Suomenmaa 6.5.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Juha Marttila ahkeroi alkutuotannon edunvalvonnassa. Ajassa Ex-pääministerien mutkikkaat urapolut Kannattaako maatalous. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 5 / TOUKOKUU 2022 / 10,90 € Suomi taivuttaa Ruotsia Nato-kimppaan Essee Uutisanalyysi Onko kansallisuusaatteella roolia keskustassa
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 6.5. 2022 Johanna Niilivuo kannustaa ihmisiä muuttamaan maalle s. 28 Kylien puolella
45 Katariina Pylsy oli keskustan ääniharava Pirkanmaan hyvinvointialueella s. Timo Peisa on ranualaisten yhteinen luottomies s. Annika Saarikko s. 13 Kuka olet. 34 Henkilö Venäjän julma hyökkäyssota hiljensi rajakuntien raitit s. 20 Reportaasi Keskustalainen politiikkamme tähtää kokonaisturvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa ja koko maassa. 42 Kotiseutuaktiiviin luotetaan. Tuomo Suihkonen viihtyy lavalla laulun ja painonnoston parissa s
Miten Suomen käy Venäjän puristuksessa. Siellä vapaa media on tukahdutettu, ja kansalaisten vapaa mielipiteiden ilmaiseminen on tehty mahdottomaksi. Suomalaisten syvä tuohtumus Venäjää ja sen itsevaltaista johtajaa Vladimir Putinia vastaan on täysin perusteltua. Pitääkö meidän turvata oma selustamme ja liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi. Suunnanmuutos on ollut poikkeuksellisen nopea. Ju ssi N uk ari / Le hti ku va Kriittisten äänten tukahduttaminen ei ole sen jalompaa Suomessa kuin Venäjälläkään.. Kaikki askelmerkit puhuvat vahvasti Nato-jäsenyyden puolesta. On selvää, että Ukrainan sodasta välittyvät kuvat herättävät vihaa ja pettymystä. Natoa kannattavien kansanedustajien määrä kasvaa suurella todennäköisyydellä, kun merkittävissä poliittisissa rooleissa olevat edustajat kertovat oman näkemyksensä. Suomi ei ole näiden ajatusten kanssa yksin. Näin ei saisi olla. Valtioon, joka hyökkää valheellisin perustein itsenäiseen naapurimaahan ja käyttää sumeilematonta väkivaltaa, ei voi yksinkertaisesti luottaa. Vääristä mielipiteistä voi joutua jopa vuosikausiksi vankilaan. Demokraattinen yhteiskunta ei kaadu mielipidevapauteen, mutta sen puuttuminen voi johtaa Ukrainan sodan tapaisiin kauheuksiin. Kansalaiset sanovat tämän Suomessa suoraan ja pelkäämättä. Suurin osa suomalaisista on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannattajaksi. Ukrainan sodan kauhujen myötä unholaan painuivat niin koronapandemia kuin poliittiset erimielisyydet. Sitä Venäjää, johon luotimme ja jonka kanssa teimme vuosikymmeniä yhteistyötä, ei enää ole. Tähän on vain yksi syy: Venäjän arvaamattomuus. Tämä on tullut selväksi viimeaikaisissa keskusteluissa. Päättäjien ja kansalaisten huomio vaihtui kuin yhteisestä sopimuksesta ulkoja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Toista tietä ei ole. Venäjällä tämä ei onnistu. Kansan tuki Nato-ratkaisulla jo on. Hyvin perusteltuja ja kriittisiä näkemyksiä ei saa pelätä, eikä niiden perusteella pidä tuomita ihmisiä venäjämielisiksi tai Putin-trolleiksi. Presidentti, hallitus ja eduskunta päättävät lähiaikoina, mikä on Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta paras ja kestävin vaihtoehto. Huomionarvoista on, että yksikään keskustan kansanedustaja ei ole ilmoittanut vastustavansa Natoon liittymistä. Näin kävi myös Suomessa. Kriittisten äänten tukahduttaminen painostamalla tai julkisesti arvostelemalla ei ole sen jalompaa Suomessa kuin Venäjälläkään. Päätös Suomen Nato-jäsenyydestä on nyt valtionjohdon käsissä. Vapautta oman mielipiteen kertomiseen on uskallettava puolustaa myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 6.5.2022 Suomen tie vie kohti Nato-jäsenyyttä Pääkirjoitus V enäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan osoitti, että yhteiskunnallisen keskustelun sisältö voi muuttua yhdessä yössä. Erilaiset näkemykset ja ajatukset kuuluvat demokraattiseen ja vapaaseen yhteiskuntaan. Oman kantansa kertoneista kansanedustajista reilusti yli puolet puoltaa Nato-jäsenyyttä. Nato-myönteisyys on nyt jo niin vahvaa, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset synnyttävät kärkästä kritiikkiä. Vastauksiakin on saatu. Kaikki EUmaat ovat tuominneet yksiselitteisesti Venäjän hyökkäyksen. Voimmeko luottaa enää Venäjän toimintaan. Venäjän johdon puheet ja teot ovat nyt täysin ristiriidassa keskenään. Se, mikä oli vielä ennen hyökkäystä merkityksellistä, muuttui hetkessä vähemmän tärkeäksi
Osin podemme globalisaatiosta ja talouden uusjaosta johtuvaa muutosta, osin vuoden 2008 finanssikriisiä, osin ensimmäistä ja toista maailmansotaa, osin loppumattomia juonteita jonnekin kauas menneisyyden syövereihin. Siinä hitaasti sulavien jäiden ritinässä mielen lävistää tietoisuus, kuinka arvokasta mutta myös haurasta tämä meille suomalaisille niin itsestäänselvältä tuntuva todellisuus on. 5 6.5.2022 Toimittajalta KANTAAKOHAN jää vielä, tulee mieleen pilkkireissulla viimeisillä kevätjäillä. Luppoaikaa ei tule täytettyä sotauutisilla Ukrainasta niin kuin tänä keväänä on turhan usein ollut tapana. MAAILMA keinuu juuri nyt hurjassa keinussa. Kaikkina aikoina ihmisten on kuitenkin täytynyt vain elää, laittaa uutta matoa koukkuun, toivoa, että uusi ahven tai peräti hauki nappaisi taas kiinni. Kuohuntaa ainakin on viime vuosina riittänyt. Missä kohti maailmanhistoriaa me juuri nyt seisomme. Juuri nyt tässä hetkessä kaikki on hyvin ja paikallaan. Kenties perusteltua niin, mutta muutoksena se on järisyttävän iso. Pilvet liikkuvat hitaasti, jossain töräyttelee kevään ensimmäinen joutsen. Tässä mullistusten keinussa pienellä ihmisellä tulee välillä hutera olo, aivan kuin lapsena pihakiikussa liian kovissa vauhdeissa. Kaikkea on vaikea selittää ja nähdä meneillään olevasta ajasta käsin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sysännyt asiat sellaiseen kierteeseen, että silmissä viuhuu. Kännykän näytöltä ei siinä kirkkaudessa näe mitään, hyvä niin. Tähän maailmanaikaan voi etsiä tolkuttomasti selityksiä historiasta. Jää kantaa vielä. Niin minäkin lopulta teen. Mikä ihmeen aikakausi tämä oikein on. Ja jos näkevät, kuinka hirvittävä se kenties on. On auvoista vain istua pienellä jakkaralla, tuijotella maisemaa ja odotella, sattuisiko siima nykimään. Samuli Vänttilä Mullistusten keinussa. Hetken perästä keitän retkikeittimellä kahvit, sitten asetun jäälle selälleni. Suomi ja Ruotsi kiihdyttävät kohti Natoa kuin sadan metrin sprintterit. On ollut useita terrori-iskuja Euroopassa, brexitiä, pakolaisaaltoa, koronapandemiaa, ilmastonmuutosta, äärioikeiston nousua, Trumpin ailahtelevaa presidenttikautta. Aurinko paistaa häikäisevänä taivaalta. Aurinkoisella järvenjäällä pilkkireikää tuijotellessa tuosta muutosten kierteestä on vaikea saada otetta. Ikiaikainen tapa saada särvintä kevätjäiltä toimii sentään yhä niin kuin ennenkin. ENSIMMÄINEN ahven nousee kylmän veden uumenista. Ja nyt sitten tämä sota, jonka kauhut tulvivat silmillemme kännyköiden näytöiltä lähes reaaliajassa. Kiikkerä retkituolini sulavalla kevätjäällä alkaa sekin vaikuttaa yhtäkkiä turhan epävarmalta alustalta. Puhutaan ydinaseista ja kolmannen maailmansodan mahdollisuudesta. Osin käymme yhä läpi Neuvostoliiton romahduksen jälkikaikuja. Mihin tämä kaikki oikein johtaa. Samaan aikaan jossain toisaalla Mariupolin Azovstalin sokkeloissa äidit kyhäävät vauvoilleen muovipussien riekaleista vaippoja ja miettivät, näkevätkö he huomista enää. Pahinta on se, ettei vielä tiedä, miten tilanteesta selvitään. On keskityttävä siihen
Pa ul W en ne rh olm / AF P / Le hti ku va. 6 6.5.2022 JO JOUTUI NATO-AIKA Ruotsin ja Suomen pääministerit Magdalena Andersson ja Sanna Marin ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä turvallisuusasioista
Kaikki mahdollinen aika halutaan käyttää Ruotsin sosiaalidemokraattien taivuttamiseksi yhteiseen Nato-hankkeeseen. Vielä joitakin kuukausia sitten Nato-jäsenyyden virittely olisi johtanut selkäydinreaktiona puolueen ulosmarssiin hallituksesta. Suomen hakemuksen juuttuminen jäsenmaiden parlamentteihin ei sen sijaan näytä todennäköiseltä, vaikka aikaa ainakin joitakin kuukausia kuluukin. Keskustalle Nato-päätöksestä ennakoitiin mediassa vaikeaa, kun puolueen arveltiin tarrautuvan yhä Urho Kekkosen YYA-Suomen ulkopoliittiseen perintöön. JOS SUOMI ja Ruotsi päättävät toukokuussa Nato-hakemuksesta, liittymisneuvottelut sujuvat luultavasti pikavauhdilla. Kansan mielipiteestä ja eduskunnan tahdosta asia ei ole enää kiinni. Sotilaallista yhteensovitettavaa ei käytännössä ole, eikä esimerkiksi demilitarisoidun Ahvenanmaan status ole ainakaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan minkäänlainen ongelma. Toisin kävi, ja Vaasassa kokoontunut puoluevaltuusto myönsi puheenjohtaja Annika Saarikon pyytämät Nato-valtuudet yksimielisesti. Varsinaisia turvatakuita jäsenprosessin ajaksi ei ole luvassa, mutta isojen Nato-maiden tukea esimerkiksi sotilaallisena läsnäolona kyllä. Suomelle Ruotsin saaminen mukaan olisi tärkeää jo siksi, ettei sen tarvitsi kohdata Venäjän vastareaktiota yksin. Ryhmästä löytyy tosin Nato-jäsenyyden kannattajiakin, eikä puolue ole tekemässä Natosta hallituskysymystä. Paavo Väyrysen yritys heittää hiekkaa rattaisiin kuivui kokoon, kun tukea ei puoluevaltuutetuilta löytynyt. Ruotsi näytti jo välillä jäävän Suomen Natojunasta, mutta nyt länsinaapurissa on havahduttu siihen, että Suomi aikoo hakea liittoon vaikka yksin. Yksin liittyessään Suomi jäisi enemmän tai vähemmän Baltian ja Puolan seuraan. Niinistön Ruotsin-valtiovierailulla 17. toukokuuta saattaa siten syntyä isojakin turvallisuuspoliittisia otsikoita. PEKKA POHJOLAINEN Uutisanalyysi JO JOUTUI NATO-AIKA Suomen herättämä Ruotsi saattaa sittenkin ehtiä samaan junaan. 7 6.5.2022 SUOMI ALKAA olla valmis historialliseen turvallisuuspoliittiseen ratkaisuun: kesän kynnyksellä Suomi jättänee jäsenhakemuksen Pohjois-Atlantin puolustusliittoon – eikä jää välttämättä edes odottelemaan läheistä kumppaniaan Ruotsia. Ruotsi aikaisti omaa turvallisuuspoliittista selontekoaan yli kahdella viikolla ja paperin on tarkoitus olla valmis viimeistään 13. Suomessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan odotetaan saavan mietintönsä hallituksen ajankohtaisselonteosta valmiiksi toukokuun kolmannella viikolla eli juuri samoihin aikoihin, kun presidentti Sauli Niinistö vierailee Tukholmassa – ellei valtiojohto päätä esittää Natoon hakemista jo kesken selonteon käsittelyn. Laajemmin ajateltuna Suomen ja Ruotsin yhteinen liittyminen loisi Natoon vahvan pohjoismaisen yhteyden, kun koko klaani olisi saman katon alla. –18. Toistaiseksi näyttää hyvin mahdolliselta, että Suomi ja Ruotsi ilmoittavat yhdessä halukkuutensa liittyä Natoon ennen kuin Suomen kouluissa lauletaan suvivirttä. Loppukeväälle ja alkukesään jännitettäväksi jää, miten Venäjä Nato-hakemukseen reagoi. Diplomaattista työtä on tehty pitkin kevättä ja tukea näyttää ainakin julkisuuteen kerrotun tiedon mukaan löytyvän myös potentiaalisilta ongelmamailta. Madridissa Nato-maiden päämiehet voisivat allekirjoittaa uusien jäsenten liittymispöytäkirjat ja asia lähtisi jäsenmaiden ratifiointiin. Pääministeripuolue SDP on vetänyt asiassa matalaa profiilia, mihin on syynsä. MERKITTÄVIN SYY SDP:n verkkaisuuteen löytyy kuitenkin länsinaapurista. Ruotsalaiset saattavat sittenkin kypsyä luopumaan lähes pyhänä pidetystä liittoutumattomuudestaan, jonka avulla maa on onnistunut elämään rauhassa yli 200 vuoden ajan. Mainittavaa Nato-vastarintaa löytyy eduskunnassa käytännössä vain vasemmistoliitosta, jonka 16-jäsenisestä eduskuntaryhmästä enemmistö on liittoutumista vastaan. Jos asia etenisi optimaalisesti ja kaavaillun käsikirjoituksen mukaan, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä voitaisiin päättää Naton Madridin huippukokouksessa kesäkuun lopussa. toukokuuta. Eduskunnan kannanmuodostus halutaan rauhoittaa eikä Venäjälle haluta antaa tarpeettoman aikaisesti tilaisuutta vastareagointiin. ”Hybridiä ja kyberiä” on luultavasti luvassa saman tien, kun pääministeri ja presidentti ilmaisevat kantansa
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken Emme vielä tiedä, mitä sodan jatkuessa tapahtuu, mutta tiedämme sen, että itsenäinen Ukraina tulee pysymään kuvioissa paljon pidempään kuin Putin. MATTI VANHANEN, KESK. pääministeri 2010–2011 Jatkoi keskustan puheenjohtajana kesään 2012 saakka ja kansanedustajana vuoteen 2014 saakka. pääministeri 2011–2014 Siirtyi EU-komissaariksi, jatkoi Brysselissä vuoteen 2019 saakka. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Ja ri La uk ka ne n SD P Ja ak ko M art ika in en H eli N iss in en / Le hti ku va An tti Aim o-K oiv isto / LK Pe tra Pö yliö Ve sa M oila ne n / Le hti ku va Ve sa M oila ne n / Le hti ku va Ja ri La uk ka ne n. Haki Lohjan kaupunginjohtajaksi keväällä 2022, mutta ei tullut valituksi. Erosi tehtävästä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valittiin tammikuun 2022 aluevaaleissa EteläPohjanmaan aluevaltuustoon. Listasimme, mitä muut Suomen ex-pääministerit ovat urallaan tehneet lähdettyään politiikan ykköspaikalta. JUHA SIPILÄ, KESK. Toimi siellä vuo-teen 2019 saakka. pääministeri 2014–2015 Jatkoi puolueensa peräsimessä ja toimi Sipilän hallituksen valtiovarainministerinä kesään 2016 saakka. Aloitti 2004 Sitran yliasiamiehenä, siirtyi 2009 Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi. On antanut kansainväliselle medialle aktiivisesti haastatteluja Suomen Nato-prosessista keväällä 2022. Toimi tehtävässä vuoteen 2007. Konsulttityö päättyi 2022. Huomioita on herättänyt toimiminen venäläisen Sberbankin hallituksessa 2016 lähtien. Palasi kotimaahan ja tuli valituksi Sitran yliasiamieheksi vuonna 2020. Vaikutti neljä vuotta Suomen hiihtoliiton puheenjohtajana. Lähti vaalien jälkeen luennoimaan Harvardin yliopistoon. 8 Ajassa Sanottua 6.5.2022 Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson Kuinka voit neuvotella krokotiilin kanssa, kun jalkasi on sen kidassa. Tämä on se hankaluus, jonka ukrainalaiset joutuvat kohtaamaan. ESKO AHO, KESK. Pyrki presidentiksi 2018 vaaleissa. ALEXANDER STUBB, KOK. Jatkoi SDP:n puheenjohtajana elokuuhun 2020 saakka. Pyrki presidentiksi vuoden 2000 vaaleissa, tuli toiseksi. ANTTI RINNE, SD. Siirtyi johtajan ja professorin tehtäviin EU-yliopistoon Firenzeen 2020. On sanonut, ettei pyri jatkokaudelle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Alue, jolla Venäjän pitäisi huolehtia venäjänkielisten oikeuksista, on Venäjä itse; maa, jossa ei ole sananvapautta, valinnanvapautta eikä oikeutta olla eri mieltä, jossa köyhyys rehottaa eikä ihmiselämällä ole arvoa. Valittiin aluevaaleissa Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon. pääministeri 1995–2003 Siirtyi eduskunnan puhemieheksi, kun keskusta voitti vaalit. pääministeri 4/2003–6/2003 Pääsi Euroopan parlamenttiin suurimmalla äänimäärällä vuonna 2004. Palasi kotimaan politiikkaan 2021 kuntavaaleissa. PAAVO LIPPONEN, SD. Pyrki presidentiksi 2012 vaaleissa, mutta tulos oli pettymys. Missä he ovat nyt. Valittiin vuonna 2014 OECD:n apulaispääsihteeriksi Pariisiin, toimi pestissä neljä vuotta. pääministeri 6/2019–12/2019 Valittiin eduskunnan varapuhemieheksi pian eronsa jälkeen. Siirtyi kesällä 2020 valtiovarainministeriksi, toimi tehtävässä vuoden. JYRKI KATAINEN, KOK. Kesällä 2021 valittiin eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajaksi. Oli parlamentin varapuheenjohtaja 2015–2017. Aloitti Kaupan liiton toimitusjohtajana 2019. Aloitti venäläis-saksalaisen Nord Stream -kaasuputkihankkeen konsulttina 2008. Pesti on herättänyt paljon kritiikkiä. Ex-pääministeri Antti Rinnettä ei valittu Lohjan kaupunginjohtajaksi. Aloitti eduskunnan puhemiehenä kesällä 2019. Palasi eduskunnan puhemieheksi tammikuussa 2022. Oli PohjoisPohjanmaan ääniharava aluevaaleissa 2022. ANNELI JÄÄTTEENMÄKI, KESK. pääministeri 2015–2019 Ilmoitti jatkavansa kansanedustajana koko nelivuotiskauden 20192023. MARI KIVINIEMI, KESK. Aloitti Euroopan investointipankin varapääjohtajana ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n hallituksen puheenjohtajana 2017. pääministeri 1991–1995 Jatkoi kansanedustajana vuoteen 2003 ja keskustan puheenjohtajana virallisesti vuoteen 2002. Tultuaan syrjäytetyksi jatkoi rivikansanedustajana vuoden. pääministeri 2003–2010 Siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi, mutta palasi politiikkaan 2015 eduskuntavaaleissa
Venäjällä perinteinen voitonpäivän juhla 13.5. Presidentti Sauli Niinistö valtiovierailulle Ruotsiin 20.?22.5. Valiokunta valinkauhassa 6.?7.5. Maailman talousfoorumi koolla Davosissa 27.5. Keskustan puoluekokouksen ennakkoilmoittautuminen päättyy 31.5. TURTIAISESTA on tullut eduskunnassa poliittinen hylkiö, joka halutaan pitää erossa luottamuksellisen ja salaisen tiedon ääreltä. 9 Ajassa Sanottua 6.5.2022 Mielikuvien taistelussa Ukraina voitti Venäjän jo sodan ensi päivien aikana. SDP päättää Nato-kannastaan 17.?18.5. “Istuminen niissä kokouksissa on pelkkää ajan tuhlaamista”, Turtianen valitteli tuolloin. Volodymyr Zelenskyi on maailman palvoma sotasankari, kun taas Vladimir Putin on planeetan halveksituin hahmo. Kiovan-vierailulle ei ole nähty tarvetta muun muassa siksi, että presidentti Volodymyr Zelenskyi on puhunut Suomen eduskunnalle ja maiden pääministerit ovat pitäneet yhteyttä muuten. Auttakaa meitä pysäyttämään kansanmurha. Eduskunnan lähetekeskustelussa vuoden 2022 toinen lisätalousarvioesitys U kra in ia n Pre sid en ta l Pre ss Se rvic e / Str in ge r / AF P / Le hti ku va Marin ei suunnittele Kiovan-vierailua Britannian pääministeri Boris Johnson vieraili Kiovassa 9. Virallisesti syynä oli se, ettei valiokunnan kokoonpano vastannut enää vaalikauden alussa sovittua paikkajakoa, kun perussuomalaisista erotettu kansanedustaja Ano Turtiainen (vkk.) ei ole suostunut luopumaan perussuomalaisille kuuluvasta varajäsenen paikastaan. TOISTAISEKSI näyttävimmän vierailun Kiovaan on tehnyt Britannian pääministeri Boris Johnson, joka kävi visiitillään kävelyllä Zelenskyin kanssa Kiovan kaduilla. Toisaalta kohuedustaja on pitänyt valiokuntia pelkkinä hallituksen kumileimasimina, ja talvella hän pyysi vapautusta liikenneja viestintävaliokunnan jäsenyydestä. Turtianen on pitänyt kohteluaan suhmurointina ja syrjintänä, jolla hänet suljetaan pois tärkeästä informaatiosta. Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) johtaman turvallisuusselonteon seurantaryhmän kokoonpano rajattiin jo aiemmin vaaleissa eduskuntaan valittujen ryhmien edustajiin. Vasemmistoliitto päättää Nato-kannastaan 9.5. Ukrainaa on tuettu myös taloudellisesti ja puolustustarvikkein, VNK:sta perustellaan. Ruotsin hallituksen Nato-selvitys valmistuu 14.5. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula Sille, mitä tapahtui Butshassa, Borodyankassa ja Mariupolissa, on yksi sana: kansanmurha. Tätä ennen hän vieraili Moskovassa, missä hän tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin. Suomen pääministerin vierailua sotaa käyvän maan pääkaupunkiin ei ole kuitenkaan vireillä, kerrotaan valtioneuvoston kansliasta (VNK) Suomenmaalle. Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen Putin on seitsemänkymppinen jäbä, ja biologian perusfaktat antavat olettaa, että hän ei ole enää pitkään sellainen tekijä, joka vaikuttaisi Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaan millään tavalla. Muuta emme voi sanoa saadaksemme lisää aseita, pakotteita ja taloudellista tukea. Viime viikolla Kiovassa nähtiin YK:n pääsihteeri Antonio Guterres. Ukrainalainen kansanedustaja Kira Rudik PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNTA päätti valaa koko poikkeuksellisesti puolustusvaliokunnan kokoonpanon uudelleen kesken tulikuuman Nato-kysymyksen käsittelyn. PEKKA POHJOLAINEN UKRAINAN SODAN aikana Kiovassa on vieraillut useita eurooppalaisia poliittisia johtajia osoittamassa solidaarisuutta ja tukea Ukrainalle, viimeisimpinä Espanjan pääministeri Pedro Sanchez ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen. Perussuomalaiset pyysi valiokunnan uudelleen asettamista saadakseen paikkansa takaisin, mutta taustalla on muutakin. Myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Itävallan liittokansleri Karl Nehammer vierailivat Kiovassa huhtikuussa. Johnsonin vierailusta ei kerrottu etukäteen. Folktinget, Suomenruotsalaiset kansankäräjät 7.5. RKP:n puoluekokous Turussa 21.?22.5. huhtikuuta.. Myöskään yhteispohjoismaisesta pääministerivierailusta ei ole ollut puhetta. Vihreiden puoluekokous Joensuussa 22.?26.5
Poliittisen uransa aikana hän toimi ministerinä useissa eri hallituksissa. Keskustelu Ahvenanmaasta sai uusia kierroksia, kun Etelä-Suomen Sanomat uutisoi eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen spekuloineen Ahvenanmaan aseman muuttamisella Lahdessa keskustan yleisötilaisuudessa. Lehden mukaan Vanhanen sanoi, että puolustuksen järjestämisen kannalta olisi eduksi, että Ahvenanmaalla olisi pysyvästi suomalaisia joukkoja. Hän oli kuollessaan 74-vuotias. Saarikon mukaan Ukrainaan lähetettävän avun kohdalla puhutaan kymmenistä miljoonista euroista. Musk maksaa Twitteristä 44 miljardia dollaria. PEKKA POHJOLAINEN AHVENANMAAN demilitarisoinnin on ounasteltu tuottavan ongelmia Suomen Nato-prosessille. Venäjän miehitysmanööverin uhkaakin on väläytelty. Potista ohjataan valtiovarainministerin mukaan merkittävä osa Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan humaanitäärisen kriisin auttamiseen ja jälleenrakentamiseen. Dopingja huumerikollisuudelta takavarikoidut kryptovaluutat on tarkoitus myydä ja tulouttaa tänä keväänä valtiolle. ”Se raha ei ole muualta pois, se on väärintekijöiden takavarikoitua valuuttaa, joka nyt saa hyvyyden siivet. Esimerkiksi Norjalle kuuluva Huippuvuoret demilitarisoitu alue, vaikka Norja on Nato-maa. Bitcoin-potti Ukrainaan Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa valvoo Ahvenanmaan aseettomuutta.. POTILASTURVA TAPETILLA. Yksityiskohdat tarkentuvat kevään toisessa lisätalousarviossa kevään aikana”, keskustajohtaja sanoo. MUSK OSTI TWITTERIN. Perheja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) joutui hoitajajärjestöjen hampaisiin sosiaalija terveysministeriössä valmistellun potilasturvallisuuslain vuoksi. Vanhanen selvitti kohun noustua, ettei hän ole ajamassa minkäänlaista muutosta Ahvenanmaan asemaan eikä tarkoittanut esittää toivetta joukkojen ehdottamisesta. Saarimaakunnan demilitarisointi on perua jo 1850-luvulla käydystä Krimin sodasta. Ahvenanmaan asema kuohuttaa Ari ld Vå ge n / W ikim ed ia Co m m on s SAMULI VÄNTTILÄ HALLITUS aikoo ohjata tullin takavarikoimista bitcoin-valuutoista kertyneitä tuottoja Ukrainan auttamiseen, kertoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Suomi on tukenut Ukrainaa aiemmin muun muassa kolmella puolustustarvikepaketilla. Eduskunta kunnioitti kiirastorstaina menehtyneen kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) muistoa minuutin hiljaisella hetkellä pääsiäisen jälkeisessä täysistunnossaan. Suomella on velvollisuus Ahvenanmaan puolustamiseen, mutta sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua eikä saaria saa linnoittaa. KANSAINVÄLISISTÄ sopimuksista irtautuminen on kuitenkin harvoin ongelmatonta. Ahvenanmaalaisille demilitarisoinnista ja neutralisoinnista on tullut olennainen osa saarimaakunnan identiteettiä, eikä siitä ole ollut haluja luopua. Kanerva oli valtiopäivien lukumäärässä laskettuna Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan yksiselitteisesti ei, eikä mitään suunnitelmia Ahvenanmaan aseman muuttamisesta ole. Kaupan jälkeen on spekuloitu sillä, poistaako Musk Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin Twitter-porttikiellon. 10 6.5.2022 He ikk i S au kk o m aa / Le ht i k uva Sc ott O l so n / AF P / L eh t i k uv a An tt i AIm o K o i vis t o / Le h tik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KANERVAN MUISTOKSI. Ahvenanmaan maakuntaneuvos Veronica Thörnroos tyrmäsi asian suoralta kädeltä – ja sai osakseen somekiukkua. Musk on toistuvasti korostanut palvelun luonnetta ilmaisunvapautta tukevana alustana. Osa turvallisuusasiantuntijoista, poliitikoista ja mediasta on vaatinut demilitarisoinnin ja konsulaatin toiminnan lopettamista – vaikka Suomen yksipuolisella ilmoituksella, kuten Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloille syksyllä 1990 tehtiin. ONKO AHVENANMAAN asema sitten ongelma Suomen Nato-jäsenyysprosessille. Erityiseksi silmätikuksi on nostettu Maarianhaminassa sijaitseva Venäjän konsulaatti, joka valvoo Ahvenanmaan demilitarisointia. Haavisto on muistuttanut, että Natomaihin kuuluu muitakin itsehallinnollisia alueita. Järjestöt peruivat suunnittelemansa laajan lakon ja ilmoittivat ryhtyvänsä valmistelemaan joukkoirtisanoutumisia samalla kun kunta-alan työehtoriitaan odotettiin sovittelulautakunnan sovintoesitystä. Saarikon mukaan summa nousee euroissa arviolta 70–80 miljoonaan. Twitter hyväksyi viime viikolla sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtajan Elon Muskin ostotarjouksen. Venäjä peri tehtävän Neuvostoliitolta, jolle se tuli puolestaan vuoden 1940 rauhansopimuksessa
