KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 10 / LOKAKUU 2022 / 10,90 € Heikki Haavisto omisti uransa talonpojille Vieraskolumni Kirjat Euroopan poliittinen kartta liikkuu Eduskuntavaalit Keskustan tavoitteena 216 ehdokasta Rautaa rahalla Puolustusministeri Antti Kaikkonen varustaa Suomea Nato-aikaan
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Keskustan uutta viestintäpomoa Jirka Hakalaa ei hirvitä, vaikka viestintää syytetään politiikassa monesta. 2022. 36 "Eipähän pääse ylpistymään" 7.10. s
42 Henkilö Pyhäjoen ydivoimahanke kaatui, mutta kunnanjohtaja uskoo siihen yhä s. 49. s. 24 Eurooppa ei saa hajota eikä väsyä Venäjän edessä, vaan meidän on seistävä Ukrainan rinnalla. 18 Reportaasi Kauppareissu hoituu puhelimella Kauppaketjut uskovat ruoan verkkokaupan kasvuun. Elisa Koivikko ja Mikko Kasurinen ovat tyytyväisiä ruoan tilaajia. Nikulan perheen jahtireissuilla viihtyvät sekä koira että isäntä s. 49 Annika Saarikko s. Annika Saarikko s. 26 Elämä Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän EM-hopea on pitkän työn tulos s
Kyky tehdä yhteistyötä eri puolueryhmittymien välillä ei ole kadonnut mihinkään. Energian hinnat ovat nousseet Venäjän kiristystoimien seurauksena. Sodan vaikutukset tuntuvat kaikkialla Euroopassa. Venäjän käynnistämä liikekannallepano, Ukrainan itäosien laittomat kansanäänestykset ja Nord Stream -kaasuputkien räjähdykset ovat lisänneet pelkoja sodan laajentumisesta. Aihepiirin liittyviä juttuja luetaan erittäin paljon. Vaikka kansan suurin mielenkiinto ei vielä kohdistu eduskuntavaaleihin, puolueiden sisällä valmistelutyö on jo täydessä vauhdissa. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 7.10.2022 U krainan sota ja siihen liittyvät tapahtumat kiinnostavat suomalaisia poikkeuksellisella tavalla. Sukupolvien vaihtuminen kuuluu normaaliin elämänkulkuun kaikissa puolueissa. Suomessa näitä valintoja tehdään puolen vuoden päästä käytävissä eduskuntavaaleissa. Edustajia, joiden toiminta on ennalta-arvattavaa ja joilla pysyy pää kylmänä kovimmissakin paineissa. Tämä näkyy uutisvirrassa. Uusia ehdokkaita tarvitaan myös vaihtuvuuden takia. Omia poliittisia näkemyksiä ja vaihtoehtoja toki pitää puolustaa, mutta sen voi tehdä myös kiihkottomasti. Hyviä ehdokkaita ei ole millään puolueella koskaan liikaa. Turha vastakkainasettelu ei yleensä johda mihinkään. päinvastoin. Vaaliohjelmia työstämisen lisäksi huomio on eduskuntavaaliehdokkaiden hankinnassa. Keskustan riveistä jää näissä vaaleissa pois paljon kokeneita edustajia. Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n Keskustan riveistä jää näissä vaaleissa pois paljon kokeneita edustajia. Talouskasvu on tyrehtynyt, ja epävarmuus kuluttajien keskuudessa on lisääntynyt. Tulevaisuuden kuva on nyt hämärämpi kuin vuosikymmeniin. Matti Vanhasen, Juha Sipilän, Anu Vehviläisen, Jari Lepän, Juha Pylvään ja Hannakaisa Heikkisen tilalle on onneksi tarjolla nousevia tähtiä. Poisjäävien edustajien tilalle tarvitaan uusia ehdokkaita. Epävarmoina aikoina kansa kaipaa luotettavia päättäjiä. Huhtikuussa 2023 suomalaiset valitsevat edustajansa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Ei, vaikka maailma muuttunut ääripäitä korostavaksi. Tasapainottavana voimana puolue on kyennyt rakentamaan vaikeinakin aikoina siltoja erilaisten poliittisten voimien välille. Ilmapiiri on viime viikkoina kiristynyt entisestään. Johtopaikoille halutaan henkilöitä, jotka herättävät luottamusta. Repivää ja riidanhaluista politiikkaa tekeviä puolueita riittää ilman keskustaakin yli kotitarpeiden. Epävakaassa maailmantilanteessa keskustalla pitää olla rohkeutta toteuttaa maltillista, yhteistyötä korostavaa politiikkaa. Poikkeuksellisina aikoina katseet kääntyvät keskustaan. Toiveista huolimatta Venäjän yli seitsemän kuukautta sitten aloittama sota ei osoita laantumisen merkkejä . Tällaista tasapainottavaa politiikkaa tarvitaan myös tulevina vuosina. Keskustan rooli Suomen historian keskeisissä vaiheissa on ollut merkittävä
Kremlin vaikutuspyrkimykset tai salaliittoteoriat eivät Suomessa myöskään ohjaa päätöksentekoa. Carlsonin ohjelma on yli kolmella miljoonalla katsojallaan Yhdysvaltain toiseksi suosituin talk show, joten hänen näkemyksillään on huomattava vaikutus amerikkalaisten mielipiteisiin. Monet oikeistomediat, kuten OAN ja Newsmax, ovat levittäneet surutta niin rokotepropagandaa kuin vuoden 2020 vaaleihin liittyviä salaliittoteorioita. Helmikuussa Venäjän hyökkäyksen jälkeen suomalaiset vetivät nopeasti johtopäätöksen tilanteesta, eikä kurssia ole tarvinnut sen jälkeen kääntää. Eduskuntapuolueista vain VKK:n reaktio Venäjän hyökkäykseen on poikennut muuten yksimielisestä linjasta, mikä on ajanut sitä entistäkin enemmän kohti marginaalia. Venäjän vastaisten pakotteiden tuki on heikentynyt, kun aiemmin koronatoimia vastaan kapinoineet kansanjoukot lietsovat nyt tyytymättömyyttä energiapulan ja inflaation varjolla. Jahkailun jälkeen viisumikysymyskin saatiin ratkaistua. Katariina Lankinen Läpi harmaan ajan. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus näkyy siinä, että disinformaatio uppoaa vain hyvin pieneen osaan kansalaisista. Yhdysvalloissa salaliittoteoriat eivät ole marginaalia vaan valtavirtaa. VASTAAVAA liikehdintää ja keskustelun polarisoitumista on tapahtunut myös Suomessa, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa puolet kansasta elää täysin omassa todellisuudessaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain katsotuimman kaapelikanavan Fox Newsin tähtijuontaja Tucker Carlson myötäilee Ukrainan tilannetta käsitellessään usein Venäjän näkökantoja. Se on nähty jälleen, kun jonot itärajalla ovat kasvaneet Venäjän liikekannallepanon seurauksena. Myös Venäjän sotapropaganda on löytänyt tietyistä amerikkalaismedioista otollisen maaperän. INFORMAATIOVAIKUTTAMISTA tai ei, maantieteelle Suomi ei voi mitään. Kontrasti on suuri, kun tilannetta vertaa Yhdysvaltoihin, jossa johtavista republikaaneista vain harva uskaltaa vieläkään tuomita Capitolin valtauksen ja Trumpin puheet vaalien varastamisesta. Venäjälle Carlsonin show on niin mieleen, että pätkiä siitä esitetään tiiviiseen tahtiin Venäjän valtion tv-kanavillla. Tälle kansanosalle Donald Trump oli vuoden 2020 presidentinvaalien voittaja. 7.10.2022 5 Toimittajalta KUN SUOMI alkoi keväällä siirtyä kiihtyvällä tahdilla kohti Nato-jäsenyyttä, puhuttiin pelonsekaisesti ”harmaasta ajasta” ja kiusanteosta, jota Venäjä voisi Suomelle tehdä jäsenpäätöksen jälkeen. Nato-hakemus jätettiin poikkeuksellisen yksimielisen kansalaismielipiteen ja poliittisen konsensuksen saattelemana, ja ratifiointiprosessi etenee odotetusti. Trump on puolestaan viime viikkoina jakanut runsaasti QAnon-salaliittoteoriaan liittyvää sisältöä sosiaalisessa mediassa. Kiitos siitä kuuluu niin vastuulliselle mediakentälle kuin kansalaisten yleissivistykselle. SUOMESSAKIN monet aiemmin rokotusvastaisuutta levittäneet sometilit jakavat nyt Venäjän propagandaa, Ylen tutkimus osoitti huhtikuussa. Pelot heräsivät uudelleen, kun useat asiantuntijat arvioivat Nord Stream -kaasuputkien vuodot ja niihin liittyneet räjähdykset Venäjän sabotaasiksi. Harmaan ajan kestosta ei ole kenelläkään varmuutta, mutta päämäärä on selvä: sen läpi on vain mentävä, sivuille vilkuilematta. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa Venäjä on energiavivun avulla myös onnistunut vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen
Maria Ohisalo Twitterissä Sanna Marin tiedotustilaisuudessa Putkien tarkoituksellinen vahingoittaminen ja sabotaasi voi liittyä laajempaan toimintaan Itämeren alueen vakauden horjuttamiseksi ja pelon luomiseksi Eurooppaan.. Kolmikantaisessa päätöksenteossa edessä on vielä jäsenmaiden, Euroopan unionin neuvoston sekä EU-komission käsittely. Euroopan parlamentti päätti syyskuussa kannastaan uusiutuvan energian direktiivin päivitykseen. Parlamentin kanta on pohjana tähän, ei vielä varsinainen päätös. Uhkana on, että EU:n tukimekanismit sanelevat kansallistakin metsäpolitiikkaa. Sh utt ers to ck Annika Saarikko tiedotustilaisuudessa Juuri nyt emme tunnista mitään suoraa, meihin kohdistuvaa uhkaa, kybertai hybridihyökkäyksen tai sabotaasin riskiä. Onneksi puun energiakäyttöä ei sentään kielletä.” ”Tällä kertaa parlamentissa voitti näkemys, joka ei kannusta metsäenergian tuotantoon”, keskustameppi tiivistää. 6 Ajassa Sanottua 7.10.2022 LAURI HEIKKILÄ EU-PARLAMENTIN uusi metsäkanta huolettaa Suomen metsäalaa ja poliitikkoja. ”Kun jäsenmaat saavat vapaammin kohdentaa resurssit sinne, missä euroa kohden saadaan parhaat monimuotoisuusvaikutukset, kaikki voittavat.” Suomen metsien käyttö uhattuna. Uusiutuvien osuudeksi vuonna 2030 parlamentti tavoittelee 45 prosenttia EU-alueen energiantuotannosta. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Elsi Katainen kertoi tiedotteessa pitävänsä linjausta keinotekoisena. Keskusta terävöitti kannanotossaan, että metsäasiat kuuluvat kansalliseen eivätkä EU:n päätäntävaltaan. Kun Putin sanoo, että vihreä siirtymä on syypää Euroopan ongelmiin, kannattaa noudattaa hänen kohdallaan tuttua sääntöä: päinvastainen pitää paikkansa. POLIITIKOT ja esimerkiksi tuottajajärjestö MTK ovat korostaneet, että metsäosaajana Suomi kykenee itse päättämään tavoista, joilla maa hoitaa monimuotoisuusja ilmastotavoitteita. Metsäenergia lasketaan uusiutuvaksi tosin vain, jos sen käyttö pysyy vuosien 2017–2022 tasolla. ”Metsänhoidon sivuvirroista tuotettu energia on uusiutuvaa parlamentin kannasta huolimatta. Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) taas varoitti EU-komission kaavailemasta ennallistamisasetuksesta, että se sitoisi jäsenmaiden käsiä liikaa ja tulisi kalliiksi. Direktiivin metsäosio pyrkisi ohjaamaan puuta muuhun kuin energiakäyttöön. Tavoitteena on monimuotoisuudesta sekä metsien hiilinieluista huolehtiminen. Mutta me varaudumme, niin kuin Suomi on tehnyt vuosikymmeniä
Vuoden 2022 neljäs lisätalousarvioesitys eduskunnalle 28.–30.10. Eurooppa-neuvosto Brysselissä 21.10. SIINÄ MISSÄ pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) saivat puolustella hallituksen linjauksia välillä tosissaan, yksi ministereistä selvisi budjetin lähetekeskustelusta poikkeuksellisen helpolla. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa 11.10. Yhteinen linja Baltian maiden ja Puolan kanssa antaa tärkeän signaalin. Itävallan presidentinvaalit 10.?14.10. Kaikkien aikojen suurimman puolustusbudjetin esitellyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) keräsi oppositiolta niin vuolaat kehut, että eduskunnan lähihistoriassa ei ole vastaavaa nähty. Vasemmistoliitto punaisilla napeilla. Lain lopullisessa käsittelyssä kuitenkin viisi vasemmistoliiton edustajaa äänesti lakia vastaan ja neljä oli poissa, ainakin yksi heistä tahallaan. Eduskunnassa ei täysistuntoja Kaakkois-Suomen raja-aitakysymys on linjattava pikaisesti. Saara-Sofia Sirén Twitterissä PEKKA POHJOLAINEN VAIKEASTA vaalikaudesta huolimatta – tai siitä ehkä osin johtuenkin – hallituspuolueiden ryhmäkuri on pitänyt melko hyvin. Hallituksessa puolue sai vielä jatkaa: lähtö oppositioon olisi ollut epäonnistuminen demareille ja pääministeri Sanna Marinille. Hirvenmetsästyskausi alkaa suuressa osassa Suomea 9.10. Kertausharjoitukset kunnossa, MPK kunnossa – hyvää työtä, kiitos siitä”, Kalenteri H an ne Sa lo ne n / Ed usk un ta 8.10. Mikko Savola Twitterissä Päätös sulkea rajaliikennettä turismilta on hyvä. ”Ministeri Kaikkonen, te olette hoitanut vahtivuoronne kuntsarin arvoisesti. Vuodenvaihteessa voimaan tulevat hallituksen esitykset annettava eduskunnalle 20.?21.10. Kansainvälinen #GirlsTakeover-tempaus 14.?16.10. Poikkeuksellista oli jo, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä asetti lain hyväksymiselle ennakkoehtoja heti, kun hallituksessa oli väännetty sopu asiasta. Pelisääntöjen rikkomus oli räikeä, mutta seuraamuksena oli pelkät huomautukset punaista painaneille. Valtakunnalliset yrittäjäpäivät Tampereella 27.10. Eduskunnassa esitykseen tehtiinkin useita muutoksia hallituspuolueiden kuittauksella. Valtiontalouden peruskysymysten lisäksi budjettikeskustelua sävytti ajankohtainen poliittinen tilanne. Joonas Könttä Twitterissä Paljon huolia nyt ilmassa. Keskustanuorten liittokokous Riihimäellä 31.10.?3.11. Hallitus selvitti joutuneensa hoitamaan velalla vakavia kriisejä ja vaati oppositiota kaivamaan näytille omat säästölistansa. Tärkeintä kuitenkin joka hetki: varmistaa, että Ukraina voittaa! Ukraina taistelee joka päivä, ja sodan lopputulos määrittää myös meidän tulevaisuuttamme. Se olisi myös tehnyt hallituksen loppuajasta turhan hankalaa, kun vaaleja kohti olisi pitänyt kitkutella vain yhden edustajan enemmistöllä. Oppositio patisti hallitusta reagoimaan pikaisesti Suomen kautta kulkevaan venäläisturismiin ja sulkemaan itärajan. Materiaalipuoli menee ja on mennyt hyvään suuntaan. Nato-päätös, F-35:t – isoja ratkaisuja. Teho-osastojen ja kotihoidon suojelutyön hoitajalakossa turvaava potilasturvalaki hermostutti kuitenkin lakko-oikeutta pyhänä arvona pitävän vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pahanpäiväisesti. Euroopan turvallisuusja yhteistyöjärjestö ETYJ:n syyskokoukset Bulgariassa 20.10. 7 Ajassa Sanottua 7.10.2022 Budjettipuheita Venäjän varjossa PEKKA POHJOLAINEN VALTION ensi vuoden talousarvioesitys saateltiin valiokuntien syyniin perinteisellä viikon kestäneellä puhemyllyllä. Turismille ei tässä tilanteessa ole sijaa. Lisää ”twistiä” kokonaisuuteen tuli, kun presidentti Vladimir Putin ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta ja Suomenkin rajoille alkoi ilmestyä sotakomennusta pakenevia nuoria miehiä. On muistettava, että sen rakentaminen kestää 3?4 vuotta ja kustannukset ovat yli miljoona euroa kilometriltä. Pohjoismaiden neuvoston istunnot Helsingissä 31.10.?6.11. Vaalikauden viimeisen budjetin lähetekeskustelu noudatti tuttua kaavaa: oppositio syytti hallitusta holtittomasta velkaantumisesta
”Kaupalla on varaa, ja siksi kaupan pitää kantaa myös enemmän vastuuta. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Jouni Ovaska ja Mikko Kinnunen. Ja ri La uk ka ne n Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen.. Pilaantumattomien tuotteiden kohdalla vastaava maksuaika puolittuisi 60 päivästä 30 päivään. Myös Suomen kannalta välttämätön rekkaliikenne sallitaan. Kalli seuraa tehtävässä paikastaan luopunutta Juha Pylvästä. Halusin vastata suomalaisten toiveisiin reilummista markkinoista ja sopimusehdoista”, Kurvinen selvitti ministeriön tiedotustilaisuudessa. On ihmetelty, mihin se raha oikein katoaa. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey ennusti Politico-lehdessä, että Suomesta ja Ruotsista tulee puolustusliitto Naton virallisia jäseniä jouluun mennessä. SUOMALAINEN kauppa pärjää Kurvisen mukaan tällä hetkellä varsin hyvin. Raja käytännössä sulkeutui venäläisturisteilta, mutta Suomeen pääsee edelleen monista erityissyistä. Kurvinen huomautti, että elintarvikemarkkinoiden toimivuuden isoimmat haasteet vaativat kilpailulain muuttamista. Eduskunnan hyväksyntä olisi Kurvisen mukaan tarkoitus saada jo tällä vaalikaudella. Itärajan yli voi tulla esimerkiksi ydinperhettä tapaamaan, opiskelemaan tai tekemään välttämätöntä työtä. Hallitus päätti viikko sitten rajoittaa merkittävästi itärajan matkustusliikennettä. Kurvisen mukaan lakiuudistuksen tavoitteena on tasapainottaa markkinoilla vallitsevaa tilannetta, missä isot kauppaketjut ovat pystyneet hyödyntämään suuruuden ekonomiaa tuottajien kustannuksella. Hän on tehtävässä ensimmäinen nainen. Kyseessä on Kurvisen mukaan samalla myös vastaus EU:n jo 2019 säätämään direktiiviin hyvästä kauppatavasta. RATIFIOINTI ETENEE. ”Tällä muutoksella on varmasti vaikutusta erityisesti tuottajien maksuvalmiuteen”, Kurvinen vakuutti. Se vastaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tasoittaa sopimussuhteita. ”Kaupalla on edelleen ylivoimainen asema. Emme voi määrätä hintoja, mutta meidän päättäjien pitää yrittää vaikuttaa markkinaolosuhteisiin.” Korjaussarja elintarvikemarkkinoiden vääristymiin On ihmetelty, mihin se raha oikein katoaa. Pisin sallittu maksuaika kaupalta maatiloille lyhenee 30 päivästä 14 päivää. MERKITTÄVIMPINÄ uudistuksina lakiin ovat tulossa lyhennykset tuotteiden maksuaikoihin, tiukennukset palautusehtoihin ja muutokset elintarvikevaltuutetun tehtäväkuvaan. Keskustassa rikkoutui jälleen yksi lasikatto, kun satakuntalainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Eeva Kalli valittiin puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. ”Palautuskielto tulee myös ehdottomaksi, eli myymättä jääneiden tuotteiden palautuksesta ei saa sopia ilman ostajalle koituvaa maksua.” LAKI on parhaillaan lausuntokierroksella. RISTO LUODONPÄÄ MAAJA METSÄTALOUSMINISTERI Antti Kurvinen (kesk.) esitteli viime viikolla muutosehdotuksensa paljon keskustelua herättäneeseen elintarvikemarkkinalakiin. TURISMILLE STOPPI. ”Kaikki hallituspuolueet pitävät tätä lakiuudistusta erittäin tärkeänä asiana”, hän muistutti. 8 7.10.2022 J ari L au kk a ne n Ju ssi N u ka r i / L e h t ik u v a J oh an n a Ge r on / AF P / Le ht iku v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN LASIKATTO RIKKI. ”Ruoka maksaa entistä enemmän, mutta isojakin tiloja menee silti vararikkoon. Suomen Nato-prosessi eteni viime viikolla, kun Slovakian parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset. Naton 30 jäsenmaasta ratifiontia odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta. ”Suomalainen korjaussarja on kehitetty kokemusten pohjalta. Vierasta pääomaa ei sillä puolella tarvita ja uudet kaupatkin rakennetaan kassavaroilla”, hän vertailee. Kovempaa sääntelyä tarvittiin, koska kauppa ei ole ollut vielä riittävän reilua”, ministeri perusteli
Tai, voihan ne kätkössä pitää, kunhan sähköinen markka on valmis silloin kun sitä tarvitaan. Yksin EKP on osto-ohjelmillaan kanavoinut markkinoille yli 5 000 miljardia euroa elvytysrahaa. Sitä on vielä liikkeellä paljon, mutta kohta se loppuu. Mutta suuri asia oli, että Fortum ylipäänsä lähti tällaisille teille. Käsittelyssä oli 12 vuoden tulevaisuussuunnitelma liikenteen kehittämisestä, ja keskustan ryhmänjohtaja Timo Kalli heitti vielä, että on kyllä Alatalon paras puhe. Hyvin jäi kyllä mieleen, mikä mediaa oikeasti kiinnostaa. Nämä liikenneja viestintäasiat olivat minulle totta kai hyvin tärkeitä. Siellä valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti itku kurkussa, kuinka hän joutuu erottamaan ulkoministeri Ilkka Kanervan tämän tekstiviestikohun vuoksi. 7.10.2022 9 FORTUMIN Uniper-seikkailut ovat olleen viime viikkojen ajan kaiken kansan äimisteltävissä. Kyllähän täällä pitäisi olla ihmisten kuuntelemassa, sekä median että kansanedustajien. Ihmettelin, mistä tämä voi johtua. Eurooppa on vaarassa ajautua näivettymisen tielle, mikä horjuttaisi monia eurooppalaisia rahoitusinstituutioita. Tuhannet elvytysmiljardit takaavat, etteivät hommat kaadu rahan puutteeseen. Dominoilmiö saattaa silloin kaataa monia nyt jo horjuvia pankkeja. Mitään yksilöimättä, mutta aika monesta kohusta nykyään on selvitty. Eikä uusia tuhansien miljardien osto-ohjelmia tule. NO , sitten minulle selvisi, että samaan aikaan koko Suomen mediaväki, sopulilauman lailla, oli kokoomuksen ryhmähuoneessa. Koronan aikaisesta 750 miljardin euron tukipaketista Saksa maksoi vielä paljon ja pani meidätkin maksamaan. SUOSITUKSENA onkin, että ”markat pitäisi kaivaa kaiken varalta kätköistä”. Outoa oli, että sali oli aivan tyhjä. Tämä on kuitenkin merkittävä keskustelu, kun puhutaan Suomen liikenneväylien tulevaisuudesta. Toisin kuin monesti aikaisemmin, Euroopan veturi Saksa yskähtelee pahemman kerran. Voi sanoa, että olin urani huipulla, kun sain pitää keskustan ryhmäpuheen liikenteen tulevaisuudesta. Toisaalta voi miettiä, että jos Ilkka Kanerva joutui eroamaan puhelinviestien johdosta, niin miten on mahdollista, että tänä päivänä kaikenlaisista kohuista ministerit selviävät kuivin jaloin. Ei ollenkaan liikenteen tulevaisuus tai muu asiallinen asia, vaan skandaalit. Luulen, että loppusuora Fortumin Unipersaagassa tuli hoidettua kohtuullisen hyvin. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Fortum, Uniper, Saksan ja Suomen markat! Täällä Bryssel LAURI HEIKKILÄ ”OLIN eduskunnassa sekä sen liikenneja viestintävaliokunnan jäsenenä kuusitoista vuotta, välillä varapuheenjohtajanakin. Keskisarjalainen nielaisemassa raskaista raskaimpaan sarjaan kuuluvaa saksalaista tämän vastustuksesta huolimatta! Sellainen olisi pitänyt aikanaan estää niiden toimesta, joilla oli siihen valta. Parasta puhettaan ei voisi huonommin ajoittaa Mikko Alatalo oli valmis loistamaan liikennepolitiikan ratkaisun hetkellä, mutta toinen tapahtuma vei kaikkien huomion Mikko Alatalo Ja ri La uk ka ne n. Jollei tämän rahan runsauden aikana EUmaiden taloutta saada valtavan kovaan lentoon, edessä on vuoden, kahden sisällä lama. Se taas olisi lähtölaukaus euron horjumiseen. Kuusi miljardia euroa takkiin nyt ja satojen miljoonien eurojen vuosittaisen osingonmaksukyvyn heikkeneminen pitkäksi aikaa on tilinpäätöksen ensimmäinen osa. Ilman noita menetettyjä Uniper-miljardeja Suomi olisi selviytymässä energiakriisistä lähes kohtuudella. 2008 puhelinviestit riittivät erittäin pätevän ulkoministerin erottamiseen.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. VIELÄ pitkin kevättä ja kesää monet ”talousviisaat” ennustelivat, että sodasta huolimatta kasvu jatkuu hyvällä tasolla tänä ja vielä ensi vuonnakin. Ei ollut kansanedustajia paikalla, ja ennen kaikkea mediaparvi oli täysin tyhjä. Olen tyytyväinen siihen, että pääministeri Marin vakuutti Euroopan parlamentissa, ettei Suomi ole moiseen toista kertaa valmis
