Suomenmaa 6.8.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / ELOKUU 2021 / 9,90 € Historia Satavuotias oppivelvollisuus uudistuu Vieraskolumni EU:n metsästrategia menee liian pitkälle Uutisanalyysi EU:n ilmastopaketista alkaa raaka vääntö Antti Kurvinen ponnisti pesiskentältä ministeriksi KUNNAREITA JA PALOJA
40 Ihan oma rotunsa. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 6.8. 2021 Lampaat Kainuunharmasta hyljeksittiin aina 2000-luvulle saakka s
Petri Honkonen s. 14 Uutisanalyysi Maatalous on apuvälineiden ja koneiden historiaa s. 30 Ilmiöt Keskustan on oltava ensimmäisten aluevaalien voittaja. Pienpuolueisiin ei luotettu kunnallisvaaleissa s. 24 Reportaasi: Viimeinen niitti. Maria Pulkkaa inspiroivat luonto ja kansainvälisyys s. 45 Islannin-matkansa jälkeen presidentti Kekkonen ei enää palautunut ennalleen s. 13 Kuka olet
SDP:n ja kokoomuksen välit ovat tällä hetkellä viileät. Kummassakin puolueessa on kuitenkin vahvoja voimia, joille sinipuna olisi mieluisin hallituspohja. Jos oma profiili ei kirkastu, keskustaa uhkaa jauhautuminen oikeiston ja vasemmiston blokkien väliin. Se oli selvä vastaantulo perussuomalaisille. Jos puolue kärsii tappion vuonna 2023, sitä ei välttämättä tarvita mihinkään koalitioon.. Keskustan asema riippuu vain ja ainoastaan puolueen vaalimenestyksestä. Julkisuudessa rakennellaan kuitenkin jo täyttä päätä seuraavaa hallituspohjaa. Keskusta asetti kovat kynnyskysymykset hallitukseen osallistumiselle vuoden 2019 rajun vaalitappion jälkeen. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 6.8.2021 Oppositio rakentelee jo oikeistohallituksen perustaa Pääkirjoitus S euraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vielä lähes kaksi vuotta. Jos puolue kärsii tappion vuonna 2023, sitä ei välttämättä tarvita mihinkään koalitioon. Tuorein esimerkki puolueiden lähentymisestä saatiin pari viikkoa sitten, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti linjapaperin maahanmuuttopolitiikasta. Paavo Lipposta lainaten sokea Reettakin näkee, että oppositiossa valetaan jo kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan nojaavan oikeistohallituksen kivijalkaa 2023 vaalien jälkeen. Vuoden päästä politiikkaa hallitsee vaaleihin valmistautuminen. Elokuun puoluekokouksessa perussuomalaiset saavat uuden puheenjohtajan. Puheenjohtajan vaihtumista voi pitää puolestaan perussuomalaisten vastaantulona kokoomukselle. Nämä kynnyskysymykset on vietävä läpi viimeistä pilkkua myöten loppuvaalikauden aikana. Kokoomus ei kuitenkaan kokeneena kettuna halua jäädä yhden kortin varaan vaan pitää ovet auki myös sinipunalle eli yhteistyölle SDP:n kanssa. Oikeistohallituksen ja sinipunan rinnalle on tarjolla myös kolmas runko, joka nojaa vasemmistopuolueiden ja vihreiden varaan. Se on luonnollista jännitettä pääministeripuolueen ja suuren oppositiopuolueen välillä. H an ne Sa lo ne n / Ed usk un ta Keskustan asema riippuu vain ja ainoastaan puolueen vaalimenestyksestä. Tämä uhkakuva on otettava vakavasti, kun puolue valmistautuu tuleviin koitoksiin. Se vaatii puolueen profiilin kirkastamista. Torjuihan Petteri Orpo hallitusyhteistyön Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa kesäkuussa 2017. Näin suurimmat esteet oikeistohallituksen rakentamiselle on raivattu hyvissä ajoin ennen vaaleja. Keskustallekin on tarjolla roolinsa näissä vaihtoehdoissa. Sinipunaan keskustaa on vaikea istuttaa, mutta yhteistyö niin oikealle kuin vasemmallekin on periaatteessa ja käytännössä mahdollista. Siksi keskustan kannattaa keskittyä nyt oman kannatuksensa kasvattamiseen. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että syyskuussa alkava eduskunnan istuntokausi on viimeinen tehokas työrupeama nykyiselle hallitukselle. Kahden peräkkäisen tappion jälkeen keskustan ei pitäisi muutenkaan lähteä sen paremmin oikeiston kuin vasemmistonkaan kelkkaan
Tapaat ihmisiä, jotka sanovat, ettei helteistä saa valittaa, vaan niistä pitää nauttia. Lämpötilat, niin. Poikasta ohittaessa sekä ihminen että emolintu tuntevat olonsa yhtä uhatuiksi. 5 6.8.2021 Toimittajalta KESÄ pakottaa kohtaamaan monenlaista. Niittykukat värittävät tienvarret. Koko ajan tapahtuu jotakin. Asteet muuttuvat todellisemmiksi, kun ne seuraavat sisälle. Heidän määränsä kävi ilmi, kun kuumuus pakotti pitämään ikkunat öisin auki. Tulppaaneita seuraavat pionit ja ruusut. – Niin no, minä kyllä valitan sekä kylmyydestä että kuumuudesta, ystäväni totesi lakonisesti. Tästä syystä olen valinnut uuden reitin. Kaikki kukkii, ja yksi toisensa perään jokin upea ilmiö on parhaimmillaan. VIELÄ on yksi kesäinen ilmiö, jonka jokainen tietää. Tyytyväisyys läikähtää tarkkailijan sydämessä: onnistuivat saamaan urakkansa loppuun! Melkein niihin jo kiintyi! Silloin huomaa ihmettelevänsä, miten pimeän vuodenajan ylipäänsä kestää. Miten elämää voi olla ilman tätä kaikkea. Kaupungissa lokit ja hanhet tuntuvat pitävän poikasiaan kaikkein mieluiten jalkakäytävillä tai muilla sellaisilla paikoilla, joihin ihmisen olisi kerta kaikkiaan päästävä. Yhtenä päivänä taukoamaton ruokintaliikenne pesälle vain loppuu, sillä poikaset ovat lähteneet omilleen. Se taitaa kyllä olla jo vähän liikaa. Kesähelteiden kuormittavaa kuumuutta ei pääse pakoon. Päivät alkaa suunnitella sen perusteella, minkälainen ilmastointi missäkin on. KESÄLÄMPIMILLÄ myös ympäristö tulee lähemmäksi. Keskustelun joutuu käymään monta kertaa kesässä, väistämättä. Yhtäkkiä väkeä tuntuu olevan liikkeellä muihin vuodenaikoihin nähden kovin paljon. Pölypallon näköinen poikanen nakottaa keskellä pyörätietä, panikoituva jalankulkija nopeuttaa askeliaan ja emolokki syöksähtelee vimmaisesti yhä likemmäs. Pakottaako kesä minut kohtaamaan jo itsenikin. Tarkkaavainen huomaa, missä pihan linnut pesivät. – Kun melkein koko vuoden joutuu kuuntelemaan kesäihmisten ininää talven kylmyydestä ja kamaluudesta, kai minäkin saan pari viikkoa vuodesta valittaa säästä, tuskailin ystävälleni käristävimpien helteiden keskellä. SILLOIN ymmärsin saman pätevän itseenikin. LUONTO todellakin tuntuu, mutta se tuntuu myös ihanalta. Myös toimistotyöläinen tarkkailee säätä aivan uusin silmin. Etäisyyteen ja erinäisiin “turvaväleihin” tottuneena suomalaisena olenkin yhtäkkiä sen edessä, että iholle asti yltää kaikenlaista yllättävää. Etenkin lokki tuntuu olevan valmis epätoivoisiin tekoihin, jos onneton kulkija ei muuta reittiään. En ole ollut pitkinä talvikuukausina lainkaan tietoinen siitä, miten paljon mopoikäisiä teinejä naapurustossani asuu. Marja Silvolahti Saako kesästä valittaa?. Kuinkakohan paljon tuleekaan valitettua kaikenlaisesta. Kesä tuli melkein päin pläsiä
Paketissaan komissio ehdotti keinoja unionin päästöjen leikkaamiseksi vuosikymmenen loppuun menneessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Mainittakoon, että pohjoisemmasta sijainnistaan huolimatta Suomi kuuluu Lyttonin kanssa maantieteellisesti saamaa boreaaliseen vyöhykkeeseen. EU:N osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin kahdeksan prosentin luokkaa. Kanadalaisessa Lyttonissa mitattiin lämpöennätykseksi 49,6 astetta. VAROITTAVA esimerkki epäoikeudenmukaisiksi koetuista ilmastotoimista ovat Ranskan keltaliivimielenosoitukset. SANTERI LAMPI Uutisanalyysi YLI vuoden päivät koronapandemian varjossa muhinut ilmastokriisi palasi jytinällä otsikoihin, kun rankkasateiden aiheuttamat tulvat hyökyivät Länsi-Eurooppaan taloja murskaten ja siltoja repien. Rutikuiva Siperian Jakutia palaa. Kuolonuhreja vaatinut ääri-ilmiö alleviivasi hyytävällä tavalla EU-komission edellisenä päivänä julkaisemien ilmastotoimien välttämättömyyttä. Täkäläinen tupruttelun historia on silti pitkä, sillä se juontaa juurensa teollisen vallankumouksen hiilenkatkuiseen alkuun. Keltaliivien varjo häilyikin komission pressitilaisuuden yllä. KYSELYT mantereen eri kolkista osoittavat, että ilmaston lämpeneminen huolestuttaa eurooppalaisia, vaikka myös globaalin kulkutaudin taloudelliset ja sosiaaliset vitsaukset riivaavat edelleen. 6 6.8.2021 EU-komissio julkaisi ilmastotavoitteensa keskellä ääri-ilmiöiden kesää. Käryttäminen kuriin. Onnistuuko joukko demokraattisesti valittuja, eri poliittisia ideologioita edustavia, johtajia hylkäämään fossiilitalouden houkutukset. Tieteellisesti voi olla mahdotonta osoittaa ilmastonmuutoksen suoraa yhteyttä yksittäisiin onnettomuuksiin, mutta tänäkin kesänä uutiskuvat liekkimeristä ovat olleet lähes jokapäiväisiä. Ja löytyykö sopu siitä, miten vihreästä loikasta eniten kärsivien osumia pehmennetään. Nyt lähes koko kylä on palanut maan tasalle. Ne puhkesivat jo vuonna 2018 protestoimaan polttoaineveron korotusta ja elinkustannusten nousua vastaan. Kiinan Luoyangissa pato uhkasi pettää ja päästää vesimassat miljoonakaupungin niskaan. Paketti haastaa niin kotiyleisön kuin ulkovallatkin todellisiin päästöleikkauksiin. Valtavasta lakipaketista käytäviä neuvotteluita seurataan tarkasti niin Euroopassa kuin muuallakin
Se on kaksi prosenttia koko potista. Jos komissio kompuroi, vastalauseet ryöppyävät valtoimenaan – kuin Rheinland-Pfalzin tulvivat joet konsanaan.. EU-KOMISSION historiallinen ilmastoesitys ei siis tullut hetkeäkään liian aikaisin. Ilmastoasioista vastaava varapuheenjohtaja, komissaari Frans Timmermans teki parhaansa vakuutellessaan medialle, ettei jo valmiiksi ahtaalla olevia jätetä oman onnensa nojaa. Tätä kyytiä hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät uuteen huippuunsa vuonna 2023. VARAPUHEENJOHTAJA Timmermansin puheista päätellen komissiossa ymmärretään, mitä EU-päättäjät joutuvat ilmastoneuvotteluissa kohtaamaan. Paketti onkin signaali yrityksille ja sijoittajille: Voittajien leiriin kuuluvat ne, jotka panostavat uusiutuvaan energiaan ja puhtaisiin ratkaisuihin. Vaikka jäsenmaiden välisistä monimutkaisista neuvotteluista tulee poliittisesti vaikea ja raaka vääntö, Brysselin pääviesti on kirkas. EU haastaa jäsenmaansa todellisiin päästöleikkauksiin. Vaikka tahtia pitää varmasti kiristää tulevaisuudessa, kritiikkiä voi hiukan ilkikurisesti ajateltuna pitää merkkinä siitä, että komission esityksessä on sopiva ripaus realismia. 7 6.8.2021 Santeri Lampi Täkäläinen tupruttelun historia on pitkä, sillä se juontaa juurensa teollisen vallankumouksen hiilenkatkuiseen alkuun. Lisäksi kansainvälisessä lehdistössä on arvioitu, että puolen miljardin kuluttajan varakkaana kauppa-alueena EU kirittää myös kilpailijoitaan ympäristöystävällisempään aikaan. EU:n aikeet voivat lisäksi kärjistää geopoliittisia jännitteitä esimerkiksi Venäjän ja Turkin kanssa, kun naapureiden rauta-, teräsja alumiinituonnille läimäistään hiilitullimaksut. Tyrmistyttävät luvut kävivät ilmi kansainvälisen energiajärjestön selvityksestä. Avainasemassa on maailman suurin talous ja öljyntuottaja Yhdysvallat, joka on kärjistyneen sisäpolitiikkansa takia aiempaa epävarmempi kumppani. OSA ympäristöaktivisteista ja vihervasemmistolaisista poliitikoista pitää 55 prosentin päästövähennystavoitetta riittämättömänä. Jos temppu onnistuu hyväksyttävällä tavalla, vastustus on vähäisempää. MONET eurooppalaiset elinkeinoelämän järjestöt ja suuryritykset riensivät tukemaan komission avausta. Vielä suurempi kysymysmerkki on Kiina, joka julkaisi heti komission vanavedessä omat askelmerkkinsä kohti hiilineutraaliutta. Pitääkin muistaa, että ilmastokriisiä ei ratkaista eurooppalaisten kesken. Esimerkiksi autonvalmistaja Volvo, joka aikoo sähköistää koko mallistonsa vuoteen 2030 mennessä, korosti heti tuoreeltaan, että viimeistään nyt vanhentuneesta teknologista on aika luopua. Kokeneen hollantilaisen demarin mukaan komissiolla on todistustaakka osoittaa, että loikka hiilineutraaliin aikaan voi olla reilu. Maailman ykkössaastuttajan julistuksiin on silti vaikea luottaa – rakensihan Kiina viime vuonna enemmän hiilivoimaa kuin muu maailma sai sitä yhteensä vähennettyä. MAAILMAN hallitusten koronaelvytykseen varaamista 16 biljoonasta dollarista noin 380 miljardia dollaria käytetään puhtaan energian investointeihin
Perussuomalaiset europarlamentaarikot puolustavat Unkarille maksettavia miljardeja, vaikka valtio ei yhteisiä pelisääntöjä EU:ssa noudatakaan. Kalli toivoo, että hallinto ja teollisuus olisivat tiiviissä yhteistyössä, jotta myös alan pienet ja keskisuuret yritykset saisivat mahdollisuuden tarjota osaamistaan rajat ylittäville markkinoille. Tehtävää ilman muuta riittää, mutta tässä pitää olla hereillä. Hän nostaa esille EU:n yhteisen puolustusrahaston, jossa hän näkee suomalaiselle puolustusteollisuudelle potentiaalia. Ja ri La uk ka ne n Koko ikäluokka kutsuntoihin MARJA SILVOLAHTI KANSANEDUSTAJA , puolustusvaliokunnan jäsen Eeva Kalli (kesk.) kannattaa kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan. Silloin pystymme löytämään ne eurooppalaiset yhteistyökuviot, jotka voivat auttaa meitä pääsemään mukaan puolustusrahaston hankkeisiin. – Meillä pitää olla käsitys siitä, millaista osaamista meillä on. Viktor Orbanin edustaja Gergely Gulyas lehdistötilaisuudessa. KALLI kiittelee Suomen aktiivisuutta kansainvälisen puolustusyhteistyön kehittämisessä. 8 Ajassa Sanottua 6.8.2021 Vaikka Bryssel haluaisi päästää lgbtq-aktivistit lastentarhoihin ja kouluihin, emme suostu niin tekemään. Kalli huomauttaa, että nykyisellään järjestelmä edellyttää palvelukseen hakeutuvilta naisilta poikkeuksellista oma-aloitteisuutta. Elsi Katainen Uuden Suomen blogissaan Ursula von der Leyen puheessaan Euroopan parlamentille Lastensuojelua käytetään tekosyynä seksuaalivähemmistöjen syrjimiseksi. Tämä laki on häpeäpilkku. Kallin mukaan kutsunnat olisivat hyvä hetki tavoittaa koko ikäluokka ja auttaa nuoria löytämään mielekäs tie eteenpäin. Yhteiset kutsunnat olisivat väylä tuoda asepalveluksen mahdollisuus lähemmäs nuoria naisia. Lisäksi kutsunnoissa voitaisiin tarjota tietoa armeijan käymisestä. – Siinä pystyttäisiin markkinoimaan armeijaa ja kertomaan, mitä armeijaan meneminen konkreettisesti tarkoittaisi. Uudistuksessa olisi kyse myös välttämättömyydestä. Jos kutsunnat ulotettaisiin koko ikäluokkaan, niin voisin kuvitella, että yhä useampi nainen hakeutuisi armeijaan, Kalli kaavailee. Lisäksi uudistuksessa olisi kansanedustajan mukaan kyse myös välttämättömyydestä, kun ikäluokat pienenevät
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Torniossa 25.8. Suomen hallitus on paljon vartijana, kun rakennevarojen jaosta päätetään. Hallituksen kannanmuodostus on vain lykkääntynyt yllättävän pitkälle. 9 Ajassa Sanottua 6.8.2021 Olen huomannut, että Tuppurainen harrastaa erilaisia hokemia. Kääriäinen näkee pidemmän aikavälin uhkia, jos alueellisen tasa-arvon periaatteista poiketaan. – Tuloksia on saatu, ja eroja on voitu kaventaa. Vihreiden hallitusryhmän kesäkokous Lappeen rannassa 24.–25.8. KANSALLISESTI tulee tunnustaa kehittyneisyyserot ja politiikka pitää toteuttaa sen mukaisesti, Kääriäinen korostaa. Ilmastonmuutospaneeli IPCC julkistaa raporttinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista 9.–10.8. Hän huomauttaa, että EU:n rakennerahaston aluekehitysvarat tulee jakaa jatkossakin liittymissopimusten ja unionin aluepolitiikan periaatteiden mukaisesti. EU:n periaatteiden mukainen rahanjako on tasoittanut tilannetta. Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokous Hämeenlinnassa Seppo Kääriäisen mukaan hallitus on lykännyt päätöstään aluekehitysvarojen jakamisesta yllättävän pitkään.. Vasemmistoliiton ministeriryhmän kesäkokous Helsingissä 25.– 26.8. Kääriäinen johtaa Pohjois-Savon maakuntahallitusta ja Rajamäki maakuntavaltuustoa. – Itäja Pohjois-Suomen maakuntaliitoilla on täysin yhtenevä kanta. Kaikki mikä johtuu maantieteestä. Perussuomalaisten puoluekokous Seinäjoella 18.–19.8. Halusimme Rajamäen kanssa muistuttaa, mistä todella on kysymys, minkä vaihtoehtojen välillä maan hallitus päättää, Kääriäinen kertoo Suomenmaalle. Voi kyllä kysyä, että voiko tällaisella linjalla perussuomalaiset tulla hallituspuolueeksi. Tytti Tuppurainen Helsingin Sanomissa Kääriäinen huolissaan EU:n aluekehitysvaroista 9.8. Saantoja voi tulla sitten vähemmän. – Kun puhutaan EU:n politiikasta ja varojen saannosta on tärkeää, että ennustettavuus säilyy. EU:lta tulee toki muutakin aluekehitykseen vaikuttavaa rahoitusta, mutta erityisesti kuitenkin korostuvat kehittyneisyyseroja tasoittavat varat. Tietyt erot kuitenkin pysyvät, kuten pitkät välimatkat ja harva asutus. Niihin ei sovi puuttua, eikä niitä pidä alkaa jakaa uudelleen. Valitettavasti se, että väittää olevansa realisti tai tannerilainen demari, ei tarkoita mitään, jos yksikään käytännön toimi tai kannanmuodostus ei tue näitä itsemäärittelyjä. Suomessa itäinen ja pohjoinen Suomi ovat täyttäneet artiklan kriteerit erityisen huomion alueina. Kääriäinen muistuttaa, että Itäja Pohjois-Suomi ovat jäljessä aluekehityksessä länteen ja etelään verrattuna. Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla 25.–27.8. Riikka Purra Twitterissä LAURI HEIKKILÄ MINISTERI , keskustan veteraanivaikuttaja Seppo Kääriäinen varoittaa alueiden eriarvoistumisesta. EUROOPAN UNIONIN perussopimuksen artikla 174 on taannut sen, että maaseutu-, saaristo-, rajaseutuja vuoristoalueiden pärjäämiseen on kiinnitetty kaikkialla unionissa erityistä huomiota. Kääriäinen varoitti mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat 29.7.) toisen ex-ministerin, Kari Rajamäen (sd.) kanssa, että Suomen hallitus uhkaa valmistelutietojen perusteella poiketa näistä periaatteista. Keskustan työvaliokuntien ja ministeriryhmän kesäkokous Himoksella 14.–15.8. Eurooppa-foorumi kokoaa politiikan huippunimet Turkuun 31.8.–1.9. Perussuomalaisten eriävä mielipide suuren valiokunnan lausuntoon Tämä on aikamoinen irtiotto suomalaisesta EU-politiikasta. Tämä on aivan realistinen uhka. – Jos Suomi nyt tästä poikkeaa, Euroopan komissio voi todeta jossain vaiheessa, ettei maantieteellisiä eikä minkäänlaisia eroja olekaan. O tso Kä äri äin en Oikeusvaltiokulttuuri ei ole identtinen kaikissa 28 EU-jäsenvaltiossa, ja sen yhtenäistäminen ei onnistu sitomalla EUbudjetista tulevia varoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Kokoomuksen puolueja ryhmäjohdon kesäkokous Seinäjoella 21.8
Tulevina kuukausina toteutetaan jopa miljardien eurojen jälleenrakennusohjelma tuhojen korjaamiseksi ja infrastruktuurin palauttamiseksi. Monessa muussa maassa velkavuori on toki vielä massiivisempi. Käytännössä velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa vaikuttaa niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 ovat perus opetuksen 9. Käyttöön vapautettiin heti 400 miljoonaa euroa. – Yksi kerta opintoohjausta silloin tällöin ei riitä kaikille. OPPIVELVOLLISUUTTA pidentävä laki tulee voimaan ikäluokka kerrallaan. Kengässä hiersi se, että Pohjois-Irlanti jäi EUhallinnon alaiseksi ja hallintoraja määrättiin kulkemaan Irlanninmeressä. Motivaatio ratkaisee SANTERI LAMPI VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikon mukaan Suomi ajaa EU-pöydissä paluuta velkaja alijäämäsääntöihin, jotka pantiin hyllylle koronapandemian vuoksi. Uudistuksella hallitus pyrkii nostamaan koulutusja osaamistasoa sekä parantamaan koulutuksellista tasa-arvoa. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei uudistus ratkaise kaikkia ongelmia. Ovaska muistuttaa, että poliisi ei hae ketään kouluun, vaikka jatkossa jokaiselle täytyy tarjota koulutuspaikkaa. Brysselin hallintokortteleista huikattiin takaisin, että luovia ratkaisuja voidaan etsiä, mutta sopimusta ei avata. Taloudenpidon suuntaviivoja on määrä paaluttaa syksymmällä. PRESIDENTILLISET UKAASIT. On silti tärkeää, että on joku, jonka kanssa puhua. 10 6.8.2021 Poiminnat KOONNUT: SANTERI LAMPI KUVAT: LEHTIKUVA /AFP TURHA TOIVO. Esimerkiksi opinto-ohjaukseen täytyy panostaa jo peruskoulussa enemmän. OLGA OINAS-PANUMA OPPIVELVOLLISUUDEN 18 vuoteen nostava laki tuli voimaan elokuun alusta. Uudistetussa laissa ei myöskään määritetä seuraamuksia nuorelle, joka jää ilman koulutuspaikkaa. Eurooppalaisesta keskustelusta päätellen väännöstä on tulossa tiukka. Saarikko myöntää, että säännön noudattaminen on Suomellekin vaikeaa. Ministeri David Frost jyrisi brittiparlamentissa, että neuvottelut EU-erosopimuksesta on avattava uudelleen. Nuoren huoltaja voidaan kuitenkin tuomita sakkoihin, jos tämä laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista. Tuore esimerkki erilaisesta ajattelusta saatiin, kun EU-komission talouskomissaari Paolo Gentiloni totesi Financial Timesin haastattelussa, että paluu vanhoihin sääntöihin kuristaisi kasvua. APUA AKUUTTIIN HÄTÄÄN. Presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän asema perustuu käytännössä vain ydinaseisiin, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sivalsi ennen maiden kahdenvälisten neuvotteluiden alkua. Saksan hallitus hyväksyi massiivisen hätäapupaketin heinäkuisten tulvatuhojen korjaamiseen. SUHTAUTUMINEN tiukan taloudenpidon periaatteisiin jakaa EU-johtajia. Onhan täkäläinen velkasuhde kohonnut 70 prosentin tietämille. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että jokaisen suomalaisen nuoren täytyy käydä toisen asteen koulutus. – Opettajana ajattelen, että kaikkeen oppimiseen ja koulutukseen täytyy olla myös oma motivaatio. Moni nuori ei tiedä peruskoulun päätyttyä suoralta kädeltä, minne hakisi jatko-opintoihin. – Heille täytyy löytää tukea ja mielekäs opiskelukohde. Bidenin mukaan Putinista tekee entistä vaarallisemman se, että Venäjän johtaja “tietää olevansa todellisissa vaikeuksissa”. luokalla – eli pääosin vuonna 2005 syntyneisiin. Tulvien uhreiksi joutui vähintään 169 ihmistä Saksassa ja koko Euroopassa ainakin 200. KANSANEDUSTAJA Jouni Ovaska (kesk.) pitää oppivelvollisuuden pidentämistä merkittävänä askeleena. Ovaskan mukaan nuoren ei välttämättä tarvitse tietää tulevaa uraansa. Marinin hallitus on pitänyt hanketta yhtenä merkittävimmistä tulevasuusteoistaan. Kiistaa kukkaronnyöreistä. Nyt, kun tulee velvollisuus hakeutua kouluun, täytyy nuori saada myös motivoitua opiskelemaan. Bidenista kyberhyökkäys voisi sytyttää sodan suurvaltojen välille. Keskustan puheenjohtajan mukaan EU-mailla saisi olla velkaa enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen
Koko maan lukemilla sijoitumme keskikastiin. Esimerkiksi Ruotsi on etanoliautoilun suosiossa paljon edellä ja tankkauspisteiden määräkin nousee tuhanteen. Se edellyttää uutta kurssia erityisesti maaseutualueiden saattamiseksi kiinteiden ja nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin. RISTO LUODONPÄÄ EU-KOMISSIO julkisti vastikään lakiesityksen, jonka mukaan henkilöja pakettiautojen pitäisi olla kokonaan päästöttömiä vuoteen 2050 mennessä. Eräät kunnat jäivät pienempien ja edellytyksiltään heikompien valokuituverkkojen rakentajien armoille. Suomen teillä kurvailee tällä hetkellä arviolta noin 10 000 autoa, joissa voidaan käyttää E85-tunnuksella varustettua polttoainetta. E85-polttoaineessa on enemmän oktaaneja kuin tavallisessa bensiinissä, joten saat enemmän autostasi tehoa irti. Paljon hyvää on tapahtunut. Kyseessä on vain pohjaesitys, josta lähdetään keskustelemaan ja joka tulee varmasti vielä muuttumaan. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Laajakaista ei mennyt ihan nappiin! Täällä Bryssel Su om en m aa n ark isto Suoraan kysyen Kuinka käy etanoliautoilun. Esimerkiksi Alankomaat on pintaalaltaan vain kaksi kolmasosaa entisestä Oulun läänistä. Euroopan harvimmin asuttu maa ottaisi maailmanmitassakin pisimmän loikan kohti digitaalista yhteiskuntaa. Tästä minullakin on kokemuksia runsaan vuoden ajalta, kun olen istunut etäkokouksia Eurooppaan. SUOMI tavoittelee digitalisaation kärkipaikkaa ja 5G:n mallimaan roolia Euroopassa. 11 6.8.2021 VANHASEN ll hallitus teki edistyksellisen päätöksen: toimivat tietoliikenneyhteydet oli saatava kaikkien suomalaisten ulottuville vuoteen 2015 mennessä. HARVIMPAAN asutuilla alueilla valtio ja EU lupasivat tukea hankkeita mittavasti. Näillä lukemilla nopeat ja kiinteät valokuituverkot kattavat EU:n tilastojen mukaan maamme maaseutualueista pienemmän osuuden kuin yhdessäkään toisessa EU-maassa. Millaisena näet etanoliautoilun tulevaisuuden tiukasti kilpailuilla ja jatkuvasti kiristyvien päästövaatimusten kyllästämillä markkinoilla. Vähintään kiinteä laajakaistayhteys, jonka tiedonsiirtonopeus olisi 100 megabittiä sekunnissa, takaisi mahdollisuudet tähän. 38 kilometrin päähän Jyväskylän keskustasta ei ole kiinteää laajakaistaa. Keinoina mainitaan polttoaineiden päästökauppa sekä uusien autojen päästöjen nopea nollaaminen. Miten esitys vaikuttaa polttomoottoriautojen elinkaareen ja onko se päättymässä kyseisellä aikataululla, Etanoliautoilijat ry:n toiminnanjohtaja Vilhartti Hanhilahti. Julkista rahaa niihin on käytetty 76 miljoonaa euroa. Suuret operaattorit eivät useinkaan ole olleet kiinnostuneita näistä alueista. Muutostuki on näillä näkymin säilymässä fossiilittoman liikenteen tiekarttaan perustuen vuoteen 2030 asti. Etäisyyksien ja ilmaston vuoksi Ruotsi on meille sopiva esimerkkimaa, miten vähäpäästöistä autoilua tulisi kehittää.. Ei Suomen maaseudulle ole järkeä rakentaa sähköautojen latauspisteitä 60 kilometrin välein. Niiden toteuttaminen jäi kuntien harteille ja kilpailuttaminen maakuntien kontolle. Vain kiinteä – ja erityisesti kiinteä valokuituverkko – on kuitenkin kaikissa oloissa riittävä, toimiva ja häiriötön. Polttomoottorit ja varsinkin etanoliautoilu tulee säilymään vielä pitkään sähköautoja edullisempana liikkumismuotona. SAMAA ei voi sanoa mobiileista yhteyksistä, joiden moni uskoi riittävän haja-asutusalueilla. EU-tasolta tulevat esitykset eivät ota huomioon jäsenvaltioiden infraa ja erityisominaisuuksia, kuten välimatkoja ja väestöntiheyttä. Komission esitys on osa suurempaa kokonaisuutta, missä autoilun päästöt ovat yksi osa-alue. Esityksen läpimeno tarkoittaisi joidenkin arvioiden mukaan käytännössä sitä, että polttomoottorilla käyvien autojen valmistus loppuisi jo vuoteen 2035 mennessä. Jakelupisteitä on jo yli 160. Yksin mobiiliyhteyksillä Suomi ei saavuta sitä, mitä on luvattu. HANKKEIDEN ansiosta 130 000 kotitaloutta on saatu harvaan asutuilla alueilla kiinteän laajakaistan piiriin. Elvytysohjelman runsaan 70 miljoonan euron satsaus tähän tarkoitukseen antaa toivoa muutoksesta. Ongelmat löytyvät siis maaseutu-Suomesta. Toki etanolilla käyvissä autoissa ei ole samanlaista uutuuden viehätystä kuin uusissa sähköautoissa, kun niiden tekniikka vastaa perinteistä bensa-autoa. Polttoainejärjestelmän päivitys maksaa noin 600 euroa, mihin on mahdollista saada 200 euron arvoinen muutostuki. Suomen kotitalouksista 93 prosenttia on joko kiinteiden valokuituverkkojen, kaapelimodeemin tai mobiililaajakaistan piirissä
12 6.8.2021 SUOMEN eduskunnassa istuu selvästi vähemmän professoreita kuin muissa Euroopan maiden parlamenteissa. Eduskunnasta löytyy 80 maisteria, kuusi lisensiaattia ja 14 tohtoria. Työvoimapulaan liittyvät rakenteelliset ongelmat nousevat takaisin pinnalle, kun talous virkoaa koronaepidemian jäljiltä. Alueellisesti pahin pula sopivista käsipareista on Pirkanmaalla. LAURI HEIKKILÄ Luku Ja ri La uk ka ne n Suomessa oli kesäkuun lopussa yli 64 500 avointa työpaikkaa, työja elinkeinoministeriön tietojen mukaan. Ennätyksiä rikottiin myös huhtija toukokuussa. – Sieltä 70-luvulta alkaen löytyy professoreita, joista voi sanoa, etteivät he tottuneet lainkaan joukkuepeliin, jota tarvitaan puoluepohjaisessa eduskuntatyössä. Politiikka ammattimaistui 1970-luvulla.. – Suomen vaalijärjestelmä on henkilökeskeisempi kuin melkein missään muussa läntisen Euroopan maassa. Siellä avointen työpaikkojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden sisällä. He eivät olleet kansanedustajina kovin menestyneitä, vaikka heillä oli professorin ammattitausta, Paloheimo kertoo. Tohtoreita on SDP:n (3), perussuomalaisten (3), kokoomuksen (4), vihreiden (2) ja vasemmistoliiton (2) eduskuntaryhmissä. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä tilanne oli aivan toinen. Suhteellisen vaalitavan maissa vaali on lähtökohdiltaan pitkien listojen vaali, kuten esimerkiksi Ruotsissa. MUUHUN Eurooppaan verrattuna selitys on Paloheimon mukaan päivänselvä. Työvoimapula on pahentunut etenkin teollisuudessa ja ravintola-alalla. Vaaleihin liittyvä asetelma synnyttää aivan erilaisen tilanteen kuin Suomessa. Yleisin poliitikon koulutustausta on siitä asti ollut maisterin tutkinto. Listavaalimaissa listoilla on paljon korkealle asetettuja edustajia, joiden ei juuri tarvitse tehdä vaalityötä valintansa eteen. Mihin katosi eduskunnan tiedeväki. Puolueet ovat jo pitkään olleet poliitikkojen aivan keskeiset kouluttajat, emeritusprofessori lisää. Tiedeväen puutteen pohditaan joskus olevan uhka parhaan tutkitun tiedon saamiselle päätöksenteon tueksi. Tällä hetkellä ei yhtäkään. He profiloituvat parlamenttityössään vain erityisalansa edustajina. TÄLLÄ hetkellä Suomen kansanedustajista puolella on ylempi korkeakoulututkinto. Emeritusprofessori Heikki Paloheimo kertoo, että tuolloin edustajien ammattirakenne vastasi paremmin kansan ammattirakennetta. Luku on korkein vuoden 2006 alkuun ulottuvassa tilastossa. Politiikka ammattimaistui 1970-luvulla, ja tällöin tapahtui ehkä suurin muutos. – Sotien jälkeen eduskunnassa laski professorien, 1970-luvulla tohtorien määrä. Avointen pestien määrä on poikkeuksellisen suuri. 67 prosentilla on maisterin paperit. Keskustan eduskuntaryhmässä ei ole tohtoreita tai lisensiaatteja, mutta ryhmä on vahvasti maisterivaltainen
KUKA HÄN ON, JA MIKSI HÄN ON ESIKUVASI. MIKÄ OLET HOROSKOOPILTASI, JA MITÄ SE KERTOO SINUSTA. OLET PATIKOINTI-IHMISIÄ. 13 6.8.2021 Kuukauden luetuin verkkojuttu: TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI, KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. MITÄ POHJOISMAALAISUUS MERKITSEE SINULLE. Sari Essayah MT:ssa: "Vihreät ja vasemmistoliitto kailottaneet EU-käytävillä, miten huonosti Suomi hoitaa metsiään" (5.7.2021) Katse kauas retkipoluilla ja politiikassa OLET PUHEENJOHTAJA KESKUSTANUORTEN POHJOISMAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Hänelläkin on taustaa kansainvälisten asioiden puolelta keskustanuorista. MITEN TIIVISTÄISIT YHTEEN LAUSEESEEN, MIKÄ SAI SINUT VALITSEMAAN JUURI KESKUSTAN. Keskustassa yhdistyi täydellisesti sellainen moniajattelu ja ylisukupolvisuus, mikä oli minulle tosi tärkeää, sillä olen aina halunnut tehdä kauaskantoista politiikkaa. ONKO SINULLA JOKIN EVÄSBRAVUURI, JONKA VOIMIN ERÄILY SUJUU ERITYISEN HYVIN. Retkeily on minulle puuhaa, jossa pääsee etäämmälle kaupunkielämästä ja olemaan täydellisessä rauhassa luonnon keskellä. Yhteenkuuluvuutta: kieltä, kulttuuria, kaikkia niitä yhdistäviä piirteitä ja samanlaisia ajattelumalleja, joita meillä kaikilla on. Ravut ovat rauhallisia ja kykenevät ajattelussaan yhdistämään monenlaisia eri asioita ja kytköksiä.. Suurin esikuvani on tällä hetkellä Olli Rehn. Tykkään hänen tavastaan esiintyä. Nautin tosi paljon retkeilystä ja siinä, että pääsee syömään luonnon ääressä, on joku oma juttunsa. Maria Pulkka Pohjoismaiden keskustanuorten puheenjohtaja ja keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri Maria Pulkka viihtyy luonnossa. Aika usein tulee tehtyä keittoja. LÖYTYYKÖ POLIITTINEN ESIKUVASI SUOMESTA VAI ULKOMAILTA. On inspiroivaa, millaisiin tehtäviin hän on päässyt ulkomailla, kuten esimerkiksi talouskomissaariksi. Hän on tosi rauhallinen ja pätevä, sellainen asiaosaajapoliitikko. Olen rapu. TULIT MUKAAN KESKUSTANUORTEN TOIMINTAAN 18-VUOTIAANA
14 6.8.2021 Uutisanalyysi Pienpuolueet romahtivat kuntavaaleissa – kommunistien pitkä marssi päättyi TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Viimeinen taisto?
15 6.8.2021 Lauri Heikkilä Kuvassa kommunistien perinteinen vappumarssi 1950-luvulta. ERITYISEN historiallista on se, että ensimmäistä kertaa 76 vuoteen Suomen kuntien valtuustoissa ei ole yhtään kommunistia. Tässä auttoi vahva pohja Nokialla ja yllätysmenestys Hangossa. Molemmissa SKP/SKDL menestyi hyvin ja pääsi kärkikahinoihin. Muut pienpuolueet eivät saaneet paikkoja edellisissäkään vaaleissa. Vuoden 1958 vaaleissa SKDL hyppäsi eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. SKP:n radikaaleimman opposition vanha johtohahmo Markus Kainulainen (1922–2017) oli keskeinen puuhamies oikeaoppisuutta vaalivan Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta -puolueen (KTP) perustamisessa. Muitakin kommunistipuolueita vuoden 1991 Neuvostoliiton romahduksen jälkimainingeissa perustettiin. Ero vanhoihin aikoihin on valtava. Puolueen menestys on ollut selvästi huonompaa kuin SKP:n. Aiempi SKP muodosti vielä 1960-luvun taitteessa enemmistön laitavasemmistopuolue SKDL:stä, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi vuoden 1960 kunnallisvaaleissa SKP:n valtuutettuja oli todennäköisesti pitkälle toista tuhatta. Ensimmäistä kertaa 76 vuoteen Suomen kuntien valtuustoissa ei ole yhtään kommunistia.. VUODEN 2017 kuntavaaleissa eduskunnan ulkopuoliset puolueet saivat 12 paikkaa eri puolilla Suomea. Etenkään vakiintumattomien pienpuolueiden äänestäjät eivät ole valinnastaan aina täysin varmoja. Vuonna 1945 järjestettiin ensimmäiset eduskuntaja kunnallisvaalit pitkään aikaan. Tamperelaisen kestomenestyjän loikkaaminen sitoutumattomaan ryhmään tarkoitti paikan menetystä jo kesken vuoden 2012 vaaleista alkaneen kauden. Vuoden 1992 vaaleissa SKP sai valtuutettunsa vasemmistoliiton listoilta, mutta KTP:kin sai yhden paikan, eli virallisestikin kommunisteja valittiin noissa vaaleissa yksi. Paikat jakautuivat viiden puolueen kesken. Nokialla henkilökohtaisella suosiollaan muitakin valtuustoon temmanneen Herkku Hernesniemen (1955–2015) menehtyminen oli SKP:lle suuri menetys. VASEMMISTOLIITTOON liittyi moni entinen kommunisti, mutta kovimmille kommunisteille tämä ei sopinut. Nyt nämä kaikki menettivät paikkansa. KESÄKUUN kuntavaalit menivät pienpuolueilta poikkeuksellisen huonosti. 1970-luvulla suosio alkoi laskea. Perussuomalaisista vuonna 2017 irtaantunut Sininen tulevaisuus oli nyt ensimmäistä kertaa mukana kuntavaaleissa, ja sai neljä valtuutettua. Neuvostoliitto oli ollut tärkeä tuki kommunisteille, ja nyt piti pärjätä ilman sitä. 1960-luvun aikana ei-kommunistit ottivat SKDL:n johdon, mutta kommunistit menestyivät melko hyvin vielä pitkään ja olivat merkittävä osa puoluetta. Kommunististen puolueiden kannatustrendi on ollut laskeva, ja nyt Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) sai vain murto-osan edellisvaalien tuloksestaan. Eduskunnan ulkopuolisista puolueista yksikään Sinistä tulevaisuutta lukuun ottamatta ei saanut kunnantai kaupunginvaltuutettuja. Pienpuolueilla tarkoitetaan tässä tapauksessa puoluerekisterissä olevia puolueita, joilla ei ole kansanedustajia. SKP oli romahtanut jo vuoden 2017 vaaleissa niin, että yhdeksästä valtuutetusta ympäri Suomen puolue sai pidettyä vain kaksi. SKDL oli vaalien suurin puolue saaden yli 2400 valtuutettua. Ottaen huomioon, että siniset oli hallituspuolue vuosina 2017–2019 tulos ei ole mairitteleva. Toisaalta selitys voi löytyä myös alentuneesta äänestysprosentista. Paikat lähtivät liberaalipuolueelta (5 valtuutettua vuonna 2017), Piraattipuolueelta (2), SKP:lta (2), itsenäisyyspuolueelta (2) ja Feministiseltä puolueelta (1). Ääniä tuli reilut 2000, mikä on yli 5000 vähemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa. KOMMUNISTIEN toiminta oli Suomessa kiellettyä vuoteen 1944 asti. Tilanne voi kertoa siitä, että ihmiset luottavat yhä enemmän valtapuolueisiin vaikuttamisen kanavina. Suomen Kommunistinen Puolue (yhtenäisyys) toimi 1980-luvun lopulta alkaen, ja uusi SKP näki päivänvalon 1990luvun puolivälissä. SKDL lakkautti itsensä vuonna 1990, ja tämän perinnettä jatkoi vasemmistoliitto. Tällöin jatkosodan jälkeisissä rauhanehdoissa Neuvostoliitto vaati kommunistisen toiminnan sallimista, ja toisaalta fasistiseksi kuvaamansa toiminnan kieltämistä. Siniset sai yhden valtuutetun Outokummussa ja puolueen puheenjohtaja Kari Kulmalan johdolla Rääkkylässä peräti kolme paikkaa
Kommunistit yrittivät Moskovassa vallankaappausta elokuussa 1991. Sen seurauksena Baltian maat julistautuivat itsenäisiksi. Idän jättiläisen tapahtumilla olisi todennäköisesti vaikutuksia myös Suomeen. SEURAAVISTA kolmesta päivästä tuli hämmentäviä, järisyttäviä ja ailahtelevia. Idästä tulevaan pakolaistulvaan sen sijaan varauduttiin. Yritys ei kuitenkaan tulisi onnistumaan, sillä Janajevin juntta oli pidättänyt väärän miehen. Yhteyttä hän otti heti myös presidentti Mauno Koivistoon. päivän aamuna vuonna 1991. Ajassa Pe tri Pu ro m ies / Le hti ku va VUOTTA SITTEN Näin virolaiset juhlivat itsenäisyyspäiväänsä syyskuussa 1991. Lopulta Koivisto taipui ja Aho sai marssia toimittajien eteen kertomaan Suomen toimintalinjasta. Lopulta tilanne Neuvostoliitossa laukesi omaan tahtiinsa. Neuvostoliiton presidentiltä Mihail Gorbatshovilta oli otettu valta pois, ja nyt idän jättivaltiota johti Gennadi Janajevin johtama poikkeustilakomitea. Uutiskuvissa näytettiin Venäjän presidentin Boris Jeltsinin puhe panssarivaunun päältä. Erillistä itsenäisyyden tunnustusta ei siis enää tarvittu. Aho kertoo kuitenkin ymmärtäneensä pian,että Neuvostoliitossa tapahtunut vallankaappaus näytti melko amatöörimäiseltä. Moskovassa tilanteeseen sen sijaan reagoitiin. Suomen ulkopoliittinen johto seurasi Neuvostoliiton tilannetta herkeämättä. PIAN Viro julistautui Neuvostoliiton tapahtumien rohkaisemana itsenäiseksi. Voimatoimien kohdistumista Suomeen ei valtiojohdossa kuitenkaan pelätty. Kumman kantaa olisi syytä nyt kuunnella. Suomen pääministeri Esko Aho kuuli uutisen autoradiosta tuona elokuun 19. Gorbatshov oli edelleen itänaapurin johtaja ja Suomi halusi tukea hänen uudistuksiaan. Ahon mukaan tilanne asetti Suomen uuteen aikaan. Uutinen oli Suomen valtiojohdolle shokki. Diplomaattisuhteita Baltiaan ei avattaisi aivan heti. Vallankumouksesta voittajana selvinnyt Jeltsin tunnusti Baltian maiden itsenäisyyden. Latvia teki saman perässä, Liettua oli julistautunut itsenäiseksi jo aiemmin. Lopulta Neuvostoliittokin tunnusti Baltian maiden itsenäisyydet syyskuun alussa. Mutta kenellä Moskovassa oli nyt todellinen valta: Gorbatshovilla vai Jeltsinillä. Suomen ulkopoliittisen johdon neuvotteluissa oli kuitenkin jo voittamassa Koiviston kannattama odottava toimintalinja. Janajevin juntan vallankaappaus kaatui. Aho kertoo silloin todenneensa, että meneillään oli kommunistien viimeinen yritys pelastaa valta-asemansa. Tilannekuva oli sekava. – Mahdottomalta näyttäneet asiat muuttuivat mahdollisiksi, jopa todennäköisiksi, hän kirjoittaa kirjassaan. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Kolme järisyttävää päivää. 16 6.8.2021 ELOKUINEN maanantaiaamu 30 vuotta sitten herätti suomalaiset shokeraaviin uutisiin. TILANTEEN ratkaisi lopulta Moskovan suurlähettilään Heikki Talvitien näkemys, että Jeltsinin kannasta oli ennen pitkää tulossa Moskovan virallinen kanta. Päätöstä helpotti oivallus, että Suomen itsenäisyyden tunnustukset vuodelta 1920 olivat muodollisesti yhä voimassa, koska Suomi ei ollut koskaan tunnustanut Baltian maiden pakkoliittämistä Neuvostoliittoon. Suomen valtiojohdossa se aiheutti kitkaa: miten tilanteeseen tulisi reagoida. Aho myöntää pelänneensä Neuvostoliiton ajautumista sisällissotaan. Suomen johdossa hämmästeltiin, mitä nyt kuuluisi tehdä. Gorbatshov palasi johtajaksi, mutta heikkona. Aho laittoi saman tien pystyyn ministereistä ja virkamiehistä koostetun kriisiryhmän. Aho päätti silti vielä kerran ehdottaa nopeampaa toimintalinjaa kansliapäällikkö Jaakko Kalelan potkaistua häntä nilkkaan sen merkiksi, että presidentin pää saattaisi vielä kääntyä. Ulkoministeri Paavo Väyrysen arvio oli, etteivät Baltian maat vielä täytä itsenäisen maan tunnusmerkkejä. Presidentti Koivisto piti baltteja kovin malttamattomina. Jeltsin edusti uutta aikaa, joka tulisi vääjäämättä ajamaan vanhan diktatuurin ylitse. Suomen valtiojohto laati varovaisen kannanoton, jossa ilmaistiin huoli demokraattisen kehityksen pysähtymisestä Neuvostoliitossa. Hän kannatti odottavaa linjaa. Suomen valtiojohto mietti kuumeisesti, miten tilanteeseen reagoidaan. Aho kertoo tapahtumasta vajaa vuosi sitten julkaistussa kirjassaan Mustien joutsenten vuosi
Koronapandemian takia vuodella siirretyissä kisoissa koronapandemia näkyy vahvasti kaikkialla, myös avajaisissa. 17 6.8.2021 Ajassa H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Uutiskuva Kovan onnen kisat Tenniksen nelinkertainen grand slam -voittaja Naomi Osaka sytytti olympiatulen Tokion kisojen avajaisissa. Tyhjän stadionin ulkopuolelle oli kerääntynyt ihmisiä aistimaan tunnelmaa, mutta myös osoittamaan mieltään kovasti kritisoituja kisoja vastaan.