Tämä voi parantaa keskustan asemia eurooppalaisilla pelikentillä, sillä kuulumme EU-parlamentissa macronilaisten kanssa samaan Renew Europe -ryhmään, jota johtaa Macronin luottomies Stephane Sejourne. Silloiselle erityisavustajalleni Seija Turtiaiselle alettiin soitella, että mistähän Anttila on tänään tiedottamassa, kun aihetta ei kerrota uutisissa. Paikalle saapuessamme missään ei näkynyt ketään eikä muitakaan autoja ja oli selvästi nähtävissä, että sinä päivänä täällä ei kyllä ole mitään. Tästä tapahtuneesta on ainakin 10 vuotta aikaa. toukokuuta vietetään Eurooppa-päivää, joka symboloi toisen maailmansodan raunioille perustetun eurooppalaisen yhtenäisyyden ja rauhan uuden ajanjakson alkua. Mukavaa Eurooppa-päivää kaikille! Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Tiiviit rivit vahvistavat Eurooppaa Täällä Bryssel MAIJA PYLVÄS ” KANSANEDUSTAJA ja ministeriaikoinani avustaja ja sihteeri tekivät minulle aina hyvät almanakat, että missä mennään milloinkin ja mitä minäkin päivänä tapahtuu. Suomen on vahdittava tarkasti etuaan erityisesti metsäja maataloutta koskevissa kysymyksissä. Kyllähän avustajani taisi hieman hätääntyä siinä, kun mitään tiedotustilaisuutta ei oltu valmisteltu pidettäväksi ja puhelin rupesi yhtäkkiä soimaan tiuhaan.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat kömmähdyksiä uransa varrelta. Kulosaaressa on meren rannalle rakennettu hieno lehtitalo. Turvallisuusratkaisujemme takia Suomi tarvitsee lähitulevaisuudessa tuen jokaiselta EU:n ja Naton jäsenmaalta. Valttikorttimme näissä keskusteluissa on se, että tavoitamme hiilineutraaliustavoitteet Euroopassa ensimmäisten joukossa. Emme onneksi ehtineet sisälle asti, kun tarkistin kalenteristani, että olemme viikkoa etuajassa. RANSKAN presidentti Emmanuel Macronin uudelleenvalinta vahvisti Euroopan vakautta ja yhtenäisyyttä, mutta myös Ranskan asemaa EU:n äänitorvena. Mitä sotatantereella täytyy vielä tapahtua, että kaikki EU-maat ovat valmiita lopettamaan raakakalaismaisen sodankäynnin rahoittamisen. EU:n rivit ovat suoristuneet ulkoisen uhan kohdistuttua rajoillemme. Samalla lastensairaaloja pommitetaan, kokonaisia kyliä asukkaineen hävitetään ja Kiova joutuu ohjusiskun kohteeksi YK:n pääsihteerin vierailun aikana. Mieluummin liian ajoissa kuin myöhässä Tavaratalo Anttilan tiedotustilaisuus sai erityisavustaja Turtiaisen puhelimen soimaan, kertoo ex-ministeri Sirkka-Liisa Anttila Sirkka-Liisa Anttila Ja ri La uk ka ne n. 72 vuotta myöhemmin tuon päivän merkitys ei voisi olla ajankohtaisempi, kun Euroopassariehuu sota. Oli perjantai ja lähdimme matkaan taksilla. Jäsenmaat ovat pystyneet auttamaan ukrainalaisia pakolaisia ja asettamaan Venäjälle kovia pakotteita, Unkari ja Puola muiden mukana. 11 6.5.2022 TULEVANA maanantaina 9. Samaan aikaan parlamentissa etenee vauhdilla EU:n energiaja ilmastopaketin käsittely. Kai se ilmoitus oli niin pelkistetty, kun oli minuun yhdistetty. Olinpa kuitenkin kerran lukenut kalenteria väärin ja olimme puolisoni Riston kanssa viikkoa liian aikaisin menossa A-lehtien uuden lehtitalon avajaisiin. Siksi Suomen sana painaa. Sattui sellainen tilanne, että televisiossa STT:n uutisissa ruudulla pyöri teksti, että Anttila pitää tiedotustilaisuuden. Ironista on, että samana päivänä Venäjä juhlii toisen maailmansodan voitonpäivää. Pian selvisi, että se olikin tavaratalo Anttila, jolla oli aikomuksena pitää tiedotustilaisuus. MIELEENI tulee myös toinen juttu, kun olin ensimmäisen kerran eduskunnan varapuhemiehenä 90-luvun puolivälissä. Suomen on punnittava etunsa ja asemansa tarkkaan, kun EU-tason toimet kriiseistä selviytymiseksi ja Ukrainan jälleenrakentamiseksi alkavat. Parannettavaa kuitenkin jää; Saksa roikkuu yhä kiinni venäläisessä fossiilisessa energiassa eikä ole valmis muiden jäsenmaiden rinnalle tiukkaan pakoterintamaan. Ilmoitus oli useissa lehtien toimituksissa ymmärretty väärin, joten uutisiin tuli sitten tarkennus, että minulla ei ole mitään tiedotustilaisuutta
Siksi keskustan johdolla on tehty talouskasvua tukevia toimia, kuten TKI-satsauksia ja työllisyystoimia. KOKOOMUKSEN PUHEENJOHTAJA PETTERI ORPO ESITTI HELSINGIN SANOMIEN HAASTATTELUSSA (26.3.) SOSIAALITUKIEN LEIKKAAMISTA TYÖVOIMAPULAN HELPOTTAMISEKSI. ONKO NYT OIKEA HETKI LISÄTÄ SOSIAALITURVAMENOJA, JOTKA KASVATTAVAT BUDJETTIALIJÄÄMÄÄ ENTISESTÄÄN. 3. 4. Sen taittamiseen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota. 12 6.5.2022 1. 2. Pidemmällä tähtäimellä keskustalaiseen arvomaailmaan kuuluu, että ihmiset kantavat myös itse vastuuta ja heidän itseauttamiskykyään vahvistetaan. TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Hallitus pääsi ennätysajassa sopuun kehyspäätöksistään. Uusien turvallisuusmenojen siirtäminen kehysten ulkopuolelle väliaikaisesti on perusteltua. VALTIOVARAINMINISTERIÖN ARVION MUKAAN VALTIONTALOUDEN ALIJÄÄMÄ ASETTUU TULEVINA VUOSINA NOIN SEITSEMÄÄN MILJARDIIN EUROON. Kyllä on. Lisäksi keskusta kannattaa valtiontaloutta tasapainottavia menoleikkauksia, joita myös viime kehysriihessä tehtiin. Työllisyyspäätökset jäävät auttamatta vajaiksi. Muun muassa Ukrainan sodasta johtuva hintojen nousu iskee kipeimmin pienituloisiin, ja heidän arkisen toimeentulonsa turvaamiseksi indeksikorotus sosiaalietuuksiin oli perusteltua tehdä. Suomenmaa haastoi keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmien puheenjohtajat Juha Pylvään ja Kai Mykkäsen keskusteluun hallituksen ”sotapaketista”. Velkaantumisen tasoon vaikuttavat myös tulot. Velanotto on kiihtynyt, koska hallitus ei ole kyennyt asettamaan menoja tärkeysjärjestykseen. Tällä hetkellä koronaan ja sotaan liittyviä kuluja on ollut pakko hoitaa, vaikka ne eivät mahdu menokehyksiin. Perusturvaetuuksien vuosittain maksettu summa on tuplaantunut vuosikymmenessä. Hintojen nousu käy kaikkien suomalaisten kukkarolle, mutta heikoimmassa asemassa olevia pitää auttaa. KOKOOMUS ON KRITISOINUT HALLITUSTA MENOKEHYSTEN RIKKOMISESTA JA LIIALLISESTA VELANOTOSTA. Koronan ja Ukrainan sodan tuomat kustannukset ovat kasvattaneet velkaantumista. Puoliväliriihessä kehystasoa ei olisi pitänyt nostaa 1,4 miljardilla. Korona ja Ukrainan sota ovat täysin poikkeuksellisia tapahtumia, joihin hallitus ei mitenkään voinut varautua menokehystä laatiessaan vaalikauden alussa. Tähän ei ole syynä korona tai sota. MILLÄ KEINOILLA KOKOOMUS HILLITSISI VELANOTTOA PANDEMIAN JA SODAN KALTAISISSA KRIISITILANTEISSA. Veronkorotuksilla talous ei oikene. Pitkällä tähtäimellä menojen siirtäminen kehyksen ulkopuolelle ei ole kestävä toimintatapa. Kokoomus on esittänyt esimerkiksi työttömyysturvan palauttamista vuoden 2019 tasolle, ansiosidonnaisen laajentamista kassoihin kuulumattomille ja ansiosidonnaisen porrastamista. ONKO VAARANA, ETTÄ TÄTÄ MENOA KOKO BUDJETTIKEHYSJÄRJESTELMÄ MURENEE. 2. On selvää, että tukijärjestelmää tulee uudistaa kannustavaksi. Näiden liityntä huoltovarmuuteen tai turvallisuuden vahvistamiseen on ohut. 4. 1. Kehysten ulkopuolelle siirretään esimerkiksi sähköautojen hankinnan, kosteikkoviljelyn ja kaasuautojen tukia. Juha Pylväs kansanedustaja (kesk.) Ja ri La uk ka ne n Rikkoiko sota kehykset. KERRO MUUTAMA ESIMERKKI HALLITUKSEN KEHYSPÄÄTÖKSISTÄ, JOITA EI KOKOOMUKSEN MIELESTÄ OLISI PITÄNYT TEHDÄ. Hallitusohjelmassa tavoiteltiin julkisen talouden tasapainoa työllisyyttä vahvistamalla vuoteen 2023 mennessä. 3. HALLITUS SIIRSI KEHYSTEN ULKOPUOLELLE PUOLUSTUKSEEN, HUOLTOVARMUUTEEN JA PAKOTTEISIIN LIITTYVÄT MENOT. Ennen kaikkea olisi pitänyt tehdä kriisibudjetti myös tulopuolelle eli uusia, rohkeita työssä olevien määrää lisääviä uudistuksia. KESKEISIÄ SYITÄ VALTION VELANOTTOON JA KASVAVAAN BUDJETTIALIJÄÄMÄÄN OVAT KORONAPANDEMIA JA UKRAINAN SOTA. Keskusta on sitoutunut kehysmenettelyyn, mutta budjettikehysjärjestelmän säilyttämiseksi myös muilla puolueilla täytyy olla halua sitoutua siihen. Poikkeuslauseke on kuitenkin jätetty väljäksi. Me emme ehdota rajuja leikkauksia, vaan palaamista muutamien vuosien takaisille tasoille. ONKO MENOJEN SIIRTÄMINEN KEHYSTEN ULKOPUOLELLE PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ KESTÄVÄ TOIMINTATAPA. Niiden seurauksena valtion velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kehystaso tulee asettaa niin, että siinä on joustovaraa yllättäviä tilanteita ja esimerkiksi hyvinvointialueiden menoja varten. EIKÖ VELKAANTUMISTAHTI HIRVITÄ. MITEN KOKOOMUS OLISI NÄIDEN MENOJEN SUHTEEN TOIMINUT. HALLITUS ON YLITTÄNYT ITSE ASETTAMANSA MENOKEHYKSET NYT KAHTENA VUONNA PERÄKKÄIN. Ei ole. Helmikuussa oli 122 000 avointa työpaikkaa ja 104 000 pitkäaikaistyötöntä. Valtion alijäämä on seitsemän miljardia vielä vuonna 2026. Kai Mykkänen kansanedustaja (kok.) Ju ssi N uk ari / Le hti ku va Velkavuori vain kasvaa.... ONKO TILANNE, JOSSA HINTOJEN NOUSU SYÖ KULUTTAJIEN OSTOVOIMAA, OIKEA HETKI LEIKATA SOSIAALIETUUKSIA. HALLITUS TEKI MYÖS YLIMÄÄRÄISEN INDEKSIKOROTUKSEN SOSIAALIETUUKSIIN. HALLITUS SIIRSI KEHYSTEN ULKOPUOLELLE PUOLUSTUKSEEN JA VARAUTUMISEEN LIITTYVÄT MENOT
Ehkä juuri siksi koen olevani karaokessa omimmillani, vaikka tempauksen onnistunut suoritus treeneissä tai kisalavalla nostaakin adrenaliinit vähintään yhtä korkealle tasolle kuin laulua lavalla tulkitessa. Olen toiminut opetusalalla 20 vuotta: valmistumisen jälkeen luokanopettajana ja sittemmin 2018 lähtien JUKOn pääluottamusmiehenä Keravalla. Isäni on ollut kiinnostunut politiikasta ja keskustalaisista arvoista, ja minäkin haluan olla mukana edistämässä eri-ikäisten asioita ihmisoikeuksia kunnioittaen. Åke Blomqvistin tanssikurssilla opin tanssin perusaskeleet ja käytösohjeita nuorelle miehelle. Tuomo Suihkonen Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja Tuomo Suihkonen on tuore keskustalainen, joka sai aikoinaan ryhtiä elämään Kadettikoulusta Katse keskustaan päin! OLET OPETTAJA MONESSA POLVESSA. Nyt päätin lähteä viime hetkillä mukaan, koska sain varmuuden sille, minkä puolueen listoilta pyrkisin ehdokkaaksi. Haluamme, että Kerava pysyy elinvoimaisena ja monipuolisena kulttuurikaupunkina.. MITÄ SILTÄ REISSULTA JÄI KÄTEEN. Laulun taidon olen saanut syntymälahjana. Parasta on itsenäinen työ, jossa saa vaikuttaa lasten ja nuorten kasvuun, oppimiseen ja tulevaisuuteen. Kadettikaverieni kanssa koimme yhdessä paljon: lauloin kadettikuorossa, minkä myötä sain esiintyä Martti Ahtisaaren ja Adolf Ehrnroothin edessä sekä edustaa Belgian kuninkaan rinnalla laskemalla seppeleen tuntemattoman sotilaan haudalle. OLET OPISKELLUT AIKOINAAN VUODEN VERRAN SOTATIETEITÄ KADETTIKOULUSSA. OLET ENTINEN KUOROPOIKA JA LAULESKELUN LISÄKSI HARRASTAT PAINONNOSTOA. Tempaus on vaikea liike, jonka oppiminen vaatii tuhansia toistoja, mutta pidän siitä sen haasteellisuuden vuoksi. MITÄ YHTEISIÄ TAVOITTEITA TEILLÄ ON KUNNALLISPOLITIIKASSA. OLET KERAVAN VALTUUSTOSSA EX-PUOLUESIHTEERI TIMO LAANISEN VIERUSKAVERI. Löysin vaimoni Maaritin sen reissun aikana. Opettajuus saa jatkoa poikieni kautta, joista vanhempi opiskelee luokanopettajaksi ja myös toinen aikoo hakea opettajaopintoihin. Keravalaisten asioiden hoitaminen on varmasti yhteinen tavoitteemme tällä hetkellä. KUMMASSA OLET OMIMMILLASI: TEMPAUKSESSA VAI KARAOKEN ÄÄRELLÄ. 13 6.5.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ukrainalaiset kyläläiset syöttivät venäläissotilaille myrkytettyjä piiraita – kaksi kuoli heti, 28 sairastui vakavasti (4.4.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. OLET LIITTYNYT KESKUSTAAN VASTA VUODEN 2021 KUNTAVAALIEN ALLA JA ALOITIT TÄMÄN VUODEN ALUSSA UUDENMAAN PIIRIN PUHEENJOHTAJANA. Minua kysyttiin ehdokkaaksi jo ennen edellisiä kuntavaaleja. Arvostan Timon monipuolista kokemusta politiikassa. Tyttäreni haaveissa ovat psykologiaopinnot. MIKÄ ON SIINÄ TYÖSSÄ PARASTA. Jonkinlaista ryhtiä tuli matkaani Kadettikoulusta. MITEN SYTYIT POLITIIKKAAN
Tanaka piti lautapelien pelaamisesta, matemaattisten pulmien ratkomisesta, kalligrafian harjoittelemisesta sekä soodavedestä ja suklaasta.. MACRON JATKOKAUDELLE. Guterres myös vaati Venäjää tekemään yhteistyötä sotarikoksien tutkinnassa. Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit yrittivät estää venäläistä öljytankkeria purkamasta lastiaan Oslon lähellä Norjassa. Äärioikeiston Marine Le Pen hävisi, mutta keräsi äärioikeistolle sen historian suurimman äänisaaliin. Äänestysvilkkaus jäi 72 prosenttiin eli alimmilleen sitten vuoden 1969 toisen presidentinvaalikierroksen. Kane Tanaka syntyi vuonna 1903 Fukokassa Lounais-Japanissa. Ust Luga -tankkerin lastina oli 95 000 tonnia polttoainetta, joka oli matkalla öljy-yhtiö Esson terminaaliin Norjan kaakkoisosassa. Hänen vierailunsa aikana Venäjä teki iskuja Ukrainan pääkaupunki Kiovaan. 14 6.5.2022 Uk ra in i a n P res i de n t a l P re s s Se rv i ce A F P / L e h tiku v a F uku o ka P r e fe ctu ra l G o v ern m en t / A P F / L e hti kuv a L u d o v ic M a rin / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN AKTIVISTIT VENÄLÄISÖLJYN KIMPUSSA. Ole Berg-Rusten / AFP / Lehtikuva GUTERRES UKRAINASSA. MAAILMAN VANHIN KUOLI. Butshassa ja kahdessa muussa tuhoja kärsineessä ukrainalaiskaupungissa vieraillut YK:n pääsihteeri Antonio Guterres myönsi, että YK:n turvallisuusneuvosto ei tehnyt riittävästi estääkseen Venäjän hyökkäyksen Ukrainassa. Hän meni naimisiin sata vuotta sitten, sai neljä lasta ja adoptoi viidennen. Ranskan presidentinvaaleissa tehtiin monella tapaa historiaa: Emmanuel Macron valittiin toiselle kaudelle ensimmäisenä presidenttinä sitten Jacques Chiracin vuonna 2002. Maailman vanhimmaksi elossa olleeksi ihmiseksi kirjattu 119-vuotias japanilaisnainen on kuollut
Aiemmin vuodetun luonnoksen mukaan sopimus sallisi Kiinan lähettää poliisija armeijavoimia Salomonsaarille sosiaalisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sotalaivat voisivat tehdä maassa halutessaan pysähdyksiä. Nyt Kiinalla olisi mahdollisuus luoda ensimmäinen sotilastukikohta uudelle alueelle, mikä muuttaisi alueen valtasuhteita ja turvallisuuspolitiikkaa. Siitä, mitä Salomonsaarilla tapahtuu, on syytä olla hyvinkin kiinnostunut. Uusi-Seelanti on pyrkinyt pitämään lämpimät välit myös Kiinaan, joka on ollut sen suurin kauppakumppani. Ennen kuin koneiden laskutelineet koskettivat pääkaupunki Honiaran maaperää oli sopimus kuitenkin jo virallistettu, ja moni kritisoi reaktioiden tulleen liian myöhään. JOKAISELLA maalla on oikeus solmia suhteita ja tehdä sopimuksia eri maiden kanssa, joten miksi tästä sopimuksesta on huolestuttu. Tyynenmeren saarista kannattaa kiinnostua Hannele Tulkki-Williams Wellington hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki. Tyynen valtameren kohdalla perinteinen maailmankartta katkeaa, eivätkä sen pienet saarivaltiot aina edes pääse kartalle. SOPIMUS on ollut viime päivien suuri puheenaihe myös Uudessa-Seelannissa. Kyselyiden mukaan turvallisuussopimus ei myöskään heijasta salomonsaarelaisten valtaosan tahtotilaa. 15 6.5.2022 VIIMEISET kuukaudet ovat muuttaneet monien käsitystä turvallisuudesta, geopoliittisista valtasuhteista ja tulevaisuuden näkymistä ympäri maailmaa. Tyynimeri on kuitenkin maailman suurin merialue ja merkittävä niin luonnon kuin ihmisten hyvinvoinnille. Maailman katseiden ollessa tiiviisti Ukrainan järkyttävässä tilanteessa Kiina ja Salomonsaaret laativat kaikessa hiljaisuudessa Tyynenmeren alueella turvallisuussopimuksen, joka ei kuitenkaan jäänyt huomiotta. Nyt monet niistä ovat osoittaneet huolensa ja toivoneet, ettei niistä tulisi jälleen suurvaltojen konfliktikenttää. Tiedonjyvistä ei silti ole ollut vaikea hahmottaa, mitä kaikkea se voisi muuttaa Tyynenmeren alueen valtasuhteissa. Läntisessä mediassa näistä valtioista ei usein uutisia nähdä. Uusi-Seelanti, Australia ja Yhdysvallat muiden joukossa reagoivat erityisen huolestuneina sopimukseen ja ryhtyivät toimiin, osa lähettäen delegaation pikavauhtia Salomonsaarille neuvottelutoivon varassa. Moni on kysynyt, eivätkö Tyynenmeren maat olekaan yhtä suurta perhettä. Kyseistä sopimusta on kuitenkin kuvailtu pelin muuttajaksi, ja Uusi-Seelantikin totesi maailmantilanteen muuttuneen. Toisen maailmansodan traagiset tapahtumat ovat Tyynenmeren valtioilla yhä muistissa. Yksi tekijä on ollut, ettei sopimuksen valmistelun aikana annettu juuri mitään tietoja muille maille eikä kukaan tunnu tietävän, mitä tämä mysteerisopimus pitää sisällään. Salomonsaaret ei ole väkiluvultaan suuri valtio, mutta lähes tuhannen saaren maa, joka sijoittuu strategisesti tärkeälle alueelle Tyynellä valtamerellä keskeisten merireittien varrelle
16 6.5.2022 ”MILLOIN tämä maailman meno muuttuu niin, että ruokaa aletaan taas arvostaa?” ”Sota tai nälänhätä tämän muuttaa.” Näin MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on joutunut vastaamaan ehkä satoja kertoja, kun maataloustuottajat ovat purkaneet tuskaansa alansa heikosta arvostuksesta. Henkilö TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii maatalouden kustannusten nousun viemistä kaupan hintoihin. ”Hitaasti ovat asiat edenneet. ”Suomihan oli erikoinen saareke Euroopassa. Hän on suomalaisen maaja metsätalouden edunvalvonnan kasvot paitsi Suomessa myös maailmalla. Kauden aikana Brysselin päässä on pitänyt kulkea yhä enemmän erityisesti metsäasioiden takia. ”Vasta nyt on alkanut tapahtua. Aiemmat odotukset selittävät sitä, miksi markkinoilla on tapahtunut kovin vähän. Kotimainen ruoantuotanto on uhattuna, kyllä kauppakin on sen nyt viimeistään huomannut”, Marttila arvioi. Kannattavuudesta huolehtiminen on osa huoltovarmuutta, Marttila muistuttaa. Ei ole poppakonsteja, maatalouden myyntihintojen pitää nousta, ja rahahan tulee ketjun alkupäästä eli kuluttajalta. Kun maatalouden kustannukset nousivat, tämä meni muualla aika hyvin läpi ketjussa niin, että ruoan hinta nousi”, Marttila sanoo. Eli ruoan pitää maksaa enemmän.” Kuluttaja ei ehkä iloitse nousevasta ruoan hinnasta, mutta vaihtoehto on karumpi. ”Tähän on ehkä nyt havahduttukin, että jos kustannusnousua ei saa vietyä kuluttajahintoihin, niin hukkahan tässä perii. MAATALOUS elää poikkeuksellisen kannattavuuskriisin keskellä. Syksystä saakka tilanne on ollut päällä, ja kustannuskriisi tulee kestämään pitkään.” Ennen Venäjän hyökkäystä oli odotuksia, että kesä korjaa ja tilanne normalisoituu syksyllä, MTK-pomo kertoo. En tiedä, kumpi on suurempi syyllinen, elintarviketeollisuus vai kauppa.” ”Krooninen kestämättömän heikon kannattavuuden tilanne on muuttunut akuutiksi talouskriisiksi. ”Kauppa ei tietenkään ole hyväntekijä, siltä pitää vaatia enemmän.” MARTTILA on toiminut Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2009. ”Kun uusia tarpeita on tullut, liittyen vaikkapa kännykän räpläykseen tai nouseviin asumiskustannuksiin tai mihin vain, niin ruoan hinta on ollut se, joka on joustanut alaspäin koko ajan.” Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ehkä herättänyt ymmärtämään ruokaturvan merkityksen, niin brutaalia kuin se onkin, Marttila pohtii
Kaupan on siksi kannettava vastuunsa maatalouden kannattavuudesta, Juha Marttila toteaa. 6.5.2022 ETTEI HUKKA PERISI Valtio ei pysty panostamaan loputtomiin. 17
”Liian usein EU:ssa lähdetään myös siitä, että on jokin eurooppalainen metsä, että sama lippalakki laitetaan joka päähän sopivaksi kaavamaisesti. ”Todennäköisesti juhannuksen alla saadaan esitys ennallistamislaista. Hoidamme kyllä leiviskämme, mutta meidän pitää päästä itse suunnittelemaan, miten”, Marttila linjaa. Vielä Marinin hallituksen loppuajalle EU:sta on tulossa Marttilan mukaan suorastaan vaarallisia hankkeita suomalaisen metsäpolitiikan näkökulmasta. MAATALOUDEN kannattavuuskriisi voi tulla todeksi vielä rajummin vuonna 2023. Mutta eihän tällaista ole. ”Vuoden 2022 tuotantopanoksista kuten Juha Marttila toivoo, että uusi maatalousministeri ottaisi kopin parlamentaarisen maatalouskomitean perustamisesta.. ”Tämä on tapahtunut kestävän rahoituksen taksonomian kautta. EU voi asettaa tavoitteita, mutta miten ne toteutetaan, se on pidettävä meidän omissa käsissämme. Näitä yrityksiä tulee vielä muutamia hallituskauden aikana, mutta linjan ja nollatoleranssin tulee pitää. 18 6.5.2022 EU-vaikuttaminen ja toiminta sidosryhmien kanssa on muuttunut juuri metsäpuolella rajusti. Suomen metsät, Baijerin kuusikot, eroosiosta kärsivä Välimeren alue, kaikki ovat niin erilaisia.” EU pyrkii nyt sanelemaan metsänhoidon yksityiskohtia, toisin kuin aiemmin. Odotusarvo on, että tulee aika rajuja esityksiä komission puolelta.” Metsäpolitiikka on EU:ssa MTK:n puheenjohtajan mukaan hyvin lokeroitunutta, kun eri sektorit laskevat metsät kukin omiin tavoitteisiinsa, vaikkapa ilmasto-, ympäristöja vesisektoreilla kaikilla erikseen
”Stressaavampaa olisi, jos tila olisi Helsingistä 100 eikä 700 kilometrin päässä. Tietynlaisia kulmakiviä, joihin liittyy odotuksia, on muun muassa huoltovarmuusselonteko, joka hallituksen on tarkoitus antaa loppukesästä tai alkusyksystä”, Marttila kertoo. Jos tilanne vielä pahenee, ja lannoitteiden, rehujen, polttoaineen ja esimerkiksi teräksen korkea hintataso säilyy tai nousee, niin kuka pystyy ostamaan panoksia kesälle 2023?” ”Nyt on syytä hyvissä ajoin varmistaa, että selvitään vuodesta 2023. Se vahvistaisi myös teollisuuden neuvotteluvoimaa, ja kauppa tietäisi, että jos se ei tarjoa kotimaista, kuluttajat valitsevat kilpailijan. Parasta nyt on kuitenkin antaa markkinoiden toimia lähiviikot ja sitä kautta lähikuukaudet. Tämä kriisi mittaa sen, kantaako kuluttajien uskollisuus siihen, että pitäisi maksaa enemmän.” EDUNVALVONTAJOHTAJAN on toki itsekin oltava tuottaja. Nyt on syytä hyvissä ajoin varmistaa, että selvitään vuodesta 2023.. ”Toivon että uusi ministeri Antti Kurvinen (kesk.) ottaisi tämän hoitaakseen. Maitotila vaihtoi emolehmätilaksi vuoden 2019 vaihteessa. Kaupalla on vaihtoehto tuoda ulkomailta, teollisuus käyttää kotimaista tarjontaa. Siinä olisi hänen mielestään hyvä paikka katsoa, millaisen riskin toimimaton ruokamarkkina aiheuttaa huoltovarmuudelle. ”Pitää ymmärtää, ettei valtiollakaan ole kaikessa puristuksessa työkaluja rahan loihtimiseen.” ”Energiaveron palautusten korotus on hyvä, nopea toimenpide, ja kiinteistöverossakin on saatu prosessi liikkeelle. Hän kertoo tulevansa toimeen vähällä unella, ja päivät venyvät joskus jopa 18 tuntiin. Strateginen suuri tavoite MTK:lla on, että kuluttajat saataisiin vaatimaan kotimaista. Hän on tutkinut juuri ruokamarkkinoita, ja tohtoriksi hän väitteli aiheenaan keskittyneen teollisuuden ja kaupan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja hyvinvointiin. Vaikuttavia ne kuitenkin olisivat. Tiedän, että oppositiokin on erittäin valmis mukaan tähän yhteistyöhön.” MARTTILA on taustaltaan tutkija. Kilpailulakien muuttaminen vain on hallitusohjelmatason kysymys, joten sen kanssa pitää odottaa vuosi. ”Tutkimusten mukaan suomalaisen ruoan arvostus on korkealla tänä päivänä. Se osuu investoineisiin tiloihin, jotka eivät ole saaneet vielä poistoja tehtyä verotuksessa.” ”Tätä pidettäisiin myös erittäin oikeudenmukaisena. Poliitikoiltakin on totta kai saatava lisähuomiota. ”Kai sitä jonkinlainen työnarkomaani pitää olla”, hän naurahtaa. Nopeitakin ratkaisuja Marttilan takataskussa on, mutta poppakonsteja tai taikaiskuja eivät ole nekään. ”Elintarviketeollisuus oli ennen EUjäsenyyttä keskittynyttä, kauppa ei niinkään. Sitten pitäisi sahata sitä väliä päivittäin, nyt tällaisesta ei kannata edes haaveilla.” Helsingissä ollessaan Marttila keskittyy täysillä MTK:n töihin. Marttilan oma tila löytyy Simosta. 19 6.5.2022 lannoitteista suuri osa on ostettu jo viime syksynä, ja vaikka hinnat olivat jo silloin nousseet, eivät ne olleet tähtitieteellisiä kuten nyt. Marttila kiittää kansanedustaja Esko Kivirannan (kesk.) joulukuista ehdotusta parlamentaarisesta maatalouskomiteasta. Toisin kuin taajamissa, niiden ulkopuolella pääosin toimiva maatalous ei saa kiinteistöverostaan vastinetta, kuten tienpitoa ja viemäröintiä, jota kunta on saattanut tarjota taajamien teollisuudelle.” Kehysriihestä tullut tukipaketti on Marttilan mielestä totta kai tervetullut, mutta ratkaistavat ongelmat ovat eritoten rakenteissa ja markkinoilla. Se oli teollisuuden vahvaa aikaa. Siinäkin edetään.” Lainsäädäntötasolla katse on elintarvikemarkkinalaissa ja kilpailulainsäädännössä. EU-jäsenyyden myötä muuttui paitsi maatilojen, myös kaupan ja teollisuuden tilanne, hän kertoo. ”Erittäin hyvin osuisi vaikeuksissa olevaan kohderyhmään, jos maaja metsätalouden talousrakennuksien kiinteistövero poistettaisiin. Viikot kuluvat Helsingissä ja välillä Brysselissä, viikonloput ja lomaajat maatilan töissä. Nyt tämäkin on paljolti toisin päin, Marttila kertoo. Sen jälkeen teollisuuden neuvotteluvoima on tullut rajusti alaspäin kaupan suhteen. Se antaa valtavan neuvotteluvoiman kaupalle.” Maatiloilla taas näkymät olivat vakaita ennen unionia, mutta kasvun mahdollisuutta ei juuri ollut
Reportaasi TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ HÄMMENTÄVÄÄ RAJANKÄYNTIÄ Itäliikenteen uusi hiljentyminen aiheuttaa rajakunnissa huolta mutta ei paniikkia.
