Suomenmaa 5.11.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / MARRASKUU 2021 / 10,90 € Lakkautetusta koulusta koko kylän keskus Kirjat Elämä Salaiset putiikit kommunistien kannoilla Ilmiöt Natura-alueen alle suunnitellaan kaivosta Surun läpi Hanna-Leena Mattila menetti molemmat veljensä huumeille
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 5.11. 16 Puolueettomuutta mainostamassa. 2021 Nootti päätti tylysti Urho Kekkosen menestyksekkään Amerikan-kiertueen s
11 Kuka olet. 46 Kunnon kepulainen Uudistuksen onnistuminen ratkaistaan kullakin hyvinvointialueella. Piirikokoukset pyörähtivät käyntiin pitkästä aikaa kasvokkain s. Markus Lohi s. Kaisa Oinas-Panuma jää kaipaamaan monia asioita keskustanuorista s. Kysymys on lopulta päättäjien asenteesta. 50 Keskusta Mikko Paavola on auttanut monen keskustavaikuttajan uraa s. 44 Suomussalmella tehtiin historiaa. 41 Milla Veteläinen on kaikkien aikojen nuorin kunnanvaltuuston puheenjohtaja s
M ark ku U la nd er / Le hti ku va Mitä enemmän hallituspuolueet kiistelevät keskenään, sitä enemmän huomio kohdistuu kiistelyyn.. Tammikuussa valitaan hyvinvointialueiden korkeimmat päättäjät, ja uudistuksen käytännön toteutus alkaa. Luottamus tähän tehtävään saadaan asiallisen työn avulla.” Sanat ovat vuodelta 1976, mutta pitävät yhä paikkansa, tosin yhdellä reunahuomautuksella: Tiedonvälityksen räjähdys ja sosiaalinen media ovat tarjonneet satakertaisen areenan Pekkalan jo tuolloin vastustamalle julkisuuspolitikoinnille. Kokoomukselle tällainen puhe on ”farssia ja rahasyöppöä”. Kuntavaaleihin perustuva laskelma antaa keskustan paikkaosuudeksi peräti 19,4 prosenttia, vanhojen hyvien aikojen luvun. ”Vaalirauhalle” olisi hyvät perusteet. Siksi se on myös paljon laajempaa ja paljon haitallisempaa. Uudet alueet rakennetaan tulevalla kaudella. Kokoomus lähtee voittamaan aluevaalit huolehtiakseen, ettei uudistuksesta tule tämän isompaa farssia ja rahasyöppöä. Aluevaalit jäävät sivuun, vaikka ne ovat nyt tärkein hanke. Vaalin tulos onkin tärkeydeltään ykkösluokkaa. Varmaa on, että puoluepolitiikka on yhä mukana. Sen aikana voisi pohtia edesmenneen keskustapoliitikon Ahti Pekkalan viisaita sanoja: ”Politiikan syvintä olemusta eivät ole riitelyt ja erilaiset sanomiset, mitkä näkyvät päälle päin. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 5.11.2021 ”Vaalirauha” olisi nyt paikallaan Pääkirjoitus E ikö kiistelyiden ja vastakkainasettelujen sävyttämää hallituspolitiikkaa kannattaisi rauhoitella oikein tarkoituksellisesti. Ei sille kannata antaa nyt tarpeettomia sytykkeitä. Mitä enemmän hallituspuolueet kiistelevät keskenään, sitä enemmän huomio kohdistuu kiistelyyn. ”Me emme voi katsoa sivusta. Sosiaalija terveydenhuollon uudistus on MarininSaarikon hallituksen käsialaa. Nythän pitäisi hankkia ehdokkaita, valistaa äänestäjiä ja kertoa omista tavoitteista, eikä niinkään antaa kitkerää sanaa takaisin hallituskumppanin edustajalle, joka puhui pöyristyttäviä. Ovathan edessä ensimmäiset aluevaalit, joiden koko tärkeyttä ei vielä taideta nähdäkään. Oppositio pani vastaan viimeiseen asti, vaikka kaikki puolueet ovat vuorollaan olleet sitä vaatimassa. Vaalirauha tekisi muutenkin hyvää. Se saavutetaan vaalitavoitteista kertomalla, ei hallituksen tekemisiä arvostelemalla. Sitä on sen sijaan yhteinen asioiden hoitaminen, jonka vuoksi kansalaiset ovat edustajansa valinneetkin. Siitä, mitä tuleman pitää, saatiin pahaenteinen enne, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui puoluevaltuustonsa kokouksessa (30.10.). Minä haluan olla näissä rakennustalkoissa mukana.” (IS 30.10.) Orpon uhkaus on suunnattu suoraan keskustaan, joka vaatii vaaliohjelmassaan, että jokaisessa kunnassa tulee olla sosiaalija terveysasema. Minä en aio katsoa sivusta. Keskustakin hyötyisi siitä
. Itsekin muistan elävästi kymmenisen vuotta sitten toimituksessa piipahtaneen vanhemman herrasmiehen, jolle minut esiteltiin uutispäällikkönä. Monella sukupolveni naisella oli kokemuksia siitä, miten ”poikamainen” käytös ei sopinut tyttöyden kuvaan. Somealustojen demonisointi ei auta asiaa, sillä ne tuovat myös paljon hyvää tyttöjen elämään: kaverisuhteet ovat teinille kaikki kaikessa, ja yhteydenpito tapahtuu paljolti somen kautta. 20-luvun tyttöjen kasvuympäristössä on myös paljon muuta myönteistä. #KunOlinTyttö-keskustelu muistutti myös siitä, että jokainen sukupolvi teinityttöjä joutuu kohtaamaan häirintää muodossa tai toisessa. #MeToo-liikkeen ansiosta se on entistä helpompi tunnistaa ja tuomita. EDELLISENKALTAISIA heittoja tulee harvemmin enää vastaan, mutta 2020-luvulla tyttöyteen liittyy paineita, joita 1900-luvun puolella nuoruuttaan elänyt ei osaa edes kuvitella. Vanhemmat voivat tehdä osansa luomalla turvallisen ja kannustavan kotiympäristön, mutta paljon on kiinni myös nuorista itsestään – siitä, millaisen ympäristön he luovat toisilleen. 5 5.11.2021 Toimittajalta LOKAKUUN alussa vietettiin tyttöjen päivää. ”Mutta sehän on tyttö”, mies huudahti aidosti järkyttyneenä. Jo esiteinit elävät somekulttuurissa, jossa ulkonäön ja muunkin elämän pitäisi hipoa täydellisyyttä ja suosiota mitataan sometykkäysten, seuraajamäärien ja ihailevien kommenttien perusteella. Seurailin Twitterissä keskustelua #KunOlinTyttö -hashtagilla, joka tarjosi valaisevan läpileikkauksen viime vuosikymmenten tyttöyteen. joista valtaosa on naisia. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan lähes puolet yläkouluikäisistä ja toisella asteella opiskelevista tytöistä on kokenut netissä seksuaalista häirintää. Amerikkalaislehti The Wall Street Journal paljasti syyskuisessa artikkelissaan, millaista haittaa Facebookin omistamista somealustoista on teini-ikäisille tytöille. Stressiä aiheuttavat myös muut somealustat. #KunOlinTyttö olin aikuinen nainen ja äiti, ja minulta miehet kyselivät töissä ja eduskunnassa, että ymmärrätkös sinä tyttö politiikkaa, tviittasi politiikan toimittajana pitkän uran tehnyt Riikka Uosukainen. Uransa alkuvaiheissa moni oli kokenut vähättelyä, ja jaottelu miesten ja naisten aloihin oli ohjannut monen ammatinvalintaa. Somea seuratessa ei voi välttyä ajatukselta, että tytöt joutuvat aikuistumaan nykyään liian nopeasti. Kun 90-luvun tyttöjen esikuvia saattoivat olla missit, 20-luvun tytöt voivat seurata Instassa vaikkapa maan johtavia poliitikkoja . Kaikkialla somessa tytöt saattavat törmätä groomingiin ja seksuaaliseen ahdisteluun. Erityisesti Instagram voi vaikuttaa negatiivisesti tyttöjen kehonkuvaan ja aiheuttaa teineille itsetunto-ongelmia, ahdistusta ja masennusta. He saavat kasvaa aikuisiksi yhteiskunnassa, jossa on itsestäänselvyys, että naiset voivat toimia missä tahansa ammatissa. Tiktokin algoritmi tarjoaa aivoja koukuttavaa sisältöä jatkuvana virtana, ja Snapchatin ketjuihin on pakko ehtiä vastata ennen niiden katkeamista. MIKÄ NEUVOKSI. Katariina Lankinen 20-luvun tytöt
Maaja metsätalousvaliokunta torjui asiasta laaditun kansalaisaloitteen yksimielisesti. Erityisesti turvemaille jatkuvapeitteiset menetelmät näyttävät puuntuotannon näkökulmasta sopivan paremmin kuin kangasmaille. Kalmari muistutti myös, että jos hakkuumäärä pidettäisiin valtion metsissä samana, ne laajenisivat jatkuvalla kasvatuksella useammalle alueelle. Hakkuiden alle jäisi 8 000 hehtaaria isompi maa-ala. Vihreiden Jenni Pitko sanoi, ettei välttämättä pidä avohakkuiden kieltämistä lailla parhaana mahdollisena tapana edetä asiassa. Helsingin yliopisto Twitterissä Jari Kinnunen Jussi Saramo Anne Kalmari Jenni Pitko Ja ri La uk ka ne n. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta kaikilla kasvatusmenetelmillä on Kalmarin mukaan hyvät ja huonot puolensa. Maaja metsätalousvaliokunnalle on annettava myös selvitys jatkuvan kasvatuksen lisäämisestä valtion mailla vuoden 2022 loppuun mennessä. Valiokunta kannustaa kuitenkin jatkuvaan kasvatukseen Metsähallituksen siihen soveltuvissa metsissä. 6 Ajassa Sanottua 5.11.2021 Tuomitsemme kaikki rasistiset hyökkäykset opiskelijoitamme kohtaan, jotka ovat nostaneet Afrikan tähti -teeman rasistisuuden yleiseen tietoisuuteen. Valiokunta edellyttää muun muassa, että valtion metsissä käytetään monipuolisesti erilaisia metsänkäsittelymenetelmiä ja kullekin alueelle ja kasvupaikalle valitaan sille parhaiten soveltuva menetelmä. Vihreät eivät jättäneet mietintöön vastalausetta, vaikka puolueessa on vahvaa kannatusta jatkuvalle kasvatukselle. VALIOKUNTA PÄÄTTI edellyttää maaja metsätalousministeriöltä myös selvitystä siitä, miten valtion metsissä voidaan lisätä jatkuvaa kasvatusta erityisesti siihen soveltuvissa suometsissä, virkistysja matkailualueilla sekä suoalueiden ja vesistöjen reunoilla. Toiset lajit viihtyvät jatkuvan kasvatuksen metsissä paremmin, toiset jaksollisessa kasvatuksessa. Itse asiassa kaiken tämän sekoilun takia tekee mieli pelata sitä enemmän kuin ennen. MAAJA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN puheenjohtaja Anne Kalmari sanoi mietinnön vastaavan keskustan toiveita: ympäristökestävyyden lisäksi huomioidaan taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys, eikä metsätalouden työpaikkoja menetetä. Esimerkiksi korpikuusikot ovat valiokunnan mukaan tuottaneet ja kasvaneet jatkuvassa kasvatuksessa kohtuullisen hyvin. Fatim Diarra Twitterissä Mikko Kärnä Twitterissä Tästä nyt varmaan joku mielensä pahoittaa, mutta en aio lopettaa Afrikan Tähden pelaamista. On vain hyvä, että me alamme myös Suomessa vähitellen tunnistamaan arjessa läsnä olevia rasistisia elementtejä, jotka vahvistavat inhottavia stereotypioita, ja keskustelun kautta pyrimme pois niistä. To ni Pa lla ri Avohakkuut saavat jatkua valtion mailla PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNTA ei kiellä avohakkuita valtion metsissä
Hän kertoo, että hallitusneuvotteluissa löytyi yhteinen sävel esimerkiksi koulutuspolitiikan panostuksista ja lapsiperheiden tukemisesta jopa yllättävän helposti. Lisää tulee, jos tämä leviää. Ja ri La uk ka ne n TERVEISET KESKUSTALLE YHTEISELOA OPETTELEMASSA Perustuslaki luupin alle 10.11. Viime vuosina siellä on kuitenkin pariinkin kertaan puitu ministerin tai kansanedustajan oikeudellista asemaa. Perustuslakituntijoiden kanssa käydyn keskustelun pohjalta oikeusministeriö sai tehtäväkseen laatia asiasta tausta-muistion. Eduskuntaryhmät ottavat sen jälkeen kantaa, onko jatkokeskusteluun aihetta. Keskustaopiskelijoiden liittokokous ja puheenjohtajavaali Helsingissä 20.?21.11. – Emme ole täällä vain itseämme varten. Syksyn ylioppilastutkinnon tulokset 13.-14.11. Edellinen syytesuojatapaus oli vuodelta 1979. 7 Ajassa Sanottua 5.11.2021 Wokeja cancel-kulttuuri eivät ole kevyitä asioita. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuu-kysymystä käsiteltiin viime joulukuussa, ja kesällä 2020 eduskunta äänesti edustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojasta. Meillä on velvollisuuksia myös niitä kohtaan, jotka tulevat tänne meidän jälkeemme, vaalikauden alkupuolen vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Kari kuvailee. Siihen sopiva leikki: korvaa sana ”neuvostovastainen” sanalla ”rasistinen”. Tapaukset saivat puhemies Anu Vehviläisen (kesk.) pohtimaan perustuslain mahdollista muutostarvetta, jotta politiikka ja juridiikka eivät menisi sekaisin. Sitä ei pidä hyväksyä. Finlandia-palkintojen jako 1.?2.12. – Törmäykset ovat ehkä väistämättömiä, mutta kyse ei ole pahasta tahdosta. Risto Volanen Twitterissä Tuntuu, kuin ilmiöpohjainen fundamentalismi ja moraalinen ”oikeassa oleminen” olisivat singahtaneet takaisin nuoruuteni 1970-luvulta. Helsingin yliopisto meni yhden ihmisen kannanotosta sekaisin. KARI huomauttaa, että suhtautuminen luonnonvarojen käyttöön on sekä vihreiden että keskustan olemassaolon ytimessä. Keskustan puoluevaltuuston kokous Rovaniemellä 20.?21.11. Eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2021 neljäs lisätalousarvioesitys 11.11. – Ei voi olla niin, että tuomme jatkuvasti esityksiä, mutta mikään ei käy. Sen sijaan hän vaatii maaliskuun ilmastoneuvotteluista konkreettisia toimia päästöjen vähentämiseksi. SDP:n puoluevaltuuston kokous Oulussa 23.11. Laura Kolbe Twitterissä PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNNAN täystuntoa ei ole tarkoitettu käräjäsaliksi. Jos esitykset eivät kelpaa, pitää kertoa, mikä sitten käy, Kari lähettää terveisiä valtiovarainministeripuolueen suuntaan. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. Pekka Aittakumpu Twitterissä 1970-luvun kamppailun käyneenä varoitan suomalaisia yliopistoja ja professoreita: jos peräännytte tämän wokediktatuurin edessä, olette pian samassa tilanteessa kuin meillä 1970-luvun stalinistien aikana. Vaikka yhteiselo on ollut kaukana harmonisesta, Kari pitää hyvänä sitä, että vihreät ja keskusta päätyivät samaan hallitukseen. Slush -kasvuyritysja teknologiatapahtuma Helsingissä. – Me tutustumme toisiimme, ja se ottaa aikaa. Budjettiriihessä juuri ilmastokysymykset ajoivat keskustan ja vihreät sotajalalle. Keskustan eduskuntaryhmän jalkautuminen koko Suomessa 1.12. Hallitusyhteistyössä keskustan kanssa on silti piisannut opeteltavaa. Perustuslain muutoksiin ei lähdetä aivan kevein perustein. Eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2022 budjettiesityksen täydentävä hallituksen esitys 26.?29.11. VANHEMPAINVAPAALLE jäävää vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisaloa hallituksen viisikossa tuuraavaa Kari ei halua spekuloida hallituksen kaatumisella. Niiden tavoitteena on lokeroida ja vaientaa ihmisiä. Eduskunnassa keskustelu opposition vaihtoehtobudjeteista 1.12. SANTERI LAMPI ALKIOLAISUUDELLA ja vihreydellä on todella paljon yhteistä, ympäristöja ilmastoministeriksi nouseva Emma Kari (vihr.) katsoo
Keskusta jää Markkasen mukaan muiden suurten puolueiden varjoon erityisesti tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja kansainvälistymistä koskevassa keskustelussa. Nuorisopomo ottaa esimerkiksi vuosittain toistuvan keskustelun Pride-ilmiön ympärillä. Kulmuni ei osallistu eduskunnan kevätistuntokaudelle mutta pyrkii hoitamaan mahdollisimman normaalisti muut luottamustehtävänsä Lapissa. Kulmunin mukaan odotusaika on sujunut hyvin. 8 5.11.2021 Ro n i R e ko m aa / L eh tik u v a J aa kk o M ar tik a in e n An tt iAi m o K o i vis t o / Le h tik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN SÄHKÖPOSTIT TUKOSSA. – Vaikuttajakiihdyttämö ja Uusi verso eli keskustapolitiikan korkeakoulu ovat tärkeitä tekijöitä, joiden vaikutusten pitäisi alkaa näkyä jo lähitulevaisuudessa. REHULALLE UUSI PESTI. Vuotoa on hänen mukaansa tapahtunut eniten perussuomalaisten ja vihreiden suuntaan. – Keskustan kannatus nuorten keskuudessa on laskenut tasaisesti jo vuodesta 2007 lähtien, Ajatuspaja Alkiota vetävä Pauliina Maukonen sanoo. Keskustanuorilla ja Keskustaopiskelijoilla on Markkasen mukaan tekeillä toimenpideohjelma nuorisokannatuksen parantamiseksi. – Kaupungistuminen vie nuoria muualle opiskelemaan, ja perussuomalaisten viesti puree nuoriin miehiin paremmin, Maukonen arvioi. – Olemme suunnattoman onnellisia uudesta elämän alusta, hän kirjoittaa Facebookissa. Aiemmin Rehula on toiminut muun muassa keskustan varapuheenjohtajana, sosiaalija terveysministerinä sekä perheja peruspalveluministerinä. Brändityön ohella ohjelmassa odotetaan puolueelta profiilinnostoa myös koulutuksellisissa asioissa. Lokakuun puolivälissä Suomessa käyttöönotettu koronapassi aiheutti massiivisen palautevyöryn kansanedustajille ja ravintolayrittäjille. Yli tuhannen vastaajan otoksen perusteella puoluetta äänesti vain seitsemän prosenttia 18?30-vuotiaista. Muun muassa kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) kertoi sähköpostinsa tukkeutuneen tuhansista aggressiivisesti koronapassia vastustavista kommenteista. – Suomenhevosen päivänä puolue ottaa jopa nettisivuillaan kuvan kanssa kantaa kotimaisen hevosrodun puolesta, mikä on tämmöisen ex-hevostytön mielestä hieno ele. Ilmastokysymyksissä ja yhdenvertaisuusteemoissa taas vihreät ja muu vasemmistoblokki puhuttelevat nuoria huomattavasti enemmän. Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni ja hänen puolisonsa Jyrki Peisa saavat tammikuussa vauvan. Tässä voi piillä yksi syy huonoon menestykseen taistelussa nuorten miesten äänistä. – Pinnalla olevista asioista ei voi vain vaieta, vaan puolueella pitää olla oma selkeä kanta vaikeisiinkin asioihin, hän painottaa. Myös koronapassia vaativiin yrityksiin kohdistui kiusantekoa. Hän aloittaa syksyn aikana Farmasialiiton toiminnanja toimitusjohtajana. Nuorten miesten osalta keskustan kannatus on romahtanut kuuteen prosenttiin, kun naisten kohdalla lukema on kymmenen prosenttia. Pieni paikkakunta ja vähäinen koulutus yhdistyvät kyselyn mukaan profiililtaan keskustaa äänestävään nuoreen. Mutta Pride-päivänä vallitsee täydellinen hiljaisuus, Markkanen ihmettelee. Pukkilan kunnanjohtajana helmikuusta 2020 lähtien toiminut keskustakonkari Juha Rehula kertoi lokakuussa uudesta työtehtävästään. – Talousasioissa on jääty kokoomuksen ja perussuomalaisten jalkoihin. ILOINEN PERHEUUTINEN. RISTO LUODONPÄÄ AJATUSPAJA ALKION teettämä kysely nuorten äänestyskäyttäytymisestä viime kesän kuntavaaleissa on keskustan osalta karua luettavaa. Tämä käy ilmi myös kysyttäessä nuorten äänestyspäätökseen vaikuttaneita asioita. Kysely: Keskusta ei puhuttele nuoria äänestäjiä. KESKUSTANUORTEN puheenjohtajan Hanna Markkasen mielestä Ajatuspaja Alkion kyselyn tulos noudattelee sitä mielikuvaa, mikä nuorten mielissä puolueesta on vallalla
Vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan jopa 75 prosentin päästövähennyksiä, mikä tulee mullistamaan meriliikenteen. Kirjailija Päivi Alasalmen romaani Sudenraudat vie lukijan 140 vuoden takaisiin traagisiin tositapahtumiin. Päivi Alasalmi kirjoitti romaanin Turun tappajasudesta Kirjat. Mari-vaimon kuolinvuoteella Matti on luvannut pitää perheen kaksi pientä lasta hengissä. Matti vahtii ja varoittelee tyttäriään, mutta lastenvahdiksi pestattu naapurin Anelma-muori on kovin unelias. Meriliikenteen päästöjen vähentäminen on välttämätön osa kokonaisuutta, jotta EU voi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä. Siksi neuvotteluissa on pidettävä huoli, että eri teknologioita kohdellaan tasavertaisesti ja ovet pidetään auki uusien energiamuotojen innovaatioille. Pääsin EU:n energiaja ilmastopaketin tehtäväkentässä ison työn äärelle ryhmäni neuvottelijaksi FuelEU Maritime -asetukseen liikennevaliokunnassa. Ristikkäisvaikutuksia toisten ilmastopakettiin kuuluvien esitysten kanssa on myös analysoitava. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Vihreä aalto hyökyy meriliikenteeseen Täällä Bryssel An ni Re en pä ä / Le hti ku va ENSIN suden suuhun joutui 8-vuotias Karl kotitorppansa pihalla Kalannissa, sitten 2-vuotias Johanna Laitilassa. Kirja kuvaa, millaisen kauhun vallassa seudulla elettiin, kun sudet olivat päässeet ihmislihan makuun. Haudankaivaja Matti on menettänyt nälkävuosina koko lapsuudenperheensä ja myöhemmin vielä vaimonsakin. Yksi ainoa eurooppalainen muotti ei tässäkään uudistuksessa toimi. 9 5.11.2021 VIENNIN ja tuonnin näkökulmasta Suomi on saarivaltio, minkä pitää myös näkyä päätöksenteossa. ALASALMI käsittelee romaanissaan onnistuneesti niin susipelkoa kuin suden oikeuksiakin. Porvarisneito Hennyn lisäksi keskushenkilöitä ovat lehtimies Eetri, torppari Aapeli ja kirkkoherra Herman. Kirjailija kuvailee melkeinpä liiankin elävästi, kuinka tappajasuden jäljiltä löytyy milloin verinen mekonriekale, milloin irti purtu pää. Suomen viennin kilpailukyky on turvattava tässä murroksessa, sillä meriliikenteen kustannusten nousulla on laajoja vaikutuksia vientiteollisuuteemme. Asetus tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia, sillä olemme edelläkävijä kestävien biopolttoaineiden ja uusiutuvan vedyn valmistuksessa. Tällä hetkellä aluksissa käytettävistä polttoaineista 98 prosenttia on fossiilisia. On tärkeää hyödyntää itse kunkin jäsenmaan erilaiset luontaiset vahvuudet täysimääräisesti. Gummerus, 408 s. Peto nappasi pienet uhrinsa kotipihalta, saunapolulta tai jopa porstuasta. He eivät ymmärrä, että köyhille perheille lapset ovat välttämätöntä työvoimaa. Asetus koskee siirtymää uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä merenkulussa. Kirjan henkilögalleria on monipuolinen. ANNUKKA KAARELA Päivi Alasalmi: Sudenraudat. Uudistus tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja uusiutuvien polttoaineiden saralla. Susijahti houkuttelee paikalle tapporahojen toivossa miehiä ympäri maata, mutta kartannonneiti Henny miettii, ettei ihminen saisi puuttua liikaa luonnon kiertokulkuun. Nälkävuosina ihmiset tyhjensivät seudun metsät suurriistasta, siksi sudet jahtaavat nyt lapsia. Susi tai susipari tappoi Turun seudulla vuosina 1880–1881 yhteensä 22 lasta. Ei kai Matti joudu kaivamaan hautaa omille lapsilleenkin. Susikysymykseen sekoittuvat myös fennomania ja yhteiskunnan luokkaerot. Suomenmieliset eivät halua kutsua apuun kokeneita venäläisiä metsämiehiä, vaan ajattelevat, että pedot on surmattava itse. Näiden kysyntä nousee asetuksen myötä räjähdysmäisesti, kun päästövähennysten tavoitetaso nousee. On tärkeää, että tuleva lainsäädäntö on selkeä ja ennustettava sekä kannustaa aluksia käyttämään uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita. Säätyläiset taas arvostelevat torppareita, jotka jättävät lapset ilman kaitsijaa tai lähettävät heidät jopa yksin paimeneen. SUOMEN kaukainen sijainti ja talvimerenkulun olosuhteet on otettava huomioon, jotta yritysten kilpailuasema eurooppalaisilla sisämarkkinoilla ei heikkene. ALASALMEN romaani on hyytävän jännittävä. Heidän jälkeensä Maria, Amanda, Anna, Ida, Serafina ja monta muuta
