6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 28 / 6.9.2019 / 4,80 € TäsTä alkaa kulmunin Tai kaikkosen aika Budjettikiistat värittävät politiikan syksyä konkarit muistelevat punamulta-aikoja Ajassa Uutisanalyysi Keskusta tällainen on keskivertokepulainen keskusTa koolla kouvolassa
Puolankalaiset kertovat, kuinka protestihenki valtasi perinteisen keskustapitäjän s. 2 6.9.2019 sisältö 6.9. 2019 miksi keskusta Romahti. 20
Ulla Parviainen s. 34 Iida Hämäläinen koki poliittisen heräämisen lukiossa s. 48 Keskustan kasvot Uutisanalyysi Kunnon kepulainen Nuoret haluavat ratkaisuja Keskustan ilmastoja maahanmuuttolinjat tuntuvat liian hähmäisiltä s. 28. 50 Etenevä ilmastokriisi lietsoo eripuraa valtioiden välille s. 56 Keskustan kunniajäsen Irja Kestilä on yhä aktiivi toimija s. 6.9.2019 3 Puheenjohtajan tulee näyttää johtajuutta ja ottaa ministeriryhmässäkin itselleen omaan persoonaansa sopivin pesti
Ja ri La uk ka ne n. Olisiko kiistelyn ja riitelyn leimaama kamppailu ollut parempi juttu. Keskustan tulevaisuudesta aidosti huolta kantavat voivatkin olla tyytyväisiä. Usein on tuntunut, että se, mitä ehdokkaat eivät sanoneet, olisi ollut paljon tärkeämpää kuin se, mitä he sanoivat. Media tahtoo verta kentälle. Vaalissa pettynyt on saattanut lähteä perin juurin loukkaantuneena, ja hänen kannattajansa ovat jääneet puristelemaan nyrkkiä taskussa. Hyvä politiikka ei olekaan kukkotappelua Pääkirjoitus Rakentavasti ja sivistyneesti, vähän niin kuin keskustassa sopiikin. Puheenjohtajaehdokkaat ovat näyttäneet tässäkin mielessä hyvää esimerkkiä. Mutta samalla nyt valittavan puheenjohtajan on näytettävä tietä, kun keskusta hakee uudestaan niiden luottamusta, jotka pettyivät puolueeseen. Ei olisi – paitsi ehkä median kannalta. Niitä klikataan, ja se kilisyttää kassakoneita. Sellaisesta saa myyviä otsikoita. Eikä ole oikein tahtonut kelvata, kun mistään asiasta ei ole syntynyt kiistaa. Nyt puheenjohtajaehdokkaat ovat tehneet sen, mikä heidän on pitänytkin tehdä. Uuden puheenjohtajan tärkeä tehtävä onkin vartioida, että Sipilän hyvä perintö ei tärväänny. Yksin puheenjohtaja ei tähän kuitenkaan pysty. Sen energia kuluu keskinäiseen mittelöön. Eroja on kyllä etsitty suurennuslasin kanssa. Tämä onnistuu, kun keskusta pysyy yhtenäisenä. Senhän täytyy merkitä myös sitä, että puheenjohtajavaali ei jätä haavoja keskustaväen mieliin. Toisenlaisiakin muistoja keskustan historiasta on. On vain hyvä, että ehdokkaiden välille ei ole löytynyt edes merkittäviä painotuseroja – linjaerimielisyyksistä puhumattakaan. Hän tarvitsee tuekseen koko keskustaväen. Viime vaalikauden perinnön huonoista puolista on päästävä eroon. He ovat kiertäneet maata keskustaväen tilaisuuksissa, osallistuneet moniin valtakunnallisiin tentteihin, kirjoittaneet ohjelmajulistuksia ja antaneet haastatteluja, kuunnelleet ja keskustelleet. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 6.9.2019 K eskustan puheenjohtajakilpaa on solvattu mediassa ”vaisuksi” tai ”värittömäksi”. Rakentavasti ja sivistyneesti, kuten keskustassa sopiikin. Tätä ei ole vielä riittävästi ymmärretty, mutta ehkä sekin aika tulee. Riitainen puolue ei menesty eikä voita. Sipilä teki suuren työn isänmaan hyväksi. Viimeistään Siperia opettaa. Hän vei määrätietoisesti Suomen pois kuilun reunalta. Kouvolan puoluekokouksen käsissä sitten on, kumpi ehdokkaista – Antti Kaikkonen vai Katri Kulmuni – johtaa keskustaa Juha Sipilän jälkeen. Onneksi hyvä ja oikea politiikka ei ole kukkotappelua. Voi olla, että monet muutkin ammattimaiset tarkkailijat ja politiikan katsomoissa istuvat olisivat toivoneet vaikka vähän kukkotappelujen tunnelmaa
Lennu) Ja vielä: – Tee keskustalle visio ja laadi konkreettinen suunnitelma vision toteuttamiseksi – Kartoita ydintoimijoiden osaamisalueet ja innosta heidät mukaan – Käännä gallupkäyrä nousuun aivan helppo homma, ei muuta kuin onnea! Henna Lammi. – Hoida järjestöuudistus ja siivoa kuolleet jäsenet pois jäsenrekisteristä – Kierrä kenttää ja tapaa ihmisiä – Istu aina eturivissä, mutta älä nukahda, vaikka olisit kuullut samat puheet miljoonaan kertaan – Kuuntele, mutta älä käytä fraasia ”minulla on kaksi korvaa” – Salli keskustelu, myös kriittinen – Huomioi puolueen konkarisiipi ja pidä uusi sukupolvi mukana – Tuo keskustan linja esiin, mutta kunnioita hallitusohjelmaa – Vie maakuntauudistus maaliin (ja mielellään sotekin) – Älä lakkauta maakunnista korkeakouluyksikköjä tai varuskuntia – Muista, että myös kaupunkipolitiikka on aluepolitiikkaa – Väännä keskustan sosiaaliturvamalli ratakiskosta ymmärrettävään muotoon – Turvaa maatalouden toimintaedellytykset – Ole huolissasi ilmastonmuutoksesta, mutta älä ilmastovouhota – Lue Santeri Alkiota – Lue lisää Santeri Alkiota – Älä leikkaa – Jos kuitenkin leikkaat, muista sosiaalinen oikeudenmukaisuus – Perehdy viimeistään nyt taitettuun eläkeindeksiin – Keksi itsellesi tunnistettava tavaramerkki (vrt. kakkarat) – Et tietenkään tee virheitä, mutta jos kuitenkin erehdyt, myönnä asia heti – Ole selkeäsanainen, älä pakene vastuuta – Kiinnitä huomiota siihen, miltä asiat näyttävät – Älä näytä juntilta äläkä jupilta, vaan sopivan kepulaiselta – Käytä shortseja tai verkkosukkahousuja vain vapaa-ajalla – Älä suostu tikkatauluksi, vaikka lapsi pyytäisi – Jätä lupauskylttien kanssa poseeraaminen muille – Älä lupaa kotiasi kenellekään, mutta toimittajia voit kutsua saunomaan – Vastaa toimittajien kysymyksiin, älä asian vierestä – Älä lue itsestäsi kirjoitettuja juttuja – Jos kuitenkin luet, jätä juttujen perässä olevat kommentit lukematta – Älä koskaan ikinä missään tapauksessa pommita toimituksia palautteilla – Reagoi sosiaalisessa mediassa nopeasti – Älä tviittaa kansainvälisen kriisin sattuessa urheilukilpailusta – Turvaa puolueen pää-äänenkannattajan rahoitus! – Muista lepo, liikunta ja säännöllinen ruokarytmi – Vältä silmäpusseja – Anna aikaa läheisillesi (mutta ole aina tavoitettavissa) – Pidä huolta rakkauselämästäsi – Jätä uuniperunaohjeet keittokirjailijoille – Hanki henkilökohtainen, persoonaasi sopivasti särmää tuova harrastus – Koira voisi olla kiva. Suomenmaa laati muistilistan työsi tueksi. 6.9.2019 5 Toimittajalta Muistilista uudelle puheenjohtajalle Hyvä keskustan uusi puheenjohtaja! Olet aloittamassa uudessa tehtävässä, johon on ladattu paljon odotuksia. (vrt
Kauhuskenaariona on, että edessä on jälleen syksyn 2007 kaltainen epäonnistunut liittokierros, joka tärvelisi Suomen kilpailukyvyn pitkäksi aikaa. Talousja työllisyyspolitiikan uskottavuudessa on silti miettimistä. Ikävä tosiasia on, ettei yksikään hallitus ole aikoihin aloittanut yhtä sekavasti kuin pääministeri Antti Rinteen (sd.) viiden puolueen kokoonpano. Lähinnä hallitusvallassa viime vuosikymmeninä köllötellyt kokoomus joutuu rakentamaan uskottavuutensa oppositiopuolueena uudelleen. Kokoomus on väläytellyt syyskauden alkuun jo työllisyysvälikysymystä. keskUstan puheenjohtajan vaihtuminen Kouvolassa rauhoittanee osaltaan hallituksen työskentelyä. Talouspolitiikassa kokoomuksella onkin nyt iskun paikka. Naisvaltaisilla aloilla on kovia palkankorotuspaineita ja palkansaajapuoli haluaa eroon kikytunneista. oppositiossa odotetaan, että hallitus tuo budjettiriihestä säkillisen pelkkiä akanoita. Budjettiriihi antaa myös mahdollisuuden koota rivit. Manööveri toisaalta myös sekoittaa hallituksen kemiaa. Ilmapiiri syyskuun puolivälissä käytäviin budjettineuvotteluihin voisi olla parempikin. Mitään sellaista, minkä ratkaisemiseen parin päivän istunto Säätytalolla ei riittäisi, ei ole tullut esiin. Ainakaan niin sanottujen kovien työllisyystoimien nimiin vannovien odotukset työmarkkinapöydistä eivät ole kuitenkaan olleet korkealla. Rinteen ja koko hallituksen talouspolitiikka perustuu vastasyklisyyteen, jossa talouskasvun hiipumista tasoitetaan tarvittaessa muun muassa menojen jaksotuksin, verotoimin ja budjetin ulkopuolisin rahastoin. 6 6.9.2019 UUsi hallitUs lähtee vasta ensimmäiseen syksyynsä, mutta ilmapuntari näyttää jo huolestuttavia lukemia. Jatkoaikaa ainakin vuoden loppuun puoltaisivat niin budjetin kuin EU-puheenjohtajuudenkin loppuun saattaminen. Päätettiinpä budjettiriihessä mitä tahansa, kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla tuskin on mitään vaikeuksia löytää oppositionäkökulmaa Rinteen hallituksen talouspolitiikan pöllyttämiseen. Kuten valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on todennut, hallituksella ei ole sellaista vaihtoehtoa, jossa työllisyystavoite jää toteutumatta, mutta menojen suunnitellut lisäykset toteutuvat. Vetoapua talouteen ei maailmalta enää tule: siitä pitävät huolen muun muassa Saksan talouden nuupahtaminen, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota ja todennäköinen kova brexit. taloUsnäkymien synkistyminen varjostaa kuitenkin mahdollisuuksia hallitusohjelman uudistusten rahoittamiseen. Kokemattomien perussuomalaisten maahanmuuttopoliitikkojen uskottavuus ei tällä saralla toistaiseksi riitä. Minkäänlaiset leikkurit, karenssien kiristykset ja lisävelvoitteet eivät ay-liikkeelle kelpaa. hallitUksen julkisuudessa olleet budjettikiistat eivät sinänsä ole olleet mitenkään poikkeuksellisia. Palkansaajia on nyt vaikea taivuttaa koviin myönnytyksiin. Eduskunnan työskentelyä sekoittaa puolestaan alkukaudesta eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) joutuminen sydänleikkaukseen. Ilmeisesti muille puolueille jäi myös jotain hampaankoloon hallitusneuvotteluista, joissa keskusta vaati ja sai kynnyskysymyksensä läpi. Omissa tavoitteissaan pysyäkseen hallituksen pitäisi työmarkkinaosapuolten avulla siis kaivaa jostakin keinot 30 000 uuteen työpaikkaan ensi syksyyn mennessä. Toistaiseksi kyse on vielä normaalista suhdannevaihtelusta. Puhemiehen tehtävät joudutaan jonkin aikaa jakamaan varapuhemiesten Tuula Haataisen (sd.) ja Juho Eerolan (ps.) kesken. Myräköitä voi olla edessä. Kotimaisen elvytyksen tarve kasvaa, mutta se ei hallitusta sinänsä hetkauta. Näyttävään manööveriin syksyn alkajaisiksi motivoi myös kilpailu opposition johtajuudesta. Puoluekokouksen valittu ottaa myös keskustan hallitusryhmän vetäjän ja pääministerin sijaisen tehtävät harteilleen. Keskustan lähinnä vihreille suunnattuun ärhentelyyn syitä voi hakea niin puolueen kannatusromahduksesta kuin tilapäisestä johtajuusvajeestakin. Vaikka Hakaniemessä ei haluta hallituksen epäonnistuvan, siellä tiedetään myös hyvin, ettei Rinteen hallitukselta ole tulossa nieltäväksi mitään myrkkypilleriä. Synkkien pilvien syksy Uutisanalyysi Työmarkkinakierroksen epäonnistuminen sotkisi Rinteen hallituksen nuotit Pekka Pohjolainen. Uusi keskustajohtaja joutuu ratkaisemaan, mitä tehdä vähän käytetylle valtiovarainministerille Mika Lintilälle
6.9.2019 7 Oppositiossa odotetaan, että hallitus tuo budjettiriihestä säkillisen pelkkiä akanoita.
1981 Kuopio Presidenttiehdokkaan valinta, 4 067 virallista edustajaa 6. 1924 Helsinki Presidentinvaalivalmistelut, 88 virallista edustajaa 2. 2011 Helsinki Presidenttiehdokkaan valinta, 932 virallista edustajaa 13. ylimääräinen puoluekokous Maalaisliitto-keskustan ylimääräisen puoluekokouksen paikkana on useimmiten ollut Helsinki ja aiheena presidenttiehdokkaasta päättäminen. On syntynyt epäpyhä allianssi mutta toki oikean asian puolesta. Ikään kuin ympäristöpolitiikka olisi vain jonkun oikeus. Ikävää, että motiiveja epäillään. Kestävään kotieläintuotantoon ei kuulu soijarehu, jonka tuotannon alta sademetsää hävitetään. Kimmo Tiilikainen Twitterissä Kerrankin keskustan suunnalta ei naljailla ilmastoja ympäristövouhotuksesta, kun voi torjua ulkomaisen lihan tuontia. 1930 Helsinki Talouspula ja presidentinvaalit, 163 virallista edustajaa 3. 2005 Helsinki Presidenttiehdokkaan valinta, 1 139 virallista edustajaa 12. 1993 Helsinki Presidenttiehdokkaan valinta, 1 697 virallista edustajaa 8. Ajassa Sanottua 8 6.9.2019 1918 Helsinki Päätettiin puolueen kanta hallitusmuotokysymykseen, 400 virallista edustajaa 1. Riikka Pirkkalainen Twitterissä TeksTi: Pauliina Pohjala Kouvola, lauantaina 7.9.2019 14. Heidi Hautala Twitterissä Olen aina ollut keskustalainen ja aina välittänyt ja tehnyt tekoja ympäristön puolesta. Lä hd e: Tu om o So hl m an / Ke sk us ta n ja m aa se ud un ar ki st o. Virallisten kokousedustajien määrä on vaihdellut alle sadan ja yli neljän tuhannen välillä. 2003 Helsinki Puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan valinta, 1 862 virallista edustajaa 11. 1997 Helsinki Keskustan kannan päättäminen EMU-kysymykseen ja puoluesihteerin valinta, 1 232 virallista edustajaa 9. Suoraan ihmisravinnoksi on onneksi saatavilla sertifioitua soijaa. 1999 Helsinki Presidenttiehdokkaan valinta, 1 261 virallista edustajaa 10. 1965 Kuopio Puolueen nimenmuutos Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi, 1 210 virallista edustajaa 5. 2019 Kouvola Puheenjohtajan valinta 14. 1932 Helsinki Puolueohjelma, sisäpoliittinen tilanne ja maatalouspulan lievittämistoimet, 150 virallista edustajaa 4. 1988 Kajaani Puolueen nimenmuutos Keskustapuolueesta Suomen Keskustaksi, 2 355 virallista edustajaa 7
Mäkelä vannoi, ettei hän väsy itselleen arvokkaiden ideologioiden puolustamiseen. Kisataanko Kouvolassa varapuheenjohtajuudesta. Samuli Vänttilä Kirjailija puolusti sinnikkäästi maaseutua Ville Kokkola / Salama Visual Matti Mäkelä 1951–2019. meri alaranta-Saukko OnkO keskustalla välttämättä oltava kolme varapuheenjohtajaa. Hän ei arkaillut sanoa asioita suoraan niin kuin ajatteli. Kylänraitilla oli verkkainen tunnelma, yksittäinen nainen potkutteli ruokakauppaan. Hän perustelee näkemystään sillä, että varapuheenjohtajaspekulaatiot voivat vaikuttaa itse puheenjohtajavaaliin. – Menettelytapavaliokunta ja puoluekokous päättävät, täytetäänkö avoimeksi kenties jäävä paikka vai ei. – Minulle on niin tärkeää kaikki se, mitä täällä maalla on. Ne teemat olivat toistuvasti esillä myös Suomenmaan kolumneissa, joita Mäkelä kirjoitti muutaman vuoden ajan. Petri Honkonen Hilkka Kemppi Mikko Kärnä. kEskustan järjestöpäällikkö Pekka Reposen mukaan kolmatta varapuheenjohtajaa ei ole pakko valita. Kirjailijan talo löytyi metsäsaarekkeiden ja peltotilkkujen keskeltä. Asta Leppä Suomen Kuvalehdessä Olisi mukavaa, jos tällä tulevaisuuden Telluksella tallustelisi myös ihmisiä, palloa puhkaisematta. Hän ei keksi yhtään syytä siihen, että varapuheenjohtaja jätettäisiin valitsematta, kun päätösvaltainen toimielin on koolla. Maria Ohisalo Twitterissä Vaikka olen vahvasti luonnon puolella ja haluan ilmastotekoja nyt, olen myös sosiaalisen reiluuden kannattaja. Se on ykkösasia. Puoluekokouksen menettelytapavaliokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Antti Hietaniemi on toista mieltä. Ajassa Sanottua 6.9.2019 9 Vihreillä ja keskustalla on loistava mahdollisuus saada tehtyä harppaus yhdessä, että maatalous olisi niin kestävää, että maanviljelijät, eläimet ja ympäristö otetaan huomioon samanaikaisesti. Viimeksi keskusta oli vastaavassa tilanteessa vuonna 2003. Kritiikkiin Mäkelä sanoi olevansa tottunut, sillä hänen kirjansakin olivat aikanaan herättäneet runsasta polemiikkia. Asia on herättänyt keskustelua, sillä yksi varapuheenjohtajan paikka vapautuu, mikäli Katri Kulmuni valitaan puolueen puheenjohtajaksi Kouvolan puoluekokouksessa lauantaina. – En minä kaupunkilaisia mitenkään vihaa. Siksi jaksan. Näen, että tämä on ihmiselle parempi paikka asua ja elää. Kiinnostuksensa varapuheenjohtajan tehtävään ovat jo esittäneet kansanedustajat Petri Honkonen, Hilkka Kemppi ja Mikko Kärnä. Elokuun alussa Suomenmaan toimituksen tavoitti tieto, että vuonna 1951 syntynyt Mäkelä oli kuollut vaikean sairauden jälkeen. Toivon, että erilaisia elämäntyylejä, asumispaikkoja ja ammatteja voitaisiin kunnioittaa, hän sanoi Suomenmaan haastattelussa (6.4.2018). Keskustavaikuttaja Ossi Martikainen esittää Suomenmaalle lähettämässään mielipidekirjoituksessa, että uuden varapuheenjohtajan valinta voitaisiin jättää ensi kesän varsinaiseen puoluekokoukseen. Varapuheenjohtajiksi Vanhasen ja Hannu Takkulan tilalle äänestettiin Mari Kiviniemi ja Antti Rantakangas. Kärjistämistä hän piti tehokkaana keinona vallalla olevaa, maaseutua syyllistävää retoriikkaa vastaan. MäkElän Suomenmaahan kirjoittamat kolumnit keräsivät paljon lukijoita. Ylimääräinen puoluekokous ei voi tätä lähteä muuttamaan. Kirjailijan mukaan se oli tietoinen tyylivalinta. – Keskustan sääntöjen mukaan puolueella on kolme varapuheenjohtajaa. Hän sairasti maksasyöpää. Mäkelä tunnettiin juuri kylien ja maaseutujen sinnikkäänä puolustajana. Kirjoituksissa punavihreät saivat kyytiä ja kaupunkilaisten asumismuodot kuvattiin kauhistuttaviksi betonisiksi pikkuluukuiksi. Ellei minkään muun vuoksi, niin luonnon monimuotoisuuden tähden. – Nyt tarvitaan puolueelle vetäjä, jolla on vahva mandaatti. Matti Vanhanen nostettiin ylimääräisessä puoluekokouksessa varapuheenjohtajan paikalta puheenjohtajaksi Anneli Jäätteenmäen tilalle. Jari Tervo Helsingin Sanomissa Eipä voisi olla enemmän haastateltavan näköinen maisema, ajattelin pari vuotta sitten Joensuun Hammaslahden Nivan kylällä, kun olin matkalla tekemään juttua kirjailija ja esseisti Matti Mäkelästä. Ja tällä hetkellä näiden kahden asian välillä tuntuu olevan jotakin pielessä
Meikäläisen tehtäväksi tuli esittää paperi kollega Erkki Liikaselle – olimme silloin puoluesihteereitä. Julkisuudessa uudistuksesta tehtiin Taipaleen ja minun välinen ottelu. Terveiset olivat hyväntuuliset, mutta tiukat. Ei se ihan mukava tapaaminen ollut. Kun lastenhoitokompromissi oli hyväksytty valtioneuvostossa, Ahde odotti minua oven ulkopuolella. Mielipide-eroja oli, mutta ensisijaisesti kysymyksessä oli puoluetaisto. YhTeisTYössä SDP:n kanssa pelisäännöt olivat selkeät. Olihan se muutenkin erikoista: piti vääntää kättä ja samalla sopia asioista. Ei se mukavaa ollut, mutta se oli nopea ja varma tapa saada asioita eteenpäin. Lopulta päädyimme nauttimaan kiiskenmätiä valkoviinin kera. No, historiasta muistamme, mitä tapahtui vuoden 1987 eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeen hallitusneuvotteluissa.” sEppo KääriäinEn keskustan puoluesihteeri 1980–1990 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Ensin oli neuvoteltava ministeriön sisällä, ja ratkaisu oli kuitattava pääministeri Kalevi Sorsan luottoministeri Matti Ahteella. Asiasta ei varoitettu demareita etukäteen. Lastenlääkärinä katsoin asiaa perheiden tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta. 10 6.9.2019 “Toimiessani sosiaalija terveysministerinä kakkosministerinä oli ensin demareiden Vappu Taipale, sitten Matti Puhakka. Lupsakampiakin pidettiin. Ei muuta kuin kippis! Onnea toverit! punamulta Muistojen. Demareita haastettiin. Sosialidemokraatit ajoivat yksipuolisesti kunnallista päivähoitoa, keskusta halusi turvata kotihoidon. Ahde oli kiireinen mies. Se päättyi puoluesihteerien historialliseen kompromissiin. Oli ajatus syödä jotakin. Tapasimme Hakaniemessä. Jouduin milloin missäkin kadunkulmassa odottamaan, että mies viilettäisi paikalle ja kääntäisi peukalon ylös tai alas. Liikanen, jonka kanssa yhteistyö sujui luonnikkaasti, paheksui toimintaamme savolaisella tormakkuudella. Ruoan valinta kuvasti silloista tunnelma. Yllätyin siitä, kuinka jännitteinen lastenhoitokysymys oli puolueiden välillä. – Kuule Eevuska, sosialidemokraatit eivät olisi koskaan hyväksyneet kotihoidontukea, ellei uhkana olisi ollut hallituksen hajoaminen.” EEva KuusKosKi Kalevi Sorsan IV:n hallituksen sosiaalija terveysministeri vuodet 1983–87 Koonnut : Henna Lammi “KesKusTa laati 1980-luvun puolivälissä, siis Kalevi Sorsan hallituksen aikoihin, yhdessä Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) ja Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) kanssa tiukkasävyisen, useampi kohtaisen vaatimuspaperin hallituspolitiikasta. Vuoden 1985 alusta käynnistyi suuri uudistus, johon sisältyi alle 3-vuotiaiden oikeus kunnalliseen päivähoitoon tai kotihoidontukeen. Juhlavuoden kunniaksi Suomenmaa kysyi kahdelta punamultayhteistyötä läheltä seuranneelta keskustalaiselta muistoja menneiltä vuosilta. Se tökki pahasti
Liikanen ei tarttunut tarjoukseen, mutta turhautuminen omiin johti osaltaan suositun poliitikon siirtymiseen diplomaatinuralle Brysseliin. Liikanen uhkasi eroavansa, ja lopulta budjetti lyötiin kiinni hänen esityksensä mukaisesti. Ei siis ihme, että hänen viime viikolla ilmestyneet muistelmansa ovat saaneet nimekseen Olin joukon nuorin. Jatkossa pitäisi. AnnukkA kAArelA Erkki Liikanen: Olin joukon nuorin. Kansantaloustiedettä opiskellut Liikanen suuntautui jo varhain talouspolitiikkaan. SDP:n nimimiehistä häneen mieltyivät erityisesti Kalevi Sorsa ja Mauno Koivisto. Komission esityksessä koko EU:n aluerahat pysyisivät ohjelmakaudella 2021–27 liki ennallaan ilman brexitiä. Muualle Suomeen rahaa ei sanottavasti tule. Esimerkiksi harva asutus, muuttoliike, työttömyys/työllisyys, väestön ikääntyminen ja ilmastotekijät tulisi ottaa jatkossa vahvemmin huomioon aluerahojen maakohtaisena jakoperusteena. miniSterivuoSina 1980-luvun lopulla välit omaan puolueen sisäpiiriin kuitenkin kiristyivät. Perheeseen syntyi myös kaksi lasta. Myöhemmin oma eduskuntaryhmä vaati Liikasen eroa, kun tämä kannatti valtionyhtiöiden viemistä pörssiin. Tässä vaiheessa Suomi ei pysty paljon muuttamaan aluerahoituksen perusteita. Erkki ja Assi Liikanen ensimmäistä kertaa Linnan juhlissa vuonna 1973. 6.9.2019 11 Täällä Bryssel Tutkimusja aluerahoitus täydentävät toisiaan Omat karkottivat Liikasen Eurooppaan Suomen Pankin ex-pääjohtaja Erkki Liikanen on jo eläkeläinen, mutta pitää edelleen hallussaan Suomen kaikkien aikojen nuorimman kansanedustajan titteliä. Ja koko Suomelle on hyvä, että meillä on keskuksia, jotka pystyvät kilpailemaan tutkimusrahoituksesta EU:n muiden osaamiskeskittymien kanssa. Suomi saisi pienen lisän, runsaat 15 miljoonaa euroa/vuosi. SuomeSSa on käyty keskustelua siitä, miten EUaluerahat pitäisi jakaa maan sisällä. Tilanne kiristyi siinä määrin, että Koivisto tarjosi ministerille pakopaikkaa Mikkelin läänin maaherrana. Tampere ja Oulu saavat liki väestöosuutensa verran. Kahden viimeisen osalta ei noudateta minkäänlaista alueellista jakoa, tutkimushankkeen laatu ratkaisee. Tutkimusja kehittämisrahat suuntautuvat Suomessa pääsääntöisesti toisin päin kuin aluerahat. Liikanen syntyi vuonna 1950 Mikkelissä. EU:n budjetista käytetään ohjelmakaudella 2014–20 aluepolitiikkaan 350 miljardia euroa. Kun Liikanen valittiin eduskuntaan vuonna 1972, hän oli vasta 21-vuotias. eu vaikuttaa alueelliseen kehitykseen myös maatalousja maaseuturahoituksen, innovaatiorahoituksen ja riskirahoituksen kautta. Turku, Jyväskylä ja Kuopio jonkin verran. Pohjoisja Itä-Suomessakin, missä tukitaso on moninkertainen muuhun Suomeen verrattuna, se on vain 1/3–1/4 eniten tukea saavien maiden tasosta. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen. Otava, 352 s. Liikasen muistelmat ovat tyylikkäät ja lämminhenkiset. Tästä rahasta pieni osa käytetään tutkimuskohteissa muualla maassa. Savolaista huumoriakaan niissä ei säästellä. 60 prosenttia kohdentuu nimellisesti pääkaupunkiseudulle. Karuin kokemus nuorelle valtiovarainministerille oli se, kun SDP:n ministeriryhmä vaati juuri valmiiksi saadun budjetin avaamista ja työllisyysja asuntomäärärahojen korottamista – tilanteessa, jossa työttömyys oli neljän prosentin pinnassa. Suomi on saanut parhaimpina vuosina noin kaksi prosenttia EU:n tutkimusrahoitusinstrumentin varoista eli noin 160 miljoonaa euroa vuodessa. Liikanen istui eduskunnassa yhteensä viisi kautta. Harvan asutuksen painoarvo väheni. Nuoren iän vuoksi uran alkuvuodet olivat ruuhkaisia: oli käytävä armeija ja saatettava opinnot loppuun. Nyt Suomen tukitaso on asukasta kohti keskimäärin vain reilut 10 prosenttia suurimpien saajamaiden tuesta. Koti oli vähävarainen, mutta ahkera opiskelu ja toiminta nuorisojärjestöissä avasivat jo varhain ovia maailmalle. Edellisen ohjelmakauden valmistelussa EU muutti näitä kriteereitä Suomen tappioksi. Taustalla on keskeisenä jakokriteerinä käytetyn bkt:n heikko kehitys Suomessa viime vuosina. Tämä on pidettävä mielessä myös keskustelussa aluerahoituksen suuntaamisesta. Suomi saa 170–200 miljoonaa euroa/vuosi. Haavat kuitenkin jäivät. Alueellisen kehittämisen kannalta tutkimusrahoituksen merkitys voi olla paljon suurempi kuin aluerahoituksen
12 6.9.2019 Kirjat Ja ak ko M art ika in en Rehdistä insinööristä ahneeksi miljonääriksi Risto Uimosen mukaan Juha Sipilä hävisi mielikuvataistelun oppositiolle, ay-liikkeelle ja somessa toimineille vastavoimille.