Venäläismediassa on spekuloitu, että Venäjä saattaa purkaa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen, jos Suomi liittyy Natoon. Jatkuvasti lisääntyneet taloudelliset pakotteet ovat olennainen, mutta silti vain yksi osatekijä rajankäynnin hiipumisen taustalla. Sulkujen pidentäminen mahdollistaisi nykyistä suurempien alusten liikennöinnin kanavassa ja houkut telisi Tulehtunut tilanne Venäjän suuntaan lykkää myös Saimaan kanavaan kaavailtua remonttia hamaan tulevaisuuteen. Lappeenrantalainen yrittäjä ja keskustan puoluevaltuutettu Jari Karhu kuvailee tilannetta täydelliseksi luottamuspulaksi. HÄMMENTÄVÄÄ RAJANKÄYNTIÄ 21 6.5.2022 JUURI kun koronakurimus oli hellittämässä otettaan ja rajoituksia päästiin vihdoin purkamaan, toteutui se, mitä pelättiin. Yhdet niistä kuuluvat Suomen itärajalle. Helmikuun lopun tapahtumien jälkeen mikään ei ole itärajalla enää entisellään. Myös kanavaa normaalisti auki pitäneet jäänmurtajat ovat pelänneet loukkuun jäämistä. Itänaapuria ja sen arvaamattomia toimia kohtaan on kasvanut kevään aikana epäluulon ilmapiiri. Osittain Venäjän puolella kulkeva väylä avautui virallisesti huhtikuun alussa, mutta toistaiseksi sinne ei ole ollut menossa yksikään laiva, varustamo tai muukaan toimija. ”Riskejä pidetään liian suurina. Lasti voi joutua yllättäen vaikkapa takavarikon kohteeksi. ”Kun ei sinne rajan taakse uskalla enää mennä”, hän harmittelee. M art ti Ka in ula in en / Le hti ku va. Venäjän aloittamalla hyökkäyssodalla Ukrainaan on monet, maailmanrauhaa ja eri kansojen rinnakkaiseloa järkyttävät kasvot. UKRAINAN sota on lykkäämässä hamaan tulevaisuuteen myös kauan odotetun Saimaan kanavan remonttihankkeen. Mitään ei ole tehtävissä, eikä takaisin Suomeen pääsemisestä ole mitään takeita”, Karhu muistuttaa. Karhu ottaa konkreettiseksi esimerkiksi vuosikymmenet suomalaista vientiteollisuutta palvelleen Saimaan kanavan. 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa ei ole pelkästään erottanut naapurikansoja, vaan luonut yhteyksiä niin ihmisten kanssakäymisen, kaupankäynnin, vientiteollisuuden kuin monien muidenkin asioiden merkeissä
Lupia oli hänen mukaansa ainakin alkuvaiheessa anottu ja myönnetty nihkeästi. Karhun arvion mukaan jo heti sodan alkuvaiheessa rajanylitysten määrä romahti noin puoleen, eikä alamäelle näy loppua. Ja ak ko M art ika in en Jari Karhu. Tämä taas toisi merkittäviä kustannussäästöjä ja olisi ystävällisempää myös ympäristölle. 22 6.5.2022 sinne entistä enemmän kuljetuksia pois kumipyöriltä. Ja ri La uk ka ne n. ”Ennustaminen on vaikeaa, mutta pitkässä juoksussa näin tulee käymään”, hän arvioi. Tällä hetkellä tilanne on jäissä, eikä hankkeen etenemisestä ole mitään tietoa”, yrittäjä harmittelee. Jari Karhu vahvistaa, että venäläisten Venäjän vastaisella rajavyöhykkeellä vallitsee tällä hetkellä aavemainen tunnelma. ”Pakotteet eivät sinänsä koske henkilöliikennettä, mutta koronaviruksen takia henkilöliikenne on ollut muutenkin rajoitettua.” Fagerström uskoo, että rajaliikenne tulee jatkossa hiljenemään täysin. Yritys, jossa Jari Karhu on osakkaana suorittaa teollisuuden mittauksia ja oli valmistautunut kilpailemaan kanavan sulkujen pidentämiseen liittyvistä urakoista. Tulliylitarkastaja Jarkko Fagerströmin mukaan EU sallii tietyille tavaroille poikkeusmahdollisuuden. ”Merkittävä osa Kaakkois-Suomen vuosittaisesta noin 1,8 miljoonasta rajan ylittäjästä on normaalitilanteessa ollut venäläisiä ostosturisteja.Kaupankäynti hiipuu kaikilla aloilla”, hän toteaa. Suomella on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. SODAN pitkittyminen ja siitä johtuvat kerrannaisvaikutukset tuovat tummia pilviä lukuisten muidenkin rajaseudun yrittäjien arkeen. Nyt mikään ei ole itärajalla entisellään. Valtio on myöntänyt siihen rahoitusta, ja rakennustöiden piti käynnistyä kuluvan vuoden syksyllä. ”Sulkujen pidentämistä on suunniteltu jo pitkään. EU-pakotteiden alaisten venäläisten tavarakuljetusten käännyttäminen aloitettiin tullin toimesta jo huhtikuun alkupuolella
23 6.5.2022 00-01-02-03-04-05-06-0708-09-1 1 1 1 2 1 3 1 4 1 5 1 6 1 7 1 8 1 9 2 2 1 Vaalimaa Imatra ajon.lkm 600 000 400 000 300 000 200 000 Nuijamaa 1 000 000 900 000 800 000 500 000 100 000 1 100 000 700 000 400 000 300 000 200 000 ajon.lkm 1 000 000 900 000 800 000 600 000 100 000 1 100 000 700 000 500 000 kevyet ajoneuvot raskaat ajoneuvot Lähde: ITM Finlandin automaattinen liikennelaskentalaite 1 200 000 1 200 000 1 300 000 1 400 000 1 500 000 1 600 000 1 300 000 1 400 000 1 500 000 1 600 000 00-01-02-03-04-05-06-0708-09-1 1 1 1 2 1 3 1 4 1 5 1 6 1 7 1 8 1 9 2 2 1 00-01-02-03-04-05-06-0708-09-1 1 1 1 2 1 3 1 4 1 5 1 6 1 7 1 8 1 9 2 2 1 Tieliikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla 2000–2021 väheneminen on ollut silminnähden havaittavissa Lappeenrannan katukuvassa. Nyt sekin jouduttiin toistaiseksi keskeyttämään”, harmittelee Lappeenrannan valtuuston varapuheenjohtajistoon kuuluva Karhu. Elinkeinojen kehittämiseen tähtäävä yhteisten rajakaupunkien EU-ohjelma aloitettiin jo vuonna 2006. Turvallisuus huolettaa aidosti, mutta minkäänlaista paniikkimielialaa ei silti ole ilmassa.” LAPPILAISESSA rajakunnassa Sallassa eletään niin ikään hieman hämmentyneessä mielentilassa Venäjän sotaoperaation paljastettua todelliset kasvonsa. Sallan kautta tapahtuneella rajankäynnillä Venäjän suuntaan on vielä Petteri Salmijärvi. Karhu sanoo seisovansa vankasti sen linjauksen takana, jonka hän jo ennen keskustan puoluevaltuuston kokousta toi näkyvästi esille. Ja ri La uk ka ne n. Nyt heitä hädin tuskin näkyy ollenkaan.” KAUPALLISEN liiketoiminnan lamaantumisen lisäksi eteläkarjalaisten yhteydet venäläisiin lähinaapureihin ovat jäissä myös virallisella tasolla. Rajan pinnassa asuva mies myöntää, että turvallisuusasiat ovat mietityttäneet tavallista enemmän viimeisten kuukausien aikana. ”Natoon ja äkkiä. ”Viipurin kanssa on tietysti kanssakäymistä ollut jo pitempään. ”Varsinaista pelkoa ei ole ilmassa, mutta luottamus naapuriin on nyt kyllä mennyt”, toteaa Sallan kunnanhallituksen puheenjohtaja Petteri Salmijärvi. ”Parhaina päivinä saattoi neljä viidestä ajoneuvosta olla venäläisiä ja venäjän kieltä kuuli kaikkialla
Salmijärvi korostaa, että itärajan yli saapuvan matkailuvirran tyrehtyminen epämääräiseksi ajaksi on Sallan kannalta kova, mutta ei millään lailla ratkaiseva isku. Siitäkin huolimatta, että ostosmatkojen varsinainen kohde on usein jossain kauempana. ”Yksi osoitus sekin, että kaikki heistä opettelevat niin hyvin suomen kielen, että pystyvät täällä opiskelemaan. Venäläiset nuoret ovat hänen mukaansa fiksuja ja hyvin motivoituneita opiskelijoita. ”Sallan kohdalla ihan rajan tuntumassa ei ole varsinaista isompaa asutuskeskusta. Ensimmäinen notkahdus tapahtui 2014 Krimin sodan ja siihen liittyneiden pakotetoimien myötä. ”Sen jälkeen päästiin taas normaalimpaan tahtiin. Suurin osa heistä käy rajan ylitettyään Rovaniemellä, Oulussa tai Kuusamossa. Vielä hiljaisempaa on Tohmajärven Niiralan rajanylityspaikalla, joka on EU:n itäisin kansainvälinen raja-asema. ”Rajalukiossa on tällä hetkellä kolmekymmentä venäläistä opiskelijaa. Yksi kalakauppakin on perustettu lähinnä venäläisten asiakkaiden varaan”, hän selvittää. Ylityspaikalle oli kova kysyntä ja liikenne vilkastui vuosi vuodelta puolin ja toisin. ”Sota on lähempänä kuin koskaan ennen” Tohmajärven keskustaajamaan venäläiset turistit toivat piristystä ja jopa tungosta kauppoihin. Mutta ilahduttavan monipysähtyy varsinkin paluumatkalla myös Sallassa tekemään pienempiä ostoksia. Toistaiseksi he asuvat asuntolassa ja jatkavat opintojaan normaalisti”, Salmijärvi mainitsee. 24 6.5.2022 varsin lyhyt historia. VENÄLÄISET ovat olleet Salmijärven mukaan Sallalle ja sen elinkeinoelämälle tärkeä tekijä. Nyt on keskustassa hiljaisempaa. Hän työskentelee itse Sallan kunnan liikuntaja nuorisopuolen johtajana. Pä ivi Ve nto. Uusi kansallispuisto on myös lisännyt merkittävästi tämän seudun tunnettavuutta.” KUNNAN ja koko itäisen Lapin tulevaisuuden kannalta on tärkeää, ettei Ukrainan sota vaarantaisi myöskään Sallassa toimivan rajalukion jatkoa. ”Venäläiset ovat nimenomaan ostosturisteja. ”Korona-aika oli meille siinä mielessä merkittävä, että kotimaan matkailu lisääntyi. Se käynnistyi toden teolla vasta 2000-luvun alussa, kun Kelloselän raja-asema virallisesti avattiin. Monet semmoisetkin matkailijat löysivät Sallaan, jotka eivät olleet paikkakunnasta aiemmin kuulleetkaan. Monet harrastavat aktiivisesti myös urheilua. Korona-aika pysäytti liikenteen pitkäksi ajaksi, ja juuri kun oltiin siitä selviytymässä, niin nyt ollaan taas uudessa tilanteessa”, Salmijärvi harmittelee. Alakurtti on enemmän sotilastukikohta, ja Kantalahteen on matkaa yli sata kilometriä. Heidän ansiostaan saadaan helpommin kokoon myös joukkueita eri palloilulajeihin”. Suomen puolelta erityisesti autontankkausreissut olivat Salmijärven mukaan hyvin suosittuja. Parhaimpina vuosina oltiin silti liikennemäärissä lähestulkoon Vaalimaan luvuissa eli yli Kelloselän kautta tapahtui yli 200 000 rajanylitystä”, hän muistelee
Syynä voi olla Putinin kannattaminen.” HANNALEENA TAURO ”Sota on lähempänä kuin koskaan ennen” Suomenmaa kävi Tohmajärvellä kysymässä, miten Ukrainan sota on vaikuttanut rajakunnan asukkaiden elämään. En ole heidän kanssa asiasta keskustellut, koska koen, etteivät Suomessa asuvat venäläiset halua puhua siitä. Omaan elämääni sota on vaikuttanut juuri ajatusten tasolla, onneksi eri asioiden tekeminen auttaa unohtamaan ne kauheudet hetkeksi. Kun elettiin normaalia elämää, paikallisissa kaupoissa oli niin paljon venäläisiä ja niin kova venäjän kielen sorina, että itselleni tuli siellä seassa olo, että olenko väärässä paikassa.” MARTTI MAKKONEN ”Venäjän meininki ei pelota minua, vaikka seuraan sitä kyllä. Olen kuullut vanhemmiltani sotajuttuja. En ole paljoa matkustellut enkä koskaan käynyt Venäjällä. Jos sota syttyisi, on ihan sama, asutko tässä rajalla vai kauempana, koska Suomi on niin pieni maa. Esimerkiksi Teboililta asiakkaat katosivat. Tohmajärvellä tämä tilanne on vaikuttanut yrittäjiin. Käyn naisten voimaannuttavan yhdistyksen Kaivo-kahvilassa. Minulla on pari Suomessa asuvaa venäläistä ystävinä. Kaupat todellakin kärsivät, sillä venäläiset kävivät täällä ostoksilla ja ostivat paljon. Kävin Venäjällä tankkaamassa autoni pari, kolme kertaa kuukaudessa, mutta sen homman keskeytti jo korona. Nyt sota on lähempänä kuin koskaan ennen elinaikanani. Omaan elämääni sota ei ole vaikuttanut. Tosin, jos jotain tapahtuisi, täältä se pitäisi ensimmäiseksi karkuun lähteä.” PIRKKO LEHIKOINEN EILA LAPPALAINEN ”Päivästä päivään elelen, ei minua pelota. Omaan elämääni tämä tilanne ei ole vaikuttanut, mutta Tohmajärvelle vaikutusta on. Toki yksittäisiä venäläisiä eli kaksoiskansalaisia täällä liikkuu.” ”Olen evakkosukua, joten ei minua pelota. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO 25 6.5.2022. ”Olen mukana syöpäyhdistyksen pyörittämässä kirppistoiminnassa. Venäläiset olivat tärkeitä asiakkaita. Onneksi taas löytyy muitakin puheenaiheita. Minua pelottaa, mutta ei siksi, että asun lähellä rajaa. Tietysti koronalla jo oli paljon vaikutusta tähän suuntaan. He ostivat todella paljon. Olen sellainen kotona viihtyvä ihminen. Kun sota syttyi, muusta ei puhuttu
Varsinkin nyt, kun alaa on ajettu vauhdilla alas. Kuitenkin on selvää, että lähellekään niitä nostomääriä ei tulla menemään, mitä ne ovat enimmillään olleet.” ”Pitkässä tähtäimessä yritykset ovat linjanneet lähtevänsä fossiilisten käytöstä pois, nyt etenkin venäläisen. Eikä Huoltovarmuuskeskuksesta ole tullut yhteydenottoja (turveyrittäjien suuntaan)”, Haavikko kertoo Suomenmaalle. 26 6.5.2022 Ilmiöt TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: PETRA PÖYLIÖ Turpeelle lisäaika. Ministeri huomauttaa myös, että puu on Elinkeinministeri Mika Lintilä ei usko että markkinoilla olisi pitkällä tähtäimellä halua palata energiaturpeen käyttöön. Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko muistuttaa, että käännös on tapahtunut käytännössä vain keskusteluissa. Ei mikään muukaan ala pysty toimimaan, jos nykivä juupas–eipäs-pallottelu vie siihen, että tehdään satunnaisesti, kun sattuu sopiva suhdanne kohdalle”, Haavikko huomauttaa. Lintilä sanoo Suomenmaalle, että Huoltovarmuuskeskus on lisäämässä turpeen varastointia ja kaupalliset toimijat käyttöä, mutta suuri kuva ei energiaturpeen suhteen ole muuttunut. Haavikko kuvaa tunnelmia turvetuottajien keskuudessa odottaviksi. Ei löydetä tekijöitä eikä teknologiaa”, Lintilä kertoo. ”Tässä tulee ehkä pari vuotta lisäaikaa. Kortille energiaa tuskin asetetaan, mutta uusia värisuoria on pakko muodostaa, kun venäläisestä energiasta pyritään irti. ”Päätöksiä ei pahemmin ole tehty. ELINKEINOMINISTERI Mika Lintilän (kesk.) pöydälle kuuluvat huoltovarmuusasiat, turve mukaan luettuna. Ilman konkreettisia päätöksiä ja voimalaitosten kanssa solmittuja toimitussopimuksia liiketoimintaa on erittäin vaikeaa harjoittaa. Turveyrittäjät tarvitsevat näkymiä. Mikä siis on turpeen rooli Suomen huoltovarmuudessa. VENÄJÄN hyökättyä Ukrainaan sekaisin ovat monen muun pakan kanssa menneet myös energiakortit. ”Hallitus on puhunut tulevasta kesästä, mutta ovathan minkä vain liiketoiminnan näkymät aika pienet, jos puhutaan vain yhdestä vuodesta.” ”Meidän mielestämme viisi vuotta on minimi. Mediasta on saatu lukea, että turpeen merkitys energiajärjestelmässä olisi puhuttua suurempi, mutta kuitenkaan ei ole linjauksia, paljonko turvetta pitäisi nostaa ja paljonko sitä pitäisi olla varmuusvarastoissa. Ja kun tämä kehitys menee läpi Euroopan, se tarkoittaa, että kapasiteettipulakin tulee olemaan valtava (fossiilisten alalla). Julkisessa keskustelussa kortteja jaetaan uudestaan näkyvimmin turpeen suhteen
Jokin aika sitten luonani kävi Saudi-Arabian talousministeri. Ministeri sanoi, että tällä hetkellä he hakevat keinoja nimenomaan siihen, miten pääsevät öljystä pois”, Lintilä kertoo. Vaikeushan muun muassa meillä on, että turvetta olisi vielä nostettavaksi, eli alue on jäänyt keskeneräiseksi. Toimet on suunniteltava pitkäjänteisesti oikeudenmukainen siirtymä mahdollistaen, raportti painottaa. ”Vaikka turpeelta laittaisi veron nollaan, niin silti puu on halvempi vaihtoehto.” LAPSESTA asti perheyrityksen turvemailla kesiään viettänyt ja työskennellyt Hanna Haavikko on kokenut alan murroksen kouriintuntuvasti. Perheyritys myi kalustonsa, ja näyttää siltä, että viime kesä jäi viimeiseksi kesäksi, jolloin heillä turvetta nostettiin. LINTILÄ toteaa, että turvetuottajilla on ymmärrettävästi suuri huoli päällä. Siinä maaperässä puut eivät suoraan kasva. Tällä tahdilla turpeet olisi saatu nostettua rauhassa, mutta kiiruhtaminen jätti Haavikon mukaan suot keskeneräiseen tilaan. Turve on muutaman vuoden väliajalla, mutta selkeästi on tullut tietoon, että yritykset haluavat tehdä investointeja toiseen, uusiutuvien suuntaan. ”Sitä voi käyttää esimerkiksi lääketeollisuudessa monin tavoin, antiseptisessä aineessahan eivät bakteerit leviä kuten muissa. ”Tarvitaan kansallinen suunnitelma, joka ohjaa hallittuun turvepeltojen alan pienentymiseen. Haavikko huomauttaa, että turve on muutakin kuin energiaturve. Saudi-Arabiahan on maailman suurimpia öljyn tuottajia, ja heilläkin on tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Myös olemassa olevien ojien syventämisen tulisi olla luvanvaraista. Kuitenkin tuottajat toivovat ja tarvitsevat pidempää näkymää”, Lintilä summaa yhtälön vaikeuden. Peltoviljelyynkään hapanta turvemaata ei heti voi muuttaa. Näin mahdollistettaisiin nykyisen hiilivaraston säilyminen ja helpotettaisiin merkittävästi kokonaispäästöjen vähentämistä”, Lång sanoo. ”Kokonaiskuvassa huolettaa, ettei tämä hätiköinti ja kesken jättäminen vain lisää hiilen päästämistä, vaikka näistä alueista toki saisi tehokkaita hiilensitojia”, Haavikko harmittelee. Kestävän maankäytön ohjauksen tulisi Ilmastopaneelin mielestä olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Ilmastopaneeli: Turvemaita ei tarvetta lisätä Ja ri La uk ka ne n Vaikka turpeelta laittaisi veron nollaan, niin silti puu on halvempi vaihtoehto energian tuotantoon, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.. Pitäisi tehdä hirveästi panostuksia ja laittaa valtavasti ravinteita, sillä turve on äärimmäisen hapanta. TURVEMAAT ovat Ilmastopaneelin mukaan merkittävä hiilivarasto, eikä niiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voi sivuuttaa. ”Ilmastotavoitteista ja -toimista ei tule tinkiä sodasta huolimatta. ”Kun ei ole kalustoa, ei enää pystyttäisikään turvetta nostamaan. Turvemaita ei ole hänen mukaansa mukaan tarve lisätä myöskään ruuan omavaraisuuden varmistamiseksi. Sellaisten alueiden ennallistaminen jos jokin on vaikeaa.” ”Näitä ei voi suojella ja metsittää saman tien. ”Tarvitaan uudenlaisia kannustimia. Sen mukaan tunnistettuja toimia päästöjen vähentämiseksi on toistaiseksi hyödynnetty vain vähän. Maanomistajat kaipaavat selkeitä linjauksia ilmastotoimista, lisää tietoa menetelmistä ja taloudellisia kannustimia hillintätoimien toteuttamiseen”, Lång sanoo. Hallituksen alkuperäinen tavoite oli puolittaa turpeen energiapoltto vuoteen 2030 mennessä. Sen sijaan irtaantumista fossiilisista polttoaineista ja riippuvuudesta Venäjään tulee jouduttaa”, toteaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Pelkkää kasvuja kuiviketurvetta ei kuitenkaan kannata nostaa, jos ei samalla nosta myös energiaturvetta.” 27 6.5.2022 RISTO LUODONPÄÄ SUOMEN Ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan Ukrainan sota ei anna aihetta lisätä turpeen tuotantoa. Kymmenen vuoden takuuhinnasta ovat puhuneet, mutta tähän maailmanaikaan on täysin mahdotonta antaa jollekin energiamuodolle niin pitkä takuu.” ”On nähty, kuinka hinnat ovat vuodessa muuttuneet dramaattisesti. Toki rajattu määrä turvetta niillä saa olla.” Kiirehditty alasajoprosessi vaikeuttaa siis turvealueiden jälkikäyttöäkin. Ilmastopaneelin iso hanke on tarkastellut turvemaiden maankäyttöä. ”Kiireellisin kehityskohde on uusien ojitusten ja muiden turvemaiden käytön intensiivisyyttä lisäävien toimien hillitseminen. Kasvuturvettakin moni mielellään käyttää vaikkapa tomaattien ruukkukasvatukseen. Hankkeen johtamisesta vastannut ilmastopanelisti Kristiina Lång painottaa, ettei turpeen käytön vähentämisen peruslinjaa ole syytä lähteä muuttamaan. MAATALOUSPOLITIIKKA ei raportin mukaan tue ilmastotavoitteita riittävän hyvin. ”Tämä pätee läpi maailman. ”Maataloudessa on enemmän kustannuskriisi kuin ruuan riittävyysongelma”, puheenjohtaja korostaa. Tavoitteena on paneelin mukaan edelleen turpeen ulossulkeminen lämpölaitoksista ja teollisuudesta vuoteen 2030 mennessä. tällä hetkellä merkittävästi halvempaa kuin turve, ja siksi yritykset käyttävät mieluummin sitä energiantuotantoon. ”Toivetta on ollut, että turpeella olisi pitkä takuuhinta. ”Varmuusvarastot tulee luoda huoltovarmuuskeskuksen määritysten mukaan, mutta turve ei ratkaise esimerkiksi suurten kaupunkien lämmitysongelmaa”, Ollikainen muistuttaa. Esimerkiksi kosteikkoviljelyä kannattaa edistää parantamalla sekä viljelijöiden että jalostavan teollisuuden toimintaedellytyksiä”, Lång toteaa
28 6.5.2022 Kaupan alalta kylien kehittäjäksi Johanna Niilivuo halusi alkaa tehdä arvojensa mukaista työtä ja puhuu nyt kylien ja maaseutuasumisen puolesta TEKSTI: MAIJA PYLVÄS KUVAT: REETTA PITKÄNEN Elämä
Vuonna 2019 löytyikin mielenkiintoinen projektiluontoinen työ kylämatkailuhankkeen parista Keski-Suomessa. Ettei maaseutualueita nähtäisi vain kuluna, jonne joudutaan tuottamaan palveluita. ”Yhteisöllisen turvallisuuden tunteen luominen on sellainen asia, josta on puhuttu jo viimeiset pari vuotta. Viime vuosien aikana on esimerkiksi perustettu tietoa tarjoava maalleasumaan.fi-sivusto, kehitetty kyläkummitoimintaa ja vedetty Ylpeydellä kylästä -kampanjaa. ”Oli kiva lähteä työhön, kun tunsin jo kylätoimintaa sekä oman aktiivisuuden että työn kautta. Yksi merkittävä asia talon ostopäätöstä tehdessä oli se, että tällä kylällä on niin vahva naapuriapu.” Johanna Niilivuo on kyläaktiivi myös nykyisessä asuinpaikassaan Sarvenperän kylällä Jyväskylässä. ”Silti on turvallinen olo. Noin sadan asukkaan kylässä järjestetään useita tapahtumia, joista legendaarisin on Niilivuon mukaan Sarvenperän saunamaraton, jossa joukkueet kiertävät ottamassa löylyjä erilaisissa saunoissa. Juoksutapahtuma Sarvenperän säntäys on monipuolisesti liikuntaa harrastavan ja muun muassa 14 maratonia juosseen naisen lempitapahtuma. Samalla hän rohkaisee kyliä olemaan itse aktiivisia kuntien suuntaan. 29 6.5.2022 KUN kuuntelee jyväskyläläisen Johanna Niilivuon puhetta kylien ja maaseutuasumisen kehittämisestä, ei ole vaikea kuvitella häntä entiseksi myyntinaiseksi. ”Edelleen on olemassa tietynlaisia vanhakantaisia näkemyksiä, mitä maalla asuminen on sekä hyvässä että pahassa.” Yhteistyön merkitys kuntien ja kylien välillä sekä kylien välillä keskenään on olennaista. Lisäksi järjestetään useita matalan kynnyksen tapahtumia. Kylät saisivat vielä enemmän röyhistää rintaansa ja olla ylpeitä itsestään”, hän muistuttaa. Kylien pitäisi yhdistää voimansa.” Niilivuon mukaan on hyvin paljon vaihtelua siinä, miten kylät ja maaseutujen asiat huomioidaan eri kunnissa – nähdäänkö kylät kustannuksina vai mahdollisuuksina. ”Totuus on se, että kylät tekevät todella paljon talkoilla asioita, jotka kunnissa tuotetaan palveluina. ”On tärkeää, että maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta luovuttaisiin. Väljästi asuminen yhdistettynä turvallisuuden tunteeseen on Niilivuon mukaan tässä maailmantilanteessa hyvä juttu: se, että on omaa rauhaa, mutta samalla tietää, että apua saa tarvittaessa. Pihtiputaan Harmaalanrannan kylän kasvattina lapsuudesta on kultaisia muistoja. Ekonomiksi aikoinaan opiskellut Niilivuo työskenteli pitkään kaupallisella puolella ja esimiestehtävissäkin useampia vuosia, kunnes mieli alkoi tehdä jotain aivan muuta. Parhaimmillaan kylät näkyvät kunnan strategiassa, ja yksi esimerkki on vapaaajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset. Määräaikaisen pestin päätyttyä Niilivuo teki hyvinvointiopintonsa loppuun ja kävi kiinnostavia kursseja, kunnes ystävä bongasi nykyisen, täydellisesti Niilivuolle sopivan työn – ja monien hakijoiden joukosta Niilivuolla tärppäsi. Stereotypisesti maaseutuasuminen on mahdollista niille, joilla on maalla se oma tontti tai talo, mikä sulkee todella paljon ihmisiä pois. Nykyisen asuinpaikan, Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevan Sarvenperän kylän kylätoiminnassa toimelias nainen on ollut mukana erilaisissa rooleissa yli 10 vuotta. ”Moni yksinasuvakin haluaisi tulla maaseudulle asumaan, joten pitäisi pystyä tarjoamaan monipuolista asumista. Tuli halu etsiä näihin teemoihin liittyvää työtä. Talkoohenki ja yhteisöllisyys on kylällä vahvaa. Niilivuo asuu lastensa kanssa metsän keskellä niin, että lähimpään naapuriin on kilometrin matka. NIILIVUO haluaa työssään raikastaa maaseutuasumista ja purkaa siihen liittyviä stereotypioita. Minulle on aina ollut tärkeää työn merkityksellisyys, ja iän myötä tämä on vielä korostunut”, Niilivuo kertoo. ”Jossain kohtaa alkoi tuntua, että se arvomaailma ei vastaa omaa arvomaailmaa. ”Sitten on niitä kuntia, jotka vetoavat, että kun pitää järjestää koulukyyditykset ja mitenkäs seniorit.” MYÖS maaseutuasumisen monipuolistamisesta naisella riittää asiaa. Oli se sitten yhteisöllistä asumista tai minitaloja.” Lähes viikoittain Niilivuo on livenä tai etänä puhumassa eri tilaisuuksissa edistäen samalla erilaisia kampanjoita. Niilivuon mukaan esimerkiksi Järvi-Suomessa on tehty töitä sen eteen, että mökillä voisi asua vakituisesti. Korona-aikana kylillä on perustettu erilaisia ruuankuljetusrinkejä, mikä tulee aika luonnollisestikin maaseudulla, jossa autetaan toisia.” Myös Niilivuon omalla kylällä talkoohenki ja yhteisöllisyys on vahvaa. ”Kyläkummi on vähän niin kuin sisäänheittäjä, joka osaa kertoa maallemuuttoa harkitseville, millaisia palveluita kylältä löytyy, mutta myös toivottaa tervetulleeksi uudet asukkaat.” Siinä missä maallemuuton asiantuntija vie omia hyviä ideoitaan ja käytäntöjään kylille, aina tarttuu myös uusia oivalluksia jaettavaksi seuraaviin paikkoihin. ”Nautin valtavasti siitä, että saan tehdä tätä työtä valtakunnallisesti, vaikka se on myös haaste, kun alueena on koko Suomi.” TURVALLISUUS ja huoltovarmuus ovat nousseet yhä vahvemmin puheisiin niin koronapandemian kuin Ukrainan sodan myötä muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Kylät tekevät todella paljon talkoilla asioita, jotka kunnissa tuotetaan palveluina.. Helpotti hypätä liikkuvaan junaan”, vuoden 2021 helmikuussa maallemuuton asiantuntijana Suomen Kylät ry:llä aloittanut Niilivuo sanoo
30 6.5.2022 Lapsista tuli lapsia 1900-luvun alussa lastenkin elämän täytti työnteko. ”Kokemastaan tai todistamastaan vääryydestä kertonut saattoi saada jyrkemmän tuomion kuin varsinainen väärintekijä”, tutkija Antti Malinen ja toimittaja Tuomo Tamminen kirjoittavat. Toisena koulupäivänä edessä istunut poika sanoi Gustaville jotain, mitä tämä ei heikolla kielitaidollaan ymmärtänyt. Vuosisadan kuluessa aikaa alkoi jäädä leikeille ja kavereille. Vuosisadan alun lapsilla oli vähän joutilasta aikaa leikkeihin. Hävinnyt poika värväsi vanhemman kaverinsa rökittämään tulokkaan, mutta hänetkin Gustav nitisti. Niin minä sitten annoin Jallelle suklaata, ja meistä tuli parhaat kaverit.” KENRAALI Gustav Hägglund muistelee lapsuuttaan Antti Malisen ja Tuomo Tammisen kirjassa Leikitäänkö. Maaseudulla jo kolmivuotiaalla saattoivat olla omat askareensa, jotka hänen piti hoitaa. Seuraavaksi Gustavia uhkaili jo kokonainen poikajengi. Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa. Millaisia leikkejä leikittiin ja keiden kanssa. Poikien keskinäistä mukilointia ymmärrettiin ja pidettiin jopa luonnollisena pitkälle 1900-luvun jälkipuolikkaalle asti. Varmuuden vuoksi Gustav päätti potkaista poikaa. HÄGGLUNDIN lisäksi lapsuutensa leikkejä ja ystäviä muistelevat kirjassa muun muassa presidentti Tarja Halonen, kirjailija Mauri Kunnas, piispa Kaisa-Mari Hintikka ja näyttelijä Antti Holma. Koulupäivän ajan lapsi oli vapaa kodin töistä ja pääsi ikäistensä seuraan. ”Ajattelin, että varmaan se oli jotenkin hävytön.” Syntyi kahakka, jonka Gustav voitti, olihan hän jo entisessä koulussaan Mikkelissä tapellut harva se ruokatunti. Hägglundin tarina on varsin tavallinen, sillä suomalaispojat ovat perinteisesti ratkoneet välejään nyrkein. Aikuiset eivät tilanteisiin juuri puuttuneet, vaan lasten annettiin selvittää asiansa itse. Pojat painivat 1950–1960-lukujen vaihteessa. Sa m uli Pa ula ha rju / M us eo vira sto Te uv o Ka ne rva / M us eo vira sto. Leikkiminen kyllä tunnistettiin lapsille ominaiseksi toiminnaksi, mutta tärkeintä oli työ. Miten ystävyyssuhteet syntyivät ja mitä ne merkitsivät. Muistot keskittyvät arkeen ja siitä selviämiseen. Kaikkein varhaisimmissa muisteluissa leikit ja kaveruussuhteet ovat esillä harvoin. Lisäksi kirjassa on hyödynnetty laajoja muistitietoaineistoja, joissa tavalliset suomalaiset kertovat lapsuudestaan. Hän tunnusti tilanteen äidilleen, joka kehotti poikaa tarjoamaan jengin johtajalle suklaata. Vanhimmat kirjoitukset ja haastattelut ovat peräisin vuodelta 1972, ja niissä esiintyvät henkilöt ovat eläneet lapsuuttaan 1900-luvun alun Suomessa. Vanhemmille tai opettajalle kantelua pidettiin petoksista pahimpana niin lasten kuin aikuistenkin keskuudessa. VUONNA 1921 voimaan tullut oppivelvollisuus tarkoitti mullistusta varsinkin monen maalaislapsen elämään. Kirjassa kuvataan, millaista suomalaislasten elämä oli viime vuosisadalla tilanteissa, joissa aikuiset eivät olleet läsnä. Kirjat Kuusamolaiset lapset leikkivät hiekkakasalla vuonna 1917. Muutamaa vuotta vanhemmat joutuivat usein huolehtimaan jo monesta pikkusisaruksestaankin. UPSEERIPERHEEN poika Gustav Hägglund vietti ensimmäiset elinvuotensa umpisuomalaisissa varuskuntakaupungeissa, mutta sotien jälkeen perhe muutti Helsinkiin ja 8-vuotias ”Kyösti” laitettiin ruotsinkieliseen kouluun. ”Toinen sisareni oli Ruotsissa piikomassa ja lähettänyt suklaata, jota ei siihen aikaan saanut mistään
Tien toisella puolella oli ”herrojen” eli teknikkojen ja insinöörien lapsien metsä, kun taas Uosukaisen perhe oli tavallista työväkeä, vaikkakin oikeistolaisittain ajattelevaa. Toisaalta myös yksinäisyydestä ja koulukiusaamisesta alettiin puhua enemmän. Poikajoukkojen reviirit olivat laajoja ja seikkailut saattoivat ulottua kaupungin toiselle laidalle asti. Äidit ja isät ovat mukana lasten harrastuksissa ja osallistuvat myös heidän kaverisuhteidensa ylläpitoon ja setvimiseen. Kun asuntojen koko kasvoi, lapset saivat leikkiä sisälläkin. Ulkona ollaan aiempaa vähemmän, ja aikaa vievät erilaiset ruudut ja älylaitteet. Joillakin oli jopa oma huone. Imatralla lapsuutensa viettänyt eduskunnan entinen puhemies Riitta Uosukainen muistelee kirjassa, kuinka kodin lähellä kulkenut tie muodosti jakolinjan lasten leikeissä. VÄHITELLEN myös kaupunkilaistyttöjen ja maaseudun lasten vapaa-aika alkoi lisääntyä. Kaverit löytyivät tavallisesti samasta yhteiskuntaluokasta, vaikka muistitietojen mukaan lapsia harvoin suoranaisesti kiellettiin leikkimästä esimerkiksi ”punikkien” tai ”porvarien” lasten kanssa. Varsinkin kotimatkaan vierähti helposti tunti jos toinenkin. Murman murehti, miten sadut ja taiat ovat lapsilta unohtuneet ja ”entisiäkään leikki vähiä ei enään näe”. Turussa 1950-luvulla tutkituilla poikasakeilla oli nimet, joillakin jopa omat säännöt ja lehdet. Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa. Heidän mukaansa lapset omaksuivat yleensä jo varhain oman paikkansa yhteisössä. Malinen ja Tamminen arvelevatkin, että 1970ja 1980-luvuilla suomalaislasten reviiri oli laajempi kuin koskaan aikaisemmin tai myöhemmin. Monet kantavat huolta nykylasten lapsuudesta, mutta niin on ollut kautta aikojen. Asunnot olivat ahtaita ja lapsia paljon, joten jälkikasvun toivottiinkin viettävän aikaa ulkona. H els in gin ka up un gin m us eo Sa no m ale hti Ylä -K arj ala / N urm ek se n m us eo Teuvo Kanerva / Museovirasto Sa ka ri Kiu ru / H els in gin ka up un gin m us eo Te uv o Ka ne rva / M us eo vira sto. ENTÄ miltä 2000-luvun lapsuus näyttää edelliseen vuosisataan peilattuna. Gaudeamus, 496 s. ”Koulusta kotiin päästessään useimpia odottivat kotityöt, mutta matkalla metsien halki tai pellon viertä ei ollut aikuisia vahtimassa.” LASTEN vapaa-aika lisääntyi ja kaverisuhteet kasvattivat merkitystään 1900-luvun kuluessa. Malisen ja Tammisen mukaan merkittävä ero 1900lukuun verrattuna on se, että nykyisin monet vanhemmat viettävät paljon aikaa lastensa kanssa. W. Kavereilla oli lasten elämässä entistä suurempi rooli. Pojat liikuskelivat sakkeina, joihin saattoi kuulua parhaimmillaan parikymmentäkin lasta. Lapset leikkivät legoilla koululaisten päiväkodissa Nurmeksessa huhtikuussa 1988. MALINEN ja Tamminen pohtivat kirjassaan, miten kulloinenkin yhteiskunnallinen tilanne on näkynyt lasten välisissä suhteissa ja leikeissä. Varsinkin monet uusissa kaupunkilähiöissä varttuneet tytöt ja pojat muistelevat lapsuuttaan hyvin vapaana ja itsenäisenä. Jo vuonna 1854 kirkkoherra ja kansanperinteen kerääjä J. Lastentarha Barnabon lapsia matkalla kelkkamäkeen Helsingissä vuonna 1920. Kasvatus vapautui, lapsia alettiin arvostaa omina itsenään ja kaverisuhteiden merkitys tunnistettiin. Yhteiskunta ja kulttuuri luovat lapsuudelle aina omanlaisensa mahdollisuudet ja rajoitukset. Herrojen lasten kanssa ei tapeltu, mutta pidettiin kuitenkin hajurakoa. ”Siksi eri aikoina ja eri paikoissa elettyä lapsuutta ei yleensä ole mielekästä verrata toisiinsa niin, että yhden sukupolven lapsuus määriteltäisiin rikkaammaksi tai täydemmäksi kuin jonkin toisen.” ANNUKKA KAARELA Antti Malinen ja Tuomo Tamminen: Leikitäänkö. Tytöt tietotekniikan tunnilla Metsolan ala-asteella vuonna 1999. Tytöt leikkivät kotia 1950–1960-lukujen vaihteessa luultavasti Helsingissä. Ensimmäisinä uudenlaisesta vapaudesta pääsivät Malisen ja Tammisen mukaan nauttimaan kaupunkilaispojat. Kotityöt pitivät tyttöjä sisällä kaupungeissakin, mutta pojat olivat vapaampia kuljeskelemaan ja keksimään ajanvietettä. 31 6.5.2022 31 Malisen ja Tammisen mukaan erityisesti koulumatkat olivat monien suomalaisten muistelmissa lapsuuden kulta-aikaa. Matka saattoi olla pitkä, mutta kavereiden kanssa kulkiessa aika ja mielikuvitus lensivät. Aikuiset olivat töissä, lapsilla paljon vapaaaikaa ja polkupyörillä pääsi kauas kotoa. Leikit olivat usein uhkarohkeita: hypittiin tukeilla tai jäälautoilla, kaiveltiin sodanaikaisia räjähteitä tai ärsytettiin talonmiestä. Lasten keskinäiset leikit ovat niin ikään muuttuneet. Vaarallista leikkiä jäälautalla 1950–1960-lukujen taitteessa. Malinen ja Tamminen varoittelevatkin asettamasta omaa lapsuutta normiksi, johon mennyttä tai nykyaikaa peilataan
Itä-Euroopassa se on käyttänyt kovia vaikutuskeinoja, lännessä pehmeitä. Tynkkynen näkee, että siirtymällä olisi merkittäviä yhteiskunnallisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Öljykulttuuri kohtaa ilmastonmuutoksen. Esimerkiksi Suomen myötäsukaisuuden Venäjä on Tynkkysen mukaan pyrkinyt varmistamaan myymällä meille öljyä ja ydinvoimaa huokeaan hintaan. Öljykulttuuria pönkitetään Tynkkysen mukaan kääntämällä huomio oman yhteiskunnan ongelmista ulkoisiin uhkakuviin. ”Tämä mahdollisuus nähdään varmasti uhkana Putinin Venäjällä, jossa keskitettyä fossiilienergiaa käytetään liimana keskusvallan kontrollin ylläpitämiseksi syrjäseuduilla”, Tynkkynen toteaa. Niistä kuitenkin luovuttiin, kun Gazpromin kanssa tehtiin sopimus kaasuohjelmasta. VELI-PEKKA TYNKKYNEN toimii Venäjän ympäristöpolitiikan professorina Helsingin ylipiston Aleksanteri-instituutissa. TYNKKYNEN ei silti pidä Venäjän tilannetta toivottomana. ÖLJY on Venäjän tärkein vientituote, jonka tuotannosta viedään ulkomaille noin 75 prosenttia. Lisäksi Venäjällä on paljon tuulivoimaan soveltuvia alueita ja uusiutuvan energian tuotannossa tarvittavia maametalleja. Päätöstä vauhditti Tynkkysen mukaan yhtiön lupaus urheilukohteiden rakentamisesta tasavaltaan. Nykyiset öljyja kaasuvarat sijaitsevat pääosin pohjoisen erämaissa, kun taas uusituvan energian lähteet levittäytyvät ympäri maata. Kaasukaupassa lukemat ovat toisinpäin: kolme neljäosaa käytetään kotimaassa ja vientiin menee vain neljännes. Venäjän merkittävimmät energiayhtiöt Gazprom, Rosfnet ja Rosatom ovat suurimmaksi osaksi valtion omistuksessa. Ohjelma on parantanut energian saatavuutta maaseudulla, mutta samalla nostanut alueiden riippuvuutta Moskovasta. Niiden hyödyntäminen lisäisi kilpailua, heikentäisi nykyisiä jättiyhtiöitä ja edistäisi demokratiaa. Gaudeamus, 232 s. Tynkkysen mukaan maa on valtavine metsävaroineen todellinen uusiutuvan energian uinuva jätti. Hänen mukaansa öljy ja kaasu ovat Venäjällä suuria kansallisen ylpeyden aiheita. Viimeiset päivitykset suomenkieliseen versioon Tynkkynen ehti tehdä helmimaaliskuussa 2022, kun Venäjä oli jo aloittanut hyökkäyksensä Ukrainassa. Venäläiset eivät mieti, miten autolla ajamista tai lentämistä voisi vähentää, sillä fossiiliset energianlähteet esitetään maassa loppumattomina. Kirjat Öljystä ja kaasusta on tullut Venäjän kirous Fossiiliset energialähteet mahdollistavat Vladimir Putinin rajattoman vallan. Öljy ja kaasu olivat tärkeitä vientituotteita Neuvostoliitonkin aikana, mutta valtioliiton luhistumisen jälkeen riippuvuus niistä on kasvanut. Tynkkynen ottaa esimerkiksi Karjalan. Energiaviennillään Venäjä pystyy puolestaan vaikuttamaan muiden maiden poliittisiin valintoihin. Vuonna 2007 aloitettu Gazpromin kansallinen kaasunjakeluohjelma pyrkii tuomaan valtavan maan kaikki kolkat kaasunjakelun piiriin. Kaasun, öljyn ja ydinvoiman sekä niiden kuljetusväylien hallinta mahdollistavat Putinille maan taloudellisen ja poliittisen kontrollin. Toisaalta se myös saattaisi vahvistaa alueiden itsenäistymispyrkimyksiä. Ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutoksenkaan ei juuri uskota. ANNUKKA KAARELA Veli-Pekka Tynkkynen: Venäjä, energiavalta. Maaliskuun lopussa ilmestyneessä kirjassaan Venäjä, energiavalta hän tutkii energian ja poliittisen vallan yhteyttä Venäjän sisäja ulkopolitiikassa. Miksi länsi on ollut niin voimaton vastustamaan Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä harjoittamaa politiikkaa. Kirja julkaistiin englanninkielisenä vuonna 2019. Hyökkäyksenä esitetään esimerkiksi lännessä vallitsevat ihmisoikeudet ja liberaalit arvot, siirtyminen uusiutuvaan energiaan sekä tavanomainen puolustuksellinen varautuminen. TYNKKYNEN on koulutukseltaan maantieteilijä, ja energiantuotannon talousvaikutusten ohella hän painottaa sen merkitystä venäläisten kulttuuriin ja identiteettiin. Professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan vastaus ovat Venäjän tuottamat fossiiliset energialähteet, etenkin öljy ja kaasu. Valtiovalta lietsoo harhakuvitelmaa, että kaikki, mutta erityisesti länsimaat, ovat Venäjää vastaan. Tällä hetkellä alle prosentti energian kokonaistuotannosta perustuu uusiutuviin energianlähteisiin, mutta potentiaalia olisi lähes rajattomasti. 32 6.5.2022 MIKSI kourallisella ihmisiä on valta päättää asioista Venäjällä. Tynkkysen mukaan valta on Venäjällä jo tsaarin ajoista lähtien ollut sidoksissa luonnonvaroihin. 1980-luvulla energiasektorin osuus bruttokansantuotteesta oli kymmenisen prosenttia, mutta 2020-luvulle tultaessa se oli noussut 25 prosenttiin. Vielä 2000-luvun alussa kivihiilestä ja öljystä riippuvaisessa tasavallassa suunniteltiin useiden hakeja turvevoimaloiden rakentamista. Tynkkysen mukaan venäläiset kotitaloudet ovat erittäin riippuvaisia maakaasusta ja sen tuottajasta Gazpromista. Viime vuosina noin kolmasosa, enimmillään jopa puolet valtion budjetista on katettu öljyn ja kaasun viennistä saatavilla tuloilla
Virtapohjan mukaan Lauri oli huonokuuloinen ja -näköinen, joten urheilu oli hänelle hyvää terapiaa. Kotona oli leikkija peliseuraa tarjolla runsaasti, sillä perheessä oli yksitoista lasta. Pesäpallo on urheilumiehen keksinnöistä tunnetuin, muttei suinkaan ainoa. Pihkala oli ideanikkari, joka keksi milloin mitäkin uutta kansan liikuttamiseksi. ”Ottelu vaikutti hänestä lähinnä pitkästyttävältä”, tietokirjailija Kalle Virtapohja kertoo kirjassaan Lauri Pihkala – koko kansan Tahko. Vaikka toisin voisi kuvitella, Pihkala ei hurmioitunut näkemästään. ANNUKKA KAARELA Kalle Virtapohja: Lauri Pihkala – Koko kansan Tahko. ALUKSI pitkäpallon, myöhemmin pesäpallon nimellä tunnettuun lajiin tuli vaikutteita baseballista, saksalaisesta Schlagballista ja kotimaisesta kuningaspallosta. Rauna ja Lauri Pihkala avioituivat vuonna 1916. VIRTAPOHJA nimeää kirjassaan Pihkalan Suomen kaikkien aikojen merkittävimmäksi urheiluvaikuttajaksi. ”Urheilu oli ollut keino, jolla kansaa valmistettiin sotaan. Virtapohjan mukaan Pihkala ei ollut mukana valkoisten suorittamassa surullisenkuuluisassa Harmoisten sairaalan verilöylyssä. Tahko halusi koko kansan liikkeelle Urheilu oli Lauri Pihkalalle ensin keino valmistautua sotaa, sitten toipua siitä Kirjat Tahko heittää avausheiton ensimmäisessä Itä–Länsiottelussa 1932. Hän oli Marttiveljensä kanssa mukana jo suojeluskuntien perustamisessa vuonna 1917. 33 6.5.2022 19-VUOTIAS pihtiputaalainen nuorukainen Lauri Pihkala näki ensimmäisen baseballottelunsa Bostonissa heinäkuussa 1907. Pihkalaa voi pitää Suomen ensimmäisenä ammattivalmentajana, kun hän kiersi moottoripyörällään ympäri maata SVUL:n urheilukonsulenttina. Hän oli jääräpäinen tulisielu, joka riitautui loppuiäkseen muun muassa presidentti Urho Kekkosen kanssa. Pihkala oli raittiusmies ja karsasti ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliiton suuntaan. Työuransa Pihkala teki pääasiassa suojeluskuntien urheilutehtävissä. Pariskunta sai viisi lasta, joista esikoinen Kaspar kuoli 1,5 vuoden iässä ja toinen poika Otto 19-vuotiaana. Docendo, 315 s. Eikä minkä tahansa pelin, vaan kehittäjänsä mukaan pesäpallo opettaisi lajin harrastajat sovittelemaan ristiriitoja ja noudattamaan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Kaikki Tahkonkaan ideat eivät olleet yhtä loistavia. ”Tahkolle liikunnan ilosanoma oli niin suuri asia, että hän ummisti silmänsä kansallissosialistien julmuuksilta”, Virtapohja päättelee. Elämäkerturi ei myöskään usko Pihkalan kannattaneen kansallissosialismia. ”Jokaisessa ottelussa esiintyi Tahkon mukaan tilanteita, jotka vaativat yksityistä pelaajaa uhrautumaan, ”kuolemaan” yhteisön edun hyväksi”, Virtapohja kirjoittaa Pihkalan elämäkerrassa. PIHKALA avioitui vuonna 1916 Rauna Mustakallion kanssa. Hän voitti 200, 400 ja 800 metrin juoksussa useita Suomen mestaruuksia ja edusti Suomea kaksissa olympialaisissa. Tahkolla oli vahvasti sormensa pelissä siinä, että suomalaisilla on nykyisin hiihtoloma, Helsingin olympiastadion, Vierumäen urheiluopisto, Salpausselän kisat, Suomen Latu ja Suomi–Ruotsi-maaottelu. Lauri innostui ensin pallopeleistä, sitten yleisurheilusta. Vasta kun amerikkalaisten huimien yleisurheilusaavutusten kerrottiin olevan baseballin ansiota, Pihkala kiinnostui. Hän jatkoi urheilun edistämistä toimimalla järjestöissä ja kirjoittamalla lehtiin. Pihkala korosti pesäpallon siveellisesti ja sotilaallisesti kasvattavaa merkitystä. Vuonna 1906 kolme veljeksistä vaihtoi sukunimensä Pihkalaksi. Vielä 1930-luvulla urheiluvaikuttajat tekivät sujuvaa yhteistyötä, kunnes välit katkesivat sotavuosina. Vuodesta 1913 lähtien hän alkoi suuntautua valmentajaksi ja urheiluvaikuttajaksi. Nyt siitä tuli kanava, jolla kansa saatiin irti sotavuosien murheista ja sodanjälkeisistä painajaisista”, Virtapohja kuvailee. Toteutumatta jäi esimerkiksi Ruotsin nimittäminen olympialaisten pysyväksi järjestämispaikaksi. Kun suojeluskunnat jatkosodan jälkeen lakkautettiin, Pihkalan elämäntyöltä putosi pohja. Se ve ri Pe ura Ku va t: Jy vä sk ylä n ylio pis to n Tie de m us eo. Pesäpallo oli hyvää harjoitusta suojeluskuntakilpailujen käsikranaatin heittoon. Uutta pallopeliä salamapalloa Pihkala kehitteli 1960-luvulta lähtien, mutta uuvuttava juoksupeli ei koskaan saavuttanut laajaa suosiota. Pihkala suhtautui nihkeästi naisten kilpaurheiluun ja letkautteli lehtijutuissaankin ”piikasten pingerryksestä”. Hänen toimistaan sisällissodassa ja suhteistaan Hitlerin Saksaan on kirjoitettu runsaasti. HENKILÖNÄ Pihkala oli ristiriitainen. Kalle Virtapohja arvelee, että taustalla olivat erot elämäntavoissa ja poliittisissa näkemyksissä. Virtapohjan mukaan Pihkalan tavoitteena oli alusta lähtien kansallispelin kehittäminen Suomeen. LAURI ”TAHKO” PIHKALA syntyi Pihtiputaalla vuonna 1888 kirkkoherra, valtiopäivämies Aleksanteri Gummeruksen ja hänen Almavaimonsa kuopukseksi. Muutamaa vuotta myöhemmin hän teki uuden, yli kahdeksan kuukautta kestäneen tutustumismatkan Yhdysvaltoihin ja ryhtyi kehittelemään pallopelistä omaa versiotaan
34 6.5.2022 Aluevaalityötä jo neljäkymmentä vuotta Timo Peisa ponkaisi ensikertalaisena lappilaisten parlamentaarikkojen sarjaan Henkilö TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: PETRA PÖYLIÖ
Hyvän tuloksen ansiosta saimme Ranualle myös aluehallituksen paikan, mikä on tärkeä asia jo päätöksiä valmisteltaessa”, Peisa muistuttaa. Ranualta tuli huimat 1151 ääntä eli noin 75 prosenttia kaikista kunnassa annetuista äänistä. Varsinkin puolueen korostama alueja maaseutupolitiikka on lähellä sydäntä. Mutta curling on nykyinen suuri intohimoni. Toki minulla keskustalainen aatemaailma on taustalla. Kun äänisaalis on lähes kolmasosa pienen kunnan asukasluvusta, voi ranualaisten vaalitaktiikan todeta onnistuneen nappiin. Hän on opiskeluvuosia sekä muutamaa Kemin työvuotta lukuun ottamatta asunut paikkakunnalla koko ikänsä. Kunnassa on ollut monia pitkäaikaisia lääkäreitä. ”Koin sen luontevana, koska en ole puolueen jäsen. Joissakin muissa kunnissa palvelut hoituvat hyvin ulkoistettuina, mikä aiheuttaa helposti monopoliaseman. Käsiteltäviä asioita on vain niin paljon”, mies huokaa. ”Isommalla yksiköllä on sekä leveämmät hartiat että enemmän osaamista kuin yksittäisellä kunnalla. Vain kolme lappilaista kansanedustajaa keräsi isomman äänipotin monen tunnetun nimen jäädessä ensikertalaisen taakse. 35 6.5.2022 RANUALAINEN eläkkeellä oleva lääkäri Timo Peisa teki tammikuun aluevaaleissa tempun, johon tuskin kukaan ennen vaaleja pystyi uskomaan. Väestö vähenee ja hoidon tarve kasvaa, mutta paljon positiivistakin tapahtuu. LAPISSA erityisolosuhteen muodostavat myös laaja maakunta ja pitkät välimatkat. Ranua on sitä paitsi pohjoisen curlingin ehdoton keskus”, hän ylpeilee. Valtion hyvinvointialueille antaman rahoituksen suhteen Lappi tulee Peisan mielestä olemaan hyvässä asemassa. Pitää miehen kunnossa, mutta parasta siinä lajissa on yhteisöllisyys. Timo Peisa on asunut Ranualla lähes koko ikänsä.. Vanha sananparsi, jonka mukaan kukaan ei olisi profeetta omalla maallaan, joutaa Peisan kohdalla romukoppaan. Väestö ikääntyy koko ajan, mutta kasvava palvelutarve pitää jatkossa hoitaa nykyisen suuruisilla kustannuksilla”, aluevaltuutettu korostaa. Päivänpolitiikan ulkopuolelta sitoutumattomana keskustan listalle lähtenyt mies rohmusi peräti 1374 ääntä. ”Etäyhteydet ovat tulleet jäädäkseen, mutta pelkästään niiden varaan ei sote-palveluja voi jatkossakaan laskea. Aluevaalien menestys osoitti, että keskustan viesti meni kansalaisille perille. Tämän ansiosta neuvotteluosapuolet ovat jatkossa enemmän samalla tasolla”, Peisa tiivistää tilanteen. Peisa on syntyperäinen ranualainen. ”Vaalibudjetti oli parin lehti-ilmoituksen myötä noin 300 euroa. Paljon porinaa herättäneet palvelujen ulkoistamiset ovat joissakin kunnissa onnistuneet hyvin, toisissa hiukan heikommin. ”Ei siihen mitään ylimääräistä dramatiikkaa sisältynyt. Lisäksi suuren organisaation onnistunut hallinta vaatii hyvää tiedolla johtamista, minkä ehdoton edellytys on kattava ja laadukas tiedon keruu.” KIRJAVUUTTA on ollut myös lappilaisten kuntien tavoissa järjestää omat terveyspalvelunsa. HYVÄSTÄ vaalituloksesta huolimatta aluevaltuusto tulee olemaan jatkossakin se instanssi, mihin Peisa tarmonsa suuntaa. ”En lähde. Lapin hyvinvointialueen VATE-valmisteluryhmään kuulunut Peisa kuvailee pohjoisimman maakunnan tilannetta haastavaksi. TYÖTÄ on siis luvassa, mutta sitä tuoreet aluevaltuutetut on valittu tekemään. Julkisen ja yksityisen puolen onnistunut symbioosi on asiantuntijan mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista, kun soteja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Naapurikunnilla voi olla aivan erilaiset järjestelmät ja käytännöt, mikä haittaa toimintojen kehittämistä alkuvaiheessa. Se taas ei ole pitemmän päälle hyvä juttu”, Peisa selvittää. Aluevaalien menestys osoitti, että keskustan viesti meni kansalaisille perille”, hän iloitsee. Jos pitkään kaavailtu Suhangon kaivos saadaan vihdoin toimintaan, siitä riittää työtä ja toimeentuloa pitemmäksi aikaa”, hän vakuuttaa. Vaikka Peisa esiintyi keskustan listoilla sitoutumattomana ehdokkaana, kyse ei ollut ”ulkopuolisten” äänten kalastelusta. Hallituksen järjestäytymiskokouskin kesti viisi tuntia. 68-vuotias entinen johtava lääkäri sanoo omaavansa kokemusta politiikan ”pöytätavoista” vain esittelijänä oman ammattialan asioista Ranualla päätettäessä. TIMO PEISA on kiitollinen erityisesti siitä, että pystyi omalla ehdokkuudellaan vetoamaan kuntalaisiin yli puoluerajojen, mutta ilman massiivista kampanjointia. ”Ranualla on hyvä päätöksentekokulttuuri. En edes siinä tapauksessa, että Katri ei olisi mukana”, hän vastaa päättäväisesti kysymykseen mahdollisesta kansanedustajaehdokkuudesta. PÄÄTTÄJIEN tehtävä on huolehtia, että lupaukset terveyskeskusten tai palvelujen säilymisestä eivät jää pelkäksi sananhelinäksi. ”Tämä näkyy varsinkin tietojärjestelmien kirjavuudessa. ”Mitä olen ihmisiä tuolla kylänraitilla jututtanut, niin huoli palvelujen säilymisestä oli saanut ihmiset äänestämään tuttua ehdokasta. Ääniharava myöntää saaneensa kansalaisilta rohkaisevaa palautetta vaalien jälkeen. ”Täytyy muistaa, että ei tännekään ylimääräistä lisärahaa ole uudistuksen myötä luvassa. ”Meillä Ranualla julkinen puoli on pystynyt hoitamaan palvelut mielestäni hyvin. Mitä vaikeampiin potilastapauksiin mennään, sen enemmän tarvitaan perinteistä lähivastaanottoa.” Peisa muistuttaa, että pitkien etäisyyksien maakunta ei päässyt aikanaan mukaan Paras-hankkeen myötä muodostuneisiin kuntayhtymäkuvioihin samalla lailla kuin monet muut alueet. Etävastaanotto voi toimia hyvin esimerkiksi perusterveiden ihmisten kontrolleissa. Perheyhteisössä riittää hänen mukaansa yksi kansanedustaja, sillä Katri Kulmuni on Peisan miniä. Mutta onhan tässä neljäkymmentä vuotta vaalityötä tehty”, hän viittaa pitkään uraansa terveyskeskuslääkärinä. ”Olen vähän turhan laiska hillastaja
36 Ilmiöt D im ita r D ilk off / AF P / Le hti ku va TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ. Ortodoksisessa maailmassa Kirillin puheet on tuomittu laajasti. Se on kriisi koko kristikunnalle. Samalla muutos koskee koko kristillistä maailmaa. Miten toimitaan silloin, kun yksi kirkko asettuu näin selkeästi hyökkäyssotaa tukevien ajatusten taakse”, Hurskainen pohtii. Hurskaisen mukaan ortodoksiset kirkot, mutta myös muut kristilliset kirkkokunnat joutuvat nyt ihan uudella tavalla pohtimaan, miten ne ovat yhteydessä toisiinsa. 6.5.2022 Sota repii kirkkoa Venäjän ortodoksinen kirkko tukee vahvasti Putinin hyökkäyssotaa. Edessä voi olla jopa ortodoksisuuden jakaantuminen. Kirill on saarnannut sodan syyksi lännen arvot. Suomen ortodoksinen kirkko on ollut yksi selväsanaisimpia pesäeron tekijöitä patriarkan puheisiin. Venäjän ortodoksinen kirkko on asettunut vahvasti tukemaan Venäjän hyökkäysja sotatoimia Ukrainassa. Sen vuoksi ortodoksista maailmaa uhkaa jakaantuminen kahtia. Huomiota ovat herättäneet varsinkin Moskovan patriarkka Kirillin puheet, että Ukrainassa taistellaan siitä, kummalle puolelle Jumalaa ihmiskunta asettuu. Näin arvioi systemaattisen teologian yliopistotutkija Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta Suomenmaalle. ”Tähän saakka yhteydenpidolla on ollut teologinen ja opillinen pohja, mutta missä kulkevat sen rajat. ORTODOKSINEN maailma on joutunut suuren murroksen eteen Ukrainan sodan myötä
Tätä ajatusta presidentti Vladimir Putin on hyödyntänyt häikäilemättä. Moskosvan patriarkaatin alaiset hiippakunnat Euroopassa ovat vaikean ratkaisun edessä: irtaantuminen Moskovasta voi syventää ortodoksisen maailman sisäistä juopaa, mutta kritiikittömyys kirkon johtoa ja Kirilliä kohtaan tulkitaan Venäjän puolelle asettumiseksi. Hallitsijuuteen liitetty kirkollinen aspekti asettaa Hurskaisen mukaan monarkian demokratian edelle. On myös itsenäinen Ukrainan ortodoksinen kirkko, johon kuuluu hieman yli puolet ukrainalaisista ortodokseista. Ukrainassa vaikuttaa kaksi erillistä ortodoksista kirkkoa. Vuonna 2000 Venäjän ortodoksinen kirkko julkaisi valtiosuhdettaan määrittelevän sosiaalioppinsa. Moskovan patriarkaatti on niistä suurin, Konstantinopolin patriarkaatti perinteisesti arvovaltaisin. On hyvin mahdollista, että kristikunta kokee taas yhden ison repeämän. Sodan aikainen poliittinen ja teologinen väärinkäyttö on ajanut tilanteen siihen”, Hurskainen sanoo.. Hurskaisen mukaan niille puheille ei kuitenkaan ole perusteita. Yksi keskeinen aspekti Kirillin puheissa on isänmaallisuus. Konstantinopolin patriarkaatti on tunnustanut Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon vuonna 2018. Aiemmin vahvasti torjuttu Ukrainan itsenäinen ortodoksinen kirkko ei edelleenkään ole monille Moskovan patriarkaatin alaisuudesta tuleville vaihtoehto. Ortodoksisuus on nostettu yhdeksi venäläisen nationalismin polttoaineeksi. Katolinen ja ortodoksinen kirkko lähtivät eri teille vuonna 1054. ”Putinilla ja Kirillillä on siis yhteinen intressi hallita sitä aluetta, jossa sotaa nyt käydään”, Hurskainen sanoo. Joitakin seurakuntia on jo siirtynyt Moskovan patriarkaatin alaisuudesta Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon alaisuuteen, mutta se kehitys on ollut verrattain vähäistä. Länsi nähdään moraalisesti löystyneenä ja rappiollisena yksilöarvojen korostajana. On Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva ortodoksinen kirkko, johon lukeutuu alle puolet Ukrainan ortodokseista. Moskovan patriarkaatin ja Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon opetukset ovat teologisessa mieles-sä melko lähellä toisiaan. Onko nyt ortodoksisessa kirkossa meneillään murros, jolla tulee olemaan yhtä järisyttäviä vaikutuksia. Edessä on kuitenkin vaikeita kysymyksiä. Eurooppalaiset kirkot ovat tuominneet Venäjän kirkon toimet laajasti. Ja nimenomaan siihen Venäjään, jota Putin ja muut valtaapitävät tällä hetkellä hallitsevat. MOSKOVAN patriarkaatin toiminta on repinyt ortodoksista maailmaa rikki jo ennen Ukrainan sotaa. Ehtoollisyhteys on kirkkojen välisen yhteyden syvin muoto. 37 6.5.2022 PATRIARKKA Kirillin puheet eivät ole syntyneet tyhjästä. Kirill ja Putin hellivät puheissaan myös ajatusta todellisesta venäläisyyden ja ortodoksisuuden alueesta, joka pohjautuu 900– 1200-luvuilla vaikuttaneeseen Rusin valtakuntaan. Moskovan alainen Ukrainan ortodoksinen kirkko voi olla repeämässä tai pirstaloitumassa. Martti Luther laittoi puolestaan 1500-luvulla katolisessa kirkossa käyntiin prosessin, jolloin protestantit lähtivät omiin suuntiinsa. ”Samaan aikaan ortodoksisessa maailmassa ei haluta, että Ukrainaan syntyisi jokin uusi kirkko, joka olisi ortodoksisen maailman ulkopuolella, jota kaikki muut eivät tunnustaisi.” LOPULTA kyse onkin koko ortodoksisen maailman kriisistä. Kirillillä ja Putinilla on tiiviit suhteet. Hurskaisen mukaan ei ole todennäköistä, että Ukrainan kaksi ortodoksista kirkkoa sulautuisivat yhdeksi. Silloin muodostui tiivis yhteistyö valtion kanssa. Maskuliinisuuden painottaminen on voimakasta. Kun Neuvostoliitto 1990-luvun alussa romahti, pyrki ortodoksinen kirkko täyttämään syntynyttä arvotyhjiötä omalla opetuksellaan. Hurskaisen mukaan ne ovat johdonmukaista jatkumoa sille puheelle, jota Venäjän ortodoksinen kirkko on jo kahden vuosikymmenen ajan pitänyt yllä. Hurskaisen mukaan murros on merkittävä. Läntisesti rappeutuneena Kirill on nähnyt myös Moskovan patriarkaatista erillisen Ukrainan itsenäisen ortodoksisen kirkon. Kirill ja Putin korostavat myös hyvin konservatiivisia arvoja. Rivit ovat alkaneet rakoilla. Hurskaisen mukaan kirkkojen välinen yhteys on yksi ortodoksisuuden kulmakivistä. Perhearvoissa heteronormatiivisuus on kaiken ydin ja mies nähdään perheen päänä. Siinä annetaan tuki järjestelmälle, jossa hallitsija saa valtansa Jumalalta ja puolustaa uskoa. Päinvastoin Moskova hermostui kaikille Ukrainan ortodoksisen kirkon tunnustaneille kirkoille ja katkaisi ehtoollisyhteytensä niihin. Hurskaisen mukaan Moskovan patriarkaatissa esillä ollut ajatus siitä, että suurinta rakkautta on antaa henkensä ystävänsä puolesta, viittaa suoraan isänmaahan ja Venäjään. On myös niitä seurakuntia, jotka ovat ehdottaneet eroamista Moskovan patriarkaatin alaisuudesta. ”Se mahdollisuus leijuu kaiken yllä. ”Vielä vuonna 2014 Kirill muisti Krimin valtaamisen yhteydesä myös Ukrainan veljiä, vaikka tuki jo silloin Venäjän toimia. Moskovan patriarkaatti ei tunnustusta ole tehnyt. Siksi repeämä kirkossa on syvä ja suuri. Kristilliset kirkot ovat jakautuneet historiansa aikana lukemattomia kertoja. Maailmassa on Hurskaisen mukaan 14 itsenäistä ortodoksista kirkkoa, joiden asema on kiistatta tunnustettu. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu niistä jälkimmäiseen. Huomattava osa Moskovan patriarkaatin alaisista Ukrainan ortodoksisista kirkoista on esimerkiksi lakannut mainitsemasta Kirilliä jumalanpalveluksien rukouksissa. Kirillin linja on sen jälkeen koventunut. ”Eron huomaa lähinnä siitä, ketä patriarkkaa jumalanpalveluksissa muistetaan”, Hurskainen sanoo. Kaiken pohja on Neuvostoliiton ajassa, jolloin ortodoksinen kirkko oli enemmän tai vähemmän vainotussa asemassa. Hän on käytännössä hylännyt Ukrainan ortodoksit.” VENÄJÄN helmikuussa aloittama hyökkäyssota on ollut järkytys myös monille niille Ukrainan ortodoksisille seurakunnille, jotka kuuluvat Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. KIRILLIN saarnat menevät yksiin muutenkin Putinin oppien kanssa. Nykyinen Ukraina ja Valko-Venäjä sekä iso osa Venäjää kuuluivat Rusin valtakunnan alueisiin
Sen voimalla piirrettiin valtioiden rajat uusiksi 1800-luvulla. Erottavaksi tekijäksi nousi kieliraja. E. Santeri Alkio. Pahimmillaan se on kääntynyt vihamieliseksi nationalismiksi, työkaluksi diktaattorien käsissä. Suomalainen puolue perustettiin säätyvaltiopäivillä 1860ja 1870luvulla puolustamaan suomen kielen asemaa ja suomenkielistä kulttuuria ruotsin kieltä ja ruotsinkielisen eliitin ylivaltaa vastaan. Nuorsuomalaiset vaativat liberaalimpaa politiikkaa. Snellmanin, J. Nuorsuomalaisten ensimmäistä ohjelmaluonnosta kommentoi muiden muassa kirjailija Santeri Alkio. Seuraava puolueohjelma vahvistettiin vuonna 1921. Svinhufvudin hallitukselle kesällä 1930. Runebergin, Zachris Topeliuksen, Elias Lönnrotin ja kumppaneiden perustavan työn Suomi-projektissa. Olemmehan tottuneet pitämään itseämme puolueista suomalaisimpana, mutta näkevätkö äänestäjät meidät enää sellaisena. Vuoden 1931 presidentinvaaleissa Maalaisliitto taipui KANSALLISUUSAATE SOPII EDELLEEN KESKUSTAN KÄYTTÖVOIMAKSI Keskustan olisi kyettävä sanoittamaan omaan aateperintöönsä pohjaava, tähän päivään sopiva tulkinta kansallisuusaatteelle, kirjoittaa Timo Laaninen esseessään. Suomestakin tehtiin Suomi kansallisuusaatteen voimalla. Alkio kirjoitti sittemmin Maalaisliiton tärkeimmät ohjelmat aina kuolemaansa saakka vuonna 1930. Talouden yhdentymiskehitys on luonut läntisissä demokratioissa omat vastavoimansa, jotka julistavat kansallisen edun ja itsekkyyden sanomaa. Kansallismielisyydellä on myös oma synkkä historiansa. Taustaksi muistutan, miten vahvasti kansallisuusaate on vaikuttanut Euroopan historiaan. V. 38 6.5.2022 Essee MINUA on pidemmän aikaa askarruttanut kysymys, onko keskusta menettänyt kansallismielisen leimansa äänestäjien silmissä. Ukrainan sodan voi nähdä tuoreimpana esimerkkinä kansallisuusaatteen voimasta. Suomi oli itsenäistynyt, käynyt verisen sisällissodan ja saanut pitkän taistelun jälkeen tasavaltaisen hallitusmuodon vuonna 1919. Keskustankin asialistaa ovat viime vuosikymmenten aikana hallinneet isot kansainväliset teemat kuten globalisaatio, Euroopan yhdentyminen, kansainvälinen kilpailukyky. Näin kuului maaliskuussa 1914 hyväksytyn puolueohjelman ensimmäinen lause: ”Maalaisliitto perustaa koko työnsä kansalliselle pohjalle.” Ohjelma hyväksyttiin vain kuukausia ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. Suomessa se on näkynyt vaikkapa leijonariipusten käytössä. Su om en m aa n ark isto. Vuoden 1921 ohjelman ensimmäinen lause oli yhtä sanaa lukuunottamatta sama kuin 1914: ”Maalaisliitto perustaa työnsä kansalliselle pohjalle.” ALKION kuoleman jälkeen puolueohjelman ensimmäiseen lauseeseen tuli pieni lisäys vuonna 1932: ”Maalaisliitto perustaa työnsä isänmaalliselle ja kansalliselle pohjalle.” Ohjelma hyväksyttiin tammikuussa 1932, jolloin oikeistoradikaalin Lapuan liikkeen toiminta oli lähellä taitekohtaansa. Viime vuosikymmenten aikana äärioikeisto on pyrkinyt monopolisoimaan kansallisuusaatteen omaan käyttöönsä eri puolilla maailmaa. Sen hyväksyminen oli Alkion valtiomiesuran suurin saavutus. Muistamme J. Ukrainalaiset kieltäytyivät hyväksymästä Venäjän presidentin Vladimir Putinin väitettä, että he olisivat oikeastaan yksi ja sama kansa Venäjän kanssa. Suomalainen puolue jakautui 1800-luvun lopulla. L. Kirjailija laittoi tärkeimmän asian aina periaateohjelman ensimmäiseen lauseeseen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi käänsi Venäjän hyökkäyksen kansallisen yhtenäisyyden ja identiteetin käyttövoimaksi. KANSALLISUUSAATE määritti myös puoluelaitoksen syntyä Suomessa. Toisaalta Putin vetoaa vielä vahvemmin venäläiseen kansallismielisyyteen sotansa perusteena. Kyösti Kallion hallitus joutui antamaan liikkeen painostuksesta tilaa P
39 6.5.2022 Lippumarssi Rovaniemen puoluekokouksessa vuonna 2012. Ja ri La uk ka ne n