18 6.8.2021 Maailman kuvat KOONNUT: SANTERI LAMPI RUUTITYNNYRI KYTEE. Viimeisin yhteenotto leimahti, kun palestiinalaismies menehtyi tulituksessa viime viikolla. Pennuille ei anneta nimiä niiden ensimmäisten sadan päivän aikana. Jaafar Ashtiyeh / AFP / Lehtikuva ###*d.*m.*y ###*P RAUHAN PÄÄKAUPUNKI PANDAPERHE KASVOI KAHDELLA. G u il lau m e So u v a rt /A F P / Leh ti ku v a AF P / L eh tik u va S aj j a d H us s a in /A F P /L e h tik u v a. Länsimaiden joukoille työskennelleet afgaanit pelkäävät Talebanin kostoa. Haavoittunut turkkilaismies istui palaneen talon edustalla Manavgatin kaupungissa. Palot ovat yleisiä Turkin kesähelteissä, mutta viime aikojen tuhoja on kuvailtu historian laajimmiksi. Palestiinalaislapsi linkosi kiviä Israelin joukkoja päin Beitan kylässä, miehitetyllä Länsirannalla. Paikalliset ovat jo pitkään protestoineet Israelin etuvartiossa sijaitsevaa juutalaisten asutuspaikkaa vastaan. Osa amerikkalaisia auttaneista tulkeista on lennätetty turvaan Yhdysvaltoihin. Kyseessä on merkittävä tapaus, sillä pandojen lisääntyminen on vaikeaa sekä luonnossa että eläintarhassa. Muraali Yhdysvaltain suurlähetystön seinässä Kabulissa. Jättiläispanda Huan Huan synnytti kaksoset Beauvalin eläintarhassa Ranskassa. Eläintarhan mukaan nimistä päättää lopulta Kiinan johtaja Xi Jinpingin vaimo Peng Liyan. Matkailukohteistaan tunnetulla Turkin etelärannikolla on syttynyt kymmeniä maastopaloja. KRIISI LOMAPARATIISISSA. Turistikaupunki Bodrumissa ihmisiä jouduttiin evakuoimaan veneillä, sillä tiet eivät olleet ajokunnossa. Huan Huan ja sen kumppani Yuan Zi ovat lainassa Kiinasta. Ääriislamilainen liike on vallannut sotien runtelemassa maassa nopeasti huomattavia alueita. OMAN ONNENSA NOJAAN. Evakuoitavien määrän on arvioitu voivan nousta jopa 100 000:een
PALASIN Suomeen käytyäni – vähemmän kivuliaassa – suusta otettavassa PCR-testissä. Siihen löytyy runsaasti tietoa Ranskassa ja Sveitsissä asuvien suomalaisten Facebook-ryhmistä. Mutta kuinka kaikki sitten käytännössä toimii lentokentillä, lautoilla, valtateillä, koronatestauksessa ja eri maiden rajoilla. Kokemusperäinen tiedonvaihto viimeisimmistä matkoista on siten ollut runsasta, hyödyllistä ja sympaattistakin. Kansainvälisessä keltaisessa rokotuskortissani on kirjattuna yksi koronarokotusannos. Viranomaissivustot ovat hämmästyttävän ajan tasalla – niillä on satoja ja jopa tuhansia eri ohjeistuksia, sekä niiden päivityksiä koronaan liittyen. MONI ulkomailla asuva perhe ei ole välttämättä tavannut lähisukulaisiaan pariin vuoteen. Kuten joka kerta, olin varmuuden vuoksi karanteenissa. Ja hyvä niin, sillä pandemian eri vaiheissa ohjeistusten ja vaatimusten on täytynytkin muuttua tartuntatilanteiden mukaan. OLEN pandemian ajan tehnyt töideni vuoksi välttämättömiä matkoja toimistolle Sveitsiin ja Ranskaan. Myös koronatestien tulokset kirjautuvat tähän sähköiseen todistukseen, samoin tieto viimeisen puolen vuoden aikana sairastetusta koronasta. Pelkästään Euroopan sisällä ajan tasalla pysyminen matkustuksen rajoitusten ja vaatimusten kanssa on oma taitolajinsa. 19 6.8.2021 Jaafar Ashtiyeh / AFP / Lehtikuva Heini Utunen Geneve / Kuopio heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen ###*d.*m.*y ###*P RAUHAN PÄÄKAUPUNKI ENNEN matkustaminen maihin, joihin tarvitsi kutsukirjeen ja viisumin, ehkä myös keltakuumerokotuskortin, tuntui monimutkaiselta – varsinkin kun Schengen-alueella oli tottunut liikkumaan ilman mitään rajamuodollisuuksia. Ne eivät anna virallisia tuloksia, mutta voivat kertoa mahdollisesta koronatartunnasta. Lisää matkustustodistuksia. Omassa tuttavapiirissä on kaivettu avioliittotodistuksia, sillä kahden kansallisuuden pariskunnan matkustaminen toisen kotimaahan ilman riittäviä todistuksia ei ole aina ollut edes mahdollista. Seuraavalle työmatkalleni pääsen toivottavasti EU:n digitaalisen koronatodistuksen siivittämänä. Tuliaisina toin kotikoronatestejä, joita Sveitsissä jaetaan jokaiselle kuukausittain viisi kappaletta. Koronapandemian tuomat haasteet matkustamiselle ovat kuitenkin ihan eri vaikeusasteella. Olin Genevessä kesäkuun alussa, kun Sveitsi lanseerasi EUja Schengen-kelpoisen koronatodistuksen. KESÄN puhutuin aihe on ollut koronatesteihin pääsy ja niiden hinnat, todistusten muoto ja sähköistyminen sekä niiden hyväksyminen eri maissa. Rajat avautuvat piirun verran täysin rokotetuille, joita on jo puolet väestöstä. Palstat ovat viimeisen reilun vuoden ajan täyttyneet ajankohtaisista kokemuksista näiden maiden ja Suomen välillä liikkumiseen
Joukkueen puolesta Henkilö. 20 6.8.2021 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: SEVERI PEURA Tuore ministeri Antti Kurvinen näkee pesäpallossa ja politiikassa paljon samaa
– Lähivuosille tarvitaan selkeät näkymät tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen, jotta tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja etenkin nuoret tutkijat tietävät, mihin ollaan menossa. Kurvisen salkkuun kuuluvat nimen mukaisesti tiedeja kulttuuriasiat, mutta myös urheilu-, nuorisoja kirkollisasiat. Yhteisöllisyys kärsii, kun opiskelijoiden on pitänyt olla etäopetuksessa vuosi ja opiskelijatapahtumiakaan ei ole samalla tavalla ollut. – Ymmärrän aikuisten työpaineet ja arjen kiireen, mutta sanon silti,. 21 6.8.2021 AINA olen oman maakunnan joukkueen puolella, Antti Kurvinen sanoo. Yhteisölliset harrastukset hiovat hienosti persoonaa. – Parikymppiselle, joka vielä rakentaa persoonallisuuttaan ja elämäänsä, vuosi on pitkä aika. Nykyiseen Kauhavaan kuuluvan Ylihärmän nuorille tärkein urheilulaji oli Kurvisen aikana, ja muinakin aikoina, juuri pesäpallo. – Ystäviä ja kavereita, hauskoja pelireissuja, voittoja ja pettymyksiä. Kaikilla oli lempinimet, pidettiin saunailtoja ja niin edelleen. Manse ottaa alussa pari juoksua ja pienen johdon. Tiedeja korkeakoulupolitiikasta Kurvinen nostaa esille kolme seikkaa, joihin nyt on syytä keskittyä. YHTEISÖLLISYYDESTÄ Kurvinen puhuu paljon. Korona on kurittanut melkein kaikkia aloja, jotka kuuluvat Kurvisen rooteliin. – Se on lajin kannalta erittäin hienoa, että Suomen kolmanneksi suurimmasta kaupungista on muutamassa vuodessa noussut näin hyvä joukkue. Raskaan korona-ajan myötä opiskelijoiden jaksaminen huolettaa Kurvista. Kurviselle oli aika selvä juttu harrastaa nimenomaan pesäpalloa. Eteläpohjalainen Kurvinen jännittää JymyJussien puolesta, mutta kehuu myös sarjataulukon kolmosena komeilevaa kilpailijaa. Tässä hän käyttää luontevasti esimerkkinä pesäpalloa. Tuore tiedeja kulttuuriministeri on tullut viettämään kesäiltaa pesäpallo-otteluun Seinäjoelle. KUTEN illan peli, keskustalaisen ministeripestikin on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. On siksi hyvä hetki sekä muistella menneitä että katsoa tulevaan. Miesten superpesiksen pelissä kohtaavat Seinäjoen JymyJussit sekä Manse PP Tampereelta. Sattuupa olemaan Kurvisen 35-vuotissyntymäpäivä. Elvyttämispolitiikankin tarvetta on vielä, mutta Kurvinen haluaa vedota etenkin vapaaehtoisiin. – Joukkueurheilu on mitä mainioin kasvattaja. Se sosiaalinen pääoma on vain niin mahtavaa, ei sitä rahalla voi saada. Kurvinen kehittäisi maakuntien yliopistokeskuksista ikään kuin miniyliopistoja. Tiedeministerin mukaan Suomessa on tapahtunut selkeä jako yliopistollisiin ja yliopistottomiin maakuntiin, ja tämä on uhka tasa-arvoiselle aluekehitykselle nuorten osaajien kaikotessa monista maakunnista. Paras taso, jolla hän on pelannut, oli noin parikymppisenä maakuntasarja. Urheiluministeri esittää huolensa siitä, että harrastaminen on koronan aikana loppunut monen kohdalla, ja seurojakin uhkaa mennä nurin. Ylihärmän naisten joukkue pelasi ylimmällä sarjatasolla kymmenen vuotta, ja fanitus oli kunnassa suorastaan ”hurmoshommaa”. Heidän tarinansa on hieno. Aikuisten kertomat kaskut ovat jääneet mieleen myös. – Vetäjille olen tosi kiitollinen, että he tekivät harrastuksen mahdolliseksi. Pääkaupunkiseudulle kun vielä saisi samanlaista voimaa. – Valtaosa Manse PP:n pelaajista on tosin Etelä-Pohjanmaalta kotoisin, pohjalaisministeri virnistää. Ryhmässä ujommat saavat rohkeutta, ja liian rohkeat, ehkä itsekeskeiset taas oppivat huomioimaan toiset. Yrityksiä on saatava tähän yhä enemmän mukaan
Oppiäiti kannusti Kurvista toteuttamaan haaveen teatterikorkeakouluun hakemista. Silti se oli ilman muuta keskustan joukkue, joka teki tämän onnistumisen. Meilläkin yhden ystäväni isä lähti meitä valmentamaan ilman mitään kokemusta. Meillä on ollut vähän sellainen Tre Kronorja Abba-syndrooma, että vaikka meillä olisi kuinka hyvää omaa urheilua ja kulttuuria, niin Ruotsi vie silti aina voiton. – Olisin halunnut nähdä, kuinka pitkälle olisin monivaiheisessa, vaativassa pääsykokeessa päässyt. Harrastajateatteriprojektit koulivat esiintymisessä, ja pohjalainen uskaltaa sanoa olevansa hyvä esiintyjä. – Eräs rooteliini kuuluva asia ovat maakunnalliset nuorisovaltuustot. 22 6.8.2021 että lähtekää joukkueenjohtajiksi, valmentajiksi ja huoltajiksi, jos yhtään sitä mietitte. Samoin se, että tilanteet voivat muuttua nopeastikin, esimerkiksi kunnari sisävuorolla voi kääntää tilanteen. URHEILULAJEISTA Kurvisen sydäntä lähinnä on pesäpallo ja kulttuurimuodoista teatteri jossa Kurvinen on myös ollut mukana paljon. Voisiko olla enää yhtään parempi kotikenttä keskustalle. PELI on ensimmäisen jakson jälkeen tamperelaisten käsissä, mutta JymyJussitkin on painanut päälle hyvin. – Tajusin, että historia on tapahtunut nimenomaan tällaisen maailman, kuin politiikka kautta. Hän oli virolaistaustainen ammattiohjaaja, joka muutti Lapualle, meni täällä naimisiin ja on opettanut monia pohjalaisnuoria. Me nuoret saimme pelata ja harrastaa. Varmaan vältyimme monelta pahanteoltakin. Tuli palo ja harhaheittoja, hapuilua ulkokentällä. Tiedeja kulttuuriministerinä hän aloitti toukokuussa.. On muistettava silti, ettei voitto tule kotikentälläkään ilmaiseksi. – Terveiset Epp Perälälle sinne pilven päälle. Hän luottaa, että suomalaisesta kulttuurielämästä tulee entistä ehompaa. Myös kansainvälistyminen alkaa olla totta. Esimerkiksi kuntavaaleissa puheenjohtaja Annika Saarikko oli kuin lyöjäjokeri, joka onnistui loistavasti tenteissä. – Seinäjoki pisti hyvin kampoihin ensimmäisellä jaksolla, mutta muutama sellainen virhe tuli, jotka olisi voinut välttää. 6 sen osoitti, että suomalainen kulttuuri kiinnostaa. Ajattelin kuitenkin, että teatterista katoaa hauskuus, jos sitä pitäisi tehdä päivittäin leipänsä eteen. Oppimastaan hän haluaa kiittää erityisesti yhtä nimeä. Yhteiskunnallisten asioiden pariin Kurvisen johdatti kiinnostus historiaa kohtaan. Tappion kierre katkaistiin, mutta olemme toki yhä liian alhaalla sarjataulukossa. Uudella sukupolvella alkaa onneksi olla parempaa itsetuntoa. Antti Kurvinen on toisen kauden kansanedustaja Vaasan vaalipiiristä. JymyJussit voikin vielä voittaa, vaikka virheitä tuli. – Nyt äänestetään alueellisesta tasaarvosta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja sotekysymyksistä. Eräs pesäpallon hienouksista on Kurvisen mielestä taktisuus. Kurvinen vertaa politiikkaa pesäpalloon, vaikka urheiluvertaukset politiikassa ovatkin ”umpiklisee”. – Sekä pesäpallossa että politiikassa tarvitaan hyviä yksilösuorituksia, mutta peli on aina joukkuepeliä. Tulen huolehtimaan, että asia otetaan vakavasti, ja niistä tulee aitoja vaikuttamisen paikkoja. Kulttuuripolitiikassa Kurvista kiehtoo juuri aloitettu kulttuurin jälleenrakennus, jota tekevässä työryhmässä on laaja edustus. Hänen oppinsa näkyvät vahvasti kaikessa esiintymisessäni. Maakuntavaaleissa keskusta taas tulee olemaan kotikentällään. – Hytti nro. POLITIIKKA vei lopulta Kurvisen ajan sekä teatterilta että pesäpallolta
23 6.8.2021 Ensimmäinen kosketukseni vaikuttamiseen oli Ylihärmän nuorisovaltuusto. Kaiken kaikkiaan viihdyttävä ja tapahtumarikas ottelu, hienoja suorituksia. Mikään ei ole politiikassa varmaa. Eräs uran tappioista oli, kun hän jäi valitsematta jatkokaudelle varapuheenjohtajana. – Peli meni ehkä odotusten mukaan, onhan Manse niin paljon korkeammalla sarjataulukossa. Keskustaopiskelijoiden ja -nuorten puheenjohtajuudet olivat korkeakoulu. Joistain ovista en ole yrittänyt, onhan minua pyydetty ehdolle puolueen puheenjohtajaksikin kahdesti, ja myös europarlamenttivaaleihin. Illan ottelu päättyi Manse PP:n voittoon. Se oli minulle politiikan peruskoulu. Keskustan vara-puheenjohtajana hän toimi vuosina 2016–18. Hän tukee aina oman maakunnan joukkueita. Illan peli pelataan Seinäjoen Kotijoukkue Areenalla. Tappion kierre katkaistiin, mutta olemme toki yhä liian alhaalla sarjataulukossa.. – Välillä ovia on auennut, välillä mennyt kiinni. Näistä olen kieltäytynyt. Kauhavalainen Kurvinen on tullut kannustamaan Seinäjoen joukkuetta. Eduskuntaan Kurvinen pääsi toisella yrittämällään vuonna 2015. Nytkin olen eduskunnassa Vaasan vaalipiirin viimeiseltä sijalta
24 6.8.2021
25 6.8.2021 TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: MUSEOVIRASTO Reportaasi JÄÄHYVÄISTEN KESÄ Heinäkuussa 1981 presidentti Urho Kekkonen kalasteli ja kierteli Suomea, mutta romahdus oli nopea
Adjutantti ehti kuitenkin väliin ja muistutti sovitun, ettei ”sillä asialla rasiteta ulkopuolisia”. APU-LEHDEN haastattelu jäi viimeiseksi Kekkosesta tehdyksi henkilöhaastatteluksi. Haastattelussa hän puhuu muun muassa Kultarannan puutarhasta ja puista, kuntoilusta ja kalastuksesta ja valittelee muikkujen puuttumista Kultarannan ruokapöydistä. elokuuta Kekkonen oli läsnäolleiden mukaan virkeä ja kertoili lounaspöydässä innostuneesti tulevasta kalastusmatkastaan Islantiin. Tyrkön kirjassaan Presidentti ja toimittaja esittämän kuvauksen mukaan Kekkonen oli vaisu ja vastaili kysymyksiin lyhyehkösti. Kajaanista palatessaan Kekkonen tarjosi kyydin kentän vihkiäisiin niin ikään osallistuneelle kansanedustaja Ilkka Kanervalle. Hallama ja miniä Brita Kekkonen yrittivät taivuttaa Kekkosen luopumaan matkasta, mutta tämä piti itsepäisesti kiinni suunnitelmasta. Kesän matkustelu pienkoneilla ja helikopterilla matkustelu oli kuitenkin käynyt voimille. Professori Juhani Suomen arvion mukaan presidentti oli mitä todennäköisimmin paljastaa eroaikeensa. Kekkonen teki leppoisan kohteliaisuuskäynnin presidenttikollegansa Vigdis Finnbogadottirin luona, jonka jälkeen presidentti lensi pienkoneella pohjoiseen. Heinäkuussa Kekkonen matkusteli ympäri Suomea, muun muassa Kälviällä paljastamassa entisen maalaisliittolaisen ministerin ja eduskunnan puhemiehen Kauno Kleemolan muistopatsaan ja tapaamassa Hiittisissä ruotsalaista teollisuusjohtajaa Marcus Wallenbergia. Kivalo oli jyrkästi matkaa vastaan, mutta innokkaana kalamiehenä tunnettu Halonen kuului matkan varsinaisiin puuhamiehiin. HUHUJA ja epäilyksiä Kekkosen kunnosta silti liikkui. Presidentin matkalle ei haluttu toimittajia. Apu-lehdessä tuolloin työskennellyt presidentin lähiystävä Maarit Tyrkkö onnistui kuitenkin hankkimaan sellaisen heinäkuussa 1981. Tyrkön mukaan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa tehdylle haastattelulle saneltiin selvät raamit: kyseeseen tulee vain kevyt kesähaastattelu, jossa ei käsitellä politiikkaa tai ydinaseetonta Pohjolaa. Kekkonen sanoi kainuulaisten isäntien tarjoomuksia nautittuaan Kanervalle haluavansa puhua sydämellään olevasta tärkeästä asiasta, joka koskee tulevaa syksyä. Ikääntyneen presidentin terveyden heikentymisestä oli ilmennyt merkkejä jo vuosia. Heiskasen kertoman mukaan aluksi kaikki meni hyvin. Presidentin esittelyssä 7. Suomessa ei vielä aavistettu vietettävän erään aikakauden viimeisiä hetkiä. PRESIDENTIN seurueen kohteena oli Pohjois-Islannissa sijaitseva Vididalsa-joki. Niitä levitti aktiivisesti muun muassa eduskunnan puhemies Johannes Virolainen. 26 6.8.2021 KESÄLLÄ 1981 Walesin prinssi Charles vei vihille Lady Diana Spencerin, Solidaarisuus-liike lakkoili Puolassa ja toimintansa aloittanut Music Television siirsi populaarimusiikin videoaikaan. Presidentin lääkäreiden Erkki Kivalon ja Pentti Halosen mielipiteet jakautuivat. Toimittajapiireissä oli jo jonkin aikaa ihmetelty presidentin vetäytymistä tavoittamattomiin ja haluttomuutta antaa haastatteluja. Kaiken uskottiin olevan ennallaan. Ne olivat kuitenkin pysyneet enimmäkseen pienen lähipiirin tiedossa. Kekkonen valitteli itsekin huonoa vointiaan ja harmitteli Kultarannassa vierailleelle rouva Anita Hallamalle lupautumistaan Islannin-matkalle. Heiskanen ja Paul yrittivät sopia pikaisesta käynnistä ja kuvausmahdollisuudesta. Vuodesta 1956 maata presidenttinä johtaneen Urho Kekkosen 80-vuotispäiviä oli juhlittu vasta edellisenä vuonna. Kun Tyrkkö kysyi sittenkin neuvostojohtaja Leonid Brezhnevin kommentista ydinaseettomasta Pohjolasta ja kansainvälisestä liennytyksestä, Kekkonen huomautti sovitun, ettei tuollaisiin kysymyksiin nyt vastata. Kekkosen vointi näytti jatkuvan kohtalaisena elokuussa. Helsingin Sanomat lähetti kuitenkin matkaan toimittaja Kalle Heiskasen ja kuvaaja Hans Paulin. Presidentti teki myös kalamatkoja eri puolille Suomea ja kävi Kajaanissa vihkimässä vastavalmistuneen urheilukentän. Monet tuttavat panivat merkille presidentin väsymisen. Adjutantti Lasse Wächter torjui kuitenkin pyynnön ehdottomasti, vaikka vielä 1970-luvun
