Suomenmaa 6.3.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ParjaTTu ammaTTiryhmä auTTaa minisTereiTä Tekemään Työnsä niin hyvin kuin mahdollisTa. Vallan Vieressä 20-vuoTias PerusTuslaki PiTää PinTansa smP:n Tarina huiPenTui vuonna 1970 hisToria uuTisanalyysi TurvekeskusTelu jaTkuu kiivaana ilmiöT. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 3 / MAALISKUU 2020 / 9,90 € Tämä on eriTyisavusTajan salkku
2020 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! ”En kaipaa eduskuntaan” Mauri Pekkarinen nauttii työn haasteista Euroopan parlamentissa s. 2 6.3.2020 6.3. 19
s. 6.3.2020 3 Timo Heikkilä toivoo keskustalta täkyjä äänestäjien suuntaan s. Petri Honkonen s. 45 Inari Fernández muutti vuodeksi Lappiin. 36 kaupunkielämälle Vaihtoehto. Eikä haluaisi palata Helsinkiin. 28 Elmeri Harju opiskelee poronhoitajaksi ensimmäistä vuottaan s. 46 Hallitus hillitsee sähkönsiirron hintaa korjaussarjalla s. 40 Elämä Reportaasi Kunnon kepulainen Keskustan tehtävä on johtaa ihmiset ymmärtämään, että sovintoon ja tuloksiin keskittyvä politiikantekotapa on parhain
Kotimaan matkailun suosio kasvaa niin ikään ilmastonmuutoksen seurauksena. Silloin signaali oli heikko. Sitran tulevaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan tutkimuksessa on havaittu useita tekijöitä, jotka lupaavat maaseudulle uutta elämää ja uusia työpaikkoja. Tilalle tarmo, joka hyödyntää näkymässä olevia mahdollisuuksia. Eipäs haudata vielä maaseutua Dufva sanoo jotain olennaista Ylen haastattelussa tulevaisuuden muotoutumisesta: ”Megatrendeihin liittyvät jännitteet osoittavat, ettei tulevaisuus ole etukäteen määritelty. ”Kaupunkimaalaiseksi” – tai ”maalaiskaupunkilaiseksi” – tuntee itsensä moni muukin suomalainen. Mielikuva maaseudusta on rikastunut ja muuttunut myönteisemmäksi. Kun maatalous joutuu muuttumaan ilmastonmuutoksen myötä, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy. Ei, vaan päinvastoin. Tutkijat ennustavat mielikuvien maaseudusta monipuolistuvan. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta monipaikkainen asuminen ei näy tilastoissa. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on luonnehtinut itseään ”kaupunkimaalaiseksi”. Heidän on otettava uudet tulijat avosylin vastaan. Etätyö on yleistynyt. Vaikutusvaltaista on paikallinen politiikkakin. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 6.3.2020 S uomalainen tulevaisuus ei ehkä olekaan se, mitä meille syötetään – että olisi vain muutama kasvava kaupunki ja toisaalla tyhjenevä ja kuoleva maaseutu. ”Jos vielä 1990-luvulla maaseutu nähtiin monin paikoin takapajuisena ja ahdasmielisenä paikkana, josta piti päästä pois, nykyään se heilimöi suomalaisten mielissä kiireettömänä luonnon sylinä”, Dufvaa haastatellut Ylen toimittaja Riina Kasurinen runoilee. Niistäkin, jotka eivät vielä tee etätyötä, puolet haluaisi tehdä. Samalla käsitys kaupungin ja maaseudun erosta loivenee. Politiikkaa johtaa maan hallitus. Monet kotimaan matkailuyrityksistä ovat maalla ja tuovat työtä. Siksi on hyvä, että keskusta on hallituksessa mukana. Maaseudun uuden nousun mahdollisuudet näkyvät voimakkaammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Monipaikka-asuminen, etätyöt tai taistelu ilmastonmuutosta vastaan madaltavat nekin raja-aitoja. Näin arvioidaan Sitran uudessa selvityksessä tulevaisuuden megatrendeistä. Vaikuttamisen paikka on erityisesti politiikka. Mutta vaikutusvaltaisia ovat myös maalla jo asuvat ihmiset. Siksi siihen voi vaikuttaa nykyhetken toimilla ja päätöksillä.” Pois siis toivottomuus ja alistuminen. Nyt etätyötä tekee 28 prosenttia kaikista palkansaajista. Dufva luettelee Ylen haastattelussa (29.2.) kuusi merkkiä näin: Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttavansa maalle – tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi. ”Megatrendeihin liittyvät jännitteet osoittavat, ettei tulevaisuus ole etukäteen määritelty.” Pääkirjoitus Sh utt ers to ck. Maalle muutto voi ollakin tulevaisuudessa suosittua. Nyt se on vahvistunut
Kouluelämä näkyy julkisuudessa monesti negatiivisen kautta. Itsearviointilomake pitäisi täyttää, terveystarkastusaika varata, luistelukamppeet pakata. Uudet opetusmenetelmät saavat kritiikkiä, erityisopetuksen integrointi aiheuttaa ongelmia ja Wilma-viestitkin voivat ahdistaa, jos palaute on jatkuvasti kielteistä. Huomioit työpariasi ja kannoit myös itse vastuuta tehtävästä. Helsingin Sanomat kirjoitti tammikuussa avoimista oppimisympäristöistä, joissa osa lapsista ja opettajista kärsii melusta. ”Teit yhteistä sarjakuvaa mukavassa yhteishengessä parisi kanssa. KaiKen vaivannäön vastapainona perheet voivat Suomessa iloita siitä, että opetus on korkeatasoista ja lapsilähtöistä. Vanhemmat ovat nyt mukana lasten koulunkäynnissä tiiviimmin kuin koskaan. Nykykoulussa tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen oppimisella on iso merkitys. Katariina Lankinen. Kouluissa on sisäilmaongelmia ja meluhaittoja, ryhmät ovat liian suuria, lapset ja opettajat stressaantuneita. Hyvää työtä!” Vanhemmuus on nykyään tätäkin: kännykkään tulevia ilmoituksia, joissa on pieniä kannustavia viestejä lapsen opettajalta. Tästä täytyy olla kysymys, jos opettajalla on aikaa ja viitseliäisyyttä henkilökohtaisten tuntimerkintöjen kirjoittamiseen. Uudet tilaratkaisut voivat sopia joillekin, toisille ne aiheuttavat ahdistusta. Huomenna on poikkeusaikataulu, ylihuomenna oman lelun päivä, ensi viikolla uintia ja ympin koe. Osa voi kokea sen yksinkertaisesti liian kuormittavaksi. 6.3.2020 5 Toimittajalta Koulussa kaikki hyvin KesKen työpäivän puhelin kilahtaa, Wilmassa on tyttären saama tuntimerkintä. omat KoKemuKseni suomalaisesta koulusta ovat viime vuosina olleet voittopuolisen myönteisiä. Jos Kodin Ja Koulun välinen viestintä vaatii jaksamista opettajalta, vaatii se sitä vanhemmaltakin. Yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyessä voimmekin panna toivomme seuraavaan sukupolveen. Oppilaiden ryhmäytymistä tuetaan, kiusaamiseen puututaan, ympäristöstä huolehditaan ja riidat ratkotaan keskustelemalla. Eikä ihme, sillä jatkuva Wilma-arviointi lisää huomattavasti opettajan työmäärää. Kauas on tultu entisaikojen reissuvihosta, johon kirjattiin merkintöjä harvakseltaan. Nämä asiat eivät ole monessakaan maassa itsestäänselvyyksiä. Eikä kyse ole vain siitä, että puitteet ovat kunnossa. Opettajan on taiteiltava tasapuolisesti oppilaiden erilaisten tarpeiden välillä. Siihen, että pohtii monta kertaa viikossa luokan jokaisen lapsen kohdalla, miten tämä on tänään onnistunut eri oppitunneilla, ja kirjoittaa jokaiselle muutaman kannustavan ajatuksen. Käytäntö voi olla kirjava samankin koulun sisällä. Yhtä lailla on opettajia, joilta palautetta ei tule tai sitä tulee harvakseltaan. Välitunneilla saa liikkua ja ulkoilla, ja koulumatkat ovat turvallisia. Suomalainen koulu tekee nimittäin kaikkensa kasvattaakseen lapsistamme hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia. Ajattelen kiitollisuudella lasteni opettajia, jotka tekevät työtä sydämellään. Lasten koulunkäyntiin liittyviä muistutuksia riittää jokaiselle kalenteripäivälle
Katri Kulmuni Facebookissa Keskusta ja kokoomus nokikkain terrorilaeista Hanna Huttunen näkee, että syy toimien hyytymiseen löytyy kokoomuksesta. Oppositiopuolue julkaisi seitsemän ehdotusta, jotka sen mukaan päivittäisivät Suomen terrorilait vastaamaan nykypäivän tarpeita. kokoomuksen syytökset herättivät ihmetystä myös siksi, että oikeusministeriö on asettanut työryhmän ruotimaan Suomen terrorilakeja. Nyt rajamenettelystä ollaan säätämässä EU-tasolla asetuksella, joka velvoittaa jäsenmaita suoraan. Sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmämme varustetaso on riittävä ja siitä pidetään huoli jatkossakin. – Kokoomuslaiset sisäministerit Petteri Orpo, Paula Risikko ja Kai Mykkänen olisivat voineet toimeenpanna Suomessa EU:n rajamenettelydirektiivin. keskusTaleirissä kokoomuksen väitteet lakimuutosten jäädyttämisestä otettiin vastaan oudoksuen. Tällä summalla pystyy kaikille suomalaisille hankkimaan kaksi litraa Pirkka-kevytmaitoa taikka hammastahnatuubin Tokmannilta. Kokoomus patisteli hallitusta ottamaan käyttöön menettelyn, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan käsitellä jo rajavyöhykkeellä päästämättä henkilöä maahan. Sanna Marin eduskunnassa Santeri Lampi Terrorismilakien viivästyneet tiukennukset nousivat puheenaiheeksi viime viikolla, kun kokoomus syytti keskustaa hankkeen hautaamisesta sisäministeriöön. Ja ak ko M art ika in en Summa, joka hallituksella on välittömästi käytössään ilman lisätalousarviota, on vain 1,6 euroa jokaista suomalaista kohden. Näin siitäkin huolimatta, että keskustan eduskuntaryhmä vaati toistuvasti terrorismiin osallistumisen säätämistä laittomaksi. – Tässäkin kokoomuslainen ministeri, tällä kertaa oikeusministeri Antti Häkkänen, ei saanut mitään aikaan, Huttunen muistuttaa. Työryhmän asettaminen liittyy hallituksen joulukuiseen päätökseen kotiuttaa suomalaisia al-Holin leiriltä Syyriasta. Kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen Hanna Huttunen (kesk.) muistutti, etteivät kokoomuslaiset sisäministerit saaneet edistettyä viime vaalikaudella yhdessä sovittuja lakien kiristyksiä. Jo Sipilän hallitus sopi terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimisesta, mutta lakimuutosta ei ehditty toteuttaa. Huttunen näkee, että syy toimien hyytymiseen löytyy kokoomuksesta. Ajassa Sanottua 6 6.3.2020 Viranomaiset ovat seuranneet koronaviruksen leviämistä siitä lähtien, kun ensimmäiset tiedot uudesta viruksesta tulivat julki. Hallitus on varautunut myös tilanteen heikkenemiseen. Kaikki he jättivät sen tekemättä, hän sivaltaa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus päätti toimista maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden torjumiseksi jo vuoden 2019 helmikuussa. Lasse Lehtonen Uuden Suomen blogissaan. Tärkeää on, että varaudumme huolellisesti, mutta samaan aikaan vältämme ylimitoitettuja toimia, joista olisi yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Se arvioi toukokuun loppuun mennessä etenkin terroristijärjestöön kuulumisen ja sen toimintaan osallistumisen rangaistavuutta. Hanna Huttusen mielestä viime hallituksen kokoomuslaiset toimivat leväperäisesti. Laki vaikeuttaisi turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttämistä terroristisiin tarkoituksiin
Talvisodan päättymisestä 80 vuotta 14.–15.3. Kansainvälinen naistenpäivä 10.3. Kulmunin mukaan tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi eurooppalaista käyttöjärjestelmää ja www-selainta. Yhdysvalloissa demokraattien esivaalit kuudessa osavaltiossa 13.3. Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnan uudistustyön yhteydessä kammataan läpi kaikki vaihtoehdot edustajien tuskan lievittämiseksi. Siirtyminen kesäaikaan 31.3. Korkeakoulujen yhteishaku 19.3. – Suomesta ja Euroopasta pitää rakentaa kyberomavarainen alue. Tapahtumaketju alkoi Perussuomalaisten Nuorten 2. Keskustajohtaja varoittaa, että tietoverkkojen kautta tapahtuva vihamielinen vaikuttaminen on tulevaisuuden suurimpia uhkia. Tässä ikävässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää seurata ja noudattaa terveysviranomaisten antamia ohjeita. varapuheenjohtajan Toni Jalosen puheesta, jossa hän kertoi olevansa fasisti. EU:n ulkoministerikokous 8.3. THL koronavirustiedotteessaan Henna Lammi pErussuomalaistEn nuorisojärjestö lakkautti käytännössä itse itsensä. Myös alkoholipohjaisia käsihuuhteita voi käyttää. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 26.–27.3. Lisäksi EU voisi toimia varmenteiden myöntäjänä. Ajassa Sanottua 6.3.2020 7 Hyvällä viranomaisyhteistyöllä sekä terveellä varovaisuudella ja järjenkäytöllä minimoimme murheet haastavassa tilanteessa. Keskustan kansanedustajien tupailtoja koko maassa 28.3. Nuorten parlamentti eduskunnassa 27.–30.3. Kulmuni haluaa kyberomavaraisen Euroopan Jo ha nn es Erk kilä Santeri Lampi Hoppu ja työn hajanaisuus riivaavat kansanedustajia, käy ilmi Sitran tuoreesta selvityksestä. Erityisen suurta tuskaa edustajille aiheuttaa ajankäyttö, sillä eduskuntatyö on nykyisin paljon muutakin kuin täysistunnossa pönöttämistä. Järjestössä vallan otti niin sanottu etnonationalistisiipi. Eurooppa-neuvoston kokous 27.3. Sitran aineisto koostuu 60 viime vaalikaudella toimineen kansanedustajan kokemuksista. Yhdysvalloissa demokraattien esivaalit neljässä osavaltiossa 18.3.–1.4. Tavoitteena on taata kansanedustajille entistä paremmat edellytykset perehtyä käsiteltäviin asioihin. Earth Hour 29.3. Paradoksaalisesti nyt oli Halla-ahon vuoro edustaa maltillisia. Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto eduskunnassa Santeri Lampi Eurooppa on jäänyt tietoteknologian saralla analogiseen aikaan, varoittaa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Seurauksena perussuomalaiset ilmoittivat katkaisevansa siteensä nuorisojärjestöön ja perustavansa tilalle uuden. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Simo Grönroos tuomitsivat puheet ja vaativat sääntömuutosta, jossa nuorisojärjestön äänivaltainen jäsenyys olisi vain emopuolueen jäsenillä. Huolellinen käsienpesu vedellä ja saipualla vähentää tartuntariskiä. Eduskuntatyö ravistelun tarpeessa Tieto koululaisten ja henkilökunnan altistumisesta koronavirukselle helsinkiläisessä koulussa on erittäin valitettava. Tällä tavoin teemme maanosastamme vähemmän haavoittuvan ja vähennämme riippuvaisuutta muutamasta yrityksestä. Hän arvioi, että yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset suuryritykset ovat ajaneet kilpailussa ohi eurooppalaisista toimijoista. Keskustan pohjoisten piirien yhteiset tulevaisuuspäivät 14.–15.3. Tutkimustyötä johtaneet vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman näkevät, että eduskuntatyö on jäänyt ajastaan jälkeen. Jan Vapaavuori Twitterissä Kalenteri 6.–7.3. Moni kertookin olevansa harmissaan siitä, että julkisuuteen välittyvä kuva kansanedustajuudesta ei vastaa todellisuutta. Ps-nuoret kokoontuivat viikonloppuna ylimääräiseen kokoukseen, eivätkä taipuneet vaatimukseen. Työtaakkaa ovat kasvattaneet uudet valiokunnat, EU-jäsenyys, muut luottamustehtävät ja esiintyminen julkisuudessa. Kokous äänesti sääntömuutoksen kumoon äänin 56–45. Välirikko perussuomalaisissa. Hän perää EU:lta yhteistyötä digitaalisen kokonaisturvallisuuden lujittamiseksi. Li Andersson Twitterissä Noudata aina hyvää käsihygieniaa. SDP:n järjestöpäivät ja puoluevaltuuston kokous 17.3
Ylen kyselyyn vastasi 95 keskustavaikuttajaa 17.–24. Isien vapaat pitenivät 18 arkipäivään. Isien osallistuvuus näyttää kehittyneen sitä mukaa, kun yhteiskunta on myöntänyt nimenomaan isille suunnattuja lomia ja etuuksia. helmikuuta. Suomenmaa listasi isien perhevapaiden kehityksen 1980-luvun lopulta lähtien. 91 01 03 13. Luku keskustavaikuttajista ei halua Katri Kulmunille vastaehdokasta Vantaan puoluekokoukseen. Isät saivat vapaasti valita isyysvapaidensa ajankohdan äitiysja vanhempainrahakaudella. Kysely lähetettiin puolueen eduskuntaryhmälle, puoluehallitukselle ja puoluevaltuustolle. Isille oma isäkuukausi. Samuli Vänttilä Isien perhevapaat lisääntyvät hitaasti 89 90 92 93 94 95 96 97 98 99 00 02 04 06 07 08 09 10 11 12 05 14 15 16 17 18 19 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Isien osuus Äitien osuus Isille oikeus äitiystai vanhempainpäivärahakaudella pidettävään omaan isyysvapaaseen. Ylen kyselyn mukaan Hallituksen perhevapaamalli nostaisi isien osuutta perhevapaista, vaikka mallissa ei enää äideistä ja isistä puhutakaan. Nykyinen malli voimaan, jolloin isille tuli yhteensä 54 päivää perhevapaata, joista 18 päivää saa pitää yhtä aikaa äidin kanssa. 8 6.3.2020 Keskustavaikuttajista 84 prosenttia on sitä mieltä, että puolue teki oikean ratkaisun lähtiessään hallitukseen
Komission vihreän kehityksen ohjelmassa on asetettu kovat tavoitteet, sillä liikenteen päästöjä on leikattava 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Eurooppalaisten liikennejärjestelmien kytkös omaamme väylien ja rahoituksen osalta ei ole vähäinen. Vaikuttaako tilanne hallituksen talousja työllisyyspolitiikkaan. Melkein saarivaltio Suomi tarvitsee jatkossakin hyvät lentoja merenkulkuyhteydet. Päästökaupan laajentaminen liikenteeseen on tervetullut avaus, mutta sitä ei saa tehdä Euroopan kilpailukyvyn kustannuksella niin, että reitit ja samalla päästöt siirtyvät muualle. Liikenteen murros ja tulevat ilmastoratkaisut on toteutettava oikeudenmukaisesti. Ilmastokysymykset valtaavat alaa myös liikenteen ja matkailun maailmassa. Koronaviruksella on ennakoitua suuremmat vaikutukset suomalaisyrityksiin ja talouteen. Millä toimialoilla vaikutukset ovat Suomessa suurimmat. Merkittävä joukko suomalaisyrityksiä on riippuvaisia kiinalaisten raaka-aineja komponenttitoimituksista, mikä tulee vaikuttamaan suomalaisiin teollisuusyrityksiin eri sektoreilla. Lisäksi eri tuotantoalojen logistiikkaketjuihin voi tulla katkoksia tehtaiden ollessa suljettuina eri maissa. Paikka avautui, kun brittimeppien lähtö parlamentista pisti valiokunnat uusiksi. Kohtuuhintaisen liikkumisen on oltava mahdollista kaikkialla Euroopassa, eikä päästötavoitteiden kiristäminen saa tarkoittaa syrjäseutujen asukkaiden elinolojen kurjistumista. Harvaan asutulle Suomelle on ratkaisevan tärkeää, että muutkin ympäristöystävälliset ratkaisut sallitaan. 6.3.2020 9 Täällä Bryssel Aloitin hiljattain uuden mielenkiintoisen tehtävän liikenneja matkailuvaliokunnan jäsenenä. Yksityisautoilu on maakunnille välttämättömyys tänään ja tulevaisuudessa, vaikka luovia julkisen liikenteen palveluratkaisuja voi syntyä maaseuduillekin. Autoilun osalta EU:n päättävissä elimissä uskotaan vahvasti sähkön voimaan. Syrjäisyys, pitkät etäisyydet ja harva asutus haastavat liikennejärjestelmäämme ihan eri volyymilla kuin keskeisimpiä jäsenmaita. EU:n liikennerahoitusta suunnataan jatkossa entistä vahvemmin raidehankkeisiin. Siirtyminen kestävään liikenteeseen on lähivuosien suuri haaste, sillä sektori vastaa neljäsosasta koko EU:n päästöistä. Koronavirus iskee myös talouteen Ju ssi N uk ari / Le hti ku va. Tarkkoja lukuja koronaviruksen vaikutuksista on vielä kuitenkin mahdotonta arvioida. Hallituksella on budjetissa käytettävissä 8,9 miljoonaa euroa arvaamattomiin menoihin, joihin myös koronaviruksen mahdollinen laajempi leviäminen voitaisiin laskea. Lisäksi lisätalousarvion kautta voitaisiin hakea lisää rahoitusta koronaviruksen vaikutusten hoitamiseen. Hallitus seuraa tilannetta aktiivisesti yhdessä viranomaisten kanssa. Tämä merkitsee uutta tiukempaa lainsäädäntöä merenkulkuun sekä tieja lentoliikenteeseen. Tämä on Suomelle mahdollisuus nyt, kun raiderahoitusta tarvitaan kotimaassa kolmeen ilmansuuntaan. Vaikutukset näkyvät erityisesti teollisuuden eri aloilla, jotka ovat riippuvaisia kansainvälisistä raaka-aineista sekä aineellisista toimituksista. Kannustimia pitää luoda myös biodieselin ja biokaasun käyttöön, sillä sähkön jakeluverkosto ei synny maaseudulle yhtä helposti kuin kaupunkeihin. Koronaviruksen vaikutus matkailuun ja turismiin on nähtävissä erityisesti Lapin alueella kansainvälisten vieraiden peruessa matkojaan. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Liikenteen murroksen on edettävä oikeudenmukaisesti Suoraan kysyen Millainen vaikutus nyt Euroopassakin leviävällä koronaviruksella on Suomen talouteen, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Vaikutukset matkailuun heijastuvat todennäköisesti myös ensi vuoden matkamyynteihin
Hietala keksi tarjota Fannia lukulemmikiksi jäätyään eläkkeelle. Eduskunnan puhemiesneuvosto antoi helmikuussa kansanedustajille uudistetun ohjeistuksen toiminnasta täysistunnoissa. Kirja pyrkii tarjoamaan välineitä nykyiseen vastakkainasettelujen aikakauteen, jossa jyrkkenevät mielipiteet ja kuplautuminen ovat jokapäiväisiä ilmiöitä. Yhdessä eläminen pitää kuitenkin tehdä mahdolliseksi ja turvalliseksi, vaikka sen sisällä elävät ihmiset jakavatkin hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia näkemyksiä, Saukkonen summaa. Into, 253 s. 10 6.3.2020 Ajassa Samuli Vänttilä Suomalainen keskusteluilmapiiri kaipaa konfliktinratkaisun ja sovittelun työkaluja, todetaan tuoreessa Miriam Attiaksen ja Jonna Kangasojan toimittamassa teoksessa Me ja ne. Hän auttaa lukijaa vain, jos tämä pyytää. – Lapset lukevat mielellään koiralle. Asiasta tiedotti Markus Lohi Facebookissa. Fannin SoveltuvuuS lukulemmikiksi varmistettiin ennen uran alkua Suomen Karvakaverien testeillä. Lisäksi on määriteltävä rajat, joiden ylittäminen suvaitsevaisuuden nimissä ei ole sallittua, hän kirjoittaa. Vajaat kymmenen vuotta toimineen yhdistyksen kautta koirat, kissat ja kanit vierailevat esimerkiksi laitoksissa, päiväkodeissa, kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Fanni on saanut kuulla kaikenlaista Harry Potterista Aku Ankkaan. Välineitä vastakkainasettelujen aikaan. Se keskittyy tehtäväänsä korvat höröllä. – Tuntuu hienolta, että Fanni on voinut auttaa esimerkiksi lukihäiriöisiä lapsia. Se ei arvostele tai keskeytä. – Juha teki verstaassaan oikein mitoilla puisen lokerikon makeisille. Vastakkainasettelua voidaan purkaa meri alaranta-Saukko kerran kuuSSa kääpiösnautseri Fanni saa lukulemmikin liivin ylleen ja suuntaa Ylivieskan kirjastoon emäntänsä Maija Hietalan kanssa. Kärjistyneeseen tilanteeseen puuttumisella voidaan tekijöiden mukaan estää jopa yhteiskuntarauhan järkkymistä. Sipilä nikkaroi karkkikätkön. – On luotava instituutioita ja mekanismeja, joilla tätä monimuotoisuuden pimeää puolta pidetään aisoissa. tulee sijoittaa (edustajien pöytien) laatikoihin, ohjeessa linjataan. Tekijöiden mukaan polarisaatioon ja tulehtuneeseen keskusteluilmapiiriin voidaan puuttua, kun ilmiöt tunnistetaan. Lukulemmikki kuuntelee korvat hörössä eikä arvostele Lukulemmikki Fanni on ilahduttanut emäntänsä Maija Hietalan kanssa lapsia ja vanhuksia myös hoitokodeissa ja kouluissa. Fanni asettuu patjalleen rauhalliseksi järjestettyyn soppeen ja ryhtyy töihin. Tunnin aikana hänen vastaanotolleen saapuu vuorollaan neljä lasta itse valitsemansa kirjan kanssa. Miriam Attias ja Jonna Kangasoja: Me ja ne. M ark us H utt un en riSto luodonpää eduSkunnaSta löytyy tätä nykyä epävirallinen karkkikätkö. – Makeispussit tms. Keskeisimpiä keinoja ovat muun muassa maltillisen keskitien vahvistaminen ja kaksinapaisen me vastaan ne -kulttuurin purkaminen. Sijoitimme sen minun ja Juhan väliin Arton pöytälaatikkoon. Nyt pysyy sokeritasapaino pitkissäkin istunnoissa kohdallaan, Lohi kirjoitti. ”Karkkiosuuskuntaan” kuuluvat keskustaedustajat Markus Lohi, Arto Pirttilahti ja Juha Sipilä. Moni sellainenkin, joka ei muualla suostu lukemaan, lukee Fannille, Hietala kertoo. Hietala istuu hiljaa lähettyvillä. Kirjallinen ohje sisältää myös maininnan makeisten oikeaoppisesta sijoittelusta. Tai johdattavat kirjastoissa lukemisen maailmaan kuten Fanni. – Eläimen on oltava rauhallinen ja sopeuduttava erilaisiin paikkoihin, tilanteisiin ja ihmisiin, Hietala kertoo. Karvakaverit järjestää säännöllisesti soveltuvuustestejä eri puolilla Suomea. Politiikan tutkija Pasi Saukkonen muistuttaa kirjassa, ettei kaikkia erimielisyyksiä tai vastakkainasetteluja pidä edes yrittää purkaa, sillä yhteiskunta ei koskaan voi olla ideaalisen yksimielinen yhteisö. Kaksikko suosittelee vapaaehtoistyötä muillekin