Kuningasseikkailujen jälkeen se määritteli vuoden 1921 ohjelmassa ydintehtävänsä näin: ”Kansallinen Kokoomuspuolue pitää kaiken toimintansa ylimpänä ohjeena suomalaisen kansallishengen ja isänmaallisen yhteistunnon kohottamista sekä pyrkimystä valtion ja yhteiskunnan lujittamiseen.” Vielä toisen maailmansodan jälkeenkin kokoomuksen vuoden 1945 periaateohjelmassa korostettiin isänmaallisen yhteistunnon ja suomalaisen kansallishengen Eduskuntavaalimainos vuodelta 1995. Paavo Väyrysen puheenjohtajakauden ensimmäinen puolueohjelma hyväksyttiin vuonna 1982. Sosiaalidemokraatit ovat alusta lähtien määritelleet puolueensa osaksi kansainvälistä liikettä. ISÄNMAALLINEN ja kansallinen pohja katosivat avauksesta Tampereen puoluekokouksessa vuonna 1968. Näin se kuului vuoden 1946 ohjelmassa: ”Maalaisliitto toimii isänmaallisella ja kansallisella pohjalla Suomen henkisen ja aineellisen kulttuurin kohottamiseksi, kansan elinehtojen parantamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi.” Lause kelpasi sellaisenaan vuoteen 1966 saakka, jolloin Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi vuonna 1965 muuttunut puolue hyväksyi ensimmäisen ohjelmansa. Kansallinen kokoomus pyrki jo nimellään omaksumaan kansallisuusaatteen tunnukset. Eduskuntavaalimainos vuodelta 1945. 6.5.2022 40 hyväksymään Ukko-Pekan nousun presidentiksi. Kansallinen herääminen, talonpoikaisjuuret, kristilliset arvot ja sivistysaate yhdistyivät vuonna 1906 perustetun edistyksellisen keskustaliikkeen ajattelussa. Näin se kirjattiin vuoden 2006 periaateohjelmaan: ”Keskusta on juuriltaan suomalainen puolue. Toisen maailmansodan jälkeen puolueohjelman päälausetta lihotettiin entisestään. Su om en m aa n ark isto Su om en m aa n ark isto. Annika Saarikon johdolla valmistellut ohjelman mukaan ”Keskusta on omaleimainen, suomalaisista aatejuurista versonut kansanliike.” KANSALLISUUSAATE , isänmaallisuus ja suomalaisuus ovat tällä tavoin määritelleet keskustaa sen perustamisesta lähtien. Se määritteli puolueen näin: ”Keskustalainen kansanliike on aatteellinen uudistus-, kasvatusja sivistysliike ja kansanvaltainen poliittinen puolue.” Esko Ahon kauden periaateohjelma viittasi historiallisiin juuriin vuonna 1996: ”Talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta kehittyi vuosisadan alussa keskustalainen kansanliike . Maalaisliitto . taistelemaan kansan vähäosaisen enemmistön etujen puolesta.” Matti Vanhasen kaudella kansallisuusaate palasi määrittämään keskustan olemusta. Sen mukaan SDP:n tehtävä oli koota työläiset, pienviljelijät ja henkisen työn tekijät poliittiseen toimintaan ”kansainvälisen sosialistisen työväenliikkeen parhaiden perinteiden hengessä”. Keskusta on siitä lähtien ollut yhteiskuntaa uudistava aatteellinen yleispuolue ja kansansivistysliike.” Vuoden 2018 puoluekokous hyväksyi keskustan 101 periaatetta. Kuuluisan Forssan ohjelman avauslause vuodelta 1903 tiivistää asian nasevasti: ”Sosialidemokratinen puolue Suomessa pyrkii samoin kuin sosialidemokrattiset puolueet muissakin maissa vapauttamaan koko kansaa taloudellisen riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista.” Sama ajatus hallitsee myös SDP:n vuoden 1952 periaateohjelmaa. Sen tilalle lisättiin kansainvälinen näkökulma: ”Keskustapuolue toimii Suomen kansan henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin kohottamiseksi, kansan elinehtojen parantamiseksi, yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi sekä kansojen välisen rauhan ja yhteistyön edistämiseksi.” Vuoden 1974 ohjelma alkoi Alkion sitaatilla ihmisyydestä ja sen kehitystarpeesta. Noissa oloissa on helppo ymmärtää, miksi isänmaallisuus lisättiin puolueohjelman ensimmäiseen lauseeseen. Vertailu muihin puolueisiin kertoo, miten nämä aatteet erottavat ja yhdistävät. Se syntyi sosialismin ja kapitalismin vaihtoehdoksi edistämään ihmisyyttä, toteuttamaan kansanvaltaista yhteiskuntajärjestystä ja taistelemaan tasa-arvon puolesta
Santeri Alkio ei pohtinut pelkästään olojen järjestämistä Suomessa. Keskustan olisi kyettävä sanoittamaan omaan aateperintöönsä pohjaava, tähän päivään sopiva tulkinta kansallisuusaatteelle. Riittävätkö kansallispuvut todisteeksi siitä, että kansallisuusaate kuuluu edelleen keskustan perusvarustukseen. Tämän yhteisen tietoisuuden muuttaminen käytännön päätöksiksi ja arkielämän valinnoiksi on 1990-luvun kansallinen ja kansainvälinen päätavoite.” Kansallisuusaatteen jälkiä vihreiden alkuaikojen ohjelmista ei juuri löydy. 41 6.5.2022 korottamista. Jo puolueen edeltäjä SMP määritteli vuonna 1992 viimeisessä ohjelmassaan itsensä suomalaiskansallisista perusarvoista voimansa saavaksi kansanliikkeeksi. Vuonna 2006 kokoomus määritteli itsensä keskustaoikeistolaiseksi kansanpuolueeksi. Vuoden 2020 periaateohjelmassa lähtökohdaksi on kuitenkin otettu Suomessa toimivat ihmiset: ”Vihreät on tulevaisuuspuolue ja yhteiskunnallinen liike, joka kokoaa erilaisista taustoista tulevat ihmiset muuttamaan yhdessä maailmaa. Kuten muistamme, hän kaavaili jo 1920-luvulla tarvetta perustaa yhteinen raha Euroopalle. Keskustan kansallismielisyys taitaa jäädä ainakin nuorten silmissä puoluekokousten kansallispukujen varaan. Teemme työtä sellaisen maailman puolesta, joka säilyttää toimintakykynsä kaikissa tilanteissa ja kykenee kohtaamaan yllättäviäkin vastoinkäymisiä rajat ylittävällä yhteistyöllä.” Vihreiden vastakohdaksi sopivat perussuomalaisten ohjelmat. Rakennamme parempaa arkea ja parempaa huomista jokaiselle. Veikkaan, että titteli menisi perussuomalaisille. Uskomme, että suomalaisten enemmistö on tilanteesta samaa mieltä. He ovat saaneet paljon kannatusta vetämällä yhtäläisyysmerkit kansallismielisyyden ja kansallisen itsekkyyden välille. Kehitys ei enää voi tarkoittaa luonnonvarojen alituisesti lisääntyvää hyväksikäyttöä: maa, vesi ja ilma eivät enää kestä ihmisen aiheuttamaa rasitusta. Näin totesi eräs osakunnan aktiivi viime joulukuussa Helsingin Sanomissa. Suomen pitäisi edelleen olla keskustan leipälaji. Keskustan aateperintö ei edellytä yhtäläisyysmerkkien vetämistä. TIMO LAANINEN Keskustan puoluekokous Oulussa 1978. Sittemmin kansallishenki -sana katosi tai korvattiin vuoden 1970 ohjelmassa Suomen itsenäisyyden lujittamisella ja isänmaahan kohdistuvan kiintymyksen ylläpitämisellä. Päinvastoin, hän mietti ratkaisuja, jotka palvelisivat koko ihmiskunnan parasta. Kun Helsingin yliopiston hämäläisen osakunnan jäsenet kokoontuvat juhlimaan kansallispuvuissaan, ”juhlat näyttävät vähän keskustan puoluepäiviltä”. Ajatusharjoituksena voi pohtia, voisiko tämän päivän keskusta kirjoittaa ohjelmansa ensimmäiseksi lauseeksi saman kuin Alkio aikanaan: ”Keskusta perustaa työnsä kansalliselle pohjalle.” Jos ei, miten keskustan olemuksen määrittävä peruslause pitäisi kirjoittaa. Perussuomalaiset valtasivat tämän vuosituhannen alussa Suomalaisuuden liiton, ainakin sen puheenjohtajat ovat siitä lähtien olleet perussuomalaisten aktiiveja. Vuoden 2018 periaateohjelmassa ei näitä sanoja enää käytetty vaan viitattiin puolueen rooliin ”Suomen vanhimman poliittisen liikkeen, Suomalaisen puolueen perinnön” suorana jatkajana. Perussuomalaiset viimeisin ohjelma vuodelta 2018 sanoo saman asian vielä selkeämmin: ”Perussuomalaiset on isänmaallinen ja kristillissosiaalinen puolue, joka edistää kansallista etua.” Kansallisuusaate ei ole jäänyt pelkäksi sanahelinäksi. PUOLUEKENTÄN uudemmista tulokkaista vihreät ovat alusta lähtien määritelleet itsensä globaalista näkökulmasta. Aineellisen kasvun rajat on saavutettu. Vihreiden ensimmäinen puolueohjelma vuodelta 1990 määritti puolueen lähtökohdat näin: ”1990-luvun suomalainen elää tilanteessa, joka on ihmiskunnan historiassa ennenkokematon. OLISI mielenkiintoista selvittää, mitä puoluetta suomalaiset pitävät kaikkein kansallismielisimpänä Suomessa. Su om en m aa n ark isto
Ei upeita maisemiakaan olisi, jos viljelijät eivät pitäisi peltoja kunnossa.. 42 6.5.2022 Katariina Pylsy oppi jo lapsena, ettei laiskana sovi olla. Hänestä on myös mukavaa, kun on monta rautaa tulessa
”Sukulaiseni eivät hänestä ihan tykänneet, kun hän oli sellainen boheemi.” Pylsy on itsekin johtanut Sillanpääseuraa. Kiitosta on tullut kuitenkin enemmän kuin haukkua. Hän syntyi Pylsyjen naapurissa. ”Ihmiset kysyivät neuvoa, miten sinä olet hoitanut alvit ynnä muut. 43 6.5.2022 Henkilö TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Maaseutuaktiivi Katariina Pylsy sai aluevaaleissa vahvan mandaatin TOISTEN apuna olemisesta saa melkein itse enemmän, Katariina Pylsy miettii. Eräs tärkeistä osa-alueista on maanviljelijöiden koulutus. Pylsy oli keskustan listan ääniharava Pirkanmaan hyvinvointialueella 1 086 äänellään. ”Kun Euroopan unioniin mentiin 1995, tein viljelijöille tietokoneohjelman, jonka avulla näytin koulutuksissa, että kun teet noin ja noin, niin tukisumma muuttuu näin ja näin”, Pylsy kertoo. Hän siirsi suvullaan 1400-luvulta asti olleen tilan Eero-miehensä kanssa luomuviljaan 2000-luvun alussa. Sillanpään seutua. Kesäteatteriakin Katariina Pylsy on ollut puuhaamassa. Kielteisyyttä en jaksa, siirryn sitten seuraavaan asiaan. Ei upeita maisemiakaan olisi, jos viljelijät eivät pitäisi peltoja kunnossa.” Pylsy on ollut puuhaamassa Sastamalaan luonnonsuojelualueita, vaikkei siitä pelkkää kiitosta tullutkaan. Yhdellekin emännälle sanoin, että kyllä teidän isäntäkin tulee aina niin innokkaasti kursseille.” Emäntä vastasi, että tietäisitpä, millainen mies on kotona. Alue on Nobel-kirjailija F. Monet taiteilijat ovat saaneet pitää siellä näyttelyjään, ja ovatpa Pylsyt itsekin tehneet taidetta. Kesäisin Pylsyt ovat pitäneet maisemakahvilaa. Pylsyyn luotettiin neuvonantajana, kun hän oli itsekin ja on edelleen kohta 70-vuotiaana, yrittäjä ja viljelijä. Myönteistä palautetta tuli myöhemminkin, kun ihmisiä tuli kaupassa vastaan ja sanoi, että voi ihana, kun pidit niitä kursseja. Pylsy ei halunnut lähteä politiikkaan ”puoluepukariksi”, kuten hän itse asian ilmaisee. ”Myönteinen palaute on tärkeää. Hän uskoo saaneensa luottamusta, koska on tuttu kasvo Sastamalassa ja kotikunnassaan Hämeenkyrössä. Nyt edessä on uusia haasteita, kun hän on aloittanut aluevaltuustossa ja aluehallituksessa. ”Kuulemma isäntä oli paperien kanssa niin hermona, että hän huusi heti emännän ja lapset pihalle, kun vain ottikin paperit esille”, Pylsy nauraa. Se on hieno voimavara. ”Isojen talojen pirteissä täytettiin lomakkeita. Laiskana en osaa olla.” Voimaa kotiseudusta. ”Lapsetkin muistelevat, kuinka ihania ne Myllykolun teatterikesät olivat.” Mouhijärven ja Sastamalan maataloussihteerinä, maaseutuasiamiehenä ja -johtajana ynnä muissa vastaavissa tehtävissä uransa tehnyt Pylsy on sekä viljellyt että varjellut. E. Muita omia kulttuuriharrastuksia ovat esimerkiksi Eino Leinon runojen lausunta, ja Pylsyn pariskunta on myös esittänyt Eeron tekemiä lauluja. ”Kaikki työ on kotiseututyötä. Sellainen tuntui jotenkin vieraalta. Hänellä on kokemusta etenkin kunnallisesta vaikuttamisesta, niin poliitikkona kuin viranhaltijanakin. ”Mutta sitten sanottiin, että toimit, kuten parhaaksi koet.” Politiikka on Pylsyn mukaan parhaimmillaan yhteishenkeä ja toisten auttamista. POLITIIKKA vei mukanaan vasta pitkälti aikuisiällä, mutta paikallisvaikuttaminen on ollut elämän mittainen matka. Luottoa oli, koska olin itsekin yrittäjä.” MAISEMAKAHVILA oli kotiseutuja kulttuurityötä sekin. Pitkässä ansioluettelossa korostuvat kotiseutuja maaseututyö
Sitten tietäjä olikin jo pudota penkiltä, kun selvisi, että HS oli pahasti harmistunut kansanedustaja Erkki Tuomiojan puheisiin. Jos Viola kerran meni, voisiko EU:lta kumminkin hakea erikoislupaa partavaahdon vientiin. Venäläispoliitikko piti tuotetta kelvottomana ja väitti sitä jopa myrkytetyksi. NAHKATAKKIEN myynti räjähti sen jälkeen, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kävi Tukholmassa tapaamassa ruotsalaista kollegaansa Nato-asioiden merkeissä. Paljon paremmassa huudossa Neuvostoliitossa oli Viola, tuo Valion klassinen sulatejuusto, jonka vienti itään alkoi jo vuonna 1956. Mekon voi toki halutessaan unohtaa ja miettiä, mitä haluaa asukokonaisuudellaan viestiä. Ilmeneekö Suomen mediassa sotapsykoosia. Mutta jos HS:n pääkirjoitustoimitus olisi ollut vähemmän kiihtyneessä tilassa, se olisi ymmärtänyt, että eihän Tuomioja mielenterveystermiä käyttänyt. VANHALLE Suomi-syöjälle Vladimir Zhirinovskille tuli lähtö taivaalliseen duumaan, kun korona ei armahtanut lukuisista otetuista Sputnik-piikeistä huolimatta. Apollon tietäjältä ei ole jäänyt huomaamatta, että nahkatakkeja on näkynyt tavallista enemmän myös keskustan piirikokouksissa tänä keväänä. Eivät kaikki muutkaan ihan jokaisen sivistyssanan käyttöä ja nyansseja hallitse. Ei ainakaan ”mielenterveystermejä”, siis. Apollon tietäjä tietää erään miespuolisen puoluekokousosallistujan suunnittelevan Nato-kansallispukua, joka käsittää F-35 -lippiksen, oliivinvihreän t-paidan (samanlaisen kuin Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyillä), mustan prätkärotsin, buutsit ja YYA-Suomesta muistuttavana elementtinä sinivalkoiset Finn-Lassie -verkkarit tai vakosamettihousut. Tämän olisi voinut tarkistaa vaikka Wikipediasta: ”Sotapsykoosilla voidaan viitata … kuvaannollisesti sodan tai sen uhan joukossa aiheuttamaan hyvin kiihottuneeseen mielialaan eli sotahysteriaan. Samaa ei tuossa vaiheessa voinut sanoa Magdalena Anderssonin hillitystä villakangastakista. Apollon tietäjät 44 6.5.2022 TIETÄJÄ hätkähti, kun silmiin ilmestyi sananvapauden äärimmäisen puolustajan Helsingin Sanomien pääkirjoitusotsikko, joka kuului näin: ”Mielenterveystermit kuuluvat psykiatreille, eivät poliitikoille”. Kansallispuvun kanssa ne eivät oikein sovi, mutta lippumarssin ulkopuolella keskustalaiset naiset pukeutuvat yleensä Marimekon mekkoon. Pääministerin vaatetuksesta jo näki, että Suomi on itsevarmasti matkalla Natoon. Eli todella järeästä pakoteinstrumentista luovuttiin noin vain. Vai miten on selitettävissä, että omaa sananvapauttaan lehti kyllä vartioi viimeiseen asti, mutta kansanedustajan sanavapautta se rajoittaisi. Tämä kun oli sanonut amerikkalaiselle NPR-radiolle, että suomalainen media on joutunut ”sotapsykoosin”. Nythän Putin voi palauttaa maan sisäistä Neuvostoliittoa kaikessa rauhassa kansan sivellessä tyytyväisinä limpulleen tuttua ja turvallista Violaa. Oltiinpa Tuomiojan politiikasta ja sananvalinnoista mitä mieltä tahansa, taisi kalikka kalahtaa. Apollon tietäjän hämmästys olikin suuri, kun Venäjän markkinat jättävä Valio kertoi myyneensä ikonisen brändin venäläisille. Kyseessä ei ole kliininen mielenterveyden häiriö…” Mutta ei huolta, HS. Nahkarotsi tuo siihen ajan hengen mukaista särmää ja asennetta. Onkin syytä olettaa, että nahkatakit ovat kuuminta muotia vielä kesäkuun puoluekokouksessa Lappeenrannassa. Sotahysteria yhdistetään usein militarismiin, kansalliskiihkoon ja sodanlietsontaan. Zhirinovski paljasti aikanaan Suomi-vihamielisyytensä kumpuavan SKP-omisteisen kauppahuone Feximan Neuvostoliittoon aikanaan viemästä partavaahdosta. Se onkin toinen kysymys, luonteeltaan kuitenkin poliittinen, ei mielenterveydellinen. Kun Hesari erehtyi sivistyssanan sisällöstä TEKSTI: PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN
Arjen turvallisuutta olemme vahvistaneet lisäämällä poliisien määrää ja rahoitusta sekä parantamalla perusturvaa. Eduskunnassa ja mediassa keskustellaan Natosta ja sen mahdollisesta tarjoamasta turvasta mutta myös velvoitteista. Keskusta on valmis muutoksiin turvallisuuden ratkaisuissa. Toivon, että näin onnistumme ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Vanhuspalveluissa olemme korottaneet ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen 0,7 työntekijään asiakasta kohti arvokkaan ja turvallisen vanhuuden turvaamiseksi. Näin on demokratiassa aina, kun hallituksessa on enemmän kuin yksi puolue ja ideologia. 45 6.5.2022 Mukavuusalueelta pitää poistua, Puheenvuoro EDUSKUNTAVAALEIHIN on vajaa vuosi aikaa. Suomen oma puolustus, yleinen asevelvollisuus ja maanpuolustustahto ovat kuitenkin kaiken perusta. Keskustalainen politiikkamme tähtää kokonaisturvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa ja koko maassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristömme tavalla, jota emme vielä muutamia viikkoja sitten kuvitelleet koskaan tapahtuvan. Puolueiden välisiä näkemyseroja keinoista yhteisten päämäärien saavuttamiseksi on toisinaan jouduttu sovittelemaan hieman pidempäänkin. Turvallisuuden tunteemme kansankuntana on järkkynyt. Oikaistaan ryhti ja ollaan ylpeitä tekemisistämme. Venäjään ei voi luottaa. Tätä rakennamme investoimalla tutkimukseen ja kehitykseen sekä uuteen, puhtaaseen teknologiaan. Katsomme akuuttien päätösten lisäksi nykyhetkeä kauemmas, jotta suomalaisilla olisi turvattu tulevaisuus. Olemme kuitenkin joutuneet ottamaan lisää velkaa koronan iskujen lievittämiseen. SUOMI on nyt turvallisuuspoliittisesti uudessa tilanteessa. MEILLÄ keskustalaisilla on kaikki syyt olla ylpeitä siitä, keitä me olemme ja mitä me edustamme puolueena. Kaipaamme turvaa epävarmuuden keskellä. Olemme pidentäneet oppivelvollisuusikää 18 ikävuoteen. Se kumpuaa sivistyksestä, yhteistyöstä ja ratkaisujen etsimisestä ääripäiden välillä. Kokonaisturvallisuus puhuttaa niin työpaikoilla kuin ystäväporukoiden illanistujaisissa. Olemme saaneet paljon aikaan. Olemme myös käyneet läpi koronapandemian, joka ei ole vieläkään täysin voitettu. Myös puolustukseen, pakolaisten auttamiseen sekä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamiseen kohdennetut lisämenot ovat välttämättömiä. Keskikenttätoimijana pystymme ymmärtämään sekä oikean että vasemman laidan ajatuksia hukkaamatta omaleimaista keskustalaista aatemaailmaa. Suomi on turvallinen ja maailman onnellisin maa. TALOUDESSA julkisen talouden kestävyyden ja kasvun vahvistaminen ovat avainasemassa. Annika Saarikko keskustan puheenjohtaja valtiovarainministeri Keskusta on kansakunnan kokoava voima. Kulunut hallituskausi on ollut työteliäs ja erilainen kuin luulimme. Valtiona varaudumme ja vahvistamme huoltovarmuutta sekä ruoantuotannon ja energian omavaraisuutta, jotta leipää ja lämpöä riittää. Pohja rakennetaan arkisilla päätöksillä. Sellaisena haluamme sen pitää
Työ vei mennessään, kunnes Vuorinen havahtui. ”Mutta puolue tuli väliin”, Vuorinen kuvailee. Olin tajunnut, että keskustassa toimiminen on minulle tärkeä juttu ja haluan olla toiminnassa aktiivisesti mukana.” Vuorinen on keittänyt kahvia, ehkä miljoonia kuppeja. Alkio-opiston jälkeen hänellä oli tarkoitus hakea Tampereelle yliopistoon. Eeva Vuorinen on kova tekemään töitä keskustan eteen eikä arkaile kysyä uusia ihmisiä mukaan.. ”En tietenkään lapsena täysin ymmärtänyt, mitä ne pitivät sisällään,” Vuorinen sanoo. Siellä hän oli muun muassa paikallisosaston puheenjohtaja ja kunnallisjärjestön sihteeri. Seitsemän vuotta vierähti piiritoimistossa. Hänestä on sama, kuka puoluetta johtaa, kunhan tämä henkilö puhuu niistä asioista, jotka ihmiset kokevat tärkeiksi. Se vaikutti silloin jotenkin tosi coolilta”, Vuorinen naurahtaa. Eli täysillä mukana politiikassa, vaikka kepilläkään ei pitänyt koskea. ”Marssin suoraan piiritoimistoon ja ilmoittauduin toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juutille. Ajattelin silloin, että minustakin tulee ulkomaan kirjeenvaihtaja!” Vuorisesta ei tullut toimittajaa, vaan keskustan Karjalan piirin nuorten toiminnanjohtaja. Juoksin välillä pellolta talolle kuuntelemaan uutisia. Savonlinnaan Vuorinen muutti 1997. Vuorinen luki niitä ja mielistyi. ”En arkaile kysyä, kiinnostaako politiikka ja lähtisitkö mukaan. Ihmiset lähtevät juttuihin, jotka he kokevat merkityksellisiksi. ”Tajusin, että olin vieraantunut arjesta, kuten helposti käy, kun toimii syvällä politiikassa. ”Omaa päättäjän uraa en ole hirveästi kiinnostunut viemään eteenpäin, puolueen kokonaismenestys on minulle se pääasia”, Vuorinen sanoo. Jätin työn ja päätin, etten koske politiikkaan enää kepilläkään.” PERHEEN perustaminen vei Vuorisen Leppävirralle. ”Meillä seivästettiin kauraa, kun tankit ajoivat Prahaan. 46 6.5.2022 TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Alkion ajatukset syöpyivät sydämeen EEVA VUORINEN oppi lukemaan reilusti alle kouluikäisenä kuunnellessaan sisarustensa tavausharjoituksia. YHTEISKUNNALLISET asiat kiinnostivat teini-ikäistä Vuorista. Ruokolahtelaiseen maanviljelijätalouteen tuli Kyntäjä-lehti, jossa oli Santeri Alkion kirjoituksia. Jakanut julisteita ja esitteitä, istunut vaalitoimikunnissa, tehnyt vaaliohjelmia, pystyttänyt keskustan telttaa, kun eduskuntaja kuntavaaliehdokkaita on yritetty saada läpi. Siinä tulivat ayvaalit tutuiksi. Vuorinen, tarmokas kun oli, otti kontolleen myös ay-toimikunnan sihteerin työt. Ei tarvitse allekirjoittaa kaikkia keskustan arvoja, vaikka on toiminnassa mukana, en minäkään tee niin.” ”Meillä on hemmetin hyvä aate, mutta miten se saadaan sanoitettua tähän päivään. Hän oli oppinut jotain itsesään. Tsekkoslovakiasta raportoi Ylen Lieko Zachovalova. Hän muistaa ihailleensa Alkion ajatusta, joka menee jokseenkin näin: ”Ihminen ja hänen kehitystarpeensa on laitettava kaiken yhteiskunnallisen uudistuksen lähtökohdaksi.” Myös Alkion kasvatusopit tekivät vaikutuksen. Jonkin aikaa hän työskenteli myös Maaseudun Sivistysliiton piirin ja Maaseudun Raittiusliiton piirin sihteerinä. Miten tehdä selväksi keskusta-aatteen merkityksellisyys tässä ajassa?” Vuorinen pohtii. Alkio puhui paitsi aikuisen ihmisen itsekasvatuksesta, myös pohti sen esiasteena lapsija toverikasvatusta. ”Siitä jotenkin syövytin sydämeeni itsekasvatuksen ajatuksen
Eeva Vuorisella on kolme mieleistä harrastusta. 47 6.5.2022 Vuorinen on keittänyt kahvia, ehkä miljoonia kuppeja. Ne ovat liikunta, lukeminen ja järjestötyö keskustassa.