Heiskanen havainnoi Kekkosen henkilääkärin Pentti Halosen kulkeneen huolestuneen näköisenä. 27 6.8.2021 Presidentti Urho Kekkonen lähti viimeiselle kalaretkelleen Islantiin Turusta 17.8. Presidentin avustajien vaatimuksesta lehti siloitteli uutisointiaan jälkikäteen ja kertoi presidentin toipuvan ”vähäisestä matkaväsymyksestä”. Heiskasen mukaan hänen nenänsä sanoi, että kaikki ei ollut kohdallaan, mutta mitään varmuutta ei saanut. Heiskanen sai kuitenkin kysyttyä Kekkoselta, miten matka meni. 1981. Sairaus, aivoverenkierron häiriöitä aiheuttava valtimokovettumatauti, oli edennyt pisteeseen, josta paluuta ei enää ollut.. Seurueeseen kuului suomalaisia eturivin yritysjohtajia. Helsingin Sanomien kaksikko istuskeli vuoren rinteillä ja tähysteli kohti presidentin majapaikkaa, jonka pihalla näytti kovin hiljaiselta. Totuus oli kuitenkin, että koko kalastusretki oli epäonnistunut täydellisesti. Kun Heiskaselle ja Paulille valkeni, ettei joelle ole pääsyä, kaksikko palasi Reykjavikiin ottamaan presidenttiä vastaan. PRESIDENTTI palasi kotimaahan varhain aamuyöllä 22.8. Presidentti oli äreä ja levoton, kadotti ajan ja paikan tajun, ja hänellä oli harha-aistimuksia. lopulla Kekkonen oli poseerannut mielellään kalareissuillaan. Wächter syötti toimittajille puhelimitse Kekkosen lohisaaliista uutisia, jotka luultavasti olivat pelkkää satua. UKK katsoi hetken tiukasti, murahti että hyvin ja kääntyi lounaalle ravintolaan. Siellä hän viipyi vain tuokion ja vetäytyi lepäämään, Heiskanen kuvasi tapahtumia kolumnissaan Pohjalaisessa vuosikymmeniä myöhemmin. Presidentin seurue, johon kuuluivat muun muassa Pohjolan pääjohtaja Jaakko Lassila ja vuorineuvos Kauko Rastas, kartteli toimittajaa. Suomessa HS:n jutusta ja valokuvasta syntyi kohu
syyskuuta Kekkosen lääkärit Kivalo ja Halonen ja muu lähipiiri totesivat entiseen malliin jatkamisen toivottomaksi ja päättivät presidentin määräämisestä sairaslomalle kuukaudeksi. 26. Tamminiemessä vieraillut Tyrkkö kohtasi huoneessaan lepäilleen UKK:n, joka sanoi olevansa koko ajan peloissaan. 28 6.8.2021 Kekkonen soitti Islannista Tyrkölle sekavana ja hätääntyneenä puhelun, jossa hän sanoi olevansa vankina ja haluavansa kotiin. syyskuuta pidetyn presidentin esittelyn jälkeen Kekkonen otti vielä vastaan Juhla-Kalevalaa tuovan valtuuskunnan, mutta sitten voimat loppuivat. Kun Tyrkkö kysyi syytä, Kekkonen vastasi: ”No, jos makaisit Englannin väreissä ja odottaisit, että tulee ulkoilmakutsu”. Juhani Suomen mukaan siihen viittaa myös Kekkosen parahduksenomainen huudahdus pojalleen Matti Kekkoselle ja kansliapäällikkö Juhani Perttuselle heti asiakirjan allekirjoittamisen jälkeen: Pojat auttakaa minua ja pitäkää minusta huolta!” Lähteinä mm. Seuraavalla viikolla presidentin ohjelma peruttiin ”vilustumisen vuoksi”. Juhani Suomen Umpeutuva latu – Urho Kekkonen 1976-1981 (Otava) ja Maarit Tyrkön Presidentti ja toimittaja (WSOY) Presidentti Kekkonen antoi viimeisen henkilöhaastattelunsa Apu-lehdelle Kultarannassa. Torstaina 10. Lääkäreiden mukaan presidentti tiesi, mitä teki. Puolustusvoimien komentajan Lauri Sutelan mukaan presidentti selviytyi hyvin koreografialtaan vaativasta kadettien ylentämistilaisuudesta vielä 27. Islannin-matkan jälkeen Kekkonen palasi kuitenkin töihin, ja tutussa Tamminiemen ympäristössä Islannissa puhjenneet oireet näyttivät helpottavan. lokakuuta 1981 Kekkonen suostui allekirjoittamaan asiakirjan, jolla hän luopui presidentin virasta. Viimeiseksi jääneessä haastattelussaan Kekkonen ei enää suostunut vastaamaan politiikkaa koskeviin kysymyksiin.. elokuuta. MENO OLI silti välillä sekavaa. Perjantaina 4
29 6.8.2021
30 6.8.2021 Historia Kone korvasi ihmisen ja eläimen, kun maatalous harppasi uuteen aikaan Lihasvoimasta moottorimuskeleihin TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN
Vesimyllyjä on ollut pidempään, tuulimyllyt yleistyivät 1500-luvulla. VILJAN viljelyn vaiheiden kehitys kuvaa hyvin maatalouden apuvälineiden ja koneellistumisen kehitystä. Yksi näyttely esittelee ajan ennen koneita, toinen on nimenomaan konenäyttely. Koneita edeltävää aikaa esittelevässä näyttelyssä on maatalousentusiasti Antti Mannisen 1800-luvulla valmistama rivikylvökone. Wahlströmillä on tästä hauska anekdootti. – Se tarkoitti sitä, että työvoimaakin oli enemmän. Tässä karjatalous oli tärkeässä asemassa, sillä karjanlanta on auttanut kasvua merkittävällä tavalla. Kone on pääosin puinen ja täynnä liikkuvia osia, jotka takaavat tasaisen kylvötahdin. Sitten miehiäkin alkoi näkyä navetassa, hän naurahtaa. Meni kuitenkin yli kaksisataa vuotta, että kone yleistyi Suomessa. – Aiemmin heinä korjattiin esimerkiksi luonnonniityiltä ja soilta. Sarka-museon laajat kokoelmat osoittavat, että jo yksinkertaiset apuvälineet ja oivallukset muuttivat paljon. SUOMEN MAATALOUSMUSEO on erittäin luontevassa paikassa. Rivikylvökoneen kehitti englantilainen progeyhtyeen nimeäkin inspiroinut Jethro Tull 1700-luvun alussa. Toisaalta kun koneita alettiin hankkia, maatalouden työvoimaa vapautui muihin tehtäviin, Wahlström avaa. Sekin vei aikansa. – Esimerkiksi kun mekaniikka yleistyi 1920–30-luvuilla, se toisaalta vapautti työvoimaa, toisaalta oli pakkoratkaisu, kun työvoimaa ei ollut aina tarpeeksi. Heinänkorjuu vaati paljon työvoimaa. Wahlström kertoo myös ojituksen merkityksestä. Tuotantomäärätkin olivat tuolloin kasvussa. Puinen, maailmalta inspiraationsa saanut rivikylvökone 1800-luvulta on eräs Sarka-museon erikoisuuksista.. Näyttelyt kuvaavat maatalouden yleisiä kehityslinjoja, mutta muutama erikoisuuskin löytyy. – Raudan käytön alku on tärkeä merkkipaalu. – Kun teollisuus nousi, se houkutteli nuoria maaseudulta kaupunkeihin. Niistä yksi oli Suomen väkimäärän kasvu 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alusta alkaen. – Ennen koneita kaikki kuljettaminenkin tehtiin paitsi eläinten myös ihmisten voimalla. Kun vaikkapa puiseen auran terään sai rautaisen kuoren, se teki työstä jo tavattoman paljon tehokkaampaa. – Piti Mannisen vähän miettiä, miten homma etenee, Wahlström sanoittaa aivotyötä vaatinutta prosessia. Keskeinen osa maatalouden historiaa on koneistuminen. Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström toteaa, että työvoiman määrän ja koneistumisen historia kulkevat käsi kädessä. Pellon kunto on oleellinen osa viljan kasvua. Varsinaissuomalainen Loimaan kaupunki on maatalousmuseo Sarkan koti. Tämä osaltaan teki maataloudesta enemmän myös rahataloutta. Heinänviljelyn aloittamiseen liittyy Wahlströmin mukaan monia syyja seuraussuhteita. Oli pakko hankkia tehokkaampia koneita, jotta vilja saatiin korjattua. Ympärillä levittäytyvät laajat, tasaiset peltoaukeat. Niiden avulla saa sahan toimimaan ja viljan jauhettua paljon nopeammin kuin käsipelillä, vaikka myllynkivet olisivatkin täysin samanlaiset. Paikalliset aktiivit halusivat perustaa alueelle maatalouskonemuseon jo 1970luvulla, ja hanke pääsi kunnolla vauhtiin 1990-luvulla. Lisäksi yleisnäyttely kuvaa maatalouden laajaa historiaa. 31 6.8.2021 MAATALOUDEN historia on koko yhteiskunnan historiaa. SARKAN näyttelyt etenevät järkeenkäyvällä jaolla. Rautakirves nopeutti esimerkiksi kaskimaiden raivaamista, Wahlström kuvaa. Suomi oli pitkään erittäin maatalousvaltainen yhteiskunta, ja se näkyy kaikessa. Käsinlypsystä ei voinut hypätä koneja robottilypsyyn ihan noin vain. Näyttelyamanuenssi muistuttaa, että kyse ei ollut pelkästä korjuusta. Heinänviljely tehosti karjataloutta, ja voista tuli Suomen tärkein vientituote 1900-luvun alussa. Ojanteita on tehty peltoihin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kun märkien peltojen kanssa on ymmärretty, että maanalaisilla kivihaudoilla on voinut tasapainottaa kosteutta. Wahlström arvelee Mannisen nähneen kylvökoneen Ruotsin-matkallaan ja innostuneen valmistamaan samanlaisen. Tämä on myös kronologinen tapa edetä, eli kauempaa historiasta tullaan pikku hiljaa lähemmäs tätä päivää. – Ihminen on ymmärtänyt jo varhain myös tuulen ja veden merkityksen. – Salaojat olivat tärkeä innovaatio. Karjatalous koneellistui melko myöhään. ERÄS merkkipaalu suomalaisessa karjataloudessa on ollut heinänviljelyn aloittaminen 1800-luvulla. Koneiden historiasta museon teema ja tallennustehtävä laajentuivat käsittämään yleisesti maatalouden historian. – Karjatalous oli naisten työtä aina siihen asti, kunnes koneet korvasivat käsinlypsyn. Jo pieni määrä rautaa esimerkiksi lapioiden ja talikoiden päässä tehosti työtä merkittävästi. – Koneet ovat yleistäen sanottuna tulleet meille aika lailla niin, että ne on kehitetty Englannissa tai Yhdysvalloissa, ja Ruotsin kautta ne sitten ovat kulkeutuneet tänne meille. Emme kuitenkaan ole Pohjanmaalla. Museo avattiin vuonna 2005
Rauta-aura on ollut jo tosi tehokas verrattuna sata vuotta vanhempiin puisiin edeltäjiin. Puimakoneet ovat hyvä esimerkki. Näyttelyamanuenssi Iina Wahlström on työskennellyt Suomen maatalousmuseossa käytännössä alusta asti. Kone teki kaiken leikkuusta puintiin. Vain kaura ja heinä voitiin niittää viikatteella, sillä muiden viljalajien tähkät olivat herkkiä rapisemaan iskusta pois. Se tehosti viljelyä heti. Sitten tulivat leikkuupuimurit. Pellolla toimiminenkin helpottui, kun salaojien ansiosta avo-ojia ei enää tarvinnut kiertää niin usein. Kylvökoneet tekivät kasvusta tasaista. Maamoottorit ja höyrykoneet on hankittu muiden koneiden käyttöä varten. Sitten keksittiin laittaa eteen veitsi tai puukko, joka ensin rikkoo nurmen pinnan, katkaisten kasvien juuret. Wahlströmin mukaan selitys on yksinkertainen. Moni museokävijä ihmettelee, miksi tilat eivät nykyään hanki enemmän yhteisiä puimureita, ovathan uudet puimurit hyvinkin kalliita. Yksisiipisenkin metalliauran eteen tarvittiin kaksi hevosta, traktori pystyi vetämeään useampisiipistä auraa. – Puintiaika on kaikilla sama. Viljan korjuu sirpillä oli aivan eri asia kuin korjuu koneiden avulla. –Ensin koneita pystyivät hankkimaan suuret tilat, mutta yleistyminen mahdollisti hankinnat myös pienille tiloille. Koneet kannatti hankkia yhteisesti. Tämä auttoi etenkin koneiden kanssa. – 1950-luvulla puimakoneet olivat jo pienempiä ja helppokäyttöisempiä. Yhteiskäyttö oli järkevää jo ostojen takia, mutta myös siksi, että niitä käyttämään ja liikuttamaan tarvittiin vielä melko paljon työvoimaa. Keinolannoitus saatiin kylvökoneisiin mukaan 1900-luvun jälkipuoliskolla. – Varhaisimmat aurat ja äkeet ovat vain raapineet pellon pintaa. Maamoottorit ja höyrykoneet on hankittu tuottamaan voimaa. Lopulta käyttäjäksi tarvittiin vain yksi ihminen. Sitten keksittiin siipi, varsinkin raudasta tehdyn avulla kyntöön saatiin syvyyttä, ja se käänsi maan tasaisen kauniisti. Säkittävä leikkuupuimuri on tarvinnut kaksi ihmistä, koneen käyttäjän ja viljan säkittäjän, Wahlström selostaa. Traktorissa yhdistyivät voima ja liike. Ei silloin oikein voi jonottaa koneiden vapautumista. 32 6.8.2021. KONEET ovat alun perin tarjonneet nimenomaan voimaa, näyttelyamanuenssi Wahlström kertoo. Kyntö helpottui paljon traktorien myötä. Koneita vedettiin ensin hevosilla, sitten traktoreilla
Myönteistä on myös, että Suomessa sekä potilaat että heitä hoitavat lääkärit ja terveydenhuollon muut ammattilaiset ovat erittäin sitoutuneita tutkimushankkeisiin. Riittääkö lääkkeitä, toimivatko tuotantoketjut kaikissa tilanteissa ja pitäisikö omaa rokotetuotantoa kehittää. – Pienen valtion kuten Suomen täytyisi varmistaa erityisesti edullisten geneeristen lääkkeiden riittävyys kansansairauksiin, kuten antibiootit, sydän ja verisuonitautien lääkkeet sekä kipuja masennuslääkkeet. LÄÄKKEIDEN huoltovarmuus on sosiaalija terveysministeriön hallinnonalaa. Näemme kuitenkin kannatettavana, että myös pandemiarokotetuotannon pohjoimaista yhteistyötä sekä kotimaista kyvykkyyttä selvitetään ja kehitetään erityisesti pitkällä aikajänteellä. HUONOAKIN Maksimainen Suomen tilanteesta löytää. Lakia velvoitevarastoinnista taas sovelletaan lääketehtaisiin, lääkevalmisteiden maahantuojiin, terveydenhuollon toimintayksiköihin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen. Velvoiteja varmuusvarastoinnilla hankitaan aikaa näiden arvoketjun häiriötekijöiden poistamiseen siten, että normaali toiminta häiriintyy mahdollisimman vähän, Pekki kertoo. Pekin mukaan tärkeää on pitää huoltovarmuuspaletti monipuolisena. Orionin kuusi tuotantolaitosta Suomessa ovat kriittisen tärkeitä huoltovarmuuden kannalta. Ilmiöt Riittävätkö lääkkeet. Suomen lääkehuoltovarmuus on alan toimijoiden mukaan hyvällä tolalla, mutta kehitettävääkin on TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Tutkimusrahojen leikkaaminen yliopistoilta ei saisi jatkua.. HVK:n Pekki toteaa, että koronaopit tulee muistaa tulevaisuudessakin. 33 6.8.2021 KORONAPANDEMIA nosti esiin huolen Suomen lääkintähuoltovarmuudesta. – Muiden muassa yliopistojen, tutkimuslaitosten, muiden lääkeyritysten, lääkeviranomaisen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa teemme yhteistyötä. – Tutkimusrahojen leikkaaminen yliopistoilta ei saisi jatkua, koska tarvitsemme hyvää perustutkimusta myös kotimaisen lääkekehityksen tueksi. Myös lääketieteellisen perustutkimuksen taso Suomessa on korkea, Maksimainen katsoo. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti hetki sitten puoltaa kotimaisen rokotekehityksen rahoittamista voimassaolevien rahoituslinjausten mukaisesti sekä käynnistää selvityshankkeen kotimaisesta rokotetuotannosta, Pekki kertoo. – Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt omaa toimintaansa aktiivisesti koko pandemian ajan. – Viranomaiset ovat tehneet tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä lääkesaatavuuden ja -varastojen turvaamiseksi koko pandemian ajan. Kysyntää tulee olla myös normaaliaikoina, että laitokset pyörivät kriisitilanteessakin, Orionin Suomen kaupallisten toimintojen johtaja Janne Maksimainen huomauttaa. Saatavuus onkin ollut hyvällä tasolla. HVK:n tehtävä on eritoten varmuusvarastointi. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki toteaa, että Suomi on onnistunut turvaamaan pandemian aikana huoltovarmuutensa hyvin. – Suomen lääkeja tarvikehuolto on riippuvainen maahantuonnista. Siinä tärkeässä roolissa on eri tahojen välinen yhteistyö. Orion tekee myös tutkimusta. – On hyvä, että meillä on EU:n yhteishankintavaihtoehto, niin kuin nyt on käytettävissä. Maahantuotujen valmisteiden arvoketjut ovat pitkiä ja siten alttiita monille erilaisille häiriötekijöille. – Orion pystyy Suomessa valmistamaan vaikuttavia aineita, tabletteja, injektioita, geelejä ja voiteita, kuivajauheinhalaattoreita, mutta ei esimerkiksi rokotteita eikä kaikkia lähtötai raaka-aineita. Esimerkiksi strategia sekä toiminnan strategiset painopisteet on päivitetty hyödyntäen runsaasti myös koronaoppeja. – HVK:n tahtotilana on ollut edistää vuoropuhelua tämän selvittämisessä erityisesti seuraavaan pandemiaan varautumisen näkökulmasta. SUOMEN lääkeja tarvikehuolto on paljolti riippuvainen maahantuonnista. Viitehintaisiin edullisiin geneerisiin lääkkeisiin ei saisi kohdentaa enää säästötoimia, Maksimainen varoittaa. YKSITYISELLÄ puolella eräs suurista toimijoista on lääketeollisuusyhtiö Orion, jolla on myös vahva roolinsa lääkehuoltovarmuudessa. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on merkitystä lääkkeiden ja tarvikkeiden huoltovarmuudessa. Suomessa on vain vähän lääkeyhtiöitä, jotka tekevät tutkimusta ja siksi yhteistyö yliopistojen kanssa on tärkeää
Monen kalan vaellus tyssää turbiiniin. Nyt kala-aktiivit vaativat energiayhtiöiltä entistä vastuullisempia toimia. 34 6.8.2021 Ilmiöt TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA, KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Sotien jälkeen jokia valjastettiin sähköntuotantoon