6.3.2020 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n Olet keskustan keski-POhjanmaan Piirin tuOre PuheenjOhtaja. Timo Pärkkä Kuva ja äänestysnumero lehteen, siinä eväät Eurajoella uhmattiin trendejä ja rakennettiin uusi kyläkoulu – ”Kun tarjoamme lapsiperheille lähipalveluita, meille muuttaa uutta väkeä” (22.2.2020). teksti: risto luodonpää Kuka olet. Olet kOtikuntasi halsuan ääniharaVa. miten temPPu Oli kuntaVaalien ensikertalaiselle mahdOllinen ja millä eVäillä se tehtiin. Jousimies on pimeimmän keskitalven merkki. Olet tOiminut kunnanhallituksen PuheenjOhtajana kOlme VuOtta. Kun olen kiertänyt valintani jälkeen kenttää, olen saanut hyvän vastaanoton kaikkialla. VOitit VastaehdOkkaasi Piia rautiOlan äänin 22–20. Niinpä tunnistan itsessäni merkin valoisuuden, optimistisuuden ja elämänilon. Voisi sanoa, että kertarytinä puhutteli nuoria ainaisen kitinän sijaan veroäyriasiassa. Uskon, että niin olisi saanut Piiakin. mitä tiukka tulOs kertOO Piirin tämänhetkisestä tilanteesta. OnkO asiOilla yhteyttä keskenään Vai OnkO kyseessä Pelkkä sattuma. mitä se kertOO sinusta. Golf alkoi pitkälti sattumalta. halsualla On suOmen nuOrin kunnanValtuustO ja Valtakunnan kOrkein VerOäyri. On hienoa, että keskustan listoilta nousi useampia alle 30-vuotiaita päättämään yhteisistä asioista. Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta nuoremmastakin polvesta löytyy! Valtuustossa on hyvä ikäjakauma. Varsinaista kampanjointia en tehnyt. Luulen, että valitsen luonnostaan toivon epätoivon sijaan. Golfissa toteutuu keskustalainen itsensä kehittämisen ajatus täydellisesti! Niin fyysisellä, teknisellä kuin henkisellä puolella – ja rajoja kehittymiselle ei ole. Olet innOkas gOlfaaja ja työskennellyt myös kentillä käytettäVän teknOlOgian kehittäjänä. Paluumuuttajana oli mukava huomata, että vuodet maailmalla eivät olleet pyyhkineet minua halsualaisten mielistä. Keskipohjalaiset näkevät oman piirin tärkeänä. Kun ensimmäisen kerran kokeilin, hurahdin aika lujasti. miksi Olet Valinnut gOlfin ja miten se sOPii keskustalaisen kuntaPäättäjän imagOOn. Saatiin kaksi hyvää ehdokasta, joilla kummallakin oli vankka kannatus. Kun Halsua on perinteinen pesäpallopitäjä, niin ilmeisesti siirtyminen golfiin tapahtui juuri siinä vaiheessa, kun en enää olisi osunut liikkuvaan palloon! Olet hOrOskOOPPimerkiltäsi jOusimies. Kuva ja äänestysnumero lehteen, siinä eväät kaikessa karuudessaan
Jari Laukkanen. 12 6.3.2020 Viime vuosina on kiistelty lähinnä perustuslain tulkinnasta merkittävissä yhteiskunnallisissa uudistuksissa
Presidentin häätäminen EU-pöydistä ei ole silti täysin ongelmatonta. Polemiikkia on syntynyt lähinnä, kun valiokunnan käyttämät valtiosääntötuntijat bloggaavat ja somettavat kantojaan asioihin aktiivisesti, jolloin politiikan ja juridiikan herkkä suhde voi vaarantua. Vuoden 1919 hallitusmuotoon ja vuoden 1928 valtiopäiväjärjestykseen yhä vahvasti nojaavalla perustuslailla tullaan kuitenkin luultavasti toimeen vielä pitkään – jos suomalainen yhteiskuntamalli ja demokratia pysyvät terveinä ja pitävät pintansa muuten. Täysin kitkatta ei selvittykään, kun Halonen jatkoi osallistumista EU:n huippukokouksiin edeltäjänsä Martti Ahtisaaren tavoin. Sellaisia voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi maakuntien verotusoikeus, kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn jatkamisen mahdollistaminen eduskuntavaalien yli tai eduskunnan varapuhemiesten lukumäärän nostaminen. Talousvaikuttaja Björn Wahlroos puolestaan laati pari vuotta sitten pamfletin, jossa hän arvosteli muun muassa poliittisten arvokysymysten pohtimista perustuslakijuridiikkana. Halonen antoi asiassa periksi ja lopetti Brysselin-matkailunsa. Viime vuosina perustuslakia ja sen tulkintaa on haastettu kuitenkin juuri oikealta laidalta, osin ideologisilta tuoksahtavin perustein. Perustuslakivaliokunnan hygieniaa on yritetty sinänsä varjella huolella. Takavuosina perustuslakia puolusti tiukasti erityisesti konservatiivinen laitaoikeisto, jonka nokkamies Georg C. maaliskuuta 2000, samana päivänä kun presidentti Tarja Halonen vannoi virkavalansa. Kun perustuslakivaliokunta on useaan kertaan torjunut yrityksiä sosiaalija terveyspalvelujen uudistamiseksi, syytöksiä on sinkoillut niin liian ahtaasta tulkinnasta, asiantuntijavaltaan alistumisesta kuin politisoitumisestakin. Hidénin mukaan erilaisia perustuslain muuttamista vaativia uudistuksia voi silti olla edessä. Ison remontin tarvetta ei näy, mutta kiistely tulkinnasta jatkuu.. Niin sanottu lautaskiista ratkesi vasta, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tulkitsi EU:n Lissabonin sopimuksen muuttavan tilanteen ja Eurooppa-neuvoston kokousten kuuluvan vain pääministerille, koska päätöksiltä edellytetään parlamentaarista pohjaa. Halosen presidenttikaudesta tuli uudistukselle myös eräänlainen sisäänajojakso. PerusTuslain uudistustarpeita viime keväänä selvittänyt valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén ei sellaisia raportissaan löytänyt. 6.3.2020 13 Talvella 20 vuotta sitten postilaatikoihin putkahti terveisiä valtiovallalta. Unioni tekee myös yhteistä ulkopolitiikkaa ja päättää esimerkiksi Venäjään kohdistuvista pakotteista. Hidén ei nähnyt mitään syytä myöskään korvata hyvin toimivaa perustuslakivaliokuntaa yksittäistapauksia jälkikäteen ratkovalla perustuslakituomioistuimella. Esimerkiksi entinen kokoomuslainen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on halunnut kumota perustuslain 124 §:n, joka rajoittaa julkisten tehtävien siirtoa muille kuin viranomaisille. Ongelmaan on pyritty vastaamaan hyvällä yhteistyöllä ja tiedonkululla instituutioiden välillä. Uudistus tuli voimaan 1. viime vuosina on kiistelty lähinnä perustuslain tulkinnasta merkittävissä yhteiskunnallisissa uudistuksissa. Pitävällä pohjalla Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Uusi perustuslaki tuli voimaan 20 vuotta sitten. Toistaiseksi painetta tähän ei kuitenkaan näytä juuri olevan. Perustuslakiin tehtiin myöhemmin linjausta vastaava muutos ja presidentin valtaoikeuksia kavennettiin hieman muutenkin. Ehrnrooth kertoi jopa kaartaneensa eduskunnassa niin oikealle, että näki Taisto Sinisalon selän. Asiantuntijoillakin on tietenkin sananvapautensa. Sitä, miten uusi presidentti ja instituutio mahtuisivat entistä ahtaampiin raameihinsa, myös vahdittiin tarkkaan. Jos EU:n rooli turvallisuusyhteisönä kuitenkin tuntuvasti kasvaa, voi presidentinkin asema EU-pöydissä nousta uudelleen keskusteluun. Kuten perustuslakivaliokunnan entinen keskustalainen varapuheenjohtaja Tapani Tölli on kuitenkin todennut, juridiikan viitta päällä ei pidä tuoda poliittista tulkintaa perustuslakiin – eikä poliittisille ratkaisuille keksiä oikeustieteellisiä perusteita. Pieneen siniseen kirjaan oli koottu maan uusi yhtenäinen perustuslaki
Turvetta käytetään myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. – Turpeen paras käyttötarkoitus ilmaston ja ympäristön näkökulmasta on olla suossa osana toimivaa ekosysteemiä, kuului järjestön kannanotto. Toivon, että hallituskumppanit kunnioittavat tässäkin tapauksessa hallitusohjelmaa, hän kuittaa spekulaatiot ylimääräisten veroratkaisujen mahdollisuudesta. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä taas on sulaa haihattelua edes tavoitella turpeelle uusia käyttömuotoja. Lakon aikana sahoilla ei muodostunut haketta eikä puruja, mutta kodit on pidettävä lämpiminä jollain keinolla. – Päästökauppa sen on jo käytännössä puolittanut, hän toteaa. Poliittisesti turpeen asema on tällä hetkellä melkoisessa pattitilanteessa. Vuonna 2018 Suomen kokonaispäästöistä turpeen osuus oli vähän yli 10 prosenttia. Toimialapäällikkö Hannu Salon mukaan olisi ollut aika outoa, jos juuri nyt olisi lähdetty uusien kieltojen tai rajoitusten linjalle. – Työllisyyttä korostetaan puheissa jatkuvasti. – Kukaan ei tunnu tällä hetkellä kantavan huolta suomalaisesta metsäteollisuudesta. Turpeen verotusta käsitellään osana energiaverotuksen uudistusta.” Hallituksen helmikuisen ilmastokokouksen turvelinjaukseen oltiin toisaalla enemmän, toisaalla vähemmän tyytyväisiä. Turvetuotannon puolustajaksi leimautuneen keskustan silmissä ilmastokokouksen antia voisi kutsua torjuntavoitoksi. Voimalaitokset joutuivat lisäämään turpeen Turpeen energiakäyttö vähenee hitaasti mutta varmasti kohti 2030-lukua turve Suurien tunteiden TeksTi: RisTo Luodonpää Pe tra Pö yliö. Kuitupuulle löytyy kyllä parempaakin käyttöä. HuoltoVarmuuden merkityksestä saatiin hyvä osoitus vastikään mekaanisen metsäteollisuuden lakon yhteydessä. Siinä he vaativat nopeaa päätöstä turpeen energiakäytöstä luopumisesta. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) on vakuuttunut, että hallitusohjelman tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta toteutuu jo nykyisillä toimenpiteillä. Suomessa on Hoskosen mukaan tälläkin hetkellä satoja voimalaitoksia, jotka polttavat kattiloissaan turvetta. Tästä huolimatta miljoonan suomalaisen kotia, koulua ja työpaikkaa lämmitetään turpeen avulla. Helposti varastoituvana polttoaineena turpeen merkitystä ei voi väheksyä myöskään huoltovarmuuden turvaajana, hän summaa. 14 6.3.2020 Ilmiöt ”Perustetaan turvealan laajapohjainen työryhmä selvittämään keinot, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Työryhmän tulee esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla. Jotkut tahot odottivat hallitukselta huomattavasti radikaalimpia ratkaisuja. Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt, joukossa myös keskustanuoret, pistivät jo etukäteen lusikkansa soppaan yhteisellä kannanotollaan. Hoskosen mielestä julkisuudessa väläytellyt monimutkaiset veromallit eivät tuo tavoitetta yhtään lähemmäksi. – EU:n energiaverodirektiiviesityksen pitäisi valmistua kesäkuussa 2021, ja päästökauppakin on viimein saatu toimimaan toivotulla tavalla. Jos turve yhtäkkiä kiellettäisiin, niin pitää kysyä, että mitä tilalle. – Turpeen verotus valmistellaan syksyyn mennessä virkamiestyönä osana energiaverotuksen uudistusta. KoKo bioenergia-alan tuotantoketjua edustava Bioenergia ry seisoo niin ikään vahvasti nykyisten turvelinjausten takana
Suomalaiset olettavat, että 17 prosenttia kaikista soista on turvetuotannossa, kun tosiasiassa energiaturvekäytössä niistä on vain 0,6 prosenttia. TJ. Tampereen kaupunki on asettanut omalle energialaitokselleen vielä kovemman tavoitteen. Mutta olen monille poliitikoille luvannut maksaa viisikymppisen, jos puolittuminen ei toteudu jo siihen mennessä, hän naurahtaa. Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojanen kiteytti Ylen haastattelussa tilanteen osuvasti. Päästöjä pitäisi vähentää 89 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Myös turpeen osuus kaikesta energiantuotannosta arvioidaan reilusti yläkanttiin. Ti la st ok es ku s Jos turve yhtäkkiä kiellettäisiin, niin pitää kysyä, että mitä tilalle. Senkin takia on tärkeää, että turve tulee olemaan edelleen yksi vaihtoehto muiden joukossa. Ilmiö kuitenkin havainnollistaa, kuinka tärkeää energiantuotannossa on huoltovarmuus. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 Energiaturpeen käyttö Sääolot lisäsivät turpeen kulutusta. Nykyinen vauhti riittää asiantuntijan mukaan helposti varmistamaan tavoitteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä liikutaan jo neljän prosentin tuntumassa. Salo itse uskoo jopa huomattavasti nopeampaan aikatauluun. Niille on energialiiketoimintayksikön johtajan Jukka Jorosen mukaan olemassa selvä syy. Äkilliset muutokset turpeen verokohtelussa heijastuisivat pahiten maaseudun ja pienten kuntien omistamien energialaitosten toimintaan. Virallisten kyselytutkimusten mukaan turpeeseen suhtautuminen on pitkälti perua mielikuvista. – Esimerkkinä voidaan ajatella vaikkapa Halsuan kuntaa, joka vastikään nosti veroprosenttinsa ennätyslukemiin. Bioenergia ry:n Hannu Salon mukaan kustannukset kaatuisivat omistajakuntien ja viime kädessä veronmaksajien kontolle. Hannu Salo arvioi, että viime vuonna pudotus olisi ollut peräti parinkymmenen prosentin luokkaa edellisvuoteen verrattuna. Vuosi 2018 olikin ainoa poikkeus vuosittain laskeneessa turpeen käytössä, Salo muistuttaa. Puolittuminen voisi olla hänen mukaansa mahdollista jo vuonna 2025. TurveTTa ei Jorosen mukaan tulla kokonaan hylkäämään valikoimista, vaikka muiden materiaalien käyttö tulisikin jatkossa halvemmaksi. Lämpölaitoksen vanha kattila vaatii turvetta vähintään puolet, mutta parin vuoden päästä valmistuva uusi toimii sataprosenttisesti muilla raaka-aineilla. – Toki se hetkellisesti lisää päästöjä. – Puuhun perustuva ja korjuun yhteydessä saatava biomassa on se polttoaine, jonka osuus tulee kasvamaan merkittävästi. – Ennakointi voi joskus tapahtua joipa tuntien tarkkuudella. Tampereen Sähkölaitos Oy tuottaa tällä hetkellä kaukolämmöstä 23 prosenttia ja sähköstäkin 18 prosenttia turpeen avulla. Olennaisin viesti ilmastopolitiikan kannalta on kuitenkin se, että turpeen energiakäyttö vähenee koko ajan. Jos turpeen poltto yhtäkkiä lopetettaisiin, niin se lisäisi paineita kunnalisveron nostoon, Salo laskee. – Kyse on tekniikasta. – Olen itse tuolloin jo eläkkeellä. Lukemat ovat yli valtakunnallisen keskiarvon. – Siihen vaikutti toki 2018 keväällä säiden takia sattunut kulutuspiikki. Uusiutuvat energialähteet valtaavat jatkossa yhä enemmän markkinoita. 6.3.2020 15 käyttöä polttoaineena, koska sitä voidaan myös toimittaa nopeasti. Kun aikanaan siirrytään energiaturpeesta muihin energianlähteisiin, täytyy varmistaa, ettei tuotanto tule liian riippuvaiseksi yhden toimialan sivutuotteista, hän muistutti. Samoin puhutaan geotermisesta energiasta, joka on osittain sama asia kuin maalämpö, hän toteaa. Joronen uskoo, että ilmastotavoitteet pystytään saavuttamaan, kun turpeen osuus vähenee luonnollista tietä. – Sähkölaitosten pitää tarkasti ennakoida, mitä milloinkin on järkevää polttaa, mitä arvoja asiakkaat korostavat ja mikä tulee olemaan päästöoikeuksien hinta
Koronavirusepidemia on aiheuttanut syöksyn maailman pörssikursseissa. Intian pääkaupungin Delhin viimeviikkoisissa mellakoissa kuoli yli 30 ja haavoittui yli 200 ihmistä. Pörssikurssit syöksyvät. Laki nopeuttaa kansalaisuuden saamista Afganistanista, Bangladeshista ja Pakistanista tuleville siirtolaisille, mutta ei muslimeille. Maanantaihin mennessä virus oli todettu noin 90 000 ihmisellä ja yli 3 000 ihmistä oli kuollut. Joukossa oli syyrialaisia, iranilaisia, irakilaisia, marokkolaisia ja pakistanilaisia. Kreikan mukaan viikonloppuna ainakin 10 000 ihmistä yritti ylittää rajan laittomasti. Koonnut: Katariina lanKinen Andrea Pattaro / Lehtikuva / AFP. korona levisi eurooPPaan. Koronavirus jatkaa leviämistään Kiinan ulkopuolella. Turkki kertoi viime viikolla avaavansa portit Eurooppaan. Euroopassa suurin tartuntarypäs on ollut Pohjois-Italiassa, josta tauti on levinnyt muualle Eurooppaan, myös Suomeen. 16 6.3.2020 Maailman kuvat Pakolaiset liikkeellä. Euroopan ja Yhdysvaltojen pörsseissä alkanut koronavirushermoilu sai jatkoa Aasiassa ja Australiassa, joiden osakemarkkinat ottivat vastaan iskun Yhdysvaltojen markkinoiden sekasorrosta. Sadattuhannet siviilit ovat paenneet Syyrian Idlibin kiihtyviä taisteluita. Mellakat alkoivat, kun hindunationalistiset ryhmät yrittivät estää muslimeita järjestämästä uutta kansalaisuuslakia vastustavaa protestia. Yhdysvalloissa markkinatilanne on ollut aiemmin epätavallisen vahva, joten käänteen tultua myös sukellus on syvä. Mellakointia Delhissä. Turkissa on jo nyt noin 3,6 miljoonaa sotaa paennutta syyrialaista
6.3.2020 17 EnglantilaisEt ovat tunnettuja ainakin kahdesta asiasta – säästä puhumisesta small talkin osana ja ainaisesta sateesta. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Puhutaanko säästä. Tulvat alkoivat täällä sattumalta juuri joulukuisten parlamenttivaalien alla, jolloin puolueen puheenjohtajat olivat tuttu näky tulvien koettelemilla alueilla. Uudisrakennetuista taloista yksi kymmenestä on tulvariskialueella, mutta tässä on alueellisia eroja. Paikalliset pohtivatkin, mistä tulvatilanne johtuu – onko kyseessä ilmastonmuutoksen aiheuttama ongelma vai johtuisiko tämä osaksi myös maan vanhentuvasta infrastruktuurista. täällä Lontoon lähellä tilanne ei onneksi ole niin vakava kuin esimerkiksi Walesissa tai Pohjois-Englannissa, mutta pienemmässä mittakaavassa tulvat aiheuttavat ongelmia täälläkin. Talokaupoissa täytyy toki selvittää, sijaitseeko talo tulva-alueella, mutta edes aiemmin tulvinut talo ei sinänsä tarkoita sitä, etteikö se menisi kaupaksi. Työmatkat muuttuvat kaaokseksi heti, kun teitä suljetaan tai junia perutaan. Parin viimeisen kuukauden aikana myrskyt ovat pahentaneet tilannetta ja osassa maata on satanut yhden päivän aikana saman verran vettä kuin yleensä koko helmikuun aikana. tulviEn EstämisEssä ei auta myöskään se, että täällä rakennetaan edelleen taloja jopa korkean tulvariskin alueelle. Poliitikoille nämä eivät ole helppoja asioita. brexitin jälkeen. Viimeisten kuukausien aikana säästä on riittänyt puhumista useiden myrskyjen vuoksi. Esimerkiksi oman kuntani alueella tulva-alueelle on rakennettu viimeisen kolmen vuoden aikana 14 prosenttia taloista. Paikallisen ympäristöviraston mukaan seuraavien 50 vuoden ajan tarvittaisiin yhden miljardin vuotuinen panostus ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien kuten tulvien estämiseen. Nyt viimeisimpien tulvien aikana vastavalittu pääministeri Boris Johnson on saanut kritiikkiä siitä, ettei hän ole valintansa jälkeen vieraillut tuhoalueilla. Jopa täällä Etelä-Englannissa on sääennuste viimeiset pari viikkoa luvannut jatkuvasti tulvariskiä. Ympäristövirasto onkin yrittänyt herätellä poliitikkoja sen suhteen, pitäisikö talojen rakentamista näille alueille ainakin vähentää ja tulisiko ihmisten joissain paikoissa jopa muuttaa pois varmojen tulvien alta. Onneksi oma taloni on mäen päällä, joten tulvan vaaraa ei pitäisi olla *koputtaa puuta*
18 6.3.2020 Meri AlArAntA-SAukko 1970-luvulta peräisin olevan lunastuslain vaikutuksia on puitu mediassa viime viikkoina. Uusi laki on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä. Aika usein käy niin, että korvaukset jäävät hakematta, koska prosessi koetaan hankalaksi. MTK:n lakimies Leena Kristeri kertoo, että monet maanomistajat ovat ottaneet häneen huolestuneina yhteyttä. Oikeusministeriö viimeistelee hallituksen esitystä uudeksi lunastuslaiksi Maanomistajan omaisuudensuojaa vahvistetaan Perustuslain takaama omaisuuden suoja ei tällä hetkellä aina toteudu. – Näissä laeissa toteutetaan omaisuuden minimisuojaa. – Aiheesta tehdyissä selvityksissä on todettu, ettei perustuslain takaama omaisuuden suoja tällä hetkellä aina toteudu. maanomistajan oikeusturvan kannalta tilannetta hankaloittaa entisestään lunastusprosessin kaksivaiheisuus. Sh utt ers to ck. Ensin ratkaistaan, onko kunnalla lunastusoikeutta ja vasta sitä seuraavassa lunastustoimituksessa määritellään korvaus. – Tämä asia olisi tarkemmin säädettävä laissa, Kristeri sanoo. – Pelätään, milloin lunastuksen koura iskee, vaikkei sellaista olisi kunnasta esitettykään, Kristeri toteaa. Tätä on ollut havaittavissa erityisesti kasvukeskusten liepeillä. Julkisuudessa on käsitelty kuntien raakamaan lunastuksiin liittyviä tapauksia, joissa alueen todellinen markkinahinta on selvinnyt muuta kautta esimerkiksi kunnan ja rakentajan solmiman esisopimuksen tai yksityisten välisen kaupan myötä. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan keskusta haluaa uudistaa lunastuslakia siten, että maanomistajan omaisuudensuoja vahvistuu. Kristeri muistuttaa , että maanomistajalla pitäisi olla kaikissa lunastustilanteissa oikeus täyteen korvaukseen. – Tämä hinta ei kuitenkaan ole sama kuin lunastushinta eikä varsinkaan sama kuin kunnan tarjoama korvaus, Kristeri painottaa. Maanomistajan näkökulmasta olisi selkeää, että korvauskynnykset olisi määritelty yksiselitteisesti. – Omaisuudensuoja on tärkeä perusoikeus, jota on kunnioitettava, Leppä painottaa. Käytännössä se tarkoittaa, että korvauksella pitää pystyä hankkimaan vastaavalta alueelta samanlainen omaisuus. Parhaillaan uudistuksen alla ovat myös maankäyttöja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki, ja niissäkin omaisuuden suoja kaipaisi Kristerin mukaan vahvistamista. Hänen mielestään omaisuudelle olisi annettava muutenkin lainsäädännössä nykyistä suurempi arvo. On epäselvää, milloin maankäytön rajoituksista voi saada korvauksia ja mistä niitä voi hakea. Kristerin mukaan tämän vuoksi oikeuskäytännössä ei päästä arvioimaan sitä, onko kunnilla oikeus pakkolunastaa maita myös ansaintatarkoituksessa. Hänen mukaansa lunastuslaki kaipaa kiireellistä uudistamista juuri omaisuudensuojaa koskevilta osilta. Maaja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK on ollut huolissaan kuntien aiempaa hanakammasta pakkolunastusoikeuden käytöstä maanhankinnassa
Euroopan parlamentissa hän on uusi tekijä, joka haluaa tehdä kotiläksyt hyvin – ja jatkaa ”pekkarointia”. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko, kuvAT: euroopAn pArlAMenTin kuvApAlvelu. 6.3.2020 19 Pekkaroija Brysselissä Henkilö Mauri Pekkarinen on loistanut Suomen poliittisen taivaan tähtenä vuosikymmeniä
– Pojat olivat silloin lukiossa. Nyt hän on täysistunnoista vielä kauempana, mutta ei ainakaan itse ikävöi eduskuntaan. Työrytmikin on erilainen, mutta asiat ovat tuttuja. Onko pakko kysyä, mikä on pitkän avioliiton ja hyvien perhesuhteiden salaisuus olosuhteissa, joissa on oltu paljon eri osoitteissa. Myös edustajakollegat ovat moneen kertaan nimenneet hänet tehokkaimmaksi poliitikoksi. Kymmenen lastenlasta vilahtelevat puheen lomassa tuon tuosta. Esimerkkinä Pekkarinen mainitsee metsät, joiden kestävä käyttö parhaimmillaan auttaa päästöjen vähentämisessä. Pekkarinen miettii vastausta tovin. – En totisesti, Pekkarinen puuskahtaa. Moninkertaisen ministerin ja 40 vuotta eduskunnassa vaikuttaneen keskustakonkarin arki muuttui viime keväänä, kun suomalaiset valitsivat hänet europarlamentaarikoksi. Suomen Akatemian vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa Pekkarinen noteerattiin edellisen vuosikymmenen vaikutusvaltaisimmaksi ministeriksi. Käsillä on useita isoja asioita, mutta yksi lyö läpi kaiken: ilmastokysymys. Kotiasiat on hoidettu Raijan ehdoilla, Pekkarinen myöntää. Kun hän viime vaalikaudella toimi puhemiehenä, monet kaipasivat suuren salin keskusteluihin hänen nokkelasti ja tarvittaessa terävästi heiluvaa sanansäiläänsä. Toinenkin etu kodin ja työpaikan läheisestä sijainnista on. Siitä hän vähitellen ajautui eri tehtävien kautta politiikkaan ja tuli lopulta valituksi eduskuntaan peräti kymmenen kertaa aina suurella äänimäärällä. – Itse olen aina toiminut saman filosofian pohjalta. Pekkarisen ura on ollut värikäs ja kannatus vahvaa. Seuraavalla ministerikaudella tyttöjen ollessa teini-ikäisiä, oli helpompaa. Keltanokka tai ei, Pekkarisen kontolle on jo nyt langennut merkittävä metsästrategian valmistelua koskevan raportin laatiminen teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunnan (ITRE) näkökulmasta ajankohtaisiin metsäja energaiteollisuutta koskeviin Green Dealin suunnitelmiin. Vaarana on, että aletaan suojella tavalla, joka on haitaksi ilmastolle. Se Vaarana on, että aletaan suojella tavalla, joka onkin haitaksi ilmastolle.. – Voin tästä tarkistaa, ovatko avustajat töissä, hän naurahtaa. Ääniä kasaantui liki 70 000. 20 6.3.2020 on harvinaisen seesteinen, aurinkoista päivää enteilevä. Tärkeää on myös, että isot ratkaisut tehdään yhdessä ja pidetään yhteyttä jatkuvasti. Tilanne on vähän sama kuin aikoinaan finanssikriisin pyörteissä: mistään muusta ei puhuta. Vaimon suuruus oli ratkaiseva tekijä, hän kehaisee taas. Sen lanseerasi aikoinaan Iiro Viinanen (kok.) eikä välttämättä hyvässä mielessä. Pekkarinen muistuttaa, että tuholaiset söivät viime vuonna Keski-Euroopassa 82 miljoonaa kuutiota puuta. – On syntymässä kilpajuoksu, jossa jokainen pyrkii keksimään muita kovempia juttuja. Yhteiset pelisäännöt ja luottamus ovat kaiken perusta. Yli kahdeksan vuoden ajan hän osallistui säännöllisesti ministerineuvoston kokouksiin. – Saatan siksi tuntea asioita vähän keskimääräistä aloittelijaa paremmin, mutta olen silti täällä keltanokka ja päättänyt käyttää ensimmäisen vuoden perehtymiseen. Silloin kävi ainoan kerran niin, että Pekkarinen valvoi työasioiden vuoksi koko yön. En ehtinyt olla heidän kanssaan riittävästi. – Kun Raija on täällä käymässä, hän voi parvekkeelta huutaa minut syömään, Pekkarinen viittaa vaimoonsa. – On tämä tietysti elinympäristönä uusi, vaikka olenkin tottunut asumaan viikot poissa kotoa. Suurimman kunnian perheonnesta Pekkarinen antaa vaimolle. Alun perin urheilijanuorukainen haaveili työstä talouselämän parissa, mutta yliopistoaikoina ääristalinistien vahva vyörytys ajoi hänet tekemään keskitien opiskelijapolitiikkaa. Koko suku asuu Jyväskylässä lähellä toisiaan ja kokoontuu viikonloppuisin Pekkaristen vapaa-ajan kotiin Päijänteen rannalle. Kasvoilla lainehtivat lämpö ja ylpeys, kun hän kertoo jälkipolven harrastuksista ja urapoluista. Pekkarinen laittaa kahvin valumaan pinkkiin keittimeen. Perhe on Pekkariselle selvästi tärkeä. – Soitan vaimolle joka päivä. Olen vastannut samoista teemoista ministerinä ja tunsin valmiiksi monet nykyisistä työtovereistani. Paineet olivat hurjat paitsi talouskurimuksen vuoksi, myös Venäjällä puuhatun vallankumouksen ja sen aiheuttaman pakolaisuhan takia. Euroopan parlamentissa riittää haasteita. Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen avaa kaupunkiasuntonsa parvekkeen oven ja kurkistaa siitä kadun toisella puolella häämöttäviin työhuoneensa ikkunoihin. – Oli se rankkaa. Vain kahdesti näiden vuosikymmenten aikana puhelinsoitto on jäänyt väliin. Esko Ahon hallituskausi on jäänyt mietityttämään erityisen haastavana aikana. Aluepoliittisen valiokunnan varaedustajana hän seuraa aluekehitysrahojen oikeudenmukaista kohdentumista. Pekkarinen pyöri nykyisellä työmaallaan jo 1990-luvulla sisäministerin ominaisuudessa, kun Suomi neuvotteli unioniin liittymisestä. – Perehdyn asioihin hyvin ja pyrin sitten viemään niitä eteenpäin oman maakunnan ja Suomen etua silmällä pitäen. Eurovaalit osoittivat, että Pekkarista arvostetaan ympäri Suomen. Pekkarinen tunnetaan myös taitavana ja ärhäkkänä puhujana. – Pikkutytöt antoivat tämän papalle, Pekkarinen myhäilee. Pekkarinen korostaa teeman olevan tärkeä, mutta pahoittelee keskustelun yksisilmäisyyttä. Jotain kertoo sekin, että ”pekkarointi” on vakiintunut termiksi, jolla tarkoitetaan lujaa oman kotiseudun puolenpitämistä. Hän huomauttaa, että Euroopan parlamentissa lähes kaikki pitävät onnistumisen mittarina sitä, miten hyvin ovat kyenneet pitämään kotimaansa puolta. – Se näkyy vielä nykyäänkin. – Puusta saadaan muun muassa raaka-aineita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja. – On jouduttu menemään monessa minun ehdoillani. Pekkarinen itse kokee sen kuitenkin kunniaksi
Hän arvioi aikoinaan ohjelman itsekin hyväksi, vaikka riskistä muistuttikin. Keskustan politiikka nimittäin ”vähän huolestuttaa”. Pintaan taas pompsahtanut turvekeskustelu nostaa sekin Pekkarisen verenpainetta. – Jos hinnaltaan halvempaa kivihiiltä verotettaisiin samalla tavalla kuin turvetta, tänne alettaisiin kuskata suuremman hiilijalanjäljen jättävää kivihiiltä Uralin takaa. Monet vaiheet nähnyt konkari on kuitenkin varma, ettei puolueen aika ole vieläkään ohi. Mauri Pekkarinen on asettunut hyvin Brysselin ja europarlamentaarikon arkeen. Ongelmana Pekkarinen näkee sen, että kaikki hallituksen hyvät linjaukset kieputetaan vihervasemmistolaisiin käärinliinoihin. Keskustan puoluehallitukseen hän silti halusi. Paljon hyvääkin aikaiseksi saaneen edellisen kauden joidenkin epäonnistumisten pitkät varjot ulottuvat nykyhetkeen. Pekkarinen on vähitellen luopunut työn ulkopuolisista luottamustoimista, sillä hänelläkin on ”kova hinku olla lastenlasten kanssa”. Turve on Pekkarisen mielestä fossiilinen polttoaine ja sen käyttöä on vähennettävä, muttei niin, että turve ajetaan alas ennen kivihiiltä. – Ruotsi ei muuten verota turvetta lainkaan, toisin kuin Suomi, Pekkarinen huomauttaa. Pekkarista harmittaa hätätilamielialan lietsominen. Siinä pelataan hänen mukaansa asioilla, joiden suhteita ei ymmärretä. Keskustan pitäisi pystyä rakentamaan oma tarinansa siitä, mitä tapahtui ja mitä nyt tehdään. Asiat ja monet työkaveritkin ovat tuttuja jo entisiltä ajoilta.. Näin kävi, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus laski kivihiilen veroa. Kahvi on tippunut, ja Pekkarinen kattaa pöytään kupit ja croissanteja vaimon ostamalle Marimekon liinalle. – Jos metsää ei hoideta, se palaa helpommin ja joutuu tuholaisten areenaksi. Jälkiviisas Pekkarinen ei halua olla. – On vain tehtävä oikeita asioita. – Ilmastoasioissa kaikkien maiden, Suomi mukaan lukien, on toimittava aktiivisesti mutta järjestäytyneesti. – Uskon, että keskusta nousee, mutta sanoista ja ohjelmista pitää tehdä totta. Odotuksia lisää se, että puolue ampaisi hallitukseen historian suurimman vaalitappion jälkeen. 6.3.2020 21 on enemmän kuin Suomen hakkuumäärä. – Hoetaan, että me teimme toisin kuin Sipilän hallitus. Metsää myös paloi 30 miljoonaa hehtaaria, mikä on paljon enemmän kuin koko Suomen metsäpinta-ala. Raija on pian taas tulossa Brysseliin, mutta ei aio muuttaa pois Jyväskylästä. – Tästä syystä monet odottavat keskustalta nyt paljon ja nopeasti. – Lasten perheet tarvitsevat häntä. Keskustaa uhkaa Pekkarisen mukaan marginalisoituminen. Hoitamaton metsä ei myöskään kasva. – Haluan katsoa, voisinko vielä antaa apua ja tukea, olla mukana keskusteluissa, joissa mietitään suuntaviivoja
22 6.3.2020 Liikaa ja Liian kaLLiita. Reportaasi taustajoukoissa TeksTi ja kuvaT: Henna Lammi. Ministereiden avustajista ja vaLtiosihteereistä on revitty ikäviä otsikoita pitkin uuden punaMuLLan aLkutaivaLta. suoMenMaa seurasi kokeneen erityisavustajan jukka ihanuksen päivää
Kullakin puolueella on oma ryhmyriavustajansa. Media riemastui ja etsi vertailukohtaa: Juha Sipilän (kesk.) hallituksen alkutaipaleella avustajia oli 39. Erityisavustajista ja valtiosihteereistä on kouhkattu puoli vuotta. – Yhdessä me tunnistamme ongelmia ja mietimme, millä kokoonpanolla asiAvustAjAn pitää kyetä tunnistAmAAn oleelliset AsiAt. Lasten herätys, aamupalaa koko porukalle, sähköpostien ja uutisten silmäily. Se ei ollut poliittiselle valmistelulle hyväksi, kokoomuksen eduskuntaryhmän ympäristöpoliittinen sihteeri Tuomas Kuoppala kertoo. 6.3.2020 23 Helmikuisena keskiviikkoaamuna vihmoo vettä. Ministerit ovat niin kiireisiä, ettei heidän pöydälleen voi jättää sataa yksityiskohtaa auki, vaan avustajat ratkovat helpoimmat ja teknisimmät asiat. Hän koordinoi ja valmistelee keskustan ministeriryhmän työtä. Jukka Ihanus sukeltaa tottuneesti ihmisvilinään ja astuu metroon. Kuoppala tutki erityisavustajia jo gradussaan. Kun Antti Rinteen (sd.) hallitus aloitti työnsä, heitä palkattiin 64. Uusi kohu oli valmis. Ihanuksen aamu alkoi tutuin rutiinein. kansalaiset raivostuivat, mutta oli niitäkin, jotka ymmärsivät. iHanuksen työpaikka ei ole millään mittarilla tavanomainen. Ihanus on niin sanottu ryhmyriavustaja. Hänen mukaansa ministeriöt tuottavat hirmuisen määrän hankkeita ja päätöksiä, joiden alle voi hautautua. On helppo osoittaa, paljonko ministereiden avustajiin menee rahaa, mutta heistä saatu hyöty on hankala mitata. Avustajan pitää kyetä tunnistamaan oleelliset asiat. Aiemmin hallitus oli perustellut runsasta avustajamäärää EU-puheenjohtajakaudella. – Kuvaa nyt oikein läheltä niitä lohileipiä, toinen vitsailee. Tarkkaan määrään hän ei ota kantaa. Kuoppala työstää erityisavustajien vallankäytöstä väitöskirjaa, ja hän pitää avustajien lisäämistä hyvänä asiana. Ihanus kuvaa erityisavustajia tiedonvälittäjiksi ja tulkeiksi. Se päättyi vuodenvaihteessa, mutta avustaja-armeija jäi. Sellaiset, joihin ministereiden pitää kiinnittää huomiota. Paljon toimintavarmempi kuin lähijuna, ja tästä menee 20 minuuttia keskustaan, Ihanus kehuu. – Kansalaisten silmiin tämä näyttää oudolta, Kuoppala kiteyttää. Olihan Sipilän hallituksen ministereiden ja avustajien määrän supistaminen johtanut jopa ministeri Jari Lindströmin (ps./sin.) loppuun palamiseen. Pian otsikoitiin, että avustajille ollaan jopa palkkaamassa avustajia. – Metro on kätevä. Sisällä 1800-luvun lopun linnassa pienessä, ikkunattomassa huoneessa kuhisee kuin muurahaispesässä. Hän on erityisavustaja valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) esikunnassa. Kun vetovastuu siirtyi Sanna Marinille (sd.), avustajien ja valtiosihteereiden määrä lisääntyi entisestään. Kuin sadat muutkin töihin kiiruhtavat helsinkiläiset. arkkiteHti Carl Ludvig Engelin suunnittelema Valtioneuvoston linna seisoo mahtipontisena Senaatintorin laidalla. – Ei meillä ole aina näin hyvät tarjoilut, joku sanoo. – Sipilän kaudella ministereiden ja avustajien vähentäminen koettiin raskaaksi ja ihmiset tekivät töitä silmät ristissä. Keli korostaa Itäkeskuksen seudun harmaata arkkitehtuuria. Tarjolla on lohileipiä, puuroa ja kiisseliä, kahvia. Ulkovaatteet niskaan ja menoksi – päiväkodin kautta. aivan keskeinen osa Ihanuksen työtä on neuvotella muiden puolueiden avustajien kanssa, kuinka hallitusohjelmassa alustavasti sovitut asiat käytännössä toteutetaan. On alkamassa keskustan erityisavustajien keskiviikkoinen listapalaveri, jossa käydään läpi ajankohtaista politiikkaa ja valtioneuvoston asialistaa. Keskustalaisten listapalaverin jälkeen Ihanus rientääkin tapaamaan kollegoitaan. Väitöskirjatutkijan mielestä kansalaisten närkästyminen on ymmärrettävää. – Työ on tien tasoittamista päätöksenteolle, Ihanus kuvailee. sellAiset, joihin ministereiden pitää kiinnittää huomiotA.. erityisavustajista on toistaiseksi tehty niukasti akateemista tutkimusta. Ihanus istuutuu pöydän päähän, sillä hän vetää kokouksen. Hän nimesi ammattiryhmälle neljä eri roolia: he ovat neuvonantajia, portinvartijoita, neuvottelijoita ja puolueen edustajia ministeriössä. Sektoriavustajat puolestaan auttavat yksittäistä ministeriä
Erityisesti kansainväliset tehtävät vievät valtiosihteereiden työaikaa, sillä he voivat toimia kokouksissa ministereiden sijaisina. Ihanus kertoo, että avustajien tehtävänä on välittää ministereiden poliittinen tahto valmisteluun. ihanus on keskustan avustajista kokeneimpia. Erityisavustajat ovat suhteellisen tuore ilmiö. Lakipykäliä he eivät kirjoita. Miehet vakuuttelevat kuitenkin toisille hymyissä suin, että lihakin vielä maistuu. Ihanus pohtii, että taustasta on ollut erityisavustajana paljon hyötyä. ihanuKsella on jälleen pieni tovi aikaa olla työpisteellä. Tavoitteena ei ole, että kaikki asiat menisivät hallituksen johtoviisikolle, Ihanus selventää. Pyyntöjä tulee aika runsaasti, mutta usein joudun tyytymään pikalounaaseen, Ihanus kertoo. STTK:ssa kasvoi asiaosaaminen erityisesti työmarkkinakysymyksissä. On tärkeää, että sille on aikaa, Ihanus toteaa. Että onko ministerillä jotain painotuksia, tarvitseeko jotain täydentää ja niin edelleen. Jo pelkästään osallistuminen Euroopan unionin kokouksiin vie ministereiltä useita päiviä kuukaudessa, vähän salkusta riippuen. – Useimmiten virkamiehet käyvät erityisavustajien kanssa läpi lakiesityksiä ennen kuin ne päätyvät ministerille. Määrää on paisuttanut asioiden monimutkaistuminen: päätettäviä asioita on lukumäärällisesti enemmän, ja ne ovat entistä vaikeampia. Sitä on ruhtinaalliset puoli tuntia. Työja elinkeinoministeriöstä ei ole tullut ajoissa sitä materiaalia, jonka Ihanus tarvitsisi puolen tunnin päästä ministeriryhmän kokouksessa. Hallituksessa on viisi erilaista puoluetta. Ensimmäiset palkattiin Kalevi Sorsan (sd.) hallitukseen vuonna 1972, ja vähitellen avustajien määrä on kasvanut. Tällä kertaa lautaselle eksyy mukava määrä kaikkea vihertävää. Lisäksi on asiakohtaisia eroja: joissakin asioissa yhteistyö on tiiviimpää kuin toisissa. Se tarkoittaa viittä erilaista arvopohjaa ja näkemystä päätettäviin asioihin. Ihanus myöntää, että tällaisella hallituskokoonpanolla jumppaamista riittää – ehkä jopa enemmän kuin jollain toisenlaisella konklaavilla. Aamun kokoukset ovat ohi, ja Ihanuksella on hetki aikaa olla koneella. KaiKKi virkamiehet eivät ole aina katsoneet avustajia suopeasti. – Yleensä minulla on tämä aina näin yläasennossa. sttK:n puheenjohtaja Antti Palola odottelee portaikon yläpäässä. Toimintakulttuuri vaihtelee hieman ministeriöittäin. Hän avusti jo Matti Vanhasta ja Mari Kiviniemeä heidän pääministerikausillaan. – Usein oikea paikka vaikuttaa on EU:ssa etukäteen, että jo ensimmäiset direktiiviesitykset ovat järkeviä Suomen näkökulmasta. Tiivis yhteistyö virkamiesten kanssa on olennainen osa erityisavustajien työtä. Istua saa kokouksissa ihan tarpeeksi, Ihanus kertoo asetuttuaan seisomaan sähköpöydän taakse. Pitää soitella perään. 24 6.3.2020 oita aletaan ratkoa. Toiseksi kansainvälisyys on tuonut päätöksentekoon uuden ulottuvuuden. – Avustajathan ovat usein myös koko puolueen asiantuntijoita. Ihanus työskenteli aiemmin johtaja STTK:n yhteiskuntapoliittisessa yksikössä, joten lounaan äärellä on tarkoitus puida ex-pomon kanssa työmarkkinoiden tilannetta. – Lähinnä silloin kun Katri on matkoilla, pystyn sopimaan lounastapaamisia. ValtioneuVoston linnan neljännen kerroksen työhuoneen vaaleanpunaista seinää koristavat presidentti Sauli Niinistön muotokuva, suurennettu pilapiirros Helsingin Sanomista, kalenteri, lasten piirustukset. Ylen haastattelussa (1.2.) nimettömänä pysytellyt virkamies kuvasi, että on käynyt yhä vaikeammaksi ja epäselvemmäksi tietää, miten asiat kulkevat ja kenen kanssa niitä selvitetään.. Puhelin kourassa, useampi päätelaite auki
Siellä hän on usein. Hän on tottunut ramppaamaan Valtioneuvoston linnan ja Arkadianmäen väliä. Kokous on ihan kohta. On riski, että porukka alkaa elää omaa elämäänsä. Ihanuksen ripeät askeleet kulkevat selvästi tarkasti valittua reittiä: hän oikaisee kauppakeskuksen läpi ja käyttää maanalaisia käytäviä. Lähellä valtaa. avustaja elää ministerin luottamuKsen varassa.. Janika Takatalon pro gradu -tutkimuksen (2018) mukaan 2010-luvulla avustajien keskiikä on ollut 34-vuotta. Ihanus on tietoinen kritiikistä. Hän pamautti Kauppalehdessä (12.2.), että huippuvirkamiesten työaikaa kuluu yhä enemmän avustajien opastamiseen. – Välttelen liikennevaloja, Ihanus nauraa kysymykselle, onko reitti varmasti nopein. Viestinnässä ministereitä auttavat – ketkäpä muutkaan – kuin erityisavustajat. Kullakin ministerillä on yhdestä kuuteen erityisavustajaa. Reippailu tuulettaa ajatuksia, eikä tarvitse odotella pysäkeillä. ihanus kiskoo takin ylleen ja suuntaa kohti eduskuntataloa. Erityisavustajia on tällä hetkellä melko joukko: 68 henkilöä. Ihanuksen mielestä suurin muutos on vuosien aikana tapahtunut median toimintatavoissa. – On totta, että avustajia tulee erilaisista taustoista ja oli tehtävä mikä hyvänsä, uuteen työhön pitää aina perehtyä, hän kommentoi. Viestinnän merkitykseen kiinnittävät huomiota myös Liisa Hyssälä (kesk.) ja Jouni Backman (sd.), jotka kirjoittivat viime vuonna Sitran pyynnöstä Kansanvallan peruskorjaus -raportin. – Kukin ministeri käyttää avustajakuntaa siten kuin kokee tarvitsevansa, ja avustaja elää ministerin luottamuksen varassa, Ihanus kuvaa. Matkaa on puolitoista kilometriä ja useimmiten hän kävelee. Ihanus näyttää selvästi kärsimättömältä. Määrää on arvosteltu myös sisältä päin. Tehtävänkuvat ja roolit vaihtelevat riippuen monista tekijöistä, kuten ministeriön hallintokulttuurista ja avustettavan ministerin tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Nuorimmat ovat olleet vasta 22-vuotiaita. Samoin sosiaalisen median nousu on tuonut työhön paljon uutta. – On naurettava ajatus, että kadulta tullut ihminen osaisi yhtäkkiä ohjata huippuosaajaa, Virtanen huomautti. – Korjausliike meni piirun verran pitkäksi, myöntää toinen. Avustajissa myös kierto voi nopeaa hallitusten vaihtuessa, eikä osaamista välttämättä ole ehtinyt karttua. Erityisavustajien tausta voi tosiaan olla mikä tahansa, samoin heidän ikänsä vaihtelee. Ihanus istuu etualalla Kulmunin vieressä. Aiemmin oli aikaa miettiä. Lähellä Kulmunia. 6.3.2020 25 Yksi kärkkäimmistä arvostelijoista on ollut työja elinkeinoministeriöstä eläköitynyt kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Puolueidensa puheenjohtajilla on usein enemmän avustajia, esimerkiksi Kulmunilla heitä on kuusi. Eräs erityisavustaja kommentoi Ylelle nimettömänä, että turha kohina ja poliittinen säätäminen on lisääntynyt, kun avustajajoukkoa on liian paljon. Asiaa on myös tutkittu. Siihen päälle tulee vielä 15 valtiosihteeriä. ihanus aloitti ensimmäisen kerran erityisavustajana vuonna 2006 ja toisen kerran vuonna 2017. Viime vaalikaudella Sipilän ykkösavustaja Riina Nevamäki listattiin useKuKin ministeri Käyttää avustajaKuntaa siten Kuin KoKee tarvitsevansa. Ensimmäiset valot pysäyttävät vasta aivan eduskuntatalon nurkalla. KEsKustan ministeriryhmän kokous on päättymässä eduskunnassa hallituksen isossa huoneessa. Ihanuksen mukaan viestintää mietitään paljon, mutta hän ei pidä hyvänä sellaista kehitystä, jossa poliitikot alkavat keskittyä enemmän siihen, miltä asiat näyttävät kuin maailman muuttumiseen. Ministereiltä vaaditaan nyt saman tien kommenttia kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Kaksikon mukaan ministereiden pitäisi saada omat, poliittisen viestinnän ammattilaiset
26 6.3.2020 Jari Partanen keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen elinkeinoministerin ja maaja metsätalousministerin valtiostiosihteeri Maria Kaisa Aula valtiovarainministerin valtiosihteeri Tuomo Puumala tiedeja kulttuuriministerin valtiosihteeri KesKustan ministerit ja heidän erityisavustajansa vastuualueineen: Mika Lintilä, elinkeinoministeri Jenny Hasu aluekehitys, elinkeinoja innovaatiopolitiikka Antti Siika-aho yritysja elinkeinopolitiikka, energia-asiat, viestintä, työminsterin seuranta Terhi Haapaniemi viestintäja mediasuhteet Jirka Hakala kotimaan politiikka, sisäministeriön ja oikeusministeriön seuranta Janne Torvinen puolustuspolitiikka, ulkoministeriön seuranta Antti Kaikkonen, puolustusministeri Hanna Kosonen, tiedeja kulttuuriministeri Silja Silvasti nuorisoja liikuntapolitiikka, opintotuki Eeva Kärkkäinen korkeakoulupolitiikka, ministerin viestintä ja lehdistösuhteet sekä keskustan ministeriryhmän viestintä Satu Mäki-Lassila kirkolliset ja kulttuuriasiat sekä sosiaalija terveysministeriön seuranta Katri Kulmuni, valtiovarainministeri Jukka Ihanus keskustan ministeriryhmä Markus Lahtinen talouspolitiikka Janne Kaisanlahti EUja kansainväliset asiat Ann-Mari Kemell veropolitiikka Kari Jääskeläinen kotimaan asiat ja viestintä, liikenneja viestintäministeriön seuranta Markus Ylimaa kotimaan asiat, kuntaministerin seuranta valtiosihteerit Teppo Säkkinen luonnovara-asiat Satu Haapaniemi maatalouteen ja elintarvikkeisiin liittyvät asiat Jari Leppä, maaja metsätalousministeri Annukka Kimmo sidosryhmät ja mediasuhteet
Työn hyviä puolia hänen ei tarvitse kauaa miettiä. Ihanus suuntaa kohti kotia. Ihanus sanoo, että erityisavustajien on tehtävä tiivistä yhteistyötä niin eduskuntaryhmän kuin puoluetoimiston kanssa, jotta kaikki tietävät missä mennään ja tieto kulkee. Rooli on ikään kuin jäänyt lillumaan harmaalle vyöhykkeelle. Asiat pitää ennakoida riittävän ajoissa, hän jatkaa. Mutta työt eivät lopu, vaikka vallan kamareiden ovet perässä sulkeutuvatkin. 6.3.2020 27 ammassakin tiedotusvälineessä vaikutusvaltaisimpien vallankäyttäjien joukkoon. Usein työpäivä jatkuu illalla. Alun perin hän aikoi osallistua iltapäivällä eduskuntaryhmän tupailtaan, jossa keskustalaiset pohtivat puolueen tulevaisuutta, mutta nyt pitääkin vielä palaveerata muiden hallituspuolueiden avustajien kanssa. Linnassa Ihanus piipahtaa valtiovarainministerin veropoliittisen asiantuntijan Ann-Mari Kemellin huoneessa keskustelemassa ajankohtaisista asioista, kuten seuraavan päivän kyselytunnista. Poliittisten avustajien ammattikuntaa on kritisoitu, koska he käyttävät valtaa, mutta heillä ei ole kansalta saatua mandaattia. Ihanuksen mukaan kohu oli odotettavissa, mutta kaikkia juttuja hän ei ole lukenut. – Kirjoitan tästä vielä illalla jotain, Kemell lupaa. – Jos asia huomataan vasta siinä vaiheessa, kun se on valtioneuvoston listalla, silloin meillä on mennyt jotain vikaan. Ministerit eivät voi tehdä hommia ylhäisessä yksinäisyydessä. Ihanuksen kokemusten mukaan ministerit ymmärtävät perheellisten erityisavustajien tarpeet. Varsinaista työaikaa ei ole. Ja kun viime kaudella avustajia vähennettiin, niin tämän kauden lisäys näyttää suhteessa isolta. Ihanus pitää puoluetyötä tärkeänä osana toimenkuvaansa. Monipuolisuus tarkoittaa myös ennakoimattomuutta. entä miltä on tuntunut, kun omasta työstä on käyty ikävää keskustelua. – Jos minulla itsellä pitää vaikka kirjoittaa jotain, teen sen lasten mentyä nukkumaan, Ihanus kertoo. – Kun illalla pääsen kotiin, pyrin siihen, että olen ne hetket läsnä perheelle. Oletettavasti esille nousee polttoaineverotus ja dieselselvitys. Toisaalta perhekin on oppinut joustamaan. Se taas on työn piirre, jonka kanssa pitää Ihanuksen mukaan vain oppia elämään. – Siihen olen jäävi ottamaan kantaa. Vuosien aikana on ehtinyt tulla tuttuja. – Erityisavustajalla ei ole kahta samanlaista päivää. Ihanus kiirehtii takaisin Valtioneuvoston linnaan ja vaihtaa ovella pari sanaa vahtimestarille. n Jos asia huomataan vasta siinä vaiheessa, kun se on valtioneuvoston listalla, silloin meillä on mennyt Jotain vikaan.. Ihanuksen kalenteriin tulee muutos. Väitöskirjatutkija Kuoppalan mukaan voisikin olla paikallaan selkeyttää erityisavustajien roolia hallinnossa. – Pitäisikö esimerkiksi olla jotain vähimmäisvaatimuksia, joilla pääsee erityisavustajaksi, hän kysyy. Mutta onko teitä liikaa. Ihanus painottaa, että erityisavustaja pääsee vaikuttamaan, mutta ministerit ja poliitikot päättävät asioista. Sää on yhtä harmaa kuin aamulla. Saan tehdä töitä yhteiskunnallisten asioiden parissa ja viedä Suomea eteenpäin. Asia on päätetty hallitusneuvotteluissa. Hän osallistuu moniin keskustan kokouksiin, työryhmiin ynnä muihin. Diplomaattisesti totta kai. En tiedä tarkkoja taustoja, mutta silloisella hallituksen muodostajalla oli tästä vahva tahto, Ihanus lisää. – Poliittisen toiminnan resurssit kiinnostavat aina, oli sitten kyse puoluetuesta, valtiosihteereistä tai erityisavustajista. Itsellä pitää asettaa ne rajat. – Erityisavustajilla on sillä tavalla valtaa, että voi olla mukana niissä prosesseissa, joissa asioista päätetään, hän muotoilee. Ajatella, että kyllä ne muut pari tuntia selviävät
Nyt hallitus yrittää helpottaa sähköasiakkaan maksutaakkaa. Poliitikot päättivät kohentaa toimitusvarmuutta, mutta uudet vaatimukset nostivat siirtohintoja. 28 6.3.2020 TeksTi: Pekka Pohjolainen Reportaasi Talvimyrskyt pimensivät suuren osan Suomea joulukuussa 2011. Myr kyn jälkeen