3. LIHANKULUTUKSESSA OPISKELIJALIITON KANTA ON KUITENKIN VAIN VÄHENTÄMINEN. Sipilän hallituksen eroaminen vaalikauden lopussa esti tuomasta esitystä eduskuntaan. Turkiseläinten ravinnoksi päätyy vuosittain 120 miljoonaa kiloa teurassivutuotteita, jotka luokitellaan ongelmajätteeksi ja jotka jauhetaan turkiseläinten rehuksi. Alkutuotanto kattaa esimerkiksi myös kaivostoiminnan, joka on vahvasti kasvava toimiala. Suomalainen turkistarhaus nimenomaisesti osaltaan ylläpitää turkistarhausmarkkinoita. 4. Turkistalous työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia suomalaisia ja tuo Suomeen satojen miljoonien vientitulot. Sen tuotanto on osa kiertotaloutta, missä niin teurasjätteet kuin roskakalakin saadaan hyötykäyttöön ja lanta ravinteiksi. TURKISELÄINTEN OLOJA ON AIVAN VIIME VUOSINAKIN KRITISOITU LIIAN HUONOIKSI. EIKÖ SAMALLA PITÄISI LUOPUA KAIKESTA MUUSTAKIN ELÄINTUOTANNOSTA. Turkiksille on maailmalla markkinat. Muun muassa turkiseläinten vedensaantiin liittyviä määräyksiä vahvistetaan. 1. Siksi turkistarhaus tulisi kieltää koko maailmassa. Olivia Löytänen Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Ke sku sta Onko turkis turhis. EIKÖ OLISI MYÖS TEHOKKAAMPAA AJAA ALA ALAS KUIN SATSATA KOVIA SUMMIA MUUTOSTÖIHIN. 2. Siksi tällaiselle elinkeinolle ei tule antaa tulevaisuudennäkymiä. Pidän perustellumpana tuottaa turkiksia itse ja huolehtia sekä eläinten hyvinvoinnista että alan työllisyydestä ja vientituloista kuin nostaa kädet pystyyn ja antaa kiinalaisten huolehtia tuotannosta. 10 7.10.2022 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Keskustelu turkistarhauksesta ryöpsähti syyskuussa, kun maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen teki alaa tukevan somejulkaisun vierailultaan turkishuutokaupassa. Keskustaopiskelijat huomauttaa, että eettisesti kestämätön turkisala tulisi ajaa alas mahdollisimman nopeasti. Keskustaopiskelijat myös kannattaa lihan kuluttamisen vähentämistä ja sen korvaamista suomalaisilla kasviproteiineilla. 4. Turkiksille on kysyntää, jonka vuoksi niitä tuotetaan. Keskustaopiskelijoiden mielestä on tärkeää turkistarhauksen sijasta panostaa eettisesti ja ekologisesti kestävään kotimaiseen vaatetuotantoon. EIKÖ SIKSIKIN OLISI JÄRKEVÄÄ ANTAA PERIKSI JA AJAA ALA ALAS. Turkistarhauksen tulevaisuutta ei tule sitoa koko alkutuotantosektorin tulevaisuuden näkymiin. Turkisalan mainehaitat ovat usein ideologisia ja vääristeltyjä. Keskustaopiskelijat näkee, että turkistarhaus on puolestaan elinkeinona laskeva aurinko, jolla ei ole nähtävissä eettisesti kestävää tulevaisuutta. 2. EIVÄTKÖ PÄÄTTÄJÄT VÄLITÄ ELÄINTEN HYVINVOINNISTA. 3. Suomessa turkiseläinten kasvatus on sertifioitua ja kattojärjestö valvoo tarkoin tuotantotilojensa ajanmukaisuutta. Mikko Savola Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnan jäsen Ke sku sta Sh ut te rst oc k Kuka nyt talvea vasten turkistaan luopuisi?. Turkistarhauksessa kyse on luksustuotteista, ja se on täysin kestämätöntä. Kun eläin sairastuu, se lääkitään ja hoidetaan tai lopetetaan. MIKSI EI HETI, JOS ALA ON EETTISESTI ONGELMALLINEN. Eläinten hyvinvointilaki oli viittä vaille valmis jo viime vaalikaudella. 1. JOS TURKISTARHAUS LOPETETAAN SUOMESSA, SE SIIRTYY MAIHIN, JOISSA ELÄIMILLÄ ON PALJON HUONOMMAT OLOT. Eettisesti kestämättömän ja taloudellisesti kannattamattoman alan tekohengittäminen ei anna syitä ylläpitää turkistuotantoa Suomessa tai maailmalla. Siirtymäajan tarkoituksena on ratkaista erityisesti turkiseläinten tulevaisuus sekä turkiselinkeinoa harjoittavien työllistyminen. EIKÖ TÄMÄ OLE SYY TUKEA NIMENOMAAN SUOMALAISTA TURKISTUOTANTOA. EIKÖ KAIKILLE ALKUTUOTANNOSSA TYÖSKENTELEVILLE PITÄISI ANTAA LUOTTAMUSTA SIIHEN, ETTÄ OMA ELINKEINO JATKUU. MIKSI TÄLLAISESTA PITÄISI PITÄÄ KIINNI. Kannattamattoman turkistarhauksen tukemiseen käytetyt rahat tulisi käyttää alueen elinkeinorakenteen kehittämiseen. TURKISTARHAUS VOIDAAN NÄHDÄ TURHANA ELINKEINONA, SILLÄ VAATTEITA VOI TUOTTAA MUUTENKIN. Paras keino on tuottaa avoimesti alasta informaatiota ja esimerkiksi mahdollistaa vierailut tiloille, jolloin kansalaiset pääsevät näkemään, kuinka tuotanto oikeasti toimii. Nyt esitys on sisällä ja se ottaa huomioon tuotantoeläinten tarpeet ja hyvinvoinnin. Turkis on luonnonmukainen ja perinteinen tuote. KESKUSTAOPISKELIJAT HALUAA LOPETTAA TURKISTARHAUKSEN ”RIITTÄVÄLLÄ JA EETTISESTI KESTÄVÄLLÄ SIIRTYMÄAJALLA”. Suomenmaa haastoi kaksi keskustalaista väittelyyn turkistarhauksen tulevaisuudesta. ELÄINTEN HYVINVOINTILAKI JA TURKISELÄINTEN SUOJELUASETUS OLIVAT VUOSIKAUSIA KÄSITTELYSSÄ ETENEMÄTTÄ. TURKISTARHAUS EI TUNNU PÄÄSEVÄN MAINEHAITASTAAN. ALKUTUOTANNON NÄKYMÄT OVAT OLLEET VAIKEAT JO PITKÄÄN. Tälle väitteelle ei ole löydettävissä tukea
MILLOIN JA MIKSI SYTYIT KESKUSTAN TOIMINTAAN MUKAAN. Hanketta kritisoitiin muun muassa venäläisen Rosatomin roolista rakennuttajana sekä mahdollisista ympäristöongelmista. Tarvitsisimme freesin identiteetin, joka olisi päivän politiikan yläpuolella: jotakin, mihin myös nuoret ja kaupunkilaiset voisivat kiinnittyä. OLET OLLUT YLIOPISTOVAIHDOSSA JA VAPAAEHTOISTYÖSSÄ TANSANIASSA. OPISKELET TAMPEREEN YLIOPISTOSSA VALTIO-OPPIA JA TULEVAISUUDENTUTKIMUSTA. Ydinvoimaa tarvitaan lisää, mutta projektien on oltava kunnollisia. MIKÄ ON MIELEENPAINUVIN KOKEMUKSESI SIELTÄ. Siitä lähti käyntiin tapahtumasarja, joka on johtanut keskustan ”syvään päätyyn”. Se on monipuolista liikuntaa, joka luo myös itsevarmuutta. Nyt hanke on jäissä ja Fennovoima taistelee Rosatomia vastaan vahingonkorvauksista. OLET HOROSKOOPILTASI LEIJONA. Minulla on ollut aina halu parantaa maailmaa ja koen, että tehokkaimmin se onnistuu puoluepolitiikan kautta. Keskustassa sallitaan ajatusten moninaisuus, mutta ulospäin puolueen linja näyttää usein epämääräiseltä. OLET HARRASTANUT KAMPPAILULAJEJA 15 VUOTTA, JA NYKYÄÄN YKKÖSLAJISI ON VAPAAOTTELU. Vapaaottelu antaa fyysistä kykyä: se vaatii ketteryyttä, vahvuutta, räjähtävyyttä. Onhan siinä kaunis ajatus, että on ”yksi vastaan yksi” ja parempi voittaa. Ensimmäiset vaalit, joihin itse osallistuin, olivat Tampereen ylioppilaskunnan edustajistovaalit vuonna 2019. Leijona on kautta historian ollut suosittu taiteen ja mytologian aihe, ja se on rohkeuden symboli. MITÄ TEKEILLÄ OLEVA PRO GRADU -TUTKIELMASI KÄSITTELEE. Yksi mieleen jääneistä hetkistä oli myös se, kun aloittelin erästä tenttiä ja professori, joka oli myös pappi, kehotti rukoilemaan yhdessä ennen kokeen aloittamista. Joonatan Laine Keskustaopiskelijoiden pääsihteerinä aloittaneen helsinkiläisen Joonatan Laineen mukaan keskusta tarvitsee freesimpää identiteettiä. Aloin pari vuotta sitten kirjoittaa historiikkia Pro Hanhikivi ry:lle, jossa olisin tarkastellut Hanhikiven ydinvoimalahanketta Pyhäjoella. Huomasin, kuinka pumpulissa olen itse kasvanut. Jo lapsena jaoimme kotikylälläni isäni vaalimainoksia postilaatikoihin. Parhaiten jäi mieleen ihmisten ilo ja sinnikkyys haastavista ja epäedullisista olosuhteista huolimatta. MIKÄ SIINÄ KIEHTOO. MITÄ HOROSKOOPPISI KERTOO SINUSTA. Mikäpä olisi parempi kuvaus minusta?. Tulevaisuuteen katsova kamppailija OLET ALOITTANUT ELOKUUSSA KESKUSTAOPISKELIJOIDEN PÄÄSIHTEERINÄ JA TOIMINUT TÄTÄ ENNEN MUUN MUASSA HELSINGIN KESKUSTANUORTEN TOIMINNANJOHTAJANA. 7.10.2022 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu CNN: Intian mitta täyttyy – hakee Yhdysvalloilta apua Venäjä-siteiden katkomiseen (21.9.2022) TEKSTI: MAIJA LEHTOVIRTA KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet
Venäjän hallitus ei enää myönnä passeja niille, joita liikekannallepano koskee.. Venäläisten joukkopako maasta on kiihtynyt sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin julisti ”osittaisen mobilisaation”. ITALIAAN NAISPÄÄMINISTERI. JOUKKOPAKO KIIHTYY. Norjan suojelupoliisi varoitti kasvaneesta uhasta Norjan öljyja kaasukentillä Pohjanmerellä ja Ruotsi tehosti Ringhalsin ja Forsmarkin ydinvoimaloiden turvatoimia. Syyskuussa alkaneissa mielenosoituksissa on kuollut ainakin 76 ihmistä. Mediatietojen mukaan maasta on lähtenyt yli 200 000 ihmistä. Yli 1 200 ihmistä on pidätetty. Populistinen Meloni on ratsastanut Italia ensin -politiikalla, jossa on vaadittu loppua laajamittaiselle maahanmuutolle sekä korostettu Italian katolilaista historiaa ja perhearvoja. Puoluetta johtavasta Giorgia Melonista on tulossa Italian ensimmäinen naispääministeri. Useat eurooppalaiset johtajat arvioivat vuotojen syyksi sabotaasia, ja monet asiantuntijat epäilivät teosta Venäjää. Iranissa ihmiset ovat osoittanet mieltään hallintoa vastaan sen jälkeen kun 22-vuotias kurdinainen Mahsa Amini kuoli tultuaan moraalipoliisin pidättämäksi väärin puetun hijabin takia. Italian parlamenttivaalien suurimman äänisaaliin keräsi odotetusti äärioikeistolainen Italian veljet -puolue. Ozan Kose / AFP / Lehtikuva VUODOT KAASUPUTKISSA. 12 7.10.2022 AF P / L eh t i k uv a / Ha n d ou t AF P / L eh ti ku va / St rin g e r V i n ce n z o Pi n t o / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN NAISTEN PROTESTI. Nord Stream -kaasuputkien vuodot herättivät huolen turvallisuustilanteen heikkenemisestä Itämerellä. EU-maat ovat erimielisiä siitä, miten unionin tulisi suhtautua Venäjältä liikekannallepanoa pakeneviin ihmisiin
Taloyhtiöissä väestönsuojat ovat panssariovisia kellaritiloja, jotka palvelevat myös viinikellareina, varastoina tai pajoina. Iso osa bunkkereista on toisen maailmansodan peruja. Sveitsin jälkeen maailman toiseksi paras väestönsuojatilanne on Suomessa – varautumismentaliteetissakin taidamme olla sveitsiläisten perässä. vuoristoalueilla tunnin . Kuvamateriaalit näyttävät, kuinka kotitekoinen keittörakennelma pystytetään esimerkiksi kukkaruukkujen varaan. 7.10.2022 13 RAUHAN PÄÄKAUPUNKI SVEITSI on ainoa maa Euroopassa, joka tarjoaa väestönsuojan sen jokaiselle kansalaiselle. Ilmanvaihtojärjestelmät, vesilinjat ja itsenäinen sähköntuotanto ovat edistyneimpien bunkkereiden ominaisuuksia, samoin kompostoivat vessat. Sveitsin bunkkerit on putsattu pölyistä Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com @heini_utunen. Listalta löytyvät myös kipulääkitys, ensiaputavarat, veitset, saippua, vessapaperi ja itsenäinen keittoyksikkö energianlähteineen kuten kaasupullo, taloussprii tai fonduegeeli sähköttömään keittämiseen. Yhdeksän miljoonan väestölle on yhteensä 360 000 bunkkeria. VARAUTUMINEN on Sveitsin erikoisosaamista. kävelymatkan kantamalla. Kantonien välillä on eroja: Geneven kantonissa suojien määrä on alhaisin, kapasiteetti on mitoitettu 75 prosentille väestöstä. ”Henkilökohtainen kriisipaketti” sisältää yhdeksän litraa juomavettä, kahvia, kaakaota ja teetä sekä iskukuumennettua maitoa. Laissa määritellään, että jokaisella sveitsiläisellä on oltava pääsy ydinlaskeuman vaikutuksilta suojaavaan tilaan puolen tunnin . Riisi, pasta, valmisruokapaketit sekä sveitsiläinen alkuperäistuote mysli ovat listalla, samoin kuin suklaa ja säilyvä juusto, ollaanhan Sveitsissä. Väestönsuojelulain mukaan jokaisen taloyhtiön, jossa on yli 38 huoneistoa, tulee rakentaa oma suoja. Sveitsiläiset vitsailevat varautumisestaan kansallisena harrastuksena, sillä imurit huutavat kellarikerroksissa ja vararuokavarastoja täytetään totisesti. Viimeisen puolen vuoden ajan Sveitsissä on ahkerasti siivottu ja varusteltu bunkkereita. Maaliskuussa liittohallitus julkaisi oppaan tavaroista, joita maassa asuvien tulisi varastoida mahdollisen kriisin varalle. Vuonna 2005 kansleri Pierre Kohler testautti kansanäänestyksessä tarpeen bunkkereille, jotka hänen mielestään olivat ”reliikki vanhoista ajoista.” Sveitsiläiset äänestivät bunkkereiden puolesta. Vuorilla vaeltaessa voikin törmätä mitä ihmeellisimpiin luolaston oviin, joista osa on metalliovin suljettu ja jopa naamioitu. Jos väestönsuojan tarve akvitoituisi, hälytykset ja sireenit tiedottavat paikoista, samoin kuin erityinen AlertSwiss-applikaatio. Kantonien viranomaiset tekevät niiden kuntoon liittyviä pistotarkastuksia, mutta Ukrainan sota on saanut sveitsiläiset huoltamaan suojia ilman viranomaisten kehotustakin
14 7.10.2022
”Kyllä tässä minun mielestäni kiekkoa tulee maalin eteen, keskustalaisia teemoja on esillä. Kaikkonen huomauttaa, että sellaisia ei ole uusiin jäsenmaihin tällä vuosituhannella perustettu. Kuten tiedämme, ensin tuli korona, sitten tuli Venäjä. Puolustusministeri ei kuitenkaan usko, että Suomelle tulee mitään erityisvastuuta Baltian puolustamiseen. ”Samalla tavalla töihin, harrastuksiin ja elämään herätään NatoSuomessa kuin tässä nykyisessäkin Suomessa.” Puolustuksen osalta Nato-jäsenyys tarkoittaa Kaikkosen mukaan entistä tiiviimpää yhteistyötä oikeuksineen ja velvollisuuksineen – ja ennen muuta viidennen artiklan tuomia turvatakuita: tosipaikan tullen apua saadaan ja myös annetaan. Ilmassa on kuitenkin aiheita, jotka ovat keskustalle leipälajeja, kotimaisesta ruuasta uusiutuvaan energiaan ja Suomen turvallisuuteen. Ja hallituskauden lopulle pukkaa vielä energiakriisiäkin. Nyt täytyy vaan pystyä iskemään kiekkoja maaliin sitten kun vaalikampanjat alkavat.” NATO-JÄSENYYS tuo Helsingin Kasarmitorilla sijaitsevaan puolustusministeriöön ainakin paljon palavereja ja paperitöitä, ehkä jokusen Naton kompassilogon perinteisten leijonasymbolien rinnalle. ”Käsitykseni mukaan Baltiassa halutaan tukeutua ennen muuta isoihin jäsenmaihin ja Suomella varmasti tärkein tehtävä on pitää huolta omasta maa-alastaan ja omasta puolustuksestaan jatkossakin.” Voisiko Suomeen sitten tulla pysyviä Nato-joukkoja tai tukikohta. ”Melkoiseen saumaan tämä hallitus on Suomen historiassa joutunut”, Kaikkonen myöntää. 7.10.2022 15 Henkilö Suomen puolustus jää Antti Kaikkosen ministerikauden jäljiltä kovaan kuntoon ” SELLAINEN rauhallinen herrasmiehen homma”, evästettiin Antti Kaikkosta ennen puolustusministerin tehtävään ryhtymistä. Hän saattaa ehtiä hoitaa tehtävää jonkin aikaa Nato-Suomessakin, jos ratifiointikierros menee maaliin toivotusti. Kaikkosen mukaan vastuunkanto tällaisena aikana on puolueille kovaa eikä välttämättä palkitsevaakaan. Kaikkonen on tehnyt historiaa itsekin puolustusministerinä, jonka kaudella Suomi teki päätöksen uusista F35 -hävittäjistä ja hankkiutui Pohjois-Atlantin puolustusliiton suojiin. ”Ja Naton näkövinkkelistä voi olla niin, että jos jonnekin perustetaan, niin Suomi ei ole välttämättä se ensimmäinen kohde, missä tarvetta olisi.” Puolustusministerin mielestä on silti hyvä pohtia, millainen Naton läsnäolo Suomessa olisi perusteltua. Keskustelut Suomen panoksesta Natossa ovat vielä edessä. Sen sijaan ihmisten arki ei NatoSuomessa puolustusministerin mukaan muutu. Kaikkosen mukaan Suomelle voi tulla vaikkapa ilmavalvontatehtäviä, mutta monia muitakin vaihtoehtoja on. ”No ei ole ollut rauhallinen, enkä ole ihan varma onko ollut edes herrasmiehen homma”, Kaikkonen naurahtaa. Leijonan osa TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: JARI LAUKKANEN
”Jälkikäteen voi todeta, että ne enteilivät tulevaa.” Keväällä pohdittiin paljon, miten Venäjä hakemukseen reagoisi, mutta mitään dramaattista ei ainakaan toistaiseksi ole nähty. Ison amerikkalaisen sotalaivan visiitti oli uutta Suomessa. ”Luulen kyllä, että Venäjää kiinnostaa yhä enemmän se, millainen Nato-maa Suomesta tulee.” Venäjän ”ilkeyksien” varalle Suomi ja Ruotsi toivoivat Nato-mailta erilaisia turvavakuutuksia, joita on myös saatu. Mutta kyllä tietysti niitäkin voi vastaan tulla, mitä joudumme sitten valtiojohdossa pohtimaan.” VENÄJÄN hyökättyä helmikuussa Ukrainaan monen suomalaisen Nato-kanta muuttui yhdessä yössä. Kaikkosen mukaan Venäjä joutuu hyväksymään Naton laajenemisen realiteettina. Kaikkosen mukaan tällaisilla vierailuilla on sekä symbolista että käytännön merkitystä. ”Yhdysvaltain merijalkaväki edustaa kyllä osaamisessaan maailman huippua. 16 7.10.2022 Kyse voisi olla vaikkapa jonkinlaisesta esikunnasta, mutta muitakin vaihtoehtoja on. "Venäjä tarvitsee lisää sotilasvoimaa, mutta sen hankkiminen nopeasti on vaikeaa. ”Nämä keskustelut ovat edessämme, ja ne täytyy pystyä käymään Ruotsin ja Naton kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.” Käytännössä Naton jäsenyys hoituu Kaikkosen mukaan paljolti arkisena virkamiestyönä, jota kyllä riittää: erilaisia työryhmiä ja komiteoita on satoja. Osittaisenkin liikekannallepanon järjestäminen on sekin haastava harjoitus." Kaikkonen muistuttaa, että tilanne on. Kaikkonen sanoo alkaneensa pohtia Natooption lunastamista vakavammin joulun alla, kun Venäjältä alkoi kuulua erilaisia etupiirivaatimuksia ja muita ukaaseja, jotka eivät kuulostaneet alkuunkaan hyvältä. Yhdysvaltain laivaston maihinnousutukialus USS Kearsarge nähtiin köllöttelemässä loppukesällä Helsingissäkin. Ja heidän kanssaan saman vierailun yhteydessä oli usean päivän harjoitus, joka vahvisti myös omien puolustusvoimiemme osaamista.” VENÄJÄN liikekannallepano ei puolustusministerin mukaan tullut yllätyksenä: Venäjällä on vaikeuksia saavuttaa tavoitteitaan nykyisillä joukoilla. ”En nyt ihan heti näe, että tulisi mitään valtavaa listaa vaikeita poliittisia kysymyksiä
Tarkka suunnittelu on auttanut, mutta isyysvapaakin kelpaisi, jos tilaisuus tulisi. Uusi järjestelmä hankitaan Israelista, Kaikkosen mukaan mahdollisesti ensi vuoden puolella. ”Olemme hereillä, ja suomalaiset voivat luottaa puolustusvoimiimme ja viranomaisiimme”, Kaikkonen jatkaa. Kaikkonen myöntää, että ministerin tehtävissä ja perhe-elämässä on ollut yhteensovittamista. ”Kyllä vasara, saha tai pensseli nyt ihan kohtuudella kädessä pysyvät”, hän vakuuttaa. Keväällä Marinin hallitus vahvisti puolustusta kolmen miljardin euron lisärahalla, josta kaksi miljardia menee hankintoihin, paljolti ampumatarvikkeisiin. Naton jäsenyys hoituu pitkälti arkisena virkamiestyönä, ministeri Antti Kaikkonen arvioi.. Kyse on Kaikkosen mukaan materiaalista, jota Ukraina tarvitsee ja joka on heille käyttökelpoista. Sodanajan 280 000 sotilaan vahvuudesta voidaan vuosittain kertauttaa noin 10 prosenttia. Eduskuntavaaleissa Kaikkonen on puolueelleen strategisesti tärkeä ehdokas, varsinkin kun vanhempi valtiomies Matti Vanhanen jättää eduskunnan. ”Se ei ole sinänsä tietoista seuraamista, mutta totta on, että yhtymäkohtia aina silloin tällöin löytyy. ”Emme voi omia varastojamme tyhjentää, vaan myös omasta puolustuksesta täytyy pitää huolta. Lisäksi Nord Streamin kaasuputkien räjähdykset tuovat jännitteitä myös Itämerelle. Tutulta tuntuu. Kaikkonen aikoo osallistua aikanaan myös rakentamiseen, vaikka enimmäkseen sen saavat hoitaa ammattimiehet. ”Nimi on paperissa, ja toivon, että voin tehdä Uudenmaan vaalipiirissä sellaisen tuloksen, että se auttaa keskustaa.” Kotona Tuusulassa Kaikkosella ja Jannika-puolisolla on kaksi pientä poikaa, kaksivuotias Alvar ja vasta kolmen kuukauden ikäinen Anton. ”Meillä on kyllä kuranttia tavaraa, mutta on paljon sellaista, mitä saisi olla vähän enemmänkin.” Puolustusministerinä Kaikkosen ei ole tarvinnut operoida millään ”niukkasbudjetilla”. ”Enköhän ole vähän liian nuori mies sellaisiin hommiin”, hän kuittaa asian. Ja kyllä ukrainalaiset sen hyvin myös ymmärtävät.” Kaikkosen mukaan Ukrainan sodan yksi opetus on, että perinteinen sotiminen ei ole hävinnyt maailmasta minnekään. 7.10.2022 17 kuitenkin vakava. ”Nämä tekaistut niin sanotut kansanäänestykset mahdollisine seurauksineen eivät paranna tilannetta. Eivät ne putket itsestään räjähtele”, Kaikkonen huomauttaa. Samalla on huolehdittu omista tarpeista. Yksi paikattava puolustuksen aukko löytyy taivaalta. Sen kysymyksen Kaikkonen on oppinut tosin väistämään tavalla tai toisella. Suomi on toimittanut Ukrainaan aseapua useassa erässä. Kyllä minä jonkun sanan olen Matin kanssa vaihtanut tästä”, Kaikkonen myöntää. Sodat voivat kestää pitkäänkin, ja siksi Suomenkin pitää nyt täydentää varastojaan. YLI PUOLUERAJOJEN kiitelty puolustusministeri on tällä hetkellä keskustan todennäköisesti suosituin poliitikko, ja vaaliteltoilla kysellään jopa presidenttiehdokkaaksi. "Riski siitäkin on valitettavasti olemassa, että tilanne edelleen tavalla tai toisella huononee." Suomen lähialueilla tilanne on Kaikkosen mukaan kuitenkin vakaa ja Suomen puolustus on hyvässä kunnossa. Suomella ei ole ollut vuosiin korkealle yltäviä ilmatorjuntaohjuksia Buk-ohjusten poistuttua käytöstä. Kertausharjoituksiakin lisätään Kaikkosen mukaan noin 50 prosentilla verrattuna entiseen tasoon. Kysymys tasavallan tunnetuimman hartiapankkirakentajan Matti Vanhasen jälkien seuraamisesta huvittaa Kaikkosta. ”Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, olisiko sellaiselle sopiva sauma jossain kohtaa.” Lähivuosina perheellä on edessä myös muutto, sillä Kaikkoset ovat hankkineet omakotitontin Sipoon maaseudulta läheltä Nikkilää
Kanakastiketta, sisäfileetä ja paistettua kaalta. Pyhäjoen työttömyyslukemat ovat nousseet Fennovoiman irtisanomisten jälkeen noin prosentilla. Moni ei halua kommentoida asiaa lainkaan. Se kuulostaa kohtuullisen maltilliselta. Sorosen mukaan asukasluvussa on jo näkynyt “pientä miinusmerkkiä”. “Merkittävä iskunvaimentaja on tuulivoima, jota Pyhäjoelle pystytetään paljon. Ravintolansa hän perusti vuonna 2017. Sitten tuli korona ja asiakkaat katosivat. Rahlan-Kallio sai ensimmäisen yrittäjävuotensa aikana maksettua kaikki velkansa, joita ravintolan perustaminen oli aiheuttanut. “Työtä itsessään jaksan, mutta kun asiakkaita ei ole tarpeeksi, eivät rahat riitä kaikkien kulujen maksamiseen. Hän uskoo vakaasti, että ydinvoimala vielä nousee Perämeren rantamille Pyhäjoen Hanhikivenniemelle. Yrittäjä Hhuong Rahlan-Kallio kantaa salaattikulhot ja ruoka-astiat valmiiksi linjastolle. Fennvoima irtisanoi sopimuksensa ydinvoimalan laitostoimittajan venäläisen Rosatomin kanssa. Hän nojaa kunnantalon pihalla kalastusaiheiseen patsaaseen, jonka kyljessä lukee mahtipontisesti “Jumala antaa suuret saaliit Pyhäjoen pojille”. Kunnan talous säilyy Sorosen mukaan vakaana. Rahlan-Kalliota mietityttää, kuinka kauan hän enää jaksaa. Rahlan-Kalliota jännittää. Valokyltti on revitty irti niin, että halogeenit vain irvistelevät. Rahlan-Kallion ravintolassa asiakkaiden määrä väheni taas. FENNOVOIMAN ydinvoimalahankkeen päättyminen on ollut noin 3 000 asukkaan Pyhäjoelle iso pettymys. Se työllistää. Ravintola Rahlan sijaitsee aivan Pyhäjoen kunnan keskustassa. 18 7.10.2022 Pettymysten hanke Reportaasi RAVINTOLA Rahlanissa on juuri ennen lounasaikaa hiljaista. Mitään selviä tilastoja ei tämän vuoden osalta voida vielä kertoa. Kun Fennovoima irtisanoi työntekijänsä, myös monilta hankkeessa välillisesti mukana olleilta menivät työt alta. Yksi mies odottaa noutoannostaan, toinen tulee sisään ja hakee ruokansa nopeasti mukaansa. Mutta kuinka paljon. Varsinkin, kun sähkön hintakin nousee”, Rahlan-Kallio sanoo. Lounasravintolalle oli kysyntää ja asiakkaita riitti. “Onhan se ihan selvä, että kunnan väkiluku pyrkii laskemaan, kun työpaikkoja menetetään”, kunnanjohtaja Matti Soronen huokaa. Jättimäinen rakennusprojekti työllisti välillisesti useita paikkakuntalaisia. Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan alueella oli silloin tehty jo pitkään rakennustöitä. Ikkunasta näkyy ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen toimisto. Rahlan-Kallion mielestä kaikki näytti hyvältä. Se tulee selväksi kylänraitilla, jossa kuntalainen toisensa perään harmittelee työpaikkojen katoamista. Kun rajoitukset lopulta höllenivät, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kun ostovoimaa ei ole, ei palveluitakaan ole kannattavaa ylläpitää.” Kunnanjohtaja ei kuitenkaan halua vaipua epätoivoon. Sitten hekin häipyvät. Lounasasiakkaita on tänäänkin tulossa, sen hän tietää varmasti. Välillä ydinvoimalahanke ajautui pahaan vastatuuleen, mutta aina se tuntui lopulta kuitenkin puksuttavan eteenpäin. Koko hanke meni jäihin. Fennovoima sitä ei enää. Mutta kyllä tämä näkyy jo esimerkiksi palvelualan yrityksissä. Koko ravintolan sulkeminen on ollut mielessä