Lohi palaa aina kutemaan sinne, missä se on syntynyt. Louhen mukaan ainakin yksittäisiä vaelluskaloja on noussut Oulujoessa jopa Oulujärven yläpuolisiin vesistöihin. Minun mielestäni kalatien tulisi olla sellainen, Haho pohtii. Joissain kohteissa ohitusuoma voisi olla toimiva ja paras ratkaisu, mutta on myös kohteita, jonne sitä ei voida rakentaa. Vaikka Oulujoki virtaa pitkästi PohjoisPohjanmaalla, suurin osa Kainuusta kuuluu Oulujoen vesistöalueeseen. Esimerkiksi Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit ovat iso osa Oulujoen vesistöä. – Luonto on järjestänyt vaelluskalojen vaeltamisen jokia ja puroja pitkin. Hän on lukenut vaelluskaloista valtavasti ja nähnyt vaivaa edistääkseen niiden asemaa. Haho tuntee läpikotaisin 106 kilometriä pitkän Oulujoen, joka laskee Vaalassa, Kajaanissa ja Paltamossa sijaitsevasta Oulujärvestä Perämereen. – Rakennetuissa vesistöissä on moniulotteisia haasteita. AINA ei kuitenkaan tarvitse valita vain toista, vaan luonnonmukaisia ja teknisiä kalateitä voi myös yhdistellä. Haho osoittaa Merikosken betonisia kalaportaita ja toteaa, ettei usko, että siika nousisi sellaisiin suurina määrinä. – Olen kalastanut pienestä pitäen PohjoisPohjanmaalla ja Lapsissa. Erikoistutkija Pauliina Louhi Kalaharrastajilla ja asiantuntijoilla on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen on paras kalatie. Lisäksi luonnonmukaisiin kalateihin tehdään kutualueita. – Kalojen vaelluksen mahdollistava ratkaisu riippuu tavoitteesta ja kohteen ympäristöstä. Vuonna 2003 rakennettu Merikosken kalatie on Suomen pisin kalatie.. Teknisiä kalateitä ovat esimerkiksi allastyyppiset kalatiet, pystyrakokalatiet ja kalahissit. Kalaharrastajilla ja asiantuntijoilla on monia näkemyksiä siitä, minkälainen on paras kalatie. Kasvoin Kiiminkijoen rannalla. Voimakkaasti rakennettujen ja säännösteltyjen vesistöjen lisääntymisalueiden ja veden laatua tulisi myös Vaelluskalojen palauttaminen ei ole halpaa lystiä. Silloin jonkinlainen tekninen kalatieratkaisu voisi olla mahdollinen. – Vanhat havainnot ovat kuitenkin hankalia varmentaa, koska siltä ajalta ei ole olemassa esimerkiksi paljoa valokuvia. Nyt vaellusmatkan keskeyttävät voimalaitokset. OULUJOEN pääuomassa on kahdeksan voimalaitosta. – Iijoen vanhassa uomassa on menneillään pieni vesityskokeilu, mutta todennäköisesti valtaosaa kaloista houkuttelee edelleen Raasakan voimalaitoksen isompi virtaama ja ne ajautuvat voimalaitoksen alapuolelle. Oulu on tervakaupungin ohella ollut myös merellinen kalakaupunki. 35 6.8.2021 KALA-AKTIIVI Urho Haholla, 26, on yksi toive ylitse muiden – saada kaikille vaelluskalalajeille sopivat ylösja alasvaellusreitit Oulujokeen sekä muihin lähijokiin. Tekninen kalatie voi olla esimerkiksi betonista valmistettu portaikko vedessä. MYÖSKÄÄN Iijoella vaelluskalat eivät pääse nousemaan lähimpänä merta sijaitsevasta Raasakan voimalaitoksesta ylöspäin. Silti vahvat kertomukset saalistiedoista elävät. Jos niin isoihin toimenpiteisiin lähdetään, pitää lisääntymispinta-alaa olla, pelkkä vaellusreitti ei riitä. Koko vaellusreitin toimivuutta lohen vaelluspoikasille päästään seuraamaan kesällä 2022. – Vaelluskalojen palauttaminen ei ole halpaa lystiä eikä se tapahdu hetkessä. Myös kalastusta on säädeltävä riittävästi, Louhi kertoo. LUONNONVARAKESKUKSEN erikoistutkija Pauliina Louhi kertoo, että kalojen nousuvaellus katkesi monista joista sodan jälkeen rakennettujen vesivoimaloiden vuoksi. Sen sijaan Iijoella on viime aikoina edistetty kalojen alasvaellusta rakentamalla ylimmälle voimalaitokselle Haapakoskelle poikasten alasvaellusta ohjaava aita sekä reitti voimalaitoksen ohitse. LOUHI muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä väylää, joka mahdollistaa kaikkien kalojen vaellukset. Louhen mukaan kalatiesuunnitelmat ovat Iijoella pitkällä, mutta eivät vielä toteutumassa. Luonnonmukaiset kalatiet, joita etenkin kalaharrastajat suosisivat, rakennetaan luonnonkivistä ja ne mukailevat luonnollisia puroja ja pieniä jokia. – On selvää, että rakennetussa joessa lohi ei enää pääse nousemaan ylävirtaan lisääntymisalueilleen, eivätkä poikaset pääse alas vaeltamaan syönnösalueilleen ilman toimivia vaellusreittejä. Kalat ovat minulle sydämenasia, Haho kertoo
Hahosta tuntuu, ettei hän enää taistele tuulimyllyjä vastaan, vaan kala-asioihin on herätty. KALATALOUSVELVOITTEISSA velvoitetaan vesivoimayhtiö tai vesistön esteen, kuten voimalaitoksen, omistaja kantamaan vastuu. Vesilaki pitäisi saada kiireesti nykypäivään. Haho kannustaakin jokivartisia kuntia yhteistyöhön jokien hyväksi. Myös Haho on huomannut, että kala-asia kiinnostaa yhä useampia. Pääasia on, että kirjolohi ei pääse alueelle, jossa lohi tai taimen luontaisesti lisääntyy. Hahon ja Louhen mukaan näitä lajeja tulisi juuri siitä syystä välttää käyttämästä. Perämeren lohikannat ovat erikoistutkijan mukaan hyvässä kunnossa. Hän muistuttaa, että joki on kautta aikojen ollut vaelluskalojen koti, vesiliikenteen pääväylä ja mahdollistanut kalastuselinkeinon. – Nyt on alettu tajuamaan, että esimerkiksi meritaimen ja järvilohi ovat uhanalaisempia kuin saimaannorppa. Oulun energian omistamassa Merikoskessa on jo kalaportaat. VAELLUSKALAT ovat olleet tapetilla viime aikoina ja ne puhuttavat yli puoluerajojen. OULUJOELLA vaelluskalojen ohitettavana on nyt seitsemän voimalaitosta. Samanlainen on tekeillä myös Vaalassa ja Utajärvellä. Ennen meillä oli Itämereen laskevia lohijokia Suomessa 33, nyt niistä vapaana ovat vain Simoja Torniojoki. Hän kuitenkin ymmärtää kirjolohen tilapäisen istutuksen virkistyskalastajien iloksi alueille, joista se ei pääse liikkumaan muualle. Sekä Louhi että Haho näkevät silti, että vastuu vaelluskalojen palauttamisesta on vesivoimayhtiöllä. – Esimerkiksi Oulujoella Merikosken ja Montan välille istutus on todennäköisesti harmitonta, mutta tilanne voi muuttua ajan kuluessa. Kansalasialoite kalatalousvelvoitteiden päivittämiseksi on jo tehty Muhoksella. 36 6.8.2021 parantaa vaellusyhteyden palauttamisen lisäksi, Louhi huomauttaa. – Oulu on herännyt Oulujoen kehitykseen, nyt tarvitaan naapurikunnat mukaan! Esimerkiksi keskelle Oulun kaupunkia on mahdollisesti syntymässä 23 hehtaaria koskea Merikosken kuiva-uomaan, Haho kertoo iloisena. Jäseniä ropisee rekisteriin koko ajan lisää. OULUJOEN pääuoman kahdeksasta voimalaitoksesta yhden omistaa Oulun kaupungin osakeyhtiö Oulun energia, mutta loput voimalaitokset ovat Fortumin. – Oulun kaupunki on hoitanut oman tonttinsa, sillä vaelluskalat pääsevät Merikosken yli. – Varmasti vaikutukset olisivat isot esimerkiksi matkailuun, elinvoimaan, virkistysmahdollisuuksiin ja sitä kautta työllisyyteen. Minusta se ei vastaa enää EU-säädöksiä. – Luonnon monimuotoisuudenkin takia meidän tehtävämme on palauttaa luontoon sieltä tuhottuja lajeja. Kala-aktiivi Urho Haho. Fortumin on aika hoitaa oma tonttinsa. Haho on mukana Pelastetaan vaelluskalat ry:ssä, joka ajaa PohjoisPohjanmaan ja Kainuun vaelluskala-asioita. – Hallitusohjelmassa on vesilain uudistaminen. Käytännössä kyse on siis kalateiden rakentamisesta, kalojen istuttamisesta tai niiden yhdistelmästä. Kalojen vaellusyhteyden palauttamiseksi tarvittaisiin joko toimivat kalatiet tai vaellusesteiden purkamista. – Kaikenlainen viivyttely vaelluskalaasioissa täytyy lopettaa, hän kannustaa. MONIIN jokiin istutetaan kirjolohta, joka on haitallinen vieraslaji. – Nyt joki on oikeastaan valjastettu ainoastaan sähköntuotantoon. Haho uskoo, että jos vaelluskala saadaan nousemaan, se tuo mukanaan paljon hyvää joen lähialueelle. Myös valtion ja muiden tahojen täytyy olla heidän mielestään mukana tavalla tai toisella. Nyt Fortumin on aika hoitaa oma tonttinsa, Haho vaatii. Tällöin voimalaitoksen omistajan olisi tehtävä töitä vahinkojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi, jos laitoksesta on vaelluskaloille haittaa. Minusta niin ei pitäisi enää nykyaikana olla. Nyt lohi ja muut kalat pitäisi vain saada takaisin jokiin lisääntymään. Pohjoisten rakennettujen jokien tilanne on Louhen mukaan parantunut paljon siitä, mitä se oli vielä joitain vuosia sitten. – Virtavesiin, joissa lohi tai taimen luontaisesti lisääntyy, ei pitäisi istuttaa kirjolohta, Louhi toteaa. – Minä vetoan kuntiin, että ne hakisivat alueensa voimalaitoksille aluehallintovirastolta kalatalousvelvotteiden päivittämistä ja voimalaitoslupien tarkistamista
Fortum puolustaa toimintaansa Urho Hahon haaveissa siintää Oulujoki, jossa vaelluskalat pääsevät vaeltamaan nykyistä paremmin.. Se muun muassa toteuttaa Hyrynsalmen reitillä vapaaehtoisena hankkeena hydraulisen kalatien vaelluskaloille. Sen sijaan vaelluskalojen elinja lisääntymisalueita löytyy yrityksen mukaan esimerkiksi Paltamon Leppikosken yläpuolelle laskevista sivujoista. Fortum huomauttaa, että samat ratkaisut eivät toimi kaikkialla, kun rakennettujen vesistöjen kalakantoja elvytetään. 37 6.8.2021 FORTUM korostaa Suomenmaalle, että se pitää tärkeänä vaelluskalojen elinolojen parantamista ja luonnonkantojen vahvistamista. – Vaelluskalakantojen vahvistamisessa tarvitaan erilaisia keinoja ja toimenpiteitä sekä askel kerrallaan etenemistä tutkimustiedon ja kokemuksen karttuessa. Energiakonsernista vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen Oulujoelle on kuitenkin vaikeaa. Kalasydän-laitteiston avulla Fortum avaa kaloille vaellusyhteyden voimalaitoksen yläpuolisille lisääntymisalueille. – Pääuomassa on hyvin vähän elinympäristöä tai lisääntymisalueita virtavesikaloille, Fortumilta todetaan. YHTIÖ kertoo ryhtyneensä konkreettisiin toimiin vaelluskalakantojen edistämiseksi
1920-luvun Suomi oli vielä hyvin maatalousvaltainen ja alhaisen kehitysasteen maa. Myös uudistuksen hintalappu herätti huolta. Vanhempia huoletti, että koulu istuttaa lasten mieliin vääriä oppeja. – Edistyspuolue ja Maalaisliitto olivat ratkaisevassa roolissa, että oppivelvollisuus saatiin Suomeen. Nurisijoitakin oli. Suomessa oli ollut jo 1800-luvulta lähtien päällä voimakas kansanopetusliike. Kouluissa tarjottiin kansalaiskasvatusta, jossa opeteltiin eduskunnan ja presidentin toimintatavat ja puhuttiin yhteisistä arvoista. Monissa paikoissa kesti aivan toisen maailmansodan kynnykselle saakka, ennen kuin jokaiseen koulupiiriin oli saatu oma kansakoulu. Sisällissodan jäljet olivat tuoreita. 38 6.8.2021 Historia SATA VUOTTA sitten suomalaislapset lähtivät koulutielle ensimmäistä kertaa niin, että se oli kaikille velvollisuus. Keväällä 1921 säädetty oppivelvollisuuslaki astui voimaan saman vuoden elokuussa. OPPIVELVOLLISUUS mahdollisti Ahosen mukaan suomalaisen yhteiskunnan pääsemisen kiinni sivistysja teollisuusvaltiokehitykseen. Ahosen mukaan oppivelvollisuuslakia oli puuhattu Suomessa yksimielisesti jo sortovuosien aikana. Silloin se kaatui venäläismielisten ja venäläisten vastustukseen. Laitavasemmistossa taas pelättiin koululaitoksen porvarillisuutta. Etenkin vanhasuomalaiset pelkäsivät, että pelloilta ja navetoista viedään työntekijät, kun nuoriso lähtee päivisin koulunpenkille. Ne kannattivat ideaa. Sen myötä kaikissa kunnissa oli vähintään yksi koulu. Esimerkiksi monilla harvaan asutuilla seuduilla sallittiin supistetut kansakoulut, joissa koulua oli vain muutamana viikkona lukukaudessa, sanoo professori emerita Sirkka Ahonen Helsingin yliopistosta. Aivan uusi asia kansakoulut eivät kuitenkaan olleet. Se toi koulut kaikkien lasten ulottuville ainakin teoriassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että laki salli paljon poikkeuksia. Puolustajat näkivät sen tärkeänä edistyksen ja sivistyksen sanansaattajana. Se upposi myös talonpoikaiseen väestöön. 1920-luvun taitteen keskusteluissa oppivelvollisuus oli kerännyt vastustajia myös suomalaisissa. Hänen mukaansa oppivelvollisuus otettiin kansan keskuudessa hyvin vastaan. OPPIVELVOLLISUUSLAKIA edelsi kiivas keskustelu eduskunnassa. Se oli merkittävä askel suomalaisen tasaarvon, teollisen kehityksen sekä taloudellisen nousun kannalta. Koulu nähtiin myös keinona opettaa nuoren kansakunnan jäseniä siihen, miten demokraattinen yhteiskunta toimii. Laki takasi 7–13-vuotiaille suomalaislapsille kuuden vuoden mittaisen koulutuksen. Koulutuksen nähtiin tuovan paitsi tasa-arvoa, vahvistavan myös Suomen menestymismahdollisuuksia kansakuntana. Suomessa oli ollut voimassa koulupiiriasetus jo 1890-luvulta lähtien. Vuoden 1921 laissa kuitenkin määrättiin, että koulu piti tulla jokaiseen koulupiiriin, joita yhdessä kunnassa oli useita. Ahosen mukaan koulujen rakentaminen ja opettajien palkkaaminen ei sekään onnistunut täysin kivuitta köyhän maan köyhissä kunnissa. Heistä myös pelättiin tulevan “puoliherroja,” joille ei kohta enää perinteinen työ kelpaa. Teollisuuden ja talouden työpaikoilla sekä maataloudessa alettiin kuitenkin yhä enemmän vaatia lukutaitoa ja matemaattista osaamista, jota kaikille suunnattu kansakoulu pystyi laajamittaisesti tarjoamaan. Ahosen mukaan joissakin arvioissa sen on nähty vaikuttaneen jopa kuuluisan talOppivelvollisuuslaki määräsi lapset koulutielle 100 vuotta sitten. RKP:n ja kokoomuksen edeltäjän eli vanhasuomalaisten riveistä löytyi paljon niitä, joiden mielestä liiallisen opin ja sivistyksen vieminen koko kansalle saattaisi tarkoittaa vain vallankumousajatusten leviämistä. – Muutos oli historiallinen. Maalaisliitossa oli silloin vahvoilla alkiolainen sivistyksen eetos, Ahonen summaa. Opin sauna autuas aina Historia TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: FINNA Historia VUOTTA SITTEN
Köyhien perheiden lapsilla niihin ei ollut varaa. Hän halusi tarjota myös maaseudulla asuville lapsille mahdollisuuksia päästä mukaan uudenlaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen on opiskeltava jotain myös 9. Ahosen mukaan myös keskusta oli aluksi peruskoulua vastaan, kunnes Johannes Virolaisesta tuli puolueen puheenjohtaja. Rautajärvi laulatti oppilaillaan valkoisten lauluja ja katsoi punaisten perheiden lapsia kieroon. Kansakoulujen oppisisällöt eivät myöskään täysin vastanneet niihin muuttuviin tarpeisiin, joita suomalainen yhteiskunta kohtasi sotien jälkeen. Nykyään työelämään on millä tahansa alalla lähestulkoon mahdotonta päästä ilman ammatillista pätevyyttä. Oppivelvollisuus piteni 9-vuotiseksi. Peruskoulu-uudistus toteutettiin Suomessa 1970-luvun aikana. – Suomen koulutustaso ei ollut enää riittävää niihin tarpeisiin. Kansakoulusta tuli eräänlainen jarru uuteen aikakauteen siirtymiselle. vuosiluokan jälkeen. AHONEN kuitenkin korostaa, että kaikesta historiallisuudestaan huolimatta kansakoulu oli edelleen hyvin eriarvoistava laitos. Valtio maksoi oppikoulujen opettajien palkat, jonka perusteella niihin avautui aina muutamia vapaaoppilaspaikkoja. 100 VUOTTA oppivelvollisuuden syntymisen jälkeen meneillään on jälleen iso muutos, kun oppivelvollisuusikää pidennetään 18 ikävuoteen. Ongelma koskee etenkin ammatillisen koulutuksen puolta. 1950–1970-lukujen aikana Suomi kaupungistui voimakkaasti ja rajusti. – Olen kovasti oppivelvollisuuden pidentämisen kannalla. – Peruskoulu toi koulutukseen mahdollisuuksien yhdenvertaisuuden ja yhteiskuntaan lisää tasa-arvoa, Ahonen tiivistää. – Virolainen näki, millainen muutos yhteiskunnassa oli meneillään. Se näkyi ja kuului. Hänen johdollaan puolue alkoi peruskoulutuksen vahvaksi puolestapuhujaksi. PERUSKOULUN puitelaki hyväksyttiin vuonna 1968. Oppikoulu vei käytännössä lukioon ja myöhemmin korkeakouluun. Teollisuudessa ja taloudessa otettiin jättiharppauksia kohti modernia maailmaa. Maatalous menetti asemiaan, palvelusektori vahvistui. Siitä huolimatta moni nuori lopettaa opintiensä toisen asteen aikana. 39 6.8.2021 visodan hengen muodostumiseen. Opettajisto oli poliittiselta taustaltaan pääosin valkoista väkeä. Paljon on puhuttu siitä, että onko pakko oikea tapa estää koulun keskeyttämistä, mutta uskon sen tarjoavan paljon mahdollisuuksia, varsinkin kun laki mahdollistaa hyvin monimuotoisia tapojakouluttautua työssäoppimisineen ja muineen.. Oppisisällöt kehitettiin vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. – Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -kirjasarjan opettaja Rautajärven tyyli kuvaa hyvin, mitä opetus usein helposti oli. Peruskoulu-uudistusta edelsi kuitenkin jälleen kiivas keskustelu. Kansakoulusta päädyttiin käytännön työn aloille. Siksi tarvittiin peruskoulu, Ahonen sanoo. Kansalaiskasvatuksella oli kuitenkin varjopuolensa. Työelämässä alettiin vaatia kielitaitoa, matemaattis-luonnon-tieteellistä osaamista ja syvällistä lukutaitoa. Kansakoulun rinnalla toimi oppikoulujärjestelmä, jonne hakeuduttiin jo 11-vuotiaina. Se takasi kaikille mahdollisuudet saada samanlaista opetusta yhdeksän vuoden ajan ja hakeutua sen jälkeen lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen. Kokoomus oli näkyvin peruskoulun vastustaja. Ahosen mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen vastaa jälleen muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Peruskoulusta tuli tasa-arvoistava. Ne tarjosivat väylän myös köyhien perheiden lasten kouluttamiseen, mutta edelleen sekin tie avautui hyvin marginaaliselle väestölle. Suurin osa oppikouluista oli yksityisiä ja maksullisia
– Ihmiset ajattelivat, että vain valkoinen lammas on arvokas, sillä sen villan voi Suomalainen alkuperäisrotu meinasi jäädä löytymättä ja kuolla sukupuuttoon. 40 6.8.2021 Kainuunharmas on kelpo kaveri PEHMOISET lampaat ryntäävät laitumella kävelevän luokse. Hankosella itselläänkin oli lampaita. – Ostin pois kaikki harmaat lampaat, jotka vain sain ja aloin tarkkailla niitä. – Näiltä löytyy luonnetta. – Samoihin aikoihin, kun löysin harmakset, oli ollut pitkään käynnissä lampaiden rotusorto, Hankonen kertaa. ELÄINLÄÄKÄRI Pertti Hankonen oli töissä teurastamolla 1980-luvulla, kun hän alkoi kummastella teuraaksi tuotuja erikoisen värisiä lampaita. Kainuunharmas on harvinainen suomalainen alkuperäisrotu, joka meinasi kuolla sukupuuttoon ennen löytymistään. LAMPAITA löytyi lähinnä vanhojen ihmisten syrjäisiltä pieniltä tiloilta, joissa kainuunharmaksia oli ollut pitkään. Lopulta hän otti yhteyttä kaikkiin Kainuun 217 lammastilaan. Jokainen vaatii oman osuutensa rapsutuksista. Nyt ihmisläheiselle lampaalle on taas kysyntää. Hankonen aloitti määrätietoisen rodunjalostustyön ja pelasti erikoiset lampaat sukupuutolta. TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA, KUVAT: SEVERI PEURA Ilmiöt. Hän otti selville tilat, joilta lampaat olivat tulleet ja kiersi Kainuun sivukyliä lampaita etsien. Kainuunharmaksia jalostavan Kati Neuvosen kokemuksen mukaan kainuunharmas on roduista kesyin. 2000-luvulla tehdyt DNA-tutkimukset osoittivat Hankosen oletukset todeksi – kirjoihin ja kansiin kirjattiin uusi rotu, kainuunharmas. – Omistajat pitivät niitä vain lampaina, ei niillä ollut sen kummempaa rotumääritettä. Ennen kaikkea nämä ovat lempeitä ja ihmisläheisiä, Neuvonen kertoo ja silittää Riemu-lammasta. Miika Tapio kuitenkin tutki väitöskirjassaan kainuunharmasta ja sai selville, että rotu poikkeaa suomenlampaasta ja sen juuret johtavat itään. HARMASTA luultiin alun perin suomenlampaan yhdeksi värimuodoksi. – En ollut ikinä nähnyt niin likaisen värisiä eläimiä, hän muistelee
Siksi Neuvonen jalostaa villaa ja virittelee kotieläinpihaa. Hänen kartanollaan vipeltää kainuunharmaksen lisäksi kyyttöjä, poneja, hevosia, ankkoja, undulaatteja, kissoja, koiria ja kanoja – ja pian myös iloisia vierailijoita. LAMPAITA kipittää pitkin ojan törmää ja joku nappaa silloin tällöin suuhunsa lehden. Hän kuvaa aikoinaan löytämiään lampaita homotsygooteiksi, tuttavallisemmin sisäsiittoisiksi. – Kainuunharmaksesta saa mahtavan turkiksen ja nahan, Hankonen toteaa. – Poroa, hirveä, kanoja ja kaneja saa kyllä myydä itse teurastettuna suoraan tilalta, mutta lammasta ei, vaikka se on meidän teurastettavista eläimistä tervein, Hankonen päivittelee. – Minua kiinnostaa näissä suomalaisissa roduissa ennen kaikkea niiden alkuperäisyys. – Harmakseni tekevät keskimäärin kaksi karitsaa. Hän on huovuttanut ja opetellut tekemään lankaa. Suurin osa kainuunharmaksista asuu nykyäänkin pienillä tiloilla, mutta kanta on elpynyt ja sisäsiittoisuus hävinnyt. – Kotiteurastus olisi siistiä ja simppeliä, mutta se on nyt liian säänneltyä. Ne karitsoivat itse. ALAJÄRVEN Kuolemankylässä asuva Neuvonen on omistanut ja jalostanut kainuunharmaksia jo 14 vuotta. Karitsa kiipeää muitta mutkitta kiviröykkiön päälle. Hankosen mukaan lampaan teurastus on lammaselinkeinon suurin haaste. – Jokaisen karitsan kasvaessa jännitän, minkäköhän värinen tällä kertaa tulee, Neuvonen kertoo. Lampaita jalostaessaan Neuvonen kiinnittää huomiota lihaominaisuuksien lisäksi väriin ja karitsointiominaisuuksiin. Peitinkarvaiset pää, jalat ja häntä ovat yleensä mustia. Likaisen väriset lampaat kannatti silloin hävittää, hän jatkaa. – Viime aikoina kiinnostus lampaisiin ja villaan on lisääntynyt, Neuvonen pohtii. Neuvonen yhtyy Hankosen näkemykseen. Hän sai taltioitua seitsemän sukua, joita alkoi kierrättää. Haapavedellä lampaita pitänyt Hankonen kertoo, ettei Pohjois-Suomessa saa teurastettua lampaita juuri missään. Ne ovat sopeutuneet tänne. AGROLOGIKSI opiskeleva Neuvonen jalosti aluksi taljoja, mutta nyt hän on opetellut yhä enemmän villan käyttöä. Uskon, että jostain sieltä on poikinut innostukseni eläimiin. Kati Neuvonen jalostaa lampaistaan muun muassa villaa. Neuvonen ei sekoita harmaksiinsa muita rotuja ja myös Hankonen pitää tärkeänä, että kainuunharmas pidetään omana rotunaan. Kainuunharmas syntyy yleensä mustana, mutta aikuistuessaan sille kasvaa valkoinen pohjavilla, jolloin se alkaa näyttää harmaalta. Hankosen mukaan vielä sata vuotta sitten Suomessa asuneista lampaista neljäsosa oli harmaita. Se saa monen pienen tilan lopettamaan. Sata vuotta sitten Suomessa asuneista lampaista neljäsosa oli harmaita.. Koko ruho pitäisi saada myytyä, jotta kasvattaja jäisi saamapuolelle. LAMPAANLIHALLA tienaaminen on muutenkin haastavaa. KUN Hankonen kokosi lampaat 1980-luvulla, uuhet olivat sisäsiittoisuuden vuoksi pienikokoisia. – Minulla oli lapsena lemmikkipupu ja kotona oli pari vuohta. Hankonen ja Neuvonen ylistävät molemmat monikäyttöisen kainuunharmaksen erityisen pehmeää villaa ja elävää väriä. – Menin samoihin aikoihin lammastilalle lomittamaan ja se vei mennessään. Harvinaisimpia ovat ruskeat kainuunharmakset. Ne olivat kuin tehdyt lammaslaitumiksi. 41 6.8.2021 värjätä. Neuvonen aloitti maalaiselämänsä hankkimalla ensin hevosia. Jokivarret kuitenkin rehottivat pajua. HANKONEN laskee, että kainuunharmaksia on nyt 1000–1500. Yhteensä harmaksista on löydetty 17 eri sävyä, Neuvonen kertaa. – Yhdessä lampaassa voi olla jopa kolmea väriä. Neuvonen ja Hankonen näkevät kainuunharmaksen tulevaisuuden valoisana. – Kaikki lampaat olivat tiloilla sukua keskenään, eikä uutta verta hankittu
Kivinen tekee oikeustieteen väitöskirjaansa eläinoikeuden alalta. Valistuneet kuluttajat huolestuivat siitä, miten myrkky vaikuttaa luonnon tasapainoon. Hänestä riskinotto Thermacellin tapauksessa ei ole kovinkaan perusteltua. Näin voisi tiivistää kaikki tänä kesänä käymäni hyttysaiheiset keskustelut. Yksi niistä, Thermacell-hyttyskarkotin, nousi keskusteluun, kun osa jälleenmyyjistä päätti vetää laitteet myynnistä. Se panee miettimään, missä määrin ihmisen riskinotto ympäristön suhteen on perusteltua. Riskejä on, mutta monet ovat valmiita hyväksymään ne. Hän puntaroi eläimen ja ihmisen intressejä tottuneesti. Käyttöohjeiden ukaasit kertovat kuitenkin karua kieltään siitä, millainen aine on kyseessä: samassa tilassa ei pidä ruokailla, lemmikit ja lapset tulee pitää laitteesta kaukana, laitetta ei saa käyttää kukkivien kasvien läheisyydessä. Tulevatko vaikutukset ilmi vasta pidemmän ajan kuluttua. Miten käy mehiläisten. Kauppiaat vetosivat asiakaspalautteeseen. Miten käy meidän. Karkottimien toiminta perustuu pieneen määrään hermomyrkky pralletriinia. Päätyykö se järviimme. KESKUSTELEN asiasta Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Tero Kivisen kanssa. 6.8.2021 42. Ystävät, tuttavat, työkaverit ja uutisten kommenttikenttien tuntemattomat ovat kaikki sanoneet samaa. Suomessa laitteen käyttö on hyväksytty, koska se on oikein käytettynä turvallinen ihmisille. KESÄ saa monen pohtimaan keinoja, joilla itikat saisi lähetettyä matkoihinsa. Riskit, joita otamme Hyttysmyrkystä nousi jupakka, joka pani pohtimaan, pitäisikö ininää sittenkin sietää TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI Essee EI ole tällaista hyttyskesää ollut miesmuistiin
Asiaa tulisi katsoa mieluummin koko ympäristön näkökulmasta. – Ei voi kuvitella sellaista ihmisen olemassaoloa, joka ei aiheuttaisi minkäänlaista vahinkoa ympäristölle tai kenellekään muulle. Siis jälleen kerran: hyttynen 1, ihminen 0. – Itikat pistävät, niin se vain on. Erityisen hyvin ymmärsin sen pari viikkoa sitten eräällä pohjoissavolaisella mökillä, johon itikkaa tuli kuin köyttä jotakin mysteeriksi jäänyttä kautta. Laitteen maahantuoja Proviter Oy Emme ole ryhtymässä toimenpiteisiin vaan luotamme, että Tukes ja viranomaiset pystyvät huomioimaan turvallisuusnäkökohdat omissa ohjeistuksissaan. 43 6.8.2021 Thermacell antaa ihmisille 20 neliömetrin suojan hyttysiltä siten, etteivät hyttyset, saati muut hyönteiset kuole, eikä ympäristölle tai luonnon biodiversiteetille aiheudu tuhoa. Olisi varmasti yhtä monta vastausta kuin vastaajaakin, kun kysytään, mikä on sallittua riskinottoa, Kivinen pallottelee. Ei voi lähteä vinkumaan siitä, että väärin sammutettu. S-ryhmän käyttötavarakaupan johtaja Virpi Viinikainen Näiden tehoaineiden arviointi on vielä kesken EU-tasolla, joten tällä hetkellä meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa valmisteiden käytön riskeistä muille eliöille. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes Olemme vakuuttuneita, että kuullessaan tieteelliset faktat jälleenmyyjät voivat luottavaisin mielin jatkaa tuotteen myymistä. – He halusivat asettua selkeästi hyvien puolelle, tai identifioida itsensä ryhmään, johon kuulumisesta he saavat jonkinlaista hyötyä – näin kyynisesti katsoen. Suomessa hyttyset eivät aiheuta erityisempää terveysvaaraa, mutta tällaisina kesinä niitä vastaan puhuu kaksi painavaa tekijää: ne ovat todella rasittavia ja niitä on todella paljon. SILLÄ mukavuudenhalustahan Thermacellissakin on kyse. Juuri hyttysen kohdalla Kivinen ei näe syytä argumentoida sen puolesta, etteikö inisijöitä saisi päästää päiviltä niiden itsensä takia. MISSÄ määrin ihminen voi raivata luontoa tieltään mukavuudenhalun nimissä, Tero Kivinen. Hyttysen sielunelämä ei kiinnosta paukamille pisteltyä lomailijaa. Hyttysen sielunelämä ei tosiaan hirveämmin kiinnosta paukamille pisteltyä lomailijaa. Laitteet myynnistä vetänyt Varusteleka Thermacelllaitteista sanottua. Ymmärrän tätä näkökulmaa itsekin. – Lopulta näin nopeasti mietittynä uskon, että pitkällä tähtäimellä laitteen käytöstä saatu lyhytaikainen hyöty ei ole riittävä perustelu sille vahingolle, mitä sillä aiheutetaan ympäristölle. Kivinen uskoo, että historia saattaa hyvinkin palkita yritysten ennakoivan toiminnan. Sellaista yritysmaailma on. Ilmiö vahvistuu jatkuvasti, ja sitä korostavat yhä useammat yritykset eri aloilta: asumisessa, muodissa, autoilussa, ruokakulttuurissa. Kansainvälisen kaupan johtaja Allan Spigelman, Thermacell Repellents Tyhmästi tehtiin, kun myytiin myrkytysvehkeitä, mutta nyt ei enää tehdä niin, ja kehotetaan kaikkia Thermacellin ostaneita lopettamaan sen käytön. – On varmasti paljon hedelmällisempää pohtia, mitä tarkoitusta hyttyset palvelevat luonnossa kuin niiden omaa kokemusta. Hän arvelee, että laitteet myynnistä vetäneet jälleenmyyjät ovat mieltäneet oma-aloitteisen toiminnan brändilleen edulliseksi. Myös tietynlaista haittaa pitäisi pystyä sietämään – tai vähintäänkin kysyä, olisiko tämä siedettävä haitta. KOHU Thermacellin ympärillä kertoo myös kiinnostavasti siitä, kuinka herkillä yritysten tuntosarvet ovat vastuullisuuskysymyksissä tänä päivänä. Tero Kivinen tunnistaa saman ilmiön. En siis moiti niiden päätöksiä. – Sinänsä laitteen olemassaolo kielii siitä, että yllättävän korkeaan asemaan nostetaan ihmisen mukavuudenhalu, Kivinen sanoo. Paljon herkemmin sympatiaa heruu pihapolulla keikkuville västäräkeille ja puhtaan mökkijärven aalloille, joiden verkkaiseen liikkeeseen en koskaan kyllästy
– Estä jopa asian selvittäminen hallituksessa. Yhtiö on myös tehnyt ostotarjouksen brittiläisestä lääkefirma Vecturasta, jonka osaamista on muun muassa – kyllä – tupakoinnista johtuvien sairauksien hoito. Apollon tietäjät 44 6.8.2021 VIIME VIIKKOJEN uutisista olemme saaneet lukea, että naapurin kadehtiminen, tuo suomalaiselle perin tuttu ilmiö, on viety kirjaimellisesti uusiin sfääreihin. Twitter-kansa alkoi kiivaalla viestitystahdilla ihmetellä kokoomuksen linjausta. Maailman rikkain mies, Amazon-verkkokaupan omistaja Jeff Bezos ilmoitti hiljattain, että aikoo osallistua Blue Origin -rakettiyhtiönsä ensimmäiselle miehitetylle avaruuslennolle. Asian julkistamisen kanssa olisi ehkä kuitenkin kannattanut malttaa vielä hetken, sillä ilmoituksen jälkeen myös toinen miljardööri, Richard Branson, kertoi aikovansa omalla rakettiyhtiöllään avaruuteen – yhdeksän päivää Bezosia aiemmin. Näkemykset ovat osa Marlboro-tupakkabrändistään tutun savukekonsernin aikomuksia muuntautua terveysja hyvinvointiyhtiöksi. Ehdota sitä oppositiossa, Ahva vinoili. Menisivät töihin.” Avaruuden sankarit TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI LAURI HEIKKILÄ. Olcza oli visioinut The Sunday Telegraphin haastattelussa tupakoimatonta maailmaa. Ähäkutti! Mediahuomio oli auttamattomasti varastettu, ja saihan Branson varmasti iloa ihan vain toisen ärsyttämisestäkin. Sitä tietäjä ei ollutkaan vielä keksinyt, että itseään voisi motivoida vaatimalla hallitusta panemaan pahat taipumukset kielletylle listalle. Eikös oikeistopuolueen sosiaaliturvakannan pitäisi olla perinteinen nyrkki pöytään -linja: ”Ei sosiaaliturvaa kenellekään. Hiljattain sveitsiläis-amerikkalaisen tupakkajätti Philip Morris Internationalin toimitusjohtaja Jacek Olcza vaati, että Britannian hallitus kieltäisi savukkeet kymmenen vuoden kuluessa. Hänen mukaansa olisi sitä parempi, mitä nopeammin se tapahtuisi. Kokoomusleirissäkin on jo ehditty irtisanoutua vähintään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien erottelusta. Sille ei voi laittaa hintalappua. Ei siinä mitään, kunhan kisailevat, Apollon tietäjä olisi periaatteessa taipuvainen sanomaan. Pojat hei, kuka ehtii ensimmäisenä ratkaista nälänhädän. Kummankin raketti käväisi vain yli sen rajan, missä avaruuden sanotaan alkavan. MAAILMANLAAJUISET megatrendit tekevät elämästä mielenkiintoista. Ilmastokriisin, maailmanlaajuisen pandemian ja muiden ajankohtaisten katastrofiemme keskellä tietäjä kuitenkin soisi, että maailman äveriäimmät miehet voisivat pitää jalkansa maan pinnalla ja käyttää rahansa vaikka, no, mihin tahansa hyödyllisempään. Apollon tietäjä uskoo, että kokoomus pääsisi helpommalla, jos se uskaltaisi olla oikeasti oikealla. KOKOOMUS esitti uudessa linjauksessaan kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien sosiaaliturvan eriyttämistä. Tämä kenties vain lisää hämmennystä ja puhetta kaksilla rattailla ajamisesta. Osa kummasteli puolueen siirtyneen etnonationalistiselle linjalle, osa ymmärsi termien määrittelyssä tapahtuneen lipsahduksen. Yhtä kaikki, aivan avaruuden kauimmaisia kolkkia kilpailevat miljardöörit eivät käyneet tutkimassa. Hyvikset ja pahikset vaihtavat keskenään paikkaa sellaista tahtia, ettei perässä pysy. Sinisten varapuheenjohtaja Tiina Ahva huomautti, että kokoomus tyrmäsi saman esityksen, kun siniset ehdotti sitä puolueiden yhteisen hallitustaipaleen aikana. Apollon tietäjällä on kokemusta siitä, miten vaikeaa välillä on muuttaa omia haitallisia toimintatapoja. Ilmeisesti Bezos vietti rajan tuolla puolen neljä minuuttia
Sote-vaali olisi kuvaavampi nimitys nyt käytäville vaaleille, jossa valitaan päättäjät hyvinvointialueiden valtuustoihin. Kohti maakuntavaalivoittoa Petri Honkonen keskustan varapuheenjohtaja. Terveydenhuollon henkilöstön osaajapulaan, ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen ja sosiaalisten ongelmien kasvuun ei pystytä nykyisellä mallilla vastaamaan ja siksi tarvitsemme leveämmät hartiat. Keskustan on oltava ensimmäisten aluevaalien voittaja ja uskon, että meillä on siihen erinomaiset mahdollisuudet. Jatkossa sosiaalija terveyspalvelut hoidetaan maakunnittain, poikkeuksena väkirikas Uusimaa, joka on jaettu kolmeen eri alueeseen. Valtuuston koko vaihtelee hyvinvointialueittain 59–89 valtuutetun välillä. TILANNE on suorastaan kutkuttava, koska valittavat päättäjät pääsevät todella luomaan uutta. EHDOKKUUS aluevaaleissa on hieno mahdollisuus, johon tarvitaan kaikenikäisiä: sekä kokeneita kunnallishallinnon konkareita että opiskelijoiden ja nuorten perheiden arkea tuntevia ehdokkaita. Sosiaalija terveyspalvelujen hoitamisesta entisten himmeleiden sijaan vastaa tulevaisuudessa 21 hyvinvointialuetta, joihin nykyiset sairaanhoitopiirit, pelastuslaitokset, kuntayhtymät ja kuntien sosiaalija terveystoimi sulautetaan. Päättämään pääsee esimerkiksi palveluverkosta, palveluseteleistä ja palvelujen tuottamisen tavasta, lastensuojelun ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja ikäihmisten laadukkaammasta hoivasta. Kuntavaalit olivat vasta, mutta uskon, että kuntavaaleissa ehdolla olleiden joukosta löytyvät innokkaat vaalityön tekijät ja tiheä vaalien väli tarjoaa mahdollisuuden tempaista ehdokkaana olleet uudet kasvot puoluetyöhön mukaan. MUTTA se hallinnosta – palvelujen turvaamiseksi sote-uudistusta tehdään. 45 6.8.2021 Puheenvuoro ENSIMMÄISET maakuntavaalit, virallisemmin aluevaalit, käydään ensi tammikuussa. Tammivaalit ovat pakkasen kireydestä riippuen haastavat, mutta asian painavuus pitää meidät varmasti lämpimänä vaaliteltoilla. Ehdokkaita tarvitaan siksi tasaisesti kuntien väkiluvun mukaisesti. Onkin tärkeää, että keskusta laiset päättäjät ovat vahvasti vaikuttamassa siihen, millaiseksi kunkin maakunnan malli muodostuu. Me olemme paikallisten asioiden asiantuntijajoukkoa. Nyt ne saadaan. Eduskunta hyväksyi kesäkuun lopussa uuden sote-lainsäädännön
– Aina etsitään ratkaisua, johon kaikki osapuolet voivat tyytyä. – Totta kai minulla oli myönteinen ajatus keskustasta ja tutustuin puolueen nuorisojärjestön tavoitteisiin ennen kuin hain paikkaa, Päivänsäde kertoo ja kuvailee olevansa uusille asioille avoin ihminen. Suurimpia haasteita onkin löytää ne tilanteet, joissa uusia jäseniä päästään rekrytoimaan mukaan. Mikä into ja palo! Kuinka kärryillä he ovat asioista – ja kuinka järkevästi he ajattelevat. Kartalla piirit ovat naapureita. – Nämä ovat pieniä piirejä, joita yhdistää se, että aktiiviset ihmiset ovat todella aktiivisia. Minut olisi voitu jättää sivuun, koska tulin ulkopuolelta, mutta minut otettiin porukkaan mukaan loistavasti. – Parikymppiset nuoret tuovat esiin omia ajatuksiaan. Päivänsäde on huomannut, että usein kuntatasolla tarvitaan vain yksi vaikuttamisesta tosissaan innostunut ”superstara”, jotta porukkaa alkaa tulla mukaan. Edeltäjä kannusti Päivänsädettä hakemaan pestiä. – Kouvolasta on yhtä pitkä matka Lappeenrantaan kuin Lahteen, Päivänsäde auttaa hahmottamaan kenttää. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO Mikä into ja palo! Emilia Päivänsäde Pystymetsästä keskustanuorten toiminnanjohtajaksi ponnistanut Emilia Päivänsäde yllättyi myönteisesti. Työnkuva on muuttunut paljon kolmen vuoden takaisesta. YLISUKUPOLVISUUS ei ole pelkkää sanahelinää, vaan toteutuu Päivänsäteen mielestä keskustassa hienosti. – Pystyn aina paremmin ja paremmin allekirjoittamaan keskustanuorten arvoja, joista mieluisimpiin lukeutuu kohtuusajattelu. Haluan todellakin olla mukana tukemassa heitä. – Huomasin heti, miten vastaanottavainen ja lämmin keskustayhteisö oli uudelle kasvolle. Työtunneista 25 prosenttia on jyvitetty Hämeelle ja 75 Kaakolle. 46 6.8.2021 Keskustan kasvot EMILIA PÄIVÄNSÄDE , 32, tuli keskustan työntekijäksi niin sanotusti boksin ulkopuolelta, kun hänet valittiin vailla poliittista taustaa keskustanuorten Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson piirien toiminnanjohtajaksi vuonna 2019. Hän on pannut merkille esimerkiksi sen, kuinka Kouvolassa rohkaistaan nuoria lähtemään mukaan. Keskustan toimintatavoissa Päivänsädettä miellyttää ratkaisuhakuisuus. PÄIVÄNSÄTEEN tarina keskustan parissa alkoi tuttavuudesta piirien edellisen toiminnanjohtajan kanssa. KESKUSTANUORTEN seuraaminen läheltä on avannut uuden maailman. Siinä untuvikko toiminnanjohtaja joutui heti syvään päähän – ja yllättyi. KUN työt alkoivat vuonna 2019, edessä olivat eduskuntavaalit ja puoluekokouksen järjestäminen Kouvolaan. Piirit fuusioituivat Kaakon Keskustanuoriksi tammikuussa 2020 ja samalla Päivänsäde ryhtyi hoitamaan myös Hämeen toiminnanjohtajan tehtäviä
47 6.8.2021 Untuvikko toiminnanjohtaja joutui heti syvään päähän.