Suuri syy ongelmiin oli sähkölinjoissa jotka oli vedetty maaseutua 1940–1970-luvuilla sähköistettäessä suorinta reittiä metsien poikki. Myrskyt aiheuttivat sähkökatkoja yhteensä 570 000 käyttäjälle. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan pohjaesitykseen tuskin tulee hallituksen poliittisessa käsittelyssä enää dramaattisia muutoksia. Ruotsissa hallitus on säätänyt asetuksella tuottotasoksi 3,92 prosenttia. Pisimmät katkot kestivät 15 vuorokautta. talVella 2016 epäluulot ja pelot kävivät toteen. Enimmillään ilman sähköä oli samaan aikaan 300 000 käyttäjää. Samalla siirtohintojen alueelliset erot ovat kasvaneet. Vuoden 2013 sähkömarkkinalain tiedettiin aiheuttavan sähköyhtiöille miljardikustannukset. Kovan julkisen kohun jälkeen kuluttaja-asiamiehen johdolla neuvoteltiin ratkaisu, jossa hinnoittelua kohtuullistettiin. Myrskytuhot saivat vauhtia päättäjiin. Sähkön keskimääräinen siirtohinta ei ole silti Suomessa erityisen korkea, vaan lähellä EU:n keskiarvoa. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan ratkaisu ei tullut puun takaa, sillä asiasta oli kiistelty poliittisesti pitkin vuotta. Uudistuksella pyrittiin estämään pitkät toimitushäiriöt ja parantamaan toimitusvarmuutta erityisesti maaseututaajamissa ja haja-asutusalueella. Myös viestintäverkoissa oli häiriöitä. Asiaan päätettiin puuttua viime kevään hallitusneuvotteluissa ja TEMin valmistelema ”korjaussarja” tuli helmikuun puolivälissä lausuntokierrokselta. Hänen mielestään myös Suomen ilmasto-olosuhteet ja lämmitystapa pitää huomioida. Joulukuussa 2013 talouspoliittinen ministerivaliokunta näytti vihreää valoa Fortumin sähköverkkojen myynnille. ValtioValta voi hillitä sähkönsiirron ja -jakelun hintojen nousua joko sallittua tuottoa rajoittamalla tai alentamalla palvelun kustannuksia sääntelyn keinoin. Puita kaatui sähkölinjoille ja maaseudulla ja taajamissa kärvisteltiin kynttilöiden valossa. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus antoi esityksen uudeksi sähkömarkkinalaiksi keväällä 2013. 6.3.2020 29 Jouluaattona 2011 Atlantilla Newfoundlandin eteläpuolella havaittiin heikkoja myrskyn merkkejä. – Keski-Euroopassa lämmitetään kaasulla, Savolainen huomauttaa. Erityisesti oppositiossa ollut keskusta oli varoitellut toistuvasti Fortumin verkkojen myynnin seuraamuksista: siirtohintojen noususta ja huoltovarmuuden vaarantumisesta, jos luonnollisessa monopoliasemassa oleva toiminta myydään maksimaalista tuottoa tavoitteleville ulkomaisille sijoittajille. Lounaisja Etelä-Suomea riepotellut Tapani-myrsky ja seuraavana päivänä itäistä Suomea kurittanut Hannu-myrsky aiheuttivat laajaa tuhoa. Tammikuun 2019 Aapeli-myrskyssä tuuli puhalsi paikoin jopa Tapanija Hannu-myrskyjä kovempaa. Lintilän mukaan hallitus antaa esityksensä eduskunnalle tällä tietoa maaliskuun loppuun mennessä. Keskustelu siirtomaksuista on silti jatkunut. Vaatimusten täyttämiselle annettiin aikaa vuoden 2028 loppuun. Vuoteen 2020 mennessä vaatimukset piti täyttää vähintään 50 prosentilla asiakkaista. Tiedossa oli myös, että sään ääri-ilmiöt tulevat ilmaston lämpenemisen myötä jatkumaan ja mahdollisesti lisääntymään. Sähkökatkoista kärsineiden asiakkaiden määrä jäi kuitenkin 100 000:een. Verkkoinvestointien myötä toimitusvarmuus onkin vuosien mittaan parantunut tuntuvasti. Nyt edellytettiin, että myrskyn tai lumikuorma eivät saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli kuuden tunnin ja muulla alueella yli 36 tunnin sähkökatkoa. Manööveriä perusteltiin yhtiön investointitarpeilla, tuottotason nostolla ja osingonmaksukyvyn vahvistamisella. Johdot olivat alttiita tuulen kaatamien puiden ja lumikuormien aiheuttamille vaurioille. uusi laki tuli voimaan syyskuussa 2013. Fortumin verkot ostanut sähkönjakeluyhtiö Caruna suututti asiakkaansa poikkeuksellisen suurella, lähes 30 prosentin jakeluhintojen korotuksella. Ruotsi on kuitenkin joutunut asiassa EU:n komission hampaisiin ja epäillyksi sähkömarkkinadirektiivin rikkomisesta. Hän muistuttaa, että on eri asia maksaa 1 000 kilowattitunnin käyttösähköstä verrattuna pientalon 15 000–20 000 kilowattituntiin. Vuonna 2017 pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus sääti sähkönsiirrolle ja -jakelulle 15 prosentin vuotuisen korotuskaton. Ilmapuntarit laskivat kuitenkin nopeasti, ja tapaninpäivänä myrsky saavutti Norjan. Voimakkainta hintojen nousu on ollut Itä-Suomessa sekä Uudenmaan ulkopuolisessa Etelä-Suomessa. Jakeluhintoja on korotettu keskimäärin noin 2–5 prosenttia vuosittain. Talvella 2016 epäluulot ja pelot kävivät toteen.. Omakotiliiton toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan pelkkiin tilastoihin tuijottaminen ei tee kuitenkaan oikeutta kuluttajalle. ViiMe VuosikyMMenen alkupuolella sähkömarkkinoilla tapahtui kuitenkin muutakin
Lintilä uskoo, että asialla on merkitystä. – Ja tätä halutaan sitten jälkikäteen ottaa ikään kuin asiakkaalta takaisin. Jatkossa verkkoyhtiöltä voitaisiin edellyttää maakaapeloinnin vaihtoehtona myös muita halvempia toteuttamistapoja. Kun yhtiöiden tuottoihin ei haluta puuttua enempää, painetta hintojen nostoon yritetään hillitä antamalla vaatimusten täyttämiselle haja-asutusalueilla kahdeksan vuotta lisäaikaa. JakEluyhtiöitä on höykytetty tarpeettomasta maakaapelien vetämisestä ja halvempien vaihtoehtojen sivuuttamisesta toimitusvarmuutta kohentaessaan. Eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti (kesk.) pitää lisäaikaa perusteltuna siksikin, että linjoilla on oma käyttöikänsä. Ja osa niistä on minun mielestäni ihan tietoisesti tehty sillä tavalla, ja on hyvä, että Energiavirasto saa oikeuden puuttua niihin. Osa siirtomaksuihin kohdistetusta kiukusta liittyy mökkiläisyyteen.. Tunnistan sen, että siinä haetaan aikaa sille, että investoinnit eivät olisi niin kovia, eivätkä tulisi suoraan siirtokustannuksiin. Jos verkkoyhtiö ei ole jonakin vuonna pystynyt laskuttamaan täyttä kuutta prosenttia, se voi tasapainottaa tilannetta neljän seuraavan vuoden aikana. Hänen mukaansa julkisuuden paineessa yhtiöt joutuvat nyt hintojen korotusten sijasta etsimään rahoitusta verkkoinvestointeihin joko omistajan rahalla tai hakemalla pankista lainaa. – Eihän 20 vuotta vanhaa linjaa kannata ruveta uusimaan, käyttöikä on niillä kumminkin 40–50 vuotta. Kustannustehokkuuden toteutumista valvoisi Energiavirasto. Arto Pirttilahti ei sälyttäisi kaikkea vastuuta toimitusvarmuudesta sähköyhtiöille. EnErgiatEollisuudEn verkkoyksikön johtaja Kenneth Hänninen ei ymmärrä liiton ajattelua asiassa. Pirttilahti arvioi, että aiemmin tulkittiin lakia ehkä vähän liiankin tiukkaan ja johtojen maahan kaivaminen on tullut kalliiksi. 30 6.3.2020 Työja elinkeinoministeriössä ei Ruotsin mallille ole lämmetty, osin juuri EU-oikeudellisten ongelmien vuoksi. Verkkoyhtiöille sallitaan Suomessa nyt kuuden prosentin tuotto, mitä on nollakorkojen maailmassa arvosteltu kohtuuttomaksi luonnollisen monopolin asemassa oleville yhtiöille. – Koska siellä on ollut aika koviakin ja ei niin tarkoituksenmukaisia yli-investointeja. Jos tasoitusjaksoa pidennetään, syntyy asiakkaalle lisää ”siirtovelkaa”, joka voi Omakotiliiton mielestä aiheuttaa hankaluuksia kiinteistökaupoissa. Omakotiliitto on arvostellut nykysääntelyssä myös alituoton tasausjakson laskutusta. Kaija Savolaisen mielestä tämä on hyvä asia. – Nähtäisiin, mihin asukkaat ja elinkeinot keskittyvät ja mihin tulevaisuudessa tarvitsee investoida
Hännisen mukaan julkisuuden paineessa ja somemaailmassa alkavat elää asiat, joihin halutaan uskoa. TEM ei ollut valmis menemään pidemmälle muun muassa mahdollisten EUoikeudellisten ongelmien vuoksi. – On iso haaste saada ihmiset ymmärtämään, mistä siinä verkkopalvelussa maksetaan, Kenneth Hänninen myöntää. – Ei tässä oikeastaan auta muu kuin tehdä asioita mahdollisimman oikein, hän myöntää.. Alueilla on tarvetta molemmille. – Ja siihen me törmäämme tässä. Jos mökillä vietetään kesällä reilu kuukausi, sähkön kulutus on 100 kilowattituntia ja perusmaksujen osuus 600 euron sähkölaskusta 300–400 euroa, voi sähköyhtiöön kohdistuva kiukku olla suurta. Osa siirtomaksuihin kohdistetusta kiukusta liittyy mökkiläisyyteen. Myös sähkönsiirron ja -jakelun maksujen korottamisen enimmäismäärää esitetään laskettavaksi 15 prosentista 12,5 prosenttiin. Lainmuutoksen myötä alennuksen saisi jo 48–72 tuntia kestävästä katkosta. Mökkiläiselle riittäisi usein vaatimattomampikin toimitusvarmuus, eikä parin viikon sähkökatkokaan välttämättä maailmaa kaada. Pirttilahden mielestä maakaapelin vetäminen on hyvä ratkaisu, jos valokuitu saadaan mukaan. – Verkko on järjestelmä, eikä siellä voi huomioida yksittäistä asiakasta niin, että naapurille annettaisiin ikään kuin huonompaa laatua kuin toiselle, Hänninen sanoo. Kaikki verkon asiakkaat osallistuvat koko verkon kustannukseen. – Me sitten vedetään laki johonkin tappiin, tulee sellainen mieliala, että nyt tälle pitäisi tehdä äkkinäisestikin jotain. Asukkaiden vaihtuessa mieli voisikin muuttua, eikä teknisestikään ei ole mahdollista, että toimitusvarmuudesta sovittaisiin jokaisen asiakkaan kanssa erikseen. Voisiko sopivan toimitusvarmuustason päättää sitten kyläyhteisö tai mökkiyhdyskunta itse. Omakotiliiton Kaija Savolainen pitää korotuskaton laskemista kosmeettisena juustohöylätason toimena, joka ei puutu juurisyihin. Jos ilman sähköä ei tule toimeen, mökiltä voi yleensä lähteä pois. Energiateollisuuden mukaan ei. Savolaisen mukaan korotuskattoa pitäisi tiputtaa 2–4 prosenttiin, jotta vaikuttavuutta olisi tarpeeksi. Energiateollisuuden Hännisen mukaan taajamissa maakaapelointi on kokonaistaloudellisin ratkaisu. NykyisiN siirtomaksuun saa 50 prosentin vuotuisen alennuksen sähkökatkosta, joka kestää 72–120 tuntia. Hän ei myöskään sälyttäisi kaikkea vastuuta toimitusvarmuudesta sähköyhtiöille. – Kyllähän meidän metsänomistajienkin pitää vähän peiliin katsoa sitä, minkälaisia ne vierusmetsät on, että vähän omaehtoisestikin katsottaisiin niiden perään. Muualla toimitusvarmuutta voidaan parantaa muutenkin, kuten kehitteillä olevalla akkuteknologialla, pientuotannolla ja asiakkaan omilla ratkaisuilla. 6.3.2020 31 Hän myöntää, että lainsäätäjilläkin on taipumusta ylireagointiin, kun jokin asia eskaloituu ja kansallinen hätätilanne syntyy. Hänninen myöntää, että asiakkailla on tällä hetkellä selkeää epäluottamusta verkkoyhtiöihin, ja luottamuksen palauttaminen vie oman aikansa
kuinka vallalle nauretaan -kirjan kirjoittaja Janne Zareff on paitsi tutkinut poliittista satiiria myös tuottanut sitä itse. Pian Tuulimyllyn jälkeen Suomessa alkoi muitakin satiiriohjelmia. Vauhdikkaan alun jälkeen satiiriohjelmien esittäminen loppui vuosiksi. Kuuluisin välikohtaus lienee kokoomuksen puoluesihteeri Harri Holkerin ulosmarssi suorasta Sirkus Pasila -ohjelmasta tapaninpäivänä 1970. Satiiri on ikään kuin moraalinen korjaussarja, joka osoittaa vääryyden ja rankaisee siitä tekemällä väärintekijän naurunalaiseksi. Kirjassa päästään seuraamaan kulissien takaa Zareffin käsikirjoittaman Noin viikon uutisten viimeistä tuotantokautta. Zareffin mukaan Yle ei juuri puuttunut Noin viikon uutisten tekemiseen, vaan tekijöitä rajoitti lähinnä itsesensuuri. AnnukkA kAArelA Janne Zareff: Kuinka vallalle nauretaan. Tekijöiden kesken käydään myös loputonta keskustelua siitä, mikä on hyvää poliittista satiiria. – Poliitikoista oli tullut vapaata riistaa, hän toteaa. Varsinainen satiiribuumi Suomessa koettiin 1990-luvun laman aikana. Poliitikot ovat sietäneet itseensä kohdistuvaa satiiria vaihtelevasti. 1970ja 1980-lukujen taitteessa poliitikkojen ote Yleisradiosta hellitti ja poliittinen satiiri elpyi. Keskustan Paavo Väyrynen taas oli ainoa Hyvien herrojen saunakutsusta kieltäytynyt poliitikko. Suosituimman sarjan, piirrosanimaatio Itse valtiaiden imussa julkaistiin jopa sarjakuvia, levyjä ja elokuvia. 32 6.3.2020 Vallalle nauraminen alkoi Suomessa 17. 2000-luvulla poliittinen satiiri juurtui pysyvästi osaksi tv-ohjelmistoa. Avoin vallalle nauraminen ei kuitenkaan ollut kaikkien mieleen, vaan Yleisradion poliittisesti valittu ohjelmaneuvosto ryhtyi sensuroimaan ja hyllyttämään sarjoja. Zareffin mukaan poliittinen satiiri ei ole pelkkää viihdettä, vaan julkisen vallan kritiikkiä huumorin avulla. Avausjakso ei valitettavasti ole säästynyt jälkipolville, mutta viimeinen jakso on. Poliitikot ovat sietäneet itseensä kohdistuvaa satiiria vaihtelevasti. Huumorintutkija Janne Zareff luokittelee tuoreessa kirjassaan Tuulimyllyn Suomen ensimmäiseksi poliittiseksi satiiriksi, vaikkei sarjasta aikanaan näin juhlallista nimitystä käytettykään. Kyseisenä perjantai-iltana televisiossa esitettiin ensimmäinen jakso sarjasta Tuulimylly. Joku haluaisi olla röyhkeämpi, toinen taas hioa vitsejä loputtomiin. Nauramalla itselle voi nousta omien vikojensa yläpuolelle. Pitkäikäisin ohjelma oli Hyvät herrat, josta tehtiin kuuden vuoden aikana yli kaksisataa jaksoa. Ronskia huumoria viljeli Frank Pappa Show. Poliittinen satiiri suomalaisessa televisiossa. Ohjelmatiedoissa sarjan luvattiin sisältävän ”viihdevinoilua ajankohtaisesta”. Siinä seikkailee muun muassa ministeri Poseidon Vepsäläinen, jonka lausunnot ovat yhtä niukkasanaisia ja ympäripyöreitä kuin erään aikakauden maalaisliittolaisen poliitikon. Ohjelmatyyppi oli uusi koko maailmassa; synnyinmaassaan Britanniassakin sitä oli esitetty vasta parin vuoden ajan. Zareffin mukaan aika oli muuttunut niin, että vallanpitäjät eivät olleet enää kunnioituksen vaan pilkan kohteita. Sekin on hänen mielestään tarpeen, sillä kaikki mieleen juolahtava ei ole sanomisen arvoista. Valtiovarainministeri Iiro Viinasen pahvikuva taas pilkottiin verisen teurastuspölkyn päällä lihakirveellä. Kirjat Poliittinen satiiri on julkisen vallan kritiikkiä huumorin avulla Valta naurattaa Sh ut te rs to ck. Gaudeamus, 272 s. tammikuuta vuonna 1964. Käsikirjoitustiimin palavereissa pyörinyt nauhuri osoittaa, kuinka huolellista valmistelua jokaviikkoinen 25-minuuttinen satiiriohjelma vaatii. Yhdessä sketsissä kaivettiin ylös Urho Kekkosen ruumisarkku ja peitettiin siitä tullutta löyhkää hajunsyöjillä. Itseironia olisi poliitikolle varsin toivottava taito, sillä Zareffin mukaan se on aseistariisuva huumorin muoto
Kaikki, jotka siellä kävivät, pystyivät omin silmin toteamaan, että se oli raakaa työtä ja sitä paitsi hengenvaarallistakin. – Se on seurannut minua ja siitä ne vitsit ovat yleensä aina tulleet, Rehn huokaa. Mutta vakuuttaa saman tien, että huumorintaju on riittänyt blondivitseihin. Joillakin oli vielä konkreettisempaa paettavaa, kuten avioton lapsi. Jotkut kuitenkin pyrkivät tietoisesti yksinoloon ja sivuun yhteiskunnasta. Peltosen kirja Erakot tutustuttaa lukijansa omintakeisiin persooniin pohjoisen erämaissa, korpien kätköissä, kaukaisilla saarilla ja vuorilla, peräkylissä ja kaupunkien reunamilla. – Minä olen aina pystynyt nauramaan itselleni. Kirjailija arveleekin, että useat pakenivat sotamuistojaan erakkouteen. Olen aina iloinen, kun löydän esimerkiksi jonkun uuden pilapiirroksen. Elisabeth Rehn ei pahastunut blondivitseistä Ja ak ko M art ika in en. Sellaiseksi RKP:n Elisabeth Rehn leimattiin, kun hänet valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuoden 1979 vaaleissa. Tämän allekirjoittaisi luultavasti moni muukin erakko. – Aviomiestäni syytettiin, että hän ei ollut ohjelmassa tarpeeksi iloinen, mutta sen olen halunnut unohtaa. Rehn muistaa vaalikampanjan ajalta myös tarkoituksellista ilkeilyä, jota hän ei laske huumoriksi. En ole koskaan ottanut niin kuolemanvakavasti omaa itseäni, paitsi tietysti vakavissa tilanteissa. – Yksinäisyys on terapeuttista niin kauan, kun siitä saa päättää itse, Vilén toteaa. Into, 244 s. Peltosen mukaan kullankaivuu tarjosi vielä 1900-luvulla oivan väylän yhteiskunnasta vetäytymiseen ja tietynlaiseen vapauteen, kunhan oli valmis uutteraan työntekoon. Yksinäisyyteen vetäytyminen ja kirjoittaminen ovat hänelle itseterapian muotoja. Kultaerakot elivät tyypillisesti hyvin vaatimattomissa oloissa, vaikka joillekin heistä kaivuu olisi saattanut mahdollistaa leveänkin elämän. Naispuoliseksi Linkolaksi itseään kutsuva Horn vietti luksuselämää Luxemburgissa pankkiirin vaimona, kunnes sai ekologisen herätyksen ja luopui lähes kaikista nykyajan mukavuuksista. Vaikka ikää ja kokemusta karttui, tyhmän blondin leima pysyi. Suomi on kautta aikojen ollut erakkojen luvattu maa. Peltosen tietojen mukaan kultaerakoita ei enää Lapissa ole, muita yksinolon valinneita kylläkin. – Kaikki hauska on hauskaa edelleenkin. Mielenkiintoinen tarina on myös ”Mörkökorven erakolla” Marketta Hornilla. Ahtisaaren ylipainoa ja kävelytyyliä pilkattiin, ja Rehn esitettiin höpsönä, huonosti suomea puhuvana blondina. Peltosen mukaan moni Lapin erakko oli taustaltaan sotaveteraani. Parturi-kampaajaksi kouluttanut Hiltunen paiski pitkiä työpäiviä yrittäjänä ja uupui. Erakkojen luvattu maa nuori typerä blondi. Nyt hän elää lähes omavaraisesti syrjäisessä mökissään ja pyrkii pysyttelemään ”kyttäysyhteiskunnan” ulkopuolella. Rehnin mukaan hyvä huumorintaju on suojannut häntä monelta. 6.3.2020 33 YksinäisYYttä pidetään suuren mittaluokan ongelmana ja kielteisenä kokemuksena, joka aiheuttaa yksilölle kärsimystä. kirja lähtee liikkeelle Lapin yksineläjistä, joista moni erakoitui kullan vuoksi. kun Rehn vuonna 1990 nimitettiin maailman ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi, hänestä tuli yksi pilantekijöiden lempihahmoista. Helsinkiläisen Leo Vilénin erakoitumisen syy on puolestaan traaginen: hän menetti lyhyessä ajassa sekä poikansa että tyttärenpoikansa, ja musertava suru ajoi hänet osa-aikaerakoksi Sevettijärvelle. Kun demarileirissä tajuttiin Rehnin vaarallisuus, häntä mustamaalattiin esimerkiksi väittämällä, ettei hän usko Jeesukseen. Rehnin puolustusministerikaudella naisille tuli mahdolliseksi suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Esimerkiksi Jaakko Isolan tiedettiin kaivaneen kultaa kilokaupalla jo ennen erakoitumistaan Kaarreojansuulle. Tamperelaisyhtye Popeda teki aiheesta laulun, jota Rehn sai kuulla kyllästymiseen asti varsinkin vieraillessaan suomalaisten rauhanturvaajien luona. Nyt täytyy vain ajatella kauniita ajatuksia. Juuri ennen vaaleja ehdokkaat puolisoineen vierailivat Timo Koivusalon ja Joel Hallikaisen vetämässä Tuttu Juttu Show’ssa. – Kun päivän päätteeksi oli alamessissä juhlat, musiikki laitettiin päälle, minut ringin keskelle ja pojat ja tytöt alkoivat osoittaa sormella ja hoilottaa ”syytän sua Elisabeth Rehn”. 84-vuotias Rehn on muistellut hiljattain uransa vaiheita käydessään läpi valtavaa arkistoaan. Siispä tietokirjailija Milla Peltosella ei ollut pulaa esimerkeistä ryhtyessään kirjoittamaan kirjaa yksinolon valinneista. Pilapiirroksissa ministeri lenteli Hornetilla ja Hyvät herrat -ohjelmassa söi hernerokkaa kauppaneuvos Paukun ( Matti Tuominen) ja tämän Tollo-vävyn (Eero Melasniemi) kanssa. – Jos alkaisin nyt masentua kun luen kaiken tämän soopan, jota minustakin on kirjoitettu, minähän vanhentuisin vielä ihan ylimääräistä. Yksi heistä on ranualainen Rami Hiltunen, jota Peltonen haastatteli kirjaansa varten. Se oli hirveän hauskaa, hän nauraa. MYös vuoden 1994 presidentinvaaleja käsiteltiin runsaasti huumorin keinoin. – Siellähän ne suuttuivat minulle, kun eivät saaneet minua ammeeseen mukaan. Kyllä tappio oli aivan omista taidoistani kiinni. Myöhemmin Rehnin toimiessa YK-tehtävissä Demari kirjoitti hänen kuljeskelevan Bosniassa kuin hienostorouva. AnnukkA kAArelA Milla Peltonen: Erakot. Sanoin, että siinä menee raja, hän paljastaa. – Se tuntui pahalta. Rehnin vaalitappio on usein laitettu suositun ohjelman piikkiin, mutta sitä hän ei sulata. Pilanteko oli ronskia varsinkin Ylen Iltalypsyssä. Jos jotkut vaalit hävitään, syytöntä ihmistä ei saa syyttää. Vilén sanoo tekevänsä erakkona surutyötä jaksaakseen elävien parissa. Papereiden, kuvien ja lehtileikkeiden parissa on irronnut monet naurut
kansan äänestyskäyttäytyminen 60 vuotta sitten ei ollut Isohookana-Asunmaan mukaan pelkkä protesti. Yhden miehen eli perustajansa Veikko Vennamon protestiliikkeenä siihen asti tunnettu SMP sai uuteen eduskuntaan yhteensä 18 kansanedustajaa. – Historia ei ole pelkkää aikajanaa, vaan tapahtumat kulkevat sykleissä. Perinteisten arvojen myllerrys ja maaseudun epätoivo TeksTi: RisTo Luodonpää Jo rm a Po uta / Le hti ku va Veikko Vennamon johtama SMP koki huippuhetkensä vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.. Nopeiden muutosten hyväksyminen ei ollut helppoa silloin, kuten se ei ole vielä nykyäänkään. Taustalla kyti yhteiskunnallinen murros. Keskusta menetti rökäletappion seurauksena 13 parlamenttipaikkaa ja ensimmäistä kertaa asemansa eduskunnan suurimpana porvaripuolueena Kansalliselle Kokoomukselle. Vuonna 1970 elettiin voimakasta perinteisten arvojen myllerrysten ja uusien priorisointien aikakautta. Vaalituloksen taustalla maaliskuussa 1970 vaikutti voimakas yhteiskunnallinen liikehdintä. Samaan tapaan kuin tänäkin päivänä, hän vahvistaa. Vaalit jäivät historiankirjoihin ennen kaikkea Suomen Maaseudun Puolueen hätkähdyttävästä menestyksestä. Sotien jälkeinen sukupolvi joutui erityisesti maaseudulla rajun rakennemuutoksen kouriin. Suuri osa SMP:n rakettimaisesta noususta oli peräisin maaseudun äänitorveksi mielletyn Keskustapuolueen (nykyinen Suomen Keskusta) kannatuksen romahtamisesta. Historia Tytti Isohookana-Asunmaa näkee 1970 eduskuntavaalien tuloksessa selkeän rinnastuksen tämän päivän poliittisiin asetelmiin. 34 6.3.2020 Vuoden 1970 eduskuntavaaleista tulee 16. Valtiotieteen tohtori ja pitkän linjan keskustavaikuttaja Tytti IsohookanaAsunmaa näkee 1970 eduskuntavaalien tuloksessa selkeän rinnastuksen tämän päivän poliittisiin asetelmiin Suomessa. maaliskuuta kuluneeksi 60 vuotta. Väki pakeni työn perässä kaupunkeihin ja joukoittain suomalaisia lähti leveämmän leivän toivossa Ruotsiin asti
Kokoomus nähtiin jo tuohon aikaan vahvana kodin, uskonnon ja isänmaallisten arvojen puolustajana. Vaikka sosiaalisesta mediasta ei oltu vielä kuultukaan, käytiin poliittista taistoa jo tuolloin vahvasti median välityksellä. Su om en m aa n ark isto Tytti Isohookana-Asunmaa. Minullekin tultiin joskus suoraan sanomaan, että miten kehtaan käyttää kansallispukua. Tv vastasi nykyajan somea, Isohookana-Asunmaa muistuttaa. – Kokoomus oli joutunut olemaan ulkopoliittisten syiden takia pitkään oppositiossa. Tätä taustaa vasten kokoomuksen vaalimenestys ei ollut niin iso yllätys, keskustakonkari toteaa. – Puhuttiin paljon voija viljavuorista. Yliopistot nähtiin vasemmiston linnakkeina, samoin kuin Yleisradio Eino S. Samoin kuin vuonna 2019, keskustan kentällä ilmeni vahvoja haluja jäädä myös oppositioon. Mutta se oli ajan henki silloin, hän hymähtää. Jopa semmoinenkin uutuus kuin peruskoulu nähtiin jonkinlaisena uhkana, hän luettelee. vuoden 1970 eduskuntavaalien tulosta muokkasi vahvasti myös toinen vallalla ollut yhteiskunnallinen ilmiö. vaalimenestyksestä huolimatta sen kummemmin SMP kuin kokoomuskaan eivät olleet mukana vuoden 1970 vaalien jälkeisessä hallituksessa. Tuolloin vielä merkittävä puolue SKDL oli lähtenyt hallituksesta jo aiemmin osin sisäisten erimielisyyksien vuoksi. SMP ei myöskään pystynyt hyödyntämään oppositioasemaansa. Lopulta kävi niin, että edellisen hallituksen ulkoministerin Ahti Karjalaisen kokoamaan uuteen kansanrintamahallitukseen osallistuivat eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet. 6.3.2020 35 – Ihmiset olivat epätoivoisia ja pettyneitä. Hyvänä aisaparina hänellä oli puoluesihteeri Eino Poutiainen. Isohookana-Asunmaa korostaa, että Veikko Vennamon johtama SMP osasi käyttää syntyneen tilan ja tilanteen hyvin hyödykseen. – Televisio alkoi olla kaikissa talouksissa ja sen merkitys oli suuri, kun kanavia oli vähän. Revon pääjohtajanimityksen jälkeen. Isohookana-Asunmaan mukaan kumpikaan ei ollut ”sopiva kandidaatti” presidentti Kekkoselle ja kokoomuksen hallitustaipaleen esteenä olivat myös ulkopoliittiset syyt. – Tämmöinen vaalityö upposi maaseudun äänestäjiin vähän samaan tapaan kuin Arvo Korsimo oli kiertänyt maata maalaisliiton puoluesihteerinä, hän vertaa. Tästä huolimatta hallitus kaatui jo lokakuussa 1971 lähinnä tuloja veropoliittisten erimielisyyksien takia. Isohookana-Asunmaalla on noilta ajoilta myös omakohtaista kokemusta siitä, miten joitakin asioita katsottiin karsaasti tietyissä piireissä. Varttuneempi väki muistaa hyvin, kuinka Poutiainen kulki mopollaan pitkin maaseutua. Tsekkoslovakian miehitys aiheutti vahvan Neuvostoliiton vastaisen ilmapiirin. – Vasemmistoaate oli nostanut päätään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kokoomuksen hyvä menestys, plus 11 paikkaa ja suurin porvaripuolue, oli Isohookana-Asunmaan mukaan luonteva vastaveto vasemmistoradikalismin nousulle. – Vennamo itse oli hyvä ja karismaattinen esiintyjä, joka vetosi puheillaan kansaan. Puolue säilytti paikkansa vielä 1972 ennenaikaisissa vaaleissa, mutta tippui sen jälkeen taas moneksi vuodeksi ”sirpalepuolueiden” joukkoon. Ratkaisut esimerkiksi maatalouden ylituotanto-ongelmiin olivat kovia. Asunnot menettivät arvonsa. – Olen innokas käyttämään kansallispukua ja harrastin tanhuamista. Jo vaalien alla oli päivänselvää, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut rakennemuutos satoi suoraan populistihenkisten ”kansanvillitsijöiden” laariin. M ari a Se pp älä. Uusi poliittinen hallitus saatiinkin kokoon vasta lähes neljä kuukautta vaalien jälkeen. Kansalla ei ollut Isohookana-Asunmaan mielestä tarvittavia valmiuksia vastata nopeisiin muutoksiin. Vaadittiin elämäntavan muutosta. Lait lehmien teurastuspalkkioista ja peltojen paketoinnista eli viljelemättä jättämisestä oli hyväksytty juuri ennen vaaleja. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut rakennemuutos satoi suoraan populistihenkisten ”kansanvillitsijöiden” laariin. Hallituksella oli eduskunnassa vankka 142 kansanedustajan enemmistö. Elettiin maaseutuvaltaisessa yhteiskunnassa, mutta rakennemuutos vei yhtäkkiä maaseudulta elämisen edellytykset. Liberaalit arvot jylläsivät, palveluja keskitettiin ja lainsäädäntöä uudistettiin nopeasti. Mopollaan vaalikenttiä kiertänyt Eino Poutiainen vetosi niin sanottuihin kansan syviin riveihin
36 6.3.2020 Kulttuuri Helsinkiläinen tubettaja Inari Fernández muutti Lappiin miehensä sekä tyttäriensä Ronjan ja Lucien kanssa elokuussa.
Videoblogista tuli menestys. Katsojille pitää hänen mielestään tarjota sitä, mitä luvataan. – Kun jatkoimme matkaa, katselimme mieheni kanssa ihan läpällä tien varressa olevia taloja. – Mieheni sai täältä vuoden sijaisuuden liikunnanja terveystiedon opettajana, löysimme tämän ihanan talon ja lapset pääsivät pieneen 40 oppilaan kyläkouluun. Instagramiin hän tekee päivityksiä 4–5 kertaa viikossa. Kotimatkalla hän oli suunnitellut jo mielessään käsikirjoituksen videosarjalle ja keksinyt, että joku Lapin kunta voisi lähteä hankkeeseen mukaan. Nyt hän asuu kahden lapsensa ja espanjalaistaustaisen miehensä kanssa täällä, pienessä sivukylässä noin 40 kilometrin päässä Sodankylän keskustasta ja tarjoilee paikallisen metsästysseuran peijaisista ostamaansa hirvenjauhelihaa. Kuinka tässä näin kävi. 6.3.2020 37 SpagettikaStike höyryää vielä pannussaan, kun Inari Fernández nostaa sen pöytään. Fernández on työskennellyt pitkään toimittajana ja vaikuttajamarkkinoinnin yrittäjänä. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: PeTra Pöyliö. alukSi se oli vain vitsi. – Tämä on tehty meidän saunan takana nyljetyn hirven jauhelihasta, Fernández selittää kastikkeestaan. Taskussaan hänellä oli sopimus, jossa Sodankylän kunta sitoutuu maksamaan Fernándezille 2 500 euroa kuussa siitä, että hän tekee kerran viikossa videon YouTubeen perheensä elämästä Sodankylässä. Helsingin asunto laitettiin vuokralle ja Fernándezien muuttoauto kaartoi Sodankylän Vuojärvelle elokuussa 2019. Matkalla he pysähtyivät ruokakauppaan Sodankylään. Sen yhteydessä hän keksi, että Lappiin muuttamisesta voisi tehdä oman videosarjan YouTubeen. Yksittäisten videoiden katsojalukemat huitelevat 40 000–70 000 välillä. Fernández sanoo huomanneensa, että vaikuttajamarkkinointi on Suomessa varsinkin kuntien tilaamana vielä lapsenkengissään. Ikkunan takana Sodankylän Vuojärven maisema vaipuu entistä syvemmälle talvi-illan sineen. Vielä vuosi sitten helsinkiläinen Inari Fernández söi pääasiassa kasvisruokaa ja väheksyi kaikkea Kehä kolmosen ulkopuolista. Pakkasta on yli 30 astetta. Lapset tietysti hihkuivat myös, että jee, muutetaan Lappiin. Ennen Sodankylään muuttoa Fernándezin Äidin puheenvuoro -vlogilla oli ollut 34 000 tilaajaa, nyt lukema on yli 65 000. – Mieheni sanoi, että jos olet niin hullu, että saat hommattua meille jonkun projektin, niin hän kyllä lähtee mukaan. Kokonaisuudessaan sarjaa on katsottu 26 miljoonaa kertaa seitsemän kuukauden aikana. Fernándezin perhe oli noin vuosi sitten menossa lomareissulle Lappiin. – Parhaimmillaan homma menee niin, että kun vaikuttaja julkaisee sisältönsä, kunnan viestinnässä jatketaan samoista teemoista esitellen kiinnostavia näkökulmia, kuten mistä saa työpaikkoja ja mistä tontteja tai asuntoja. Sarjan nimi on #vaihtoehtovuosisodankylässä. – Dissasin kaikkea kehä kolmosen ulkopuolella olevaa, Fernández sanoo. Puoli vuotta myöhemmin Fernández huomasi jo pakkaavansa tavaroita muuttolaatikoihin. Helsingissä hän on elänyt aina opiskeluaikojaan lukuunottamatta. Vielä vuosi sitten Fernández asui Helsingissä eikä syönyt juurikaan lihaa. Kotona Helsingissä hän kirjoitti suunnitelmansa paperille ja sopi Sodankylän kunnan edustajien kanssa tapaamisen matkamessuille. Kaikki vain loksahti paikoilleen. Nyt hän asuu Sodankylässä, ymmärtää myös lihantuottajia eikä haluaisi palata pääkaupunkiseudulle. Sama vitsi jatkui koko loman ajan. Siellä syntyi huumorilla idea, että mitä jos muuttaisimmekin tänne. Ja siitä hän kertoo kymmenilletuhansille katsojille joka viikko. Perhettä ei paljon tarvinnut houkutella. Hänen kaltaisillaan videoblogeilla voidaan hankkia näkyvyyttä ja positiivisia mielikuvia, mutta kunnan oma viestintä alkaa vasta siitä. Perillä Fernández sattui lukemaan Lapin kansasta artikkelin muuttotappioista. – Sodankylän kunta ei olisi saanut mistään muualta tällaista näkyvyyttä 30 000 eurolla
Fernández ei kuitenkaan halua väittää, että maaseutu olisi ihmiselle parempi paikka elää kuin kaupunki. Hän kuitenkin kokee, että maaseudun ihmisten elämä jää julkisessa keskustelussa pimentoon. Fernández toivoisi maaseudun ääntä voimakkaammin keskusteluun myös ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Sodankylässä tavallinen arki on tuntunut merkitykselliseltä, Inari Fernández sanoo. Vuojärvellä Fernández kertoo viihtyneensä paremmin kuin hyvin. Molemmista tuli lähes samanlainen tulos. Erityisesti hän on oppinut näkemään arvon monissa sellaisissa teemoissa, joita olisi ennen tullut helposti arvosteltua. Jatkuva kiire on hävinnyt, tilalla on paljon aikaa perheen kanssa. Tunturit, metsien rikkumaton hiljaisuus, ylle kaartuvan tähtitaivaan käsittämättömyys, kaamoksen kauneus. Siitä Fernández sanoo nauttineensa paljon. Suurimmat päästöt maalla asuessa tulivat yksityisautoilusta, jolle ei ole maalla vaihtoehtoja. Hän söi pääasiassa kasvisruokaa ilmastosyistä. Fernández kertoo tehneensä hiilijalanjälkilaskelman elämästään sekä Helsingissä että Sodankylässä. Hän ei myöskään halua asemoida itseään poliittisesti millekään puolelle. Sitä hän haluaa avata viikoittain kymmenilletuhansille katsojilleen. Julkisia kulkuvälineitä hän käytti aina ja ajatteli, että kaikki muutkin voivat Suomessa tehdä niin. – Kaupungissa käy helposti niin, että ihmiset eivät tavallaan tarvitse edes itseään, kun perusasiat tulevat automaattisesti. Ja luonto. Ne ovat vetäneet mielen hiljaiseksi. Helsingissä Fernández kertoo eläneensä minuuttiaikataulutettua elämää, jossa työ, harrastukset ja riennot määrittivät ajankäyttöä. 38 6.3.2020 Fernándezit asuvat Vuojärvellä vuokralla yli satavuotiaassa hirsitalossa, jonka omistaa kyläyhdistys. Kaupungissa perusasiat tulevat automaattisesti, eikä ihminen tavallaan tarvitse edes itseään, hän pohtii.. Työpäivät lammastilalla ja poroerotuksessa ovat tuoneet paljon perspektiiviä. Jos ei ole ikinä kokenut sitä, että 40 kilometrin säteellä kodista ei ole juuri mitään palveluja ja bussi menee vain muutaman kerran päivässä, ei voi tajuta sitä, mitä vaikkapa yksityisautoilun rajoittaminen joillekin tarkoittaa. Fernández myöntää, ettei hänellä ollut aiemmin juurikaan tietämystä suomalaisesta ruuantuotannosta. Hän on myös käynyt videosarjansa nimissä tutustumassa paikallisten luonnonvara-alan edustajien työpäiviin. – Tunnen itseni tarpeelliseksi, kun lämmitän itse talon. – Täällä olen tajunnut, kuinka Helsinki-keskeisesti asioista usein ajatellaan. Fernández on huomannut myös tavallisten arkirutiinien arvon. Puiden kantaminen, lumitöiden teko ja pitkien välimatkojen kanssa eläminen ovat tuoneet elämään ihan uudenlaista merkityksellisyyttä. Joku toinen voi kokea aivan päinvastoin. Sen on ihan eri asia kuin että makaisin sohvalla, kaukolämpö tulisi patterista ja ruuat alakerran lähikaupasta. Maaseutuelämä on avannut monella tavalla Fernándezin silmiä
Itse hän syö nykyään myös lähilihaa kuten poroa ja riistaa. Ruoantuottajien syyllistämistä julkisessa keskustelussa Fernández ei ymmärrä. Fernández juoksi hätääntyneenä kysymään autoa lainaan kodin vieressä sijaitsevalla kylätalolla olleelta tuntemattomalta mieheltä. En varmaankaan olisi, hän naurahtaa. Lapset ovat kotiutuneet Vuojärvelle erinomaisesti. Erityisesti mieltä on lämmittänyt paikallisten yhteisöllisyys. Ehkä näin on, mutta olemme kokeneet olevamme erittäin tervetulleita tänne. 6.3.2020 39 – Olen täällä ymmärtänyt ihan eri tavalla sen, kuinka ruokaa Suomessa tuotetaan ja miten paljon sen eteen tehdään töitä. Täällä olen tajunnut, kuinka Helsinki-keskeisesti asioista usein ajatellaan.. Tuottajia pitäisi kannustaa rakenteiden ja tukien kautta toimimaan uusilla tavoilla. Fernándezilla tekisi mieli jäädä. Fernández kaipaisi ruoantuotantoa koskevaan kahtiajakautuneeseen keskusteluilmapiiriin monimuotoisuutta. – Tarvitsemme lisää dialogia ja toistemme näkökulmien ymmärtämistä. Mitä perhe aikoo sitten. Liian isoa railoa hän ei kuitenkaan haluaisi asettaa ääripäiden väliin. Kukaan ei kuitenkaan haluaisi luopua omasta elämäntavastaan, siksi syyllinen etsitään muualta. Fernándezin mielestä molemmista ääripäistä pitäisi tehdä tutustumisretkiä aidan toiselle puolelle. Päättäjien ja tutkijoiden pitäisi kehittää aktiivisesti keinoja ilmastoystävällisempään ruoantuotantoon. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että projekti päättyy loppukesästä. Myös se oli hienoa, miten tärkeinä tapaamani tuottajat pitivät eläintensä hyvinvointia. Pohdinnat tulevaisuudesta ovat perheellä vielä kesken. – Moni heistä yrittää miettiä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan. – Moni tuntuu tajuavan, että ihmiskunta on ajamassa päin seinää ilmaston lämmetessä. Mies antoi avaimet ja Fernández haki tytön kotiin. Hiljattain Fernándezin 9-vuotias tytär jäi yksin seisomaan bussipysäkille kaukana kotoa 30 asteen pakkasessa, kun linja-auto ei huomannut häntä. Kaupunkien ja maaseudun edustajien välisessä keskustelussa ääripäät huutavat kilpaa poteroistaan ja tyrskyt iskevät lujaa. – Kun olimme muuttamassa tänne, minulle sanottiin, että tulette aina olemaan niitä junantuomia. Toivoisin, että voisin some-sisältöjeni kautta toimia jollain tavalla ymmärryksen siltana tässä keskustelussa. Mieskin viihtyy, mutta kaipaisi toisaalta jo Helsinkiin lenkkiporukoidensa ja vakituisen työnsä luokse. – Olisinko koskaan kysynyt Helsingissä keltään tuntemattomalta autoa lainaan ja vielä saanut sen parinkymmenen kilometrin keikalle. Eivät he voi kuitenkaan noin vain lopettaa lihatilojaan eli elämäntyötään, jos he ovat investoineet siihen jättimäiset summat rahaa. Fernándezin ja Sodankylän kunnan välinen yhteistyösopimus kestää vuoden
Koulu kestää kolme vuotta. Käytännössä se tarkoittaa, että hänellä on ollut aina myös omia poroja. 40 6.3.2020 Lumi narskuu askelten alla, kun 16-vuotias Elmeri Harju heittelee suopunkia lumihangessa törröttäviä poronsarvia kohti. Inarin Toivoniemessä on rapsakka pakkanen ja lunta yli metrin. Hän ottaa lypsykarjan, minä porot. – Eniten se vaikeuttaa porojen ruokailua. – Olen kyllä tykännyt olla täällä. Outi Jääskön mukaan se puhuttaa todella paljon paitsi pitkään alalla olleita, niin myös porotalouden pariin opiskelevia. Keväällä porot vasovat, alkukesästä ne merkataan. Harju ei kuitenkaan toisaalle kaipaa. Moni sanoisi jo koulun sijaintia eksoottiseksi: se sijaitsee metsän keskellä parinkymmenen kilometrin päässä Inarin keskustasta. – Tänne oli tultava kouluun, jotta voin saada aloitustuen tilan pitoon. Harjun vanhemmilla on myös lypsykarjaa. Hän opiskelee ensimmäistä vuottaan poronhoitajaksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. – Onhan sitä paljon sellaista, mitä en vielä tiedä. Harju asuu arkisin asuntolassa, joka sijaitsee kilometrin päässä koulusta. Hän aikoo nimittäin jatkaa aikanaan vanhempiensa omistamaa porotilaa. – Vähän kaukanahan tämä on, mutta toisaalta voin tehdä monia kouluhommia myös kotona, Harju naurahtaa. Luku pitää sisällään sekä peruskoulusta tulevia että ammatillista lisätai täydennyskoulutusta hakevia ihmisiä, kertoo opettaja Outi Jääskö. Kouluun on hänen mukaansa enemmän hakijoita kuin heitä voidaan ottaa sisään. Mitä ikänsä porojen parissa toiminut nuori voi sitten oppia koulusta. Muita vaihtoehtoja hän ei edes harkinnut. Valtio vaatii ammattipätevyyden, Harju selittää. Kun tiedän, että tästä on hyötyä, vaikuttaa se paljon siihen, että haluan täällä myös tosissani käydä. – Ja jos tämä homma ei kannata yksistään, sitten pitää keksiä jotain muuta lisäksi. Syksyllä on poronerotus, ja lumien tullessa porot alkavat kerääntyä tiettyihin paikkoihin ruokintaa varten. Kevään 2020 yhteishaku päättyy 10. Koulutusta ohjaa oma laki, laki Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, joka velvoittaa tarjoamaan alkuperäiskansan kulttuuria ja elinkeinoa ylläpitäviin ammatteihin koulutusta. Jotakin keinoja täytyy keksiä. Niiden hoitaminen ei 16-vuotiasta kuitenkaan kiinnosta, mutta asiaan on jo ratkaisu valmiina. – Kotona olen oppinut paljon käytäntöä, täällä tulee enemmän teoriaa. Harjun mukaan luonnontuntemus on alalla erittäin tärkeää. Pitää käydä katsomassa, ettei niillä ole mitään hätää, hän virnistää. saameLaisaLueen koulutuskeskuksessa opiskelee poronhoitopuolella yhteensä noin 50 opiskelijaa. – On erittäin positiivista, että nuoret ovat kiinnostuneita jatkamaan poroelinkeinoa ja haluavat kouluttautua sen pariin, Jääskö summaa. Se elämäntapa, jota ilman on vaikea olla. LaPin kuntia vaivaa yksi iso ongelma: muuttotappiot. Poronhoitajaksi opiskeleminen oli Harjulle täysin selvä valinta jo yläasteella. Paliskuntain yhdistyksen nettisivujen mukaan Suomessa on noin 900 alle 25-vuotiasta poronomistajaa. Harjun normaalia koulupäivää ne eivät kuitenkaan häiritse. Huolta nostattaa ilmastonmuutos. Työtä määrittää poron luontainen rytmi. Siinä saa olla paljon luonnossa ja päättää itse, mitä tekee. Kohti omaa unelmaa Elämä Poronhoitajaksi opiskeleva 16-vuotias Elmeri Harju ei edes harkinnut muita ammatteja. – Siellä ovat porot. Hän uskoo, että poromiehen työllä ja pienillä maaseutukunnilla on vielä tulevaisuutta. Oleellista ovat myös muilta poromiehiltä ja edeltäviltä sukupolvilta saadut neuvot ja vihjeet. Uskon silti, että ala selviää. Täällä me opiskellaan luonnontietoa, kelkankorjausta, suunnistusta kompassin avulla, lihanleikkuuta, poronlihan jatkojalostusta. Niin olemme ajatelleet. Viikonloput hän viettää aina kotonaan Savukoskella. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: PeTra Pöyliö Toivoniemi, inari. Viime vuosina hän on alkanut tienata niistä myös rahaa. Alalla on hänen mukaansa tulevaisuutta, vaikka nuoret muuttavat maaseudulta pois ja ilmastonmuutos uhkaa perinteistä elinkeinoa. Harjun mukaan ilmastonmuutos uhkaa pahimmillaan koko elinkeinoa. Poromiehen työ on Harjun mukaan jotain paljon isompaa kuin pelkkä ammatti tai harrastus. – Lehmät ovat enemmän velipojan hommia. Lapissa aion pysyä jatkossakin. – Tykkään poromiehen hommasta. Saamelaisalueen koulutuskeskus on Jääskön mukaan ainoa ammatillinen oppilaitos Suomessa, jossa voi suorittaa porotalouden ammatillisia tutkintoja tai tutkinnon osia. savukoskeLLa asuvalla Harjulla on ollut oma poromerkki pikkupojasta lähtien. maaliskuuta kello 15. Suurin osa Harjun ikätovereista muuttaa peruskoulun ja lukion jälkeen muualle. Koulusta on ollut paljon hyötyä
6.3.2020 41 Elmeri Harju on hoitanut poroja pikkupojasta lähtien, mutta alan koulussa riittää silti paljon opittavaa.
Nyt parlamentin vaaleaa puuta ja arvokkuutta huokuvassa aulassa seisoo porukka, joka ei taida olla aivan jokapäiväinen näky. Se rg iyN / Sh utt ers to ck Kaukainen EU paljastaa vierailijoille kasvonsa. Maitotilojen emännät tapasivat myös MTK:n paikallisia edustajia sekä Copacogecan, eurooppalaisen maatalousjärjestön edustajia. JokainEn parlamentin jäsen voi kutsua vuodessa enintään 110 vierasta, joiden pitää tulla paikalle vähintään kymmenen hengen ryhmissä. – Vieraiden yleisin kommentti on, että matkan jälkeen ymmärtää paremmin unionin toimintaa ja lukee uutisia aivan eri silmillä, Katainen kertoo. Tosin retken aikana paljastuu, ettei Kataista enää hyväksyttäisi mukaan. – Ei voi olla, huudahtaa herrasmies hisseillä englanniksi, kun saa kuulla, että käytävään purkautuvan naisjoukon jokainen edustaja on suomalainen maidontuottaja. 42 6.3.2020 Ilmiöt Euroopan parlamEntin istuntosalissa Brysselissä ja Strasbourgissa vierailee vuosittain noin 450 000 henkilöä. Avustuksia maksetaan siksi, että kauempanakin asuvilla olisi realistisia mahdollisuuksia tulla paikalle. Ohjelmat pyritään rakentamaan niin, että nähtävää olisi paljon ja monipuolisesti. Vaikka päivät ovat kiireisiä ja pitkiä, on mukava saada nähdä ”kentän väkeä”, kuulla heidän kuulumisiaan TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: ouTi Myllykoski Suomenmaa oli mukana, kun maitotilojen emännät vierailivat Elsi Kataisen luona Euroopan parlamentissa. Ryhmästä pullautetaan armotta pois jokainen, joka ei enää ole aktiivitilallinen. Hän korostaa, että parlamentin avoimuus on ihan aito asia, ei pelkkä korulause. Noin tuhatjäsenisen Maitotilojen emännät -Facebookryhmän onnekkaimmat ja nopeimmat ovat nimittäin tulleet europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) vieraiksi. Vierailuiden yksi tarkoitus on lisätä parlamentin avoimuutta. Monet vierailijoista tulevat ryhmässä, joita parlamentissa käy joka vuosi yli 9 000. Vierailuviikolla Kataisen tilalla on tehty sukupolvenvaihdos. Nyt hänellä on kylässä joukko, jonka kanssa asiasta voi puhua samalta ymmärryksen tasolta. Poika Aleksi jatkaa maidontuottamista. Katainen on itsekin maitotilan emäntä, vaikka ei ryhmään kuulukaan. Joka tapauksessa suomalainen maatalous on alan opettajanakin toimineen Kataisen sydäntä lähellä ja myös työrintamalla tärkeimpien agendojen listalla. kotimaan ihmisten rantautuminen parlamentin arkeen joko Brysselissä tai Strasbourgissa on tärkeää myös parlamentaarikoille. Matka-, majoitusja ateriakuluihin saa parlamentilta avustusta. Tavoitteena on, että mahdollisimman monet jäsenmaiden kansalaisista pääsisivät näkemään, mitä pääkallonpaikoilla tapahtuu. Vieraille esitellään paitsi parlamenttirakennusta, myös sen tehtävää ja parhaillaan käsiteltäviä asioita
Rusanen pyrkii rakentamaan matkan niin, että siinä on riittävästi paitsi asiaa myös aikaa hengähtää sekä tutustua kaupunkiin. Sen merkitys on monelle suuri, sillä nykyään maitotilat ovat usein kaukana toisistaan eikä sen enempää apua kuin juttuseuraakaan välttämättä löydy naapurista. Parlamentaarikkojen ja heidän avustajiensa työmäärä hirvittää. Kasvoton, kaukainen EU on paljastanut todellisen karvansa. Vaikuttava kokonaisuus saa joka kerta kiitoksia. – Se on ennen kaikkea vertaistukiryhmä. Retkelle lähteNeet maitotilalliset eivät monetkaan tunne toisiaan muuten kuin Facebook-ryhmän kautta. Ryhmässä jaetaan monenlaisia muitakin asioita käytännön ongelmien lisäksi. Muutenkin matkalaiset ovat tyytyväisiä elämykseensä. Joka viikonloppu hän matkustaa Suomeen, ja useimmiten ”vapaapäivät” on buukattu täyteen tapaamisia, tupailtoja ja yritysvierailuja. Vain toinen maitotilallinen tietää, mitä on olla maidontuottaja. – Eihän tätä työtä voi tehdä, ellei tiedä, mitä todellisessa maailmassa tapahtuu ja mitä ihmiset ajattelevat, Katainen sanoo. Hän on ohjannut Brysselissä yhtä jos toistakin seuruetta. Tarjolla ovat kaikki mahdolliset palvelut. Pari vuotta sitten he vierailivat yhden ryhmän jäsenen, kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen (kesk.) luona eduskunnassa. – Nyt ei tarvitse enää koskaan ihmetellä, mihin täällä niitä avustajia tarvitaan, eräs toteaa. – Nytkin tulijoita olisi ollut paljon enemmän. Se varjelee omalta osaltaan kuplautumiselta, joka varmasti vaanii niinkin erityisessä työyhteisössä kuin Euroopan parlamentti on. Myös EU:n merkitys suomalaiselle maataloudelle näyttäytyy uudessa valossa. 6.3.2020 43 Vain toinen maitotilallinen tietää, ja ottaa vastaan palautetta. Kaikki Kataisen vieraat ovat tutustuneet myös Euroopan historian museoon. – Kyllä siinä saa aika pitkälle muokata makkaran mieleisekseen, Katainen sanoo ja jatkaa: – Koen, että täällä voi vaikuttaa jopa enemmän ja konkreettisemmin kuin eduskunnassa. Katainen painottaa pitävänsä aivan olennaisena asiana jatkuvan yhteyden säilyttämistä kotimaahan ja sen kansalaisiin. Jo yksistään tuollaisten kokemusten vuoksi näitä reissuja kannattaa järjestää. Maitotilojen emännät ovat tehneet reissuja ennenkin. MatkaNjohtajaNa toimii Keiteleen kunnanjohtajaksi sittemmin siirtynyt Elsi Kataisen kotimaan avustaja Juha-Pekka Rusanen. Se tosin edellyttää, että kykenee ensin näyttämään pätevyytensä, saa sitä kautta omassa ryhmässä luottamusta ja pääsee asemaan, jossa on vaikutusvaltaa. Silloin mukana oli noin 80 naista. Valtavassa rakennuskompleksissa työskentelee yli 8 000 ihmistä, pienen kaupungin verran. Täältä ei olisi pakko lähteä mihinkään, ellei haluaisi. Jos vaikka eläimellä ilmenee sairauden oireita, vastauksen ja neuvoja saa kaikkein nopeimmin ryhmästä, matkan primus motorina toiminut pielavetinen Susan Partanen kertoo. – Nyt ymmärtää uudella tavalla, mitä täällä tapahtuu ja miksi se on suomalaisillekin tärkeää, eräs sanoo. Ryhmä täyttyi hetkessä, Partanen kertoo. mitä on olla maidontuottaja.. – Ikinä en enää jätä eurovaaleissa äänestämättä, toinen tuumaa. Moni on selvästi vaikuttunut. Emännät ovat tyytyväisiä siihen, että heillä on alansa edustaja parlamentissa ja vieläpä vastuullisessa tehtävässä CAP-sopimuksen siirtymäkauden sääntöjä laatimassa. Nyt kollegat ovat tulleet tuomaan tuulahduksen maitotiloilta Euroopan pääkaupunkiin. Toisaalta ruoantuottajien haasteet ovat aivan eri tasolla kuin pari vuosikymmentä sitten
Apollon Tietäjät 44 6.3.2020
Vanhan aravalainan kaltainen valtion peruskorjauslainoitus olisi signaali markkinoille ja ihmisille, että vaikka asuntojen arvo laskee, niitä pidetään kunnossa. Yhteiskuntamme on onneksi heräämässä aluekehityksen todellisuuteen. Tämä on jättiläistehtävä, johon tarvitaan keskustaa aivan välttämättä. Sinä ja minä voimme olla sitä toteuttamassa, emme tarvitse kuin yhteistä tahtoa – keskustalaista tahtoa. Keskustan jättiläistehtävä Petri Honkonen keskustan varapuheenjohtaja. 140 000 uutta työpaikkaa keskustan johdolla oli menestys, ja seuraavat tarvitaan pian. Elämisen ehtojen turvaaminen väestöään menettävillä alueilla on koko Suomen yhteinen kysymys, kuten liian kalliit asumiskustannukset ja lähiöiden turvattomuuskin. Verotusta on muutettava, ettei kotimainen perheyritys päädy aina osaksi ulkomaista. Keskusta on ainoa puolue, joka pystyy rakentamaan sillan terveyskeskuksensa ja koulunsa säilyttävän Suomussalmen ja Vantaan Korson välille. Reilun kymmenen vuoden poliittisen toimintani aikana, keskustan hautaa kaivetaan jo toistamiseen. Ilman keskustaa sosiaaliturva jää uudistamatta ja palkansaajan asema heikkenee. Siksi meitä tarvitaan muistuttamaan, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja jokainen tarvitaan mukaan vanhenevan yhteiskunnan työtä tekemään. Keskustan tehtävä on johtaa ihmiset ymmärtämään, että sovintoon ja tuloksiin keskittyvä politiikantekotapa on kuitenkin parhain. Samalla tavalla meitä tarvitaan pelastamaan suomalainen perheyrittäjä kansainväliseltä kapitalismilta ja suomalaiselta kateussosialismilta. Perusturva on paras poliisi, ilman sosiaaliturvaa ihminen on pian rikoksen polulla. Ilman keskustaa perheet jäävät politiikassa reunahuomioksi, vaikka ovat yhteiskunnan tärkein perusyksikkö. Suurin turvallisuusuhkamme on työtön parikymppinen mies. Tavoitteiden toteuttamiseksi politiikan on muututtava. Yhteisöllinen lähestyminen, itsekkyyttä vastaan ja heikoimmista huolehtien tukee perheitä. Totuuden jälkeisessä yhteiskunnassa haihatuksiin ja vastakkainasetteluun perustuva politiikka on tullut suosituksi. Suomalaisia pelottaa ilmastonmuutos, isoa osaa sitäkin enemmän se, miten poliitikot päättävät sitä torjua. Laskevat asuntojen arvot huutavat valtiota apuun. Molemmista välittäen. suomi voi menestyä paljon nykyistä paremmin yrittämisen ja menestymisen paikkana, mutta vain jos yhteiskuntarauha säilyy ja kansanvalta toimii ja oikeus toteutuu. iKääntyvät ihmiset kokevat huolta tulevaisuudestaan ja nuoret pariskunnat jättävät lapsitoiveet sikseen. 6.3.2020 45 Puheenvuoro KesKustaa yritetään aina vaikeina aikoina painaa maan rakoon. Tosiasia on kuitenkin se, että tämä maailmanaika huutaa keskustaa yhä kovemmin. Keskustalla on jättiläistehtävä, jossa meitä tarvitaan. suomalainen ruoka pelastaa Suomen ja monta muutakin maata nälältä tulevaisuudessa, kun turvaamme maatalouden investointikykyisenä pysymisen. Meidän tehtävämme on torjua ilmastonmuutosta ja pelastaa keskustalaisella arkijärjellä maaseudun ja kaupunkien ihmiset kalliilta, tehottomalta ja ideologiselta ilmastopolitiikalta
Timo Heikkilän neuvo keskustan kannatusalhon selättämiseen on yksinkertainen: – Pitää tavata ihmisiä kasvokkain, mennä sinne missä ei ole ennen käyty ja katkaista siivet parjauskampanjoilta.. Sitä on pidettävä yllä. 46 6.3.2020 Yhteisöllisyys on tärkeää
Vuodesta 1978 hän on tehnyt jonkun ehdokkaan vaalityötä sekä kuntaettä eduskuntavaaleissa. – On naurettavaa ajatella, että nyky-ihmisiä voisi määrätä äänestämään jotakin, Heikkilä huokaa. Kansalaisten kohtaamisessa on Heikkilän mielestä ehdottomasti yksi vastaus myös keskustan kannatusalhon korjaamiseen. Puhutaan ihmisille samalta tasolta. Nyt pitää saada konkreettisia tekoja, puhua realistisesta ilmastopolitiikasta, perheiden asioista ja aluepolitiikasta. Keskusta kyllä nousee. On mielenkiintoista löytää sellaisia ehdokkaita, joihin ihmiset luottavat, hän kertoo. – Siinä käy yhtä huonosti kuin jätevesilaissa aikoinaan. Kun kokoomuksella on Sari Sairaanhoitaja ja demareilla vappusatanen, keskustankin pitäisi antaa ihmisten suuhun jotain makeaa. Erityisesti häntä entisenä tiepiiri-insinöörinä hirvittää yksityisteiden kohtalo. Paljon hän tosin on vuosikymmenten aikana huhkinut keskustan pellolla. Moni on kysynyt, mikä motivoi vaalityöhön aina uudestaan ja uudestaan. Uuden lain mukaan kunta ei voi avustaa yksityistietä, ellei ole tiekuntaa. Välillä Heikkilä on miettinyt, pitäisikö jo ryhtyä jäähdyttelemään. Viime hallituskaudella tehtiin Heikkilän mukaan monta mokaa. Heikkilä on onnellinen, että sote sentään saatiin kumoon. Sille rakentuva hallituspohja saa kiitosta Heikkilältä nytkin. – Parjauskampanjat ja alavire lopetetaan menemällä sinne, missä ei ole ennen käyty. Osa olisi mahdollista vielä korjata. Sama on tulossa, jos tähän mennään. Aina valmiina. Kokoukset kannattaa järjestää eikä jäsenmaksu saa nousta liian korkeaksi, Heikkilä opastaa. Huolestuttavaa on myös vimma yksityistää kaikki liikennemuodot. Sitä on pidettävä yllä. – On kiinnostavaa laittaa verkot veteen ja sitten vaaliiltana nähdä, miten ääniä tuli. Se olisi hänen mukaansa tarkoittanut suomalaisten, yksityisten alan firmojen loppumista – Isot ulkomaiset firmat olisivat vapaavalintaisessa järjestelmässä ostaneet vähitellen kaikki pienet pois ja verot olisivat menneet Suomen rajojen ulkopuolelle. – Yhteisöllisyys on tärkeää. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: Mikko eronen Timo Heikkilä on vetänyt keskustan vaalivankkureita vuosikymmeniä ja saanut läpi monta ehdokasta. Tämä pamahtaa yllätyksenä monelle mökin mummolle ja papalle, eivätkä ne enää ikinä äänestä keskustaa, Heikkilä manaa. – Me olemme varmaan liian kilttejä. Ei tuntunut kivalta. – Uudet mediat täydentävät sitä, mutta eivät ikinä voi korvata. Miehen nimi kyllä löytyi Kulmunin tukijoiden listalta, mutta joukkojen johtajaksi hänestä ei tuolloin ollut. – Siinä on yleismaailmallista hyvää, joka on noussut suomalaisen itsenäisyyden maaperästä. Välttämätöntä olisi elvyttää myös lamaantunutta järjestötoimintaa. Yhteistyötä tehtiin kaikkien kyläläisten kanssa ja jos asiat eivät muuten toimineet, pistettiin karvalakit päähän ja lähdettiin porukalla Helsinkiin. – Kun tielaitos yksityistettiin, tulivat kartellit, pienet yritykset kuolivat ja laatu heikkeni. 6.3.2020 47 Viime syksynä , kun keskustan puheenjohtajakisa kävi kuumimmillaan, oululainen Timo Heikkilä makasi yliopistosairaalassa toipumassa isosta sydänleikkauksesta. – Mutta kun vaalit lähestyvät, sitä alkaa kirmata kuin nuori varsa ja haluaa antaa oman panoksensa puolueen hyväksi. Samaan aikaan Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari tiesi analyysissään kertoa, että Heikkilä junttaa kaikkia Pohjois-Suomen lestadiolaisia Katri Kulmunin taakse. – Nyt vain odotetaan niitä tuloksia. Heikkilä harmittelee sitä, ettei keskustalla ole omia täkyjä ihmisille. laPsuudenkodissa Tervolassa oltiin ensin maalaisliittolaisia ja sitten keskustalaisia. heikkilä uskoo , että keskusta on nyt punamultahallituksessa pistämässä asioita raiteilleen. Aatteen pohja ja arvomaailma ovat edelleen hyvät. – Siellä saakka ovat punamultayhteistyön juuret. Siinä on riittävästi palkkaa, Heikkilä sanoo. tärkeintä kampanjoinnissa on ihmisten tapaaminen ja kasvokkain keskustelu
Heikki Santala järjestöneuvos Kauniainen Keskusta tienhaarassa – uho vaiko yhteistyö. Koko elintarvikeketju on paljolti keskustan hallinnassa, alkutuotannosta teollisuuteen, tukusta vähittäiskauppaan. Siihen tarvitaan kansanrintaman yhteistyötä. Keskustan eksyminen juuriltaan vuodesta 2015 lähtien aiheutti rökäletappion puolueelle.. keskustan sisäinen tapa ”pulinat pois”, ei enää kestänyt kannatuksen romahdusta; syitä puolue hakee nyt julkisesti. HS:n juttu halusi vahvistaa ajatusta, ettei Lakeudella keskustaa erota perussuomalaisista muu kuin suhde maahanmuuttoon. Nykyinen 10 prosentin keskusta on varjo entisestä kansanliikkeestä. Etelä-Pohjanmaan piiri ja Mikko Savola ovat ottaneet hyvin kopin. Maaseutua on kuitenkin koko Parkanon takainen Suomi. Palvelut nähtiin tuotteina, joilla kilpaillaan, eikä yhteisvastuun ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perustekijöinä.” Miten alkiolainen kansanliike voi perinteisen, kantavan aatteensa näin pahasti pettää. Puolustettavaa riittäisi siellä palkansaajissa, lapsiperheissä ja mummoontuvassa väestössä. Yhteisvastuun tilalle tuli oikeistolainen saalistus, kuten Virrankosken siteerauksesta käy ilmi. Se on historian kertomaa. Kyösti Virrankosken analyysi Ilkka-Pohjalaisessa oli asiaa. Oli hämmentävää todeta Seinäjoen oman keskustavaltuutetun moittivan puolueen ”vetäytymistä maakuntakeskusten etujen ajajaksi”. kun muutin Seinäjoelle, agraaritalous elätti kolmasosaa kansasta. ”El pueblo unido jamás será vencido” sanottiin erään toisen kansanliikkeen sloganissa. Siitä on pitkä matka suvaitsevaisuuden, tasaarvon ja ihmisyyden aatteeseen. Yhteiskunnalliset palvelut, kuten sosiaalitoimi ja terveydenhuolto yritettiin koota kauppatavaroiksi, ja yhteiskunta pyrittiin kahlitsemaan yksityisten osakeyhtiöiden kanssa samanarvoiseksi. keskusta on läpi itsenäisen historiamme ollut itseään paljon suurempi vaikuttaja maamme politiikassa. Jarmo Lintala Seinäjoki Kenen joukossa seisomme. Maltti olisi puolueessa nyt valttia. Samoilu turkistarhauksen ja turpeenpolton, ilmastonmuutoksen ja polkupyöräilyn vihaamisen teemoissa perussuomalaisten linjoilla on häviöön tuomittua. Paavo Väyrysen liike hakee nousua på svenska. Valtalehteäkin pystyy manipuloimaan. Alan yrittäjät ovat ahdingossa ja keskustan huomiosta – joka liitetään ”maaseudun” puolustamisen otsikon alle – valtaosa menee maaja metsätalouden kysymyksissä. Sen perustana on ollut vahva yksimielisyys ja kansanvaltainen alkiolainen politiikka. Tänään luku on muutamassa prosentissa. Sillä voidaan ehkä taata 10 prosenttia, mutta se kannatus ei riitä niidenkään asioiden puolustamiseen. Keskustan elpyminen on koko yhteiskunnan etu. Se on Virrankosken lisäksi kova pala monelle muullekin keskustan vaikuttajalle ja jakaa puoluetta: uho vaiko yhteistyö. Se saa myös laajaa kannatusta: Lännen Median kyselyssä 64 prosenttia kansalaisista on tyytyväisiä Marinin hallituksen toimintaan. suomi nostettiin sodan raunioilta vuosikymmenien ajan hyvinvointiyhteiskunnaksi punamultahallitusten yhteistyöllä. Se ajoi kovaa uusliberaalista politiikkaa, mikä näkyi markkinavoimien kaikkinaisena edistämisenä. Teemat olivat tuttua vellinkeittoa. Se tolkun näkemys, mitä keskustan kannattajilla näissä aiheissa on, se hukkuu julkisuuteen, mutta jättää jäljen pysähtyneisyydestä. 48 6.3.2020 Mielipiteet Vanhat kaaderit ovat aktivoituneet keskustan alamäessä, moittineet sekä Juha Sipilän että nykyistä hallitusta ja, kaikella kunnioituksella, hakeneet ratkaisuja menneestä maailmasta. Puolueen entinen kansanedustaja ja meppi Kyösti Virrankoski (kesk.) Kauhavalta näkee monien tapaan syypääksi Juha Sipilän (kesk.) kauden hallituspolitiikan (Ilkka-Pohjalainen 16.2.): ”Sipilän hallitus oli epäilemättä Suomen historian oikeistolaisin hallitus. Mihin katoaa tuottajan asiallinen korvaus. Repimään pystyy kuka tahansa. Jos keskustan kannattajat asiaa moittivat, he saavat kyllä potkia omaakin kivijalkaansa. PS pystyy aina jyrkempiin vetoihin. Sanna Marinin (sd.) kansanrintamahallituksen kansanvaltainen hallitusohjelma antaa tasapuolisen kehityksen paluulle hyvän pohjan. kielletyt aiheet on syytä avata. Avainsana oli ”yhtenäisyys”. Helsingin Sanomat käsitteli Etelä-Pohjanmaan keskustaa (9.2.). Vaikka agraariyhteiskunta muuttui teollisuusyhteiskunnaksi ja maatalous menetti lyhyessä ajassa 100 000 keskustalaisten työpaikkaa, niin puolue säilytti puoluekartalla silti vahvan asemansa, puolueuskollisuuden ansiosta. Epäilemättä hän herättää viimeisetkin 60-luvun Suomen haikailijat. keskuskaupunkien ja naapureitten – keskustavetoisten – välinen jurnutus on hukannut energiaa liian kauan. Vakava vajoaminen alkoi vasta Sipilän valinnan jälkeen. Keskustan eksyminen juuriltaan vuodesta 2015 lähtien aiheutti rökäletappion puolueelle ja yhteiskunnan tasapuoliselle kehitykselle. Vaikea nähdä tämän asetelman muuttuvan, kun se jo kotikunnassa tökkää. On aika paneutua keinojen hakuun
Kokoomus taitavana mediapuolueena sinnittelee kyydissä, ja sosiaalidemokraattien pelastus puolestaan ovat ammattiyhdistysliikkeet, joista se voi ammentaa sekä kannatusta että resursseja. Tolkkua. Mutta minne. Ei kai tuota tulisi vain ensimmäisten esilleottojen jälkeen todeta, että eipä keskustelu lähtenyt käyntiin. Patenttilääkkeeksi keskustan krooniseen äänestäjäkatoon on tarjottu paluuta keskustan juurille. Tämän päivän poliittisen keskustelun ilmatilaa Suomessa hallitsevat kaksi selkeästi profiloitunutta vastakkaisen laidan blokkia, vihervasemmisto sekä perussuomalaiset, joiden molempien kannatus hyötyy toisistaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Se, että koetetaan lähteä uudelle matkalle eilisen aikataulua lukemalla ei ole realismia vaan höttöinen toive siitä, että eilen mennyt juna peruuttaisi takaisin asemalle ja poimisi kyytiin. Malttia. Blokkien verbaaliset kärjistykset ja pikkunäppärä twitteröinti hallitsevat mediaa. On näin aloittelevana mielipidekirjoittelijana sinänsä lohdullista tietää, että presidentinkään keskustelunavaukset eivät aina onnistu. Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi Ylen haastattelussa jo vuonna 2017 haluavansa avata keskustelua kaksoiskansalaisuudesta Suomessa. Eihän maailma ole siellä enää, ei sieltä voi jatkaa matkaa. KesKustan kunnioitettavat vahvat juuret ja perinteet ovat kuitenkin jotain sellaista, mikä kuuluu osaksi historiaa. Se syö itsetuntoa, jos metsänomistaja tai leiväntuottaja tuntee olevansa rasite. tämä siis on tilanne nyt ja matkaa on jatkettava tästä. Mutta eikö presidentillä ja ylipäälliköllä olisi asemansa takia suuri moraalinen velvollisuus ajaa sinnikkäästi ja luovuttamatta niitä asioita, joiden ajamisen tärkeäksi kokee. Arkijärkeä. Ainakin kun aihe ei kokonaan ole sisäpolitiikkaa. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Alli Huovinen KesKustaan pettyneitä äänestäjiä vuotaa tasaisena virtana perussuomalaisiin, joka on onnistunut taitavasti profiloitumaan tavallisen, hiljaisen ja tolkullisen kansan puolueeksi. Perinteet ja juurevat periaatteet, sieltä se lähtee. Juurilla ja perinteillä on merkityksensä, mutta niistä ei ole ajantasaiseksi aikatauluksi keskustan matkalle menestykseen. Mutta äänestäjien pitäisi myös tietää, että näitä ominaisuuksia löytyy nimenomaan keskustalta. Asettamatta etujen tasaamisen oikeudenmukaisuutta kyseenalaiseksi väitän, että varmasti maaseutu antaa vaurautta koko Suomelle. Mitä keskusta voi blokkien ja kannatuksensa säilyttäneiden valtapuolueiden puristuksessa äänestäjille tarjota. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Matkaa voi jatkaa vain sieltä missä ollaan nyt, ei sieltä, missä oltiin joskus ennen. Jalostajien pääkonttorit ovat pääsiassa joko pääkaupunkiseudulla tai muissa suurtaajamissa. Sen sijasta pitäisi panostaa peruskouluun, säilyttää pienet lukiot ja kehittää kymppiluokkia. Yhteistyökykyä. Minusta olisi tasa-arvon kannalta oikein, että verotulojen osoittaminen raakaaineita tuottaville alueille kohottaisi tuottajien ja metsänomistajien itsetuntoa. Raimo Kareinen Metsäverotuotosta osa sijaintikuntien tuloksi. Thomas Ruuhonen Eilisen aikataulu Matkaa on jatkettava tästä. Paradoksaalista on, että maaseudun vähäväkisten ja keskustan juurevien kannatusalueiden etujen ajamiseen tarvitaan ääniä myös siltä hiljaiselta tolkun enemmistöltä, jota eivät kuitenkaan keskustaperinteet elähdytä. Samalla nämä äänestäjät tulevat kuitenkin etsineeksi järjen ääntä puolueelta, jonka edustajista osa esiintyy järjettömästi. Tuo laki, joka Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön hallitusvastuun aikaan valmisteltiin, ei Niinistön mukaan vastaa tarkoitustaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.3.2020 49 Verkosta Oppivelvollisuusiän laajentaminen on kallis ja monen asiantuntijan mielestä tehoton ratkaisu. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Reaalipolitiikkaa. Vai lähteekö sittenkään. Näille ominaisuuksille on tilausta siinä hiljaisten äänestäjien joukossa, jolle kaikenlainen haihattelu ja kärjistäminen on vierasta. Mutta miksi keskusta ei kelpaa. Maaseutu on tyypillinen raaka-ainetuottaja, josta jalostetaan erilaisia tuotteita ravinnoksi, energiaksi ja jopa vaatteiksi. Juho Satti yrittäjä Leppävirta / Otaniemi Sitkeyttä herra Presidentti aina silloin tällöin vahvat kaupunkikunnat esittävät tilastoja siitä, kuinka paljon verotuloja tasataan vaurailta alueilta heikommin pärjäävien eduksi. Mutta minne. Tietävätkö äänestäjät, mikä on keskustan profiili