Kaikkonen kuitenkin kiistää, että pääministeri olisi johtanut huutamalla. Ansiot tunnustetaan ajan mittaan. Pääministerin ajattelussa julkinen talous piti kuitenkin saada ensin kuntoon, jotta hyvinvointiyhteiskunta säilyisi ja köyhän asiaa voisi ajaa. Hänen ei ollut mikään pakko koettaa pysytellä vallankahvassa väkisin. Uimosen mukaan keskustan alamäki ja SDP:n nousu alkoivat kiky-sopimukseen liittyneistä kiistoista. Uimonen olisi halunnut kirjoittaa Sipilän kokemuksista ja ajatuksista päiväkirjamaisen teoksen, mutta pääministerin tiukka aikataulu ei sallinut tyylilajin vaatimaa tiivistä osallistumista projektiin. Uimosen mielestä henkilökohtaista varakkuutta tai taustaa yritysjohtajana ei olisi pitänyt laskea Sipilälle miinuksiksi. Uimosen mukaan Sipilä ei onnistunut muuttamaan politiikkaa, mutta oikeaksi poliitikoksikaan hän ei kirjailijan mielestä muuttunut. Mielikuvaa ei myöskään ollut mahdollista kumota kertomalla, miten asiat oikeasti olivat, Uimonen kirjoittaa. – Tämä vuosien varrella somessa eri palasista synnytetty mielikuva oli niin vahva, ettei oikea informaatio siihen purrut. Juha meni vaikeuksien yli miettimällä asioita itsekseen. Siispä Uimosen maanantaina ilmestynyt Tulos tai ulos on enemmän perinteinen tietokirja kuin päiväkirja. Vilpittömässä mielessä tehty tarjous johti koko perheeseen kohdistuneisiin tappoja raiskausuhkauksiin. KiRjassaan Uimonen sen sijaan kumoaa mielikuvat yksi kerrallaan. sipilän hallitus saavutti tunnetusti kaikki suuret tavoitteensa sote-uudistusta lukuunottamatta. Kävi myös ilmi, ettei Sipilästä ollut luontevaa avata henkilökohtaisia tuntojaan kuten päiväkirjamuoto olisi edellyttänyt. Ryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan Sipilästä näki välillä, ettei hänen ollut helppo hyväksyä kritiikkiä. Hän on periaatteen mies, pitkäaikainen kansanedustaja Tapani Tölli huomauttaa kirjassa. KUn Uimonen kysyy Sipilältä kirjan lopussa, tekisikö tämä kaiken samoin uudelleen nyt kun vaalitulos tiedetään, expääministeri ei vastaa aivan suoraan. Politiikka ei ollut Sipilälle henki ja elämä, vaan hänen toimeentulonsa oli turvattu muutenkin. Siitä huolimatta keskusta ajautui Sipilän johdolla ennennäkemättömään vaalitappioon. Hänet miellettiin rehdiksi, konstailemattomaksi ja luotettavan tuntuiseksi poliitikoksi. AnnukkA kAArelA Risto Uimonen: Tulos tai ulos. Politiikkaa seuraavalle Sipilän hallituksen taival on tuttu. Tästä todistavat dramaattiset erot pääministerin ja keskustan puheenjohtajan paikalta. Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi. Hyvä imago jauhautui pala palalta. Uimosen mukaan lopullinen taitekohta julkisuuskuvassa oli Terrafameen liittynyt kohu, jossa Sipilän väitettiin suosineen sukulaistensa omistamaa yritystä ja puuttuneen Ylen toimintaan. Uimonen olettaa, että historian tuomio Sipilän pääministerikaudesta muodostuu hänen omaa ja äänestäjien tuomiota armollisemmaksi. Keskustan eduskuntaryhmästä viime keväänä kuuluneet nimettömät soraäänet eivät toistu Uimosen kirjassa. – Minulla oli aavistus, että menetämme kannatustamme. – Juha ei oikeastaan osaa poliittista peliä. Pitkän linjan journalisti haistoi, että hallituskaudesta saattaisi muodostua poikkeuksellisen kiinnostava, jopa historiallinen. Lopullinen taitekohta Sipilän julkisuuskuvassa oli Terrafameen liittynyt kohu.. Aika paljon veimme asioita eteenpäin, ja ehkä turhan paljon saimme köniin siitä, Sipilä pyörittelee. Pääministerin veli Jouni Sipilä valisti Uimosta myöhemmin, ettei hänen veljensä tapoihin ole kuulunut purkaa tuntojaan muille, ei edes sisaruksilleen. Uimonen keskittyy kirjassaan Sipilän toimintaan pääministerinä eikä etene järin syvälle Sipilän ja keskustan jäsenten välisissä suhteissa. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tiivisti ministerivuosinaan politiikan lainalaisuuden seuraavasti: – Me kaikki tiedämme, mitä pitää tehdä, mutta me emme vain tiedä, miten tulemme uudelleenvalituiksi, kun olemme tehneet sen. Kirjailija ruotii Sipilän pääministerivuosia kokeneen journalistin varmalla kynällä, mutta suuria yllätyksiä tai tunnemyrskyjä kirja ei tarjoile. Kirjailijan silmiin vaikutti kuitenkin siltä, että keskustalaiset tukivat ja arvostivat puheenjohtajaansa loppuun asti. Julkisuudessa väitettiin toistuvasti Sipilän pelanneen pääministerinä poliittisia pelejä. Tavoitteet ohjasivat hänen toimintaansa enemmän kuin ideologia. – Suomen politiikassa ei ole ennen nähty vastaavaa ehdottomuutta, Uimonen toteaa. Kun Sipilästä tuli pääministeri, häntä luonnehdittiin keskustan messiaaksi. Päinvastoin ne takasivat hänelle onnistumisen mahdollisuudet. Sipilä julisti myös itse haluavansa muuttaa poliittista kulttuuria. Esimerkiksi perussuomalaisten hajaantumista varten ei ollut mitään käsikirjoitusta olemassa, Sipilä vakuuttaa. Myös Sipilän tarjous antaa Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoiden käyttöön tarjosi argumentteja häntä vastaan. Vasta Tallinnaan suuntautuneella vaaliristeilyllä oli kuultavissa mutinoita lestadiolaisesta miljonääristä, nekin hajanaisia ja virallisen ohjelman ulkopuolella. Uimosen mukaan Sipilä oli Alkionsa lukenut eikä köyhän asia ollut hänelle vieras. 6.9.2019 13 Risto Uimonen ryhtyi kirjoittamaan Juha Sipilästä kirjaa heti tämän pääministerikauden alkaessa. – Minun täytyy katsoa peiliin vaalitappion takia. Myöskään Matti Vanhasen mukaan ryhmässä ei ollut klikkiytymistä. Uimosen mukaan Sipilä onnistui monessa, mutta ei niin sanotun Junckerin lain kumoamisessa. Aikaakin on kulunut sen verran vähän, etteivät muistot ole vielä ehtineet kultaantua. Työllisyys koheni, kilpailukyky parani ja velkaantuminen taittui. WSOY, 509 s. Tämä kiistetään kirjassa määrätietoisesti. Uimosen mukaan Sipilä hävisi mielikuvataistelun oppositiolle, ay-liikkeelle ja somessa operoineille vastavoimille. Minun olisi pitänyt priorisoida asioita toisin puolueen näkökulmasta, mutta kaikki se olisi ollut silloin pois työllisyyden puolesta käydystä taistelusta. Eduskuntavaaleihin mennessä Sipilästä oli saatu leimattua oman edun tavoittelija ja ahne miljonääri, joka leikkasi köyhiltä, kuritti kansaa, nöyryytti työttömiä, teki kokoomuslaista politiikkaa, kiersi veroja ja oli vastuussa pakolaisvyörystä Suomeen
Jopa 13 000 taloa on vaurioitunut tai tuhoutunut. Hirmumyrsky Dorian teki laajaa tuhoa Bahamasaarilla. Britanniassa tuhannet ihmiset protestoivat lauantaina pääministeri Boris Johnsonin hallinnon aikeita jäädyttää parlamentin työ maan EU-eroa edeltäviksi viikoiksi. Maanantaina tuhannet yliopisto-opiskelijat jättivät uuden lukuvuoden aloittamatta ja menivät luentolakkoon. afD otti jättiloikan. Koko kesän jatkuneet mielenosoitukset ovat vähitellen kasvaneet laajaksi aluehallinnon ja Kiinan keskushallinnon vastaiseksi protestiliikkeeksi. Kristillisdemokraatit (CDU) ja sosiaalidemokraatit (SPD) sekä vasemmistopuolue Linke menettivät kannatustaan. 14 6.9.2019 Maailman kuvat Brexit-kaaos pahenee. Hongkongissa oli viikonloppuna pahoja levottomuuksia, joiden aikana mielenosoittajat yrittivät muun muassa häiritä lentoliikennettä. Alustavien tulosten mukaan AfD:n kannatus nousi lähes 18 prosenttiyksikköä Saksin osavaltiossa ja yli 11 prosenttiyksikköä Brandenburgin osavaltiossa. Yli 1,6 miljoonaa brittiä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, jolla vastustetaan parlamentin istuntokauden lykkäystä. Dorian oli voimakkaimman viitosluokan myrsky, kun se saapui saarille. Dorianin tuhot. Saksassa maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue sai vaalivoiton sunnuntaisissa alueparlamentin vaaleissa. protestit kiihtyvät. Oppositiossa oleva työväenpuolue puolestaan valmistelee lakia sopimuksettoman EU-eron torjumiseksi. Koonnut: Katariina lanKinen Lehtikuva/ AFP. Bahamalta Dorian siirtyi kohti Floridan rannikkoa tuoden mukanaan äärimmäisen rajuja rankkasateita
suomen suhteet Kiinan kanssa ovat vakaat ja vahvat. Itselleni läheisten keskustavaikuttajien mukaan puheenjohtajaäänestyksestä tulee tiukka. Punaisesta siniseksi, ja yhä enemmän vihreäksi muuttuva Kiina on edelleen enigma. ”Suomen tulevaisuuden määrittää se, millaisen linjan keskusta valitsee.” Näin lausui yksi keskustan historian vaikutusvaltaisimmista ja kiistellyimmistä miehistä, Paavo Väyrynen, joka on ollut tuota linjaa aiemmin vahvasti määrittämässä. syvänviHreä tai apilanvihreä keskusta voi globalisaation ja digitalisaation muutosten keskellä löytää yllättäviäkin yhteistyökulmia Kiinan kanssa. Idän jättiläisen toiminnan tausta ja tarkoitusperät on silti tärkeää ymmärtää oikein. Silti suurin osa tuntuu olevan vakuuttuneita, että valinnasta riippumatta keskusta tulee saamaan erinomaisen, uudistavan ja ylläpitävän puheenjohtajan. Ehkä juuri nyt olisi erinomainen mahdollisuus rakentaa ennakkoluulottomia uusia siltoja Silkkitien yli Aasiaan. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Puheenjohtajavalinnasta uusi alku Kiina-yhteistyölle?. Kiinan hallinto pyrkii kiinalaisen kansakunnan suureen renessanssiin, palaamaan takaisin itsenäiseksi, taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi. 6.9.2019 15 KesKustan uuden puheenjohtajan valinta on merkittävä askel paitsi puolueelle, myös koko Suomelle. Suomenmaan sivuilla on keskusteltu valinnan alla vilkkaasti monista tärkeistä aiheista: luonnosta ja ilmastosta, hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, vanhuksista ja lapsista, koulutuksesta, yrittäjyydestä, alueiden tasavertaisuudesta, EU:sta. Ne maat, ministerit, puoluejohtajat ja kansalaiset, jotka tukevat tätä tavoitetta, ovat tervetulleita tekemään syvääkin yhteistyötä. Edelliset pääministerit ja hallitukset tekivät sen eteen pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä toimimalla Urho Kekkosen viisauden mukaisesti ehkä enemmän maailmanpolitiikan lääkärinä kuin tuomarina. Siihen, millaisen linjan Suomi näissä asioissa ottaa, vaikuttaa keskustan valinta merkittävästi. Puheenjohtajuudesta kamppailevat kansainväliset, samalla kokeneet ja nuorekkaat, edistykselliset ministerit. Unelmamme paremmasta maapallosta on yhteinen.” Näin lausui kestävän kehityksen hengessä Kiinan presidentti Xi Jinping taannoin. Suomella on silti länsimaista ehkä jopa toimivimmat ja sujuvimmat suhteet Kiinaan. Kiina on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi Euroopassa ja Atlantin toisella puolen. Suomen linja taas vaikuttaa merkittävästi Euroopan linjaan. Kiina toteuttaa monipuolista aluepolitiikkaa, jossa vauraan rannikon kaupunkien lisäksi myös vähemmän asuttujen ja maaseutukeskeisimpien alueiden kehittymistä tuetaan ja edistetään, myös Kiinan rajojen ulkopuolella. ”Tavoitteenamme on kulttuurien kohtaaminen, luovuus, rauha, avoimuus ja köyhyyden poistaminen. On mielenkiintoista nähdä, onnistuuko keskustan uusi puheenjohtajisto yhdessä suomalaisen yhteiskunnan ja monipuoluejärjestelmän kanssa nostamaan yhteistyön entistä proaktiivisemmalle, edeltäjiäänkin kestävämmälle ja arvokkaammalle tasolle. Harva kuitenkaan on keskusteluissa tuonut esiin, kuinka paljon keskustan linja – ja Suomen linja – vaikuttaa myös siihen, miten Suomi ja Eurooppa katsovat Kiinaan. Tämän kehityksen johtamiseen Antti Kaikkosella ja Katri Kulmunilla olisi taustajoukkoineen erinomaiset mahdollisuudet
16 6.9.2019 Paikkakunta: Tuusula. Mitkä ovat kolMe arvojasi Parhaiten kuvaavaa sanaa: Ihmisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo. Sanottakoon se, kun sain valmiiksi ”Keskustan Kaikkonen – tie ja teesit” -pamflettini. Perhe: Kaksi sijaislasta. Minulla on onnekseni useita läheisiä ystäviä, joiden kanssa pystyn asioita perkaamaan. Mistä tulet onnelliseksi. En helposti suutu, mutta jos suutun, niin epäoikeudenmukaisuudesta. Pienistä asioista, kuten hyvistä hetkistä läheisten kanssa tai luonnon rauhasta. kenen Puoleen käännyt, kun sinulla on tarve uskoutua. Mistä suutut. Mikä oli viiMe kesän Paras hetki. Puolustusministeri Antti Kaikkonen, 45
keskustan kannatus on helsingissä MuutaMan prosentin luokkaa. Olen tyyliltäni kuunteleva ja keskusteleva, ja tavoitteeni on aina olla joukkoja kokoava voima. Pidän tärkeänä kestävää luontosuhdetta, ihmisen ja luonnon sopusointua. Brasilialaista tuontilihaa emme tarvitse. onko keskustan pitkän linjan tavoite vastikkeettoMasta perustulosta Mielestäsi lopullisesti haudattu. Antti Kaikkonen: Tavoitteeni on olla joukkoja kokoava voima Millaista on keskustan arvojen Mukainen suhtautuMinen pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Puoluekokous. Suomen ja Ruotsin nykyinen asema ja linja on ollut omiaan luomaan vakautta Pohjois-Eurooppaan. Viimeisin johtajakokemus on Keskustan eduskuntaryhmän johtaminen. Haluan palauttaa keskustaväen itseluottamuksen, sillä Suomi tarvitsee nyt Keskustaa. Nautin työasioiden pohtimisesta, mutta välillä politiikkakin kannattaa laittaa sivummalle. Samaan aikaan maaseutu autioituu ja asuntojen arvot romahtavat. suoMalainen syö noin 80 kiloa lihaa vuodessa. Ei ole pääkaupunkiseudun ihmistenkään etu, että asuminen kallistuu, liikenne ruuhkautuu ja palvelut sakkaavat. Keskustan puheenjohtajana edustaisin sitä linjaa, minkä puoluekokous päättää. Koulutuksen tulee olla kaikkien ulottuvilla ja jokaisen tulisi olla koulutuksen piirissä. Pidän Keskustan kansanläheisyydestä, elämänmakuisuudesta ja rosoisuudestakin. Tarvitaan Keskusta, joka arvostaa työn tekemistä, yrittämistä ja itsensä kehittämistä, ja jolla on sydäntä myös heikompiosaisille. pidätkö kaupungistuMisen kiihtyMistä uhkana keskustalle. keskusta on sivistyspuolue. 6.9.2019 17 Miksi haluat keskustan puheenjohtajaksi. Suomen nousun takana on koulutus ja Keskustalla on ollut tässä tarinassa vahva rooli. Millaiset ovat johtajataitosi. Keskustan linjan pitää olla tiukka, mutta oikeudenmukainen. pitäisikö lihansyöntiä vähentää, ja jos, niin Mistä syystä. Nyt rooliamme koulutuspolitiikassa pitää vahvistaa. Sosiaaliturvaa kannattaa selkeyttää ja kehittää perustulon suuntaan, mutta ehkä meidän olisi syytä hyväksyä edes jonkinlainen vastikkeellisuus. pyörivätkö työasiat aina Mielessäsi, vai Millaisissa tilanteissa pystyt vaihtaMaan vapaalle. Meillä kunnioitetaan erilaisia näkemyksiä. Koen huolta ympäristön ja ilmaston tilasta, mutta en halua olla luomassa lamaannuttavaa ahdistuksen ilmapiiriä, vaan tekemisen meininkiä. Eihän tämä ole millään tasolla mieluisa tai hyväksyttävä tilanne. Uusi alkoholilaki on vasta tullut voimaan, nyt pitää rauhassa katsoa, miten se toimii. En ole tekemässä mitään äkkiliikkeitä. haluaisitko puheenjohtajana valtiovarainMinisteriksi. Miten täMä näkyy tai Miten sen pitäisi näkyä. En lähtisi puuttumaan ihmisten lautasten lihaosuuksiin. Meidän tulee selkeyttää viestiämme ja päästä pois vastakkainasettelusta maaseudun ja kaupunkien välillä. Toivoisin, että lautasilla suosittaisiin kotimaisia vaihtoehtoja. koetko ahdistusta ilMastonMuutoksesta. Ministeri Mika Lintilä on tehnyt aivan kelpo työtä, ja pidän tärkeänä, että hän jatkaa vähintäänkin EU-puheenjohtajuuskauden tehtävissään. En, mutta tasapainoinen aluekehitys on paljon parempi vaihtoehto kuin holtiton kaupungistuminen. En, mutta mahdollisuus siihenkin on hyvä pitää olemassa, jos joskus haluaisimme arvioida tilannetta toisin. Vähintäänkin nyt se, että työikäiset ja työkykyiset ihmiset olisivat työmarkkinoiden käytettävissä. pitääkö asia hyväksyä vai tehdä sille jotain. Henkilökohtaisesti ajattelen, että pidemmällä tulevaisuudessa viinien myymistä valvotusti ruokakaupoissa voisi harkita. viiMe vuosina on keskusteltu sekä kolMosoluen siirtäMisestä alkoon että viinien tuoMisesta ruokakauppoihin – Mitä linjaa itse kannatat. Asiaa kannattaa senkin jälkeen rauhassa harkita ja pohtia, mikä on Keskustan kannalta viisainta. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset Nato-yhteistyöstä. Mikä on keskustassa parasta. Läheisten ja ystävien kanssa vietetty aika, jalkapalloharjoitukset ja luonnossa liikkuminen virkistävät mieltä aika tehokkaasti. Johtamiskokemusta on kertynyt niin Keskustanuorten, ulkoasiainvaliokunnan kuin Uudenmaan piirin puheenjohtajuuksista. Aidosti hädässä olevia on autettava, mutta koijareita tai rikollisia emme maahamme kaipaa. Siihen kuuluu suomalaisen maaja metsätalouden vankka puolustaminen. En ole ahdistunut, mutta emme voi ilmastonmuutosta sivuuttaa. kannatatko suoMen nato-jäsenyyttä. Se ei ollut aivan helppo tehtävä, mutta palautteen perusteella se taisi sujua varsin hyvin
Äidin. Mistä suutut. MiKä oli viiMe Kesän paras hetKi. Ahkeruus, periksiantamattomuus, iloisuus. Viikon loma. Mistä tulet onnelliseKsi. Valehtelusta ja epäoikeudenmukaisuudesta. 18 6.9.2019 Elinkeinoministeri Katri Kulmuni, 32 KotipaiKKaKunta: Tornio. MitKä ovat KolMe arvojasi parhaiten Kuvaavaa sanaa. Hyvästä ruuasta, luonnosta, kiireettömyydestä, ystävistä, perheestä, yllätyksistä, liikunnasta ja kulttuurista.. perhe: Puoliso. Kenen puoleen Käännyt, Kun sinulla on tarve usKoutua
Puheenjohtajalla täytyy olla valmius ja kyky kaikkiin mahdollisiin tehtäviin, joita vastaan tulee. Jos Nato-jäsenyyteen koetaan joskus tarvetta, toivon, että asiasta järjestetään kansanäänestys. Sivistys on paras keino taistella toivottomuutta ja eriarvoisuutta vastaan. Luotan ihmisiin. Uutisia katsoessa työasiat tulevat mieleen. Toivon, että ihmiset syövät monipuolisesti ja sesonkien mukaisesti. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi asumisen kalleus, päivähoitopaikkojen saaminen ja työmatkoihin käytetty aika ovat teemoja, joihin Keskustan pitää tarjota ratkaisuja. Keskustan hyväksymä malli kannustavaksi perustuloksi olisi valtava harppaus kohti yksinkertaista ja vahvaa perusturvaa, joka mahdollistaa aina työnteon ja sitä kautta nousun pienituloisuudesta eteenpäin. Sivistys ei ole vain koulupolkua, vaan myös sydämen sivistystä ja elämänkokemuksen tuomaa viisautta. Kaupungistuminen on käsittääkseni jossain muodossa jatkunut aina, viimeisen kymmenen tuhatta vuotta. keskusta on sivistyspuolue. Puolueen heikko kannatus huolettaa ja haluan tehdä osaltani kaiken sen nostamiseksi. Parhaiten työasiat pyyhkiytyvät pois mielestä uima-altaassa. Keskustan pitää antaa ilmastonmuutokseen ratkaisuja. pitääkö asia hyväksyä vai tehdä sille jotain. Koska Keskusta on minulle rakas. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on minulle elämäntapa ja olen hurjan kiitollinen, että saan tehdä sitä työkseni. Keskustan vihreys on syvää juurevuutta ja sopusointua ympäröivän luonnon kanssa. koetko ahdistusta ilMastonMuutoksesta. Keskusta on toivonliike ja sen pitää pystyä tarjoamaan ihmisille tulevaisuudenuskoa ja näköaloja, missä tahansa nämä asuvat. Miten täMä näkyy tai Miten sen pitäisi näkyä. Ei ole. pidätkö kaupungistuMisen kiihtyMistä uhkana keskustalle. Kovaa työtä tekevät kentän puurtajat, jotka aina jaksavat tehdä työtä yhteisen kansanliikkeen puolesta. haluaisitko puheenjohtajana valtiovarainMinisteriksi. Itse syön myös kotimaista lihaa. onko keskustan pitkän linjan tavoite vastikkeettoMasta perustulosta Mielestäsi lopullisesti haudattu. Kyllä kolmosolut kauppaan kuuluu. Suomella on syytä olla aina mahdollisuus hakeutua sotilasliiton jäseneksi. Kannamme turvapaikkapolitiikassa oman vastuumme, mutta emme suvaitse järjestelmän väärinkäyttämistä. Keskusta haluaa irrottautua fossiilisista polttoaineista ja silloin esimerkiksi muovi pitää korvata kotimaisella puupohjaisilla kuiduilla. pyörivätkö työasiat aina Mielessäsi, vai Millaisissa tilanteissa pystyt vaihtaMaan vapaalle. Keskusta auttaa hätää kärsiviä, sodan raunioista tulevia ihmisiä. Keskustan kannatus on laskenut viimeiset viisitoista vuotta pääkaupunkiseudulla, virheitä on siis tehty. Ihmisille pitää luoda toivoa paremmasta. Ministeriruletti ei ole ajankohtainen. kannatatko suoMen nato-jäsenyyttä. suoMalainen syö noin 80 kiloa lihaa vuodessa. Jokaisella täytyy olla oikeus ja mahdollisuus hyvään ja laadukkaaseen koulutukseen. Haluamme asiat paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. viiMe vuosina on keskusteltu sekä kolMosoluen siirtäMisestä alkoon että viinien tuoMisesta ruokakauppoihin – Mitä linjaa itse kannatat. Puoluekokous. Keskustalle sivistys on syvä perustavanlaatuinen arvo. Teoriassa viinit voisi tuoda kauppoihin, mutta jos ja kun se murtaa Alkon monopolin ja romahduttaa koko järjestelmän, en kannata sitä. Mikä on keskustassa parasta. Melkeinpä. Millaiset ovat johtajataitosi. pitäisikö lihansyöntiä vähentää, ja jos, niin Mistä syystä. Paikallisiin kysymyksiin täytyy puuttua. Olen johtajana selkeä, mahdollistava ja innostava. Siellä ei kuule kuin veden solinaa eikä puhelinta voi jatkuvasti silmäillä. Haluan, että vastuut ovat selkeät ja asiat etenevät. 6.9.2019 19 Miksi haluat keskustan puheenjohtajaksi. Keskustalle sivistys on myös aluepoliittinen kysymys. Aate ja ihmiset. Tärkeintä on saada Keskustan kannatus nousuun. Yhteinen päämäärä ja vastuu sitouttavat ihmisiä. Katri Kulmuni: Ihmisille pitää luoda toivoa paremmasta Millaista on keskustan arvojen Mukainen suhtautuMinen pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Koen siitä huolta ja ajattelen, ettei ihmisiä pidä pelotella epätoivoon. Jos lautasella on kotimaisia vihanneksia, juureksia ja kalaa, ruokavalio terveellistyy huomaamatta. Rikollisia emme auta. keskustan kannatus on helsingissä MuutaMan prosentin luokkaa. Kun keskusta pärjää, se pärjää kaikkialla, pienemmissä ja suuremmissa paikoissa – ja kun liikkeellä menee huonosti, kannatus laskee kaikkialla
20 6.9.2019 Alueiden kosto Keskusta menetti kosketuksen ihmisten kahvipöytiin, sanoo puolankalaismies. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Reportaasi. Suomenmaa matkasi Juha Sipilän lapsuuspitäjään kysymään, miksi niin moni valitsi eduskuntavaaleissa perussuomalaiset keskustan sijaan