PIRKKALAINEN kokee, että tällä hetkellä suurin mielenkiinto kohdistuu ei-vasemmistolaisiin puolueisiin. Sellaisen, joka on yhtä aikaa rapea, pehmeä ja vähän sitkeä. Hyvä pitsa ei vaadi paljoa täytteitä. Paisto kestää 40 sekunnista 2 minuuttiin. Pitsan voi viimeistellä laittamalla uuniin liekin palamaan paiston ajaksi. Pitsa vaatii täydellisen pohjan. – Yritteliästä yhteiskuntaa, kehitysmyönteistä asennetta ja koko Suomen sisäistä tasa-arvoa kannattavat politiikan seuraajat näyttävät nyt etsivän puoluekotiaan. Kävin Roomassa pitsojen alkulähteillä kymmenisen vuotta sitten. Odotan innolla, miten ne onnistuvat. Veden ja jauhon suhde riippuu siitä, millaisen pitsan haluaa. Olen keskittynyt 95-prosenttisesti napolilaiseen pitsaan ja hinkannut reseptiikan kohdilleen. Nyt olen tehnyt 238 pitsaa. Pitsan tekeminen on rentouttavaa, jos prosessi onnistuu loppuun asti mallikkaasti. Aina pitsa ei onnistu. Palkitsevaa on, kun saa uunista täydellisen pitsan. Punnitsen jauhot aina tarkkuusvaa’alla, en koskaan deseissä. Kesällä pitsan teko on tauolla, koska leivinuunia ei voi lämmittää. Olennaista on myös onnistunut paisto. Jauhoissa on valtavasti eroja. Analysoin aina todella tarkasti tuotokseni. Pizzaharrastus on kemiaa ja fysiikkaa OLGA OINAS-PANUMA “PITSAHARRASTUKSENI lähti uteliaisuudesta elämää ja Italiaa kohtaan. Pidän pitsapäiväkirjaa, johon kirjaan, mitä olen tekoprosessissa muuttanut ja millainen lopputulos on. OLEN aina ollut kulinaristi. Jo toisen päivän kohdalla näen taikinasta, olenko onnistunut vai joudunko syömään mutinan kanssa. Heinäkuun alussa keskustan kannatus nousi Ylen kyselyssä 13,5 prosenttiin. Pitsaharrastus on raakaa touhua ja ultimaattista hifistelyä, kun se lähtee näin laukalle. Tilasin vasta Italiasta kahdeksaa eri jauhoa, joiden kanssa olen nyt värkännyt. J a ri L au kk a n e n. HS:n gallupissa kovin nousija olikin kokoomus. Silloin minulle avautui koko valtava pitsakulttuuri ja kaikki erilaiset pitsatyypit. Heidät on mahdollista saada keskustan kannattajiksi, kun katsomme päiväkohtaisia politiikan ilmiöitä pidemmälle ja keskitymme Suomen – emme somen – kokoisiin asioihin. Perussuomalaiset menetti kannatustaan roimasti. Kun monen päivän työ menee hukkaan, ärsyttää. Kummassakin mittauksessa suomalaisilta kysyttiin, mitä puoluetta vastaajat äänestäisivät eduskuntavaaleissa. Periaatteeni on, että kodissani on oltava leivinuuni. Nyt haaveilen pihauunista ja kasvatan tomaattikastikkeeseen San Marzanotomaatteja, joista ensimmäiset punertuvat jo. Kyse on kemiasta ja fysiikasta, ei enää ruoanlaitosta. Rouvani ja kaverini toimivat makutuomareina. Pitsan paistoon tarvitsen noin 400 asteisen kiviarinan. Myötätuulesta huolimatta Pirkkalainen korostaa, että keskustan pitää vielä parantaa juoksuaan. 48 6.8.2021 Metropolista mustikka-apajille Gallupit kääntyivät plussalle RISTO LUODONPÄÄ KUNTAVAALIEN jälkeinen myönteinen kannatus-kehitys ilahduttaa keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalaista. Hänestä puolueen on jaksettava toistaa viestiä monipaikkaisuudesta ja kestävästä taloudesta. Viime viikolla julkaistussa Helsingin Sanomien gallupissa valtiovarainministeripuolueen suosioluvut harppasivat 1,5 prosenttiyksiköllä 12,6 prosenttiin. Uskon, että tässä voi aina kehittyä.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Hyvän napolilaisen pitsan salaisuus on hyvin ohut pohja ja ilmavat reunat. AKTIIVINEN leivontavaihe kestää 30 minuuttia, mutta taikina on pöydällä 4–12 tuntia – kylmäkohotuksessa noin 72 tuntia. Jo se, että hiivaa on 0,2 grammaa liikaa huoneenlämpöön nähden, saa taikinan kiehumaan pilalle. Olen harrastanut pitsoja totisemmin noin viisi vuotta ja viimeisimmät vuodet kiihtyvällä tahdilla. Olli Rainio Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen uskoo, että keskustan viesti puree
– Viime viikolla käytin poikaa lääkärillä. Kysyivät, pääsenkö tulemaan vielä ennen kymmentä. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen uskoo, että keskustan viesti puree.. Soitosta hoitoon pääsyyn meni alle pari tuntia, verrattuna päiviin tai viikkoihin, Mela hehkuttaa. Ulkoilusta tuli koronakevään suola. Talot ovat muunneltavia, ja yritys haluaa pitää huolen, että niissä on maailman paras sisäilma. Kunnan yhteiset työtilat mahdollistaisivat sosiaalisen kanssakäymisen. Kylällä oli myös oma päiväkoti viime vuoden loppuun asti, Mela kertoo. KOLMEN alle kouluikäisen lapsen vanhemmille hahmottui nopeasti se, miten erilaisen arjen pieni pohjoispohjalainen kylä saattoi tarjota. – Ei meillä ollut kunnon ulkovaatteitakaan, kun saavuttiin. Ihmeteltiin siinä, että mitkäs nämä toppahaalarit ovatkaan, Mela kertoo. – Voisi ajaa tai pyöräillä lähimpään kylään, tavata toisia etätyöläisiä ja palata kotiin. Pian sen jälkeen Saksa sulkeutui, ja päiväkodit menivät kiinni. Korona ei suuremmin elämää hankaloittanut. Ei tarvinnut ikävöidä Berliinin leikkipuistoja. Yritys tekee talon rakennuttamisen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Pienemmille kunnille voisi olla valtti osoittaa vaikkapa kirjastosta tila etätyöläisille. Mela lähettää vinkin yhdestä lisäpalvelusta kunnille, jotka havittelevat etätyöläisiä muuttamaan alueelleen. MELA on toimitusjohtaja Asumma-yrityksessä, joka tekee omakotitaloja mittatilaustyönä avaimet käteen -periaatteella. Etätyöläisilläkin on tarve kohdata ajoittain toisia ihmisiä, mutta heidän ei välttämättä tarvitse olla saman firman työntekijöitä. Asuinpaikaksi valikoitui Raahe Melan kotiseudulla Pohjois-Pohjanmaalla. – Oli sellaisia keväisiä superkauniita päiviä, kun aurinko kimmeltää hangella. Suomen maaseudulla odotti aivan toisenlainen tilanne. Kaverit joutuivat tekemään töitä kotona, ja se muuttui ihan todella haastavaksi monelle ystäväperheistämme, Mela kuvaa. 49 6.8.2021 Metropolista mustikka-apajille KUN koronavirus saapui Eurooppaan, yrittäjä Martti Mela alkoi miettiä vaimonsa Abigailin kanssa, pitäisikö asumisessa tehdä muutoksia. Terveyskeskus ja päiväkoti ovat tarjonneet sujuvuutta koko perheen arkeen. Päiväkodissa oli kolme opettajaa seitsemän lapsen kanssa, ja päivät näyttivät varsin erilaisilta kuin Berliinin satojen lasten hoitopaikoissa. Melan mukaan tietotyöläisen sujuvaan arkeen maalla riittävät nopea netti, ruokakauppa ja kohtuullisen etäisyyden päässä olevat päiväkoti ja terveyskeskus. Soitin tasan kahdeksalta terveyskeskukseen, ja sieltä soitettiin minuutin päästä takaisin. Tällaisesta rural coworking ilmiöstä tulee vielä iso trendi. Kovin paljon muuta ei tarvitakaan. – Kaverit sanoivat, että on ihan absurdia liioittelua lähteä pois – eihän Berliinissä ollut kuin muutama tartunta siihen mennessä. – Suurin juttu oli se, että piti käyttää maskia kun kävi ruokakaupassa, mitään muita rajoituksia ei meillä oikeastaan ollut. Kun Saksa sulkeutui, Martti Mela pakkasi läppärinsä ja muutti perheineen Raaheen Henkilö TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI Ei tarvinnut ikävöidä Berliinin leikkipuistoja. PIENI paikkakunta yllätti myös hyvillä palveluillaan. – Viime syksynä, kun oli mustikka-aika, ryhmä kävi poimimassa mustikoita metsästä ja iltapäivällä teki mustikkamuffinsseja. Uskomatonta, kun miettii, mitä juttuja täällä voi saada – ja yhteiskunta on rakennettu sillä tavalla, että tuollaiset kokemukset on mahdollisia käytännössä kaikille, Mela kertoo. Tai sitten kunnan kannattaisi edistää sitä, että joku yrittäjä voisi perustaa kuntaan yhteisen työtilan, Mela vinkkaa. He päättivät napata läppärit kainaloon ja muuttaa Berliinin sykkeestä Suomeen, kun varmistui, että kumpikin voisi tehdä etätöitä
Yhteiskuntaa pitää avata rokotusten edistyessä. Tilastot, tiede ja jo ihan luonnonlaitkin selittävät erittäin hyvin, mistä on kyse. Samanaikaisesti on kuitenkin uskallettava käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka paljon ihmisten on itse kannettava vastuuta. Vielä tärkeämpää on ymmärtää ydinvoiman merkitys; se ei ole mikään ylimenokauden taantuva jättiläinen, vaan oleellinen osa energiapalettia hamaan tulevaisuuteen asti. HUOLI ilmastosta on erittäin perusteltua. Itsekin olen provosoitunut, myönnetään. Kuitenkin useissa Suomeen verrattavissa korkean elinja kustannustason maissa testin saa hyvin matalalla kynnyksellä huomattavasti Suomen hintaa edullisemmin, ja napinoista huolimatta kansalaiset hakeutuvat testeihin ja rokotuksiin. Tässä välissä pitää huomauttaa, että suurimmat hiilinielut maailmassa ovat valtameret. SUOMEN talous ei kestä poukkoilevia sulkutoimenpiteitä. 50 MIELIPITEET 6.8.2021 SUOMESSA hyssytellään liikaa asioissa, joissa oikeushyvät – tässä tapauksessa kansalaisten terveys ja erilaiset vapaudet – törmäävät toisiinsa. Keinot tosin aiheuttavat merkittävää vastahankaa niiden parissa, jotka ilmastosta eniten väittävät olevansa huolissaan. Ilmastokeskustelussa vaaditaan erityistä rehellisyyttä ja tarkkuutta faktojen suhteen, sillä kyseessä on kuitenkin koko planeettaa koskeva kysymys. Oscar Lang Eihän ilmastoa näin pelasteta Suomen talous ei kestä poukkoilevia sulkutoimenpiteitä. Koska tästä jätetään pois vielä esimerkiksi soiden sitoma hiili, voidaan melko selvästi todeta Suomen olevan jo hiilinegatiivinen. Meillä testiin kyllä kannustetaan, mutta siihen hakeutuminen edellyttää byrokratiaa, ja yksityisellä puolella testi on hyvin kallis. Kyseessä on puhtain tapa tuottaa sähköä, eikä ydinjäte muodostu jatkossa ongelmaksi. Nykyisellä käytöllä Suomen metsät sitovat hiiltä enemmän kuin koko Suomi tuottaa. Jostain kumman syystä kovin monella on tarve museoida Suomen metsät yleismaailmallisiksi hiilinieluiksi ja samalla suojella leipä suomalaisen työntekijän pöydästä. Meillä keskustellaan monesti metsien hiilinieluista. Jos vain kaksi rokoteannosta voi antaa meille noin 90-prosenttisen suojan deltavarianttia vastaan, lähes normaaliin paluun mahdollistaa vain riittävän suuri kriittinen massa kaksi kertaa rokotettuja suomalaisia. Eikö nyt kuitenkin kannattaisi nostaa esiin yhteinen vastuu siitä, että syksyllä olisimme lähempänä normaalia ja samalla mahdollistaa terveyspassilla täysimääräinen palvelujen käyttö heille, jotka eivät levitä tautia. Tulisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota siihen, millaisen hiilikädenjäljen jätämme jälkeemme. KORONA-AIKA on lisännyt kivien heittelyä – milloin maahanmuuttajia, itähelsinkiläisiä, jalkapallofaneja, nuoria bilettäjiä kohtaan. Näin ajattelee suuri enemmistö. Moraaliposeeraus ja huoli ilmastosta kulkevat länsimaisella poliittisella toimijalla usein käsi kädessä, vaikka nimenomaan ilmastopolitiikka vaatisi maksimaalisen vaikuttavuuden saamiseksi erittäin kovia, ikäviä ja jopa itsekkäitä ratkaisuja maailman kansakuntien tulevaisuuden pelastamiseksi. Minkään maailman lomasuunnitelma, helle tai ”rokotusburnout” ei olisi estänyt minua. Odotan poliittisia päätöksiä siitä, että digitalisaation mallimaassa täysi rokotesarja ja/tai negatiivinen testitulos antaisivat enemmän vapauksia heille, joilla on todistukset esittää kuin ryhmille, joilla näitä ei ole. Kun kävelin hakemaan toista rokoteannostani, tunsin valtavaa kiitollisuutta. Miksei perustuslakivaliokunta voisi ennakoivasti ottaa kantaa siihen, pitääkö kaikkia rangaista esimerkiksi pienryhmien vastuuttoman käytöksen, rokotekielteisyyden tai yleisen piittaamattomuuden vuoksi. Ehkä keskustelun ja tiedon taso on kuitenkin jonkin verran noussut – aika sille olisi kypsä vuosikymmenten pirumaalailujen ja väheksymisten jälkeen. KAIKKEIN kriittisimmin toimia tarvitaan kuitenkin energiantuotannossa. Kuitenkin toimet ovat tähän mennessä olleet sitä luokkaa, että tarvitaan laajempia ja luovempia ratkaisuja hillitäksemme lämpenemistä. On tärkeää saada fossiilisia polttavat laitokset suljettua kaikkialla maailmassa mahdollisimman pian. Päivi Mononen-Mikkilä Keskustanaisten varapuheenjohtaja Terveyspassi avuksi koronasta ulospääsyyn HELTEEN helliessä on hyvä muistaa, etteivät vielä yksittäiset sääilmiöt kerro ilmastonmuutoksesta. TIEDÄN , että perustuslaki tulee tässä vastaan. KESKUSTELUN ytimessä on monesti, varsinkin Suomessa, tarve pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Painopiste keskustelussa on ymmärrettävä. Kun hiilidioksidipäästöjä vähennetään globaalisti, olisi hyvä hakea parannuksia energia-, resurssija materiaalitehokkuuden kautta – myös muualla kuin Suomessa. Valitettavasti liian monella faktat ovat hukassa ydinvoiman suhteen ja sitä vastustetaan tunnepohjalta, yhtään perehtymättä siihen, miten asiat käytännössä toimivat. Se olisi myönteistä sekä talouden että terveyden kannalta
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa. Alhaiset äänestysprosentit kertovat, että nykyisellään on jotakin pahasti pielessä ja korjaamisen tarvetta on paljon. SUOMI on kilpailukykytutkimuksissa tyypillisesti viimeisellä sijalla. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.8.2021 Erinomaista Antti. Tuula Kukkasniemi Ei käy! Juuri sellainen ikä, kun kirjaimellisesti on aivomyrskyt pahimmillaan. Demokratia toteutuu vain ja ainoastaan, kun on kaikkien ikäpolvien edustajia mukana. Voipi monen teinin äiti varmaan allekirjoittaa mielipiteeni. 51 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Kasvava puu sitoo hiiltä erittäin paljon, ja uuden metsän istuttaminen on paras ilmastoteko, mitä ihminen voi tehdä. Suomalainen metsäteollisuus täytyy nähdä voimavarana eikä taakkana. Tavoitteena on korvata puulla entistä enemmän fossiilisia polttoaineita. Periaatteena on kautta aikojen ollut jättää ne paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Metsäteollisuutemme on vähentänyt päästöjä merkittävästi teknologian kehittämisellä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Äänestysikärajan alentaminen tuo politiikkaa lähemmäksi nuoria ja toivottavasti rohkaisee nuoria myös ehdolle. Kuntavaalien ennätysalhaisesta äänestysprosentista huolestunut Kurvinen esitti, että uudistus olisi kirjattava jo seuraavaan hallitusohjelmaan. Sirpa Kontiokoski Os Ravantti Hyvä avaus: nuorissa on valtavasti potentiaalia! Olisin kyllä entisenä nuorena loukkaantunut, jos isä tai äiti olisi luonnehtinut minua niin kuin jotkut näissä kommenteissa! Kodit ja koulu ovat vastuussa siitä, että lapset kiinnostuvat yhteiskunnallisista asioista. Raaka totuus on, että on tehtävä enemmän työtä. Luonnon monimuotoisuudesta tulee huolehtia. Valtio ja yksityiset ovat kautta aikojen laittaneet metsiään suojeluun ja uskon, että vapaaehtoisuus on tässä asiassa paras tie. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. MAAJA METSÄTALOUS ovat olleet aina yksi taloutemme tukipilari. Sari Palmu Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Metsiemme käytön päätösvalta kuuluu Suomelle. Suomessa tehdään jo nyt EU-maiden lyhintä työviikkoa kokoaikatyössä. Emme saa antaa päätösvallan valua EU:lle. Jos tuotanto siirtyy muualle maailmassa, päästöt lisääntyvät aivan varmasti ja menetämme myös monien ihmisten ja perheiden toimeentulon, ja kansantaloutemme romahtaa. Yrjö Saraste Ei vähemmän, vaan enemmän työtä 80-LUVUN lopussa matkasimme bussilla Euroopan halki, ja muistan vieläkin, kun ihmettelimme Saksassa pystyyn kuolleita metsiä – ne pysäyttivät silloin ja palaavat muistiin edelleen. Heissä on tulevaisuus. Myös sijoittaminen ja esimerkiksi maailmansodat kiinnostavat. Suomessa metsiä on aina hoidettu hyvin ja vastuullisesti. Niina Kuuva Yhteiskunnan toiminnasta kiinnostunut nuori voisi mennä mukaan paikkakuntansa kunnallisjärjestön toimintaan – viisi vuotta sihteerinä jo auttaisi ymmärtämään, mistä oikeasti päätetään! Seija-Liisa Junkkala 16-vuotiaan ajattelumaailma pyörii hyvän musan ja kaveriporukan ympärillä – ei politiikka heitä kiinnosta. Teemme vähän töitä verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Itä-Aasiaan. METSÄTEOLLISUUS kehittää uusia tapoja hyödyntää puuta jatkuvasti. Metsästä puhutaan vihreänä kultana ja sitä se todella on. Lähellä tuotettu ruoka ja myös kasvatetu puu on vastuullisin valinta luonnolle – ja myös kansantaloudellemme. Suomalaisilla on pitkät lomat. Tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) avaus äänestysikärajan laskemisesta 16 ikävuoteen sai aikaan kommenttien vyöryn Suomenmaan Facebook-sivulla. EUROOPAN komissio povaa Suomelle EUmaiden heikointa talouskasvua tälle ja ensi vuodelle. Laura Huhtanen-Ahtiainen Valveutuneita nuoria löytyy, tosi fiksuja ja ajattelevia. Metsänhoitoyhdistykset ovat olleet metsänomistajien apuna metsänhoidossa ja neuvonnassa, hakkuuja uudistamistavat on mietitty aina kohteen mukaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti jo vuonna 2019, että seuraava askel Suomen työelämässä voisi olla neljän päivän työviikko tai kuuden tunnin työpäivät. Raija-Liisa Lampi Meillä 12-vuotias ja 14-vuotias ovat kiinnostuneita politiikasta ja siitä, miten yhteiskunta ja maailma pyörii. Suomalaisten maaja metsätalousyrittäjien periaatteena on viljellä ja varjella maata ja metsiä kestävästi. Tästä huolimatta useat hallituspuolueet ovat sitä mieltä, että lyhyempää työaikaa voitaisiin kokeilla Suomessa jo syksyllä. Suomen hallituksen tulee valvoa Suomen etua tässä asiassa aktiivisesti. Ei voi olla mahdollista, että heidän toimintaansa ohjataan jatkossa Euroopasta. Merja Rintamäki Kuka on kypsä äänestämään
Molemmat olivat perusvoimaa 39 prosentilla. Sittemmin biovoima on edelleen vahvistunut. Se ohitti puun vuonna 1964. Saimme siitä kaksi prosenttia koko energiastamme. Jaakon päivä tuli ja meni. Aune Linnimäki Rantasalmi Onni yksillä, kesä kaikilla UUSIUTUVA energia mielletään usein perusvoiman kolmikoksi tuulivoima, aurinkovoima ja maalämpö. Ydinvoiman prosentti oli 18. Kriisi huoletti. Biovoimaa saadaan myös kuoren, purun ja hukkapalojen jätteestä (40 prosenttia koko puuvoimasta). VAHVIN uusiutuvan energian lisääjä on uuden ajan sellutehdas. Perusvoimaksi laskemme energian lajit, joista saamme vuosittain yli 10 prosenttia koko energian tarpeestamme. Tuuli on osa uusiutuvan energian valikoimaa, ja sitä kuuluu kehittää. Se on tänään sähkön tuottaja, päinvastoin kuin 1900-luvun sähkösyöppö paperitehdas. Sen osuus oli yli kaksinkertainen, yhteensä 4,6 prosenttia. Uusimman sellutehtaamme, Äänekosken omavaraisuus on tasolla 240 prosenttia. Tilastokeskukseen pohjaten kokonaiskuvamme energiasta on selvä. Jokaisen oma asia on etsiä ja löytää onnenhetket noista tuhansista tarjotuista hetkistä. KIUSALLISEKSI kuvion tekee kansantalous. Kellettyneet nurmikot, liiskatut lupiinit, poljetut palsamit, rusikoidut kurtturuusut. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä saimme puusta 28 prosenttia ja öljystä 17. Haketta, pellettiä tai klapia on monivuotisten metsien energiasta yhteensä vain luokkaa 16 prosenttia. Metsähakkeeseen pohjaavat sähkön ja kaukolämmön yhteisvoimalat syntyivät. Kesän loppua enteilee vahvasti Pertun päivä, jolloin pääskyset varustautuvat muuttopuuhiin. Merkittävin (44 prosenttia) on sellun sivutuote ligniini. METSÄENERGIALLE nimitettiin vuonna 1978 energiametsätoimikunta. Kemiin rakennettava Metsä Fibren tehdas tavoittelee puolestaan 250 prosentin sähkön omavaraisuutta. Tuulivoiman kanssa samaa tahtia nousee tuontisähkö. Uusiutuva perusvoima tulee edelleen kasvuisista metsistämme. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen biovoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi. Biovoimaa saadaan myös yksivuotisista vihreistä kasveista, lupaavimmillaan biokaasuna. Entisaikojen maanviljelijät laittoivat rikkaruohopellon niin kutsutusti kesannolle, jota risukarhilla kuritettiin aika ajoin. Ajatus on harhaantunut. Tuulivoima nousee tänään suhteellisesti nopeimmin. 52 MIELIPITEET 6.8.2021 OTSIKON sanonta pitää paikkansa, kuten monet muut sanalliset, perinteiset heitot, jotka maustavat arkista aherrustamme, jos vain osaamme niitä sopivasti ja sopuisasti viljellä. Niistä saimme sata vuotta sitten valtaosan energiaamme. MINUA ihmetyttää näin kuivan kesän aikana herännyt vimma kitkeä ja tuhota niin kutsuttuja vieraslajeja, kun ne juuri kukkivat. Jo puuvoima on käsitteenä laaja. Se muistetaan kylmän kiven heittämisestä järveen – ja siis kesän viilenemistä ennakoitiin. Vahvinta kotimaista,biovoimaa ei ole syytä unohtaa. Alkukevät tai loppusyksy olisi jotenkin inhimillisempää muun muassa pörriäisten kannalta. Paarmat tulevat sokeiksi, perheen unikekoa nukuttaa koko vuoden ajan. Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu kiri kiinni öljyn. Pääosan biovoimaa jalostaa metsäteollisuus. Tilastokeskus kertoo, että kolmikko ei tuota perusvoimaa. BIOTALOUDEN metsämme ovat aina tuottaneet perusvoimaa. Monet työt kutsuvat maalaistalossa Ollin päivästä lähtien, joten Ollilta onget oksaan. Mistä saamme lämpöä ja sähköä, jos maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn. Saimme molemmista 24 prosenttia. Vanha kansa jakoi samaisena päivänä myös kirput reilussa hengessä, rikas talo sai yhden kapallisen, köyhä sai kaksi kapallista. Kun olemme taantumassa, joudumme ostamaan tuontisähkön ulkomaan lisävelalla. Sellutehtaat kehittivät puuenergialle uuden teknologian. Linnut ja luonto kaikkinensa kertovat tuosta kaikille kuuluvasta ja näkyvästä kesästä. Metsäenergia painui alle 15 prosentin vuonna 1977. Sitten öljy aloitti nousunsa. Koska tuulisähköä ei voi varastoida, joudumme tuomaan varmuussähköä yhä enemmän ulkomailta. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori, metsänhoitotieteen dosentti Kuusamo Älä unohda biovoimaa. Öljy nousi 61 prosenttiin vuonna 1973. Metsäenergia lähti nousuun. Pikkuiset lintuperheet tekevät lentoharjoituksia pihapiirissä. PERINNE poreilee heinäkuun loppupuolen tapahtumissa. Elokuista kesää kuvaa edelleen sanonta Laurilta linnut laumaan. Muutos käynnistyi vuoden 1973 Lähi-idän öljykriisistä. Mutta tuulivoima on vielä kaukana perusvoiman 10 prosentin tasosta. Asian voisi hoitaa hienotunteisimmin ja eliminoida luvattoman elinvoiman logistisesti paremmin