RKP on pitänyt aina omien kalastajien puolta. Pidän nykyaikana todella kummallisena, että rivivaltuutetut joutuvat ratkaisemaan henkilökohtaisia asioita, joihin liittyy keskeisesti lainsäädännön, terveydentilan ja toimintakyvyn arviointia. Toki kalaa saisi syödä. Peltsi Peltola ja monet muut ovat tosissaan kotimaisen kalan käytön lisäämisen puolesta. Tekoja kalan puolesta ei kuitenkaan tehdä. Poliitikot puhuvat kalastuksella vain ääniä. Minulle ei ole uutta, että kokouksessa keskustellaan. 50 6.3.2020 Mielipiteet Miten tämä voi olla edes totta: 1950-luvun agraariyhteiskunnan malli sosiaalilautakunnasta on voimassa kunnissa vielä tämän päivän Suomessa. Yksilölautakunnan taholta kuulin kerran, että lautakunnassa keskustellaan. Mutta kotimaisen kalan käytön lisääminen ei ole mahdollista, jos tai kun ei ole ammattikalastajia eikä kalastuksella mahdollisuuksia. Kyse on kuntien yksilölautakunnista, jotka ratkaisevat virkamiespäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset; esimerkiksi sen, kuuluuko jollekin vammaispalvelulain mukainen oikeus. Vasemmisto ja vihreät vastustavat kalastusta yleisesti, koska kalan elämä päättyy kalastajan käsiin. Kaikki tämä murentaa kotimaisen kalastusta, kalan saantia. Kalansaanti ja käyttö on vaikeuksissa. Avomerellä ei ole enää silakkaa ja kilohailia, hylkeet syövät kalastajien saaliit rannikolla. Näissä lautakunnissa virkavastuullisia päättäjiä ovat kunnanvaltuutetut, esimerkiksi kuntayhtymässä yhtymähallituksen muutamat jäsenet. PilKKiMinen on hyvä harrastus, saadaan usein kalaakin. Kalastusvastaisuudella on saatu jälleen maksimijulkisuus. Hyljesuojelu, merimetsosuojelu, ammattia vaikeuttavan valvonnan paisuttaminen, kalastajalle sakot kaksi vuotta sen jälkeen, kun yksi ilmoitus myöhästyi päivän, gps-jalkapantaseurannan suunnittelu, pilkkiahventen äärisuojelu, pyydä ja päästä -kalastuksen väärä ihannointi, verkkoja kalastajavastaisuus. PAreMPAA ei ole luvassa. Vaadin asiallista ja järkevää muutosta. Asiat ovat monimutkaisia, pirstaleisia ja päätöksenteko edellyttää vahvaa asiaosaamista monilta alueilta ja etenkin erittäin hyvää lainsäädännön tuntemusta. Nyt uhataan gps-seurannalla, kalastajia halutaan valvoa kuin vankeja. Risto Tolonen Ii Kotimaisen kalan käytön lisäämiselle ei edellytyksiä. Oikea tieto pilkinnästä hämärtyy kiihkosuojelussa. Samaan aikaan kalastajiin kohdistuva valvonta menee yli ymmärryksen. Kielteisten päätösten seuraamusten arviointia ei tee kukaan, liukuhihnalla on jo tulossa uusi tapaus. Vaadin todellista kiinnostusta ihmisten tilanteisiin. Kokoomus vaatii lisää rajoituksia meren kalastajille. Marja-Terttu Nuolioja Nivala Vanhanaikaisten lautakuntien tilalle asiantuntijat itäMeren suojelijat esittävät aivan oikein kotimaisen kalan käytön lisäämistä. Tällaisessa asetelmassa kuntien lainvastaiset toimintaohjeet ovat koetuksella ja ”kepillä jäätä” -kokeilu vaikeutuu. Osaamisen haasteesta kertoo muun muassa se, että vammaispalvelupäätökseen vaikuttaa 5–6 eri lakia perustuslaista YK:n vammaissopimukseen, jota Suomessa on noudatettava lakina, sekä lakien taustalla olevat asetukset ja hallituksen esitykset. KuKA Suomessa hyötyy ja miten näistä teatterin kaltaisista lautakuntaesityksistä. AsiAAn valmistautumista kuvaa se, että lautakunnan jäsenet ovat saattaneet saada vain hyvin lyhyen tiivistelmän usean sivun oikaisuvaatimuksesta liitteineen. Asiasta on tehty valtakunnallinen rikosasia. Kuntahallinto tässä asiassa on jämähtänyt sadan vuoden takaiseen tilanteeseen. Kotimaisen kalan käytön lisäämiselle ei ole edellytyksiä. Poliittisten lautakuntien sijaan oikaisuvaatimusten käsittely ja päätösvalta tulisi olla asiantuntijoilla, joihin kuuluu välttämättä lakimies. Nyt on toinen aika. Ammattikalastajilla merellä on liian suuri ongelma voitettavaksi, hylkeet ja hyljesuojelijat. Vuosikymmeniä sitten sosiaalitoimen asioista päättivät ”ymmärtävät” kunnan miehet: autettiin esimerkiksi ruoka-avulla köyhiä ja järjestettiin koteja kodittomille. Nykyinen vanhanaikainen malli sote-päätösten valituskäytännössä tulee ehdottomasti uudistaa. Tätä osaamista ei ole rivivaltuutetuilla eikä muutoinkaan edellytyksiä tutkia ja perehtyä tapauksiin niin kuin pitäisi. Ahven on kuitenkin sätkinyt jäällä. Vaadin kuitenkin keskustelua enemmän: kunnollista asioihin perehtymistä, osaamista, ymmärrystä, puolueettomuutta ja luotettavuutta. ”Pyydä ja päästä” ei lisää kotimaisen kalan käyttöä eikä kalan arvostustakaan, jos ja kun kaloja koukutetaan vastuuttomasti. Tavanomaisesti lautakunta hylkää oikaisuvaatimukset esittelijän esityksestä. Rannikko on laaja, on runsaat kalakannat, kalastajia vähemmän kuin Saimaalla norppia. Kepu huolehtii maataloudesta, persut maahanmuuttajista, demarit omien äänestäjien ihme erivapaudesta vapaaseen kalanhoitomaksuun. Suojelukeskustelussa pyydä ja päästä -kalastusta arvostetaan enemmän, vaikka se on järkevää vain rajoitetusti eikä pyytäjillä ole aina valmiutta pyyntitapaan. Selventäen: muutamalla kuntapoliitikolla on valta ratkaista ihmisten sosiaalija terveydenhuoltoon liittyviä henkilökohtaisia virkamiespäätöksiä. Halutaan kaikki vedet kattavia rajoituksia, vaikka verkotus on valtaosassa vesissämme järkevin ja ainoa tehokas tapa kotimaisen kalan pyyntiin. Esimerkiksi vammaispalveluissa kyseisillä päätöksillä on ihmisten arkipäivään todella merkittävä vaikutus. Verkkokalastuksenkin osalta on vastaavaa. Mutta nyt ruotsinkielisellä rannikollakin kalastajat on tasa-arvoistettu kurjuuteen
Olli Rehnin kannatus jatkuvassa nousussa. Ei taida seuraavissa vaaleissakaan kaikua kansan ääni. Lauri Jokinen Kokoomus viemässä keskustalta ehdottamani valtiontakausidean. Hoitajat ja rahat ovat vielä hakusessa. Siellä kyselyt tehdään. Haaviston suosio on kehä 3:n alapuolella. Pentti Hotti aikanSa kutakin. Jorma Törmänen Huoli avustajien ja virkamiesten roolien sekaantumisesta on aito olen eSittänyt , että kaikille niille vanhoille asuinkiinteistöjen remonteille, joille pankit eivät anna luottoa vakuuksien vähäisyyden vuoksi, valtio myöntää takaukset. Pekka Haavisto sai lehden presidenttikyselyssä 18 prosentin, Olli Rehn 11 prosentin ja Jussi Halla-aho 9 prosentin kannatuksen. Kenen etua he ajavat. Se on käytännössä valtion taholta täysin ilmaista vipuvaikutusta a) työllisyyteen b) oikeuteen asua terveessä ja turvallisessa asunnossa kautta maan, myös Vantaan laitamilla kerrostaloissa. Onko muodostunut eräänlainen ”politrukkijärjestelmä”. Palkatkin ovat vähintään kansanedustajan luokkaa. Niitähän kokoomus Jyrki Kataisen aikana lanseerasi, ja se toimii vieläkin. Raija Puranen olli Rehn ehdottomasti parempi kuin Haavisto. Puoli avustajaa vanhusta kohden ei riittänyt, vaan pitääkin olla 0,7 avustajaa. Marin on kasvattanut avustajakatraan historiallisen suureksi: 19 ministerillä on yhteensä 69 erityisavustajaa ja 15 poliittista valtiosihteeriä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Pääsyvaatimuksena ei ollut mitään erityistä koulutusta, voisipa puhua ”hyvä veli -järjestelmästä”. Kirjoitin tästä jokin aika sitten ja lähetin saman kirjoituksen puoluehallitukselle ja Katri Kulmunille jo ennen hänen valintaansa puheenjohtajaksi. Onko kokemattoman ministerin valta liukunut avustajien tausta organisaatioille. Ei kannata olla huolissaan. Nyt on päätetty, että ennen 2023 vaaleja näin on. Muistaakseni heille oltiin palkkaamassa vielä 50 sihteeriä. Ei puutu rahaa eikä avustajia. Virkamiehet valmistelevat lait ja pitävät muutenkin ministeriön pystyssä. Presidentti Niinistön mukaan myös ministeriöiden virkamiehet ovat esittäneet huolta poliittisten avustajien lisääntymisestä. Vaaleissa valitsematta jääneet ja ammattiliitoissa tai muissa puoluetta lähellä olleissa järjestöissä toimineet olivat sopivia tähän avustajan tehtävään. mitä Sitten näin monet avustajat tekevät. 12 vuotta presidenttinä on pitkä aika, ja Saulilla kun ikää alkaa olemaan, niin eiköhän ole tämän jälkeen oikeus jäädä koti-isäksi, kun pieni poikakin on. Erilaisten avustajien, voisi jo sanoa oma ammattikunta on paisunut varsin suureksi. Raimo Matveinen SuomeSSa on hyviä ja kokeneita politiikkoja presidentiksi, ei tarvita kiiltokuvia eikä tehdä kenestäkään korvaamatonta. Se tosin taisi vaalihuumassa unohtua, ettei näitä hoitajia ole mistään saatavissa edes nykyiselle tasolle. Kyllä kepu tyrii nyt raskaimman jälkeen, kun ei ole varaa kuulla kansan ääntä. Äänet taitavat kaikua kuuroille kepukorville. Vuotellaan raahassa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Eipäs hötkyillä. Olli Rehn on kasvamassa korkoa Suomen pankissa! Jorma Tapaninaho kyllä hyviä ehdokkaita löytyy. Kokoomuksen Kai Mykkänen ehdottaa valtion takauksia näille hankkeille. Silloin myös oli suuri uutinen avustajista. Sanna Kiviniemi ei mitään syytä, koska maamme tilanteessa ei ole mitään poikkeuksellisesti sellaista, että olisi tarvetta ottaa Kekkosen aikaisia toimia taas käyttöön. Mitään ei ole kuulunut, mutta nyt kuuluu. Ettei tässä vain olisi sattumalta jopa tuhannen taalan paikka vaikkapa valtiovarainministerille, vai mitä. Lienee niillä muutama muillakin. Kaikki puolueet totesivat, että avustajia täytyy lisätä. Kyse oli vanhusten avustajista. En väitä, ettei avustajia tarvita, mutta joku kohtuus verovarojen käytössä lienee tuollakin tasolla paikallaan. Päinvastoin kuin vanhustenhoidossa, avustajista ei nyt ole puutetta. nykyään tehdään jatkuvasti kaikenlaisia gallupkyselyjä, vaikka niille ei ole mitään järkevää tarvetta. Uskon, että suurimmalle osalle jäävät hämärän peittoon näiden ministerien avustajien tehtävät. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Sitten nämä ministerien avustajat. Hyviä ehdokkaita ja taitavia osaajia on maassamme riittävästi. Valtiosihteereillä ne ovat ministerin palkan suuruiset. Oiva Kaltiokumpu ei ole mitään tarvetta jatkaa. Sauli pääsee eläkkeelle ja lasta hoitamaan. Lea Heikkilä Vaaleihin on vielä neljä vuotta. Tylsää. Sieltä löytyvät sihteerit ja autonkuljettajat ministereille. Tässä on yksi turha ja suorastaan älytön kysely, jolla kai joku pönkittää omaa näkemystään. Kansanedustajilla on myös avustajat, mepeilläkin avustajansa. Aulis Eskola Koonnut: Katariina LanKinen Presidenttikysely hämmensi Facebookissa Viime päiVinä ei ole voinut välttyä kuulemasta ja lukemasta juttuja avustajista. Jossakin ovat kuulevat korvat. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.3.2020 51 Suomenmaan Facebook-keskustelijat ihmettelivät Maaseudun Tulevaisuuden kyselyä, jonka mukaan joka neljäs suomalainen jatkaisi Sauli Niinistön presidenttikautta poikkeuslailla. Pois tulpat kepun korvista. Aloitan kuitenkin ajalta ennen vaaleja
klo 18.30 Iittalan Shellin kokoustilassa. klo 18 Kaarinassa, Kaarina-Sali, Lautakunnankatu 1. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Makkaraa, kahvia, pullaa, mehua. Turku. Pohjois-Tuusulan py:n vuosikokous to 19.3. klo 18 Pääsiniemen kylätalolla. Sääntömääräiset asiat.. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Piiri. Paikkana ravintola Voitto, Salpausselänkatu 8. Jatkossakin meidän pitää tukea ihmisen mahdollisuuksia ajatella. On ennustettu, että jopa joka kolmas nykyinen matalamman koulutuksen työpaikka tulee katoamaan tekoälyn kehittymisen myötä. Keski-Porin py:n vuosikokous pe 27.3. Piiri. klo 18 Leinmäen kylätalolla, Leinmäentie 375, Laitila, mukana toiminnanjohtaja Hanna Vuola. Kj:n vuosikokous ti 24.3. klo 18 Yläneen luontokapinetti, Pöytyä, mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Väestömme ikääntyy valtavaa vauhtia ja ilmastonmuutos on vienyt jo Etelä-Suomesta lumet. klo 18.30 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553. klo 17 Padasjoen kunnanviraston kakkossalissa (kulku ulkokautta). Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Sääntömääräinen vuosikokous la 4.4. krs. Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry:n vuosikokous ke 15.4. klo 18 Haminan Raatihuoneella valtuustosalissa (Raatihuoneentori 1). Se, että osaamme ajatella, tekee meistä muovautuvia. Mukana tilaisuudessa valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. klo 18 Mika Toivolassa, Krouvintie 409. Kahvitarjoilu. Ilmoita mielellään etukäteen piiritoimistolle tulostasi tilaisuuteen. Käsitellään paikallisyhdistysten lopettaminen sekä muut vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Seutukunnalliset puolueen uudistusohjelmatilaisuudet. klo 18 Kulmakahvilassa, Mikonkatu 13. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@ liuha.fi. Puoluejohdon edustajana paikalla vpj Petri Honkonen. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. klo 10 alkaen Mestarinkatu 2D. klo 17 piiritoimistolla, Linnankatu 21, Turku, mukana poliittinen suunnittelija Antti Grönlund. Pölösen mielestä jokaisen meistä pitäisi oppia ajattelemaan. Hämeenlinna. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. 040-556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Loimaan seutu ti 31.3. klo 9–15 Espoon suurmarkkinoilla Leppävaarassa. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Espoo. Kj:n vuosikokous su 29.3. Orimattila. Ky:n vuosikokous ti 17.3. klo 18 Tönnön koululla Padasjoki. Laitila. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Kahvit ja ilmoittautuminen 17.30, kokous 18.30. 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. Keskustanaisten Vaskio-Saha py/Salo. Piiri. Mukana puolustusministeri Antti Kaikkonen. Tupailta su 29.3. Piiri järjestää uudistusohjelman palautetilaisuudet ke 11.3. Kiire tappaa luovuuden ja ajattelun, niin koulussa kuin arjessa. Pyhtäällä Huutjärven koululla (Huutjärventie 56). Tupailta ma 16.3. On sanomattakin selvää, että kukaan nuorista ei saisi tipahtaa koulutuksesta tai syrjäytyä. Miksei siis jokaisessa koulupolkumme vaiheessa tai tutkinnossa olisi filosofian opintoja. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Piiri. Piiri. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta. Pori. klo 14 Irmeli Heinon luona. Keskustan uudistusohjelmatilaisuus ti 24.3. 2. klo 18 Lahden kaupungintalolla. klo 18 Jokela-talolla, kirjaston lukusalissa (Keskustie 20, Jokela). Eli muistakaa välillä tyhjentää kalenteri ja tuijotella kattoon. Heinola. Kun häneltä kysyttiin, mitä kannattaisi juuri nyt opiskella, vastaus ei ollut matematiikkaa tai tekniikkaa, kuten moni kuulija olisi olettanut. Tässä ei ole mitään uutta, sillä juuri ihmisen kyky ajatella ja sanoittaa ajatuksiaan on mahdollistanut niin lukutaidon kuin älypuhelinten keksimisen. käsittely ke 18.3. Piirin sote-tilaisuus ti 10.3. Vakka-Suomi pe 20.3. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Väestön ikääntyminen. Lohja. Kj:n vuosikokous ja tupailta pe 27.3. Kahvitarjoilu. Hämeenlinna. Py:t kokoontuvat ravintola Voitossa klo 17. Mutta riittääkö tämä. Sääntömääräiset asiat. Kuten kaikki tiedämme, nykyihminen elää uusien haasteiden ja valtavien murrosten keskellä. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Paikkana ravintola Voitto, Salpausselänkatu 8. Ilmoittautumiset ja kahvi klo 17 alkaen. klo 18. klo 19 Hirvikosken koululla (Harjuntie 1631, Vastila). Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Aiheena lähikoulut ja -palvelut. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Nykyinen hallitus aloittaa valmistelemaan koulutuksen saavutettavuussuunnitelmaa, jonka pitäisi ratkaista, miten puolet nuorista aikuisista korkeakouluttautuisi ja miten uudelleenkouluttautuminen olisi sujuvampaa. Tuusula. Turku. Lahti. Piiri. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Pirkanmaan Keskustanaiset. Yleinen kokous, asiana yhdistyksen purkaminen. Turun seutu ma 9.3. Jotta ihminen pysyisi kiinni muutoksen keskellä, meidän jokaisen pitäisi oppia ajattelemaan. olIn kuuntelemassa muutama viikko takaperin innovaattori ja futuristi Perttu Pölöstä Tekniikan ja Talouden päivillä. Mukana ke Esko Kiviranta. Kj:n vuosikokous pe 20.3. Kaikki tämä laittaa meidät ja koulutusjärjestelmämme melkoiseen prässiin. Uudistusohjelmasta alustaa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Lahti. Tarjolla lämmintä mehua ja keskustalaisia luottamushenkilöitä. Kymenlaakson piirin vuosikokous to 16.4. Toimet ollaan jo aloitettu. Robotisaatio. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. Salon seutu to 19.3. kerros, Kerava. Keskustassa tapahtuu 52 6.3.2020 Ilmastonmuutos. klo 17 LänsiAsikkalan koululla. Kahvitarjoilu. Keskustan teltta la 4.4. klo 18 Someron kaupungintalolla, mukana poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen. klo 18 Kymen Paviljongilla (Helsingintie 408, Kuusankoski/Kouvola) sekä ke 18.3. Johtokunta klo 18. Pirkanmaan Vesaiset ja Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, p. Rairuohon siementen pussitus la 21.3. Rairuohon siementen jako la 28.3. Mukana tilaisuudessa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sekä ke Hilkka Kemppi. Py:t kokoontuvat klo 16.30 alkaen. Asikkala. Ties mitä uutta keksit! Miriam Putula Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Kunpa oppisit ajattelemaan Puheenvuoro Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tilaisuuden yhteydessä pidetään myös piirikokouksen henkilövalintoja valmisteleva aluepalaveri. Ennen kokousta keskustelua Keskustan poliittisesta tilanteesta kahvitarjoilun merkeissä. klo 12 Tampereella Piiritoimisto Apilassa. Hallitus kokoontuu klo 17. Kalvolan py:n vuosikokous to 12.3. klo 11 torilla ja kävelykadulla. Kj:n Heppoja ja heinäpaaleja -kaupunkitilaisuus su 29.3. Kataloisten py:n vuosikokous su 5.4. klo 10–14 Pikku Veskun puistossa. Pyhtää. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Kj:n vuosikokous pe 3.4. Ensimmäinen askel tähän on tylsistyä. klo 18. Vastaus oli filosofiaa
Ilmoittautuminen: https://webropol.com/ep/Rokua2020. Majoitusvaraukset ja tiedustelut 4.3. Ylitornio. Eduskuntaryhmän pj Antti Kurvinen ma 9.3. Kainuu Piiri. Paikka tarkentuu. Puolueen pj Katri Kulmuni su 29.3. Valtuuskunnan kokouksessa valitaan lisäksi Suomen Keskustanuorten edustajat puoluekokoukseen ja käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen valtuuskuntaa hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Rovaniemi. Lisätietoa myöhemmin. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Puolustusministeri Antti Kaikkonen tavattavissa ti 17.3. Keskustan eduskuntaryhmä jalkautuu 27.3.–30.3. klo 10–16. Tarkat tapahtuma-ajat ja paika löydät osoitteesta www.pohjois-savonkeskusta.fi. Majoitus joko 2hh:ssa tai 3–4 henkilöä perhehuoneessa. Sodankylä. Piiri. klo 18 osoitteessa Ruskatie 1, Pattijoki. Juhlapuheen pitää Keskustan eduskuntaryhmän pj Antti Kurvinen. Oulun Keskustakerho ry:n vuosikokous ma 16.3. n. Tornio. Puolueen pj Katri Kulmuni su 29.3. purkautumiskokous (yhdistyminen Karungin py:n kanssa) ma 16.3. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Paikallisosaston vuosikokous ke 18.3. Rovaniemi. Keskustaseniorit. Lieksa. klo 13 Sodankylässä. Liminka. Keskustanuorten ja -opiskelijoiden jäseniltä hinta 65 €/hlö. Enontekiö. Kj:n vuosikokous to 26.3. Ilmoittautumiset 15.6. Vuosikokous ti 17.3. Piiri. Lisäyö 55 €/hlö. klo 11–12 Cafe Rohkifiinissä. Rovaniemen kaupunginhallituksen pj Liisa Ansala alustaa ajankohtaisesta kuntapolitiikasta. Piirin sääntömääräinen vuosikokous la 18.4. Suomen Keskustan sääntömääräinen puoluekokous pidetään 5.–7.6. klo 12 Tuusniemen kunnanvirastolle. Keskustan tulevaisuuspäivät 14.–15.3. Keskustanuorten ja -opiskelijoiden jäseniltä hinta 65 €/hlö. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. 1hh lisämaksu on yötä kohti 35 €. Kahvitarjoilu. klo 18. Tutustumme matkalla Kannaksen kyliin ja sotahistoriallisiin muistomerkkeihin, mahdollisuus vierailla Kronstadissa ja Pietarhovissa. klo 13.30 Keskustan Etelä-Savon piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 13 piiritoimistolla. Sääntömääräiset asiat. 040 721 0636. Rovaniemelle. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Lähtö Mäyryn Nesteeltä klo 8.30 ja paluu samaan paikkaan klo 17.30. Vpj Petri Honkonen kiertää 6.4–7.4. Ilm. klo 15.30–16.30 Hostel Cafe Kodissa, Valtakatu 21, Rovaniemi. Majoitus Scandic Helsinki Aviacongressissa. Pohjois-Savon Keskustan vuosikokous pe 3.4. Sääntömääräiset asiat. Kemissä. Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen 18.–19.4. klo 13 Petsamo-salissa, Ounasvaarantie 16. Päiväkävijöiden hinta 35€/hlö. Py:n vuosikokous ke 11.3. Kaikille avoin retki Kylien kautta Terijoelle 5.–8.8. Alustajana mm. Rokualla. Lapset 6–14 v. Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu ke 1.4. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. Sääntömääräiset asiat. Majoitusvaraukset ja tiedustelut 1.4. Keskustanaiset Lapin piiri ry. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Tilaisuuden juhlapuhujana Karjalan Liiton kunniapj Markku Laukkanen. klo 18 Pysäkki, Puruvedentie 59, Kerimäki. Merja Rintamäki 0400-338418 tai rintamaki.merja@gmail.com tai https://www.lehtosenbussit.fi/matkat. Hinnat sisältävät kylpylän ja kuntosalin käytön sekä vapaan pysäköinnin. Paluuaika tarkentuu matkan aikana. elinkeinoministeri Mika Lintilä. Koko perheen ilmainen Kalli-laskettelupäivä. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Käsitellään myös Keskustan tulevaisuusohjelmaluonnosta. Yhden hengen huonelisä 90 €. Viikonloppupakettiin kuuluu lauantaina lounas, iltapäiväkahvi ja päivällinen sekä sunnuntaina aamiainen ja lounas. Viikonloppupakettiin kuuluu lauantaina lounas, iltapäiväkahvi ja päivällinen sekä sunnuntaina aamiainen ja lounas. Keskustan eduskuntaryhmän pj Antti Kurvisen kahvihetki su 8.3. Kuortane. Etelä-Savo Piiri. klo 13–14 Kemin Prismalla. kokous ma 30.3. Reitti pe 5.6 klo 7.00 Vaasa, 7.20 Laihia, 7.30 Tervajoki Neste, 7.40 Isokyrö Neste Express, 7.50 Ylistaro St1, 8.15 Seinäjoki CM Päivölä, 8.45 Jalasjärvi Jalastuuli, tauko matkalla ja n. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Menoja paluumatka tapahtuu päiväjunalla. Antti Kurvinen klo 10 Pielavesi, klo 13 Suonenjoki ja klo 17 Varkaus. com. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi, +358 44 977 5230.. Päiväkävijöiden hinta 35€/hlö. Keskustan pohjoisimpien piirien yhteiset tulevaisuuspäivät pidetään maaliskuussa Rokualla. Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit klo 17–18. klo 19 Keskustan toimistolla, Juurikoskenkatu 6. Joensuu. Ky:n syysja vuosikokous su 22.3. Majoitus Sokos Hotel Flamingossa. Piiri. Hinnat 254 €/hlö 2hh, 361 €/hlö 1hh, lapset -50 €. klo 13 ja ke 6.5. Käsitellään myös Keskustan tulevaisuusohjelmaluonnosta. Makkaragrilli on kuumana. Hinta 225 €/hlö 2-hengen huoneessa 2 yötä sisältäen meno–paluu-matkat bussilla, hotelliaamiaiset sekä lakisääteiset verot. Sitovat ilmoittautumiset 4.3. Pohjoisen Keskustan tulevaisuuspäivät 14.–15.3. Tarkempi aikataulu ja paikka tiedotetaan myöhemmin. Sääntömääräiset asiat. Tupoksen py:n vuosikokous ke 11.3. klo 16 piiritoimistolla. Pohdimme tulevaisuuspäivillä pohjoisen Keskustan yhteistyötä ja tulevaisuutta. Pakettihinta on 180 €/hlö. KN Kymenlaakson piiri. Eduskuntaryhmän pj Antti Kurvinen ma 9.3. klo 12 Lapinlahden lukiolle ja su 15.3. mennessä kai.puro@keskusta.fi tai 040 837 9867. Keskusta järjestää pe 6.3. Ky:n vuosikokous la 21.3. Enontekiö. klo 16.30–17.30 Jopparilla, Pellontie 31. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Hinnat sisältävät kylpylän ja kuntosalin käytön sekä vapaan pysäköinnin. Tilaisuus pidetään Rokua Health & Spa Hotellissa, Kuntoraitti 2, Rokua. Keskusta-kalentereita vuodelle 2020 on vielä myynnissä. Seuraava ttapaamiset ke 1.4. Sääntömääräiset asiat. Vuosikokous to 19.3. Keskustellaan kirjasta Kantola & Kuusela: Huipputuloiset – Suomen rikkain promille. Torniossa. Kahvitarjoilu klo 17.45. Rovaniemi. Hirvensalmi. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. 61 €/hlö. Ma 30.3. Vuosikokous to 19.3. 6.3.2020 53 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Rovaniemen Keskusta järjestää talvisodan päättymisen 80-vuotismuistojuhlan pe 13.3. Välineitä voi tarvittaessa vuokrata Kallin keskukselta. Tulevaisuuspäivät Rokualla 14.–15.3. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Rovaniemi. KN Kouvolan yhdistys. Hinta sisältää bussikuljetuksen Savonlinnasta ja majoituksen hotelli Repinskajassa aamiaisella. Piirihallitus on päättänyt kutsua piirin vuosikokouksen koolle la 16.5. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Lapin Keskustanuoret. Raahe. 040 534 4485. Syyskokous pe 27.3. Järjestämme yhteiskuljetuksen Rovaniemeltä tulevaisuuspäiville. Keskusta tarjoaa ilmaisen hissilipun kaikille. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Toimisto auki sovittaessa. klo 18 Kymin huvilalla (Ahlmannintie 1, Kuusankoski/Kouvola). Kokouspaikkana toimii Sokos Hotel Valjus, Kauppakatu 20, Kajaani. Varausehdot www.lehtosenbussit.fi. Tilaisuus pidetään Rokua Health & Spa Hotellissa, Kuntoraitti 2, Rokua. klo 18 samassa paikassa. klo 17.30. 040-568 3695. Kahvitarjoilu. klo 13 Scandic Rovaniemi City kokoustilat, Koskikatu 23. Piiri. 040 534 4485. Paikka tarkentuu. Piiri. Ke Markus Lohen kyselytunti ma 11.5. www.fb.com/ perapohjola. Tule keskustelemaan Keskustan ja Suomen tulevaisuudesta! La 14.3. klo 10 piiritoimistolla. Kemi. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Py:n vuosikokous ke 11.3. Keskustelua johdattaa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja Tuusniemellä myös ke Hanna Huttunen. klo 14–15 Väyläravintolassa, Alkkulanraitti 123. Paikalla ke Juha Sipilä. Yhdistys tarjoaa ilmaisen matkan ja kylpylälipun. klo 11–20 koko perheen ilmaisen laskettelupäivän Kallilla hiihtoloman kunniaksi. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Syyskokous pe 27.3. Majoitus joko 2hh:ssa tai 3–4 henkilöä perhehuoneessa. Piiri. Piiri. mennessä kai.puro@keskusta.fi tai 040 837 9867. mennessä Satu Jalvanti-Hannikaiselle ita-savo@vesaiset.fi tai puh. Varaukset: Mirja Stålnacke, mirja49@gmail.com, puh. Voit tiedustella myös pelkkää matkaa. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita tilaisuuteen. klo 6.00 ja paluu Rovaniemelle tapahtuu sunnuntaina 15.3. Muonio. klo 13 piiritoimistolla. klo 16 kunnanviraston valtuustosalissa. Hallitus klo 18. Aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. 61 €/hlö. Piiri. Rautalampi, Vesanto, Tervo ja Karttula. Lisäyö 55 €/hlö. Piiri. klo 18 Aleksinkulmassa. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. klo 16 kunnanvirastolla. Ennakkoilmoittautumiset Mirja Stålnackelle 040-5344485 tai mirja49@ gmail.com. Keminmaa. Kj:n vuosikokous su 22.3. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Hammaslahden py:n vuosikokous Pyhäselän palvelupisteen kokoushuoneella ke 18.3 klo 18, hallitus klo 17. 1hh lisämaksu on yötä kohti 35 €. klo 18 Hostel Cafe Kodissa, Valtakatu 21, Rovaniemi. Riistakatu 15 Iisalmi. Ylivieska. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Puoluekokousmatka Vantaalle 5.–7.6. Se sisältää yhteiskuljetuksen, majoituksen kahden hengen huoneessa, tulolounaan, iltapäiväkahvit, päivällisen, aamupalan ja lähtölounaan. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen: https://webropol.com/ep/Rokua2020, Piiri. Torniossa. mennessä 040 7308674/Anne. klo 18 Vesikarin ruokalassa (Sortavalantie 1, Tupos). Yhteiskyyti Rovaniemen linja-autoasemalta lähtee la 14.3. Tarjoa oma hintasi! kai.puro@keskusta.fi. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail. Puoluekokousilmoittautuminen on auki. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Piiri. Sääntömääräinen vuosikokous Rovaniemellä la 21.3. Majoitus on varattu Sokoshotel Flamingosta. klo 9–12 välisenä aikana. Lapset 6–14 v. 044 312 2982. Tornio. yhdessä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Kainuun piirien kanssa. Lisämaksusta e-viisumi +20 €, puolihoito +21 €. Hinta: 130 €/hlö. Seuraa ilmoittelua! Itä-Savo Kerimäen Keskustanaiset ry/Savonlinna. Käsitellään kuntavaaliasioita sekä Keskustan tulevaisuusohjelmaluonnosta. Tiedustelut ja varaukset: Mirja Stålnacke, mirja49@gmail.com, puh. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Sääntömääräiset asiat. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. 044 369 9603. Tulevaisuuspäivät Rokualla 14.–15.3. Pello. Sodankylän Keskustan perinteistä koparakeittojuhlaa vietetään su 8.3. Hinta: 130 €/hlö. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla la 18.4. Korpikylän py:n 1. Mäyryn py tarjoaa jäsenperheilleen ja muille kiinnostuneille mäyryläisille retken Peurunkaan la 21.3. Tornio. Sääntöjen määräämät asiat sekä Keskustan uudistusohjelmaehdotus. Kokouksen hyväksyessä purkautumisen pidetään 2. Keskustasenioreiden kuukausitapaaminen ke 11.3. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. Lapin Keskustanuoret. Keskustan teltta Marianpäivillä la 21.3. klo 18 Minna Tarkalla, Oravaisenkatu 14, Tornio. Kajaaniin. Vantaalla. yhdessä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Kainuun piirien kanssa. Py:n vuosikokous to 19.3. klo 19 valtuustosalissa. Rokualla. Avoinna klo 9–15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Simo. Makkaragrilli kuumana klo 12–14. Kokousta ennen tarjolla lounasta. Oulu. klo 16.30 Retkiaitan kokoustiloissa. Vesaisten Itä-Savon piiri. klo 19 kunnantoimiston Luotosalissa. Piirikokous la 16.5. klo 12. 14.30 perillä kokouspaikalla Trio Areenassa. www.keskusta.fi/perapohjola. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Keskustan työelämäpäivä la 18.4 klo 10 Kuopiossa. Järjestämme kokoukseen yhteiskyydin junalla. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@ keskustanuoret.fi. Piiri. Hailuoto
Keskija Itä-Suomessa puolestaan vesisateet ovat syöneet välillä ladut kokonaan. Etelä-Suomessa on voitu vain haaveilla lumesta, kun taas Lapissa ja Kainuussa sitä on tullut lähes haitaksi asti. Mutta kerholaiset eivät ole lannistuneet, vaan kilometrejä on kerätty oikukkaasta talvesta huolimatta seuraavasti: TeksTi: annukka kaarela. Talvi on ollut hiihdon suhteen haastava lähes koko maassa. 54 6.3.2020 Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 772, Ahola Mikko Hämeenkyrö 373, Ahtiainen Pertti Joensuu 1376, Aitto-oja Milla Jyväskylä 767, Aitto-oja Timo Pyhäntä 800, Ala-Nissilä Tiina Rusko 560, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 528, Antila Aapo Uusikaupunki 313, Granqvist Mervi Järvenpää 477, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 550, Haapakoski Ari Siikajoki 550, Haapala Päivi Järvenpää 217, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 116, Hannula Timo Rovaniemi 455 , Harju Aulis Kurikka 105, Haukipuro Kari Kempele 460, Haukipuro Kyösti Helsinki 607, Haukipuro Timo Kajaani 567, Heikkilä Lenitta Eurajoki 410, Heikkilä Tarja Salla 707, Heikkinen Esa Tampere 551, Heikkinen Urpo Kempele 550, Heinänen Markku Ruokolahti 525, Hettula Ilpo Kempele 1189, Hinttala Hanna Haapavesi 618, Holmström Sauli Taivalkoski 505, Honkanen Rauno Pudasjärvi 801, Huhtanen Tapio Pori 294, Huusko Leena Laukaa 465, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 408, Hänninen Asko Kannonkoski 551, Hänninen Jaana Kannonkoski 466, Härkönen Niilo Kajaani 654, Ingerttilä Pentti Muhos 840, Jokelainen Alpo Kajaani 476, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 354, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 588, Jormalainen Pirkko Siikalatva 328, Jämsä Pentti Oulu 380, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 435, Kaarela Annukka Oulu 367, Kananen Mauri Viitasaari 239, Kantola Jukka Tyrnävä 233, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 470, Karhumaa Pauli Siikajoki 280, Karhunen Eeva Riitta Lapinlahti 598, Karjalainen Asta Rovaniemi 283, Karjalainen Jouko Muhos 915, Karsikas Antti Haapavesi 525, Karsikas Hanna Kärsämäki 479, Kasurinen Veikko Oulu 430, Kattilakoski Simo Kokkola 338, Kellokoski Toini Oulu 660, Kemppainen Hannu Kajaani 400, Kemppainen Ilkka Oulu 545, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 680, Kemppainen Tiina Oulu 913, Kemppainen Timo Reisjärvi 904, Kesälahti Juha Salla 80, Kivioja Heikki Vaala 736, Kiviranta Erkki Oulainen 616, Kiviranta Ritva Oulainen 607, Klasila Antero Ii 507, Kolari Terttu Tuusniemi 409, Kolmonen Jukka Oulu 450, Konka Reino Kouvola 440, Konttajärvi Salli Pello 846, Konttajärvi Sari Pello 207, Kopola Leila Haapajärvi 389, Korkatti Arja Porvoo 719, Korkatti Juhani Porvoo 754, Korpela Olavi Kemijärvi 1205, Korvuo Markku Suomussalmi 708, Koskela Arno Kankaanpää 480, Koskela ReKerholaiset suksivat kevättä kohti Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliinsä tammikuun lopussa
6.3.2020 55 Jokaisesta kilometristä olen ylpeä. Hiihdän keskimäärin 10 km päivässä, joskus enemmän joskus vähemmän. Kilometrit lumettomassa Keski-Suomessakin ovat olleet työn takana. Panenko myyntiin. Aleksi Kyllönen, Kärsämäki (11 vuotta) Tervetuloa tänne hiihtämään, puitteet ovat upeat. Marras-joulukuun vesisateessa ja loskassa kahlasin ja tammikuun liukkailla taiteilin. Juha Mauno, Pukkila. Esko Leskelä, Kuusamo Sukset yhä aitan vintillä. Ritva-Liisa Järvelä, Laukaa ko Oulu 451, Kukkola Tuomo Nivala 100, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 835, Kyllönen Mirja Kärsämäki 535, Kyllönen Ville Kärsämäki 515, Kylmäniemi Eija Posio 561, Kylänpää Jouni Eurajoki 543, Kärkkäinen Marjatta Oulu 444, Kärkkäinen Tuomo Oulu 343, Kässi Timo Uurainen 450, Kömi Kirsti Huittinen 237, Laiho Kari Laitila 409, Lamminsivu Susanna Laitila 433, Lantto Ossi Helsinki 596, Lassila Pekka Sotkamo 227, Lassila Päivi Sotkamo 357, Lehtoaho Jaakko Tornio 410, Lehtoaho Oiva Kuusamo 300, Lehtoaho Vilho Kangasala 1095, Lehtonen Anja Suonenjoki 621, Leinonen Jouni Raahe 402, Leskelä Esko Kuusamo 502, Leskinen Ahti Hämeenkyrö 1128, Luukka Elina Padasjoki 301, Luukka Paavo Padasjoki 225, Lämsä Kalevi Oulu 1009, Lääkkö Anneli Lumijoki 226, Lääkkö Antti Lumijoki 496, Lötjönen Marjatta Parikkala 420, Markkanen Jouko Suonenjoki 550, Mattila Juho Kempele 1025, Mattila Jussi Oulu 420, Mauno Juha Pukkila 580, Mauno Sisko Pukkila 590, Meklin Markku Kuopio 680, Messala Matti Saarijärvi 480, Mettälä Heikki Loimaa 838, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 260, Moilanen Mikko Puolanka 268, Moilanen Tuulikki Puolanka 557, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1080, Murtoperä Martti Haapavesi 1270, Myllykoski Ahti Siikalatva 750, Myllylahti Elma Haapajärvi 546, Myllylahti Matti Haapajärvi 617, MyllyläRistinen Hilkka Kärsämäki 600, Mäki Heikki Loimaa 569, Mänttäri Maire Hattula 412, Mänttäri Tuomo Hattula 381, Määttä Jenni Helsinki 562, Määttä Juhani Kuusamo 1230, Määttä Pauli Kempele 400, Määttä Ulla-Maija Kempele 393, Niinisalo Vaito Kerava 403, Nissilä Kirsi Oulu 1276, Oinas Elina Muhos 215, Ojala Merja Haapajärvi 207, Ojala Olavi Kempele 290, Ollikainen Reijo Oulu 922, Ovaskainen Ritva Forssa 360, Ovaskainen Teuvo Forssa 480, Paananen Pekka Raahe 364, Paananen Taina Ruokolahti 258, Paavola Eveliina Nivala 410, Pakaslahti Ari Rauma 415, Palola Juhani Puolanka 735, Paloniemi Markku Taivalkoski 400, Partanen Ari Sulkava 1482, Partanen Jukka Sulkava 1353, Paukkeri Tero Kajaani 711, Pekonen Pentti Parikkala 732, Peltokangas Teijo Toholampi 1160, Pietilä Kauno Uusikaupunki 158, Piilonen Pentti Äänekoski 300, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 500, Pitkälä Eila Haapavesi 511, Pitkälä Raija Haapavesi 416, Pohjamo Samuli Oulu 526, Pohjus Juhani Janakkala 400, Pulkkinen Aulis Oulu 240, Pylväs Marja-Liisa Oulu 1442, Pyylampi Antti Vantaa 460, Ranta Pirjo Siikajoki 557, Rantanen Reino Raahe 460, Rasinkangas Sirpa Kempele 505, Raudaskoski Jarmo Nivala 204, Rauhansalo Kauko Savonlinna 920, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 537, Rautio Eero Oulu 595, Rundgren Anita Kolari 882, Rundgren Mikko Kolari 1049, Runola Kaapo Mynämäki 444, Ruottinen Maarit Muhos 504, Räisänen Juho Taivalkoski 688, Rämö Kaisa Tammela 520, Saarimaa Toivo Vaala 1586, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 1270, Sakko Auli Merijärvi 407, Sakko Markku Merijärvi 474, Sallinen Maija Sulkava 1127, Salonen Vilho Koski Tl 350, Sankilampi Pertti Kempele 1305, Setälä Matti Heinola 385, Silmälä Anja Tammela 580, Simonen Kauko Sulkava 515, Siniluoto Marika Raahe 617, Sipola Anne Pyhäjoki 581, Sipola Leena Lund Ruotsi 229, Sipola Riitta Raahe 82, Sipola Timo Tukholma Ruotsi 253, Soini Pentti Ii 333, Soronen Jaakko Taivalkoski 245, Soronen Laila Utajärvi 183, Soronen Pekka Ii 369, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 450, Suni Veli-Pekka Köyliö 278, Suomalainen Veikko Miehikkälä 814, Suomela Raimo Ii 600, Taivalkoski Eija Taivalkoski 800, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 836, Takarautio Aapo Tromssa Norja 327, Takarautio Juuso Tromssa Norja 300, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 380, Takarautio Riina Tromssa Norja 400, Talala Reijo Pudasjärvi 280, Taponen Auvo Janakkala 520, Teppo Markku Ylivieska 849, Teppo Riitta Ylivieska 858, Tieva Raimo Siikalatva 243, Tornberg Marketta Kuusamo 579, Trög Sakari Rovaniemi 483, Trög Tuula Rovaniemi 485, Tuohinto Esko Raahe 1314, Turenius Turja Seinäjoki 500, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 700, Uosukainen Veikko Tammela 470, Uotila Kalle Orivesi 133, Valjus Ate Valtimo 755, Vehniäinen Eero Salo 495, Vesterinen Helena Lahti 224, Vesterinen Perttu Lahti 200, Vetri Piia Inkoo 374, Vihriälä Jukka Seinäjoki 632, Virranta Kari Lapinlahti 950, Virranta Raili Lapinlahti 502, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 423, Vuorio Osmo Kuopio 900, Vähäsöyrinki Simo Nivala 382, Väyrynen Paavo Siikajoki 333, Ylikulju Aulis Raahe 360, Ylimartimo Eila Simo 686, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 818. Hiihdän joka päivä kouluun alaasteelle, mutta huonommilla suksilla, kun pitää kylätien reunaa pitkin mennä osa matkasta
Hänen viimeisin teoksensa on henkilökuva, jota on myyty lähes 200 000 kappaletta. Mikä eläin. Tietotesti ??. 7. Mikä/mitä on saanut tuon ällö-nimityksen. Hänen romaaneitaan ovat Juoksuhaudantie ja Ihmisen osa. ”Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Monessako maailman maista eutanasia eli kuolinapu eli armomurha on sallittu. Missä kaupungissa on Tuulikki Pietilän Muumipeikko-patsas. Kuka suomalainen kirjailija. Missä kaupungissa on Tuulikki Pietilän Muumipeikko-patsas. Aleksandr Samoilov / Shutterstock.com Pauliina Pohjala KesKustan kansanedustajat pitävät tupailtoja koko Suomessa perjantaista maanantaihin 27.–30. . 5. Samassa kaupungissa, aivan lähellä, on myös Muumimuseo. Hän näkee, että Suomessa tarvitaan nyt ”enemmän keskustelua ja vähemmän kuplasta toiseen huutelua”. Ajantasaiset tiedot eri puolilla Suomea pidettävistä tupailloista löytyvät keskustan verkkosivuilta. 9. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan tavoite on saada ihmisiä jälleen yhteen keskustelemaan ja edistämään asioita toisia kuunnellen. Suomalaisilla kautta maan on nyt mahdollisuus myös pitää tupailta kotonaan ja kutsua keskustan kansanedustajia kylään. 6. 2. Millä vuosisadalla ne keksittiin ja patentoitiin. 56 6.3.2020 6 2 1 8 1 5 7 9 1 8 6 7 1 4 2 9 8 2 7 1 4 8 1 1 7 9 4 5 6 5 3 5 9 4 7 3 6 2 8 1 2 6 3 8 1 5 4 7 9 7 1 8 9 2 4 5 3 6 6 7 1 3 4 2 8 9 5 9 8 2 5 7 1 3 6 4 4 3 5 6 8 9 7 1 2 1 5 7 2 6 3 9 4 8 3 4 9 1 5 8 6 2 7 8 2 6 4 9 7 1 5 3 1 4 6 8 6 2 7 4 3 5 2 9 8 7 2 7 1 3 5 2 9 2 8 1 1 6 5 2 7 1 4 9 5 3 6 8 8 6 9 2 3 7 4 1 5 4 3 5 1 6 8 7 2 9 1 9 8 6 2 3 5 4 7 6 2 4 5 7 9 1 8 3 3 5 7 8 1 4 2 9 6 9 4 6 7 5 2 8 3 1 5 8 3 9 4 1 6 7 2 7 1 2 3 8 6 9 5 4 6 2 1 8 1 5 7 9 1 8 6 7 1 4 2 9 8 2 7 1 4 8 1 1 7 9 4 5 6 5 3 5 9 4 7 3 6 2 8 1 2 6 3 8 1 5 4 7 9 7 1 8 9 2 4 5 3 6 6 7 1 3 4 2 8 9 5 9 8 2 5 7 1 3 6 4 4 3 5 6 8 9 7 1 2 1 5 7 2 6 3 9 4 8 3 4 9 1 5 8 6 2 7 8 2 6 4 9 7 1 5 3 1 4 6 8 6 2 7 4 3 5 2 9 8 7 2 7 1 3 5 2 9 2 8 1 1 6 5 2 7 1 4 9 5 3 6 8 8 6 9 2 3 7 4 1 5 4 3 5 1 6 8 7 2 9 1 9 8 6 2 3 5 4 7 6 2 4 5 7 9 1 8 3 3 5 7 8 1 4 2 9 6 9 4 6 7 5 2 8 3 1 5 8 3 9 4 1 6 7 2 7 1 2 3 8 6 9 5 4 1. Minkä kahden Euroopan maan kansalliskukka on alppitähti (Edelweiss). Paljonko on Suomen väkiluku nyt. 10. Mikä vuosi: Angela Merkelistä tuli Saksan ensimmäinen naispuolinen liittokansleri; videopalvelu YouTube perustettiin; Kioton ilmastosopimus astui voimaan ilman Yhdysvaltoja ja Australiaa; Suomen ensimmäiseksi lapsiasiavaltuutetuksi valittiin Maria Kaisa Aula; Nightwish-yhtye erotti laulusolistinsa Tarja Turusen; yleisurheilun MM-kisat Helsingissä: Suomen ainoa mitali Tommi Evilän pituuspronssi. Kansanedustajat jalkautuvat tupailtoihin. Kuinka vanha se on. Tuulilasinpyyhkimet ovat nykytalvina tärkeä osa liikenteessä. Keskustan kansanedustajalle voi esittää kyläilykutsun sähköpostitse. Suomen nykyisistä kunnista kahden – Kauniainen ja Laihia – vaakunassa on kuvattuna sama eläin. – Kuulen jo vähättelyn, että eikö se keskusta muuta enää keksi, kuin kaivaa naftaliinista tällaisen ikiaikaisen perinteen. maaliskuuta. KesKustan tupailtoihin on kautta aikojen kokoonnuttu yhteen kertomaan mielipide yhteisistä asioista ja niiden hoitajista. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Eeva Kallin mukaan tupailtoihin on aina kuulunut, että ihmiset tulevat ja menevät, keskustelua käydään ja välillä päästetään höyryjäkin. Kansanedustajien osoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@eduskunta.fi. 4. Suomen virallisesti vanhin elävä puu on mänty Koilliskairassa Urho Kekkosen kansallispuistossa Venäjän rajan läheisyydessä. Tämänkin me kestämme, Kurvinen sanoo tiedotteessa. Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n valistuskampanjaan liittyen muun muassa terveydenhuollon vastaanottotilojen seinille on ilmestynyt julisteita, joissa varoitetaan ”ällöburgerista”. Hän on nyt 63-vuotias. 1) 6: tila nne 21. 2.2 020 : Hol lan ti, Bel gia , Kan ada , Kol um bia , Lux em bur g ja Sve its i (Po rtu gal ist a on tul oss a sei tse mäs ), 2) Kar i Hot aka ine n, 3) 5,5 2 milj oon aa, 4) ora va, 5) 190 0-l uvu lla : 190 3 (au tom aat tis et 192 1), 6) Itä val ta, Sve its i, 7) läh es 800 vuo tta : Suo men Luo nto 3/2 015 ker too sen alo itt ane en kas vun sa 122 7 tie noi lla (A ree na: Elä vät puu t Jak so 4: Suo men van hin puu ), 8) 200 5, 9) Tam per e, 10) nuu ska . 8. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.” Noin kerrotaan Tilastokeskuksen Väestöennuste-osiossa. 3
6.3.2020 57 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Vesihuollon enemmistöomistajuuden on säilyttävä kaikissa tapauksissa alueen ja asukkaiden käsissä. Puhdas vesi on perustarve, jonka tärkeys on helppo unohtaa silloin kun asiat ovat hyvin. Maan alla on 12 000 kilometriä huonokuntoisia vesijohtoja ja viemäriputkea. Siksi sen järjestäminen on pidettävä tiiviisti julkisen vallan käsissä. Kansainväliset esimerkit vesihuollon myynnistä ovat varoittavia. Kirjoittaja on maaja metsätalousministeri Puhdasta ja kohtuuhintaista vettä JARI LEPPÄ vieraskolumni. Vesihuollon järjestäminen on luonnollinen monopoli, sillä putkia ei kaiveta kaksia rinnakkain. Lain mukaan maksujen on oltava kohtuulliset ja tasapuoliset. Suomessa on nimittäin yli 700 asiakkaiden omistamaa vesiosuuskuntaa, jotka järjestävät vedenjakelun erityisesti maaseudulla. Vesihuollosta vastaavana ministerinä haluan osaltani huolehtia, että puhdas ja kaiken perustana oleva kohtuuhintainen hanavesi on meille suomalaisille ylpeyden aihe jatkossakin. Emme halua vesihuollosta uutta Carunaa. Myös pohjaveden päätymisestä ulkomaiseen omistukseen on kannettu julkisessa keskustelussa huolta. Pienimuotoisella yksityisellä omistuksella on kuitenkin myös tärkeä rooli vesihuollon järjestämisessä. Meillä vesihuolto toimii hyvin, mutta hyvää kannattaa vaalia. Kun vaikkapa myrsky, tulva tai kuivuus iskee, voi tulla pitkiä katkoksia ja veden laatuongelmia tai jätevettä voi päätyä ympäristöön. Varautuminen muuttuviin oloihin on tarpeen. Osana uudistusta käydään myös huolellisesti läpi tarve valvoa tai rajoittaa vesihuollon yksityistämistä. Putkia on korjattava, ja tämä saattaa näkyä myös veden hinnassa. Suomi on harvoja maita, joissa ulkomaisille vieraille tarjotaan hanavettä. Vesimaksuista ei kuitenkaan saa muodostua piiloveroa, vaan ne on todella käytettävä toimivan vedenjakelun ylläpitoon. Sen tavoite on turvata puhdas hanavesi jatkossakin. Paikallinen talousveden tarve menee aina edelle, kun veden riittävyyttä eri käyttötarpeisiin arvioidaan. KyteVä huolenaihe on myös putkistomme kasvava korjausvelka. Jäteveden ja puhtaan veden sekoittumisesta johtunut Nokian vesikriisi on painunut suomalaisten mieliin. Vedenjakelun häiriöitä on nähty eri puolilla Suomea. Vesihuoltouudistuksen yhtä tavoitteena on tukea erilaisten, niin pienten kuin suurtenkin vesihuoltolaitosten kykyä suoriutua tehtävistään. Viime kesänä Uuraisilla ulostebakteerit saastuttivat talousvettä. Käynnistin tammikuussa kansallisen vesihuoltouudistuksen valmistelun. Turvallinen vesi on niin tärkeä asia, että näitä investointeja ei voi jättää tekemättä. Syksyllä Petäjävedellä jouduttiin vedensäästötalkoisiin alhaisen pohjaveden tason vuoksi. 58 6.3.2020 Vesi on kaiken elämän perusta. Nykyinen lainsäädäntömme turvaa onneksi veden säilymisen kansallisomaisuutena. Yleisesti vesihuoltomme toimi hyvin, mutta riskejä voi tulla poikkeustilanteissa. Kuntapäättäjät ovat tässä paljon vartijoina. Pohjavettä ei Suomessa omista kukaan ja sen hyödyntämistä säädellään tarkoin
Omavaraisuus, oman maan asuminen ei tule meidän aikanamme, jos koskaan, onnistumaan ilman polttomoottoriautoa, tuota oivaa keksintöä. Kasvisruokakaan ei kasva Kalliossa, se kasvaa landella. Olemme antaneet käsistämme rajojen valvonnan. Hep, on kulkutauti nytkin, nyt vasta onkin. Valvomme vain Eu:n ulkorajaa. Pääsen mieliaiheeseeni, polttomoottoreihin. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Osa Amerikan älykkäästä kansasta (äänestivät Trumpiakin) ei uskalla ostaa enää Corona-olutta. älkää soittako takaisin, älkää alkako juttusille, älkää antako mitään tietoja. Tietokone kaapataan helposti rengiksi. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 UlkoasUpäällikko MIKKO ErONEN 041 4539 554 VerkkoUUtispäällikkö HENNA LAMMI 045 6307 072 toimittajat MErI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAArELA 044 7370 377 SANTErI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PAuLIINA POHjALA 050 5450 915 PEKKA POHjOLAINEN 040 5357 674 SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 päätoimittaja juHA MääTTä 040 7359 612 toimitUspäällikkö KATArIINA LANKINEN 050 5369 954 6.3.2020 59 Omavaraisuus oli ennen sitä, että oli lihaa tiinussa ja perunoita kellarissa, lypsävä navetassa, lämpö omista puista ja vähän rahaakin Osuuskassassa. Mutta Suomessa ei voi asua, liikkua ja työskennellä ilman autoa, ei todellakaan muutamaa kaupunkia lukuun ottamatta. Nimeltä mainitsemattomista elätettävistä jäsenvaltioista on kätevää piipahtaa Suomessa muun muassa kotimurroilla. Niinpä Katri Kulmuni peräänkuuluttikin Euroopan omaa verkkoselainta, kyberomavaraisuuden nimissä. Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Hyväuskoisuudellemme onkin jo ollut paljon käyttöä. On varauduttava toisin, on muita vaaroja kuin katovuosi tai kulkutauti. Ihan viime viikkoina on hyökätty, rikollisessa tarkoituksessa, suomalaisiksi naamioiduista numeroista puhelimiin. Niiden puolustamisen vuoksi minut on leimattu tyhmäksi (totta), sivistymättömäksi (osin totta) ja äärioikeistolaiseksi (ei ole totta), nimettömissä viesteissä tietenkin. jyväskylä oli jo myymässä vetensäkin. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Olemme antaneet käsistämme television lähetysjärjestelmän, olemme antaneet käsistämme sähkönsiirron (haluan erityisesti mainita Pekka Haaviston). Olisihan sellaista vieläkin, mutta ajan vaatimukset ovat toiset. Omavaraisuus olisi myös sitä, että koko maa pidetään asuttuna. Malttakaa, puhdas vesi tulee vielä olemaan öljyä arvokkaampaa. Kimppuumme käydään nykyisin digitaalisesti. Oletteko te hulluja, eivät kaikki voi asua etelässä, demareiden omistaman vuokrataloyhtiön asunnoissa maksamassa ylivuokraa, jota me kaikki kompensoimme verorahoista otetuilla asumistuilla. Kun pääkaupunkiseudun asukas palaa töistä, ovat hänen arvotavaransa jo ylittäneet Suomenlahden. Siellä pankinjohtajan virkaa toimitti agrologi, merkonomi tai reservin majuri. Jari Nenonen Omavaraisuus Kasvisruokakaan ei kasva Kalliossa.
Nyt hän johtaa Lapin keskustaa.. suomenmaa.fi Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! koko maan äänenkantaja 3.4.2020 Seuraava Suomenmaa ilmestyy Huhtikuun lehdessä: Petteri Salmijärvi ei saanut keskustalaisuutta verenperintönä, kuten moni muu