Väisäsen mukaan moni halusi osoittaa vaaleissa keskustalle pettymyksensä, vaikka tyytymättömyys henkilöityikin ennen kaikkea Sipilään. Vielä mielenkiintoisemman tapauksesta tekee se, että Puolanka on keskustan väistyvän puheenjohtajan ja entisen pääministerin Juha Sipilän lapsuusja nuoruuspitäjä. Eino Väisäsen mukaan moni puolankalainen koki, että keskustavetoista hallitusta eivät syrjäseutujen asiat paljon kiinnostaneet. Hanskat eivät olleet tukevasti käsissä, huikkaa ohikävelevä mies viitaten Sipilään. – Poikonen oli meidän poika. ALueiden kosto. Kolme heistä kaikkoaa heti, kun esitän ensimmäisen kysymykseni. Muistan hänet hyvin, Väisänen sanoo. Pian jokin kuitenkin muuttui. Hänen t-paidassaan lukee ”Mitäpä se hyvejää”. 6.9.2019 21 – Lähtivät jo, tulevat kolmen aikaan uudestaan, huoltoaseman kassan takana seisova nuori mies sanoo verkalleen. Molemmat nauravat rehvakkaasti puheidensa päälle. Tai jos kiinnostivat, ne olivat kuitenkin selvästi sivuroolissa. Käsite tuntuisi kuvaavan hyvin Väisäsen kertomaa. Yhteen mieheen se pettymys täällä tiivistyy.. Se on pessimismillään itseään markkinoivan Puolangan tunnetuimpia lausahduksia. Kolmas pyörähdys Shellin pihassa tuottaa tuloksen. – Sipilän periaate oli, että kaikki, mikä on sinun, on kohta minun, vieressä istuskeleva toinen mies lisää, mutta ei suostu selittämään, mitä hän tarkoittaa. Se oli monille todella vaikea pala, Väisänen pohtii. Shellin parlamentti olisi monien kyläläisten mielestä paras paikka kysyä, miksi keskusta romahti tässä kainuulaispitäjässä niin paljon kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Väisänen on kuitenkin valmis puhumaan. Olimme yhtä aikaa koulussa, perustelee torin laidalla istuskeleva mies, joka ei halua nimeään julki. Huoltoaseman pihalla seisovien puisten pöytien ääressä istuu kuin istuukin jonkinlainen porukka, tarkemmin sanoen neljä miestä. Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla Sipilällä oli Puolangalla laaja tuki. Vuonna 2015 puolueen kannatus oli 64,9 prosenttia ja tämän kevään eduskuntavaaleissa kannatus oli 42,8 prosenttia. Pudotus on kaikkein suurin Oulun vaalipiirin alueella. Eivätkä kyläläiset tunnu muutenkaan olevan kovin innokkaita juttelemaan keskustasta tai vaaleista. – Tunnen Sipilän liian hyvin. Täällä kokoontuu paikallinen huoltoasemaparlamentti, pääosin miehistä koostuva porukka, jolla on päivittäin tapana istua kahvikupin ääressä ja rupatella kaikista maailman asioista. Mutta Shellin parlamenttia ei nyt näy. – Pääministerinä hänen johtamisensa muistutti sanelupolitiikkaa, ja keskusta näytti olevan vahvasti kokoomuksen talutusnuorassa. Puolangan pikkuruinen Shellin huoltoasema tuo elävästi mieleen 1980-luvun keltaisine peltiseinineen ja kahviokyltteineen. Keskusta menetti Puolangalla kannatustaan peräti 22 prosenttiyksikköä edellisvaaleista. Kyläläisten mielestä syrjäseutujen asiat eivät hallitusta paljon kiinnostaneet. – Juha oli semmonen 10-vuotias, kun minä olin jotain 16 tai 17. – Yhteen mieheen se pettymys täällä tiivistyy, puolankalainen Eino Väisänen myöntää. Oman kylän pojasta oltiin ylpeitä, hänen tyylistään tykättiin
Käsitteen lanseerasi Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio, joka kirjoitti Helsingin Sanomissa, että kansalaisten tyytymättömyys kanavoitui perussuomalaisiin ennen kaikkea suurimpien kaupunkien väliin jäävillä perifeerisillä vyöhykkeillä, jotka ovat perinteisesti olleet keskustan valta-alueita. Usein ajatellaan, että populistiset puolueet saavat äänensä taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilta matalan koulutustason ihmisiltä, mutta alueiden kostossa protestihenki lyö kuitenkin läpi kaikki sosiaaliluokat. 22 6.9.2019 Alueiden kostosta alettiin puhua pian eduskuntavaalien jälkeen. Alueiden kosto -käsitteen merkitystä korostaa Moision mukaan se, että Suomessa ei ole enää niin selkeitä suuria puolueita. Brexitin puolesta äänestäminen oli kapinointia myös Lontoon edustamaa valtaa vastaan. Toisella puolen aukiota on pessimistien grilli ja kahvila. Kokoomus, SDP, keskusta, perussuomalaiset ja vihreät ovat kannatuslukemissa hyvin lähellä toisiaan. Sipilästä hän kertoo olleensa aivan inHalusin ihan puhtaasti näyttää keskustalle, että tästä menosta en tykkää. Äänestyskopissa kapinoivat niin rikkaat kuin köyhät. Yhdysvalloissa Donald Trumpia äänestettiin presidentiksi ennen kaikkea suurten kaupunkien ulkopuolella sekä niissä osavaltioissa, joissa rakennemuutos on vienyt ison osan perinteisistä teollisuustyöpaikoista. Riitta Nykänen suuttui keskustalle ja valitsi perussuomalaiset. Moision esiin nostamasta alueiden kostosta on vaalien jälkeen puhunut myös keskustaveteraani Seppo Kääriäinen. Julkisessa keskustelussa näistä alueista puhutaan helposti sellaisilla termeillä kuin toivottomuus, näköalattomuus tai taantuvan kehityksen kierre. EsimErkkEjä alueiden kostosta ei ole Moision mukaan vaikea löytää. Saksassa äärioikeistolainen AfD hankki vuoden 2018 liittopäivävaaleissa paljon ääniä Itä-Saksan taantuvilta seuduilta. Nykänen on äänestänyt usein keskustaa, myös vuoden 2015 vaaleissa. – Se on yllättänyt monet, Moisio sanoo. – Suomessa alueiden erot eivät vielä ole niin jyrkkiä, mutta ilmiö on sama: pettymys kanavoitui perussuomalaisten kannatuksen nousuun keskustan kustannuksella, Moisio sanoo. Puheet tietointensiivisestä globaalitaloudesta tai ilmastonmuutoksen hillitsemisestä tulkitaan alueilla helposti keskusten kritiikiksi alueita kohtaan. Reuna-alueilla valtion läsnäolo ihmisten arjessa on kaventunut, kun kylistä on viety palveluja ja julkiset turvaverkot ovat heikentyneet. – Se synnyttää alueen ihmisissä tunteen, ettei meistä kukaan välitä. – Alueilta saatava muutaman prosentin nousu tai lasku kannatukseen voi sitten heilauttaa suomalaista poliittista kenttää huomattavasti. Aino Vyyryläinen sanoo äänestävänsä keskustaa hautaan saakka.. Britanniassa brexit sai kannatusta Pohjois-Englannin kaupungeissa, joiden asukkailla oli vahva taantuman kokemus. Moisio ei ole kuitenkaan keksinyt termiä itse, vaan niin sanotusta ”paikkojen kostosta” on puhuttu kansainvälisessä aluetutkimuksessa jo jonkin aikaa. Kylän torilla on keskipäivällä verkkainen tunnelma. Halusin ihan puhtaasti näyttää keskustalle, että tästä menosta en tykkää, puolankalainen Riitta Nykänen sanoo. – TunnusTan , minä protestoin. Moni protestoi julkista valtaa vastaan kannattamalla populisteja, Moisio summaa. Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota ihmisten äänestyskäyttäytymiseen, jossa alueperusteiset syyt ylittävät usein sosio-ekonomiset perusteet
6.9.2019 23 noissaan. Nykäseltä jäivät kuitenkin makkarat syömättä. Keskusta on demokraattinen kansanliike, jonka pitäisi kuunnella kaikkia jäseniään. Vaalikauden edetessä eteen tuli vielä taksilain uudistusta, aktiivimallia ja leikkauksia. Eikä keskustan oma koneistokaan ollut kunnossa, hän kokee. alueiden kostosta puhuminen ei kuitenkaan ole kaikkien mieleen. Tavallisten ihmisten asiat unohtuivat. Se huolettaa valtavasti, että milloin he tulevat tänne ja mitä kaikkea he saavat aikaiseksi, Nykänen kertoo. Jossain vaiheessa hallituskautta puolustelupuheet menivät jo niin pitkälle, että niitä oli vaikea ymmärtää. Halusimme keskustelua. – Sanoin joskus ääneen, että kyllä me täälläkin kymppiuutiset katsotaan ja tiedetään, mitä hallitus tekee, ei sitä tarvitse meille tulla toistamaan. – Äänestin perussuomalaisia, kehtaan sen myöntää. Välillä Helsingistä tuli joku puolueen edustaja kertomaan hallituksen saavutuksista ja puolustelemaan ikäviä päätöksiä, mutta keskustelulle ei ollut yleensä aikaa. – Se on silti tosiasia, että mitä tavallisemmista asioista puhutaan, sitä suurempaa osaa ne koskettavat. Sitä Nykänen ei enää sulattanut. Kevättalvella 2019 keskustan eduskuntavaaliehdokkaat jakoivat puolankalaisille makkaraa tällä samaisella torilla. Pettymys tuli kuitenkin nopeasti. Määttää myös häiritsee tapa puhua alueista ja maaseudusta taantuvana perähikiänä, jossa populismi saisi helposti jalansijaa. Puolueen rajussa vaalitappiossa on riittänyt pohdittavaa. Makkarat jäivät syömättä. Molemmat korostavat, että täällä ei muka olisi mitään, vaikka monilla alueilla on paljon elinvoimaa. Kohta Suomeen vyöryi turvapaikanhakijoiden aalto ja pääministeri Sipilä lupasi Kempeleen kotinsa heidän käyttöönsä. Vaikka täällä väki vähenee, se ei tarkoita, etteikö täällä voitaisi kehittää vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntaan toimivia ratkaisuja. – Maahanmuuttajia ei vielä ole Puolangalla, mutta Hyrynsalmella jo on. Hän koki istuvan kainuulaisedustajan käytöksen niin ylimieliseksi, että lähti torilta suuttuneena pois.. Puolangan keskustan kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Markku Nivakoski huokaisee ja on hetken hiljaa. Tai se on liian heppoinen selitys, sanoo Kuhmon kaupunginjohtaja, harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä. Hänen mielestään ongelman ydin on alueiden sijaan se, että perinteisten puolueiden retoriikka ei puhuttele ihmisiä. Mielikuvaa näivettyvistä alueista voi Määtän mukaan vahvistaa sekä alueita sortavilla että alueita puolustavilla kannanotoilla. Kun perussuomalaiset sitten heittävät populistiseen sävyyn, että maahanmuuttajat ulos, tuntuu se äänestäjistä siltä, että nyt sanottiin ääneen heidän isoimmat huolensa. Nykäsen tuttavat purnasivat ja monet kyläläiset huokailivat kaupan kassajonossa, että ei tässä ole mitään järkeä. Aktiivikeskustalaisillakin oli sulattelemista hallituksen varsin oikeistolaiseksi mielletyn politiikan kanssa. Saman ongelman Nivakoski arvelee vaivanneen puoluetta laajemminkin. Keskusta menetti kontaktin tavallisten ihmisten kahvipöytiin, Nivakoski sanoo. Nykänenkin tuli paikalle. Hän koki istuvan kainuulaisedustajan käytöksen niin ylimieliseksi, että lähti torilta suuttuneena pois. – Ehkä sitä tuli poristua liikaa vain aktiivikeskustalaisten kanssa, joiden keskuudessa kritiikki oli melko lievää, hän miettii. Hän myöntää, että ihmisten syvä pettymys jäi monin osin kuulematta ennen vaaleja. – Toiset puhuvat mielellään kaupungistumisen vauhdittamisesta ja toiset siitä, että alueilta on viety kaikki. Puolueen suunnalta ei kuitenkaan tuntunut löytyvän keskusteluhaluja, jolloin ristiriitaisia ajatuksia olisi voitu sulatella yhdessä. Kun poliittista keskustelua alkoi vielä hallita ilmastonmuutos, Nykäsestä tuntui, että kaikki on ”yhtä turhanpäiväistä kouhotusta”. Hän halusi kertoa, kuinka pettynyt oli keskustan politiikkaan. – Voitaisiinko alueista puhua mahdollisuuksien ja elinvoimaisuuden näkökulmasta. Kansan viestit menivät ohi korvien. Anne Bernerin valinta liikenneja viestintäministeriksi oli ensimmäinen käänne, jota oli vaikea hyväksyä
Hänen ylleen on mediassa ja kansalaisten kommenteissa puettu keskustan nykytilan syntipukin leimaa. – Puolueen tulee jatkossakin olla ratkaisuja hakeva, mutta samalla radikaalinen ja uudistuksia esittävä kansanliike, Määttä tiivistää. Viime vaalikaudella keskustan linjaa arvosteltiin myös puolueen sisältä käsin alkiolaisuuden unohtamisesta. Puhun vain asiasta, jonka voin tieteellisin keinoin nähdä toteutuvan myös Suomessa. Hyvin haastava ja vaikea yhtälö. Sipilä poistuu näyttämöltä. identiteettikriisi kuvaa hyvin tilannetta, jossa keskusta nyt on. Tytti Määtän mukaan keskustaa äänestävien ikä on asia, josta pitäisi puolueessa puhua enemmän. – Keskustan pitäisi katsoa nyt peiliin ja miettiä, miten se voisi tuoda omia periaatteitaan radikaalisti esiin. Hän kuitenkin myöntää sen, että puolueen pitäisi vedota myös muihin kuin uskollisimpiin keskustalaisiin. Identiteettipolitiikka on tullut vahvasti osaksi puolueiden viestintää niin vihreissä kuin perussuomalaisissa. Ymmärrän siitä käsin, miksi se uppoaa moniin, hän lisää. Kysymys ei ole helppo. Sami Moisio kuitenkin kiistää, että termi olisi nostettu esiin pelkän raflaavuuden vuoksi. Hän korostaa, että se on vain nimi ilmiölle, joka tunnetaan kansainvälisestikin. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan puolueella on ratkottavanaan yhtäaikaisesti monia uudenlaisia tilanteita, joissa se ei oikein tiedä, miten olisi. Eikä hän löydä moitittavaa kuluneesta neljästä vuodestakaan. keskusta valitsee uuden puheenjohtajan tänä viikonloppuna Kouvolassa pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Määtän mielestä keskustan ei pidä pohtia sitä, miten se asemoituisi ääripäiden välissä olevaksi maltillisen keskitien puolueeksi, joka haravoi siipiensä suojaan äänestäjiä isolla kammalla. Iso kysymys on, miten puolue saa molemmat tahot pysymään tyytyväisenä. Etenkin harvaan asutuilla seuduilla monet keskustan äänestäjät ovat iäkkäitä. Uudet kasvot tuovat aina raikkautta ja mahdollistavat uuden alun puhtaalta pöydältä, mutta kuinka pitkälle se riittää. – Alueiden kosto on mediaseksikäs sana. Siihen ei hänen mielestään olisi syytäkään, sillä esimerkiksi Kainuussa on ollut jo pitkän aikaa hyvät taloudelliset näkymät, paremmat kuin vuosikymmeniin. – En arvostele keskustaa tai selitä alueiden kostoa keskustan harjoittamalla huonolla aluepolitiikalla. 24 6.9.2019 Tästä näkökulmasta käsin Määttä ei näe, että keskusta olisi saanut tuntuvan iskun kylkeensä nimenomaan alueiden ja maaseudun äänestäjiltä. Vuodesta 1991 alkaen keskusta on ollut aina joko pääministeripuolue tai oppositiossa. Kyse ei ole Määtän mukaan äänestäjien kostosta, vaan siitä, että aikuisikään tullessaan nuoret löytävät muita vaihtoehtoja. Keskusta ei pärjää tässä, koska sen on vaikea tällä hetkellä kertoa, ketä varten puolue oikeastaan on olemassa. Luonnollinen poistuma saattaa vähentää kannattajakuntaa neljässä vuodessa merkittävästi.. Määttä huomauttaa, että keskusta menetti kannatusta kaikenlaisilla alueilla, myös kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Se nostaa Jokisipilän mukaan esiin kysymyksen siitä, onko keskusta porvarivai punamultapuolue. Oma kriisinsä on myös siinä, että puolue on yhtäkkiä hallituksessa niiden kanssa, jotka sitä eniten viime kaudella haukkuivat. Mutta kuinka paljon puheenjohtajan vaihtaminen toiseen oikeasti vaikuttaa puolueen tilaan. Samaan aikaan keskusta ei ole onnistunut vakuuttamaan nuoria äänestäjiä taakseen. Luonnollinen poistuma saattaa vähentää kannattajakuntaa neljässä vuodessa merkittävästi. Keskustan jäsenet ovat Määtän mukaan esimerkiksi hyvin tyytyväisiä omaan periaateohjelmaansa, mutta sitä ei välttämättä osata sanoittaa ulkopuolisille kiinnostavalla tavalla. Kenttätyö tuppaa jäämään puolueilla sivuun silloin, kun ollaan hallituksessa, Jokisipilä summaa. Suomen talous laitettiin kuntoon, ja se on Vyyryläisen mukaan pääasia. – Puolueen sisään mahtuu kahdenlaista ääripäätä. – Puoluekenttä on moninaistunut. – Siinä tilanteessa pitäisi sitten kantaa yhtäaikaisesti hallitusvastuuta ja käydä puolueen sisäistä keskustelua. Se tulee läpi myös tässä jutussa. – Keskustan pitää kirkastaa, keitä varten me olemme olemassa ja lopettaa oman identiteetin rakentaminen peilaamalla itseään muihin. Puolueelle hän on antanut äänensä jo silloin, kun se oli Maalaisliitto. Syy löytyy hänen mielestään jostain paljon syvemmistä asioista. – Minä äänestän keskustaa hautaan asti, puolankalainen Aino Vyyryläinen vannoo. Nykytoimijoiden on myös hankala hahmottaa puolueen asemaa hallituksen kakkospuolueena. Keskustassa ajatellaan ihan liikaa, että maltilliselle keskitien puolueelle on kysyntää, mutta onko sitä ihan oikeasti. Jäsenistö on yhä hieman pöllämystynyt siitä, että puolue on maan hallituksessa keväällä äänestäjiltä saadun selkäsaunan jälkeen. Nyt moni keskustalainen pelkää, että hallitus tekee liian löperöä talouspolitiikkaa
n KesKustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen myöntää, että keskustan vaalitappion taustalta löytyy monia sellaisia teemoja, joita puolueen on nyt kohdattava rehellisesti. Kenttää täytyy kuunnella, ja helpoiten se tapahtuu niin, että kaikki päätökset perustellaan keskustan periaateohjelmalla. Nyt on suorastaan kutkuttavaa huomata, kuinka paljon meillä on mahdollisuuksia. – Mitä korkeammalle ihminen politiikassa pääsee, sitä raaempaa peli häntä kohtaan on. Tytti Määtän mukaan viime vaalikaudella keskustassa perusteltiin useita hallitusratkaisuja ajatuksella, että näin jouduttiin tekemään “yleisen edun nimissä”. Silloin puolue voi tuoda julkisuuteen useampia ihmisiä eikä puheenjohtajan tarvitse vastata kaikesta yksin. Siitä pitää päästä irti. Hänen mukaansa puolueessa pitää nyt kiinnittää paljon huomiota siihen, että ihmiset kokevat puolueen kuuntelevan heidän viestejään. – Menetimme kannatusta suhteellisesti eniten Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa. Sisäisen kriisin keskellä keskustan pitäisi kuunnella ennen kaikkea jäseniään, hän uskoo. Tärkeintä on puolueen sisäinen keskustelu, Markku Nivakoski sanoo. Jotain hyvääkin Pirkkalainen on raskaasta keväästä ja kesästä löytänyt. Otamme äänestäjien viestistä paljon opiksi PuolueSihteeRi vaStaa: Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että viime vaalikaudella tehtyjä leikkauksia ja säästötoimenpiteitä on ollut vaikea sulattaa. Hän sanoo suhtautuvansa nöyrästi siihen, että monilla äänestäjillä on ollut tarve näpäyttää keskustaa. Opimme, että henkilöihin liittyviä mielikuvia täytyy kyetä huoltamaan. Kesän jälkeen olen kuitenkin havainnut, että ihmisillä alkaa taas olla sellainen tunne, että kyllä me vielä nousemme. Keskustassa on myös havahduttu henkilökeskeisen politiikan tekemisen ongelmiin. Määtän mukaan keskustan on kyettävä tekemään poliittisia keskustelunavauksia ja ratkaisuehdotuksia yli hallitusohjelman. – Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä puoluetoiminta on mennyt pelkäksi vaaliorganisoinniksi. Siitä on otettava opiksi. Pelkällä henkilövaihdoksella ongelmia ei ratkaista, Jokisipilä vastaa. Kaikki henkilöityi pariin ihmiseen. Puoluejohdossa on Pirkkalaisen mukaan vahva yksimielisyys siitä, että puolueen kuntoon saaminen on nyt kaikkein tärkein asia, vaikka puolue onkin hallituksessa. Nyt tarvitaan aatteellista keskustelua ja syvällistä pohdintaa siitä, miksi tämä puolue on olemassa. – Tätä hyvää viestiä me emme saaneet välitettyä edes meidän omille aktiiveille. – Menetimme ennen kaikkea liikkuvien äänestäjien luottamuksen. – Menestyksen aallonharjalla puoluetyö ja keskustan viestin kirkastaminen jäävät usein vähemmälle. – Siitä ei ainakaan ole kyse, ettei tahtoa keskustelulle olisi ollut. 6.9.2019 25 – Olennaisempaa on se, mihin suuntaan puolue kehittyy. Keskustaa kohtaan tunnettu pettymys on ollut hänen mukaansa paljon laajempaa. Säästötoimenpiteet ovat kuitenkin vain pieni osa hallituksen neljän vuoden taipaleesta. Negatiivinen mielikuva puolueesta pääsi vahvistumaan liikaa. – Myönnän silti, että välillä tunnen neuvottomuutta siitä, miten tämän kaiken pahan olon saisi purettua niin, että tästä mentäisiin myös eteenpäin. Se periaate täytyy hänen mielestään nyt unohtaa. eniten Pirkkalaista harmittaa mielikuva keskustasta leikkaajana ja liian oikeistolaisena. Näin puolue voi profiloida omia teemojaan itsenäisesti eikä vain peilaamalla itseään muihin. Olen tästä hurjan motivoitunut. Se vaikutti paljon. – Keskustan linjan täytyy olla selvä jokaiselle toimijalle. Alueiden kostoa Pirkkalainen ei kuitenkaan kokonaan niele. Pirkkalaisen mukaan kyse on enemmän järjestöllisen rakenteen toimivuudesta. Yhdet kasvot kuluvat nopeasti puhki. Pirkkalaisen mukaan keskusta ei saanut monia kärkipoliitikkojaan tarpeeksi näkyviin. Keskusta on tehnyt sisäisen jäsenkyselyn, jonka tuloksia puretaan parhaillaan. Ne tehtiin aivan hallituskauden alussa, ja sen jälkeen hallitus teki useita toimia, jotka paransivat heikompiosaisten saamia tukia. Hän korostaa, että sekä hän itse että puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä kannattivat lämpimästi avointa keskustelua, jossa kaikenlaiset tunteet sanotaan ääneen. Puolueen sisäiseen keskustelukulttuuriin liittyvää kritiikkiä Pirkkalainen sanoo miettineensä paljon
Oli kovasti hommaa, kun kirkkoherra oli pitkään pois töistä. Hän toivoo, ettei keskusta jatkossakaan muutu populistipuolueeksi. Tutkimuksesta selviää, että perhesuhteet ja lähipiiri ovat keskustalaisille erityisen tärkeitä ja keskustan jäsenet ovat puolueuskollisimpia ja pysyvimpiä. Hän omistaa myös metsää. – En tykkää mustavalkoisesta ajattelusta ja jyrkistä ehdottomuuksista, hän tiivistää. – Isä sanoi aina äänestävänsä keskustalaista Ruokolan Mattia, Tuovinen naurahtaa. Kun mahdollisuus sukupolven vaihdokseen tarjoutui, vaimon poika vaimonsa kanssa osti tilan ja jatkaa sen kehittämistä. Tuoviselle vaimo ja tämän lapset ovat tärkeitä. Kun seurakunnan talouspäällikkö lähti pois, siirtyi Tuovinen hänen pestiinsä. Keskivertokepulaisena Tuovinenkin luottaa ihmisiin, ja sen näkee myös hänen suhtautumisestaan ulkomaalaistaustaisiin. Keskustan jäsen hän on ollut 70-luvulta. Tuovisen vanhemmat eivät olleet puolueaktiiveja, mutta kotoa hän oppi keskustalaisen arvomaailman. Tuovinen on keskivertokepulaiseen tyyliin ollut jäsenenä muun muassa kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa sekä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa. Virallista asuinpaikkaansa Tuovinen ei kuitenkaan ole vaihtanut koskaan. – Sitten ihmisten ajattelu viime kädessä muuttuu sellaiseksi, ettei populismi enää kiinnosta. Maatilaa Tuovinen piti aiemmin vuosia yhdessä veljensä kanssa. He myös luottavat toisiin ihmisiin keskimääräistä väestöä enemmän. Hänelle utajärveläisyys ja sen korostaminen on sisäänrakennettua. KesKivertoKepulaista etsimässä Suomenmaa selvitti, millainen on keskivertokepulainen. Hän painottaa, ettei pelkää puolueen uudistumista, vaikka pitääkin monen muun keskustalaisen tavoin perinteistä luterilaista arvopohjaa tärkeänä. Tuovinen on siis oikea keskivertokepulainen – ainakin, jos uskomme Ilkka Koirasen, Aki Koivulan, Arttu Saarisen ja Pekka Räsäsen tekemää Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimusta (KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2017). Tuoviselle on tärkeintä löytää rakentava ja yhteinen näkemys asioihin. Ennen nykyistä työtään Poikajoki Groupin toimitusjohtajana Tuovinen on ollut 25 vuotta lypsykarjatilallinen. 26 6.9.2019 Keskusta Pentti tuovinen on syntynyt 50-luvulla Utajärvellä lapsuudenkotinsa kamariin. – Tulee pieneen kylään lisää toimintaa. Kotikuntansa Utajärven ulkopuolella Tuovinen on käynyt vain opiskelemassa. Keskustassa on etenkin vihreistä ja kokoomuksesta poiketen laaja hajonta jäseniä erilaisista ammateista. Keskustan ei pidä lähteä populismin tielle, Tuovinen toteaa. TeksTi: Olga Oinas-Panuma kuva: maria sePPälä. Luottamustoimet ovat opettaneet hänelle paljon. Keskustan jäsenet ja kannattajat ovat asenteiltaan ja käyttäytymiseltään keskitien kulkijoita. KAKS:n tutkimuksessa todettiin myös, että keskustalaiset ovat kaikkein kiintyneimpiä omaan kotikaupunkiinsa tai -kuntaansa. Hän kertoo nukkuneensa yöt samassa kamarissa vuoteen 2014, jolloin hän muutti kirkonkylälle. Maahanmuuttajat eivät aiheuta kyllä meillä minkäänlaista ongelmaa, hän iloitsee. Sellaisia löytyy maan joka kolkasta. Myös Tuovinen haluaa pysyä mielipiteissään keskellä. Veljen äkillinen kuoleman jätti koko tilan vastuun Tuovisen ja hänen vaimonsa harteille. Nyt Tuovinen toimii keskustan Utajärven paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Keskustalaisuus on usein kotoa opittua. Keskustaan myös liitytään verrattain varhain. KesKustan jäsenten ammattijakauma poikkeaa muista puolueista, sillä lähes viidennes puolueen työssäkäyvistä jäsenistä toimii edelleen maanviljelijöinä. Hän uskoo, että kun asioita tehdään pitkäjänteisesti ja niistä puhutaan, kannatuskin nousee. Yksi heistä kertoo tässä haastattelussa elämästään. – Kirkkovaltuusto oli mielenkiintoista aikaa. Myöhemmin hänen vanhempansa liittyivät keskustan jäseniksi. tutKijat havaitsivat, että keskustan perinteiset sidokset maaseutuun näkyvät edelleen puolueen jäsenistössä: puolet keskustalaisista asuu harvaanasutuilla alueilla Itäja PohjoisSuomessa. Hän on tehnyt vaimonsa kanssa vapaaehtoistyötä utajärveläisten maahanmuuttajien parissa monta vuotta. – Kyllä olen niin tämän kylän ihminen kuin vain mahdollista, hän kuvailee. KAKS:n tutkimuksen mukaan keskustan jäsenistä kaksi kolmasosaa on toiminut tai toimii parhaillaan lautakunnissa tai kirkkovaltuustossa ja he tuntevat muita enemmän kunnallishallinnon toimijoita. KesKustalaiseen tapaan Tuovinenkin aloitti politiikan jo nuorena paikallisyhdistyksessä ja kertoo olleensa nuorisolautakunnan kautta aktiivisesti tekemisissä Nuoren Keskustan Liiton kanssa. Pidin sitten kirkkoneuvoston kokouksia omikseni, Tuovinen naurahtaa. Yli puolet puolueen jäsenistä on eläkkeellä. Suurin osa keskustan työssäkäyvistä jäsenistä on ylempiä toimihenkilöitä
6.9.2019 27 NoiN 60-vuotias mies ollut vaiN keskustaN jäseN kuNNallisja kirkkovaltuutettu kotiseuturakas eläkeläiNeN, maatilalliNeN tai ylempi toimiheNkilö perhekeskeiNeN luottaa toisiiN ihmisiiN oN keskitieN kulkija mielipiteissääN ja käytöksessääN asuu tai oN asuNut haja-asutusalueella PENTTI TUOVINEN keskivertokepu
Maahanmuuttopolitiikassa pitäisi etsiä ratkaisuja esimerkiksi siihen, miksi ihmiset eivät kotoudu niin hyvin kuin oletettaisiin. Ollaan puolesta tai vastaan sen kummemmin ajattelematta asioiden perimmäisiä syitä tai seurauksia. Keskusta näyttäytyy siltarumpuja maatalouspuolueena. Somessa ääriajattelu on edukseen, keskustalainen maltillisuus jää herkästi jalkoihin. Keskustan tulevaisuus riippuu siitä, saako se markkinoitua itseään keskustana. Tämä iso linja on hukassa. Keskustassa on nyt keskitytty siihen, kuinka vakavasti ilmastonmuutos tulisi ottaa, pitäisikö sitä pyrkiä torjumaan vai ei. Nuoria ja eläkeikäisiä ei kuitenkaan koeta enää yhtenä asioita edistävänä joukkona. 28 6.9.2019 Keskustan nuoret vaikuttajat kertovat, mikä heitä ihastuttaa ja vihastuttaa – ja mitä puolueessa pitäisi tehdä toisin. Keskusta yrittää uudistua tiettyyn muottiin, mikä on toiminut yksittäisten asioiden ympärille rakentuvissa puolueissa. Aluepolitiikka tarkoittaa kaikkien alueiden kehittämistä tasapainossa, siihen sisältyvät totta kai myös kaupunkiseudut. Kun ääriajattelu kärjistää keskustelua, ihmiset jäävät kaipaamaan ratkaisukeskeisyyttä. Keskusta on lähtenyt liikaa etsimään menestyksen reseptiä viime vuosien trendipuolueista kuten perussuomalaisista ja vihreistä. Mutta tässäkin kulminoituu tämän päivän poliittisen keskustelun henki. Peräänkuulutan myös sitä, että asioihin suhtaudutaan asioina eikä niiden tunteiden kautta, joita asiat herättävät.” Nyt puhuu keskustan tulevaisuus TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen ja Maria sePPälä ari-veikko Puska 23, töissä porotaloudessa, savukoski KesKustan johtamisKulttuuri pitäisi viedä taKaisin sille polulle, jolla ylin valta on Kentällä.. Keskustaa syytetään yhtä aikaa leväperäisen maahanmuuton edistämisestä ja persujen larppaamisesta. Puolueen yksittäiset kansanedustajat ovat jopa puhuneet punavihreän kuplan pyrkimyksistä tuhota Suomi ja tavallisten kansalaisten elämän edellytykset ilmastonmuutoksen torjumisen vuoksi. ViiMeiset pari vaalikautta ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat dominoineet keskustelua, ja ne ovat hyvin paljon keskustan kenttää ja koko kansaa jakavia aiheita. Keskustan nykytilaan ei kai kukaan voi olla tyytyväinen. Olen nyt keskustan varavaltuutettu Savukoskella ja keskustanuorissa olen ollut aktiivisena sen pari vuotta. Ylisukupolvisuus on arvo, joka minua puhuttelee. Näkisin mielelläni enemmän sukupolvirajat ylittävää politiikkaa. Aluepolitiikkaa keskustan ei pidä unohtaa. Keskustassa viesti on perinteisesti lähtenyt alhaalta ylös, kentän laaja tuki on ohjannut puoluejohtoa. suiVauttaa , ettei keskustalla ole minkäänlaista linjaa maahanmuuttokeskustelussa. Luodaan siis vastakkainasettelua ihmisten välille sen sijaan, että pyrittäisiin miettimään laaja-alaisesti keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Minun silmissäni keskustan ja muiden puolueiden ero on siinä, että muihin puolueisiin liitytään kannattamaan tiettyjä asioita ja tietynlaista politiikkaa. Yritetään olla ottamatta kantaa, mikä kaatuu nilkkaamme niin oikealta kuin vasemmaltakin. Keskustan johtamiskulttuuri pitäisi viedä takaisin sille polulle, jolla ylin valta on kentällä. Ajattelen keskustan olevan kansanliike, jossa pystyy vaikuttamaan sisältäpäin. pohjoisMaissa keskustapuolueet nostavat suosiotaan. Keskusta ei nouse automaattisesti, mutta kysyntää on kyllä sille, mitä keskusta pohjimmiltaan on. ”Moni tuli pyytäMään Minua ehdolle viime kuntavaaleihin, sukutaustani on keskustalainen
Sain vannoutuneen Rkp:n kannattajan äänestämään minua, kun keskustelimme pitkään yhteneväisistä ajatuksista. Suomi on kulttuurillisesti laaja, täällä on paljon nähtävää. Brändäykseen pitäisi sijoittaa aika paljon. Toivon ja uskon kyllä, että keskustan kannatukselle pääkaupunkiseudulla on jotain tehtävissä. Puolueella pitäisi olla helppo sanoma, johon ihmiset voisivat samaistua. Politiikka on aina kiinnostanut. Olin tietysti otettu. Aloimme jutella kaikenlaista, ja lopulta he värväsivät minut eduskuntavaaliehdokkaaksi Helsingin listalle. Keskustan pitäisi keskittyä enemmän kotimaan matkailuun ja paikalliseen ruokaan. Keskustassa vetoavia arvoja ovat myös heikommista huolehtiminen ja ihmisten itsenäisyyteen kannustaminen. Kyllä heitä kiinnostaa, mitä muilla paikkakunnilla ja heidän entisillä kotipaikkakunnillaan tapahtuu.” 26, Helsinki, restonomi, vuoropäällikkö Senja Keränen Puolueella Pitäisi olla helPPo sanoma, johon ihmiset voisivat samaistua.. Kotimainen ruoka, ruuantuotanto ja ravintola-ala ovat lähellä sydäntäni. Suomalainen ruoka sitoo keskustaa loogisesti koko Suomi -teemaan. Se tuli vähän puskista, en tiennyt missä mittakaavassa tällainen asenne on. Mutta ennen kaikkea huomasin, millainen fiilis ihmisillä on keskustasta täällä pääkaupunkiseudulla. Olin tarjoilijana ravintolassa, jossa Tuomo Puumala, Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen olivat syömässä. Helsinkiläistä yli puolet on muualla syntyneitä. Puhun Kainuun murteella, ja Tuomo kysyi, mistä olen kotoisin. Tosi paljon tuli sellaista kommenttia, että olisin hyvä tyyppi ehdokkaana, mutta keskusta ei ole se oma juttu. 6.9.2019 29 ”Löysin tien keskustaan viime keväänä. Keskustalaisuuteni on herättänyt ihmetystä, se on ollut myös hauska jutun aihe. Ihmisten käännyttäminen on siis mahdollista, mutta se vaatii tällä hetkellä tosi paljon. Keskusta on täällä vaikeasti lähestyttävä puolue. Olen saanut perusteltua puoluevalinnan hyvin – se on sukujuurieni vuoksi ihan luonnollinen. Olisi tärkeää, että täällä vaikuttavilla keskustalaisilla olisi yhteneväinen linja, jonka takana seisotaan. Minulla oli jo kokemusta opiskelijapolitiikasta, mutta ei puolueessa vaikuttamisesta. Keskusta on kuitenkin aina ollut omalta tuntuva puolue juurieni vuoksi. Ehdokkaana arvot piti ensin sisäistää itse ja katsoa, mitä niistä saa irti ja miten niitä voi heijastaa itsensä kautta. Eduskuntavaalikampanja oli antoisa ja avartava kokemus, tutustuin moniin ihmisiin. Keskusta voisi yrittää olla hieman nuorekkaampi ja kaikille avoin puolue. Suurin ongelma on mielestäni kuitenkin siinä, että keskusta nähdään maalaispuolueena. Matkailua hyödynnetään vähän, mikään puolue ei ole ottanut sitä omakseen. Se onkin hauska tarina. kaveriporukassani on paljon vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajia. minuLLa on vähän ulkopuolisen näkemys näihin asioihin, koska olen ollut mukana niin vähän aikaa. Mahtipontisuutta saa olla, mutta arvot voisivat olla maanläheisemmin ilmaistuja. Keskustan arvot ovat vaikeita hahmottaa ja ymmärtää, niitä on vaikea selittää vaalikentillä. Matkailuun kuuluu tietysti myös ruoka, ja Suomessa kasvatetaan itse melkein mikä vain raaka-aine
Heti kauden alussa tehtiin isoja koulutusleikkauksia ja keskittämispäätöksiä esimerkiksi sairaaloiden kohdalla. ihmeTTelen , miksi keskustassa ei ole käyty läpi niitä virheitä, mitä tehtiin viime kaudella. Yhteisöllisyys erottaa meidät muista puolueista.” 24, Lappajärvi, journaListiikan opiskeLija tampereen yLiopistossa Juho Korpela Minut leiMattiin veneenkeikuttajaksi. Aluepolitiikasta puhuminen jäi soten alle. Keskustelun tukahduttaminen oli pahinta. Toivon tulevan johtajan olevan enemmän kentän kanssa kosketuksissa, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Nyt puhuu KesKustaN tulevaisuus. Keskustanuoret yritti joitain asioita kritisoida. Kaikki mahtuvat saman katon alle, jos meillä on vahvat arvot ja politiikan kärjet. Meidän ei pitäisi puhua vihreistä lainkaan vaan omasta linjastamme, siitä että hoidetaan kestävästi metsää, syödään kotimaista lihaa ja riistaa, korvataan öljy biotuotteilla. Puoluekokoukset ovat toivottavasti jatkossakin isoja kansanjuhlia. keskusTajOhTaja Juha Sipilän kanssa ei uskallettu olla eri mieltä, koska hän oli nostanut keskustan suosta. Nyt keskustalla on puolustusministeri, ja suurin osa keskustalaisista on maanpuolustushenkisiä. Kaikenlaista on näköjään kasautunut. Olisin halunnut, että linjavaalit olisi käyty jo reilu vuosi sitten Sotkamon puoluekokouksessa. Kansanedustajilta ei ole tullut hirveästi tilinpäätöksiä. Jos ministereitä kiersi maakuntien tilaisuuksissa, niin puhuttiin vain sotesta. ilmasTOnmuuTOsTa pitäisi lähestyä asioiden kautta eikä puhua jostain epämääräisestä tolkun vihreydestä tai realistisesta vihreydestä. Siellä on monenlaista innostavaa toimintaa, ja samalla oppii myös kokouskäytännöt, joita emopuolueessa tarvitaan. Tasa-arvo on tärkeää, ja keskustassa se on paitsi ihmisten, myös alueiden välistä. Puolueen kärkinimien joukon pitäisi myös laajentua. En ole koskaan syttynyt sellaiselle. Jonkun olisi pitänyt haastaa Sipilä ja vaatia visiota keskustan tulevaisuudesta. Keskustapiiri ei oikeastaan tarjoa muuta kuin byrokratiaa, vuosija kevätkokouksia. Keskusta tarvitsee sekä konservatiiveja että liberaaleja. 30 6.9.2019 ”Olen Tampereen Opiskelevien Keskustalaisten puheenjohtaja, puoluevaltuutettu ja kunnanvaltuutettu. Perustulotavoitteen omavaltainen sivuuttaminen oli hyvä esimerkki puoluejohdon ja kentän välisestä tyhjiöstä. keskustelun tukahduttaMinen oli pahinta. Jos olisin liittynyt ainoastaan puolueeseen enkä nuoriin, en olisi nyt tässä pisteessä. Kansalaispalvelusmalli parantaisi sekä tasa-arvoa että maanpuolustusta. Viime kaudella meidän olisi pitänyt pystyä koko puolueena keskustelemaan hallituspolitiikasta, että onko se sellaista, mitä keskusta haluaa. Toivon, että keskustasta tulee moderni, uudistava puolue ja järjestökoneistosta paljon kevyempi. Aluepolitiikka on pääsyy siihen, että olen juuri keskustassa. Esimerkiksi selkeää maahanmuuttolinjaa ei tunnu olevan, tai sitten se on kadonnut johonkin. Sitten oltiinkin lamaantuneita, kun sote kaatui. Olen kiinnittynyt puolueeseen nimenomaan keskustanuorten kautta. Pidin puoluevaltuustossa jonkun kriittisemmän puheen, ja sain kommenttia, että tällä tavalla homma menee pilalle. Viestinnällinen kokonaiskuva puuttuu, omat linjamme ovat jääneet vähän hähmäisiksi. Minut leimattiin veneenkeikuttajaksi. Toivottavasti olemme tulevaisuudessa ketterä digitaalinen puolue jäsenkyselyineen ja materiaalipankkeineen
Odotan ylimääräistä puoluekokousta jännittyneenä. Meistä itsestämme lähtee se, millaista kuvaa luomme keskustasta. Tiedeja kulttuuriministerin salkku on hyvä alku, mutta tulevaisuudessa keskustan täytyy ehdottomasti saada opetusministeri. aina puhutaan, että keskustassa on katto korkealla ja seinät leveällä. Jos mietin viime hallituskautta ja työllisyyslukuja, niin nostan Juha Sipilälle hattua kovan työn tekemisesEvEliina lEskElä 23, Oulu, luOkanOpettajaOpiskelija Oulun yliOpistOssa tä. Miksi pitää luoda sellaista vastakkainasettelua sen sijaan, että kuuntelisimme toinen toisiamme. Jokin siinä keskustalta kuitenkin unohtui, ehkä juuri se ihmisyyden ajatteleminen. Kannattaa miettiä, mitkä asiat siihen toisen ihmisen näkemykseen vaikuttavat. Politiikan keskustelukulttuuri korostaa ääripäitä. Ollaan joko konservatiiveja tai liberaaleja, kaupunkilaisia tai maalaisia. Vasta viimeiset kampanjahetket ratkaisevat, kumpaa äänestän. Henkilövaalista tulee mielenkiintoinen. Keskustassa hienoa on yhteisöllisyys ja ajatus siitä, että kaikista lähtökohdista voi ponnistaa niin korkealle kuin haluaa. ihMisyys on minulle tärkein arvo keskustassa. Haluaisin, että tulevina vuosina painotettaisiin enemmän sitä, että keskusta on oikeasti koulutuksen ja sivistyksen puolestapuhuja. Silloin mikään politiikan osa-alue ei ole toisen edellä, vaan aina lähdetään ihmisyydestä ja sen tarpeista. Meidän täytyy huolehtia koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta ja huomioida ihmisten erilaiset lähtökohdat. 6.9.2019 31 ”Minulla on perinteinen kepulainen tarina. Toisen ihmisen näkökulmat pitää huomioida, vaikka ne olisivat erilaisia kuin omat. Me tällä hetkellä puolueessa vaikuttavat ihmiset olemme niitä, jotka voivat tehdä puolueesta houkuttelevan. Keskustan kannatuslukujen vuoksi tulee pohdittua, mihin tämä puolue on menossa. Se pitäisi muistaa varsinkin silloin, kun päätetään niistä vaikeista, keskustalaisia jakavista asioista. Toivottavasti olen aktiivinen puoluessa vielä vuosikymmenien päästä. nyt puhuu kEskustan tulEvaisuus. Jos miettii vaikka aluepolitiikkaa, niin sekin on vahvasti sidoksissa siihen, että uskotaan yksilöön. Viime aikoina keskustassa on mietitty liikaa esimerkiksi taloutta, ja siinä on unohtunut ihmisyys sekä koulutus ja sivistys. Keskustan arvot tuntuivat omilta ja löysin ystäviä keskustanuorista, kaikki se tuntui luontevalta. Haluan oman kotiseudun, Suomen ja miksei koko maailman asiat niin, että kaikilla on uskoa tulevaisuuteen.” Jokin siinä keskustalta kuitenkin unohtui, ehkä Juuri se ihmisyyden aJatteleminen. Kaikessa politiikassa pitäisi kuunnella ihmistä itseään. Ratkaisevana tekijänä pidän ehdokkaan tapaa kohdata ihmiset, sitä, että hän osaa huomioida kaikki erilaiset näkökulmat keskusteluissa ja puheen johtamisessa. On ihmisiä, jotka haluavat rakentaa elämää muuallekin kuin suuriin kaupunkeihin. Odotettavissa tietysti oli, että raskaan vastuun jälkeen tulee alamäki. Isäni on keskustalainen kuntapoliitikko, ja politiikka alkoi kiinnostaa itseänikin yläasteiässä. Nyt olen keskustaopiskelijoiden liittohallituksessa. eduskuntavaaleissa tullut raju tappio oli oikeastaan yllätys – ehkä se johtuu siitä, että sitä elää itse niin vahvasti keskustakuplassa. Keskustassa vaikuttaminen tuntuu rakkaalta asialta
Pandakaksikon ruoka rahdataan tällä hetkellä Keski-Euroopasta, mutta kotimainen bambu olisi ekologisempaa, halvempaa ja tuoreempaa. Pohjoisimmat bambunviljelijät löytyvät Oulun korkeudelta. Luokkakallio kertoo, että pandat ovat nirsoja ja eri päivinä maistuvat eri bambut. Toistaiseksi pohjoisin bambun tuottajamaa on ollut Tanska. Hänen mukaansa kotimainen bambu kelpasi maistatuksessa pandoille hyvin, mutta usein pandoille maistuvat parhaiten vähiten kylmyyttä kestävät lajit. Tammikuusta 2016 alkaen bambua on viljelty pandoja varten myös Suomessa. Toiset panostavat hankkeeseen enemmän ja hankkivat bambua paljon suurempia määriä kuin toiset. Luokkakallion mukaan viljelijät pysyvät hankkeessa mukana parhaiten silloin, kun sato ja viljeleminen onnistuvat. 32 6.9.2019 ÄhtÄrin eläintarhan pandatalossa kuuluu ponteva rouske ja rapina, kun pandapariskunta Lumi ja Pyry nauttivat selällään kellotellen päivällisbambujaan. Lumeton kylmä talvi voi jäädyttää bambun juuriston, joka on bambun elinkaaren kannalta tärkein osa. Kotimainen bambu saadaan pandoille tuoreempana. – Kaikki viljelijät ovat vapaaehtoisia ja toimivat omalla riskillä. Parhaiten bambu säilyy Luokkakallion mukaan silloin, kun sitä suojaa talvella lumipeite. Vuodessa isopandapari tempoo naamaansa 25–50 tonnia bambua. Pro Agria Etelä-Pohjanmaan luomukasvituotannon asiantuntija ja Bambua pandalle -hankkeen projektipäällikkö Jari Luokkakallio kertoo, että hankkeeseen on osallistunut kolmisenkymmentä viljelijää, ja siinä on löydetty useampia säänkestäviä lajikkeita. Myös Luokkakallio itse on innostunut kasvattamaan bambua, ja sitä löytyy hänen kotinsa terassin lisäksi viereiseltä pellolta monia lajikkeita. Bambua kuluu viikossa 500– 1 000 kiloa, ja se tuodaan tällä hetkellä Keski-Euroopasta. Ähtärin eläinpuiston pandat Lumi ja Pyry ovat jo saaneet maistella Suomessa viljeltyä bambua. BamBun laajempi kasvatus Suomessa on mahdollisuuksien rajoissa, Luokkakallio arvioi. Nimenomaan Leader-hankkeena tämä toimii oikein mukavasti. TeksTi: Olga Oinas-Panuma kuvaT: maria sePPälä Ilmiöt Tuore bambu maistuu pandoille
Kiina kertoo edellyttävänsä yhteistyökumppaneiltaan tieteellis-teknistä tutkimusta ja pandojen suojeluohjelman edistämistä. Suomen ja Kiinan metsäja ympäristöalan yhteistyö on kestänyt yli 40 vuotta ja vaikuttaa pandojen suojeluun Suomessa. Kokonaiseksi bambu kasvaa noin vuodessa. Niinimäen mukaan pandat lisäävät luontaisesti versojen syömistä keväisin ja saavat siitä lisäenergiaa. Nyt pandojen suojelusta vastaa kuitenkin Kiinan metsähallitus, joka hoitaa myös kansainvälistä yhteistyötä. Luokkakallion haasteena onkin tutkia nyt, voiko tuohon aikaan saada kasvatettua jollain tavalla tuoretta bambunversoa Suomessa. Yksi bambupaketti on Niinimäen mukaan noin lastauslavan kokoinen, ihmisen korkuinen laatikko, johon on pakattu bambua tiiviisti pystyyn. Tällä hetkellä bambu tuodaan vihannesja kukkarekoilla muun kuorman mukana. Bambua pandalle -hankkeessa on kokeiltu yli 20 bambulajin kasvumahdollisuuksia Suomen ilmastossa. Suurimpina haasteina lumettomien pakkastalvien ohessa ovat kevään kuivattavat tuulet. Niinimäki muistuttaa, että ihan heti ei kuitenkaan ole syntymässä pandan poikasia vaan luonnonmukainen lisääntyminen ottaa aikansa, eivätkä kaikki pandaparit edes onnistu siinä. Ähtärin eläinpuisto luottaa nykyiseen toimittajaan, mutta Niinimäki uskoo, että tuoreempi bambu maistuisi pandoille vielä paremmin. Jari Luokkakallio on kasvattanut bambua kotonaan onnistuneesti.. Jos bambu tuotaisiin kotimaasta, matka olisi lyhyempi ja kuljetuspäästöt olisivat pienempiä. Pandat tarvitsevat viikossa noin kolme laatikollista bambua. Niinimäki kertoo, että kotimaisen bambun tarpeelle on monia syitä. – Se on ekologisempaa, halvempaa ja tuoreempaa, hän summaa. Parhaiten täällä pärjäävät lajit, joita kasvavat luonnollisesti vuoristoissa. Euroopassa jättiläispandoja on Wienissä, Madridissa, Belgiassa, Edinburghissa ja Ranskan Beauvalissa. Maailmalle on sijoitettuna tällä hetkellä 48 pandakarhua, ja Kiina omistaa edelleen ne kaikki. Eurooppalaisista bambuista noin kaksi prosenttia menee pandojen ruuaksi, loput käytetään esimerkiksi koristekasveina, kuituina ja huonekaluja parkettiteollisuudessa. Kiina käytti pandoja pitkään ulkopolitiikassaan lainaamalla niitä muihin maihin. – Ensi vuotta odotetaan innolla, Niinimäki toteaa. 6.9.2019 33 Bambun kasvatus on Luokkakallion mukaan Suomessa kohtuullisen helppoa. Luonnossa pandan pahimpia vihollisia ovat bambumetsien häviäminen, eläintaudit ja vaihtelematon perimäaines. Ne voivat kestää jopa -28 asteen pakkaslukemia. Pandojen kanssa on pärjätty Ähtärissä hyvin, Niinimäki kertoo. Käytännössä bambu kasvattaa ensimmäiset pari vuotta juuristoaan, jonka jälkeen se alkaa tuottaa lehvästöä. Bambumetsien häviäminen uhkaa pandoja Bambua pandalle -hankkeessa on kokeiltu yli 20 bambulajin kasvumahdollisuuksia Suomen ilmastossa. Uutta on ollut naaraan kiima-aika, jolloin sen ääni ja käyttäytyminen on muuttunut. ÄhtÄrin eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki kertoo, että pandojen paritteluaika on keväällä ja ne tarvitsisivat silloin tuoreita versoja. Kuljetus Hollannista rekan lisäksi laivalla vie pari päivää. Ähtärin eläinpuiston onneksi Pyryn ja Lumin kemiat ovat kuitenkin kohdanneet hyvin
Tänä vuonna sademetsää on poltettu poroksi yhä suuremmalla kiihkolla – joka viikko kahta Manhattania vastaavan alueen edestä. Miten uhmakkaat saastuttajat pannaan ruotuun?. Niiden viesti oli tuima: vaikka jättivaltio sattuu hallitsemaan satumaisia luonnonvaroja, se ei voi riistää niitä holtittomasti. Voisiko olla niin, että kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus – ja jopa velvollisuus – puuttua peruuttamatonta ympäristötuhoa kylvävän jäsenensä toimintaan. Monipuolisesta ja kirjavasta lajistostaan tunnetusta sademetsästä 60 prosenttia sijaitsee Brasilian rajojen sisäpuolella. 34 6.9.2019 ”Brasilialaiset päättävät itse, mitä sademetsällään tekevät.” Näin presidentti Jair Bolsonaro puolusti härkäpäisesti politiikkaansa, kun ilmastoprotesti levisi viime viikkoina ympäri maailmaa kulovalkean tavoin. Uhitteleva lausahdus on hätkähdyttävä, sillä kyse on koko ihmiskunnan kannalta kriittisen Amazonin sademetsän kohtalosta. Bolsonaro on valmis uhraamaan laajoja Amazonin alueita, jotta länsimaihin myytävää soijarehua ja lihantuotantoa varten tarvittavaa viljelypintaa saataisiin lisää. tällä kertaa Brasilia joutui taipumaan muun muassa talousmahtien G7-ryhmän, Euroopan unionin ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterreksen painostuksen edessä. Konflikti pakottaa pohtimaan, minkälaisiin keskinäisiin selkkauksiin valtiot voivatkaan luisua, kun ilmastonmuutoksen hinta käy sietämättömän korkeaksi. Uutisanalyysi Victor Moriyama / Lehtikuva / AFP / Greenpeace Elo paistuvalla planeetalla käy hermoille Riitely Amazonin kohtalosta on vasta alkusoittoa. Presidentin tavoitteena on laiskasti pyörivän talouden piristäminen ja henkilökohtaisten poliittisten pisteiden keräily. Onhan Amazon ilmastonmuutosta jarruttava hiilinielu, globaali lämpötilan säätelijä ja makean veden lähde
Kansainvälisellä yhteisöllä täytyy olla oikeus ja velvollisuus puuttua globaalia tuhoa kiihdyttävän jäsenensä toimintaan. Kansainvälisen järjestelmän kulmakivenä voidaan pitää sitä, ettei itsenäisen valtion suvereniteettiin kajota. Valtioiden pakottaminen ruotuun voimakeinoin tuntuu silti kaukaa haetulta – ja hyvä niin. Brasilian tapaus kuitenkin osoittaa, että niin sanotut ”vapaamatkustajat” kampittavat yhteisiä talkoita. Harvardin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Stephen M. Vaikka pitkällä tähtäimellä kaikkien valtioiden pitäisi leikata päästöjään, saastuttaminen on lyhyellä aikavälillä edelleen houkuttelevaa. Muitakin toimia siis tarvitaan. Bolsonaron uhmakas siilipuolustus heijasteleekin periaatetta: älkää sekaantuko asioihin, jotka eivät teille kuulu! Mutta Amazonin sademetsän hävitys aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ilmastolle, josta kaikki ovat riippuvaisia. Melko tuore esimerkki tästä kiistellystä ”suojeluvastuun periaatteesta” oli Libyan kriisi vuonna 2011, jolloin diktaattori Muammar Gaddafi suistettiin vallasta länsiliittouman tuella. Ilmastonmuutoksen edetessä vakavien yhteenottojen todennäköisyys kasvaa, jos toisten päätökset uhkaavat toisten olemassaoloa. Hän näkee, että valtiot rakentavat itselleen ilmastomyönteistä imagoa entistä innokkaammin. aMazonin kriisin ainut myönteinen puoli on se, että tuoreimmat tiedot tuhojen laajuudesta laukaisivat maailmanlaajuisen kuluttajaliikkeen vastustamaan nykymenoa. Verrattain hitaasti lämpenevä ilmasto ei puolestaan kirvoita yhtä akuutteja hätähuutoja. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttäminen edellyttäisi pitkäjänteistä ja tieteeseen pohjautuvaa päätöksentekoa. Karu paradoksi on kuitenkin se, että ilmastonmuutoksen kovimpia kiihdyttäjiä on lähes mahdotonta painostaa muuttamaan tapojaan. Silti ihmiskunta tarvitsee tulevaisuudessa nykyistä pysyvämpiä ja tehokkaampia järjestelyitä vastaavien kiistojen ratkaisemiseksi rauhanomaisin keinoin. Silti Palmujoki näkee, että esimerkiksi YK voisi omaksua uuden ilmastoroolin ja saada työlleen piristysruiskeen, vaikka suurvallat ovat viime vuosina sysänneet maailmanjärjestön takavasemmalle. Yksilöiden havahtuminen väärinkäytöksiin säteilee valtiotasolle viiveellä ja kiteytyy kansainväliseksi velvoitteeksi vielä hitaammin. Tällä kertaa Brasilian hallitus otti askeleen taakse päin kohdatessaan vastalauseiden ryöpyn. Kyse on ulkopuolisten velvollisuudesta suojella hädänalaisia sotilaallisin keinoin – jopa ihmisten omia vallanpitäjiä vastaan. – ”Vaikka olemme köyhiä, meidänkin pitää kantaa jotain vastuuta” -ajattelu on yleistynyt, Tampereen yliopiston Palmujoki arvioi. Jopa Kiina, joka yleensä torjuu esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvät periaatteet länsimaisena tuputuksena, yrittää patsastella ilmastosankarina. Mercosur-kauppasopimuksen menettäminen olisi ollut sille liian kova hinta jääräpäisyydestä. Santeri Lampi Lienee niin, että suvereenien valtioiden maailmassa kaikki ajavat viime kädessä omaa etuaan.. Maailmassa, jossa maat ovat tiukasti riippuvaisia toisistaan, paine kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan kasvaa. Lienee kuitenkin niin, että suvereenien valtioiden maailmassa kaikki ajavat viime kädessä omaa etuaan. suvereenien valtioiden toimiin on puututtu, kun niiden johtajia on epäilty kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, kuten syyllistymisestä ihmisoikeusloukkauksiin. Tulevien sukupolvien kannalta päättäväisyys ilmastokamppailussa osoittaisi vastuullisuutta. Selkeä yksittäinen ilmastojohtaja kuitenkin uupuu. Esimerkiksi Yhdysvallat, joka on maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja, vetäytyy sopimuksesta presidentti Donald Trumpin tahdosta. Walt pohtikin taannoin Foreign Policy -julkaisussa, voisiko suojeluvastuun periaatetta käyttää tulevaisuudessa myös ilmastorikollisia vastaan. se minkälaisiin toimiin maapalloa uhkaava ilmastokatastrofi voi ajaa valtiot, on vielä täysin spekulaatioiden varassa. Täysin puhtain paperein eivät selviä myöskään EU:n rikkaat pikkumaat, jotka mielellään ylpeilevät vallankumouksellisilla teknologioillaan. Myös Palmujoki uskoo, että lämpenevä ilmasto voi hiljalleen kaventaa valtioiden suvereniteettia. Kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Eero Palmujoen mukaan perinteinen asetelma, jossa kehittyvät maat piikittelevät länsimaita tekopyhyydestä, on, Bolsonaron puheista huolimatta, selvästi murentunut. Vaikka uutisotsikot revittelevät Brasilian tragedialla, Kiina, Yhdysvallat, Intia, Venäjä ja Japani ovat hiilidioksidipäästöissä omaa luokkaansa. Valtio voi lähtökohtaisesti toimia rajojensa sisäpuolella haluamallaan tavalla. Silti Palmujoki muistuttaa, että lähes valtio kuin valtio tahtoo lipsua sitoumuksistaan, kun ilmastotoimet ajautuvat törmäyskurssille taloudellisten voittojen kanssa. Palmujoen mukaan kansalaisyhteiskunta onkin keskeinen, mutta ei kovin nopea muutoksen ajuri. 6.9.2019 35 Ulkopuolisen kritiikin hän kuittaa muistuttamalla, että kehittyneet maat ovat pääsyyllisiä ilmastokriisiin. Väkivaltaisuudet voitaneen välttää, mutta uhkaava tuho huutaa ilmastojohtajuutta. Silti esimerkiksi radioaktiivisesta säteilystä tai yhteisten vesivarojen pilaantumisesta piittaamaton valtio tuskin saisi muilta ymmärrystä
asetelmassa on paljon samaa kuin 1930-luvulla, sanoo professori. 36 6.9.2019 IhmIskunnan nollapIste 80 vuotta sitten alkanut toinen maailmansota oli verisin ja brutaalein ajanjakso maailmanhistoriassa. M ill er / W ik im ed ia Bu nd es ar ch iv W ik im ed ia Jo se f G ie rs e / W ik im ed ia W ikim ed ia Ilmiöt. nyt nationalismi taas nousee ja vastakohdat kärjistyvät. H . TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: shuTTersTock Pv t
– Kyse on poikkeuksellisen brutaalista tapahtumajaksosta maailmanhistoriassa, Vares summaa. Ihmiskunnan pahuuden huipentuma oli holokausti, jonka seurauksena arviolta kuusi miljoonaa juutalaista sai surmansa. Ne olivat oivallista polttoainetta, kun Hitler pyrki valtaan 1920-luvun alusta lähtien. – Sitä ei ole haluttu niin paljon muistella, milloin maailmanhistoriallinen suuri tragedia alkoi, koska se päivä on tietyllä tavalla kaikkien tappio. Uinuminen on kuitenkin ehkä väärä termi kuvaamaan vuotta 1939. Ammukset oli kohdistettu kaupungin kyljessä sijaitsevalle Westerplatten niemimaalle, jossa toimi Puolalle kuuluva pieni varuskunta. – Kyse on erittäin merkittävästä päivästä maailmanhistoriassa, sanoo poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta. Ympärysvallat pitivät sitä sodan syypäänä. Danzigin kaupunki uinui Itämeren rannalla Puolan ja Saksan maakaistaleiden välissä. Kommunistit olivatkin juutalaisten ohella Hitlerin retoriikan keskeisiä vihollisia. Neuvostoliitto oli perustettu vuonna 1922. Mutta nyt tiedämme: seuraukset olivat verisemmät kuin koskaan ennen tai jälkeen. Katkeruus ja vääryyden kokemukset jäivät kytemään saksalaisten mieliin. Jännitteet olivat leijuneet koko Euroopan yllä kuin painava pilvi. Maailma hallitsevat nytkin monet epävarmuustekijät kuten ilmastonmuutos, talouden ja teknologian murros sekä globalisaation ja demokratian kriisit. Professori Laura Kolben mukaan kysymys siitä, voisiko historiasta joskus oppia jotain, on nyt todella ajankohtainen Jaakko Martikainen. Vareksen mukaan siihen on selkeä syy. Ammukset laukaistiin kaupungin satamaan parkkeeratulta saksalaiselta laivalta Schleswig-Holsteinilta. Noista laukauksista alkoi toinen maailmansota. Kuolleet lasketaan useissa kymmenissä miljoonissa. Lisää bensaa liekkeihin tuli siitä, kun maailmanlaajuinen lama kurmuutti Saksaa ankaralla kädellä 1930-luvun alussa. – Paljon tärkeämpää olisi kysyä, miten oli mahdollista, että Hitler nousi valtaan ja miten muu maailma oli niin varustautumaton siihen, mitä oli tulossa, Vares sanoo. Toisen maailmansodan muistelussa korostuu kertomus hyvästä ja pahasta. Ja nyt tykit jyskäsivät Danzigissa. Nationalismi on nousussa, populismi saa jalansijaa, yhden asian liikkeet villitsevät, polarisaatio vahvistuu. Sodan syttymisen päivää ei kuitenkaan ole tavattu muistella niin paljon kuin esimerkiksi sodan päättymistä. Saksan johtaja Adolf Hitler järisytti maailmanpolitiikan perustuksia laajentumispyrkimyksillään. Joitakin tunteja myöhemmin Saksan armeija rynni täysimittaisella hyökkäyksellä Puolan kimppuun. Monille riittää koko kuuden vuoden silmittömän tappamisen selitykseksi se, että Hitler oli hullu. Saksa on aukottomasti paha, liittoutuneet pahan voittaneita hyviä. Versailles’n rauhassa 1919 Saksaa nöyryytettiin. Kun maailma oli täynnä epävarmuuksia, moni saksalainen kaipasi autoritääristä johtajaa, joka sanoo ulkoisille uhkille selkeästi ei. 6.9.2019 37 AAmuyön tunnit katkesivat tykinlaukauksiin syyskuun 1. Vielä tuolloin kukaan ei tiennyt, millaiset seuraukset sodan aloittamisella oli. ToisesTA maailmansodasta ei voida puhua ilman ensimmäistä. Pakolaisvirrat ja terrori-iskut synnyttävät viholliskuvia, joita poliitikot hyödyntävät sumeilematta retoriikassaan. Monimutkaiseksi muuttuneen maailman keskellä ihmiset kaipaavat helppoja ratkaisuja. – AseTelmAssA on paljon samaa kuin nykyajassa, sanoo Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta. Kaupunki ei varsinaisesti kuulunut millekään valtiolle, sillä siitä oli tehty ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kansainliiton suojelusta nauttiva vapaakaupunki. Samaan aikaan Eurooppa pelkäsi kiivaasti kommunismin aaltoa. Suoria yhtäläisyysmerkkejä menneisyyden ja nykyisyyden väliin ei hänen mukaansa voi koskaan vetää, mutta yhteisiä piirteitä etsimällä voidaan lisätä ymmärrystä. päivänä vuonna 1939. Sodan voittajat eli Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Neuvostoliitto ovat halunneet korostaa sankarillista rooliaan natsi-Saksan kukistajana
Demokraattisen järjestelmän puolustajat eivät luovuttaneet heti, mutta instituutiot, lait ja rajat eivät olleet tarpeeksi vahvoja estämään Hitlerin pyrkimyksiä. Totalitarismi vain jatkui. Noin viidenkymmenen vuoden ajan sotaa oli mahdollista muistel11/1918 Ensimmäinen maailmansota päättyy 6/1919 Versailles’n rauha 6/1921 Adolf Hitleristä Saksan kansallissosialistisen puolueen puheenjohtaja 12/1922 Neuvostoliitto perustetaan 1/1924 Vladimir Lenin kuolee, Josef Stalinista Neuvostoliiton johaja 1925 Hitlerin Mein Kampf julkaistaan 1/1933 Hitleristä Saksan valtakunnankansleri 8/1934 Hitleristä Führer eli diktaattori 1935 Saksan asevarustelu kiihtyy täyteen vauhtiin 3/1936 Saksa valloittaa demilitarisoidun Reininmaan 7/1936 Espanjan sisällissota syttyy 7/1937 Japani hyökkää Kiinaan 3/1938 Itävalta liitetään Saksaan 11/1938 Saksan kristalliyö 3/1939 Saksa valloittaa Tsekkoslovakian 4/1939 Espanjan sisällissota päättyy 8/1939 Molotov–Ribbentropp-sopimus 9/1939 Saksa hyökkää Puolaan. He ajattelivat äänestäessään vain sen hetkistä tilannetta, Vares korostaa. Länsivallat katsoivat tilanteen kehittymistä sivusta niin kauan, että puuttuminen oli jo myöhäistä. Sodan päättyminen tarkoitti Puolalle ja Unkarille kuitenkin joutumista Neuvostoliiton talutusnuoraan. Molemmat maat joutuivat sodassa natsi-Saksan otteeseen. – Asiaan liittyy hyvin monimutkaisia ja monisyisiä kerrostumia. – Suurin osa kansallissosialistista puoluetta äänestäneistä ei osannut ajatella tulevaisuutta tai sitä, että he äänestäisivät diktatuuria. Hitler sekoitti ne taitavasti omiin oppeihinsa kansojen ylemmyydestä tai alemmuudesta sekä ihmisrotujen paremmuudesta ja huonommuudesta. Harva saksalainen olisi myöskään suostunut suorilta hyväksymään juutalaisten vainoja ja murhaamista. – Sekin on kiinnostava ilmiö, että kun ääripäät ovat aikansa esillä, alkaa sivistyneistökin hyväksyä heidän mielipiteitään. Ne olivat pitkän ajan tulos. Mikään maa ei ole vapaa sellaisesta. Harva uskoi, että Hitler olisi valmis viemään peliä niin pitkälle, että uusi maailmansota syttyisi. Epäluulojen juuret olivat kuitenkin syvällä vuosisatojen takana. EurooppalaisElla tasolla toisen maailmansodan muistamiseen liittyy useita monimutkaisia ilmiöitä. Kansa äänesti Hitlerin kiinni vallan kahvaan demokraattisissa vaaleissa. Lännessä sodan päättyminen tarkoitti demokratian, vapauden ja taloudellisen nousun vuosikymmeniä. 11/1939 Suomen talvisota syttyy 3/1940 Talvisota päättyy 4/1940 Saksa valloittaa Tanskan ja Norjan 5/1940 Saksa hyökkää länteen: Ranskaan, Alankomaihin ja Belgiaan 6/1940 Neuvostoliitto miehittää Baltian 4/1941 Saksa miehittää Jugoslavian 6/1941 Saksa hyökkää Neuvostoliittoon (operaatio Barbarossa) Bu nd es ar ch iv / W ik im ed ia Kun ääripäät ovat aiKansa esillä, alKaa sivistyneistöKin hyväKsyä heidän mielipiteitään.. Neuvostoliitto miehittää Puolan itäosat. 38 6.9.2019 – Emme voi ennustaa, mihin tämä kaikki johtaa, mutta kysymys siitä, voisiko historiasta joskus oppia jotain, on nyt todella ajankohtainen, Kolbe sanoo. Idässä kehityssuunta oli toinen. Saksassa sattui vain olemaan poliittinen koneisto, joka osasi sytyttää ne kaikki epäluulot täyteen liekkiin. Kun ote tuosta kahvasta oli kerran saatu, keinoja ei enää kaihdettu. Sama asetelma toistui maailmanpolitiikassa. Holokaustin tunnetuimmat ja rumimmat ilmiöt tapahtuivat niiden alueilla. Yksi tärkeimmistä huomioista Kolben mukaan on se, ettei natsi-Saksa tai sen aikaansaama holokausti syntyneet yhdessä yössä. Kolbe nostaa esiin Puolan ja Unkarin. Jo siinä olisi paljon kansallista traumaa purettavaksi
Ne olivat pitkäN ajaN tulos.. Yhdenlaista totuutta niistä ei koskaan saavuteta. Luottamus vai epäluottamus. – Maat käyvät läpi nyt sellaisia kysymyksiä, mitä Suomessa kohdattiin 1920ja 1930-luvuilla, Kolbe sanoo. Usein käykin niin, että dramaattiset käänteet saavat enemmän huomiota kuin positiiviset kehityskulut. Nykyään puolankielisellä nimellä Gdansk tunnettu kaupunki sai seuraavina vuosia kokea saman, mitä niin moni muukin eurooppalainen kaupunki: saksalaiset isännät vainosivat juutalaisia ja valloittajina vuonna 1945 saapuneet neuvostoliittolaiset ryöstivät ja raiskasivat paikallisia. – Me voimme esimerkiksi vahvistaa hyvää ja rakentavaa isänmaanrakkautta. Kun Berliinin muuri murtui 30 vuotta sitten vuonna 1989, alkoi kiivas markkinatalouden, liberalisoinnin ja globalisoinnin aikakausi. 8/1945 Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskut 9/1945 Japani antautuu ja toinen maailmansota päättyy la vain Neuvostoliiton korostamasta näkökulmasta. Yksilön on vaikea vaikuttaa niihin, sillä ratkaisevampaa on se, mihin massat kulkevat. Nämä teemat ovat olleet keskeistä polttoainetta nationalisteille, jotka ovat nousseet 2010-luvulla valtaan sekä Puolassa että Unkarissa. Kolben ja Vareksen mukaan epätoivoon ei silti ole syytä vajota. Maailma on nyt isojen kysymysten edessä. Sodista tulee hänen mukaansa aina eräänlaisia päättymättömiä tarinoita, joiden muisteleminen jatkuu ja jatkuu. Pieni puolalainen varuskunta Danzigin kyljessä kesti toisen maailmansodan alussa muutaman päivän, kunnes saksalaiset saivat sen valloitettua. – Euroopan kollektiivinen sodan muistimaailma on yhtä kerroksinen ja monitasoinen kuin on kansakuntien määrä. Maiden poliittinen kehitys huolettaa koko Euroopan unionia. eivät Natsi-saksa tai seN aikaaNsaama holokausti syNtyNeet yhdessä yössä. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa ylemmyyttä muita kohtaan. – Suomessakin valittiin 1930-luvulla lopulta laillisuuden tie ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, vaikka tarjolla oli toisenlainenkin suunta, Kolbe huomauttaa. Hyviin kehityssuuntiin pitäisi hänen mukaansa kiinnittää huomio nytkin. Asiat olisivat voineet monessa kohdin mennä myös niin, ettei koko sotaa olisi tullut. – Sota on aina valtava muistitihentymä, jossa sekoittuvat yksilöiden, perheiden, sukujen, paikkakuntien, maakuntien ja kansakuntien kohtalot, Kolbe huokaa. 6.9.2019 39 6/1941 Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkaa syksy 1941 Saksa tekee ”lopullisen ratkaisun” aloittaa juutalaisten kansanmurha 12/1941 Japani hyökkää Yhdysvaltain kimppuun Pearl Harborissa kevät 1942 Japanin valta laajimmillaan Tyynellämerellä 1942 Saksan valta laajimmillaan idässä ja lännessä 2/1943 Saksan raju tappio Stalingradissa kääntää sodan suunnan 7/1943 Liittoutuneiden maihinnousu Sisiliaan 1/1944 Leningradin piiritys päättyy Saksan tappioon 6/1944 Normandian maihinnousu 6/1944 Jatkosodan suurhyökkäys Karjalan kannaksella 9/1944 Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyy 9/1944 Lapin sota syttyy alkuvuosi 1945 Saksan puolustus murtuu 1/1945 Auschwitz vapautetaan 2/1945 Jaltan konferenssi 3/1945 Liittoutuneiden voitto Japanista kuuluisassa Iwo Jiman taistelussa 4/1945 Lapin sota päättyy 4/1945 Länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton joukot kohtaavat Elbe-joella 4/1945 Hitler tekee itsemurhan 5/1945 Saksa antautuu virallisesti. Voisimme aidosti olla ylpeitä vaikkapa koululaitoksestamme ja vapaasta mediasta. Sodan järjettömyyttä kaikki tyynni. Menneisyyttä alettiin muistella moninkertaisen uhriutumisen ja marttyyriuden näkökulmasta. Eristäytyminen vai yhteistyö. Sota Euroopassa päättyy. Vakaus vai kuohunta. Molemmat tutkijat korostavat, että jälkikäteen historian kehityssuunnat näyttävät aina itsestäänselviltä, vaikka toisen maailmansodankin kohdalla tapahtumat olivat monen tekijän summa
Holopainen tutki liki elämänsä Santeri Alkiota. Tutkia Alkiota myös hänen kaunokirjallisen tuotantonsa avulla on mainio oivallus, sillä Alkio sijoitti omat aatteelliset ja maailmankatsomukselliset näkemyksensä pääosin siihen henkiseen ilmapiiriin, jonka hän parhaiten tunsi, maalaisrahvaan mentaliteettiin. Santeri Alkio oli itseoppinut. Kirjat. 40 6.9.2019 Kun ihmisen aika maan päällä täyttyy, on uskottava, että elämä oli siinä. Kun alun perin kirjallisuuden tutkija Holopainen on sisällyttänyt tutkimusaineistoon myös Alkion kaunokirjallisen tuotannon, on hän kyennyt siihen, mihin aiemmat Alkio-tutkijat eivät, muodostamaan Alkion maailmankuvasta ja maailmankatsomuksesta kokonaisvaltaisen näkemyksen. Miten syntyi alkiolaisuus. Tämä on tutkimuksen arvokas lisä. Tutkimus julkaistiin Oulun yliopiston Humaniora B -sarjassa (171). Tästä huolimatta tutkimus on merkittävä lisä vakavasti otettavaan Alkio-tutkimukseen. Tehtävä jäi puolisolle. Vielä enemmän – kaksi kuukautta – hän olisi tarvinnut ehtiäkseen puolustaa julkisesti tutkimustaan Hyvä ihminen ja kunnon kansalainen. Santeri Alkion maailmankatsomus hänen tuotantonsa ilmentämänä. Nämä tulevat esiin Holopaisen tutkimuksessa, mutta hän ei ryhdy arvioimaan niiden keskinäistä vaikuttavuusjärjestystä. Alkiosta onkin liikkeellä paljon irrallisia ajatuksia. Emme voi pyytää lisäaikaa, edes paria päivää, jotka tunnettu oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen olisi tarvinnut ehtiäkseen allekirjoittaa väitöskirjansa julkaisusopimuksen. Holopainen onnistuu myös kuvaamaan Alkion maailmankatsomuksen muuttumisen ajan myötä. ihmisen maailmankatsomukseen vaikuttavat aina monet tekijät: ajanvirrat, lukeneisuus, kodin perintö, ystävien kanssa käydyt keskustelut, elämänkokemus. Niinpä ei ole ihme, että hän protestoi hieman sitä, miten Alkion ajatuksia on totuttu irrottamaan asiayhteyksistään. Alkio kuului kansankirjailijoihin, jotka aikanaan valmistivat tietä kansallistunnon heräämiselle. Hän kahlasi Alkion tuotannon läpi moneen kertaan ja tuntee hyvin myös Alkiosta tehdyt tutkimukset, joita hän niin ikään käyttää tutkimuksensa lähdeaineistona. Hän tunsi aikansa uskonnolliset ja yhteiskunnalliset liikkeet ja luki paljon, mistä syystä on runsaasti arvioita, mitkä liikSivistys nousee kaiken ylle ja kaiken selittäväksi tekijäksi, kirjoittaa Tytti Isohookana-Asunmaa arviossaan Tuure Holopaisen Alkio-väitöskirjasta
Kansan enemmistö ei Alkion ajattelussa kykene tajuamaan historian suuria hetkiä. Maalaisliitto ei ollut luokkapuolue eikä ammatillinen etujärjestö vaan kansanliike ja sivistysliike. Näistä merkittävimmät ovat kaksi alkiolaisuuden peruslausetta. Myös sosialismin luokkakantaisuus vierotti Alkion siitä pois, koska kaikki rajat loukkaavat ihmisarvoa. Konsensus edellyttää jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua, jonka mahdollistavat hyvät keskusteluvalmiudet. Alkion uskonnollisuutta ei ole juuri korostettu. Siitä muodostui hänen maailmankuvansa perustotuus, jota hän ei koskaan myöhemmin kyseenalaistanut, sanoo Holopainen. Se muodostuu ihmisen tunne-elämän ja järjen yhdistämisestä. Hän uskoi koko ikänsä, että Jumala on luonut maailman ja että jokaisessa ihmisessä on Jumalan kuva, ei ruumiissa vaan sielussa. edistysuskoinen Alkio oli samalla säilyttäjä. Kuitenkin hän oli syvästi uskonnollinen ja lakia kunnioittava. Keskityn Alkion maailmankuvan kahteen perusasiaan, kristilliseen ja humanistiseen. Alkio uskoikin, että on syntymässä uusi sivistysihminen, jolle tosi, kaunis, oikea on osa jokaisen arkea. Hänellä on tahto, joka on elämän jumalallinen liikevoima. Hänelle sivistys oli todellista silloin kun ihmisessä on herännyt kaipaus tietoon ja taitoon. Holopaisen kattavaa tutkimusta on mahdoton lyhyesti esitellä. Holopainen nostaa Alkion ajattelusta esiin ”sivistyksellisen pakon alaisen vapauden”. Kun perhe voi hyvin, voi yhteiskunta hyvin. Porvarille Jumala taas oli vain sunnuntaijumala, jolla kansaa pidetään kurissa. ”Ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistuksen pohjaksi.” Ajatus toteutuu parhaiten hajautetussa maaseutukulttuurissa. Materialismin hän näki sorron ja vihan isänä, sosiaalidemokratian synnyttäjänä ja kaksinaismoraalin ylläpitäjänä, jolle vain raha merkitsee jotakin ja joka vääjäämättä johtaa kaupunkien kasvuun. Itsekasvatuksen tavoitteena on löytää lukemattomista kilpailevista elämänarvoista omansa, täyttää velvollisuutensa ja luoda elämästä kokonaisnäkemys. Se vie meitä eteenpäin. Alkion maailmankuva sisältää myös pysyvän kriittisen suhteen politiikkaan. Perinteisten nimien; Snellman, Tolstoi, Bernstein, Darwin, Kautsky, Bellamy rinnalle Holopainen tuo uusia nimiä: Carl Hilty, Mark Sheldon ja Hall Caine, Vaine, Ryegg. Vaikka Holopainen tuo esiin Alkion maailmankuvassa tapahtuvan muutoksen, on Alkiolla Holopaisen mukaan joitakin pysyviä teesejä. Lasten kasvatuksessa on äidillä iso merkitys. Ihmistä kannattaa moraali. Lunastusoppi oli hänelle vieras, koska se johtaa tekopyhyyteen ja ulkokohtaiseen siveyteen. Darwinin mukaisesti Alkio ajatteli, että vain elinkelpoiset aatteet vievät kehitystä eteenpäin ja elinkelpoisia olivat vain sellaiset aatteet, jotka tunnustivat Jumalan olemassaolon. Ihminen on vasta silloin sivistynyt, kun hän on luopunut oman edun tavoittelusta ja asettaa yhteiskunnan yleiset edut omin etujen yläpuolelle. Alkio sovitteli eri ajattelijoiden ”parhaimpia” osia maailmankatsomukseensa ja loi näin alkiolaisuuden. Holopainen osoittaa, miten Alkion edistysihmisessä on myös elitistinen piirre. Alkiolle kaikki oli mahdollista saavuttaa tiedolla ja valistuksella. Hänen ajattelutapansa oli kaikkea muuta kuin kirkollinen. Vain herkimmät ihmiset vaistoavat ne. Ihminen jatkaa siitä, mihin Jumala luomisensa jätti. Tytti Isohookana-Asunmaa Alkio loi ihanteen, kolmannen tien, joka perustuu osuustoimintaan, aluepolitiikkaan, maahenkiseen elämäntapaan ja kansallishenkeen.. Alkio tavoitteli moraalisesti kestävää todellista elämää. Se on suorassa yhteydessä Jumalan luomissuunnitelmaan. Toinen peruslause on ”Älkää unohtako köyhän asiaa”. Jokaisella on voimansa, annettu juuri käytettäväksi. Muilta osin tieto ja lisääntyvä tutkimus saattoivat muuttaa hänen maailmankuvaansa. Se inhotti Alkiota. Kun sielu on kuolematon, on elämäkin mielekästä eikä elämän ja kuoleman rajalla olekaan merkitystä. Näistä hän nimeää merkittävimmäksi Hiltyn. Suhde luterilaiseen valtionkirkkoon oli pysyvästi kriittinen. Tällä perusteella Alkio hylkäsi sosialismin, johon hän oli nuoruudessaan viehtynyt. Alkiolle kansanvalta ei ole enemmistövaltaa vaan keskustelemalla saavutettu konsensus, jossa myös vähemmistön mielipiteet on otettu huomioon. Kukin harjoittaa sivistystä itsekasvatuksen kautta, se on kykyä vaikuttaa itse omaan kohtaloonsa. Holopainen huomauttaa, että Alkiolle se sisältää kuitenkin sosiaalisen aspektin rinnalla myös kansan sivistystyön ja ajatuksen, että köyhyys kukistuu myös omalla työllä. alkio antoi yleissivistykselle ison merkityksen: sillä hävitetään luokkarajat. Moraalin puntari on omatunto. Kansakuntien kohtalo riippuu juuri näiden harvojen ihmisten älystä, uskalluksesta ja teoista. 6.9.2019 41 keet ja ketkä vaikuttivat Alkion maailmankatsomuksen muodostumiseen. Kun ihmisen herättää itsetietoisuuteen jumalallinen vietti, elämä aukeaa aivan uudesta näkökulmasta. Syvin tieto ei löydy kirjoista eikä tutkimuksista vaan itsekasvatuksesta, elämänkokemuksen ja käytännön elämästä tehtyjen havaintojen ja vertailujen avulla. Vaimon ja lapsen menetys johdattivat Alkion varmuuteen Jumalan olemassaolosta. Miettiessään suhtautumistaan sosialismiin ja kapitalismiin Alkio katsoo, että pelkkä materialistisen arvojen tavoitteleminen johtaa sekä sosialismin että kapitalismin epäonnistumiseen. Alkiolle esimerkiksi yhteiskunnan perusyksikkö on perhe ja avioliitto sitä koossa pitävä voima. Alkion maailmankatsomus oli edistyksen ja sivistyksen värittämä. Sen sijaan Seppo Niemelän korostamaa Johann von Herderin vaikutusta Holopainen sanoo olevan vaikea todeta. Alkio uskoi myös sielun kuolemattomuuteen. Moraali muodosti Alkion maailmankuvassa selkärangan. Sivistys nousee kaiken ylle ja kaiken selittäväksi tekijäksi. Pahe tarttuu ihmiseen ulkoa päin. Alkio loi ihanteen, kolmannen tien, joka perustuu osuustoimintaan, aluepolitiikkaan, maahenkiseen elämäntapaan ja kansallishenkeen. Siksi jokainen ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Jos esimerkiksi antaa poliittisen lupauksen, on se toteutettava. Sivistys kasvaa sisältä
