Suomenmaa 7.2.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kirjat Ilmiöt. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2020 / 9,90 € Katri Kulmuni vartioi valtaKunnan Kirstua ja luotsaa KesKustaa Kriisin KesKellä IhmIsen mIttaInen tehtävä ampumaurheiluKesKus ympäristön ehdoilla populismi Kiehtoo yhä timo soinia Politiikka ovatKo ajat otolliset punamullalle
2 7.2.2020 7.2. 23 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa!. 2020 Elämänmakuisia tekoja Politiikan potentiaali piilee arjessa, Eeva Kalli uskoo s
45 Keskustan on katsottava eteenpäin, Juhani Heikkinen sanoo s. 6 Sonja Hällfors vetää uusmaalaisten laulun jäykkänä ja pystypäin s. 7.2.2020 3 Parhaimmillaan voimme samalla kertaa vähentää päästöjä ja pelastaa planeettamme sekä synnyttää valtavasti työtä ja vaurautta Suomeen. Antti Kurvinen s. 26. 46 Kiky-tunneista kasvoi virtahepo työmarkkinapöytiin s. Uutisanalyysi Kunnon kepulainen Demokratian etuvartiossa Matalan kynnyksen moderni kirjasto kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen s. 13 Kuka olet
Että hyviä näkökulmia on kyllä paljon, mutta ne hukkuvat. Nyt saa ja pitää sitten sanoa. Ja siitä, että joku panee tekstiä vielä paremmaksi. Mutta hyvät ideat hyödynnetään yhtä lailla jäsenkirjaan tai sen puuttumiseen katsomatta. Mutta on yritettävä ymmärtää, että terveiset on voitava jäsentää jotenkin. Toivomme ajatusten lentoa ja rohkeaa palautetta keskustajärjestöiltä ja yksittäisiltä jäseniltä. Ehkä muutama reunahuomautus on paikallaan. Ohjelmat päätetään yhdessä. Ei siis kannata juuttua päivänpolitiikkaan, nykyiseen hallituspohjaan tai tämän hetken galluplukemiin. ”Hyvä ohjelma syntyy luihin ja ytimiin menevästä keskustelusta. Into sanoa hyödynnetään. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 7.2.2020 V aaleista asti railakkaana jatkunut keskustelu keskustan tulevaisuudesta aiotaan nyt ottaa – nykykielellä sanoen – ”haltuun”. Tämä voi tuntua kahlitsevalta ja byrokraattiselta. Uudistusohjelman tähtäin on kymmenen vuoden päässä. Tämä toteutuu, kun esitys Keskusta 2030 -uudistusohjelmaksi on valmistunut ja julkaistu ruodittavaksi. Mutta nyt saa siis sanoa. Esitys uudistusohjelmaksi ja siihen liittyvät tausta-aineistot löytyvät täältä: www.keskusta.fi/2030 Nyt pitää sanoa, oikein pyynnöstä Pääkirjoitus Keskustan uudistusohjelma lyödään lukkoon puoluekokouksessa Vantaalla kesäkuussa. Kymmenen vuotta on tosin tavattoman pitkä aika. Sillä tavoin ne saadaan hyödynnetyiksi. Kukaan ei voi vaatia, että juuri minun näkemykseni on otettava mukaan ja mielellään sellaisenaan. Uudistusohjelma on puoluehallituksen ehdotus, mutta kaikki voivat kertoa siitä mielipiteensä. Sana on vapaa.” Näin kannustaa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Nyt saa siis sanoa, jos tuntuu siltä, että sanoja on liikaa ja ajatuksia liian vähän – tai toisin päin. Sitä on ollut paikallisyhdistyksillä, puoluekonkareilla, nuorilla ja keski-ikäisillä... Hyvät ajatukset jäävät muuten vain huitaisuiksi ilmaan. Esitys uudistusohjelmaksi on puoluekentän ja kansalaisten arvosteltavissa maaliskuun loppuun saakka. Silti yli 110-vuotias puolue tarvitsee näkökulmaa, joka vastaa kysymykseen, minkälaista Suomea ja maailmaa keskusta haluaa rakentaa. Sh utt ers to ck. Palaute annetaan sähköisesti webropol-kyselyn kautta. Se hyväksytään Vantaan puoluekokouksessa kesäkuussa. Viime kuukausien julkisista kannanotoista voi päätellä, että sanomisen halua on. Toinen reunahuomautus on kansanvallan ja puoluedemokratian näkökulma. Tai että tavoitteet ovat väärät mutta konstit oikeat – tai että vaikka tähtäin onkin kohdallaan, keinot ovat puutteelliset... Nyt sitä toivottua keskustelua oikein tarvitaan. Kukaan ei takuulla näe niin kauas. Siksi tarvitaan pohjaehdotus, ja siksi tarvitaan ”palautuslomake”
Keskustan kentällä on ollut kuohuntaa bensaja dieselveroista. Moni ajattelee niiden olevan jo niin kipurajalla, ettei lisäkustannuksia saisi enää tulla. 7.2.2020 5 Toimittajalta Me huijatut Autoilun kustannuksiin liittyvät asiat herättävät tunteita. Pauliina Pohjala. Löytyihän sitä, ja ekokoneemme oli taas valmiina matkaan. Prosenttiosuus nousee kymmenessä vuodessa 30 prosenttiin. Meidänkin olisi pitänyt perehtyä tarkemmin siihen, mitä käsite nimeltä sekoitevelvoite tarkoittaa meille uusiutuvan dieselin sinisilmäisille käyttäjille. Kesälomareissuilla haastekerroin kasvoi. Tankkausreissut piti suunnitella tarkoin jonkin muun asioinnin yhteyteen. Meillä sen tankkausta oli tämän vuoden alussa takana vuosi, kun Helsingin Sanomat teki jutun autoilun ilmastovaikutuksista. Pientä päänvaivaa aiheutti se, ettei uusiutuvaa dieseliä saa läheskään kaikilta asemilta. Ekotekoamme ei siis huomioida sekoitevelvoitteen lisänä. Ilmasto ei tästä hyödy pätkän vertaa, ainoa kärsijä on meidän kukkaromme. Meillä oli kuitenkin ajatus siitä, että olemme valmiita maksamaan tärkeästä ja helpohkosti toteutettavissa olevasta ilmastoteosta. Siitä selvisi, ettei ostamamme tankillinen uusiutuvaa dieseliä vähennä Suomen kasvihuonekaasupäästöjä lainkaan. Meidän perheemme sen sijaan halusi maksaa lisää siitä, että autoilumme olisi mahdollisimman päästötöntä. Niiden akkujen valmistukseen käytettävän koboltin kaivaminen tuhoaa afrikkalaista luontoa, ja pahimmillaan kaivoksissa käytetään lapsityövoimaa. SAtAproSenttiSeSti jätteistä ja teollisuuden prosesseissa syntyvistä tähteistä valmistettava diesel maksaa noin 21 senttiä enemmän litralta kuin tavallinen diesel. Ekoaine haukkui mielestämme hintansa, kun auton päästöjä sai vähennettyä jopa 90 prosenttia. Loppu myydään ulkomaille hyvällä hinnalla. Onko tässä tapauksessa tyhmä se, joka maksaa, vai sittenkin se, joka ei osaa luoda autoiluun ilmastotekoihin kannustavaa järjestelmää. Sen ostaminen tuntui järkevältä, toisin kuin sähköautojen ympärillä kohkaaminen. Sekoitevelvoitteen vuoksi 20 prosenttia myytävän bensan ja dieselin koostumuksesta on joka tapauksessa biopolttoainetta. Jatkossa kohdennamme suuret määrät 21-senttisiämme johonkin järkevämpään. Me ekoAutoilijAt tunnemme itsemme huijatuiksi. AutoilijAltA vaaditaan nykyisin vähän liikaa. Ei meilläkään ylimääräistä rahaa ole. uuSiutuvAn dieselin tankkaaja maksaa Suomessa vain siitä, että fossiilista polttoainetta saa laittaa vastaavan määrän enemmän jonkun toisen tankkiin. Muumimaailma-päivän jälkeen ajelimme väsyneiden lasten kanssa ympäri Naantalia uusiutuvaa ihmeainetta etsien. Autoilumme aiheuttamalle ilmastoahdistukselle tuli loppu, kun aloimme laittaa Nesteellä tankkiin puhdasta omaatuntoa uusiutuvan dieselin muodossa
6 7.2.2020. Jokainen liitto taistelee kynsin ja hampain omista eduistaan
Keskinäinen solidaarisuus ei kuki, sillä jokainen liitto taistelee kynsin ja hampain omista eduistaan – naapurin suoritusta samalla tietenkin haukkana kytäten ja vilkuillen. Valtakunnansovittelijan sättiminen kesken prosessin tuskin hyödyttää ketään. Kiky-tunteja tuskin suostuu nielemään enää mikään ammattiliitto, ja tuskinpa työnantajilla on haluja yrittää ostaa niitä sopimuksiin rahallakaan. Käytännössä kyse oli sisäisestä devalvaatiosta. Sote-uudistuskin seisoo savijaloilla, jos palkkaus ja työehdot eivät ole kunnossa. Monilla aloilla kiky-tunneille on viitattu kintaalla, toisilla ne on taas kirjattu tiukasti. Kun kuntatalous on monista eri syistä suurissa vaikeuksissa, paine pumpata valtion rahaa kunnille on kova. Hoitajat tietävät myös neuvotteluasemansa vahvuudet. Vuosikausiin vaikeimmaksi ennakoitu työmarkkinakierros on toistaiseksi myös ollut sitä – eikä kukaan tiedä, millaista sotkua keväämmällä vielä siivotaan. Tasoa on pidetty maan kustannuskilpailukyvyn kannalta siedettävänä. Hallitus kokoontuu kevään merkittävimpään istuntoonsa, kehysriiheen 7. Väestön ikääntyessä alalla tarvitaan työvoimaa ja sen saamiseksi raskaasta työstä on myös maksettava. Kun kikyä ei kuitenkaan tullut enää merkittävimmän vientialan ammattiliiton, Teollisuusliiton, sopimukseen, koko konseptilta putosi pohja. julkisen Puolen pöydissä istuu kuitenkin myös iso joukko muita aloja mielestään yhtä oikeutettuine palkkavaateineen. Se, että Teollisuusliitolla kiky-tunnit olivat muista poiketen sopimuksen erillisenä liitteenä, ei muita liittoja enää kiinnosta. Palkkojen jäädyttäminen ja sosiaalivakuutusmaksujen miljardiluokan siirto työnantajilta palkansaajille ovat vaikuttaneet enemmän. huhtikuuta. Kilpailukyvyn nostamisessa työajan pidennys ei ole kuitenkaan ollut olennaisinta. kiistelyssä kiky-tunneista myös valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala on joutunut palkansaajapuolen höykytykseen sanottuaan jättävänsä koko kysymyksen liittojen väliseksi. Instituution arvovaltaa ei kannattaisi myöskään kolhia hatusta vedetyillä työmarkkinaviisaiden sovittelukomiteoilla, kuten syksyllä Postin työkiistan yhteydessä tapahtui. Kuntien sopimusneuvotteluja ei pääse pakoon myöskään maan hallitus. Pontta vaatimukset ovat luultavasti saaneet myös hallituksen pohjaväristä ja siitä, että edellinen pääministeri Antti Rinne (sd.) meni syksyllä Postin työehtokiistassa istumaan työntekijäpuolen pöytään. Kitkerät jäähyväiset kiky-tunneille Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Työmarkkinakierroksen tulehtuminen ennakoi hallitukselle tuskaista kevättalvea La uri H ein o / Le hti ku va. Sovittelija on valtion virkamies, jota ei huutoäänestyksellä eroteta, vaikka tyyli ei aina miellyttäisikään. Miksi ihmeessä vaikkapa kuntien työntekijät nielisivät suuresti ärsyttäneet kiky-tunnit, jos vientiliitotkaan eivät niitä enää tee. 7.2.2020 7 Posti-juPakka , kiista kiky-tunneista, hoitoalan vaatimukset, vientialojen lakkosuma. Palkankorotuksille saatiin lopulta linja Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksesta, joka sisältää kahdelle vuodelle yhteensä 3,3 prosentin korotukset. Sopimusneuvotteluja asia kuitenkin myrkyttää pahoin. Pahimmassa tapauksessa niskaan on tuolloin kaatumassa pahin lakkokaaos sitten syksyn 2007, jolloin hoitajien työtaistelu-uhka suisti koko maan kuilun partaalle. Varmalta näyttää jo kuitenkin, että niin sanotuille kiky-tunneille, vuosittaisen työajan pidennykselle 24 tunnilla jätetään hyvästit. Kustannuksiksi liitot ovat arvioineet 100–150 miljoonaa euroa vuodessa, kuntien työmarkkinajohtajan Markku Jalosen laskelmissa hintaa tulisi lopulta jopa kahdeksan miljardia euroa. Vaikka työmarkkinakierrosta on ehkä ennenaikaista maalailla katastrofiksi, hyvältä ei enää näytä sen kummemmin kilpailukyvyn kuin julkisen taloudenkaan näkökulmasta. Hoitoalan liitot Tehy ja SuPer ovat lastanneet itselleen niin kovat paineet ja odotukset, että pakittaminen on vaikeaa. Isompi ongelma kytee kuitenkin vaatimuksissa, joita tehtiin jo ennakkoon vielä haussa olleen yleisen linjan yli. kustannuskilPailukyvyn kohentamiseen räätälöidyt kiky-tunnit sovittiin vuonna 2016 pysyviksi. Hoitoalan järjestöt vaativat kymmenen vuoden ohjelmaa, joka nostaisi hoitoalan palkkoja joka vuosi 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen yli
Tällöin kokonaisvastuuta kantavat voivat joutua alttiiksi ankaralle kritiikille. Politiikka on pohjimmiltaan valintoja. Puhemies seuraa huolestuneena kehitystä, jossa poliittista keskustaa lähellä olevat perinteiset joukkopuolueet ajautuvat ahtaalle. Hänestä hallitusohjelman rakentamisessa työllisyystavoitteen saavuttamisen varaan ei ole mitään ihmeellistä. Mutta yhteiskunta ei toimi jyrkkyydellä. Olli-Pekka Koljonen Twitterissä Perhevapaauudistus on ennennäkemätön parannus perheille ja huuto tulevaisuuden puolesta. Hän muistuttaa, että edustuksellisessa demokratiassa kansanedustajat joutuvat kautensa aikana ottamaan kantaa tuhansiin asioihin, vaikka he olisivat nousseet julkisuuteen yksittäisten kysymysten kiihkeinä ajajina. – Ohjelmat pohjautuvat aina tietyille talousolettamuksille. VanhanEn vakuuttaa, ettei keskustan kompastelu gallupeissa suuremmin hetkauta pitkän linjan poliitikkoa. Minusta on hyvä, että perhevapaauudistuksessa on valittu ensisijaisesti tasa-arvo ja perheiden aika pienten lasten kanssa. Vanhasen mukaan hallituksen tavoite on realistinen, mutta esimerkiksi vaikeasti työllistyvien saaminen mukaan työmarkkinoille edellyttää päättäväisiä toimia. Tällä kertaa jokainen näkee, minkälainen merkitys työllisyydellä on julkiseen talouteen. Kaiken keskellä hallitus käy keskustan viitoittamaa tietä, jossa oleellisuus on perhemyönteisyys, ei sen vastustaminen. Vanhanen pitää pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtamaa hallitusta ”erittäin paljon toiveita herättävänä”. Parhaimmillaan tämä kokoonpano pystyy hyviin saavutuksiin. Annika Saarikko Facebookissa Santeri Lampi Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen ennustaa, että työllisyyspolitiikka on kevätistuntokauden ykkösteema. – Hallituksen työllisyystavoite (75 prosentin työllisyys ja vähintään 60 000 uutta työllistä) on toteutumisuralla, vaikka tietysti työmarkkinatilanne saattaa aiheuttaa hieman takapakkia. Ajassa Sanottua 8 7.2.2020 Uskon, että perhevapaauudistus on tämän hallituksen merkittävimpiä ja kauaskantoisimpia ratkaisuja. – Keskustan kentällä on ollut punamultakaipuuta niin kauan kuin olen ollut mukana politiikassa. Kansalaisten suuntaan voisi esittää kysymyksen: olisiko hyvä, jos jokainen puolue kaivautuisi omaan poteroonsa. – Keskustan ja SDP:n kaltaisille puolueille tilanne on hankala, koska omaa profiilia pitäisi korottaa olemalla jyrkkä. Pasi Kivisaari Twitterissä Hanne Salonen / Eduskunta Parhaimmillaan tämä kokoonpano pystyy hyviin saavutuksiin. Poliittinen mandaatti voitetaan vaaleissa – ei välimittauksissa. Hän pitää työllisten määrän nousua 17 000:lla verrattuna edellisvuoden joulukuuhun rohkaisevana signaalina. Vanhanen pitää hallituksen työllisyystavoitetta realistisena. Se jättää jälkensä tulevina vuosina varttuviin uusiin sukupolviin
Suhtaudu kunnioittavasti työtovereihin niin omassa kuin naapuripuolueissa sekä ihmisiin ylipäätään. Irlannin ennenaikaiset parlamenttivaalit 9.2. Tuloksia tulee ehkä vasta vuosien päästä, mutta niitä tulee. Sitä ei löydy, koska perussuomalaiset ilmoittivat suoralta kädeltä torjuvansa asian. Suurta viisautta on ymmärtää kysyä neuvoa ja konsultoida itseään viisaampia. Eduskunnan oikeusasiamiehen viran perustamisesta sata vuotta 12.2. Politiikka on joukkuepeli. Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokous 25.2. ”Vaikuttaminen vaatii sitkeyttä. Malli antaa perheille joustavan mahdollisuuden päättää itse perhevapaista. Oikea ja tutkittu tieto on päätöksenteossa kovaa valuuttaa. Valtiopäivien avauskeskustelu 11.2. Naton puolustusministerien kokous 12.–16.2. Sitä kannattaa hyödyntää.” 3. Puhu selkeästi ja ymmärrettävästi ja aina totta. Puoluejohtajat Suomen Yrittäjien paneelikeskustelussa työllisyydestä ja talouskasvusta 11.2. Hilkka Kemppi blogissaan Meri alaranta-Saukko kEvään vaalEissa eduskunnan jättänyt Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ehti olla kansanedustajana lähes 34 vuotta ja kahteen otteeseen myös maaja metsätalousministerinä. Kansan yhtenäisyys ja eheys ovat pienen kansakunnan tärkeimmät rakennuspuut.” Neuvot nuorille poliitikoille Kalenteri Ja ak ko M art ika in en 8.2. Edellisen kerran kansanedustajan syytesuojaa on käsitelty 41 vuotta sitten. Eduskunnan arvovallalle tämäkään episodi ei silti hyvää tee. 1. Ajassa Sanottua 7.2.2020 9 Pekka Pohjolainen Eduskunnan kevätkauden avaus ei ollut tällä kertaa aivan niin sanottua normisettiä. Perhemyönteinen uudistus tuskin olisi ollut mahdollinen millään muulla hallituspohjalla. Yhdysvaltojen presidentinvaalien ”supertiistai”, esivaaleja useissa osavaltioissa Sananvapauden rajavyöhykkeellä. Nyt konkari antaa vinkkejä siitä, miten politiikassa pärjää ja saa asioita eteenpäin. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunto 21.2. ”Olen kuullut ministerin puhuvan 20 minuuttia sanomatta mitään. Münchenin kansainvälinen turvallisuuskokous 14.2. ”Kaikkea ei voi hallita. Keskity niihin politiikan osa-alueisiin, jotka motivoivat ja ovat itsellesi läheisiä. Iranin parlamenttivaalit 22.–23.2. STTK:n talousseminaari syntyvyyden alenemisesta 27.–28.2. Suomen EU-jäsenyyden alussa hän teki vajaan kolmen vuoden piipahduksen Euroopan parlamenttiinkin ja vaikutti pitkään Euroopan neuvostossa. ”Yksin ei saa mitään aikaiseksi. Politiikka ei ole pikataival, vaan pitkän matkan kestävyysjuoksu. Mäenpää puhui syyskuussa salissa ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta valittelemalla, että asiasta puhutaan hallitusohjelmassa väärässä paikassa. Asiaansa pitää uskoa ja sitä pitää viedä eteenpäin. Perehdy niihin syvällisesti. EU-maiden johtajien ylimääräinen huippukokous EU-budjetista 20.–21.2. Kerro mielipiteesi rehellisesti ja kiertelemättä, kun sitä kysytään. Slovakian parlamenttivaalit 3.3. Tämä toimii myös kansainvälisissä suhteissa, joissa Suomi pienenä maana jäisi muuten aika yksin.” 4. Valitse asiat, joihin keskityt ja tee ne hyvin. Vaikka asia ei juridisesti johda mihinkään, ehkä tapaus suitsii osaltaan laukalle lähtenyttä kielenkäyttöä – tai sitten ei. Niitä ei kuitenkaan ole jaossa.” 2. Näin saat itsekin apua sitä tarvitessasi. Eduskunnan tietopalvelu on loistava. Keskustan politiikkaja toimintapäivä, risteily Viking XPRS:llä 8.2. Kuuntele muita ja ota huomioon heidän toiveensa. ”Yhteiskuntaa ei rakenneta riitelemällä. Jos yhdessä paikassa puhuu yhtä ja toisessa toista, joutuu äkkiä umpikujaan ja menettää uskottavuutensa.” 5. Samoin asiat tulee puhua niin kuin ne ovat. Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous 29.2. Ystävänpäivä 20.2. Maria Ohisalo Twitterissä Tämä hallitus asettaa lapset ja perheet maksimaalisen voitontavoittelun edelle ja uskoo, että se tuo myös työhön tuottavuutta ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Katri Kulmuni Twitterissä Vihreiden pitkäaikainen tavoite sukupuolten tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta edistävästä perhevapaauudistuksesta on vihdoin toteutumassa! Perhevapaamallista on tulossa tasa-arvoinen, joustava ja moniin elämäntilanteisiin sopiva. Eduskunnan suostumus syytesuojan murtamiseen vaatisi viiden kuudesosan enemmistön. Kun osoittaa luottamusta, saa vastaluottamusta. Politiikasta on nyt tullut pintaliitoa, jossa haetaan helppoja pikavoittoja. Politiikan jargonia kannattaa välttää. Eduskunta joutui käymään lähetekeskustelun valtakunnansyyttäjän pyynnöstä asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
Pohjoisen kulttuuriset piirteetkin tulevat haastateltavien mielestä laulussa hyvin esiin. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa! 84 prosenttia pikkulasten äideistä ja 87 prosenttia isistä on tyytyväisiä perheelämäänsä. Riski on suurin avioliiton alkuvuosina. Molemmille se myös sopii, sanovat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten puheenjohtajat Elli Tuominen ja Teemu Haukipuro. Myös monet uudistukset ovat edenneet tänne hitaasti. Kymmenen virran maa -laulun on sanoittanut V. Suomenmaan juttusarjassa on esitelty Suomen maakuntalaulut. 10 7.2.2020 Samuli Vänttilä KesKustan puoluekokousten lippumarsseilla lappilaiset ja pohjoispohjalaiset veisaavat aina samaa laulua. Sanoissa vilahtavat niin revontulet, tunturit, pakkanen kuin yöttömät yötkin. – Me edustamme lappilaisten kanssa yhdessä pohjoissuomalaisuutta, joten eiköhän meille yhteinen laulukin sovi, Haukipuro kommentoi. Voiman ja vilppauden kotimaa maakuntalaulu | Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner. Muilla naisilla luku on 76 prosenttia, miehillä 78 prosenttia. Pikkulasten vanhemmista lähes Elli Tuominen Teemu Haukipuro. Luku Lä ht ee t: Fi nt er ve ys 20 17 , Vä es tö lii tt o pitää elämänlaatuaan hyvänä tai erittäin hyvänä. – Se kuvaa osuvasti ja kauniisti sitä maailmaa, mikä täällä on. He kertovat aika ajoin kuulleensa keskustelua, että Lapille pitäisi keksiä jokin oma laulu. – Kymmenen virran maa kuvaa mielestäni hyvin molempia maakuntia. Molempien mielestä se kuvaa erityisen hyvin pohjoissuomalaista luontoa. Sekä Tuominen että Haukipuro mainitsevat laulun tärkeimmäksi kohdaksi sen viimeisen säkeistön, jossa maakunnan sanotaan kantavan voiman ja vilppauden kaksoisleimaa. Niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Se kuvastaa sitä, että meissä on sekä uudistusmielistä että konservatiivistä kaksoisleimaisuutta, Haukipuro summaa. Sarja päättyy. Mahtipontinen Kymmenen virran maa on molempien maakuntalaulu. A. – Siinä on myönteiseen sävyyn kerrottu, kuinka täällä tullaan omillaan toimeen, Haukipuro pohtii. Pikkulasten vanhemmat päätyvät aiempaa useammin avioeroon. Koskenniemi ja säveltänyt Oskar Merikanto. Sanoissa korostuvat sisukkuuden, yhteisöllisyyden ja rohkeuden teemat. Tulee aina ylpeä olo, kun sitä lauletaan, Tuominen sanoo. Eroon johtaa vuosittain 13 000–14 000 avioliittoa. Ei sitä tarvitse vaihtaa, Tuominen sanoo. tuominen ja Haukipuro luonnehtivat maakuntalauluaan reippaaksi, ylvääksi ja eteenpäin katsovaksi. Jokien ja järvien merkitystä toistetaan kertosäkeessä. – Minusta se kuvaa sitä, kuinka täällä elävät rinnakkain sekä perinteinen maatalous että korkean teknologian huippuosaaminen
Helppoa siitä ei tule. Itse selventäisin myös määritelmää, mikä on taksi. Mitkä ovat mielestäsi taksilain pahiten pieleen menneet kohdat, eduskunnan liikenneja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.). Puola ja Unkari ovat esimerkkejä jopa demokratiakäsityksen erilaistumisesta. Palautteen perusteella taksilakia ollaan keväällä viilaamassa uuteen uskoon. Ja ri La uk ka ne n. Ihmiset eivät yksinkertaisesti halua sellaista unionia useissa jäsenmaissa. EU:n piti pystyä yhtenäistämään ja vahvistamaan oman arvoperustansa tukipilareita ja suvaitsemaan monikulttuurisuutta unionia rikastavana asiana. Jos Britannia päästetään tullittomille ja esteettömille sisämarkkinoille, sen on toimittava samoilla pelisäännöillä omassa maassaan. Myös matkojen hinnoittelussa on ollut epäselvyyksiä ja suuriakin heittoja. EU:ta vaivaavat näkemyserot siitä, mihin suuntaan unionia pitäisi viedä. Ne paperit on onneksi pantu piiloon. Mitä näkökulmia pitää erityisesti painottaa, kun taksilakia lähdetään nyt keväällä eduskunnassa viilaamaan. Tarvitaan selkeä määritelmä taksamittarille ja sen käytölle. Brexitin kannattajat luottavat lujasti, että uusia muskeleita löytyy, kun ”Brysselin valjaat eivät ahdista”. Ari Torniainen. 2000-luvun alussa EU julisti, että se tulee olemaan kilpailukykyisin talousalue ensin vuonna 2010 ja sitten vuonna 2020. Tärkeää on, että tunnustetaan aito subsidiariteetti: kaikki mikä voidaan hoitaa paremmin jäsenvaltiossa, hoidetaan siellä eikä keskitetä tarpeetonta Brysseliin. Toisin on käynyt. Taksamittarin tai vastaavan laitteen käyttövelvollisuudesta on ilmennyt epätietoisuutta. 7.2.2020 11 Täällä Bryssel Iso-BrItannIa on lähtenyt. Taksien saatavuus heikkeni etenkin pienillä paikkakunnilla ja viikonloppuisin. Eivätkä kaikki tunnusta talouskurin merkitystä yhteisessä eurossa elämiselle. Se merkitsee myös taloudellisia menetyksiä ja syö siivun EU:n sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Brexit ei ole asia, josta EU voisi puhua syyttävään sävyyn oman ”puhtaan kaulansa kanssa”. Valitettavasti myös harmaa talous on ainakin selvitysten mukaan lisääntynyt. EU:lle brexit on arvovaltatappio. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen EU hakee suuntaansa brexitin jälkeen Suoraan kysyen Risto Luodonpää KEsällä 2018 voimaan astunut taksilaki on herättänyt vilkasta keskustelua ja voimakasta kritiikkiä koko olemassaolonsa ajan. Esimerkiksi taksiautot voitaisiin merkitä taksikuvun lisäksi erivärisillä rekisterikilvillä, jolloin ne olisivat selkeästi tunnistettavissa myös poliisille ja muille viranomaisille. Toivon, että unioni voisi keskittyä niihin vastuisiin, joita sillä on toimivien sisämarkkinoiden takaajana sekä yhteisten turvallisuusja muuttoliikeuhkien torjujana. EU:n viiden instituution johtajat esittivät muutama vuosi sitten erittäin pitkälle kohti liittovaltiota vievän suunnitelmansa. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla taksien saatavuuden turvaaminen. Jotenkin suhteet EU:n ja Ison-Britannian välillä on nyt kuitenkin rakennettava. Taksinkuljettajan pätevyysvaatimuksiin etenkin pääkaupunkiseudulla on saatava parannuksia. Näihin kuuluvat kielitaito, alueen paikallistuntemus ja niin edelleen. Mistään tuollaisesta ei ole tänään tietoakaan. Tämä on vaativa ja vaikea, mutta erittäin tärkeä asia. Mikä taksilaissa meni pahiten pieleen. Kyseiset paperit ovat olleet herkästi syttyvää tavaraa populistien puheissa ja teoissa. Ei tukia, ei tinkimistä yhteisistä normeista tuoteturvallisuudessa tai ympäristöasioissa, ei protektionistisia verotukia. Harmaa talous on saatava kuriin siten, että verottajan on saatava tarkka ja oikea tieto taksin kuljetuksista ja liikennöinnistä. Aika näyttää, miten käy
Hallitus ei linjannut muita uusia turpeeseen liittyviä asioita. Päätös valmistellaan kolmikantaisesti. Hallitus päätti maanantaisessa ilmastokokouksessaan, että valtion kehitysyhtiö Vaken tuella julkisia ja yksityisiä rahavirtoja ohjataan kohti ilmastoystävällistä vihreää taloutta. Hallitus asettaa turvetyöryhmän, joka selvittää, miten turpeen käyttö suuntautuu polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Maassa oli juuri käyty presidentin valitsijamiesvaalit, ja iskun jälkeisinä päivinä eduskunnassa oli tarkoitus järjestää varsinainen valitsijamiesten äänestys. K. Tapaus herätti huomiota myös ulkomailla. Seitsemän kuukauden kiintiöistä vanhemmat voisivat halutessaan luovuttaa toiselle kolme kuukautta. Iskun takana oli helsinkiläinen mieleltään järkkynyt mies. Mallin on myös arveltu vaikuttavan työllisyyteen kielteisesti. 12 7.2.2020 Samuli Vänttilä Helmikuisena yönä 70 vuotta sitten eduskuntatalon suunnalta kuuluivat räjähdyksen äänet. Paasikivi sai jatkokauden, SKDL:n Mauno Pekkala tuli toiseksi ja Maalaisliiton Urho Kekkonen kolmanneksi. Tarkemmat linjaukset rahastosta valmistellaan kevään kehysriiheen mennessä. Vihreitä investointeja vauhdittaa myös teollisuuden sähköveron laskeminen EU:n sallimalle minimitasolle. Noin viikko iskun jälkeen poliisille tehtiin tunnustus. – Suomi siirtyy asteittain hiilentunkkaisesta tuotannosta puhtaaseen tuotantoon, hän näkee. PerHevaPaariemussa on kuitenkin syytä muistaa, ettei sen läpimeno ole vielä varmaa. Malli sai keskustalaisilta ihastuneen vastaanoton. Sitä kiiteltiin tasa-arvosta, kun isille kiintiöitiin omat perhevapaaosuudet. Keskustalle pyhä kotihoidontuki olisi myös säilymässä. Uudistuksen hintalappu tulee myös olemaan kova. Neuvostoliitto oli esittänyt vastalauseita presidentti J. Se oli tietenkin polttoainetta spekulaatioille iskun poliittisesta luonteesta. Valitsijamiesten äänestys pidettiin normaalisti. Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) iloitsi ilmastokokouksen jälkeen siitä, ettei polttoaineverotukseen tule uusia korotuksia, lihavero ei etene eikä lentoveroa tule. Keskustan lähtökohta on ollut se, ettei uusia ilmastotoimia maksateta tavallisilla suomalaisilla, Kulmuni toteaa. Työnantajien leirissä sitä ei niellä helpolla, eivätkä työntekijätkään kustannuksille hurraa. Ruotsalainen Expressen epäili iskusta suomalaisia kommunisteja. Kustannuksia nostaa ainakin se, että perhevapaista maksettavat etuudet pohjautuvat ansiosidonnaisuuteen. Iskusta käynnistyi huhumylly, sillä Suomessa elettiin helmikuussa 1950 herkkiä aikoja. Hän esitti rahaston perustamista viime marraskuussa keskustan puoluevaltuuston kokouksessa. Kun perhevapaita pidettäisiin enemmän, ansiosidonnaisia korvauksia myös maksettaisiin enemmän. Iskun syyksi kerrottiin mielenhäiriö. Turpeen verotusta käsitellään osana energiaverotuksen uudistusta. Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Katri Kulmunin mukaan ilmastorahasto on esimerkki keskustalaisesta realistisesta ilmastopolitiikasta. Kiitosta sai se, että isien osuus ei ole äideiltä pois. Ilmastorahasto toteutuu Ju ssi N uk ari / Le hti ku va Ajassa Sh utt ers to ck Ministerit esittelivät hallituksen ilmastolinjauksia maanantaina.. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää linjausta valtavana piristysruiskeena kotimaiselle teollisuudelle. Paasikiven uudelleenvalinnalle. Mallissa molemmat vanhemmat saisivat seitsemän kuukauden kiintiöt ja synnyttävä vanhempi vielä yhden lisäkuukauden. Viime vaalikaudella kertaalleen kaatunutta uudistusta viedään nyt eteenpäin niin sanotulta 1+7+7-pohjalta. Mallissa korostuu myös perheiden valinnanvapaus, joka on aina ollut keskustalle tärkeä periaate. Hänellä ei ollut mitään poliittisia motiiveja. Pommi-isku ravisteli eduskuntaa 70 vuotta sitten Samuli Vänttilä Hallitus löysi viime viikolla sovun perhevapaamallista. Tahallaan asetettu pommi oli tehnyt vahinkoja eduskunnan pääsisäänkäynnin kohdalle. Perhevapaariemu voi olla ennenaikaista Pauliina Pohjala keskustan esittämä ilmastorahasto toteutuu
Kaksikielisyys on rikkaus. Lauluääneni on kuin harakalla, mutta lippumarssilla taitoa tärkeämpi on onneksi tunne! Toivotan kaikki keskustalaiset lämpimästi tervetulleiksi Vantaan puoluekokoukseen laulamaan kaunista maakuntalaulua kanssamme! Olet kannattanut uudenmaan pilkkOmista viiteen sOtealueeseen. miten laulu sinulta sujuu. 7.2.2020 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n Lippumarssilla tärkeintä on tunne Olet keskustan uudenmaan piirin luOtsaaja ja 30-vuOtiaana piiripOmOjen kuOpus. miten käy uusmaalaisten identiteetin, kun helsingin lisäksi syntyy neljä eri maakuntaa. Olet muuttanut viime kesänä sipOOseen asuttuasi lähes kOkO ikäsi järvenpäässä. mitä se kertOO sinusta. Nautin siitä, että ruotsi kuuluu ja näkyy nyt vahvemmin aivan arkisissakin asioissa. kOitkO kulttuurishOkkia. Meillä uusmaalaisilla ei ole yhtä vahvaa maakuntaidentiteettiä kuin monilla muilla maakunnilla on. Pikaisen googletuksen perusteella kaksoset ovat kovia ideoimaan asioita ja nopeita aloittamaan uusia projekteja. Ehkä identiteettimme onkin, että olemme tulleet vähän kuka mistäkin ja elämme erilaisten identiteettien kirjossa. mikä saa nuOren ihmisen käyttämään vapaa-aikaansa kOkOuksissa istumiseen. Haluan kuitenkin haastaa käytäntöjämme, sillä parhaat kokoukset eivät kulu istuessa. teksti: pauliina pohjala Kuka olet. Sellainen minä totisesti olen, energinen toukokuinen tekijätyyppi. ” (12.1.2020). Ajattelisimme poliittisestikin paljon luovemmin, jos kokouksessa liikuttaisiin ja seistäisiin enemmän. Kieltämättä hyppy keskiuusmaalaisesta itäuusmaalaiseksi on vaatinut totuttelua! Olen hyvin vaikuttunut siitä, miten eläviä molemmat kotimaiset kielet Sipoossa ovat. Sonja Hällfors Anttila vaatii uskonnonopetuksen ja suomalaisen elämänmuodon säilyttämistä: ”Onko Opetushallituksella ja -ministeriöllä pallo hukassa. Olet jOutunut laulamaan uudenmaan maakuntalaulua, jOka On aivan tOivOttOman vaikea. Siihen ei muutama sote-alue vaikuta – kunhan palvelut pelaavat ja päätökset tehdään lähellä ihmistä. Jäykkänä ja pystypäin, kuten uusmaalaisten laulussa sanotaan. Olet hOrOskOOpiltasi kaksOnen. Olen idealisti siinä mielessä, että uskon, että kokouksissa voi oikeasti muuttaa maailmaa
14 7.2.2020 Henkilö TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: JAri roMppAinen Ihan tavallInen KatrI
Teboililla Kulmuni kehottaa kuulijoita miettimään, olisivatko asiat paremmin, jos keskusta ei olisi hallituksessa. kulmuni isTuu turvamiehen auton takapenkille. Tuskin olisi kirjattu mitään esimerkiksi aluepolitiikasta. Puheenjohtajaksi pyrkiessään Kulmuni lupasi pyhittää jokaisesta viikosta päivän puolue-elimille ja toisen kenttäväelle. Seuraava etappi on Posio. – Mukava, että olette lähteneet aamukahville pakkasessa. Miten temppu tehdään. Muun kohinan ohella Kulmunia kohti ovat vyöryneet kannustavina ”keskustalaisuuden syvävirrat”. Kulmuni kysyy. Ja kierros jatkuu vielä sunnuntainakin. – Mikä olisi tärkeämpää kuin kasvattaa seuraavaa sukupolvea tähän maahan. Silti hän on joka aamu kiitollinen siitä, että saa tehdä niin hienoa työtä.. 7.2.2020 15 Tammikuisena lauantaiaamuna Ranuan Teboililla on täyttä jo ennen yhdeksää. Ensin piti ottaa välitilassa seilannut puolue haltuun, sitten tuli hallituskriisi ja pääministerivaihdos. Se, että uskoo asiaansa ja on valmis tekemään työtä. Tulevaisuudessa pitää Kulmunin mukaan voida tankata entistä enemmän kotimaisia uusiutuvia. Keskustan puoluehallitukselle pitämässään puheessa Kulmuni myönsi, ettei ole ollut helppoa. Ja kotihoidontuesta. Sitten ruoditaan hiiltä ja turvetta, kaivosverotusta. Kakkoshallituspuolueen keulakuva joutui tilanteisiin, joita kukaan tuskin osasi etukäteen kuvitella saati niihin valmistautua. – Välillä tulee ilkeää palautetta, mutta yritän aina vastata ystävällisesti. Pakkanen paukuttaa lumista tienoota, vaikka suurin osa Suomesta kärsii lämpimän mustasta alkutalvesta. Hän listaa hallituksen hyviä tekoja: takuueläkkeen lähes 120 euron korotusta keskustan hallitusvastuun aikana, lapsilisien parannuksia ja tierahoja. hän kysyy. Ja taas sotea. Ministerin seurueen on aika jatkaa matkaa. Sieltä ajetaan Sallaan ja Kemijärvelle. – Miten voisimme tehdä töitä luottamushenkilöinä, ellemme jatkuvasti olisi kärryillä siitä, mitä Ranuan Teboililla puhutaan. Siitäkin uudesta ilmiöstä, että nuoria eivät kiinnosta tavalliset työpaikat. Siitä, miten monilla entisillä työttömyysalueilla kuten ItäLapissa on vaihteeksi työvoimapula. Puheensorina hiljenee, kun keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni kävelee ihmisten eteen farkuissa ja keltaisessa Jokapoika-paidassa. Puhutaan sotesta ja kuntatalouden heikosta tilanteesta. – On tärkeää, että me olemme hoitamassa tavallisten ihmisten asioita. Joskus ihmiset antautuvat keskustelulle ja saattavat jopa muuttaa näkökantojaan. Toisaalta hän kokee saaneensa paljon myös tukea. – Se on mysteeri. Tunti kuluu pian. Ensimmäisissä kuntavaaleissa ääniä ei vielä tullut vyörymällä, eikä paikka eduskunnastakaan auennut ensi yrittämällä. – Eivät varmasti, jos kokoomus olisi siellä meidän sijastamme. Katri Kulmunin arki valtiovarainministerinä ja keskustan puheenjohtajana on siksi kiireistä, ettei aina ehdi syödä saati liikkua. – Luulen, että innostus ja vilpittömyys näkyvät. Vähän epäilytti, onko täällä ketään näin aikaisin, hän hymyilee. Tähän mennessä se on onnistunut. – Niissä yhteydenotoissa kuulen sisuuntumista gallupeihin, halun toimia yhdessä tilanteen korjaamiseksi. Viikonlopun aikana puheenjohtaja ehtii tavata satoja kansalaisia. Keskusta on puheenjohtajansa mukaan luomassa hallituksessa toivoa, vastakohtana oikeisto-opposition pelottelulle. Siitä eteenpäin nuoren naisen matka on kuitenkin kulkenut voitosta voittoon; kansanedustajuus, keskustan varapuheenjohtajuus, elinkeinoministerin salkku, keskustan puheenjohtajuus ja valtiovarainministerin pesti vain 32-vuotiaana. Politiikka vaatii jatkuvaa treenaamista. Posion jälkeen hän jakaa Suomutunturin kisoissa palkintoja. Kun tietäisikin, miten ääniä kerätään, Kulmuni hymyilee. kulmunin ensimmäiset kuukaudet keskustan puheenjohtajana ovat olleet tapahtumarikkaita, rankkojakin. Kulmuni puhuu työllisyydestä. Se on huolestuttavaa, sillä vain työtä tekemällä Suomi pääsee eteenpäin, ministeri muistuttaa. Lunta tuli tupaan monesta suunnasta. Kulmunin poliittista uraa voi pitää ilmiömäisenä, vaikkei se olekaan ollut silkkaa voittokulkua. Päivästä tulee pitkä. Polttoaineverosta on luontevaa puhua bensatankkien juurelta. Istumapaikat loppuvat, mutta kahvia riittää
Kukaan ei voi itse valita alkavansa päättäjäksi. – Haaveilen siitä, että voisin tehdä työni hyvin ja jättää keskustan paremmassa kunnossa seuraajalle, hän sanoo. Esimerkiksi hänen englannin kielen taitoaan on hehkutettu useaan otteeseen. Ulkopuolelta katsottuna viisikko näyttää pelaavan hyvin yhteen. Kirstunvartijan rooli on usein epäkiitollinen. Viimeksi hän tutustui Helen Schjerfbeckin näyttelyyn. On ollut liikaa hallinnointia, liian vähän uuden luomista ja tulevaisuususkoa. Kulmuni myöntää, ettei keskusta ole onnistunut 2010-luvulla. Kiitollinen ja ihmeissäni. – Se on vaativa ja vastuullinen tehtävä. Hän harrasti teatteria, soitti klarinettia orkesterissa, yleisurheili ja teki töitä. Ympäri maailman huomiota on haalinut Suomen nuori ja naisvaltainen ykkösministerikaarti. Ihmiset pitäisi saada miettimään asioita, joiden puolesta haluavat olla mukana, paikallistasolta maailman tasolle. Vaikka se, kun eduskunta nuiji pöytään kivihiilenkieltolain. – Edelleen on tärkeää olla erilaisia kiinnostuksen kohteita. Niistä tehdään tulkintoja, jotka ovat kaukana totuudesta ja pienetkin virheet revitään suuriksi. Nykyisen työni vuoksi minulla on liian vähän aikaa vanhoille ystäville. Kulmuni nauttii kulttuurista monipuolisesti. Kahta viimeksi mainittua en ole kyllä ehtinyt kunnolla tekemään. – Työtä täytyy pystyä tekemään kulloistenkin työkavereiden kanssa. Onnistumisen hetket ovat hienoja. Joululahja tulee lunastetuksi. Kulmuni katsoo ulos. Tavoitteeni on päästä hallitusohjelman kirjauksissa eteenpäin ja vahvistaa työllisyyttä ja julkista taloutta, hän linjaa. 16 7.2.2020 Kulmuni korostaa, että kaikki perustuu kansan luottamukseen. Hallituksella on kova tahto hoitaa suomalaisten asioita hyvin. Viimeksi mainitussa on urakkaa. Tammikuinen aurinko värjää taivaanrantaa persikan sävyillä. Kirjoista käsissä kului Pajtim Statovcin Bolla, sitä ennen Sofi Oksasen Koirapuisto. Ajattelen kuitenkin, että tämä on väliaikaista ja jossakin vaiheessa tilanne muuttuu, Katri Kulmuni sanoo.. – Keskusta ei voi olla vain hallituspuolue, vaan myös tulevaisuuspuolue. Hallituskriisin rytäkässä Kulmuni otti hyppysiinsä raskaan valtiovarainministerin salkun. Se tuntuu pahalta. Miten sitä jaksaa. Kulmunin poliittinen aktiivisuus heräsi jo yläasteella. Tarvitaan koulutusta ja uudenlaisia toimintamuotoja. Ajattelu alkaa tylsistyä, jos lukee pelkkiä lakitekstejä. – Täytyy syödä, nukkua ja liikkua. Kulmuni ei suostu vertaamaan nykyistä yhteistyötä aiempaan. Kuurainen maisema auton ikkunan takana on pökerryttävän kaunis. – Olen joka aamu kiitollinen siitä, että saan tehdä tällaista työtä. Elämä ei kuitenkaan ollut pelkkää nuorisopolitiikkaa. – Kun hakkaa päätään seinään, oppii, Kulmuni sanoo ja jatkaa hetken hiljaisuuden jälkeen: – Kyllähän sitä haluaisi pyyhkiä kömmähdykset tekemättömiin, mutta kukaan ei ole täydellinen. Kummilastensa kanssa hän menee pian Kansallisteatteriin katsomaan Koiramäen Suomen historia -näytelmää. Julkisen tehtävän kääntöpuoli on se, että joutuu kestämään kritiikkiä. Jos on ollut ryöpytystä, on Kulmuni saanut suitsutustakin. Syksy oli niin dramaattinen, että kaikki haluavat onnistua. Yhtä onnistumista kohden on kuitenkin kymmenen epäonnistunutta yritystä. Porissa kokeiltu perhekahvila on puheenjohtajan mielestä tästä loistava esimerkki. Toisaalta poliitikon jokaista sanaa ja elettä tutkitaan suurennuslasilla
Hän on vetänyt maripaidan päälle valkoisen neuleen. Jännittääkö ministeriä astua yleisön eteen. Puolueen tehtävää ei hahmotella vain keskustan jäsenjärjestöjen ja henkilöjäsenten kesken. Tuntuu hyvältä, kun näkee tuttuja kasvoja ja kokee tsemppaushenkeä keskustalaisten keskellä. On tullut niin paljon hinkattua täällä. – Ratkaisu siihen ovat esimerkiksi biokaasulaitokset. Niiden kautta saadaan raha kiertämään alueilla ja halvempaa ainetta tankkiin. Muut pyörivät meidän ympärillämme, oikeistolaiset ja vasemmistolaiset. Hän haluaa olla tavallinen Katri, ministerinä sama ihminen, joka paistaa kotona pitsaa ja istahtaa vapaailtana television eteen. – Ei minua Lapissa jännitä. Hänen mukaansa maailmanlaajuiset mullistukset haastavat perinteisiä puolueita uudella tavalla. Uudistusohjelma vastaa syksyn vaalianalyysissa tehtyyn havaintoon, jonka mukaan keskustasta on tullut suomalaisten silmissä tuntematon. Puoluesihteerin mukaan myös itse uudistusohjelman prosessi on tärkeä. Totesi hänen viestivän vaatetuksellaan, että voi olla kolmikymppinen valtiovarainministeri ja pukeutua kuten haluaa. Osallistavasta ohjelmatyöstä uutta pontta keskustatoimintaan Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen korostaa kenttäkierrosten merkitystä uudistusohjelman laatimisessa. – Osallistavat kenttäkierrokset ja laaja palautteenantomahdollisuus ovat omiaan herättämään keskustelua puolueen sisällä, hän uskoo. – Se paikka voi olla missä tahansa, lähiö tai maaseutu. Keskusta haluaa tehdä asioita paikallisen yhteisön hyväksi ja samalla muuttaa maailmaa, Kulmuni korostaa. Uudistusohjelman luonnoksessa esitetään, että keskusta antaisi jatkossa vähemmän painoarvoa alueellisille perusteille ehdokasasettelussa. Hän ottaa esimerkiksi polttoaineen, johon maalla asuvien kukkarosta lohkeaa iso osa. Huolestuttavaa on, jos ne eriytyvät. Palautetta pääsevät antamaan myös puolueen ulkopuoliset järjestöt, yhdistykset ja yksityishenkilöt. – Köyhän asia ja muut perinteiset käsitteemme saavat uutta sisältöä ja tuoreet ilmaisut, uudistusohjelman esityksessä luvataan. Ja sitten se hallitusvastuu. – Meillä ei pieni eliitti päätä asioista, vaan toiminnassa korostuu kansanliikkeenomaisuus. Samaa Kulmuni korosti autossa moneen otteeseen. Loppusyksy oLi niin dramaattinen, että kaikki haLuavat onnistua. Lapin kiertueella Katri Kulmuni ehti kätellä parissa päivässä satoja ihmisiä. Keskustan missio ja visio 2030-luvulle hyväksytään Vantaan puoluekokouksessa kesäkuussa. Tottuneesti hän kättelee ihmiset, marssii auditorion eteen. Kunnantalolla Kulmunia odotetaan jo. Pauliina Pohjala, Santeri lamPi KesKustA kirkastaa profiiliaan uudistusohjelmalla, joka vie puoluetta kohti 2030-lukua. 7.2.2020 17 – Nämä viestit pitää ottaa vakavasti. Me Naiset -lehti rankkasi Kulmunin trendikkäimmäksi ministeriksi. KesKustAn puheenjohtaja Katri Kulmuni kokee, että jokaisen puolueen pitää aika ajoin käydä perinpohjainen, tulevaisuuteen kurkottava keskustelu. Keskusta ei nyt uudista arvojaan, mutta se haluaa päivittää aatteensa ja linjansa tämän vuosikymmenen kielelle. Hoidamme tavallisten ihmisten asioita. – Keskustan ydinviestin kirkastaminen sekä visiot puolueen ja koko Suomen tulevaisuudesta ovat tärkeitä tulevan toiminnan pohjustamiseksi, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sanoo. AletAAn ollA perillä Posiolla. – Keskusta on pulttautunut keskelle. Tähän mennessä kenttäkierroksella käytyjä keskusteluita keskustan syvimmästä tarkoituksesta ja tehtävästä hän luonnehtii antoisiksi. – Hyvät ideat hyödynnetään yhtä lailla jäsenkirjaan tai sen puuttumiseen katsomatta, Pirkkalainen vahvistaa. Kevään 2021 kuntavaalit ovat politiikan aikajänteellä jo nurkan takana, ja keskustan kannatus on ollut viime aikoina historiallisen matalalla. Sen sijaan ehdokkaan ikä, sukupuoli, ammatti ja tunnettuus painaisivat jatkossa entistä enemmän. Puhe kulkee tuttuja latuja; sote, polttoainevero, työllisyys. Me pysymme paikoillamme ja teemme omien arvojemme mukaista politiikkaa. Ja ak ko M art ika in en
Repivän keskusteluilmapiirin tilalle kaivattiin arjen asioista huolehtivaa puoluetta. Syksyllä paljon esillä ollut ruokapolitiikka ei sekään oikein sytyttänyt puoluevaltuutettuja. – Ruokapolitiikka ei kuitenkaan saa olla vastustamista ja tunnepohjalla takertumista menneeseen vaan aidosti ratkaisuja esittävää, erilaisia valintoja ja maailman muutosta hyväksyvää sekä kotimaisten kasvisvaihtoehtojen esille tuontia, innovaatioiden ja maatalouden muutoksen tukemista. Puoluevaltuutettujen toiveissa politiikan painopistealueissa on tapahtunut reilussa vuodessa ja hallituspohjan vaihduttua selvä muutos. Asennoitumisessa ”punavihreään” hallituspolitiikkaan oli selvästi kahta eri kuppikuntaa. – Osoittamalla konkreettisesti, että huolenpito lapsiperheistä, omaishoitajista, koulujen toimintaedellytyksistä ja vanhusten hoivasta ovat keskustalle tärkeitä, saamme aikaan tulevaisuuden Puoluevaltuustokysely TeksTi: Pekka Pohjolainen Puoluevaltuutetuilla selkeä näkemys keskustan politiikan painopistealueista Perheet, alueet ja työllisyys Mitä teemoja keskustan tulisi mielestäsi pitää kevään aikana esillä. Kansanedustajat saivat puolestaan eräältä vastaajalta moitteita jatkuvasta omien kampanjoiden käymisestä yhteisen keskustan viestin kustannuksella. – Näitä edistävät tietysti kaikki hallituspuolueet, mutta perhepolitiikka on nousemassa taas meidän jutuksi ja siihen myös paljon paukkuja, puoluejohtoa evästetään. Aluepolitiikan nosti esiin lähes puolet eli 49 prosenttia ja talousja työllisyyspolitiikan lähes yhtä moni eli 45 prosenttia vastanneista. Valitse kolme tärkeintä. 18 7.2.2020 KesKustan pitäisi keskittyä kevään aikana perhepolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja talousja työllisyyspolitiikkaan, ilmenee Suomenmaan keskustan puoluevaltuutetuille teettämästä kyselystä. Dieselautolla tulee saada tulevaisuudessa ajaa ja lihaa syödä syyllistämättä. Vastauksissa toivottiin keskustalta myös terästäytymistä sosiaalisessa mediassa, jota erään vastaajan mielestä hallitsevat vihervasemmisto ja vähintään löyhästi perussuomalaisiin kytkeytyvät tahot. Maahanmuuttoon pitää ottaa huomattavasti tiukempi linja ja asettaa politiikan pääpaino maaseudulle. Sen nosti kolmen tärkeimmän teeman joukkoon 27 prosenttia puoluevaltuutetuista. – Hyvät tavat, uudet ratkaisut, tulevaisuuden realistiset visiot, muuan vastaaja pohtii. Vain 12 prosenttia nosti ruokapolitiikan kolmen tärkeimmän teeman joukkoon. Monessa vastauksessa korostui politiikan nojaaminen arkijärkisyyteen ja puolueen viestin selkiyttäminen. – Nykymalli, jossa kansanedustajat kertovat saavutuksiaan omille kotiseuALUEPOLITIIKKA ELInKEInOPOLITIIKKA EnErgIAPOLITIIKKA KULTTUUrIPOLITIIKKA LIIKEnnEPOLITIIKKA PErhEPOLITIIKKA ILmAsTOjA ymPärIsTöPOLITIIKKA mAAjA mETsäTALOUsPOLITIIKKA PErUsPALvELUT rUOKAPOLITIIKKA sIsäInEn TUrvALLIsUUs sOsIAALIjA TErvEysPOLITIIKKA TALOUsjA TyöLLIsyysPOLITIIKKA TIEdEjA KOULUTUsPOLITIIKKA ULKOjA TUrvALLIsUUsPOLITIIKKA jOKU mUU 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%. Maltillisuutta, kohtuullisuutta, ratkaisukeskeisyyttä toivottiin. – Puolueen on organisoitava viestintä ammattimaisesti ja puolueella tulee olla päätoimiset someaktivistit aivan samalla tavalla kuin puoluelehdelläkin on päätoiminen palkattu ammattitoimitus. Kärkikolmikon peesissä tuli ilmastoja ympäristöpolitiikka. Eräässä vastauksessa muistutettiin, etteivät maaseudun ihmiset halua mitään realistista vihreyttä. Kyselyyn vastanneista yli puolet eli 55 prosenttia nosti perhepolitiikan kolmen tärkeimmän teeman joukkoon. Kulttuuripolitiikkaa ei nostanut kolmen tärkeimmän teeman joukkoon yksikään vastaaja. uskoa luovaa keskustelua, toisessa vastauksessa muistutetaan. Suomenmaan puoluevaltuustokyselyssä marraskuussa 2018 eduskuntavaalien kärkiteemoiksi nostettiin koulutusja sivistyspolitiikka (78 prosenttia), ilmastoja ympäristöpolitiikka (63 prosenttia) ja perhepolitiikka (45 prosenttia). Puoluevaltuutetuilta kysyttiin myös, millä keinoilla keskusta voisi nostaa kannatustaan. vastauKsissa toivottiin puolueen taholta toden teolla painetta muun muassa työllisyysasian edistämiseen ja sote-uudistuksen etenemiseen. Vaikka ruokapolitiikka ei noussut kärkiteemoihin, myös sen esillä pitämistä toivottiin. Vähiten kannatusta saivat kulttuuripolitiikan, ulkoja turvallisuuspolitiikan esillä pitäminen
– Yhteinen niin sanottu katsomusaine vaikkapa Vuorisaarnan hengessä ilman erityisuskonnon painotusta olisi mielestäni varteenotettava vaihtoehto. ! Kouluissa pitäisi käydä läpi kaikki keskeisimmät maailman uskonnot.. Enemmistö raatilaisista on sitä mieltä, että opetus on hyvää nykyisellään ja ne oppilaat, joille se ei sovi, saisivat korvaavaa opetusta. Timo Kemppaisen mielestä keskustelu on esimerkki keinotekoisesti rakennetusta vastakkainasettelusta. – Oppilas saa valita kumpaan opetukseen osallistuu riippumatta siitä, kuuluuko hän kirkkoon tai ei. Jani Varjo ottaisi huomioon myös uskonnottomat. – Pitämällä Mikko Kärnän kurissa, hän evästää. Erään vastaajan mielestä populismia ympäristöja liikennekysymyksissä pitäisi kaikin mahdollisin keinoin välttää, ”vaikka se tarkoittaisi sitä, että tuhat kirjoittajaa uhkaisi taas jättää puolueen”. Opetus hyvästä ja pahasta on antanut hyvän pohjan myös yhteiskuntarauhalle. Toisen mielestä kaikki puheet siitä, ettei hallituksessa pitäisi olla, on lopetettava. Miksi uskonnon opetus halutaan lopetettavaksi. Tälläkin hetkellä siinä käydään läpi muita uskontoja ja filosofiaa. Ei muutoksia nykyopetukseen ainakaan uskontoa vähentäen, linjaa Tuomo Vihriälä. Toisaalta puoluekokous nähtiin myös todellisena näytön paikkana, johon kannattaa panostaa ja jonka onnistumiseksi kannattaa ottaa vaikka velkaa. Toisaalta populismin houkutuksista ja nuoria karkottavasta jarruttajaimagostakin varoiteltiin. Kerro viestissä lyhyesti itsestäsi (nimi, ikä, ammatti, paikkakunta, luottamustoimet). Kyselyyn vastasi 51 keskustan 135-jäsenisen puoluevaltuuston jäsentä 20.–27. – Vältellään asioita ja mielipiteitä, jotta ei syntyisi kuvaa, että kannatetaan puolueen johtoon Vantaalla jotakin tiettyä henkilöä. Vantaan tulevan puoluekokouksen nähtiin myös vaikuttavan jo selvästi ilmapiiriin. – Maassamme kun kerran on uskonnonvapaus, tässä aineessa tulisi käsitellä myös teemaa ”oikeus olla myös uskomatta”. Kenttäraadin enemmistö ei kajoaisi uskonnonopetukseen 7.2.2020 19 duilleen, ei kannatusta tästä enempää nosta. Jos jossakin niin kouluissa pitäisi käydä läpi kaikki keskeisimmät maailman uskonnot. Elämänkatsomusopetus antaa puolestaan omat mahdollisuutensa tutustua filosofisiin ajatuksiin. tammikuuta. – On oltava oikeasti huolissaan ilmastomuutoksesta, rasismista ja kaupunkilaisista, hyvän aluepolitiikan lisäksi. – Uskonto ja kymmenen käskyä ovat länsimaisen etiikan ja lakienkin vahva perusta. Joissakin vastauksissa nousivat esiin puolueen johtaminen ja puoluekokouksen lähestyminen. – Yhdistämistä en kannata, koska keskustelua on nyt käyty siitä tavoitteesta nähden, että uskonnon opetuksesta pitäisi luopua kokonaan, huomauttaa Kaarina Torkkola. Tarvitaan yhteinen ja vahva visio. Korukielen puhuminen lopetettava, vaatii toinen. MuutaMalla puoluevaltuutetulla oli huomautettavaa myös poliittisten ulostulojen tyylilajista. – Ei arkailevaa esiintymistä. Vastauksissa tuli esiin myös tarve tehdä ulostuloja, joita ihmiset ymmärtävät. Viestintään kaivattiin lisää selkeyttä. Tieto vähentää ennakkoluuloja. Erään vastaajan mielestä keskusta voisi nostaa kannatustaan olemalla aktiivinen, lopettamalla räksyttäminen ja toisten aloitteiden ja höpinöiden mollaaminen sekä typerimpien juttujen kommentointi. – Uskonnonopetus kuuluu kulttuuriimme. Opetukseen tulisi sisällyttää uskontojenkin mukaisia eettisiä arvoja, moraalia ja toisten kunnioittamista, ehdottaa Alpo Seppälä. Seppo Kauppinen muistuttaa, että uskonto on paljon muutakin kuin uskomista johonkin korkeimpaan. – Koulun tarkoitus ei ole käännyttää mihinkään uskontoon vaan antaa tietoa. – En ymmärrä, miksi meidän pitäisi luopua niistä arvoista, joille yhteiskuntajärjestyksemme on luotu, perustelee Erkki Saari. Laita sähköpostia osoitteeseen uutiset@suomenmaa.fi otsikolla ”Jäseneksi Kenttäraatiin”. Ehdotus ei saa isoa kannatusta Suomenmaan Kenttäraadilta. Anna Rankin mielestä ihmisen pitää ymmärtää eri uskontoja ja tapoja elää. satu Jokelan mielestä uskontotietous on yleissivistystä. Riitta Koskinen kannattaa myös aineiden säilyttämistä erillään. Tavoite olisi ymmärtää eri uskontoja paremmin. Yhteinen katsomusaine voisi Pentti Martiskaisen mukaan toimia, jos sen sisältö kyetään säilyttämään katsomusten kannalta tasapuolisena. – Uskonnot ovat myös tapoja ja kulttuuria. Terttu Kela on samaa mieltä. – Nyt puheenjohtaja vastailee ympäripyöreitä, mistä ei kukaan saa kiinni, eräs vastaaja katsoo. Risto Luodonpää Julkisuudessa on käyty viime viikkoina keskustelua uskonnon ja elämänkatsomustiedon korvaamisesta yhdellä yhteisellä oppiaineella. Kyllä kouluaineina kuuluisi olla ihan kumpikin. – Kannattaisi mielestäni painaa nyt vähän jarrua tähän arvomurrokseen ja antaa nuorille kestäviä ja turvallisuutta tuovia malleja. Toinen vastaaja nostaisi keskustan kannatusta vielä konkreettisemmalla reseptillä. Haluatko mukaan Suomenmaan Kenttäraatiin. – Minusta tämä ei ole miltään uskonnolta pois tai vähentäisi kristinuskon merkitystä kulttuurissamme
20 7.2.2020 Maailman kuvat Britit jättivät EU:n. Iso-Britannia jätti Euroopan unionin lauantainvastaisena yönä pitkän eroprosessin päätteeksi. Sen kuluessa Britannialla säilyvät EU:n jäsenvaltion oikeudet ja velvoitteet. tUntEikas mUistojUhla. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut uuden koronaviruksen leviämisen kansainväliseksi terveysuhaksi. Virusta on tavattu Kiinan lisäksi 24 maassa, myös Suomessa. Tilaisuudessa oli mukana valtioiden ja hallitusten johtajia yli 20 maasta. Moni selviytyjistä korosti, että Auschwitzin tapahtumista on tärkeä puhua, jotta ne eivät koskaan enää toistuisi. koronavirUs lEviää. Noin 200 selviytyjää ja heidän perheenjäsentään osallistui kunniavieraina Auschwitzin keskitysja tuhoamisleirin vapauttamisen 75-vuotismuistojuhlaan Puolan Oswiecimissa. Ennakkosuosikkina kisaan lähti senaattori Bernie Sanders. iowa aloitti vaalirUmBan. Brexitin kannattajat järjestivät juhlat Lontoossa parlamenttitalon kupeessa. Yhdysvalloissa demokraattipuolueen esivaalikierros presidenttiehdokkaan valitsemiseksi käynnistyi kaoottisesti, kun Iowan ääntenlaskun ongelmat viivästyttivät tuloksen julkaisemista. Käytännön suhteissa ja kansalaisten elämässä ero ei heti näy, koska sitä seuraa vuoden loppuun jatkuva siirtymäaika. Iowa on aloittanut demokraattien ehdokaskisan jo lähes 50 vuoden ajan ja toiminut usein suunnannäyttäjänä lopputuloksesta. Kiinassa virukseen oli tiistaihin mennessä kuollut yli 420 ihmistä ja tartuntoja oli raportoitu yli 20 400. Koonnut: Katariina lanKinen Lehtikuva / STR / AFP
Ranskalainen Ekologisen transition ministeriön toimittama päästötarra kelpaa myös Genevessä, sillä koko järjestelmä tasoineen on täysin sama. 7.2.2020 21 SveitSin läntisin kaupunki Geneve esitteli vuoden alusta pahimpien saastepäivien ajoille väliaikaisia ajorajoitteita keskusta-alueille. Sveitsi laskee ilmansaasteiden aiheuttavan noin 4 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Viranomaiset voivat laajentaa ajokieltoja koskemaan myös muita päästöluokkia. Sääja saasteraporttien perustella näitä päiviä ennakoidaan olevan 2–10 vuodessa. Järjestely on voimassa myös Saksassa. Mielelläni omani pienimmässä päästöluokassa olevan autoni tarrani liimaan ja harkitsen ajeluani muinakin kuin saastepäivinä. Mikäli kielletyllä ajoneuvolla tai tarrattomalla autolla ajaa keskusta-alueille, uhkaa noin 470 euron sakko. Tarroja on kuuteen eri luokkaan, vihreä on vähiten saastuttaville sähköautoille, kun taas harmaa on saastuttavimmille yli 20 vuotta vanhoille autolle. AutoilijA SAA päivityksiä otsonin, pienoishiukkasten ja typpidioksidin korkeista ennusteista tiedostusvälineistä tai mobiilisovelluksista. Tämä koskee ensisijaisesti saastuttavinta, vanhaa ajoneuvokantaa, mutta kaikkiin ruuhka-alueille pyrkiviin moottoriajoneuvoihin on kiinnitettävä päästötasoa kuvaava tarra. Ajoneuvot luokitellaan niiden päästötasojen ja polttoainetyypin mukaan. Ne ovat ensisijaisesti ajokiellossa ruuhka-alueilla kello aamukuudesta iltakymmeneen saastepäivinä, joita on varsinkin pilvisinä talvipäivinä ja erittäin kuumina kesäpäivinä. Genevelle ilmansaasteen vähentäminen eri keinoin on tärkeää, onhan se yksi Sveitsin tiiviimmin asuttuja kaupunkeja. Tuulilasi täyttyy entisestään, sillä katsastukset, vakuutukset, veromerkit ja parkkiluvat ovat jo esillä. Eniten saastuneita alueita on eteläisellä pallonpuoliskolla, mutta työnantajani Maailman terveysjärjestön mukaan yli yhdeksän kymmenestä ihmisestä hengittää vaarallisen myrkyllistä ilmaa, joka aiheuttaa vuosittain noin seitsemän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Lisää tarroja tuulilasiin – uusin saastepiikkejä alentamaan Rauhan pääkaupunki. Muut Sveitsin kantonit eivät ole vastaavaa päätöstä toistaiseksi tehneet, konfederaatiotasolla tällaisia alueita koskevia päätöksiä ei edes tehdä. Geneve tarjoaa saastepäivinä ilmaisen joukkoliikenteen, ja moottoriteiden nopeusrajoitus lasketaan 120 kilometristä tunnissa 80:een. Geneven kantoni seuraa saasteaikojen rajoitetussa liikennöinnissä Ranskaa, jonka suurkaupungeissa vastaava tarra on ollut käytössä jo kolme vuotta. Geneve sallii kolmen kuukauden siirtymäajan, jonka jälkeen kaikilla saastepäivinä keskusta-alueille pyrkivillä autoilla, myös ulkomaalaisilla, on oltava tarrat
Parlamentaarinen kuntaSote Kataisen hallitus teki keväällä 2014 oppositiopuolueiden kanssa sopimuksen sote-uudistuksen sisällöstä. Varsinkin valinnanvapaudesta tuli jättimäinen poliittinen ongelma ja ylikäymätön perustuslaillinen vastus. Uudellemaalle sovittiin erillisratkaisu, joka esiteltiin joulukuussa. Aikataulut venyivät, ja lopulta Sipilä joutui myöntämään epäonnistumisen ja kaatamaan hallituksensa. Kunnat olisivat voineet myös sopia, että tuottamisvastuu olisi annettu yhdelle kunnalle vastuukuntamallilla. Marraskuussa 2015 malli täsmentyi 18 monialaiseen maakuntaan ja palvelujen laajaan valinnanvapauteen perustuvaksi. 6. Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) esitys, niin sanottu ”Virkkusen kuntakartta” nosti kovan poliittisen myrskyn. Tämäkään malli ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle, ja uudistus raukesi. Sote-alueet eivät olisi tuottaneet itse palveluja, vaan tuottamisesta olisivat vastanneet kuntayhtymät, joita olisi ollut enintään 19. ParaS-hanke Pääministeri matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus käynnisti vuonna 2005 kuntaja palvelurakenneuudistuksen. Kunnat jaettiin asukasluvultaan kolmeen eri luokkaa ja soten järjestämisvastuu perustasoon, laajaan perusja erikoistasoon sekä erityisvastuutasoon. Uudistus jäi lopulta tekemättä. Mallissa Uusimaa jaetaan Helsinkiin ja neljään muuhun itsehallintoalueeseen. SeitSemäS kerta toden Sanoo. Valiokunta esitti hallituksen esitystä muutettavaksi yksitasoiseen kuntayhtymämalliin perustuvaksi. 3. Lopputuloksena oli kiireessä hutiloitu vaikeaselkoinen esitys täynnä poliittisesti linjattuja poikkeuksia, joka ei jalostunut lainsäädännöksi. Uudistus koostui käytännössä kahdesta eri osasta eli vuosien 2007–2011 puitelakivaiheesta ja sitä seuranneesta toisesta vaiheesta, jossa puitelakia täydennettiin enemmän velvoittavaan muotoon. rehulan yrityS Juha rehulan (kesk.) johtama sosiaalija terveysvaliokunta pyrki pelastamaan soten eduskuntavaalien alla helmikuussa 2015 valmistelemalla itse hallituksen esityksen pohjalta muutetun mallin. Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei ollut oikeutta järjestää sote-palveluja. PunamultahallituSten riiSuttu malli Pääministeri antti rinteen (sd.) hallitusohjelmassa sovittiin, että uudistus rakennetaan edellisessä hallituksen tavoin 18 maakunnan pohjalle, kuitenkin ilman valinnanvapautta ja rajaamalla maakuntien tehtävät soteen ja pelastustoimeen. orPon työryhmä huhtiKuussa 2013 pääministeri Katainen asetti kuntaja sote-koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajana toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. 4. Sote-alueen hallinto olisi perustunut kuntayhtymämallille. Työryhmän esitys perustui puhtaasti poliittiseen valmisteluun. kataiSen hallitukSen kuntauudiStuS Pääministeri Jyrki kataisen (kok.) kesällä 2011 aloittanut hallitus käynnisti kuntauudistuksen. 2. 5. Taustalla oli tarve vastata ikärakenteen heikentymiseen ja vahvistaa perustason sote-palvelujen yhdenvertaista saamista. 1. Onnistuuko Marinin hallitus siinä, missä edeltäjät epäonnistuivat. Hankkeen aikana kuntaliitokset vauhdittuivat ja kuntien määrä väheni tuntuvasti. 7.. Toteutus jäi pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitukselle. Perustuslakivaliokunta torjui kuitenkin mallin epädemokraattisena ja kuntien itsehallintoa rajoittavana. SiPilän hallitukSen maakuntaSote Pääministeri Juha siPilän (kesk.) hallitusohjelmassa sovittiin sote-uudistuksen rakentamisesta korkeintaan 19 itsehallintoalueen pohjalle. 22 7.2.2020 Politiikka TeksTi: Pekka Pohjolainen Sotea on sorvattu jo 15 vuotta. Sen toisessa vaiheessa oli tarkoitus säätää valtioneuvostolle oikeus päättää kaupunkiseuduilla kuntien yhdistymisestä, viime kädessä vastoin kunnan tahtoa
7.2.2020 23 Henkilö Henkilö Moderni perhe Petro Peippo hoitaa nyt lapsia, kun Eeva Kallin päivät venyvät töissä. Keskustapoliitikko toivoo hoivavastuun jakautuvan perheissä nykyistä tasa-arvoisemmin. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen
perheiden oikeuteen hoitaa lapsia kotihoidontuella 3-vuotiaaksi saakka ei uudistuksessa kosketa, se oli keskustan kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa. Kallin puoliso Petro Peippo tarjoilee kahvia Helsingin Tapaninvainiossa sijaitsevassa omakotitalossa, ja Pihla, 4, häärää innokkaasti mukana. – Ei tarvitse antaa ymmärtää, että se on pelkkää hattaraa, mutta on se kaiken säheltämisen arvoista. – Olen onnellinen, että kahden kodin järjestely on meille mahdollinen. Kalli myöntää ikävöivänsä itsekin lapsiaan etenkin silloin, kun työpäivät venyvät. Perheeseen iskostunut työnjako saattaa kuitenkin näkyä myöhemmässäkin työelämässä, hän huomauttaa. Kallille ja Peipolle oli alusta asti selvää, että he haluavat lapsia. Kallia harmittaa, että julkisuudessa lapsiperheelämästä annetaan usein ankea kuva. Olen nauttinut, vaikka totta kai lapsiperheessä on raskaitakin hetkiä. Ansakin on jo vikkelä liikkeissään. 24 7.2.2020 SatakuntalaiSelle kansanedustajalle Eeva Kallille perheiden puolustaminen on ykkösasia politiikassa. Pitkät viikonloput perhe asuu toisessa kodissaan Eurassa. – On paljon yksittäisiä asioita, jotka kumuloituessaan vievät oikeaan suuntaan. Kallin mielestä valinnanvapaus on tärkeä asia, koska perheiden tilanteet ovat erilaisia. Kalli myös muistuttaa laskelmien osoittavan, että kotihoidontuen leikkauksen työllisyysvaikutukset olisivat lopulta suhteellisen pieniä. Kallin mielestä keskustalaisten pitääkin mennä sinne, missä ihmiset ovat – politiikkaa tuputtamatta. – Ehdottomasti. – Heitimme kamat sisään yhtenä päivänä ja olemme remontoineet sisätiloja pikkuhiljaa, Kalli kertoo. – Ai, olit ajatellut sen valmiiksi, Kalli hymyilee ja tekee työtä käskettyä. Hän tietää, että ruuhkavuosia elävät vanhemmat eivät useinkaan ehdi osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. – Esimerkiksi kokoomus olisi heikentämässä nykyjärjestelmää, Kalli viittaa puolueen haluun leikata kotihoidontukea. Peippo suosittelee perhevapaan pitämistä muillekin isille. poliittiSiin tilaiSuukSiin osallistumisen kynnys on monille ihmisille korkealla. Hän arvelee hoitovapaansa jatkuvan ainakin ensi syksyyn, jolloin Ansa on melkein parivuotias. Hän järjesti itse tammikuussa Porissa pop up -perhekahvilan pariksi tunniksi ja aikoo tehdä vastaavaa jatkossakin. Kalli on iloinen siitä, että perhevapaauudistus kannustaa jakamaan lastenhoitoa tasaisemmin isien ja äitien kesken. – Oli ilahduttavaa, että se sai positiivisen vastaanoton. Lapsetkin ovat vielä niin pieniä. Hän toivoo, että kotihoidontuen ympärillä käytävästä keskustelusta päästäisiin jo asioihin, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista. Keskusta esitti, että alhaisen syntyvyyden vuoksi säästyvät lapsilisät voisi käyttää tulevaisuudessa lapsilisien korottamiseen. Keskusta on maltillinen, rakentava kansanliike, eikä siitä periaatteesta pidä luopua, vaikka ympäristö provosoi.. – Mutta olen tyytyväinen, koska he ovat hyvässä hoidossa ja saavat olla isänsä kanssa. Hänen ja Ansan päivärutiiniin kuuluu myös Pihlan kuljettaminen päiväkotiin. Hän nostaa vuoden ja kolmen kuukauden ikäisen Ansan syliinsä syömään hedelmäsosetta. eduSkunnaSSa käytiin marraskuussa Kallin liikkeelle laittama ajankohtaiskeskustelu lapsija perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Kodissa on jo valmiin näköistä, taulut ja muut esineet vain hakevat vielä paikkaansa. Kalli sanoo, että kaikki puolueet puhuvat kyllä perhepolitiikan tärkeydestä kauniisti ja sanovat luottavansa perheisiin, mutta käytännössä eroja kuitenkin on. – Sellainen saattaa vaikuttaa vaikka silloin, kun työpaikalla mietitään, kenelle joku asiakkuus annetaan. Kalli sanoo, ettei sinällään ole ratkaisevaa, kumpi vanhemmista hoitaa lasta vauvaja taaperovuosina. Kalli tietää, että suuri osa hänen kollegoistaan joutuu viettämään työviikot Helsingissä ilman perhettään. Näillä poliitikot voivat hänen mukaansa vaikuttaa siihen, että lapsia haluavat uskaltaisivat perustaa perheen. Lasten leikkejä seuratessa ja vanhempien kanssa jutellessa poliitikko sai evästyksiä työhönsä. Monet lastenhoitoon liittyvät asiat kasautuvat usein juuri naisille. – Siksi on tärkeää varmistaa, että heidän äänensä tulee kuuluviin. perhe muutti nykyiseen kotiinsa Kallin vaalikiireiden keskellä viime keväänä. – Toivon, että vanhemmuus jakautuisi nykyistä tasaisemmin tulevaisuudessa, ja uskallan sanoa sen ääneenkin. Heidän edellinen talonsa sijaitsi samoilla seuduilla, ja alue on Peipolle myös lapsuuden kasvuympäristöä. – Tarhassa on kivaa, kun siellä lauletaan, Pihla hihkaisee. – Eiköhän luoteta siihen, että perheet osaavat itse päättää lastensa hoidosta. Tämä on tiivistä yhdessäoloa lasten kanssa ja uskon, että muuten suhde heihin olisi erilainen. Tyttö kattaa pöytää ja kertoo, mihin kenenkin tulisi istua. FySioterapeuttina työskentelevä Peippo on ollut päävastuussa lapsista ja kodista siitä saakka, kun Kallin eduskuntatyö alkoi. iSille kiintiöityä vapaata aiotaan pidentää tulevassa perhevapaauudistuksessa. – Äiti, mä ajattelin, että sä tulisit tähän, Pihla osoittaa pöytäryhmän laitimmaista tuolia. – Aika paljon tulee viestiä, että vanhemmat haluaisivat tehdä enemmän osaaikatöitä, mutta se ei ole niin helppoa. Lisäksi vanhemmuutta pitäisi tukea matalan kynnyksen palveluilla, vähentää lapsiperheköyhyyttä ja vahvistaa asenneilmapiiriä, jossa lapset ovat ilon aihe, Kalli luettelee. Paljaista pöytätasoista ei tosin ole pikkulapsiperheessä haittaa, Kalli ja Peippo naurahtavat
Keskustalaisten ei pidä erehtyä luulemaan, että vain äärimielipiteillä ja kärjekkäillä ilmaisuilla olisi nykyään kysyntää, Kalli varoittaa. Keskusta oli paljasjalkaiselle helsinkiläiselle aika outo puolue. Mielessä voi olla työmurheita, lastenhoitokuvioita tai lonkkaleikkaus. – Tässä ajassa tarvitaan positiivista puhetta, ei pelkästään vihaa ja toivottomuutta. Huoli puolueen tilasta oli myös yksi syy siihen, että hän halusi päästä vaikuttamaan. – Kyllähän Satakuntaan meneminen avasi silmiä sille, millaista Helsingin ulkopuolella on. Pihla on päässyt myös pappansa ravihevosen kärryjen kyytiin. 7.2.2020 25 Eurassa lapset tapaavat säännöllisesti isovanhempiaan Ritva ja Timo Kallia. Kallin mielestä on luonnollista, että ihmisten kaipaamat politiikkatoimet ovat arjen tasolla. – Keskusta on lopulta se uskottava voima, joka voi lisätä alueille elinvoimaa, luoda ihmisille toivoa ja rohkaista yrityksiä investoimaan. Kalli siirtyi politiikkaan viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtajan paikalta, ja ensimmäisen kauden kansanedustaja on kivunnut jo eduskuntaryhmän varapuheenjohtajaksi. – Keskusta on maltillinen, rakentava kansanliike, eikä siitä periaatteesta pidä luopua, vaikka ympäristö provosoi. Mitä suoMalaisEt miettivät ensimmäisenä aamulla herätessään tai viimeisenä illalla nukkumaan mennessään. Kalli sanoo uskovansa vakaasti siihen, että keskusta nousee, koska sille on tarvetta. Poliittinen asetelma on muuttunut, isot kannatusmuutokset lyhyen ajan sisään ovat mahdollisia puolin ja toisin. – En todellakaan usko, että keskustan peli on menetetty. Puolue on vahvoilla silloin, kun se pääsee näihin ajatuksiin kiinni, Kalli uskoo. Satakunnassa – kuten niin monessa muussakin maakunnassa – väestökehitys aiheuttaa kirjaimellisesti harmaita hiuksia. Keskustan ex-kansanedustaja on tytöille pappa, jonka kanssa leikitään piilosta ja heppaleikkejä. Koko perhe pääsi yhdessä leikkipuistoon, kun maanpuolustuskurssia alkuvuonna suorittavalle Eeva Kallille sattui arkivapaapäivä.. – Olen kuitenkin puoluenainen henkeen ja vereen. Olen myös alkanut seurata politiikkaa. – Murehtivatko ihmiset maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta vai sittenkin sitä, miten he saavat oman elämänsä järjestymään seuraavana päivänä tai tulevalla viikolla, hän kysyy. – Se on maatila, Pihla selventää. Politiikka kiinnostaa ja kiehtoo. Petro Peippoa politiikka ei juurikaan kiinnostanut ennen vaimonsa tapaamista. Mikä sai hänet jättämään uran konsulttitoimistossa. Mieltä painoivat myös oman maakunnan murheet
26 7.2.2020 Reportaasi Kirjavarastosta koko kansan olohuoneeksi
Kirjastomenot repesivät välittömästi moninkertaisiksi. Jopa kirjastobuumia seuranneista lamavuosista, yhteiskunnan digiloikasta ja kuntatalouden niukkuudesta huolimatta kirjastot onnistuvat edelleen houkuttelemaan kävijöitä puoleensa. Lainausmäärä huiteli reilusti yli 84 miljoonassa kerrassa. Se on yhteiskunnan peili, joka hengittää ja henkii alati muuttuvan maailman menoa. TeksTi: Santeri Lampi kuvaT: Jari Laukkanen. Dartfordin lähiön yleinen kirjasto oli lähinnä tympeä varasto täynnä pölyisiä opuksia, mutta työväenluokkaiselle ja angstiselle teinille se tarjosi kurkistuksen uusiin sfääreihin. Kirjojen lainaamisen tasa-arvoa lisäävä vaikutus onkin ymmärretty etenkin Suomessa, jota voi hyvällä syyllä kutsua kirjastojen luvatuksi maaksi. Eri puolille maata 1970ja 1980-luvuilla pystytetyt kirjastorakennukset muistuttavatkin nykypolvia hyvinvointiyhteiskunnan kultakaudesta. vuoden 2018 tilastot kertovat, että Suomessa oli 282 pääkirjastoa, 438 sivukirjastoa, 17 laitoskirjastoa ja 135 kirjastoautoa. Nykykirjasto ei ota itseään liian vakavasti. – Kirjasto oli ainut paikka, jossa tottelin sääntöjä vapaaehtoisesti, Richards muisteli taannoin The Big Issue -lehdessä. 7.2.2020 27 Monelle lienee yllätys, että The Rolling Stones -yhtyeen kitaravirtuoosi ja rock-musiikin paha poika Keith Richards unelmoi aikoinaan kirjastonhoitajan urasta. Jo vuoden 1961 kirjastolaki kannusti kuntia luomaan alueellisesti kattavan kirjastoverkoston valtion avokätisellä tuella. Harva ponnistaa tähtiin Richardsin tavoin, mutta moni voi varmasti samastua hänen kokemuksiinsa
Se on 3D-printtereineen, äänitysstudioineen ja vinyylileikkureineen äärimmilleen viety esimerkki kirjastosta, joka reagoi ympäristönsä muutoksiin – ja kurkottaa tulevaisuuteen. Perinteisiä kirjoja Kuikka ei lainaa, mutta hän on päässyt jyvälle laserleikkurista ja kolmiulotteisesta tulostamisesta kirjastojen pitämissä työpajoissa. Yhteisöllinen tunnelma ja leppoisat kohtaamiset eikaupallisessa tilassa, suuren kaupungin ytimessä ovat kummallekin mieleen. arki-iltapäivänä Oodin ylimmässä kerroksessa eli ”kirjataivaassa” on vilkasta, mutta aaltoilevan katon akustiikkalevyt vaimentavat hälyä tehokkaasti. – Täällä on ihmeellisiä laitteita, joita ei ole ihan jokaisella kotona, kolmen tunnin varauksen kirjontakoneelle tehnyt Kuikka kehuu. kielikahvilat, lapsiperheiden satutunnit, Petri Hulkosta ja Veikko-Poika Suurhaskusta tuli kirjaston vakiokävijöitä Oodin avaamisen myötä. Kaikki halusivat osansa glooriasta; jopa ex-pääministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla neuvoteltu hallitusohjelma julkistettiin uudessa keskustakirjastossa. Lastenvaunuparkissa on ruuhkaa. Yhä harvemmalla nykyihmisellä riittää sinnikkyyttä lukea perinteisiä kirjoja, kun digitaalisten sisältöjen poukkoileva silmäily yleistyy. Jos tämä olisi ruma neliönmallinen rakennus, tänne ei olisi niin houkuttelevaa tulla, Hulkko pohtii. Saman katon alle mahtuvat niin maahanmuuttajien näyttelyt kuin kaupungin palvelupisteetkin. Ilmari Kuikalle kirjastojen uusien palveluiden kokeileminen on harrastus. Kirjanlukija alkaa olla bussissa ja kahvilan terassilla poikkeuksellinen näky. Jos on lukenut vain dekkareita, kannattaa kokeilla rakkausromaania, Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara suosittelee kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia kirjallisuuden lajeja.. Selfie-nurkassa poseerataan kännykkäkameroille, turistit ihastelevat Eduskuntatalolle avautuvaa maisemaa ja opiskelijat naputtelevat läppäreitään niskat kyyryssä. Arvokkaita kokoelmia ja palatsimaisia kirjastosaleja ulkomailta toki löytyy, mutta niitä ei ole tarkoitettu lenkkarikansan olohuoneiksi. 28 7.2.2020 Vaikka luvut ovat laskeneet koko 2000-luvun ajan, ne herättävät edelleen ihailua kirjastopiireissä ympäri maailmaa. Hulkko ja Suurhasku viettävät säännöllisesti aikaa Oodin lastenosastolla, missä taaperot köllöttelevät ja möyrivät suuren maton päällä. Maassa tuntuu vallitsevan melko vahva konsensus siitä, että vuosittain kirjastoihin satsattava noin 300 miljoonaa euroa poikii paljon hyvää. Petri Hulkolla ja puolitoistavuotiaalla Veikko-Poika Suurhaskulla on evästauko. Wau-arkkitehtuuria säihkyvä keskustakirjasto Oodi saa vieläkin osakseen suitsutusta, vaikka sen avajaisista on ehtinyt vierähtää jo yli vuosi. Soraäänille ei juuri jäänyt tilaa, kun Oodi-hurmos tempaisi mukaansa kansan ja poliitikot. Etenkin poikien asenteet lukemista kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. kirjontakoneen ääressä istuva nuori mies iloitsee niistä kirjaston palveluista, joiden avulla kuka tahansa voi opetella harrastusmielessä kalliiden ja harvinaisten laitteiden käyttämistä. Asiaa lienee parasta kysellä kirjaston asiakkailta, kuten Ilmari Kuikalta. Tuoreimmat Pisa-tulokset puolestaan kielivät siitä, että suomalaisnuorten lukutaito heikkenee. – Oodissa on parasta arkkitehtuuri. Mutta mikä on kirjastojen rooli ja asema, kun ne kilpailevat kansalaisten ajasta ja huomiosta uudella vuosikymmenellä
Soininvaara kokee, että nykykirjasto kannustaa ja opastaa kävijöitään aktiiviseen kansalaisuuteen. Vaikka voi näyttää siltä, että valtamerilaivan kokoisessa kirjastossa on fyysisiä kirjoja vähänlaisesti, Oodi on lainausmäärissä pääkaupunkiseudun ykkönen. – Tarve tunnistaa valemediat on noussut pinnalle aivan erityisellä tavalla viime aikoina. Silti on selvää, että Oodin kaltainen kävijämagneetti painii eri sarjassa kuin pienemmät kirjastot. Näin Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara kuvailee kurjistumiskierrettä, johon esimerkiksi Englannin kirjastolaitos on ajautunut. KirJasto on kokenut Suomessa muodonmuutoksen sitten 1980-luvun, jolloin Soininvaara aloitti kirjastonhoitajan uransa. 2002 2006 2010 2014 2018 106 867 495 Kirjastojen kokonaislainausmäärät 102 555 457 96 228 087 90 870 108 84 581 370. Jämähtäneisyyttä seuraa näivettyminen. Siellä kirjastojen ja palkatun henkilökunnan määrä romahti dramaattisesti 2010-luvulla, kun paikallispäättäjät vetivät kukkaronnyörit tiukalle. Tiedonhallinnan ammattilaisina työntekijämme auttavat esimerkiksi koululaisia luotettavan tiedon tunnistamisessa, Soininvaara kertoo. Lisäksi henkilökunta auttaa ikäihmisiä harppaamaan digikuilun yli sekä perehdyttää kävijöitä mitä moninaisimpien laitteiden saloihin. soininvaara näkee, että myös Oodin kaltainen elämyskeidas toteuttaa kirjaston perustehtävää, kun se ohjaa ihmisiä sivistyksen ja tiedon lähteille. Jo pääkaupunkiseudun laitamilla arki näyttää toisenlaiselta. Jos kirjasto ei vastaa kansalaisten tarpeisiin, sille ei myönnetä rahoitusta. Junaradan päässä paraatipaikalla komeileva pytinki, joka maksoi lähes sata miljoonaa euroa, viitoittaa varmasti kekseliäisyydessään tietä muillekin kirjastoille. Lisäksi Oodi tukee demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä ja kamppailee valeuutisia vastaan. valtion ja Helsingin kaupungin päätös ruokkia kansan henkistä kasvua Oodi-kirjastolla Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi oli tyylikäs ele. 7.2.2020 29 Fyysisiä kirjoja kaksikko ei ole lainannut, mutta äänikirjojen lataamista kirjaston palvelusta Hulkko lupaa harkita. Ihmisiä houkutellaan edelleen perinteisen kirjallisuuden pariin, mutta nyt saman katon alle mahtuvat lisäksi niin maahanmuuttajien kielikahvilat, lapsiperheiden satutunnit, näyttelyt kuin kaupungin palvelupisteetkin. Kirjaston johtaja lisää, että aikuiset tarvitsevat vielä nuoria enemmän ohjausta vääristellyn tiedon tunnistamisessa. Kun hyllyssä on vain kasa pölyisiä kirjoja, ihmiset eivät enää käy. Oodissa pähkäilläänkin jatkuvasti, miten tähän tarpeeseen voitaisiin vastata paremmin
Saray Baklava, Babylon Food Market ja niin edelleen – laskiaispullaa ja lauantaimakkaraa eksoottisempien herkkujen tarjonta on mainoskylttien perusteella runsasta. Loivaan Rinteeseen vuonna 1977 valmistunut Hakunilan kirjasto ei pröystäile ulkomuodollaan, mutta sen ovi käy taajaan. Hän käy usein kirjastojen järjestämissä konserteissa ja lukupiireissä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Erikoiskirjastonhoitaja Paula Puustisen mukaan äänikirjojen kysyntä on kovaa Hakunilan kirjastossa.. 30 7.2.2020 Ruuhkabussi matelee läpi tietöiden repimän Helsingin itäisen kantakaupungin ja kiihdyttää laiskasti kohti ItäVantaata. hakuniLan kadut ovat rauhoittuneet paljon sitten 2000-luvun alun, jolloin suomalaisten ja somalialaisten väliset jengiriidat nousivat valtakunnan otsikoihin. Joka kolmas Hakunilan asukas on maahanmuuttajataustainen, mikä näkyy katukuvassa. Lehteä seLaiLevaa Sirkka Riihelää koululaisten poukkoilu ja kävijöiden puheensorina eivät häiritse. Puustinen kokee, että kirjastonhoitajien rooli kasvattajina korostuu Hakunilan kaltaisessa lähiössä, missä asuu paljon lapsiperheitä. Vaikka Hakunilan kirjastossa riittää vilskettä, Puustinen toivoo, että kirjasto tavoittaisi alueen ihmisiä vielä laajemmin. Pientä hälyä kyllä siedetään, Riihelä vertailee. Hakunilassakin asuu ihmisiä, jotka eivät ole koskaan astuneet jalallaan kirjastoon. – Tavoitteemme on lähteä tulevaisuudessa enemmän pois neljän seinän sisältä ja välittää kirjaston ilosanomaa. Erikoiskirjastonhoitaja Paula Puustinen on ylpeä siitä, että lapset ja nuoret pitävät Hakunilan kirjastoa turvallisena hengailupaikkana. Kun on körötelty reilu puolisen tuntia, määränpää siintää keskellä aitoa lähiömaisemaa. Tänne on kuka tahansa tervetullut käyttämään tietokonetta, tulostamaan, lukemaan tai vain oleilemaan, Puustinen sanoo. – Ennen kirjastossa piti olla kuin kirkossa, mutta nyt täällä on olohuonemaista. Heille kirjastolla on tarjota muun muassa suomenkielistä juttuseuraa ja oppimateriaaleja. Harmaat elementtikerrostalot kohoavat ryppäinä siellä täällä, ja niiden keskellä komeilevat ostari, kirkko – ja kirjasto. – Tarjoamme kaikille samat palvelut tulotasosta riippumatta. Matalan keltatiilisen rakennuksen uumenista kantautuu innostuneita huudahduksia, kun huppareihin sonnustautuneet alakoululaiset räpläävät pelikonsolin ohjaimia sohvalla kylki kyljessä. Ehkä he luulevat, että tämä on vain kirjavarasto. Puustinen on pannut merkille, että maahanmuuttajille kirjasto on usein ensimmäisiä vierailukohteita uudella paikkakunnalla. Kirjastosta on tullut matalan kynnyksen kohtaamispaikkana yksi lähiön tärkeimmistä sosiaalisen elämän keskuksista
Tampereen yliopistossa työskentelevä Lahtinen tietää, mistä puhuu; hän kolusi kaikkiaan yli 250 yleistä kirjastoa vuosina 2008–2010. – Halusin dokumentoida jälkipolville matkakirjan muodossa, kuinka upea ja kattava kirjastolaitos Suomessa on ollut, Lahtinen muistelee. Kirjastoista on tullut todella muhevia mestoja, joissa ihmisen on hyvä olla, Lahtinen suitsuttaa. n KirjavinKit Anna-Maria Soininvaara Jonathan Franzen: Maailman äärillä (Siltala) Paula Puustinen Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään (Aula & Co.) Hanna Kosonen Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin (Otava) Mikko Lahtinen Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla 1–3 (WSOY) Ennen kirjastossa piti olla kuin kirkossa, mutta nyt täällä on olohuonemaista . Ihmiset saavat olla omissa oloissaan, mutta yhteisellä asialla. YlioPistonlehtorin mielestä ei ole lopulta kovin olennaista, lainataanko kirjastosta kahvakuulia tai kausikortteja jääkiekko-otteluihin. Hän muistaa edelleen elävästi sen kipristelevän innostuneen ja jännittyneen tunteen, kun kirjakyyti kaartoi pihaan joka toinen tiistai. Jo oman kirjastokiertueensa aikana Lahtinen pani merkille, että kirjastopalveluita oli keskitetty. Vaikka rahakirstun pohja kummittelisi, ministeri toivoo, että kunnat pitäisivät kiinni elinvoimaa ja hyvinvointia tukevista kirjastopalveluistaan. Nykyään Kososen työ ministerinä on sellaista haipakkaa, ettei kirjastoon juuri ehdi – lisäksi kirjojen palautuspäivien unohtaminen olisi epäsäännöllisten aikataulujen takia todellinen riski. Hän saattaisi sanoa, että 2020-luvun suomalainen kirjasto rokkaa kovemmin kuin koskaan aikaisemmin. Kuntaliitosten myötä pääkirjastoista oli tullut sivukirjastoja – tai ne oli lopetettu kokonaan. Hän kehuu Suomessa vallitsevaa ajattelutapaa, jonka mukaan kirjasto ei ole vain kirjojen lainaamista varten. Sirkka Riihelä varaa kiinnostavat uutuuskirjat verkossa ja noutaa ne lähimmästä kirjastostaan.. Riihelän sydäntä lämmittää se, että kirjastoissa tapaavat nykyisin eläkeläisten lisäksi pienten lasten vanhemmat. – Peruskoulut, kirjastot ja kansalaisopistot ovat ruohonjuuritason vuorovaikutuspaikkoina maanlaajuisen sivistyksen tärkeimmät pilarit. PaiKallista kulttuurielämää sykkivät kirjastot kautta maan ovat oiva osoitus siitä, ettei sivistys-Suomi todellakaan rajaudu etelän kasvukeskuksiin, valtio-opin yliopistonlehtori ja dosentti Mikko Lahtinen sanoo. – Niissä on nojatuoleja, työpöytiä ja eristettyjä soppia. Kosonen iloitsee siitä, että kirjastot ovat onnistuneet uudistumaan ympäröivän maailman mukana. Kilometrejä kertyi mittariin lähes 15 000. 7.2.2020 31 Riihelä kertoo loikanneensa digimaailmaan kirjaston avustuksella; opeteltuaan ensin käyttämään lainatablettia hän päätti hankkia ihka oman laitteen. Lakiin on kirjattu, että kirjastojen tulee edistää muun muassa tiedon yhdenvertaista saavutettavuutta, lukemiskulttuuria ja elinikäistä oppimista. – Onneksi kirjasto ymmärretään matalan kynnyksen paikkana, jossa ei kytätä tai kontrolloida. Kirjastoasioista vastaava tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) muistaa kolunneensa koululaisena paikallisen kirjastoauton valikoimat läpi. Lopputuloksena kirjapainosta putkahti maailmalle melkein 400-sivuinen Kirjastojen maa -opus. Kosonen korostaa myös kirjastojen keskeistä roolia vuoropuhelun ja demokratian tukemisessa. Ministeri Kososen tavoin myös Lahtinen kantaa huolta siitä, että kuntatalouden kurimus voi ajaa kirjastoja ahtaalle. Tälle periaatteelle hyväksyntänsä antaisi varmasti myös kitarajumala Keith Richards. Hänestä vuonna 2017 voimaan astunut laki yleisistä kirjastoista summaa niiden tehtävät hyvin. Hekin voivat olla kipeästi juttuseuran puutteessa. Kirjastojen suurimpana uhkana Kosonen pitää niiden julkisen rahoituksen riittävyyttä, sillä kunnat ja valtio vastaavat yhdessä kirjastotoiminnan resursseista. Tärkeintä on, että toiminta pitää yllä kirjaston henkeä. Itsestäänselvyytenä sen palveluita ei kuitenkaan kannata pitää. Niitä ei pidä mennä turmelemaan! lahtinen näKee , että tietotekniikan omaksuminen osaksi palveluvalikoimaa oli ratkaisevan tärkeä nivelvaihe kirjaston kehityksessä. – Kirjasto on kaikkia varten – olet sitten kerjäläinen tai ministeri. on aivan olennaista, että kirjastot ovat fyysisiä rakennuksia, eivätkä pelkkiä verkossa toimivia digisisältöjen jakajia, Lahtinen painottaa. 20 000 kirjan kokoelman omistava dosentti tunnustautuu perinteisen niteen suosijaksi, koska se on ”helkkarin hyvä käyttöliittymä”. – Jos julkisia palveluita aletaan purkaa ja keskittää kasvukeskuksiin, kirjasto alkaa voida pahoin, Lahtinen varoittaa
32 7.2.2020 Politiikka Antti Rinne (sd.) joutui luopumaan pääministerin salkusta vain puoli vuotta hallituksensa syntymisen jälkeen. Suomeen saatiin kansainvälistäkin mainetta niittänyt viisikko: kaikkien hallituspuolueiden johdossa on nyt nainen. Mutta ovatko ajat sille otolliset. Mutta mistä uunituoreen valtiovarainministerin kehumat hallitukset ponnistivat, missä asennossa olivat talouden tunnusluvut. Kutsutaan siis Marinin hallitusta uudeksi punamullaksi, vaikka se onkin nimenä harhaanjohtava. Ensimmäinen sijoittui sotavuosikymmenelle, joten siitä ei ole malliksi tai vertailukohdaksi muille. KAnsAnRintAmAn kultakausista on jo aikaa. Hallituksen kärkipariksi – pääministeriksi ja valtiovarainministeriksi – vaihtuivat Sanna Marin (sd.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Uusi punamulta kun on itse asiassa niin sanottu kansanrintamahallitus, joihin osallistuvat kaikki vasemmistopuolueet – nykyisin sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto – sekä puolueita poliittisesta keskustasta. Mistä on parhaat punamullat tehty?. Toinen jakso jatkui TeksTi: Taina Kivelä Uuden sukupolven punamulta pyrkii yhtä historiallisiin saavutuksiin kuin edeltäjänsä. Tällä kertaa mukana ovat keskustan lisäksi vihreät ja ruotsalainen kansanpuolue. – Sanna Marin on selvästi seuraavan sukupolven pääministeri ja oletan, että siitä voi syntyä yhtä historiallisia asioita kuin aikoinaankin on tehty punamultavoimin, Kulmuni perusteli sananvalintaansa Iltalehdelle (8.12.2019). Ovatko ajat taas otolliset onnistumiselle. Hankalasta alusta huolimatta molemmat uskovat vanhaan hallitusohjelmaan ja koalitioon, jota Kulmunin johdolla alettiin kutsua ”uuden sukupolven punamullaksi”
Kolmas ja toistaiseksi viimeinen loppuun asti katsottu kausi oli 1975–1983. 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 -30 000 -20 000 -10 000 19 61 19 62 19 63 19 64 19 65 19 66 19 67 19 68 19 69 19 70 19 71 19 72 19 73 19 74 19 75 19 76 19 77 19 78 19 79 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 Väestön ja työikäisen väestön muutos (henkilöä) Väestö Työikäiset (15–64 -vuotiaat). Vuosina 2010–2018 väestö kasvoi lähes saman verran (166 000), mutta työikäisten määrä supistui 121 000 henkilöllä. – Hyvinvointivaltiota rakennettaessa löydettiin keskustan ja sosiaalidemokraattien kesken kompromisseja siitä, minkälaisin painotuksin laajentaminen tapahtui. – Siihen on kaikki edellytykset, eikä tilanne ole niin katastrofaalinen kuin julkisen keskustelun mukaan voisi päätellä, Pekkarinen rauhoittaa. Myös menojen osuus BKT:sta kasvoi, mutta se pystyttiin rahoittamaan verojen vastaavalla kehityksellä, Vihriälä toteaa. 7.2.2020 33 viiden vuoden (1966–1971) ajan. – Tilanne on nyt monessa suhteessa erilainen, sanoo valtiotieteiden tohtori Jukka Pekkarinen, joka on suomalaisen taloustieteen vaikuttajia ja työskenteli muun muassa valtiovarainministeriön ylijohtajana 2011–2015. – Kun hyvinvointivaltiota laajennettiin, julkisia menoja kyettiin lisäämään nopeasti, koska työssä olevan väestön määrä kasvoi koko ajan. Kultakausina talous kasvoi nopeasti. Nyt haasteena on se, pystytäänkö ylipäätään turvaamaan nykymuotoisen hyvinvointivaltion rahoitus. Väestön lisäys koostui siis lähes yksinomaan työikäisistä. Hallitusohjelmaan on sisäänrakennettu dynamiittia kunnianhimoisten tavoitteiden muodossa. – Hallitusohjelmaan on lisäksi sisäänrakennettu dynamiittia kunnianhimoisten tavoitteiden muodossa, Pekkarinen painottaa. Työikäisiä, joiden työllä ja tuotannolla hyvinvointia ylläpidetään, on nyt selvästi vähemmän. Maksupohja saatiin talouden vahvasta kasvusta, Pekkarinen sanoo. Sama huono kehitys jatkuu lähivuosina: väestö ei kasva ja työikäisten suhteellinen osuus pienenee edelleen. Väestökehitys on Vihriälän mielestä merkittävin ero vanhan kansanrintaman ja uuden punamullan kausien välillä. Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä pitää hänkin uuden punamullan tilannetta huomattavasti haasteellisempana kuin aikaisempien. – Eläkeläisten osuus väestöstä oli 1960ja 1980-luvuilla pieni eikä muuttunut nopeasti, lisäksi työikäisen väestön määrä nousi koko ajan, Vihriälä kertoo. Esimerkiksi vuosina 1974–1983 kokonaisväestö kasvoi 167 000 henkilöllä ja työikäinen väestö – 15–64 vuotiaat – lähes saman verran eli 148 000:lla
– Osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä, ja tilanne on sama eri puolilla maata, ei vain kasvukeskuksissa. 19 61 19 62 19 63 19 64 19 65 19 66 19 67 19 68 19 69 19 70 19 71 19 72 19 73 19 74 19 75 19 76 19 77 19 78 19 79 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 BKT:n kasvu (%) Kansanrintamahallitusten aika 10 12 6 8 2 4 -2 -4 -6 -8 -10. Ensimmäisessä euroajan kriisissä työmarkkinoiden sopeutumiskyky osoittautui riittämättömäksi, siksi tarvittiin tuskallinen kilpailukykysopimus (kiky). Silloin olisi tarvittu parempaa kilpailukykyä, mutta kävikin päinvastoin, Vihriälä toteaa. uuden punamullan tärkein tavoite onkin työllisyysasteen nostaminen, koska tärkeänä pidettyjen lisämenojen rahoitus riippuu paljon siitä. suomen muita heikomman kasvun yhtenä syynä Vihriälä pitää työvoiman tarjonnan kapeikkoja, jotka jarruttavat kasvua. Akuutin finanssikriisin pelkoa ei ole. – Tämä hallitus elää tietynlaista rekyyliä, kun taloustilanne on vähän parantunut. Suomen talous oli 1980-luvun lopulle hyvin suljettu. Euroopan rahaliittoon liittyminen poisti sen ylläpidon keinovalikoimasta devalvaation, jota käytettiin kansanrintamahallitusten aikaan ahkerasti. 34 7.2.2020 Toisena isona erona Vihriälä pitää talouden avoimuutta. Pulmana tässä on se, että sekä globaali että paikallinen talousympäristö on menossa pikemminkin heikompaan kuin parempaan suuntaan. Poliittisen ohjauksen kannalta hyvinvointivaltion rakentaminen ja ylläpito oli helpompaa kuin nykyisin, Vihriälä muotoilee. Yksi positiivinen asia nykymenosta sentään löytyy: poikkeuksellisen alhainen korkotaso näyttää jatkuvan. Osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä, ja tilanne on sama eri puolilla maata, ei vain kasvukeskuksissa. Ulkomaankaupasta osa oli lisäksi bilateraalista, rahoitusmarkkinat olivat suljetut ja väestöliikkeet erityyppisiä; nettomuutto Suomeen oli negatiivista. Se alkoi Sari Sairaanhoitajasta ja palkkojen nopeasta noususta. – Suomi on edelleen hyvin luottokelpoinen maa ja rahaa saa halvalla. – Suljetussa taloudessa saatoimme riippumattomammin muun maailman tapahtumista päättää itse esimerkiksi tuloja maatalouspolitiikasta ja monesta muusta asiasta. Pitkän päälle emme silti voi elää kuin pellossa, koska meillä on paljon puhuttu kestävyysvaje. Velkaantuminen ei saa lähteä uudestaan räjähtävälle uralle, Vihriälä painottaa. Hallitusohjelmaan on sisäänrakennettu dynamiittia kunnianhimoisten tavoitteiden muodossa. KilpailuKyKy on Vihriälän listalla kolmantena. – Jos taas sössitään kilpailukyky, se on hankala asetelma tässä tilanteessa, kun Suomi on taas jäämässä hieman jälkeen maailman ja Euroopan talouskehityksestä, Vihriälä varoittaa. On isoja paineita peruuttaa tai ainakin loiventaa kikyn vaikutusta samalla kun julkisia menoja myös lisätään päätösperäisesti, Vihriälä sanoo. Huono väestökehitys hillitsee myös pidemmän näkymiin perustuvia investointeja, Vihriälä sanoo. Sitten oli huonoa tuuria – tuli globaali finanssikriisi ja Nokian kriisi. – Vuonna 2007 käynnistyi episodi, joka rapautti kustannuskilpailukyvyn
– Usein parhaat, sosiaalisesti oikeudenmukaisimmat ja kantavimmat toimet työllisyyden parantamiseksi vaikuttavat vasta pidemmän päälle. Jukka Pekkarinen pitää tuon tavoitteen saavuttamista epävarmana. – Julkisen talouden tasapainon ja työllisyystavoitteen saavuttaminen ei ole normaalisti näköpiirissä olevan taloudellisten kehityksen valossa todennäköistä. Se on hallituksen onnistumisen kannalta ratkaiseva asia. Voidaan puhua esimerkiksi koulutusjärjestelmän pullonkaulojen avaamisesta. Todellisuudessa saavutettavuus on hyvin hankalaa, hän sanoo. Ne voivat olla poliittisesti tärkeitä, mutta niiden vaikuttavuus on varsin pieni, Pekkarinen arvioi. ilmastoPolitiikan oikeudenmukainen toteutus on kummankin tohtorin mielestä toinen uuden punamullan onnistumisen ratkaiseva hanke. Pekkarinen laittaa toivonsa yhteisten intressialueiden painottamiseen, vaikka maltillisen vasemmiston ja keskustan on nyt aikaisempaa vaikeampi löytää kompromisseja. – Tärkeää on pysyä uralla, joka uskottavasti voisi tuottaa 75 prosentin työllisyyden vuoteen 2023 mennessä, hän sanoo. – Nyt keskustelu työllisyystavoitteiden saavuttamisessa on paljolti temppujen, siis sosiaalipolitiikkaan tehtyjen pikku korjausten varassa. 7.2.2020 35 – Työllisyyden edistämisen keinoista pitää saada sovituksi seuraavan puolen vuoden aikana. Ja eivät osuisi kipeimmin heikoimpiin. Se ei ole kovin helppoa, Vihriälä arvioi. – Pitäisi löytää tehokkaat toimet, jotka kohtelisivat tasapuolisesti eri puolilla Suomea asuvia. – Myös huoli alueellisesta kehityksestä yhdistää. Näitä alueita haastavat digitalisoituvan talouden ja uuden teknologian lisäksi juuri ne ilmastotoimet, joita tarvitaan kunnianhimoisen hallitusohjelman toteuttamiseksi. Se on hallituksen onnistumisen kannalta ratkaiseva asia. Myös työvoiman liikkuvuutta edistävästä asuntopolitiikasta voi löytyä yhteistä kaikupohjaa. – Työllisyystoimien saavuttavuudesta on lisäksi annettu julkisuuteen kevyen oloinen kuva. Myös kestävyysongelman osalta tulee väistämättä ristiriitaa. Julkiyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen (%) Kansanrintamahallitusten aika 19 75 19 76 19 77 19 78 19 79 19 80 19 81 19 82 19 83 19 84 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 60 70 40 50 20 30 10. – Intresseissä on nyt enemmän eroja. Leikkaukset, joiden tarve hallitusohjelmassa myönnetään, saatetaan joutua tekemään hyvin hankalassa taloudellisessa tilanteessa, Pekkarinen perustelee. On myös muistettava, että takana on ilmiömäinen työllisyyden kasvukausi, jonka toistaminen on vaikeaa. Pekkarisen mielestä punamullan johtokaksikon pitäisikin sopia jo ennakkoon, miten karikoista selviydytään. Siihen tarvitaan koko hallituskausi. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on molemmille puolueille tärkeä asia. Hänen mukaansa niillä on lähinnä symbolinen merkitys, sillä hallitusohjelma on rakennettu niin, että jotakin täytyy tehdä. Demareita kiinnostavat erityisesti teollisuuspaikkakunnat ja keskustaa tyhjenevä maaseutu, Pekkarinen toteaa. Työllisyyden edistämisen keinoista pitää saada sovituksi seuraavan puolen vuoden aikana. Ilmastopolitiikassa ne ovat ilmeiset, mutta niitä löytyy myös sosiaalipoliittisissa ratkaisuissa, joita on pidetty vahvasti esillä. Ja sitten paketti pitää vielä toteuttaa, Vihriälä toteaa
Vaalit voidaan Soinin mukaan voittaa kolmella sanalla, jotka toimivat käytännössä, tiivistävät olennaisen, menevät tunteeseen, jäävät mieleen ja kestävät aikaa. Monilta unohtuu hänen mukaansa, ettei vaaleissa äänestetä siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, vaan mikä on puolueiden ja ehdokkaiden kannatus. Minun veikkaukseni on, että jatkossa tulee käymään harvemmin niin, että nuupahtaa, hän ennakoi. – Tämä on iso muutos ja asia myös suomalaisessa yhteiskunnassa, hän muistuttaa. 36 7.2.2020 Poliitikon uransa viime keväänä jättänyt Timo Soini teki näyttävän paluun julkisuuteen keskellä tammikuun poliittista hiljaisuutta. Reilun sadan sivun mittaisessa nettikirjassaan Soini ruotii populismin menestysreseptiä kotimaisena, eurooppalaisena ja maailmanlaajuisena ilmiönä. Soinin mukaan yleisesti ajatellaan, että populismi tokenee ja nuupahtaa, kun se päästetään valtaan. soini Painottaa myös, että populismin vahvistumisen takaa löytyy aina todellista huolta jostakin. – Vallassa olijat tekevät toistuvasti vakavia virheitä leimaamalla ihmisten oikeutetut huolet mitättömiksi ja syyllistämällä äänestäjät, Soini muistuttaa. Kirjat Timo Soini uskoo lujasti populismin simppeliin poljentoon, mutta suhde valtaan jää pohtimatta. Soinin mukaan perussuomalaiset ovat onnistuneet siinä, missä keskusta ei ole koskaan onnistunut: olemaan sekä maaseudun että kaupunkien puolue. Seitsemän kuukauden luovalla tauolla oli syntynyt kirja Populismi (KAKS) Soinin omasta leipälajista. Simppeliä, mutta jyräävää kolmen soinnun boogieta soitti Soinin mukaan menestyksellä myös Donald Trump, joka voitti hänen mielestään vaalit kolmella teemalla: ”Rosvot kiinni, rajat kiinni ja turpa kiinni”. Esimerkiksi käyvät Soinin mukaan vaikkapa Veikko Vennamon ”Kyllä kansa tietää” tai Britannian brexit-kampanjan ”Take back control”. Soini korostaa myös tunteen äärimmäisen tärkeää merkitystä populismissa ja politiikassa yleensäkin. Kolmen soinnun timpermanni. PoPulismi nousee Soinin mukaan usein maaseudulta, mutta sitä esiintyy myös kaupungeissa. Kaikupohjaa populismille syntyy Soinin mukaan koko ajan, kun nykymaaseudulla ja myös pienissä kaupungeissa asuntojen ja talojen arvot ovat romahtaneet. – Näin on käynyt usein, mutta ei aina. Moni kokee suhteellisen asemansa huonontuneen ja lastensa elämän kovemmaksi kuin omansa. soinin mukaan kaiken avain populismissa on kieli: kyse on sanasta ja sanankäytöstä, vielä enemmän puhujan kuin kirjoittamisen lahjoista
Ehdottomasti kokoukseen, opastaa tietokirjailija Rinna Saramäki. Pekka Pohjolainen Timo Soini: Populismi. Soinin kirjan ilmeisin puute on kuitenkin se, että analyysi populismista vallassa jää torsoksi. EntinEn populistijohtaja näytti nauttivan paluustaan mediahuomion kohteeksi siinä määrin, ettei 57-vuotiaan entisen huippupoliitikon viimeistä sanaa alalla ole välttämättä vielä sanottu. Kansallinen näkökulma pitää löytää kaikille politiikan lohkoille. Täydellisen tuhon hallitusvallassa ja Halla-ahon perussuomalaisten puristuksessa kokenutta Sinistä tulevaisuutta Soini ei edes mainitse. Se on varsin vähän, kun suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on vuosittain noin 10 000 kiloa. Soini nostaa kovaa maata valtapuolueena alleen löytäneestä populismista oikeastaan vain yhden esimerkin: Puolan vanhoilliskatolisen Laki ja oikeus -puolueen. Jos niillä lennähtää kaukomaille lomalle, se kumoaa kaikki saavutetut päästösäästöt. Kirjailija motivoi lukijaa myös muistuttamalla, että monet hiilipäästöjä vähentävät toimet säästävät rahaa. Kymmenen vuoden niittien irrottamisella säästää sen sijaan vain noin viiden gramman hiilipäästöt. Toinen Soinin analyysin heikkous on se, ettei vanhan liiton populisti näytä olevan erityisen hyvin kartalla sosiaalisen median hyödyntämisestä alalla. rinna SaramäEn kirja 250 ilmastotekoa joilla pelastat maailman tarjoaa nimensä mukaisesti vinkkejä, joilla voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä. Esimerkiksi sisälämpötilan laskeminen ja vedenkulutuksen tarkkailu näkyvät heti myös kukkarossa. Soini huomauttaa, että Puolan populismin opetukset ovat selvät: tarvitaan selkeä ohjelma, joka kerää kannatusta ja vastustusta. Jos muovipurkit ovat niin likaisia, että ennen keräykseen viemistä ne täytyisi hangata puhtaaksi pesuaineella ja lämpimällä vedellä, purkit kannattaa jättää pesemättä ja laittaa sekajätteeseen. Muovipussien käytön vähentämisestä puhutaan paljon, mutta Saramäen mukaan kauppakassin materiaalilla on todellisuudessa paljon vähemmän merkitystä kuin ruualla, jota sillä kannetaan kotiin. Sen jälkeen voi miettiä, mistä tekijöistä laskurin paljastamat isoimmat päästöt riippuvat ja miten niihin voi vaikuttaa. Otava, 188 s. joS voit käyttää päivässä puoli tuntia ilmastonmuutoksen torjumiseen, kannattaako sinun mennä lautakunnan kokoukseen vai jäädä kotiin irrottelemaan niittejä mainoslehtisistä täydellistä kierrätystä varten. KAKS, 120 s. Ehkä niinkin, mutta historialtaan ja poliittiselta ja kulttuuriselta perinnöltään hyvin omaleimaisen Puolan kokemuksista tuskin voi vetää kovin yleispäteviä johtopäätöksiä. annukka kaarela Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa joilla pelastat maailman. mitEn keltanokan kannattaa lähteä ilmastotalkoissa liikkeelle. Arjen ilmastotekoja. Soini Sivuuttaa kirjassaan Jussi Halla-ahon nykyperussuomalaiset lähes täysin. Saramäki neuvoo selvittämään aluksi oman hiilijalanjäljen esimerkiksi Sitran Elämäntapatestissä, WWF:n Ilmastolaskurissa tai Suomen Ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-laskurissa. Kiinnostavinta kirjassa ovatkin erilaiset esimerkit, vertailut ja suhteellistamiset. Kirjansa julkistustilaisuudessa Soini sanoi jättäneensä Halla-ahon tarkoituksella rauhaan, koska katsoi olevansa jäävi arvioimaan häntä. Lopulliset ilmastovaikutukset ratkaisee toki vasta se, mitä säästyneillä rahoilla tekee. Henkilökohtaisillakin teoilla on merkitystä, kunhan niitä on riittävästi ja kunhan riittävän monet tekevät niitä, Saramäki kannustaa. Itsensä some-paitsiossa visusti pitänyt Soini käsittelee kyllä aihetta parin sivun verran, mutta hutaistun tuntuisesti. 7.2.2020 37 Perussuomalaiset ovat onnistuneet siinä, missä keskusta ei ole koskaan onnistunut: olemaan sekä maaseudun että kaupunkien puolue. Ulkopolitiikastakin kokemus on kova, ja jo pelkkä vihjailu ja vitsailu vuoden 2024 presidentinvaaleista sai median arvuuttelemaan kuumeisesti konkarin seuraavaa siirtoa. Saatavilla e-kirjana suomalaisissa e-kirjakaupoissa. Siellä on mahdollisuus vaikuttaa moniin ilmastoa sivuaviin päätöksiin, kuten kunnan hankintoihin tai kaavoitukseen. Suuri osa niistä on tuttuja: lihansyöntiä, autolla ajamista ja lentämistä tulisi vähentää, kierrätystä lisätä ja turhien tavaroiden ostamista välttää
Su om en m aa n ark isto Presidentti Urho Kekkonen vannoi virkavalansa 1.3.1956. Suomen mukaan Kekkosen ratkaisu, taannehtiva erikoislaki ja erityistuomioistuin, oli ainoa jäljelle jäänyt vaihtoehto. Kekkonen oli puun ja kuoren välissä. Hän muistuttaa, etteivät nykypoliitikot ole mitään uniikkeja marttyyreja, vaan sylkykuppeina ovat saaneet toimia heidän edeltäjänsäkin. Voittoa edelsivät 12 piinavuotta.. Kekkosenkaan pitkä poliitikontaival ei ollut pelkkää viimeisten presidenttikausien kaltaista ylistystä. Vuoden 1953 lopussa Kekkonen julistettiin jälleen poliittiseksi ruumiiksi, kun hänen Neuvostoliiton kanssa käymänsä neuvottelut tulivat julki. Artiklassa Suomi sitoutui yhteistoimintaan liittoutuneiden kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden tuomitsemiseksi. Erityisen vaikean vaiheen hänen urallaan muodostivat vuodet jatkosodan päättymisestä ensimmäisen presidenttikauden alkuun. Hänet asetettiin matkustuskieltoon, Valtiollisen poliisin valvontaan ja suljettiin ulos omasta eduskuntaryhmästään. Annetut tuomiot olivat muihin häviäjävaltioihin verrattuna lieviä, mutta siitä huolimatta prosessista tuli Kekkoselle ikuinen riippakivi. Kekkosen roolia rauhanopposition kärkihahmona pidettiin takinkääntönä, jopa isänmaan petturuutena. Hän viittaa erityisesti Kekkosen ajan puolueettomuuspolitiikkaan, jota on viime vuosien oikeistohuumassa kilvan todisteltu aikansa eläneeksi ja halveksittavaksi. Odotetusti kyseessä on kunnianpalautus. Suomi kuvaa Kekkosen vaikeudet niin syvinä, että voi pitää suorastaan ihmeenä, kuinKekkosen kunnianpalautus Kirjat Juhani Suomi vakuuttaa, ettei Kekkonen mennyt liian pitkälle Neuvostoliiton tai kotimaisten kommunistien miellyttämisessä. – Tämä teos on syntynyt yrityksenä palauttaa jonkinlaista suhteellisuutta julkisuudessa käytyyn poliittisväritteiseen ja tarkoitushakuiseen keskusteluun Kekkosesta ja hänen vuosistaan, Suomi taustoittaa. Tehtävässään Kekkonen joutui kantamaan päävastuun välirauhanehtojen toteutumisesta. Kun jatkosodan jälkeen nimitetty Castrenin hallitus kaatui, uusi pääministeri Paasikivi pyysi Kekkosen oikeusministeriksi. Juhani Suomen mukaan Kekkonen ehdittiin kyseisten kahdentoista vuoden aikana julistaa kolme kertaa poliittiseksi ruumiiksi. KeKKonen valittiin maalaisliiton ehdokkaaksi vuoden 1950 presidentinvaaleihin ja heti vaalien ratkettua pääministeriksi. Lähettiläs Lebedev oli vihjaillut Neuvostoliiton olevan valmis aloittamaan keskustelut Saimaan kanavasta ja ”suuristakin asioista”, jos vain Kekkonen saisi jatkaa pääministerinä. Juhani Suomen mukaan tapaus synnytti ennennäkemättömän polemiikin Kekkosta vastaan. artiklan täytäntöönpanosta tuli koettelemus, joka leimasi Kekkosen vuosikymmeniksi. Ensimmäisen kerran hänet yritettiin kuopata jatkosodan loppuvaiheessa. Kirjassa käsitelty ajanjakso on Kekkos-tutkimuksessa vähemmän puitu. Toisella puolella painostivat oman puolueen oikeisto, SDP ja kokoomus, toisella taas valvontakomissio ja kotimaiset kommunistit. SDP vaati Kekkosta oikeudelliseen vastuuseen, ja lehdistö vihjaili hänen sitoutuneen jonkinlaisiin vastapalveluksiin korvauksena saamistaan lupauksista. Vaikeudet eivät silti olleet ohi. 38 7.2.2020 Presidentti Urho Kekkosesta putkahtelee kirjoja tasaiseen tahtiin, mutta maan johtava Kekkos-tutkija, professori Juhani Suomi on viettänyt aiheen suhteen hiljaiseloa kymmenen vuotta. suomi nostaa kirjan johdannossa esiin myös nykyisten vallanpitäjien herkkähipiäisyyden. Juhani Suomen mukaan sopimuksen 13. Nyt Suomi palaa leipälajinsa pariin tuoreella kirjallaan Kolmasti kuopattu – Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944–1956. Häntä syytettiin maan etujen ja istuvan hallituksen vahingoittamisesta
Kirja osoittaa, että ruokahuijaukset ovat kuluttajille kinkkisiä. AnnukkA kAArelA Juhani Suomi: Kolmasti kuopattu. Monet muistavat myös 1960-luvun kotimaisen margariinikohun. 7.2.2020 39 ka tämä onnistui kerta toisensa jälkeen kapuamaan ylös kuopastaan. Elintarvikepetokset meillä ja muualla. Muista valitsijamiesryhmistä tapahtui vuotoa sekä Fagerholmin että Kekkosen taakse, ja jopa sosiaalidemokraateilta valui ääniä Kekkoselle, Suomi kirjoittaa lähteitään erittelemättä. Kekkosen onnistumisiksi hän laskee muun muassa Mannerheimin pelastamisen sotasyyllisyysoikeudenkäynniltä, YYA-sopimuksen muotoilun ja Suomen pääsyn Pohjoismaiden Neuvoston jäseneksi. Paras keino välttää väärennettyä ruokaa on syödä monipuolisesti ja suosia lyhyitä tuotantoketjuja. Suomi: ”Petturia” etsitty turhaan SuomeSSa uutisoitiin kesällä 2017 uudesta tutkimusmenetelmästä, jolla voidaan varmuudella erottaa kotimainen mansikka ulkomaalaisesta. Mansikan isotooppeja analysoimalla on mahdollista selvittää, onko kyseessä Suomessa vai kenties Puolassa kasvanut marja. – Ilmeisesti moni myyjä hätkähti mahdollisuutta jäädä kiinni alkuperähuijauksesta, ja sen myötä pidettiin parempaa huolta siitä, että suomalaisena myytiin vain suomalaista mansikkaa, tietokirjailija Mari Koistinen toteaa. Yhden ”petturin” sijaan vaalin ratkaisivat Suomen mukaan SKDL:n valitsijamiesten äänestysmenettely ja SDP:n Penna Tervon puolueessaan läpi ajama kanta, jonka mukaan Fagerholmista luopuminen edellyttäisi yksimielistä päätöstä. Eineksiin, joiden raaka-aineeksi oli merkitty naudanliha, oli sekoitettu Puolassa teurastettua heikkolaatuista hevosenlihaa. Tunnetuin tapaus on Euroopassa vuonna 2013 paljastunut laaja hevosenlihaskandaali. Heti uutisointia seuraavana päivänä ulkomaisten marjojen määrä torimyynnissä kasvoi. KoiStiSen mukaan ruokaväärennösten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, sillä havaittuja petoksia ei tilastoida kattavasti EU:n alueella. Uudessakaan kirjassa Suomi ei arvostele Kekkosen päätöksiä, vaan pitää tämän ja Paasikiven valitsemaa ulkopoliittista linjaa ainoana mahdollisena. Suomen mukaan teoria ”viimeisestä äänestä” näyttää olevan hiekalle rakennettu. Lehdistö sen sijaan saa sapiskaa, erityisesti Helsingin Sanomat, jonka ”kyttyrää ei edes Kekkosen kuolema näytä oikaisseen”. Margariinin myynti romahti, kun selvisi, että sen valmistukseen oli käytetty eläinten ruhoista ja teurasjätteistä tiristettyä rasvaa. Jos syö itse leipomansa pizzan pakastepizzan sijaan, on helpompi arvioida, mistä sen raaka-aineet ovat peräisin. Historioitsija Juhani Suomi pyrkii vesittämään koko leikin uudessa kirjassaan. Suomessa ruoka on pääsääntöisesti hyvin turvallista, mutta maailmalla, varsinkin kehittyvissä maissa, ruokaväärennökset ovat aito terveysriski. Into, 218 s. Oman vai muun maan mansikka?. Esimerkiksi Intiassa jopa neljäsosan elintarvikkeista arvioidaan olevan jollain tavalla väärennetty. ulKomaalaiSten tuotteiden myyminen kotimaisina on yksi esimerkki ruokaväärennöksistä, joita Koistinen käsittelee kirjassaan Syötkö väärennettyä ruokaa. Urho Kekkosen poliittiset taisteluvuodet 1944–1956. Väärennöksiä ei voi yleensä havaita aistein, vaan ne selviävät vain laboratoriokokeissa. Suomen teoksia on moitittu päähenkilöön kohdistuvan kritiikin puutteesta. Ruoan väärentämistä on myös vaikkapa tuotteen jatkaminen toisella aineksella, jäljitelmien tekeminen, tuotteen värjääminen tai sen harmaa jakelu, myynti ja markkinointi. Entä miten Suomi onnistuu Kekkosen kunnian palautuksessa. Turvallisinta on luonnollisesti syödä sitä, minkä on itse poiminut, kasvattanut, kalastanut, metsästänyt, pilkkonut, jauhanut ja kypsentänyt. KuKa antoi ratkaisevan äänen, kun Kekkonen vuonna 1956 valittiin presidentiksi ohi Fagerholmin. Kirjan mukaan Kekkonen koetti myös tosissaan saada Karjalaa takaisin. Onneksi ruokaväärennösten minimointi ja terveellisen ruuan syöminen kulkevat samaa tahtia. Arkistolähteiden valossa syytteet ovat perättömiä, hän toteaa. Ainakin hän hoitaa sen tyylikkäästi; kirjassa ei edes mainita nimeltä muita Kekkos-tutkijoita. Suomi kiistää, että Kekkonen olisi mennyt liian pitkälle Neuvostoliiton tai kotimaisten kommunistien miellyttämisessä. Vaalin ratkaissutta valitsijamiestä on etsitty kissojen ja koirien kanssa jo vuosikymmenten ajan – vaihtelevin tuloksin. Vastapaino, 352 s. – Maalaisliiton ja SKDL:n valitsijamiesryhmät eivät pysyneet Kekkosen takana niin monoliittisina kuin vaalin jälkeen uskottiin. – Jos sosiaalidemokraatit olisivat vaihtaneet Fagerholmin Paasikiveen, tämä olisi tullut valituksi, Suomi kirjoittaa. AnnukkA kAArelA Mari Koistinen: Syötkö väärennettyä ruokaa
40 7.2.2020 Ilmiöt TeksTi: RisTo Luodonpää Ampumaharrastajien ek tek iki ma kuvaT: RuuTikangas
– Lähiympäristön pienempien ratojen kohtalon epävarmuus johtui tiedon puutteesta erikoisosaamista vaativien ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Kyselyjä on Timo Haatajan mukaan jo tullut ja lisää on odotettavissa ennen kuin keskuksessa päästää toden teolla toiminta aloittamaan muutaman vuoden kuluttua. Oulun lentokenttä on ihan naapurissa ja kulkuyhteydet ovat muutenkin hyvät. – Ympäristönsuojelulaki aiheutti voimaan astuessaan vuonna 2000 hieman sekavan tilanteen ampumaratojen tulevaisuudennäkymistä. Ympäristöja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola korostaa, että ison valtakunnallisen keskuksen rakentaminen on hyvä lisä pienempien ratojen muodostamassa verkostossa. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä ampumaradoille tehdään riskitasoluokitus. Ampumaurheiluliitto täytti vastikään kunniakkaat 100 vuotta. Ympäristönäkökulman kannalta merkittävä askel otettiin vuonna 2014. suomen ampumauRHeiLuLiitto ei ole mukana taustayhtiön varsinaisena osakkaana. Ympäristöministeriön julkaisun taustalla oli iso työryhmä. – Silloin laadittiin ampumaratoja varten parhaimman käyttökelpoisen tekniikan opas. Suomessa on hänen arvionsa mukaan noin 720 siviilirataa. 7.2.2020 41 – Hieno ja sopiva nimi ampumaurheilukeskukselle, mutta ei me sitä olla itse keksitty. – Pieniä ratoja tarvitaan edelleen. Limingan ja Lumijoen rajamaille Ruutikankaalle rakentuva suomalaisen ampumaurheilun suurhanke tuskin olisi sopivampaa sijaintipaikkaa voinut saada ainakaan nimen perusteella. Radan sijainti on helppo nähdä positiivisena kilpailutekijänä. Risto Luodonpää Ruutikangas Oy:n toimitusjohtaja Timo Haataja on erityisen tyytyväinen siihen, miten hyvin ympäristönäkökulma on otettu suurhankkeen suunnittelussa huomioon.. Merkittävänä alkusysäyksenä toimintojen keskittämiselle oli toimitusjohtaja Timo Haatajan mukaan uusi ympäristönsuojelulaki. Siellä on matalampi kynnys tutustua lajiin, ja ne toimivat sopivina syöttöratoina isommalle keskukselle. – Ruotsinkielinen krutgubbe-sana siellä on paikannimen taustalla, hän toteaa. Toiminnan ytimen tulevat muodostamaan tavalliset harrastajat lähiseudulta ja miksei kauempaakin. Ampumarataverkosto on Jaakkolan mielestä jatkossakin syytä pitää mahdollisimman monipuolisena. Kuntien roolina on ollut alueen kaavoittamisen lisäksi muun muassa yhteydenpito alueen maanomistajiin. Monien ratojen kokema uhka sulkemisesta nähtiin jopa eräänlaisena hätävarjelun liioitteluna, hän muistelee. LäHes sadan hehtaaria laajuista ampumaurheilukeskusta ei rakenneta kuitenkaan pelkästään huipputason kilpaurheilun tarpeita varten. Jatkossa Suomeen on entistä helpompi anoa myös kansainvälisen tason arvokilpailuja perinteisessä menestyslajissa. Suurhanketta operoiva Ruutikangas Oy on Limingan ja Lumijoen kuntien sekä paikallisten ampumaurheiluseurojen muodostama yhtiö. – Yksittäiset radat voivat olla varsinkin Puolustusvoimien puolella isompiakin. Kyse on silti lajiliiton ja koko ampumaurheilun tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävästä hankkeesta. Ruutikankaan merkitystä korostaa myös pääsy valtakunnallisen urheilupaikkarakentamisen kärkihankkeiden tarkoin valittuun joukkoon muun muassa Olympiastadionin remontin rinnalle. Oppaan tarkoituksena oli antaa ohjeita nimenomaan ympäristövaikutusten hallintaa varten. Isolla yhteisellä keskuksella katsottiin olevan paremmat edellytykset selviytyä myös kasvavasta lupabyrokratiasta, Haataja arvioi. Nykyajan ”ruutiukkojen” kekseliäisyyttä ja armottoman kovaa ponnistelua on todellakin tarvittu, että kaikkien aikojen mittavin ampumaurheilukeskus ylipäätään on saatu työn alle. Mutta missään muualla Suomessa ei ole ollut aiemmin tällaista kokonaisuutta, jossa kaikkia ampumaurheilun eri lajeja voidaan harrastaa yhdessä paikassa, Haataja muistuttaa. Ruutikangas Oy:n toimitusjohtaja Timo Haataja paljastaa, että kyse on paikallishistoriasta ja ajasta, jolloin Pohjois-Pohjanmaalla puhuttiin vielä ruotsia. – On tärkeä asia, että valtakunnallisen tason kisa-areenoita on muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Koska ympäristölupamenettely vaati erityisasiantuntemusta ratojen toiminnanharjoittajien etua Pohjois-Pohjanmaan Ruutikankaalle nousee maailmanluokan ampumaurheilukeskus. Lisäksi majoituskapasiteettia löytyy lähistöltä runsaasti
Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluun noin 30 000 jäsentä, Suomen Metsästäjäliittoon lähes 160 000 ja esimerkiksi riistanhoitomaksun on vuonna 2018 maksanut noin 303 000 henkilöä. Ruutikangas Oy on luovuttanut operatiivisen vastuun ampumaurheilukeskuksen rakentamisesta Graniittirakennus Kallio Oy:lle. Osalla metsästäjistä ja muilla ampumaharrastajilla on lakisääteisiä velvollisuuksia suorittaa määrävälein ampumakokeita tai todistaa aktiivinen harjoittelu poliisille. jättihankkeen tämänhetkinen kustannusarvio lähentelee 15 miljoonaa euroa. Paikalla tehdään töitä ja sinne kuljetetaan rakennusmateriaaleja lähes päivittäin.. 42 7.2.2020 valvovissa järjestöissä, ollaan parhaillaan panostamassa myös ammattimaisen avun tarjoamiseen lupaprosessien läpiviemiseksi, Jaakkola huomauttaa. Kaiken kaikkiaan aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 600 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa. Valtakunnallisen kärkihankestatuksen myötä Ruutikankaalle on jo myönnetty 900 000 euron rahoitus vuodelle 2022. Ammuntaa voidaan harrastaa kilpaurheiluna, vapaa-ajan virkistykseksi, metsästysharjoittelua tai esimerkiksi suurriistavirka-apua (SRVA-toiminta) varten ja se on myös suosituin reserviläistoiminnan muoto. Pääsy kyseiseen kategoriaan turvaa lisärahoituksen myös seuraaville vuosille. Tutkimusten mukaan ampumaharrastus lisää keskittymiskykyä ja pitkäjänteistä suhtautumista tavoitteelliseen ja tarkkaan toimintaan. Luonnonvarat, maaperä, pohjavesi, nisäkkäät, pesimälinnut, melu, liikenne ja monet muut tekijät on pyritty tutkimaan ja kartoittamaan parhaan olemassa olevan tiedon mukaan. monet ampumaharrastajat kuuluvat useampaan eri harrastajaryhmään. Ammuntaa voivat harrastaa yhdenvertaisesti kaikenikäiset ja -kuntoiset ihmiset sukupuoleen katsomatta tai fyysisistä rajoitteista piittaamatta. Ampumaharrastuksen ominaispiirteet Kaksi kolmasosaa tuloista voisi tulla ampumaurheilun ulkopuolisesta toiminnasta. Ratojen pituus vaihtelee kymmenestä kuuteensataan metriin, joten suojattavaa riittää todella paljon. Toimitusjohtaja Haataja toteaa ylpeänä, että ympäristökriteerien noudattamisessa mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Myös uusien harrastajien saaminen mukaan ja pitäminen pitkäjänteisesti metsästyksen tai ampumaharrastuksen parissa vaatii kunnollisia ja riittäviä harjoittelupaikkoja. turvaLLisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen kulmakivenä on metsästäjien hyvä ja turvallinen aseenkäsittely, jota voidaan tavoitella ainoastaan kattavalla ja monipuolisella ampumarataverkostolla. Toki he käyttävät erityisesti maansiirtoon myös paikallisia alihankkijoita. Timo Haatajan mielestä kyseessä on kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Ampumaharrastuksella on merkittävä rooli myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. – Tämä on tietysti hyvä juttu myös meidän kannaltamme, että näin iso hanke työllistää myös lähiseudun yrittäjiä, hän huomauttaa. Useat kymmenet keskukseen rakennettavat eri ampumalajien radat tarvitsevat turvallisuuden takaamiseksi jykeviä suojavalleja. Tämän takia tarkkaa erottelua eri harrastajaryhmien määristä on mahdotonta tehdä. Ampumaharrastuksella on suuri merkitys muun muassa syrjäytymisen torjunnassa, ja esimerkiksi Tanskassa sitä käytetään terapiamuotona tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa. – Jotain toiminnastamme osoittaa sekin, että kun saimme Ruutikankaalle ympäristöluvan, niin siitä ei ole tullut yhtään valitusta. Harrastajien lisäksi ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat puolustusvoimien, tullin, vankeinhoitolaitoksen, rajavartiolaitoksen ja lentopaikkojen pitäjien eläintorjunnasta vastaava henkilökunta sekä poliisi. Ruutikangas Oy rahoittaa omaa osuuttaan kokonaispotista hyvin ympäristöystävällisellä tavalla. – Yhtiöllä on pitkä kokemus tämäntyyppisestä rakentamisesta. Suojavallit kasataan normaalin murskeen ohella käytöstä poistetusta tai muuten jätteeksi luokitellusta rengasmateriaalista. Uusi ampumaurheilukeskus rakentuu Limingan ja Lumijoen kuntien rajalle. Kokohaitari liikkuu tavallisista henkilöauton renkaista aina kaivoksilla käytettyjen jättikokoisten dumppereiden renkaisiin asti. ampumaharrastus on harvinaisen monimuotoinen ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen harrastus. LajiLiitto ja koko ampumaurheiluväki on seurannut tyytyväisenä myös Ruutikankaan jättihankkeen onnistumista ympäristöluvan vaatimusten läpäisemisessä
LISÄTIEDOT JA HAKULOMAKE: Pirkko Määttälä, Keskustan eduskuntaryhmän kanslia, pirkko.maattala@eduskunta.fi, 045 615 7955 keskusta.fi/haeharjoitteluun HALUATKO OPPIA KAAOKSENHALLINTAA JA KÄYTÄNNÖN POLITIIKKAA. Vaikka Ruutikankaalla on koko ajan täysi pöhinä päällä ja rekkalastit liikkuvat alueella päivittäin, tarkkaa avajaispäivää on vielä mahdoton määritellä. Jaakkolan mielestä ampumaväki saisi entistä enemmän tuoda esiin oman harrasteyhteisönsä merkitystä myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. – Ne kisat sujuivat muuten olosuhteisiin nähden todella hyvin, toimitusjohtaja kehaisee. Sopivan maa-alueen riittävyydestä laajentuminen ei jää kiinni. maksaja: Keskustan eduskuntaryhmä Liiton ympäristöja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola on ylpeä siitä, että ampumaurheilu osallistuu ympäristötalkoisiin materiaaleja kierrättämällä. 7.2.2020 43 NYT on näköalapaikka tarjolla Sinulle, joka haluat oppia kaaoksenhallintaa ja käytännön politiikkaa! Tule korkeakouluharjoittelijaksi eduskuntaan Keskustan ryhmäkansliaan 14.4.-14.6.2020. Ruutikankaan suunnitelmissa on jo alunperin ollut alueen mittava käyttö myös muihin kuin varsinaisiin ampumaurheilutapahtumiin. Toimitusjohtaja Timo Haataja viittaa kädellään jo tällä hetkellä pohjustettuun laajaan tasaiseen alueeseen ja puhuu ”festarikentästä”. Harjoitteluohjelma toteutetaan yhteistyössä keskustanuorten ja keskustaopiskelijoiden kanssa. Maanpuolustuksellisesta näkökulmasta puhumattakaan, hän mainitsee. Avoinna on myös se, kuinka laajaksi ampumaurheilukeskuksen alue tulevaisuudessa lopulta muodostuu. – Kuten ampumaurheilun keskittäminen yleisestikin ampumaradoille, niin mielestäni Ruutikankaan ratojen rakentaminen on ympäristön kannalta varsinainen ekoteko, hän suitsuttaa. . Toki alueella päästiin aloittamaan testimielessä jopa kilpailutoiminta viime kesänä, kun siellä järjestettiin compak-ammunnan SM-kisat. – Tavoite on, että valmiissa keskuksessa jopa kaksi kolmasosaa vuotuisista tuloista voisi tulla ampumaurheilun ulkopuolisesta toiminnasta, hän arvioi. Harjoitte lupaikkoja tarjotaan muutamille hakijoille. – Alustavia suunnitelmia laajentumisesta on jopa 200 hehtaariin asti, Timo Haataja paljastaa.. – Ampumaharrastajia tarvitaan esimerkiksi huolehtimaan lentoturvallisuudesta lentokentillä tai suurriistavirka-aputyössä muun muassa liikenneonnettomuuksien yhteydessä
Apollon Tietäjällä oli eräänä sunnuntaina samanlainen olo. Keskustelijat ehdottivat kepuhenkisiksi kasveiksi muun muassa puuta ja perunaa, mutta moni lähestyi asiaa myös negaation kautta. Maalaisliitto-keskustankin historiassa on mies, joka pani paremmaksi. Eduskunnan kuppilassa ääniä saa usein Harri Holkerin (kok.) historiallinen sinipunahallitus, jonka jäljiltä maan talous piti rakentaa kokonaan uudelleen pankkijärjestelmää myöten. Aiheet loppuivat Kärnältä TeksTi: Pauliina Pohjola, Pekka Pohjolainen, henna lammi, juha mauno tammikuun Suomenmaassa julkaistu kepulainen lukuhaaste innosti Twitterissä myös ei-keskustalaisia. Pykälän lempiajatuksia oli ”herroja pittää eppäillä”, ja ruotsinkielisyys oli herraskaista. – Poliittinen ilmapiiri on rauhallinen, vegaanifundamentalistit piileskelevät kodeissaan, työmarkkinajärjestöt ovat asemasodassa eikä kukaan poliitikko tai tärkeä yritysjohtaja ole vaatinut mitään typerää. Ja muut sit kepulaisia, toimittaja Oskari Onninen kiteytti. timo Soini on laimea populisti, vaikka pääfilosofina esiintyykin. Pykälä. Koronaviruksen leviämisestäkään ei ole uusia tietoja ja viranomaiset vasta valmistelevat uusia toimenpiteitä Suomessa, Kärnä selitti. Pykälä ymmärsi jo yli sata vuotta sitten, miten vaalit voitetaan. Tällaisia päiviä kaipaa kyllä välillä lisääkin, ahkera kansanedustaja myönsi. Keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän tiedote! Tällä kertaa Kärnä tiedotti, ettei hänellä ole mitään tiedotettavaa. Erityisesti kiinnostusta herätti haasteen neljäs kohta: kirja, jonka kannessa on apila tai muu kepuhenkinen kasvi. – Lapissa kansalaiset ovat nauttineet kirpeästä pakkaspäivästä penkkiurheillen tai latvalinnustaen. Onko muita. – Ei-kepulaisia kasveja lienevät ruiskukka, ruusu ja avokado. Täytyy todeta, että minulla ei ole tänään mitään tiedotettavaa. Hän oli kansanedustaja K. – Varmaan ihan ensimmäinen, koska sen jälkeen on aina ollut kaikkien aikojen huonoin, ex-työministeri Jari ”Jarppa” Lindström ehätti vastaamaan. Toinen aina mainittu on Alexander Stubbin (kok.) edeltäjältään Jyrki Kataiselta (kok.) perimä ”toimeenpanohallitus”, joka ei pannut toimeen yhtään mitään, mutta äänesteli nurin omia päätöksiään. Mysteeri ratkesi iltapäivällä. Kerran hänen vaalilauseensa kuului: ”Valitkaa minut, niin lippalakit halpenevat.” Pykälä tajusi jo silloin, että liian vaikeasti ei kannata puhua. – Tulipa mieleen, että tietääkö joku mikä on ollut Suomen kautta aikain suosituin hallitus, hän kyseli Twitterissä. K. – Täytyy tunnustaa, että jonkin verran olen nähtävästi torkkunut bilsan tunneilla, kun en tiedä, mitkä ovat noita kepuhenkisiä kasveja, kokoomustaustainen Jukka Manninen mietti. Apollon Tietäjät 44 7.2.2020 Jotkut kaupunkilaiset väittävät heräävänsä yöllä siihen, jos liikenteen ääniä ei poikkeuksellisesti kuulu. Ehkäpä kansan miehen oli parempi sumentaa jäljet – paljain jaloin – tai sitten kengät vain unohtuivat matkan varrelle.. Jotain puuttui, mutta mitä. Ilmeisesti nykyhallituksen positiivinen julkisuus sai keskustan Mikko Kärnän pohtimaan asiaa toiselta kantilta. Pykälän alkuperäiset etunimet olivat Karl Gustaf, mutta hän suomensi nimensä Kalle Kustaaksi. Suomen kaikkien aikojen huonoimmaksi hallitukseksi löytyy aina tarjokkaita. Selitykseksi on sanottava, että edustaja tuli saunaretken ja hienostoravintola Königin kautta. Pykälä läpsytteli kerran eduskuntaankin paljain jaloin. Pykälä voitti Soinin myös retevässä virallisessa pukeutumisessa
Luontoja ilmastopolitiikalla on oltava mahdollisimman laaja hyväksyttävyys. Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa auto on useimmille suomalaisille välttämättömyys. Parhaimmillaan voimme samalla kertaa vähentää päästöjä ja pelastaa planeettamme sekä synnyttää valtavasti työtä ja vaurautta Suomeen. Siirtyminen bioja kiertotalouteen on tälle maalle iso mahdollisuus. suOmen on tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi osansa. 7.2.2020 45 Puheenvuoro Hallitus kokoontui alkuviikosta ilmastoneuvonpitoon. Se, miten ihmiset syövät, juovat, liikkuvat ja arjessaan muutoin itse toimivat, on plussaa. Sen kautta valtio voi kannustaa yrityksiä ja sijoittaa uusiin päästöjä vähentäviin tuotteisiin ja palveluihin. Torjuimme esimerkiksi polttoaineiden lisäveronkorotukset. Mitä enemmän Suomi vie maailmalle päästöjä vähentäviä sekä ruoka-, vesija energiapulaa helpottavia ratkaisuja, sitä enemmän voidaan samalla luoda uusia työpaikkoja koko maahan. Suomessa suhtautumisessa ilmastonmuutokseen on syntymässä selkeä jakolinja: jako tulevaisuuteen pelolla ja ahdistuksella suhtautuviin ja heihin, jotka näkevät tulevaisuudessa mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Maailman mitassa mikään ei kuitenkaan olennaisesti muutu, elleivät isoimmat saastuttajat vihdoin ala kantaa vastuutaan. Keskustan tavoite oli myös vahvistaa sitoumusta siihen, että muutokset tehdään reilusti ja oikeudenmukaisesti kaikkien suomalaisten ja koko Suomen, myös pienija keskituloisten ja maaseudun ihmisten kannalta. Ilmastokäänne saadaan vain positiivisuudella Antti Kurvinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Malliesimerkki todellisista toimenpiteistä on pörssiyhtiö SSAB:n siirtyminen hiilineutraalin teräksen valmistukseen. Kuten Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas ja moni muu asiantuntija on todennut, tämä on kaikkein tärkeintä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Nyt on yhdessä varmistettava, että mahdollisimman moni suunnitteilla olevista metsäinvestoinneista eri puolille Suomea toteutuu. Ratkaisuja on tehtävä nimenomaan politiikan ja elinkeinoelämän puolella. Keskustalle on hyvin tärkeää myös sovittu teollisuuden sähköveron alentaminen, joka auttaa yrityksiä siirtymään puhtaampiin energianlähteisiin ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä maailmanlaajuisesti. Kuitenkaan ihmisten tavallista arkea syyllistämällä isoja käännöksiä ei saada aikaan. Esimerkiksi keskustan ja puheenjohtajamme Katri Kulmunin esittämä ilmastorahasto etenee. Keskustan linja niin ilmastoon kuin kaikkiin muihinkin asioihin ei ole ahdistus ja pelottelu, vaan toivo ja käytännöllisten ratkaisujen löytäminen. Keskustan tavoite oli vauhdittaa siirtymistä saastuttavien fossiilisten polttoaineiden käytöstä puhtaisiin ratkaisuihin ja kotimaisten, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. samOin on huolehdittava, että alan eriasteista koulutusta on saatavilla kautta maan ja että tiet ja muut väylät ovat maakunnissa kunnossa, jotta raaka-aineet kulkevat ”pelloista patoihin ja kannoista kattiloihin”. Ylhäältä sanellut, järjettömyyksiin menevät kiellot ja rajoitteet kääntävät tärkeän asian itseään vastaan. Onnistuimme tavoitteessamme
46 7.2.2020 Jokaisella ehdokkaalla pitäisi olla vahva, oma sanoma. Juhani Heikkinen aikoo nauttia seuraavista vaaleista kädet taskuissa, kun vaalipäällikön vastuu on siirtynyt seuraavalle. – Järjestötoimintaa en kuitenkaan jätä, hän sanoo.
Toiseen äärilaitaan mentiin viime kevään vaaleissa. – Sen jälkeen ei ole tarvinnut miettiä, mihin porukkaan kuulun. Mies sanoo olevansa perusluonteeltaan sivuun vetäytyvä eräihminen. – Vaalivoittoa oli tekemässä täällä 5 000 ihmistä, Heikkinen muistelee. – Kyllä sen Rotuaarin vaalikojulla tiesi jo viikkoja, että nyt menee metsään, Heikkinen murahtaa. Olen miettinyt, miksi keskusta hylkäsi sen. Se on uran pahin hetki. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostivat ja opistosta lähdettiin seuraavana vuonna porukalla Tampereen yliopistoon. – Puolueessa pitäisi aina olla kaiken kyseenalaistava narri. Ihmisiä on tavattava, mutta muilla tavoilla. – Maailma kehittyy nopeasti. Hänen mielestään nuorison tehtävä on edelleenkin kyseenalaistaa rohkeasti. Vuosia hän on toiminut myös Oulun Keskustan kunnallisjärjestön vaalipäällikkönä. Vähän naurattaakin se, miten tosissaan oltiin. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: Mikko eronen Juhani Heikkinen toivoo röyhkeyttä tehdä uusia avauksia Edistyksen vihreä lippu liehumaan. Eduskuntavaalien aikaan alkoi epäilyttää, että markettien edessä seisoskelu ei ehkä enää ole se juttu. Se tuntui hienolta. Poliitikkojen puheet tuntuivat armottoman tylsiltä. – Pitäisi löytyä röyhkeyttä tehdä tuoreita avauksia. POliittinen herääminen tapahtui Alkio-opistossa, jonne isä sai Heikkisen houkuteltua. Keskustassakin oli kaksi tiukkaa puolta, Klinja ja V-linja. MSL toteutti materiaaleja, joita käsiteltiin kunnallisjärjestöjen ja osastojen kokouksissa. – Jokaisella ehdokkaalla pitäisi olla vahva, oma sanoma. Helsingistä hän lähti Pohjois-Pohjanmaan piirin palvelukseen. – Elämänkokemusta ei ollut yhtään, mutta kaikki hallittiin, Heikkinen hymähtää. Ennen muuta konkari peräänkuuluttaa yksilösuorituksia. Oli hyvä, että oma aate tuli silloin rassatuksi pohjia myöten. Saman puolueen sisälläkin kandidaattien välillä pitäisi olla särmää. – Isäni oli viimeisen päälle Korsimon kyläpäälliköitä, Heikkinen naurahtaa ja viittaa keskustan muinaiseen puoluesihteeriin, kansanedustajaan ja ministeriin Arvo Korsimoon. Hänen mielestään puolueella pitäisi edelleen olla koulutusta. Kampanjointiin tarvitaan hänen mukaansa uusia tapoja. Vuoden 1991 vaaleissa keskusta menestyi Oulun vaalinpiirissä paremmin kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Tuolloin opintokerhotoiminta oli aktiivista. Ja keskustan, sen pitäisi Heikkisen mielestä päästä henkisesti eteenpäin. Muuten ei päästä eteenpäin. 1970-luvulla yliopiston poliittinen ilmapiiri oli railakas. Heikkinen jättäytyi tämän vuoden alusta pois vaalipäällikön tehtävistä. 7.2.2020 47 Oululainen Juhani Heikkinen on elänyt keskustalaisessa todellisuudessa koko ikänsä. Tuolloin ei Heikkinen kuitenkaan vielä innostunut asiasta. Heikkinen aloitti Maaseudun Sivistysliiton opintosihteerinä Helsingissä 1970-luvulla. Ihmisille pitää tarjota vaihtoehtoja. Keskustan pitäisi tarjota vaihtoehtoja siihen kehitykseen. Viimeistään nyt vaalitulos pitäisi analysoida viileästi ja pohjia myöten. Siksi hänestä olikin kummallista, että joka paikassa hehkutettiin, miten paljon oli väkeä liikkeellä. Vasemmisto oli vahva, mutta sisäisesti hajonnut. Vihreys oli vahvaa ja sellaisissa kantimissa, että se pätisi vielä tänäkin päivänä. Nyt on valitettavasti jonkinlainen jarruporukka eniten äänessä. Heikkisellä on hujahtanut keskustan hommissa pian 50 vuotta. – Haluttiin oppia ja kehittyä. Aika oli hänestä sopiva, sillä seuraaja ehtii perehtyä asioihin rauhassa ennen kuntavaaleja. Yliopiston kovat poliittiset keskustelut selkeyttivät keskustalaisen aatteen merkityksen Heikkisen mielessä. – Joku itsemurhavietti se kai on, hän nauraa. Sen toiminnanjohtajan paikalta hän siirtyi europarlamentaarikko Samuli Pohjamon avustajaksi. Silti hän on vaaleista toiseen tehnyt työtä, jossa on pitänyt tavata tuhansia ihmisiä. – Monet läpi menneet ehdokkaat eivät olleet ollenkaan vaalikojuilla. Lapsuudenkodissa Suomussalmella pidettiin tupailtoja ja puhuttiin politiikkaa. Menneisyydestä voisi silti ottaa oppiakin. VaaleiHin liittyvät myös parhaimmat ja pahimmat hetket keskustan riveissä
Vajaassa parissa vuodessa meistä on tullut toisillemme hyviä ystäviä. Heille voin kertoa asioita, joita muut eivät ymmärrä. Eve oli aktiivisesti mukana myös eduskuntavaalityössäni. Huumorintajumme mätsäävät hyvin yhteen. Hänen seuransa voimaannuttaa. Eve toimi keskustanuorissa, minä taas keskustaopiskelijoissa. Toivon, että politiikassa laajemminkin uskallettaisiin katsoa oman kuplan ulkopuolelle. Nytkin, kun ei ole kovin mediaseksikästä olla kepulainen, yhteisistä keskusteluista voimaantuu. Eve on hirveän fiksu ja rohkea muikkeli. Vaikka opiskelimme luokanopettajiksi samassa yliopistossa, emme olleet aiemmin tavanneet. Ilman keskustaa emme varmaan olisi kavereita, sillä taustamme ovat hyvin erilaiset. Marjut on äärettömän rohkea ja valovoimainen. ”Emme olisi tutustuneet ilman politiikkaa” Aate yhdisti Eveliina Leskelän ja Marjut Lehtosen ikuisiksi ystäviksi.. Jaamme politiikan lisäksi kaikenlaisia asioita, huolia ja murheita. Se oli tärkeä yhteinen hetki. Eräänä iltana vaalien alla olimme ihan poikki, kuuntelimme keskustan vanhoja kampanjabiisejä ja nauroimme. 48 7.2.2020 TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen Kepukaverit Marjut Lehtonen: Tutustuimme Eveliinan kanssa Oulun Keskustaopiskelijoissa. Parasta hänessä ovat aitous ja iloisuus, tietty luonnonlapsimaisuus. Keskustan kautta olen tutustunut erilaisiin ihmisiin. Pidämme yhteyttä viesteillä ja snapchatilla, tsemppaamme toisiamme. Pohjois-Pohjanmaalla meillä on nuorten naisten porukka, jossa teemme yhdessä töitä keskusta-aatteen eteen. Kepukaveruudessa olennaista on yhteinen arvopohja. eveLiina LeskeLä: Sotkamon puoluekokouksessa olin ensimmäistä kertaa kansallispuku päällä ja avajaisten lippuairuena. Keskustelemme paljon asioista, mutta riitaa emme ole saaneet aikaiseksi. Välillä pöljäilemme ja heitämme vapaalle. Hänenkaltaisiaan tarvitaan päättäjien joukkoon. Hän tekee määrätietoisesti töitä tavoitteidensa eteen ja on aina valmis kannustamaan muita. Siinä yhteydessä oli ihana päästä ikuistettavaksi hyvän ystävän kanssa. Jos hakee ystäviä vain läheltä, ajattelu jää aika suppeaksi. Uskon, että ystävyytemme kestää halki elämän. Kun itsellä loppu uskoo, Marjut valaa sitä lisää. Politiikka ei nimittäin ole vain vakavia asioita; sen kautta voi luoda ikuisia ystävyyssuhteita, jotka kantavat elämän eri vaiheissa
Keskustan Lehtimiehissäkin sosiaalista mediaa opetellaan ottamaan haltuun ja samalla kysytään, kannattaako kaikkia oppeja ottaa käyttöön. Näin se toimii ja sitä pitää osata hyödyntää. Sosiaalinen media on muuttanut sekä politiikkaa että journalismia. Keskusta Seuraava suuri kamppailu käydään siitä, miten demokratiat pysyvät kasassa, Keskustan Lehtimiesten pitkäaikainen jäsen Tapio Siikala sanoo. Kärnän mielestä keskustan aatetta täytyy myös sanoittaa uusiksi. Ylellä radiojohtajana aikoinaan toiminut Siikala pitää keskustalaista journalismia järjen äänenä, jolle on yhä enemmän tilausta. – Keskustan arvot – ihmisyys, oikeudenmukaisuus, laillisuus ja tasa-arvo – velvoittavat tänäkin päivänä toimimaan kaikkia ääriliikkeitä vastaan ja torjumaan valeuutisia. Yhdistyksessä on nykyään noin 350 jäsentä eri puolilla Suomea. – Ei minua ainakaan Inarissa kukaan pidä väkisin asumassa, vaan olen aivan itse sen valinnan tehnyt. Keskustaa kritisoidaan siitä, että hallitusvastuussa se muuttuu poliittisesta puolueesta hallinnon jatkeeksi, ja Kärnä sanoo allekirjoittavansa tämän. – Ne ovat pieniä ihmisen kokoisia asioita, joista myös meidän ykkösketjun pitäisi uskaltaa puhua enemmän. – Maailmaa hallitaan Twitterissä. Siikala korostaa, että keskustalaisten poliitikkojen ja journalistien äänen täytyy kuulua myös somessa. 7.2.2020 49 Väriä tunnustaVa keskustalainen maakuntalehdistö on nykypäivänä historiaa. – Tragiikka on siinä, että perussuomalaiset ovat keskustaa parempia ulkomaalaisasioissa ja vihreät ”maailmanlopun torjumisessa”, Siikala sanoo. TeksTi ja kuvaT: Pauliina Pohjala Journalismi on järjen ääni, kun maailmaa hallitaan Twitterissä, Keskustan Lehtimiehissä nähdään. Tällä hetkellä politiikkaa hallitsevia aiheita ovatkin ilmastonmuutos ja maahanmuutto. – Mitähän mahtaisi Santeri Alkio sanoa, jos kuulisi, miten algoritmien ja taitavasti valittujen sloganien avulla pystytään ohjailemaan kansanjoukkojen mielenliikkeitä ja jopa äänestyskäyttäytymistä. – Tämän jälkeen kun otan kantaa suomalaisen liharuuan puolesta tai sanon, että avokadolle pitäisi määrätä vientikielto, se on jokaisessa iltapäivälehdessä, saa tuhansia tykkäyksiä ja reaktioita somessa. – Kun kirjoitan pitkän blogikirjoituksen esimerkiksi valtiontaloudesta, se saa sosiaalisessa mediassa kymmenen tykkäystä eikä yksikään lehti sitä uutisoi. Emme voi tarjota kaikille kaikkea hyvää, vaan keskustan tulee määritellä elämäntavat, joita se puolustaa ja joihin se ennen kaikkea politiikassa keskittyy. Takana puheenjohtaja Pirkko Wilén, kansanedustaja Mikko Kärnä ja keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Anna-Mari Vimpari.. Keskustan Lehtimiehiä 1970-luvulla johtanut Tapio Siikala on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että yhdistystä tarvitaan tänäkin päivänä. Sodankyläläisessä tupaillassa valtiontalouden oikaisemisesta kertovat käppyrät haukotuttavat, toisin kuin vaikkapa päätös ahmojen kaatoluvasta, Kärnä kertoo. – Sellaiselle ei ole tilaa Suomen poliittisessa kentässä. Hän kavahtaa esimerkiksi sanontaa ”pidetään koko Suomi asuttuna”. Hänen mielestään isot asiat hautaavat liiaksi pienet asiat alleen. Kesällä 1919 perustettu Keskustan Lehtimiehet juhli tammikuussa satavuotista taivaltaan. Se on väline, jolla ihmiskunnan voimakkainta valtiota hallitaan, ja se tehdään nimenomaan tunteiden kautta. Sata vuotta journalismin puolesta Keskustan Lehtimiehet juhli satavuotista taivaltaan. sataVuotisjuhlassa keskustelua vauhdittanut sosiaalisen median keskustalainen guru, kansanedustaja Mikko Kärnä myönsi ahdistuvansa itsekin joskus mediaympäristön muutoksesta. KesKusta ei saa olla harmaa yleispuolue, Kärnä korosti. Maalaisliitto-keskusta on aina vastustanut niin äärioikeiston kuin äärivasemmistonkin pyrkimyksiä, puheenjohtaja Pirkko Wilén totesi yhdistyksen satavuotisjuhlassa
Uudistus on kiireellinen, jos halutaan pelastaa julkinen järjestelmämme. Maailman uskontoja ja katsomuksia käsitelläänkin peruskoulun ylemmillä luokilla verrattain laajasti jo nyt. Yhtenäinen järjestäminen poistaa keinotekoiset raja-aidat erikoisja peruspalvelujen välillä ja turvaa yhteistyön sosiaalija terveyspalvelujen kesken. Viime hallituskaudella oltiin tässä hankalassa prosessissa huomattavan pitkällä. Pekka Puska professori Sote-ratkaisuun pää kylmänä Uudistus on kiireellinen, jos halutaan pelastaa julkinen järjestelmämme.. Samalla se helpottaa asiakkaiden saumatonta liikkumista ja henkilöstöjärjestelyjä. Kun sotea on jauhettu vuosikausia ja siihen kohdistuu niin suuri mielenkiinto, neuvoja satelee eri tahoilta. Näin on tapahtunut esimerkiksi Norjassa, jossa yhteisen katsomusaineen sisältö aiheuttaa jatkuvia kiistoja (Kaleva 7.1.). Valtaosalle se merkitsisi kristillistä uskoa käsittelevän opetussisällön vähenemistä. Esitetty kuvio, jonka osia ovat Uudenmaan maakunta, neljä itsehallintoaluetta, Helsingin kaupunki ja HUS, on kuitenkin hallinnollisesti varsin monimutkainen ja sekä soten periaatteiden että perustuslain kannalta ongelmallinen. Mitä olisivat ne kaikille oppilaille tutut ja yhteiset sisällöt, josta lähtien uusi oppiaine rakentuisi. Tilanne olisi haastava myös pedagogisesti. Näin on, mutta palvelujen kehittäminen edellyttää, että hallinnon raamit ja rahoitus ovat kunnossa. Yksi budjettipäätös alueella merkitsee rahoituksen tasapainoista päättämistä, kun nykyisissä erillisissä päätöksissä voimavarat ovat valuneet erikoispalvelujen suuntaan – johtaen peruspalvelujen tunnettuihin ongelmiin. Myös opetusministeri Li Andersson kannattaa tällaisen muutoksen selvittämistä. KristinusKon merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle ja koko Euroopalle on uskontojen joukossa poikkeuksellinen. Lisäksi kirkkoon kuuluu edelleen enemmistö suomalaisista. nYKYisen pirstaleisen järjestämisja rahoitusvastuun sijaan tarvitaan kokonaisvastuu suuremmilla alueilla, joilla palvelujen järjestämisen suhteen olisi itsehallinto. Tässä tilanteessa pitäisi muistaa lähtökohdat. Siihen on toki paljon perusteluja, kuten monilla muillakin vaatimuksilla. HallitusoHjelma onkin soten suhteen pitkälti tämän mukainen. Samalla on syytä muistaa, että palvelujärjestelmä vaikuttaa vain rajallisesti kansalaisten terveyteen. Uudistuksen periaatteista ovat asiantuntijat ja puolueet hyvin pitkälle sama mieltä, joten siltä pohjalta on hyvä edetä. Nyt pitäisi edetä pää kylmänä nopeasti ilman näitä kompastuskiviä. Nykyjärjestelmämme on kriisissä sekä asiakkaiden että kuntien talouden kannalta. Tämä on linjassa myös perusopetuslain sekä YK:n lasten oikeuksien sopimuksen kanssa, joiden mukaan lapsen kasvatusvastuu on ensisijaisesti hänen huoltajillaan. Viime Vuosina maassamme on käyty keskustelua muun muassa suvivirren laulamisesta koulun kevätjuhlassa. Lähtökohtaisesti perheen katsomus määrittää, mitä uskontoa tai katsomusainetta lapsi opiskelee. Vesa Linnanmäki luokanopettaja Kuopio Yhteinen katsomusopetus synnyttäisi uusia ongelmia sote-ratKaisun pitkittyessä pätee vanha sääntö, että kovin moni kokki ei paranna tulosta. Lisäisikö ehdotettu muutos oppilaiden käsitystä omista juurista tai parantaisiko se heidän kykyään ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa. Perustuslaki hyväksyy kuntia suuremmat hallintoalueet, joita on luonteva kutsua maakunniksi. Kun Kataisen kaudella kompastuksena oli monimutkainen kuntakuvio, Sipilän kaudella asia kaatui erikoiseen valinnanvapausmalliin, joka olennaisesti mutkisti hallintoa ja aiheutti perustuslaillisia ongelmia. Yhteiskunnan näkökulmasta on perusteltua, että oppilaat saavat tietoa myös muista kuin omasta katsomuksesta. Oppimisen kannalta on tarkoituksenmukaista aloittaa tutuista asioista ja edetä vieraampaan. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä palvelujen olennaiseen sisällölliseen uudistamiseen, mihin on paljon tarpeita ja mahdollisuuksia. Monet kysyvät, eikö pitäisi puhua palveluista eikä ”laatikkoleikeistä”. Monia voidaan päättää myöhemmin ja myös parantaa lakeja kokemuksen mukaan. 50 7.2.2020 Mielipiteet Ylen (7.1.) kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista haluaisi yhdistää uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen kaikille yhteiseksi oppiaineeksi, jossa tutustutaan maailman uskontoihin katsomuksesta riippumatta. Soten lisäksi tarvitaan muuta terveyttä ja hyvinvointia tukevaa politiikkaa. Jos perheen katsomusta ei enää huomioitaisi, kaventaisi se merkittävästi uskonnonvapauden toteutumista niin uskontoihin kuuluvien kuin niihin kuulumattomienkin osalta. Maamme koululaitos ja kirjakieli syntyivät kirkon sisällä. Ehdotettu muutos vähentäisi dramaattisesti oppilaiden oman uskonnon sisältöjä. Siirtyisikö ideologinen ristiriita koskemaan jatkossa myös yhteisen oppiaineen sisältöjä ja pedagogiikkaa. Suomessa uskonnonopetus on järjestetty uskonnonvapauden pohjalta. Mahdollisena kompastuksena on tällä kerralla niin sanottu Uudenmaan erillisratkaisu. Kristillinen etiikka, kymmenen käskyä sekä opetus lähimmäisenrakkaudesta vaikuttavat edelleen vahvasti suomalaisen lainsäädännön sekä sosiaaliturvan taustalla. Järjestämisja rahoituslait ovat kiireelliset, mutta kaikkia asioita ei ole tarpeen kerralla päättää. Kun julkisen talouden raamit ovat tiukat ja on paljon oikeutettuja toiveita, vain kokonaisuudistus mahdollistaa sen, että rajallisilla voimavaroilla voidaan saada enemmän terveyttä ja hoivaa
Olen viime syksyn ja talven aikana soittanut lukemattomia kertoja liikenteen asiakaspalveluun ELY-keskukseen ja kertonut oman kotitieni kunnosta. Mallin avulla pystyttäisiin ohjaamaan ihmisiä voimakkaammin pois autoilusta siellä, missä vaihtoehtoiset liikkumisen mahdollisuudet toimivat saumattomasti sekä turvaamaan liikkuminen siellä, missä muut liikennemuodot eivät kattavasti toimi. esitetty malli takaisi, että verotuspäätös olisi paikallisempaa ja lähempänä äänestäjää. Verotuksen noston vaikutukset näkyvät eniten maakunnissa ja ihmisille, joilla on pitkät välimatkat välttämättömien palveluiden äärelle. Tämäkin on ymmärrettävää, eikä ihmisillä ole valtaa määrätä, missä muodossa vesi taivaalta tulee. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Aihe on ajankohtainen, sillä hallitus on päättänyt nostaa polttoaineiden verotusta. Mielestäni pitäisi kuitenkin voida sopeutua siihen tilanteeseen, mikä parhaillaan vallitsee. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Jos tulevat talvet ovat jatkossa vähälumisia eikä aurasta tai hiekoitusta tarvita samalla lailla kuin ennen, olisi mielestäni aika ajankohtaista miettiä uudelleen, miten hoidamme teitämme tulevaisuudessa, jotta maaseudulla voisi jatkossakin asua, elää ja yrittää. Minulle on myös lukemattomat kerrat vastattu, että ”välitämme tiedon urakoitsijalle”. Ne ovat monen hiljaisen ihmisen todellinen sydämen asia. Minulle on kerrottu myös, että he tekevät parhaansa asian korjaamiseksi. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Aune Linnimäki taidehistorioitsija Rantasalmi Kauppareissulle lähteminen tuntuu tällä hetkellä todella ärsyttävältä. Piirin johtokunta edellyttää, että hallitus huomioi Pohjois-Savon keskustanuorten esityksen maakunnallisesta polttoaineiden verotusoikeudesta maakuntia ja lainsäädäntöä valmistellessa. Maakunnallisella tasolla päätettävä polttoainevero turvaisi alueellisten erojen huomioimisen huomattavasti paremmin kuin nykymalli tai esimerkiksi hankala porrastettu valtakunnallinen veromalli, jotka eivät huomioi alueellisia eroja riittävällä tavalla. Jos asut soratien varrella, tiedät varmaan sen tunteen, kun lähdet kotoa ajamaan ja mietit, että joko nyt jo olisi tie lanattu, ettei tarvitsisi seilata tietä laidasta laitaan ja väistellä kuoppia. Minulle soitettiinkin parin viikon kuluttua ja kerrottiin, että kunnostukseen hoitourakoissa on määrätty vuosittain tietty määrä rahaa ja mursketta, joita tietylle tielle käytetään. Oma kotitieni ei ole kuulemma prioriteettilistan kärjessä, koska liikennettä ei ole tarpeeksi. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Henna Takatalo keskustanuorten varapuheenjohtaja Sorateiden huono kunto rajoittaa maaseutujen elinvoimaa pOhjOis-savOn KesKustanuOret esittävät, että polttoaineiden verotus siirrettäisiin maakunnille. Otin kyllä hieman itseeni siitä, että minun kulkeminen täältä muualle tai yritykseni asiakkaiden tänne pääseminen ei ole niin tärkeää kuin esimerkiksi jollain sellaisilla ihmisillä, jotka asuvat sellaisen tien varressa, joka on prioriteettilistan kärjessä. Hoitoluokitus myös määrittelee sitä, mikä tie on prioriteeteissa korkealla. Kotitieni ei ole mikään kinttupolku mielestäni. Sorateiden asukkaat saavat kyllä ryhtyä jo nyt säästämään alinopeussakkoja varten, mikäli sorateiden kuntoon ei aleta ihan konkreettisesti panostaa joka puolella Suomea. Sitä määrittelee liikenteen määrä, merkityksellisyys ja maankäyttö. Kesäkuussa 2020 astuukin voimaan laki, joka sakottaa alinopeudesta. Tiedän, että perusväylänpitoon tehdään tasokorotuksia 300 miljoonan euron edestä tälle ja tuleville vuosille. Se mahdollistaisi maakunnallisella tasolla myös arvovalintojen tekemistä esimerkiksi hyvin toimivien julkisten liikenteen järjestäneiden ja harvaan asuttujen maakuntien välillä. pyysin viimeisimmällä kerralla soittaessani liikenteen asiakaspalveluun, että minulle soittaisi takaisin joku, jonka kanssa voisin keskustella siitä, mikä oikeasti mättää. Missä siis on vika. Myös vedottiin siihen, että ilmastonmuutos aiheuttaa lumisten talvien puutetta, jolloin lumi tuleekin vetenä ja aiheuttaa sorateiden huonoa kuntoa entisestään. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 7.2.2020 51 Verkosta Hiljaiset taiteet voisivat olla jonkin poliitikon sydämen asia. Uskon, että sekä ELY-keskus että urakoitsijat varmasti tekevät parhaansa. Keskimääräinen liikennemäärä on 200 autoa vuorokaudessa. Välillä tilanne on myös niin paha, että väistäminen ei enää auta, on vain ajettava todella hiljaa. Kun uusille tuleville maakunnille aletaan siirtää verotusoikeutta, tulisi polttoaineiden verotus olla ensimmäisten siirrettävien verotusmuotojen joukossa. Mitä tulee ilmastonmuutokseen – pitäisikö päivittää hoitosuunnitelmat tähän päivään. Mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja miten se näkyy ihan tavallisille ihmisille. Pohjois-Savon Keskustanuoret Polttoaineiden verotusoikeus tuleville maakunnille
Yhteistyötä kuntien välillä voisi miettiä lähipalvelut lapsille säilyttäen. Elämisen mahdollisuudet pitäisi turvata ympäri Suomen. Suomalainen peruskoulu on kansamme sivistyksen pohja. Mutta jokaisen lapsen on oikeus kouluttautua ja harrastaa. 52 7.2.2020 Mielipiteet Suomenmaan Facebook-sivulla on käyty vilkasta keskustelua Kirkon tutkimuskeskuksen teettämästä tutkimuksesta, jonka mukaan luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää vajaat 69 prosenttia suomalaisista. Lisäkuormitusta osalle keskisuomalaisista kotitalouksista aiheuttavat myös laajakaistaverkkoyhtiön lainan takausvastuut, jotka jäävät kunnille nostaen kunnallisveroa. Mutta voisiko koulujen henkilöstöresursseja jaotella paremmin kuntien kesken, opettajien työtä samalla turvaten. Jospa kirkko taas alkaisi puhua selkeästi Jumalasta ja korostaisi kymmenen käskynkin tuntemisen ja noudattamisen positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja perheisiin. Lähikoulu kotikunnassa on lapsen etu. Pekka Partanen huonoon suuntaan mennään, kun uskonnon opetusta on vähennetty ja kristilliseen perinteeseen kuuluvia asioita kuten hengellistä sanomaa sisältävien aamunavauksien pitäminen on lopetettu. Toivottavasti ei julmistu. Esimerkiksi Tanskassa on olemassa valtionkirkkosysteemi kirkkoministeriötä myöden ja perustuslaki edellyttää, että hallitsijan on oltava kirkon jäsen. ValiStuneet vanhemmat pohtivat tarkkaan, liittääkö lapsensa yhteisöön, josta he voivat erota ilman vanhempien suostumusta vasta 18-vuotiaana. Sähkömarkkinalain siirtohintojen vuotuista korotuskattoa tulee pikaisesti laskea, sähkövero tulee porrastaa alueellisesti tasapuolisesti ja laajakaistayhteydet rakentaa järkevästi sähköverkkojen yhteydessä. Siitä lähtien kunnan lähikoulu on taannut opetuksen kaikille lompakon paksuuteen katsomatta. Sanna Lehtinen todellakin maan hiljaisia ovat nämä kirkkoon kuuluvat. Tärkein keskustelu lähikoulusta ja sen tulevaisuudesta käydään kuitenkin perheiden tai perheellistymistä suunnittelevien kanssa. Pirjo Kankaanpää Koonnut: Katariina LanKinen Kirkon jäsenmäärän lasku herätti keskustelua opetuSminiSteri ja vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson linjasi Iltalehden haastattelussa (27.1.), että jokaisessa kunnassa ei olisi tulevaisuudessa omaa peruskoulua. Jokainen työ ei myöskään liiku kohti suurempaa yksikköä. Viime vuonna kotitaloudet maksoivat marraskuussa sähköstään 33 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kouvolassa nuoret ainakin näyttivät olevan pahoillaan, kun eivät päässeet viettämään joulujuhlaa paikalliseen kirkkoon. Kehitys asettaa keskustan Keski-Suomen piirin mielestä kuluttajat eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella. Sähköllä lämmittävän lasku kallistui samaan aikaan peräti 64 euroa. Erityisesti sähkön siirtohinnat ovat nousseet varsinkin harvemmin asutuilla alueilla. Petri Friman kanSakunta sekularisoituu. Pelkän seinäkeskustelun sijaan ajatukset laatikon ulkopuolelta voisivat auttaa meitä eteenpäin. lapSi ei voi päättää, minne syntyy. Keskittämällä opetus kokonaan yli pienten kuntien ei laatu tule paranemaan. Toistuvien pitkien bussimatkojen väsyttämänä ei aikuinenkaan jaksa. Huonoja esimerkkejä on nähty, kun temppeleitä on töhritty. Se luotiin viisikymmentä vuotta sitten aloittaen Suomen harvimmin asutetuilta seuduilta Lapista. Vaikka asunnot ovat Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla selvästi kalliimpia kuin muualla Suomessa ja sähkön hinta vastaavasti edullisempi, nostavat harvaan asutuilla alueilla liikkuminen, kiinteistöverot, laajakaistayhteydet ja sähkön hinta elinkustannuksia. Kun ikäluokat pienenevät, myös opettajien määrä koulussa laskee. Korotukset olivat jopa 15 prosenttia. Seija-Liisa Junkkala kirkon sanoma on hämärtynyt, kun pitää tehdä myönnytyksiä joka suuntaan. Anderssonin pohdinnan taustalla on aiheellinen huoli Suomen vauvakadosta. Eeva Marjatta Vesterinen meillähän on hyvin edistyksellinen ja vapaa systeemi verrattuna muihin maihin, jopa Pohjoismaihin. Oppiminen on rikkaus, jonka on oltava saavutettavaa erilaisista lähtökohdista huolimatta. Linjauksen kanssa on helppo olla eri mieltä. Keskustan Keski-Suomen piiri Sähkönsiirron kustannuksiin helpotusta. Auli Piiparinen Pohjois-Savon keskustan varapuheenjohtaja Leppävirta Lähikoulu on lapsen etu keSkuStan Keski-Suomen piiri edellyttää hallitukselta pikaisia toimia, joilla hillitään kuluttajien sähkölaskun kasvua. On totta, että tulevat ikäluokat pienenevät nyt kiihtyvää tahtia. Ja tuolloinkaan kukaan ei kysy, haluatko jatkaa jäsenyyttä, vaan se uusiutuu automaattisesti vuosittain. Sähkönsiirron hintavaihtelua Suomessa selittää sähköyhtiöiden toteuttama sähköverkon parantaminen ja lain edellyttämä toimintavarmuudesta huolehtiminen, jotka aiheuttavat vuosille 2014–2036 arviolta noin 9,7 miljardin investointitarpeet. keSkuStan Keski-Suomen piiri tukee keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin elinkeinoministerinä tekemää aloitetta sähköveron alueellisesta porrastamisesta. Sen toivoisi kouluistamme linjaavan ministerin huomioivan. Viime vuonna peräti kolmannes sähköverkkoyhtiöistä nosti siirtohintoja. Kuntien on jatkossakin vastattava peruskoulutuksen järjestämisestä omalla alueellaan. Keskustan Keski-Suomen piiri haluaa tälle hintakehitykselle lopun. Jokaisen vanhemman oikeus on viettää aikaa lapsensa kanssa myös koulupäivän jälkeen
Vimpari on muun muassa avustanut Matti Vanhasta ja Mari Kiviniemeä pääministerin tehtävissä. Vimparia kiusaa keskustan imago etenkin ilmastopolitiikassa ja aluepolitiikassa. ViMpAri näkee asian sukupolvikysymyksenäkin; nykypäivän kaksikymppinen ei pidä keskustaa vihreänä liikkeenä. Jos porukan ytimessä on aidosti luovia, radikaaleja ajatuksia ja hyvä fiilis, se lähtee säteilemään. ViMpArin mielestä keskustalla on ollut historiansa aikana hyvä onni puoluejohtajien suhteen. Alamme olla siinä tilanteessa, että keskustan pyhiä lehmiä pitäisi pystyä tappamaan, tai ainakin katsomaan asioita radikaalin uudella tavalla. Aluepolitiikka ei kuitenkaan ole sama asia kuin maatalouspolitiikka, hän toteaa. – Nyt eletään keskustan kohtalon vuosia. – Meitä pidetään säilyttävänä puolueena, vaikka olemme radikaali edistysliike näissä asioissa. – Tämä työ on juuri niin motivoivaa ja kiehtovaa kuin ajattelin. Sama pätee hänen mukaansa kansanedustajiin. 7.2.2020 53 TeksTi ja kuva: Pauliina Pohjala AnnA-MAri ViMpArillA , 40, oli hyvä työ viestintätoimiston operatiivisena johtajana, mutta politiikan imua ei voinut vastustaa. Keskustan pyhistä lehmistä pitäisi pystyä luopumaan, ryhmäkanslian pomo Anna-Mari Vimpari sanoo. – Sellaiseen porukkaan on mukava liittyä, ja liike on melkein tärkeämpi kuin päämäärä. Politiikka ei ole hänelle uusi laji. Keskustan viesti ei jostain syystä kanna niissä kansanosissa, jotka ovat aidosti huolissaan planeetan tulevaisuudesta. Hän näki tilaisuutensa tulleen, kun keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Seija Turtiainen jäi eläkkeelle viime keväänä. – Itse haluaisin ajatella aluepolitiikkaa aluetalouden näkökulmasta. Vimpari haluaa keskustalle nyt ennen muuta itsetunnon kohotuksen. Aluepolitiikan osalta keskusta mielletään Vimparin mielestä yhä maaseutupuolueeksi. Hän uskoo suomalaisten arvostavan määrätietoista johtamista siinäkin tapauksessa, että he eivät olisi tämän kanssa samaa mieltä joka nippeliasiasta. – Poliitikkojen tehtävä on rakentaa parempaa yhteiskuntaa, ja se vaatii edelläkävijyyttä. Keskusta ”Meitä pidetään säilyttävänä puolueena”. Hän haluaa itse uskoa siihen, että uusi sukupolvi laittaa pisteen yltäkylläisen materialistiselle elämälle. Olen viihtynyt hyvin, poliitikot ovat todella hauskoja työkavereita, Vimpari hymyilee. – Mutta kun keskusta puhuu niistä, se leimataan joksikin vanhoilliseksi tukiaispolitiikaksi. Keskusta on ollut ensimmäisenä pohtimassa ympäristöasioita 1970-luvulla, mutta nyt emme osaa sanoittaa niitä oikein. – Toivottavasti resurssipiheys ja kierrätys nousevat jälleen kantaviksi periaatteiksi. Vimpari uskoo, että maaseudulla omavaraisuus, kiertotalous ja lähiruuan suosiminen ovat yhä luonnollisia asioita. – Itsetunto ja hyvä pöhinä ovat jänniä asioita. Alueille pitää saada elinvoimaista yritystoimintaa, joka voi toki olla maatalousyrittäjyyttäkin. – Paskakin visio on politiikassa parempi kuin ei visiota, Vimpari kärjistää. KesKustAn kannatustilanne huolestuttaa Vimparia suuresti. Äänestäjien pelko ei saa ohjata toimintaa
Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista. Linnankatu 21 B 35. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustan vihreys lähti alun alkujaan liikkeelle keskustanuorista. klo 18 Panimoravintola Koulu, 2. Keskustaveteraanit. Turun seudun py:n vuosikokous pe 7.2. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Se on ihan ymmärrettävää, yleensä muutokset mietityttävät, jopa pelottavat. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 10.2. p. Elinkelpoinen ja turmeltumaton ympäristö kuuluu ihmisen perustarpeisiin. klo 16.15 Tiihosen Kahvilassa. klo 11 alkaen Karelia-AMK, Tikkarinne 9, Joensuu, pieni auditorio. Vihreän aallon nuorissa 1970ja 1980-luvuilla eli vahva ympäristöajattelu. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Ollaan yhteydessä. Pohjois-Tuusulan py:n sääntömääräinen vuosikokous to 19.3. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 17.30–20. Kuka sitten hallitsee keskustalaista ilmastokeskustelua. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Heillä, jotka pisimpään tulevaisuudessa ovat maapallolla, on eniten auktoriteettia tulevaisuuspohdinnoissa. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. kerros, Kerava. Keskustan inhimillisyyttä ja yhteisöllisyyttä korostaneet arvot ovat olleet kuluttavan materialismin vastavoima. Turku. krs. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Ajatuksemme osuivat yks yhteen: keskustan tulee olla puolueista se, joka luo uskoa tulevaisuuteen ja toimii aloitteentekijänä sekä ratkaisujen hakijana. Piiri. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. klo 17 alkaen piiritoimistolla, os. Lahti. Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2020 henkilövalinnoista piiritoimistoon, antti.grönlund@keskusta.fi, kiitos. Sääntömääräiset asiat. Ajatus siitä, että tila jätetään aina paremmassa kunnossa sukupolvelta toiselle ja luonnon kanssa ollaan yhtä, ovat olleet kantavia ajatuksia. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/ keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. 040 556 7262, kristiina. Tiloista, ohjelmasta ja ruokailusta perimme 24 € paikanpäällä klo 11 alkaen. Se, mikä tänään tuntuu radikaalilta, ei enää kymmenen vuoden kuluttua tunnu siltä. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. klo 18 Jokela-talolla, kirjaston lukusalissa (Keskustie 20, Jokela). Maapallo ja ilma, jota hengitämme, on yhteinen. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Myös ilmastoteot kuuluvat kaikille. Ilmoittaudu 28.2. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Lapset ja nuoret hengittävät huomisen mahdollisuuksia. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Keskustassa tapahtuu 54 7.2.2020 Ylisukupolvinen ajattelu ja toiminta ovat olleet kautta aikain keskustalaisuuden syvintä ydintä. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Paikkana Lahden reumayhdistyksen tila, Vapaudenkatu 1 D. mennessä Sirpalle 044 062 2266 tai Ristolle 050 013 0550 risto.ervela@gmail.com. Tampere. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Hanna Markkanen keskustanuorten puheenjohtaja Apilanvihreitä ajatuksia Puheenvuoro Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni ma 10.2. Laitila. Ke Annika Saarikko on vieraanamme klo 12, jolloin auditoriossa ohjelmaa ja arpajaiset. Siksi nuoria kannattaa kuunnella ja heiltä kannattaa kysyä. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Nuorten esitykset voivat tuntua radikaaleiltakin. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Luonnon tuhoutumisen syiksi nähtiin kulutushysteria ja tuotantoajattelu. sain kunnian tavata edeltäjiäni ja muita vihreän aallon ajan nuoria. Kolme uratarinaa – keskustelua naisjohtajuudesta ma 10.2. Tuusula. Tiedottamisesta ja somessa toimimisesta kertomassa puolueen tiedotuspäällikkö Laura Ruohola. maki-valkkila@keskusta.fi. Lehmirantaan. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Tule vaikuttamaan ja otta. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Tervetuloa pe 6.3. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. Klo 14.30 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannikonsertti ja tanssia. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Minun keskustani – minä keskustavaikuttajana -koulutustilaisuus la 29.2. Ympäristönsuojelullisten näkökohtien huomioimista kaikessa ympäristöön vaikuttavassa päätöksenteossa vaadittiin huomioitavaksi. Turku. Tällöin on hyvä istua alas, hengittää pari kertaa syvään ja muistuttaa itseä, että maailma muuttuu koko ajan. Työhön tarvitaan mukaan koko Suomi ja suomalaiset. pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Mukana puheenjohtaja Katri Kulmuni ja varsinaissuomalaisia naisjohtajia. Järjestäjänä Varsinais-Suomen Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Keskustan piirit. krs. Myös 50 vuotta myöhemmin keskustanuorten vaatimuksena on, että kaikessa päätöksenteossa arvioidaan ilmastovaikutukset. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Minulla on vastaus valmiina: uskottavimmin keskustan ympäristöja ilmastokeskustelua johtavat nuoret. Keskustan tiedotusilta Lahdessa ti 18.2
Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2020 henkilövalinnoista piiritoimistolle, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi, kiitos! Piiri. On kyse koko puolueväen onnistumisesta yhdessä, ei yksittäisten ihmisten jäsenyydestä, hän vakuuttaa. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. – Ei Väyrysen ilmoitus herätä minussa erityisiä tuntemuksia. Kokouksen asialistalla järjestölliset asiat (mm. – Keskustan kannatuskehityksen ratkaisee tunnistettava linja, joka puhuttelee meidän kannattajiamme. Jari Laukkanen riSto luodonpää konkariPoliitikko Paavo Väyrynen aikoo liittyä takaisin keskustan jäseneksi. En puutu puoluesihteerinä yksittäisten henkilöiden jäsenyyshakemuksiin, hän toteaa. puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Tarkastelujakso päättyi 16.12., eli listauksesta puuttuivat vuoden viimeisen istuntoviikon puheenvuorot. klo 18.30 Haapavedellä. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Johtokunta klo 17.30. Keskustan Tornion po myy 2020 seinäkalentereita! Kuvina vaalijulisteita vuosien varrelta. Piiri. Tullakseen valituksi on oltava ehdolla. Aluetoimikuntien kokoukset: Kalajokilaakson ja Siika-Pyhäjokilaakson yhteinen aluetoimikunta ke 12.2. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. www.fb.com/ perapohjola. Lisätietoa myöhemmin. Kaukovainion Keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous to 13.2. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Tilaukset: minna.tarkka@gmail.com tai kai.puro@keskusta.fi. Merkkaathan jo nyt päivämäärän kalenteriisi. SamaSSa lehdessä julkaistu listaus keskustan kansanedustajien eduskuntapuheista ei sisältänyt kaikkia vuoden 2019 valtiopäivien puheenvuoroja. Hinta: 1 kpl 20 €, 3 kpl 50 €. PuolueSihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan Väyryselle ei ole luvassa jäsenhakemuksen osalta minkäänlaista erityiskohtelua. maan kantaa Keskustan uudistusohjelmaan, tule päivittämään tietosi perusjärjestötyöstä, käydään keskustelua kuntavaaleista ja pohditaan yhdessä Keskustan viestintää. Sitä voi sitten miettiä, haluaako taas asettaa itsensä arvioitavaksi, hän sanoo. Paavo Väyrynen liittyy keskustan jäseneksi. 040 721 0636. Jatkossa hän toivoo keskustan selventävän olemustaan ”ainutlaatuisena, juuriltaan suomalaisena talonpoikaisja keskustapuolueena”. – Kun asia on selvä, tiedotan siitä kyllä sitten, hän lupaa. Piirin sääntömääräinen vuosikokous la 18.4. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Avoinna klo 9–15. Ainakin yksi paikka keskustan puheenjohtajistossa on siis auki. klo 18 Kiihtelyspirtin kokoushuoneessa. Pohjoisen Keskustan tulevaisuuspäivät 14.–15.3. klo 18 piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). 044 369 9603. www.keskusta.fi/perapohjola. Tornio. huPsisTa, OiKaisuT Meri AlArAntA-SAukko Vantaalla kesäkuussa järjestettävän keskustan puoluekokouksen varapuheenjohtajakisa sai lähtösykäyksensä, kun Hannakaisa Heikkinen ilmoitti vetäytyvänsä tehtävästä. Keskustan varapuheenjohtajapeli käynnistyi Keskustan puheenjohtajistossa avautuu paikka, kun Hannakaisa Heikkinen luopuu varapuheenjohtajuudesta. Toimisto auki sovittaessa. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Joensuu. Honkonen on kokenut tehtävän äärimmäisen motivoivaksi ja mielenkiintoiseksi. Kokouksissa mukana Minna Siira ja Antti Ollikainen. Perusteluiksi Väyrynen kertoo sen, että hän uskoo keskustan edellisissä eduskuntavaaleissa kärsimän tappion mahdollistavan avoimen keskustelun puolueen linjasta. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdistysten vuosikoukset ma 10.2. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Ruokailujen onnistumiseksi, käythän ilmoittautumassa piirin sivuilla keskusta.fi/pohjois-karjala/ajankohtaista. nykyiSiStä varapuheenjohtajista kolmas, Juha Rehula, ei ole vielä päättänyt, lähteekö hakemaan pestilleen jatkoa. Rehula huomauttaa, että linjauksella ei tässä vaiheessa vuotta toisaalta ole kiire. SuomenmaaSSa 1/2020 kerrottiin, että kirjailija Matti Mäkelä olisi kuollut elokuussa 2018. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. – Prosessin nopeus riippuu paikallisyhdistyksestä, Pirkkalainen muistuttaa. Oikea vuosiluku on 2019. Esillä vuosikokousasiat sekä vuoden 2021 kuntavaalit ja muut ajankohtaiset järjestöasiat. Väyrynen ei ole toistaiseksi ilmoittanut julkisuuteen, minkä yhdistyksen jäsenyyttä hän on hakemassa. PuolueSihteeri Riikka Pirkkalainen ilmoitti tammikuussa haluavansa jatkaa tehtävässään myös seuraavalla kaksivuotiskaudella. Piiri. Ratkaisun takana ovat henkilökohtaiset syyt. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Tilaisuus on kaikille avoin. Kouluttajana toimii mm. 044 312 2982. – Haluan tehdä työtä puolueen eteen ja antaa oman panokseni myös varapuheenjohtajuuden kautta. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Riistakatu 15 Iisalmi. – Harkitsen vielä. Kokouksessa mukana kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jaakko Karvonen. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Oulujokilaakson ja Iijokilaakson yhteinen aluetoimikunta ke 19.2. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa puheenjohtajaksi nousseen Katri Kulmunin tilalle varapuheenjohtajistoon valittu Petri Honkonen puolestaan kertoi jo syksyllä hakevansa jatkoa. – Aion ryhtyä käyttämään kaikkia puolueen jäsenille sääntöjen mukaan tarjolla olevia mahdollisuuksia vaikuttaa sen aatteelliseen ja poliittiseen linjaan, Väyrynen kertoi tiedotustilaisuudessaan. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. 7.2.2020 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 18 Oulussa, Aleksinkulma/kokoustila Aino (Aleksanterinkatu 9; sisäänkäynti sisäpihan puolelta). Oulu. piirikokouksen muuttunut juoksutus, puoluekokous), kuntavaalit ja muut ajankohtaiset asiat. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2020 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Hän ei lähde arvuuttelemaan Väyrysen paluun mahdollista vaikutusta keskustan kannatuslukuihin. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Laskuun lisätään postituskulut. Merkkaathan päivän kalenteriisi. – Vajaa vuosi on liian lyhyt pätkä tällaisessa tehtävässä, hän toteaa
Formula-ykkösten kausi alkaa perinteisesti Australian Grand Prixillä 15. Keskustan politiikkapäivä lauantaina Helsingissä. Päivä alkaa puoluejohtaja Katri Kulmunin puheella ja jatkuu ajankohtaiskeskusteluilla. maaliskuuta. Breaking-tanssi, kiipeily, rullalautailu ja surffaus ovat jo hyväksytyt Pariisin 2024 kesäolympialaisten uudet lajit. Mikä Keski-Suomen kaupunki. Suomenmaa KesKusta järjestää politiikkaja toimintapäivän lauantaina Helsingissä. Muttura oli yksi Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan vuonna 2015 liittämistä uusista sanoista. 9. Kuljettajien nuorin on McLarenin Lando Norris ja vanhin Alfa Romeon Kimi Räikkönen. Keskustapoliitikoista keskusteluihin osallistuvat ministerit Hanna Kosonen, Jari Leppä ja Mika Lintilä, kansanedustajat Anu Vehviläinen, Jouni Ovaska ja Annika Saarikko, europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä. 7. Mitkä ovat heidän ikänsä. Ian Stewart / Shutterstock.com Missä Euroopan maassa tuotetaan sähköstä 71,7 prosenttia ydinvoimalla. Missä Euroopan maassa tuotetaan sähköstä eniten – 71,7 prosenttia vuonna 2018 – ydinvoimalla. Keskusteluissa ovat mukana muun muassa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas, maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, johtaja Anna Rotkirch Väestöliitosta, TELAn toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, toimitusjohtaja Aleksi Randell Rakennusteollisuudesta, professori Antti Asikainen Lukesta sekä johtava asiantuntija Timo Aro VTT:stä. Siellä yhdistyy poliittinen ja uskonnollinen fundamentalismi... Niiden aiheina ovat muun muassa vanhustenhoito, ruuan tuotannon ja kuluttamisen tulevaisuus, suomalainen metsäosaaminen ja ilmastonmuutos, lapsiystävällisemmän Suomen rakentaminen, peruskoulun uudistuminen ja tulevaisuus sekä perhevapaauudistus. Suomi on voittanut Euroviisut kerran. 8. 4. . 6. 3. Kaupungin pitäjäruuaksi nimettiin 1980-luvulla muikuista tehty suutaripaisti. Olen kokenut sen myös eduskunnassa: sieltä tulleet muutamat kansanedustajat ovat mahdottomia.” Kuka oli tämä tuohtunut haastateltava. Mitä/mikä on muttura. KauppaSuomi-lehteen nykyisin kolumnoiva Martti Huhtamäki, 84, muistetaan suuren suomalaislehden urheilutoimittajana ja päätoimittajana. Siellä ovat syntyneet Kirsti Paakkanen, Toivo Hyytiäinen, Ilpo Kokkila ja Tarmo Manni. maaliskuuta. 56 7.2.2020 2 9 8 6 1 1 4 7 6 9 2 5 4 8 9 5 8 9 2 6 7 4 7 2 1 2 5 4 6 7 9 7 5 3 8 2 2 9 3 7 4 5 8 6 1 5 8 1 2 6 3 9 4 7 4 6 7 9 1 8 2 3 5 1 4 6 8 7 9 5 2 3 8 3 9 5 2 6 1 7 4 7 5 2 1 3 4 6 9 8 9 2 8 3 5 7 4 1 6 3 1 4 6 8 2 7 5 9 6 7 5 4 9 1 3 8 2 2 5 3 8 6 2 5 1 6 3 1 4 5 7 7 8 2 6 3 8 1 6 4 1 7 4 1 2 9 5 8 6 3 7 8 6 5 3 7 1 2 9 4 7 3 9 6 2 4 8 5 1 5 2 4 1 6 7 9 8 3 9 8 1 4 3 5 7 6 2 6 7 3 8 9 2 4 1 5 1 5 7 2 8 9 3 4 6 3 4 8 7 1 6 5 2 9 2 9 6 5 4 3 1 7 8 2 9 8 6 1 1 4 7 6 9 2 5 4 8 9 5 8 9 2 6 7 4 7 2 1 2 5 4 6 7 9 7 5 3 8 2 2 9 3 7 4 5 8 6 1 5 8 1 2 6 3 9 4 7 4 6 7 9 1 8 2 3 5 1 4 6 8 7 9 5 2 3 8 3 9 5 2 6 1 7 4 7 5 2 1 3 4 6 9 8 9 2 8 3 5 7 4 1 6 3 1 4 6 8 2 7 5 9 6 7 5 4 9 1 3 8 2 2 5 3 8 6 2 5 1 6 3 1 4 5 7 7 8 2 6 3 8 1 6 4 1 7 4 1 2 9 5 8 6 3 7 8 6 5 3 7 1 2 9 4 7 3 9 6 2 4 8 5 1 5 2 4 1 6 7 9 8 3 9 8 1 4 3 5 7 6 2 6 7 3 8 9 2 4 1 5 1 5 7 2 8 9 3 4 6 3 4 8 7 1 6 5 2 9 2 9 6 5 4 3 1 7 8 1. Siellä ollaan todella vihamielisiä. Ohjelmassa ovat myös someklinikka sekä pohdintaa vaalija valtuustotyöstä. Minkä jumala ja minkä isä. 1) Viro 200 1, Lat via 200 2, 2) Paa vo Lip pon en, 3) Ran ska , 4) Ilta -Sa nom at, 196 0–8 0-l uvu illa , 5) Ukk o ylij um ala , tai vaa n, sää n ja ukk ose n jum ala – Puh uri pak kas en isä , kyl män ja tal ven hen ki, 6) 13 pro sen ttia , 7) mie ste n nut tur aka mpa us, 8) Saa rijä rvi , 9) Nor ris 20, Räi kkö nen 40 vuo tta , 10) sur ffau s eli lai nel aut ailu . ”Meitä demareita on jopa syytetty länsiystävällisyydestä. Yksi noista lajeista järjestetään kaukana Ranskasta, Tahitilla. Kuinka iso osuus Suomen hallituksen ministereistä on ollut naisia 1917–2019: 13, 23, 33, 43 prosenttia. Tietotesti ??. 2. Siinä puhuu vanha, kommunistien kanssa demareita vastaan yhteistyötä harjoittanut Kepu”, purki Suomen pääministeri traumaansa 21.12.1997 Helsingin Sanomissa. Suomen edustaja Rotterdamin toukokuiseen euroviisufinaaliin valitaan 7. 5. Mikä lehti. Sen Juhannuskisat ovat kuuluisat. 10. Ukko ja Puhuri olivat suomalaisten muinaisia jumalia ja henkiolentoja. Mikä. ”Ja sitten on sellaista aggressiivista kepulaisuutta, jota esiintyy Pohjois-Pohjanmaalla. Onko mikään Baltian maista koskaan voittanut Euroviisuja
Ilmoituksia otetaan vastaan 10.2. tammikuuta. asti. Halutessasi voit kommentoida myös, miten kausi on tähän mennessä sujunut. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Kerholainen, ilmoita puolivälituloksesi!. 7.2.2020 57 Talvi on jo niin pitkällä, että on aika raportoida Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon puolivälitulokset. Ilmoita siis, paljonko kilometrejä oli koossa 31
Suomea tahdotaan puolustaa antti kaikkonen vieraskolumni. Tutkimuksesta tulikin varsin hyviä uutisia: sen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on vahvistunut verrattuna vuoden 2018 tutkimustulokseen. On pidettävä huolta siitä, että lukemat pysyvät kiitettävällä tasolla myös jatkossa, emmekä palaa parin edellisen vuoden notkahduksiin. Uskon, että MTS:n tutkimus antaa myös komitean työlle hyviä työkaluja. Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttämistä nykyisellään kannattaa miehistä lähes kahdeksan kymmenestä, kun vuosi sitten lukema oli seitsemän kymmenestä. Näin puolustusministerinä asia lämmittää mieltä aivan erityisesti. 58 7.2.2020 Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS julkaisi äskettäin haastattelututkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ulkoja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Tutkimusta varten on haastateltu eri puolilta Suomea 1 011 henkilöä, joiden ikäjakauma on 15–79 vuotta. Maanpuolustustahtoa ei tule pitää mitenkään itsestäänselvänä asiana, vaan sen eteen pitää tehdä tiukasti työtä. Tutkimuksen toteutus tapahtui loppuvuodesta 2019, eli tulokset ovat varsin tuoretta tavaraa. Kuten todettua, vaikka maanpuolustustahtomme on korkealla, tulee tehdä paljon työtä, jotta se pysyy korkealla jatkossakin. Kyse ei ole vain maanpuolustuksesta, vaan kriisinkestävyydestämme yleisemminkin. Kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta”, vastasi myönteisesti 68 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, kun edellisessä tutkimuksessa prosenttiluku oli 66. Kirjoittaja on puolustusministeri (kesk). aseVelVollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen komitea aloittaa työskentelynsä lähiviikkoina. Toki haluan vielä todeta, että kansainvälisesti vertaillen maanpuolustustahto on Suomessa varsin korkealla tasolla. Tämä on erittäin ilahduttava ja positiivinen asia. Varsin kattava otos siis. Jokaisen yksilön panos on tärkeä yhteisen turvallisuuden rakentamisessa. Erityisesti kiinnittäisin huomiota siihen, että molempien kysymysten osalta maanpuolustustahto on kohonnut eniten nuorten, alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä. Esimerkiksi Ruotsissa maanpuolustustahto oli gallupien mukaan vuonna 2015 55 prosenttia ja Saksassa 18 prosenttia. Yleinen asevelvollisuus siis pidetään jatkossakin, mutta toki senkin pitää elää ajassa, ja kehittämistä tarvitaan. Edellisessä tutkimuksessa luku oli 84 prosenttia. Naisten osalta luku on sama kuin vuosi sitten eli seitsemän kymmenestä kannattaa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmämme säilyttämistä. Näihin lukuihin verrattuna Suomessa on hyvinkin korkeat lukemat. Yleinen asevelvollisuus on puolustuksemme selkäranka, ja sillä on myös kansalaisten keskuudessa vahva kannatus. Kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitteko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjenne ja taitojenne mukaan” vastasi myöntävästi 85 prosenttia. Mutta mitä sitten on oikeastaan tutkittu ja kysytty ja keiltä. Se on koko yhteiskunnan etu ja yksi merkittävimmistä turvallisuutemme takeista. Yhtenä tarkastelun aiheena on maanpuolustustahto, sen ylläpitäminen ja kohottaminen. Vaikka prosentuaalinen kasvu maanpuolustustahdossa on maltillista, on sillä kokoaan suurempi merkitys
Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. ruislimppu alle kolmen euron, rukiinviljelijän osuutta en kehtaa edes arvailla. Samat cityihmiset eivät ymmärrä, että maaseudullakin pitäisi pystyä asumaan. Varmasti on vaikuttanut keskustan kannatukseen. tunnistettavat autot, luotettavat kuljettajat, kohtuutaksat ja saatavuus myös maaseudulla. Jari Nenonen Joitakin lukuja Pitkässä avioliitossamme on tapahtunut olennainen muutos.. kuussa niin, kuussa on käyty, mutta mokoman lain valuvian kanssa vatuloidaan vuosi. perunankasvattaja saa ropoja. Minä maksoin kaiken muun. Sitten tuli ministeri Bremer, kepulaiseksi luultu, ja taksiuudistuksellaan pissasi meidän muroihin. arvatkaapa, minkä luvun kanssa se kannatus korreloi. Se maaseudulla tuotettu kotimainen ruoka ei maksa paljoakaan. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 7.2.2020 59 KesKustan mielipidekyselykannatus on noin 11,5 prosenttia. Elettiin vielä tammikuuta, kun Harakka pontevasti ilmoitti, että lakia korjataan. Pakina UlkoasUpäällikko Mikko EronEn 041 4539 554 VerkkoUUtispäällikkö HEnna LaMMi 045 6307 072 toimittajat MEri aLaranta-Saukko 044 2032 640 annukka kaarELa 044 7370 377 SantEri LaMpi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pEkka poHjoLainEn 040 5357 674 SaMuLi VänttiLä 044 7370 244 päätoimittaja juHa Määttä 040 7359 612 toimitUspäällikkö katariina LankinEn 050 5369 954 Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti arja kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi, Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Yölläkin ajavat. ja se on kaupan hinta, kaikkineen. pitkässä avioliitossamme on tapahtunut olennainen muutos. taksimaksujen tapahtuneen 13,5 prosentin nousun kanssa. siitä pääsenKin toisiin lukuihin. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Samoin lantun. Samalla kun siunailen summaa, katselen myös, mitä mikäkin maksaa. ja sehän käy niinkin äkkiä kuin ensi vuoden tammikuussa. Cityväellä ei ole väliä, stadissahan takseja on liikaa. olen antanut sen verran periksi, että maksan myös joka toiset viikonloppuostokset. Saan siitä kauppakuitin, jota tutkiskelen hämmästellen. Eurolla ei jaksa kerralla syödä. asian korjaaminen ja pisteiden haaliminen jätettiin demareille. porkkanan kilohinta on 1,15/kg. Ennen, uskaltaisiko sanoa että hyvään aikaan, ruokien ostaminen kuului rouvalle. ruoka tuotetaan, kaikille, ihan siellä böndellä ja landella. ihan vaikka ei koskaan söisi lihaa, niin eivät kasviksetkaan asfaltilla kasva. soKea ReettaKin näki heti, että metsään mentiin. Harva asia oli niin stabiili kuin Suomen taksitoiminta. itse kasvattaminen tulisi kalliimmaksi, mutta ei ole punaista tupaa eikä perunamaata. kurkku ja tomaatti alle neljän euron kilo. Mieheni maksaa, iskä maksaa, vaari maksaa, tämä ei lopu koskaan. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. kun kaljatuopin voi saada häppäristä vitosella, saa sillä rahalla melkein kolme litraa maitoa. Mutta huono kuitenkin. Virhemarginaalihan näissä on suurempi kuin oli sinisten tai kuin on Hjalliksen kannatus nyt. Erikoisen hyvä peruna maksaa 1,49/kg, mutta kelvollista saa myös kilohintaan 0,63
Nyt hän asuu Sodankylässä eikä haluaisi muuttaa pois.. suomenmaa.fi Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! koko maan äänenkantaja 6.3.2020 Seuraava Suomenmaa ilmestyy Maaliskuun lehdessä: Ennen tubettaja Inari Fernández väheksyi Kehä kolmosen ulkopuolista Suomea