Työskentelen yrittäjänä ja yritykseni myy elintarviketeollisuuden ylijäämälohta koiranruoaksi, joten omat koirat saavat eväät läheltä. Tuomas Notko toimii Lapin Keskustanuorten hallituksessa sekä kunnallisjärjestön hallituksessa Rovaniemellä. MINULLA on kaksi koiraa, joista 7-vuotias Liekki alkaa olla jo eläkeiässä, joten sillä ei voi enää tuloksekkaasti kisata. ”Hänellä on monipuolinen järjestökokemus keskustanuorten ja Helsingin keskustan toiminnasta sekä puolueen kansainvälisestä toiminnasta”, puolue kertoo tiedotteessaan. Aika psykologista johtajuustyöskentelyähän tämä laji on. toukokuuta ja Louhelainen elokuun alussa. Tuomas Notko Miikkael Azaize Tiin a Ju rva ka in en So nja Pu rra SUOMENMAA KESKUSTAN puoluetoimistolla aloittaa kaksi uutta työntekijää. Kaupunkija kansainvälisen työn suunnittelijaksi puoluehallitus valitsi kauppatieteiden maisteri Miikkael Azaizen. Koirahiihdossa kisamatkat ovat noin 10 kilometriä ja potkulaudalla mentäessä noin neljä kilometriä. Suurimpia saavutuksiani ovat syksyllä 2018 sulan maan EM-kisoissa kärryluokassa voitettu EM-hopea yksilökisassa sekä EM-hopea viestissä Suomen joukkueessa. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. JÄRJESTÖKEHITTÄJÄKSI keskusta valitsi agrologi (YAMK) Suvi Louhelaisen. Azaize siirtyy puoluetoimistolle keskustanuorten pääsihteerin tehtävästä. Koiran kuntoa kannattaa kasvattaa juoksuttamalla sitä vapaana ja tekemällä lyhyempiä treenejä kuin se jaksaisi. Kilpailuja järjestetään sulalla maalla vain keväisin ja syksyisin, koska yli 20 asteen lämpötilassa tulisi ylikuumentuneita koiria. Järjestökehittäjä vastaa keskustan järjestötoiminnan kehittämisestä ja puolueen koulutustoiminnan koordinoinnista. Lumilajien kisoja on tammikuusta maaliskuulle. OLEN kilpaillut myös ulkomailla ja ollut mukana arvokisoissa aikuisten maajoukkueissa vuosina 2017–2020. Valjakkokoirat juoksevat niin kovaa, että moottorikelkkareiteillä ei pääse niitä metsässä pakoon, ja itse juoksen yli kolme kilometriä cooperissa. Kustannuksiltaan valjakkourheiluharrastus on keskitasoa. Treenaan potkuttelemalla kesäisin ilman koiraakin sekä tietysti hiihtämällä. Jehu täytti juuri kaksi vuotta, joten se on vielä aloittelija, koska koiralla saa kilpailla 1,5 vuoden iästä alkaen. Enimmillään koiria oli kahdeksan yhtä aikaa. Painorajoja lajissa ei ole, mutta mitä kevyempi ihminen ja mitä vahvempi koira, sitä vähempi vaaditaan ihmisen kunnolta. Yläasteikäisenä tuli ajettua neljän koiran valjakolla, ja lukioiässä aloin kilpailla lainakoirilla koirahiihdossa ja kärryluokassa. 18-vuotiaana hankin ensimmäisen oman lintukoiraristeytyksen, jossa on sekoitus alaskanhuskyä, englanninvinttikoiraa ja saksanseisojaa. Huipulla menestymiseen tarvitsee hyvin jalostetun koiran, ja sekä koiran että ihmisen on oltava kiitettävässä iskussa. Urheilijan rooli on samanlainen kuin monessa muussa lajissa valmentajan rooli. Valjakkourheilussa yksi tai useampi koira vetää ihmistä maalla ja nopein aika ratkaisee. Azaize aloittaa tehtävässään 9. Uusia työntekijöitä keskustan puoluetoimistolle Valjakkourheilua harrastava Tuomas Notko on kilpaillut myös ulkomailla ja ollut mukana arvokisoissa aikuisten maajoukkueissa. 48 6.5.2022 Koiran kanssa kisaradalla MAIJA PYLVÄS ” LAPSENA perheeseemme päätettiin hankkia pari siperianhuskyä, jotka voisivat vetää valjakossa. Jari Lau kka nen. Koiran kanssa voi mennä juosten, hiihtämällä tai pyörän kokoisella potkulaudalla. Kaupunkija kansainvälisen työn suunnittelija vastaa keskustan kaupunkitoiminnan organisoimisesta ja kehittämisestä sekä puolueen kansainvälisten yhteyksien ylläpitämisestä ja suhteiden luomisesta. Lopen kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimiva Louhelainen tulee tehtävään Haminan kaupungin tapahtumajohtajan paikalta. Samana syksynä voitin suomenmestaruuden kärryluokassa kaverin koiralla
Hän kertoi olevansa ylpeä keskustasta, joka on valmis vastuuseen. ”Ei koskaan enää yksin vihollista vastaan”, hän korosti. Hänen mukaansa puoluevaltuutettujen puheenvuorot olivat maltillisia, rakentavia ja viisaita. ”Meillä ei ole mitään pois otettavaa siitä linjasta, jota keskusta ja Suomi on edustanut tähän asti. Liisa Fredriksson Varsinais-Suomesta totesi, että liittoutumisen aikaikkuna on nyt auki. ”Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä.” Leiviskän mukaan puoluevaltuuston ei kuitenkaan tule ottaa selvää Nato-kantaa vaan antaa mandaatti puoluejohdolle. ”Kyllä kansa tietää. ”Tässäkään Suomi ei pärjää ilman liittolaisia.” Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen totesi, että nyt eletään aikaa, jolloin päätösvalta tulee antaa valtiollisille instituutioille. Luotan keskustajohtoon”, Koskela tiivisti. Matti Similä Keski-Suomesta puolestaan korosti, että kesään ei voi odottaa. Puheenvuoroja aiheesta pidettiin 60. Puoluevaltuusto on keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. NATON väkevä vastustaja on kainuulainen Ilmari Pokela. Väyrynen totesi, että päätös Nato-mandaatin antamisesta valtiojohdolle aiotaan näköjään silti viedä läpi yksimielisesti. ”Emme voi laskea enää sen varaan, että nyrkkiä taskussa puristaen naapurin rakkikoira jättää meidät rauhaan. Jani Kurvinen Varsinais-Suomesta sanoi tukevansa sataprosenttisesti Saarikon esitystä Nato-mandaatista. ”Natoon päin ollaan menossa, ja se on oikea tie”, hän sanoi. Ja ri La uk ka ne n. Keskusta tukee valtiojohdon Nato-päätöstä Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puoluevaltuuston kokouksessa Vaasassa. Esityksen teki keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, eikä siihen tullut vastaesityksiä. ”Jos Venäjä tulee rajan yli, kolmas maailmansota on jo alkanut, eikä kenelläkään ole kiire meitä auttamaan. Heikki Koskela Etelä-Hämeestä kertoi olevansa tuore käännynnäinen Naton suhteen. 49 6.5.2022 PAULIINA POHJALA VAASASSA huhtikuun alkupuolella kokoontunut keskustan puoluevaltuusto päätti yksimielisesti antaa valtiojohdolle valtuudet päättää Suomen Nato-jäsenyydestä. ”Ne on valittu juuri tällaiseen tehtävään ja harkinnan tekemiseen”, Vanhanen sanoi. Uskon, että keskusta sanoo tänään, että Naton tie on meidän tiemme”, Juho Pahajoki Pohjois-Savosta sanoi. EUROPARLAMENTAARIKKO Elsi Kataisen mukaan Brysselin käytävillä on ihmetelty, miksi Suomi ei kuulu Natoon. Hän katsoi, että keskustalla ei ole hävettävää menneiden vuosikymmenien politiikassa, ”joka on taannut Suomeen rauhan”. ”Se päivä tulee koittamaan Nato-jäsenyyden myötä, kun suomalaisia poikia tuodaan sinkkiarkuissa jostain jenkkien aloittamasta resurssisodasta kotiin”, Pokela sanoi. ”Olen uskaltanut nukkua yöni, kun vahtivuorossa ovat Annika (Saarikko ) ja Antti (Kaikkonen).” Matti Leiviskä Pohjois-Pohjanmaalta sanoi, että hänen henkilökohtainen kantansa on selvä. Pertti Hakanen Pirkanmaalta sanoi, ettei hän kerro Nato-kantaansa, vaan antaa mandaatin heille, jotka ovat tiedon äärellä. Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos antoi nuorisojärjestön puolesta valtionjohdolle mandaatin tehdä tarvittavan Nato-linjauksen. Suomalaisille täytyy perustella selkeästi, että Nato on paras turvallisuuspäätös Suomelle, Pekka Ässämäki Karjalasta totesi. ”Sellaiseen keskustaan minä aikanaan liityin.” LÄHES kaikissa puoluevaltuuston turvallisuuspoliittisen yleiskeskustelun puheenvuoroissa kannatettiin Suomen Nato-jäsenyyttä tai tuettiin valtiojohdon tulevaa päätöstä asiassa. Väyrynen itse katsoi, että keskustan Nato-kanta pitäisi viedä puoluekokoukselle. Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen katsoo, että suojasää on nyt ohi, ja edessä on voi olla uusi kylmän sodan aika. ”Suomen on järkevää liittyä Natoon lähitulevaisuudessa.” Keskusta Naton lippu liehui Vaasassa kokoontuneiden keskustan puoluevaltuutettujen puheissa. Kaksikielistä piiriä johtava Paavo Väyrynen ei kuulu puoluevaltuustoon, mutta hän odotetusti vastusti Nato-jäsenyyttä puheenvuorossaan. Kataisen mukaan keskustan pitää nyt antaa selkeä viesti siitä, että se on valmis Suomen Nato-jäsenyyteen. Janne Kaisanlahti Lapista toivoi päättäjille viisautta turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Sotilasliiton jäsenyyttä vastustivat Paavo Väyrynen ja Ilmari Pokela. Olemme puskurivyöhyke.” Pokela kysyi, miksi suomalaisen sotilaan velvollisuus olisi puolustaa Turkin rajoja. Saarikko kiitti puoluevaltuustoa luottamuksesta. Mutta ei meillä ole varaa myöskään olla tekemättä uutta harkintaa”, Saarikko sanoi
Tavoitteena on täysi 36 ehdokkaan lista eri puolilta Uuttamaata. Eduskuntaan paluuta yrittävä Eerikki Viljanen Vihdistä näki, että Suomen viime vuosikymmenten turvallisuusja puolustuspolitiikassa ei ole mitään hävettävää. Hän totesi kuitenkin turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen niin, että puolustusliiton jäsenyyden hakemiseen pitää olla valmius. Helsingin piiri voi asettaa kevään 2023 eduskuntavaaleihin 22 tai 23 ehdokasta, määrä vahvistuu myöhemmin. Ehdokaslistaa täydennetään tarvittaessa syyskokouksessa marrasjoulukuussa. Jyrki Parikka Lohjalta vetosi voimakkaasti, että Nato-ratkaisussa ei hätiköitäisi ja arvioi, että Suomella on melkein kymmenen vuotta aikaa sen tekemiseen. Kolme ehdokassuostumusta on kuitenkin jo annettu. Hän sanoi päätyneensä itse siihen, että liittoutumisratkaisu on nyt tehtävä. Naton suojiin hakeminen nähtiin enimmäkseen tarpeellisena suunnanmuutoksena tilanteessa, jossa Venäjään ei voi enää luottaa, mutta kovaa Naton vastustustakin kuultiin. Uudenmaan piirikokous asetti Laanisen, Viljasen ja puolustusministeri Antti Kaikkosen lisäksi eduskuntavaaleihin 11 muutakin ehdokasta, ja syksyllä on luvassa lisää. Keskusta tarvitsee Helsinkiin ehdokkaita, jotka vetävät tuhatmäärin ääniä, Lonka painotti Helsingin Keskustan piirikokouksessa. HELSINGIN Keskustassa on selvitelty vaaliliittoa ensi eduskuntavaaleihin kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa. Piiriä johtava Harriet Lonka kertoo, että tunnustelut puolueiden kesken nyykähtivät jo. 50 6.5.2022 Keskusta Katseet eduskuntavaaleihin Keskustapiirit nimesivät kansanedustajaehdokkaita ja pohtivat Nato-kysymystä SUOMEN yhä todennäköisemmältä näyttävä sotilaallinen liittoutuminen puhutti myös keskustan Uudenmaan piirin vuosikokouksessa Hyvinkäällä. Eduskuntavaaleihin myös ehdolle lupautunut puoluekonkari Timo Laaninen piti tärkeänä, että myös Nato-jäsenyyttä vastustavat saavat äänensä kuulluksi. Kuvassa vasemmalta Anne Lehto, Petri Kolmonen, Georgiana Forsang, Eerikki Viljanen, Tea Nieminen, Maritta Wasström, Nina Pauloaho ja Timo Laaninen. ”Ehdokkuus on tosi hauskaa ja opettavaista”, Eeva Kärkkäinen kannusti piirikokousTEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, PAULIINA POHJALA, PÄIVI VENTO, ANNE HIEVANEN, SOILI RIEPULA Ja ri La uk ka ne n Uudenmaan piirikokouksessa nimettiin ensimmäinen satsi eduskuntavaaliehdokkaita. Ajatusharjoitus tuli kuitenkin tehtyä, ja se oli Longan mukaan innostavaa. Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoi pantanneensa omaa Nato-kantaansa jättääkseen puolueen puheenjohtajalle ja valtiojohdolle mahdollisimman paljon liikkumavaraa asiassa. Omassa ajattelussaan hän on kuitenkin päätynyt siihen, että nyt on uusi aika. Piiri ei asettanut ehdokkaita vielä kevätkokouksessaan, vaan päätti järjestää syyskuussa ylimääräisen piirikokouksen ehdokkaiden nimeämistä varten
Koska tyttäreni antoivat tukensa, olen äänestettävissä.” Piirin puheenjohtaja Hannu Auvinen totesi, että kansanedustajaehdokkaat on parempi asettaa etuajassa. Kokous nimesi ehdokkaiksi Joonas Köntän, Elisa Murtomäen, Santeri Suomelan, Petri Honkosen ja Jouko Nykäsen. Kansanedustajaehdokkaita kokouksessa ei vielä nimetty. Etelä-Savon kansanedustajaehdokkaat Maritta Mynttinen (oik.), Laura Hämäläinen, Susanna Pirttiaho ja Frans Jaatinen. Tavoitteeksi on asetettu ainakin nykyisten kolmen paikan säilyttäminen. ”Suomen ja maakuntien varautumiseen on kiinnitettävä huomiota. Kaikki piirin istuvat kansanedustajat ovat lupautuneet ehdolle, mutta heistä Anne Kalmarin kortti ei vielä ollut saapunut piiriin. He ovat ilmaisseet asian selvästi.” Jos Suomi tekee päätöksen Natoon liittymisestä ja hakemus lähetetään, suomalaisilta vaaditaan Pakarisen mukaan yhtenäisyyttä ja kovaa resilienssiä, kykyä kohdata häiriöitä ja kriisejä. ”Kannustusta jatkolle on tullut paljon. Hän painotti kotimaisen uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Pöyry toivotti ehdokkaille onnea ja menestystä. Piirin vuosikokouksessa Savonlinnassa ehdokkaita tentattiin huolella. Vesa Kallio on toiminut yli kaksikymmentä vuotta MTK Etelä-Savon toimitusjohtajana. Kritiikkiä aiheutti nopea aikataulu, jolla jäsenäänestykseen jouduttiin. Nyt olen mukana ja aivan tosissani.” Hanna Kosonen pyrkii kolmannelle kaudelle. KESKUSTAN Päijät-Hämeen piiri käsitteli kokouskannanotossaan Suomen turvallisuus-ympäristön muutosta. An ne H iev an en Pä ivi Ve nto. Kansanedustaja Hilkka Kemppi avasi puheenvuorossaan Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Keskinäisriippuvuus hyvinvoinnin, turvallisuuden ja elinvoiman välillä on vahva,” kannanotossa todetaan. Näin kuudenneksi eniten ääniä jäsenäänestyksessä saanut Maritta Mynttinen nousi ehdokkaaksi 60 äänellä. Keski-Suomen piirin vuosikokous nimesi jo viisi eduskuntavaaliehdokasta. Ennen ehdokaslistan hyväksymistä kokousväki kävi keskustelun jäsenäänestyksestä ja ehdokasasettelusta. ”Itse en ollut ajatellutkaan pyrkiväni kansanedustajaksi, mutta kun Jari Leppä ilmoitti jättävänsä eduskunnan meneillään olevan kauden jälkeen, prosessi lähti liikkeelle. Kuulostelin, roihuaako liekki vielä. Piiri ei nimennyt vielä kansanedustajaehdokkaita. KESKUSTAN Satakunnan piirin vuosikokous keräsi Merikarvialle ripauksen vaille 70 osanottajaa. ”Näin he ehtivät profiloitua ja pääsevät vaalityöhön ajoissa.” KESKUSTAN Etelä-Savon piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaiksi Laura Hämäläisen Mikkelistä, Frans Jaatisen Juvalta, Susanna Pirttiahon Kangasniemeltä, Tapio Honkamaan Mikkelistä ja Maritta Mynttisen Hirvensalmelta. Poliittisessa keskustelussa Marko Pelttari kävi toteamassa, että “Naton aika on nyt”. Ehdokas Tapio Honkamaa oli matkoilla. ”NYT MEILLÄ on hirmuinen into päällä, kun tulee oma ministeri. Hän viittasi tiedeja kulttuuriministeriksi nimitettyyn puolueen varapuheenjohtajaan, kansanedustaja Petri Honkoseen. Riikka Pakarisen ja Eeva Kallin mustat nahkatakit keräsivät katseita Satakunnan piirikokouksessa. KESKUSTAN Itä-Savon piirin kevään 2023 eduskuntavaaliehdokkaat ovat kansanedustaja Hanna Kosonen ja MTK EteläSavon pitkäaikainen toimitusjohtaja Vesa Kallio. Hänen mukaansa Etelä-Savo tarvitsee oman edunvalvojan, kun aluetta 24 vuotta edustanut Jari Leppä ei enää asetu ehdolle. ”Se takaa olemassa olevista vaihtoehdoista vahvimman sotaa ennalta ehkäisevän pidäkkeen.” Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen totesi, että taustatyö mahdollisesta Natoon menosta on tehtävä hyvin. Maatalous on syvässä kriisissä johtuen tuotantokustannusten vahvasta noususta. Hän totesi, että juuri keskusta on ollut jo vuosia vahvasti rakentamassa Suomen omavaraisuutta, energiahuoltoa ja turvallisuutta nykyiselle tasolle. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden hintojen nousu vaikeuttaa vähävaraisten toimeentuloa. Kyllä se roihuaa. Tiedon saaminen jäsenille takkuili: vain osalle jäsenistöstä löytyi sähköpostiosoite, ja kirjepostikin löysi perille vasta viime tingassa. Piirin oma kansanedustaja Eeva Kalli perusteli kokousväelle myönteistä Natokantaansa. Jäsenäänestyksen kärkeen nousi 152 äänellä Laura Hämäläinen. Piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila laski, että jos tulos olisi samanlainen kuin aluevaaleissa, piiri saisi neljä kansanedustajaa. Neljätoista pitäisi saada, joten loppujen nimeäminen jäi syyskokoukselle. Piirin uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juha Suonpää Eurasta. 51 6.5.2022 väkeä ja suositteli ehdokassitoumusten allekirjoittamista. Se antaa uutta potkua vaalityöhön”, karstulalainen Teijo Peltonen hehkutti Keski-Suomen piirin vuosikokouksessa. Puolueen tervehdyksen kokousväelle toi varapuheenjohtaja Petri Honkonen. ”Venäjän suunnalta voi tulla voimakastakin kiusantekoa Suomea kohtaan. Tapani Koivutalo kertoi havainneensa, että maanpuolustustahto on Suomessa nousussa. Valituksi tullut Pekka Pöyry Mikkelistä oli kokouspäivän aamuna ilmoittanut piiriin, ettei anna ehdokassuostumusta eduskuntavaaleihin
Kalervo Stranius filosofian tohtori, majuri (evp) Viitasaari Ovatko Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamispäätöksen tekijät poliitikkoja vai valtiomiehiä. Suomen kansan kokemukset isovihasta toisen maailmansodan tapahtumiin ovat ylisukupolvisia ja jo painumassa pois muistista. Sen sijaan olemme saaneet 2000-luvulla nähdä Venäjän sotimassa Georgiassa, Syyriassa, Tšetšeniassa ja Ukrainassa. SANOTAAN, että kyllä Siperia opettaa. Kustannusten nousu on kohdistunut välttämättömiin lämmityksen kustannuksiin, sähkön hintaan, liikkumiseen, elintarvikkeisiin sekä terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Nimittäin amerikkalaisen kirjailijan ja teologin James F. SIGNAALIT Suomen ulkoisen turvallisuuden vaaroista ovat nyt selvät, ehkä selvemmät kuin 2014, vaikka niistäkin olisi pitänyt – puhtaasti ilman jälkiviisautta – tehdä päinvastainen päätös. Meillä todennäköisesti ei ole varaa elinaikanamme sähköautoiluun. Emme ole lähteneet kadulle mellakoimaan, vaikka meitä onkin suuri joukko. Kokoomusvetoisen sinipunahallituksen jäsenet pääministeriä myöten ovat kuitanneet roolinsa sivulauseella. Vaikuttava tapa eläkeläisten toimeentulon parantamiseksi olisi esimerkiksi eläketulovähennyksen korottaminen verotuksessa. Nyt olennaisesti muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa poliitikot, kuten EUparlamentaarikko Henna Virkkunen (HS 3.4.2022), vaativat täydellistä eroa Venäjästä ja kuumeisesti pohtivat keinoja Pyhäjoen ydinvoimalapommin purkamiseksi ennen kuin se räjähtää käsiin. Kuka mitäkin tiesi tai olisi pitänyt tietää, ja oliko päättäjillä valtiomiesmäistä perspektiiviä. EMME ole tottuneet paljoa saamaan, aina olemme tyytyneet osaamme. Onko historia unohdettu, eikö aikansa merkkejä luettu oikein, tunnemmeko venäläistä kulttuuria ja toimintatapaa kuitenkaan riittävästi vai olemmeko sinisilmäisiä. 52 MIELIPITEET 6.5.2022 PYHÄJOEN ydinvoimalan rakentamisen periaatepäätöksen tekijät on päästetty toistaiseksi kovin vähällä. Clarken (1810–1888) mukaan poliitikko pyrkii voittamaan seuraavat vaalit, kun taas valtiomies ottaa huomioon seuraavien sukupolvien edut. Silloisen puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Venäjä lukee Fennovoiman voimalahankkeen torppaamisen laitostoimittajaksi tulleen venäläisen Rosatomin takia siten, että Suomi ei pidä naapuriaan turvallisena kumppanina. Nykyinen eläketulovähennys tulisi tuplata eli vähennys nostaa noin 20 000 euroon vuodessa. KANSANEDUSTAJIEN olisi hyvä käydä Suomenlinnassa lukemassa Kuninkaanportin kivitaulusta ruotsalaisen sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) neuvo, miten tulee suhtautua naapuriin. Yhteiskunnan kokonaisetuun perustuneen Pyhäjoen ydinvoimalan periaatepäätöksen takana oli poliitikkoja, ei valtiomiehiä. Kiristämme vyötämme, emme rutise, vaikka tulot eivät riitä elinkustannusten nousuun. Haja-asutusalueella auton käyttö on pakollista, kun sieltä puuttuu julkinen liikenne. ELÄKELÄISIÄ on Suomessa noin 1,5 miljoonaa, josta puolet saavat eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa. Historiasta tiedämme, että venäläiset ovat sotaisaa kansaa. Tämä nykyinen vähennys on ”junnannut” paikallaan jo pitkään. Haluamme järjestönä puolustaa ja valvoa etujamme. Huhtikuussa2014 Venäjä aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa ja Krimillä. Ympäristöministeri Ville Niinistö oli ilmoittanut jo aiemmin vihreiden lähdöstä muun muassa siksi, että Fennovoima-hankkeen toteuttaminen venäläisen Rosatomin kanssa on poikkeuksellisen huono. Vastikään elinkeinoministeri Jan Vapaavuori selitti, ettei kukaan voinut kuvitella sellaista röyhkeyttä, ja pääministeri Aleksander Stubb, että päätös tehtiin sen hetkisillä tiedoilla. Suupohjan alueella (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) keskieläke on noin 1 300 euroa kuukaudessa. Silloin tiedettiin, ettei Venäjä ollut kohdistamassa asevoimiaan Suomeen mutta oli miehittämässä toista naapuriaan Ukrainaa. Suomalaisia on maailmalla pidetty Venäjän tuntijoina, mutta kuinka tämä täsmää käsillä olevaan voimalahankkeeseen. Poliitikot ovat luvanneet varsinkin vaalien alla korottaa eläkettä saavien toimeentuloa. Viikko valtioneuvoston 18.9.2014 tekemän päätöksen jälkeen vihreät jätti hallituksen. Kuusi kuukautta myöhemmin Venäjä aloitti Ukrainassa massiivisen hyökkäyksen, jota saamme päivittäin seurata. Puoli vuotta sen jälkeen Suomi hyväksyi venäläisen Rosatomin ydinlaitoksen toimittajaksi. Eläkeliiton Teuvan yhdistys Eläkkeensaajien toimeentulosta. Kiovassa Ukrainan itsenäisyyden 30-vuotispäivän aattona 23.8.2021 oli koolla arvovaltainen joukko valtionpäämiehiä, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö, ja runsaasti eri valtioiden hallitusten edustajia Krim-foorumissa, jossa käsiteltiin Krimin miehitystä ja Mustanmeren alueen turvallisuutta. Toistaiseksi teot ovat olleet mitättömiä. Päätöstä perusteltiin pääasiassa sähkön saannin turvaamisella, eivätkä ulkoja turvallisuuspoliittiset uhkakuvat saaneet riittävää painoarvoa
Suomen Keskustanaiset kannustaa naisia lähtemään mukaan keskustelun etulinjaan, aktiivisiksi toimijoiksi. Venäjän sotilasdoktriinin mukaan Itämerestä tulisi kahden sotilaallisen liittoutuman, Naton ja Venäjän temmellyskenttä, jossa edes puolueettomuus ei takaisi riittävää turvaa Ruotsille. Suomen Keskustanaisten mielestä lupaprosesseja on nopeutettava ja byrokratiaa vähennettävä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija todetakseen, ettei yhteiskunnan huoltovarmuutta voi jättää tämän yhden kortin varaan. Se kasvattaisi pohjoisten alueiden taloudellista aktiivisuutta ja kasvattaisi investointeja erityisesti alueen luonnonvarojen hyödyntämiseksi. On erinomainen asia, että lasten kouluunpääsy on järjestynyt Suomessa jouhevasti. Tämä on otettava huomioon, kun suunnittelemme mahdollisimman turvallista liikenneja kuljetusverkostoa, joka takaa toimintakykymme myös pahimmissa kriisitilanteissa. Eduskunnalle luovutettu turvallisuuspoliittinen selonteko siirtää myös keskustelun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä uuteen vaiheeseen. OLISIKIN tärkeää varmistaa hyvissä ajoin, että välttämättömät tavaratoimitukset voitaisiin tarvittaessa ohjata vaihtoehtoisille kuljetusreiteille. Suomen, Norjan ja Ruotsin taloudelliset yhteistyömahdollisuudet moninkertaistuisivat ja olisivat omiaan kääntämään myös EU:n eteläpainotteista kehittämispolitiikkaa näille alueille. Turvallisuuspolitiikan sukupuolittuminen kaventaa turvallisuuskäsitteen sisältöä. Naisten viestintäja vuorovaikutustaidot nousevat arvoonsa historian saranakohdissa, ja niille on nyt paljon käyttöä. Mahdollinen Natoon liittyminen vain korostaa asemaamme Naton pisimmän maarajan turvaajana entistä vaikeammin ennakoitavan Venäjän naapurina. Ongelmalliseksi tilanne muuttuisi siinä tapauksessa, että Ruotsi ei päättäisikään liittyä Natoon. Paavo Kajander Pori Suomen huoltovarmuutta ei voi jättää Itämeren kuljetusreittien varaan VENÄJÄN hyökkäyssodan johdosta muuttunutta turvallisuustilannetta on puitu eri foorumeilla pääosin miesten voimin. Toisin kuin ruotsalaiset kuvittelevat, se ei estäisi Venäjän sotilaallista uhkaa myös Ruotsille, erityisesti strategisesti keskeiselle Gotlannin saarelle. Toisena vaihtoehtona tulisi kysymykseen rautatieyhteys pohjoisen kautta Ruotsiin ja Norjaan. Se on ruokaturvaa, tietoturvaa, talousja energiapolitiikkaa, monenlaisen epävarmuuden sietämistä, muutosten johtamista ja kaaoksen hallintaa. Turvallisuus lähtee rakentumaan myös arjen kautta, mikä omalta osaltaan vahvistaa luottamusta paremmasta tulevaisuudesta. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Muun muassa tasa-arvoja oikeusvaltiokehitys kokevat rajuja takaiskuja myös Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Sitä kautta kuljetukset voidaan ohjata Norjan puolelle ja edelleen Norjan länsirannikon satamiin ja päinvastaiseen suuntaan. Naisten on pidettävä tästä ääntä niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla ja varmistettava, että materiaalisten tuhojen korjaamisen lisäksi kiinnitetään huomiota myös henkiseen jälleenrakennukseen. Tällainen vaihtoehto on Merenkurkun kautta hoidettu liikenne – pääasiasiallisesti tällä hetkellä Vaasan ja Uumajan välisellä laivayhteydellä. Krimin valtaus ja parhaillaan käynnissä olevan Ukrainan sota osoittavat, kuinka tärkeää merellisten yhteyksien varjeleminen on Venäjälle. Ukrainasta paenneet ovat pääosin naisia ja lapsia. Pohjois-Suomen metsäteollisuudelle ja muiden alojen viennille Kirkniemen kautta avautuvat lyhyemmät kuljetusreitit muun muassa Aasian markkinoille luoteisväylän avauduttua ympärivuotiseen käyttöön. SOTA merkitsee läntisissä demokratioissa sisäistettyjen arvojen konkurssia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.5.2022 ”ITÄMERI – rauhan meri” voi muuttua hetkessä Venäjän aggressioiden seurauksena sotilaallisen toiminnan keskiöksi viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomi ja mahdollisesti Ruotsi liittyvät Natoon. Emme ole enää etäinen pohjoinen saareke vaan yhä tiiviimmin osa suurvaltapoliittista peliä. EUROOPAN struktuuria joudutaan katsomaan aivan uudesta näkökulmasta, ja suurvaltapoliittiset painopisteet vaikuttavat myös Suomen asemaan. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Itämeren merkitys kasvaa entisestään, koska strategisesti elintärkeät kuljetusreitit on pystyttävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Asia kuitenkin koskettaa lähes jokaista elämänaluetta eikä ole pelkästään aseellista puolustautumista. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Esillä on ollut myös pohjoisen Jäämeren radan rakentaminen Rovaniemeltä Kirkniemeen. Pietarin ja Kaliningradin laivasto ja muut asevoimat ovat pelottava uhka muille alueen valtioille, joiden merelliset puolustusjärjestelmät ovat siihen nähden vaatimattomat. Lähin kumppanimme tulee olemaan Ruotsin ja Norjan lisäksi Iso-Britannia. Suomen Keskustanaiset ry Sari Palmu, puheenjohtaja Marjut Lehtonen, varapuheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä, varapuheenjohtaja Naisille vahvempi rooli turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Aikuisten naisten joukossa on monien alojen ammattilaisia, jotka haluavat päästä työn syrjään
krs), 40100 Jyväskylä. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Ilmoittautuminen pe 20.5. Nämä ovat edellytys sille, ettei opiskelijoiden hyvinvointi kärsisi enempää, ja opiskelut sujuisivat joustavasti . Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Valtion, YTHS:n, korkeakoulujen, järjestöjen ja opiskelijayhteisöjen on tehtävä asian eteen yhteistyötä, jotta tilanne saadaan ratkaistua. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. krs), Lappeenranta. Puheenjohtajailta kunnallisjärjestöjen, kuntayhdistysten ja paikallisyhdistysten sekä sisarjärjestöjen puheenjohtajille pidetään ke 1.6. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. mennessä tekstiviestillä numeroon 040 831 3775. klo 9–11 välisenä aikana. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 7.-8.5. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Piiri. Opiskelijat tarvitsevat enemmän tukea kuin koskaan, mutta tukipalveluiden tarjoaminen käy korkeakouluille jatkuvasti haastavammaksi pienenevien resurssien vuoksi, jotka eivät kannusta näihin asioihin panostamiseen. Kahvitarjoilu. Piiri. Järjestäjänä Keskustanaiset. Valtuuskunnan kokouksessa päätetään myös Keskustanuorten Euroopan tulevaisuus -ohjelmasta. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a) keskustanuoret.fi. fi. 6.40 – Ähtäri – Vaajakoski ja n. Ihmiset, joiden pitäisi viettää parhaita nuoruusvuosiaan, on suljettu yksiöihin. Suomen Keskustanuoret ry. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi, +358 44 977 5230. Keskustanaiset: pj AnneMaria Perttula puhelin 040 831 3775 ja sähköposti anne-maria.perttula@sovatek.fi. Kokous alkaa lauantaina klo 10. 54 Keskustassa tapahtuu 6.5.2022 Puheenvuoro PANDEMIA , Euroopassa käytävä sota, valtakunnallisesti valtavat työtaistelutoimet ja tuleva talouden heikkeneminen. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Tästä joukosta iso osa on korkeakouluopiskelijoita, joille aika on tuntunut usein siltä, että heidät on unohdettu . hamalainen@keskustanuoret.fi. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu ke 18.5. Piiri. Kuljetus klo 11 Jyväskylän matkakeskuksesta reitillä Hirvaskangas – Saarijärvi – Karstula. Nummisen Tiedon tyttäret (Kirjasampo, 445 sivua). Järjestöasiantuntija Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Vesaisten yhteyshenkilö AnneMaria Jaskari 040 172 5005. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. He murehtivat Euroopan tulevaisuudesta, pelkäävät tulevien työpaikkojensa ja valmistumisensa puolesta sekä ovat syystä huolissaan toimeentulostaan elinkustannusten noustessa. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta puhelin 040 721 0636 ja sähköposti elina.suoranta@vesaiset.fi. klo 18. Näiden asioiden keskellä valtavan suuri joukko ihmisiä on viettänyt viimeiset kaksi vuotta, ja tulee viettämään jatkossakin. klo 18 Ylistaro-talolla (Kaukolanraitti 5). klo 18 piiritoimistolla. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Kokouspaikkana toimii Scandic Kajanus (Koskikatu 3, 87200 Kajaani). Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Lemi. klo 14 Keskustan Etelä-Savon piiritoimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). com. Mukaan pääsee myös matkan varrelta. Pakettiin kuuluu majoittuminen Imatran valtionhotellissa sekä matkat kokouspaikalle. Kokouksen virallisten edus-tajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 7.5. klo 23.59 mennessä hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Ota yhteyttä: rintamaki.merja@gmail.com tai 0400 338 418 / iltaisin ja viikonloppuisin. Ts Pia Högberg puhelin 045 327 4845 ja sähköposti pia.hogberg@keskusta. Ilmoittautuminen pe 6.5. Tutustumme hyötykasveihin sekä mahdollisuus tehdä edullisia ostoksia puutarhaan ja parvekkeelle. Kimppakyyti puoluekokoukseen 10.– 12.6.: Lähtö Vaasasta klo 5.00 – Kyrönmaan läpi – Seinäjoki klo 6.00 – Mäyry – Alavus ABC n. klo 19 Asukastilassa (Urheilutie 2). Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. 13.30 Lappeenranta. Mitä hyödymme siitä, jos säästöjä tehdään tulevaisuuden työntekijöiden hyvinvoinnin ja kouluttautumisen kustannuksella. Paluu n. Kajaanissa. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Keskustan Lemin kuntayhdistyksen vuosikokous pidetään ke 11.5. Kymenlaakso. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään käytyjä aluevaaleja, tulevia eduskuntavaaleja sekä Lappeenrannan puoluekokouksen edustajavalintoja. Valtuuskunnan kokouksessa valitaan lisäksi Suomen Keskustanuorten edustajat puoluekokoukseen ja käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään 6.4. ennen kaikkea siksi, että suomalaisista korkeakouluista valmistuisi edelleen kriiseistä huolimatta työkykyisiä ihmisiä. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Tervetuloa! Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Surullisen paljon on kuultu myös tragedioista, jotka opiskelijayhteisöjä ovat viime aikoina kohdanneet. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 905, sakari.seppanen@vuokatti.net. Tarkempi teema ja ohjelma julkaistaan myöhemmin. krs, 87100 Kajaani. Tervetuloa. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a) keskusta.fi. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ja tapahtumat ks. Mukana aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Lukemisiin! Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Perillä pientä purtavaa ja arvontaa. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. klo 17. Olivia Löytänen keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Opiskelijoiden tarvitsema tuki kuntoon Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Jokaisella opiskelijalla pitäisi olla opiskelupaikasta ja -kaupungista huolimatta tasaarvoiset mahdollisuudet tuen ja ohjauksen palveluihin. On tarjottava riittävät resurssit ja hyödynnettävä ne parhaalla mahdollisella tavalla. mennessä tekstiviestillä puhelinnumeroon 040 831 3775. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Keskustelussa Marjo T. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Naisten saunailta Jyväskylässä Lutakon piippusaunalla pe 27.5. Tmj Sinikka Varila puhelin 0400 909 013 ja sähköposti sinikka.varila@keskusta.fi. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Miikkael Azaize 044 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Poliittinen sihteeri Iida Hämäläinen 050 389 7258, iida. Järjestäjänä Keskustanaiset. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keskustan Seinäjoen kunnallisjärjestön vuosikokous pe 13.5. Pj Tahvo Anttila puhelin 0500 746 571 ja sähköposti tahvoanttila@gmail. NYT jos koskaan on aika toimia. eivätkä he ole aina olleet asian suhteen aivan väärässä. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. piirit. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Koko perheen yhteinen puutarharetki Ahosen Taimistoon Karstulaan su 15.5. Seinäjoki. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella
Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. klo 10 Raision kirjaston auditoriossa (Eeronkuja 2, Raisio). Piiri. klo 18 Pudasjärvi, kaupungintalo (Varsitie 7). Sääntömääräinen vuosikokous la 21.5. Ilmoittautuminen ja kokouskahvit klo 10–11. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. PEKKA POHJOLAINEN UUSI tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) haluaa nostaa opettajien ammatin arvostusta. Sen avulla opettajankoulutuksen tarpeita ja volyymia voitaisiin ennakoida paremmin. Tervetuloa! Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Järjestösihteeri Pekka Parikka 050 5347 833, pekka.parikka@keskusta.fi Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@ keskustanuoret.fi. Oulujokilaakso ma 16.5. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta. Kahvitarjoilu ja arpoja. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti. Hän sanoi aikovansa määrätietoisesti edistää keinoja, joilla opettajien arkea voidaan tukea. Apukäsiäkin tarvitaan, ilmoittaudu mukaan järjestelyihin: espoo@espoonkeskusta.fi. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. Pirkanmaan Vesasten tmj Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Selenius 045 257 6717. Puheenvuorojen käyttäminen ja äänestäminen on kuitenkin mahdollista vain fyysisesti kokouspaikalla. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Ohjaaja Tiina S. Kokoukseen pyydetään ennakkoilmoittautumista niin virallisilta edustajilta kuin seuraajilta ke 4.5. Ajankohtainen poliittinen katsaus eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs. Alueellisissa kokouksissa käsitel-lään vuosikokousasiat, eduskuntavaalit ja puoluekokoukseen liittyvät luottamushenkilövalinnat. klo 17 piiritoimisto Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere) ja hybridinä Teamsin kautta.* Käsitellään sääntömääräiset asiat. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. ”Me olemme myöntäneet uusia aloituspaikkoja ja koulutusvastuita korkeakoulukentän toiveita huomioiden.” Honkonen haluaa opettajille kunnianpalautuksen Uusi tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen vannoi virkavalansa Valtioneuvoston linnassa. Honkosen mukaan suomalaiset opettajat ovat koko koulutusjärjestelmämme kulmakivi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@ keskusta.fi. Sääntömääräinen vuosikokous ti 10.5. Keskustan teltta Leppävaaran suurmarkkinoilla la 7.5. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 0504396822, uusimaa@ keskustanuoret.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Lisäksi valitaan kansanedustajaehdokkaita sekä puoluevaltuuston jäsenet. Sydämellisesti tervetuloa! Piiri. Kokoukseen on pakollinen ennakkoilmoittautuminen to 12.5. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. ”Minä olen itsekin opettaja taustaltani. Rekisteristä selviäisi, kuinka paljonko Suomessa on kelpoisuussäädösten mukaisia opettajia, rehtoreita ja johtajia. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, mukaan lukien piirin puoluekokousedustajien ja puoluevaltuustoehdokkaiden valinta. HONKONEN näki tiedeja kulttuuriministerin salkun tulevaisuuden rakentamisen salkkuna. Honkonen sanoi aikovansa toteuttaa myös opettajien pitkään kaipaaman opettajarekisterin. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. klo 11 Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärvellä. Pudasjärvi. Paikalla pitkin päivää Espoon Keskustan luottamushenkilöitä ja muita aktiiveja. Lopuksi juomme torttukahvit. Kuullaan myös muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Alueelliset kokoukset: Kalajokilaakso to 12.5. Keskustanuorten Pirkanmaan piirin hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Klo 11.30 ilmoittautuminen, kesäkuulumiset ja tikkakisa. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry. 6.5.2022 Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. fi. H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va. klo 18 Siikajoki, Paavolan Nuorisoseura (Kirkkotie 14, Paavola). Klo 12 ruokailu, tarjolla lounas noutopöydästä. Espoo. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Sääntömääräiset asiat ja kannanotosta keskustelua. ”Opettajan ammattinimike tulee saattaa sille kuuluvaan, arvolle sopivaan asemaan. Kokouspaikalla on ilmoittautumispiste, jolle on ilmoittauduttava niin virallisten piirikokousedustajien kuin kokouksen seuraajien. Yppärin paikallisyhdistyksen ja Yppärin Keskustanaisten vuosikokoukset pe 13.5. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. kiviniemi@keskusta.fi. Vietämme yhteistä kesäpäivää to 16.6. klo 18 Kempele, keskustan seurakuntatalo (Tiilitie 1). Pirkanmaan Keskustanaiset. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Pyhäjoki. klo 9 mennessä osoitteessa https://link.webropol.com/s/pskeskustanvuosikokous. Siika-Pyhäjokilaakso pe 13.5. mennessä kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Turun Vesaiset ry. ervela@gmail.com / 0500 130 550) tai Sirpalle (044 062 2266). Iijokilaakso ti 17.5. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Arpajaiset ja tikkakisan palkintojen jako. Sitovat ilmoittautumiset su 12.6. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Vesaiset järjestävät askartelutoimintaa perheen nuoremmille kokouksen aikana. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@keskustanuoret.fi. Keskustan Kymenlaakson piiri. ”Oma poliittinen ajatteluni nojaa tiukasti yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Kokousalustuksen ulkoja turvallisuuspolitiikasta pitää varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Kahvia tarjolla klo 9.30 alkaen. klo 11.30 alkaen Maskun Kiisan-Pirtissä. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja. Kokkikerho 3., 4. Reima ja pojat laulavat ja laulattavat. Ja siihen kuuluu aivan olennaisesti sivistyksen ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Pyydämme toimittamaan piirikokousedustajien valtakirjat etukäteen piiritoimistolle saapumisen sujuvoittamiseksi. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17.30. Pohjois-Pohjanmaan Keskusta. Kokouksessa on myös varattu aika puoluejohtoon pyrkivien esittäytymiseen. Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään la 14.5. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@ keskusta.fi. Maksu suoritetaan paikan päällä tilaisuuden alkaessa. klo 10 (kahvit alkaen 9.30) Utin kerholla (Hävittäjäntie 3, Utti, Valkeala). Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17.30. toiminnanjohtaja Antti Grönlund 050 564 8747, poliittinen asiantuntija ja Varsinais-Suomen Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. ja 5.-luokkalaisille Teräsrautelan nuorisotalolla (Antreksenkuja 1, Turku) tiistaisin klo 18 alkaen 12.4. klo 18 Irja Kestilällä. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Ohjelmassa hyvinvointialueen hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Mutasen ja piirin puheenjohtaja Pekka Kuusiston alustukset. Viihtyisistä puitteista ja tarjoilusta maksamme talolle 20 euroa per henkilö. Kokous on avoin, eli sitä voi vapaasti saapua seuraamaan mutta äänioikeus on vain Keskustan yhdistysten valitsemilla piirikokousedustajilla. Tervetuloa! Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola (vuorotteluvapaalla), vt. mulari@keskusta.fi. Sellaiset eväät olen itsekin tältä yhteiskunnalta saanut.” Honkonen muistutti, että keskustan johdolla suomalaisen korkeakoulupolitiikan suunta on tällä vaalikaudella muutettu. Kokouksessa kuullaan Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon poliittinen katsaus. Näenkin tärkeänä esimerkiksi opettajankoulutuksen vahvistamisen”, Honkonen sanoi ministerinimityksensä jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Viralliseksi kokousedustajaksi ei pääse ilman ilmoittautumista. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. Kokousta voi seurata verkosta osoitteessa www.face book.com/vskeskusta. Vuosikokous la 7.5. Keskustan Pohjois-Savon piirin vuosikokous pidetään la 14.5. klo 18 Ylivieska, kaupungintalo (Kyöstintie 4). Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17.30. mennessä Ristolle (risto. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajien, puoluevaltuuston jäsenien sekä kansanedustajaehdokkaiden nimeäminen. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17.30. Ilmoittautumiset kokouslinkkiä ja -materiaaleja varten su 8.5. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko haluaa myös osallistua, jos se vain ministerin tehtävien aikatauluihin suinkin sopii. Keskustaveteraanit. Tänä päivänä opettajan työ on todella kuormittavaa, ja siitä kärsivät myös koulujen ja oppilaitosten oppilaat”, hän muistutti. mennessä sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Tervetuloa! Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi
Minkä maakunnan maakuntakala. Milloin Natoon on viimeksi liittynyt uusi jäsenvaltio. Kuinka moni suomalainen on tehnyt naisten yleisurheilussa maailmanennätyksen. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. 2. 1. Mikä on pinta-alaltaan Euroopan suurin valtio, kun ei oteta huomioon osaksi Aasiassa sijaitsevia Turkkia ja Venäjää eikä Ranskan merentakaisia alueita. 9. 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. kuten myös sana kyty. Su om en m aa n ark isto 1. 4. 3. 6. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta ja levisi Eurooppaan 1500-luvulla löytöretkien seurauksena. Kaksi ensimmäistä olivat Paavo Nurmi (9 kultaa ja 3 hopeaa 1920, 1924, 1928) ja kolmiloikkaaja Ville Tuulos (kultaa ja pronssia 1920, 1924, 1928). Mikä on Vuoden vihannes 2022. Kerhotuote on tällä kaudella Haltin ultrakevyt, omaan taskuunsa pakattava selkäreppu. Kuinka monta jäsenmaata on nyt Natossa ja kuinka moni niistä on Euroopan ulkopuolelta. Kuinka paljon. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. 4. Kuka on nato. Ilmoita tuloksen raportoinnin yhteydessä, jos haluat tilata kerhotuotteen.. Montako virallista kieltä Euroopan unionissa on. 10. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Euroopan unionissa on jäsenmaita 27. tul kka us toi mii jok a kie les tä toi see n, yhd ist elm iä 552 , 6) Sd p 40, per uss uom ala ise t 38, Kok oom us 37 (se ura avi na kes kus ta 31, vih reä t 20, vas em mis toliit to 16) , 7) tom aat ti, 8) Ukr ain a, 9) Sep po Rät y, kei häs 198 8, 199 2, 199 6, 10) kak si: Riit ta Sal in 400 m Roo ma 197 4, Tiin a Lill ak kei häs 198 2 Hel sin ki ja 198 3 Tam per e. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Kolme suomalaista yleisurheilijaa on saavuttanut mitalin kolmissa olympialaisissa. 5. Nato on muutakin kuin Pohjois-Atlantin puolustusliitto. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. 8. Kuka on kolmas. 10. 7. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. Kuinka monien. Vas tau kse t: 1) nat o = avi om ieh en sis ar, kyt y = avi om ieh en vel i, 2) Nor ja, raj aa 736 km , 3) 30, Eur oop an ulk op uol elt a kak si: USA ja Kan ad a, 4) 202 Poh joi s-M ake don ia, 201 7 Mon ten egr o, 5) 24, kai kki asi aki rja t jul kai sta an kai kill a kie lill ä . Paavo Nurmi, Ville Tuulos ja .... 6. Repun voi lunastaa itselleen 30 euron hintaan. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. On siis aika raportoida lopputulokset. mennessä. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Shutterstock Tonnikerholainen, ilmoita lopputuloksesi! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi päättyi vappuaattona. Kilometrit tulee ilmoittaa 10.5. Maiden alue huomioidaan vain manner-Euroopasta. 5. 9. Halutessasi voit kertoa myös, miten kausi osaltasi sujui, tai lähettää kuvan. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. Nykysuomen sanakirjasta löytyy tuo sukulaisuutta kuvaava sana . 2. Tietotesti ??. 3. Sinisen, kerhon logolla varustetun repun sivuilla on verkkotaskut pientavaroille ja vetoketjulla suljettava etuläppä. Vihje: keskimäärin suomalainen syö sitä vuodessa 12 kiloa. . Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. 56 6.5.2022 1 5 3 7 9 5 7 7 2 4 9 6 8 9 4 2 4 2 7 7 9 2 5 1 8 4 1 5 6 7 8 3 1 2 4 5 9 3 6 7 8 9 6 5 1 8 7 3 2 4 3 7 8 2 6 4 9 1 5 5 9 7 8 3 2 1 4 6 6 8 3 9 4 1 7 5 2 4 1 2 6 7 5 8 3 9 7 3 9 4 2 8 5 6 1 8 4 1 3 5 6 2 9 7 2 5 6 7 1 9 4 8 3 2 6 4 3 1 2 5 3 9 8 5 1 6 7 9 6 3 4 8 4 9 6 8 9 1 2 5 7 6 4 9 8 3 1 8 3 6 5 7 1 2 9 4 4 9 1 3 8 2 7 5 6 7 2 3 1 9 8 6 4 5 1 4 8 2 6 5 9 7 3 9 6 5 7 3 4 1 2 8 3 7 2 8 5 6 4 1 9 6 1 4 9 2 3 5 8 7 5 8 9 4 1 7 3 6 2 1 5 3 7 9 5 7 7 2 4 9 6 8 9 4 2 4 2 7 7 9 2 5 1 8 4 1 5 6 7 8 3 1 2 4 5 9 3 6 7 8 9 6 5 1 8 7 3 2 4 3 7 8 2 6 4 9 1 5 5 9 7 8 3 2 1 4 6 6 8 3 9 4 1 7 5 2 4 1 2 6 7 5 8 3 9 7 3 9 4 2 8 5 6 1 8 4 1 3 5 6 2 9 7 2 5 6 7 1 9 4 8 3 2 6 4 3 1 2 5 3 9 8 5 1 6 7 9 6 3 4 8 4 9 6 8 9 1 2 5 7 6 4 9 8 3 1 8 3 6 5 7 1 2 9 4 4 9 1 3 8 2 7 5 6 7 2 3 1 9 8 6 4 5 1 4 8 2 6 5 9 7 3 9 6 5 7 3 4 1 2 8 3 7 2 8 5 6 4 1 9 6 1 4 9 2 3 5 8 7 5 8 9 4 1 7 3 6 2 Tietotesti Kolme yleisurheilijaa on tuonut olympiamitalin yleisurheilusta Suomeen. Mitkä ovat tämän hetken ”kolme suurta” eli kansanedustajien lukumäärän perusteella Suomen suurimmat puolueet. Onko Suomella maarajaa minkään Natomaan kanssa. 7. 8. Julkaisemme osan kommenteista ja kuvista lehdessä. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), kerhon omassa Facebook-ryhmässä tai postikortilla (PL 42, 90101 Oulu). vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. 10. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia
57 6.5.2022 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Vahvakin kaipaa vahvistamista, kun tilanne ympärillä muuttuu. Tiivistynyt tiedustelutiedon vaihto on parantanut tilannekuvan muodostumista. Yleisen asevelvollisuuden kehittämiseksi meillä on valmiit suuntaviivat viimesyksyisen komiteatyön pohjalta. UKRAINASSA kevät on merkinnyt taistelua suurempaa, brutaalisti hyökkäävää Venäjää kohtaan. Näin olisi myös Naton jäsenenä. Kirjoittaja on puolustusministeri (kesk). Elokuussa suomalaisia sotilaita lähetettiin Kabulin lentokentän alueelle auttamaan siviilien evakuoinneissa. Yleinen arvio on, että Venäjä aliarvioi etukäteen niin Ukrainan puolustustahdon ja -kyvyn kuin lännen yhtenäisyyden. Näin jälkikäteen ajateltuna Suomen puolustuksen supersyksy pohjusti isojen muutosten ja päätösten kevättä. Olemme päättäneet vahvistaa omaa puolustustamme vastaamaan tätä uutta tilannetta. Myöhemmin puolustusselonteko hyväksyttiin eduskunnassa, asevelvollisuutta käsitellyt parlamentaarinen komitea päätti työnsä ja Suomen historian suurin hankinta eli hävittäjähanke vietiin päätöksentekoon. Ukrainalaisten maanpuolustustahto on maan puolustuskyvyn supervoima. Tämä on nyt tärkeää. VAIN NATOSSA on yhteiset sotilaalliset komentorakenteet, yhteinen puolustussuunnittelu ja turvatakuut. Euroopan unioni on ollut Ukrainan tukemisessa harvinaisen yksimielinen ja jopa voimakas toimija. Viime vuosien aikana rakennettu puolustusyhteistyön kumppaniverkosto on osoittanut arvonsa. Länsi on tukenut poliittisesti, taloudellisesti ja puolustustarvikkeilla. Jokainen päivä sotaa on liikaa. Suomalaiset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja siirtyneet laajalti kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Isojen muutosten ja päätösten kevät yhdistää meitä. Tästä on kyse, kun panostamme nyt historiallisen paljon puolustukseemme. Inhimillinen kärsimys on ollut kohtuutonta. Joulukuussa tehty hävittäjähankintapäätös tukee nyt erityisen hyvin tiivistyvää puolustusyhteistyötämme Yhdysvaltojen kanssa. Yhteistyömme esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Ison-Britannian tai Yhdysvaltojen kanssa on merkityksellistä, samoin puolustusyhteistyön vahvistuminen EU:n sisällä. Kovia talouspakotteita on asetettu, vaikka tästä koituu isoja vaikutuksia myös EU-maille itselleen. Suomalaiset ovat myös osallistuneet rahakeräyksiin Ukrainan hyväksi ja toivottaneet ukrainalaiset pakolaiset tervetulleiksi. Isojen päätösten kevät Antti Kaikkonen vieraskolumni. Lisäämme muun muassa henkilöstöä ja kertausharjoituksia sekä täydennämme varastoja. Puolustusvoimat on turvallisuustilanteen tasalla, tai jopa sen edellä. VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön. 58 6.5.2022 VUODEN 2021 syksy oli puolustuspolitiikan asioissa niin vilkas, että ristin sen silloin puolustuksen supersyksyksi. Toivottavasti myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta opitaan arvostamaan entistä enemmän. Näiden rinnalla jatkoimme tiivistä kansainvälisten puolustuskumppanuuksien rakentamista. Suomen puolustuksen perusta on aina oma kansallinen puolustuskykymme. Poliittinen nahistelu puolueiden välillä on pistetty piippuhyllylle ainakin hetkittäin. Päätöksenteon hetki Nato-jäsenyyden hakemisesta lähestyy
Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Tai vuokrasähköpotkulaudoilla tehoosastolle. Tosi hyvä idea, pöljä hutilus särkee sen. Pari kokoomuspoliitikkoa on tositeeveessä helikopterista hyppimässä. On nähty onnistumisia ja epäonnistumisia. Yleisönosastoraivoaja yllytti olemaan väistämättä sähköpotkulautaa jalkakäytävällä. Nyt ei tunnesidettä polkupyöriin kaupungeissa synny, ajetaan kaupunkipyörillä. MUSTA nahkatakki on tekaistua katu-uskottavuutta. Vai onko se samaa nahkaa kuin taannoin takapakseista myydyt ”italialaiset nahkapuserot”. Nyt pääministeri vetää leukaa leikkipuistossa siinä samassa nahkatakissa. Nythän sen pyörän keulamerkki on jalopuualustalle kiinnitettynä tallessa, odottaen jotain ökyautoa, jonka kojetauluun sen taas voisi kiinnittää. No pitää, ei riitä, että tekopirteä, tekonaurava Jenni Pääskysaari pilaa ohjelmaa (nuori tuuraaja oli hyvä), sen pilaa myös poliitikkovieras. Kaupunkilaisia narrataan vuokraamaan autoaan tarvitseville. Kuten monesti on todettu, ennen olisi itsestään valokuvia levittelevää pidetty pöljänä. Kierrätys, kestävä kehitys! Olen huomannut, että kestävä kehitys tarkoittaa omistamisen välttelyä, yhteiskäyttöä. Kuinka sattuikaan tulemaan kuva julkisuuteen. Pitääkö olla huolissaan. Me kukkahattuiset tapakonsultit olemme suunniltamme. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Jälkimmäisiä tullaan tulevaisuudessakin näkemään eniten. Oikean nahkarotsin pitäisi olla kulunut, repsottavavuorinen, narkkarin kuolinpesästä kirppikselle joutunut. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 POLITIIKAN ulkopuolinen julkisuus on taitolaji. Vinkki Expressenille: Hämäsikö Marin muovitakilla koko Ruotsia! Jari Nenonen Nahkatakkinen tyttö Musta nahkatakki on tekaistua katu-uskottavuutta.. Nuori pääministeri Marin pelaa peliä melko hyvin. Ohjelmaan kuuluu määrätynlainen sivistynyt räävittömyys, poliitikko ei astu rajan yli, eli ei pitäisi olla siellä ollenkaan. Kävin äidin itäsaksalaisella Diamant-pyörällä koulussa ja sain siitä pilkkaa. Saa kohua, saa julkisuutta, joka on parempaa kuin saisi Seiskassa tamperelaisena. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. 59 6.5.2022 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Musta nahkatakki Ruotsiin, edustustehtäviin. Menkää Duudsoneihin, menkää muurahaispesään istumaan! Ei sellaista viihdeohjelmaa, ettei poliitikko menisi. Joku musta eläin on joutunut antamaan henkensä. He eivät ole hauskoja. No, jää tahallasi alle ja makaa kesä lonkkapotilaana. Mutta kuinka hallituksen vihreät suhtautuvat pääministerin nahkatakkiin
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Kesäkuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 3.6.2022 Miten Nato syntyi ja miten puolustusliitto on vuosikymmenten varrella toiminut. Vieraskolumni Ilmiöt Työmarkkinoilla edessä levottomat ajat Uutisanalyysi Aluevaalilupauksista puuttuu konkretia Petri Honkonen haluaa jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet puolueelle vaikeita Työ on kesken KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2022 / 10,90 € Woke kuohuttaa, mutta mistä siinä on kyse. Kompassilogon alla KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2022 / 10,90 € Kuka ajaa yksinasuvien etuja. Vieraskolumni Ilmiöt Venäjä ajaa Suomea Nato-ovesta sisään Kirjat Sorsasta kasvoi Kekkosen luottomies Urho mullisti Heidi Laakson ja Mika Hämeenniemen elämän. Meitä on nyt kolme Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 74 € 6 kk / 38 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . Osa tippuu kyydistä, kun lapsettomaksi jäävät useimmiten vähän koulutetut