Mutta siellä se edelleen sinnittelee ja voi olosuhteisiin nähden ihan hyvin. 42 6.9.2019 Ilmiöt Kovia aikoja, hiipumista ja jopa katoamista hiljalleen lajikartalta sille on ennustettu. Kansallispelistä on tullut roolipeli TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Pesäpallo kiehtoo junioreita, mutta hukkaprosentti aikuisiän kynnyksellä on kova.. Pesäpallon korkeimman sarjatason eli Superpesiksen statusta huippu-urheiluna hankaloittaa myös kansainvälisen vertailun puute. Pitkän ja kunniakkaan historian omaava urheilumuoto joutuu toki tänä päivänä taistelemaan elintilasta, näkyvyydestä sekä harrastajien ja yleisön sieluista uusien trendilajien puristuksessa. Siitäkin huolimatta, että lajin vahvimmat keskukset, ainakin kilpailumenestyksellä mitattuna, sijaitsevat kaukana isojen asutuskeskusten ulkopuolella. Pesäpallo on edelleen Suomen kansallispeli numero yksi ja sellaisena tulee myös pysymään
Joukkueita tulee palJon pieniltä Ja väkeään menettäviltä paikkakunnilta. Kun lähdetään muualle opiskelemaan tai työelämään, niin kotiseutu ja oma tuttu joukkue jäävät elämän valinnoissa taka-alalle. Pyysalo sanoo kutsuneensa pesäpalloa ja erityisesti Superpesistä joskus julkisuudessa ”semiprofessional”-lajiksi. Tulevien supersarjatason pelaajien riittävyydestä Pyysalo ei ole isommin huolissaan. Mutta pelaajien kokonaisvaltaisen kehittymisen ja koko lajin tulevaisuuden kannalta liika erikoistuminen ei ole hyvä asia. PesäPallOn kuluvalla keräämiin katsojamääriin Jussi Pyysalo sanoo olevansa kohtalaisen tyytyväinen. – Tämä koskee sekä miehiä että naisia. Tämä osoittaa, että pesäpallo lajina kiinnostaa edelleen myös nuoria. 6.9.2019 43 Kuinka kovia urheilijoita valtakunnan kärkipelaajat todellisuudessa ovatkaan. Hankalimmassa tilanteessa ovat ne nuoret pelaajat, jotka eivät mahdu Superin tai edes Ykköspesiksen joukkueiden rinkeihin. – Eihän se hyvä tilanne ole, että maakuntasarjassa ja jopa suomensarjassa joudutaan kentälle houkuttelemaan 50–60-vuotiaita ukkoja, Rantapelkonen huomauttaa. Yllätyksellisyys puuttuu, ja yleensä tiedetään jo etukäteen, mitä kukin pelaaja yrittää. Eli he eivät osallistu sisäpeliin käytännössä ollenkaan. Kansallispelistä on hänen mukaansa tullut eräänlaista roolipeliä. Meillä tasa-arvo toimii palloilulajeista ehkä parhaiten. Kokonaan oma taktinen näytelmänsä on sääntö, että jotkut pelaajat voidaan jättää lyöntijärjestyksessä kokonaan välistä. Ja usein lopullisesti. Nopeita, vahvoja ja taktisesti ovelia ainakin. Sen ansiosta pesistä pystyy seuraamaan mielestäni aika edullisesti. – Lisenssipelaajien määrä ja Tenavaleirin suosio ovat nousussa. – Ilmiö on tuttu kaikista muistakin lajeista. Kyllä meidän pitää silti kaikessa uudessa olla mukana, hän perustelee. – Meillä on Sanoman kanssa monivuotinen sopimus. Luulisin, ettei monen naispelaajankaan tarvitse ainakaan seuran ulkopuolella kesätöissä käydä, hän arvelee. Siitäkin huolimatta, että alkukaudesta varsinkin sosiaalisessa mediassa spekuloitiin dramaattisella katsojakadolla. Pitkään pesäpalloa eri sarjatasoilla seurannut Tuomo Rantapelkonen vahvistaa edellä mainitun olettamuksen täysin oikeaksi. Runkosarja oli varsinkin miehissä loppuun asti tasainen, mikä lisäsi mielenkiintoa tulla myös katsomoihin. – Vielä kun Turku ja Helsinki saataisiin joskus mukaan, niin sitten kattavuus olisi todella hyvä. Alasarjojen ongelma ylipäätään on joukkueiden kasaamisessa. Jussi Pyysalo uskoo, että Tampereen miesten nousu superpesikseen avaa entistä enemmän markkinoita myös muille seuroille. HukkaPrOsentti näkyy pesäpallossa erityisen selkeästi, koska joukkueita tulee paljon nimenomaan pieniltä ja väkeään menettäviltä paikkakunnilta. – Jos sarjajärjestelmää ajatellaan kokonaisuutena, niin repertuaari vaihtelee liikaa. Pitäisi varmaan kysyä heiltä itseltään, miten nämä kokevat oman roolinsa. Tuomo Rantapelkosen mukaan pesäpallosta on tullut kaavamaista ja ennalta-arvattavaa katsottavaa.. – Jotain pitäisi seurojen tehdä nykyistä paremmin, että nämäkin yksilöt saataisiin pysymään lajin parissa. – Some-keskustelijat eivät toukokuun sateissa ajatelleet kokonaisuutta. Ongelma kulminoituu juuri aikuisiän kynnykselle. – Ennen oli vaihtopelaajia, nykyään pelkästään ulkopeliin keskittyvät pelaajia. suPerPesiksen tv-näkyvyys pelkästään maksukanavilla on toinen runsaasti parranpärinää herättänyt aihe. Tuoreempi uutuus eli niin sanottu fanikameralähetys hakee Pyysalon mukaan vielä muotoaan. Jokerisäännöstä se alkoi, ja nyt tuntuu siltä, että jokainen pelaaja on erikoistunut sisäpelissä vain tiettyyn rooliin, Rantapelkonen toteaa. Joukkueiden taso on tippunut entiseen verrattuna ratkaisevasti, mitä alemmas sarjoissa mennään, hän harmittelee. – Peli on mennyt mielestäni jo liiankin kaavamaiseksi. Takavuosien huippulukemista ei kannata edes haaveilla, mutta meneillään olevien pudotuspelien myötä hän uskoo Superin yleisökeskiarvon pysyvän ihan kilpailukykyisellä tasolla. Seurat pystyvät sen avulla myymään myös mainoksia ja järjestämään tuotteen ympärille esimerkiksi ottelustudioita. Superpesiksen markkinointija viestintäjohtaja Jussi Pyysalo myöntää ongelman, mutta ei näe sitä ratkaisevana esteenä lajin urheilulliselle kehitykselle. Pitkän linjan ”lajiniilona” myös Tuomo Rantapelkosella on asiaan sanottavaa. Isompaa huolta pesisväen pitäisikin hänen mielestään kantaa siitä, mitä on tapahtunut korkeimman sarjatason alapuolella. Lisäksi osa peleistä tulee vapailla kanavilla. Jos eivät pelaajina, niin sitten pelinjohtajina, huoltajina tai vaikka pelireissujen autokuskeina, Rantapelkonen muistuttaa. – Kovasti on arvosteltu, että se veisi seuroilta niin maksavia katsojia kuin myyntitulojakin. Jotkut seurat tätä mahdollisuutta ovat jo käyttäneetkin hyväkseen. Eihän pesäpallo muutenkaan ammattilaislaji ole kuin ehkä joidenkin aivan huippupelaajien osalta. markkinOinnin varsinainen ykköstuote eli itse pesäpallo-ottelu on ollut niin ikään jatkuvasti keskustelun ja kritiikin kohteena. Ja tietysti entistä urheilullisempia myös ulkoiselta habitukseltaan. – Ideana on, että fanikameran avulla pystyy näkemään myös suosikkijoukkueen vierasottelut
Tiedotteen mukaan ”tulokset ovat käytettävissä hallituksen budjettiriihessä 16.–17.9.20019”. Ainakin Apollon tietäjän muistissa kummittelee vielä Mauri Pekkarisen parlamentaarisen työryhmän kohtalo. Kiss-Kiss, Islanti eli tunnetummin jääkarhukarkki, Lakta vai Tosca. Yksimielisyyttä aiheesta oli vaikea saada, joten jouduttiin turvautumaan äänestykseen. Eriävän mielipiteen jättivät sekä Islannin että Toscan kannattajat. KeSKuStan eduskuntaryhmän kesäkokous pidettiin pääkaupungissa puolueen näkyvyyden lisäämiseksi. Sipilän Pentti-isä oli jopa aikoinaan opettanut Orpon puolisoa koulussa. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai Helsingistä 2,9 prosentin kannatuksen. YritYStuKien karsiminen on tunnetusti vaikeaa, mutta ehkä sekin homma on hoidettavissa, kun asettaa tarpeeksi realistiset tavoitteet ja antaa hommalle riittävästi aikaa. Kun yhteys hoksattiin, Puolangasta tuli ministerien yhteinen sisäpiirivitsi. Hän lopetti sokerin syönnin 14-kesäisenä 25 vuotta sitten ja piti siksi itseään jäävinä ottamaan kantaa. Kerran Orpo huomasi, että Puolangan kunta myy vesitornia. Mukana oli myös kiireellinen toimitus. Entä mikä jää viimeiseksi lojumaan pussin pohjalle. Mutta jos Sipilä katoaa julkisuudesta Kouvolan puoluekokouksen jälkeen, tiedetään mistä etsiä. Lopputuloksena todettiin, että Kiss-Kiss on paras. Apollon Tietäjät 44 6.9.2019 Juha Sipilää ja Petteri Orpoa yhdisti hallituksessa muukin kuin missio Suomen talouden kuntoon laittamisesta. Se saattaa juuri ja juuri riittää. Keskustan eduskuntaryhmää johtavan Antti Kurvisen vaalituotteesta voi paistaa vaikkapa lettuja, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Synkkänä hetkenä hallituksessa miehet suunnittelivat ostavansa tornin, kiipeävänsä sinne ja jäävänsä ainakin viikoksi. Uimonen ei paljasta kirjassaan, tuliko vesitornista kaupat. Keskustalaisten rintalastassa läikähti muukin kuin alkumalja, kun Vapaavuori kertoili koko Suomen olevan lopulta yhtä ja helsinkiläisten syövän lähiruokaa, jota tuotetaan koko maassa. Kesäkokouksiin kuuluu perinteisesti isäntäkaupungin järjestämä iltavastaanotto. Silloin aikaa olisi viisi viikkoa. Sipilä on kotoisin Puolangalta, kuten on myös Orpon vaimo Niina Kanniainen-Orpo. Ylihärmäläiseltä tilalta tulevassa vehnäjauhopaketissa oli parasta ennen -päiväys lähellä, mistä pormestaria ystävällisesti huomautettiin. Jos tiedotteeseen on iskenyt painovirhepaholainen ja oikea päivämäärä on 2019, niin sekin olisi kyllä ratkiriemukasta. Sananvaihdon syynä oli suomalaiskansallisesti merkittävä asia, Fazerin Parhaat -karkkipussi. Sipilä jopa soitti kuntaan ja kysyi lisätietoja myytävästä kohteesta. Näin näyttääkin tekevän tämä uusi hallitus, sillä elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) asetti valtiosihteerityöryhmän valmistelemaan asiaa. Työryhmällä on pikaisella laskutoimituksella aikaa 18 000 vuotta. – Lähetin ilmoituksesta kuvakaappauksen Juhalle ja kysyin, tehdäänkö tarjous, ex-valtiovarainministeri kertoo Risto Uimosen tuoreessa kirjassa. Se istui viime kaudella kuukausitolkulla, eikä saanut jatkoajan jälkeenkään luovutettua minkäänlaista ehdotusta maan hallitukselle. Tällä kertaa maanantai-iltaa vietettiin siis Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren vieraana Helsingin kaupungintalossa. Tuo ikoninen namukokoelma, josta jokainen vaalii henkilökohtaisia, nostalgian värittämiä muistoja ja josta kaikilla on vankka näkemys. Yhdistävä tekijä oli Puolanka, pieni kainuulainen kunta, joka tunnetaan myös pessimismin kehtona. Keskustalaiset toivatkin pormestarille maakuntien antimia lahjakorissa. Sipilä ja Orpo vesitorniostoksilla TeksTi: AnnukkA kAArelA, PAuliinA PohjAlA, Meri AlArAnTA-sAukko, hennA lAMMi. Kokouspaikan aulassa leimahti heti ilmiriita. Poikkeuksen muodosti yllättäen mielipideautomaatti Mikko Kärnä, jolla ei ollut asiaan mitään sanomista. KeSKuStan ministeriryhmän ja työvaliokunnan kokous pidettiin syvällä maakunnassa, Iisalmessa. Mutta mikä on lajitelman paras karkki
Kansanliike, joka rakentaa parempaa, oikeudenmukaista Suomea. Silloin sorateidenkin on oltava kunnossa. KesKustan pitää olla juurensa tunteva, koko kansan ja koko Suomen yleispuolue. Olen saanut keskustassa johtaa niin keskustanuoria, piirijärjestöä kuin eduskuntaryhmääkin. On puhuttava politiikan selkosuomea. Uusmaalaiset ovat viidesti valinneet minut eduskuntaan. Tule mukaan. Politiikan yhteistyötaidot ovat arvossaan, kun haetaan tuloksia. Perheiden hyvinvointi, koulutus, työ, vanhustenhoito, terveyspalvelut, lähiruoka, lähiluonto, liikenne. Tuloksiakin saatiin. Meidän on oltava vahvoja perinteisesti vahvoilla alueillamme. Ja lakkautimme kritisoidun kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän. Pikavoittoja en lupaa. Sanojen ja tekojen on oltava linjassa. Haluan keskustan nousevan jälleen. Esimerkiksi paransimme sotaveteraanien asemaa. Ensin on tähdättävä 15 prosentin sarjaan, sitten kohti 20 prosenttia niin, että taistelemme kärkipaikasta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Puolueesta ja sen johtajasta pitää huokua into, ilo ja yhteistyökyky. Mutta haluan myös tuloksia. Olen oppinut, että elämänmakuiselle keskustapolitiikalle löytyy tukea maalta kaupunkeihin. Kestävä luottamus ei synny kikoilla. Mutta noustaksemme suureksi meidän on vahvistuttava myös eteläisessä Suomessa ja kasvukeskuksissa. Kysymys on ihmisten arjesta. Elämisen mahdollisuuksien puolesta, syrjäseutuja myöten, on taisteltava. Mutta lähtökohta on tunnustaa, että gallupit kertovat luottamuksen puutteesta keskustaan. On oltava tavallisten suomalaisten asialla. Miksi pyrin keskustan johtajaksi. Niitä tarvitaan niin keskustassa kuin puolueiden välilläkin. Turvallinen Suomi. Keskustan johtajan pitää kyetä yhteistyöhön yli puoluerajojen. Tämä 2020-luvun menestyvä keskusta rakennetaan yhdessä. Emme pysty puolustamaan koko maata, ellei meihin luoteta etelää myöten. 2015 vaaleissa sain yli 10 000 ääntä. 6.9.2019 45 Puheenvuoro Pyrin niin pirusti ja tosissani, kuten Johannes Virolainen aikanaan. Antti Kaikkonen keskustan puheenjohtajaehdokas. Politiikan lähtökohtana ovat minulle aina olleet ihmisten arjen asiat. Kansanliike, joka elää ihmisten arjessa, iloineen, suruineen ja rosoineen. Johtamistapani on kuunteleva, keskusteleva ja rakentava. Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä tulemme vahvistamaan kannatustamme. Kansanliike, joka arvostaa työn tekemistä, yrittämistä ja itsensä kehittämistä, ja jolla on sydäntä heikompiosaisille. Vuoden 2019 vaikeissa vaaleissa äänimääräni kasvoi edelleen. Sillä ei pidemmän päälle riittävästi vaikuteta maan asioihin tai paranneta ihmisten arkea. Tämän keskustaväki on jo vuosikymmeniä hahmottanut – ja saavuttanut suurimman luottamuksen maassamme useampaan kertaan. Huumoriakin joskus lipsahtaa sekaan. Haluan, että teemme töitä hyvässä hengessä. Alueille tarvitaan tietä, työtä ja turvaa. En aio tyytyä keskustan 10–12 prosentin kannatukseen. Uskon, että johdollani ja yhdessä tehden siinä myös onnistumme. Suurimman ryhmän johtajana johdin puolueiden välisiä neuvotteluja vuosina 2016–2019. En kainostele: toisin keskustalle lisäarvoa tässä asiassa. Ne ovat useimmiten samoja huolia ja toiveita koko Suomessa. Ison laivan kurssia ei muuteta muutamassa kuukaudessa
Hänen kaltaisiaan keskustassa tarvitaan. Kun esimerkiksi juhannuksena hain maitoa hänen tilaltaan, Pekan vaimo keitti kahvit ja tunsin itseni melkein perheenjäseneksi. Kuntapolitiikkaan lähdin vasta viime vaaleissa. Puhumme muustakin kuin politiikasta. 46 6.9.2019 TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen Pekka: Lähdin mukaan keskustan toimintaan nuorena miehenä 40 vuotta sitten, kun isäukon vetämä keskustan osasto aiottiin lopettaa. Kunnallisjärjestön johtokaksikkona hääräämme milloin missäkin tilaisuudessa, ajamme asuntoauton torille ja alamme paistaa makkaraa. Huumori ja hyvä ilmapiiri ovat tärkeitä politiikassakin. Nyt hän on kunnallisjärjestömme puheenjohtaja ja minä varapuheenjohtaja. Kuntapolitiikkakin voi välillä olla aika raadollista, ja oma pinnani meinaa palaa. Meillä on luottamuksellinen suhde. Ei tarvitse pelätä, että toinen pelaisi. Kepukaverit Vaalalaiset Miia Paakkari ja Pekka Välinen jakavat politiikan ilot ja surut. Olen ollut mukana siitä asti. Valtuustossa tutustuin toiseen ensikertalaiseen, Miiaan. Olen esittänyt Miiaa erilaisiin vastuutehtäviin. Haluan toimia hyvän asian eteen, jakaa keskustan sanomaa ja auttaa muita. Miia minun kokemustani ja minä hänen räväkkyyttään. Nauramme myös paljon. Järjestötoiminta on hyvä kanava tällaiselle syrjässä asuvallekin nähdä muita ihmisiä. Hoidamme yhdessä asian kuin asian. Yhtä aikaa valtuustoon nousseesta Pekasta on tullut minulle poliittinen luottoystävä, vähän sellainen isähahmo. Pääsin valtuustoon naisten ääniharavana. Menin väliin ja jouduin luonnollisesti heti töihin. Hänelle voin kertoa kaiken; murista huonoista päätöksistä ja iloita onnistumisista. Pekan kanssa on myös hauskaa. Puhumme asiat suoraan. Sitä tyyneyttä haluaisin itsekin oppia.. Pekka ottaa asiat rauhallisesti. Hänen lapsensa ovat suunnilleen minun ikäisiäni, mutta ikäero ei haittaa. Vuosikymmenien varrella olen keskustan hommissa saanut paljon kavereita. Valtuustossa johtajapaikat menevät toisinpäin. Sain ison äänimäärän, ja minut valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Pekka on hirveän lojaali, tunneihminen. Miia: Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, mutta keskustaan liityin vasta viime kuntavaalien aikaan. Ikäero ei haittaa luottoystävien välillä Arvostamme toisiamme
Upean kansanliikkeemme tarinassa on aloitettava uusi luku, jotta kertomus voi jatkua vahvana vielä seuraavatkin sata vuotta ja pidempään. Esimerkiksi vuonna 1964 puheenjohtajaksi valittiin Johannes Virolainen, joka voitti tiukassa äänestyksessä puoluetta lähes 20 vuotta johtaneen V. Karhi oli innostunut osuustoiminta-aatteesta ja hänestä tulikin suomalaisen osuuskauppatoiminnan uranuurtajia. On aika kääntää uusi sivu, keskusta Katri Kulmuni keskustan puheenjohtajaehdokas. Ja vastaus on tietysti kyllä – kyllähän minä ehtisin myöhemminkin. tämä kansanliike on tiukoissa tilanteissa luottanut nuoriin. Vuonna 1980 Keskustan puheenjohtajaksi valittiin 33-vuotias Paavo Väyrynen, joka voitti äänestyksessä istuvan puheenjohtajan Virolaisen. Tarvittaessa on tehtävä rohkeitakin ratkaisuja. Keskustan on luotava tulevaisuudenuskoa ja toivoa tarjoamalla ratkaisuja. Hän oli 30-vuotias, kun hänet valittiin tehtävään vuonna 1906 puolueen perustavassa kokouksessa Oulussa. Keskustan viestin on toimittava nyt myös heille. Kun ilmoittauduin keskustan puheenjohtajakisaan mukaan, totesin ymmärtäväni, jos jotkut kyselevät, eikö kaltaiseni nuori nainen ehtisi joskus myöhemminkin kisaamaan keskustan johtajuudesta. Keskusta on upea kansanliike. Keskustan täytyy olla toivon puolella epätoivoa vastaan. 6.9.2019 47 Puheenvuoro KesKustan puheenjohtajakiertueella on käyty paljon keskustelua ja ja ehdokkaita on vertailtu. Virolaisen johdolla toteutettiin puolueen nimenmuutos seuraavana vuonna. KesKusta on aina luottanut seuraavaan sukupolveen. Kun Maalaisliitto perustettiin, annettiin nuorille vastuuta. Erityisesti keskustan nuorisokannatuksen järkyttävä romahdus vaatii meiltä toimenpiteitä ja tulevaisuususkoa. Sukselaisen. Maalaisliiton ensimmäinen puheenjohtaja oli liikemies Otto Karhi. J. Tulevaisuudenuskoiset talonpojat lähtivät rakentamaan edistysmielistä, kotimaisesta maaperästä nousevaa puoluetta. Keskusta on osannut kirjoittaa uuden luvun silloin, kun sitä on tarvittu, eikä vastustajien ennustamaa auringonlaskua ole koittanut. Kaksi vuotta myöhemmin uudeksi puheenjohtajaksi Kauhavan puoluekokouksessa valittiin 35-vuotias maanviljelijä ja kansanedustaja Kyösti Kallio. Myöhemminkin maalaisliitto-keskustan puheenjohtajavaaleissa on luotettu nuoriin. Paavo Väyrynen luopui puheenjohtajuudesta 10 vuotta myöhemmin, ja tilalle valittiin reilu kolmekymppinen Esko Aho. Sinä päätät. Mutta kyse ei ole minusta, vaan keskustasta. Uskaltaako se ottaa seuraavan askeleen kohti 2020-lukua. Olen valtavan motivoitunut ryhtymään keskustan puheenjohtajaksi, jos puoluekokousväkemme haluaa uskoa luottamuksen minulle. Kun aikaisemmin vaaleissa ratkaisijana olivat muuttoliikkeen myötä kaupunkeihin tulleet, niin nyt ratkaisevat kaupungeissa syntyneet. Keskusta on uskaltanut muokata toimintatapojaan ja tarkastella, toteutuuko aate riittävästi sen poliittisessa toiminnassa. Se ei ole tarkoittanut vanhojen perusaatteiden hylkäämistä, vaan taustalla on ollut halu uudistaa puolueen toimintaa sekä nuoremman sukupolven ideologinen herääminen
Ilmapiirin myrkyttämiseen ei hänen mielestä ole yhtään varaa. Hämäläinen itse koki poliittisen heräämisen lukiossa. Puhujakokemusta on myös karttunut, muun muassa Savonlinnan keskustan Vihreä vappu -tilaisuudesta viime vuodelta. Esiintyminen on Hämäläisellä verissä. Naapuri Kauko Rauhansalon tekemä työ kuntapolitiikassa on vuosien varrella tehnyt vaikutuksen. – Keskustalaisuus on myös sukurasite, Hämäläinen vitsailee. Haluan mukaan vaikuttamiseen pienillä askeleilla. Hämäläinen kummeksuu moista käytöstä. Hän paljastaa, että häntä itseään pyydettiin ehdokkaaksi monesta suunnasta. Musiikkiharrastus jatkuu Jyväskylässä laulutuntien merkeissä, ja sähköpiano muuttaa Kerimäeltä Hämäläisen mukana. Hän sanoo, että puolueen kutistumisella olisi myös yhteiskunnallisesti laaja negatiivinen vaikutus. Kampanjointikokemusta oli muutamasta Matti Vanhasen esitteen jakamisesta, Hämäläinen nauraa. Vaikka Hämäläinen on tuore keskusta-aktiivi, hän ehtinyt saada jo kokemuksen, jota ei unohda koskaan. 48 6.9.2019 Keskustan kasvot TeksTi ja kuva: Päivi vento Pienin askelin vaikuttajaksi Iida Hämäläinen Jos meistä nuorista liian moni menettää uskonsa keskustaan, silloin puolueen hukka perii, sanoo 19-vuotias Iida Hämäläinen. – Aiempi kokemukseni vaaleista oli äänestäminen presidentinvaaleissa. Hämäläinen uskoo keskustan valoisampaan tulevaisuuteen vahvasti. Savonlinnan taidelukion oopperamusiikkiteatterilinjalta viime jouluna ylioppilaaksi kirjoittanut Hämäläinen on kuitenkin imenyt poliittisia vaikutteita jo vuosia. Hän aloittaa yhteiskuntatieteiden opiskelun. Yhteiskuntaopin opettaja Reima Härkönen tartutti tunneillaan yhteiskunnallisen kiinnostuksen. Hän on laulanut yksityisjuhlissa ja näyttelyjen avajaisissa. Iida Hämäläisen mielestä vaarallisinta puolueelle on sisäinen loanheitto.. elokuun lopussa Hämäläinen muutti Jyväskylään. Kampanjan vetäminen oli huima kokemus, jonka ensikertalaisen saamat yli 900 ääntä vielä kruunasivat. Hän toimi Etelä-Savon keskustanuorten eduskuntavaaliehdokkaan, Laura Hämäläisen, kampanjapäällikkönä. – Seuraamissani foorumeissa keskustalaiset heittävät toistensa niskaan lokaa. – Mietin haun viime hetkille asti, laitanko ykköstoiveeksi yhteiskuntatieteet vai musiikkipedagogiikan, jolloin ne vielä kerran vaihtoivat paikkaa. – En ole vielä kypsä siihen, mutta tulevaisuuden haaveissa se on. – Keskusta on ollut laajan ihmisjoukon äänitorvi. Äiti on ollut mukana kuntapolitiikassa. Hän ei ole huolestunut huonosta eduskuntavaalituloksesta, vaan puolueen sisäisistä ongelmista
