6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 37 / 5.10.2018 / 4,80 € Esko kivirannalla on saappaat mullassa, pää juridiikassa ja sydän poliitikassa kEkkonEn olisi kuulunut olympialaisiin sotEEn tuli taas ylimääräinEn mutka Ajassa Kirjat Vieraskolumni tannEr sai ansaitsEmansa kunnioituksEn
2018 Metsäpolitiikalla ilmastotalkoisiin Ilmastonmuutosta voi torjua sitomalla hiilidioksidipäästöjä metsiin s. 2 5.10.2018 sisältö 5.10. 20
29 Jatkuuko porvarikuhertelu. 5.10.2018 3 Mikä aikanaan on onnistuttu tekemään yliopistokaupunkien suhteen, tulisi tehdä nyt ammattikorkeakoulupaikkakunnille. 24 Toiminnanjohtaja Juho Paavola uskoo satakuntalaisiin nuoriin s. Katri Kulmuni s. 10 Design-antropologi Anna Haverinen hioo palveluista käytettäviä s. Yhteistyö keskustan kanssa kelpaisi Petteri Orpolle jatkossakin s. 12 Ilmiöt Kentän vaikuttaja Kulttuuri Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Kari Kujala. 30 Kotimaiselle kalantuotannolle olisi sekä kysyntää että tekijöitä s
Punamullan perusasetus purkautui keskustan ja SDP:n välirikkoon. Vaalityön tavoitteena pitää olla vain ja ainoastaan ykköstila. Jos keskusta haluaa vaikuttaa politiikan suuntaan hallituksessa myös ensi kaudella, se edellyttää historian valossa suurimman puolueen aseman saavuttamista vaaleissa. Vuonna 1937 muodostettiin maalaisliiton ja SDP:n ensimmäinen punamultahallitus. Hallitushistorian kolmas vaihe alkoi vuoden 1987 eduskuntavaaleista. Punamullasta tuli hallituspolitiikan perusasetus 50 vuoden ajaksi. Pääministerikokemusta puolueella on saman verran kuin kokoomuksella, kahdeksan vuotta. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 5.10.2018 E duskuntavaalien lähestyessä viriää väistämättä myös kannunvalanta seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Sielläkin puolue kyllä pärjää, kuten on nähty. Kolmen suurimman puolueen hallitushistoria eroaa mielenkiintoisella tavalla vuoden 1987 jälkeen. Kolmesta suuresta keskusta on ainoana ollut oppositiossa kaksi vaalikautta peräkkäin vuosina 1995–2003. Historia ei välttämättä toista itseään, mutta keskustalaisten kannattaa pitää se mielessään. Vuoteen 1937 saakka maata hallittiin keskustan ja oikeiston varaan nojaavilla enemmistötai vähemmistöhallituksilla. Punamullan tapaista perusasetusta ei ole enää muodostunut. Keskustan vaihtoehdot ovat lähihistorian valossa selkeät. Vuoden 1987 jälkeen keskustalla on ollut siis vain kaksi vaihtoehtoa, pääministeripuolueen asema tai opposition penkki. Toiseksi pisin hallituskokemus on SDP:llä, yhteensä 20 vuotta. Vuoden 1987 jälkeen käytännössä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet vuorollaan hallituksessa eri kokoonpanoissa. Niistä kahdeksan vuotta puolue on hallinnut pääministerin postia. Jos Juha Sipilän hallitus istuu vaaleihin saakka, kokoomukselle kertyy pisin hallituskokemus, yhteensä 28 vuotta. Keskustan kohtalo on olla pääministeripuolue tai oppositiossa Pääkirjoitus Vaalityön tavoitteena pitää olla vain ja ainoastaan ykköstila. Jos nykyiset gallupit toteutuvat seuraavissa vaaleissa, keskustan paikka on jälleen oppositiossa. Vuoden 1987 jälkeen puolue on päässyt hallitukseen vain suurimpana puolueena. Keskustan hallituskokemus jää kaikkein lyhyimmäksi, kuuteentoista vuoteen. Ainoan poikkeuksen muodosti Väinö Tannerin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus, joka istui joulukuusta 1926 joulukuuhun 1927. Toisaalta kaikki nämä vuodet puolue on pitänyt pääministerin paikkaa, joten sillä on pääministerikokemusta yhtä paljon kuin SDP:llä ja kokoomuksella yhteensä. Ja ri La uk ka ne n. Itsenäisyyden ajan hallitushistoria jakautuu karkeasti kolmeen osaan. Maahan muodostettiin Harri Holkerin (kok.) johtama SDP:n ja kokoomuksen sinipunahallitus presidentti Mauno Koiviston käsiohjauksella
Kello 03:30. Menen hänen luokseen, silitän tytön selkää ja hän rauhoittuu. Kello 04:30. Tyttö nauttii vesihuikan ja hivelee poskeani. Kello 06:00. Kello 03:45. Otan hänet mukaani perhepetiin. Sammahdan välittömästi. Kello 02:00. Kello 03:00. – Äiti, mitä tarkoittaa fairy, hän kysyy. Kello 03:10. Henna Lammi. Yllätyin vain siitä, että osa asiantuntijoista yllättyi tutkimustuloksesta. Puolitoistavuotiaan hengitys tuhisee. Puolitoistavuotias karkaa sängystä ja ryskyttää portaikon lapsiporttia. Hän protestoi itkulla. Mieheni hakee hänet viereemme nukkumaan. Tai sitten eivät. Katson kelloa. Niin kyllähän se. Kello 03:02. Aivastaa. Koko perhe nukkuu samassa sängyssä. Esikoinen tyytyy selitykseen. Kuopus ääntelee jälleen levottomana. Luulen, että esikoinen on unten mailla. Kuopus itkeskelee huoneessaan. Tai astianpesuainetta, vastaan äänel lä, jota hädin tuskin kuulee. Kello 03:20. Olen niin väsynyt, että saan heti uudelleen unen päästä kiinni. – Keijua. Kello 02:30. Kun oli se eeppinen yö, hiljainen, pimeä tienoo ja tähtitaivas, jota hän katseli yksin ikkunasta. Esikoinen seisoo yhtäkkiä sängyn vieressä. Tai on nukkuvinaan. Ajan kanssa. 5-vuotias valittaa, että toinen potkii. Havahdun, kun esikoinen huutaa jotain huoneessaan. Silitän tytön selkää, hän nukahtaa ja hiivin takaisin omaan sänkyyni. Kello 01:00. Haahuilen takaisin sänkyyni. Menen nukkumaan poikkeuksellisen myöhään, koska tulen iltakoneella työmatkalta. Kuopus itkee. Räkätauti. Käännän lapsen toisinpäin. ”Äiti, näin tähdenlennon! Se oli upea!”. Kello 02:40. Vihdoinkin rauha! Kaikki nukkuvat. Näin on hyvä, ajattelen. Pupu löytyy. Kello 04:00. Elämä lasten kanssa on kuitenkin kaiken vaivan arvoista. Ja se tähdenlento. Saan itseni vain vaivoin ylös. Pupu menee hukkaan. Tyttö ampaisee omaan huoneeseensa ja pamauttaa oven kiinni. Uinahdan itse, mutta herään siihen, että jotain on suussani. Esikoisen käämit palavat, pikkusisko kuulemma tönii ja häiritsee. Sehän saattaa pysyä tytön muistissa läpi elämän. Menen hänen luokseen, silitän tytön selkää, mutta hän ei rauhoitu. Herätyskello soi. Toinen hyörii ja pyörii, hokee innostuneena siskon nimeä. Varpaat. Olen väärässä. Nousen ylös, nappaan lapsen syliini ja kannan takaisin sänkyyn. 5.10.2018 5 Toimittajalta Olipa kerran yö Kello 00:00. Kyllä se siitä. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee, että uupumus ja väsymys ovat vaikuttaneet heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Asialla on yhteys myös Suomen kehnoihin syntyvyyslukuihin. Kiljahdus virkostuttaa juuri nukahtamaisillaan olevan kuopuksen. Löydän tutin pinnansängyn pinnojen välistä. Väsyttää. ValVominen kuuluu lapsiperhe-elämään, työkaveri lohduttaa, kun avaudun vaiherikkaasta yöstä aamukahvipöydässä
Valiokunnan nuotit sekosivat, kun keskustan Pekka Puska asettui poikkiteloin Vaasan keskussairaalan jättämiselle pois laajan päivystyksen sairaaloiden joukosta. Lakipaketin hyväksymiseen tällä vaalikaudella aikaa on riittävästi. Ongelma sovittiin ratkaistavaksi niin, että valiokunnan äänestyksissä hänen sijastaan äänestää hallituksen esitystä kannattava varaedustaja. Hallitusrintamassa tähdätään yhä siihen, että sotesta ja maakuntauudistuksesta päästäisiin äänestämään marraskuun lopulla, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa eurovaalien yhteydessä. Ajassa Sanottua 6 5.10.2018 Toivoisin, että poliittisessa keskustelu kulttuurissa muuttuisi se, että syötämme toiselle arvot suuhun. Kari Jääskeläinen Twitterissä Sote on hallituksen sisällä yhä tulenarassa tilassa. Tämä on se, joka tekee politiikasta vähän iljettävää. Puskan soolo sotki sote-rytmin Pääministeri Sipilä sanoi, että häntä iljettää se, että tästä asiasta on noussut tällainen poru. Sosiaalija terveysvaliokunnan mietinnön piti tavoiteaikataulun mukaan valmis tua syyskuun loppuun men nessä. Esitetään poske ton tai jopa väärä väite hirvittävällä tenholla ja poistutaan paikalta. Juha Sipilä Ylen A-studiossa Pekka Pohjolainen Sote-uudiStukSen käsittelyyn eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnassa tuli viime viikolla ylimääräinen mutka. Kriittisin vaihe prosessissa alkaa, kun perustuslakivaliokunta ryhtyy tutkimaan sosiaalija terveysvaliokunnan mietintöä. Puskan menettely hermostutti kokoomusta ja jumitti sote-valiokunnan työn pariksi päiväksi. Oppo sitiosta on arvioitu, että lisäaikaa tarvitaan vielä viikkoja. Hallitus päätti jo vuonna 2016, että Etelä-Pohjanmaan laaja päivystys keskitetään Seinäjoelle, jossa myös ruotsinkielinen palvelu turvataan. Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkonen ei ollut episodista mielissään. Sairaaloiden päivystysverkosta puhjennut kahakka osoitti jälleen, kuinka tulenarassa tilassa sote hallituksen sisällä yhä on. Hallituksen esityksessä laaja ympärivuorokautinen päivystys sallitaan 12 sairaalalle. – Mitä lähempänä päätöksenteon hetki on, niin paine pannussa kasvaa, keskustan sote-konkari Juha Rehula totesi. Maakuntavaalien ja samalla koko uudistuksen lykkääntyminen alkaa kuitenkin näyttää sitä todennäköisemmältä, mitä enemmän aikaa kuluu. Iljettää! Emma Kari Vaaravyöhyke-mielenilmauksessa Tämä on tätä vihreiden harrastamaa vihertrumpismia. Puska on todennut, että asia on hänelle vakaumuksen kysymys. Vaasan keskussairaalan kuvapankki Ja ri La uk ka ne n Kansanedustaja Pekka Puska vastusti Vaasan keskussairaalan jättämistä pois sote-uudistuksessa määriteltyjen laajan päivystyksen sairaaloiden joukosta.
Internetin myötä pojat katsovat samoja elokuvia, pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin ja kuuntelevat samanlaista musiikkia kuin kaupunkilaiset ikätoverinsa. Tutkimuksessa painotetaan, että pojat eivät korosta kotiseudullaan viihtymistään siksi, että he eivät tietäisi mistään muusta. RanSka 10. Belgia 8. Suomi on maailman rikkain maa inhimillisyydessä 1. Koko Suomen mittakaavassa pojat joutu vat kirjan mukaan edelleen elämään hyvin kapeiden, maskuliinisuutta korostavien ihanteiden ja ennakko käsitysten varjossa. Vertailussa oli mukana yhteensä 195 maata, ja molempina vuosina Suomi piti ranking-listan kärki sijaa. EtElä-KorEa 4. Niin hyviä arvoja ei ole kaan, joiden puolustus valheilla on oikein. Koska ei kai Vihreät halua alkaa #fakenewspuolueeksi. Vuonna 1990 Suomen perässä tulostaulukossa tulivat Islanti, Tanska, Kanada ja Hollanti. Haastattelututkimuksessa selvisi, että noin tuhannen asukkaan itäsuomalaisessa kylässä asuvat yläkouluikäiset pojat eivät haaveilleet kaupunkien harrasteja shoppailumahdollisuuksista, vaan he kokivat elämänsä mielekkääksi kotikylässään. luxemBurg 7. Hollanti nousi vuonna 2016 sijalle neljä ja Kanadan paikan kärkiviisikossa vei Taiwan. Niina Nurkkala Twitterissä Samuli Vänttilä SyrjäSeuduilla asuvat nuoret miehet eivät kaipaa kaupunkielämää siinä määrin, mitä nuoristotutkimuksessa ja julkisessa puhees sa yleensä kuvitellaan. Taiwan 9. Suurimmalla osalla pojista menee tavallisen hyvin niin koulussa, kaveri suhteissa kuin harrastuksissakin. Suomen hyvä sijoitus saattaa vaikuttaa yllättävältä, ainakin jos sitä peilaa tällä hetkellä käytävään julkiseen keskusteluun. Norja 6. KotiKyläSSä viehättävät avarat maisemat, tutut kaverit ja lähellä pysyvä perhe. Maalaispojilla ei ole kiire kaupunkiin meri alaranta-Saukko SuomalaiSilla on taas syytä röyhistää rintaansa, sillä monen muun kansainvälisissä mittauksissa saamamme kultamitalin lisäksi olemme nyt maailman ykkössijalla myös arvioitaessa inhimillisen pääoman määrää. Sh utt ers to ck Sh utt ers to ck. Vastapaino, 338 s. IslantI 3 . Raportin mukaan inhimillinen pääoma on yhteydessä talouskasvuun. Tämä selviää tutkimuksesta, jossa verrattiin koulutustason, koulutukseen pääsyn, taitojen ja terveyden kehitystä vuodesta 1990 vuoteen 2016. Marja Sannikka Twitterissä Minkä tahansa puolesta puhutkaan, ihmisoikeuksienkin, käytä argumentteja, jotka ovat tosia. Antti Kivijärvi, Tuija Huuki, Harry Lunabba (toim.): Poikatutkimus. Seitsemällä heikoimmalla sijalla oli Afri kan valtioita, hännänhuippuina Niger ja Etelä-Sudan. Ajassa Sanottua 5.10.2018 7 Kari tietoisesti loi mielikuvan siitä, että Sipilä olisi pitänyt keskustelua naisten oikeuk sista tai abortista iljettävänä, vaikka Sipilä selvästi puhui politiikan keskustelutavasta. Kokonaiskuvassa tutkijat haluavat kuitenkin hälventää nuoriin poikiin liitettyä huolipuhetta. Suomi 2. Kirjoittajien mukaan se on omiaan aiheut ta maan monia ongelmia nuorille kasvaville miehille. Eeva Kärkkäinen Twitterissä Toivottavasti Emma Kari on vain ym märtänyt väärin ja pyytää anteeksi vir heellisiä puheitaan. alanKomaat Esimerkiksi kaverit, perhe ja maiseman avaruus saavat osan pojista pysymään kotiseudulla. Tutkijoiden mukaan maaseutuyhteisössä annetaan myös yllättävän paljon sijaa erilaisuudelle. Taloutta hoitamalla inhimillisen pääoman määrä voidaan jatkossakin pitää korkeana. Meillä ei taidakaan mennä niin huonosti kuin annetaan ymmärtää. Se vaikuttaa suoraan kansatalouden mahdollisuuksiin kasvaa tulevaisuudessa. Näin todetaan Antti Kivijärven, Tuija Huukin ja Harry Lunabban hiljattain julkaistussa teoksessa Poikatutkimus. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti The Lancet. Ta n s k a 5. Kysymys taitaa olla kehäilmiöstä: inhimillinen pääoma tarkoittaa myös toimivaa taloutta
8 5.10.2018 Sami KorKala ElEktronisEn kilpapelaamisen ympärille ovat nousseet nopeassa tahdissa perinteisen urheilun kaltaiset rakenteet. Nyt tähän panostetaan muuallakin, Pitkänen tietää. Ajassa Jo el Ta in io / SE U L ry Kainuussa e-urheilun ympärillä on muutakin kuhinaa. Kainuussa e-urheilun ympärillä on muutakin kuhinaa. Kilpapelaamisen huipputurnaukset ovat iso osa Helsingissä pitkään järjestettyä Assembly-festivaalia. AMK panostaa koulutuksen lisäksi kilpapelaajien testaamiseen. Alan työpaikkoja syntyy maailmalla ja Suomessa koko ajan lisää, koulutusohjelman koordinaattori Janus Pitkänen kertoo. – Etelä-Koreassa valtio alkoi tukea lajia jo 2000-luvun alussa. Suomessa on kaikkinensa hyvät mahdollisuudet kehittää alan yhteyteen liiketoimintaa ja työtä sekä menestyä elektronisessa pelaamisessa. EnsimmäinEn iso kansainvälinen kilpai lu e-urheilun saralla oli 2001 alkanut World Cyber Games. Pelaamisesta on puhuttu muun muassa niiden väkivaltaisuuden ja lasten liikkumattomuuden kautta. E-urhEilu kilpailee vakavasti ihmisten vapaa-ajasta. Koulutusohjelman aloitti elokuun lopussa 23 opiskelijaa. Laji saattaa päästä näytöslajiksi Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin. Siinä on massaa, rahaa ja kiinnostavuutta: pelaajia on harrastelijoista miljoonia nettoaviin ammattilaisiin, löytyy huipputiimejä, sponsoreita sekä koulutusta valmentajille ja pelaajille. – Suomessa e-urheilu työllistää arvioni mukaan kaikkiaan satakunta ihmistä. Yksi uusista avauksista on tänä syksynä Kajaanin ammattikorkeakoulussa aloittanut Esports Business -koulutus. Esimerkiksi Sotkamo Jymy on perustanut e-sports -joukkueen. Se on lajissaan Suomen ensimmäinen elektronisen urheilun ympärille keskittyvään liiketoimintaan suuntautuva koulutus, eikä maail mallakaan vastaavia koulutusohjelmia ole monta. Liikenneturvan seurantojen mukaan Yleisimpiä syitä heijastimen käyttämät tömyyteen ovat asian unohtaminen ja se, ettei liiku pimeäään aikaan autoteillä. Laji saa myös mediatilaa ja on kohteena vedonlyöntikupongeilla, mutta joutuu toisinaan kamppailemaan negatiivista suhtautumista vastaan. Se järjestettiin Etelä-Koreas sa, joka on kilpapelaamisen kehto. suomalaisista käyttää heijastinta. E-urheilusta tuli salonkikelpoista Liikenneturvan kyselyssä 36 prosenttia sanoo käyttävänsä heijastinta aina ja 35 prosenttia yleensä pimeällä liikkuessaan. Lä hd e: Liik en ne tu rva
Paikalliset hankkeet luovat työ paikkoja ja yrittäjyyttä. Ongelmia ei voi kuitenkaan rajata vain taitoluisteluun: niistä pitää puhua urheilupiireissä paljon laajemmin. Juuri sen takia kirja onkin erittäin terve tullut. Meidän on annettava tilaa kaikille muovin kierrätystä edistäville innovaatioille ja ratkaisuil le. Ehjäksi särkynyt. Se maailma, johon nuoret lupaukset saat tavat joutua, voi olla hyvin raadollinen. Niin voisi luonnehtia enti sen taitoluistelijan Kiira Korven tuoretta elämäkertaa. Tarvitsemme kunnianhimoisempaa lainsäädän töä, joka velvoittaa kierrättämään ja uudelleen käyttämään muovin. 5.10.2018 9 Täällä Bryssel Olemme vihdoin heränneet siihen todellisuu teen, että maailma on hukkumassa muoviin. Otava, 240 s. Metsien kestävällä hoidolla voimme torjua sekä ilmastonmuutosta että kor vata puupohjaisilla raakaaineilla monen muovi tuotteen. Euroo pan parlamentti hyväksyi kunnianhimoi sen muovistrategian, jonka viitoittamana mei dän on pysäytettävä muovin kulkeutuminen veteen, ruokaan ja elimistöömme. Kemiallisen kierrätyksen valtava potentiaali yhtenä muovihaasteen merkittävänä ratkaisijana on valjastettava käyttöön. Hyppy muovittomaan maailmaan ei käy hetkessä. EU:ssa tämä tarkoittaa rahoituskannustinten asettamista niin, että paikalliset toimijat innos tuvat vihreiden ratkaisujen ja innovaatioiden kehit tämisestä. Pelkkää kipua ja itkua Korven kirja ei kuitenkaan ole. Alan lain alaisuudet on hyvä tuntea. Hänet tunnettiin positiivisesta asen teestaan ja ikuisesta hymystään, mutta sekin rooli oli pakonomaista suorittamis ta. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen. Samuli Vänttilä Jere Nurminen: Kiira. kOrven nostamilla asioilla on merki tystä ainakin niille tuhansien luistelija tyttöjen ja poikien vanhemmille, jotka haaveilevat menestyksestä. Muoviin tiivistyy maapallomme kovin haaste; kuinka kääntää talouskasvu kestäväksi ja hillitä uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta. On katsottava pidemmälle. Korven tarina on pysäyttävää luettavaa. Mainituista ongelmista puhutaan urheilumaailmassa aivan liian vähän, usein ei lainkaan. Se avaa hätkähdyttävän karulla tavalla, mi tä urheiluura ja menestys vaativat. Muoville on kehitettävä vaihtoehtoisia, kes täviä materiaaleja. Aluetason panostuksilla on mah dollisuus vauhdittaa kiertotaloutta merkittävästi. Seuraavan komission agendalla on oltava Kierto talous 2.0, jossa kestävä metsäbiotalous, biokier totalous sekä siirtyminen pois meriämme saastut tavasta muovista otetaan nykyistä vakavammin. Erityisesti se on kas vutarina siihen, että elämän onnelli suus ei ole kiinni saavutuksista ja ansio merkeistä, vaan aivan tavallisista asiois ta: ihmisistä, jotka pysyvät vierellä ja välittävät. Jo nyt sen sisältöä ollaan päivittämässä. Edelläkävijyys ja radikaalit ratkaisut vaativat panoksia huipputieteeseen ja tutkimukseen. Samaa tarvitaan EUtasolla. Kohti kunnianhimoisempaa kiertotaloutta Kiira Korpi puhuu vaietuista teemoista Tärkeä avaus. Samalla tuetaan maa seudun elinvoimaa kestävällä tavalla. ID 19 74 / Sh utt ers to ck Odotan Horisontti Eurooppa ohjelmalta roimaa lisäpotkua älykkääseen innovointiin. Jere Nurmisen kirjoittamassa kir jassa Korpi avautuu rehellisesti uransa aikaisis ta syömishäiriöistään, rankasta uupumi sestaan ja sairaalloisuutta hipovista auto ritäärisista valmentajasuhteistaan. kierTOTalOuTTa tulee tarkastella myös ruohonjuu ritasolta käsin, koska juuri siellä konkreettiset toi met tuotteiden, materiaalien ja jätteiden kierrättä miseksi tehdään. Korpikin jäi uransa aikana ongelmiensa kanssa usein yksin. Kirja-arvio Kiira Korpi luisteli yhdeksänneksi taitoluistelun MMkisoissa Moskovassa keväällä 2011. Suomi julkaisi ensimmäisenä maailmassa kan sallisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Sisällään urheilija tunsi olevansa epä varma ja keskeneräinen
10 5.10.2018 ovat vuorollaan olleet hallituksessa Sekä keskusta että kokoomus hätää kärsimässä SDP:n kanssa. Kirja-arvio
Suurten egojen törmäillessä kipinät sinkoilevat ja puukot lentävät selkään. Kirjassa arvioidaan varsin kriittisesti sekä Jyrki Kataisen että Alexander Stubbin toimintaa kokoomuksen ja hallituksen johdossa. Yli-Huttula listaa puolueen sisäpiiristä niin monet jäätävät välit, ettei laskuissa pysy mukana. Kokoomus täyttää 100 vuotta joulukuussa, mutta mikään hymistelevä juhlakirja ei ole kyseessä. onKo Presidentti ja porvarivalta sitten vaalikirja. – Me pystymme puhumaan asioista suoraan ja ratkaisuhakuisesti. Kokoomuksen ja SDP:n yhteinen hallitustaival päättyi vuonna 2015 tunnetusti katastrofiin. Osa kirjaan haastatelluista kokoomuslaisista tosin näkee Sipilän toimivan liikaa yritysjohtajan tavoin ja kohtelevan kokoomusta kuin hankalaa alihankkijaa. Ensi kevättä kirjan voi nähdä tähyilevän myös siinä mielessä, että kokoomuksen ja keskustan 2000-luvun hallitusyhteistyöstä kirjoitetaan pääosin myönteiseen sävyyn. – Hän on minusta aktiivisin pääministeri minun suhteeni. Henkilökohtainen keskusteluyhteys ja keskinäinen luottamus toimivat. – Demarit päsmäröivät koko ajan päälle ja tuntui siltä, että he toimivat kateuden voimalla. Pääministeri Juha Sipilä saa kehuja varsinkin Niinistöltä. Kokoomuksen avainpoliitikkoja YliHuttula jututti useita kertoja. Ainakin siinä tuodaan vahvasti esiin, että kokoomus on nyt menossa kohti parempaa. Jan Vapaavuori kuvaa Vanhasta hienoksi ihmiseksi. Hän haastatteli kirjaansa varten yli 70:tä poliitikkoa ja taustavaikuttajaa. AnnukkA kAArelA Tuomo Yli-Huttula: Presidentti ja porvarivalta. Vanhanen paheksuu kirjassa kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaalien Sari Sairaanhoitaja -kampanjaa, mutta pitää sitä kuitenkin pienempänä pahana kuin neljää vuotta demarien kumppanina. SDP:n nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne on kokoomuslaisille niin epämieluisa, että puolue yritti pelata demarien puheenjohtajavaalissa Jutta Urpilaisen pussiin aikaistamalla tietoa Turun telakan pelastamisesta. Uutuuskirjassa toivotaan jatkoa kokoomuksen ja keskustan hallitusyhteistyölle Porvarikuhertelua ja demaritraumoja. Matti Vanhasen mukaan aika SDP:n kanssa hallituksessa oli kauhun tasapainoa. Niinistön mukaan Sipilää moititaan turhaan passiiviseksi. Jopa presidentti Sauli Niinistö antoi vastoin tapojaan haastatteluita kirjaa varten. Katainen kehuu, että yhteistyö Vanhasen kanssa oli saumatonta. – Vanhanen oli hallituksen sisäisessä työskentelyssä erinomainen, reilu ja asiaorientoitunut pääministeri. Tuloksena on yllättävän rehellistä avautumista ja railakasta lähihistorian ruodintaa. Häntä luonnehditaan pääministeriksi, joka oli lojaali kaikille hallituspuolueille ja ministereille. Ainakin kokoomusleirissä toivotaan nähtävästi keskustan ja kokoomuksen yhteyden – Yli-Huttulan sanoin porvarikuhertelun – jatkuvan jälleen ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Maltillinen Orpo on jopa Niinistön mieleen, eikä kenelläkään muullakaan ole hänestä pahaa sanottavaa – tai ainakaan sitä ei tuoda julki. Ainakin Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori ja Jyri Häkämies tuntuvat polttaneen siltansa suuntaan jos toiseenkin. Se on pitänyt venettä pinnalla, Orpo toteaa. Otava, 429 s. 5.10.2018 11 Tuomo Yli-HuTTulan keskiviikkona ilmestynyt kirja Presidentti ja porvarivalta antaa karun kuvan kokoomuksen sisäisistä suhteista. Petteri Orpon mukaan neuvottelut Sipilän kanssa ovat välillä hankalia, mutta pääministerin ja valtiovarainministerin välit ovat tästä huolimatta hyvät. Ristiriitoja ja yhteistoimintaa tasavallan sisäpiirissä. Matti Vanhasta kirjassa suorastaan ylistetään. Kirjan kirjoittaja Tuomo Yli-Huttula on entinen toimittaja, joka työskentelee nykyään Finanssiala ry:ssä lobbarina. Kirjassa muistutetaan, kuinka sekä keskusta että kokoomus ovat vuorollaan olleet hallituksessa hätää kärsimässä SDP:n kanssa. jos sote saadaan maaliin, jäävät tunnelmat nykyisestäkin hallitusyhteistyöstä kirjan mukaan plussan puolelle. Sipilästä on ihan väärä kuva julkisuudessa, Niinistö korostaa. Nimettömänä pysyttelevä keskustalainen ex-ministeri kuvaa hallitusyhteistyötä demarien kanssa suorastaan traumaattiseksi. Orpon mukaan Sipilän vahvuudet ovat pragmaattisuus ja uudistushakuisuus, jotka hän laskee tämän yrittäjätaustan ansioiksi. Kirjan mukaan erimielisyydet puolueen sisällä ovat aitoja eikä kysymys ole tarkoituksellisesta kaksilla vankkureilla ajamisesta, vaikka media ja kilpailevat puolueet sitä usein epäilevätkin. Hän ei provosoitunut ja veti kotiinpäin erittäin vähän. Myöskään Niinistöä ei silitellä pelkästään myötäkarvaan. Yhteistyö kokoomuksen kanssa oli kuin seesteinen kotisatama vaalirahaskandaalista ja finanssikriisistä huolimatta demariyhteistyön jälkeen. Nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo esitellään kirjassa hyvin positiivisessa valossa
Luvian avomerikasvattamo on toiminut 200 000 kilon koeluvalla, ja nyt varsinai HellekeSän aiheuttama tavallista huonom pi kasvuvuosi ei ole isossa kuvassa suurin kysymys kotimaisella kalankasvatus alalla. Alun perin Luvialle haettiin miljoonan kilon lupaa. Kalojen talvisäilytyspaikka rannassa vapaaajan asutuksen lähellä lienee suurin syy siihen, miksi sen ympäristöluvasta on vali tettu Vaasan hallintooikeuteen. Kalanviljelyn katse omilla ulapoilla Tuhansien ostolohien maa voisi tuottaa enemmän kalaa omaan pöytään. – Suomeen ostetaan vuosittain 350 mil joonalla eurolla kalaa, joka voitaisiin yh tä hyvin tuottaa itsekin, Luonnonvarakes kuksen tutkija Markus Kankainen sanoo. Selällä olosuhteet ovat toisinaan karut. Rantaan on kymmenen kilometriä, ja lännen puolella tulee ensimmäisenä vastaan Ruotsi. Lisäksi kunnat, kaupungit ja valtio voi sivat hakea ympäristö ja vesitalouslupia nen kas vatuslupa myönnettiin 600 000 kilol le. ValtioneuVoSton kärkihankkeen suositus ten perusteella kalanviljely pyritään otta maan aiempaa paremmin mukaan maa kuntakaavan ja merialueen suunnitteluun. TeksTi: sami korkala. Suuria kasvatuslaitoksia ohjataan suunni telmallisesti avomerelle päin. luVialaiSen Offshore Fish Finlandin (OFF) kasvattamo on selkeästi avomerellä. Kustavin avomerikasvattamo tuottaa vuo dessa noin 300 000 kiloa kalaa ja hakee lupia suuremmille määrille, koska ympäristövai kutuksia ei ole havaittu. Nykyisin Luotonen käy päivittäin veneellä tykittämässä kaloille re hua. – Näillä tuotantomäärillä ei vielä kannata tehdä suurempia investointeja, OFF:n toimi tusjohtaja Jyri Luotonen sanoo. Ratkaisu saattaa löytyä avomerikas va tuk sesta. – Matkaa tulee suuntaansa 40 minuuttia. Ihanteelli nen ympäristö merikasvatukselle olisi sopi van suojainen paikka, missä tarpeeksi suu ri vesi massa ja virtaukset hälventävät ympä ristövaikutukset. Esimerkiksi automaattinen ruokintalautta odottaa hankintaansa. 12 5.10.2018 Ilmiöt alueil leen. Oulun Haukiputaan edustalla on lupa mil joonan kilon kasvattamolle, mutta siellä toi minta ei ole pääsyt vielä käyntiin. Se on kädenojennus yrittäjille, jotka säästyvät lupaprosesseilta. Suomalaisten ruokalautasilla suurin osa kalasta on tuontitavaraa, vaikka kotimaiselle tuotannolle olisi kysyntää, tilaa ja tekijöitä. – Esimerkiksi Uudenkaupungin ja Luon nonvarakeskuksen yhteistyönä ollaan käyn nistämässä hanketta, jossa tavoitteena on tarkastella, miten kaupunki voisi tukea elinkeinotoimintaa esimerkiksi hakemal la vesialueilleen lupia ja ottaa kalaviljelyn huo mioon muun muassa kaavoituksessa, Kankainen sanoo. Innokkaita ja osaavia kalatalous yrit tä jiä sekä kalankasvatukselle sopivia paikkoja riittäisi enempäänkin kuin kol meen myönnettyyn avomerikasvatus lupaan
Suomen Kalankasvattajaliitto ry Ka ri Ku ja la. Kirjolohen mä tiä tuotettiin elintarvikkeeksi noin puoli miljoonaa kiloa. Kuivalla maalla toimivat kiertovesilai tokset eivät ole riippuvaisia luonnon olo suhteista, mutta energiasta ja tekniikan toiminnasta kylläkin. Vil jellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoo naa kiloa, joka on lähes sama kuin kolme na edellisenä vuotena. Kas vatustapojen yhdistäminen toimii hyvin. Erikokoisia kalan poikasia, vasta kuo riu tu neet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatko kas va tuk seen yhteensä noin 50 miljoo naa yksilöä. Vuonna 2017 Suomessa toimi 284 kalanviljelyyritystä. – En näe kiertovesilaitoksia merikasva tuksen vaihtoehtona, pikemminkin ne ovat hyviä käytäntöjä omassa tuotantoympäris tössään. Kirjolohta tuotettiin 13,6 miljoo naa kiloa, mikä on yli 90 prosent tia koko ruokakalatuotannosta. – Täällä Suomessa voi olla vaikea ym märtää, että asia on myös tilakysymys. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 79,8 miljoonaa eli noin 10 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2016. Kokonais tuotannon määrä oli noin 0,2 mil joonaa kiloa suurempi kuin vuon na 2017. Norjasta tuodaan suurin osa Suomen ruo kalohesta, ja norjalaisen kalan hinta määrit tää myös kotimaisen kalan hinnan. Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2017 oli 70,3 miljoonaa euroa ja siian 7,4 miljoonaa euroa. Kilol la rehua kala kasvaa melkein saman verran, kun esimerkiksi naudalla ja sialla hyötysuhde on monta kertaa huonompi. Huomattava ruokakalan tuo tannon arvon nousu selittyy kir jolohen aiempaa korkeammalla tuottaja hinnalla (5,63 e/kg) Ruokakalan lisäksi kalaa viljel lään myös is tutettavaksi luonnon vesiin. Maailmalla niillä on ollut kannattavuus ongelmia, mutta tekniikkaa ja kasvatus suomessa Kasvatettiin vuonna 2017 noin 14,6 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Poikastuotantoon ja arvokkaam pien tuotteiden kasvatukseen kiertovesilai tokset sopivat silti hyvin, kunhan veden laa tuun liittyvät haasteet hallitaan, Kankainen sanoo. Maailman merillä tilaa riittää ruokatuo tannolle, Kankainen kertoo. Lähde: Luonnonvarakeskus Vesiviljely Suomessa Näillä tuotantomäärillä ei vielä kannata tehdä suurempia investointeja. Esimerkiksi Norjassa poikaset kasvate taan jo suurilta osin kiertovesilaitoksissa ja siirretään merelle jatkokasvatukseen. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja, taimenta, nieriää, sampia, kuhaa ja ankeriasta viljeltiin yhteensä noin 0,2 mil joonaa kiloa. Lämpimissä vesissä kasvatuskaloja täytyi pitää paastolla, jotta ne eivät kärsi hapenpuutteesta. suomessa on vastikään aloittanut toimin tansa kaksi suuremman luokan kiertovesi kasvattamoa Ahvenan maalla ja Varkaudes sa. Kiertovesikasvatus ei ole kilpailu kykyistä verrattuna suuriin merikasvatus yksiköihin. 5.10.2018 13 käytäntöjä kehittämällä kasvatusta pyritään tehostamaan. KalanKasvatuKsen rooli maailman ruoka tuotannossa on jo suurempi kuin kalaste tun kalan ja nousee entistä tärkeämmäksi
14 5.10.2018 Maailman kuvat Häirintäpaljastus. YK:n mukaan noin 190 000 ihmistä tarvitsee nopeasti humanitaarista apua alueella. Ruotsia pitkään ravistellut Nobel-kohu sai uuden käänteen, kun skandaalin keskiössä ollut Jean-Claude Arnault tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen raiskauksesta. epäreilu voitto. Brittiläinen Hamilton oli itsekin aidon pahoillaan tilanteesta. Koonnut: samuli vänttilä Bay Ismoyo / AFP Photo / Lehtikuva. Conway myös puolustaa häirintäsyytösten kohteena olevaa korkeimman oikeuden tuomariehdokasta Brett Kavanaugh’ta. Kisaa johtanut Bottas joutui Mercedes-tallin käskystä päästämään ohitseen MM-sarjaa johtavan tallikaverinsa Lewis Hamiltonin. tuomio raiskauksesta. Kaksikkoa onnitteli presidentti Vladimir Putin. Ihmiset katselivat järkyttyneinä raunioita Sulawesin saarella Indonesiassa. Päätöksen myötä ruotsin kieltä ja kulttuuria vaaliva Ruotsin akatemia voi aloittaa yritykset kolhiintuneen maineensa palauttamiseksi. Suomalaista formulakuskia Valtteri Bottasta ei paljon naurattanut palkintojenjaossa F1-osakilpailussa Venäjän Sotshissa. Presidentti Donald Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway paljasti joutuneensa seksuaalisen häirinnän uhriksi. Arnault aikoo tosin valittaa tuomiostaan. Saarelle iskenyt tsunami vaati ainakin 800 ihmisen hengen. täystuHo. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Hän ei kuitenkaan kokenut ristiriitaa siitä, että Trumpia on toistuvasti syytetty seksuaalisesta häirinnästä
Viljantuottajien liiton puheenjohtajan Paveli Skurihinin mukaan Venäjä suunnittelee tämän vuoden aikana myyvänsä 30 miljoona tonnia vil jaa ja saavansa siitä vajaat yhdeksän miljar dia dollaria. Asiantuntijoiden mukaan tämä riittää sekä leivän leipomiseen että kotikaljan ja alkoholin tuotantoon. Ostamme ulkomailta 15 prosenttia kurkuista, 60 prosenttia tomaateista ja 50 prosenttia ome noista. KoSKa myymme pääsääntöisesti vehnää, viljeli jämme alkoivat kylvää sitä aiempaa enemmän. Otollisista olosuhteista huolimatta myymme tämän vuoden aikana kymmenellä miljoonalla tonnilla vähemmän viljaa kuin viime vuonna. Maatalousmi nisteriön ennusteen mukaan korjaamme tänä vuonna 20 miljoona tonnia perunaa. Koska emme osaa säilyt tää perunaa, menetämme vuosittain 25 prosent tia perunasadosta ja jalostamme vain yhden pro sentin. Ostamme vain varhaisperunaa keväällä. Kotimaista perunaa meillä riittää. Perunaamme ostavat pääosin KeskiAasian tasavallat. Se ei merkitse Venäjälle katastrofia. Tämän vuotinen sato sekä 20 miljoonaa tonnia viime vuodelta jäljelle jäänyttä viljaa riittävät täysin sekä kotimaan tarpeisiin (70 miljoona tonnia) että vientiin. Hinnat nousevat säännöllisesti, mutta palkanko rotuksia ei ole ollut neljään vuoteen. Kalaa, nau danlihaa, makkaraa ja juustoa ostamme vain juhlaaikoina. Tänä vuonna sää aiheutti viljasadolle ongel mia. Vehnä jauhot, auringonkukan siemenet, pähkinät ja orgaaniset väriaineet heikentävät leivän makua. Lyhyesti sanottuna meillä ei ole elintarvike pulaa, mutta rahapussimme tyhjenee nopeasti. Koska meillä ei ole kotimaista siemenpe runaa, ostamme 80 prosenttia siemenperunasta Saksasta ja Hollannista. Me ostamme sitä, mikä vie lä on halpaa, eli vihanneksia, sian ja kananlihaa, makaroni tuotteita ja ryyniä. Viljalla on kysyntää, ja sen hinta on melko hy vä. Minus ta maukasta ja terveellistä ruisleipää löytää vain Suomesta. Viime vuonna myimme 40 miljoo naa jyvätonnia. 5.10.2018 15 Wall Street Journal uutisoi viime viikolla, että Venäjän viljaviennin kasvu aiheuttaa Yhdysval tojen viljantuottajille suuria tappioita. Ruisleipä on meillä huonolaatuista. Rukiin kylvöalaa supistetaan jatkuvasti, kos ka vehnä tuottaa enemmän voittoa. Lisäksi työt tömyys kasvaa, minkä vuoksi venäläiset ovat al kaneet säästää ruokamenoissa. Tänä vuon na korjaamme vain kolme miljoona tonnia ruis ta. Siksi vihannekset ja hedelmät ovat tal vella kalliita. 12–13 mil joona tonnia tulee kotimaan tarpeisiin, ja muu menee vientiin. Venäjä on tällä sektorilla Yhdysvaltoja edellä jo toista vuot ta peräkkäin. Tästä syystä viljasato on tänä vuonna 110 miljoo naa tonnia, mikä on 30 miljoonaa tonnia vähem män kuin viime vuonna. Tätä on ehkä vaikea uskoa, mutta venäläiset köyhtyvät nopeas ti. Tämän vuoden aikana korjaamme vehnää 64,4 miljoona tonnia, mikä on yli puolet koko vilja sadosta. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Köyhtyvät venäläiset säästävät ruokamenoissa. Halukkaiden ostajamaiden luettelo kasvaa, ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota aut taa. Vaikka Venäjä on perunantuotannossa kol mannella sijalla Intian ja Kiinan jälkeen, tä mä ei ole syy ylpistyä. Etelässä sijaitsevat alueet, jotka tuotta vat pääosan viljastamme, kärsivät kuivuudesta. JoS olemmeKin oppineet viljelemään jyvää, sa maa ei voi sanoa hedelmistä ja vihanneksista
Oli miten oli, viisi laudaturia vain 17vuotiaana kirjoittaneen lahjakkaan nuorukaisen suvaittiin lopulta lähteä yli opistoonkin, kunhan pääaine oli se ainoa oikea: maa ja metsätaloustiede. Sukutilan hoi to on edelleen sydämen asia. – En ollut mikään mukava oppilas. Kehu mista niissä kyllä onkin, hän tuumaa. alirisTniemen isäntä ei ole mikään kan sanvillitsijä, mutta asiantuntija ja ihmis ten asioiden hoitaja hän on. 16 5.10.2018 Henkilö TavanomaisTa lämpimämpi syyskuu hel lii Sauvossa sijaitsevan Aliristniemen tilan pihapiiriä, kun sen järjestyksessä kolmas isäntä, neljännen kauden kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) astelee maillaan. Aika pian Kiviranta kuitenkin alkoi kurkis tella aidan yli ja kirjoittautui ensin Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen ja Esko Kiviranta on kotonaan niin sukutilansa pelloilla kuin Smolnan saleissa. Aikoinaan oli selvää, että ison talon ainoas ta pojasta tulee tilalle isäntä. Isänsä sairastuttua ja kuoltua hän ot ti tilan haltuunsa vain 21vuotiaana. Syntymäpäivälahjaksi saadut omena puut notkuvat hedelmistä, naapurin lam paat määkivät laaksossa Sauvonlahden rannoilta padotuilla pelloilla. – Meidän tehtävämme on viedä halli tuksen esitykset läpi ja kehua niitä. Juristikansanedustaja tuntee verolain säädännön kiemurat, mutta ymmärtää myös tosielämän haasteet. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Talonpoika kansanedustajan saappaissa. Kou lunkäyntiä Kiviranta sai omien sanojen sa mukaan jatkaa tasaarvosyistä, koska muutamaa vuotta vanhempi siskokin oli päästetty opintielle. Siitä saakka hän on viljellyt maita ensin opin tojen ja sitten töiden ohella. Kertoo käyvänsä hyvillä mielin syksyn istuntokauteen. Sen näkee konkreettisesti vaikkapa huolella hoide tuista vanhoista rakennuksista. Lisä ala tosin edellytti taistelua niin seutukaa van, lintujensuojeluohjelman kuin Natu rankin kanssa. Ja kyllä maatalous nuorta Eskoa veti kin. Patoaminen oli kuuden isännän kova urakka, mutta lopputuloksena saatiin lä hes sata hehtaaria uutta peltomaata. – Alue oli alun perinkin selvää peltoa ja olisi mennyt muussa käytössä hukkaan, Kiviranta painottaa ilmeisen tyytyväisenä saavutukseensa. Luul tavasti opettaja päästi minut yhden luokan yli siksi, että olisi saanut olla rauhassa, Kivi ranta väittää naama peruslukemilla. Sisällä keltaisen, 1850lu vulla valmistu neen päärakennuksen salissa äidin perin tökello mittaa aikaa, kuten on tehnyt jo yli sata vuotta. Kiviranta myhäilee antiikkinojatuo listaan
– Sukutilana tämä on aika nuori, Kiviranta toteaa. Aliristniemen tilan hankkivat aikoinaan Esko Kivirannan isovanhemmat. Harvalla enää on mahdollisuus asua tällaisessa rauhassa. 5.10.2018 17 Tämä paikka merkitsee minulle juuria. Takana näkyy päärakennuksen vieressä seisova entinen väentupa.
– Ainoa kunniakas vaihtoehto olisi maksaa ne viljelijöiden vuonna 2015 te ke mien valintojen pohjalta. – Saatan lainata Liisa Jaakonsaaren lanseeraamaa slogania: Kokemus on etu.. Jo Kivirannan opiskelukaveri Viikissä totesi tämän olevan sielultaan selvä juristi. Kivirannan kynästä ovat lähteneet jo lähes 30 vuoden ajan myös Maatilaverotus-teoksen ajantasalähetykset. – Maataloudessa on monentasoista ongelmaa. Sopua täytyy yrittää rakentaa. Kivirannalla ne ovat olleet taustastakin johtuen maaja metsätalous sekä talousja veropoliittiset kysymykset. – Kyllä ihmisillä on monenlaisia asioita. Toimeksianto on raju, sillä vuosittainen maataloustulo on Suomessa ollut pitkään enintään 400 miljoonaa euroa. 18 5.10.2018 sitten kauppakorkeakouluun. Siitä tuli aika hyvä kombinaatio. – Aikoinaan viljelijöillä oli tulovero-ongelmia. Kansanedustaja intoutuu perustelemaan pitkään, miksi metsätalous ei ole sijoi tustoimintaa vaan yrittäjyyttä. Yhteydenottoihin hän vastaa aina. Kehyksessä rahoja ei kuitenkaan ole näkynyt. Asiantuntemustaan Kiviranta on voinut vuosien varrella käyttää monien viljelijöiden hyväksi ja tuskin on väärin sanoa, että myös koko isänmaan hyväksi. Ylipäätään hän on eduskuntatyössä pyrkinyt noudattamaan Matti Vanhasen neuvoa, jonka mukaan jokaisella kansanedustajalla pitäisi olla pari kolme asiantuntemusaluetta, joista tietää vähän enemmän. Ehkäpä verooikeu den omituisien koukeroiden valossa maailma vasta hauskana näyttäytyykin. Akuuttina asiana Kivirantaa huolestuttaa, miten käy ympäristökorvausten maksatuksen rahastokauden viimeisenä vuonna 2020. Mielestäni ratkaisua ei pidä lykätä, vaan asiasta tulisi tehdä periaatelinjaus. eräs asia , johon Kiviranta toivoisi muutosta, on ansiosidonnaisen työttömyysturvan siirtäminen kokonaan valtion pussista Ei ole viisasta tietoisesti ärsyttää ketään. – Harvoin tosin on hetkiä, jolloin edes luu lee suoraan vaikuttavansa asioihin, hän myöntää. Smolnassa hän uskoo vaikuttaneensa ratkaisevasti myös siihen, että metsätalouden harjoittajille saatiin yrittäjä vähennys. Nyt niitä ei valitettavasti monella enää ole, Kiviranta huomauttaa kuivasti. ViiMe hallitusneuvotteluissa Kiviranta kirjoitti hallitusohjelmaan kirjauksen osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaudesta. 500 miljoonan lisäpotillakaan ei päästäisi tilanteeseen, joka maataloudessa vallitsi ennen Euroopan unioniin liittymistä. Kiviranta viittaa pääministeri Juha Sipilän Reijo Karhiselle antamaan tehtävään nostaa vuosittaista maataloustuloa 500 miljoonalla eurolla. MTK:ssa työskennellessään hän piti suosituiksi tulleita veropäiviä ja auttoi viljelijöitä verohaasteissa. Kulunut kesä on ollut Aliristniemessäkin poikkeuksellinen. Yksityiskohdat ja perustelutaito hänellä totisesti ovat hallussaan, kuten juristille sopiikin. – Olen valikoinut valiokuntia sillä perusteella, että ehdin käydä kokouksissa muutenkin kuin vain työntämällä nenäni sisään ja lähtemällä saman tien seuraavaan kokoukseen, hän sanoo. Esko Kiviranta aikoo asettua ehdolle kevään eduskuntavaaleihin, vaikka moni pitkäaikainen kollega luopuu. Silloin maataloustulo oli vuodessa tuhat miljoonaa euroa. Tämän vuoden kadon lisäksi on pitkän kehityksen tuloksena aiheutunut huono perustilanne. Tutkinnot hän lopulta suoritti oikeustieteellisestä ja maaja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta. Siihen sanayhdistelmään ei välttämättä assosioidu leppoisuutta ja humoristisuutta. Joskus ihmettelen, miten tässä maailmassa ollenkaan voi pärjätä ilman lakimiestutkintoa, Kiviranta sanoo vain puoliksi leikillään. Juristiedus tajan puhelin soi taajaan, ja vähintään hyviä neuvoja on tarjolla lähes pulmaan kuin pulmaan. aiKa Monen valiokunnan kokoonpanoon vuosien varrella kuulunut Kiviranta toimii tällä hetkellä valtiovarainvaliokunnan vero jaos ton puheenjohtajana ja on jäsenenä sekä työja elinkeinojaostossa että kuntaja terveysjaostossa. Syntyvä mielikuva ei kuitenkaan vastaa sohvapöydän ääressä hauskoja juttuja kertovaa, tuon tuosta naurunhyrinään herkeävää konkariedustajaa. Vastaavanlaista ei ole nähty
– Läpipääsy onnistuu vain kovalla jalkatyöllä. – Ei ole viisasta tietoisesti ärsyttää ketään. Jos en, sille ei voi mitään. Parhaimmillaan väkeä on ollut paikalla jopa 800. Siihen urakkaan hän on jälleen valmis. Lohikeitto, kiinnostavat puhujat, musiikki ja pullakahvit muodostavat kaikesta päätellen toimi van konseptin. Ääniä ei saa vain antamalla nimensä käyttöön, hän tietää. Olisi jännä nähdä, kuka sitä uskaltaisi vastustaa, Kiviranta hyrisee jälleen, mutta vakavoituu sitten. – Asiasta kehkeytyisi mielenkiintoinen salikeskustelu. Samalla tanhuilla kokoonnutaan joka vuosi kuuluisiksi käyneisiin kesäjuhliin. Isäntä saattaa toimittajat pihalle. Naakat eli sauvolaisittain hakkiset naksuttelevat taivaan alla. Ei olla oltu mitään pyhäkoulupoikia mekään. – Pitää yrittää herättää luottamusta enemmän kuin toisten puolueiden ehdokkaat. – Eduskunnassa sanansäilää käytetään väkevästi, mutta räväkämpiäkin puheita kuultiin esimerkiksi 1990-luvulla. Kiviranta jää pohtimaan, onko itse liiaksi kin tottunut vaikkapa kyselytuntien teatteriin. 5.10.2018 19 maksettavaksi. – En ehkä ole niin herkkä. Käytännössä valtio maksaa sen jo nyt lähes kokonaan. – Kai sitä on tarpeeksi hullu, Kiviranta myhäilee. Häntä jurppii se, että ammattijärjestöt antavat virheellisesti ymmärtää työttömyyskassoilla olevan ratkaiseva merkitys. Eduskuntaan Kiviranta pyrki ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa. Esko Kiviranta osaa vääntää vaikeat juridiset kiemurat kansantajuiseen muotoon. Sen vain sanon, että kyllä keskustakin on oppositiossa ollessaan osannut vuorostaan sanoa. Sopua täytyy yrittää rakentaa. – Toisaalta ajattelen, että ei auta pingottaa. n Joskus ihmettelen, miten tässä maailmassa ollenkaan voi pärjätä ilman lakimiestutkintoa. – Yksinkertaisena miehenä en pysty puhumaan monimutkaisesti, hän nauraa.. – Tämä paikka merkitsee minulle juuria. Jos kelpaan omana itsenäni, niin hyvä. Keskustan vaalimenestyksen reseptikin on yksinkertainen. Harvalla enää on mahdollisuus asua tällaisessa rauhassa. Meillä on täällä päin sellaiset perinteet. Monen kollegansa tavoin hän ei ole väsynyt edes eduskunnan kielenkäyttöön tai tapakulttuuriin. Palo jäi kytemään, ja seuraavat neljä vuotta Kiviranta ajeli ”kaiket yöt” Helsingin ja Varsinais-Suomen väliä, kävi kotimaakunnassa puhumassa ja esittäytymässä. Juureva maaseutu on istuttanut Kivirantaan kaiketi myös tietynlaisen suorapuheisuuden, joka pistää jälkikäteen välillä miettimään, tuliko sanottua liian selvästi. Ääniä tuli yli 5 000, mutta hän hävisi vaaliliitossa olleiden kristillisten viimeiselle läpimenneelle 250 ääntä
Liika hiilidioksidi karkaa ilmakehään ja lämmittää ilmastoa. Ilmastopolitiikkamme on erittäin kunnianhimoista, mutta myös mahdollista toteuttaa, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) paaluttaa. – Minkä tahansa valtion ilmastovaikutus on yhtä kuin päästöt miinus niiden sidonta. BIOS:n kritiikin jakaa muun muassa vihreiden kansanedustaja Satu Hassi. Hallituksen ilmastotoimet eivät kuitenkaan saa kaikkien kiitosta. Esimerkiksi BIOS-tutkimusyksikkö kertoo YK:n ilmastosopimuksen seurantaan viittaavassa raportissaan (5.9.) metsien hakkuiden vesittävän Suomen kaikki ilmastosaavutukset. Puut sitovat hiiltä itseensä niin, ettei hiilidioksidi pääse vapautumaan ilmakehään, joten jos metsiä hakataan, hiilinielutkin pienenevät. 20 5.10.2018 TeksTi: Lauri HeikkiLä pelastavatKO Metsät maapallon. Pariisin ilmastosopimus katsoo, että viimeistään vuoden 2050 jälkeen hiilidioksidipäästöjen on oltava tasapainossa sen kanssa, miten ne saadaan sitoutettua metsiin, kasveihin ja maaperään. – Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa maa maailmassa, joka on asettanut tavoitteensa hiilineutraaliudesta jo vuoteen 2045. Ilmiöt. Ilmastopolitiikassa käydään jatkuvaa vuoropuhelua luonnontieteen kanssa. Vaikka saavutusten mittaaminen ja ennakointi on tieteen tehtävä, poliitikot vastaavat siitä, että tavoitteisiin päästään. Muual la tavoite menee vuosisadan jälkipuoliskolle. Hallitus on pyrkinyt hakkuita edistäessään hyvin aktiivisesti sivuuttamaan sen tosiasian, että nielujen pieneneminen on ilmastolle yhtä paha asia kuin päästöjen kasvu, Hassi varoittaa. Poliitikoilla ja tutkijoilla on monenkirjavia näkemyksiä siitä, mikä on hakkuiden ja kasvavan metsän riittävä taso ilmastonmuutoksen uhatessa
5.10.2018 21 Hiilen vuotuinen kierto maapallolla Ilmakehän hiilimäärän kasvu on 4,3 ± 0,1 gigatonnia eli miljardia tonnia hiiltä vuodessa. Maankäytön muutokset 0,8 ± 0,5 Metsäja kasvillisuusnielu 2,6 ± 0,8 Nielu valtameriin 2,6 ± 0,5 Fossiiliset polttoaineet ja sementti 8,6 ± 0,4 Shutterstock. Fossiiliset varannot Lä ht ee t: Le Q ué re at al 20 13 ; CD IA C D at a; N O AA /E SR L D at a; G lo ba l Ca rb on Pr oj ec t 20 13 . Hiilimäärät on laskettu vuosien 2003–2012 keskiarvona. M et sä yh di st ys 20 14 . G ra fii kk a Pe kk a Ka up in ja H an ne s M än ty ra nn an pa m fle tis ta H ak at a va i sä äs tä ä – m et sä t ja ilm as to nm uu to s
Lähteet: www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/06/Liite_Suomen_metsavaratietoja.pdf, Pekka Kauppi ja Hannes Mäntyranta: Hakata vai säästää – metsät ja ilmastonmuutos. Koivu on havupuihin verrattuna aivan erilainen laji, sillä sen elinkaari on lyhempi. Se on nuorena elinvoimainen ja hyvä selviytyjä, mutta vanhaa kuusta uhkaavat sienitaudit ja hyönteistuhot. 22 5.10.2018 Velvollisuutemme on viedä metsäja energiatekniikan osaamistamme muualle. Lähde: Pekka Kauppi, Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Suomen metSävaratietoja ” ” ” Puuston tilavuus milj. Mänty on puulaji, jonka kanssa on oltava nuoruusvaiheessa tarkkana. Sen sijaan puuston tilavuus on samassa ajassa liki kaksinkertaistunut 1 385 miljoonasta kuutiometristä 2 464 miljoonaan kuutiometriin. Sienitaudit saattavat iskeä ja varjoon jääminen voi olla puulle tuhoisaa. Metsäyhdistys 2014. Pohjois-Suomessa metsien keskikasvu on alle puolet EteläSuomen metsien keskikasvusta lyhyemmän kasvukauden, kylmän ilmanalan ja huonomman maaperän vuoksi. Puuston keskitilavuus m 3 /ha 1921–1924 1951–1953 2009–2013 2014–2016 61,8 70,3 103,5 108,2 Lä hd e: Lu ke. Vuosina 1921–1924 maapinta-alaksi mitattiin 30,54 miljoonaa hehtaaria ja vuosina 2014–2016 30,39 miljoonaa hehtaaria. m 3 1 200 1 000 800 600 400 200 1921–1924 1951–1953 2009–2013 2014–2016 m än ty ku us i ko iv u 1921–1924 kaikki lehtipuut on tilastoitu koivujen määrään. Vanhana mänty on keskimäärin erittäin terve puu. Kuusen kanssa asia on toisin päin. Elinkaarensa lopussa koivukin on altis sienitaudeille. m uu le ht ip uu Suomalaismetsän maapinta-alassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana
Markkinapuolel la tarvitaan taloudellisia kannustimia. Pitkän käyttöiän tuotteet sitovat hiiltä koko elin kaarensa ajan, joten puuta pitäisi käyttää enemmän esimerkiksi rakentamisessa ja huonekaluissa. – Se, mikä on tarpeeksi hiilensidontaa Suomelle, riippuu siitä, miten päästöjen vä hentämisessä ja nielujen kasvattamisessa onnistutaan globaalisti ja mitä tasoa pide tään Suomelle riittävänä. soimakalliolla on muutama vinkki myös poliitikoille. Met sänhoito takaa metsien säilymisen terveinä. Hassin mieles tä hallituksen keinovalikoimaan kuuluu liiaksi biopolttoaineiden suosiminen. YK:n maaraportti, johon myös BIOS viittaa, esit tää Suomen metsien hakkuiden pienen tävän hiilinieluja niin, ettei Suomi pääse ilmasto tavoitteisiinsa. Sellua voidaan käyttää esi merkiksi tekstiileissä, lääkkeissä ja muovin korvaajana, Hassi sanoo. m 3 /ha Puuston vuotuinen keskikasvu 19 51 –1 95 3 20 09 –2 01 3 20 14 –2 01 6 2,5 4,6 4,8 Lä hd e: Lu ke. On siksi myös velvollisuutem me viedä metsä ja energiatekniikan osaa mistamme muualle, Tiilikainen linjaa. Maailmalla on osaamisellemme pal jon kysyntää. Metsiä pitää suojella, sillä hakatun metsän hiili nielu palautuu hitaasti. Hän haluaakin asettaa fossiilisten käytölle selkeän takarajan. Teollisuudesta jää purua ja puun kuorta, harvennushakkuista läpimitaltaan pientä puutta, jolle ei ole muuta käyttöä. Globaalisti metsien hii linielu on enimmäkseen luonnontilaisissa metsissä, Soimakallio jatkaa. – Moni eurooppalainen tutkija va roittaa, että jos metsiä hakataan liikaa bioener giak si, niin vuoteen 2050 mennessä ilmastovai kutukset voivat olla jopa kolminkertaiset verrattuna kivihiilen vaikutuksiin. Se on tarpeellista, sillä EU:n ilmas totavoite vastaa nyt suunnilleen lämpene misen rajoittamista kolmeen asteeseen, mikä ei ole riittävää. Be tonin ja sementin valmistus tuottaa päästö jä, mutta puumateriaalit tekevät rakennuk sista hiilivarastoja, Tiilikainen toteaa. – Samoin pitää pyrkiä minimoimaan puun jalostuksessa aiheutuva päästöt, pi tämään puun sisältämä hiili mahdollisim man hyvin pois ilmakehästä ja käyttämään puuta sellaisissa kohteissa, joissa puun käy tön avulla voidaan välttää uusiutumatto mien raakaaineiden käyttöä. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin yliopis ton ympäristöprofessori Pekka Kauppi kir joittaa Metsäkeskuksen tammikuisessa ra portissa, että hakkuiden rajoittaminen tu lisi jopa lisäämään päästöjä, varsinkin jos hakkuut vain siirtyisivät Suomesta muualle. – Sivutuotteet kannattaa käyttää bioener giaksi. Tästä voitaisiin alkaa rakentaa metsitys ohjelmaa, jolla Suomen metsäpin taalan säilyminen voidaan varmistaa. Erikoistutkija Sampo Soimakallio Suo men ympäristökeskuksesta näkee, ettei il mastopolitiikassa ja tieteessä pidä teh dä liian nopeita johtopäätöksiä, sillä ilmas ton toiminnassa ja hiilinieluissa on niin monia muuttujia, jotka linkittyvät toisiin sa. – Puukuutiosta pitäisi saada aina nykyis tä selvästi parempi hinta. 5.10.2018 23 Hassin mielestä on hyvä, että hallitus pyrkii lisäämään uusiutuvan ener gian osuutta, mutta hänen mielestään metsä pohjaisella bioenergialla on suunnitelmis sa liian suuri rooli. Tiilikainen visioi seuraavalle hallitus kaudelle uudenlaista metsitysohjelmaa. – Hiilen sidonnan edistäminen tarvitsee tutkimusta ja kehitystä paitsi hiilen sidon taan liittyen, myös sidotun hiilen mittaami seen ja arviointiin liittyen. – Biodiversiteettikato on huomattavaa, joten siinä mielessä metsien käyttö ei tai da oikein missään olla ekologisesti kestä vää. Puumassaa, jolla ei ole muuta käyttöä, on järkevää käyttää polttoaineisiin, Tiilikainen sanoo. Samalla on varmistettava, että met sien hiilinielutaso säilyy lähivuosina ja vuosi kymmeninä. Ympäristöministeri Tiilikainen huomaut taa, että metsiä tulee myös käyttää, jotta hiilensidonta säilyy hyvällä tasolla. – Puurakentamisessa on tulevaisuus. – Tiilikaisen johdolla Suomella oli raken tava rooli Pariisin sopimusta solmittaessa. Nämä riippuvat kansainvälisestä ilmastopolitiikasta ja EU:n sisäisestä taakanjaosta. Liikenteen säh köistäminen sekä autoissa, raideliikentees sä että sähköpyörien avulla on toivottava askel seuraavalle hallituskaudelle, sähkö tekniikan lisensiaatti Hassi visioi. Hassi vaatii ripeitä politiikkatoimia, jotta liikenne saadaan sähköistettyä ja fossiilis ten polttonesteiden käytöstä voidaan luo pua. – Suomessa metsäpintaalaa ei oikein voi lisätä, mutta uskon, että voimme auttaa ke hittyviä maita parantamaan metsätilannet taan. Soimakallio huomauttaa ilmastotoimien olevan vahvasti kytköksissä toisiinsa. Puhuttaessa maailman ja Suomen met sien kestävästä käytöstä Soimakallio huo mauttaa, miten laaja ja abstrakti käsite kestävyys on. TuTkijoillakin on erilaisia näkemyksiä kestä västä metsien hiilensidonnasta. Kasvun mittausjakso on 5 inventointia edeltävää vuotta. iTsekin ympäristöministerinä toiminut Hassi on sitä mieltä, että Tiilikainen on edistänyt ilmastotoimia kansainvälisillä areenoilla kiitettävästi. n Pitkäjänteinen metsänhoito on parasta nielujen säilytyspolitiikkaa. – Globaalilla tasolla näin ei ole, sillä met siä hävitetään enemmän kuin talousmet siin sitoutuu hiiltä. – Metsiimme on kerääntynyt paljon ensi harvennustarvetta. Näin puuta käy tettäisiin kestävämpiin tuotteisiin. Pitkäjänteinen metsän hoito on parasta nielujensäilytyspolitiik kaa. – Biopolttoaineisiin kuluu niin paljon puumassaa, että ne on parempi rajata vain raskaaseen liikenteeseen. Puuntuotannollisesti Suomen met sien käyttö on siinä mielessä kestävää, että vuo sittain hakataan vähemmän kuin kasvaa, dosentti ja tekniikan tohtori Soima kallio sanoo. Hassi myös kiittää halli tuksen toimia pyrkiä eroon kivihiilen käy töstä, mutta moittii sitä, ettei turpeenpol tosta pyritä eroon. – Suomessa on muutama sata tu hatta hehtaaria maata, jonka viljelykäyttö on loppunut. Jos harvennuksia ei teh dä ajallaan, metsät altistuvat lumi, myrsky ja hyönteistuhoille. Sekä Tiilikainen että Hassi näkisivät mie luusti Suomen roolin kasvavan kansainväli sillä ilmastoareenoilla erityisesti suomalai sen teknologia ja metsäosaamisen pohjalta. Hän on myös EU:ssa asettunut tukemaan sitä, että unionin ilmastotavoitetta tiuken netaan. Jotta puun käyttö olisi mahdollisimman tehokasta ilmastonmuutoksen hillinnässä, on Soimakallion mukaan tärkeää onnistua minimoimaan puun korjuun metsien hiili nielua pienentävä vaikutus
24 5.10.2018 Suomessa on mielestäni edelleenkin liikaa insinöörimäistä ajattelua. Kulttuuri. – Design-antropologia voisi olla seuraava iso juttu suomalaisessa muotoilussa, Anna Haverinen sanoo
Eihän suurta osaa tämän päivän työnimikkeistä ollut olemassakaan vuosituhannen vaihteessa. suomessa humanistinen koulutus ei anna suoraa ammattipätevyyttä kuin muutamalle alalle. Kun olin itse valmistumassa maisteriksi, yliopistolta kehotettiin varautumaan työttömyyskortistoon joutumiseen, Haverinen hymähtää. Nykyisin suoraan ammattiin valmistava koulutus ei välttämättä ole autuaaksitekevää työelämän jatkuvan muutoksen takia. Haverinen kuuluu Suomen johtaviin digitaalisen kulttuurin asian tuntijoihin ja on kysytty freelancer-luennoitsija. TeksTi: sami korkala kuva: Jaakko marTikainen Muotoilua ihminen edellä Laitteet ja sovellukset on tehty käytettäviksi. 5.10.2018 25 Turkulaisella Taiste Oy:llä työskentelevä Anna Haverinen on tätä nykyä Suomen ainoa design-antropologi. Suunnittelussa ei pidä pelätä kokeilemista eikä yrityksen ja erehdyksen kautta löytämistä. ajaTuksen lailla toimivan tuotteen tai palvelun takana on useimmiten paljon tinkimätöntä työtä. suomalainen muotoilu (finnish design) on muodostunut käsitteeksi jo vuosikymmeniä sitten, mutta sen valovoima ei yllä kaikkeen suunnitteluun ja muotoiluun. Siinä missä jotkut tuskailevat työelämän lasikattoja, humanisti saattaa jäädä lasioven taakse yrityspuolen työpaikoista. Haverisen panos on ratkaisujen suunnittelussa merkittävä, sillä hän pystyy koulutuksensa ansiosta puhkomaan normaalin muotoiluajattelun pinnan. Inhimillistä kokemusta korostavan muotoilun voi nähdä tasa-arvoistavana ja maailmaa järjestävänä tekijänä. Palveluiden käytettävyyden hiominen vaatii paljon yhteistyötä asiakkaan, kehittäjän ja loppukäyttäjän välillä. Sen käsialaa ovat muun muassa taksialan digitalisoinut Valopilkku.fi ja Upmmetsani.fi nykyajan metsänomistajille. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2014 Porin yliopistokeskuksesta aiheenaan suremisen rituaalit verkossa. – Design-antropologina suunnittelun jokaiseen vaiheeseen ja yksityiskohtaan täytyy suhtautua kriittisesti nimen omaan inhimillisenä kokemuksena. Suomessa on mielestäni edelleenkin liikaa insinöörimäistä ajattelua, Haverinen sanoo. Käytettävyyttä ei tule väheksyä, sillä kovassa kilpailussa pienet asiat voivat lopulta olla ratkaiseva tekijä. Etnografisen tutkimusotteen avulla voidaan selittää perinpohjaisesti ihmisen toimintaa, tulkintoja ja käsityksiä – paljon paremmin kuin vaikkapa normaalin kyselytutkimuksen perusteella. PalvelumuoToilulla on tietysti muitakin ulottuvuuksia kuin pelkkä talouden vauhdittaminen, sillä muotoilu heijastelee aina myös arvoja ja arvostuksia. – Kaikista suurin ongelma tässä on mielestäni humanistien ajattelu omista mahdollisuuksistaan työmarkkinoilla. – Palvelumuotoiluun minulla ei ole varsinaisesti koulutusta, mutta sen rakentamisessa pystyy näköjään olemaan avuksi, kun hankkii aiheesta tietoa ja suhtautuu asioihin avoimin mielin. Antropologien osaamiselle löytyy sauma juuri siitä, että tuotteita ja palveluita kehitetään aiempaa enemmän asiak kaan ehdoilla. Siksi insinööri osaamisen oheen tarvitaan niitä, jotka ymmärtävät ihmistä.. Design-antropologiasta on hyvää vauhtia tulossa varteenotettava sivuhaara antropologiaan. – Humanistit voivat tuoda monelle alalle uusia lähestymiskulmia. Kosketusnäytöistä tuli nopeasti uusi normaali, mikä vauhditti arkipäivää helpottavaa digitalisaatiota huimasti. Esimerkiksi Applen kosketusnäytölliset tuotteet pyyhkäisivät alkuun vallankumouksen mobiililaitteiden maail massa vuosikymmen sitten. Ainakin Tanskassa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Skotlannissa alalla on maisteritason koulutusta. Itse asiassa antropologin koulutus on melkein yksi yhteen sen kanssa, mitä palvelumuotoilussa nyt kaivataan, Haverinen heittää. Taiste rakentaa asiakkailleen digitaalisia ratkaisuja. Lähteet: Antroblogi-blogi, Anna Haverisen kotisivut, Design Anthropology: Theory and Practice (Smith, Otto, Gunn). – Haluan uskoa, että olen vain toistaiseksi ainoa. – Design-antropologiaa viedään käytäntöön maailmalla koko ajan enemmän, Haverinen sanoo. Esimerkiksi saavutettavuus, esteettömyys ja helppokäyttöisyys lisäävät tasa-arvoa. Nykyajan palvelumuotoilussa tarvitaan kipeästi laadullista ja inhimillistä näkökulmaa, Haverinen sanoo. – Design-antropologia voisi olla finnish designin seuraava juttu. TaisTeella design-antropologin työnkuva piti lomittaa täydentämään muuta suunnittelua
Pelttari arvelee, että tuittupäisellä urheilijalla on saattanut mennä sukset ristiin Suomen valmennusjohdon kanssa. Tietokirjailija Hannu Pelttarin mukaan Kekkonen tavoitteli tosissaan paikkaa Pariisin vuoden 1924 olympialaisiin. Yleisurheiluasiantuntija Jarmo Mäkelä to teaa Pelttarin kirjassa, että nykyisellä floppitekniikalla ja kovalla alustalla Kekkonen olisi voinut ylittää 205–210 senttiä. 21-vuotiaana hän oli jo pitkälti kaljuuntunut. 26 5.10.2018 – Sadalla metrillä voi Kekkosesta ruveta jotakin toivomaan, sillä mies ei ole niin vanha miltä näyttää. Urheilulehden arvion mukaan ylitys oli niin reilu, että rima olisi jäänyt kannattimilleen myös viisi senttiä korkeammalla. Urheilijoiden himoitsemat maajoukkue-edustukset Kekkoselta jäivät kuitenkin puuttumaan. Näin mairittelevasti arvioi Urheilulehti keväällä 1922 Urho Kekkosen urheilijanlahjoja – ja vähemmän mairittelevammin hänen ulkonäköään. TeksTi: AnnukkA kAArelA Kirjat Kekkonen ponnisti urheilujohtamisen kautta politiikan huipulle Nuori Urho oli oikea urheilija Suomenmaan arkisto. Lahden SM-kisoissa hän nappasi korkeushypyn SM-kultaa ennätystuloksellaan 185 senttiä. Pelttari kirjoittaa pari viikkoa sitten ilmestyneessä Kekkosen kisat -kirjassaan, että tulosten valossa Kekkonen olisi ehdottomasti kuulunut kisoihin. Parhaat tulokset eivät tosin tulleet sadalla metrillä vaan korkeushypyssä, jossa hän voitti yhden Suomen mestaruuden ja kolme SM-pronssia. Tuleva presidentti oli muuttanut edellisenä syksynä Kajaanista Helsinkiin opiskelemaan ja osallistui Helsingin Kisa-Veikkojen kilpailuissa pikamatkoille. Tulos oli mestaruuskisaennätys ja paras Suomessa hypätty tulos sitten vuoden 1915. Urheilulehden toiveet eivät menneet hukkaan, sillä Kekkosesta kehittyi kovan tason kilpaurheilija. KeKKonen sisuuntui valitsematta jättämisestä niin, että oli olympialaisten jälkeen elämänsä kunnossa. Kekkonen käytti hypyissään alkeellista kierähdystekniikkaa. Hän voitti Helsingissä järjestetyt korkeushypyn olympiakarsinnat, vieläpä ylivoimaisesti. – Kova kuri ei sopinut Kekkoselle armeijassa eikä olympialeirillä, Pelttari kirjoittaa
Mäkelä vahvistaa Pelttarin arvion siitä, että Kekkosen kykyjä ei ole kaunisteltu yläkanttiin: hän todella oli kovan luokan urheilijalahjakkuus. Sen sijaan urheilusuhteet Ruotsiin katke sivat moneksi vuodeksi. Seuraavana keväänä nuorukainen nimitettiin Suomen Voimisteluja Urheiluliiton Kainuun piirin sihteeriksi. Pian Kekkosen johtajakyvyt huomattiin myös valtakunnallisella tasolla. – Kyllä hän olisi noussut korkealle politiikassa ilman urheilutaustaakin, mutta mitä ilmeisimmin urheilijuus nopeutti hänen poliittista nou suaan. Kekkosen ennätyksiä Yleisurheilun lisäksi Kekkonen harrasti jalkapalloa Kajaanin Kipinän joukkueessa. Pelttarin mukaan kuntoilija-Kekkonen ei koskaan kunnolla irrottautunut kilpaurheilija-Kekkosesta. KeKKonen ei olisi ollut Kekkonen, ellei hän olisi osallistunut hanakasti myös yleisurheilun luottamusja johtotehtäviin. Hannu Pelttari: Kekkosen kisat. Jo 13-vuotiaana hänet valittiin seuransa Kajaanin Kipinän johtokuntaan. 60 metriä 7,2 s 100 metriä 11,0 s (SM-hopea 1924) 110 metrin aidat 18,7 s 200 metriä 23,0 s 400 metriä 52,9 s korkeushyppy 185 cm (SM-kulta 1924) pituushyppy 664 cm kolmiloikka 14,06 m keihäänheitto 46,77 m kiekonheitto 33,67 m kuulantyöntö 11,53 m Suomenmaan arkisto. Peltta rin mukaan hän tuli laajan kansanosan tietoisuuteen nimenomaan urheilu johtajana. Kipinän puheenjohtaja hänestä tuli 16-vuotiaana. Vuonna 1915 Kekkosella (takarivissä toinen vasemmalla) oli vielä tukka tallella. Saman puheen voisi pitää 55 vuotta myöhemminkin. – Mittaaminen pysyi mielessä aina: kiloja, aikaa, askelpituuksia, portaita, kilometrejä. Jaoston johdossa Kekkonen ryhtyi ajamaan voimakkaasti sen aseman itsenäistämistä. Vuonna 1928 hänet valittiin SVUL:n yleisurheilujaoston puheenjohtajaksi. Kun hän 73-vuotiaana sai kuntotesteissä kuulla olevansa alle 40-vuotiaan miehen kunnossa, meno äityi yhä hullummaksi. – Sitä mukaa kuin työn helpottuminen ja elämän mukavuuksien lisääntyminen vähentää ruumiinliikunnan tarvetta, meidän on itseämme suojellaksemme lisättävä aktiivista liikunnan harrastustamme, hän paasasi. SUL:n johdossa Kekkonen joutui kovaan paikkaan, kun ruotsalaiset päättivät estää Paavo Nurmen osallistumisen Los Angelesin olympialaisiin vuonna 1932. Hän yritti hieroa sopua SVUL:n ja Työväen Urheiluliiton välille, jotta myös TUL:n urheilijoita olisi valittu arvokisoihin. Uudenvuodenpuheessaan 1963 Kekkonen otti esiin koneis tumisen ja automatisoinnin vaikutukset liikkumiseen. Ja hän oppi urheilujohtajana paljon sellaista, mille oli käyttöä politiikassa, Pelttari kirjoittaa. Presidentti puhui kuntoliikunnan puolesta ja näytti itse esimerkkiä hurjilla hiihtokilometreillään. Kekkonen työskenteli vim matusti, mutta ei saanut hanketta kumottua. Mäkelän mukaan Kekkosen lahjakkuus oli juoksupohjaista nopeutta ja yhden jalan ponnistusvoimaa, ei keskija ylävartalon voimaa. Urho Kekkonen ja urheilu. Kirjapaja, 229 s. Kekkonen toimi SUL:n puheenjohtajana pitkään, vuoteen 1947 asti. 5.10.2018 27 Mittaaminen pysyi mielessä aina: kiloja, aikaa, askelpituuksia, portaita, kilometrejä. Kun Suomen Yleisurheiluliitto vuonna perustettiin, Kekkosesta tuli itseoikeutetusti sen puheenjohtaja. Kirjailija arvioi, että Kekkonen käytti urheilutaustaansa poliittisen nousunsa apuna harkitummin ja tietoisemmin kuin mitä hän itse antoi ymmärtää. KeKKonen ei malttanut olla puuttumatta urheiluasioihin presidenttinäkään
Liian myöhäistä. Miltä kaikelta olisikaan säästytty, jos Kanervan kaverit olisivat toimineet vähän sukkelammin. Nyt vihreiden Ville Niinistö toi kielenkäyttöön mielenkiintoisen sanaparin puolustaessaan puoluetoveriaan Emma Karia. Lait vahvistaa tasavallan presidentti, jos vahvistaa. Kanerva oli jo ehtinyt vaihtaa puhelinnumeroita Tukiaisen kanssa. Kansaa edustaa eduskunta. – Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan, puhemies voi huomauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Oppositiopuoluetta rahalla ja retoriikalla tukevat ay-johtajat ovat julistaneet sodan tasavallan hallitusta vastaan. Sipilä puhui useasti iljetyksestään, ja sitä on siteerattu eri suunnissa epätarkasti, ja tästä varmaan tullut muotoilun epätarkkuus, Niinistö twiittasi. Kärsiikö enää edes muistuttaa, että perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu meille, Suomen kansalle. Niinpä eduskunnassa on vakiintunut mielenkiintoisia kiertoilmaisuja valehtelulle. Vakiintuneen tulkinnan mukaan vakaan ja arvokkaan käytöksen perusta on pidättäytyminen valehtelu-sanan käytöstä. Ei tarvitsisi sammuttaa hyvään vauhtiin päässeitä koneita työpaikoilla. TeksTi: PenTTi Manninen, Henna LaMMi, annukka kaareLa. Eduskunta päättää, hyväksyykö se hallituksen lakiesitykset, vaikkapa irtisanomisten helpottamisen joissakin tapauksissa. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista, laissa sanotaan. Niinkin siellä seisoo, että ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Valehtelukielto perustuu perustuslain pykälään 31, jossa säädetään kansanedustajan puhevapaudesta ja esiintymisestä. Muotoilun epätarkkuus. Ja kun lakkonuotioilla lauletaan irtisanomisia kohta tehtävän pärstäkertoimen mukaan, luetaan perustuslakia lisää. Samassa lentokoneessa oli sattumalta kohujulkkis Johanna Tukiainen, kertoo Tuomo Yli-Huttula keskiviikkona ilmestyneessä kirjassaan Presidentti ja porvarivalta. Eräs matkalla mukana ollut muistelee sanoneensa jo lentokoneessa Tukiaisen nähdessään, että ”tämän sutturan kanssa Ike ei kyllä heittäydy keskusteluihin”. Eivät kehtaa sanoa, että he kapinoivat suomalaisten vaaleissa valitsemaa eduskuntaa vastaan. Olisiko isänmaan kannalta parempi lobata eduskuntaa ja presidenttiä, jos väärä hallitus ei käy kaveriksi. Kuka kysyisi Rikulta. Apollon Tietäjät 28 5.10.2018 KuKa uskaltaisi näinä aikoina kysyä mahtavalta Riku Aallolta, suurelta Ann Seliniltä tai heidän kollegoiltaan, säädetäänkö lait lakoilla vai edelleen eduskunnassa. Sen tehtävänä on lainsäädäntövallan käyttäminen. Kun 2 000 vierasta oli juhlinut Kanervaa Turun Messukeskuksessa, kokoomuslainen luottoporukka lensi Saariselälle Veikkauksen Lottomajalle jatkamaan kemuja. Apollon tietäjä jää harmittelemaan kokoomuslaisten hidasta reaktionopeutta. – En usko, että kukaan on valehdellut. Aika näyttää, vakiintuuko termi käytäntöön. ulKOministerinä toiminut Ilkka Kanerva vietti surullisenkuuluisia 60-vuotisjuhliaan tammikuussa 2008. Hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. On tunnettua , että eduskunnan suuressa salissa ei saa syyttää toisia valehtelusta. Voidaan sanoa, että joku päästää suustaan muunneltua totuutta tai käyttää totuutta säästeliäästi
Taannoin Universitas 21:n verkoston tutkimus osoitti suomalaisen korkeakoululaitoksen olevan maailman tehokkain kansantuloon suhteutettuna. Seutukaupunkien pärjääminen on suomalaisen vientiteollisuuden koetinkivi. Onneksi keskusta ei aikoinaan aristellut. Etua kansainväliseen yhteistyöhön voivat sitä vastoin tuoda korkeakoulujemme sijainnit, erikoistuminen ja kompakti kampus osaavine tutkijoineen. Yliopistohankkeissa painettiin päälle, ei luovutettu ja viimein onnistuttiin. Jos maailmalla pärjäämme, menestymme verkostoitumalla muiden maiden huippuosaajien kanssa. Ilman suuria ponnistelua olisivat jääneet yliopistot perustamatta Tampereelle, Ouluun, Joensuuhun, Kuopioon, Lappeenrantaan, Vaasaan tai Rovaniemelle. Helsingin yliopisto on tainnut vastustaa useammankin korkeakoulun perustamista. Ilman yliopistoja olisivat monen Suomen kolkan resurssit jääneet vajaakäytölle. 5.10.2018 29 Puheenvuoro Helsingin yliopiston uusi rehtori asteli edeltäjiensä jalanjälkiä Ylelle antamassaan haastattelussa. Maakuntien yliopistot virhe. Mikä aikanaan on onnistuttu tekemään yliopistokaupunkien suhteen, tulisi tehdä nyt ammattikorkeakoulupaikkakunnille. Taakse katsomisen sijaan on mentävä eteenpäin. Tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Pääseekö alueellisella mallilla sitten maailman kärkeen. Sitä löytyy yliopistojen lisäksi mitä suurimmassa määrin ammattikorkeakouluista. Vientiteollisuudesta elävät seutukaupungit tarjoavat tosielämän testilaboratorion yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle. Itse suuntaisin katsetta myös ammattikorkeakouluihin. Väitän, että jos jollain, niin tällä. Ympäri Suomea olevien yliopistojen edut ovat ilmeiset. On vaikea kehittää vähäpäästöistä terästuotantoa, teollisen mittakaavan puukerrostaloja tai suljettuun vesikiertoon perustuvia kaivoksia, jos itse tuotantoa ja korkeakoulutuksen osaamista erottavat sadat kilometrit. Valitettavasti suunta oli taaksepäin. Tämä osaltaan todistaa, ettei kykyä verkostoitua kansainvälisesti ratkaise, onko samaan kampukseen ahdettu neljätuhatta vai neljäsataa työntekijää. Monet ammattikorkeakoulujen kampuksista sijaitsevat kaupungeissa, joiden varaan Suomen teollinen selkäranka rakentuu. menesTYvä ja uudistuva suomalainen teollisuus on meidän kaikkien etu, mutta se tarvitsee kehittyäkseen paitsi ammattilaisia, myös korkeaa koulutusta ja osaamista. Yhteistyön ehdoton edellytys on ammattikorkeakoulutuksen ja yritysten alueellinen läheisyys. Rehtori Jari Niemelän viesti oli, että jos yliopistojen perusrahoitus ei kasva, täytyy pienimpiä korkeakouluja laittaa kiinni. Olemme vähäväkinen kansa. Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja. Liian pitkään on sivuutettu vientisektorin ja ammattikorkeakoulujen välinen erottamaton yhteys ja merkitys kansantaloudellemme. Sen mukaan suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot suoriutuvat jopa 20 prosenttia tehokkaammin kuin taloudeltaan samankokoisten maiden järjestelmät keskimäärin. Tämän soisi näkyvän korkeakoulupolitiikassa
– Siinä oppii, mitä kaikkea muuta järjestötyö voi olla, kun vain kokouksissa istumista. – Se ehdokas, jonka kanssa tunnen itseni eniten sinuiksi, hänen puolueestaan tulee minunkin puolueeni, Paavola linjasi. Hänen kampanjaansa Paavola lähti mukaan. Nousuputken kruunasi korkeakoulujen liikuntapalveluiden edistäminen Opiskelijoiden Liikuntaliiton varapuheenjohtajana. Satakunnassa nuoret saavat vieraakseen pitkän linjan vaikuttajia, jotka kertovat oman kokemuksensa: miksi päätyivät keskustanuoriin, mihin se johti ja mitkä asiat ovat heille tärkeitä. Piirikokouksiin nuoret menevät jo samanvertaisina konkareiden kanssa, uskaltavat näkyä, kertovat asiansa ja asettuvat tarvittaessa ehdolle paikkoihin. oPiskeluPaikan Paavola löysi kansainvälisen kaupan tradenomiopinnoista Raumalta. Nuorten kouluttaminen ja kasvattaminen tulevaisuuden vaikuttajiksi on yksi järjestön tehtävistä. Lakkauttaminen odottaa kymmenkuntaa keskustanuorten yhdistystä, joissa ei ole ollut toimintaa vuosikymmeneen. Irtiottoaan puolueesta Paavola pitää tärkeänä oman linjan löytymisenä. Juho Paavola on suoran toiminnan ja suorien sanojen mies ja saa tästä hyvää palautetta. 30 5.10.2018 Juho Paavola , 25, paistattaa päivää keskellä Wanhan Rauman kapeinta katua. Tarpeeseen tuli myös taito järjestellä opiskelijabileitä. Tilalle suunnitellaan seutukunnallista toimintaa Poriin, Raumalle ja Pohjois-Satakuntaan. Kotiväki ei pitänyt pojan irtiottoa pahana. Vaalitarkkailija piti silmänsä auki, ja yksi nousi ehdokasjoukosta ylitse muiden – keskustan Tuomas Meriniemi. Vaikuttaako esimerkki, sillä nuorten näkyvyys on Satakunnassa paranemassa. Ja millä vauhdilla tie lähti avautumaan tämän jälkeen – puolitoista vuotta myöhemmin hän toimi jo Satakunnan keskustanuorten puheenjohtajana. Happikato on vaivannut järjestöä viime vuosina, mutta uusi toimari on käärinyt hihansa ja uskoo johtokunnan innokkaisiin nuoriin kuin vuoreen. – Alhosta noustaan ja priimaa pukkaa tulemaan, kun homma lähtee alulle, hän sanoo. Paavolan oma tarinakin on kiinnostava. TeksTi ja kuva: anne Hievanen Omalla imagolla Keskustalaisen ei tarvitse mahtua muottiin. Uudistuksella parin sadan nuoren jäsenjoukon toivotaan pysyvän koossa, tekevän omannäköistä toimintaa seutukunnallaan ja innostuvan myös koko piirin toiminnasta. Satakunnassa on hyvä poppoo koossa, sanoo Juho Paavola ja toivoo, että joukko jäisi edes hetkeksi aikaa paikalleen.. Päinvastoin. Eduskuntavaalit olivat tulossa, ja perheen esikoinen halusi tarkastella puolueita ja ehdokkaita tosissaan – tasapuolisesti ja sitoutumattomana. – Piirit ovat pienet, ja samat tyypit löytyvät varmasti jatkossa vaikuttajatehtävistä. Tarina on päivän trendisana, ja tarinan voimaan Juho uskoo nuortenkin tulevaisuuden polun hahmottamisessa. Sitä saa mitä tilaa, tuumii Paavola ja kertoo ison uudistuksen tulosta: Satakunnassa keskustanuoret luopuvat paikallisjärjestöistä. Pian hän istui jo ainejärjestön hallituksessa järjestämässä opiskelijabileitä ja Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK:n opiskelijakunnan hallituksessa tehtävinään koulun tuutoritoiminta ja opiskelijatapahtuma Kurnajaiset. Kun 18 vuotta kilahti täyteen, hän teki irti oton ja poisti nimensä valtakirjasta. – Keskustalaisen ei tarvitse mahtua mihinkään muottiin. – Nuorelle on tärkeää kuulla ihmisen tarina, Paavola sanoo. Paavolan mielestä keskustalaisten on ehdottoman tärkeää mennä mukaan kaikenlaisiin järjestöihin. Keskustalaisen perheen poika kuului puolueeseen perhevaltakirjalla. Jokaiselle löytyy omanlaisensa, jos vain uskaltaa. Ajattelivat, että antaa pojan katsoa, onko keskusta hänen juttunsa. Tätä Paavola aikoo edistää Satakunnassa, mutta myös Eteläja Keski-Pohjanmaalla, jonne hänet on valittu keskustanuorten toiminnanjohtajan viransijaiseksi loppuvuoden ajaksi. Satakunnan keskustanuorten toiminnanjohtaja on ylpeä pestistään. Uusi tuuli puhaltaa ja hyvä niin, sillä nuoret haluavat vaikuttaa ja toimia, etsivät aidosti, miten touhusta saa kaiken irti. On hyvä tutustua heihin jo aiemmin ja tehdä heidän kanssaan yhteis työtä. Jokaiselle löytyy oma tapa toimia ja olla, jos uskaltaa, sanoo Juho Paavola. Mitä erilaisemmista reiteistä nuori saa kuulla, sitä parempi, tietää mies omasta kokemuksestaan. Nuori mies on ajan hermolla
5.10.2018 31 Piirit ovat pienet, ja samat tyypit löytyvät varmasti jatkossa vaikuttajatehtävistä.
Siihen, että tuki kohtaisi tarvitsijansa jo ennen kuin todellista tuen tarvetta ilmenee. Yksinäisiä naisia ja miehiä kulki niinä aikoina paljon. Monesti heille järjestyi ruokaa ja yöpaikka, vaikka olimmekin pienviljelijöitä. Pyysivät ruokaa ja asumusta muutamaksi yöksi vaikka työtä vastaan. Kaupungit ja maaseutu elävät symbioosissa: kumpikin tarvitsee toistaan menestyäkseen. Niiden hyödyntäminen vaatii malttia sekä elinkeinojen sopuisaa rinnakkaiseloa, jotta tulevaisuuden reitti pysyy selkeänä. toiSaalta tulevaisuuden Suomi tarvitsee myös luonnon vaalimista ja kestävää käyttöä. ilmaSton omituisuus ja sääolot ovat tehneet Suomen maanviljelyn epäluotettavaksi. Elinkeinojen murros aiheuttaa haasteita kaikkialla, mutta tarjoaa myös suuria mahdollisuuksia, mikäli kyky vastata kansalaisten uudelleenkoulutukseen sekä koko maan tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa. muiStan, kun olimme kerran äidin kanssa kahdestaan kotona ja eräs nuori mies tuli pyytämään meiltä leipää. Toisaalta tämä tarkoittaa erityistä panostamista lapsiperheisiin sekä koulutukseen. Samalla on tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään työhön. 32 5.10.2018 Mielipiteet SatavuotiaS Suomi on viime vuodet kulkenut pitkin haasteellisia maastoja. Elintarvikepula oli niinä vuosina todellinen. Polulle tulisi saada myös jokainen kansalainen. Hankintaa voidaan myös siirtää. Joka tapauksessa kompassin neulakin tuntui pyörivän summittaisesti, kun suunta ei ollut selvillä. Viime vuosina sitten on pyritty takaisin polulle. Turvallinen elämänpolun alku, laadukas koulutaival yksilöllisellä tuella sekä mahdollisuus haluamiinsa jatko-opintoihin lähtökohdista riippumatta luovat pohjan jokaisen kansalaisen elämälle. Silloin tarvitaan konkreettista tukea ja huolenpitäjää. Pian polku on taas jalkojemme alla. Mies vastasi, että kolme. Juuri nyt olemme kokeneet kahtena vuotena osittaisia katovuosia, joista on ollut harmia monille viljelijöille. Äiti kertoi kopaisseensa eteisessä miehen laukkua, ja siellä oli ollut kolme leipää. Työ kuitenkin kaipaa tekijöitä, jolloin esimerkiksi eri alueiden vahvuuksien profiloimisella, verotuksella sekä työpaikkojen alueellistamisella voidaan säilyttää tasapaino eri alueiden välillä. takaiSin polulle tulisikin saada koko Suomi maaseutuineen ja kaupunkeineen – koko Suomi-neito maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Onni Jääskeläinen Kouvola Opittavaa on. Monet meistä vanhemmista viljelijöistä muistavat sota-ajan, kun ruoka loppui. Hävittäjien hinta on liian suuri. Pidetään jokainen mukana ja kaverista huoli. Tukea tarvitaan siihen saakka, kunnes omat jalat kantavat. Vaivihkaa vuosien aikana maamme lipui polulta sen vierelle. Äiti sanoi, että meillä on viisi lasta, en voi antaa. ”Eivät he kuole nälkään”, äiti sanoi. Sen jälkeen pidetään yhdessä suunta selkeänä. Harri Karjalainen Taivalkoski Suomi takaisin polulle Suomella on tarkoitus ostaa lähiaikoina uusia hävittäjiä. Jokaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Olethan mukana. Työtä silti vielä riittää, jotta jokainen saadaan mukaan polulle. Tehtävä ei ole ollut helppo. Miehen lähdettyä kysyin äidiltä, että miksi et antanut, olisihan meillä ollut leipää. Työn tuleekin olla houkuttelevaa. Kun tähän tilanteeseen päästään, on kunkin vuoro pitää huolta itsestään ja läheisistään voimavarojensa mukaisesti. Nykyisten Hornetien käyttö on kuitenkin ollut hyvin vähäistä. Joskus he olivat päiviäkin ilman ruokaa. Luonnonvaroilla, niin fyysisillä kuin henkisilläkin, on nyt ja tulevaisuudessa suuri rooli maallemme. Kivinen maasto on vaatinut voimia koko kansalta, mutta niin vain reitti näyttää löytyneen ja toinen jalka on jo polun puolella. Oliko syynä liukas reitti vai hämärtyikö polku näkymättömiin. Poliittisten toimijoiden tehtävänä onkin varmistaa, että alueiden yhteiselo on toisiaan tukevaa eivätkä minkään osan vaikeudet kasva jarruksi kehitykselle. Nyt kannattaa keskittyä takaamaan katovuosien ruokavarannot kaiken varalta. Nyt kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja harkita rauhassa monien miljardien eurojen hankintaa. Erityisesti se tarkoittaa sitä pienintä ja heikointa, jolla omat voimat eivät riitä kulkemiseen. Innovatiiviset, monipuoliset osaajat vuorollaan vetävät ja työntävät tätä maata eteenpäin. Äitini kysyi, montako lasta teillä on. Kolme veljeäni oli sodassa. Polun suunta tulisi osoittaa myös tulevaisuuden Suomelle
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ja Ruotsista kannattaa ottaa oppia. Tässä asiassa arvopohjana oli suhtautuminen hallitukseen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Näkemykseni mukaan joukkueen johtajan ohjeet eivät ole painostusta. PääKauPunKiseudulle muuttaa paljon ihmisiä, jotka ovat kadottaneet elämänlangan kuihtuvilla haja-asutusalueilla. Äänestyksessä päätettiin hallituksen toimintaedellytyksistä, ei naisten oikeuksista. Opposition arvot keinoista huolimatta liittyivät pyrkimykseen kaataa hallitus. Siihen olisi pitänyt suhtautua vain valtapelinä. Jos jostain asiasta syntyy haava, haava pitää hoitaa keskustelemalla eikä vain vetoamalla poliittisiin realiteetteihin. Varmaan ainakin aktiivejamme kiinnostaisi kuulla, miten hän tähän pystyi. Käytettävissä olevien tietojen mukaan kukaan ei syyllistynyt toimintaan, jota voidaan pitää painostuksena. Omassa – myönnettäköön toki yksipuolisessa – urbaanissa naiskuplassani tapaus Soini ei herättänyt hurraahuutoja. Risto Perttula Pomarkku Voi, pulinaa. Sitä ei myöskään voi sanoa kilpailevan joukkueen yrityksestä vaikuttaa toisen osapuolen toimijoihin. Toistamatta julkisuudessa olleita syytöksiä ja niiden esittäjiä totean, että Soinin aborttikommentteihin liittyvä näytelmä oli surullinen esimerkki nykyisestä poliittisesta kulttuurista, jossa arvot ja asiat sotkemalla vedotaan tunteisiin. Jarmo Laivoranta entinen kansanedustaja (kesk.) Kuka painosti, kuka sotki arvot. Näkemykseni mukaan arvot ja asiat menivät sekaisin niiltä hallituspuolueen edustajilta, jotka eivät ottaneet vastuuta. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kulttuurien moninaisuus tuo myös haasteita ja samalla myös valtavia mahdollisuuksia. Helsingissä, reilun puolen miljoonan asukkaan kaupungissa, kannatuksemme on muutaman prosentin luokkaa. Helposti nämä ihmiset syrjäytyvät, kun he eivät löydä paikkaansa täälläkään. Annie Lööf onnistui nostamaan pienehkön puolueen kannatusta erityisesti Tukholman alueella. Mikseivät vasemmistopuolueet äänestä hyviä ja arvovaltaisia henkilöitä. Puolueen uudistuneen raikkaan johdon tulee rantautua pääkaupunkiseudulle, konkreettisesti. Väestö on pirstaloitunutta, muuttoliike on vilkasta, ja esimerkiksi Helsingin kupeessa olevat Vantaa ja Espoo kasvavat nopeimmin Suomen kaikista kaupungeista. Asuntojen hinnat ovat kivunneet pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä niin korkeiksi, että ne ovat usein keskiluokkaisten palkansaajien ulottumattomissa. Käsitykseni mukaan jokaisella toimijalla on oikeus yrittää vaikuttaa muihin kaikilla laillisilla keinoilla. Useilla näistä henkilöistä saattaa olla keskustalainen tausta, jolle ei löydy vastakaikua täällä, ja valitettavasti lopputuloksena voi olla vetäytyminen. Päivi Mononen-Mikkilä puheenjohtaja Keskustanaisten Helsingin piiri Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman ohjelmansa PäätöKsiä tehtäessä on oleellista, miltä arvopohjalta ne tehdään ja se, että asioihin ei sotketa tunnepohjalta vääriä arvoja. Pikemminkin ne ovat mustalippuista anarkiaa. Ohjelmaa käsitelleen session jälkeen tulin kuitenkin jälleen kerran vakuuttuneeksi, että pääkaupunkiseutu vaatii puolueelta oman toimintaohjelmansa. Joukkuepelissä johtajan tärkein tehtävä on saada joukkue pelaamaan yhteiseen maaliin. Aikataulut täytyy suunnitella niin, että se on mahdollista. edesmenneen presidentin näkemyksiä mukaillen: vaarallista ei ole se, että provosoidaan vaan se, että vastuussa olevat provosoituvat. Se pelaaja, joka kuuntelee vastapuolella olevan joukkueen ohjeita, ei ole luottamuksen arvoinen. viimeaiKaiset poliittiset lakot eivät oikein sovi demokraattiseen järjestelmään. Vaikka hallituksen pelastaminen ymmärretäänkin ainakin pragmaattisena ratkaisuna, naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustaminen nousee puheissa poliittista pragmatismia suurempaan arvoon. Vaikka perusteesit olisivat samat kaikkialla, metropolialueen tilanne on tyystin erilainen kuin muissa suurissa kaupungeissa. KesKusta tarvitsee pääkaupunkiseudulla vallitsevan politiikan ärhäköitä haastajia. Vaikuttaa siltä, että SDP on aloittanut ylimielisen hymykampanjan vaaleja ajatellen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 5.10.2018 33 KesKustan politiikkaja toimintapäivillä Jyväskylässä esiteltiin puolueen uusi, kiinnostava kaupunkiohjelma, johon on selvästi käytetty paljon aikaa. Voi, voi, sitä pulinan määrää noiden vaalien jälkeen. Pääkaupunkiseudulla on paljon erityisesti liikkuvia naisäänestäjiä. Puolue tarvitsee ihmisiä, jotka sitoutuvat pääkaupunkiseutupolitiikkaan riittävän pitkäksi aikaa oppiakseen tuntemaan sen perin juurin. Se, että oppositio vetosi hallituspuolueiden edustajiin vetoamalla naisten oikeuksiin, on arvojen ja asioiden ovelaa sotkemista. Samanlaista ylimielistä hymykampanjaa harrastettiin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Kuinka niissä sitten kävikään
Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. klo 18.30 Keskustanaisten py. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Ohkolan palotallilla su 14.10. Tule tapaamaan päättäjiämme ja tekemään löytöjä vanhojen poliittisten kirjojen divariimme. YkSi merkittävä syy lykätä lapsen hankkimista on taloudellinen epävarmuus. Hinta 25 e. klo 18. Hyväksytään piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. A-hallissa. Esillä sääntömääräiset asiat ja maittava iltapala. Ennen esitystä pääsemme kurkistamaan kulissien taakse klovni Sebastianin johdolla. Silti yhteiskunnan tulee tukea vanhempia perheen perustamisessa iässä kuin iässä. Kahvitarjoilu, saunomismahdollisuus ja grillikin lämpiää tarvittaessa. ti 9.10. Lippuja rajoitetusti. piirin pj:n tervehdys, puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen puhe, kunnallisjärjestön historiaa, yhteislaulua, musiikkiesityksiä, runonlausuntaa sekä vapaa sana, jolloin toivomme juhlaväen muistelevan men neitä vuosia. Näin ollen ratkaisuja täytyy yhä enemmän tehdä alle 30-vuotiaan näkökulmasta. Tästä on hyvä pitää kiinni. Brusilassa (Sääksjärventie 731) ma 15.10. Toisin sanoen lapselle halutaan mahdollisimman hyvät ja turvalliset olosuhteet syntyä ja kasvaa. Koko perheen perheleiri 5.–7.10. Paikallisyhdistysten syyskokoukset: pe 5.10. Keskustanaisten Tarvon yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.11. Keskustanuorten Pohjois-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 15.10. puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Matti Nivala KOL:n liittohallituksen jäsen Teemmekö perheen perustamista tukevaa perhepolitiikkaa. Paikalla myös piirin vpj Anna Sirkiä. Ohjelmaa kaikenikäisille. Uudenmaan piirin syyskokous la 6.10. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Jäsenille ilmainen. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Silti esimerkiksi lapsilisää tulisi tarkastella uudelleen perheen perustamisen kynnyksen näkökulmasta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä myös sääntöjen muuttaminen. Keskustan Aktiiviset Asukkaat py:n sääntömääräinen syyskokous ke 10.10. klo 17 Kelan pää konttorissa Elli Aaltosen vieraana, os. V-S Keskustan sosiaali-ja terveystoimikunta kokoontuu Laitilan terveyskodissa, Sairaalantie 8. SuomeSSa elää ajatus siitä, että ensin pitää hankkia koulutus, vakituinen työ ja omakotitalo, jotta lapsi mahtuu elämään. Keskustalaisia tavattavissa klo 10 alkaen. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Lapsia hankitaan yhä myöhemmässä vaiheessa.. Varsinainen juhla alkaa klo 13, ohjelmassa mm. com tai 040 157 5749 (sihteeri). Silti tarvitaan lisää keinoja parantaa perheen perustamisen edellytyksiä ja syntyvyyttä. V–S:n keskustapiiri mukana Turun kirjamessuilla 5.–7.10. Meillä on laadukas terveydenhuolto, turvalliset asuinympäristöt, maailman paras koulujärjestelmä, ja valtio tukee lapsen syntymää. Perhevapaauudistus oli mahdollisuus muuttaa tilannetta, mutta se siirtynee tulevalle hallituskaudelle. Uusikaupunki. klo 18 Kellokosken rantasaunalla (Rantapuistontie 10, Kellokoski). Perheellisellä opiskelijalla täytyy olla tervetullut olo kampuksella. Ilmoittautumiset 2.10 mennessä helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050 575 5236. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Keskustanaisten Helsingin piirin syyskokous 1.11. klo 18 Kelassa os. Kontulan Keskustaseura ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 10.10. Sälinkään kartanossa, Kartanontie 20, Sälinkää, Mäntsälä. Puheenvuoro Helsinki Silakkamarkkinat ja Hakaniemen markkinat su 7.10. klo 18 Ohkolan py. klo 18.30. Mäntsälä. Nordenskiöldinkatu 12. Jos korotetaan lapsilisää ensimmäisen lapsen osalta, niin madaltaako se kynnystä perustaa perhettä. Ristiriitaista on se, että ihminen on hedelmällisimmillään 20–25-vuotiaana ja hedelmällisyys alkaa laskea keskimäärin 30 ikävuoden jälkeen. Silti syntyvyys laskee ja lapsia hankitaan yhä myöhemmässä vaiheessa elämää. Esillä myös yhdistyksen nimenmuutos. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mantsalan.keskusta@gmail. Lapset, nuoret ja koulukiusaaminen to 11.10. Nordensköldinkatu 12. Pohjan Pirtissä Karkkilassa, Tammelantie 1. klo 18 Järvenpää-talon kh 3–4. Vesaisten Helsingin piirin syyskokous ti 30.10. Piirikokouksessa valitaan sääntöjen mukaan piirin puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa vuodelle 2019 sekä 8–16 piirihallituksen jäsentä. Meriharjun kurssikeskuksessa, Uute lantie 32. Järvenpään Keskustanaiset ja Järvenpään Vesaiset. Ilmoittautumiset syyskuun loppuun mennessä helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050 575 5236. Sirkus Finlandian esitys su 7.10. Kokouksessa valitaan johtokunta vuodelle 2019 ja päätetään tulevan vuoden toiminnasta. klo 17 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Keskustanuorten Helsingin piirin syyskokous ma 15.10. klo 14.15, Ravintola Kaisaniemi, kabinetti, Kaisaniementie 6. Perheellisten opiskelijoiden kohdalla olisi myös hyvä pohtia, voisiko opintotukea saada vähemmällä määrällä opintopisteitä. klo 18 Pohjois-Mäntsälän, Sulkavan ja Sälinkään py:t yhteinen kokous Sälinkään kartanossa to 18.10. Huoltajakorotus opiskelijoille on hyvä suunta ja auttaa osaltaan opiskelijaperheiden asemaa. Tällä hallituskaudella on tehty kohennuksia myös adoptioperheiden asemaan. Silakkamarkkinat Kauppatorilla ja Hakaniemen markkinat Hakaniemen torin alueella. Tällä hetkellä opintoja pyritään kehittämään joustavampaa suuntaan, mutta myös asennemuutosta tarvitaan. klo 18.30 Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous Kunnantalolla, h. 1–2 Keskustan Mäntsälän kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhlat su 7.10. klo 13 Kaisaniemen kentällä. Raision Keskustaveteraanien avoin Keilakerho jatkuu koko kesän Raision keilahallilla torstaisin klo 15–16. klo 16 Apollolla osoitteessa Apollonkatu 11 a. Pohjois-Tuusulan py.n sääntömääräinen syyskokous to 11.10. Ohjelma luontopainotteinen. kerhoklubi Snellassa. Rehtori Tarja Edry alustaa koulukiusaamisesta ja toimenpiteistä sen estämiseksi. Keskustassa tapahtuu 34 5.10.2018 Suomi on maailman paras maa syntyä. klo 18.30 Nummisten py. Näiden sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa nimetään ehdokkaita eduskuntavaaleihin ja EU-parlamenttivaaleihin. klo 9–13 keskustateltalla kahvitarjoilu, tule tapaamaan kansanedustajia Olavi Ala-Nissilää ja Esko Kivirantaa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsittelemme Tuusulan yleiskaavaesitystä ja hallintomallia. Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila kertoo, miten järvenpääläislapset voivat tutkimusten mukaan. Esillä sääntömääräiset asiat. Korkeakouluissa tuleekin kehittää tiloja ja asennetta lapsiystävällisempään suuntaan. Mäkipäällä (Pornaistentie 341) ti 6.11. Kuulemme myös erään perheen kokemuksia. Juhla alkaa klo 12.30 juhlavastaanotolla ja kakku kahveilla. Perheen perustamista lykätään opintojen ja pitemmän nuoruuden vuoksi yhä myöhemmälle iälle. Leirin teemana ”Vehreyttä Vesaisiin”. Keskustan ansiosta tehty opintotuen huoltajakorotus on merkittävä uudistus perheellisille opiskelijoille. Vesaisten jäsenille liput puoleen hintaan. Kokous alkaa klo 10, valtakirjan tarkastus klo 9–10. Uudenkaupungin syysmarkkinoilla 6.10
Mukana ke Hanna Kosonen. klo 18.30. Tutustu minen eduskuntaan, ke Arto Pirttilahden kanssa ja eduskunnan kyselytunti. Vesaisten Itä-Savon piirin syystapahtuma su 7.10. Kahvitarjoilu. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Mukana ke Juha Rehula. Maksu viim. klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä 010 315 2001/045 327 4845. Ruispuuro on valmistettu tämän vuoden sadosta. Tilaisuus on kaikille avoin, ilmoittautumiset Hanna Yli-Liipolalle viim. klo 10, Hollolan toril la teltalla. Mustilan koululla, Alppiruusuntie 99, Elimäki. Vieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Yhteisen retken aikana tutustumme puulajipuistoon, paistamme makkarat ja nautimme kahvit! Tervetuloa nauttimaan yhdessä olosta! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: anne.herttuainen@keskusta.fi tai 050 520 6042 / Anne. Syyskokousasioiden lisäksi asialistalla yhdistyksen purkaminen. Kokouksessa paikalla on ke Ari Torniainen. 3 km Kokonharjun luontoreitille kävellen. Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari. Päivä aloitetaan yhteisellä järjestökoulutuksella. klo 14 Vaaran kylätalolla. klo 16.30, Orimattilan torilla hernerokkatarjoilu. Miehikkälä. Matkan hinta Savo-Kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. klo 17 ravintola Vinossa. FI02 5104 0040 0178 77, viesti ”Syysretki 2018 ja oma nimi/ nimet”. klo 01 Savonlinna. Lähde mukaan päiväretkelle Linnavuorelle, kiivetään muinaismuistoja näköalakalliolle ihastelemaan huikeita maisemia. Poliittisen katsauksen tarjoaa tuore puoluesihteerimme Riikka Pirkkalainen. Tervetuloa keskustelutilaisuuteen Naantalin kylpylään pe 26.10. Lähtö Kangas ala 7.15, klo 7.35 Pälkäneen Aapis kukko. Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. klo 18 Joutseno-talolla. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838 KN Kouvolan yhdistys, syyskokous keskiviikkona 31.10. klo 18.30. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Ilmoittautumiset: etela-hame@keskusta.fi tai tmj Markku Leppälahti 040 736 3290. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636. Tärkeää. Hartola pe 12.10. klo 11.30, Järvelän Aurinkotorilla kahvitarjoilu. Keskustan eduskuntaryhmän jalkautumisviikonlopun tilaisuudet Päijät-Hämeessä seuraavasti: Orimattila pe 12.10. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Hinta Vesaisten jäsenille 40 e/aikuinen, 35 e/alle 18 v. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 europarlamenttivaaleja sekä 2018 seurakunta vaaleja. yliliipola@gmail.com tai puh. Tervetuloa! Liput 25€/opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallisjärjestöstäsi. Koko Varsinais-Suomi nousuun – Miten tästä eteenpäin. klo 18 alkaen Turengissa kunnantalon valtuustosalissa. Piirin 100-vuotisjuhla 17.11. Kokouspuhujina puoluesih teeri Riikka Pirkkalainen ja ke Pertti Hakanen. Lounaan jälkeen klo 13 alkaa piirin syyskokous. klo 18 seurantalon takkatuvassa. 3.10. klo 18.30 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa, Hälväntie 2, Kerimäki. Varsinais-Suomen Vesaiset ry. klo 16 piiritoimistolla. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. Keski-Porin py:n sääntömääräinen syyskokous ti 23.10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaliasioita. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Lähdemme Savonlinnasta ja Kerimäeltä kimppakyydeillä klo 12 Punkaharjulle Luston pihaan, josta jatkamme n. Keskustalaiset iltamat la 10.11. Keskustan kunnallisjärjestön 80-vuotisjuhla pe 5.10. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. TTM Simo Arra kertoo esikoiskirjansa ”Pohdiskelevan pojan matka” mukaisesti pikkupojan matkasta 1950-luvun alussa Sahalahdelta Tampereelle ja takaisin. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Paikallisyhdistysten tulee tehdä ehdokasesitykset eduskuntavaaleihin 2019 piiritoimistoon torstaihin 8.11. kiviniemi@keskusta.fi, nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588, satakunta@keskustanuoret.fi. Matka eduskuntaan Sirkka-Liisa Anttilan vieraaksi to 25.10. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Hinta muut: 65 e. Koulutuksen jälkeen osastot pitävät omat kokoukset. Osastojen syyskokous 27.10. klo 9.30. LA 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17.–19.30 Tallinna– Helsinki. 044 532 0043. 11.10.2018 mennessä: Kangasalan kj./maija.kirvesoja@elisanet. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 15.10 mennessä savo-kymi@ vesaiset.fi. Paikalla toimitusjohtaja Eero Kuisma ja henkilöstöjohtaja Marianne Rapala. Keskustanaisten Itä-Savon piiri kutsuu Sinua viettämään yhteistä iltapäivää luonnossa la 6.10. Puurotarjoilu klo 18 alkaen. Lappeenrannan kunnallisjärjestön syyskokous pidetään ti 9.11. Tutustuminen Fazerin tehtaaseen ja lounas. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. Lähtö Luston pihasta klo 12.30. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Lähtö Forssan Autokeitaalta klo 9.30, poimitaan osanottajia kyytiin Tiiriön ABC:ltä 10.00 ja Riihimäen ABC:ltä 10:30. klo 18.30 alkaen, sääntömääräiset asiat. klo 18 kirjastotalo Metson ls. Keskustan Rymättylän paikallisyhdistyksen syyskokous ti 9.10. klo 10 alkaen Hartolassa, kunnantalolla, Kuninkaantie 16. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Keskustan Suur-Miehikkälän osaston syyskokous su 21.10. Katso ilmoitus kohdasta Kymenlaakso. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit alkavat klo 17.30. kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Järjestää Savo-Kymen Vesaiset ja Mikkelin seudun Keskustajärjestöt. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Sastamalan kj:n syyskokous Vehmaan tilalla, Tampereentie 212 su 4.11. Kanervassa. klo 13 Liikkalan VPK-talolla, PienLiikkalantie 408, Liikkala, Kouvola. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Mukana ke Martti Talja. klo 18 osoitteessa Velusmaantie 307, Rymättylä. Kahvitellaan! Hiukkajoen seudun py:n syyskokous su 28.10. Paikalla on kansanedustaja Ari Torniainen. Ilm. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Seurakuntavaaliehdokkaat esittäytymässä. Kokouksessa päätetään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla, Lyseokatu 2 la 1.12. fi tai 040 841 8482. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Satakunta Piiritoimisto, piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742, satu.tietari@keskusta.fi, keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja. klo 18.30 alkaen Cafe Lasikellossa. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi kiitos! Kiireellisissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Janakkalan Keskusta ry:n syyskokous to 15.11. klo 10, Runosmäen Nuorisotalolla, Piiparinpolku 13, Turku. Juhlapuhujana keskustan pj Juha Sipilä. 12. Aikataulu: klo 8 Haukivuori / klo 8.30 Mikkelin matkakeskus / klo 10 Svinhuvudin kotimuseo, Luumäki / klo 12 Lounas Säräpirtti, Lemi / klo 15 paluumatkalle / klo 16.30 Mikkeli / klo 17 Haukivuori. HM Jouni Koskela haastattelee. Kärkölä la 13.10. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä linjaa tavoitteita. Ollaan yhteydessä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Piiri tarjoaa päivällisen! Ilmoittaudu 25.10 mennessä tarjoiluun: savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Mukana keskustelua vauhdittamassa varapuhemies Mauri Pekkarinen ja piirin vpj Anna Sirkiä. Mahdollinen jäsenäänestys 17.–18.11. Etelä-Savo Koko perheen retki Lappeenrannan seudulle 20.10. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kutsu kaikille V-S Vesaisten jäsen osastoille: Aura-Tarvasjoki, Oripää, Somero, Raisio, Loimaa, Laitila, Vahto, Lemu, Paimio, Yläne, Nousiainen, Turku, Masku, Mynämäki, Pöytyä, Marttila, Kaarina, KalantiUusikaupunki, Lieto. Kymenlaakso Piiritoimisto, piirin tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi . klo 13.00, Rakokiven torilla teltalla kahvitarjoilu. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Sysmä la 13.10. 5.10.2018 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 11.30, Heinolan torilla teltalla kahvitarjoilu. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. Kahvitarjoilu. Matkan hinta on 42 euroa sisältäen matkan, lounaan ja tutustumiskäynnit. Kalmar Unionin sääntömääräinen vuosikokous Keskustan piiritoimistolla (Yliopistonkatu 17 B, 2.krs) pe 5.10. Sulkava Linnanvuori. Lahti/Nastola la 13.10. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fii Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi Syysretki eduskuntaan ja Fazerin tehtaalle 18.10. Ruokaillaan yhdessä klo 13 ravintola Kaartissa, vieraillaan MTK:n toimistolla keskustelemassa maatalouden kannattavuudessa, seuraamme eduskunnassa kyselytuntia ja sen jälkeen teemme kierroksen eduskunnan sisällä ja kuulemme Sirkka-Liisa Anttilalta katsauksen ajankohtaiseen politiikkaan. Kahvitarjoilu. Itä-Savo Jouhenniemen py:n syyskokous ti 23.10. Hintaan lisätään postikulut. Hollola la 13.10. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13– 17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Mukana ke Juha Rehula. Karjala Keskustan Lappeenrannan kunnallisjärjestö tarjoaa Uutispuuroa. Paikkana Orimattilan seurakuntatalo. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta 08 537 0370 (ark. Naantali. klo 19 Valio Paulamäellä, osoite Koljontie 5 (johtokunta kokoontuu klo 18). Puuro on pitkään haudutettu. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. klo 10 alkaen. klo 17.30. 11.10. Keskustan Päijät-Hämeen piirin syyskokous la 10.11. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8. Savo-Kymen Vesaispiirin syyskokous 2.11. Keskustan Humppilan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 30.10. klo 23.30 Mikkeli, n. PE 7.12 Lähtö Kerimäeltä klo 3.15 Kososen tallit / klo 3.45 Savonlinna L-A asema / klo 4.15 Hiismäki / klo 4.40 Juva ABC / klo 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna klo 13. MSL-Tampereen kaikille avoin suomalaisen kirjallisuuden päivän kirjailta ke 10.10. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Mukana ke Martti Talja. Mukana ke Martti Talja ja ke Juha Rehula. Orimattila. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kouvolan kunnallisjärjestön syyskokous to 8.11. Syyskokousasiat ja arpajaiset. Toimisto kauppakeskus Hansa, 2. mennessä. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), Jyväskylä. klo 19, kunnantalon valtuustosali, Kuninkaantie 16. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Asiana osastojen sääntöuudistus ja uusien sääntöjen hyväksyminen, osastojen yhdistyminen, sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Vammalan py:n vuosi-/syyskokous Kauppalantalolla, Puistokatu 10 sunnuntaina 21.10. Paistetaan makkarat ja juodaan kahvit, vaelluksen jälkeen halukkailla mahdollisuus savusaunaan Iijärven. Teema: ”Robotiikka vaativan kuntoutuksen tukena”. Mukana ke Martti Talja. Perinteinen syystapahtuma on kävelykatu Oleksilla la 6.10. Päijät-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Oikeudet aikatauluja hintamuutoksiin pidätetään. Matkan hinta 40€/hlö sisältäen matkat, ohjelman ja ruokailun. Tiedossa hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa. Linja-autoliike S. Savonlinnan kunnallisjärjestön syyskokous ke 28.11. klo 9–15) tai tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. klo 10, S-marketilla, Mukana ke Martti Talja. Avoinna sopimuksen mukaan. Kotimatka, n. Aloitamme kahvitarjoilulla klo 17 ja juhla alkaa klo 18. Heinola la 13.10
klo 12 alkaen uudella Rantaroustin koululla, Kaakilantie, Tyrnävä. Oulu. fi ja jaakko.maki-petaja@keskustaopiskelijat.fi. Lappi Keskustanaisten Kemijärven yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 9.10. Keskustanuorten sääntömääräinen syyskokous pe 12.10. Laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. Kahvitarjoilu! Keski-Pohjanmaa Piiritoimistomme avoinna osoitteessa Isokatu 2, Kokkola ma–to klo 10–15. Muhos. Matkanhinta 138 € / 2h huoneessa / hlö, yhden hengen huone lisämaksu 35 €. Johtokunta. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Keskustanuoret Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 17.–18.11. klo 10. Riistakatu 15 Iisalmi. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhepoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, sekä avaruuspoliittinen ohjelma. Aluetoimikuntien kokoukset. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon Illallisbuffetin perjantai-illan menomatkalla 33 € ja Lounasbuffetin lauantai-iltapäivän paluumatkalla 25 €. Kokous alkaa klo 10 lauan taina. B2hytti 145 €/henk. Keskustanaisten Muhoksen yhdistys syyskokous terveyskeskuksen kokoushuoneessa to 11.10. Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. B3-hytti 126 €/henk. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. vaananen@keskusta.fi Ota pikaisesti yhteyttä viimeistään 5.10. Muhos. Alavus. Muhos. klo 18.30 terveyskeskuksen kokoushuoneessa. tekee esityksen keskustan puoluevaltuustolle valittavista euro vaaliehdokkaista. klo 18 Haapaveden kaupungintalolla. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tmj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Ilmoittautuminen klo 9–11.30, aluekokoukset klo 10 alkaen. Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna-HKI. Asiana syyskokousasiat ja paikallisyhdistyksen lakkauttaminen. Valtakirjojen tarkastus klo 11–12. Keskustassa tapahtuu 36 5.10.2018 rannalla! Ilmoittautumiset kyytien järjestämiseksi: anne.herttuainen@keskusta.fi tai 050 520 6042 / Anne Itä-Savon Vesaiset järjestää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.–8.12. Poliittinen katsaus pj Juha Sipilä. Asiana syyskokousasiat ja paikallisyhdistyksen lakkauttaminen. Lähdemme mukavalla joukolla pikkujouluilemaan sekä käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon. Pääsylippu maksaa 8 € ja museokortilla veloituksetta. klo 18, Ylivieska, Kaupungintalo valtuustosali. klo 18.30. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi. Kotimatka, n. 31.8.2018 Haapavesi Rakkaudella puolisoa, isää ja pappaa kaivaten ja muistaen Seija Juha ja Anja Mika ja Erika Viivi, Emmi ja Onni Ari ja Satu Muut sukulaiset ja ystävät Muistosi kaunis, hyvä ja hellä säilyy meidän sydämellä. Asiana eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. Asiana syyskokousasiat. Lohtuna muistot rakkaat. Muhos. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019–2020 ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kaudelle 2019, sekä kv-sihteeri liittokokouksien 2018–2020 välille. Johtokunta kokoontuu 18. euro,ja eduskuntavaaliehdokkaat. Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kylmälänkylän paikallisyhdistys syyskokous terveyskeskuksen kokoushuoneessa to 11.10. Muhos. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen@keskusta. Rakkaamme Antti Johannes HATULA s. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. klo 18.30. Johtokunta klo 18. klo 01 Savonlinna. A2-hytti 170/henk. Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinnasta klo 3.45, Hiismäestä klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 15.10. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30Tallinnassa klo 13., iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Lisätietoja www.kol. Lähtösi vaikea kestää on. Muhos. Haapavesi. Kansanedustaja Antti Rantakankaan tukiryhmän kokous ma 8.10. Tampereella. Muhoksen paikallisyhdistys syyskokous terveyskeskuksen kokoushuoneessa to 11.10. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 17.10.2018. MEP Mirja Vehkaperän kaikille avoin aamukahvitilaisuus kahvila Bisketissä rotuaarilla pe 12.10. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan sääntömääräinen syyskokous pidetään 13.10. klo 18.30. klo 18.30. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 19 kaupungintalon valtuustosalissa, Kuulantie 6. Avoinna klo 9–15. Opastusmaksu jaetaan osallistujien kesken. Piirin syyskokoukseen valmistaudutaan perinteiseen tapaan aluetoimikuntien kokouksissa. Kaija Väänänen, 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Kainuu Keskustan Kainuun piirin jäsenäänestys 2018: Jäsenkirjeet lähetetty 17.9., palautuskuori postitetaan 5.10., ääntenlaskenta 15.10. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Kainuun piirin yleinen kokous 27.10. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa 050 574 1405. Johtokunta kokoontuu 18. Keskustan Pohjois-Savon piirin syyskokous la 27.10. klo 18.30. Seinäjoelle. * Siika-Pyhäja Kalajokilaakso ti 9.10. Surumme suuri ja sanaton. Lämpimät kiitokset osanotosta Teille kaikille meitä muistaneille. Muhoskylän paikallisyhdistys syyskokous terveyskeskuksen kokoushuoneessa to 11.10. Lisäksi hyväksytään mm. Mukana ovat puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke Mikko Savola. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. Laitasaari-Sanginjoen paikallisyhdistys syyskokous terveyskeskuksen kokoushuoneessa to 11.10. klo 23.30 Mikkeli ja n. Ateriahinnat ovat voimassa vain etukäteen lunastettuina. klo 17.00 Siskon luona, Luusuantie 6 A 10. Pohjois-Savon Keskustanaiset järjestää tutustumisen opastuksen kera Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon Riisaan 31.10. Asiana syyskokousasiat ja paikallisyhdistyksen lakkauttaminen. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/henk. klo 18 Liminganlahden luontokeskuksessa, Rantakurvi 6, Liminka. Buffetruokailuihin sisältyvät myös ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet. gronlund@keskustanuoret.fi. Kokous avataan 17.11. liiton uusi ympäristöja energiapoliittinen ohjelma. Eduskuntatalossa tapaamme myös kansanedustajiemme ja keskustan puoluejohtoa. Asiana syyskokousasiat ja paikallisyhdistyksen lakkauttaminen. Kokouskahvitus Keskustan teltalla Kuopion torilla klo 10–12. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Valtakirjojen tarkastus la klo 9–12. Asialistalla kansanedustajaehdokkaiden nimeäminen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kaikki ovat tervetulleita: naiset, miehet ja lapset. Johtokunta kokoontuu 18. Ilmoittaudu 22.10. Johtokunta kokoontuu 18. * Oulujokilaakso ke 10.10 klo 18, Kempele, kunnantalo, valtuustosali. www.fb.com/perapohjola. Johtokunta kokoontuu 18. Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka HELSINKI-TALLINNA 9.–10.11. A4-hytti 129 €/henk. Kokouspaikkana toimii Hotelli Sorsanpesä, osoite: Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki. Kokouspaikkana on Tampereen yliopiston kirjasto, Kalevantie 5, sali LS K103. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli, Linja-autoliike S. (pe–la). Asiana syyskokousasiat ja paikallisyhdistyksen lakkauttaminen. A3-hytti 142 €/henk. www.keskusta.fi/perapohjola. klo 17. Tervetuloa jo aikaisemmin mukana olevat että uudet jäsenet. Kokouksessa nimetään mm. 7.4.1937 Rantsila k. Hintaan sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, tutustuminen Eduskuntataloon, laivamatkat Silja Europa -laivalla valitussa hyttiluokassa ja meriaamiainen laivalla. klo 12 Kuopion kaupungintalolla. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@ keskusta.fi. klo 13 mennessä. Kiitokset myös eri hoitotahoille Antin hyvästä hoidosta.. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: 040 5156800, Keskustan tmj. Keskustanuorten poliittinen sihteeri Antti Grönlundille osoitteeseen: antti. Pohjois-Pohjanmaa. Keskustaopiskelijat Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 3.–4.11. B1-hytti 141 €/ henk. Kunnallisjärjestön syyskokous to 11.10. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaija Väänänen 044 369 9603 tai kaija. klo 10-10.45. +358 447 514 256, e-mail
– Talviaika rytmittää aamuja paremmin, kun valoisa tulee hieman aiemmin. Yli puolet kysymykseen kantaa ottaneista Suomenmaan kenttäraatilaisista kallistuu vastauksissaan perinteisemmän vaihtoehdon eli talviajan kannalle. – Ei väliä, kunhan siirtely loppuu, vakuuttaa Jaakko Viitala. – Se on ollut Suomessa käy tössä ennen tätä kellojen kääntelyä ja varmaan perustuu maamme sijaintiin kartalla. Tuula Parikan mielestä talviaika on paluuta todellisuuteen. 5.10.2018 37 Normaaliaika ja paluu todellisuuteen Kenttäraatilaisten enemmistö valitsisi talviajan vakiokäyttöön Risto Luodonpää Euroopan komission eh dotuksen mukaan jokainen maa saisi itse päättää, alkaako se jatkossa käyttää kesävai talviaikaa. – Toivomus olisi, että aurinko paistai si kello 12.00 etelästä ja kello 24.00 pohjoisesta, toteaa puolestaan Kauko Norberg. – Kannatan kesäaikaa, koska valoisaa riittää illalla/iltapäivällä pitempään, Esa Riippa toteaa. raimo kareinen Kesäaika on meille mukavampi valoisampien aamujen vuoksi.. Juuso Jaakola-Siimes on samaa mieltä. Lisäksi lapsilla on valoisammat koulumatkat. – Sopii suomalaisille ja on ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta paras, hän muistuttaa. Minna Ingramin mukaan kesäaika on yksinkertaisesti ”luonnollisempi valinta itselle”. Hyvä huomioida myös naapurimaat, mihin aikaan he siirtyvät, ja ottaa tämä valinnassa huomioon, huomauttaa Martti Korhonen. – Talviaikahan on se vanha ihmisten elämän rytmittäjä, perustelee Kai Moberg. Timo Kemppaisen mukaan talviaika on meidän ”oma” aikamme. – Olen aamuihminen, ja kesä aika sopii minulle parhaiten. Mikä se aika sitten nykyiseen Suomen aikaan verrattuna onkaan. Luonto ja me ihmiset emme voi siirtää sisäisiä kellojamme yhtenä yönä, kuten kellojen näytöillä voidaan tehdä, kiteyttää Seppo Kauppinen. marjaTTa rönkkö Eikö olisi hyvä, että koko Eurooppa olisi yhtenäinen tässä asiassa. riitta KosKinEn perustelee kantaansa tutkituilla lääketieteellisillä näytöillä. Terttu Kela kannattaa niin ikään entiseen normaaliaikaan paluuta. Lauri Koskinen liputtaa yhteisen EU-vakioajan puolesta. Kannattaa huomata, että aurinko paistaa maapallolle samaan paikkaan vain hetken. MuutaMa raatilainen tunnustautuu toki myös kesäajan kannattajaksi. JoidEnKin kenttäraatilaisten mielestä valittavalla vaihtoehdolla ei sinän sä ole merkitystä. – Mutta yksi riittää. Tuomo Vihriälä Eletään auringon mukaan, siis talviaika. Pentti Martiskaiselle käy myös kumpi tahansa käytäntö. – Aurinko on etelässä kello 12, hän muistuttaa. – Joka olisi sama kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Keski-Euroopan maissa. – Jos valoa on enemmän iltapainotteisesti, niin ihmisen sisäisen kellon toiminta alkaa jätättää yhä enemmän ja päivärytmi myöhentyy. – Talviaika on ymmärtääkseni normaaliaika auringon nousun, laskun ja aurinkokellonkin mukaan
Näin Alkio merkitsee päiväkirjaansa 29. lokakuuta. syyskuuta käsiinsä senaatin uuden hallitusmuotoehdotuksen ja kommentoi sitä happamas ti päiväkirjassaan. Hallitus selosti että nyt saksalaiset vahvasti vaativat että Suomen pitää antaa Ruotsille lupa olla mukana hajoittamas sa Ahvenanmaan linnoituksia.. lokakuuta äänin 66–34. Myös asian ulkopoliittinen puoli käy valio kunnassa selväksi. Ei ole syytä kiirehtiä. Schauman raportoi Saksan vasemmiston terveisinä, että maassa on odotettavissa suuria muutoksia eikä tasa valtalaisten kannata osallistua kuninkaanvaaliin. Monarkistisen hallitusmuodon sisältö hyväksytään edus kunnassa 5. Odotettavissa on jälleen kovaa painostusta ja tiukka äänestys. Silloin sanoi Baijer: – Kuka sen sanoo, että hän tulee Suomeen. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 5.10.2018 Saksasta saapuneet viestit rohkaisevat Santeri Alkiota ja muita tasavallan kannattajia pysymään lujana. Tasavallan kannattajat varoittavat si tomasta maan kohtaloa Saksaan. Mutta minä ymmärrän mitä tarkoitetaan: ne halua vat saada nuorsuomalaisille tilaisuuden tulla monarkistien joukkoon ja kuninkaan vaaliin, sekä sisällytetyksi tähän vallanperimys -lakia koskevan edellytyksen. Lokakuun ensimmäisenä päivänä eduskunnan perustus lakivaliokunta alkaa käsitellä uutta esitystä hallitusmuo doksi. 1918 Saksan viestit vahvistavat tasavaltalaisten uskoa Hallituksen mieliala oli hyvin masentunut. Ja nuo valtiopäivien johtomiehet sanoivat, että ne estävät sen. Sen kiireellisyydestä äänestetään 8. Paasi kivi sanoi: ”Ei meitä auta nyt enää kukaan.” Siis hallituskin huomaa ettei Saksan apuun ole enää luottamista niin ehdottomasti kuin ennen. syyskuuta: Tri S[chaumani]lta oli taas tullut sähkösanoma jossa ilmoittaa: Aikaa voitettava. SyySkuun 30. päivänä Alkio kertoo senaatissa käydystä neuvottelusta Ahvenanmaan kysymyksestä: Ahvenanmaa-kysymyksestä oli tänään senaatissa joku neuvottelu. Kenties arvelevat jonkun heikon sielun meistäkin horjahtavan. Nyt ovat nuo samat miehet astuneet Saksan hallitukseen. TohTori Schauman kertoo matkansa tuloksista tasavalta laisten kokouksessa 4. – Minä en sitä usko, sanoi ministeri. Varakanslerin luona oli Schauman sanonut, että hänen ylhäisyytensä, nyt kun prinssi Fredrich Karl tulee Suomeen, toimittaisi tämän tiedoksi myös näitä tietoja. Ei mitään myönnytyksiä kansanvallalle. – Minä nyt uskon niin, sanoi Schauman. Monarkistit kannattavat kohta lon yhteyden säilyttämistä. Monarkistinen enemmistö vie sen valiokunnan läpi kolmessa päivässä. Kun Saksa on nyt joutunut ahdinkoon, haluaa se tyydytellä Ruotsia, pistämäl lä sille suomalaisia himoruokia. Tämä on narripeliä! Melkein sanasta sanaan sama, joka on pantu lepäämään. Kiireelliseksi julistamisen puolesta toivovat he äänestävän: Lohi, Nurmela, Kallio ja Pehkonen. 28.9.–5.10. Raportti vahvistaa Alkion uskoa: Hän oli ollut yhteydessä johtavain keskustaja vasemmistoedustajain kanssa… Edustajat olivat suuresti hämmästyneet kuullessaan puhuttavan siitä, minkälainen kansan mielipide Suomessa on monarkiasta, että eduskunta edelleen toimii puolinaisena, että hallitus oli antanut harhaanjohtavia tietoja y.m. SanTeri alkio saa 28. Monarkistien pää ei kuitenkaan käänny vaan he vievät eduskunnassa nopeasti läpi senaatin uuden ehdotuksen monarkistiseksi hallitusmuodoksi. Niin ollen näyttää varmalta, että he tulevat estämään kuninkaan tulon Suomeen… Klubilla oltiin aivan yleisesti sitä mieltä, että nyt saadut tiedot olivat sangen tärkeitä ja että ne vakuuttivat tasavaltalaisille yhä varmemmin että tasavallan saamiselle taas häämöttää mahdollisuus. RKP:n tasavaltasiipeen kuulunut tohtori Georg Schauman on matkustanut syyskuussa Saksaan selostamaan tasaval talaisten näkemyksiä ja tunnustelemaan sikäläisiä mieli aloja. lokakuuta. Siellä olivat Kallio ja Juutilainen. Olen lukenut uuden hallitusmuoto-esityksen
Kaadetaan kerma päälle niin, että ainekset peittyvät pohjaa myöten. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä KalaKaverin levite Graavia kalaa (rautua, lohta tai harjusta) Hienonnettua tilliä Hienonnettua sipulia Kuohukermaa Laita kerroksittain hienonnettu kala, tilli ja sipuli muovitai lasiastiaan. Niiden punertavan värin an sios ta levitteestä tulee kaunista. Hän ei tarkkaan paljastanut reseptiä, mutta koti ta lousopettajana ryhdyin kokeilemaan ja säveltelemään ja pääsin maittavaan lop putulokseen. Ruoanlaitto on minulle tärkeää jo koulutuksestanikin johtuen. Kutakin ainesta otetaan suurin piirtein saman verran, esimerkiksi desilitra jokaista raaka-ainetta. Tahna on valmiina kiinteää, tahnamaista levitettä. Teen tätä yleensä jo matkan aika na juuri pyydetyistä kaloista. Tarjoa perunoiden kanssa tai leivän levitteenä. Lasi purkissa näyttää hienolta, kun tilli ja lohi muodostavat vihreät ja punaiset kerrostumat. Puoliso pyytää lohta, minä rautua. Kepukeittiö Itse käytän levitteeseen lohikaloja, koska niitä on taloudessamme aina saa tavana. Kerran tällaisella retkellä camping alueen karavaanarinaapuri tarjosi mais tiaisina herkullista lohilevitettä. Olen myös aktiivinen martta, ja siihenkin har rastukseen kotitalous sopii itsestään selvästi.”. 5.10.2018 39 Varpu-Leena Malmgren valmistaa levitettä itse pyydetystä lohesta Norjan kalansaalis taipuu tahnaksi Kepukeittiö ”Harrastamme puolisoni kanssa kalas tusta ja käymme sitä varten joka kesä myös PohjoisNorjassa. Anna seisoa jääkaapissa vuorokauden verran
lokakuuta. Tietotesti ??. 10. Montako vähintään kuutena päivänä viikossa ilmestyvää sanomalehteä Suomessa ilmestyy: 11, 16, 21, 26 vai 31. Mistä Varkaus on saanut nimensä. Heitä on a) 40, b) 50, c) 60 prosenttia. Ainakin tangoja Virta levytti enemmän kuin Sinatra. Liberaalidemokraattisen ryhmän (ALDE) neuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) kiittelee merkittävimpien ryhmien tukea viljelijän aseman parantamiseksi. – Äänestystulos on vahva signaali koko Euroopan elintarvikemarkkinoille siitä, että uudet pelisäännöt epäreilujen kauppatapojen ehkäisyyn tarvitaan – ja että ne tulevat vauhdilla. – Olen tyytyväinen siihen, että ehdotukseni laajentaa direktiivi koskemaan myös pieniäja keskisuuria ostajia meni läpi. Häntä kutsuttiin Tangokuninkaaksi ja Suomen Frank Sinatraksi. Epäreilun elintarvikekaupan kitkeminen etenee EU:ssa. Bill ja Melinda Gatesin säätiö on huolissaan, miten Afrikan ja Euroopan käy... Kuinka monta tangoa Virta lauloi levylle. 3. Ca th yrin a / Sh utt ers to ck Santeri Lampi EU-parlamEntin maatalousvaliokunta haluaa vahvistaa tuottajan asemaa elintarvikeketjussa. Miten muut: kumpia on enemmän, kristittyjä vai muslimeja. Tärkeää on turvata molempien osapuolten oikeudet luottamuksellisissa käsittelyissä sekä pitää perustettavan viranomaisen tehtävät selkeänä, hän sanoo. 9. Paavi Franciscus sai Viron e-kansalaisuuden. Sillä kun Euroopan väestöstä on tällä hetkellä alle 25-vuotiaita 27 prosenttia, niin Afrikassa alle 25-vuotiaita on väestös tä huomattavasti enemmän. Mitä se on. Kummassa osakilpailuja enemmän 2018: Formula ykkösissä vai rallin MM-sarjassa. – Olemme Suomessa valmistelleet etunojassa elintarvikemarkkinalakia, joka vastaa tulevaa toimeenpantavaa direktiiviä. Eli mikä. 2. E-k ans ala isu us mah dol lis taa mm . Korkeasaaren eläintarha juhlii pyöreitä kymmeniä ensi vuonna. Maatalousvaliokunta haluaa laajentaa direktiivin koskemaan kaikkia tavarantoimittajia, ostajia, maataloustuotteita ja niiden myyntiin liittyviä palveluita. 4. yri tys toi min nan alo itt am ise n; pas si se ei kui ten kaa n ole , 3) mus lim it 17,7 , kri sti tyt 2, juu tal ais et 74, 7 pro sen tti a (W orl d Fac tb ook ), 4) 60 pro sen tti a, 5) 136 , 6) 31, 7) kyk y aav ist aa asi oi ta vai sto nva rai ses ti, 8) 188 9, 9) lap pal ais ten san ast a vuö rkä , jok a tar koi tta a kät köp aik kaa (p eda .ne t), mui tak in sel ity ksi ä on, 10) For mul at 21, MM -ra lli 13. Hänellä kerrotaan olevan kuudes aisti... Vas tau kse t: 1) ens im mäi sen ä Mau no Koi vis to 198 8, Aht isa ari 199 6, Hal one n 200 2 – Niin ist ö myö s vie rai llu t Kiin ass a, 2) vir tua alin en kan sal aisuu s, e-k ans ala ise t saa vat dig ita alis en hen kilö tun nuk sen , jol la pää see käy ttä mää n esi mer kik si val tio n säh köi siä pal vel uit a. 6. . 40 5.10.2018 2 3 9 1 5 9 2 3 4 8 4 2 6 6 8 2 9 4 7 6 3 1 7 3 5 4 9 9 3 5 8 2 4 7 2 1 3 6 5 9 8 1 6 5 9 2 8 4 7 3 8 3 9 4 5 7 1 2 6 3 9 1 8 7 4 2 6 5 6 5 8 2 9 1 7 3 4 7 2 4 5 6 3 9 8 1 2 1 7 3 8 5 6 4 9 9 4 3 6 1 2 8 5 7 5 8 6 7 4 9 3 1 2 2 6 5 1 4 1 8 3 4 5 9 3 7 6 8 9 4 1 3 1 5 6 7 5 7 4 3 1 2 9 6 5 8 9 6 5 8 7 3 2 1 4 1 2 8 5 4 6 3 9 7 4 3 7 6 8 5 1 2 9 2 5 1 3 9 4 8 7 6 6 8 9 7 1 2 5 4 3 5 7 4 2 3 8 9 6 1 3 1 6 9 5 7 4 8 2 8 9 2 4 6 1 7 3 5 2 3 9 1 5 9 2 3 4 8 4 2 6 6 8 2 9 4 7 6 3 1 7 3 5 4 9 9 3 5 8 2 4 7 2 1 3 6 5 9 8 1 6 5 9 2 8 4 7 3 8 3 9 4 5 7 1 2 6 3 9 1 8 7 4 2 6 5 6 5 8 2 9 1 7 3 4 7 2 4 5 6 3 9 8 1 2 1 7 3 8 5 6 4 9 9 4 3 6 1 2 8 5 7 5 8 6 7 4 9 3 1 2 2 6 5 1 4 1 8 3 4 5 9 3 7 6 8 9 4 1 3 1 5 6 7 5 7 4 3 1 2 9 6 5 8 9 6 5 8 7 3 2 1 4 1 2 8 5 4 6 3 9 7 4 3 7 6 8 5 1 2 9 2 5 1 3 9 4 8 7 6 6 8 9 7 1 2 5 4 3 5 7 4 2 3 8 9 6 1 3 1 6 9 5 7 4 8 2 8 9 2 4 6 1 7 3 5 1. 8. Milloin eläintarha perustettiin. Valiokunnan kanta epäreiluja kauppatapoja kitkevään direktiiviin varmistui äänestyksessä selvällä enemmistöllä. Viljelijän on saatava, mitä viljelijälle kuuluu, Katainen peräänkuuluttaa. Euroopan parlamentti käsittelee epäreilujen kauppatapojen direktiiviä seuraavaksi täysistunnossaan 22.–25. myös maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) pitää direktiiviä tervetulleena. 5. Suomen kaikkien aikojen suosituimmasta laulajasta Olavi Virrasta (1915–72) on valmistunut elokuva. Juutalaisuus on Israelin valtauskonto. 7. Ensi vuonna se täyttää pyöreitä kymmeniä. Onko kukaan Suomen presidentti tehnyt Kiinaan virallista valtiovierailua. Helsingin Korkeasaaren eläintarha on yksi maailman vanhimpia
5.10.2018 41 Artturi Leinosen patsas Kyösti ja Kalervo Kallion museossa Nivalassa. Suomenmaa Ilkan toisen päätoimittajana, poliitikkona, kirjai lijana, jääkärivärvärinä ja nuorisoseuravaikuttaja na tunnetun professori Artturi Leinosen (1888–1963) elämän työtä vaaliva Artturi Leinosen seura ry piti vuosikokouksensa syyskuussa Seinäjoella. Vuosikokous valitsi päätoimittaja Tuomas Koivu niemen Kauhajoelta jatkamaan seuran puheenjohta Artturi Leinosen syntymästä 130 vuotta jana, kansanedustaja Antti Kurvisen Ylihärmäs tä seuran varapuheenjohtajana ja kulttuuri ohjaaja Maaria KoivulaTalkkarin Ylihärmästä seuran sihteerinä. Leinosen seuran hallituksessa toimivat Reino Virrankoski Seinäjoelta (Kauhava) ja Annukka Vii taniemi Seinäjoelta, Tapio Liinamaa Ylihärmästä, Esa Norhomaa Espoosta, Risto Järvi Ylihärmästä ja Paula Takala Ylihärmästä. Hallituksen varajäseninä toimivat MarjaLiisa HaveriNieminen Seinäjoelta, Kari Hokkanen Seinä joelta ja Jukka Vihriälä Seinäjoelta.. Vireillä on myös Leinosen runokokoelman toimittaminen kirjaksi. Hänen syntymästään tulee tämän vuoden joulu kuus sa kuluneeksi 130 vuotta, joten seura järjestää pe rinteisen Leinosen juhlan joulukuussa
Henkilökohtaisetkin suhteet rikkoontuivat, kun vain toinen veti ajan vaatimat johtopäätökset. 1950-luvulle saakka Tanner teki molemmille historiallisen suuria palveluksia, sen jälkeen pelkkää vahinkoa. Fasismin vastustaminen yhdisti. Kekkosen lahtarija ohranamenneisyys ja sodanaikaiset vihapuheet eivät olleet sovun este, kotikommunistien harmiksi. Kekkosen hätäisesti puuhaamaa IKL:n lakkautushanketta Tanner tuki vahvasti. Talvisodan hallituksessa Tanner oli toiseksi tärkein, Kekkonen ulkopuolella. Kekkoselle se kävi, Tannerille ei. Mutta ellei pienen maan johtavan poliitikon takki käänny, kun maailmanjärjestys ympärillä muuttuu, hänestä ei tule valtiomiestä. Kansanedustaja Kekkonen siirtyi rauhanoppositioon, ministeri Tanner jatkoi katkeraan loppuun. Seuraukset olivat onnettomia sekä puolueen että maan kannalta. Mannerheim oli armeijan lojaalisuuden tae, Paasikivi myöntyvyysmies jo tsaarin ajalla. Kun se raastuvanoikeudessa kaatui, kiukkuinen Tanner vaati ”oikeuslaitoksen tuuletusta”. Edelliseen hän purkaa ehtymätöntä kaunaansa, jälkimmäisestä tekee suurista suurinta. Siihen saakka meni hyvin. Revanssin hakeminen antamalla valita itsensä 76-vuotiaana SDP:n puheenjohtajaksi ei ollut kumpaakaan. ”Takinkääntö” eli kannan tarkistaminen on negatiivissävyinen termi. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Toinen maailmansota jakoi molempien elämäntyön kahteen osaan. Kekkosesta tuli, Tannerista ei. Usko haihtui samoihin aikoihin. Honkaliiton nousu ja tuho vahingoittivat Suomen puolueettomuuspolitiikan uskottavuutta. Hän on ansainnut jykevän muistomerkkinsä, mutta eiköhän se riitä. Hän oli tuominnut punakapinan ja opastanut työväenliikkeen parlamentarismin tielle eli oli marxilaisittain luokkapetturi. ULkopoLitiikassakin oltiin samaa mieltä syksyyn 1939 saakka. Lehtinen valitti äsken, ettei puolue vieläkään suostu muistamaan Tanneria tämän arvon ansaitsemalla tavalla. 42 5.10.2018 Lasse Lehtinen on kirjoittanut paljon kahdesta kansallisesta merkkimiehestä, Urho Kekkosesta ja Väinö Tannerista. Ymmärrettävää, mutta ei viisasta. Jatkosotaan molemmat menivät hyvitystä hakemaan ja voittoon uskoen. VäLiraUhan ehtoihin kuului henkinenkin täyskäännös. SDP hajosi ja koki historiansa suurimman vaali tappion. Tanner ei kelvannut, jo vuonna 1918 tekemiensä syntien tähden. Hitleriä molemmat inhosivat, mutta ehtivät varautua pärjäämään myös natsien johtamassa Euroopassa. Cajanderin hallituksessa yhteistyö sujui. Mielet kypsyivät punamultayhteistyölle. Tannerin ja Kekkosen urat kohtasivat 30-luvun taitteessa. Lehtiselle Kekkonen oli kiero opportunisti, Tanner ryhdikäs isänmaanystävä. Tanner äänesti rauhanehtojen puolesta, Kekkonen vastaan. Minusta niin SDP kuin Suomikin ovat antaneet Tannerille sen kunnioituksen, joka hänelle kuuluu. Takkinsa kääntänyt Kekkonenkin kelpasi. Tanner oli valmis joustamaan, Kekkonen ei. tannerin takki ei kääntynyt, toisin kuin Kekkosen. Kekkosen ja Tannerin takki Kari HoKKanen vieraskolumni. Sotasyyllisyystuomio katkeroitti Tannerin pysyvästi. Stalin tarvitsi muutosta personoimaan porvareita ja demareita. Ryssävihan oli vaihduttava ystävyydeksi, ainakin sanoissa
me kotkalaisessa paikallisradiossa lähetimme yhteislähetystä radio Ykkösen kanssa. aamutiimeillä on keskenään (teko)hauskaa, mitäs siinä. Jari Nenonen Radion rappio Nyt 20 biisiä soi joka kanavalla.. mutta kun Yleisradion alueohjelmatkin yrittävät matkia kaupallisia pälätyskanavia. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 262 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 7370 261 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. markuksen kuolinuutisessa kirjoitettiin napakympin ekasta juontajasta. Läksyt oli tehty. pohjathan teki radio nostalgia, joka kesken lähetyksen(!) irtisanoi juontajan, että saatiin tilaa, paitsi omalle egolle, niin myös tyhjänpuhujalle. ei ollut ketjuja, soittaa sai ihan mitä halusi. Viihdettä. mutta ammattimies tajusi sekunneissa, että lähetystä ei kuulu. Samaan aikaan luin Riika Kuuskosken kolumnin IltaSano mista. avasin kauhuissani markuksen kanavan, ei ollut hänen vuoronsa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. Sekin on tätä pinnallistamista. ammattitaitoiset saavat lähteä. kävi niin, että meidän Riitalta katkesi yhteys. oikeastihan markus Similä oli kovan luokan journalisti, monessa mediassa. jostain syystä yhteislähetyksen studio tekniikka oli uskottu minun vastuulleni. Mutta radio tosiaan on rappiolla. liki 30 vuotta sitten ruotsin kuninkaalliset ottivat osaa ruotsinsalmen taistelun vuosijuhlaan. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Vuosien mittaan uskoni karman lakiin on vahvistunut, ei siitä sen enempää. mutta voihan kanavaa vaihtaa. jo lähtökohtaisesti tiedettiin, että suoran, mereltä tulevan lähetyksen aikana emme voisi kommunikoida mitenkään. nyt 20 biisiä soi joka kanavalla, ehkä joskus soivat nanosekunnilleen samassa reaaliajassa. Vaikka paikallisradio onkin vain vertauskuva nykymenolle, niin se on niin totta, niin totta. kohta kuului, markus paikkasi aukon antamalla tulla faktaa ja tunnelmaa. Sieltä tulee mitä tulee, kahdelta eri toimittajalta. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 5.10.2018 43 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko Henna raitaLa 044 7370 327 Olen lukenut vain arvioita Juha Jokelan esitystalous 3 -näytelmästä, mutta uskon, että se on hyvä. tilalle haalitaan suulaita, nimenomaan omasta ruuan sulatuksestaan puhuvia pälättäjiä. tekniikka oli silloin mitä oli, nmt-puhelimista rakenneltuja virityksiä. kun paikallisradiota tehtiin 80-luvun loppu puoliskolta alkaen, se oli paikallisradiota. pikkulikka sitten erotti markuksen, koska hän ei ollut tarpeeksi rock. tuli haikea olo, kun hän muisteli Markus Similää. Vanhana kärttyisänä äijä nä olin jo soittamassa tuottajalle, että ota se kimittävä muija pois sieltä. kun on omakohtaista kokemusta, niin muistelen
syystarjous! 5 kk / 38 € aikakauslehti kerran viikossa koko maan äänenkantaja