Suomenmaa 5.8.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / ELOKUU 2022 / 10,90 € Keskustaväki harrastaa monipuolisesti Historia Kulttuuri Viimeisestä sotakorvausjunasta 70 vuotta Ajassa Juha Pylväs odottaa haasteellista syksyä Raution kylässä yhteisöllisyys on arkea Palkittu paikka asua
Peruutuspeiliin katsomalla pysyy huonosti tiellä, Antti Tuuri sanoo s. 14 Kirjailija elää ajassa
Vuorovaikutus voimistuu politiikassa, Suvi Louhelainen uskoo s. 42 Sielut löysivät toisensa Reportaasi Kuka olet?. 18 Ukrainalainen Olena Andriievska ja Veli-Pekka Suni rakastuivat pellolla s. 34 Asiantuntija-analyysi Suomen tie omavaraiseksi ei ole mahdoton eikä mutkaton s. 11 Turkissa kansalaiset suhtautuvat Natoon kaksijakoisesti s
Niiden rajat vastaavat pääosin maakuntien rajoja. Tällaisia rekrytointeja on jo tehtykin eri puolilla maata. Keskustan pirtaan maakuntien resurssien ja päätösvallan vahvistaminen sopii hyvin, on kyse sitten valtion budjettivarojen ohjaamisesta tai aluevaltuustoryhmien tukemisesta. Valitut ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta soteuudistuksen parhaita asiantuntijoita Suomessa. Valtuustot eivät saa jäädä hyväpalkkaisten johtajien kumileimasimiksi. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ Puolueet saavat lisäresursseja maakunnissa Pääkirjoitus V astuu sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy ensi vuoden alusta Helsinkiä lukuunottamatta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden johtajien palkoista on revitty otsikoita, ylittäväthän ne monissa tapauksissa esimerkiksi pääministerin palkan. Rahat on käytettävä hyvinvointialueiden toimintaan kuten poliittiseen valmisteluun, tilaisuuksien järjestämiseen ja tiedottamiseen. Valtuustoryhmät voivat käyttää rahojaan myös työntekijöiden palkkaamiseen. Lain mukaan alueet voivat avustaa valtuustoryhmiä, ja kaikki alueet ovat tähän mahdollisuuteen tarttuneet. Ryhmien tuki herättää varmasti arvostelua suuren yleisön keskuudessa semminkin kun sitä lietsovat muutamat puolueet, jotka itse kuittaavat tukirahat siinä missä muutkin ryhmät. Politiikan syyskauden alkaessa otsikoihin saattavat nousta valtuustoryhmien tukirahat. 4 5.8.2022. Summaa voi verrata puoluetukeen, johon on varattu valtion budjetissa runsaat 35 miljoonaa euroa. Ensimmäiset hyvinvointialueiden valtuustot valittiin vaaleilla viime tammikuussa. Tämäkin puoltaa ryhmien resurssien vahvistamista heti toiminnan käynnistysvaiheessa. Valtuustoryhmien tuelle on hyvät perusteet. Valtuustot tekevät ensi syksynä koko kautensa tärkeimmät ratkaisut. Valtuustoryhmien tuki nousee yhteensä muutamiin miljooniin euroihin koko maassa. Vaaleilla valitut päättäjät tarvitsevat kaiken mahdollisen avun, jotta he kykenevät oikeasti ohjaamaan hyvinvointialueiden toimintaa. Tuki ei ole kuitenkaan mitään yleistä puoluetukea. Kevätkausi kului lähinnä niiden järjestäytymiseen ja johtavien työntekijöiden valitsemiseen. Valtuustoryhmien tuki vahvistaa joka tapauksessa puolueiden voimavaroja maakunnissa, vaikka tukirahojen käyttö onkin rajattu sosiaalija terveydenhuoltoon liittyvään toimintaan. Kohuotsikoille ei pidä antaa aihetta käyttämällä rahoja johonkin muuhun kuin mihin ne on tarkoitettu. Helsingin puoluetoimistot eivät valtuustoryhmien tukirahoista kostu. Tyypillinen tukisumma on 4 000–6 000 euroa valtuutettua kohti vuodessa alueesta riippuen. Puolueiden kannattaa olla nyt tarkkana näiden rahojen kanssa. Ne päättävät hyvinvointialueiden strategioista, jotka ohjaavat niiden toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. H an na M ati ka in en / Le hti ku va Vaaleilla valitut päättäjät tarvitsevat kaiken mahdollisen avun
Kuulun niihin ihmisiin, joita kriisien aikana tehdyt tukipaketit ja valtion velanotto huolestuttavat sen sijaan, että yhtyisin siihen kiittelevään kuoroon, että kylläpä keksittiin taas mainio ratkaisu jonkin tilanteen helpottamiseksi. Päättäjien listalla on usein työllisyyden parantaminen, vaikka keinot eivät välttämättä ole kummoiset. Jos näin ei ole, se ei houkuttele työkykyisiä hakemaan töitä tosissaan. Moni toki haluaa toimia yhteiskunnan hyväksi – tai vaikka ihan vain omaa uraansa edistääkseen samalla valtiolle veroja maksaen – eikä silloin hyvätkään työttömyystuet hidasta työn vastaanottamista. Joskus ne pitää kuitenkin maksaa takaisin. Maija Lehtovirta Äänestätkö varautujaa vai velanottajaa. Lupauksia vilisevä vaalipuhe ei ole pitkään aikaan tehonnut ainakaan itseeni, koska kukapa ei haluaisi kaikille pelkkää hyvää. Toimittajalta VIIMEINEN virallinen kesäkuukausi pyörähti käyntiin, mutta pian katseet kääntyvät kohti syksyä ja ensi kevään eduskuntavaaleja. Mitkä ovat sinun kriteerisi. TOISINAAN lainanotto on tietysti tarpeen ja erityisesti koronapandemia on vaatinut välttämättömiä toimenpiteitä. Tulevissa eduskuntavaaleissa aion antaa ääneni sellaiselle, joka uskaltaa leikata, ehdottaa säästökohteita eikä ratkaise asioita ottamalla lisää lainaa. Sellaiselle, joka ei halua olla mukana jättämässä kasvavaa velkataakkaa tulevien sukupolvien harteille. Heitä, jotka uskaltavat sanoa sen, että nyt yksinkertaisesti pitää kukkaronnyörejä kiristää. 5 5.8.2022. Pitäisi olla itsestäänselvää, että työnteosta käteen jäävä osuus on työstä riippumatta reilusti suurempi kuin työttömyyskorvaukset. PÄÄTTÄJIEN tehtävä on etsiä ne kohteet, mistä voidaan säästää, jos johonkin yllättävään menoon tarvitaan rahaa. Onneksi on heitäkin, joiden mielestä ratkaisut pitää löytyä niin, ettei lisävelkaa tarvitse ottaa. Totuus kuitenkin on, että velkaantuvassa yhteiskunnassa pitää uskaltaa tarttua myös vaikeisiin asioihin, kuten talouskuriin. Ja kuten aina näistä asioista puhuttaessa pitää todeta, tietenkin on ja tulee aina olemaan elämäntilanteita, joissa etuuksia tarvitaan ja ne ovat enemmän kuin tarpeen: oikeasti työkyvyttömille pitää taata ihmisarvoinen elämä. Silti toivoisi, että päättäjät etsisivät yhtä aktiivisesti säästökohteita ja olisivat yhtä ylpeitä tehdyistä leikkauksista, vaikka se kirpaisisikin kansaa – ja potentiaalisia äänestäjiä. Velaksi eläminen saadaan usein näyttämään ratkaisulta, vaikka moni yksityishenkilökin sen tietää, että mitä enemmän lainaa, sitä enemmän stressiä ja sitä epävarmempi tulevaisuus. Yleinen ohje varojen mukaan elämisestä pitäisi koskea yksityishenkilöiden lisäksi myös valtiota. MISTÄ sitten kärsii leikata ja mistä lisää tuloja. Kun sitten joku uskaltaa sanoa sen ääneen, että esimerkiksi etuuksista – kuten ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta – voisi leikata, toiset luulevat keräävänsä sulkia hattuun puolustamalla, ettei etuuksiin saa koskea
Se olisi vahva viesti Venäjälle. Nämä kysymykset heijastuvat myös politiikkaan ja luovat painetta päättäjiä kohtaan”, Pylväs pohtii. ”Vaikkapa Saksa haluaa edelleen halpaa venäläistä maakaasua keinolla millä hyvänsä, ja Unkari käy kaasusta kahdenkeskisiä neuvotteluja Venäjän kanssa.” Ruokapulakin uhkaa, kun kuivuus on vaivannut eteläistä ja keskistä Eurooppaa. ”Metsälinjaukset ja muut ilmastoon liittyvät esitykset ovat riidelleet tavallisen kansalaisen käsitysten kanssa.” Identiteettipolitiikka tulee jäämään vähemmälle. Jos yksittäisessä kansakunnan turvallisuuden kysymyksessä tuli repeilyä heinäkuussa, niin mitäs sitten kun mennään identiteettipoliittisempiin esityksiin”, Pylväs puntaroi. Emme ole tilanteessa, jossa voidaan jatkaa "business as usual". Kansallinen itsekkyys tekee unionin pakotepolitiikkaa osin tyhjäksi. Venäjän brutaali sota jatkuu joka päivä. Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n 6 5.8.2022. Edessä työläs ja sumuinen syksy Kevään eduskuntavaalit tulevat taatusti näkymään jo syksyn väännöissä, kuten aina ennenkin vaalivuoden alla. Hanna Holopainen Twitterissä Meidän kantamme on selvä. Pylväs uskoo, että aika ei riitä kaikkien käsittelyyn. Antti Lindtman STT:lle Turistiviisumien myöntäminen jäihin. Venäläisillä, jotka kannattavat kansanmurhamaista sotaa Ukrainaa vastaan, ei tulisi olla pääsyä vapaaseen maailmaan. ”Se näkyi jo rajalakien käsittelyssä. ”Arvioni on, että entistä enemmän kansalaiset haluavat puhua oikeista asioista ja identiteettipolitiikka tulee jäämään vähemmälle.” ”Toimeentulo, arkisista askareista selviäminen, rahan riittävyys, energian hinnan nousu talvea vasten. Eduskunnalla on keskustaryhmyrin mukaan joka tapauksessa edessään työläs syksy, sillä hallituksen esityksiäkin on tulossa parisen sataa eduskuntakäsittelyyn. EU-komissio on Pylvään mukaan tehnyt viime aikoina ”kaikkensa, että suomalaisten olisi mahdollisimman vaikea hyväksyä unionia”. KESKUSTAN ryhmänvetäjä huomauttaa, ettei EU:lta ole löytynyt paljon puhuttua yhtenäisyyttä, vaan johtajuus on ollut enemmän Yhdysvalloilla kun Euroopan kriisejä on vuoden aikana hoidettu. Olga Dibrova Iltalehdessä LAURI HEIKKILÄ KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ennustaa politiikkaan sumuista syksyä. Taustalla on etenkin Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja siitä johtuvat vaikutukset. Ajassa Sanottua Pidän perusteltuna, että hallitus ottaisi nopeasti selvitettäväksi turistiviisumien rajoittamisen
Heinäkuun loppuun mennessä noin kaksi kolmasosaa maista oli jo homman hoitanut. Näinkö sittenkin. nuku yö ulkona -tapahtuma ja luonnon päivä 31.8.–8.9. Saara-Sofia Sirén Twitterissä Suoraa tietä. Itämeripäivä 27.8. SEURASI yllätys. Että on joku, joka tukee”, Anttila korosti. Ajassa Sanottua Tilastojen perusteella Suomen tuki Ukrainalle on muita vaatimattomampaa, viisumeita myönnetään venäläisille kuin mitään hyökkäyssotaa ei olisikaan. Hän uhkasi, ettei maa ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, yhteisymmärrysasiakirjaa ei ymmärretty samalla tavalla. Jäsenyys eteni ratifiointikierrokselle. SUOMEN NATO-JÄSENYYDEN KANNATUS 18 % 11 /2 00 2 26 % 8/ 20 14 45 % 2/ 20 22 65 % 4/ 20 22 73 % 5/ 20 22 79 % 6/ 20 22 24 % 11 /2 00 6 23 % 11 /2 01 8 22 % 11 /2 02 26 % 10 /2 02 1 17 % 6/ 20 12 V EN Ä JÄ V A LT A A K R IM IN N IE M IM A A N 2 /2 01 4 100 % V EN Ä JÄ H Y Ö K K Ä Ä U K R A IN A A N 2 /2 02 2 LÄHTEET: YLE / HS / EVA 10.–11.8. nuorten vaikuttajien huipputapaaminen, Helsinki Politiikassakin on huumoria ja tunteita LAURI HEIKKILÄ VAIKUTTAJAT puhuivat muun muassa tunteista ja poliitikkona olemisesta keskustan puoluepäivän tilaisuudessa Porin SuomiAreenassa. keskustan työvaliokuntien ja ministeriryhmän kesäkokous, Tuusula 17.–26.8. Toiveet eivät olleet kovin korkealla ennen kesäkuun lopun Naton Madridin huippukokousta. Tuskin oli papereista ehtinyt muste kuivua, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan aloitti taas. 7 5.8.2022. Eurooppa-foorumi, Turku 25.8. Turkin mukaan Suomi ja Ruotsi tukevat terroristeja. Ennen kuin Suomesta voi tulla sotilasliiton varsinainen jäsen, jäsenyys pitää ratifioida kansallisella tasolla kaikissa 30 Natomaassa. ”Mitä mustempi huumori, sitä paremmin se auttaa pitkinä työpäivinä”, naurahti puolueen maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen. sorsanmetsästyskausi alkaa 23.–24.8. Ennen varsinaista kokousta Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan Turkin kanssa. ”Politiikassa pitää olla vähän huumoriakin, vaikka turhaa viihteellisyyttä en kaipaa”, sanoi keskustakonkari Sirkka-Liisa Anttila. Toukokuussa eduskunta äänesti Naton puolesta murskaluvuin 188–8. puolueiden eduskuntaryhmien kesäkokouksia 20.8. keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous, Pori 24.–26.8. Sitten Turkista alkoi kuulua kovaa puhetta, joka keriytyi pian umpisolmuksi. Tärkeimpänä asiana pidettiin ihmisten kohtaamista. kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous, Karlsruhe, Saksa 2.9. Suomen tien Natoon arvioitiin olevan lyhyt ja suora. HENNA LAMMI YLÄMÄKI , alamäki, ylämäki, alamäki, yhdessä kulkien… Leevi and the Leavingsin kappale on alkanut soida päässä, kun on seurannut Suomen liittymisprosessia sotilasliittoon. Johanna Vuorelma Twitterissä En ymmärrä, miksi venäläisturistien tulo Suomeen pitäisi estää, hehän tuovat rahaa pois Venäjältä ja heikentävät Venäjän taloutta. Huippukokouksessa Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen, samoin Ruotsista. Lauri Kontro Twitterissä Kokonaan rajaa ei ole mahdollista tai perusteltua pistää kiinni. Viisumi tulisi voida saada esimerkiksi sairauden hoitoa tai lähisukulaisten luona käyntiä varten. ”Voin myöntää, että vuonna 2011 persujen jytkyn jälkeen itkin ja ryyppäsin kolme päivää.” ”Tappion hetkellä on tärkeää, että poliitikolla on ihmisiä ympärillä. Nato-jäsenyyden kannatus pysyi Suomessa vuosikaudet parissakymmenessä prosentissa, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa muutti tilanteen. Mukaan kutsuttu entinen vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen totesi, että voiton hetket ovat hienoja, mutta tappion hetket ovat valtavia
Kansalaisaloite huumausaineiden käyttötilakokeilusta keräsi yli 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskuntaan. Elisabetin saadessa syksyllä viidennentoista pääministerinsä hänestä on tulossa Britannian historian eniten pääministerejä kaudellaan nähnyt hallitsija. Kaikkiaan hänen alaisuudessaan ympäri maailman on toiminut 179 eri pääministeriä. Hänen noustessaan valtaistuimelle 25-vuotiaana helmikuussa 1952 brittien pääministerinä toimi legendaarinen Winston Churchill (vallassa 1940–45 ja 1951– 55). Elisabet on ollut vallassa 70 vuotta. Yksi kuningatar, 179 pääministeriä LAURI HEIKKILÄ Poiminnat KOONNUT: HENNA LAMMI MÄÄRITELMÄ MUUTTUI. Elisabet II on edelleen 15 valtion muodollinen hallitsija. Hän joutuu sivuun eritoten koronarajoituksia rikkoneista juhlista syntyneiden kohujen takia. Käyttötiloissa aineita voisi käyttää puhtaissa, valvotuissa olosuhteissa. Edelleenkin Elisabet on 15 kansainyhteisön valtion monarkki. Endemiassa virusta esiintyy kaikkialla maailmassa ja se aiheuttaa toistuvia epidemioita, joihin liittyy kausivaihteluita. HARVA hallitsija on nähnyt valtakaudellaan maassaan yhtä monta pääministeriä kuin Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki Elisabet II. Puolueiden mielipiteet käyttöhuoneista jakaantuvat, keskusta on suhtautunut ajatukseen penseästi. Huumekuolemat ovat olleet Suomessa kasvussa 2000-luvulla. Tämä johtuu brittiläisen imperiumin perinnöstä, sillä moni imperiumista itsenäistynyt maa on pitänyt monarkian virallisesti voimassa ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan virallisena valtionpäänään. Saksan valtio hankkii 30 prosentin osuuden Uniperista ja tarjoaa yhtiölle 7,7 miljardia euroa rahoitusta. Myös Yrjö III oli kaudellaan (1760–1820) neljäntoista pääministerin monarkki. KÄYTTÖHUONEET TAPETILLA. Koronapandemiasta on siirrytty koronaendemiaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julisti. Valtionyhtiö Fortumin saksalainen tytäryhtiö Uniper joutui pahoihin vaikeuksiin venäläisen maakaasun vuoksi. ELISABET on kaudellaan toiminut kaikkiaan 32 valtion päänä. THL:n mukaan väestön immuniteetti virusta vastaan laajenee vähitellen, eikä sen leviämistä voi estää yhteiskunnan sulkemisella. Tiettävästi Elisabetilla oli erityisen lämpimät välit Churchillin ja viileät välit Thatcherin kanssa. Tunnetuimpiin Elisabetin pääministereihin kuuluu Churchillin lisäksi ainakin Margaret Thatcher (vallassa 1979–90). UNIPER-SOTKU SELVISI. Väistyvä pääministeri Boris Johnson on Elisabetin neljästoista. Pelkona oli, että suomalaiset joutuvat tappioiden maksumiehiksi, mutta neuvotteluissa saatiin aikaan kompromissi. 8 5.8.2022
‘Se Kääriäinen on edustanut meitä savolaisia jo parikymmentä vuotta’, mies jatkoi. Totesin siihen, että vai niin, olenko. Juna olikin jatkanut matkaansa lähes saman tien. Maailmanpolitiikan kriisiytyessä monien päästöttömien energiamuotojen ja uutta teknologiaa hyödyntävien alojen tuotantoketjuissa tarvittavien raaka-aineiden saanti on vaikeutumassa. Matkustin junalla, joka kulki Joensuun ja Kouvolan kautta. Näiden lisäksi EU:n on kyettävä lisäämään kestävää kaivostoimintaa. Mies jatkoi, että kyseessä on Iisalmesta kotoisin oleva kansanedustaja. EU on määritellyt 30 tärkeää raaka-ainetta kriittiseksi niiden saatavuuteen liittyvien riskien perusteella. "Kääriäisen näköinen mies" Seppo Kääriäinen sai kerran Kalevalan kisojen katsomossa lyhyen oppitunnin omasta urastaan SUSANNA LUIKKU M ari a Se pp älä Seppo Kääriäinen 9 5.8.2022. Otin taksin, selostin tilanteen ja sanoin kuskille, että anna palaa. Kriisin realisoitumiseksi voi riittää yksi uusi ikävä muutos maailmanpolitiikassa. Olin keskustan puoluesihteeri, ja minut oli kutsuttu Parikkalaan puhujaksi. Pulmaa voidaan helpottaa myös uusiutuvilla, erityisesti puupohjaisilla raaka-aineilla, joilla voidaan korvata tiettyjä metalleja. Junaa emme saaneet kiinni, mutta ehdin ajoissa paikalle. Mies alkoi selittää, että ‘tiesitkö, että olet tosi paljon sen Seppo Kääriäisen näköinen mies?’. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Energiakriisistä raaka-ainekriisiin. Oli talvi, ja jätin päällysvaatteet paikalleni odottamaan. TOINEN sattumus tulee mieleen 1980-luvulta. Rinnan vihreän siirtymän kanssa EU pyrkii ottamaan myös suuren digiloikan. Riippuvuutemme Kiinasta on järkyttävän suuri. Sitten mies jatkoi matkaansa makkaran tai jäätelön ostoon, ja minä menin ihan Seppo Kääriäisen näköisenä miehenä kisakatsomoon. Täällä Bryssel “KUOPIOSSA JÄRJESTETTIIN kesällä 2014 yleisurheilun Kalevan kisat. Näistä 23 raaka-aineen tuottajana Kiina kuuluu maailman kolmen suurimman tuottajan joukkoon ja on 14:n raaka-aineen kohdalla maailman suurin. Kun sitten tulin takaisin, raide oli tyhjä. Kun nousin rappusia alakatsomoon, minut pysäytti tuntematon mies. Nyt hallittu polku tavoitteeseen uhkaa hukkua. Yksi keskeisistä toimista on kierrätys. Muistelin, että juna seisoo Kouvolan asemalla ainakin parikymmentä minuuttia, joten päätin käväistä asemaravintolassa syömässä. Komissio on lupaillut uutta lainsäädäntöä mahdollisesti jo tulevana syksynä. EU voi edelleen parantaa hankintaketjujen toimivuutta. Siihen vastasin, että sen verran tiedän. Tuulienergian keskeisistä komponenteista EU tuottaa 1–2 prosenttia, aurinkopaneelien tuotantoketjusta Kiina hallitsee 80 prosenttia. EUROOPPA on tilanteessa, jossa energiakriisin ohella uhkaa kriittisiksi luettavien uusiutumattomien raaka-aineiden kriisi. Minulla ei ollut aurinkolaseja, mutta olin laihduttanut aika paljon. Euroopan energiasiirtymä nojaa valtaosaltaan sähköön ja sen tuottamiseen tuulija aurinkovoiman valtavalla lisäämisellä. Minua nolotti ja päätin olla hiljaa tapahtuneesta, ellei erikseen kysytä. Asiaa auttaa myös satsaaminen alan tutkimukseen. Sillä ei voida vastata näiden raaka-aineiden kysynnän jopa monikymmenkertaiseen kasvuun, mutta kierrätyksen organisointi on paljolti vielä lapsenkengissä. Siinäkin onnistuminen riippuu monista kriittisestä raaka-aineesta. Ehkä siellä tilaisuudessa ihmeteltiin, että mistä putkahdin pihaan, kun en ainakaan Parikkalan asemalta – ja vielä ilman päällysvaatteita. EU:lla on kiire vahvistaa omaa strategista riippumattomuuttaan myös raaka-ainepolitiikassa. EUROOPAN UNIONI oli jo ennen Ukrainan sodan alkua tehnyt kunnianhimoiset suunnitelmat vihreän siirtymän toteuttamiseksi eli päästöjen vähentämiseksi ja askeleeksi kohti hiilineutraaliutta. Ei kysytty, puhe tuli pidettyä ja henkeä nostatettua, mutta junaan jääneet tavarani jäivät sille tielleen.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. Olen innokas penkkiurheilija, ja olin joka päivä katsomossa. Kommentoin, että jaha, tuota en tiennytkään. Matkapuhelimia ei ollut, ja päätin, että sinne tilaisuuteen on ehdittävä
Näin ajattelee myös moni kaupunkikeskittymissä asuva. Se palkitaan ääninä sekä kaupungeissa että maakunnissa. Kuten puheenjohtaja Annika Saarikko kesäkuussa meidät sanoitti: koko maa, oma maa. EIKÖ OLE SELVÄÄ, ETTÄ KESKUSTAN PITÄÄ TUKEA HEIKOMMIN PÄRJÄÄVIÄ ALUEITA EIKÄ TALOUSKESKITTYMIÄ. Se olisi puolueelle kuolinisku. Siitä pitäisi päästä eroon. Maakunnissa alueellisena puolueena. Salla-Maarit Markkanen Kuopion kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) Ville-Veikko Rantamaula Keskustan Helsingin piirin varapuheenjohtaja Ja ri La uk ka ne n Mitä ihmettä! Apila on yhtä vihreä maalla ja kaupungissa…. EIKÖ KESKUSTA KUIHDU, JOS SE UNOHTAA NÄMÄ ALUEET. Bensan hinnalla ei köyhän asiaa ratkaista. Keskustan ongelma kaupungeissa on se, että emme osaa olla vähemmistöpuolue, kun maakunnissa olemme tottuneet enemmistöpuolueen asemaan. JOS NYT ASETETAAN ALUEELLINEN ARVOJÄRJESTYS, ONKO VAARANA, ETTÄ KASVUN EVÄÄT KAUPUNGEISSA KUIHTUVAT, KUN TILANNE ALKAA PARANTUA. Tässä on vissi ero. Tarvitsemme elinvoimaa joka puolelle Suomea. Puolue ei voi feikata maakunnissa tai kaupungeissa. KESKUSTAN AATTEISIIN KUULUU KÖYHÄN ASIALLA OLO. EIKÖ TÄMÄ OLE SYY KESKITTYÄ MUUHUN SUOMEEN. 10 5.8.2022 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Erääksi ratkaisuksi keskustan alhaiseen kannatukseen on esitetty keskittymistä perinteisesti vahvoille kannatusalueille ja etelän suurten kaupunkien unohtamista. Sen keskustelun avaaminen ei ollut blogini tarkoitus. Voisi kysyä myös, miksi maakunnista lähtee nuoret pois, palvelut karkaavat ja asuntojen hinnat romahtavat. Suomenmaa haastoi kuopiolaisen Sallamaarit Markkasen ja helsinkiläisen Ville-Veikko Rantamaulan sanomaan sanansa. Keskusta on menestyessään ollut koko Suomen puolue. Arvostan valtaisasti kaupungeissa tehtävää työtä, sitä en halua väheksyä. Keskustan on hyvä muistaa, että suurissa kaupungeissa keskusta näyttäytyy valtakunnallisena puolueena. Keskustalaista politiikkaa tarvitaan kaupungeissa, mutta politiikka, jossa haukutaan kaupunkeja ja syytetään kaikesta kaupunkeja, ei toimi eikä tule toimimaan. JOS KESKUSTA YRITTÄÄ LIIKAA SUURIIN KAUPUNKEIHIN, EIKÖ VAARANA OLE MAASEUDUN JA MAAKUNTIEN PETTÄMINEN. MENETTÄÄKÖ MAALAISLIITTONA ALOITTANUT KESKUSTA IDENTITEETTINSÄ, JOS SIITÄ TULEE SUURTEN KAUPUNKIEN PUOLUE. En tietenkään ajattele, että meidän tulisi lopettaa työ yhdessäkään suuressa kaupungissa, saatikka olla jättämättä siellä täysiä ehdokaslistoja. Poispriorisoinnin tarkoituksena ei ollut kääntää selkää kenellekään vaan nostaa keskusteluun väliinputoajat. Ja se tuntuu olevan ainoa puheenaihe. Keskustan vahvuuksiin on laskettava edunvalvonta suurkaupunkien ulkopuolella. Vastakkainasettelu on laiskaa ja tarkoitukseni ei ollut asettaa Helsinkiä ja Kemiä vastakkain. Pitää olla uskottavaa valtakunnallista politiikkaa. Olemme aikanaan asettuneet puolueena isojen kaupunkien vastavoimaksi ja se vastakkainasettelu on jäänyt kytemään meihin sisälle. VÄESTÖ, ETENKIN NUORET JA PERHEET KESKITTYVÄT ETELÄÄN JA KAUPUNKEIHIN YHÄ ENEMMÄN. On etelän suuret kaupungit ja sitten on maaseutu – ja välissä iso osa maata, joka ansaitsee aluepoliittisesti tulla huomioiduksi. ALKIOLAISEN IHMISYYSAATTEEN ON SANOTTU OLEVAN UNIVERSAALI AATE, JOKA SOPII KENELLE TAHANSA. HYVÄÄ EI VOI JAKAA KAIKILLE. Kaupungeissa on vakavia sosiaalisia ja syrjäytymiseen liittyviä ongelmia ja todellista köyhyyttä, nuorten syrjäytymisestä puhumattakaan. VOIKO PUOLUE OLLA USKOTTAVASTI KAIKKIEN SUOMALAISTEN PUOLUE, JOS SE JÄTTÄÄ HEITTEILLE VÄKIRIKKAAT KAUPUNGIT. Vastakysymys: miksi ihmiset hakeutuvat etelään ja kaupunkeihin yhä enemmän. Koko Suomen puolesta. KESKUSTAN KANNATUS ETELÄN SUURISSA KAUPUNGEISSA EI OLE NOUSSUT HYVÄLLE TASOLLE EDES MENESTYKSEKKÄISSÄ VALTAKUNNALLISISSA VAALEISSA. KIRJOITIT SUOMENMAAN BLOGISSA KESÄKUUSSA, ETTÄ ETELÄN SUURET KAUPUNGIT PITÄISI ”POISPRIORISOIDA” KESKUSTAN TAVOITTEISTA. Ajatukseni ei ole valmis, haluan keskustelua. Avaukseni vei keskustelun siihen syvimpään sudenkuoppaan, mihin me keskustalaiset helposti asetumme: on tasan kaksi ääripäätä, joiden välimaasto ei keskustelussa hahmotu. PITÄÄ VALITA, MIHIN KESKITTYY JA KENEN ASIALLA ON. ONKO VAARANA, ETTEI KESKUSTAA ENÄÄ TUNNISTETA. Meistä kaikista suomalaisista löytyy jalat maassa olevaa ”maahenkeä”, mutta ajat ovat muuttuneet. Helsinki–Turku–Tampere pärjää ja pysyy asuttuna, mutta kuinka pystymme varmistamaan saman muualla. MIKSI ALKIOLAISEN PUOLUEEN PITÄISI AJAA VAIN JOIDENKIN ALUEIDEN JA IHMISTEN ASIAA. Korkeimmat maan sisäiset hyvinvointierot ovat Helsingissä
11 5.8.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Aittakumpu sai keskustan eduskuntaryhmältä varoituksen vanhemmuuslakia vastaan äänestämisen takia, kertoo Demokraatti (1.7.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. He haluavat edelleen osallistua ja vaikuttaa, mutta sitoutumisen kaari on lyhyempi kuin aiemmin.. Ihmiset haluavat tulla kohdatuksi ja kuulluksi. Verkostomainen valta voimistuu. Ajattelen, että syyskuun lapselle ominaisesti vaadin erityisesti itseltäni paljon. Motivoivinta on ollut ymmärtää se, että asioihin perehtymällä, hyvin perustelemalla, verkostoitumalla ja yhteistyöllä todellakin voi vaikuttaa ja muuttaa kotikuntaa. Toisaalta karjalaisten juurien tuoma luonteenlaatu tasapainottaa neitsyen kriittisiä ominaisuuksia sopivalla tavalla. Olen todella iloinen, että vuosien pohtimisen jälkeen päätin lähteä mukaan kuntapolitiikkaan. Olen toiminut hevostoimialan eri tehtävissä yli 15 vuoden ajan. MIKÄ SINUA INNOSTAA VAIKUTTAMISTYÖSSÄ. Hevonen on ihmisen peili, eläin tunnistaa mielialasi sekä sen, oletko tosissasi vai et. MITÄ HEVOSET OVAT SINULLE OPETTANEET. OLET KESKUSTAN TUORE JÄRJESTÖKEHITTÄJÄ. Jos yhteinen tavoite on kirkas ja tahto vahva, kaikki on saavutettavissa ja mahdollista. OLET HOROSKOOPILTASI NEITSYT. MILLÄ MIETTEILLÄ SIIRRYT UUTEEN TYÖHÖN. Uskon, että vuorovaikutuksella on yhä enemmän merkitystä tulevaisuudessa. Tilanteen niin vaatiessa osaan vaatia myös kanssaihmisiltä. Työura ja elämänkokemuskin ovat opettaneet sen, että yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä pitkäjänteisyyttä että sinnikkyyttä. Olen innoissani! Pitkän järjestöuran tuomista kokemuksista ja opeista on varmasti hyötyä järjestökehittäjän tehtävässä. Ravivalmennustyö harrastuspohjalta on näyttänyt sen, että yksin kukaan ei saa tuloksia aikaan. MITÄ HOROSKOOPPIMERKKISI KERTOO SINUSTA. Hevoset ovat lapsuudesta asti olleet myös osa vapaa-aikaani. MITEN NÄET POLIITTISEN JÄRJESTÖTOIMINNAN TULEVAISUUDEN. Suvi Louhelainen Hevososaaja Suvi Louhelainen aloitti elokuun alussa keskustan järjestökehittäjänä Apilakenttien ravivalmentaja TOIMIT LOPEN KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJANA. En koe olevani perfektionisti, mutta työtä pelkäämätön ja kriittinen kyllä, erityisesti itselleni. OLET TEHNYT AIEMMAN URASI HEVOSTEN PARISSA. Hevosurheilu on opettanut tavoitteiden asettamista, suunnitelmallisuutta, toisiin ja myös itseensä luottamista
Myös Suomessa avioliittoja solmittiin 1940-luvun sota-aikana ennätystahtiin. Kuolleiden joukossa oli junttaa vastustavia keulahahmoja, kuten demokratiavaikuttaja Kyan Min Yy sekä entinen kansanedustaja, hiphop-artisti Phyo Zeya Thaw. Länsimaissa tapahtumat tuomittiin laajasti. Myanmarissa sotilasjuntta hirtti neljä poliittista vankia, joita syytettiin avunannosta terroritekojen toteuttamiseen. helmikuuta. Fallon / AFP / Lehtikuva 12 5.8.2022. Noin 150 000 lasta pakotettiin 1800-luvun lopun ja 1990-luvun välisenä aikana katolisen kirkon kouluihin ja sisäoppilaitoksiin. Ukrainassa on koettu alttareilla ennennäkemättömiä ruuhkia sen jälkeen, kun Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan 24. RAJATONTA VALTAA. Patrick T. Tukea Myanmarin juntta on saanut Kiinalta ja Venäjältä. Paavi Franciscus esitti Kanadassa anteeksipyynnön alkuperäiskansoille vuosikymmeniä jatkuneesta lasten hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta. Pelkojen mukaan äänestystulos voi tarkoittaa maan ajautumista diktatuuriin ja johtaa ihmisja perusoikeuksien vaarantumiseen. M an a n Va t s ya y a na / A F P / L e h tiku v a A nis M ili / AP F / Le ht i ku v a S er g e i Su pin s ky / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: HENNA LAMMI VIHDOINKIN ANTEEKSI. MYANMARISSA TELOITUKSIA. Pohjois-Afrikassa sijaitsevassa Tunisiassa hyväksyttiin kansanäänestyksen jälkeen uusi perustuslaki, joka antaa käytännössä presidentti Kais Saiedille lähes rajoittamattomat valtaoikeudet. KIIRE NAIMISIIN. Esimerkiksi Kiovassa rekisteröitiin viidessä kuukaudessa 9 120 avioliittoa, kun vastaavana aikana vuonna 2021 liittoja sinetöitiin 1 100. Opposition mukaan presidentti paisutteli tulosta
Asun Kiinan onnellisuuskyselyissä kärjessä olevassa Hangzhoussa, eikä arkeni riitä välttämättä kuvaamaan koko maata. Vauraasta suomenruotsalaisesta perheestä oleva vastaisi eri tavalla kuin Syyriasta paennut kurdipakolainen, joka ei löydä asuntoa, työtä tai edes kunnioitusta. Keväällä Shanghain koronakaranteeneissa nähtiin ensimmäistä kertaa ehkä kymmeneen vuoteen kovaa vastustusta ihan tavallisilta, hyvinvoivilta kansalaisilta. MONI on kysynyt kiinalaisesta arjesta. Ajattele hieman Eurooppaa: ruotsalainen Djurgårdenista vastaisi ihan erilailla arjesta kuin Bulgariasta karkotettu romani, johon törmäät rautatieasemalla. Historian saatossa isot kriisit ovat syntyneet, kun keisarin joukot ovat yrittäneet liian vahvasti ohjailla kansaa. Kun kirjoitan paikalliseen sosiaaliseen mediaan, minun pitää miettiä voidaanko viesti tulkita suoraksi hallinnon tai yhteiskunnan kritiikiksi tai loukkaanko julkisesti yksittäistä henkilöä. Kiinalaiset ymmärtävät erilaisuutta: sinulla on sinun juttusi, ja minulla minun juttuni – ja voimme elää yhdessä. Arkielämä ja -kokemus vaihtelevat todella paljon. Mutta jos pidät aluksi matalaa profiilia, opit vähitellen enemmän siitä, mitä voi sanoa ja mitä ei – ja missä tilanteissa. Ilma on puhdasta ja pyörällä menee viisitoista minuuttia toimistolle. Lisäksi 1950-luvulla syntyneiden maailmankuva voi olla lähes täysin erilainen kuin vaikka 1990-luvulla syntyneiden. Kiina on oikeastaan enemmän manner kuin yksittäinen maa. Länsimaalaisen näkökulmasta Kiinan johto tekee usein suuriakin virheitä, mutta PEW-tutkimuslaitoksen mukaan yhdeksän kymmenestä kiinalaisesta on tyytyväinen siihen, miten maata johdetaan. Niin kauan kun et yritä käännyttää heitä tai pakottaa omaan maailmaasi, ongelmaa ei ole. Kiinan vivahteikas arki Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi 13 5.8.2022. Ruoka on terveellistä ja edullista, digitaalinen verkko nopea ja toimiva. OLEN käynyt noin kahdessakymmenessä Kiinan noin kolmestakymmenestä maakunnasta ja alueesta. Kiinan johdon virallinen mantra on tukea ja tuottaa ”onnellisuutta” ja hyvinvointia kaikille kansalaisille. Ulkomaalaiselle tämä on toimiva paikka, jos Kiina kokee, että pystyt osaamisesi tai taustasi vuoksi tarjoamaan jotain, mikä tukee maan kasvua ja kehitystä. Jos tulet maahan hengailemaan tekemättä mitään, viisumiasi ei todennäköisesti uusita. Yritys on helppo pistää pystyyn ja tekemisen henki on hyvä. Perussääntö on, että jos haluat pelata varman päälle, älä puhu politiikasta tai uskonnosta. Tästä huolimatta olen keskustellut useamman puoluejohtajan kanssa poliittisten järjestelmien eroista ja demokratian hyödyistä, tai vaikkapa siitä mitä hengellisyys minulle merkitsee. Keskiössä on työ ja taloudellisen kehityksen ja turvallisuuden kautta mahdollisuus yksilön ja yhteisöjen hyvinvointiin. Tällä hetkellä Hangzhou on todella hyvä paikka. Kiinaa ja länsimaita ei voi täysin verrata keskenään, mutta Kiina on keskimäärin aika hyvä paikka kasvattaa lapsensa ja elää turvallista elämää – ja vaurastua ohi omien vanhempien. Loppujen lopuksi aika paljon voi sanoa. AIKA näyttää, mihin suuntaan arki Kiinassa kehittyy. Sen sisälle mahtuu 1,4 miljardia ihmistä ja erilaisia maailmoja Piilaakson kaltaisista paikoista todella köyhiin alueisiin. On kuitenkin täysin eri asia puhua arjesta esimerkiksi Qingdaon hyvinvoivan Han-kiinalaisen perheessä kuin tiibetiläisen tai guizhoulaisen köyhän maanviljelijän perheessä. KULTTUURI ja tapa tulkita asioita poikkeaa länsimaista. Oma ruohonjuurikyselyni taksikuskeilta, myyjiltä, serkuilta ja liikekumppaneilta osoittaa samansuuntaista. Vihreää luontoa ja järvija jokimaisema on kivenheiton päässä. Ihmiset ovat kuunnelleet kiinnostuneina. Naapurin mummot hymyilevät ja auttavat
Fysioterapeutin lause kuvasi hyväkuntoista Wahlroosia. Tuuri on seurannut entisen vaimonsa veljeä, downsyndroomaista Jukka Wahlroosia ystävänä ja edunvalvojana vuosikymmenet, mutta lopullinen sysäys kirjaan Mies kuin pantteri – Wahlroosin elämä (Otava, 2022) tuli terveystarkastuksessa. Jukka Wahlroos teki sen kautta töitä eläkeikään asti.. Tuuri muistuttaa, että monet perheet ajattelivat silloinkin toisin. “Materiaalia oli kertynyt vuodesta 1964, ja se mitä jäi puuttumaan, löytyi Wahlroosin kaiken säästäneeltä äidiltä. Sain apua myös Kehitysvammaliitosta.” Henkilö TEKSTI: SUSANNA LUIKKU KUVAT: JARI LAUKKANEN Kirjailija Antti Tuurin viimeisin teos käsittelee kehitysvammaista ystävää. “Ostin tämän asunnon sellaiselta nousevalta kapellimestarikyvyltä kuin Esa-Pekka Salonen. “Ja siinä minulle oli kirjan nimi valmiina”, Tuuri naurahtaa. Monipuolisen uran tehneellä miehellä on sanansa sanottavana niin Venäjästä, maaseudusta kuin kirjallisuudesta. Vanhemmat ilmoittivat, ettei tule kysymykseen. 14 5.8.2022 KIRJAILIJA Antti Tuuri on mitä suurimmassa määrin eteläpohjalainen, mutta on viihtynyt jo 1980-luvun puolivälistä asti myös työhuoneellaan Helsingin Kalliossa. "Paperi on aina yhtä valkoinen” KEHITYSVAMMAISIIN suhtauduttiin takavuosikymmenillä tavoilla, jotka nyt tuntuvat ymmärtämättömyydessään ja tylyydessään jopa kauhistuttavilta. Toki asiat olivat jo muuttuneet sikäli parempaan, että hänellä oli mahdollisuus käydä erityiskoulua, jossa oli koulutettuja ja innostavia opettajia ja positiivinen ilmapiiri.” Wahlroosin isä ja äiti liittyivät Aula-säätiöön, joka järjesti kehitysvammaisille työpaikkoja, kesäleirejä ja yhteistä toimintaa myös vanhemmille. Kehuttiin lahjakkaaksi, eikä syyttä”, Tuuri virnistää. “Wahlroosin syntymätodistuksessa luki, että ‘pitää laittaa laitokseen, ettei pilaa perheen elämää’
5.8.2022 15 Pieleen menee, jos alkaa miettiä, miten ja millä jutuilla nyt saisi mahdollisimman paljon suosiota.
Pieleen menee, jos alkaa miettiä, miten ja millä jutuilla nyt saisi mahdollisimman paljon suosiota. “Maan silmitön tuhoaminen ohjuksilla ja pommeilla on järjetöntä. Mannerheim-ristin sai kaikkiaan 191 suomalaissotilasta joko erinomaisesta urheudesta, poikkeuksellisista tuloksista tai ansiokkaasta johtamisesta. Ja paperi on aina yhtä valkoinen, kun sen esiin kääntää.” n Kehitysvammaisten keskinäinen huumori voi olla rankkaa. Kauhavalla syntynyt Tuuri, 77, on tunnettu maaseudun kuvaajana, mutta yhtä lailla hän on käsitellyt kirjoissaan miesten, naisten ja lasten elämää vaikkapa Yhdysvaltojen metropoleissa suuren siirtolaisaallon aikana. Voi kirjoittaa vaikka Kuusta, kunhan tekee sen hyvin”, Tuuri kuittaa. VAIKKA yhteiskunnan palvelut ja asenteet vammaisuuteen alkoivat muuttua 1970-luvulla, paljon riippuu nykyäänkin yksilöistä. 16 5.8.2022. “Jos aihe kiinnostaa, olen tarttunut siihen. “Yksi lääkäri sanoi minulle, että kehitysvammaisista on niin paljon vaivaa. No niin on myös vanhuksista, mutta heitä sen takia lopeteta! Vaimoni jatkoi pohdintaa ystävättärensä kanssa ja he totesivat, että aviomiehistä sitä vasta vaivaa onkin.” Tuurin mieleen on jäänyt myös sairaanhoitaja, joka tokaisi raskauden aikaisten seulontojen ratkaisevan kehitysvammaisten “ongelman”. Hänet on palkittu Finlandialla (Lakeuden kutsu, Otava, 1997), Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla, Aleksis Kiven palkinnolla ja Veijo Meri –palkinnolla. “Kunnia ideasta kuuluu vaimolleni Merjalle. Sieltä tulee äkkiä takaisin, että itse olet vammainen.” “Meillä on selkeä suhde: Wahlroos on päämies ja minä edunvalvoja. Vammaiset, kuten muutkin ihmiset, kaipaavat itsenäisyyttä, merkityksellisyyden tunnetta ja kuulumista joukkoon. Juhannuksena julkaistiin uusi jättipokkaripainos Tuurin Talvisota-romaanista, joka ilmestyi vuonna 1984 ja muistetaan myös elokuvana. “Ei Wahlrooskaan tykkää, jos häntä sanotaan kehitysvammaiseksi. Monessa romaanissa on minäkertoja, joka on ihan muu kuin kirjailija itse. “Jos katsoo koko ajan vain peruutuspeiliin, pysyy huonosti tiellä.” TALVISOTA-ROMAANIN perustana ovat autenttiset sotapäiväkirjat, mukana olleiden haastattelut ja kertomukset. Lisäksi ollaan helkkarin hyviä kavereita. Romaaneja, novelleja, kuunnelmaja elokuvakäsikirjoituksia, oopperalibrettoja, elämäkertoja ja historiikkeja on kertynyt tuotantoon kymmenittäin. Toisaalta hän korostaa, että päätös raskauden keskeytyksestä on aina henkilökohtainen, eikä sitä saa kukaan tehdä toisen puolesta. Mitä hän ajattelee nykyhetken keskusteluilmapiiristä ja siitä, että kirjallisuudessakin on alettu kysyä, kuka on sopiva kirjoittamaan mistäkin aiheesta ja elämänpiiristä. Avausosa, legendaarinen Pohjanmaa ilmestyi jo vuonna 1982. “Lukija näkee kokonaisuuden, toimiiko se vai ei. Painoksen tuotto ja tekijänpalkkio lahjoitetaan lyhentämättömänä SPR:lle Ukrainan sodan uhrien tukemiseen. Yrittihän Sauli Niinistökin pitkään tullaan toimeen Vladimir Putinin kanssa, kunnes totesi sen mahdottomaksi. Itselläni on kaksi samanlaista lastenlasta.” TUURIN romaaniin ja tositapahtumiin perustuu myös vuonna 2017 elokuvateatterit täyttänyt Ikitie, joka on kouraiseva kuvaus Stalinin vainojen kynsiin joutuvista suomalaissiirtolaisista. Diplomi-insinööriksi kouluttautunut Tuuri on ollut kokopäiväinen kirjailija vuodesta 1983. Kannatan Nato-jäsenyyttä, koska se on tarpeellinen selkänoja ja viisas päätös valtiojohdolta”, kirjailija tokaisee. Kirjassa kerrotaan jokaisen ristin saaneen sotilaan pienoiselämäkerta sekä esitellään taistelutilanne, josta ritarin arvo annettiin. Alkuperäinen juhlapainos on numeroitu. Mutta se kuuluu asiaan – ja on kirjailijan mielikuvitukselle vain hyväksi.” minua järkyttävät erityisesti ukrainalaisten lasten pelokkaat kasvot pommisuojissa: pikkutytöt on puettu pinkkeihin prinsessamekkoihin tai haalareihin. TUURIN kustantaja Otava otti keväällä uusintapainoksen Mannerheim-ristin ritarit -kirjasta. Ukrainan sota muistuttaa tapahtumiltaan ja taustoiltaankin Suomen talvisotaa, vaikka aseet ovat kehittyneet”, Tuuri sanoo. Tuurilla on oma tyylinsä, eikä hän vaikuta koskaan juuri välittäneen siitä, mikä on niin sanotusti pinnalla kulttuurissa tai kirjallisuudessa. Tuurin mukaan päättäjien aiempien tekemisten rääpiminen on “aika turhaa”, koska ajat ovat muuttuneet. Tuurin mukaan kanssakäymiseen ei tarvita normaaleja käytöstapoja kummempia taitoja, mutta kehitysvammaisten keskinäinen huumori voi olla rankkaa ja kommunikaatio suorasukaista. Selväähän se on, ettei Wahlroos ole samanlainen kaveri kuin muut ikäiseni miehet, vaan tietyllä tavalla ikuinen lapsi. Isoisänä “Ei minulla ole mitään venäläisvihaa tai ylenmääräistä hinkua Natoon, saati sotimaan tässä iässä. Se on toinen osa Tuurin kuusiosaista sarjaa, joka kertoo fiktiivisen eteläpohjalaisen Hakalan suvun vaiheista Suomessa ja Amerikassa
"Ukrainalaisten taistelussa on yhtymäkohtia Suomen talvisotaan" 17 5.8.2022. Antti Tuurin Talvisota-romaanin uusintapainoksen tuotot menevät SPR:n kautta Ukrainan pakolaisille
Olisiko Suomen mahdollista olla omavarainen ainakin tärkeimmissä asioissa. Kriisit ovat vieneet suomalaiset ison kysymyksen äärelle. Reportaasi RIIPPUVUUKSISTA TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ IRTI Ensin koronapandemia ravisteli maailmaa, sitten iski Ukrainan sota. 18 5.8.2022
19 5.8.2022
Tästä alaspäin ei tosin suuremmin kannattaisi mennä. Maatilasta ei ole kyse, he eivät kasvata viljaa eivätkä pidä tuotantoeläimiä. Paljon säilötään talveksi. ”Kesäkuussa alkaa tuorekausi, jolloin syömme paljolti mitä itse tuotamme. Omavaraisuusaste energian kokonaiskulutuksesta on noin 40 prosenttia. ”Energiassa ja elintarvikkeissa omavaraisuus on turvallisuuskysymys. ”Suomen tilanne on kuitenkin hyvä verrattuna esimerkiksi Saksan maakaasukysymykseen. Hintojen nousu näyttää valitettavan todennäköiseltä. Toisaalta meillä ei ole samaa vesivoimakapasiteettia kuin Ruotsissa, josta energiaa myös tuodaan meille. Olkiluoto 3 parantaa kapasiteettiamme selvästi, kun se aloittaa tuotannon.” ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilä (kesk.) sanoo, että sähköntuotannossa Suomi saavuttanee omavaraisuuden vuoteen 2024 mennessä. On ostettu ja vaihdettu. ”Jos elintarvikemarkkinoilla ei kyetä pitämään yllä riittävää tuotantotasoa, ja tuonnin ja viennin suhde on liiaksi alijäämäinen, on sillä suuri kansantaloudellinen merkitys”, Mantila varoittaa. Nimenomaan omavaraisempaa, ei täysin omavaraista. 20 5.8.2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan myllersi energiamarkkinat. Siihen liitetään turhan uskonnollisia näkemyksiä, että pitäisi olla muka täysin omavarainen ollakseen uskottava”, Jovelan Johannana tunnettu Johanna Merinen kertoo. Omavaraisuutta on siis järkevää tavoitella. Lihaa, maitoa ja viljaa tuotamme itse, mutta eksoottiset hedelmät jäisivät pois, ja kahvi pitäisi korvata korvikkeilla.” Ylipäätään omavaraisuus edellyttäisi Tolvasen mukaan nykymukavuuksista tinkimistä. Nestemäisissä polttoaineissa meillä on viiden kuukauden varmuusvarastot”, Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) valmiusasiamies Juha Mantila kertoo Suomenmaalle. ”Ovatkohan ihmiset entisinäkään aikoina olleet täysin omavaraisia. ”Tuontiriippuvuus on aika suuri, sillä meillä ei ole kivihiiltä ja öljyä. ”Kaikkia hyötykasveja ei syödäkään, esimerkiksi rohtosuopayrtistä teen omaa suopaa”, Johanna kertoo. Mutta jos tällä pitäisi elää täysin, niin nälkä tulisi. ”Monessa tuoteryhmässä on pelivaraa, etenkin viljoissa. HVK:n Mantilan mukaan sopivan omavaraisuusasteen elintarviketuotannossa on laskettu olevan 75 prosenttia. TALOUSPOLITIIKKA on tärkeä osa omavaraisuuspolitiikkaa joka sektorilla, toteavat sekä Lintilä että HVK:n Mantila. Siinä keskimääräiMarjat ja sienet riittävät ilman, että niitä erityisesti viljellään. Maataloustuotannossa Suomen omavaraisuusaste on hyvä, mutta energiapuolella tilanne on haastavampi. LUONNONVAROJEN puolesta Suomella on mahdollisuus täyteen omavaraisuuteen. Kausi kestää lokakuun tienoille, riippuen kuinka kylmä syksy on. ”Omavaraisuus on sanana ehkä vaikea. Kuitenkin hyvien kansainvälisten suhteiden ja toimivien markkinoiden kuuluu olla Suomen apuna tilanteen tullen.” Myös Lintilä toteaa, että polttoaineissa omavaraisuutta on vaikeampi saavuttaa, vaikka investoinnit kotimaisiin uusiutuviin kehitystä tukevatkin. Suomen tuore ilmastoja energiastrategia ohjaa pois fossiilisista tuontipolttoaineista vahvistaen omavaraisuuttamme lämmössä ja sähkössä, jossa Suomi on jo lähes päästötön.” Tätä ennen ministeri muistuttaa, että tuleva talvi tulee olemaan haastava. Mantilan mukaan samankaltainen tilanne on monessa muussakin Euroopan maassa. Mitään energiamuotoa ei saisi sulkea pois. Ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kuvailee, että Suomi on pinta-alaltaan iso maa, ja kun on vähän asukkaita, luonnonvaroja on käytettävissä runsaasti asukasta kohden. Määräänsä enempää näillä resursseilla ei pysty tekemään.” RIITTÄVÄ omavaraisuus on tärkeä poliittinen ja hallinnollinen kysymys. ”Ruoantuotannossa voidaan saavuttaa omavaraisuus, mutta se tarkoittaa viljelykäytäntöjen muutosta sekä ruokavalion muutosta yksinkertaisemmaksi. Lintilä kertookin, että Suomeen ollaan perustamassa turpeen varmuusvarastoa. ”Tausta-ajurina toimivat etenkin investoinnit tuulivoimaan. ”Kotimaiset energiaratkaisut voivat olla malliesimerkki maailmalla, mikä edistää vientiämme ja tuo työtä Suomeen”, Lintilä sanoo. Meillekin riittää se, mitä teemme itse, ja välillä sopii ostaa ulkopuoleltakin.” Merisen ja Veikko Parviaisen puutarhasta löytyy noin sata eri hyötykasvilajiketta. JOVELAN talossa Vehmaalla Varsinais-Suomessa eletään omavaraisempaa elämää
Riittää, että tekee sen verran kuin itselle on luontevaa. Ku va : An na be lle An ta s 21 5.8.2022. Jovelassa asuvat Johanna Merinen ja Veikko Parviainen eivät suhtaudu omavaraisuuden tavoitteluun kiihkolla
Nyt pariskunta on asunut paikassa kahdeksan vuotta. ”Lihassa ollaan kotimaisuudessa lähellä sataa ja maidossa sadassa prosentissa. Mitään askeettista työleiriä ei ollut tarkoitus perustaa, mutta puuhaa riittää, ja elämä on toki askeettisempaa kuin ennen. Ajatus maalle muutosta ja omavaraisemmasta elämästä heräsi, kun he alkoivat miettiä, että voisi sitä elää toisinkin. Keinoja ovat esimerkiksi harvennus ja lannoitus. ”Ajallaan tehdyt harvennukset mahdollistavat tulevaisuuden tukkihakkuut.” Suomi on MTK:n metsäjohtajan mukaan metsäteollisuuden suurviejä. Jääkaappi ja pakastin löytyvät. Johanna ja Veikko varasivat näytön ja tekivät ostopäätöksen samalla kerralla. Jovela valittiin nimeksi Johannan ja Veikon etunimien alkuosien mukaan. Jovelassa ei ole ollut ajatuksena eristäytyä muusta maailmasta, kuten omavaraisihmisistä saattaisi luulla. nen kotimaisuusaste on 115–125 prosenttia. Puskuria on tärkeimmässä, eli kasvintuotannossa.” Tätä on syytä olla, sillä vaihtelu on suurta. ”Pääosa energiasta tulee tällä hetkellä puusta. SUOMELLE tärkeä omavaraisuusraaka-aine on myös metsien vihreä kulta, puu. ”Puuta tuotiin viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä Venäjältä. Lisäkasvun ansiosta metsissä voidaan myös samaan aikana lisätä monimuotoisuuspanostuksia”, Mäki-Hakola kommentoi. ”Jos riistalla pitäisi ruokkia nykyinen Suomen kansa, ruokaa ei riittäisi kaikille. Talousmetsissä on paljon harvennettavaa, eli nuorta puuta, joka voidaan käyttää energiaksi ja samalla autetaan metsien kasvua”, professori Tolvanen toteaa. ”Itse tuotamme vihanneksia, marjoja ja yrttejä, on sitruunapuita ja vaikkapa pesusienikurkkuja, joista tulee nimensä mukaisesti pesusieniä. Kannattaa muistaa, että ammoisina metsästys-keräilyaikakausina täällä eli murto-osa nykyisestä asukasmäärästä, ja vasta maatalouden ja karjanhoidon kehittyminen mahdollisti väkiluvun kasvun”, professori huomauttaa. Veikko käy kodin ulkopuolella töissä ja Johanna toimii tapahtuma-alan yrittäjänä. Pitäähän sitä muitakin yrittäjiä tukea”, Johanna katsoo. Mieheni myös takoo. ”Jos EU:n alueella vaihtelu on maksimissaan muutamia prosentteja, Suomessa on useiden kymmenien prosenttien heilahtelua”, Mantila avaa. Seuraava vuosi meni remontoidessa. 22 5.8.2022. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäjohtaja Marko MäkiHakola muistuttaa, että Suomi on metsäteollisuuden tuotteiden suurviejä. Talon löytäminen kesti pitkään. ”Metsien lisäkasvulla on myös runsaasti ilmastohyötyjä. Sopiva poistui välillä markkinoilta, mutta tuli taas vuoden päästä myyntiin. Esimerkiksi saippuoita ja shampoita myös ostamme. Metsästys ja kalastus pitäisi sen sijaan pitää nykyisellään. Hakkuiden lisääminen vaatisi metsien kasvun lisäämistä: oikea-aikaista harventamista ja lannoitusta. Suurta laskua ei ole näkynyt, ja viljapuolella tuotanto on pitkällä aikavälillä pääosin kasvanut.” LUKEN Tolvanen lisää, että ruoantuotannossa on mahdollista lisätä metsämarjojen ja -sienten keräämistä. Tämä määrä pystytään kotimaasta hankkimaan lisää. ”Marjat ja sienet riittävät ilman, että niitä erityisesti viljellään. Viime satokaudella tuotannossa tiputtiin kuivuuden takia hieman oman kulutuksen alle, mutta kaupallisilla varastoilla sitä pystyttiin kompensoimaan. Olisi yhteiskunnankin kannalta huono homma, jos olisi vain yksinäinen. Se auttaa kuumuudella maan kosteuden ylläpitoon.” ”Jos tarvitsemme jotain, katsomme, voiko sen tehdä itse. Omavaraistelu on termi, jota asian harrastajat, jotka eivät pyri askeettiseen täysomavaraisuuteen, käyttävät. Lyhyellä aikavälillä lisähankintamäärät ovat enemmänkin positiivinen haaste, koska se mahdollistaa metsien hoitomäärien kasvun.” Mikäli tämän suuruinen lisäys jää pysyväksi, kasvuun on panostettava. Viljelyssä voitaisiin keskittyä eteläisempiin lajeihin kuten mansikkaan, kirsikkaan ja luumuihin, jotka toisivat vaihtelua ruokavalioon. Juoksevaa vettä tai viemäröintiä ei ole, sähköä kuluu vähän. Biohiiltäkin teemme itse. JOVELAN pariskunta on alun perin pääkaupunkiseudulta
n 23 5.8.2022. ”Lähiaikoina on tärkeää pitää EU:n byrokraatit kaukana metsien käytöstä. Jos jokin kasvi ei vaikkapa kasva, niin ensi vuonna toimii sitten toisella tavalla”, Johanna kannustaa. Kaivosteollisuuden haitalliset ympäristövaikutukset ovat kaikkien tiedossa. HVK:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tuottaa tietoa. Rohkaisen, että kaikki kannattaa katsoa myönteisen kautta. Kallioperässämme on teollisuudelle tärkeitä metalleja samoin kuin sähköistymisen kannalta kriittisiä akkumineraaleja ja ydinvoiman kannalta olennaista uraania. ”On mielestäni tärkeää jakaa kokemuksia. Mantila kertoo useita esimerkkejä, jotka kielivät yhteiskunnan olevan varautunut monenlaisiin häiriötiloihin. Jokaisen, jota kiinnostaa omavaraistelu, on hyvä tutustua muiden esimerkkeihin. HVK:N Mantila korostaa kolmea prioriteettia. Kotimaan politiikassa laajalle metsäsektoriohjelmalle on tarvetta. Haasteena on investointien kalleus.” ”Jos metsiä hakataan lisää, se heikentää niiden monimuotoisuutta ja hiilinielua. Myös tuulija aurinkovoimalla on monimuotoisuusvaikutuksia,” Tolvanen toteaa. Ne ovat huoltovarmuuden turvaaminen, kansantalous ja poliittinen strategia. Viimeinen tarkoittaa, ettei kannata rakentaa riippuvuuksia, jotka eivät ole itse hallittavissa. Jovelan elämästä pidetään blogia ja kotisivuja. ”Suomessa on hyvät mineraalivarat. Käytännön varautumistyö tapahtuu muuallakin, esimerkiksi yrityksissä. Hyvä tilanne: • Elintarviketuotanto • Metsäteollisuus • Sähkö • Mineraalivarannot Haastava tilanne: • Polttoaineet • Lääkkeet • Monet korkean jalostustason tuotteet On tärkeää pitää EU:n byrokraatit kaukana metsien käytöstä. Onnistumisista ja epäonnistumisista. Kirja on tulossa syyskuussa. ”Lääkkeillä on velvoitevarastointilaki, HVK varastoi terveydenhuollon tarvikkeita, ja meille on määritelty myös minimitavoite viljan varastoinnista.” Kansalaisen on hyvä tietää KOVA-toimikunnasta eli Kotitalouksien varautumisen järjestötoimikunnasta, Mantila vihjaa vielä. TIETOA korostaa myös Jovelan Johanna Merinen. Mukana olisivat muiden muassa infrainvestoinnit, työvoiman saatavuus ja rahoitus.” Luken Tolvanen sanoo, että luonnonvarojen käyttöä voi lisätä, mutta muistuttaa myös ympäristöja ilmastovaikutusten hallinnasta. Kuinka lähellä omavaraisuutta Suomi on. MÄKI-HAKOLA lähettää viestin myös poliittisille päättäjille
Alueelta löytyy myös yksi Kalajokilaakson kauneimmista uimarannoista. Reportaasi TEKSTI JA KUVAT: MAIJA LEHTOVIRTA Kappale kauneinta Kalajokea 24 5.8.2022. Vuoden kyläksi valitun Raution kylänraittia on vilkastuttanut asukkaiden yhdessä perustama kyläkauppa
25 5.8.2022
Ja parempi niin, sillä lämpimänäkin kesäpäivänä siellä saa olla rauhassa: äänimaailma on aivan toista kuin suuren yleisön suosimilla Kalajoen Hiekkasärkillä parin kymmenen kilometrin päässä. 26 5.8.2022. Lasse Aittamaa kulkee reissutöissä kaivinkoneenkuljettajana. Aittamaa on itse lähtöisin Rautiosta, mutta käynyt opiskelemassa muualla. Metsäpalo oli vuosikymmenen yksi laajimmista metsäpaloista ja olosuhteet olivat haasteelliset sammutustöille. Leena Aittamaa toimii Raution kyläyhdistyksen varapuheenjohtajana, joten kylän asiat ja kehittäminen ovat perheenäidille osa arkea. Kotikujan varrella laiduntaa lampaita ja pihapiiristä löytyy niin vanha aittarakennus, puuliiteri kuin kasvihuonekin. AIVAN Rautiontien varressa, lehtipuiden muodostaman kujan päässä oleva keltainen maalaistalo on Aittamaan perheen koti. Alettiin miettiä, mistä saadaan tilat ja hyvin pian puheenaiheeksi nousi entinen Salen kiinteistö. Hiekkapohja erottuu selkeänä kirkkaan veden läpi, mikä houkuttelee pulahtamaan. Vuonna 2021 kylä palkittiin puolestaan jo toistamiseen Pohjois-Pohjanmaan Vuoden kylänä. Koulun lisäksi taloon tulee esimerkiksi painonnostotilat, päiväkoti ja terveydenhoitajan vastaanotto. Rautiossa asuvalle Leena ja Lasse Aittamaan perheelle uimaranta on kesäisin yksi lempipaikoista, vaikka lähempääkin kotoa, kylän läpi virtaavalla Vääräjoella, pääsee pulikoimaan. Kyläläiset ovat olleet vahvasti vaikuttamassa kokonaisuuden suunnitteluun. Omaan kauppaan tottuneet kyläläiset alkoivat yhdessä tuumin miettiä, mitä tehtäisiin. Kylän ainoa kauppa oli lopettanut toimintansa 2020 maaliskuussa, kun KPO sulki Sale-myymälänsä. Pitkien neuvottelujen jälkeen KPO myi tilat kyläyhdistykselle. ”Perustimme työryhmän, joka lähti selvittämään, onko kylälle vielä mahdollista saada kauppa”, kylällä pitkään asunut Hannu Niemelä taustoittaa. ”Meille sanottiin, että kiinteistössä on sisäilmaongelmia, mutta tutkimuksissa ei löytynyt mitään.” Riskirakenteet poistettiin ja taloon tehtiin talkoovoimin täydellinen remontti. RAUTION KYLÄ on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva entinen itsenäinen kunta, joka liitettiin Kalajokeen vuonna 1973 vähäisen asukasmäärän vuoksi. Viitisentoista kilometriä Raution kyläkeskuksesta Keski-Pohjanmaalle päin, tarkalleen Kärkisen kylällä sijaitseva uimaranta on syrjässä ja alueen asukkaita lukuun ottamatta kenties liian harvan tiedossa. Erityistä arvostusta sai kylän ponnistelut oman kyläkaupan avaamiseksi, kun kylän ainoa kauppa suljettiin vuonna 2019. Perheen kuudella lapsella riittää tilaa temmeltää. KYLÄNRAITTI vilkastui uudestaan keväällä 2021, kun kylälle avattiin uusi kyläkauppa. Aittamaa toimii Raution kyläyhdistyksen varapuheenjohtajana, joten kylän asiat ja kehittäminen ovat perheenäidille osa arkea. Viime vuosien yksi suurimmista saavutuksista kylällä on ollut uuden koulun saaminen vireille. ”Hellepäivinä täällä tulee käytyä kolmekin kertaa viikossa”, lastensa ja veljensä lasten kanssa uimaan tullut Leena Aittamaa kertoo. Sitä ennen Aittamaa työskenteli Kalajoella kunnan eläinlääkärin sijaisena. ”En ollut koskaan pohtinut sen kummemmin paluumuuttoa, mutta ei ollut myöskään mitään sellaista, että en voisi tulla takaisin”, Leena Aittamaa kertoo. ”Kouluhommaa puuhattiin jo 30 vuotta sitten, kun itse kävin peruskoulua. MÄNTYMETSÄ tuoksuu ja aurinko kimaltelee veden pinnassa. Ensimmäinen askel oli tiedotustilaisuuden järjestäminen entisissä nuorisoseuran tiloissa. Aittamaan pihapiirissä riittää lapsille tilaa temmeltää. Kylällä oli pitkään kaksi koulua, jotka yhdistyivät jokunen vuosi sitten, ja tulevana syksynä valmistunee uusi koulurakennus keskelle kylää. Kun peruspalvelukuntayhtymä Kallioon tuli eläinlääkärin virka auki, Aittamaa asettui aviomiehensä kanssa asumaan kotikylälleen vuonna 2012. Silloin jo puhuttiin, että kaksi koulua näin pienellä kylällä on liikaa.” Kalajoen kaupunki rakentaa Rautioon parhaillaan laajat palvelut kokoavaa monitoimitaloa, joka valmistunee syksyllä 2022. Samalla alettiin pohtia, miten kauppaa aletaan pyörittää ja mitkä ovat rahoitusvaihtoehdot. Tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että Rautiossa tehdään valtakunnallisesti näkyvää kylätoimintaa isolla kyläsydämellä. Osaltaan Vuoden kylä -tittelin saamiseen vaikutti myös kyläläisten ja paikallisten yritysten aktiivisuus alueella loppukesästä 2021 riehuneen metsäpalon taltuttamiseksi. Suomen Kylät ry valitsi tänä vuonna noin tuhannen asukkaan Raution Suomen Vuoden kyläksi. Raution kyläkauppa on enemmän kuin kauppa: se on kohtaamispaikka
Kuvassa myös Leena Aittamaan veljen lapsia. Pitkäjärven uimaranta on Aittamaan perheen yksi lempipaikoista kesällä. 27 5.8.2022
Aittamaan mukaan heidän perheelle tilanne oli lähes katastrofaalinen sen ajan, kun kylällä ei ollut kauppaa. Viime kesä oli odotettua vilkkaampi ja osuusmaksuja tuli pitkin kesää syksyyn asti. Raution Kauppa Osk:n puheenjohtaja Hannu Niemelä sekä myymäläpäällikkö Nina Nilsson. Jos haluamme alkaa myydä vaikkapa rautatavaraaja rakennustarviketta, se onnistuu. 28 5.8.2022 Kylänraitti vilkastui uudestaan keväällä 2021, kun kylälle avattiin uusi kyläkauppa. Samoin voimme ottaa yksityiseltä leipomolta tuotteita myyntiin.” Kaupassa tarjoillaan arkisin lounasta ja tänä kesänä kaupan yhteyteen avattiin myös jäätelökioski. Kyläläiset kokivat siis kaupan tarpeelliseksi, joten siitä se sitten lähti”, osuuskunnan puheenjohtajana toimiva Niemelä kertoo. ILMAN myymälää kylä ehti olla reilun vuoden päivät, kunnes uusi kyläkauppa avasi ovensa kesäkuussa 2021. Kun työt olivat toisella paikkakunnalla eikä päivän päätteeksi ehtinyt ruokaostoksille, kotiin tullessa piti pakata lapset autoon ja lähteä kauppareissulle Alavieskaan vajaan 15 kilometrin päähän. Se hyvä puoli on osuuskuntakaupassa. Täällä tartutaan tekemiseen. Kyläyhdistys vuokrasi kaupan tilat osuuskunnalle. Samoissa tiloissa toimii kahvila, posti, Veikkaus ja apteekki. ”Ensimmäinen vuosi on mennyt hyvin. ”Meillä ei ole tukkuriin mitään velvoitetta, että mitä saamme myydä tai mitä oheispalveluita ostaa. ”Asetimme tietyn pääomatavoitteen, mikä lopulta ylittyi reilusti. Sen jälkeen myynti on ollut ennakoidulla tasolla.” Niemelän korviin on kantautunut pääosin positiivista palautetta. Illassa ei juuri muuta ehtinyt.” Nyt ei myöskään tarvitse tehdä niin isoja ostoksia kerralla, joten maitopurkitkin – joita Aittamaan mukaan perheeseen pitää kantaa litratolkulla useita kertoja viikossa – saa nyt helpommin tuotua kotiin.. Osuuspääoma oli yksi osa rahoitusta. ”Toki aina kun aloitetaan jotain uutta, sekaan mahtuu myös sitä puhetta, missä löytyy parannettavaa. Mukana rahoittamassa olivat myös Alavieskan Osuuspankki ja Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta. KUTEN kyläkaupat aina, myös Raution kyläkauppa on enemmän kuin kauppa: se on kohtaamispaikka. Ei tyydytä siihen, mitä toiset sanovat, vaan yritetään yhdessä kehittää kylää, jotta täällä olisi mahdollisimman hyvä asua”, Aittamaa sanoo. Viime syksynä toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella voidaan kuitenkin todeta, että tässä on onnistuttu.” Niemelän mukaan kyläkauppa voi pärjätä palvelun laajuudella ja monipuolisuudella. Kyllähän se on rehellisesti sanottuna tämä kyläläisten periksiantamattomuus ja itsepäisyys, että saatiin kauppa takaisin. ”Kyllähän se on rehellisesti sanottuna tämä kyläläisten periksiantamattomuus ja itsepäisyys, että saatiin kauppa takaisin. Syksyllä 2020 perustettiin osuuskunta, joka alkoi kerätä osuuspääomaa. Entisen kylmävaraston tilalle on tulossa lisätilaa myymälälle sekä kaksi pientä tilaa vuokrattavaksi vaikkapa yritystoimintoja varten. ”Kun otti lapset mukaan, niin kyllä siinä hommassa se puolitoista tuntia vierähti
”Jos tykkää luonnossa liikkumisesta, kannattaa suunnata Eihvelin näkötornille. Tiellä on kuuden kympin nopeusrajoitus, mutta aika paljon kovempaa tuossa ajetaan.” HILJAINEN ei siis ole kylätie, mutta silti sitä pitkin kulkiessa on kuin postikorttimaisemassa. Ja onhan kylällä oma Eihvelin torni – sen mainitsee jokainen rautiolainen. Vähän matkan päästä tien varrella on vanha Petäistön tila sekä muita maalaismaisemaan soveltuvia rakennuksia. ”Tästä kulkee koululaisia molempiin suuntiin ja autoliikenne on vilkasta. Tie on älyttömän kapea ja rekkaliikennettä paljon, joten välillä on ollut aika hurjia Vaivaisukko vartioi kylätien kulkijoita Raution kirkon kellotapulin seinässä. Kylän harrastusmahdollisuuksia Aittamaa kehuu monipuolisiksi: on 4H-kerhoja, seurakunnan lapsikuoro, palokunnan nuoriso-osasto, kansalaisopiston piirejä. Kalastuspaikkojakin kylän läpi virtaavan joen rannoilta löytyy useita”, Aittamaa vinkkaa. Uudet ihmiset tuovat aina uusia ideoita.” n 29 5.8.2022. Kylän pääristeyksestä Kalajoen suuntaan mentäessä matkan varrella on Raution puukirkko, jonka kellotapulin seinässä vartioi vaivaisukko. ”Joka illalle löytyy jotakin. ”Kylän toiminnan kannalta on oleellista, että uusia ihmisiä saadaan mukaan. Yksi puheenaihe kylällä on liikenneturvallisuus kylän päätiellä: kevyen liikenteen väylän saaminen kylälle on noussut ykkösasiaksi. ”Itse olen kokenut, että saimme monin verroin takaisin sen, mitä edellisen kaupan myötä menetimme. Osa jo tutuksi tulleita, osa uusia. tilanteita tien laidassa. Sen yhteyteen on tulossa lisää luontopolkureitistöä. Lapset joutuvat vähän jo valitsemaan, minne ehtivät.” Kesän kohokohta on aina heinäkuussa järjestettävä Rautio-viikko, jolloin tapahtumia on ympäri pitäjää. Kaupan yhteydessä on enemmän palveluita ja kun kauppa toimii osuuskuntana, kyläläisten toiveita kuunnellaan ja kauppaa kehitetään sen mukaan.” Koska kehitys loppuu tyytyväisyyteen, aina löytyy myös uusia tavoitteita
Luonnossa liikkuminen oli tärkeässä roolissa monen keskustalaisten kulttuuritarinoissa – kuten sen kokousedustajan, joka kertoi soutelevansa yksin Havukkaahon ajattelijan maisemissa. Kesäteatterit eivät pyöri, ellei joku uskaltaudu lavalle aikuisenakin. Suomalaiset kulttuuritapahtumat tarvitsevat vapaaehtoisia ihmisiä toteutuakseen. Tälläkin superaktiivilla oli aikaa vielä käydä ihailemassa muita harrastajateatterissa. Kuoppaisia teitä pitkän matkan päähän Keskustalaisten kulttuuritarinoissa näkyy itse tekemisen henki, kirjoittaa Lappeenrannan puoluekokouksessa kertomuksia kerännyt Rosa Meriläinen. ”Kun on kajakki kaikuva keli, on kiva soittaa”, kuvaili musiikin ystävä kotoisaa harrastustaan, jossa luonto ja kulttuuri yhdistyvät. Eräs nainen kertoi järjestävänsä kesän aikana paikkakunnan lapsille mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria. Toinen kertoi olevansa talkoolaisena Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla, koska sen ansiosta on mahdollista tavata kansainvälisiä tähtiä. Sama ihminen laulaa kuorossa, järjestää nuorisoseuran leiritoimintaa, huolehtii sukuseurassa sukutarinoiden keräämisestä ja tekee aktiivisesti käsitöitä. Häkellyttävän moni tapaamani keskustalainen on aktiivinen kaikessa mahdollisessa. Toinen kertoi, miten työpaikan retki suurennuslasien kanssa lähimetsään oli TEKSTI: ROSA MERILÄINEN Kulttuuri 30 5.8.2022. Kutimet olivat mukana puoluekokouksessakin. Kyläkirjojen tekeminen on tärkeää yhteiselle muistille, samoin kansallispukuihin liittyvän osaamisen siirtäminen sukupolvelta toiselle. Juurien vaaliminen ja yhteisten tarinoiden kerääminen oli monen keskustalaisen sydäntä lähellä. Kulttuuria ei ole pakko hakea kaukaa, jos sydänten kesäteatteri on oma kesämökki. Jokainen tapahtuma ja talo tarvitsee pyörittäjänsä, joka hoitaa paikalle tarpeelliset tarjottavat ja pitää paikat kunnossa. Ehdin tavata useita historiikkien tekijöitä ja ahkeria kulttuuriperintöihmisiä. JOS HALUAA nauttia kulttuurista, se pitää monin paikoin itse tehdä. Yksi runollisimmista kulttuuritarinoista kertoi oman järven rannasta, jossa on akustiikka kohdillaan soittaa harmonikkaa. ”IKÄNSÄ kun on pikkukylällä asunut, on pitänyt osallistua”, perusteli aktiivisuuttaan mies, joka oli ehtinyt hoitaa paikallista tanssipaikkaa, kyläseuraa ja kotiseutumuseota
KESKUSTALAISILLA oli väkeviä kulttuuripoliittisia mielipiteitä, jotka kannustivat monipuolisen kulttuurielämän vaalimiseen. ”Luen ja ymmärrän”, tähdensi eräs puoluekokousedustaja. Kirjoittaja on Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri. PUOLUEKOKOUSVIERASTA sykähdyttää aina keskustalaisten kansallispuvut. ”Sitä, että maallakin on kulttuuria. Eräs ulkoilmateatterin ystävä kertoi kuluttavansa paljon kirjallisuutta. Epäiltiin, että käsitys kulttuurista on snobistinen eli ajatellaan kapeasti, mikä on niin sanottua oikeaa taidetta. Joillakin kansallispuku oli satavuotias tai kankaankudontaa myöten itse tehty. Yksi kertoi olleensa poikakuorossa, josta oli äänestetty kaksi huonointa laulajaa ulos. Lukemisen lisäksi moni myös kirjoitti itse. Nyt kulttuurin merkitystä ei ymmärretä: että siihen sijoitettu euro tulee takaisin hyvinvointina ja yhteisöllisyytenä”, perusteli eräs nainen. Muisto oli tuntunut aikuisena niin epäuskottavalta, että hänen oli pitänyt tarkistaa ikätovereilta, oliko kuoronjohtaja todella kohdellut lapsia näin. Kelpaa! Heillä oli myös kuunneltu paljon radiota ja soitettu pianoa. Stand up -huumorin ystävä puolestaan toivoi kulttuuripolitiikalta erityisesti avoimuutta ja saavutettavuutta. Omista puvuista oltiin sopivasti ylpeitä. ”Yhteisöllisyyden voimaa, joka maaseudulla näkyy”, vastasi eräs Laukaan kanavateatterin ystävä. Lauluharrastus oli loppunut siihen. HAUSKIMMASTA kulttuuritarinasta luvattiin palkinnoksi museokortti. ”Suomen hienoin”, arvioi eräs mies Jussi-pukuaan. ”Lasten musiikkiteatteria pitäisi nostaa enemmän, sillä taidekasvatus lähtee lapsista”, vetosi yksi puoluekokouskävijä. ”On tärkeää, että sinä luot”, muistutti eräs nainen, jolle kirjallisuus ja valokuvaus olivat läheisimmät kulttuuriharrastukset. Eräs kokousedustaja kertoi sairastavansa etenevää silmäsairautta, jonka takia hän halusi tänä vuonna kiertää Suomen museoita katsomassa kaikkea, mikä vielä näkemättä on. Kirjojen lukeminen on tutkitusti Suomen suosituin kulttuuriharrastus, joten ei ihme, että myös keskustalaiset ovat ahkeria lukijoita. Viimeksi mainittu viittaa Eläkeläiset -yhtyeen fanitoimintaan, jossa eräs pariskunta oli ollut mukana jo vuodesta 1995. avannut silmät huomaamaan, miten kaunis on kaarna ja jäkälä. Ei se ole vain ne puitteet ja raha, vaan kulttuuri syntyy ihmisten sisältä ja yhteistyöstä”, muistutti kymmenen järjestön rahastonhoitajan työskennellyt mies. Vaikka useimmat keskustalaiset olivat ahkeria käymään teatterissa, vielä enemmän vapaa-aikaa kului arkisissa kodin kulttuuriharrastuksissa. 31 5.8.2022. Kaikki kulttuuri on osa samaa kokonaisuutta. Sitä pitää rahoittaa enemmän. Lopulta palkinto meni tarpeeseen. Toki moni myös arvosti Helsingin kulttuuritarjontaa. Kaikki kulttuuritarinat eivät olleet iloisia. Lapsilleen vanhoja savikiekkoja soitellut perheenäiti kysyi, että kelpaako se. Hän oli lukenut läpi koko Kalle Päätalon massiivisen Iijoki-sarjan, jossa on 26 osaa. KULTTUURITARINOITA kerättäessä kysyimme myös, mitä Helsingin kulttuuripiirit eivät tajua. Lapsia oltiin valmiita kuskaamaan kuoppaisia teitä pitkän matkan päähän kulttuuriharrastuksiin. Moni keskustalainen kertoi syvällisesti kulttuurin merkityksestä itselleen, lapsille ja koko yhteisölle. JOTKUT puoluekokousedustajat epäilivät, että se kulttuuri mitä he tekevät, ei ole sitä mitä minä tarkoitan. Viestintäyrittäjä Leena Rantanen oli mukana tarinankeruussa apulaisena. Monet olivat opettaneet lapsiaan kulttuurin pariin, kuten eräs kansalaisopistojen merkityksestä muistuttanut musiikki-ihminen, joka oli opettanut lapsilleen kaikkea Matti Pellonpäästä kirkonpolttoheviin. ”Ei pidä asettaa vastakkain paikallista kulttuuria ja taidelaitoksia. ”Kulttuuria on paljon kehä III:n ulkopuolella, menkää katsomaan”, kehotti eräs piirtämistä harrastava mies. Kysyttäessä itse kunkin kansallispukua, valikoima laajeni entisestään, osin myös huumorin puolelle: ”Verryttelyvaatteet”, ”lökäripöksyt”, ”Jussi-paita”, ”arkivaatteet”, ”Kurun kansallispuku eli metsurin työasu” tai ”humppapuku ja maiharit”. Kansantaide ja ITE-taide jäävät katveeseen, eikä televisiosta tule kansankomedioita. Kaikki kulttuuritarinat eivät tietenkään olleet iloisia. Useat kokivat, että maakuntien kulttuuritarjontaa ei huomata. Hän oli ollut niistä toinen
Kaiken näennäisen laizzer-faire -asenteen ja mainostetun elämänilon alla Ranska on hierarkkinen, luokkasidonnainen ja byrokraattinen yhteiskunta. Kirjan parasta antia on vuosikymmenten työssä ja arjessa hankittu tieto, jolla Petäistö kuvaa Ranskan poliittista järjestelmää, sen taustoja, presidenttiehdokkaiden persoonia ja kansalaisten asenteita. Syitä voi nähdä useita. Ongelmaksi jää turhan selvä poliittinen asemoituminen, jossa kaikki vasemmistoon tai kansalaisliikehdintään viittaava on huonoa tai esimerkiksi keltaliiveistä puhuttaessa niputettavissa “silmittömäksi demokratiaa vaarantavaksi tuhovimmaksi”. Tapa, jolla kirjailija kieltäytyy näkemästä Ranskan hajanaisen vasemmiston tai kansalaisten mielenilmausten takana relevanttia syytä, nostattaa kuitenkin kulmakarvoja. Pitkän linjan toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö on paikannut asiaan perehtyneiden vajetta. Petäistön asiantuntemus ja laajat verkostot kortteliparlamenteista vallan kabinetteihin eivät ole kadonneet mihinkään, mutta valitettavasti Gallian kukko kiekuu taas (Otava, 2022) ei yllä edellisen kirjan Ranska, Macron ja minä (Otava, 2018) tasolle. Kirjat Ylistyslaulu porvariston charmille RANSKAN SISÄPOLITIIKKAA , yhteiskuntaa ja arkea tunnetaan Suomessa hämmästyttävän huonosti siihen nähden, millainen historiallis-kulttuurinen asema Ranskalla on ja mikä voimatekijä maa on Euroopan unionissa. Ilmeisin on vallitseva maailmanpalo: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan käänsi niin kansainvälistä kuin kansallista politiikkaa uuteen asentoon. Petäistö ruotii myös äärioikeiston eli Marie Le Penin ja Éric Zemmourin tekemisiä ja kannattajia. Pääasia on, että saa valittaa ja vastustaa.” Käytännössä jokainen maan merkittävä päättäjä tulee samoista eliittipiireistä. Ranskantuntijan uusin kirja kärsii toistosta ja ihailevasta asenteesta karismaattiseen presidenttiin. Kuvaukset maan arjen ja politiikan kähinöistä ovat tutun tarkkanäköisiä ja kiinnostavia. Suomalaisille usein käsittämättömiltä tuntuvat Ranskan Venäjä-sympatiat, Saksan ja Ranskan kompleksiset mutta välttämättömät suhteet, Macronin Eurooppavisiot ja Euroopan unionin mehiläispesän toimintamekanismit käydään läpi ajankohtaisten ja pitkällä aikavälillä vaikuttavien tapahtumien kautta. SUSANNA LUIKKU Helena Petäistö: Gallian kukko kiekuu taas, Otava, 425 s. Etenkin “äärivasemmiston” Jean-Luc Mélenchonia kutsutaan änkyräksi, vastuuttomaksi pelon lietsojaksi ja niin edelleen. Algerianjuutalaisen ex-journalisti Zemmourin taustat, joista Suomessa ei juuri ole puhuttu, on kerrottu kiinnostavasti. KOMMENTTI on kärjistys, ja Petäistön kuvaukset arjen ja politiikan kähinöistä ja paradokseista toimivat. Elämänilonkin kanssa on vähän niin ja näin. Isojen yhteiskuntapoliittisten asioiden keskellä esimerkiksi merde!-sanan (kirjaimellisesti paska) eri käyttötavat ja ylipäätään ranskalaisen kielenkäytön analyysi ovat tarkkanäköistä ja viihdyttävää luettavaa. Petäistön mukaan “gallialaiset ovat ikuisia valittajia, kaikkeen tyytymättömiä ja alituisia muutoksia vastustajia tietämättä koskaan, mitä he haluavat. Sen henkilöt vaihtelevat expresidentti Jacques Chiracista muodinluoja Karl Lagerfeldiin ja artistilegenda Charles Aznavourista Marimekon Kirsti Paakkaseen. Macronilla on ansionsa ja karismansa, mutta asia tulisi vähemmälläkin selväksi. Myös pandemia-ajan kafkamainen sulkuja rajoitustila on aihe, jota harva haluaa muistella. Sosiaalinen liikkuvuus on vähäistä, ja käytännössä jokainen maan merkittävä päättäjä tulee samoista eliittipiireistä. Käsittelyssä ovat presidentinvaalit, ranskalaisen yhteiskunnan ja politiikan yhteenotot, Ranskan ja etenkin presidentti Emmanuel Macronin kansainväliset suhteet, korona-aika ja viimeisenä hiukan irralliselta tuntuva “persoonia isolla P:llä” -osio. Osa polttoaineveron nostosta alkunsa saaneista mielenosoituksista olikin ryöstelyä, väkivaltaa ja yleistä älämölöä, mutta ajatus kaikista sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja työntekijöiden etua ajavista tahoista roskasakkina tihkuu ajoittain läpi. 32 5.8.2022. Helpommalla pääsee porvariston hillitty charmi ja presidentti Macron Brigittepuolisoineen, joita kuvaillaan välillä jopa ylistävään sävyyn ulkonäköä ja pukeutumisen yksityiskohtia myöten. MACRONIN ja Ranskan kansainvälistä toimintaa kuvaavaa osiota voi vilpittömästi suositella kaikille EUja maailmanpolitiikasta kiinnostuneille. KIRJA KOOSTUU viidestä osiosta, jossa on ensin Petäistön esipuhe ja sen jälkeen enimmäkseen MTV3:n sivustolla julkaistuja kolumneja ja esseitä vuosilta 2018– 2022
SAARISEN mukaan tänä päivänä suomalaisia jakavia kysymyksiä ovat esimerkiksi suhde monikulttuurisuuteen, maahanmuuttoon, ilmastonmuutoksiin ja seksuaalivähemmistöjen asemaan. Seurauksena on ihmisten itsenäisen ajattelun heikkeneminen. GALLUPIEN ja julkisuuden paine puolueiden johtoa kohti on voimistunut. SUSANNA LUIKKU Arttu Saarinen: Vastakkainasettelujen aika – poliittinen polarisaatio ja Suomi, Gaudeamus, 250 s. Suomen historiassa käännekohtia olivat suurlakko ja eduskuntauudistus vuosina 1905–1907, itsenäistyminen ja kansalaissota 1917–1918 sekä Lapuan liikkeen nousu vuosina 1930–1932. Poliittinen polarisaatio on vähäisempää monipuoluejärjestelmän ja suhteellinen vaalitavan maissa. Kirjassa muistutetaan puolueiden pyrkivän tunteisiin vetoavalla retoriikalla siihen, että äänestäjät yhdistäisivät tietyt poliittiset kysymykset toisiinsa. Sosiaalisen median syyttäminen kuplautumisesta on helppoa, mutta samanmielisten kerääntyminen yhteen on ikiaikainen ilmiö. Perussuomalaisia äänestävät taas eivät ole pääosin köyhiä ja syrjäytyneitä kansalaisia, vaikka tämä viesti on mennyt laajasti läpi. SAARINEN on haastatellut politiikkoja ja politiikan taustavaikuttajia kahdeksasta puolueesta. Sotaaikaan ja jälleenrakennukseen vedotaan vielä 2000-luvullakin, kun halutaan korostaa yksimielisyyttä. “Kun mitään ei saa enää sanoa” on esimerkki affektiiviseen eli tunnepohjaiseen polarisaatioon liittyvästä puhetavasta. Repivän kansalaissodan jälkeen keskustan edeltäjä maalaisliitto omaksui kannan, jonka mukaan kansa piti eheyttää, ei laittaa kuriin. Media vaikuttaa käsityksiin siitä, ymmärretäänkö politiikka polarisoituneena taisteluna vai yhteisten asioiden hoitamisena. TÄMÄN AJAN RAJAL NJAT perussuomalaisiin. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa liikkuvia äänestäjiä oli äänioikeutetuista lähes yhtä paljon (25 prosenttia) kuin äänestämättä jättäneitä (28 prosenttia). Todellinen tai koettu eriarvoisuus, syrjäytyminen ja huono-osaisuus vahvistavat polarisaatiota. Haastatelluista kerrotaan vain puoluekanta. Kirjassa nostetaan esiin Annika Saarikon keskustan puheenjohtajakisassa 2020 antama lausunto, jonka mukaan puolueen tulee olla yhteistyökykyinen eri suuntiin. Toinen maailmansota vaikutti siihen, miten kriisejä käsiteltiin, millaiseksi muodostuivat kansalaisyhteiskunnan ja valtion suhde sekä poliittiset jakolinjat. VASTAKKAINASETTELUN kansainvälinen historia ja nykyisyys käydään läpi omissa luvuissaan. Polarisaatio on haitallista, jos keskiöön tulee toisten ryhmien leimaaminen ja yksittäiset kysymykset korostuvat kokonaisuuden kustannuksella. 33 5.8.2022 VALTIOTIETEEN TOHTORI Arttu Saarisen Vastakkainasettelujen aika – poliittinen polarisaatio ja Suomi pyrkii selittämään poliittista polarisaatiota monipuolisesti. Puolet äänioikeutetuista oli puolueuskollisia. Polarisaatiota lisääviä tekijöitä ovat myös ylisukupolvinen syrjäytyminen, työmarkkinoiden murros ja nuorempien ikäluokkien aiempia sukupolvia huonompi taloudellinen asema. Vaikka Suomi on yhä kansainvälisesti tasaisen tulonjaon maa, vuosina 1990–2017 tapahtunut muutos, jossa pienituloisten asema ja tulot eivät enää parantuneet, näyttää jääneen pysyväksi. Koulutetuimmat kannattajat on kokoomuksella ja vihreillä, vähiten koulutetut sosiaalidemokraateilla. Se on halunnut erottautua perussuomalaisista, mutta havitellut samoja äänestäjiä. Äärimmillään retoriikka voi johtaa “niiden” eli muiden ryhmien leimaamiseen ja epäinhimillistämiseen, minkä lopputulos on nähty lähihistoriassa sekä oikealla että vasemmalla. Kahtiajako oli silti pitkään syvä. Sen sijaan ideologiset erot, erimielisyys ja moniäänisyys kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan ja demokratiaan – mikä Suomessa tuntuu olevan etenkin kriisiaikoina osalle poliitikoista ja kansalaisista vaikea hahmottaa. Twitterissä päivystävät rähjääjät eivät edusta koko politiikan saati kansan kuvaa. Puolueiden jäsenmäärät ovat vähentyneet Suomessa 1980-luvulta alkaen. Erityisesti poliittisten johtajien vihamielinen retoriikka vaikuttaa kannattajien käsityksiin hyväksyttävästä kielenkäytöstä. Kirjat 33 5.8.2022. Keskustaan sijoittuvilla puolueilla on ollut sillanrakentajan rooli. On helppo yhtyä kirjan johtopäätökseen, että ideologinen polarisaatio voi kannustaa poliittiseen osallistumiseen, mutta affektiivinen polarisaatio ja siihen liittyvä loukkaamiseen perustuva retoriikka on demokratialle haitallista. Valtaosa ihmisistä ei elä internetissä. Koronaaika, Ukrainan sota ja Nato-jäsenyys voivat muuttaa näitä prioriteetteja. Saarinen kirjoittaa, että kannatuksen heikentyessä 2010-luvulta alkaen keskusta on joutunut pohtimaan uusiksi asemaansa suhteessa muihin puolueisiin, etenkin Tutkija käsittelee poliittista polarisaatiota ja vastakkainasettelua meillä ja muualla kattavasti, mutta lukijaa uhkaa ähky monipolvisen tietomäärän äärellä. Toisaalta on turha syyttää mediaa, mikäli politiikasta tehdään itse julkisuushakuista valtapeliä
Johtajat keskustelivat muun muassa Syyriasta ja Ukrainasta. TURKKILAINEN PÄÄNSÄRKY TURKKILAINEN PÄÄNSÄRKY T U R K K I L A I N E N P Ä Ä N S Ä R K Y T U R K K I L A I N E N P Ä Ä N S Ä R K Y Naton TURKKILAINEN PÄÄNSÄRKY jatkuu TEKSTI: PEKKA VÄISÄNEN Asiantuntija-artikkeli Tapahtumat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä ovat herättäneet kysymyksen, millä hinnalla Turkki voi olla jatkossa puolustusliiton jäsen. Turkki on Syyrian sodan seurauksena vastaanottanut maahan 3,7 miljoonaa pakolaista. Turkki ja maan presidentti Recep Tayyip Erdogan on osannut hyödyntää asemaansa hyvin viimeisten vuosien aikana. Viimeisimmät kiinnostavat turkkilaiset poliittiset manööverit liittyvät kurdikysyAFP / Lehtikuva Iranin presidentti Ebrahim Raisi, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tapasivat heinäkuussa Teheranissa. Turkissa on nostettu esiin jopa jäsenyydestä irtaantuminen. KAAKKOIS–EUROOPAN ja Turkin merkitys Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle on noussut erittäin keskeiseen arvoon viimeistään Ukrainan sodan myötä. Euroopan unioni on varsin tietoinen siitä, mitä Erdogan voisi pahimmassa skenaariossa tehdä, jos EU:n ja Turkin intressit ajautuvat konfliktiin. 34 5.8.2022
TURKIN tulevissa vuoden 2023 vaaleissa valitaan sekä Turkin presidentti että maan parlamentti. Eurooppalaisittain on hyvin kiinnostavaa nähdä, miten Nato-kysymys ja Turkin kansainväliset suhteet määritellään ja linjataan jatkossa. TURKKI on lähempänä Venäjää kuin muita Naton jäsenmaita muun muassa lehdistönvapaudessa ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisessa. Sen sijaan Turkin EU-jäsenyys tuskin toteutuu koskaan, sillä unionin ja Turkin arvot ovat ajautuneet huomattavan etäälle toisistaan. Ei ole liioiteltua todeta, että kumpikin maa kokee tulleensa jopa ylenkatsotuksi länsimaiden taholta. Ylipäätänsä maiden poliittinen kulttuuri ja poliittinen johtajuus suosivat autoritaarista vallan käyttöä, jossa valta keskittyy yhden vahvan persoonan ja hänen lähipiirinsä ympärille. Turkin mahdollinen irtaantuminen Natosta ja luisuminen Venäjän poliittiseksi liittolaiseksi jatkaisi poliittisten mannerlaattojen siirtymää. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen asema on maassa tukala ja poliisi on hajottanut Pridekulkueita väkivaltaisesti. Sotilaallinen jännite maiden välillä on totta, vaikka molemmat valtiot ovat Naton jäseniä. Turkin tapauksessa tilanne on erityisen herkkä Nato-jäsenyyden takia. Tällä hetkellä Naton kannatus kansalaisten silmissä on kaksijakoinen ja ristiriitainen. Venäläisten yritysten taloudelliset kytkökset Turkin markkinoihin ovat muutenkin vahvistuneet, kun useat venäläiset suuryritykset ovat siirtämässä pääkonttoreitaan Turkkiin – näin esimerkiksi kaasuyhtiö Gazprom. Turkin ihmisoikeusja demokratiakehitys ei ole kulkenut lännelle mieluisia latuja. NATON ja sen yhtenäisyyden kannalta on huomionarvoista, että venäläinen Rosatom on rakentamassa Turkkiin massiivista ydinvoimalaa, joka tuottaisi valmistuttuaan 10 prosenttia koko maan energiasta. Irtaantuminen puolustusliitosta tulisi laittaa Turkin poliittiselle agendalle”, Bachel sanoi. TURKKILAINEN PÄÄNSÄRKY TURKKILAINEN PÄÄNSÄRKY T U R K K I L A I N E N P Ä Ä N S Ä R K Y mykseen ja sen kytkemiseen osaksi sotilasliitto Naton laajentumista. Nato-maan ja Venäjän ydinvoimayhteistyö herättää kysymyksiä siitä, miten paljon Venäjä on päässyt vaikuttamaan Turkin talouteen, omavaraisuuteen ja maan huoltovarmuuteen. Samalla epävarmuus kasvaisi Kaakkois-Euroopassa, millä olisi vaikutusta koko Lähi-idän alueelle. Myös Venäjän ja Turkin tapa rakentaa ja tavoitella puskurivyöhykkeitä kansallisten intressiensä varmistamiseksi suurvaltojen hengessä on leimallista kummallekin maalle. Euroopan poliittiselle vakaudelle Naton ja Turkin välinen suhde on elintärkeä. Ke m al As la n / Le hti ku va / AF P 35 5.8.2022. ”Turkki ei ole olemassa Naton ansiosta. Kirjoittaja on valtiotieteilijä ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Yhdessäkään toisessa Nato-maassa armeija ei myöskään käytä niin paljon kulissientakaista valtaa politiikkaan ja poliitikkoihin kuin Turkissa perinteisesti on ollut. TURKKI ja Venäjä ovat aina suhtautuneet kriittisesti länsimaiden yrityksiin vaikuttaa maiden ihmisoikeustilanteeseen tai vähemmistöjen asemaan maiden yhteiskunnissa. Presidentti Erdogan ilmoitti, että hän ei istu neuvottelupöytään ennen kuin hänen edessään on “rehellinen kreikkalainen poliitikko”. SOTILASLIITON kannalta on huolestuttavaa, kuinka paljon Turkin johtavissa piireissä on ollut viime aikoina kasvavaa Nato-kriittisyyttä ja koko puolustusliiton vähättelyä. Kesäkuussa Turkin ja Kreikan pitkäaikaiset kiistat Egeanmeren saarista saivat puolestaan uusia kierroksia. Viimeisimpien kyselytutkimusten perusteella 65 prosenttia turkkilaisista ei luota puolustusliittoon, vaikka jäsenyyttä kannattaa edelleen 60 prosenttia kansalaisista. Turkin demokratia on muihin sotilasliiton jäsenvaltioihin verrattuna erittäin ohut. Turkki ei myöskään tule katoamaan ilman Nato-jäsenyyttä. Kun kaikki edellä mainitut elementit vedetään yhteen, on jopa pieni ihme, että Turkki on edelleen Naton jäsen. Viimeisin kommentti kuultiin aivan hiljattain Turkin hallitsevan puolueen MHP:n johtajan Devlet Bachelin suulla. Perustavanlaatuiset erot liittyvät muun muassa lehdistön vapauteen, ihmisoikeuksiin ja eurooppalaiseen tapaan määritellä oikeusvaltio. Lisäksi Turkki, Venäjä ja Iran suunnittelevat yhteistä autotuotantoa, jonka markkina-alueella asuu 800 miljoonaa ihmistä, kun mukaan lasketaan ympärillä olevat muut maat. Turkin demokratia on muihin sotilasliiton jäsenvaltioihin verrattuna erittäin ohut ja monissa tapauksissa jopa kyseenalainen
KANSALAISEN on tietysti vaikea vaikuttaa siihen, seuraako Ukrainan sodasta rauha vai kolmas maailmansota. Nykyhetkessä on jo paljon käynnissä olevia muutoksia ja toiveissa olevaa tulevaisuutta voi edistää. Olemme kuitenkin ylittäneet jo todella monet tuomiopäivän kellon rajat, mutta elämä jatkuu, vaikkakin toisenlaisena.”. “Mitä me oikeastaan haluamme, että tapahtuu. Jos meillä ei ole siitä näkemystä, niin ajelehdimme nykyhetken työnnön varassa”, Dufva sanoo. Pandemiatkin liittyvät isoon kuvaan siitä, että ihmisen ei pitäisi vallata näin suurta osaa maapallosta, Dufva toteaa. Uskaltaisiko kristallipalloon edes kurkistaa, jos sellaiseen törmäisi. Mutta meillä on kaikki keinot ja osaaminen tehdä tulevaisuudesta hyvä”, Dufva sanoo. 5.8.2022 Ekologinen jälleenrakentaminen voi tuoda maaseudulle uutta elämää, Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva uskoo. “Tulevaisuus on toisenlainen, siitä ei pääse mihinkään. Hän käyttää työssään kolmiota, jossa tulevaa voi hahmottaa kolmea asiaa puntaroimalla. Ennustaminen ei kuitenkaan ole koskaan ollut mahdollista, hän huomauttaa. Uusia pandemioita tulevaisuusasiantuntija pitää lähes varmana, mutta koronan opettamana niihin osataan kenties reagoida ajoissa. Dufvan mukaan yhden tulokulman tuomiopäivän kello ei sovi tämän hetken tulevaisuuskeskusteluun, johon tarvitaan useita eri näkökulmia. Ne ovat menneisyyden paino, nykyhetken työntö ja tulevaisuuden imu. “Minusta tuntuu, että ihmiset tykkäävät tällaisista niin sanotuista lopullisista tuomioista. Hän kannustaa kuitenkin sisuuntumaan niistä lamaantumisen sijaan: miten voimme tehdä kaikkemme, jotta uhkakuvat eivät toteudu. 36 Ilmiöt TEKSTI: PAULIINA POHJALA Kristallipallossa näkyy kyläyhteisöjä PANDEMIA , sota Euroopassa, ilmastonmuutos, sukupuuttoaalto, ruokakriisi, mitä vielä. Tulevaisuusasiantuntija ei anna kovin suurta painoarvoa kuuluisalle tuomiopäivän kellolle, jonka mukaan ihmiskunta on nyt 100 sekunnin päässä puolestayöstä eli sivilisaation tappavasta katastrofista. Dufva kehottaa pitämään mielessä myös pelottavimmat uhkakuvat kuten ydinsodan, nälänhädän ja energiakriisin. Historiasta katsotaan, millaisia valintoja aikaisemmin on tehty. Sitran tulevaisuusasiantuntija, tekniikan tohtori Mikko Dufva kertoo monien suomalaisten pohtivan, miten tulevaisuutta kannattaisi näinä aikoina ajatella
Valiokunnassa kansanedustajia ravistellaankin ajattelemaan asioita laajemmin kuin omasta poliittisesta näkökulmastaan, Pirttilahti kertoo. “Monipaikkaisuus korostuu yhä enemmän. Jos hyviä asioita ei aktiivisesti tehdä, ei pidä yllättyä, jos tulevaisuus on vain koko ajan huonompi.” Monipaikkaisuus korostuu yhä enemmän.. “Kenties syntyy uusia, pienempiä asutuskeskuksia, joissa asutaan tiiviisti resurssien kierron ja yhteiskäytön vuoksi, mutta samalla halutaan olla luonnon lähellä.” “Ehkä se on sitten kyläyhteisöjen maailma”, Dufva pohtii. Mutta on hyvä myös tietää, mikä se toinen vaihtoehto voi olla.” Venäjän kohdalla se pahin laadittu skenaario jo toteutui, Pirttilahti sanoo. TULEVAISUUSVALIOKUNTA nousi keväällä otsikoihin, kun jäsenet olivat seuraamassa performanssia, jossa taiteilija Artor Jesus Inkerö työnsi lateksihanskaa kurkkuunsa. Pirttilahtikin uskoo, että yhteisöllisyys on selkeä tulevaisuuden trendi. Permakulttuuria eli mahdollisimman luonnonmukaista viljelyä harjoitetaan jo Suomessakin. “Se ei tarkoita paluuta esiteolliseen aikaan, mutta kulutusyhteiskunnasta pitäisi siirtyä yhteisölliseen resurssien jakamiseen”, Dufva kertoo. Eduskunnan sisälläkin asioita katsotaan päivänpolitiikkaa pitemmälle. Dufva kertoo pitäneensä kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua aina keinotekoisena. “Ratkaisevaa on, miten hyvin voidaan auttaa ihmisiä löytämään uutta työtä ja kehittämään jatkuvasti osaamistaan. Teknologia uudistuu, ihmisten osaaminen lisääntyy ja suomalaiset ovat ratkaisukeskeisiä.” MIKKO DUFVAN mielestä syytä turhautuneisuuteen on syytä, jos nyt ei tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja päästä nopeasti eroon fossiilisista polttoaineista. Pirttilahti ei hätkähdä omintakeistakaan taidetta. “Se voi olla hyvinkin paljon työvoimaintensiivisempää, jolloin maaseudulle tulee valtavasti työvoiman kysyntää.” Maaseutumaisissa ympäristöissä riittää Dufvan mukaan töitä myös luonnon ennallistamisessa, mikä on tärkeää kasvija eläinlajien monimuotoisuudelle. “Ajatusvirran herättely kuuluu kuvaan”, hän sanoo. “Uskon, että tulevaisuus on kaikkiaan positiivinen. Siitä on myös selviä signaaleja Suomessa. “Tuntuu, että heillä on paljon realistisempi kuva nykytilasta kuin monilla aikuisilla.” Yhdysvaltalainen tulevaisuustutkija Alex Steffen on ilmastokriisistä puhuessaan todennut, että emme ole vielä valmiita siihen, mitä on jo tapahtunut. Kulutusyhteiskunnasta pitäisi siirtyä yhteisölliseen resurssien jakamiseen. KESKUSTALAISET saattaisivat haluta vahvistaa nykytrendiä, jossa suomalaiset asettuvat asumaan laajemmin ympäri Suomen. Dufvan mukaan nuorten huoli on täysin oikeutettu. Monet nuoret pelkäävät jopa perheellistymistä ilmastoja sukupuuttokriisin vuoksi. Dufva uskoo, että maaseudulle voi tulla uutta elämää, kun fossiilitalouden jälkeen alkaa ekologinen jälleenrakentaminen. Se ei hänen mukaansa sulje pois sitä, että kaupungistuminenkin jatkuu. Meillä on jo paljon kokemusta paikkariippumattomuudesta töissä, harrastuksissa ja palveluissa.” Monenlaisia töitä riittää Dufvan mukaan ihmisille jatkossakin, vaikka robotit tulevat entistä vahvemmin avuksi. Uusimaa on jo kokenut historiallista muuttotappiota. Se on Dufvan mielestä osuvasti sanottu. “Minulla on utelias luonne ja aluekehittäjän sydän.” “Viljelen mieluummin positiivisia tulevaisuusskenaarioita kuin täyttä dystopiaa. Tuon rajan hän uskoo hälvenevän tulevaisuudessa muualtakin. “Nyt eletään merkittävien valintojen vuosikymmentä. Pirttilahden mielestä tulevaisuustyö sopii hänen pirtaansa. Suomen koulutustaso huomioiden en ole tästä huolissani.” EDUSKUNNAN ALAINEN Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kutsuu itseään tulevaisuustaloksi. Hän innostuu kuitenkin siitä ajatuksesta, että maaseudun mahdollisuudet voidaan nähdä jatkossa uudella tavalla. Performanssi esitettiin Helsingin Pikku-Finlandiassa, missä julkaistiin tulevaisuusvaliokunnan ja Taiteen edistämiskeskuksen Taiken yhteisen hankkeen loppuraportti siitä, miltä ikääntyminen näyttää vuonna 2060. Siellä laaditaan esimerkiksi pohjapapereita tuleville hallituksille. 37 5.8.2022 IHMISTEN elämänlaatu on parantunut rytinällä, mutta se on tapahtunut maapallon kantokyvyn kustannuksella. Hän uskoo, että ratkaisuja löytyy, mutta ne edellyttävät muutoksia ihmisten nykyisiin toimintatapoihin. Sitä varten on tulevaisuusvaliokunta, jossa keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahti on vaikuttanut jo seitsemän vuoden ajan
Historia TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ VUOTTA SITTEN Viimeistä sotakorvausjunaa olivat saattamassa majuri Torvinen ja neljä muuta henkilöä rajavartiolaitokselta. Veturihytin ikkunasta kurkki junankuljettaja Leo Solasaari. Sotakorvaukset kehittivät valtavasti suomalaista teollisuutta ja auttoivat taloutta nousuun, mutta näkemystä on myös liioiteltu, sanoo tutkija. Sa ka ri La ip io / Su om en Ra ut at ie m us eo n ku va ko ko el m a / VR :n ku va ko ko el m a 38 5.8.2022. LAIHOJEN VUOSIEN loppu Viimeinen sotakorvausjuna ylitti Neuvostoliiton rajan syyskuussa 1952
Ja sinne juna häipyy, itään ja horisonttiin. Sa ka ri La ip io / Su om en Ra ut at ie m us eo n ku va ko ko el m a / VR :n ku va ko ko el m a 39 5.8.2022. “Kyllähän se tuntunee oudolta huomata, ettei asiakirjojen laidassa enää esiinny merkintää sotakorvaus. Korvauksia oli maksettava 300 miljoonan dollarin arvosta. Ala oli ollut Suomen vahvuus jo paljon ennen sotia. Se on tullut tutuksi kahdeksan vuoden aikana”, järjestelymestari Louhelainen tiivistää tunnelmansa toimittaja Erkki Leppäsen haastattelussa. “Sen myötä sotavuodet voitiin jättää taakse ja mennä eteenpäin.” Samalla sotakorvausten maksaminen mahdollisti myös eräänlaisen sankaritarinan, jota valtiojohto sekä sotakorvausten koordinoinnista vastannut virasto Soteva korostivat mielellään. Ylen lähetyksessä puhuvien äänessä kuuluu helpotusta. Takana ovat raskaat kahdeksan vuotta, jolloin suomalaiset kuskasivat sotakorvaustuotteita rajan yli pahimmillaan yötä myöten. Saharin mukaan sotakorvausten maksaminen syksyllä 1952 oli kiistatta valtava helpotus suomalaisille. Maassa oli ainoastaan yksi yhtiö, Wärtsilä, joka kykeni tekemään sotakorvauksina vaadittuja merenkulkuvälineitä. Urakka oli kertakaikkisen suuri. Viimeinen sotakorvauksena rakennettu kuunari ylittää valtakunnan rajan Suomenlahdella 18. Seuraavana päivänä pääministeri Urho Kekkonen pitää radiopuheen, jonka hän päättää jylhiin sanoihin: “Jos me oikealla tavalla kykenemme Neuvostoliiton kauppamme hoitamaan, niin kahdeksaa laihaa vuotta seuraa kahdeksan lihavaa vuotta.” KEKKOSEN sanoihin kiteytyy narratiivi, jota meille suomalaisille on sotakorvauksista vuosikymmenet kerrottu: pieni Suomi sinnitteli todella tiukoilla kahdeksan vuotta, mutta kun sotakorvaukset lopulta saatiin kuitattua, vauhditti se suomalaisen teollisuuden kehittymistä ja avitti talouden kääntymistä noususuhdanteiseksi. Yhtiö otti kontolleen suurimmat laivat. Verotus kehittyi noina vuosina paljon, sillä rahat kaiken maksamiseen oli otettava kansalaisilta verojen muodossa.” Saharin mukaan iso ongelma sotakorvausten kohdalla oli se, että Neuvostoliitto vaati paljon sellaisia tuotteita, joiden valmistamiseen suomalaisilla ei ollut riittävää osaamista. syyskuuta. Vainikkalan aseman junatoimiston järjestelymestari T. Samalla he uskoivat, että työ kannatti myös pitkällä tähtäimellä.” SOTAKORVAUSTEN maksaminen Neuvostoliitolle oli määrätty jatkosodan päättäneessä rauhansopimuksessa. Yhteistyöllä sekä tiukalla suunnittelulla sotakorvaustuotteiden tuotanto saatiin lopulta käyntiin. Mukaan projektiin otettiin myös suomalaisia alan yrityksiä. On elokuun 30. Isomäki ahkeroi viimeisen sotakorvausjunan papereiden kimpussa. Ilman valtion mittavaa panosta tai Sotevan harjoittamaa painostusta sotakorvaustuotteiden suunnittelu ja valmistaminen ei välttämättä olisi Saharin mukaan onnistunut. Laivanrakennusteollisuudessa Suomi oli puolestaan melkoinen pikkutekijä. Yle Areenasta löytyy autenttinen radiolähetys hetkestä, jolloin viimeinen sotakorvausjuna lähtee Vainikkalan raja-asemalta kohti Neuvostoliittoa. Siksi suomalaisille myös myytiin tarinaa siitä, että samalla rakennetaan tuleviksi vuosikymmeniksi teollistunutta ja hyvinvoivaa Suomea. Alkuvuosina prosenttiosuus oli suurempi, loppuvuosina pienempi. “Kun tätä viestiä toistettiin systemaattisesti, alkoivat ihmiset uskoa siihen. “Tämä kertomus ei täysin pidä paikkaansa, vaan vaihtelua on paljon eri aloista riippuen”, sanoo museoamanuenssi Aaro Sahari Helsingin yliopistosta. Etenkin idänkauppa alkoi kukoistaa. Virasto värväsi nimiinsä eri teollisuuden alojen parhaita asiantuntijoita. “Suomalaiset joutuivat hyvin monessa asiassa sen kysymyksen eteen, että miten tämä tehdään.” Sotakorvaustuotteiden kehittämistä ja valmistamista koordinoimaan perustettiin sotakorvausteollisuuden valtuuskunta eli Soteva. Vienti veti ennen kaikkea Isoon-Britanniaan, ja alan kehittymiseen vaikuttivat länsimarkkinoiden tarpeet. Oppia haettiin paljon myös ulkomailta Yhdysvaltoja ja Eurooppaa myöten. päivä 1952. Neuvostoliitto vaati kaikkiaan yli 200 tuotetta laivoista ja kuunareista metalliteollisuuden tuotteisiin, tehtaiden koneista ja laitteista vetureihin ja junavaunuihin. Sen merkitys oli ennen kaikkea psykologinen. METSÄTEOLLISUUDEN kehittymiseen sotakorvaukset vaikuttivat melko vähän. Kyse oli onnistumisesta, josta suomalaiset saattoivat olla ylpeitä. “Urakka vaati koko yhteiskuntaa muuttumaan. Syyskuun puolivälissä Suomesta viedään vielä täydennystavaraa Neuvostoliittoon. Sen myötä ihmiset olivat valmiita työskentelemään sotakorvausten eteen tai maksamaan niiden vuoksi enemmän veroja. Hän on tutkinut sotakorvauksia paitsi suurteollisuuden syntymisen näkökulmasta, myös niistä kerrotun myyttisen tarinan kautta. JUNAVAUNUJEN kolke alkaa vaimeasti, mutta kiihtyy sitten tiheärytmisemmäksi. Saharin mukaan sotakorvaukset olivat sodasta toipuvalle kansakunnalle niin valtava ponnistus, että valtiojohdon näkökulmasta sen taakse oli pakko saada joka ikinen suomalainen. On huomattava, että kaiken sen päälle tuli sodasta toipuvan maan jälleenrakentaminen, siirtoväen asuttaminen ja poltetun Lapin rakentaminen uudelleen. Saharin mukaan se tarkoitti noin viittä prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain kahdeksan vuoden ajan. Hetken ajan kuuluu ohi kiitävän junan melua, kunnes äänet alkavat hiljalleen häipyä
SOTAKORVAUKSILLA oli vaikutuksensa myös suomalaiseen koulutukseen. Syy oli se, ettei Suomi kyennyt metallilaivoja valmistamaan. Suomalaisen teollisuuden monipuolistuminen takasi vahvemmat hartiat koko kansantaloudelle. Saharin mukaan kehitys oli etenkin metalliteollisuuden kohdalla alkanut jo kauan ennen sotia. “Metalliteollisuus olisi varmasti kehittynyt Suomessa ilman sotakorvauksiakin, mutta ei niin laajassa mittakaavassa. Sotakorvaukset olivat kuitenkin mittaluokaltaan niin iso asia, että ne vauhdittivat sekä kehitystyötä, investointeja että tuotannon tehostamista. ON kuitenkin liioiteltua sanoa, että sotakorvaukset olisivat synnyttäneet suomalaisen laivanrakennusja metalliteollisuuden. Valtion oli panostettava laivateollisuuteen enemmän. Saharin mukaan teknillinen korkeakoulu Helsingissä suorastaan pullisteli opiskelijoista. Se ei kuitenkaan riittänyt. Koulutuksen kehittämisen tarpeet jatkuivat sittenkin, kun sotakorvaukset oli maksettu. Aluksi suomalaiset tekivät laivoja ja kuunareita paljon puusta, vaikka Neuvostoliitto olisi toivonut niiden olevan metallisia. Terästä tuottamaan syntyi lopulta Rautaruukki, joka sekin on oma menestystarinansa suomalaisessa teollisuushistoriassa. Kun toimijoita oli enemmän eri aloilla, ei koko maan talous heilahdellut niin selvästi suhdanteiden mukaan. Laivanrakennusteollisuuden tarpeet sekä muut sotakorvausvaateet pakottivat kuitenkin metalliteollisuuttakin kehittymään. “Ilman sotakorvauksia meille ei olisi tullut sellaista telakkaja varustamoteollisuutta kuin olemme nähneet. Laivaja metalliteollisuus kaipasivat kehittymisensä myötä huutavasti terästä. Meillä ei olisi Rauma-Repolaa ja muita suuria telakoita, sillä emme olisi kyenneet kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla ilman sitä kehitystä, mikä sotakorvausvuosina tapahtui”, Sahari toteaa. Raskas metalliteollisuus sai sen myötä menestyviä markkinoita myös lännestä. Sitä suomalaisyritykset joutuivat ostamaan ulkomailta. Kehitystäkin tapahtui jatkuvasti. Tekniikan aloille kaivattiin valtavasti tekijöitä, suunnittelijoita ja osaajia. Syntyi kokonainen teollisuuden menestystarina. Alan teollisuutta ei olisi tullut Suomeen niin paljon”, Sahari summaa. Valmet otti sen myötä tuotantoonsa sellaisia merenkulkuvälineitä, joita Wärtsilältä jäi. 40 5.8.2022. Suomalainen laivateollisuus otti sen myötä jättimäisiä harppauksia eteenpäin. “Olisiko sitäkään tullut ilman sotakorvauksia”, Sahari kysyy. Tiede kehittyi ja teknillisten alojen koulutukselliset sisällöt kohenivat. Kerrannaisvaikutukset ulottuivat pian laajemmalle. Aiemmin maa oli nojannut vahvasti metsäteollisuuteen, joka on hyvin suhdanneherkkä ala. Tai että ilman sitä alat eivät olisi voineet täällä kehittyä
“Suomi myös hyötyi siitä, ettei meillä ollut valmiina raskasta teollisuutta ja paikalleen jämähtänyttä koulutuksellista infrastruktuuria. 41 5.8.2022. Se auttoi paljon idänkaupassa tulevina vuosikymmeninä. Kekkosen lupailemat kahdeksan lihavaa vuotta siis toteutuivat ainakin siinä mielessä – niitä tuli vain paljon enemmänkin. Hiljainen tieto siirtyi eteenpäin. Kerrontaan kaivattaisiin monipuolisempaa näkökulmaa. Pystyimme luomaan nopeasti ja ketterästi uutta ja uusia toimintamalleja.” SOTAKORVAUSTEN myyttisessä sankaritarinassa on siis paljon myös perää, vaikka Saharin mukaan kuvio ei olekaan niin yksinkertainen kuin historiankirjoissa annetaan ymmärtää. Sa ka ri La ip io / Su om en Ra uta tie m us eo n ku va ko ko elm a / VR :n ku va ko ko elm a Suomalaiset oppivat sotakorvausten myötä sen, miten neuvostoliittolaisten kanssa tehdään yhteistyötä ja käydään kauppaa. Idänkauppa oli Suomen viennin yksi kulmakivistä vuosikymmenten ajan aina Neuvostoliiton romahdukseen saakka. Selvää kuitenkin on, että suomalaiset oppivat sotakorvausten myötä sen, miten neuvostoliittolaisten kanssa tehdään yhteistyötä ja käydään kauppaa. n Sakari Laipio / Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma / VR:n kuvakokoelma Luovutusvirkailija Oili Hämäläinen järjesteli viimeisen sotakorvausjunan dokumentteja. Saharin mukaan sillä oli vaikutuksensa siihen, että korkeasti koulutetusta Suomesta tuli 2000-luvulla IT-nousun yksi kärkimaista
Elämä "Sydämessä tuntui oikealta” Katseet kaalipellolla veivät jalat alta Veli-Pekka Sunilta ja ukrainalaiselta Olena Andriievskalta. Kun Ukrainan sota syttyi, Olenan perhe pääsi turvaan Suomeen. TEKSTI JA KUVAT: ANNE HIEVANEN Veli-Pekka Sunin ja Olena Andriievskan rakkaus roihahti vuonna 2020. 42 5.8.2022
Olenan työviisumi meni kuitenkin umpeen ja hän matkasi joulun jälkeen Ukrainaan. Köyliön Vanhakartanon tilanhoitaja, Veli-Pekka Suni, 58, komea kaljupäinen mies. Nuoripari hankki kihlasormukset kesäkuussa ja molemmilla on kaulassaan päiväpulkka -kaulakoru, joka yhdistää kumppanukset toisiinsa yhtä lujin sitein kuin tilanomistajat ja torpparit isoisien aikaan. Hyvän ystävän kanssa käyty keskustelu selvitti ajatuksia – ja se oli sitten siinä. CEDERCREUTZIN aatelissuvun keltaiset kartanorakennukset näkyvät ensiksi, kun tie mutkittelee Tallinnan lehmuslehtoja muistuttavassa puistikossa. Entä mitä tekee lähes parinkymmenen vuoden ikäero?" Oli päivänselvää, että työasiat on erotettava henkilökohtaisista asioista. Salamarakastuminen tuli tilanhoitajalle puskista. Ikävä vaivasi rakastavaisia ja kesälomallaan Veli-Pekka kävikin Ukrainassa. Aiemmin omaa tilaa viljellyt mies on nykyisin Köyliön Vanhakartanon tilanhoitaja, samassa työssä kun isänsä aikoinaan. Kumpikin on ladannut puhelimeen Google-kääntäjän ja Olenan kielitaito kehittyy päivä päivältä. Hyvä hyrinä pysyy yllä jo sillä, kun osaa kolme perusjuttua. "Voiko tilanhoitaja rakastua työntekijään. Kun puisto loppuu, edessä avautuu menneen ajan lännen elokuvien kaltainen aukio, jota reunustaa tilanhoitajan talo, kaksikerroksinen majoitusrakennus ja pitkä aittarakennus. Alkoi ihana elämänvaihe. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Joskus rakkaus menee kummallisen käsikirjoituksen mukaan. Suni pidättelee naurua. JOSKUS rakkaus menee kummallisen käsikirjoituksen mukaan. Satakuntalainen, Säkylässä asuva vahva keskustalainen VeliPekka Suni on uutisten mukaan löytänyt elämänsä kumppanin ja kihlat on hankittu kesäkuussa. "Minä rakastan sinua, hyvää huomenta, hyvää yötä ja kauniita unia.” “Olen tavannut ihmisen, jonka kanssa voin puhua auki ihan kaikki asiat”, Veli-Pekka Suni iloitsee. Olenan pojat, äiti ja sisar lapsineen pakenivat kellareihin. "Toki tiesi, sillä Olena on agronomi." PIAN tilanhoitaja otti osaavan työntekijänsä mukaan Kirkkosaaren kierrokselle. Vihdoin marraskuulla poika pääsi sairaalasta ja Olena-äitiä odotti lentolippu Suomeen. “Sielumme löysivät toisensa”, Veli-Pekka kertoo. Monen mutkan ja jännittävien tilanteiden kautta Olenan perhe pääsi Suomeen turvaan. 43 5.8.2022. Nyt joukko asuu ja työskentelee päivittäin Vanhakartanon vihannestilalla. Kylvöjen päätösillanvietossa tilanhoitaja jutteli työntekijänsä kanssa ja huomasi, että tämä tiesi maataloudesta yllättävän paljon. Loppuvuodesta Olena muutti pihan toiselta puolelta tilanhoitajan taloon. Kaksikolle jäi illasta saaliiksi muutakin kuin maisemat, historia ja muhevat pellot. Takaisin Olenan oli määrä palata vuoden 2021 huhtikuussa, mutta matkaan tuli mutkia. SATAKUNTALAISEN Sunin elämä muuttui lyhyessä ajassa melkoisesti. Käveli kesti tunnin poikineen, sillä saarella on kokoa 140 hehtaaria ja viljelyksiä 50 hehtaarin verran. Tilanhoitaja poikkesi pellolla kun ehti, ja Veli-Pekan ja Olenan katseet alkoivat kohdata. VOIHAN viisumi. ELETTIIN kevättä 2020, kun ukrainalainen Olena Andriievska tuli kesätöihin historialliselle, muun muassa salaattikaalia tuottavalle vihannestilalle. Edessä oli lähes vuoden sairaalareissu, johon äitiä tarvittiin mukaan. Kaksi teini-ikäistä poikaa odotti kotimaassa äitiään ja vanhemmalla pojista todettiin yllättäen leukemia. “Olen täällä”, kuuluu ääni tilanhoitajan talon nurkalta ja siellä hän seisoo. TÄMÄ on kuin menneen ajan elokuvasta. Vasemman käden nimettömässä kiiltelee kihlasormus. "Sydämessä tuntui oikealta ja päätin heittäytyä”, Veli-Pekka kertoo silmät loistaen. Pari kysymyksistä oli ylitse muiden. Mies kävi henkistä painia itsensä kanssa. "Sadan metrin jälkeen vasemmalle", huikkaa navigaattori Köyliön Kirkkosaaren sillalla. Olenan kotikaupunki Korosten joutui pommitusten kohteeksi ensimmäisten joukossa
harvinainen ja erityinen, keskustalainen Vili Korhonen on TEKSTI JA KUVAT: MAARIT SIMOSKA Elämä 44 5.8.2022
Rovaniemeläinen on itsekin erityinen, sillä hän on ensimmäinen suomalainen, jolla on diagnosoitu Kabuki-oireyhtymä. Äitini oli taustavaikuttajana kuntavaaleissa ja innostui niin, että lähti keskustan ehdokkaaksi aluevaaleihin.” Tulevaisuudessa Korhonen haluaisi tehdä palkallista järjestötyötä erityisten parissa. Konsonantit puuttuivat hänen puheestaan 5-vuotiaaksi saakka. Siellä olen oppinut, että jos me emme itse vaikuta erityisihmisten asioihin, sitä ei tee kukaan muu”, Korhonen pohdiskelee. Pelaajia on kolmisenkymmentä, ja joukkue on osallistunut turnauksiin eri puolilla Suomea. Sain varajäsenen paikan hytejaostoon ja olen osallistunut moniin koulutuksiin. Fyysisesti en kykene kaikkeen ja neljän tunnin työpäivä palkkatyössä olisi minulle sopiva.” TÄLLÄ HETKELLÄ Korhonen on avotyössä kolmena päivänä viikossa Saarenkylän kirjastossa. Hän on työurallaan ollut vuoden palkkatyössä K-Marketissa hyllyttäjänä. VILI KORHONEN on tuttu näky Rovaniemen Palloseuran (RoPS) kotipeleissä. Hän kertoo mielellään lukemistaan kirjoista, konserteista, RoPSin peleistä, vierailuistaan vanhempiensa tai sisariensa luona ja jakaa muiden päivityksiä. Valmennusleiri on järjestetty muun muassa Pajulahden urheiluopistolla. ”Kirjasto on minulle todella hyvä paikka, sillä luen itsekin paljon. Erityisnuorten musikaaliryhmä on puolestaan vienyt Korhosen sekä solistin että juontajan rooliin eri tilaisuuksiin. Samalla hän toimii koulutettuna kokemustoimijana. Poliittinen aktiivisuus on opettanut uuden tavan vaikuttaa ja viedä erityisten asioita eteenpäin. Kuntavaaleissa 2021 Korhonen nosti esille samoja teemoja, joita Me Itse ry pitää tärkeinä. Jo vauvana hänelle tehtiin useita isoja leikkauksia ja paikattiin sydämen reikiä, palleaa ja suulakihalkiota sekä käännettiin suolistoa. Korhonen on sinnikkäästi opiskellut ylioppilas-merkonomiksi. Luen kirjoja myös englanniksi ja ruotsiksi ja kuuntelen äänikirjoja englanniksi.” Lisäksi Korhonen on Kehitysvammaisten Tukiliiton Elämä omaksi -hankkeessa pari kertaa viikossa kehittämässä kohtaamispaikkoja erityisnuorille ja -aikuisille. Palkkaa hän saa tehtyjen tuntien mukaan. Kiinnostus jalkapalloon voi selittyä sillä, että hänen pikkuserkkunsa Aki ja Riku Riihilahti olivat esikuvina jo lapsuudessa pikku-Vilille. Kun soveltava jalkapallo alkoi RoPSissa tammikuussa 2016, Korhonen lähti uuteen harrastukseen mukaan. ”Liian usein vammainen nuori ohjataan työkeskukseen tai aivan vääriin tehtäviin ja avotyöhön. Sosiaalisessa mediassakin Korhonen on aktiivinen. Tulevaisuudessa Vili Korhonen haluaisi tehdä palkallista järjestötyötä. ”Ehdokkuus oli minulle todella hyvä kokemus. ”Olen oppinut elämään erityisyyteni kanssa. Hänellä on suuret silmät, pitkät silmäripset ja ulkonevat korvat. ”Meillä erityisilläkin on monenlaista osaamista. JÄRJESTÖTYÖ on tuonut Korhoselle runsaasti osaamista. Korhonen naurahtaakin, että hän on erityinen, harvinainen ja vuodesta 2019 alkaen keskustalainen. Avotyö tarkoittaa sitä, että hänelle maksetaan 12 euroa päivässä peruseläkkeen lisäksi. Lapsuuden kodissani oli valtava kirjahylly ja erityisesti Kii-äitini esimerkki vei minut lukuharrastuksen pariin. Voisimme tehdä töitä kykyjemme mukaan, mutta meille ei tarjota oikeita palkkatöitä.” KORHONEN on pienikokoinen. Jokainen erityinen on oman elämänsä paras asiantuntija ja tietää, mihin kykenee. Olen kehitysvammaisten valtakunnallisen Me Itse ry:n jäsen ja sen jäsenjärjestön Lapin Metkojen sihteeri. ”Olen innostunut vaikuttamisesta viime vuosina. 45 5.8.2022. Työtehtävät liittyvät kirjojen palautuksiin, näyttelyjen suunnitteluihin ja blogien kirjoittamiseen. VILI KORHONEN , 29, haluaa vaikuttaa erityisihmisten asemaan. Siksi meitä pitäisi kuunnella”, Korhonen painottaa
K RONA PYSÄYTTI KOTIKONNUILLE TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Imatralainen Johannes Hallikas lopetti työt maailmalla, ryhtyi kotitilan viljelijäksi ja lähti mukaan keskustan toimintaan. "Paikallinen kesäteatteri tekee omalla työllään osaltaan paikkakuntaa tunnetuksi", hän kertoo. Elämä Johannes Hallikas toimi kesän roudarina Imatran kesäteatterilla. 46 5.8.2022
"Edellinen valaistusmestari aloitti 1970-luvulla. Elämäntyyli miellytti Hallikaista. Valtuustoon äänet eivät vieneet, mutta varavaravaltuutetun paikka irtosi. "Minusta on tärkeää, että saan nyt olla läsnä." JOS ISÄLTÄ pojalle siirtyi ammatti, samoin on käynyt arvojen kanssa. Puuttui maaseutu, tarvitsen sen elämääni." JUURETTOMUUDEN tunne sai Hallikaisen tekemään päätöksen: tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Viime kuntavaaleissa imatralaisille tuntematon nimi oli keskustan listalla. Isä Tuomo Hallikas on saanut pojaltaan arvonimen "vanhempi viljelijä," jonka tiedoilla ja kokemuksella on paljon käyttöä. Nykysirkuksella on vähän tekemistä perinteisen sirkuksen kanssa ja sen rajoja on vaikea määritellä. Se kertoo, kuinka usein näitä paikkoja on ollut täällä vapaana", Hallikas naurahtaa. 47 5.8.2022. "Lähdin 15-vuotiaana maailmalle opiskelun ja sittemmin töiden perässä. Muutos oli valtava, mutta Hallikas oli valmis heittäytymään niin uuteen työhön kuin elämäntapaan. Esitykset ovat kokonaisuuksia, joilla on oma tarinansa ja teemansa. Tuomo Hallikas toimi vuosikymmeniä Imatralla näkyvänä keskustahahmona. Konkarikeskustalainen Veikko Lankinen otti yhteyttä ja houkutteli mukaan. Valosuunnittelutyöt freelancerina ja pienen kasvinviljelytilan hoitaminen tukivat toisiaan. Kuviosta puuttui jotain. Kyllä minua kiinnostaa, jos voin jotenkin kuntapolitiikassa edistää asioita positiiviseen suuntaan", Johannes Hallikas pohtii. Nykysirkuksessa yhdistyy usea taidelaji. Nyt luon uusia verkostoja." HALLIKKAALLA oli tuuria matkassa, kun hän työllistyi oman alan töihin, sillä alan työpaikkoja on Imatran kokoisessa kaupungissa tasan yksi eli kaupunginteatterissa. Nuori mies on tervetullut lisä Imatran keskustan ikääntyvään joukkoon. "Olin ollut 15 vuotta pois kaikista kuvioista Imatralla, joten pidän saamaani äänimäärää hyvänä", Hallikas kertoo. "Siitä kuviosta puuttui jotain. ENNEN koronaa Hallikas oli mukana freelancerina Suomen johtavimpiin nykysirkuksen tekijöihin lukeutuvan WHS-ryhmän tiimissä tekemässä teosta The Green. Palasin pysyvästi, kun korona vei valaistuspuolen työt. "Ajattelin, jos en nyt tartu tähän tilaisuuteen kiinni, sitä ei voi enää tulevaisuudessa saavuttaa.” Isä jäi pari vuotta sitten leskeksi. "Oli aina mukavaa lähteä jonnekin päin maailmaa keikalle, mutta oli aina myös hienoa palata kotiin.” Hallikas kertoo, että hän ehti myös kokea elämänvaiheen, jolloin hänellä oli omistusasunto Helsingin kantakaupungissa ja työ Suomen kansallisteatterissa. JOHANNES HALLIKAS vaihtoi maailman kiertämisen nykysirkuksen valaistussuunnittelijana Imatran kaupunginteatterin valaistusmestarin ja maatalousyrittäjän töihin. Hänelle annettiinkin heti vaativa tehtävä hoidettavaksi ja aluevaaleissa Hallikas toimi vaalipäällikkönä. Työt alkoivat elokuun alussa. Luottamusta osoittaa sekin, että uutena kasvona hänet valittiin heti Karjalan piirin piirihallitukseen. Kesä meni Imatran kesäteatterin roudarina. ”Silloin ajatuksena oli, että tämän kanssa kierretään useita vuosia ja elanto tulee siitä”, Hallikas kertoo. Ennen koronaa hän teki työmatkat aina Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta, nyt työmaalle hurauttaa autolla neljässätoista minuutissa. "Kun työt maailmalla loppuivat, päätin katsoa, mitä toiminta keskustassa olisi. Puuttui maaseutu, tarvitsen sen elämääni. Kotielämä antoi täydellisen vastapainon taiteilijanelämälle. Sitä ehdittiin esittää muun muassa Sloveniassa, Saksassa, Ranskassa ja Portugalissa
Apollon tietäjä päätti jalostaa ajatusta vähän pidemmälle. 48 5.8.2022. Vaatimus ei uutuudellaan häikäissyt. MURTEITA ei katsota enää pahalla, mutta soisin, että niitä arvostettaisiin enemmän eikä vahvaa murteen puhujaa pidettäisi junttina tai yksinkertaisena, pohti kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) Ylen Matkalla Suomessa -ohjelmassa. Punavihreälle kaupunkilaiselle voisi olla eksoottista käydä kuuntelemassa pikkukunnan huoltoasemaparlamenttia tai raamattuvyöhykkeen konservatiiville istahtaa hetkeksi kulttuurikuppilaan Helsingin Kalliossa. “Minua ei itse asiassa edes haittaa, että murteista vitsaillaan. Heinäkuu on politiikassa hiljaista aikaa, joten kokous sai monta päivää julkisuutta jo ennakkoon. Hän teki kokouksessa kansanedustajista sisäpiiriläisiä: valiokunnan jäsenet saivat luottamuksellista tietoa mutta eivät voineet kertoa siitä julkisuudessa. Se ei voinut oikein enää muuta kuin toistella vaatimusta, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) pitäisi keskeyttää lomansa Uniperin vuoksi. Itsekin vitsailen siitä jatkuvasti, mutta eduskuntaan se ei tietenkään sovi”, Maijala kommentoi tuolloin. Murteet ovat suomen kielen rikkaus, mutta arvostuksen kanssa on välillä ollut niin ja näin. KESKUSTANUORET otti heinäkuun puolivälissä kantaa kotimaan matkailun puolesta. Jokaisen olisi terveellistä käydä välillä tutustumassa oman kuplan ulkopuoliseen arvomaailmaan. Apollon tietäjä pitää murteista, mutta myöntää niistä pari erityisen haastaviksi. Raumasta ei ymmärrä tuon taivaallista. Niinpä oppositio joutui kokouksen jälkeen pitämään suut supussa. Kannattaako lähteä etsimään eksotiikkaa Aasiasta, kun woke-kuplassa puhutaan vieraampaa uuskieltä kuin kotona Rysänperällä. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) osoitti hyvää pelisilmää kutsumalla valiokunnan ylimääräiseen kokoukseen keskellä kesää. Sanat ovat kuin sarjatulta: “Kyl klaplak vaa nät lak on ko vaa o nät klaplak.” Nuoruuden Savon reissulla taas meni sormi suuhun, kun pyydettiin “tehkeepä hyvvee, tulukee työ pöyteen”. “Miksi pitäisi lähteä kaukaisimmalle rannalle paistattamaan aurinkoa, kun Porin Yyterissä saat 30 asteen grillauksen kesäkuussa. Kannattaako lähteä etsimään eksotiikkaa Aasiasta, kun Savossa puhutaan vieraampaa kieltä kuin kotona Oulussa”, liittohallituksen jäsen Joel Taskila pohti järjestön kannanotossa. Apollon tietäjät Tuppurainen veti vastapalloon TEKSTI: HENNA LAMMI, LAURI HEIKKILÄ EDUSKUNNAN oppositio terhentäytyi kovistelemaan hallitusta Fortumin omistaman Uniperin miljardiriskeistä. Miksi lähteä kaukaisimmalle rannalle paistattelemaan aurinkoa, kun sanomalla väärän mielipiteen lihansyönnistä Etelä-Pohjanmaan sikala-alueella saat kunnon vaaligrillauksen. Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) osaa hänkin pelata. Marjasesonkia tietäjä sen sijaan odottaa innolla, kun pohjoisen mummolassa voi poimia vattuja sankkoon – eikä vadelmia ämpäriin. Apollon tietäjän mieleen ei tullut yhtään heinäkuuta, ettei oppositio olisi vaatinut kulloistakin pääministeriä keskeyttämään lomansa milloin milläkin syyllä. Suomessa eri alueilla ja väestöryhmissä poliittinen ajattelu on etääntynyt yhä kauemmas toisistaan, eikä yhteisymmärrystä aina halutakaan hakea. Muistissa on aivan viime vuosilta, kun eduskunnan istuntosalissa kuultiin ilkeämielistä huutelua ja liioiteltua matkimista silloisen edustajan Eeva-Maria Maijalan (kesk.) lappilaisesta puheenparresta
Mielestäni oikea mittari suvaitsevaisuudessa ja ihmisoikeuksissa voisi olla vaikkapa se, kuinka kunnioitat, arvostat ja kohtelet jokapäiväisessä elämässäsi erilaisia ja eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Käytännössä se tarkoittaa omantunnon vapautta niissä äänestyksissä, joissa tällaisista asioista on kysymys. Tällä me erotumme eduksi muista puolueista. Näitä ovat olleet perinteisesti seksuaalietiikkaan, aborttiin ja eutanasiaan sekä alkoholipolitiikkaan liittyvät kysymykset ja hieman edellisistä poiketen myös ydinvoimaäänestykset. Tässä voimme kaikki kilpailla keskenämme. Tälle pohjalle ovat myös syntyneet minulle hyvin vastenmieliset woke-ilmiö ja cancel-kulttuuri. Pidetään siis huoli siitä, että keskusta on jatkossakin aidosti moniarvoinen puolue ja kaikilla on hyvä toimia keskustassa omien arvojensa kanssa ja juuri sellaisena kun on. Puheenvuoro KESÄN AIKANA on järjestetty useita suuria tapahpahtumia. Eri tilaisuuksiin osallistuvat kokivat varmasti aitoa iloa siitä, että koronarajoitusten jälkeen oli mahdollisuus kokoontua yhteen. Tällöin vaarana on liikkua amerikkalaiseen ilmiöön, jossa ihmiset jaetaan kahteen ryhmään ja toinen demonisoidaan niin, ettei sen kanssa haluta edes käydä rakentavaa keskustelua. Tähän liittyy myös sydämen sivistys. KESKUSTALIIKKEEN perinteeseen kuuluu myös herkkien arvokysymysten tunnistaminen eduskuntaryhmässä. Siksikään siitä ei kannata tehdä ongelmaa, vaan enemmänkin vahvuus. Olen muuten huomannut, että korkeintaan yksi tuhannesta eduskunnan äänestyksestä on sellainen, jossa omantunnon vapaus olisi tarpeen antaa. Minulle keskusta on puolue, johon mahtuvat niin Pride-tapahtumassa kuin hengellisissä tapahtumissa käyvät. Osa meistä on käynyt festareilla, toiset osallistuivat Pride-tapahtumaan ja monet suomalaiset erilaisiin suuriin hengellisiin kesätapahtumiin. Markus Lohi keskustan varapuheenjohtaja Aidosti moniarvoinen puolue 49 5.8.2022. Keskustan pitää olla tunnettu asiallisesta ja toisia kunnioittavasta kielenkäytöstä politiikasta, niin paikallisella tasolla kuin eduskunnassakin. Ne ovat todella kaukana aidosta suvaitsevaisuudesta ja armollisuudesta. Toivottavasti taustalla ei ole ajatus, että ihmisen suvaitsevaisuutta, avarakatseisuutta ja ihmisarvon kunnioittamista mitataan sillä, kuinka aktiivisesti kannattaa Pride-liikettä ja osallistuu sen tapahtumiin. KESKUSTANUORTEN johto arvosteli erityisesti sosiaalisessa mediassa puolueen johtoa siitä, ettemme osallistuneet tai liputtaneet Pride-tapahtuman puolesta. Itse iloitsin, kun pääsin Suviseuroihin. Myös maalaisliitto-keskustan vahva kristillinen perinne saa näkyä aidosti puolueessa. Se luo pohjaa myös nousta jälleen Suomen suurimmaksi kansanliikkeeksi. Sen sijaan, että tekisimme ongelman siitä, että näissä asioissa arvoissamme on eroja, kannattaisi ajatella myönteisesti niitä kymmeniä asioita, jotka meitä yhdistävät. AITOA suvaitsevaisuutta ei taida olla se, että suvaitaan kyllä kaikkia muuta, mutta ei sellaisia, joiden arvot poikkeavat omista
Ilkivalta lienee vähentynyt, sillä tänä päivänä niistä ei varmasti ole kenellekään taloudellista hyötyä. Puolueen tuore sivistyslinjaus näki päivänvalon Porin SuomiAreenassa heinäkuussa. Turha odotus pois – keskusta tarjoaa sivistyksen maakuntamallia MAIJA LEHTOVIRTA ”OLEN tehnyt aina kummilasteni kanssa kesäretkiä niin, että yhden kanssa kerrallaan ja jokainen on saanut toivoa, mitä tehtäisiin. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Meillä on myös Facebook-ryhmä, jonne laitamme vaivaisukoista kuvat sekä videoklipin, jossa luonnehdimme kutakin ukkoa ja sen historiaa. Keskusta haluaakin ensikertalaiskiintiöt pois. Ohjelmatyötä johtanut kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) korosti, että keskusta haluaa koulusivistyksen jokaisen ulottuville. Juupajoen kirkko sijaitsee myös todella idyllisellä paikalla. Vaivaisukot on aikanaan tehty köyhäinapua varten, minkä myötä niitä on rikottu ja ryöstelty. Suurin osa näistä on niitä, jotka sijaitsee ulkotiloissa. Isäni on aikoinaan sanonut, että matkustaa pitää ja maailmaan tutustua, mutta lähialueetkin pitää tuntea. Rantsilasta taitaa löytyä uusin vaivaisukko, joka on ihan julmetun kokoinen. He haluaisivat tehdä ja päästä eteenpäin. Nyt harrastus on siis hieman hidastunut, kun pitäisi päästä myös kirkkojen tai tapulien sisätiloihin. VAIVAISUKKOJA on Suomessa noin 145, joista olemme nyt nähneet 60–70. Alkusyksystä pitää kyllä päästä jossain käymään.” Sinikka Varila työskentelee Keski-Suomen keskustan toiminnanjohtajana. Maakuntamalli olisi Kempin mukaan osaamisen ennakoinnin malli. Samoin työpaikat huutavat valmistuvia osaajia”. Suomen ainoa vaivaisakka sijaitsee Soinissa. Sinikka Varila (vas.) bongailee kummilapsensa Maija Ahosen kanssa kesäharrastuksena vaivaisukkoja. Teemme näitä retkiä yleensä kesäisin. Yritykset ja työnantajat tietävät osaajatarpeensa. VAIVAISUKKOBONGAUKSEN myötä tutustuu paremmin myös lähialueisiin. Erityisesti mieleen on jäänyt Juupajoen kirkon vaivaisukko Pirkanmaalla. Siinä on poikkeavaa se, että kun ukkoon kilauttaa rahaa, sieltä kuuluu kaunis melodia. Koulutuksen järjestäjät ja maakuntien toimijat voisivat kuitenkin keskenään sopia alueilla, ja kehittää koulutusta sekä koulutustarpeiden ennakointia”, Kemppi korosti. Koulutuksen kehittäminen tämän mukaan olisi myös tulevan työntekijän etu. Omalla tavallaan kaikki vaivaisukot ovat olleet hienoja. Maija Ahonen. Yleensä ne ovat pieniä ukkoja, joilla on kävelykeppi. ”Pahin virheemme olisi nyt se, että tyytyisimme näkemään oikeuden koulutukseen ja sivistykseen vain harvojen oikeutena. Asumme Maijan kanssa eri paikkakunnilla, ja tänä kesänä kun lomat menivät aivan ristiin, emme ole vielä käyneet missään. Maijan kanssa luemme molemmat paljon ja meillä on molemmilla vaivaisukoista kertova kirja, joten jossain vaiheessa vain keksimme alkaa kiertää eri kirkkojen vaivaisukkoja. 50 5.8.2022 Vaivaisukkojen perässä pitkin Suomea Sinikka Varila LAURI HEIKKILÄ KESKUSTA haluaa oppimisen esteet pois muun muassa työpaikkoja vaivaavan osaajapulan ratkaisemiseksi. Teemme sitten merkinnät kirjoihimme, että missä ollaan milloinkin käyty. Sellainen sääntö meillä on, että virallista merkintää ei saa, ellei molemmat ole paikan päällä. KOULUTUS tarvitsee keskustan mielestä oman maakuntamallinsa. Keskusta on koulutuksen elitismiä vastaan.” Suuri ongelma on esimerkiksi korkeakoulujen ensikertalaiskiintiöstä johtuva ”odotuttaminen”. Kymmeniä ja satoja kertoja ollaan joistakin paikoista ajettu ohi, mutta vaivaisukkoharrastuksen myötä paikkoihin tulee nyt tutustuttua ihan eri tavalla. Maijan tehtävä on aina kilauttaa jokunen kolikko ukkoon. Aloituspaikkojen määrän lisääminen olisi yksi ratkaisu sekin, ja keskusta vaatiikin vuoteen 2030 mennessä 50 000 paikkaa lisää. Monesti kierrellään samalla myös hautausmailla, mikä on todella terapeuttista. ”Kaksi kolmasosaa jää ilman korkeakoulupaikkaa. Tämä kertoo siitä, että ihmisiä odotutetaan. ”Koulutuspolitiikka on liian usein vain Helsingistä saneltua
elokuuta 1935. Eräs uran tähtihetkistä koitti perestroikan vuosina, kun hänet kutsuttiin puhumaan Venäjän viljelijöiden kokoukseen. Hän oli tehtävään poikkeuksellisen hyvin valmistautunut ja sopiva. Aplodeista ei ollut tulla loppua. Etujärjestöjohtajien todellinen vahvuus punnitaan vasta siinä, miten he lähtevät toteuttamaan välttämättömiä uudistuksia omien epäröidessä. Monipuolinen kielitaito ja kiinnostus kansainväliseen kehitykseen olivat antaneet hänelle vahvan aseman talonpoikien pohjoismaisissa, eurooppalaisissa ja maailmanlaajuisissa järjestöissä. Aina hänen otteistaan ei pidetty, mutta viesti kyllä noteerattiin. MAAJA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITOSSA (MTK) Haaviston aikaa hallitsi pyrkimys maatalousväestön taloudellisen ja sosiaalisen aseman vahvistamiseen. Haavistoon sopii hyvin Juho Niukkasen tunnettu luonnehdinta itsestään: ”Aina ei ole tykätty, mutta noteerattu on.” Neuvostoliiton romahdettua romahti myös viljelijöille tärkeä idänkauppa, jonka hyvään hoitamiseen Haavisto oli panostanut. MAIJA -puoliso ja kolme poikaa perheineen olivat Heikki Haavistolle tärkeitä. Heistä hän puhui aina kauniisti ja kunnioittaen. EU-jäsenyyden toteuttajaksi tarvittiin luotettu ihminen, jonka motiiveihin epäilijät ja vastustajat saattoivat luottaa. Haavisto aloitti venäjänkielisen puheensa tuhatpäiselle kuulijakunnalle toteamalla: ”Ei niin isoa herraa olekaan, joka ei söisi talonpojan kädestä!”. Hintsan vanhan isännän myötä poistuu yksi tärkeä lenkki sukupolvesta, joka lapsena joutui kokemaan sodan, osallistui jälleenrakentamiseen sekä nosti Suomen pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja avasi sille ovet täysivaltaiseksi eurooppalaiseksi valtioksi. Heikki Haavisto vaikutti merkittävästi muutoksen suuntaan kolmella saralla: maataloustuottajien edunvalvojana, osuustoimintajohtajana sekä yhteiskunnallisena päättäjänä. Talonpoikien edunvalvojana Haavisto oli luonut laajat suhteet poliittisiin päättäjiin ja tiedotusvälineisiin. Haavisto oli toiminnassaan hyvin kansainvälinen. Sille osaamiselle tuli arvokasta käyttöä EU-sopimuksen ja siihen liitettyjen kansallisten toimien viimeistelyssä. 51 5.8.2022 HEIKKI HAAVISTO syntyi Raisiossa 20. Yhteiskunnan rakennemuutoksen ja maatalouden ylituotannon paineissa tehtävä ei ollut helppo. Kullakin on edessään muiden eturyhmien vastapaine.” Ja Sorsa jatkoi: ”He ovat rajujen paineiden alla kuulalaakereita, jotka huolehtivat, että koneisto pyörii. Se vaatii poikkeuksellisia mentaalisia kykyjä ja parhaista heistä kasvaa valtakunnallisia vastuunottajia.” HEIKKI HAAVISTON valtakunnallinen vastuunotto huipentui keväällä 1993, kun hän otti hoitaakseen ulkoministerin tehtävän. Sitä hän ei kuitenkaan ollut. Jäsenyys tuotti suurimmat muutospaineet juuri sille väestöryhmälle, jonka asian ajamiselle Haavisto oli omistautunut. Pellervo-Seuran valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja monen osuustoiminnallisen yrityksen hallintohenkilönä Haavisto rakensi Suomea maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi. Edessä oli historiallinen päätös Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Jo lyhyen tutustumisen jälkeen moni totesi, että Heikkihän on laajan sivistyksen omaava miellyttävä keskustelukumppani. JOTKUT pitivät Heikki Haavistoa vähän jörönä ja vaikeasti lähestyttävänä. Hänen elämäntyöhönsä henkilöityy sodanjälkeisen Suomen suuri muutos suljetusta maatalousvaltaisesta maasta pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja kilpailukykyiseksi eurooppalaiseksi kansantaloudeksi. Esko Aho Suomen pääministeri 1991–1995 Esa Härmälä MTK:n puheenjohtaja 1994–2006 Su om en m aa n ar ki st o. Kalevi Sorsa arvioi osuvasti Heikki Haaviston 60-vuotispäivän kunniaksi julkaistussa juhlakirjassa etujärjestöjohtajan Muistokirjoitus Poikkeuksellinen vastuunkantaja Heikki Haavisto 1935–2022 haasteita: ”Kullakin on takanaan oman joukon paine. Haaviston siirtymisestä etujärjestöjohtajan paikalta poliittiseksi päättäjäksi tuli historiallinen ratkaisu
Puoluejohto korosti tuen vastikkeellisuutta, jolloin yhteiskunta voi edellyttää tuen saajalta aktiivista toimintaa tuen saamiseksi. Idea tyrmättiin välittömästi muissa puolueissa. OLEN kallistumassa vastikkeelliseen perustuloon, mutta perusteluni ovat erilaiset kuin puoluejohdolla. Keskeinen perustelu oli vastikkeettoman mallin kalleus. Nyt tarvitaan aivoriihiä, työryhmiä ja ehkä komiteaa hyödyntämään tietotekniikkaa ja etätyötä, suunnittelemaan koulutuksen, palkkauksen, verotuksen ja asumisen mahdollisuuksia sekä yritysten investointien ja työvoiman saannin edistämistä. Olen siten kallistumassa vastikkeelliseen perustuloon, mutta perusteluni eivät ensisijaisesti liity moraalisiin tai taloudellisiin perusteisiin. PUOLUEKOKOUKSEN aloitevaliokunnassa kuulimme projektista, kuinka koulutuksesta pudonneita ja kotiin sängynpohjalle jääneitä nuoria aikuisia on onnistuttu vetämään mukaan takaisin yhteiskuntaan. Kun nimitys muuttui koko maata käsittäväksi aluepolitiikaksi, saavutukset hiipuivat. Suomessa on korostettu viime vuosina sekä aikuisten, nuorten että lasten kohdalla osallisuutta, yksilön oikeuksia ja itseohjautuvuutta. Miten estämme sen, ettei aito perustuloa tarkoita joillekin lopulta sitä, että yhteiskunta jättää syrjäytymisvaarassa olevan ihmisen oman onnensa varaan. Olennaista ei ole yhteiskunnalle tuleva hyöty, vaan nuorten ilo siitä, että nuori on päässyt kiinni opintoihin tai työelämään. Mitä jos he tarvitsevat jonkun ottamaan kädestä kiinni ja auttamaan ja kannustamaan eteenpäin. Li Andersson (vas.) käsitti, että muodostuisi veroparatiiseja ja Kai Mykkänen (kok.) ilmoitti, ettei tarvita muuta kun verohelpotuksia koko maahan.Ajatusta aluepolitiikan renessanssista ei tule vaieta kuolleeksi. MIELIPITEET PUOLUEKOKOUKSEN kiivaimmat keskustlut liittyivät perustuloon. Suurin aluepoliitikko vuosikymmeniä oli tietenkin Lepikon torpassa Pielavedellä syntynyt ja Kajaanissa kasvanut Urho Kekkonen. KESKUSTAN pitää muistuttaa myös nuoremmille sukupolville, mitä merkittäviä saavutuksia sotien jälkeisellä taantuvien alueiden kehitysaluepolitiikalla aikaansaatiin. Heitä on velvoitettu osallistumista projektiin, jossa oma työntekijä lähtee miettimään nuoren kanssa tämän elämäntilanteeseen liittyviä vaihtoehtoja ja tämän jälkeen kädestä pitäen toteuttamaan ensimmäisiä pieniä askeleita kohti aktiivista työelämää tai opiskeluja. Meidän kaikkien suomalaisten elämään on kuitenkin vaikuttanut hyvin merkittävästi hänen sisäpoliittiset saavutuksensa erityisesti aluepolitiikassa. Keinoja löytyy – kun toimeen tartutaan. Kun nuori tai aikuinen alkaa pudota koulutuksesta tai työelämästä, hänellä ei useinkaan ole taitoja, voimia tai kykyjä toteuttaa näitä tärkeitä itseohjautuvuuden ja osallisuuden periaatteita. Tulokset ovat olleet hämmästyttävän hyviä ja moni nuori on palannut takaisin yhteiskuntaan. MITÄ JOS moni perustulosta hyötyvä kuuluu siihen ryhmään, jolla ei ole valmiuksia tai taitoja toimia aktiivisesti yhteiskunnan jäsenenä, toteuttaa osallisuutta ja päättää omista asioistaan itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Annika Saarikko heitti kesäkuun alussa ajatuksen, että koko maan tasapainoista kehitystä voitaisiin edistää erityistalousalueiden avulla. Osmo Kärkkäinen kunnallisneuvos, tietokirjailija kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta Aluepolitiikasta kärkihanke 52 5.8.2022. Viiden hallituksen pääministerinä ja 25 vuoden presidenttikaudesta hänet kirjattiin historiaan ulkopoliitikkona – Paasikiven-Kekkosen linjan toteuttajana. Oman arvioni mukaan onnistumiset näissä tapauksissa ovat perustuneet siihen, että jokaiselle pulassa olevalle nuorella aikuisella on henkilökohtainen tuki, joka vie eteenpäin. Tulevaisuutta ei voida rakentaa yhden metropolin varaan. Nuorkeskusta puolestaan korosti sitä, kuinka aito sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen ja tuloloukkujen poistaminen edellyttää aidon vastikkeettoman perustulon kehittämistä. KUN käännetään katseet tulevaisuuteen, keskustan tulee vaatia aluepolitiikkaa, joka kehittää taantuvia alueita, mutta auttaa myös pääkaupunkiseudulla. Suomi on mahtava laaja-alainen maa, joka on pidettävä asuttuna mahdollisimman tarkkaan. Nuorelle on saatettu löytää työharjoittelupaikka, josta on jo pian tarjottu nuorelle oppisopimusta ammatin hankkimiseksi. Sinikka Ekonen psykologi, Mäntsälä Vastikkeellisuus on välittämistä ALUEPOLITIIKASTA tulisi tehdä keskustan kärkihanke eduskuntavaaleihin. Perusteluni liittyy siihen, että syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset tarvitsevat sitä, että heistä pidetään kiinni. Näin ei olisi tapahtunut, jos olisi korostettu vastikkeettomuutta. Tämä todennäköisesti tarkoittaa sitä, että heiltä vaaditaan pientä osallistumista jollain tavalla. Valitettavasti nämä sinänsä tärkeät periaatteet ohittavat joitakin psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä perusperiaatteita. Näin ei olisi tapahtunut, jos olisi juututtu osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden periaatteisiin ja korostettu sitä, että aikuinen nuori saa tehdä mitä itse haluaa. Eli taantuville alueille on kehitettävä lainsäädännöllisiä tukimuotoja olkoot ne vaikka verotuksellisia, mutta erityisesti yritteliäisyyttä ja työllisyyttä tukevia. Lähtökohtaisesti nuoret eivät ole olleet innokkaita osallistumaan, mutta siihen heitä on ajanut taloudellinen pakko
Näistä riittää energiaa ja lisää puuta kasvaa noin 20–30 miljoonaa kuutioita vuodessa hakkuidenkin jälkeen. Saadut rahat sijoitettiin riskipitoiseen yritykseen Saksassa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. UNIPER-SOTKU on vain viimeisin karmea esimerkki siitä, mitä markkinalogiikka saa aikaan. Asiaa perusteltiin sillä, että yhtiöt muuttuvat tehokkaammiksi, kun puolet on yksityistä omistusta ja niitä aletaan johtaa kuten yksityisiä yhtiöitä. Keskustalla on eniten annettavaa turvallisuudessa, kansallisessa yhtenäisyydessä sekä työn ja osaamisen lisäämisessä. Biokaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineeksi, lämmityspolttoaineena korvaaman maakaasua sekä sähkön tuotantoon. Lisäksi pienvoimaloiden kehittämistä pitää jatkaa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Kaikki edellä mainitut toimet jättävät energiarahat Suomeen ja luovat kotimaisia työpaikkoja. Ne ovat joko olleet osa isompaa talouden tuotantoketjua tai ne ovat kehittäneet uutta. josta 700 000 hehtaaria on taimikonhoitorästejä ja 800 000 hehtaaria ensiharvennusrästejä. Turpeen alasajo on keskeytettävä ja huoltovarmuustaso on nostettava riittävälle tasolle. Energiapuun käyttöä voidaan lisätä huomattavasti. Viime hallitus luopui Nesteen enemmistöomistajuudesta, ja pian sen jälkeen Neste ilmoitti investoivansa Suomen sijaan muualle. Meillä keskustalaisilla on kuitenkin hyvä kyky nousta altavastaaja-asetelmasta suurimmaksi puolueeksi vaaleissa. Valtionyhtiöitä voisi ostaa takaisin ja rakentaa uusia, mutta se vaatisi pitkäjänteisyyttä päättäjiltä ja kansalta. Investointien lisäksi Suomi on kansallisvarallisuuden hukkaamisvimmassa menettänyt myös sellaisen määrän osinkotuloja, että Uniper-miljardit ovat vain pieni puraisu. Valtionyhtiöillä on kuitenkin aina ollut muukin merkitys kuin osinkojen tuottaminen. Keskustan gallupkannatus makaa surkeissa lukemissa. Yksi toisensa jälkeen kummasteli omistajaohjauksen pettämistä kuin kyseessä olisi yksittäistapaus. Onnistuessaan liike olisi tietysti ollut erinomainen; myytiin varma rahanlähde ja sijoitettiin korkeaan riskiin. Jossain vaiheessa kuitenkin päädyttiin myymään yhtiöistä joko puolet tai enemmän. Keskustan on saatava myös passiiviset äänestäjämme vaaliuurnille. MAALÄMMÖN käyttöä pitää lisätä, sillä se soveltuu hyvin asuntojen lämmittämiseen ja säästää energiaa. Politiikan tehtävä on tuoda turvaa ja toivoa tulevaisuuteen yhteistyössä muiden puolueiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. KUN FORTUMIN hiljattain enemmistöomistajuuteensa hankkima Uniper joutui vaikeuksiin kaasun hinnan karattua tappiolliseksi, alkoi poliitikkojen kilvenkiillotuskampanja. Annan suostumukseni ehdokkuudelle Pohjois-Savon piirille eduskuntavaaleihin lähtemiseksi. SDP haluaisi mielellään jatkaa asemassaan myös vaalien jälkeen. Vety on tulevaisuuden energian lähde. Ensin myytiin sähköverkko ulkomaisille sijoittajille ja asiakkaat näiden nyhdettäviksi. Metsien hoitorästit ovat noin 1,5 miljoonaa hehtaaria. Kaatopaikkabiojätteitä ja lantaa voidaan käyttää kaasuntuotantoon. Päästökauppa on neuvoteltava turpeen osalta tässä tilanteessa uudelleen, jotta turvetta kohdellaan tasapuolisesti muihin uusiutuviin energioihin nähden. Energiapuusta maksettava oikea hinta laittaa puun liikkeelle ja haketta kattiloihin. Ylijäämää raakakaasu voidaan käyttää suoraan lämmityspolttoaineena esimerkiksi konttiratkaisuna. Suomi tarvitsee jatkossa myös ainakin yhden uuden ison ydinvoimalan, jolla turvataan sähkön tuotannon omavaraisuutta. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä on lisättävä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Yhtiöiden omistamisesta ja ohjaamisesta kuitenkin luovuttiin muodin mukana. Sotku on kuitenkin seurausta siitä muoti-ilmiöstä, jossa valtio on vähentänyt jalansijaansa taloudessa. Politiikassa ollaan palaamassa perusasioiden äärelle. Reijo Ollikainen (kesk.) Vuorela/ Siilinjärvi Pysyykö kokoomus keulilla. Onko maallamme malttia vaurastua, kysyi myös Urho Kekkonen aikanaan. Kokoomus janoaa paluuta hallitukseen ja suurimmaksi puolueeksi, mutta temppu ei ole yksinkertainen. Synteettiset polttoaineet on kehitettävä nopeasti massatuotteeksi. Akseli Erkkilä Valtionyhtiöistä ei olisi kannattanut luopua KUTEN NYT Venäjän järjettömästä hyökkäyssodasta Ukrainaan ja Saksan vääränlaisista energiapoliittisista ratkaisuista huomataan, meidän on pakko kiihdyttää toimia kotimaisen energian omavaraisuuden ja huoltovarmuuden lisäämiseksi. Ulkomaisesta fossiilisesta energiasta on irtauduttava nopeasti. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu EDUSKUNTAVAALEIHIN on aikaa 240 päivää. Jari Karhu kaupunginvaltuutettu, Lappeenranta Lisää kotimaista energiaa 53 5.8.2022. On kuitenkin politiikan todennäköisyyksien vastaista, että pääministeripuolue saisi toisen kauden perätysten. Raakakaasua syntyy monesti enemmän kuin sitä jalostetaan liikennekäyttöön. Suomesta löytyy osaamista ja meidän pitää olla tässä kehityksessä aktiivisesti mukana. Vielä ennen 1990-luvun lamaa valtio oli enemmistöomistajana useassa yhtiössä ja ohjasi niitä tiukasti
Lounas lisämaksusta 26 e. Tmj Sinikka Varila puhelin 0400 909 013 ja sähköposti sinikka.varila@keskusta. Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Lounas lisämaksusta 26 e. Toimiston osoite kauppakeskus Hansa 2. Toiminnanjohtaja lomalla 11.7. Tmj Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@ keskustanuoret.fi. Myös joukkoliikenteen käyttö tuntuu koko ajan houkuttelevammalta – siellä missä se on mahdollista. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma– to, kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla. Kallioniemestä bussilla Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kautta Mikkelin torille. Lähtö Mikkelin satamasta maalauksille. krs), 40100 Jyväskylä. fi. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Risteily Astuvansalmen kalliomaalauksille la 20.8. kujanpaa@keskusta.fi. Perheissä mietitään entistä tarkemmin, miten autoilua pystytään vähentämään esimerkiksi asiointeja yhdistämällä. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. krs, 87100 Kajaani. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Koulussa tarjotaan ravitsevaa ja vaihtelevaa ravintoa jokaisena arkipäivänä. Elinkustannusten nousu huolettaa perheissä Centerns distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja/ verksamhetsledare Miika Jauhiainen 040 151 3957, miika.jauhiainen@keskusta.fi. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro INFLAATIO laukkaa korkeammalla kuin pitkään aikaan. Vesaiset. Kodeissa kannattaakin keskustella asiasta ja muistuttaa koululaisia siitä, että hyvin syöneenä jaksaa opiskella paremmin. Hintojen nousu tuntuu meidän kaikkien kukkaroissa. Tmj Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 905,sakari.seppanen@vuokatti.net. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena. Risteily Astuvansalmen kalliomaalauksille la 20.8. fi. Tmj Mari Kerola, mari.kerola@keskusta. Tmj Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten tmj Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Pj Tahvo Anttila puhelin 0500 746 571 ja sähköposti tahvoanttila@gmail. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Lähtö Mikkelin satamasta maalauksille. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta. Kaakon keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret. mennessä kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Kaakon Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. Hinnat jäsenille: 35 e/aikuinen , 15e/alle 15-vuotiaat. Ilmoittautumiset pe 15.7. klo 10–17. Kallioniemestä bussilla Pien-Toijolan 54 5.8.2022. Paras satokausi on käsillä ja nyt kannattaakin hyödyntää lähellä tuotettuja ja puhtaita raaka-aineita kotikeittiöissä. krs), Lappeenranta. Piiritoimisto avoinna sovittaessa. Omia kulutustottumuksia kannattaa tarkasti. Piirin tmj Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta. – 31.8. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. mennessä kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Kouluruokailu muodostaa näille oppijoille noin kolmanneksen päivän energian saannista. Ts Pia Högberg puhelin 045 327 4845 ja sähköposti pia.hogberg@keskusta.fi. klo 10–17. Kallioniemestä bussilla Pien-Toijolan talonpoikaismuseon kautta Mikkelin torille. Perheiden käytettävissä olevista varoista yhä suurempi osa lohkeaa arjen välttämättömyyksiin kuten ruokaan ja energiaan. TÄNÄ AIKANA korostuu myös kouluruokailun merkitys. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari. Lähtö Mikkelin satamasta maalauksille. Mikä sen mukavampaa yhdessä tekemistä kuin esimerkiksi maukkaan kesäkeiton kokkaaminen porukalla. fi. fi. Olemme kaikki varmasti arjessamme huomanneet, että esimerkiksi kalan hinta on joidenkin tuotteiden osalta lähes kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa. Hintatason nousu pakottaa suunnittelemaan kauppareissuja entistä tarkemmin. Poliittinen sihteeri Iida Hämäläinen 050 389 7258, iida.hamalainen@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten tmj Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. Ilmoittautumiset pe 15.7. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta puhelin 040 721 0636 ja sähköposti elina.suoranta@vesaiset.fi. Aki Kontio Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti on lomalla 11.7.–31.8. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. com. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tmj Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. klo 10–17. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula puhelin 040 831 3775 ja sähköposti annemaria.perttula@sovatek.fi. Keskustanuorten alueelliset yhteystiedot kts. Tmj Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@ keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Vesaiset. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite Valtakatu 54, (2. Hinnat jäsenille: 35 e/aikuinen , 15e/alle 15-vuotiaat. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. vetelainen@keskustanuoret.fi. Toimisto avoinna tiistaisin klo 10–16. Vesaiset. ENEMMÄN olen huolissani ruoan hintojen nousun vaikutuksista lapsiperheiden arkeen. Opetushallituksen mukaan lähes miljoona suomalaista on ruokailijalle ilmaisen kouluruokailun piirissä. Monipuolisen ja terveellisen ruokavalion pitäminen on entistä haastavampaa. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. piirit. fi. Piiritoimisto avoinna sovittaessa. Sähkön hinnan ollessa tällä hetkellä moninkertainen parin vuoden takaiseen tilanteeseen nähden joudutaan varsinkin sähkölämmitteisissä kodeissa miettimään talvesta selviämistä. Risteily Astuvansalmen kalliomaalauksille la 20.8
Retken hinta 20 eur/ aikuinen, lapset alle 12 v. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola (vuorotteluvapaalla), vs. Tänä kesänä oli Keminmaan kunnallisjärjestön vuoro pitää juhla, joka toteutettiin uudistetun kunnantalon tiloissa. salmi@keskusta.fi. fi. Keskustan opintoja kulttuuriyhdistys. Tmj Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta. Maksu matkasta 1.9. fi. mennessä Ristolle (risto.ervela@gmail.com / 0500 130 550) tai Sirpalle (044 062 2266). talonpoikaismuseon kautta Mikkelin torille. Keskustanaiset. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 52 €/henkilö, kahden hengen A-hytti 42 €/henkilö, yhden hengen B-hytti 46 €/henkilö, kahden hengen B-hytti 39 €/ henkilö. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Tmj Antti Mulari 040 839 4330, antti. Kati Kiljunen 045 6999 196. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. – Maailmanlaajuinen pandemia, Ukrainan sota ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet, kaikki nämä vaativat sitä vastuunkantoa, jota keskusta jo tekee. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Sastamala. Vesaiset. Klo 11 Lounasruokailu; Vuojoen kartanon kala-salaattipöytä. Koko perheen retki Eurajoelle la 13.8. Lounas lisämaksusta 26 e. 1.9. Kahvitarjoilu! Illan emäntänä toimii Tarja Bäckman (puh. Katso tiedot keskustanaisten kohdalta. Pori. Ajankohtaisista maaja metsätalouden sekä ilmastopolitiikan teemoista keskustelua alustamassa ovat jäsenvaaliehdokkaat Jari Ahlhom, Esa Karjalainen ja Liisa Ojantakanen. Klo 12 Opastettu kartanokierros ja omaehtoinen tutustuminen taidenäyttelyihin galleriassa ja Orangeriassa. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. fi. Viking Glory -laivalla. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Olen seurannut julkisesta puheesta, kuinka puhemiestä on Twitterissä ja uutispalstoilla vaadittu kutsumaan eduskuntaa koolle Uniperin takia. klo 18. 55 5.8.2022. Kokoustila, kahvit ja hedelmät, buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit. 040 7477 397). Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. Suoraan tätä ei ole minulle kerrottu, ja tällainen politiikan tekeminen ei ole keskustalaista. Koko perheen retki Eurajoelle la 13.8. Tervetuloa tupailtaan kotiseututalolle 10.8. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. Alustajina ovat Esko Kiviranta ja Olavi Ala-Nissilä. fi. Tapahtumassa mukana ministeri Antti Kurvinen sekä kansanedustajat Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti. Keskusta on poliittinen liike, joka kantaa pitkäaikaista vastuuta, Vanhanen totesi. Maksu kerätään bussissa. Piiritoimiston käynti/ postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Vanhanen: "Emme ammu twiittejä ilmaan" Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen piipahti Meri-Lapissa avaamassa ajatuksiaan keskustalaisesta politiikasta. Tyrnävä. Keskustanaisten Päijät-Hä-meen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@ keskusta.fi. Keskusta Orivesi. Keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta. Puhemies ja entinen pääministeri korosti, että politiikka on laji, joka pitää osata. mulari@keskusta.fi. Klo 15:45 Opastettu kierros museoilla. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@ keskustanuoret.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Keskustanuorten Pirkanmaan piirin hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Hinta sis. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Syysristeilymme järjestetään ma 26.9. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@ liuha.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. Klo 13:30 Lähtö Eurajoen markkinoille. Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, satakunta.vesaiset@ gmail.com. Keskustaveteraanit. AUNI VÄÄRÄNIEMI KULUNUT vaalikausi on ollut erinäisten kriisien hallintaa, arvioi puhemies Matti Vanhanen (kesk.) Peräpohjolan keskustan kesäjuhlassa heinäkuun lopussa. Au ni Vä ärä nie m i – Voimamme on juuri sen suuruinen, jonka ihmiset haluavat meille antaa. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Klo 15:15 Iltapäiväkahvit museolla. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@ keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Piirin Kesäpäivät 13.8., tarkempi paikka ja aika varmistuu pian, paikalla puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Tule tapaamaan ja jututtamaan jäsenvaaliehdokkaita! Osoite Pytinkitie 8. su 7.8. Klo 15 Siirtyminen markkinoilta Eurajoen maatalousja kotiseutumuseolle. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@ keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta. Kesäjuhla järjestetään Peräpohjolassa joka toinen vuosi Tornion Kukkolankoskella ja joka toinen vuosi muualla piirin alueella. ilmaiseksi. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta. Keskustan Kesätapahtuma Orivesi, Rönnin lava 9.8. Emme ammu twiittejä ilmaan, vaan keskustelemme ja kokoonnumme. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Pirkanmaan Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@ gmail.com. Sitovat ilmoittautumiset viim. tmj Antti Grönlund 050 564 8747, poliittinen asiantuntija ja Varsinais-Suomen Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Piiritoimisto palvelee sopimuksen mukaan. Keskustalaiset poliitikot toimivat sillä mandaatilla, jonka äänestäjät antavat. Ohjelma: Klo 10:15 lähtö bussilla, Matkakeskus Pori, laituri 8. Katso tiedot keskustanaisten kohdalta. Tmj Joonas Salmi 044 2006 888, joonas. Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona luopuu syksyllä tehtävästään ja piirille etsitään uutta puheenjohtajaa. Hintaan sis. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Koko perheen retki Eurajoelle la 13.8. Hinnat jäsenille: 35 e/aikuinen , 15e/alle 15-vuotiaat. Klo 17 Lähtö takaisin Poriin. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Ilmoittautumiset pe 15.7. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. kuljetuksen, ruokailun, iltapäiväkahvin, opastukset ja sisäänpääsyt. fi. fi. Tmj Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta. klo 17. yhdessä Satakunnan Keskustanaisten ja Porin Keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen kanssa. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Järjestösihteeri Pekka Parikka 050 5347 833, pekka.parikka@ keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@ keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@ keskustanuoret.fi. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Sitovat ilmoittautumiset viim. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. mennessä kaakkois-suomi@vesaiset.fi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@ keskusta.fi
Hän täyttää 17. 9. Suomi on suoalaltaan maailman kuudenneksi soisin maa. Kuka ja milloin on viimeisin suomalainen maailmanmestari yleisurheilun MM-kisoissa. Kuinka monen Euroopan unionin 27 jäsenmaan rahayksikkö ei ole euro. 8. 2. Euroopassa on 47 valtiota. Kolmen, viiden vai kahdeksan. elokuuta 77 vuotta. Suomalaisen taiteen päivää liputetaan 9. Hänen ensimmäinen superhittinsä oli Puhelinlangat laulaa. Missä maassa avattiin keväällä 2019 maailman toinen Muumimaailma -puisto. Kuka hän on. Kuinka mones Suomen presidentti Sauli Niinistö on. Vas tau kse t: 1) nel jän (G eor gia , Kre ikk a, Mol dov a ja Slo vak ia) , 2) 12: s, 3) 8 maa ta, 4) Kat ri Hel ena , 5) 202 4, 6) Var sin ais -Su om i, 7) Jap ani , Han non kau pun gis sa, 8) Tov e Jan sso n, 9) 29 pro sen tti a, 10) Ter o Pit käm äki , kei häs Osa ka 200 7, 90, 33. Kuinka paljon prosenteissa Suomen maa-alasta on "metsätieteellistä" suota. 10. Kahden monarkian – Tanskan ja Ison-Britannian – valtionpäämies on kuningatar. Samalla on myös erään kuuluisan taiteilijan päivä. 4. Minkä maakunnan maakuntakala on silakka: Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson vai Varsinais-Suomen. 6. 3. Kuinka monen tasavallan presidentti on tällä hetkellä nainen. elokuuta. 1. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ 56 5.8.2022. 7. Minä vuonna Yhdysvalloissa on seuraavat presidentinvaalit. Kenen. 9 5 2 3 1 6 1 4 6 9 7 1 3 4 7 3 1 5 2 1 2 4 7 2 5 3 1 4 3 6 1 8 7 5 1 3 4 9 8 5 2 3 1 7 6 1 3 5 4 7 6 9 8 2 7 2 6 9 8 1 5 3 4 6 4 9 7 3 5 8 2 1 5 7 2 1 4 8 3 6 9 8 1 3 2 6 9 4 5 7 2 5 7 3 1 4 6 9 8 3 6 1 8 9 2 7 4 5 9 8 4 6 5 7 2 1 3 4 5 7 2 3 2 5 1 8 9 8 6 1 3 8 7 6 3 5 9 4 2 9 4 7 2 4 8 5 3 1 7 6 9 2 3 6 1 8 2 9 7 5 4 2 7 9 5 4 6 1 8 3 7 9 2 4 8 5 3 6 1 6 5 3 1 9 2 4 7 8 8 1 4 7 6 3 9 2 5 9 4 7 2 5 1 8 3 6 1 2 6 9 3 8 5 4 7 5 3 8 6 7 4 2 1 9 9 5 2 3 1 6 1 4 6 9 7 1 3 4 7 3 1 5 2 1 2 4 7 2 5 3 1 4 3 6 1 8 7 5 1 3 4 9 8 5 2 3 1 7 6 1 3 5 4 7 6 9 8 2 7 2 6 9 8 1 5 3 4 6 4 9 7 3 5 8 2 1 5 7 2 1 4 8 3 6 9 8 1 3 2 6 9 4 5 7 2 5 7 3 1 4 6 9 8 3 6 1 8 9 2 7 4 5 9 8 4 6 5 7 2 1 3 4 5 7 2 3 2 5 1 8 9 8 6 1 3 8 7 6 3 5 9 4 2 9 4 7 2 4 8 5 3 1 7 6 9 2 3 6 1 8 2 9 7 5 4 2 7 9 5 4 6 1 8 3 7 9 2 4 8 5 3 6 1 6 5 3 1 9 2 4 7 8 8 1 4 7 6 3 9 2 5 9 4 7 2 5 1 8 3 6 1 2 6 9 3 8 5 4 7 5 3 8 6 7 4 2 1 9 Tietotesti Kuinka mones Suomen presidentti Sauli Niinistö on. 5
52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 57 5.8.2022
Valitettavasti suurimmalla osalla elintarvikeyrityksistä neuvottelut jäivät puolitiehen tai niitä ei saatu käyntiin. Suorat kriisituet maataloudelle ovat tänä vuonna noin 225 miljoonaa euroa, kun kiinteistöveron poisto myös otetaan huomioon. Maatalouden akuutteihin tukitoimiin kuuluu myös hallituksen päättämä maatalouden kiinteistöveron poisto tälle vuodelle. Aikatauluarvio on, että tukea voisi hakea syyskuun puolivälissä. SELVÄÄ on, ettei näillä akuuttiin tilanteeseen tarkoitetuilla suorilla tuilla ratkaista maatalouden kannattavuutta pidemmällä aikavälillä. Siihen tarvitsemme ratkaisun, jossa jokainen ruokaketjun osa kantaa vastuunsa. Olen vedonnut myös julkiseen sektoriin ruoan hankintasopimusten avaamiseksi, kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat avainasemassa. Keskiössä on löytää ratkaisu, joka turvaa maataloudenharjoittajille heille kuuluvan osuuden ja korvauksen arvokkaasta työstä koko Suomen hyväksi. Olen jatkanut keskusteluja päivittäistavarakaupan kanssa ja vedonnut, että se avaisi sopimuksia ja nostaisi tuottajille maksettavia hintoja. Tuen määrä on kokonaisuudessaan yli 10 miljoonaa euroa. Maatalouden asia on yhteinen Antti Kurvinen vieraskolumni 58 5.8.2022. Tuottajien ahdinkoa on syventänyt entisestään energian ja lannoitteiden hintojen voimakas nousu, mutta samaan aikaan tuotteista saatava hinta ei ole pysynyt perässä. Yli 200 miljoonan suorien tukien paketti on toimeenpantu ja toimeenpannaan seuraavasti: kesän alussa maksettiin 45 miljoonaa euroa maatalouden energiaveron lisäpalautusta, sika-, siipikarjaja puutarhatalouden tuki 42 miljoonaa euroa on tulossa arvion mukaan maksatukseen syyskuussa, luonnonhaittakorvauksen 120 miljoonan euron maksuaikatauluarvio on lokakuussa sekä poroja kalatalouden tukena 6 miljoonaa euroa on tarkoitus saada maksuun syksyn aikana. Neuvotteluiden päättyminen päivittäistavarakaupan kanssa osoittaa, että kustannuskriisiin vakavuuteen ei ole riittävästi herätty. Tämän lisäksi osana kriisipakettia päätettiin myös investointitukien lisäämisestä sekä tuista, jotka tukevat osaltaan vihreää siirtymää. Elintarviketeollisuus viestitti kesäkuun lopussa, että neuvottelut päivittäistavarakaupan eivät edenneet. Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan on sotkenut koko maailman elintarvikehuoltoa ja kauppaa. TOIMIVAT elintarvikemarkkinat edellyttävät sopimusrakenteiden kehittämisen lisäksi mahdollisesti myös muutoksia elintarvikemarkkinalakiin, ennen kaikkea koskien sopimusneuvottelujen käynnistämisen joustavuutta. Kirjoittaja on maaja metsätalousministeri (kesk.). Olen sitoutunut ratkaisun löytämiseen. ALOITIN nykyisessä maaja metsätalousministerin tehtävässä toukokuun alussa keskellä maatalouden EU-ajan vakavinta kustannuskriisiä. HALLITUS päätti ennen ministerikauteni alkua yhteensä reilun 300 miljoonan euron maatalouden tukipaketista, johon kuului sekä nopeavaikutteisia että pidempivaikutteisia toimia. Nopeat toimet – eli muut kuin investointituet ja muut vihreää siirtymää edistävät tuet – ovat yhteensä 213 miljoonaa euroa
Sieltä varmaan voi katsoa, onko talo jo pommitettu, keitä tuttuja ja sukulaisia on tapettu. VÄHÄN näytti siltä että viime viikolla Hesarin yleisönosastokin tuli trollatuksi. Bonuksena vielä se, että vastatoimi olisi estää suomalaisten tankkaajien pääsy Venäjälle. Raha ei mene moraalin ohi, ei ainakaan kaikilla. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Koko ajan pitäisi muistaa verrata venäläisten ”oikeutta matkustaa” ukrainalaisten oloihin. 59 5.8.2022. Mennään lasten ehdoilla! NATOHANKE sai vauhtia, kun Putin yritti kahlita Suomen itsemääräämisoikeutta. Tätä kirjoittaessa sotarikollisen perhe voi matkustaa vaikka Linnanmäelle. Sitähän Venäjän valtionbudjetti on. Jari Nenonen YYA vai pakotteet. Osa ei tietenkään ihan kaikkea tiedä, mutta kai tyhminkin ymmärtää, että pakotteille on ihan muu syy kuin “lännen” pohjaton ilkeys. Näen kuinka huoli paistaa aikuisten olemuksesta. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Pääministeriä myöten on käyty katsomassa Ukrainan siviileihin kohdistamia hirmutekoja, kansan oikeustaju huutaa viisumikieltoa. Raha ei mene moraalin ohi. Naapuritalossani asuu ukrainalaisia pakolaisia. Tankkaajat ovat vuosikymmeniä jättäneet suomalaisen polttoaineen veron (yhteiskunta ja Uniper pyörivät verorahoilla) maksamatta ja tukeneet Putinin sotakassaa. Suututtaa kun puhutaan sotaan syyttömistä, tavallisista venäläisistä. Vetoavalla nimimerkillä ”Isä” kirjoittanut valitti että ei pääse tapaamaan lastaan. Ymmärrän heidän hillityn raivonsa kun venäläiset ökyautot ajavat rajan yli, ehkä yrittääkseen saada varaosia, joita itärajan kauppiaat eivät onneksi myy. Suomi antaa turistiviisumeita minkä ehtii. Miehet tulevat ulos kivelle ja selaavat puhelimiaan. Voi hyvänen aika, ukrainalaiset sen tietävät. Venäläinen voi matkustaa Suomeen ja Suomen kautta minne vain. Nyt alkaa taas nostaa päätään YYA-aikainen suvaitsevaisuus. Siis pitää kieltää jo ihan senkin vuoksi. Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Nyt Putinin juoksupoika Peskov uhkailee vastatoimilla, jos Suomi kieltää turistiviisumit. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Nyt ei ole yhteistyön aika, venäläiset turistit eivät ole tervetulleita. Ei voi matkustaa muiden rajanaapureidensa kautta. Rosvovaltio Venäjä käy häikäilemättömästi naapurin kimppuun. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 JOTENKIN onneksi nytkähdettiin sentään Natoa kohti, kun synkässä taivaanrannassa siinteli Ukrainan kohtalo. Onko sellaisia. Aivan loistava win-win. Heitti loppuun vielä, että ainakin korealaiset tietävät miltä sen tuntuu
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Syyskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 2.9.2022 Oma pientila on Armi Jokitalolle elämäntapa Vihdoinkin satoa KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2022 / 10,90 € Kuka ajaa yksinasuvien etuja. Vieraskolumni Ilmiöt Työmarkkinoilla edessä levottomat ajat Uutisanalyysi Aluevaalilupauksista puuttuu konkretia Petri Honkonen haluaa jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet puolueelle vaikeita Työ on kesken Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 74 € 6 kk / 38 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa! M ai ja Le ht ov irt a