Muutto Jyväskylään ei siis jännitä. Keskusta on ollut laajan ihmisjoukon äänitorvi.. 6.9.2019 49 Pienin askelin vaikuttajaksi Iida Hämäläisen kotipaikka on Kerimäen Simanalassa niin monen mutkan takana, että hän joutui asumaan Savonlinnassa käydessään siellä taidelukion
Nykyään Irja Kestilä käyttää juhlatilaisuuksissa Koillismaan pukua. – Nuorena piti olla samanlainen, jossa Armi Kuusela esiintyi, hän nauraa.. 50 6.9.2019 Mistä nykypäivän nuoret edes saavat tietoa siitä, millainen puolue keskusta on
irja Kestilän nuoruudessa kylillä oli paljon väkeä ja vähän ajanviettomahdollisuuksia. On vain löydettävä aikaan sopivat muodot. TeksTi: Pirkko Wilén kuva: Maria sePPälä Irja Kestilä uskoo, että keskusta nousee yhteisöllisyyden ja koulutuksen avulla ”Nuorten kanssa pitää keskustella”. – Sanon aina lapsenlapsille, että tästä talosta ei ole lähtenyt maailmalle muita kuin keskustalaisia, hän heläyttää. Ratkaisevinta kuitenkin on, mitä tapahtuu kentällä, mitä tapahtuu kylillä ja kodeissa. 6.9.2019 51 – KesKusta saa Kouvolassa hyvän puheenjohtajan, uskoo Irja Kestilä. – Ihanien ihmisten ja hyvien naapurien vuoksi, hän perustelee. Paikallisosaston ja naisosaston kokoukset pidetään aina yhtä aikaa. Lapsia ja lapsenlapsia varten. Niin on tehty ennenkin: tupailtojen suosion hiivuttua tulivat 1970-luvulla opintokerhot. Sillä tavalla hankittiin meille palkkarahat, muistelee Kestilä. – Keskiviikkona pidettiin tupailta. Sukselaisen ajasta lähtien ja tietää, mikä merkitys on puheenjohtajan persoonalla, linjalla ja johtamistyylillä. Kokouksia ja vaalitilaisuuksia järjestetään usein Kestilässä. Viikon kestäviä järjestökursseja ei ole ollut enää pitkään aikaan. Väki vähenee kylällä, mutta näin jatketaan niin kauan kuin voimia riittää. Pakastin on täynnä. J. Siitä saatiin osanottajilta kahvirahat. Sitä keskustan toiminta parhaimmillaan tarjoaa. – Mutta kaikki tarvitsevat yhteisöllisyyttä, hän muistuttaa. Sinne on totuttu kokoontumaan. Ja aina oli arpajaiset. Hän on kokenut puolueen ylämäet ja alamäet V. Tehtyään yhden uran maatalon emäntänä Irja Kestilä siirtyi asuntolanhoitajaksi ensin Pudasjärvelle ja sitten Nivalaan. tänä syKsynä Yppärissä juhlitaan oman osaston 70-vuotisjuhlaa, eikä koko kunnan kattavaan pitäjäyhdistykseen ole aikomus liittyä. Pyhäjoen Yppärissä rauhallisen pihapiirin keskellä seisovassa vanhassa maalaistalossa on viimeiset viinimarjamehut juuri keitetty. Lauantaina kurssin päätteeksi oli iltamat, joihin myytiin pääsylippuja. Ei ainakaan tiedotusvälineistä. Oulun puoluekokouksessa 2006 Kestilä kukitettiin kunniajäseneksi ja 80-vuotispäivääkin on jo juhlittu, mutta hän toimii edelleen Yppärin keskustanaisten sihteerinä. Pian hän oli jo Pyhäjoen kunnanvaltuuston jäsen, sittemmin kunnanhallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. järjestöKurssin vetäjät yöpyivät naapuritalossa ja korvasivat majoituksensa osallistumalla talon töihin. Nyt ajasta ja huomiosta kilpailevat niin monet houkutukset, että tilanne voi tuntua toivottomalta. Pitkään hän vaikutti myös keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin johtokunnassa. Irja Kestilän ura alkoi Pudasjärvellä 1957 Sarakylälle perustetun Maaseudun Nuorten Liiton osaston puheenjohtajana. – Tuemme toinen toistamme, sanoo Kestilä. On aikaa istua ja puhua politiikkaa. Eläkepäivien koittaessa hän palasi Yppäriin. Ja siksi, ettei talo jäisi kylmilleen, vaan pysyisi kunnossa. Tie vei Alkio-opistoon ja sen jälkeen järjestösihteeriksi Pohjois-Pohjanmaalle. En silloin aavistanut, että talon emännästä tulisi anoppini. – Mistä nykypäivän nuoret edes saavat tietoa siitä, millainen puolue keskusta on ja miksi sitä tarvitaan, kyselee Kestilä. – Pääkaupunkiseudulla ei kuule keskustasta mitään hyvää, ellei asiasta puhuta kotona. – Minäkin tulin tähän ensi kerran, kun järjestösihteerinä kiersin pitämässä kursseja. Vuonna 1964 , kun Irja Kestilä asettui Yppäriin, hänet valittiin heti naisosaston puheenjohtajaksi
Jouni Mäkynen, Isokyrö Irma-Liisa Viitamäki, Töysä Johanna Koivuniemi, Kauhajoki Petri Friman, Laihia Anne Niemi, Vimpeli Toni Salo, Lapua Marja-Leena Laakso, Vimpeli Anne Vuori, Kurikka Paula Sihto, Seinäjoki Sirpa Kinnari, Jurva Karri Kallio, Seinäjoki Katri Kulmunista keskustan puheenjohtaja Tulevina vuosina pärjäävät ne poliittiset voimat, joilla riittää rohkeutta näyttää kestävä suunta yhtä sukupolvea pidemmälle.. Mutta harvassa ovat ne puheenvuorot, joissa peräänkuulutettaisiin kokonaisvaltaista muutosta yhteiskunnan ja talouden suuntaan. Antti Siika-aho puoluekokousedustaja Helsinki Keskustan pitää uskaltaa osoittaa Suomelle suunta keskusta tarvitsee uuden suunnannäyttäjän. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitäisi uskaltaa kyseenalaistaa nykyinen itsekeskeisyyttä ja ahneutta ruokkiva, keskittävä ja ankeuttava, jatkuvasti raaka-ainevaroja nakertava kertakäyttötalous. Riittääkö keskustalla rohkeutta tarjota kokonaisvaltaista ja uskottavaa suuntaa ilmastoystävälliselle Suomelle vai tyydymmekö vikuroimaan muiden meidän päähän asettamissa suitsissa. Identiteettija agendapolitiikalla saa pikavoittoja. Suomalaiset eivät ole sokeita. Katrilla on kyky kuunnella ihmisiä. Moni sinänsä tärkeä ilmastotoimi on riittämätön niin kauan kuin emme pyri vaikuttamaan ympäristön kantokyvyn kannalta olennaiseen. Jokaiselle suomalaiselle kotiseutu on tärkeä, ja meidän keskustalaisten tulee varmistaa, että eläminen on mahdollista eri puolilla Suomea. Katri on taidoiltaan, koulutukseltaan sekä kielitaidoltaan luottamusta herättävä. Ilmastonmuutoksen kanssa pärjääminen edellyttää siirtymistä fossiilitaloudesta kohti bioja kiertotaloutta, ahneuden ekonomiasta kohti kohtuutta. Väitän , että tulevina vuosina pärjäävät ne poliittiset voimat, joilla riittää rohkeutta näyttää kestävä suunta yhtä sukupolvea pidemmälle. Tästä historiallisina osoituksina tasavaltalainen demokratiakehitys, sotien jälkeinen rakennustyö pienen ihmisen hyväksi sekä Suomen eurooppalainen suunta. Keskusta tarvitsee puheenjohtajaksi sellaisen henkilön, joka ymmärtää kotiseudun tärkeyden. Suomella on kaikki eväät nousta kansainväliseksi tiennäyttäjäksi. 52 6.9.2019 Mielipiteet Hiljattain julkaistun kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan meidän pitää ryhtyä reippaisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen työ ilmaston hyväksi on noteerattu kansainvälisesti, mutta jatkuvaan keskinäiseen riitelyyn ja poliittisten irtopisteiden hamuamiseen käytetään yhä valtavasti energiaa. Tämä suunta kannustaisi yhteisöllisyyteen ja ylisukupolviseen vastuunkantamiseen. Raportissa huomautetaan, miten laiskanlaisesti maailman maat toimivat yhteisen uhan kanssa pärjäämiseksi. On surullista katsottavaa, miten myös aiemmin itseään kunnioittaneissa puolueissa uhataan sortua samaan. Me saamme Katri Kulmunista puheenjohtajan, joka ottaa huomioon jokaisen ihmisen asuinpaikkaan katsomatta. Rohkenemmeko nähdä ilmastopolitiikassa metsän puilta. Suomen Keskusta tarvitsee puheenjohtajan, jolla on kyky koota keskustalaiset yhteen asuinpaikkaan katsomatta. Me Pohjanmaalla/Etelä-Pohjanmaalla asuvat, Kouvolaan lähtevät keskustalaiset olemme päättäneet yhdessä antaa tukemme elinkeinoministeri Katri Kulmunille, kun keskusta valitsee uutta puheenjohtajaa 7.9.2019 Kouvolassa järjestettävässä puoluekokouksessa. Päivänpoliittinen identiteettikinastelu on seurausta puolueiden pelkuruudesta haastaa vanhan maailman törsäysyhteiskunta. Julkisessa keskustelussa väitellään sinänsä tärkeistä ilmastoon vaikuttavista asioista kuten metsähakkuista, turpeesta, ruokalautasen koostumuksesta, liikkumisesta ja kulutustottumuksista. Keskustalla on riittänyt rohkeutta suunnannäyttämiseen. Lyhytnäköisellä ilmastopolitiikalla ratsastavat puolueet ovat huudossa. Katri luo toivoa jäsenmäärältään suurelle kansanliikkeelle. Katri on luvannut kentän äänen tulevan paremmin kuulluksi, mikäli hänet valitaan puheenjohtajaksi. Vakavaa asiaa hyväksikäytetään identiteettipoliittisena välikappaleena, poliittisten helppoheikkien huutokauppatavarana. Arvostamme suuresti Katrin vahvaa alkiolaista linjaa sekä periaatteita. Tilalle tarvittaisiin lähiyhteisöllisyydestä, alueellisuudesta, yrittäjyydestä ja oikeudenmukaisuudesta sekä rikkaiden ja uusiutuvien luonnonvarojen viisaasta käytöstä kumpuavaa kestävää kehitystä. Ilmastonmuutos on Suomen kohtalonkysymys. Muussa tapauksessa törsäämme tulevaisuutemme eväät
Käytännön toimintamalleihin on haettava parhaat käytännöt maailmalta, niin parhaista yrityksistä kuin muistakin organisaatioista, mutta itse ajattelussa on vedettävä korostetusti itsenäisen ajattelun linjaa ja varottava ottamasta maailmalta annettuna mitään ajattelumuoteja. Keskustan on rakennettava seuraavalle sadalle vuodelle talonpoikaisen ympäristöllisen kestävyyden malli, joka antaa toivoa ja tarkoitusta tulevaisuuteen. syyskuuta pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. Puheenjohtaja tulee heti valittuaan saamaan niskaansa vahvan mediaprässin. Siksi valintamme on Antti Kaikkonen. Puolueen on saatava kannatuksensa nousuun samalla, kun se on hallituksessa. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tehtävää tavoittelevat ehdokkaat ovat kiertäneet ahkerasti Suomea. Keskusta on puolueena historiansa suurimman haasteen edessä. Tehtävä ei ole helppo, mutta mahdollinen. Sääntömääräiseen puoluekokoukseen saakka puoluetta olisi voinut johtaa vt-johtaja. Kiireisimmät ovat jo Suomenmaassakin ilmoittaneet halustaan päästä puolueen varapuheenjohtajaksi samassa kokouksessa. Uusien karikkojen välttämiseksi tarvitaan hyvää puoluekentän tuntemusta, vahvoja yhteistyösuhteita muihin puolueisiin ja sidosryhmiin sekä hyviä mediataitoja. Puitteet itsenäiselle ajattelulle, ihmisenä kasvamiselle ja persoonallisen, kokeilevan, ylpeän ja usein intoa kuplivan puolueen rakentamiselle. Ettei pääsisi syntymään sellaisia sokeita pisteitä kuin viime vuosikymmeninä on maahanmuuton osalta syntynyt. Mutta kuitenkin myös niin, että väsyä saa ja levätä saa. Koska yksi toistaiseksi asetetuista ehdokkaista eli Katri Kulmuni on nyt puolueen varapuheenjohtaja, on asetelma jo johtanut spekulaatioihin. Juho Satti yrittäjä Leppävirta Keskusta – turvallisuutta, tarkoitusta ja ajatuksen vapaata lentoa. eSitän kuitenkin puoluehallitukselle, puoluekokouksen menettelytapavaliokunnalle ja puoluekokoukselle, että kokouksessa tehdään vain yksi valinta eli puheenjohtajan valinta. Jokaista näistä määrätietoisella otteella, kuunnellen ja keskustellen. Koska tällainen halu voi perustua vain siihen, että paikka ensin vapautuisi, on ajauduttu tilanteeseen, jossa puheenjohtajan valintaan alkavat vaikuttaa muut syyt kuin puheenjohtajan valinta. Ihmisenä etsimme elämäämme tarkoitusta. Ossi Martikainen Vain puheenjohtajan paikka täytettävä Kouvolassa KeSKuStan tulee viimeistään nyt palata maahanmuutossa omalle tiukalle 80-luvun linjalleen ja samalla Tanskan nykylinjalle. Kenttää on kierrettävä ja kuunneltava. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan keskustavaikuttajat Markku Viitala, Alavus, Helena Tuuri-Tammela, Isokyrö Ville Virrankoski, Kauhava, Aulikki Salo, Kortesjärvi Anne Haapa-aho, Kuortane, Marja Vettenranta, Laihia Reino Virrankoski, Seinäjoki, Tapani Akonniemi, Soini, Paula Kaleva, Teuva, Jari Mäki-Lahna, Töysä Heikki Vilkuna, Vaasa, Merja Rintamäki, Vähäkyrö Teemu Hakala, Ylihärmä, Tapio Liinamaa, Ylihärmä Hannu Rajamäki, Ylistaro, Mikko Annala, Ähtäri Keskusta tarvitsee vahvan johtajan – valintamme on Antti Kaikkonen KeSKuStan ei olisi ollut välttämätöntä järjestää ylimääräistä puoluekokousta Kouvolassa. Antti Kaikkoselta löytyvät parhaat ominaisuudet johtaa keskusta jälleen puolueiden kärkikastiin. Keskustassa säännöt lähtevät siitä, että koko puoluejohto valitaan samassa kokouksessa, kaikki ovat erovuorossa yhtä aikaa. Valittavan puheenjohtajan olisi syytä saada mandaatti omana itsenään. Lisäksi on annettava syntyä ilmapiiri ajatusten vapaalle lennolle. Haiskahtaa pelin politiikalta. Sekä omassa puolueessamme että muissa puolueissa tällaisesta järjestelystä on hyviä kokemuksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 6.9.2019 53 Suomen KeSKuSta valitsee uuden puheenjohtajan 7. Ne puolueet, jotka vähänkään pystyvät sitä tarjoamaan, menestyvät. Hän on viidennen kauden kansanedustaja, joka on johtanut niin keskustanuoria, piirijärjestöä, ulkoasiainvaliokuntaa kuin eduskuntaryhmääkin. Kouvolassa tulisi joko täyttää vain puheenjohtajan paikka tai sitten kaikkien puoluejohdon jäsenten olisi tullut asettaa luottamuksensa puntariin. Tuolla siirtymällä tullaan palanneeksi myös takaisin potentiaalisten äänestäjien linjoille. Neuvotteluissa muiden hallituspuolueiden kanssa on onnistuttava keskustaa äänestäneitä tyydyttävällä tavalla. Tilaisuudet ovat vetäneet väkeä ja keskustelu puolueen tulevaisuudesta on ollut rehellistä, analysoivaa ja suoraa. Nyt ollaan kuitenkin menossa ylimääräiseen puoluekokoukseen valitsemaan puheenjohtajaa ja näin olkoon. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Näin puoluekokous voi vapaaseen harkintaan perustuen valita puoluejohtoon 5-jäsenisen kokonaisuuden, joka täydentää toisiaan osaamisen, taustan, alueellisen jakauman ja sukupuolten tasa-arvon perusteella. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Näiden ominaisuuksien yhdistäminen tarvitsee vahvan ja kokeneen johtajan
Tämä on totta, sillä loputtomiin ei voida jäädä menneisyyteen piehtaroimaan. minusta meidän pitäisi lanseerata ja sen jälkeen röyhkeästi omia itsellemme jokin uusi termi aidolle tasa-arvolle. Ennen tuo yhteys on varmasti ainakin valtaosalle ollut maaseutu. Lisäksi keskustan luottamushenkilöillä on luonnollisesti luottamusasemasta johtuen velvollisuus osallistua laaja-alaisemmin keskusteluihin, päätösasioiden valmisteluihin ja päätöksien tekoon. Varmasti niitä on useita erilaisia, ja moninaisuuttamme on vaikea mahduttaa yhteen asiaan, mutta uskon, että yksi ongelmamme on, että meiltä puuttuu selkeä kärki, johon ihminen voi tarttua. Ihminen on laumaeläin ja haluaa kuulua porukkaan. Aikana, jolloin yhä harvemmalla on sidettä maaseutuun, poliittinen kenttä on murroksessa ja äänestyspäätökseen vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet. Puhumme hienosti monista laajoista asioista, ja kun tylppiä kärkiä on niin paljon, ihminen ei lopulta edes muista, mitä se keskusta nyt halusi. Keskusta on tulevaisuudessakin vahva vaikuttaja uutta pitkän aikavälin päivitettyä kehittämissuunnitelmaa ei ole vielä tehty, mutta tulee luonnollisesti tehdä mahdollisemman nopealla aikataululla. Yksi kärki ja vetovoimainen brändi herättävät mielenkiinnon, ihminen saa tartuttua yhtymäkohdan kautta kiinni siitä, mitä keskusta tarjoaa, ja ne luovat vetovoimaa. Siinä olisi yhtymäkohtaa monille ja kärki olisi selkeä, ytimekäs ja keskustalainen. Sillä mikä muu puolue todella pitää aidosti tasa-arvoisen yhteiskunnan puolta. Mutta riittäkö tuo enää tänä päivänä. Sen jälkeen, kun ihmisen mielenkiinto on herännyt ja hän on avoin kuuntelemaan, voimme tarjota hänelle sen, minkä olemme tähän asti työntänyt hänelle jo heti kättelyssä. Näin saadaan laaja näkemys keskustan tulevaisuuden kuvasta yksityiskohtien kautta, joiden pohjalta kehittämissuunnitelmasta tulee mahdollisesti myös kansanomaisempi. Brändi ja mielikuva eivät tietenkään mene poliittisen sisällön ja toiminnan laadun edelle, mutta tänä päivänä ne ovat väistämättömästi myös erittäin tärkeä osa puolueiden välisessä kisassa. ”Keskusta haluaa vähän kaikkea, ja se on se vanha agraaripuolue”. Meille tasa-arvo ei ole naisten ylivaltaa tai tasa-arvoa elää hyvää elämää missä tahansa suuressa kaupungissa. Aino-Riikka Simula Pirkanmaan Keskustan varapuheenjohtaja puoluevaltuutettu Keskustan kärki kirkastettava suOmenmaa kirjoitti pääkirjoituksessaan 17.8., että uusi puheenjohtaja tarvitsee välttämättä tuekseen keskustaväen, jonka pitäisi jo heräillä vaalitappion iskuista. Olen miettinyt paljon, mikä voisi olla selkeä, vahva yhtymäkohta, joka edustaa keskustaa. Meille tasa-arvo ei ole sitä, että kaikille jaetaan kaikki sama valtion velkaantuneesta lompakosta, eikä se ole myöskään sitä, että oletetaan kaikkien yksilöiden yksin pystyvän menestymään ja pärjäämään. suurelta osin jatkossakin käytännön toiminta kentällä on keskustan myönteisen kuvan luomista tuttujen kesken rupatellen. Näinhän se sana kyllä leviää ja mikä parasta – kansanomaisesti. Pentti Merkkiniemi. Toivottavasti eri tasoilla toimivat ihmiset voisivat löytää tässä yhteydessä vuoropuhelusta luontaisen väylän kotipuolensa kehittämiseen niin Helsingissä kuin Utsjoella sekä kaikilla muillakin alueilla. Uskaltaisin sanoa, että ei, se ei todellakaan riitä. Se yhtymäkohta, joka ihmiselle tulee ensimmäisenä mieleen, kun hän kuulee sanan keskusta. Avoin julkinen keskustelu kehittämissuunnitelman pohja-aineistoon tarkoitetuista asioista olisi erinomainen asia ja lopputulosta edistävä toimenpide. 54 6.9.2019 Mielipiteet Kesälaitumilla on ollut aikaa pohtia puolueemme tilaa ja tulevia työntäyteisiä vuosia keskustalle. Minusta meidän tulisi ottaa selkeä kärki ja alkaa tehdä sen ympärille vahvaa ja pitkälle tähtäävää brändäystä. Kaikkien meidän on nyt keskityttävä eri muodoissaan tuottamaan laadittavan suunnitelman pohjaksi tärkeitä tavoitteita perusteluineen. Ajatuksia on herännyt valtavasti, mutta mielestäni yksi keskeisimpiä ongelmia on keskustan mitäänsanomaton mielikuva. Käytännössähän tämä tarkoittaa yksiselitteisesti kansanliikkeen nujertamisen aloittamista, jonka ajatellaan tapatuvan nopeimmin aloittaen puheenjohtajasta. Tämän jälkeen puolueen johdon on vastattava lopullisen kehittämissuunnitelman valmistelusta, josta on kuultava vähintään paikallisosastoja ja mahdollisuuksien mukaan myös laajemminkin ennen kuin kehittämissuunnitelma lopullisesti hyväksytään. Porukassa taas on oltava jokin yhteinen nimittäjä, yksinkertainen kiinnekohta, johon ihminen voi kokea olevansa yhteydessä ja josta voi saada kiinni heti ensisilmäyksellä. Surutyö on tehty ja nyt uudella innolla eteenpäin, sillä keskusta on se tuttu ja turvallinen vastuun kantaja tulevaisuudessakin. Vaikka on muutettu kaupunkiin, on silti koettu olevan kotoisin maaseudulta. Kuka muu todella ja tosissaan pitää tasa-arvon jokaisen ulottuvuuden puolia, niin alueiden, sukupuolten, sukupolvien kuin sosioekonomisten ryhmien välistä tasa-arvoa. Voi olla, että keskustalle löytyy parempikin kärki, ja sen kärjen ja yhtymäkohdan löytämiseen haastaan meistä jokaisen, mutta kärki meillä tulee olla. Siirtäkäämme ajatuksemme kielteisistä myönteisiin ja tulevaisuuden tavoitteet aatteen voimin ja yhteistyöllä toteutettavaksi. Tämä meiltä taisi osin unohtua, kun Juha Sipilää lyötiin kuin ”vierasta sikaa” vuodesta toiseen. Erikoisen tärkeää on keskustan puheenjohtajan tukeminen julkisesti, kun kohtuuttomilla riepotteluilla ja henkilökohtaisilla panetteluilla yritetään puheenjohtaja nujertaa. Jos mielikuva valtaosalla on tämä, mitä siinä on tarjolla yhtään kenellekään
Tilaajapalvelu: 08 5370 370 70 € / 12 kk 36 € / 6 kk Printti määräaikainen 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/ke sto. koko maan äänenkantaja PUOLUE KOKOUS TARJOUS! suomenmaa
Ehdokkaiden tukijoukot ovat jatkossa puheenjohtajan tukijoukkoa. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Turun Keskustan järjestötyöntekijä Petri Nyström 050 564 8747, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493. Onko päällimmäisenä se, kumman ehdokkaista arvelee kykenevän paremmin onnistuvan villitsemään keskustan jäseniä vai se, kumman arvelee houkuttelevan enemmän niitä, jotka eivät vielä tiedä olevansa keskustalaisia. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Ilmoittautua voit jo nyt Marja Nirkkoselle, puh. kouvolan kokouksen jälkeen uudella puheenjohtajalla riittää tekemistä puolueen sisällä. Näkyä pitää. Teatterimatka la 12.10. Toivotamme kaikki tervetulleeksi syysristeilylle ma 23.9. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. Lahti. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13– 17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Karjalohja-Sammatti py:n syyskokous 30.9. Kulisseista tätä puoluetta on mahdotonta johtaa. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 56 6.9.2019 Politiikan harrastajalla on ollut työntäyteinen kuukausi. Sen jännittävät ja mukaansatempaavat tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopun Pariisiin, ja se pohjautuu Victor Hugon romaaniin. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. 0400 864 604 lauri.palmunen@gmail.com) tai Sirpalle (puh. Keskustan puheenjohtajaehdokkaiden maakuntakiertueen seuraaminen ja niiden kommentointi mediassa ovat olleet aktiiveille mitä parasta hengennostatusta. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. klo 18 Kylätalo Kehrässä (Keskustie 23, Karjalohja). 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Nastolan markkinoilla Rakokiven urheilukeskuksen parkkipaikalla. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. on selvää , että ehdokkaista on vaikeaa löytää merkittäviä eroja politiikan sisällöissä, sillä he molemmat ovat olleet vuosikausia mukana päivänpolitiikassa ja hallitsevat hyvin asiakysymykset. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. krs. 0440 622 266). Keskustaveteraanit. Mukana ke Esko Kiviranta. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 9.9. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405895709, pilvi.karkela@gmail.com. Tuuloksen py järjestää su 22.9. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Lohja. Sitovat ilmoittautumiset 6.9. Sisältää buffetlounaan ruokajuomineen, pullakahvit sekä omaa ja laivan ohjelmaa. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Ollaan yhteydessä. Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Molemmat ehdokkaat ovat olleet mukana tekemässä puolueen periaateohjelmaa, joten myöskään aatteellisen ajattelun osalta ehdokkaiden vastaukset eivät voi poiketa toisistaan kovinkaan paljon. Mitä puoluekokousedustajat miettinevät tehdessään ratkaisua. Kierretään Syrjänalusen harjupolku 3,3 km ja paistetaan nuotiomakkarat. fi. Matkan hinta ruokailuineen 95 €. p. Keskusta mukana su 8.9. Maksu matkasta 6.9. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Ehdokkaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen eivät ole päässeet helpolla. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Säävaraus. Py tarjoaa makkarat ja kahvit. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). Lähtö Porista ja ennen esitystä mahdollisuus ruokailla teatterilla. Puheenjohtajan tulee näyttää johtajuutta ja ottaa ministeriryhmässäkin itselleen omaan persoonaansa sopivin pesti. Äänestyksen jälkeen kiertueen aikana syntyneet kaksi kuplaa pitää saada yhdistymään. Paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Hinnat: 1hlö A-hytti 33€/hlö, 2hlö Ahytti 28€, 1hlö B-hytti 30€, 2hlö B-hytti 26,50€, 1hlö pikkuB 28€. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Pienin tehtävistä ei ole keskustan järjestökoneiston uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Laurille (puh. klo 14.30 Tampereelle musikaaliin Notre Damen kellonsoittaja. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Omassa kuplassa Puheenvuoro Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kimppakyydit lähtevät Tuulosen Abc:n päädystä klo 14. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. menn. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. 044-3437087. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. 041 443 2092. Esitys jatkaa Tampereen Teatterin upeiden musiikkituotantojen sarjaa. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Ulla Parviainen keskustanaisten puheenjohtaja Äänestyksen jälkeen kiertueen aikana syntyneet kaksi kuplaa pitää saada yhdistymään.. Kaikki on niin pienestä kiinni. patikkaretken Evolle. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Tampere. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Hämeenlinna. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Laiva on Viking Amorella, lähtö satamasta klo 8.45. Ehdokkaan on pitänyt olla tilaisuus toisensa jälkeen innostava, skarppi ja hurmata kuuntelijoita ja katselijoita puolelleen. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Käsitellään Tampereen kaupunginvaltuuston esityslista-asiat. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Ratkaisevaa Kouvolan äänestyksessä äänen saamiseksi saattaakin olla kohtaaminen kiertueella: katsoiko ehdokas silmiin kätellessään vai oliko kiire ja kohtaaminen jäi pinnalliseksi. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Lisät