– Haluamme, että tulevaisuudessa 15 vuotta täyttäneet saavat äänestää ja asettua ehdolle maakuntien valtuustoihin päättämään heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa olennaisesti vaikuttavista asioista, järjestö linjaa. Lisäksi keskustanuoret haluaa opintotuen tulorajan korotuksen pysyväksi, perustulon voimaan nopealla aikataululla, lääkäripalvelut kaikkiin kuntiin ja surun omaksi tautiluokituksekseen. NUORISOJÄRJESTÖ julkaisi myös kolme kannanottoa. An na -Le en a Ve telä in en Ja ri La uk ka ne n Puheenjohtajavaalin voitti Aleksi Sandroos.. Tutkimuksen mukaan suomalaisista 45 prosenttia suhtautuu Venäjään kielteisesti ja 34 prosenttia myönteisesti. Järjestö tavoittelee aikaja paikkariippumatonta yhteiskuntaa digitalisaation avulla, kyseenalaistaa Suomeen marraskuussa jalkautuvan pikaruokaketju KFC:n vastuullisuuspuheet ja ottaa kantaa aluevaaleihin. Uuden puheenjohtajan kausi alkaa 1.1.2022 ja kestää vuoden 2023 loppuun. Keskustanuorten liittokokouksessa vieraili myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko. Vuonna 2012 vain 19 prosenttia suhtautui maahan kielteisesti ja 63 prosenttia myönteisesti. Torniossa järjestettyyn keskustanuorten liittokokoukseen osallistui 118 virallista kokousedustajaa. Linjapuheessaan tuore puheenjohtaja moitti keskustan linjaa laimeaksi. Kokous päätti kannattaa muun muassa joutsenen kannanhoidollista metsästystä ja lasipullojen pantin nostoa 40 senttiin. 11 aluevaaliteeseissään keskustanuoret vaatii muun muassa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille sekä monipaikkaisia palveluita. Sandroos opiskelee hallintotieteitä Vaasan yliopistossa ja viettää viikonloput synnyinpaikkakunnallaan Sastamalassa. Sandroos voitti vastaehdokkaansa Jere Tapion äänin 68–46. Luku Suomalaiset suhtautuvat Venäjään yhä kriittisemmin, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvoja asennetutkimuksesta. 10 5.11.2021 OLGA OINAS-PANUMA Aleksi Sandroos keskustanuorten johtoon KESKUSTANUORTEN uusi puheenjohtaja on 26vuotias Aleksi Sandroos. Vieressä Jere Tapio. Keskustanuoret näkee sote-uudistuksen ja hyvinvointialueet askeleena kohti kansanvaltaisia maakuntia. – Keskustanuorten tehtävä on näyttää suuntaa puolueelle. Monipaikkaista elämää viettävä Sandroos asuu tällä hetkellä Helsingissä, jossa toimii Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n varapuheenjohtajana. LIITTOKOKOUS käsitteli 93 piireiltä ja osastoilta tullutta aloitetta. Meidän on saatava nuorten luottamus takaisin. Kokouksessa hyväksyttiin myös keskustanuorten digipoliittinen ja talouspoliittinen ohjelma, liiton järjestöllinen strategia sekä tavoiteohjelma vuodelle 2022. Varapuheenjohtajiksi valittiin Jere Tapio Pohjois-Pohjanmaalta ja Eemeli Valli Keski-Pohjanmaalta
11 5.11.2021 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Päätoimittajan kommentti: Mielipidekirjoituksen julkaisu oli virhe (21.10.2021) TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Tämä yhdistettynä kykyyn innostua ja olla sosiaalinen näkyy ja kuuluu.. Olemme olleet tiimi isolla T-kirjaimella enkä vaihtaisi heitä mihinkään. MITÄ SIIS TÖISSÄSI TEET. MILLAISESTA KARVATURRISTA ON KYSE. Yleensä en osaa maanantaina arvatakaan, mitä kaikkea perjantaihin mennessä tulee tehtyä. Rinssi on kermanvärinen, noin puolivuotias kleinspitz. Rinssistä on tulossa erinomainen järjestöja reissukoira, mikä näkyy muun muassa siinä, että yksi sen suosikkiihmisistä on kansanedustaja Tuomas Kettunen. OLET MAASEUDUN SIVISTYSLIITON KOORDINAATTORI JA AJATUSPAJA ALKION VIESTINNÄN SUUNNITTELIJA. Kaisa Oinas-Panuma Keskustanuorten varapuheenjohtajuudesta luopuvan Kaisa Oinas-Panuman Rinssi-koirastakin kasvaa järjestöja reissueläin. MENITKÖ JONOON. En. Todella on! Se on ollut pitkäaikaisin kesätyöpaikkani ja koko elämäni ajan yksi joulun kaltaisista kohokohdista vuosittain. Olen pohjattoman utelias ja mielenkiintoa riittää keskimäärin kaikkeen. Esimerkiksi valmistelen ja järjestän tapahtumia, teen viestintää ja kirjoittamisprosessien tukitoimia. OLET HOROSKOOPILTASI KAKSONEN. Moniakin asioita, mutta erityisesti puheenjohtajistoa eli Markkasen Hannaa ja Takatalon Hennaa, joiden kanssa olemme olleet erittäin tiivis ja dynaaminen trio koko tämän koronan värittämän kauden ajan. Nohevana nuorena aikuisena olin hoitanut rokoteasiat kuntoon jo ennen näitä superhoukuttelevia tarjouksia. Työtehtävien paletti on ollut äärimmäisen monipuolinen. KUHMON KAMARIMUSIIKKIFESTIVAALI ON SINULLE TIETENKIN IHAN TUTTU JUTTU. Viulisti löysi puolison kamarimusiikkifestareilta OLET KOTOISIN KUHMOSTA, JOSSA JAETTIIN HILJATTAIN ILMAISTA BENSAA TAI PIZZAA KORONAROKOTTEEN OTTAJILLE. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Arjesta ei siis puutu vauhtia. OLET INNOKAS VIULUNSOITTAJA. Sieltä on tarttunut mukaan nykyinen avomieskin, eli sen vaikutuksia löytyy arjestani myös festivaaliajan ulkopuolella. MITÄ JÄÄT KAIPAAMAAN ENITEN. OLET LUOPUMASSA KESKUSTANUORTEN VARAPUHEENJOHTAJUUDESTA. OLET RINSSI-NIMISEN KOIRAN OMISTAJA
Turvallisuusjoukot tulittivat mielenosoittajia kovin ammuksin, kumiluodeilla ja kyynelkaasulla. Kiinan väestöstä yli 75 prosenttia on täysin rokotettu, mutta miljoonakaupunkeja asetetaan yhä koronasulkuihin muutamien koronatartuntojen perusteella. Marin kertoi keskustelleensa Merkelin kanssa syvällisellä ja yksityiskohtaisella tasolla energiasta ja ilmastonmuutoksesta. Viimeviikkoisen vallankaappauksen jälkeen turvallisuusjoukot ovat tappaneet ainakin 12 ihmistä. Lääkintälähteiden mukaan joukot tappoivat kolme mielenosoittajaa Omdurmanissa. 12 5.11.2021 ###*d.*m.*y ###*P RAUHAN PÄÄKAUPUNKI A FP / Le ht ik u va Be rn h a r d Lu d e w i g A FP / L eh ti k uv a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VALTAMERTEN PUOLESTA. Paine maailman johtajia kohtaan kasvoi, kun YK:n ilmastohuippukokous COP26 käynnistyi sunnuntaina Glasgow’ssa Britanniassa. Kiinan naapurimaat Etelä-Korea ja Japani ovat viime päivinä ilmoittaneet rajoitusten lieventämisestä. Tuhannet sudanilaiset lähtivät lauantaina kaduille osoittamaan mieltään sotilasvallankaappausta vastaan. Lähes kaksi vuotta koronavirusta vastaan taistellut Kiina ei näytä merkkejä tiukoista koronarajoituksistaan luopumisesta. SUDANISSA VALLANKAAPPAUS. Pääministeri Sanna Marin (sd.) jätti jäähyväiset Saksan väistyvälle liittokanslerille Angela Merkelille kaksipäiväisen Berliinin-vierailunsa aikana. Vierailun yhteydessä Suomi muisti Merkeliä lasitaiteella ja antoi tälle lahjaksi Oiva Toikan linnun.. JÄÄHYVÄISET MERKELILLE. COP26:n puheenjohtajan Alok Sharman mukaan kokous on ”viimeinen, paras toivo” pitää ulottuvilla ilmaston lämpenemisen tavoiteltu raja, 1,5 astetta. Andy Buchanan / AFP / Lehtikuva KIINA TIUKALLA LINJALLA
Varhaisessa vaiheessa, jo joulukuussa 2020 rokotukset aloittanut Sveitsi oli yksi ensimmäisiä maita, jossa puolet kansalaisista oli täysin rokotettuja tämän vuoden kesänä ja pystyi siten esimerkiksi matkustamaan muualla Euroopassa. KORONAPASSI on edelleen maailman hyväosaisten oikeus. 13 5.11.2021 ###*d.*m.*y ###*P RAUHAN PÄÄKAUPUNKI PANDEMIA on vaikuttanut perustavaa laatua oleviin asioihin, kuten kodista ulos lähtemiseen. Sveitsi ei määrännyt hiihtohissejä Alpeilla suljettavaksi viime talvenakaan, ja rinneravintolat myivät tuotteita tottuneesti luukuilta. Maskin käyttöä vaaditaan kaikkialla, niin asioidessa kuin liikkuessa, ja ohjeistusta noudatetaan mallikkaasti. Nyt melko vaivalloinen lomakkeentäyttö ja -käsittely on muuttunut monella tavalla vaivattomammaksi koronapassin skannaamiseksi. Viereisillä Ranskan Alpeilla alppihiihtokeskukset olivat kiinni. On pitänyt, ja edelleen pitää, suunnitella, varautua ja varustautuakin aivan eri tavalla kuin koskaan aiemmin elinaikanamme, huolehtia maskit, käsidesit ja turvavälit. Maa on ilmoittanut nykyisen koronapassivaiheen olevan voimassa toistaiseksi tammikuuhun 2022 asti, jonka jälkeen tilannetta taas arvioidaan. Edes hotellin aamupalalle ei ole asiaa ilman koronapassia. Jos sitä ei ole esittää, aamupalat saa pakatussa pussissa mukaansa, kuten toimitaan myös muissa palveluissa, joissa ulosmyyntimalli on mahdollista. Asiointi alkaa nyt vapautua, kiitos rokotekattavuuden ja koronapassin. Koronapassia ennen Sveitsissä käytettiin hyvin laajasti ja viranomaismääräyksestä kontaktinjäljityslomakkeita, niin pitkän matkan liikennevälineissä kuin ravintoloissakin. Sveitsissä koronan sairastaneita on miltei 900 000. Varhaisen aloituksen jälkeen Sveitsin täysin rokotettujen määrä on hidastunut, ja Suomi on kahden koronarokotuksen saaneiden osuudessa kiilannut ohi Sveitsin, jossa noin 64 prosenttia saanut molemmat rokotteet. Matkustamiseen koronapandemia on vaikuttanut erityisen paljon. SVEITSISSÄ koronapassiin suhtaudutaan perin maltillisesti, vaikka toki mielipiteitä löytyy niin puolesta kuin vastaan. KORONAPASSIKIN lanseerattiin Sveitsissä jo tämän vuoden alkupuoliskolla, ja se oli suunniteltu EUyhteensopivaksi. Siten suurelle osalle maailman väestöä toimet koronaa vastaan ovat omien suojautumiskeinojen varassa ja matkustaminen esimerkiksi ulkomaille melko monimutkaista, tai jopa täysin mahdotonta. Julkisessa liikenteessä tai palveluissa asioidessa maskittomia ei näy. Asiointia ja matkustamista koronapassilla Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen. Kahviloiden, palvelujen, tapahtumien ja hotellien sisäänpääsyissä skannataan koronatodistuksia hyvin vauhdikkaasti ja tottuneesti. Afrikan väestöstä alle viisi prosenttia on saanut kaksi rokotetta, maailman koko väestöstä alle 40 prosenttia
TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: MIIA HYYPIÖ. 14 5.11.2021 Politiikan penkkiurheilija Henkilö Maanviljelijä ja isoisä Hannes Manninen lähettää yhä muistioita politiikan aktiivitoimijoille
Nyt siellä käydään jo keskustelua, alkaako verotusoikeus pikkuhiljaa eriyttää liiaksi maakuntien kehittymistä, hän pohtii. . . EX-MINISTERI ymmärtää, että uusien hyvinvointialueiden käynnistymistä ja aluevaaleja kohtaan on osoitettu runsaasti myös epäilyjä ja kritiikkiä. Hyväkuntoisen eläkeläisen maanläheiset intohimot eivät rajoitu pelkästään marjastukseen, luonnossa samoiluun tai lastenlasten kanssa puuhasteluun. . Omien aktiiviaikojensa loppuvaiheessa Manninen pääsi kokemaan myös arvostelua ja lanseerasi käyttöön ”kusitolppa”-termin kuvaamaan poliitikon kohtaamaa arvostelua. Kustannuksia säästyy, kun ensin otetaan yhteyksiä lähipalvelupisteeseen ja arvioidaan, minkä tasoista hoitoa tarvitaan ja missä se on järkevintä tehdä. Tokihan riski on olemassa, että läpi menee vain isojen kuntien edustajia, mutta samoinhan se on eduskuntavaaleissakin, hän kuittaa. Erikoissairaanhoidon osalta palveluja voidaan ex-ministerin mielestä jatkossa liikutella molempiin suuntiin. Ruotsissahan verojärjestelmä on laajassa muodossa ollut käytössä jo pitkään. . Vaimoni entisellä kotitilalla kasvatamme oikeastaan kaikkia mahdollisia viljelykasveja perunoista ja porkkanoista mansikoihin, tyrneihin ja viinimarjoihin. Noilta ajoilta mies tuli tunnetuksi myös niin sanotun PARAS-hankkeen puolestapuhujana ja yhtenä valmistelun keulakuvista. . . Manninen toimi myös alueja kuntaministerinä 2000-luvun puolivälissä. On peloteltu vallan keskittymisellä ja sillä, että kaikista kunnista ei ole aluevaltuustossa edustusta. Vaikka poliittista yhteisymmärrystä jatkotoimenpiteiden maaliin viemiseksi alkuperäisessä muodossa ei sittemmin löytynytkään, myös tuloksia saavutettiin. Pitää muistaa, että kun on olemassa erilaisia kuntia, niin terveysasemienkin tulee olla palvelutasoltaan erilaisia. Varsinkin vihreillä on Mannisen mukaan nyt vakava peilinkatsomisen paikka. Eiköhän se yksityistiekunnan puheenjohtajuus riitä luottamustehtäväksi. . Toki myös poliitikot itse voivat teoillaan vaikuttaa siihen, minkälaista arvostusta kansan silmissä kulloinkin nauttivat. . Tammikuussa valittaville aluevaltuustoille siirtyvät ensimmäisessä vaiheessa soteja pelastuspalvelujen tehtävät. . PIAKKOIN 75 vuotta täyttävällä Hannes Mannisella on takanaan pitkä ura virkamiehenä ja poliitikkona. Keskustan omassa vaaliohjelmassaan julistama vaatimus ”vähintään yksi terveysasema joka kuntaan” on konkaripoliitikon mielestä hyvä ohjenuora, kunhan kokonaisuus rakentuu järkevälle pohjalle. Erikoislääkärin pitää jatkossakin tulla Kuusamoon tekemään esimerkiksi kaihileikkauksia, mutta vaativimmat operaatiot tehdään edelleen Oulussa, Manninen visioi esimerkin avulla. Asiallinen palaute tulee varmasti tarpeeseen, sillä toisenlaistakin tekstiä on julkisuuden valokeilassa jatkuvasti tarjolla. Manninen selventää. 15 5.11.2021 Hannes Manninen oli ministeriaikanaan PARAS-hankkeen puolestapuhuja.. Sieltä tie vei Tornion kaupunginjohtajaksi vuonna 1973 ja kansanedustajaksi 1995?2011. KUN Hannes Manniselle soittaa kuulaana syksyisenä päivänä juttutuokiota varten, jo ensimmäinen vastaus kertoo paljon miehen elämän nykyisistä prioriteeteista. . Jos eläkeläisen lisäksi joku titteli pitää nykyään itselle antaa, niin kyllä se varmaan on pienviljelijä, Manninen naurahtaa. Nykytekniikalla voidaan lääkärien etäkonsultointipalveluja viedä helposti myös syrjäisemmille asemille. Tuommoinen pieni vero. Itsehallinnon korostamiseksi Manninen olisi valmis hyväksymään hyvinvointialueille jopa rajoitetun verotusoikeuden. Hallitustyöskentelyn ja yleisen ilmapiirin kannalta on aika merkillistä, että vihreät jatkavat omalla populistisella linjallaan. Näin palvelujen pariin päästään entistä jouhevammin ja tehokkaammin. Jopa niin tarkasti, että myöntää osallistuvansa päivänpoliittiseen keskusteluun, mutta varsin yllättävällä ja mielenkiintoisella tavalla. Minulla on tapana lähettää joillekin poliittisille toimijoille eri asioista laatimiani muistioita, hän paljastaa eikä suostu sen kummemmin yksilöimään viestiensä kohteita tai sisältöä. Hallitusohjelma on laadittu sitä varten, että sitä pitää kaikkien hallituspuolueiden kunnioittaa. . Puolukkametsässähän sitä ollaan täällä Kuusamossa, hän kuittaa ajankohtaisen sijaintinsa. Keskittyvätkö ne jatkossa vain EUrahoituksen hallinnointiin ja maankäytön suunnitteluun. Manninen myöntää itsekin olevansa hiukan epätietoinen maakuntaliittojen ja ELY-keskusten roolista aluehallintouudistuksen synnytysmyrskyissä. Järjestelmä ei toimi parhaiten niin, että vain asiakas liikkuu ja joutuu jonottamaan. Valtakunnan tason politiikkaa mies sen sijaan seuraa edelleen hyvin tarkasti. Hänet valittiin Haapaveden johtoon Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kunnanjohtajana jo 23-vuotiaana. SUOMENMAAN blogistina syksyllä aloittanut Manninen on vetäytynyt yleisistä luottamustehtävistä sen jälkeen, kun jätti Eläkeliiton puheenjohtajuuden vuonna 2016. Pitkän linjan keskustavaikuttaja naurahtaakin hyväntahtoisesti utelulle mahdollisesta aluevaaliehdokkuudesta. . Vuodesta 2015 lähtien asiaa on taas viety eteenpäin, ja nyt sitten vihdoin soten osalta ollaan hyvinvointialueita perustamassa, hän iloitsee. Samalla ajatus palvelurakenteiden jatkojalostamisesta jäi Mannisen mukaan kytemään. Ehkä jotain kahden prosentin luokkaa se voisi olla. Todellisuudessa kyse oli huumorilla höystetystä heitosta, jonka tarkoitus oli helpottaa jatkavien edustajien tuskaa. Ja pidetäänkö maakuntien kehittämistehtäviä jatkossakin tärkeinä asioina, hän heittää ilmaan kysymyksiä. . MANNINEN pitää ensiarvoisen tärkeänä, että uudet hyvinvointialueet pystyvät huolehtimaan perusterveydenhuollon palveluista mahdollisimman kattavasti. Lähtökohtana PARAS-hankkeessa oli päästä erityisesti terveydenhuollossa suurempiin yksiköihin ja yhteistoiminta-alueisiin. Esimerkiksi Oulussa ja kaupunkiin kuuluvissa Haukiputaalla ja Ylikiimingissä tarvitaan palvelupisteet, mutta eihän niissä kaikissa samoja palveluja voi millään saada, Manninen taustoittaa
Ke nn ed y Pre sid en tia l Lib ra ry an d M us eu m. Pitkä ja menestyksekäs kiertue päättyi lopulta ikävään yllätykseen. 16 5.11.2021 Reportaasi TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Tähtisumusta Siperian pakkasiin Urho Kekkosen matka Pohjois-Amerikkaan 1961 on Suomen presidenttien valtiovierailuista kuuluisin ja merkittävin. Jo hn F. Ab bie Ro w e / W hit e H ou se Ph oto gra ph s
17 5.11.2021 SYKSYLLÄ 1961 kylmän sodan tuulet puhalsivat hyisinä pitkin maailmaa. Presidenttiä kiinnostivat myös marsalkka Mannerheim ja kommunismi Suomessa. Ulkoministeri viittasi vuoden 1958 yöpakkasiin, joissa Neuvostoliiton painostus oli johtanut K. KANADAN JÄLKEEN tuli Yhdysvaltojen vuoro. Virallisissa keskusteluissa Kennedy ja Kekkonen vaihtoivat ajatuksia Länsi-Saksan asemasta ja Berliinin kysymyksestä. päivänä presidentti Kekkosen seurueen Atlantin yli kuljettanut kone laskeutui Montrealiin, josta matka jatkui saman tien pääkaupunkiin Ottawaan. Jo hn F. Kennedyä kiinnostivat myös Kekkosen arviot Presidentit Urho Kekkonen ja John F. Jakobson muistutti Kennedylle Suomen onnistuneen – Itä-Euroopan maista poiketen – torjumaan sodassa vieraan vallan miehityksen ja turvaamaan itsenäisyytensä. Ke nn ed y Pre sid en tia l Lib ra ry an d M us eu m. Kennedy hehkuttivat maidensa hyviä suhteita tervehdyspuheissaan. Poliittisesti vierailu jäi kuitenkin merkityksettömäksi, eikä pääministeri John Diefenbaker tuntunut olevan vieraistaan kovinkaan kiinnostunut. Kun Kennedyt lähtivät viikonlopun viettoon kesäkotiinsa Massaschusettsin Hyannisportiin, Jakobson pääsi yllättäen mukaan lennolle selvittämään Suomen näkökantoja presidentille. Rusk perusteli vierailuhanketta Kennedylle huolellaan Suomen horjumisesta Neuvostoliiton edessä. Lokakuun 10. Alun perin epävirallisena tapaamisena pohdiskeltu, mutta lopulta käytännössä täysimittaisena valtiovierailuna toteutunut tapaaminen oli saatu itämään Suomen toiveesta helmikuussa 1961. Fagerholmin hallituksen kaatumiseen. Maailmanpolitiikan napana oli jälleen Berliini, jota jakoi nyt Itä-Saksan loppukesällä pystyttämä muuri. A. Vuonna 1980 ilmestyneessä muistelmateoksessaan Veteen piirretty viiva Jakobson kertoi Kennedyn olleen kiinnostunut Suomen ulkomaankaupasta, Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan luonteesta, ruotsin kielen asemasta ja suhteista Ruotsiin. LOKAKUUN 16. Jo ennen Kanadan-osuuden päättymistä presidentin Amerikan-kiertueelle ulkoministeriön määräämänä haamukirjoittajana, poliittisena avustajana ja lehdistöpäällikkönä osallistunut Max Jakobson lähetettiin Washingtoniin valmistelemaan Yhdysvaltain-vierailun virallista kommunikeaa. Suurvaltapoliittisen korkeajännitteen vallitessa presidentti Urho Kekkoselle oli avautunut kuitenkin merkittävä tilaisuus nostaa puolueettoman Suomen profiilia lännen silmissä: valtiovierailumatka Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Sen jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton suhde oli kehittynyt niin, että Neuvostoliitto katsoo sen vastaavan omia etujaan, Jakobson selvitti. Kennedyä ja rouva Jacqueline Kennedyä Hyannisportista kuljettanut Yhdysvaltojen ilmavoimien kone laskeutui lähellä pääkaupunki Washingtonia sijaitsevaan Andrewsin lentotukikohtaan. Presidentti John F. Vuoden 1962 presidentinvaalejakaan ajatellen poseeraaminen läntisen maailman johtajien seurassa ei olisi haitaksi. Läheisellä pöydällä olivat esillä Sylvi Kekkosen Kennedyjen tyttärelle Carolinelle lähettämät Muumi-nuket. Kanadalaisessa lehdistössä Suomea hehkutettiin vuolaasti. Tervetuliaisseremonioiden jälkeen presidenttiparit siirtyivät helikoptereilla Valkoiseen taloon lounaalle, joka oli somistettu sinisin ja valkoisin kukin. Ab bie Ro w e / W hit e H ou se Ph oto gra ph s. päivän aamuna presidentti John F. Kekkosen seurue laskeutui kentälle hieman myöhemmin. Heitä Kekkonen kävi tapaamassa muun muassa kaivoskaupunki Sudburyssa ja Yläjärven länsirannalla Port Arthurissa, nykyisessä Thunder Bayssa. Oikealla ulkoministeri Dean Rusk. Suursodan uhka oli läsnä joka päivä. Kanadan-osuudesta tuli pitkän presidentillisen Pohjois-Amerikan kiertueen alkusoitto, ennen kaikkea huomionosoitus Suomesta Kanadaan muuttaneille siirtolaisille. Kennedyn ulkoministeri Dean Rusk suhtautui Suomen aloitteeseen myönteisesti. Eniten amerikkalaiset olivat Kennedyn mukaan kiinnostuneita siitä, miksi Neuvostoliitto on sallinut Suomen säilyttävän itsenäisyytensä siinä laajuudessa kuin on tapahtunut
Vastaanotto oli joka paikassa lämmin ja innostunut. Honolulun lentokentällä amerikkalaisen uutistoimiston paikallinen kirjeenvaihtaja pysäytti yllättäen ulkoministeri Ahti Karjalaisen ja pyysi tältä kommenttia tietoon Neuvostoliiton Suomelle YYA-sopimuksen perusteella esittämistä sotilaallisista neuvotteluja YYA-sopimuksen perusteella. Puheessaan YK:n yleiskokoukselle Kekkonen kirkasti Suomen roolia kansainvälisessä yhteisössä elämään jääneellä tavalla: ”Näemme itsemme täällä pikemmin lääkärin kuin tuomarin osassa”. Sanderin mukaan Kekkonen onnistui kaksituntisessa keskustelussa murtamaan Washingtonin ennakkoluuloisen käsityksen Suomen ja Neuvostoliiton suhteesta ja lisäämään amerikkalaisen virkaveljensä ymmärrystä Suomen harjoittamasta puolueettomuuspolitiikasta. Amerikkalainen journalisti ja tietokirjailija Gordon F. Havaijipaidat ja värikkäät uima-asutkin hankittiin ja maineikas Waikiki Beach tuli tutuksi. Matkan Havaijin-osuuden piti olla pelkkää lomailua. Ka lle Ku lta la / Le hti ku va. lokakuuta osoittaman nootin sanatarkan sisällön. Kekkonen markkinoi Suomen puolueettomuuspolitiikkaa onnistuneesti myös lounasvierailulla Washingtonin kansalliselle lehdistöklubille. Kennedy arveli, että sopimuksen soveltaminen voi tuskin olla ajankohtaista, mutta Kekkonen vastasi: ”Emme halua mennä tapahtumien edelle, mutta tunnemme asemamme perustan”. Keskilännestä matka jatkui kohti länsirannikkoa ja Havaijia, jossa kiertueaikatauluun oli raivattu muutama päivä lomaa. Ahkeran harjoittelun avulla presidentti onnistui pitämään puheensa sujuvammalla englannilla kuin oikeasti osasikaan. Hän nosti esiin myös YYA-sopimuksen kirjauksen Saksan tai sen liittolaisten taholta tapahtuvasta hyökkäyksestä. 18 5.11.2021 Kremlin, erityisesti pääsihteeri Nikita Hrustsevin mielenliikkeistä. Kekkonen arvioi Kennedylle Neuvostoliiton johtajien todella pelkäävän LänsiSaksan sotilaallisen voiman kasvua ja sen seuraamuksia maailmanrauhalle. Karjalainen urahti tottuneesti ”no comment” ja kiirehti koneeseen. päivänä Kekkonen seurueineen teki lähtöä lentoretkelle Mauin ja Kauain paratiisisaarille. Vakavassa tilanteessa Kekkonen päätti viedä vierailuohjelmansa loppuun alkuperäisen aikataulun mukaisesti, mutta lähetti Karjalaisen lähes niiltä sijoilta kotimaahan. Soittaja oli YK-suurlähettiläs Ralph Enckell, joka luki Jakobsonille Neuvostoliiton hallituksen Suomen hallitukselle 30. Vahvasti suomalaisessa Cloquet’n pikkukaupungissa syntyi yksi ikonisimmista UKK-valokuvista, kun paikallisen Chippewa-intiaaniheimon päällikkö lahjoitti presidentille komean sulkapäähineen. Presidentit tapasivat Kennedyn toivomuksesta uudelleen vielä seuraavana päivänä. Lokakuun 30. Presidentin seurue siirtyi muutamaksi päiväksi kiertelemään Suurten järvien alueen ”suomalaisosavaltioita” Michigania ja Minnesotaa. Yläjärven lounaiskolkassa Duluthissa Suomen presidentti oli arvokkain kaupungissa koskaan vieraillut ulkomainen vieras, ja vastaanotto oli sen mukainen. Sander arvioi tuoreessa kirjassaan Kansalainen Kekkonen Suomen presidentin onnistuneen tapaamisessa hyvin. Myöhemmin eräällä yksinäisellä hiekkarannalla rantavahti tuli hakemaan Jakobsonia puhelimeen pieneen lautakojuun. NEW YORKIN jälkeen Uuden mantereen matkan poliittisesti raskain vaihe oli ohi – tai niin oli ainakin tarkoitus. Washingtonista Kekkonen jatkoi seurueineen New Yorkiin
Suomen presidentin mielenkiinnolla odotettu kannanotto tapahtuneeseen kuultiin lopulta Los Angelesin World Affairs Councilin järjestämillä suurilla kansalaispäivällisillä. Kekkonen selvitti puheessaan YYAsopimuksen ydintä ja korosti, ettei konsultaatioehdotus kuitenkaan periaatteessa tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin mitään uutta, vaan kuvastaa Euroopassa vallitsevaa mitä vakavinta jännitystilaa. lokakuuta sodan partaalla, kun amerikkalaiset ja neuvostoliittolaiset panssarivaunut tähtäilivät Checkpoint Charlien rajanylityspaikalla kovat piipussa. Nootti ei sisältänyt hyökkäystä Suomen noudattamaa politiikkaa vastaan, ja Suomesta puhuttiin pitkässä nootissa vain ohimennen. Uutinen nootista oli jo levinnyt kaikkialle ja katastrofitunnelmaa oli ilmassa. Tilanteen dramaattisuutta lisäsivät uutiset Neuvostoliiton Novaja Zemljalla räjäyttämästä jättimäisestä ydinpommista,”Tsar Bombasta”. 19 5.11.2021 Noottikriisi tavoitti presidentti Urho Kekkosen Hana Mauin saarella Havaijilla 1961. Ka lle Ku lta la / Le hti ku va Presidentti lensi myöhään illalla 31. Uutinen Neuvostoliiton nootista Suomelle oli jo levinnyt kaikkialle ja katastrofitunnelmaa oli ilmassa. lokakuuta Los Angelesiin, jossa virallista vierailuohjelmaa oli jäljellä vielä puolitoista vuorokautta. SYKSYN 1961 noottikriisi piti Suomea hermoja kiristävässä poliittisessa jännityksessä viikkoja ja sotki sisäpolitiikankin perin pohjin. Suomen puolueettomuuspolitiikka oli kovalla koetuksella, mutta Jakobsonin mukaan Kekkonen ei ollut ainakaan päällisin puolin tilanteesta huolestunut. Kuvassa vasemmalta suurlähettiläs Rafael Seppälä, lehdistösihteeri Max Jakobson, presidentti Kekkonen sekä ulkoministeri Ahti Karjalainen lukemassa Neuvostoliiton noottia. Akuutti kriisi laukesi Kekkosen ja Hrustsevin kuuluisaan tapaamiseen Siperian Novosibirskin pakkasissa marraskuun lopulla, mutta nootin taustoista, luonteesta ja motiiveista on väitelty näihin päiviin.. Berliinissä oli käyty 27. Jakobsonin mukaan kansainvälisen lehdistön edustajat olivat Los Angelesissa seurueen kintereillä ”kuin susilauma”
Nootti oli Kekkosen ja Suomen kannalta joka tapauksessa hankala, nöyryyttävä ja kiusallinen. Siihen, tiesikö Kekkonen nootin olevan tuloillaan vai ei, on haettu edelleen vastauksia jopa presidentin reaktioista Havaijin matkalla, valokuvien ilmeitäkin analysoiden ja tulkiten. Hän torjui kuitenkin jyrkästi nootin syntyneen Kekkosen aloitteesta tai tilauksesta. Vladimirov piti selvänä, että Kekkonen tiesi nootin tulosta, suurin piirtein sisällöstäkin. Jo kriisin aikana epäiltiin, että nootin tarkoituksena oli vaikuttaa Suomen presidentinvaaleihin saattamalla Kekkosta oikeuskansleri Olavi Hongan presidenttiehdokkuudella horjuttanut Honkaliitto vaikeuksiin. Presidentti Urho Kekkonen seurueineen Havaijilla vuonna 1961. Kriisin vastaanottamisessa uimahousut jalassa Havaijilla on vaikea nähdä – ainakaan tilattuna – mitään järkeä. Lavastusteorioille antoi myöhemmin pontta suomalaisten pitkäaikainen ”kotiryssä”, ministerineuvos Viktor Vladimirov väittämällä vuonna 1993 kirjassaan nootin johtuneen puhtaasti Suomen presidentinvaaleista, ei kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä eikä neuvostojohdon keskinäisestä valtataistelusta. Konkreettisena toimena Puolustusvoimia vahvistettiin hankkimalla ohjusaseistusta ja MiG-21-hävittäjiä. Seppälä, ulkoministeri Ahti Karjalainen, rouva Sylvi Kekkonen, rouva Patricia Seppälä, presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Sitä tietä on vaikea päästä pelkkää spekulointia pidemmälle. Suomettumisena tunnettu ilmiö, Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvu Suomen sisäpoliittisissa asioissa sai lisää vettä myllyyn. Presidentti Kekkosen asemaa kriisin laukaiseminen vahvisti taas niin, että hänet alettiin nähdä korvaamattomana hyvien neuvostosuhteiden takuumiehenä. 20 5.11.2021 Noottia on väitetty lavastetuksi, jopa Kekkosen tilaamaksi. Suomen presidentin Amerikan-kiertue oli ollut menestys ja Suomen puolueettomuuspolitiikan riemumarssi, jonka nöyryyttävä nootti hetkessä vesitti. Näin kävikin, ja keskellä kriisiä Honka luopui ehdokkuudestaan. Rivissä toinen vasemmalta suurlähettiläs R. Suomelle nootilla oli joka tapauksessa isot ja kauas kantavat vaikutukset. Ka lle Ku lta la / Le hti ku va Su om en m aa n ark isto. Vallasta hänet suisti vasta vakava sairastuminen 20 vuotta myöhemmin. Ahti Karjalainen joutui noottineuvotteluista palatessaan Seutulan lentokentällä lehtimiesten piirittämäksi marraskuussa 1961. R
Vuoden 1921 päätöksen myötä itsehallintoa laajennettiin myöntämällä takeita väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi. Allekirjoittajavallat sitoutuivat pitämään Ahvenanmaan sotatoimien ulkopuolella mahdollisissa konflikteissa, mutta Suomelle myönnettiin erivapaus Ahvenanmaan merialueen miinoittamiseen sekä tarpeellisten joukkojen sijoittamiseen alueelle Ahvenanmaan puolueettomuuden turvaamiseksi sodan sattuessa. Suomella oli erityisasema koko Venäjän vallan ajan eli vuodet 1809–1917. Suomi ratifioi sopimuksen vasta tammikuussa 1922. Venäjän keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan valtias, ja vaikka keisari välillä käyttikin valtaansa suomalaisia kuulematta, oli Suomella kuitenkin omat säätyvaltiopäivänsä, Ruotsin ajan lait ja vuodesta 1907 lähtien eduskunta. päivä Genevessä laadittiin kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista. lokakuuta 1921 Kansainliitto määräsi maakunnan demilitarisoinnin, sen myötä kun Suomen valta Ahvenanmaasta vahvistettiin. Demilitarisointi tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo jollain alueella ei ole sallittua. Yllättävää tukea Suomelle Kansainliitossa antoi kaukainen Japani. Alue Tornionjokilaaksossa oli suomenkielistä, mutta kuului Ruotsiin. Talvija jatkosodan aikana ahvenanmaalaiset palvelivat työvelvollisina eritoten merimiehinä siviilimerenkulussa. Siksi Ahvenanmaan demilitarisointi oli luonteva mahdollisuus Venäjälle tappiollisen Krimin sodan rauhanehdoissa 1856. Myös linnoitusrakennelmien tekeminen on kiellettyä. Re be kk a Erik sso n / Vis it Åla nd Ahvenanmaan demilitarisoinnista sata vuotta Sotilaallinen läsnäolo Suomen saaristomaakunnassa kiellettiin Kansainliiton siunauksella TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Historia VUOTTA SITTEN Maarianhamina Brändö Kökar Kumlinge Föglö Sottunga Vårdö Eckerö Itämeri Pohjanlahti Ahvenanmaan demilitarisoidun alueen rajat noudattavat pääosin maakunnan rajoja A H V E N A N M A A 20 km IT Ä M E R I SUOMI R U O TS I STT, lähde: Ahvenanmaan maakunnan hallitus maps4news.com/©HERE Demilitarisoitu alue on tarkasti sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. Tämä on päätetty yleensä kansainvälisillä sopimuksilla. Ahvenanmaan kysymys heräsi vuonna 1918, Suomen itsenäisyyden alkumetreillä. 20. ST T / Lä hd e: Ah ve na nm aa n m aa ku nn an ha llit us. Kesällä 1921 Kansainliitto ratkaisi Ahvenanmaan kysymyksen Suomen hyväksi. Tänäkin päivänä heidät, joilla on kotiseutuoikeus Ahvenanmaalla, on vapautettu asevelvollisuudesta, joka muutoin koskee Suomen 18–60vuotiasta miesväestöä. Tuella saattoi olla ratkaiseva merkitys, kun saarivaltio osoitti ymmärryksensä saaristoalueen erityisasemalle. Maakunnassa alettiin kiinnostua Ruotsiin liittymisestä Venäjän vallan päätyttyä. KANSAINLIITTO oli perustettu ensimmäisen maailmansodan jälkeen kansojen ja valtioiden yhteistyöelimeksi. Vuonna 1809 Ahvenanmaa oli mennyt muun Suomen mukana Venäjälle Ruotsin hävittyä Suomen sodan. Demilitarisointi 1920-luvulla oli kuitenkin eri kysymys. Saaristomaakunta oli kuitenkin ruotsinkielinen, ja yhteydet Ruotsiin olivat pysyneet vahvoina. Linnoitukset taas oli purettu jo Suomen, Ruotsin ja Saksan elokuun 1918 sopimuksen pohjalta. Jos Ahvenanmaa olisi päätetty liittää Ruotsiin, olisi Suomen puolelta melko suurella varmuudella nostettu esiin vaatimus Länsipohjasta. Jo vuonna 1920 Suomi oli päättänyt liennytyksistä ja antanut Ahvenanmaalle laajan itsehallinnon. 21 5.11.2021 AHVENANMAAN demilitarisoinnin historia ulottuu yli 160 vuoden taakse, mutta sata vuotta sitten se sai varsinaisen siunauksensa. LOKAKUUN 20
Seinällä kuvien yläpuolella ovat Mattilan ja hänen siskonsa ylioppilaskuvat ja vieressä Mattilan neljän lapsen kuvat. Mattilan elämään on kuitenkin mahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana myös paljon sellaista surua ja tuskaa, josta puhuminen on edelleen vaikeaa. En halunnut tietää kaikkea. Lapsia vietiin musiikkiopistoon ja harrastuksiin. En kaunistele sitä, mihin kaikkeen veljeni ovat osallistuneet. Tuomas oli mukana kuvioissa, joissa Suomeen hankittiin Ranskasta Subutexia. Molemmat olivat kokeilunhaluisia ja uteliaita. Elämä TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ VELJESTEN ylioppilaskuvat tulevat vastaan heti Hanna-Leena Mattilan eteisessä. Se on raadollinen ja julma. Toisaalta myös suojelin itseäni. Ja niin onkin, Mattila sanoo. Sitä Mattila sanoo pohtineensa usein. Pikkuhiljaa aineita tarvittiin lisää ja lisää. Pian Raaheen katukauppaan rantautui Subutex, joka tunnetaan vieroitusja korvaushoitolääkkeenä, mutta sitä käytetään myös huumeena. Mattilan veli Markus harrasti aktiivisesti kehonrakennusta. RAASTAVAA Mattilan mielestä oli nähdä, kuinka paljon hänen vanhempansa. – Minun käsitykseni on, että Markuksella oli matala kynnys siirtyä muihin suonensisäisesti käytettäviin aineisiin kasvuhormonien jälkeen, Mattila sanoo. – He ovat siinä niin kuin kaikki muutkin, täydellisinä perheenjäseninä, Mattila sanoo veljistään ja hymyilee hieman. – Ensimmäistä kertaa huumeita kokeillessa kukaan ei tiedä, kuinka voimakkaasti se juuri itselle kolahtaa, kuinka kiinni niihin voi loppuelämäksi jäädä. – Siitä se lähti. Mattilan mukaan lapsuudenkoti oli hyvä ja turvallinen ympäristö kasvaa. Molemmat myös kuolivat huumeiden vuoksi. Markuksesta tuli nopeasti myös Subutexin käyttäjä. Veljieni elämä oli jotain ihan eri todellisuutta, jota en voinut käsittää. Taloudellisia huolia ei ollut: isä oli pankinjohtaja, äiti opettaja. Mattila seurasi heidän kamppailuaan läheltä. Niissä piireissä hän törmäsi alle 20-vuotiaana myös kasvuhormoneihin, jotka vauhdittivat lihasten kehittymistä. Veljekset onnistuivat salaamaan aineiden käytön pitkään. Tuomas ja Markus tarvitsivat huumeiden käyttöön rahaa. MUTTA miksi. Sitä hankittiin usein laittomin keinoin: tuli murtoja, varkauksia ja väkivaltaa. Mattilan veljekset toimivat myös “torpedoina” eli velanperijöinä, joiden tehtävä oli kiskoa huumeita lainaksi ostaneilta rahat aikanaan takaisin. 22 5.11.2021 Kuin pahaa unta Kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan pikkuveljet käyttivät vuosikausia huumeita ja lopulta kuolivat niiden vuoksi. Kaiken sen rinnalla Mattila eli omaa elämäänsä, sai neljä lasta, teki opettajan uraa, vaikutti politiikassa, asui perheensä kanssa pitkän jakson Yhdysvalloissa. KAIKKI alkoi 1980-luvun lopun Raahesta. He kävivät lukion ja kirjoittivat ylioppilaiksi. Taustat olivat kunnossa. Keinoja ei kaihdettu. Ennen eduskuntauraansa hän toimi useita vuosia äidinkielen ja historian opettajana. – Minulla on hyvin realistinen käsitys huumemaailmasta. Niin Mattilalle on kerrottu. Siinä he hymyilevät kultaisilla lyyrilla koristetut lakit päässään. Mattila uskoo, että kaveripiirillä oli ratkaiseva merkitys siihen, mille tielle veljet ajautuivat. – Elin välillä kuin unessa. Tuomas oli todennut heti piikin saatuaan, että “tämä on minun juttuni”. On perhe, aviopuoliso, mielenkiintoinen työ ja herttainen koira. He olivat myös lasteni kummeja. Kenenkään henkeä hän ei Mattilan mukaan ole riistänyt, mutta toisten kotiin tunkeutumisia, uhkauksia ja muita keinoja listalta löytyy. Suomalaisessa päihdepolitiikassa olisi paljon korjattavaa, Mattila sanoo. Kun veljeksistä nuorempi Tuomas oli 15-vuotias, hän sai ensimmäisen suonensisäisen piikkinsä. Kasvot saattoivat olla verillä tappeluiden jäljiltä. Halusin nähdä heistä sen hyvän puolen, kun he auttoivat meitä esimerkiksi pihahommissa, tykkäsivät keskustella politiikasta tai viihtyivät lasteni kanssa. Täällä, Raahen Mattilanperällä, kauniisti sisustetussa maalaisromanttisessa kodissa kaikki näyttää olevan mallillaan. Tuomas istui useita jaksoja vankilassa. KUN huumeiden käytöstä tulee kierre, tulevat pian mukaan muutkin rikokset. Keittiössä hän keittää kahvit ja tarjoilee omenapiirakkaa. Toisinaan Mattila näki Tuomaksen mukiloituna. Tuomas oli lahjakas sellisti, Markus soitti huilua. Pistäjä oli velipoika Markus. – Veljieni tarina on ollut koko lapsuusperheeni tragedia, jolla on ollut vaikutuksensa meihin kaikkiin, Mattila sanoo. Hänen veljensä Markus ja Tuomas käyttivät vuosikausia huumeita. He lähtivät mukaan kaikkeen, mihin muutkin. Mattila on toisen kauden kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
23 5.11.2021
Minulle se on vieras ajatus. Mattilan mielestä se olisi silti kannattavaa. Mattilan mukaan palvelun taso riippuu paljon siitä, missä kunnassa sattuu asumaan. – Harva huumeidenkäyttäjä aloittaa suoraan heroiinista. Se aiheutti häpeää. Heille Mattila haluaa sanoa, ettette ole ainoita. MATTILA on sytyttänyt ruokapöydälle kynttilän. Aina on silti toivoa, ja apua pitää olla aina tarjolla. Tuomas kuoli vuonna 2019 lääkemyrkytykseen. Sen liekki lepattaa. Se mahdollistaisi monen riippuvuudesta kärsivän työnteon ja opiskelun. Voi olla, että joku tarvitsee parikymmentäkin katkaisukertaa ennen kuin pystyy pysyvästi lopettamaan. Hän oli 34-vuotias. Niin ei kuitenkaan Suomessa tällä hetkellä usein käy. – Ymmärrän, miksi niin ehkä piti tehdä, mutta onhan se surullista, että se katkaisi tilanteen, jossa Markus yritti mennä elämässään eteenpäin, Mattila sanoo hiljaa. Mattila ei osta vihreiden ajatusta siitä, että kannabiksen käytön laillistaminen vähentäisi leimautumista ja helpottaisi riippuvuudesta kärsivän avun hakemista. Lastentarhanopettajaksi opiskellut Markus oli jopa jonkin aikaa alakoulun opettajana Etelä-Suomessa. Vihreiden puoluekokous päätti syyskuussa, että puolue kannattaa kannabiksen käytön dekriminalisointia. Toimet pitää myös saada käytäntöön. Mattila uskoo edelleen porttiteoriaan, vaikka sitä on toisinaan moitittu vanhentuneeksi. Apua pitäisi Mattilan mielestä saada sekä riippuvuudesta kärsivälle että läheisille. – Odotan paljon hallituksen päihdetyöltä. – Ensimmäisestäkin kannabiksen kokeilukerrasta voi jo joutua psykoosiin. Hän pelkää, että se voisi kasvattaa myös muiden huumaavien aineiden käyttöä. 24 5.11.2021 yritvät auttaa poikiaan. Kaikki riippuvuudet ovat pohjimmiltaan melko samanlaisia. Maailma on muuttunut sen jälkeen paljon. Olennaisinta on hoitopolkujen saaminen kuntoon. Silloin ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa. Hänen mukaansa kehitys voisi olla päinvastainen: käytön salliminen antaisi viestin kannabiksen hyväksyttävyydestä ja lisäisi ihmisten halua kokeilla ja käyttää sitä. Hän oli tykätty opettaja. Työt kuitenkin loppuivat siihen, että raahelainen virkamies soitti kyseiseen kuntaan ja paljasti Markuksen taustat. Jos riippuvuudesta kärsivä haluaa hoitoon, hänen pitäisi myös sinne päästä, mahdollisimman helposti. – Päihderiippuvaisiin suhtaudutaan helposti kylmästi, että selvitköön itse. He yrittivät ohjata veljeksiä hoitoon, auttoivat rahallisesti, tukivat ja turvasivat, tekivät kaikkensa, että huumeiden käyttö loppuisi. Veljistä vanhempi eli Markus kuoli vuonna 2007 sydämen laajentumaan. Raskainta oli seurata, kuinka musertavan murheellisia vanhemmat olivat poikiensa tilanteesta. Mattilan mielestä se on flirttailua vaarallisilla asioilla. Usein ajatellaan, että heidän auttamiseensa laitetut summat ovat hukkaan heitettyä rahaa. Mattila kehittäisi myös korvaushoitoja. Vanhemmat myös toivoivat, aina uudestaan ja uudestaan, vaikka kerta toisensa jälkeen toiveet kaatuivat. Olipa riippuvuuden aiheuttaja mikä tahansa, on se yleensä koko lähipiirin sairaus. Kyse on hänen mukaansa kaikista riippuvuuksista: huumeista, alkoholista, rahatai uhkapeleistä. Heillä on syvällinen tietämys siitä, mitä vaikutukset olisivat. Hän myös korostaa, ettei pelkkä katkaisuhoito riitä. Äiti kuoli 61-vuotiaana syöpään. Yksi kärsii itse riippuvuudesta, muut siitä kaikesta tuskasta ja toivottomuudesta, mitä riippuvuus aiheuttaa. Veljiensä tarinan Mattila haluaa kertoa siksi, että päihteet ja riippuvuudet ovat niin yleinen ongelma Suomessa. Markus oli kärsinyt synnynnäisestä sydänviasta lapsuudestaan saakka, mutta huumeidenkäytöllä oli suuri merkitys siihen, että kuolema sattui kohdalle niin nuorena. SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ julkaisi keväällä uuden päihdeja riippuvuusstrategian, joka on osa Marinin hallituksen ohjelmaa. Raahen kokoisessa pikkukaupungissa kaikki tiesivät, missä mennään. – Tiedän, että hoitopolku voi vaatia usein pitkän ajan. Toipumisprosessi on ottanut aikansa, Mattila sanoo. Vierestä kuuluu nukkuvan Ritu-koiran tuhinaa. Kansanedustaja korostaa, ettei kannabiksen käytön salliminen tule etenemään tällä vaalikaudella, tuskin seuraavallakaan. Edellinen huumestrategia on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1997. Siksi Mattilan mukaan on hyvä, että huumemaailmaa pohditaan syvällisesti yhdessä kaikkien muiden riippuvuuksien kanssa. – Annan ison painoarvon sille, että poliisi ja huumeiden käyttäjien läheiset vastustavat kannabiksen laillistamista. Kaikki se vaatisi nykyistä enemmän resursseja. Pikkuveljen vuoro lähteä tuli 12 vuotta myöhemmin. Katkaisun pitäisi olla hoitopolun alku, jossa pysäytetään pitkään jatkunut alkoholin tai huumeiden käyttö. Välillä veljesten elämässä oli parempia jaksoja. Tukea ja lohtua Mattila sanoo saaneensa omalta perheeltään, ystäviltään ja myös tuiki tuntemattomilta ihmisiltä. Toiset eivät pysty siihen koskaan. Porttiteorian mukaan ihminen ajautuu kovien huumeiden käyttäjäksi pikkuhiljaa: ensin kokeillaan miedompia aineita, sitten siirrytään kovempiin ja kovempiin. Hoitoon pääsy voi olla toisinaan jopa tavattoman hankalaa. SUOMALAISESSA päihdepolitiikassa olisi paljon korjattavaa, Mattila sanoo. Kun Markus tuli joululomille, oli hänellä mukanaan kasapäin lapsilta saatuja lahjoja. Suomalaisen yhteiskunnan ydinajatukseen kuuluu, että kaikista pidetään huolta. Kannatan näkemystä, että huumeet ovat huumeita, hän tiivistää. Mattilan isä lunasti monta kertaa Tuomaksen kalliin sellon panttilainaamosta takaisin, kun poika oli vienyt sen sinne rahaa hankkiakseen. Minua kohtaan he olivat aina ystävällisiä. Ja paljon enemmän rahaa. Suru ei loppunut siihen. Mattila uskoo, että surulla oli oma vaikutuksensa ennenaikaiseen elämän päättymiseen. Sen jälkeen asiakkaalle pitäisi tarjota mielenterveyspalveluita, terapiaa, sosiaalitoimen palveluita ja muita tukitoimia. Kaikesta huolimatta he olivat minulle todella rakkaita velipoikia, joita kaipaan.. Kannabiksen käytön sallimiseen ei hänen mukaansa voi suhtautua kevyesti. Huolissaan Mattila on kuitenkin siitä keskustelusta, jota Suomessakin on käyty kuluneena syksynä. – En joutunut koskaan pelkäämään veljiäni, vaikka näinkin heitä surkeassa jamassa. Panostusta hän kaipaisi ennen kaikkea terveydenhuollon perustasolle. Mattilan isä menehtyi yllättäen pari kuukautta poikansa jälkeen. Vieläkin tekee kipeää käydä läpi vanhempien ja veljien papereita. Hän olisi täyttänyt seuraavana päivänä 42 vuotta. Siksi kokonaisvaltainen lähestymistapa on erittäin hyvä asia. Ja yksikin riippuvuudelta pelastettu elämä on iso taloudellinen voitto yhteiskunnalle. Hommaa tekee mieli siirtää koko ajan tuonnemmaksi. Samanlaisten asioiden kanssa painii lukematon määrä suomalaisia perheitä. – Veljieni tarina on todella surullinen, enkä varmaan koskaan ymmärrä kaikkia asioita siitä
25 5.11.2021 Minulla on hyvin realistinen käsitys huumemaailmasta. Se on raadollinen ja julma.
Kaivosvarauksia on monilla herkillä luontoalueilla. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVITUKSET: SAARA SAVUSALO Sodankylän Viiankiaapa on suojeltu sekä kansallisella soidensuojeluohjelmalla että EU:n Naturalla.. 26 5.11.2021 Ilmiöt ARVOKAS LUONTOMME Sodankylän Viiankiaavalla otetaan mittaa Natura-suojelun voimasta
Kansainvälinen kaivosyhtiö Anglo American haluaa sinne kaivoksen, jota valmistelee sen tytäryhtiö AA Sakatti Mining Oy. SAKATIN KAIVOKSESTA voi tulla ennakkotapaus sille, joutuuko Natura-suojelu taipumaan malmilöydöksen edessä. – Suojelualueelle ei pidä tehdä kaivoksia. Viiankiaavan malmiesiintymä on rikas ja harvinaislaatuinen. Hän pitää varoittavana esimerkkinä Ruotsin Pajalan rautakaivosta, jonka piti ympäristöselvityksen mukaan laskea suon pintaa enintään 20 senttiä. – Tämä kysymys on vielä auki, Lamberg kertoo. Tuttu poromies oli kuitenkin sitä mieltä, että kojussa kyyhöttäminen on tylsää. Luonnon herkkää tasapainoa saattaa uhata se, että vihreäkivivyöhykkeellä sijaitseva Viiankiaapa tarjoaisi ihmisille myös aineellisia rikkauksia. 27 5.11.2021 SODANKYLÄSSÄ asuva ympäristöneuvos Timo Helle suunnitteli Viiankiaavalle piilokojua lintujen kuvaamista varten. – Lisäselvityksissä ei ainakaan minun tietooni ole tullut sellaista, joka olisi merkittävästi lisännyt meidän suunnitellun toiminnan vaikutuksia alueelle. LAJISTOLTAAN rikas Sodankylän suursuo kuuluu kansalliseen soidensuojeluohjelmaan sekä EU:n Natura 2000 -verkostoon. – Täällä pohjoisessa ollaan sitä mieltä, että joutsen hävitti metsähanhikannan. Poron kouluttaminen reen eteen oli lopulta monen vuoden urakka. Olkoon vaikka maanalaisia, mutta niihin sisältyy riskinsä. Mutta aika paljon muutakin tietoa on. – Tavoitteena on saada täydennys viranomaisille ennen vuoden loppua, AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg kertoo. SAKATIN KAIVOKSEN ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ei ole vielä vakuuttanut Lapin ely-keskusta siitä, että maanalainen laajamittainen kaivostoiminta ei vaikuttaisi yläpuolella olevaan suoluontoon. Poroa linnut eivät pelkää. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan virasta eläköitynyt Helle innostui. Lambergin mukaan vertailukohtina voidaan pitää tieja metrotunnelien rakentamista. Kouluta ajoporo, hän ehdotti. – Kuten YVA-selostuksessa olemme kertoneet, tärkeimpiä keinoja ovat laajamittainen injektointi ja kaivostilojen täyttäminen kovettuvalla kaivostäytteellä. Helle kuvaa Viiankiaavalla usein joutsenien ja metsähanhien välisiä suhteita. Niistä hyötyvät sen runsaslukuiset kasvija eläinlajit. Siellä on kuparin, nikkelin ja koboltin lisäksi arvometalleja kuten platinaa, palladiumia, kultaa ja hopeaa. Helle pelkää, että 20 vuoden louhimisen, räjäyttelyn ja tärähtelyn aikana kallioon syntyisi rakoja ja suo pääsisi kuivumaan. – Viiankiaavalla olisi jo kaivos, jos malmi olisi löydetty 20 vuotta sitten ennen Naturaa, Turvallisuusja kemikaaliviraston (Tukes) kaivosylitarkastaja Ilkka Keskitalo myönsi Kauppalehdessä maaliskuussa 2017. Lisäksi yhdystunneli tehdään jatkuvatoimisella tunneliporauslaitteistolla. Kaivosyhtiön mielestä louhinnassa varmistetaan, ettei pohjaveden pinta laske merkittävästi. YVA-selostukseen tarvitaan myös Natura-arvio. Pohjavesi romahtikin 16 metriä. – Mutta se on aivan verraton apumies niissä hommissa. Kaivosyhtiö Anglo American teki merkittävän malmilöydän Viiankiaavan alta. Toimet eivät kuitenkaan ole halpoja. Viiankiaavan luonto saa puhtia vihreästä kivestä veteen liukenevista ravinteista. M ark o Ju ntt ila Tim o H elle. Teemme kuitenkin huolellista työtä eri osa-alueilla, ja Natura-konsultti tekee sitten johtopäätökset aikanaan. – Kyseessä oli avolouhos, mutta tapaus osoittaa, kuinka epävarmoja vesitasapainomallinnukset voivat olla. On mahdollista, että kaivosyhtiö joutuu vielä hakemaan maan hallitukselta poikkeuslupaa Natura-suojelun purkamiselle. Anglo American otti noihin aikoihin hankevaihtoehdoksi maanalaisen kaivoksen, jotta se voisi saada hyväksynnän Natura-alueella. Natura-verkostolla EU suojelee Euroopan uhanalaisimpia lajeja ja luontotyyppejä. TIMO HELLE on mukana Sakatin kaivosta vastustavassa Viiankiaapa-liikkeessä. Törmäyskurssilla eivät ole vain raha ja Timo Helle kuvaa Viiankiaavalla usein lintuja. – Kasvillisuudessa on toistakymmentä uhanalaista lajia ja linnustossa noin 30 lajia, joiden suojelu on erityisesti Suomen vastuulla, Helle kertoo
Niiden avulla päästään eroon fossiilisista polttoaineista, jotka lämmittävät ilmastoa. – Kaivos olisi kokonaisuudessaan maan alle rakennettu, jolloin haitat poronhoidolle ja maan päällä olevalle luonnolle olisi minimoitu. Helteen mielestä poliittinen keskustelu aiheesta on ollut viime vuosina lähinnä kaivosteollisuuden hehkutusta. Mutta tarvitsen vielä lisätietoa tästä hankkeesta. Luonnonsuojelulakia uudistetaan myös parhaillaan, ja ehdotuksen mukaan luonnonsuojelualueille ei olisi jatkossa mahdollista myöntää malminetsintälupaa. Törmäyskurssilla eivät ole vain raha ja luonto.. Puntariin joutuvat myös ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen estäminen. Tällöin Natura-vaihto voi tulla kyseeseen. – Jokainen kaivoshanke on yksittäinen kokonaisuus, ja ne täytyy arvioida aina erillisinä. – Jos käytämme matkapuhelimia ja tietokoneita sähköautoista puhumattakaan, meidän on hyväksyttävä, että jossakin kaivokset sijaitsevat. – Natura-alueiden perustaminen 1990luvulla Lappiin ei perustunut tarkkaan luontoarvojen inventointiin. MIKKO KÄRNÄN mielestä keskustelu on rajoittunutta, jos ihmisiä vaaditaan kertomaan, ovatko he kaivosten puolella vai kaivoksia vastaan. Meneillään olevassa kaivoslain uudistamisessa vahvistetaan sekä ympäristönsuojelua että kunnanvaltuustojen oikeutta päättää kaivosten sijainnista kaavoituksen kautta. 28 5.11.2021 luonto. TIMO HELTEEN mielestä olisi ristiriitaista tuottaa akkumateriaaleja suojelualueita purkamalla, kun samaan aikaan ollaan tietoisia luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta. – Elämä on yleensäkin punnintaa erilaisten painotusten välillä. Mutta käynnissä oleva lajien katoaminen eli kuudes sukupuuttoaalto on ihmiskunnalle yhtä suuri uhka kuin ilmastonmuutos. Lohen mielestä Natura-suojelu ei voi olla ehdoton este malminetsinnälle tai kaivoksen perustamiselle, mutta arviointi täytyy tehdä aina tapauskohtaisesti. Viiankiaavan alla on juuri niitä akkumateriaaleja, joita tarvitaan liikenteen sähköistymiseen ja digitalisaatioon. Riskien pitää olla nollassa, jos tällainen rakennetaan. KATRI KULMUNI muistuttaa, että jokainen kaivos tarvitsee paikallisen toimiluvan. Kulmuni muistuttaa, että kaivokset tuovat työllisyyttä, mutta samalla toki heikentävät paikallisesti luontoarvoja. Tästä pitää olla lupavaiheessa kohtuullinen varmuus. Luontoarvot menevät eurojen edelle, Kärnä summaa. Kaivoslaki on kuitenkin elinkeinolaki, ja kaivostoimintaan vaikuttavat myös esimerkiksi luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki. – Pohjoisessa puhutaan kaivoskiimasta. Markus Lohi huomauttaa, että Suomessa kaivokset toimivat tiukan ympäristöja jätelainsäädännön puitteissa, ja toisin on vaikkapa Kongossa, missä tuotetaan nyt valtaosa maailman koboltista. – Silloin siinä pitäisi tasapainoilla niin, ettei ainakaan luonnonsuojelualueille mennä. Lohen mielestä lähtökohta on se, että kaivosten ympäristövaikutukset tulee minimoida. Meillä on esimerkiksi suojelun ulkopuolisia maa-alueita, joissa on edustettuna kaikki samat kasvija eläinlajit ja paljon laajempikin kirjo eri luontotyyppejä kuin vieressä olevalla Naturaalueella. – Parempihan kaivos on maan alla kuin avoimena maan päällä. Hän kertoo seuranneensa mielenkiinnolla keskustelua Sakatin kaivoksesta. Maan alla oleva kaivos ei aiheuta samalla tavalla haittaa esimerkiksi alueella vahvalle porotaloudelle, Kulmuni toteaa. Maanalaiseen kaivokseen suhtautuminen on ennakkotapaus Natura-arvioinnissa, hän toteaa. – Emme salli Lappiin perustettavan yhtään ympäristöongelmia aiheuttavaa kaivosta. Lakiesityksen on määrä tulla loppuvuodesta. Kaikkialle kaivokset eivät sovi, mutta elinkeinojen rinnakkaiseloa on sovitettu Lapissa jo pitkään. LAPIN keskustalaiset kansanedustajat Katri Kulmuni, Markus Lohi ja Mikko Kärnä katsovat, että koskematonta luontoa tulee varjella, mutta myös teollista toimintaa tarvitaan
– Keskusta liputtaa koko Suomen asuttuna pitämisen puolesta. – Se on niin iso suo, että seitsemän kilometrin päässä toisessa laidassa metsä näkyy vain kapeana raitana, Helle sanoo.. Luontoarvojen menetystä Viiankiaavalla jouduttaisiin siis kompensoimaan suojelemalla pienempiä luontopalasia eri puolilta. KAIVOSVARAUKSESTA on vielä pitkä matka kaivoksen perustamiseen. Saimaa ilman kaivoksia -sivustolla muistutetaan, että “Saimaan voi pilata vain kerran”. Varaus antaa vasta oikeuden hakea malminetsintälupaa, ja esiintymiä voidaan tutkia laajaltakin alueelta. – Unohdetaanko ruoantuottajat, tarvittavat viljelysalueet ja monipuoliset maaseutuyrittäjät vain sen vuoksi, että halutaan kosiskella isojen kaupunkien asukkaiden hyväksyntää ja tarjota heille akkuteollisuude hyödykkeitä lähituotteina, Vauhkonen kysyy. KESKUSTAN puoluevaltuutettu Anna Vauhkonen piti vuosi sitten keskustan puoluevaltuustossa puheen, jossa hän oli harmissaan puolueen kaivosmyönteisyydestä. Helle on käynyt kuuntelemassa sidosryhmätilaisuuksia, joita Sakatin kaivosyhtiö pitää paikallisille. Yhdessä voimme pysäyttää kaivosaikeet, sivustolla vedotaan. Vauhkonen sanoo, että Itä-Suomessa malminetsintävaraukset peittävät alleen muun muassa Suomen ainoat luostarialueet, luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja. Herää kuitenkin väistämättä ajatus, onko puolue lipumassa kohti liian kaupunkilaista poltiikkaa. Vauhkosesta on juuri tullut Heinäveden kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja hän on huolissaan Suomen kansallismaisemaan kuuluvasta Saimaasta. Kaivosvarausten runsas määrä on silti säikäyttänyt ihmisiä eri puolilla maata, kuten Käsivarren Lapissa ja Saimaalla. – Meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessa varaa ottaa sitä riskiä, että kaivostoiminta pilaa luonnon ja tuhot jäävät paikallisten veronmaksajien ja jälkipolvien maksettaviksi, Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen -addressissa sanotaan. – Puolueemme kovaäänisimmät kaivosteollisuuden puolustajat leimaavat kaikki muutkin puolueemme jäsenet kaivosmyönteisiksi, hän sanoi. 29 5.11.2021 Sanotaan, että “kyllä täällä Lapissa rääseikköjä riittää”. Noin yksi tuhannesta malminetsintäluvasta johtaa lopulta kaivokseen. Pariskunta on lukuisilla kuvausreissuillaan huomannut, että luontoretkeilystä innostuneet suomalaiset löytävät entistä useammin Viiankiaavalle. NATURA-ALUEIDEN vaihtoa vaikeuttaa Viiankiaavankin tapauksessa se, ettei sen kaltaista yhtenäistä, noin 6 500 hehtaarin luonnontilaista aapasuokokonaisuutta löydy enää muualta. – Meillä Heinävedellä jo käynnissä oleva malminetsintä on aiheuttanut rantatonttien arvon laskua, tonttikauppojen peruuntumisia ja näin ollen muuttotappiota kuntaamme. Sitä suurempi oli Posoaapa, joka hukutettiin Lokan tekojärven alle 1960-luvulla. – Kaivoksen kannattajat esiintyvät jonkinlaisina Lapin luonnon asiantuntijoina, mutta kun aletaan puhumaan uhanalaisista lajeista, eivät he ole koskaan niistä kuulleetkaan. Saimaallakin malmia etsitään Naturaalueella sekä sen läheisyydessä. Niihinkin on perustettu kansanliikkeitä kaivoksia vastustamaan. Empiirinen kokemus ei koske uhanalaista lajistoa. Timo Helle julkaisee ensi keväänä Viiankiaavasta taideja tietokirjan kuvataiteilijavaimonsa Kaija Kiurun kanssa. Retkeilyä helpottavat uudet pitkospuut. – Mikäli tutkimukset ja malminetsintä johtavat kaivostoiminnan käynnistymiseen, se tuhoaa palan kauneinta Järvi-Suomea
30 5.11.2021 Kun muutin kylälle, en ollut koskaan kuullut hiljaisuutta, joka on täällä suorastaan korvinkuultavaa.
– Mieleen on jäänyt ajatus, että jos joku asia on ihmisistä kiinni, se ei välttämättä ole mahdoton. Ikäihmiset ovat itsekin innostuneita ja näkevät tässä mahdollisuuksia, Isokääntä sanoo. – Hankkeen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen. – Koska kyseessä ei ole hotelli vaan retkeilymajoitustyyppinen paikka, wcja suihkutilat ovat yhteisiä, Leppilampi huomauttaa. Gunnarin kartano onkin saanut koko kylän ideoimaan palveluja ja tapahtumia. Kokoustiloja on tulossa lisää ja onpa suunnitelmissa myös kuntosali. Huhtikuun puolessa välissä alkoivat remonttityöt ja samaan aikaan alettiin tehdä markkinointia sekä suunnitella tulevia tapahtumia. Kaivoksen johtajana toimi Gunnar Laatio. – Innostus lähtee tarpeesta. 31 5.11.2021 KUN KUUNTELEE Raahen Lampinsaaressa asuvien Maija Isokäännän ja Leea Leppilammen ajatusten vaihtoa tulevista suunnitelmista, ei tarvitse ihmetellä, miten paljon on jo saatu aikaiseksi. – Onhan se niin, että jos haluaa asua vähän syrjemmässä, tekee sen valinnan, että palvelut ovat kaukana tai ne on itse järjestettävä lähemmäksi. Reilun 250 asukkaan Lampinsaaressa on toimiva kyläyhdistys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa. – Tiedän tämän kylän ihmisten toiveet ja tarpeet. Elämä TEKSTI JA KUVAT: MAIJA PYLVÄS Kyläkoulusta kartanoksi Lampinsaaren kaivoskylän asukkaat perustivat vanhaan kouluun palveluja lomakeskus Gunnarin kartanon, joka on piristänyt koko kylän elämää. MAJOITUSTILAA Gunnarin kartanossa on 50 henkilölle. Siitä, mitä jäi, on nyt tehty kylän myyntivaltti. Kartanon alakerrasta, entisestä koulun ruokalasta, löytyy tilausravintolanakin toimiva Ravintola Kaivos, jota pyörittävät pari vuotta sitten kylälle muuttaneet yrittäjät Katja ja Juha Rauha. TULEVISTA suunnitelmista ei Leppilammella ja Isokäännällä puutu kunnianhimoa – eikä vähättely kuulemma muutenkaan ole lampinsaarelaisten juttu. GUNNARIN kartano -nimi juontaa juurensa paikan historiasta – ja kylän erityislaatuisesta historiasta on ammennettu myös kartanon kokoustilojen nimiä. Kun kaivos lakkautettiin vuonna 1992, palvelut toinen toisensa jälkeen loppuivat, väki väheni ja taloja jäi asumattomiksi. Gunnarin kartanon toiminnan lähtökohtana on hyvinvointi, minkä pohjalta esimerkiksi kuluneena syksynä järjestettiin monipuolista ohjelmaa sisältänyt hyvinvointiviikonloppu. – Kyllähän tämä kylä poikkeaa kaikesta lähiasumisesta. Koska luonto on lähellä, paikkaan on tehty varauksia esimerkiksi leirien ja muiden toiminnallisten tapahtumien pitämiseen. Maija Isokääntä ja Leea Leppilampi ovat saaneet koko kylän kehittämään Gunnarin kartanon toimintaa.. Tällä hetkellä suurimpana suunnitelmana on saada kartanoon kaksi saunaa sekä muutama lisäsuihku ja wc. Hanketta puuhaavien kyläaktiivien suunnitelmista ei kunnianhimoa puutu. Koulun yhteydessä olevaan päiväkotiin on tarkoitus perustaa palvelupiste, johon voisi tulla yrittäjiä hierojista kampaajiin mutta myös kunnallisen puolen toimijoita, kuten esimerkiksi terveydenhoitaja. Kun muutin kylälle, en ollut koskaan kuullut hiljaisuutta, joka on täällä suorastaan korvinkuultavaa. Tällaisia paikkoja ei ole lähialueella, hän tietää. Makuuhuoneiden kerrossängyt on rakennettu paikan päällä. Uudet asukkaat ovat tuoneet sitä kaivattua uutta rohkeutta, Isokääntä kertoo. Työmiehet perheineen tarvitsivat kodit ja palvelut, joten kylälle saatiin monipuoliset palvelut koulusta kauppoihin ja kuppilasta kirjastoon. Liikuntasalin myötä paikka soveltuu myös erilaisten juhlien järjestämiseen. Gunnarin kartannon toiminnanjohtaja Leea Leppilampi kertoo nähneensä kylän mahdollisuudet muuttaessaan kylälle vuonna 2017. Visiomme ei ole horjunut, vaan paremminkin vain vahvistuu, Isokääntä iloitsee. Onneksi maaseutua pystyy kehittämään, Leppilampi toteaa. Hanketta varten perustetun yhdistyksen puheenjohtajan, kylän alkuasukkaaksi itsensä esittelevän Isokäännän mukaan ajatus paikasta lähti kyläläisten keskuudesta, kun koululle mietittiin uutta käyttöä. Kun koulun toiminta päättyi joulukuussa 2020, asiat etenivät nopeasti. – Tämä on yleishyödyllinen yhdistys, mutta suuret kiinteistökulut pitää saada tietysti hoidettua, joten paljon on myös maksullista toimintaa, Leppilampi toteaa. Tämän ovat todenneet Gunnarin kartanossa yöpyneet matkailijatkin. Kylätalo saatiin toteutettua vanhaan pesulaan, mutta koulu vaati jo vähän enemmän rohkeutta. Lampinsaaren kylä rakennettiin 50-luvulla, kun alueelle perustetun kaivoksen toiminta käynnistyi. Tukea saatiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta, hanketta varten perustettiin kolmen naisen yhdistys ja vuokrasopimus tehtiin Raahen kaupungin kanssa. Se, mikä tekee talosta Leppilammen ja Isokäännän mukaan täyden palvelun keskuksen, on oma ravintola. Alle vuosi sitten lakkautetusta kyläkoulusta on muokattu niin majoitusta kuin juhlatiloja tarjoava Gunnarin kartano, jolle tuntuu olevan kysyntää. Siinä missä Isokääntä kehuu Leppilammen monipuolista osaamista, Leppilampi kuvailee Isokääntää innoittajaksi. Luokkahuoneet on muutettu väliseinien avulla 4–6 hengen makuusaleiksi, mutta muita rakenteellisia muutoksia ei ole tehty. Ja kun ympärillä ei ole valonlähteitä tuomassa valosaastetta, tähtitaivas näkyy aivan upeasti, Leppilampi sanoittaa. Ensi vuoden puolella on tarkoitus toteuttaa invajärjestelyt
Kaksi työtä pitää Hyrkkään liikkeellä.. Seppo tekee peltotöitä, Pertti hoitaa metsää. 32 5.11.2021 Elämä Hannu Hyrkkään apuna ovat olleet enot Seppo (vas.) ja Pertti Terävä
Seppo Terävä jäi eläkkeelle, mutta tilan töissä hän jatkoi entiseen malliin. TILALLA riittää kasvukauden ulkopuolella toimistoja metsätöitä. Työtä sen eteen on tehty: on etsitty optimaaliseen satoon yltäviä kasvilajeja, parannustoimilla kohennettu maan laatua ja etsitty oikeanlaisia viljelytekniikoita. 33 5.11.2021 Piipun juurelta peltotöihin TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO JO ALLE 10-vuotiaana Hannu Hyrkäs ajoi traktoria heinäpaalipellolla. Haastatteluhetkellä Hyrkäs on ollut viisi päivää toimitusjohtaja. . Seppono katseli tyytyväisenä vierestä ja mielessään mietti, että näinköhän tuosta siskonpojasta jonain päivänä tulee jatkaja tilalle. . Hannu ja Pirkko asuvat kumpikin tahoillaan Simpeleen taajamassa, joka on Kangaskoskella sijaitsevasta tilasta kolmen kilometrin päässä. Jos Hyrkäs lentäen matkustaa, koneen määränpäässä on aina lämmintä ja aurinkoista. On tehtävä suunnitelmia ja hankintoja liittyen tulevaan kasvukauteen, veroilmoitus ja muita paperihommia. KUN eläkeläisenergia ei enää tilalla nykyiseen malliin jyllää, Hannu Hyrkäs siirtyy täysipäiväiseksi viljelijäksi ja toivoo, että kannattavuus tilalla on siihen mennessä saatu kohdilleen. Apu on tarpeen, sillä Hyrkäs työskentelee lastausoperaattorina Metsä-Board Simpeleen tehtaalla kaksivuorotöissä, aamua ja iltaa, kesäaikana on myös yövuoroja. Varsinaista vapaa-aikaa hänelle jää vähän. Tällä hetkellä viljelyksessä on ollut mallasohraa, leipävehnää, myllykauraa, rypsiä tai rapsia, kuminaa sekä viljelykiertoon liittyen heinää. Tilan nimestä on muotoutunut Pinehill Oy. Vuosittain pari kolme viikonloppumatkaa kotimaassa ja viikosta kahteen ulkomailla, hän kertoo. 12-vuotiaana uteliaisuus ja oppimisen halu sai kiipeämään puimurin penkille. Toukokuussa satoi niin, että sorsat uivat pelloilla, mutta kesä-heinäkuussa tällä seudulla vettä ei juurikaan tullut, Hyrkäs kertoo. Tosin pari kertaa on ollut niin akuutti hätätilanne maatöissä, että pari työkaveria on tuurannut, Hyrkäs kiittelee. . Siinä missä Seppo avustaa viljelystöissä, tilalla asuva toinen eno, Pertti, tekee metsänhoitotyötä suurella sydämellä ja huolehtii ruoanlaitosta. . Töitä tilalla riittää kasvukauden ulkopuolellakin toimistoja metsätöiden merkeissä. Kaksi työtä pitää Hyrkkään liikkeellä. Ei tunnu yhtään erilaiselta, hän nauraa. Metsä Boardilla työskentelevällä Hannu Hyrkkäällä on 180 hehtaaria viljelyksissä. Tehtaalta saa toimeentuloa, sosiaalisen ympäristön työkavereineen sekä työterveyshuollon, hän luettelee tehdastyön plussia. . Esimerkkiä ei tarvitse hakea mennyttä kesää kauempaa. Hän sanoo, että tehtaan työvuorolista on perusrunko tekemiselle. . TUOREIN SIIRTO kannattavuuden parantamiseksi oli osakeyhtiön perustaminen. Kun Hannu Hyrkäs on töissä tehtaalla, apu löytyy sukulaisista. Tällä setillä kuivuushuiput on saatu tasattua ja kasvutaudit pidettyä kurissa, Hyrkäs valottaa. Ihan kaikkea ei tarvitse ehtiä itse, sillä tilan hoidossa auttaa tehokas eläkeläistiimi.. Tämä kaikki on tärkeää, kun sadeja kuivat kaudet pitenevät koko ajan ja vaikeuttavat kasvuolosuhteita. Sieltä ei jäädä pois, vaikka kylvöt olisivat pahasti kesken. Hannu Hyrkkään Pirkko-äiti hoitaa pihan ja puutarhan säilömisiä myöten sekä siivoaa huushollin. Kasvukautta hän luonnehtii sanalla katastrofi. Esimerkiksi kumina on hyvin kustannustehokas kasvi. Kasvien tuottavuus ratkaisee. Korona-aika sotki tärkeimmän ja rentouttavimman harrastuksen eli matkailun. Sukupolvenvaihdos tehtiin tällä rautjärveläistilalla virallisesti kuusi vuotta sitten.
Yleensä kaikki, mitä on Kehä kolmosen ulkopuolella, ajetaan alas ja nostetaan veroja, Reijo Muhonen puuskahtaa. Yleisradion toimittajana työskentelevä Petri Raivio päätti puhkaista pääkaupunkilaiskuplansa ja matkusti Karstulaan tapaamaan ihmisiä, jotka ilmastotavoitteista kärsivät. Raivio, itähelsinkiläinen polkupyöräilevä kasvissyöjä, on viimeksi maistanut lihaa kaksi vuotta sitten. 34 5.11.2021 – MAALLA maan tavalla, toimittaja Petri Raivio ajattelee kauhoessaan Kaisa-Liisa Muhosen uunissa hauduttamaa lihapataa lautaselleen. Kun Markuksen isä Reijo Muhonen aloitti turpeennoston vuonna 1984, olalle taputtelijoita riitti. Karstulalainen Markus Muhonen kuvailee olevansa turvetuottajana ”pahan alku ja juuri”. Markus Muhonen katsoo, että Suomessa perussuomalaiset on ainoa puolue, joka rehellisesti vielä puolustaa puuta ja turvetta. Kun turpeenpolton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt tulivat laajaan tietoisuuteen, alan vastustus on kasvanut aivan eri mittaluokkaan. Populistiset puolueet ovat osanneet hyödyntää ilmastotoimista kärsivien ahdingon. Syrjäseuduilla tilanne on toinen. Korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten on helppo vastustaa esimerkiksi autoilua tai fossiilista energiantuotantoa, koska he eivät ole niistä riippuvaisia. Ortmann ehtii tosin eläköityä ennen kuin kivihiilen käyttö Saksassa loppuu, mutta moni työtoveri ei. Aina näin ei ole ollut. Saksassa AfD ja Puolassa Laki ja oikeus ovat ottaneet hiiliveikkojen asian omakseen. RAIVIO ja Saraste kantavat kirjassaan huolta yhteiskunnan jakaantumisesta kupliin. Kokemuksista syntyi yhteinen kirja Pitkät jäähyväiset – Reportaasi fossiili-Euroopan syrjäseuduilta. Kirjat Yhteiskunnan selkärangasta tuli likasakkia Toimittajat matkustivat syrjäseuduille tapaamaan ihmisiä, joille kovat ilmastotavoitteet tarkoittavat elinkeinosta luopumista.. Karstulassa Raivio tutustuu turvetuotanoon alan konkarin Reijo Muhosen ja tämän Markus-pojan opastuksella. 40 vuotta ruskohiilikaivoksella työskennellyt Georg Ortmann tunsi vielä DDR:n aikana olevansa yhteiskunnan selkärankaa. Toimilla on laaja kannatus suurissa kaupungeissa, mutta syrjäseuduilla niihin suhtaudutaan varauksellisemmin. SUOMEN ilmastotavoitteet ovat Euroopan kovimmat. IsäMuhonen sentään luottaa vielä keskustaan. Onneksi hieman valoakin on nähtävissä. Samansuuntaiset ajatukset ovat myös Anna Sarasteen haastattelemalla kaivosmiehellä Saksan Lausitzissa. – Se oli kotimaista energiaa tuo turvetuotanto, ja se oli hyvin pop silloin. VÄHITELLEN ryhdyttiin kiinnittämään huomiota turpeennoston vesistövaikutuksiin, mutta huolet olivat lähinnä paikallisia. Heidän tulevaisuutensa fossiilivapaassa maailmassa on kaikkea muuta kuin turvattu. Karstulan seudulle on nousemassa useita tuulivoimapuistoja. Hallitus on sitoutunut puolittamaan turpeen energiakäytön vuoteen 2030 mennessä, ja kivihiilestä luovutaan kokonaan. ANNUKKA KAARELA Anna Saraste ja Petri Raivio: Pitkät jäähyväiset. RAIVIO ja Saraste havaitsivat, että moni syrjäseudun asukas kokee itsensä toisen luokan kansalaiseksi kaupunkilaisiin nähden. Reportaasi fossiiliEuroopan syrjäseuduilta. – Turve, kettutarhat, turve. Monet ovat matalasti koulutettuja, eikä uudelleen työllistyminen ole kuihtuvilla alueilla helppoa. Silloin hän ei kehdannut kieltäytyä haastattelemansa ukrainalaisen perheen valmistamasta lihaisasta borssikeitosta, kuten ei nytkään tarjolla olevasta lihapadasta. – Nyt saamme jatkuvasti kuulla, että olemme likasakkia, joka tuhoaa ilmaston, hän huokaa. Saksassa kaivosmiehiä on jäljellä noin 8 000, Puolassa peräti 100 000. KUTEN Muhosille, myös Ortmannille ilmastoliikkeen nousu tarkoittaa vanhasta elinkeinosta luopumista. Vastapaino, 244 s. Raivio on ajanut vuokraamallaan hybridiToyotalla Karstulaan tapaamaan Muhosten yrittäjäperhettä. Valtio oli edellisellä vuosikymmenellä ryhtynyt voimakkaasti tukemaan turvetuotantoa, jolla haluttiin korvata ulkomailta tuodun öljyn ja kivihiilen käyttöä. Muhosten sukutilalle virtasi linja-autolastillisia väkeä tutustumaan toimintaan. Raivion kollega Anna Saraste teki samanlaiset matkat Saksassa, Puolassa ja Ranskassa. Työllisyyden parantajiksi niistä ei ole, mutta verotuloja ne tuovat runsaasti. Toimittajan aiemmat kokemukset suosta – ja maaseudusta ylipäätään – rajoittuvat kansallispuistoihin. Syrjäseudun syrjäisyys on muuttunut kerrankin eduksi. Muhoset elävät siitä, mitä Raivion pääkaupunkilaisissa piireissä vastustetaan: turpeennostolla ja lihakarjan kasvatuksella. Kyllä on hieno homma, sanoivat, Reijo Muhonen muistelee
Nuoruuden barrikadiaikakin tulee kelatuksi. Wahlroosin mukaan Suomen Pankin pääjohtaja näytti pitävän itseään valtiomahtina, jolla eduskunnan tapaan oli oikeus vaatia maan hallituksen vaihtamista. Ja ri La uk ka ne n Björn Wahlroos avaa kirjassaan kasino-Suomen sikarintuoksuiset kabinetit. 35 5.11.2021 Kirjat Pankinjohtajan dramaattinen lähtö Su om en m aa n ark isto SUOMEN PANKIN pääjohtaja Rolf Kullberg lähti keväällä 1992 erottamaan maan hallitusta erikoisella ja keskuspankin johtajalle sopimattomalla tavalla, paljastaa talousvaikuttaja Björn ”Nalle” Wahlroos tuoreessa kirjassaan. Pääjohtaja ei varonut sanojaan, vaan lähti huonosti harkittuun rynnäkköön. Kyky itsekritiikkiin ei kuulunut Rolf Kullbergin vahvuuksiin.. Wahlroosin mukaan Kullberg laski väärin asettamalla tv-esiintymisellään presidentin perustuslaillisen kysymyksen eteen. Siinä hän uskoi voivansa luottaa myös ystävänsä, tasavallan presidentin vankkumattomaan tukeen. Mainitsematta tätä nimeltä Kullberg vetosi presidentti Mauno Koivistoon, jotta tämä vaihtaisi maan hallituksen. Syy oli aina muiden: kuluttajien, pankinjohtajien ja viime kädessä maan hallituksen. Wahlroosin mukaan selväksi tuli, että hallitus oli menettänyt keskuspankin luottamuksen. Wahlroos sanoo radikaalivuosien kokemustensa olevan syy siihen, ettei hän ole aina ole poliittisesti korrekti eikä pyydä anteeksi nykyisiä markkinaliberaaleja mielipiteitään. – Vahva asema ilmeisesti sokaisi hänet. Samana iltana A-studiossa Kullbergin viesti oli Wahlroosin mukaan vesitettynä versionakin sama, ja varsinkin maan poliittiselle johdolle šokki. Wahlroosin mukaan Kullbergin taloustieteellinen osaaminen ei enää vastannut ajan vaatimuksia eikä hän ymmärtänyt alkuunkaan vahvan markan politiikkaan tai itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Se oli liikaa, ja presidentti toimi nopeasti: pääjohtajalle itselleen tuli lähtö. PEKKA POHJOLAINEN Björn Wahlroos: Barrikadeilta pankkimaailmaan – Eräänaiset päiväkirjat 1952 – 1992, Otava. Pääministeri ei kuitenkaan ehtinyt paikalle Brysselin-matkan venymisen vuoksi. Illalliselle oli kutsuttu myös Kullberg ja pääministeri Esko Aho. Wahlroos kertoo muistelmateoksessaan Barrikadeilta pankkimaailmaan – Eräänlaiset päiväkirjat 1952–1992 (Otava), että Kullberg käynnisti itse oman lähtölaskentansa Pankkiyhdistyksen illallisilla Palacen bankettisalissa aprillipäivänä 1992. 384 s. WAHLROOS PÄÄSTÄÄ kirjassaan lukijansa myös 1980-luvun hullun pankkimaailman yrityskaupoille ja vuorineuvosten sikarintuoksuisiin kabinetteihin. – Harvoin pienellä myöhästymisellä on ollut niin kauaskantoisia seurauksia, Wahlroos kirjoittaa. WAHLROOSIN MUKAAN puhumaan noussut Kullberg oli harmissaan pääministerin poisjäännistä
Lehmus kirjoitti ylioppilaaksi, opiskeli Helsingin yliopistossa ja aloitti työuransa lehtimiehenä Suomen sosialidemokraatissa. KOSKA tiedustelu oli epävirallista, siihen ei herunut valtiolta rahaa. Toukokuussa ilmestyi Risto Reunan teos Puskalan putiikki – Puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä. Lehmus järjesti esimerkiksi infrapunatähtäinlaitteiden ja kranaatinheitintutkien ostot Yhdysvalloista Suomeen. Hän oli myös Mannerheimin luotettu tulkiten ylipäällikölle työväestön tuntoja. KALLE LEHMUS ja Veikko Puskala eivät ole kotimaiseen poliittiseen historiaan perehtyneille täysin tuntemattomia, sillä heidän nimensä ovat vilahdelleet varsinkin SDP:tä koskevissa tutkimuksissa. Pojanpojanpoikaa olivat jääneet vaivaamaan Kalle Lehmuksen myyttinen hahmo ja hänestä suvussa kerrotut tarinat. SOTIEN jälkeen Kalle Lehmus työskenteli pääesikunnan tiedotusosaston johdossa, puolustusministeriön kansliapäällikkönä ja muutaman kuukauden ajan jopa von Fieandtin virkamieshallituksen puolustusministerinä. Varoja käytettiin muun muassa vakoilun järjestämiseen ja uudentyyppisten aseiden hankintaan. Lehmuksen johtamaa salaista tiedustelua ryhdyttiin kutsumaan ”Lehmuksen putiikiksi”. Lehmuksen tililtä löydettiin lähes 40 miljoonan markan edestä varoja, joiden alkuperää hän ei suostunut selittämään. Lehmuksen ja Lehtisen kirjan mukaan Kalle Lehmus sai toimintaa varten lahjoituksia niin kotimaasta kuin lännestäkin. Hän joutui 11-vuotiaana leipuri-isänsä kanssa valkoisten vangiksi, mikä tosin osoittautui myöhemmin erehdykseksi. Ty öv äe n ark isto / kir ja n ku vit us ta. Sota-aikana hän toimi päämajan propagandaosaston johtotehtävissä. SALAI SET PUTIIK IT VALVO IVAT KOMM UNIST EJA Veikko Puskalan kirjoittamia raportteja. Syyskuussa painosta tuli Jussi Lehmuksen ja Lasse Lehtisen kirjoittama Salaista sotaa – Mannerheimin demari Kalle Lehmus. Sen tärkeitä yhteystyökumppaneita olivat Veikko Puskalan johtama SDP:n asiamiesverkosto ja elinkeinoelämän rahoittama säätiö Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki (SYT). 36 5.11.2021 Kirjat KUN jatkosota päättyi syyskuussa 1944, Suomen oli Moskovan välirauhansopimuksen mukaisesti sallittava kommunistien julkinen toiminta. Kuva Suomen sodanjälkeisestä kommunistitiedustelusta alkaa hahmottua kahden hiljattain julkaistun tietokirjan myötä. Julkisesti sitä ei tietenkään voinut tehdä, siitä piti aatteen kotimaisten edustajien ja Valpon lisäksi huolen Neuvostoliitto. Putiikki seurasi kommunistien puuhia sekä SKP:n ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen NKP:n suhteita. Suomen ei sodan häviäjämaana sopinut harjoittaa virallista tiedustelutoimintaa, vaan se oli järjestettävä epävirallisesti. Jussi Lehmus kertoo, että rahoja siirreltiin usein hänen isoisosisänsä henkilökohtaisten tilien kautta. Kalle Lehmus syntyi Tampereella vuonna 1907. Tamperelainen yrittäjä ja historianharrastaja Jussi Lehmus kirjoitti isoisoisänsä Kalle Lehmuksen tarinan kirjaksi tohtori Lasse Lehtisen avustamana. Kirjat liittyvät läheisesti toisiinsa ja niissä vilisee samoja henkilöitä. Muut puolueet ja puolustusvoimat eivät kuitenkaan jääneet tumput suorina katselemaan SKP:n esiinmarssia, vaan tekivät kaikkensa kommunistien valvomiseksi. Ensin ilmestynyt Reunan teos on ikään Lehmuksen ja Lehtisen opuksen jatko-osa – seikka, joka kustantaja Docendon olisi kannattanut ehdottomasti huomioida julkaisujärjestyksessä. Lehmus oli yksi niin sanotuista Tannerheimin ritareista eli SDP:n voimahahmon Väinö Tannerin luottomiehistä. Tämä koitui lopulta Kalle Lehmuksen kohtaloksi. Hän Kalle Lehmuksesta ja Veikko Puskalasta kertovat tietokirjat valottavat Suomen sodanjälkeistä tiedustelua
Docendo, 510 s. 15-vuotiaana hän lähti Helsinkiin ja pääsi ikänsä väärentämällä töihin konepajalle. Lisäksi työnantajat olivat luoneet omat etujärjestönsä tiedontarpeitaan varten. Reunan teos on puolestaan luvattoman rönsyilevä – lukija on suorastaan tukehtua kaikenlaiseen nippelitietoon. Heidän ylitseen kiinnostavuudessa nousee kuitenkin yksi Reunan tutkimuksen sivuhenkilö: Puskalan tärkein syväkurkku Veikko Hauhia. SEKÄ Reuna että Lehmus ja Lehtinen ovat saaneet kirjojaan varten käyttöönsä aiemmin tutkimattomia arkistolähteitä. Vaasalaislähtöinen Hauhia oli tunnetun kommunistisuvun terävin vesa. Hän työskenteli puolueen järjestösihteerinä ja parin vuoden ajan myös Väinö Leskisen sijaisena puoluesihteerinä. 37 5.11.2021 menetti vuonna 1958 kansliapäällikön virkansa ja sai hämärässä oikeudenkäynnissä tuomion veronkierrosta. KUMMANKIN kirjan päähenkilöt ovat mielenkiintoisia. Toiminnan hermokeskus oli Puskalan Kauniaisissa sijainnut koti, jonne remontoitiin äänieristetty studio. Rautakourat värväsivät Puskalan välittömästi ammattiosaston jäseneksi. Etsivän Keskuspoliisin papereissa hänet merkittiin kommunistiksi, eikä häntä huolittu armeijaan. ”Bror Erikssonin” tekstien uskollisiin lukijoihin kuului Reunan mukaan muun muassa presidentti Urho Kekkonen. KUN Lehmuksen putiikki lakkautettiin, sen tehtävät peri hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa Veikko Puskala. Puskala johti toimintaa ja kokosi verkostonsa välittämistä tiedoista raportteja, joita toimitettiin enimmillään lähes 300 päättäjälle. Verkoston myyrät lietsoivat enemmistön ja vähemmistön välisiä riitoja esimerkiksi valekirjeiden avulla. Maaseudulla samaa tehtävää hoiti Reunan mukaan Maalaisliiton puoluesihteerin Arvo Korsimon kokoama kyläpäällikköverkosto. Reunan mukaan Puskala onnistui keräämään ympärilleen jopa 150 miehen verkoston, joka toimitti hänelle tietoja suurten kaupunkien ja tehdaspaikkakuntien kommunisteista. SODAN jälkeen Puskala tarkkaili kommunisteja aluksi SDP:n palkkalistoilla. Lehmuksen ja Lehtisen kirjassa kirjoittajien osuudet eroavat toisistaan häiritsevän paljon. Ty öv äe n ark isto / kir ja n ku vit us ta SDP:n järjestösihteeri Veikko Puskala 1940-luvulla. Puskala syntyi vuonna 1911 Kalajoella ja joutui jo vauvana huutolaislapseksi. Reunan mukaan Hauhia värväytyi Puskalan tiedottajaksi viimeistään vuonna 1955. – Hauhian tietovirta oli analyyttista ja aihepiiri lavea, ja neljännesvuosisadan kaksoisrooli on poliittisen historiamme tähtisuorituksia, Reuna luonnehtii. Puskalan elämäkerran Puskalan putiikki on kirjoittanut Työväen arkistossa uransa tehnyt tutkija Risto Reuna. Hän perusti oman kirjapainon, jonka varjossa hän jatkoi tiedustelutoimintaansa. Tutkija arvelee Hauhian myyräntyön tärkeimmäksi pontimeksi katkeruuden Neuvostoliittoa kohtaan. Kirjoitusvirheitä vilisee ja lauseista puuttuu sanoja. Nokkelaa nuorukaista ryhdyttiin valmentamaan yhdistyselämän toimihenkilötehtäviin. Ka ns an ark isto / kir ja n ku vit us ta Veikko Hauhia oli Puskalan putiikin tärkein syväkurkku. ANNUKKA KAARELA Jussi Lehmus ja Lasse Lehtinen: Salaista sotaa – Mannerheimin demari Kalle Lehmus. Kustantajan soisi satsaavan enemmän kirjojensa toimittamiseen ja oikolukuun. Aihe on kuuma, mutta molemmilla kirjoilla on valitettavat puutteensa. Hänen leipälajikseen muodostui jäsentarkkailu, jolla pyrittiin estämään kommunistien ja äärioikeistolaisten soluttautuminen ay-liikkeeseen. Putiikki ei tyytynyt pelkkään tiedusteluun, vaan se työskenteli myös kommunistisen puolueen hajottamiseksi. Vuonna 1958 Puskala erotettiin SDP:stä puolueen kahtiajakautumisen tiimellyksessä. Hänen veljensä oli kadonnut Stalinin vainoissa 1930-luvulla. Hän oli viettänyt sota-ajan vankilassa ja työllistyi sen jälkeen SKP:n leipiin. Docendo, 368 s. Risto Reuna: Puskalan putiikki – puoluevakoilija Veikko Puskalan kaksoiselämä. Ty öv äe n ark isto / kir ja n ku vit us ta. Sen jälkeen hän oli loppuikänsä kommunistista toimitsijaa näytellyt antikommunisti. Verkostolla oli käytettävissään nauhoitusja signaalilaitteita, joita sille toimitti pääesikunnan viestiyhteyskeskus. KIRJAN mukaan Puskalan kasaama niin sanottu T-verkosto soluttautui äärivasemmiston sisälle viimeistään vuonna 1954. SA -ku va / kir ja n ku vit us ta Kalle Lehmus (oik.), Saksan propagandaosaston päällikkö eversti Hasso von Wedel ja luutnantti Kai Kivijärvi Taipaleenjoella jatkosodan aikana. Verkosto kuivui vähitellen kasaan 1970luvun lopussa, kun SKP:n asema heikkeni ja enemmistö vahvisti asemiaan puolueen sisällä
Hän lukee kirjoja taas niin kuin vuonna 1993: keskittyen, sivu kerrallaan, nautiskellen. Kariston netinkäyttö on ajautunut siihen pisteeseen, että hän vilkuilee sähköpostiaan pahimmillaan kahden minuutin välein. Aikuinen avaa kännykkänsä keskimäärin 150 kertaa päivässä. Kirja osoittaa, kuinka hankalaa monia asioita on nykyään hoitaa muuten kuin sähköisesti. Esimerkiksi pankkija terveyspalvelujen käyttäminen ilman nettiä on vaikeaa, vaikka se on todellisuutta yhä sadoilletuhansille suomalaisille. Kirja herättelee lukijaa pohtimaan omaa netinkäyttöään. Nettilakko ei tehnyt toimittajasta pyhimystä. Koronaviruksen vuoksi julkiset tilat suljetaan ja yli kymmenen hengen kokoontumiset kielletään. KARISTO huomaa pian, että netittömyys parantaa työtehoa. LAKON ensimmäiset päivät ovat uutisaddiktille haastavia. Toimittajaa harmittaa varsinkin tyhjänpäiväisyyksiin ja viihdehömppään kuluva aika. – Mutta ei, jostain syystä valitsen mieluummin iltapäivälehtien otsikot ja Mikko Kärnän twiitit, jotka usein ovat vieläpä yksi ja sama asia, Karisto tuskailee. Hän elvyttää myös netin tuhoaman lukuharrastuksen ja löytää uudelleen vanhan rakkautensa teksti-tv:n. Silti puhelimesta tulee taas nopeasti ylimääräinen ruumiinjäsen. Netin viihdehömpällekin löytyy korviketta Kariston koukuttuessa milloin mihinkin tosi-tv-ohjelmaan. Miten irrotetaan toisiinsa kiinni juuttuneet kattilat. Netin puuttuminen tuntuu lähes fyysiseltä poikkeavuudelta. KUN lakko viimein päättyy, Karisto ei säntää nettiin heti puoliltaöin. Vuorokauteen vapautuu lisää tunteja, ja ne Karisto käyttää ystävien tapaamiseen ja kuntosalilla käymiseen. 38 5.11.2021 Kirjat JOULUKUUN viimeisenä päivänä vuonna 2019 toimittaja Ilkka Karisto jättää jäähyväiset internetille. Arjen pulmissa hän kaipaa varsinkin hakukone Googlea. KARISTO kertoo nettilakostaan syyskuussa ilmestyneessä kirjassaan Vuosi ilman nettiä. Karisto tarttuu puhelimeensa kymmenen minuutin välein vain huomatakseen, ettei voi tehdä sillä muuta kuin soittaa tai lähettää tekstiviestejä. Lomailu on muutenkin rentoa, kun voi heittää lasten kanssa tikkaa puolison hoitaessa kaikki matkoihin liittyvät varaukset. – Mitä näissä tilanteissa tehtiin ennen nettiä. Ilkka Karisto sai netittömän vuoden aikana takaisin kadoksissa olleen keskittymiskykynsä. Pikkuhiljaa Karisto kuitenkin huomaa, ettei ajattele nettiä enää jatkuvasti. Karisto huomaa saaneensa takaisin kadoksissa olleen keskittymiskykynsä. Hän poistaa älylaitteistaan kaikki nettiä hyödyntävät sovellukset ja kirjoittaa sähköpostiinsa poissaoloilmoituksen, jossa kertoo lukevansa viestit seuraavan kerran vuoden kuluttua. – Ai nyt maksetaan jo siitä, että ei tee mitään, ystävä tokaisee kuullessaan Karistolle myönnetystä puolen vuoden apurahasta. Kesälomalla voi mennä jopa päiviä, ettei hän ajattele sitä lainkaan. Moneenko apteekki on auki. Inhimillisyyden nimissä tarjolla on oltava myös vanhan maailman vaihtoehto, henkilökohtainen palvelu, Karisto kirjoittaa. Toimittajan äärimmäisellä ihmiskokeella on rajuja seurauksia, merkittävimpänä niistä työpaikan lähteminen alta. Siksi internetistä on lähdettävä kokonaan. Olisiko niistä edes osa mahdollista jättää väliin. Siksi Kariston on jäätävä työstään vuoden kirjoitusvapaalle. Kariston työnantajan Long Playn hallitus nimittäin katsoo, ettei verkkojulkaisussa voi työskennellä toimittajaa, joka ei käytä nettiä. Netissä voisi minä hetkenä hyvänsä lukea uutisia Uruguaysta, perehtyä maailmanluokan taiteeseen tai tehdä kansalaisaloitteen. Soitettiin äidille. VUODESTA on kulunut vasta neljäosa, kun iskee toinenkin poikkeustila. Netin ulkopuolellakaan ei ole mitään paikkaa, minne paeta. Kirjoittaminen kyllä keskeytyy yhtä usein kuin ennenkin, mutta paluu töiden pariin sujuu nopeammin, kun korviketoimintaa ei ole tarjolla. ANNUKKA KAARELA Ilkka Karisto: Vuosi ilman nettiä. WSOY, 224 s. Kotona ollessaan Karisto on puolison mielestä enemmän läsnä kuin aiemmin. Lakko ei tehnyt toimittajasta pyhimystä, mutta hän huomaa olevansa tietoisempi siitä, milloin, missä ja miten paljon puhelinta käyttää. Onneksi hän on saanut kokeilulleen rahoitusta
Kuntavaaleihin hän on osallistunut tätä ennen kahdesti, ja tullut molemmissa valituksi. Valtio-oppia opiskellut ihastui Santeri Alkion ajatuksiin niin, että osallistui oitis 2012 kuntavaaleihin, mutta ei Helsingissä, vaikka siellä asui. Sauvo kutsui minua! TULOKSET tämän kevään kuntavaaleista ja kunnanjohtajan viran valinnasta julkistettiin Sauvossa liki samoin sanoin. Vuoden 2017 vaaleissa Simelius oli Sauvon ääniharava ja nousi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Edessä oli pesäpallotermein ajolähtö. Helsinkiin pääsee puolessatoista tunnissa. KUINKA MONI mies edes miettisi tuollaista asiaa. Liki samaan saumaan hän toimitti hakupaperinsa kunnanjohtajan virkaan. TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Alkion ajatukset räjäyttivät Satu Simeliuksen sydämen opiskelijavuosina keskellä Helsinkiä – ja tässä sitä ollaan nyt, Sauvon kunnanjohtajana.. Henkilö Tuplapotti putosi käsiin Satu Simelius oli kuntavaalien ääniharava ja päätyi lopulta Sauvon kunnanjohtajaksi. kaikista maailman paikoista, Satu nauraa. Noin yksinkertaisesti päätti Satu Simelius, 35, ratkaista pulman, jos kevään kuntavaalien aikaan avoimeksi tulisi myös pitkään sijaismiehityksellä hoidettu Sauvon kunnanjohtajan virka. Oli siinä miettimistä toisen lapsensa hiljakkoin synnyttäneellä äidillä. Kunnanhallitus kutsui 11 hakijasta neljä haastatteluun, ja yksi heistä oli Simelius. KOLME kuukautta on kulunut, ja tuore kunnanjohtaja on tyytyväinen ratkaisuunsa. 39 5.11.2021 . Pienen 3 000 asukkaan kunnan tulevaisuus Varsinais-Suomessa, Etelä-Suomen kasvualueella, näyttää hänen mielestään valoisalta. Äänestykseen mentiin kunnanjohtajan valinnassakin, ja Simelius tuli valituksi . Etätyöstä tuli koronan myötä trendijuttu, ja pieni ja sympaattinen maalaisyhteisö lähellä suuria kaupunkeja on etätyöläiselle parasta mitä voi toivoa. Simelius kävi äänestämässä ennakkoon ja pudotti vaalilippunsa uurnaan. Pyörä lähti pyörimään. Korona siirsi kuntavaalit tänä vuonna toukokuulle, ja niinhän siinä kävi: ennakkoäänestys alkoi ja samalla viikolla paikallisessa lehdessä komeili työpaikkailmoitus, jossa Sauvon kunta etsi uutta kunnanjohtajaa. . Kummanko ottaisi, jos kummankin saisi. Rekrytointiprosessissa hän ilmoitti jättävänsä politiikan ja pidättäytyvänsä vaaleista toistaiseksi. . Muotijutusta voi tulla Sauvossa totta, jos kunta panostaa etätyöntekijöiden mahdollisuuksiin ja panee netin toimimaan. MAAHANMUUTTOVIRASTON ylitarkastajana toiminut Satu Simelius on innokas ja sydämellinen keskustalainen, jolle on nuoresta iästään huolimatta uskottu isoja politiikan tehtäviä. Tänä keväänä räjähti pajatso. täpärästi yhdellä äänellä. . Kuntavaaleissa Simelius sai 70 ääntä ja kipusi jälleen ääniharavaksi. Sauvo on minulle erityisen tärkeä ja koen, että minulla on paljon annettavaa kotikunnalleni, Simelius kertoo. . Ratkaisuaan kunnanjohtajan viran vastaanottamisesta hän perusteli sillä, että kuntavaaleissa äänestäjät antoivat hänelle luottamuksen ja kunnanjohtajan virassa hän pystyy tekemään samaa työtä, tosin eri tuolilla. Jos pienuus alkaa ahdistaa, tai haluaa juoda erikoiskahvia tai syödä nepalilaista, se on edelleen mahdollista. POLITIIKAN jättäminen ei ollut sauvolaiselle helppo ratkaisu, jo sen vuoksi, miten kummallisesti se aikoinaan löytyi. Punavihreät opiskelijatoverini tutustuttivat minut keskustaan keskellä Helsinkiä
Suosittu puheenaihe oli myös Ylen uutuussarja Politiikka-Suomi. Mistä tämä kritiikki kertoo, Niina Malm. – Ei, se ei kuulu miun tehtävään, olen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, en ryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja. Aihetta puitiin monissa kuppikunnissa. Paljon kiinnostavaksi homma käy, kun aivan vastakkaisia tavoitteita ajavat porukat yhdistävät voimansa jonkin asian eteen ja syntyy niin sanottu epäpyhä allianssi. – Jos sie haluat SDP:n ryhmän asioista puhua, niin sit siun pitää pyytää tänne Antti Lindtman keskustelemaan. Apollonkadun puoluetoimistolla taisi olla ennätysmäärä porukkaa. Malmin ainutlaatuista niittyluontoa nousivat vuorollaan puolustamaan tunteisiin vetoavin puhein muun muassa kivikovana porvarina pidetty kokoomuksen Atte Kaleva ja keskustalaiset maakuntien miehet Tuomas Kettusesta lähtien. KESKUSTA järjesti perinteiset kekrijuhlat pitkästä aikaa lokakuun lopulla. Viimeisenä paikalle jääneet innostuivat tanssimaan, ja kaikki saivat vuoron perään toivoa kappaletta. – Olitko kuitenkin siinä kokouksessa paikalla. Poliitikot, toimittajat ja muut asianharrastajat olivat tyytyväisiä, kun illanvietot taas onnistuvat. Toimittajan häkeltymiseen päättyvä dialogi meni näin: – Yle uutisoi hiljattain, että SDP:n eduskuntaryhmässä on noussut toissa viikolla ensi kertaa kritiikkiä pääministeri Marinin toimintaa kohtaan. Bailuväki lauloi pääministeri Sanna Marinin Instagramjulkaisustakin tuttujen sanojen mukana: Hei, boom-boomboomeri, jäitä hattuun, ota coolimmin. Apollon tietäjän epävirallinen arvio on, että rokotus kattavuus oli kekreillä noin sadan prosentin luokkaa. – Olin. Mutta missä olivat vihreät, kun pääkaupungin biodiversiteettiä sydänverellä puolustettiin. Ei mennä siihen sitten sen pitemmälle. Ehdottihan tuleva ministeri Emma Kari taannoin eduskuntatalon edustan nurmikonkin muuttamista pölyttäjäystävällisemmäksi niityksi. Tällainen tilanne nähtiin hiljattain eduskunnassa, kun saliin tuotiin RKP:n Eva Biaudet’n lakialoite Malmin lentokentän liittämisestä Sipoonkorven kansallispuistoon. Benjamin Peltosen Boomeri-kappaleen tahtiin hytkyttiin useampaankin otteeseen. Paikalla oli nimittäin monia ohjelmassa esiintyviä poliitikkoja. – Asia selvä. SDP:SSÄ on ilmeisesti sovittu tiukasta roolituksesta – vai mitä pitäisi ajatella siitä, ettei puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm suostu kommentoimaan eduskuntaryhmän asioita. Apollon tietäjät 40 5.11.2021 PUOLUEPOLITIIKKA on toisinaan puuduttavan ennalta arvattavaa: kaikkihan tietävät, että kokoomus haluaisi poistaa verot rikkailta, vasemmistoliitto tyhjentää valtion kassan sosiaalitukiin tai keskusta tehdä susista karvahattuja. – Mutta et halua kertoa tästä tarkemmin. Epäpyhät allianssit TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, PAULIINA POHJALA. Tälläkin kertaa kävi niin, että pidot paranivat kun väki väheni. Malmilta kysyttiin Ylen A-studiossa kommenttia siihen, että SDP:ssä on kritisoitu puoluetta johtavan pääministeri Sanna Marinin toimintaa
EDESSÄ olevat haasteet ovat kuitenkin totta. Poikkeuksellisen ukonilma pauhasi Helsingin yllä. Mutta eikö meillä ole hoitajapula, rahapula, lääkäripula, koronaepidemian aiheuttama hoitovelka, ikääntyvä väestö ja kaikki muutkin haasteet. Henkilöstöpula vain pahenee, ellemme huolehdi työntekijöiden hyvinvoinnista nykyistä paremmin. Tällöin näemme uudistuksessa valtavasti mahdollisuuksia, joilla parannamme ihmisten palveluita. Kaikki tehdään suomalaisen ihmisen arjen palveluiden turvaamiseksi asuinpaikasta riippumatta. Työntekijät tuottavat asiakkaille onnistuneesti vain sellaisia kokemuksia, joita he itse kokevat omassa arjessaan. Ikäluokkien pienentyessä meillä ei ole varaa menettää näitä työntekijöitä, eikä meillä ole varaa maksaa näitä kustannuksia. Juuri samalla hetkellä kun kansanedustajat painoivat äänestysnappia ja hyväksyivät sosiaalija terveydenhuoltoa koskevan uudistuksen, salamat valaisivat taivaan. Sata syytä innostua sotesta Markus Lohi keskustan varapuheenjohtaja. Ensimmäinen askel vaikuttavaan työkykyjohtamiseen on ylimmän johdon sitoutuminen. Kysymys on lopulta päättäjien asenteesta. Meillä on varmasti ainakin sata syytä innostua sotesta, tulevista vaaleista ja uuden rakentamisesta. On monta valtavan tärkeää syytä äänestää tulevissa aluevaaleissa. Tästä aiheutuvat kustannukset on arvioitu yhteensä noin kolmeksi miljardiksi euroksi. Hyvinvointialueilla tarvitaankin työkykyjohtamista. Perussyy on väestörakenteemme. Nyt samaa salamaa tarvitaan iskemään innostus suomalaisiin äänestäjiin. Lähes 6 000 julkisen alan työntekijää jää vuosittain työkyvyttömyyden johdosta ennenaikaiselle eläkkeelle. Toinen vaihtoehto on innostua hyödyntämään muutostilanne. Henkilöstöpula koettelee sosiaalija terveyspalveluita kaikkialla Suomessa. Siksi innostunut ja työhön sitoutunut henkilöstö on ainoa tae hyvälle asiakaskokemukselle ja laadukkaalle palvelulle. Kaikkeen tähän me voimme nyt vaikuttaa. Aluevaaleihin on aikaa kolme kuukautta. 41 5.11.2021 Puheenvuoro NELJÄ KUUKAUTTA sitten Arkadianmäellä elettiin historiallisia hetkiä. Kysymys on meille kaikille tärkeiden arjen palveluiden turvaamisesta, hoitoon pääsystä ja myös näitä palveluita tuottavan henkilöstön hyvinvoinnista. Voimme ajatella, että tehdään vain pakollinen ja yritetään selvitä. UUDISTUKSEN onnistuminen ratkaistaan kullakin hyvinvointialueella. Kyllä on, mutta juuri siksi tämä uudistus tarvitaan. Palvelua, taloutta ja henkilöstöä on johdettava yhtenä kokonaisuutena. MIKÄ voikaan olla parempi ja innostavampi tavoite tuleville päättäjille kuin luoda tässä muutostilanteessa hyvinvointialueesta työpaikka, jossa henkilöstö voi hyvin ja jossa työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on keskeinen osa johtamista. Sellainen työpaikka tulee olemaan vetovoimainen. Keskusta-aatteeseen sopii mainiosti laittaa ihminen ja hänen tarpeensa eri elämänvaiheissa kaikkea päätöksentekoa ohjaavaksi näkökulmaksi
Keskustaopiskelijat saisi minusta asioihin perehtyvän sekä keskustelevan ja kuuntelevan puheenjohtajan, jolla on kunnianhimoa ja rohkeutta viedä järjestöä eteenpäin. MINNE HALUAISIT MATKUSTAA KORONAN VÄISTYTTYÄ. 3. MIKSI JUURI SINUT PITÄISI VALITA KESKUSTAOPISKELIJOIDEN PUHEENJOHTAJAKSI. Samalla on huolehdittava, ettei koulutuksen eikä tieteen laadusta tingitä tai rahoituksesta leikata. 2. Lisäksi keskustaopiskelijoiden tulisi avata keskustelua korkeakoulujen jatkuvasta hausta: tulevaisuudessa korkeakouluihin voisi hakea joustavasti ympäri vuoden eikä pelkästään kevään ja syksyn hakukierroksissa. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Opiskelijoiden äänitorveksi 1. Koronapandemian jälkeen opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen kaivataan konkreettisia toimenpiteitä. Siksi onkin tärkeää, että keskusta ja keskustaopiskelijat näkyvät ja kuuluvat opiskelijoille esimerkiksi korkeakoulujen edustajistovaaleissa. Järjestö valitsee puheenjohtajansa vuodelle 2022 Helsingin liittokokouksessa marraskuun toisena viikonloppuna. Arttu Laaksonen MIKÄ ON LEMPIRUOKASI. Keskusta. MILLAISESTA MUSIIKISTA PIDÄT. 2. Ensi vuoden tärkeimmät koulutuspoliittiset teemat ovat opiskelijoiden hyvinvointi sekä koulutuksen ja tieteen rahoitus. Puolue ei ole onnistunut profiloitumaan opiskelijakaupungeissa opiskelijamyönteiseksi puolueeksi. Keskustaopiskelijoiden johtoon on viimeksi ollut kolme ehdokasta vuonna 2014. MITKÄ OVAT KOLME TÄRKEINTÄ KOULUTUSPOLITIIKAN TEEMAA ENSI VUODELLE. Uunituore korvapuusti. Minulle on kertynyt kokemusta, osaamista ja tietotaitoa eri vaikuttamisja luottamustehtävistä niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin, viimeisimpänä ylioppilaskunnan hallituksesta. Keskustaopiskelijat tarvitsee puheenjohtajan, jolla pysyy kompassisuunta tiukoissakin paikoissa. OPISKELIJAT HARVOIN KIITTÄVÄT HALLITUSPUOLUEITA. MILLÄ EVÄILLÄ OPISKELIJAT SAADAAN KANNATTAMAAN KESKUSTAA. 42 5.11.2021 Suomenmaa kysyi ehdokkailta kolme kysymystä: 1. Keskustalaista viestiä tulee kirkastaa, ja se pitää pystyä tuomaan lähemmäs opiskelijoita. Paikkaa tavoittelevat Arttu Laaksonen, Joonas Paavilainen ja Kalle Pyky. Keskusta ei yksinkertaisesti puhuttele korkeakouluopiskelijoita. Suomalaisesta iskelmästä. 3. Kevon kanjoniin Lapin erämaahan
43 5.11.2021 1. Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen, mutta eniten kuulokkeissa soi Spotifyn Suomen Top 50-lista. Haluan varmistaa, että jäsenemme ja osastotoimijamme ovat motivoituneita ja kouluttautuneita. On totta, että keskusta on joutunut tekemään niin edellisessä kuin nykyisessäkin hallituksessa ikäviä päätöksiä opiskelijoiden kannalta. Eduskuntavaalit teemoittavat jo tulevaa vuotta. Toisena koulutuspoliittisena teemana täytyy olla opintotuen kehittäminen ja erityisesti ansiotulorajojen pysyvä nostaminen myös ensi vuoden jälkeen. Puheenjohtajana olen samaan aikaan henkilöstöjohtaja, järjestöjohtaja ja opiskelijapoliitikko. Kalle Pyky Joonas Paavilainen MIKÄ ON LEMPIRUOKASI. Yhtenä konkreettisena toimena meidän tulee esimerkiksi tavoittaa paremmin ammattikorkeakouluopiskelijoita. Opintotuen tulorajojen väliaikainen nostaminen oli keskustalaisilta ministereiltä kädenojennus opiskelijoille, ja toivonkin, että tulorajoja nostettaisiin pysyvästi. Koronan jälkimainingeissa nostan ensimmäisenä teemana hybridiopetuksen mahdollistamisen siten, että opiskelu on mahdollista niin fyysisesti koulussa kuin etänäkin. Karjalanpaisti ja UniCafen ”vegemeiningit”. 2. Monipuoliset opiskelutavat eivät saa syrjäyttää lähiopetusta. Kasarista eli glam metallista, italodiskosta ja synapopista. Opintojen sujuvuus, toimeentulon parantaminen ja hyvinvointiin liittyvät teemat ovat suorastaan meidän alkiolaisista juuristamme ja ihmisyysajattelustamme lähtöisiä. Eduskuntavaalien lähestyessä keskustaopiskelijat tarvitsee toimeen tarttuvan ja vahvasti kantaaottavan johdon, joka innostaa keskustaopiskelijoita ympäri Suomen ottamaan kantaa polttaviin kysymyksiin. MIKÄ ON LEMPIRUOKASI. Toisena teemana tärkeäksi koen jo mainitsemani tulorajojen noston, joka on saatava pysyväksi. Eurooppaan interreilaamaan. Olen toiminut seitsemän vuotta eri järjestöissä ja sen aikana minulle on kehittynyt visio nykyajan järjestöjohtamisesta. Kotimainen ruoka tietenkin, mutta herkkupäivänä erityisesti maistuu calabro-pizza. Opiskelijakannatuksen parantaminen ei lähde vain puoluetoimistolta, vaan opiskelijoihin liittyviä teemoja on käsiteltävä tekemällä yhteistyötä eri opiskelijajärjestöjen kanssa ja tuomalla haasteisiin opiskelijoita hyödyttäviä ratkaisuja. Opiskelijapoliitikkona olen tahtopoliitikko, joka ei jousta meille tärkeistä asioista. MINNE HALUAISIT MATKUSTAA KORONAN VÄISTYTTYÄ. Keskustalla on nyt hyvä mahdollisuus näyttäytyä opiskelijoiden puolueena ja tulorajojen nosto oli hyvä alku. Innostuin ennen koronaa kaupunkilomailusta, ja nyt mieli tekisi Eurooppaan reissaamaan.. Korkeakouluopiskelijoiden lähiopetus täytyy turvata kaikille, myös etäopintojen jälkeen. Meidän tulee olla vahvasti vaikuttava poliittinen järjestö, ja tahdon olla rakentamassa järjestöstämme sellaista. MILLAISESTA MUSIIKISTA PIDÄT. 3. Nyt tarvitaan vain rohkeita opiskelijapoliittisia avauksia sekä keskustalaista, kestävää ja kannustavaa koulutuspolitiikkaa! 3. MINNE HALUAISIT MATKUSTAA KORONAN VÄISTYTTYÄ. Koen, että minulla on paljon annettavaa keskustaopiskelijoille. Keskustaopiskelijoiden on oltava valmiina puolustamaan koulutusta! 1. MILLAISESTA MUSIIKISTA PIDÄT. Johdan edestä esimerkillä sekä varmistan onnistumisemme ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Etäopiskelu on tullut jäädäkseen, mutta ei ainoana vaihtoehtona. Tutkimusrahoitus täytyy turvata myös ensi vuoden budjettineuvotteluissa. Pidän myös tärkeänä koulutuksen rahoituksen turvaamisen tulevinakin vuosina. Turvattu tutkimusrahoitus takaa laadukkaan korkeakoulutuksen. 2. Osaan ottaa vahvasti kantaa ja uskallan puolustaa opiskelijoita
44 1.10.2021 Täällä Kainuussa on totuttu kohtaamaan kasvokkain.
OMISTA tärkeimmistä teemoistaan Veteläinen haluaa nostaa esiin erityisesti tasa-arvon kaikilla elämän osa-alueilla. IHAN TYHJÄSTÄ tai suuresta tuntemattomuudesta ei Veteläisen ole tarvinnut poliittista uraansa aloittaa. – Kotoa olen saanut arvokasta oppia, että erilaisia mielipiteitä saa politiikassa olla. – Vanhasta ihailen ja pidän häntä muutenkin poliittisena esikuvanani. – Periaatteena vaalityössä oli, että eipähän sitten tulosiltana tarvitse jossitella, jäikö jotain tekemättä. Sotkamon puoluekokouksesta puolestaan on painunut mielikuviin tärkeä kohtaaminen. Oman kotikunnan ykköspaikalla Veteläinen on saanut mandaatin seuraavaksi neljäksi vuodeksi edistää Suomussalmen ja koko Kainuun elinvoimaa. Palautteen perusteella moni semmoinenkin ihminen minua äänesti, joka ei muuten olisi välttämättä edes keskustan ehdokasta äänestänyt, hän pohtii. Kodin perintönä saatu alkiolainen aatepohja sai vahvistusta, kun pikku-Milla kiersi isänsä kanssa keskustan kokouksissa ja tilaisuuksissa ympäri maakuntaa. Mikäli paikka opinahjoon jatkossa aukeaa, hän lupaa luottamustoimen kotiseudulla jatkuvan opiskelukiireistä huolimatta. TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: MARIA SEPPÄLÄ Tasa-arvon puolesta Milla Veteläinen Milla Veteläinen on Suomen kaikkien aikojen nuorin kunnanvaltuuston puheenjohtaja.. Veteläinen jäi keväällä muutaman pisteen päähän valtiotieteellisen opiskelupaikasta. Hyvinvointivaltion täytyy kyetä mahdollistamaan hyvän elämän edellytykset kaikille ja kaikkialla Suomessa. Vaikuttamisesta innostunut opiskelija oli muutama vuosi takaperin perustamassa myös Suomussalmen nuorisovaltuustoa. – Kun mukaan kysyttiin usealtakin eri taholta, niin totta kai läpipääsy oli minullakin ensisijaisena tavoitteena. Pitkäjänteisyys, diplomaattisuus ja järjestelmällisyys ovat tehneet vaikutuksen, Veteläinen myöntää. Kun Milla Veteläinen kirjoitti ylioppilaaksi Suomussalmen lukiosta keväällä 2021, ei hän vielä osannut arvata, mitä kaikkea nuoren naisen elämässä pian tuleman pitää. Veteläisen osalta kansan luottamus mitattiin nimittäin viime kesän kuntavaaleissa sen verran korkealle, että 19-vuotiaana hänestä tuli Suomen kaikkien aikojen nuorin kunnanvaltuuston puheenjohtaja. – Seisoimme isän ja isosiskon kanssa kahvijonossa, kun Matti Vanhanen alkoi jutella ja huomioi ystävällisesti meidän nuorempienkin mukanaolon. – Matkailu, työpaikat, tieasiat, koulutus, ympäristö ja soten kohtalo, hän luettelee ja paljastaa vireillä olevan myös isoja energiantuotantoon liittyviä hankkeita. Olen tottunut siihen, että kun johonkin ryhdyn, niin paneudun hommaan täysillä. – On se sitten alueellista tai sukupuolten välistä tasaarvoa, ajatus ihmisyydestä on tärkein. Veteläinen uskoo, että arvot ja ajatukset kohtasivat vaalikentillä yli sukupolvija jopa aaterajojen. Keskustan kokouksissa olin jo pikkulapsena jaloissa pyörimässä. – Monipaikkaisuus on keskustalle tärkeä teema. Sosiaalisessa mediassa ihmisiä toki myös tavoittaa, mutta täällä Kainuussa on totuttu sanomaan käsipäivää ja kohtaamaan kasvokkain. TIE SUORAAN kotikunnan tärkeimmälle luottamuspaikalle ei käynyt välttämättä edes mielessä, kun Veteläinen aikanaan kirjoitti suostumuksensa ehdokaspaperiin. Jos keskustalainen ei itse pysty elämään monipaikkaisesti, niin kuka sitten. Se on jäänyt mieleen, että siellä oli aina mukana hauskoja aatteellisia tyyppejä, Veteläinen naurahtaa. Mutta jos tehtävään suostuu ja tulee valituksi, niin pitää olla myös saamansa luottamuksen arvoinen. 45 1.10.2021 Keskustan kasvot – VALEHTELISIN jos väittäisin, että ensimmäinen valtuuston kokous ei jännittänyt. – Monipuolinen kampanjointi on minulle tärkeää. Keskustan äänikuningattareksi Suomussalmella noussut Veteläinen näkee oman menestyksensä taustalla montakin eri tekijää. Tukiryhmä oli valtava apu, kun kampanjasta tuli vaalien siirron takia vielä odotettuakin pidempi
Toiminta oli heti aktiivista, ja kävin 13 osastoakin perustamassa. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN. LEIPÄNSÄ Paavola on hankkinut kauppamiehenä. KESKUSTASSA Mikko Paavola tunnetaan taustavaikuttajana ja tukimiehenä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lähti sillä tavalla mukaan, että ajoi perhevuotta. 46 3.9.2021 MIKKO PAAVOLA on aina ollut aktiivinen. – On minulla muitakin keskustalöytöjä, tusinan verran. Ihmissuhteiden edunvalvoja Mikko Paavola tunnetaan keskustalaisten tukimiehenä ja huutokauppameklarina. Paavola on pitänyt ihmissuhdeasioista ääntä monilla tavoilla. – Liitto oli ensimmäinen eronneiden miesten, nykyään naistenkin etujärjestö Suomessa ja koko Euroopassa. Minä tyrmäsin ajatuksen. Ulkomaanluotot kaatoivat toiminnan lamaaikana, ja sittemmin Paavola keskittyi huutokauppoihin. Kuopion kaupunginvaltuustossa hän istui vuosina 1977–84. – Jos Sauli Niinistö ei saa ETYK:n 50-vuotisjuhlaa Suomeen, niin hän voisi esittää ihmissuhdevuotta. Nyt hän on liiton kunniapuheenjohtaja. Kun viljelijän sisar kuoli, tältä jäi perikunnalle pukuvuokraamo Helsingissä. – Esitin yli 30 suomalaiselle järjestölle YK:n ihmissuhdevuoden pitämistä. Vuoden 1992 Linnan juhliin Paavolan liike vaatetti peräti 130 vierasta. Pukuvuokraamoa Paavola pyörittikin sitten elokuusta 1983 alkaen reilut 11 vuotta. – Sanoin, että teen tarjouksen. 1994 olikin YK:n perhevuosi, ja minä pääsin Suomen komitean jäseneksi. Pyörittipä hän myös tanssilavaa. Hän toimi liiton puheenjohtajana vuodesta 1978 yhdeksän vuoden ajan. Itsellä ei ole ollut pyrkyä eduskuntaan, mutta esimerkiksi entiselle kansanedustajalle Markku Rossille sekä edesmenneelle ministeriksikin nousseelle Toivo Yläjärvelle Paavola teki monenlaista kampanjaa. Kuopiossa hän toimi kiinteistönvälittäjänä, ja sieltä tuli vuonna 1983 yllättävä mahdollisuus lähteä Helsinkiin. Nyt koronan takia ihmissuhdevuosi olisi taas ajankohtainen. Paavola kertoo, että eräs maaninkalainen maanviljelijä kävi kiinteistönvälityksessä aina välillä eri asioilla ja tuli tutuksi. Luottotiedot menivät konkurssin takia noin 18 vuodeksi, mutta hyvät huutokaupat auttoivat ulos ahdingosta. Markku Rossin vaalitöitä juhlittaessa sitten soitin Rossin talon kotipuhelimesta ja kysyin, oliko perikunta hyväksynyt 100 000 markan tarjoukseni, ja yllättäen näin olivat tehneet. Viljelijä tuli käymään Paavolan meklaroimassa huutokaupassa Kuopiossa ja kysyi, ostaako tämä liikkeen. Kävin sitten katsomassa Helsingin-reissun yhteydessä paikkaa. Nyt hän on palannut Pääkaupunkiseudun Alavus–Töysä-yhdistyksen puheenjohtajaksi. – Sitten yöunien keskellä heräsin ajattelemaan, että tuohan on kulutusyhteiskunnassa semmoinen tulevaisuuden ala. Parasta bisnestä olivat vanhojen tanssit, joihin pukuja toimitettiin ympäri Suomen. Edelleen 75-vuotiaana hän on mukana 13 eri järjestön toiminnassa. Paavolan perheeseen on osunut poikkeuksellisesti kaksi keskustan kultaista ansiomerkkiä, sekä Mikolle että hänen isälleen. – Ei sitä pääse itseään yksinäiseksi tuntemaan! Ehkä tärkeimpänä saavutuksenaan Paavola pitää Elatusvelvollisten liiton perustamista. – Mies sitten pyysi, että kun sinä, Mikko, olet tuollainen liikkuva ja aktiivinen ihminen, niin ostapa pukuvuokraamo. Hän oli Maaseudun Nuorten Liiton toiminnassa jo teininä Etelä-Pohjanmaalla Töysässä, ja Savoon hän muutti työskentelemään keskustanuorten Kuopion piirin toiminnanjohtajana
47 3.9.2021 Mikko Paavola pitää tärkeimpänä saavutuksenaan Elatusvelvollisten liiton perustamista ja sen puheenjohtajana toimimista. Paavolan perheeseen on osunut kaksi keskustan kultaista ansiomerkkiä.
Ylipäänsä nautin ikäihmisille soittamisesta. PAULIINA POHJALA PELIYHTIÖ Supercell ja sata muuta kasvuyritystä ja sijoittajaa perustivat lokakuun alussa startup-yhteisön, jonka toimitusjohtajaksi valittiin keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Pakarinen johtamaan startup-etujärjestöä Susanna Laitila soittaa myös keskustaväen tapahtumissa. Aikoinaan haitarin soitto oli pääharrastukseni, nykyään järjestötoiminta ja politiikka ovat menneet soittamisen edelle. Se myös kulkee sopivasti repussa mukana. Pakarinen on toiminut aiemmin muun muassa europarlamentaarikkona, pääministerin ja valtiovarainministerin erityisavustajana sekä Panimoja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtajana. Harmonikan soittamisen lisäksi tykkään laulamisesta, ja laulu onkin toinen instrumenttini. – He kysyivät, voisinko harkita yhteisön toimitusjohtajan tehtävää. Muun muassa pelimannimusiikki on kallisarvoinen suomalaisen kulttuurin osa, ja sitä on tärkeää arvostaa.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Varsinkin isovanhemmille vanhojen klassikkojen soittaminen on äärettömän mukavaa. Mikään ei ole niin palkitsevaa kuin saada hymy kuulijoiden huulille ja heidän jalkansa polkemaan tahtia vanhan valssin mukana. Aloitin soittamisen 10-vuotiaana EteläPohjanmaan musiikkiopistossa. Yläasteen koululinja-auton kuski nimittikin sen matkapianoksi. Musiikki ja kulttuuri kuuluvat myös politiikkaan. ENITEN tykkään soittaa perheelleni ja isovanhemmilleni. Hän jätti valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) EUavustajan työn elokuussa. Vaikka harmonikka on monipuolinen soitin, omaan makuuni parhaiten sillä saa soitettua ikivihreitä valsseja ja jenkkoja. Kun soittaa, on pakko keskittyä nuotteihin sekä haitarin nappuloihin. On ollut myös todella hauskaa tuoda haitari osaksi keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin tapahtumia. 48 5.11.2021 Matkapianistista piirin pelimanniksi LAURI HEIKKILÄ “OLEN soittanut 5-rivistä haitaria 13 vuotta. En näkisikään huonona, jos kulttuuri näkyisi keskustan tapahtumissa yhä enemmän niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Haitari on kuitenkin pääinstrumentti, mutta aika usein minut löytää myös lauleskelemasta. Nykyään haitarin soitto on sellainen harrastus, jolla pääsen irtautumaan arjen hektisyydestä. Se on löytänyt sijoituspaikkansa Alavudelta kodin yläkerrasta, jossa usein viikonloppuisin kajahtaa Metsäkukkia tai Kuortaneenpolkka. Harmonikka on mielestäni hieno soitin ja myös monipuolinen. Pakarisen mukaan uusi ansiotyö ei vaikuta hänen luottamustoimiinsa keskustassa. Pakarinen kertoo sekä Vanhasen että Saarikon kannustaneen häntä uuteen haasteeseen. Sitä myös yläasteikäisenä harrastin laulutuntien kautta. Pakarinen työskenteli tuolloin silloisen valtiovarainministerin Matti Vanhasen erityisavustajana. Nykyään kun elämäni on monipaikkaisempaa, ei haitari kulje matkassa samalla tavalla mukana. Hän kertoo saaneensa aivan yllättäen puhelun Suomen startup-yhteisöltä viime keväänä kesken perjantaisen kauppareissun. Musiikki on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Suoritin musiikkiopistossa perustason tutkinnon ja sen lisäksi olen soittanut kansalaisopistossa pelimannipiirissä. Susanna Laitila Riikka Pakarinen. – Jatkan totta kai normaalisti puoleemme varapuheenjohtajana sekä kaupunkija Eurooppatyöryhmän vetäjänä, Pakarinen sanoo
MÖLSÄN vaalislogan perustui Rääkkylän kunnan tilanteeseen. HELENA JA MARTTI KEROSEN pihalla Rasivaarassa kukoistaa 25 auringonkukkaa, jotka he kylvivät Timo Mölsän kampanjasiemenistä. syyskuuta mittaamassa kukat, oli aivan selvää, että Keroset olivat kasvattaneet suurimmat. – Kun kävin 14. Aurinkoa puolestaan tarvitaan kunnan päätöksentekoon. TEKSTI JA KUVA: RIITTA MAKKONEN Keskusta Timo Mölsän (keskellä) kuntavaalikampanjan auringonkukkakilpailun voittivat Helena ja Martti Keronen. – Patsas on hieno palkinto, Martti Keronen iloitsee. – Olen aina tykännyt tehdä vaalityötä ihmisten parissa, kertoo kahdeksannen valtuustokautensa aloittanut kolmannen sukupolven kuntapäättäjä. Lannoitin penkit apulannalla ja kanankakalla. 49 5.11.2021 Kampanjasiemenistä kasvoi mahtavia auringonkukkia – VALOA tulevaan, aurinkoa elämään ja päätöksentekoon, oli rääkkyläläisen Timo Mölsän (kesk.) kuntavaalikampanjan slogan. Nyt Rääkkylässä jännitetään, riittääkö se ministeriölle. Kampanjatilaisuuksissaan hän jakoi auringonkukansiemeniä. Tällä kertaa olivat syynä konkurssiuhan alla olleen Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunnan eli Valopiuhan lainat, jotka kunta otti hoidettavakseen, sekä Sosiaalija terveydenhoidon kuntayhtymä Siun Soten maksuosuudet. Tänä vuonna kunnan talous on kääntynyt jälleen kasvuun. –Tässä vaiheessa valtakunnallista sosiaalija terveyspalveluiden uudelleen järjestelyä ei pitäisi tehdä kuntien pakkoliitoksia, Mölsä sanoo. Idea auringonkukista tuli korona-aikaan virinneestä puutarhaharrastuksesta. Ryhmä on aloittanut työnsä ja valmista pitäisi tulla tammikuussa. KHO katsoi, että Rääkkylä pystyy järjestämään kuntalaisille lain määräämät palvelut. Palkinnoksi voittajat saivat Pekka Rahkosen veistämän karhupatsaan. Mennyttä vaalikautta rasittivat lukuisat valitukset. Kunnassa on meneillään kriisikunta-arviointi. Mölsä jakoi 120 jättiauringonsiemenpussia ja päätti järjestää kilpailun kukankasvattajien kesken. VIIME VUONNA Rääkkylän kunnan alijäämät kasvoivat jälleen yli määrättyjen rajojen. Valoa ja aurinkoa Rääkkylän kunta nyt tarvitseekin. Korkeimmalla oli mittaa 4,94 senttiä, Mölsä kertoo. Voittajakukka on komean rivistön vasemmalla reunalla.. – Saimme kaksi pussia ja niistä kylvin osan. – Valoa tulevaisuuteen tarkoittaa Valopiuhaa eli valokuituverkkoa, joka on vahvuutemme tulevaisuudessa. Sen jälkeen kukkia ei ole tarvinnut lannoittaa, pelkästään kastella, Helena Keronen kertoo. Nyt pitää päästä eteenpäin yhteen hiileen puhaltamalla ja aurinkoisemmilla ajatuksilla, Mölsä korostaa. Vuonna 2016 Rääkkylä vältti täpärästi pakkoliitoksen Kiteen kaupunkiin, kun kunta valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätti äänin 2?1 kumota ministeriön pakkoliitospäätöksen
Piirikokous nimesi ensimmäiset 19 ehdokasta aluevaaleihin ja valitsi Petteri Salmijärven jatkamaan piirin puheenjohtajana. Yleiskeskustelussa kannettiin huolta muun muassa maatalouden kannattavuudesta. 50 5.11.2021 KENTTÄVÄKI iloitsi korona-ajan väistymisestä, kun piirijärjestöt saivat pitkästä aikaa järjestää syyskokouksia kasvotusten. Piirin puheenjohtajana jatkaa Mikko Savola. Varapuheenjohtajiksi valittiin Ari-Veikko Puska ja Pirkko Jauhojärvi. Ihmetystä aiheutti pääministeri Sanna Marinin (sd.) tapa kohdella oman hallituksensa ministeriä. Väyrysen mukaan keskustan on terävöitettävä omaa poliittista linjaansa ja saatava muut hallituspuolueet keskustan linjalle. Hänen mukaansa tällä hallituskaudella esimerkiksi maatalouden tila olisi heikentynyt huomattavasti ilman keskustaa. Keskustalaisten mielestä pääministeri ei voi vetäytyä vaikeista päätöksistä ja esiintyä sen jälkeen mediassa irtopisteitä keräillen. Varapuheenjohtajiksi valittiin Matti Heikkilä ja Liisa Ojantakanen . Yleiskeskustelussa nousivat esille luonnonsuojelujärjestöjen haitallinen toiminta Lapin yhteismetsissä, tieverkoston huono kunto, EU:n aluekehitysrahojen nollakasvu Lapille sekä arjen sujuvuuteen vaikuttavat asiat. Piirijärjestö vaati kannanotossaan pääministeri Marinia johtamaan hallitusta ja kantamaan vastuunsa. LAPIN piirikokouksessa Rovaniemellä viitisenkymmentä osallistujaa keskusteli vilkkaasti hallitusvastuusta ja Suomen velkaantumisen tahdista. Kannanotossaan piirikokous paheksui maaja metsätalouden syyllistämistä ilmastonmuutoskeskustelussa ja linjasi, että turvemaita pitäisi voida ottaa entistä paremmin viljelykäyttöön. Paavo Väyrynen rohkaisi piirikokousväkeä luottamaan aatteelliseen työhön. Sari Palmu mietti, kauanko viljelijät jaksavat tilannetta, jossa tuotantopanosten hinta nousee samalla kun tuotannosta saatavaa palkkaa leikataan. Yleiskeskustelussa puhuttivat vaalien lisäksi maatalous ja työvoimapula. POHJOIS-POHJANMAAN piirin uusi puheenjohtaja on erityisopettaja Marjut Lehtonen Oulaisista. Kokousväki kannusti jatkamaan hallitustaivalta, mutta evästi päättäjiä siitä, ettei panttivangiksi pidä jäädä. Varapuheenjohtajiksi piirikokous valitsi Susanna Laitilan, Merja Rintamäen ja Sari Palmun. Lumijoella pidetty piirikokous nimesi 65 ehdokasta aluevaaleihin. Ilomantsilainen Hannu Urjanheimo varoitti, ettei vaalilupauksissa tule ”rakastua rakennuksiin”. Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan piirikokous antoi vahvan tukensa kauhavalaiselle tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurviselle (kesk.) Veikkaus-leikkauskärhämässä. Kannanotossaan piiri vaati peruspalvelujen pysymistä lähellä ja niiden helppoa saatavuutta sekä muistutti aluevaltuustojen merkittävästä vallasta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kannusti ihmisiä ehdolle aluevaaleihin ja muistutti, että keskustan paikka on hallituksessa. – Suomeen pitäisi saada ruuantuotannon hätätilajulistus, koska tilanne kotimaisessa ruuantuotannossa on todella huolestuttava, vaati Karri Kallio. POHJOIS-KARJALAN piirikokouksessa muisteltiin sitkeän ehdokashankinnan tuloksena saavutettua kuntavaalitulosta. Keskustan keskeinen Piirit koolla taas kasvokkain Keskustan kenttä alkaa toipua koronakauden hiljaiselosta TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA, PEKKA POHJOLAINEN, SOILI RIEPULA, MAARIT SIMOSKA, JORMA UUSITALO, PÄIVI VENTO Keskusta Ja ri La uk ka ne n
Varapuheenjohtajiksi valittiin asiantuntija Auli Piiparinen Leppävirralta ja maanviljelijä, yrittäjä Matti Kärkkäinen Rautalammilta. EU tavoittelee vihreän kehityksen ohjelmallaan sitä, että Eurooppa olisi vuoteen 2050 ilmastoneutraali. Piirin puheenjohtajana jatkaa Jouni Kemppi, varapuheenjohtajiksi valittiin Eveliina Lohko ja Antti Rämä. . Kansanedustaja Ari Torniainen näki, että yhteiskuntatieteen koulutus ja tutkimus tukee Lappeenrannan kaupungin ja koko Kaakkois-Suomen alueen elinvoimaa. PERÄPOHJOLAN keskustapiiri on huolissaan Euroopan komission käynnistämän Green Dealin vaikutuksista Lappiin. Petäjävedellä pidetty piirikokous nimesi ensimmäiset 56 aluevaaliehdokasta. So ili Rie pu la. Varapuheenjohtajiksi valittiin Mikko Lasanen ja Tea Nieminen. UUDENMAAN keskusta lähtee haastamaan maakunnan valtapuolueita neljällä eri hyvinvointialueella. – JOS KESKUSTA ottaa vakavasti aluevaalit, on mahdollisuus uuteen nousuun, keskustakonkari, ministeri Seppo Kääriäinen evästi puolueväkeä Pohjois-Savon piirikokouksessa Iisalmessa. Nyt alkaa hänen mukaansa olla jo kiire jalkautua vaalityöhön kylille. Piiri nimesi aluevaaleihin 19 ehdokasta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Satu Koskinen Karstulasta ja Tuija Tuikkanen Viitasaarelta. Uudenmaan keskusta nimesi syyskokouksessaan 139 aluevaaliehdokasta Uudenmaan neljälle hyvinvointialueelle. Jari Karhu huomautti nykykehityksen vievän siihen, että yhteiskuntatieteitä tarvitaan yhä enemmän. Green Dealin yhteydessä on käytävä keskustelua kasvun rajoista, piirin kannanotossa todetaan. Ohjelma kasvattaa samalla Lapin strategista merkitystä raaka-aineiden tuottajana. Vanhasen mukaan myös Uudellamaalla pitää puhua lähipalveluista. Yleiskeskustelussa nousivat esiin hallituksen toimintakyky ja keskustan rooli hallituksessa. KARJALAN piirikokous evästi tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvisen ajamaan Lappeenrannan?Lahden ylipiston tavoitetta saada yhteiskuntatieteellisten aineiden tutkinto-oikeus Lappeenrantaan. Kokous nimesi ensimmäiset 43 ehdokastaan aluevaaleihin. Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon puheenvuoro innosti kokousedustajat kysymään, miten Meri-Lapin terveydenhuolto turvataan, ovatko ikääntyneet yhteiskunnalle vain rasite, kuka omistaa Tornionjoen ja kuinka Norjan raja otetaan huomioon rajayhteistyössä. Piiri valitsi syyskokouksessaan 60 aluevaaliehdokasta. Hän huomautti, että liikkeellä on paljon poliittisia voimia, jotka vaativat keskittämistä. Nykyaikana on muitakin ratkaisuja, Urjanheimo huomautti. aluevaaliteema on se, että jokaisessa kunnassa olisi terveyskeskus. O lg a O in asPa nu m a Mira Kokkonen on Pohjois-Savon piirin uusi puheenjohtaja. Ministeri Kurvinen totesi olevan keskustan linjan mukaista kehittää yliopistoja koko maassa. Pohjois-Pohjanmaan keskustan puheenjohtajaksi valittiin Marjut Lehtonen ja varapuheenjohtajiksi Liisa Ojantakanen (vas.) ja Matti Heikkilä. Kannanoton mukaan kiireettömään hoitoon on päästävä seitsemän vuorokauden sisällä ja nuorten mielenterveyspalveluiden pitää tulla osaksi koulun oppilashuoltoa. Kannanotossaan piirikokous totesi korona-aikana syntyneiden hoitojonojen purkamisen olevan sote-palveluissa kiireellisin asia. 51 5.11.2021 . Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen muistutti, että keskusta on pannut paljon aikaa ja poliittista pääomaa soten eteen. Ehdokkaita on tässä vaiheessa koossa 139, enemmän kuin missään muualla Suomessa. Kannanotossaan Pohjois-Savon keskusta vaati, että mielenterveyden parantaminen on otettava kansalliseksi hankkeeksi. Kansanedustaja Katri Kulmuni peräsi perheja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.) esitystä Lapin kahden sairaalan mallista. Piirin puheenjohtajana jatkaa Jertta Harinen ja varapuheenjohtajina Anna Vauhkonen sekä Hannu Mikkilä. – Se saattaa kääntyä meitä vastaan. Ministeri on luvannut tuoda syksyllä eduskunnan käsittelyyn esityksen, jolla turvattaisiin Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden toiminta. Maakunnan kokenein keskustapoliitikko, kansanedustaja Matti Vanhanen näki piirikokousta pohjustaneessa seminaarissa, että ihmisille on tällä kertaa selitettävä myös se, mistä vaaleissa on kyse. KESKI-SUOMEN piirin puheenjohtajana jatkaa Tahvo Anttila Jyväskylästä. Uudenmaan keskustapiiri sai Keravalla pitämässään syyskokouksessa uuden puheenjohtajan. Vuodenvaihteessa tehtävänsä jättävän Sonja Hällforsin seuraajaksi valittiin keravalainen luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu ja pääluottamusmies Tuomo Suihkonen. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lehtori Mira Kokkonen Kiuruvedeltä. – Lapin luonto on ainutlaatuinen ja ekosysteemi on herkkä muutoksille. Lupaus lähipalveluiden vahvistamisesta pitää hänen mukaansa pystyä lunastamaan. Ylitorniolainen Tanja Joona jatkaa piirin puheenjohtajana, varapuheenjohtajina jatkavat Tuula Eilittä Keminmaasta ja Olli Rainio Torniosta
Niin eduskunnasta kuin komissiostakin vakuutettiin elpymispaketin olevan kertaluontoinen. TÄHÄN ILMIÖÖN viittaa myöskin se, että Ajatuspaja Alkion teettämässä kuntavaalikyselyssä keskustaa äänestivät matalahkon koulutustason omaavat, alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla asuvat nuoret. Suomalaisen maatalouden puolustajalta keskustalta vaaditaan lisätoimia, vaikka ruuantuotanto on metsätalouden lisäksi ainoa sektori, joka sitoo hiiltä. Maailma muuttuu. ESITELTY sosiaalirahasto rankaisisi niitä jäsenmaita, jotka ovat tehneet työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi huomioiden sosiaalisen kestävyyden. Tämä kehitys saattaa olla taustalla, kun promillen luokkaa olevalla osuudella ilmastonmuutoksesta Suomeen vaaditaan ilmastohätätilaa. Nyt esitetty EU-ohjautuvuus ja kytkentä ilmastopolitiikkaan olisivat viimeinen naula arkkuun. Ja politiikkaa tehdään tuleville sukupolville.” KUN MIETTII tarkemmin maailman muuttumista, niin suurin puolueemme toimintaympäristöön vaikuttava tekijä on kaupungistuminen. Me haluamme pysyä vihreän siirtymän edelläkävijöinä, mahdollistaa yhteiskuntamme digitalisoitumisen ja liikenteen sähköistymisen sekä tuottaa parempaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Ilpo Pernaa Keskustan nuorisokannatuksen lisääminen. SOSIAALITURVA ei kuulu Euroopan unionin toimivaltaan, eikä keskustan tule hyväksyä jatkossakaan perussopimusten muuttamista sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaisi unionille toimivallan sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalirahasto palkitsisi jäsenmaita, jotka eivät ole olleet vihreän siirtymän edessä kunnianhimoisia ja joiden sosiaaliturva on heikko. Erityisesti nuorten tulevaisuuden osalta sosiaalipoliittisten kysymysten ratkaisu on akuutti. Kuitenkin nyt esitelty sosiaalirahasto antaa huolestuttavaa osviittaa uusista tulonsiirtomenetelmistä EU:n sisällä. Tuntuu tekopyhältä, että nyt rakennettaisiin malli, joka tukisi myös vauraita valtioita siirtymän edessä. Samaan viittaa Ajatuspaja Alkion tutkija Pauliina Maukonen Suomenmaan blogissaan (18.10.): ”Perustelumme energiaja ilmastopolitiikasta eivät ole nuorten silmissä rehellisiä.” Maukonen kiteyttää: ”Fokuksen on oltava vuodessa 2030, ei menneisyydessä. Ministeri Saarikko on suhtautunut kyseiseen rahastoon kriittisesti. Vähempää en olisi odottanutkaan. Joonas Paavilaisen mukaan keskustalaisten täytyy muun muassa tehdä enemmän yhteistyötä oppilaitosten, nuorten vaikuttajaryhmien sekä nuorisoja opiskelijajärjestöjen kanssa. Isommissa kaupungeissa asuvat, opiskelevat tai työskentelevät nuoret äänestivät harvoin keskustaa. Aleksi Sandroos Keskustanuorten puheenjohtaja 2022-2023. On ehdotonta, että ilmastonmuutoksen vastaista työtä jatketaan ja toimia unionin sisällä asian saralla yhtenäistetään. Tämä ei kuitenkaan kerro sitä, että sosiaalirahasto tukisi köyhiä valtioita vauraiden valtioiden sijaan. Esimerkiksi nuorten huoleen ilmastonmuutoksesta viitataan kintaalla. Meidän tulee kannattaa päästökaupan periaatetta markkinaehtoisuudesta rajoitusten sijaan, mutta vastustettava sosiaalirahastoa voimakkaasti. Sosiaalipoliittiset kysymykset tulee säilyttää jokaisella jäsenmaalla itsellään, eikä niitä tule kytkeä osaksi ilmastopolitiikkaa. Sellaista ei keskusta, eikä keskustanuoret, voi hyväksyä. Keskustan tulee vastustaa uutta EU:n sosiaalirahastoa KESKUSTAOPISKELIJOIDEN puheenjohtajaksi ehdolla oleva Joonas Paavilainen kysyi mielipidekirjoituksessaan (Suomenmaa 22.10.), tekeekö keskustalainen tarpeeksi töitä nuorisokannatuksen lisäämiseksi. Nuoret vaikuttajat skaalautuvat lukuisiksi uusiksi äänestäjiksi. Sen seurauksena ihmiset ovat erkaantuneet maaseutumuotoisesta elämäntavasta. Järjestelmä vesittäisi kaiken sen työn, jota meillä Suomessa on tehty eri hallinnon tasoilla viimeisten vuosien aikana vihreän siirtymän edistämiseksi. Hänen mielestään nuorisokannatuksen kysymykseen liittyvässä keskustelussa voidaan huomata selittelyn ja voivottelun makua sekä nuorten lokerointia ja aliarviointia. Eduskunnan hyväksyessä unionin elpymispaketin olivat keskustalaiset jo silloin huolestuneita uusista tulonsiirtomenetelmistä. Osallistaminen puolueen sisällä on se juttu. Ulkopuolelta tarkastelevien on vaikea sisäistää sitä, että ilmastonmuutoksen torjumisen ohella on myös ansaittava elantonsa. 52 MIELIPITEET 5.11.2021 OSANA EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia komissio esitti yhteistä sosiaalirahastoa, jonka tarkoituksena on vähentää päästökauppajärjestelmän negatiivisia vaikutuksia. Suomella ei ole varaa toimia hiekkalaatikon reunalla tarjoamassa kaikkia omia lelujaan muille leikkijöille. Vuosi 2030 tulee pian, ja hihat on käärittävä nyt. Ulkopuolelta asioita tarkasteleva ei osaa asettua maaseudun ihmisten asemaan eikä hahmota ilmiöiden mittasuhteita käytännön tasolla. SOSIAALIRAHASTON rinnalla Euroopan unionissa edistetään jo hyväksyttyä taloudellisesti kestävää vihreää siirtymää. Puhumattakaan työstä, jota olemme energiapolitiikan parissa tehneet jo vuosikymmeniä. Useissa yhteyksissä on todettu, ettei keskusta ole saanut viestiään perille. Sisäkehällä on parhaimmat mahdollisuudet hahmottaa keskustan ajaman politiikan syvyys
53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Juha Syrjälä Miksi kannatus matelee. Ilman lisäresursseja ei lääkäriin pääsyä tai vanhustenhuoltoa voida olennaisesti parantaa. Sen sijaan bitcoin-louhijat ja -keinottelijat ovat suuria julkkiksia ja esimerkkikansalaisia. Kotimaisuus, omavaraisuus, turvallisuus ja huoltovarmuus eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä, niiden vuoksi täytyy tehdä töitä jokaisen. Helsingin kokoisessa kaupungissa palveluja ei saa liikaa keskittää yhteen isoon sote-asemaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 5.11.2021 HELSINGIN edellinen pormestari Jan Vapaavuori pelotteli helsinkiläisiä soten kauhuilla ja riiteli rajusti maan hallituksen kanssa. Sipilän hallituksen sote-suunnitelma oli liian kunnianhimoinen ja laaja. Tämä siitä huolimatta, että nykyisen palvelujärjestelmän ongelmat ja uudistamisen tarve ovat kauan olleet tiedossa. Tarvitaan myös hajautettuja palvelupisteitä, ”terveyskioskeja” ja hyvin toimivia verkkopalveluja. Kari Manninen Kyllä poliittisella puolueella pitää olla kivijalka, jossa on tietyt perusarvot naulattu kiinni. Ja tekevät puolueen poliittista linjaa. Avainasemassa on alueellisten sote-resurssien painopisteen siirtäminen peruspalvelujen suuntaan nyt, kun alueen voimavaroista ensimmäisen kerran päätetään sotessa yhdessä. Nyt tilanne on muuttunut. Tätä ovat muun muassa kansainväliset asiantuntija-arviot toistuvasti suositelleet. Vesa Turpeinen Maaseudun köyhdyttäminen yhdessä vihreiden kanssa ei ole entisten kannattajien mieleen. Varsin suuri yksimielisyys on ollut siitä, että palvelut tulee järjestää laajemmilla hartioilla ja että painopistettä on siirrettävä peruspalvelujen suuntaan. Heikki Juntunen Mikäli keskusta koettaa olla vihreämpi kuin vihreät ja myötäilee ilman omaa selkeää linjaa muita puolueita, niin mihin keskustaa tarvitaan. Kaupungeissa – ja erityisesti Helsingissä – tulee soten mukana vahvistaa lähipalveluja, lääkäriin pääsyä tulee helpottaa ja samalla kehittää hoitajien työtä ja digitaalisia palveluja. Puolueen kannattaa keskittyä uusien hallintoalueiden sisäänajovaiheeseen ja tuleviin vaaleihin. Väestön toiveena on ollut lääkärille pääsyn helpottuminen ja vanhustenhuollon parantaminen. Se perusta kantaa eteenpäin, eikä se, että juostaan muotitrendien perässä ja koitetaan miellyttää kaikkia. Miten sote tätä auttaa. Tuomas Koivuniemi Jos keskusta hautaa turveasian, pistää se samalla lapion oman hautansa kaivuuseen. Mutta Marinin hallituksen toimesta saatiin nyt hyväksyttyä samalla periaatteella oleva sote, josta muut ehdotetut maakuntahallinnon toimet oli karsittu. Tapani Pollari Keskustan menestystä ei takaa mikään ajatuspaja, vaan ne ehdokkaat, jotka tulevissa eduskuntavaalissa ovat käytettävissä. Ja sehän on uudistuksen avainasia. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta!. Pekka Puska professori, entinen keskustan kansanedustaja Helsinki Sote-uudistus Helsingin peruspalveluja parantamaan Opposition keskustalle lyömää apupuolueen asemaa ei pidä omaksua ja siihen jämähtää. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Keskustan jos jonkun tulisi olla turpeen ja maaseudun puolella. Väki maaseudulta on vähentynyt, mutta korona opetti, että etätyö ja monipaikkaisuus voivat olla keskustalle tulevaisuuden valo ja toivo. Verkosta Antti Roine tekniikan tohtori Väärän rahan painajat saavat ankarat rangaistukset, jopa kopiokoneella tehdyt 50 euron setelit voivat johtaa vankilarangaistukseen. Miksi ihmeessä tilanne on tämä. Maakunnissa tulee keskustan mukaan huolehtia siitä, että jokaisessa kunnassa on sote-asema. Keskusta haluaa edistää ja turvata lähipalveluja. Suomenmaan Facebook-sivulla keskusteltiin keskustan kannatusalhosta. Sieltä se kannatus sitten aikanaan nousee, jos on noustakseen. Samalla on toki huolehdittava myös hyvästä johtamisesta ja henkilöstöpolitiikasta, mikä on Helsingin päätöksentekijöiden käsissä. Raija Puranen Keskustan alamäki johtuu osaltaan siitä, että on monin osin luovuttu kestävistä, kristillisistä perusarvoista. HELSINGIN kaupungille ratkaisu merkitsee sitä, että kaupunki ja sen valtuusto päättävät peruspalvelujen järjestämisestä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia
Asiana sääntömääräiset asiat ja eduskuntavaalien 2023 ehdokasasettelun aikataulusta ja menettelytavoista päättäminen. Sääntömääräinen syyskokous ti 30.11. klo 18–20. Ohjelmaa koko perheelle, mm. krs, 87100 Kajaani. Ilmoittautuminen 15.11. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Koronan on tutkittu lisänneen yksinäisyyden tunnetta kaikissa ikäluokissa. Otetaanko myös yksinasujien ja yksinäisten huolet sekä tarpeet tosissaan. juhlavuoden päätapahtuma la 20.11. ja ti 23.11. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Paikka: Korttelikahvila Mariankatu nro 18, Helsinki. Paikka: Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Keskustanaisten Helsingin piiri ry. klo 10 Imatran kylpylässä. Pohdin kuitenkin seuraavia kysymyksiä: Miksi keskusta on hiljaa, kun puhutaan yksinelävien ja yksinäisten asioista. klo 11–15 Kouvolassa, Korvenkylän koululla. THL:n julkaiseman tutkimuksen (16.6.2021) mukaan yli puolet korkeakouluissa opintojaan suorittavista kertoo yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Kuka ottaa heistä kopin, kun voimat hiipuvat. klo 12–14 Mikkelin Paukkulassa. Ilmoittaudu mukaan 11.11. Ilmoittaudu mukaan 23.12. Jukurit – Kalpa jääkiekkopeli la 27.11. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot puheenjohtajalta 0400 602 473. Kantaako keskusta mukanaan myös yksinelävien asiaa. Isänpäivän etkot la 13.11. Ilmoittaudu mukaan, rajoitettu määrä ratoja! Kaakkois-Suomen vesaisjäsenet puoleen hintaan (ovh 27 e/rata) sekä kakkukahvit kabinetissa. Ilmoittaudu mukaan kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Perheiden oloja helpotetaan verovähennyksillä, ja maksajia voi olla yhden sijaan kaksi tai useampi. Keskustan Helsingin piiri ry. Kaakkois-Suomen vesaisjäsenet 7,50 e (ovh 25 e). Onko heidät unohdettu. Lippuja 20 ensimmäiselle. Reetta Karhun jouluseikkailu la 11.12. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. marraskuuta. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Vesaisten toimintapiste ti 16.11. Kaakkois-Suomen Vesaiset. Kokouksen jälkeen paikalliseen panimotoimintaan tutustuminen.. Vesaisten pikkujouluista askartelua to 9.12. Kaakkois-Suomen vesaisjäsenten kylpyläja ruokailuliput –50% (ovh alle 4v e, 4–14v 18 e, yli 14v 34 e). Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. YKSIN oleminen ja itsenäisesti eläminen voi olla tahatonta tai se voi olla myös elämänvalinta. krs), Lappeenranta. Elisa Pirttilahti keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Missä on keskustan sinkkupolitiikka. Ilmoittaudu 10.11. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Vapaa pääsy! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Lisätiedot: helsinki@keskusta.fi. Heistä jopa kolme neljästä on kokenut yksinäisyyttä aiempaa enemmän. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Seinäjoki. Panimoyhtiö X (Helmintie 10, Jyväskylä). Toimisto auki sovittaessa. Kaakkois-Suomen Vesaiset. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Perheiden hyvinvoinnista pidetään paljon huolta. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Kahvitarjoilu. Ilmiön katsotaan yleisesti alkaneen vuonna 1993. klo 15–17 Monikulttuurikeskus Mimosan tiloissa (Raviradantie 8–10, Mikkeli). Kaakkois-Suomen Vesaiset. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde p. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Yhteiskyyti Mikkeli – Savi-taipale – Lappeenranta – Imatra. Myllypuron Keskusta-Seura ry. mennessä helsinginkeskustanaiset@gmail.com. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Mielenterveyskriisin rinnalla on tärkeä huomata yksinäisyyttä lieventävien linjausten tärkeys. Etelä-Savon piiri. Avoin koko perheelle! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677 kainuu@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. mennessä tai kysy lisää: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Vesaisten joulugaala la 11.12. Millä tavoin voimme olla jälleen yhteisöllisiä ja vähentää yksinäisyyttä ja yksinäisyyden kokemusta. Bussikyyti ilmainen. mennessä: kaakkoissuomi@vesaiset.fi. klo 18.30 alkaen. KESKUSTAN pääajatus on olla perhekeskeinen. Valtakirjojen tarkastus klo 18–18.30. Kaakkois-Suomen Vesaisten tapahtumat kts. klo 15 Mikkelin teatterissa. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi aluevaaleja. klo 12–15 Mikkelin Keilakukossa. Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen ti 28.12. Vapaa pääsy! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Vieraana kansanedustaja Eeva Kalli. Sääntömääräiset ja aluevaaliasiat. Päivää vietetään 11. kanttiini, kasvomaalausta ja Vekkulan kanssa tuotettu pienelokuva teemalla Lasten Oikeudet. Kuntayhdistyksen syyskokous ti 9.11. klo 16–20 Helsingissä. klo 18 Seuralassa (Seuralantie 3). Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945, toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763, Vesaisten yhteyshenkilö AnneMaria Jaskari 040 172 5005. mennessä: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Tervetuloa mukaan, pikkujouluista naposteltavaa! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Ilmoittaudu 12.11. Vieraana puolueen puheenjohtaja ja ministeri Annika Saarikko. Kiinassa ilmiö sai alkunsa Nanjingin yliopistolta, jossa joukko nuoria miehiä juhli sinkkuuttaan ja osteli toisilleen lahjoja. mennessä: kaakkois-suomi@vesaiset.fi. klo 16 Mikkelin jäähallissa. Kunnallisjärjestön syyskokous la 13.11. Nykyisin päivä on vahvasti kaupallistettu globaali ilmiö, mutta se herättää pohdintoja yksin olemisesta ja yksinäisyydestä. perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta @vesaiset.fi. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 9.11. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. klo 15–18 Mikkelin Kopassa (kirjaston alakerrassa, käynti Porrassalmenkadun puolelta). Toiminnanjohtaja Noora Juvonen p. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Sääntömääräinen syyskokous to 25.11. Pikkujoulut ja Taikuri Jari la 4.12. Erityisesti yksinäisyys koskettaa 18–22vuotiaita yliopistossa opiskelevia naisia. Kokous klo 15. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Missä ovat linjaukset, joilla yksinäisyyttä voidaan ehkäistä. Ohjelmaa myös striimattuna, pyydä linkki! Mikkelissä striimiä katsotaan porukalla ja nautitaan iltapalaa, lisätietoja lähempänä! Kaakkois-Suomen Vesaiset. Syyskokous ma 8.11. 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Kaakkois-Suomen Vesaiset. Kaakkois-Suomen Vesaisten jäsenille ilmainen (ovh 6 e). Lähtö Mikkelistä noin klo 7.30, aikataulu tarkentuu myöhemmin. Jyväskylä. Opiskelijoiden keskuudessa tämä on yleistä. Hattula. Perheiden ääni kuuluu, ja sitä myös kuunnellaan. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Päivän ajatuksena on olla vastaisku ystävänpäivälle. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@ keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@ keskusta.fi ja Keskustanaisten pj AnneMaria Perttula, 040 831 3775, anne-maria. 54 Keskustassa tapahtuu 5.11.2021 Puheenvuoro SUOMEEN on rantautunut alun perin Kiinasta lähtöisin oleva ilmiö ”Singles’ Day”. klo 18 Vainiolla (Karistimentie 1, Myllypuro). Kaakkois-Suomen Vesaisten 65. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Ennen piirikokousta Politiikkaa Apollolla -tilaisuus klo 17–18. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. klo 18 Parolan lähiötuvalla (Punojantie 3). Asiana sääntömääräiset asiat. Kahvitus, valtakirjat klo 14.45
klo 19 Kahvila Maggian yläkerrassa. klo 14 Mariankadun Cafe Sinuhessa (Mariankatu 21). Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Keskustanaisten Porin yhdistys. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. klo 10, kahvit ja ilmoittautuminen klo 9.30. Kunnallisjärjestön syyskokous ke 10.11. Keskustanaisten Satakunnan piiri. MTK Nivalan kokoustilassa (Kalliontie 18). Liiton osastoilla on mahdollisuus jättää liittokokoukselle aloitteita käsiteltäväksi. Ylöjärven keskustanaiset. Esillä sääntömääräiset asiat. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@ keskusta.fi. Kunnallisjärjestön syyskokous ma 15.11. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Ilmoittaudu ti 9.11. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Va. Pornainen. Kaakkois-Suomen Vesaisten tapahtumat kts. Vantaan Keskustanaiset. klo 17 alkaen Myrskylän koulun tiloissa. Lohja. Paikkavaraukset puheenjohtajalle, minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä 040 5890 355. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananenkeskusta.fi. Kokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat ja Suomen Keskustanaisten 80-vuotisjuhlavuoden muistamisia. Vantaa. Kahvit ennen kokousta. hanna.pesonen@keskusta.fi. Lahti. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä nimetään aluevaaliehdokkaat. Sääntömääräinen liittokokous pidetään 13.–14.11. Aloitamme ruokailulla klo 17. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Hanna.pesonen@ keskusta.fi. Nivalankylän paikallisyhdistyksen syyskokous to 11.11. mennessä Tarjalle, tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044 978 3929. Markkinointimaksu on 20€ ja lisäksi palkinto päivän pika-arpajaisiin. klo 10 Turussa Kokoushotelli Linnasmäessä (Lustokatu 7, Kristillinen opisto, www.linnasmaki.fi). Ilmoittautuessa kerrottava, minkä yhdistyksen edustaja/jäsen on ja osallistuuko paikalla vai etäyhteydellä. Kartano Kievarissa on varattu ruokailu klo 12 alkaen ja valtakirjat tarkistetaan ruokailun aikana. Lahti. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 10. Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä aluevaaliasiaa. Perinteiset joulumyyjäiset kutsuvat Eloon la 4.12. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Syyskokous su 7.11. Vuosikokous to 11.11. Kokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, edustajan ja varaedustajan nimeäminen puoluehallitukseen, aluevaaliehdokkaiden nimeäminen, piirin aluevaaliohjelma sekä eduskuntavaalien 2023 jäsenäänestysja ehdokasasettelun aikataulu. Pyydä linkki uudenmaan.keskustanaiset@gmail. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Käsittelemme sääntömääräisten asioiden lisäksi aluevaaliehdokkuuksia seuraaviin vaaleihin. klo 10–15. Klo 11–12 ilmoittautuminen kokouspaikalla. klo 18 asukastila Leinikissä (Leinikkitie 22, Vantaa). Syyskokous pidetään su 21.11. Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 13.11. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Piiri. Paikallisyhdistysten kokoukset klo 18 ja kunnallisjärjestön kokous klo 19. Lähetä linkkipyyntö sähköpostilla: lahdenkeskusta@gmail.com tai puhelimella 050 581 5358 viimeistään ma 15.11. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri ry. Kahvitarjoilu alkaen klo 17.30. klo 16 zoomin kautta. Kokouksessa vieraana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs. Myrskylä. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 23.11. Kokoukseen osallistujilta edellytämme ilmoittautumista ennakkoon. Voit olla mukana myös etäyhteydellä. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Esillä sääntömääräiset asiat ja aluevaalit. Piiri. poliittinen sihteeri Liina Tiusanen 050 389 7258, liina.tiusanen@keskustanuoret.fi. Ilmoittautumisohjeet sähköpostilla satakunta @keskusta.fi tai puhelimitse 050 570 5472. Keskustan Satakunnan piirin syyskokous la 27.11. Syyskokous toteutetaan hybridimallilla, joten halutessasi voit osallistua myös etäyhteydellä. Etelä-Savon piiri. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. Va. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. klo 15. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asoiden lisäksi vuoden 2022 aluevaaleihin ja vuoden 2023 eduskuntavaaleihin valmistautumista. Klo 10 samassa paikassa kokoontuu keskustanaisten piirin syyskokous. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Lahden Keskustan valtuustoryhmän tiedotusillat alkavat! Ensimmäinen järjestetään to 18.11. Tervetuloa mukaan joulunalustunnelmaan! Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Teemu Mustonen 050 461 8204, teemu.mustonen@keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Miikkael Azaize 044 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. klo 18 Haapaveden kaupungintalolla. klo 13 Äänekosken Hietamalla Kartano Kievarissa. Nivala. Ilmoittautumiset viimeistään ma 8.11., sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838. Sääntömääräinen syyskokous la 13.11. Omakustanteinen lounas. Lämpimästi tervetuloa! Mikäli sinulla on kysyttävää kokouksesta, ota yhteyttä puheenjohtaja Anna Sirkiään, anna.a.sirkia@gmail.com tai 050 917 7640.. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Ennen kokousta on mahdollisuus osallistua ilmaiselle, opastetulle museokierrokselle klo 17. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat eli valitaan mm. Kuntayhdistyksen syyskokous pidetään ke 17.11. ravintola Buena Vistan kabinetissa (Kanalinranta 5, 26100 Rauma). Kokouspaikkana on Allianssitalo (Asemapäällikönkatu 1, Helsinki). ti 23.11. Keskustan Päijät-Hämeen piirin syyskokous to 25.11. linnasmaki.fi). Sääntömääräiset syyskokousasiat ja aluevaalien kampanjointi. klo 17 kirjastotalo Metson Pihlaja-salissa. Pyydä linkki uudenmaan.keskustanaiset@ gmail.com. Tampere. klo 21 sähköpostitse pirjo.luokkala@pirjoluokkala.fi tai 045 149 2154 . Keskustan Kymenlaakson piirin sääntömääräinen syyskokous pidetään la 13.11. Kuntayhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma 15.11. klo 18–20 Felmannian kokoushuone Ars Culturassa (Kirkkokatu 27). Ennakkoilmoittautumista vaaditaan niin varsinaisilta kokousedustajilta kuin seuraajiltakin. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 16.11. klo 18 Radioja TV-museo Mastolan auditoriossa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@ keskustanuoret.fi. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Piiri. krs. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Ilmoittautuminen viimeistään ma 8.11. Maksu suoritetaan paikan päällä tapahtumapäivänä. Syyskokous to 4.11. Keskustaopiskelijat Keskustaopiskelijat. Alueell. klo 18 alkaen Porin Taidemuseon kokoustilassa (Eteläranta, 28100 Pori). Tämän lisäksi hyväksytään liitolle uusi poliittinen linjapaperi. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Eduskuntakuulumiset kokoukseen tuo ke Pekka Aittakumpu. piirit. Asiantuntijavieraana illassa on Kaupunkiympäristön palvelualueen suunnittelujohtaja Petri Honkanen. klo 12 Turussa Kokoushotelli Linnasmäessä (Lustokatu 7, Kristillinen opisto, www. Lahden Keskustan aluevaalikahvit la 13.11. järjestösuunnittelija Linda Lähdeniemi 050 520 1562, linda.lahdeniemi@keskustanuoret.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka, 050 570 5472 (leena.pellikka@keskusta.fi). Pornaisten kunnallisjärjestön sekä Halkian, Pornaisten ja Laukkosken paikallisyhdistysten syyskokoukset to 11.11. Aiheena on Lahden keskustavisio 2030 ja kaupungin talousarvio vuodelle 2022. 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi). Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. liitolle uusi johto ja päätetään ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Esillä sääntömääräiset asiat, vaaliasiat ja valmisteilla oleva Keskustanaisten sääntöuudistus. Yhdistyksen hallitus klo 18 samassa paikassa. Klo 12 samassa paikassa kokoontuu keskustan piirin syyskokous, jossa vierailee myös puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Piiri. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Pyydä sihteeri Piia Uotista lähettämään Teams-linkki, jos haluat osallistua etäyhteydellä. Keskustan valtuustoryhmään kuuluvat kaupunginvaltuutetut Miina Harmaala, Lasse Pakkanen, Jari Rissanen ja Martti Talja sekä varavaltuutetut Markku Kamula ja Kaarina Suhonen. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Kokous pidetään Virolahdella Harjun oppimiskeskuksen auditoriossa (Viipurintie 62, Ravijoki). Pakollinen ennakkoilmoittautuminen viim. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Poliittisen alustuksen kokouksessa pitää puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, aluevaalien ehdokkaiden asettaminen, vaaliohjelman, -suunnitelman ja -budjetin hyväksyminen, vaaliasiamiehen ja varahenkilön nimeäminen sekä eduskuntavaalien ehdokasasettelun ja jäsenäänestyksen aikataulu. Keskustanuorten Pirkanmaan piiri: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Sääntömääräiset syyskokousasiat (talousarvio, toimintasuunnitelma 2022, puheenjohtajiston valinta ja johtokunnan jäsenten valinta). Tule kysymään aluevaaleista ja tapaamaan ehdokkaita. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. klo 18 alkaen Orimattilassa Jymylinnassa (Urheilutie 9). Kokouksen alussa Iitin kunnanjohtaja Jarkko Salonen alustaa poliittista keskustelua aiheesta: ”SOTE-uudistus ja aluehallinto pienen kunnan näkökulmasta”. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat ja aluevaaliehdokkaiden ehdokashyväksymisiä. com. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@ keskusta.fi. Ennen tilaisuuden alkua eli klo 17 on meillä puurotarjoilu. MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ke 10.11. Valtuutettujen yhteystiedot löytyvät kaupungin sivuilta: https://www.lahti.fi/kaupunki-japaatoksenteko/paatoksenteko/kaupungin valtuusto/#suomenkeskusta. klo 11 Siikaisten liikuntahallilla (Lauttijärventie 8). Kahvitarjoilu. Syyskokous to 11.11. Haapavesi. 5.11.2021 Keskustanaisten Keski-Suomen piiri. Keskustanaisten Uudenmaan piiri ry. Lisätietoja www.kol.fi ja liiton pääsihteeriltä kol@keskustaopiskelijat.fi. Aiheena aluevaalit ja aluevaltuuston toiminta ja tehtävät, alustajina hallintojohtaja Petri Pikkuaho ja yrittäjä Pilvi Kärkelä. Mukana Keskustan varapuheenjohtaja sekä Kaupungissa on Keskusta -verkoston vetäjä Riikka Pakarinen. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Lahti. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan tulevista aluevaaleista. työntekijöiden yhteystiedot kts. 18.30. Kahvit klo 18 alkaen ja varsinainen kokous alkaa klo. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Kokouksessa vierailee puheenjohtaja Annika Saarikko. klo 18 Teams-kokouksena. Kustavi. Poliittinen katsaus puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke Eeva Kalli. Tilaisuudessa mukana valtion ravitsemusneuvottelukunnan edustajia. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677 (satakunta@keskustanuoret.fi). klo 18 alkaen kunnantalolla. Ennen kokousta keskustelua ikääntyneiden ruokasuosituksista
6. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. paljonko viime vuodenvaihteessa. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. 4. Shutterstock Vielä ehtii mukaan Suomenmaan tonnikerhoon Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyi tuttuun tapaan marraskuun alussa. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. . jol loi n ”lu ont o vai puu tal ven hau taa n”, 8) 200 7, 9) kak si: Riit ta Sal in 400 met riä 197 4 (en sim mäi nen säh köi sel lä aja not olla ote ttu MEtul os) . 56 5.11.2021 9 3 6 6 9 3 4 5 8 4 6 9 3 4 9 1 7 8 6 5 4 9 2 5 3 4 5 8 9 2 3 8 4 6 1 8 4 1 9 5 3 6 2 7 8 6 8 2 7 9 1 3 4 5 7 5 3 8 4 2 1 6 9 2 3 4 9 1 5 7 8 6 8 6 5 3 7 4 9 2 1 1 9 7 2 6 8 5 3 4 5 7 1 6 8 3 4 9 2 3 2 8 4 5 9 6 1 7 9 4 6 1 2 7 8 5 3 3 9 6 2 8 7 3 6 9 2 1 8 8 7 6 1 6 7 4 3 4 2 1 6 5 3 4 1 8 6 4 2 7 3 4 1 9 2 8 5 6 2 1 8 6 4 5 9 7 3 5 6 9 8 3 7 2 1 4 3 8 7 2 6 9 5 4 1 4 9 5 3 1 8 7 6 2 1 2 6 7 5 4 3 9 8 8 4 2 9 7 1 6 3 5 9 5 3 4 2 6 1 8 7 6 7 1 5 8 3 4 2 9 9 3 6 6 9 3 4 5 8 4 6 9 3 4 9 1 7 8 6 5 4 9 2 5 3 4 5 8 9 2 3 8 4 6 1 8 4 1 9 5 3 6 2 7 8 6 8 2 7 9 1 3 4 5 7 5 3 8 4 2 1 6 9 2 3 4 9 1 5 7 8 6 8 6 5 3 7 4 9 2 1 1 9 7 2 6 8 5 3 4 5 7 1 6 8 3 4 9 2 3 2 8 4 5 9 6 1 7 9 4 6 1 2 7 8 5 3 3 9 6 2 8 7 3 6 9 2 1 8 8 7 6 1 6 7 4 3 4 2 1 6 5 3 4 1 8 6 4 2 7 3 4 1 9 2 8 5 6 2 1 8 6 4 5 9 7 3 5 6 9 8 3 7 2 1 4 3 8 7 2 6 9 5 4 1 4 9 5 3 1 8 7 6 2 1 2 6 7 5 4 3 9 8 8 4 2 9 7 1 6 3 5 9 5 3 4 2 6 1 8 7 6 7 1 5 8 3 4 2 9 Tietotesti J. 3. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. Jos lunta ei ole tai se on hankalasti saavutettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai kävelyllä. 9. Mitä on padel. Määrä on kasvanut... Svinhufvud ja J. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. 9. 10. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. 8. Kuinka monien. Mittarina on bruttokansantuote (BKT, engl. Tervetuloa mukaan uudet ja entiset kerholaiset!. Moniko suomalainen on naisten yleisurheilussa tehnyt uuden maailmanennätyksen. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Monesko järjestyksessään on nykyinen. Minkä maakunnan maakuntakala. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. Mitkä ovat sitä seuraavat vaalit: eduskunta-, eurovai presidentinvaalit. Mitä kuukautta Suomessa on vanhastaan pidetty ”kuoleman kuukautena”. Tilastokeskuksen väestörakennetilasto ulottuu vuoteen 1972 saakka. Yhdysvallat, Kiina ja Japani ovat Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan tällä hetkellä maailman suurimmat taloudet. GDP) eli kunkin maan kotimainen tuotanto. Mikkeliin perustettiin lajin ensimmäinen seura ja ensimmäiset kisat pidettiin lokakuun lopulla. 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. Mikä vuosi: Suomen ensimmäisistä eduskuntavaaleista tuli kuluneeksi 100 vuotta; YK:n raportin mukaan ensimmäistä kertaa yli puolet maailman väestöstä on kaupunkilaisia; Grönlannissa tehdyistä porausnäytteistä selvisi, että nykyään jäätikön peittämillä alueilla kasvoi 450 000?800 000 vuotta sitten sekametsää; Kimi Räikkönen voitti F1-maailmanmestaruuden kolmantena suomalaisena. Iso-Britannia, Ranska, Saksa vai Venäjä. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. 10. Ja kuinka paljon. Kerho jatkaa entisin säännöin. Monesko on nykyinen Marinin hallitus: 56:s, 76:s, 96:s vai 116:s. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Kuntavaalit olivat kesällä, seuraavaksi tammikuussa 2022 ovat upouudet ALUEVAALIT. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. Sastamalassa sijaitseva museo Pukstaavi on juhlinut tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Samoin vapun jälkeen viimeistään 10.5.2022 on kerrottava, miten kävi. Suomen kahden ensimmäisen hallituksen (1917?1919) pääministereinä toimivat P. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. 5. Neljäntenä on paras Euroopan maista eli... Paasikivi. 6. Vas tau kse t: 1) Sak sa (Is o-B rit ann ia 6:s , Ran ska 7:s , Ven äjä 11: s), 2) 76: s, 3) ed usk unt ava alit 202 3, pre sid ent inv aal it ja eur ova alit 202 4, 4 ) 1 038 , 5) Suo men kir jan mus eo, 6) koi ria noi n 700 000 , kis soj a noi n 600 000 (ar vio ita ain a milj oon aan ), 7) mar ras kuu . Tiin a Lill ak kei häs kak si ker taa : 198 2 ja 198 3, 10) mai lap eli, sää nnö t ja pel ike ntt ä yhd ist elm ä ten nis tä ja sq uas hia . Minkä alan museo Pukstaavi on. 2. Sup-lautailu on jo yleistymässä liikuntamuotona Suomeenkin, ja nyt samaa yrittää padel. Tuolloin Suomessa oli 25 yli 100-vuotiasta ihmistä. 7. 5. K. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. Paasikivi johti Suomen historian toista hallitusta. 4. 10. Kuinka paljon. Kerholaisen pitää urakan puolivälissä tammi-helmikuun vaihteessa, viimeistään 10.2.2022, raportoida Suomenmaahan, miten tavoite on täyttymässä. 1. 2. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Tietotesti ??. 8. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. Kerhoon voi ilmoittautua 10.11. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. asti sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Tavoitteena on saada kuuden kuukauden aikana kokoon 1 000 hiihtokilometriä. Kumpia on Suomessa enemmän: kissoja vai koiria. 3. 7. E. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. K. H els in gin ka up un gin m us eo 1
57 5.11.2021 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Tehtävä on elämänmittainen. Mutta eihän työ minulle, eläkeläiselle kuulu. Koen asioiden puntaroinnin jopa välttämättömäksi, jotta löytäisimme yhteisen polun jatkaa matkaa. On kokoontumisvapaus, mutta ei milloin ja minne tahansa, sovituilla säännöillä sekin aina onnistuu. Meistä kasvaa erilaisia persoonia, erilaisia identiteettejä. Liberalismia, monen sorttista vapautta rajoittavat lait ja niiden tulkinta – koko ajan. Saan tukea pettyneiltä, syrjään siirretyiltä ikäihmisiltä. Niinpä uusia uskonnollisia yhdyskuntia perustetaan vuosittain useita. On paljon kerrottavaa, asioita pitäisi kiireesti asettaa järjestykseen, suhteuttaa isot ja pienet asiat jollakin mittarilla. 58 5.11.2021 JATKAN Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilän uuden kirjan Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla (Otava) inspiroimaa julkista pohdintaani tämän päivän keskustalaisuudesta silläkin uhalla, että tulisin edelleen väärinymmärretyksi. Yhteisöllisyys on kirjavaa. Juuri niiden avulla voimme ratkaista ihmiskunnan polttavia haasteita. Havahdun. KESKUSTALAISUUS on vastuullisuutta, realistisuutta, yhteisöllisyyttä, jossa paikallisuudesta ja jo ihan kodista lähtee ihmiskuntapolitiikka toteutumaan. Kulttuuriset kohtaamiset ovat välttämättömiä. ELÄMISEN perussäännöt ja arvojärjestys asioille opitaan kotona. Pieni lapsi on avoin kirja, jota hän alkaa täyttää. Liberalismillakin on rajansa Tytti isohookana-asunmaa vieraskolumni. Heitä lienee vähintään 200 000?300 000, jotka voisivat palata takaisin, jos… On ollut liikuttavaa kokea merkityksellisyyttä, kun on kuunneltuaan tovin puhujaa saanutkin osakseen kiitosta pelkästä myötäelämisestä. Ja kuitenkin kannan huolta tulevaisuudesta, en oman itseni takia vaan lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten takia, kuten kirjailija Markku Lahtela 1960-luvulla runoili: ”Te näette lapsen mutta näettekö sen aikuisen joka tästä lapsesta kasvaa ja nämä lapset aikuisina ja heidän lapsensa/ kaikki kolmannet ja neljännet polvet, ja näette lapsen mutta näettekö sen ihmiskunnan joka tästä lapsesta kasvaa?” Niin. Nyt sellaisia on jo lähes 160. Olen kuin surrealistisen taulun äärellä. KESKUSTALAISUUS elää vahvana suomalaisessa mentaliteetissa mutta ei nyt toteudu elävässä elämässä, eikä moni edes enää tunnista kantavansa keskustalaisuutta. On uskonnonvapaus, mutta niillä ehdoilla, jotka uskonnonvapauslaissa on määritelty. Meidän ei tarvitse täällä Suomessa yksin yrittää tehdä ihan kaikkea. Siksi kansallinen etu kulkee arvostusten kärkipäässä. Jokaisella kulttuurilla on annettavaa toisille. Havainnollisesti: ”Asettakaa ensin happinaamari omille kasvoillenne ja sen jälkeen lapsille”, kuulutetaan lentokoneessa. Siitä syntyy kulttuurinen rikkaus. Kirjoittaja on maalaisliitto-keskustan historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori. On ollut satuttavaa kuunnella keskustalaisten pohdintoja siitä, miksi kukin on jättänyt viime vaaleissa äänestämättä tai äänestänyt muiden puolueiden kuin keskustan ehdokkaita. On sananvapaus, mielipiteen vapaus, mutta yhteisesti sovituilla säännöillä, joita minunkin on noudatettava suvaitsemattomuutta välttäen. Pohdin ristiriitaisia tunteita
Tavara ei kulje, alipalkatut ulkomaalaiskuljettajat ovat lähteneet pois. Antaa haluttua karvaa, lisäelinkeinona voi kiertää päiväkoteja ja vanhustentaloja. Saimme Brysselistä paljon hankerahaa, ja siitä iloittiin. JOTTA olisi vakavasti otettava kirjoittaja, on käsiteltävä eriarvoisuutta. YHTÄÄN en ymmärrä kaivoslakia, jonka mukaan kansallisomaisuuttamme saa periaatteessa ukko romanialainen tulla valtaamaan. Jos on maatalon ulkorakennukset, kukaties tehokarjatalouden jalkoihin jäänyt navettakin, niin mikä ettei. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Mutta sitten, leipäjonojen vastakohtana, Järvenpäässä jonotettiin Japanista tuotua Kobe-härän lihaa, sopiva kilohinta 399 euroa. Kumartakaa rahojamme. Ei ymmärrä Euroopan herra, että ruokkivaa kättä ei pitäisi purra. Euroopan unioni rökittää meitä, nettomaksajia. Tai juuri kauppakeskusten pihoja. Eihän meidän kannata siis EU:sta lähteä, mutta terhakoidutaan. Pieni maa, pieni ääni, selvä se, mutta saa kai edes harmissaan olla. Se on sympaattisen oloinen eläin, olen jo vuosia haaveillut, että minulla olisi sellainen autossa repsikan paikalla, ylvään ylimielisesti silmäilemässä rahvasta. Ja liikevoiton Suomeen. Olemme hallituksessa, jossa en olisi. Laitapa puoli kiloa, teen lihapullia! Jari Nenonen Mallioppilas Sinisilmä Saa kai edes harmissaan olla.. Kai sen arvotavaran saisi maasta kotimaisin voiminkin. Kun saimme edes vähän omiamme takaisin. Bensiiniä ei ole, sorry. Asia on arka julkikirjoitettavaksi, mutta miksi suljetaan silmät. 59 5.11.2021 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Kaikilla ei ole varaa edes halpuutettuun lihaan, jonka syöntiä todistellaan päivittäin synniksi ja turmioksi. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Iloitaan, että työllistää. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 KUINKA me olemme näin sinisilmäisiä mallioppilaita. LENKILLÄ osuimme pienen kauppakeskuksen pihaan, sinne oli tuotu näytille pari alpakkaa. Ei ole mitään punamultaa! On vihervasemmistolainen hallitus, jossa Keskustapuoluetta viedään kuin sitä kuuluisaa litran mittaa. Mutta onhan tämä! Suomalaiselle tuottajalle maksetaan elintarvikkeista huonosti, koska tarjousjauheliha. Mutta oikeasti, niitä mahtuisi Suomeen lisääkin. Edes terapiaksi. Nyt siellä on aika ajoin kaupan hyllyt kuin vanhaan aikaan Neuvostoliitossa. Englantilaiset lähtivät koko EU:sta, tuulitukan antaman virheellisen eli valheellisen tiedon varassa. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Suomen kansa sekä Keskustapuolue. Mätää kukkoa, jos tähän agraarivertausta kaivataan
Swelen Peralta ja Lyzel Dizon tulivat hoitoalan töihin Filippiineiltä. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Joulukuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 3.12.2021 Suomi tarvitsee kymmeniätuhansia ulkomaisia työntekijöitä lisää. Työvoimapula uhkaa Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE