KesKustan ehdoKasmaKsuissa isoa vaihtelua digimurros uhKaa syventää jaKolinjoja Ajassa Vaalit 2019 Vieraskolumni olisiKo aiKa urbanisoida maahenKi?. sodasta he myös löysivät toisensa. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 46 / 7.12.2018 / 4,80 € Käskynä vain kohtalon sota repi syviä viiltoja taina ja osmo piisalon nuoruuteen
2018 Menneen maailman tulkki Antti Heikkisen romaaneissa elävät maaseudun vaietut tarinat s. 2 7.12.2018 sisältö 7.12. 16
31 Valmiudessa kellon ympäri Ämarin lentotukikohta luo Virolle Nato-jäsenyyden turvaa s. 38 Piirikokoukset Ilmiöt Kunnon kepulainen. 12 Sirkka-Liisa Anttilan mittava eduskuntaura päättyy s. 32 Ilmasto ja viljelijä hyötyvät hiilen sitomisesta maaperään s. 20 Pertti Ryynänen toimi lähes 30 vuotta keskustapäättäjänä s. 7.12.2018 3 Keskustan vaihtoehto on turvata vanhemmille aito valinnanmahdollisuus lastensa hoidossa myös tulevaisuudessa. Antti Kaikkonen s
perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 7.12.2018 S adan vuoden takaisten tapahtumien muistelu antoi tänä vuonna itsenäisyyspäivällekin oman sävynsä. Sata vuotta sitten itsenäisyyttä ei juhlittu. Prinssi tuli epäilevälle kannalle kuultuaan, miten suuri tasavaltalainen vähemmistö oli maalaisliiton johdolla vastustanut hänen vaaliaan. Yhtään maalaisliiton edustajaa hän ei hallitukseensa ottanut. Eduskuntaryhmät sopivat kenraali Mannerheimin kutsumisesta valtionhoitajaksi ja uusien vaalien järjestämisestä, joihin myös sosiaalidemokraatit voisivat osallistua. joulukuuta ja hyväksyi istunnossaan muun muassa edustajapalkkion korottamisen 50 markkaan päivältä tiukan äänestyksen jälkeen. Muutoin sisällissodan pitkä varjo ulottuu tähän päivään asti. Sen ehtona oli Saksaan sitoutuneen valtionhoitaja P. Eduskunnan puhemies Lauri Ingman lähti viemään hänelle viestiä eduskunnan vaalista. Niinpä hän lykkäsi vastaustaan. marraskuuta. E. Monarkistinen enemmistö ei tätä tulkintaa hyväksynyt vaan ryhtyi valitsemaan Suomelle kuningasta Ruotsin vallan aikaisen perustuslain nojalla. Erityisen merkittävää oli se, että sosiaalidemokraatit ja porvarit joutuivat kaupungeissa ja teollisuuspaikkakunnilla ratkomaan yhdessä vaikeita sosiaalisia ongelmia. lokakuuta äänin 64–41 saksalainen keisarisuvun jäsen, prinssi Friedrich Karl. Viime töinään Svinhufvud nimitti 27.11.1018 uuden hallituksen, jossa oli mukana sekä tasavaltalaisia että monarkisteja. Kansallisen sovinnon rakennustyö pääsi joulukuussa 1918 paremmin käyntiin paikallisella tasolla, kun Suomessa järjestettiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit. Saksan tappion jälkeen Suomessa ryhdyttiin etsimään kansallista sovintoa. Hallitusmuotokiistan ratkaisu lykättiin uudelle eduskunnalle. Hallitusmuotokiista ratkesi uusien vaalien jälkeen tasavallan voittoon. Eduskunnan syksyä leimasi sata vuotta sitten monarkistien ja tasavaltalaisten kiista hallitusmuodosta. Porvarillisten ryhmien jännitteet eivät kokonaan ratkenneet eduskuntaryhmien sopimuksen myötä. Kuninkaaksi valittiin 8. Pääministeriksi tuli kuninkaanhakumatkalta Saksasta kotiutunut Ingman. Tasavallan kannattajat muistuttivat, että eduskunta oli julistanut Suomen nimenomaan tasavallaksi 6.12.1917. Svinhufvudin ero. Lopullisesti hän perui tulonsa vasta sen jälkeen kun keisari Vilhelm II luopui vallasta ja Saksa taipui ympärysvaltojen sanelemaan aselepoon 11. Valtioneuvoston julistaman muistovuoden 1918 symboliksi sopii Itä-Suomen aluehallintoviraston tuore päätös, jonka mukaan Vierumäen punaisten joukkohauta voidaan avata ja siirtää vainajat siunattuun maahan. Sisällissodan jäljiltä vajaalukuinen eduskunta kokoontui tavalliseen tapaan 6. Vuosi 1918 päättyi kansallisen sovinnon ensiaskeliin Pääkirjoitus Eric Su nd str öm / H els in gin ka up un gin m us eo Hallitusmuotokiista ratkesi uusien vaalien jälkeen tasavallan voittoon.
KesäaiKa palvelee kuntoilun ohella myös kilpaurheilun tarpeita. Jokainen voi käydä kenttien ja kuntoratojen laitamilla tarkistamassa, milloin tapahtumia järjestetään ja milloin kansalaiset mieluiten haluavat kuntoaan omaehtoisesti vaalia. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin itse selvitysvaihe saattaa kestää jopa useamman vuoden. Elinkeinoelämän, lentoliikenteen ja matkailualan intressit, aikavyöhykkeen sopivuus muiden EU-maiden kanssa, onnettomuusriskit, terveysnäkökulma ja monet muut tekijät pitää ottaa huomioon. Kyllä se vaan on ilta. Sen jälkeen jokainen maa saa itsenäisesti päättää, ottaako käyttöön kesävai talviajan. Tässä tapauksessa yhdellä tunnilla näyttäisi olevan kestoaan huomattavasti suurempi merkitys. Jos tunti rapsaistaan potentiaalisesta ajasta joka ilta pois, ei kansalaisten liikkumattomuudesta kertyvä miljardilasku tulevaisuudessa ainakaan pienene. 7.12.2018 5 Toimittajalta Kesäaika kuittaa miljardilaskua – Miten siinä kellojen siirtelyssä loppujen lopuksi oikein kävi, esitti ystäväni ajankohtaisen kysymyksen alkusyksyn kuumasta keskustelunaiheesta. Tunti enemmän valoisaa illalla tarkoittaa saman verran enemmän aikaa harrastaa terveydelle äärimmäisen tärkeää ulkoliikuntaa. Ehkä juuri se ratkaiseva tunti, joka tämän päivän kiireisellä ihmisellä voisi olla muilta kiireiltään uhrattavana vaikkapa reippaaseen kävelylenkkiin. Niin EU-alueella kuin Suomessakin. Paitsi että prosessi ei ole käytännössä läheskään niin yksinkertainen. Terveyssyistä, mutta hieman eri argumenteilla kuin esimerkiksi talviaikaa ”normaalina rytminä” pitävät unitutkijat. Suomen päässä eduskunnan liikenneja viestintävaliokunta otti myönteisen kannan ainoastaan kellojen siirtelystä luopumiseen. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner kertoi terveisinä EU-kollegoiden kokouksesta, että paljon puheenvuoroja oli käytetty vuoden 2021 puolesta. Kellojen siirtelystä luopumisen ajankohtakin on vasta alustavien arvailujen varassa. Eduskunnan käsittelyssä oleva liikuntapoliittinen selonteko kertoo taas kerran karuaan kieltään siitä, kuinka surkeassa jamassa kansalaisten liikkuminen keskimäärin on. Kansanterveyden näkökulmasta ainoa vaihtoehto pitäisi olla kesäajan vakiointi vuodet ympäriinsä. Mutta joka voi helposti kääntyä sohvan puolelle siitä yksinkertaisesta syystä, että pimeä painaa päälle. Ei siis minkäänlaista selkeää kannanottoa itse pääasiaan. Siis koko paletti otetaan massiivisen selvitystyön alle vaivaisen tunnin takia. Risto Luodonpää. Mitäkö tekemistä kesäajalla ja liikkumisella sitten on keskenään. Useamman kesälajin kansalliset liitot ovat jo ehtineet jättää vetoomuksensa kesäajan merkityksestä jalkapallon, pesäpallon, golfin tai suunnistuksen harrastusmahdollisuuksiin. itse kuulun kesäajan vankkumattomiin kannattajiin. Oikea vastaus taitaa olla, että asiaa selvitetään. Kun keskustelu aiheesta väistämättä pian laimenee, kyseinen viisaus uskotaan nähtävästi selvitysten tekijöiden paljastettavaksi joskus tulevaisuudessa
– Jos muutosta ei pystytä sanoittamaan kansan kielellä, ihmiset vieraantuvat kehityksestä, kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) varoittaa. Robotin korvaamaa tehdastyöläistä ja tekoälyn korvaamaa toimittajaa voi Lehtosen mukaan kutsua eräällä tapaa nykyajan torppareiksi. Ajassa Sanottua 6 7.12.2018 Nyt elämäni yksi suurimmista päätöksistä tehtynä ja kerrottuna keskustan piirikokouksessa. V. siirtYminen tietoyhteiskunnan aikaan edellyttää panostamista koulutukseen, sillä avoimet työpaikat ja ihmisten osaaminen eivät enää kohtaa entiseen malliin. Näin paaluttaa keskusta tuoreessa tietoyhteiskuntalinjauksessaan, joka on Suomessa ensimmäinen laatuaan. – Jo J. – Keskustan tehtävä on auttaa heitä uuden työn jäljille, Lehtonen näkee. Päätös ei ollut helppo. Vehviläisen mukaan keskustan on otettava uu distajan ja vastuunkantajan rooli murroksessa, joka voi kohdella ihmisiä epätasa-arvoisesti. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Santeri Lampi Yksi ensi vaalikauden keskeisimmistä haasteista on vastata digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn vauhdittamaan yhteiskunnan murrokseen. Uraauurtavaan linjaukseen otettiin historiallista näkökulmaa sadan vuoden takaa. Epämääräisiin torpparisopimuksiin reagoitiin niin kutsutulla torpparilailla ja Lex Kalliolla. Runsaasti kokemusta ja lujaa tahtoa jää hyödyntämättä. Silloin sisällissodasta toipuvan maan keskeinen kipukohta oli maanomistus. Robotin korvaamaa tehdas työ läistä voi kutsua nykyajan torppariksi. – Nyt meillä on edessämme uudet haasteet ja jakolinjat. Vehviläisen mukaan valtiovallan pitää kantaa ”selittämisen taakka” saranakohdassa, jossa nopea digitalisaation eteneminen voi näyttää eliitin hankkeelta ja pahimmillaan lietsoa vastakkainasettelua. Snellmanilla oli vahva näkemys siitä, että tietoa tulee käyttää isänmaan hyväksi. Kiitos ja hatunnosto kaikesta. Työni hoidan loppuun täydellä teholla. Mutta: uusiakin tarvitaan. Ja ak ko M art ika in en. Tukea digiajan torpparille Tänään suretti Sirkka-Liisa Anttilan ilmoitus poisjäämisestä. Ministeri näkee teknologisessa murroksessa kuitenkin myös monia myönteisiä puolia. Me emme saa antaa vastakkainasettelun eskaloitua, Lehtonen painottaa. Antti Siika-aho Twitterissä Sirkka-Liisa Anttilalla pitkä ja merkittävä poliittinen ura, yksi pisimpiä itsenäisen Suomen historiassa. Ajattelen nyt ihan samalla tavalla. Tietoyhteiskuntatyötä johtanut Kristo Lehtonen korostaa luottamuksen ja eheyden merkitystä maailman muuttuessa. Antti Kaikkonen Twitterissä Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan tekoäly pitää valjastaa edistämään hyvinvointia ja kilpailukykyä
Heillä yksinasuminen lisää terveysongelmien riskiä. Arja Ryynänen Twitterissä Risto Luodonpää Muovisten korttien kato kansalaisten kukkaroista jatkuu, kun liikenneja viestintävaliokunta sai valmiiksi mietinnön sähköisestä ajokortista. Mobiilikortin sisältämiä tietoja on helppo pitää ajan tasalla ja tulevaisuudessa siihen on mahdollista liittää myös muita hyödyllisiä lisäpalveluita. – Viimeksi noin 13 000 oli pienin vertailuluku, jolla Uudeltamaalta mentiin eduskuntaan. Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta muistuttaa, että pääministerikisa käydään kuitenkin koko maassa. Yksinasuvista noin 30 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, ja toimeentulotuen saajista suuri osa elää yksin. Uusi vapaaehtoinen mobiiliajokortti on tulossa ilmaiseksi ladattavaksi näillä näkymin jo tammikuun aikana, arvioidaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. – Ykköspuolueen paikka edellyttää tasaista menestystä kaikissa vaalipiireissä. Vaalipiiri on Suomen suurin, sieltä valitaan keväällä 36 kansanedustajaa. Tätä selittää eliniän pidentyminen ja perheenperustamisen lykkääntyminen sekä avioerojen lisääntyminen. Harkimo on vanhalla 11 000 äänellään lähellä tätä. Vuoden 2015 vaaleissa Harkimo oli kokoomuksen toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas Uudenmaan vaalipiirissä. Kansainväliseen käyttöön mobiiliajokortti ei vielä kelpaa ja aluksi sovellusta voikin käyttää pelkästään Manner-Suomen alueella. Sen sijaan haavoittuvassa asemassa ovat pienituloiset ja työttömät yksinasujat. Yhden ihmisen talouksia oli vuonna 2016 yli miljoona. Julkisuudessa on väläytelty Harkimon tekevän kokoomuksen pottiin Uudellamaalla loven, joka voi viedä puolueelta pääministeriyden. – Paitsi Harkimon, myös sinisten ja Paavo Väyrysen uuden liikkeen kannattaa panostaa Uuteenmaahan. Ja ri La uk ka ne n. Saarikon mukaan tuore raportti vahvistaa, että yksinasuvien elinoloissa on isoja eroja. Hallitus on toivonut, että perinteisen ajokortin korvaaminen mobiiliversiolla olisi mahdollista helmikuun alusta lähtien. Kortin käyttö laajemmin virallisena henkilötodistuksena vaatisi valiokunnan mukaan vielä jatkokehittelyä. Siksi pienen puolueen kannattaa tähdätä juuri Uudellemaalle. Yksinasuvien elinoloissa suuria eroja LauRi HeikkiLä harry harkiMon Liike Nyt tähtää kevään eduskuntavaaleihin. Hautaako Harkimo kokoomuksen pääministeritoiveet. Yli puolet yksinasuvista on yli 55-vuotiaita. Mobiiliajokortti on pian ladattavissa tomi oRavainen Perheja PerusPalveluMinisteri Annika Saarikko (kesk.) haluaa, että päätöksenteossa otettaisiin paremmin huomioon myös yksinasuvat. ruostetsaari huomauttaa Uudenmaan vaalipiirin äänikynnyksen olevan kaikkein matalin. Hilkka Kemppi Twitterissä Kiitos työstäsi yhteisten asioiden hoitajana ja erityisesti henkisestä perinnöstä meille nuoremmille naispoliitikoille. Soini ei ole vielä ilmoittanut tulevista ehdokkuusaikeistaan. Lainmuutos etenee seuraavaksi suureen saliin keskusteluun ja hyväksyttäväksi. Yksin eläminen on lisääntynyt etenkin nuorten ja keski-ikäisten joukossa. Hänellä ei ole takana pitkää uraa kokoomuksessa, joten hän voi edelleen saada liikkuvia ääniä, joilla menestystä tulee uudelle listalle, Ruostetsaari arvioi. Yksinasuminen on yleistynyt 15 vuodessa. Jatkossa ajo-oikeus voidaan osoittaa sähköisesti esimerkiksi liikennevalvonnan yhteydessä. Ajassa Sanottua 7.12.2018 7 Samana vuonna kun synnyin, aloitti parlamentaarisen uransa upea keskustan vaikuttajanainen Sirkka-Liisa Anttila. Monet yksin asuvista kokevat toimeentulonsa vähintään tyydyttäväksi ja tervey tensä sekä elämänlaatunsa hyväksi eivätkä koe itseään yksinäisiksi. Hän toteaa nettikolumnissaan, että yhteiskuntapolitiikka on pitkälti nojautunut ydinperheajatteluun ja kahden aikuisen kotitalouksiin. Uskomaton ura! Annika Saarikko Twitterissä Kiitos Sirkka-Liisa Anttila rohkeudesta puhua kuuluvaan ääneen erityisesti silloin, kun et ole ollut muiden kanssa samaa mieltä. Vaalipiirin ääniharava Timo Soini nosti perussuomalaiset 29 000 äänellään vaalipiirin kakkospuolueeksi, mutta Soinin nykypuolue Sininen tulevaisuus ei ole menestynyt gallupeissa
Sanders pystyi aktivoimaan kampanjallaan etenkin nuoria amerikkalaisia. Into Kustannus 2018, 434 s. Roosevelt kulki ohi junalla – pysähtymättä. Sanders ei voittanut Clintonia, mutta hän pystyi aktivoimaan kampanjallaan etenkin nuoria amerikkalaisia. 8 7.12.2018 Kirja-arvio YhdYsvallat , Iowan osavaltio, Kensettniminen paikkakunta. Kerrottiin, että edellisen kerran paikkakunnalla oli nähty presidenttiehdokas vuonna 1936. Teos on kirjoitettu ennen kuin Trumpista tuli presidentti, eikä Sanders uskonut Trumpin voittoon. Sanders haluaa kaataa epäjumalat M -su r/S hu tte rsto ck. Tomi oravainen Bernie Sanders: Mahdollisuuksien maa – Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus, suom. Toinen kärki osoittaa poliitikkoihin, jotka suosivat lainsäädäntötyössään varakkaita lahjoittajia, kuten Wall Streetin pankkeja, lääketeollisuutta, öljy-yhtiöitä ja miljardöörejä. Clintonia kuulemaan pääsi 2 700 dollarin minimilahjoituksella, kun Sanders puolestaan järjesti avoimen yleisötilaisuuden ja kokosi 28 000 kuulijaa. Samaan aikaan 27 miljoonaa amerikkalaista elää köyhyydessä ja keskiluokka kurjistuu. Hän nostaa paavi Franciscuksen aikamme tärkeimpien moraalisten johtajien joukkoon. – Muutos on mahdollinen silloin, kun miljoonat tavalliset ihmiset ovat valmiita taistelemaan oikeuksiensa puolesta, hän kirjoittaa. Kilpakaksikon eroja ilmentävät myös Portlandin kampanjatilaisuudet. Kirsimarja Tielinen. Tätä kansalaisten herättelyä hän jatkaa kirjassaankin. Sanders lähti presidenttiehdokaskisaan sotaveteraanin toivomuksesta ja sai monet aiemmissa vaaleissa nukkuneet liikkeelle. kirjan jälkimmäisessä osuudessa Sanders poimii Yhdysvaltojen keskeisiä ongelmia ja tarjoaa niihin ratkaisujaan. sanders haluaa palauttaa rahan ja vaurauden palvelemaan ihmisiä. Noin 80 vuoden päästä demokraattien presidenttiehdokkuudesta kamppaillut sitoutumaton Bernie Sanders pysähtyi Kensettissä ja keräsi 300 kuulijaa kulttuuritalolle. Sanders asemoituu kansanliikkeen ehdokkaaksi, joka sai kaiken vaalitukensa tavallisilta ihmisiltä, kun Clintonin rahoittajista löytyi myös suuryrityksiä ja miljonäärejä. Donald Trumpia Sanders ei käsittele. Muinaisen kultaisen vasikan palvonta on palannut keskuuteemme häikäilemättömänä rahan palvontana ja persoonattoman talousjärjestelmän diktatuurina, jolta puuttuu aito inhimillinen tarkoitus, hän siteeraa paavia. Tähän kiteytyy kirjan keskeisin sanoma. Kirja on inspiroivaa luettavaa Suomessakin, jossa valmistaudutaan kolmen vaalin vuoteen. Sanders kohdistaa kritiikin vaalijärjestelmään, joka mahdollistaa suuret vaalituet. Olisin mieluummin lukenut useampia anekdootteja vaalikampanjasta kuin Amerikan korjauskeinoista. Silloin Franklin D. Sanders on erinomainen kirjoittaja, ja kampanjan seuraaminen kirjan kautta on kiinnostavaa. teoksen alkuosassa Sanders kuvaa kamppailuaan demokraattien presidenttiehdokkuudesta Hillary Clintonin kanssa. Alueella asuu 266 ihmistä. – Olemme luoneet uusia epäjumalia. Tällä esimerkillä Sanders tiivistää kirjassaan Mahdollisuuksien maa kampanjansa kapinahenkeä: mennään paikkakunnille, jotka muut ehdokkaat jättivät väliin
Hän lähti jo varhain mukaan niin nuorisoseuran, maalaisliiton kuin osuuskuntienkin toimintaan. Sukselaisen toisessa hallituksessa. 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina on vahvempi neuvottelija kuin yksittäinen jäsenmaa. Toimikunnan johtoon valittiin satakuntalainen kansanedustaja, maanviljelijä Einari Jaakkola. Hän oli mukana puuhaamassa lukiota Eurajoelle ja sokeritehdasta Säkylään. eInarI Jaakkola syntyi Eurajoella vuonna 1900 vahvaan talonpoikaissukuun. Unionin perusta on itsenäisissä ja vakaissa jäsenvaltioissa. Olen sitä mieltä, että mitä toimivampi ja vahvempi EU on, sitä itsenäisempi Suomikin on. Hiilinieluja tarvitaan, ja tämä onnistuu kestävällä metsänkäytöllä, ei uusia rajoituksia luomalla. Vaikka sopua ei tunnetusti löytynyt, se tuskin jäi kiinni puheenjohtajasta. Suomen on tulevana EU:n puheenjohtajamaana nostettava ilmastopolitiikka ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen politiikan keskiöön. Globaalit haasteet edellyttävät monikansallisia ratkaisuja, ja siksi Suomen on oltava EU:ssa vahvasti mukana. eU:n on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. santerI alkIo oli aikanaan jo kaukaa viisas: on ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa. Viljelijöiden lisäksi Jaakkola oli vahvasti Satakunnan asialla. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Itsenäinen Suomi ja yhteistyön Eurooppa AnnukkA kAArelA MaalaIslIIton keskUshallItUs sai tarpeekseen Veikko Vennamon tempauksista kesällä 1958 ja halusi erottaa hänet puolueen eduskuntaryhmästä. Ryhmä antoi Vennamolle vielä armonaikaa asettamalla toimikunnan neuvottelemaan kapinallisen kanssa. Einari Jaakkola kuoli vuonna 1992, Saima-vaimo kaksi vuotta myöhemmin. 7.12.2018 9 Täällä Bryssel ItsenäIsyyden merkitys korostuu globalisoituvassa maailmassa. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Hän oli aikakauden johtava maanviljelijäpoliitikko ja toimi maatalousministerinä V. Suomen ja Euroopan rauhallinen ja turvallinen kehitys edellyttää kestävää kehitystä niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. J. Pariskunnan elämänvaiheista kertovan kirjan Ettip päi! Nuorisoseurasta valtioneuvostoon on kirjoittanut heidän pojanpoikansa, Keskipohjanmaan entinen päätoimittaja Lassi Jaakkola. EU:n on edistettävä uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Nykyisin itsenäisyys on esimerkiksi paljon talouden vahvuutta. Jaakkolan luonteenlujuudesta kertoo muun muassa se, kuinka hän helmikuussa 1932 kieltäytyi lähtemästä mukaan Mäntsälän kapinaan, vaikka oli aktiivinen suojeluskuntalainen. Tästä on pidettävä kiinni. Vahva kansanvalta ja demokraattiset periaatteet takaavat meille vakaan ja keskustelevan eurooppalaisen unionin. Kirjat Jaakkolakaan ei saanut sopua aikaan Vennamon kanssa. Alueelliset konfliktit, terrorismi, protektionismi ja ilmastonmuutos ovat suuria haasteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä. Suomalaiset metsät ovat esimerkiksi ratkaisu ilmastohaasteissa, ei ongelma. Tuoreessa elämäkerrassa Einari Jaakkolan tunteneet kuvaavat häntä rehdiksi mieheksi, joka muodosti mielipiteensä itse eikä kumarrellut ketään. Vaikka poika pärjäsi koulussa mainiosti, hän ei halunnut lyseoon, vaan maanviljelijäksi. Jaakkola valittiin kansanedustajaksi viidennellä yrittämällä vuonna 1954. Suurin osa muistakin käskynjakoon hälytetyistä miehistä seurasi esimerkkiä. EU tarjoaa meille vakautta ja turvaa muuttuvassa maailmassa. Itsenäisyys merkitsee tänään – aivan kuten reilu sata vuotta sitten – vapaata isänmaata/turvaa, omaa äidinkieltä ja kansallista kulttuuria. EU on vahva toimija kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa, mikä on viennistä elävälle Suomelle elintärkeää
Yhteismainontaa toki tulee, mutta se rahoitetaan piirijärjestön varoista, Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Aki Utter toteaa. Piiri tukee, mutta ei suoraan rahallisesti. – Maksu on sama kuin vuoden 2015 vaaleissa ja kaikille saman suuruinen. KesKi-suomessa ehdokasmaksu on edellisvaalien tapaan 2 000 euroa. Suomenmaan kyselyn mukaan ehdokkaat saavat vastineeksi yleensä samantyyppisen ”palvelupaketin”, mutta maksujen suuruudessa esiintyy yllättävänkin suurta vaihtelua piirien välillä. Piiri on toivonut, että nuorten yhdistykset ja kunnallisjärjestöt tukisivat nuoria ehdokkaita maksamalla ehdokasmaksun kokonaan tai osittain, kommentoi toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäinen. TeksTi: RisTo Luodonpää Eduskuntavaalien ehdokasmaksuissa isoa vaihtelua keskustapiirien välillä Nollasta eurosta kolmeen tonniin H elsinki k eski -s uomi P oHjois k arjala P oHjois -s avo e telä -H äme P äijät -H äme v arsinais -s uomi l aPPi (esitys) Etelä-Häme 1 450 euroa Helsinki 2 000 euroa Kainuu 1 000 euroa Karjala 500 euroa nuoret 250 euroa Keski-Suomi 2 000 euroa Kymenlaakso 800 euroa Lappi (esitys) 1 200 euroa Peräpohjola (esitys)1 200 euroa Pirkanmaa 1 000 euroa Pohjois-Karjala 2 000 euroa Pohjois-Savo 2 000 euroa, opiskeleva nuori 1 000 euroa Päijät-Häme 1 450 euroa Satakunta 1 000 euroa alle 30-vuotiailta ei peritä Uusimaa 1 500 euroa nuoret 750 euroa Varsinais-Suomi 1 450 euroa nuoret 750 euroa Summat perustuvat toiminnanjohtajien ilmoituksiin. Ehdokasmaksujen lisäksi piiri panostaa vaaleihin merkittävän summan, hän muistuttaa. – Maksulla on tärkeä merkitys sitouttamisessa vaalityöhön ja ehdokkaana olemiseen. Suurimman keskustapiirin eli Pohjois-Pohjanmaan ehdokkaat joutuvat pulittamaan 3 000 euroa, kun taas Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa eivät peri maksua lainkaan. Ehdokasmaksun kautta ehdokkaat saavat myös hyödynnettyä volyymialennukset eri medioihin. Siksi emme ole kokeneet erillistä ehdokasmaksua tarpeellisena. Äänestäjille tulee perusnäkyvyyden kautta toivottavasti se mielikuva, että kaikki keskustan ehdokkaat ovat kampanjoissaan tosissaan. Keski-Pohjanmaan kollega Jirka Hakala on Utterin kanssa samoilla linjoilla. – Toimintakulttuuriin kuuluu, että kampanjoissa mennään ehdokasvetoisesti. Vaasan vaalipiiriin kuuluvien Eteläja Keski-Pohjanmaan keskustaehdokkaiden ei tarvitse kaivaa kuvetta piirin suuntaan. – On todennäköistä, että ehdokkaat ja tukijoukot joka tapauksessa käyttävät kaiken liikenevän rahan eduskuntavaaleihin. Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Antti Ollikaisen mukaan kevään eduskuntavaalien ehdokasmaksu perustuu piirikokouksen päätökseen. u usimaa P oHjois P oHjanmaa. – Summa on sama kaikille, ja se on maksettavissa kahdessa erässä. Se käytetään pääasiassa yhteismainontaan ja vaalitapahtumiin. 10 7.12.2018 2 000 € 2 000 € 2 000 € 2 000 € 1 500 € 1 450 € 1 450 € 1 450 € 1 200 € 3 000 € nuoret 750 € opiskeleva nuori 1 000 € nuoret 750 € Vaalit 2019 KesKustan piirijärjestöt saavat itsenäisesti päättää alueidensa kansanedustajaehdokkailta perittävistä ehdokasmaksuista
Itä-Savo ja Etelä-Savo ovat toiminnanjohtaja UllaRiitta Juutin mukaan budjetoineet jokaista ehdokasta kohti 3 000 euroa Kaakkois-Suomen yhteisbudjettiin. – Ehdokasvalmennus, kuvaus, juliste, käsiesite, yhteismainontaa. Ehdokkaille maksu on 500 euroa, ja alle kolmikymppiset pääsevät ilmaiseksi. – Maksu sitouttaa ehdokkaat tekemään vaalityötä tosissaan. Lisäksi vielä oman piirin tasolla käytettävä raha eli panostus tulee moninkertaisena takaisin, toiminnanjohtaja Sami Porkka uskoo. – Viidellä ehdokkaalla siitä tulee 4 000 euroa. Maksu on samansuuruinen kaikille, toteaa kokoomuksen vaalikoordinaattori Kalle Lahtinen. Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola pitää 1 450 euroa ehdokasmaksua (nuoret 750 euroa) sopivana keinona lisänäkyvyyden hankkimiseen. Ari Maskosen luotsaama keskustan Uudenmaan piiri käy vaalitaistoon peräti 36 ehdokkaan voimalla. Vihreiden kampanjapäällikkö Kirsi Syvärin mukaan ehdokasmaksut ovat piirikohtaisia, tosin joissakin piireissä maksua ei ole asetettu lainkaan. 7.12.2018 11 1 200 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € ei peritä alle 30-vuotiailta 800 € 500 € 500 € 500 € € € ei peritä alle 30-vuotiailta nuoret 250 € ei peritä alle 30-vuotiailta Maksu sitouttaa ehdokkaat tekemään vaalityötä tosissaan. – Maksun suuruus vaihtelee siis nollan ja 500 euron välillä. HelSinkiläiSeHdokkailla maksu on edellisvaalien tyyliin 2 000 euroa. – Rahalla ostetaan näkyvyyttä printtija digilehdistä, järjestetään yksilöllinen esiintymiskoulutus ammattilaisen ohjauksessa, valokuvataan naamagalleriaa varten, tehdään 30 sekunnin videot sosiaaliseen mediaan ja niin edelleen. Sillä katetaan vaalien yhteismainontaa. – Piirien hallitukset saavat päättää maksun suuruuden. Kimmo Valta Pohjois-Savosta lisää, että opiskeleva nuori selviää listalle 1 000 eurolla. – Vastineeksi tulevat valokuvaus, videot, ehdokaskoulutukset ja -tuki, yhteismainontaa sekä yhteinen vaalikiertue. Usein ne ovat satasia, eivät tuhansia euroja. – SDP:ssä piirit päättävät ehdokasmaksuista, joka on kaikille ehdokkaille sama. Ehdokasmaksu on ollut noin 500–800 euroa. – Ehdokasmaksu on valitettavasti välttämätön. Lisäksi saamme piirinä järjestettyä yhteismainontaa ja toimenpiteitä koko joukkueelle, jolloin ehdokkaat ovat samalla viivalla. Joissakin piireissä maksusta voidaan myöntää helpotusta esimerkiksi nuorille tai vähävaraisille harkinnan mukaan. K aInuu P EräPohjola (esitys) P IrKanmaa S ataKunta K ymEnlaaKSo K arjala Etelä-Häme 1 450 euroa Helsinki 2 000 euroa Kainuu 1 000 euroa Karjala 500 euroa nuoret 250 euroa Keski-Suomi 2 000 euroa Kymenlaakso 800 euroa Lappi (esitys) 1 200 euroa Peräpohjola (esitys)1 200 euroa Pirkanmaa 1 000 euroa Pohjois-Karjala 2 000 euroa Pohjois-Savo 2 000 euroa, opiskeleva nuori 1 000 euroa Päijät-Häme 1 450 euroa Satakunta 1 000 euroa alle 30-vuotiailta ei peritä Uusimaa 1 500 euroa nuoret 750 euroa Varsinais-Suomi 1 450 euroa nuoret 750 euroa Summat perustuvat toiminnanjohtajien ilmoituksiin. – Vaalipiirimme keskustapiirit käyttävät yhteisiin vaaliponnistuksiin noin 50 000 euroa. Maksut ovat 1 500 euroa ja nuorilta 750 euroa. Olen kutsunut sitä yhteiskampanjoinnin omavastuuosuudeksi. E tElä -S avo I tä -S avo Summat perustuvat toiminnanjohtajien ilmoituksiin. – Summa käytetään yhteismainontaan, mutta tarkemmin ei liene syytä tässä vaiheessa eritellä, ettei päädy vääriin silmiin. muiSSa suurissa puolueissa käytäntö ehdokasmaksujen perimisessä on samankaltainen kuin keskustassa. E tElä P ohjanmaa K ESKI P ohjanmaa. Toiminnanjohtaja Sinikka Varilan mukaan tarvetta nostolle kyllä olisi. Samaan vaalipiiriin kuuluvissa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa maksu on niin ikään 2 000 euroa per ehdokas. Tukipalveluiden saanti ei ole riippuvaista maksetun ehdokasmaksun suuruudesta, vaan vähävaraiset ehdokkaat saavat piiriltä samat palvelut kuin muutkin. kymenlaakSon 800 euron ehdokasmaksussa on nousua edellisvaaleista. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset eivät puoluetoimistoista saatujen tietojen mukaan peri minkäänlaista ehdokasmaksua. Sillä taataan kaikkien ehdokkaiden tasapuolinen esilläolo. Sen voin kuitenkin sanoa, että ehdokkaat saavat loistavan vastineen rahoilleen, veistelee Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Läheskään kaikki piirit eivät kuitenkaan ehdokasmaksua kerää, kertoo SDP:n poliittinen koordinaattori Tuula Lampinen. Ehdokasmäärä on iso, ja liikutaan Suomen kalleimmalla markkina-alueella, Maskonen huomauttaa. Nuorten piiri tukee alle 30-vuotiaita
Lajikkeita on yli sata. 12 7.12.2018 Maanviljelijät saattavat olla hyvin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Maatilat toteuttavat jo nyt tiedossa olevia hiilensidontakeinoja, kun tutkimus kehittää niitä eteenpäin. – Jos saamme luotua tieteellisen tutkimuksen ja käytännön maanviljelyksen yhteistyökuvion, tämä on kyllä sellainen pilotti, josta ulkomailla ollaan kiinnostuneita, Liski vakuuttaa. Sata vapaaehtoista suomalaista maatilaa on nyt sitoutunut kokeilemaan pelloillaan hiiltä varastoivia toimenpiteitä. Viljelijä Laura Heimsch kertoo, että hiilensidonta maatalousmaihin on erinomainen tapa hillitä ilmastonmuutosta, koska sen avulla voidaan parantaa myös maan hyvinvointia. Pilotissa mukana olevat maatilat ja tieteellinen tutkimus kulkevat hieman eri kaistoja. Säätiö pyysi tutkimusprofessori Jari Liskin Ilmatieteen laitokselta vetämään tieteellistä tutkimusta, ja Sitra lähti hankkeen rahoittajaksi. – Talven aikana mietimme, mitä on järkevintä tehdä missäkin järjestyksessä. Samalla parinkymmenen tutkijan joukko kehittää hiilensidontaan yhä tehokkaampia keinoja. Se mahdollistaa monimuotoisuuden lisääntymisen ja laadukkaammat sadot. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: Melina heiMsch/Pienikylä Tutkijaryhmä yrittää kääntää maanviljelyn hiilipäästöstä hiilinieluksi Ilmastotoivo piilee pelloissa Ilmiöt. Ilkka Herlinin, Saara Kankaanrinnan ja Anna Kotsalo-Mustosen säätiö Baltic Sea Action Group ryhtyi tuumasta toimeen. Tulevia toimenpiteitä ovat ainakin testilohkon runsas kasvipeitteisyys, hyväjuuristen kasvilajien suosiminen, pellon raskaan muokkauksen välttäminen ja kompostilla lannoitus. Edessä on viiden vuoden projekti, jossa viljelymenetelmiä testataan kolmen hehtaarin lohkolla. Tässä on tosi monta hyvää näkökulmaa, Heimsch sanoo. – Hyöty viljelijälle, ympäristölle ja kuluttajille tulee tuottavan maan kautta. eSpoolainen luomutila PieniKylä on yksi mukana olevista tiloista. Se laittoi vuosi sitten jalalle Carbon action -nimisen pilotin, jossa tutkimus kohtaa käytännön. Heimschin tilalta on otettu tänä syksynä maanäytteet. Hänen mukaansa hiilensidonta on ollut ennenkin hyvällä mallilla hänen tilallaan, jolla viljellään vihanneksia, viljaa ja nurmea. Ranska nosti maaperän hiilivarastojen lisäämisen tarpeen esiin vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa. Kaikki mahdolliset maapallon maatilkut pitäisi saada sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä
Hyöty viljelijälle, ympäristölle ja kuluttajille tulee tuottavan maan kautta. Hiiltä täytyy poistaa ilmakehästä päästövähennysten lisäksi. – Arviot molempien voimistamismahdollisuuksista ovat 1–3 miljardin tonnin luokkaa, Liski sanoo. Toinen on se, mihin korkeuteen nurmi leikataan. Suomessakin pellot on raivattu metsästä, joten maan aiempi käyttömuoto on sitonut enemmän hiiltä. Liskin mukaan keinolannoituksen tarvetta ja ravinnepäästöjä Itämereen voisi samalla vähentää. lisKi on valjastanut tiedepuolen työhön tutkijoita muun muassa ilmakehätieteen, maatalouden, matematiikan ja fysiikan aloilta. Ja eri kasvilajeilla on eripituisia juuria, jotka vievät hiiltä maahan eri syvyyksille, hän havainnollistaa. Tällä hetkellä tutkitaan esimerkiksi sitä, voisivatko biohiili tai puukuitu maanparannusaineina heilauttaa maaperän mikrobiologiaa hiiltä sitovampaan suuntaan. Liskin mukaan työtä helpottaa se, että nyt pyritään löytämään toimia, jotka eivät haittaa maanviljelyä, vaan ne kannattaisi tehdä joka tapauksessa. – Jos saadaan aikaan positiivinen kierre, jossa orgaanista ainetta alkaa karttua peltoon ja se pitää paremmin vettä, maasta tulee kuohkeampaa ja parempaa kasveille. – Tällä hetkellä jotkut yritykset tekevät vapaaehtoista hiilikauppaa imagosyistä, Liski toteaa. Siitä suunnilleen puolet menee valtamerien, metsien ja muiden maaekosysteemien hiilinieluihin, mutta loput jää ilmakehään, Liski kertoo. Fossiilisen hiilen päästöt ovat vuosittain noin 10 miljardia tonnia. – Eri kasvit pystyvät hyötymään kuivista, kosteista, kylmistä tai lämpimistä oloista, joten kesästä riippumatta joku laji kasvaisi pellolla. Yhteenlaskettuna metsien ja peltojen hiilinielujen vahvistaminen voisi parhaimmillaan riittää vuosittain jopa kuuden miljardin tonnin suuruisen hiiliongelman ratkaisuun. MoniMuotoisuuden lisääminen on siis yksi keino. Tutkijat kehittävät myös laskentatyökaluja, joilla hiilimäärän muutosta maaperässä voidaan mitata. En tekisi tätä, ellen uskoisi, että se on mahdollista. 7.12.2018 13 KaiKen peltoalan muokkaaminen hiilipäästöstä hiilinieluksi olisi mullistava juttu. Jos se leikataan liian lyhyeksi, toipuminen kestää pidempään eivätkä juuristot kehity ihanteellisesti. Teknologia ei siihen ole vielä riittävän kehittynyttä, mutta toivo on metsien ja peltojen hiilinielujen tehostamisessa. – Nykyisin käytetään esimerkiksi vain muutamaa nurmilajia, mutta niitä olisi hyvä olla 10–12, Liski sanoo. Ilmatieteen laitoksen professorin Jari Liskin mukaan maaperän muokkaaminen paremmaksi hiilinieluksi on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilm ati ete en la ito s. – Vakavasti puhuen se olisi ilmastonmuutoksen ongelman ratkaisemisessa välttämätöntä, professori lisää. Tällä hetkellä peltojen hiilivarastot pienenevät ja ne lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä. – Ajatus on se, että maanviljelys käännetään hiiltä päästävästä maataloudesta hiiltä sitovaksi. Nurmen uudistamisväliä kannattaisi Liskin mukaan myös pidentää muutamalla vuodella, koska maanmuokkaus vapauttaa hiiltä. Loppuvaiheessa täytyy ottaa huomioon myös talouspuoli eli se, miten sidotut hiiliyksiköt voisivat tulla osaksi ilmastopolitiikkaa. Professori Liski kertoo, että pelloista saadaan paremmin hiiltä sitovia, kun ne pidetään kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan ajasta
Kuin acTion-leffasTa. Jännitteet Venäjän ja Ukrainan välillä kiristyivät taas pari viikkoa sitten, kun Venäjä valtasi kolme Ukrainan laivaston alusta. Bush on poissa. Taas voiTTo. 14 7.12.2018 Maailman kuvat Kova linja. W. Yleisö ja pelaajat hiljentyivät hetkeksi muistamaan edesmennyttä presidenttiä George H. Kahden vuoden mittaisesta dopingpannastaan vapautunut norjalainen hiihtäjä Therese Johaug vaikuttaa ottaneensa hiihtomaailman tiukkaan komentoonsa heti kilpaladuille paluunsa jälkeen. Johaug voitti Lillehammerin maailmancupin molemmat normaalimatkat selvällä erolla seuraaviin. Näkymät Pariisin kadulla olivat kuin toimintaelokuvasta, kun hallitusta vastustavien ”keltaliivien” mielenilmauksissa sytyteltiin autoja ja ravintolapöytiä tuleen. Suomen entisen pääministerin Esko Ahon mukaan perjantaina kuollut Bush oli monipuolisen viisas toimija aikoina, jolloin Euroopan kahtiajako päättyi ja kylmä sota loppui. Bushia New York Rangersin ja Winnipeg Jetsin välisessä jääkiekko-ottelussa. Elokuvan sijaan tapahtumat olivat karua todellisuutta: mielenosoituksissa loukkaantui 263 ihmistä, yli 400 pidätettiin. Sama meno oli päällä Kuusamon Rukalla viikkoa aikaisemmin. Putinin mukaan nykyisellä johdolla ei ole kiinnostusta konfliktin ratkaisemiseen, rauhanomaisin keinoin. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei näe loppua Ukrainan sodalle niin kauan kuin Ukrainan nykyinen hallitus on vallassa. Koonnut: samuli vänttilä Abdulmonam Eassa / AFP Photo / Lehtikuva
”Ensin naiset pelkäävät poistua kotoa turvattomien siirtymisten pelossa, ja kotona puolestaan pelätään väkivaltaista miestä”, totesi eräs kylän iäkkäämpi nainen minulle. lukuisat järjestöt ovat jo vuosia vaatineet poliitikkoja ottamaan väkivallan vakavasti, mutta vasta nyt siihen on alettu reagoida. Tehtävää olisi vielä niin paljon, ja kaikkialla. 7.12.2018 15 En tulE varmasti koskaan unohtamaan hetkeä, jolloin istuin eteläafrikkalaisten ystävieni kanssa takkatulen äärellä ja kuuntelin heidän kokemuksiaan siitä, millaista on olla nainen Etelä-Afrikassa. Hän oli kuitenkin päättänyt ystävineen perustaa kyläänsä yhdistyksen, jossa naiset tukevat toisiaan ja yhdessä etsivät oikeutta epäoikeudenmukaisuuksille. Olin vastikään itsekin muuttanut maahan, ja yritin oppia ymmärtämään ympäröivää todellisuutta. Vuosittain marras–joulukuun vaihteessa toistuva kansainvälinen ”16 päivää aktivismia” -kampanja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan on tänäkin vuonna nostanut ihoni kylmille väreille. Tiedän, että he kaikki kertoisivat minulle yhden asian: kuusitoista päivää aktivismia ei riitä. Kuudentoista päivän aikana ympäri maailman sukupuoleen perustuvasta väkivallasta jaetaan kokemuksia ja lisätään tietoisuutta maailmamme haasteista, joista liian usein stigmojen ja häpeän seurauksena vaietaan. Jään pohtimaan kaikkia niitä naisia, jotka ovat jakaneet kanssani huoliaan ja edelleen päivittäin pohtivat turvallisuuttaan. Julkilausumassaan hallitus on luvannut tarjota apua uhreille, mutta myös pyrkiä muuttamaan väkivaltaa ylläpitäviä rakenteita. Etelä-Afrikka on maa, jolla on ollut hyvin väkivaltainen historia, ja kaikenlainen väkivalta on yhä jatkuva ongelma, vaikka tilastojen valossa tulevaisuus onkin alkanut näyttää paikoin valoisammalta. Hannele Tulkki-Williams Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Kuusitoista päivää ei riitä A FRIKAN A IKA. Nyt hallitus on tunnustanut, että kyseessä ei ole vain haaste, vaan ”kansallinen kriisi”. Etelä-Afrikassa viime aikoina esiintyneet kampanjat, kuten #TheTotalShutDown, ovat saaneet ihmiset puhumaan entistä avoimemmin naisten kokemasta väkivallasta. Nyt he uskaltavat puhua yhteisönsä jäsenille sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja ovat vaatineet sen lakkauttamista. Oliko huumori tosiaan ainut keino käsitellä ympärillä olevia kipeitä aiheita ja monimutkaisuuksia. Tytöt ja naiset kokevat monenlaista syrjintää ja väkivaltaa kaikkialla maailmassa, mutta EteläAfrikassa olen todella huomannut sen olevan erityisen räikeää. Yhtäkkiä yksi naisista ryhtyi leikkisästi laskemaan, kuinka moni meistä tulen äärellä iltaa istuvista tulisi vielä tilastojen valossa raiskatuksi. Järkytyksestäni olin sanaton loppuillan. Marraskuun alussa presidentti Cyril Ramaphosa kansan vaatimuksesta johti konferenssin sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, josta syntyi myös julkilausuma. Kuten monien muidenkin Etelä-Afrikan ongelmien kohdalla, vain aika näyttää, kuinka hallitus lunastaa lupauksensa – erityisesti vaalien jälkeen ensi keväänä
Henkilö AIKA KEHVELI KIRJAILIJAKSI. Heikkisen kirjallisia idoleita ovat muun muassa Arto Paasilinna, Veikko Huovinen ja Pentti Haanpää. 16 7.12.2018 En ymmärrä niitä, jotka vähättelevät palkintojen merkitystä. Se oli kunnianosoitus hänelle. – Onneksi Kehveli ehti tulla ulos ennen Arton kuolemaa. Ei niistä voi olla kuin mielissään
7.12.2018 17 NilsiäläiNeN kirjailija Antti Heikkinen on tehnyt sen, mistä moni vain haaveilee. Näyttää sopivasti taiteilijalta. Kaulahuivi kurkistaa villakangastakin alta. Miten tuntematonta suuruutta oikein keksittiin pyytää Juice-elämäkerturiksi. Käsissä on harmaat kynsikkäät. Sitä kautta hän sai avatuksi monenlaisia ikkunoita ristiriitaisen persoonan vaiheisiin. Tehnyt sen tavalla, joka uppoaa suomalaiseen lukijaan syvälle. Kirjahyllyssä on muiden joukossa myös Heikkisen uusin teos, satiirinen Kehveli. Sittemmin Heikkinen on saanut naputella kansien väliin jo Jaakko Tepon ja Heikki Turusen maallisen matkan polkuja. Hänen tekstinsä pistävät muistamaan, ensin nauramaan ja sitten itkemään. Pohjoissavolaisella paikallislehden toimittajalla riitti pokkaa, ja lopputulos oli monen mielestä varsin onnistunut. – Älyttömän mielenkiintoisia ovat olleet nämä kaikki. Antti Heikkinen on kirjoittanut romaaneihinsa maaseudun murroksen, kepulaisen änkyräpolitiikan ja paljon muuta. – Aattelin, että saan ite olla rauhassa. Vain hetkeä ennen esikoisromaaninsa Pihkatapin julkaisemista hän oli saatellut lukijoiden käsiin elämäkerran Juicesta, kansallisikonista, jonka tarinaan kukaan muu ei oikein ollut uskaltanut tarttua. Olen saanut kuulla mahtavia tarinoita, Heikkinen kertoo. Parin viikon päästä Kaiussa kokoonnutaan kirjanjulkkareihin. Paikalle tulee myös Heikkisen kirjallinen kummi, jo mainittu Turunen. – Tuotko mussukka mulle lissee kahvia, kehtootko, hän huutaa tiskin taakse ja saa haluamansa. Parhaillaan työn alla on teos Ponssen perustajasta Einari Vidgrénistä. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä. – Kysyin itse omaisilta luvan, Heikkinen kohauttaa olkapäitään. Risainen elämä -kirjaa varten Heikkinen haastatteli paria sataa ihmistä. HeikkiNeN rönöttää nilsiäläisen Kaiku-baarin nurkkapöydässä lätsä päässä. Heikki on semmonen tarinaniskijä, että kaikki parveilevat sen ympärillä, Heikkinen virnuilee. Hän rykäisi ensimmäisellä romaanillaan valtakunnan julkisuuteen, kriitikoiden ylistämäksi nuoreksi lupaukseksi ja on sittemmin tuottanut menestysromaaneja liukuhihnalta samaan aikaan, kun on pullautellut ulos elämäkertoja suomalaisten rakastamista hahmoista
Lavalla hänet on nähty monissa rooleissa oman romaaninsa sankarista Tuntemattoman Rokkaan ja Ukko-Paavoon. Kepulaisuus on kirjoissa säännöllisen naljailun aihe, riveillä ja niiden välissä.. Äiti keräsi talteen pikku-Antin sepustukset, mutta ei niistä sen kummemmin numeroa tehty. Mutta välillä menee ummelle. – Sieltä saa aina apua. On mahtava saada välillä jotain näkyvää aikaiseksi. Silloin Heikkinen saattaa soittaa vaikka Turuselle tai Kari Hotakaiselle. En monestikaan paiski hommia porvarillisiin aikoihin. Perhe ja ystävät ovat onneksi ottaneet tilanteen lunkisti, vaikka Heikkinen suvun outolintu onkin. Kiitosta on satanut monelta muulta taholta. Itse prosessia hän ei kykene selittämään. Vai miten hän oikein ehtii kaiken. Tarinan kertomisen into syttyi viimeistään Kalle Pää talon romaanista dramatisoidun Nuoruuteni savotat -elokuvan myötä. Se on suurin ylpeyden osoitus, enkä ole enempää vaillakaan. Jo 17-vuotiaana hän pääsi kesätoimittajaksi paikallislehteen ja teki sitä työtä vuosia. – Eräs rouva huusi Artomarketissa, haukkua napsutteli tosissaan, että miten kehtasit tappaa äitisi, kun se on niin elävä immeinen. – Vanhempani hyväksyvät tekemiseni. Heikkisen kirjoissa savon murre elää autenttisena. – Siitä puhkesi valtava kirjoittamisen kiima. Esikoiskirja Pihkatappi tuntui monesta lukijasta muutenkin aidolta, oikeasti eletyltä. Ja jos liikunnan puute alkaa vaivata, Heikkinen ravaa juoksumatolla työhuoneessaan tai tekee kotihommia. Heikkinen vilkaisee alta kulmiensa, mutta ystävällisesti. Toinen yhtä merkillinen lävähti naamalle naapurikunnan Siwassa, kun herrasmies tuli huomauttamaan, että ”isälläs ei oo millonkaan ollu sinistä haalaria”. Haastatteluunkin Heikkinen porhaltaa salakapakoista kertovan näytelmän harjoituksista. – Miljöö on totta ja monet asiatkin ovat totta, mutta ei se ole minulle tapahtunutta, Heikkinen huokaa. – Mulla ei oo äidinkieltä, se on mummonkieli, Heikkinen tuumaa ja miettii sitten, onko varastanut käsitteen joltakin, kenties Juicelta. Eräässä kritiikissäkin sitä sumeilematta väitettiin omaelämäkerraksi. – Pistän sormet näppäimistölle ja alkaa tapahtua. Teatteri on hyvää vastapainoa kirjoittamiselle, vastaa parhaimmillaan kuntosalitreeniä. Onko monilahjakkuudella päivässään totuttua enemmän tunteja. Heti esikoisestaan Heikkinen nappasi Kalevi Jäntin palkinnon ja Savonia-palkinnon sekä pääsi ehdolle Helsingin Sanomien esikoiskisaan. Vielä suurempi haave liittyi näyttelemiseen. – Kerkiän vielä olemaan kotonakin. Niillä pääsee pitkälle. Hän dramatisoi ja ohjaa näytelmiä, heittää harvekseltaan stand up -keikkaa. Viimeksi mainittu oli sen verran väkevä kokemus, että Heikkinen ”rupesi itekin pikkusen körtiksi”. Määrätietoisesti nuori mies ryhtyi tekemään unelmaansa todeksi. Lukijapalautteet ovat välillä lyöneet ällikällä. Sitäkin Heikkinen on saanut tehdä. Viimeksi Heikkinen kunnosti pihakalusteet, ja niistä tuli ”elävän näköset kalut”. Joka tapauksessa hän haluaa kirjoissaan viljellä oikeaa savon murretta, sellaista jota mummo puhui, ei arkistosavolaisuutta, joka tuppaa monesti menemään överiksi. Tällä hetkellä jopa isompi osa jokapäiväisestä leivästä lohkeaa erilaisista esiintymisistä. Jos menee pari viikkoa ilman, tulee levoton olo. Mutta kirjoittaMiseen Heikkisellä on pakottava tarve. Lisäksi pitää olla onnea ja osua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, Antti Heikkinen sanoo. On onnellista, kun tarina soljuu. – Normaali arki on tosi mukavaa. Jos multa amputoitaisiin sormet, se olisi siinä. Tykkään siivota, leikkiä lasten kanssa, laittaa ruokaa ja haravoida pihaa. Heikkinen peri toimittajatädiltään kirjoituskoneen, kun alkuperäiseen omistajaan iski paha nivelsairaus, eikä tämä voinut enää tehdä töitä vanhan liiton hakattavalla. – Joo, ei tosiaan alettu meikäläistä brändätä siinä vaiheessa. En pystyisi sanelemaan tekstejäni. Siinä on jotain mystistä. 18 7.12.2018 Maatilan kuopus tiesi jo pikkupoikana haluavansa kirjoittaa. – Kirjoittaja tarvitsee vain oman tyylin ja soundin
Kysytään nyt vielä, mistä Heikkinen haaveilee ja päästetään sitten menemään. – Vielä minä teen semmosenkin piccololla soitellun herkän romaanin, hän lupaa. Pitää lisätä yllä olevaan luonnehditaan, että Heikkinen on vielä äijämäisen herkkäkin. Heikkisellä on ilmiömäinen kyky käyttää kieltä. Yhteistä kirjoille on suorapuheisuus ja ronski puheenparsi, paikoitellen jopa hämmentävä roisius. Baarissa on hiljaista. Tekstit ovat verbaalisesti herkullisia. Hän äityy puhumaan hellästi rakkaudestaan maaseutuun ja maanviljelyyn. Juonenkäänteet ovat ajoittain huimia, mutta jotenkin hän saa pidetyksi pakan kasassa. – Vielä minä teen semmosen piccololla soitellun herkän romaanin, Antti Heikkinen lupaa kantabaarinsa pöydän ääressä. Kolmivuotiaalle uppoaa kuulemma Pentti Haanpää kuin tyhjää. – Mutta eivät ne mitään minun lapsiani ole. Pihkatapin jälkeen nuori kirjailija halusi osoittaa, että pystyy kirjoittamaan laajemmastakin näkökulmasta kuin 15 metrin etäisyydellä navetasta. – En ymmärrä niitä, jotka vähättelevät palkintojen merkitystä. – Maaseutu on muuttunut niin paljon, että päätöksenteonkin on ollut pakko muuttua. Liekö menneisyyden trauman purkua. Ja mitäpä muuta voi tulla ihmisestä, joka on kasvanut ”kepulaisen pukeen” ympäröimänä: lehmän sonnan, moottorisahan bensan, traktorin polttoöljyn ja puusavotan tuoksussa. Ei niistä voi olla kuin mielissään. Sen jälkeen hän lukee lapsille iltasatuja. Kaikissa on puolensa. Mummo puolestaan osoittaa kunniaa edellisten sukupolvien sisukkaille maalaisnaisille. Omaa suosikkiaan Heikkisen on vaikea valita. Heikkisellä on luultavasti kiire, mutta hän vastailee kärsivällisesti kysymyksiin. Vaikka toisaalta Heikkinen on ihan tavallinen, mukavan lupsakka savolainen. Heikkinen ei vastaa oikein suoraan. Kirjoistaan Heikkinen on tarkoituksella tehnyt keskenään varsin erilaisia. Haluaisin kävellä jäisellä maalla, haulikko selässä, syyshämäräisessä aamuhetkessä. Siinä oppii pysymään lähellä maanpintaa. 7.12.2018 19 Antti Heikkisen kirjat ovat keskenään varsin erilaisia, mutta yhteistä niille on roisi huumori. Jos joku vertaa kirjojaan lapsiinsa, kyllä kannattaisi katsoa elämänarvot uusiksi. Välillä lopputulos yllättää itsenikin, että tämmönenkö tästä tuli. Ei sillä, etteikö sille saisi ja ehkä pidäkin nauraa. – Tekisi mieli savottaan ja metsälle. Poikkeuksellinen poika poikkeuksellisella miehellä. HeiKKisen romaanien rakennetta on kiitelty. Kepulaisuus on kirjoissa säännöllisen naljailun aihe, riveillä ja niiden välissä. Ei näy, että hän on lähtenyt liikkeelle aamutuimaan, vetänyt yleisöluennon ja teatteriharjoitukset, käväissyt välissä kotona laskemassa lapset ja istuu nyt tentattavana. Myöntää kyllä, ettei sellaista entisaikojen änkyräpolitikointia enää ole. Seuraava kirja kertoo osaksi juuri tästä. Jokaisessa ihmisessä on romaanin ainekset, Antti Heikkinen sanoo.. – Jokainen kirjailija toisaalta kirjoittaa aina uudestaan samaa tarinaa vähän varioiden. – Semmonen kansa on idiootti, joka ei pysy kiinni leivässään, vaikka siihen olisi mahdollisuus, kirjailija tuhahtaa. Matkamies maan -teoksessa teemana on maahanmuutto. Heikkinen väittää vain tasaavansa puntteja: – Kepulaisille on naureskeltu maailmassa paljon vähemmän kuin kokoomuslaisille tai vasemmistolaisille. Diivailu loistaa poissaolollaan. En malta olla kysymättä, eikö maalaiskepulainen stereotypia ole vähän liian helppo pilkan kohde. Ihmiset eri puolelta Suomea ovat pyytäneet häntä kirjoittamaan siitä, miten vaikeaa maaseudulla on elää ja yrittää tulla toimeen peruselinkeinoilla. Kehveli taas on ihan omanlaisensa, kuvitelma siitä, miten olisi, jos kaikki olisi mennyt toisin. Illaksi pitäisi vielä päästä kirjoittamaan uutta kirjaa
20 7.12.2018 Reportaasi Eurofighter Luftwaffe valvoo Baltian ilmatilaa kahden hävittäjän partioin.
Luftwaffen neljän koneen Eurofighter-osasto on ollut valmiudessa Ämarissa elokuun lopulta lähtien, jolloin se päästi päivystysvastuusta kesän Ämarissa viettäneet ranskalaiset Mirage-pilotit. Nyt kyse on tavallisesta partiolennosta. Hetken päästä konekaksikko ampaisee jylisten taivaalle ja kaartaa valvomaan Viron ja muun Baltian ilmatilaa. TeksTi: Pekka Pohjolainen Tallinna ämari riika vilna minsk kaliningrad gdansk viro laTvia lieTTua puola va lk o -v en ä jä v e n ä jä venäjä. Hälytyksen tullessa Ämarista lähetetään kaksi hävittäjää taivaalle viidentoista minuutin varoajalla. Kaksi Saksan ilmavoimien Eurofighter-hävittäjää rullaa kiitoradan päähän ja aloittaa yhdessä nousukiidon. Hävittäjät ovat kuitenkin ympärivuorokautisessa valmiudessa ja ne on aseistettu. 7.12.2018 21 Baltian ilmapaimenet Ämarin lentotukikohta valvoo venäläiskoneiden ilmasiltaa Kaliningradiin Harmaa marraskuinen aamupäivä Ämarin lentotukikohdassa Luoteis-Virossa
Neuvostomenneisyydestä Ämarissa muistuttavat vielä onnettomuuksissa surmansa saaneiden neuvostolentäjien lentokoneiden punatähtisistä pyrstöistä ja siivistä tehdyt muistomerkit metsäisellä hautausmaalla. Marraskuun kolmannella viikolla Ämarin hävittäjäosasto joutui samana päivänä kolme kertaa tunnistustehtävään. Syynä olivat ilman lentosuunnitelmaa lentäneet venäläiskoneet. Pekka Pohjolainen. – En pitäisi Ämarin neljää lentokonetta kovin merkittävänä aggressiona meidän puoleltamme, Löhmus huomauttaa. Viime vuosina hälytystehtäviä on ollut vuosittain useita kymmeniä, Ämarin saksalaisosastollakin elokuun lopulta lähtien parikymmentä. – Henkilöstön määrä riippuu konetyypistä. Aiemmin Nato hoiti Baltian ilmatilan hävittäjävalvonnan pääosin Liettuan Siauliain tukikohdasta, joka jatkaa toimintaa yhä. 22 7.12.2018 Hälytyksen antaa tarvittaessa Uedemissa Saksassa sijaitseva Naton johtokeskus, joka seuraa Nato-maiden tutkaverkoston luomaa tilannekuvaa Euroopan ilmatilasta. Hälytyksen tullessa koneet saadaan Ämarista ilmaan vartissa. Ämarin tukikohdan komentajan, everstiluutnantti Ular Löhmuksen mukaan Ämarissa ovat vuorollaan päivystäneet Saksan ilmavoimat neljä kertaa, Espanja ja Belgia kahdesti, Britannian RAF, Italia ja Ranska. Päivystykseen osallistuvat Nato-maat tuovat Ämariin mukanaan oman organisaationsa. Hävittäjäpäivystys Tallinnasta noin 40 kilometriä länteen sijaitsevassa Ämarissa aloitettiin toukokuussa 2014, kun Nato päätti tehostaa toimintaansa Krimin ja Ukrainan tapahtumien vuoksi. Myös ilman tutkavastinta eli transponderia ja lentosuunnitelmia lentävät venäläiskoneet lisäävät tunnistuslentojen tarvetta. Vielä Viron itsenäisyyden alkuaikoinakin tukikohdasta operoi nelisenkymmentä neuvostoliittolaista SU-24 -hävittäjäpommittajaa. ämarin lentotukikohdalla on takanaan muutakin kuin Nato-ajan historiaa. Jo toisen maailmansodan aikaan Ämarissa oli lentokenttä, jota käyttivät vuorollaan ”maanomistusolojen” vaihtuessa sekä saksalaiset että venäläiset. F-16:lle riittää 50 hengen joukko, F-18 ja Eurofighter-maat tulevat Ämariin 120–150 henkilön joukolla, Löhmus kertoo. Kaluston määrällä Ämari ei tietenkään päätä huimaa suomalaisiin lennostoihinkaan verrattuna, venäläisistä lentotukikohdista puhumattakaan. Venäläiset poistuivat tukikohdasta marraskuussa 1993, mikä oli vasta uudelleen itsenäistyneelle Virolle iso helpotus. Saksalaisosaston komentajan, everstiluutnantti Sören Richterin mukaan toimintaympäristössä on omat erityispiirteensä ja haasteensa. Löhmuksen mukaan venäläisillä on Viron lähialueilla yli 300 taistelukonetta. Venäjän liikenne maalle strategisesti tärkeään Kaliningradiin on melko vilkasta ja kansainvälinen ilmatila kapea. Neuvosto-Virossa 1950-luvun alkupuolella Ämariin sijoitettiin yksikkö MiG-15 -hävittäjiä. rauHan aikana hävittäjäpäivystykseen ei yleensä liity erityistä dramatiikkaa. Venäjän sotilaskoneiden jatkuva ilmasilta Kaliningradiin ja takaisin pitää kuitenkin vireyttä yllä. Komentaja Löhmuksen mukaan 70 prosenttia venäläisten ilmatilaloukkaHälytystehtäviä on ollut vuosittain useita kymmeniä. Kuten Suomessakin tiedetään, aina venäläiskoneet eivät pysy reitillään
Yli kaksinkertaiseen äänennopeuteen yltävä kone tiedetään ilmavalvontatehtäviin ja ilmataisteluihin hyvin sopivaksi. Venäläiskoneiden tunnistuslennoilla tulee silloin tällöin vastaan yllätyksiä. Löhmus ei lähde ruotimaan ilmatilaloukkausten motiiveja. Joka tapauksessa se oli hyvin lähellä”, Lavrov julmisteli. Virossa muistetaan kauan Yhdysvaltojen edellisen presidentin Barack Obaman vierailu Tallinnaan neljä vuotta sitten. Alan teknologia on suuressa murroksessa, ja koneen valmistajamaatkin ottavat jo askelia kohti seuraavaa hävittäjäsukupolvea. Yhdysvallat investoi myös miljoonia harjoituskeskuksen rakentamiseen kentälle. Kauppa on iso kala, kooltaan suurimpia näköpiirissä olevia. Ongelma ratkaistiin niin, että suomalaiset ja ruotsalaiset osallistuivat harjoitukseen Selkämeren yllä omista tukikohdistaan käsin. 7.12.2018 23 uksista tapahtuu samassa kohdassa Suomenlahdella, jossa kansainvälinen ilmatila on kapea ja tekee mutkan. Kutsun Yhdysvaltojen johtamaan harjoitukseen Ämarissa pelättiin kytkevän Suomen ja Ruotsin Baltian Nato-puolustukseen. Lieventäväksi asianhaaraksi luettiin, ettei karannut ohjus aiheuttanut vahinkoa. Pekka Pohjolainen Pekka Pohjolainen. amerikkalaiset lento-osastot ovat Ämarissa usein nähtyjä ja toivottuja vieraita. Menetetyn ohjuksen hinta on noin 350 000 euroa. Venäläiskoneet viipyvät Viron ilmatilassa yleensä vain noin minuutin. Obama lupasi tuolloin, että baltit eivät Naton jäsenenä menetä enää itsenäisyyttään, eikä Natossa ole uusia ja vanhoja jäseniä. Koneen mahdollisuuksista Suomen hävittäjävalinnassa on kuitenkin ennenaikaista sanoa mitään. Elokuussa tämä nähtiin konkreettisesti, kun espanjalaiselta Eurofighter-pilotilta karkasi Etelä-Viron taivaalla Amraam-ilmataisteluohjus. Ulkoministeri Sergei Lavrov maalaili ohjuksen karkuuttaneen Naton lentopartion sytyttäneen melkein kolmannen maailmansodan. suomessa Ämari muistetaan myös muutaman vuoden takaisesta turvallisuuspoliittisesta jupakasta. ”Tallinna, Riika ja Vilna ovat yhtä tärkeitä kuin Lontoo, Berliini tai Pariisi”, Obama sanoi. Myös Luftwaffen upseerit esittelevät valvontatehtävästä palanneen hävittäjän teknisiä ominaisuuksia hangaarissa auliisti. n Ämarin tukikohdalla on virolaisille suuri merkitys. Eurooppalaisena yhteistyönä suunniteltu ja valmistettu Eurofighter on yksi ehdokkaista Suomen Hornetien seuraajaksi. Löhmus näyttää kuvaa An-12 -kuljetuskoneesta, jonka peräampumo on aseistettu ja miehitetty. ”Mitä jos se olisi pudonnut meidän alueellemme eikä Viroon. – En tiedä, testaavatko tai provosoivatko he meitä tahallaan. Samalla alueella myös suomalaiset Hornet-pilotit ovat joutuneet käymään tunnistamassa ilmatilaa loukanneita venäläiskoneita. Eurofighter Kaluston määrällä Ämari ei huimaa, mutta harjoitusten yhteydessä on vilkkaampaa. Kovat piipussa lentäminen Suomenlahdella venäläiskoneita hätistelemässä kelpaa meriitiksi, joka muistetaan mainita brosyyreissakin. Sittemmin kenttää ovat käyttäneet harjoituksissa myös ruotsalaiset Gripenit ja Suomen Hornetit. – Tätä ei ole nähty sitten kylmän sodan, hän kertoo. Myös konevalmistajat ovat löytäneet Ämarista itselleen näyteikkunan. Se tuo läsnäolon tunnetta ja konkretiaa maan Nato-jäsenyydelle, vaikka maan turvallisuus perustuu muihin seikkoihin. Niihin sanoihin verrattuna muutama ilmatilaa vahtiva hävittäjä on lopulta pikkujuttu. Ne kertovat tietynlaisesta kireydestä Itämeren ympärillä. Espanjalaislentäjän todettiin syyllistyneen huolimattomuuteen. Suomenlahden vastarannalla on 64 uuden hävittäjän hankintaa valmisteleva Suomi, minkä valmistajien myyntimiehet paremmin kuin hyvin tietävät. Ilmavalvonta aseistetuilla koneilla ei sekään ole täysin riskitöntä. Ohjuksen jäännökset jäivät löytymättä. Venäjä otti tapauksesta tietenkin kaiken irti. Ämarin tukikohdalla on virolaisille suuri merkitys. Teko katsottiin oikeudessa vähäiseksi rikkeeksi, josta rangaistuksena on kahden viikon aresti tai viikon palkanmenetys. He eivät koskaan myönnä loukanneensa Viron ilmatilaa, hän hymähtää
Ainoa varma asia on jatkuva muutos, Seppo Juntti pohtii eläkkeelle siirtymisensä kynnyksellä. 24 7.12.2018 Henkilö Eniten minua huolestuttaa kaupungin väkiluvun väheneminen. – Terveiseni seuraajalleni on, että hyvän ja haastavan työpaikan tästä saa, voin lämpimästi suositella!
Tervetuloa jatkamaan Salon rakennustöitä! Seppo Juntti joutui kovaan paikkaan, kun raju rakennemuutos ravisteli Salon kaupunkia. Myös kouluja päiväkotirakennuksia uudistetaan. Salon sairaalan laajennus yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa sekä nopea junayhteys Helsingin ja Turun välille ovat osa Salon kaupungin kärkihankkeita. TeksTi ja kuva: johanna Riski Kamreerin perintönä uudelleen rakentuva kaupunki. Puolitoista vuotta kaupunkia johtaneella kaupunginjohtaja Lauri Innalla on ensi vuoden talousarviota suunnitellessa ollut tukena kokenut kuntatalouden osaaja. – Tällä hetkellä minua huolestuttaa eniten kaupungin väkiluvun väheneminen. On kuin olisi ollut monta työtä eri vaiheineen, Juntti tiivistää. Tarvitsemme uusia työpaikkoja korvaamaan menetetyt ja pendelöinnin mahdollistavat toimivat yhteydet sekä Turkuun että Helsinkiin. – Salon kaupungin palveluksessa olen talousjohtajana saanut tehdä monivaiheisen työuran. – Erilaiset verkostot virkavapaavuosiltani ovat osoittautuneet myöhemmin monella tapaa hyödyllisiksi, Juntti toteaa. Salosta rakennetaan elinvoimaista kasvukaupunkia, joten rahaa varataan myös kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden edistämiseen. Salon kaupungin tavoite onkin olla vuonna 2021 Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki. sePPo Juntin kiinnostus julkisen sektorin työtehtäviin syntyi jo nuorena. Kaupungin tulevaisuutta Varsinais-Suomen kakkoskaupunkina rakennetaan vahvasti sijaintiin nojaten. Vuoden 2019 budjetti tulee olemaan eläkkeelle jäävän Seppo Juntin työuran viimeinen. Maaliskuussa 65 vuotta täyttävän Seppo Juntin työpäivät Salon kaupungin palveluksessa lähenevät loppuaan, ja ansaitut eläkepäivät odottavat alkuvuodesta. Kaupungin toimintoja kehitetään vastaamaan vielä paremmin yrittäjien tarpeita kaupungin uuden strategisen vision ”Joka päivä parempi” mukaan. – Mutta jos Salo ei pärjää, kuka pärjäisi, Juntti toteaa. Vuonna 2009 kymmenen kuntaa liittyivät yhteen. Juntin Isä oli aktiivisesti mukana Vakka-Suomessa Kalannin pikkukunnan kuntapolitiikassa. Kaupunginvaltuustolle marraskuussa esitelty 380 miljoonan euron budjetti riittää kattamaan tärkeimmät menot. Ainoa varma asia on jatkuva muutos. Vaikka Salon kaupungin budjetti on vielä miinusmerkkinen, on siitä luettavissa vahva usko tulevaisuuteen. – Jo lapsena opin arvostamaan yhteisiä asioita hoitavien ihmisten työtä, ja tämä aikoinaan viitoitti itseänikin lukemaan hallintotieteitä, Juntti muistelee. Tällöin elettiin 2010-vuoden puoliväliä, jolloin elinkeinoelämän rakennemuutos ravisteli kaupunkia. – Kuntaliitoksella on ollut suuri merkitys rakennemuutoksesta selviytymisessä. Uusi talousjohtaja Saloon valitaan joulukuussa. Salossa yli kolmenkymmenen vuoden työuraan Juntilla sisältyy kolmen vuoden virkavapaa vuosituhannen vaihteessa. – En minä mitään erikoista perintöä ole ajatellut seuraajalleni jättää. Tämä arvostus on kulkenut Juntin mukana läpi vuosikymmenet, ja se on määritellyt myös hänen omaa toimintaansa. Seppo Junttia kuvaillaankin ystävälliseksi ja helposti lähestyttäväksi virkamieheksi. Suomen suurin kuntaliitos toteutettiin juuri ennen rakennemuutosta. Jokainen toimii oman aikakautensa, ja se alkaa ja loppuu aikanaan. Omat terveiseni uudelle talousjohtajalle voisivat olla, että hyvän ja haastavan työpaikan tästä saa, voin lämpimästi suositella. Vuodesta 1986 talousjohtajana Salossa on tarjonnut monipuolisen työuran. Tämä kaupungin ulkopuolelta tullut heitto on jäänyt kamreerin mieleen. Alihankkijayritykset supistivat toimintaansa tai sulkivat ovensa lopullisesti. – Monta rahareikää on edelleen täyttämättä, mutta kamreerin tehtävänä on olla vähän ikävä ja muistuttaa käytettävissä olevien eurojen riittävyydestä, Juntti kuvailee työnkuvaansa. Nokia ilmoitti ensin massiivisista irtisanomisista, ja vuonna 2015 Microsoft ajoi alas koko liiketoiminnan Salossa. Kaupungin ensi vuoden talousarviosta on luettavissa, että Salossa on selvitty pahimman yli. Nokian lähtö leikkasi kaupungin vuosittaisista verotuloista kymmeniä miljoonia euroja ja vei mennessään tuhansia työpaikkoja. 7.12.2018 25 – Joskus minulle sanottiin, että ainoa mitä ette voi sössiä, on kaupungin sijainti, Salon pitkäaikainen talousjohtaja Seppo Juntti muistelee. salon sijainti Helsingin ja Turun välissä on erinomainen. Toiminnan ja talouden tasapaino on menestyksen avain, hän jatkaa. Tällöin hän työskenteli Kuntaliitossa, sisäasianministeriön kuntaosastolla sekä Varsinais-Suomen maakuntaliitossa. Yksittäiset kunnat olisivat kokeneet tapahtuneen vielä rajummin, Juntti selventää
Elämä. 26 7.12.2018 En kertonut aikuisena työkavereillekaan, että olen sotaorpo
Myöhemmin he tapasivat uudelleen tansseissa. Miten sattuikin, että kirkkaita kuutamoöitä oli niin paljon, Taina sanoo. 7.12.2018 27 SotilaS ojensi molemmat kätensä ja nosti Taina Piisalon alas kuorma-auton lavalta. Sota tuntui tulevan lähelle, sillä rintamalle ei ollut kovin paljon matkaa. Oli syksy 1944 ja yli kolme vuotta kestänyt jatkosota oli juuri päättynyt. Radiota kuunneltiin myös Tainan kotona Taivalkoskella. Isäni oli ollut sotilaana Karjalan kannaksella vuonna 1918, ja tiesin suurin piirtein, mitä sota on. – Aina oli pelko, kun lentokoneita lensi yli ja desantteja liikkui. Mutta rakkaus löytyi. Isä oli palokunnassa töissä, ja Osmo itsekin oli ollut VPK:n aktiivi lapsuudestaan saakka. – Enpä silloin arvannut, että siinä on tuleva vaimoni, Osmo Piisalo naurahtaa nyt kotonaan Oulussa. Sota oli katkaissut Osmo Piisalon kodin arjen viisi vuotta aiemmin. Osmo muistaa, kuinka syksyllä 1939 puhuttiin Mainilan laukauksista. Taina Piisalolta kuoli isä, ja sen jälkeen koko perhe hajosi. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Ilmapommitus tuhosi Osmo Piisalon kodin jatkosodassa. Parikymppinen sotamies Osmo Piisalo oli tullut paikalle sattumalta. Tainaa ja muita siviileitä autettuaan hän lähti majapaikkaansa Piippolaan. 14-vuotiasta Tainaa paleli. VPK:lle majoitettiin miehiä ja ilmassa leijui jännitys. Hänen lapsuutensa perhe asui Oulun keskustassa, vapaapalokunnan talossa. Rintamalla hän törmäsi luurankoihin. Viimeiset satakunta kilometriä Oulusta Pulkkilaan oli tultu kuorma-auton lavalla. Hän oli lähtenyt perheensä kanssa evakkoon Taivalkoskelta. Siitä lähti vuosikymmenten mittainen yhteinen tarina.. – Kyllähän se tuntui, että hyvänen aika. Se on kestänyt näihin päiviin saakka. Muutaman päivän päästä miehiä kuljetettiin jo kohti pohjoista. Jäsenet olivat kylmästä kankeat. Marraskuun viimeisenä päivänä radiossa kerrottiin, että sota on syttynyt. Tanssi yli murheiden Taina ja Osmo Piisalo kohtasivat toisensa sota-aikana. – Molemmat kyllä muistamme sen hetken, vaikkei siinä taidettu mitään jutella. Lapissa pelättiin uutta sotaa, tällä kertaa saksalaisten kanssa
Nykyteitä pitkin välimatkaa on yli 150 kilometriä. KaiKKi oli säpäleinä. Töitä riitti. Ensin löytyi isä. Ennen kuin vaara ohi -sireenit ehtivät kunnolla ulvoa, Piisalo ja muut palomiehet olivat jo menossa. – Pitkän aikaa meillä oli ollut kaikki valmiina lähtöä varten. Sitten täytyi juosta pommisuojaan. Taina heitti märät pyykit ämpäriin ja nappasi sen mukaansa. Se oli perheelle iso järkytys. Osmo oli lähes ilman vaatteita, mutta sitä ei ehtinyt miettiä. Ei mennyt kauaa, kun syttyi taas uusi sota. – Kaikkein pahinta oli se, että muiden perheiden lapset ilkkuivat meille, että noillapa ei ole isää. Osmon äiti oli juuri laittanut kakun uuniin. En kertonut aikuisena työkavereillekaan, että olen sotaorpo. Taivalkoskelaiset täytyi evakuoida nopeasti. Talo luhistui hetkessä yhdeksi romuläjäksi. Sitten mentiin. Jatkosotaa oli käyty vuosi. Kotitalo kaikkine rakennuksineen oli pystyssä. – Se nauratti usein sen kaiken keskellä. Pelätä kuitenkin täytyi. Osmo jäi palomiehen roolissaan kotiin odottelemaan, kunnes täytyisi lähteä hälytystehtäviin. Kun isän lauta-arkku tuli kotiin, mukana oli lappu, jossa luki, ettei arkkuun saa katsoa. Tainan äiti häipyi nopeasti liiterin taakse. – Muistan, miten Rautasillalla vastaan tuli ulkomaisia lehtimiehiä. Osmon vanhemmat kömpivät pommisuojasta kotiinsa. Oulussa talvisota näytti todelliset kyntensä uudenvuodenpäivänä, kun pommikoneet jylisivät kaupungin ylle. Sitten hän alkoi etsiä keittiössä nukkuneita isäänsä ja äitiänsä. Muistan miten hytisin. – Itkemään se sinne meni, kyllä minä tiesin, vaikkei silloin niistä puhuttu. Sitten täytyi juosta pommisuojaan. SA -K uv a Osmo Piisalon koti Oulun keskustassa tuhoutui jatkosodan pommituksissa. En ole oikeastaan puhunut veljieni kanssa edelleenkään siitä hetkestä. Vaikenin täysin ja kätkin sen kaiken sisääni. Kohta äidin sijaintikin paikantui, kun hän äänteli kasan alla. Toisia piti auttaa pois raunioista. – Auta armias, kun tuli se tieto, Taina puuskahtaa. Heidät kuljetettiin Ouluun. Nukkumassa ollut Osmo tunsi, kuinka sirpaleita, pölyä, laastia ja rojua lenteli päälle. Ihmiset olivat hätääntyneitä. Pihaan tuli sotilas, joka sanoi, että nyt on lähdettävä evakkoon. – Palelihan se. He halusivat kuvia, kun siltavahdin talo paloi. Pommit putoilivat ruutukaava-alueelle ja tulipalot alkoivat loimottaa taivasta. Kun käsky sitten tuli, ei siinä paljoa mietitty, mentiin vain. 28 7.12.2018 Eräänä päivänä Taina oli pesemässä pyykkiä. Hänen selkärankansa oli murtunut, mutta elossa hän oli. Ja kylmä oli, sen Taina muistaa. Osmo hätisteli samassa huoneessa nukkuneet kaksi siskoaan sekä veljen läheiseen pommisuojaan. Silloinkin matkustettiin kuorma-auton lavalla. Sitä ei ehditty käydä kuin muutama kuukausi, kun Tainan isä kuoli rintamalla. Äiti kurkkasi ensimmäisenä uuniin, ja sieltä löytyi valmiiksi paistunut kakku. Syyskuisena yönä vuonna 1942 Osmon kotitaloon tuli täysosuma. Tulipalot piti sammuttaa. Naapurin emäntä oli menettänyt jalkansa, kun portaiden alle piilotettu miina oli räjähtänyt. Koko perhe selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä keskellä yötä yllättäneestä täysosumasta.. Osmon äiti oli juuri laittanut kakun uuniin. Kun talvisota loppui, Tainan kotiväki palasi Taivalkoskelle ennen kuin se oli virallisesti luvallista. Neuvostoliiton pommikoneet olivat päässeet täysin yllättämään ilmavalvonnan, siksi hälytystäkään ei ollut tullut. Yhdestä kerrostalosta romahtivat lattiat. Vainaja oli sen verran pahan näköinen
– Kaikki me lapset lähdimme maailmalle hyvin varhain. Toisella kertaa Osmo ja muutama muu sotilas sattuivat pienelle metsäaukiolle, jossa oli kota. Sisko oli joutunut perheeseen, jossa ei ollut niin hyvä olla. – Toivuin onneksi hyvin nopeasti. Taina ja Osmo Piisalo vihittiin joulukuussa 1952. Isäpuoli oli väkivaltainen. – Siskolle on ollut hyvin kipeä asia se, että hänet jätettiin. Sisko ja veli oli erotettu Ruotsissa toisistaan. Tainakin oli katsellut Osmoa jo pidemmän aikaa. Hänen perässään kulkenut asetoveri lensi ilmaan. 7.12.2018 29 – Sain kalustehallista haalarit ja saappaat. Se järkytti, mutta töitä oli vain tehtävä. Tainan äiti löysi uuden miehen. Kerran Osmo kuuli takaansa pamauksen. Kurssin jälkeen Osmo palasi omaan osastoonsa lääkintämieheksi. Tainan muistin mukaan he olivat silloin 4–5-vuotiaita. Viestintähommissa hän ei joutunut enää niin akuutteihin tilanteisiin, mutta tekemistä kuitenkin riitti. Kerran hän tunsi reidessään pahan nirhaisun. Olivat varmaan olleet siellä kauan, koska jäljellä ei ollut enää kuin luurangot. He kurkkasivat varovasti, että näkyykö siellä mitään. Selässä ollut reppu esti kuitenkin sen painumista syvälle. He saivat kaksi lasta. Edellä kulkenut Osmo oli luultavasti astunut samaan kohtaan, mutta miina ei ollut silloin räjähtänyt. Lopulta Ruotsiin lähetettiin Tainan pikkusisko ja pikkuveli. Käytännössä se tarkoitti sanomien lähettämistä ja puhelinlinjojen pitämistä kunnossa. – Sota toi paljon murhetta, mutta antoi se minulle miehen. Lastenlapsia on kuusi ja lastenlastenlapsiakin jo useampi. Muistan, kun äiti tuli minua juna-asemalla vastaan ja kysyi, että sinäkinkö lähdet. Aina joku oli nyrjäyttänyt nilkkansa, lyönyt päänsä tai saanut jostain haavan, mitä milloinkin. Osmo antoi heille ensiapua ja toimitti eteenpäin. – Kaiketi he olivat talvella paleltuneet sinne. Taina ja Osmo vihittiin joulukuussa 1952. Sen hän kuitenkin muistaa, miten ikävä raastoi. – Olimme äidille todella vihaisia, että miten saatoit antaa kaksi lasta pois, että olisivathan ne selvinneet siinä missä me muutkin. Hän oli astunut miinaan, ja jalka meni murskaksi. He saivat kaksi lasta. Sitä mahdollisuutta tarjottiin myös Tainan äidille, kun perheen isäkin oli kuollut ja lapsia oli yhteensä kahdeksan. Sirpale oli tullut kohdalle. Lähdön hetkestä hän ei muista paljoakaan. Nuori mies nimittäin tanssi sulavasti. EnsimmäisEnä suuntana oli Uhtua. Yhteydet Ruotsin sisaruksiin katkesivat täysin. Hatuissa oli Neuvostoliiton kokardit. Ja näkyihän siellä. Tuskaisiin ilmeisiin, itkuun ja valitukseen törmäsi usein. Hän päätti hakea neidin tanssiin. suomEsta lähetettiin sotien aikana yli 70 000 lasta Ruotsiin. Siellä hän joutui keskelle taisteluita. Lastenlapsia on kuusi ja lastenlastenlapsiakin jo useampi.. Osmo katseli erästä tyttöä, että onpas tutun näköinen. Hoidin vanhemmille kyydin sairaalaan ja aloin sitten järjestellä palomiehiä hälytystehtäviin. Kaksi luurankoa, joiden vieressä lojuivat talviturkit. Minäkin muutin Ouluun opiskelemaan. Siellä Osmo palveli viestintäkomppaniassa. syksyisEnä iltana vuonna 1949 VPK:n talolla oli tanssit, kuten usein oli tapana. Ja oikein hyvä meillä tässä onkin ollut olla yhdessä kaikki nämä vuodet, Taina sanoo ja hymyilee. Kaupunkiin oli tullut paljon palopommeja, Osmo kertoo. Taina löysi heidät vasta aikuisiällä. Parin kuukauden päästä hänen täytyi lähteä armeijaan ja rintamalle. Ja kun Osmo kysyi parketille, Taina suostui. Tainan mukaan sisarusten kohtaamiset ovatkin olleet välillä vaikeita. Haavoittuneita täytyi hakea sieltä, minne he olivat sattuneet jäämään. Kohta päästiinkin jo saatille. Iltaisin hän itki itsensä uneen. Sitten Osmo laitettiin lääkintämieskurssille
Niissä alkoholia oli kyllä tarjolla: jokaiselle juhlijalle oli varattu yksi lasi viiniä ja yksi olut. Pikkujouluista vielä sen verran, että ihminen on oppivai nen otus. Perussuomalaisen ryhmähuoneessa ei tänä vuonna tarjottu laisinkaan naista tai miestä väkevämpää. Apollon Tietäjät 30 7.12.2018 EduskuntaryhmiEn pikkujouluja vietettiin tänä vuonna hie man uusitulla formaatilla. Orpo vastasi, että hänen mielestään Liike Nytin ”poliittinen sisältö on tyhjä. Ei muuta kuin skool! kokoomuksEsta puoluejohdon tilataksia potkaisten lähte neen kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt viritelmän on arveltu rokottavan kokoomusta ainakin Uuden maan vaalipiirissä. Muuten lupsakan punamultahenkinen Joulupukki oli kovin pahoillaan siitä, ettei voi tänäkään vuonna toteuttaa keskusta laisten jokajouluista lahjatoivetta, maakuntahallintoa. Ehkä tänä vuonna perussuomalaisten mieliä piristi se, että eduskuntaryhmä piti jo aiemmin omat sisäiset pikkujoulunsa. Tapausta puitiin käräjillä asti. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kertoi päätöksen olleen ryhmän yhteinen. ”En minä ota siihen mitään kantaa. SDP:n Demokraattilehti päätti kysyä kokoomuspomo Petteri Orpolta, mitä tämä ajattelee Hjalliksen liikkeen poliitti sista kuvioista. Myöskään juhlin taa istunnon ollessa käynnissä ei enää sallittu. Hän selitti, että esteenä ovat korkeimmat, Jumalankin yläpuolella olevat voimat. Kohuotsikoita ei seuraavana aamuna näkynyt, vaikka eroa entiseen ei hauskanpidon kes kellä edes huomannut. Lapasesta karkaamaan päässyttä konseptia oli uudistettu rajaamalla juhlinta enintään puoleenyöhön. Ohjelmapuolella ykkönen taisi olla tällä kertaa keskusta, jonka avustajakaarti oli löytänyt jostain viihdyttäjäksi joukon viisaita ”Apollon tietäjiä” ja tähtivierailijakseen itse Joulupukin, joka muistutti olemukseltaan hämmästyttävän paljon demari ryhmyri Antti Lindtmania. Mahdoton lahjatoive TeksTi: Pekka Pohjolainen, henna lammi. Muistissa olivat viimevuotiset tapahtumat, jolloin Teuvo Hakkarainen (ps.) kävi käsiksi Veera Ruohoon (kok.). Se on tyhjä.” Demokraatti kysyi edelleen, johtuuko tyhjyys mahdollisesti siitä, että liikkeessä on kansanedustaja Harkimo keskeisessä asemassa. – Perustuslakivaliokunta, Joulupukki urahti. Ryhtiliike taisi olla onnistunut. Siellä tuntuu olevan älykkäitä ihmisiäkin liikkeellä”, Orpo tokaisi
Siksi on oikein, että pienimmät äitiys-, isyysja vanhempainpäivärahat nousevat ensi vuonna noin 80 eurolla kuukaudessa. Soteja maakuntauudistuksen toteuttaminen on tärkeää myös perheiden kannalta. Perheiden palvelut neuvolasta alkaen ovat Suomessa kokonaisuutena maailman kärkeä. Perhevapaat on uudistettava, mutta uudistuksen on oltava perheille parannus, ei leikkaus. On mielestäni vanhanaikaista ja vahingollista asettaa vastakkain esimerkiksi kotija päivähoitoa. Samalla työelämää on kehitettävä niin, että ennen muuta perusteettomat määräaikaiset työsuhteet vähenevät ja että esimerkiksi pätkäja silpputyöläisten sekä pienja yksinyrittäjien toimeentulo on turvatumpi. Sekä SDP että kokoomus näyttävät kaavailevan lasten kotihoidontuen romuttamista tavalla tai toisella. Tämä kannattaa muistaa, kun perheissä aikanaan mietitään, mille puolueelle äänensä antaa. Paras maa perheille Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Uudistuksen on mahdollistettava hoitovastuun jakautuminen vanhempien välillä nykyistä tasa-arvoisemmin. Kaikista pienituloisimpia perheitä on syytä vielä tukea täsmätoimilla, kuten keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän esittämällä harkinnanvaraisella lisätuella. Siksi tarvitsemme Suomeen lisää työpaikkoja, jotta yhä useammalla olisi paremmat taloudelliset edellytykset perheen perustamiseen. Moni kysyy ihan oikeutetusti, miten voi ajatella lapsen saamista, jos varmuutta edes omasta toimeentulosta ei ole. Samalla on myös haettava uusia ratkaisuja siihen, että yhä useampi äiti ja isä voisi tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä perhevapailla ollessaan. On kestämätöntä, että yli 100 000 lasta joutuu elämään köyhyydessä Suomessa. Suomen on oltava maailman paras maa perheille. Tätä matalan kynnyksen tukea on lähivuosina yhteiskunnassamme edelleen lisättävä. Silti ne koetaan usein liian hajanaisiksi. Tulevaisuudessa lapsilisät on mielestäni vähintäänkin sidottava indeksiin. Kiitos perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.), perheiden kotiapuun tulee jo ensi vuonna lisää rahaa. Moni asia Suomessa on hyvin, mutta myös parannettavaa riittää. Kentältä saamani palautteen mukaan tämä auttaisi suoraan monien perheiden pärjäämistä. Siinä esiopetuksesta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta tehdään kokonaisuus, jonka aikana varmistetaan kunkin lapsen perustaitojen riittävyys edetä pidemmälle. Olisi myös vähintään selvitettävä, voidaanko lapsilisä olla huomioimatta toimeentulotukea haettaessa. 7.12.2018 31 Puheenvuoro PerhePolitiikasta on tulossa huhtikuun eduskuntavaalien pääkysymyksiä. Perheiden palveluja pystytään järjestämään nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja ennen muuta niin, että perheitä tuetaan ajoissa. Perheille paras maa tarkoittaa myös sitä, että varhaiskasvatus on laadukasta ja siihen on yhtäläiset mahdollisuudet koko maassa. Keskustan yksi ratkaisu on pienten lasten koulu. lasten ja nuorten koulunkäynnin osalta tärkeintä on huolenpito tasa-arvosta. VakaVin ongelma ratkaistavaksi on lapsiperheköyhyys. Tässä tarvitaan lainsäädännön uudistamista ja asennemuutosta työpaikoilla. Koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin on torjuttava päättäväisesti. Jokaisella on oltava mahdollisuus opiskella niin pitkälle, kuin omat kyvyt kantavat – vanhempien lompakon paksuudesta tai kodin postinumerosta riippumatta. keskustan vaihtoehto on turvata vanhemmille aito valinnanmahdollisuus lastensa hoidossa myös tulevaisuudessa
– Lopullinen päätös kyläkoulujen lakkauttamisesta tehtiin vaalivuonna 2004 muutama kuukausi ennen kuntavaaleja. Tapaamiset olivat välillä suorasukaisen värikkäitä. Tämän on mahdollistanut äänestäjien luottamus. Ryynänen on ollut valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajana, valtuustoryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä sekä koulu-/sivistyslautakunnan puheenjohtajana. – Kouluverkkolinjausta oli jahkattu pari vaalikautta, kierretty lautakuntana kyläkouluilla lukemattomia kertoja. – Nykyisin olen pitäjäyhdistyksen johtokunnassa ja mukana seurakunnan valtuustossa ja kirkkoneuvostossa. Politiikkaa ei kotona puhuttu. Politiikan kautta on ollut menossa mukana ja tapaa jatkuvasti ihmisiä, Ryynänen sanoo. Ryynänen oli itsekin metsätöissä eri yhtiöissä osin harjoittelijana ja käyden välillä metsäkoulun. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Meneillään pehmeä lasku Pertti Ryynänen on toiminut valtuutettuna nyt jo 26 vuotta. – Pientalonpojat alkoivat silloin puolueena nostella päätään, mutta isä oli kyllä Maalaisliiton kannattaja. – Enpä olisi arvannut, miten pitkä sarka siitä lähti, hän myöntää. ryynänen on syntynyt Pielisjärvellä. Nyt Ryynänen miettii, että ei enää asettuisi ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa. 32 7.12.2018 Pertti ryynäsellä on menossa seitsemäs kausi Nurmeksen kaupunginvaltuutettuna. Valmistuttuaan metsätalousinsinööriksi hän sai työpaikan Nurmeksen metsänhoitoyhdistyksestä, hän teki kolmesta fuusiosta huolimatta samalla tuolilla koko työelämänsä, yli 40 vuotta. Paikalliset keskustalaiset eivät puoluekantaa edes kyselleet, kun alkoivat houkutella metsäammattilaista kuntavaaliehdokkaaksi. Hän on toiminut paikallisyhdistyksessä sihteerinä sekä puheenjohtajana, kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja vaalipäällikkönä. Ryynäsen ehdottomasti vaikein rasti vuosien aikana on ollut kouluverkkolinjauksen läpivienti eli kyläkoulujen lakkauttaminen ja ison koulukeskuksen perustaminen. Lastenlapsia on kuusi, heille olisi mukavaa antaa enemmän aikaa. Hän arvelee, josko jatkossa keskittyisi muihin harrastuksiinsa kuten Lions-toimintaan, mökkeilyyn ja metsäpalstalla hyörimiseen. Ryynänen ei osaa kuvitella, miltä tuntuu seurata asioita lehtien palstoilta ilman taustatietoa. – Kun jäin eläkkeelle, tämä kuntapolitiikka on toiminut pehmeänä laskuna, että ei irtaudu kaikesta. Armeijan jälkeen opiskeli metsäopistossa. liki 30 vuotta on kulunut mukana päätöksenteossa. Maakunnallisissa luottamustoimissa hän on ollut koulutuskuntayhtymän valtuustossa ja tarkastuslautakunnassa. Tällä hetkellä hän on kaupunkirakennelautakunnan jäsen ja lupajaoston varapuheenjohtaja. kuntaPäättäjän uran alkuaikoina, 1990-luvun alussa Ryynänen, neljän koululaisen isä, valittiin koulu-/sivistyslautakuntaan, jossa hän vaikutti neljä vaalikautta, kolme kautta sen puheenjohtajana. Parista ensimmäisestä kutsusta Ryynänen kieltäytyi, ei katsonut olleensa tarpeeksi valveutunut, mutta suostui 1980-luvun lopulla. Meneillään olevan valtuustokauden aikana hän jäi eläkkeelle ja arvelee, ettei asetu enää ehdolle kuntavaaleissa.. Lapsia oli kuusi ja isä kävi metsätöissä. Valtuuston kokous, jossa kouluverkosta päätettiin, kesti 12 tuntia, siis aamuyölle. Perheellä oli vähän maataloutta, metsää vähän enemmän. – En tosiaan osaa sanoa, ryhdynkö kyselemään mukana olevilta asioiden taustoja, hän miettii. Puolueen kannatus ei siitä laskenut, Ryynänen tuntuu vähän ihmettelevän vieläkin, 14 vuotta jälkikäteen. – Varmaankin! Kaikkiaan Ryynänen on ollut mukana keskustan toiminnassa 40 vuotta. Kokous on yksi värikkäistä muistoista, joita pitkä ura kuntapäättäjänä on antanut
Pertti Ryynänen sanoo, ettei koskaan ajattele kuntatasolla toimivista, että he olisivat politiikkoja. 7.12.2018 33 Ehdottomasti vaikein rasti vuosien aikana on ollut kyläkoulujen lakkauttaminen. – Me olemme ihmisiä, jotka haluavat hoitaa yhteisiä asioita.
Ismo Saari varavaltuutettu (kesk.) Salo Raideliikenne mahdollistaa paljon PuoluevAltuutettujen kokous oli menestys tulevan eduskuntavaalien kampanjoinnin aloitukseen. Kansantalouden kannalta juuri tämä on tärkeää. Kannattavuus tulee toimivan paikallisjunaliikenteen aikaansaaman positiivisen yhteiskuntakehityksen kautta. Tällöin toteutuisi sellaistakin elinkeinotoimintaa, joka päätepisteiden kustannustasolla ei ole mahdollista. On mahtavaa, että keskusta selvästi ilmoitti, mitä aikoo jatkossa toteuttaa, ei vain omille äänestäjille, vaan myös kilpailijoilleen. Toisaalta asuminen kasvukeskusten välillä toimivan paikallisjunaliikenteen varrella on myös turvallista sikäli, että (Soininvaarankin mukaan) se mahdollistaa työssäkäynnin koko yhteysvälillä kumpaankin suuntaan. Paikallisjunaliikenne ei kilpailutettunakaan ilmeisesti ole markkinaehtoisesti kannattavaa, mutta sen aikaansaamiseksi yhteiskunnan on järkevää tukea sitä siitä saatavien monipuolisten hyötyjen vuoksi. Toimiva nauhakaupunkimainen kasvukäytävä, jossa sen riittävän lähellä toisiaan olevat osat tukevat toisiaan, voi parhaimmillaan toimia vetovoimaisena asumisen ja elinkeinotoiminnan ketjuna. Lisäksi se mahdollistaisi monelle asumisen niin, että siinä voi toteutua hyvän elämän edellytykset toteuttava arki. Kun aika ja ympäristö on suotuisa, palaa keskustan sovinnollinen asioiden käsittely sille kuuluvalle paikalle. Vakuutusyhtiöillä ynnä muille vastaaville pääomasijoittajille ainoa peruste mukaan lähtemiselle on sijoitetulle pääomalle saatava tuotto. Ratkaiseva tekijä on vaikuttavuus. Kyse on siitä, miten laaja ja hyödynnettävä vaikutusalue tulee olemaan. SiPilä nousi aikoinaan eduskuntaan tarkoituksenaan muuttaa poliittista kulttuuria eduskunnassa. Tältä pohjalta raideinvestoinnit ovat järkevästi toteuttamiskelpoisia. Kunnan osallistuminen rahoitukseen on kunnan omalta kannalta katsoen siis kiinni ihan siitä, montako ja miten toimivaa asemapaikkaa kunnan alueelle tulee, ulottuuko vaikutuspiiri kunnan alueelle. Uudet raideinvestoinnit on suunniteltava niin, että mahdollisimman monen yhteysvälin taajaman yhteyteen ja maantieverkon risteyskohtiin saadaan paikallisjunapysäkki. SelvitykSen esittelytilaisuuden yhteydessä liikenneministeri Anne Berner totesi rahoittajiksi tarvittavan valtion lisäksi muitakin tahoja, esimerkiksi vakuutusyhtiöitä ja kuntia. Esillä olivat keskustalle elintärkeät asiat kuten ilmastonmuutos, lapsiperheiden aseman parannus, perusturvan aikaansaaminen, sosiaaliturva osaksi pientuloisille perheille ja 1 000 uuden opettajan kouluttaminen. Matti Ahonen Mäntsälä Puoluevaltuuston kokous oli menestys. koSkA raideliikenne mahdollistaa asioita vain sen mukaan, miten junaan pääsee, täyden hyödyn saamisen edellytyksenä on toimiva paikallisjunaliikenne ja riittävästi pysäkkejä koko yhteysvälillä ”pikavuorojen” lisäksi. Vihdoinkin selkeää tekstiä elintärkeistä asioista, jotka selvästi osoittavat sen todeksi, että tulevaisuus on keskustassa. Huolimatta tämänhetkisestä kannatuksesta keskusta ei jää ”tuleen makaamaan”, vaan haastaa SDP:n ja vapaavuorelaisen politiikan sekä puolueiden epärealistiset ehdotukset omalla ohjelmallaan. Vaikutusaluetta ovat alueet, joilla pääsee junaan ja junasta pois eli asemapaikat ja sujuvan syöttöliikenteen mahdollistavan maantieverkon mukainen alue ympärillä. Pelkkä yhteysvälin nopeutuminen päätepisteiden välillä ei tee niistä koskaan kannattavia. Tämä on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. 34 7.12.2018 Mielipiteet Aiemmin syksyllä esiteltiin Rambollin tekemä selvitys Helsingistä Turkuun ja Tampereelle suunniteltavista raideliikenneinvestoinneista otsikolla Raideliikenne mahdollistaa. kASvukeSkukSiSSA työskentelevien asumismahdollisuus myös uuden raideyhteyden varrella vähentää asumiskustannusten nousupainetta kasvukeskuksissa. Ratavarsikunnille jokainen asemapaikka radan varrella tuo sen lisäksi myös uusien asumisja elinkeinomahdollisuuksien myötä verotuloja kunnalle ja on siksi ehkä myös peruste lähteä rahoittamaan. Turussa nähtiin toisenlainen Sipilä, jolla on myös kyky tarvittaessa esiintyä voimakkaasti niin omille kuin muillekin. Ainakin hallituksen työskentely on täysin muuttunut Sipilän aikana. Selvityksen mukaan toimiva raideliikenne houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä raideliikenteen vaikutusalueelle, mikä muuttaa kulkutapoja ilmastonäkökulmasta kestävämmiksi. Hallituksen aikaansaannokset ovat varmasti ainakin osaksi uuden johtamismallin ansiota
Yksityisen kassan työttömyysmaksu hoituu paljon vähemmällä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ilmari Nygren Espoo Pidetään koko maa asuttuna MOnien vuosien jälkeen meillä on ministeri, joka pystyy ja osaa tehdä vaikeitakin päätöksiä. Yhteisellä yrittämisellä saadaan paljon aikaan, kun asia on yhteinen. Valtamedia nostattaa tunteita palveluiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden menetyksistä. Osa vastustuksesta perustuu oletuksiin tai vaillinaisiin tietoihin asiasta. En usko tätä suureksi ongelmaksi. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Näillä alueilla asuu pieni harveneva väestö. Minusta yhdessä rakennettu demokraattinen maakuntahallinto antaisi parhaat mahdollisuudet koko maan vakaudelle. Taksiautoilijat ja kansalaiset ovat valitettavasti nielleet tämän syötin poliittisena toimintana hallitusta vastaan. Varsinainen asutus pitää kunnossa myös asumattomien alueiden kansallisvarallisuutta: metsää ja muuta luontoa. Matti Tuominen Vanha Ulvila Ay-liike kuriin OleMMe vastikään viettäneet keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan 110-vuotisjuhlia. Samanaikaisesti on syytä muistaa keskustan alkuaikoja. Keskittämistä ajavat unohtuvan tämän tyystin. 1900-luvun alku oli liikkeelle lähdön aikaa. Siinä suuri haaste seuraaviin vaaleihin asti niin keskustalle kuin muillekin puolueille. Mielestäni se kertoo myös uskosta alueiden elinvoimaan. Usein nämä ay-rahat menevät kohteisiin, joista liitot saavat verottomana miljoonien eurojen osinkoja. Juuri asutus ja maanpuolustushenki yhdessä ajan tasalla olevan puolustusvarustuksen kanssa luovat sitä uskottavuutta. Erityisesti sitä kasvattivat pidettyjen vaalien korkeat kannatusluvut. Tenho Siljamäki Lieto Ensin oli aate. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 7.12.2018 35 Maakuntien puolustajien on yhdessä kumottava virheelliset mielikuvat seikkaperäisesti. Se tarkoittaa muun muassa logistiikan, energiahuollon ja palotorjunnan hoitoa sekä turismista huolehtimista. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä uuden taksilain kanssa. Uskottavana se on pidettävä myös EU-maissa sekä Venäjällä. Siellä ovat keskusta-aatteen syntyvaiheet. Tämä tapahtuu siten, että työntekijät maksavat suuria jäsenmaksuja ay-liikkeelle. Esimerkkinä käy vanha VVO. Myöhemmin siitä tuli nimenmuutoksen myötä keskusta. Pienempiä löytyy jopa eteläisestä Suomesta. Eli, kun tilataan kyytejä sotetai Kela-puolelta, kaikki tilaukset menisivät samaan keskukseen. Ehdotukseni on, että yhdistettäisiin kaikki yhteiskunnan maksamat kuljetukset saman ohjelman alle ja jaettaisiin maksupaikat yhteisessä ohjelmassa. Nyt pitäisi löytyä rohkeutta tällaisen ”puoluetuen” lopettamiseen. Kun ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 puolue sai yhdeksän edustajaa, 1920-luvulla paikkaluku nousi jo yli neljäänkymmeneen. täMä politiikka on pidettävänä uskottavana erityisesti ennen niin vakaassa, mutta nyt ”kuohuvassa” Ruotsissa. Se ei ole nykyaikaa, että on olemassa monia keskuksia, jotka eivät keskustele keskenään. On otettava käyttöön uusia ja tehokkaita tiedottamisen väyliä. Yhtä tärkeää on puolustuspolitiikkamme peruspilarin eli aluepuolustuksen varmistaminen. Aatteelle saatiin paloa. Jorma Kuitunen Teisko Tukea Anne Bernerille sadattuhannet , jopa miljoonat suomalaiset osallistuvat – moni vasten tahtoaan – vasemmistopuolueiden toiminnan rahoitukseen. Onkohan tämä väestö sitä koskaan saanutkaan. Tämä asiaton arvostelu ei perustu tietoon, vaan vaikuttaa mielipiteisiin kokemusten kautta. Toiveet eivät alkuun olleet suuret, mutta Maalaisliiton kasvulle oli saatu juuret. Tämä kaikki tapahtuu suurelta osin veronmaksajien rahalla, kun ay-maksut saa vähentää verotuksessa. Se, että Kela ja sote-kyytien kilpailutus tuli voimaan samaan aikaan, oli virhe. Valitettavasti näistä ei vain saa yleensä sulkia hattuun. Anne Bernerin taksiuudistus oli hyvä asia vapaan yrittämisen puolesta, byrokratiaa vastaan. kOkeMukset uusista taksin välitystoimista ovat todella huonoja. Pohjoisessa ja itäisessä Suomessa on suurimmat ”asumattomat” alueemme. Kun vertaa jäsenmaksun suuruutta esimerkiksi Loimaan kassaan maksuihin, niin tulee mieleen, että mihin ihmeeseen ay-liike tarvitsee niin suuria summia. Tämä välitystoiminta on ihan toinen juttu, jonka järjestelyvastuu kuuluu niin sote-sektorille kuin Kelallekin. Ensin oli aate ja aatteen kylväjät, joiden myötä syntyi puolue nimeltä Maalaisliitto. Miksi antaa kaikki valta ulkopuolisille. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Luulisi, että maakunnat tietävät itse parhaiten miten kehittää aluettaan. Siinä perusteltiin kiistattomilla tosiasioilla tahtotila koko maan asuttamisesta. Suomenmaassa oli 14.9.2018 hyvä ja toivoa antava pääkirjoitus
050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväksi ja näin tukea tulevia vaaliponnisteluja. klo 18 Ypäjänkylän seuraintalolla. klo 18 Martinlaakson aseman Ostarilla ravintola Jyväsen kabinetissa, Kivivuorentie 4. Yleinen trendi suosii aikuisten harrastuksia ilman lapsia: esimerkiksi lapsivapaat matkat ja häät ovat yleistyneet. Järjestöjen tuki voi enimmillään olla päättäjien kannustaminen laatimaan kehittämisohjelmia, joilla ensinnäkin helpotetaan lapsiperheiden arkea ja toisaalta kannustetaan lasten hankintaa. Lohjan Pusulan py:n syyskokous ma 10.12. Kannustamme siis päättäjiä jatkossakin säilyttämään lasten aseman huomioimisen yhteiskunnan tärkeänä osana. Kalenterissa nimipäivät sekä kaunis kuva joka kuukaudelle. Vuoden 2019 henkilövalinnat ja muut sääntömääräiset asiat. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. 040 418 1150. Perheissä lapset saadaan yhä myöhäisemmällä iällä, ja lapsiluku jää usein yhteen, ehkä kahteen. Tule kuuntelemaan terveisiä ja kertomaan mielipiteitäsi! Raision Keskustaväen perinteinen joulunalusjuhla jälleen Hintsan kartanossa su 16.12. Lapsija perhejärjestö Vesaiset tuntee vastuunsa tämän koko yhteiskuntaamme koskevan ongelman edessä. Keskustanaisten Jokioisten osaston syyskokous to 3.1.2019 klo 18 Mervi Yrjänällä. Tervetuloa haastattelemaan! Tarjoilua ja arvontaa. klo 19 Paula Huhtalan luona, os. Järjestää Keskustan Karinaisten py. Esillä sääntöjen uudistaminen ja nimen muutos. Perhevapaiden suunnittelu oman perheen sisällä tuntuu myös olevan poliittisesti vaikea asia. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Mitä sitten voitaisiin tehdä, jotta lapset ja lasten saaminen saisivat ansaitsemansa arvostuksen ja erityisesti tarvitsemansa tuen. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Kahvitarjoilu klo 17.30. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Etelä-Vantaan py:n syyskokous ti 18.12. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. musiikkia, laulua ja ohrapuurotarjoilu. Perttulan py:n kokous su 9.12. Pöytyän Yläneellä perinteinen jouluglögitilaisuus la 15.12. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail. Kodinhoidontuki ja eri asteiset kuntalisät eivät tunnu saavan kaikkien poliittisten ryhmien tukea, ja niitä ollaankin ainakin joissain kunnissa kuntalisien osalta karsimassa. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Hinta 10€. Nurmijärven Klaukkalan py:n syyskokous su 16.12. Keskustelijoina sivistysvaliokunnan pj Tuomo Puumala, ministeri Seppo Kääriäinen ja Keskustaopiskelijoiden pj Auli Piiparinen. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. klo 18 pikkuOmenassa. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. maki-valkkila@keskusta.fi. Johtokunta klo 17. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kanta-Espoon py:n syyskokous su 16.12. Ypäjän kj:n syyskokous su 9.12. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Sääntömääräiset asiat. Juhlapuhujana Keskustan vpj, ke Hannakaisa Heikkinen. 040 556 7262, kristiina. klo 16. Ohjelmassa mm. Paikalla perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko sekä ke:t Olavi Ala-Nissilä ja Esko Kiviranta. Ministeri Annika Saarikko avaa markkinat klo 10. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Keskustassa tapahtuu 36 7.12.2018 UUtiset kertovat lasten syntyvyyden olevan alhaisimmillaan sataan vuoteen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. p. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Karkkilan kj:n vuosikokous su 9.12. Kotona lastaan hoitavan vanhemman katsotaan helposti ansaitsevan vähemmän arvostusta kuin työssä käyvän. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Pöytyän Kyrössä joulumarkkinat 8.12 klo 9–14. Toisaalla vaaditaan äitejä osallistumaan enemmän työelämään ja isiä osallistumaan perhevapaisiin, ja tämä kaikki säädettäisiin lailla. Ypäjänkylän seuraintalolla Ypäjän kj:n kokouksen jälkeen. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Keski-Helsingin py:n syyskokous 11.12. Hinta 25€. Hanki hieno seinäkalenteri vuodelle 2019. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Jo nyt ollaankin käynnistämässä hallituskaudet ylittävää pitkän ajan lapsistrategiaa, joka perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. klo 18 seurakuntatalon nuorisotilassa. Ministeri Annika Saarikon ja kollegoiden nyt julkistama rohkea lapsistrategia tuleekin asettaa tulevien hallitusohjelmien keskeisimmäksi ohjenuoraksi laadittaessa perhepoliittisia ohjelmia. Sääntömääräiset asiat. Työelämän sovittaminen lapsiperheen arkeen on hyvin kaavamaista. klo 17 Terttu Vakkurilla, Kirstinmäki 15 F 117. klo 9–12 Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Jos haluat pitää työpaikkasi, laita lapsi päivähoitoon ja mene töihin. Mukana ke:t Olavi Ala-Nissilä ja Esko Kiviranta sekä useita eduskuntaja eurovaaliehdokkaita. Yksineläjätalouksien määrä on myös koko ajan nousussa. Keskustelua vetää Helsingin Keskustanuorten pj Liina Tiusanen. Äespolku 5. Sääntömääräiset asiat. Eero Vainio Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja Työelämän sovittaminen lapsiperheen arkeen on hyvin kaavamaista. Lapsija perhejärjestöjäkin on huudettu asiassa apuun. klo 18 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Lapsiystävällisempi maailma Puheenvuoro Helsinki ”Onko keskusta sivistysliike?” -keskustelu 11.12. Kahvitarjoilu. com. klo 19 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a
Valtimon Keskustanaisten syyskokous 11.12. klo 18.30 piiritoimisto Apilassa. Isokatu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Johtokunta klo 18. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Linja-autoliike S. 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. 01.00 Savonlinna. Etelä-Savo Keskustajärjestöjen jouluglögit 13.12. LA 8.12. 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Kesälahden py:n syyskokous su 16.12. Syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa käsitellään eduskunta-, europarlamenttija maakuntavaaleja sekä Keskustan paikallisyhdistyksen mallisääntöjä koskevaa sääntöuudistusta. kerros). Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Ritopohjan py:n syyskokous ma 17.12. Askarrellaan havukransseja, materiaalimaksu 2 €. fi. Elina Suoranta p. Avoinna sopimuksen mukaan. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. klo 14 Keskustan piiritoimistolla, Yliopistonkatu 17 B (2.krs). Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. klo 19 Enonkosken kirjastossa. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838. Paikka Vanhis, Kolmitähkäntietie 12, Savonranta. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 15–18 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. klo 19 Jouko Lahtisella, os. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. Peräseinäjoen kirkonkylän py:n vuosija syyskokoukset Peräseinäjoen OP:n kokoushuoneessa ma 10.12. klo 13. Kansanedustajaehdokas Vesa Riekin vaalitilaisuuksia: La 8.12. Keski-Miehikkälän py:n syyskokous ma 12.12. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Glögitarjoilu. Kerimäen Läntisen py:n syyskokous ti 11.12. klo 18 Luumäen OP:n kokoustilassa. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Riistakatu 15 Iisalmi. Kj:n syyskokous ke 12.12. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Polvijärven kj:n syyskokous to 13.12. Ilmoittautumiset: anne. klo 19 Louhen hirvimiesten majalla, Viitamäentie 993. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Johtokunta klo 18.30. klo 01.00 Savonlinna. 01.00 Savonlinna. klo 14.50 Puukarin Pysäkillä. klo 18 Ratevan takkatuvassa. 040 536 7758, sami.wiik@viitasaari.fi Eurovaaliehdokas Mauri Pekkarisen joulupuurotilaisuus ja kampanjan ideointitilaisuus pe 7.12. piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa 2. Linja-autoliike S. Joulukahvit. Kahvitarjoilu. Kotimatka, n. Tampereen py:n syyskokous ke 12.12. Oulu. klo 18 pankin talolla, Lumijoentie 1234. klo 18.30 Kummassa. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen.. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. herttuainen(at)keskusta.fi, 050 520 6042 Vesaisten Savonrannan osaston kranssipaja la 8.12. Puurokauhan varressa Mauri Pekkarinen. klo 18.30 Hotelli-Ravintola Kägösessä. Avoinna klo 9–15. Sääntömääräiset asiat. Hintaan lisätään postikulut. Kovalan-Vanhalan py:n ylimääräinen yleinen kokous to 13.12. 7.12.2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta ja jäsenten liittämisestä HarjumaaVanhamäen paikallisyhdistykseen. Paikalla keskustelemassa eduskuntavaaliehdokas Rami Ala-Nisula. Itä-Savon Vesaiset järjestää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.– 8.12. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Sääntömääräiset asiat. PE 7.12. klo 18 Lounaskahvila&baari Pertun Pirtissä Pertunmaalla, Pertuntie 11. Kaavin Keskustan syyskokous pe 7.12. klo 13 Ravintola Pivanka. Syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, europarlamenttija maakuntavaaleja sekä sääntöuudistusta. Linja-autoliike S. 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi p. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savokymi@vesaiset.fi. Rantsilan py:n syyskokous Tietopaluksella pe 14.12. Säijän py:n syyskokous su 9.12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Siikalatva. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12.00, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. klo 19 Alavallin kylätalolla, Ala-Vallintie 1304. Tarjoilu klo 18.30. Hirvensalmen-Mäntyharjun-Pertunmaan keskustaväen perinteiset pikkujoulut pe 14.12. MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous to 13.12. Muistamiset lahjoitetaan mikkeliläisiä vähävaraisia perheitä tukevaan työhön, tili FI8252710440166040. Matkanhinta 138 € / 2h huoneessa / hlö, yhden hengen huone lisämaksu 35 €. Siikalatva. Kokousvieraina Pohjois-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaat Hanna Huttunen, Sinikka Musikka, Eero Reijonen, Ilpo Saarelainen ja Anu Vehviläinen. klo 19. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30Tallinnassa klo 13.00., iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Sääntömääräiset asiat. Enonkosken kirkonkylän py:n syyskokous ma 10.12. Sääntömääräiset asiat. Karjala Luumäen kj:n syyskokous ti 11.12. Kj:n kuukausikokous ma 17.12. Kannaksen py:n syyskokous ti 11.12. Kahvitarjoilu. Kouvolan py:n syyskokous ti 11.12. 2. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna–Helsinki. Särkisalmen py:n syyskokous pe 14.12. Mukana kansanedustajaehdokas Hanna Huttunen. klo 18 Mankalissa Risto Pöntisellä. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Mikkelin kj:n 80-vuotisjuhlat 9.12. Juuan kj:n syyskokous su 9.12. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 2050677. Viitasaarelta keskustaristeilylle 2.–3.2.2019 lähtijät! Ilmoittautuminen Viitasaarelta lähtevään yhteiskyytiin Sami Wiikille, puh. Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinnasta klo 3.45, Hiismäestä klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. klo 12 kunnantoimiston valtuustosalissa. 044 369 9603. 23.30 Mikkeli, n. Kotimatka, n. Asiana valtuustolista. Sarakylä, Rytingin kauppa, klo 12. Ihastjärven koululla. Pudasjärvi. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutos sekä keskustellaan kunnan tulevaisuuden näkymistä. Tarjolla joulukahvit. Tarjolla myös glögiä ja pipareita. Pukuetiketti: Smart casual. Haukiputaan, Jokikylän ja Kellon py:n kokoukset ma 17.12. 044 312 2982. Johtokunta klo 17.30. 045-327 4845. Johtokunta klo 18. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. puro@keskusta.fi. Ollaan yhteydessä. klo 18.30 Mikko Kärjellä, Säijärventie 251, Lempäälä. LA 8.12. Glögitarjoilu. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. 040 721 0636. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Vesan vaalituvan avajaiset Kurenalla klo 15. Oulun Rotuaari, klo 12. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. 050 574 1405. Asiana paikallisyhdistyksen lakkauttaminen. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. Lopuksi osasto tarjoaa jäsenilleen jouluruokailun. Johtokunta klo 18.30. klo 19 Sarakylän koululla. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savokymi@vesaiset.fi. Eurovaaliehdokas Mauri Pekkarisen avoin keskustelutilaisuus ”Mitä uudet ilmastovaatimukset merkitsevät Suomessa?” pe 7.12. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala p. klo 18. Kahvitarjoilu. Tyyppälänjärventie 143, 40250 Jyväskylä. klo 18. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kotimatka, n. Klo 12–13 puurolounas ja tervehdykset. Polvijärven kirkonkylän py:n syyskokous to 13.12. Paja kaikille avoin! Osaston syyskokous klo 14, sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Itä-Savo Enonkosken kj:n syyskokous 9.12. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 0405116787 antti.varis@keskusta.fi Tohmajärven kj:n syyskokous su 9.12. Sarakylän py:n syyskokous 12.12. La 15.12. Johtokunta 17.30, yleinen kokous klo 18. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Johtokunta klo 16.30– 18. Lumijoki. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna–Helsinki. kokoustila. 23.30 Mikkeli, n. 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola p. Klo 13–15 juhlaohjelma, juhlapuhujana varapuhemies, ke Mauri Pekkarinen. www.fb.com/perapohjola. Johtokunta klo 18. Tarjolla joulupuuro ja kahvit. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. www.keskusta.fi/perapohjola. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Py:n syyskokous ke 12.12. klo 17 Mutakatilla. Livon koulu, klo 18. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. Vieraana ke Hanna-Leena Mattila. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. klo 19. Sääntömääräiset asiat. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 19 kunnantalolla. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. klo 18 JonnaLKV toimistolla, Revontie 2 D. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Ma 10.12. Kaikki ehdokkaat ovat tervetulleita! Vieremän kirkonkylän py:n syyskokous ma 10.12 klo 19 kunnantalolla. Lopuksi kakkukahvit. Alavalli-Hirvijärven py:n syyskokous 13.12. klo 23.30 Mikkeli ja n. Kj:n syyskokous Rantsilassa, ROM:lla ke 12.12. Liminka. Tarjolla joulupuuroa. To 13.12. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. klo 16 Jyväskylän kaupunginkirjastolla, Wolmarinsalissa. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Hallilanvuoren py:n syyskokous piiritoimistolla ke 19.12. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. klo 19 Puoti ja Kuppila Piika&Rengissä. Viking Xprs klo 17.00–19.30 Tallinna-HKI. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. klo 19 Lakeustalo, 2. Sääntömääräiset asiat ja paikallisyhdistyksen lakkautus. PE 7.12. klo 18.30 Mutakatilla. käsittely. 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. krs. klo 18 uudella kunnanvirastolla, valtuustosalissa (entinen OP). klo 13 Ellinkulma. Muhos. Ennen kokousta klo 17.30 paikalla kansanedustajaehdokas Mikko Kinnunen
Jari Laukkanen. Pe tra Pö yliö JÖGEVA 4 Suomen kestävin valkoapila a a Santeri Lampi KonKAriKAnsAnedustAjA Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) eduskuntauran päättyminen kaappasi päähuomion Etelä-Hämeen piirikokouksessa. Edellinen hallitus poisti erityissäädöksen, jonka nojalla paikalliset asukkaat Ylä-Lapissa saivat vapaasti kalastaa valtion mailla virtaavilla vesillä. – Kun Suomessa tehdään suuria päätöksiä, ne tekee keskusta. Paikalliset saisivat kausiluvan koko vuodeksi aiempien päivälupien sijaan. Piirin eduskuntavaaliehdokkaiksi nimettiin Launo Haapamäki, Petri Hakamäki, Johanna Häggman, Timo Kaunisto, Heli Lehtilä ja Janne Näsi. Kotitarvekalastuksella saadaan leivän jatketta pöytään. ForssAlAiset Liisa Tonteri ja Eero Hirvikoski toivoivat keskustalta väkevää aluepolitiikkaa, jotta työn ja koulutuksen perässä ei olisi pakko suunnata kasvukeskuksiin. Yksi ehdokas jätettiin vielä asettamatta. Viehekalastuksen salliva lupa olisi omakustannehintainen ja alle 18-vuotiaille maksuton. – Nuorten pitäisi uskaltaa perustaa perhe ja ostaa asunto, Tonteri tiivisti. – Edellisen hallituksen jäljiltä muodostui tilanne, jossa YläLapin kuntien paikalliset ihmiset ovat joutuneet taistelemaan tuttujen lähivesistöjensä kalastusoikeudesta, hän perustelee. Anttila kertoi tuntevansa suurta vastuuta keskustan menestymisestä ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa. Piirin puheenjohtajana jatkaa Johanna Häggman ja varapuheenjohtajina Timo Silvan ja Timo Kaunisto. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on tyytyväinen esitykseen. – Raskaiden pohdintojen jälkeen olen kuitenkin päättänyt toteuttaa perheeni ja erityisesti lastenlasteni toiveen: mamma jää nyt kotiin, Anttila kertoi ääni väristen. – Olen saanut edustaa Hämeen vaalipiirin äänestäjiä eduskunnassa kohta 36 vuotta – siis melkein puolet elämästäni. Myös inarilainen kunnanvaltuutettu, keskustan puoluevaltuuston jäsen Aleksi Kinnunen kiittelee esitystä. Uutinen tavoitti hämäläisen keskustaväen aivan Forssassa pidetyn kokouksen alla. AnttilAn lopullista päätöstä ehdokkaaksi asettumisesta oli odotettu piirissä hartaasti. Keskusta kantaa vastuuta. Ylälappilaiset saavat taas kalastaa lähivesissään Utsjokinen Veikko Guttorm kalasti Tenojoella kesällä 2016. Moni uskoi, että pitkän linjan vaikuttaja lähtisi ehdolle vielä kerran. – Täällä kalastus on puoliksi elämäntapa. Keskustassa tapahtuu 38 7.12.2018 Suomenmaa Aiemmin voimassa ollut erityissäädös kalastuslaissa on palaamassa voimaan. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on esittänyt lakia muutettavaksi niin, että Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien asukkaille tulisi mahdollisuus kausilupaan kotikuntansa alueella sijaitseviin valtion virtavesiin. Samoin henkinen puoli, virkistyminen, on tärkeää paikallisille kotitarvekalastajille. Hän valoikin uskoa vaalivoittoon, vaikka moni maalailee piruja seinille kehnojen galluplukujen takia. Forssassa sulateltiin Anttilan luopumisuutista Hämeen vaalipiiriä vuosikymmeniä edustanutta Sirkka-Liisa Anttilaa kiiteltiin vuolaasti Etelä-Hämeen keskustan piirikokouksessa Forssassa. Ihan pelästyin, kun laskin tämän, Anttila lohkaisi
Lisäksi sovittiin, että tynkäeduskunta ottaisi käsiteltäväkseen vain sellaiset asiat, jotka yhdessä katsottiin aivan välttämättömiksi. joulukuuta, tasan vuosi itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen jälkeen. Alkio ei ole juhlatuulella: Äänestyksessä annettiin 48 ääntä 50 markan ja 46 ääntä 40 markan puolesta. Puheenjohtaja totesi ensi kohdan hyväksytyksi, toisia ei. Käsitettävä niin, että valiokuntain kyllä tulee antaa mietintönsä niihin lykätyistä asioista, mutta että eduskunta hylkää alotteet niistä asioista joita ei ole sovittu näillä valtiopäivillä käsiteltäväksi. 30.11.–7.12. Maalaisliitto oli jäänyt ja jätetty Lauri Ingmanin hallituksen ulkopuolelle, koska siihen ei tullut sen vaatimaa tasavaltalaisten enemmistöä. Nevanlinna ja jotkut muut ilmoittavat hyväksyvänsä tämän, mutta sitä ei sellaisenaan laitettu varsinaisesti päätöksen alaiseksi. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 7.12.2018 39 Joulukuun alussa 1918 eduskuntaryhmät kiistelevät siitä, miten 14. Joulukuun 4. 1918 Maalaisliiton ryhmä kiistelee kansanedustajan palkkiosta Se on selvä siinä, että sopimuksesta mainituista asioista sovitaan, jos mielitään ottaa niitä esille. Saattoi kuitenkin käsittää, että se hyväksyttiin. Eduskuntaryhmät pääsivät sopimukseen, johon kuului kokoomushallituksen muodostaminen, kenraali Mannerheimin kutsuminen valtionhoitajaksi, uusien vaalien järjestäminen mahdollisimman pian ja hallitusmuotokysymyksen jättäminen vapaasti uuden eduskunnan päätettäväksi. Lundson esitti ponnen: että kaikki alotteet käsitellään valiokunnassa, mutta että valiokunta ehdottaa, että, koska eduskunta nykyisessä kokoonpanossaan ei pitäisi asiaa ratkaista ehdottaa valiokunta että eduskunta hylkäisi lakiehdotuksen. Saksan tappio maailmansodassa pakotti marraskuun puolivälissä monarkistit hakemaan sopua tasavaltalaisten kanssa. Siellä hän kuulee hyviä uutisia kotimaakunnastaan: M.m. Kansanop.johtaja Klockars on muuttunut tasavaltalaiseksi ja on valmis ryhtymään agitatsionin johtoon. Alkio kannattaa 40 markan palkkiota päivältä, mutta monet ryhmän jäsenet kannattavat palkkion korottamista 50 markkaan. Ilmoitti että ruotsalaisessa kansassa on paljo tasavaltalaisia. kiistaa käsitellään eduskuntaryhmien yhteisessä kokouksessa 5. Kiista ratkeaa hiukan epämääräiseen kompromissiin: Puheenjohtaja ( Ernst Nevanlinna): Keskustelussa on oltu yksimielisiä siitä, että sopimusta on mahdollisuuden mukaan noudatettava.. Joulukuun toisena päivänä Santeri Alkio osallistuu tasavaltalaisten keskuskomitean kokoukseen. Eikä julkisesti yksikään 50 markan puoltaja puhunut! Tämä oli häpeällinen teko. Missä määrin valiokunta on velvollinen käsittelemään alotetta, ennen kuin se ehdottaa sitä hylättäväksi, se on lain tulkintakysymys, jota valtuusto ei katso asiakseen ratkaista. marraskuuta tehtyä sopimusta on tulkittava. Santeri Alkiota rasittaa myös maalaisliiton eduskuntaryhmän kiistely kansanedustajien palkkiosta. Monarkistit muistuttavat, että maalaisliitto ei ollut taipunut sopimukseen yhteisen kokoomushallituksen muodostamisesta. Sitten olisi minulle avautunut todellinen syy. Joulukuun alussa useissa eduskunnan valiokunnissa otettiin kuitenkin käsittelyyn asioita, jotka maalaisliiton mielestä eivät olleet välttämättömiä. Äänin 13–5 ryhmä päättää 40 markasta: Se oli tuskallinen ja ikävä keskustelu. päivä maalaisliiton ryhmä väittelee asiasta, josta on väitelty sata vuotta sen jälkeenkin, kansanedustajien palkkioista. Tuli niin elävästi näkyviin, miten itsekkäitä ihmiset saattavat olla kun on oma etu kysymyksessä. joulukuuta. On varmaa, että niille miehille, jotka nyt kiihkeimmin vaativat 50 markan palkkaa, valtiopäivämiestyöstä aivan hyvin riittää tuo 40:täkin. Eduskunta äänestää palkkiosta 6. siellä lehtori Stadius teki selkoa ruotsalaisen Etelä-Pohjanmaan tasavaltalaisuus-tilasta. Enköhän vain tästä saanut aihetta kieltäytyä asettumasta ehdokkaaksi uusissa vaaleissa
Mikä on maailman myydyin hedelmä. Petra Pöyliö. 5. 40 7.12.2018 8 2 5 8 7 2 3 4 4 9 2 1 7 5 6 1 7 9 5 7 4 6 3 1 6 2 8 4 1 5 8 9 6 7 1 4 8 6 9 2 3 5 8 3 5 1 7 2 6 4 9 2 9 6 3 5 4 1 8 7 4 6 9 2 1 3 7 5 8 5 7 3 6 9 8 4 2 1 1 8 2 7 4 5 9 6 3 9 5 7 4 8 6 3 1 2 6 2 8 9 3 1 5 7 4 3 4 1 5 2 7 8 9 6 8 2 5 4 1 8 3 5 4 2 1 6 2 8 5 2 9 5 3 9 2 5 4 6 1 7 4 5 9 3 2 7 3 1 8 2 5 9 6 4 6 5 2 9 1 4 7 3 8 8 4 9 7 3 6 5 2 1 4 6 5 1 8 3 2 7 9 3 1 7 6 9 2 8 4 5 2 9 8 5 4 7 6 1 3 9 8 3 2 7 1 4 5 6 5 2 4 3 6 8 1 9 7 1 7 6 4 5 9 3 8 2 8 2 5 8 7 2 3 4 4 9 2 1 7 5 6 1 7 9 5 7 4 6 3 1 6 2 8 4 1 5 8 9 6 7 1 4 8 6 9 2 3 5 8 3 5 1 7 2 6 4 9 2 9 6 3 5 4 1 8 7 4 6 9 2 1 3 7 5 8 5 7 3 6 9 8 4 2 1 1 8 2 7 4 5 9 6 3 9 5 7 4 8 6 3 1 2 6 2 8 9 3 1 5 7 4 3 4 1 5 2 7 8 9 6 8 2 5 4 1 8 3 5 4 2 1 6 2 8 5 2 9 5 3 9 2 5 4 6 1 7 4 5 9 3 2 7 3 1 8 2 5 9 6 4 6 5 2 9 1 4 7 3 8 8 4 9 7 3 6 5 2 1 4 6 5 1 8 3 2 7 9 3 1 7 6 9 2 8 4 5 2 9 8 5 4 7 6 1 3 9 8 3 2 7 1 4 5 6 5 2 4 3 6 8 1 9 7 1 7 6 4 5 9 3 8 2 1. 2. 7. 24,50 € + postikulut (OVH 35€) TILAUKSET: maahenki. 9. Minkä niminen oli Suomen ensimmäinen varsinaisesti jäänmurtajaksi rakennettu alus. 3. Kahdella Suomen kunnalla on rajaa kahden vieraan maan kanssa. 10. Tietotesti ??. Mikä vuosi: pankkien seteliautomaatit otettiin Suomessa käyttöön; Pohjoismaat nimesivät Max Jakobsonin yhteiseksi ehdokkaakseen YK:n pääsihteerikisaan; myös Yhdysvallat asettui tukemaan Jakobsonin ehdokkuutta; KOM-teatteri perustettiin; homoseksuaalisuus laillistettiin Suomessa; Juha Väätäinen voitti sekä 5 000 että 10 000 metriä EM-kisoissa Helsingissä. Mitä ovat harjus, rantakurvi ja ripsisiippa. . -verkkokaupasta alennuskoodilla SUOMENMAA18 puhelimitse: 050 560 4544 sähköpostitse: maahenki@msl. Tupsut sormissa ei tehdä töitä Anne Bäcklundin kirja Juhlasormikkaat esittelee sanoin, kuvin ja ohjein karjalaisia kirjoneulekäsineitä Koivistolta. 4. 6. Taitavan neulojan unelmalahja . 8. Sijalla 111 on Tanska ja seuraavina Suomi, Kirgisia, Slovakia, Eritrea ja Norja. SUO MENMAAN LU K I J O I L L E Vas tau kse t: 1) Mur taj a, 2) 188 9, 3) val tio t väk ilu vun muk aan , asu kka ita 5,7 –5, 3 milj oon aa, 4) kak si: Erja Tik ka 199 0–9 4, Riik ka Pirk kal ain en 201 8–, 5) Suo mes sa uha nal ais iks i luo kit elt uja elä im iä: loh ika la, kah laa jal int u ja lep akk o, 6) Nor ja 709 km , Ruo tsi 545 km , 7) Eno nte kiö Ruo tsi ja Nor ja, Ina ri Nor ja ja Ven äjä , 8) ban aan i, 9) 197 1, 10) nel ois voi tto Ant ver pen 192 0: Jon ni Myy rä, Onn i Pel ton en, Pek ka Joh ans son , Jul ius Saa ris to – (Lo s Ang ele s 193 2 kol moi svo itt o). Montako kertaa nainen on valittu maalaisliitto/keskustan puoluesihteeriksi: 1, 2, 3. Milloin se aloitti liikennöimisen. Mitkä kunnat, mitkä maat. Mikä on maailman myydyin hedelmä. Kumman maan, Ruotsin vai Norjan, kanssa Suomella on pidemmästi maarajaa. Mistä tilastosta on kyse: a) jalkapallomaiden ranking-järjestys FIFA:n listalla, b) liittymisjärjestys Yhdistyneisiin kansakuntiin, c) valtiot väkiluvun mukaan. Mikä on Suomen suurin menestys kautta aikojen olympialaisten keihäänheitossa: kaksoisvoitto, kolmoisvoitto vai neloisvoitto
7.12.2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen sovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI RIIHIMÄKI LAHTI TAMPERE KOKKOLA OULU TEHOKASTA HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet MYÖS ÄÄNIKIRJANA!
42 7.12.2018 Vanha vallattiin 1968. Millä kärjellä edetä. Reaalipoliitikot taas ymmärtävät, että pelkkä vastustaminen ei vie asioita eteenpäin. Hän nosti esiin kaksi lentokenttähanketta, Larzacin Ranskassa ja Naritan Japanissa. Vaalikansan saa liikkeelle rohkeasti omaa linjaa korostamalla. Ross kysyi, kumpi on politiikassa tärkeämpää, puolustus vai hyökkäys. Malmin kenttä on kiehtova osa Helsingin historiaa ja siksi tärkeä. Molempiin valtio halusi rakentaa suuren lentokentän. Me olemme jo vuosia puolustaneet kentän toiminnallisia arvoja eli lentoalan yrittäjyyttä ja paikkaan liittyvää kulttuuriperintöä. Tulevana keväänä jokainen keskustalaiseen kansaliikkeeseen sitoutunut joutuu pohtimaan askelmerkkejään. Maanviljelijät ryhtyivät puolustamaan maitaan ja elämäntapaansa. Tähtipuhuja, newyorkilainen professori Kristin Ross toi esiin muutoksista vahvimman: auktoriteettien kunnioitus mureni. Loppupelissä joukot saa taakseen se, joka osaa pukea toiminnaksi yhteiseen aatteeseen perustuvia arvoja. Löytyykö kipinä siilipuolustuksesta, jossa hyökätään ”vapaavuorelais-vihervasemmiston keskittämispolitiikkaa, korporaatioiden sinipunaa ja populismia” vastaan. tulEVaisuudEn politiikassa tulee pyrkiä parempaan, tavoittelemaan ihanteiden ja unelmien mukaista maailmaa. Me Malmin lentokentän toiminnan jatkamista ajavat helsinkiläiset kunnallispoliitikot pystymme samastumaan viestiin. Irtopisteitä on luvassa ärhäkällä me-ja-ne -asetelmalla. Keskustalaisia arvoja ovat sivistys, vapaus ja ihmisyys. Tätä asetelmaa sopii puolustaa kaikkialla Suomessa, niin maaseudulla kuin kaupungeissa! Kirjoittaja on Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.). Keskusta voi kaupungeissakin olla ”maltillinen, yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja ja ristiriitoja sovittelevan poliittinen voima”. Vaalit on voitettava, kannattajia hankittava kaupungeista ja ideologia pidettävä terässä. Puolustus vai hyökkäys. Entä puoluepolitiikka: hyökkäys vai puolustus. Kaunis kaupunginosa Käpylä oli 1960-luvun alussa menossa ”saneeraukseen” (= täystuho). Keskustan politiikka lähtee ihmisen, ei järjestelmän tarpeista. laura kolbe vieraskolumni. Olisiko jo aika urbanisoida maahenki. Ihanteen nimiin vannovat toivovat puhetta arvoista ja moraalista. Vuosi 1968 leikkasi vanhan aseveliakselin kärjen ja nosti uusia sukupolvia päättäjiksi. Pari viikkoa sitten tutkijat pohtivat nuorisoliikkeen jälkivaikutusta Helsingissä. Taistelu jatkui vuosikymmeniä. Sitä paitsi, historiasta löytyy rohkaisevia esikuvia. Puolueohjelmassa puhutaan moniarvoisuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Ranskan talonpojat lopulta voittivat, Japanissa vääntö hävittiin. Rakennussuojelu virkistyi, ja Käpylän suojelukaava hyväksyttiin lopulta 1971. Syntyi kansalaisten liike Puu-Käpylän pelastamiseksi. Jokainen strategi tietää, että lähitaistelussa yhteinen vihollinen yhdistää. Keskustan on oltava iskussa moneen suuntaan
on, vaikka pääpaino onkin mekoissa ja narsistisessa käytöksessä. juhlan arvokkuutta rapauttavat myös joka vuonna kutsuttavat kaikki kansanedustajat. kiitos siitä ja veroparatiisiin. Veteraanit sentään huomioidaan. mies ja kivääri eivät nykysodassa takaa enää mitään, mutta asenne takaisi. niin sanottu suvakkiväki hyväksyy tämän yllättävän nöyrästi. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. tulee ansioituneita henkilöitä, mutta joskus mukana voi olla täysi kanalja, jota kukaan ei päästäisi omaan huusholliinsa. ja onhan se possen katsomisen veroista elämänsä tuhlausta tuijottaa tuntikausia kättelyä. Lööppi-ihmisiä kuitenkin haastatellaan enemmän. ei se ole ”aivan sama”, mitä maailmalla uhitellaan. niin olisi romaniastakin. Suomi rokotti, koulutti ja rakensi urheilukentät. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko joHanna Suutari 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. ei toki julkaissut, mutta on suvun juhlissa pitänyt huolen siitä, ettei kuivaa silmää. miljoona kuitenkin katsoo, minäkin. erityistä huomiota saavat henkilöt, jotka ovat laskeutuneet paikalle armeliaasti kuin messiaat, verotusteknisestä asuinpaikastaan. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 7.12.2018 43 OnkO sovinismia väittää, että tämän päivän puheenaihe on itsenäisyyspäivän vastaanoton pukuloisto. Juhlan jälkeen herätään arkeen, arkeen jossa maailmanrauhaa härnätään. Sivumennen sanoen tyttärenikin on runoilija. ja herätään kyselytulokseen, jonka mukaan maanpuolustustahto on laskenut. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. en ole kuullut miesten porukoissa tähän juurikaan ryhdyttävän. joskus on jotain sanottu kamalaksi haahkaksi, koska pukusuunnittelija on päästänyt ”luovuutensa valloilleen”. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. odotan, että pösilö tallaa muijansa helman päälle, kun eivät juntit edes ymmärrä, että kutsuttu menee ensin. kansakunnan kaapin päälle kutsumisessa on ongelmansa. Suomi on itsenäinen maa, ja Suomella täytyy olla tahtoa puolustaa itsenäisyyttä. monacosta on niin lyhyt matka kaikkialle. odotan, että otetaan iltalaukusta lapsenlapsen kuva ja näytetään Jennille, on melkein Aaron ikätoveri tämä tyttäreni poika. itsenäisyys toki on juhlimisen arvoista. nuoriso voisi osoittaa tahtoa tehdä maanpuolustustyötä edes blokkaamalla trollit. Vieraiden joukossa on myös niitä, jotka eivät suostu kättelemään naista. ilman heitä kun ei olisi koko pippaloita. Siis nekin, jotka kuluneen vuoden aikana ovat julkisesti hölmöilleet ja laskeneet koko kansaa loukkaavia sammakoita suustaan. Jari Nenonen Juhlan jälkeen Kansakunnan kaapin päälle kutsumisesssa on ongelmansa.
PERHE . 08 5370 370 www.suomenmaa. Tarjous on uusille tilaajille (tilaus on uusi, kun edellinen tilaus on päättynyt vähintään 3 kk sitten). KÄSITYÖT . Koko 145x250 cm, väri valkoinen/ kulta, 100 % puuvilla.. Arvo 43, 95 e . Tilaan Kodin Pellervon kuudeksi kuukaudeksi, 5 lehteä, (helmi-heinäkuu 2019) ja saan tilaajalahjaksi Finlaysonin Tilda-pöytäliinan. Lisäedun saat vain tilatessasi tällä kupongilla 19.12. Tilda-pöytäliinan kukkaköynnökset tuovat kattaukseen raikkautta ja kesämuistoja. Su om en m aa no 46 KP 18 32 . LUONTO . ELÄMÄÄ MAALLA Kyllä! . TERVEYS . 5+1 lehteä (normaalisti 48,55 e ) nyt 39,95 e + Tilda-pöytäliina. RUOKA . Kodin Pellervo on aktiivisten aikuisten lehti, lämminhenkinen ja tunteita herättävä hyötyja ajanvietelehti. Valo saapuu vieraaksi asumine n • ruoka • perhe • terveys • puutarh a • käsityöt • luonto • elämää maalla 12 • 2 1 4 j o u l u k u u Kalaa KaiKille säädyille aiKuisena isää etsimässä luKijat muistavat: ”ukki oli vannoutunut lada-mies.” 7,90 € (sis.alv) tuhti luKupaKetti TILAAJALAHJAKSI Tilda-pöytäliina 39 95 e + 1 kk/ e kun tilaat viikon kuluessa! 6 kk ASUMINEN . PUUTARHA . LISÄETUNA on tammikuun 2019 teemanumero TERVEYS JA HYVINVOINTI. Ensimmäisen tilausjakson maksettuani voin koska tahansa katkaista tilauksen tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Tilaa itsellesi tai lahjaksi! koko maan äänenkantaja 35€ 5 kk Asiakaspalvelu puh. etunimi sukunimi PE LL ER VO M ED IA OY M AK SA A PO ST IM AK SU N P E L L E R V O Tu nn us 50 02 84 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS lähiosoite postinumero puh.no ja/tai sähköposti postitoimipaikka Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 6 kk:n jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 39,95 e ) niin kauan kuin itse haluan. mennessä, muutoin tarjous on voimassa joulukuun 2018 loppuun. Kun tilaan viikon kuluessa, saan 1 numeron lisäetuna. T I L A U S K O R T T I Kodin Pellervo on täynnä elämää. Sami Vullin suunnittelema kuosi