Sääntömääräinen liittokokous 26.–27.10. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. Kokouksessa käsittelyssä tulevaa toimintavuotta paaluttavat sääntömääräiset asiat. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. 040 721 0636. Suomenmaan perjantaina 6.9. Vuosi päätetään 7.12. Keskustassa tapahtuu Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Riistakatu 15 Iisalmi. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 9.11. Piiri. klo 13 mennessä. LIIKU-vuosi päätetään 16.11. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. klo 10. klo 12 alkaen Pyhäjoen monitoimitalolla (Koulutie 7, Pyhäjoki). Lisätiedot ja ilmoittautumiset jaana. Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. Tervehellinen temppuulupäivä omavastuuhintaan 10 €, ilmoittautumiset 6.11. julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. keskusta.fi/perapohjola. Keskustanuorten Ilmajoen osasto. Avoinna klo 9–15. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10. Keskustaopiskelijat Suomen Keskustaopiskelijat ry. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 26.9. Tämän lisäksi hyväksytään mm. Päiväristeilyn hinta (60/80 €) sisältää kuljetukset Vaasaan sekä Uumajassa, laivamatkat ruokailuineen ja mukavia pikkujoulujuttuja. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Lisäksi kokous käsittelee asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi. klo 15 tutustutaan sirkuksen maailmaan Seinäoella Glow Dancen uusissa tiloissa, ei maksua tai ilmoittautumisia. Omavastuu 10/15 €, ilmoittautumiset 6.9. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Kaikille avoimet koko perheen LIIKU-lajikokeilut jatkuu vielä kolmen tapaamisen verran. Keskustanuorten poliittiselle sihteerille Antti Grönlundille osoitteeseen: antti.gronlund@ keskustanuoret.fi. Muiden sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa valitaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaudelle 2019–2021. 044 7514 256, e-mail. Kokous avataan 26.10. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Valtakirjojen tarkastus la klo 9–12. Piirin syyskokous 22.9. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli mm. Lisätietoja www.kol.fi ja liiton pääsihteeriltä kol@keskustaopiskelijat.fi.. klo 16 piiritoimistolla. valitaan seuraavan vuoden liittohallitus ja puheenjohtajisto ja nimetään kolme ehdokasta puoluevaltuuston seuraavalle toimikaudelle. Perjantaisin julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Kokouksessa käsitellään myös Keskustanuorten koulutuspoliittinen linjapaperi sekä muut hallituksen esittämät asiat. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. klo 15 (kahvit 14.30) Lapuan Hirvijärvellä (Hirvijärventie 1380). Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Oulussa. Lapuan Hirvijärvellä. kytta(a)vesaiset.fi. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi. Avoinna sopimuksen mukaan. Pikkujouluristeilyllä Uumajaan. Kokous alkaa lauantaina klo 10. Leirin ohjelmassa puuhaa ja tekemistä kaiken ikäisille: liikuntatuokioita, kankaanpainantaa, pakopeli, iltanuotio ja -saunat sekä tietenkin muorin herkkuruuat. uusi koulutuspoliittinen ohjelma ja tavoiteohjelma. mennessä) netistä tai fb:sta! Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Lisäksi valitsemme kv-sihteerin liittokokouksien 2019–2021 välille. Ylimääräinen yleiskokous ma 2.9. www. Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet (13.11. Lapsille on järjestetty tekemistä kokouksen ajaksi. Piiri. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Ilmoittautuminen klo 9–11.30, aluekokoukset klo 10 alkaen. klo 13 Paintball-värikuulapelit Lapualla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella, Savonniemenkatu 6. mennessä piirin nettisivuilta ja fb:sta löytyvän linkin kautta. mennessä. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Lisäksi valitaan liittohallitukseen viisi varsinaista jäsentä kaudelle 2020–2021 ja kaksi varajäsentä kaudelle 2020. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Kokouspaikkana on Aleksinkulman kokoustilat (Aleksanterinkatu 9). Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Seuraavana ohjelmassa 21.9. Sääntömääräinen liittokokous 9.– 10.11. 044 312 2982. 5.10. 044 369 9603. Lisätiedot (0401725005) ja ilmoittautumiset 6.9. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta. fi. mennessä. uusissa Duudsonit Activity Parkin tiloissa Seinäjoen Ideaparkissa. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. LIIKUnnallinen perheiden syysleiri 20.–22.9. www.fb.com/perapohjola
Neulo II ja III puikon s:t oikein. Käännä työ, *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein*, toista *-* puikon loppuun. Logon voi tehdä joko silmukoita jäljittelemällä, perinteisenä kirjoneuleena tai niin sanotulla tikapuutekniikalla. Nämä jalassasi keräät taatusti niin omien kuin muidenkin puolueiden kannattajien huomion! Kepusukat ovat myös mainio lahjaidea väriä tunnustavalle lähimmäiselle. teKsti: annuKKa KaareLa O H JE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Neulo aidot kepusukat. Mikäli teet kuvion tavallisena kirjoneuleena, se kannattaa neuloa varren molemmille puolille, jotta pitkiltä langanjuoksuilta vältytään. Poimi kantalapun oikeasta reunasta 12(14)16 s + 1 s puikkojen välistä ja neulo poimitut s:t kiertäen oikein IV puikolle. Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. Ohjevideo tikapuutekniikkaan löytyy esimerkiksi Novitan nettisivuilta. Aloita sitten vahvennettu kantapää neulomalla I puikon silmukat IV puikolle = 28(30)32 s. Neulo työn oikeasta reunasta kunnes toisessa reunassa on jäljellä 10(11)11 s. Jätä loput silmukat odottamaan. Poimi sitten vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 12(14)16 s + 1 s puikkojen välistä. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo kunnes on jäljellä 8(9)10 s, tee ylivetokavennus. Mallisukkiin on käytetty Oona-sukkalangan värejä omenanvihreä (363) ja valkoinen (301). Luo 56(60)64 silmukkaa ja jaa ne neljälle puikolle. Suomenmaan ohjeella voit neuloa sukat, joiden vartta komistaa tuttu apilalogo. JatKa kaikilla 68(72)78 silmukalla sileää neuletta ja tee kiilakavennukMiKä lämmittäisi tulevan talven pakkasissa paremmin kuin itse tehdyt keskusta-aiheiset villasukat. Vastaavan paksuista on myös esimerkiksi Novitan Nalle, mutta syksyn värikartassa ei valitettavasti ole tarjolla sopivan vihreää vaihtoehtoa. Neulo vielä nurjan puolen kerros ja aloita sitten kantapään kavennukset. Kuvion jälkeen neulo sileää neuletta vielä 7(7)7 ja joustinneuletta 14(16)18 kerrosta. Neulo poimitut s:t kiertäen oikein I puikolle. Kerroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä. Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta, neulo 8(9)10 s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. 58 6.9.2019 Koot 38 (42) 46. Kun sivus:t loppuvat, jaa kantalapun s:t 2 puikolle. Jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo sitten I puikolta 1(2)3 s ja aloita apilalogo mallipiirroksen vasemmasta yläkulmasta. Toista näitä kahta kerrosta, kunnes kantalapun korkeus on 28(30)32 krs. Neulo sitten suljettuna neuleena 2 oikein, 2 nurin -joustinneuletta 16(18)20 kerrosta ja sileää kaikki oikein -neuletta 5(5)5 kerrosta. Puikkosuositus sukkiin on numero 3 tai käsialan mukaan. Käännä työ, nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo muut s:t nurin. Jatka niin, että keskisilmukat pysyvät samana eli 10(10)12 s
Lopeta kavennukset, kun kaikilla puikoilla on 14(15)16 s. 044 7370 327) tai postikortilla (PL 52, 90101 Oulu). – Sitä kuuluisaa kenttää olisi ollut hyvä kuunnella enemmän politiikan sisällössä, Juuso Jaakola-Siimes Nurmijärveltä linjaa. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella. Toiset olivat taas sitä mieltä, että puolueen muut toimijat eivät seisoneet hänen rinnallaan vaikeina hetkinä. – Vanhat kokeneet poliitikot pistettiin jäähylle. Toivottavasti Sipilän osaamista on mahdollista jatkossakin hyödyntää. Iso virhe, hän sanoo. sipoolaisen Kalle Vihtarin mukaan Sipilän poliittisia toimia tullaan arvostamaan myöhemmin. – Näyttää siltä, että hävittiin taistelu julkisuuden hallinnassa, tamperelainen Pentti Martiskainen kiteyttää. – Valtion taloutta sopeutettiin liian nopealla aikataululla ja liikaa karsittiin euroja ihmisten perusturvasta, haapajärvinen Kaarina Torkkola kirjoittaa. Suomenmaa pyysi vastaajia arvioimaan Sipilän puheenjohtajuutta asteikolla 4–10. Kenttäraatilaisten mukaan keskusta kärsi hallituksen toimista ja Sipilän heikosta julkikuvasta. Sipilälle kahdeksikko puheenjohtajuudesta Suomenmaan kenttäraati kiittelee Juha Sipilää, mutta antaa pyyhkeitä puoluetyön unohtamisesta. Oululaisen Esa Riipan mukaan Sipilän olisi pitänyt hyödyntää puoluekoneistoa enemmän. Neulo yksi välikerros ja toista kavennukset. – Median mustamaalaus teki pj:sta lähes roiston syyttä. – Muutama väärä henkilövalinta ministereissä ei oikeuta täyteen kymppiin, porilainen Liisa Rampa perustelee arvosanaansa. set. – (Hän) on innostava, miellyttävä ja mukaansa tempaava, jaksoi vääntää myös ay-liikkeen kanssa jopa kiky-sopimuksen, raahelainen Terttu Kela hehkuttaa. Viestiä ei osattu kääntää positiiviseksi. – Hän teki juuri niin kuin oli etukäteen kertonut. Kauhajokelainen Heikki Ahola näkee, että päätöksiä tehtiin liian pienellä porukalla. Toista kavennukset joka 2.krs kunnes jokaisella puikolla on jäljellä 6(7)7 s. Vastausten keskiarvo osui reilun kahdeksikon tietämille. Poliittinen kokemattomuus ja ajatusmalli, että Suomea johdetaan kuin yritystä, rakensi mielikuvaa kovasta ja kylmästä johtajasta, vantaalainen Alpi Ripatti valittelee. Asioitten hoidosta Sipilän hallitukselle täysi kymppi.. Jatka sileää neuletta kunnes pohjan pituus on 20(22,5)25 cm tai kunnes pikkuvarvas peittyy. KesKeisimmäKsi moitteeksi nousee viestintä. – Vastuullinen, jämäkkä ja viisas päättäjä, jonka ei tarvitse keinolla millä hyvänsä pysyä vallankahvassa. Moni vastaaja kiitteli erityisesti sitä, että Sipilän hallitus laittoi Suomen taloutta paremmalle tolalle. Päättele langanpäät. Vastauksissa kiiteltiin myös Sipilän persoonaa. Muista ilmoittaa nimesi, osoitteesi ja haluamasi sukkakoko! SuoMEn MAA ARPoo LuKiJoid En KESKEn yHdEn PARin AiToJA KEPuSuK KiA. Olisin kaivannut kokeneiden keskustavaikuttajien huomattavasti vahvempaa tukea pj:lle julkisuudessa, vimpeliläinen Tuomo Vihriälä sanoo. Arvontaan voi osallistua 30.9. Neulo I puikon lopussa 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen ja IV puikon 2 ensimmäistä silmukkaa ylivetäen oikein yhteen. 6.9.2019 59 Samuli Vänttilä KesKustan väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä saa Suomenmaan kenttäraatilaisilta hyvän arvosanan toimikaudestaan. Työllisyys parani selkeästi ja eri keinoin saatiin kansainvälistä kilpailukykyä parannettua ja vienti vetämään, kemiläinen Markku Pudas perustelee. – Onnistui mielestäni pääministerinä hyvin, mutta puolue ja jäsenistö unohtuivat, Simo Lappalainen Kontiolahdelta harmittelee. Kritiikkiä Sipilä saa myös ministerivalinnoistaan. – Johtaminen liian kovakorvaista ja runnovaa. asti sähköpostilla (kilpailu@ suomenmaa.fi), tekstiviestillä (p. – Asioitten hoidosta Sipilän hallitukselle täysi kymppi ja keskustalle julkisuuskuvan luomisesta vitonen, kuusankoskelainen Alpo Seppälä summaa. Aloita sitten kärkikavennukset neulomalla I ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen, 1 s oikein ja neulo II sekä IV puikon alussa 1 s oikein ja tee ylivetokavennus. osa vastaajista piti mediaa syyllisenä Sipilän huonoon julkikuvaan. moni vastaaja koki, että pääministerin toimet sujuivat Sipilältä, mutta puolue jäi sivurooliin. Kun työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi
Hei kki nen , maa nvilj elij ä, maa her ra, min ist eri – puh een joh taj a 191 9–1 940 , 3) Pek ka Haa vis to, 4) Ven äjä – sen met sis tä 80 pro sen tti a sija its ee Ura lin itä puo lel la, 5) 10, 5 pro sen tti a, 6) Put in 66, Niin ist ö 71, Kaa rle Kus taa 73 vuo tta , 7) hei tto pel i, keh ite tty Päi jät Häm ees sä, pel ivä lin eet puu sta – pel i on suk ua kar jal ais ten kyy käl le ja ran ska lai ste n pet ank ille – tär kei n vie ntim aa on Ran ska , 8) 25: s, 9) Aus tra lia ssa , koa la, 10) 161 9. Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan 7. 8. 1) viid est ois ta, 2) P. . 6. ”No time to die” on nimeltään tuorein, ensi vuoden huhtikuussa ensi-iltansa saava James Bond -elokuva. Elokuu on Yhdysvalloissa, ei juhla-, vaan muistokuukausi ensimmäisten afrikkalaisten orjien tuomiselle englantilaiseen Amerikkaan. Missä päin maailmaa niitä on ja minkä nimisiä ne siellä ovat. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, Suomen presidentti Sauli Niinistö, Venäjän presidentti Vladimir Putin. Mitä tippuneille kuuluu nyt?. Mikä on näitten naapurimaitten valtionpäämiesten ikäjärjestys nuorimmasta vanhimpaan. 3. Mikä oli vuosi, jolloin ensimmäiset Angolasta siepatut afrikkalaiset laivattiin Virginian Point Comfortiin ja myytiin paikallisille maanomistajille. 10. 4. Monesko Bond-elokuva ”No time to die” on. syyskuuta. Maalaisliitto/Keskusta 1906–2019... Monesko Bond-elokuva ”No time to die” on. 5. Vihje: maan omasta pinta-alasta 45 prosenttia on metsää. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 4.10.2019 Eduskunnasta putoaminen vei voimat. Kuka nykyisen hallituksen ministereistä toimitti tuon 126-sivuisen kirjan ja oli myös yksi sen kirjoittajista: Li Andersson, Pekka Haavisto, Timo Harakka vai Antti Kaikkonen. Vuoden 1983 eduskuntavaalien edellä ilmestyi ”kirja politiikasta”, jonka nimi on ”Tehtävä napapiirillä – Kadonnutta aatetta etsimässä”. Mikä/mitä on mölkky. Kuinka mones puolueen puheenjohtaja uusi puheenjohtaja on. Vihje: se on World Nuclear Associationin mukaan laskenut koko ajan vuoden 1996 jälkeen. 7. Suomessa on karhuja, mutta ei pussikarhuja. Kuka ja kuinka kauan on ollut pisimpään Maalaisliiton puheenjohtajana. Kuinka suuri ydinvoiman osuus – prosenteissa – maailman sähköntuotannosta on. Tietotesti ??. Elokuvan pääosassa, agentti 007, on viidennen ja viimeisen kerran Daniel Craig. Otto Karhi oli ensimmäinen puheenjohtaja ja Juha Sipilä viimeisin ennen nyt valittavaa uutta. 9. 60 6.9.2019 5 1 9 3 5 8 2 1 3 4 1 1 3 8 5 2 9 6 6 8 1 5 7 4 2 7 6 9 9 7 8 8 5 1 7 9 6 2 3 4 7 3 4 5 8 2 1 9 6 6 9 2 3 4 1 7 5 8 1 7 9 4 2 3 8 6 5 2 8 5 9 6 7 3 4 1 3 4 6 8 1 5 9 2 7 4 2 8 1 5 9 6 7 3 5 6 7 2 3 8 4 1 9 9 1 3 6 7 4 5 8 2 2 4 3 8 8 6 6 5 1 7 8 3 5 2 5 9 4 5 6 8 9 2 9 1 3 2 1 1 6 2 4 3 5 7 8 9 8 5 3 9 6 7 4 2 1 7 9 4 1 2 8 6 3 5 9 1 7 8 4 6 2 5 3 4 3 8 5 7 2 9 1 6 6 2 5 3 9 1 8 4 7 5 4 1 6 8 9 3 7 2 2 8 9 7 5 3 1 6 4 3 7 6 2 1 4 5 9 8 2 4 3 8 8 6 6 5 1 7 8 3 5 2 5 9 4 5 6 8 9 2 9 1 3 2 1 1 6 2 4 3 5 7 8 9 8 5 3 9 6 7 4 2 1 7 9 4 1 2 8 6 3 5 9 1 7 8 4 6 2 5 3 4 3 8 5 7 2 9 1 6 6 2 5 3 9 1 8 4 7 5 4 1 6 8 9 3 7 2 2 8 9 7 5 3 1 6 4 3 7 6 2 1 4 5 9 8 5 1 9 3 5 8 2 1 3 4 1 1 3 8 5 2 9 6 6 8 1 5 7 4 2 7 6 9 9 7 8 8 5 1 7 9 6 2 3 4 7 3 4 5 8 2 1 9 6 6 9 2 3 4 1 7 5 8 1 7 9 4 2 3 8 6 5 2 8 5 9 6 7 3 4 1 3 4 6 8 1 5 9 2 7 4 2 8 1 5 9 6 7 3 5 6 7 2 3 8 4 1 9 9 1 3 6 7 4 5 8 2 1. 2. V. Missä maassa on eniten – 25 prosenttia – maailman metsien kokonaispintaalasta. Daniel Craig on viidettä kertaa James Bond
6.9.2019 61 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Eikä pidä yrittää kelvata kaikille. En sano, että ne ovat unohtuneet, mutta liiaksi talouspuheen varjoon ne ovat jääneet. Vihreiden ja persujen pihdeissä kari hokkanen vieraskolumni. Välinehän se on, omien asioiden edistämiseksi. Sanomassa oli realismia, mutta myös tunnetta. Talous on tärkeä, mutta ei ainoa tärkeä. Keskusta tiedettiin desentralistiseksi, voimallisesti keskittymistä vastustavaksi puolueeksi. Se syntyy katselemalla historiaa, mutta varsinkin keskustelemalla omien kesken, erimielisyyksiä pelkäämättä. Uusi nousu vaatii uusia kannattajia, mutta ensi hätään varsinkin entisiä. 62 6.9.2019 Seppo Kääriäinen , Pekka Perttula ja Ossi Martikainen sanovat osuvasti, että keskustan tila on juuri niin tukala kuin miltä näyttää. Sekä vihreys, luomakunnan viljeleminen ja varjeleminen, että kansallisaate ja isänmaallisuus kuuluvat erottamattomasti keskustalaisuuteen. Perussuomalaisten juuret ovat SMP:ssä, ja sen juuret maalaisliiton periferiaperinteessä. Ennen suomalaiset tiesivät sen sovittelevaksi ja kumpaankin suuntaan yhteistyökykyiseksi, mutta myös itsetuntoiseksi oman vaihtoehdon esittäjäksi, olipa oppositiossa tai hallituksessa. Pakotettu yksimielisyys passivoi ja karkottaa. Ei haittaa. Keskustan omimpia asioita eivät nyt oikein tunnista omat eikä vieraat. Desentralistisen sanoman laimeneminen vei uskon maakunnissa, mutta kannatuskato kohtasi metropolialueellakin. Niitä ei saa luovuttaa äärimielisten väärinkäytettäviksi, vihan ja pelon lietsontaan. Niillä on identiteetti. Vertaillen arvoja ja näkemyksiä arvostavasti ja asiallisesti, sekä periaateettä käytännön tasolla. Uudet haastajat ovat hakeutuneet toistensa vastavoimiksi. Valittiinpa kumpi tahansa, johtajaksi saadaan nuorenpuoleinen, pätevyytensä ministeriksi asti todistanut poliitikko. Linjasta ei valita, koska eroja ei ole tunnistettu. Toistensa ääniä ne eivät tavoittele. Ajat ja haasteet ovat globalismin ja EU:n oloissa muuttuneet, mutta tuskin nuo ovat ytyään menettäneet. Sen ulkopolitiikan tiedettiin perustuvan naapurisopuun ja puolueettomuuteen. Ne ovat rokottaneet myös kokoomusta ja demareita. Keskustan ikiaikainen väri on vihreä, ja keskustanuorten pinssissä luki ”Vihreä aalto”. Persut ovat vieneet enemmän, mutta radikaalisti heikentynyt nuorisokannatus on vuotanut pääasiassa vihreille. Tiedettiin, että se ajaa sosiaalista ja sivistyksellistä tasa-arvoa, on perusturva-, peruskouluja maakuntayliopistopuolue. Tarvitaan myös keskustelua toisten, varsinkin uusien haastajien, kanssa. Kouvolan äänestykseen ei liity sellaista jännitettä ja intohimoa kuin aikanaan Väyrysen ja Virolaisen tai Ahon ja Kuuskosken kilpaillessa. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja. Ne liioittelevat tolkuttomasti, toiset muukalaisvaaraa ja toiset ilmastoahdistusta. ääripäät pärjäävät, koska ihmiset tietävät, mitä mieltä ne ovat heille tärkeistä asioista. Johtajan suuri haaste on hämärtyneen identiteetin kirkastaminen. Nyt ei haasteta vain oikealta ja vasemmalta, vaan ollaan uusien äärihaastajien pihdeissä. Keskustan identiteetti on hämärtynyt
eräässä tilaisuudessa puhuin, mikä on harvinaista. revittelin kuitenkin sen aikaisella tilanteella, olin pääministeripuolueen pää-äänenkannattajan pääpakinoitsija. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 6.9.2019 63 Juicen kiertueesta tehtiin aikanaan dokumentti, jolle annettiin nimeksi Nivalasta poikki. ainakin silloin, kun vaativat eläkkeiden leikkaamista. agraarisanontoja riittää. Bää! taisinpa mainita, että on tässä 40 vuoden aikana ehditty nähdä yläja alamäkiä, saunoja on palanut. Suosittelen, jos sillä tarkoitetaan ikävienkin asioiden ääneen sanomista. Hallitusvastuu nakertaa aina kannatusta, Sipilähän laittoi Suomea kuntoon, ja kuinka kävi. köyhän asialla kirjoitti yksi Paavokin olevansa. Onhan se kamalaa, että menetetään ote maaseudun ihmisistä. minne ne kannattajat ovat menneet ja miksi. Varon ottamasta kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta tai vastaan, niin on hyvä kuin käy. ja nuoret, joita kaikki olemme olleet, ne ovat aina pöljiä. Sellainen junttiversio motörheadin livealbumista No sleep ’til Hammersmith. mutta silti, oliko pakko mennä hallitukseen, Rinteen panttipataljoonaan. mistäs pappa teille kaiken betaalaa. puheenjohtajaehdokkaat ovat olleet kiertueella, jossa on ollut vähemmän karismaa kuin juicella, Lemmystä puhumattakaan. nyt on alettava nousu, tai sitä ei tule koskaan. on hypättävä pöydälle. onhan tämä nyt, herranjesta, kymmenen prosenttiyksikön pudotus, onhan tämä. Suomi on pitkä maa, joka on pidettävä asuttuna. Siksi, että he ovat menettäneet uskon omaan puolueeseensa. Vaikka nykyisin ainoa, jonka asialla hän on, on hän itse. Ymmärrän, että hallituskumppani demareiden hallinnoima vuokraasuntojätti haalii asukkaita etelän kasvukeskuksiin. nyt ei edes laiteta kuntoon, vaan halvoilla eläkelupauksilla tehdään velkaa. eiköhän se riitä, muuttuneessa maailmassa, se ovensuussa lakki kädessä seisominen. mutta se, joka kouvolassa on saatava poikki, on kannatuksen syöksykierre. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi VänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 ValokuVaaja maria SeppäLä 044 7370 386 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. toimintaa tuetaan avokätisesti asumistuilla, jotka hilaavat vuokria ylös. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. Jari Nenonen Kouvolasta poikki Suosittelen populismia.. maahan kaatunutta maitoa ei kannata itkeä. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. oppositiosta se nousu olisi löytynyt. tehdään vielä yksi versio, kouvolasta poikki. eikä ole köyhä. kunnioitettu edesmennyt kollegani Hela ryöstöviljeli ilmaisua ”till tidernapas har man levat”. Suosittelen populismia. mutta maalissa aletaan olla, kouvolassa