Ku va lä hd e: Fe nn ov oim a. Varsinaisen ydinvoimalan rakentamista ei ole ehditty vielä aloittaa. Näin suurten hankkeiden aika alkaa kuitenkin olla ohi, sanoo asiantuntija. Kunnanjohtaja uskoo, että ydinvoimala vielä joskus nousee Hanhikivenniemelle. 7.10.2022 19 Pyhäjoelle kaavaillusta ydinvoimalasta tuli tarina, jossa kaikki ovat häviäjiä. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: FENNOVOIMA, SAARA SAVUSALO Pyhäjoen Hanhikivenniemelle on ehditty rakentaa muun muassa varasto-, huoltoja majoitusrakennuksia
Itse rakentaminen olisi nopeampaa, mutta lupaprosessi veisi saman verran aikaa kuin isommissakin”, Hyvärinen summaa. Pienydinvoimaloiden kohdalla sijoituspaikalla ei olisi niin isoa merkitystä. Vielä on näyttämättä toteen, lunastavatko ne lupauksensa nopeasta rakentamisesta. Hänkin pitää Pyhäjoen Hanhikivenniemeä yhtenä potentiaalisena vaihtoehtona pienydinvoimaloille. Periaatteellisella tasolla se on toki edelleen mahdollista, mutta hankkeeseen liittyy liikaa epävarmuuksia. UUDEN ydinvoimalan saaminen Pyhäjoelle näyttää kuitenkin melko epätodennäköiseltä, sanoo ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen LUT-yliopistosta. Kolmas on se, että maailmassa riittää aina rahoitusta ja pääomia hyville hankkeille. Siellä olisi paikka valmiina. PIENYDINVOIMALOIDEN tuleminen markkinoille olisi iso muutos ydinvoimabisnekselle, sanoo energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta. Mitään haittaa siitä ei ole, että pienydinvoimalat toimisivat kaukana asutuskeskuksista. Myös hän uskoo, että ne tulevat olemaan yksi tulevaisuuden energiaratkaisuista. 20 7.10.2022 rakennuta, mutta joku muu toimija kyllä, Soronen vakuuttelee. Soronen korostaa, että Pyhäjoella on kymmenen vuoden aikana luotu valtavasti infrastruktuuria ydinvoimahanketta ajatellen. Hyvärisen mukaan Pyhäjoen puolesta puhuisi kuitenkin se, että siellä on infrastruktuuri hyvin pitkälti valmiina. Ne tuottaisivat vähemmän energiaa, mutta yksinkertaisen tekniikkansa vuoksi niitä olisi nopeampi rakentaa vaikka useita samanlaisia vierekkäin. Ne voisivat sijaita jopa kaupunkien kupeessa. “Ei tätä kaikkea ole varaa jättää hyödyntämättä.” Soronen siteeraa sanojensa vakuudeksi jo edesmennyttä pitkäaikaista eduskunnan puhemiestä ja valtiovarainministeriä Ahti Pekkalaa (kesk.). Ei varsinkaan Suomessa, jossa kriteerit ja lupaprosessien ehdot ovat tiukat. Se on vaatinut hyvin monimutkaista tekniikkaa. Suuret ydinvoimalat ovat myös keskenään hyvin erilaisia. Perinteisten suurten ydinvoimaloiden aikakausi näyttää muutenkin olevan maailmalla ohi. Toinen on se, että maailmassa on varsin vähän valmiiksi kaavoitettuja ja pitkälle rakennettuja dinvoimatontteja. “Jos pienydinvoimalahanketta alettaisiin nyt valmistella, realistinen aikataulu sen valmistumiseen olisi 2030-luku. Pienydinvoimaloissa koko olisi selvästi pienempi. Hanhikivenniemelle on ehditty pystyttää varastorakennuksia, asuintiloja ja muita ydinvoimalalle tärkeitä toimintoja. “Meillä vaihtuu lippalakki uuden toimijan myötä”, hän veistelee. “Pienydinvoimaloiden kehittäminen ei ole vielä aivan valmista. “Pelkkä lupien hakeminen on laitostoimittajille iso projekti. “Siellä ne voisivat keskittyä pelkkään sähköntuotantoon. Sorosen mukaan ydinvoimala toteutuu, koska Pekkalan esittämät kolme keskeisintä kriteeriä täyttyvät. Sähköä voidaan aina siirtää pitkiäkin matkoja. Hyvärisen mukaan aiemmat ydinvoimalat ovat perustuneet pitkälti niiden suureen kokoon. Mutta lupaavilta ne kuulostavat monella tavalla.” Hyvärisen mukaan pienydinvoimaloiden toimivuudesta saadaan tuloksia “muutaman vuoden” päästä, kun ensimmäiset saadaan markkinoille. Säästyisimme turhalta metsien hakkaamiselta.” Syrin mukaan pienydinvoimaloiden tilaamisen ja tuottamisen prosessi oliEi tätä kaikkea tehtyä infrastruktuuria ole vara jättää hyödyntämättä, Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo.. Ensimmäinen niistä on hänen mukaansa se, että sähkö on hyvä tuote, jolle riittää kysyntää. Hyvärisen mukaan ydinvoimaloiden tekeminen sillä tavalla kuin niitä tähän saakka on tehty, ei ole kannattavaa. En usko, että maailmalta löytyy sellaista laitostoimittajaa, joka ottaisi valtavan riskin ja lähtisi kehittämään hanketta, joka on hyvin epävarmassa tilanteessa.” Yksi ratkaisu Pyhäjoelle voisivat olla niin sanotut pienydinvoimalat, jotka ovat alalla suuren mielenkiinnon kohteena
“Tässä tarinassa ei ole yhtään voittajaa. Halmeenpään mielestä on vastuutonta väittää, että Pyhäjoelle nousee vielä ydinvoimala. “Euroopassa nähdään nyt, että pelkkään maakaasuun nojaaminen ei ollut hyvä ratkaisu.” Kaasun yksi isoimpia ongelmia on Syrin mukaan se, ettei sitä voida varastoida. Ydinvoiman raaka-ainetta uraania sen sijaan voidaan varastoida 1–2 vuodeksi. On vain suunnaton tyhjyys, että voi kun näitä asioita olisi mietitty tarkemmin paljon aikaisemmin.” Halmeenpää nousi Pro Hanhikivestä saamansa näkyvyyden siivittämänä myös vihreiden kansanedustajaksi vuoden 2015 vaaleissa. “Uskallan jopa väittää, että suuri osa aktiiveista oli alun perin keskustaan kallellaan.” “Mutta keskustan lempilapsi tämä itse hanke oli noin muuten. Halmeenpää sanoo lähteneensä Pro Hanhikivi -yhdistykseen aikanaan mukaan, koska Pyhäjoelle kaavailtu ydinvoimala tuli “liian iholle”. Pienydinvoimalat olisivat Syrin mukaan kaivattu ratkaisu etenkin Euroopan energiantuotantoon, jossa päivän sana on sähköpula. Pihalla käyskentelee yleensä kanoja, mutta nyt niitä ei näy. Kun kaasuhanat Venäjältä menevät kiinni, Saksa ja koko Eurooppa ovat pulassa. Perusongelma esimerkiksi ydinvoimajätteen riskeistä ei muutu silloin mihinkään. Lainsäädäntöä pitää tosin vielä hioa, jotta toiminta voisi olla jouhevaa. Pieniä ydinvoimaloita voisi tilata ja rakentaa ensin yhden, sitten toisen. Jos yhden uraanin vientimaan markkinat menisivät syystä tai toisesta kiinni, olisi ydinvoimaloilla Euroopassa 1–2 vuotta aikaa etsiä uusia markkinoita. Venäläisen Rosatomin mukaantulo nosti esiin myös turvallisuuspoliittisia huolia. Hän ei lämpene myöskään pienydinvoimaloille. Ydinvoimaa on pidetty pitkään auringonlaskun alana. Mukana oli toimijoita hyvin erilaisista taustoista ja eri puolueista, vaikka hänestä itsestään tulikin vihreiden kansanedustaja. 7.10.2022 21 si mittaluokaltaan todella paljon yksinkertaisempaa kuin isojen ydinvoimaloiden. “En osaa tuntea iloa ydinvoimalahankkeen peruuntumisesta, en edes vahingoniloa. Eduskuntaura jäi ainakin toistaiseksi yhteen kauteen: hän ei asettunut enää ehdolle vuonna 2019. Ydinvoimahanketta hän piti järjettömänä projektina, kun vastaavasti olisi pitänyt keskittyä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Syrin mukaan edessä oleva energiakriisi muuttaa näitä asetelmia paljon. Halmeenpää muistetaan ydinvoimalahanketta vastustaneesta Pro Hanhikivi -yhdistyksestä. Toki aina oli yksittäisiä ihmisiä, jotka poikkesivat linjasta”, hän jatkaa. Hän toimi sen varapuheenjohtajana. Hanna Halmeenpään punainen hirsitalo sijaitsee mutkaisen soratien päässä peltojen ja metsäsaarekkeiden lomassa. Myös hän korostaa, että aika on ajanut sellaisten projektien ohi. Kaasuputkia sen sijaan ei voida noin vain siirtää.” TUULI puhaltaa kevyesti suoraan mereltä päin Kalajoen Rahjan kylällä. Niitä ei saada koskaan takaisin.” HALMEENPÄÄN puolueessa vihreissä on kuitenkin nähty viime aikoina merkittäHHuong Rahlan-Kallio ei ole varma, pystyykö hän enää ylläpitämään Pyhäjoella sijaitsevaa ravintolaansa.. Halmeenpään mukaan Pro Hanhikivi oli toimintavuosinaan poliittisesti täysin sitoutumaton. “Toimijan vaihtaminen uraanin kohdalla on paljon helpompaa. “On rehellistä sanoa, että tämä on nyt loppunut. Pyhäjoen ydinvoimalan työmaalle on Halmeenpään kotipihasta matkaa noin 50 kilometriä. Kaikki tahot ovat hävinneet”, Halmeenpää puuskahtaa. He seisoivat kuin muuri hankkeen takana, vaikka se alkoi näyttää kuinka järjettömältä tahansa. Niiden ihmisten puolesta suren, jotka menettivät kesämökkinsä ja virkistysmaastonsa Hanhikivenniemellä. Viimeistään Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus Japanissa vuonna 2011 sai esimerkiksi Saksan tekemään päätöksen ydinvoimasta luopumisesta. Hän uskoo länsimaailman heräävän siihen, ettei ydinvoimalla tuotettu energia olekaan välttämättä niin huono asia. Tämä oli virheinvestointi monella tavalla
“He ovat pakotettuja käyttämään hiiltä tai muita fossiilisia lähteitä. Ydinvoima nähdään nykyään ilmastoystävällisempänä tuotantomuotona. Ne ovat viime aikoina hieman hautautuneet.” Hanna Halmeenpää myöntää, että vihreiden ydinvoimapolitiikka on muuttunut. Puolue on historiansa aikana lähtenyt peräti kahdesti hallituksesta ydinvoimapäätösten vuoksi. Tuulija aurinkoenergiaa kehitetään kovasti, mutta se ei yksistään riitä. Kukaan tuskin löytää sellaista puoluetta, jonka kaikkia valintoja hyväksyisi. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on painottanut, että Suomi tulee olemaan lähes sähköomavarainen, kunhan Olkiluoto 3 saadaan kunnolla käyntiin. Ydinvoiman voi nähdä myös päästöttömänä energiamuotona. Energiakriisi vain pönkittää sen hyväksyttävyyden nousua. Energiaratkaisujen löytäminen ei tule olemaan Saksalle helppoa. Myös kotitalojen lämmitysjärjestelmät tulevat kaipaamaan isoja remontteja. “Vihreissä on myös sitä porukkaa, jotka näkevät ydinvoiman yhtenä hyvänä keinona saada päästöjä alas. Hänen mukaansa keskusteluilmapiirin muutos on sikäli merkittävä, että se on vaikuttanut paljon ydinvoiman tulevaisuudennäkymiin. Jos se aiemmin nähtiin hiipuvana energiatuotannon alana, on sillä nyt vähintäänkin mahdollisuuksia. Pari vuotta sitten puolue kuitenkin pudotti ydinvoiman vastustamisen pois periaateohjelmastaan. Tässä tarinassa ei ole yhtään voittajaa. Hän ei kuitenkaan usko, että Saksa lähtisi pyörtämään päätöstään ydinvoimasta luopumisesta. Hän puhuu ydinvoiman kunnianpalautuksesta. Kaikki tahot ovat hävinneet. 22 7.10.2022 viä muutoksia suhteessa ydinvoimaan. “Sen takana seison edelleen. Viime aikoina Ranskan ydinvoimalat ovat seisoneet korroosio-ongelmien aiheuttamien korjaustöiden vuoksi. “Uraanin louhintaan ja ydinjätteisiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin edelleen ajankohtaisia ja relevantteja. Puolueen ex-puheenjohtaja Ville Niinistö myönsi viime joulukuussa, että ydinvoiman vastustaminen meni vihreillä aikanaan yli. Olen samaa mieltä, että päästöt on saatava alas äkkiä, mutta ei keinolla millä hyvänsä. “Veikkaan, että näissä maissa tullaan tarvitsemaan sekä entisten ydinvoimaloiden eliniän pidennystä että uusia ydinvoimaloita”, Syri summaa. “Koko ydinvoimakeskustelu on mennyt uusiksi”, sanoo valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Heti perään hän kuitenkin painottaa, että puolue on asian suhteen myös jakaantunut. Kaikki eivät allekirjoita uusia linjauksia, ei myöskään Halmeenpää. Syri uskoo, että ydinvoimaan liittyviä ratkaisuja tullaan arvioimaan uusiksi etenkin Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Syrin mukaan muutos ei kuitenkaan koske vain Suomea ja suomalaista vihreää puoluetta, vaan se on paljon universaalimpi ilmiö. Minä en hyväksy tätä linjaa, yritän elää sen kanssa.” Halmeenpään mukaan puolueessa ei olla koskaan tavoiteltu olemassa olevan ydinvoiman ennenaikaista alasajoa, mutta uusia voimaloita ei olla haluttu rakentaa lisää. On mielenkiintoista nähdä, miten se kaikki tehdään.” OLENNAINEN kysymys on se, tarvitaanko Suomessa lisäydinvoimaa tulevaisuudessa, jos Pyhäjoen ydinvoimalaa ei koskaan rakenneta. En ole iloinen, en edes vahingoniloinen, Pyhäjoen ydinvoimalaa alusta asti vastustanut Hanna Halmeenpää sanoo.. En pidä ydinvoimaa jätteineen turvallisena ja tuhansia vuosia kestävänä tapana tuottaa energiaa.” AALTO-YLIOPISTON Sanna Syrin mukaan ydinvoima on kokenut viime aikoina julkisessa keskustelussa eräänlaisen renessanssin. Esimerkiksi Belgiassa ja Ruotsissa on tehty periaatepäätökset ydinvoimasta luopumisesta. Muutos olisi iso
Suomessa myös rakennetaan jatkuvasti tuulivoimaloita. Ydinvoimalan rakennustyömaan alueelle ei saa mennä ilman lupaa. LUT-yliopiston Hyvärisen mukaan lisäydinvoimalle on kuitenkin tarvetta edelleen. “Itse ajattelen, että sähköjärjestelmä pitää rakentaa niin, ettei se ole sään herkkä. SIRPA MIILUKANGAS, PYHÄJOKI Harmillista, kun niin paljon jää ihmisiä työttömäksi. Pohjoismaista Suomeen tuotava sähkö oltaisiin saatu kuitattua Pyhäjoen ydinvoimalalla. MARKKU HAUTAJOKI, PYHÄJOKI Onhan se sääli, kun hanke kaatui ja monta työpaikkaa meni. Tuntuu, että tämä on nyt enemmän sellainen kuoleva kylä. Surullinen juttu. Pyhäjoen kunnan keskustaan on risteyksestä matkaa vain muutama kilometri. Tulevaisuudessa nähdään, onnistutaanko sähkön varastointiin kehittämään toimivia järjestelmiä. Tiepätkän näkeminenkin vetää kuitenkin hiljaiseksi. Olisihan se ydinvoimala tuonut tänne väkeä lisää. Olen itsekin työskennellyt rakennusalueella, mutta ehdin jo jäädä eläkkeelle.. Pelkästään Fennovoiman ja Rosatomin toisiaan vastaan nostamien oikeuskanteiden prosessin arvellaan vievän useita vuosia. Mitä mieltä ydinvoimalahankkeen kaatumisesta. Harmittaa myös luonnon puolesta, kun alue on myllätty ja ydinvoimalaa ei tulekaan. Fennovoima ei myöskään ota vastaan enää vieraita, ei edes toimittajia. Myös aurinkoenergia on lisääntyvä ilmiö. Esimerkiksi tyyni ja kylmä talvi on tuulivoiman kannalta hyvin ongelmallinen. Jos sähköä voitaisiin varastoida, sääherkkyys ei olisi enää nykyisen kaltainen ongelma.” HANHIKIVENNIEMELLE johtava suora ja hyvin päällystetty asfalttitie uppoaa metsänreunaan, kun sitä katselee Valtatie 8:n varresta. Osa oli muuttanut tänne ihan vain ydinvoimalan takia. “Sääriippuvaiset uusiutuvat energiamuodot eivät kykene syrjäyttämään fossiilisia polttoaineita, se on nähty Saksassa. Tunnen useita, jotka menettivät työnsä. Kuinka paljon miljardeja sekä toteutumattomia toiveita tähän kaikkeen onkaan vuosien aikana upotettu. 7.10.2022 23 TERHI VIERIMAA, PYHÄJOKI Harmittaa kovasti, kun työpaikkoja menee. Kunnanjohtaja Soronen miettii hetken. Täällä on satsattu hirveästi kaikkeen uuteen, mutta nyt niitäkään ei sitten tule. Siksi ydinvoimaa tarvitaan.” Hyvärisen mukaan Suomella on sähköntuotannossa suurin piirtein sen kokoinen aukko, mitä Pyhäjoelle rakennettu ydinvoimala olisi tuottanut. Sitten hän sanoo, että nekin vuodet menevät lopulta ohitse. Siitä varoittavat kyltit, jotka vetoavat lakiin. Kylminä talvipäivinä meidän oma sähköntuotantomme ei riitä. Hän näkee tilanteen niin, että kunnalla on erinomainen tilanne, kun sillä on pohjat uudelle ydinvoimalalle valmiina. Mitään ratkaisuja Hanhikivenniemen tulevaisuuden suhteen tullaan tuskin tekemään pitkiin aikoihin. Se on paha paikka. Olisi se ydinvoimala minun puolestani voinut tänne tulla. Ydinvoima sen sijaan kykenee sen tekemään.” Ilkka Ruostetsaari on samaa mieltä, että kysyntää ydinvoimalle olisi. Teknologinen kehitys saattaa kuitenkin ajaa senkin tarpeen ohi. “Se hävittäisi vanhan kysymyksen perusenergian tarpeesta. Hyvärisen mukaan merkittävä ongelma on se, että iso osa sähköntuotannosta nojaa sään vaihteluihin. Kyse on niin sanotun perusenergian tarpeesta, joka olisi toimitusvarmaa aina
Koivikko ja Kasurinen tilaavat usein myös pelkän tuotteiden keräilyn, jolloin he hakevat valmiit ruokalaatikot kauppakeskus Itiksen ja Jumbon pihasta matkalla töistä kotiin.. On maanantai-iltapäivä, ja perheen kotiovelle tuodaan neljä pahvilaatikollista ruokaa sekä pussillinen pakasteita Prismasta. Tällä kertaa hän teki ruokatilauksen kännykällään edellisenä iltana. 24 7.10.2022 Ilmiöt Kauppa käy meillä Elisa Koivikko ja Mikko Kasurinen helpottavat ruuhkavuosikiireitä tilaamalla ruoat netistä. Pariskunta sanoo, että ajankäyttö täytyy nykyisin optimoida. 9-vuotias Adelia ei ole juuri nyt kotona. Verkkokauppa on meille pelastus”, Kasurinen naurahtaa. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN VANTAAN SOTUNGISSA asuvilla Elisa Koivikolla ja Mikko Kasurisella on kolme lasta, mutta täysien ostoskärryjen jatkuva lykkiminen ruokakaupassa on heille taakse jäänyttä elämää. “Kaupoissa käyntiin meni hirveästi aikaa. “Nyt tuntuisi absurdilta mennä kauppaan keräilemään näitä tuotteita itse. Lapset Liana, 7, ja Nicolas, 5, auttavat vanhempiaan ruokien purkamisessa. Koivikko ja Kasurinen kantavat keittiöön laatikot, jotka sisältävät lapsiperheen tavanomaisia arjen aineksia: maitoa, kaakaota, leipää, kananmunia, jauhelihaa, hedelmiä, vihanneksia ja niin edelleen. “Tunti ei varmasti riittäisi, jos lähtisin itse ruokakauppaan”, Koivikko pohtii. Työ-, kouluja päiväkotiarjen lisäksi päivät täyttyvät lasten harrastuksista kuten jalkapallosta ja ratsastuksesta. Koivikko työskentelee sisustussuunnittelijana ja Kasurinen lentäjänä. Keksin muutakin käyttöä sille ajalle”, Koivikko sanoo. PERHE alkoi tilata ruokaa netistä kolmisen vuotta sitten, eikä paluuta entiseen ole
Mutta nyt esiin on noussut muitakin ryhmiä. “Suomessa päästään noin viiteen prosenttiin muutaman vuoden sisällä”, Keskon Heinänen arvioi. Sja K-ryhmillä kuljetusmaksu on keskimäärin 9,90 euroa, mutta hintaa määrittelevät myös ajankohta sekä palvelun tarjoava myymälä. ELISA KOIVIKKO maksoi tällä kertaa ruoan kotiinkuljetuksesta 11,90 euroa. “Verkkokauppa tuo heille apua arjen hektisyyteen. Nyt Suomen markkinoita ravistelee norjalainen verkkokauppa Oda, joka aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla vuoden alussa. “Vuonna 2030 ollaan 10 prosentin paikkeilla”, Ala-Kurikka ennustaa. Asiakkaat ovat jatkaneet palvelun tilaamista koronan jälkeenkin, eikä ruoan hinnan nousu ainakaan vielä näy notkahduksena, Sja K-ryhmistä kerrotaan. “Olen yrittänyt markkinoida muillekin, että tämä on loistava juttu. Koivikko aikoo tehdä seuraavan ruokatilauksen reilun viikon kuluttua, sitä ennen lähikaupasta haetaan ehkä pientä täydennystä ja herkkuja viikonlopuksi. VERKKOKAUPAN OSUUS on tällä hetkellä noin kolme prosenttia päivittäistavarakaupasta, kun Ruotsissa se on seitsemän prosenttia. “Uudet toimijat ovat myös nostaneet tietoisuutta ruoan verkkokaupasta, mikä on hyvä asia koko liiketoiminnalle.” Emilia Ala-Kurikka toteaa, että S-ryhmässä tutkitaan tarkoin ostoskorin kokonaishintaa, josta asiakasomistajat saavat myös bonuksia. Sitä ennen meillä oli reilut 30 yksikköä, jotka tekivät ruoan verkkokauppaa. Nyt niitä on 250”, S-ryhmän Ala-Kurikka havainnollistaa. Britannia on verkkokaupan edelläkävijöitä, siellä osuus on jo yli 10 prosenttia. 5-vuotias Nicolas ja 7-vuotias Liana auttavat vanhempiaan Elisa Koivikkoa ja Mikko Kasurista laittamaan ruoat paikoilleen.. Kotimaisissa kauppaketjuissa uskotaan ruoan nettimyynnin kasvavan edelleen. Hän laskee säästäneensä ajan lisäksi myös polttoainekuluissa. Suomen tilanteeseen vaikuttavat pitkät etäisyydet sekä voimakkaasti keskittynyt vähittäiskauppa, jolloin toiminnan kehittäjiä on ollut vähemmän. Tämä mahdollistaa myös verrattain edullisen kotiinkuljetusmaksun, joka on Odalla nyt 0–4,90 euroa ajankohdasta riippuen. Asiakkaiden toiveet ovat ohjanneet kasvua. Itse olen tilannut kaikki jouluruoatkin netistä.” Verkkokauppa on meille pelastus. “Korona muutti pelin. Verkkokaupan suosio räjähti korona-aikana, kun ihmiset halusivat vältellä ruokakaupassa käyntiä. “Lapsiperheet täyttävät nettitilauksella ruokakaappinsa viikoksi. 7.10.2022 25 PÄÄKAUPUNKISEUDULLA asuva lapsiperhe on tyypillisin ruoan verkkokaupan käyttäjä, Sja K-ryhmistä kerrotaan. Yksinelävät käyttävät palvelua myös”, sanoo Hanna Heinänen, jonka vastuualueena on ruoan verkkokaupan liiketoiminta Keskolla. HANNA HEINÄNEN Keskolta sanoo, että tuotteiden keräilyä ja jakelua voidaan tehostaa sitä mukaa, kun asiakasmäärät kasvavat. Sinkkutaloudet puolestaan tilaavat usein isommat käyttötavarat kuten vessapaperit ja pesuaineet kotiin kerran kuussa, vaikka päivän aterian ainekset haettaisiinkin yhä lähikaupasta.” Verkosta tehtävä keskiverto-ostos on molemmissa kauppaketjuissa noin 130 euron suuruinen. “Tilaan kuitenkin aina samat tuotteet, 15 litraa maitoa ja muuta.” Koivikko ihmettelee sitä, että lapsiperheistä koostuvassa tuttavapiirissä on vielä vähän ruoan verkkokaupan käyttäjiä. K-ryhmällä on nyt lähes 600 verkkokauppaa tarjoavaa kauppiasta. Koivikko on keskittänyt ostoksensa toistaiseksi yhteen nettikauppaan, sillä hän voi hyödyntää siellä tallessa olevaa ostoslistaa ja tehdä siihen vain pieniä muokkauksia. Odan tuotteita ei keräillä käsin myymälöistä kuten Sja K-ryhmissä pääosin vielä tehdään, vaan ruoat tulevat keräilykeskuksesta, missä toimintaa on pitkälti automatisoitu. Haja-asutusalueella maksu on yleensä suurempi kuin reitillä, jolle voidaan viedä monta tilausta samalla kertaa. Samaa kertoo SOK:n verkkokaupan kehityspäällikkö Emilia Ala-Kurikka. “Mutta kilpailu on totta kai kovaa ja meidän täytyy pyrkiä tehostamaan toimintaamme, jotta pystymme vastaamaan siihen.” Molempien kauppaketjujen verkkokauppa oli pientä ja pääkaupunkiseudulle keskittyvää vielä reilut 10 vuotta sitten, kun toiminta alkoi
26 7.10.2022 Myös Lauri Nikulan omat pojat ovat innostuneet metsästyksestä. Erityisesti perheen vanhin poika, Luuka, lähtee mielellään isänsä mukaan metsälle.
Pikkupoikana Nikula toimi jäniskoirana, kun isoveljet saalistivat leikkipyssyjensä kanssa lähimetsissä. Tavallisesti matka käy metsälle useamman kerran viikossa, mutta viime vuosina tekemistä on riittänyt eri luottamustoimien parissa niin, että aika ei tahdo enää riittää aktiiviseen harrastamiseen. ”Isä bongasi teeren ja pyysi minua ja veljeäni hetkeksi sivuun odottamaan, kun meni kokeilemaan, saisiko linnun. Nikulan mukaan seuraan pääsemistä voisi joissain tilanteissa helpottaa. Olin vielä sen ikäinen, että hätähän siinä iski, ja aloin huudella isää. Nikula on Kennelliiton hyväksymä kasvattaja, ja lisäksi hän kuuluu eri metsästyskoirajärjestöihin. Lapsuudenperheen seitsemästä veljeksestä lähes kaikki metsästävät, mutta kolmeen siskokseen ei ole innostus Nikulan mukaan valitettavasti tarttunut. Pitkään Nikulan luottokaveri metsällä oli Kiiraniminen karjalankarhukoira, jonka hirvi onnistui potkimaan hengiltä parisen vuotta sitten. 7.10.2022 27 Metsästyskärpäsen puraisemat Lauri Nikulalla ja Luuka-pojalla riittää tarinoita kerrottavaksi jahtireissuilta TEKSTI JA KUVAT: MAIJA LEHTOVIRTA KUN oululaiselta Lauri Nikulalta kysyy, mistä innostus metsästykseen on alun perin lähtenyt, vastausta ei tarvitse kauan hakea. Isä sai kuitenkin teeren ammuttua. Se oli aika pitkälle vietyä leikkiä.” Jo alle kouluikäisenä Nikula pääsi isän ja isoveljien mukaan niin maalintujen kuin jänisten pyyntiin. UUTTA innostusta harrastukseen on tuonut koirien kasvatus. ”Hirvenmetsästys ei ollut vielä Elämä. Tälle syksylle takana on pari vesilintujahtia, ja hirvenpyyntiin on tavoite ehtiä parina viikonloppuna. Lapsuudenleikit Pudasjärven maaseudulla keskittyivät metsästyksen ympärille. Alueella voi pyytää myös karhua, koska alue on joiltain osin poronhoitoaluetta. ”Rakensimme metsästysmajat ja kävimme keräämässä läheiseltä ampumaradalta tyhjiä hylsyjä, joista teimme patruunavyöt. Karhunmetsästysreissuja tulee yleensä kerta syksyyn. ”Lapsuuteni on ollut sellainen, että olisin yllättynyt, jos metsästyskärpänen ei olisi puraissut. Metsästysseuraan pääsemisen lähtökohta on, että omistaa maata alueelta tai asuu alueella, mutta seurat voivat ottaa jäseniä myös omilla periaatteilla. Tällä reissulla opin, että metsiin ei mennä huutelemaan, vaan koetetaan puhua rauhallisella äänellä.” NYKYÄÄN Kiimingissä asuva Nikula metsästää pääsääntöisesti Ylikiimingin metsästysseurassa, joka on Nikulan mukaan yksi Suomen suurimpia metsästysseuroja: pinta-alaa on noin 60 000 hehtaaria ja jäseniäkin lähes 700. Pyssyt teimme itse puusta tai muoviputkesta. Koiriin liittyy myös yksi mieleenpainuvimmista – joskin traaginen – kokemus metsäreissuilta. Yksi varhaisimmista lintureissuista 4–5-vuotiaana opetti heti kerrasta sen, miten näillä retkillä tulee käyttäytyä. ”Seurat eivät ehkä ymmärrä katsoa tulevaisuuteen siinä mielessä, että joukossa olisi myös jatkossa tarpeeksi nuoria miehiä ja naisia. Myös esimerkiksi jäsenmaksujen olisi hyvä olla pienemmät alle 18-vuotiaille, jotta aloittamisen kynnys olisi mahdollisimman matala.” Poliisina työskentelevä Nikula kuuluu pariin muuhunkin metsästysseuraan ja käy toisinaan metsällä myös poliisien eräseuran mailla. Kyllä siitä voi isäukkoa syyllistää, sen verran on ollut altistusta”, Nikula aloittaa. Ukkoutuminen uhkaa kyllä osaa seuroja. Suuret tervaskannot näyttäytyivät leikeissä hirvinä, ja pienemmät oksankarahkat olivat pienempiä saaliita
13-vuotias Luuka ampui hirvimerkin viime syksynä, ja samalle syksylle sattui yksi jännittävimmistä jahtireissuista. Nikulan mukaan metsästysseuraan pääsemistä pitäisi helpottaa, jotta joukossa olisi jatkossakin tarpeeksi nuoria miehiä ja naisia. 28 7.10.2022
Nikulan mukaan Suomessa tulkitaan direktiiviä liian tiukasti ja tähän tarvitaan muutosta. 29 käynnissä, mutta koiran irtipitoaika oli alkanut. Hanhi on aika vaikeasti saatava, joten on ollut hieno tunne onnistua siinä hommassa.” Kaatamistaan hirvistä mies ei pidä enää lukua, mutta lukema pyörii useissa kymmenissä. NIKULA tietää, että metsästys on asia, joka herättää tunteita. ”Toissa syksynä ammuin vasan, joka vielä ampumisen jälkeen syöksyi ihan sattumalta minua kohti. Kiira löytyi mättäältä nilkka jäykkänä, oli todennäköisesti kuollut hirven potkaisuun.” Tapahtuma kosketti koko perhettä. ”Aina elokuun 20. ”Kun oma lapsi innostuu mukaan, niin se ei ole pelkästään minun harrastukseni vaan yhteistä aikaa lapsen kanssa.” Luuka ampui hirvimerkin viime syksynä – ja heti samalle syksylle sattui isän ja pojan yksi jännittävimmistä yhteisistä jahtireissuista. Loppukesästä jahtireissuihin pystyy yhdistämään marjanpoiminnan, joten tässä perheessä hillat, mustikat ja etenkin syksyllä puolukat tulevat siinä samalla. Laitettiin laavu ja nuotiot pystyyn, ja jopa viikko saattoi vierähtää niillä reissuilla. ”Kaikki mitä hirvestä saadaan, laitetaan vaimon kanssa ruoaksi kotona. ”Se on sellainen eettinen juttu, koska vasan ampumisen jälkeen emältä häviää varovaisuus. Vasa saatiin, mutta emää en koskaan ammu samassa tilanteessa.” Emän saa kyllä ampua, mutta monella metsästäjällä on periaatteena, ettei emää ja vasaa ammuta niin sanotusti samaan kasaan. Erityisesti ihmettelen, mistä kumpuavat karhulupien valitukset.” Ja vaikka metsästys on tänä päivänä useimmille elinkeinon sijaan harrastus, tuo se myös ruokaa taloon. Perheen neljästä lapsesta 13-vuotias Luuka sekä 11-vuotias Niiles ovat olleet pienestä asti menossa mukana. Omanlaisensa muistot on nuoruuden hanhenpyyntireissuilta, joilla mies kulki aikoinaan kavereiden kanssa. Tilanne alkoi liukua hämärän myötä käsistä, joten päätin tehdä syöksyn haukulle. Varsinaista metsän kuningasta eli karhua Nikula ei sen sijaan ole koskaan ampunut eikä luonnossa nähnyt, vaikka läheltä piti -tilanteita on ollut. päivä pakattiin rinkat ja lähdettiin hanhenpyyntiin märkien soiden keskelle. ”Monelle harvaanasutulla seudulla asuvalle jahtiporukka saattaa olla jopa se ainoa sosiaalinen kontakti ja kaveripiiri.” Nikulalla on sananen sanottavana myös metsästykseen liittyvistä lakivalituksista. Ja omalle koiralle kun onnistuu kaatamaan ensimmäisen hirven, niin siinä iloitsee sekä koira että isäntä.” MYÖS Lauri Nikulan omat pojat ovat innostuneet metsästyksestä. ”Osa ajattelee, että metsästys on pelkästään raakalaismaista tappamista. ”Valitusprosesseille on paikkansa, mutta en näe, että se olisi tarpeellisista esimerkiksi suden ja karhun kohdalla. Oikeastaan se on tosi pienessä roolissa, vaikka eläin ampumalla tapetaankin”, hän pohtii. Tästä syystä aina kun vasan ampuu, on syytä pitää kivääri hollilla tovin aikaa.” Metsästystarinoita ei Nikulalta tarvitse nyhtää, vaan niitä tuntuu riittävän. Kolmen aikaan yöllä haukku vaimeni, ja kun koiraa ei kuulunut takaisin, oli pakko lähteä paikantimen perässä katsomaan. Esimerkiksi vasan filee on sellaista arvotavaraa, jota ei kaupasta saa, eikä sitä raskisi varmaan ostaakaan.” Kasvava susikanta ja vielä vahvempi karhukanta kyllä kestävät tarkoin harkitun kannanhoidollisen metsästyksen. ”Koira tuo metsästykseen niin paljon lisäarvoa. Olin mennyt alkuillasta metsälle Kiiran pennun ja Kiiran kanssa ja löysäsin ne maastoon. Emä tuli perässä ja karjui kuin karhu. 7.10.2022. ”Aamuyöstä raahasin sitten kuolleen koiran pimeässä metsässä kotiin.” Nikuloille jäi yksi Kiiran jälkeläisistä, hirvenpyyntiin koulutettu Pötky-koira, joka kulkee pääsääntöisesti aina mukana metsäreissuilla. Ensisijaisesti metsästäminen on Nikuloille luonnossa liikkumista, koiran kasvattamista, pojan kanssa yhdessäoloa. Kasvava susikanta ja vielä vahvempi karhukanta kyllä kestävät tarkoin harkitun kannanhoidollisen metsästyksen. ”Pötky haukkui emää ja vasaa, ja hiivimme Luukan kanssa haukulle todella pitkään. Vasalta ei puolestaan saa ampua emää, koska vasa ei pärjää yksin.” Toisinaan emä saattaa heittäytyä tällaisessa tilanteessa hurjaksi. Se tarkoittaa, että ottaa nopean spurtin kohti hirveä, jolloin on vain hetki aikaa toimia
-Hän oli tosi kova ministeri”, liikenneministeriön entinen kansliapäällikkö Harri Pursiainen kiittää. Hän toimi aktiivisesti keskustaopiskelijoissa, josta ulkoministeri Paavo Väyrynen nappasi hänet lehdistöavustajakseen. HÄMÄLÄINEN muistelee unohtumatonta ensikohtaamista Vehviläisen elämästä ja urasta kertovassa kirjassa Rouva puhemies. Tarkemmin hän ei suunnitelmistaan kerro, mutta Juha Sipilä ehdottelee kirjassa Vehviläiselle esimerkiksi maakuntatai hyvinvointialueen johtajan saappaita. Aavistiko toimittaja tomaatteja väistellessään, että tästä nuoresta naisesta kuultaisiin vielä. Anu Vehviläisen elämä ja ura. Tuskin hän ainakaan arvasi, miten tulisi Vehviläistä 35 vuotta myöhemmin luonnehtimaan. Energiaja ympäristöasiat saivat hänet liittymään keskustanuoriin. Hän toivoo, että ystävä rakastuisi. Vehviläinen on keskustan pitkäaikaisin naisministeri 2996 ministeripäivällään. Uran huipensi kesällä 2020 alkanut 1,5 vuoden pesti eduskunnan puhemiehenä. Docendo, 320 s. Kirjat Ja ri La uk ka ne n. Vuonna 2011 aviomies Timon elämä päättyi niin ikään oman käden kautta. VEHVILÄINEN on ilmoittanut, ettei ole enää ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. ”Hänessä on niin paljon syvää ja hyvää .” ANNUKKA KAARELA Anna-Liisa Hämäläinen: Rouva puhemies. Annika Saarikolla on muitakin toiveita Vehviläisen tulevaisuuden varalle. Maatalon tyttö oli jo lapsena sen verran tomera, että Hilkkamummo povaili hänestä ministeriä. Vehviläinen, radikaalin maineessa oleva joensuulainen keskustanuori, kuului seminaaria vastustaneeseen opiskelijajoukkoon. Elämäkerrassakaan hän ei leveile saavutuksillaan eikä arvostele kollegoitaan. Vehviläinen tunnetaan itseään korostamattomana poliitikkona. 30 7.10.2022 Kapinallisesta keskustan luottopakiksi Anu Vehviläinen on ollut monen keskustajohtajan tukihenkilö, terapeutti ja sovinnontekijä KUN Unto Hämäläinen tapasi Anu Vehviläisen ensimmäistä kertaa, tuleva kansanedustaja yritti heittää politiikan toimittajaa mädällä tomaatilla. ”Puoluekenttien yli hän on rakentava hahmo, joka yrittää etsiä pienintä yhteistä nimittäjää, jotta pystytään sopimaan asioista.” ANU VEHVILÄINEN syntyi syyskuussa 1963 Pohjois-Savon Leppävirralla. TOIMITTAJA Anna-Liisa Hämäläisen kirjoittama elämäkerta on sävyltään lämminhenkinen. Hämäläinen on haastatellut kirjaan Vehviläisen itsensä lisäksi tämän perhettä, ystäviä, työtovereita ja politiikan toimittajia. ”Elämäni jollakin tavalla vakavoitui pysyvällä tavalla”, Vehviläinen kuvaa kokemuksiaan. Eduskuntaan Vehviläinen nousi toisella yrittämällä vuonna 1995. Hän on ollut niin Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen, Juha Sipilän kuin Annika Saarikonkin luottohenkilö. Kirjassa hän sanoo toivovansa, että voisi pitkän poliitikonuransa jälkeen tehdä vielä jotain muuta. Mielenosoitus päättyi hänen osaltaan putkareissuun. Miehensä kuoleman jälkeen hän kiinnostui uskonnosta ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon. Anu hoiti koulun mallikkaasti, juoksi ja hiihti kilpaa, piirsi, tanhusi, näytteli ja ohjasi Vesaisten kerhoa. VEHVILÄINEN on kohdannut elämänsä aikana traagisia menetyksiä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Vehviläinen kävi Alkio-opiston. Sen sijaan hämmästyttävän moni keskustajohtaja kertoo kirjassa nojautuneensa tehtävässään juuri Vehviläisen tukeen. Vehviläinen saa tunnustusta myös ministerintaidoistaan. Hän toimi liikenneministerinä Matti Vanhasen sekä kuntaja uudistusministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Oli marraskuu 1987, ja valtakunnan poliittinen eliitti oli kokoontunut Joensuuhun pääministeri Harri Holkerin järjestämään suureen rakennemuutosseminaariin. Hämäläinen oli paikalla Helsingin Sanomien toimittajana. ”Anu on ollut 30 vuotta [keskustan] kulloisenkin johdon tukihenkilö, ymmärtäjä, terapeutti ja sovinnontekijä, johon turvaudutaan hädän hetkellä”, Hämäläinen toteaa Vehviläisen elämäkerrassa. ”Anu vei liikennepolitiikkaa laajempaan näkökulmaan, ettei se tarkoittanut tietä sinne ja radanpätkää tuonne. Vehviläinen kertoo kirjassa selviytyneensä menetyksistä läheisten ja terapian avulla. Vuonna 1984 Vehviläinen aloitti kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen opinnot Joensuun yliopistossa. Hänen Kaleviisänsä teki itsemurhan, kun tytär oli 11-vuotias
Hän ei myöskään tiedä, että Halonen olisi antanut neuvonantajalleen Martti Manniselle luvan paperien faksaamiseen. Jäätteenmäki sai kiivaan eduskuntavaalitaistelun aikana haltuunsa ulkoministeriön salassa pidettäviä asiakirjoja Lipposen ja presidentti George W. Tuomioja avaa SDP:n sisällä vallinneita jakolinjoja ja selostaa yhteydenpitoaan kohun avainhenkilöihin. Siltala, 544 s. PERUSTEELLISISTA päiväkirjamerkinnöistä käy ilmi, että SDP:ssä todella oli kaksi leiriä suhteessa Irakin sotaan ja Natoon. kesäkuuta, kun SDP:n eduskuntaryhmä pakotti hänet eroamaan. Tuomiojan mukaan Yhdysvaltoja myötäillyt Lipponen halusi ajaa Suomen mukaan sotatoimiin ja lopulta Naton jäseneksi. Oikeaa reunaa johti puheenjohtaja Lipponen, vasenta ulkoministeri Tuomioja. Kirjan esipuheessa Tuomioja toteaa poistaneensa tekstistä ainoastaan tarpeettomia henkilökohtaisuuksiin puuttuneita merkintöjä. Niissä Lipponen olisi nimenomaan luvannut Suomen osallistuvan rauhanturvaan Irakissa. Päiväkirjojen mukaan Tuomiojan ja uuden pääministerin yhteistyö sujui hyvin. Tuomiojan mukaan Halonen pyysi valtiovarainministeri Antti Kalliomäkeä vahtimaan, ettei ”Paavo jonain päivänä mene puoluevaltuustoon ja ilmoita Suomea Natoon”. Minä en kauaa odota.” JÄÄTTEENMÄEN kujanjuoksu päättyi 18. ”Don’t fuck with me!”, Lipponen ärähti ulkoministerille ja jatkoi: ”Minä olen Bushille Valkoisessa talossa luvannut, että Suomi osallistuu rauhanturvatoimiin, ja sinä annat typeriä lausuntoja siitä, että vaikka YK:n mandaatti olisikin olemassa emme mene. Kirjan mukaan Lipponen uhkaili Tuomiojaa potkuilla ja tuli samalla paljastaneeksi Washingtonin-puheidensa sisällön. Erkki Tuomioja Ja ri La uk ka ne n Paavo Lipponen M ark ku U la nd er / Le hti ku va. TUOMIOJA kirjoittaa vajaan 20 vuoden takaisista tapahtumista hämmästyttävän avoimesti. Se sai Tuomiojan potemaan toistuvasti masennustilaa ja pohtimaan jopa eroa. Kirja ei petä niitä, jotka ovat odottaneet lisätietoa Jäätteenmäen eroon johtaneen Irak-kohun taustoista. Esimerkiksi syksyllä 2003 Halonen totesi olevan luojan lykky, ettei Lipponen ole enää pääministerinä. Hänen mukaansa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki oli Lipposen ja valtiosihteeri Raimo Sailaksen käskyläinen, joka toteutti näiden sanelemaa oikeistolaista veropolitiikkaa. ANNUKKA KAARELA Erkki Tuomioja: Lievää voimakkaampaakin tyrmistystä. Toisaalta Tuomioja ei pidä tätä ”mahdottomana eikä sopimattomanakaan”. Keskusta nimitti hänen seuraajakseen Matti Vanhasen. 7.10.2022 31 Jääseinä jakoi SDP:n Tuomiojan päiväkirjan mukaan Lipponen lupasi Bushille Suomen osallistuvan rauhanturvatoimiin Irakissa Kirjat ERKKI TUOMIOJAN päiväkirjasarja on edennyt viidenteen ja ehkä odotetuimpaan osaansa. TUOMIOJA tulkitsi Jäätteenmäen puheista, että keskustajohtajalla olisi ollut käytettävissään myös amerikkalaisten muistiot Lipposen ja Bushin keskusteluista. Kynä on totutun terävä ja luonnehdinnat kollegoista ja virkamiehistä varsin armottomia – etenkin kun useimmat asianosaiset ovat kirjan julkaisuhetkellä edelleen elossa. Tämän Lipponen kirjan mukaan myönsi Tuomiojallekin, kun puoluejohtajan ja ulkoministerin erimielisyydet kärjistyivät eduskuntaryhmän kokouksessa avoimeen riitaan. Päiväkirjassaan Tuomioja kuvailee jääseinän erottaneen heidät. Bushin Washingtonissa käymistä keskusteluista. Nekin ovat luettavissa aikoinaan, kun päiväkirjat päätyvät Kansallisarkistoon. TUOMIOJA piti kulissien takana yhteyttä myös keskustajohtaja Anneli Jäätteenmäkeen, joka syytti julkisesti Lipposta Suomen viemisestä sotakoalitioon. Ulkoministeri itse korosti, että Suomen osallistuminen edellyttää YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia. Kiistan osapuolet pystyivät hädin tuskin olemaan samassa huoneessa. Tuomiojaakin arvailtiin julkisuudessa papereiden vuotajaksi, mutta päiväkirjojen mukaan hänellä ei ollut osuutta niiden toimittamiseen. Hallituksen verolinjauksiin Tuomioja sen sijaan oli erittäin tyytymätön. Kirjan mukaan presidentti Tarja Halonen jakoi Tuomiojan epäluulon Lipposta kohtaan. Ulkoministeri vakuutti saksalaiskollegalleen Joschka Fischerillekin Vanhasen olevan hyvä mies. Poliittiset päiväkirjat 2003–2004. Lokakuun alussa ilmestynyt Lievää voimakkaampaakin tyrmistystä käsittelee vuosia 2003 ja 2004, jolloin Tuomioja toimi ulkoministerinä Paavo Lipposen, Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen hallituksissa
H eik ki H aa vis to n ko tia rkis to / kir ja n ku vit us ta. Talonpoikia tarvitaan. Vuotta myöhemmin hänet valittiin järjestön toiminnanjohtajaksi. Mukaan projektiin pyydetty tietokirjailija Terho Puustinen onnistui toimittamaan aineiston selkeäksi kokonaisuudeksi. Kun hän vuonna 1967 antoi ensimmäisen tv-haastattelunsa MTK:n toiminnanjohtajana, hän sai muutamilta viljelijöiltä moittivia puheluita siitä, että oli hymyillyt ohjelmassa. Otava, 352 s. ”Suomalaiset syövät edelleen varsin edullista ja terveellistä ruokaa, joka kasvatetaan ja jalostetaan kotimaassa. Kirjat Vakavalla asialla Heikki Haavisto oppi jo varhain, ettei viljelijöiden etua ajeta hymyssä suin Heikki Haavisto tarkastelee sadonkorjuun jälkiä naapurinsa Sakari Heikkilän ohrapellossa Ruskolla. Hän oli vauraan Hintsan kartanon ainoa perillinen. ”He sanoivat, että viljelijöiden asiat ovat niin vakavia, ettei niitä ajettaessa saa hymyillä”, Haavisto kirjoittaa syyskuussa ilmestyneissä Talonpojan muistelmissa. HAAVISTON uran huipensi vajaan kahden vuoden pesti ulkoministerinä Esko Ahon hallituksessa. Ministerinsalkkua oli ehdoteltu MTKjohtajalle aiemminkin, mutta kun Aho otti yhteyttä ja pyysi häntä Paavo Väyrysen seuraajaksi, ei hän voinut enää kieltäytyä. Haavisto syntyi vuonna 1935 Raisiossa. Viimeiset viilaukset tekstiin tehtiin kesäkuussa 2022. ”Heinäkuussa Heikki Haavisto nukkui pois 86-vuotiaana, luultavasti kohtuullisen levollisella mielellä. Se toteutui vuonna 1966, kun Haavisto palkattiin MTK:n johtokunnan sihteeriksi. HAAVISTON ensimmäinen työpaikka löytyi kotitilan naapurista Raision Tehtailta. MTK pääsi mukaan tulopoliittisiin neuvotteluihin sekä ajoi jäsenilleen muun muassa eläkejärjestelmän, lomat, sijaisavun ja työterveyshuollon. Vakavana esiintyminen oli Haavistolle tietoinen valinta. Vaativa isä piti huolta siitä, ettei ainokaista liiaksi hemmoteltu. Hän näki velvollisuudekseen varmistaa suomalaisviljelijöille siedettävät jäsenyysehdot. Haaviston vuosikymmenet olivat MTK:n vaikuttamisen kultakausia. Se tehtiin, mihin pystyttiin ja se sanottiin, mikä pitikin sanoa.” ANNUKKA KAARELA Heikki Haavisto: Talonpojan muistelmat. ”Neuvottelutaktiikka oli sellainen, että vastapuolta lyötiin ensin nyrkillä naamaan ja sen jälkeen kysyttiin, oliko meillä jotakin keskusteltavaa.” SOPU jäsenyysehdoista löytyi viimein 32 tunnin maratonkokouksessa saksalaisten myötävaikutuksella. Ruoan kotimaisuusaste on noin 75 prosenttia.” Viimeisinä elinvuosinaan Haavisto laittoi ilokseen merkille, että ruoan omavaraisuuttaa on alettu yhteiskunnassa jälleen arvostaa. Järjestön painoarvo kasvoi niin, että halutessaan se pystyi jopa heiluttamaan hallituksia. Hänen mukaansa luxemburgilainen maatalouskomissaari René Steichen vaikutti umpikuurolta. MTK:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1975–1994. Kun hän lopulta sai työnsä valmiiksi, teksti olisi riittänyt viiteen kirjaan. Parissa kuvassa saattaa tarkasti katsomalla nähdä pienen hymynkareen, mutta enimmäkseen ilme on hyvin totinen. Valmistuessaan vuonna 1957 hän oli Suomen nuorin agronomi. Postuumisti ilmestyneet muistelmat paljastavat, että hänelle tarjottiin useampaan kertaan esimerkiksi Valion pääjohtajan paikkaa, mutta viljelijöiden asia veti aina pidemmän korren. 32 7.10.2022 HEIKKI HAAVISTOSTA on Suomenmaan arkistossa paljon valokuvia, mutta ei yhtään sellaista, jossa hän näyttäisi kovinkaan iloiselta. Hänen mukaansa EU-jäsenyyden pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Haavisto vastusti EU-jäsenyyttä, mutta unioniin meno vaikutti väistämättömältä. Isän mukaan palkkiota pienensi se, että poika oli jo saanut talosta ylöspidon. ”Siitä lähtien varoin vetämästä suutani hymyyn televisiossa ja lehtikuvissa.” HEINÄKUUSSA 2022 menehtynyt Haavisto omisti koko uransa suomalaisille talonpojille. Haavisto selostaa muistelmissaan seikkaperäisesti neuvotteluiden kulkua. Kun Haavisto kuvailee muistelmissaan neuvottelutulosta, toistuvat sanat ”siedettävä” ja ”kohtuullinen”. Haaviston äiti olisi toivonut pojasta pappia, mutta Heikki valitsi maataloustieteet. Puustisen mukaan Haaviston ajatus kulki loppuun asti hyvin. Heikki tienasi taskurahaa nauloja oikomalla ja tiiliä puhdistamalla. HAAVISTO aloitti muistelmiensa kirjoittamisen jo 1990-luvulla. Suurin haave oli kuitenkin MTK, sillä Haavisto halusi tehdä työtä maaseudun ihmisten hyväksi
Jos ne sen sijaan näyttäytyivät eläinten jaloissa, saattoi odotella kaikessa rauhassa Pertun paivään 24. Sato nousee hyvinä vuosina 70 000 tonniin. Keski-Euroopassa on tehty rukiista jopa 6000 vuotta vanhoja siitepölylöydöksiä, mutta todennäköisesti se on ollut vielä tuolloin rikkakasvi. Leipiin sitä laitetaan vain sen verran, että se voidaan mainita raaka-aineluettelossa. Suomessa ruisleivässä pitää olla vähintään puolet ruista, mutta ruotsalainen rågbröd voi todellisuudessa olla 90-prosenttisesti vehnää. ”Kitkerän maun laimentamiseksi siihen sekoitetaan spelttiä, mutta silloinkin se on hyvin vaikeasti sulavaa. Se oli vaikeaa, sillä ruis piiloutui hyvin muiden viljalajien joukkoon ja oli lisäksi erittäin sitkeä. LUTHER kertoo kirjassaan runsaasti perinnetietoa rukiin viljelystä. Riippuvuus rukiista aiheutti kuitenkin myös ongelmia. Sitä paitsi se on mustaa, synkeää ja tavattoman raskasta.” Näin tylysti kuvaili suomalaisille rakasta ruista antiikin Roomassa elänyt Plinius vanhempi ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Hän harmittelee, että suurin osa Suomessa viljellyistä rukiin maatiaislajikkeista on aikojen saatossa hävinnyt. elokuuta. Tutkijan parjaamat taurinolaisetkin hylkäsivät lopulta rukiin ja ryhtyivät vaalean vehnäleivän syöjiksi. Suomessa ohra säilytti pitkään asemansa viljellyimpänä viljalajina, mutta rukiin suosio kasvoi koko ajan. RUKIINSIEMENET vaativat itääkseen pakkasta. 7.10.2022 33 Kirjat Kirjat Toisten rikkaruoho on suomalaisten herkku Ruis tuli pohjoiseen salamatkustajana kauppalaivojen mukana ”SECALE on hyvin ala-arvoinen viljalaji, jota syödään vain silloin kun nälkä kolkuttaa ovella. Rukiiseen helposti iskevä loissieni torajyvä puolestaan aiheutti saastunutta viljaa syöneissä ergotismia eli niin sanottu vetotautia. Jos ensimmäiset lantakärpästen toukat ilmaantuivat esiin hevosen harjasta tai selästä, oli syytä kylvää kiireen vilkkaa. Niille olisi nyt käyttöä, kun ilmastonmuutoksen vuoksi halutaan jalostaa paremmin kuivuutta kestäviä ja hiiltä sitovia lajikkeita. Luultavasti se vaelsi kohti pohjoista salamatkustajana kauppalaivoissa. Venäläinen kasvitutkija Nikolai Ivanovitš Vavilov matkusti 1900-luvun alussa sen syntysijoille Pamirin vuoristoon ja havaitsi, että alueen kansoista vain tadžikit viljelivät ruista. Siitä tuli suomalaisten kansallisvilja, ruokavalion perusta ja tärkeä vientituote. Se kasvaa hyvin, mutta korret ovat surkean ohuita. Secale kasvaa vaikka millaisessa maaperässä ja tuottaa satakertaisen sadon”, Plinius väitti. Tappava tauti piinasi Euroopan ruista viljellyttä osaa pitkälle uuden ajan puolelle, kunnes sen aiheuttaja 1800-luvulla vihdoin selvisi. Lutherin mukaan rukiin muinainen alkukoti on Keski-Aasian aroilla. 1860-luvun lopulla kylmät säät pilasivat suurimman osan sadosta ja 200 000 suomalaista kuoli nälkään. Luonnontutkija oli vieraillut Pohjois-Italian Taurinumissa ja havainnut, että paikalliset söivät moista rikkakasvia. S&S, 288 s.. Muut yrittivät parhaansa mukaan kitkeä sen pois vehnäja ohrapelloiltaan. Toisen maailmansodan alla italialaiset käyttivät ruista enää hattujen punomiseen. Kuinka se tapahtui, siitä kertoo kirjailija, biologian opettaja Annika Luther tietokirjassaan Rukiin viljava historia. ONNEKSI pohjoisesta löytyi kansa, joka ymmärsi hyvän päälle ja otti toisten rikkaruohon omaksi herkukseen. Ruis on siis pitänyt pintansa Suomessa, toisin kuin Ruotsissa. Parhaiten se menestyi alueilla, joilla kylvettiin syksyllä, kuten Keski-Euroopan pohjoisosissa ja Pohjoismaissa. LUTHERIN mukaan on vaikea määrittää tarkkaa ajankohtaa, milloin ruis löi itsensä läpi viljelykasvina. Se oli länsinaapurissakin aikoinaan yleisin viljalaji, mutta nyt sitä kasvatetaan lähinnä näkkileipää varten. NYKYISIN ruista viljellään Suomessa noin 20 000 hehtaarilla. Tietokirjailija käy myös biologin tarkkuudella läpi esimerkiksi rukiin rakenteen ja pölyttymisen. Selvästi viljeltyä ruista on löytynyt noin 4000 vuoden takaa, ja lopullinen läpimurto lienee tapahtunut ajanlaskua edeltäneen vuosituhannen aikana. Vanhan kansan opit paljastavat muun muassa, että siementen oikean kylvöpäivän saattoi päätellä lantakärpästen munimisesta. ANNUKKA KAARELA Annika Luther: Rukiin viljava historia. ”Sittemmin se otettiin käyttöön viljelykasvina samanaikaisesti monella eri taholla, alueilla, missä ilmasto ja maaperä olivat vehnälle ja ohralle epäsuotuisia”, Luther kirjoittaa
Toisiaan erilaisuudessaan täydentäneet parin liitto kesti silti, ja tilanne rauhoittui lasten muutettua omilleen ja saatua itse jälkikasvua. Edustamistakin tarvittiin. J. Kaarlo Juho eli perhepiirissä “John” oli etevä juristi, hallintovirkamies ja presidentti, mutta ujo, huomiosta kiusaantuva ja sosiaalisesti pidättyvä mies, jolla oli vähän kokemusta ja vielä vähemmän kiinnostusta “maan isän” tehtäviin kuuluviin seremonioihin. Ester Stålhberg (ent. Tilanteessa, jossa sisällissodan kahtiajaon lisäksi maata riepottelivat espanjantautiepidemia, taloudellinen niukkuus, arvaamattoman itänaapurin uhka ja niin oikealla kuin vasemmalla puuhatut ääriliikkeet, yhteiskunta pidettiin avoimena ja perustuslaki kunniassa. Kirjallisesti ratkaisu, jossa juoksutetaan rinnan kuvauksia parin perhe-elämästä ja poliittisista tapahtumista, on tosin lukijalle hieman rasittava. Melko pysäyttävä yksityiskohta kirjassa on kertomus siitä, kun presidentin 12-vuotias Kyllikki-tytär vastasi linnan puhelimeen ja nimetön naissoittaja uhkaili häntä kodin tuhopoltolla. Siltala, 512 s. STÅHLBERGIN virkakauden ehkä dramaattisin hetki oli vuoden 1921 suojeluskuntakriisi, jonka polttoaineena toimivat upseeriston ja suojeluskuntien viha “Plootuvuorta” kohtaan, heimosotien tappiot sekä punavankien armahdukset. Ståhlbergista (1919–2025) on kirjoitettu hämmentävänkin vähän siihen nähden, kuinka keskeinen rooli hänellä oli ensiaskeliaan ottavan tasavallan instituutioiden, hallintoelinten ja -tapojen muokkaajana. Vasemmisto taas ei olisi voinut missään oloissa tukea “päälahtaria” presidentiksi. Hentilöiden tulkinta on, että kyseessä oli oikeiston paine ja vihapuhe koko demokraattista hallintoa ja tasavaltalaisuutta kohtaan. Marja-Liisa ja Seppo Hentilän Tasavallan ensimmäiset (Siltala) nostaa valokeilaan myös presidentin toisen puolison Esterin ja kahden lesken vaikean uusperhe-elämän presidentillisten kulissien takana. Hällström o.s. ITSENÄISEN Suomen ensimmäisestä vaaleilla valitusta presidentistä K. VAIKKA STÅHLBERGILLA ei ollut juuri ulkopoliittista kokemusta, hän oli aikaansa nähden liberaali, eurooppalaismielinen sekä lain ja oikeusvaltion nimeen vannova presidentti. Kuvaukset uusperheen vaikeuksista, Ståhlbergin haluttomuudesta “ottaa puolia”, etenkin tyttärien inhosta äitipuolta kohtaan ja Lean syrjinnästä tekevät selväksi, että monet ihmissuhdeongelmat eivät ole paljoa sadassa vuodessa muuttuneet. Toinen iso käänne oli eduskunnan hajottaminen, jonka presidentti määräsi vuonna 1924. Näiden välissä presidentintekijäksi nousi maalaisliitto, jonka johtaja Santeri Alkio oli vankkumaton tasavaltalainen. Ståhlbergin motiivina oli laillisuus. Perusoikeuksia rajoittamaan ja lakeja sekä hyvää hallintotapoja rapauttamaan pyrkivistä tahoista ei tuolloinkaan ollut pulaa. SUSANNA LUIKKU Marja-Liisa ja Seppo Hentilä: Tasavallan ensimmäiset – Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925. Huhut aseellisesta vallankaappausyrityksestä voimistuivat, ja taustalla kummitteli taas kerran myös Mannerheimin hahmo. Kommunististen kansanedustajien pidättämisen jälkeen tynkäeduskunnalla ei ollut oikeutta tehdä poikkeustilan varjolla päätöksiä, joilla todellisuudessa vähemmistöä edustavat ryhmäkunnat pääsisivät toteuttamaan enemmistön etujen vastaista politiikkaa. EDISTYSPUOLUEEN maltillista laitaa edustaneen Ståhlbergin ongelma oli monta vuotta valkoisen Suomen palvoma Carl Gustav Mannerheim, jonka kannattajat eivät yksinkertaisesti halunneet niellä presidentinvaalin tulosta. Hän oli omiin päätöksiin, työhön ja taloudelliseen itsenäisyyteen tottunut kirjailija, jolla oli iso osuus suomalaisen lastensuojelutyön käynnistämisessä. Elfving) oli ensimmäinen pitkässä ketjussa, jossa presidentin puolison rooli oli merkittävästi edustusrouvaa tai aviomiestä suurempi. Ernst Tandefelt ampui Ritavuoren tämän kodin rappusille seuraavana vuonna. Lopulta presidentin puoluetoveri, sisäministeri Heikki Ritavuori nimitti suojelukuntien uudeksi ylipäälliköksi jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmbergin. 34 7.10.2022 Kirjat Ensimmäinen presidenttipari on hämmentävän ajankohtainen Su om en m aa n ark isto. Tapa, jolla Ståhlbergia parjattiin sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen, oli harvinaisen raju. KUN JOHN JA ESTER avioituivat keski-ikäisinä, miehellä oli kuusi lasta ja vaimolla kasvattitytär Lea
Ukrainan sota, Kiinan kasvava mahti ja Venäjän epävakaa tilanne voivat ajaa edelle, ja kotimaankin asioita pitäisi hoitaa. Myrberg nostaa esiin mahdollisina seuraajina useita nimiä, kuten maan kakkosmiehen Chon Ryong-haen ja armeijan johtohenkilöitä. Yhdysvaltojen läsnäolo Aasiassa ja Korean niemimaalla perustuu osin siihen faktaan, että kaikesta takapajuisuudestaan huolimatta PohjoisKorea on ydinasevalta. Joe Biden on palauttanut Yhdysvaltojen ulkopolitiikan normaaleille raiteille, mutta riittääkö hänellä aika, energia ja kiinnostus rakentaa suhteita Kimin hallinnon kanssa. Miksi ja kuinka kauan, siihen pyrkii vastaamaan tietokirjailija, FT Kai Myrberg kirjassaan Viimeinen paraati Pjongjangissa – luhistuuko Pohjois-Korea. Kun käytännössä ainoa yhteys ulkomaailmaan eli Kiinan raja saatiin säppiin pandemian varjolla, Kim Jong-un joutui samalla vastakkain samojen ongelmien kanssa kuin isänsä Kim Jong-il suuressa nälkäkatastrofissa 1990-luvulla. Maan kansalaisten kannalta näin ei valitettavasti ole, vaan Kim-dynastian julmalla kädellä hallitsema suljettu omalaatuinen kommunistidiktatuuri on yhä pystyssä. Ne eivät vaikuta järin todennäköisiltä – mutta toisaalta myös Neuvostoliiton uskottiin olevan ikuinen. 7.10.2022 35 POHJOIS-KOREA on maa, joka tuntuu epäuskottavalta agenttielokuvan viritykseltä tai vähintään jäänteeltä kylmän sodan kuumimmilta blokkiajoilta. Verisukulaisuus eli vallan säilyminen perhepiirissä on tärkeää. AF P Ph oto / KC N A VIA KN S / Le hti ku va Sh utt ers to ck. KIM JONG-UN eli “Nuori Marsalkka” on alle 40-vuotias, mutta hänen oletettujen terveysongelmiensa ja kokonaistilanteen epäselvyyden vuoksi spekulaatiot seuraajaehdokkaista ovat jo nousseet esiin. Kiinan ja Venäjän monipolvinen ja vaihteleva historia PohjoisKorean kanssa on myös osin kiinni samassa asiassa. Ajankohtaisimmillaan (ja ahdistavimmillaan) kirja on kuvatessaan tapaa, jolla äärimmäiseen mielija väkivaltaan, urkintaan ja valvontaan muutenkin perustuva valtio on toisen totalitarian eli Kiinan tavoin hyödyntänyt koronapandemiaa tekosyynä entistä kattavammin suljettuun yhteiskuntaan. Pohjois-Koreassakin on oma eliittinsä, joka on pystynyt aiemmin hankkimaan länsimaisia “ylellisyystarvikkeita” ja kiertämään kaikkialle ulottuvaa valvontaa. Minerva, 238 s. Koreoiden suhde on sekä hankalin että merkityksellisin siinä viitekehyksessä, jossa Pohjois-Korean mahdollisia muutossuuntia voi tarkastella. SUSANNA LUIKKU Kai Myrberg: Viimeinen paraati Pjongjangissa – luhistuuko Pohjois-Korea. Suhteet ovat huonommat kuin aikoihin, eivätkä tämän vuoden aikana sattuneet rajaselkkaukset ja muu keskinäinen sotilaallinen uhittelu anna lupauksia paremmasta. POHJOIS-KOREAN ulkosuhteet ovat luku sinänsä, ja niiden läpikäyminen on kirjan parasta antia. Ihmisten ja ajatusten ohella tavaroiden liike pysähtyi, mikä on tarkoittanut valmiiksi köyhässä maassa yhä pahenevaa pulaa peruselintarvikkeista, lääkkeistä ja polttoaineesta. Jopa veljeään armottomammaksi stalinistiksi kuvailtu Kim Yojong on korkealla puolueja sukuhierarkiassa, mutta äärikonservatiivisessa valtiossa nainen johtajana voi olla liikaa, vaikka tämä kuuluisikin Paektu-vuoren perillisiin. Donald Trumpin presidenttiaikana yksi epäilemättä stressiä USA:n ulkoasiainhallinnossa aiheuttanut asia oli tapa, jolla asioihin perehtymätön, tempoileva ja aggressiivisesti twiittaileva presidentti kuvitteli voivansa hoitaa suhteita Pohjois-Koreaan ja “pikku rakettimieheen” eli Kim Jong-uniin. Lopussa yllytään taas pohtimaan skenaarioita, jotka liikkuvat nykykomennon jatkumisesta väkivaltaisten vallankumousten kautta yhdistyneeseen Koreaan. Ydinkärjillä varustetuilla pitkän kantaman ohjuksilla ja sukellusveneillä uhitteleva diktaattori ei enää olekaan kovin huvittava. Valtio, jota ei enää pitäisi olla Kirjat Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tervehti maan ”kansanarmeijaa” Pjongjangissa vuonna 2017. (Minerva). Tekstissä näkyy silti, kuinka vaikeaa maasta on saada luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Mikäli rajasulku yhä pitkittyy, tämän ryhmän tyytymättömyys voi kasvaa. MYRBERG ON perehtynyt aiheeseen parinkymmenen vuoden ajan ja myös vieraillut Pohjois-Koreassa
36 7.10.2022 Elämä Rakkaudesta lajiin Politiikasta syttyvä Jirka Hakala haluaa vaikuttaa viestintäpäällikkönä siihen, että keskustan avaukset hallitsevat ilmatilaa. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö
Se käynnistyi päätöksestä maksaa perheille ylimääräinen lapsilisä joulukuussa hintojen nousun vuoksi. Hyvä some-päivitys vaatii kuitenkin opettelua. Jakolinjojen umpeen kurominen on keskustalaisten dna:ssa.” TUNTEITA HERÄTTÄVISTÄ asioista keskustan kannattaisi käydä mahdollisimman järkiperäistä keskustelua, Hakala neuvoo. “Pääsen tekemään asioita, joihin minulla on palo. Niistä ihmiset hahmottavat, mistä puolueessa on kyse.” KESKUSTALAISTEN kannattaisi näkyä enemmän sosiaalisessa mediassa, Hakala katsoo. “Näihin asioihin ei tarvita jakolinjoja. Apollonkadun puoluetoimisto ja sen työntekijät ovat Hakalalle tuttuja, onhan hän työskennellyt talossa myös puolueen viestinnän poliittisena suunnittelijana. Hakala uskoo olevansa “hyvä mätsi” puolueen viestintäpäällikön hommaan. “Kun ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa lähtevät liikkeelle, gallupit alkavat muuttua. 7.10.2022 37 JIRKA HAKALA, 36, sai tänä syksynä uuden pestin keskustan joukoissa. “Toiset tykkää, toiset ei. Politiikka ja media liikkuvat niin nopeasti, että palloon osuminen on vaikeaa.” HAKALAN mielestä tilan haltuunotossa on onnistuttu viime aikoina hyvin. Puoluejohto ja muu puoluekoneisto vetävät poliittisen linjan, ja viestintäpäällikkö huolehtii johdon kanssa, että se päätyy ihmisten tietoisuuteen oikeaan aikaan ja oikeilla välineillä, Hakala kertaa. “Se, ettei jää asioiden ja tapahtumien alle vaan ottaa kontrollin itselleen, on todella vaativaa politiikassa. “Tuohon sopisi vielä Seppo Kääriäisen väitöskirja Sitä niittää, mitä kylvää”, hän sanoo. Pohjoisessa ei niin paljon mietitty sitä, mikä kriisi Helsingissä on milloinkin päällä. Ehdokkaiden kanssa kierrettiin vaalitilaisuuksissa, paistettiin makkaraa ja jaettiin esitteitä. Eihän näitä hommia jaksa, ellei ota tätä intohimolajina.” VIESTINNÄLTÄ odotetaan keskustassa paljon. Hakala tunnistaa myös sen, että ministeriössä uppoaa helposti vaikeisiin neuvotteluihin ja prosesseihin. Katri Kulmuni oli ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Hakala varapuheenjohtaja. Hän ojentaa vihreän apilan puoluejohtaja Annika Saarikolle lapsilisäkeskustelusta. “Vaikeinakin aikoina pitää olla varaa nauraa vähintään itselleen.” Vaikeinakin aikoina pitää olla varaa nauraa vähintään itselleen.. Vuoria voi siirtää, oli sitten kyse sitten paikallisesta järjestötyöstä tai ehdokkaan kampanjasta.” Hakala arvostaa itseironiaa ja huumoria, joita on nähty esimerkiksi Paavo Väyrysen ja Antti Kaikkosen kampanjoissa. “Hyvän porukan rakentaminen ei vaadi kuin kolme hyvää tyyppiä. Suuret odotukset eivät hirvitä, Hakala väittää. “Miksi puolue tekee näitä asioita ja kenen puolesta, ne ovat niitä ydinasioita, joita ei pidä hävetä kertoa. Niin voisi ainakin päätellä siitä, miten usein juuri viestintää syytetään puolueen heikosta kannatuksesta. “Somessa kannattaa tarjota sopivia suupaloja lähes päivittäin sen sijaan, että kattaa pöytään kunnon buffetin kahden viikon välein.” Hakala uskoo monen keskustalaisen vierastavan öyhötystä, jolla somessa saa näkyvyyttä. Politisoituneet eläimet esimerkiksi aiheuttavat lähes varmasti yhteentörmäyksiä maalaisen ja kaupunkilaisen elämäntavan välille, oli sitten kyse turkiseläimistä, susista tai joutsenista. Sen jälkeen Hakala kiersi keskustaministerien erityisavustajana kolmessa ministeriössä, viimeksi maaja metsätalousministeri Antti Kurvisella. Hän astuu nyt viestintäpäällikön työhuoneeseen ja silmäilee kirjahyllyä, jossa notkuu poliittisen historian opuksia. Meillä on niihin kestävä, koeteltu paketti, kun malttaisimme vain pysyä omalla linjallamme.” JIRKA HAKALA on syttynyt politiikasta siitä lähtien, kun hän lähti yhteiskuntatieteiden opiskelijana mukaan opiskelijapolitiikkaan Lapin yliopistossa. “Laiskat pärjäävät somessa sillä, että sanovat jotain törkeää, mutta se ei sovi meille keskustalaisille. Mutta ainakin kaikille oli selvää, mikä on keskustan linja.” Keskusta johti Hakalan mielestä myös aluevaalikeskustelua juuri kuten pitää. “Eipähän pääse ylpistymään, sillä aina on porukka tsemppaamassa parempaan.” Hakala kuitenkin muistuttaa, ettei viestintäpäällikkö ole mikään naavaparta, joka vetelee naruista ja vie valtakunnan politiikkaa haluamaansa suuntaan. Tenteissä muilta puolueilta kysyttiin kantaa keskustan vaaliteemaan, jonka mukaan joka kuntaan pitää saada sote-piste. Hakala korostaa, että tulevien eduskuntavaalien tulosta tehdään myös alueilla. Viesti tulee pelkistää lyhyeen ja nasevaan muotoon, viestintäpäällikkö ohjeistaa. Jos sinulla on viisi ihmistä, se on jo tosi kova juttu. Silloin ehkä unohtaa kertoa ihmisille, mitä milloinkin tavoitellaan ja miksi. Ja vastapuoli mielellään provosoi, ellei sillä itsellään ole kosketusta niihin.” “Mutta mitä kuumempana tunteet roihuavat, sitä epätodennäköisempää on, että kenenkään tavoitteet etenevät.” Hakala sanoo keskustan puolustavan sekä erilaisia elämäntapoja että ympäristöja luontoarvoja. On tärkeää laittaa aivot sellaiseen asentoon, että tämä touhu on itsestäni kiinni.” Eikä sen touhun tarvitse Hakalan mielestä olla tylsää, tai varsinkaan yksinäistä. “Maaseudulla syystäkin otetaan elämäntapaan ja elinkeinoihin liittyvät asiat erittäin vakavasti ja tunteella. Sanotaan, että hallituksessa on pantu toimeen keskustalaista hallitusohjelmaa, mutta hyvistä päätöksistä ei ole osattu viestiä riittävän hyvin. Edellinen viestintäpäällikkö Laura Ruohola on sisustanut huonetta tunnelmaa tuovilla lyhdyillä. “Lapin yliopiston käytävillä pyöri hauska keskustalaisten porukka.” Hakala muistelee lämmöllä vuoden 2011 eduskuntavaalikampanjaa, kun tällä porukalla oli Lapissa hyvä pöhinä päällä
”Lista on oikeastaan niin kattava kuin se ylipäätään voi olla niin maantieteellisesti kuin muutenkin. ”Ilman vaaliliittoja tämä tarkoittaa yhteensä 216 ehdokasta. “Nyt nimetyissä ehdokkaissa ovat edustettuna maakuntamme erilaiset alueet, elinkeinot ja ihmiset”, kommentoi itsekin listalla mukana oleva piirin puheenjohtaja Marjut Lehtonen. Eduskuntavaalien ehdokasasettelussa eletään työntäyteistä syksyä TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN GRAFIIKAT: SHUTTERSTOCK Eduskuntavaalit Keskusta tavoittelee täysiä listoja. Virityksiä on vetämässä erityisesti nuorten naisehdokkaiden löytämiseksi.” KESKI-POHJANMAAN kiintiö samalle Vaasan vaalipiirin listalle on neljä ehdokasta. Toiminnanjohtajan mukaan uusia ehdokaskandidaatteja etsitään keskustakonkari Jukka Vihriälän vetämän toimikunnan avulla. “Valtaosassa piirejä ehdokaslistoista päätetään loka-marraskuussa pidettävissä vuosikokouksissa. Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämän mukaan toistaiseksi EteläPohjanmaalla on saatu esitys 11 ehdokkaasta, kun piirin kiintiö on yhteensä 12. Tällä hetkellä tilanne on Iso-Ahon mukaan se, että piirit pitävät ehdokasasettelun tiimoilta ylimääräisiä kokouksia ja uusia nimiä putkahtelee listoille tasaiseen tahtiin. 38 7.10.2022 KESKUSTAN tavoite on saada täydet listat jokaiseen vaalipiiriin huhtikuussa käytävissä eduskuntavaaleissa. Lopullisesti listojen lukkoon lyöminen menee varmaan ensi vuoden puolelle.” Eduskuntavaalien ehdokasasettelussa on Juha Iso-Ahon mukaan tiettyjä eroja kuntaja aluevaaleihin verrattuna. toiminnanjohtaja Jaakko MäkiPetäjä vahvistaa, että tähän mennessä julkisesti on esitys tehty kolmesta ehdokkaasta. Se on samalla myös enimmäismäärä, minkä puolue voi laittaa vaaleihin ehdokkaita”, vahvistaa keskustan vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho. Tuolloin järjestetyn sisäisen jäsenvaalin perusteella Kainuun kolmen ehdokkaan kiintiössä listalle valikoituivat kansanedustaja Tuomas Kettusen lisäksi pitkän linjan keskustavaikuttaja Teuvo Hatva sekä kuntaja aluevaaleissa huiman kannatuksen kerännyt nuori Milla Veteläinen. Piirihallitus nimeää lähempänä vaaleja vielä yhden ehdokkaan. “Eduskuntavaaleissa listat täyttyvät yleensä ensin sellaisista nimistä, jotka ovat muutenkin mukana puolueen toiminnassa järjestötasolla.” “Tämän lisäksi tarvitaan tietynlaista ulospäin avautumista. Alustava ehdokaslista on muutenkin varsin nimivahva, sillä entisistä kansanedustajista sieltä löytyvät Lasse Hautala ja Paula Sihto. Listoille pyritään saamaan myös muista kuin poliittisista yhteyksistä tunnettuja nimiä”, vaalikoordinaattori selvittää. Piirin vt. Kainuun piirin toiminnanjohtaja Minna Peittola ei peittele tyytyväisyyttään alueen ehdokkaisiin. Maan suurimman keskustapiirin tilannetta sähköistää erityisesti kahden kovan nimen eli ex-pääministeri Juha Sipilän ja eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Juha Pylvään luopuminen. Ylimääräinen piirikokous joutui viimeisiä paikkoja täyttäessään ottamaan huomioon sukupuolija aluejakauman lisäksi myös riittävän oululaisedustuksen listalla. Moni kainuulainen keskusta-aktiivi on jälkeenpäin sanonut, että jos olisi itse saanut valita, niin olisi valinnut juuri nämä nimet.” ETELÄ-POHJANMAALLA lähtökohta vaalitaisteluun on niin ikään positiivinen, sillä ehdokaspaikoille riittää tarjokkaita. Uusjakoon tulevia ääniä on metsästämässä 15 ehdokkaan joukko kolmen istuvan kansanedustajan ( Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen, Hanna-Leena Mattila) johdolla. “Varsinaista jäsenvaalia ei tällä kertaa tullut, mutta marraskuun piirikokouksessa päästään näillä näkymin äänestämään listalle pääsystä”, hän uumoilee. Jäsenäänestyksen ja ylimääräisen piirikokouksen perusteella nimettynä on syyskuun lopussa jo 14 ehdokasta. Kaikki alueen istuvat kansanedustajat ( Pasi Kivisaari, Antti Kurvinen ja Mikko Savola) ovat ilmoittaneet pyrkivänsä jatkokaudelle. “Listalla on tällä hetkellä seitsemän miestä ja neljä naista. POHJOIS-POHJANMAALLA jouduttiin perinteiseen tyyliin käymään jäsenäänestys keskustan ehdokaspaikoista. SAMAAN Oulun vaalipiiriin kuuluvassa Kainuussa keskustan vaalikuviot selkiintyivät jo alkukesästä
Onneksi siitä on jo hyviä kokemuksia edellisistä eduskuntavaaleista”, sanoo Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Sami Porkka. “Alussa Peräpohjola otti etumatkan, mutta nyt Lappi on ajanut selkeästi ohi. “Nyt kävi lisäksi niin, että yleisen väestönkehityksen ja kuntaliitosten johdosta ehdokkaiden enimmäismäärä tippuu Kaakkois-Suomessa 17:stä 15:een”, Porkka muistuttaa. Tällä hetkellä keskustan Lapin piiri esittää kahdeksaa ja Peräpohjolan piiri kolmea ehdokasta. marraskuuta. Pohjois-Savon Keskustan toiminnanjohtaja Kimmo Valta pitää puolueen kokonaisetua tärkeämpänä kuin yksittäistä ehdokaspaikkaa. “Keskustan väki halusi ehdolle laajaalaista asiantuntemusta, kokemusta ja näkemystä elämän eri osa-alueilta. Ehdokkaat täydentävät hyvin toinen toistaan”, Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi summaa. Sellainen nimi on niin ikään edelleen etsinnässä.” LAPIN vaalipiirin ehdokasasettelu on keskustan osalta herättänyt mielenkiintoa, kun Mikko Kärnä ilmoitti jo hyvissä ajoin, että ei asetu samalle listalle Paavo Väyrysen kanssa vaan tähyää eurovaalikentille. Viimeiset ehdokasesitykset tulivat molemmat Sodankylästä, mutta ovat profiililtaan erilaisia”, kuvailee piirien yhteinen toiminnanjohtaja Antti Mulari. 7.10.2022 39 01) Helsinki 02) Uusimaa 03) Varsinais-Suomi 04) Satakunta 05) Ahvenanmaa 06) Häme 07) Pirkanmaa 08) Kaakkois-Suomi 09) Savo-Karjala 10) Vaasa 11) Keski-Suomi 12) Oulu 13) Lappi Eduskuntavaalien vaalipiirit “Ministeri [ Mika] Lintilän lisäksi mukana ovat aluevaaleissa hyvän äänimäärän saanut Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Innanen ja nuorempaa polvea edustava Oliver Pietilä.” Mäki-Petäjän mukaan listaa täydennetään toivon mukaan vielä ainakin yhdellä naispuolisella nimellä. Myöskään Savon puolella ei ole jääty asiaa harmittelemaan, vaan ehdokkaat valittiin jo viime keväänä (Etelä-Savo 5, Itä-Savo 2). lokakuuta ja Peräpohjola 12. Karjalasta kajahtaa Kymenlaakson tavoin neljän ehdokkaan voimin kansanedustaja Ari Torniaisen johdolla. “Keskustalla on Vaasan vaalipiirissä ollut usein listallaan myös ruotsinkielinen ehdokas. Mulari uskoo vahvasti, että ehdokaslistat saadaan molempien alueiden osalta täydennettyä viimeistään loppusyksyn piirikokouksissa. Lopullisiksi kiintiöiksi on määritelty yhdeksän ja kuusi. Maantieteellisesti isolla alueella haasteen muodostaa erityisesti ehdokaspaikkojen jakautuminen piirien välillä. “Lapin piiri kokoustaa 29. “Ehdokasasettelun suhteen ei meillä tapahdu enää mitään tänä syksynä”, toteaa piirien yhteinen toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti. “On selvää, että meidän pitää tehdä yhteistyötä esimerkiksi mainonnassa samaan vaalipiiriin kuuluvien muiden piirien kanssa. Muokkaaja Saara Savusalo.. “Normaalisti jakauma on mennyt niin, että meillä on yhdeksän ja Pohjois-Karjalassa kuusi ehdokasta. Varsinainen jättiläisalue löytyy KaakkoisSuomen vaalipiiristä, jonka alueella operoi neljä eri keskustapiiriä (Kymenlaakso, Karjala, Itä-Savo, Etelä-Savo). SAVO-KARJALAN vaalipiiriin kuuluvissa keskustapiireissä on päästy sopuun jopa ehdokaspaikan vapaaehtoisesta luovuttamisesta naapurille. KOKO MAAN puolueena profiloituneen keskustan vaaliasetelmat ovat muuttuneet myös viimeisimmän vaalipiiriuudistuksen jälkeen. Sen ansiosta Pohjois-Karjala pääsee oikaisemaan jäsenäänestyksessä tullutta Karttagrafiikan perusta: Fenn-O-maniC / Wikimedia Commons sekä https://vaalit.fi/vaalipiirit-eduskuntavaaleissa. Siihen mennessä esityksiä tulee varmasti lisää ja ehdokkaista päästään jopa äänestämään”, hän arvioi. Sieltä tuli kuitenkin pyyntö yhdestä lisäpaikasta, johon piirihallituksemme suostui”, Valta toteaa. Kymenlaakson yhtä ehdokasta lukuun ottamatta vaalipiirin nimilista alkaakin olla jo selvillä
Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikon lisäksi listalla on jo seitsemän nimeä. Varsinaisessa piirikokouksessa marraskuun lopussa ollaan toivottavasti jo lähellä täyden listan tavoitetta.” MAAN suurimassa vaalipiirissä Uudellamaalla keskustalla on tietynlainen kasvojen pesun paikka. “Tavoitteena on täysi 14 ehdokkaan maakunnallisesti kattava lista sekä aluevaalien kaltainen menestys. Toistaiseksi keskustalla on kasassa kymmenen ehdokassuostumusta, joiden joukossa myös istuvat kansanedustajat Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti. Molemmissa piireissä tarjolla on valovoimainen kärkiehdokas ja hyvin aikataulussa oleva ehdokasasettelu. “Piiri on tehnyt päätöksen, että nimien kanssa tullaan julkisuuteen vasta lokakuun puolella”, sanoo Etelä-Hämeen kollega Jukka Sällinen. Eeva Kallin valinta eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi oli myös alueemme vaalityön kannalta todella hieno asia”, myhäilee Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka. “Eniten huolestuttaa se, kun monet ovat sanoneet ehdokkuudesta empimisen johtuvan taloudellisista syistä. Uudellamaalla on hyvät mahdollisuudet saada muista yhteyksistä tunnettuja ehdokkaita keskustan listalle. Pohjois-Karjalan piiri päättää mahdollisesta seitsemännestä ehdokkaastaan 19. Mahdollinen seitsemäs ehdokas ehtii vielä hyvin mukaan”, kertoo keskustan Pohjois-Karjalan piirin varapuheenjohtaja Anna Vauhkonen. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen myöntää, että kynnys ehdokkaaksi lähtemiseen on pääkaupungissa korkea. Loput ehdokkaat nimetään syksyn aikana. Niiden julkistamisen aika on kuitenkin myöhemmin.” Potentiaalia Uudeltamaalta löytyy, sillä esimerkiksi puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen ei ole vielä julkistanut omia suunnitelmiaan. “Jo nimettyjen ehdokkaiden vaalikampanjointi on päässyt kesällä hyvään vauhtiin. Kimmo Valta painottaa useiden tuhansien Savo-Karjalan alueen keskustaäänten olevan uusjaossa. marraskuuta. “Syyskuun kokouksessa tehtiin päätös, että nimien kanssa tullaan tiedotteella ulos vasta myöhemmin. Myös Varsinais-Suomen Keskustan puheenjohtaja Pekka Kuusisto on erittäin tyytyväinen syyskuun puolivälissä tehtyihin ensimmäisiin ehdokasnimityksiin. “ Antti Kaikkonen on hyvä kärkiehdokas, ja Matti Vanhasen poisjäänti vaikuttaa muiden mahdollisuuksiin päästä esiin. “Jo aiemmin poisjääneiden Elsi Kataisen ja Seppo Kääriäisen lisäksi nyt luopuvat paikastaan Hannakaisa Heikkinen ja Anu Vehviläinen. Eikä tämä koske pelkästään ehdokkaita, vaan myös taustaryhmiä ja mahdollisia tukijoita”, sanoo Ala-Hemmilä. Kaksi ehdokasta eli Sami Helle ja Juha Hyrkäs ovat toki jo kampanjansa aloittaneet. Kaupunkilaisehdokkaita tarvitaan vielä, sillä esimerkiksi Jyväskylässä on jaossa puolet vaalipiirin äänistä”, hän muistuttaa. “Marraskuun syyskokouksessa täytetään viimeistään loput paikat. “Ehdokasasettelumme on jo nyt alueellisesti kattava ja monipuolinen. Monet ovat epävarmoja omasta tilanteestaan eivätkä uskalla sitoutua ehdokkuuteen juuri nyt, kun puhutaan esimerkiksi sähkön hinnan rajusta noususta. Tilanne on toiminnanjohtaja Sinikka Varilan mukaan hyvä, sillä listalla on peräti kolme istuvaa kansanedustajaa ( Petri Honkonen, Anne Kalmari, Joonas Könttä). “Muuten hyvä tilanne, mutta Riihimäen seudulta ehdokas vielä uupuu”, toteaa EteläHämeen toiminnanjohtaja Timo Oravainen. KESKI-SUOMESSA nimettynä on toistaiseksi kahdeksan ehdokasta. Piiri on asettanut tavoitteekseen neljä kansanedustajan paikkaa ja kannatuksen palauttamisen vuoden 2015 vaalien tasolle. MYÖS Pirkanmaan keskustapiirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä pitää mahdollisena, että väkirikkaasta ja nopeasti kehittyvästä maakunnasta voi saada nimekästä vahvistusta myös perinteisten puoluereviirien ulkopuolelta. Toisaalta Markku Rossi on tekemässä comebackia ja mukana on myös puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Molemmilta alueilta asetetaan seitsemän ehdokasta. Saamme varmasti innokkaan ja täyden listan”, Kuusisto ennakoi. Heidän joukossaan on myös alueen ainoa kansanedustaja Hilkka Kemppi. “Toki muutama ehdokas on jo Facebookissa ehdokkuutensa julkistanut”, Sällinen jatkaa. HELSINGIN piirissä keskustalla on edessään kova urakka saada 23 ehdokkaan lista täyteen. Antti Kurvinen Eeva Kalli Mikko Kinnunen Hilkka Kemppi. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa purjehditaan kevään vaaleja kohti niin ikään vahvassa myötätuulessa. 40 7.10.2022 vinoumaa, joka nosti alkuperäiselle listalle peräti viisi miestä ja vain yhden naisen. Tällä alueella on keskustalla paljon puolustettavaa.“ HÄMEEN keskustapiireissä asetelma on siinä mielessä erilainen, että Etelä-Hämeessä lista alkaa olla lähes täysi, kun taas PäijätHämeessä mennään vielä matalalla profiililla. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi vakuuttaa, että täysi 37 ehdokkaan lista on mahdollista saavuttaa, vaikka toistaiseksi ehdokassuostumuksia on kasassa vasta 14
42 7.10.2022 H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va
Olen kuullut, ettei ole kauaa siitä, kun puheille urheilijan tarvitsemasta hyvästä fiiliksestä naurettiin.” “Kuitenkin positiivinen ilmapiiri ja tunne siitä, että urheilija tekee oikeita asioita, on ihan oleellinen. Voiko tämä johtaa siltä osin johonkin epämukavaan. Pitää pystyä ohittamaan kaikki sellainen, mikä ei ole oleellista, mihin ei voi vaikuttaa ja mikä vain hajottaa tekemistä.” Mäkelä on saanut apua mentaalivalmentaja Johanna Konttilalta, ja yhä useampi suomalainen huippu-urheilija käyttää urheilupsykologin palveluja. 7.10.2022 43 Henkilö KUN URHEILIJA saavuttaa suuren tavoitteen, ensimmäinen tunne huikean riemun jälkeen tai jopa sijaan on usein tietynlainen typertynyt tyhjyys. Kristiina Mäkelä saavutti ensimmäinen aikuisten arvokisamitalinsa 29-vuotiaana, kun takana oli useampi finaalipaikka ja kisaedustus 16-vuotiaasta alkaen. Vapautta, yksityisyyttä. Silloin alkaa miettiä, ajanko sallittua nopeutta, onko turvavyö kiinni ja niin edelleen.” Tunne meni ohi, samoin tyhjyys, mutta Mäkelä halusi vain nauttia hetken rauhassa. 29-vuotiaalla naisella on takana useampi finaalipaikka ja pitkä ura, johon on mahtunut lukuisia loukkaantumisia, leikkauksia ja vaikeita hetkiä. “Urheilija tarvitsee tukiverkkoja ja kokemusta, ja vahvan itsetunnon. Aiemmin Kaikki häipyy, on vain Kristiina Mäkelä saavutti Münchenin EM-hopealla ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa uudella SE-tuloksella 14,64 metriä. Se ei tarkoita vaatimustason madaltamista tai että aina pitäisi olla kivaa, mutta huipulle on monta tietä ja ihmiset ovat erilaisia persoonia. Hänellä on myös maine suorapuheisena naisena, joka ei pelkää sanoa mielipidettään tai näyttää tunteitaan. Hän istui viinilasillisella seiväshyppääjä Wilma Murron valmentajan Jarno Koivusen, keihäsluotsi Tero Pitkämäen, oman valmentajansa Tuomas Sallisen ja hieroja Pentti Niemen kanssa hotellin kirjastossa. Numeroiden ja mitalinkimalluksen takana on vuosikausien työ, josta ja paljosta muusta Mäkelä ei pelkää puhua suoraan. “Samaan tapaan kun hermostuu, jos huomaa poliisiauton ajavan takana. Mutta tietysti ihan ensimmäinen fiilis oli, että yes, vihdoin!” Mediahaastattelujen, dopingtestin ja muun asiaan kuuluvan rumban jälkeen Mäkelä kertoo pysähtyneensä ulkopuoliselle yllättäväänkin tunteeseen: otetaanko minulta nyt jotakin pois. “Vaikka lähtee hakemaan menestystä, ei todellakaan auta etukäteen miettiä, että miten sitten tuuletan Suomen lipun kanssa. Se on vaatinut muutosta myös medialta. Yleisurheilun EM-kisoissa elokuussa hopeaa ottanut kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä muistuttaa, että asiaan ei voi varautua. Myöhemmin olen joutunut muistuttamaan itseäni, että hei, sinä tosiaan teit sen!” TARINA tilanteesta kertoo paljon Kristiina Mäkelästä. Uusi sukupolvi ymmärtää tämän paremmin ja on näyttänyt, että sitä kautta tulee myös menestystä.” Mäkelän mukaan urheilijat itse ovat uskoneet koko ajan tekemiseensä, mutta tavat johtaa, valmentaa ja puhua urheilusta julkisesti ovat muuttuneet. “Oli ihanaa vain olla siinä, ei tarvinnut selittää kellekään mitään. TEKSTI: SUSANNA LUIKKU nyt. KOLMILOIKKA on laji, jossa urheilijat ovat parhaimmillaan lähempänä kolmeakuin kahtakymmentä ikävuotta. Tämä ei aina ole ollut kaikkien mieleen eikä vieläkään ole ihan tavallista suomalaisessa huippu-urheilussa, mutta Mäkelä vahvistaa, että sekä yleinen että perinnelaji yleisurheilun ilmapiiri on muuttunut – niin kirjoitetussa kuin kirjoittamattomissa säännöissä. Kun kisassa tulee uran kovin iskutus ja pisimmät hypyt, väsymys on sekä fyysistä että henkistä. “Suomalaisessa urheilussa on ollut vallalla hammasta puremisen ja läpi harmaan kiven menemisen eetos: pitää olla epämukavaa, että voi saavuttaa menestystä
MÄKELÄ on kasvanut kaupungissa, mutta lapsuuden kesät isovanhempien maatilalla, ja koko perheen tiiviit siteet sinne ovat vaikuttaneet hänen arvoihinsa. Etenkin finaaliin liittyy niin valtava paine, erilaisia tunnetiloja ja kaikenlaista hässäkkää ympärillä, että sitä ei voi harjoitella muuten kuin tilanteessa olemalla. Minunkin piti harjoitella aika monta kertaa”, hän hymähtää. Sivujuonteena asiaan liittyvät myös törmäykset niin sanotun perinteisemmän median kanssa, koska urheilijoiden koetaan pyrkivän sanelemaan ehtoja jutuille ja valitsevan vain itselleen edulliset esiintymistavat ja asiayhteydet. Kristiina Mäkelä tuuletti hopeamitaliaan yleisurheilun EM-kilpailuissa Münchenissä elokuussa.. Urheilijat – Mäkelä mukaan lukien – ovat kysyneet, onko suoritusten kuvaaminen paljastavista kulmista joka kerta todellakin välttämätöntä. “Vaatefirmat kyllä miettivät näitä ihan eri tavoin kuin ennen. Mutta kyllä etenkin nuorten urheilijoiden kohdalla pitää olla tosi tarkkana, kun puhutaan ulkonäöstä ja vaikka painosta”, Mäkelä kommentoi. Sponsorointikin on tärkeää, mutta haluan säädellä oman aikani ja pitää tietyt asiat, kuten perheeni ja läheiseni, yksityisenä.” Kolmiloikka vaatii tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia, ja kisoissa ei ymmärrettävistä syistä hypätä esimerkiksi pilkkihaalareissa. Huippu-urheilu on sikäli raadollista, että tulokset näkyvät suoraan kellosta, taululta ja pisteistä. Some on loistava kanava olla yhteydessä faneihin ja seuraajiin. Asujen on oltava toimivia, ja väljät vaatteet olisivat kolmiloikassa vastusta ja tiellä. Lajien vertailu on vaikeaa ja aika turhaa, mutta esimerkiksi jalkapallossa jo EM-kisapaikka on torijuhlien aihe, ja yksilölajeissa puhutaan kisaturisteista.” JULKISUUDEN murrokseen liittyy myös sosiaalinen media. Etenkin suuri yleisö mittaa yhä menestystä mitaleilla, ja kansainväliset menestysmahdollisuudet ovat luonnollisesti myös julkisen tuen ehto. Se on herättänyt varttuneemmissa “lajiniiloissa” kysymyksiä, jääkö energiaa ja aikaa tarpeeksi itse asiaan. “Nähtäisiin ne pienet askeleet, joita ilman ei koskaan voi ottaa isoa harppausta. Yleisurheilussa osa nuorista naisurheilijoista on tehnyt kuvapalvelu Instagramin ja muiden välineiden kautta itsestään “somebrändin”, joka mahdollistaa riittävän tulovirran täysipäiväiseen harjoitteluun keskittymiseen. 44 7.10.2022 lajivalikoimaan kuuluivat myös korkeushyppy ja koripallo. “Sen arvostelu, että urheilijat hakevat isoista kisoista oppia, on älytöntä. Miehillä on vähän eri tilanne, mutta heillä on toisia asioita, jotka pitää peittää. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Työnteon, puhtaan ruoan ja eettisesti kestävän maatalouden arvostus on ollut aina läsnä. Kristiina Mäkelä ei halua neuvoa muita, mutta sanoo kuuluvansa niihin urheilijoihin, jotka kysyivät muutamia vuosia sitten, “onko pakko mennä someen?” “Kesti vuosia, ennen kuin löysin itselleni luontevan tavan olla esimerkiksi Instagramissa, ja nimenomaan urheilu edellä. Mäkelä toivoo silti, että puhe urheilusta monipuolistuisi. Naisilta vaadittu niukka kisavaatetus on herättänyt kritiikkiä myös joukkue-lajeissa. Osa urheilijoista haluaa näyttävyyttä, osa ei
Asiantuntija-avun ja terveen järjen yhdistelmällä pääsee pitkälle. Tasapainon löytämiseen on monta tietä, ja erilaisuus on siinäkin rikkaus. “Työnteon, puhtaan ruoan ja eettisesti kestävän maatalouden arvostus on ollut aina niin läsnä, ettei sitä oikeastaan edes ajatellut. “On selvää, ettei painoa saa olla liikaa, mutta se ei todellakaan ole ensimmäinen asia tässä lajissa. Kun lukion jälkeen aloin miettiä, mitä ihmettä haluaisin opiskella, kotieläintiede tuli luontevasti mieleen.” Ilmastonmuutos, ruoantuotannon läpinäkyvyys, luonnon ja metsien monimuotoisuuden tukeminen ja muut ajankohtaiset aiheet ovat Mäkelälle tärkeitä. ” Se ei ole yhtään hullumpi elämänohje – kolmiloikan hiekkalaatikon ulkopuolellakaan. Levossa palaudutaan, ja siihen kuuluu riittävä ravinto. Treenaaminen huipulla on sitä, että siinä hajotetaan kroppaa. Jos koko ajan vain hajotetaan ja hajotetaan, niin kohta on paikat hajalla, henkisesti ja fyysisesti. Ne kuuluvat myös niihin aiheisiin, joista hän mielellään puhuu sosiaalisessa mediassa. 7.10.2022 45 Koulutukseltaan hän on maaja metsätaloustieteen kandidaatti Helsingin yliopistosta. “En halua vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välille, vaan toivon pieneltä osaltani voivani lisätä ymmärrystä ja vähentää harhaanjohtavaa tietoa siitä, mitä Suomen maaja metsätalouden arjessa tehdään.” Mäkelä arvelee, että tausta ja lapsuudenkodin esimerkki ovat osaltaan auttaneet häntä pitämään terveen ruokasuhteen lajissa, jossa painontarkkailu on arkea. Tulee antaa tilaa löytää omat vahvuudet, ja mennä niiden avulla eteenpäin. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva Kristiina Mäkelän kisasuoritus yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla syyskuussa.. Jos nuori urheilija jää yksin märehtimään ravitsemustaan ja ryhtyy radikaaleihin muutoksiin vaikka pudottaakseen painoa, se kostautuu taatusti jossain vaiheessa.” “Tärkeintä on tässäkin hyvä olo ja terveys
46 7.10.2022
Juutin yrittäjän uran aikana paikka on ollut kahdesti pullollaan väkeä. ”Toisessa traktorissa on mukana kaksi ja toisessa yksi. Vauhtia iltoihin haetaan karaokesta, joskus musiikista vastaa bändi. KAIPOLASSA työmaana on 50 pään luomulypsykarjatila, lypsettäviä on kolmekymmentä. Peltotöissä Hiltusen isä on ollut suurena apuna, ja kesälomiensa aikana pojat olivat mukana peltotöissä. Kiinteistöissä on riittänyt remontoitavaa. Eikö ensi vuonna päästäkään juhlimaan Muikkukukon 50-vuotispäiviä. On siinä ruuhkavuosia kerrakseen. Juuti on Hiltusen puoliso, joten maitotilalliset ottivat ison askeleen uuteen suuntaan. Tässä myös syy levittäytymisestä aivan uudelle alalle. Majoitusvaihtoehtojakin on kunnassa useita. Sitä on nyt noin 150 hehtaaria. ETELÄ-SAVON vanhimpiin ravintoloihin lukeutuvan Muikkukukon kohtalo on ollut Sulkavalla jännityksen aiheena viime vuosina parikin kertaa. Ja jos tuli päiväunien tarvetta, niin sitten mentiin päiväunille”, Hiltunen selvittää. Kuluvan vuoden kevättalvella kiinteistössä ravintolaja majoitustoimintaa pyörittänyt yrittäjä halusi lopettaa henkilökohtaisista syistä. Vuonna 1975 julkaistusta Muikkukukon mainoksesta on muotoutunut toiminalle tavoite: siinä todetaan paikan olevan Savon viihtyisin ravintola. Toinen tapahtuma, joka sai väen kunnolla liikkeelle, oli paikalliset Venetsialaiset eli Sulkavaiset. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO Monet ovat kiitelleet meitä, sillä riski perinteisen ravintolan loppumiselle oli iso. Navettarakennuksia laajennettiin 12 vuotta sitten, kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Asiakaskunta koostuu paikallisesta, ohikulkijoista ja työmaitten porukoista. Ensin kiinteistön omistanut Sulkavan Osuuspankki halusi siitä eroon vuonna 2020. 2 600 asukkaan Sulkavalla on lounasaikana kilpailua asiakkaista, sillä Muikkukukon lisäksi lounasta saa kolmesta muusta paikasta. Juuti kertoo osallistuvansa aamulypsyyn, loput navettatöistä ja karjanhoitoon liittyvistä kuvioista jäävät isännän hartioille. ”Meillä on tiistaista perjantaihin seisova lounaspöytä, muulloin ruokaa saa listalta”, Juuti valottaa. ”Perinteisen maatalouden nykytilanne on niin epävarma, ettei sen varaan voi näillä tuottajahinnoilla ja kustannusten nousuilla laskea mitään.” Hiltunen yritti alanvaihdosta tosissaan kolme vuotta sitten, hän kävi työhaastatteluissa, mutta kohdalle ei osunut mitään, mihin tarttua. Juutilla ja Hiltusella on 5-, 6ja 8-vuotiaat pojat. ”Navettaan ei jatkossa enää investoida”, Hiltunen linjaa. Kunnasta olemme saaneet yritystoiminnan aloittamiseen kaiken mahdollisen avun”, pariskunta kiittelee. MUIKKUKUKOSSA on 285 asiakaspaikkaa ja motellissa 20 vuodepaikkaa. Elämä. LYPSYKARJATILA , pellot ja metsät sekä kiinteistöt hoidettavina, ravintolaja majoitustoiminta pyöritettävänä sekä lapsiperheen arki junailtavana. ”Monilta pieniltä paikkakunnilta iltaravintolatoiminta on loppunut”, Hiltunen kertoo. Hiltunen kuvailee motellin olleen ostohetkellä purkukuntoinen, mutta se korjattiin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Hiltunen on ostanut viime vuosina myös metsää. Ruoka valmistetaan lähituotteista, kala esimerkiksi tulee Saimaasta. Tietysti Sulkavan soutujen aikaan. Ostaja löytyi yllättävältä taholta: Sulkavan Kaipolan kylästä maitotilallinen Mika Hiltunen. ”Minusta maitotilan pyörittäminen on työnä mukavaa”, hän huomauttaa. Juhlat ovat tulossa, sillä ravintolan kokkina pari vuotta toiminut Johanna Juuti siirtyi yrittäjäksi. ”Monet ovat kiitelleet meitä, sillä riski perinteisen ravintolan loppumiselle oli iso. Suurimpia haasteita on saada väkeä viikonloppuiltoihin, miksei myös naapurikunnista. Pariskunta on tutkinut vanhoja Sulkava-lehtiä. 7.10.2022 47 Muikkukukko maidon rinnalle Lypsykarjatilalliset Johanna Juuti ja Mika Hiltunen ovat toukokuusta lähtien pyörittäneet Sulkavan perinteikästä Ravintola ja Motelli Muikkukukkoa. Koronan jäljiltä ravintola-alalle ei ollut tunkua, ja Sulkavalla vedettiin henkeä
Massiivisen parlamentaarisen uran tehneen Virolaisen korvaan lipsahdus särähti varmasti, vaikka ilme pysyi peruslukemilla. Vanhan valtiomiehen mahdollista närkästystä lievitti ehkä se, että Keken lyhyt kiitospuhe oli muuten ryhdikäs ja kohtelias. ”Juuri niin riehakas tilaisuus kuin Vanhasen aikana voi odottaa”, Tuomioja kirjoitti jälkikäteen happamasti. Tässäpä muutama poiminta: – Puoluetoimiston ja piiritoimistojen poliittinen posti saadaan menemään perille juuri sille henkilölle, joka kunakin vuonna on valittu tietyn luottamustehtävän hoitajaksi. Sinällään tosia asioita. ATKeli tietokoneaikaan siirtymisessä lueteltiin olevan lukuisia etuja. Joskus tarjoilut saattoivat yllättää myönteisestikin. APOLLON TIETÄJÄ näki vuodelta 1988 peräisin olevan Keskustapuolueen ATK-strategian. Ah, tuota vanhaa teknologiauskoista aikaa, kun ei ollut sosiaalista mediaa, roskaposteja, ylläpitäjä-moderaattorin vastuita ja ”mikä on, kun ei etäyhteys kuulu” -ongelmia. Kotimaansa jo vuosia aiemmin jättänyt maailmanmies ajoi mestaruutensa oikeastaan itselleen, mutta tottahan saavutus suomalaisille maistui. Suonion kiilausyritys meni mynkään, ja Keke selvitti poliittisen shikaanin vaivatta. Tuomioja moittii päiväkirjassaan Vanhasen järjestämiä iltatilaisuuksia, joissa ei tarjottu edes snapseja. Päiväkirjan mukaan Tuomioja paiski ulkoministerivuosinaan töitä hurjaa tahtia. Apollon tietäjät 48 7.10.2022 SUOMEN pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoittaa päiväkirjasarjansa viidennessä osassa tulleensa pääministeri Matti Vanhasen kanssa toimeen hyvin. Kermavaahtoa oppositiolle TEKSTI: ANNUKKA KAARELA, PEKKA POHJOLAINEN, LAURI HEIKKILÄ. ”On sanottava, että Natossa tarjottava ruoka voittaa mennen tullen EU:n tarjoilut”, Tuomioja uskoutui päiväkirjalleen kesällä 2003. Kun hallitus ja opetusministeriö eivät kuitenkaan reagoineet mitenkään uuteen suomalaiseen moottoriurheilusankariin, eduskunnan puhemies Johannes Virolainen kutsui maailmanmestarin juhlakahveille eduskuntaan. Seuraavana iltana opposition vieraillessa Kesärannassa kaava oli ruokalistaa ja Vanhasen puhetta myöten sama. – Postitukset voidaan hoitaa aiempaa selvästi nopeammin, mikä on etu nopeasti vaihtuvissa poliittisissa tilanteissa. Toisin kuin hallituspuolueet oppositio sai kuitenkin myös kermavaahtoa jälkiruokapiiraan kanssa, ulkoministeri raportoi. Kiivas Nato-vastustaja joutui myöntämään ulkoministerivuosinaan, ettei sotilasliitto aivan läpeensä mätä ollut. Huonot tarjoilut saattoivat pilata tilaisuuden jo ennen kuin se oli alkanutkaan. ”Se heijastunee tylyssä pj-tyylissäni ja siinä, miten ehkä turhankin kärkevästi arvostelen kantaa EU:ssa vireillä olevaan laittomien metsähakkuiden estämiseen tähtäävään asetukseen”, hän kirjoittaa. SYYSKUUN lopulla tuli 40 vuotta siitä, kun Keijo ” Keke” Rosberg huristeli Las Vegasissa Formula-ykkösten ensimmäiseksi suomalaiseksi maailmanmestariksi. Lokakuussa 2004 ulkoministeri tuli välittömästi pahalle tuulelle havaitessaan, että lounasaikaan järjestetyssä metsäprojektin ministerikokouksessa oli tarjolla vain voileipiä ja kahvia. Eduskuntatalossa Keke oli kieltämättä itselleen hieman oudossa ympäristössä, mikä näkyi myös pienenä, mutta hieman kiusallisena kömmähdyksenä: formulasankari puhutteli Virolaista ”herra oikeuden puhemieheksi”. Kesäkuussa 2004 pääministeri oli kutsunut hallituspuolueet illanviettoon Kesärantaan. Kymmenkunta kokousta tai tapaamista päivässä oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus. – Tietokoneesta voidaan nopeasti tulostaa erilaisten kohderyhmien osoitteita. Valtiovallan ja Keken välille leimahti kyllä myöhemmin kitkeräkin konflikti, kun opetusministeri Kaarina Suonio yritti estää suomalaista ajamasta apartheid-saarretussa Etelä-Afrikassa. Jotain kritisoitavaa teräväkielisellä demarilla Vanhasen vuosilta sentään jäi. Mutta Apollon tietäjä vähän epäilee, onko mikään nykyään ainakaan selkeämpää ATK-tietämyslaitteita käytettäessä
Me keskustassa jatkamme työtä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Rajaliikenne Venäjältä Suomeen huolestuttaa suomalaisia. Se on demokratian, vapauden ja kansainvälisen oikeuden puolella seisomista. KESKUSTA on ollut hyvin yhtenäinen ulkoja turvallisuuspoliittisissa arvioissaan niin kevään puoluevaltuustossa, kesän puoluekokouksessa kuin eduskunnassakin. Tuudittautumiseen Venäjän muuttumisesta paremmaksi naapuriksi ei ole nyt varaa. SUOMEN rajoilla sotilaallinen tilanne on rauhallinen. Keskustaväki ymmärtää, että maailma on muuttunut ja meidän on muututtava sen mukana. Sodan pitkittyminen ei tule helpottamaan yhtenäisyyden saavuttamista. Sellaista joukkovoimaa, jolla olisi aidosti merkitystä rintamalla, ei Venäjä nopeasti saa liikkeelle. Tällä hetkellä ruuhkaisimmat päivät rajalla alkavat lähestyä koronaa edeltänyttä normaalivolyymia. 7.10.2022 49 Puheenvuoro VENÄJÄN hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu brutaalina. Venäläisten turistimatkoille EU:n alueelle tulee laittaa stoppi. Kuvat joukkohaudoista ja kidutuskammioista miehitetyillä alueilla, ydinasekortin vilauttelu, lasten pakkosiirrot Venäjälle. Venäjän julistama osittainen liikennekannallepano ei tullut yllätyksenä . Lapset kouluun huomenna, itse töihin, mummolle saa soittaa ja kysyä kuulumisia.” Annika Saarikko keskustan puheenjohtaja Päättäväisyytemme ei saa horjua Venäjän sotatoimien edessä. Samoin se, että hoidamme itse kukin oman tonttimme hyvin. sen verran mittavia miehistötappioita Venäjä on kokenut. Sillä tavalla Suomi kestää parhaiten. EU:n yhtenäisyys pakotteissa on ollut varsin hyvää tähän asti. Tämä on keskustan linja. Venäjä arvaamattomana hyökkääjävaltiona pakottaa meidät varautumiseen. Itäinen Suomi ottaa nyt monella tapaa iskua rajan sulkeutumisesta. Rajavartiolaitoksemme on tilanteen tasalla, ja monenlaisiin kehityskulkuihin on varauduttu. Suuri osa rajan ylittäneistä jatkaa matkaansa Suomesta eteenpäin. Suomi kiristää joka tapauksessa omia linjauksiaan, mutta vaikuttavuuden kannalta koko EU-tason päätös olisi tehokkainta. Venäjä tarvitsee kaikki liikenevät sotajoukkonsa Ukrainaan. Eurooppa ei saa hajota eikä väsyä Venäjän edessä, vaan meidän on seistävä Ukrainan rinnalla. Mikään helppo reitti EU-tason päätös ei ole, siksi emme jää sitä odottelemaan. Mitä enemmän meillä on käytössämme oikeaa tietoa, sitä vähemmän jää tilaa väärälle tiedolle. On tärkeää, että viranomaisemme kertovat aktiivisesti tilanteesta rajalla. Mutta tilanteen äkilliseenkin muuttumiseen on varauduttava. Elinvoimainen itäinen Suomi on myös turvallisuuskysymys. Turismi on otettava pakotteisiin mukaan. Puolustusministerimme Antti Kaikkosen sanoja heti Venäjän hyökkäyksen alkupäivinä kannattaa muistaa tänäänkin: ”Minusta on tärkeää, että nyt elämme ihan siinä normaalissa arjessa kiinni, jokainen hoitaa sen oman paikkansa, sen mikä meillä oli eilen tai tänään. Kulkijamäärät eivät vielä ole rajavartijoidemme työn kannalta liian suuria. Tämä on täysin ymmärrettävää. Euroopassa on monia maita, joissa ei ainakaan vielä ole ollut halukkuutta kohdistaa pakotteita venäläismatkailijoihin. VENÄJÄN toiminta edellyttää EU:n pakotelinjan kiristämistä. Jo oli aikakin – näin sanoo meidän oikeustajumme. Omien miesten, veljien ja poikien repiminen rintamalle on tuonut sodan venäläisten arkeen ja iholle. Kansallinen eheys on vaikeina aikoina mittaamattoman arvokas voimavara
50 7.10.2022 SUOMENMAA KESKUSTAN eduskuntaryhmä on päättänyt muutoksista kansanedustajien valiokuntaja toimielinjäsenyyksiin. Maailmantilanne muuttuu, maailmankaikkeus pysyy LAURI HEIKKILÄ “AVARUUS ja tähtitiede ovat kiehtoneet minua lapsesta saakka. Myös Eeva Kallin siirtyminen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi kierrättää keskustan valiokuntapaikkoja. Syksy on mitä parhainta aikaa tutustua taivaankappaleisiin, kun maassa ei vielä ole valoa heijastavaa lunta ja pohjoisessakin pimeä koittaa hyvissä ajoin. Avaruuden ajatteleminen luo turvaa. Hanna Kosonen ottaa paikan suuresta valiokunnasta, Mikko Savola puolustusvaliokunnasta ja edellinen ryhmänjohtaja Juha Pylväs maaja metsätalousvaliokunnasta. Ovaska valittiin myös eduskuntaryhmän edustajaksi eduskunnan kansliatoimikuntaan. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Katri Kulmuni. Avaruuden äärettömyyden havainnoiminen auttaa asettamaan maalliset asiat tärkeysjärjestykseen. Joku käy läpi avointa tutkimusdataa tieteelle vielä tuntemattomien komeettojen toivossa, kun joku taas paneutuu mustien aukkojen tai pimeän energian salaisuuksiin. Nyt vuorostaan Jupiter pomppaa silmille iltataivaalta – pitäkäähän silmät auki iltakävelyllä!” Pekka Huhtala on keskusta-aktiivi Pohjois-Pohjanmaalta. KULMUNIN tilalle eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varsinaiseksi jäseneksi tulee eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Jouni Ovaska. Onko muualla elämää. Ihmisen pienuuden lisäksi avaruus kuvastaa minulle pysyvyyttä. Uudelleenjärjestelyt johtuvat henkilövaihdoksista eduskuntaryhmän puheenjohtajistossa ja eduskunnan ympäristövaliokunnan johdossa. Keskusta järjesteli valiokuntapaikkojaan Pekka Huhtala suosittelee kaikille tähtien tarkkailua syksyn pimeinä iltoina. Taivaankappaleet vain olla möllöttävät taivaalla. Avaruutta voi harrastaa kukin miten haluaa, eikä harrastuksen tarvitse maksaa mitään. Kulmuni jatkaa ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä. Ulkona yritän aina vaistomaisesti paikantaa Kassiopeian ja Otavan tähtikuviot sekä Pohjantähden. Myös useita varajäsenyyksiä menee uusiksi. Rakettilaukaisut, kansainvälisen avaruusaseman toiminta ja teleskooppien ottamat huikeat kuvat maailmankaikkeuden saloista saavat ajatukset rullaamaan. Yksi tykkää tarkkailla taivaan tähtikuvioita, toinen ikuistaa ne valokuviin. Täysin minusta, töistä, politiikasta ja ympäröivästä maailmantilanteesta riippumatta. Hän korvaa tehtävässä ympäristövaliokunnan puheenjohtajaksi valitun Hanna Kososen, joka nousi paikasta luopuneen Juha Sipilän tilalle. TV-sarjoista Tähtiportti ja elokuvista Tähtien sota -saaga sekä lukuisat tietokonepelit kutkuttivat nuoren ihmisen mielikuvitusta. Kansanedustaja Katri Kulmuni siirtyy eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Elokuussa ihailin perseidien meteoriparven aikaansaamaa tähdenlentoesitystä nurmikolla maaten. K esk u s t an ku va p an kk i J aak ko Ma r ti k ai ne n. Nyt aikuisiällä luen Tähdet ja avaruus -lehden kaltaisia populaarijulkaisuja sekä seuraan alan asiantuntijoita ja ajankohtaista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Millaista on leijua avaruudessa. Pekka Huhtala Hanna Kosonen. MAAILMANKAIKKEUS edustaa minulle yksinäistä yhteisöllisyyttä. Tuntemamme elämä maapallolla on ainakin toistaiseksi ainoaa laatuaan tässä maailmankaikkeudessa. Meidän tulisi vaalia elämän edellytyksiä tällä ainutlaatuisella planeetallamme. Harrastuksen aloittaminen on niin ikään helppoa. Tähtikaverini Markon yllyttämänä liityin myös tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan jäseneksi
Ruotsalaisbändi soitti, mitäpä muuta kuin ruotsalaista buggia, ja heitti sekaan afroamerikkalaisia rytmejä. Syntysanat kerholle lausui vuonna 1991 maanviljelysneuvos Eeri Hyrkkö, mies, joka yltää vuoden lopulla sadan vuoden ikään. Maakuntaneuvos Risto Ervelä, kerhon järjestyksessä 28. Toiminnan alkukymmenillä pääpaino oli poliittisessa vaikuttamisessa. Kun pitkään luottamustehtävissä olleet jättävät paikkansa, moni tuntee tipahtavansa tyhjän päälle. Hanna Vuola, keskustan Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja on ylpeä veteraanien iloisesta toiminnasta. Erityisesti Ouluun ja Satakuntaan, joissa asiaa on joskus pohdittukin. Seppo Lahti totesi, että kerho auttaa pysymään politiikassa ajan tasalla. Vakikalustoon kuuluu ”Reima ja pojat”, aikamiesten lauluporukka, joka nousee lauteille harjoittelematta. Sihteerinä jatkaa kaikkien rakastama Sirpa Raiko. Yläikärajaa ei ole, ja jokainen mukana oleva maksaa omat kulunsa. Keskustan veteraanikerho ei ole rekisteröitynyt, ja sitä pyörittää puheenjohtajan ja sihteerin kahden hengen organisaatio. Oli syyskuun viimeinen maanantai ja satakunta iloista reissaajaa matkassa. 7.10.2022 51 UUSI Viking Glory -laiva pullisteli iloa ja hyvää tuulta, kun Varsinais-Suomen keskustaveteraanit viilettivät syksyn aalloilla Turusta Tukholmaan. ”Jos hengissä ollaan, tullaan varmasti”, nauraa kerhon pitkäaikainen sihteeri Sirpa Raiko. ”Perustakaa veteraanikerhoja pitkin poikin maata”, innostivat varsinaissuomalaiset syksyn laivaristeilyllä. Pitäisikö keskustalaisten perustaa vastaavia kerhoja pitkin poikin maata, siitä varsinaissuomalaiset ovat yhtä mieltä. Joukko nosti kädet pystyyn ja heilutti vinhasti terveisiä maan kaikkiin keskustapiireihin. Joukon nuorimmat ovat kuusissakymmenissä olevia miehiä ja naisia. Varsinais-Suomen veteraanikerhon uudeksi puheenjohtajaksi tuli valituksi Olavi Ala-Nissilä. Tapahtumia on vuodessa kolme, ja syksyn risteilyllä moni ilmoittautuu kaikkiin seuraavan vuoden tapaamisiin. Linja on sittemmin hieman uusiutunut, ja tapaamisissa on jo keveämpääkin ohjelmaa. ”Löysimme ihanat uudet ystävät!” hehkutti kaksi pariskuntaa pyöreästä pöydästä. Matti Aalto korosti ikääntyvien mukana olemisen tärkeyttä. ”Kaikki on hyvä pitää mukana. ”Tuttuja ihmisiä tulee ikävä”, Ervelä tietää. Talousasiaa valotti risteilyllä maakunnan oma kansanedustaja Esko Kiviranta ja soteasiaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston ja hallituksen jäsen Jani Kurvinen. puheenjohtaja, tietää kokemuksesta, että toiminnalle on tarvetta. Aate ja asia kiinnostavat eläkepäivillä olevia miehiä ja naisia. Kun elämän illassa ollaan, ilosta ja naurusta tulee liki terveysteko. KESKUSTAN toistaiseksi ainoalla veteraanikerholla pyyhkii hyvin. Tuollaisesta nähtiin esimerkki tanssi-illan lopulla. Olisittepa nähneet, miten sutjakkaasti seniorimiehet pyörittivät daamejaan, kun kahvinporot liukastuttivat lattian. Siten nuoremmat oppivat tuntemaan aiemmat toimijat.” LAIVALLA kun oltiin, illan viimeiset keskustelut käytiin tanssiparketilla. TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Kun ikää karttuu, hyvät kaverit ovat kultaa Keskusta. ”Rakkaat ihmiset pysyvät kerhon myötä mukana piireissä”, hän nauraa
Yhä harvempi pääsee kouluttautumaan, moni syrjäytyy ja yhteiskunta tuntuu potkivan päähän. KESKUSTALAISEEN retoriikkaan on rantautunut perussuomalainen identiteettipolitiikan muoto valkoisen heteromiehen syrjinnästä yhteiskunnassa. Elämme demokratiassa. Olen onnellinen, että suomalainen mies tuntee tunteita! Tunne ei valehtele, mutta ei silti ole aina faktaa. Milloinkaan ei järki, ymmärrys sekä tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen hallinnossa ole ollut niin tarpeen kuin nyt. Täytyy tietää, että voi perustellusti osoittaa, että esitetty asia ei ole tosi. Silloin yhteiskuntamme turvana pidettiin kansamme koulutustasoa ja sitä kautta kykyä estää sen kaltaisen dystopian toteutuminen. Heikommassa asemassa olevat nuoret miehet huomaavat poliitikkojen keskustelevan vähemmistöjen oikeuksista ja syntyy tunne – minusta ei välitetä. Olemme jo vahvasti Googlen ja Facebookin ja muiden kaupallisten isoveljien seurannassa. 80-luvulla keskusteltiin Neil Postmanin Huvitamme itsemme hengiltä -teoksen (lukusuositus) pohjalta. Paasikiven elämään jäänyt viisaus oli tosiasioiden tunnustaminen. ASIA on vakava. Muutos nuorten miesten tilanteeseen on tullut, kun uudessa sukupolvessa nuoret naiset nousivat tasa-arvoiseen asemaan miesten kanssa. Todellinen syrjittyjen joukko ei siis olekaan lihaa syövät keski-ikäiset autoilevat heteromiehet. Milloinkaan ei romaaneissa Uljas uusi maailma tai Fahrenheit 451 (lukusuositus) kuvattujen kaltaisen dystopioiden toteutuminen ole ollut niin mahdollista (tai lähellä?) kuin nyt. Myös ideologia voi olla järkeä vahvempana tosiasian tunnustamisen este. Nykyisessä verkkomaailmassa on jokaisen taskussa niin paljon kaikenlaista. Ismo Saari kaupunginvaltuutettu (kesk.) Salo Tieto ja ymmärrys Onko valkoinen, keski-ikäinen, lihaa syövä ja autolla ajava heteromies syrjitty. Aleksi Sandroos keskustanuorten puheenjohtaja. ON TOTTA , että meidän keskustalaisten tehtävä on huolehtia miesten koulutusja työmahdollisuuksista huomattavasti paremmin kuin tällä hetkellä, vaikka keski-ikäisten miesten asema yhteiskunnassa on hyvä. VUODEN 1984 alla ja aikana puheenaiheena oli Orwellin isoveliyhteiskunta. Ongelma on myös, että hallinnon ratkaisujen pohjana voi olla väärää tietoa. Meilläkin on jo kauan puhuttu, että kaikkea ei tarvitse opetella, tieto löytyy verkosta. Tällainen osa ihmisiä ei kuitenkaan ole yhteiskuntamme vallankahvassa. Toivoisin keskustan kansanedustajien keskittyvän tähän todelliseen ongelmaan turhamaisen populismiretoriikan viljelemisen sijaan. Kirjoitin mielipidekirjoitusken, koska en kokenut saavani dialogia aiheesta sisäisesti. Olen pettynyt ryhmäpuheenvuoron valintaan luoda populistipuolueen valheista totta välittämättä faktoista. MIELIPITEET 52 7.10.2022 AXEL OXENSTIERNA sanoi kykyjään epäilevälle pojalleen nelisensataa vuotta sitten elämään jääneet sanat: Tietäisitpä, poikani, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan. Kikkelillä ei enää pääsekään pidemmälle. Pidän ilmiötä erikoisena, sillä se ei sovi keskustalaiseen, maltilliseen politiikkaan. Se vähentää naisvihaa, vähemmistövihaa ja kehittää yhteiskuntaamme tasa-arvoiseksi. Mutta ymmärtääkseen kontekstit, merkitykset ja painoarvot, aika paljon täytyy olla omaksuttua pohjatietoa. Muiden saaminen samalle viivalle miesten kanssa herättää siis syrjinnän tunteen. Kun yhä useamman ääni yhteiskunnassamme kuuluu, tulee myös meille valkoisille, lihaa syöville heteromiehille epämiellyttäviä mielipiteitä: kasvisruokailun eettisempi olemus, yksityisautoilun ilmastopäästöt tai miesten ylivalta yritysmaailmassa. Hänen mukaansa amerikkalaisessa poliittisessa keskustelussa oli jo silloin jäänyt pois monimutkaisten ongelmien perusteellinen käsittely iskulausetyyppisten yksinkertaistusten tieltä. Nuorten miesten tulevaisuus näyttää huolestuttavalta. Siinä kritisoitiin muun muassa sitä, että entisenlaisen velvoittavan opettelemisen sijaan asioiden oppimiseen riittäisi, kunhan se on kiinnostavaa ja viihdyttävää. Tämän lisäksi esimerkiksi Tekniikan akateemisten tutkimuksen mukaan etuoikeuksien purkaminen tuntuu miehistä syrjinnältä. Olemme jo nähneet USA:n Trump-ilmiön, salaliittoteoriat ja rokotevastaisuudet. Trumpin kaudella Postman varmaan kääntyi haudassaan. Meillä miehillä on paljon etuoikeuksia, enkä voi väittää osan yhteiskunnasta haluavan niitä meiltä pois. Tunne ei valehtele, ja tällä kertaa siinä on faktan hiven. Asia on vakava. Meidän tulee olla huolissamme syrjäytyvien nuorten miesten tulevaisuudesta. ON TÄRKEÄÄ , että keskusta ottaa avainasemaan myös nuorten miesten huomioimisen yhteiskunnassa paremmin. Yksipuolisen (= väärän) tiedon kirjo on laaja. Mielestäni kaikkien mielipiteille pitää yhteiskunnassa olla tilaa, eivätkä ne usein uhkaa minun mielipiteitäni
Meillä pitäisi olla viljavarastot täynnä vähintään viideksi vuodeksi. PARLAMENTIN päätös uusiutuvan energian tasosta on 45 prosenttia energian koko tuotannosta maakohtaisesti. Suomen on pidettävä puolensa ja tehtävä kaikkensa jatkoneuvotteluissa komission, neuvoston ja jäsenmaiden neuvoston välillä, jotta päätös kumotaan tai muutetaan järkevämmäksi. Jari Karhu keskusta Lappeenranta Energiapuun pitää olla jatkossakin uusiutuvaa PUOLUSTUSMINISTERI Antti Kaikkonen (kesk.) esitteli historiallisen suuren puolustusbudjetin. Kun osaa puubiomassassa ei voida lukea enää uusiutuvaksi, jostain pitää löytyä korvaavia uusiutuvan energian lähteitä. Fossiilinen maakaasu määriteltiin aiemmin vihreäksi energiaksi, ja nyt tehdyllä päätöksellä primääripuu määriteltiin ei-uusiutuvaksi. Opiksi on otettu 1930-luvun virheistä, jolloin silloinen valtionhoitaja C. Nyt tehty päätös muuttaa vuosien 2017–2022 keskimääräisen energiapuun tuotannontason ylimenevän osan ei-uusiutuvaksi ja jatkossa vuonna 2030 kokonaan ei-uusiutuvaksi. Nyt hoitorästit Suomen metsissä ovat 700 000 hehtaaria raivausten osalta ja 800 000 hehtaaria ensiharvennusten osalta. RAJANAAPURIMME Venäjä on aloittanut osittaisen liikekannallepanon. Nyt on huolehdittava kaikki osa-alueet kuntoon. Poliittisin päätöksin kaikki näköjään on mahdollista. Liian vähälle on kuitenkin jäänyt ruoan riittävyyden turvaaminen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Sota on vaikeasti hallittava asia, ja se saattaa helposti luisua osapuolten käsistä. Primääripuuksi on määritelty kaikki kaadettu tai muulla tavoin korjattu ja siirretty raakapuu sisältäen myös rangat, oksat, juuret ja kannot, pois lukien luonnon katastrofeista, tuholaisista ja taudeista kärsivät puut. Miten kasvava puu voi olla ei-uusiutuvaa, käsittämätöntä. Rauhanaikana tehdyt hankinnat olisivat eittämättä säästäneet suomalaisten sotilaiden henkiä talvisodassa. Onneksi ei sentään vielä kielletty puun polttoa. G. Tämä nosti suomalaisen energiapuun hintaa, ja se tuli myös kannattavaksi korjata metsistä. Viljan vientiä Kiinaan on rajoitettava ja valtion tulee ostaa kaikki liikenevä vilja huoltovarmuuden nimissä. Puolustusta on vahvistettu, ja energian saantia on turvattu huoltovarmuuskeskuksen toimesta. Meidän täytyy varautua myös sellaisiin skenaariohin, mitä emme nyt uskoisi tapahtuvan. Tarvikkeet sitten otettiin vastustajalta taistelukentällä, ja niistä maksettiin kalleinta mahdollista hintaa. Hinnannousun myötä olisi mahdollista saada metsien hoitorästit pienennettyä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Sota on myös laajenevaa sorttia. E Mannerheim yritti vuosikaupalla saada lisää määrärahoja puolustukseen. Mannerheim kuvaili, että määrärahoja jaettiin apteekin vaa’alla ja hänen varoituksiinsa ei uskottu. Tämä tulee eskaloimaan tilannetta Ukrainassa ja Venäjän ja lännen välisissä suhteissa. Vahva yksituumaisuus ylitse puoluerajojen puolustuksen vahvistamisesta on isänmaallista. Vara ei venettä kaada näinä aikoina. Hyvä energiapuun keräämisen ja tuotannon kehitys uhataan vaarantaa nyt tällaisilla parlamentin päätöksillä. Huomattavaa on, että vaikka hinta on noussut, niin raha jää kotimaahan, se tuottaa työtä ja toimeentuloa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 7.10.2022 53 Vara ei venettä kaada EU:N parlamentin päätös muuttaa kasvava puubiomassa ei-uusiutuvaksi on järjetön. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia. Viljan viennille tulisi asettaa rajoitteita. Edelläkävijää näköjään rangaistaan. EU:ssa musta voidaan muuttaa valkoiseksi ja valkoinen mustaksi. KOTIMAISEN energiapuun kysyntä nousi huomattavasti, kun venäläisen hakkeen tuonti loppui ja turpeen tuotanto oli vähentynyt päästökaupan korkean hinnan vuoksi. Tämä myös tarkoittanee jatkossa, että energiapuukin siirtyy päästökaupan piiriin ja sille käy kuten turpeelle. Suomella saavutettu taso on jo nyt ollut 43 prosenttia, josta puubiomassan osuus on merkittävä. Olemme varautuneet erilaisiin kehityskulkuihin. Urho Haho Sh utt ers to ck
klo 10. Keskustaopiskelijat Keskustaopiskelijat ry. TYÖSSÄNI sairaanhoitajana tehostetussa palveluasumisyksikössä koen läsnäolon ja välittämisen tärkeänä osana työtäni. Sääntömääräinen liittokokous järjestetään 5.–6.11. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Joensuussa. mennessä kainuu@keskustanuoret.fi. Ennen piirikokousta klo 17–18 Politiikkaa Apollolla -tilaisuus. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Hoitajapulasta on puhuttu ainakin 20 vuotta, nyt on aika ratkaista ongelmat, jotta kaikenikäiset ihmiset saavat kaipaamaansa hoitoa ja hoivaa. Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 28.–30.10. Ylimääräinen yleinen kokous pidetään ti 11.10. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Järjestösihteeri (15.8.2022– 15.4.2023) Aki Utter. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Lisäksi liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n ja 11 §:n mukaisesti ne muut asiat, jotka liiton osasto on esittänyt kirjallisesti vähintään neljätoista (14) päivää ennen liittokokousta liiton liittohallitukselle. Asukas pysähtyy ja katsoo minua ja sanoo: ”Sinä olet ihminen, joka välität oikeasti.” Siihen hetkeen välittyi kaikki se, miksi itse teen työtä hoitajana. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Omaishoitajan rooli ei ole helppo, mutta mittaamattoman arvokas. piirit. Alan vetoja pitovoima on saatava takaisin. klo 23.59 sähköpostitse osoitteeseen info@keskustanuoret.fi. Toivon, että saisimme kuulla toisenlaistakin puhetta hoitoalasta. Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a) keskustanuoret.fi. niitä kukaan ei halua olla yksin. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. marraskuuta klo 10. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 11 §:n mukaiset asiat sekä hyväksytään liiton poliittinen linjapaperi vuodelle 2023 ja käsitellään eduskuntavaaleja. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Kokous järjestetään Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella osoitteessa Yliopistonkatu 2, 80100 Joensuu. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Toiminnanjohtajan sijainen Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, jaakko.maki-petaja@keskustaopiskelijat.fi. Tänä päivänä hoitotyöstä puhutaan toisenlaiseen sävyyn. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Kokouksen yhteydessä ruokailu sekä kahvit. Mediasuunnittelija Klaus Kaarti 050 357 4438, klaus. Kokouspaikkana toimii Teatterihotelli Riihimäki (Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki). Vaikka työ vaatii paljon, niin se antaa myös paljon. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Keskustanuorten Kainuun piiri ry. Rauhallinen keskustelu tai huumorin tuominen hetkeen luo turvaa ja iloa vanhusten arkeen. Lisätiedot: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi, p. Kokous avataan 29.10. klo 18 ravintola Ranch kabinetti (Kauppakatu 26, 87100 Kajaani) sekä etäosallistumismahdollisuus. Kokouksen jälkeen osallistutaan pakohuonepeliin. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. wahlsten@keskustanuoret.fi. Toivon, että hoitajien tekemä työ saa sen arvostuksen, mikä heille kuuluu. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma vuoden 2023 eduskuntavaaleihin sekä Keskustanuorten kansainvälisen toiminnan strategia. Keskustanuoret: puheenjohtaja Veera Savonen 044 2825250, helsinki@keskustanuoret.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Tapahtuma on kaikille osallistujille maksuton. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Omassa perheessäni ylisukupolvisuutta ja toisista huolehtimista on pidetty suuressa arvossa. Tuttu ääni, kosketus ja vaikka vain se, että pitää kädestä kiinni, antaa varmasti lähtijälle turvallisuuden tunnetta. Riihimäelle. Tarvitaan välittäviä perheenjäseniä, omaisia, kotihoitoa tai tehostettua palveluasumista, ettei kukaan jäisi ilman apua ja hoivaa. Tänään, kun kävelin asukkaan kanssa sisälle ulkoilemasta, koin melkoisen hetken. krs, 87100 Kajaani. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. krs), Lappeenranta. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a) keskusta.fi. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. juvonen@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila @gmail.com. Viimeiset päivät perheenjäsenen rinnalla ovat melkoista tunteiden vuoristorataa, ne vaativat paljon, mutta antavat sitäkin enemmän. +358 50 516 7046. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 29.10. 58 Keskustassa tapahtuu 7.10.2022 Puheenvuoro VIIMEISET vuodet, kuukaudet tai viikot elämästä . Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. mennessä osoitteeseen: helsinki@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Päätösasiana sääntömääräiset asiat ja eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Kokous alkaa lauantaina 5. Syyskokous ke 30.11. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Hoitotoimenpiteitä tehdessäni teen työtä omalla persoonallani. klo 18.30 alkaen puoluetoimistolla (Apollonkatu 11 A, Helsinki). Kahvitarjoilu. Sääntömääräinen syyskokous pe 21.10. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ja tapahtumat ks. Ilmoittautuminen to 13.10. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. klo. Virallisten kokousedustajien valtakirjojen tarkastaminen paikan päällä klo 18–18.30. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora. klo 9–12 välisenä aikana. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen valinta vuodelle 2023 sekä liittokokousedustajien täydentäminen. Sari Palmu keskustanaisten puheenjohtaja Arvokas vanhuus Centerns Distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@ gmail.com. Tarjoilujen vuoksi ilmoittauduthan ti 29.11. Keskustan Helsingin piiri ry. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 28.9. soini@keskustanuoret.fi. kaarti@keskustanuoret.fi Suomen Keskustanuoret ry. krs), 40100 Jyväskylä. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustan Kymenlaakson piiri. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845
Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Kokouksessa käsitellään sääntöuudistus ja muut sääntömääräiset asiat. klo 17 piiritoimistolla. klo 10 Järvenpäässä, Harjulan koululla (Verkkotie 12, Järvenpää). Vuonna 1999 hän jäi ensin valitsematta, mutta nousi eduskuntaan Jorma Huuhtasen siirryttyä Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. ROSSI valittiin eduskuntaan ensimmäistä kertaa 1991, mutta putosi seuraavissa vaaleissa. Keskustailta ma 17.10. klo 19 Yppärin koululla. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni, puh. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 17.10. Vesilahti. Tampere. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Paluutakin yrittäviä vapaaehtoisia luopujia kuitenkin on. KN Kouvolan yhdistyksen syyskokous ti 15.11. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Paikalla kansanedustaja Arto Pirttilahti ja aluevaltuutettuja. Asioina yhdistyksen purkaminen sekä jäsenistöön ja varojen siirtämiseen liittyvät asiat. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustan aluevaltuustoryhmän valtuustoryhmän infotilaisuus pe 28.10. Sääntömääräinen syyskokous järjestetään ti 11.10. Keskustelukävely ma 10.10. Keskustanuorten Pohjois-Karjalan piiri ry. Kokouspaikka Villa Jaakkolan Anttonin juhlatila Haminan Reitkallissa (Pitkäkuja 204, Reitkalli, Hamina). Tervetuloa! Kouvola. Piiri. Niiltä sijoilta kansanedustajaura jatkui kevääseen 2019. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Päätösasiana sääntömääräiset asiat, eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. 59 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Turku. Savolainen keskustakonkari yrittää paluuta Ku op io n ke sku sta. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. mennessä. klo 10–14 Hämeenpuistossa. Tervetuloa. Yksi heistä on ensi kevään vaaleissa keskustan entinen kuopiolainen kansanedustaja Markku Rossi, 66. klo 10 Oriveden srk-keskuksessa (Latokartanontie 5). Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. Kunnallisjärjestön syyskokous la 5.11. Kokouksessa käsitellään ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaaleihin 2023 Kymenlaakson Keskustan osalta. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen asiantuntija Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Johanna Fonsell 045 636 2457 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Tervetuloa Keskustan teltalle! Tampere. klo 17.30 Ravintola Torerossa (Siltakatu 8, Joensuu). klo 18 Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1). Pirkanmaan Keskustanuoret tarjoaa osallistujille maksuttoman majoituksen sekä ruokailut. Tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, keskustanuorten viestintäja tapahtumakoordinaattori Eevasisko Mehtätalo 040 5274913 pohjois-pohjanmaa@keskustanuoret.fi ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701. klo 18 Villa Aalto -huvilassa (Kivilinnankuja 14, 38130 Sastamala). com. Eduskuntatöiden päätyttyä Rossin aika on kulunut muun muassa puolitoista vuotta sitten hankitun uuden kodin askareissa ja paikallisissa luottamustehtävissä, eikä eduskuntaa ole ollut ikävä. Kokouksessa käsiteltävänä sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen valitseminen vuodelle 2023 sekä liittokokousedustajien täydentäminen. Pyhäjoki. klo 12–17 Vääksyn K-kaupan parkkipaikalla. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. PEKKA POHJOLAINEN JOS eduskunnan jättäminen on oma eikä äänestäjien päätös, se yleensä myös pitää. Vesilahti. Turun Keskustan Pohjoisen paikallisyhdistyksen syyskokous pe 7.10. Paikat vahvistuvat myöhemmin. Joensuun keskustanaisten yhdistyksen syyskokous pidetään ti 11.10. Kokous toteutetaan hybridinä, jolloin jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua etänä Microsoft Teamsin välityksellä. klo 19–21 Koskenkylä, Harjula. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. klo 19 Yppärin koululla. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus jäädä viettämään mökkiviikonloppua Villa Aaltoon. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Maanantaimarkkinat ma 7.11. Keskustanuorten Pirkanmaan piiri ry. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@ keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Valtakunnallinen Keskustan vaalistartti laivalla 27.1.–28.1.2023. Asioina yhdistyksen purkaminen sekä jäsenistöön ja varojen siirtämiseen liittyvät asiat. Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntöuudistus ja muut sääntömääräiset asiat. Rossi kertoo kysyneensä neuvoa myös itseltään Seppo Kääriäiseltä. ”Sanon näin, että kun isänmaa kutsuu poikiaan, silloin on astuttava riviin”, Rossi perustelee ratkaisuaan Suomenmaalle. Tervetuloa. Keskustanaisten Yppärin paikallisyhdistyksen kokous to 20.10. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Etäosallistumismahdollisuus. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Etäosallistujien ilmoittautuminen toiminnanjohtajalle pohjois-karjala @keskustanuoret.fi tai p. Tervetuloa! Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Pyhäjoki. Mikko Alatalo – Ikuisen maalaispojan 70-vuotisjuhlakonsertti su 30.10. Kokouksen lopuksi ruokailu. klo 17 Sarin kotikahvila (Toritie 52). klo 17 Narvan Metsästysseuran maja. kiviniemi @keskusta.fi. Tervetulleita ovat kaikkia Pohjois-Karjalan Keskustanuorten jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet. Lippuja rajoitetusti saatavilla jäsenille hintaan 30 €, muille 35 € (varaukset toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä, 040 767 3419). Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. klo 18.30 Yppärin koululla. Syyskokous pidetään la 15.10. Varaa tämä jo kalenteriisi ja lähdetään porukalla matkaan! Kuhmoinen. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi jäsenasioita. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@ keskusta.fi. Syyskokous la 8.10. 050 3030 456 ma 10.10. Ilmoittautuminen pirkanmaa@ keskustanuoret.fi su 9.10. 7.10.2022 18 (kahvit ja ilmoittautuminen klo 17.30). 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Pyhäjoki. Puheenjohtaja Jertta Harinen 044 274 3267, jertta.harinen@keskusta.fi. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista. klo 19 Tampere-talo. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkistus paikan päällä klo 9–10. Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, satakunta.vesaiset@gmail. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Rossi myöntää, että ratkaisuun vaikutti vahvasti ehdokasasettelun tilanne Kuopion seudulla, kun Antti Kivelä ja Matti Kärkkäinen eivät lähteneetkään ehdolle. klo 10 Marjalan ABC:n kabinetissa. Tämän hetken tiedolla näyttää erittäin todennäköiseltä, että ehdokkaat nimetään äänestyksen perusteella, joten varmistattehan että yhdistyksenne viralliset kokousedustajat on ilmoitettu piiritoimistolle! Äänioikeus on ainoastaan yhdistyksien nimeämillä virallisilla edustajilla. Keskustanaisten Pohjois-Karjalan piiri. klo 23.59 mennessä. Keskustan Yppärin paikallisyhdistyksen syyskokous to 10.11. Keskustanaisten Yppärin paikallisyhdistyksen kokous to 10.11. Kokoukseen paikalle saapuville tarjoamme ruoan ja juoman. Sääntömääräinen syyskokous pe 14.10. Aluevaltuustoryhmä. klo 17 piiritoimisto Apilassa. Piiri. klo 16.30 Mestarinkatu 2, 20720 Turku. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). fi. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen Tampereella ti 22.11., aamiaistilaisuus 8.30–9.30 ja iltatapaaminen 17.15–18. Tampere. Piiri. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Klo 17 alkaen liittohallitusehdokkaiden on mahdollista esittäytyä ja käydään ajankohtaista keskustelua ennen kokouksen alkua. Keskustan Pirkanmaan piirin syyskokous pidetään la 19.11. ”Kysyin Sepolta puhelimessa, että pidätkö minua hulluna vai ihan täysin hulluna, jos lähden ehdokkaaksi, ja Seppo sanoi, että ”en pidä hulluna”. Keskustan Uudenmaan piiri ry. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Tässä nyt tämmöinen meriselitys asiaan”, Rossi naurahtaa
3. Uurna lasketaan hautaan läheisten ja ystävien läsnäollessa. Minkä puolueen jäsen tunnettu politiikan toimittaja Unto Hämäläinen oli nuoruudessaan. 7. 10. Ad ria n D en nis / AF P / Le hti ku va 1. Ketkä kaksi Suomen tasavallan presidenttiä ovat olleet aatelisia. 19.6.1941 Rantasalmi k. Mitä tarkoittaa suomeksi Ukrainan sodan syttymisen jälkeen tunnetuksi tullut tervehdys “Slava Ukraini”. 21.8.2022 Oulu Kiittäen ja kaivaten Sirkka perh. Rakkaamme RAIMO PEHKORANTA s. Minna perh. Syyskuussa kuollut kuningatar Elisabet II tunnettiin koirien ystävänä. Mikä rotu oli erityisesti hänen sydäntään lähellä. sukulaiset ja ystävät Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin Kaikk' on niin hellää ja hyvää. 6. Kuka kirjoitti kirjan Jumalat juhlivat öisin. Lämmin kiitos osanotosta. Minä vuonna keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko on syntynyt. 8. Montako nollaa on tsiljoonassa. Vas tau kse t: 1) kok oom uks en, 2) YK: n päi vää , 3) wel sh cor gi, 4) 18, 5) Peh r Evi nd Svi nhu fvu d ja Car l Gus tav Em il Man ner hei m, 6) Kun nia Ukr ain alle , 7) Don na Tar tt, 8) 198 3, 9) mie ste n päi väj uhl ap uku (ka are val iep ein en mus ta tak ki ja mus tahar maa juo vai set hou sut ), 10) höy hen tä. 4. Suomenmaan entisen toimittajan Raimo Pehkorannan muistokirjoitus on julkaistu Suomenmaan verkkosivulla 28.9.2022.. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. lokakuuta. Mitä esinettä tai asiaa vastikään Jyväskylässä paljastettu Matti Nykäsen muistomerkki esittää. 5. Millainen vaate on šaketti. 60 7.10.2022 1 2 1 4 6 7 3 2 9 3 8 2 4 8 3 5 6 7 1 6 9 8 1 7 9 6 5 9 7 8 4 1 2 3 2 1 4 9 3 5 8 6 7 3 7 8 6 2 1 5 4 9 4 9 5 1 6 3 2 7 8 7 2 1 4 9 8 3 5 6 8 3 6 5 7 2 9 1 4 1 6 7 3 5 9 4 8 2 9 4 2 8 1 7 6 3 5 5 8 3 2 4 6 7 9 1 3 1 2 7 2 4 5 4 1 9 9 6 8 8 3 2 9 2 6 5 4 5 1 7 9 7 9 3 1 6 2 5 8 7 4 2 6 4 8 9 7 3 5 1 5 8 7 4 1 3 9 2 6 3 9 5 2 4 1 6 8 7 1 7 6 5 8 9 4 3 2 8 4 2 3 7 6 1 9 5 7 2 3 9 6 4 5 1 8 4 5 8 1 3 2 7 6 9 6 1 9 7 5 8 2 4 3 1 2 1 4 6 7 3 2 9 3 8 2 4 8 3 5 6 7 1 6 9 8 1 7 9 6 5 9 7 8 4 1 2 3 2 1 4 9 3 5 8 6 7 3 7 8 6 2 1 5 4 9 4 9 5 1 6 3 2 7 8 7 2 1 4 9 8 3 5 6 8 3 6 5 7 2 9 1 4 1 6 7 3 5 9 4 8 2 9 4 2 8 1 7 6 3 5 5 8 3 2 4 6 7 9 1 3 1 2 7 2 4 5 4 1 9 9 6 8 8 3 2 9 2 6 5 4 5 1 7 9 7 9 3 1 6 2 5 8 7 4 2 6 4 8 9 7 3 5 1 5 8 7 4 1 3 9 2 6 3 9 5 2 4 1 6 8 7 1 7 6 5 8 9 4 3 2 8 4 2 3 7 6 1 9 5 7 2 3 9 6 4 5 1 8 4 5 8 1 3 2 7 6 9 6 1 9 7 5 8 2 4 3 Tietotesti Minkärotuisia koiria kuningatar Elisabetillä oli vuosikymmenien aikana yli kolmekymmentä. Nanna perh. Mitä liputuspäivää vietetään 24. Mikael perh. 2. 9
Tervetuloa mukaan entiset ja uudet osallistujat!. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. 10. 9. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Kerhoon voi ilmoittautua sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Tietotesti ??. 5. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. Suomenmaa on järjestänyt tonnikerhoa vuodesta 2000 asti. 8. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Kaikki eivät tonnia saavuta, mutta jokainen liikuttu kilometri on tärkeä ja kohottaa kuntoa. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. Kerholaisen täytyy urakan puolivälissä, viimeistään 10.2.2023, raportoida Suomenmaahan, miten tavoite on täyttymässä. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. 2. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. 6. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Kuinka monien. 3. 10. . Samoin vapun jälkeen viimeistään 10.5.2023 on kerrottava, miten kävi. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 10.11. Shutterstock Suomenmaan tonnikerho alkaa taas marraskuussa Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi käynnistyy tuttuun tapaan 1. Jos lunta ei ole tai se on hankalasti saavutettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai kävelyllä. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Minkä maakunnan maakuntakala. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. Kerho jatkaa entisin säännön. asti. 4. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. marraskuuta. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Viime vuosina osallistujia on ollut noin kolmesataa. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. Puolivälija lopputulokset julkaistaan lehdessä. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. Kuinka paljon. Tavoitteena on saada kuuden kuukauden aikana kokoon 1 000 hiihtokilometriä. 1. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. 7.10.2022 61 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. 7
TÄLLAISESSA asetelmassa keskustapuolue jauhautuu herkästi oikeiston ja vasemmiston jalkoihin. Ruotsin vaalien opetukset Tytti isohookana-asunmaa vieraskolumni. Nyt on Lööfin vuoro tehdä samoin äskeisten tappiollisten vaalien jälkeen. Keskusta on myös yhteisöllinen liike ja eroaa tässäkin monista muista puolueista. Ruotsin Centerpartietilla on ollut useita naispuheenjohtajia. Olofsson päätti 2011 jättää puolueensa valovoimaisen Annie Lööfin käsiin. Kirjoittaja on maalaisliitto-keskustan historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori. Ensi kevään eduskuntavaaleja ajatellen on kiinnostavaa seurata, miten Euroopan poliittinen kartta liikkuu. Molemmissa maissa on maltillisen oikeiston rinnalle noussut äärioikeistoliike. Keskusta on poliittisen kentän keskellä oleva aate, jonka tunnuspiirteisiin kuuluu poliittisen konsensuksen arvostaminen. Johtopäätös oli väärä. Ruotsissa vaalien äänestysprosentti on huomattavan korkea useiden samanaikaisten vaalien tähden. Hän veti liberaalisuudellaan, vihreydellään, tasa-arvon korostuksellaan ja rasismin vastaisuudellaan nuoria naisia puolueeseensa ja vahvisti keskustan kaupunkikannatusta mutta karkotti vakiintuneita keskustalaisia toisiin puolueisiin. Äänestäjät voivat peilata Suomen poliittista kehitystä etenkin Ruotsiin, vaikka Ruotsin poliittinen toimintakulttuuri ei ole suoraan verrattavissa suomalaiseen. KESKUSTA ei kuulu sen paremmin Ruotsissa kuin Suomessa oikeistoon eikä vasemmistoon. Häneen asetettiin Olofssonin jälkeen suuria toiveita, ja aluksi hän kasvatti puolueensa kannatusta. Perinteinen keskustaväki ei ollut valmis radikaaliin suunnanmuutokseen. Eräs keskustaa äänestänyt ruotsalainen sanoo kylmästi, että Lööf jätti toiset varjoon. Myös selkeä blokkipolitiikka lisää vaali-intoa. Ruotsalaisille demokratia toteutuu, vaikka suurimmat vaalien voittajapuolueet eivät pääse muodostamaan hallitusta. Suomalaisille on outoa, että jokin puolue voidaan monien voitokkaiden vaalienkin jälkeen torjua yhteistyökyvyttömänä. Vain sitoutunut ja puolueestaan aidosti välittävä puoluejohtaja tekee noin. Maud Olofssonin aikana puolue kuului oikeistoallianssiin ja tippui kuuden prosentin puolueeksi. Puoluejohtaja Magdalena Andersson sanoi vaalien jälkeen, että puolue tekee arvion, mitkä syyt johtivat ylivoimaiseen vaalivoittoon. 62 7.10.2022 OIKEISTOKOALITIO voitti Italian parlamenttivaaleissa, kuten kävi äsken myös Ruotsin vaaleissa. Centerpartietilla on tutkiskelun paikka. Olen kuullut sanottavan, että Lööf ei huolehtinut koko liikkeestä eikä sen kasvusta. Vaalijulisteissa vain hän sai näkyä. Sitä kiinnostaa varmasti lukea Ruotsin suurimman puolueen, sosiaalidemokraattien vaalianalyysi. Nyt hallitusta rakentaa kolmanneksi suurin puolue Moderaterna, koska oikeistoblokki sai vaaleissa niukan voiton. Niin kauan kuin muut puolueet muodostavat enemmistön, tällainen käyttäytyminen katsotaan demokraattiseksi. Annie Lööf on vahva johtaja, joka herättää voimakkaita tunteita. Karismaattisen Karin Söderin aikana keskusta nousi maan suurimmaksi porvarilliseksi puolueeksi. Yksi suurimmista Lööfin ajan virheistä on ollut puolueen liittäminen vasemmistoblokkiin, koska Olofssonin aikana puolueen kannatus mateli oikeistoallianssin sisässä
En haluaisi leimautua salaliittoteorioiden kehittelijäksi. Älkää menkö edes puulämmitteiseen, koska puusaunan lämmittäminen pilaa ilmastoa enemmän kuin Venäjän Itämerestä ilmaan laskema metaani. Putinin kaasukonsultti Paavo Lipponen on vanha vesipalloilija, hän varmaan voisi sukeltaa korjaamaan. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Jos Paavo ei ole kadottanut järkeään, niin maalaisjärjen on. Eikös se ole aika lähellä. Partisaanit valmiina. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Älkää menkö saunaan, että saadaan Teslat ladatuiksi. Jari Nenonen Maalaisjärki kunniaan Pakina Perinteisessä YYA-hengessä Suomi voisi auttaa.. No lentämällä tietenkin! VENÄLÄISIÄ , asekuntoisia reserviläisiä pakenee liikekannallepanoa Suomeen(kin). Nyt jos koskaan maalaisjärkeä tarvitaan. Silakkatroolarit käyttävät dieseliä, tuodaan lohet Thaimaasta. Supo tuntuu olevan sinisilmäinen. Peräpohjolassa ollaan nyt keskustan tolkun vartijoina. Suomessa puhutaan edelleen maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, vaikka tilanne huutaa turvetta, klapien polttoa, ehkä kivihiilenkin ja polttomoottoriautoja. Tätä kirjoitettaessa Nord Stream -putket vuotavat. 7.10.2022 63 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Kateellinen vasemmisto, aina ”Tapa talonpoika päivässä” -ajoista lähtien on ajanut politiikkaa, jossa kotimainen, huoltovarmuutta turvaava maatalous on pahasta. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 MAIJA LEHTOVIRTA (ÄITIYSLOMALLA) SUSANNA LUIKKU 050 414 4763 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 KYLLÄHÄN se kepulaisen korvia hivelee, kun puhutaan maalaisjärjestä. Siihen sisältyy käsitys tilanteen hallinnasta, asioiden punnitsemisesta ja parhaan vaihtoehdon valitsemisesta. Perinteisessä YYA-hengessä Suomi voisi auttaa. Putin vie järjettömyydellään jokaiselta eurooppalaiselta syöjältä, lämmittäjältä ja liikkujalta, eli meiltä kaikilta satasia, jos ei tonneja kuukaudessa. Kun Putinin Venäjä tappaa, kiduttaa ja tuhoaa ja uhoaa, ihan ydinaseilla, niin Paavo Väyrynen (kesk.) sanoo, että koko Ukrainan jupakka on Yhdysvaltojen syytä. Sähkön hinta on pompsahtanut kolmin-nelinkertaiseksi, mutta kiire olisi saada sähköauto joka pihaan. Hirveästi ei haittaisi, jos ottaisi hanslankariksi toisen Paavon, Väyrysen. Uskoisin, että aika moni, ihan maalaisjärjellä, ajattelee, että tulevatko kaikki puhtaan kaulan kanssa. Sanoo sen nimenomaan keskustalaisena, jonka kerrotaan asettuvan eduskuntavaaliehdokkaaksi. Täällä on pataljoonittain venäläisiä. Kun Espanjasta saa halvalla tomaatteja ja lihaahan ei kukaan kunnon ihminen syökään, paitsi jos syö, niin tuodaan Argentiinasta. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Marraskuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 4.11.2022 Suomenmaa seuraa keskustan ehdokaslistojen täydentymistä syksyn aikana Kohti eduskuntavaaleja Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 79 € 6 kk / 40 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE