käSittelemme vuotta 1918 liikaa väinö linnan kautta, Sanoo tutkija. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 37 / 6.10.2017 / 4,80 € Kipeä sota SuomalaiSet alkoivat tappaa toiSiaan läheS 100 vuotta Sitten. liikenne vilkaStuu lapin itärajalla teolliSuuS ja kauppa jyräävät tuottajan Ajassa Ilmiöt Vieraskolumni ikäihmiSet ovat kanSakunnan rikkauS
14. 2 6.10.2017 sisältö 6.10. 2017 Miljoona rautaa tulessa Juontaja Lauri Salovaara saa parhaat ideansa Oulujoen rantamaisemissa s
6.10. Oliko se populismia. 24 Toiminnanjohtaja Pirjo Matikainen siirtyy rivikeskustalaiseksi s. 2017 3 Suomen menestyksen kannalta on jatkossakin tärkeää, että kaupungit ja ympäröivät kunnat ymmärtävät keskinäisriippuvuuden. s. Matti Vanhanen s. 10. 27 Satakuntalainen Antti Koivuniemi viljelee saskatoon-marjaa s. 39 Ministeri Mika Lintilä ennusti taloutta näppituntumalla. 28 Peräpohjolan keskustanaiset ottivat liikunnan osaksi kokouksia s. 34 Suomen metsäpeurakantaa hoidetaan kansallispuistoissa palautusistutuksilla s
Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi silloin puolueiden yhdessä sopiman mallin, koska se ei taannut kansalaisten yhdenvertaisuutta ja kansanvallan toteutumista. Tuntuu kuitenkin siltä, että pelkästään sotea hoitavan kuntayhtymän valtuuston valitsemiseksi ei kannata vaaleja järjestää. Maakuntahallinto on soten sokkeli Pormestarit ovat unohtaneet, mihin sote-uudistus kaatui viime vaalikauden lopulla. Maakuntahallintoa voikin verrata rakennuksen sokkeliin. Lehtikuva / Emmi Korhonen Jari Laukkanen. Sotea varten olisi pormestareiden mallissa ilmeisesti perustettava nykyisiä kuntayhtymiä vastaavat elimet, jotka keskittyisivät pelkästään sosiaalija terveydenhuollon järjestämiseen. Sen sijaan maakuntauudistusta ei pormestareiden mielestä pitäisi toteuttaa. Vapaavuori ja Lyly tyrmäävät maakuntauudistuksen sillä perusteella, että he haluavat säilyttää elinkeinoja työllisyyspolitiikan isojen kaupunkien päätösvallassa. Helsingin ja Tampereen pormestarit Jan Vapaavuori ja Lauri Lyly näyttävät olevan virittelemässä vielä vakavaa yritystä koko hankkeen kaatamiseksi. He pelkäävät keskuskaupunkien alistamista ”maakunnallisen keskivertoajattelun liekaan”. Vapaavuori ja Lyly totesivat yhteisessä kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa viime lauantaina, että sote-uudistus tarvitaan. Sen sijaan maakuntauudistusta ei pormestareiden mielestä tarvita. He pitävät kyllä hyvänä maakuntauudistukseen sisältyvää ajatusta valtion elinkeinoja työllisyyspoliittisten tehtävien siirrosta alemmalle tasolle, mutta siirtäisivät ne maakuntien sijasta kunnille. Heidän mukaansa suuret kaupungit voivat tässä tinkiä omista eduistaan. Jos se nyt yritettäisiin vetää pois soten alta, koko rakennelma romahtaisi. Tämä sanonta sopii erittäin hyvin myös sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen. Pormestareiden ehdotus lienee tulkittava niin, että hallituksen tulisi peruuttaa maakuntahallintoa koskevat lakiesitykset. Pormestarit eivät ota kantaa siihen, millä tavalla näiden kuntayhtymien päätöksenteko järjestettäisiin. Pormestarit olisivat kyllä valmiita siirtämään sosiaalija terveydenhuollon laajemmille hartioille, jotta palvelut voidaan turvata pienissäkin kunnissa. Tämä lienee pormestareiden kädenojennus tai ehkä pikemminkin letkautus keskustan suuntaan. Sote-uudistus voitaisiin toki tehdä maakuntamallilla, jolloin ”mallia itseisarvona pitävät voisivat kokea voittaneensa”. Pormestarit ovat unohtaneet, mihin sote-uudistus kaatui viime vaalikauden lopulla. Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksen kiistattomin osa on juuri laki maakuntahallinnosta, joka täyttää kirkkaasti perustuslain edellytykset. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 6.10.2017 Pääkirjoitus T unnetun sanonnan mukaan asioilla on tapana sitkistyä kun ne pitkittyvät
Yhdistyksen jäsenten mielestä ei varmaankaan, mutta yhdistyksen toimintasuunnitelma tälle vuodelle kertoo sekin painotuksista: tammikuussa vierailu Supossa, isäntänä Supon päällikkö Antti Pelttari, maaliskuussa vierailu UPM:ssä, isäntänä pääjohtaja Jussi Pesonen. Noinkin asian voi nähdä. Ehkä he kokevat saavansa toimitusjohtajilta, pääjohtajilta ja ministereiltä työnsä kannalta tärkeämpää tietoa kuin vaikkapa sairaanhoitajilta, viljelijöiltä, opettajilta tai metsureilta. Kokemuksesta tiedän, että erilaisista taustoista ja oloista tulevien, eri-ikäisten, miesten ja naisten, välille voi syntyä hedelmällistä vuorovaikutusta. – Kansalaisilla on oikeus tietää, millaisille vaikutusyrityksille kansanedustajat altistuvat. – Lisäksi järjestetään nopeita ajankohtaiskuja. Myös aikaisempien vuosien toimintasuunnitelmat täyttyvät ylätason vierailuista ja tapaamisista. Sen jälkeen Elisan toimitusjohtajan ja EK:n hallituksen puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan ajankohtaiskatsaus. Näin päätoimittajat altistavat itsensä vaikutusyrityksille, siis lobbaukselle, josta he haluavat eduskuntaa varjella. Ja ei kai ole niin, että päätoimittajat jo asemansa myötä samaistuvat mieluummin ylätasoon kuin rahvaaseen. Pitäisikö siitä huolestua. Päätoimittajien yhdistys ja yhteensä 29 mediaa kantelee eduskunnan oikeusasiamiehelle eduskunnan vierailijatietojen tietopyyntöjen käsittelystä. VaikutusValtaiselle päätoimittajajoukolle löytyy varmasti yksittäistä anelijaa paremmin aikaa myös päättäjien kalentereissa. Nyt yhdistys katsoo, että eduskunta on rikkonut sekä lakeja että korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia päättäessään, että kaikki eduskunnassa vierailleiden nimet eivät ole julkisia. 6.10. Anja Manninen. Naapurin näkövinkkeli johonkin asiaan avaa myös omaa näkökulmaa. Alustukset ja mielipiteiden vaihto mukavassa ilmapiirissä, mikä sen vaivattomampi tapa saada haluttu viesti mediaan ja julkisuuteen. Samoin otetaan tarvittaessa kantaa alan kannalta tärkeisiin kysymyksiin pitäen rimaa kuitenkin korkealla, toimintasuunnitelmassa lukee. Allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa Ylen, STT:n, MTV:n ja Helsingin Sanomien päätoimittajat. Edelleen maaliskuussa vierailu Suomen Pankissa, isäntänä pääjohtaja Erkki Liikanen ja muu pankin johto. Yhtään niin sanottua pehmeämmän sektorin ohjelmaa tai tapahtumaa en toimintasuunnitelmista löytänyt. 2017 5 Toimittajalta Kuka ketäkin lobbaa. Päätoimittajien yhdistys on miehinen linnake, vaikka toimittajakunnasta enemmistö on naisia. Jäseniltä toivotaan ehdotuksia. Maaliskuussa vuosikokous Elisassa. Vaikuttaako jako lopputuotteeseen. Kysymys on pitkälti lobbauksesta, HS:n päätoimittaja Antero Mukka perustelee kantelua lehdessään. yksittäisen yhdistyksen jäsenkoostumuksesta ja kiinnostuksen kohteesta ei ehkä kannata vetää kovin varmoja päätelmiä, mutta vankka samaseuraisuus voi urauttaa toiminnan ja kaventaa näkökulmat. Allekirjoittajina on viisi naista ja 21 miestä
Joku viisas on sanonut, että aina, kun ruoka on halpaa, on riistetty luontoa, eläintä tai ihmistä, eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja huomauttaa. Tuottajien saama osuus ruuan hinnasta laskee ja elintarviketeollisuuden ja kaupan hintakilpailu kiristyy. – Kauppa tuo elintarvikkeita ulkoa, jos kotimaisen hinta ei taivu sen vaatimuksiin, Kalmari kertoo esimerkin epäreilusta kauppatavasta. Ruotsissa herättiin puolustamaan omaa elintarviketuotantoa menekinedistämiskampanjan avulla. Jan Vapaavuori Twitterissä Ihan oikein, että suurien kaupunkien johto kritisoi kaupungistumisen voimaan heikosti sopivaa maakuntauudistusta. Se edellyttää, että valtioneuvosto edistää nykyistä tehokkaammin ruokamarkkinoiden aitoa toimivuutta ja tasapuolista kilpailuasemaa – tarvittaessa myös lainsäädäntötoimin. Maaja metsätalousministeriön asettama työryhmä ryhtyy nyt pohjustamaan uutta elintarvikemarkkinalakia. Asiaan kiinnitti huomiota kesällä myös eduskunta. Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa nyt pientä nousua etenkin ensi vuodelle. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan nykyinen lainsäädäntö ei pysty vahvistamaan ruokamarkkinoiden toimivuutta ja tasapuolista kilpailuasemaa, eikä vapaehtoisuuskaan näytä toimivan. ElinTarvikkEidEn hinnaT ovat Suomessa laskeneet keväästä 2014 lähtien. Ajassa Sanottua 6 6.10.2017 Nyt pitäisi vahvistaa kaupunkien toimintakykyä. Lauri Lyly ja Jan Vapaavuori HS:n Vieraskynässä AnjA MAnninen TuoTTajalla on heikko asema suomalaisessa elintarvikeketjussa, todistavat useat kotimaiset ja EU:n tasolla tehdyt selvitykset. Elintarvikeketjun suurin mahti on Kalmarin mukaan kauppa. Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari haluaisi kääntää ruokakeskustelun hinnasta laatuun ja kotimaisuuteen. Lainsäädännöllä tasapuolisuutta ruokamarkkinoille Puhe kaupunkien puolesta ei ole maakuntia vastaan, ennemminkin päinvastoin. Näin kävi Ruotsissa. Työryhmän toimeksiantoon sisältyy myös erillisen ruoka-asiamiehen viran valmistelu. Liian moni saa silti käyttövoimansa vastakkaisesta väitteestä. Edelleen ruoka on Suomessa halvempaa kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa. Anna-Kaisa Heinämäki Twitterissä Sh ut te rs to ck Elintarviketeollisuus 34% Kauppa 26,6% Arvonlisävero 11,7% Tuottaja 27,7% NAudAN jAuhElihAN KuluTTAjAhiNNAN jAKAuTumiNEN Lähde: Ruokatieto. – Siitä ei seuraa hyvää, jos ostamme aina vain halvimman tuotteen. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä päätökseen tammikuun 2018 loppuun mennessä ja lain astua voimaan vuoden 2019 alusta. Maakuntauudistus päinvastoin heikentäisi kaupunkien käytössä olevaa keinovalikoimaa. Kalmari varoittaa kuihduttamasta Suomen elintarviketuotantoa. Kalmarin mielestä Suomessa voitaisiin tässä seurata Ruotsin mallia. Muutamat sisäänostajat määrittävät ruuan hinnan
Allianssiin muut puolueet torjuivat ajatuksen. KesKustan ryhmän mielestä aidosti hädänalaisia ihmisiä, etenkin naisia ja lapsia pitää aina auttaa. Ruotsin keskusta kuuluu oppisitiossa olevaan porvariallianssiin, jonka suurin puolue kokoomus on menettänyt kannatustaan merkittävästi. Kulmuni keskusteli Ruotsin keskustaa johtavan Annie Lööfin kanssa maiden poliittisesta tilanteesta ja työn alla olevista uudistuksista. Aija Tuimala Twitterissä Se, että valtion voimavarat ja henkilöstöä tulee omaan maakuntaan, ei heikennä vaan edesauttaa myös kuntien kehittämistyötä. Katri Kulmuni ja Annie Lööf pitävät keskustalaista kansanliiketta yhteiskunnan eheyden rakentajana.. Ajassa Sanottua 6.10. Puolue on tuplannut kannatuksensa, joka oli vuoden 2014 vaaleissa 6,1 prosenttia. Suositun johtajan varaan nojaava kannatus tiedostetaan puolueessa myös haasteeksi. Matti Viialainen Savon Sanomissa Kun mulle-politiikka on vallannut ilmatilan, kokonaisuuden näkijöille olisi tilausta. Periaatteena on, että pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, kun turvapaikanhakijoiden määrä laskee. – Totta kai ihmisarvo on lähtökohta. – Painotamme molemmat alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon vaalimista ja keskustalaisen kansanliikkeen keskeistä merkitystä yhteiskunnallisen eheyden rakentajana, Kulmuni kertoo. Kannatus lähti laskuun sen jälkeen, kun kokoomus ilmotti olevansa valmis yhteistyöhön maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien kanssa. Puoluekokouspuheessaan Lööf vakuutti, että keskusta ei lopeta taisteluaan natseja, äärivasemmistoa, islamistista fundamentalismia ja muukalaisvihaa vastaan. Petri Räsänen Twitterissä Pekka Pohjolainen KesKustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen pakolaiskiintiötä voidaan nostaa, jos EU:n ulkorajat saadaan pitäviksi, turvapaikkaa tarvitsevat saadaan rekisteröityä EU-rajojen ulkopuolella ja jokainen EU-maa noudattaa yhdessä sovittuja päätöksiä. natsit ja vasemmistolaiset vastamielenosoittajat marssivat Göteborgin kaduilla viime lauantaina. Ruotsin television SVT:n tekemä viimeisin mielipidemittaus antaa keskustalle 11,5 prosentin kannatuksen. 2017 7 Minä en näe ongelmaa vaan kehittyvät kaupungit maakunnan vetureina. Turvapaikkapolitiikan kantojaan päivittänyt ryhmä lähtee siitä, että pakolaisuus on maailmanlaajuinen ongelma ja sen ratkaiseminen on mahdollista vain kansainvälisellä yhteistyöllä. Ryhmä on kirjannut paperiinsa myös auttamisen rajat. – Ne, jotka hakevat maastamme parempaa elintasoa, parempaa elämää, tulevat lainsäädännön pohjalta, ei turvapaikkaprosessin tiimoilta, Kääriäinen painottaa. Pitää olla realistinen, kunnioittaa laillisuutta yhteiskunnassamme ja yhteisiä sopimuksia Jari Laukkanen Tuomas meriniemi, Pauliina Pohjala KesKustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ja puoluesihteeri Jouni Ovaska osallistuivat viime viikonloppuna kovassa nosteessa olevan Ruotsin keskustan puoluekokoukseen Malmössä. MielipideMittauKsissa Lööf on puoluejohtajista suosituin. Maakuntauudistus ja kaupunkipolitiikka samaan suuntaan, ei vastakkain. Keskusta lähtee Kääriäisen mukaan siitä, että auttaminen ja piilottelu ovat kaksi eri asiaa.Viranomaisia ei saa estää tekemästä työtään ja toimeenpanemasta lainvoimaisia päätöksiä, hän sanoo. Kulmuni tapasi Lööfin Keskusta valmis pakolaiskiintiön nostoon tietyin ehdoin Euroopassa ja samalla pitää kokonaistilanne hallinnassa, paperin valmistelua johtanut kansanedustaja Seppo Kääriäinen selvittää
Ajassa Petra Pöyliö Veronmaksajien ja maksettujen ansiotuloverojenjakauma* tuloluokittain 2015 Verotuksen kannustinvaikutukset eivät ole dramaattisia. Poliittisessa keskustelussa tuloveron kevennyksiä perustellaan sillä, että ne kannustavat ihmisiä tekemään enemmän töitä. Tuoreimman tutkimustiedon valossa veromuutosten vaikutukset ihmisten työntekoon eivät kuitenkaan ole dramaattisia. 8 6.10.2017 EEva KärKKäinEn Vähentääkö korkea palkkaverotus suomalaisten työntekoa. Aihetta tutkineen Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkijan Tuomas Matikan mukaan päätös sopivasta palkkaverokannasta onkin ennen kaikkea poliittinen kysymys, eikä sitä voi perustella verotuksen kannustinvaikutuksilla. – Verotus voi olla yksi tekijä, mutta esimerkiksi Euroopan maiden välillä erot verotuksessa eivät ole niin isoja, että niillä olisi suurta merkitystä. 4 8 12 16 20 24 28 32 4 8 12 16 20 24 28 32 OSUUS VERONMAKSAJISTA, % OSUUS MAKSETUISTA VEROISTA, % 5 5 10 10 15 15 20 20 25 25 35 35 55 55 75 75 100 100 150 150 300 300 Tuloluokka, 1000 e/v *) valtion ansiotulovero ja kunnallisvero Lähde: Verohallinto, verotilasto 2015. – Tuloverojen maltillisella korottamisella ei Suomessa olisi katastrofaalisia seurauksia työntekoon eikä verotusta keventämällä myöskään saada merkittävää lisäystä työntekoon, hän toteaa. Suomella oli vuoden 2016 lopussa Euromääräinen velka kasvoi 2,8 miljardia edellisvuodesta. Yli 300 000 vuodessa tienaavan efektiivinen veroaste on 37 prosenttia suhteessa tuloihin. Suomessa 15 000–19 999 euroa vuodessa tienaava palkansaaja maksaa vähennysten jälkeen veroja 13 prosenttia suhteessa tuloihinsa, 35 000–54 999 euroa vuodessa tienaava 24 prosenttia ja 75 000– 99 999 tienaava 32 prosenttia. entä onko Matikka huolissaan siitä, että liian korkea verotus ajaa asiantuntijoita pois Suomesta ja vaikeuttaa ulkomaisten osaajien rekrytointia suomalaisiin yrityksiin. Julkinen bruttovelka on yhä runsaasti yli EU:n viitearvon. Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas puolestaan kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (HS 9.9.2017), että verotuksen progressiota pitäisi lieventää, jotta koulutettu työvoima jäisi Suomeen eikä pakenisi paremman elintason perässä ulkomaille. miljardia euroa bruttovelkaa. Matikka uskookin, että mahdolliseen osaajapulaan vaikuttaa voi verotusta enemmän Suomen verrattain matala huippuosaajien palkkataso. Tutkija: Palkkavero ei juuri vaikuta työntekoon Suomen julkisen talouden alijäämä painui viime vuonna reilusti alle EU:n perussopimuksessa määritellyn viitearvon. Korkeasti koulutettujen ammattijärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder arvioi Twitterissä, että esimerkiksi asiantuntijana töitä tekevien ihmisten ei kannata ottaa palkankorotuksia vastaan, koska verotus syö suuren osan saaduista lisätuloista
Lisäksi Eichout haluaa poistaa mäntyöljyn ja usean muun jo ”investointiluvan” saaneen raaka-aineen kehittyvien biopolttoaineiden listalta, jonka pohjalta Suomeen on jo tehty biopolttoaineinvestointeja. Tätäkään metsätaistelua ei ole varaa hävitä. Planin lastenhallituksen 11 nuorta naista ottaa vallan isoissa suomalaisissa organisaatioissa. Lisäksi yksi nuorista ryhtyy pääministerin työpariksi. 6.10. Ainakin tulen vetämään johtokunnan kokouksen, Kuosmanen kertoo. Näennäinen ympäristöhyöty synnytettäisiin lisäämällä hallinnollista taakkaa. Kärjistettynä Eichoutin utopiassa jäisi jäljelle tuulivoima, aurinkovoima ja ydinvoima, joilla ei vielä hetkeen liikuteta ja lämmitetä koko Eurooppaa. Uusiutuvan energian direktiivi on LULUCF-laskentaa monimutkaisempi kokonaisuus, ja sen käsittelyn tilanne on hälyttävä. Temppu tehdään niin, että kriteerit asetetaan äärimmäisen tiukoiksi ja vaikeaksi osoittaa. Tuusulainen 16-vuotias Nella Kuosmanen ottaa yhdeksi päiväksi johtoonsa Kotipizzan. Kysymys kuuluu, edesauttaako se Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista vai ei. – Ei jännitä, odotan suurella innolla, Kuosmanen hymyilee. Globaalilla tasolla tyttöjen tilanteen parantamiseksi on vielä paljon tehtävää. toteutetaan Suomessa ensimmäistä kertaa Plan Internationalin Girls take over -tempaus. Valitettavasti Eichoutin politiikka tyrehdyttäisi investoinnit, työpaikat ja tuotekehityksen koko biopolttoainesektorilta. Minkään metsäerän käytön yhteydessä ei voitaisi luottaa komission ehdottamaan riskiperusteiseen kestävyysperiaatteeseen, vaan kestävyys tulisi todentaa erä tai pahimmillaan puu kerrallaan. – On mahtavaa, että pääsen oikeasti vaikuttamaan. Tyttöjen tasa-arvo toteutuu Suomessa hänen mielestään varsin hyvin, sen sijaan naisten asemassa työelämässä olisi parannettavaa. Sen vuoksi Kuosmanen toimii lastenhallituksessa ja lähti mukaan myös tempaukseen. 2017 9 Täällä Bryssel Brysselissä käydään lähikuukausina tiukka vääntö siitä, onko metsäbiomassan käyttö uusiutuvan energian raaka-aineena kestävää. Aaro Keipi/Plan International. Lukiota käyvä Kuosmanen toivoo, että voisi tulevaisuudessa tehdä työtä juuri ihmisoikeuksien edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Metsäbiomassan kestävyys on kansainvälisesti ja EU:n komission puolesta tunnustettu. EU:n komissio halusi asettaa metsien käytön laajuudelle suitset, mitä parlamentin enemmistö ei hyväksynyt, vaan antoi jäsenmaille niille kuuluvan oikeuden omaan metsäpolitiikkaansa. Ympäristövaliokunnan neuvottelijana toimiva vihreä Bas Eichout pyrkii käytännössä estämään metsäja maatalous biomassan käytön uusiutuvan energian raaka-aineena. nuori ToimiTusjohTaja aikoo etukäteen selvittää, millaisia tyttöjen asemaan ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita hän voisi nostaa päivän aikana esille. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus omiin unelmiin. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Metsävääntö ei ole ohi Nella Kuosmanen johtaa Kotipizzaa yhden päivän Meri AlArAntA-SAukko yK:n Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. Parlamentin enemmistö taipuu oikealle kannalle vain, jos se on riittävästi informoitu. EU:n uusiutuvan energian politiikan tulee kannustaa investointeihin ja innovaatioihin, ja siksi kehittyneiden biopolttoaineiden määritelmä tulee olla mahdollisimman joustava. Brysseliin on jalkauduttava yhtenäiselle viestillä. Hän ei vielä tiedä, millaiseksi päivä Kotipizzan puikoissa muodostuu, mutta toimitusjohtaja Tommi Tervanen on luvannut, ettei Nella tule olemaan pelkkä koriste. Parlamentille riitti, että metsät hoidetaan kestävästi ja metsävaranto kasvaa pitkällä aikavälillä. Se on pääperuste mukanaololleni. – Maailmalla moni ikäiseni tyttö on jo naimisissa ja äiti ilman, että on itse voinut vaikuttaa asiaan. Syyskuussa parlamentti kävi jo yhden suuren taistelun metsän päästökysymyksistä. eichouTin linjaa ei voi hyväksyä
Saalistuksen seurauksena laji kuitenkin hävitettiin 1800ja 1900-luvuilla sukupuuttoon lopulta kokonaan. Pedot olivat hyvinä apulaisina, mutta ihminen teki varsinaisen tuhotyön. Laji säilyi onneksi Venäjällä, mistä peuroja vaelsi Kainuuseen 1950-luvulta alkaen. Lisäksi on olemassa myös muita suojelualueita metsäpeura-alueella. Myös metsäpeuran sarvet ovat kapeammat, jotta se pystyy elämään ryteiköissä. Metsäpeura muistuttaa paljon poroa, mutta se on ihmisen kesyttämää lajia aristokraattisempi ilmestys. Metsäpeura ei ole varsinaisesti uhanalainen vaan niin kutsuttu silmällä pidettävä laji. Laajoilla tuntureilla vaeltavilla poroilla sarvet voivat olla leveämmät. Maailman 4 000 metsäpeurasta puolet elää Suomessa, toinen puolikas Venäjällä. Nykyään näitä komeita eläimiä näkee luonnossa harvoin, vaikka vuosisatoja sitten metsäpeura oli yleinen koko Suomessa. Jalat ovat korkeammat, pää pidempi ja koko olemus raamikkaampi. Ranuan eläinpuiston metsäpeura-aitauksessa on alkusyksyn iltapäivänä uninen tunnelma. Se on ollut perusteena yli 30 Natura-alueen valinnassa. Maaja MetsätalousMinisteRiö julkaisi vuonna 2007 Suomen metsäpeuraeläintarha – monen lajin viimeinen oljenkorsi. Pikkuinen vasa syö häntä vipattaen. Metsäpeura kuuluu Euroopan luontodirektiivin eläinlistalle, minkä vuoksi Suomi on velvollinen järjestämään metsäpeuralle suojelualueita. Urospeura Jokke tähyilee ylväänä laumaansa. Oma vaaransa on siinä, että hitaasti lisääntyvä metsäpeura voi risteytyä poron kanssa. Peurat levittäytyivät pohjolaan viimeisen jääkauden jälkeen. 10 6.10.2017 Ilmiöt TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä, sHuTTersToCk Metsäpeura hävitettiin Suomesta kokonaan, nyt kantaa vahvistetaan palautusistutuksilla Suurimmat uhkat metsäpeuralle ovat ihmisen lisäksi liikenne ja pedot
MetsäpeuRojen istutus on iso projekti. Tarhoihin on tarkoitus saada asukkaita jo ennen talvea. Tällä hetkellä on toteutumassa vajaan kymmenen eläimen siirtäminen kumpaankin. Vapaaksi ajallaan päästettäviä peuroja ei jätetä heti oman onnensa nojaan, vaan aitausten lähimaastoon järjestetään niille tukiruokintaa. Suurin uhka liittyy lisääntyneisiin suurpetokantoihin. Kansallisesta rahoituksesta vastaavat maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä kymmenisen hankekumppania. Hanketta koordinoivan Metsähallituksen Eräpalveluiden Sakari Mykrän mukaan alkuperäisenä tavoitteena oli viedä molempiin tarhoihin 10–15 peuraa. Metsäpeura ei tuhoa metsää, ja sen maataloudelle aiheuttamat haitat ovat hyvin pieniä. – Metsäpeurat ovat hyvin synnyinpaikkauskollisia. – Mutkia voi tietysti tulla matkaan esimerkiksi salametsästäjien muodossa, Heikkilä toteaa. Ähtärin, Korkeasaaren ja Ranuan eläintarhoista viedään naaraita kahteen kansallispuistoon rakennettuihin isoihin totutusaitauksiin, joihin siirretään hirvaita luonnosta. 2017 11 kannan hoitosuunnitelman. On hienoa, että saamme olla mukana tässä, Heikkilä päättää. Suomenselällä metsäpeuroja on palautusistutuksen jälkeen jo metsästettykin luvanvaraisesti, 10–40 yksilöä vuodessa. Mykrän mukaan metsäpeuraistutuksiin on suhtauduttu varsin positiivisesti. Osin sitä perua Suomessa on tällä hetkellä noin 1 300 yksilön metsäpeurakanta. Luottamusta projektin menestymiseen tukevat osaltaan vuosina 1978– 1984 Suomenselälle toteutetut palautusistutukset. – Jokainen laji on säilyttämisen arvoinen. – Siellä on erityyppistä metsämaata, suota ja jonkinlainen vesistö, Heikkilä kertoo. Muuten perimä kapenee. Kesällä aloitettiin 15 ja 30 hehtaarin laajuisten totutusaitausten rakentaminen Lauhavuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Metsäpeurahanke on huomioitu suurpetojen hoitosuunnitelmissa. Jos tarve vaatii, petomäärää voidaan kohdealueilla säädellä virkamiespäätöksillä. 6.10. Ajan kuluessa laumaa täydennetään. Seuraavan keväänä aitauksissa syntyvät vasat lasketaan 1,5-vuotiaina vapaaksi. Tämä tapahtuu pääasiassa palautusistutusten kautta. Hankkeesta on keskusteltu myös alueen asukkaiden kanssa. – Mutta huikea, ihan ykkösjuttu meille tällä hetkellä, Heikkilä iloitsee. Tukijoiden joukossa on myös Suomen Metsästäjäliitto. metsäpeuran levinneisyys. Päämääränä tuottaa luontoon kaksi 30–50 yksilön metsäpeuralaumaa. Mykrä nimittää eläintarhoja monien lajien osalta viimeiseksi oljenkorreksi. Toisaalta tällaisten hankkeiden kautta voidaan suunnata uutta geenivirtaa luonnosta myös eläintarhaan päin. Sen pohjalta aloitettiin viime vuonna seitsenvuotinen metsäpeuraLIFE -kannanhoitohanke, jonka keskeisimpänä tavoitteena on palauttaa laji alkuperäisille esiintymisalueilleen ja turvata sen tulevaisuus. Totutusaitauksissa olosuhteet vastaavat metsäpeurojen luonnonmukaisia elinalueita. Metsäpeurahanke teettää Ranualla ylimääräistä työtä, mutta maksaa vaivansa. Jos vaikka Kainuussa syntyneitä vasoja yritettäisiin istuttaa Lappiin, ne luultavasti vaeltaisivat takaisin, Ranuan eläinpuiston intendentti Mari Heikkilä kertoo. Parinkymmenen vuoden päästä nähdään, onko alueille onnistuttu saamaan pysyvä kanta. Reilut viisi miljoonaa euroa maksavan hankkeen rahoituksesta yli puolet tulee Euroopan unionilta. – Tilanne täytyy pyrkiä hallitsemaan, Mykrä huomauttaa. – Jos luonnonvaraisella kannalla menisi tosi huonosti, eläintarhat varmistavat viime kädessä lajin säilymisen. – Parinkymmenen vuoden päästä nähdään, onko alueille onnistuttu saamaan pysyvä kanta, Mykrä kertoo. Näin sitä viimeistä oljenkortta voidaan myös parantaa. Intendentti muistuttaa, että vaarassa olevien eläinten suojelu on yksi eläintarhojen tärkeimmistä tehtävistä. Hänestä on hienoa katsella eläintarhan aitauksessa metsäpeuroja, joista tulee isiä ja äitejä uusille, luonnon valloittaville metsäpeurasukupolville. Istutuksia ovat edeltäneet laajat asiantuntijaselvitykset. Rahalle aiotaan saada vastinetta, sillä usko palautusistutusten onnistumiseen on vahva. – Jos istutuksilla ei ole heidän tukeaan, homma on turhaa, Heikkilä kommentoi
Vankeustuomio estää Navalnyin suunnitelmat kampanjoida Vladimir Putinin kotikaupungissa Pietarissa, kun Putin juhlii 65-vuotispäiväänsä. Kovaa arvostelua herätti se, kun muut EU-johtajat olivat Katalonian tapahtumista pitkään hiljaa. Nainen laittoi ruokaa rikkoutuneen kotinsa raunioilla Toa Altassa Puerto Ricossa. taaS pidätyS. Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi tuomittiin vankeuteen kolmannen kerran tänä vuonna. tuho vei kaiken. Las Vegasin tapahtumat olivat USA:n historian verisin joukkomurha. Lähes 60 ihmistä kuoli ja yli 500 loukkaantui, kun muun muassa rynnäkkökiväärein varustautunut 64-vuotias mies avasi tulen viereisen hotellin yläkerrosten ikkunasta. Koonnut: samuli vänttilä Raymond Roig / AFP Photo / Lehtikuva. poliiSi äityi väkivaltaiSekSi. Pariskunta haki turvaa toisistaan ammuskelun tauottua kantrimusiikkikonsertissa Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Saaren infrastruktuuri on pahoin tuhoutunut ja moni asukas on menettänyt kotinsa ja työnsä. 20 päivän tuomiota perusteltiin sillä, että Navalnyi on rikkonut jatkuvasti lakia julkisten kokoontumisten järjestämisestä. 12 6.10.2017 Maailman kuvat Silmitön joukkomurha. Espanjan poliisi raahasi miestä pois itsenäisyysäänestyksen äänestyspaikalta Saint Julia de Ramisin kylässä Kataloniassa. Saarella on akuutti pula käytännössä kaikista perustarvikkeista polttoaineesta elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin. Saarelle on iskenyt lyhyen ajan sisällä useita tuhoisia hirmumyrskyjä. Lähes 900 ihmistä tarvitsi hoitoa poliisin toimien jäljiltä
itse päärakennukseen pääseminen ja siellä kulkeminen on myös omalla tavallaan työvoitto. Matka jatkuu leveästi hymyillen muiden jäädessä kummastelemaan, mistä maasta tuo hassusti puhuva joukko mahtoi olla. 2017 13 Kerran vuodessa syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla maailman katse kääntyy Yhdistyneiden kansakuntien New Yorkin päämajaan, ja Itä-Manhattanilla kulkevien kansalaisten elämä hankaloituu, kun YK:n yleiskokouksen korkean tason viikko alkaa. KaiKesta kiireestä, hulinasta ja ennenaikaisista harmaista hiuksista huolimatta tuossa viikossa on jotain jännittävää ja kiehtovaa, taianomaista jopa. Yleiskokoussaliin, jossa valtioiden päämiehet pitävät puheita aamusta iltaan läpi viikon, vaaditaan lisäksi erillinen kulkulupa. YK:n edustalla kulkeva ensimmäinen avenue on suljettu ulkopuolisilta kokonaan, joten henkilökortit on näytettävä jo edellisen avenuen kohdalla. Vastaan saattaa hyvinkin kävellä myös Hollywoodin kermaa, kuten Leonardo DiCaprio tai Emma Watson. 6.10. On siis vain tyydyttävä kohtaloonsa, odotettava ja otettava opiksi. Ikuisuudelta tuntuvan hetken kuluttua ohitse ajaa saattue, johon kuuluu melkoinen arsenaali vilkkuvalot päällä ajavia New Yorkin poliisin kulkuneuvoja, kaksi ambulanssia, kolme lehdistölle osoitettua pakettiautoa, toistakymmentä mustaa katumaasturia tummennettuine ikkunoineen sekä limusiini, jossa liehuu Yhdysvaltojen lippu. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien YK:n ympärillä käy kova kuhina ja epäonnisimmat myöhästyvät alkustartista jopa tunnin verran, kun suuri osa New Yorkin kaduista yllättäen suljetaan – Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on liikkeellä. Kaikkein eniten ulkosuomalaisen sydäntä lämmittää kuitenkin se, kun Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kurvaa delegaationsa kanssa nurkan takaa samaan hissijonoon. Päärakennuksen katolla lymyilevät tarkka-ampujat, ja ikkunat on peitetty mustilla kankailla. Valtioiden päämiehet saapuvat maailman joka kolkasta ministereineen ja delegaatioineen, samalla muu henkilöstö heittää hetkellisesti hyvästit sosiaaliselle elämälle ja lämpimälle ruoalle – jos ruokailemaan ehtii lainkaan. Mitä suurempi seurue, sitä arvovaltaisempi henkilö. Osa seurueista on pukeutunut jakkupukuihin ja solmioihin, osa värikkäisiin kansallispukuihin. Korkean tason viikolla ainut järkevä kulkutapa on maanalainen, ellet sitten ole yksi niistä onnekkaista, jotka huristelevat diplomaattikilvillä varustetuilla autoilla UNGA-viikkoa varten erikseen rakennettuja diplomaattikaistoja pitkin. Joka puolella ympärillä vastaan kävelee tärkeän näköisiä seurueita, joista voi hyvällä onnella bongata oman henkilökohtaisen diplomatian rokkistaransa, kuten vaikka Kanadan pääministeri Justin Trudeaun. Matkaa ei pääse jatkamaan edes jalan, sillä presidentin kulkureitin varrella olevat kadut on suljettu myös jalankulkijoilta. Normaalina päivänä edustustojen työntekijät vain kävelevät sisälle, mutta UNGA-viikolla delegaatit hikoilevat turhautuneina pitkissä turvatarkastusjonoissa. Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae Korkean tason kuhinat Valtameren takaa. Muutaman sanankin kiireinen herra presidentti kerkeää vaihtaa antaessaan kohteliaasti tietä edellään. Työpäivät venyvät helposti ympärivuorokautisiksi, joten lakisääteiset yöunet jäävät olemattomiin
Salovaara aloitti uransa oululaisen paikallisradioaseman Radio Megan harjoittelijana 16-vuotiaana. – Itse asiassa keväällä ensimmäisen kerran joku kysyi niin päin, että onko Pertti minun veljeni, Lauri naurahtaa. Innostaja latautuu maaseudun rauhassa Henkilö TeksTi: sami korkala kuva: maria seppälä. – Suomessa aletaan oppia siihen, että yritetään itsekin, eikä vain arvostella toisia. – Viime aikoina on tullut useita pyyntöjä, jossa minua on pyydetty puhujaksi ”vähän innostamaan porukkaa”. Sen taustalla on useita tunnettuja kumppaneita kuten teollisuusneuvos Jorma Terentjeff ja Jounin Kaupan Sampo Kaulanen. Innostavien ja tekevien ihmisten verkosto on Salovaaralle tärkeä. Hän on mukana monenlaisessa yritystoiminnassa muun muassa brändääjänä, mutta kaikkea ei ole vielä nähty. Kiireisen työn vastapainoksi kaipaan maaseudun rauhaa, Lauri Salovaara sanoo tilansa kotipihalla Oulujoen rantamaisemissa. Tällä hetkellä eurolaskuri raksuttaa komeasti yli miljoonan vauhtia. 14 6.10.2017 – Täällä minä olen saanut kaikki parhaat ideani. saloVaaran idyllisessä pihapiirissä on remontoidun hirsitalon lisäksi kivinavetta ja riihi. Olen hänen suurin faninsa. saloVaara on paitsi juontaja ja puhuja, myös muun muassa verkostoituja, sparraaja sekä erilaisten ohjelmien ja tapahtumien ideoija. Yksi ideoista on hanke, jonka tavoitteena on saada kokoon miljoona euroa 500 päivässä. Sitä hän ei yritäkään kieltää, että töiden puolesta olisi järkevintä asua edelleen Helsingin Punavuoressa. – Ravintolabisnes kiinnostaisi kovasti, Salovaara paljastaa. – Muutimme tänne kymmenen vuotta sitten ja aloin heti tuntea, että elämäni on nyt tasapainossa. PalkiTTu esiintyjä oli nuorempana niin ujo, että joutui skarppaamaan viitatakseen tunnilla. Nykyään tiedon jakaminen vie eteenpäin, ei sen panttaaminen. Olemme aktiivisia toimijoita myös tässä kyläyhteisössä. lauri saloVaaran isoveli Pertti Salovaara on muun muassa moninkertainen Telvis-voittaja ja entinen keskustan kansanedustaja. Salovaara on piinkova tekijä muun muassa vaativissa juontotehtävissä. Kun joillekin heistä heittää pienen idean palloteltavaksi, takaisin voi pyörähtää valtava kuula. – Vasta Kiimingin lukion ympäristössä aloin kasvaa omaksi itsekseni. Se antaa paljon. Hän on yhtiöittänyt hankkeensa. – Soittelemme Pertin kanssa lähes päivittäin ja sparraamme toisiamme. VasTa palautetta peilaamalla Salovaara on huomannut olevansa innostava puhuja ja persoona. – Ei haittaa, vaikka paljastaisi ideansa, sillä kuulijalla ei voi olla yhtä selkeää visiota sen toteuttamisesta. Moni on ottanut yhteyttä samankaltaisen projektin tiimoilta ja kiitellyt inspiraatiosta, Salovaara kertoo. Hän kertoo muun muassa ideastaan perustaa pop-up -ravintoloita paikkoihin, joissa ei yleensä syödä. Suorien tv-lähetysten juontaminen vaatii ammattitaidon lisäksi paljon pokkaa ja itseluottamusta. Palkittu juontaja Lauri Salovaara ideoi, sparraa ja kannustaa. Hän on juontanut myös muun muassa keskustan vaalitilaisuuksia. Häntä itseään ei varsinaisesti innostettu alalle ja työharjoittelupaikkakin aukeni vasta pienen odottelun jälkeen. Kivenheiton päässä oleva tila hankittiin vielä perheen kesäpaikaksi. Kun Salovaara täyttää 40 vuotta 9. heinäkuuta 2018, hänen osakesalkkunsa tavoitearvo on miljoona. Sen jälkeen Salovaara on saanut monet ovet aukeamaan
6.10. 2017 15 Nykyään tiedon jakaminen vie eteenpäin, ei sen panttaaminen.
16 6.10.2017 1 Tupa-Mikkolan torppa Urjalan Honkolan kylässä muistuttaa kokonsa ja sijaintinsa perusteella Väinö Linnan Pohjantähtitrilogiasta tuttua Koskelan torppaa. Pohjantähden varjo
Niissä tarjoillaan kahvit lukuisille bussimatkalaisille, jotka tulevat seuraamaan opastettuja kierroksia Väinö Linnan reitillä. Tikka ei halua kokonaan kiistää Linnan merkitystä. Ja viimeisimpänä tietenkin Koskelan torppa, joksi Tupa-Mikkola ajatellaan, vaikkei se mikään varsinainen Koskelan esikuva olekaan Linnalle ollut. Hän myös vastaa kysymykseen itse: – On. Ikään kuin se helpottaisi pääsemään lähemmäksi Alma Koskelan tuskaa, kun poika toisensa perään viedään ”kapinaan taikka sotaan, ammuttavaksi taikka työhön”. Suomalaiset ovat tottuneet käsittelemään vuoden 1918 sisällissotaa pitkälti Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian kautta. 2017 17 ”Riihen taka meiltä hävitään, kun lähdetään.” Alma Koskelan sanat voi melkein kuulla, kun seisoo Tupa-Mikkolan torpassa Urjalan Honkolan kylässä ja katsoo ikkunasta ulos. Aivan liikaakin, sanoo tutkija.. Pohjantähdestä on tullut liki kultinomainen opus, jonka kautta käsitellään vuoden 1918 sisällissotaa. Mutta onko Linnan vaikutus suomalaisten käsitykseen vuoden 1918 sisällissodasta vähän turhankin iso, kysyy Suomen historian yliopistonlehtori Marko Tikka Tampereen yliopistosta. Kaikki niin tuttuja Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Ja tänne Tupa-Mikkolaan ihmiset tulevat sitten nuuhkimaan, miltä Koskelassa tuoksuu. – Siellä suunnassa sen riihen voi ajatella olleen, opas Marja-Riitta Touru naurahtaa. Tupaa täyttävät nykyaikaiset pöydät. 6.10. Mutta esimerkiksi torpan koko on sama. Miksei Maalaisliittoa. Pohjantähti perustuu kirjailijan keräämään muistitietoon ja tapahtumilla on sellaisenaan hyvin pitkälti vastineita myös todellisuudesta, vaikka teos fiktiota onkin. Tai jos ei ole lukenut, on katsonut aiheesta kertovan elokuvan. Kun Pohjantähden kolme eri osaa ilmestyivät 1950ja 1960-luvuilla, ne rikkoivat yksipuolisen käTeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä ja Vapriikin kuVa-arkisTo Miksi Akseli Koskela valitsi sosialismin. Nähdyksi tulevat niin kartano, pappila, työväentalo kuin lukuisia torppiakin. Reitin kohteet on valinnut pääosin kirjailija itse. Touru vetää reissuja kieltenopettajan työnsä lomassa. Suurin osa suomalaisista on lukenut Linnan Pohjantähden, josta Alma Koskelan sanatkin ovat peräisin
Se ei anna sijaa kokonaisuudelle, esimerkiksi suojeluskuntalaisten näkökulmalle. – Se on valtavan paljon. Moni ymmärsi, kuinka Akseli Koskelan sydäntä raastoi peltotilkun riistäminen. Se näkyy myös sotaan osallistuneiden määrissä. Kuolleita oli noin 37 000, jos mukana olleita ruotsalaisia, saksalaisia ja venäläisiä ei lasketa mukaan. SiSälliSSota alkoi 27. Sodasta tuli kuitenkin äärimmäisen raaka ja julma. Sodan Syyt piilevät kasautuneissa yhteiskunnallisissa paineissa. Sitä voi suhteuttaa siihen, että koko Suomessa asui noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Ne, joilla oli rahaa, päättivät asioista. Linna keräsi muistitietonsa eri puolilta Suomea. Jos punaisten ja valkoisten joukot lasketaan yhteen huollot ja muut mukaan lukien, ihmismääräksi saadaan noin 200 000–300 000. Ne, joilla rahaa ei ollut, olivat alisteisessa asemassa. Suomessa maailmansota oli alkuun tarkoittanut huimaa nousukautta ja ta1 Aktiivisten joukko oli pieni, ja suurin osa suomalaisista oli sodasta täysin sivussa. Tuloja elintasoerot olivat valtavat, ikivanhan sääty-yhteiskunnan jäänteet vahvat. Eräänlainen vastateos siis, kuten Tikka kuvaa. Pohjantähden tapahtumapaikaksi valittu Urjalan Honkola oli keskellä punaisinta Suomea. Heilläkin kun oli omat syynsä ryhtyä taisteluun. Punaiset saivat Pohjantähden myötä monen silmissä taas ihmisarvon. 18 6.10.2017 sityksen vuoden 1918 tapahtumista vapaussotana, jolloin hyvä valkoinen kukisti kapinaan nousseen pahan punaisen. Suomi oli ennen sisällissotaa häkellyttävän epätasa-arvoinen maa. Rintamalinjat sisällissodan alussa talvella 1918. – Aktiivisten joukko oli siis todella pieni, ja suurin osa suomalaisista oli siitä täysin sivussa, Tikka summaa. tammikuuta 1918, kun punaiset kaappasivat vallan koko eteläisessä Suomessa Pori–Tampere– Kouvola–Viipuri -akselilta alaspäin. Punaisten näkökulma valtasi tilaa myös akateemisesta tutkimuksesta. Tikan mukaan Pohjantähden punaisia ymmärtävä ja heidän uhriuttaan korostava lähestymistapa on tullut laajan yleisön vallitsevaksi tulkinnaksi. Mutta kuten usein käy, vaaka kallistui yhdestä ääriasennosta toiseen. Niin kävi Suomessakin. Historiantutkimuksessa sisällissota nähdään silti vain yhtenä ensimmäisen maailmansodan sivujuonteena. – Ympäri Eurooppaa käytiin samantyyppisiä sisäisiä valtataisteluita, kun ensimmäisen maailmansodan myötä perinteiset valtamahdit romahtivat ja yhteiskunnat hakivat uutta suuntaa, Tikka valottaa. Kun paineita kertyy aikansa, ne poksahtavat. Pohjantähti ei kuitenkaan ole yhtä kuin Urjalan historia, Touru korostaa. Nyt punaiset ovat hyvän ja valkoiset pahan välikappale, Tikka kuvaa. Molemmilla puolin miehistöä oli suurin piirtein saman verran. Jos konfliktissa menehtyy prosentti väestöstä, lasketaan se jo todella tuhoisaksi sodaksi. Historiankuvasta tulee mustavalkoinen. – Linnan ongelma on tasapainottomuus. Sisällissodan rintamatilanteita kuvaavia karttoja katsellessa on hämmentävää huomata, kuinka pientä osaa suomalaisista sota kosketti
Sosiaalidemokraattien linja oli häilyvämpi. Historiantutkijan Sami Suodenjoen mielestä ei huijattu. Heistä oli torppareita, vuokraajia ja mäkitupalaisia vain neljä prosenttia. Paljon riippui siitä, missä päin Suomea torpparit elivät. Punaisten 5 220 kaatuneesta heitä oli 6,5 prosenttia. Maalaisliitto ajoi torppien muuttamista itsenäisiksi pientilallisiksi. Sitä vain vahvisti se, että moni heidän lapsistaankin oli mitä luultavimmin tulossa aikanaan lukeutumaan maataloustyöväestöön. Huijattiinko heitä, sillä hehän halusivat vapautta. Häme ja Lounais-Suomi olivat demareille vahvoja alueita jo 1900-luvun alusta lähtien, mutta esimerkiksi Pohjanmaalla Maalaisliitto sai torppareilta vahvaa kannatusta. Suomalaisten työt loppuivat, ja elintarvikepula iski jokaisen tajuntaan. – Moni torppari ajatteli itsensä työväen edustajaksi. ValokuVasta katsoo hämmentyneen oloinen nuori mies. Kaikki torpparit eivät silti suinkaan kannattaneet sosiaalidemokraatteja. Oleellisempaa oli se, että torpissa ja mäkituvissa uskottiin demarien hoitavan heidän asiaansa porvariston edustajia paremmin. Yhteiskunnalliset erot olivat syy myös sille, miksi maataan viljelevät torpparit lähtivät mukaan sisällissotaan Akseli Koskelan tapaan. torppien rooli sisällissodassa oli kuitenkin pieni, Suodenjoki sanoo. Hänen mukaansa torppareilla oli hyvä käsitys siitä, millaista torpparivapautusta demarit ajoivat. Huhtikuussa 1918, kun punaisten tappio alkoi näyttää vääjäämättömältä, hän Moni torppari ajatteli itsensä työväen edustajaksi.. Torpparivapautusta oli Suomessa puuhattu pitkään. Vuoden 1917 alussa sisäpoliittisiin kiemuroihin ajautunut Venäjä lakkasi tarvitsemasta kaikkea. Arvo Koivisto oli vain 14-vuotias, kun hän toimi punakaartin viestinviejänä. Eivätkä kaikki mukaan lähteneetkään valinneet punaisten puolta. Vallankumouksen ajatukset kun muhivat pääosin kaupunkien ja isojen paikkakuntien teollisuustyöläisten keskuudessa. – Siitä lähti valtava eskaloitumisprosessi, jota vain vahvistivat suunnattomat tuloerot ja yhteiskunnan jakautuminen. Laurilat häädettiin kylmästi talvipakkaseen. Silti sosiaalidemokraattien linjalle riitti torppareiden keskuudessa kannatusta. Taisteluissa valkoisia kaatui 3 316 henkilöä. 6.10. Torpparit olivat vuokraviljelijöitä, jotka maksoivat pienen asumisja viljelystilansa ylläpidosta isännilleen työllä ja taksvärkeillä. Taisteluiden ulkopuolella teloitettujen ja ammuttujen lukemissakin torppareiden määrät jäävät selvästi alle kymmenen prosentin. Kun maassa ei ollut kunnioitusta nauttivaa järjestysvaltaa Venäjän epävakaan tilanteen vuoksi, alettiin täällä perustaa keskenään kilpailevia suojeluskuntia ja punakaarteja. Pohjantähdessä Koskelan perheeltä vietiin Jussin itse raivaama paras peltotilkku. Se oli myös syy siihen, miksi torpparit eivät samaistuneet Maalaisliittoon. Kartanonkin maillakin tuli jos jonkinlaista yhteenottoa isännän ja vuokralaisten välillä. 2017 19 louden ylikuumentumista, kun kyljessä seisova äiti-Venäjä tarvitsi tukiteollisuutta mahtaville sotilasvoimilleen. Tilanne konfliktille oli kohta valmis, Tikka selventää. – Pääosin torpparit tulivat Etelä-Suomen kartanoalueilta, jossa oli paljon maataloustyöläisiä. Sota olisi luultavimmin syttynyt ilman heitäkin. Sotaan osallistuneiden torppareiden määristä ei tosin ole olemassa tarkkoja tietoja. Sitten iski pysähdys. Asetelmassa oli paljon ongelmia. Heidän keskuuteensa syntyi työväenyhdistyksiä, joissa alttius lähteä mukaan kasvoi, Suodenjoki selventää. Heidän uudistuksessaan torpparit olisivat siirtyneet valtion vuokraviljelijöiksi, tosin paljon pidemmillä vuokra-ajoilla ja torpan perintäoikeudella. Paljon voi kuitenkin päätellä sisällissodan kuolemia tutkineen Suomen sotasurmat -projektin luvuista. Suurin osa Suomen torppareista jättäytyi koko konfliktista sivuun
20 6.10.2017 Va pr iik in ku va -a rk ist o 1 14-vuotias Arvo Koivisto toimi sisällissodassa punaisten viestinviejänä. Valkoiset teloittivat hänet kesäkuussa 1918.
Sellaista julmaa kostamista oli paljon, kun varsinainen sota oli ohi ja voittajat tuomitsivat syyllisiä. Peltosen mukaan kolikkokohu alleviivasi sisällissotaan liittyvää vaikenemisen ja peittelyn kulttuuria. Peltosen mukaan Suomessa ei ole juurikaan tietoa siitä, miten väkivaltaa tehneet käsittelivät tekojaan ja omaa syyllisyyttään. Koivisto jäi kuitenkin kiinni Lahdessa, ja hänet lähetettiin kotiinsa Tyrväälle. Tiukkojen keskustelujen jälkeen päädyttiin armeijan toimesta paikalla ampumisiin ja pikaoikeudenkäynteihin. – Sisällissodan tapahtumat osoittavat, kuinka erehtyväinen ihminen on ja kuinka helposti hän ajautuu ääritekoihin. Toiminta oli organisoitua ja systemaattista. Liian hepposin perustein, tulee myös mieleen. Ja sitä hän suomalaiselta julkiselta keskustelulta kaipaa kaikkein eniten. – Yle käyttää edelleen paljon nimitystä kansalaissota, joka ankkuroituu vahvasti sosiaalidemokraattiseen käsitykseen. Kaikilla termeillä on kannattajansa. – Mutta hiljalleen, kun aikalaiskokijoitakaan ei enää juuri ole, tapahtumista soisi tulevan jo historiaa. Epäsuhta tulee esiin myös teloitettujen lukemissa. Toivon, että asioista voitaisiin puhua niin, ettei kenenkään identiteetti enää ankkuroituisi kokonaan jommalle kummalle puolelle. Punaisia ymmärtävä humaani näkökulma mahdollistaa Peltosen mukaan sen, että myös valkoisten roolia voidaan tarkastella syyllistämättä. Trilogiassa kuvatut valkoisten kenttäoikeudet perustuvat sinänsä toteen, niitä Tikka on itsekin tutkinut. Hän on tutkinut paljon sodan julkista ja yksityistä muistamista ja unohtamista. Mutta kaikki tappaminen ei perustunut kostoon. Kun tukahdutetut asiat sitten pulpahtavat pintaan, niitä ei haluta tai osata käsitellä, vaikka julkista dialogia juuri tarvittaisiin. Se kertoo myös Ylen asemoitumisesta asiaan, Tikka sanoo. – Kukaan meistä ei voi kantaa vastuuta siitä, mitä tapahtui sata vuotta sitten, mutta siitä voimme, mitä tapahtuu nyt. Peltosen mukaan lukkojen avautumista helpottaisi, jos Suomessa käytäisiin avointa dialogia ja puhuttaisiin julkisuudessa myös moraalista. Yksi sisällissodan uhreista, yksi elämä, joka katkaistiin liian äkkiä. Hän on jäänyt yhdeksi todisteeksi historian tapahtumista Tampereen Museokeskus Vapriikin arkistoihin. Vaikeneminen ja häpeä ovat siis molempia sodan osapuolia yhdistävä kokemus. Sisällissotaan liittyvä terrori teki koko sodasta vaikeasti käsiteltävän, avoimena vuotavan haavan. Peltonen ei allekirjoita Tikan näkemystä, että Linnan Pohjantähti ohjaisi liikaa suomalaisten tapaa puhua sisällissodasta. Muuta emme tiedä. – Ja päälle se, että valkoisten versiota pidettiin niin kauan ainoana totuutena, Tikka tähdentää. Ja Laurilat. Että meidän kunnassamme kaikki olisi mennyt hyvin, jos ei olisi tullut niitä vieraspaikkakuntalaisia, jotka tappoivat julmasti kartanon isännän. Sodastahan on kirjoitettu yli 200 romaania ja se on uudenajan historian tutkituin alue. Heistähän ei pidetty. Vihan vimmassa tehtyä tai ei, terroria on vaikea sulattaa. – Jos ihmiset olisivat toimineet pelkän kostonvimmansa varassa, uhreja olisi ollut paljon vähemmän, Tikka väittää. – Linnan teoksessa ei kuitenkaan esitetä kysymystä, että miten ne vieraspaikkakuntalaiset murhaajat osasivat mennä juuri sinne, minne menivät. Viha puski pintaan, ja ihmiset antoivat kaunojensa puhua. Siksi hän sanoo ymmärtävänsä, että Linnan rooli on säilynyt niin tärkeänä näin pitkään. Jo pelkästään sodan nimi herättää intohimoja. Jotenkinhan kansakunnankin on menneisyytensä käsiteltävä. Silti meidän käsitystämme sisällissodan terrorista hallitsee jälleen kerran liikaa Pohjantähden tulkinta, sanoo Tikka. Pohjantähdessäkään ei pureuduta syvällisesti valkoisen mielenmaisemaan sodan jälkeen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi koko juhlarahahankkeen jäihin. 2017 21 lähti perääntyvien punaisten mukana kohti itää. Tutkijat puhuvat nykyään sisällissodasta, joka on tarpeeksi neutraali nimitys, mutta kertoo kuitenkin olennaisen sodan luonteesta. Siitä pitäisi puhua nyt, kun erilaiset vastakkainasettelut korostuvat ja uhkaavat yhteiskuntarauhaa. Tappamisen systemaattisuus tekee aiheesta vain julmemman. 6.10. Koivisto teloitettiin kesäkuun alussa. Valkoisia teloitettiin 1 424, punaisia 7 370. Kohu toi esiin, ettei Suomessa oltu vielä valmiita teloitusten käsittelyyn, sanoo tutkija, dosentti UllaMaija Peltonen Helsingin yliopistosta. – Hehän olivat ihmisiä siinä missä mekin. Eivätkä kiistat jää pelkkään nimeen. Sillä voisi olla kauaskantoiset seuraukset. n Kukaan meistä ei voi kantaa vastuuta siitä, mitä tapahtui sata vuotta sitten.. Helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki perustelut sen oikeuttamiseksi kuulostavat huonoilta. – aihepiiri on arka, eikä kaikkein onnistunein valinta juhlarahaksi. Mutta jotkut puhuvat yhä vapaussodasta, toiset kansalaissodasta, kolmannet vuoden 1918 tapahtumista. Pohjantähdessäkin Koskelan Akselin veljet teloitettiin varsin kevein syin. Viime keväänä itsenäisyyden juhlaraha, jossa kuvataan sisällissodan aikaista teloitusta, nostatti valtavan kohun. Voittajien sankariretoriikka hiljensi punaiset, mutta myös henkisen tuskansa kanssa kamppailevat valkoiset. – Valkoisilla ei ollut aluksi käsitystä, millainen juridinen asema punaisilla on, koska he eivät olleet vieraan sotilasvallan edustajia. Tutkijan mukaan valkoisten oikeustuomiot perustuivat hyvin pitkälti rationaalisiin ja perusteltuihin ohjeisiin. Sellaista arkistoaineistoa on hyvin vähän, jossa purettaisiin tätä teemaa henkilökohtaisella tasolla. Punaisten harjoittamaa terroria Pohjantähdessä kuvataan hänen mukaansa muistitiedolle hyvin tyypillisellä tavalla. Ei kait yhden teini-ikäisen viestinviejän rooli niin iso voinut olla. Voittajien eli valkoisten toiminta sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen on oikeastaan syy sille, miksi koko sisällissota on ollut suomalaisille niin traumaattinen
itä-LaPin kuntayhtymä ja Lapin Kauppakamari ovat selvittäneet Sallan rajanylityspaikan kuljetuksia ja pohjoisen kuljetustarpeita. Viisumeja on tänä vuonna myönnetty Murmanskin alueella heinäkuun loppuun mennessä yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä. Myös Tulli ja elintarvikkeiden tarkastusvirasto Evira suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Lapin liitto kannattaa elintarvikkeiden tarkastuspisteen avaamista Sallaan. entinen kansanedustaja, Venäjän kunniakonsuli, kuusamolainen Pauli Saapunki on korostanut elintarvikealan merkitystä pohjoisen alueen kaupankäynnin ja elinvoiman kehittämiselle jo pitkään. Elintarvikkeiden tarkastuspisteen puute nousee niissä selvästi esille. – Huolimatta voimassaolevista pakotteista EU:n ja Venäjän välillä on varauduttava tulevaan kaupallisen toiminnan kasvuun, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi korostaa. Venäjä kehittää tuotantoaan ja jalostustaan, rupla vahvistuu ja talous elpyy. 22 6.10.2017 Ilmiöt Suomen pohjoisella itärajalla ollaan toipumassa EU-pakotteiden aiheuttamasta, vuoden 2013 jälkeisestä rajanylitysten notkahduksesta. Se palvelisi Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yrityselämää. Ylitysten määrää itärajalla kasvaa. Itä-Lapin kunnat, Etelä-Kuolan kaupungit, Murmanskin alue ja Lapin liitto ovat nostaneet Sallan rajanylityspaikan elintarvikkeiden tarkastuspisteen tarpeellisuuden useissa yhteyksissä esille viimeisen vuosikymmenen aikana. Rajavartiolaitoksen seurantatilaston mukaan Sallan ja Rajajoosepin raja-asemilla venäläisten ylittäjien määrä on kasvanut tänä vuonna 27 prosenttia heinäkuun loppuun mennessä verrattuna vuoden takaiseen vastaavaan ajanjaksoon. TeksTi ja kuva: aniTa Ruokamo Elintarvikkeiden tarkastuspiste Sallassa palvelisi koko Pohjois-Suomea Nousun merkkejä Lapin itärajalla. Sallan tarkastuspiste helpottaisi tuntuvasti pohjoisessa toimivien yritysten kuljetuskustannuksia ja -matkaa molemmin puolin rajaa ja säästäisi ruuhkaa Kaakkois-Suomen ylityspaikoilta. PohjoiSen tulliasemien kautta ei voi kuljettaa elintarvikkeita Venäjälle, joten kuljetukset Suomesta Murmanskin alueelle hoidetaan Vaalimaan kautta. Myönteinen asian valmistelu Venäjällä ja Suomessa pysähtyi kuitenkin kansainvälisten tapahtumien ja EU-pakotteiden seurauksena. Sallan kunnanhallituksen puheenjohtaja Veli-Erkki Heikkilä ja kunnanjohtaja Erkki Parkkinen toivovat elintarvikkeiden tarkastuspisteen avaamista Sallan rajanylityspaikalle. Hän avasi keskustelun elintarvikkeiden kuljettamisesta Sallan kautta ja on edistänyt asian etenemistä suomalaisten ja venäläisten viranomaisten, kaupallisten organisaatioiden ja poliittisten tahojen kanssa. Nousun merkit näkyvät. – Erityisesti huoltovarmuuden, mutta myös kaupallisen elintarvikkeiden viennin takia on tärkeää, että myös PohjoisSuomeen, Sallaan avataan tarkastuspiste
6.10. Pääministerit Paavo Lipponen ja Mihail Kasjanov vihkivät ne käyttöön syyskuussa 2002. Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkisen mukaan rajanylipaikan palveluiden kehittäminen on kunnalle päivänselvä tavoite. Näin toimien kyse olisi TIR-kuljetuksista, joiden tarkastuksiin Pohjois-Suomessa on täysi valmius. Sallasta on matkaa Kemijärvelle 60, Kuusamoon 100, Rovaniemelle 140 ja Tornioon Ruotsin rajalle 250 kilometriä. Siellä toimii runsaasti kansainvälistä kaivosja suurteollisuutta, kehittyviä matkailukeskuksia, kaupunkeja, tärkeitä kansainvälisen liikenteen vientisatamia sekä raideyhteydet Pietariin ja Moskovaan, kunnanjohtaja Parkkinen kuvailee. itä-lapin kunnat ja Etelä-Kuolan kaupungit ovat toteuttaneet lukuisia EU:n, Suomen ja Venäjän rahoittamia kehittämisja yhteistyöhankkeita Sallan rajan avautumisen myötä muun muassa liikenneyhteyksien, elinkeinoelämän, koulutuksen, kulttuurin ja matkailun aloilla. Kun elintarvikekuljetukset joudutaan huolehtimaan Murmanskin ja PohjoisSuomen välillä Vaalimaan kautta, kuljetuksille kertyy matkaa tuhansia kilometrejä. Yhteistyön tulokset näkyvät koko Pohjois-Suomen matkailijamäärissä, kaupan ja kysynnän kasvuna, kulttuuritoiminnassa ja koulutusyhteistyössä. Henkilöliikenne Sallan kautta Venäjälle avautui vuonna 1993, mutta kehittymätön tieja palveluverkosto jarrutti innostusta, kunnes rakennettiin uusi, kansainvälisen liikenteen raja-asema ja tulli. Maantiet Sallan rajalta Alakurttiin ja Kantalahteen, Murmanskiin johtavalle valtatielle ja satamiin ovat hyvässä kunnossa. Rajanylityspaikan läheisyydessä sijaitsevien paikkakuntien lisäksi Sallan kautta saapuvat venäläiset matkailijat suuntaavat lomille Lapin tunturikeskuksiin ja Kuusamoon sekä ostoksille esimerkiksi Ouluun, Rovaniemelle ja Luulajaan Ruotsiin. Perämeren ja Jäämeren satamat yhdistävä maantiereitti Kemi-Torniosta Rovaniemen kautta Kantalehteen on hieman yli 400 kilometriä, Oulusta noin 500 kilometriä. – Murmanskin alueella asuu noin 800 000 asukasta. Savukoski Pelkosenniemi Kemijärvi Salla Posio Rovaniemi Kovdor Kandalaksja Polarnie Zory Apatity Kirovsk Manchegorsk Olenogorsk Murmansk Älvsbyn Arvidsjaur Arjeplog Saltdal Fauske Bodo Övertorneå Pajala Kiiruna Älvsbyn Narvik Tromssa Ivalo Rajajooseppi Kirkenes Yhteistyön tulokset näkyvät koko Pohjois-Suomen matkailijamäärissä.. 2017 23 Samaa työtä ovat tehneet myös Sallan edellinen kunnanjohtaja Kari Väyrynen ja Kemijärven kaupunginjohtajana työskennellyt Arto Ojala. Sallan rajalta Kantalahteen, satamakaupunkiin Vienanmeren rannalle kertyy matkaa 170 kilometriä. On tärkeää, että valmistaudumme tulevaan, Parkkinen sanoo. Estettä voisi helpottaa myös niin, että eläinperäisten tuotteiden kuljettaminen Sallan rajanylityspaikan ylitse sallittaisiin ja tullaaminen voitaisiin suorittaa tavaran vastaanottajan paikkakunnalla. – Valitettavasti EU:n ja Venäjän välinen pakoteaika pysäytti kehityksen, mutta halua ja valmiuksia on jatkaa, kun kansainvälinen tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Yhteistyö Lapin ja Murmanskin alueiden, elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin aloilla on kehittynyt alueiden oman aktiivisuuden ja hyvien kumppaneiden ansiosta 20 vuotta, etenkin Sallan kansainvälisen rajanylityspaikan avaamisen jälkeen
24 6.10.2017 Tuotekehittely poikii tulosta, kun ideoita etsitään kahden sukupolven voimin. Nykytilanne, jossa maanviljelyn pitää tapahtua 2–3 metriä korkean koneen päältä, on Antti Koivuniemen mielestä kuvitteellinen mielikuvaharha.
Pelto käännettiin ja tilalle istutettiin ensin 160 saskatoon-pensasta ja vuoden päästä tuplasti enemmän. 2017 25 Mikä ihMeen saskatoon. Tämä kesä oli viljelijälle mieluinen runsaista sateista huolimatta. Koivuniemen mielestä keskusta häviää aina ollessaan samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa. Saskatoonin taimet ovat arvokkaita, etenkin jos niitä ostaa satamäärin. – Pahimmin se kohdistuu pienyrittäjiin, joiden asema on kohtuuton. – Onko unohdettu itse ihminen. Kokoomus saa pisteet ja keskusta miinukset. SaSkatoon-viljelijäkSi ryhtyminen näyttää Koivuniemen mielestä hyvältä ratkaisulta. Aiemmin Koivuniemen marjatilalla viljeltiin mansikkaa. Tuloksena ihminen on toivoton ja masentunut taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Sen mies kuitenkin teki. 6.10. antti koivunieMi on rohkea uuden kokeilija, mutta myös pitkän päivätyön tehnyt keskusta-aktiivi. Samalla reissulla joukko tutustui saskatooniin. Mitään parannuksia ei ole saatu aikaan. koivunieMen tilalla kokeilu alkoi kymmenestä pensaasta. Tälläkin hallituskaudella keskittyminen kaupunkeihin on vain jatkunut ja samalla on unohdettu, että joku voisi muuttaa maaseudulle ihan mielellään. Seuraavina vuosina mansikat saivat jo väistyä uuden tulokkaan tieltä. – Saavutimme tavoitteen. Koivuniemen mielestä yhteiskunnan kehitysvoimana näyttää olevan nyt pohjaton individualismi tai peräti itsekkyys. Näin kysyy moni ihminen Satakunnassa, ja Antti Koivuniemi selittää taas kerran, miten kyse on superruuasta, jolle saa hakea vertaa. Marjan terveysvaikutukset kiinnostivat, ja muutamat joukosta päättivät kokeilla pensasta pellollaan. Marjaa tuli noin 500 kiloa, isäntä iloitsee. Miehen poliittinen ura alkoi parikymppisenä keskustanuorten riveissä ja vuosien saatossa hänestä tuli keskustanuorten Satakunnan piirin puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Kolmen viimeisen vuoden aikana Antti Koivuniemi on istuttanut poikansa pellolle Sysmään jo 8 000 taimea. TeksTi ja kuvaT: anne Hievanen Mustan marjan HUUMAA Elämä Antti Koivuniemi kasvatti 10 000 saskatoon-pensasta pellolle siemenestä saakka. Pensaat voivat hyvin ja tuotekehittelykin poikii tulosta, kun ideoita etsitään kahden sukupolven voimin. Tai ihmisyys ja sen kehitystarve, joka pitää panna kaiken kehityksen pohjaksi, kuten Alkio sanoi. – Puolue samaistuu liikaa kokoomukseen. Kun niihin ei ollut varaa, sinnikäs viljelijä päätti kokeilla siemenestä lähtevää taimenlisäystä. Intiaanien musta marja on kietonut huittislaisen napakasti ruusulajikkeisiin kuuluvan pensaan ympärille. Ensi vuonna joku määrä marjoja ehtinee jo kaupan hyllylle saakka. Kun kilohinta pyörii kympin paikkeilla, marjatilalla pärjää kuulemma kohtuullisesti. Kun saskatoonit varttuvat ja hehtaarisato kasvaa, pensaat tuottavat metrin matkalla keskimäärin 2,2 kiloa marjaa. Mitä mies ajattelee keskustasta tänään. Kanadasta kotoisin olevaa marjatuomipihlajaa viljellään jo monella tilalla maassamme, mutta valtaosalle suomalaisia tämä terveyspommi on täysin tuntematon herkku. Keskustan liberaalisiipi on viljelijän mielestä nyt vahvoilla, ja tulos on sen mukainen. – Tästä voi hyvinkin saada toimeentulonsa. Eläkevuodet olivat alkaneet, ja pariskunta mieli päästä helpommalla. Kasvun kohinan voi lähes kuulla. Tällä hetkellä pellolla kasvaa puolitoistatuhatta pensasta, ja sama määrä pieniä taimia odottaa vuoroaan taimilaatikoissa. – Läpimurtoa odotellaan, mutta tuotekehittelyssä on vielä töitä, Koivuniemi sanoo. Töitä riitti, sillä mansikka vaati menestyäkseen kosolti työtunteja. Tulevaisuuteen mies tähtääkin eikä kaihda tehdä sen eteen lujasti töitä. – Tuota kaavaa ei pysty muuttamaan edes Juha Sipilä. Marjamäärät ovat kasvaneet puolella joka vuosi, ja satoa on kaupiteltu suoraan tilalta, Reko-ruokapiirin kautta ja lisäksi joihinkin ravintoloihin. Kymmenen vuoden kokemuksella Koivuniemi sanoo, että kyse on tulevaisuuden marjasta. Nykytilanne, jossa maanviljelyn pitää tapahtua 2–3 metriä korkean koneen päältä, on huittislaisen mielestä kuvitteellinen mielikuvaharha. Marjanviljelijä seisoo syksyisellä pellolla ja katsoo tiukasti silmiin. Kuin tilauksesta Satakunnan Marjanviljelijät tekivät tuohon aikaan matkan Lepaalle oppiakseen limsantekoa. Tuntuma itse multaan ja viljelykasviin jää ohueksi ja tuotto valuu konekustannuksiin. – Kun tilakoko suurenee, aina pitäisi olla suurempi tila. Ihan pieni työ ei ole irrottaa mustikan värisestä ja kokoisesta marjasta tummanpuhuvia siemeniä. Maaseudulle voisi tulla pienyrityksiä, niin tämä mies uskoo
Täkäläi seltä sisarpuolueelta voisi löytyä hyviä neuvoja siihen, miten jo muutamallakin kansanedustajalla voi onnistua saamaan hallitukseen monta omaa ministeriä. Kuka tekee nyt eduskunnassa aloitteen perustuslain muut tamiseksi. kYllä ei ole Juha Sipilän hallitukselle sadellut isommin ruu suja, vaikka pääministeri on pitänyt vaalilupauksen ja kääntä nyt maan talouden oikealle uralle. Mediassa on arvailtu, aikooko puolueensa maltillisempaa laitaa edustanut Petry perustaa uuden ryhmittymän. Ei sillä ole merkitystä, kunhan tavoite on selkeä, päätoimittaja lisäsi. Tilalle hän otti puheenjohta jan. Onkohan Petry jo varannut matkaliput Suomeen. Vapaavuoren unohdus TeksTi: PenTTi Manninen, saMuli nissilä. Edustettuina ryhmässä ovat useimmat ministeriöt sekä Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jy väskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Lappeenrannan, Vaa san, Joensuun ja Salon kaupungit sekä päälle vielä Suomen Kuntaliitto. Herra maatalousministeri, suomalaisen leivän ja maidon ystävä pokkaa ja kiittää. Tasaarvoinen kielenkäyttö parantaa tasaarvoa, ja päämäärä tässä on tärkeä. Jotakin pientä on kuitenkin alkanut näkyä. Työ ja elinkeinoministeriö kuitenkin perusti jo viime vuo den keväällä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän. Apollon Tietäjät 26 6.10.2017 Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on viime aikoina esittänyt huolestuneita kannanottoja Suomen kaupunki politiikasta. Hyvä. Onko reilua, että esimerkiksi ruisleivän hinnasta viljelijän osuus on vain kolme prosenttia. Se kun on tasaarvoisempaa, sukupuolineutraalimpaa kieltä. Kemppainen kiittelee, että Leppä sai kuin saikin hallituk sessa liikkeelle ruokaketjun reiluuttamisen. Tosi on. Tuleeko se vaikka Ylen hallintoneuvostosta. Sen ta voitteena on ”vahvistaa valtion, kaupunkien ja kaupunkiseu tujen kumppanuutta, edistää kaupunkiseutujen uudistumis ja kilpailukykyä, sosiaalista kestävyyttä ja kykyä vastata il mastonmuutoksen haasteisiin sekä kehittää kaupunkiympä ristöjä”. Kuten tiedetään, suurvisiirihän oli osmanien kulttuurissa sulttaanin lähin mies. Yle UUtisten uusi päätoimittaja Jouko Jokinen aloitti rapsa kasti haastattelussaan Ylen Ykkösaamussa. – Ihan sama, vaikka eduskunnan puhemiestä kutsuttaisiin suurvisiiriksi. Syyskuisessa Hesarin haastattelussa hän totesi, että ”Kaik kialla maailmassa keskustellaan kaupunkien kasvavasta roo lista. On omituista, että Suomessa kaupungeilla ei ole ollut yhteistä foorumia”. Ykkösaamussa hän perusteli. Kiikarissa on ruokaasiamiehen laittaminen katsomaan ruokaketjua ja kauppaa. Jotain osviittaa antaa, että hän on saksalaislehti Frankfurter Allgemeinen mukaan heinäkuussa rekisteröinyt domain osoitteen dieblauen.de eli siniset. Nyt Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen laittaa sulan maa ja metsätalousministeri Jari Lepän hattuun. Eikö Vapaavuori tosiaan ole tiennyt ryhmästä, jossa hänen omakin kaupunkinsa on mukana. saksan vaaleissa jytkäyttänyt Alternative für Deutschland ko ki protestipuolueen klassisen kohtalon, kun puheenjohtaja Frauke Petry ilmoitti pian vaalien jälkeen jättävänsä porukan. Jokinen kohautti jo vähän aikaisemmin päättämällä Aamulehdessä, että lehti hautaa perustuslakiin kirjatun edus kunnan puhemiesnimikkeen. Tämä tapahtui vain muutama viikko sen jälkeen, kun perussuomalaisista irtautu nut Uusi vaihtoehto ryhmä ilmoitti ottavansa nimekseen Si ninen tulevaisuus. Halpuuttajathan kohtelevat törkeäs ti ruokaketjun perusratasta, talonpoikaa
Yhteiskunta parhaimmillaankin vain luo taustaedellytyksiä tälle. Helsingin ja Tampereen pormestarit vastustavat kirjoituksessaan (HS 30.9.17) valtion ELY-keskusten tehtävien siirtoa maakunnille. 2017 27 Puheenvuoro AikAAmme kuvaa hyvin se, että vastakkainasettelua lisätään. Usein keskuskaupunki toimii myös maakunnan luonnonvarojen jalostuspaikkana. He sanovat, että ”keskuskaupunkien alistaminen maakunnallisen keskivertoajattelun liekaan olisi hyvin vahingollista”. Oulun yliopisto olisi heikoilla, ellei verovaroja kerättäisi sitä varten koko maakunnasta. Suurimmat voimavarat aluekehitykseen löytyvät ihmisistä ja yrittäjyydestä. kierrän tätä kirjoitusta pohtiessani Sodankylässä, Posiolla, Kuusamossa, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Oulussa. Pormestaritkin aivan oikein alleviivaavat eri paikkakuntien omaleimaisuutta ja erottautumista. mAASeudun ja maakuntien kehittämisessä Suomen on nojattava entistä enemmän yrittäjyyteen. Suomalainen yhteiskunta on vuosisadan ajan keskittänyt yhteisiä verorahoja palvelemaan tätä työnjakoa ja verkostoa. Suurimmassa osassa maakuntia ymmärretään hyvin vuorovaikutus keskuskaupunkien ja muun maakunnan välillä. 6.10. Matti Vanhanen keskustan presidenttiehdokas. HuomAAn , että keskuskaupungit maakunnista kelpaavat maakunnallisen yhtenäisyyden repimiseen C21-verkostona, mutta alueellistamispäätöksiä tehtäessä jokainen niistä on liian pieni tai liian kaukana Helsingistä. Turistit tulevat Kuusamoon maailmalta ja muualta Suomesta, koska täällä on mitä katsella, yrittäjyyttä sen esillepanemiseksi ja yhteiskunta, joka on luonut kulkuyhteyksiä ja alan koulutusta. Kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat, rikkaat ja köyhät, maalaiset ja kaupunkilaiset, vanhakantaiset ja modernit. Suomalaisia jaetaan vauhdilla henkisesti eri puoliin. Se ei onnistuisi, ellei täällä olisi ihmisiä töissä ja kunnollista liikenneinfraa. Valtion olisi verorakenteillaan uskallettava edistää yritysten ja niiden omistajien pitkäjänteisyyden vahvistamista rohkaisemalla oman pääoman kartuttamiseen riskinottokyvyn parantamiseksi. Ei Posiolla kuulunut yhtään puheenvuoroa, joka kyseenalaistaisi ”keskivertoajatteluna” Rovaniemen yliopistopaikkakuntana. Yritysten, maakuntien ja kuntien yhteistyötä on tiivistettävä. Oma ajatteluni tukee kasvollista kotiseutuunsa sitoutunutta omistajuutta ja uskallusta antaa lisää oikeuksia paikallisesti sopia työyhteisön kehittämisestä. Juuri siitä on kyse. Kaivannaisia, marjoja ja puuta viedään täältä jalostettavaksi. On tärkeää, että erityisesti elinkeinojen edellytysten kehittämisessä maakunnat ymmärretään kokonaisuuksiksi ilman sisäisiä rajalinjoja. On todella vahingollista, jos 21 kaupungin kokoamisen taustalla omaksi verkostoksi on pyrkimys syövyttää kirjoituksen kaltainen ajattelu maakuntien keskuskaupunkeja ja niiden ympäristökuntia jakavaksi muuriksi. Suomen menestyksen kannalta on jatkossakin tärkeää, että kaupungit ja ympäröivät kunnat ymmärtävät keskinäisriippuvuuden, Viisaus asuu yhteistyössä, ei yksin keskuskaupungeissa eikä keskuskaupungin ja ympäristön väliin rakenneta ”keskivertoajattelun” muuria. Näinkö kauaksi todellisuudesta ja elitistiseksi keskustelu on siirtynyt. Matkailijoita otetaan maailmalta, josta ne tulevat katsomaan tänne luontoa. Kaupunkiin keskitetään sellaisia yhteisiä voimavaroja ja myös ostoseuroja, joita ei voi eikä kannata hajauttaa. Kumpikin tarvitsee toisiaan. Eräs kasvava henkinen jakolinja on rakentumassa täysin tarpeettomasti suurten kaupunkien ja muun Suomen väliin. Hallinto, yliopistot, lentoasemat, rautatieasemat ja kalleimmat tieinvestoinnit on kohdistettu tällä työnjaolla luonteviin kokoontumispaikkoihin, kaupunkeihin
28 6.10.2017 Olen tehnyt työtä oman persoonani kautta.
29 KymenlaaKson keskustan piirin toiminnanjohtajan paikka laitettiin syyskuussa hakuun. Kun täytän ensi vuonna 59 vuotta, pääsen minäkin maataloustöistä eläkkeelle. toiminnanjohtajalla on koko ajan ollut myös toinen ammatti: hän on osakkaana eli maatalousyrittäjänä maatalousyhtymänä toimivalla lypsykarjatilalla. – Eläkkeelle siirtymiseeni ei liity minkäänlaista dramatiikkaa, Matikainen sanoo. – Toivottavasti osaan olla siellä neuvomatta uutta toimaria! 13 vuotta on kulunut kouvolalaisten, kotkalaisten, haminalaisten ja Kymenlaakson maakunnan kuntien keskustalaisten toimintaa pyörittäessä. Käytännössä sitä on ollut tavoitettavissa koko ajan. Koko ajan sen verran härdelliä, että mielenkiinto on säilynyt vahvana, Matikainen naurahtaa. – Tilalla tehtiin vuoden alusta sukupolvenvaihdos. Minä haluan nyt tukea häntä, ja hän on vielä niin hyvässä kunnossa, että pystymme tekemään kaikenlaista yhdessä. – Maakuntavaalien siirtyminen ratkaisi asian, ja kerroin päätöksestäni perheelleni. – Olen tehnyt työtä oman persoonani kautta. marraskuuta. taKana on mukava setti historiaa keskustalaisena. Isäntä on jo eläkkeellä. Mutta se käy esimerkiksi siitä, että elämään tulee yllättäviä käänteitä. 2000-luvun alussa hän toimi viisi vuotta kymenlaaksolaisen EU-parlamentaarikon Mikko Pesälän avustajana. Kaipaan myös aikaa huolehtia itsestäni ja harrastaa mieleisiä asioita. Sinä aikana piiritoimisto touhuineen tuli tutuksi, ja hakuun tullut toiminnanjohtajan paikka kiinnosti. Näin palaset loksahtelevat kohdalleen. 6.10. – Some vain ei ole minun juttuni, hän huokaa. Tämä työ on sellaista ihmisten kanssa olemista. Matikainen on toiminut 20 vuotta Jaalan kuntapolitiikassa, kunnanhallituksen puheenjohtajuutta myöten, ja ollut sihteerinä Kymenlaakson keskustanaisissa. Tulevaisuudessa on uusi kutkuttava rooli: toiminta perusriviaktiivina ilman vakansseja. Veikko on aina tukenut minua. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Pirjo Matikaisella on ollut puolueessa monta roolia. – Haluan olla heidän kanssaan niin paljon kuin mahdollista. – Työtä olen tehnyt kaikki nämä vuodet hyvällä fiiliksellä, mutta nyt on tunnen, että eväät on syöty. Matikainen myöntää, että somen tuleminen kuvioihin mukaan on ollut ajoittain jopa stressaavaa. Matikainen uskoo esittelevänsä piiritoimiston uuden kasvon piirikokouksessa 15. matiKaisen aviopuoliso Veikko sairastui Parkinsonin tautiin 2015 syksyllä. Tämä työ on ajoittain pitkälle myös viikonloppuja iltatyötä. – Keskusta ja tämä työ ovat olleet vuosia iso osa elämääni, mutta minulla on myös toinen elämä, hän juttelee. Tunnollisena työntekijänä Matikainen huomauttaa, että jos maakuntavaalit olisivat olleet tammikuussa aiemman suunnitelman mukaisesti, hän olisi jäänyt pois vasta hoidettuaan ne. Menneenä kesänä Matikainen alkoi miettiä, josko hän jättäisi ostosopimuksella hoitamansa toiminnanjohtajan pestin. Pirjo Matikainen, 58, sai vastaanottaa maakunnasta tulleen puhelun, jossa huolestuneena kyseltiin, ”mitä on tapahtunut”. Jatkossa Kymenlaakson toimari on ”tavallinen talkoolainen”. Toimarin työ on ihmisten kanssa olemista Pirjo Matikainen on tullut toiminnanjohtajavuosinaan siihen tulokseen, että toimarin työssä tärkein taito ja ominaisuus on tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.. – Kyllä minä aion keskustan telttoja pystytellä jatkossakin, Matikainen nauraa ja vakavoituu hetkeksi. Lapsenlapsia on kolme, ja neljäs putkahtaa maailmaan tammikuussa. Toiminnanjohtajan haku päättyi syyskuun lopussa. Mummon sylille on siis käyttöä
Perustuslakivaliokunta antoi ilman reunahuomautuksia siunauksensa muun muassa 18 maakunnan määrälle. Puolueiden yhteisvalmistelukaan ei vienyt maaliin, vaan esitys kaatui perustuslakivaliokunnassa. Onnistuminen vaatii hyvää johtamista ja uskallusta ajatella asioista toisin kuin ennen. Myös julkisen talouden kannalta on olennaista, että meillä on sellaiset sote-palvelujen järjestäjät, jotka pystyvät lisäämään toiminnan tuloksellisuutta ja siten vähentämään julkiselle taloudelle kohdistuvaa painetta. Lakikokonaisuus on nyt suurelta osin valmis ja eduskunnan käsiteltävänä. Maakunnat ovat niille osoitettujen tehtävien osalta monialaisia järjestäjiä. Kokonaisuuden 41 laista viiteen liittyi perustuslakivaliokunnan sellaisia huomioita, jotka on korjattava, jotta lait voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Uudistuksen toimeenpano haastaa koko julkisen sektorin. Heillä on vuosi aikaa tehdä päätökset maakuntien toiminnan, talouden ja hallinnon järjestämiseksi. kuntien omistukseen jäävien sote-kiinteistöjen osalta valiokunta edellytti, että voimaanpanolakiin on laitettava säännös valtion erillisestä korvauksesta tilanteessa, jossa tyhjilleen jäävä kiinteistö uhkaa kunnan taloutta. kAikissA maakunnissa on käynnistetty viimeistään tämän vuoden aikana uudistuksen esivalmistelu. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa toimivammat palvelut, lisätä demokratiaa, sujuvoittaa hallintoa ja edistää digitalisaatiota julkisissa palveluissa. 30 6.10.2017 Mielipiteet Aluksi on kiitettävä kuntia siitä kehitystyöstä, mitä paikallisesti ja kuntien yhteistyönä on tehty kansallista sote-uudistusta odotellessa. Tarkoitus on, että se saadaan marraskuun alussa lausuntokierrokselle ja ensi talvena eduskuntaan muun kokonaisuuden kanssa yhtä aikaa käsiteltäväksi. Maakuntien varsinainen toiminta henkilöstöja tehtäväsiirtoineen voi toteutua vuoden 2020 alusta vasta sen jälkeen, kun kansanvaltaisesti valitut päättäjät ovat tehneet lainsäädännön edellyttämät päätökset maakuntien toiminnasta. Tiivistäen perustuslakivaliokunta totesi, että eduskunnan käsittelyssä oleva uudistus on välttämätön, kiireellinen ja tärkeä. sotejA mAAkuntAuudistus on hallituksen tärkein reformi. On päästävä irti vanhoista poteroista ja oltava ratkaisuhakuinen, mutta kestettävä siinä suunnassa, mitä uudistukselle on asetettu. Maakunnille on osoitettu tänä vuonna valmisteluun valtion rahoitusta 53 miljoonaa euroa. Uudistus ei onnistu vahingossa. Onnistumisesta ovat vastuussa niin kunnat, kaupungit, maakunnat kuin ministeriöt ja koko valtionhallinto. Säännöstä valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä eduskunnalle. Uutta esitystä on kesän jälkeen valmisteltu virkamiestyönä. Seuraavan hallituksen on päästävä päättämään jo muista uudistuksista, kuten perusturvan ja toimeliaisuuden vahvistamisesta ja verotuksen uudistamisesta. Loppuvaalikaudesta sitä valmisteltiin myös parlamentaarisesti. Nyt on vain eduskunnan pinnerrettävä ensi keväänä kokonaispaketti lainsäädännöksi ja voimaan siten, että järjestämisvastuut voivat siirtyä vuonna 2020 maakunnille. On kuitenkin selvää, että ilman vahvaa kumppanuutta ja toimivaa työnjakoa kuntien kanssa soteja maakuntauudistus ei tuota parasta tulosta. Jokainen suomalainen ansaitsee perusoikeudet turvaavat palvelut kaikkialla Suomessa. Tärkein valmisteluvaihe käynnistyy ensimmäisten maakuntavaltuutettujen aloittaessa työnsä vuoden 2019 alussa. Valinnanvapauslain valiokunta laittoi uudelleen valmisteluun. mAAkuntien ja sote-palvelujen kehittäminen ei kuitenkaan pysähdy vuoteen 2020, vaan jatkuu maakuntien, kuntien ja valtion yhteistyönä siitä eteenkin päin. Uusi valmistelu käynnistettiin Sipilän hallituksen toimesta perustuslakivaliokunnan talvella 2015 antamien reunaehtojen pohjalta. Anu Vehviläinen kuntaja uudistusministeri Suunnassa pysyminen ratkaisee Maakuntien ja sote-palvelujen kehittäminen ei pysähdy vuoteen 2020, vaan jatkuu maakuntien, kuntien ja valtion yhteistyönä siitä eteenkin päin.. sote-uudistustA soudettiin ja huovattiin koko viime vaalikausi. Ensi vuodelle uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon osoitetaan kaikkiaan yli 300 miljoonaa euroa. Vuosi 2020 ei tule olemaan henkilöstölle, päättäjille ja virkamiehille suuri jysäys, koska uudistusprosessi on käytännössä jo hyvässä vauhdissa
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tällä hetkellä käydään keskustelua, jossa kaupunki ja maaseutu laitetaan vastakkain tai ainakin korostetaan kaupunkien osuutta yhtälön onnistumisessa. Kaikille näille on yhteistä, että käytännössä ne sijaitsevat maaseudulla. Jonkun on täytynyt tehdä jotakin. Tässä tilanteessa pääministeri Juha Sipilän olisi pitänyt nokittaa Ranskan päämiestä oikein kunnolla. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Kansantalouden kannalta se ei ainakaan ole hyvä asia. Satu Koskinen Karstula Vuoropuhelua maaseudun ja kaupunkien välille PääMinisteri Juha Sipilä teki äskettäin valtiovierailun Ranskaan. Meillä on hyvinvointivaltio verrattuna moniin muihin valtioihin. Pormestari Vapaavuori. Aarre Kupila Turku, Jäkärlä Miksei Sipilä nokittanut Macronia. Suositteko maakunnan makuja, ja mikä on kauppalistanne kotimaisuusaste. Olen eri mieltä. KesKustelussa Suomen kuntoon laittamiseksi kiinnostavia ja mahdollisuuksia tarjoavia aloja ovat muun muassa biotalous, lähiruoka, matkailu, green care, kotimainen energia, pohjoinen ulottuvuus ja puurakentaminen, muutamia mainitakseni. Olisi loistava Suomen juhlavuoden valtuuston päätös tavoitella hiiletöntä Helsinkiä ja siirtyä kotimaisen energian käyttäjäksi. Hallitus on saanut Suomen nousuun ja suurin osa kansasta tulee toimeen hyvin. Neuvottelu ja ajatusten vaihtopaikka oli kuulu Elysee-palatsi. Mikä on tämä Suomi verrattuna entiseen. 2017 31 Menestyvä, monien mahdollisuuksien maakunta tarkoittaa samaa kuin elävä maaseutu ja hyvää ympärilleen säteilevä keskuskaupunki. Tarvitaan kysyntää ja tarjontaa ja näiden kohtaamista. Hyvinvointivaltio. Maaja MetsätalousMinisteriö nosti 2013 lähiruuan yhdeksi kärkihankkeista elintarvikesektorille. Sen piti jauhaa sähköä jo vuonna 2009, siis kahdeksan vuotta sitten. Nykytiedon mukaan laitoksen pitäisi valmistua vasta ensi vuoden lopulla. Esimerkit ovat kaikki maaseutua työllistäviä, mahdollisuuksia luovia ja taloutta parempaan suuntaan vieviä erittäin kannatettavia hankkeita ja tuotannonaloja. ajatusPaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen antoi kovaa kritiikkiä puolueille ja koko Suomelle kirjassaan Paska Suomi. Julkisten keittiöiden mahdollisuus vaikuttaa tähän asiaan on suuri. Kotimaisen elintarvikkeen jatkojalostus ja sen ympärille syntyvä teollisuus voivat olla mahdollisuus luoda maaseudulle työtä ja toimeentuloa. Voisiko Helsinki lämmetä kotimaisella energialla. Käyttäjät ovat kaupungeissa. Pääministeri Juha Sipilä yritti puolustaa Nokian toimintoja toteamalla, ettei Suomi voi puuttua yksityisen yhtiön toimintoihin. Taitaa olla suurempi malka omassa silmässä. eurajoelle rakentuvan ydinvoimalaitoksen työt alkoivat jo vuonna 2005. 100-vuotias Suomi saa olla ylpeä. Miten tässä näin onkaan käynyt. Kun talous on kunnossa, hyvinvointia riittää kaikille. Harmoninen tapaaminen sujui muuten hyvässä hengessä, kunnes Elysee-palatsin isäntä alkoi yllättäen arvostella suomalaisyhtiö Nokian Ranskan toimintoja sen aikeista vähentää yhtiön palkkalistoilta 600 työpaikkaa. Tuolla yhtälöllä voisi kiteyttää näkemyksen toimivasta kaupunkien ja maaseudun välisestä suhteesta. Tarvitaan aitoa keskustelua ja oikeita toimia maaseudun ja kaupungin välisen yhteistyön tiivistämiseksi. Etsitään se tapa, jolla olemme tukemassa sekä kaupungin että maaseudun kehittymistä. Olisi pitänyt tuoda arvon presidentin tietoon, miten ranskalainen yhtiö Areva rakentaa Suomeen atomilaitosta suorastaan etanan vauhdilla. Mutta… Jos asiaa tarkastellaan Suomen sisällä, markkinat yllä luetelluille asioille ovat kaupungeissa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.10. Kuka teillä kauppalistan tekee, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Ja missä aikataulussa. Ennen kaikkea keskusta ja demarit ovat olleet luomassa tähän maahan hyvinvointia. Tarvitaan siis vuoropuhelua ja markkinointia maalta kaupunkiin ja kaupungista maalle. Helsingin Hiilen käyttö lähtee taas nousemaan hyvän kehityksen jälkeen, eikä se taida olla helsinkiläistenkään kannalta hyvä asia. Nokiahan hiljattain osti ranskalaisen verkkoyhtiö Alcatel-Lucentin, ja työpaikkojen vähennyksen perusteena on karsia päällekkäisiä toimintoja. Kyösti Niinikoski Haapajärvi Hyvinvointia riittää. En näe asiaa noin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Mitä teille kuuluu, mitkä ovat tarpeet ja mitä on tarjolla, siis keskustelua molempiin suuntiin. Taitaa tässä jo ryskyä Guinnessin ennätyskirjatkin! Joten ei presidentti Emmanuel Macronin kannata liiaksi paukutella henkseleitä Suomen Nokian touhuista. Vierailun ykkösasiana oli muun muassa tavata isäntämaan uudehko ja suurella kansansuosiolla valittu sympaattinen presidentti, keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron
Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa Suomessa sairastaa 65–74-vuotiaista vajaa viisi prosenttia, 75–84-vuotiaista noin 10 prosenttia ja yli 85-vuotiaista noin kolmannes. Keskustapuolue arvosteli vaalien alla osin oikeutetustikin eräiden ely-keskusten toimintaa valittavana viranomaisena. Kun työtekijä kokee tekevänsä arvojensa mukaista ja tärkeää työtä ja saa riittävän johdon tuen, hän sitä myös tekee. Arvokas vanhuus ei toteudu ohittamisella, yksin jättämisellä tai sulkemalla korvat vanhuksen yksilöllisiltä tarpeilta. Eri ikäpolvien välistä ymmärrystä ja kykyä asettua vanhempaa ikäpolvea edustavan asemaan tarvitaan erityisesti silloin, kun riippuvuus terveyspalveluista ja nuorempien ikäpolvien tarjoamasta hoidosta kasvaa. Uudistukset on sidottu toisiinsa. Noin 14 500 ihmistä sairastuu vuosittain muistisairauteen. Muistisairauksien yleisyys lisääntyy iän myötä, mutta on tärkeää huomioida, että 2/3 yli 85-vuotiaista ei kärsi muistisairaudesta. Riski on myös siitä, että maakuntahallinto kaatuu, mutta Luova syntyy. Vanhustyön keskusliitto haluaa juhlaviikolla muistuttaa ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä ja tärkeydestä. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana olen saanut olla mukana ideoimassa viikon teemaa, joka on tällä kertaa Ikäpolvet yhdessä. Jos ei tule valinnanvapautta, ei tule maakuntalakiakaan. Ikäpolvien välistä ymmärrystä voi kehittää aivan arkisessa kanssakäymisessä, mutta myös poliittisin päätöksin luomalla tiloja ja ympäristöjä, joissa eri sukupolvet kohtaavat luontevasti. Luova-viraston kaavaillaan virkamiesesityksessä aloittavan vuonna 2019, kun maakunnat aloittaisivat vuoden 2020 alusta. Ja päinvastoin. Tutkimuksessa tätä on kutsuttu ikäpolvitajuksi. Johdon arvostus siirtyy hoitajan kautta hoitotyöhön ja asiakkaan kokemukseksi. Jälkimmäistä ovat yrittäneet kaksi edellistä hallitusta. Esitykset ovat kaatuneet perustuslakiongelmiin. Luova on lupa ja valvontavirasto, jolle erityisesti ympäristöasiat ja terveydenhuollon valvonta kuuluvat. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja (kesk.) Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. uusi vanhusPalvelulaki antaa periaatteessa hyvät puitteet tehdä laadukasta vanhustyötä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Hyvä lakikaan ei auta, jos hoitoasenne on välinpitämätön. En varmaan ole ainoa, joka olisi toivonut mahdollisuutta maakuntaja sote-uudistuksen valinnanvapauslaista riippumattomaan valmisteluun. Lapinjärven kunta Itä-Uudellamaalla on ottanut rohkeasti uuden asennon ja suunnittelee muistiystävällistä taajamaa, missä muistisairaat voivat liikkua vapaasti teknologian ja kaupunkisuunnittelun hyödyntämisen avulla. Arvokkaan vanhuuden edistämisen pitäisi olla kaikkea eri sukupolvien välistä toimintaa ohjaava periaate, mutta se konkretisoituu erityisellä tavalla sosiaalija terveyspalveluissa, joissa vanhus kohtaa hauraana ja tarvitsevana palvelujärjestelmän. Jos huonosti käy, maakuntahallintoa ei synny, mutta syntyy lupaja valvontavirasto, jonka ei tarvitse keskustella muun yhteiskunnan kanssa. Kunnissa on esimerkkejä vaikkapa päiväkotien ja palvelukotien yhdistämisestä samaan pihapiiriin. Jokainen vanhus on yksilö ja arvokas, ja jokaisella on oikeus kokea tulevansa arvostetuksi, myös elämänkaarensa loppupuolella. maakuntahallinnon kannattajaa ihmetyttää se kiire, mikä valtionhallinnolla on pieniin erillisratkaisuihin. Erillislakien säätäminen yhdeksi vuodeksi on kohtuutonta, kun muutoinkin lakeja joudutaan säätämään urakkatyönä. Vanhustyö tarvitsee tuekseen myös hyvää johtamista. Laki antaa silti vain kehyksen ja puitteet: Lain henki ja laadukas vanhustyö konkretisoituvat vasta kunkin toimintayksikön ja palveluntarjoajan arkisissa käytänteissä ja viime kädessä vanhuksen ja omaisten kokemuksina. Hallituspuolueet ovat sopineet, että valinnanvapaus ja maakuntahallinto liittyvät toisiinsa. Muilta osin uudistus olisi ”valmis” eteenpäin vietäväksi. eri ikäPolvien sopuisa yhdessäelo edellyttää sitä, että oppisimme ottamaan toistemme ajatukset ja kullekin omassa elämänvaiheessa tärkeät asiat huomioon sekä ymmärtämään toista sukupolvea omamme lisäksi. Tästä huolimatta yhteiskunnalla on paljon tehtävää rakennusten ja elämisympäristöjen suunnittelussa sellaisiksi, että myös muistisairaat voivat elää nykyistä pitempään mahdollisimman itsenäistä elämää. Valinnanvapauslaki joudutaan kirjoittamaan uudestaan. Ja nyt uusimpana uhkana on Valtion lupaja valvontaviraston (Luova) eritahtinen perustaminen. Tämä on poliittinen ratkaisu. Tekes halusi kamppeet pois maakunnasta jo ennakkoon, samaten liikenneturvallisuusvirasto, Trafi. Myös Sipilän hallituksen esitys on samoissa vaikeuksissa. Kari Virranta ylijohtaja ely-keskus Pohjois-Savo Erillislakien säätäminen on kohtuutonta lokakuun ensimmäisellä viikolla vietetään vanhustenviikkoa, jota on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien. Yksi Vanhustyön keskusliiton toimintaa ohjaavista arvoista on arvokkaan vanhuuden näkeminen ihmisoikeutena. 32 6.10.2017 Mielipiteet Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on saada aikaiseksi maakuntaja sote-uudistus. Miten se sadussa menikään: hiiri se kissalle takkia ompeli… ja tulikin tuluskukkaro
On yhdestoista hetki osoittaa, että sanoma ei jää pelkäksi hämääväksi sananhelinäksi nykyisen uudistuneen keskustan ja Suomen digi-isännyyden ytimestä. Mikä on iso kuva näiden sanojen takana. Hallitukselle tiedoksi, että kansa juo kolmosta ja sitä löytyy hyllyltä. Puolueilla tulee olemaan haasteita. Mikä on nuorison tulevaisuus näissä kuvioissa. Kun seuraa keskustavetoisen hallituksen toimintaa, niin siltä näyttää puuttuvan ehkä tärkein ominaisuus, ”valmistusystävällisyys”. olemme saattaneet työmme naurunalaiseksi esimerkiksi kaljakeskustelussa puhumalla siitä, mille hyllylle kuuluu se kalja, jota käytännössä kukaan ei juo. Tuo Helsingin Sanomien julkaisema hallituksen budjettiesitys osoittaa selvästi, että tuloluokissa 12 691–18 210 euroa olevilla ihmisillä käytettävissä olevat tulot selvästi alenevat ja suurituloisimpien tulot kasvavat kaikkein eniten. Ihmiset tarvitsevat käteen heti jotakin konkreettista. Eräs tärkeimmistä on, että tuotteen tulee olla valmistusystävällinen ja sillä tulee olla kysyntää. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.10. Näyttää siltä, että olemme vastaavanlaisen suuren murroksen edessä. Tämä tilanne vaatisi kansalaisilta kriittistä ajattelua. Normaalissa tuotekehittelyssä projektin vetäjä korjaa tarvittaessa suuntaa budjetin puitteissa. Heimo Linna entinen ministeri ja kansanedustaja, sotaveteraani Herääkö vai häviääkö keskusta. Meiltä puolueena puuttuu käytännön ymmärrys toimia. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. ei velan lyhennys saa olla niin tärkeää, että menetämme kannattajamme. Minä pelastuin siltä, kun ymmärsin tekeytyä valekuolleeksi. Olavi Ala-Nissilältä syvällinen kannanotto puhuttelevalla otsikolla ”Yhdenvertaiset terveyspalvelut myös maakuntien rajojen ihmisille”. Ja oppositiossa olevilla on mahdollisuus antaa katteettomia lupauksia. Hallitus, teillä on täysi ymmärrys, mitä tehdä. turun sanomissa oli 1.10. Heidän ruokapöytäänsä eivät kohenna tiedot valtion velan lyhenemisestä. Kirjoituksessa todettiin, että ”Kyseessä on selvä käänne aiempien vuosien kehitykseen. 2017 33 Jotta tuote voi menestyä, sen tulee täyttää vähintään muutamia perusvaatimuksia. Leipäjonot kasvavat, ja ihmisten myötätunto on oikeutetusti jonottajien puolella. Hallituksen budjetti kasvattaa tuloeroja.” Kun minä olen elämäni äänestänyt keskustaa, niin nyt on pakko kysyä, että onko keskusta nyt lopullisesti unohtanut Santeri Alkion linjana olleen köyhän ja eri syistä vähätuloisimpien sekä heikompiosaisten asioiden hoitamisen. Perinteisen keskustapolitiikan lisäksi tämä on myös yksi ohittamaton ehto väännettäessä koko itsenäistä tasavaltaa vakaaseen, kestävään nousuun. Esko Eela teollisuusneuvos Ei unohdeta maakuntia euroopan unioni , Brexit ja Trump. Herää kysymys, miksi minun on tämä maksettava, miksei hänen, joka teki vahingon. Nykykäytäntöä ei tule hyväksyä. Sauli Takalo Oulainen Keskustaa uhkaavat keräilyerät Helsingin sanomissa (20.9.2017) oli kirjoitus valtion budjetista vuodelle 2018. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tämä ei ole pelkkä toive vaan keskustan elinehto. Tämän mittarina toimii yleisön kannatus. Nämä kolme sanaa ovat olleet lähihistoriassa paljon esillä. Tilasto ei näytä ollenkaan sitä, että meillä on vielä vanhemmissa ikäluokissa suuri määrä ihmisiä, joiden tulot eivät nouse 12 691 euroon. Tämä elämänkokemus on velvoittanut minua aina puhumaan ihmisyydestä. Tällä menolla me ajaudumme puolueena keräilyeriin, ja mistä löytyy se kenttäväki, joka meidät sieltä nostaa. Tämä johtuu siitä, että heidän työaikanaan ei ollut vielä ollenkaan työeläkelajeja, oli vain kansaneläkelaki. Ranskan suuren vallankumouksen seurauksena Eurooppa kehittyi tavattoman nopeasti kansallisvaltioiden tasolla. Ja nyt valtion budjetti selvästi osoittaa, että valtion taloutta laitetaan kuntoon niiden kustannuksella, jotka eivät pysty puolustautumaan. Kyllä muuttuneet olosuhteet on lupa huomioida, sen hyväksyvät myös äänestäjät. Vastuussa olevat asioiden hoitajat ovat puolustuskyvyttömiä kokonaisuusvastuun takia. Näillä ihmisillä käytettävissä olevien tulojen menetys on kaikkein suurin. minä haluan muistuttaa hallitusta näin itsenäisyyden juhlavuonna siitä, että itsenäisyyden puolustamiseksi käydyissä sodissa lähes 100 000 pienempiin tuloluokkiin kuulunutta sotilasta päätyi sankarihautoihin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kauno Pietilä Kalanti Mitä on edessäpäin?. Lyhentäkää velkaa vähemmän ja satsatkaa leipäjonoihin. Tuotekehittely ontuu pahasti myös silloin, kun esimerkiksi uudistettu sairaankuljetus maksaa kahdeksan kertaa enemmän kuin entinen ja laatu on heikentynyt. Eivät rahoittajat eli äänestäjät anna varoja jatkossa, jos vetäjä ei tee tarvittaessa korjausliikettä, vaan jatkaa tietoisesti alkuperäisen, puutteelliseksi todetun suunnitelmansa loppuun
Docendo, 231 s. Lintilän omakohtainen kokemus edustaa maanläheistä ja totuudenmukaisempaa tulevaisuusnäkymää kuin kylmät luvut, joita tietokone tuottaa. 34 6.10.2017 Kirja-arvio PoPulististen liikkeiden menestyksen myötä viime vuosina on puhuttu runsaasti siirtymisestä totuudenjälkeiseen aikaan ja faktojen jälkeiseen politiikkaan. Talousennusteet ovat ennusteita samassa mielessä kuin sääennusteet, joskin ehkä vielä epävarmempia, koska ihmisten arvaamaton käytös vaikuttaa niihin. Yhdessä kirjan luvuista Vuorelma avaa kiinnostavan näkökulman siihen, miten usko on korvannut tiedon kotimaisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Korvela muistuttaa, että asiantuntijatietoa voi myös spinnata itselleen mieluisaan muotoon. PerustiPa Lintilä talousennusteensa viime talvena millaiseen näppituntumaan tahansa, ministeri oli arvioissaan oikeilla jäljillä. Totuudenjälkeisen ajan ilmiöitä selitetään usein populistipoliitikkojen esiinmarssilla. Samalla ministeriöiden ekonomistit ja pankkien analyytikot eivät pessimismissään pysyneet talouskasvun perässä ollenkaan. Vuorelman mukaan poliitikkojen tehtäväksi on hiljalleen muodostunut uskon ja luottamuksen vahvistaminen, jotta yritykset uskaltavat investoida ja markkinat pysyvät tyynenä. Jari Laukkanen. Tutkijan mukaan Lintilä ei ole kuitenkaan mikään populisti, vaan konsensusta painottava ja perinteisiin nojaava päättäjä. Nekin muutokset, jotka tapahtuvat, ovat usein melko hitaita yllätyksiä, joiden on kyllä ymmärretty tapahtuvan ennen pitkää. Ilmiötä ruotii dosentti Paul-Erik Korvelan ja tutkijatohtori Johanna Vuorelman toimittama kirjauutuus Puhun niin totta kuin osaan – Politiikka faktojen jälkeen (Docendo). Lintilä puhui siitä, miten hänen tulee antaa uskon vahvistusta suomalaisille yrityksille. Vuorelma nostaa esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.), joka ei ministeriksi noustuaan suostunut uskomaan virkamiesten pessimistisiä ennusteita talouden kehityksestä. Pekka Pohjolainen Paul-Erik Korvela, Johanna Vuorelma: Puhun niin totta kuin osaan. Yleisen käsityksen mukaan valistuksen ihanteet järjestä ja tiedosta on heitetty sivuun, kun vallalla on pelkkiin mielipiteisiin, tunteisiin ja valheisiin perustuva puhe. Paul-Erik Korvelan mukaan yleinen väite, ”ei kukaan osannut tällaista ennustaa”, on kuitenkin luultavasti perusteeton. Kun usko korvaa tiedon Ministeri Lintilä oli talousennusteessaan oikeilla jäljillä, kun taas ekonomistit ja pankkien analyytikot eivät pysyneet talouskasvun perässä. – Ei ole varmaankaan yllätys, että Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan ennusteet saattavat erota toisistaan. Tutkijan mukaan toinen asia on, missä määrin poliitikot haluavat pitää keskustelussa yllä niitä ennusteita, joiden toivovat itse toteutuvan, eivätkä niitä, jotka ovat todennäköisimpiä. Asiantuntijatiedon määrän lisääntyessä tarvitaan yhä enemmän poliittista lukutaitoa, tutkija opastaa. Tutkijan mielestä talousennusteet ovat tässä suhteessa ilmeisin kilpailevien totuuksien areena. Politiikka faktojen jälkeen. Tutkija pitää kiinnostavana myös sitä, että Lintilä nostaa haastattelussaan ”oman näppituntumansa” valtiovarainministeriön kansantalousosaston laskelmien edelle
Maalaisliiton äänimäärä kasvaa Vaasan läänin eteläisessä, pohjoisessa ja itäisessä vaalipiirissä. K. Alkio iloitsee, että Maalaisliitto pysäytti sosialismin kasvun kaikissa Vaasan läänin vaalipiireissä. Helsingin Pörssiklubilla kokoontuu puolestaan 3. Hän syyttää siitä myös senaattia, joka on antanut keinottelijoille eli ”gulasheille” vapaat kädet nostaa elintarvikkeiden hintoja. Maakunta on myynyt itsensä typötyhjäksi ja maaseudun elintarvikelautakunnat ovat seisoneet, Laihiankin, kuin halvatut, panematta kortta ristiin elintarpeiden varaamiseksi. Vaaliliitossa olivat mukana suomalainen puolue, nuorsuomalaiset ja kansanpuolue. 2017 35 timo laaninen Maalaisliitto kasvaa seitsemällä edustajalla yhteensä 26 kansanedustajan puolueeksi 1.–2.10.1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa. Nuorsuomalaiset saavat 24 ja RKP 21 edustajaa. santeri alkio on huolissaan elintarvikepulan kärjistymisestä omassa maakunnassaan. Monet talouselämän johtajista ovat huolissaan työväestön lisääntyneestä liikehdinnästä ja pelkäävät sen johtavan vallankumoukseen. Asia on niin, että me olemme nyt kaikissa näissä vaalipiireissä pysäyttäneet sosialismin kasvun. Nykyään on käynyt elintarvikepula yhä pelottavammaksi, kun Senaatti itse rupesi ylittämään rajahintoja ja salli gulasheille täyden siveellisen vapauden. Kansanpuolue saa kokonaan uutena ryhmänä viisi paikkaa. Sosiaalidemokraatit saavat uuteen eduskuntaan 92 edustajaa. Mutta seuraavissa vaaleissa ne nyt jo verrattain helppo ottaa! Vaalitaistelu ei pura yhteiskunnallisia jännitteitä. Mietinnön mukaan ulkopolitiikka olisi kuitenkin edelleen yhteinen Venäjän kanssa. Yhdentoista paikan tappion myötä puolue menettää enemmistönsä. Lisäpaikka heltiää kuitenkin vain itäisessä vaalipiirissä. Suomen ammattijärjestön toimikunnan ja sosiaalidemokraattien puoluetoimikunnan yhteisessä kokouksessa 29. lokakuuta Suomesta tasavaltaa, jossa valta olisi jaettu presidentin ja eduskunnan kesken. Ståhlbergin johtama perustuslakikomitea jatkaa levottomuuksien keskellä työtään ja ehdottaa mietinnössään 3. Järjestyksen turvaamiseksi sekä porvarit että työväki ovat perustaneet omia järjestysmiehistöjään, joita aletaan myös aseistaa. J. Vaalitaistelussa Maalaisliitto kävi kahden rintaman sotaa sekä sosiaalidemokraatteja että porvarillisten puolueiden valtakunnallista vaaliliittoa vastaan. Äänestysaktiivisuus kasvaa lokakuun vaaleissa lähes 15 prosenttiyksikköä 69,2 prosenttiin. Alkio arvioi tulosta päiväkirjamerkinnässään, joka kattaa ajan 28.9–6.10: Aika on vierinyt vaalihumussa, meidän äänemme ovat vahvasti lisääntyneet jokaisessa Vaasan l. Mutta liittoutuneitten juuri meitä vastaan suuntaama agitatsioni on vaikuttanut, ettemme saaneet sosialisteilta paikkoja. 6.10. Kurittoman venäläisen sotaväen tekemät ryöstöt ja elintarvikepulasta johtuneet mellakat synnyttävät yleistä turvattomuuden tunnetta. syyskuuta SDP:n puoluesihteeri Matti Turkia ehdottaa aseiden hankkimista työväen kaartille. Suomalainen puolue saa 32 edustajaa ja pysyy vielä eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena ennen kolmostilalle noussutta Maalaisliittoa. Maalaisliiton nousu suureksi puolueeksi alkaa näissä vaaleissa. 29.9.–6.10.1917 Maalaisliitto kasvaa eduskuntavaaleissa Suomen Synty Santeri alkion Silmin. Mutta lisä edustajia emme saa muualta kuin itäisestä vaalipiiristä. lokakuuta joukko pankkija teollisuusmiehiä, jotka päättävät antaa rahaa aktivistien sotilaskomitealle suojeluskuntien varustamista varten. Puolue oli saanut 17 edustajaa vuoden 1910 vaaleissa, minkä jälkeen puolueen edustajamäärä oli vaihdellut 16 ja 19 välillä vuosina 1911, 1913 ja 1916 järjestetyissä vaaleissa. vaalipiirissä, paljon enempi kuin toisten puolueiden
Huimalan retkestä tiedustelut ja ilmoittautumiset helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050 575 5236. Tervetuloa myös muut kuin piirikokousedustajat. klo 18 Lähitapiolan kokoustila, Laitila Turun seutu 1.11. klo 12.45–15.30 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1, Helsinki). Liiton puheenvuoron käyttää Antti Siika-aho. Kannustankin nyt puolueen jäseniä ja työntekijöitä välittämään terveiset säännöistä järjestövaliokunnalle ja puolueen järjestötyöryhmälle. Yhteisö tarvitsee toimiakseen sääntöjä. Kokouksessa valitaan johtokunta vuodelle 2018 ja päätetään toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Kokouspaikka: Turun Vesaisten toimitila Mestarinkatu 2D, 20810, Turku. Kirjoitetut säännöt ovat kaikille yhtäläiset, eikä niistä löydy samalla tavalla tulkittavaa ja sovellettavaa. Osallistumismaksu 25€/ nuori. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: www. Lisätietoja Niina Koskihaara puhelin 050 388 0043. Silja Europalla Tallinnaan. klo 17.30 Salon kaupungintalo Vakka-Suomi 31.10. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun alustusten ja paneelikeskustelun ohessa. Tavataan presidenttija maakuntaristeilyllä! Jussi Ylitalo puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, järjestövaliokunnan puheenjohtaja Säännöt kuntoon Puheenvuoro Helsinki Mitä meistä jää seminaari tiedon liikkeestä, muokkautumisesta, valinnoista ja arvoista to 12.10. Klo 8-12. Lisätietoja, ilmoittautumiset Marja-Leena Kallio, 0401622433. Lisätietoja Niina Koskihaara p. Pöytyä, Yläne py ja TourulaKeihäskoski py, la 16.12. Ruokapaketti 54,00 € (sisältää sekä illallisen että lounaan) Varaukset: 8.8. Vesaisten jäsenille erikoishinta. Seminaarin ja paneelikeskustelun juontaa kustantaja, toimitusjohtaja Johanna Korhonen. erikoisaamiaisen) hinta 150,00 euroa/hlö. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: www. lokakuuta ja käy työpajatyöskentelynä läpi keskustan säännöt. Turun Vesaisten sääntömääräinen Syyskokous to 12.10.-17 klo 18.00. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun alustusten ja paneelikeskustelun ohessa. klo 12.45-15.30 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1). 050 388 0043. 7-4 luokkalaisille, osallistujia mahtuu 12 nuorta. Lokakuun sääntöriihi aloittaa sääntöjen uudistusprosessin kohti Sotkamon puoluekokousta. klo 9 12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. aamiaisen) 44,00 euroa/hlö, DeLuxe-luokan (sis. Viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki kertoo SKS:n ajankohtaisesta Minusta jää jälki -hankkeesta. klo 16-19 Tikkurilan Rossossa osoitteessa Kielotie 12-14. Raisio Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo 15:00-16:00. klo 9-13 kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä ja Esko Kiviranta sekä Suomen keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu. Vesaisten Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 21.10.2017 klo 11.00 Impivaaran Uimahalli, Uimahallinpolku 4, 21280 Turku. Helsingin Vesaisten toiminnasta pysyy parhaiten kärryillä tykkäämällä Vesaisten Helsingin piirin Facebook sivuja ja seuraamalla tapahtumia siellä. Kokouksen aluksi tutustumme esteettömyysklinikkaan ja myymälään, jossa esittelyn kodin arkea helpottavien tuotteista. Hytit ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä): A-luokan hytti (sis. Vesaisten Uudenmaan piiri ry:n syyskokous pidetään 11.10.2017 klo 18.30 Harjulan koululla Järvenpäässä. Nyt kerättävä ideapankki jalostetaan syksyn ja talven mittaan uuteen sääntökirjan muotoon, joka käy läpi tarvittavat kommenttikierrokset. kma.fi > Mitä meistä jää -seminaari. Järjestäjinä Keskustan ja maaseudun arkisto ja Maaseudun Sivistysliitto Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous 12.10. Mukana toiminnanjohtaja Hanna Vuola. kma.fi > Mitä meistä jää -seminaari. Otathan yhteyttä piiritoimistosi kautta oman alueesi puoluevaltuutettuihin ja annat oman panoksesi sääntöuudistukselle. Seminaarin teemaa ovat alustamassa kansanedustaja Matti Vanhanen, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa sekä panelistina FT Kati Katajisto. aamiaisen) 46,00 euroa/hlö, C-luokan hytti (sis. Uusimaa Keskustanaiset, Uudenmaan piirin Keskustanaisten syyskokous su 8.10. Puoluevaltuuston järjestövaliokunta kokoontuu 14. aamiaisen) 52,00 euroa/hlö, B2-luokan (kerrossänky) hinta (sis. aamiaisen) 64,00 euroa/hlö, B-luokan hytti (sis. Kahvi ja limsatarjoilu. Järjestäjinä Keskustan ja maaseudun arkisto ja Maaseudun Sivistysliitto Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400 539 401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Keskustanuorten Helsingin piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 23.10.2017 klo 17.00 Apollolla osoitteessa Apollonkatu 11 a. osoite Harjutie. Viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki kertoo SKS:n ajankohtaisesta Minusta jää jälki -hankkeesta. Uskallankin väittää, että puolueen säännöt ovat useille järjestöja puoluetoimijoille vähemmän tuttu asiakirja. Tervetuloa! Piiri, seutukunnalliset aluepalaverit: Loimaan seutu 25.10. Puolueissa, kuten muissakin järjestöissä, on säännöt, jotka on luotu yhdessä. Aparaatti soittaa samaa säveltä jokaisella tasolla, kun kaikilla ovat toiminnan reunaehdot tiedossa. lokakuuta ja käy työpajatyöskentelynä läpi keskustan säännöt.. to-pe. Tervetuloa! Hallitus Mitä meistä jää seminaari tiedon liikkeestä, muokkautumisesta, valinnoista ja arvoista to 12.10. klo 17.30 piiritoimisto Turku Asiana piirikokousasiat, maakuntavaalien ehdokasasettelu. Seminaarin teemaa ovat alustamassa kansanedustaja Matti Vanhanen, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa sekä panelistina FT Kati Katajisto. klo 17 Toimivan Kodin tiloissa, osoite Ruosilantie 11. Se on ymmärrettävää, mikäli koskaan ei ole tullut tilannetta, jolloin sääntöihin olisi tarvinnut tukeutua. Keskustassa tapahtuu 36 6.10.2017 IhmIset hakeutuvat yhteen samalla tavalla asioista ajattelevien kanssa. Aija Salerto, 0445559170. Retki Huimalan Reippailuhalliin keskiviikkona 18.10 kello 16.00. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ruokailut: Illallinen lauantaina 33,00 €, Lounas sunnuntaina 25,00 €. Säännöt ovat joko kirjoitetut tai kirjoittamattomat. Uusikaupunki, Keskustan syysmarkkinateltalla 7.10. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. alkaen Tuija Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi Masku Vesaiset, Yhden yön leiri 19.-20.10. Saapuminen leirille, Kivimäen matkailutila Kivipellontie 6 Masku. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Leiriltä poistuminen pe 20 pvä. Säännöt ovatkin kuin vakuutus, joita usein vain varmistamisen hetkellä tarvitaan. Klo 10 perheja peruspalveluministeri AnniPuoluevaltuuston järjestövaliokunta kokoontuu 14. Kirjoittamattomissa säännöissä on usein ylimääräistä tulkinnanvaraa, joka ei ole hyväksi yhteisölle. Tarkoitus on etsiä ja nostaa esille sääntöjen epäkohtia ja hyviä puolia. Sääntöriihen teemana on: Miten säännöt tukevat ja mahdollistavat toimintaa. Seminaarin ja paneelikeskustelun juontaa kustantaja, toimitusjohtaja Johanna Korhonen. Säännöt luovat yhteisen toimintatavan yhteisön jäsenille ja ohjaavat toimintaa. Retkelle mahtuu 30 nopeinta. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14-15.10. klo 18.45 Loimaan kaupungintalo Salon seutu 26.10
Etelä-Savo Keskustanuorten Etelä-Savon piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous lauantaina 7.10.2017 klo 16.00 Juvan kunnanvirastolla kunnanhallituksen kokoustilassa (os. Lappeenrannan kunnallisjärjestön syyskokous pidetään maanantaina 30.10.2017 klo 18 Siparin vanhalla koululla. henkilövalinnat vuodelle 2018. 2017 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. aamiaisen) 44,00 euroa/ hlö, DeLuxe-luokan (sis. Forssaan saavumme n. PIIRI, Lähde tutustumaan uusittuun eduskuntataloon 7.11 .2017. aamiaisen, buffet-illallisen ja matkan. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9. matikainen@keskusta.fi. Karjala Lappeenrannan kunnallisjärjestön Uutispuuro -tapahtuma on lauantaina 7.10.2017 klo 10 alkaen Oleksilla. Tarjoilujen mitoittamiseksi kannattaa kuitenkin ilmoittaa osallistumisestaan ennalta kunnallisjärjestöösi tai piiritoimistolle (etela-hame@keskusta.fi tai 050-374 5146). Ilmoittautumiset ja päivälliskorttien maksusuoritukset 1.11. puoli seitsemältä. Kahvitarjoilu. Ollaan yhteydessä. Reissu tehdään Vuorelan liikenteen bussilla seuraavan aikataulun mukaan, Miehikkälä 7.15, Virolahti LA 7.25, Hamina LA 7.45, Leikari .8.00, Keltakangas ABC 8.20, Kouvola LA 8.40, Kausala ABC 9.05, Renkomäki ABC 9.45 ja eduskunta 11.45.matka maksaa 40€/henk. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. 19.30 paikkeilla. Poliittinen katsaus puolueen pj. Tapahtumassa tavattavissa keskustalaisia lämpimän puuron merkeissä. Kokouksessa paikalla kansanedustaja Ari Torniainen. hogberg@keskusta.fi tai puhelimitse: 010 315 2001 (tekstiviesti: 045 327 4845). Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan piirin syyskokous lauantaina 21.10. Keskustan Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.15.10.2017. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinvaaleja ja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. klo 19. Piiri, sääntömääräinen syyskokous ti 31.10. 18.30 Kouvolan kaupungintalon valtuustosalissa, kahvi ja ilm. 040 418 1150. klo 10.30. Poliittisen katsauksen pitää puolueen varapuheenjohtaja Antti Kurvinen. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. Varaa matkasi saman tien, parhaat hyttipaikat viedään heti! Keski-Suomen piirillä on oma kiintiönsä josta saat varattua paikan suoraan Keskustan Keski-Suomen piiritoimistolta. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Kaupatie 3). Juha Sipilä. Sitovat varaukset musikaalinäytökseen 10.10. Paluu sunnuntaina 15.10 neljältä (lähtö Tallinnasta klo 12.30). Varaukset: Tuija Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. sis. mennessä tilille: FI1957000244898054. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Kokouspaikka ja mahdollinen puhuja vieras ilmoitetaan myöhemmin. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. Hytit ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä): A-luokan hytti (sis. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Paikalla kokouksessa ovat presidenttiehdokas Matti Vanhanen, varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ja ke. 0456748077, tuukka@liuha.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. klo 18 Ylämaan Nuorisotalolla (Ylämaantie2995). Maakuntaja presidentinvaaleihin startataan koko kentän voimin lokakuussa Silja Europan risteilyllä. Laiva lähtee Helsingistä lauantai-iltana 14.10. Lähtö bussilla klo 8.15 Forssan ABC:ltä, klo 9 Hämeenlinnan matkahuollosta, 9.30 ABC Riihimäki. Elina Suoranta p. aamiaisen) 52,00 euroa/hlö, B2-luokan (kerrossänky) hinta (sis. Lounas nautitaan Helsingin keskustassa, jonka jälkeen palaamme eduskuntaan seuraamaan kyselytuntia. rahat kerätään bussissa. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. Ilmoittautumiset piiritoimistolle etela-hame@keskusta.fi tai 050-374 5416. puoli seitsemältä. Mukana totta kai myös Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30. Laiva lähtee Helsingistä lauantai-iltana 14.10. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. Esityslistalla sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen. Poliittisen tilannekatsauksen pitää Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä. Varaukset: sähköpostitse: pia. viihdytään Tammelassa Valkeaniemen pirtillä perinteisissä Keskustalaisissa iltamissa! Tarjolla on hyvää ruokaa ja maittavaa juomaa, sekä tietenkin yllätysohjelmaa ja tanssimusiikkia! Päivän poliittista tarjontaa annostelee presidenttiehdokas, ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Tilaukset p. Ari Torniainen. 6.10. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Piiristä bussikuljetus, A2 135€ /henk ja B2 125€/ henk. Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdistysten syyskokoukset pidetään su 15.10.2017 klo 18.30 Alavin kylätalolla. PIIRIN syyskokous pidetään 15.11 klo. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. La 20.10. Keski-Suomen piiriltä paikan varatessasi voit samalla varata bussikyydin satamaan sekä varmistat Keski-Suomalaisen hyttikaverin. Paluu sunnuntaina 15.10 neljältä (lähtö Tallinnasta klo 12.30). Johtokunta kokoontuu klo 18. klo 10 Virroilla. Kokouksessa valitaan liittokokousedustajat Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokoukseen 2017.. Piiri, syyskokous la 18.11. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. mennessä Sarille puh. Keskustanaiset, piirin syyskokous Hämeenlinnassa piiritoimistolla (Rauhankatu 11) la 28.10. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Ailav-lounasravintolaan Juhana Herttuan katu 17, Pori. Lounas omakustanteinen, liput teatteriin 35e. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Paikkana reumayhdistyksen tila, Vapaudenkatu 1 D, Lahti. 040 759 0509 tai sari.kujanpaa@keskusta.fi. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. 17.30 alk. Ruokolahden kunnallisjärjestön syyskokous pidetään tiistaina 7.11. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Tuukka Liuhalle, puh. Avoinna sopimuksen mukaan. 010-315 2001 ja p. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Juvantie 13, 51900 Juva). Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinvaaleja ja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. Kukkien asemasta toivomme mahdolliset muistamiset nuorten toiminnan tukemiseen viestillä: keskustanuoret. Pori, kj:n sääntömääräinen syyskokous pe 13.10. Kokouksen jälkeen kevyt lounas viereisessä ravintolassa ja sitten Verkatehtaalla klo 13 hauska ja suosittu musikaalinäytös ”Naisia hermoromahduksen partaalla”. Hattulan kunnallisjärjestön syyskokous pidetään tiistaina 7.11.2017 Hattula-pirtillä alkaen klo 18.30. Pohjois-Tammelan paikallisosaston syyskokous on keskiviikkona 11.10.2017 Patakankaan Ns. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Lappeenrannan kunnallisjärjestön johtokunnan kokous pidetään torstaina 19.10.2017 klo 18 Keskustan piiritoimistolla. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Maakuntaja presidentinvaaleihin startataan toden teolla koko kentän voimin lokakuussa Silja Europan risteilyllä. Isäntänä kansanedustaja Markku Pakkanen. Liput 25€ (opiskelijat 15€) voi maksaa joko ennakkoon tai ovella. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. 17.30. Kahvi klo 17.30. klo 12.00 (valtakirjan tarkastus klo 11.00 alkaen) Peltola salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. klo 10 Hattulassa Juteinitalolla (os. Ruokailut: Illallinen lauantaina 33,00 €, Lounas sunnuntaina 25,00 €. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. Ilm. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat Kati Kiljunen 045 6999 196 kiljunen.kati@gmail.com tai Matti Hatanpää 050 5323298 matti.hatanpaa@hatanpaa.fi. Kokouksessa paikalla kansanedustaja Ari Torniainen. Tule kuulemaan missä mennään. ka Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 Lassilan maamiesseurantalolla, Heiängintie 1, Lassila. klo 18 osoitteessa Hämeenkatu 30 A 7 (ovisummeri: Kiili). Tapahtuma päättyy noin klo 12. aamiaisen) 46,00 euroa/hlö, C-luokan hytti (sis. kesällä sähköpostilla pirjo. Varaukset piiritoimistolta kesälomien jälkeen 14.8 alk. aamiaisen) 64,00 euroa/hlö, B-luokan hytti (sis. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja ja eduskuntavaaleja. Retki eduskuntaan, to 23.11. pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Tampereen paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 30.10. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Entä heidän vaalipiirinsä. matkat, lounaan ja välipalan paluumatkalla) 40 euroa. Paikkoja on 50. erikoisaamiaisen) hinta 150,00 euroa/ hlö. 20.10 mennessä piiritoimistolle 0505770838. Kotimatkalle lähdemme klo 17 jälkeen reittiä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Forssa. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Matkan hinta (sis. Lahti, Tule kuulemaan ja tapaamaan kuntaja kehitysministeri Anu Vehviläistä ke 27.9. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. 040-721 0636. 010 315 2000. KOUVOLA, Luoteis-Kouvolan py:n sääntömääräinen syyskokoUS pidetään Jaalan kotiseutusäätiön kesäkodilla, Kallioistenniementie 155 A, JAALA, keskiviikkona 18.10 klo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat mm. KOUVOLA, Tule tapaamaan maatousministeri Jari Leppä 27.10. Tärkeää. Kahvitus alkaa klo 18.00. talolla klo 18.30. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Ruokapaketti 54,00 € (sisältää sekä illallisen että lounaan) Varaukset: Tuija Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi Keskustalaiset iltamat. klo 18 Kymen Paviljongille. klo 14. Kymenlaakso Risteily, Maakunta-ja presidentinvaaliristeily 14-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Eduskunnassa tapaamme kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan sekä tutustumme remontoituun taloon opastetulla kierroksella. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään muun muassa Keskustan periaateohjelmaluonnosta ja tulevia vaaleja. Kahvitarjoilu. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Päivälliskortit 25 € / henkilö. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Piirikokous, 18.11. Tervetuloa! Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Kokouksen alussa ruokailumahdollisuus Vesaisten järjestämänä. Pori, Tervetuloa viettämään Keskustan Porin kunnallisjärjestö ry:n 50-vuotisjuhlaa lauantaina 11.11. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Kahvitarjoilu. p. Toimi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti! Opintomatka järjestetään yhteistyössä MSL:n kanssa
Kahvit ja valtakirjantarkastus klo 10-11. Korostamme suvaitsevaisuutta, hengellisiä arvoja ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä terveitä elämäntapoja.. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Lisätiedot ja ilm. Paikka varmistuu myöhemmin. Tilaisuuden järjestää Kuopion keskustanaiset. Tarjolla päivällinen osallistujille, ilmoittautumiset 17.10 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 20.10. Kokous avataan 28.10. Tiistaina 10.10 kello 10-18 , keskiviikkona 11.10 kello 10-14 . Vapaamuotoiset työhakemukset ansioluetteloineen toimitetaan 20.10. Aikataulu selviää myöhemmin. kello 16 Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestön johtokunnan kokous piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Kahvitarjoilu 12.30 lähtien. www.keskusta. Jäsenten liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 22.9. Kokouksessa päätetään mm. ja lisätiedot 9.10. Lisätiarustelut ja ilimoottautumiset merja.rintamaki@netikka. etukäteen tj Katja Koivukoski, p. Keskustan teltta Mikkelin Mikkomarkkinoilla. 0405338160 tai pohjois-pohjanmaa(at)vesaiset.fi. €/ lapset 6-14v. Lappi Lapin piirin syyskokous pidetään Rovaniemellä, Mäntyvaaran raviradan tiloissa, Mäntyvaarantie 161, sunnuntaina 8.10. Yhren yän reissu Pohajanmaalta eruskuntahan 26.-27.10. 050-347 3556. Puolangan Keskustanaisten syyskokous pidetään keskiviikkona 18.10.2017 klo 18 Virkkulassa, Keskuskatu 3, Puolanka. Piiri, Syyskokous la 7.10. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 28.–29.10. Valtakirjojen tarkastus klo 17.30 alk. Kaukovainion keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ma 9.10. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Työaika on noin 20 tuntia viikossa. Ohjelmassa mm. kello 16 Vesaisten Mikkelin seudun osaston syyskokous Mikkelipuiston Greenerissä, Pursialankatu 5, Mikkeli. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 16 mennessä sähköpostilla osoitteeseen mervi.maki-neste@keskusta.fi . Lähtö to aamuna klo 7 Kyrönmaalta, 8.00 Seinäjoki, Jalasjärvi, Parkano ja klo 14 Helsinki. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. 20 €/15v. Työ voi pitää sisällään myös satunnaisia iltaja viikonlopputöitä. Samassa yhteydessä voit myös varata lauantai-illan päivällisen ja sunnuntain lounaan. Ylitornio: kunnallisjärjestön vuosikokous 26.11. 20.10. Keskustanuorten tmj. klo 16:4517:30 Kemin Prisman Presso-kahvilassa. pitkapaasi@keskusta.fi tai 040 415 8759. Keskusta vpj. Tutustutahan eruskuntahan, seuratahan kyselytuntia ja tavatahan kansanerustajia. Kemijärvi. Juha Rehulan sekä Maaseudun Sivistysliiton koulutustilaisuus maakuntaja soteuudistuksesta su 29.10.2017 klo 15 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa. 26.11. Keskusta-risteily! Presidentinvaaleihin startataan koko kentän voimin lokakuussa Silja Europan risteilyllä. Paikalla ovat Lapin keskustalaisten kansanedustajien lisäksi puoluesihteeri Jouni Ovaska puoluejohdosta. Kahvi ja lounas 15e. 10-11.10. Joensuussa. Laiva lähtee Helsingistä lauantai-iltana 14.10. Johtokunta Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Keskustan Tupoksen py:n vuosikokous 19.10.2017 klo 18.30 Tupoksen yläkoulun ruokalassa, (Tuiskulanranta 2, Tupos.) Oulu. Kahvija mehutarjoilu. PohjoisSavon keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kuopiossa Männistön Pyhän Johanneksen kirkossa 15.10.2017 klo 10.00 alkaen. 0443122982. Vesaisten Kulttuuria Kaikillekiertue Jyväskylässä. Paikalle kutsutaan johtokunnan jäsenet, kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut sekä paikallisyhdistysten edustajat. Tule tapaamaan kuntapäättäjiä ja järjestötoimijoita. 2018 presidentinja maakuntavaaleja ja lisäksi v. Lisäksi järjestösuunnittelija avustaa poliittisessa suunnittelussa pääsihteeriä ja hallitusta, sekä vastaa internetsivujen päivityksestä. 19.11. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. Mukana perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Hinta täysihoidolla: lapset 0-5v. kello 13 Mikkelin Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous. Keskustassa tapahtuu 38 6.10.2017 8.10. Tarjolla päivällinen osallistujille, ilmoittautumiset 17.10 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 6.11. Valtakirjat mukaan tai mielellään jo etukäteen toimistolle! Kemi, Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaamassa kuntalaisia ke 11.10. Piiri järjestää bussikyydin risteilylle, johon voit varata paikkasi myöskin. Voit tulla mukaan myös päiväkävijäksi 5 €/ hlö (sis. Riistakatu 15 Iisalmi. Viime hetken varaustiedustelut tuija. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten t j. 2017 klo 12 alkaen. menn. Kainuu Puolangan Keskustanaiset järjestää myyjäiset Metsätyömieskodilla 7.10.2017 klo 10-12, Havutie 2, Puolanka. Avoinna klo 9-15. Maksuton tapahtuma, varaa mukaasi rahaa ostoksia varten! Järjestäjinä Vesaiset ja Mimosa. klo 10. Kokouksen jälkeen mahdollisuus lähteä uintiretkelle leiriläisten kanssa. Työnkuvaa on mahdollisuus kehittää myös työntekijän oman kiinnostuksen mukaan. Ilmainen Vesaisten Savo-Kymen jäsenille. Kunnallisjärjestön syyskokous 10.10.2017 klo 18.00 Kemijärven Kulttuurikeskuksen kahviossa. Teemme työtä perheiden ja tasa-arvon puolesta. PPO:n Joentalolla, Kivirannantie 13-15, Tornio. 2019 eduskuntavaalien ehdokasasettelua. Kirkon osoite on Kellolahdentie 8, 70460 Kuopio. Kokous klo 11. Piiri. Lisätiedot: pääsihteeri Mervi Mäki-Neste, p. Liminka. Reissun hinta 135 € ja sitovat ilmoittautumiset 10.10. Pe aamuna tutustuminen Turengissa jäätelötehtaaseen ja sieltä paluu Pohjanmaalle. Koko perheen eräleiri 20.-22.10. klo 14 Aavasaksan Paviljongilla. puoli seitsemältä. klo 12 mennessä Keskustanuorten pääsihteerille osoitteeseen antti.siika-aho@ keskustanuoret.fi Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi Etsimme nyt joukkoomme osa-aikaista JÄRJESTÖSUUNNITTELIJAA Järjestösuunnittelijan tehtäviin kuuluu yleisluonteisten toimistotehtävien lisäksi rekisterien ylläpito, tapahtumien ja kokousten järjestelyissä avustaminen sekä monipuoliset järjestötehtävät, kuten tiedotus ja yhteydenpito jäseniin. Johtokunta klo 16.00. Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 21.10. Huom! Johtokunta kokokoontuu klo 17. Suoriutuminen tehtävässä edellyttää hyvää järjestömaailman tuntemusta, yhteistyöja organisointikykyä, hyviä atk-taitoja sekä soveltuvaa, mielellään korkeakoulututkintoa. Toni Viljamaa p. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. tapaamahan Antti Kurvista, Susanna Koskea, Mikko Savolaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 20.11 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi KYMI 20.10. 040 5338160 tai pohjois-pohjanmaa(at)vesaiset.fi. välipalan ja ohjelman). Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. fi/perapohjola. Varaa matkasi saman tien, parhaat hyttipaikat viedään heti! Risteilypaketti sisältää hyttipaikan valitsemassasi luokassa sekä meriaamiaisen. €/lapset 6-14v. Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan ja se on voimassa toistaiseksi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaija Väänänen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja vuosiksi 2017–2019, kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi 2017–2019, viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kausiksi 2018–2020 sekä kv-sihteeri vuosiksi 2017– 2019. Juhlapuheen pitää kirkkoherra Aulikki Mäkinen aiheesta ”Miten kristinusko on vaikuttanut suomalaiseen identiteettiin ja naisen asemaan?” Runoesitys taiteilija Matti Kaarlejärvi ja laulua Venla Häkkinen. Rokualla. Arvostamme kokemusta tiedottamisesta, taittamisesta sekä perehtyneisyyttä tasa-arvopoliittisiin kysymyksiin. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. kello 17-19 Naisten hyvinvointi ilta Mikkelin Monikulttuurikeskus Mimosassa, Anni Swaninkatu 8. mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puh. Keskustanaisten Kainuun piiri ry:n järjestämä perhepoliittinen tapahtuma ke 11.10. Varaukset jaana.kvist@keskusta.fi/0440817373. mennes. Palkka on 14,5 eur/tunti. 050 3659 901, mervi.maki-neste@keskusta.fi Suomen Keskustanaiset ry on Suomen suurin poliittinen naisjärjestö. fi tai 0400 338418 mielellään viestillä. Kysy osastosi mahdollista jäsenalennusta. Tarjoilun järjestämiseksi pyydetään ilmoittautumisia 20.10. VESAISET Piiri. Kokouspaikkana toimii Joensuun konservatorio, Rantakatu 31, 80100 Joensuu. erätaitoja, temppurataseikkailua, patikointia, askartelua, leivontaa, satuja ja kylpyläretki... Rintaliivija alusasuesittelyä, rentoutusta, kuorintavoiteen tekemistä, hemmottelua ja hoitoja naisille. Käsitellään Mikkelin strategiaa sekä syksyn toimintaa. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Paikalla Keskustan vpj Katri Kulmuni, puoluesihteeri Jouni Ovaska ja eduskuntaryhmän vpj Markus Lohi. Kunnallisjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus pitää puheenvuorot (2 min) kansanedustajien ja sisarjärjestöjen lisäksi. klo 15.15 16.15 Teehuone Tsaikassa Kauppakatu 3, Kajaani. sekä 28.9. tj Katja Koivukoski, p. Toimimme naisten aseman parantamiseksi, edistämme kansanvaltaa, paikallista aloitteellisuutta sekä yhteisöllisyyttä. kello 17 Vesaisten Savo-Kymen piirin syyskokous Mikkelipuiston Greenerissä, Pursialankatu 5, Mikkeli. ja yli 10 €. Ilm. kello 17 Vesaisten Savo-Kymen piirin syyskokous Mikkelipuiston Greenerissä, Pursialankatu 5, Mikkeli. klo 13.30 Rokuan Tähdessä, Kuntoraitti 3, Utajärvi. klo 16.30 keskustan piiritoimistolla. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. 5 €/15v. piirin henkilövalinnoista vuodelle 2018, käsitellään v. Paluu sunnuntaina 15.10 neljältä (lähtö Tallinnasta klo 12.30). www.fb.com/perapohjola. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten strategia ja kv-ohjelma sekä päätetään Keskustanuorten kansalaispalvelusmallista. Osa työstä on mahdollista tehdä etätyönä. ja yli 75 € + kylpylälippu lapset 0-5v. Valtakirjantarkastus ja ruokailu on klo 10.30-12.00. klo 13 mennessä. Tarjolla päivällinen osallistujille, ilmoittautumiset 17.10 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Itä-Savo Savonlinnan paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään piiritoimistolla, Tottinkatu 15, ti 17.10.2017 klo 18 alkaen. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 28.10. Katja Koivukoski 040 5338160. Presidentinvaaliristeily Tallinnaan 14.15.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jumalanpalveluksen jälkeen juhla ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. Taikuriesitys Jyväskylässä kello 13-15, yhteiskuljetus Mikkelistä. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä muut ajankohtaiset asiat
Johtokunnan tavoitteena on jalkauttaa uusi liikunnallinen ja yhteisöllinen toimintatapa myös johtokunnan ulkopuolelle. – Ennen keskustalaiset tupaillat olivat etenkin raskasta työtä tekeville maaseudun naisille mahdollisuus henkiseen virkistäytymiseen ja pysähtymiseen. Tavoitteena naisilla on tuttujen ja turvallisten liikuntamuotojen lisäksi kokeilla aivan uusia liikuntaja urheilulajeja. 6.10. Ennen jousiammuntaharjoitusten alkamista olivat johtokunnan jäsenet innostuneet jo ajatuksesta kokoustaa uimahallissa ja keilaamisen merkeissä. Samaan tapaan he halusivat tehdä viimeisimmästä kokouksestaan osan Suomi 100 -juhlintaa tarjoamalla johtokunnalle sinivalkoiset kakkukahvit. Ensimmäiseksi uudeksi lajiksi valikoitui jousiammunta, sillä idean äiti ja keskustanaisten Peräpohjolan piirin johtokunnan jäsen Tuire Kourula on harrastanut sitä yli kaksikymmentä vuotta. Päätöksensä mukaan johtokunnan jäsenet käyvät nyt pykälät ensin läpi, mutta nousevat sitten ylös ja ryhtyvät yhdessä sen jälkeen liikkumaan. – Onhan mahdollista, että lähdemme ryhmänä esimerkiksi maanpuolustuskurssille, Tuire Kourula aprikoi. Pohjan Jousen Sirpa Myllymäki sai Tuija Palosaaren oppimaan jousiammunnan salat niin hyvin, että nuolet alkoivat löytää tiensä kohti kymppiä. Peräpohjalaiset haluavat viritellä keskustanaisten toimintaan lisää yhdessä tekemisen ja virkistäytymisen elementtejä. Peräpohjolan keskustanaiset tempaisevat liikkumisen puolesta Keskustanaisten Peräpohjolan piirin Arja Heikkinen, Tuire Kourula ja Eila Havela osallistuivat jousiammuntatempaukseen kokouksensa päätteeksi. LiiKunta ja uusien lajien kokeilu eivät ole pelkkää fyysisen terveyden edistämistä. Nykyisessä kaupunkikulttuurissa kaivataan istumisen sijaan naisten yhteistä tekemistä ja joukkueena toimimista, keskustanaisten Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tuija Palosaari sanoo. 2017 39 teksti ja kuvat: auni vääräniemi KoKousten ei tarvitse olla pelkkää paikallaan istumista, huomasivat keskustanaisten Peräpohjolan piiriläiset ja päättivät rikkoa tämän rutiinin. Kun sote valmistuu, siirtyy terveyden edistäminen kuntien vastuulle. – Kaikki liikkuminen on hyödyksi terveydelle. Toiveissa on, että mahdollisimman moni toiminnan nainen löytää itsensä tekemässä yhdessä muiden keskustanaisten kanssa jotain aivan uutta. Toimiakseen sen on oltava poikkihallinnollista ja laaja-alaista. Siksi hän heitti johtokunnan naisille idean liikunnan lisäämiseksi osaksi kokouksia. Keskusta. Kourulan mielestä ei ole hyvä, että kokouksissa istutaan vain passiivisena paikallaan. Kokousliikunta on osa tätä, Kourula perustelee
6. Kulmuni perustelee keskustan ja Jussi Halla-ahon näkemyseroa luettelemalla puolueensa valmisteilla olevan periaateohjelman linjauksia: – Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Ketkä ovat tiedossa olevan sukupuun mukaan Aku Ankan vanhemmat. 2. Hän kommentoi Facebookissa ex-päätoimittaja Kari Hokkasen blogikirjoitusta alkiolaisesta allianssista. Suomessa voi tehdä lainsäädäntöaloit teen ns. Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisilleen kauniisti. Tietotesti ??. Suomessa on nyt 311 kuntaa. Mikä kuuluisa matkailusaari. Kuinka monella asemalla Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegrojuna py sähtyy. Halla-aho valittiin kesällä perussuomalaisten johtoon, minkä jälkeen sinisten ryhmä erosi puolueesta. Kuinka moni niistä kutsuu itseään kaupungiksi. 10. . 8. Kulmuni torjui Hokkasen haaveen alkiolaisesta allianssista. Kuka on Sipilän hallituksen a) opetus ministeri, b) kulttuuri ja urheiluministeri, c) energiaministeri. – Samat oikeudet ja velvollisuudet koskevat kaikkia. kansalaisaloitteella keräämällä esi tystä tukemaan 50 000 kannattajaa. Syrjinnälle, rasismille, vihapuheelle ja kiusaamiselle emme anna mitään sijaa... Milloin valmistui RiihimäkiPietarin rata. 3. Nykyinen puheenjohtaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen. Onko Suomessa yhtään pilvenpiirtäjää eli yli 100 metriä korkeaa rakennusta. Vas tau kse t: 1) milj oon a, 2) 106 , 3) a) San ni Gra hn Laa son en, b) Sam po Ter ho on Eur oop pa , kul tuu ri ja urh eilu min ist eri, c) Kim mo Tiil ika ine n on asu nto , ene rgi a ja ym pär ist öm ini ste ri, 4) Kal ini ngr ad, Ven äjä llä , Itä mer en ran nal la Lie ttu an ja Puo lan väl iss ä, 5) syy sku u 187 0, 6) pää tea sem ien lis äks i 5: Tik kur ila , Lah ti, Kou vol a, Vai nik kal a, Viip uri, 7) Aar on Ank ka ja Hor ten sia Mac Ank ka, 8) Mad eira (Po rtu gal i), 9) ei, mut ta tul oss a on: Hel sin gin Kal asa tam an alu eel le yli 134 m ja 35 ker ros ta (ny t kor kei mm at Vuo saa ren Cirr us 86 m ja Tam per een Tor ni 88 m), 10) Jal kap allo liig a ry, jok a hal lin noi jal kap allo n ylin tä suo mal ais ta sar jat aso a, Vei kka usl iig aa. Kuinka monta allekir joitusta. Mikä urheiluun liittyyvä yhdistys. Sen pää vientituote on samanniminen viini. 9. Missä maassa sijaitsee ja minkänimi nen on entinen hansakaupunki, saksalais ten ristiretkeläisten 1200luvulla perusta ma Königsberg. pashamba / Shutterstock Kuinka monella asemalla Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivä Allegro-juna pysähtyy. Pentti Manninen KesKustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni ei löydä yhteistä aatepohjaa halla-aholaisten perussuomalaisten kanssa. Edellytämme kaikilta Suomessa asuvilta yhteiskuntamme lakien ja pelisääntöjen noudattamista. Hokkasen mielestä keskustan, perussuomalaisten ja sinisten kannattaisi aloittaa yhteistyö-, jopa yhdistysmiskeskustelut. Sen puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa politiikasta ja julkisuudesta tu tut Olli Rehn (1996–97) ja Lasse Lehtinen (2010–17). 5. 7. Hän muistutti, että perussuomalaisten edeltäjä SMP syntyi Veikko Vennamon erottua maalaisliitosta 1950-luvulla. 4. Euroo pan unionille voi vastaavanlaisen aloitteen tehdä keräämällä... 40 6.10.2017 9 1 7 5 6 2 7 9 1 4 2 6 3 8 4 9 1 2 6 3 7 5 9 7 8 6 3 4 5 6 5 8 9 2 1 4 3 7 7 9 1 3 5 4 8 2 6 4 3 2 6 7 8 9 1 5 9 1 4 5 3 7 2 6 8 3 8 7 2 4 6 5 9 1 5 2 6 1 8 9 3 7 4 1 6 5 8 9 3 7 4 2 8 4 9 7 6 2 1 5 3 2 7 3 4 1 5 6 8 9 9 5 2 8 5 1 2 4 7 4 9 6 1 8 6 2 5 4 1 2 4 3 8 2 6 8 4 9 7 6 4 6 4 7 9 5 2 8 3 1 2 3 1 4 7 8 9 6 5 9 8 5 3 1 6 2 4 7 3 7 4 8 9 5 6 1 2 8 6 9 1 2 3 7 5 4 5 1 2 6 4 7 3 8 9 7 2 6 5 8 1 4 9 3 4 5 8 2 3 9 1 7 6 1 9 3 7 6 4 5 2 8 9 5 2 8 5 1 2 4 7 4 9 6 1 8 6 2 5 4 1 2 4 3 8 2 6 8 4 9 7 6 4 6 4 7 9 5 2 8 3 1 2 3 1 4 7 8 9 6 5 9 8 5 3 1 6 2 4 7 3 7 4 8 9 5 6 1 2 8 6 9 1 2 3 7 5 4 5 1 2 6 4 7 3 8 9 7 2 6 5 8 1 4 9 3 4 5 8 2 3 9 1 7 6 1 9 3 7 6 4 5 2 8 9 1 7 5 6 2 7 9 1 4 2 6 3 8 4 9 1 2 6 3 7 5 9 7 8 6 3 4 5 6 5 8 9 2 1 4 3 7 7 9 1 3 5 4 8 2 6 4 3 2 6 7 8 9 1 5 9 1 4 5 3 7 2 6 8 3 8 7 2 4 6 5 9 1 5 2 6 1 8 9 3 7 4 1 6 5 8 9 3 7 4 2 8 4 9 7 6 2 1 5 3 2 7 3 4 1 5 6 8 9 1. Kulmuni huomauttaa, ettei tasa-arvo rajoitu koskemaan vain joitakin
6.10. 2017 41
Viime kädessä jokainen meistä voi olla vanhenevan lähimmäisen tärkeä tuki. Parhaillaan kehitetään erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja, joista hyvänä esimerkkinä on Kaarinan perhehoitokylä. Teema on ilahduttava, sillä olemme nykyään eri sukupolvet liiaksikin omissa lokeroissamme. Ratkaisuja yksinäisyyden selättämiseen voidaan etsiä ja löytää monipuolisesti niin erilaisten kohtaamisten helpottamisella, palvelujen kehittämisellä kuin yhteisöllisiin asumismuotoihin panostamalla. 42 6.10.2017 Tällä viikolla vietetään vanhustenviikkoa teemalla Ikäpolvet yhdessä. EnTisTä pidempi elämä on yhteiskunnan suuri saavutus ja ikäihmiset kansakunnan rikkaus. kärkihankkEEssa tuetaan myös palvelukorttelimallien kehittämistä, joissa iäkkäät asuvat tavallisessa asunnossa ja palvelut ovat helposti saavutettavissa ja tarpeen mukaan tuotavissa asiakkaan kotiin. Kotona toteutettavan hoidon ja palveluiden lisäksi uudistetaan erityisesti perheja omaishoitoa. Vanhustyön keskusliitto teki osana hanketta ikäpolvitoiminnan oppaan, joka johdattaa näkemään yhteisen tekemisen mahdollisuuksia – mutta myös sen, että yhteiskuntamme on monin paikoin rakennettu ikäpolvia erottavasti. On terveellistä muistuttaa, että kaiken ikäiset voivat tehdä tavallisia asioita yhdessä ja saada siitä uusia näkökulmia ja sisältöä elämäänsä – oli kyse sitten kohtaamisista vaikka liikunnan, leipomisen tai taideharrastuksen parissa. Asumismuodoilla voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi myös vakavaan ongelmaan, yksinäisyyteen. Päättäjiä opas kannustaa huomioimaan rakenteellisia esteitä, jotka saattavat vaikeuttaa sukupolvien vuorovaikutusta. Jyväskylässä taas suuren suosion ovat saavuttaneet yhteisölliset asumisoikeusrivitalot. Hallitusohjelmassa onkin panostettu merkittävästi iäkkäiden palveluiden uudistamiseen. Uskalletaan astua ikäkuilujen yli ja katsoa toisiamme silmiin. Jokainen sukupolvi vanhenee omalla tavallaan, omine tarpeineen ja mahdollisuuksineen. Kirjoittaja on perheja peruspalveluministeri. Hyvä keino herätellä konkreettisesti sukupolvien kohtaamiseen on Vanhustyön keskusliiton vuosina 2011–2013 toteutettu hanke Elämänkulku ja ikäpolvet. Väestörakenteen muutos tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa ja päätösten vaikutuksia punnita ikäihmisten näkökulmasta. Hankkeessa kehitettiin Neljän polven treffit -ideologiaa. sEn lisäksi , että yhteiskunnan tulee varautua väestön ikääntymiseen, tulisi itse kunkin hyvissä ajoin pohtia esimerkiksi sitä, millaisessa asunnossa ja asuinympäristössä voi viettää omanlaistaan elämää. Ikäihmisten ja omaishoidon kärkihankkeessa toteutetaan hallituskauden aikana mittava muutosohjelma iäkkäiden palveluihin. Elämän pidentyessä ja yhteiskunnan muuttuessa vanhuuskin muuttuu. Tavoitteena on, että palvelujärjestelmä pystyy tarjoamaan monipuolisesti erilaisia asumismuotoja ja niihin liittyviä palveluita ihmisten tarpeen mukaan. Ikäsidonnaisia ovat usein niin koulut, harrastukset kuin palvelutkin. Uskalletaan astua ikäkuilujen yli AnnikA SAArikko vieraskolumni
raitiovaunuliikenne saattaa nykyisen Helsingin lisäksi toimia kohta Tampereellakin. Hei, oikeasti! Jari Nenonen Lentäen kirkolle Suomessa on maaseutua enemmän kuin cityä.. Näille eteläisen Suomen (liika-)asuttajille ei tule mieleenkään, että tuolla Kehä kolmosen ulkopuolella on jokunen miljoona sellaista kansalaista, joiden mielestä pääkaupunkiseutu on syrjässä. Mummo ei tee mitään sellaisella nerokkaalla yhteiskäyttölipulla, jolla hän nousisi raitiotievaunuun. Bussit eivät kulje, eivät ole kulkeneet vuosikymmeniin kuin yhden koululaislinjan verran päivässä, pois lukien loma-ajat. Asun 150 kilometrin päässä Helsingistä, edes meillä ei ole ollut henkilöjunaliikennettä vuosikymmeniin. Kyllä hän menee kylän ainoalla taksilla, jollei ole jotain palvelulinjaa tai sitä todennäköisintä vaihtoehtoa, yksityisautolla ajavaa sukulaista. eipä silti, ei hän voi nousta junaankaan. Miksi ihmeessä sen ihmisen pitäisi muuttaa kasvukeskuksiin, rauhattomiin vuokrakerrostaloihin, kun hän ja hänen sukunsa ovat vuosisatoja asuneet homeettomissa kotitaloissaan. Voisi mennä sillä autolla, mutta myös taksilla, ratikalla, junalla, bussilla nyt tietysti ja vaikkapa lentäen. Mutta ehkä osuuskaupan autioituneen sivumyymälän edestä lähtee lentokone, jolla mummo hurauttaa, nerokasta yhteiskäyttölippua pilotille vilauttaen, apteekkiin kirkonkylälle. Kiitos, kiitos! Tutkija oli vallan innostunut joukkoliikenteen kehittämisestä, autoja ei tarvitse kohta enää juuri kukaan. mutta mitäs, mummon täytyy lähteä kirkonkylälle apteekkiin. Jos oikein kansainvälisesti ajatellaan, niin Suomessa ei ole, sori vaan hipsterit, Suomessa ei ole ollenkaan cityä. 2017 43 Kun olen yksityisautoilija ja autoharrastaja järjettömyyksiin asti, niin sainpa taas syötön suoraan lapaan. ei ole enää kiskojakaan, paitsi satamaan. Ajatella, yhdellä lipulla! Niin kuin ratikan mainitseminen jo kertoo, suunnitelmaa tehdään ihan ikiomassa kuplassa. Helsingistä katsoen syrjässä. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JArI LAuKKANeN 044 5966 879 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 6.10. Muuta Suomea ei ole! Suomi on pitkä maa, Suomessa on maaseutua enemmän kuin cityä. Tulee kokonaisratkaisu, joka toki voi pitää sisällään lähinnä yhteisomisteisia henkilöautoja, mutta yhdellä ja samalla lipulla voisi niin kivasti valita. Niin, miksei mummo voisi mennä laivalla apteekkiin. Citymarketteja on, ja nekin ovat haja-asutusalueiden pelloilla. Ajattelen maaseudun ihmistä
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 08 5370 370 koko maan äänenkantaja Hyödynnä syystarjous 35 € / 5 kk Aikakauslehti kerran viikossa