Suomenmaa 5.2.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2021 / 9,90 € Ajassa KYSELY: VIHREIDEN VENKOILU MENI IHON ALLE Ilmiöt MAASEUDUN VALOKUITUHANKKEET VAUHDISSA Kirjat SUOMALAISET NEUVOSTOLIITON TYÖMAILLA SUMUSSA LUOTSINA KORONAYrittäjien hätä vei Mika Lintilän kolmen kuukauden työputkeen
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 5.2. 2021 Iltahämärän laskeuduttua Iltahämärän laskeuduttua Mihin haihtui usko liberaalin demokratian voittokulkuun. 24. s
11 Kuka olet. 48 Kunnon kepulainen Tekohengitys ei auta Helsingin keskustaa, sanoo Harriet Lonka s. Kajaanilainen Toivo Niemelä on keskustalaisten luottokuski s. Tuleva piispa Mari Leppänen kävi kuntapolitiikan korkeakoulun s. Antti Kurvinen s. 12 Näiden vaalien tosiasiallinen pääkysymys on: hajauttaminen vai keskittäminen. 47. 30 Henkilö Kun yhteistä kieltä ei löydy Vihreiden ja keskustan nokittelu hallituksessa jatkuu s
Oma totuus on aina ainoa oikea. Viha ja viholliskuvat, joita verkkokeskusteluissa luodaan päättäjiä kohtaan, ovat vaaran merkkejä. Näissä kanavissa ääriajattelulle alttiit henkilöt löytävät helposti toisensa ja meno on sen mukaista. Tästä syytä heitä voi mustamaalata ja haukkua häpeilemättä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös puolueiden toimitiloihin maakunnissa kohdistuneet ilkivallanteot. Maltillisella ja yhteisymmärrykseen tähtäävän politiikan ansioista puolue on onnistunut sammuttamaan historian saatossa monta roihuavaa pesäkettä. Varoittavia esimerkkejä löytyy niin USA:sta, Brasiliasta kuin Euroopastakin. Samanlaista henkeä näkyy myös Suomessa – onneksi vielä pienemmässä mittakaavassa. Vihamielisyys muita poliittisia ryhmiä ja toimijoita kohtaan on siirtymässä hiljalleen verkon keskustelualustoilta kaduille. Samanlaista hurmoshenkisyyttä on nähtävissä joskus myös vihreiden somekäyttäytymisessä. Keskustan ei ole tarvinnut poiketa yhteistyötä korostavalta linjalta. Politiikan toimijoissa on eroja. Maltillisen politiikan teon rinnalle on noussut yhä enemmän räyhähenkisiä toimijoita, jotka vähät välittävät demokraattisen yhteiskunnan pelisäännöistä. Se pitää rehdisti tunnustaa. Puolue on ollut tasapainottava voima ääripäiden välillä. Keskusteluissa haukutaan, uhkaillaan, kärjistetään ja vääristellään asioita itselleen mieluisella tavalla. Sosiaalisessa mediassa perussuomalaisten touhu on vielä rujompaa ja osoittelevampaa. Ex-pääministeri Juha Sipilään kohdistunut väkivaltainen hyökkäys on tästä ikävä esimerkki. Keskusta on toiminut yli 100 vuotta sillanrakentajana suomalaisessa politiikassa. Lähes aina kun maassa on ollut suuri hätä, keskustaa on huudettu apuun. Uudet tuulet näkyvät ympäri maailmaa. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset eivät enää edes yritä peitellä inhoaan muita puolueita tai heidän toimijoitaan kohtaan. Eri mieltä olevat ovat vihollisia ja kaikin puolin kelvottomia ihmisiä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 5.2.2021 Politiikan pöytätavat ovat nyt kovalla koetuksella Pääkirjoitus M ari a Se pp älä P olitiikan käytösja toimintatavat ovat muuttuneet kuluvan vuosikymmenen aikana – ja valitettavasti huonompaan suuntaan. Vaikka teot on tuomittu laajasti, itse ongelmaan ei ole pystytty tai haluttu puuttua millään tavalla. Pohjan tälle toiminnalle on luonut sosiaalinen media ja sen erilaiset keskustelufoorumit. Luulisi, että puolueen rakentavalle ja maltilliselle politiikalle olisi jatkossakin kysyntää niin valtakunnan kuin kuntien päätöksenteossa. USA:n presidentinvaalien jälkeiset tapahtumat osoittavat, mitä tapahtuu, jos demokratian perusperiaatteet sysätään sivuun oman ”totuuden” nimissä. Toisin kuin perussuomalaiset yrittävät väittää, he eivät tuo poliittiseen keskusteluun ratkaisuja ja vaihtoehtoja, vaan luettelevat liukuhihnalta ongelmia ja osoittavat muiden puolueiden tekemiä virheitä. Syyksi riittää joskus vain se, että henkilö edustaa väärää puoluetta. Keskusta on toiminut yli 100 vuotta sillanrakentajana suomalaisessa politiikassa.
Ei siis mikään ihme, että tilanjatkajia on yhä vaikeampi löytää. Useimmat näistä uutisista olisivat estettävissä, jos koko yhteiskunta reilusti tunnustaisi, että alkutuottajat ovat ahtaalla. Jos emme ala pitää huolta alkutuottajiemme jaksamisesta, meidän on pian turha haaveilla kotimaisesta nyhtökaurasta ja rehdistä luomulampaasta. Ei kukaan. Puhun alkutuottajasta, koska tämä teksti koskee kaikkea alkutuotantoa: olipa kyse eläintilallisesta, viljelijästä tai poromiehestä. Jos emme avaa silmiämme ahdingolle, noita tuotteita ei pian ole. ALKUTUOTTAJIEN uupumus on todellinen ongelma, joka heijastuu otsikoiden lisäksi myös tulevaisuuteen. Toimistotyötä voi lykätä päivällä, mutta eläinten ruokintaa ei. 5 5.2.2021 Toimittajalta Silmät auki tuottajan ahdingolle POHJANMAALAISSIKALA kuin kauhuelokuvasta: karsinoissa mädäntyneitä ja syötyjä eläimiä, satoja raatoja haudattu tilan maille (Iltalehti) Karppilan isäntä uupui, masentui ja luopui karjastaan, kuten moni muukin tilallinen – ”Tajusin, että jos haluan itseni työllä tappaa, sekin onnistuu” (Yle) Mediassa törmää tasaisin väliajoin tällaisiin tympeisiin otsikoihin. Ensimmäisenä, osta kotimaista, puhu hyvää ja kysy alkutuottajan kuulumisia. Vuonna 2018 tuotantoeläimistä tehtiin 3 178 epäilyyn perustuvaa tarkastusta, joista 1 324 tuotti kiellon tai määräyksen. Lihansyöjä ja -tuottaja on pirusta seuraava paholainen ja maanviljelijä kahmii kaikki EU:n tukirahat. On helppo pöyristellä, kuinka joku kehtaa kiduttaa eläintään, mutta tuleeko lukija ajatelleeksi, mikä näihin tapahtumiin johti. SYYLLISTÄMISEN sijaan voisimme pohtia, miten lihaa syödään ja tuotetaan kestävästi, miten lisätään kotimaisten kasvien osuutta ja millä rahalla tilasta tehdään ympäristöystävällisempi ja eettisempi. Ruokaomavaraisuus on ollut näkyvästi tapetilla. Parhaiten uupumista ehkäisee loman pitäminen, mutta jos alkutuottaja ei itse pyörittele papereita kuntoon saadakseen lomaa, kuka sen hänelle tarjoaa. Tai jos sellaista alkaa tehdä, saattaa pian löytää itsensä otsikoista tai laittomista salakuvista, jotka kertovat karua totuutta uupumisen seurauksista. Miten voi sitten auttaa. Kärsivästä eläimestä ei ole iloa kenellekään – siksi tuotantoeläimestä halutaan pitää äärimmäisen hyvää huolta, vaikka otsikoissa se ei aina siltä näytäkään. Milloin lehmä ui ulosteessaan, milloin sata lammasta kitui hengiltä. Oman lusikkansa soppaan työntää myös usein ylipursuava ympäristökeskustelu. KAIKILLE ei ole alkutuottajaperheen lapsen tavoin itsestäänselvyys, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa. Aika harvassa, mutta silti liian tiheässä, ovat siis kiireisiin toimenpiteisiin johtaneet ilmoitukset. Olga Oinas-Panuma. Kuinka houkuttelevana lapselle näyttäytyy ala, jolla kuukaudesta toiseen eletään kädestä suuhun. Ei ole ihme, että ihminen haluaa ruokaa, joka ei ole eläinperäistä, jos tuotantoeläimille antavat kasvot vain kärsimyksestä kertovat uutiset. Niistä 121 johti kiireellisiin toimenpiteisiin
Mikko Kinnusen mielestä hallitus on keskittynyt jopa liikaa koronakriisiin. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus. – Oppivelvollisuuden laajennus on suuri ja kauaskantoinen päätös, Kinnunen kuitenkin kehuu. – Eihän se suju, eli tuntuu ja näyttää huonolta. Keskusta on pärjännyt hallituksessa kasin arvoisesti, Joonas Könttä kokee. – Työllisyydenja taloudenhoito vaatii ryhdistäytymistä etenkin hallituskumppaneiltamme, Pasi Kivisaari näkee. Hanna Markkanen Twitterissä Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. KESKUSTAN harjoittama hallituspolitiikka saa keskiarvoksi 8,1. Kysely keskustaedustajille: Vihreiden paapominen käy hermoille Mikko Savola antaa oppositiolle arvosanaksi kuutosen. Mikko Kärnä näkee, että perussuomalaiset ovat onnistuneet työssään, mutta kokoomus ei niinkään. Jos voima pirstoutuu näiden kahden puolueen välille, sitä maakuntien voimaa ei enää ole. Hannakaisa Heikkinen kokee, että valtiovarainministeripuolue on ollut “järjen ja vakauden ääni”. ARVIOT Marinin hallituksen onnistumisesta ovat myönteisempiä. Se saa arvosanakseen 6,2. Hänestä päätöksenteossa tulisi luoda katse pidemmälle tulevaisuuteen. OPPOSITION toiminnalle ei juuri heru ymmärrystä. Joonas Könttä laskee keskustan ansioksi yrittäjien ja yritysten vahvan tukemisen koronaepidemian tyrskyissä. Vihreiden toiminta ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) al-Hol-jupakassa jätti Huttusen mukaan yhteistyöhön “syvän särön”. Tällainen häirintä ja suoranainen rasismi koettelevat demokratiaa ja siksi tarvitsemme demokratian puolustajia. – Toki perussuomalaistenkin oppositiopolitiikka perustuu vain pitkälti väärien mielikuvien lyömiseen keskustaan. Todistukseen tuli keskiarvoksi 6. – Kannatuksen nousuun ei ole oikoteitä, mutta uskon, että pitkäjänteinen työ tuo tulosta silläkin saralla. Hanna-Leena Mattilan arvosana yhteistyöstä vihreiden kanssa on viisi. Ei anneta kyynisyyden ja epäluottamuksen voittaa. Keskustan eduskuntaryhmän 31 jäsenestä kyselyyn vastasi 19. Vastausten keskiarvo on 7,6. Hanna Huttusesta Marinin hallituksen toimet ovat kasin luokkaa. Ari Torniaisen mielestä hallituksen politiikalle ei ole esitetty uskottavia vaihtoehtoja. Anne Kalmari näkee keskustan toteuttaneen hallitusohjelmaa menestyksekkäästi, mutta epäonnistuneen “vihreiden paapomisessa”. Jussi Halla-aho perussuomalaisten kuntavaalistartissa SANTERI LAMPI HALLITUSTAIVAL vihreiden kanssa on takunnut pahemman kerran, keskustan kansanedustajat kokevat. 6 Ajassa Sanottua 5.2.2021 Vaalitilaisuuksia häiritään, puolueiden tiloja sotketaan. Suomenmaan kyselyssä heitä pyydettiin arvioimaan yhteistyötä kouluarvosanoin. Hallitustyöskentely olisikin liian helppoa ilman vihreitä, keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila harmittelee. Puolustusministeri Antti Kaikkonen uskoo, että loppuvaalikauden suurimmat väännöt liittyvät talouteen ja työllisyyteen. – Se näkyy pelkkinä rajoittamistoimenpiteinä ja haluna määrätä, mitä ihmiset ja yrittäjät saavat tehdä ja mitä eivät. Annika Saarikko eduskuntaryhmän talvikokouksessa. Kansanedustajat kehuvat tehokkaita koronatoimia, mutta vastauksissa korostuu myös huoli valtion velkaantumisesta. Kuntavaalien asetelma on tämä: Kumpi johtaa jatkossa maakuntia – keskusta vai perussuomalaiset. Mikko Savolan mielestä cityvihreiltä puuttuu kokemus “luonnon kanssa elämisestä”. Hanna Huttunen pitää kiusallisena sitä, että jopa vihreät ministerit tekevät irtiottoja, jotka sitten selitetään heidän yksityisajattelukseen. – Haasteet ovat liittyneet erityisesti mielikuviin, joissa keskusta ei ole saanut kunniaa saavutuksistaan
Arto Pirttilahti muistuttaa, että kansanedustajat ovat oman maakuntansa ja kuntansa edunvalvojia. KUNTAPOLITIIKKA kiinnostaa keskustan eduskuntaryhmässä, sillä vastanneista jopa 16 aikoo ehdolle kevään vaaleissa. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 1.3. Valtiopäivien avauskeskustelu 11.2. Helsingin Keskustanaisten tilaisuutta puolestaan häirittiin rasistisilla solvauksilla. Kahdestakymmenestä vastanneesta jopa 15 kertoo joutuneensa epäasiallisen toiminnan kohteeksi. Antti Kurvinen eduskuntaryhmän talvikokouksessa Keskusta on jatkossakin ei-vasemmistolaisen Suomen johtava puolue. Oulun vihreiden toimisto töhrittiin hakaristillä. Markus Lohi Twitterissä. Mikko Kärnän mukaan herjaaminen verkossa on viikoittaista. Koulujen talvilomakausi alkaa 28.2. Vehviläisen mukaan nykymallilla politiikka ja juridiikka saattavat mennä sekaisin. Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa koskeva lausuntoaika päättyy 22.2. EK:n Kuntaranking-tulosten julkistus 14.2. Aiheen arkaluontoisuudesta kielii se, että useampi kaltoinkohdeltu edustaja ei halua tulla tunnistetuksi uutisoinnin yhteydessä. Keskustaedustajien uhkailu enemmän sääntö kuin poikkeus Jos perussuomalaiset tukisivat koko Suomen elinvoimaa, heidän pitäisi sanoa, että ovatko he valmiita satsaamaan kuntiin ja maakuntiin. – Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin kuntien ja eduskunnan välillä. Keskustan kuntavaalistartti 6.2. Juridiikka eroon politiikasta SANTERI LAMPI SUOMENMAAN kysely keskustan kansanedustajille kertoo karua kieltä päätöksentekijöiden kohtaaman uhkaavan käytöksen yleisyydestä. He eivät odota uhriutumista Twitterissä. – Kiihkovihreät ja kiihkopersut uhkailevat somessa, Anne Kalmari kertoo. Perustuslakivaliokunnasta asia voisi mennä suoraan valtakunnanoikeuteen, jos on asia niin pitkälle menevä, puhemies pohti MTV:n haastattelussa hiljattain. Puoluejohtajien kuntavaalipaneeli lapsille 18.2. Kumpikaan tapaus ei varsinaisesti ollut eduskunnalle kunniaksi. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) on pitänyt asiaa harkinnan arvoisena. Hanna-Leena Mattila on samoilla linjoilla. Asia vaatisi perustuslain muutoksen. Kysymys ei yksittäisestä gallupista tai vaalista, ei siitä kuka huutaa kovimpaa, vaan ketä kuunnellaan. Ja joskus ihmiset tuntuvat olevan alkoholin vaikutuksen alaisia. Työllisyyden kuntakokeilut alkavat PEKKA POHJOLAINEN PITÄISIKÖ ministerivastuuasiat ja kansanedustajien syytesuojan poistaminen ottaa pois eduskunnan suurelta salilta. Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla eduskunta joutui ottamaan kantaa ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuuasiaan ja kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan poistamiseen. – Kuntapolitiikassa on hyvä olla mukana, jotta jalat pysyvät maassa eikä tule keksittyä liian innokkaasti uusia velvoitteita, joista on sitten vaikea selviytyä. 7 Ajassa Sanottua 5.2.2021 6.2. Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelman valmistelusta 19.2. Ari Torniainen kertoo, ettei ole kokenut vakavia tilanteita, vaikka onkin saanut ryöpytystä osakseen. Sitä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa. – Asioiden hoitaminen vaatii hyvää yhteistyötä ja verkostoa. Saamelaisten kansallispäivä 9.2. Olenkin ollut usein kuntaja elinkeinoasioiden osalta ”oven avaaja”. Suomenmaan kyselyssä keskustaedustaja Mikko Kinnunen kertoo joutuneensa kadulla uhkaavan käytöksen kohteeksi. Samoin sen, ovatko he valmiita kuntatalouden tasaamiseen. KYSELYN perusteella uhkailu on pääosin sanallista. Mauri Pekkarinen tiedotteessaan Tavalliset, maalaisjärkiset suomalaiset, ne tolkun ihmiset, odottavat päätöksiä, joilla heidän arkipäivänsä paranee. Vehviläinen kutsuikin jo istuntokauden alkajaisiksi eduskuntaryhmien ja valiokuntien puheenjohtajat keskusteluun perustuslakivaliokunnan erityisroolista. Hanna Huttunen kokee, että lainsäätäjien on ymmärrettävä, kuinka eduskunnan päätökset vaikuttavat käytännössä kuntalaisten arkeen. POLIITIKKOJEN kokema uhkailu nousi puheenaiheeksi, kun ex-pääministeri Juha Sipilään käytiin käsiksi Eduskuntatalolla. – Suullista, puhelimella ja sähköpostitse tapahtuvaa tunteiden purkautumista. Laskiaissunnuntai, ystävänpäivä 17.2
– Luottamushenkilötkin olivat innoissaan ja keksivät monia harrastusideoita, kuten metsästyksen, painin ja kielikerhon, Sainio iloitsee. Ministeriö on ollut yhteydessä kaikkiin kuntiin, mutta hyväksyttyjä hakemuksia tuli ensimmäisessä vaiheessa vain 112. Koodausta, kiipeilyä ja kokkikerho Luku Hallitus haluaa tarjota jokaiselle peruskoululaiselle ilmaisen harrastuksen Alakoululaisten suosikkeja ovat parkour, kiipeily, ruuanlaitto ja eläinkerho. Aina ei tarvitse sitä rumbaa, että mennään koulusta kotiin ja sitten harrastukseen, kertoo Sauvon sivistysjohtaja Elli Sainio. Avustuksiin oli varattu tässä vaiheessa 9,5 miljoonaa euroa, mutta rahaa jaettiin vain 6,4 miljoonaa euroa. HANKKEESSA suurin vastuu on kunnilla, ja harrastukset räätälöidään aina paikallisten lasten ja nuorten toiveiden mukaan, kertoo opetusja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Iina Berden. Asiakkaan sähkölaskussa muutokset näkyvät vuodesta 2022 eteenpäin. Avustus kattaa nyt yli 1 000 koulua ja yli 200 000 oppilasta. Kerrankin kuljetusoppilaatkin pääsevät, kun harrastus on suoraan koulun jälkeen. 5.2.2021 8 OLGA OINAS-PANUMA HALLITUSOHJELMAAN kirjatun harrastustakuun tavoitteena on saada jokaiselle lapselle ja nuorelle ilmainen harrastus koulupäivän yhteyteen. Yläkoululaisten suosikkeja ovat esimerkiksi kuntosali, laskettelu, ruuanlaitto ja keilailu. Nyt tarjolla on monia harrastuksia kuten parkouria, koodausta, kiipeilyä, kokkikerho ja bändikerho. – Aloitimme harrastustoiminnan pienimuotoisesti syksyllä. Hanke on käynnistynyt osassa kuntia tämän vuoden alussa. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan mallin tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori voi harrastaa asuinpaikasta ja perhetaustasta riippumatta. Mallin pilotoinnissa on mukana myös pieniä kuntia. Ensi syksylle kunnat voivat hakea avustusta viimeistään maaliskuun alussa. OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖN käynnistämässä harrastamisen Suomen malli -pilottihankkeessa kunnat ovat saaneet hakea rahaa harrastusten järjestämiseksi perusja lisäopetuksen oppilaille. – Kyllähän me siinä hetken mietimme, että mistä ihmeestä löydämme tänne jonkun parkouraajan, Sainio naurahtaa. SAUVOSSA kunta päätti järjestää oppilaille vajaat kymmenen harrastusta oman kyselynsä mukaan. Sh utt ers to ck. Vajaan 3 000 asukkaan Sauvo on mainio esimerkki siitä, että myös oppilaat, jotka asuvat taajaman ulkopuolella ja ovat koulukuljetuksessa, voivat harrastaa. Viime syksynä toteutetun koululaiskyselyn mukaan alakoululaisten toiveharrastuksia kautta maan ovat esimerkiksi parkour, kiipeily, ruuanlaitto ja eläinkerho. – Kunnan pitää koota harrastajien joukko, kuulla lapsia ja tehdä harrastuslukujärjestykset. Berdenin mukaan malli on tarkoitus juurruttaa koko maahan. Mukana on yhteistyökumppaneita Tampereen yliopistosta Varsinais-Suomen kiipeilyseuraan ja 4H:hon. Hallitus esittää, että sähkön siirtohintojen kertakorotusten katto lasketaan nykyisestä 15 prosentista 8 prosenttiin. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan lakimuutoksen ideana on suitsia voimakkaita nostoja ja kääntää niitä laskuun
VIELÄ muutama vuosi sitten ajateltiin, että globaali maailmantalous on entistä avoimempi ja rajattomampi. Miten kampanjointi eroaa ”normitilanteesta” ja minkälaisia vinkkejä annat ehdokkaille. 5.2.2021 9 Täällä Bryssel Kriittiset raaka-aineet ja strateginen autonomia Suoraan kysyen RISTO LUODONPÄÄ KUNTAVAALEIHIN on aikaa enää runsaat kaksi kuukautta. Pienillä paikkakunnilla kampanjointi on erilaista kuin isommissa kaupungeissa. Myös Euroopassa on alettu pohtia kysymystä, kuinka haavoittuvainen EU on esimerkiksi luonnonvarojen saatavuuden suhteen. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa mitään varmasti. Ehdokkaiden kannattaa olla esillä siellä, missä he arvelevat tavoittavansa äänestäjät parhaiten. Se tuottaa 98 prosenttia EU:n hankkimista harvinaisista maametalleista. Protektionismi, kauppasodat ja epäreilu verokilpailu eivät ole maailmassa vähentyneet. Esimerkiksi suunnitelmat sähköautoistamiseksi EU:ssa tarvitsevat 18 kertaa nykyistä enemmän litiumia ja viisi kertaa enemmän kobolttia vuoteen 2030 mennessä kuin niitä tuotetaan. KOMISSION raportti osoittaa, että maailmassa useimpien kriittisten raaka-aineiden ylivoimaisesti suurin toimittaja on Kiina. Keskustan kampanjointi tulee silti olemaan paljon muutakin kuin somea. Saattoipa joku luottaa jopa siihen, että se olisi myös entistä reilumpi. helmikuuta. Mikä on keskustan kampanjoinnin tilanne tällä hetkellä, vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho. Raportti tunnistaa 30 EU:n kannalta kriittistä raaka-ainetta. Vaaliohjelma julkistettiin jo loppusyksyllä. Tänään tiedetään, että noin ei ole käynyt. Toivottavasti puoluesihteerit saavat neuvoteltua yhteiset ja yhtäläiset pelisäännöt. 20 hengen rajoituksilla on vaikea pitää toritilaisuuksia. Parlamentti arvioi, kuinka vakavasti komission listaamat kriittiset raaka-aineet uhkaavat EU:n strategista autonomiaa talouden eri osa-alueilla ja miten kriittisten raaka-aineiden saatavuutta voitaisiin parantaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana yhä useammat raaka-aineista ovat tulleet EU:lle elintärkeiksi. Sen tuloksista tuonnempana. Esitteiden jakaminen suoraan postilaatikoihin korostuu. Asia on nyt parlamentin käsittelyssä. Päinvastoin strategisesti tärkeän oman suojelu on kasvussa. Rokottaako korona kuntavaalikampanjointia?. Keskusta avaa kuntavaalikampanjansa ja julistaa virallisen vaalisloganinsa lauantaina 6. Samoin suora yhteydenotto esimerkiksi tekstiviestillä tai soittamalla. Kampanjoinnin tahti tiivistyy, kun ehdokaslistat lyödään lukkoon maaliskuun alussa. Perinteistä lehtimainontaakin esiintyy varmasti edelleen. Somessa kannattaa olla läsnä niillä kanavilla, missä muutenkin on ollut aktiivinen. Työ on meneillään. EUROOPAN komissio julkisti muutama kuukausi sitten tiedonannon, joka kartoittaa kriittisiin raaka-aineisiin liittyvän häiriönsietokyvyn Euroopassa. Rajoitusten pitäisi ehtiä purkautua niin, että ainakin 50 henkeä voisi kokoontua yhteen. Puolueet ovat julkistaneet vaaliohjelmiaan ja osa puolueista on avannut kampanjansa jo virallisestikin. Lentokoneet, led-lamput, puhelimet, koko puolijohdeteollisuus, akkuteollisuus, lämmönkestävä lasi ja optoelektroniikka ovat esimerkkejä toimialoista ja tuotteista, joissa sanottuja raaka-aineita käytetään. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Ja ri la uk ka ne n Juha Ala-Aho. Kokoontumisrajoitusten vallitessa on hyvin mahdollista, että joukkotilaisuuksia ei tulla aiemmassa mitassa järjestämään. Puolue, piirit ja kunnallisjärjestöt antavat koronan varjossakin tukensa vaalityöhön. Muissakin Euroopan tarvitsemissa 30:ssä kriittisimmässä raaka-aineessa Kiina on ylivoimaisesti tärkein maa, tärkein noin 20 raaka-aineessa ja kolmen tärkeimmän joukossa lopuissakin 10 aineessa. Euroopan on siis aika ryhdistäytyä. Tilaisuus järjestetään nykytyylin mukaisesti verkkotapahtumana. Olen ryhmäni varjoraportööri asiassa
Sisäministeri Maria Ohisalo nostatti some-myrskyn tulkinnallaan 1990-luvun laman hoidosta. Hyvällä ehdokasasettelulla keskusta voi nytkin tehdä useita prosenttiyksikköjä paremman tuloksen kuin valtakunnallista kannatusta mittaavat gallupit lupaavat, keskustakonkarit kirjoittavat. . Ohisalo sai sapiskaa huonosta historian tuntemuksestaan. 5.2.2021 10 LAMATVIITTI KUOHUTTI. Kuntavaalien ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 9. Viime eduskuntavaaleissa hän sai Uudeltamaalta lähes 20 000 ääntä. huhtikuuta, ja varsinainen vaalipäivä on 18. Entiset puoluesihteerit patistavat ehdokashankintaan AVOIMIN MIELIN. Metsähallituksen mukaan vuosi oli ennätysvilkas. 90-luvulla ei elvytetty enempää, koska Suomi ei velkaa saanut, ministeriä opastettiin. Me keskustan entiset puoluesihteerit vetoamme nyt oman aikamme toimijoihin kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä: huolehditaan yhdessä siitä, että asetamme jokaisessa kunnassa vähintään saman määrän ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten. Eero Lankia Jouko Loikkanen Seppo Kääriäinen Erja Tikka Pekka Perttula Jarmo Korhonen Timo Laaninen Jouni Ovaska. . Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan myös suomalaisten tyytyväisyys kansallispuistoihin ja luontokohteisiin on pysynyt korkeana. Luonnossa virkistäytymisen suosio on ollut nousussa jo pidempään, ja esimerkiksi maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Ohisalo tviittasi, että 90-luvulla valittiin elvytyksen sijasta ”tiukka leikkausten linja” karmein seurauksin. Lepomäen päätös on kokoomukselle kova isku puolueen vahvimmalla tukialueella. Poiminnat KATARIINA LANKINEN KESKUSTAN entiset puoluesihteerit kannustavat Suomenmaassa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan puolueväkeä keräämään ehdokkaita kuntavaalilistoille. Ennakkoäänestys alkaa 7. Lepomäki perusteli ratkaisuaan vireillään olevalla avioerolla. huhtikuuta. KOKOOMUS PULASSA. Myös lasten kanssa retkeily on lisääntynyt, ja luonnossa yövytään yhä useammin. maaliskuuta. Metsähallituksen mukaan kävijämäärien kasvu ei selity pelkällä koronalla. He muistuttavat, että keskustan voima on koko puolueen olemassaolon ajan perustunut vahvaan paikalliseen työhön. Keskustan on ounasteltu järjestävän ehdokkuudesta jäsenäänestyksen. Viime vuonna se sai arvosanan 4,4 asteikolla yhdestä viiteen. Pelkästään kansallispuistoissa käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Heidän mukaansa keskustalla on huhtikuun kuntavaaleissa yksi, ratkaisevan tärkeä valtti: kuntavaalien tulokseen vaikuttaa eniten se, millaisia ehdokkaita puolueet asettavat. Kokoomuksen kuntavaalimurheet kasvoivat, kun myös espoolainen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti jättävänsä vaalit väliin. Kasvua edellisvuodesta oli 23 prosenttia. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Kansallispuistoissa ennätysmäärä kävijöitä PEKKA POHJOLAINEN METSÄHALLITUKSEN hoitamilla valtion suojelualueilla ja asiakaspalvelupisteillä vierailtiin viime vuonna yhteensä 9,2 miljoonaa kertaa. Rehnin kommentti tulkittiin presidenttipelin avaukseksi, mutta myös SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma on jo pohdiskellut asiaa. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn myönsi Ylen Ykkösaamussa suoraan presidenttiehdokkuuden olevan mietinnässä. MIELIPIDEKIRJOITUKSEN ovat allekirjoittaneet kaikki elossa olevat keskustan entiset puoluesihteerit: Jouko Loikkanen, Seppo Kääriäinen, Erja Tikka, Pekka Perttula, Eero Lankia, Jarmo Korhonen, Timo Laaninen ja Jouni Ovaska. Potentiaalisia ehdokkaita on useita
On hauska ajatus, että nyt vedän Helsingin keskustapiiriä, jota keskustassa pidetään mitättömänä marginaaliryhmänä, jolla on oma pienryhmänsä Helsingin valtuustossa.. Arvostan keskustassa arjen ymmärtämistä ja vastuullista otetta yhteisten asioiden hoitamiseen. Toimme Lunan pentuna Unkarista. Kotityöt ja vanhempainvapaat on aina jaettu tasan. Kuukauden luetuin verkkojuttu: Paavo Väyrynen julistaa oman tulkintansa tasavallan presidenttiä koskevasta lehtianalyysista: “Sauli Niinistö uhmaa eduskunnan tahtoa” (29.1.2021) OLET HELSINGIN KESKUSTAN UUSI PUHEENJOHTAJA. Ei Helsingin keskustalaisuus selviä tekohengittämällä, sen on löydettävä voima meistä itsestämme. MILLÄ PUOLUEEN SURKEA KANNATUS PÄÄKAUPUNGISSA NOSTETAAN. OLET ENTINEN VIHREIDEN VARAPUHEENJOHTAJA, MUTTA VAIHDOIT KESKUSTAAN. Helsingin keskustan politiikka on ollut hampaatonta, marginaalihuomautusten tekemistä muiden sanomisiin. Harriet Lonka Vihreiden aktiivista tuli vankka keskustalainen Harriet Lonka paljastaa pitkän parisuhteensa salaisuuden ja kertoo hellyttävästä Luna-koirastaan. Olemme molemmat geologeja! Meille tasa-arvo on luonnollinen juttu. Olen saanut tehdä vaihtelevia töitä ja huseerata politiikassa, puoliso on viihtynyt tasaisesti yhden työnantajan palveluksessa ja enemmän taustavaikuttajana. Olin Kouvolan valtuustossa aina pienryhmän edustaja. MILLAINEN KARVATURRI SINULLA ON KOTONA. MIKSI. Luonnontieteilijänä ja ympäristöhallinnossa työskennelleenä minua ärsytti vihreissä luonnonvarojen kestävän käytön ajattelun keskeneräisyys. Koskaan ei ole oikein saatu selville, onko hän frisee, havanese vai joku muu. Loistava koronavuoden kumppani! OLET SANONUT, ETTÄ POLIITTISTEN MUISTELMIESI OTSIKKO TULEE OLEMAAN “SUSIRAJAN VIHREISTÄ SUSHIRAJAN KESKUSTAAN”. En pystynyt pidemmän päälle elämään sen kanssa, että politiikassa voisi valita vain ne kivat asiat, joita puolustaa. Samalla oma puolue on suhtautunut piiriin vähällä kiinnostuksella. Meidän on luotava linjaa yksittäistä vaalikampanjaa pidemmälle. 5.2.2021 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Kuka olet. Päädyin Kouvolan vihreiden kautta valtakunnan politiikkaan organisoimaan muun Suomen vihreiden toimintaa Helsinki-keskeisyyttä vastaan. OLET KOIRAIHMINEN. Meillä on pieni valkoinen bichon. OLET OLLUT NAIMISISSA 33 VUOTTA. Suloinen ja erittäin ihmisrakas seurakoira. Minulle alueiden Suomi on aina ollut tärkeä. MITÄ TARKOITIT. PALJASTA PITKÄN PARISUHTEEN SALAISUUS
5.2.2021 12 TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN G rish a Bru ev / Sh utt ers to ck Ai m ur Ky tt / Sh ut te rs to ck Sh utt ers to ck Sh ut te rs to ck Pinna kireällä Ilmastokeskustelu ja identiteettipolitiikka ovat ajaneet keskustan ja vihreät kauas toisistaan Uutisanalyysi
Keskusta vastaan vihreät -kontekstissa lähes vastaava teko olisi, jos vihreät istuttaisivat maaja metsätalousvaliokunnan johtoon vaikkapa helsinkiläisedustaja Emma Karin. Keskustaa ja vihreitä yhdisti kriittisyys ydinvoimaan ja viehtymys bioenergiaan. Hallitus-oppositiorajan ylittäneiden kiitosten kohteena oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen keskustalainen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hoskosen valinta ympäristövaliokunnan johtoon vaalien jälkeen oli vihreille homeinen märkä rätti suoraan päin näköä. Suojeluohjelman elävänä poliittisena muistomerkkinä istuu eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan paikalla keskustan Hannu Hoskonen, joka rakensi Naturan vastustamisella ja suojeluvihalla poliittisen uransa. Sittemmin ympäristökeskustelu on politisoitunut ja keskustan ja vihreiden kannattajat ajautuneet eri leireihin. Vaalikaudella 2007– 2011 vihreät oli mukana keskustalaisten pääministerien Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen vetämissä hallituksissa. Vanhasen johdolla keskustan ja vihreiden yhteiselo sujui hallitusneuvottelujen vesivoimavääntöjen jälkeen suhteellisen hyvin. – Olette tehnyt parhaanne ja arvostan työtänne, vihreiden espoolainen kansanedustaja Johanna Karimäki kiitteli pääluokkansa budjettia esitellyttä ministeriä. Keskustalaisten metsänja maanomistajien syvästi epäoikeudenmukaiseksi kokemasta Naturasta tuli puolueelle ”suuri saatana”, jolla jokseenkin kaikkia ympäristönsuojelutoimia edelleen lyödään. 5.2.2021 13 JOULUN 2018 alla eduskunnan budjettikeskustelussa koettiin harvinainen hetki. Vanhasen kakkoshallituksen aikaan moni asia oli kuitenkin toisin kuin nyt. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin oppositiossa istunut keskusta ja vihreät ympäristöministerit Pekka Haavisto ja Satu Hassi ottivat kitkerästi yhteen EU:n Natura-suojeluohjelman toteutuksesta. Risupaketteja koottiin innolla. Keskusta oli vielä voimissaan oleva pääministeripuolue, eikä ilmastonmuutos ollut vielä politisoitunut ja kärjistynyt keskustelunaiheena. Kakkospuolueena oli kokoomus. Sosiaalinen mediakin oli poliittisessa viestinnässä vielä lapsenkengissään. PAREMPIA aikojakin on nähty. KESKUSTAN ja vihreiden välisestä historiasta löytyy vaikeita jaksoja pitkin matkaa. Miten tähän on tultu. Nyt keskusta ja vihreät istuvat samassa hallituksessa, mutta välit ovat hyiset. Vihreät ovat lähteneet kahdesti ovet paukkuen sinipunahallituksista ydinvoimapäätösten vuoksi, mutta Vanhasen kakkosessa he istuivat loppuun asti. ”Melkein kaikki mikä tulee sieltä toiselta Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Annika Saarikko Maria Ohisalo Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Hyvin nuoressa ja naisvaltaisessa eduskuntaryhmässä kokemusta hallituselosta keskustan kanssa on vain Haavistolla, Outi Alanko-Kahiluodolla ja Heli Järvisellä. Keskustelussa mentiin alueelle, jossa vihreillä ja keskustalla ei ole enää mitään yhteistä. Vihreät nähdään keskustassa omassa kuplassaan muhivana ääriliikkeenä, jolle vain tavallisia kansalaisia ja maaseutua kipeästi kurittavat päätökset ovat ”oikeaa” ilmastopolitiikkaa. Erika Nieminen Jari Laukkanen Keskusta Keskustan ja vihreiden välisestä historiasta löytyy vaikeita jaksoja pitkin matkaa. Suukopua ja uhittelua syntyi pikkuasioistakin. Turve on vielä oma lukunsa. Vastaavasti vihreillä on keskustasta oma näkemyksensä luonnon monimuotoisuudesta viis veisaavana porukkana, joka uskoo naiivisti pelkän biotalouden ratkaisevan ilmastonmuutoksen. Poliittisen kemian puute on laitettu osin kokemattomuuden piikkiin. VIIME EDUSKUNTAVAALIEN jälkeen vihreät ja keskusta löysivät kuitenkin toisensa samasta hallituksesta. Tilannetta yritetään paikata identiteettipoliittisella röyhistelyllä, jossa majailu samassa hallituksessa unohtuu. Keskusta taas uskoo enemmän yritysten vähähiilisyystiekarttoihin, päästöjä vähentäviin investointeihin ja puhtaampien liikennepolttoaineiden käyttöön – autoilua vaikeuttamatta. Vihreät ovat liikahtaneet vasemmalle ja keskusta persuuntunut. Sukupolvenvaihdoksen itsekin kokeneella keskustalla on Vanhasen hallituksen ajalta riveissään vielä yhdeksän kansanedustajaa, neljä heistä ministereinä. Keskustan ja vihreiden välejä jäytävät myös molempien puolueiden kannatusongelmat. Mika Lintilä Pekka Haavisto Matti Vanhanen. Viime vaaleissa eduskuntaan nousi 13 uutta vihreää kansanedustajaa. 5.2.2021 14 puolelta, tulkitaan kielteisesti”, eräs keskustalainen hallituslähde kuvailee. Sinipunahallituksissa keskustan ja vihreiden väliseen julmisteluun verrattavaa vihanpitoa on nähty toisen ideologisen ääripääparin, kokoomuksen ja vasemmistoliiton välillä. Jo Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäiset kuukaudet näyttivät, ettei yhteiselosta tule helppoa. Jonkinlainen viimeinen niitti ja käänne yhä huonompaan oli viime vaalien alla käyty keskustelu hiilinieluista ja metsien käytön rajoittamisesta. Ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuututkinta, luottamusäänestys ja al-Holin leiriläisten kotiutus veivät kannattajien paineistaman keskustan jo räjähdyspisteeseen
Keskustasta on maalattu vihervasemmistolaisen politiikan aisankannattajaa, vaikka puolue onnistui hallitusneuvotteluissa erinomaisesti, kantaa hallituksen raskaita taloussalkkuja ja käyttää hallituksen kakkospuolueen paikalta merkittävää valtaa. Ilmastotavoitteiden täyttämisessä hallituksen ääripuolueille saattaa ensi syksynä tulla jälleen totiset paikat, kun liikenteen päästöjä yritetään karsia. Keskustan puheenjohtajuuden siirtyminen Annika Saarikolle ei ole vihreiden ja keskustan välisiä jännitteitä lieventänyt. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä keskustan kentälle, jos puoluetta pilkataan jatkuvasti narun päässä vietäväksi pässiksi. Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen salkkuun kuuluu kyllä ilmastolain valmistelu, mutta eivät viime vaalikaudella Kimmo Tiilikaisen hallussa olleet energia-asiat. Budjettiriihen turveratkaisun ja Haavisto-jupakan jäljiltä tunnelma on entistäkin kireämpi, mitä Saarikkokaan ei ole mitenkään peitellyt. Ainoana edellisen hallituksen puolueena keskustalle on ollut kiusallista, kun kaikki hallituskumppanit ovat hehkuttaneet Suomen suunnan kääntyneen. Kuntavaalien jälkeen käydään hallituksen puoliväliriihi, jossa hallituksen on kirjoitettava uskottavat talouspoliittiset nuotit koronan jälkeisen ajalle. Kirsi Tuura Erika Nieminen Maria Seppälä Emma Kari Krista Mikkonen Pekka Pohjolainen Hannu Hoskonen. Tosiasioilla ei ole välttämättä mitään merkitystä, jos ihmisillä on tunne siitä, että tehty politiikka on väärää, muuan hallituslähde tuskailee. Eteen tulee jo kysymys muun muassa siitä, tasapainotetaanko leikkauksin vai veronkorotuksin. Selkein rajoituksin ja kovin toimin halutaan näyttää suunnan kääntyneen. Siinä väännössä keskusta joutuu jälleen näyttämään ja perustelemaan niin itselleen kuin muillekin, miksi se nykyisessä vasemmalle kallellaan olevassa hallituksessa on. Polttoaineveron korotuksiin keskusta ei tosin taivu. VIHREILLÄ on ollut oma vaikeutensa, kun puolueelle tärkeä ilmastopolitiikka on tosiasiassa vahvasti keskustalaisten ministerien, ennen kaikkea elinkeinoministeri Mika Lintilän käsissä. 5.2.2021 15 Omia kannattajiaan vihreät yrittävät puhutella voimakkaan symbolisin ilmastopäätöksin, kuten ilmastolailla tai turpeen alasajolla. Tähän mennessä keskusta on löytänyt pääministeripuolue SDP:n kanssa yhteisen sävelen useissakin asioissa, kuten sotessa ja alueellisen tasa-arvon kysymyksissä. Kun hallitusohjelmassa ei sovittu riittävän voimakkaita symbolisia ilmastotoimia, vihreät ovat yrittäneet pitkin matkaa korjata ongelmaa tuomalla hallituksen neuvotteluissa ilmastoagendaansa esille. Kun samaa suunnanmuutosta on toitottanut myös konservatiivinen oikeisto-oppositio, keskusta on jäänyt heiluttamaan lippuaan kentälle yksin. RASKAAN VAALITAPPION kärsinyt keskusta on joutunut hallituksessa kovaan oikeisto-opposition myllytykseen. Sipilän hallitukseen lyötiin viime kaudella konservatiivisen oikeiston ”äijähallituksen” leima
Ari Aalto / Helsingin yliopisto Markku Kulmala tekee laajaa yhteistyötä kiinalaisten yliopistojen kanssa. Paljon riippuu siitä, miten Kiina saa eri tieteenalat tekemään yhteistyötä. 5.2.2021 16 Ilmiöt MELKOINEN LUPAUS KIINAN presidentti Xi Jinping jysäytti syyskuussa YK:n yleiskokouksessa uutisen: noin 1,4 miljardin asukkaan maa aikoo olla hiilineutraali vuonna 2060. – Innovaatiot vaativat sitä, että esimerkiksi maatalouteen, energiantuotantoon, liikenteeseen ja ilmakehän tutkimiseen keskittyneet tahot suostuvat yhteistyöhön. Ja tehokas järjestelmä takaa, että tavoitteita kohti myös mennään varsin päämäärätietoisesti. Sen myötä uusien ilmastonmuutoksen torjuntaan suunnattujen innovaatioiden keksiminen on aiempaa enemmän mahdollista. – PIDÄN täysin mahdollisena, että Kiina pääsee tavoitteisiinsa, professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta vastaa. Ainakin käsillä oli selvä lupaus. Autoritaarisesti johdetussa maassa tiede voidaan soveltuvin osin valjastaa valtion tavoitteiden edistämiseen, kun niin halutaan. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ. – En tarkoita, että kehuisin kiinalaista järjestelmää, siinä on omat ongelmansa. Niistä luopuminen tulee olemaan tuskallisen vaikeaa. Voisiko niitä pitää uskottavina. KIINAN suunnanmuutoksen taustalla on Kulmalan mukaan aito hätä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sillä ilmaston lämpeneminen tulee kurmuuttamaan maata rankalla kädellä. Xin lupaus ei sisältänyt mitään konkreettisia keinoja, miten tavoitteisiin päästään. Kulmalan mukaan se on perinteisesti tiedemaailmassa haasteellista. Xin avaus herätti toiveikkuutta. Suomenmaa kysyi tunnetulta ilmakehäprofessorilta, voiko Kiinan lupauksiin luottaa. Epäilen, että se tulee olemaan vaikeaa. Se vaatisi jättimäisiä muutoksia. Monia arvostelijoita hanke epäilyttää. Maailman suurin päästöjen aiheuttaja Kiina lupaa olla hiilineutraali vuonna 2060. Toisia kuitenkin epäilytti. Sen ansiosta Kulmala valittiin vuonna 2015 ensimmäisenä suomalaisena Kiinan tiedeakatemian ulkomaalaisjäseneksi. Kiinalaisten tieteellinen ja tekninen osaaminen on Kulmalan mukaan noussut korkealle tasolle. Maa nojaa hyvin vahvasti hiilija savupiipputeollisuuteen. Voisiko suunta nyt muuttua. Kulmalan mukaan Kiinalla riittää niin paljon resursseja ja varallisuutta, ettei jättimäisten ilmastotavoitteiden toteutuminen jää ainakaan niistä kiinni. Entä olivatko Xin puheet pelkkää mielikuvapolitiikkaa. Hän on kansainvälisesti tunnettu ilmakehätutkija, joka tekee laajaa yhteistyötä kiinalaisten yliopistojen ja tiedeakatemian laitosten kanssa. Tunnetaanhan Kiina maailman suurimpana saastuttajana. Mutta tehokas se on, sitä ei voi kiistää. Hiilidioksidipäästöjen kasvun Kiina oli jo luvannut lopettaa ennen vuotta 2030. Erityisen herkkiä alueita ovat itärannikon suuret miljoonakaupungit, nuo Kiinan talousmahdin keskukset
Siihen avautui hyvä pelipaikka, kun Donald Trumpin johtama Yhdysvallat jättäytyi pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kiinan matka ei tule olemaan mutkaton, se on Kulmalan mukaan selvä. SE, MILLAISIA toimia Kiinassa tullaan tulevina vuosikymmeninä näkemään, on vielä kysymysmerkki. Suunnanmuutoksen taustalla on aito hätä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Toisaalta Kiina on jo nyt kärkimaita esimerkiksi aurinkoenergian tuottajana. Kiinan johto haluaa estää kapinamielialaa, jota tulvat, myrskyt ja muut ilmaston lämpenemisen seuraukset saattavat helposti aiheuttaa. – Silloin oltaisiin hyvin lähellä sitä, mitä maailman olisi pitänytkin tehdä. Mutta jos Kiina tavoitteisiinsa pääsee, on se hänen mielestään hyvin merkittävä asia koko maailman kannalta. Energiatuotantoaan maa joutuu kehittämään hyvin rankasti uusiutuvaan suuntaan. Ihmisoikeusrikkomuksista, hybridivaikuttamisesta ja ilmastorikollisuudesta syytetty Kiina onkin yhtäkkiä tietyllä tavalla hyvis, koko ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun veturi. Se alue ratkaisee hyvin paljon, miten koko maapallon tulevaisuudelle käy. Hän arvelee, että Kiinassa pyritään metsittämään puolikuivia autiomaita ja kehittämään maataloutta enemmän hiiltä sitovaan suuntaan. Kulmala myöntää, että tilanne on paradoksaalinen. Se kasvattaa painetta muissakin maissa, että suunnan on muututtava. – Täytyy kuitenkin muistaa, että ilmaston kannalta se on pelkästään hyvä asia, jos näin iso maa haluaa oikeasti tehdä asioille jotain. 5.2.2021 17 – Itä-Kiinassa asuu kymmenen prosenttia koko maailman väestöstä. Länsimaissa tilanne on herättänyt hämmästystä. Kulmala uskoo, että sellaiset isot maat kuin Intia ja Venäjä eivät voi olla seuraamatta Kiinan esimerkkiä, ainakin jollain tavalla. Se on pitkä aika, vaikka toisaalta tositoimet pitää aloittaa nyt, Kulmala sanoo. H un g Ch un g Ch ih / Sh utt ers to ck 2019 SUURIMMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN AIHEUTTAJAT (1000 tonnia) KIINA 10,2 M VENÄJÄ 1,7 M USA 5,3 M EU 2,9 M INTIA 2,6 M JAPANI 1,1 M 2019 SUURIMMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN AIHEUTTAJAT PER HENKILÖ USA 16,1 t EU 6,6 t VENÄJÄ 11,5 t JAPANI 8,7 t KIINA 7,1 t INTIA 1,9 t G lo ba l Ca rb on Pr oj ec t. Haluan ajatella sen enemmän sitä kautta. – Mahdollisuuksia on paljon. Kiinan täytyy kasvattaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä. Perässä tulee myös Yhdysvallat, kun maan peräsimeen astui tammikuussa Joe Biden. Syyt ilmastotoimille ovat osaltaan myös poliittisia. Siksi olen myös itse halunnut olla mukana Kiinan ilmakehäja ilmastotutkimuksessa, Kulmala sanoo. G lo ba l Ca rb on Pr oj ec t.. Vielä jos muut maat seuraavat kehityksessä perässä, ilmastovaikutukset ovat isot. Paljon saastuttavalle teollisuudelle Kiina joutuu etsimään korvaavia muotoja tai keksimään muita saasteita estäviä keinoja. Ja aikaakin on neljäkymmentä vuotta. Edessä on kuitenkin isoja haasteita. Mutta pitkä matka sinne vielä on, hyvin pitkä. Hän palautti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen ensimmäisenä virkapäivänään. Kansainvälisillä areenoilla Kiina on pyrkinyt jo pitkään näkyvämmäksi ja arvostetummaksi toimijaksi. Kulmalan mukaan lähtöasetelma on sangen yksinkertainen
Armeija lupaa järjestää vaalit vuoden kuluttua ja siirtää vallan vaalin voittajalle. Maan valtapuoluetta johtava Aung San Suu Kyi on pidätetty, ja maata johtaa nyt asevoimien komentaja, kenraali Min Aung Hlaing. Asetus suitsii liittovaltion alueella tapahtuvaa öljynja kaasuntuotantoa maalla ja merellä. Viikkoa aiemmin poliisi otti kiinni vajaat 4 000 ihmistä. Biden on myös ilmoittanut, että Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimukseen, ja huhtikuussa hän isännöi maailman johtajien ilmastohuippukokousta. Analyytikoiden mukaan myllerryksen taustalla on myös koronapandemian tuoma epävarmuus. Kiinni otettiin yli 5 100 mielenosoittajaa. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Olga Maltseva / AFP / Lehtikuva PROTESTIT JATKUVAT VENÄJÄLLÄ. Mielenosoituksissa vaadittiin Navalnyin vapauttamista.. Venäjä jatkoi viikonloppuna kovien otteiden käyttöä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tukimielenosoittajia vastaan. Myanmarissa armeija on kaapannut vallan ja julistanut maahan vuoden kestävän poikkeustilan. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on ilmoittanut uudesta asetuksesta, jolla maa käy taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Armeijan mukaan syynä on vaalivilppi marraskuun vaaleissa. MYLLERRYS PÖRSSISSÄ. New Yorkin pörssissä Gamestopin, Nokian ja muutaman muun yhtiön osakkeet lähtivät viime viikolla rakettimaiseen nousuun ilman yhtiön tilanteessa tapahtunutta muutosta. POIKKEUSTILA MYANMARISSA. 5.2.2021 18 Maailman kuvat RIPEITÄ ILMASTOTOIMIA. Sosiaalisessa mediassa toimivat sijoittaja-aktivistit ovat laittaneet osakemarkkinoita sekaisin ympäri maailman
SUURET infrastruktuurihankkeet tuovat mukanaan aina monta näkökulmaa. Tuttavani tiluksilla huojunut keppi on siellä vielä varmasti tovin. Jollekin toiselle tämä voi tuoda uusia mahdollisuuksia, kun matka-ajat pienenevät ja yritystoiminnalle tulee uusia mahdollisuuksia. Samaan hengenvetoon hän osoitti maahan iskettyä keppiä ja kertoi, että tämä on kuitenkin jäämässä haaveeksi, sillä juuri hänen tonttinsa halki tulee leikkaamaan uusi moottoritie, jota on rakennettu jo vuosia. Liiketoimintaympäristöä mittaavan Maailmanpankin indeksin mukaan Senegalilla on vielä paljon kirittävää, jotta esimerkiksi kansainvälisten yritysten määrä maassa kasvaisi, mutta samalla nousu eri mittauksissa viimeisten vuosien varrella on ollut nopeaa. Presidentti Macky Sallin yksi visio on pitkään ollut nostaa Senegal ylemmän keskitulon maaksi vuoteen 2035 mennessä muun muassa juuri infrastruktuuria kehittämällä. Senegalin tieverkostoja hyödyntävät myös Malin kaltaiset valtiot, joilla ei ole omaa rantaviivaa. Lähtiessäni tuttavani maatilalta hän tokaisi: ”Ehkäpä uuden tien myötä tämä kylä tulee kasvamaan ja voin keksiä uusia tuloja. Ehkä tien myötä saisimme seuraavaksi koko kylän väelle myös toimivat sähköt.” Hannele Tulkki Senegal hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Tie taloudellisiin mahdollisuuksiin. NOPEASTI kaupungistuvassa Senegalissa infrastruktuurin ja erityisesti tieverkoston kehittämisellä on pyritty helpottamaan ihmisten liikkuvuutta kantakaupungin ja lähiöiden välillä sekä näin estämään väestön pakkautumista pienelle alueelle. Katselin ympäristöä ja hämmästelin sen silmänkantamattomiin avautuvaa aukeaa maisemaa tuttavani kertoessa, kuinka tämän tilan ajatus oli jonain päivänä mahdollistaa hänelle esimerkiksi eläkevuosien toimeentulo. Lisäksi toiveena on, että moottoritie kauempana sisämaassa voi edistää taloudellisia mahdollisuuksia sujuvoittamalla kuljetuksia ja lisäämällä uusia työpaikkoja. Tällä sementtitiilein aidatulla tiluksella kasvoi niin maapähkinää, maniokkia kuin mangopuita. Jollekin uusi tie tai raide tuhoaa jotakin, johon oma identiteetti ja historia voivat olla juurtuneita. Vaalien alla hankkeet, kuten uusi junaraide pääkaupungista lentokentälle, ottavat isoja askelia. Toisinaan ne jämähtävät pitkiksi ajoiksi paikoilleen esimerkiksi rahoituksen puutteessa. Pelkkä tie ei vielä kuitenkaan takaa talouden menestystä, vaan myös talouden rakenteiden tulee uudistua ja monipuolistua maailman mukana. Infrastruktuurin kehittäminen on varmasti ollut hyvä strateginen valinta, vaikka muutos tapahtuu joskus hitaasti ja sykähdellen eikä ratkaise kaikkia haasteita. 5.2.2021 19 OLIN KÄYMÄSSÄ Senegalin sisämaassa maaseudulla pienessä kylässä, jossa tuttavani ylpeänä esitteli viljelystonttiaan. Vaikka jonkinlaista kompensaatiota oli luvassa, viljelijälle vuosien tehty työ olisi silti häviämässä ja tunnearvoakin oli jo ehtinyt kertyä. Isossa kuvassa moni asia voi edistyä, ja silti yksittäisen ihmisen kohdalla näyttäytyä menetyksenä
Riittääkö ”taalaslainen” keskitien linja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen pariin asteeseen, on hyvä kysymys. Sen sijaan Taalas tuntuu suhtautuvan hieman nuivasti ilmastoliikkeelle kaivatut kasvot antaneeseen nuoreen ruotsalaiseen Greta Thunbergiin – tai ainakin hänen tempauksiinsa, vaikka pitääkin nuorten ilmastoliikkeen viestiä sinänsä selvänä ja hyödyllisenä. Ilmatieteilijän lähestymistapa pystyy avaamaan jättimäistä ja mitä moniulotteisinta ongelmaa vain rajallisesti. TAALAKSENKAAN piirtämä tilannekuva ei sinänsä anna aihetta yltiöoptimismiin. Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. – Maailman energiankulutuksen pitäisi olla lähes täysin tuuleen, aurinkoon, veteen ja ydinvoimaan perustuvaa. Silti esimerkiksi samaan aikaan ilmastonmuutoksen kanssa vaikuttavan ja siihen monin tavoin kytkeytyvän luonnon monimuotoisuuden kadon sivuuttaminen lähes täysin jättää kokonaisuuden torsoksi. Ilmatieteen ammattireiska Petteri Taalas patistaa fossiilitaloudesta luopumiseen ääriajattelua kaihtaen. M ark ko Ta in a KESKITIETÄ KÖRÖTELLEN Kirjat TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Petteri Taalas.. Ilmastonsuojelun tähänastisiin melko vaatimattomiin kansainvälisiin saavutuksiin nähden Taalaksen luottamus konferenssien, poliitikkojen ja yritysten kykyyn ja tahtoon tehdä tarvittavia päätöksiä tuntuu myös yllättävän lujalta. Tammi, 181 s. 5.2.2021 20 KORONAKRIISI on vain hyttysen ininää verrattuna ilmastonmuutoksen aiheuttamiin taloudellisiin ja inhimillisiin tappioihin, ellei sitä saada kuriin. llmasto on hänen mukaansa jo muuttunut, eikä paluuta esiteollisen ajan ilmastoauvoon enää ole. Taalas myöntää itsekin, ettei ole koko ilmastotieteen kentän huippuasiantuntija. Talvella lukemat tulevat olemaan vielä suurempia. Taalaksen suomalaista metsätaloutta ja ruuantuotantoa ymmärtävät puheenvuorot ovat olleet sulosointuja erityisesti keskustalle, joka on adoptoinut Taalaksen jonkinlaiseksi omaksi ilmastogurukseen. Näin luonnehtii Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas tuoreessa kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin (Tammi). Valtaosa tunnetuista fossiilivaroista pitäisi jättää käyttämättä, Taalas opastaa. Verrokiksi käy vaikkapa koronakriisi, jonka käsittelyssä pelkän tilastotieteilijän tai virologin näkökulma ei oikein riitä. Suomenkin kattava arktinen alue tulee Taalaksen mukaan joka tapauksessa lämpenemään vähintään kolmesta viiteen astetta. TAALAKSEN kompaktin ja kansantajuisen teoksen ongelma on näkökulman tietty kapeus. Fossiilitaloudesta irtautuminen joidenkin vuosikymmenten aikajänteelläkin on niin dramaattinen ja mullistava muutos, että vastarintaa riittää vastakin. Taalas on alansa kova asiantuntija, mutta tunnettu synkimpiä tuomiopäivän profeettoja maltillisemmista puheenvuoroistaan. Maailman sadejakauman muuttuminen on merkittävä uhka, samoin trooppisten myrskyjen tuhovoiman kasvu. Taalas perustelee linjaansa kirjassaan sillä, että ilmastonmuutoksen torjunnan esittäminen asketismia ja itseruoskintaa vaativana katumusharjoituksena ruokkii populisteja. Taalaksen mukaan fossiilienergian radikaali vähentäminen on ainoa näköpiirissä oleva keino ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta siedettävälle tasolle. Uhattuina ovat alavat maat, lukuisat suurkaupungit, rannikoiden maatalous ja makean veden varat. – Aika tulee näyttämään, olinko oikeassa vai ilmastonmuutoksen torjunnan jarrumies, Taalas pohtii kirjassaan itsekin. – Myös ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee asiallisia ja maltillisia viestijöitä, jotta sen imago säilyy myönteisenä, Taalas näkee. Taalas suosittaa myös teräksen ja betonin korvaamista rakentamisessa puumateriaalilla ja kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Meriveden pinnan nousu tapahtuu hitaasti ja jatkuu vääjäämättä 2100-luvulle, vaikka Pariisin sopimuksen rajoissa pysyttäisiinkin
Nyt painetta kattilaan lyö rakennemuutoksen runtelema turveala.. 5.2.2021 21 Henkilö TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: JARI LAUKKANEN SHOKKI JA SEN HOITO Elinkeinoministeri Mika Lintilä joutui pelastamaan yrityksiä koronan iskulta
– Minä olen sanonut hallituskumppaneille, että älkää kuvitelkokaan, että kaverit, jotka on 40 vuotta siellä hydrauliikkaöljyssä uineet, lähtevät koulun penkille opiskelemaan lähihoitajaksi. Lintilän mukaan oikeudenmukaisesta siirtymästä on turha puhua, kun ala on tällä hetkellä vapaassa pudotuksessa. Siitä tuli myöhemmin sanomistakin, kun Lintilää ja hänen ministeriötään moitittiin julkisuudessa holtittomasta rahan syytämisestä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on kuitenkin työhuoneessaan. Polttoturpeen sivutuotteena saatujen kasvuja kuiviketurpeen pelastaminen edellyttää Lintilän mukaan luultavasti niiden koplaamista huoltovarmuusenergiaan ja kansallisia tukia. maaliskuuta. Mika Lintilä ei ole pitänyt tavasta, jolla koronarajoituksia on tehty.. Ministeri on jo laittanut vireille selvityksen, kuinka paljon turvetta pitää nostaa jo pelkän huoltovarmuuden vuoksi. KEVÄTKAUDELLA eduskunta pääsee käsittelemään Lintilän esitystä sähkönsiirtomaksujen nousun hillitsemiseksi. – Pitäisi pikkuisen kääntää tätä toisin päin. Kolme päivää myöhemmin yrityksille maksettiin jo ensimmäiset koronatuet Business Finlandin kautta. Siihen menee vielä aikaa. 5.2.2021 22 ETÄTÖIDEN hiljentämässä työja elinkeinoministeriössä Helsingin Aleksanterinkadulla on hiljaista. Ministeri myöntää, että vaikka maskien valmistus tai käsidesin pullotus tuskin voi säilyä samassa mittakaavassa, ihmisten käyttäytyminen muuttunee osin. Lintilän mukaan vaikutukset on arvioitu puhtaasti terveysnäkökulmasta. Mutta kyllä se pitäisi arvioida, mikä sen vaikutus kansantalouteen ja elinkeinoelämään. Lintilä sanoo, ettei tekisi edelleenkään mitään toisin. – Silloin tuli tosi surullisiakin tarinoita yrittäjiltä, jotka olivat saaneet rahaa, sitten paikallinen media oli tehnyt jutun ja sen jälkeen rupesi tulemaan tappouhkauksia, Lintilä puuskahtaa. Mutta miten vuoden aikana syntyneelle ”koronataloudelle” käy, kun pandemia on ohi. Viime kevään koronamyllyssä keskustaministeri oli töissä 90 päivää putkeen. Toisaalta seassa on hänen mukaansa myös ylireagointia, koska turvetta ei tulla kuitenkaan kieltämään, kuten kivihiilelle tehtiin. – Kyllä se vauhdikas oli se lähtö. Lintilä pitää selvänä, että ihmisten kulutuskäyttäytyminen ei muutu ennen kuin ”mentaalinen virus” on ihmisten mielissä saatu tuhottua. Ja tätä ei ole tehty ollenkaan. RAVINTOLOILLE ja matkailulle korona on ollut myrkkyä, vaikka matkailun menetyksiä on pystytty jonkin verran kompensoimaan kotimaisin voimin. Hän sanoo, ettei ole pitänyt tavasta, jolla ratkaisuja on tehty. Ainespuuta ei Lintilän mukaan lämpökattilaan vielä väitetyllä tavalla mene, mutta pelko siitä on olemassa. Rahaa voitiin jakaa ensi hätään vain Business Finlandin ja ely-keskusten kautta. – Meille on tuotu hallituksen neuvotteluun pöytään paperi, että hyväksykää tämä, Lintilä puuskahtaa. – Yritys kantaa aina yritysvastuun ja riskin, Lintilä muistuttaa. Lintilän mukaan kylmä totuus kuitenkin on, että ulkomainen matkailija jättää jälkeensä rahaa paljon kotimaista enemmän. Myös yrittäjiä syyllistettiin. Hakkeen määrää pitäisi hänen mielestä nostaa esimerkiksi Kemera-tuen ja ensiharvennusten avulla. Normaali virkamiesten ja vierailijoiden trafiikki puuttuu kokonaan. Viikonlopun erotti vain siitä, että töissä pystyi olemaan farkut jalassa. Konkaripoliitikko myöntää turpeen kohtalon keskustalle ”käsittämättömän kipeäksi paikaksi”. – Jälkeenpäin kun ajattelee, se on vähän kuin semmoista sumuista putkea se koko kevät, ministeri pohtii. KORONA-ASIOIDEN hoidon ohella myös hallitusohjelmaa on viety eteenpäin – myös niin, että kipinät ovat välillä lentäneet. – Nyt rokotteen kautta tulee se ensimmäinen valo. – Kyllä se vaikuttaa sinne ihan eri tavalla, se on ihan selvä. Lapissa kokonaisuus on kuitenkin tietyllä tavalla rakennettu matkailun päälle. Valmiita sapluunoita kriisin hoitoon ei ollut. Lintilän mukaan perimmiltään kyse on siitä, ettei ilmastolle haitallinen polttoturve kelpaa enää alan yrityksille imagosyistä. Tietyllä tavalla rupeaa näkymään jonkun näköinen majakka siellä, mitä kohti mennään. – Varmaan aika moni on nähnyt senkin muutoksen, että ei hirveän paljon ole ollut kausiflunssaa, vatsatauteja ja noroviruksia liikkeellä. Koronarajoituksista Lintilä on joutunut vääntämään moneen kertaan STM:n ja ministeri Krista Kiurun (sd.) kanssa. Turpeen verotuplaus osana hallitusohjelmassa sovittua lämmityspolttoaineiden veronkorotusta ajoi vihreät ja keskustan kipakkaan yhteenottoon. Pandemia julistettiin 16. – En sano sitä, että se olisi vaikuttanut mitenkään siihen päätökseen. Matkailusta vastaavan ministerin mukaan pahinta on, ettei matkailulle ole voitu antaa sumuisissa näkymissä ennustettavuutta. Elinkeinoministeri muistuttaa, että korona iskee matkailuun kaikkialla Suomessa. Hän muistuttaa, että alan suurimman toimijan, valtionyhtiö Vapon, vetäytyminen energiapuolelta tekee myös tilaa pienemmille. Ei lasi ole puoliksi tyhjä, se on puoliksi täysi. Tukiehtojen kehitysvaatimusta lievennettiin niin paljon kuin laki mahdollisti, jotta pystyttäisiin paremmin yleiskulujen kattamiseen. Elinkeinonsa menettäviä turvealan ihmisiä voidaan kouluttaa esimerkiksi haketuotantoon, mutta ei sentään mihin tahansa. Lintilä joutui virittämään myös suojamaskien kotimaista tuotantoa, mikä saatiinkin käyntiin
Elinkeinoministeri suorastaan tuohtuu suomiessaan keskustassa pesivää nihkeyttä ja ennakkoluuloista asennetta ympäristötoimia kohtaan, vaikka alan innovaatioita on tehty aina. – Minun mielestäni tässä on keskustan pääasia: keskustan pitää olla se uuden nousun rakentaja, se on meidän velvollisuutemme. ROKOTUSTEN myötä korona-ajasta päästäneen pikku hiljaa eroon, mutta sen myötä myös talouspolitiikka on mietittävä uusiksi. – Jukolauta, sehän on aina ollut meidän mahdollisuus, ja se tulee olemaan jatkossakin, aivan ehdottomasti! Lintilän mukaan esimerkiksi energiapuolella tehtävät ympäristöteot ovat vihreää keskustalaisuutta parhaimmillaan. – Ja kyllä minä väitän, että nyt jos koskaan kaikkein paras on yhdistää Suomen etu ja puolueen etu, hän opastaa. Lintilän mielestä hallitus ei voi jäädä pelkäksi koronahallitukseksi ja keskustan tehtävä on rakentaa se kuva, kuinka korona-ahdingosta noustaan ja maata jälleenrakennetaan. – Olen tyytyväinen ja sen voin sanoa, että lausuntokierroksen jälkeen sitä kiristettiin huomattavasti. Lintilä näkee keskustan olevan hallituksen suvereeni maatalous-, metsäja yrittäjäpuolue. Myös Energiavirasto saa lisää työkaluja hintojen valvontaan. Keskustassa on Lintilän mukaan aina tietyllä tavalla lähdetty siitä, että ensin tulee Suomen etu, sitten puolueen etu ja viimeisenä oma etu. EI LASI OLE PUOLIKSI TYHJÄ, SE ON PUOLIKSI TÄYSI.. – Se on ollut myönteinen asia. Rinteen hallituksen valtiovarainministerinäkin toiminut Lintilä muistuttaa, että Suomessa oli nähtävissä tiettyjä talouden taantuman tunnusmerkkejä jo ennen koronaa, eikä tarve rakenteellisiin uudistuksiin ole kadonnut minnekään. 5.2.2021 23 Lintilän mukaan esityksellä verkkoyhtiöiden voittomahdollisuuksia rajataan tuntuvasti. Investointisuunnitelmat on näytettävä Energiavirastolle, joka tarvittaessa käyttää punakynää ja karsii ylimitoitetut suunnitelmat. Tuottoprosentti putoaa ministerin mukaan Ruotsin tasolle noin 4,5:een. Keskustakonkari myöntää tietynlaisen hallitusväriin liittyvän kulttuurishokin, mutta näkee hallituspohjan ymmärtäneen kuitenkin melko hyvin yrityspuolen tarpeita. Esityksellä pyritään parantamaan hinnannostojen ennakoitavuutta ja pienentämään niiden haarukkaa. Näillä sektoreilla puolue on hänen mielestään myös pärjännyt kohtuullisen hyvin. – Ja tämä antaa mahdollisuuksia meille paljon, hän alleviivaa. – Ongelmahan on tietysti se, että monet ihmiset lähtevät siitä, että hintojen pitäisi tipahtaa, mutta sehän ei ole realiteetti, Lintilä muistuttaa
5.2.2021 24 Demokratian tila viettelys Kaaoksen ikuinen TEKSTI: SANTERI LAMPI
Vanhan koulukunnan keskustaoikeistolaiseksi konservatiiviksi tunnustautuva Applebaum kertoo vaihtavansa kadun puolta välttääkseen kiusallisia kohtaamisia entisten vieraidensa kanssa. Oli journalisteja Lontoosta ja Moskovasta, New Yorkista lennähtäneitä ystäviä sekä Varsovaan sijoitettuja nuoria diplomaatteja. 5.2.2021 25 Sh utt ers to ck historioitsija Anne Applebaumin pieneen kartanoon, puolalaiseen Chobielinin kylään, kokoontui kirjava vierasjoukko. ystävät pauloihinsa. Oli myös Puolan poliittista kermaa, jota Applebaumin mies, silloinen Puolan varaulkoministeri Radek Sikorski kestitsi. Oikeistopopulistit Puolassa ja Unkarissa horjuttavat oikeusvaltiota ja repivät ihmisiä erilleen kulttuurija identiteettikiistoja lietsomalla. Nyt tietokirjailija syyttää langennutta MILLENIUMIN AATTONA. Kansankiihottajat kaappasivat Anne Applebaumin älymystöä liitosta epädemokraattisten voimien kanssa. Etenkin itäisessä Keski-Euroopassa laillisuusperiaatteen, valtioelinten keskinäisen tasapainon ja moniäänisen median kaltaiset liberaalin demokratian kulmakivet tutisevat. NYT KAKSIKYMMENTÄ vuotta pirskeiden jälkeen optimismi on vaihtunut kovaan krapulaan. Olimme yhtä mieltä demokratiasta, tiestä vaurauteen, siitä miten asiat kehittyvät, Applebaum muistelee Demokratian iltahämärä -teoksessaan. – Sillä hetkellä, kun Puola oli länteen liittymisen kärjessä, tunsimme kaikki olevamme samaa joukkuetta
Osa liikkeistä on yltänyt jopa hallitusvastuuseen asti, kuten esimerkiksi nationalistinen Lega Nord Italiassa vuonna 2018. Silti juuri maineikas kynäilijä, joka tuntee vallan kamarit, voi tarjota virkistävän näkökulman liberaalin demokratian kriisiin – aiheeseen, jota on viime vuosina selitetty niin maahanmuutolla, keskiluokan kurjistumisella kuin vanhojen puolueiden epäonnistumisellakin. Vielä harvemmin päätyy vahingossa lasillisille vastaan pyöräilevän Boris Johnsonin kanssa. PULITZER-PALKITUN Applebaumin seurapiirielämä voi tuntua etäiseltä. He puolestaan, paitsi että kieltäytyisivät astumasta kotiini, häpeäisivät myöntää joskus käyneensä siellä.. Kummassakin tapauksessa voittajat räätälöivät viestinsä niin, että ne yllyttivät uskomaan hämyisiin salaliittoteorioihin ja ruokkivat epäluuloja kansainvälistä yhteistyötä kohtaan. Eihän mikään poliittinen voitto ole pysyvä. EU:n kyky puuttua jäsenvaltion demokraattisen kulttuurin rapautumiseen on heikko, Eurooppatutkija Timo Miettinen arvioi. JOKIN SYVÄLTÄ kumpuava voima myllää uusiksi niitä politiikan jakolinjoja, joihin länsimaisessa politiikassa on totuttu. Myös vanhat ja vakaat demokratiat ovat järkkyneet, kun brexit-leiri pääsi niskan päälle Britanniassa ja Donald Trump suisti Yhdysvaltain kerran niin ihaillun poliittisen järjestelmän kuilun partaalle. SINÄNSÄ ei pitäisi olla yllättävää, että nykymeno on haastettu. Vieraantumisen syyt ovat poliittisia eivätkä henkilökohtaisia. Unkarissa puolestaan Viktor Orbanin johtama Fidez on yksinkertaisen parlamenttienemmistönsä turvin keskittänyt itselleen valtaa, kurittanut vapaata mediaa ja antanut korruption rehottaa. Aika harvoin Matti tai Maija Meikäläinen tappaa aikaa kierrellen Lontoon Cityn liikekortteleita. Osa Applebaumin entisistä hengenheimolaisista tukee Laki ja oikeudenmukaisuus -puoluetta (PiS), jota EU-tuomioistuin on toistuvasti moittinut Puolan oikeusjärjestyksen nakertamisesta. Nyt Euroopan kaikista kolkista löytyy puolueita, jotka hautovat epäliberaaleja ohjelmiaan. Itse asiassa noin puolet tuolloisista juhlavieraista ei suostu puhumaan toiselle puolelle. Kylmän sodan jälkeisen kirkasotsaisuuden vallassa saattoi unohtua, että liberaalille demokratialle vaihtoehtoiset ajatukset pulpahtaisivat vääjäämättä pintaan ennemmin tai myöhemmin. Muutos saa Applebaumin miettimään, olivatko hänen ystävänsä olleet aina “kaappiautoritaareja”. 5.2.2021 26 – He puolestaan, paitsi että kieltäytyisivät astumasta kotiini, häpeäisivät myöntää joskus käyneensä siellä
Myyräntyötä tekeviä on Applebaumin mukaan niin narsististen journalistien, bloggarien, kirjailijoiden kuin taiteilijoidenkin keskuudessa. Koska EU sitoi saarivaltion kädet, Cummings halusi kerralla räjäyttää Britannian kansainvälisiä sitoumuksia taivaan tuuliin oikein kunnolla. SOSIAALISESSA mediassa voidaan ohittaa myös itse demokratia, joka perustuu pitkäjänteiseen harkintaan ja taustatutkimukseen, populismiin perehtynyt valtio-opin yliopistotutkija Emilia Palonen näkee. – Tosin Cummingsin ja Bannonin tapauksissa ei ehkä ole kyse perinteisestä intellektuellista asemasta, vaan ennemmin heidän kampanjointiälystään ja taidostaan kohdentaa sopivia viestejä eri ryhmille. Steve Bannon puolestaan veteli naruja Trumpin vaalikampanjan kulisseissa ja eteni aina kansallisen turvallisuusneuvoston jäseneksi saakka. – Uutisissa ei esimerkiksi koskaan kerrota, minkälaisen Euroopan perussuomalaiset haluaisi rakentaa. Palosesta on selvää, että myös perussuomalaisten kulisseissa on tärkeitä taustavaikuttajia, jotka eivät paistattele median valokeilassa puoluejohdon tapaan. Applebaum tarjoaa esimerkiksi Dominic Cummingsia, joka oli aivot brexit-kampanjan taustalla. Keitä sitten nämä opportunistit, jotka antautuvat enemmän tai vähemmän itsevaltaisten liikkeiden viettelykselle, tarkalleen ottaen ovat. Sittemmin oikeistostrategi on häärännyt Euroopassa erinäisten populistiliikkeiden neuvonantajana. Viktor Orbania, Dominic Cummingsia ja Steve Bannonia yhdistää kyky tunnistaa ja kanavoida kansan pettymyksiä, epäluuloja ja pelkoja.. Suomalaista keskustelua Palonen kritisoi siitä, ettei perussuomalaisten vaihtoehtoja läpivalaista kunnolla. – Somessa on helppo sanoa, etteivät vallanpitäjät osaa hoitaa asioita. Miettinen huomauttaa, että valtavat datamassat ja some tarjoavat kiihdytyskaistan ohi perinteisen median portinvartijoiden. Applebauminkin hahmottelemaan kuvaan sopivat niin “työmies” Matti Putkonen kuin puolueen pää-äänenkannattaja Perussuomalaisen ja sen verkkoversio Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkilakin. 5.2.2021 27 KATKERUUTTAAN peittelemättä Applebaum syyttää demokratian alennustilasta langennutta älymystöä, joka “haluaa heittää yli laidan, ohittaa ja romuttaa toimivat laitokset, tuhota olemassa olevan”. Jotta demagogit eivät jäisi yksin huutelemaan tuuleen, tarvitaan otollista maaperää eli vastaanottavaisia ihmisiä. AUTORITARISMIN houkutus on ikuista, julistaa Applebaum. Alexandros Michailidis / Shutterstock Ilyas Tayfun Salci / Shutterstock Joe Raedle / AFP / Lehtikuva Autoritarismin houkutus on ikuista. Populistit onnistuvat tuomaan esille uudenlaisen vastakkainasettelun – samaistumiskohdan, jolle on kysyntää. Helsingin yliopiston dosentti arvioi, että juuri median murros houkuttelee uusia, epäsovinnaisia hahmoja mukaan politiikkaan. Harvoin kuitenkaan tarjotaan tilalle mitään ratkaisuja. FILOSOFI ja Eurooppa-tutkija Timo Miettinen näkee, että karismaattiset johtajat ovat aina vetäneet puoleensa kyvykkäitä tukijoita
Se on ylipäätään epäluuloa vieraita ajatuksia kohtaan. Maailma seurasi epäuskon vallassa live-lähetyksiä, joissa vihainen väkijoukko rynni sarvipäisen Qanongurun johdolla kongressiin etelävaltioiden lipun liehuessa. James Kegley Toimittajana ja kirjailijana autoritarismia tutkinut Anne Applebaum on sekä Yhdysvaltain että Puolan kansalainen. OLIKO länsimaissa vuoden 1989 jälkeen vallinnut liberaali hetki sittenkin vain poikkeus. Korruptoitunut maanpetturi – sellaisen kuvan poliittiseen ohjaukseen otettu tv-kanava oli maalannut Adamowiczista. Taipumus ei ole sävyltään niinkään oikeistolaista tai vasemmistolaista. – Paholaiset heräävät ja kauheuksia tapahtuu vallanpitäjien hiljaisella hyväksynnällä, eläkeläinen Gerard Projs totesi uutistoimisto Reutersille, kun Gdanskin liberaali pormestari Pawe. Adamowiczin puukotettiin tammikuussa 2019. Kansallissosialismin nousua edelsi vuosisatojen keisarivalta. Eurooppa-tutkija Miettinen korostaa, että teoria taipumuksesta autoritaarisuuteen syntyi alun perin tarpeesta kuvata natsi-Saksan kehitystä. 5.2.2021 28 Teoreetikot ovat 1900-luvun alusta lähtien pohtineet, miksi osalla ihmisistä on taipumus suosia järjestystä ja kavahtaa monimutkaisuutta. Hitlerin ajan totalitarismi on ääriesimerkki, mutta vahvan johtajan kaipuuta koetaan Miettisen mukaan yleisemmin sellaisissa maissa, joissa demokraattinen kulttuuri on nuori. Varmasti Suomenkin poliittisessa kulttuurissa voi vielä jollakin tavalla tunnistaa Kekkosen ajan jäänteitä. Oliko länsimaissa vuoden 1989 jälkeen vallinnut liberaali hetki sittenkin vain poikkeus?. – Poliittiset järjestelmät tuottavat tietynlaista ihmistyyppiä. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeuksia sekä turvapaikanhakijoiden vastaanottamista puolustanut pormestari oli joutunut ennen kuolemaansa valtion television lokakampanjan kohteeksi. Rautaesirippu jäi jalkoihin, kun kansa purkautui kaduille vaatimaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Moni varmaan muistaa myös vuonna 2016 murhatun brittiparlamentaarikko Jo Coxin tapauksen. IHMISTEN radikalisoiminen on osoittautunut pelottavan helpoksi. Atlantin takana presidentti lietsoi kannattajansa kiihkon valtaan tunnetuin seurauksin. Vuonna 2004 joukko entisen itäblokin maita harppasi EU-aikaan. Brexitiä vastustanut Cox kuoli oikeistoradikalismin pauloihin ajautuneen Thomas Mairin ampumiin luoteihin. Silti vielä vuonna 2020 Puolan ja Unkarin johtajat yrittivät parhaansa mukaan estää oikeusvaltioperiaatteen sitomisen EU:n budjettiin
Yhdysvallat ei enää näytä 2020-luvulla samanlaiselta toivon majakalta kuin aikaisemmin. Artikkelin lähteenä on käytetty Anne Applebaumin teosta Demokratian iltahämärä, Autoritaarisuuden viettelevä kiusaus, suom. – Olemme aina tienneet, tai meidän olisi pitänyt tietää, että vaihtoehtoiset näkemykset kansakunnistamme yrittäisivät tempaista meidät mukaansa. Se vaatii kansalaisilta paljon enemmän kuin elämä yksintai harvainvallan alla. ILLUUSIO siitä, että liberaali demokratia olisi pääteasema, yhteiskuntajärjestelmien hiottu timantti, on särkynyt. 5.2.2021 29 On myrkkyä demokratialle, jos jopa kuusi kahdeksasta Trumpia äänestäneestä uskoo vaalien olleen vilpilliset, kuten The Economistin ja YouGovverkkoyhteisön kysely osoitti. parasta ennen -päivämäärä. Joe Bidenin presidenttiys tarjoaa demokratioille mahdollisuuden suoristaa rivejään, mutta liberaali hetki voi jäädä lyhyeksi. – Haastajat kuuluvat demokratiaan, mutta suuri kysymys kuuluu, mitä niiden ilmaantumisesta seuraa. Mutta sekin olisi huolestuttava signaali, jos uusia liikkeitä ei koskaan syntyisi. Mutta ehkä vielä tärkeämpää on sietää erilaisia mielipiteitä ja ainaista kiistelyn kakofoniaa. Vakiinnutetaanko jonkinlaisia epädemokraattisia toimintatapoja. Ei pidä ajatella, että liberaalilla demokratialla olisi Jari Laukkanen. Liberaalia demokratiaa pitää kuitenkin jatkuvasti kehittää – etenkin nyt, kun viestintäympäristö on muutoksessa. Palosen mukaan silloin ollaan vaarallisilla vesillä, kun istuva presidentti ei tunnusta vaalitappiotaan. – Ei pidä ajatella, että sillä olisi parasta ennen -päivämäärä. Autoritaarisesti johdetut maat, Kiina etunenässä, näkevät oikeusvaltion yliarvostettuna hurskasteluna – ja hidasteena kilpajuoksussa kohti vaurastumista. Palosesta on myös paikallaan kysyä, kertooko populistien menestys siitä, että demokratia on uhattuna vai siitä, että demokratia on vahva. Mutta ehkä yhdessä hapuillessamme läpi pimeyden huomamme, että yhdessä voimme antaa niille vastuksen. Antero Helasvuo (Siltala 2020). Tavallaan politiikan tarkoitus on haastaa vakiintunutta järjestelmää, populismin tutkija Emilia Palonen huomauttaa. Ihmisten kun pitäisi demokratiassa ainakin vähän seurata politiikkaa, osallistua keskusteluun ja muistaa äänestää. Vaikka ystävänsä menettänyt Applebaum maalaa synkkää kuvaa, ei hänkään vielä heitä kirvestä kaivoon. POPULISMIN tutkija Palonen ei silti sirottelisi vielä tuhkaa liberaalin demokratia ylle. EI OLE takeita, etteikö liberaali demokratia voisi lopulta jäädä vain alaviitteeksi ihmiskunnan historiassa
5.2.2021 30 Henkilö TEKSTI JA KUVAT: ANNE HIEVANEN TIENRAIVAAJIEN JÄLJISSÄ Kuntapolitiikka keskustan riveissä oli yksi elämäni korkeakouluista, sanoo Turun tuleva piispa Mari Leppänen.
Suomen kolmanneksi naispiispaksi. Melkoiseen nousuun on yltänyt Leppäsen urakehityskin . Tuleva piispa, filosofian ja teologian maisteri Mari Leppänen nousee tuomiokirkon portaita. En kokenut olevani poliittisesti aktiivinen, ja kuka ikinä äänestäisi minua, olinhan ihan uusi paikkakunnalla, Leppänen muistaa ajatelleensa. Ajattelen, että tämä on iso asia ja haluan kiittää kaikkia tienraivaajia, että minä voin tänään olla tässä. . KUN PERHE muutti Helsingistä Lietoon, Varsinais-Suomeen, suunnitelmat muuttuivat. Yksi tärkeä ja ehkä yllättäväkin porras löytyy tuolta matkalta: kunnallispolitiikka. . Aloittaessaan kunnallispolitiikassa Leppänen sai valtakunnan politiikassa toimineelta sukulaiselta neuvon: ystävysty eri puolueiden edustajien kanssa. Nykyään Turussa on kaksi piispaa. LAPSUUDENKOTI Helsingissä oli paikka, jossa Mari Leppänen sai ensikosketuksen politiikkaan. Seitsenlapsisen perheen keskimmäinen tyttö seurasi isän toimintaa läheltä, mutta ei tuntenut vetoa samalle uralle. Haluan kiittää kaikkia tienraivaajia, että minä voin tänään olla tässä.. Seurakuntavaalien projektipäällikkönä Leppänen teki yhteistyötä eri puolueiden kanssa, vieraili puoluetoimistoissa, tapasi puoluesihteereitä ja oli mukana useissa puoluekokouksissa. Se oli opettavaista aikaa, hän sanoo. . Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaanina, lestadiolaisen herätysliikkeen tutkijana ja tietokirjailijana. Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen, miten lämpimästi hänet otettiin mukaan omaan ryhmään. Arvostan suuresti sekä omaa kokemustani että kaikkia, jotka yhteistä vastuuta kantavat. Se oli hyvä neuvo. 5.2.2021 31 SUOMEN Turussa tihkuttaa vettä. KAIKELLA on aikansa. Perhetuttu, keskustakonkari Liisa Hyssälä otti yhteyttä ja alkoi houkutella Leppästä ehdokkaaksi. Leppäsen vastuulla ovat arkkihiippakunnan muut 42 seurakuntaa. Perheen isä, professori Juha Pentikäinen oli keskustapuolueen varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston jäsen. Matkaa pääovelle on vielä kymmenkunta jykevää askelmaa. . KOKEMUKSESTAAN kuntapolitiikassa Leppänen on yhä iloinen. Sittemmin Leppänen on kokenut kutsumuksensa toteutuvan enemmän toisaalla . Piispan virkaan Leppänen, 42, vihitään Turun tuomiokirkossa kynttilänpäivänä 7. Opit kuntapolitiikan vuosilta tuntuivat satavan suoraan laariin. Kysyjä teki parhaansa, mutta vastapuoli pisti hanttiin. Kuntavaalit olivat tulossa. Päätöksiä tehdään yhdessä, ja se edellyttää luottamusta ja yhteistä tahtoa. Toiminta keskustan kunnanvaltuutettuna Liedossa on ollut yksi elämäni korkeakouluista, Leppänen sanoo. Tärkeää oli nähdä päätösten vaikutukset ihmisten arkeen. Vuodet vierivät, ja Leppänen löysi tiensä kirkkohallitukseen seurakuntavaalien projektipäälliköksi. Vaikuttajien tuki ja kannustus saa Leppäsen edelleen iloiseksi. Kokeneemmat tukivat ja avasivat minulle ovia vastuullisille paikoille, vaikka olin nuori ja ennestään tuntematon. . Historia havisee. Ystävyyssuhteita kertyikin, mikä oli omiaan avartamaan uuden tulokkaan ajattelua ja maailmankuvaa. helmikuuta. PERHEEN kolmas lapsi syntyi vaalikauden aikana, ja se antoi pohjaa tuoda paikalliseen keskusteluun näkökulmaa lapsiperheen arjesta. Keskustalaisena ei tainnut aina olla yksinkertaista toimia päättäjänä Helsingissä, Leppänen muistelee. Oli hienoa nähdä, miten eri puolueet kantoivat vastuuta myös kirkon vaaleista. Tunsin jakaneeni jo riittävästi vaalimainoksia. Hyssälä piti kuitenkin päänsä, ja Leppänen pani lopulta nimen paperiin. Mieluummin hän halusi kantaa oman vastuunsa yhteisten asioiden hoidosta. . . Valtuutettuna oppi paljon kokouskäytännöistä, hyvästä hallinnosta, yhteisten asioiden hoidosta sekä talouden ja toiminnan välisestä yhteydestä. Arkkipiispa Tapio Luoma vastaa koko kirkon johtamisen lisäksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnista. Kuulija liki aistii, miten tuoreena muistijälki noista vuosista on yhä olemassa. Vuodet 2005?2012 hujahtivat Liedon kunnanvaltuuston jäsenenä ja kunnanhallituksessa sekä johtaessa puhetta perusturvalautakunnassa. Otsikoihin hän nousi myös ensimmäisenä vanhoillislestadiolaisena naisena, joka vihittiin papiksi. Hänen veljiään ovat Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Yhdysvalloissa tutkimusprofessorina työskentelevä entinen Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. . Erityisen poliittiseksi ihmiseksi Leppänen ei kokenut itseään. Leppäsestä tulee Suomen kolmas naispiispa ja samalla ensimmäinen nainen Turun arkkihiippakunnan piispojen joukossa 900 vuoteen. Niin vain nuori perheenäiti sai paikan valtuustossa ensi yrittämällä. Kuntapolitiikkaa hän pitää luontevana paikkana opetella kantamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidossa, olipa tähtäimessä vaikka kirkon virka.
Pohjois-Pohjanmaan kaakkoisnurkassa sijaitsevalla harvaan asutulla seudulla mennään jo vahvassa etukenossa. Vuosittainen liikevaihto on noin puolen miljoonan euroa luokkaa, ja vuoden 2019 tilinpäätös oli lähes 100 000 euron verran ylijäämäinen, Marttila ylpeilee. Nyt on mahdollisuus varmistaa, että vakaa ja nopea nettiyhteys löytyy joka kaupungista ja kylästä lähivuosina. SIIKAVERKON hallituksen puheenjohtaja Juhani Marttila on syystäkin tyytyväinen tuoreista tukipäätöksistä. Isoja kaupallisia operaattoreita eivät nämä harvaan asutut alueet samalla lailla kiinnosta, hän muistuttaa. – Siikaverkolla ei ole omaa palkattua henkilökuntaa. 5.2.2021 32 – HALLITUKSEN on estettävä Suomen digitaalinen kahtiajako. – Aiempina vuosina verkkoa on rakennettu jo noin 750 kilometriä ja investointeja tehty 7,5 miljoonan euron edestä. Osuuskunta sai marraskuussa Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskuksesta päätöksen noin 800 000 euron EU-tuesta valokuituverkon rakentamiseen Pyhännälle. Maaseudun nettiyhteyksien turvaamisessa ei tarvitse odotella pelkästään elpymispaketin hyväksymistä tai uusien ohjelmien käynnistymistä. Parhaillaan eletään osuuskunnan strategian mukaista liiketoiminnan hallitun laajentamisen kautta. Näin lausui valtiovarainministeri Matti Vanhanen keskustan tiedotteessa, joka koski EU:n elpymispaketin avulla rahoitettavaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Siikaverkko näyttää mallia digitaalisen kahtiajaon torjumisesta harvaan asutulla maaseudulla TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Ilmiöt Osuuskunta sen olla pittää Rist o Luo don pää Siikaverkon hallituksen puheenjohtaja Juhani Marttila, Pyhännän kunnanjohtaja Ismo Mäkeläinen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Leiviskä ovat tyytyväisiä osuuskuntapohjaisen valokuituhankkeen etenemiseen.. Osuuskunta on pystynyt toimimaan tehokkaasti muun muassa toimintojen ulkoistamisen ansiosta. Vuonna 2013 perustettu Siikaverkko Osuuskunta on rakentanut omaa valokuituverkkoaan jo vuosikausien ajan, ja lisää aluevaltauksia on lähiaikoina luvassa. Joulukuussa tuli puolestaan Kainuun ELY-keskuksen kautta tieto vastaavasta EU:n maaseuturahaston tuesta (reilut 1,3 miljoonaa euroa) verkon laajentamiseksi myös naapurimaakunnan suuntaan. – Noin tuhannen jäsenen osuuskunta on osoittautunut sopivaksi tavaksi rakentaa nettiyhteyksiä maaseudulle
mahdollistaminen Ihmisten ja alueiden välinen tasa-arvo KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAISET: TEKNISET: Nyt eletään eräänlaista maaseudun digitalisoinnin momentum-vaihetta.. – Langattomat yhteydet eivät pysty yksin ratkaisemaan tulevaisuuden tietoliikennetarpeita, vaan molempia tarvitaan. Meneillään olevien EU-hankkeiden ohella valtiovarainministeriön valmistelussa on paljon keskustelua herättänyt 2,3 miljardin euron elvytyspaketti. Jatkuvasti kasvavasta tarpeesta huolimatta Kivioja myöntää, että valokuituverkkojen rakentaminen ei ole aina niin yksinkertainen asia. Esimerkiksi vain 15 %:iin omakotitaloista on saatavana valokuitu. – Kunnan tehtävä on pitää elinvoimastaan huolta. Pyhännällä on myös runsaasti mökkejä ja vapaa-ajan asuntoja, joita Siikaverkko pystyy myös palvelemaan, kunnan edustajat iloitsevat. Pyhäntä on jo pitkään tunnettu sijaintiinsa ja kokoonsa nähden hämmästyttävän mittavana teollisuuskeskittymänä. – Valokuituinfraan satsattu euro maksaa itsensä yleensä takaisin. Ja siinä samalla Suomesta syntyy turvallinen etätyön ja monipaikkaisuuden mallimaa. Uudet langattomat tekniikat, kuten 5G tai 6G, edellyttävät kattavaa valokuituinfraa, hän muistuttaa. Siitä on alustavasti varattu 200–400 miljoonaa euroa kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamiseen. Uskomme, että paremmat valokuituyhteydet palvelevat nykyisiä yrityksiä ja mahdollistavat myös uusien työpaikkojen syntymisen, kunnanjohtaja Mäkeläinen visioi. 5.2.2021 33 Siikaverkko on hoitanut alueen kuntien suuntaan velvoitteensa sovitusti. Syytä onkin, sillä nyt eletään eräänlaista maaseudun digitalisoinnin momentum-vaihetta. Siikaverkon hallitusta johtava Juhani Marttila on itse hyvä esimerkki etätyön mahdollisuuksista. Syrjäseudulle vedettävän valokuidun markkinointia ei helpota myöskään yleinen mielikuva. • Tulevaisuuden langattomat tekniikat (5G, 6G, xG) edellyttävät kattavaa valokuituinfraa. Cinia tekee yhteistyötä monentyyppisten yhtymien ja asiakkaiden kanssa. – Pyhännän kunnan roolina on ollut lähinnä lainatakauksen myöntäminen. – Kun Lohjan keskustaan tehdään 5Gverkkoa, niin se on valtakunnan tason uutinen. • Valokuitu on paras, tehokkain ja pitkälle tulevaisuuteen kantava toteutustapa. TÖITÄ yhteyksien kehittämiseksi ja laajentamiseksi koko maahan on tehty hartiavoimin. Suomi ei ole Kiviojan mukaan lähelläkään EU:n kärkimaita valokuituverkon kattavuudessa reilun 26 prosentin peitollaan. SIIKAVERKKO vie valokuituhankkeitaan eteenpäin yhteistyössä valtakunnallisen Cinia Oy:n kanssa. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla kymmenen kunnan omistama verkkoyhtiö on ajautunut vaikeuksiin erilaisten intressiristiriitojen takia. – Kokemuksesta voi sanoa, että yli kolmen kunnan yhtymässä ilmenee helposti vaikeuksia, hän sanoo. Osuuskunnan hallinnollinen yhteyshenkilö Jukka-Pekka Kivioja vakuuttaa, että valokuitu on edelleen tärkeä pohja uusien verkkojen luomisessa. Tämä Siikaverkon hanke ei ainakaan toistaiseksi ole vielä sellainen ollut, hän vertailee. Toki kunta on myös ison osuuskunnan yksi osakas ja liittää omat vuokra-asuntonsa ja muutkin kiinteistönsä uuteen valokuituverkkoon, toteavat kunnanjohtaja Ismo Mäkeläinen ja valtuuston puheenjohtaja Matti Leiviskä. – Etätyön tekeminen on koronan myötä koko ajan lisääntynyt, eikä kasvulle näy loppua. Vanhasen mukaan Suomen kannattaa tavoitella mainetta, joka syntyy siitä, että täällä nopeat yhteydet tavoittavat kaikki ensimmäisenä maailmassa. VALOKUITUHANKKEEN VALTIT ALUEELLISET: • Lisäarvoa kaikille toimijoille: kuluttajat, yritykset, julkinen ja kolmas sektori • Maaseudun vetovoiman ja elinkeinojen tukeminen sekä työpaikkojen luominen • Yritysten kilpailukyvyn, kannattavuuden, tuottavuuden ja toiminnan laadun parantaminen • Palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla • Etätyön, -opiskelun, -hoivan, -asioinnin ym. • Kiinteä tietoliikenneverkko on välttämätön osa alueen infrastruktuuria. Valtiovarainministeri Vanhasen viime vuoden lopulla esittämään visio herättää uskoa myös harvaan asutulla maaseudulla. Meillä on valokuidun suhteen selkeä investointivaje. Työpaikkaomavaraisuus huitelee vuosi vuoden jälkeen 130 prosentin vaiheilla. – Itä-Suomen yliopistoon olen Kestilästä pitänyt luentoja, hän kertoo. NOPEAT ja ennen muuta luotettavat nettiyhteydet ovat pienelle ja syrjäiselle kunnalle melkoinen kilpailuvaltti
5.2.2021 34 AITOA ERÄNKÄYNTIÄ Janne Kummalalle metsästyksen perusta on luonnon ja riistan tuntemus. Latvalinnustamaan hän lähtee hiihtäen. Ilmiöt TEKSTI JA KUVAT: OLGA OINAS-PANUMA Metsäsukset ovat oiva apuri latvalinnustuksessa. Päällään Janne Kummalalla on itse ommeltu lumipuku.
VAIVANNÄKÖÄ saaliin saamiseksi arvostaa myös Kummala. Hän on huomannut, että osa juoksuttaa koiria tuntitolkulla hirven perässä, vaikka perinteisesti hirvenpyynnissä on käytetty koiraa, joka pysäyttää saaliin haukkuun. Latvalinnustus voitiin aloittaa uudelleen 40 vuoden jälkeen, koska metsäkanalintukannat ovat vahvistuneet riittävästi. Kun hiihtää hiljaisessa vaaramaisemassa ja tiirailee puiden latvoista lintuja, on Kummalan näkemykseen helppo yhtyä. 5.2.2021 35 AURINKO NOUSEE jylhän vaaramaiseman takaa. – Ihminen on metsästänyt aina. Hän metsästää pääasiassa kotikonnuillaan Sarakylässä, 60 kilometrin päässä Pudasjärven keskustasta. LUONNOSSA liikkumisella on tunnetusti terveysvaikutuksia. Hän tuomitsee jyrkästi moottoriajoneuvon käyttämisen metsästyksen apuna. Hän haluaisi, että kaikki metsästäminen lähtisi luonnon ja riistan tuntemisesta. – Jos esimerkiksi ammun ketun, se mahdollistaa monelle sen saaliseläimelle pitemmän elämän ja toisaalta muille ketuille enemmän ruokaa. – Sellainen on minusta metsästämisen irvikuvaa, Kummala tuhahtaa. Hänen mielestään moderneista laitteista, kuten GPS:stä, on metsästyksessä hyötyä, mutta liika on liikaa. Janne Kummala on metsästänyt pikkupojasta asti.. – Luonnossa ei koe minkäänlaista arvostelua. Pakonomainen saaliin saanti ei ole nykypäivänä elinehto. METSÄSTÄMISTÄÄN Kummala perustelee ruoan saannin lisäksi kannanhoidolla. Lisääntyvistä kannoista aiheutuisi myös liikenneja viljelyvahinkoja sekä kohtaamisia petojen kanssa. Ne myös Kummala allekirjoittaa. Yhteistä kaikessa metsästämisessä on, että hän käyttää kaiken saaliinsa mahdollisimman tarkasti. Kummala kunnioittaa luontoa ja metsästää vain tarpeeseen. Monelle nykymetsästäjälle latvalinnustus on siis uutta. Kummala uskoo, että sosiaalisen median luomat paineet metsästystuloksesta yhdistettynä vain kerran pari syksyssä metsälle pääsyyn luovat korkean riskin harkitsemattomille vaaratilanteille. – Jos tekniikkaa käyttää liikaa, osaaminen ja tietotaito heikkenee. Esimerkiksi hirvimetsällä osa laittaa koiran sijaintipannan kanssa metsään ja kiirehtii itse perässä autolla ampumaan hirven. – Pakonomainen saaliin saanti ei ole nykypäivänä elinehto, vaan ennemminkin epäonnistuminen luonnonkäyttäjältä, hän sivaltaa. Hän uskoo, että jos kaikki metsästäjät tutustuisivat riistaan myös ilman pyssyä, ampumatilanteistakin tulisi rauhallisia ja harkittuja ja liikoja riskinottoja voitaisiin välttää. Suomen riistakeskuksen Lapin päällikkö Sami Tossavainen kertoo, että edellisen kerran latvalinnustus oli sallittu vuonna 1981. – Kyllä se on omistajan saamattomuutta ja jalostuksen epäonnistumista, jos pitää koiraa tuntitolkulla laukottaa saman hirven perässä, Kummala toteaa. Myös tämän vuoden tammikuussa osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia sai pyytää urosmetsoa ja -teertä. Latvalinnustuksen nimi tulee siitä, että linnut ovat usein talvella puiden latvoissa. Tietämättömämpi voisi luulla, että ollaan Lapissa, mutta luonto onkin karua Koillismaalaista erämaata. METSÄKANALINNUN talvipyynti eli latvalinnustus oli sallittua ensimmäistä kertaa aikoihin tammikuussa 2020. Metsästyksen hän näkee samanlaisena tapana käyttää luontoa kuin marjastuksen ja kalastuksenkin. Pudasjärveläiselle Janne Kummalalle metsästäminen on elämäntapa, johon hän on kasvanut ja josta hän ei halua luopua. Hän metsästää kauden mukaan milloin hirveä, milloin metsäkanalintuja, ja on hän kaatanut majavankin. Kummalan mielestä kaikkien pitäisikin tutustua metsästykseen ihmisen kanssa, joka osaa kertoa metsästyksestä ja siihen kuuluvista arvoista. Tällä kertaa Kummala on ottanut uteliaan toimittajan mukaan latvalinnustamaan. – Voisi sanoa, että latvalinnustus on oikeaa eränkäyntiä, saaliin eteen pitää tehdä töitä, Tossavainen toteaa. Kummala on kulkenut isänsä kanssa metsällä jo ala-asteella ja suorittanut metsästyskortin 14-vuotiaana. Jos lopetamme metsästämisen, kaikki kannat nousevat ja sen seurauksena esimerkiksi taudit lisääntyvät ja petokanta kasvaa. Kanalintu pääsee pataan, majavasta on tulossa karvalakki. KUMMALALLE metsällä tärkeintä ei ole saada saalista, vaikka se mukavaa onkin, vaan pääasia on olla kestävästi luonnon kanssa. Yleensä saaliin perässä mennään suksilla, niin myös tällä kertaa. – Meillä on monipuolinen maasto ja paljon aluetta missä metsästää, hän kehaisee. – Joku sen eläimen tässä ravintoketjussa kuitenkin syö, oli se sitten ihminen tai suurempi peto, Kummala toteaa. Siellä on helppo olla melko pieni, hän toteaa. – Silloin näkee totuuden metsästyksestä. Sitä ennen metsoa oli saanut pyytää 1960-luvun puolivälissä
5.2.2021 36 Kirjat Ra ke nn usl iitt o 36 PIAN SOTIEN JÄLKEEN Suomi rakensi Neuvostoliittoon neljä vesivoimalaitosta. Kanssakäynti paikallisten kanssa oli virallisesti kiellettyä, mutta sääntöä kierrettiin esimerkiksi pienen tavaTAVALLISTA PYYDETTIIN, MUTTA PRIIMAA PUKKASI Neuvostoliiton rakennusurakoissa työskenteli tuhansia suomalaisia. Pian sen jälkeen tuli legendaarinen Kostamus ja monta muuta pienempää hanketta. Alkoholinkäyttö asuintiloissa oli periaatteessa kielletty, mutta kieltoa rikottiin siinä määrin, että eräänäkin keväänä Kostamuksen talojen pihoilta löytyi 4 000 tyhjää pulloa. Osalle työntekijöistä ja varsinkin heidän vanhemmilleen työkomennus luovutetulla alueella oli kova paikka. Eteläpään isä oli sotien aikana taistellut juuri Ensossa. Svetogorskin ja Kostamuksen rakentajat kuuluivat pääosin suuriin ikäluokkiin ja ovat nyt jo eläkeiässä. Valitettavan monen vapaa-aikaan kuului myös runsas alkoholinkäyttö. Lisäksi päivittäisestä rajanylityksestä maksettu niin sanottu rajanylitysraha oli mukava lisä tilipussiin. KEKKOSEN ja neuvostojohdon patsastelut harjannostajaisissa ja muissa juhlatilaisuuksissa on dokumentoitu tarkkaan, mutta nyt ääneen pääsevät itse raskaan työn raatajat. Betoniraudoittaja Heikki Eteläpää kertoo kirjassa, että häntä harmittivat rajan päivittäinen ylittäminen ja venäläisten ase kädessä suorittamat tarkastukset. Päivärahat työmailla saatiin yleensä ruplina, eikä niille löytynyt juuri muuta käyttökohdetta kuin vodka. Itärakentajat muistelevat kokemuksiaan ylpeinä ja haikeudella. Iltaisin suomalaiset harrastivat esimerkiksi hiihtoa, pilkkimistä ja venäjän kielen opiskelua. Siperia oli turhan kaukana, siispä Kekkonen valitsi Svetogorskin. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Sovetskin paperitehtaan uudistamistyömaalla juhlittiin peruskiven muurausta vuonna 1985.. Lisäksi Koulumies haastatteli kirjaansa varten yli kolmeakymmentä rajan takana työskennellyttä kirvesmiestä, hitsaajaa, raudoittajaa, insinööriä, siivoojaa ja tulkkia. SUOMALAISTEN itärakentaminen käynnistyi vuonna 1972 Svetogorskista eli entisestä Ensosta. Jotkut eivät palanneet kotimaahan edes viikonloppuisin, koska halusivat palkkansa verottomana. Työpäivät olivat pitkiä, jopa 15-tuntisia, mutta vapaaaikaakin jäi. Työn jälki oli erinomaista ja aikataulut pitivät, joten neuvostojohto halusi suomalaista teollisuusrakentamista lisää. Toimittaja Jyrki Koulumiehen syksyllä ilmestynyt kirja Itärakentajat kertoo, millaista työskentely oli Neuvostoliiton jättimäisillä työmailla. Kostamuksessa oli jopa selviämisasema humalaisille. Kysyi, etteikö muualla ole töitä. Heidän muistojaan talletettiin Rakennusliiton, Rakennusteollisuuden ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämässä kyselyssä. Vuonna 1967 pääministeri Aleksei Kosygin ehdotti presidentti Urho Kekkoselle joko sellutehtaan rakentamista Siperian Bratskiin tai paperitehtaan saneerausta Karjalan Svetogorskissa. – Isäukko ei oikein pitänyt, kun oli kaksi poikaa ja molemmat kävivät siellä rakentamassa. Monille uransa alussa olleille nuorukaisille työskentely rajan takana oli kuitenkin välttämättömyys, sillä kotimaassa työttömyys oli korkealla. KOSTAMUS ja sitä seuranneet työmaat sijaitsivat kauempana rajasta, joten suomalainen työväki asui viikot Neuvostoliiton puolella
ANNUKKA KAARELA Sampo Terho: Olev Roosin kyyneleet. Kirjoista tulee hänen intohimonsa, ja Olev haaveilee tiedemiehen urasta. Nimihenkilö Olev Roos on romaanin alkaessa 6-vuotias. Kun koulu alkaa, hän menestyy lukuaineissa. OLEV-POIKA on hiljainen, ruipelo ressukka, jota kylän muut lapset kiusaavat. Hän kuunteli progea ja soitti rumpuja, luki kaunokirjallisuutta ja kirjoitti itsekin pöytälaatikkoon. – Levytys lähti nousemaan suoraan maan pinnasta. Esikoisteos on silti historiallinen romaani, sillä Olev Roosin kyyneleet sijoittuu Neuvosto-Viroon. Pöytälaatikkoteksteistä jalostui esikoisromaani Olev Roosin kyyneleet, jonka WSOY julkaisi tammikuun lopussa. WSOY, 367 s. SUOMALAISTEN rakennusvienti itään oli osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä clearing-kauppaa. Neuvostovallan näkyvät rauniot ja paikallisten tarinat muistuttivat, miten historian suurtapahtumat mullistavat tavallisten ihmisten elämää. Neuvostoliittolaiset ihmettelivät suomalaisten kehittyneitä työkaluja, rakennusmateriaaleja ja tapaa tehdä työajalla koko ajan töitä. Niinpä peukalo keskellä kämmentä syntynyt Olev joutuu hanttihommiin paikalliseen kolhoosiin. Itärakentajien kertomuksista paistaa suuri ylpeys suomalaista työnlaatua ja työmoraalia kohtaan. Vastakkaiseen sukupuoleenkin tutustuttiin, ja muutama kirjaan haastateltu oli edelleen naimisissa venäläisen naisen kanssa. Haastatteluissa ministeri Terhosta paljastui monipuolinen kulttuurinkuluttaja. Tykit jylisevät hänen kotisaarellaan Saarenmaalla, kun Saksa ja Neuvostoliitto taistelevat Viron herruudesta. KULTTUURIVÄKI älähti keväällä 2017, kun Juha Sipilän hallitukseen nimitettiin perussuomalainen kulttuuriministeri. Sirle-äidin pahin pelko toteutuu, ja Viro joutuu taas kommunistien hallintaan. ”Tavallista pyydettiin, mutta priimaa pukkasi” piti todella paikkansa. Sirle-äiti vastustaa kiivaasti kommunismia eikä anna Olevin liittyä Komsomol-nuorisojärjestöön. Itärakentajat. Vanha järjestelmä oli vienyt Olevilta sen paljon, mitä hän joskus olisi voinut olla. Svetogorskissa uransa aloittanut insinööri Raimo Hovi muistelee kirjassa, kuinka "veli venäläinen" rakensi varaston ilman minkäänlaisia perustuksia. Jyrki Koulumiehen mukaan projektivientisopimusten yhteenlaskettu arvo liikkuu nykyrahassa 7–9 miljardin euron paikkeilla. Komennus rajan takana tiesi myös jännitystä, seikkailua ja mahdollisuuden kurkistaa rautaesiripun taakse, vaikka Neuvostoliitto valvoikin alueellaan työskennelleitä suomalaisia tiukasti. SAMPO TERHO on kertonut saaneensa idean romaaniin jo 15 vuotta sitten Saarenmaalla vieraillessaan. Työmailla Neuvostoliitossa. Henkilötyövuosia hän arvioi kertyneen yli 400 000. 5.2.2021 37 rakaupan merkeissä. Ex-kulttuuriministeriltä esikoisromaani Ra ke nn usl iitt o Harjannostajaiset Tallinnan satamatyömaalla.. Naapuri ei tarvinnut urakoiden kuittaamiseen länsivaluuttaa, vaan maksu hoitui öljyllä ja rautapelleteillä. Ministerivuosinaan Terho kertoi olevansa erityisesti fantasiaja scifikirjallisuuden ystävä. – Pitkin itärajaa rakentajien kysyntä tai työn tarjonta oli voimakasta aikana, jolloin oltiin juuri pääsemässä öljykriisin synnyttämästä talouslamasta ja massatyöttömyydestä. Viisivuotissuunnitelmaan ei ollut kuulunut varaston alle jäävän sähkölinjan siirto. Kerronta on sujuvaa ja päähenkilö herättää sympatiaa. Uusi järjestelmä vei häneltä sen vähän, mitä hän oli. TERHON kiireet loppuivat keväällä 2019, kun hän ei tullut valituksi eduskuntaan Sinisen tulevaisuuden riveistä. Mutta tämä ei haitannut. Jyrki Koulumies. Suomalaisten mieliin taas on jäänyt naapurien työkulttuuria vaivannut suunnittelun puute. Historiaa Tampereen yliopistossa opiskellut Terho kuvaa Neuvosto-Viron olosuhteita uskottavasti ja kytkee maan vaiheet elävästi ihmisten arkeen. Työ oli rankkaa, mutta se toi perheelle leivän pöytään ja pesämunan omaa taloa varten. Tehtävään valittu Sampo Terho kantoi salkkunsa kuitenkin tyylikkäästi, ja vaativimmatkin taidepiirit olivat häneen lopulta varsin tyytyväisiä. SKS, 247 s. Sähköpylväs johtoineen jätettiin seisomaan entisille sijoilleen, niin että se tuli varaston katon läpi. Koulumies korostaa rakennusprojektien aluetaloudellista merkitystä. Romaanissa seurataan Olevin ja Viron matkaa 2000-luvulle asti. KIRJAN itärakentajat muistelevat Neuvostoliiton-vuosiaan ylpeinä ja haikeudellakin. Lukemista hän jatkaa, ja hänestä kehittyy kirjaviisas kylähullu, joka siteeraa sujuvasti Einsteinia, mutta ei osaa jutella naapurien kanssa niitä näitä. Hartaasti toivottu itsenäisyys koittaa vuonna 1991, mutta Olevia se ei enää hyödytä. Se koituu pojan kohtaloksi, sillä porvarillisiksi epäiltyjen perheiden lapsilla ei ole asiaa oppikouluun. Hän on ensimmäistä kertaa vapaa mies, mutta vapaa mihin
Salkku keveni, sillä nyt hänen vastuulleen tulivat yritystoiminta ja tietoyhteiskunta. Hän tapasi niin Bill Gatesin, Al Goren kuin Googlen perustajatkin. Siinä pääministeri oli todennut, että ”kun talonpoikien ja työläisten yhteistyöstä puhutaan, se tuo mieleeni sirpin ja vasaran”. Hän kehuu paljon ja moittii vähän. Sitä syytettiin huonosta hallinnosta, petoksista ja nepotismista. ANNUKKA KAARELA Erkki Liikanen: Komissaari. LAUSE oli sekä Liikasen että Santerin mielestä mahdoton hyväksyä, joten koko komissio päätyi eroamaan. Liikanen uskoo teoriaan, jonka mukaan haamulause ilmestyi raporttiin ranskalaisten juonittelun seurauksena. Seuraavan päivän tiedotustilaisuudessa Liikanen piti laastari otsassaan päänsä ja sanoi, ettei aio vastaisuudessakaan antaa katteettomia lupauksia. Parlamentin äänestyksessä komissio sai luottamuslauseen, Liikanen joukossa. VUONNA 1998 komission ylle alkoi kerääntyä mustia pilviä. Yritysja tietoyhteiskuntakomissaarin tehtävät veivät Liikasta maailmalle. Tammikuussa 1997 Liikanen kysyi lounastapaamisen päätteeksi Lipposelta, kannattiko pääministerin käyttää niin kovaa kieltä pääoppositiopuolueesta. Vai olisikohan auttanut, vaikka olisimme puhuneet jo aikaisemmin, Liikanen huokaa. Liikanen toimi kuvauksensa mukaan sovittelevasti sekä Brysselissä että kotimaassa. – Taisin olla myöhässä. Kalvamaan on jäänyt myös hänen Assi-vaimoonsa liittynyt kohu. LIIKANEN oli yksi kolmesta komissaarista, jotka valittiin jatkamaan italialaisen Romano Prodin komissiossa. Siltala, 384 s. Ahkera maratoonari oli lähdössä aamulenkille suomalaisen juoksuporukkansa kanssa, kun hän kirmasi täyttä vauhtia päin asuintalonsa aulan lasiovea. LIIKANEN kantoi Jacques Santerin komissiossa painavaa salkkua, sillä hänen vastuulleen kuuluivat sekä budjetti että hallinto. Komissaarin EU-maraton Erkki Liikanen näki läheltä Suomen ensiaskeleet Euroopan unionissa. Schengen-sopimus tuli voimaan, Madridin huippukokouksessa päätettiin yhteiseen valuuttaan siirtymisestä ja seuraavalla laajentumiselle alettiin luoda pohjaa. 5.2.2021 38 Kirjat SUOMEN ensimmäinen EU-komissaari Erkki Liikanen paljastaa muistelmissaan, että hänen pestinsä Brysselissä alkoi kahdella kovalla kolauksella. Liikasen omalla tontilla budjettisääntöjä vahvistettiin ja taloushallinnon uudistukset käynnistettiin. Hän pyrki muun muassa hillitsemään Paavo Lipposen keskustaa kohtaan tuntemaa kiukkua. LIIKANEN jatkaa Komissaarissa tyylikästä linjaa, jonka hän aloitti syksyllä 2019 ilmestyneessä kirjassaan Olin joukon nuorin. Otimme ja otin itsekin vastuun myös aikaisempien komissioiden toimista, Liikanen muistelee järkytystään. Liikasen mukaan Pariisissa olisi pidetty nolona, jos vain Cresson olisi joutunut lähtemään. Kun Suomi isännöi puheenjohtajamaana unionin huippukokousta, Liikanen oli Suomessa, mutta ei paikalla. Liikasen väitettiin järjestäneen vaimolleen töitä EU:n tutkimusprojektista. Kaikkiin komitean kysymyksiin vastattiin. Komissaarit saivat ennakkoon luettavaksi komitean raportin, jossa ei tuotu esille suuria epäkohtia. Tilanteen epäoikeudenmukaisuus vaivaa Liikasta vieläkin. Syynä oli se, ettei hän ollut luvannut suoraa tukea parlamentille sen pyrkimyksissä budjettivallan laajentamiseksi. – Haukoin henkeäni. Ratkaisuksi keksittiin ujuttaa raporttiin lause, joka johtaisi koko komission eroon. Seurauksena oli paljon verta, seitsemän tikkiä ja päivä lepoa. Asiaa tutkimaan asetettu viisaiden komitea kuulusteli kaikkia komissaareja, Liikastakin. Eu ro op an ko m iss io Rudy Mathijs (vas.), Pascal Lamy ja Erkki Liikanen lähdössä Brysselin puolimaratonille toukokuussa 2003.. Alkuperäisessä raportissa eniten kritiikkiä sai osakseen ranskalaiskomissaari Edith Cresson. Selvitys todisti syytökset perättömiksi, mutta Assi Liikanen masentui kohusta ja muutti yksin takaisin Suomeen. Liikasen kaudella EU vapautti puhelinlinjat kilpailulle. Illalla Liikanen heräsi asunnollaan toimittajan soittoon. Julkisuuteen päätyneeseen versioon oli kuitenkin ilmestynyt yksi lause, joka oli puuttunut alkuperäisestä tekstistä. Lipponen vastasi, ettei Liikanen ollut ilmeisesti lukenut aamun Pohjalaista. Kotimaassa hän yritti hillitä Paavo Lipposen keskustakiukkua. Uutiset olivat kertoneet, että suomalainen oli yksi viidestä komissaarista, joita parlamentti ei hyväksy komissioon. Alkupäivien kolauksien jälkeen työt alkoivat sujua hyvin. Vaikutusvaltaisen The Economist -lehden arviossa suomalainen oli komissaarien priimus. Siinä todettiin, että ”on yhä vaikeampaa löytää ketään, jolla olisi edes vähimmässä määrin vastuuntuntoa”. Merkittäviä asioita olivat myös uusi kemikaalilainsäädäntö ja kemikaaliviraston saaminen Suomeen. Miten tämä on mahdollista
Varsova oli ensimmäisen maailmansodan aattona yksi Euroopan kiinnostavimmista kulttuurikaupungeista, joten ei ole ihme, että Mannerheim hylkäsi Pietarinkin saadakseen pysyä Varsovassa vielä hetken. Miehet suunnittelivat Suomen ja Puolan liittoakin Venäjää vastaan. Mannerheim ilmaisi usein, että Puolan vuodet olivat (1909?1914) hänen parhaimpia vuosiaan. Puolalaiset seurapiirit olivat ilmeisesti Mannerheimin elämän voimakkain persoonallinen elämys. 5.2.2021 39 Kirjat ON KIINTOISAA, että marsalkka Mannerheimista kirjoitetaan aina vaan uusia kirjoja, löydetään uusia näkökulmia. Molemmat kokivat rajun venäläissorron. Puolassa Mannerheim törmäsi kaikkialla vahvaan kansallistunteeseen ja irtaantui henkisesti vanhakantaisesta Venäjästä. Hänet oli hyväksytty Varsovan Metsästysklubiin, ”ajattelevien ihmisten klubiin”, ehdoitta. Puolalaiset ottivat hänet avosylin vastaan, ja hänellä oli maassa paljon ystäviä. Puolan vuodet -kirja välittää pienin yksityiskohdin kuvan aristokraatista ja sotilaasta, joka kätki tunteensa täydellisesti, piti ajatuksensa ominaan ja varoi jättämästä jälkeensä todistusaineistoa. Ihmiset liikkuivat ketterästi paikasta toiseen. Miten lienee nyt. Voisi uskoa, että Puolan aika avarsi hänen ajatusmaailmaansa ja että hän myös omaksui puolalaisilta jotakin merkityksellistä. Näissä piireissä hän saattoi olla oma itsensä, koska tiesi säilyttävänsä lojaliteettinsa. Miksi tämä kirja on kirjoitettu. Milloin hän menetti uskonsa Venäjään, jota hän palveli loistokkaasti. Isänmaallisuus voitti: Suomi ja Puola saivat itsenäisyytensä. VENÄJÄN armeijan upseerit olivat harvoin tervetulleita puolalaisiin koteihin. Mannerheim teki poikkeuksen. Yksi merkittävimmistä oli ruhtinatar Maria Lubomirska. Toisen maailmansodan vaikeina vuosina hän auttoi parhaansa mukaan puolalaisia ystäviään selviytymään keskitysleirien kauhuista. Ylikansallinen imperiumi ei ollut muodikas aristokratian ja älymystön keskuudessa. Niinpä Mannerheimia kiitetään vieläkin monien sukujen piirissä. ARISTOKRATIAN keskuudessa eli voimakkaana ajatus itsenäisestä Puolasta. Nyt Anna ja Jukka Soisalon-Soininen ovat koonneet talteen tärkeimmät asiat Mannerheimin Puolan vuosista. Suomen ja Puolan kohtaloissa on samaa. Kirja muistuttaa lukijaansa siitäkin, miten kansainvälinen Eurooppa oli 1900-luvun alussa. Varsova oli hänen elämänsä kohokohta, ja hän oli kovin mieltynyt kaupunkiin. Readme, 256 s. Myöhemmin Mannerheim jatkoi keskusteluja aina Puolan suurmiehen Jòzef Pilsudskin kanssa. Mikä oli hänen unelmansa, oliko se jo varhain itsenäinen Suomi. Jälleen kerran voi todeta, että Mannerheim säilyttää pysyvästi arvoituksellisuutensa. Jos Puola vapautuu Venäjästä, miksei Suomikin. TYTTI ISOHOOKANA-ASUNMAA Anna ja Jukka Soisalon-Soininen: Mannerheim . Puolan vuodet. Mannerheim . Miksi kirja kannattaa lukea. Mannerheimin maailmankuvan kehitys on yleensä jäänyt varjoon. MANNERHEIMIN PARHAAT VUODET Ku va : M an ne rh ei m -m us eo. Mannerheim oli puolalaisille ensisijaisesti suomalainen aatelismies. KIRJASSA tulee hyvin esille kuitenkin se, miten Mannerheim arvosti puolalaisia
Voisi sanoa, että hänen kauttaan on puhunut koko itsenäisen Suomen kulttuurin sydän. OMASSA MAAILMASSANI törmäsin ensimmäisen kerran Nummisen maailmaan 1960-luvun alussa, kun hän oli aktiivisesti hoitamassa Helsingissä laajaa kansalaisrintamaa Urho Kekkosen uudelleenvalinnan taakse noottivaaleissa 1962. 5.2.2021 40 OPETUSMINISTERIÖN pitkäaikaisella (1973?94) kansliapäälliköllä, ministeri Jaakko Nummisella on takanaan vuosia jo reippaasti yli 90, mutta hän on edelleen syvä vaikuttaja yhteiskunnassamme. Tuhat sivua Suomen sydäntä Ja ri La uk ka ne n Jaakko Nummisen vaikutus suomalaiseen kouluja kulttuurielämään on ollut harvinaisen suuri.. Sittemmin hänen nimensä alkoi esiintyä Valtakunnan suunnittelutoimiston yhteydessä. Sinne hän kutsuu myös ystäviään, työtovereitaan ja maahan saapuvia viKirjat Jaakko Numminen vaalii suomalaisia kulttuuriperinteitä ja kirjaa ne myös tuleville sukupolville. Kun hän sitten jäi aikanaan eläkkeelle, oli häntä saattamassa yhdeksän entistä opetusministeriä. Nummisen virkaura on ainutlaatuinen, mutta vähintään yhtä tärkeää on ollut kaikki se työ, jonka hän tehnyt varsinaisen viranhoidon ohella luottamustehtävissä. Vuosikymmeniä hän on ollut kärjessä siinä työssä, jolla Suomi on nostanut koulutusjärjestelmämme maailman esimerkkitasolle. Opetusministeriöön Numminen tuli aluksi korkeakulutoimiston päälliköksi 1966. Uusia tutkimuksia ja artikkeleita Nummiselta ilmestyy jatkuvasti. Se oli varmaan hyvää valmennusta myös tulevaan kansliapäällikköaikaan. NUMMINEN on siirrättänyt äitinsä vanhan talonpoikassuvun päärakennukset Lapualta Sipooseen, jossa hän viettää pitkiä aikoja sekä entisten että uusien töittensä parissa. Viime vuosikymmenellä hän sai valmiiksi vuosikymmeniä sitten aloitetun monituhatsivuisen nuorisoseuraliikkeen historian. Viime vuonna ennen joulua ilmestyi lopullisesti kaksiosainen, tuhatsivuinen Sivistys-Suomen synty, jossa käydään läpi kansliapäällikköajan koulutusja kulttuuripolitiikka, kouluja yliopistolaitoksemme kehitys sekä maan kulttuurielämä kirkkoa ja kansainvälisiä suhteitakaan unohtamatta. Eläkeaikaa hän on viettänyt pitkälti kolmatta kymmentä vuotta työteliäänä ”Suomen pääarkiston” pitäjänä. Siihen saakka hän oli toiminut lähinnä akateemisessa maailmassa, Pohjalaisessa osakunnassa, Suomalaisuuden liitossa ja Historiallisen aikakauskirjan toimitussihteerinä. Vuonna 1970 hän oli yllätysnimenä pari kuukautta opetusministerinä Teuvo Auran johtamassa kahden kuukauden mittaisessa virkamieshallituksessa
Nummisen teos antaa selvän kuvan, että tälle tavoitteelle on perustelunsa. KATSELLESSAAN Suomen tulevaisuutta eteenpäin Numminen ottaa lähtökohdaksi kristillisen perintömme: ”Itse Suomen kansa valmistautuu siirtymään kolmannelle kristilliselle vuosituhannelle henkisesti hyvin varustautuneena ja näennäisistä erimielisyyksistä huolimatta kansallistietoisena ja omalaatuisuuttaan kunnioittaen.” Numminen on ollut johtava virkamies kehitettäessä koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että vanhempien varallisuus ei ratkaise pääsyä kouluja opiskelujärjestelmän eri portaille. Hän oli keskeinen tekijä myös luotaessa yliopistoja muuallekin kuin Helsinkiin ja Turkuun. Se osoittaa tasapuolista suhtautumista, lämmintä henkilötuntemusta ja heidän työnsä arvostamista. Sanat ja muistelukset olivat tarkkoja ja huolellisesti artikuloituja, kuten Nummisella on tapana. Tämä on varmasti sellaista luettavaa, joka olisi opiksi muillekin virkamiehille ja kanssaihmisille. Missään Euroopan maassa ei liene suhteellisesti niin suurta pienten koulujen osuutta kuin Suomessa.” NUMMINEN luonnehtii Sivistys-Suomen synty -teoksissaan kaikkia aikansa ministereitä, johtavia virkamiehiä ja monia sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät yleensä paistattele lehtien sivuilla. Se on tuonut hänelle myös kunniatohtorin arvoja eri yliopistoilta, jotka ovat muistaneet kätilöään. Johannes Virolaisella oli tapana sanoa, että opetusministerin paikkaa kannattaa puolueen aina tavoitella hallitusneuvotteluissa. 5.2.2021 41 rallisiakin vieraita. SEPPO SARLUND Jaakko Numminen: Sivistys-Suomen synty 1 ja 2. Ennen kaikkea miljoonat suomalaiset nuoret ovat saaneet sellaisen koulutuksen, että voivat menestyä niin kotimaassa kuin myös kansojen kilpajuoksussa nykyaikaisessa maailmassa, jos tahtoa on. NUMMINEN oli se henkilö, jolta kuulin Urho Kekkosen kuolemasta elokuun viimeisenä lauantaina 1986. Elävän elämän sivistys-Suomessa olisi pidettävä huolta siitä, että kansalaisten yhteinen todellisuus säilyisi ja kehittyisi myönteiseen suuntaan jatkossakin. Ajelin aamuvarhaisella kalaan verkoille Kirkkonummelle, aukaisin radion Länsiväylällä. Kekkosen linjaa, jossa myös suomalaisugrilaisen yhteistyön tekijät ja oma suomen kieli saavat erityisen painon, kuten myös ruotsi toisena kotimaisena kielenä ja pohjoismaisena yhteistyön siteenä. ON NUMMISELLA edelleen myös harmin paikkoja suomalaisessa koulujärjestelmässä: ”Maan kasvatustieteilijöistä ei ole ollut erityistä apua saatavissa pienten koulujen puolustamiseen.” Hän mainitsee kuitenkin Jyväskylän yliopiston professorin Eira Korpisen, joka on väsymättömästi vuosikymmeniä kirjoittanut lehdistössä pienten koulujen puolesta. Yleisradio oli pyytänyt Nummiselta haastattelua Kekkosesta, ja kuulin hänen haastattelusta aikaisemmin yöllä tapahtuneesta. Hän on ollut vaikuttamassa alan määrärahoihin pitkään niin Veikkauksen kuin Raha-automaattoyhdistyksenkin johtoelimissä. Hänelle on tärkeintä, että tulosta tulee ja sivistys-Suomea viedään eteenpäin. NUMMISEN vaikutus suomalaiseen valtiolliseen elämään, kouluja kulttuurimaailmaan on ollut harvinaisen laaja. Lukijan kannalta varmasti kiinnostavinta ovat kuvaukset eri ministereistä ja heidän suhteistaan toisiinsa, mutta Numminen jättää pisteiden antamisen historialle. Näin vuoden 1809 juhlavuoden yhteydessä painotettiin myös Suomen syntymistä. Tässäkin hän on vaalinut Paasikiven. Perinnerakennuksineen, pihapiireineen ja puutarhoineen Miljanmäki on erinomainen ajatusten ja luomisen kehto ministerin jatkuvalle luomisvoimalle ja sen hyödyntämiselle. Opetusministeriön kansliapäällikkö muistelee. Nykyinen sosiaalinen media ja sen kansainväliset kytkennät luovat vaarallisia vastakohtaisuuksia, jotka murentavat kansansivistyksen pohjaa myös Suomessa. Urheilupolitiikkaankin hän on vaikuttanut, kuuluvathan urheiluasiat hyvin keskeisesti hänen ministeriönsä piiriin. Turhaan ei kansliapäällikkö ollut aktiivinen myös vietettäessä Mikael Agricolan juhlavuosia. Miijanmäen kutsut ovat Nummisen perheen merkkijuhlia, todellisia kulttuuritapahtumia myös kutsutuille. Talon arkistosta ja valtavasta kirjastosta löytyy pohja ja tiedot innoituksen toteutukselle. Numminen on vuosien mittaan ollut korostamassa suurten suomalaisten merkitystä isänmaamme kohtaloissa ja pyrkinyt tuomaan oman linjamme kaikkien suomalaisten juhlaan ja arkeen. Ennen kaikkea Numminen koetaan kuitenkin suomalaisen yleisen kulttuurihengen kohottajana ja -laitosten kehittäjänä, sen sitojana kansojen väliseen kanssakäymiseen, kaikkiin ilmansuuntiin. Toivottavasti hän jaksaa edelleen jatkaa sen ajamista. Sen sijaan Nummisen usein toistama esitys, että Suomeen pitäisi saada Suomen valtiollisen historian museo, ei ole vieläkään toteutunut. Silloin korostui saavutetun autonomian merkitys ja Ruotsin vallan aikana jo kehittyneen hallintokoneiston ja valtiollisten laitosten synty. Edita, 1 071 s. Kun Numminen jäi eläkkeelle, oli häntä saattamassa yhdeksän entistä opetusministeriä.. Suomen kieli pääsi vähitellen kansankielen asemasta myös hallinnon kieleksi. Numminen oli myös se, joka ryhtyi toimimaan pontevasti Tamminiemen presidentin asunnon muuttamiseksi UKK-museoksi. ”Silti kaiken tämän kielteisen kehityksen jälkeen voidaan kuitenkin ylpeydellä todeta, että Suomessa on kuitenkin poikkeuksellisen tiheä kouluverkosto
5.2.2021 42 Ilmiöt KULISSIT ROMAHTIVAT RYTISTEN, KUN LAHDEN DOPINGSKANDAALIN LAAJUUS PALJASTUI VUONNA 2001. SIITÄ PITÄISI PUHUA ENEMMÄN, SANOO PROFESSORI. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ VUOTTA SITTEN Ju ssi N uk ari / Le hti ku va. TAPAUS JÄRKYTTI KOKO URHEILUMAAILMAA. SUOMI SAATTOI KUITENKIN OLLA VAIN PIKKUTEKIJÄ HIIHDON ISOIHIN MAIHIN VERRATTUNA
Vielä tuolloin ei paljastunut mitään tietoja surullisen kuuluisasta saunasopimuksesta ja miljoonan markan summasta. On kuitenkin yksi asia, josta hänen mielestään pitäisi puhua enemmän: dopingin ja ammattimaisen urheilun välisestä suhteesta sekä urheilun asemasta osana menestyksen tuotantokoneistoja. Urheilujournalismissa alettiin nostaa enemmän esiin huippu-urheilun negatiivisiakin puolia. On kuitenkin selvää, että sielläkin on tehty menestyksen eteen vuosien aikana kaikki mahdollinen myös lääketieteen saralla. Se vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, tunteisiin ja puheenaiheisiin. Huomionarvoista Lahden tapauksessa on myös se, että Lahden dopingskandaali ei ollut enää pelkkä urheilu-uutinen. Miesten viestijoukkue villiintyi hiihtämään kultaa, naisten viestijoukkue hopeaa, Virpi Kuitunen yllätti kaikki takaa-ajon kultamitalillaan. Säännöllisin väliajoin aiheesta tihkuu tietoja, jotka jaksavat kiinnostaa ihmisiä, vaikka mitään uutta ei varsinaisesti paljastuisikaan. Kisojen loppupuolella alkoi taas rytistä. Skandaalien kohdalla ihmiset vaativat tietää totuuden. – Tilanne oli monille urheilun sisäpiirin käytäntöjä tuntemattomille valtava järkytys. Isometsä korosti, että kukaan hiihtoliitossa ei ollut auttanut häntä kiellettyjen aineiden käytössä. Sponsorit vetivät tukensa hiihtoliitolta, kulttuuriministeri Suvi Lindén (kok.) vaati lajin edustajia tilille. – Norjassa hiihto on niin pyhä asia kansallisesti, että sen pimeän puolen paljastaminen on vaikeaa. – Lahdessa silmille rävähti dopingin käytön kollektiivisuus, joka oli muotoutunut osaksi huipputuloksiin pääsemistä, Itkonen summaa. Jokainen näki, kuinka epämiellyttävää Petäjällä ja muilla hiihtoliiton edustajilla oli istua kaiken sen keskellä. Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali oli juuri paljastunut kaikessa karmeudessaan. Se nousi uutislähetysten, keskusteluohjelmien ja sanomalehtien etusivujen ykkösaiheeksi. Itkosen mukaan se liittyy laajempaan mediamaailman murrokseen, jossa tarinat ja kokemukset ovat nousseet keskiöön. Petäjä helmikuun viimeisenä päivänä vuonna 2001. Niin tarkasti asia on perattu vuosien aikana läpi. Olihan Suomessakin ehditty tottua juoksija Martti Vainion kaltaisiin käryihin. Media niin kotimaassa kuin ulkomaillakin käänsi jättimäisen luuppinsa kohti suomalaista hiihtoa. Venäjällä käryjä on tullut useampia jo 1990-luvulla, mutta varsinaisesti maan laaja dopingohjelma on ravistellut urheilumaailmaa vasta vuoden 2014 jälkeen. SANKAREISTA TULI YHDESSÄ HETKESSÄ TÄYSIÄ KONNIA. Ikävä käry unohtui kuitenkin nopeasti, sillä kisat jatkuivat. Sitä vain korosti se, että oli kotikisat ja niistä oli haluttu menestystä, hän sanoo. Puhuja oli hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Tuosta “katastrofaalimaisen suuren häpeän” hetkestä tulee nyt kuluneeksi 20 vuotta. SKANDAALI oli valmis. 5.2.2021 43 Nuo sanat suomalainen urheilukansa muistaa ikuisesti. Isometsä ehti huudattaa täpötäyttä Salpausselän yleisöä takaa-ajon hopeallaan, mutta jo seuraavana päivänä hän istui kertomassa toimittajalaumalle hemohesin käytöstään. Lahden skandaalikisojen aikainen hiihdon päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö on useaan otteeseen korostanut suomalaisten olleen 1990ja 2000-luvuilla pikkutekijöitä lajin isojen maiden kuten Norjan, Italian ja Venäjän rinnalla. Itkosen mukaan isojen maiden isot järjestelmät kykenevät suojelemaan tarkasti salaisuuksiaan. Ensin paljastui viestijoukkueessa hiihtäneen Janne Immosen käry, sitten Ala-Tikkurilan Shelliltä löytyi kuuluisa lääkärilaukku. – Lahden dopingskandaali tarjoaa hyvin paljon draamaa, josta voi kertoa aina uusia ja uusia kertomuksia. Itkosen mukaan se kertoo siitä, kuinka merkittävä asia urheilu on. “PYYDÄMME ANTEEKSI AIHEUTTAMAAMME KATASTROFAALIMAISEN SUURTA HÄPEÄÄ.” Poliisi / Lehtikuva Ala-Tikkurilan Shelliltä löytyi Suomen hiihtomaajoukkueen lääkärilaukku, joka sisälsi doping-aineita.. Isoista maista esimerkiksi norjalaiset ja italialaiset eivät kuitenkaan koskaan jääneet kiinni. Viestimitalit menetettiin, mutta Kuitunen sai pitää henkilökohtaisen kultamitalinsa. Ja nousee tarvittaessa edelleen, jos jotain uutta tietoa ilmenee. ITKONEN ei kuitenkaan usko, että vuoden 2001 tapahtumista löytyy enää kovin merkittäviä uusia tietoja. Moni yllättyi, kuinka systemaattista, yhteisöllistä ja organisoitua dopingin käyttö oli ollut, Itkonen sanoo. – Tämä on minun oma henkilökohtainen juttuni, hän muotoili. Tarinaa kannattelevat oletukset siitä, että vielä löytyy jotain salattavaa, joka selittäisi lisää asiaa. JOTAKIN Lahden tapahtumien järkytyksestä kertoo se, että aihe on pysynyt pari vuosikymmentä suomalaisen urheilukansan huulilla. Kisojen jo päätyttyä uutisiin pamahti tieto neljän suomalaishiihtäjän Mika Myllylän, Harri Kirvesniemen, Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon positiivisista dopingnäytteistä. Isku oli silloin kova suomalaiselle urheilulle ja sitä seuraavalle suurelle yleisölle, sanoo liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. – Sankareista tuli yhdessä hetkessä täysiä konnia. KAIKKI ALKOI Jari Isometsän kärystä kisojen alkupäivinä. Isometsä oli käytännössä maksettu valehtelemaan muiden puolesta. Suurta dopingtarinaa hallitsi kuitenkin käsitys yksinäisistä susista, jotka olivat saaneet apua yksittäisiltä talonmiehiltä tai muilta kummallisilta tahoilta. Lisävalaistusta kaipaisi myös dopingin ja varsinkin EPO:n yleisyys koko 1990-luvulla. Hänen mukaansa osa ihmisistä tiesi jo tuolloin kohtuullisen hyvin, ettei urheilu suinkaan ole puhdasta. Ja uudet sukupolvethan tekevät tapahtumista aina uusia tulkintoja. Salamavalot räiskyivät, toimittajat tivasivat kysymyksiään. Isometsä menetti hopeansa, mutta MM-kisojen kotiyleisölle tarjottiin mitalisadetta muutenkin
Nopea edistyminen johtuu Alafosslopi-langasta, joka on paksua, karheaa ja helposti käsiteltävää. Aloitin neulomisen jouluaattona, ja parin tunnin päivittäisen kutomisen jälkeen valmista alkaa olla loppiaisena. Hän ei tarkoita käyttämistä vaan säilyttämistä – paita kun ei ihan pieneen kasaan pakkaudu, vaan vaatii lähes kokonaisen hyllyn jo entuudestaan täydessä vaatekaapissa. Mies kysyy, missä aion neuletta pitää. Védis Jónsdóttirin Islantilaisia neuleita -kirjasta valitsemani malli Gefjun, ketju, on helppo neuloa. Ei ihme, että suomalaiset ovat hullaantuneet paitoihin niin, että islantilaisilla lankatehtailla on ollut vaikeuksia toimittaa tänne tarpeeksi kudottavaa. Näin paidat kuluivat hitaammin puhki esimerkiksi kyynärpäistä. Kun langanpäät on päätelty, puuttuu enää viimeistely. Myös puikot ovat tukevat, halkaisijaltaan peräti seitsemän millimetriä. 5.2.2021 44 Käsityöt Ihana islantilainen – PEIKKOPAITA! lapsi huudahtaa, kun sovittelen vielä keskeneräistä islantilaisneuletta ensimmäistä kertaa päälleni. Kirjoneulekuviot ovat yksinkertaisia ja neulotaan enimmäkseen vain kahdella värillä kerrallaan. Siksi päätän neuloa selkäpuolelle ennen kaula-aukon resoria muutaman ylimääräisen kerroksen. NEULON paidasta muutaman sentin pidemmän kuin ohjeessa. Kaula-aukko tuntuu valuvan niskasta alaspäin ja kiristävän kaulasta. 3-vuotiaan havainnossa on perää. Ohjeet tähän löytyvät helposti Youtubesta. Paita on edistynyt hämmästyttävän nopeasti. Alun perin islantilaiset neuloivat villapaitansa etuja takakappaleiltaan samanlaisiksi, jotta niitä voisi pitää molemmin päin. Neuleryhmässä on eriSuomalaiset villinnyt islantilaisneule on maineensa veroinen ulkoiluvaate TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Mikko Eronen. Arvelen, että helpon mallin, paksun langan ja tukevien puikkojen ansiosta paidan tekeminen sujuisi suhteellisen kivuttomasti myös aloittelijalta. Lisäksi otan käyttöön yhden Facebookin mainiosta Islantilaisneuleet-ryhmästä lukemani kikan. MUTTA onhan se aivan ihana. Silmukat eivät luistele pois puikoilta eikä neulos lähde helposti purkautumaan. Paita on tosiaan kovin pörheä ja harmaa. Ainakin neulojien Facebook-ryhmät ovat onnistumistarinoita pullollaan. Se tuoksuukin hieman peikkomaiselta, vienosti lampaalta. Sovitusvaiheessa paidan yläosa vaikuttaa kuitenkin hivenen epämukavalta. S-kokoisessa neuleessa on leveimmällä kohdallaankin vain 180 silmukkaa kerroksella, mikä on villapaidaksi todella vähän. Ja sen tekeminenkin on ollut ihanaa
ENSIMMÄINEN mutta ei viimeinen, neuleryhmissä on tapana todeta. Kävin Islannissa muutama vuosi sitten, mutta silloin en ollut vielä tarpeeksi valveutunut, jotta olisin tehnyt havaintoja paitojen käytöstä. Alle puen pitkähihaisen kerrastopaidan ja fleecen. Käytän Alafosslopin värejä harmaa, omenanvihreä ja vaalea tuhkanharmaa. Uskon, ettei minunkaan islantilaisneuleeni jää ainokaiseksi. 1. Lapsi nostaa äläkän, kun äiti lähtee ulos ilman takkia. Paita eristää lämpöä hyvin; villa ikään kuin pörhistyy entisestään pakkasessa. 5.. Sadun mukaan islantilaislampaan villa toimii nerokkaasti myös kostealla kelillä. Hän sai sen lahjaksi anopiltaan ensimmäisenä Islannin-joulunaan. Onnistunut yritys ja ylpeys omista taidoista lämmittävät myös sisäisesti. Hän vahvistaa, että Islannissa lopapeysaa käytetään ulkovaatteena talvellakin. Konservatiivisia nuo kolmivuotiaat! Totean nopeasti, että islantilaisneule on maineensa veroinen ulkoiluvaate. Villa on päältä öljyinen, minkä ansiosta vesi valuu paidasta pois eikä imeydy neulokseen tehden siitä painavaa. Neuleen pinta pörhistyy entisestään pakkasessa. Islantilaislampaan villa toimii nerokkaasti sekä pakkasessa että sateella. Islantilaiset kuuluvat pitävän paitojaan ulkona jopa talvella, mutta Oulussa paukkuva viidentoista asteen pakkanen höystettynä hyytävällä viimalla pistää epäröimään. Kylvetän paitaa puolisen tuntia haaleassa vedessä, johon on lisätty hieman villanhoitoainetta, ja linkoan sen kevyesti pesukoneessa. SADUN vinkkien rohkaisemana ulkoilutan neulettani ensimmäistä kertaa maltillisessa viiden asteen pakkasessa. – Vaelluksilla ja ulkoilulajeissa lopapeysan voittanutta en ole löytänyt lämmöneristyksessä, Rämö kertoo. Olo on kevyt ja liikkuminen helppoa, kun neulos joustaa joka suuntaan. 3. 5.2.2021 45 Björgvin Hilmarsson laisiin loppukäsittelyihinkin vinkkejä pilvin pimein. Ensimmäisen päivän jälkeen neule on edennyt jo pitkälle. Käsittelyn jälkeen paita on pehmeä eikä tunnu enää yhtä kutittavalta. Nykyisin ne ovat muodissa myös kaupunkipukeutumisessa ja käyttövaatteina. Meistä ei taida tulla peikkoperhettä. 2. Paita jaettuna kahdelle pyöröpuikolle sovitusta varten. Talvisin hiihtolenkeillä vaikka olisi 30 asteen pakkanen, niin aluspaita-lopapeysa-kevyttoppatakkiyhdistelmä pitää lämpimänä. Kosteana paitaa voi myös venytellä tarvittaessa hieman suuremmaksi. Rämön mukaan Islannin maaseudulla villapaitoja käytettiin ja käytetään edelleen työvaatteina. Satu Rämön musta neuletakki on lähes 15 vuotta vanha. MITEN tätä ihanuutta nyt sitten käytetään. Sitä paitsi oli heinäkuu, vaikkei sitä säiden puolesta olisi uskonutkaan. Sen alle vain puetaan tarpeen mukaan kerroksia. Langanohjain auttaa pitämään eri värit järjestyksessä. 4. Lapsi tosin parkuu kauhusta ja mies vetoaa taas säilytysongelmiin, kun ehdottelen heille omaa islantilaista. Odotan, että pääsen testaamaan paitaa sateellakin. Otan yhteyttä tunnetuimpaan Islannissa asuvaan suomalaiseen, toimittaja ja bloggaaja Satu Rämöön. – Käytän itse lopapeysaa ratsastusvaelluksilla kesäisin tuulta pitävän ohuen takin päällä
Hakkarainen on nimittäin asunut jo pian vuoden päivät Väli-Amerikassa, Hondurasissa. Kemppi toivookin, että kanssaodottajat saisivat vihiä aikatauluista esimerkiksi neuvolassa. Keskustan sometykki Mikko Kärnä puuttui peliin kertomalla, että sydän on keskellä. Suomen Pankin pääjohtaja Rehn totesi jo ennen gallupia, ettei sulje pois presidenttiehdokkuutta. Sen sai kokea esikoistaan odottava keskustaedustaja Hilkka Kemppi. Maailman murhapääkaupungista puhutaan. Asia ei ollut tullut puheeksi missään. Pieneen järkeeni ei käynyt, että jo tuossa vaiheessa tunnusteltiin ehdokkuutta. Etätyöaikanahan töitä voi paiskia mistä vain. Kelan sivuilla luki, että hakemukset täytyy laittaa vireille viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa. Kansanedustaja joutui perustelemaan lomakkeessa, miksi äitiysavustusta ja -vapaata vaille jääminen olisi kohtuutonta. Viimeksi Rehniä kysyttiin, mutta edes Oxfordin yliopistossa väitellyt tohtorismies ei ymmärtänyt sitä kysymykseksi. Mielsin Anun [Vehviläisen] tunnustelun kahden hyvän ystävän väliseksi läpänheitoksi, Rehn kertoi tietokirjailija Risto Uimoselle Tulos tai ulos, Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi -kirjassa (2019). – En tunne tarkkaan kaikkea, mitä tapahtui, mutta se jäi vähän rassaamaan, Rehn jatkoi vielä. Maan minimipalkka on rapiat 300 euroa kuussa, ja yli puolet hondurilaisista tienaa vielä sitäkin vähemmän. Samaa virhettä nyt tuskin tehdään toista kertaa. Apollon Tietäjät 46 5.2.2021 MONISSA otsikoissa marinoitunut Teuvo Hakkarainen (ps.) keräsi viime eurovaaleissa liki 30 000 ääntä. Kuulopuheiden mukaan keskustassa on useampia halukkaita kisaan. KOKOOMUKSEN uusi iskulause “Sydän on oikealla” aiheutti melkoisen hälinän sosiaalisessa mediassa. Hakkarainen muutti maahan kihlattunsa Stephanien perässä diplomaattipassin turvin, vaikka pandempiatilanne oli sulkenut rajoja. BYROKRATIA saattaa yllättää myös lainsäätäjän. Kemppi alkoi hakea Kelalta äitiyspakkausta ja -vapaata joulukuun puolivälissä ja huomasi, että hän olikin hommassa pari viikkoa myöhässä. Ainakin Hondurasissa mepin palkalla – 8 769 euroa kuussa – voi elellä loihakkaasti. Moni ehätti valistamaan, että sydän on vasemmalla. Hondurasin meppi TEKSTI: HENNA LAMMI, PAULIINA POHJALA. SEURAAVAT presidentinvaalit järjestetään kolmen vuoden kuluttua, mutta nimiruletti pyörii jo. Meppi kuvailee Viitasaaren Sanomille värikästä elämäänsä. Todellisuudessa se sijaitsee melkeinpä keskellä rintaa, keuhkojen välissä kylkiluiden suojassa. – Sitkeän käsityksen mukaan sydän sijaitsee vasemman rinnan alla. Kokoomuslaiset puolustivat, että sydän on oikealla silloin, kun katsoo toista ihmistä eli muitakin kuin itseään. Helmikuun alussa koittavaan h-hetkeen oli aikaa enää puolitoista kuukautta aikaa. Hän kertoi odottavansa ensimmäistä lastaan, eikä kotoa löytynyt mitään vauvatarvikkeita. Mikäköhän oli näiden äänestäjien kuluttajansuoja. Apollon Tietäjä tarkisti asian vielä oikealta asiantuntijalta, kardiologilta, keskustan puoluevaltuuston entiseltä puheenjohtajalta Antti Kivelältä. Sittemmin kihlat purkautuivat ja kainalokuoppaan kotiutui uusi rakas, 26-vuotias hammaslääkäri Lariza. Mitäpä tähän nyt sanoa. Apollon Tietäjä toivoo, että tällä kertaa kandidaateilta kysytään asiasta tarpeeksi selkeästi. – Kyllä sydän on vahvasti keskellä ihmistä. Kemppiä kömmähdys tosin jo huvittaa – kaikki meni lopulta hyvin ja äitiyspakkaus saapui nopeasti. Se oli aikamoinen yllätys, Kemppi myönsi Apollon Tietäjälle. Kieltämättä paremminkin olisi voinut mennä. Ylen kyselyssä (28.1.) pääministeri Sanna Marin (sd.) oli suosituin henkilö Sauli Niinistön seuraajaksi, mutta Olli Rehn (kesk.) kiri toiseksi ohi Pekka Haaviston (vihr.). – Asun täällä San Pedro Sulassa, jossa meno on aika rajua. Ihminen voi elää oikea tai vasen puoli halvaantuneena, mutta ilman sydäntä ei elä hetkeäkään, Kivelä paalutti. Sain juuri taltutettua taksinkuljettajan, joka kävi kimppuuni ja yritti viedä minulta rahat. Virheellinen käsitys johtunee siitä, että sydän on hieman vasemmalle kallistunut, Kärnä tviittasi. – En kokenut sitä viralliseksi tiedusteluksi. Asiaan ei enää palattu
Olemme pitäneet huolta Suomen saamista EU:n maatalousja aluepolitiikan tuista. Näiden vaalien tosiasiallinen pääkysymys on: hajauttaminen vai keskittäminen. Keskustan yli satavuotinen linja on koko Suomen tasa-arvoinen kehittäminen. Useimmilla on ketunhäntä kainalossa. Näistä puheista ei pidä keskustassa hätkähtää. Keskusta vai perussuomalaiset. Jos haluaa monipaikkaisempaa Suomea ja sitä, että koko maata kehitetään tasapuolisesti, pitää äänestää keskustaa. Kuntavaaleissa keskittämiselle voidaan laittaa lopullisesti piste. Ja siksi nämä vaalit ratkaistaan nimenomaan maakuntien Suomessa. Vaaleissa pärjäämisen kannalta tärkeintä on saada mahdollisimman täydet ja monipuoliset ehdokaslistat jokaiseen Suomen kuntaan. Meidän päävastustajamme on suomalaisten arjen ongelmat. KESKUSTA voi olla perussuomalaisille päävastustaja. Vastakkainasettelulla voi saada kannatusta, mutta miten se parantaa ihmisten arkea. Viimeistään korona-aika on osoittanut keskittämisen kestämättömyyden. Puheenjohtaja Halla-aho lopettaisi kuntien valtionosuuksien tasauksen, joilla turvataan köyhempien alueiden ihmisten peruspalvelut. Siitä näistä vaaleissa on kyse.. Aikaa on 9. Siinä ne tosiasiallisesti ovat. Kannunvalajat ja aidaltahuutelijat ovat liikkeellä. Hän antaa ymmärtää maakuntien Suomen ihmisten kituuttavan ”kepulaisten tukiaisten” varassa. Miten se parantaa elämisen edellytyksiä koko Suomessa. Se, että mumma tai paappa ei saa hyvää hoitoa eikä lääkäriin pääse. Keskusta vai perussuomalaiset. Suunnanmuutos keskittämisestä hajauttamiseen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Olemme aloittaneet uusia tieja ratahankkeita ja ohjanneet lisärahaa perustienpitoon kuoppien tasoittamiseksi. MITKÄ ovat kuntavaalien päävaihtoehdot. Tällä vaalikaudella olemme tukeneet ihmisille tärkeitä kuntapalveluja poikkeuksellisen mittavasti. MISTÄ kuntavaaleissa sitten on kyse. Viimeisimpänä puutuimme kohtuuttomiin sähkönsiirtohintoihin. Pysyykö Suomi päästä päähän ja laidasta laitaan ehyenä ja yhteisenä. Työpaikoista, lähija peruspalveluista, koulutusmahdollisuuksista sekä liikenneja tietoliikenneyhteyksistä on ennen muuta kyse. Suomea, jossa yhä useammalla on vapaus valita, mihin kotinsa ja elämänsä rakentaa. MIKÄ perussuomalaisten linja on. Myös suurimpien kaupunkien ulkopuolella. On näissä vaaleissa kyse myös toimintatavoista. Suomea, jossa elämisen edellytyksiä on tasa-arvoisesti koko maassa. Se, että töitä ei ole. Olemme lisänneet nuorten koulutuspaikkoja maakuntiin. Jos ja kun tämä on perussuomalaisten linja, puolue on vielä kokoomustakin kovempi keskittäjä. 5.2.2021 47 Puheenvuoro Hajauttaminen vai keskittäminen. Keskustan vaihtoehto on rakentaa väljempien vesien hajaja lähi-Suomea. Antti Kurvinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja KUNTAVAALEISTA puhutaan nyt kaikenlaista. Perussuomalaisten politiikalla suomalaisia ajetaan vastakkain postinumeron perusteella. ABC-Suomessa. Pysyvää parannusta saa aikaan vain asioista neuvottelemalla, niistä sopimalla ja yhteistyötä tekemällä. Me suhtaudumme perussuomalaisiin kilpakumppanina. maaliskuuta asti. Tähän – ja vain tähän – voimavarat on nyt yhdessä laitettava
Erityisesti on jäänyt mieleen vuonna 1976 Helsingissä järjestetty keskustan suurjuhla. Välillä mietin, onko keskustalla enää mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Jännittäviä olivat myös päivät 1980-luvulla, kun Tarja Halonen istui Niemelän kyydissä. – Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäki lähetti komian kravatin ja kiitti turvallisesta kyydistä, Niemelä kertoo. Lapsuutensa hän vietti Rovaniemellä, syrjäisessä kairassa. Aluksi hän ajoi trukkia ja vähitellen kaikenlaisia pyörillä kulkevia vempeleitä. Taskuunsa Niemelä sai myös linja-autokortin, josta on ollut myöhemmin paljon hyötyä. – Timo Korhonen piti hienon puheen, jossa kertoi, että kun eduskunnan kahviossa tulee puhe Kainuusta, monet muistavat Topin. Jotta tämä onnistuu ja aatteen asiaa saadaan vietyä kansalaisten keskuuteen, tarvitaan paljon huomaamattomiksi jääviä käytännönjärjestelyjä ja talkoolaisia. – Pitkään olin vuorineuvoksettaren autonkuljettajana. Kainuun Vesaisten retkillä hän oli vakiokuski pitkän ajan. Iso yllätys Niemelälle oli, kun hän sai keskustan kultaisen ansiomerkin. –Tallukat jalassa ja leuku vyöllä marssin Wärtsilän tehtaalla kysymään töitä, Niemelä virnistää. Armeijan jälkeen tie vei Helsinkiin vaimon opintojen perässä. Niemelä esittelee kuvaa, jossa kansallispukuinen porukka marssii Mannerheimintietä Paavo Väyrynen, Marjatta Väänänen, Johannes Virolainen ja Eino Uusitalo eturivissä. Ensinnäkin perheiden kodinhoitajapalvelu pitäisi saada takaisin. – Kannattajissa on paljon meitä jääriä, nuorempia ja vanhempia. – Vennamo oli leppoisa ja ystävällinen mies, joka huomioi autonkuljettajankin, Niemelä kertoo. Kotona Lapissa Maalaisliitto oli itsestään selvä valinta ja politiikkaa puhuttiin paljon. Ja töitä tuli. Maakunnissa matkat ovat pitkiä, ja maisemien vilahdellessa ohi auton ikkunoiden valtaapitävien kanssa on ehtinyt vaihtaa myös ajatuksia, ehkä hienovaraisesti hieman evästääkin heitä. Kajaanilainen Toivo Niemelä on toiminut sellaisena vuosikymmenien ajan. Pitäisi saada aikaan jotain sellaista, jonka kansa huomaa. Halonen kuului Koiviston seurueeseen, jota Niemelä kuljetti pikkubussilla. Se oli maalaispojalle kova koulua, hän kertoo. Niemelä on uransa alusta asti ollut automies. Paitsi automies, Niemelä on ollut koko ikänsä myös keskustalainen. Kyllähän se aina on pieni jännityksen kihelmöinti ennen matkaan lähtöä, hän hymyilee. Ennen ensimmäistä ministerikyytiä viranomaiset tekivät turvallisuusselvityksen ja tutkivat taustat tarkkaan. NIEMELÄ on ajanut lukuisia kertoja myös tavallisia keskustalaisia puoluekokouksiin ja muihin isoihin tapahtumiin. Kyydissä on istunut liki parikymmentä maakuntamatkalla ollutta ministeriä Veikko Vennamosta Matti Vanhaseen ja Katri Kulmuniin, tuleva presidentti, kymmeniä kansanedustajia ja sitten ihan tavallisia suomalaisia. Se kannattaa muistaa. Ehkä jo sieltä kertyneillä opeilla Niemelä on sittemmin kyydinnyt turvallisesti merkkimiehiä ja -naisia. Niemelä on nähnyt puolueella monenlaisia vaiheita. Me olemme kuitenkin kannatuksen tuki ja selkäranka. Toisekseen syrjäkylien tyhjiin kouluihin voitaisiin Niemelän mielestä kuskata oppilaita bussilla ruuhkaisemmilta seuduilta. Yksi välttämättömimmistä on autonkuljettaja. Ja on automiehellä yksi erikoisempikin esitys: – Autovero pitäisi saada kaikkien maksettavaksi, aivan kuten Yle-verokin. Reissuilta on jäänyt monia mukavia muistoja, kuten aikansa kohupoliitikon Veikko Vennamon vierailu Kainuun prikaatissa parlamentaarisen puolustuskomitean edustajana. KONKARILLA on konkreettisia ehdotuksia, joilla keskusta voisi nostaa päätään. Vaikka asuimme tiettömän taipaleen takana, hän ei kertaakaan jättänyt äänestämättä. 5.2.2021 48 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: MIKKO ERONEN Aatteen asialla auton ratissa POLIITIKOILLE usein esitetty vaatimus on, että pitää kiertää kenttää. Nykyinen tila hirvittää. ARVOVIERAIDEN kuljettajaksi Niemelän värväsi alun perin Kainuun keskustapiirin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Lyyli Pokela. Kaikki voittaisivat, kun jättikoulut pienenisivät ja kylät saisivat pitää koulunsa. – Äiti erityisesti oli maalaisliittolainen henkeen ja vereen. Useaan otteeseen kuljetetuista on tullut ystäviä. – Kun siitä selvisin, olen saanut ajaa myöhemminkin. Niemelä toivoisi myös, että henkiset ja hengelliset arvot olisivat puolueessa vahvemmin edustettuina. Toivo Niemelä on kuskannut vuosikymmeniä eturivin poliitikkoja ja tavallisia keskustalaisia.. – Se oli juhlallista. – Kannatuksen nostaminen on todella vaikeaa. Poliitikot ovat jälkeenpäin myös muistaneet kuljettajaansa. Juuri presidentiksi valittu Mauno Koivisto oli Kainuun kierroksella
5.2.2021 49 Kannattajissa on paljon meitä jääriä, nuorempia ja vanhempia.
Yhteisötaiteessa minua kiinnosti erityisesti erilaisten konfliktien käsittely ja sovun sekä dialogin etsiminen konfliktien keskelle taiteen keinoin. Nyt taiteelliset työni ovat pääsääntöisesti grafiikkaa, mustemaalausta tai öljyvärimaalauksia.” “HAEN taideharrastuksesta inspiraatiota, iloa ja oivalluksia. Niissä oli aina vahva ympäristöteema. Paketissa on kolme pääkohtaa: työllistyville myönnetään liikkumistukea kodin ja työpaikan välille, luodaan valtakunnallinen kesätyöseteli ja palkkatuki ulotetaan työttömien lisäksi opiskelijoiden rekrytointiin. Kesätyöseteleitä ei ole kaikissa kunnissa, mikä on luonut nuorten välille epätasa-arvoisen tilanteen. Luovan työn kautta saan jumpattua aivoja niin, että pystyn luovaan ajatteluun ja ratkaisujen hakemiseen myös politiikassa. Kuvisopettajana antoisaa on nähdä muiden oivalluksen ilo ja ahkeruus.” Hilkka Kemppi keskustan kansanedustaja ja Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Elin a H ärk ön en Elina Härkönen Haen taideharrastuksesta inspiraatiota, iloa ja oivalluksia.. Yhteisötaidetta tehdäänkin yleensä paikallisista tarpeista ja monilla eri tavoilla, antaen ääni yhteisölle erilaisten tapahtumien, hankkeiden tai työpajojen kautta. Valtakunnallinen kesätyöseteli tulisi kunnallisten setelien rinnalle. Ne vaativat ryhmässä työskentelyä. Aina ei löydy yhteisymmärrystä, ja sekin on hyväksyttävä. Keskustalta nuorten työllisyyspaketti Ja ri La uk ka ne n Riikka Pakarinen. Asiasta kertoi viime viikolla Uutissuomalainen. Keskusta haluaa kohdentaa sen ennen kaikkea alle 30-vuotiaisiin ja muuttotappioalueille. – Tällä hetkellähän liikkuvuusavustus on peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruinen. Työllistyville suunnattu liikkumistuki olisi käytännössä lisä verovähennysten rinnalle. SUOMENMAA KESKUSTA valmistelee uutta nuorten työllisyyspakettia. 5.2.2021 50 LAURI HEIKKILÄ “OPISKELIN Rovaniemellä kuvataideopettajaksi erikoistuen yhteisötaiteeseen. Saan näitä paitsi itse taidetta tekemällä ja uutta kokeilemalla, mutta myös muiden tuotantoon tutustumalla. Tällöin vedin projekteja muun muassa keskellä Venäjää Syktyvkarissa, Islannin Reykjavikissa ja Suomen Lapissa. Tällöin on valittava jokin linja ja edettävä sillä. Koko hallituksen linjausta ei keinoista vielä ole, eikä keskustalla ole ehdotuksia tukien suuruudeksi. Suurin taiteellinen ponnistukseni oli sarja kansainvälisiä yhteisötaidehankkeita vuosina 2012–2016. Olisi vakavasti pohdittava, miten tämä avustus saataisiin paremmin palvelemaan nuoria ja alueita, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sanoo Uutissuomalaiselle. Minulle palkitsevinta taiteessa on oivallusten tekeminen ja oman ajatteluni laajentaminen. Projektimme liittyivät esimerkiksi videoja valokuvataiteeseen, tulitaiteeseen ja risutöihin. Voimaa yhteisön taiteesta En ole milloinkaan mieltänyt olevani taiteilija vaan olen aina ajatellut olevani opettaja. Politiikan myötä aikaa useita päiviä vaativiin projekteihin ei ole suuremmin ollut, mutta pieniä hankkeita olen toteuttanut myös politiikkatyön rinnalla. Ehkä juuri siksi työskentely yhteisötaiteen parissa on niin antoisaa, kun työtä tehdään ryhmässä ja yhdessä ideoiden. Yhteisötaiteen kautta olen oppinut dialogin keinoja ja kärsivällisyyttä, jota politiikassa ei voi koskaan olla liikaa
Edelleen kuitenkin toimin mielelläni voimieni mukaan muitten ehdokkaitten tukijoukoissa ja osallistumalla vaalilautakunnan työhön pyrin omalta osaltani kantamaan korteni kekoon yhteisen asiamme hyväksi, Alpo Seppälä kertoo. – Jätän ehdokkuuden nuorempien polvien harteille 81 vuoden ikäisenä vaarina. – Kuntapolitiikan tulisi olla avointa ja päätöksissä pysyvää. – Olen tyytyväinen keskustan johtoon. Suomenmaa tiedusteli Kenttäraadilta, ovatko raadin jäsenet lähdössä ehdolle. Hän liimaa hallituskumppanit hyvin yhteistyöhön vaalikauden loppuun asti. Liisa Rampa muistuttaa, että ehdokkuus itsessään on arvokas asia demokratian kannalta. Keskimääräinen prosentti puolueiden kohdalla oli 19. Vastaajista kymmenen on lähdössä ehdolle, kuusi ei ole ja kaksi on epävarmoja. Minun kohdallani maakunnallinen aktiivisuus käännytti ehdokkuuden taakse. Vain 14 prosenttia vastasi olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta. Suurin osa vastanneista kenttäraatilaisista on lähdössä ehdolle kuntavaaleissa ja kannustaa muitakin mukaan luomaan yhteistyön henkeä. Äänessä oli vain kauan mukana olleita. – Olin takavuosina ehdokkaana ja kävin tilaisuudessa, jossa odotin, että kaikki silloin ehdolla olevat olisivat saaneet esitellä itsensä ja kertoa tavoitteistaan. 5.2.2021 51 INTO lähteä kuntavaaliehdokkaaksi on vähäisintä keskustan kannattajien joukossa, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. EHDOLLE lähtevien joukossa korostetaan rakentavuuden ja yhteistyön tärkeyttä repivän someajan keskellä. Hän kaitsee myös hyvin muita keskustaministereitä pysymään samalla sovittelevalla yhteistyölinjalla. Kalle Vihtari korostaa, että nuorten kannustaminen kuntapolitiikkaan on tärkeää. Lauri Koskinen ei ole lähdössä ehdolle, mutta kannustaa muita keskustan listalle juuri näissä vaaleissa, sillä puolueessa on käynnissä hyvä yhteistyön henki, joka välittyy joka tasolle asti. Kysymme raatilaisilta ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä 4–5 kertaa vuodessa. – Virtuaalisesti nyt kampanjaan! Teltoille ei pitäisi olla mitään asiaa ennen kuin korona on taltutettu. – Haluan olla ehdolla rakentavan ja yhteistyötä korostavan politiikan puolesta, Anna Ranki lausuu. Raadin jäsen: jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut, ilmoita siitä osoitteeseen uutiset@suomenmaa .fi otsikolla "Kenttäraati/ osoitteenmuutos".. – On mielestäni kunnia-asia, kun pyydetään listalle, jo aikaa sitten suostumuksen allekirjoittanut Elina Sieppi korostaa. – Haluan olla tukemassa nyt muiden vaalityötä, Seppo Kauppinen sanoo. – Näyttää siltä, että someraivon säikyttämät ihmiset eivät uskalla asettua ehdokkaaksi. I lmoittautumiset: uutiset@suomenmaa .fi, viestin otsikoksi "Jäseneksi Kenttäraatiin". Keskustan joukossa oli tosin eniten erittäin paljon ehdokkuudesta kiinnostuneita. Myös Satu Jokela lähtee ehdolle keskustelevan kuntapolitiikan puolesta. Ei innostanut uutta lähteä mukaan. – Se on arvokas asia sekä kuntalaisten että sidosryhmien kannalta. Varsinkin Annika Saarikolla on hyvä ote. “Someraivon säikyttämät ihmiset eivät uskalla asettua ehdokkaaksi” TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Haluatko mukaan Suomenmaan Kenttäraatiin. Melkein kaikkien kieltäytyneiden perusteena oli korkea ikä. Aito keskustelu kuntalaisten kanssa arjen asioista on asioiden eteenpäin viemistä. Samoin Tapani Jokela muistuttaa, että uudet kasvot on saatava tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Tuure Vepsän mielestä toritapahtumat pitäisi pistää nyt jäihin. KAMPANJOINTI koronan aikana puhututtaa kunnissa, puolueissa ja niiden paikallisjärjestöissä. Silloin on kai vanhan ratsunkin vielä hirnahdettava ja lähdettävä jonkinlaista rekeä vetämään, Timo Kemppainen sanailee
Siksi puoluejohtajilla on suuri vastuu toimia esimerkkinä retoriikassaan, kielenkäytössään ja asiakeskusteluin vähentää polarisoitumista. Ehdokashankinnassa pätee hyvin yksinkertainen sääntö. Kuulostaako tutulta: ”Suomi ei tarvitse keskustaa” ja ”Ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia”. Samaan hengenvetoon puheenjohtaja Jussi Halla-Aho toivoo, että kuntavaalikamppailusta ei tulisi likainen. NYKYISIN vastakkainasettelua globalistit vastaan nationalistit ylläpitävät oikeistopopulistit. Sanoista tekoihin voi olla lyhyt matka. Sanoja demokratia ja laillisuus voidaan käyttää myös väärin. Ihmiset haluavat samaistua omaksi koettuihin ryhmiin ja vieroksua eisamaistuttavia ryhmiä. Kutsumme heitä edistämään yhteistä hyvää maltillisella, rakentavalla yhteistyöllä. 52 MIELIPITEET 5.2.2021 SEURAAVAT kuntavaalit järjestetään 18. Aiemmin oli köyhät vastaan rikkaat, perinteinen vasemmisto ja oikeisto -asetelma. Hyvällä ehdokasasettelulla keskusta voi nytkin tehdä useita prosenttiyksikköjä paremman tuloksen kuin valtakunnallista kannatusta mittaavat gallupit lupaavat. Polarisaatio saa voimansa vastakkainasettelusta, jossa asiattomalla ja loukkaavalla kielenkäytöllä pyritään rakentamaan viholliskuvia ja lyömään vastapuoli ”kanveesiin”. Me keskustan entiset puoluesihteerit vetoamme nyt oman aikamme toimijoihin kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä: huolehditaan yhdessä siitä, että asetamme jokaisessa kunnassa vähintään saman määrän ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten. Mielipidetutkimusten mukaan puolueen valtakunnallinen kannatus on edelleen alamaissa. Niissä valitaan päättäjät hoitamaan paikallisia, kotikunnan asioita. Ehdokaslistojen jättöaika päättyy 9. Tällä kertaa lähdemme kuntavaaleihin altavastaajana. Marko Heimonen Kaarina Perussuomalaiset polarisoi politiikkaa Ehdokkaita saa vain kysymällä.. huhtikuuta 2021. Vaalit käydään jokaisessa kunnassa erikseen. Laillisen ja laillisesti politiikkaa tekevän puolueen liepeillä olevat ääriryhmät ryhtyivät väkivaltaan. Aikaa on siis vielä aivan riittävästi hoitaa hyvän vaalituloksen tärkein edellytys kuntoon kaikissa kunnissa. Ne ovat keskustalle poikkeuksellisen tärkeät. Mustavalkoisella politiikalla saadaan samoin ajattelevia kannattajiksi muissakin kuin maahanmuuttokysymyksissä. Jos perussuomalaisten kannatus nousisi kovin ylös, se tarkoittaisi myös toisin ajattelevien selvempää blokkiutumista vastavoimaksi. Suomen rikkaus on aidosti monipuoluejärjestelmä, jota kannattaa pitää yllä. KUNTAVAALIEN tulokseen vaikuttaa eniten se, millaisia ehdokkaita puolueet asettavat. PERUSSUOMALAISTEN kannatus nousee polarisaatiota ruokkimalla. maaliskuuta. Kansainvälisesti keskeinen poliittinen jakolinja on suhtautuminen globalisaatioon. Jos tämä on perussuomalaisen politiikan tarkoitus, se on vaarallinen tie. Ehdokkaita saa vain kysymällä. Huolehditaan siitä, että jokainen äänestäjä löytää listaltamme itselleen sopivan ehdokkaan. Maahanmuuttoon ja pakolaisiin kielteisesti suhtautuneet perussuomalaiset asemoituivat entistä maahanmuuttokielteisemmiksi ja vihreät yhä myönteisemmiksi. keskustan entiset puoluesihteerit: Jouko Loikkanen Seppo Kääriäinen Erja Tikka Pekka Perttula Eero Lankia Jarmo Korhonen Timo Laaninen Jouni Ovaska Hoidetaan kuntavaalien ehdokasasettelu kuntoon SOSIAALISEN identiteetin teorian mukaan ihmiset määrittelevät itsensä ryhmäjäsenyyksien kautta. Keskustan voima on koko puolueen olemassaolon ajan perustunut vahvaan paikalliseen työhön. Tutkimus osoitti, että maahanmuuttoon liittyvät asenteet ovat yhteydessä myös ympäristöasenteisiin. Mitä suuremman ehdokasjoukon saamme liikkeelle, sitä korkeammaksi puolueen valtakunnallinenkin kannatus nousee. Keskusta kärsi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa raskaan tappion. Sitten vielä uhriudutaan, jos perussuomalaisten liepeillä olevista ääri-ilmiöistä kysytään. Keskustalla on kuitenkin yksi, ratkaisevan tärkeä valtti. Äänestäjät ovat luottaneet kykyymme hoitaa yhteisiä asioita vastuullisesti sadoissa kunnissa. Polarisaatiossa ei siis ole aitoa vuoropuhelua ja asioita ei voida käsitellä faktapohjaisesti. Yhdysvalloissa ex-presidentti Trumpillakin tuntui olevan oma käsitys demokratiasta. Kutsumme ihmisiä hoitamaan oman kotikunnan, oman lähiyhteisön asioita. Ääri-ilmiöitä on toisessakin poliittisessa laidassa. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimusryhmä tarkasteli kuntavaaliehdokkaiden asenteita kaksissa edellisissä kuntavaaleissa. Tähän työhön on nyt keskityttävä kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä. Tätä jakolinjaa perussuomalaiset tuovat Suomeen
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Sakari Joensuu Marinin tviitti puhutti Facebookissa Suomenmaan Facebook-sivulla keskusteltiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) tviitistä, jossa hän kritisoi Venäjää Aleksei Navalnyin vangitsemisesta, keskustelematta asiasta presidentti Sauli Niinistön kanssa. Kunnat itse sen päättävät, mihin ja mitä kaavoitetaan – onko kaavoituksella mahdollista edistää elinkeinotoimintaa. Jos valtuustoihin ei saada uutta virtaa, kuntademokratiaa uhkaa näivettyminen. Siksi pilkkakirves ei Arkadianmäellä iske yhtä lujaa kuin kotoisella konnulla. Vilpitön toivomus on, että kaikki puolueet ja ryhmittymät saisivat liikkeelle parhaat mahdollisimmat voimansa. Eihän todellisuus niin kulje. Pian meillä ei ole poliitikkoja, joita pilkata. Kun itse asia oli oikea, olisi hänen ollut viisaampaa vaieta koko jutusta, enintään jutella kahden kesken pääministerin kanssa, jos koki reviiriään loukatun. Tällöin ehdokkaan lausunnossa saattaa kajastaa ajatus, että politiikka olisi nopeita pikavoittoja hitaan uurastuksen asemesta. Kunnat itse sen ratkaisevat, kuinka paljon rahaa annetaan päivähoitoon, koulutukseen, kirjastoon, liikuntaan tai kulttuuririentoon, joka lisää ihmisten viihtyvyyttä asuinpaikallaan. Pääministerin kohdalla on perusedellytys tuntea häntä koskeva lainsäädäntö ja käytäntö. Pääministerillä ei ole oikeutta lähteä omille linjoilleen ulkopolitiikassa. Utvan kautta pääministeri voi antaa lausuntoja, jotka on yhdessä sovittu. Pääministeri voi vallan hyvin rohkeasti olla linjassa myös sieltä tulevien näkökantojen ilmaisemisessaan. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Valtion budjetin ja kuntien talousarvion osalta luottamushenkilö viime kädessä päättää, miten käytössä olevat eurot on järkevää sijoittaa loppupeleissä. Eduskunnasta jättäytyneet kansanedustajat ovat yhdestä suusta toistaneet, että he ovat kyllästyneet toimimaan kansakunnan sylkykuppina. Sisäpiirit ovat omiaan vieraannuttamaan uutta innostusta, uusia ehdokkaita kuntavaaleista. Pisti presidentin seinää vasten ja hänen suunnitelmansa uusiksi. Arvatenkin lokaa lentää myös kuntapolitiikassa. On turhauttavaa kerätä ääniä pääsemättä mukaan päätöksentekoon. Kuitenkin vaaleihin pitäisi saada mukaan sellaisia henkilöitä, joilla on aikaa ja halua paneutua esityslistoihin ja niiden taustoihin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Monet mahdolliset ehdokkaat ovat sanoneet, etteivät he ehdi moiseen. Raija Puranen PERUSTUSLAIN mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Riippumatta pilkan kohteesta äänestäjän kannattaisi harkita sanankäyttöään. Pentti Korhonen TODELLA harkitsematonta toimintaa pääministeriltä. Leila Karppinen OLEMME myös osa EU:ta. Antti Lempinen PÄÄMINISTERILLÄ saa olla omia mielipiteitä, myös ulkopolitiikasta. Että markkinatalous ja talouden tosiasiat sanelevat, mitä julkishallinnossa ylipäänsä voi tehdä. Kuntien asia on niin tärkeä, että se tarvitsee taakseen tolkun päättäjiä kaikista ikäryhmistä. Niitä ei voi soveltaa. ON TUOTU esiin, että politiikan viehätys on vähentynyt vihapuheitten myötä. Seppo Nieminen TOKI SAA , muttei se muuta valtiosäännön pykäliä. VAIKKA sote ehkä toteutuu alkavan valtuustokauden aikana, kunnille jää kosolti isoja tehtäviä. ON SANOTTU, että politiikalla ei ole merkitystä. KUNTAVAALEIHIN valmistautumisessa alkaa olla hoppu. Pitää pystyä arvioimaan, antaako enää toiste valtakirjaa kyseiselle valtuutetulle. Kansanedustajan suhde äänestäjään ei ole yhtä läheinen kuin kunnanvaltuutetulla. Todellisuudessa politiikka on mieluummin pitkä maraton kuin satasen pikajuoksu. Päätöksenteon sisäänlämpiävyys on omiaan vähentämään juuri nuorten halua kuntapolitiikkaan. Siihen on tottuminen jatkossa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 5.2.2021 OIKEA-AIKAINEN twiittailu on osa uutta ulkopoliittista kulttuuria. Syitä ehdokkaiden puutteeseen on monia. Päiviö Karttunen NIINISTÖ on herkkä nokkautumaan. Avoimuus ja julkisuus palautuu kaiken politiikan ideaan: äänestäjillä on oikeus seurata edustajansa tekoja hallinnossa. Uusien ehdokkaiden houkuttelemiseksi valtuustoryhmien on syytä avata päätöksentekoaan pienten piirien ulkopuolelle. Matti Mustajärvi MARININ PITÄISI tietää marssijärjestys ulkopolitiikan asioissa. Monissa kunnissa valta näyttää keskittyvän muutamille harvoille. On syntynyt kuppikuntia, jotka pahimmillaan tukahduttavat avoimen keskustelun ja valmistelutyön. Omassa kunnassa kuultu herja tuntuu varmasti erityisen ilkeältä, koska moite tulee tutulta ihmiseltä. SOTESTA huolimatta kunnissa yhä tehdään ne päätökset, jotka eniten koskevat kokonaisia perheitä ja heidän asuinympäristöään. Huoltoasemien parlamentteja kuunnellessa syntyy mielikuva, että halukkaita ehdokkaita koko maassa on liikkeellä varsin nihkeästi. Yksittäisellä valtuutetulla on paljon enemmän valtaa kuin edustajalla eduskunnassa, mikäli valtuutettu haluaa perehtyä asioihin ja vaikuttaa. Niiden painoarvoa on mahdoton laittaa järjestykseen – jokainen ehdokaskokelas harkitsee ratkaisunsa tykönään. Markku Varis FT, KT Ylitornio Uutta ruutia, lisää avoimuutta. Hänen menettelynsä oli selvä virhe. Siksi kuvittelisi nuorten aikuisten jostakin etsivän aikaa hoitaa yhteisiä asioita. Enää ei lähetetä valtuuskuntaa junalla Moskovaan. Mitä aikaisemmin puolueet saavat nimettyä ehdokkaansa, sitä enemmän jää aikaa tehdä kampanjaa
Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. p. Uskon keskustan potentiaaliin kunnianhimoisemmissa keskustelunavauksissa sekä määrätietoisimmissa tavoitteissa. SEN SIJAAN että syyllistämme ja tekisimme ratkaisuja, joilla on vain lyhytaikaisia vaikutuksia, tulisiko kansainvälisiä ongelmia tarkastella ylisukupolvisemmasta näkökulmasta. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. krs, 87100 Kajaani. Toimisto auki sovittaessa . Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@ keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Nyt jos koskaan on aika avata suumme, kertoa omat ajatuksemme sekä konkreettiset keinot paremman maailman ja tulevaisuuden luomiseksi! Maria Pulkka keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha Iso-Aho puh. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. klo 12, 2.käsittely, molemmat osoitteessa Tipakantie 79, Mäntyharju. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila p. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Vaikka Euroopan unionissa parhaillaan keskustellaan Venäjän uusista pakotteista ja Nord Stream -hankkeen keskeyttämisestä, ne eivät luo pitkäaikaisia ratkaisuja tilanteen kohentamiseen. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Puolueemme kaipaa vahvempaa asemaa kansainvälisen politiikan edelläkävijänä, ja me nuoret olemme siinä ratkaisevassa asemassa. Emme kuitenkaan uskalla luoda tuoreita avauksia maailmanpolitiikan alkavien konfliktien kummuttua pintaan. Myös nuorten tuoreet keskustelunavaukset kansainvälisistä teemoista olisivat hyödyntämisen arvioisia. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Etelä-Savo Mäntyharju. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. fi. krs), Lappeenranta. klo 17.30 kirjastotalo Metson Kanerva-salissa tulevasta pormestariohjelmasta, pormestariehdokas, kansanedustaja Jouni Ovaska. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Opposition nousu Venäjällä, mielenosoitukset Kiinaa vastaan ja Yhdysvaltojen demokratian kestämätön kehitys ovat teemoja, jotka ovat olleet pinnalla viime aikoina. Keskustanuorten tmj Veera Savonen lappi@keskustanuoret.fi. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Kansainvälinen politiikka kaipaa ennen kaikkea ylisukupolvista ajattelua. 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. klo 12, 1. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kansainvälinen politiikka tuntuu ylipäätään puolueessamme jäävän monien keskusteluiden varjoon, emmekä uskalla tuoda mielipiteitämme esiin. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Jotta ulkoja turvallisuuspoliittisen osaamisen jatkumo voidaan turvata, puolueen tulisi yhä vahvemmin kouluttaa nuoria tässä keskeisessä osaamisalueessa. Koronaohjeet otetaan huomioon.. Keskustanuorten tmj Veera Savonen lappi@ keskustanuoret.fi. Ylisukupolvisuutta voidaan hyödyntää paremmin myös puolueen sisäisesti sukupolvien välisellä dialogilla. Keskustan Halmeniemi-Vanonen py:n yleiset kokoukset, aiheena yhdistyksen lakkauttaminen, pankkitilin lopetus sekä varojen ja jäsenten siirtäminen Keskustan Keski-Mäntyharjun yhdistykseen, pidetään ke 10.2. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@ tornio.fi. MSL-Tampereen luento ke 24.2. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Ylisukupolvisuus on arvojemme ydintä, jota tulisi hyödyntää yhä vahvemmin myös ulkopoliittisella sektorilla. Tampere. käsittely ja ke 24.2. 54 Keskustassa tapahtuu 5.2.2021 Puheenvuoro Kansainvälinen politiikka tarvitsee ylisukupolvista ajattelua KESKUSTAN kansainvälisen politiikan kuuluisi olla kunnianhimoista sekä käytännönläheistä. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. 040 416 0147, matti.kuittinen(a) keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Maana pelkäämme yhä liikaa geopoliittisen asemamme vaarantumista, vaikka emme elä enää kylmän sodan aikaista ilmapiiriä
0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. – Kuntaan on kaavoitettava tilaa asukkaiden omille viljelypalstoille niin runsaasti, että oman aarin saa edullista vuokraa vastaan käyttöönsä jokainen palstaviljelystä kiinnostunut. 050 405 7742 tai 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi) ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Jenni Vuorela puh. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. Kriiseissä on sitä parempi, mitä useampi ihminen kykenee toimimaan yhteiseksi hyväksi, selvitys kiteyttää. Huttunen puhui vuoden 2020 valtiopäivillä 56 kertaa ja sijoittui puheenvuorojen määrässä sijalle 14. Satakunta Piiritoimisto: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Päätöksenteon kriisivalmius on eräs tiekartan keskeisistä vaatimuksista. Julkaisu peräänkuuluttaa muutosvalmiutta kaikille tasoille kotitalouksista valtion tasolle. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Esimerkiksi kunnat ja taloyhtiöt voisivat tarjota etätyötiloja ja jokainen voisi turvata huoltovarmuutta omalla kasvimaallaan. O IK A IS U KESKUSTAN kansanedustajien istuntopuheita käsitelleestä jutusta (Suomenmaa 8.1.) puuttuivat Hanna Huttusen puheenvuorot. Kriisi on myös mahdollisuus, Korhonen huomauttaa. 5.2.2021 Pohjois-Karjala Yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. LAURI HEIKKILÄ ISKUNKESTÄVÄSSÄ yhteiskunnassa kaikki ymmärtävät, että ikäviä yllätyksiä voi tulla, mutta niiden edessä ei olla valmistautumattomia, Ajatuspaja Alkion selvitys kuvaa. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 PORI. – Pöpöt rakastavat ahdasta kaupunkia, ikävä kyllä. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Julkaisun on koonnut toimittaja Johanna Korhonen. – Miten sinä, läheisesi ja naapurustosi selviytyvät, jos sähköt katkeavat pitkäksi ajaksi. Jos ilma on sakeana jatkuvien metsäpalojen savusta. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. KORONAKRIISI on osoittanut, miksi yhteiskunnan rakenteella ja alueellisuudella on väliä, selvitys muistuttaa. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Kaupunkeja ei ole suunniteltu pandemiaturvallisiksi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. Ajatuspaja Alkion selvitys toivoo kaupunkeihin väljyyttä Jaakko Martikainen Pöpöt rakastavat ahdasta kaupunkia, ikävä kyllä. krs. Selvitys esittää 50 toimenpidettä, jotka toimivat tiekarttana yhteiskuntaan, jossa suuriinkin yllätyksiin pystytään varautumaan. Selvityksen mukaan korona on vienyt maailmalla eteenpäin uudistuksia, joita ei aiemmin ole saatu käynnistymään. pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Jos myrsky on tuonut niin runsaat sateet, että viemärit eivät vedä ja tiet ja kadut ovat tulvan vallassa. Korhonen kysyy johdannossa. Tiekartta haluaa toisaalta kehittää kaupunkeja väljentämällä niitä, toisaalta nähdä maaseudun ja monipaikkaisuuden uudet mahdollisuudet, vaikkapa kaksoiskuntalaisuuden kautta. Ajatuspaja julkisti viime viikolla selvityksen ”Miten rakentaa iskunkestävää ja vastustuskykyistä Suomea – 50 ehdotusta siitä, mitä kansalaisten ja päättäjien pitää nyt tehdä”. Johanna Korhonen on koonnut Ajatuspaja Alkiolle selvityksen iskunkestävästä Suomesta.. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla
4. 10. Kuka oli Suomen edustaja: Laila Halme, Laila Kinnunen, Lasse Mårtensson vai Marion Rung. Seuraavat pidetään Rotterdamissa Hollannissa toukokuussa 2021. Shutterstock Tonnikerholaiset, ilmoittakaa puolivälitulokset! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi ehti puoliväliinsä 31. K. Euroopan mantereen itäisin piste on Ilomantsin Virmajärvellä. Romaanin kuvausoikeudet myytiin Hollywoodiin 2019. Ketkä. 7. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. Missä kulkee 25 km pitkä Väinö Linnan reitti, jolla voit palata Pentinkulmaan ja Täällä Pohjantähden alla -romaanin kuvitteellisille tapahtumapaikoille. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. tammikuuta. Suomessa asui 2019 noin 400 000 ulkomailla syntynyttä. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Puhutaan ”kuudennesta” aistista, jos ihmisellä on kyky aavistaa asioita intuitiivisesti. 3. Vuoden 2020 Euroviisut peruttiin koronavirusepidemian takia. Kaikkein itäisin on Ranskalle kuuluva Reunionin saari. Tremayne. 8. 5.2.2021 56 1) Esp oo ja Mik kel i, poi sjä äny t kau pun ki Hel sin ki, 2) vaj aat 20 pro sen tti a, noi n 79 000 , 3) Firs t Gen tle man , mui ta ehd otu ksi a Firs t Dud e, Firs t Mat e, 4) nel jä: Vat ika ani noi n 800 asu kas ta, San Mar ino 33 000 , Lie cht ens tei n ja Mon aco 38 000 , 5) Urja las sa Pirk anm aal la, 6) Max See ck, 7) Int ian val tam ere llä , Mad aga ska rin itä puo lel la, 8) Lai la Kin nun en, 9) haj u-, kuu lo -, mak u-, näk öja tun toa ist i, 10) Cla s Thu nb erg , Mar jaLiis a Häm älä ine n, Mat ti Nyk äne n, Sam pp a Laj une n. 4. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. . 5. 6 7 3 9 2 5 7 2 6 1 3 4 8 5 5 3 9 8 7 1 4 4 6 5 3 1 8 5 8 9 6 1 7 3 4 2 3 1 4 8 9 2 6 5 7 6 2 7 4 5 3 9 1 8 4 6 2 9 7 5 1 8 3 7 9 1 3 4 8 2 6 5 8 5 3 1 2 6 4 7 9 9 3 8 7 6 1 5 2 4 2 4 6 5 8 9 7 3 1 1 7 5 2 3 4 8 9 6 2 3 1 4 4 7 3 1 2 9 8 3 5 6 2 6 1 8 4 1 3 1 5 6 2 5 1 3 9 5 6 4 2 7 8 7 2 6 3 1 8 9 5 4 5 4 8 2 7 9 3 1 6 2 7 5 1 9 6 4 8 3 4 9 1 7 8 3 5 6 2 6 8 3 4 5 2 1 9 7 8 6 4 9 2 1 7 3 5 3 1 7 8 4 5 6 2 9 9 5 2 6 3 7 8 4 1 6 7 3 9 2 5 7 2 6 1 3 4 8 5 5 3 9 8 7 1 4 4 6 5 3 1 8 5 8 9 6 1 7 3 4 2 3 1 4 8 9 2 6 5 7 6 2 7 4 5 3 9 1 8 4 6 2 9 7 5 1 8 3 7 9 1 3 4 8 2 6 5 8 5 3 1 2 6 4 7 9 9 3 8 7 6 1 5 2 4 2 4 6 5 8 9 7 3 1 1 7 5 2 3 4 8 9 6 2 3 1 4 4 7 3 1 2 9 8 3 5 6 2 6 1 8 4 1 3 1 5 6 2 5 1 3 9 5 6 4 2 7 8 7 2 6 3 1 8 9 5 4 5 4 8 2 7 9 3 1 6 2 7 5 1 9 6 4 8 3 4 9 1 7 8 3 5 6 2 6 8 3 4 5 2 1 9 7 8 6 4 9 2 1 7 3 5 3 1 7 8 4 5 6 2 9 9 5 2 6 3 7 8 4 1 Tietotesti M ari a Se pp älä 1. 8. 9. 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. Neljä suomalaista talviurheilijaa on voittanut kolme kultamitalia yksissä olympialaisissa. 1. Vuoteen 2019 saakka Aalto-yliopisto toimi kolmessa eri kaupungissa, nykyisin kahdessa. Missä se sijaitsee. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Finn, Lars Kepler, Lucinda Riley, Max Seeck, S. Jos Yhdysvallat saa joskus naispresidentin, niin miksi hänen miespuolisoaan kutsuttaisiin. 9. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Ne tapahtuivat vuosina 1924 Chamonixissa, 1984 Sarajevossa, Calgaryssä 1988 ja Salt Lake Cityssä 2002. Missä kulkee Väinö Linnan reitti. Mitkä kaupungit. Minkä maakunnan maakuntakala. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Tietotesti ??. 6. 10. 2. Kuinka monien. 3. 6. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Yhdysvaltain presidentin puolisoa kutsutaan First Ladyksi. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Kuinka suuri osa heistä oli kirkkojen tai muiden uskonnollisten yhdyskuntien jäseniä: 10, 20, 30, 40 vai 50 prosenttia. J. Aalto-yliopisto syntyi, kun Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu yhdistettiin 2010. A. 10. Kuinka monta Euroopan pienvaltioista on asukasluvuiltaan alle 39 000. 7. On siis aika ilmoittaa puolivälin krouvin kilometrimäärä. Puolivälitulokset julkaistaan maaliskuun lehdessä.. Mitkä ovat viisi ihmisen aistia, jotka on tieteellisesti todennettu. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Kuinka paljon. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon Facebook-ryhmässä. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. 2. Rauman kaupungissa on asukkaita hiukan yli 39 000. Kuka heistä on suomalaiskirjailija, jonka romaani Uskollinen lukija nousi New York Timesin bestseller-listalle ensimmäisenä suomalaisromaanina Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen jälkeen. 5. Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin 1961
5.2.2021 57 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Kaikille taataan Suomessa säälliset olot, mahdollisuuksien tasa-arvo. Jos on joskus jakanut alkiolaiset arvot, voiko Jussi Halla-ahon johtama perussuomalainen puolue olla oma, uusi aatteellinen koti. Ihmiskäsitys, jota perussuomalaisten nykyjohto edustaa, on niin kaukana keskustalaisuudesta kuin olla ja voi. Halla-aho venyttää isänmaallisuutta patriotismin ja jopa rasismin suuntaan. Halla-ahon aatteelliset juuret ovat kaukana SMP:stä. 5.2.2021 58 KESKUSTASSA pohditaan paljon perussuomalaisen puolueen olemusta ja miten Jussi Halla-ahon meille heittämään haasteeseen tulisi vastata. MONI MEISTÄ on kasvanut yhteisössä, jossa yhteiskuntaluokat ovat olleet läsnä melko vähän – väitän suomalaisten olevan edelleen aika tasa-arvoisia. Halla-ahon johtama perussuomalainen puolue ammentaa ideologiansa äärioikeistolaisesta ajattelusta. NYKYINEN perussuomalainen puolue on jotain aivan muuta kuin Timo Soinin johtama perussuomalainen puolue. Kirjoittaja on järvenpääläinen perheenäiti ja pitkän linjan politrukki, joka toimii tällä hetkellä keskustan valtiosihteerinä Hyssyttely Halla-ahon ympärillä saisi loppua anna-mari vimpari vieraskolumni. Eurooppalaisessa kontekstissa perussuomalaiset sijoittuvat äärioikeaan ryhmittymään, jota muun muassa Ruotsidemokraatit ja Soinin johtamat perussuomalaiset pitivät vääränä sateenvarjona omille puolueilleen. Johtopäätös ei kuitenkaan voi olla, että meidän pitää ryhtyä matkimaan perussuomalaisia. Se on ainakin itselleni jotain hyvin olennaista suomalaisessa yhteiskunnassa. Puheen, joka näyttää muuttuvan myös teoiksi ainakin meidän verrokkimaissamme. Niin oli ainakin oman lapsuuteni yhteisössä. Heitä kannustan pohtimaan omaa ihmiskäsitystään. TÄTÄ PERINNETTÄ soisi jatkossakin vaalittavan. Halla-aho on kyllä siistinyt julkiset puheensa ja kirjoituksensa, mutta sallii edelleen joukoissaan rasistisen puheen. Maahanmuuton torjumisesta ei kyllä löydy sellaista rahasampoa, joka turvaisi Suomen hyvinvoinnin tulevina vuosina. Perussuomalaiset on äärioikeistolainen puolue ja sellaisena sitä pitää myös ryhtyä keskustassa ja julkisuudessa käsittelemään. Jopa jotain, josta voin olla ylpeä ja joka omalla kohdallani määrittää myös suhdetta isänmaahan. Vastaavan kasvuympäristön olen pyrkinyt järjestämään omille lapsilleni: kaikkien kakarat menevät tasalaatuiseen lähikouluun, jossa on hyvät opettajat eikä leikkikavereita määrittele vanhempien lompsanpaksuus. Myös perussuomalaisten talousajattelu sitä kysyttäessä pohjautuu ”haittamaahanmuuton” karsimiseen. Oman oikeudentunnon ja tasa-arvokäsitykseni ammennan tästä maisemasta: jokainen meistä on yhtä arvokas riippumatta koulutustaustasta, ihonväristä, synnyinpaikasta, asuinpaikasta, pituudesta, painosta, sukupuolesta, uskonnollisesta vakaumuksesta ja niin edelleen. Varmasti on heitä, jotka ovat pettyneet keskustaan ja liukuneet lähemmäksi perussuomalaisia. Luulen sen olevan yksi hyvinvointimme perusta. Ihmiset ovat paitsi tasa-arvoisia, myös kokevat ihmisarvon olevan Suomessa jakamaton. Sekö on ollut ja on Suomen vahvuus – Suomi suomalaisille
Nämä nykypäivän taistolaiset käyttävät ”niinkua” salasananaan. Koko Suomen pitäminen tasa-arvoisena asumispaikkana. Sano niinku, olet meitä, saat apurahoja ja annat syvällisen vaikutelman. Vihreät ovat omineet ilmastoasiat, persut maahanmuuton (lisäluonnehdinta; haitallisen) ja demarit omineet vallan. Suomen liikennepäästöt eivät maailmaa tuhoa eivätkä puuttuessaan maailmaa pelasta. Tässä maailmassa epäurheilijamaisuutta paheksuu Kari-Pekka Kyrö. Ei kai sentään, mutta huolissaan. Ajopäiväkirja, bensakuitit ja kahden luotettavan henkilön todistus, autoon on mennyt eikä moottorikelkkaan/vesiskootteriin/kesämökin aggregaattiin. Ja hoksasin sen salaliiton. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 OLGA OINAS-PANUMA 044 7370 258 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ perhevapaalla PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 JOS USKOO iltapäivälehtiin vuodettuja keskustan sisäisiä keskusteluja, niin ollaan paniikissa. Tässä maailmassa laittomuuksia paheksuu Pekka Haavisto. TÄMÄ MAAILMA on niin tolkuton. Byrokratiaa, suojatyöpaikkoja, kun lautakuntapaikatkin vähenevät maassamme. 5.2.2021 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Politiikan viihteellistäminen alkoi Tuttu jutusta, jonne alentuivat sekä Ahtisaaret että ne toiset Rehnit. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. 40 senttiä veroa lisää polttoainelitraan. Ihan pikku juttu; kuka ilmaisen maksaa. Vihreiden politbyroosta on lähetetty alueille kunnallispoliittinen ohjelma. Hallituksen agendana on yksityisautoilun rajoittaminen ja vaikeuttaminen. Huoltovarmuus! Ja sitten ollaan vihreiden kanssa toteuttamassa ”maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa”. Aivan naurettavia puheita ja tyhjiä lupauksia: muka kompensoitaisiin syrjäseuduilla. Kuulin autoradiosta keskusteluohjelmaa, jonka nimi vaikutti olevan Pyöreä niinku pöytä. Ahtisaari sai Nobelin, koska Nobel-väki ei katso Tuttu juttua. Johan Kotkassa vihreät vaativat ilmaista joukkoliikennettä. Tämä maailma. KESKUSTA etsii sanomaansa. Mitä silloin tehdään. Kirosanan laittaisin, mennään telkkarin viihdeohjelmiin. Hallituksen apupuolueen leima on vahva. Jari Nenonen Pitääkö olla huolissaan on niin tolkuton. Vielä tulee uusi propellihattupuolue, joka vaatii ilmaista ruokaa, juomaa ja asumista. Se olisi selkeä. Laskisivat joskus niinkunsa. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Maakuntia ja niiden väkeä tarvitaan. Ja kyllä, pitääkin olla. ”Minä niinku ajattelen”. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Maaliskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 5.3.2021 Vaikuttavia silmukoita. tuhti lukupaketti kerran kuussa! Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! + 2 kk lehdet kaupan päälle! 12 kk / 70 € 6 kk / 35 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Suomenmaan reportaasi avaa käsityöaktivismin muotoja.