MAATALOUS kuitenkin koheni EU aikaan asti. Kouluja oli joka kylässä, ja Johannes Virolainen touhusi oppikouluja maaseudullekin kuten Porlammin kylään. Vasemmistolla omat järjestönsä. Se voi kuitenkin olla liian myöhään. Mutta mitä tekevät lapset kaupungeissa, joissa on vain ahtaasti rakennettuja taloja vieri vieressä – eikä luontoa juurikaan ympärillä. Nyt on tulos nähtävissä. Kaupungit ovat pikkuhiljaa muuttumassa paahtavan kuumiksi sulatusuuneiksi, joissa ihminen kärsii. Ovatko arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat huomioineet ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamisessa. Kun ne itsenäistyivät pelättiin maatalouden heikkevän, mutta toisin kävi. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Paljaan taivaan alla rakennukset tasakattoineen, ilman puiden suojaa, lämpiävät ihmisille kestämättömän kuumiksi. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.8.2021 KARTANOAIKANA torpat olivat pieniä ja elivät tietyssä maaorjuudessa. Sakari Lauriala Viestintäpäällikkö Lähitaksi Oy Tutkimuksessa on unohdettu pientilat täysin. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Tutkimuksessa on unohdettu pientilat täysin. Agraarisuus vahvistui, kuten akateemikko Eino Jutikkalakin totesi. Kalevi Hemilän väitöskirja tähtäsi suurtilatuotantoon eivät hänen jälkeisetkään ministerit suuntaa muuttaneet. Onneksi maaseudulle voi aina muuttaa. Nyt odotetaan viimeisenä oljenkortena 2030-uudistusta, joissa pienillekin tiloille annettaisi mahdollisuuksia. Rakennemuutos aloitettiin kuitenkin jo 1960-luvulla, jolloin pienviljelijät sulautettiin yhteen neuvontajärjestön kanssa ja jäljelle vain Asutusliitto, jota johti Pentti Munnukka. SUOMESSA oli 1910-luvulla 225 000 tilaa, jotka enimmäkseen elivät lypsykarjan hoidolla.Tulevaisuus näytti turvatulta, kun oli yksi lehmä. Eikö heidän tarvitse kehittää asuntoja ympäristön muutokset huomioiden. Kaupungeissa ei myöskään enää ole virkistäviä vesikeitaita ihmisten olon helpottamiseksi. Sopivaksi pinta-alaksi katsottiin vuosisadan alussa kuusi hehtaaria tai kolmekin hehtaaria. Hannu Huvinen Pienet tilat loivat hyvinvoinnin maaseudulla HELTEIDEN AIKAAN on varsin hyvin tullut huomattua puiden varjostava merkitys, kun ihmiset ovat hakeutuneet niiden suojaan hellettä pakoon. ONNEKSI sähköntuotanto toimii vielä, joten voimme hankkia asuntoihimme viilentäviä laitteita. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Maaseutu on monin paikoin kuollut tai korvattu Agribusiness-tehtailla, jossa kylällä on kaksi tilaa. Samaan tulokseen tuli Tytti Isohookana-Asunmaa tutkimuksessaan, jossa todettiin keskustan kannatuksen olevan suurin siellä, missä oli paljon maanviljelijöitä. Koulutuksen kautta saatiin uusia mahdollisuuksia, mutta maataloutta ei hylätty. Ketkä sellaisissa kaupungeissa viihtyvät, joista viedään luonnon virkistävät keitaat ulottuviltamme. Näistä taloista tulivat lapset kouluihin ja kauppoja saattoi pienessä kunnassa, kuten Artjärvellä, olla yhtä aikaa 16 kappaletta. Minkälaisen luontosuhteen haluamme kaupungeissa lapsille rakentaa. Hän ajoi maatalouden etua politiikassakin Maalaisliitossa. Mistä lapsemme ammentavat kaupungeissa luontokokemuksensa. Birgitta Wulf Kerava Kaupunkielämä on helteellä tukalaa Verkosta Rakkaan kotimaamme päänäyteikkuna, Helsingin Rautatientorin päätaksiasema, on nyt villi, rähjäinen ja jopa vaarallinen. MTK puheenjohtaja Bjarne Westermarck oli sitä mieltä, että maataloudella menee sitä paremmin, mitä enemmän viljelijöitä on. Myös Hannes Gebhard perusti Suomen Pienviljelijöiden Keskusliiton, koska katsoi heidät jääneet osattomiksi. Silloin viljelijöiltä otettiin jalat alta, mutta joku sai hyvässä rakosessa isot tuet ja pääsi laajentamaan maataloutta
Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Näissä ihmisissä on keskustan kasvun siemen! ERITYISKIITOS kuuluu puoluejohdolle ja kansanedustajille EU:n maankäyttöja metsäpolitiikan osalta. Kahvitarjoilu. LIIAN harvoin tulee annettua kiitosta hyvästä työstä – ja tämä pätee erityisesti politiikkaan. Kahvit ja valtakir jojen tarkastus kello 17:30. krs, 87100 Kajaani. Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan, vaikuttamaan! Asiantuntijana hankepääl likkö Sini Stolt, haastattelijana Kristiina Ruuskanen. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Lukemisiin! Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Nyt todellinen työ vasta alkaa, mutta lopputulos ei jää ainakaan keskustalaisista kiinni. Toiminnanjohtaja UllaRiitta Juuti 050 347 3556, ullariitta.juuti@keskusta.fi. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Mikkeli. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Hyvinvointialue tulee mitä siitä tulee. Pidetään heidät aktiivisesti mukana niin paikallisessa kuin puoleenkin politiikassa. Haluan nostaa ensimmäisenä esille kuntavaalit sekä niissä käydyn kovan taistelun. Kuntavaalien torjuntavoitosta kiitos kuuluu erityisesti teille kaikille, jotka olitte ehdolla, etsitte ehdokkaita ja teitte vaalityötä. krs), Lappeenranta. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Seinäjoki. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 , teuvohatva@gmail.com. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 , minna.peittola@keskusta.fi. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käynti ja postiosoite on Valtakatu 54, (2. Uuden valtuustokauden kynnyksellä meidän tulee osoittaa kuntalaisille, miksi meihin kannatti jälleen luottaa. Toivon tulevaisuudessa järjestettävän enenevissä määrin virtuaalisia keskustelutilaisuuksia, jossa meidän keskustalaiset aktiivimme pääsevät keskustelemaan päivän politiikasta ja tarkemmin määritellyistä teemoista. Keskustellaan Salla Leponiemen uutuus teoksesta Niin kauan kuin tunnen eläväni – Taidemaalari Elin DaniesonGambogi. Toiminnanjohtaja UllaRiitta Juuti 050 347 3556, ullariitta.juuti@keskusta.fi. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettu na, joten yhteydenotot joko sähköpostit se tai puhelimella. Työn te ki jöi hin saa yh tey den pu he li mit se Hämeenlinna. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettu na, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Toi mis to tois tai sek si sul jet tu ko ro na vi ru se pi de mi an vuok si. 54 Keskustassa tapahtuu 6.8.2021 Puheenvuoro Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Tätä työtä tulee tehdä niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. EteläSavon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelasavo@keskustanuoret.fi. Keskustan Seinäjoen kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään perjantaina 6.8.2021 kello 18 Seinäjoen kaupungin talon valtuustosalissa. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja SiniElina Kärsämä 040 354 1945 toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. PUOLUEEN viime aikojen kohtuulliseen menestykseen ei saa tuudittautua, vaan työtä kasvun eteen pitää määrätietoisesti jatkaa. Yhteiskunnallinen lukupiiri to 19.8. klo 13 Greeneri, Mikkelipuisto, Pursialankatu 33. Yhden ohjeen haluan antaa – ei unohdeta niitä ehdokkaita, joille ei tällä kertaa auennut valtuutetun paikka. Ilman keskustalaisia keskustelu olisi ollut suomalaisen maanomistajan kannalta kovaa ja kylmää. Ilman teitä tulos olisi ollut aivan toinen. Mitä parhainta kesän jatkoa ja syksyn alkua! KARRI KALLIO Kirjoittaja on keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Kiitos kuuluu teille. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi
Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Ohrarieska ensimmäiselle 300 Keskustan teltalla kävijälle. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Uusimaa: Tmj Valtteri Markula 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Kaakko: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Varsinais-Suomi: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten Pirkanmaanpiirin tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Arkkihiippakunnan yhteinen kirkkopyhä on sunnuntaina 5.9.2021 Paraisten kirkossa. Pirkanmaa: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Keskustanuoret Etelä-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Ke 11.8. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Oulu. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi . Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodissa. Pohjois-Karjala: Tmj Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701 Oulu. Asiana kunnalliset luottamushenkilövalinnat. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Lappi: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. 6.8.2021 Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Keskusta Kiiminkipäivillä 7.8.2021 klo 10 alkaen. Kainuu: Tmj Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Viitasaari. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Häme: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi Keskustanaisten pj Anne-MariaPerttula, 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 40 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. kello 18:00 Keskustan Oulun kunnallisjärjestön yleiskokous Oulussa. Kahvitarjoilu. Kanttorina toimii Anna Satomaa. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Pohjois-Pohjanmaa: Tmj Marko Soini 045 205 0677, pohjois-pohjanmaa@ keskustanuoret.fi. Toimisto auki sovittaessa. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku.. klo 19 kaupungintalolla.Käsitellään henkilövalintoja mukaan lukien kunnallisjärjestön puheenjohtajan valinta sekä aluevaaleja. Pohjois-Savo: Tmj Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Satakunnan keskustalaiset. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@keskustanuoret.fi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Satakunta Pii ri toi mis to: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, 050 405 7742 tai 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi Keskustanuorten puheenjohtaja Vilho Hakala 040 039 5807 vilho.hakala@nakkila.fi Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Keski-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Pirkanmaan Vesaisten ja Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Helsinki: Tmj Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Keskustan Viitasaaren kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous to 12.8. Kokouspaikka tarkentuu myöhemmin ja ilmoitetaan sivulla https://oulunkeskusta.fi/ Ilmoittautuminen kello 17:30 alkaen. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 0817373, jaana.kvist@keskusta.fi. Liturgina toimii kappalainen Jari Heikkilä, ja Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen saarnaa. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Paikalla kansanedustaja HannaLeena Mattila sekä keskustalaisia valtuutettuja ja luottamushenkilöitä. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Keski-Suomi: Tmj Elina Suoranta 040 721 0636, keski-suomi@keskustanuoret.fi. Ei etäyhteysmahdollisuutta. Satakunta: Pj Vilho Hakala 040 039 5807, vilho.hakala@nakkila.fi. Etelä-Savo: Tmj Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Peräpohjola: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. krs. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan
Välskärin kertomuksia alkaa näin: ”Hän oli syntynyt eräässä pikkukaupungissa Pohjanmaalla 15 p:nä elokuuta 1769, samana päivänä kuin Napoleon”. 9. Onko kaikilla viidellä Pohjoismaalla oma armeija. Elokuun viimeinen lauantai on tänäkin vuonna Suomen luonnon päivä. Euroopan jalkapallon huippumaiden sarjat alkavat elokuussa. päivänä 87 vuotta. Valioliiga, La Liga, Bundesliiga, Serie A ... Ensi vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun maailman ensimmäiseksi Miss Universumiksi valittiin Armi Kuusela. 5. Muistatteko ketkä ovat olleet ne kaksi muuta Venäjän presidenttiä. 2. 56 6.8.2021 6 1 1 9 3 6 6 7 2 9 1 4 5 3 1 7 6 2 9 4 1 7 1 2 9 3 4 7 5 1 3 8 4 5 2 3 4 2 8 5 6 1 9 3 7 1 9 5 4 7 3 8 6 2 6 7 3 8 2 9 1 4 5 5 3 1 7 8 6 4 2 9 2 4 6 1 9 5 3 7 8 9 8 7 3 4 2 5 1 6 8 6 2 9 3 4 7 5 1 3 1 9 6 5 7 2 8 4 7 5 4 2 1 8 6 9 3 7 3 1 6 3 4 9 5 7 6 3 5 4 2 5 4 9 4 6 2 7 1 3 6 9 6 7 5 3 6 2 9 1 8 4 8 2 6 3 4 1 5 7 9 9 4 1 8 5 7 6 3 2 3 9 5 4 7 8 2 6 1 2 6 7 5 1 3 4 9 8 1 8 4 9 6 2 7 5 3 4 1 9 7 8 5 3 2 6 6 7 8 2 3 4 9 1 5 5 3 2 1 9 6 8 4 7 6 1 1 9 3 6 6 7 2 9 1 4 5 3 1 7 6 2 9 4 1 7 1 2 9 3 4 7 5 1 3 8 4 5 2 3 4 2 8 5 6 1 9 3 7 1 9 5 4 7 3 8 6 2 6 7 3 8 2 9 1 4 5 5 3 1 7 8 6 4 2 9 2 4 6 1 9 5 3 7 8 9 8 7 3 4 2 5 1 6 8 6 2 9 3 4 7 5 1 3 1 9 6 5 7 2 8 4 7 5 4 2 1 8 6 9 3 7 3 1 6 3 4 9 5 7 6 3 5 4 2 5 4 9 4 6 2 7 1 3 6 9 6 7 5 3 6 2 9 1 8 4 8 2 6 3 4 1 5 7 9 9 4 1 8 5 7 6 3 2 3 9 5 4 7 8 2 6 1 2 6 7 5 1 3 4 9 8 1 8 4 9 6 2 7 5 3 4 1 9 7 8 5 3 2 6 6 7 8 2 3 4 9 1 5 5 3 2 1 9 6 8 4 7 Tietotesti Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mikä oli alkuperäinen nimi: Riitta Kalteva, Riitta Loiva vai Riitta Mutka. Kuka kirjoitti tuon historiallisen romaanin: Juhani Aho, J. Miina Äkkijyrkkä, 72, on kuvanveistäjä – tunnettu lehmä-aiheisista veistoksistaan – ja suomalaisen karjan puolustaja. 6. 4. Luettelemme kärkiviisikon aakkosjärjestyksessä – mikä on ykkönen 49 miljardin liikevaihdollaan: Fortum, Kesko, Neste, Nokia, Nordea Pankki. Onko ketään muuta suomalaista hänen lisäkseen valittu Miss Universumiksi. Hän täyttää elokuun 20. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ Tiedätkö, mikä on lehmäveistoksistaan tunnetun Miina Äkkijyrkän entinen nimi. Mitä seuraa pidetään tällä hetkellä kaikkein arvokkaimpana. Talouselämä-lehti julkaisi kesäkuussa jo perinteisen – vuodesta 1990 lähtien – Talouselämä 500 -selvityksen liikevaihdoltaan suurimmista suomalaisyrityksistä. Vladimir Putin on ollut pisimpään Venäjän presidentti Neuvostoliiton lopettamisen 1991 jälkeen. Vas tau kse t: 1) For tum (sa ksa lai sen Uni per in ost o 202 lis äsi For tum in liik eva iht oa 800 %), 2) yks i: Ann e Poh tam o 197 5, 3) 201 3, 4) Riit ta Loi va, 5) Isl ann illa ei, 6) Bor is Jel tsi n 199 1–9 9, Dm itr i Med ved ev 200 8–1 2, 7) Juh o Kus ti Paa sik ivi (18 70– 195 6), vuo tee n 188 7 Joh an Gus taf Hel lst en, 8) Top eliu s, 9) Rea l Mad rid niu kas ti ede llä Bar cel ona a, kum man kin arv o yli 1,4 milj ard ia eur oa, 10) 432 800 – suu rim mat kie liry hm ät ven äjä , viro , ara bia , eng lan ti, som ali.. 7. 3. Minä vuonna Suomen luonnon päivää vietettiin ensimmäisen kerran. 10. Kuka Suomen presidenteistä on suomentanut nimensä. Kuinka monta vieraskielistä eli sellaista, joiden kieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame, asui Suomessa viime vuoden lopussa. Runeberg, Sakari Topelius vai Mika Waltari. Hän vaihtoi alkuperäisen nimensä vuonna 1976 Miina Äkkijyrkäksi. Vuodesta 2023 alkaen Suomen luonnon päivä on vakiintunut liputuspäivä. M ari an ne Fa lck 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti 1. Tähän asti on vain kertaluonteisesti suositeltu liputusta muutamana viime vuotena. 8. L
57 6.8.2021 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Metsästrategian toimeenpanossa keskusta pitääkin tiukasti kiinni jäsenmaiden päätösvallasta. Metsäteollisuus tuottaa tavaravientimme arvosta noin viidenneksen ja koko metsäteollisuuden arvoketju työllisti Suomessa vuonna 2018 yhteensä lähes 100 000 henkeä. Sekä jäsenmaat että Euroopan parlamentti ilmaisivat tämän kannan selkeästi syksyllä 2020. Sen ehtona kuitenkin on, että työkalupakkia ei voi jatkuvasti rajoittaa uusiutuvan energian tai metsästrategian sääntelyssä. Kirjoittaja on maaja metsätalousministeri Suomalaista metsänomistajaa ja metsäosaamista kelpaa puolustaa jari leppä vieraskolumni. Suomessa metsien tila ja metsävarat tunnetaan nimittäin parhaiten maailmassa. Siksikin on tärkeää, ettemme yhtään lisää hallinnollista taakkaa. EU:n metsästrategia menee vieläkin liian pitkälle käytännön metsänhoitoon ja puumarkkinoihin. KESKUSTAN mielestä voimme tukea EU:n ilmastopolitiikassa päästövähennysja uusiutuvan energian tavoitteita. Meille keskustalaisille metsillä on erityinen merkitys – metsät ovat talouden ja hyvinvoinnin lähde, metsä on hiilinielu ja virkistyksen sekä voiman lähde. Puhuttaessa metsistä keskustalle kyse ei ole vain hiilinieluista, erilaisista hakkuutavoista, luontomatkailusta tai esimerkiksi yksittäisistä vientituotteista. KAIKILLA meillä suomalaisilla on metsäsuhde. Kestävää tapaamme toimia metsäasioissa kannattaa ottaa käyttöön muuallakin EU-alueella ja laajemminkin maailmalla. Tulemme pitämään jatkossakin vaikuttamistyössä esillä metsien hoidon ja käytön kokonaiskestävyyttä eli ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden yhteensovittamista. Suomelle EU:n metsästrategia on tärkeämpi kuin kenties millekään muulle jäsenmaalle. Metsänomistajat ja puupohjaiset tuotteet ovat olennaisessa roolissa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja hyvinvoinnin tuottamisessa koko maahan. Metsät ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö ovat ratkaisu ilmastoja ympäristöongelmiin. Eräs kollegani sanoi hyvin komission pyrkimyksistä talouden ja metsien suhteen: ’’Kiinalla on pääomat, mutta meillä EU:ssa byrokratia’’. Meillä on maassamme mittava metsäala ja noin 660 000 metsänomistajaa. Julkisessa keskustelussa on valitettavasti unohtunut, että puhuttaessa Suomen metsistä, puhumme noin 660 000 suomalaisen yksityishenkilön ja perheiden ylisukupolvisesta omaisuudesta. Meille ylisukupolvinen perhemetsänomistus on arvo sinänsä. Komission kovakorvaisuus kostautuu myös EU:n hyväksyttävyyden laskuna kansalaisten silmissä. SUOMALAISTA metsänomistajaa ja metsäosaamista kelpaa jatkossakin puolustaa niin Brysselissä kuin kotimaassakin. Ikävintä on se, että suomalaisesta metsien hoidosta on annettu kuva lyhytnäköisenä riistona, vaikka totuus on täysin toisin. 58 6.8.2021 KULUNUT kesä on käyty keskustelua Euroopan komission hetki sitten julkaisemasta EU:n metsästrategiasta. METSÄTALOUS perustuu kussakin jäsenmaassa paikallisiin olosuhteisiin ja osaamiseen, ja näitä ohjaava metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimusten mukaan jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan. Metsien kestävä käyttö korvaamaan uusiutumattomia raaka-aineita ja fossiilisia raaka-aineita tulee varmistaa tulevissa ilmastoja energiaratkaisuissa. Toisella kädellä ei voi vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista
Sinne pahvinkeräysastiaan ei laiteta laatikoita kokonaisina! Ei metallikorkkeja lasinkeräykseen, juoppo! Etkö sinä kaksiopösilö ymmärrä mikä on muovia! Etkö osaa ajaa autoa omalle paikallesi suoraan! Ja tiedoksi vuokralaisille; yöllä ei vessaa vedetä! Kun olette alempaa kastia muutenkin! NIIN , rakkausteoista hieman. Huvituin kun luin lehdestä, että koronatoimet ovat markkinoilla hyvässä hallussa. Lähdin viemään rouvaa, pyynnöstään, naapurikaupunkiin markkinoille, vaikka näin että kohta sataa. Hyvä, vaikka Poliisiopisto-elokuva onkin vienyt megafonin arvovallan. Satoi rankasti, ei voinut mennä, mutta ajoin 50 kilometriä. Hei lihava ukko, maski naamalle! Mitäs sinä akka puristelet niitä tomaatteja, poimit pussiin ja viet vaakaan! Onko se niin vaikeaa! Ja eläkeläisrouva siellä, se kurkku pitää punnita, ettei kassan tarvitse lähteä juoksemaan asiasi kanssa! Taloyhtiöissä voitaisiin jakaa megafonivuorot. Ihmiset ovat innoissaan, wau, kansainväliset! Jo kymmenen vuotta sitten nauratti se intoilu, olin nähnyt samat jobbarit viikkoa aikaisemmin Turussa, eivät ne ole ulkomailta vain meitä varten tulleet. Ei tarvitse laittaa ilmoitustaululle heippa-lappuja, kun vuorossa oleva komentoora parvekkeelta ohjeistaa naapureitaan. Taloyhtiöissä voitaisiin. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 OLEN onnekseni saanut kasvaa kaupungissa, jossa on syysmarkkinat. Annika Saarikko oli rakkaustekona ostanut miehelleen moottorisahan. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Maailma on pienentynyt, vaahtomakeisia saisi muutenkin ja erilaisia juustoja. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Takakannessa oli pikkupoika isänsä saappaissa, kellomainos. OLISI kiva, jos marketissakin kulkisi vartija megafonin kanssa opastamassa asiakkaita. Markkinat olivat vielä 1950-luvun lopussa niin suuri tapaus, että koulusta oli markkinavapaata, satamassa lopetettiin puolelta päivin. NYT on Kansainväliset suurmarkkinat. JARI NENONEN Meluisaa meininkiä jakaa megafonivuorot. Kestivät markkina-aaton kanssa kolme päivää. Jos on huomautettavaa, niin järjestyksenvalvojat voivat huomauttaa megafonilla. 59 6.8.2021 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Mitään uuttahan juputtaminen ei ole, mutta sanottaisiin kerrankin ääneen, kovaan ääneen. Rokkateltasta kuului epävireinen musisointi, tivoli melusi kaikin tavoin ja putka täyttyi. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Seuraan johtajaa, rouva tulee yllättymään jouluna iloisesti. Ne mainitaan siinä Almanakassa, joka ennen oli joka tuvan seinällä langassa roikkumassa. Krääsää vasta saakin
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Syyskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 3.9.2021 EU:n elpymispaketista tuskin tulee kertaluonteinen, Varman toimitusjohtaja Risto Murto ennustaa. Talouskurin pistetappio Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE