Suomenmaa 5.3.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 3 / MAALISKUU 2021 / 9,90 € Reportaasi KÄSITYÖAKTIVISMIN MONET KASVOT Ilmiöt VAJAAKUNTOISET JÄÄVÄT SYRJÄÄN TYÖELÄMÄSTÄ Uutisanalyysi KESKUSTA ARVOSTAA KOTONA TEHTYÄ TYÖTÄ Maanpuolustuksessa ei ole varaa lepsuiluun, hävittäjäkauppoja johtava puolustusministeri Antti Kaikkonen alleviivaa EI YHTÄÄN HEIKKOA LENKKIÄ
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 5.3. 28 Kaikki on mahdollista. 2021 Ville-Veikko Rantamaula hylkäsi yrittäjähaaveet ja lähti ay-uralle s
40 Kulttuuri Valmiina pormestariksi Emme suostu siihen, että päättäjät valitsevat vaippaja pottaikäisen hoitomuodon perheiden puolesta. 13. Riikka Pakarinen s. Paljonko on koossa Ilkka Kemppaisella ja muilla kerholaisilla. 34 Kirjat Karjalan liittoa johtaa keskustalainen kaksikko s. s. 42 Tonnikerho Nukkumatin kuumailmapallolento sensuroitiin DDR:n televisiosta s. 45 Nuori keskustakonkari Eeva Kärkkäinen haastaa Helsingin valtapuolueet s
Ainoa tapa ehkäistä tartuntojen määrää on noudattaa säntillisesti viranomaisten antamia ohjeita. Uudet rajoitukset tuntuvat kurjalta, kun on tottunut elämään jo hieman vapaammin. Vaikka Suomi on selvinnyt maailman mittakaavassa koronaepidemiasta erittäin hyvin, vielä ei voi huokaista. Jääräpäisesti vaalien järjestämiseen ei kuitenkaan kannata takertua. Puolueilla on vielä vajaa viikko aikaa löytää ehdokkaita omille listoilleen. Viranomaisten on varmistettava, että kaikki äänestäjät voivat antaa äänensä ilman pelkoa koronaan sairastumisesta. Vaalien järjestäminen sovittuna ajankohtana kuuluu demokratiaan, ja siitä on viisasta pitää kiinni. Rokotustahti ei päätä huimaa, mutta tietoisuus siitä, että kohta helpottaa, on lohduttava. Ihmisten terveydestä ei voi päättää huutoäänestyksellä tai poliittisin perustein. Keskusta on johtava kuntapuolueena tottunut tekemään yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa. Onneksi tunnelin päässä on näkyvissä valoa. Osa suomalaisista on saanut koronarokotteen, ja loput väestöstä pitäisi saada rokotettua viimeistään vuoden loppuun mennessä. Helposti tarttuva tauti on pitänyt ihmisiä pihdeissään jo yli vuoden ajan. Vastuu terveysturvallisten vaalien järjestämisestä on viranomaisilla ja osin myös päättäjillä. Huoli ei ole turha. Tilanne on vakava. Koronaepidemian kiihtyminen on tuonut tummia pilviä myös kuntavaalien ylle. Syrjään vetäytyminen ei kuitenkaan ratkaise mitään – päinvastoin, se jättäisi poliittisen kentän öyhöttäjille. Hallituksen päätös julistaa maahan kolme viikon poikkeustila ei jätä mitään arvailujen varaan. Jos tilanne äityy niin pahaksi, että äänestäjät pelkäävät käyttää äänioikeuttaan sairastumisen pelossa, ollaan jo vaarallisilla vesillä. Osa kansalaisista pitää kuntavaalien järjestämistä keskellä koronakriisiä kohtuuttoman suurena riskinä. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole. Yksi syy kiinnostuksen hiipumiseen on keskusteluilmapiirin kiristyminen. Viime vuosina ehdokashankinta on tuottanut tuskaa lähes kaikille puolueille. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 5.3.2021 Äänestäjien turvallisuudesta ei voi tinkiä Pääkirjoitus H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va K oronaepidemia on ajanut koko maailman ennennäkemättömään kriisiin. Poikkeusaika on ollut monille henkisesti ja taloudellisesti raskas. Vastuullisia, yhteistyökykyisiä päättäjiä ei ole koskaan liikaa. Tälle linjalle luulisi olevan kysyntää myös jatkossa. Jos viranomaiset päätyvät siihen ratkaisuun, että vaalit pitää siirtää tautitilanteen takia syksyyn, puolueiden on hyväksyttävä päätös mutisematta. Sosiaalisen median pahantahtoisuus ja ilkeys on monille politiikkaa harkitsevalle liikaa. Koronakriisistä huolimatta valmistautuminen kuntavaaleihin käy kiivaana. Koronaepidemian kiihtyminen on tuonut tummia pilviä myös kuntavaalien ylle.. Riitaa osaa haastaa kuka tahansa
Maalaisliittoa ja Kekkosta äänestettiin aikanaan osaltaan siksi, että puolueen ulkopoliittiseen osaamiseen ja idänsuhteiden hoitoon luotettiin. Keskustan juuret ovat kotimaisessa alkiolaisuudessa ja tuntemus suomalaisten asioista on hyvä. Kansainvälisten asioiden osaaminen kun on ollut menestystekijä vaalitulosten takana aiemminkin. Se kotimainen puolue voisi olla tässä kotimaisuuttaan laajempi. Kokoomus on profiloitunut vahvana EUpuolueena, ja menestyykin siksi aina eurovaaleissa hyvin ja saa sitä kautta euro-osaamista. Vuonna 1995 keskusta menestyi eduskuntavaaleissa odotettua paremmin, siksikin että EU-keskustelu oli kiinnittynyt keskustaan. Ihmisiä kiinnostavat suuret kansainväliset kysymykset, joten kotimaan asioiden hyvä hoito ei riitä silloin kun haetaan suurempia poliittisia visioita. Iskulause on hyvä siinä, mitä se tavoittelee. ”Jos sisätai ulkopolitiikan pitää olla rempallaan, niin olkoon se sitten sisäpolitiikka”, kerrotaan Kekkosen sanoneen. Edellisen kerran puolueella on ollut ulkoministerin paikka vuonna 1995, Suomen juuri liityttyä Euroopan unionin jäseneksi. Kekkosen oppi oli, että suhteet pidetään hyvinä sekä länteen että itään, ja puolueettomuuspolitiikka tarkoittaa rauhan puolella olemista sotaa vastaan. Kekkosen ulkopoliittista linjaa ovat korostaneet ja ihailleet lukuisat keskustapolvet myöhempinä vuosina. Sekä oikeistokonservatiiviset että radikaaliliberaalit ajatukset kopioidaan sellaisenaan, vieraskielisiä termejä myöten. Vihreät ja perussuomalaiset ovat nousseet perinteisten suurten puolueiden rinnalle kansainvälisillä teemoilla, vaikka sitä ei heti ajattelisi. Kuitenkaan keskustan ei pitäisi olla pelkästään se kotimainen, jos puolue haluaa menestyä tulevaisuudessa. 5 5.3.2021 Toimittajalta Olkoon rempallaan sitten se kotimainen PRESIDENTTI Urho Kekkonen korosti aikanaan ulkopolitiikan tärkeyttä sisäpolitiikan yli. ONKO keskusta kadottanut kylmän sodan aikaisen johtajuutensa ulkopolitiikassa. Puolueiden ristivedosta riippumaton yhteinen linja oli tae pienen maan pärjäämiselle. Etenkin Yhdysvaltojen ylikorostuminen kansainvälisiä asioita seurattaessa on vaikuttanut ihmisten mielipiteisiin. Slogan on myös hyvä heitto sellaisia tahoja vastaan, jotka vain kopioivat mielipiteensä muualta. VASEMMISTOPUOLUEITA on arvostettu kansainvälisen solidaarisuuden edistäjinä. Onko Suomella nykyään ulkopoliittista linjaa. Lauri Heikkilä. Olkoon rempallaan se kotimainen politiikka, kunhan ulkosuhteet ovat kunnossa. KESKUSTA voisi tuoda kansainvälisille kentille diplomaattista otetta samalla tavalla kuin se tuo sitä suomalaiseen puoluekenttään. Oikeistoon luotetaan vapaan, rajat ylittävän markkinatalouden takaajana. Keskusta lanseerasi helmikuussa pidemmäksi aikaa tarkoitetun ilmeen ja sloganin ”Keskusta – se kotimainen”. Kun puolueiden harjoittaman identiteettipolitiikan ajatellaan olevan kannanottoa lähinnä yksilön valintoihin ja elämäntyyliin kotimaassa, ei niiden kansainvälisyyttä ehkä huomata. Entä suomalaisilla puolueilla
5.3.2021 6 Perhepolitiikka on ollut keskustalaisen politiikan teon ydintä, sitä ruisleipää. 5.3.2021 6 Emmi Korhonen / Lehtikuva
Muualla maailmassa feministit taistelevat sen puolesta, että naisilla olisi oikeus olla kotona hoitamassa lapsia sen lyhyen ajan, kun he ovat pieniä. Keskustalla on kova tarve korostaa konservatiivisuutta. Viime vuosina kotihoidontuki on ollut moneen kertaan oiva lyömäase keskustaa vastaan. Jos keskusta ei olisi hallituksessa, paketti olisi aivan toisennäköinen. Puhe koettiin muun muassa taantumuksellisena listana 1800-luvun sääty-yhteiskunnan naisten hyveistä ja tunkkaisena tuulahduksena menneisyydestä. Puolueen historiaa tutkinut entinen ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa pohtii, että pöyristyneiden tulkintojen taustalla voi olla keskustalainen ajatus kodin merkityksestä. Kädenlämpöinen ei kannata olla. 5.3.2021 7 Uutisanalyysi Naiskuvasta tuli lyömäase Saarikon puhe liikutti keskustalaisia – ja pöyristytti muita KESKUSTAN mielestä naisen paikka on kotona. Uudistuksessa isien vapaat pitenevät, äitien vapaat säilyvät, joustavuus lisääntyy ja kotihoidontuki säilyy. Toiset paheksuivat ja ymmärsivät tahallaan väärin. – Sanon sinulle suomalainen, ahkera nainen: kelpaat, riität, olet hyvä. Keskustelu keskustalaisesta naiskuvasta ryöpsähti, kun puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko ylisti keskustan vaalistartissa (6.2.) suomalaista naista. Puhetta ruodittiin päiviä. Hoidat työt, hoidat lapset, hoidat lapsenlapset, omat vanhempasi, appivanhempasi; harrastat, teet vapaaehtoisja talkoohommia – ja istutat poisnukkuneiden haudoille kevään tullen kukat, Saarikko sanoi. Jo puolueen oppi-isä Santeri Alkio kirjoitti, että jokainen koti on maailman keskipiste. Myös kotihoidontuessa voi olla viilaamista, mutta suomalaiset ovat tukeen laajasti tyytyväisiä. Monessa keskustalaisessa tuvassa pyyhittiin silmäkulmia. Tällä mittapuulla arvioituna Saarikon avaus onnistui. KOTIHOIDONTUKI on nähty oppikirjaesimerkkinä konservatiivisesta äidit kotiin -politiikasta. Erityisen ikävänä Isohookana-Asunmaa pitää sitä, että Helsingin Sanomat teki puheesta pääkirjoituksessaan niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ja äitejä – myös kotiäitejä – saa ja pitää kiittää ääneen. Keskusta on lähtenyt siitä, että perheet tietävät itse parhaiten. Poliittiset vastustajat ovat tulkinneet sen niin, että keskusta ajaa naisia kotiin, mutta sehän ei pidä lainkaan paikkaansa, Isohookana-Asunmaa kuvaa. PUHEEN jälkimaininkeja seuratessa kävi ilmi, että keskustalaisten omakuva ja muiden kuva keskustasta eivät kohtaa. Samalla on syytä muistaa, että nämä ovat herkkiä ja henkilökohtaisia asioita. Keskustaa johtaa jo neljäs nainen, puoluesihteeri on nainen. Kukaan ei mieti iltapuuron äärellä lapsen hymyä katsellessa eläkekertymää tai tasa-arvo-ongelmaa. Rakennat tätä maata, rakastat lähimmäistä. Mutta onko se sitä. Keskusta ei määrää, että kaikkien naisten pitää hoitaa lapsiaan kotona kolme vuotta, mutta sen pitää olla mahdollista. – Mitenkään muuten en osaa tätä selittää. Nyt kotihoidontuen säilyminen kirjattiin puolueen vaatimuksesta tiukasti hallitusohjelmaan. PUOLUEET pyrkivät aina hallitsemaan ilmatilaa. Helsingin Sanomat (HS) tulkitsi (10.2.), että Saarikko korosti tietoisesti keskustan konservatiivisuutta. Teeman ympärillä on myös tilaa erottautua hallituskumppaneista. KUN SAARIKON puhe oli painunut eilisiin uutisiin, hallitus julkisti perhevapaauudistuksen askelmerkit (16.2.). On kyse arvoista. – Keskusta on aina halunnut nostaa kotona tehtävän työn arvostusta. HS:lle Saarikko kirjoitti napakan vastineen, jossa hän painotti, että keskustan naiskäsitys ei ole konservatiivinen, vaan hän halusi antaa julkisen tunnustuksen naisten tekemälle työlle. Eikä tarvitsekaan. Keskusta glorifioi kotiäitiyttä. MUTTA sitten tuli vastustajien tyrmäys. Moni tunnisti itsensä, äitinsä, tätinsä, mummonsa. Mitä Saarikko sanoi ja mitä ei. Puheen sanoma oli monen mielestä parasta, mitä keskusta on peruskannattajilleen aikoihin tarjonnut. Saarikko itse painottaa, että keskustalla ei ole todistustaakkaa tasa-arvon äärellä. Suurin osa perheistä käyttää sitä jossain vaiheessa. On parempi, että saa itse valita puheenaiheet verrattuna siihen, että joutuu reagoimaan muiden avauksiin. Saarikko on itse esimerkki uran ja perheen yhdistämisestä ja perhevapaiden tasapuolisesta jakamisesta. PERHEPOLITIIKKA on ollut keskustalaisen politiikan teon ydintä, sitä ruisleipää. Saarikon puhe, perhevapaauudistus ja näiden ympärillä vellova keskustelu osoittivat, että niin on syytä olla jatkossakin. Onko valinnanvapauden puolustaminen sitten konservatiivista. Twitterin ammattiloukkaantujat pöyristyivät. – Sellaista ajatusta viljeltiin tietyissä piireissä 1970-luvulla. Suomi perhevapaineen näyttää utopialta. Isohookana-Asunmaa huomauttaa myös, että kaikkien naisten ajaminen töihin ja lasten passittaminen päiväkotiin vasta kuulostaakin menneisyydeltä. Nyt huutoa hillitsi se, että esimerkiksi vihreät olivat samassa pöydässä päättämässä uudistuksesta. Henna Lammi. Työn voi aloittaa vaikkapa kuntavaaleissa puolustamalla kotihoidontuen kuntalisiä
Hanna Kosonen Twitterissä Loppukirin aika. Kouluja ja harrastustoimintaa pitää pystyä avaamaan heti kun mahdollista. Annika Saarikko Twitterissä Keskustalta tukku toimia ylivelkaantumisen ehkäisyyn SANTERI LAMPI KESKUSTA on valmistellut useita täsmäkeinoja, joilla se helpottaisi ylivelkaantuneiden ihmisten ja yritysten kurimusta. Lisäksi kannattamattomat investoinnit ja markkinoiden arvaamattomuus voivat tulla kalliiksi. Jopa puoli miljoonaa suomalaista tuskailee velkataakkansa alla. Sosiaalista luototusta laajennettaisiin niin, että siitä tulisi selkeä vaihtoehto pikavipeille. Podcastit, kirjat, musiikki, hiihto, luonto, avanto, kevät, puhelut ystäville, lähipiirin kanssa lähentyminen. Yritykset voivat ajautua ongelmiin samoista syistä. KESKUSTA esittää nopeana toimenpiteenä lainsäädäntömuutoksia, joilla tappiorajat laajennetaan koskemaan myös Veikkauksen peliautomaatteja. Vahva tuki hallituksen esitykselle kolmen viikon ponnistuksesta, jolla pyritään saamaan tartuntaketjut katkeamaan. Hänestä heille pitää tarjota mahdollisuus uuteen alkuun. Valo voittaa lopulta aina. Niitä ohjelmassa listataan kaikkiaan 13. Kun positiivinen luottorekisteri tulee voimaan, merkinnän kesto voisi olla vain yksi kuukausi. En halua, että he kärsivät tästä yhtään enempää. Lohi korostaa, että velkaantumisen ehkäisyyn tarvitaan laaja paletti erilaisia keinoja. Nyt rajoitukset ovat selkeitä ja kohdistuvat tasapuolisemmin kaikkiin ihmisryhmiin. Ohjelmatyötä johtaneen keskustan varapuheenjohtajan Markus Lohen mukaan jopa puoli miljoonaa suomalaista tuskailee velkataakkansa alla. Lisäksi keskusta tekisi käytännön talousosaamisesta pakollisen oppisisällön kaikilla kouluasteilla ja vahvistaisi taloussosiaalityön osaamista osana sosiaalityön koulutusta. KOTITALOUKSIEN velkaantumista ja maksuhäiriöitä selittävät Lohen mukaan muun muassa pienituloisuus, työttömyys, sairastumiset, avioerot ja mielenterveysongelmat. Ohjelmassa ehdotetaan myös kevyempää saneerausmenettelyä pienille yrityksille sekä konkurssilain maksukyvyttömyysolettaman pysyvää pidentämistä 30 päivään. Pitkät maksuajat aiheuttavat nimittäin kassaongelmia etenkin pienille yrityksille. Maksuhäiriömerkintöjen keston keskusta lyhentäisi heti kuuteen kuukauteen. YRITYSTEN velkaantumiseen keskusta puuttuisi lyhentämällä yritysten välisten laskujen maksuaikoja ja lisäämällä valvontaa. Tällöin se ei enää voisi olla osa sosiaalihuoltoa. Nasima Razmyar Twitterissä Kipeimpänä päätöksenä pidän sitä, että osa rajoituksista koskee jälleen nuoria. Pelisaleihin ja Casino Helsingin pelien tunnistautuminen tulisi pakolliseksi. Lohi toteaa, että päättäjien on tehtävä kaikkensa, jotta koronakriisi ei pääse tekemään samanlaista taloudellista tuhoa kuin 1990-luvun lama. 8 Ajassa Sanottua 5.3.2021 Ei ole korona-aika maraton vaan ultrajuoksu, jonka maalia emme edes tiedä. Em m i Ko rh on en / Le hti ku va
Myös raideyhteyksien kehittämisessä keskusta voi Arhinmäen mukaan luottaa vasemmistoliiton tukeen. ALUEPOLITIIKAN USKOLLINEN TAISTELUPARI TERVEISET KESKUSTALLE. Perusteet ovat sinänsä hyviä, vaikka virhe tapahtuikin. Earth Hour 28.3. Kuntavaalien ehdokasasettelun vahvistaminen 19.3. Keskustan tupailta: Ikäihmisille hyvä Suomi 13.3. Kuntavaalien ehdokashakemusten jättöpäivä 10.3. Marko Junkkari Helsingin Sanomissa Arvoliberaaleja kokoomuslaisia turhauttaa, kun puoluejohto ei suitsi puolueen sisäistä, epäasiallista keskustelua. Tällaisten vuotojen tuomitseminen ei ainakaan medialle kuulu, mutta tyylipisteiden jako on toinen juttu. Savola sanoi halunneensa myös rauhoittaa kuohuntaa, jossa tapahtunutta rinnastettiin Washingtonin tuoreisiin tapahtumiin. Eduskunnan istunnot tauolla PEKKA POHJOLAINEN KANSANEDUSTAJA Juha Sipilän kadulla tönimisen valvontakameravuodon sylttytehdas löytyi sieltä, missä sen saattoi päätelläkin olevan. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. Tallenteen antoi medialle vastoin eduskunnan omaa ohjeistusta talon turvallisuusjohtaja Jukka Savola. Turvallisuusjohtaja olisi voinut esiintyä itse aiheuttamansa kohun keskellä suoraselkäisemmin ja avoimemmin. 9 Ajassa Sanottua 5.3.2021 8.3. Joskus aluepolitiikassa kuitenkin takerrutaan Arhinmäen mukaan menneisyyteen, vaikka peruutuspeiliin ei pitäisi katsoa – se johtaa väistämättä näivettymiseen. Osa kokoomuslaisista katsoo Pihan jääneen yksin, ilman puheenjohtaja Petteri Orpon tukea. Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat 17.3. Ne ovat olleet SKDL-vasemmistoliitto ja Maalaisliitto-keskusta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas.) näkee. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä 27.3. Kansainvälinen naistenpäivä 9.3. Muut puolueet määrittelevät sen aseman ja tarjolla on kaksi vaihtoehtoa: sivistysporvareita vai lightversio perussuomalaisista. Poikkeusolot voimaan Suomessa 8.3. Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku 18.3. Robert Sundman Ylen verkkosivulla Pihan lähdön jälkeen kokoomus on maalitettu pahimpaan mahdolliseen nurkkaan. Ryhmyri vakuuttaa, että vasemmistoliitto pitää edelleen tärkeänä niin taloudellista, sosiaalista kuin alueellistakin tasa-arvon puolustamista. Avoimuus hyvä, salailu huono Kirsi Pihan luopuminen ei pistä pelkästään Helsingin pormestariasetelmia uusiksi. Hän muistaa edelleen hyvin, miten huonossa kunnossa haja-asutusseutujen tiet ja joukkoliikenne olivat. Spekulointi tapahtuneen luonteesta loppui, kun jokainen näki sen itse videokuvista. Talvisodan päättymisen muistopäivä 16.3. Se toi kokoomuksen sisäisen kriisin kaikkien näkyviin. Keskustan tupailta: Alueellisesti tasapainoinen Suomi 16.3. Poikkeusolot päättyvät 29.3.?1.4. Savola puolustautui sillä, ettei tietojen luovuttaminen julkisella paikalla julkisesti kuvaavista kameroista vaarantanut millään lailla eduskunnan turvallisuusjärjestelmää eikä kenenkään yksityisyyttä tai muuta oikeutta. Kumpikin haluaa esimerkiksi vetää nopeat verkkoyhteydet koko maahan. Hän uskoo, että vastuuntuntoinen keskustajohto ajattelee tilanteesta samalla tavalla. Jussi Kärki Talouselämässä SANTERI LAMPI HISTORIALLISESTI koko Suomen asiaa on ajanut kaksi puoluetta. Sen verran hän kuitenkin suostuu sanomaan, ettei koronaepidemian keskellä pitäisi ehdoin tahdoin järjestää hallituskriisiä. Arhinmäki kokee, että aluepolitiikan saralla keskustalla ja vasemmistoliitolla on yhteisiä tavoitteita. ARHINMÄKI kokee, ettei keskustan kipuilun kommentointi kuulu ulkopuolisille. Ryhmäpomo kertoo kiertäneensä puoluejohtajana Suomea ristiin rastiin ties kuinka monta kertaa. Arhinmäen mukaan yksikään isänmaallinen puolue ei ryhtyisi näissä oloissa kiikuttamaan venettä
Perustuslaki ei estä maaseudun verohuojennuksia Ja ak ko M art ika in en. SANTERI LAMPI SEURAAVAT vaalit ovat aina kohtalonvaalit. Huttusen mukaan professori Ojasen viesti on selkeä: ei ole mitään syytä sille, ettei Suomessa voitaisi ottaa käyttöön niin sanottua Norjan alueellistamisen mallia. Perussuomalaiset pyrkii brändäämään tulevan koitoksen hallituksenkaatoprojektiksi. Perussuomalaisten temput eivät hetkauta Jäätteenmäkeä RISTO LUODONPÄÄ VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN professori Tuomas Ojasen mukaan perustuslaki ei estä verohelpotuksia ja muita huojennuksia harvaan asutun maaseudulle. Keskustakonkarista nyt ei ole jälkiviisastelun aika. Ensimmäiseksi Huttusen johtama työryhmä lähtee yhdessä opetusja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa edistämään alueellisen opintolainahuojennuksen kokeilemista. Opetusja kulttuuriministeriö on valmistellut toimenpideohjelman koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Keskustajohdon mukaan ei haittaa, vaikka slogan veisi ajatukset ruokakaupan vihannesosastolle. JÄÄTTEENMÄKI on kyllästynyt keskustan matalan kannatuksen äimistelyyn ja syyllisten etsimiseen. Niiden toteuttamisessa piisaa työtä aina osastotasolta puoluejohtoon. Nyt jäitä hattuun, Anneli Jäätteenmäki toppuuttelee keskustalaisten huolia kuntavaalikevään kynnyksellä. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on luvannut, että ministeriössä ryhdytään selvittämään, miten opintolainan alueellinen vähennys voitaisiin toteuttaa. Jäätteenmäestä perussuomalaisten temput ovat peruskauraa, sillä ”politiikka on tällaista”. Ves a M oila ne n / Le hti ku va TIUKKA RYÖPYTYS. 5.3.2021 10 Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN PYSÄYTTÄVÄ SURMA. Valtakunnallisen tason kiistat on ennenkin valjastettu kuntavaalivalteiksi. Lisäksi Jäätteenmäki näkee, että väittely keskustan hallituspaikasta on tässä vaiheessa turhaa. – Minun pitäisi tietysti hirveästi paheksua perussuomalaisia, mutta ei tämä ole ensimmäinen kerta, kun oppositiopuolue toimii näin, entinen pääministeri ja puoluejohtaja huomauttaa. – Uskoisin, että kyllä ihmiset huomaavat ainakin sen, että valokuitua tulee haja-asutusseuduille ja nettiyhteydet pelaavat. Laulaja-lauluntekijä Paula Vesala ryöpytti Suomen Kuvalehdessä hallitusta kulttuurialan ahdingosta. – Kyllä se kannatus siitä kääntyy. M ark ku U la nd e r / Le ht i k u v a SE KOTIMAINEN. Kuulimme vastikään etätyötä ja monipaikkaisuutta edistäviä avauksia. Hallitus aikoo myös kiristää lastensuojelun henkilömitoitusta. – Demokratia toimii parhaiten, kun keskustellaan asioista, joihin voi vielä vaikuttaa. Slogan on tarkoitettu pysyväksi. Keskustan kansanedustajan Hanna Huttusen johtama harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä (Hama) pyysi viime marraskuussa selvitystä ajamiensa syrjäseutujen elinvoimaa tukevien toimenpiteiden perustuslaillisuudesta. Ojanen suosittelee harkitsemaan, että toimenpiteet toteutettaisiin aluksi määräaikaisina kokeilulakeina. Keskustan logon alla lukevat nyt sanat Se kotimainen. Koulukiusaaminen ja lastensuojelun resurssipula nousivat poliittiseen keskusteluun, kun Helsingin Koskelassa tapahtuneen 16-vuotiaan pojan murhan käsittely alkoi käräjäoikeudessa. Pientä helpotusta alalle on luvassa, sillä hallitus esittää lisätalousarviossaan 15 miljoonan euron tukipakettia kulttuurialan freelancereille. Oppositiopuolue lyö etenkin keskustaa niin EU:n elpymispaketilla, turvepäätöksillä kuin polttoaineen hinnallakin. Sen sijaan hän peräänkuuluttaa puolueen toimijoilta uusia ideoita. Puolue kertoi asiasta kuntavaalistartissaan helmikuun alussa. ”Heiluttaisin kirvestä Marinin ja Kiurun suuntaan, jos siihen olisi mahdollisuus”, Vesala ärähti. ”Olemme kodinomainen puolue ja puhumme kotien asioista”, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kuvailee
