus on aina se, mistä voi luopua. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Kohtele toisia kuin itse haluat tulla kohdelluksi. Jokainen ihminen kantaa oman vastuunsa, suuntaa elämänsä minne haluaa ja kykenee voimiensa mukaan auttamaan muita. Hämeenlinna. Vahvempi tukee heikompaa, eikä veljeä jätetä. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Joku esittää kuuden tunnin työpäivää (miksei neljän?), ikään kuin joku muu meitä elättäisi. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Onko meillä keskustalaisilla, sivistystä korkeassa arvossa pitävillä, jotakin huomioitavaa tuossa viestissä. Suomessa tulee aina olemaan armeija, mieluiten oma. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. kontiola@keskusta.fi. Kokous avataan 24.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa päätetään Keskustanuorten sääntöjen uudistamisesta, periaateohjelmasta, energiapoliittisesta ohjelmasta sekä Keskustanuorten kuntavaaliteeseistä. Keskustanuorten poliittiselle sihteerille Lauri Heikkilälle osoitteeseen lauri.heikkila@keskustanuoret.fi. YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa nämä perusasiat näyttävät välillä olevan hukassa. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. Koulutus on kehityksen perusta. Opi perusasiat. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous kokoontuu 23.25.10. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Pienen kansan turva on yhtenäisyys/omavaraisuus. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keskisuomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Elä oikein ja huolehdi terveydestäsi. klo 12 uutispuuroa Ori. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Esityslistalla sääntömuutos. krs, 87100 Kajaani. Keskusta on kaikissa Suomen vaiheissa puolustanut arkijärkistä, kotimaahan luottavaa periaatteellisuutta, työtä, vastuuta ja sivistystä, koko maan arvoa ja tulevien sukupolvien varjelua. Lisäksi valitaan kansainvälisten asioiden sihteeri liittokokouksien 2020-2022 välille. krs), Lappeenranta. fi ja puhelimitse 040 837 9867. Lapsen kasvatus on vanhemman vastuulla. p. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Tämä maa on aiempien sukupolvien rakentama ihme, elintason huippumaa, karuista olosuhteista, köyhyydestä ja vieraan vallan alaisuudesta nostettu menestystarina, jossa yksinkertaiset, perinteiset elämän perusasiat ovat olleet ohjenuorana. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Kivirannantie 13-15. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Suomi on kokonaisuus, ja jokainen neliö on arvokas. Nämä eivät katoa mihinkään, eikä soisi keskustan sisälläkään näistä olevan epäselvyyttä. Kunnioita vanhempia. Somerapakon öyhöttäjistä joihinkin kansanedustajiin saakka puhutaan kuin mitään käytöstapoja ei olisi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10-16. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. fi. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Joidenkin mielestä väri ihossa on ihmisarvon mittari. Maassa maan tavalla. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18 Syrjäsellä, os. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Suomalaisen ruuan päivänä pe 4.9. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toimistosihteeri Pia Högberg p. Joidenkin mielestä ”lande” on paikka, missä asuminen on oma vika. Roineentaustan paikallisyhdistyksen vuosikokous to 10.9. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. fi. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 24.9. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Liittohallitus varaa mahdollisuuden muuttaa kokousjärjestelyjä Covid-19-epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien rajoitusten takia. Peräpohjola Peräpohjolan piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. Länsikommunistien aate ja toiminta oli Stalininkin sanoin ”hyödyllisten idioottien” touhua, mutta näiden väärässä olleiden puheista kannattaa jotakin jäädä miettimään. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Jonkun mielestä ylpeys omasta maasta on väärin ja vanhoillisuutta. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 24.10. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse. ANTTI KIVELÄ keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Opi perusasiat! Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@ keskustanuoret.fi, 044 977 523. Orimattila. klo 10. Kokouspaikkana toimii Peräpohjolan Opisto, os. Jonkun mielestä suomalainen ruoka on syypää kaikkiin ympäristöongelmiin eikä omaa ruokaturvaa tarvita. Ilman työtä ei ole leipää. KESKUSTALAISUUDEN parhaita ominaisuuksia on suomalaisten perusasioiden ymmärtäminen, tunnustaminen ja esillä pitäminen. Toimisto auki sovittaessa. krs. Miten otsikon kehotusta sovellettaisiin nykypäivään. 4.9.2020 56 Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro TAISTOLAISTEN Agit Prop-yhtyeen laulussa Bertolt Brechtin sanoin kannustettiin ottamaan selvää asioista. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen
Hintaan sis. HYVÄKSYTTÄVIKSI puoluehallitus esittää keskustanuorten aloitteita, jotka vaativat rauhan asian ottamiseksi paremmin esille keskustan politiikassa, globaalin metsitysrahaston perustamista, kasvistuotannon parempaa tukemista, adoption saamisen helpottamista sekä koulukiusaamisesta puhumisen vaihtamista termeihin, joista ei paista ongelman vähättely. Yhden hengen pikku-B-hytti 28 €/hlö. Kahden hengen B-hytti 26,50 €/hlö. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Valtteri Markula, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Kuva Heidi Lahdelma. Tule keskustelemaan luottamushenkilöidemme kanssa. 4.9.2020 57 mattilan torilla. Syysristeily ma 28.9. mennessä Sirpalle FI41 5316 0850 0055 78. Veteraanikerho. Puoluehallitus hyväksyy osittain turvealoitteen lisäksi aloitteet opiskeluasuntovähennyksestä, ilmastovaikutusten arvioinnin ulottamisesta laajemmin yhteiskunnan toimintaan sekä Suomen toisen maaja metsätaloustieteellisen tiedekunnan perustamisesta. Espoo. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 33 €/hlö. Ole yhteydessä Tarjaan, jos sinä tai yhdistyksesi olette mukana haasteessa. Osallistumme Vasemmistonaisten tilkkupeittohaasteeseen. klo 09–15. Yhden hengen B-hytti 30 €/ hlö. KESKUSTANUORET vetoaa keskustan puoluekokousedustajiin, että he aloitteista äänestäessään kantaisivat edistyksen lippua ja katsoisivat reilusti tulevaisuuteen. Sitovat ilmoittautumiset viim. Aloitteiden tavoitteet vaativat puoluehallituksen mielestä enemmän selvittämistä tai puoluehallitus katsoo joidenkin muiden keinojen ajavan paremmin aloitteiden tavoitteita. Suurmarkkinat ja Leppävaaran raittikarnevaali la 12.9. SUOMENMAA Keskustanuoret vetoaa puoluekokoukseen: ”Kantakaa edistyksen lippua” Keskustanuorten liittohallitus syksyn 2019 liittokokouksessa. Keskustanuorten aloite uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen muuttamisesta kaikille yhteisen katsomusaineen opettamiseksi sai puoluehallitukselta hylkäyksen. Maksu matkasta 16.9. Vaikka henkilövaalit kiinnostavatkin laajasti, on muistettava, että puoluekokous linjaa myös puolueen tärkeimmät poliittiset tavoitteet, keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen muistuttaa. Alaikäisellä ei ole mahdollisuutta omalla ilmoituksellaan liittyä uskontokuntaan tai erota siitä, joten kun puhutaan ”oman uskonnon” opetuksesta, lyödään lapseen vanhempien uskontokunnan leima, Markkanen muistuttaa. . . Euroopan ihmisoikeussopimus painottaa, ettei uskonnollista vakaumusta tai sen puutetta voida pakottaa tuomaan esille. Satakunnan Keskustanaiset. Mukana kansanedustaja Esko Kiviranta. NUORTEN ALOITE turpeen energiapoltosta luopumisesta saa puoluehallitukselta osittaisen hyväksynnän. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi(a) keskusta.fi, kiitos. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). mennessä Ristolle risto.ervela@gmail.com 050 013 0550 tai Sirpalle 044 062 2266. Risteilystä emme lähetä erillistä kirjettä. Puoluehallitus toteaa vastauksessaan, että turpeen energiapoltosta luovutaan markkinaehtoisesti viimeistään 2030-luvulla. Keskustan teltalla tarjolla lämmintä mehua. Tarkoitus on kutoa tai virkata 30 cm x 30 cm tilkkuja. Viking Amorellalla. buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit, oma ja laivan ohjelma. Puoluekokousedustajat lopulta päättävät aloitteiden hyväksymisestä. 14.9. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Mahdollisuus lähteä kuntavaaliehdokkaaksemme! Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. kerros, Kerava. Koulussa tätä periaatetta ei noudateta tällä hetkellä. Kokoamme tilkuista 150 cm x 120 cm (5 tilkkua pystyyn ja 4 tilkkua vaakaan) torkkupeittoja, jotka naisjärjestöt lahjoittavat valitsemilleen vanhuspalveluita järjestäville tahoille jouluna 2020. Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Samalla kun hiilenpoltto loppuu vuonna 2029, on luontevaa luopua myös turpeenpoltosta, järjestö linjaa. asti. Kahden hengen Ahytti 28 €/hlö. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Keskustanuoret vaatii, että puolue ottaa kunnianhimoisemman tavoitteen turpeen energiapoltosta luopumiseen. Aikaa tilkkujen tekemiseen on 8.9. Turpeenpoltosta voidaan luopua alueellisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, ja esimerkiksi kasvuturpeelle on tilansa vielä pitkään
Palvelujen järjestämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, teknologian hyödyntämistä ja paikallisten olojen huomioon ottamista. Jokaisella Suomen kunnalla ja kaupungilla on edessään tiukkoja aikoja. Suosittelemme lämpimästi puoluekokouksen seuraamista kotikatsomosta, jossa voit katsoa kokouksen sen alusta alkaen loppuun asti suorana lähetyksenä sisältäen puheet, vaalit sekä päätösasiat. Ehdokasasettelun aika on NYT! Aihetunniste #keskusta on #keskusta’laisten yhteistä omaisuutta ja sitä on lupa käyttää niin henkilökohtaisella, paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Nyt on aika saattaa kuntoon myös kuntien sivut. JÄSENSIVUT. Kiitos! Kutsu Keskusta puhelimeesi! Mene osoitteeseen www.keskusta.fi ja paina selaimen valikko -painiketta. Tunnelmia puoluekokouksesta välität kätevästi Instagramin tarinoilla. Meille tärkeintä ovat ihmiset ja heidän tarpeensa sekä jokaisen kunnan menestymisen mahdollisuudet. Työ kohti täydellistä on vielä kesken ja sivut modernilla pohjalla mahdollistavat jatkuvan kehitystyön. Kuntatalouden kuntoon laittaminen vaatii valtion ja kuntien saumatonta yhteistyötä. Tai anna vinkki henkilöstä, jota kannattaisi kysyä mukaan. www.keskusta.fi/ehdokkaaksi Kuntalaisten tarpeet lähtökohtana Puolueen vaaliohjelma korostaa Keskustaa toivon, toiminnan ja tunteen puolueena. Valtakunnallinen ohjelma antaa eväitä paikallisten tavoitteiden tekemiseen. Vai haluatko olla muuttamassa maailmaa paremmaksi ainakin omassa kotikunnassasi. Meitä kaikkia, arjen asiantuntijoita eri kanteilta tuntevia ihmisiä. Laitamme Teams-kutsut piirien kautta. Hyvä jäsen, jos sinulla on sähköpostiosoite ja et vielä ole saanut meiltä postia,ota yhteyttä piiritoimistoon. Mainitse omissa pätkissäsi @suomenkeskusta, niin saamme fiiliksiä jakoon eri kokouspaikoista ympäri Suomen. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa Voit osallistua keskusteluun puoluekokouksesta sosiaalisessa mediassa ja varsinkin Twitterissä puoluekokouksen virallisella aihetunnisteella eli hashtag’illä #keskusta2020 Sometuksessa voit käyttää rinnalla aihetunnistetta #keskusta, joka on helppo laittaa myös taivutettuun muotoon #keskusta’n tai #keskusta’lainen. Tehtyjä päätöksiä on helppo arvostella. Siksi päätöksentekijöiksi tarvitaan niitä, jotka uskaltavat ajatella asioita uudella tavalla. Lähde mukaan. Kuntavaalit 18.4.2021 Tarjolla tänäänkin: hyviä vaikuttamisen paikkoja Haluatko olla niin kuin hän ja sulkea suusi. Järjestämme tuolloin jatkokäyttäjille myös käyttökoulutuksen ja viimeistään tuolloin saamme kuntatason toimijoille myös omat tunnukset sivujen ylläpitoa varten. Jokainen voi vaikuttaa oman kotikunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Kutsutaan ihmisiä osallistumaan oman kunnan rakentamiseen yhteistyössä päättäjien ja virkemiesten kanssa. Kirjoitetaan joka kuntaan konkreettiset tavoitteet, jotka puhuttelevat kuntalaisia. Olemme saaneet viime viikon lopulla valmiiksi kaikki kuntien sivupohjat, joiden kimppuun pääsevät nyt piirien toiminnanjohtajien opastamina myös kuntien aktiiviset viestintäihmiset. Varaathan siis koulutuspäivät 10.9 klo 16-17 ja 22.9 klo 16.30-17.30 jo nyt kalenteriisi. Eli aloitetaan siitä, että puoluekokouksen jälkeen kuntien perussivu on toiminnassa ja toimintaa saadaan kehitettyä heti eteenpäin. Valikosta valitse "Lisää koti-valikkoon/ aloitusnäyttöön." tai "Lisää sivu kohteeseen ." Lopuksi paina Lisää tai valitse lisäyskohde. Jokainen meistä voi listata asioita, mitkä olisi pitänyt hoitaa toisin. Jospa tällä kertaa lähtisit itse vaikuttamaan ja tavoittelemaan päättäjän paikkaa. Yhteistyöllä kohti entistä parempaa tulevaisuutta! Tehoa jäsenviestintään! Terveisin, viestintätiimi Kirjeen sulle kirjootan... 4.9.2020 58 Suora lähetys Keskustan puoluekokouksesta Puoluekokouksesta on seurattavissa suora lähetys Keskustan nettisivuilla ja Facebook-sivulla, jossa on myös keskustelumahdollisuus kokouksesta lähetyksen kommenteissa. Ilmoita rohkeasti kiinnostuksesi. Kuntien nettisivut nyt uudistusprosessissa! Kiitos siitä erinomaisesta palautteesta, jota olemme kesän mittaan saaneet uudistuneesta ilmeestä ja nettisivuista
Kirjoitetaan joka kuntaan konkreettiset tavoitteet, jotka puhuttelevat kuntalaisia. Varaathan siis koulutuspäivät 10.9 klo 16-17 ja 22.9 klo 16.30-17.30 jo nyt kalenteriisi. Kuntatalouden kuntoon laittaminen vaatii valtion ja kuntien saumatonta yhteistyötä. Suosittelemme lämpimästi puoluekokouksen seuraamista kotikatsomosta, jossa voit katsoa kokouksen sen alusta alkaen loppuun asti suorana lähetyksenä sisältäen puheet, vaalit sekä päätösasiat. Jospa tällä kertaa lähtisit itse vaikuttamaan ja tavoittelemaan päättäjän paikkaa. Jokaisella Suomen kunnalla ja kaupungilla on edessään tiukkoja aikoja. Ilmoita rohkeasti kiinnostuksesi. Yhteistyöllä kohti entistä parempaa tulevaisuutta! Tehoa jäsenviestintään! Terveisin, viestintätiimi Kirjeen sulle kirjootan... Meille tärkeintä ovat ihmiset ja heidän tarpeensa sekä jokaisen kunnan menestymisen mahdollisuudet. Meitä kaikkia, arjen asiantuntijoita eri kanteilta tuntevia ihmisiä. Tai anna vinkki henkilöstä, jota kannattaisi kysyä mukaan. Palvelujen järjestämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, teknologian hyödyntämistä ja paikallisten olojen huomioon ottamista. Olemme saaneet viime viikon lopulla valmiiksi kaikki kuntien sivupohjat, joiden kimppuun pääsevät nyt piirien toiminnanjohtajien opastamina myös kuntien aktiiviset viestintäihmiset. Kutsutaan ihmisiä osallistumaan oman kunnan rakentamiseen yhteistyössä päättäjien ja virkemiesten kanssa. www.keskusta.fi/ehdokkaaksi Kuntalaisten tarpeet lähtökohtana Puolueen vaaliohjelma korostaa Keskustaa toivon, toiminnan ja tunteen puolueena. 4.9.2020 59 Suora lähetys Keskustan puoluekokouksesta Puoluekokouksesta on seurattavissa suora lähetys Keskustan nettisivuilla ja Facebook-sivulla, jossa on myös keskustelumahdollisuus kokouksesta lähetyksen kommenteissa. Valikosta valitse "Lisää koti-valikkoon/ aloitusnäyttöön." tai "Lisää sivu kohteeseen ." Lopuksi paina Lisää tai valitse lisäyskohde. Eli aloitetaan siitä, että puoluekokouksen jälkeen kuntien perussivu on toiminnassa ja toimintaa saadaan kehitettyä heti eteenpäin. Jokainen voi vaikuttaa oman kotikunnan ja sen asukkaiden hyväksi. Tunnelmia puoluekokouksesta välität kätevästi Instagramin tarinoilla. Kiitos! Kutsu Keskusta puhelimeesi! Mene osoitteeseen www.keskusta.fi ja paina selaimen valikko -painiketta. Työ kohti täydellistä on vielä kesken ja sivut modernilla pohjalla mahdollistavat jatkuvan kehitystyön. Ehdokasasettelun aika on NYT! Aihetunniste #keskusta on #keskusta’laisten yhteistä omaisuutta ja sitä on lupa käyttää niin henkilökohtaisella, paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Jokainen meistä voi listata asioita, mitkä olisi pitänyt hoitaa toisin. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa Voit osallistua keskusteluun puoluekokouksesta sosiaalisessa mediassa ja varsinkin Twitterissä puoluekokouksen virallisella aihetunnisteella eli hashtag’illä #keskusta2020 Sometuksessa voit käyttää rinnalla aihetunnistetta #keskusta, joka on helppo laittaa myös taivutettuun muotoon #keskusta’n tai #keskusta’lainen. Hyvä jäsen, jos sinulla on sähköpostiosoite ja et vielä ole saanut meiltä postia,ota yhteyttä piiritoimistoon. Laitamme Teams-kutsut piirien kautta. Kuntien nettisivut nyt uudistusprosessissa! Kiitos siitä erinomaisesta palautteesta, jota olemme kesän mittaan saaneet uudistuneesta ilmeestä ja nettisivuista. Tehtyjä päätöksiä on helppo arvostella. Lähde mukaan. Järjestämme tuolloin jatkokäyttäjille myös käyttökoulutuksen ja viimeistään tuolloin saamme kuntatason toimijoille myös omat tunnukset sivujen ylläpitoa varten. Mainitse omissa pätkissäsi @suomenkeskusta, niin saamme fiiliksiä jakoon eri kokouspaikoista ympäri Suomen. JÄSENSIVUT. Valtakunnallinen ohjelma antaa eväitä paikallisten tavoitteiden tekemiseen. Siksi päätöksentekijöiksi tarvitaan niitä, jotka uskaltavat ajatella asioita uudella tavalla. Vai haluatko olla muuttamassa maailmaa paremmaksi ainakin omassa kotikunnassasi. Kuntavaalit 18.4.2021 Tarjolla tänäänkin: hyviä vaikuttamisen paikkoja Haluatko olla niin kuin hän ja sulkea suusi. Nyt on aika saattaa kuntoon myös kuntien sivut
Sama henkilö voidaan valita tuohon virkaan uudelleen vasta kolmen vuoden kuluttua. 4. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Shutterstock 1. Abraham. Vas tau kse t: 1) 455 0, joi sta 246 7 uus ia hak ijo ita ja loput uus int aha kem uks ia, 2) Kyl lä, sen poi sti lai lla Mau nu Eer iki npo ika vuo nna 133 5, 3) Nor ja, maa ja ves ira jaa Suo men kan ssa 736 km , 4) Juh ani (19 00193 9 Joh ann es) , 5) Mar ia, Läh de: Suo situ im mat etu nim et vuo sik ym men itt äin , 6) noi n 7 %, 7) Kiin a ja Ven äjä 14 raj am aat a – joi den kin muk aan Kiin alla on 16, sill ä Mac ao (ex -Po rtu gal ) ja Hon gko ng (ex -Is oBrit ann ia) ova t ns. ja heidän toimikautensa on vain puoli vuotta. Missä päin Suomea sijaitsee Mämmilän kunta, jonka Tarmo Koivisto on sarjakuvissaan tehnyt kuuluisaksi. Saiko tuleva Beatles-johtotähti John Lennon toisen etunimensä orjien vapauttajapresidentti Abraham Lincolnilta, merisotasankari, amiraali Horatio Nelsonilta vai sota-ajan pääministeri Winston Churchilliltä. Se on perustettu vuonna 371 ja se on kooltaan Euroopan pienimpiä, noin 61 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Keravan kokoinen, mutta vain kolmasosa Imatrasta. 6. Maan valtionpäämiehiä on kerrallaan kaksi ja heitä kutsutaan kapteenivaltionhoitajiksi . Kummassa maassa on enemmän järviä, Ruotsissa vai Suomessa. Mikä on Euroopan vanhin tasavalta. 4.9.2020 60 5 2 9 4 9 3 1 2 3 4 5 2 1 6 1 7 8 2 9 1 2 8 7 6 1 9 3 2 1 9 8 7 7 6 3 1 4 5 2 9 8 2 4 5 8 9 6 7 3 1 1 9 8 2 3 7 4 6 5 5 3 7 4 8 2 6 1 9 6 1 4 3 7 9 8 5 2 9 8 2 6 5 1 3 7 4 3 5 9 7 2 8 1 4 6 8 7 6 5 1 4 9 2 3 4 2 1 9 6 3 5 8 7 2 6 9 8 4 9 8 7 1 9 2 3 2 6 9 3 8 8 3 7 2 1 8 5 6 9 5 5 2 1 9 5 2 6 9 3 7 8 4 1 9 8 3 4 2 1 7 6 5 7 1 4 5 6 8 9 2 3 2 4 5 6 7 9 3 1 8 8 6 9 3 1 4 5 7 2 1 3 7 2 8 5 4 9 6 3 7 1 8 9 6 2 5 4 4 9 2 1 5 3 6 8 7 6 5 8 7 4 2 1 3 9 2 6 9 8 4 9 8 7 1 9 2 3 2 6 9 3 8 8 3 7 2 1 8 5 6 9 5 5 2 1 9 5 2 6 9 3 7 8 4 1 9 8 3 4 2 1 7 6 5 7 1 4 5 6 8 9 2 3 2 4 5 6 7 9 3 1 8 8 6 9 3 1 4 5 7 2 1 3 7 2 8 5 4 9 6 3 7 1 8 9 6 2 5 4 4 9 2 1 5 3 6 8 7 6 5 8 7 4 2 1 3 9 5 2 9 4 9 3 1 2 3 4 5 2 1 6 1 7 8 2 9 1 2 8 7 6 1 9 3 2 1 9 8 7 7 6 3 1 4 5 2 9 8 2 4 5 8 9 6 7 3 1 1 9 8 2 3 7 4 6 5 5 3 7 4 8 2 6 1 9 6 1 4 3 7 9 8 5 2 9 8 2 6 5 1 3 7 4 3 5 9 7 2 8 1 4 6 8 7 6 5 1 4 9 2 3 4 2 1 9 6 3 5 8 7 Tietotesti Mikä on Suomen pohjoisin museo. Nykyisessä eduskunnassa on 92 naista. Museokortilla (69 euroa / vuosi) pääsee Suomessa 300 museoon. 7. Kuinka mones henkilö Katri Kulmuni on maalaisliitto/keskustan puheenjohtajana. Vähiten naisia valittiin eduskuntaan vuoden 1930 vaaleissa. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. 8. Turku on Suomen vanhin kaupunki. Mikä on Suomen pohjoisin museo: Kultamuseo, Saamelaismuseo Siida vai Reidar Särestöniemi -taidemuseo. eril lis hal lin toa lue ita eiv ätk ä vira llis est i kuu lu Kiin aan , 8) Sat um aa, säv els i ja san oitti Unt o Mon one n (19 30– 68) , 9) Buc ket = Äm pär i, Bou que t = Kuk kak im ppu , 10) kai kki kol me 9 kul taa , mut ta Paa vo Nur mel la eni ten mui ta mita lei ta: 3 hopea a (Le wis 1 hop ea, Bol t 0). Horatio. Montako. 3. 9. Kuka on ollut nuorin suomalainen olympiavoittaja. Minkämaalaisia yrityksiä ovat miesten vaatettaja Dressman ja Orkla, joka omistaa Kotipizzan, Pandan ja Chipsin. 10. Paljonko se täyttää vuonna 2029. Winston. 5. 2. Mikä maa
4.9.2020 61 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Sen jälkeen kun hän ja Välimeren-ryhmän puhemies, Ranskan Emmanuel Macron olivat sopineet pääasian, rajoittui pohjoisten nuukien puhevalta nyansseihin. SUOMENKIN eduskunta oli varustanut pääministerin tiukoin ohjein. Se olisi ollut lähtö EU:sta. Se on pitkä askel kohti liittovaltiota. Oppositiota ei haittaa sekään, että pääministeri valehtelee kansalaisille näin näkyvästi päin naamaa. Varsinkin pääministeripuolueen ystävät siellä ovat yhä poteroissaan. Niin se on ollut jo liittymishakemuksen ”reunaehdoista” saakka. Se rikkoo räikeästi EU:n perussopimusta ja tekee unionista velkaunionin. Mutta kun nyt on neljännesvuosisata unionissa ja eurossa oltu, en ehdota eroon pyrkimistä. Pääministerin kehumaa sopimusta ovat kritisoineet sellaisetkin auktoriteetit kuin presidentti Sauli Niinistö – aikanaan johtavia EU-jäsenyyden kannattajia – ja maan arvostetuimmaksi ekonomistiksi kohonnut Vesa Vihriälä. Olen yhä sitä mieltä, että parempi olisi ollut pysyttäytyä ETA-sopimuksessa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ja varsinkin omassa valuutassa. Vielä vähemmän on merkitystä jäsenmaiden omilla perustuslaeilla tai niihin nojaavilla kansallisilla päätöksillä. PERUSSUOMALAISET näkyvät hyötyvän sopimuksesta, joka heidän kielellään lapioi taas miljardeja etelän laiskureille. Ei se ole enää järkevää eikä mahdollistakaan. EU:ssa tehdään, mitä Saksa ja Ranska sopivat. ELVYTYSSOPIMUS osoitti taas kerran tyhjiksi puheet EU:sta itsenäisten valtioiden tasa-arvoisena liittona, sanoipa perussopimus mitä tahansa. Se sentään oli innokkaimmin viemässä Suomea jäseneksi, maksoi mitä maksoi. Elvytysvelka muistutti EU:n todellisuudesta Kari Hokkanen vieraskolumni. Ne, jotka nyt moittivat Marinia, koska hän ei pitänyt kiinni eduskunnan asettamista tavoitteista, saisivat muistaa vaihtoehdon. Se nimittäin ei ole. Tuskin Jussi Halla-ahokaan vakavissaan pitää parempana vaihtoehtoa, mutta on tietenkin tyytyväinen, kun niin moneen uppoaa kiukkuinen retoriikka. KUULUIN siihen keskustalaisten enemmistöön, joka vastusti 90-luvulla jäsenyyden hakemista ja sitten neuvotellun sopimuksen hyväksymistä. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Angela Merkel neuvonantajineen näki Saksan talouden kannalta järkevämmäksi pyörtää pyhät periaatteet kuin antaa eteläisten jäsenmaiden joutua ylittämättömiin vaikeuksiin ja vaarantaa unionin olemassaolo. Ei kai kokoomuskaan Marinia moitiskellessaan tarkoita, että olisi pitänyt vain pysyä lujana. LOPUKSI tärkeä tiedotus puoluekokouksen osanottajille: Etelä-Pohjanmaalta on erinomainen ehdokas varapuheenjohtajaksi, kansanedustaja Pasi Kivisaari. Yhteisvelkaa ei millään konstilla voi uskottavasti selittää Suomelle myönteiseksi. Kun nähdään, millaisen prosessin läpi Iso-Britannia joutuu kulkemaan, on helppo kuvitella, kuinka pientä Suomea käsiteltäisiin, jos se heittäytyisi tottelemattomaksi. 4.9.2020 62 PÄÄMINISTERI Sanna Marin teki pahan virheen kiittäessään EU:n elvytyssopimusta Suomen kannalta hyväksi. Nettomaksaja joutuu pulittamaan yhteiseen kassaan tuntuvasti enemmän. Kannattaa äänestää. Eipä auta kuin mukautua välttämättömyyteen ja toivoa, että niin tekisivät vihdoin työmarkkinajärjestötkin. 750 miljardin euron yhteisvastuullinen laina on hirveä maksettava – maksettava se on, vaikka muutakin uskotellaan. Niillä ei ollut mitään merkitystä
Ei muka olekaan luvallista pakolla testata tappavaa tautia mahdollisesti kantavia, vaikka kenet hyvänsä voidaan laittaa puhaltamaan alkometriin. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Hääkuvalla saa 10 000 ääntä lisää, kunnallisvaaleissakin satoja. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Voittajaksi haluavat tietävät, että saatu luottamus ei ole mikään kevyt juttu. Yksi harkittava asia on hallitusvastuu. Ollaan piireittäin, etänä. Suvantovaiheen aikana olisi ollut laitettava asioita kuntoon, mutta ei vaan. Samaan aikaan luottoministerinsä ovat sekoilleet, näytti siltä, että koronasta lähdettiin parin kuukauden kesälomalle. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 2032 640 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 PUOLUE kokoontuu poikkeuksellisissa oloissa. Joku lohduttikin jo, että ei pidä kavahtaa, tämähän on vain poliittinen versio Euroviisuista. Tähän asti suosio on tullut informointiansioista. Keskusta nousee vain sillä, että meitä pidetään tolkun ihmisinä, ei tyhjän lupaajina. On se valinta sielläkin aina saatu tehtyä, tosin tasapelimahdollisuutta ei ole, ristiä ei kannata veikata, yksi voittaa. PÄÄMINISTERI meni naimisiin, siitä ei ole poliitikolle koskaan haittaa. Tiedän, kantaa ottamatta, että on niitä, jotka katsovat, että hallituksessa on jatkettava. Siis kahdeksan tunnin palkalla. HelsinkiVantaalle saa edelleen tulla mistä viruslingosta hyvänsä, hyvää kotimatkaa. Hyvin Marin on puhunut. Huoltovarmuuskeskus maksanee suojaimista ylihintaa, ainakin jos televisiotietoihin voi luottaa. PÄÄMINISTERI on kovin suosittu. Nokian renkaiden ex-johtaja ampui alas puheet tuottavuuden noususta. Se kuuluisa kenttä päättää. Valitettavasti sitten lähti kädestä. Kaikki nousu oli tullut automaatiosta, ei työajan lyhennyksestä. Se on härskiä ja tyhmää puhetta. Ja on niitä, jotka katsovat, että heti on lähdettävä. Tässä tilanteessa maa ei kaipaa halpaa populismia, velkataakka on kasvanut miljardeilla, talvesta on tulossa vaikea. Tapahtumaympäristö pirstaloituu, päätöksenteko ei. Suomen kohtalo on käsissä. Ettei vain olisi uudet kaupat Jylhän Timpan kanssa menossa. Jari Nenonen Kaikesta huolimatta Koronasta lähdettiin parin kuukauden kesälomalle.. On vastuuta, aina vain enemmän vastuuta. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Yli-innokkaat kansalaisoikeusaktivistit vielä siinä sotkemassa. Pois jää fyysinen voimannäyttö lippulinnoineen, kansallispukuineen, suuren joukon marsseineen. Vappusatanen oli toki höttöä ja silmäänpissaamista sekin, mutta ihan suuvettä verrattuna puheisiin kuuden tunnin työpäivästä. 4.9.2020 63 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja
Seuraava Suomenmaa ilmestyy 2.10.2020. 4.9.2020 64 koko maan äänenkantaja Tilaajapalvelu: 044 7778 710 35 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! + 2 kk lehdet kaupan päälle 69 € / 12 kk Lokakuun lehdessä: Korona pani virastot töihin. PohjoisSuomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen kertoo Suomenmaalle, miten epidemia pidetään kurissa alueilla