Suomenmaa 6.11.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6.11.2020 1 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / MARRASKUU 2020 / 9,90 € Uutisanalyysi VALKO-VENÄJÄN DEMOKRATIALIIKE UMPIKUJASSA ONKO IKÄ VAIN NUMEROITA TYÖPAIKALLAKIN. Ilmiöt Kirjat SYLVI KEKKOSEN KIINAN-PÄIVÄKIRJAT JULKI KIRITTÄJÄN COMEBACK Elämä ei aina mene suunnitellusti – eikä sen tarvitsekaan, Riikka Pakarinen sanoo
28. 2020 Elämän tärkein matka Tuomo Puumala ja Päivi Tiittanen tulivat isäksi ja äidiksi Kolumbiassa s. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 6.11
49 Keskustaikoni Marjatta Väänänen oli aatteellinen tahtonainen s. 22 Ilmiöt Minun keskustaani on aina liittynyt voimakkaana sana ”edistys”. 30. 40 Kulttuuri Polttoturpeen alasajo vie työtä ja tuo huoltovarmuushuolia s. Reidar Särestöniemi oli pohjoisen tuntojen värikäs tulkki s. Markus Lohi s. 38 Muistokirjoitus Mistä se puhuu. Nuoret eivät ymmärrä keskustan sanomaa, Ajatuspaja Alkion Pauliina Maukonen tietää s
Valtion rahoituksessa painotetaan harvaanasuttuja alueilta, joissa sairastavuus on korkeaa, väestö on ikääntynyttä ja tulotaso matala. Vain harva jaksaa enää seurata sotetai maakuntauudistusta koskevia uutisia. Oppositiopuolueille Marinin hallituksen tuorein esitys ei käy. Nykyisellä järjestelmällä tämä tavoite karkaa päivä päivältä kauemmaksi. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 6.11.2020 Joko nyt aika olisi kypsä sote-uudistukselle. Sosiaalija terveyspalveluihin liittyvät ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään. Se pitää reilusti tunnustaa. Lääkärille pitäisi päästä myös tulevaisuudessa nopeasti ja vaivattomasti olipa lompakon paksuus, elämäntilanne tai asuinpaikka mikä tahansa. Hyvän kompromissin pohjalta on hyvä aloittaa uuden mallin rakentaminen. Täydellistä mallia, johon kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä, ei ole eikä tule. Tehokkaasti ja tasapuolisesti kaikille suomalaisille tuotetut sote-palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. S osiaalija terveydenhuollon uudistusta on yritetty toteuttaa vuodesta 2005 lähtien. Silmien ummistaminen ei valitettavasti auta. Puolueen ansiosta sote-palveluiden tuottajina voivat toimia tulevaisuudessa julkisten tuottajin rinnalla yksityiset yritykset, elinkeinoharjoittajat ja järjestöt. Lukuisista yrityksistä huolimatta tulosta ei ole syntynyt. Tämä ei yllätä ketään. Pääkirjoitus Täydellistä mallia, johon kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä, ei ole eikä tule. Sote-uudistuksen läpivieminen on jälleen kerran hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Ja ri La uk ka ne n. Hallituspuolueiden välillä nyt saavutettu kompromissi on vähintäänkin tyydyttävä, sillä se takaa tasapuoliset terveyspalvelut kaikille kaikkialla Suomessa. Tämä saattaa uudistuksen läpimenon kannalta pelkästään myönteinen asia. Tähän ei ole luvassa muutosta tälläkään kertaa. Tekemättäkään ei siis voi jättää. Tämä on ymmärrettävä ja inhimillinen reaktio vuosikausia jatkuneen väännön jälkeen. Sote-uudistuksen varjolla on vuosien saatossa tehty politiikkaa mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Koronaepidemian keskellä keskustelu sote-uudistuksesta on jäänyt vähäiselle huomiolle. Suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ei pitäisi olla yhdentekevä asia kenellekään. Ne ovat vuosien saatossa vain pahentuneet. Yllätys ei ole myöskään se, että kenelläkään ei ole tarjota uskottavaa omaa vaihtoehtoa tilalle. Keskustan kädenjälki näkyy myös sote-uudistuksen rahoituspohjassa. Toistuvat epäonnistumiset ja poliittinen valtapeli ovat turruttaneet päättäjien lisäksi myös kansalaiset. Sen luulisi kiinnostavan kaikkia ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tästä kaikki poliittiset puolueet ovatkin herttaisen yksimielisiä. Myös keskusta voi olla kokonaisuuteen tyytyväinen
Se mätkii hallitusvastuussa raatavaa keskustaa niin valtion velkaantumisesta, EU-elpymispaketista kuin ilmastotoimistakin. Santeri Lampi. Jos keskustaväki on kaunistelemattoman pohdinnan jälkeen varma asiastaan, on syytä käydä rinta rottingilla ja hyvällä omallatunnolla kuntavaalien kahinoihin. 5 6.11.2020 Toimittajalta Ikäviä kysymyksiä. Hallituksen sisäisistä kahnauksista on riittänyt otsikoita. Häikäilemätön veropopulismi kukkii PS:n toriteltoilla. “UUDEN VAIHTEEN löytäminen edellyttää realistisen todellisuuskuvan muodostamista.” Näin ohjeistivat keskustaideologit Seppo Kääriäinen, Pekka Perttula ja Ossi Martikainen Kanava-lehden kirjoituksessaan pari viikkoa sitten. Analyysin kanssa ei parane aikailla. Siksi esitänkin kainosti muutamia pelkistettyjä kysymyksiä, jotka eivät edes yritä vertautua suurten auktoriteettien aatteelliseen syväkyntöön. JOS KORONAEPIDEMIA ei sotke suunnitelmia, kansa kokoontuu kuntavaaliuurnille jo ensi huhtikuussa. Kolmikko peräänkuulutti ”välttämättömiä muutoksia”, jotta puolue pääsee eroon “alakierteestään”. Gallupeissa noin 11 prosentin tietämille jämähtäneellä keskustalla on kova työ selvitä koettelemuksesta kunnialla. Ylemmyydentuntoon ei kuitenkaan ole varaa. Väitän, että niitä pohdiskellaan Pukinmäen Shellilläkin. Konsteista on ehkä apua tulevina vuosikymmeninä, mutta kuntavaalituskaa ne eivät ehdi lievittämään. Epäilemättä kylmät väreet kulkivat pitkin monen keskustalaisen selkäpiitä, kun hallitustunnustelija Antti Rinteellä (sd.) oli viime huhtikuussa piikki auki, vaikka koronasta ei ollut vielä tietoakaan. Niillä on kytköksensä puolueen kannatukseen – sillä luulisi olevan väliä koronakriisistä ja valtionhoidon tärkeydestä huolimatta. Eroaako Sanna Marinin (sd.) hallitus tekojensa tai vaikkapa vain retoriikkansa puolesta liikaa Juha Sipilän (kesk.) kauden eetoksesta. Yhä useammin äänestyspäätöstä ohjaavat ailahtelevat tunteet. Nyt toki jokainen ymmärtää, että epidemia upottaa väistämättä valtion velkasuohon. On myös hyvä huomata, että – kaikella kunnioituksella keskustakonkareita kohtaan – nykyisin ohjelmatyö kiinnostaa vain hyvin suppeaa puoluetoimijoiden ja tutkijoiden joukkoa. Puoluejohtaja Jussi Halla-aho kertoi Politiikan toimittajien tentissä, että perussuomalaiset aikoo ratsastaa vaaleissa valtakunnallisilla teemoilla. Puolueen toiminta on pirullista, mutta ei tavatonta. KESKUSTAN alennustilaan Kääriäinen, Perttula ja Martikainen tarjoavat lääkkeiksi aateja ohjelmatyöhön panostamista. JOKU VOI sanoa, että edelliset pohdinnat ovat liian yksinkertaistavia ja paljastavat esittäjänsä vajavaisen politiikan syvävirtojen tuntemuksen. Sopii myös kysyä, poksahtaako perussuomalaisten kannatuskupla vasta hallitusvastuussa. Sen tuen ansaitsevat myös sukupolven taitavimmat keskustapoliitikot, jotka heittävät itsensä likoon parrasvaloissa joka päivä. Mutta riittääkö luottoa siihen, että hallituskumppaneista on lopulta tasapainottamaan julkista taloutta. Ja ah, ne antavat tilaa jälkiviisastelulle. PITÄÄKÖ liian moni keskustan mahdollinen äänestäjä nykyistä hallitusta liian vasemmistolaisena tai vihreänä. Politiikan seuraajat tietävät, että kuntapolitiikan kysymykset ovat etäällä valtakunnan tason kiistoista, mutta “so what?” – juuri isot asiat kiinnostavat monia. Puheet ovat harhaanjohtavia, mutta eivät kiellettyjä. Vaikka syitä keskustan kannatuskurimukseen voi varmasti löytää jopa vuosikymmenten takaa, äänestäjä tarkkailee päivänpolitiikkaa tässä ja nyt. Ei ole mikään salaisuus, että perussuomalaisten ykköstavoite on nitistää keskusta mahdollisimman monessa kunnassa. Kuten puoluejohtaja Annika Saarikko totesi taannoin, Halla-ahon leirissä on nyt porukkaa, joka voisi yhtä hyvin tukea keskustaa... VAIKKA aatteellisella syväluotaamisella on paikkansa, pitää myös tämän hetken kiperät kysymykset kohdata. Lisäksi he virvoittaisivat järjestötoimintaa kouluttamalla kenttäväkeä
Eduskuntaryhmä esittää tuoreessa liikennepoliittisessa linjauksessaan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista tulevina vuosina nykyisestä 30 prosentista jopa 40 prosenttiin. Kimmo Tiilikainen Twitterissä Pitkään aikaan koulutusvastuita ei ole laajennettu näin paljon ja yhtä aikaa. Unohtuvat nämä. Marjukka Liiten Helsingin Sanomissa Sanotaan: tulkaa pois hallituksesta, tai keskustan ei pitäisi olla hallituksessa. ESITYSTEN valmistelua vetänyt Torniainen tähdentää, että uudistus tehtäisiin ihmisten yksityisyydensuoja varmistaen. Keskusta haluaa korvata polttoaineveron paikannusmallilla Järjestelmän rakentamiseen menisi noin vuosikymmen. Keskustan tiedeministerit ovat kääntäneet korkeakoulupolitiikan suunnan. Antti Kurvinen Twitterissä. Koko Suomen tulevaisuus on osaamisen varassa, siksi tarvitaan vahva verkko korkeakouluopintoihin kautta maan. Aivan käden käänteessä liikenteen verotusta ei kuitenkaan paikannusperusteiseksi muuteta. Kun keskusta sai tiedeministerin salkun, loppui yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kurmuutus. – Jos mitään ei tehdä, veronkorotukset uhkaavat tulevaisuudessa jatkua ja maksajaksi joutuvat bensaja dieselautoilla ajavat, eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Torniainen perustelee. – Suomen perustuslaki jo yksin takaa yksityisyydensuojan. Keskustan mielestä uudistus tarvitaan siksikin, että autokanta uudistuu rajusti ja teillä liikkuu yhä enemmän autoja, jotka eivät käytä enää ollenkaan normaalia dieseliä tai bensaa. Litraperusteisen polttoaineverotuksen tilalle eduskuntaryhmä esittää pidemmällä aikajänteellä paikannukseen perustuvaa verotusta, jota on pitänyt esillä myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Lisäksi paikannus on jo käytössä useimmissa uusissa autoissa ja laajasti esimerkiksi nykyisissä puhelimissa, Torniainen muistuttaa. MALLISSA liikennettä verotettaisiin tieluokan ja ajetun matkan mukaan. Ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvisen mukaan keskusta ei hyväksy tällä vaalikaudella enää yhtään polttoaineveron korotusta. Esimerkiksi ruutukaava-alueella, jossa on joukkoliikennettä, vero olisi korkeampi, harvaan asutulla ja käytännössä joukkoliikenteettömällä maaseudulla matalampi. Järjestelmän rakentamiseen menisi esitettyjen arvioiden mukaan ehkä noin vuosikymmen. 6 Ajassa Sanottua 6.11.2020 Sh utt ers to ck PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTAN eduskuntaryhmä haluaa katkaista epäreilun polttoaineveron korotusten kierteen ja uudistaa liikenteen verotuksen paikannukseen perustuvaksi. Toki hallitusohjelmakin linjasi, että ”jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu”
Keskustan puoluevaltuuston kokous ja puheenjohtajavalinta 2.12. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) puolestaan kiikuttaa saliin sote-uudistuksen, jonka kokoomus viime vaalikaudella perustuslain vastaiseen valinnanvapauteensa sotki. Lintilän oma arvio on, että lähivuosien aikana päästään neljän prosentin luokkaa olevaan tuottoprosenttiin. Eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2020 seitsemäs lisäbudjettiesitys 18.11. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuoden pääjuhla 27.11. Laatu nyt ykkösasiaksi, kiitos! Heljä Misukka Twitterissä Vastustan viimeiseen asti sitä, että yliopistoista ja tieteestä tehdään siltarumpupolitiikan välineitä. Vuoden 2021 budjettiesityksen täydentävä esitys eduskunnalle 20.11. Black Friday ja Älä osta mitään -päivä 28.?29.11. Mutta se on, että se korotuspaine tulee vähenemään ja ne jatkossa tulevat korotukset eivät ole sitä luokkaa, mitä tähän mennessä nähdyt, hän summaa. PEKKA POHJOLAINEN LIIKENNEMINISTERI Timo Harakan (sd.) taksiuudistuksen ”korjaussarja” sai eduskunnalta niin lämmintä syliä, että harvoin näkee. Konsensusta voiteli se, että oppositiossa istuvat perussuomalaiset ja kokoomus olivat viime vaalikaudella itse keskustan rinnalla ajamassa pieleen mennyttä reformia läpi. 7 Ajassa Sanottua 6.11.2020 An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va PEKKA POHJOLAINEN SÄHKÖNSIIRTOHINTOJEN nousua hillitään muun muassa laskemalla korotuskattoa merkittävästi. TYÖJA ELINKEINOMINISTERIÖN kauan odotettu esitys sähkönsiirtomaksujen hillitsemiseksi alkaa olla valmis, ja eduskunta saa sen käsittelyynsä marraskuun aikana. – Kyllä se oletettavaa on, Lintilä myönsi toimittajatapaamisessa Helsingissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tuo eduskuntaan kokoomuksen taannoin laukalle päästämien sähkönsiirtohintojen hillintäpaketin. Zyskowiczin mukaan taksialaa vapautettiin liiaksi sääntelystä, kun jotkut vapauttivat itsensä verojenkin maksusta. Syyllisiä ei juurikaan osoiteltu. Lintilän mukaan esityksellä pystytään hillitsemään siirtohintoja, mutta ei alentamaan niitä. Kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä 25.11. Hanna Kosonen Facebookissa Aluepolitiikka ei voi olla korkeakoulupolitiikan keskeisin kehittämisideologia. K. Opiskelijapaikkojen lisääminen vajaalla rahoituksella ei myöskään paranna laatua. Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan tämä tarkoittaa katon asettamista alle 10 prosenttiin nykyisestä 15 prosentista. Sanni Grahn-Laasonen Twitterissä. – Se ei valitettavasti tule olemaan realiteetti. Kirjallisuuden Finlandia-palkintojen jako 27.11. Esityksellä annetaan esimerkiksi Energiavirastolle enemmän valtuuksia puuttua verkkoyhtiöiden yli-investointeihin. Keskustaopiskelijoiden liittokokous ja puheenjohtajavalinta 8.11. Lintilän mukaan viime vuosina on nähty ehdottomasti liian kovia siirtohintojen korotuksia. ZYSKOWICZIN ja kokoomuksen iloksi korjaussarjoja on luvassa pian lisää. – Mutta siellä on joukossa myös siirtoyhtiöitä, jotka taistelevat omista toimintamahdollisuuksistaan ja jotka tarvitsevat tietyn liikkumatilan, hän muistuttaa. Silloin päästäisiin jo lähelle Ruotsin nykyistä tasoa. J. Isänpäivä 10.11. Lintilän mukaan korotuskatto ja verkkoyhtiöiden tuottoprosentit ovat kuitenkin eri asioita. Eduskunta keskustelee oppositioryhmien vaihtoehtobudjeteista Jokaisella nuorella pitää asuinpaikasta ja kotitaustasta riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja sivistykseen niin pitkälle, kuin omat rahkeet kantavat. Myöskään kokoomuskonkari Ben Zyskowicz ei selitellyt, vaan myönsi viime eduskunnan tehneen virheen, itsensä muiden mukana. Jos ja kun tämä on kokoomukselle ”siltarumpupolitiikkaa”, niin olkoon. Korjaussarjojen syksy Lintilän salkussa lääkkeet sähkönsiirtohintojen hillintään 7.11. Elinkeinoelämän keskusliitto valitsee uuden puheenjohtajan 19.11
Hän toivoo, että puoluevaltuusto voisi avoimella keskustelukulttuurilla vahvistaa keskustan sisäistä luottamusta. Tässä on päästy hyvään alkuun. Vantaalla. VEHKAPERÄ pahoittelee sitä, että tällä hetkellä luottamus tuntuu olevan kateissa. Vaikeatkin asiat on uskallettava tuoda ennakoivasti keskusteluun puolueen eri tasoilla, vaikka keskustelun lopputulos olisi jotain muuta kuin mitä hallitusohjelmaan on kulloinkin kirjattu. 6.11.2020 8 Ajassa MERI ALARANTA-SAUKKO KESKUSTAN puoluevaltuuston varapuheenjohtajana edellisen kaksivuotiskauden toiminut Liina Tiusanen sekä Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä kisaavat puoluevaltuuston puheenjohtajuudesta marraskuun lopussa järjestettävässä kokouksessa. – Siellä tulee aidosti testata ja hakea keskustan aatteellista ja poliittista linjaa, Vehkaperä sanoo. – Esimerkiksi hallitukseen lähtö ja hallitusvastuuseen sitoutuminen ovat edelleen läpikäymättä keskustalaisten kanssa. Vehkaperä on aistinut, että keskustalaisilla on kasvanut tarve päästä sanomaan politiikan sisällöistä näkemyksensä. – Se tuo motivaatiota toimia puolueessa, kun huomaa, että keskustelun lisäksi asiat myös johtavat johonkin. – Se vaatii suunnitelmallisuutta ja keskustelun johtamista. Konservatiivit ja liberaalit ovat hajautuneet toimimaan omissa poteroissaan. TIUSASEN mielestä tarvitaan myös seurantaa sen suhteen, mitä puoluevaltuuston tekemille päätöksille ja kannanotoille tapahtuu. Keskustan puoluevaltuusto valitsee uuden puheenjohtajiston kokouksessaan 28.?29.11. – Tärkeää on, että koko puolueen johto näkee puoluevaltuuston potentiaalin. Tiusanen haluaisi luoda keskustaan enemmän aidon dialogin mahdollisuuksia. Puoluevaltuuston johtopaikasta kisa Ka ro lii na Ra uh io -P ok ka Liina Tiusanen Mirja Vehkaperä Karri Kallio Puheenjohtajuutta tavoittelevat Liina Tiusanen ja Mirja Vehkaperä, varapuheenjohtajuutta Karri Kallio.. Varapuheenjohtajuutta tavoittelee Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten puheenjohtaja ja keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja Karri Kallio. Linjaa ei kirkastetta niin, että johtaja sanoo, mitä mieltä asioista ollaan ja sitten ammutaan rivit suoriksi. Vaikka sitä on purettu auki moneen kertaan, edelleen on patoutunutta tarvetta käydä linjakeskustelua. KOLMATTA kauttaan puoluevaltuutettuna aloittava Tiusanen näkee Vehkaperän tavoin puoluevaltuuston tärkeänä foorumina, jossa puolueen linjaa voidaan muodostaa yhdessä rakentavan keskustelun kautta. – Tällaisia leirejä puolue ei kestä. Keskustalla saa ja pitääkin olla omannäköinen linja, eikä se tarkoita automaattisesti hallitustyön kriisiyttämistä. Tämä porukka tarvitsee nyt luottamuksen rakentamista poteroihin käpertymisen sijaan, Vehkaperä painottaa. – Vuodet hallitusvastuussa ovat jättäneet jälkensä. Molemmat puheenjohtajaehdokkaat vahvistaisivat puoluevaltuuston asemaa poliittisen keskustelun areenana. On tärkeää tuoda avoimesti esiin kipupisteitä mutta myös etsiä niihin ratkaisuja, hän korostaa. Puoluevaltuusto on muuttunut keskustelevammaksi, hän sanoo
6.11.2020 9 Täällä Bryssel JÄLKIKASVUNI totesi taannoin vanhempiensa valinneen kaksi vihatuinta ammattia: politiikan ja maatalouden. Monipaikkaisuus tarkoittaa keskustanuorille sitä, että elämää voi elää yhtä aikaa vaikkapa opiskelukaupungissa ja lähtökunnassa perheen ja lapsuudenystävien lähellä. JÄRJESTÖ päätti kokouksessa myös 62 poliittisesta aloitteesta. Siitä huolimatta toinen heistä valitsi elämänurakseen maatalouden, ja niinpä teimme vuoden alussa sukupolvenvaihdoksen maitotilallamme. Suomalainen lehmä syö tuontisoijan sijaan tehokkaasti hiiltä sitovaa ja kasvipeitteisyyden säilyttävää nurmea. – Kunnat voivat tehdä itsestään houkuttavampia ottamalla huomioon etätyöläisten erilaiset tarpeet, kannanotossa todetaan. Samaan aikaan ruotsalainen kaurajuomavalmistaja Oatly julkisti mainoskampanjan, jossa hyökättiin suomalaista maidontuotantoa vastaan. Opintotuen tulorajoja keskustanuoret haluaa nostaa 12 500 eurosta 18 000 euroon. Sosiaalinen media tulvi #VoteThisCapDownhashtageista, joiden alla väitettiin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vesittävän EU:n ilmastotavoitteet. Väliaikaisratkaisuna biopolttoaineilla voidaan keskustanuorten mukaan käyttää vaikkapa raskaampia työkoneita. Nuori viljelijä saa kantaakseen velat, investointipaineet, vastuun tilan pyörittämisestä ja maamme huoltovarmuudesta. Keskustanuorten liittohallitukseen valittiin varsinaisiksi edustajiksi Elli Tuominen, Mikko Vuolle, Kalle Pyky, Aapeli Rytkönen ja Joel Taskila. Mielenterveysaloitteita oli useita. Suomalainen viljelijä on eurooppalaisittain nuorin ja koulutetuin ja hänellä on halua ja osaamista siirtyä yhä kestävämpiin viljelyratkaisuihin. Järjestö hyväksyi lokakuisessa liittokokouksessaan kuntavaaliteesit, joiden yksi kantava teema on monipaikkaisuus. Varaedustajiksi valittiin Samuel Demarco ja Emmi Hämäläinen. ILMASTOTYÖN ei pitäisi olla nollasummapeliä: tuloksiin ei päästä siirtymällä kaurajuomaan ja lopettamalla maidontuotanto, vaan ilmastotyötä pitää tehdä molemmissa. Keskustanuoret haluaa esimerkiksi muuttaa psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomaksi, virtuaalisen kotiterapian Kelakorvattavaksi ja psykologipalvelut kaikkien saataville. Toksinen keskustelu maataloudesta ei palvele ketään H eid i La hd elm a Keskustelussa hämärtyy, miten hyvää työtä suomalaisen ruuantuottajat tekevät kansainvälisesti vertailtuna. Alkutuottaja kohtaa ensimmäisenä ilmastonmuutoksen aiheuttamat muuttuvat sääolot ja lainsäädännön uudet vaatimukset. Onkin syytä vakavasti miettiä, kuinka moni nuori valitsee elämänurakseen alan, jota syödään henkisesti ja taloudellisesti. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen OLGA OINAS-PANUMA KESKUSTANUORET toivoo kuntavaaleihin laajaa keskustelua siitä, miten kunnat voivat tukea monipaikkaisuutta. Aiempiin linjauksiin verrattuna uusi ohjelma suhtautuu ydinvoimaan myönteisemmin ja bioenergiaan varauksellisemmin. Kansainvälisten suhteiden sihteeriksi valittiin Maria Pulkka. Tilavuusprosentiltaan 10-prosenttiset alkoholituotteet voisi keskustanuorten puolesta siirtää ruokakauppoihin. Nuuskaa keskustanuoret ei halua nähdä kaupan hyllyillä jatkossakaan, ja tupakkatuotteiden myyntija hallussapitoikärajan järjestö haluaisi nostaa kahteenkymmeneen. Keskustanuorilta kuntavaaliteesit ja energiapoliittinen ohjelma. KESKUSTANUORTEN tuore energiapoliittinen ohjelma määrittelee tärkeimmiksi periaatteiksi hiilineutraaliuden, vakaan ja hajautetun tuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden. Syyttävä keskusteluilmapiiri herättää huolta siitä, miten nuoret maatalousyrittäjät jaksavat vastuullisessa työssään kannattavuuskriisin puristuksissa. Lopulta kuluttaja valitsee. Keskustanuorten puheenjohtajana jatkaa Hanna Markkanen. Mihin syyllistävällä kohtelulla pyritään ja mihin toksinen ilmapiiri johtaa. Myös hiilikeskustelussa keskiöön on ajautunut naudanlihan tuottamisen ja syömisen syyllisyys. Liikenteen keskustanuoret haluaa sähköistää. Euroopan parlamentin maatalousäänestys nosti pinnalle ruoantuotannon ilmastovaikutukset. Parlamentin ehdottamat merkittävät tiukennukset EU-komission esittämiin ilmastoja ympäristötoimenpiteisiin eivät riittäneet vihreille ja osalle kansalaisjärjestöjä
Keskustan historian läpikotaisin tuntevat vaikuttajat osasivat kertoa, että ”keskustaliitto” oli suosituin vaihtoehto puolueen uudeksi nimeksi, kun Maalaisliitto pähkäili nimenvaihdostaan. Jos puolueen luonne tai muu toiminnan muutos johtaa siihen, että Suomen Keskusta ei enää olisi ajassa elävä nimi, olemme valmiita keskustelemaan siirrosta, Siika-aho lupaa. – Lähes kuudenkymmenen vuoden mittainen historiallinen vääryys on nyt korjattu, iloitsee Helsingin keskustapiirin puheenjohtaja Antti Siika-aho. Keskustaliitto on Antti Siika-ahon mukaan valmis keskustelemaan nimensä luovuttamisesta eteenpäin. Saarikon mukaan erilaisille keskustalaisille virtauksille pitää löytyä tilaa puolueen katon alta. Keskustaliitto-niminen yhdistys oli nimittäin rekisteröity jo vuonna 1961. Siika-ahon mukaan alkuperäisen Keskustaliiton puuhamiehet ”unohtivat olla tarkkoina”, jolloin yhdistyksen nimi vapautui. Nykyisin yhdistyksen toiminta koostuu Siika-ahon mukaan pääasiassa ”kahvitilaisuuksista ja mielenkiintoisista alustuksista Pukinmäen Shellillä”. 6.11.2020 10 Luku Ajassa SANTERI LAMPI KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi Oulun puoluekokouksessa kutsuvansa puoluettaan ”keskustaliitoksi”. Lisäksi Urho Kekkosen ja Johannes Virolaisen haudoille on määrä viedä kukkaseppeleitä. – Joukko helsinkiläis-keskipohjalaisia edistyksellisiä alkiolaisia perusti sitoutumattoman aatteellispoliittisen yhdistyksen, Siika-aho muotoilee. Väylärahoituksen tulevaisuus näyttää nyt paremmalta kuin vuosiin, iloitsee viraston pääjohtaja Kari Wihlman. Patenttija rekisterihallitus on rekisteröinyt 14. Sen taustalla vaikuttivat Junkkarin selvityksen mukaan kansanpuolueeseen kuuluva Heikki Niemelä sekä oikeusneuvosmies Henrik Boehm ja Runar Berttula. Yhdistys ei suostunut luovuttamaan nimeään puolueelle. Keskustalegenda Seppo Kääriäisen mukaan ”keskustaliitto” oli puoluejohdon esitys keskustapuolueen nimeksi myös vuonna 1988, mutta hanke kaatui, koska nimi oli jo varattu. Väyläviraston mukaan lisärahalla on päällystetty jo 4 000 kilometriä maantietä. Keskustaliitto heräsi henkiin Ja ak ko M art ika in en Lähes kuudenkymmenen vuoden mittainen historiallinen vääryys on nyt korjattu. – Käymme mieluusti – joskus aikanaan – keskustelua Suomen Keskustan kanssa nimen siirtämisestä keskustan käyttöön, jos sille koetaan tarvetta. Keskustajohtajan puheet nostivat pinnalle puoluetta vuosikymmeniä vaivanneen trauman, jota Helsingin Sanomien Marko Junkkari käsitteli kirjoituksessaan (HS 8.9.). Myös Siika-aho on siinä käsityksessä, että ilman ”kansanpuolueen ja liberaalien kiusantekoa” keskustan nimi olisi tänä päivänä keskustaliitto. NYT KESKUSTALAISET saavat kuitenkin balsamia haavoihinsa. lokakuuta uuden yhdistyksen nimeltä Keskustaliitto ry. VASTAPERUSTETTU Keskustaliitto on Siikaahon mukaan valmis keskustelemaan nimen luovuttamisesta eteenpäin sillä edellytyksellä, että ”alkiolaiset tahot heijastelevat toiminnassaan ja periaatteissaan Keskustaliiton yhteiskuntapoliittisia päämääriä”. Koska yhdistyksen vastuuhenkilöt eivät halua esiintyä julkisuudessa, Siika-aholle on annettu oikeus vastata Keskustaliiton mediasuhteista. Tällä hallituskaudella tehty 300 miljoonan euron tasokorotus perusväylänpitoon näkyy maanteiden kunnossa. KILOMETRIÄ
Olen energinen, iloinen ja kova puhumaan. Yksi puhelinsoitto voi pistää päivän suunnitelmat uusiksi. Aina pitää olla monta rautaa tulessa. Hain paikkaa, se tuli auki. OLET TEHNYT VUOSIA TÖITÄ JÄRJESTÖISSÄ; KESKUSTANUORISSA JA -NAISISSA SEKÄ 4H:SSA. Parhaimmillani olen pikkustressissä. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Tiskijukkana pitää osata valita musiikki kohderyhmän mukaan. Todellakin. Äänitarkkailijan rooli on myös tärkeä. Yksi erokin on: minä tykkään lapsista, Helmi ei. Isomummuni oli Suomussalmen ensimmäinen maalaisliittolainen naisvaltuutettu. Olemme myös kilttejä ja sosiaalisia. Olen ollut keskustalla aiemminkin töissä, joten pohjaa oli. On osattava haistella tilannetta, jotta desibelit pysyvät oikeina. 6.11.2020 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Em ilia Kit usu o OLET KAINUUN KESKUSTAPIIRIN TOIMINNANJOHTAJA. Toiminnanjohtaja on vähän kuin yrittäjä. OLET TOIMINUT PITKÄÄN RADIOSSA MUSIIKKIPÄÄLLIKKÖNÄ. Tykkään sen vapaudesta ja vaihtelevuudesta. Tahtipuikkoakin joutuu välillä heiluttamaan. Rakastamme kesää ja aurinkoa, vihaamme talvea ja kylmää eikä meillä ole tarvetta tehdä pitkiä lenkkejä räntäsateessa. Minna Peittola PERHEENNE LELLIKKI ON VALKOINEN CHIHUAHUA HELMI. ALLEKIRJOITATKO TÄMÄN. Aivan kuin radiotoimittajana suorassa lähetyksessä, on oltava valmius toimia tilanteen mukaan. ONKO TOIMINNANJOHTAJA ENEMMÄN TISKIJUKKA, KAPELLIMESTARI VAI ÄÄNITARKKAILIJA. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO Kuka olet. Jos tekeminen loppuu, lamaannun. On hallittava monia asioita ja vastuu on valtava. Tykkään touhuta. Keskustalaisuus on minulle verenperintöä ja aatteen arvot osa arkeani. MITEN PÄÄDYIT HOMMAAN JA MITÄ KESKUSTA SINULLE MERKITSEE. Viihdymme molemmat sohvalla viltin alla. Järjestötyö on kuin suora radiolähetys OLET HOROSKOOPILTASI KAKSOSET. Minna Peittola on parhaimmillaan pikkustressissä Marin bloggasi Priden sivuilla hallituksen sateenkaariverkostosta – “ei ollut tietoinen“ toiminnasta kyselytunnilla (9.10.2020). MIKÄ NIISSÄ KIEHTOO. Järjestötyö on vienyt sydämeni. Työn suola on se, että se on tuota kaikkea. SANOTAAN KOIRAN KUVASTAVAN EMÄNTÄÄNSÄ
Ehdokassuostumuksia on nyt allekirjoitettu noin 2 000. Joissakin keskustapiireissä ollaan Pakarisen mukaan reilusti, jopa noin 30 prosenttia, edellä edellisten kuntavaalien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tästä eteenpäin keskitytään kunnissa myös ulkopuolisten ehdokkaiden rekrytointiin. Ensin kartoitettiin istuvat valtuutetut, varavaltuutetut ja aiemmin ehdolla olleet. Keskustalla on jo marraskuun alussa enemmän kuntavaaliehdokkaita kuin neljä vuotta sitten vastaavaan aikaan. Puolueen heikohko gallupkannatus tai perussuomalaisten massiivinen mainosrummutus eivät ole hänen mukaansa vaikuttaneet ehdokashankintaan juuri millään lailla. Helena Pakarinen. – Ihmiset ymmärtävät, että valtuustoissa käsitellään kuntatason asioita ja paikallisia kysymyksiä. Satakunnassa ja Pirkanmaallakin on ehdokkaaksi lupautumisia huomattavasti enemmän kuin lukemat nyt näyttävät. Tuohon lukemaan tulevat vielä suulliset lupautumiset päälle. Pohjois-Pohjanmaalla on monista muista keskustapiireistä poiketen jo aloitettu myös kuntavaaleihin tähtäävä kaupallinen mainonta. – Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa tilanne näyttää nyt erityisen hyvältä. – Kaksintaistelua perussuomalaisten kanssa lietsotaan, mutta eihän se välttämättä ole huono asia. – Tilastoihin laskemme vain allekirjoitukset. Ajassa Aikaisen startin taktiikka puree Hanna Vuola. 6.11.2020 12 12.6.2020 12 RISTO LUODONPÄÄ KESKUSTAN ehdokashankinta tulevan kevään kuntavaaleihin on sujunut olosuhteisiin nähden erinomaisesti. PAKARINEN vakuuttaa, että keskusta on kentältä saatujen viestien perusteella edelleen suosittu vaihtoehto kuntatason vaikuttajaksi pyrkivälle. Korona-aika opetti, mikä merkitys vaikkapa kouluilla on ihmisten arkeen. POHJOIS-POHJANMAAN järjestöja kuntakoordinaattori Antti Ollikainen pitää oman piirinsä hyvää ehdokastilannetta kovan kenttätyön tuloksena. Syy hyvään tilanteeseen on Pakarisen mukaan selvä. – Nyt näkyy kyllä se, että puolueen johdolla on oltu ajoissa liikkeellä, hän kiittelee. M ari a Se pp älä. Poliittinen sihteeri Helena Pakarinen arvioi, että suostumuksen on marraskuun alkupäiviin mennessä allekirjoittanut jo noin 2 000 henkeä. – Lähdimme ihan tarkoituksella hyvissä ajoin liikkeelle ja ensimmäiset nimet saatiin varmistettua jo vajaa vuosi sitten. SosiaaKeskusta lähti rekrytoimaan ensimmäisiä kuntavaaliehdokkaita jo vuosi sitten syksyllä. Liikehdintää näiden puolueiden välillä on ollut molempiin suuntiin, Pakarinen huomauttaa. Heikkoja alueita meillä ei oikeastaan olekaan. Antti Ollikainen. – Syyskuun alusta lähtien on mainos pyörinyt paikallisilla kanavilla
Vanhemmat ja ystävät tukevat ja kannustavat minua paljon, mutta heillä ei ole sitä tietoa, jota Johannalta saan. Paljon on käyty keskusteluja myös politiikan toimintatavoista. Sällinen on erityisen tyytyväinen alueiden isoimpien kaupunkien ehdokastilanteisiin. . . SAMULI VÄNTTILÄ JYVÄSKYLÄLÄINEN Essi Rantanen, 25, oli haaveillut jo pidempään osallistumisesta poliittiseen toimintaan, mutta häntä hidasti ajatus siitä, että kaikesta pitäisi tietää heti kaikki. Kukaan ei varmasti huonoa tykkää, jos huomioidaan ehdokaskyselyn arvoisesti. – Ihmiset arvostavat sitä, että kysytään suoraan ja kasvokkain. 6.11.2020 13 An ni Ku itu la Ihmiset arvostavat sitä, että kysytään suoraan ja kasvokkain. Hän sanoo saaneensa Karjulalta paljon sellaista tietoa, jota muualta ei tulisi. – Koronasta huolimatta ehdokashankinnan tilannetta voidaan pitää molemmissa piireissä hyvänä. Mentoreiksi kannustetaan lähtemään kaikkia sellaisia keskustalaisia, jotka kokevat, että heillä olisi jaettavanaan tietotaitoa poliittisesta päätöksenteosta. Vaalitunnelmaa on päästy syksyn myötä virittelemään myös markkinoilla ja toritapahtumissa. Kesällä hän tapasi jyväskyläläisen Johanna Karjulan, joka on jäämässä pois kuntapolitiikasta ensi kevään vaalien jälkeen. PÄIJÄT-HÄMEEN keskustan toiminnanjohtaja Jukka Sällinen on päässyt seuraamaan ehdokashankinnan edistymistä oman piirin ohella vt-pohjalta myös Keski-Suomen näkövinkkelistä. Uskon, että ehdolle lähteminen helpottuisi muillakin, jos he tietäisivät, että heillä on kokeneemman vaikuttajan tuki takanaan. Kun Johannan kaltainen kokenut päättäjä innostui ja tarjosi tukeaan, oli helppo tehdä päätös, että lähden ehdokkaaksi. Erityisen ylpeä olen siitä, että olemme menestyneet ehdokashankinnassa myös ruotsinkielisissä saaristokunnissa. Mentorin olisi tarkoitus olla ennen kaikkea sparraaja, jolta voi kysyä neuvoja ja vinkkejä mieleen nouseviin kysymyksiin. Puhuisin eräänlaisista oppi-isistä tai -äideistä, jotka ovat valmiita opastamaan ja keskustelemaan. – Keskustan tavoitteena on saada myös tuleviin valtuustoihin ehdokkaita ja valtuutettuja kaikissa piirin 27 kunnassa. Kuntavaaliehdokkuus tuntui olevan ison kynnyksen takana. – Jyväskylässä ja Lahdessa on porukkaa saatu hyvin mukaan. – Jo viime keväänä olimme ehdokashankinnan osalta samassa tilanteessa kuin edellisiä kuntavaaleja edeltäneenä syksynä. . Hän huomauttaa, ettei mentorointi sinänsä ole mikään uusi idea. Mukaan kaivataan niin kuntapolitiikassa, kansanedustajana kuin meppinäkin olleita. VARSINAIS-SUOMEN piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola on pystynyt syyskuun puoluekokouksen jälkeen lomailemaan rennolla mielellä ainakin kuntavaalien ehdokasasettelun puolesta. Mikäli tilanne sallii, niin tästä eteenpäin ehdokashankinta vielä tiivistyy, hän arvioi. Muistan itsekin, kuinka tärkeitä sellaiset ihmiset aikoinaan olivat ensikertalaiselle, Karjula sanoo. Mutta järjestelmällinen työ jatkuu koko ajan. Tapaamisessa syntyi idea konkarin ja tulokkaan yhteistyöstä, jossa Karjula voisi jakaa Rantaselle vuosien aikana kertynyttä tietotaitoaan kuntavaalikampanjoinnista, ehdokkuudesta ja kaupunkipolitiikasta. Erillisessä työryhmässä valmisteltu hanke on tarkoitus julkistaa marraskuun aikana. KAKSIKON yhteistyö ei jäänyt pelkästään heidän välisekseen. Tehokkain keino ehdokkaiden hankinnassa on Ollikaisen mukaan edelleen ihmisten tapaaminen. RANTASEN mielestä koko puolueen tasolle laajennettu mentorointiohjelma on hyvä idea. Lahdessa ilahduttaa etenkin muutaman nuoren ehdokkaan aktiivisuus. Mentoriverkoston on tarkoitus toimia muulloinkin kuin pelkästään vaalien alla. Mentoroinnissa ei Karjulan mukaan ole kyse ehdokkaan vaalikampanjointiin mukaan lähtemisestä. Sitä on tehty aina, mutta nyt toiminnasta halutaan suunnitelmallisempaa, organisoidumpaa ja pysyvämpää, jotta politiikkaan mukaan lähteminen tulisi helpommaksi. He ovat tekemässä näkyviä kampanjoita ja saavat toivottavasti houkuteltua myös muuta nuorisoa mukaan. Nyt keskusta on julkaisemassa Karjulan idean pohjalta mentorointiohjelman, jossa toimintaidea levitetään puolueen toimesta koko maahan. Pienestä ideasta syntyi puolueen mentorointiohjelma Johanna Karjula on toiminut vapaamuotoisena mentorina kuntapolitiikkaan pyrkivälle Essi Rantaselle. lisessa mediassa on oltu toki esillä koko ajan. Nyt toimintaidea on leviämässä koko puolueeseen.. Luotin enemmän siihen, että minäkin voin pärjätä, Rantanen sanoo. Tiedot ja neuvot ovat olleet usein hyvin konkreettisia: mitä esimerkiksi kampanjoinnissa kannattaa ottaa huomioon. Varsinais-Suomen piirissä isona haasteena on Vuolan mukaan myös kuntien suuri lukumäärä. Karjula alkoi miettiä, miksei poliittiseen toimintaan tuleville järjestetä säännöllisesti kokeneempien toimijoiden tarjoamaa mentorointia
Vastarintaan valaa epävarmuutta se, että monille etäiseksi jäänyt opposition koordinaationeuvosto on maanpaossa. Synkkää ennustetta tukee myös Stanfordin yliopiston politiikan tutkija Larry Diamondin tarkastelu, joka osoittaa demokratiaan pyrkivien kansannousujen epäonnistuvan yhä useammin. TOINEN demokratiavaatimusten tukahduttamiseen erikoistunut johtaja pitää jöötä Hongkongissa. Kansan raivoa tyynnytellään katteettomilla lupauksilla tulevaisuuden reformeista. Santeri Lampi. Mikään, mitä EU tai Yhdysvallat sanoisi, ei estäisi Valko-Venäjän palauttamista ruotuun. Sortokoneistoon Lukašenka turvautuu juuri sen verran, ettei valta-asema pääse toden teolla vaarantumaan. Lukašenka on omaksunut Diamondin kuvaileman taktiikan, joka perustuu sinnittelyyn. Valkovenäläisten päättäväisyydestä huolimatta heidän vapauspyrkimyksilleen on vaikea nähdä onnellista loppua. LUKAŠENKA on ollut Venäjälle hyödyllinen niin kauan, kuin Valko-Venäjä ei ole tuottanut isolle naapurilleen päänvaivaa. He haluavat heittää itsevaltaisen presidenttinsä Aljaksandr Lukašenkan ulos palatsistaan. Lukašenka osaa suututtaa. Valko-Venäjän kaduilla ja pidätyskeskuksissa tapahtuvaa hakkaamista ei olekaan voitu pimittää kansainväliseltä yleisöltä – kiitos Telegrammin kaltaisten viestintäpalveluiden. Hänen tavassaan haukkua mielenosoittajia “rotiksi” ja “ryöstelijöiksi” onkin kaikuja Romanian presidentti Nicolae Ceausescun viimeisistä hetkistä. Aikaisemmista kriiseistä tiedetään, että hänen työkalupakistaan löytyy niin “pieniä vihreitä miehiä”, disinformaatiota kuin öljyja kaasukatkoksiakin. Nyt hän johtaa kansannousua Vilnasta käsin. Pidätysten ja pieksemisen määrä pysyy kutakuinkin ennallaan. Pahimmillaan vallanvaihto voi suistaa vapautusliikkeen ojasta allikkoon. Kaukaisena unelmana siintää aito demokratia ja kansalaisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio. Kaiken lisäksi maa on Venäjän kanssa valtioliitossa. Jos Lukašenkan ote yllättäen lipeäisikin vallasta, Putin tuskin epäröisi toimia. Väki yksinkertaisesti vaatii perusoikeuksiensa turvaamista ja Lukašenkalle potkuja. Kummankin asema riippuu vielä mahtavamman tahon armosta. Tavalliset valkovenäläiset siis janoavat kutakuinkin samoja asioita kuin itäja keskieurooppalaiset vallankumousten vuonna 1989. Toivoa sopii, että protesti saavuttaa tavoitteensa. Sitä eivät päätä myöskään länsimaat – vaikka EUparlamentti teki parhaansa palkitessaan opposition Saharov-palkinnolla. Lukašenka on riippuvainen Venäjän presidentti Vladimir Putinista ja Lam Kiinan johtaja Xi Jinpingistä. HÄRSKISTI VILPILLISET presidentinvaalit olivat se kimmoke, joka viimein sai kansan nousemaan barrikadeille elokuun alussa. VALKO-VENÄJÄN kohtaloa ei päätä Lukašenka eikä Tsihanouskaja. Lukašenkan viivytystaistelu Uutisanalyysi Demokratialiike voi olla liikaa Valko-Venäjän diktaattorille, mutta lopulta maan suunnasta päättää Kreml. Sillä välin ainut dialogi, jolla on oikeasti merkitystä valkovenäläisten kannalta, käydään Minskin ja Moskovan välillä. Asetelma ei kuitenkaan ole rohkaiseva. CHATHAM HOUSE -TUTKIMUSLAITOKSEN kyselyn mukaan yli 80 prosenttia Valko-Venäjän kaupunkiväestöstä vannoo jatkavansa protestoimista, jos liikkeen vaatimuksiin ei taivuta. Diamondin mukaan diktaattorit sabotoivat entistä häikäilemättömämmin kansalaisjärjestöjä ja vapaata mediaa. PITKITTYVÄN PROTESTIN vähittäinen nujertaminen pelaa Lukašenkan pussiin. Väkivaltakoneisto on pyrkinyt brutaalisti tukkimaan reiluja vaaleja vaatineiden suut. Jos uutiskuvat näyttävät Lukašenkan pakenevan helikopterillaan Venäjälle, kannattaa kuohuvat jättää vielä poksauttelematta. Nato-maiden ympäröimän Valko-Venäjän kurssia ohjaa Putin, jolle “puskurivaltion” demokratisoituminen ja vapautuminen on mahdoton vaihtoehto. OPPOSITION liikehdinnässä ei ole kyse länsimielisyydestä tai Venäjä-vastaisuudesta. Putin on varmasti valmis panemaan miehen vaihtoon, jos demokratiavaatimukset eivät ota tukahtuakseen. Sekä vapautta janoavilla valkovenäläisillä että hongkongilaisilla on naapureinaan murskaavan ylivoimainen suurvalta. Silti ne, jotka Valko-Venäjän kansannousun alussa tunsivat nostalgisen läikähdyksen rinnassaan, joutuvat pettymään. Internetin sulkeminen alkaa olla keinovalikoimassa peruskauraa. Näin on siitäkin huolimatta, että Kreml lienee valmis uhraamaan Lukašenkan ennemmin tai myöhemmin. Hän epäilemättä laskee sen varaan, että talven hyinen viima tyhjentää aukiot. Opposition presidenttiehdokas Svetlana Tsihanouskaja sai lähtöpassit jo hyvän aikaa sitten. 6.11.2020 14 JO KUUKAUSIEN ajan kymmenet tuhannet valkovenäläiset ovat yhä uudelleen vyöryneet maansa kaduille vesitykkejä, tainnutuskranaatteja, kumiluoteja, mielivaltaisia pidätyksiä – ja koronavirusta uhmaten. Lukašenkan tavoin hallintojohtaja Carrie Lam takertui valtaan ja turvautui koviin otteisiin, kun hurjistuneet aktivistit ilmestyivät kaduille
6.11.2020 15 Le hti ku va / AF P Lukašenka saa vilpillisissä presidentinvaaleissa äänistä 80.10 %, Tsihanouskaja 9,9 %. 26.10. Valkovenäläiset marssivat taas Lukašenkaa vastaan. 13.10. 17.8. 1.11.. Valko-Venäjän oppositioliike saa EU-parlamentin myöntämän Saharovpalkinnon. 14.9. Useita ihmisiä otetaan kiinni. 23.8. Lukašenka pyytää Putinilta apua Sotšin vierailullaan. Valko-Venäjän poliisi saa luvan tarpeen mukaan ampua tuliaseilla kohti mielenosoittajia. Saa Venäjältä 1,5 miljardin dollarin lainan. 22.10. Oppositio julistaa yleislakon, joka toteutuu vaihtelevalla menestyksellä. 4.8. Lukašenka joutuu pakenemaan helikopterilla protestoivia tehdastyöläisiä. Lukašenka uhittelee valtion median videolla rynnäkkökiväärin kanssa ja vannoo“hoitelevansa” mielenosoittajat
Nizzassa tapahtuneen veitsi-iskun jälkeen Ranska on nostanut terrorismin uhkatasoaan korkeimmalle tasolle. Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Joe Biden kampanjoivat raivokkaasti viimeisenä viikonloppuna ennen vaalipäivää. Koronaviruksen toinen aalto on iskenyt täydellä voimalla Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Vaalin lopullisesta tuloksesta ei ollut tietoa Suomenmaan mennessä painoon. UUSIA KORONARAJOITUKSIA. 6.11.2020 16 Maailman kuvat MAANJÄRISTYS EGEANMERELLÄ. Viime päivinä Yhdysvalloissa on todettu ennätysmääriä koronatartuntoja. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Brendan Smialowski / AFP / Lehtikuva JÄNNITYSNÄYTELMÄ. Lähes 6 000 pelastustyöntekijää teki viikonloppuna yötä päivää töitä, kun eloonjääneitä etsittiin Izmirissä sortuneista rakennuksista. Muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa on asetettu uusia tiukkoja koronarajoituksia. Kuolonuhreja ja tuhoja on raportoitu etenkin Turkin Izmiristä. Noin 80 ihmistä on kuollut ja lähes tuhat loukkaantunut maanjäristyksen iskettyä viikonvaihteessa Kreikalle kuuluvan Samosin saaren tuntumassa. Yhdysvalloissa maan johtava tartuntatautiasiantuntija Anthony Fauci on vedonnut maan koronaviruspolitiikan muuttamisen puolesta. Bangladeshissa kymmenet tuhannet ihmiset ovat protestoineet Ranskan presidentti Emmanuel Macronia vastaan. MUSLIMIT PROTESTOIVAT. Viimeisissä vaa’ankieliosavaltioiden gallupeissa Biden oli selvässä johdossa. Drew Angerer / AFP / Lehtikuva. Maanjäristys oli voimakkuudeltaan 6,7. Macronin kommentit islamista ovat herättäneet suuttumusta muslimimaissa. Macron on muun muassa puolustanut oikeutta julkaista pilakuvia profeetta Muhammadista
Kriisissä on tärkeää, ettei kaikkia valoja sammuteta, vaan etsitään rohkeasti tulevaisuuden kasvun ja toivon siemeniä. Olemme työssämme siirtyneet online-yhteyksien päässä toimivaksi tukijaksi. Joiltakin on mennyt työ tai liiketoiminta, osa on ollut perheestään erossa, osa on joutunut kamppailemaan terveytensä ja jaksamisensa kanssa. Siunattua loppuvuotta, voimaa ja terveyttä kaikille lukijoille! Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Korona mullisti arjen Kiinassa Drew Angerer / AFP / Lehtikuva. Lapsen saaminen tuntui Suomessa sosiaalisesti jopa ”pelottavalta” asialta, täällä se on ihmisille odotettu ilouutinen. Ehkä sitä kautta voi myös rakentaa parempaa arkea ja kestävämpää maailmaa, niin Kiinassa kuin Suomessa. Vaikka Kiina on ylhäältä johdettu, perhearvot ovat vahvat. SUURIN toiveeni on, että lapseni olisi suojassa tämän maailman haasteilta ja voisi kasvaa hyvinvoivana ja onnellisena. Suomen ja Kiinan diplomaattisuhteiden 70-vuotisjuhlaa vietetään koronayhteistyön merkeissä. Lähes jokainen meistä on joutunut sopeutumaan odottamattomiin perheen ja työelämän myllerryksiin. Turvallisuudentunne ja luottamus yhteiskunnan toimivuuteen ovat vahvoja. Yhteiskunnan moottorit puskevat virtaa kaduilla ja kaupungit elävät kuten aiemminkin. Se on muuttanut tapaamme olla, elää ja ajatella . VUOSI on ollut myös omassa elämässäni täynnä muutoksia. Koronaviruksen epätietoisuuden tilassa onkin viisasta laittaa uskonsa rukouksen voimaan ja pyrkiä omassa arjessaan tekemään määrätietoisesti omat valintansa. Yhdessä syödään, joka vuosi kokoonnutaan yhteen, lapset laitetaan ahkeran työnteon edelle ja isovanhemmista pidetään huoli. Kiina on ollut ja tulee jatkossakin olemaan Suomelle tärkeä kauppaja kulttuuriyhteistyökumppani. Tärkein muutos on kuitenkin tapahtunut kotonani: rakas Lumi Helmi Mariamme syntyi heinäkuussa ja teki minusta onnellisen isän. Alibaban yhdessä hallinnon kanssa suunnittelema ”koronavilkku” täytyy edelleen pitää päällä, erityisesti lentokentälle ja tiheisiin kauppakeskuksiin mentäessä. Miten kasvatan hänelle suomalaisia arvoja ja malleja, jos en pysty vierailemaan Suomessa eivätkä vanhempani pysty nostamaan häntä syliinsä. Tämä vuosi on ollut maailmanhistoriallisesti poikkeuksellinen. arkiaskareista suurvaltasuhteisiin. Oulun ja Uudenmaan kuntien lisäksi olemme tukeneet jo yli 10 miljoonan korkealaatuisen kasvosuojan ja maskikoneiden toimittamista Kiinasta Suomeen, vierailleet lukuisissa tehtaissa, tuottaneet tietoa suomalaisille päättäjille ja laajentaneet toimintaamme neljään kaupunkiin. Vaimoni äiti asuu onneksi meillä Hangzhoussa. Kiinassa arvostettu sananlasku sanookin: Taivas näkee ihmisen teot. KIINALAINEN yhteiskunta on palannut nopeasti arkeen kevään koronakriisin jälkeen. Futistreenit ovat edelleen sunnuntaisin ja harva käyttää kaduilla kasvomaskia. Liikenne on vilkasta ja ravintolat, lastentarhat, koulut ja toimistot täynnä tohinaa. Hangzhoussa oli juuri lähes 60 hengen Suomen johtama yritysdelegaatio. Sinivalkoisin sydämin elävän ei ole helppoa viettää aikaa ulkomailla ilman suomalaisen metsän tuoksua ja läheisten naurua. 6.11.2020 17 KESÄLLÄ sydämeni kaipasi palavasti koti-Suomeen
YÖJUNAYHTEYDEN palauttaminen on kainuulaisen keskustan kansanedustajan Tuomas Kettusen mukaan hyvä esimerkki poliittisen tahdon merkityksestä. Holm ehdottaakin, että elinkeinoelämän kuljetusten painoarvoa pitäisi lisätä, kun ratahankkeita suunnitellaan. Jos keskustalla on valtiovarainministerin ja demareilla liikenneministerin salkut, niin jotain merkitystä silläkin varmasti on. Selvityshenkilö Pasi Holmin laatima yhteenveto piti yöjunayhteyttä tärkeänä alueen elinvoiman sekä saavutettavuuden kannalta ja suositteli vahvasti kokeilun käynnistämistä. – Kyllä Lintilän porukalle täytyy tästä pisteet antaa. Elinkeinoministeri Lintilän erityisavustajan Antti Siika-ahon mukaan neuvottelut VR:n kanssa ovat käynnissä. Arvelen että vuotuinen ostopalvelun tukisumma voisi hyvinkin jopa tuplaantua tuosta 1,5 miljoonasta, Siika-aho toteaa. Tämä päätös tuo samalla uusia mahdollisuuksia koko ItäSuomen raideliikenteen kehittämiseen ja alueita kohdellaan tasapuolisesti. – Jo pelkästään Länsimetron rakennuskustannusten määrärahaylityksillä Kainuun yöjuna voisi toimia 300 vuotta, hän muistuttaa. KUSTANNUSTEN puolesta Kainuun yöjuna ei ole valtakunnallisessa mittakaavassa kovin iso satsaus. – Ruotsissa tämä asia on ymmärretty huomattavasti paremmin kuin meillä. Jos keskusta ei olisi hallituksessa, niin tuskin tätäkään päätöstä olisi tehty, hän aprikoi. Yöjunayhteyshän kulkee Oulusta Kajaaniin ja sieltä Savon rataa Helsinkiin, Kettunen muistuttaa. 6.11.2020 18 RISTO LUODONPÄÄ SYKSYN budjettiriihi toi tullessaan ennenaikaisen joululahjan kainuulaisille ja maakunnan elinkeinoelämälle. – Selvityksen valmistumisen jälkeen kaatui hallitus, eikä junayhteydestä enää uudessa hallitusohjelmassa ollut erikseen mainintaa. – Siellä tehdään laskelmat ja ne on tarkoitus tuoda täydentävään lisätalousarvioesitykseen marraskuussa. Maakuntajohtaja Pentti Malinen myöntää olleensa budjettiuutisten jälkeen aluksi jopa yllättynyt, vaikka yöjunaliikenteen mahdollinen jatko on pysytellyt jo vuosikaudet keskusteluissa esillä. – SDP:n Raimo Piiraisen ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen kanssa yöjunahanketta on viety eteenpäin. Vajaan vuoden eduskunnassa istunut Kettunen haluaa nostaa esiin kainuulaisten kollegoiden yhteistyön yli puoluerajojen. Kainuun yöjuna palaa raiteille Hallituksen päätös on alueelle todellinen joululahja. Ajassa 6.11.2020 18 Tuomas Kettunen.. Toiveet Kainuussa olivat korkealla keväällä 2019, kun elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) asettama selvitystyö valmistui. – Eikä tässä tapauksessa kyse ole pelkästään Kainuun hankkeesta. Maakuntajohtaja arvostaa sitä, että alueen ihmisiä on käyty paikan päällä kuuntelemassa. Pasi Holmin selvityksessä kävi ilmi, että liikennehankkeiden vertaamisessa on korostettu henkilöliikenteen merkitystä viimeisten 15 vuoden aikana. Vuodesta 2006 tauolla ollut Kainuun yöjuna palautetaan takaisin raiteilleen valtiovallan ja VR:n välisellä määräaikaisella sopimuksella. Nyt se sitten löytyy budjettikirjan Kestävä matkailu 2020–2030 -ohjelman liitteestä. – Vaikka meitä syytetään alueiden unohtamisesta, niin aluepolitiikka on edelleen olemassa. Kainuun ja muiden vähäväkisten seutujen seutujen näkökulmasta olisi tärkeää, että mittareita muutettaisiin. Liikenneviraston arvioima 1,5 miljoonan euron tukipotti voi toki vielä neuvotteluissa hieman kasvaa riippuen kalustoja muista tarpeista. Suomessa tämä on suosinut turhankin paljon pääkaupunkiseudun hankkeita, maakuntajohtaja Malinen harmittelee
6.11.2020 19 Henkilö Riikka Pakarisen toive politiikkaan paluusta toteutui. Entinen kilpaurheilija osaa asettaa tavoitteita ja mennä niitä kohti. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN kotiin KIERTORADALTA
Voi tulla epäonnistumisia, eroja tai surua, ja ne kuuluvat elämään. – Siitä ajatuksesta lähden, että olen silloin ehdokkaana. Nyt Pakarisella on pidemmän tähtäimen suunnitelma. Veroprosentti on Manner-Suomen toiseksi alhaisin. PAKARINEN KUULUU taas keskustan puheenjohtajistoon, koska kaikki palaset vain loksahtivat paikoilleen. – Voitaisiin nostaa alkoholin ja tupakan verotusta, Riku Niemisen näyttelemä Vanhanen sanoo. Investointisuunnitelma on hänestä ylimitoitettu. Sen jälkeen Pakarinen on vaikuttanut Metsäteollisuuden edunvalvontapäällikkönä, pääministeri Juha Sipilän EUasioiden avustajana, Panimoliiton toimitusjohtajana ja heinäkuusta lähtien valtiovarainministeri Matti Vanhasen EU-avustajana. Pakarisen silmiin pisti syyskuun puoluekokoukseen tehty aloite, jossa keskustan haluttiin edistävän ydinperheiden säilymistä. – Hallituksen ihmenaiset – ja Matti, näyttelijät laulavat. – Alkoholiuudistuksesta lietsottiin pelkoja, jotka ovat osoittautuneet turhiksi. Pakarista naurattaa. – Minulla oli vähän huono omatunto siitä, että olin jättänyt politiikan, Pakarinen kertoo kotonaan Espoon Järvenperässä. Vanhanen oli silloin pääministeri ja hän SM-tason yleisurheilija, joka teki ensimmäistä kuntavaalikampanjaansa. Elämä on erilaista kuin omassa lapsuudessani. Huoli oli kuitenkin turha. KOHTUULLISUUDEN sanomaa hän soisi myös lasten elämään. Martti siirtyy sohvalle katsomaan tallennetta Putous-jaksosta, jossa näyttelijät esittävät hallituksen viisikkoa ja Vanhasta. Alkoholipolitiikka selvästikin jakaa keskustalaisia, hän toteaa. Hän hakee jatkokautta Espoon valtuustossa kevään kuntavaaleissa ja pyrkii kansanedustajaksi keväällä 2023. Alkoholin kulutus on vähentynyt, ja alkoholipolitiikan pitäisi tulla sen mukana. Jakolinjat syvenevät, ja rikkaiden elämää seuratessaan lapset saattavat herkästi kokea olevansa köyhiä. Pakarisen kodista näkyy myös peltomaisemaa. – Tärkeintä on se, että lapsilla on rakastavia ja turvallisia aikuisia ympärillään. – Elämä voi olla ok, vaikka se ei olisi aina superhyvin. Pakarisen lapset, ekaluokkalainen Martti ja viidesluokkalainen Nikolas, ovat lokakuisena iltapäivänä juuri palanneet koulusta ja syövät välipalaksi karjalanpiirakoita. Pitää tehdä sekä säästöjä että nostaa veroprosenttia. Hän ei hakenut jatkoa meppinä tai keskustan varapuheenjohtajana. HAASTATTELUN LOMASSA Pakarinen tarttuu kännykkäänsä ja soittaa työpuhelun Vanhaselle. Esikoisen vauva-aika meni kodin, Brysselin ja Strasbourgin väliä suhaten. – Se ei mene yksi yhteen. Pakarinen tapasi Vanhasen ensimmäisen kerran Varkaudessa vuonna 2004. – Kiersin kaikki maakunnat, olen aina tykännyt kiertää ja tavata ihmisiä. Olisin ollut katkera, jos se aika olisi mennyt kokonaan ohi. Se ei tuntunut vastaavan todellisuutta lainkaan. 39-vuotias Pakarinen jätti poliitikon uran reilut kuusi vuotta sitten. Pakarinen sanoo kaipaavansa keskustalta kohtuullisuuden viestiä siitä, että elämä ei aina mene täydellisen kaavan mukaan, eikä tarvitsekaan. Pakarisen ei tarvinnutkaan miettiä kahdesti, kun Vanhanen soitti ja pyysi neuvonantajakseen. 6.11.2020 20 RIIKKA PAKARISTA jännitti, kun hän ilmoittautui keskustan varapuheenjohtajakisaan heinäkuussa. Hän kertoo arvostavansa valtavasti sekä Vanhasta että entistä esimiestään Sipilää. Espoossakin näkee, miten perheet jakautuvat rikkaisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin. – Hän on aidosti sydämellinen ihminen. Hän halusi kokea kuopuksensa kanssa niin sanotun normaalin vauva-ajan ja elää lastensa ehdoilla. PAKARINEN on eronnut, joten lapset asuvat hänen kanssaan joka toinen viikko. Tärkeintä on se, että lapsilla on rakastavia ja turvallisia aikuisia ympärillään.. Pakarinen haluaa Espoon ottavan lasten ja nuorten palvelut tärkeysjärjestyksen kärkeen. Kaupunkiin tehdään tunnelia ja metroa, vaikka iso osa kouluista on homeessa. Miten ihmiset suhtautuvat hänen paluuseensa pitkän poissaolon jälkeen. – Vanhanen teki jo silloin valtavan vaikutuksen. Isäviikoilla Pakarinen tekee enemmän iltatöitä ja pitää huolen lasten hamsterista. Silloin iltoja rytmittävät poikien jääkiekkoja jalkapalloharjoitukset. Viime kaudella hänestä tuntui pahalta kuulla henkilöön menevää arvostelua Sipilästä. – Lasten whatsapp-ryhmissä jaetaan lomakuvia New Yorkista ja Hawaijilta. Pakarinen sanoo nauttineensa suuresti keskusteluista ihmisten kanssa. – Useilla lastemme kavereilla on kaksi kotia. – Olen kiitollinen, että olen saanut elää sitäkin elämää, jossa ei ole muuta kuin soseen keittämistä, vaipan vaihtamista ja leikkimistä. Pakarinen jätti viimeksi poliitikon uran syystä, jota hän ei voi katua. Ruotsin risteilyt tai metsäretket eivät ole niiden rinnalla mitään. Puolitoista vuotta Panimoliitossa oli hänen mukaansa hyvää aikaa, mutta politiikan kiehtovaan maailmaan palaaminen kyti koko ajan takaraivossa. Hän itse toivoo, että keskusta puhuu enemmän muistakin kuin ydinperheistä. – Onpa sinulla kova nälkä, söitkö sinä koulussa mitään, Pakarinen naurahtaa, kun kuopus ottaa neljännen leivän. – En tykkää holhouksesta, pitäisi luottaa yksilöön. Aiheeseen liittyvää sanomista ei tullut kesän kiertueella, jolla kilometrejä taittui kymmenisen tuhatta. RAUHALLISESSA espoolaisessa lähiössä on korttelikaupalla samannäköisiä rivitaloasuntoja, joissa on siistit pihat tuijaistutuksineen ja trampoliineineen. PAKARINEN sanoo, ettei hänellä taustastaan huolimatta ole erityisiä intohimoja juuri alkoholipolitiikkaan, vaikka mielipiteitä siitä tietysti on. Hän pitää vuoroasumista sekä lasten että vanhempien etuna, ja se näyttääkin olevan hyvin yleistä. Hänestä huokuu se, että hän kunnioittaa muita ihmisiä eikä arvioi heitä tittelin perusteella, Pakarinen sanoo. Julkisuus voi olla julmaa poliitikoille
Kulmunin kielitaitoa on ihasteltu, ja Pakarinenkin puhuu kuutta kieltä suomen lisäksi. Sen aiheena on EU:n puolustuspolitiikan tulevaisuus. Pikaruokalan tiskillä otettiin yhteiskuva. – Kenelläkään ei ole näiden asioiden hoitoon sellaista tahtotilaa ja osaamista kuin meillä, Pakarinen sanoo. PAKARINEN MENI Lapin yliopistoon suoraan lukiosta, ja suoritti päälle vielä kauppatieteiden maisterin tutkinnon Joensuun yliopistosta. Pakarinen oppi asettamaan itselleen tavoitteita ja tekemään töitä niiden eteen. – Mutta kun oikeasti miettii, niin mitä on perussuomalaisten maatalouspolitiikka tai aluepolitiikka. Pakarinen rakastaa juoksua edelleen. 6.11.2020 21 PAKARISELLA ja keskustan edellisellä puheenjohtajalla Katri Kulmunilla on hämmästyttävän samanlaiset taustat. Yhteinen, joskin eri vuosiin osunut työhistoria tuli puheeksi kesän puheenjohtajakiertueella, joka pysähtyi ruokatauolle Heselle. Suomen Urheiluliiton (SUL) varapuheenjohtajana toimivalle Pakariselle kilpaurheilu oli nuorena luontevaa. Ne eivät ole perussuomalaisten vahvuuksia, sen olen nähnyt myös EU-neuvotteluissa. – Briteillä ei ollut ymmärrystä siitä, miten kylmä Suomessa voi talvella olla. Koronakeväänä hän saattoi vetää lenkkarit jalkaansa viidestikin viikossa. – Koulussakin nautin siitä, että sain yrittää ennätyksiä. “On kotiin tulon aika” oli vaalilause, jonka tulkittiin puhutelleen etenkin eduskuntavaaleissa perussuomalaisiin livenneitä. Nyt tekeillä on väitöskirja Lapin yliopistossa. Pakarinen muistaa, kuinka kampanjaa ideoitiin puoluejohdossa. Riikka Pakarinen viihtyy Espoon Järvenperässä lastensa Nikolaksen ja Martin kanssa.. Molemmilla on kansainvälisten suhteiden tutkinto Lapin yliopistosta, ja he ovat työskennelleet opiskeluaikoinaan Hesburgerissa, Lapin matkailun parissa sekä myöhemmin ulkomaankauppaja kehitysministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustajina. Hän juoksi pitkää matkaa 25-vuotiaaksi saakka, seuranaan Varkauden Kenttä-Veikot. Kulmuni tervehti Lapin matkailijoita aikoinaan joulupukin pajan postitonttuna, kun taas Pakarinen toimi brittituristien matkaoppaana. Lapset olivat ohuissa kansitakeissa ja kumppareissa, Pakarinen muistelee. Tälläkin kertaa puoluejohdossa on tosi hyvä ja tuttu porukka, hän sanoo. – Juoksusta saa hyvän olon, ja lenkille on helppo lähteä. Hän sanoo olleensa kilpailuhenkinen pienestä pitäen. Ja edelleen puhutaan siitä, että kannattajat valuvat perussuomalaisiin. KESKUSTASSA on muisteltu lämmöllä vuoden 2012 kuntavaalikampanjaa räsymattoineen
6.11.2020 22 Ilmiöt Saattohoidon AIKA Turpeen polton nopea alasajo tuo raskaan rakennemuutoksen turvealueille ja huolia huoltovarmuudelle. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN
Energiaturpeen peli alkoi Salon mukaan tuntua pelatulta jo vuoden 2015 paikkeilla, kun ympäristöluvitus vaikeutui ja kysyntänäkymä heikentyi. Alueellisesti ja erityisesti yksilötasolla muutokset tekevät kuitenkin kipeää. TYÖTTÖMYYS UHKAA PARIA TUHATTA TURPEESTA TAVALLA TAI TOISELLA LEIPÄNSÄ SAANUTTA. Etelä-Pohjanmaalla turpeesta saa elantonsa yli 0,5 prosenttia työllisistä. 6.11.2020 23 ALUSSA OLI suo, kuokka ja Jussi, turpeennostokoneet tulivat myöhemmin. Päästöjen vähentäminen turpeen käytöstä on nähty helpommaksi ja edullisemmaksi kuin monilla muilla aloilla. Kansantalouden tasolla energiaturpeen alasajon työllisyysvaikutus on suhteellisen pieni, prosentin kymmenyksen luokkaa. Työttömyys uhkaa paria tuhatta turpeesta tavalla tai toisella leipänsä saanutta. Ensi kesänä jo iso määrä yrityksiä on vaihtanut alaa tai ajanut toimintansa alas. BIOENERGIA RY:N turpeesta ja kasvualustoista vastaavan toimialapäällikön Hannu Salon mukaan veronkorotus on isossa kuviossa enää ”pelkkää värinää”. Rahaston kautta tukea voisi saada esimerkiksi energiatehokkuusinvestointeihin, uudelleenkoulutukseen ja erilaisiin hiilineutraalista sopeutumista edistäviin hankkeisiin. Muiden turvetuotteiden kannattavuus on ollut Salon mukaan vahvasti sidoksissa polttoturpeeseen. Syntyi maailmanlaajuinen öljykriisi, jolta Suomikaan ei säästynyt. Salon mukaan mahdollinen rahastoapu tulee kuitenkin liian myöhään. Nyt sopeutuminen on hänen arvionsa mukaan edessä noin kolmessa vuodessa. Hannu Salon mukaan muiden turvetuotteiden kannattavuus on vahvasti sidoksissa polttoturpeeseen. 1980-luvusta tuli turpeen kultainen vuosikymmen. Vuonna 2018 turpeen osuus Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä oli 11,7 prosenttia. Valtaosa Suomessa nostetusta turpeesta, noin 90 prosenttia, poltetaan energiaksi. Suomen turvetuotannon nykyisestä reilusta 50 000 hehtaarista yli puolet on Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla. Alan yrittäjille pudotus on Salon mukaan raju, suoranainen romahdus. Kun Lähi-Itä muuttui jälleen sotatantereeksi syksyllä 1973, öljyä tuottavat arabimaat leikkasivat tuotantoaan Israelin liittolaisten painostamiseksi. Muuten ominaisuuksiltaan mainiolla kotimaisella polttoaineella on kuitenkin myös ikävämpi puolensa. – Oikeudenmukaisuus on vähän siinä ja tässä, hän myöntää. Poliittiset päätökset ovat jääneet kuitenkin markkinoiden etenemisen vauhdista. Kaukolämmön tuotannossa turpeella tuotetun lämmön osuus oli viime vuosikymmenellä parhaimmillaan viidennes kaikesta tuotannosta. Ilmaston näkökulmasta turpeen polttaminen on haitallisempaa kuin vastaavan määrän kivihiiltä. Hiilidioksidipäästöt suhteessa turpeen rooliin energiantuotannossa ja kansantaloudessa ovat suuret. Salon mukaan aiemmin ajateltiin, että siirtymäaikaa energiaturpeelle voisi olla noin vuoteen 2030. Turpeen nopea markkinaehtoinen alasajo perustuu biomassan käytön edullisuuteen päästökaupan piiriin kuuluvissa laitoksissa. – Kyllä saattohoitovaihetta tässä eletään, ei voi nyt mitään. Kyse on Salon mukaan ennen kaikkea asiakkaiden päätöksistä olla vähähiilisiä ja sanoutua turpeesta irti. VUONNA 2018 TURPEEN OSUUS SUOMEN KASVIHUONEPÄÄSTÖISTÄ OLI 11,7 PROSENTTIA. – Harvat yritykset jäävät sen JTF-rahan varaan, se on ihan varma. Energiahuollon turvaamiseksi Suomessa keksittiin kääntää soiden ruskeaan kultaan, turpeeseen. Salon mukaan uudet tuotteet, kuten aktiivihiili, eivät pelasta isoa kuvaa. Bio en erg ia RY. Suhteessa muihin polttoaineisiin turpeen asema pysyi kuitenkin samana. – Päästökaupan kehitys on se iso pyörä, Salo toteaa. Avuksi rakennemuutoksessa on kaavailtu Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa (JTF). Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Ensimmäiset suuret kaupunkien turvevoimalat rakennettiin 1970-luvulla Ouluun, Tampereelle ja Kuopioon. Pahiten turpeen alasajo iskee Eteläja Pohjois-Pohjanmaahan. Osana hallitusohjelmassa sovittua lämmityspolttoaineiden veronkorotusta turpeen vero päätettiin tuplata hallituksen budjettiriihessä
Turpeen korvaamisessa puulla on omat huoltovarmuusriskinsä, Minna Haapala muistuttaa. 6.11.2020 24 H uo lto va rm uu ske sku s. Venäjän osuus Suomen puuntuonnista oli viime vuonna 74 prosenttia ja se kasvoi kolme prosenttia edellisvuodesta. Salon mukaan ainakin kasvuturpeella olisi maailmanlaajuista kysyntää, varsinkin jos tuonti Venäjältä sakkaa tai jokin sertifikaatti estää venäläisen turpeen käyttöä. Mutta sen pitäisi olla sellainen hallittu alasajo, ei nopeutettu, hän painottaa. 6.11.2020 24 – Muutamia harvoja Lounais-Suomen soita on avattu kasvuturpeelle. Sivummalle turvekeskustelussa on jäänyt myös turpeen merkitys sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa erityisesti talvikauden sähkön kulutuspiikeissä. HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN energiahuolto-osaston johtaja Minna Haapala myöntää, että kehitystä on keskuksessa seurattu huolestuneena. Energiapuuta tullaan Haapalan mukaan tuomaan kannattavuussyistä, vaikka se kotimaassa riittäisikin. Varastointiaika on maksimissaan vuosi, eikä puuta kannata varastoida hakkeena. Sen on pakko oikeastaan näin tapahtuakin, koska mennään kohti hiilineutraalia Suomea. Jos tuotanto loppuu Suomessa, kasvuja kuiviketurvetta tuotetaan muualla. Korvaava ratkaisu on todennäköisesti puupolttoaine. – Ellei lisätoimia tule, katoaa yrittäjäkunta ja logistinen ketju. Haapalan arvion mukaan 20-luku tulee olemaan siirtymäaikaa: vuosikymmen, jona uudet, turvetta asteittain korvaavat teknologiat kehittyvät. Haapalan mukaan Huoltovarmuuskeskus korostaa siksi, että turpeen käytön hallitussa vähentämisessä ei varomattomasti rikottaisi toimivia ketjuja. Tuontia Venäjältä oli lähes yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta. – Jos ketjut rikkoutuvat, niitä on vaikea saada pikaisesti koottua takaisin. Lämpöpumppujen ja geotermisten lämpöratkaisujen merkitys kasvaa. Turpeen osalta huoltovarmuuskeskustelua käydään Salon mukaan ennemminkin kuivikkeen ja kasvuturpeen kuin polton osalta. Myös puun varastoinnissa on omat ongelmansa. Jos kaikki turpeella tällä hetkellä tuotettava energia korvattaisiin polttamalla biomassaa, kattilaan menisi todennäköisesti myös ainespuuta tai tuontibiomassaa. – Jos turpeen käyttö kielletään myös näissä yhteistuotantolaitoksissa tai sen käyttö vähenee, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia näiden laitosten uusinvestointeihin. HANNU SALO korostaa myös, että turpeen käytön pitkä historia on muuta kuin energiaa ja muulle kuin polttoturpeelle on edelleenkin käyttöä. Mutta kuivike on käytännössä aina tullut niistä pinnoista, kun on avattu uusia energiaturvesoita. Suomessa ei tehdä hakkuita energiapuun tarpeen vuoksi erikseen. – On väistämätöntä, että turpeen käyttö laskee. Haapalan mukaan myös puuhun liittyy huoltovarmuusriskejä, kuten metsäteollisuuden sivutuotteiden saatavuus ja puuntuonti. Kaikkien maakuntien osalta ei voida sanoa, että siihen olisi enää valmiutta. Biomassan saatavuus on kuitenkin suurelta osin riippuvaista metsäteollisuuden sivujakeista ja ylijäämistä. Haapalan mukaan turpeen alasajossa edetään todennäköisesti nopeasti. – Mutta muutosvauhti on nyt niin nopea, että toivoisimme turpeen pysyvän kokonaisuudessa hiukan pidempään vielä mukana. Myös turpeen toimitusketjut ovat monimutkaisia suonomistajista urakoitsijoihin, koneyrittäjiin ja logistiikkatoimijoihin
– Kaikki korotukset ovat pahasta, mutta jos muidenkin lämmityspolttoaineiden verot nousevat samassa suhteessa, niin sen kanssa pystyy elämään. Hän sanoo sen johtavan siihen, että alaan ei enää uskalleta investoida. – Siellä sitä on rajattomasti, ja se asettaa hinnan. Peltonen kertoo pitävänsä hyvänä sitä, että keskusta on nyt hallituksessa. Yritys on työllistänyt viidestä kahdeksaan henkeä, ja lisäksi kuljetukset ovat työllistäneet kolme, neljä ihmistä. Jo tuotantoluvan saamiseen palaa aikaa ja rahaa, ja samaan aikaan koko alan yllä leijuu suuri epävarmuus. Hän on juuri lopettelemassa omaa työuraansa, ja Koneyhtymä Syrjälä & Peltonen siirtyy nuoremmille jatkajille. Nuorilla miehillä on Karstulassa myös Valtran huoltopiste, ja tilanne näkyy helposti sielläkin. Keskustalle pitää hattua nostaa, koska siellä on kuitenkin ollut joukossa rohkeita, jotka ovat puolustaneet tätä alaa. Peltonen laskee yrityksen tuottaneen turvetta jo 2,5 miljoonaa kuutiota. 6.11.2020 25 JOS TUOTANTO LOPPUU SUOMESSA, KASVUJA KUIVIKETURVETTA TUOTETAAN MUUALLA. – Valtran Suolahden traktoritehtaallakin tulee luultavasti näkymään se, että ihmiset eivät uskalla enää vaihtaa koneita. Teijo Peltonen. 6.11.2020 25 Timo Aalto / Lehtikuva. – Paljon pahempi on se, kun lyödään joku luku, mihin mennessä homma loppuu. Tällä alalla tarvitaan isoja investointeja, eikä niihin välttämättä uskalleta tässä tilanteessa ryhtyä. Alalla toimimisen edellytyksenä ovat hyvät työkoneet, jotka maksavat parisataa tuhatta euroa kappaleelta. Veron nousukaan ei ole niin iso uhka kuin tuotannon loppuminen. ”Tulevat uhkakuvat ovat voimakkaat” PAULIINA POHJALA 41 VUODEN uran turveyrittäjänä tehnyt karstulalainen Teijo Peltonen ei säikähdä hallituksen päätöstä lähes kaksinkertaistaa turpeen verotus, sillä suurempiakin huolia alalla on. KUNNANVALTUUSTON varapuheenjohtajana vaikuttava keskustalainen Peltonen kertoo, että turveala on Karstulassa merkittävä työllistäjä. – Jos parhaimmillaan lähes 60 000 hehtaaria olisi otettu metsistä, se olisi vähintään nolla perään, Salo laskeskelee. Peltonen tarkoittaa tällä hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Työpaikkoja on satakunta ja yrittäjiä toistakymmentä, hän sanoo. – Muut ajaisivat turpeen nopeammin alas. – Tulevat uhkakuvat ovat voimakkaat. Samalla turve on tuonut myös vaurautta alueille, joiden taloutta ei olisi voitu metsillä pyörittää – Tämä näkökulma pitäisi aina muistaa, Salo opastaa. Vaikka turpeen käytöllä on kiistattomat ympäristöja ilmastohaittansa, sen hyödyntämisellä on säästetty myös metsiä. OMALLA KOHDALLAAN Peltonen voi tosin jo huokaista helpotuksesta
6.11.2020 26 Ilmiöt TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO – ASENNEILMAPIIRI on suurin syy siihen, että yli 50-vuotiaiden työllistyminen on niin hankalaa, toteaa Helsingin Keskustanaisten puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä. – Se tarjoaa työnantajille tekosyyn luopua vanhemmista työntekijöistä tilanteessa, jossa muutoksia on ollut pakko tehdä. – Yritykset, jotka panostavat henkilöstön diversiteettiin, menestyvät lopulta paremmin kuin ne, jotka etsivät pelkkiä klooneja, hän uskoo. Tällä hetkellä 62 vuotta täyttäneillä työttömäksi joutuneilla on mahdollisuus saada ansiosidonnaista päivärahaa työeläkeikään saakka. Tilastojen perusteella ikärasismi suomalaisessa työelämässä saattaa olla hyvinkin totta. Mononen-Mikkilä myöntää, että putki toisaalta tarjoaa turvaa. Hänen mukaansa korona-aika paljasti, että erityisesti kahteen ryhmään kuuluvien ihmisten työllistyminen on vaikeutunut: vastavalmistuneiden ja ikääntyvien. Putken lopettamisella arvioidaan saatavan 6 500 uutta työllistä. Työnantajalta se edellyttää johtamisosaamista, jotta erilaiset kyvyt pääsevät kukkimaan. – Jo pitkään on puhuttu siitä, että pätevöityneiden, pitkän uran tehneiden viisi-kuusikymppisten työhakemukset eivät johda mihinkään. Tarvitaan asennemuutosta, Päivi Mononen-Mikkilä sanoo Onko yli 50-vuotias työmarkkinoiden hukkakauraa. – Sen poistaminen pakottaisi kuitenkin asenteiden pöyhimiseen ja katsomaan kykyprofiileja eri näkökulmasta. Juhlapuheissa kyllä korostetaan kauniisti kokemuksen merkitystä, mutta rekrytoinneissa se ei näy. Kun sen ikäisenä tulee irtisanomislappu kouraan, seinä nousee vastaan. Yhdeksi lääkkeeksi tarjottiin jälleen kerran eläkeputken poistamista. PITKÄÄN JOHTOTEHTÄVISSÄ toiminut Mononen-Mikkilä huomauttaa, että ikääntyneet työntekijät eivät ole samanlaisia kuin uransa alussa olevat. Ikäluokasta vain vajaat 67 prosenttia oli töissä vuonna 2019. Ja ri La uk ka ne n. 55–64-vuotiaiden työllisyyden osalta maamme roikkuu Pohjoismaiden heikoimpana lenkkinä. Päivi Mononen-Mikkilä. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli miltei 78 ja Islannissa yli 80 prosenttia. YLI 55-VUOTIAIDEN alhainen työllisyysaste nousi keskusteluun budjettiriihessä alkusyksyllä. Myös Mononen-Mikkilä uskoo, että eläkeputkesta luopuminen lisäisi työllisyyttä
Kokeneista työntekijöistä kannattaisi pitää kiinni kynsin hampain. Samoin työvoimapalveluissa pitäisi resursseja kohdentaa yritysyhteistyön parantamiseen. – Ei pitäisi puhua varttuneista, vaan kokeneista työntekijöistä, Maritta Hiltunen (vas.) toivoo. Elämänviisaus näkyy työssä ja käyttäytymisessä. He tasapainottavat ilmapiiriä. Siellä ei ikääntyneitä kohtaan tunnetta sellaista ennakkoluuloisuutta kuin Suomessa. Henkilöstöpäällikkö toteaa, ettei 60-vuotias ehkä pääse fyysisen työn tehokkuudessa samaan kuin 25-vuotias. Uskon, että kun nämä asiat nostetaan avoimesti keskusteluun, ratkaisujakin löytyy. – Pitäisi nähdä erilaisten ihmisten merkitys työyhteisölle ja olla valmis näkemään vaivaa sen eteen, että työtä halutaan tehdä pitkään. – Esimerkiksi Ruotsissa yhteiskunnallinen ilmapiiri on aivan erilainen. – Palattuani minuun suhtauduttiin, kuin en olisi poissa ollutkaan. Mutta voi se olla toisinkin päin. Myös sitoutuminen on vahvaa. Mononen-Mikkilä toivoo, että myös Suomessa löytyisi tahtoa paitsi poliitikkojen myös työnantajien taholla. – Minusta ei ole kiinnostavaa lukea excel-taulukoita siitä, montako lakanaa joku ehtii tunnissa mankeloida. – Olen hyväkuntoinen ja tykkään työstäni. 6.11.2020 27 SIILINJÄRVELLÄ sijaitsevan Sakupe-sairaalanpesulan rekrytoinneissa ikä ei ole merkityksellinen tekijä. – Kokeneista työntekijöistä kannattaisi pitää kiinni kynsin hampain. MONI Sakupelta viime vuonna eläkkeelle jäänyt on halunnut jatkaa hommia ainakin osa-aikaisesti. M ik ko N ojo ne n. Isoissa suomalaisissa yrityksissä ja julkisyhteisöissä kuten Ylellä on viime aikoina ryhdytty miettimään tätä asiaa vakavasti, Mononen-Mikkilä kiteyttää. Jokaisella työntekijällä on oma tavoite ja vanhemman työntekijän arvo työyhteisölle on jotain muuta kuin olla tuloskuningatar. Terveysongelmien ilmetessä laaditaan henkilökohtainen työsuunnitelma. Hänen mukaansa raha ei välttämättä ole pääasia, vaan se, että saa arkeen sisältöä. Iäkkäämmillä on työyhteisötaitoja eri tavalla kuin nuorilla. Ennen muuta pitäisi puhua siitä, miksi ikääntyneiden hakemukset siirretään syrjään. Vajaat pari kuukautta eläkkeellä riittivät. – Työyhteisön monimuotoisuus on tärkeää. Sakupen 120 työntekijästä tällä hetkellä 38 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Pienikin ikävä heitto alentaa työmotivaatiota. Mitä pidempi urakaari on, sitä paremmin voi oppia vanhoista virheistä. Vieressä Maria Alaranta. – Mitä ovat ne vallitsevat pelot ja ennakkoluulot. Sakupella on panostettu työkykyyn ja -hyvinvointiin. MONONEN-MIKKILÄ polkaisi syksyllä ystävänsä kanssa käyntiin 5060-verkoston, jonka tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ikääntyvien työllisyydestä. Monet ovat kokeneet samoja haasteita. Olisi hirveää, jos työpaikalla olisi vain alle kolmikymppisiä, Alaranta sanoo. – Hanke osui selvästi oikeaan kohtaan. Työilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, että töitä jaksaa tehdä. Tärkeää on myös, että esimiehen kanssa voi puhua avoimesti. Asenteiden on pakko muuttua siksikin, että syntyvyys on hälyttävän alhainen, ja toisaalta ihmiset pysyvät terveinä pidempään. Kansainvälisen yrityksen pohjoismaisessa klusterissa työskentelevänä hän on tehnyt vertailuja muihin Pohjoismaihin. Jos olkapää vihoittelee, mietitään, mitkä työvaiheet sitä rasittavat ja vältetään niitä. Pitkään työssä olleilla on myös arvokasta osaamista, jota he voivat jakaa nuoremmille. Alaranta peräänkuuluttaa johtamiskulttuuriin muutosta. Alaranta arvelee, että vanhemman henkilön palkkaamisen esteenä on usein pelko pitkistä sairaslomista. Myös työkavereita tuli ikävä, Hiltunen perustelee. – Kun on hyvä porukkaa, tuntuu ettei oikein olekaan töissä. – Meillä ollaan tarkkoja siitä, ettei puhuta halventavasti kenestäkään työntekijästä oli hän sitten ikääntynyt, maahanmuuttaja tai osatyökykyinen. Kokeneemmilla on rohkeutta nostaa esiin asioita, jotka aiheuttavat tiimeissä hankausta. ”Olisi hirveää, jos työpaikalla olisi pelkästään alle kolmikymppisiä” Mononen-Mikkilä puhuu syväosaamisesta, joka tarkoittaa pitkällä uralla hankittua ihmissuhdeymmärrystä ja neuvottelutaitoja. Pitkän uran tehneillä on myös yrityksen asiakkaista laajempi käsitys. Töissä on myös eläkeikäisiä. Alaranta arvioi, että suurin syy ikääntyneiden matalaan työllisyyteen on asenteissa. Useampi vaikuttajanainen on lupautunut lähtemään mukaan. Ikärasisimia Hiltunen ei ole kohdannut. Yksi eläkkeeltä töihin palannut on Maritta Hiltunen. Myös osaaikatyö on mahdollista – Ei ole kenenkään etu, että ihmiset käytetään loppuun ja pistetään työkyvyttömyyseläkkeelle, Alaranta huomauttaa. – Se ei välttämättä edes käy ilmi hakuprosessin aikana, henkilöstöpäällikkö Maria Alaranta toteaa. Nuoria suosiva ilmapiiri on lyönyt läpi. Eläkeputkikin on lakkautettu vuosia sitten. JO ALUSTAVASTI 5060-verkosto on saanut innostunutta palautetta
TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN 6.11.2020 28. Hänen ja Päivi Tiittasen vanhemmuus alkoi Kolumbiassa harvinaista maitoa etsien. 6.11.2020 28 Suojelen sinua KAIKELTA Isänpäivä Tuomo Puumala on huolehtivainen isä
– Tanssimme kotona joka päivä. Puumala sai tiedon heitä odottavasta vauvasta kesken eduskuntavaalikiertueen. Alkusysäys siihen tuli viime vaalikaudella silloiselta perheja peruspalveluministeriltä, nykyiseltä tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikolta, jonka valtiosihteeri Puumala nyt on. – Toivon Suomen ja ulkoministeriön tekevän lujasti töitä, jotta vanhemmat saavat omat lapsensa kotiin. VAALIPÄIVÄ oli suuri pettymys. Hän soitti työmatkalla olleelle vaimolleen, joka itki ilosta Tampereen juna-asemalla uutisen kuultuaan. Adoptioneuvontaan hakeutumisesta oli silloin kulunut noin kaksi ja puoli vuotta. Muistissa on sekin viime syksyn pieni nuha, jonka vuoksi tämä oli kiikuttamassa lasta lääkäriin. Ei tämän ihanampaa poikaa voi toivoa. Puumalasta ja Tiittasesta on tuntunut pahalta seurata, kun kansainväliset adoptiot jumittavat koronan vuoksi. Ei tämän ihanampaa poikaa voi toivoa.. Valtiosihteerin elkeitäkin pojalta löytyy. Hän lähti vaimonsa kanssa Kolumbiaan heti pääsiäisen jälkeisenä arkipäivänä. – Vaalien kannalta olisi tietysti ollut jättipotti kertoa sellaisia uutisia, mutta halusimme, että lapsi ei millään tavalla liity politiikkaan, Puumala sanoo. KRISTOFFER oli juuri täyttänyt neljä kuukautta, kun Puumala ja Tiittanen hakivat hänet kotiin Kolumbiasta huhtikuussa 2019. “Jaahas, vai niin”, hän vastaa usein vanhemmilleen pikkuvanhasti. – Älä laita suuhun sitä autoa kulta, Puumala huikkaa puistossa ohitseen viipottavalle lapselle. Alkoi kova pohdinta siitä, miten heidän kannattaisi toimia. ENSIMMÄISEN lapsen kanssa vanhemmat ovat muutenkin vähän hukassa, mutta nyt dramaattisuutta lisäsivät olosuhteet. Isänpäivä on nyt myös toista kertaa virallinen liputuspäivä. Kristoffer oli kaiken huipuksi tottunut äidinmaidonkorvikkeeseen, jonka löytäminen oli vaikeaa. Heillä oli niin kiire saada poika syliinsä, etteivät he halunneet totutella lähes 3 000 metrin korkeudessa pääkaupunki Bogotassa vallitsevaan ohueen ilmaan ja suureen aikaeroon suositeltua kolmea päivää. Tiittasen mukaan adoptio tuntui heille sopivimmalta ratkaisulta. Hän oli vielä tuhat kertaa suloisempi kuin valokuvissa, Tiittanen sanoo. – Olimme perillä myöhään illalla ja seuraavana iltapäivänä saimme Kristofferin. – Nyt kun olemme saaneet Kristofferin, tiedämme, että se oli paras vaihtoehto. Neljäs kausi keskustan kansanedustajana ei alkanut. Jos töitä varten myönnetään erikoislupia liikkumiseen, niin miksi ei lasten hakemiseen, Tiittanen kysyy. Kentällä on potkijoita, ja hän haluaa peliin mukaan. – Isyys on iso ihme, mahtavinta mitä voi olla, Puumala sanoo. – Meillä on valokuva ensimmäisestä aamustamme, kun loikoilemme sängyssä ja nauramme. – Eli odotan, että Kristoffer tuo meille molemmille aamiaisen sänkyyn, Tiittanen virnistelee. 6.11.2020 29 VUODEN ja yhdeksän kuukauden ikäinen Kristoffer juoksee uhmaikäisen taaperon päättäväisyydellä kohti jalkapallokenttää kotikulmillaan Helsingin Töölössä. Samaan aikaan Puumalan sisällä kupli kuitenkin ilo. – Siellä joutui aluksi miettimään, mistä itselleen löytää ruokaa, puhumattakaan siitä, että saisi lapselle sitä harvinaista korviketta, Puumala naurahtaa. Neljääkymppiä lähestyvän valtiosihteerin mahdollisuudet siihen taitavat olla heikohkot, mutta kolumbialaiset juuret omaavasta pikkupojasta voi tulla mitä vain. Kaksikon suosikkeja ovat sormivärit, joista tulee kiva sotku. Hän oli heti meidän poikamme, Tiittanen sanoo. PUUMALA VIETTÄÄ tänä vuonna toista isänpäiväänsä, joka on samalla Tiittasen syntymäpäivä. Kaikki meni kuitenkin lopulta hyvin, ja sekä maitoa että ruokaa löytyi. Kristoffer jää isänsä kanssa kotiin vielä kuukaudeksi ennen päivähoidon alkua. Parkuhan siitä tulee, kun isä nappaa hänet syliinsä. TIITTASEN vanhempainvapaa loppuu pian, ja edessä on paluu töihin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n viestintäpäälliköksi. Pariskunta päätti, että vauvasta ei kerrota julkisuuteen ennen vaaleja. Kristofferin äiti Päivi Tiittanen puolestaan rakastaa latinalaista tanssia ja kehuu pojan rytmitajua. – Minä olen se joka sanoo, että katsotaan nyt vielä jonkin aikaa. Hän auttaa kyllä mielellään isänpäiväkortin tekemisessä. Tiittanen paljastaa, että heidän perheessään isä on se, joka huolestuu lapsesta herkemmin. – Olihan se silti hurjaa pitää asia kaikilta salassa kuukauden ajan. – Minun ja Kristofferin yhteinen haave on pelata ammattilaisina jalkapalloa, Tuomo Puumala vitsailee. Bogotassa ilma on saastunutta, joten ulkona liikkumista suositellaan vauvaperheille vain muutaman tunnin ajan päivässä. Tällä kertaa ollaan menossa läheiseen leikkipuistoon, ja pojallekin tämä lopulta sopii
Keskusta on nuorille aika EVVK, eli ei voisi vähempää kiinnostaa. Reilun tuhannen nuoren näkemykset olivat keskustalle suorastaan julmia. Kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorten arvoja, kansalaistoimijuutta ja puoluenäkemyksiä. 15–29-vuotiaiden nuorten suosikkipuolueeksi nousi perussuomalaiset, kakkoseksi tuli vihreät. – Keskustaa ei ole olemassa nuorille, Maukonen kiteyttää. ALKIOLAISET JUURET ovat Maukosenkin mielestä keskustalle tärkeät, mutta tällä hetkellä puolueen tulisi keskittyä nuorten sukupolvien ajatuksiin. Hänelle ei tullut yllätyksenä se, että vihreät houkuttelee kaupunkien korkeakoulutettuja nuoria. Nuoret eivät läheskään aina ymmärrä, mitä puolueen poliitikot puhuvat. Sen kannatus jäi kuuteen prosenttiin, kun perussuomalaisilla se oli 19 ja vihreillä 15. Vihreillä vastaava luku oli 87 ja perussuomalaisilla 84 prosenttia. 6.11.2020 30 KESKUSTALLA oli ilmeinen tarve uudelle ajatushautomolle, sillä ajatuspaja e2 alkoi jo muutama vuosi sitten kasvaa riippumattomaksi tutkimuslaitokseksi. IHMISTEN PUHUTTELU ei tosin myöskään ole nyt keskustan vahvuusalueita. Tutkitulle tiedolle on keskustassa tarvetta, Maukonen sanoo työnantajansa Maaseudun Sivistysliiton toimistolla Helsingissä. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: JARI LAUKKANEN Tuoreen Ajatuspaja Alkion tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen haluaa rikkoa mielikuvakuplia puolueesta. Emme päässeet missään asiassa nuorten top kolmoseen. – Politiikka on reagointia, eikä keskustan puoluetoimistolla ja piireissä ole resursseja pysähtyä asioiden äärelle. Mutta perussuomalaisten muodostama uhka on Maukosen mukaan otettu keskustassa liian kevyesti. Perussuomalaisia kannattavat nuoret nimittäin katsovat, että puolue tekee heidän arvojensa mukaista politiikkaa ja on myös rehellinen ja yhteistyökykyinen. Nuorten mielestä perussuomalaisilla on rohkeutta tehdä vaikeita ja epäsuosittuja asioita ja päätöksiä. Ne eivät nimittäin lupaa keskustalle hyvää. Edelliset 11 vuotta hän työskenteli Keski-Suomen keskustan toiminnanjohtajana. Keväällä käynnistynyt Ajatuspaja Alkio kytkeytyy jo nimensäkin puolesta vahvasti tahoon, jonka päätöksenteon tueksi se nyt pureksii tietoa yhteiskunnasta. Maukonen kannustaa keskustanuoria tarttumaan toivonkipinään, jonka tutkimus myös antaa. – Sellainen mielikuva, että nuoret olisivat yhtenäinen ryhmä, ei pidä paikkaansa, Maukonen korostaa. Yhteiskuntatieteiden maisteri Maukonen tekee paluuta juurilleen, sillä hän on toiminut myös valtio-opin ja kulttuuripolitiikan tutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa. EVVK , JA SE KANNATTAA TIETÄÄ KESKUSTA ON NUORILLE Elämä Pauliina Maukonen kaipaa lisää henkisiä arvoja keskustan politiikkaan.. Maukosen mielestä on hienoa päästä taas analysoimaan asioiden syitä ja seurauksia. – Politiikan sanoittamiseen täytyy etsiä uusia ratkaisuja, Maukonen päättelee. Keskusta on vaihtoehto 15–17-vuotiaille, sen jälkeen alkaa vasta alamäki. – Sitä ikäluokkaa keskusta pystyy vielä nykypolitiikkansa varjossa puhuttelemaan. – Edes keskustan vahvat osa-alueet kuten koko maan asioista huolehtiminen, palveluiden turvaaminen kaikille ja yhteistyötä korostava politiikka eivät erottuneet edukseen muista puolueista. Ajatuspajan ”virallinen ajattelija”, tutkimuskoordinaattori Pauliina Maukonen tuntee puolueen käytännön tasollakin hyvin. Keskustaa kannattavistakin nuorista vain 53 prosenttia sanoi ymmärtävänsä puolueen viestin. – Ne ovat juuri niitä asioita, jotka me perussuomalaisten kohdalla sivuutamme. Ajatuspajan ensimmäisen isomman tutkimuksen tulisi jo herätellä keskustaväkeä
Politiikka pitää muuttaa taas aloitteelliseksi. Puolueiden teltat ovat rinnakkain, ja kansalainen juo keskustalla pullakahvit, syö demareilla pyttipannua, hörppää teetä vihreillä ja ottaa kokoomukselta suklaakonvehdit päälle. Maukosen mukaan keskustan peruskannatus on nyt kahdeksan prosentin luokkaa, ja kaikki päälle tuleva on plussaa. Jo hutunkeitto pitää voittaa eikä jäädä odottamaan ensimmäistä lyöntivuoroa, Maukonen turvautuu pesäpallovertaukseen. 6.11.2020 31 – Poliitikot ovat kielellisesti eriytyneet kansasta, ja se näkyy nyt perussuomalaisten suosiona, Maukonen sanoo. Hän uskoo, että politiikan nykyinen nopea syke on syönyt etenkin keskustan kannatusta. – Jos nuoret suhtautuvat kriittisesti puoluejärjestelmään, he etsivät kyllä vaikuttamisen kanavansa itse. Maukonen tuntee kuvion Jyväskylän kävelykadullakin. – Keskustalta on tullut poikkeuksellisen vähän aloitteita viime vuosina. Nyt ollaan usein menty talous ja kannatus edellä. Perinteinen ulkoa johdettu puoluetoiminta kiinnostaa vain harvoja. MAUKONEN TIETÄÄ , että monista uudistustarpeista huolimatta monet perinteisetkin politiikan tekemisen tavat täytyy pitää yhä keinovalikoimassa – kuten vaikkapa ne vaaliteltat Osuuskaupan nurkalla. Keskustalaiset eivät itsekään aina omasta kuplastaan näe, mitä heistä ajatellaan.. Nuoret ovat kyllä valveutuneita, mutta heitä kiinnostaa etenkin niin sanottu sohvavaikuttaminen. Nuorten aikajänne on korkeintaan muutaman kuukauden pituinen silloin, kun he haluavat johonkin asiaan kädenjälkensä, Maukonen tietää. – Sen kahdeksan prosentin kuunteleminen on todella tärkeää. Ne ovat olemassaolon todisteita. – Jos tekisimme gallupia Helsingin kaduilla, saisimme varmasti kuulla, että keskusta ei välitä luonnosta pätkän vertaa. – Politiikkaan pitää palauttaa henkisiä arvoja, sydämen sivistystä, heikomman puolustamista. Mutta jos mietimme jäseniämme, niin heillähän on ylisukupolvinen asenne ympäristöönsä, Maukonen havainnollistaa. Keskustalaiset eivät itsekään aina omasta kuplastaan näe, mitä heistä ajatellaan. Keskusta on vähän jäänyt tästä kehityksestä. – Eihän siitä kauheasti hyödy, mutta puolueiden pitää olla kansalaisten arjessa, Maukonen naurahtaa. MAUKONEN NÄKEE ajatuspajan tärkeäksi tehtäväksi mielikuvakuplien puhkomisen keskustasta
SYLVIN JALANJÄLJILLÄ Pääministeri Kekkosen puoliso johti Kiinassa vuonna 1953 vieraillutta kulttuurivaltuuskuntaa. Arkistoholvista löytyi inventaarion yhteydessä kaksi puuarkkua, joista toiseen Sylvi Kekkonen oli tallettanut keräilemiään taidejulkaisuja ja ruokalistoja. SYLVIN johdettavana Kiinassa oli varsin sekalainen seurakunta. Sylvi Kekkosen terveys oli reistaillut perinnöllisen nivelreuman vuoksi jo pitkään, joten matka edustusvelvollisuuksineen oli hänelle raskas. Puolitoista kuukautta kestänyt matka ei ollut mikään huoleton lomareissu, vaan pääministerin puoliso toimi 16-jäsenisen suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan johtajana. Rakkauttakaan ei reissusta puuttunut, sillä Pentti Haanpään ja Suomi–Kiinaseuran sihteerin Aune Laatikaisen välille syttyi suhde. Isäntämaa maksoi kaikki matkakustannukset ja lisäksi reilunkokoisen päivärahan, joten osallistuminen ei ollut rahasta kiinni. Matka oli haastava myös henkisesti, sillä Sylvi Kekkonen oli luonteeltaan erakkouteen taipuvainen. KEKKOSEN suvun päämies, toimitusjohtaja Timo Kekkonen ehdotti jo vuosituhannen vaihteessa arkistonjohtaja Pekka Lähteenkorvalle ja professori Timo Soikkaselle päiväkirjojen julkaisemista. Rasian alla oli musta, vahakantinen vihko, joka sisälsi hennolla käsialalla kirjoitettuja merkintöjä. Muut kiireet tulivat väliin, mutta tänä vuonna, kun on kulunut 70 vuotta Suomen ja Kiinan kansantasavallan diplomaattisuhteiden solmimisesta sekä 120 vuotta Sylvi ja Urho Kekkosen syntymästä, Sylvin matkassa on viimein valmis. Heidän käytössään oli kokonainen juna kokkeineen ja tarjoilijoineen. – Sylvin suostuminen Kiinaan lähtöön liittyi selvästi pääministeri Kekkosen ulkopoliittiseen toimintaan. Aatteen paloa edustivat SKDL:n kansanedustaja Mauri Ryömä ja toimittaja Georg Backlund, työväkeä jalkinetyöntekijä Taimi Jokinen ja pääluottamusmies Tauno Korhonen. SYLVI KEKKONEN teki Kiinan-matkansa ilman Urhoa. Toisesta arkusta paljastui kiinalaisin kirjoitusmerkein koristeltu punainen rasia, jossa oli noin sata valokuvaa. Siksi Orimattilan UKK-arkistosta vuonna 1995 tehty löytö osoittautui erittäin merkittäväksi. Seurueen sekalainen koostumus synnytti matkalla runsaasti poliittisia jännitteitä. Kirjat U rh o Ke kk ose n ark isto Valtuuskunta ja isäntiä Taivaan temppelin alueella. Soikkasen ja Lähteenkorvan lisäksi kirjan kirjoittamiseen osallistui Henna Lohento. Keskellä Sylvi, vieressä vasemmalla Matti Kurjensaari.. Hän ei pitänyt lainkaan puheiden pidosta ja jäykät muodollisuudet kävivät hänen hermoilleen. Nyt julkaistut matkapäiväkirjat valottavat uusia puolia Sylvi Kekkosesta. Seurue matkusti Kiinassa kuin kuninkaalliset. Mielenkiintoinen nimi osallistujalistalla oli myös Urho Kekkosen hyvä ystävä, kansatieteen professori Kustaa Vilkuna. USEILLE mukanaolijoille ulkomaanmatka oli laatuaan ensimmäinen. Lähteenkorva kolusi arkistoja, Soikkanen ja Lohento jopa matkustivat Kiinaan Sylvin jalanjäljille. Sylvi Kekkosen Kiinan-matkallaan vuonna 1953 pitämät päiväkirjat olivat löytyneet. Riitoja aiheutui myös alkoholista, sillä varsinkin Haanpää ryypiskeli reissussa rankasti. Osallistujien joukossa oli taiteilijoita, kuten kirjailijat Pentti Haanpää ja Matti Kurjensaari sekä kuvataiteilija Aimo Kanerva. 6.11.2020 32 SYLVI KEKKONEN jätti jälkeensä varsin niukasti itseään koskevaa kirjallista aineistoa. Soikkanen, Lohento ja Lähteenkorva arvelevatkin, että Sylvi Kekkonen otti matkanjohtajan tehtävän vastaan ainakin osittain miehensä uran takia. Onneksi mukana oli lääkäri, Urho Kekkosen tuttavapiirin kuulunut voimistelun olympiavoittaja Heikki Savolainen, joka määräsi potilaalle sulfaa ja pisti penisiliiniä. Sylvi Kekkonen ei tähän muistiinpanoissaan puuttunut, mutta mainitsi matkalle lähtiessään käyneensä ”hyvästelemässä Olavin”
– Mies joka aina on tehnyt mitä lupasi ei voikaan pitää sanaansa, eikä auta keskustelu, loitsu eikä rukous, Riitta Uosukainen suree. Uosukaisen mukaan Toivo oli suurenmoinen puhemiehen puoliso niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tammi, 187 s. Kutsu oli voimassa, mutta matka-aikeet romutti lopullisesti Kiinan ja Neuvostoliiton välien huononeminen 1960-luvun alussa. Päällimmäisenä on vapauden puute. Sen jälkeen äkkikieltäytymisistä on tullut toistuvia. SYLVI KEKKOSEN päiväkirjamerkintöjen ohella Sylvin matkassa -kirjaan on koottu parhaita paloja myös muiden osallistujien matkakertomuksista. Niiden vertailu matkanjohtajan teksteihin on mielenkiintoista. Hän osoittautuu päiväkirjoissa kiihkeäksi isänmaan puolustajaksi ja tuohtuu välillä muille matkalaisille, jotka hänen mielestään mielistelevät liikaa isäntiä. – Elämä tuntui iloleikiltä. Otava, 160 s. – Sylvi Kekkonen oli ainoa, jonka siro olemus kaarevine kulmakarvoineen oli aito pieni chinoiserie, Matti Kurjensaari kirjoittaa. Puolisonsa omaishoitajana toimiva Riitta Uosukainen haluaa voimiensa mukaan auttaa myös muita sairastuneita ja heidän läheisiään. – Yksin tätä tilannetta ei kestä, yhdessä tästä selvitään. Intohimosuhteesta hoivasuhteeseen. Ahdistava on erityisesti puolison useita kertoja päivässä toistama perheenjäseniä koskeva luettelo: ” Impi on kuollut, Leevi on kuollut, Toivo elää, Antti elää, Marlene Doktar elää ja Sofia.” SUOMESSA arvioidaan olevan jopa 200 000 muistisairasta henkilöä. Sylvi itse vaikuttaa olleen täysin immuuni kiinalaisten propagandalle. Riitta Uosukaisen mukaan Toivon luonne, koulutus ja lääkitys pitivät sairauden hyvällä tolalla pitkään. Omaishoitajan vastuu, lääkitys sekä unen ja muun hyvinvoinnin jatkuva valvonta teettävät töitä. Sylvi Kekkonen kirjoittaa muita kriittisemmin niin isännistä, isäntämaasta kuin matkajärjestelyistäkin. Nyt hän kirjoittaa yhtä avoimesti miehensä Alzheimerista kirjassaan Yhdessä – intohimosuhteesta hoivasuhteeseen. Isännät arvostavat hänen tietämystään Kiinan historiasta. Sylvi Kekkonen piti yllä Kiina-yhteyksiään elämänsä loppuun asti ja osallistui muun muassa suurlähetystön tapahtumiin Helsingissä. ANNUKKA KAARELA Timo Soikkanen, Henna Lohento ja Pekka Lähteenkorva: Sylvin matkassa. Yllättävistä tempauksista, suorastaan pakkomielteistä, on tullut arkea. Lähteenkorva, Lohento ja Soikkanen arvelevat salaperäisen merkinnän viittaavan kirjailija Olavi Paavolaiseen, jonka kanssa Sylvi oli tiettävästi viettänyt aikaa ennen matkaa. Sylvin matka lisäsi myös Urho Kekkosen kiinnostusta Kiinaan, vaikka presidentti itse ei maassa koskaan vieraillutkaan. RIITTA UOSUKAINEN kohahdutti Suomea syksyllä 1996 kirjekokoelmallaan Liehuva liekinvarsi, jossa oli mukana omalle puolisolle osoitettuja eroottissävyisiä tekstejä. SAIRASTELUSTAAN huolimatta Sylvi säilyttää tyylinsä ja otteensa matkan johdossa. Parhaiten Sylvi viihtyy, kun retkuetta kuljettava juna joutuu tulvan takia pysähtymään maaseudulle. Yksityiset päiväkirjat Kiinasta. Kirjat Puhemiehestä tuli omaishoitaja Tim o H äm älä in en / Le hti ku va Opetusministeri Riitta Uosukainen puolisonsa Toivon kanssa vuonna 1991.. Sylvi erottuu muiden suomalaisten joukosta jopa ulkonäöltään. – On ollut aivan ihana aamupäivä. – Hän ojensi kukkakimppuja kuningattarille ja prinsessoille ja Nelson Mandelan puolisolle, pelasi golfia Brasilian presidentin puolison kanssa, oli väsymätön ja valpas tuki puhemiehelle, jonka elämä oli varsin työteliästä. 6.11.2020 33 ANNUKKA KAARELA MAALISKUUSSA 2019 valtioneuvos Riitta Uosukainen piti puhetta Kolmen ristin kirkossa Imatralla. Onnen päiviä ja vuosia kesti kauan. TOIVON sairastumisen jälkeen romanssi on ollut välillä tiukalla, Riitta Uosukainen myöntää. Riitta Uosukainen vilkaisi miestään ja järkyttyi: rakas sininen katse oli muuttunut poissaolevaksi. Taksi odotti jo pihalla, mutta aina uskollisesti vaimonsa mukana kulkenut Toivo Uosukainen kieltäytyi tyystin lähtemästä. Talvisodan päättymisestä oli kulunut 79 vuotta, ja eduskunnan pitkäaikainen puhemies oli kutsuttu tilaisuuteen juhlapuhujaksi. Korkeita vihreävaippaisia poimuvuoria, jyrkkiä kallioseiniä joiden raoissa kasvaa tummanvihreitä puita ja pensaita, hän kirjoittaa. Uosukaisen puoliso Toivo istui tuttuun tapaan yleisön joukossa ja seurasi katseellaan vaimoaan. Alzheimer-diagnoosi tuli huhtikuussa. Lopullinen käännekohta tuli helmikuussa 2020, kun pariskunta oli lähdössä puhetilaisuuteen Helsinkiin. Riitta Uosukainen: Yhdessä. TOIVO UOSUKAISEN muistisairaus antoi ensimmäisiä merkkejä itsestään alkuvuonna 2016, kun teknisten laitteiden käyttö alkoi käydä vaikeaksi. Uosukainen myöntää suoraan, että puolison läheisyys ja läsnäolo aiheuttavat välillä ahdistusta. Siksi hän kirjankin kirjoitti
Kymmensormijärjestelmän hallitseva Aho vastasi itse kirjoittamisesta. AHO EI TÄTÄ SULATA. Kirjoitusurakkaa helpottivat kotiarkistoon kerätyt tuhannet kirjat ja mapit. Valmista tuli yön pimeinä tunteina. – Mitähän virheitä mahdetaan tarkoittaa: kehnoa varautumista kriisiin, liian hidasta ja ponnetonta tarttumista päälle kaatuviin ongelmiin vai riittämättömiä välineitä kriisin kouriin joutuneiden auttamiseksi. AHO PALAA lama-aikaan lokakuussa julkaistussa kirjassaan 1991 – Mustien joutsenten vuosi. Poliitikot antavat ymmärtää, ettei velanottoa nyt pelätä, toisin kuin edellisen laman aikana. Niitä taas on mahdoton tehdä puuttumatta saavutettuihin etuihin tai tapaan tuottaa julkisia palveluja. Velanoton halua ei hänen mukaansa puuttunut, vaan ongelmia tuotti lainan saanti ja myös sen korkea hinta. Kirjat Esko Ahon mukaan lama-ajan hallitus ei pelännyt lainaa, vaan ongelmia tuotti sen saanti ja korkea hinta. Valtion velkaantuminen on hänen mukaansa kriisissä välttämätöntä, mutta samalla on pidettävä mielessä, ettei velalla ratkaista ongelmia vaan ostetaan aikaan niiden ratkaisemiseen. Aho tunnustaa, ettei hän juuri muista, miltä tuntui nousta hallituksen johtoon kaikkien aikojen nuorimpana pääministerinä. Yleensä ei mitään näistä, vaan 1990-luvun virheillä viitataan velanottoon ja valtion menojen karsintaan. Otava, 281 s. Aho valittiin pääministeriksi 36-vuotiaana, ja hän oli tehtävässä kaikkien aikojen nuorin ennen 34-vuotiasta Marinia. Marinilla oli valituksi tullessaan puolisen vuotta ministerikokemusta, Aholla ei päivääkään. Lama-ajan pääministeriä Esko Ahoa se selvästi korpeaa. Esimerkiksi puheiden kirjoittamiseen vakiintui kaava, jonka mukaan pääministeri avustajineen syventyi seuraavan päivän esitykseen vasta iltayhdeksältä saunan jälkeen, ”sopivasti päivän rutiinit jättäneinä”. – Uskoin, että asiat kyllä järjestyvät ja hankalienkin asioiden kanssa voi elää. Oli varttunut kokonainen sukupolvi, jolla ei ole lainkaan omakohtaisia muistikuvia tuosta suurten mullistusten vuodesta. Kuukautta ennen kevään 1991 vaaleja hänen kannatuksensa pääministeriksi oli vaivainen yksi prosentti. ANNUKKA KAARELA Esko Aho: 1991 – Mustien joutsenten vuosi. – Tuntui siltä, että nyt voisi olla otollinen aika tarttua kynään. Jo rm a Ko m ula in en. – Suomi kattoi kansatalouden romahduksen aiheuttaman valtiontalouden alijäämän ensi sijassa ulkomaisella velalla, Aho painottaa. Aho laskee edukseen pääministerin tehtävien hoidossa myös sen, että hän oli ja on parantumaton optimisti. AHOA ja nykyistä pääministeriä Sanna Marinia (sd.) yhdistää paitsi maan johtaminen synkässä taloustilanteessa, myös nuori ikä. Hän sai kirjoituskipinän syksyllä 2019, kun kirjailija Jari Tervo haastatteli häntä Mauno Koiviston elämästä tehtyyn tv-dokumenttiin. Aho kysyy. HÄN KOKEE kuitenkin saaneensa paljon etua siitä, että oli nuori, hyvässä fyysisessä kunnossa ja selvisi vähillä yöunilla. Velanhoidon kustannukset uhkasivat karata käsistä. Hänen mukaansa mielikuva siitä, että 90-luvulla elvyttämisen ja velanoton sijaan vain leikattiin etuuksia, on perusteellisesti väärä. Kesästä 1991 lähtien Aho piti myös päiväkirjaa. Ex-pääministeri avaa muistelmissaan lamavuosien päätöksenteon taustoja ja tulee samalla kumonneeksi monia aikaan liittyviä sitkeitä käsityksiä. Lamanhoidon konkarilta liikenee ohjeita myös koronapandemian aiheuttamien talousongelmien kanssa kamppaileville nykypoliitikoille. ”Velanoton halua ei puuttunut” Esko Ahon mukaan yhteistyö budjettipäällikkö Raimo Sailaksen ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen kanssa sujui alusta asti hyvin. Nyt ilmestyneessä kirjassa käsiteltyä tuli vasta ensimmäinen pääministerivuosi, joten jatkoa lienee luvassa. AHO EI LAMA-AIKAA käsittelevää kirjaa aloittaessaan osannut aavistaa, kuinka ajankohtainen siitä tulisi. – Tarvitaan uudistuksia, jotka tekevät mahdolliseksi nopean ja joustavan siirtymisen uuteen. Heitä Aho varoittaa ylettömästä velanotosta. 6.11.2020 34 ”NYT EI HALUTA TOISTAA 1990-luvun laman virheitä.” Lausahdus on kuultu koronakriisin aikana yhden jos toisenkin poliitikon suusta. Haastattelu palautti mieleen vuoden 1991 dramaattisia hetkiä. – Tunnelmat jäivät tallentamatta muistiin, eikä niitä pysty enää jälkikäteen hahmottamaan
Hän tuo esiin julkisuuskampanjoiden voiman eri tavalla ajattelevien nujertamiseksi ja selvittää kansainvälisestä näkökulmasta näiden ilmiöiden taustaa. On päivänselvää, että yhteiskunnan tulee puuttua kunnianloukkauksiin, todelliseen ”kiihottamiseen kansanryhmää vastaan”, väkivaltaan yllyttämiseen ja muuhun vastaavaan. Mutta niin sanotun vihapuheen torjunnan varjolla ei saa rajoittaa toisinajattelevien vapautta ja oikeutta mielipiteeseen. Professori Puolimatkan tänä vuonna julkaisema sananvapautta käsittelevä teos on omalla tavallaan ”ajankuva”. 194 s. Tämän päivän Suomessa voidaan jatkuvasti ja eri tavoin leimata esimerkiksi vanhoillislestadiolaisia ”oudoksi” kansanryhmäksi ja liioitella kyseisen liikkeen mahdollisia ongelmia. Vihapuhelakien käsitteellinen epäselkeys tekee ilmiöstä laajan sananvapauden kannalta hankalan. Puolimatka on johdonmukaisesti puolustanut lapsen oikeutta sekä isään että äitiin. He siis ajattelivat eri tavalla kuin kommunistista terrorihallintoa ylläpitäneet valtaa pitävät. Valtamedia ei ole enää tasapuolisen ja monipuolisen tiedon jakaja, vaan sen edustajat ajavat omaa agendaansa tiedonvälityksen varjossa. Vanhassa Neuvostoliitossa tuomittiin runsain määrin ihmisiä vankilaan, työleirille ja kuolemaan, koska he olivat ”neuvostovastaisia”. Sananvapaus ja vihapuhe. ikävä kyllä . Tapio Puolimatkan kirja haastaa meidät sanan-, ajattelunja uskonnonvapauden puolustukseen. Läntisen kulttuurin ihanteiden rapautumista kuvaakin juuri akateemisen sananvapauden asema. Professoriliitollekaan. Eikö läntisessä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sananvapauden pitäisi olla itsestäänselvyys. On huomattava, että eurooppalaiseen uusimpaan historiaan syvästi paneutunut Applebaum ei ole Donald Trumpin kannattaja. Tämä prosessi ei todellakaan ollut kunniaksi Jyväskylän yliopistolle eikä . JOUKO TALONEN kirkkohistorian professori Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Tapio Puolimatka: Saanko luvan – sanoa. Moniarvoisessa yhteiskunnassa pitää olla tilaa erilaisille mielipiteille ja laajalle sananvapaudelle. On hätkähdyttävää lukea Puolimatkan kirjasta, missä nyt todellisuudessa mennään läntisessä maailmassa. PROFESSORI Puolimatka käsittelee teoksessaan myös itseensä kohdistunutta ajojahtia 2018. Kansalaisten yhdenvertaisuus yhteiskunnassa on peruslähtökohta, jota tulee kunnioittaa. Perussanoma Oy. Professori nostaa esille sananvapauden käyttöön liittyviä kipupisteitä avioliittoa koskevassa julkisessa keskustelussa, identiteettipolitiikassa ja jopa akateemisessa maailmassa. Taistelu sananvapaudesta 6.11.2020 35. Kysymys vihapuheen sisällöstä ja ”kiihotuksesta kansanryhmää vastaan” on myös erittäin valikoivaa. Hän on viime vuosina osallistunut myös erityisesti perhettä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun laajan asiantuntemuksensa pohjalta. 6.11.2020 35 Kirjat JYVÄSKYLÄN yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka on kansainvälisesti tunnettu tutkija, jonka laaja julkaisutoiminta ulottuu tieteenfilosofiasta kasvatustieteeseen. KIRJOITTAJA tuo esiin niin sanotun vihapuheen käsitteen ongelmallisuuden. Samaan aikaan eräät muut kansanosat ja uskonnollispohjaiset yhteisöt välttyvät yhtä kriittiseltä analyysiltä. Kansainvälisesti laajalti tunnettu journalisti ja tietokirjailija Anne Applebaum onkin viitannut siihen, miten äärivasemmisto on potentiaalisesti suuri ongelma Yhdysvaltojen yliopistoissa, koska se pyrkii rajoittamaan sananvapautta. Vanhemman sukupolven keskuudessa saattaa herättää hämmennystä jopa kirjan otsikko: Saanko luvan – sanoa. Kansallissosialistisessa Saksassa ei käynyt hyvin niille, jotka asettuivat julkisesti Hitleriä vastaan
Hänestä kasvoi vastuuntuntoinen ja omillaan toimeentuleva mies. LÖYTÄÄKÖ Bergholm Koivistosta jotakin uutta. Nyt alkoi yhteiskunnallinen pohdiskelu. Hän kuitenkin tukeutui uskonnollisiin profetioihin: ”On sanottu että Jumala on nähnyt Suomen kansasta niin paljon vaivaa, ettei anna sen tuhoutua. Se jätti jäljen. Toivottavasti niin on.” Koiviston persoonallinen uskonnollisuus oli pysyvää ja syvää. Koivisto siteeraa mielellään Raamatun lauseita. Vihollinen oli tullut tutuksi. 6.11.2020 36 ELÄMÄKERTAKIRJALLISUUS kukoistaa Suomessa. Korsussa oli aikaa ajatella, ajatella elämän kaikkia puolia, kokea kuolemanpelkoa. Tasavallan presidenteistä on luonnollisesti tehty ansiokkaita elämäkertoja. Nyt tutkija Tapio Bergholm on ottanut vastaan haasteen kirjoittaa elämäkerta presidentti Mauno Koivistosta, vaikka hänestä on sellainen jo kirjoitettukin, ja myös hän itse on julkaissut muistelmat. Keskittyminen opiskeluun lykkäsi Koiviston lähtemistä poliittiseen toimintaan. Koivisto menetti 10-vuotiaana äitinsä. Kyllä löytää. Hänen tärkeitä lähteitään ovat lehtikirjoitukset ja kirjeet, joiden tulkinta on aina kiinnostavaa. Asemasota pitkästytti. Runouskin kiinnosti. ”Tapeltaisiin sitten kun tapellaan ja tehdään rauha sen jälkeen eikä tällä lailla nahisteltaisi vuosikausia”, hän tuskaili isälleen asemasodan päivinä ja myöhemmin tunnustaa olleensa monta kertaa romahduksen partaalla. Koivistolla oli sodassa mukanaan Raamattu. Nuorelle Koivistolle kirjoittaminen oli merkityksellistä. Koivistomainen pohdiskelu sai alkunsa nuoruuden päivinä. Itsevarmuus kasvoi, samoin vastuullisuus. Kun joutuu alle 20-vuotiaana sotatantereelle vuosiksi, se ei voi olla vaikuttamatta. Nuorukaisen kasvatus jäi isän ja sisarusten sekä myös tädin harteille. Koivisto luki valtavasti tyydyttääkseen tiedonjanoaan. Sotavuodet hioivat Koivistoa. Hän ei kuitenkaan perääntynyt. Kouluja käymätön nuori Koivisto ei löytänyt paikkaansa työelämästä vaan vaihtoi alituiseen työpaikkaa. Opiskelu työn ohessa sopi miehelle. Koivistosta tuli Turun suomalaisen yhteiskoulun yksityisoppilas. Myös isän kirjeet valoivat uskoa, mutta Koivistosta ei tullut isänsä kaltaista uskonnollista ajattelijaa. Lapsuudesta ja nuoruudesta löytyy itse kunkin elämän solmukohtia. Kirjoittamalla hän selkiytti ajatuksiaan. BERGHOLM sanoo Koiviston olleen kuin kotonaan kommunismin vastaisessa kamppailussa ja tehneen koko tulevaan Uudessa elämäkerrassa tutkija Tapio Bergholm tulkitsee Mauno Koiviston ajattelua lehtikirjoitusten, päiväkirjamerkintöjen ja kirjeiden kautta. BERGHOLM käy taidokkaasti Koiviston sota-ajan läpi kirjeiden ja päiväkirjamerkintöjen avulla. Hän tottui varhain huolehtimaan itsestään. Hän jopa haaveili kirjailijan ammatista. ”Minulla ei ole mitään omaisuutta, jonka vuoksi taistella. KOIVISTO oli nähnyt naapurimaan kurjat olot, oli kuljettanut vankeja. Sotavuosina hän lausui runoja laulamisen ohessa. Ahkera Raamatun luku antoi mahdollisuuden miettiä henkistä johdatusta. Syvästi uskonnollinen isä, jota Koivisto muuten aina teititteli, puhutti ajatuksineen. Sitten tulivat eteen sotavuodet. Ensimmäinen osa on saanut nimekseen osuvasti ”Kiihkeä Koivisto”. On vain hiljainen rakkaus synnyinmaahan”, hän kirjoitti isälleen. Bergholm on saanut valmiiksi Koiviston elämänkerran ensimmäisen osan, joka käsittää vuodet 1923?1959. SOTAVUOSIEN HIOMA POHDISKELIJA Kirjat Kansallisarkisto. Sodan jälkeen päiväkirja oli Koivistolle kirjeiden korvike. Niiden lukeminen on kiinnostavaa, koska on ruvettu kirjoittamaan monenlaisia elämäkertoja, myös vielä parhaassa iässä olevistakin julkisuuden henkilöistä
Bergholmin mukaan Koiviston itsevarmuus ja pelottomuus herätti sosiaalidemokraattien piirissä suurta kunnioitusta. ANNUKKA KAARELA Markku Mantila: Joku voisi kutsua sitä kohtaloksi. Koivisto yllätti teilaamalla pelottomasti ylimääräisenä vastaväittäjänä Raimo Ilaskiven teoriat epätieteellisiksi. Käänteet ovat välillä kuin saippuasarjasta. SDP:n sisäinen puolueriita avasi Koivistolle valtakunnallisen näkyvyyden. Runoja miehuuden kivuista. Hän ei ymmärtänyt, että hallitus kaatui ulkopoliittisiin syihin vaan arveli, että maalaisliitto ”pelaa sisäpoliittista peliään ulkopoliittisin nappuloin”. Tähän johtopäätökseen hän tuli yöpakkasia seuratessaan. TOISESTAKAAN Mantilan romaanista ei henkilöitä eikä teemoja puutu. Hänelle maalaisliitosta tuli uusi vihollinen SKP:n ja kansanpuolueen rinnalle. Vappupuheessa 1958 hän julisti maalaisliittoon kohdistuvaa vastenmielisyyttä, jopa inhoa. SAMULI VÄNTTILÄ Akseli Koskela: Miehen kuolema. SDP:ssä Koivisto etsi kolmatta tietä skogilaisten ja SDP:n silloisen puoluejohdon väliin ja joutui siksi puolueessa sivuraiteelle, toteaa Bergholm. Hän piti maalaisliittoa jopa Suomen parlamentaarista järjestelmää uhkaavana vaarana. – Perkeles, kyllä tämon raaka maakunta, maanviljelijä Kohtalakin puuskahtaa. “EN TUNNISTA itseni kaltaisia miehiä / huolehtivaisia ja tunteista puhuvia.” Näin kirjoittaa useiden ministerien avustajana toiminut Akseli Koskela tuoreessa runoteoksessaan Miehen kuolema. Yllättäen Koivisto loi myös keskusteluyhteyden maalaisliiton K-linjalaisten ( Matti Kekkonen, Jouko Loikkanen) kanssa. ”Kyse oli ilmeisesti molemmin puolin tiedustelutoiminnasta”, muotoilee Bergholm. Esikoisromaanista poiketen konnia eivät nyt ole pelkästään kepulaiset, vaan kelmejä löytyy niin omien joukoista kuin Lauttamuksen menneisyydestäkin. Parhaiten Ilkan päätoimittajana työskentelevä Mantila onnistuu kuvatessaan maaseudun rakennemuutosta sekä pohjalaista puheenpartta ja mielenlaatua. 6.11.2020 37 uraansa vaikuttaneen strategisen valinnan, kun oli liittynyt 1947 Turun ammattiyhdistysväen sosiaalidemokraattiseen yhdistykseen. PERÄSEINÄJOELLA on ehditty 1970-luvun lopulle Markku Mantilan toisessa romaanissa Joku voisi kutsua sitä kohtaloksi. Kunnianhimoisen Koiviston tie johtaa kohta valtioneuvostoon. Koskelan runot alleviivaavat sitä, että miehenä olemiselle on usein sosiaalisessa toimintaympäristössä hyvin kapea ja yksipuolinen tila. MITÄ ärhäkkä Koivisto ajatteli maalaisliitosta, joka SDP:n hajaannuksen aikana nautti valtapolitiikan hegemoniasta. Hän meni Suomi?Neuvostoliitto-seuran toimintaan ja aloitti venäjän kielen opinnot. On politiikkaa, yrittäjyyttä, perheväkivaltaa, päihteitä, ihmiskauppaa, järjestäytynyttä rikollisuutta, rasismia, rakkautta ja ties mitä muuta. Pitäjän oma poika, demarikansanedustaja Allan Lauttamus on nyt nelikymppinen ja edennyt työvoimaministeriksi. Yhteydenpito moniin venäläisiin oli vilkasta. Myös muiden Mantilan esikoisromaanista tuttujen peräseinäjokelaisten elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Koivisto nautti poliittisiin kamppailuihin valmistautumisesta, kiihkeistä kokouksista ja nasevien pakinoiden kirjoittamisesta. Keskustan valtuutettu Samuli Kohtala on luopunut politiikasta ja päättää pian myydä maatilansakin. Kohtalo puuttuu peliin Mantilan toisessa romaanissa Koivisto oli kuin kotonaan kommunismin vastaisessa kamppailussa. Yöpakkaskriisin jälkeen Koivisto teki uuden strategisen valinnan. Koivisto epäili, ettei maalaisliitolta tulisi tukea teollistamiselle ja työllisyyspolitiikalle. Hän rynnisti puolueen valtavirtaan ja asettui kansanedustajaehdokkaiden jäsenvaaliin mutta heikolla menestyksellä. Muutto Helsinkiin onnistui, kun vakinainen työpaikka löytyi Työväen säästöpankista. Kohtalo puuttuu peliin, ja yllättäen Lauttamukselle aukeaa tie pääministeriksi asti. Hyvät tyypit ovat liian hyviä, pahat liian pahoja. Otava, 464 s. TYTTI ISOHOOKANA-ASUNMAA valtiotieteiden tohtori Tapio Bergholm: Kiihkeä Koivisto. Pian Lauttamus saa huomata, että kohtalo voi yhtä nopeasti kääntää selkänsä. Teoksessa perinteiset miesmallit murtuvat, mutta runojen puhuja kokee edelleen voimakasta painetta niiden aiheuttamasta taakasta. Ärhäkäs teoreetikko ei edelleenkään päässyt kansanedustajapolulle. Nyt hän pääsi toteuttamaan omaksumaansa sosialismin tärkeää rakennuspuuta, suunnitelmallista talouspolitiikkaa. Koivisto oli niin Väinö Leskisen kuin Kaarlo Pitsingin tukena. Docendo, 510 s. Maalaisliitto oli sosialismin nousun tiellä. Nuoruus Sota Onni 1923?1959. Toista osaa kannattaa odottaa. Pastori Edvin Helle puolestaan lähtee nuoruudenrakkautensa jäljille Lontooseen ja kokee siellä elämänsä yllätyksen. – Ennemmin kuollahan ku kerrotahan jollekki, notta ei jaksa, ei pysty. Kirja on jaettu kolmeen osaan: isän pelkoon, miehuuden pelkoon ja isyyden pelkoon. Uhkarohkeilla kirjoituksilla Koivisto raivasi tien porvarillisen sivistyneistön keskuuteen professori Esko Aaltosen suojattina ja varmisti tunnettavuuttaan väittelemällä 1956 tohtoriksi ja pääsemällä Turun kaupunginvaltuustoon. Enostone Kustannus 2020, 70 s. Runot käsittelevät nykyaikaista miehuutta ja siihen liittyviä ongelmallisia odotuksia
Marjatta Väänänen teki määrätietoisesti työtä naisen yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. lokakuuta Helsingissä. Kun kansanedustajaksi valittu Hilja-anoppi asui Väänäsillä, tuli päivänpolitiikka sitäkin kautta hänelle läheiseksi. Merkittävin työsarka oli kuitenkin keskustanaisten puheenjohtajuus vuosina 1970?1985, josta seurasi puolueen varapuheenjohtajuus vuoteen 1986 saakka. Väänänen kasvoi kulttuurikodissa, jossa myös talonpoikaiset arvot tunnustettiin. Lukiolaisena hän kohtasi sotavuodet. Kodin monipuolinen kulttuurija taideharrastus sekä vanhempien kiinnostus politiikasta vaikuttivat syvästi kouluikäiseen Marjattaan. Kittilät olivat tyytyväisiä päästessään ”kotiin”. Kuohunnan vuosien kulttuuriministeri Muistokirjoitus Marjatta Väänänen 1923?2020.. Vuonna 1972 hänet valittiin Valioon osastopäälliköksi ja sittemmin tiedotusosaston johtajaksi. Hänelle myönnettiin ensimmäisenä naisena ministerin arvonimi. Isä Urho oli kotoisen Kosken Kittilästä, ja Koskesta tulikin kaupunkilaiskodissa asuneelle Väänäselle pysyvästi tärkeä paikka. Marjatta Väänäsen yhteiskunnallinen työ naisen aseman parantamiseksi oli määrätietoista ja monipuolista: Naisjärjestöjen Keskustaliitosta, Väestöliitosta, Alli Paasikivi -seurasta, Marttaliitosta Maailman Maaseutunaisten Liittoon. VÄÄNÄNEN oli isänsä ja Jouko-puolisonsa tavoin ahkera kirjoittaja ja tunnollinen toimittaja, muun muassa Kotiliedessä. päivänä 1923 Jyväskylässä syntynyt Marjatta Väänänen sai elää pitkän ja rikkaan elämän. Hän vaali myöhemmin isänsä perintöä monin tavoin ja mielellään muisteli häneltä saamiaan ”kultajyviä”. Kielitaitoisena hän avusti maalaisliittolaisia ennen muuta puolueen pohjoismaisessa yhteistyössä, jota hän myöhemmin parlamentaarikkona piti hyvin arvokkaana työnä. URHO KITTILÄN siirryttyä Suomenmaan palvelukseen Turku vaihtui Helsingiksi. Kosken vaikutusta lienee ollut se, että Väänäsestä tuli luja maaseudun naisen aseman puolustaja. Hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansakin oli toimia tulkkina Ruotsissa maalaisliiton naisten puheenjohtaja Aino Luostarisen seurassa. Kun Suomea muovattiin hyvinvointivaltioksi, hän perheenäitinä hoiti kolmea lastaan, astui politiikkaan toimittajana, sitten monipuolisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Nuori Marjatta kasvoi itsenäisyytemme alkuvuosien mukana Turussa ja Helsingissä. Samanaikaisesti hän osallistui pääkaupunkiseudulla aktiivisesti keskustapuolueen toimintaan. 6.11.2020 38 KESKUSTAN pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja vaikuttaja Marjatta Väänänen menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 97-vuotiaana 16. Yhdessä Maalaisliiton naisten puheenjohtaja Kerttu Saalastin kanssa hän alkoi jo 1950?1960-lukujen taitteessa ajaa äidinpalkkalakia. Päätoimittaja, opetusneuvos Urho Kittilän siirryttyä Jyväskylästä Turkuun Marjatta oli kaksivuotias. Vuonna 1970 hän siirtyi Meijeriteollisuuden tiedotustoimistoon. Jälleenrakennusvuosina hän opiskeli maisteriksi ja avioitui. Elokuun 9. Maalaisliiton naistoimintaan hän tutustui tullessaan isänsä perustaman Maalaisliiton Sanomakeskuksen palvelukseen
Inspiroiva, lämpöä ja voimaa hehkunut persoona. VÄÄNÄNEN lukeutui keskustapuolueessa niin sanottuun V-linjaan, maltilliseen oikeistosuuntaan. Mauri Pekkarinen europarlamentaarikko Väänäsen onnistui päästä Uudeltamaalta kansanedustajaksi vasta kolmannella yrittämällä vuonna 1975. 6.11.2020 39 MARJATTA VÄÄNÄNEN uskalsi johdonmukaisella, hyvin argumentoidulla, vahvalla kulttuuripoliittisella näkemyksellään nousta monia sellaisia ilmiöitä vastaan, jotka näyttivät painavan alleen paljon sitä arvokasta, jota suomalaisessa kulttuuriperinteessä oli. Aikanaan keskustan tukipylväitä. Väänänen sai vastaansa myös Teiniliiton radikaalin koululaisnuorison ja pöydälleen selviteltäväksi Pirkkalan koulukokeilun sekä tiedeyhteisön kummalliset Tandem-tutkimukset. VÄÄNÄNEN oli päättäväinen, hillitty, joskus jopa viileä poliitikko, joka ei puhuessaan kiihtynyt eikä korottanut ääntään. Poliitikko, toimittaja, kulttuurivaikuttaja. Kulttuuriministerinä Väänänen etsi tulilinjalla tasapainoa jarruttamalla kulttuuriväen poliittista radikalisoitumista. Puhujana hän oli selkeä ja innostava. Annika Saarikko keskustan puheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri HÄN OLI MERKITTÄVÄ sivistysja kulttuurivaikuttaja. TYTTI ISOHOOKANA-ASUNMAA Marjatta Väänäsestä sanottua MINULLE JA KALTAISILLENI nuorempien sukupolvien edustajille Marjatta Väänänen näyttäytyy aikakautensa tahtonaisena – aatteellisena, väkevänä ja osaavana. Hänen asemansa keskustapuolueessa oli tarmokkaan naisjärjestötyön ansiosta kuitenkin niin vahva, että hänet valittiin 1972 syyskuussa Sorsan hallituksen toiseksi opetusministeriksi. Raittiusnaisena hän halusi tiukennuksia lakiin. Anu Vehviläinen eduskunnan puhemies MARJATTA SAI pitkän rikkaan elämän niin yksityiselämässä kuin työuralla. Hän teki kokemastaan painostuksesta huolimatta näkyvästi työtä Johannes Virolaisen presidenttiehdokkuuden hyväksi. Väänänen pääsi vihdoin sosiaaliministerinä valmistelemaan hänelle tärkeää äidinpalkkaeli lasten kotihoidontukilakia, mutta ei ehtinyt saada sitä eduskuntaan pääministerin vastustettua hanketta. Hän torjui päättäväisesti leviävää vasemmistohuumaa Yleisradion hallintoneuvostossa ja vaikutti kuohunnan vuosina pääjohtaja Eino S. Kansanedustajuus päättyi vuonna 1991, jolloin hän ei enää asettunut ehdolle. Heinäladossa vaihtui asu ja juhlapuhuja astui tyytyväisenä juhlaan. Hän johti kokoukset säntillisesti. Tunnetaan voimakkaasta työstään omaehtoisen kulttuurin puolesta. Seppo Kääriäinen keskustan pitkäaikainen kansanedustaja MARJATTA TASOITTI meidän nuorempien naisten tietä eteenpäin keskustassa ja kotimaan politiikassa. Kun kerran kyyditsin häntä Yli-Iihin keskustan juhlaan, hän pyysi minulta tapansa mukaan luonnehdintaa paikasta, johon olimme menossa, kuunteli tarkoin ja sitten kysäisi: ”Onkohan matkan varrella mahdollisuutta vaihtaa pukua?” Hän oli puhekiertueella, ja sillä kertaa hänen yllään oli aniliininpunainen jakkupuku, jonka hän halusikin vaihtaa tummasävyiseen asuun. Petra Pöyliö. Koulutuspolitiikassa Väänänen korosti alueellisten erityisolojen huomioon ottamista ja muistutti jatkuvan koulutuksen periaatteen merkityksestä. Väänäsellä oli pitkän uransa aikana lukuisia yhteiskunnallisia luottamustehtäviä. Hän tunsi ”pöytätavat” hyvin ja otti huomioon kulloisenkin toimintaympäristön. Tunsin paikkakuntaa sen verran hyvin, että osasin ohjata autoni sivupolulle. Kolmannen kerran Väänänen oli valtioneuvoston jäsenenä Sorsan III hallituksessa sosiaalija terveysministerinä. Antti Kurvinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mari Kiviniemi, Annika Saarikko ja Marjatta Väänänen keskustanaisten kesäkokouksessa Mikkelissä 2011. Väänänen sai lempinimen ”Viikate-Väänänen”. HAJAANTUNEEN keskustapuolueen johdossa Väänänen oli liki ainut, joka ei kannattanut Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuutta. Toisaalla häntä tituleerattiin ”hallituksen ainoaksi mieheksi”. Hänelle myönnettiin vuonna 1994 ensimmäisenä naisena ministerin arvonimi. Valtionainen: näkemyksellinen tienraivaaja. Väänäsen toinen painopistealue tuolloin oli vanhushuolto, ja kolmas toimialue oli alkoholiasioiden hoito. Kun hän tuli neljän vuoden kuluttua opetusministeriksi Miettusen III hallitukseen, hän oli vihdoin kansanedustaja. Väänänen ei pelännyt puolustaa kansallista, omaehtoista kulttuuria ja nousta radikalisoitunutta kulttuuriväkeä vastaan senkään uhalla, että vasemmisto yritti saada tukea presidentti Kekkoselta. Revon pakkolomautukseen. Iso perintö jälkipolville
6.11.2020 40 Kulttuuri Omalla kinttupolulla Omalla kinttupolulla TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: PETRA PÖYLIÖ
6.11.2020 41 Reidar Särestöniemi oli omaperäinen kuin kansakunnan kermaakin. taiteilija, joka puhutteli niin rahvasta
Projektissa museo kutsuu kaikkia miettimään omaa, rakasta luontopaikkaansa, dokumentoimaan sen ja kertomaan siitä muille. REIDAR OLI aikansa kohujulkkis, joka esiintyi naistenlehtien kansissa erikoisesti pukeutuneena, otti räväkästi kantaa luonnonsuojelun ja Lapin puolesta, paistatteli kansakunnan päällysmiesten kuten Kekkosen suosiossa ja pakeni vuosikaudet kylmää talvea ja ”kouhriintuntuvaa valon puutetta” etelän aurinkoon. Seinälle ripustetuissa valokuvissa Alma katsoo hartaana poikansa piirtämistä. Galleriassa on joka tapauksessa esillä näyttely Viimeinen hukka – hätä arktisen luonnon puolesta. Reidar oli myös paitsi tuottelias taiteilija myös bisnesmies, joka ymmärsi olla myymättä hengentuotteitaan alennushintaan. Anne Koskamo johtaa Reidar Särestöniemi -museota. Heillä oli hyvä yhteistyö ja Reidarilla onnellinen lapsuus, Koskamo kertoo. Samaan sulaan sopuun mahtui myös lappilainen kansanusko karjanuloslaskemisja pyyntiriitteineen. Yhteen aikaan jokaisella vakavasti otettavalla keskiluokan edustajalla piti olla uimaallas ja Reidar Särestöniemi seinällä. 6.11.2020 42 on kapea ja ojat syvät sen molemmin puolin. PELARGONIAT KUKKIVAT vanhan Särestön ikkunalla. – Luonnonsuojelu oli Reidarille sydämen asia, Koskamo kertoo. Meneillään on myös juhlavuoden projekti, jonka otsikko kuuluu: On aika herätä – millaisen jäljen jätämme luontoon. Tienoo on kuin Reidarin taulut, joissa monta vuodenaikaa hehkuu yhtä aikaa. Silloinkin aurinko paistoi ovelle. Nyt tarinoita voi esitellä projektin Facebook-sivuilla. Niin oli varmaan jo silloin, kun Reidarin vanhemmat Alma ja Matti kasvattivat täällä kuutta henkiin jäänyttä lastaan. Pitkät, valkeat tukkaja partahapset ympäröivät elämää nähneitä kasvoja. Alma oli lestadiolainen, Matti kommunisti. Hänen ajatuksensa oli, että on annettava suuren luonnon elää tekemättä sille väkivaltaa. Muistokiven, jonka Reidar asetteli syntymäkotinsa paikalle, ja puut, jotka taiteilija istutti sen muistoksi. Reidarin Anttu-veli istui vanhan Särestön portailla. – Alma oli ymmärtävä tukija Reidarille. Hän esittelee pihapiirin; navetan, tallin, huussin ja koirakopin. Anttu siristeli silmiään sen valolle, nousi lampaalle tuoksuvana kertomaan harvasanaisesti veljensä elämästä ja taiteesta. Alun perin tarkoitus oli koota eläkeläisiä ja koululaisia paikan päälle jakamaan yhdessä luontokokemuksiaan. Seinällä näkyy Reidarin veljen Antun kellokokoelma. Ruska on ottanut jo valtaansa osan Kittilän maisemista; keltaista, punaista, oranssia välkehtii auringossa. Tilaa oli myös taiteelliselle kuopukselle, joka jo pienenä murskasi kissankelloa kirnupiimään, ihmetteli, kun siitä tuli violettia väriä, ja piirsi menemään. Kun viimeksi kävin täällä, oli kesä. Pyhänseutuun isä ajoi äidin hevosella seuroihin ja meni itse kievariin. Niitä sanoja Reidar Särestöniemi käytti viimeisekseen jääneen, Tokion näyttelynsä (1980) esipuheessa. Tänä vuonna piti viettää taiteilijan syntymän 95-vuotisjuhlaa, mutta korona sotki suunnitelmat. Hän kertoi ihmisten heittäneen taskunauriit menemään tajuttuaan Särestössä, että ajalla ei ole siellä merkitystä.. – Tavoitteena on kokoontua Särestöön ensi vuonna Suomen luonnon päivänä, herätellä ihmisiä huomaamaan, kuinka herkkä luonto on ja miten suuressa vaarassa se on tuhoutua, Koskamo kertoo. Nyt Antun virkaa hoitaa museonjohtaja Anne Koskamo. Pohjimmiltaan Reidar taisi kuitenkin olla pienen mökin syrjässä kasvanut poika, joka ajoittain ahdistui itseensä kohdistuneesta huomiosta, väsyi viihdyttäjän rooliinsa, tunsi yksinäisyyttä, erilaisuutta ja ulkopuolisuutta, kätki homoseksuaalisuutensa maailmalta, mutta otti taiteessaan salaa kantaa sen hyväksymisen puolesta
6.11.2020 43 2.10.2020 43
Reidarin omintakeinen, runsas, usein ivailun kohteeksikin joutunut tyyli vakiintui 1960-luvulla. Yläkerran ikkunasta näkyy neljä tunturia. Sen edessä on iso aukea, aiemmin ohraa kasvanut kukkapelto. – Hän kuvasi Lappia surrealistishenkisellä tavalla, jolla kukaan ei ollut aiemmin kuvannut, Koskamo toteaa. Helsinkiin Reidar ei kuitenkaan jäänyt, vaan palasi kotiin. JO ENSIMMÄISELLÄ Helsingin näyttelyllään Reidar sukelsi suomalaisen taideyleisön tietoisuuteen. Lähipiiri antoi tukensa, mutta kyläläiset kutsuivat Särestön hulluksi pojaksi ja surkuttelivat perheen kohtaloa. Myöhemmin Reidar opiskeli myös Ilja Repin -taideinstituutissa ensimmäisenä suomalaisena taiteilijana sodan jälkeen. Kittiläläiset palomiehet puskivat pakkasessa töitä läpi yön, jotta saivat vieressä sijainneen gallerian suojeltua liekeiltä. Kansakouluopettaja lahjoitti ensimmäiset vesivärit. Valtava määrä taideteoksia ja esineistöä hävisi liekkeihin. Reidar oli erikoinen mies, mutta kyläläisten lopulta arvostama. 6.11.2020 44 Äidin lisäksi Reidarilla oli muitakin kannustajia. Hän suurensi pirtin ikkunoita, jotta valo pääsi paremmin sisään, ja vaihtoi seiniin valkeat pahvit. – Leningradissa hän näki, ettei todellisuus vastannut ihanteita. Tietyömaalta hän bongasi kaasulampun ja kehui sellaisen hankittuaan maalaavansa 11 000 kynttilän valossa. Vuodesta toiseen hän osallistui Kittilän taideseura Staalon näyttelyyn, joka Reidarin ansiosta sai aina valtakunnallista huomiota. Reidarin kotitalon pihapiirissä on sauna, josta pääsi pulahtamaan taiteilijan itse lähteestä laajentamaan hetteeseen, entisajan paljuun.. Reidarin ensimmäinen, vuonna 1965 valmistunut ateljee paloi poroksi vuonna 1977. Helsingin Taideakatemiassa Reidar opiskeli ensin yksityisoppilaana, mutta pääsi sitten varsinaiseksi opiskelijaksi. KÄVELEMME Koskamon kanssa Ateljeehen. Raili ja Reima Pietilä suunnittelivat uuden ateljeen, jossa Reidar myös asui vuodesta 1978 kuolemaansa 1981 saakka. Kiertokoulunopettaja antoi pojalle kyniä ja papereita. Arvostelut olivat ylistäviä ja taulut tekivät kauppansa. Sen lattiassa on edelleen taiteilijan työn jälkiä. Hänen nokkansa ei noussut muita ylemmäksi. Reissulla oli sellainen vaikutus, että sen jälkeen taiteilija irtisanoutui työväen aatteesta. Norjassa kauppiaana toiminut eno maksoi taideopinnot Helsingissä. Hän luopui kommunistisen puolueen jäsenyydestä ja päätti kulkea omaa subjektiivista kinttupolkuaan, Koskamo kertoo
Me jatkamme sitä perintöä, Koskamo toteaa. Särestöniemi-museo pitää yllä sairauskohtaukseen vain 56-vuotiaana kuolleen Reidarin henkeä, järjestää näyttelyiden lisäksi konsertteja, työpajoja sekä erilaisia tapahtumia kunnan kulttuuritoimen kanssa. Koivujen hautausmaa -teoksessa kuu lohduttaa pystyyn kuolleita koivuja. Hän kuvasi Lappia surrealistishenkisellä tavalla, jolla kukaan ei ollut aiemmin kuvannut. Särestössä Reidarin elämä ja arki peilautuvat lukuisissa yksityiskohdissa. Sen vieressä on lehmäntaljalla vuorattu koiransänky, jolla köllötteli Reidarin neljäs koira, bernhardilainen Sielu. Vaikka Reidarilla oli selkeä sanoma, hän itse korosti, ettei ole hyökkäävä. Viime vuonna sinne löysi tiensä 10 000 vierailijaa. – Reidar oli osa tätä yhteisöä. Sähkösinisenä hehkuva Ounasjoen aallot puolustaa valjastamisuhan alla ollutta Ounasjokea. Ja näytän sitä, minkä mie näen, hänen kerrotaan sanoneen. Koskamo on koonnut nähtäville puhuttelevan kokonaisuuden Reidarin luontoaatetta välittäviä protestiteoksia. Reidarin teosten sanoma ei voi olla koskettamatta. Niissä on merkillistä energiaa ja voimaa, valoa, joka tuntuu vetävän maalausten sisään lappilaisiin maisemiin. – Et ole ainut, joka on kokenut niin, Koskamo hymyilee. – Sitä aggressiivisuutta on ihan tarpheksi asti. Mie kerron näissä tauluissa ihmisille asioita. Kierroksen aikana yhtä aikaa herkkä ja räväkkä persoona, vakava luonnonsuojelija ja vilkas hulluttelija, aikansa merkittävin lappilainen taiteilija ja kansainväliseen maineeseen yltänyt suomalainen tulee eläväksi. Yläkerrassa on myös erikoinen sääskisuojalla verhoiltu vuode, joka oli lapsena mielestäni museon kiinnostavin asia. Särestöniemi kiinnostaa edelleen. Osansa on varmaan Koskamon taitavasti tarjoilemalla Reidarin tarinallakin. ATELJEESTA siirrytään Galleriaan, johon parhaillaan pyrkii myös linja-autolastillinen eläkeläisiä. 6.11.2020 45 – Katselen täältä kuin kotka, Reidar ihasteli näkymiään. Särestön maisemat hehkuvat varsinkin syksyllä Reidarin taulujen värejä. Nimi tuli siitä, että Reidar uskoi kaikkien kolmen aiemman koiransa Tössin, Brutuksen ja Sorajan sielujen yhdistyneen tässä viimeisessä. Tapporaha-maalauksessa apean näköinen susi jolkottaa yksin metsän reunaa. Tuntuu, että taiteilija itse hiippailee siihen ihan lähelle. Se viittaa Lapin koivujen tappamiseen vesakkomyrkyillä tai latvan katkaisulla. Ruska jängällä -teos on vuodelta 1976.
Kuudes sija avoimessa neljän tunnin pyöräsarjassa on kahden naisen poppoolle hieno saavutus. 6.11.2020 46 OHJELMASSA Pimiä Seikkailu. Ei pelkkää polkemista, vaan myös ajatustyötä ja itsensä haastamista. Sijoitusta tärkeämpää on kuitenkin se fiilis, minkä yhden yön irtiotto normiarjesta saa aikaan osallistujien sisimmässä olemuksessa. Yön yli kestävässä tapahtumassa jokainen saa haastaa itsensä TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: PEKKA PELTOLA / LIGHTMADE PHOTOGRAPHY Ilmiöt Pimiä Seikkailu revontulten loisteessa. Hyvä reitin ennakkosuunnittelu onkin osoittautunut Eksyneiden äitien valttikortiksi. Tässä tapauksessa ei tarvitse. Rastit sekä tehtävät on pisteytetty etukäteen ja osanottajat (2?5 per joukkue) suunnittelevat reittinsä oman harkinnan mukaan optimoidakseen pistesaaliinsa. Yhteistä hauskanpitoa menemättä silti ihan fyysisille äärirajoille, kuvailee Jenni-Mari Vasankari seikkailutapahtuman kiehtovuutta osallistujan näkövinkkelistä. . Joukkueen nimenä Eksyneet äidit. Ajankohtana yön hiljaiset tunnit. Vilkaisu tuloslistaan osoittaa, että pisteitä on kertynyt kuljettuun reilun 30 kilometrin matkaan nähden iso määrä muihin osanottajiin verrattuna. Eksyneet äidit suoritti oman osuutensa tämän syksyn Pimiä Seikkailussa kenties paremmin kuin kertaakaan aikaisemmin. PIMIÄ SEIKKAILUSSA ideana on kerätä aikarajan puitteissa mahdollisimman suuri pistepotti kiertämällä karttaan merkittyjä rasteja ja suorittamalla erikoistehtäviä eli questeja. Pitäisiköhän olla huolissaan
EKSYNEIDEN ÄITIEN kisakokoonpano onkin vaihdellut tilanteen mukaan. . JÄRJESTELYT eivät hoidu ihan sormia napsauttamalla. Yksinään tulee mentyä enemmän vauhdilla. Mutta kun lähden lapsia kuskaamaan seuraavana aamuna harrastuksiin, niin mietin että ehkä neljä tuntia oli sittenkin tarpeeksi, Jenni-Mari Vasankari naurahtaa. . Tärkeintä on saada käyttöön hyvä kartta ja sopivat sisätilat kokoontumista ja suunnittelua varten. Varsinaista markkinointia emme ole edes tehneet. Tänä vuonna oli onnistunut veto laittaa yksi tehtävärasti Koitelinkoskelle. Itse olin mukana nyt toista kertaa. Yölliset haasteet ja niissä onnistuminen saavat harrastajan helposti ”koukkuun”. Osanottomaksuilla pyritään Hokkasen mukaan lähinnä kulujen peittämiseen. PIMIÄ SEIKKAILUN järjestäjiin ja ideanikkareihin kuuluva Matti Hokkanen ymmärtää öisen tapahtuman viehätyksen. Jos jotain jää viivan alle, se pyritään ohjaamaan johonkin vaihtuvaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Se on meidän vahvuutemme. Parina viime vuonna meillä on ollut loistava tuuri myös ilmojen kanssa, kun revontulet ovat näkyneet oikein kunnolla. Tieto kulkee enemmän puskaradion kautta, Hokkanen toteaa. Monet osanottajat eivät aiemmin ole pimeässä maastossa kovin paljon edes liikkuneet. Joukkue Eksyneet Äidit (Jenni-Mari Vasankari ja Elina Jokela) suunnittelevat reittinsä huolella etukäteen. Elämykset ovat monille vähintään yhtä tärkeitä. . Yöllinen kosken kohina oli monille ainutlaatuinen elämys. . Jenni huolehtii enemmän suunnistamisesta ja minä vauhdinpidosta. Pimiä Seikkailu tarjoaa osanottajille monenlaisia haasteita ja alustoja. Tässä lajissa ei täydellistä suoritusta pysty tekemään. Jokainen saa ottaa kisailun niin tosissaan kuin itse haluaa. EKSYNEET ÄIDIT on toistaiseksi tyytynyt Pimiä Seikkailussa neljän tunnin sarjaan, vaikka fysiikka riittäisi hyvinkin kahdeksan tunnin yhtäjaksoiseen kisailuun. Pimeys ja luonto tuovat siihen vielä oman elementtinsä. . Ris to Lu od on pä ä. . Kaikki tapahtuu rakkaudesta lajiin. Vasankarin aisaparina seikkaillut Elina Jokela toteaa kaksikon vahvuuksien tukevan sopivasti toisiaan. Oulun Pimiä Seikkailun taustalla on kolmihenkinen Suuret seikkailijat ry., mutta muuten tapahtuma hoidetaan täysin talkooperiaatteella. Edellisvuonna mentiin kolmihenkisellä tiimillä, nyt kahdestaan. Itse pidämme Pimiä Seikkailua enemmän tapahtumana kuin varsinaisena kilpailuna. . Ei esimerkiksi lähdetty liian kauas yrittämään kaikkien rastien kiertämistä, Vasankari muistuttaa. Tampereella vastaava yörogaining myytiin koronan takia loppuun 500 osanottajan kohdalla, vaikka kysyntää olisi ollut enemmänkin. . Tarjoamme osanottajille kisan aikana myös makkararastin ja aamupalan. Heti maaliintulon jälkeen tuntuu siltä, että matkaa olisi voinut jatkaakin. Buumista voidaan hänen mielestään hyvinkin puhua. Onnistuminen vaatii ongelman ratkaisua, itsensä haastamista ja ryhmädynamiikkaa. Joku voisi puhua jopa elämäntilanteen tuomasta etulyöntiasemasta. Kaikki tapahtuu rakkaudesta lajiin. Lasten pyöräilyharrastuksen kautta me olemme alun perin tutustuneet, Jokela muistelee. Välillä myös vastaavalla idealla käytäviin rogaining-tapahtumiin yksinkin osallistuva Vasankari suitsuttaa tiimiajattelun puolesta. Muutama vuosi sitten 50 hengen voimin liikkeelle lähtenyt Pimiä seikkailu keräsi nyt jo reippaasti kolminkertaisen määrän innokkaita osanottajia. 6.11.2020 47 Ruuhkavuosia elävillä äideillä on tähän pätevä selitys. Ollaan suunniteltu reitti hyvin ja oltu realisteja. . Tavoitteena on vuosittain tarjota myös jotain paikallista erikoisuutta, mikäli sellaisia maastoon ja reitin varrelle sattuu sopivasti osumaan. Niin hyvin meillä tiimi toimii, että enköhän saa jatkossakin Elinan houkuteltua mukaan, hän hymyilee. Ri st o Lu od on pä ä Suuret seikkailijat eli Matti Hokkanen yhdessä Harri Valasman ja Kari Vierimaan kanssa ovat kehittäneet syksyisestä seikkailutapahtumasta brändituotteen. Koko ajan jää kutittamaan semmoinen tunne, että jotain olisi voinut tehdä vielä paremmin.
Kurvisen sukattomuus herätti useita kysymyksiä. Sosiaalisessa mediassa julkaistussa ryhmäkuvassa huomion vei eräs pieni yksityiskohta. Tuskin Uudenmaan maakuntaa ollaan muutenkaan jakamassa. SDP voitti sekin yhden paikan ja pysyi eduskunnan suurimpana ryhmänä 54 edustajan voimin. Pisimmälle vitsin vei kuitenkin twitteristi, joka huomautti, että vähän fuskaamalla hyvinvointialueesta saa anagrammin ”oluet hain, viivyn”. Jos Uudenmaan sote-alueiden nimistä järjestettäisiin äänestys, Saarikon esittämä kukkaruukku voitaisi kirkkaasti. SOTE-SOPU on jälleen syntynyt, ja maakunnat ovat nyt hyvinvointialueita. Leskinen lanseerasi vuoden 1954 vaaleissa iskulauseen ”Maalaisliitto on murskattava”. Se oli selkeä lause, joka herätti Maalaisliiton. . Onko pääkaupunkiseutu kenties pahoinvointialue. MYÖS Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) on sitä mieltä, että hyvinvointialue on huono nimitys. Helsingin metrolle ei kelpuutettu tunnukseksi hellyttävää myyrän kuvaa, vaikka se voitti kansalaisäänestyksen. Paljasjalkainen vai kuumaverinen. Maalaisliittoa ei kuitenkaan murskattu, päinvastoin. . Sano vaikka kukkaruukuksi, mutta kyseessä on maakunta, Saarikko totesi Helsingin Sanomille. Kolmas halusi laittaa pystyyn villasukkakeräyksen, kun nyt on käynyt niin hassusti, että ryhmyri on jäänyt ilman. Halla-aho kulkee SDP:n legendaarisen puoluesihteerin Väinö Leskisen jalanjäljissä. Ja ruotsiksi – hyggeområdet. Myös keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko vaikutti tuskastuneelta termiin. Niiden ohje löytyy Suomenmaan sivuilta googlettamalla. Valitaan siis hyvinvointialue. Feel good zone. Jos joku haluaa ryhtyä kutomispuuhiin, Apollon Tietäjä muistuttaa legendaarisista kepuvillasukista. Puoluesihteeri Arvo Korsimo masinoi vastakampanjan, jonka seurauksena puolue voitti kaksi paikkaa ja sai yhteensä 53 kansanedustajaa. Maakuntia ne ovat, Kotus ilmoittaa tiedotteessaan. Entä nimenvaihdoksen seuraukset. PERUSSUOMALAISTEN Jussi Halla-aho on kertonut toivovansa keskustalle niin suurta tappiota kuntavaaleissa, että puolue vetäytyy oppositioon. Hämmennystä aiheutti se, että maassa on jatkossa 21 hyvinvointialuetta – ja Helsinki. Ja onhan nimisukulaisia, hyvinvointikuntayhtymiä, ollut jo kauan, esimerkiksi Päijät-Hämeessä. Maakunta jakautuu sote-uudistuksessa viiteen osaan: itäiseen, keskiseen, läntiseen, Vantaa-Keravan sekä Helsingin Uuteenmaahan. Joku kertoi epäilleensä Kurvista aina paljasjalkaiseksi kepulaiseksi, toinen arveli miestä kuumaveriseksi. Tähän on tultu, että #kepu on oikeassa ja muut väärässä: #maakunta on ymmärrettävää suomea ja #hyvinvointialue teennäistä newspeakia, totesi eräs keskustelija. Good vibes zone. Ja ovat niin komeet, että kelpaavat eteläpohjalaisille. Ulkona otetussa kuvassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen tepastelee paljain varpain, vaikka syksy on jo pitkällä. Ei ole Kotus lausunut tästä mitään. Valittiin tylsä M-kirjain. Ainakin Vantaa-Keravan maakunta kuulostaa teennäiseltä, ihan Mänttä-Vilppulalta tai Ilkka-Pohjalaiselta. Orwellilaista uuskieltä epäilyttävästi muistuttava nimitys herätti somessa välitöntä hilpeyttä. Wellnes area. Lauletaanko piirikokouksissa kohta hyvinvointialuelauluja, tarvitaanko uudet hyvinvointialuevaakunat ja ovatko maakuntalehdet tulevaisuudessa hyvinvointialuelehtiä. Apollon Tietäjät 48 6.11.2020 KESKUSTAN puoluejohto vetäytyi mökkeilemään Nuuksioon. Yleensähän poliitikoille lahjoitetaan sukkia yli omien tarpeiden. Tarkoituksena oli, ei enempää tai vähempää, kuin valita puolueelle suunta ja hioa kuntavaalien kärkeä. TEKSTI: HENNA LAMMI, KATARIINA LANKINEN. Apollon Tietäjää mietityttää Uudenmaan tilanne. Mutta voi! Ei ole ollut julkishallinnolla leikkimieltä ennenkään. Mahtaako nykyisestä keskustasta löytyä samanlaista taisteluhenkeä kuin vuonna 1954. Moni pohti, miten hyvinvointialue kääntyy englanniksi. Perussuomalaiset yrittää tosissaan murskata keskustan asemia maakunnissa
Ilmastohätätilan julistaminen ei nyt auta. MINUN keskustaani on aina liittynyt voimakkaana sana ”edistys”. Päätöksentekijöiden tehtävä on luoda turvallinen silta uuteen aikaan. Mitä on edistys. Tällaisia ovat vaikkapa ilmastonmuutos ja politiikka, joka haastaa demokratian ja oikeusvaltion. Uusi teknologia, kestävä suomalainen metsänhoito ja järkevät maltilliset uudistukset auttavat. Se ei tapahdu pelkoa lietsomalla tai tuijottamalla ihmisten ruokalautaselle. Ajattelemme helposti, että olisi turvallisempaa jatkaa kuten ennen. 6.11.2020 49 Puheenvuoro KESKUSTA on ollut jo vuosia hankalassa tilanteessa. Keskeisessä roolissa ovat liikenne, energiasektori, teollisuus ja asuminenkin. Muutoksen keskellä joudumme miettimään, mikä on keskustan rooli ja tehtävä tässä ajassa. AATTEEN lisäksi pitää siis olla maltti ja järki kädessä. Meillä on aikaa ja mahdollisuus ratkaista ongelmia. Edistys on aineellista ja erityisesti henkistä kehitystä. Samalla esitämme toteuttamiskelpoiset ratkaisut liikenteen päästöjen vähentämiseen syyllistämättä autoilijoita. Tarvitaan konkreettisia tekoja. Vaikka tärkein päätöksentekoa ohjaava tekijä tulee olla ihmisten hengen ja terveyden suojeleminen, tilanne olisi vaarallinen, jos päättäjien pöydissä vakaan harkitsevuuden tilalle tulisi paniikki tai pelko. Hyvä esimerkki tästä on parin viikon takainen keskustan esitys liikenteen uudistukseksi. Järjellä perusteltavat yhteiskunnalliset ongelmat eivät saa samalla tavalla tukea. Tätä on keskustalainen edistys. Edistys on sitä, että maailman muuttuessa esitämme kestäviä ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin. Maailma ei kuitenkaan juuri nyt ole luiskahtamassa rattailtaan. Kaikissa muutoksissa tulee huomioida ihmisten arjen tarpeet ja lompakko. Ilmastonmuutos etenee ja luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä tavalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän täytyisi muuttaa kaikkea tai luopua arvoistamme. Yksinkertainen viesti molemmilta politiikan äärilaidoilta saavuttaa ihmisten mielen helposti. Kysymys on kehityssuunnasta. Samanlaista suhteellisuudentajua tarvitaan myös ajankohtaiseen covid-19 -viruksen torjuntaan. Politiikkakin kaipaa nyt maltillista järjen ääntä. Tällöin uusin tieteellinen tieto ja yhteiskunnan kokonaisetu saatettaisiin sivuuttaa. Uhkakuvien luonti ja pelottelu myyvät erityisen hyvin varsinkin sosiaalisessa mediassa. Tavoitteet ilmastokysymyksissäkin pitää asettaa realistisiksi. Tämä näkyy myös siinä, että sellaiset kansalaisaloitteet, jotka herättävät voimakkaita tunteita, keräävät nopeasti yli 50 000 nimeä taakseen. Se vastaa rohkeasti muutokseen, mutta kertoo sisällöltään keskustan arvoista: alueellisesta tasa-arvosta ja siitä, että myös pienituloisella pitää olla tulevaisuudessakin mahdollisuus kohtuuhintaiseen liikkumiseen. Markus Lohi keskustan varapuheenjohtaja. Miten me suhtaudumme aikamme suuriin ilmiöihin, niin sanottuihin megatrendeihin. Asiat tulee laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Maailman muutos luo meihin kaikkiin epävarmuutta ja pelkoakin
Muutaman kerran vuodessa kokoonnumme isolla porukalla viettämään iltaa, yleensä Maijan luo. Siinä haluaisin olla enemmän heidän laisensa. SiniElina ja Jonna ovat hauskoja, aikaansaavia ja suoria tyyppejä, joiden kanssa on helppo olla. Olemme myös mökkeilleet, juhlineet joulua ja juhannusta, kiertäneet baareja, lenkkeilleet ja tehneet kulttuurimatkoja Helsinkiin. Kepukaveruus on samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten ystävyyttä, tunnetta siitä, että ollaan samalla puolella. Jonnalta asiat tapahtuvat käden käänteessä. Sini-Elina tietää kaikesta kaiken. Jos menee sormi suuhun, kysyn Simpalta. Ihmettelen edelleen, miten tuollaisia ihmisiä voi olla olemassa. Siitä asti on pidetty yhtä. Olin vähän orpo ensikertalainen, mutta minut otettiin lämpimästi porukkaan. Onneksi on videopuhelut ja WhatsApp-viestit. Jos olisin pulassa, hän tulisi hakemaan vaikka maailman ääristä. Maija Mattilan, Jonna Kurvisen ja Sini-Elina Kärsämän kepukaveruus on kantanut nuoruudesta aikuisuuteen.. Nyt kun osalla meistä on lapsia, ehdimme nähdä harvemmin. MAIJA MATTILA: Tosiasiassa tässä kuvassa pitäisi olla enemmän väkeä, mutta me satuimme olemaan saapuvilla. Meillä on oma WhatsApp-ryhmä ja viesteilemme tiheään. Hän on iso syy siihen, että olen kepulainen. Molemmat ovat ehdottoman luotettavia ystäviä ja niin fiksuja, että joskus toivon pääseväni samalle tasolle. Olemme järjestäneet tapahtumia ja reissuja, joissa keskusta on ollut isona tekijänä. Yritämme nähdä säännöllisesti vaikka brunssilla. 6.11.2020 50 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN Kepukaverit Keskustan kautta tosiystäviksi SINI-ELINA KÄRSÄMÄ: Tutustuimme Maijan ja Jonnan kanssa keskustanuorten liittokokouksessa Oulussa vuonna 2015. Ydinporukkaan kuuluu myös Sanna-Mari Talala. Hänelle on helppo kertoa kaikesta. Meidän ystävyytemme on jotain vielä enemmän. Tuntuu ihanalta, että on aikuisena saanut hyviä ystäviä. He ovat myös päämäärätietoisia toiminnan naisia. Olen muuttanut lapsena monta kertaa ja kaverisuhteet ovat hiipuneet. Sini-Elina tuli myöhemmin mukaan keskustanuorten kautta. Kokoonnumme usein vieläkin isommalla keskustan yhdistämällä sakilla. Olen tosiaan saanut keskustalta paljon. JONNA KURVINEN: Tutustuimme Maijan kanssa opiskeluaikoina. Maija on kauhean empaattinen. Asuin jopa yhden kesän Maijan perheen luona. Maija on määrätietoinen ja fiksu ihminen sekä mahtava äiti lapsilleen. Ilman puoluetta emme varmaan olisi tavanneet
– Ei ole tasa-arvoinen malli. Martti Korhonen pohtii, onko mallin toteuttaminen liian vaikeaa. Laita sähköpostia osoitteeseen uutiset@suomenmaa .fi otsikolla "Jäseneksi Kenttäraatiin". – Maksujen perintää varten käyttäjät on yksilöitävä moneen rekisteriin, hän huomauttaa. Vanhasen mallissa maksu olisi korkeampi moottoriteillä sekä jatkuvasti hoidetuilla kadulla ja matalampi paikallisteillä. – Polttoaineja autoverot sekä käyttömaksut nollaan ja tilalle pelkästään tienkäyttömaksut. Pentti Martiskainen pitää periaatetta hyvänä, mutta arvioi sen vaativan liian paljon tekniikkaa ja ylläpitoa. 6.11.2020 51 VALTIOVARAINMINISTERI Matti Vanhasen (kesk.) esitys liikenteen verotuksen muuttamisesta litrahintaperusteisesta paikannukseen perustuvaksi saa Suomenmaan Kenttäraadilta tukea lähes kautta linjan. ”Ainoa hyvä ja tasapuolinen ratkaisu” TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO Haluatko mukaan Suomenmaan Kenttäraatiin. – Vaikka työmatka menisi mukavasti HSL:n kuljettamana, päiväkoti ja koulut voivat olla työmatkojen kannalta väärissä suunnissa. Suomenmaan kenttäraadin enemmistö pitää paikannukseen perustuvaa liikenteen verotusta erinomaisena ideana, mutta epäilyksiäkin se herättää. Erkki Saari näkee esityksen kädenojennuksena syrjäseutujen asukkaille, joille oma auto on ainut väline päästä hakemaan palveluita. Samoilla linjoilla on Tuure Vepsä. – Se maksaa, joka ajaa. Paikannuksesta pitäisi hänen mielestään sen sijaan luopua kalleuden vuoksi. ESITYS SAA myös suoraa kritiikkiä. Verotuksen tasoon vaikuttaisi myös joukkoliikenteen saatavuus. Lappalaisen mielestä ehdotettuun malliin liittyy myös turvallisuusriskejä. Monille auto saattaa olla yhtä pakollinen tiheään asutuilla seuduilla, jossa jo asumisesta joutuu maksamaan enemmän, hän huomauttaa. Sami Finnilä arvelee, että malli saattaisi jopa toimia. – Se antaa mahdollisuuden kohdella eri alueita tasapuolisemmin, hän perustelee. Häntä epäilyttää myös kansalaisten valvonnan lisääminen. – Minusta tämänkaltainen uudistus olisi tosi oikeudenmukainen, Terttu Kela kirjoittaa. Hänen mielestään vanhaa verorasitetta ei pidä jättää kaiken pohjalle. – Erinomainen ehdotus, kunhan pidetään huoli, ettei se johda paikallisteiden vieläkin huonompaan hoitoon, Kai Moberg toteaa. Et voi aina valita mitä tietyyppiä käytät esimerkiksi työmatkoilla, Tapani Jokela huomauttaa. Elina Lappalainen muistuttaa, että asuinalueesta riippumatta pienituloiset ajavat vähän ja suurituloiset paljon. Anja Toropainen uskoo, että Vanhasen esitys on ainoa hyvä ratkaisu. Alpo Seppälänkin mielestä ehdotus on oikeansuuntainen. Kysymme raatilaisilta ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä 4–5 kertaa vuodessa. Kilometrivero hoitamattomalla tieosuudella julkisen liikenteen ulkopuolella prosenttia ja eniten hoidetulla, eniten julkisia yhteyksiä tarjoavalla 100 prosenttia kilometriveron määrästä, Finnilä paaluttaa. Alpo Seppälä pohtii, kohtaako paikannukseen perustuva veron määräytyminen perustuslaillisia ongelmia. Samu Levänen pitää esitystä huomattavasti järkevämpänä kuin koko maata koskeva kilometrivero tai tolkuttomat bensiinin hinnankorotukset, mutta: – Totuus taitaa vaan olla se, että tehtiinpä niin tai näin, autoilija häviää. Muutoksen pitäisi hänen mielestään olla totaalinen. – Vielä ei ainakaan ole kaikilla välineitä idean toteutukseen. Myös lasten kuljettamistarpeet pitää ottaa huomioon. Jos olet jo raadin jäsen, mutta sähköpostiosoitteesi on muuttunut, päivitä yhteystietosi lähettämällä viesti yllä olevaan osoitteeseen otsikolla "Kenttäraati/osoittee nmuutos".. Kerro viestissä parilla lauseella itsestäsi. Kalle Vihtari korostaa, että julkista liikennettä tulee kehittää ja sen hintoja tarkistaa, jotta työmatkaliikenne on mielekästä mahdollisimman monille. KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT ja mallin seuraukset herättävät myös kysymyksiä
Digiaika tarjoaa onneksi ratkaisuja jäsenten vaikutusmahdollisuuksien sekä jäsenten ja puolue-elinten väliseen dialogiin. Voisimme puolueena luoda vahvaa sähköistä tunnistautumista hyödyntävän palvelun – jäsenportaalin –, jossa jäsenet voisivat tehdä aloitteita ja äänestää niistä sähköisesti. Lauri Jokinen SUOMEN Lapin tilanne on enemmän kuin huolestuttava. Joulukorttien ja -tervehdysten aika on kohta. Eipä ole kiva saada korttia tammikuun lopulla. Menemättä vielä enempää maakuntien verotusoikeuteen, niin kauan kuin kunnat toimivat sotepalvelujen ”maksajina”, niin kauan on syytä kehittää kaksoiskuntalaisuutta ja edistää sitä mahdollisuutta ja halua asua sekä maksaa veronsa kahdelle paikkakunnalle muullakin veromuodolla kuin vain pelkällä kiinteistöverolla. Silloin kun puhutaan sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisesta, niin puhutaan maakuntien kokoisista ”kunnista”. Tiedän sen lähetetyksi, mutta matka on pitkä ja kivinen tie eli noin 200 kilometriä. ENTÄ JOS loisimme aivan uuden, jäsenille suunnatun vaikutuskanavan. Suurin hätä tunnetaan Lapin matkailuyrittäjien taholla. Tai ainakin tämä on periaatteessa se rakenne, johon vääjäämättä ollaan näiden ja myöhemmin myös muiden lakisääteisten kuntapalvelujen osalta menossa. Yksittäiselle jäsenelle tällainen palvelu tarjoaisi verrattain nopean kanavan todella vaikuttaa keskustan kautta ympäröivään yhteiskuntaan. Toinen on sitten se puoli, joka koskee itse ”kuntalaisia” ja heidän sijaintiaan muun muassa kuntaverojen maksajina. Vetoan valtiovallan puoleen, että nyt on keskityttävä omien kansalaisten elämän mahdollisuuksien turvaamiseen. Paperilaskut viipyvät matkalla jopa viikon tai kaksi. Monelle se voi tuntua myös hitaalta ja kankealta tavalta vaikuttaa asioihin. Tämä on nykyisen kuntakeskustelun toinen puoli. Yksi aikamme ilmiöistä on se, että harvalla jäsenellä (saati jäsenyyttä pohtivalla) on aikaa tai mahdollisuutta osallistua vaikkapa kunnallisjärjestön kokouksiin säännöllisesti. Se olisi ajasta ja paikasta riippumaton, ja silti puoluedemokratiaa kunnioittava – kenties jopa sitä elähdyttävä. Aloitemahdollisuuden tulisi olla verrattain vapaa, mutta jotta järjestelmä olisi mielekäs sekä puolueen sääntöjä ja puoluekokouksen asemaa kunnioittava, reunaehtona voisi kenties olla, että aloitteiden tulee joko a) pohjautua puoluekokouksessa hyväksyttyihin ohjelmiin tai päätöksiin, jolloin aloitteella olisi automaattisesti ”vahva oikeutus” b) olla muutoin keskustalaisen aatemaailman mukaisia (tätä viime kädessä arvioisi puoluevaltuusto). Kaikki eivät kuitenkaan tuota palvelua voi käyttää. Kotitalouksille jaettiin noin kuukausi sitten moniste postin jakelusta, mutta sen sisältö oli täyttä hepreaa. Pahalta näyttää! Postitorvet eivät enää soi. Lapin yritteliäät matkailutoimijat ovat menettämässä elinkeinonsa. Kannetaan vastuuta yritteliäistä omista kansalaisistamme samalla omaa elämänlaatua parantaen. 52 MIELIPITEET 6.11.2020 OULUN puoluekokouksessa 2020 hyväksytyssä ”Keskusta 2030” -uudistusohjelmassa on strategisena tavoitteena sekä jäsenten vaikutusmahdollisuuksien että jäsenistön ja puolue-elinten välisen valmistelutyön lisääminen. Paavo Närvänen Pirkanmaa Kuntapalvelujen kunta ja ”asuinkunta” Hätähuuto Lapin puolesta. Posteljooni kulkee ilman aikatauluja ja voi käydä niin, ettei kulje ollenkaan muinakaan päivinä kuin tiistaina, joka on postin ”lepopäivä”. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö keskusta puolueena pystyisi tällaiseen digiloikkaan – kenties ensimmäisenä puolueena Suomessa ja koko maailmassa. Ellei paikallinen sanomalehti hoitaisi aamujakelua, olisi turhauttavaa saada taajama-alueelle lehti päiväpostin mukana vasta illalla kuuden jälkeen. Nähdään yhteisvastuulliseksi turvata nuorten työllisyysmahdollisuudet Lapin ”raukoillakin rajoilla”. Erkki Luomi Luodaan uusi vaikutuskanava jäsenistölle KYLLÄ pitää todeta, että jostakin syystä postin kulku on monilla paikkakunnilla, ainakin Joensuun seudulla, heittänyt häränpyllyä jo monta viikkoa. Se voimaannuttaisi jäsenistöä aktiiviseen vaikuttamiseen. Samalla vetoan kansalaisiin, että lähdetään joukoittain suuntaamaan lomaja yleensä vapaa-ajan matkat Lappiin. Samalla se joukko, joka koettaa parhaansa mukaan muuttaa puoluekokousten sanan ja kirjaimen eläväksi elämäksi, moninkertaistuisi. Siis Suomessa tulee viimeistään parin vuosikymmenen kuluttua olemaan parisenkymmentä ”lakisääteisiä kuntapalveluja tuottavaa” kuntaa. Mikään ei estäisi järjestelmän monistamista myös paikallistasolle (kunta/maakunta). TÄLLAINEN palvelu edistäisi merkittävästi jäsenistön vaikutusmahdollisuuksia. Saari Postitorvet eivät enää soi. NYKYISESSÄ kuntakeskustelussa menevät puurot ja vellit sekaisin. Luojalle kiitos, että on keksitty e-laskut. Kyllä itäsuomalaiset kansanedustajat puolueeseen katsomatta voivat tehdä asialle jotakin ja nopealla aikataululla. Lapissa kelpaa rauhasta ja puhtaasta luonnosta nauttia ja viihtyä ystävällisten paikallisten parissa – heidän monipuolisia palveluitaan käyttäen! Kynnelle kykenevät eläkeläiset toki voivat hakea virkistäviä, pidempiäkin ”Lapin lomia” tuntureiden maasta. Nämä aloitteet sitten etenisivät puoluevaltuuston käsiteltäväksi ja valmisteltavaksi ja tätä kautta edelleen puoluehallitukseen ja puolueen käytännön politiikantekoon. Erkki J. Tähän kategoriaan on tullut puheenaiheeksi aivan aiheesta kaksoiskuntalaisuus, jossa ihmisen asuinpaikka on kahdella paikka-”kunnalla”. Minä olen odotellut paperilaskua jo lähes kaksi viikkoa
Saatat olla etsimämme henkilö, jos sinulla on hyvät viestinnälliset, tietotekniset ja taloudelliset taidot, organisointikykyä sekä soveltuva, mielellään korkeakoulututkinto. Pyydämme vapaamuotoista hakemusta sähköpostitse osoitteella tahvo.anttila@jspk.fi 20.11.2020 mennessä. Vastakkainasettelusta saa räikeimmät otsikot, ja se houkuttaa myös politiikassa toimivia luomaan tällaisia asetelmia. Mitä monimutkaisempia asiat ovat, sitä suuremmalla syyllä politiikkaan tarvitaan enemmän tilaisuuksia tarkastella asioita eri näkökulmista. TOIMINNANJOHTAJAKSI KESKI-SUOMEEN TOIMINNANJOHTAJAN TEHTÄVÄ ON johtaa piirin operatiivista toimintaa sekä kehittää piirin järjestöllistä ja poliittista toimintaa. Politiikkaan tarvitaan enemmän kykyä kuunnella ja halua oppia. Karri Kallio Liina Tiusanen Koronaviruksesta johtuvan tilanteen vuoksi kokouksen yleisölle järjestetään erillinen tila kokouksen sähköistä seuraamista varten auditorion välittömästä läheisyydestä. Toivomme sinulta tehtävänkuvaan liittyvien ominaisuuksien lisäksi ymmärrystä politiikasta ja keskustalaisesta arvomaailmasta, hyvää paineensietokykyä politiikan vaihtelevassa toimintaympäristössä, sydämen sivistystä kohdata erilaisia asioita ja ihmisiä sekä taitoa johtaa järjestötyötä, vapaaehtoisia, henkilöstöä ja ennen kaikkea itseäsi. Tarvitaan koulutusta ja harjoittelua. Lupaamme, että jokainen työpäiväsi on erilainen. Pitkäaikaisen toiminnanjohtajamme siirtyessä toisiin tehtäviin haemme Keskustan Keski-Suomen piirille toiminnanjohtajaa vakituiseen työsuhteeseen mielellään jo 1.1.2021 alkaen. Antoisan ajatustenvaihdon jälkeen kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Tarjoamme vauhdikkaan näköalapaikan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon, runsaasti järjestöllisiä rutiineja, viestinnällistä ja toiminnallista vastuuta sekä hyvämaineisen, toimivan keskustapiirin. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ajatuspaja Alkion kyselytutkimuksen mukaan nuoret eivät halua olla julkisuudessa esillä, alttiina arvostelulle. Oulussa 6.11.2020 Yhtymäkokouksen puheenjohtaja – Hanna Sarkkinen Koulutuskuntayhtymä KUTSU YHTYMÄKOKOUKSEEN Koulutuskuntayhtymä OSAOn yhtymäkokous pidetään maanantaina 30.11.2020 klo 9.00 alkaen, paikkana OSAOn Kaukovainion yksikkö, tekniikka, auditorio (Kotkantie 2 A, Oulu). Keskustelun laiminlyönti rapauttaa koko puoluetta. Ihmiset leimataan herkästi tiettyjen ryhmien edustajiksi ja ennakkoluulot jylläävät. KESKUSTELUN johtaminen vaatii työtä. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa www.osao.fi 19.11.2020 lukien. Politiikka typistyy helposti mustavalkoisiksi yksinkertaistuksiksi. Kokous on julkinen. Ko kouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kuntayhtymän verkkosivuilla 14.12.2020. Ohjaus tilaan auditorion aulasta. Keskustankin on katsottava peiliin. Toiseksi suurimpana esteenä yhteiskunnalliseen toimintaan tai päätöksentekoon osallistumiselle 15?29-vuotiaat pitävät asioiden monimutkaisuutta ja vaikeutta. Jos puoluetoiminta ei opeta keskustelemaan rakentavasti, hukkaamme jotain olennaista sivistyspuolueen olemuksesta. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kynnys lähteä mukaan politiikkaan nousee. Ilmapiiri on kärjistynyt. ON DEMOKRATIAN kannalta ongelmallista, että suuri osa suomalaisista kaihtaa julkiseen keskusteluun osallistumista. Tärkeimmät työvälineesi ovat luottamus ja tasapuolisuus. Samalla on saanut oivaltaa jotain uutta ja avartaa omaa ajatteluaan. Toiminnanjohtajamme on myös yhdistystoiminnan kävelevä sanakirja tukien vapaaehtoistoimijoitamme yhdistysten sääntömääräisissä haasteissa. Dialogi vahvistaa keskustaa, sillä se luo pohjan yhteisen, omaleimaisen linjan luomiselle. Puoluevaltuusto on hyvä paikka lähteä kehittämään puolueen sisäistä keskustelukulttuuria. Milloin viimeksi olet käynyt politiikan ympyröissä tällaisen keskustelun. Kaiken pohja on avoin dialogi, joka mahdollistaa uuden oppimisen ja yhteisen ymmärryksen lisäämisen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.11.2020 JOKAINEN on varmasti kokenut, miten maailma on hyvän keskustelun jälkeen vähän selkeämpi. VARSINKIN julkisuuden kautta aitoa keskustelua käydään vähän. toimia valtakunnallisissa vaaleissa piirin vaalipäällikkönä vastaten vaalitoiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista. Lisätiedot Tahvo Anttila 0500 746 571. pitää yllä hyviä suhteita paikallistoimijoihin, verkottua maakunnallisten vaikuttajien ja muiden toimijoiden kanssa sekä vastata piirin viestinnästä, taloussuunnittelusta ja varainhankinnasta
Sääntömääräinen syyskokous ma 9.11. Osallistuminen ensisijaisesti etäyhteyksin. Jos sen sijaan elää niin sanottua vanhaa normaalia, saa aikaan paheksuntaa ja toteamuksia siitä, että on tavattoman vastuuton. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustan Viitasaaren kunnallisjärjestön syyskokous koronarajoitukset huomioiden pe 13.11. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Kun maailma on kriisissä ja tuntuu, että nuoruus jää elämättä UUSI NORMAALI on, että kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa on varovaista, vaatii suunnittelua ja vaikuttaa lähes jokaiseen valintaan, jonka teen. Silloin saattoi mennä kahville kaverin kanssa, vaikka nenä olisikin ollut tukossa kylmän syksyn takia. fi. fi. Mukana myös ke Joonas Könttä. Nuorena koen, että vastuullisuus tänä aikana on raskaampaa pidemmän päälle kuin vastuuttomuus, vaikka vastuullisuudella saisinkin enemmän hyväksyntää. klo 18 Suomen Nuorisoopisto Paukkulan Seminaarisalissa, os. EN TARKOITA , että nuorilla olisi erilainen oikeus sivuuttaa ajan tuomat haasteet ja vastuut. Keskustan Itä-Savon piirin sääntömääräinen syyskokous ke 25.11. Keskustan Karjalan piirin syyskokous pe 6.11. matti.kuittinen@ keskusta.fi tai 040 416 0147. Sääntömääräinen liittokokous pidetään la 7.11. Kokouspaikalla jaossa kasvomaskeja. Asialistalla kokouksessa on yhdistyksen purkaminen ja uuden kuntayhdistyksen perustaminen. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Jukka Sällinen p. Yhteen huoneistoon mahtuu 4–6 hlöä. Koronaepidemian vuoksi suosittelemme, että ainoastaan viralliset kokousedustajat saapuisivat paikalle ja käyttäisivät tilaisuudessa maskia tai visiiriä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikkien kokoukseen tulevien tulee ennakkoilmoittautua viimeistään 11.11. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a) keskusta.fi. Sääntömääräiset asiat. Poliittinen katsaus puhemies Anu Vehviläinen. Keskustan Keski-Suomen piiri ry:n syyskokous la 14.11. klo 10 Uuraisilla Hirvasen koululla, os. Mökki sijaitsee rinteiden lähellä. Pj Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 28.11. klo 16 mennessä. Jos pankin mökki myydään ennen hiihtolomaa tai koronaolosuhteet muuttuvat, koko matka peruuntuu. Iida Hämäläinen keskustanuorten liittohallituksen jäsen Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Kaikkien kokoukseen tulevien pitää ilmoittautua ennakkoon viimeistään 12.11. Puolueen tervehdyksen kokoukselle tuo Keskustan vpj, ke Petri Honkonen. Vallitsevasta tilanteesta johtuen kokoukseen voi osallistua etäyhteyksin, ja tulee ilmoittautua etukäteen sähköpostitse osoitteeseen hame@keskustanuoret.fi. Piiri. Matka on Keskustan Mäyryn py:n jäsenperheille ILMAINEN ja ei jäsenille 100 € sisältäen matkan, kaksi ruokailua ja päivän Ylläksellä. mennessä Annelle 040 730 8674. Toivon vain myötätuntoa. Keskustan Etelä-Savon piirin sääntömääräinen syyskokous ke 11.11. klo 18 Keskustan Karjalan piirin piiritoimistolla. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään kuntavaaleja. Koronaepidemian vuoksi suosittelemme, että ainoastaan viralliset kokousedustajat saapuisivat paikalle ja käyttäisivät tilaisuudessa maskia tai visiiriä. 040 831 3775, anne-maria.perttula@ sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. klo 18.30 Pirjo Grönholm-Paanasen luona (Suvannontie 47, Kotvala). Helsinki Keskustanuorten Helsingin piiri ry. Keskustanuorten Hämeen piiri. Enhän tahdo tuoda tullessani ikäviä yllätyksiä. klo 19 kunnantalolla. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus alkaen klo 17.30. Kahvit klo 17.30. 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Kokouksessa on maskisuositus ja maskeja on jaossa paikan päällä. Nuoria ollaan vain kerran. Tästä alkoi ajanjakso, jolloin en nähnyt suurta osaa ystävistäni puoleen vuoteen. Etelä-Savo Piiri. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset. Lähipiirin riskiryhmään kuuluminen nousi tärkeämmäksi kuin opiskelijaelämän riennot. Kokoukseen ilmoittautumiset osoitteeseen helsinki@keskustanuoret. Paluumatkalla poikkeamme Ruotsin puolella Haaparannassa. Leviltä on varattuna Osuuspankin mökki, jossa on 4 huoneistoa. Fyysinen kokouspaikka Asemanaukio 7, Kerava. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous ti 17.11. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Maskeja on varattu kokouspaikalle. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Sääntömääräinen syyskokous to 26.11. Saattoi mennä oluelle melko täyteen baariin ja tanssia pikkutunneille. Reppulenkki 6, 41290 Kangashäkki. Kahvitarjoilu klo 9.30. Helsingin Keskustaopiskelijat. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Antakaa meille aikaa löytää keinot elää sitä nyt, turvallisesti. Vallitsevasta koronaviruksesta johtuen liittohallitus suosittaa vahvasti kokousedustajia osallistu. Sääntömääräiset asiat. matti.kuittinen@keskusta.fi tai 040 416 0147. klo 16 mennessä. fi tai 045 327 4845. Syyskokous to 12.11. Jos näet ison joukon nuoria, sen sijaan että paheksuisit asiaa, mieti kuinka kauan siitä on, kun nuo nuoret ovat nähneet toisensa viimeksi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. klo 18 Luumäen kunnantalon valtuustosalissa. krs, 87100 Kajaani. mennessä keski-suomi@keskusta. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus alkaen klo 17. Huoneiston hinta on 385 €. Luumäki. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Toimisto auki sovittaessa. Syyskokousasioiden lisäksi käsitellään kuntavaaleja. Kaikilta kokoukseen saapuvilta edellytetään ilmoittautumista sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi tai tekstiviestillä 050 347 3556 ke 18.11. Suosittelemme osallistumista etäyhteydellä. Johtuvatko leveät hymyt heidän kasvoillaan turvavälien rikkomisen tuomasta huumasta vai jälleennäkemisen riemusta. klo 18 Hämeenlinnassa. Poliittisen katsauksen antaa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Asian harrastajille pyrimme järjestämään kokouksen etäseurantamahdollisuuden. Omaa vakuutusta suositellaan. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Kuortane. Kokoukseen voi osallistua etäyhteydellä Zoom-ohjelman välityksellä. Piiri. Poliittisen katsauksen antaa pj Annika Saarikko. Syyskokous pe 6.11. Poliittisen katsauksen kokoukselle antavat Keskustan vpj Riikka Pakarinen sekä ke Ari Torniainen. Paukkulantie 22, Mikkeli. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 18.30 kunnantalolla. Keskustanaisten Karjalan piiri. Mahdollisuus on myös yöpyä muualla. 54 Keskustassa tapahtuu 6.11.2020 Puheenvuoro MUISTATTEKO aikaa, kun pystyit tapaamaan huoletta ison joukon ystäviä eri puolelta Suomea herättämättä pahennusta. Kaikkien kokoukseen tulevien tulee ennakkoilmoittautua viimeistään 5.11. krs), Lappeenranta. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Kaikilta kokoukseen saapuvilta edellytetään ilmoittautumista sähköpostilla ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai tekstiviestillä 050 347 3556 ke 4.11. Maskeja on varattu kokouspaikalle. Luumäki. Mikäli elää rauhaisaa, koronarajoituksia tarkasti noudattavaa elämää, saa osakseen kiitosta. Ilmoittautumiset kokoukseen pj Tuija Tuikkanen 0400 183 748 tai tuija.tuikkanen@ viitasaari.fi. Ei tarvinnut kantaa mukanaan maskia, desinfiointiainetta ja vältellä ihmisjoukkoja. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Itä-Savo Piiri. Keskustaopiskelijat Keskustaopiskelijat ry. 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. Kokouspaikalla on jaossa kasvomaskeja. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään Joroisten ky:n ero Etelä-Savon piiristä sekä kahden varaedustajan valinta puoluekokoukseen. Mäyryn py järjestää 27.2–6.3.2021 hiihtomatkan Leville. com. Kuntayhdistyksen syyskokous ti 17.11. Kokoukseen voi osallistua etäyhteydellä Zoom-ohjelman välityksellä. Viitasaari. Fyysisenä kokouspaikkana toimii Töölön kirjaston kerhotila, osoite Topeliuksenkatu 6, jossa osallistujille on tarjolla myös maskeja. Tämä oli päätös, jota olen katunut viikoittain, joskus joka päivä. klo 18. Kokouspaikkana on Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 A. Jos lähden vierailemaan kotiini opiskelijakaupungissa, tulee minun varoa sieltä palatessani ihmisten tapaamista. klo 17.30. Asialistalla on sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaalit. Ilmoittautuminen ennen kokouksen alkua helsinki@kol.fi. Kun korona saapui osaksi itse kunkin arkea kevättalvella ja yliopisto, jossa opiskelen, siirtyi etäopetukseen, pakkasin tavarani ja lähdin väljemmille vesille kotiseudulle Savoon. klo 18 Rantasalmella koulun juhlasalissa, os. Koulutie 6. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keskisuomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2
Turun Vesaiset. krs. klo 19 Irja Kestilällä. Kertakäyttömaskeja on saatavilla kokouspaikalla. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Kj:n syyskokous ke 11.11. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Tervetuloa mukaan kaikki Keskustan toiminnasta kiinnostuneet. mennessä Aulikselle, puh. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Pohjois-Savo Piiri. Pyhäjoki. Keskustan Päijät-Hämeen piirin sääntömääräinen syyskokous la 21.11. klo 11 Leppävirralla, Vesileppis Areenan kokoustilassa. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Sääntömääräiset syyskokousasiat. klo 18 etäkokouksena Zoomin kautta. klo 15.30 Kahvila Vanhapirtti, Ikälä, Toritie 6. Ky:n vuosikokous la 7.11. Jämijärvi. klo 18 Hollolan Matkakeitaalla. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sekä nykyisiä ja tulevia kuntapäättäjiä ja MEP Elsi Katainen. Kahvitarjoilu. Ennakkoilmoittautuminen kokouslinkkiä varten osoitteeseen kalle.kiili@tampere.fi 6.11. klo 10 torilla. Tämän lisäksi hyväksytään liitolle uusi strategia, sosiaalipoliittinen ohjelma ja kuntavaaliohjelma. Tampere. Ilmoittautuminen klo 10– 11.30. Varsinais-Suomi Pii ritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Kokouksessa noudatetaan voimassa olevia viranomaisten ohjeita, jotka liittyvät koronav irukselta suojautumiseen, mm. Pornaisten kj:n sekä Halkian, Pornaisten ja Laukkosken py:n syyskokoukset to 19.11. Lahden kj järjestää su 15.11. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18 Helinäntuvalla, Kuismapolku 4. Keskustanuorten Hämeen piiri. Fyysisesti kokous pidetään Nurmijärven valtuustosalissa (Keskustie 2 B). Pornainen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarkemmat osallistumistiedot jaetaan jäsenistölle lähempänä ajankohtaa. 040 079 1462. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Kokoukseen vaaditaan kaikilta osallistujilta ennakkoilmoittautuminen ma 16.11. klo 18 vanhustentalon kerhohuoneella. Eeva ja Mikko tavattavissa ennen kokousta klo 16 alkaen nuorisotila Cellarissa. Piiri. Yhdistys voi itse päättää, kenelle haluaa valmiit peitot lahjoittaa jouluna 2020. Hollola. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Siikajoki. Paikalla ekryhmän pj Antti Kurvinen ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Listalla sääntömääräiset asiat. Kokouksessa vieraana ke Hanna-Leena Mattila. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. Ylivieska. Kj:n syyskokous ma 9.11. Eduskuntaterveiset tuo ke Pekka Aittakumpu. Pyhäntä. Kj:n syyskokous ti 17.11. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Orimattila. Sääntömääräiset syyskokousasiat. Paikalla ke Juha Pylväs. Jos haluat osallistua kokoukseen etäyhteydessä, soita tai lähetä viesti pj Vesa-Matti Virtaselle puh. klo 16 Keskustan Piiritoimistolla, Riistakatu 15. Kahvitarjoilu. klo 18 Kunnantalo, Tuuskoto, Anttilanranta. Mikonkatu 13. klo 18 lounasravintola Maistuvassa. klo 18 alkaen. Keskustan Uudenmaan piirin syyskokous la 7.11. Klo 8.20–13.35 M/S Galaxy Maarianhaminaan. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Meidät tavoittaa normaalisti sähköpostitse ja puhelimitse. Syyskokous ke 11.11. Klo 14.30 lounas Grande Buffet. Lisätietoja www.kol.fi ja liiton pääsihteeriltä kol@keskustaopiskelijat.fi. Keskustan kuntavaalistartti la 7.11. Keskustanaisten Uudenmaan piiri. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Keskustan kuntavaalistarttitilaisuus pe 6.11. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Ilmoita nimi, syntymäaika ja mahdollinen Club One -numero. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa bit.ly/uudenmaansyyskokous. Asialistalla sääntömääräiset syyskokousasiat sekä henkilövalinnat, piirihallituksen sekä puoluehallituksen jäsenen valinta. mennessä jaana.kvist@keskusta.fi tai 0440 817 373. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava joko kokouspaikalla 7.11. Py:n syyskokous la 7.11. klo 10 Iitissä. Ilmoittautuminen ja kahvitus klo 10 alkaen. Paikallisyhdistysten syyskokoukset klo 17. Hyrylän py:n syyskokous to 12.11. Porvoo. klo 18 alkaen kunnantalolla. Lapsille myös mehua ja ilmapalloja! Tenttaa ja haasta meitä! Halutessasi voit täyttää yhteystietosi lipukkeelle ja osallistut samana päivänä arvottavan 10 kg:n kinkun arvontaan! Iisalmi. sähköpostitse kunnallisjarjesto@vantaankeskusta.fi. Uudenmaan vaikean koronavirustilanteen takia kaikille kokoukseen osallistujille vahvasti suositellaan ensisijaisena osallistumistapana etäyhteyksiä. Ilmoittautuessa on kerrottava nimi, puhelinnumero ja yhdistys, jonka jäsen on, sekä onko virallinen edustaja vai seuraaja. Tuusula. Vieraana Eeva Kalli ja Mikko Uusitalo. Vierailuista piiritoimistolle on sovittava etukäteen. Muistathan turvallisuusohjeet, paikalle vain terveenä! Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. Iisalmi. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Vantaa. Sääntömääräiset syyskokousasiat. Pielavesi. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Kj:n syyskokous ke 11.11. Klo 13.45–19.15 M/S Baltic Princess Turkuun. Ilmoittautuminen 25.10. Paikkana Ravilinna, Veteraanitie 2, Kausala. klo 18 asukastila Leinikissä, sali 1, Leinikkitie 22, Vantaa. Yppärin py:n ja Keskustanaisten syyskokoukset to 12.11. Lisätiedot uusimaa@keskusta.fi. Keski-Porin py:n sääntömääräinen syyskokous pe 13.11. Piiri. Py:n syyskokous su 22.11. Peräpohjola Peräpohjolan piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. Kj:n syyskokous ke 11.11. Kokouksessa noudatetaan yleisten tilaisuuksien koronaohjeistusta ja käytössä on kasvomaskin käyttösuositus. Paikallisyhdistysten kokoukset klo 18 ja kunnallisjärjestön kokous klo 19. mennessä. Jos etänä osallistuu äänivaltaisia edustajia, mahdolliset äänestykset toteutetaan nimenhuutoäänestyksinä. Katajamäen Keskusta ry:n syyskokous klo 19 Esko ja Auli Väänäsellä Katajamäentie 839, Peltomäki. 040 834 0803, sähköposti: aulis.vilhelm@gmail.com. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Piiritoimisto työskentelee etänä. Tilkkupeittokampanja jatkuu vielä marraskuun. Tervetuloa turvavälit huomioiden maistamaan kupillinen kahvia Väisäsen Kotilihan pullasiivun kera tai puraise rapsakkaa grillimakkaraa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ehdokashankinnasta ja valmistautumisesta kuntavaaleihin. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. klo 18 Hämeenlinnassa. Sääntömääräiset asiat. Kokoukseen on pakollinen ennakkoilmoittautuminen 3.11. Pyydä linkki ja asiakirjat uudenmaan. Satakunnan Keskustanaiset. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. Klo 10–12 Turun Vesaiset ry syyskokous. Liiton osastoilla on mahdollisuus jättää liittokokoukselle aloitteita käsiteltäväksi. Hallitus klo 18.30. Ky:n sääntömääräinen syyskokous su 29.11. Mukana etäyhteydellä myös puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Lue lisää liinatiusanen.fi KANSANLIIKKEEN ÄÄNI KUULUVIIN! Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi LIINA TIUSANEN Kuva: Karoliina Rauhio-Pokka. Syyskokousristeily Ahvenanmaalle su 15.11. Kj:n syyskokous pidetään etäkokouksena ti 24.11. Sääntömääräiset asiat ja kuntavaalit. Kokoukseen tuo puoluejohdon tervehdyksen ja poliittisen tilannekatsauksen pj Annika Saarikko. 55 6.11.2020 maan kokoukseen etänä. Kokousta voi seurata netistä pyytämällä Teams-linkin Jaanalta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lahti. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. Pohjois-Savon Keskustan syyskokous la 21.11. Ilmoitelkaa kampanjaan osallistumisestanne Tarjalle piiritoimistoon. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Osallistuminen etäyhteydellä on mahdollista, jos ilmoittautuu viimeistään 5.11. kasvomaskit, käsidesi ja turvavälit. Pori. Etäosallistumisohjeet toimitetaan ilmoittautuneille sähköpostitse. klo 12 alkaen Rokualla (Health & Spa, Kuntoraitti 2). Sääntömääräiset asiat. Mukana Keskustan pj Annika Saarikko. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Uusimaa Piiri. Kj:n syyskokous ke 11.11. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. Sääntömääräiset asiat. Hamina. Kj:n syyskokous pe 13.11. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous pidetään la 14.11. Syyskokous pe 6.11. THLn ohjeita noudattaen. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kokouksiin voin osallistua myös etänä ilmoittautumalla sähköpostilla Heikki Peisalle heikki.peisa@pp.inet.fi. klo 18 Vehkalahtisalissa (Ruissalontie 8). klo 18 Kaupunkikylän kokoustilassa, Hollolankatu 1, Lahti. klo 9–10 välisenä aikana tai etukäteen osoitteessa www.kol.fi 30.10. klo 19 Kulma Cafessa, os. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. p. klo 17 Nastolan Luomaniemen seurakuntakeskuksessa jäsenja ehdokasillan. Keskustan Iisalmen Talousseura ry:n sääntömääräinen syyskokous su 15.11. Poliittisen tilannekatsauspuheenvuoron käyttää vpj Riikka Pakarinen. klo 18 Heikinhovissa Siikajoella. klo 23.59 mennessä etäyhteyden järjestämiseksi. Aura. aito keskustelu osallistava johtaminen valtuutettujen oma aktiivisuus Lisää vaikutusvaltaa puoluevaltuustolle: Miten tämä tehdään. klo 19 kunnantalon auditoriossa. Vallitsevasta tilanteesta johtuen kokoukseen voi osallistua etäyhteyksin, ja tulee ilmoittautua etukäteen sähköpostitse osoitteeseen hame@keskustanuoret.fi. Lahti. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Klo 07.20 kokoontuminen Siljan Turun terminaaliin 1-kerros ”Vesaiset”. klo 17.30 teams-yhteydellä. klo 10. keskustanaiset@gmail.com
9. Mistä alkaen se on Suomessa ollut virallinen liputuspäivä. 8. Saapa nähdä, milloin nastarenkaat pääsevät todella puremaan jäätä! Talvirenkaat keksittiin Suomessa 1930-luvulla, myös renkaiden nastoitus. 7. 2. 14vuo tia s, 9) Aas ias ta: her ne Läh i-id äst ä, kur kku Him ala jan vuo ris tos ta, 10) kuu si: 4 kul taa ja 2 hop eaa . 3. 4. 5. Aamen. Kuinka vanha 1900 syntynyt Kekkonen tuolloin oli. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on 358 seurakuntaa ja niissä työntekijöitä noin 15 200, ja heistä seurakuntapastoreita vajaat 2 100. Mitä tarkoittaa tuo alkuaan hepreankielinen, juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa erityisesti rukouksissa käytetty sana. Kuinka vanhana Urho Kekkonen kirjoitti Kaikuja Kajaanista -lehteen sekä Kajaanin Lehteen?. Mistä ovat kurkku ja herne. 10. Milloin nastarenkaat yleistyivät. Tomaatti ja peruna ovat kotoisin/lähtöisin Etelä-Amerikasta. Kuinka monta mitalia Ritola voitti 1924 Pariisin olympialaisissa. marraskuuta. Ville Ritola on yksi ja ainoa yleisurheilija, joka on yksissä olympiakisoissa saavuttanut eniten mitaleita. Vuonna 2020 isänpäivää vietetään Suomessa sunnuntaina 8. Pekka Peitsi on Urho Kekkosen kuuluisin nimimerkki. Niitä Kekkonen käytti kirjoittaessaan vanhasuomalaisten Kaikuja Kajaanista -lehteen ja sen jälkeen nuorsuomalaisten Kajaanin Lehteen. Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. Kuka on Suomen nykyinen EU-suurlähettiläs: Jyrki Katainen, Marja Rislakki, Nils Torvalds vai Jutta Urpilainen. 6. Mikä oli 1900-luvulla se vuosikymmen, jolloin Suomeen hankittiin ensimmäinen toimiva tietokone ja jolloin myös rakennettiin ensimmäinen suomalainen tietokone. Kuinka suuri osa on naisia ja kuinka suuri miehiä. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. 1 7 6 2 9 5 4 3 2 8 5 6 1 8 9 4 7 8 6 2 7 5 2 6 7 2 8 3 9 6 4 1 5 8 3 7 2 9 6 7 8 2 6 9 5 4 1 3 9 6 3 2 1 4 8 7 5 3 2 7 5 4 6 1 8 9 1 9 4 7 8 3 5 6 2 6 5 8 1 2 9 3 4 7 8 7 1 9 5 2 6 3 4 5 4 6 3 7 1 9 2 8 2 3 9 4 6 8 7 5 1 4 8 6 3 6 3 9 8 1 7 4 2 2 1 4 8 1 7 9 3 5 3 8 6 1 9 7 9 1 4 8 2 6 5 3 6 3 2 9 7 5 8 4 1 4 5 8 6 1 3 7 2 9 8 6 7 1 5 4 3 9 2 2 1 9 7 3 6 4 8 5 5 4 3 8 2 9 1 6 7 1 7 4 5 9 8 2 3 6 9 2 6 3 4 7 5 1 8 3 8 5 2 6 1 9 7 4 1 7 6 2 9 5 4 3 2 8 5 6 1 8 9 4 7 8 6 2 7 5 2 6 7 2 8 3 9 6 4 1 5 8 3 7 2 9 6 7 8 2 6 9 5 4 1 3 9 6 3 2 1 4 8 7 5 3 2 7 5 4 6 1 8 9 1 9 4 7 8 3 5 6 2 6 5 8 1 2 9 3 4 7 8 7 1 9 5 2 6 3 4 5 4 6 3 7 1 9 2 8 2 3 9 4 6 8 7 5 1 4 8 6 3 6 3 9 8 1 7 4 2 2 1 4 8 1 7 9 3 5 3 8 6 1 9 7 9 1 4 8 2 6 5 3 6 3 2 9 7 5 8 4 1 4 5 8 6 1 3 7 2 9 8 6 7 1 5 4 3 9 2 2 1 9 7 3 6 4 8 5 5 4 3 8 2 9 1 6 7 1 7 4 5 9 8 2 3 6 9 2 6 3 4 7 5 1 8 3 8 5 2 6 1 9 7 4 Tietotesti Suomenmaan arkisto 1. Ahkeran kirjoittajan ensimmäinen nimimerkki oli kuitenkin Esaias Ranstakka, jonka hän muutti Kohennuskepiksi. Mitkä olivat ne neljä valtiota, jotka ensimmäisinä 4.1.1918 tunnustivat Suomen itsenäisyyden. 6.11.2020 56 1) Ven äjä , Ran ska , Ruo tsi ja Sak sa, 2) viim e vuo des ta, 201 9, sit ä enn en 198 7?2 018 se oli ”va kiin tun ut lip utus päi vä” , 3) Mar ja Ris lak ki 9/2 017 alk aen (U rpi lai nen nyk yin en EU -ko mis saa ri, Kat ain en exkom iss aar i ja nyk yin en Sitr an ylia sia mie s, Tor val ds EU -p arla men taa rik ko) , 4 ) 195 0-l uku : 195 8 Pos tis ääs töp ank ille IBM 650 , Tek nill ise n kor kea kou lun tie tok one pro jek ti alk oi 195 4 ja val mis tui 196 0, 5 ) kok o hen kilö stö stä nai sia 71, 4 %, seu rak unt apa pei sta 49, 3 % ja kir kko her roi sta 25 %, 6) tot ise sti , 7) 196 0-l uvu lla , 8) 13
Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Kerhon osallistujat tavoittelevat tuhannen kilometrin hiihtämistä vuosittain marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. 3. 9. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. 5. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. 4. marraskuuta. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Minkä maakunnan maakuntakala. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. 1. 10. . Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. 7. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Jos lunta ei ole tai se on vaikeasti tavoitettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai ripeällä kävelyllä. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. 8. Kuinka paljon. Mukaan voi ilmoittautua vielä ensi viikon ajan postikortilla (PL 52, 90101 Oulu), sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. 6. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. Puolivälitulokset tulee ilmoittaa 10.2.2021 ja lopputulokset 10.5.2021 mennessä.. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. 10. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. Kuinka monien. 2. 6.11.2020 57 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. Shutterstock Vielä ehtii Suomenmaan tonnikerhoon! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyi tuttuun tapaan 1. Tietotesti ??
Vähän on porukalla jääty räystään alle odottelemaan, josko se tästä vartoomalla tokenisi. Toisinaan vaikuttaa siltä, että hallituksen vaikeat kysymykset selittää uskottavimmin tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Mykkää nykimistä, jossa ensin tulee hiki ja sitten kiukku. Lintilän tyyli puree paariparlamenteissa ja linjakin on ollut jämäkkä. Kärsivällisyydellä ja hyvällä pohjatyöllä voi odottaa myös puolueen kannatukseen tulosta, mutta aikaa se ottaa. Bensa on vesittynyttä, ilmanputsari täynnä jaskaa ja tulpassa irvistää menneen kesän nokipiikki. Saarikosta ja Marinista on tullut hallituksen selvästi muista erottuva voimakaksikko. Samoilla fiiliksillä on tullut katseltua kepun hallitustaipaleen alkua. Keskusta sai koneensa käyntiin timo kaunisto vieraskolumni. Kirjoittaja on entinen kansanedustaja ja keskustan entinen varapuheenjohtaja. Aina niin luotettava ystävä tekisi mieli käydä vaihtamassa johonkin halpamarketin tarjoukseen. Repivän puoluekokouksen jälkeen näyttää kuitenkin siltä, että huoltotoimenpiteitä on suoritettu. Keskustan kone alkaa vähitellen käynnistyä. Tekemisen tahti on silti mukavasti tirhentynyt. Budjettineuvottelut hoituivat hänen vetäminään luonnikkaasti, ja muistoksi jäi vuoden lehtikuvaksi kelpaava palvova otos keskeisten ministerien tiedotustilaisuudesta. 6.11.2020 58 TIEDÄTTEHÄN tunteen, kun pihavarastossa ilman huoltoa talvehtinutta ruohonkeritsintä vedellään keväällä käyntiin. Pisimmälle kantaa aloite kaupan markkina-aseman hillitsemisestä. Hänen esille nostamansa paikkaan ja käyttöön perustuva autoilun ohjausmalli sai paljon tukea. Sai se vastustajiakin, mutta ehdotuksen runko näkyy keskustan liikennepolitiikan uudessa ohjelmassa. Sähköautojen urbaani umpikuja ei voi olla Suomen tie. Kauppaketjujen sietämätön porsastelu elintarvikkeiden brändivarkauksissa on korkea aika panna järjestykseen. Puolue on ainakin päässyt riittävästi ääneen ja alkanut saada omia aloitteitaan valmisteluun – tai ainakin keskusteluun. Vanhasen revanssi vahvisti hallitusta ja lisäsi sen talouspoliittista uskottavuutta, koronakriisistä ja valtavasta velanotosta huolimatta. Vanhanen ei ole tyytynyt hoitamaan vain kriisiä vaan on jatkanut suurten ongelmien käytännöllistä ratkaisua. Tuleva EU-politiikka kääntyi Suomen erikoisvaatimusten kannalta positiiviseen asentoon. Välillä pisteliäs mutta aina yhteistyökykyinen Saarikko on noteerattu Hesaria myöten. HALLITUKSEN onnistujia ovat olleet myös Mika Lintilä ja Jari Leppä. Jos moni oli valmis laittamaan hänen osaltaan politiikan kirjan kannet kiinni, yllättyi. Silmiinpistävää on monien tahojen huoli keskustan tulevaisuudesta. Ei ole häpeä erottautua hallituksen sisällä biotalouteen pohjaavilla polttoaineilla ja aluepoliittisella autoilulla. Sanattomaksi hän ei jää, eikä ilman särmää. Perussuomalaisten haastaminen heidän omalla paaripöljyydellään tyhjensi taannoisen luottamuskeskustelun pajatson koko valtioneuvoston puolesta. JONKINLAINEN käännekohta oli Matti Vanhasen paluu hallitukseen. Sakkaavien yritysten edellytyksistä huolehtiminen on silti raskas ja vaativa tehtävä. Leppä alkaa saada maatalouspolitiikan palikoita uuteen asentoon. Tyyntä talvea ei ole odotettavissa, mutta kaamosta ei lihavalla riitelyllä aloiteta. Mielikuva lienee seurausta siitä, että Saarikko on parikin kertaa sijaistanut pääministeri Marinia eduskunnan grillaustunneilla. Vastuupaikalle palasi kokenut, varma ja edelleen työstään innostunut ministeri. Julkistus ei osunut ajallisesti kohdilleen, mutta ajatuksesta kannattaa pitää kiinni
KUN keskusta mielletään punavihreän hallituksen takuumieheksi, eikä syyttä, persut huutavat jo maakunnissa itselleen voittoa. Tuotamme noin 0,13 prosenttia maailman päästöistä. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Tehdään pesäero huumeiden laillistajiin, laittomasti maassa oleville työlupia puuhaaviin ja ihmisten jokapäiväisen liikkumisen kallistamisesta haaveileville. Nyt se kova ote! Hallituksesta on lähdettävä ennen kuntavaaleja. Katsokaa maakuntien autoja, katsokaa netin myyntipalstoja! Suomalaisen autokaupan syvintä ydintä ovat pikkujobbareiden ja kansalaisten toinen toisilleen myymät alle viidentuhannen euron kaksikymmentä vuotta vanhat käyttöautot. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 2032 640 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 TULEE aika kunkkuolo, kun tietää hallussaan olevan kunnallisvaalivoiton avaimet. Parin minuutin välein kulkevien metrojen, kaupunkibussien ja raitiovaunujen pienen kuplan ulkopuolella ei kerta kaikkiaan tule toimeen ilman yksityisautoilua. Kun ei olla vallan ytimessä, vaan pienen kannatuksen apupuolueena. Yksityisauton käyttö ei saa tulla nykyistä kalliimmaksi. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Sanoma vain täytyy tehdä selväksi, ja se vaatii kovia otteita. Päämissio on pitää koko Suomi asuttuna ja asumiskelpoisena. Persut huutavat. Hallituskiimassa mukana roikkuminen, tässä hallituksessa, miltei tappaa keskustan. Eikö ole profiloiduttu jo. Sähköauto ei ole mikään vaihtoehto maakunnissa. Heidän ennusteensa on, että kuntavaalien jälkeen keskustan kannatus on luokkaa 8 prosenttia. Ei toimintavarmuuden, ei hankinnan kalleuden vuoksi. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. EIKÄ herranjesta lähdetä sellaiseen pelleilyyn, että ylläpidetään stasimaista seurantaa siitä, missä Erkki on tonnin Corollalla ajanut ja milloin ja kuinka kauas. Niillä kehäkolmosen takainen Suomi liikkuu. Romutuspalkkio pyrkii uudistamaan autokantaa. Puhutaan, että täytyy profiloitua. Tavoitteeksi Marinin ikeen alta vapautumisen maaliskuu! Jari Nenonen Vaalivoiton avaimet jo maakunnissa itselleen voittoa. Melkoinen osa tulee lämmityksestä, ja silti ollaan hallituksessa, jossa hallituskumppanit luulevat, että Suomi pelastaa rajoja tunnustamattoman ilmaston. Sitten odotettaisiin bensan hinnan aluehyvitystä kuin maitotiliä silloin kun maidontuottaminen ei vielä ollut synti. 6.11.2020 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Voin kertoa teillekin. Ja keskusta joutuu lähtemään hallituksesta. Vanhasta autosta saa parin tonnin etusetelin, joka on tietenkin käytettävä muutaman kymppitonnin vähemmän saastuttavan uuden auton ostoon
6.11.2020 60 koko maan äänenkantaja Tilaajapalvelu: 044 7778 710 35 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! + 2 kk lehdet kaupan päälle 69 € / 12 kk Joulukuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 4.12.2020 Markus Lohi nousi tänä syksynä vauhdilla politiikan eturiviin. Suomenmaa jututti häntä maastopyörälenkillä Ounasvaaralla.