Jos äänioikeutetulla ei ole henkilöllisyyttä osoittavaa voimassa olevaa asiakirjaa, hän voi saada poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Vaalivirkailija arvioi tapauskohtaisesti, mikä selvitys on riittävä. Muutkin asiakirjat, esimerkiksi hiljattain vanhentunut passi, saattavat kelvata henkilöllisyyden selvittämiseen. Sitä haettaessa tarvitaan kaksi passikuvaa, jotka ovat enintään kuusi kuukautta vanhoja. Timo Jaakonaho / Lehtikuva Miten henkilöllisyyden voi todistaa äänestyspaikalla?. Tähän mennessä EU-maissa on säädetty yhteisesti lähinnä paristojen ja akkujen jätehuollosta ja kierrätyksestä. EU:ssa pulmaan ollaan tarttumassa uudella akkuasetuksella, josta Suomi kestävän akkutuotannon ja akkujen kierrätyksen edelläkävijänä voi hyötyä. Miten esimerkiksi henkilökortin saa nopeimmin hankittua korona-aikana. Elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla valmisteltu tuore kansallinen akkustrategiamme tukee tätä kehitystä. Asiakirjasta tulisi näkyä täydellinen nimi, henkilötunnus ja valokuva. Jos vaalitoimitsijalla ei ole selvyyttä äänestäjän henkilöllisyydestä, maski tulee poistaa hetkeksi, jotta tunnistaminen on mahdollista. Muutos on tarpeen. Väliaikaisen henkilökortin voi noutaa miltä tahansa poliisiasemalta, joka tarjoaa lupapalveluita, ja sen saa välittömästi mukaansa. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen EU:n akkuasetus avaa Suomelle mahdollisuuksia Täällä Bryssel Suoraan kysyen RISTO LUODONPÄÄ KUNTAVAALEISSA äänestäminen edellyttää äänioikeutetun tunnistamista joko henkilökohtaisesti tai virallisen asiakirjan perusteella. 5.3.2021 11 AKKUJEN kysyntä on pian tapissaan. Kortin hankkimista varten ei tarvitse varata aikaa etukäteen. Akuissa käytetyt arvokkaat metallit, kuten koboltti, nikkeli ja litium on otettava tehokkaammin uusiokäyttöön. Kierrätystä edistämällä saadaan tärkeät raaka-aineet takaisin akkuteollisuuden käyttöön. EU haluaa lisätä tuotannon läpinäkyvyyttä ilmoittamalla teollisuusja sähköakkujen hiilijalanjäljen. Nyt mukaan halutaan kiertotalouden hengessä akkujen koko elinkaari materiaalien louhinnasta valmistukseen, käyttöön ja kierrätykseen. Selvitys on mahdollista esittää muun muassa voimassa olevalla poliisin myöntämällä henkilökortilla, passilla, ajokortilla, mobiiliajokortilla tai kuvallisella Kela-kortilla. Jos äänioikeutetulla on vanha passi tai henkilökortti, se on hyvä ottaa mukaan haettaessa väliaikaista korttia. Tätä koskevissa kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä suoraan poliisiin. JATKOSSA EU-markkinoille tuotavien raakaaineiden on oltava vastuullisesti louhittuja ja hankittuja. Se on väistämätön kehityskulku liikenteen sähköistymisen myötä. Koronan takia äänestäjiä suositellaan käyttämään maskia. Vaalilain mukaan äänestäjä on velvollinen esittämään vaalivirkailijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Henkilöllisyyden voi todeta myös ulkomaisesta voimassa olevasta kuvallisesta henkilöllisyystodistuksesta, joka sisältää edellä mainitut tiedot. Tavoitteeni on, että akkuasetus luo alalle kannustimia kasvaa ja että kansalliset erityispiirteet jätehuollossa ja kierrätyksessä huomioidaan joustavasti. Uudistuva ja kunnianhimoinen EU-lainsäädäntö on mahdollisuus Suomen vastuulliselle akkuja raaka-ainetuotannolle. Pääsen vaikuttamaan valmisteluun ryhmäni neuvottelijana liikennevaliokunnassa. Aloitamme europarlamentissa akkuasetuksen valmistelun tänä keväänä. Kongon pahamaineiset kobolttikaivokset ovat nostaneet huolta tuotantoketjujen vastuullisuudesta. Se on iso eettinen ja käytännön haaste, joka liittyy raaka-aineiden maailmanmarkkinaan, saatavuuteen ja kierrättämiseen. Myös Ikaalisten kierrätyslaitoksen kaltaisia investointiuutisia tarvitaan lisää. Esimerkiksi pahvinen ajokortti kelpaa sillä edellytyksellä, että virkailija tunnistaa äänestäjän ja muutenkin pitää selvitystä riittävänä. Samalla vähenee tarve tuoda metalleja muualta. Millä eri tavoin kuntavaalien äänestyspaikalla pystyy todistamaan henkilöllisyytensä, erityisasiantuntija Laura Nurminen oikeusministeriöstä. Kasvava akkujen tarve herättää kysymyksen raaka-aineiden riittävyydestä. Kysynnän kasvusta kertoo Maailman talousfoorumin hurja arvio: globaali akkutuotanto pitäisi lähivuosina liki kaksikymmenkertaistaa
Nykyinen, huonosti vuorovaikuttava päätöksentekokulttuuri on uhka Turun myönteiselle kehitykselle. Keskusta kannattaa avointa, osallistavaa ja läpinäkyvää päätöksentekoa, jossa otetaan aidosti kaikki mukaan kehittämään Turkua, myös reuna-alueita. Suomenmaa kysyi Tampereen, Turun ja Pirkkalan keskustalaisilta pormestariehdokkailta seuraavat kysymykset: 1. Tampereen kaupunginvaltuutettu. Turun keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja 2009 alkaen. Meillä kunnalla on kaikki mahdollisuudet. 3. Tampereen suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten pääsemme nopeasti jaloillemme koronan jäljiltä. Tampere kasvaa vauhdilla. Kunnat ovat Helsinki, Tampere, Turku, Tuusula, Pirkkala, Kärkölä ja Puolanka. Pirkkalan läpi kulkee valtatie 3, kunta rajoittuu Pyhäjärveen ja alueellamme on Tampere-Pirkkalan lentokenttä. Toisaalta se on antanut myös kasvot kaupungille. Turussa on puutteita ja uhkia, jotka heikentävät mahdollisuuksia hyvään arkeen. Pirkkalassa on vahva punavihreä blokki ja toisaalta kokoomuslainen pormestari. 1. 3. 2. Pormestarin ja apulaispormestarien osaamisen on hyvä täydentää toisten osaamista ja tehtävänjaosta on tehtävä selkeä. Olemme maanläheinen, rento ja helposti lähestyttävä mutta samalla myös rohkea ja ennakkoluuloton. 1. Pirkkalan kunnanvaltuutettu 2012 alkaen. Malli on aivan hyvä. Suuriin kaupunkeihin pormestarimalli sopii. Keskustan lähtökohta on yhteistyön ja ratkaisujen hakeminen ilman, että ohjelmateksteihin tarvitsee jumittua. 3. ONKO PORMESTARIMALLI HYVÄ VAI HUONO ASIA KUNNALLENNE. Tämä asetelma on tuottanut myös tarpeetonta vastakkainasettelua. Naapurissamme on sisämaan suurin kaupunki Tampere. 1. Pormestarina haluaisin edistää Tamperetta lämminhenkisenä kotikaupunkina, joka kilpailee pääkaupunkiseudun sekä myös Suomen ulkopuolisten kaupunkien kanssa osaajista ja yrityksistä. Kansanedustaja 1991–1995, Maskun kunnanvaltuutettu 1977–2004, useita kuntaja maakuntatason luottamustehtäviä. 3. 2. Pirkkala on hyvin haluttu asuinkunta ja asuntoja maapolitiikka on puhuttanut paljon viime aikoina. Ajassa Nämä keskustalaiset tavoittelevat pormestarin paikkaa TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Kevään kuntavaalien jälkeen seitsemän Suomen kuntaa valitsee itselleen pormestarin. MIKSI PYRIT PORMESTARIKSI JA MITÄ EDISTÄISIT PORMESTARINA. 5.3.2021 12 Rakennusmestari, rakennusalan yrittäjä. MITÄ HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA KOTIKUNNALLASI ON. Pormestari vetää yhteen ryhmien näkemyksiä ja hakee kompromisseja. 2. Sillä voidaan edistää kaupunkiseutujen edunvalvontaa. Nyt kun Turku ottaa pormestarimallin käyttöön, on huolehdittava, että hallinto on selkeää ja johdonmukaisesti vastuutettua. Turulla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet muuttaa suunta parempaan. Pormestarin tulee toimia yhdistävänä voimana, ja tämä on luontevaa keskeltä käsin. Keskusta asettaa omat ehdokkaat neljässä näistä kunnista. Pääosa niistä liittyy huonoon johtamiseen, joka romuttaa talouden ja lisää ihmisten pahoinvointia. JARMO LAIVORANTA, 77, TURKU Kansanedustaja, luokanopettaja. Näistä lähtökohdista kuntaa on hyvä kehittää. Hallittu asukasmäärän kasvu voisi olla lähiajan haasteita. Keskustan puoluesihteeri 2016–2018. Se on edistänyt yhteydenpitoa valtuutettujen ja kunnan johtavien virkamiesten kanssa. JOUNI OVASKA, 34, TAMPERE Rakennusmestari, rakennusalan yrittäjä. 2. Tarvitsemme toimia työllisyystilanteen parantamiseksi, johon toivottavasti alkava työllisyyskokeilu tuo apua. HEIKKI RIIHIMÄKI, 56, PIRKKALA. Tampereella pormestarimalli toimii hienosti. Päiväkotien ja koulujen investointipaineet ovat kovat, joten meidän on huolehdittava niiden onnistumisesta
Se vaatii satsauksia työhön ja yrittäjyyteen sekä lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Juureni ovat keskellä itäsuomalaista maaseutua, ja lapsuuteen Leppävirralla liittyy mahtavia muistoja. MIKSI LÄHDIT KISAAN JA MIKSI SINUT PITÄISI VALITA. MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA HELSINGIN KUNTAPOLITIIKASSA. Kun on viettänyt aikaa merellä ja saaria koluten, on vahvistunut myös halu vaalia herkkää Itämeren meriluontoa. Nykyisen kaupunginvaltuuston päätökset heikennyksistä koulutukseen sekä kotihoidontuen Helsinki-lisään ovat osoitus Helsingin valtapuolueiden vääristä arvovalinnoista. Purjehtiminen on hieno tapa päästä luontoon ja on tehnyt uudella tavalla tutuksi suomalaista saaristoa. OLET KOTOISIN POHJOIS-SAVOSTA LEPPÄVIRRALTA. KUINKA SAVOLAINEN KOET OLEVASI IHMISENÄ JA HELSINKILÄISENÄ KAUPUNKIPOLIITIKKONA. En ole varsinainen purjehtija, mutta avopuolisollani on kavereidensa kanssa pieni 22-jalkainen purjevene. Lämpö tarkoittaa muun muassa sujuvia arjen palveluita, hyvää koulutusta ja turvallisuutta.. Toisen puolen elämästäni kotini on ollut kaupungeissa, Helsingissä, Upsalassa ja Brisbanessa. LAULUN SANOJA MUKAILLEN, ONKO KAIKKI PAITSI PURJEHDUS TURHAA. 5.3.2021 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Kuka olet. Ruotsissa koin olevani suomalainen, Australiassa pohjoismaalainen ja tällä hetkellä ehkä sitten maailmalla keikan tehnyt helsinkiläistynyt savolainen! OLET SANONUT, ETTÄ KUNTAPOLITIIKASSA ON KYSE LEIVÄSTÄ, LUONNOSTA JA LÄMMÖSTÄ. Tulevalla valtuustokaudella tärkeintä on jälleenrakentaa Helsinki koronankriisin jälkeen. Purjehduksen lisäksi siis myös ainakin politiikka on tärkeää! OLET EHDOLLA HELSINGIN PORMESTARIKSI. Eeva Kärkkäinen Maailmalla keikan tehnyt helsinkiläistynyt savolainen Keskustan Eeva Kärkkäinen pyrkii pormestariksi ja haastaa Helsingin valtapuolueiden “väärät arvovalinnat”. Siksi onkin järkyttävää seurata, miten Helsingin kaupunki kippaa edelleen kaduilta aurattua roskalunta mereen. Helsingin pitää luopua kivihiilestä ja edistää vähäpäästöistä liikennettä ja rakentamista. Luonnossa on kyse yhtäältä siitä, että pidämme huolta kaupunkimetsistä ja muusta helsinkiläisille tärkeästä lähiluonnosta, ja toisaalta laajemmin vastuustamme jättää maapallo kestävässä kunnossa seuraaville polville. Haluan vähentää vastakkainasettelua Helsingin ja muun maan välillä. Haluan, että kaupunki edistää jatkossa määrätietoisemmin yrittäjyyttä ja tarjoaa nykyistä parempia työllisyyspalveluita. Essayahin neuvo kelpasi Kiurulle, ministeri lähti soittelemaan Lappiin – koronatilanne vakavoitti eduskunnan (25.2.2021) OLET KERTONUT HARRASTAVASI PURJEHDUSTA. Jokaisella helsinkiläisellä tulee olla mahdollisuus työpaikkaan ja toimeentuloon eli leipään
Tällä hetkellä ei ole varsinaisia epäkohtia. Veikkolan palveluita kuten kirjastoa ja terveyskeskusta ei viedä meiltä. Koulujen resurssit kuntoon. 2. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Jos pääset läpi, mihin epäkohtaan tartut ensimmäisenä. 1. Haluan olla mukana päättämässä kotikaupunkini asioista. Koulujen resursseihin satsaamalla haluan puuttua myös kouluissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja väkivaltaan. TIMO ORAVAINEN, PORI 50-vuotias diplomi-insinööri/ toiminnanjohtaja/sivutoimiyrittäjä. Asukasmäärän vähentyminen pitää saada pysähtymään. TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUUMAT KYSYMYKSET KUNTAVAALIEN Ajassa 5.3.2021 14. Tämä tarkoittaa muun muassa palveluiden saavutettavuutta, elinkeinoja kaavoituspolitiikkaa sekä liikenneyhteyksiä koko kaupungin alueella. Myös yrittämisen olosuhteet turvattava. 1. Haluan jatkossakin kehittää Savitaipaleen kunnan elinkeinoelämää sekä kuntalaisten arjen asioihin ja palveluihin liittyviä toimintoja. 1. ILONA TIAINEN, KIRKKONUMMI 42-vuotias kulttuurituottaja, nuoriso-ohjaaja, lastenhoitaja. 5.3.2021 14 Vaaleihin on aikaa reilu kuukausi ja ehdokashankinnan loppukiri parhaillaan käynnissä. Toiseksi haluan vaikuttaa siihen, että kaikkialla Porissa voi asua, elää ja yrittää. Ensimmäiseksi haluan vaikuttaa avoimemman demokratian edistämiseen Porissa. Suomenmaa esittelee muutaman keskustaehdokkaan ympäri Suomen ja esittää heille pari kuumaa kysymystä: 1. Ensisijaisesti tulen kiinnittämään huomiota kunnan hankintoihin niin, että oman kunnan yrittäjiä ja palveluntuottajia käytettäisiin enemmän. 2. Kaksi kautta kunnanvaltuustossa, kolmatta kertaa ehdolla kuntavaaleissa. PEKKA ÄSSÄMÄKI, SAVITAIPALE 62-vuotias yrittäjä. Parhaiten se onnistuu asettumalla ehdokkaaksi. Kuudetta kertaa ehdolla kuntavaaleissa (toista kertaa Porissa). 2. Haluan vaikuttaa oman kunnan ja erityisesti oman asuinalueeni Veikkolan asioihin. Siihen näyttää olevan täällä aihetta. Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajia tarpeeksi eivätkä luokkakoot liian isoja. Miksi olet ehdolla kuntavaaleissa. Kesäasukkaat eli kaksoiskuntalaisuus on mahdollisuus. 2. Lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat minulle tärkeitä
Koen, että minulla olisi annettavaa Oulun päätöksenteossa ja tahdon olla viemässä päämääriä päätöksiksi. 1. SUSANNA LAITILA, ALAVUS 22-vuotias hallintotieteiden ylioppilas. Haluan olla päättämässä pienen kotikuntamme asioista tulevina vuosina. Tahdon ensimmäisenä tarttua siihen, miten koronasta selviydytään: miten nuorten jaksaminen otetaan huomioon, mitä hyviä toimintatapoja voidaan jättää ja mistä luopua. Haluaisin panostaa siihen, että Alavus on kunta, johon nuori voi muuttaa opiskeluidensa jälkeen ja luoda elämänsä. Ensimmäisenä haluan sulkea Linnan sillan liikenteeltä. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että kotikuntani on entistä parempi paikka asua ja elää. 1. Toiminut kaupunginja maakuntavaltuutettuna, neljättä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. 1. 5.3.2021 15 1. 2. Olen ollut keskustalainen aina, mutta pari vuotta sitten liityin puolueeseen. Konkreettisesti aion kuntapäättäjänä edistää yhtä Oulun tärkeimmistä liikennehankkeista eli Kuusamontien kaksikaistaistamista Kiiminkiin asti. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Vastuunkantaminen ja vastuunottaminen eivät minua pelota. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Taloudenhoito on tehtävä niin, että rahat riittävät. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Maakunnan lentokentän kehittäminen. Hienon vesistön hyödyntäminen kaupungin elävöittämiseksi myös harrastustoiminnan kannalta. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä olisi jatkossa entistä paremmin toimivat yhteydet, toimiva kouluverkko, riittävästi työmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia harrastaa. Minulla on aina ollut vahva kiinnostus kehittää ja viedä yhteisiä asioita eteenpäin. Nuorten, vanhusten ja työssäkäyvien nettiyhteydet on laitettava kuntoon, että etätyö on mahdollista Ruokolahdella. 2. 2. Nyt on energiaa lähteä ehdolle kunnallisvaaleihin ja tuoda esille kokemuksia ja näkemyksiä Sastamalan kehittämiseksi. 2. AILA NÄRVÄNEN, RUOKOLAHTI 58-vuotias maanviljelijä/ marjatilallinen. Haluan tukea elävää maaseutua, jossa on kaikille jotain: toimivat nettiyhteydet etätyöläisille, vanhuksille hoitoa ja nuorille harrastuksia. Haluan kuitenkin olla myötävaikuttamassa siihen, että kuntaan saadaan asianmukaiset tietoliikenneyhteydet lisäämään työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia. En halua luvata mitään, mitä en voi pitää. 5.3.2021 15. 1. Keskustan linjaukset vastaavat täysin arvomaailmaani. ANNELI MÄÄTTÄ, KAJAANI 61-vuotias yo-merkonomi. KALLE PYKY, OULU 20-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija. Harrastustoiminnalla ja toisen kohtaamisella on tärkeä rooli lasten, nuorten ja aikuisten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ehkäisevässä työssä. 2. Kannatan itsenäistä kuntaa. ESA PAJALA, SASTAMALA 44-vuotias diplomi-insinööri. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Vesistöä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakentamalla esteettömiä kalastuspaikkoja ja nuorille vesiharrastusmahdollisuuksia. Ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Maaseudun hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tehdä oikeita asioita. Näen, että kaupungin tärkein tehtävä on elinvoimaisen ja sujuvan arjen puitteiden rakentaminen perheille ja yrittäjille. Olen nähnyt parannettavaa kotikaupungissani. Käynnistämme myös neuvottelut OKL:n palauttamiseksi Kajaaniin. 1. Lapseni ovat käyneet koulunsa Kajaanissa. MILLA SAARELA, POSIO 35-vuotias kirjanpitäjä, osa-aikainen monialayrittäjä. 2
Naiset surevat kuolleita läheisiään Dengolatin kylässä Tigrayssa. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuoreen raportin mukaan Etiopian hallintoa tukevat eritrealaiset sotilaat tappoivat Tigrayssa marraskuussa satoja ihmisiä. Heitä syytetään esimerkiksi vehkeilystä valtioita vastaan, josta voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen. Entisen presidentin Donald Trumpin kultaista patsasta tuotiin konferenssikeskukseen, jossa järjestettiin viikonvaihteessa konservatiivien vuosittainen CPAC-tapahtuma. Syytettyinä on toimittajia, asianajajia ja oppositiopoliitikkoja. AKTIVISTIEN OIKEUDENKÄYNTI. KORONARAJOITUKSIA VASTAAN. Trump toisti puheessaan perättömät väitteet siitä, että presidentti Joe Biden ei olisi voittanut marraskuun presidentinvaaleja. Trump esiintyi kokouksessa ensimmäistä kertaa sitten tammikuussa päättyneen virkakautensa. 5.3.2021 16 Maailman kuvat KULTAINEN PATSAS. Kööpenhaminassa noin 1 200 ihmisen mielenosoitus oli pääosin rauhallinen. Satoja mielenosoittajia kokoontui Hongkongissa oikeustalon edustalle, jossa alkoi maanantaina lähes 50 demokratiaaktivistin oikeudenkäynti. Heitä vastaan on nostettu syytteet uuden turvallisuuslain perusteella. Kyseessä on järjestön mukaan rikos ihmisyyttä vastaan.. Sadat ihmiset vastustivat koronarajoituksia mielenosoituksissa Tanskan Kööpenhaminassa ja Irlannin Dublinissa lauantaina. Poliisi otti Dublinin väkivaltaisiksi yltyneissä protesteissa kiinni yli 20 ihmistä. Mielenosoittajat huusivat koronasulkua vastustavia iskulauseita ja ampuivat poliisia ilotulitteilla. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Eduardo Soteras / AFP / Lehtikuva RAPORTTI JULKI
Auroran terävä 97-vuotias isomummo hätistelee luudalla verannalle tulleita kanoja ja toteaa: “Kyllä sitä ihan pian tuonpuoleinen kutsuu minua jo”. Kuinka paljon laitettaisiin tänä vuonna tädin punaiseen lahjakirjekuoreen. Elintason kasvun myötä ruokapöytä pursuaa annoksia enemmän kuin Suomessa jouluna. Ilmeisesti toteamus on ollut sama jo 20 vuoden ajan. IHMISET keskustelevat maaseudulla aktiivisesti, kertovat elämästään, toisistaan, tulevaisuuden toiveistaan. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Kaikki tiet vievät maaseudulle. Kokemus oli kontrasteja ja yllätyksiä täynnä: ai Kiinan hienoimpia luonnonpuistoja on tässä vieressä. Seinällä on Maon kuva. Puutalo on vaihtunut kivitaloksi ja kestänyt muuten lähes muuttumattomana vuosikymmenien myrskyt: keisarindynastian luhistumisen, sodat, nälänhädät ja kulttuurivallankumoukset. Kiinan suurkaupungit sykkivät jo täysillä, ja huomio on siirtynyt maaseudulle, jossa on kasvava määrä osaavia, ostovoimaisia, eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Shanghai, Peking, Shenzhen, Hangzhou ja Guangzhou käsittävät kaikessa loistossaankin vain alle 10 prosenttia Kiinan väestöstä. Vaikka Kiinan kaupungistuminen jatkuu, elää maaseudulla yli 700 miljoonaa kiinalaista . kuin aiemmin. jopa vastakkainasettelua . ON VALTAVA rikkaus elää kauniin luonnon lähellä ja saada elantonsa maasta, tuntea naapurinsa nimeltä, syödä lähiruokaa ja vaikuttaa omien käsien kautta arkisiin kysymyksiinsä. Ihmisten palkkataso ja ostovoima noussut entisestään. Tulisen kanan-, kalan-, sian-, naudanja lampaanlihan lisäksi tarjolla on useampia kasviksia ja keittoja. 5.3.2021 17 EUROOPASSA sanotaan, että kaikki tiet vievät Rooman kaupunkiin. Vire on odottava, utelias ja toiveikas. Harva näkee nälkää, kuten muutama vuosikymmen sitten. Taivas on sininen, kuten vesikin. On hämmästyttävää, miten paljon Jack Ma ja Alibaban korkeimmat johtajat, presidentti Xi Jinpingin esikunta sekä paikalliset “wangmingit” kaupungeissa ja niiden ulkopuolella kiinnittävät maaseutuun huomiota. Kiinassa tuntuu joskus, että kaikki tiet vievät maaseudulle. Olisiko niin, että tulevaisuudessa maaseudun ja kaupungin välillä ei tarvitse enää olla samanlaista jaottelua . Uudet katuasfaltit on saatu syrjäisille kujille. Kungfu-mestari on loukannut päänsä ja puhuu sammaltaen. ITSE VIETIN juuri uuden vuoden juhlaa reilun viikon Kiinan maaseudulla, Aurora-vaimoni kotikulmilla Hunanissa. Jos tytär onnistuisikin pääsemään Zhejiangin huippuyliopistoon opiskelemaan. Naapurin poika ei ole vieläkään ehtinyt naimisiin. Siitä huolimatta voi olla verkostoitunut ja yhteydessä eri puolille maailmaa. enemmän kuin Euroopassa on ihmisiä yhteensä. Ruoka on tulista ja erittäin maukasta. Paikallinen perinteisen lääketieteen mestari hoitaa polveni kuntoon verikuppauksella ja yrteillä. Automerkit ja -laatu sen kuin vain hienonevat. Tämä voi olla myös meille suomalaisille erinomainen mahdollisuus, jos sitä osataan hyödyntää ketterästi ja ennakkoluulottomasti
Siksi keskusta vaatii, että joka kunnassa tulee olla yhteiskäyttötiloja etätyöläisille. Nykyistä väljempää elämää tarvitaan myös kasvukeskuksiin, keskustassa nähdään. Työnohjaus etätyössä on välttämätöntä, sillä siinä työn itsejohtaminen on vaativampaa kuin lähityössä, ohjelmassa todetaan. Etätyötä tekevät kokevat yksinäisyyden ja sosiaalisten kontaktien vähyyden etätyön suurimmaksi varjopuoleksi, eikä kaikilla ole kotona tai mökillä sopivia tiloja etätöiden tekemiseen. Keskusta haluaa toteuttaa suomalaisten asumishaaveet edistämällä etätöitä Unelma onnesta TEKSTI: PAULIINA POHJALA monipaikkaisesta Ajassa. KESKUSTA tavoittelee lopulta monikuntalaisuutta, mutta suuren uudistuksen ensimmäiseksi askeleeksi esitetään sähköistä e-kuntalaisuutta, jonka avulla palvelujen käyttöä ja monipaikkaisten asukkaiden viihtymistä voidaan edistää. – Kysymys on kuulunut, pysyvätkö julkiset palvelut ja hallinto ihmisten toiveiden ja muutosten perässä. KESKUSTAN VIESTI yhteiskuntapoliittisesta muutoksesta ja ajattelutavan muutoksesta on suuri, Saarikko toteaa. VALTION täytyy olla suunnannäyttäjä etätyön edistämisessä, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen sanoi, kun puolue julkisti monipaikkaisuusohjelmansa helmikuussa. VEROTUSTA tulee keskustan mukaan uudistaa etätyötä tukevaksi työhuonevähennyksellä. – Monikuntalaisuus voi edellyttää perustuslain muuttamista, mutta keskusta on siihen valmis. Haluamme muuttaa kaavoitusta väljempään suuntaan myös suurimmissa kaupungeissa, Honkonen kertoo. Etätöiden edistäminen on niiden ytimessä. 5.3.2021 18 KESKUSTA esittää uudistuksia, joilla yhä useammalle suomalaiselle mahdollistetaan vapaus valita opiskelu-, työja asuinpaikka toiveiden mukaan. Työturvallisuusja työsuojelulaki vaatisivat myös päivittämistä. – Siihen meidän tavoitteenamme on käyttää EU:n elpymisrahoitusta. Saarikko nosti tämän esiin jo puhuessaan keskustan kuntavaalistartissa. Honkosen johdolla valmistellussa ohjelmassa todetaan, että valtion viroista tulee lähtökohtaisesti tehdä paikkariippumattomia. Kaikissa ammateissa etätyöskentely ei tietenkään onnistu. Mutta itse olen lähtenyt politiikkaan sillä ajatuksella, että pitää olla linja, mutta pitää olla myös unelmia. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa valtion virkaa voisi hoitaa vaikka Rovaniemeltä etäyhteyksin, Honkonen kertoo. Nykyinen lainsäädäntö on peräisin hevoskärryn aikakaudelta, jolloin oltiin yhden kunnan kuntalaisia, Honkonen sanoo. – Tämä ohjelmamme saattaa olla aikaansa edellä, se saattaa kuulostaa liian etäiseltä utopialta. Keskustan tavoitteena on saada varmat ja nopeat nettiyhteydet kaikkialle Suomeen. – Työergonomiasta huolehtimista ei voi jättää vain työntekijän harteille. – Lähimetsää, kasvimaata ja uimarantaa. Suomi on luvattu maa ihmisten väljempien asumisten haaveille, keskustajohtaja Annika Saarikko sanoo
5.3.2021 19 Henkilö TEKSTI: PAULIINA POHJOLA KUVAT: JARI LAUKKANEN Uudet hävittäjät ja sotalaivat maksavat, mutta niillä pärjätään vuosikymmeniä, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo. Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Sergei-lempinimen saanut 1960-luvun tykki Tuusulan ilmatorjuntamuseossa.
Suomen hävittäjähankinnat lienevät Kaikkosen ministerikauden kuumin juttu. Kaikkonen sanoo linjanneensa puolustushallinnossa, että tällä vaalikaudella varuskuntia ei lakkauteta. Kaikkonen tyrmää välittömästi väitteen siitä, että koronakriisissä olisi mahdollista säästää esimerkiksi hävittäjähankintoja lykkäämällä. MUSEO sijaitsee Helsingin ilmatorjuntarykmentin entisen varuskunnan vieressä. KAIKKONEN on silti tyytyväinen siihen, että puolustushallinto on yhä valtionhallinnon parhaiten hajautettuja osia. Kaikkoselle korona-ajan harvoja hyviä puolia onkin ollut kotona vietetty aika heinäkuussa syntyneen Alvarin kanssa. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa etätöitä voisi tehdä 60 prosenttia puolustusvoimien työntekijöistä nykyisen 40 prosentin sijaan. Mietin, että on siinäkin puolensa, kun varuskunta on lähellä. Siinä rytäkässä sai mennä myös Hyrylän ilmatorjuntarykmentti, joka pantiin kiinni vuonna 2007. – Lohdutuksena hinnoista huolissaan oleville voi todeta, että joka vaalikausi tai edes joka vuosikymmen ei näin isoja investointeja tarvitse tehdä, vaan näillä pärjätään sitten vuosikymmeniä eteenpäin. KOKENUT keskustapoliitikko, puolustusministeri Antti Kaikkonen toivoo, että keskustassa keskityttäisiin omaan tekemiseen ja jätettäisiin muiden puolueiden arvostelu ja reagointi vähemmälle. – Puolustusministerin tehtävä on ollut mielenkiintoinen ja motivoiva, isänmaalliselle ihmiselle mieluisa, hän kertoo. Legendaarinen perustykki, Kaikkonen silmäilee ilmatorjuntakanuunaa. Eduskuntaryhmän puheenjohtajanakin kannuksia hankkinut Kaikkonen nousi viime eduskuntavaalien jälkeen ensimmäistä kertaa ministeriksi. – On hienoa, että minulla on ollut tavallista parempi mahdollisuus olla vauvan kanssa. Tuusulalla on tietysti kasvukuntana ollut paremmat edellytykset selvitä siitä kuin jollain muulla paikkakunnalla. – He kuitenkin ehkä laskivat päiviä siihen, milloin pääsevät pois. Kolmas kerta vei hänet Arkadianmäelle saakka vuonna 2003. – Kyllä työn, perhe-elämän ja muun elämän yhteensovittamista helpottaa, jos ei aina tarvitse olla fyysisesti tietyssä työpaikassa. – Omat muskelini eivät riittäneet silloin päätöksen estämiseen. Mutta siitäkin selvittiin. Siinä piti laittaa itseä peliin ja näyttää esimerkkiä, olla reilu ja tasapuolinen. Monet työt sujuvat aivan hyvin kotoakin. – Olisin halunnut laivastoon, mutta sitä olisi joutunut odottamaan aika pitkään. – Jos vihreiltä esimerkiksi tulee joku avaus, aina ei tarvitse hätkähtää. Meillä on paljon hyvää, minkä päälle voimme rakentaa, mutta hermon täytyy pitää. Hallitus päättää vuoden lopulla, mistä seuraavat hävittäjät ostetaan. Ei se tarkoita, että hallitus on tekemässä juuri niin kuin joku jossain ehdottaa. Kaikkonen kävi reserviupseerikurssin Haminassa ja palasi sitten Hyrylään tulenjohtajaksi. Mennään rohkeasti eteenpäin tällä rintamalla ja luotetaan ihmisten omiin valintoihin. Paikallisena ensimmäisen kauden kansanedustajana Kaikkonen vastusti päätöstä jyrkästi. “Hermon täytyy pitää”. – Voin kertoa, että jokaisella tarjokkaalla on omat perusteensa, miksi juuri heidän koneensa olisivat eri syistä parhaita, Kaikkonen naurahtaa. Ei kannata ruveta itse hyppimään seinille. Siellä Kaikkonenkin kävi armeijaa vuosina 1993–94. Koneita on tarjolla Yhdysvalloista, Britanniasta, Ruotsista ja Ranskasta. Asukkaita tulee ajan kanssa yli 10 000, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo kävellessään Rykmentinpuistossa sijaitsevaan ilmatorjuntamuseoon. Tulin sitten tänne ja aivan hyvä paikka tämä oli. Keskustan kannatustilanteeseen ei ole tarjolla pikavoittoja, hän toteaa. Se on koronan vuoksi yleisöltä suljettu, mutta tuusulalainen puolustusministeri päästetään mielellään sisään Suomenmaan haastattelua varten. – Pojat ampuivat ja minun tehtäväni oli kertoa, minne ammutaan, Kaikkonen sanoo. Hän haluaa laajentaa etätyön tekemisen mahdollisuuksia reippaasti. – Kas, Sergei. – Tämä on Suomen ainoa ja paras ilmatorjuntamuseo, Kaikkonen myhäilee. 5.3.2021 20 TUUSULAN Hyrylässä sijaitsevaan Rykmentinpuistoon nousee taloja kiivaalla tahdilla. Kaikkoselle sopisi, ettei myöskään puolustusministerin tarvitsisi jatkossa matkustaa maailmalla yhtä paljon kuin ennen, vaan osa kokouksista hoituisi etäyhteyksin. KAIKKONEN oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntavaaleissa jo 21-vuotiaana keväällä 1995. Se on ollut kaikkinensa aivan mahtavaa ja parasta aikaa. Neljää uutta alusta aletaan pian rakentaa Rauman telakalla. MUSEOSSA komeilee harvinaisuus, kolmen eri koneen osista koottu toisen maailmansodan aikainen amerikkalainen hävittäjälentokone Airacobra. – Tähän on tarkoitus rakentaa aika iso asuinalue. – Pitää valmistautua siihen, että pitkäjänteinen työ tuottaa aikanaan tulosta. Viime kesänä siellä järjestettiin asuntomessutkin. – Tällä verkolla mennään. Ensimmäinen haaste tuoreelle upseerioppilaalle oli saada ikäisensä varusmiehet toiminaan porukassa. Peräisin vähän enemmän itseluottamusta meidän porukaltamme. HÄVITTÄJIEN lisäksi käyttöikänsä päässä ovat puolustusvoimien sotalaivat. Jos vanhoilla Horneteilla aiottaisiin lentää vaikka viisi vuotta pidempään, niitä pitäisi kunnostaa isolla rahalla. Puolustushallinto analysoi kesän aikana viiden eri hävittäjätarjoajan lopullisia tarjouksia. Hän on asunut Rykmentinpuiston lähistöllä koko ikänsä, lapsuudenkotikin sijaitsi Hyrylässä. – Siinä säästyisi aikaa, rahaa ja hitunen luontoakin. Keskustalainen puolustusministeri Seppo Kääriäinen joutui aikanaan kovan paikan eteen, kun puolustusvoimien menoja piti karsia ja varuskuntaverkkoa supistaa. Ei sitä ole varaakaan typistää, aika pieneen se on mennyt. Suomen tähän mennessä suurimmat sotalaivat maksavat 1,3 miljardia ja ne korvaavat seitsemän vanhaa alusta. – Metalli väsyy, tekniikka vanhenee, aseistuksessa alkaa olla päivittämistä. Ei hermoilla ihan niin paljon sitä, mitä muut milloinkin tekevät, Kaikkonen sanoo. Koneita vertailevat maan parhaan asiantuntijat
– Löytyykö yhteiskunnasta siihen mielekkäitä tehtäviä, tähän kysymykseen ei ole aukottomia vastauksia löytynyt, hän toteaa. – Täytyy olla monella rintamalla vahva, mikään lenkki ei saa olla heikko. 5.3.2021 21 Miljardiluokan summa rahaa niihin pitäisi laittaa, ja senkin jälkeen olisi tämä iso investointi edessä. Puolustusministeri Antti Kaikkosen takana komeilee toisen maailmansodan aikainen yhdysvaltalaishävittäjä Airacobra. Kaikkosen mukaan maanpuolustuksellista tarvetta ei ole sille, että naiset suorittaisivat armeijan yhtä laajasti kuin miehet. – Puolustuskyvyn on oltava sen verran vahva, että mahdolliselle hyökkääjälle tulee niin paljon harmia ja tappiota, että ei kannata lähteä. Hän katsoo korona-ajan osoittaneen, että nykyinen malli ei palvele kriisitilanteissa. Kaikkosen mielestä kutsuntaprosessin voisi käydä läpi koko ikäluokka. KESKUSTELUISSA on pyörinyt myös kansalaispalvelus, jonka voisi suorittaa asevelvollisuuden rinnalla. Kyberpuolustukseen panostetaan nyt paljon, mutta perinteiseen sodankäyntiin varautumisestakaan ei voi Kaikkosen mielestä tulevaisuudessa löysätä. Kaikkonen myös sanoo, että se suuruusluokka tarvitaan, ”jotta voidaan uskottavasti olla koko Suomessa olla liikkeellä”. KAIKKOSEN ja hänen puolisonsa Jannika Rannan poika ei pääse aikanaan Hyrylään lähiarmeijaan isänsä tavoin, mutta Kaikkonen uskoo, että asevelvollisuus on samankaltaista vielä parinkymmenen vuoden päästä kuin nyt. – En usko, että se aivan toisenlaistakaan on. Ei meillä ole tarvetta sitä erityisesti kasvattaa, Kaikkonen toteaa. ASEVELVOLLISUUDENKIN täytyy silti elää ajassa. Kansalaispalveluskin on Kaikkosen mukaan silti vaihtoehto, jota on hyvä pohtia. Siviilipalveluksessa Kaikkonen näkee uudistamisen tarvetta. HORNETEJA ostettiin 64 kappaletta vuonna 1992, mutta nyt 10 miljardin euron hintakattoa ei ole sidottu tiettyyn määrään. – Mutta jos kilpailun meinaa voittaa, täytyy päästä samaan suuruusluokkaan kuin Hornetien lukumäärä oli. Mihinkään vallankumoukseen ei ole tarvetta, pikemminkin hienosäätöön, ministeri toteaa. – Komitea voisi pohtia siviilipalveluksen muuttamista niin, että se vastaisi paremmin maan kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Se on yksi Euroopan vahvimpia. Parlamentaarinen komitea pohtii parhaillaan sen kehittämistä. Siihen uppoaisi paljon rahaa, tarvittaisiin monta uutta varuskuntaa. On itselleni tärkeä arvo, että ollaan puolustamassa muutakin kuin pääkaupunkiseutua.. – Nykymalli tuottaa jo vahvan sodanajan reservin, 280 000 sotilasta. Nykyinen malli toimii maanpuolustuksen näkökulmasta tänäkin päivänä. Hänen ajattelussaan kaikkia koskevat kutsunnat tarkoittaisivat kuitenkin eräänlaista nuorten henkistä, fyysistä ja elämänhallinnallista tsekkauspistettä. – Se on itselleni tärkeä arvo, että tässä ollaan puolustamassa muutakin kuin pääkaupunkiseutua. Kaikkoselle ei ole kuitenkaan vielä kirkastunut, mitä se aivan konkreettisesti tarkoittaisi. Lainsäädäntö esimerkiksi esti sen, että siviilipalvelusmiehiä olisi käytetty Uudenmaan eristämisessä varusmiesten tapaan
TEKSTI: HENNA LAMMI Reportaasi. VUONNA 2021 SUKAN NEULOMINEN VOI OLLA POLIITTINEN TEKO JA RISTIPISTOT AKTIVISMIA. 5.3.2021 22 TASA-ARVOTAISTELIJA MINNA CANTH TOTESI JO 1800-LUVULLA, ETTÄ NAISISTA ON MUUHUNKIN KUIN KÄSITÖITÄ TEKEMÄÄN
Kaikkea mitä pienen ihmisen on mukava tutkia ja kosketella. – Käsityöt tuovat ihmisille henkistä hyvinvointia. Sisäsivuille on ommeltu froteesta neliö, hopeisesta kankaasta ympyrä ja kuminauhasta lenkkejä. Pe tra Pö yliö Pe tra Pö yliö. KÄSITYÖT eivät ole vain käsillä tehtäviä töitä. Heikkinen-Kuotesaho neuloo autossa, televisiota katsellessa, odotellessa. Käsillä tekeminen on elämäntapa. – Tämä on ensikirja, jota vapaaehtoiset ompelevat näköja monivammaisille lapsille, Maritta Heikkinen-Kuotesaho esittelee. Kolmannen sektorin järjestöt organisoivat omia keräyksiään, ja sitten ovat vielä erilaiset Facebook-ryhmät. Yhdessä ommellaan vanhoista hääpuvuista enkelipukuja kuolleille vauvoille ja toisessa värkätään kestositeitä kehitysmaihin. Kymmenet vapaaehtoiset ympäri maan tekevät samanlaisia koskettelukirjoja. Käsityöt ylläpitävät muistia, kehittävät luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. 5.3.2021 23 PEHMEÄN KIRJAN kannessa loistaa keltainen hymynaama. ENSIKIRJOJEN lisäksi jääliläisen Heikkinen-Kuotesahon käsissä on syntynyt monenlaista muutakin erilaisiin hyväntekeväisyysprojekteihin. Eikä hän ole poikkeustapaus. Aivotutkijoiden mukaan ihminen käyttää käsityön äärellä molempia aivopuoliskojaan. Internet on vaikuttanut suosion kasvuun ratkaisevasti, hän kuvailee. Samalla ne auttavat keskittymään, rentoutumaan ja purkamaan stressiä. – Se on todella laaja ilmiö. Mieli rauhoittuu miettimään omaa toimintaa. Kun vastasyntyneiden osastot pyytävät lahjoituksia pienistä villasukista tai keskosten virkatuista turvalonkeroista, keräykset pitää usein keskeyttää – koska säilytystila loppuu. Helsingin yliopiston käsityötieteen professori Pirita Seitamaa-Hakkarainen kertoo, että suomalaiset ovat ottaneet käsityöhyväntekeväisyyden omakseen. Oulun NNKY:n hallinnoima hanke luo yhdenvertaista Suomea kaikille lapsille, sillä äitiyspakkauksen ensikirja ei sovellu vaikeasti vammaisille. Hyväntekeväisyydessä tulee merkitykselliseksi myös se kohde, jolle käsityötä tehdään, Seitamaa-Hakkarainen sanoo
Hatun nimi viittasi myssyn yläkulmien samankaltaisuuteen kissan korvien kanssa, mutta myös Donald Trumpin laajaa huomiota saaneeseen lausahdukseen. Vaikka kotisohvallaan. Sukkaparia ei saa edes kokenein neuloja valmiiksi illassa. Trump totesi vuonna 2005, että kun olet tähti, voit tehdä mitä tahansa – “grab them by the pussy”. Yhdysvalloissa vuoden 2017 naistenmarssilla monen mielenosoittajan päässä keikkui neulottu “pussyhat”, joilla kommentoitiin naisten asemaa ja oikeuksia. Puhutaan käsityöaktivismista, craftivismista. 5.3.2021 24 Käsityöhön kuluu yleensä aina paljon aikaa. Monet käsityöaktivistit määrittelevät hyväntekeväisyyden yhdeksi aktivismin muodoksi. Esimerkiksi jos vapaaehtoiset neulovat turvapaikanhakijoille villasukkia, projektissa pyritään ainakin pieneltä osin purkamaan valtasuhteita ja vaikuttamaan maahanmuuttajien kohtaamiin koviin asenteisiin. Trumpin politiikka on innoittanut muitakin. Esimerkiksi Welcome Blanket -projektissa on kudottu peittoja siirtolaisille tuomaan konkreettista lohtua tilanteessa, jossa presidentti rakennutti rajalle muuria. – Aktivismissa käsityöllä pyritään jollain tavalla vaikuttamaan valtarakennelmiin. Käsityöaktivistit ilmaisevat ajatuksia ja yhteiskunnallisia vaatimuksia perinteisin käsitöiden keinoin. Hyväntekeväisyys rajautuu tässä määritelmässä pois, ei kuitenkaan niin, että mikään hyväntekeväisyys ei olisi aktivismia, Tampereen yliopiston käsityötieteen yliopisto-opettaja Miia Collanus pohtii. Termin vakiinnutti käyttöön sosiologi Betsy Greer 2000-luvun alussa. Toisaalta monet hyväntekeväisyysneulojat eivät ole koskaan kuulleetkaan käsitteestä. MAAILMALLA käsityöaktivismi on saanut näkyviä muotoja. KÄSITYÖ voi olla yhteiskunnallinen kannanotto. 5.3.2021 24 sp la sk / Sh utt ers to ck D eb bie Ec ke rt / Sh utt ers to ck H an s Ch ris tia ns so n / Sh utt ers to ck Yhdysvalloissa sadattuhannet naiset tekivät vuonna 2017 itselleen “pussyhatin”, joka symboloi naisten oikeuksia ja asemaa.. Tutkijat ovat määritelleet sitä intohimoiseksi, kohteliaaksi ja kärsivälliseksi aktivismin muodoksi, jota kukin voi tehdä tavallaan. Jo 1970ja 80-luvuilla chileläisnaiset käyttivät applikoitua tekstiilitaidetta apuna diktaattori Augusto Pinochetin syrjäyttämisessä ja kansan kärsimysten tallentamisessa
Työelämäja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja ei voi samalla kirjoa, ja lisäksi hän vaikuttaa perustuslakivaliokunnassa. Tällä vaalikaudella Kontula on kirjonut lähinnä vapaa-ajalla. Politiikan ja käsityön yhdistäminen kiehtoo Kontulaa. 5.3.2021 25 SUOMESSA suurelle yleisölle tuttua käsityöaktivismia on ollut vähemmän. Töissä yhdistetään vanha, historiallinen käsityötekniikka uudenlaisiin viesteihin. – Olen lievästi ADHD, ja käsityö auttaa minua keskittymään, Kontula kertoo. Kansanedustaja on esimerkiksi suunnitellut ja kirjonut tyynysarjan, jota koristavat feministi-ikonit. Graffiteja on neulottu koulujen käsityötunneilla. Kontula suunnittelee itse kirjontamallinsa, koska valmiit ohjeet huokuvat kansallisromantiikkaa. Töihin voidaan kirjoa ytimekkäitä, meemien kaltaisia viestejä, kuten “oispa kaljaa” tai “sori siitä”. Asiaan ei koskaan palattu. Traditio on kuitenkin ollut historiankirjoituksessa unohduksissa. YKSI radikaalien ristipistotöiden harrastaja on kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula (vas.). – Käytännössä sen suorempaa kieltoa ei voisi tulla, Kontula tulkitsee. Anna Kontula Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) harrastaa poliittisia ristipistotöitä. Hän huomauttaa, että poliittinen käsityökulttuuri on yhtä vanhaa kuin poliittiset liikkeet itsessään, sillä aina joku on kirjaillut liput ja suunnitellut symbolit. Sen veturi lupasi vaalikauden alussa miettiä, saako Kontula tehdä käsitöitä kokouksissa. On konservatiivisia joutsenia ja kukkamaljakoita. Ehkä tunnetuinta käsityöaktivismia ovat olleet neulegraffitit, jotka levisivät Suomeen 2000-luvun alussa. Jotkut tuunaavat vanhoja töitä ja lisäävät esimerkiksi perinteiseen metsotauluun linnulle puhekuplan, jossa pyydetään säästämään hiilinielut. Ristipistoilla tehdään puolestaan radikaalimpaa käsityöaktivismia. Ne ovat julkisille paikoille, kuten lyhtypylväisiin tai portaisiin, kiinnitettyjä neuleita, joilla tehdään julkista ja urbaania tilaa pehmeämmäksi. – Monet kollegat eri puolueista ovat kysyneet, voisinko tehdä heillekin jotain, hän kertoo.. Kontula on tehnyt kirjontatöitä eduskunnassa valiokuntien kokouksissa. – Aika usein käsityö on ollut vain väline osana jo olemassa olevaa kampanjaa, kuten vaikka Pridea tai Black Lives Matter -liikehdintää, Collanus kuvaa
Kontula kertoo muiden politiikkojen suhtautuneen hänen tekemisiinsä kiinnostuneesti. Aktivistit nostavat usein esiin vasemmistoon liitettyjä teemoja, kuten kulutusyhteiskunnan kritiikkiä, ekologisia arvoja ja naisten asemaa. Huomasin, että toiminnalle on tilausta, Mertanen kertaa. Sadattuhannet suomalaiset harrastavat käsitöitä. Sotavuosina puikot eivät heiluneet huvin vuoksi, vaan velvollisuudesta. Heitä, jotka eivät ole vuosiin saanut yhtään joululahjaa. – Päätin kerätä näille ihmisille 50 paria villasukkia, mutta niitä tulikin 270. Porukka sai alkunsa, kun muuruvetinen Tanja Mertanen löysi enonsa hoitokodista. Kukaan ei ollut muistanut enoa vuosikausiin. Ristipistoihin voisi kirjoa vaikka vanhan vaalijulisteen iskulauseen “Ei pakkolähtöjä – leipää kotiseudulta” tai Santeri Alkion kasvot. FACEBOOKIN syövereistä löytyy muun muassa Neulomuksia sydämestä -ryhmä. Rintamalle postitettiin tutuille ja tuntemattomille sotilaille villasukkia, polvenlämmittämiä, kypäränalusmyssyjä ja liipasinsormikkaita. Kontula pohtii, että linkki vasemmistoon saattaa löytyä sitä kautta, että perinteisesti käsityöläiset ovat kuuluneet vasemmistopuolueisiin; mutta toisaalta esimerkiksi hyväntekeväisyyskäsityöt ovat olleet porvarisrouvien puuhaa. Villasukan neulomista pidetään jonkin sortin kansalaistaitona, ja sukkalankaa myydään jokaisella huoltamolla. – Toki silloin kuvat olisi taatusti erinäköisiä, hän huomauttaa. Erityisen lämmin suhtautuminen suomalaisilla on villasukkaan. Sukkia, lapasia, huiveja ja muuta tarpeellista on neulottu niin omaishoitajille, asunnottomille, palomiehille kuin Suomen riveissä jatkosodassa taistelleille vapaaehtoisille virolaisille.. Vuonna 2015 alkanut toiminta on paisunut kuin itsestään. Mertasesta tuntui pahalta, mutta vielä kurjemmalta tuntui, kun hoivakodin henkilökunta kertoi samanlaisia vanhuksia olevan paljon. Hyväntekeväisyysneulonnalla on pitkät perinteet. Moni on kysellyt, voisiko hän kirjoa jotain tilauksesta. Kyselijöitä on ollut niin perussuomalaisista kuin kokoomuksesta. Kukaan ei vain ole tehnyt niin. Se oli valtava vapaaehtoisoperaatio. Villasukkaohjeita Urho Kekkosen kuvalla tai keskustan logolla sentään löytyy. Mukaan mahtuu laaja kirjo. Käsitöitä täällä kuitenkin tehdään; ja niiden avulla osallistutaan yhteiskuntaan. KANSANEDUSTAJA Kontula ei allekirjoita väitettä siitä, että käsityöaktivismi olisi kallellaan vasempaan. – Suomalaista suhtautumista käsitöihin leimaa arkipäiväisyys, professori Seitamaa-Hakkarainen tuumaa. Suomalaiset eivät kovin helposti miellä itseään aktivisteiksi. Sen voi antaa lahjaksi heillekin, joilla on jo kaikkea. Käsityöt olivat silloin ja ovat edelleen naisten juttu. PUHTAASTI käsityöaktivisteiksi itsensä mieltävä porukka on marginaaliryhmä. Hidas tekeminen voidaan myös tulkita vastareaktioksi kriiseihin ja kapitalistiseen tehokkuuden ylikorostumiseen. Yhteiskunnallisuus tai poliittisuus linkittyy tavalla tai toisella monenlaiseen tekemiseen. Tutkija Collanus huomauttaa, että jo sana “aktivisti” mielletään vasemmistoon, mutta aivan yhtä hyvin vaikkapa esimerkiksi poliittinen keskusta tai oikeisto voisivat ottaa käsityöaktivismin yhdeksi keinokseen. 5.3.2021 26 KÄSITYÖAKTIVISMI yhdistetään usein poliittiseen vasemmistoon sekä kolmannen aallon feminismiin. Aktiivisimpia ovat 35–45-vuotiaat, ja he ovat toisiinsa yhteyksissä sosiaalisessa mediassa. Eikä ole olemassa vain yhtä käsityötä
Kai se on jotenkin verissä, että kun näen jotain kiinnostavaa, lähden mukaan, hän päättää. Jos ne laittaisi peräkkäin, jono yltäisi Hangosta Nuorgamiin – kolme kertaa. Sehän tässä kaikessa on oleellinen kysymys. Mertanen itse ei ole laskenut käyttämiään työtunteja. Määriä hän ei laske, mutta kerralla lahjoitettavaksi saattaa päätyä esimerkiksi 15 hartiahuivia. Miksi hän käyttää niin paljon aikaa, vaivaa ja lankoja hyväntekeväisyyskäsitöihin. – Tosi moni sanoo, että ei osaa olla tekemättä mitään. Hän osallistuu vuosittain kymmeniin eri hyväntekeväisyysprojekteihin.. Lähes kaikki vastaajat pitivät tärkeimpänä motivaation lähteenään konkreettista auttamisen halua. – Tämä on maanläheinen tapa tehdä hyvää. Tulosten mukaan hyväntekeväisyys toi rakkaaseen harrastuksen mukaan moniulotteisen yhteisöllisyyden ja auttamisen aspektin. Petra Pöyliö Maritta Heikkinen-Kuotesaho innostuu helposti kaikesta uudesta. NIIN MIKSI. – Jo isä oli sellainen talkoohenkinen. Heikkinen-Kuotesaho on lahjoittanut neulomuksiaan muun muassa Kiimingin seurakunnan diakonityölle sekä Mertasen ylläpitämän Facebook-ryhmän projekteihin. OULUN JÄÄLINKYLÄSSÄ pakkaspäivä taittuu iltaan. Reilu kymmenen prosenttia vastaajista piti hyväntekeväisyyteen osallistumista yhteiskunnallisena toimintana. Aina on ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Samalla hän on törmännyt suomalaisten mielenlaatuun. Moni vähättelee itseään. Moni neuloo esimerkiksi katsoessa televisiota, ja sitten eteen tulee positiivinen ongelma. Melkein yhtä moni kertoi saavansa hyväntekeväisyyskäsitöistä mielihyvää. Neulomisen lisäksi hän kerää valmiit tuotteet ja organisoi kuljetukset. 5.3.2021 27 Mertasen kautta on kulkenut eteenpäin 13 500 neulomusta. Kylällä annettiin naapuriapua toisille. MERTASELLA on aavistus siitä, mikä saa ihmiset tarttumaan puikkoihin. Heikkinen-Kuotesaho pohtii, että taustalla on pitkälti kodin perintö. Puikolla on tällä kertaa harmaa villasukka. Heikkinen-Kuotesaho tarttuu kutimiin. Hän sai liki 500 vastausta. Miksi käyttää tunteja, iltoja ja viikkoja siihen, että neuloo sukkia joillekin toisille. Mihin laitan kaikki valmiit työt. Joku sanoo, ettei tee “kuin perussukkaa” ja toinen kysyy varovasti, että “ilkiääkö tätä edes laittaa”. Minttu Laukkanen teki vuonna 2013 pro gradu -tutkielman hyväntekeväisyyskäsitöistä
5.3.2021 28 Vieraalla maaperalla TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVA: JARI LAUKKANEN H en ki lö Ville-Veikko Rantamaula uskoo, että paikalliseen sopimiseen löytyy tasapainoinen ratkaisu tällä vaalikaudella. Hän kehottaa keskittymään asiassa pieniin yrityksiin.
– Ehkä se tulevaisuudessa ei mene enää niin, että kolmikannassa syntyy aivan valmista. Koko norsua ei kannata yrittää kuitenkaan syödä kerralla, vaan keskittyä pieniin yrityksiin. – Kyllä minä sitä oikeasti ihmettelen, että miten pääsi lipsahtamaan tällainen. ”Puolivalmistekin” voi hänen mukaansa riittää, kuten eläkeputkesta neuvoteltaessa nähtiin. Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja ja Akavan hallituksen tuore varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula saapuu haastatteluun suoraan Akavan puheenjohtajiston kokouksesta. Siinä sivussa Rantamaula on helsinkiläistynyt ja johti joitakin vuosia sitten Helsingin keskustapiiriä. Rantamaulan mukaan niin ei ole ollut aina: aiemmin työja asuinpaikan sidos nähtiin pikemminkin hyvin vanhoillisesti. Ville-Veikko Rantamaula kantaa keskustan lippua palkansaajaliikkeessä. Oman ammattiliiton opiskelijatoimintaan lähtö vei kuitenkin miehen mennessään, pienin mutta eteenpäin vievin askelin. Keskustassa kannattaa kannustaa nuoria mukaan ay-liikkeen toimintaan. Vaikka keskustalaisuus ei ay-liikkeessä ovia avaakaan, kaikki on Rantamaulan mielestä silti mahdollista. Rantamaulan mukaan Sipilän hallituksen aikaan tapahtui iso virhe, kun paikallisen sopimisen mallia ei viety loppuun asti, vaan tilalle tuotiin irtisanomissuojan heikentämistä koskeva laki. Rantamaulan mukaan Akavassa ei ole jäsenkirja-ajattelua, mutta jäsenprofiililtaan keskusjärjestö on toki hyvin kokoomuslainen. – Se oli keskustalta kyllä totaalinen virhearviointi siihen väliin. – Keskustan pitäisi ehdottomasti ottaa aikaan ja paikkaan sitomattoman työn osalta tahtipuikko käteen, hän paaluttaa. TORNIOSTA lähtöisin olevan Rantamaulan ei pitänytkään päätyä ay-uralle. – Meillä on isoissa yrityksissä täysin toimivat paikallisen sopimisen mekanismit. KESKUSTA puhuu nykyään paljon ja lämpimästi monipaikkaisuudesta ja etätyöstä. Rantamaula on palkansaajaliikkeessä harvinaisuus: keskustalainen vaikuttaja keskellä aivan muiden puolueiden kontrolloimaa maailmaa. Rantamaulan mielestä kyse ei ole niinkään siitä, että lähdetään tekemään mökille työtä, vaan siitä, että esimerkiksi Kouvolasta tai Seinäjoelta voisi ottaa Helsingissä olevan työpaikan vastaan. Että julkikeskustalainen sinne valittiin. – Minusta piti tulla yrittäjä, piti itseasiassa Kemi-Tornioon perustaa iso yksityinen vanhainkoti opiskeluaikana tai sen jälkeen. Kokoomus on myös tehnyt liitoissa asemiin päästäkseen valtavan työn. Rantamaula uskoo, että myös paikallisessa sopimisessa olisi saatavissa tasapainoinen ratkaisu tällä vaalikaudella. Mutta se ei myöskään poissulje sitä, ettei syntyisi. Kuntavaaleissa hän yrittää jälleen valtuustoonkin. – Sitten ihmisetkään eivät enää oikein ymmärtäneet, kun se viesti alkoi olla, että nyt aletaan kurmuuttamaan työntekijöitä, pidennetään työaikaa ja kaikkea muuta. Rantamaulan mielestä ay-liikettä on vaivannut tietty rohkeuden puute. Hän soisi, että keskusjärjestöt pystyisivät myös nykyistä enemmän markkinoimaan suomalaista työtä, koulutusta ja osaamista ulkomaille, jotta Suomeen tultaisiin yrittämään ja töihin. Rantamaula sanoo tienneensä jo lähtiessään keskustan riveistä politiikkaan, ettei ehkä edistä näin työmarkkinauraansa. Keskusjärjestöjä Rantamaula luonnehtii nykyroolissaan ”jumbo-viestintätoimistoiksi”, joiden päätehtävä on lainsäädäntövaikuttaminen. Vaikka Sipilän hallituksen tavoite yhteiskuntasopimuksesta oli Rantamaulan mielestä täysin oikea, kokeilukulttuuri ei työmarkkinoille sovi. Sipilän hallituksessa pakka levisi käsiin, kun esityksiä alkoi tulla tiputellen, hän huomauttaa. – Olen kuullut ihan suoraan sanottavan, että ei sinulla Ville-Veikko ole ikinä mahdollisuutta Akavan puheenjohtajaksi, kun sinä olet kepulainen. Akavan varapuheenjohtajan pesti yllätti Rantamaulan itsensäkin. Keskustassa kannattaa kannustaa nuoria mukaan ay-liikkeen toimintaan. Hakusessa on ollut, yritetäänkö säilyttää vanhaa vai lähdetäänkö uskaliaasti kehittämään työelämää. RANTAMAULA kuuluu myös perinteisen suomalaisen kolmikantamallin ystäviin. – Kolmikantaista valmistelua olisi järjetöntä olla käyttämättä vaikkapa sosiaaliturvaa, paikallista sopimista tai työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissä. 5.3.2021 29 HELSINGIN Pasilan betoniviidakoissa pitävät majaansa monet etujärjestöt ja ammattiliitot. – Keskustalla pitäisi olla iso rooli muuttaa yrittäjien ja kuntien asennoitumista siihen, Rantamaula opastaa
Raitiovaunuliikenne on tuttua Helsingissä, ja tänä vuonna se alkaa myös Tampereella. Liikennevaliokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja muistuttaa, että liikenneratkaisut toimivat parhaiten liikennemuotojen sujuvalla yhteispelillä. Raitiovaunuja on testattu jo hyvän aikaa ja matkustajat pääsevät linjoille elokuussa.. Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne vaikuttaa myös valtakunnalliseen junaliikenteen sujuvuuteen. – Keskustelua käydään ainakin Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla sekä esimerkiksi poikittaisradasta Keski-Suomessa. Ilmiöt LIIKENNE RAITEILLAAN TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Tampereen raitiotie alkaa olla valmis. LÄHIJUNAKOKEILUT ja -hankkeet ovat saaneet nyt sähköä vetureihinsa. – Se nähtiin välineeksi kehittää kaupunkirakennetta, samoin kuin edistää kestävää kehitystä, joukkoliikennejohtaja Mika Periviita Tampereen kaupungilta avaa. Näiden jälkeen kaupunginvaltuusto voi tehdä raitiotien rakentamisesta investointipäätöksen noin vuonna Lähiraideliikenteen ratkaisuja käyttää tulevaisuudessa arjessaan yhä useampi. Kokonaan kuopattu se ei kuitenkaan ole. Yhdyskuntarakenne, liikenne ja kasvihuonekaasupäästöt -muistiossa (2011) tällaista suunnittelua pidetään alueiden kannalta myös edullisena. 5.3.2021 30 USKON , että lähijunaliikenne kasvaa tulevaisuudessa, Ari Torniainen sanoo. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kannustanut suunnittelemaan yhdyskuntarakenteita niin, että pääsy raideliikenteeseen toteutuu mahdollisimman luontevasti ja helposti. Torniainen toimii eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnan varapuheenjohtajana. Hän näkee, että lähijunaratkaisuilla on alueellista merkitystä ja alueet haluavat panostaa raideliikenteeseen. Vaikutukset nähdään tarkemmin myöhemmin. KOLMAS suuri kaupunkialue Turku päätyi jättämään ratikkahankkeensa sivuun. Oulun seudulla WSP Finland Oy selvitti vuonna 2019, että Liminka–Oulu–Ii-raiteilla voisi toteuttaa kannattavasti kohtalaisen tiheääkin lähijunaliikennettä. Merkitys on suuri erityisesti pääkaupunkiseutuun kytköksissä olevassa liikenteessä. – Raideliikenteen kautta kuljetetaan suuri määrä ihmisiä päivittäin. Ratkaisu oli lukuisten selvitysten perusteella parhaaksi koettu vaihtoehto liikenteen kehittämiseen. Seudulliseksi raitiotiejärjestelmäksikin tätä suunnitellaan, ja laajennuksia selvitetään. Tampere–Nokia-välin kokeilusta saatiin rohkaisevia tuloksia vuonna 2020, vaikka koronakriisi söikin julkisen liikenteen matkustusmääriä. Ratikka alkaa liikennöidä tänä vuonna ensimmäistä vaihettaan ja toista rakennetaan lännen suuntaan. – Raideliikenteen kehitys Tampereen seudulla näyttää erinomaiselta. Ainakin ne muuttavat alueiden suunnittelua ja ihmisten liikkumista paljon, keskustaedustaja pohtii. – Turun kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna, että raitiotien suunnittelua jatketaan laatimalla Tiedepuiston ja sataman linjojen yleisja toteutussuunnitelmat
Sekä Tampere että Turku haluavat kehittää myös kaukojunayhteyksiä ja maakunnallista verkkoa. Ari Torniainen. – Raideliikennettä on järkevää lisätä siellä, missä se on kannattavaa. – Tunnin juna Turun ja Helsingin välille on erittäin merkittävä hanke. Liikenne pitää miettiä kokonaisuutena, jossa tiet, kadut, raideliikenne, satamat ja lentoliikenne on kytketty toisiinsa sujuvasti. Valtakunnalliset raidehankkeet tehdään huomioiden matkustajamäärät, alueiden tavoitettavuus ja rataverkon kunto. – Linja-autoliikenne on Tampereen alueella merkittävin liikennemuoto vielä pitkän aikaa. Tampere haluaa saada eri liikennemuodot toimimaan mahdollisimman saumattomasti yhteen. Tämä on keskustan Torniaisen mielestä vain suunnittelukysymys. Tämä käytännössä katsoen lakkautettiin myöhemmin. – Nysse-joukkoliikennelipulla on mahdollista seudullinen liikkuminen lähimatkustuksessa sekä Tampereen sisällä että lähija kaukojunilla esimerkiksi Nokian, Lempäälän, Oriveden ja toki Tampereen asemille. Raiteet ovat kuitenkin jäykkä ja kalliskin tapa toteuttaa liikennettä, Torniainen muistuttaa. Joukkoliikennejohtaja Periviita näkee asian saman suuntaisesti. Liikenne myös automatisoituu nopeaa vauhtia. Nyt kehitetään vuoroja niin paljon kuin infra mahdollistaa, ja myöhemmin lisätään sitten raideinfran määrää, Periviita toteaa. Jari Laukkanen Jari Laukkanen. RAITIOTIET, lähijunat ja kaukojunat voidaan saada pelaamaan hyvin yhteen. 5.3.2021 31 2024. Samanlaiseen taajaan seisakeverkkoon ei olla enää menossa, mutta lähijunat ovat yhä hyvä vaihtoehto alueen liikenteen kehittämiseen, Periviita arvioi. Ympäristövaikutuksissakin pitää katsoa laajempia kokonaisuuksia. Vaikka kumipyörät ikään kuin täydentävät rataverkkoa, on sen toimivuus kuitenkin edelleen suurin asia joukkoliikenteessä. Siihen liittyy lukuisia muutostöitä, kuten matkakeskuksen toteuttaminen ja kaksoisraiteen muutostyöt sekä Turku–Salo-kaksoisraide. Raitioliikenteen aloittamisen suurimpana haasteena ovat olleet taloudelliset syyt, kehittämispäällikkö Juha Jokela Turun kaupungilta kertoo. – Jatkuvasti ja nopeasti yleistyvät sähkökäyttöiset autot ja linja-autot ovat hyvä vaihtoehto monilla alueilla. – Pullonkauloista pitää päästä eroon. Paikkakunnat kaavoittavat tarvittaessa itse asutusta, liiketiloja ja yritysten tarpeita joukkoliikenne huomioiden ja se on järkevää. – Lähijunaliikenteen kulta-aika Tampereen kaupunkiseudulla oli 1970ja 1980-luvuilla. Maakuntaliitto suunnittelee myös alueellista junaliikennettä Varsinais-Suomeen, Jokela kertoo. – Paikkakuntien omien, pitkälle mietittyjen ratkaisujen perusteella nähdään, että työmatkat, raaka-aineja tavaraliikenne sekä muu liikkuminen sujuvoituvat raideratkaisujen myötä, Torniainen selventää
Jacobus Backus (keskellä) toukokuussa 1945 Britannian ilmavoimien mekaanikkokoulutuksessa. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Backus ilmoittautui Rovaniemellä vapaaehtoisesti poliisille. Miksi siitä oli vaiettu. Jutun mukaan väestöleirillä oli ulkomaalaisia, etupäässä belgialaisia ja hollantilaisia, yhteensä parisataa. KAUHAVAN leiri purettiin nopeasti, sillä Suomi oli välirauhasopimuksessa velvoitettu toimittamaan kaikki Saksan armeijan kanssa tekemisissä olleet henkilöt Neuvostoliittoon. Samuli Miettinen tavoitti Meri Backusin vuonna 2007 ja haastatteli häntä kirjaansa varten. He kyläilivät paikkakunnan taloissa ja tekivät pieniä töitä ruokapalkalla. NATSIEN sieppaamalle Jacobus Backukselle kävi Kauhavalla lopulta onnellisesti. Konepiirtäjäksi kouluttautunut Backus vietiin laivalla Kemiin ja sieltä Saksan ilmavoimien lentotukikohtaan Sallan Alakurttiin. Kauhavan unohdettu Paapeli M eri Ba ck uk se n ku olin pe sä M eri Ba ck uk se n ku olin pe sä Kauhavalla tavanneet Meri Pusa ja Jacobus Backus vihittiin Hollannissa syksyllä 1945. Sieltä hänet kuljetettiin Kauhavalle perustetulle ulkomaalaisten internointileirille. Kaikki valitsivat Suomen – siellä he arvelivat säilyvänsä varmemmin hengissä. Hän syntyi Kauhavalla vuonna 1945, asui siellä 21-vuotiaaksi asti ja hänen äitinsä toimi historianopettajana paikallisessa keskikoulussa. Poikia kuulusteltiin ja heille annettiin kaksi vaihtoehtoa. Miettinen oli kyllä kuullut paikkakunnalla toimineista Karjalan evakkojen ja inkerinsuomalaisten väestöleireistä, mutta mikä oli tämä salaperäinen internointileiri. MIETTINEN joutui aloittamaan tutkimustyönsä nollasta, sillä leiristä ei löytynyt sotakirjallisuudesta juuri mitään mainintoja. ”Paapelin kieltensekoitus Kauhavalla”, Kauhava-lehti otsikoi syyskuussa 1944. Hän teki pakkotöitä natseille, kunnes pääsi alkusyksyllä 1944 pakenemaan. 5.3.2021 32 Kirjat 32 AMSTERDAMILAINEN opiskelijanuorukainen Jacobus Backus oli kävelemässä kouluunsa tammikuussa 1944, kun hän joutui natsien sieppaamaksi. Osa luovutetuista kuoli vieraalla maalla, osa kotiutui pitkän ja rankan kierroksen jälkeen. Vantaalainen historianharrastaja Samuli Miettinen törmäsi leiriin sivulauseessa lukiessaan tutkimusta ihmisluovutuksista Neuvostoliittoon. Leiriläiset olivat saaneet liikkua kirkonkylällä vapaasti. Kauhavalaiset aikalaiset sen sijaan osasivat kertoa, ettei Paapeli suinkaan ollut ollut mikään piikkilangoin eristetty vankileiri. Asiakirjoja kaunisteltiin, mutta kaikkein kohdalla tämäkään ei auttanut. Leirille passitettujen joukossa oli myös muutama saksalainen sotilaskarkuri sekä kaksi sveitsiläistä ja kaksi norjalaista SSvapaaehtoista, karkureita hekin. Paikallislehdessäkin siitä oli ollut vain yksi pieni uutinen. Osa oli tullut Suomeen töihin vapaaehtoisesti, osa pakolla. Miettinen ällistyi. Oli lähdettävä joko Suomeen tai jollekin muulle itärintaman sotatoimialueelle. – On unkarilaisia, puolalaisia, venäläisiä ja heimolaisiamme joka sorttia, kaikkiaan 21 eri kansallisuutta, toisia enempi, toisia vain jokunen, lehdessä kirjoitettiin. Hän kutsui morsiamensa kotimaahansa, ja pariskunta vihittiin syksyllä 1945. ANNUKKA KAARELA Samuli Miettinen: Paapeli 1944 – jatkosodan unohdettu internointileiri. Docendo, 279 s. Backus ja kaksi hänen koulutoveriaan kiskaistiin Saksan armeijan kuorma-auton lavalle aseilla uhaten. Noin 30 miestä siirrettiin sotavankileirille Ouluun ja sieltä Neuvostoliittoon. Miettisen tutkimista dokumenteista selviää, että Valpo yritti päällikkönsä Paavo Kastarin johdolla pelastaa mahdollisimman monta leiriläistä Ruotsiin. Hän vietti siellä vain kolmisen viikkoa, mutta ehti rakastua paikkakunnalle evakkona tulleeseen Meri Pusaan. KAUHAVALLA syksyllä 1944 toiminut internointileiri on ollut suomalaisessa sotahistoriassa tuiki tuntematon. 1950-luvun alussa he muuttivat Suomeen, jossa asuivat loppuelämänsä. Miehet olivat kotoisin pääosin natsien miehittämistä maista. Internointileirin henkilökirjanpitoa ei löytynyt arkistoista, mutta Miettinen onnistui selvittämään muista asiakirjoista yhteensä 163 leiriläisen henkilöllisyyden. Miettinen ei onnistunut löytämään enää ketään muutakaan leirillä asunutta tai työskennellyttä haastateltavaksi. Tutkimustyö huipentui helmikuussa julkaistuun kirjaan Paapeli 1944 – jatkosodan unohdettu internointileiri. Backus kuljetettiin Kauhavalta Ruotsiin ja sieltä Englannin kautta takaisin Hollantiin. Miettinen selvitti aihetta lähes 15 vuotta. Jacobus Backus oli ehtinyt kuolla kymmenen kuukautta aikaisemmin. Eteläpohjalaisessa pikkukunnassa toimi syksyllä 1944 Saksan armeijasta paenneiden internointileiri
Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana oli yksi uuden puolueen näkyvimpiä hahmoja – ja perussuomalaisten kannattajien silmittömän raivon kohteita. Lyhyeksi jääneestä visiitistä huolimatta hän julkaisi helmikuussa poliittiset muistelmansa ja löysi niihin kerrottavaa yli 350 sivun verran. VIERAILU maailman suljetuimmassa valtiossa oli hämmentävä kokemus. – Romahduksen merkit ovat vahvasti ilmassa, Myrberg kirjoittaa. Kukaan merentutkijoista tuskin kääntyi aatteen kannattajaksi, mutta Kai Myrberg kiinnostui kirjoista ja lehtisistä siinä määrin, että Pohjois-Koreasta tuli hänelle intohimoinen harrastus. ESPOOLAINEN Elo kampanjoi läpimurtovaaleissaan teemalla ”Minä säästäisin maahanmuutosta”. Internetiin niillä ei vielä pääse, mutta Myrbergin mukaan netti on aikapommi, joka vaanii nurkan takana. Esimerkiksi Kansalliskirjastossa tietokoneiden ääressä istuneet ihmiset käyttäytyivät Myrbergin mukaan oudosti. Hän näkee maassa paljon luhistuvan Neuvostoliiton piirteitä. Pahimmillaan edessä voi olla jopa 1990-luvun kaltainen nälänhätä. 5.3.2021 33 Unelmamatkalla Pohjois-Koreassa VUODEN 2015 vaaleissa eduskuntaan noussut Simon Elo ehti vaikuttaa Arkadianmäellä vain yhden kauden. Elon mukaan häntä kysyttiin mukaan uuteen eduskuntaryhmään vasta puoluekokouksen jälkeisenä maanantaina. Maassa on jo ainakin viisi miljoonaa matkapuhelinta. – Jos 20 kansanedustajan lähtö perussuomalaisista olisi ollut ennalta suunniteltu, olisi usea asia tehty selvästi paremmin, Elo kirjoittaa. Niillä on luvallista soittaa vain maan sisäisiä puheluja, mutta pimeillä markkinoilla liikkuu kiinalaisia SIM-kortteja, joilla onnistuvat myös ulkomaanpuhelut. Minerva, 440 s. Kaikki näyttivät katselevan ruudulta samaa aloitussivua, eikä kellään ollut käytössä näppäimistöä tai hiirtä. Tietokoneita on noin 17 prosentilla väestöstä. Silloinkin hän oli vielä kahden vaiheilla, mutta äiti ja vaimo kannustivat lähtemään. Mustelmia entinen kansanedustaja keräsikin neljän vuoden aikana saada sen verran, että muistelmat ovat paikallaan. Vuonna 2012 Myrbergin pitkäaikainen haave toteutui, kun hän pääsi matkustamaan Pohjois-Koreaan. Matkan ja vuosikymmeniä kestäneen harrastuneisuuden tuloksena Myrberg julkaisi helmikuussa kirjan Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia. – Kasvava tietoisuus siitä, että ihan tavallisten ihmisten elämä on ulkomailla paljon kotimaisia oloja parempaa, oli sisäisen rappion lisäksi aikoinaan ItäEuroopan kommunistisen järjestelmän hajoamisen yksi pääsyy. Hän kirjoitti Twitterissä toivovansa, että puolue voisi mennä eteenpäin ”yhdessä ja yhtenäisenä”. Vaalilauseestaan huolimatta hän lukeutui alusta asti perussuomalaisten eduskuntaryhmän maltilliseen siipeen ja seurasi huolestuneena ryhmän jäsenten radikalisoitumista, irtiottoja ja julkisuuskohuja. Myrbergin mukaan tieto ulkomaailmasta leviää Pohjois-Koreaan esimerkiksi Kiinasta salakuljetettujen muistitikkujen ja dvd-levyjen kautta. Elo seurasi perussuomalaisten hajoamista ja sinisen tulevaisuuden perustamista aitiopaikalta. Yksi kausi synnytti mu(i)stelmat Elon kirjan mukaan uuden eduskuntaryhmän perustaminen oli sekavaa puuhastelua, jota kansanedustajien sijaan masinoivat erityisavustajat Petteri Leino ja Otto Juote sekä valtiosihteeri Samuli Virtanen. POHJOIS-KOREAN taloustilanne on jo pitkään ollut katastrofaalisen huono, ja koronavirus on entisestään synkentänyt tilannetta. Elo on antanut kirjalleen nimet Poliittiset mustelmani. Hän kiistääkin jyrkästi toimittaja Lauri Nurmen esittämät väitteet, että lähtö olisi suunniteltu ennakkoon ja siitä olisi ollut tietoinen myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.). POHJOIS-KOREALLA oli kahden vuosikymmenen ajan Helsingin Kulosaaressa suurlähetystö, jonka henkilökunta tapasi tehdä aktiivista käännytystyötä lähialueen työpaikoissa. Kun Jussi Halla-aho äänestettiin Jyväskylän puoluekokouksessa perussuomalaisten puheenjohtajaksi ja Laura Huhtasaari, Teuvo Hakkarainen sekä Juho Eerola varapuheenjohtajiksi, Elo ei välittömästi tuominnut valintoja julkisuudessa. ANNUKKA KAARELA Simon Elo ja JuhaPekka Tikka: Poliittiset mustelmani. Vierailulistalla oli 1980-luvun lopulla muun muassa Merentutkimuslaitos, jonne pohjoiskorealaiset toimittivat Kim Il Sungin teoksia ja Juche-aatteeseen liittyvää materiaalia. Kirjat. Avustusjärjestöt ovat raportoineet kodittomien ja katulasten määrien kasvusta. Palkittu merentutkija kuvailee turistien osallistuneen Pohjois-Koreassa eräänlaiseen roolipeliin. Metrossa istuvat matkustajat, kadulla rullaluistelevat lapset, tauluja maalaavat aikuiset – he eivät olleet turistien reitillä sattumalta, vaan osana tarkkaa käsikirjoitusta. Tuskin kukaan olisi etukäteen suunnittelemalla saanut aikaan vastaavan hässäkän. MYRBERGIN omien kokemusten lisäksi kirjassa kiinnostavaa ovat hänen tietonsa Pohjois-Korean nykytilasta ja arvionsa sen tulevaisuudesta. ANNUKKA KAARELA Kai Myrberg: Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia. Raja Kiinaan on kiinni eikä viljatoimituksia saada. Perustelua on helppo uskoa. Minerva, 360 s. Hän arvioi, että lähes kaikki matkalla nähty oli lavastettua. AINAKAAN Elo ei siis vaikuta tienneen etukäteen perussuomalaisen eduskuntaryhmän hajoamisesta
Animaatiosarjasta on olemassa kaksi jaksoa, joissa partaniekka saapuu lasten luo tylsästi kävellen. Jaksot käsikirjoitti Tiedonantaja-lehden kirjeenvaihtajana Berliinissä työskennellyt Taina Repo. Nukkumatista kirjan kirjoittaneen toimittaja Sakari Silvolan mukaan kyseisiä jaksoja esitettiin Suomen televisiossa kuten mitä tahansa muitakin. Animaation kotimaassa DDR:ssä ne olivat sen sijaan erityisiä surujaksoja, joita näytettiin, kun merkittävä kommunistipoliitikko oli kuollut tai kun oli tapahtunut suuronnettomuus. Surujaksossa Nukkumatti taivaltaa lasten luo ylämäkeä vaellussauva kädessään. Kun Nukkumatti lähtee etelän aurinkoon lomailemaan, kohteeksi sopii sosialistinen Kuuba. 5.3.2021 34 PIKKU KAKKOSEN ääressä kasvaneet lapset ehkä muistavat, ettei Nukkumatti tullutkaan aivan joka ilta heittämään unihiekkaa tavaramerkikseen muodostuneella jännittävällä kulkuneuvolla. Nukkumatin ja hänen kosmonauttikaverinsa Valerin avaruusalusta koristaa Leninin kuva. Maa oli tuolloin hylkäämässä sosialismin.. SURUJAKSOT ovat hyvä esimerkki Nukkumatin poliittisuudesta. Nukkumatti ei leiki lasten kanssa, ja tunnelma on alakuloisempi kuin yleensä. 5.3.2021 34 Kuvat RBB Media Kesäisessä Lappi-jaksossa Nukkumatti saapui lasten luokse pienellä veneellä. Nukkumatti selvisi hengissä myös Saksojen yhdistymisestä. Nukkumatti ratsastaa kamelilla Egyptissä vuonna 1970. Kyseiset jaksot poikkeavat muutenkin totutuista. Se juhlisti DDR:n merkkipäiviä, tervehti lapsia pioneerileirillä ja kävi jopa armeijan vieraana. Sakari Silvola kertoo kirjassaan, että animaation syntyhistoriakin nivouKirjat NUKKUMATTI VOITTI KYLMÄN SODAN Suomessakin vuosikymmeniä esitetty animaatiosarja oli DDR:n ylpeys. Nukkumatti, saksaksi Unser Sandmännchen eli ”Meidän nukkumattimme”, oli sosialismin uskollinen lähettiläs ja tiukasti kiinni ajassa
Siksi ei olekaan ihme, että Suomi sai yhtenä harvoista länsimaista myös kunnian isännöidä Nukkumatin vierailua. 5.3.2021 35 Nukkumatti saapuu itäberliiniläiseen lähiöön Tatra-raitiovaunulla. LAPSET rakastuivat idän Nukkumattiin, vaikkei se hääviltä näyttänytkään. Silvolan haastattelemat entiset Nukkumatti-työntekijät kertovat, ettei kommunistinen puolue juuri puuttunut Nukkumatin tekemiseen. Itä-Saksan Nukkumatti pesi kasvonsa seuraavana vuonna ja sai nykyaikoihin asti säilyneen iättömän ulkonäkönsä: nappisilmät, siisti pujoparta, piippalakki, viitta ja tietysti unihiekkasäkki. Minä-muodossa kirjoitetut tietokirjat harvoin toimivat, mutta Silvola onnistuu punomaan Nukkumatin jäljillä hiippailustaan mukaansatempaavan kertomuksen. Resuinen käsinukke muistutti lähinnä linnunpelätintä, Silvola kirjoittaa. Uusia Nukkumatti-jaksoja tehdään enää harvoin. Silvolan mukaan Nukkumatti on yksi harvoja itäsaksalaisia tuotteita, jotka selvisivät elossa Saksojen yhdistymisestä. Kokonaan sensuroituja jaksoja on Silvolan haastattelemien työntekijöiden mukaan alle kymmenen. Esimerkiksi DDR:n liput on muutettu kuvankäsittelyohjelmalla Saksan lipuiksi. Nukkumattikin elää nykyisin markkinataloutta. Yhtä kolmeminuuttista jaksoa saatettiin hioa jopa puolen vuoden ajan. Animaatio oli sataprosenttista käsityötä ja sitä kuvattiin niin sanotulla stop motion -tekniikalla, jossa nukkeja liikutettiin vähän kerrallaan. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen ja DDR:n suhteet olivat poikkeuksellisen lämpimät. NUKKUMATISTA tuli nopeasti myös DDR:n televisiojohtajien suosikkiohjelma, jonka tekemiseen uhrattiin loputtomasti resursseja. Vaikka Nukkumatti on tv-sarja, aihe toimii loistavasti niin radio-ohjelmana kuin kirjanakin. Itä oli voittanut Nukkumattien kaksintaistelun ensimmäisen erän. NUKKUMATIN KYLMÄ SOTA on erinomainen tietokirja. He halusivat oman Nukkumattinsa. Yleisradio esitti sarjaa yhtäjaksoisesti vuoteen 2003 asti. ANNUKKA KAARELA Sakari Silvola: Nukkumatin kylmä sota. Nyky-Nukkumatin tuotanto-olosuhteet ovat tosin vain varjo entisestään. SUOMESSA Nukkumattia esitettiin vuodesta 1973 alkaen. Vanhoja DDR-jaksoja pyöritetään yhä televisiossa, joskin hieman siistittyinä. Vuonna 2018 hän tuotti Nukkumatista audiodokumenttisarjan, joka on edelleen kuultavissa Yle Areenassa. Kiire tuli, mutta DDR-version ensimmäinen jakso saatiin esityskuntoon kahdessa viikossa. Toimittaja on kattavasti perehtynyt aiheeseensa, sillä hän opiskeli vuoden stipendiaattina Berliinissä ja keräsi aineistoa. Toisaalta tekijät tiesivät itsekin rajansa. Silvola luuli päästäneensä Nukkumatin jo unten maille, kunnes Suomalaisuuden Kirjallisuuden Seura otti yhteyttä ja pyysi pujoparrasta kirjaa. 1980-luvulla sarjan parissa työskenteli jo yli 60 henkilöä. Silvolan mukaan Nukkumatin poliittisuus ei herättänyt Suomessa juurikaan keskustelua. Työryhmiä oli useita, ja vuosittain uusia jaksoja valmistui kymmenkunta. Pujoparta ylitti rautaesiripun vain poikkeustapauksissa, mutta Suomen Lapissa hän kävi peräti kahdesti. 5.3.2021 35 tuu osaksi idän ja lännen välistä luokkataistelua. Nukkumatin on sanottu muistuttavan ulkonäöltään DDR:n pahamaineista valtionpäämiestä Walter Ulbrichtia, Leniniä ja jopa Ho Tši Minhiä, vaikka nuken luonut Gerhard Behrendt kertoi pyrkineensä nimenomaan välttämään yhdennäköisyyttä tunnettuihin henkilöihin. Sakari Silvola liittää Nukkumatin historian taitavasti osaksi DDR:n ja sittemmin yhdistyneen Saksan vaiheita. Nukkumatti ei myöskään saanut liikkua kulkuvälineillä, jotka olisivat voineet yllyttää itäsaksalaisia loikkaamaan länteen. Esimerkiksi Berliinin muuria ei animaatiossa sopinut näyttää eikä muutenkaan viitata Saksojen jakautumiseen. Jaksot tilataan yksityisiltä tuotantoyhtiöiltä ja animoidaan tietokoneella. DDR:n television ohjelmajohtaja luki marraskuussa 1959 lehdestä, että Länsi-Saksan tv:ssä alkaisi kolmen viikon kuluttua Nukkumatti-lastenohjelma. Animaatiostudio on purettu, ja yleisradioyhtiö RBB:n Nukkumatti-toimituksessa on vain kaksi työntekijää. Viikon päästä ensi-iltansa saaneella länsiserkulla meni vielä huonommin. Muita mainitsemisen arvoisia ovat Rotkäppchen-kuohuviini sekä Ampelmann-liikennevalot. Tv-sarjan ensiesitykset osuivat meillä samoihin aikoihin kuin Suomi tunnusti molemmat Saksat, mutta Silvolan mukaan tämä on sattumaa. Omaa autoa joutui DDR:ssä jonottamaan jopa 10 vuotta.. Animaation löysi Saksassa messuilla vieraillut Yleisradion toimittaja Lisa Hovinheimo. Ennen Suomea sarja oli levinnyt jo lukuisiin länsimaihin, muun muassa Ruotsiin. Nukkumatti on germaanisessa kansanperinteessä keskeinen olento, ja itäsaksalaiset huomasivat, että ei-uskonnollisena hahmona se sopisi loistavasti myös DDR:n televisioon. SAKSAN televisiossa Nukkumatti heittää edelleen unihiekkaa joka ilta. Silvolan mukaan alkuaikojen Nukkumatti oli ulkonäöltään kuin koditon pultsari, joka kaiken lisäksi nukahti ensimmäisessä jaksossa kadunkulmaan. NUKKUMATIN POLIITTISUUS EI HERÄTTÄNYT SUOMESSA JUURIKAAN KESKUSTELUA. SKS, 228 s. Nukkumatti ja legendaarinen avoTrabant
Osa heistä vei mukanaan lapsensa, joiden ikä vaihteli vastasyntyneistä teini-ikäisiin. BAGHUZIN lähistöllä käytyjen taisteluiden aikana ja pian niiden päätyttyä Isisin naiset päätyivät Syyriassa sijaitseville, väliaikaiseksi tarkoitetuille leireille, kuten al-Holiin. Sadat heistä olivat matkustaneet Syyrian ja Irakiin – ja etenkin kalifaattiin – Euroopasta. Poliittisesti kysymys mahdollisesta kotiuttamisesta on kuitenkin vaikea useista syistä. Ja suurelle osalle heistä syntyi lapsia konfliktialueella. TEKSTI: JUHA SAARINEN Asiantuntija-artikkeli D elil So ule im an / AF P / Le hti ku va. Mitä tehdä Isisin toimintaa edistäneille naispuolisille EU-maiden kansalaisille ja heidän lapsilleen. Kysymyksen merkitystä ovat osaltaan korostaneet vähintäänkin haastavat – paikoitellen katastrofaalisiksi kuvatut – humanitaariset olosuhteet leireillä, joihin Euroopasta konfliktialueelle matkanneet päätyivät kalifaatin menetyksen jälkeen. Vaikka Isis itse on järjestelmällisesti korostanut naisten rooleja ja merkitystä sen toiminnassa vaimouden ja äitiyden kautta, osa löysi myös roolin itselleen kotielämän ulkopuolella, etenkin virtuaalisissa toimintaympäristöissä. Osa Isisin toimintaan osallistuneista on ottanut osaa myös Irakin jesidi-väestöön kohdistuneeseen joukkotuhontaan ja orjuuttamiseen eri rooleissa sekä osallistunut aseelliseen toimintaan ennen kalifaatin romahtamista. EU-maissa on ollut vain vähäisesti kannatusta suurilta osin oma-aloitIsis-naisista tuli EU-maiden kipupiste EU:n sisällä ei ole muodostunut yhtenäistä linjaa siitä, miten Al-Holin naisten kotiuttamista koskevaan kysymykseen tulisi vastata. Naiset asettivat Euroopan unionin maat uudenlaiseen tilanteeseen. 5.3.2021 36 KUN ISISIN kesällä 2014 julistaman kalifaatin viimeinen fyysinen pesäke, Baghuzin kylä, vapautettiin ryhmän hallinnasta, tuhannet Isisin alaisuudessa eläneet naiset päätyivät – merkittävä osa lapsineen – leireille alueella, kuten al-Holiin. Monet heistä olivat edistäneet Isisin toimintaa. Naiset ovat edistäneet ryhmän toimintaa muun muassa rekrytoijina, propagandisteina, moraalipoliiseina ja väkivaltaan yllyttäjinä
Mutta harva maa on ollut toistaiseksi halukas kotiuttamaan lapsia äiteineen. Tämän myötä kipuilu pysyvän ratkaisun löytämiseksi tulee jatkumaan. EU-maiden kansalaisten jättäminen konfliktialueelle rakennettuihin, määräaikaisiksi tarkoitettuihin leireihin ei kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu. Muutamat EU-maat ovat pyrkineet mahdollisuuksien mukaan kotiuttamaan konfliktialueelle päätyneitä tai siellä kansalaisilleen syntyneitä lapsia. Lasten kotiuttamiselle konfliktialueelta on sen sijaan ollut enemmän kannatusta. Esimerkiksi Norjassa hallitus kaatui alkuvuonna 2020 päätökseen noutaa konfliktialueelta Isisin toimintaan osallistunut nainen. MORAALISEN ulottuvuuden lisäksi EU-maiden haluttomuutta kotiuttaa konfliktialueelle matkanneita naispuolisia kansalaisiaan selittää pitkälti ilmiön turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Myös Suomessa al-Hol-kysymys – sekä Marinin hallituksen linjaus, joka mahdollisti aikuisten kotiuttamisen konfliktialueelta siellä olevien alaikäisten ihmisoikeuksien toteutumisen takaamiseksi – on aiheuttanut paikoitellen kiivaaksi yltynyttä julkista keskustelua ja vastustusta. Vartija seuraa syyrialaisen naisja lapsiryhmän vapauttamista al-Holin leiriltä.. Sen sijaan todennäköistä on, että valtaosa EU-maista pyrkii jatkossakin vastustamaan kotiuttamista. Kirjoittaja on jihadistiseen liikehdintään erikoistunut tutkija. MARININ hallituksen muodostama linjaus edustaa selvää vähemmistöä EU:n sisällä. Näköpiirissä ei toistaiseksi ole, että EU:n sisällä muodostuisi yhteistä linjaa siitä, miten Isis-naisten kysymykseen tulisi vastata ainakaan lähiaikoina. Muutamissa maissa esimerkiksi naisten omaiset ja ihmisoikeusjärjestöt ovat pyrkineet haastamaan maiden hallitusten linjaa oikeusteitse vaihtelevalla menestyksellä. Konfliktialueelle matkustaminen, kuten esimerkiksi sisäministeriö on väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessaan todennut, on itsesään indikaatio radikalisoitumisesta – joka selittää suurelta osin sen, miksi myös konfliktialueelle matkanneet naiset ovat päätyneet asumaan jihadististen ryhmien hallinnoimilla alueilla ja monissa tapauksissa edistämään niiden toimintaa. Toistaiseksi ei ole nähtävissä, että aikuisten naisten kotiuttamiseen olisi halua jatkossakaan, joskin paine kotiuttamiseksi saattaa nousta jatkossa. 5.3.2021 37 teisesti ja vapaaehtoisesti konfliktialueelle matkanneiden aikuisten palauttamiseksi. Delil Souleiman / AFP / Lehtikuva Maiden johtajat ovat korostaneet, että konfliktialueelle matkanneet aikuiset ovat tehneet omat valintansa. Ja kuten esimerkiksi Suomen tapauksessa Supo on toistuvasti viestinnässään korostanut, konfliktialueelle matkanneet henkilöt ovat konfliktialueella altistuneet yhä enemmän ekstremistiselle aatteelle ja väkivallalle sekä luoneet kontaktiverkostoja muiden alueelle matkanneiden kanssa. Kokemustensa seurauksena heillä voi myös olla alentunut kynnys ja korostuneet taidot käyttää väkivaltaa. Potentiaalisen turvallisuusuhkan aiheuttamien naispuolisten henkilöiden paluu konfliktialueelta – etenkin niihin maihin, joiden paikalliset jihadistiset miljööt ovat laajentuneet merkittävästi 2010-luvulla Syyrian konfliktin ja Isisin vetovoiman seurauksena – kuormittavat entisestään yhä suurempien haasteiden edessä olevia, terrorismintorjunnasta vastaavia turvallisuusviranomaisia ja heidän resurssejaan. Monet valtiot – etenkin ne, jotka ovat joutuneet toistuvasti Isisiin kytkeytyneiden terrori-iskujen kohteeksi – ovat voimakkaasti kieltäytyneet kotiuttamasta aikuisia kansalaisiaan. Tämä osaltaan lisännee EU-maiden haluttomuutta kotiuttaa aikuisia naisia konfliktialueelta. OMAN ulottuvuutensa tähän lisää myös se, että toistaiseksi EU-maat ovat vain harvoin kyenneet onnistuneesti asettamaan syytteeseen jihadistiseen liikehdintään – ja etenkin Isisin toimintaan osallistuneita – naisia tuomioistuimissaan. Tästä johtuen osa maista on pyrkinyt järjestelmällisesti poistamaan konfliktialueelle matkanneilta kaksoiskansalaisilta kansalaisuuden, joka oikeuttaisi paluun Eurooppaan. EU-maat näkevät, että aikuisten tulisi vastata valinnoistaan alueella, jossa rikokset on tehty, eli Syyriassa tai Irakissa – joko paikallisissa tuomioistumissa – joissa Isisin toimintaan osallistumisesta voi saada kuolemantuomion – tai kansainvälisessä tuomioistuimessa, jota on kaavailtu Isisin toimintaan osallistuneiden tuomitsemiseksi. Maiden johtajat ovat sen sijaan korostaneet, että konfliktialueelle matkanneet aikuiset – niin naiset kuin miehetkin – ovat tehneet omat valintansa. He ovat kääntäneet selkänsä liberaaleille demokratioille, joissa kasvoivat, ja osallistuneet lukemattomia hirmutekoja toteuttaneen terroristisen ryhmän toimintaan
Työja elinkeinoministeriön alaisen vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen laskelmien mukaan heidän työttömyytensä maksaa yhteiskunnalle 500 miljoonaa euroa. Ojalalla on synnynnäinen selkäydinvamma, jonka vuoksi hän ei ole koskaan pystynyt kävelemään. Kädet ja pää kuitenkin toimivat normaalisti, kuten hän huomauttaa. OJALAN TARINA on kannustava, mutta työmarkkinoiden ulkopuolella on koko ajan kymmeniä tuhansia töihin haluavia ihmisiä. Toisaalta se varmistaa toimeentulon ihmisille, joilla on rajoitteita ja joiden on siksi vaikea työllistyä. 5.3.2021 38 KUN PARIKYMPPINEN Samuel Ojala valmistui kauppaopistosta merkonomiksi, hänet ohjattiin suoraan hakemaan eläkettä. Huolestuttavaa on, että nuorten eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan. – Me ikään kuin ostamme ne ihmiset isolla rahalla ulos yhteiskunnasta sen sijaan, että rahaa käytettäisiin heidän osaamisensa vahvistamiseen tai työllistymisen tukemiseen muuten. Varhainen työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen tarkoittaa yksilötasolla eläkeläisköyhyyttä ja usein syrjäytymistä. Noora Korrin elämään sisältöä tuovat muun muassa ratsastusterapia ja vanhempien koira, joka vierailee usein hänen luonaan. Usein eläkkeelle joutuminen on kuitenkin isku vyön alle. Ojalan kokemuksen mukaan osa nuorista eläkeläisistä heittäytyy tyytyväisenä nauttimaan ilmaisesta rahasta. – Eläke on kinkkinen juttu. Eläkeasian nuori mies otti ensin annettuna, mutta pian kotona istuskelu alkoi tylsistyttää. Ojala ryhtyi itse etsimään osa-aikaista myyntityötä. – Kysymys kuuluu, onko meillä varaa tiputtaa osa pois työelämästä ja osaamisen kehittämisestä sen sijaan, että kaikki olisivat mukana, Sitran Osaamisen aika -projektia vetävä Helena Mustikainen kysyy. – Moni kokee, ettei minusta ole mihinkään, eikä kannata edes yrittää. Seurauksena on, että moni jää jo nuorena työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ilmiö on kohtalokas myös yhteiskunnan kannalta. Toisaalta se tarkoittaa sitä, ettei työllistymisen mahdollisuuksia edes kartoiteta, Ojala sanoo. Hän huomauttaa, että kun säästetään esimerkiksi koulutuksesta, joudutaan samanaikaisesti lisäämään resursseja palveluiden tuottamiseen. TYÖELÄMÄSTÄ SYRJÄYTETYT Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat päästä töihin, mutta turhaan. Sellaista myös löytyi. Ilmiöt Mikko Eronen TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO
Myös päiväkodissa hän voisi olla avustajana joitakin tunteja kerrallaan. – Sairaus tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Toisaalta heille tarjotuista palveluista puuttuu aito työelämälähtöisyys. Lokakuussa sosiaalija terveysministeriö myönsi 17 miljoonaa euroa alueellisiin hankkeisiin, joiden tavoitteena on osatyökykyisten työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden kehittäminen. – Siellä ei vain ole oikein motivoivaa tekemistä. Syksyn 2019 työllisyyspaketissa sovittiin työkykyohjelmasta, joka pyrkii helpottamaan osatyökykyisten työllistymistä. – Ymmärrän, että epileptikon seura voi pelottaa ihmisiä. KORRI ON EHDOTTANUT kotikuntansa vanhainkodille, että voisi tulla esimerkiksi pelaamaan vanhusten kanssa. Mäkisen raportin mukaan tämä on perusteltua, sillä osatyökykyisten palvelutarpeet jäävät usein tunnistamatta. Ojala toivookin, että ihmiset näkisivät mieluummin ihmisen kuin hänen vammansa. Haaveena on saada töitä paraurheiluvalmennuksen tai lasten liikunnan parista. Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut. Tuntui helpottavalta, että toimeentulo oli eläkepäätöksen myötä turvattu. – Tämä johtuu osin syrjinnästä, osin työnantajalle tarkoitettujen palveluiden puutteesta, raportissa todetaan. – Menen päivän kerrallaan. Myös asenteet epilepsiaa kohtaan ovat vanhakantaisia. Yksi ongelma on, että työvoiman kysyntä ei kohdistu osatyökykyisiin yhdenvertaisesti. 5.3.2021 39 ASIAAN ON TARTUTTU myös hallitusohjelmassa. Jatkuva askartelu tai haahuilu ei innosta. Korri toivoo, että olisi joku paikka, johon eri tavalla sairaat voisivat mennä ilmaiseksi tai pienellä korvauksella tekemään mielekkäitä asioita. Muuten jään sängyn pohjalle makaamaan, hän toteaa. NOORA KORRI , 21, sairastui etenevään epilepsiaan yhdeksänvuotiaana. Se on nähty, ettei kotona makoileminen johda mihinkään hyvään, hän päättää. – Lääkäri totesi, etten pysty tekemään töitä tavallisilla työmarkkinoilla, Korri kertoo. Työttömänä ollessaan hän kävi kotikuntansa nuorten työpajalla ja pääsisi sinne vieläkin. MYÖS SAMUEL OJALA katsoo, että työnantajien asenteet vammaisia työntekijöitä kohtaan ovat iso haaste. Edelleen puhutaan kaatumataudista. – Olen jäsenenä Facebook-ryhmässä, jonka nimi on Rajoitteet ovat vain omassa päässä. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli kauppaopistossa, mutta viimeisenä vuonna hän joutui lopettamaan epilepsian viedessä voimat. Tulevaisuuden haaveita Korri ei ole juuri uskaltanut viritellä. ”Onhan se surkeaa, kun ei ole mitään tekemistä” Samuel Ojalan kotialbumi Samuel Ojalan haaveena on työ lasten liikunnan tai paraurheiluvalmennuksen parissa. Hänen omalle kohdalleen on sattunut hyviä työnantajia, mutta Ojala tietää, että toisenlaisiakin tarinoita riittää. Sairaus tarkoittaa myös yksinäisyyttä.. Työministeri Tuula Haataisen (sd.) asettama selvityshenkilö Hannu Mäkinen etsi helmikuussa julkaistussa raportissaan mallia Ruotsista, jossa julkinen Samhall-osakeyhtiö työllistää 25 000 osatyökykyistä. Yhtenä ajatuksena oli, että julkisissa hankinnoissa voitaisiin ottaa huomioon se, jos kilpailutukseen osallistuva työllistää osatyökykyisiä. Kohtaukset eivät siis ole turvallisuusriski, mutta siihenkin on vedottu, kun Korri on kysellyt töitä. Työttömyysjakson jälkeen Korri sai eläkepäätöksen. Onneksi minulla on perhe, avopuoliso ja vanhat ystävät, jotka ovat pysyneet rinnallani. – Koronakin sotkee nyt asioita, mutta kun kyseiseen vapaaehtoistyöhön ei ole valmista mallia, siihen suhtaudutaan varauksella. Korona-aika on hankaloittanut liikunta-alan työmahdollisuuksia, mutta Ojala uskoo, että kahden tutkinnon miehelle kyllä järjestyy töitä. Hän tietää etukäteen, milloin kohtaus on tulossa ja pystyy ennakoimaan. Kun ei käy töissä, ei tule luontevia sosiaalisia kontakteja. – Tarvitsisin jokaiselle päivälle jotain tekemistä. – Saatetaan keksiä ihan omituisia selityksiä sille, miksi ei palkata vammaista, vaikka mitään estetä kyseisen työn tekemiseen ei olisi. – Mutta onhan se surkeaa, ettei ole mitään tekemistä, hän huokaa. Parhaillaan Ojala viimeistelee liikuntaneuvojan opintoja Pajulahden urheiluopistossa Lahdessa. – Olen valmis monenlaisiin töihin. Korrin epilepsiakohtaukset ovat poissaoloja vapinakohtauksia. Yhtiössä yhdistyisivät työsuhteinen työ sekä työnhakijan työkyvyn edellyttämät palvelut. Suomeen perustettava vastaava niin kutsuttu välityömarkkinatoimija vahvistaisi Mäkisen mukaan osatyökykyisten siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Uskon siihen sloganiin. Myös vammaisen itsensä kannattaa Ojalan mielestä päästää irti rajoitteeseen sidotusta minäkuvasta. Haatainen kertoo, että päätös yhtiön perustamisesta tehtäisiin jo kevään kehysriihessä ja tositoimiin päästäisiin viimeistään vuoden 2022 aikana. Tärkeintä on, että on jotain mielekästä tekemistä
5.3.2021 40 IDENTITEETTI on vuoden 2021 teema Karjalan Liitossa. Mitä Karjalan Liitolle tapahtuu seuraavaksi. Uusilla asuinpaikoilla karjalaisiin ei suhtauduttu aina myönteisesti. Vuosittaiset kesäjuhlat ovat suurin tapahtumamme. KEPULAISET KARJALAISTEN ASIALLA TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN. – Painopiste siirrettiin 1960-luvulla karjalaiseen kulttuurityöhön. Sotien jälkeenkään elämä ei asettunut uomiinsa noin vain. – Liikuntatapahtumia on myös paljon, esimerkiksi Karjalan maraton sekä suunnistusja hiihtotapahtumia. Toiset elävät karjalaisuutta arjessaan, toiset kokevat karjalaisuutensa sukujuurien kautta. Hakasen äitikin joutui häivyttämään murteensa. – Karjalaisuuteen liitetään monesti kliseitä kuten iloisuus, puheliaisuus, ystävällisyys ja vaikkapa musikaalisuus. Identiteettejä on hyvin monenlaisia. – Vielä 1980-luvulla kuulemma on tapahtunut sellaista, että kesäjuhlien kulkueen aikana joku kuuli, kun ohi kulkenut lapsi kysyi äidiltään, keitä nuo ovat. KARJALAISTEN historiaan kuuluu vaikeita aikoja. Oma kulttuuri ja kieli piti pitää uusilla alueilla piilossa, jos halusi tulla toimeen paikallisten kanssa. Musiikkitoimintakin on aktiivista, Hakanen lisää. – Kyllähän siinä tahtoo olla kovasti puheensorinaa, kun karjalaiset kohtaavat keskenään, liiton toiminnanjohtaja Pertti Hakanen naurahtaa. – Kun äitini tuli Tyrväälle Satakuntaan, häntä pilkattiin murteesta. Tämänvuotiset Rauman kesäjuhlat siirrettiin koronatilanteen vuoksi vuodella eteenpäin, Örn sanoo. Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Pertti Hakanen ja puheenjohtaja Outi Örn ovat molemmat taustaltaan keskustalaisia. Nykyäänkin järjestetään esimerkiksi ruoanlaittokursseja, käsityötoimintaa, karjalan kielen kursseja, kyykkäkisoja sekä seminaareja eri aiheista. Puheenjohtaja Outi Örn korostaa, ettei ole vain yhdenlaista karjalaisuutta. Äiti vastasi, että nuo on niitä ryssiä, Örn kertoo. VUONNA 1960 järjestettyjen Karjalan Liiton suurjuhlien ajateltiin olevan liiton viimeinen näyttö; evakkojen edunvalvonnasta siirryttäisiin jo uuteen todellisuuteen, jossa Karjalan Liittoa ei enää tarvittaisi. Murre jäi pois, vaikkakin sanat sie ja mie Kulttuuri Evakkojen edunvalvontajärjestöstä tuli 1960-luvulla karjalainen kulttuurijärjestö. Toisin kävi
Viime elokuussa muutimme kirjausta niin, että nyt halutaan edistää valtioiden välisiä neuvotteluja asiassa. Kun Outi valittiin syksyllä, oli hienoa, että nyt luotettiin liiton aktiiviin, kansanedustajana 2015–2019 toiminut Hakanen sanoo. Ehkä keskustajuurista tulee se ajattelu, että haluan keskittyä kehittämään toimintaa ympäri Suomen, Örn pohtii. Mikään uusi asia keskustajohtoisuus ei Karjalan Liitossa ole, sillä yli puolet liiton puheenjohtajista on ollut maalaisliittolaisia tai keskustalaisia. – Alueellisuus, tasa-arvo ja yhteisöllisyys ovat keskustalaista aatepohjaa, Hakanen vertaa. – ”Eihän se ketään kiinnosta miun historia, mistä mie oon tullut”, sanoo aika moni, Hakanen harmittelee. – Kotiseutu oli jäänyt rajan taakse ja siirtoväki tarvitsi puolestapuhujan asutusja omaisuuden korvaamiskysymyksissä, Örn tiivistää. Tunti menee, että pääsee edes jutun juurelle, Hakanen kuvaa venäläistä kulttuuria. Örn listaa muutaman esimerkin. Kotiseutumatkailu avautui Neuvostoliiton romahdettua, ja tänä päivänä Karjala-aktiivit käyvät esimerkiksi kunnostamassa muistomerkkejä. – Liitto on välillä saanut palautetta Helsinki-keskeisyydestä. Työtä rajan yli kuitenkin tehdään yhteistyössä paikallisten kanssa. 5.3.2021 41 jäivät puheenparteen. Omassa porukassa karjalaiset kyllä haastoivat omalla murteellaan. SEKÄ Örn että Hakanen ovat taustaltaan keskustalaisia. Moni evakkotaustainen on kuitenkin yhä arka puhumaan kokemuksistaan. Realistisena ajatusta ei pidetä ainakaan lyhyellä aikavälillä. – Marinin hallitusohjelmassa on mainittuna kielipoliittisen ohjelman valmistelu, ja osana tätä on myös karjalan kieli. Paasikivi osallistui Karjalan Liiton 15-vuotisjuhlaan Helsingissä vuonna 1955. Eturivissä istumassa presidentistä vasemmalle maalaisliittolaiset ulkoasiainministeri Johannes Virolainen sekä valtiovarainministeri Veikko Vennamo. – Monesti puheenjohtajaksi on valittu kansanedustaja ja edustus kolmesta suuresta puolueesta on hoidettu tasapainoisesti eri elimiin. Kouluopetuksessa pohdimme sitä, miten siirtoväen menneisyyttä voi parhaiten tuoda esiin. Aktiivista julkaisutoimintaa yhä harjoittava liitto toimitti viime vuonna 80-vuotistaipaleensa kunniaksi perustamisasiakirjansa kovissa kansissa. Pe kk a Ky yt in en / M us eo vi ra st o Pekka Kyytinen / Museovirasto. Olemme kansalaisjärjestö, eikä meillä ole välineitä asiassa toimimiseen itse, puheenjohtaja Örn avaa. Hakanen kertoo, että siirtokarjalaiset olivat sittemmin poikkeuksellisen aktiivisia järjestöja kunnalliselämässä sekä politiikassa laajemminkin. Äiti koki kovana traumana sen, että murre piti ”siistiä” pois. He olivat osaltaan keskustankin tukiranka. – Aiemmin säännöissä luki, että toimimme Karjalan kysymyksen ratkaisemiseksi. – Nykyään politiikka näkyy käytännössä vain puheenjohtajan valintatilanteessa. Tapaamisissa on tärkeää altistaa itsensä tilanteelle ja rakentaa tuttavuutta. Murre ei sitten siirtynyt enää minulle. K. Poliittiset suhteet on liitossa alusta asti haluttu pitää hyvinä. Keskustalaiset arvot sopivat sekä Örnin että Hakasen mielestä hyvin yhteen kotiseututyön kanssa. Karjalatalon peruskivi muurattiin Helsingin Käpylässä 1973. Virolainen toimi myöhemmin liiton puheenjohtajana. KARJALAN palauttaminen on edelleen liiton tavoite, toki hyvin maltillisella kirjauksella. Teoksen toimitti Örn, ja tuolloin liiton puheenjohtajana toimi Hakanen. – Venäjällä saa heti unohtaa aikataulut. PERUSTAMISKOKOUKSEN asiakirjasta löytyy monia aikansa tunnettuja maalaisliittolaisia nimiä Eemil Luukasta Juhani Leppälään ja Juho Niukkaseen. Karjalan Liitto on jälleen lisäämässä edunvalvonnallista otettaan. Alueellisuus, tasa-arvo ja yhteisöllisyys ovat keskustalaista aatepohjaa. Presidentti J
Jotkut eteläisen Suomen tonnikerholaiset ovat raportoineet päässeensä suksille ensimmäistä kertaa vuosiin. Kaarela Annukka Oulu 364, Kaartinen Leena Lahti 1139, Kananen Mauri Viitasaari 354, Kananen Tuukka Oulu 320, Kantola Jukka Tyrnävä 275, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 494, Karhumaa Pauli Siikajoki 164, Karhunen Eeva Riitta Lapinlahti 620, Karjalainen Aarne Vaala 1046, Karjalainen Jouko Muhos 1475, Karsikas Antti Haapavesi 500, Karsikas Hanna Kärsämäki 430, Kasurinen Veikko Oulu 410, Kattilakoski Simo Kokkola 688, Kellokoski Toini Oulu 660, Kemppainen Hannu Kajaani 541, Kemppainen Ilkka Oulu 630, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 729, Kemppainen Tiina Oulu 1078, Kemppainen Timo Reisjärvi 1384, Kesälahti Juha Salla 90, Kivioja Heikki Vaala 755, Kiviranta Erkki Oulainen 465, Kiviranta Ritva Oulainen 518, Kolari Terttu Tuusniemi 524, Kolmonen Jukka Oulu 350, Konttajärvi Salli Pello 918, Konttajärvi Sari Pello 265, Korkatti Arja Porvoo 872, Korkatti Juhani Porvoo 857, Korpela Juhani Oulu 877, Korpela Olavi Kemijärvi 1386, Korvuo Markku Suomussalmi 710, Koskela Arno Kankaanpää 380, Kotisaari Kirsi Raahe 510, Kuha Tuomo Oulu 631, Kulmala Markku Pori 725, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 855, Kyllönen Mirja Kärsämäki 570, Kyllönen Ville Kärsämäki 595, Kylmäniemi Anne Posio 220, Kylmäniemi Eija Posio 356, Kylänpää Jouni Eurajoki 421, Kärkkäinen Marjatta Oulu 590, Kärkkäinen Tuomo Oulu 740, Kässi Timo Uurainen 450, Kömi Kirsti Huittinen 392. Näin korona-aikana kerholaiset ovat liikkuneet muutenkin ahkerasti, ja keskeyttäjiä on ollut tavallista vähemmän. Ingerttilä Pentti Muhos 1358. Lunta on pitkästä aikaa ollut hiihdettäväksi asti koko maassa. Tonnikerholaisten kausi päättyy vappuaattona. Lahti Eero Belgia 914, Laiho Kari Laitila 922, Laiho Venla Laitila 1222, Lamminsivu Susanna Laitila 1267, Lantto Ossi Helsinki 468, Lehtoaho Juha Kuusamo 522, Lehtoaho Lassi Kuusamo 581, Lehtoaho Vilho Kangasala 1036, Lehtonen Anja Suonenjoki 596, Lehtonen Antti Hämeenlinna 530, Leinonen Annika Nurmijärvi 488, Leinonen Jenna Vaala 700, Leinonen Jouni Raahe 600, Leskelä Esko Kuusamo 426, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 844, Luukka Elina Padasjoki 404, Luukka Paavo Padasjoki 286, Lämsä Kalevi Oulu 1133, Lääkkö Antti Lumijoki 300, Lötjönen Marjatta Parikkala 445. Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 579, Haapakoski Ari Siikajoki 559, Haavisto Jouko Rauma 781, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 262, Hannula Timo Rovaniemi 512, Harju Aulis Kurikka 122, Haukipuro Kari Oulu 839, Haukipuro Kyösti Helsinki 613, Haukipuro Seppo Haapavesi 838, Heikkilä Lenitta Eurajoki 480, Heikkilä Marja Laitila 667, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla 423, Heikkilä Tarja Salla 685, Heikkinen Esa Tampere 555, Heikkinen Urpo Kempele 500, Heinänen Markku Ruokolahti 500, Hekkala Ilmari Suomussalmi 515, Hekkala Raija Suomussalmi 699, Hettula Ilpo Kempele 850, Hiltunen Susanna Kittilä 570, Hinttala Hanna Haapavesi 688, Holmström Sauli Taivalkoski 654, Honkanen Rauno Pudasjärvi 451, Huhtanen Tapio Pori 420, Huusko Leena Laukaa 420, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 491, Hämäläinen Eino Pieksämäki 700, Hänninen Asko Kannonkoski 962, Hänninen Jaana Kannonkoski 902, Härkönen Niilo Kajaani 416. Ellilä Pentti Oulu 252. Granqvist Mervi Järvenpää 906. Markkanen Jouko Suonenjoki 275, Mattila Juho Kempele 281, Mattila Jussi Oulu 600, Mauno Juha Pukkila 635, Mauno Sisko Pukkila 636, Mero Soile Tammela 435, Messala Matti Saarijärvi 325, Mettälä Heikki Loimaa 984, Mikkola Matti Forssa 632, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 303, Moilanen Mikko Puolanka 150, Moilanen Tuulikki Puolanka 462, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1005, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliinsä tammikuun lopussa. Jokelainen Alpo Kajaani 696, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 265, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 606, Jormalainen Pirkko Siikalatva 403, Jumisko Anja Taivalkoski 822, Juntunen Jouko Kemi 776, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 642. TAMMIKUUN loppuun mennessä kilometrejä oli kertynyt seuraavasti: Aho Kirsti Oulainen 319, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 951, Ahtiainen Pertti Joensuu 1065, Aitto-oja Timo Pyhäntä 630, Ala-Nissilä Tiina Rusko 305, Alanko Jaakko Tyrnävä 501, Antila Aapo Turku 594. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA NYT LUISTAA! Jukka Partanen Jenna Leinonen. Tavoitteena on hiihtää, kävellä tai juosta tuhat kilometriä puolen vuoden aikana. 5.3.2021 42 Suomenmaan tonnikerholaiset ovat saaneet nauttia hienoista hiihtokeleistä
Nyt, jos koskaan, on syytä olla ulkona. Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja tuloksesi puuttuu listalta, ota yhteyttä kerho@suomenmaa.fi, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon Facebook-ryhmässä tai 044 7370 377. Eila Jokelainen-Keränen Ensimmäinen hiihtolenkki 30.11. Ilmastomuutos jyllää Kuusamossakin . Nenonen Jaakko Ruokolahti 275, Niinisalo Vaito Kerava 403, Nissilä Kirsi Oulu 1384, Ohtamaa Heikki Nivala 420, Oinas Elina Muhos 385, Ojala Olavi Kempele 370, Ollikainen Reijo Oulu 820. 5.3.2021 43 Murtoperä Martti Haapavesi 965, Myllykoski Ahti Siikalatva 660, Myllylahti Elma Haapajärvi 545, Myllylahti Matti Haapajärvi 900, Myllylä-Ristinen Hilkka Kärsämäki 713, Mäki Heikki Loimaa 666, Mänttäri Maire Hattula 708, Mänttäri Tuomo Hattula 701, Määttä Antti Oulu 201, Määttä Heikki Oulu 397, Määttä Jenni Vantaa 706, Määttä Juhani Kuusamo 1440, Määttä Kalle Liminka 517, Määttä Merja Oulu 515, Määttä Pauli Kempele 512, Määttä Ulla-Maija Kempele 500. Ranta Pirjo Siikajoki 464, Rantanen Reino Raahe 480, Rasinkangas Sirpa Kempele 502, Raudaskoski Jarmo Nivala 342, Rauhansalo Kauko Savonlinna 750, Rautio Eero Oulu 490, Rautio Paavo Merijärvi 285, Rundgren Anita Kolari 605, Rundgren Mikko Kolari 940, Runola Kaapo Mynämäki 441, Ruottinen Maarit Muhos 307, Räisänen Juho Taivalkoski 919, Rämö Kaisa Tammela 642. Ylikulju Aki Liminka 612, Ylikulju Aulis Raahe 546, Ylikulju Ismo Muhos 547, Ylimartimo Eila Simo 930, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 511, Yrjänä Kalle Siikajoki 416, Yrjänä Petteri Siikajoki 688, Yrjänä Sirkka Siikajoki 663. Kilometrit kiihtymisvaiheessa. Kahta en vaihda, suksia ja Suomen talvea. Taivalkoski Eija Taivalkoski 850, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 750, Takarautio Jukka Tromssa Norja 1201, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 615, Talala Reijo Pudasjärvi 301, Taponen Auvo Janakkala 526, Teppo Markku Ylivieska 782, Teppo Riitta Ylivieska 886, Tieva Raimo Siikalatva 335, Tornberg Marketta Kuusamo 460, Trög Sakari Rovaniemi 446, Trög Tuula Rovaniemi 420, Tuohinto Esko Raahe 1036, Turenius Turja Seinäjoki 380, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 900, Törmälä Pentti Raahe 946, Törmänen Esko Kuusamo 382, Törmänen Raili Kuusamo 361. Vaara Jukka Rovaniemi 485, Valjus Ate Valtimo 1001, Valjus Erkki Nurmes 320, Valjus Helvi Valtimo 207, Valjus Oiva Sotkamo 860 , Vedenoja Simo Raahe 187, Vehniäinen Eero Salo 505, Vesterinen Helena Lahti 362, Vesterinen Perttu Lahti 362, Virranta Kari Lapinlahti 620, Virranta Raili Lapinlahti 373, Virtanen Keijo Tammela 355, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 480, Vuorio Osmo Kuopio 1364, Vähäsöyrinki Simo Nivala 523, Väliahdet Risto Rovaniemi 320, Väyrynen Paavo Siikajoki 561. Saarimaa Toivo Vaala 1346, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 870, Sakko Auli Merijärvi 419, Sakko Markku Merijärvi 351, Sallinen Maija Sulkava 740, Salonen Vilho Koski TL 452, Sankilampi Pertti Kempele 1085, Saukko Jaakko-Juho Tuusula 332, Setälä Matti Heinola 445, Silmälä Anja Tammela 653, Siniluoto Marika Raahe 777, Sipola Anne Pyhäjoki 450, Sipola Riitta Raahe 40, Sipola Timo Tukholma Ruotsi 191, Soronen Laila Utajärvi 231, Soronen Pekka Ii 448, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 382, Suni Veli-Pekka Säkylä 326, Suomela Raimo Ii 660, Suonsivu Pyry Raahe 348, Suonsivu Suvi Oulu 263, Suvanto Erkki Oulu 770. Turvavälitkin säilyvät Kainuussa itsestään. Esko Leskelä Kalevi Lämsä Ahti Leskinen Leena Kaartinen Jarmo Raudaskoski Sari Konttajärvi Sinikka-Anneli ja Veli Heikkilä Pyry Suonsivu Jouni Leinonen 43. Paananen Pekka Raahe 567, Paananen Taina Ruokolahti 370, Paaso Anneli Tyrnävä 442, Paaso Esa Tyrnävä 435, Paavola Eveliina Nivala 723, Pakaslahti Ari Rauma 466, Palola Juhani Puolanka 836, Partanen Ari Sulkava 1872, Partanen Jukka Sulkava 1757, Pekonen Pentti Parikkala 650, Peltokangas Teijo Toholampi 1119, Penttilä Maarit Jyväskylä 488, Pietilä Kauno Uusikaupunki 193, Piilonen Pentti Äänekoski 301, Pitkälä Eila Haapavesi 518, Pitkälä Raija Haapavesi 479, Pohjamo Samuli Oulu 571, Pohjus Juhani Janakkala 450, Pulkkinen Satu Savonlinna 938, Pulkkinen Simo Savonlinna 1004, Pylväs MarjaLiisa Oulu 1486, Pyylampi Antti Vantaa 260, Päkkilä Esko Ii 472
Sitten he kasvavat aikuisiksi ja alkavat äänestää aikuisten ihmisten puolueita, nykyinen sitoutumaton ruoskii entisiä tovereitaan. Eipä olisi ihme, jos jonkun aikakauden kepupoliitikonkin jälkikasvun lelukaapissa uinuisi Stasin kustantama Nukkumatti. Yleisradion lisäksi Fritsch vakoili Suomessa keskustapuoluetta. Apollon tietäjät 44 5.3.2021 HALLITUKSEN lanseeraamat koronasulkutoimet ovat varmasti tarpeen, mutta olisiko tehokkaasti suunnatuin täsmäkeinoin päästy yhtä hyvään tai parempaan lopputulokseen. Tontti kertoo tajunneensa, ettei vihreät ole vakavasti otettava aikuisten puolue vaan opiskelijajärjestö. Tontti kuvailee ydinvoimavastaisuuttaan yhdeksi elämänsä tyhmimmistä päätöksistä. Alueellisella rajoituksella myös Lapin kesä olisi voitu eristää Levin ja Ylläksen koronalinkoihin. VIHREIDEN eduskuntaryhmän entinen lainsäädäntösihteeri Jarkko Tontti pyytää Verkkouutisten blogissaan anteeksi ihmiskunnalta ja koko elonkehältä. Apollon tietäjä jäi pohtimaan muun muassa kategorisen karaokelaulannan kiellon karkeutta. Kun toimittajan lapsella oli syntymäpäivä, agentti antoi tälle lahjaksi pienen Nukkumatti-nuken. DDR:N tiedustelupalvelu Stasi toimi kylmän sodan aikana aktiivisesti myös Suomessa. – Vihreät on etuoikeutetun kaupunkilaiskeskiluokan protestiliike, jonka käyttövoima on muutaman vuoden välein uusiutuva opiskelijasukupolvi, joka tarvitsee jotain vastustettavaa identiteettinsä rakentamiseksi. Apollon tietäjän mieleen on jäänyt 70-luvulta myös, kuinka pari vuotta vanhempi naapurin poika tappoi ampiaisen Escortin konepelliltä pajavasaralla lyömällä. Fritsch laskutti nuken Stasilta, ja kun Saksat yhdistyivät, kuitti ostoksesta löytyi ”Oxfordin” kansiosta. Nyt hän ajattelee, että ilmastonmuutosta ei olisi tullut, jos ihmiskunta olisi 1970-luvun öljykriisin myötä ryhtynyt panostamaan ydinvoimaan. – Se ainakin olisi selkeä anteeksipyyntö maapallolta ja ihmiskunnalta, jotka tämän anteeksipyynnön totisesti ansaitsisivat. Sittemmin Tontti on tullut toisiin aatoksiin. Toimittaja Sakari Silvola kertoo Nukkumatin kylmä sota -kirjassaan, että DDR:n kulttuurikeskuksen johtajana 1980-luvulla toiminut Wolfgang Fritsch oli Suomessa raportoidakseen Stasille Yleisradiosta. Koronantorjuntaa pajavasaralla TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, SANTERI LAMPI, ANNUKKA KAARELA. Aikuistunut Tontti kysyykin ideologisen peruskivensä kadottaneelta puolueelta, olisiko sen aika lakkauttaa itsensä kuin IKL ja SKP konsanaan. Koodinimellä ”Oxford” toiminut Fritsch hankkiutui erään Ylelle töitä tehneen toimittajan ystäväksi ja perhetuttavaksi. Kun laissa tai asetuksessa olisi erikseen nimetty pannassa olevat kappaleet, kielto olisi ollut helppo ”unohtaa” pysyväksi – onhan ”väliaikainen” ajoneuvoverokin perua vuonna 1976 tuulilasiin liimailluista verotarroista. Pahamaineinen turvallisuuselin valjasti vakoilunsa välikappaleeksi jopa itäsaksalaisen lastenohjelman Nukkumatin. Lopputulema oli kyllä haettu, mutta sivuvaikutukset huomioiden välineen valinnassa olisi voinut ehkä käyttää parempaakin harkintaa. Eikö sittenkin olisi riittänyt, että kielletään vain Aikuinen nainen, Viidestoista yö, Murheellisten laulujen maa ja Kotkan ruusu. Rajauksella olisi karsittu esityksiä jo määrällisesti ainakin 75 prosenttia ja laadullisesti kelvottomia suorituksia vielä enemmän
Sain siitäkin voimakasta arvostelua. Olisiko isän kotiin jääminen tai lapsen vauvana hoitoon vieminen tehnyt minusta paremman naisen ja esimerkin työelämään. Ja myös ulkopuolelta tulevan arvostelun, tein niin tai näin. Lapsen isä jäi kotiin hoitamaan häntä siihen saakka, kun hän oli noin puolitoistavuotias. OLEN KOKENUT valinnan mahdollisuuden tärkeyden myös omassa elämässäni. Luotetaan siis perheisiin.. Sain paljon arvostelua; olin huono äiti ja lapsen isä huono mies. Elinkeinoelämän keskusliitto on vaatinut perhevapaiden käytön mahdollisuuksien rajaamista tiukoilla kiintiöillä. Emme suostu siihen, että päättäjät valitsevat vaippaja pottaikäisen hoitomuodon perheiden puolesta. Uudistus vastaa keskustan pysyvää linjaa: asetetaan perheet etusijalle. Eikö siis nainen saa aidosti haluta olla lastensa kanssa kotona. Olin kotona parin vuoden ajan. Vein tuolloin ensimmäistä kertaa 1,5-vuotiaan poikani päiväkotiin Brysselissä. Halusin olla kotiäiti lapsilleni. 5.3.2021 45 Puheenvuoro Arvo omille valinnoille Riikka Pakarinen keskustan varapuheenjohtaja SUOMESSA perheiden valinnat erityisesti lasten hoivan osalta herättävät voimakasta keskustelua. Tämä tehdään äitien oikeuksia kuitenkaan heikentämättä. Olin juuri aloittanut työn Euroopan parlamentissa, jossa kuukauden-parin äitiysloma on normaali käytäntö. Ryhmän muut lapset olivat aloittaneet päiväkotitaipaleen kolmen kuukauden iässä. Aika lasten kanssa kotona oli määrittelemättömän arvokasta, en vaihtaisi sitä mihinkään. Etujärjestö tietenkin näkee, että vapaiden käytön vähentyminen hyödyttäisi EK:n edustamia pörssiyhtiöitä. Keskustan ohjaavana periaatteena perhepolitiikassa on aina ollut joustavuus ja jokaisen mahdollisuus päättää itse, miten perhe elää arkeaan. Tämä keskustelu nousi jälleen pintaan hallituksen esittelemän perhevapaauudistuksen yhteydessä. Välillä kommentit siitä, missä iässä lapsi viedään päivähoitoon, tuntuvat syyllistäviltä. Kumpikin ratkaisu tuki sen hetkistä elämäntilannettamme ja omaa tahtoamme. Samaan aikaan Suomessa kauhisteltiin, miten kamalan pieni hän olikaan päivähoitoon. Toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty. Oikeisto moittii, että uudistus ei lisää työllisten määrää eli aja vanhempia töihin 1?2-vuotiaita hoitamasta. Ja voin sanoa sen kokemuksesta, koska olen kokenut kummankin vaihtoehdon. Se oli siihen hetkeen perheellemme oikea ja kokonaisuuden kannalta hyvä ratkaisu. PERHEVAPAAUUDISTUS on herättänyt paljon keskustelua, kritiikkiäkin. Mielestäni en. Tasa-arvonäkökulma on tärkeä osa uudistusta. Olin kotona lapseni kanssa kaksi kuukautta ja palasin töihin. Milloin lapsi on aivan liian pieni, tai toisessa kohtaa pienokainen on ollutkin aivan liian pitkään kotona. LOPPUUN vielä muisto reilun 10 vuoden takaa. SAADESSANI nuorimmaisen lapseni päätin jättää tuolloin edessä olleet eurovaalit sekä politiikan ja jäädä itse kotiin. Tällä kertaa olin huono nainen ja talloin naisten asemaa työelämässä. Kokoomuksen Juhana Vartiainen on todennut, että naiset hoitavat pikkulapsia liikaa kotona, ja nostanut tikunnokkaan etenkin alle kolmevuotiaiden lasten kotihoidon tuen. Olen tyytyväinen tehtyyn linjavalintaan. Keskustalainen perhepolitiikka antaa arvon niin päiväkodeille, perhepäivähoidolle kuin kotihoidolle. En kadu kumpaakaan ratkaisua, varsinkaan jälkimmäistä. Uudistuksessa tulosidonnaiset perhevapaat pitenevät reilut puolitoista kuukautta. Isien asema paranee, kun vapaita pidennetään. Olisinko silloin edistänyt naisen asemaa ja omaa tahtoa päättää. Esikoisen kohdalla pidin hyvin lyhyen äitiysloman. Teet niin tai näin, aina tuntuu löytyvän kommentoijia, joille päätös ei ole oikea. Jouduin päiväkodinjohtajan puhuttelemaksi edesvastuuttomuudesta pitää lasta kotihoidossa niin pitkään. Alle kolmevuotiaiden lasten kotihoidon tuki turvataan
Nyt ei päästä ihmisten luokse, harmittelee Kiviniemi. Se lankesi kohdalle kuin huomenlahja, kun Tyrväältä, vanhan Satakunnan alueelta, tulevaa oli kosittu ja viety maanviljelijän vaimoksi Loimaalle. Sain 56 ääntä ja oman tuolin valtuustosalista, nauraa Tarja. Teologista tiedekuntaa olen kyllä joskus ajatellut, Kiviniemi myönsi. Niin monella tavalla vaalityö poikkeaa totutusta tällä kertaa. Kiviniemi toivoo, että tästä kokemuksesta kertyy kaikille positiivista halua kohdata ihmisiä taas kasvokkain. Välitöinään suomityttö hyppäsi milloin traktorin, milloin kylvökoneen kuskipukille ja tuikkasi urut laulamaan. Multa pölisi itänaapurin pitkillä peltoaukeilla. 5.3.2021 46 TEKSTI JA KUVAT: ANNE HIEVANEN Maalaislikan tie kolhoositytöstä politrukiksi Satakunnan keskustan tuplatoiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi pitää puheen vaikka venäjäksi KESKUSTAPIIRIEN vetäjät ovat moniosaajia. Ketunhäntä oli tulijalla kainalossa. Opintopaikka aukeni, ja teologian maisterin paperit aikuisopiskelija sai käteensä neljän vuoden päästä. ”Kuka äänestäisi tuntematonta”, tuumi nuori emäntä, mutta laittoi nimensä paperiin. . Tarja Kiviniemi uskoo, että koronavuoden jälkeen ihmisillä on halu tavata toisiaan taas kasvokkain.. . . toiminnanjohtajan paikka Satakunnan keskustapiirissä vapautui viime vuoden lopulla, Kiviniemestä tuli piirin tuplatoiminnanjohtaja. Alkuopit tarjottiin taannoin järjestösihteerin tehtävässä Varsinais-Suomen piirissä. KIVINIEMI päätyi aikoinaan vähän yllättäen ja pyytämättä kuntapolitiikkaan. Kumpi on parempi tapa vaalityössä, entinen vai nykyinen. Ääniä tuli seuraavissa vaaleissa tuplasti. Yksi tuoreimmista toimi Kemiran tulkkina ja kielenkääntäjänä Neuvostoliitossa seitsemän vuotta. Voiko koronavaaleista oppia jotain. Samalla jatkuu toiminnan vetäminen Satakunnan keskustanaisissa. Vaalikevät avattiin virtuaalisesti, palaverit on pidetty etänä eikä vihreitä telttakatoksia vilku toreilla ja turuilla entiseen malliin. Kaikkiaan Kiviniemi vaikutti kolme kautta Loimaan kunnanvaltuustossa, kaksi niistä Loimaan kunnanhallituksen ensimmäisenä naispuheenjohtajana. KUNTAVAALIEN loppurypistys on kohta käsissä. . Jos jollakin on vilskettä riittänyt, niin ehdokkailla itsellään. Ruudun ääressä kotisohvalla välttyy matkanteolta, mutta niska ja hartiaseutu voi väsyä. Ja miten sitten kävi. Papinvirkoja ei kasva puissa ainakaan korona-aikana. Toimintatavat ja viestintävälineet ovat ottaneet valtavan digiloikan. Nuorikko on nähtävä, tuumi pitkä uran kuntapolitiikassa tehnyt isännän sukulainen, joka etsi jatkajaa työlleen kuntavaalien alla. Puolue on järjestänyt ehdokkaille etäkoulutusta joka viikko, ja vaalimateriaalia sataa postissa niin, että tietoon hukkuu. Tyttö. Jospa jatkossa pystyisimme osoittamaan lähimmäisiämme kohtaan hyväksymistä ja kuuntelemaan heitä paremmin kuin sosiaalisen median kanavilla. Tarja Kiviniemi, 61, tuore teologian maisteri ja entuudestaan humanististen tieteiden kandidaatti aloitti työt Satakunnan keskustapiirin toiminnanjohtajana marraskuussa. Kun vt. Kahvipöydästä noustessaan mies totesi: ”Tarja menee ehdokkaaksi kuntavaaleihin”. KOLMATTA vuotta Tarja oli johtanut Satakunnan keskustanaisia, kun porilainen Kati Kiljunen kysäisi: ”Etkö aio opiskella enää?” Vaikka mitä opintoja oli tehonaisella takana, mutta yksi kutitti vielä mielen päällä. . Sitä Kiviniemi uskoo monen miettineen kuluneen kevään aikana. Se oli siinä. Kyllä, eikä mikä tahansa tyttö
5.3.2021 47 Keskustan suunta näissä vaaleissa on ylöspäin.
Menestys voisi olla vieläkin parempi. Ensimmäisenä järjestö esitteli Naimi Tuohinon, joka lausui Maalaisliiton naisjärjestön synnyinsanat joulukuussa 1907. Lapaskilpailun sato on esillä keskustanaisten edustajakokouksessa Porissa kesäkuussa. Maatilat vähenevät ja työn perässä joutuu täällä maaseudulla kulkemaan monilla muillakin aloilla yhä kauemmaksi. – Voittaja saa mainetta ja kunniaa ja muistamme häntä aiheeseen liittyvällä kotimaisella tuotepalkinnolla, keskustanaisten pääsihteeri Mervi MäkiNeste kertoo. Tällä hetkellä meillä on valmennuksessa kaksi tammaa, Javeri ja Eka Mari. Juhlavuonna jokainen piirijärjestö saa valita keskuudestaan vuoden keskustanaisen, joka on tuonut järjestöä positiivisesti esille. Keskustanaiset esittelee sivuillaan vuoden aikana järjestönsä historiaa. JOUDUN maatalouslomittajan työni takia ajamaan pitkiä matkoja autolla päivittäin. Joku on ihmetellyt, miksi en luovuta hevosiani isommissa raveissa ammattilaisten ajettavaksi. Niistä varsinkin Javerilla on lahjoja menestyä kovissakin lähdöissä. OLGA OINAS-PANUMA KESKUSTANAISET täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja järjestää sen kunniaksi lapaskilpailun. Tyytyväinen pitää näin amatöörinä olla, koska tykkään ajaa hevosiani itse myös kilpailuissa. KORONAPANDEMIAN vuoksi 80-vuotiasta järjestöä juhlistetaan ainakin alkuvuoden aikana lähinnä sosiaalisessa mediassa. Isäni auttaa edelleen aamulla tallihommissa, ja 17-vuotias poikani on menossa raviajokorttikurssille. Poikani kanssa treenaamme tallin tammoja yhdessä varsinkin viikonloppuisin, kun hän tulee kotiin opiskelemasta.” Suomenmaan juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Toisaalta itse ajetut voitot kotiradan Kaustisen, Mikkelin tai Vermon valtakunnallisissa 65-lähdöissä antavat elämyksiä, joita ei saa mistään muualta. Kilpailuun voi osallistua kuka vain lähettämällä itse suunnittelemansa lapaset keskustanaisille. Parasta on, kun pääsee kokemaan oman työn jäljet omalla kasvatilla. – Esittelemme 80 keskustalaista naista, jotka ovat jättäneet tähän yhteiskuntaan kädenjälkensä. Yhteensä startteja on kertynyt yli 800 ja niistä voittoja 57. Reilun tuhannen asukkaan kunnassa on edelleen yli sata hevosta ja omalla kotitilallani niitä on kasvatettu jo monen sukupolven ajan. Raviurheilu on hyvin sosiaalista touhua.. Lapaskisa keskustanaisten juhlavuoden kunniaksi Hevoskärpänen puree Suomen hevosrikkaimmassa kunnassa Olen ajanut myös lämminverisiä, mutta silti olen taustaltani aina ollut vankka suomenhevosmies. Itselläni aikaa jää silti myös kuntapolitiikkaan, kotitilan hoitoon ja hevosten valmennukseen. Halsuan perinteiset Miljoonaravit on hieno osoitus pienen paikkakunnan talkoohengestä. Viime syksyn isommissa kisoissa meillä oli sen kanssa epäonnea lakkojen ja lievän loukkaantumisen muodossa, mutta odotukset ovat jatkossa korkealla. Mäki-Neste kuvailee 80-vuotiasta järjestöä vakaajuuriseksi, mutta eteenpäin katsovaksi yhteisöksi, johon mahtuu monenlaisia mielipiteitä ja näkökantoja. Raviurheilu on muutenkin hyvin sosiaalista touhua ja kilpaileminen omalla hevosella koko harrastuksen huipentuma. Heti ensimmäinen kilpailu toi voiton. Keskustanaiset haluaa nostaa esille paikallisja piiritason toimijoita. Kun voittaja on valittu, lapasista tehdään ohje. 5.3.2021 48 ”KOTIKUNTANI Halsua on väkilukuun suhteutettuna Suomen hevosrikkain pitäjä. OLEN AJANUT säännöllisesti kilpaa pääasiassa omilla kasvateilla vuodesta 1986 lähtien. Itselleni hevoskärpäsen purema on tullut ikään kuin luonnostaan, eikä siitä niin vain eroon pääse. Hiluveri-niminen ori juoksi 1990-luvulla yhteensä 33 voittoa ja on toistaiseksi tallimme paras hevonen
Ohjeen lapasiin on käytetty Hjertegarn Incawool -langan värejä 100 (luonnonvalkoinen), 1203 (tummanruskea) ja 2260 (vanha roosa) sekä Katia Peru -langan väriä 38 (konjakinruskea). Siirrä apulangalle neulotut 6 (7) silmukkaa takaisin vasemman käden puikolle ja jatka kirjoneuletta kaavion A mukaan. Toista kaavion B kuvio kaksi kertaa. Ota sitten erivärinen langanpätkä ja neulo seuraavat 6 (7) silmukkaa sille. Katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin. Peukaloa varten pura erivärinen langanpätkä pois ja poimi sillä olleet 6 + 6 (7 +7) silmukkaa puikoille. Huomioi, että naisten koossa jätetään väliin kaavion kerrokset 4, 20, 25 ja 30. Toista kavennukset kaavion mukaisesti joka kerroksella, kunnes työssä on jäljellä 8 silmukkaa. Tarkista puikkokoko, jos käytät eri lankaa. Katkaise lanka ja vedä silmukoiden läpi. KUKAPA ei haluaisi pysyä lämpimänä yhtä muodikkaan epämuodikkaasti kuin Bernie. Senaattorin arkinen asu ja varsinkin hänen muhkeat ruskeansävyiset lapasensa herättivät sosiaalisessa mediassa laajaa ihastusta. 5.3.2021 49 NEULO BERNIE-VANTTUUT KOOT: nainen (mies) TIHEYS: 17 s sileää kirjoneuletta = 10 cm VASEMMAN KÄDEN lapasta varten luo 32 (36) silmukkaa ja jaa silmukat neljälle puikolle. Siksi Suomenmaa teki ohjeen, jolla voit neuloa samannäköiset vanttuut kuin senaattorilla. Siirry sitten kaavioon B. Neulo sitten jokaisen puikon lopussa 2 silmukkaa oikein yhteen, kunnes jäljellä on 6 silmukkaa. 1 2 3 4 15 16 14 11 12 13 10 9 8 7 6 5 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 * jätä rivi väliin naisten koossa. Poimi lisäksi kummaltakin sivulta silmukoita lisää niin, että peukalossa on yhteensä 15 (17) silmukkaa. Pian saatiin selville, että tumput oli lahjoittanut Sandersille vermontilainen opettaja Jen Ellis, joka oli ommellut ne kierrätetyistä villapaidoista. asti lehden Facebooksivuilla, sähköpostilla (kilpailu@ suomenmaa.fi) tai postikortilla (PL 52, 90101 Oulu). Langaksi sopivat myös esimerkiksi Novita Isoveli, Drops Alaska, Drops Nepal tai Sandnes Fritidsgarn. Bidenin kanssa demokraattien presidenttiehdokkuudesta kisannut Sanders kyhjötti tilaisuudessa retkituolilla varsin yrmeän näköisenä. Neulo III puikon alussa 6 (7) silmukkaa eriväriselle langanpätkälle, siirrä ne takaisin vasemman käden puikolle ja neulo normaalisti kirjoneulekaavion mukaan. Ohjeen lapaset neulottiin sukkapuikoilla numero 5. Jatka kirjoneuletta kaavion A loppuun asti. Vaihda sitten sileään neulokseen ja aloita kirjoneule kaavion A oikeasta alareunasta. Kun olet neulonut noin 6 (6,5) cm, tee peukalonaukko. Toista neljän silmukan mallikertaa 8 (9) kertaa. Sanders kommentoi asuvalintaansa CBS Newsille seuraavasti: – Me emme ole Vermontissa kovin kiinnostuneita muodista. Neulo suljettuna neuleena 1 oikein, 1 nurin -joustinneuletta tummanruskealla langalla 8 (10) cm. Tee kärkikavennukset neulomalla I ja III puikon alussa 2 silmukkaa oikein yhteen takareunoista sekä II ja IV puikon lopussa 2 silmukkaa oikein yhteen. VERMONTIN senaattori Bernie Sanders varasti yllättäen show’n presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa tammikuussa. Me haluamme pysyä lämpiminä. Aloita kirjoneule naisten koossa riviltä 2 ja miesten koossa riviltä 1. Jaa silmukat kolmelle puikolle ja neulo tummanruskealla sileää neuletta, kunnes peukalon korkeus on 6 (7) cm tai kunnes peukalon kynnestä näkyy puolet. Neulo I puikon silmukat ja vielä II puikon 2 ensimmäistä silmukkaa normaalisti kirjoneulekaavion A mukaan. * * * * KAAVIO B KAAVIO A 5.3.2021 49 Suomenmaa arpoo kaksi paria Bernie-lapasia! Voit osallistua kilpailuun 15.3. Neulo oikean käden lapanen samoin, mutta tee peukalonaukko nyt III puikon alkuun. Arvomme yhdet naisten ja yhdet miesten koon lapaset.. Kiristä ja päättele hyvin. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Käsityöt OHJE: Aloita miesten koossa riviltä 1 ja naisten koossa riviltä 2
Vettä meillä riittää. Kiitos suomalainen kuluttaja, joka ostat sen suomalaisen tuotteen ja tuet samalla oman maan hyvinvointia! Liisa Ojantakanen maatalousyrittäjä, perheenäiti, agrologi, AMK kuntavaaliehdokas, kesk. Lapsuuteni maaseutu Saarijärvellä oli elävä. Se kilpailukykyinen tehokkaampi yksikkö. Ne ovat isoja ja vaikeasti hallittavia yksiköitä. Työvaiheita on kymmeniä. Aikaa kului, siat lähtivät, kylän nuori väki kasvoi ja muutti yhä enenevässä määrin kaupunkeihin. Isommankin eläinmäärän voi hoitaa hyvin, mutta kanttia ja sinniä se vaatii. Mitä jää jäljelle. Silti ajattelen edelleen: maaseutua ei voi tuoda. Näin se teki jo 60-luvulla, jolloin parikymppinen isäni pykäsi mummoni kanssa pystyyn navetan tilalle yhden Suomen ensimmäisistä uuden mallin emakkosikaloista. Mikään maailman robotti ei eläimiä voi hoitaa ilman ihmistä. Luen toisen jutun: S-ryhmän uusi johtaja penää tiloilta lisää kilpailukykyä. Vakavat väkivaltatapaukset kouluissamme eivät ole enää yksittäisiä tapahtumia vaan surullinen ilmiö. Kun tulevina vuosina kouluja suunnitellaan ja rakennetaan, niin voisi harkita muitakin ratkaisuja kuin erityisesti sosialidemokraattien hellimiä yhtenäiskouluja. FAKTA ON, ettei jälkimmäisellä tavalla saada ruokittua edes Suomen väestöä eikä nykyisellä tuottajahintatasolla tuottajaa. Tämä lause tuli elävästi mieleeni miettiessäni maaseudun nykytilaa. Erikoistuminen onnistuu harvaan asutussa maassamme vain joiltain. Kohta sadat siat muuttuivat tuhansiksi ja loppua ei näy. Kiitos MTK ja keskusta, että vielä pärjäämme. Rakkaassa kotoisessa Suomessamme on ajauduttu tilanteeseen, jossa tarvittaisiin kipeästi Kokkotyösäätiön kaltaisia erikoisjoukkoja ohjaamaan ja huolehtimaan vaikeuksissa olevista nuorista. Etätyö mahdollistaa monelle työskentelyn maaseudulla vähän sivussa hulinasta ja hälinästä. Siikalatvan Rantsila/Saarijärven Rahkola Voiko maaseutua tuoda. Jokainen lihakiloja kananmuna voidaan jäljittää tilalle asti ja jokaisella naudalla on oma terveyskortti. Monivuotinen nurmi, jota lehmä syö, on Suomen valtti karjanruokinnassa ja paljon parempi hiilinielu kuin yksivuotinen kasvi. Koulukiusaamisista on siirrytty astetta pahempiin koulurauhaa horjuttaviin tekoihin. Suomalainen kotieläintalous on yksi maailman edistyneimmistä eläinten hyvinvoinnin sekä tarkan ja luotettavan valvonnan suhteen. KOULUVÄKIVALTA on saanut huolestuttavat mittasuhteet Suomessakin. Suomi valitsi suuruuden ekonomian, Itävalta pienuuden, mutta Itävallan kulutusmarkkinat ovat erilaiset, asukastiheys suuri ja moni osa-aikaviljelijä. Sillä mentiin yli 30 vuotta ja pärjättiin. Isoissa kaupungeissa on tultu tilanteeseen, jossa vanhempia pelottaa jättää lapsiaan kouluun. Miljoonavelat painavat taskussa, ei auta kuin painaa. Milloin istuttiin kinkereissä kylki kyljessä, pikkujouluissa ihmisten tuvissa, lapset pyörivät jaloissa, mutta sekaan mahtui ja vieraanvaraisuus oli huipussaan. Käytössä on onneksi nykyajan tekniikka ja apuvälineet. Turvalliset koulut tullevat määräämään yhä useammalle asuinpaikan valinnan. Luen toisen jutun: S-ryhmän uusi johtaja penää tiloilta lisää kilpailukykyä. Tästä ei pitäisi olla epäselvyyttä. Hyvää aikaa kesti 20 vuotta, sitten tuottajahinnat alkoivat tippua kuin lehmän häntä. Tapani Hankaniemi Kouluväkivaltaan ratkaisuja. Tänään luen kolumnin: eläinten pito on saatanasta. Enää tuolloisesta kylän toistakymmenestä lypsykarjatilasta ei ole kuin viimeisen karjatilan lemmikkilehmä jäljellä. Tänään luen kolumnin: eläinten pito on saatanasta. He rakentavat vaikka minkälaisen hollitallin ja palkkaavat liudan työntekijöitä, jos se kannattaa. Kun eläinten olosuhteet ja hoiva ovat kunnossa, ei iso yksikkö olen sen huonompi kuin pienempikään. YHTEISKUNTA muuttuu ja me sen mukana. Siinä luki: MAASEUTUA EI VOI TUODA . Karjatilallisten vitsi onkin, että parsinavetassa brakaa polvet, lypsyasemalla kädet ja robottinavetassa pää. MITÄ tuottavampaa ruoantuotanto olisi, sitä hienommat hotellit ja olot eläimille pystytään rakentamaan. EU oli yksi iso muutos. 50 MIELIPITEET 5.3.2021 VALTAVA MTK:n mainostaulu peitti koko sikalan päädyn ja näkyi komeasti valtatielle. Ongelmat eivät ole enää kuntien eikä kaupunkien hallinnassa. Meillä pyritään eläinten ruokinnassa viimeisestäkin soijakilosta eroon. Muistan, kun sitä pystytettiin talkoilla. Elettiin yhdessä iloissa ja suruissa, yhteisöllisyys oli mahtavaa ja toi tunteen: mikäs täällä on asuessa kuin herran kukkarossa. On nurinkurista, että globaali markkinatalous vaatii meiltä tuottajilta yhä tiukempaa kustannustehokkuutta ja samaan aikaan osa kuluttajista vaatii pienimuotoista ja lähes omavaraistalouteen verrattavaa tuotantoa. Voivatko ne pärjätä rinnakkain. Mutta miten se onnistuu, jos kaupat hokevat mitä edullisempi ostoskori, sitä kannattavampi asioida. Miten kauan tätä hokemaa voi toistaa, jos asiakkaille opetetaan, että kaikki muut elinkustannukset nousevat vähitellen, mutta eettinen ja puhdas ruoka on saatava mahdollisimman halvalla. Meillä ei käytetä antibiootteja ennaltaehkäisevästi, ei katkaista sikojen saparoita eikä kanojen nokkia. Asiaa ei auta tuottajien syyllistäminen. Hyvinvoiva ihminen on eläimen hyvinvoinnin tärkein yksikkö. Ne voivat olla vielä arvokkaita opinahjoja. Korona vielä lisää lasten ja nuorten pahoinvointia. maanviljelijät. Nyt ei enää pitäisi pelkästään säästösyistä lopettaa kyläkouluja. Olin 6-vuotias
ETÄTYÖ ja monipaikkaisuus vaikuttavat myös työmarkkinaja ay-toimintaan. Linjauksessa on jäänyt melko ohueksi kaupunkeja koskeva osuus. Hyvinvointivaikutukset ovat keskeisin harrastamisen motiivi. Bertta ei ole useampaan kuukauteen päässyt kokemaan sosiaalisesti voimauttavia kuoroharjoituksia. KULTTUURIJA LIIKUNTAPALVELUITA säädetään monilla eri laeilla. Piia Astila hyvinvoinnin asiantuntija, TtM, kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opiskelija, Satasairaala Kulttuuripalveluiden merkitys kuntalaisille Politiikan sanoittaja ja sisällöntuottaja PUOLUEEN monipaikkaisuuslinjaus on hyvä esimerkki siitä, miten arvoja päivitetään nykyaikaan. Sen tavoitteena on vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Eikä unohdeta työnantajasektoria. Aloitteellisuus on hävinnyt. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 5.3.2021 Verkosta Voisiko nyt olla aikaa toteuttaa jotain sellaista, mistä on ehkä unelmoinut, kuten kakkoasunto maalla. Siitä Bertta on iloinen. Talvi antaa parastaan. Osallisuus kulttuuripalveluissa tulisi olla tasapuolista kuntalaisille. Jokaiselle kuntalaiselle ja jokaiselle eri vuosikymmenien suksiparille riittää tilaa turvallisesti kuntien latuverkostoissa. Kun keskustalla on jäseniä jokaisessa ammattijärjestössä ja -kunnassa, nousee esille kysymys siitä, mitä mietteitä siellä linjaus on herättänyt. Melko varmasti liitoissa ja keskusjärjestöissä on jo joitain linjauksia pohdittu. Toivottavaa olisi, että jokaisella kuntalaisella on ymmärrystä niitä noudattaa. Aika on ollut pitkä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Osallistumisen suurimpia esteitä on tutkittu. Kulttuurija liikuntapalveluja pidetään myös tärkeinä sosiaalisten ongelmien poistajina. BERTAN tavoin kulttuuripalveluiden tuottajat ja yrittäjät ovat jääneet ilman upeita konserttielämyksiä, onnistumisia uusista produktioistaan tai oman liiketoiminnan edistämisestä. Samoin tavoitellaan kuntalaisille mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan. Valitettavaa. Nyt kaikki on toisin. Hän on keski-ikäinen henkilö, jolle kunnan, järjestön tai yrityksen luomat kulttuuripalvelut ovat tuoneet hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä oman perheen lisäksi. Onneksi luonto ja metsässä liikkuminen ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. TOISIN SANOEN elämä on muuttunut todella paljon viimeisen vuoden aikana Bertan kohdalla. Tilanne vaatii meiltä jokaiselta muuntautumiskykyä. Juha Ikonen. Ei ole ollut pitkään aikaan, aikaa aplodien. Jo nyt mediassa näkyy se, että linjaus halutaan nähdä kaupunki vastaan maaseutu -ajatteluna, kun kyse on kuitenkin siitä, missä ja minne työtä tehdään kaupungissakin. On ollut aikaa luovuudelle, uusille mahdollisuuksille. Me selviämme tästäkin, lähellä, luonnossa ja läheisten kanssa. Niitä ovat palveluiden sisältö ja korkea hinta, aukioloaikojen sopimattomuus ja liian pitkät välimatkat palvelujen piiriin. Sitä ei voi ennustaa. Meistä monet ovat löytäneet uusia harrastuksia ja aivan läheltä omaa elinympäristöämme. Viimeisen puolen vuoden ajalta yksi teatteri-ilta hyvässä seurassa lämmittää vielä nytkin mieltä. Kulttuuripalveluiden merkitystä hyvinvoinnille on viime vuosien aikana tutkittu paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti ja se on kiistaton. Uskon, että nyt käy kova tohina muissa puolueissa. Bertta ei pääse oman kuntansa uimahalliin, tukija liikuntaelinvaivat ovat lisääntyneet. Timo Aitto-oja rakennustarkastaja, Pyhäntä BERTTA on pian ollut tanssimatta vuoden. 51 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Aikaa odotellessa voimme nauttia luonnon taideteoksista ja valoisan ajan pitenemisestä. Kulttuuripalvelut, liikuntamahdollisuudet, taide ja luonto, ovat tulleet varmasti meille useimmista merkityksellisimmiksi Bertan tapaan viimeisen vuoden aikana. Samanlaisia päivityksiä tarvitaan myös vaalien välillä, jottei niiden tarkoitus jää äänestäjille hämäräksi ja pelkäksi vaalitaktiikaksi. Siitä tuli jo esimakua Petteri Orpon kommenteissa, jotka olivat merkillepantavan positiivisia. Miten kauan. Eikä etätyö koske vain Suomessa tehtävää työtä. Tilanne muunneltujen virusten maailmassa on arvoituksellinen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Tai niiden muoto on muuttunut. Monet kulttuuripalvelujen tuottajat ja esiintyjät ovat joutuneet tekemään kipeitä ratkaisuja, jotta selviävät tästä ajasta. Nyt kun ei niitä ole ollut käytettävissä, kuten aiemmin. Tosin epidemia-ajan edettyä toiminta on hiipunut. Useammalla suunnalla on latuja, joista valita. Annetut rajoitteet on tarkoin harkittu. Hyvän kirjan parissa on kulunut useampi ilta. Kunnan tehtävänä on samoin edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Hän ei ole voinut syksyn pimeinä iltoina ajaa hyvässä porukassa, maailmaa parantaen, tanssipaikalle. Näin yhdessä pääsemme itsellemme tärkeiden kulttuuripalvelujen pariin nopeammin. Kaiken kaikkiaan linjaus toi hyvin esille sen, miten laajalti etätyöllä ja monipaikkaisuudella on vaikutuksia esimerkiksi lainsäädäntöön, työmarkkinatoimintaan, asumiseen, alueiden tasa-arvoisuuteen, verotukseen, infraan, johtamiseen, työyhteisön toimivuuteen. Uusimpana on laki kunnan kulttuuritoiminnasta. Musiikkiharrastukset ovat mitä suuremmissa määrin myös sosiaalisia tapahtumia. Tämä onkin nyt epidemia-aikana haasteellista, kun kulttuuripalvelut ovat tauolla tai niiden käyttö on hyvin vähäistä. Onneksi yhdessä vietettyä aikaa ydinperheen kanssa, on jäänyt nyt enemmän. Nyt pääsee suksillekin. Uusia mahdollisuuksia, uutta tulevaisuutta. Yhdessä koettu musiikkiteos ja toteutettu musiikin tulkinta merkitsevät paljon musiikkia harrastavalle. Vaikutukset voivat yltää liittojen ja työttömyyskassojen jäsenyyteen. Hän ei saanut liidellä kesälavan lattialla helmat hulmuten nauttien vauhdista ja iloisista ystävien tapaamisista. Tanssin ohessa ovat muutkin yhteisöliikuntaharrastukset loppuneet. Onneksi niitä on ollut mahdollista seurata digitaalisesti
Euroopan integraatiokehityksessä keskustalla on ollut vaa’ankieliasema. Venäjä on palannut omalle tielleen maailmannäyttämöllä. YMPÄRISTÖJA ILMASTOASIAT ovat osa päivittäistä arkea. Ratkaisut vetoavat suureen yleisöön ja varsinkin nuoriin ikäluokkiin. Tämä on tuonut globaalit tietoturvariskit arkeemme. Toimiiko teoreettinen hyvä myös käytännössä. Niko Niemisalo YTM, Rovaniemi Maailman menosta 2020-luvulla PUHELIN on ollut kovassa käytössä, kun olen yrittänyt saada ihmisiä ehdolle kuntavaaleihin. Koronapandemian myötä keskustalle tärkeät ja perinteiset teemat kuten energiaomavaraisuus, yleinen ja laaja maanpuolustus, huoltovarmuus sekä hajautettu asutus ovat oikeita vastauksia kysymykseen: miten tästä eteenpäin. Näin sanoo moni Venäjän kävijä. Se pyrkii lisäämään sotilaallista voimaa ja harjoittamaan hybridivaikuttamista. EDELLÄ KUVAAMIENI asioiden haaste on, että populistisilla liikkeillä on niihin yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja. Kuitenkin kasvupaketti taitaa olla se pienimmän riesan tie, kun vaihtoehtona olisi Euroopan laajuinen lama seurannaisineen. No, hän sai nimensä mediaan, ei vielä muuta. Keskusta kykenee puolueena tarjoamaan tasapainoisen ja rakentavan vaihtoehdon liittovaltiokehitykselle Euroopassa. Suomen on järkevää ylläpitää asiantuntemusta Venäjään liittyen. Reilut neljä vuotta sitten monella meni Suomessakin aamukahvi väärään kurkkuun, kun kuulimme Donald Trumpin vaalivoitosta Yhdysvalloissa. On kuitenkin aistittavissa sellainen ympäristön paineesta johtuva pelko, joka saa heidät kieltäytymään. Tämä pitää voida myös sanoa suoraan. Näin toimien jäävät pulinat pois! Erkki J. Keskustalaisesta traditiosta nousee monelta osin Suomen Venäjä-osaaminen. EU oli ja on edelleen vaikea asia. Näin maaseutulahjattomana rohkenen monien muiden tavoin ehdottaa valmistelujen ollessa jo aika pitkällä, että vaalit pidettäisiin vanhaan malliin kaksipäiväisinä ja ennakkoäänestystä jatkettaisiin muutamalla päivällä. Mauri Moilanen JOKIN AIKA sitten valtakunnan korkean tason lainvalvoja vaati kuntavaalien siirtämistä. Ei vaadi siirtelyjä ja muita höpinöitä. Edellisissä kuntavaaleissa ei tämänkaltaista ollut. Sieltä tulevat opit siihen, kuinka Suomi-laivaa luotsataan tulevaisuuden moninapaisessa ja arvaamattomassa maailmassa. Siitä ei tullut sellaista demokratiaa kuin moni toivoi. Ahdistus lamaannuttaa. Iso laiva kääntyy hitaasti. Aiheeseen perehtyminen tuottaa uusia näkökulmia, ja ne eivät ole pelkästään kielteisiä. No, me voitamme nämä vaalit ja näytämme, että yhtenäisessä joukkueessa olisi kannattanut olla. Trumpin myötä politiikan pöytätavat muuttuivat vielä astetta härskimmäksi ja supervalta valitsi puhetavassaan jyrkän America First -linjan. Monen mielestä ei. Suomessa pitäisi kuitenkin siirtyä ilmastoahdistuksesta ilmastoinnostukseen. Kansainvälinen matkailu seisahtui, ja alan ahdinko kotimaakunnassani Lapissa on suuri. Saari Yksinkertainen ratkaisu – ei vaalien siirtelyä Pelko pois. Nykyään puhutaan laajasti moninapaisesta maailmasta, jossa supervallat Yhdysvallat ja Kiina ovat paitsi konserttimestareina, myös törmäyskurssilla ja samalla riippuvaisia toisistaan. Venäjän historiaa ja laajemmin suurvaltapolitiikkaa tuntevia tämä ei välttämättä yllätä. Keskustalla on näihin pitkän linjan osaamista. Tällä vuosikymmenellä Euroopan integraatio on edennyt, josta viime kesän koronaelvytyspaketti Saksan ja Ranskan kätilöimänä on tuorein esimerkki. Maailma on 2020-luvulla myllerryksessä, jota harva ikäluokastani (1980-luvulla syntyneet) osasi kuvitella. Pandemian aikana kaikki tekeminen on siirtynyt verkkoon. Ilmastoasiaan ja ympäristöteemaan löytyy rakentava keskustalainen ajatusmaailma jo vuosien takaa. Se on herättänyt myös vastavoimia, joista voidaan mainita Britannian EU-ero sekä Puolan ja Unkarin liikehdintä. Se ei tarkoita ”huonoa eurooppalaisuutta”, päinvastoin. Kotija laitosäänestysten vaalitoiminkuntiin nimettäisiin terveydenhoidon ammattilainen valvomaan koronapeikon liikkeitä. Ympäri maailman on enenevässä määrin tulvia, hirmumyrskyjä ja muita ääriolosuhteita. KIINA on noussut taloudellisena ja sotilaallisena toimijana toisen maailmansodan jälkeisen ajan, ja nousu jatkunee 2020?30-luvuilla. Kaikki keskustan arvot ja aatteet he hyväksyvät, mutta eivät halua nyt lähteä näitä arvokkaita asioita edistämään. Yksi vetovoimatekijä puolueessa on sen pitkä, itsenäinen ja ratkaisuhakuinen linja kansainvälisissä asioissa. Tällaisia ajatuksia on ympäri Euroopan. Onko kyse siitä, että ihminen haluaa aina olla varmassa voittajajoukkueessa. 52 MIELIPITEET 5.3.2021 LIITYIN keskustaan syksyllä 2017. Tällainen lisääntynee jatkossa myös Pohjolassa. Sen sijaan innostus saa aikaan myönteistä kehitystä. Muutos Trumpiin ja Trumpista pois ei ole kuitenkaan isossa kuvassa niin suuri kuin mitä päivittäinen uutisointi antaa ymmärtää. Pääsääntöisesti kaikki ovat otettuja ja iloisia, että heitä kysytään. Venäjä ei ole kuitenkaan mikään monoliitti, vaan monipuolinen kokonaisuus, jonka ymmärtäminen on tärkeää. Ei päätösvaltaa mieluusti anneta ulkopuolisille missään jäsenmaassa, kuten Saksassa tai Ranskassa. EU:n linjaukset vihreästä tulevaisuudesta ja digitalisaatiosta ovat melkein kiveen kirjoitettuja. Maaliskuussa 2020 korona pysäytti maailmantalouden ja alkoi vaikeuttaa hirvittävällä tavalla ihmisten ja yritysten päivittäistä arkea
Raija Puranen Rokotusjärjestys puhutti Facebookissa Koronarokotusten edetessä Suomenmaan Facebook-sivulla on käyty keskustelua rokotejärjestyksestä. NYT ELÄKKEELLÄ olevat henkilöt nostivat Suomen sodan raunioista kukoistavaksi teollisuusmaaksi, jossa ihmisillä on tasa-arvo ja sananvapaus. SUOMALAISTEN liian pieni syntyvyys on kuitenkin suurin ongelma, koska uusia haasteita tulee kiihtyvään tahtiin ja näiden ratkaisemiseen tarvitaan nuoria innokkaita ihmisiä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. IKÄVÄ KYLLÄ Suomen työeläkejärjestelmässä on paha valuvika. Mikko Heikkilä JOKAISEN, ihan kaikkien, elämä on suojelemisen arvoinen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 5.3.2021 OLEN SITÄ MIELTÄ , että ensin tulisi rokottaa kaikki heidät, jotka ovat koko yhteiskunnan . Työeläkeyhtiöt sijoittavat nämä rahat muun muassa osakkeisiin. Ilman tuota nyt rokotettua yli 80-vuotiasta, sotiakin läpielänyttä ja niistä kärsinyttä sukupolvea, ei nuoremmilla olisi tätä hyvinvointiyhteiskunnaksi nimeämäämme Suomea. Nykyisiä eläkemaksujen maksajia ja eläkeläisiä on turha syyllistää järjestelmän ongelmista, koska todellisia syyllisiä ovat ne, jotka eivät korjaa tätä kädestä suuhun -eläkejärjestelmää. Heikommistaan sivistynyt yhteiskunta aloittaa sen puolustamisen ihmisarvon. Osakkeiden keskituotto on ollut noin 7 prosenttia ja inflaatio noin 2,8 prosenttia vuodessa viimeisen 40 vuoden aikana. Ritva Karkama EIPÄ ERIARVOISTETA ikäryhmiä. Tätä tahtia aasialaiset ja afrikkalaiset tulevat jyräämään länsimaiset yhteiskunnat, ellei kantaväestö aktivoidu lapsitalkoisiin. Vapaaehtoisen lapsettomuuden perusteluja ovat muun muassa ilmastoteko, väestöräjähdys, huono yhteiskunta – vaikka kyse voi olla myös itsekkyydestä, sillä köyhissä yhteiskunnissa lapsia tehdään yleensä eniten. Työelämässä suurin osa töistä oli fyysistä raatamista, maatilat olivat suurin työllistäjä. Jos eduskunnassa kato käy tai presidentti sairastuu, niin kuka tekee päätökset. Monissa muissa valtioissa ei tällaisia viisaita yhteiskunnan rakentajia ole löytynyt, vaan energia on tuhlattu sisällissotiin ja korruptioon. Merja Ruotsalainen NUORET JOUTUVAT sairauslomille tai jäävät työkyvyttömäksi, toisin kuin me. Katovuosina pääosa väestöstä kärsi vilua ja nälkää. Suomessa keskimääräinen työuran pituus on vähän alle 40 vuotta ja keskipalkka 3 500 euroa kuussa. Nykynuoriso ei osaa kuvitella elämää 50–100 vuotta sitten. Me eläkeläiset voimme istua kotona, mutta työssäkäyvät eivät. Perusterveitä nuoriakin on sairastunut vakavasti. Lopputuloksena eläkevaroilla rahoitettaisiin kaikkea muuta kuin eläkkeitä, samaan tapaan kuin autoveroja nykyään käytetään. Anneli Lohiniva MINÄ OLEN samaa mieltä. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että eläkkeitä jouduttaisiin pienentämään tai maksuja entisestään nostamaan. Nykyään keskituloiset elävät parempaa elämää kuin kuninkaat sata vuotta sitten. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ennen kuoltiin nuorena isorokkoon, tubiin ja moniin tavallisiin bakteeritulehduksiin. Vain 16,7 prosenttia työeläkevakuutusmaksuista rahastoidaan, kun rahastoitavan osuuden tulisi olla noin 50 prosenttia. Se vasta kalliiksi tuleekin. Asunnot olivat pieniä ja kylmiä, eikä elämää helpottavia koneita, saati elektroniikkaa, juuri ollut. Miesten keski-ikä on 77 ja naisten 85 vuotta, jolloin eläkeyhtiöllä pitäisi olla varaa maksaa miehille eläkettä 7 400 euroa ja naisille 4 420 euroa kuukaudessa. JULKISUUDESSA on esitetty väitteitä, joiden mukaan eläkeläiset elävät nykyisten aktiivikansalaisten siivellä. Nykyiset eläkeläiset ja menneet sukupolvet ovat yhteiskuntamme rakentaneet. Köyhillä ei ollut mitään mahdollisuutta kouluttaa lapsiaan. Työeläkevakuutusta maksetaan palkasta 250 euroa kuussa, lisäksi työnantaja maksaa 604 euroa kuussa, eli yhteensä 854 euroa kuussa. Lisäksi presidentti ja päättäjät pitäisi rokottaa ennen meitä. Vanhoista suomalaisista elokuvista selviää vain osa totuutta, koska niissä yleensä kuvataan hyväosaisten elämää. Näiden tietojen avulla voidaan helposti laskea, että 40 vuodessa eläkeyhtiön kassasta pitäisi löytyä varallisuutta noin miljoona euroa, kun henkilö siirtyy eläkkeelle. Faktat selviävät esimerkiksi vanhoista sukukirjoista. kannalta tärkeimpiä, joita ilman yhteiskunta ei toimi, joiden työ ja tehtävät ovat elintärkeitä koko kansakunnalle! Seuraavaksi työssäkäyvät ihmiset, joiden työpanos myös on tärkeä, jotta jokapäiväinen elämä pyörii ja vasta viimeisimpinä meidät eläkkeellä olevat, jotka olemme jo kaiken nähneet ja kokeneet ja tiedämme, mikä meitä jok’ikistä aikanaan odottaa. terveyden, turvallisuuden ja huoltovarmuuden . Eläkeläiset ovat osaltaan omalla työllään rakentaneet tätä yhteiskuntaa turvalliseksi nykyisille työikäisille ja sitäkin nuoremmille. Tällaisten väitteiden esittäjät paljastavat täydellisen tietämättömyytensä historiallisista faktoista ja matematiikasta. Antti Roine Ulvila Eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet Nykyiset eläkeläiset ja menneet sukupolvet ovat yhteiskuntamme rakentaneet.. Erittäin huolestuttavaa myös on, että muutamat poliitikot himoitsevat nykyisten alimitoitettujen työeläkerahastojen käyttöä yhteiskunnan juokseviin kuluihin. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia
Ilmoittautumiset kokoukseen Tuija Tuikkanen, puh. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila p. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Ilmoittautumiset kokoukseen Tuija Tuikkanen, puh. SANOVAT , että kun elämässä yksi ovi sulkeutuu nenäsi edessä, toinen avautuu sivummalla – mutta kuinka moni meistä oikeasti uskaltaa nähdä uudet mahdollisuudet. Sääntömääräisten asioiden lisäksi hyväksytään kuntavaaliehdokkaat. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Olen vuosien mittaan saanut olla mukana omassa kunnallisjärjestössäni, piirihallituksessa, puoluehallituksessa ja nyt puoluevaltuustomme varapuheenjohtajistossa. 040 416 0147, matti. tmj Jukka Sällinen puh. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen p. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Sinua on ehkä jo kysytty ehdokkaaksi mutta kieltäydyit vedoten ajankäyttöön tai tietämättömyyteen – entä jos sittenkin sanoisit kyllä ja avaisit elämäsi uusille mahdollisuuksille! Sari Vuorela keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin va. Näissä vaaleissa valitaan päättäjät, jotka sinunkin kotikunnassasi päättävät arjen lähipalvelujen järjestämisestä; varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, kaavoituksesta ja yrittäjämyönteisyydestä, ikäihmisten hoivasta ja terveyspalveluista, tiivistetysti sanottuna kuntalaisten hyvinvoinnista. Keski-Suomi: Toiminnanjohtaja Elina Suoranta 040 721 0636, keskisuomi@keskustanuoret.fi. 0400 183748, tuija.tuikkanen@viitasaari.fi. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Varsinais-Suomi: Toiminnanjohtaja Linda Lähdeniemi 044 205 0224,. Siinä päätöksenteossa sinä kuntalaisena omaat parhaan tietotaidon. Matkan aikana olen löytänyt joukon upeita ihmisiä, saanut ystäviä ja kokemuksia, joista riittää ammennettavaa tuleviinkin vuosiin. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keskisuomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Viitasaari. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Uusimaa: Toiminnanjohtaja Valtteri Markula 044 751 4363, uusimaa@ keskustanuoret.fi. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Keski-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. com. 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. Minä sanoin kyllä, kun pyysivät mukaan kunnallisvaaleihin 2004 – ja sillä tiellä olen edelleen. klo 13 Tiina Minkkisen luona (Suotajärventie 47). Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Pirkanmaa: Toiminnanjohtaja Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Kunnallisjärjestön vuosikokous su 7.3. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@ keskusta.fi. Pohjois-Savo: Toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo: Puheenjohtaja Aada Ruhanen 050 468 0403, etela-savo@keskustanuoret.fi. Kainuu: Toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Sanoin kyllä, kun ehdottivat Satakunnan maakuntahallitukseen, ja päädyin muun muassa edustamaan maakuntaani Euroopan alueiden neuvoston yleiskokoukseen Azoreille. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Karjala Piiritoimisto: Käyntija postiosoite Valtakatu 54, (2. Keskustanuoret Etelä-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. krs, 87100 Kajaani. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Annoin pikkusormen, ja keskusta on vienyt sittemmin koko käden. Ilmoittautumiset kokoukseen Tuija Tuikkanen, puh. Viitasaari. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Toiminnanjohtaja UllaRiitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Pään painaminen ja sen tutun, suoran reitin tuijottaminen on paljon helpompaa kuin katseen kohottaminen johonkin tuntemattomaan. 54 Keskustassa tapahtuu 5.3.2021 Puheenvuoro Mitä jos sanoisit kyllä. kuittinen(a)keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Johtokunta kokoontuu klo 12.30. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. klo 19 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737B). klo 18 valtuustosalissa. Viitasaari. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Satakunta: Toiminnanjohtaja Jenni Vuorela 0440 336 588, satakunta@keskustanuoret.fi. Yhteenkään tehtävään ei ole vaadittu erityisosaamista, utelias ja avoin mieli on taannut työssä oppimisen. Keihärinkosken paikallisyhdistyksen vuosikokous pe 12.3. Pohjois-Pohjanmaa: Toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Häme: Toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. 0400 183748, tuija.tuikkanen@viitasaari.fi. Pohjois-Karjala: Toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. 0400 183748, tuija.tuikkanen@viitasaari.fi. Ehdokkaana sinun ei tarvitse miettiä hallitusohjelmaa tai kantaasi maahanmuuttoon tai EU-budjettiin, sillä niistä asioista ei kunnanvaltuustoissa päätetä. 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Kymönkosken paikallisyhdistyksen vuosikokous su 7.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaakko: Toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@ keskustanuoret.fi. Haussa ei ole besserwissereitä tai kaikkien alojen asiantuntijoita, vaan arjen osaajia; naisia ja miehiä, nuoria ja vanhoja, erilaisissa elämäntilanteissa olevia suomalaisia kuntalaisia. krs), Lappeenranta. NÄINÄ PÄIVINÄ kunnissa kerätään vielä nimiä tulevien kuntavaalien ehdokaslistoille. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Helsinki: Toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Toimisto auki sovittaessa
Asikkala. Ilmoittaudu keskustaorimattila@gmail. Hybridikokous Teams-yhteydellä tai kaupungintalolla (3. klo 18. klo 17. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Ennakkoilmoittautuminen pakollinen p. Pori. Kunnallisjärjestön vuosikokous su 7.3. Tupoksen py:n vuosikokous ti 16.3. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. krs. Kj:n vuosikokous to 18.3. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Orimattila. Iisalmi. Kokouskutsu ja linkki etäkokoukseen on lähtenyt joka jäsenelle sähköpostitse. Keskustanuorten tmj Veera Savonen lappi@keskustanuoret. – Lehdessä on asiapitoisia ja mielenkiintoisia artikkeleita ja se tulee kyllä aina luettua kokonaan, hän toteaa. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. klo 18.30 Raumantien motellissa, os. Riihimäki. mennessä liisa.t.jaaskelainen@outlook.com. Hallitus kokoontuu klo 18. Koronaturvallisen kokouksen järjestämiseksi kaikkien kokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava etukäteen, Merja Jääskeläinen 050 552 4093. Hänelle on tullut sellainen kuva, että vaikeat yhteistyön nimissä tehdyt päätökset kalahtavat useimmiten keskustan nilkkaan, mutta muut puolueet pääsevät vähemmällä. klo 17 kaupungintalon 3. Kuntayhdistyksen vuosikokous ma 8.3. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Kokous toteutetaan hybridikokouksena. Saat linkin kokoukseen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kuntavaaleihin valmistautumisen tilanne. Taru Sahla, 050 543 5072 / tarukristiinasahla@gmail.com. kerros). Joensuu. 5.3.2021 OLGA OINAS-PANUMA SUOMENMAAN tilaaja-arvonnassa iPhonen voittanut teuvalainen Tero Sievi-Korte kertoo tilanneensa Suomenmaata kolmisen vuotta. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Liminka. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Asialistalla mm. Kuntayhdistyksen yleinen kokous su 7.3. 5.3. 050 405 7742 tai 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi) ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Jenni Vuorela puh. Kunnallisjärjestön vuosikokous su 7.3. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Kuntayhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään Teamsin välityksellä su 7.3. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Aura. klo 16 Myllyojan säätiön kabinetissa, Kolehmaisenkatu 27. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous su 7.3. Kunnallisjärjestön kokous su 7.3. Oulainen. sukuniemi@keskusta.fi. – Meillä pitää mennä rakentavasti eteenpäin, tästä noustaan vielä pienin askelin, hän summaa. Sievi-Korte toivoisi keskustan tunnustavan lähivuosina tehdyt virheet. 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Vihti. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousjärjestelyissä toimitaan viranomaisten koronasuositusten mukaisesti. Ilmoittautumiset kokoukseen 15.3. klo 18. Asialistalla sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Valitaan vaalija varavaaliasiamies. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä. klo 14 Pyhäselän palvelupisteen kokoushuoneessa (Lastaustie 2, Hammaslahti). 040 719 6279. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 PORI. Kuntayhdistyksen vuosikokous la 6.3. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 12 hybridikokouksena. Ilmoittaudu Kalevi Kalloselle 0400 325 701 tekstiviestillä tai Whatsappilla. salmi@keskusta.fi. Tero Sievi-Korte. Jäsenet saavat kokouslinkin ilmoittautumalla yhdistyksen sihteerille Jani Rönkölle s-posti jani.ronkko@fimnet.fi tai puh. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. mennessä: Marjut Lehtonen 040 593 5027, marjut-lehtonen@hotmail.com. Tuorsniementie 584. Asiana kuntavaaliehdokkaat. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. Asialistalla mm. com saadaksesi linkin. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. kvist@keskusta.fi. – Kun pidämme meille tärkeistä asioista huolta, se antaa uskottavuutta, uusia jäseniä ja intoa omalle väelle. klo 17.30 Teams-verkkokokouksena. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@ keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten tmj Veera Savonen lappi@ keskustanuoret.fi. Hallitus kokoontuu klo 13. Sähköposti etunimi. klo 19 Paakarin Pysäkillä. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Nimeämme kuntavaaliehdokkaat ja käymme läpi sääntömääräiset asiat. syyskokouksen henkilövalinnat, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2021 sekä kuntavaaliasioista; ehdokkaiden hyväksyminen, vaalisuunnitelman ja -ohjelman hyväksyminen, budjetointi sekä vaalija varavaaliasiamiehen valinta. Hän toivoo, että puolue puhuisi terävästi keskustalle tärkeistä asioista. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Kokouksessa esillä sääntömääräiset asiat. Tilaaja-arvonnan voittaja pohtii vielä kuntavaaliehdokkuutta varsinais-suomi@keskustanuoret.fi. Orimattila. SIEVI-KORTTEEN lääke keskustan kannatuslukemien nostamiseksi on luoda selkeä ohjelma, josta puolue pitää kiinni. klo 18. Keskustan Iisalmen Talousseura ry:n vuosikokous pidetään to 18.3. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa hybridikokouksena. Kemiönsaari. Ilmoittautuminen Sanna Heikkinen 044 561 6466. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. Hammaslahden paikallisyhdistyksen vuosikokous su 7.3. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Jos linkkiä etäkokoukseen ei ole saanut, yhteys pia.puhakka@hotmail.com. Sievi-Korte toivoo, että keskustan ulostulojen lisäksi myös muiden puolueiden puheet antaisivat keskustalle potkua kuntavaaleihin. klo 18 ABC Tupos. Orimattilan kirkonkylän py:n vuosikokous su 7.3. Käsitellään myös syyskokouksen 2020 asiat. 2021 ja kuntavaaliohjelma. Kokous toteutetaan hybridikokouksena epidemiarajoitusten vuoksi. Ilm. Pohjois-Karjala Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. – Olen käynyt tämän asian kanssa Jaakobin painia, mutten ole vielä lyönyt päätöstäni lukkoon, hän kertoo. Ky:n ylimääräinen yleinen kokous su 7.3. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Ensisijaisesti osallistumista toivotaan etänä ja toissijaisesti vanhustentalon kerhohuoneella. Satakunta Piiritoimisto: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Kokous järjestetään pääosin etänä ja siihen tarvitaan ilmoittautuminen etukäteen 28.2. Suosittelemme Teams-yhteyttä. Naantali. Tohmajärvi. klo 18 etäyhteydellä. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@ gmail.com. 0400 788082. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@ keskusta.fi. Keski-Porin paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään ma 29.3. Lohja. Suosittelemme etäosallistumista. Hän huomauttaa, että ihmiset muistavat vielä viime hallituskauden taksilain uudistuksen ja vastikään tehdyt päätökset turpeesta. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. p. Aiheena kuntavaalit ja muut esille tulevat asiat. Sievi-Korte odottaa innolla kuntavaaleja, muttei toistaiseksi ole itse ehdolla. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com. kerros. 050 562 1157 tai 040 509 0735, jotta voidaan lähettää kokoukseen osallistumislinkki. viim. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana. Käsiteltävät asiat: hyväksytään Kärsämäen Keskustan kuntavaaliehdokkaat v. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Ennakkoilmoittautuminen pe 5.3. Ennen kokousta ajankohtainen poliittinen katsaus. fi. Kärsämäki. Osallistuminen ensisijaisesti etäyhteydellä ja toissijaisesti kaupungintalolla maskija turvaväliohjeita noudattamalla. Kokoukseen tulee ilmoittautua ennakkoon sähköpostitse vihdin.keskusta@gmail.com. mennessä, tarja.tornio@ gmail.com tai puh. kuntavaaliohjelman, -suunnitelman ja -ehdokkaiden hyväksyminen sekä vaalija varavaaliamiehen valinta. klo 14 kunnantoimistolla. Kuntayhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous su 7.3. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. klo 19. Käsitellään kuntavaaliasioita. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Toimisto kauppakeskus Hansa 2
Toinen Georgian osavaltion uusista demokraattisenaattoreista on syntyperältään afroamerikkalainen. Millä menetelmällä suoritettiin viimeiset lailliset kuolemaantuomittujen teloitukset Suomessa 1943?44. 5.3.2021 56 NASA 1) 512 000 (Ti las tok esk us) , 2) pie nem pi: pla nee toi sta Mar s on Mer kur iuk sen jäl kee n toi sek si pie nin (M aa on nel jäs ), 3) vai n Val koVen äjä llä , 4) am pum alla , 5) Isl ant i, 6) del fiin i Kre ikk a, här kä Esp anj a, lei jon a Yhd ist yny t kun ing ask unt a eli Iso -Br ita nni a, 7) 11 . Keskustanaiset noudattaa lakia väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asuntoosakeyhtiölaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19 -epidemian leviämisen rajoittamiseksi, ja edustajakokoukseen on ennakkoilmoittautuminen, joka päättyy 31.5.2021 mennessä. Olette lämpimästi tervetulleita kokoukseen! Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus. Pidätämme oikeuden järjestää varsinainen edustajakokous kokonaisuudessaan etäyhteyksin Covid-19 -epidemian ja sen asettamien rajoitusten niin edellyttäessä. Onko Mars suurempi kuin maapallo. Monessako maassa Euroopassa. Mikä maa on Euroopan vulkaanisin eli missä on eniten tuliperäistä toimintaa. 3. klo 10.00 juhlahartaudella Keski-Porin kirkossa. Onko Mars kooltaan a) pienempi, b) yhtä suuri, c) suurempi kuin maapallomme. Edustajakokousviikonloppu käynnistyy lauantaina 12.6. Kuudentena oli sirkkapatukka. Delfiini, härkä, leijona. Yksi joukkueista on vanhin jääkiekkoseura HIFK, joka oli mukana myös ensimmäisessä SM-sarjassa 1928. Varsinainen edustajakokous alkaa la 12.6. varsinainen edustajakokous järjestetään Porissa, Virkistyshotelli Yyterissä (Sipintie 1), 12–13. Vuodesta 1789 alkaen senaattiin on valittu lähes 2 000 senaattoria. Montako sataa tuhatta niitä on Suomessa. Mars-planeetan tutkimus on taas edistynyt. Vihje: maa sijaitsee kahden mannerlaatan rajalla, ja sitä kutsutaan myös Tulen ja jään maaksi. Kokouksessa käsitellään Keskustanaisten sääntöjen määräämät asiat. Norja on maailman johtavia maita sähköautoistumisessa. Kuolemanrangaistus on rangaistuksena edelleen käytössä 56 maassa maailmassa. Kuinka moni heistä on ollut afroamerikkalainen. 5 3 1 4 6 1 9 3 8 6 9 7 4 1 3 4 6 9 2 1 3 5 9 7 1 6 4 1 7 8 3 8 2 9 4 5 9 5 2 3 6 8 1 7 4 4 6 1 9 5 7 8 2 3 8 3 7 4 2 1 5 6 9 6 2 8 7 9 5 4 3 1 3 1 5 8 4 6 2 9 7 7 9 4 2 1 3 6 5 8 2 8 9 5 7 4 3 1 6 5 4 6 1 3 9 7 8 2 1 7 3 6 8 2 9 4 5 4 8 5 8 1 9 4 2 4 7 9 8 3 8 8 6 2 1 4 3 9 7 4 1 5 7 2 1 7 1 4 9 5 3 6 8 2 5 9 6 8 2 4 3 7 1 2 3 8 1 6 7 9 5 4 1 2 5 4 7 9 8 3 6 9 4 3 6 8 5 1 2 7 8 6 7 2 3 1 5 4 9 3 5 9 7 4 6 2 1 8 4 8 1 3 9 2 7 6 5 6 7 2 5 1 8 4 9 3 5 3 1 4 6 1 9 3 8 6 9 7 4 1 3 4 6 9 2 1 3 5 9 7 1 6 4 1 7 8 3 8 2 9 4 5 9 5 2 3 6 8 1 7 4 4 6 1 9 5 7 8 2 3 8 3 7 4 2 1 5 6 9 6 2 8 7 9 5 4 3 1 3 1 5 8 4 6 2 9 7 7 9 4 2 1 3 6 5 8 2 8 9 5 7 4 3 1 6 5 4 6 1 3 9 7 8 2 1 7 3 6 8 2 9 4 5 4 8 5 8 1 9 4 2 4 7 9 8 3 8 8 6 2 1 4 3 9 7 4 1 5 7 2 1 7 1 4 9 5 3 6 8 2 5 9 6 8 2 4 3 7 1 2 3 8 1 6 7 9 5 4 1 2 5 4 7 9 8 3 6 9 4 3 6 8 5 1 2 7 8 6 7 2 3 1 5 4 9 3 5 9 7 4 6 2 1 8 4 8 1 3 9 2 7 6 5 6 7 2 5 1 8 4 9 3 Tietotesti 1. Suomi seuraa puolet perässä. Maat sijaitsevat Euroopan reuna-alueilla. Geo rgi ast a tam mik uus sa val itt u Rap hae l War noc k oli vas ta yhd est ois ta( !) 8) 55 300 , 9) sirk kap atu kka (hy önt eis pat ukk a) on ”ih mis rav inn oks i tar koi tet tu tuo te, jok a vas taa YK: n haa ste ese en lis ätä hyö nte iss yön tiä myö s län sim ais sa” , 10) Ilv es, Tap par a ja TPS . Jääkiekon SM-liigassa on neljä joukkuetta, jotka ovat olleet mukana tauotta liigan aloituskaudesta 1975?76 alkaen. 5. 6. Kotimaisten kielten keskuksen Kielikellolehti noteerasi vuonna 2013 ”aikamme uusia sanoja”, kuten baarihyppely, hulailu, jauholeipomo, mimmikirjallisuus ja rahakoira. kesäkuuta 2021. Yhdysvalloissa demokraatit saivat viime kongressivaaleissa hallinnan edustajainhuoneeseen ja senaattiin. Mikä se on. Paljonko Suomessa oli vuodenvaihteessa liikennekäytössä sähköautoja. Kutsu Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokoukseen Suomen Keskustanaiset ry:n 38. onnistuneesti planeetalle. 10. 7. klo 13.00. Perseverance-mönkijä laskeutui 18.2. Kesämökeistä on koronavuoden aikana tullut monille mieluisia kokovuosimökkejä. 9. 2. Mitkä ovat kolme muuta. Marsin tutkimus etenee. 8. 4. Minkä kolmen perinteisen ja vanhan eurooppalaisen valtion kansalliseläimet ne ovat
5.3.2021 57 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Metsillä on itse asiassa kaksoisrooli: hiilensidonnan lisäksi ne tuottavat uusiutuvia raaka-aineita, joilla voidaan korvata fossiilisten luonnonvarojen käyttöä. Kirjoittaja on maaja metsätalousministeri. Spinnova investoi tekstiilikuituja valmistavaan pilottilaitokseen Jyväskylässä, ja Metsä Group rakentaa Kemiin biotuotetehtaan, joka on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi. Maaseudun elinkeinot maaja metsätalous ovat ne ainoat talouden toimialat, joissa sidotaan hiiltä. Metsäbiotalouden uudet tuotteet, kuten hiilikuidut ja tekstiilit syrjäyttävät saastuttavia raaka-aineita ja nostavat myös biotalouden jalostusarvoa. Puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa. Metsäkeskustelu on vääristynyt jari leppä vieraskolumni. Metsämme ovat hyvässä kasvussa, kiitos metsiään hoitavien metsänomistajien. Tämä on tulosta pitkäjänteisestä vaikuttamistyöstä. KOTIMAISEN metsäbiotalouden edellytyksiä turvataan myös aktiivisella EU-vaikuttamisella. Kemissä ja sen lähialueilla se tarkoittaa noin 1 500 uutta työpaikkaa enemmän. Jos me emme metsäisenä maana ole liikkeellä metsäkysymyksissä, ei sitä kukaan muu tee puolestamme. Ilmastopolitiikassa metsien käyttöä koskeva keskustelu on vääristynyt. Suomi jatkaa johdonmukaisesti metsälinjalla, jota olemme harjoittaneet koko EU-jäsenyyden ajan. Metsää kasvaa Suomessa enemmän kuin hakataan, ja jokaisen kaadetun puun tilalle istutetaan neljä uutta. 5.3.2021 58 METSÄASIOISSA on välillä hyvä muistaa lähteä liikkeelle perusasioista. Fintoil rakentaa Haminaan liikennepolttoaineita valmistavan mäntyöljytislaamon. Mittavan 1,6 miljardin euron investointipäätöksen tekeminen on kannustava uutinen koko Suomelle. Kyse on siitä, että suuri metsänielumme ei käänny päästölähteeksi vastoin tosiasioita. Lisärahoituksella vahvistetaan erityisesti kotimaisen pienpuun saatavuutta. Tavoitteena on saada lämmityskattiloihin kotimaista haketta tuontihakkeen sijaan. Suomi vastusti komission esitystä, sillä se poikkesi aiemmin sovitusta. Uusi tehdas työllistää suorassa arvoketjussaan noin 2 500 henkilöä. Me olemme Euroopan metsäisin maa. Raaka-ainetta Suomessa riittää. Puuta jalostava teollisuus, päinvastoin kuin vielä vuosikymmen sitten uskottiin, ei ole auringonlaskun vaan tulevaisuuden ala. Helmikuussa EU:n neuvostossa oli pöydällä tapa, jolla Suomen metsänielut lasketaan LULUCF-asetuksessa. Hallituksen tuoreessa EU-selonteossa korostetaan Suomen aktiivista EU-vaikuttamista metsäasioissa ja todetaan yksiselitteisesti, että metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä. HYVÄ ESIMERKKI uudistuvasta biotaloudesta ovat viimeaikaiset investointiuutiset. Tämä ei vastaa luonnontiedettä eikä maalaisjärkeä. Lisää puhtia metsien kasvuun tuo hallituksen esitys lisätä Kemeran määrärahoja neljällä miljoonalla eurolla. Olennaista on fossiilisten luonnonvarojen kulutuksesta luopuminen. Onneksi muut jäsenmaat asettuivat yksimielisesti tueksemme
Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Joutuu, jos sen koulutuksen haluaa. Nyt kun ollaan senioreita, nyt sieltä tullaan. Olen asunut koko ikäni muutaman kilometrin säteellä, nykyisessä asunnossani kohta 48 vuotta. Likat kotiin sieltä! Jari Nenonen Myös jääminen on rohkeutta pysyvää sorttia. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 OLGA OINAS-PANUMA 044 7370 258 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ perhevapaalla PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 ILAHDUIN kun näin lehdessä parin nuoren miehen maaseudulta sanovan, että he aikovat jäädä kotikulmilleen. Aika helppo yhtälö ratkaista. Se ei ole sankari, joka naistenlehdessä kertoo muuttaneensa Lappiin. Kaikkien ei todellakaan tarvitse mennä etelän kasvukeskuksiin. Olen paikoillaan pysyvää sorttia, on kanttia sanoa, että näinkin pärjää. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Vakiovastaus oli, että etpä ole sinäkään pystynyt jäämään. Ruuat kuvataan, ihan kuvausta varten Zalandolta tilatut, palautettavat vaatteet kuvataan ja toinen samanlainen peukuttaa. Suomi on pidettävä asuttuna. Nuoret, setä sanoo! Ei ole mitään ”mie ihan vaan tässä kotitilalla”, ”mie olen ihan vaan hanttihommissa”. En lähtenyt Helsinkiin, vaikka kuulemma olisi pitänyt heti kun olin julkaissut yhden nuortenkirjan. Se on sankari, joka ei ole koskaan lähtenytkään. Koulutuksen vuoksi moni joutuu lähtemään. Mutta jos ei halua! Ihminen tulee toimeen uutteruudella ja kekseliäisyydellä ihan peruskoulutuksella. 5.3.2021 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Se tekee sydänvian, kun täytyy koko elämänsä vetää roolia. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Siitä kun tokeentuu, niin menee läppärille ja levittää valhekuvaa loistavasta elämästään. Olen paikoillaan. Kaikki työ on arvokasta ja kunnioitettavaa. Luottokortti on tapissa. Ja voi voi, kyllä maitojuna on tuonut niitä jo vuosikymmeniä. Apurahojen toivossa lipoisin vastenmielisimmätkin päällepäsmärit. KUN ikäja osin luokkakaverit tulivat kotikaupunkiinsa kesälomalle, he tapasivat minut kaupungin parhaana tiskijukkana. Paras, koska ainoa. Maaseudulla on nuorista naisista pulaa. Kasvukeskuksissa on kunnon nuorista miehistä pulaa. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kuuluu olla kiireinen ja tärkeä. Kiireinen office assistant, suomeksi ihan vain toimistoapulainen, valuu kotiin päästyään oven sisäpuolelle itkien istumaan. Muutaman kaljan jälkeen nämä stadissa (tarkemmin vaikkapa Järvenpäässä) asuvat tulivat sanomaan, että et ole sinäkään pystynyt täältä mihinkään lähtemään. Heh! Siellä nyt teeskentelisin kirjailijaa, olisin punaviinialkoholisti (onnistuu toki maaseudullakin) ja niinkuttaisin samanmielisten tyhjänpuhujien kanssa
Suomalaisuus ei sulje ulos. tuhti lukupaketti kerran kuussa! Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! + 2 kk lehdet kaupan päälle! 12 kk / 70 € 6 kk / 35 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Huhtikuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 1.4.2021 Juuso-Ville Gustafsson toimii sekä Pirkanmaan keskustan että Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtajana