Suomenmaa 7.5.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ajassa KULTTUURIALAN MIETO ERÄVOITTO Puolueen sisälle ei saa syntyä kokemusta, ettei sen jäseniä kuulla tai kuunnella, Liina Tiusanen sanoo LISÄÄ KESKUSTELUA. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 5 / TOUKOKUU 2021 / 9,90 € Ilmiöt YKSINVALTIAIDEN SOKEA PISTE Kirjat MIKSI LAPSET JÄÄVÄT SYNTYMÄTTÄ
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 7.5. 14. 2021 Kokemusta koko keskustasta Ehdolla olemisen pitää näkyä, vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho sanoo s
Nyt tarvitaan työtä, turvaa ja toivoa. 13 Kuka olet. Antti Kurvinen s. Punavihreän hömpän aika on ohi. 24. 40 Ilmiöt Sini-Elina Kärsämä rikkoi lasikaton Etelä-Pohjanmaan piirissä s. 47 Maaseudulla on pulaa naisista Jukka Pesonen jäi asumaan Kainuuseen, Sonja Lautamatti muutti Helsinkiin s. 6 Uutisanalyysi Mika Piittala opastaa seurakuntia kestävään taloudenpitoon s. Kehysriihi oli hallitukselle kova testi s
Kampanja-aikaa on jäljellä reilu kuukausi. Tähän tappiomielialaan ei kannata sortua. Myötäsukaista julkisuutta puolueelle ei ole tarjolla ennen vaaleja. Kuntavaalien alla käydyssä poliittisessa keskustelussa tätä tosiasiaa on tarkoituksella vähätelty. Äänestäjien kuluttajasuojan kannalta tällainen touhu on ikävää ja vaarallistakin. Näitä temppuja käytetään yleensä silloin, kun ei uskota oman puolueen ehdokkaiden kykyyn hoitaa kuntalaisten asioita. Niiden ainoa tavoite on sumuttaa äänestäjää. Kuntavaalien äänestysprosentti on viimeisten vuosikymmenien aikana jäänyt alle 60 prosentin. Kuntavaaleissa tälle kehitykselle on mahdollisuus laittaa stoppi. Äänestäjien tehtäväksi jää valita itselleen paras ehdokas. Puolueen kannatus on laahannut mittauksissa historiallisen alhaisissa luvuissa. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 7.5.2021 Keskustan sitkeys punnitaan jälleen kerran kuntavaaleissa Pääkirjoitus K oronakriisin takia siirretyt vaalit järjestetään kesäkuun 13. päivä. Auringonlaskun puolueeksi julistetun kansanliikkeen kannattajilla on taas oiva tilaisuus osoittaa, kuinka sitkeää tekoa keskusta on. Valtiollisiin vaaleihin verrattuna äänestäjiä on ollut liikkeellä selvästi vähemmän. Päätös ei ole yhdentekevä. Keskustalla on näissä kuntavaaleissa paljon pelissä. Kuntavaaleissa valitaan edustajat kuntien ja kaupunkien valtuustoihin. Keskustalle on varattu vaalien etukäteisarvioissa häviäjän rooli. Vaaliuurnaan pudotettua ääntä ei voi jälkikäteen perua, vaikka tulisikin katumapäälle. An tti Va ris Keskustalla on näissä kuntavaaleissa paljon pelissä.. Vaatimaton äänestysprosentti ei selity ainakaan ehdokkaiden määrällä. Iso ehdokasmäärä antaa nytkin hyvät eväät vaalimenestykseen. On kerrottu muun muassa, että vaaleissa äänestetään hallituksen jatkosta, EU-politiikan sisällöstä, koronatoimista tai polttoaineen hinnasta. Annettu ääni on voimassa neljä vuotta. Tällaiset väitteet ovat täyttä puppua. Keskustalla on ollut kuntavaaliehdokkaita yleensä eniten. Se on jo nähty. Ehdokkaat ovat nyt kaikkien tiedossa. Nyt ehdokkaita on hieman vähemmän, mutta valinnanvaraa on silti runsaasti. Tai tiedetään, että ehdokkaiden taso ei ole yhtä hyvä kuin naapuripuolueessa. Ilmaiseksi keskusta ei tule saamaan kuntavaaleissa mitään. Tätä päätösvaltaa on syytä käyttää harkiten. Äänestäjä siis päättää, kuka ja minkä puolueen ehdokas ajaa parhaiten kotikunnan asioita. Suuren ehdokasjoukon lisäksi tarvitaan myös näkyvää ja innostunutta vaalityötä. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 vaaleissa oli yli 33 000 ehdokasta
Maski-exitissä alkaisi olla pikku hiljaa aika ottaa ensimmäiset askeleet, muuten kesä-Suomen avaaminen jää torsoksi. Ennen sitä kun elämä ei henkisesti oikein entiselleen palaa. Lappu ei noussut koko ajan sietämättömästi silmille, eikä jatkuvaa korjailua ja näpelöintiä tarvittu. Potentiaaliset tartuntatilanteet ovat siinä sivussa vähentyneet merkittävästi. Jos moinen olisi osunut kohdalle aiemmin, olisin ehkä suhtautunut koko härpäkkeeseen piirun tai pari myönteisemmin. Ensimmäistä kertaa koskaan maski tuntui pysyvän naamalla kunnolla. Kun itsellä maski sujahtaa kaupasta tullessa taskuun tai roskikseen sekunneissa, maskeissa ulkoilevissa ihmisissä riittää ihmettelemistä – saati niissä, jotka autoilevat maski päässä yksin. Sittemmin maskien käyttöön on ollut pakko sopeutua, mutta maskiuskoon en ole kääntynyt. KIELTÄMÄTTÄ maskeja vastaan tuli alkuun pullikoitua periaatteellisistakin syistä, vähän kuin Tintti-sarjakuvien äreän kapteeni Haddockin hengessä. Nenä tuntui tosin taittuvan melkein kaksin kerroin. Pandemian mentyä tieteellinen tutkimus saisi kyllä selvittää juurta jaksain, mitä hyötyä maskeista on ollut. Jälkikäteen tarkasteltuna huomasin maskin olevan normaalia pienempää kokoa. Suoraan sanoen joka puolelta fuskaavan lapun ripustaminen naamalle ei ole vakuuttanut kaikkialle tunkeutumaan kyenneen vihulaisen torjunnassa. Ainakin aineistoa pitäisi löytyä nyt muualtakin kuin Mekan kävijöiltä. Pekka Pohjolainen. Tavallisen sinisen kertakäyttömaskin hajoaminen vie kuulemma noin 500 vuotta: jos Mikael Agricola olisi heittänyt maskin maahan viedessään ABC-kirjaansa painoon, siitä olisi tänäkin päivänä vielä rippeet jäljellä. Haitalliset mikromuovit jäävät riesaksi luontoon vielä pitkään sen jälkeen. 5 7.5.2021 Toimittajalta Maski-exit HILJATTAIN lähikaupassa käydessä koin hämmästyksen hetkiä. SITÄ EN sentään kiistä, etteikö vaikkapa ruuhkabussissa maskista voi jotain hyötyä ollakin. Maskeilun vahvasta ”toivotaan toivotaan” -mausta ei silti pääse: kun ei oikein muutakaan keinoa ole, yritetään sitten näitä. Lappu naamalla ainakaan itse en teatteriin, elokuviin, urheilukatsomoon enkä konserttiin lähde. NIIN NAURETTAVAA kuin se onkin, itse odotan maskeista vapautumista jopa enemmän kuin omaa koronapiikkiä. Kun STM julkisti viime kesänä paljon polemiikkia herättäneen pikaselvityksensä maskien hyödyttömyydestä, hihkuin riemusta. Maskimaailman epämukavuudessa oma elämänpiirikin on kutistunut rusinaksi. Mekan pyhiinvaeltajiin perustuvasta tutkimuksesta kiistellään yhä, mutta viime kesän se saattoi vielä vapaalle hengittämiselle pelastaa. Tiukankaan maskikurin maissa virus ei ole pysähtynyt. Sen sijaan Suomessa saatiin viime kesänä painettua tartunnat lähes nollaan, vaikka maskeja ei juuri kukaan vielä käyttänyt. Kun näen kaduille tai ulkoilureitille piittaamattomasti heitetyn maskin, tunnen suorastaan pyhää vihaa
Ryhmäpuheenjohtaja Antti Kurvinen sanoikin kriisin kireimpinä tunteina jo suoraan, mistä kenkä puristaa: hallituksen pitäisi näyttää olevansa keskustavasemmistolainen punamultahallitus, eikä mikään vihervasemmistolainen hallitus. RIIHISOPUUN patistivat lopulta kylmät realiteetit. Riihestä lähti 70 miljoonaa turvetuottajien rakennemuutostukeen ja polttoturpeen alasajovauhtia hillitään verohuojennuksella pienille lämpövoimaloille. Keskusta ja valtiovarainministeriö olisivat halunneet tiukempaa kehyskuria, eivätkä keskustan vaatimukset työttömyysturvan porrastuksesta menneet läpi. Kun elinkelpoista hallitusvaihtoehtoa ei ollut näköpiirissä, syksyllä olisi luultavasti ajauduttu uusiin eduskuntavaaleihin. PUOLIVÄLIRIIHEN tapahtumat jättävät hallitusyhteistyöhön jälkensä, mutta jatkuvasta nahistelusta pitäisi kuitenkin päästä eroon. Ministeriöiden määrärahoja leikataan 370 miljoonalla. llmeisesti keskustassa myös nähtiin puoliväliriihen kriisiyttäminen viimeiseksi keinoksi vastata opposition trollaukseen, jossa keskustaa on leimattu koko vaalikauden ajan vihervasemmistolaisen politiikan pönkkäpuolueeksi. Kannustimena rivien kokoamiseen voisi toimia vaikkapa kymmenen vuotta sitten kootun pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallituksen ankea taival ja surkea loppu. Keskustan silmätikkuna on pitkin matkaa ollut Marinin suojissa SDP:ssä päätään nostanut uusvasemmistolainen talouspolitiikka. Uusvasemmiston on nähty valavan velanotosta uutta kultaista vasikkaa. Keskustassa ja muuallakin porvarillisessa leirissä budjettikehyksiä on pidetty puolestaan kuin Mooseksen kivitauluina. JOS EI puolivälikriisi ollut teatteria, niin suurta draamaa kumminkin. AINAKIN takavuosien keskustalaista tahtopolitiikkaa haikailleet saivat sitä nyt Säätytalolta koko rahalla iltalypsyjä myöten – ja vielä vanhoina mummon markkoina. Säätytalossa saatiin rutistettua kompromissi, jossa menokehyksen ylitystä kutistetaan vaalikauden viimeiselle vuodelle 500 miljoonaan euroon ensi vuoden 900 miljoonasta. Kriisin keskellä käytettiin myös melko kovaa retoriikkaa ja kehonkieltä, jopa aivan avoimesti. Keskusta paineisti puoliväliriihtä jo hyvän aikaa etukäteen. Se voi tosin edellyttää myös kannatuksen kohenemista. SDP:n ja keskustan punamulta-akseliin on ehkä syytä panostaa. 7.5.2021 6 Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Keskustan ryhtiliike voi pelastaa hallituksen Kataisen sixpackin kohtalolta Politiikkaa kipurajalla PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) hallitus selvisi puoliväliriihestään, vaikka aikaa meni ja kuilun partaalla käytiin. Hallituksen kaatuminen olisi ajanut maan poliittiseen sekasortoon. Työllisyystoimiakin kuitenkin tehdään. Narratiivia kädet taskuissa kehysriiheen kävelevistä hallituskumppaneista ja pelkkään koronan hoitoon keskittyneestä pääministeristä oli välillä ilma sakeana. Keskusta on lähtenyt siitä, että kehysmenettelyn rapauttaminen olisi tuhoisaa varsinkin koronakriisin vääristämässä tilanteessa, jossa velkamiljardeja on totuttu heittelemään kuin hernepusseja. Jälkipuhetta keskustan poliittisesta teatterista on kuultu, mutta sitä puoliväliriihi ei missään nimessä ollut. Elintärkeän poliittisen voiton keskusta sai rutistettua turpeesta. Puheenjohtaja Annika Saarikon sanoiksi kepulaistamana kyse on ”talonpoikaisesta taloudenpidosta”, jollaisen takana puolue on seissyt iät ja ajat. Keskusta käytti koko poliittisen vääntövoimansa tehdäkseen selväksi, että se ei hyväksy tuhlailua ja haluaa hillitä valtion menoja ja velkaantumista jo tällä hallituskaudella. Hallituspuolueissa kannattaa myös kehystää seinälle ryhmäpuheenjohtaja Kurvisen kriisin keskellä lausuma viisaus: huonoin päivä hallituksessa on parempi kuin paras päivä oppositiossa. La ur i H ei kk in en / Va lti on eu vo st on ka ns lia. Sellaiselta keskustan ryhtiliike voi hallituksen nyt pelastaa, jos tahtoa on. Joka tapauksessa puoliväliriihestä lähti nyt vahva viesti, jonka voisi muotoilla esimerkiksi näin: Vanha kunnon kepu ei ole kadonnut mihinkään, eikä sen selkäranka ole vasemmistoyhteistyössä nitkahtanut. Valtiovarainministerin salkun paluusta keskustan puheenjohtajalle olisi apua, ja ilmapiiriä voi parantaa sekin, jos keskusta alkaa löytää jälleen oman identiteettinsä ja viihtyä porukassa paremmin. Puolue on myös valmis puolustamaan omia arvojaan ja sitä, minkä maalle parhaaksi näkee vaikka viimeiselle rajalle asti
7.5.2021 7 Jos ei puolivälikriisi ollut teatteria, niin suurta draamaa kumminkin. 7.5.2021 7
Myös valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on piiskannut edustajia paketin taakse, sillä sen lopullinen läpimeno edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. 8 Ajassa Sanottua 7.5.2021 Säätytalolla Marin ja Saarikko kirjoittivat Rinteen ja Sipilän pakkoavioliiton ehdot uusiksi. Kokoomuksen ryhmäpomo Kai Mykkäsen perusteli valintaa sillä, ettei puolue voi antaa EU:n ajautua kaaokseen. Neuvotteluissa tuli täysin selväksi, että hallitus pysyy koossa vain, jos Sdp ja keskusta löytävät toisensa. Muiden hallituspuolueiden edustajat jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Valiokunnan keskustalaiset jäsenet Mikko Kinnunen, Petri Honkonen ja Ari Torniainen äänestivät oppositiopuolueiden edustajien rinnalla linjaa, jonka mukaan kahden kolmasosan enemmistö vaaditaan. Heikki Vento Suomen Kuvalehdessä Keskustan aiheuttama draama sai niin järjettömät mittasuhteet, että puolue tuskin siitä hyötyy. Elpymispaketista kokoomuksen kiusallinen koitos Perustuslakivaliokunnan päätös EU:n elpymispaketista aiheuttaa päänvaivaa Kai Mykkäsen johtamalle kokoomuksen eduskuntaryhmälle.. Valiokunnan veturi Antti Rinne (sd.) on tyrmännyt väitteet, joiden mukaan ratkaisu olisi politisoitunut. Valiokunnan kanta ratkesi äärimmäisen täpärästi äänin 9–8. KESKUSTAN Kinnunen perustelee näkemystään sillä, että 750 miljardin euron koronarahasto on merkittävä toimivallan siirto jäsenvaltiolta EU:lle. Kinnunen pitää valiokunnan päätöstä tiukkana viestinä niille, jotka ovat jo ehtineet unelmoida uusista tukipoteista. Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudessa SANTERI LAMPI KESKELLE hallituskriisiä tipahti toinenkin uutispommi, kun perustuslakivaliokunta linjasi, että EU:n elpymispaketin taakse on saatava eduskunnan täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistö. Elpymisrahaston kaatumisen seuraukset olisivat Vanhasesta EU:n mittakaavassa “maanjäristyksen luokkaa”. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat jo aiemmin ilmoittaneet ehdottoman kielteiset kantansa. VALIOKUNNAN ratkaisu asetti EU-myönteisen oppositiopuolue kokoomuksen kiusalliseen tilanteeseen, sillä hallituspuolueiden äänet eivät riitä paketin läpimenoon. VAIKKA tyhjän äänestäminen on nostattanut kritiikkiä kaksilla rattailla ajamisesta, elpymispaketti mennee läpi kokoomuksen suosiollisella avustuksella. Hänen mukaansa kukin valiokunnan keskustajäsen punnitsi paketin juridisia seikkoja itsenäisesti. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoittikin äänestävänsä tyhjää, vaikka pakettia on nälvitty ahkerasti sen riveistä. Emmi Korhonen Tyhjän äänestäminen on nostattanut kritiikkiä kaksilla rattailla ajamisesta. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) arvioi, että eduskunta pääsee äänestämään rahastosta toukokuun toisella viikolla. RYHMÄJOHTAJA Antti Kurvisen mukaan keskustalaiset äänestävät rahaston puolesta. Ainakin ne, jotka ovat inhonneet keskustaa aiemminkin, inhoavat puoluetta entistä syvemmin. Lienee vain ajan kysymys, milloin hän korvaa valtiovarainministerin tehtävässä Matti Vanhasen (kesk.). Hänen mukaansa kumpaankin kantaan voi päätyä oikeudellisen arvioinnin kautta. Teemu Luukka Helsingin Sanomissa Puoliväliriihessä kulttuuriministeri Saarikko nousi talouspolitiikan keskeiseksi vaikuttajaksi
Keskustaa ei haittaa, vaikka samalla syntyi näyttävä performanssi. Ylen pienpuoluetentti SANTERI LAMPI RKP ja keskusta ovat ne puolueet, jotka ymmärtävät maaseutuelinkeinojen tarpeita, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz (r.) näkee. Kokoomus ja perussuomalaiset varoittivat, että ilman selkeää lainsäädäntöä Suomen lentokentät ja satamat ajautuvat kaaokseen. Toisen kauden kansanedustajalla on myös henkilökohtainen yhteys keskustalaiseen sielunmaisemaan. Perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin rauhoitteli huolia. Adlercreutz arvioi keskustan olevan kokonaisuudessaan RKP:tä konservatiivisempi puolue. Salla Vuorikoski Twitterissä 8.5. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. Yrittäjävaimo on koulutukseltaan agrologi. Exit-strategian julkistamisesta huolimatta hallitus voi Marinin mukaan poistaa rajoituksia aikaistetusti tai määrätä uusia tiukennuksia. Hänestä RKP on ihmisoikeuskysymyksissä lähempänä vihervasemmistoa. Tilastoja synkistää etenkin Intian tautitilanteen kriisiytyminen. Kuntavaalien kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.?2.6. Ministeriöiden talousarvioehdotukset valtiovarainministeriöön 26.5.?8.6. Vihreiden puoluevaltuuskunta 17.5.–27.5. Hänen mukaansa ennakkotestaustodistukseen liittyvä valmistelu on täydessä vauhdissa. Keskustan kehysriihiasemoituminen on täysin linjassa puolueen ideologisen linjan kanssa. Puolustusvoimien pääsotaharjoituksen Northern Forest -harjoitus 24.5. Pääministeri Sanna Marin (sd.) iloitsi Suomen tautitilanteen helpottumisesta, mutta varoitti mahdollisista takapakeista. Johanna Vuorelma Twitterissä Varmasti jokainen puolue ajoi asiaansa tosissaan. 9 Ajassa Sanottua 7.5.2021 SANTERI LAMPI RUNSAS vuosi koronaepidemian puhkeamisen jälkeen eduskunta pääsi viimein keskustelemaan rajoitusten purkamisesta ja suositusten poistamisesta. Iso osa äänestäjistä ei tykännyt silloinkaan, näkyi vaalituloksessa. Keskeisimmät linjaerot löytyvät sen sijaan maahanmuutosta sekä seksuaalija sukupuoliasioista. RKP onkin ryhmyrin mukaan porvarillinen – mutta selvästi liberaali – vaihtoehto Suomen puoluekartalla. Kuntavaalien ennakkoäänestys ulkomailla 3.6. Ari Hakahuhta Yle Uutisten verkkosivulla Toisaalta hyvä muistaa, että keskustalla oli sama kipuilu toiseen suuntaan edellisessä hallituksessa. Jopa keskellä kehysriihen kriisiä RKP:n puheenjohtaja AnnaMaja Henriksson vakuutti julkisuudessa puolueen olevan keskustan tavoin huolissaan talouden isosta kuvasta. Kuntavaalien ennakkoäänestysaika kotimaassa 1.6. EU?Intia-huippukokous 11.5. Suuri vaalikeskustelu Ylellä 14.5. Piinaviikon aikana keskusta toi esiin sen, että hallituksen pitäisi myös näyttää keskustalta. OPPOSITIO jallitti hallitusta rajaturvallisuudesta, sillä maailmalla tartunnat ja kuolemat rikkovat ennätyksiä. Aasia?Eurooppa-huippukokous (ASEM) 2.?5.6. Hallitus aikookin pitää erityisen tarkasti silmällä naapurimaiden kehitystä. PORVARIBLOKKI PITÄÄ So fia Je rn TERVEISET KESKUSTALLE. Ryhmyrin mukaan RKP ja keskusta löytävät yhteisen sävelen muissakin kuin maatalouden ja yrittäjyyden kysymyksissä. Tämä on erikoinen kehys. Marin kuitenkin totesi, että parhaassa tapauksessa Suomen kesä voi olla lähellä normaalia. Adlercreutz toivoo, että keskusta toisi kotimaassa väkevämmin esille EU-politiikkaansa. Silti Adlercreutz kokee, että hallitusyhteistyö sujuisi jouhevammin, jos keskustan kannatus olisi viitisen prosenttiyksikköä korkeammalla. RKP-pomo vakuuttaa, että puolue on pitkälti keskustan linjoilla talousja veropolitiikassa. Valoa koronatunnelin päässä Moni näyttää tulkitsevan keskustan toimintaa teatterina ja esiintymisenä kannattajille. Ylen puheenjohtajatentit 17.5.?3.6. Keskellä on näinä aikoina vaikeaa. ADLERCREUTZ ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan keskusta ei saisi RKP:lta riittävää tukea hallituksen sisäisissä väännöissä vasemmistopuolueiden kanssa. Kuntavaalien ehdokasasettelun vahvistaminen ja ehdokasnumerot 15.?16.5. Adlercreutzin appivanhemmilla on maatila Paraisilla Varsinais-Suomessa. Kumpikin puolue kuuluu Euroopan parlamentissa liberaalidemokraattiseen Renew Europe -ryhmään
Nuoruusvuosinaan 1980-luvun alussa hän toimi silloisen kotikuntansa YliIin liikuntalautakunnassa keskustan edustajana. MUHOKSEN kuntapolitiikassa Mattila on vaikuttanut vuodesta 2005 lähtien. RISTO LUODONPÄÄ MUHOKSELTA kuului talvella kummia, kun perussuomalaisten ja myöhemmin sinisten entisen ministerin Pirkko Mattilan uutisoitiin liittyneen keskustan kuntavaalilistalle sitoutumattomana ehdokkaana. VÄYRYSELTÄ SELVITYS. Kaikkonen pitää lakimuutosta yksinkertaisena ja uskoo sen menevän läpi eduskunnassa lähiviikkoina. MATTILA toivoo, että kuntavaalikampanjointi ei jäisi pelkästään some-keskustelun varaan, vaan äänestäjiä ehtisi tapaamaan myös kasvotusten. Ja keskustan mandaatilta minut lautakuntaan valittiin, Mattila vahvistaa. – Jos varusmies on kiinni vaalipäivänä ja ennakkoäänestyksen aikaan, niin hänellä on mahdollisuus äänestää varuskunnassa, ministeri sanoi. Pääjohtajan tehtävään oli yhteensä 19 hakijaa. Asiasta kertoi puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) Ylelle. Keskustan ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmoittanut tekevänsä itse selvityksen piirin taloudellisista ja muista ongelmista. Vaikka hän ei suoraan mainitse entistä puoluettaan nimeltä, niin kritiikin kärki kohdistuu tiettyyn suuntaan. Räsänen oli muun muassa julkaissut somessa mielipiteen, jonka mukaan homoseksuaalisuus on häpeä ja synti. Tyytyväinen paluumuuttaja Pirkko Mattila on vaikuttanut Muhoksen kuntapolitiikassa vuodesta 2005 lähtien. Kaikkosen mukaan valtaosa varusmiehistä pääsee äänestämään jo ennakkoäänestyksen aikana tai lomaillessaan varsinaisena vaalipäivänä. – Keskusta on hyvä joukkue olla mukana. – Rivivaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana olen pysynyt kunnan asioissa hyvin mukana. Virkanimityksen esitteli valtioneuvostolle elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Aiemmin keskustan kansanedustajana ja ministerinä toimineen Tiilikaisen viisivuotiskausi GTK:ssa alkaa kesäkuun alussa. – Jos ehdokkaat puhuvat kuntavaalien varjolla pelkästään semmoisista asioista, mitkä eivät kuntien päätöksentekoon kuulu, niin silloin ollaan vaarallisilla vesillä. M ari a Se pp älä J ari L a u kk an e n SANTERI LAMPI JOS OIKEUSMINISTERIÖN ja puolustushallinnon valmistelema lakimuutos ehtii ajoissa eduskuntaan, varusmiehet pääsevät äänestämään varuskunnissaan jo ensi kuntavaaleissa. Kokouksiin osallistuminen on ollut nyt jopa helpompaa kuin ministeriaikoina. Kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) vastaan on nostettu syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. RÄSÄSELLE SYYTTEET. Ihmiset eivät ole täällä ennenkään riidelleet. – En minä puolueen jäsen silloinkaan ollut, mutta NKL:n toiminnassa kuitenkin mukana. Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) nousee Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) pääjohtajaksi. Valtakunnansyyttäjä katsoo, että lausumat ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja vihaa homoseksuaaleja kohtaan. Mattilan henkilöhistoriaa tunteville ratkaisu ei tullut isona yllätyksenä. Kevään 2017 kuntavaaleissa perussuomalaisten listoilta valittu Mattila on viimeiset ajat muodostanut oman valtuustoryhmänsä sinisten hiipuessa vähin äänin puoluekartalta. 7.5.2021 10 He i kk i S au kk o m a a / L eh t i k uv a V esa M o ila ne n / Le h tik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TIILIKAISESTA PÄÄJOHTAJA. Keskustan listalle Mattila katsoo olevansa tervetullut ilman vanhoja rasitteita. Väyrynen vetoaa siihen, että kyseistä selvitystä ei ole saatu käynnistetyksi. Väyrynen ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko olivat aiemmin sopineet, että piirin toiminnasta laaditaan puolueeton selvitys. Varuskuntiin äänestyspisteet?. Väliaikainen lakimuutos tarjoaisi niillekin äänestysmahdollisuuden, jotka eivät muuten pääsisi vaaliuurnille
Toivon, että kaaos vältetään ja eduskunta päätyy kannattamaan eurooppalaisen vakauttavan ja vastuullisen politiikan tietä. Elvytyspaketilla on jo nyt ollut rahoitusmarkkinoita rauhoittava vaikutus. Se välittyisi työhön parlamentissa, jossa Suomen etuja puolustetaan jatkuvasti esimerkiksi metsäja maatalousasioissa, kun komission ilmastoesitykset niitä vakavasti haastavat. Yhteisen veneen keikuttelu ei maamme asemaa paranna, kun valvomme etujamme Suomelle tärkeissä erityiskysymyksissä. Yhteisvastuun lisääntyminen on ongelmista vakavin. Suomen hyvä ja luotettavana tunnettu asema unionissa kokisi kolahduksen. Kärkkäisen mukaan Helsingin Energia on selvittänyt hukkalämmön hyödyntämistä. Mikäli paketti ei saa vaadittua enemmistöä eduskunnassa taakseen, olisi se isku eurooppalaiseen talouden rattaisiin ja mainekolahdus Suomelle itselleen. PAKETIN puutteista huolimatta olisi epärehellistä vähätellä sen kaatumisesta aiheutuvia ongelmia. PEKKA POHJOLAINEN HELSINGIN on tehtävä nykyistä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, vaatii Helsingin keskustan pormestariehdokas Eeva Kärkkäinen. Nyt suunnitelmat olisi syytä laittaa eteenpäin. Tällä hetkellä 40 kilometrin päässä Helsingissä pienen ydinvoimalan verran lämmintä vettä menee mereen sen sijaan, että se hyödynnettäisiin. Kokonaisuudella on tarkoitus vauhdittaa koronan kurittamaa talouskasvua ja tukea kilpailukykyä myös globaalisti. On noloa, jos Suomen pääkaupunki luopuu kivihiilen käytöstä vasta, kun on lain mukaan pakko, Kärkkäinen näki. – Rakentamalla hukkalämmön noutoputki Nesteen Porvoon jalostamolta Vuosaareen voitaisiin täyttää noin kolmasosa Helsingin kaukolämmön tarpeista. Neuvotteluissa Suomi onnistui saamaan pakettiin hyviäkin tuloksia lainaosuuden kasvattamisena, vastuiden tarkkarajaisuutena ja kuuden prosentin korotuksena maatalouden EU-rahoitukseen seitsemäksi vuodeksi. Ratkaisu suunniteltua nopeampaan kivihiilen alasajoon löytyy hukkalämmön hyödyntämisestä. 7.5.2021 11 Sh utt ers to ck Täällä Bryssel EUROOPASSA katseet ovat kääntyneet Suomeen, kun perustuslakivaliokunta ilmoitti yhteisen 750 miljardin euron elpymispaketin läpimenon edellyttävän 2/3:n enemmistöä eduskunnassa. Ja ri La uk ka ne n. Pakettiin kytkeytyy monimutkainen kokonaisuus EU:n monivuotisesta budjetista, sitä suojaavasta oikeusvaltiomekanismista sekä unionin omista tulonlähteistä. Kärkkäinen puhui lauantaina Helsingin Keskustan Vihreä Vappu -tilaisuudessa. Kärkkäisen mukaan hiilenkäytön lopettaminen vaatii korvaavat energialähteet. – Kaikki muut suomalaiset kaupungit luopuvat kivihiilen käytöstä viimeistään vuonna 2025. Putken kannattavuuden varmistavat myös hallituksen tuoreet veropäätökset. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Elvytyspaketissa on isot panokset Hukkalämmöllä eroon kivihiilestä. Vaatimus 2/3:n enemmistöstä panee Suomen ja yhteisesti sovitun elvytyspaketin tiukkaan paikkaan. Paketin kaataminen lähettäisi markkinoille pahaenteisen signaalin, joka voisi maksaa yksittäisille jäsenmaille moninkertaisesti elpymispaketin hintaan nähden, ja pahimmassa tapauksessa johtaa jopa eurokriisiin. Elpymispaketti ei ole täydellinen ratkaisu, vaan pitkien vääntöjen tuloksena syntynyt kertaluontoinen kompromissi vakavan pandemian keskellä
Ylen maaliskuun kuntavaalimittauksessa puolueen kannatus oli 12,5 prosenttia. OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖN ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoo, että merkittävät määrärahat täytyy jakaa viranomaisen eli Taiken kautta. Kehysriihen aikaan hän soitti vaskiorkesterin kanssa Säätytalon edustalla. Hän kritisoi kuitenkin sitä, ettei tulojen menetyksiä edelleenkään korvata, vaan työkaluna on apurahamalli. – Tulonmenetysten kompensoinnista ei nytkään ole kyse, mutta ollaan iloisia siitä, että vihdoinkin vähän merkittävämpää on tapahtunut. Haurun mukaan musiikkialaa on hämmentänyt on se, että apurahaa vastaan pyydetään työsuunnitelmaa, vaikka töitä ei voi koronarajoitusten aikana tehdä. HAURU on osoittanut mieltään musiikkialan tilanteesta sosiaalija terveysministeriön edustalla helmikuusta lähtien. Muusikkojen liitto palkitsi Haurun äskettäin Nyrkki-palkinnolla merkittävästä teosta musiikkialan hyväksi. PAULIINA POHJALA KULTTUURIN , taiteen, liikunnan ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta tuetaan 230 miljoonan euron suuruisella paketilla, josta noin 65 miljoonaa euroa osoitetaan taiteen ja kulttuurin alalla työskenteleville freelancereille ja yksinyrittäjille. – Aion jäädä ottamaan happea ja päättää projektini tältä erää. AMMATTIMUUSIKKO Aki Haurun mukaan tuoreesta tukipaketista täytyy olla iloinen, sillä se on suuruusluokaltaan moninkertainen kuin aiemmat vastaavat. – Se voi olla itsensä kehittämistä, valmistautumista tuleviin töihin tai ammattitaidon ylläpitämistä. Kyselyyn vastasi 43 puoluevaltuutettua 13.?18.4. – Prosessi näyttää ja tuntuu normaalilta apurahamenettelyltä. välisenä aikana. Hän aikoo jättää hallituskortteleissa päivystämisen ainakin toistaiseksi. Hän korostaa, että apurahaa varten ei vaadita projektia vaan väljää suunnitelmaa siitä, miten ammattia harjoitetaan. Muusikko lopettaa protestinsa “mietoon erävoittoon” Muusikko Aki Hauru osoitti mieltään Säätytalon edustalla hallituksen kehysriihen aikaan.. Arviot asettuivat 11,2 ja 20 prosentin väliin. 7.5.2021 12 Ajassa Luku Suomenmaan kyselyyn vastanneet keskustan puoluevaltuutetut veikkaavat puolueen saavan kuntavaaleissa 15,0 prosentin kannatuksen. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kes.) sanoo pitävänsä mittavaa tukipakettia perusteltuna, sillä tapahtuma-ala on yksi koronan suurimmista kärsijöistä. Haurun mukaan nyt on todella tärkeää, että rahat saadaan perille asti niitä oikeasti tarvitseville. Haurun mukaan musiikkialalle saatu iso tukipaketti oli “mieto erävoitto” alalle. Tuet jakaa jälleen Taiteen edistämiskeskus Taike
Skorpioni ei jätä koskaan mitään puolitiehen ja hän on päättäväinen. Luonto on ollut minulle aina tärkeä. MITEN KUVAISIT LUONTOSUHDETTASI. Innostun siitä, kun pääsen metsään, poluille tai pitkospuille. Opiskeluissa on tullut eteen paljon hallintoa, ja sitä pääsee nyt toden teolla soveltamaan. Vaalipiirimme keskustalaiset kansanedustajat ovat kyllä kaikki miehiä, mutta piirin puheenjohtajistosta kolme neljäsosaa on naisia ja toimiston työporukkakin on naisvaltainen. 7.5.2021 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Pe tra Pö yliö TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Kuka olet. Vaikka olenkin elänyt ison osan elämästäni kaupungissa enkä ole koskaan omistanut autoa, olen päässyt aina helposti luonnon keskelle. OLET KOULUTUKSELTASI TRADENOMI JA OPISKELET JULKISOIKEUTTA. Sini-Elina Kärsämä Sini-Elina Kärsämä on keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin historian ensimmäinen nainen toiminnanjohtajana. OLET SANONUT, ETTÄ KULUTTAISIT MIELELLÄSI PITKOSPUITA USEAMMIN. Pitipä googletella skorpionista. Ylipäätään ulkoilu niin auringossa kuin pakkasellakin on ihan parasta. Ensimmäiseltä opiskeluajalta ovat käteen jääneet erityisesti verkostoitumistaidot. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Luonto ei aina tarkoita erämaata tai pystymetsää vaan sitä, että voi kulkea varpaisillaan joskus nurmikolla, ihastella kauniita maisemia tai nähdä kuinka puro solisee kivien välistä. Odotan innolla kasvokkaisia kohtaamisia järjestöväen ja alueen ihmisten kanssa! OLET KESKUSTAN ETELÄ-POHJANMAAN PIIRIN HISTORIAN ENSIMMÄINEN NAINEN TOIMINNANJOHTAJANA. Ihmiset ovat auttaneet ja tarjonneet apua aina asunnon hankinnasta maakuntaan tutustumiseen. MITEN NÄMÄ ALAT HYÖDYTTÄVÄT TYÖSSÄSI. Tästä tunnistan kyllä itseni, sillä olipa kyseessä työtehtävä tai ystävän vaalikampanja, niin olen periksiantamaton ja hoidan työni perusteellisesti loppuun saakka.. Niitä tässä työssä saa hyödyntää. MITEN POHJOISEN IHMINEN ON SOPEUTUNUT TYÖHÖN LAKEUKSILLA. Aloittaessani työt sain eteläpohjalaisilta lämpimän vastaanoton. Juha Mieto näki Tšernobylin ydinvoimalan liekeissä – näin hän kuvaa järkyttäviä tapahtumia (26.4.2021) Intoa ihmisistä ja purojen solinasta TULET OULUSTA JA OLET SYNTYJÄSI ROVANIEMELÄINEN. OLET HOROSKOOPPIMERKILTÄSI SKORPIONI. Toki korona-aika on tuottanut ollut ekstrovertille hieman haastetta, kun ei pääse tutustumaan uusiin ihmisiin. KOETKO, ETTÄ ETELÄPOHJANMAA ON MAINEENSA MUKAINEN ÄIJÄMAAKUNTA. Ihan häkellyin kaikista viesteistä valintani ja töiden aloituksen jälkeen
7.5.2021 14 Henkilö DIPLOMAATTI Juha Iso-Aho koordinoi keskustan vaalityötä. Hän muistuttaa, että kuntavaalien jälkeen pitää alkaa valmistautua maakuntavaaleihin. Piti tulla TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN
7.5.2021 15 JUHA ISO-AHOLLA on takanaan keskustahistoriaa kohta parikymmentä vuotta. Nykyiseen verrattuna kyllä olisi hyvä nähdä työkavereita useammin, myös minun työssäni. Hän on ehtinyt johtaa opiskelijajärjestöä, työskennellä toiminnanjohtajana ja avustaa pääministeriä. Puheenjohtajakisassa oli ehdolla myös tuleva Hanna-vaimo. – Tunnettu lieveilmiö somessa on kova kielenkäyttö, palaute saattaa olla hyvinkin tylyä. Ehkä ruudulla näkyvää ihmistä ei koeta samalla tavalla oikeana ihmisenä, ja tämä johtaa asiattomuuksiin. Parin vuoden päästä opintojen aloittamisesta ja vaihdossakin käytyään IsoAho lähti mukaan keskustaopiskelijoihin, ja löysi itsensä hieman myöhemmin liiton puheenjohtajan paikalta. Kannattaakin soitella kaikki tutut läpi. Tulevat kuntavaalit ovat somevaalit. – Lukioaikana meillä oli hyvä historian ja yhteiskuntaopin opettaja, joka tykkäsi haastaa maalaiskunnan lapsia, ja minä koetin haastaa isääni politiikasta. – Hanna pääsi liittohallituksen varajäseneksi. Kun Iso-Aho siirtyi vaalikoordinaattoriksi, oli puoluetoimiston väki ja keskustan toiminta toki tuttua, mutta uuden opettelu korona-aikana piti kuitenkin kiireisenä etenkin alkuvuodesta. Hän aloitti vuoden 2015 alussa keskustan Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtajana ja muutti Hämeenlinnaan. Toinen on, että ehdokas on näkyvillä. Hän haluaa tulevaisuudessakin työskennellä yhteiskunnallisten asioiden parissa.. – Näin etätyöaikana työpaikkojen sijainnilla ei tietenkään ole ollut niin väliä, Iso-Aho naurahtaa. Keskustelut vakuuttivat, ja koin itseni aika keskustalaiseksi jo maailmalle lähtiessä. Someutumisessa on sekä uhkia että mahdollisuuksia, Iso-Aho sanoo. Juha Iso-Aholla on kokemusta työskentelystä niin keskustapiirissä, eduskunnassa kuin valtioneuvostossakin. Nykyinen vaimo löytyi jonkin ajan päästä Somerolta. Suurien kokonaisuuksien hahmottaminen ja aatteellinen työ hämärtyvät keskustallakin liian usein päivänpolitiikan paineissa. – Välttämättä sukulaisetkaan eivät tiedä ehdolla olosta, ellei heitä muistuta. VANHAA HÄMETTÄ on myös opiskelukaupunki Tampere, jonne Iso-Aho tuli opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa vuonna 2003. Ehdokkaita pitää alkaa etsiä heti kesän jälkeen ja työ aloittaa pian kuntavaalien jälkeen. Siihenkin pyrimme keskustaväkeä kouluttamaan. Tavoitteena oli diplomaatin ura, mutta nykyään se ei häntä innostaisi. ISO-AHON työrupeama kestää vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeiseen kesään. Ensimmäinen suuri koetus työssä ovat kuntavaalit. On hyvin keskustalainen ajatus, että ihmiset saavat itse päättää, mikä heidän elämäntilanteisiinsa sopii. Kun yhteen muuttaminen tuli ajankohtaiseksi, asuinpaikaksi valikoitui suunnilleen kummankin työmatkan puolivälistä Tammela. Hän muistuttaa, että kuntavaalien jälkeenkään keskustaväki ei saa jäädä lepäämään laakereillaan. Olimme jo silloin samalla aaltopituudella, eikä mennyt kuin kymmenisen vuotta, että aloimme seurustella, IsoAho naurahtaa. Pääministerin erityisavustajaksi hän nousi äitiysvapaan sijaisena Vanhasen loppukaudeksi. – Ovathan nämä tärkeät vaalit keskustalle, että päästäisiin alusta asti uusissa maakunnissa vaikuttamaan sotepalveluihin ja koko järjestelmän muodostumiseen, hän pohtii. Kasvokkaisissa kahvitaukokeskusteluissa kuitenkin oppii paljon myös muiden työstä, ja nyt ei voi nykäistä hihasta ja kysyä toisen työtehtävistä. Opiskelijaliiton jälkeen tie kävi eduskuntaan silloisen pääministeri Matti Vanhasen avustajaksi. Seuraavana edessä ovat maakuntavaalit. Joka tapauksessa tulevat kuntavaalit ovat somevaalit, Iso-Aho kiteyttää. KESKI-POHJANMAALTA nykyisen Kokkolan alueelta Ullavasta lähtenyt Iso-Aho on nykyään hämäläinen. Iso-Aho varoittaa siitä, että kampanjoilla on taipumus kuplautua. – Arvot muuttuvat vuosien myötä. – Silloin hallitusvastuun paineissa opin tuijottamaan liiaksi vain päivänpolitiikkaa ja harmittelemaan median tekemiä sanavalintoja kunkin päivän lehdessä. – Sosiaalinen media on suhteellisen edullinen alusta kenelle tahansa, ja siksi se tasa-arvoistaa ehdokkaita. Vaaliohjelma jo onkin työn alla. VAALIKOORDINAATTORI korostaa, että ehdokasasettelun onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää etenkin kuntavaaleissa. – Korona-ajasta huolimatta ehdokashankinta sujui hyvin. Kyllä sitä nykyään arvostaa, että on vakituinen osoite ja perhe siellä saman katon alla. Suosittelen myös vaalivideoiden tekoa, ne toimivat somessa hyvin. Ehkä neljäkin sataa ehdokasta oltaisiin saatu lisää normaaliaikana tuohon alkuperäiseen listojenjättöpäivään mennessä, ellei vaalien siirto olisi saanut ihmisiä vielä empimään ehdokkuuttaan. – Toivottavasti etätyöstä jää ainakin osittain uusi normaali. Toki kampanjan tavoittavuus ja järjestelmällisyys somessa vaatii pidemmälle vietyä osaamista, jota ei ole kaikilla. – Kun etäyhteydellä näkee työkavereita, pitää aina olla jokin asiallinen asia, jonka takia sen Teams-puhelun aloittaa. Siitä lähdetään edelleen, että ne ovat alkuvuodesta 2022, Iso-Aho painottaa. – Vielä kesäkuussakaan ei välttämättä suurempia toritapahtumia voi järjestää, joten nyt korostuvat somessa näkyminen ja henkilökohtaiset yhteydenotot. Samalla tiiviisti käynnissä oli puolueen ehdokashankinta. – Maakuntavaaleihin lisää haastetta tuo niiden uutukaisuus. Joulukuusta asti Iso-Aho on vaikuttanut puoluetoimiston vahvuudessa vaalikoordinaattorina
huhtikuuta kokoontunut puoluevaltuusto ehdottaa ratkaisuksi ongelmien lievittämiseen terapiatakuun toimeenpanoa ja kuntien perhekeskuksia. PUOLUEEN puheenjohtaja Annika Saarikko painotti kokouksen alussa pitämässään poliittisessa katsauksessa taloutta tasapainottavien toimenpiteiden tarvetta. – Meidän pitää luoda näille nuorille toivon näköaloja ja mahdollisuuksia uusiin alkuihin. Näin suurta velanottoa ei pidäkään ottaa vastaan olankohautuksella. Meidän pitää rakentaa koko ajan polkua ulos ja miettiä, miten velkaantuminen saadaan haltuun, kun korona ei enää sanele politiikan tärkeysjärjestysten listaa, Saarikko huomautti. Puheenjohtaja muistutti myös keskustalaisesta talonpoikaisen taloudenpidon ajatuksesta. Tukea tarvitaan niin lapsiperheille kuin teinienkin vanhemmille, puoluevaltuusto näkee. Etäyhteyksin 24.–25. – Talouden tosiasioiden kohtaaminen ei useinkaan ole mukavaa siksi, että se edellyttää valintoja. – Etenkin jo ennen kriisiä heikommassa asemassa olleiden vaikeudet ovat kasvaneet. Teemu Haukipuro muistutti, että mielenterveysongelmista on tulossa uusi kansantauti. – Keskusta kannattaa perhekeskusten perustamista kuntiin, jotka kokoavat perheiden palvelut yhdelle luukulle. Ei, vaikka korona on velkaantumisen osasyy Euroopassa ja koko maailmassa. Kannanotossaan se vaati huomioimaan koronan jälkihoidossa etenkin lapset, nuoret, perheet ja yksin asuvat. Huoli jaetaan puoluetaustaan katsomatta. Pidän tätä terveenä ilmiönä. Kehysriihiväännön keskellä kokoontunut keskustan puoluevaltuusto kantoi huolta sotesta, nuorista, turpeesta ja metsistä. – Kun suomalaisilta kysyy, aika moni on huolissaan valtion velasta. PUOLUEVALTUUSTON kokouksen yleiskeskustelussa osoitettiin huolta paljon siitä, miten ihmisten palvelut saadaan toteutumaan. Myös Saarikko ilmaisi huolensa nuorista ja näiden velkaantumisesta. Kaikkea ei voi saada, vaikka haluaisi. Keskustan ajattelussa jokainen ansaitsee uuden mahdollisuuden. 7.5.2021 16 KESKUSTAN puoluevaltuusto katsoi kevätkokouksessaan vahvasti koronan jälkeiseen aikaan. – Emme voi ratkaista rakenteellisia ongelmiamme merkittävällä lisävelalla. Maksuhäiriömerkintöjen yleistyminen on hänen mukaansa huolestuttava ilmiö. Ajassa KATSE KORONAN JÄLKEISEEN AIKAAN TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Jussi Nukari / Lehtikuva. Hallituksen kehysriihi oli vielä kesken, mutta Saarikko muistutti etenkin pidemmän aikavälin ongelmista. – Lakimuutoksen myötä mielenterveysja päihdehäiriöitä koskeva julkisesti rahoitettu palveluvalikoima vahvistuu ja laajenee varhaisesta tuesta alkaen. Monen tavoitteen kohdalla joutuu toteamaan, että tähän yllämme vain jos voimme tehdä enemmän työtä, jonka avulla rahaa jää talteen
– Pyyntö on inhimillinen. Hänet nosti kolmen kärkeen 52 prosenttia kyselyyn vastanneista. Parhaaksi ei-keskustalaiseksi ministeriksi nostettiin pääministeri Sanna Marin (15 prosenttia). SUOMENMAAN huhtikuun puolivälissä keskustan puoluevaltuutetuille lähettämään kyselyyn vastasi 48 puoluevaltuutettua 135:stä. – Oman toimialan työ ontuvaa. Energiaomavaraisuudellekin turpeen merkitys on huomattava, Hannes Torppa sanoi. Puoluevaltuusto pitää tärkeänä toimenpiteitä, joilla hillitään sekä peltoettä metsänomistajuuden siirtymistä suomalaisilta perheiltä rahastoille. Soteja maakuntauudistuksen tärkeydestä muistutti moni muukin. Kansalaiset haluavat tietää, mitä palveluille tapahtuu ja meidän täytyykin puolustaa ennen kaikkea lähipalveluita, Aili Pesonen painotti. – Haavisto mokasi pahasti, eikä hänellä tai puolueellaan ollut kanttia kantaa vastuuta. Jos maakuntahallinnosta tulee keskushallinnon leikkausinstrumentti, olemme epäonnistuneet eräässä tärkeimmistä tehtävistämme. PEKKA POHJOLAINEN VALTIOVARAINMINISTERI Matti Vanhanen saa Marinin hallituksen ministereistä ylivoimaisesti eniten tunnustusta keskustan puoluevaltuutetuilta. TURPEEN tulevaisuus puhutti myös. Turvealaa on kohdeltava ihmisten kannalta reilusti, inhimillisesti, se on tavallisten suomalaisten toimeentuloa. Vanhanen yli muiden keskustan puoluevaltuutettujen silmissä Markku Ulander / Lehtikuva. – Maakuntien pitäisi saada verotusoikeus, jotta ne itse voisivat päättää alueellisesti tasaarvoisesta rahoituksesta. Hänet nimesi kolmen heikoimman ministerin listalleen 49 prosenttia keskustan puoluevaltuutetuista. – Yrittäjät toivovat hallitukselta aina ennakointia. Aidosti laajan demokratian toteutuminen edellyttää alueellisia kiintiöitä tai maakunnan sisäisiä vaalipiirejä, Johanna Häggman varoitti. Hänet nosti kolmen heikoimman ministerin joukkoon 57 prosenttia vastaajista. Lähelle Lintilää ylsi tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Odotusten ja näkymien on tärkeää olla selkeitä. – Monessa maakuntavaltuustossa keskuskaupungeilla tulee olemaan yksinkertainen äänienemmistö. HEIKOIMMIN ONNISTUNEEKSI ministeriksi keskustan puoluevaltuutetut nimesivät koronan hoidossa profiloituneen perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.). Kärkikolmikon takana seuraavina tulivat puolustusministeri Antti Kaikkonen (40 prosenttia), maaja metsätalousministeri Jari Leppä (36 prosenttia). Arvostus meni, ulkoministeriä moititaan. TOISESSA kannanotossaan puoluevaltuusto arvioi suomalaisen metsäomaisuuden ulkomaiseen omistukseen valumisen olevan vakavasti otettava uhka. – Vanhanen ja Lintilä ovat olleet linjassaan johdonmukaisia ja selväsanaisia, puhuneet asioista suoraan ja kaunistelematta mutta uskaltaneet myös antaa toivoa kun siihen on ollut mahdollisuus, muuan puoluevaltuutettu perustelee. Terapiatakuu ja psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuus ovat avainasemassa. – Vastuullinen metsänhoito on perustunut Suomessa pitkälti yksityiseen kotimaiseen metsänomistukseen. Resurssit ovat nyt tärkeitä, että hoitojonoja voi purkaa. Lintilän nimesi kolmen parhaan ministerin joukkoon 54 prosenttia vastaajista. Suomenmaan puoluevaltuustokyselyssä peräti 92 prosenttia vastaajista nosti Vanhasen hallituksen kolmen onnistuneimman ministerin joukkoon. Nuoret ovat tässä ja nyt. – Jos sote jäisi nyt kesken tai kaatuisi, tietäisi se soterahojen loppumista pieniltä alueilta, Tuukka Suomalainen huomautti. Kolmanneksi heikoimmaksi nimettiin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), joka löytyi kolmen heikoimmaksi arvioidun ministerin joukosta 43 prosentilla vastaajista. Sinipuna-Suomessa tämä johtaa palveluiden keskittymiseen. – Kiurun viestintä on välillä ollut vaikeaselkoista, vaikkakin hän on siinä kyllä kehittynyt tai sitten olen oppinut ymmärtämään häntä, muuan puoluevaltuutettu pohtii. Valtio on hoitamassa hyvinvointialueiden rahoituksen, ja tässä tulee ongelmia, Petteri Salmijärvi sanoi. Alan yrittäjien ja työntekijöiden näkymät on keskustalaisten mielestä kyettävä turvaamaan oikeudenmukaisella tavalla. Monilla alueilla jo valtaosissa metsäkaupoista ostaja on yksityishenkilön sijaan rahasto. Perustiedot hukassa, Mikkosta ripitetään. Etenkin Uudellamaalla hyvinvointialueiden määrä vaikeuttaa hahmottamista. Toiseksi heikoimmaksi arvioitiin vihreä ympäristöministeri Krista Mikkonen. – Maakuntavaalit tulevat olemaan ponnistus. – Mitä kauemmas valta karkaa, sitä lähemmäs diktatuuria mennään. 7.5.2021 17 – Lapset ja nuoret ovat haavoittuvimpia. Tuotannon tulee olla turvattua tulevaisuudessakin, ettemme ole ulkomaisen tuonnin varassa myöskään kasvuja kuivikepuolella, Pilvi Kärkelä terävöitti. Turveala on kärsinyt siitä, ettei päättäjillä ole ollut pitkäjänteisiä näkymiä. Ilmari Pokelan mielestä maakuntauudistuksessa on oltava erityisen tarkkana. Ei yhteistyötä havaittavissa toisten ministerien kanssa. Toiseksi onnistuneimmaksi ministeriksi keskustan puoluevaltuutetut nostivat elinkeinoministeri Mika Lintilän
Yksikään presidentti ei ole koskaan sanonut tästä puhujanpöntöstä noita sanoja. Yhteenotot alkoivat, kun poliisit alkoivat poimia väkijoukosta äärivasemmistolaisia mielenosoittajia, jotka eivät noudattaneet koronavirusrajoituksia. HISTORIALLINEN HETKI. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KORONATSUNAMI. Ja jo oli aikakin”, Biden viittasi hetken historiallisuuteen. Berliinin poliisi kertoi sunnuntaina ottaneensa kiinni liki 240 ihmistä vapunpäivän mielenosoituksissa. Espanjan Barcelonassa pidetystä konsertista ei syntynyt koronatartuntoja, järjestäjät kertovat. ONNISTUNUT TESTI. Maassa on todettu reilut 18 miljoonaa koronatartuntaa ja yli 200 000 koronakuolemaa. Negatiivisen testituloksen ohella sisäänpääsyn vaatimuksena oli FPP2-maskin käyttö. 7.5.2021 18 Maailman kuvat RAJU YHTEENOTTO. Maaliskuun lopussa pidetyssä 5 000 hengen areenakonsertissa testattiin, voiko joukkotapahtumia järjestää koronaturvallisesti. Sairaalapaikoista ja lisähapesta on huutava pula, ja krematoriot toimivat äärirajoillaan. Prakash Singh/ AFP / Lehtikuva. Parisenkymmentä poliisia sai vammoja, kun mielenosoittajat paiskoivat heitä pulloilla ja kivillä sekä polttivat roskapönttöjä. ”Rouva puhemies, rouva varapresidentti. Osana turvajärjestelyjä kaikille tehtiin konserttipäivänä koronan pikatesti. Useat ulkovallat ovat luvanneet maahan apua. Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris ja edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kuuntelivat, kun presidentti Joe Biden puhui kautensa tavoitteista ensimmäistä kertaa kongressin yhteisistunnossa. Intia kärsii vertaansa vailla olevasta koronakatastrofista
Ehkä eurooppalainen tai suomalainen – vai olisiko pitänyt laittaa savolainen. VÄESTÖNLASKENNAN tarkoituksena on antaa hallitukselle ja kunnille tietoa kansasta, sillä Britanniassa ei ole Suomen kaltaista yhtenäistä väestörekisteriä. Eurooppa-myönteisten keskuudessa levisi liikehdintä vastata tähän kysymykseen ”eurooppalainen” ja antaa hallitukselle näin signaali brexitiä vastaan. Väestönlaskennassa kun pitää ilmoittaa oma kansallisidentiteetti, eli tunteeko olevansa britti, englantilainen, skotti, walesilainen, pohjoisirlantilainen tai muu. MYÖS tammikuussa lopullisesti tapahtunut brexit pääsi vaikuttamaan kyselyyn. 7.5.2021 19 YLI VUODEN jatkunut koronapandemia on tarkoittanut täällä Isossa-Britanniassa enemmän tai vähemmän sulkurajoituksia. Brexit-hässäkässä eurooppalaisuudesta on tullut yhdentävä tekijä, mutta suomalaisuus pysyy silti tiukasti mukana. Nyt maaliskuussa toteutettu laskenta tehtiin ensimmäistä kertaa pääosin netin kautta, varsin koronaturvallisesti siis. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Väestönlaskentaa pandemian keskellä BREXITIN JÄLKEEN. Vaikka teknisesti olisinkin brittikansalainen, ei se tunnu oikealta. ITSELLENI tuo identiteettikysymys aiheutti pohdintaa. Mielenkiintoista on nähdä, mikä on pandemian vaikutus, kun tulokset vuoden päästä julkaistaan. Nähtäväksi jää, kuinka moni määritteli itsensä eurooppalaiseksi, mutta kysymyksiin on aikaisemminkin ollut tapana vastata vähän kieli poskessa – edellisellä kerralla 177 000 vastasi tunnustavansa Jedi-uskontoa, mikä teki jediläisyydestä kuudenneksi suosituimman uskonnon. Laskenta antaa hallitukselle ja paikallishallinnolle taustatietoa tuleviin päätöksiin ja auttaa julkisten varojen oikeudenmukaista kohdentamista. On täällä toki ennenkin kerätty tietoja erikoisolosuhteissa, sillä vuonna 2001 ongelmana oli suuja sorkkatauti, jolloin pelättiin, että laskennan tekijöiden kautta tauti saattaisi levitä maatilalta toiselle. Tähän poikkeukselliseen saumaan sattui kymmenen vuoden välein tehtävä väestönlaskenta. Parhaimmillaan kaikki kaupat ja kuntosalit ovat olleet auki, pubeissa ja ravintoloissa on saanut käydä sisätiloissa ainakin parin muun ihmisen kanssa, mutta esimerkiksi yleisölle avoimia urheilutapahtumia tai musiikkikonsertteja ei ole ollut vuoteen ollut tarjolla
Olen nyt useamman vuoden seurannut sellaista, että maaseutu on kummallinen altavastaaja Suomessa. Tunnetaan erityisesti Erkki Metsolan roolista televisiosarjassa Metsolat (1993–1995). Kun yksi kaverini muutti aikanaan pois kotoa, hänen isänsä sanoi yhden käden sormet pystyssä, että opettele näin monta ammattia, niin sinulla on aina töitä. He ovat esimerkillään osoittaneet, että tämä on fiksua juttua. EN NÄE ollenkaan, että keskusta olisi menneen talven lumia – vaikka niin yritetään kovasti väittää. He vain tuijottivat minua ja lopulta yksi tytöistä sanoi, että me ollaan sun faneja. Eteeni tulivat talo ja tontti Kyrönjoen rannalta, ja täällä sitä ollaan. Se on hieno juttu, että on tehnyt sellaisen työn, josta saa edelleen hyvää palautetta. Työn perässä kulkiessa on tullut asuttua myös monissa kaupungeissa. Sitten rullataan sivuun vähäksi aikaa. Aikaansaavilla julkkiksilla on näkemyksiä siitä, mitä kuntapolitiikassa ja keskustassa nyt tarvitaan. Sain juuri myytyä Porista vanhan kahvilani Kallon Valon. Puuseppäkin toivoo ihmisten sanovan, että onpa hieno pöytä. Noin 10 vuotta sitten tajusin, ettei Porissa ole teatteripuolella minulle töitä. Kun yritin siitä nousta, törmäsin aivan valtavaan byrokratiaan. 7.5.2021 20 Tangokuningatar Maria Tyyster, kiekkoguru Juhani “Tami” Tamminen, “Metsolan Erkki” Kari Hakala ja bloggaaja Iida Åfeldt ovat kuntavaalien ensikertalaisia keskustan riveissä. Maaseudulla on paljon potentiaalia. Sisuunnuin siitä aika paljon. Ei se taiteilijuuttani vähennä, jos teen ihan muita töitä saadakseni elannon. Mutta kun kaupungeissa tulee ongelmia, ihmiset pakenevatkin maalle. Ajattelin, että minulla on aika paljon elämänkokemusta monelta eri saralta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä. Pihassani oleva vesivoimalaitos tekee sähköä taloon. Minulla oli kuitenkin vain yksi osa Metsoloissa, näyttelin yhden roolin. Kuntavaalit. Tuli kutsu myös ehdolle kunnanvaltuustoon. Se on alkiolaista toisista huolehtimista. Se on haaste keskustalle. TEEVEESTÄ TUTTUJA TEKSTI: PAULIINA POHJALA ”OLEN KOTOISIN maalta, joskin aivan kaupungin kupeesta. Olen siinä mielessä vapaaherrana, mutta kaikennäköistä touhua tässä on ollut. KAUAN SITTEN koin työuupumuksen. Kurikassa olen asunut vasta vajaan vuoden. On tietysti hienoa että meillä on sosiaaliturva, jos on sairautta tai muuta. Se on vähän kuin formuloissa, kun otetaan täydet tehot irti ja vähän enemmänkin, niin yhtäkkiä savupilvi pöllähtää ja kone sanoo sopimuksen irti. Sarjan tekeminen on todella suurta tiimityötä, jossa on mukana iso porukka eri alojen ihmisiä. En jäänyt odottelemaan vaan perustin kahvilan, josta tuli menestys. Kerran neljä 9–12-vuotiasta tyttöä ilmestyi kahvilani luukulle. Olen innostunut erilaisten innovaatioiden kehittämisestä. Muutto Porista tänne oli hyvien sattumien summa. Radikaalien nuoruusvuosieni jälkeen olen ollut hyvin epäpoliittinen, mutta elämäni varrelta on tullut paljon keskustalaisia tuttuja. Porukka ottaa tietokoneen kainaloon ja lähtee väljemmille vesille. SAAN EDELLEEN kuulla Metsoloista lähes päivittäin. Sosiaalipummiajatusta en kuitenkaan hyväksy.” Maaseutu altavastaajasta suunnannäyttäjäksi KARI HAKALA 66-vuotias näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja ja yrittäjä Kurikasta. AINA KUN on ollut hiljaista, olen kehittänyt jonkun työn, ja aina on perheellä ollut leipää ja katto pään päällä. Siinä on kaikki ainekset olla suunnannäyttäjä eikä altavastaaja. Tällä paikalla on aikaisemmin ollut sahaa ja myllyä, joten tilaa on jalostettu. En missään nimessä halua ottaa kunniaa kokonaisuudesta. Yrittäjähenkinen asenne näkyy hyvin täällä Etelä-Pohjanmaalla
TEEN PARHAILLAAN omakustannelevyä, se saadaan toivottavasti syksyllä ulos. Pari striimiä minulla on ollut, mutta itse ainakin koen, etteivät ne anna elävästä musiikista mitään kuulijalle tai esittäjälle. Pelkäsimme miten yrityksen käy, mutta ihan hyvin on mennyt. Suomalaista ruokaa pitäisi tuoda paremmin esiin kunnallisessa ruokailussa. Kotona ehdokkuuteni olikin varmasti odotettua. Puhun vahvasti myös suomalaisen maatalouden ja ruuan puolesta. Meillä on myös yksi työntekijä. Kyllä ne kellot ja patterit edelleen ihmisillä kuluvat ja uusia tarvitaan. Puhun vahvasti myös suomalaisen maatalouden ja ruuan puolesta. Meillä on pienet lapset, 1ja 4-vuotiaat, joten lapsiperheiden palvelut, koulut, terveyspalvelut, liikuntaja kulttuuripuolen asiat kiinnostavat. Vuoden 2014 tangokuningatar. Levy on countryja rockabillypainotteinen. EN JÄÄNYT kotiin odottelemaan. Harjoittelimme kurssilla valmiuslain käyttöönottoa. Olin itsekin ajatellut lähteä ehdolle, joten minun ei tarvinnut kauaa miettiä, kun puhelu tuli. Aloin opiskella sosionomiksi monimuotokoulutuksessa Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa. Annika Saarikon puhe kuntavaalistartissa oli todella hyvä, siinä oltiin lähellä ihmistä. Oikeastaan ensimmäistä kertaa musiikkiurallani on sellainen olo, että saan tehdä levylle juuri sitä, mitä itse haluan. 7.5.2021 21 ”KOLME VUOTTA sitten olin valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla kulttuurialan edustajana. Avasimme viime vuoden helmikuussa kultaja kelloliikkeen Euraan toisen pariskunnan kanssa. Olen aina ollut keskustalainen. Isäni on ollut pitkään kunnallispolitiikassa Taipalsaarella. Olisin palannut viime kesänä tanssilavoille, mutta tein lopulta vain kaksi laulukeikkaa, koska korona-aikana tapahtumat ovat olleet kiellettyjä. Maanpuolustustahtoni on korkea, siihen vaikuttaa osaltaan kotikasvatus. Ajattelin, että toivottavasti tätä ei tarvitse koskaan ottaa käyttöön. Jokainen yksilö on tärkeä, mutta asioita tehdään yhdessä. En silti lokeroi itseäni mihinkään. Olen käynyt RUK:n ja sotilasarvoni on luutnantti. Meillä on myös kellosepän ja kaivertajan palvelut. Liike avattiin juuri ennen korona-aikaa, kolme päivää tyttäreni syntymän jälkeen. Puolisoni on täältä päin kotoisin. Luulen, että lahjoja ostetaan nyt jopa tavallista enemmän, kun elämyslahjojen hankkiminen on vaikeaa. Personal trainerina olen tehnyt yksityisvalmennuksia. Minua pyydettiin viime eduskuntavaaleihinkin, mutta haluan aloittaa kunnalliselta tasolta. Edelleen esitän tanssimusiikkia siinä missä muutakin musiikkia.” Maanpuolustustahto ja keskustalaisuus tulevat kotoa MARIA TYYSTER 32-vuotias monialayrittäjä, viihdeartisti, juontaja, personal trainer, ravintovalmentaja ja psyykkinen valmentaja Säkylästä. Ei kysytty että lähdetkö, vaan milloin lähdet. OLEN ASUNUT Säkylässä viisi vuotta. Kiinnostuin entistä enemmän maamme kokonaisturvallisuudesta, huoltovarmuudesta kriisitilanteissa ja Suomen päätöksenteosta. Inka Liimatainen Kuntavaalit. Toivon, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus liikkua kunnan tarjoamissa paikoissa. MINULLE soitettiin kuntavaalien tiimoilta sekä keskustasta että kokoomuksesta. En olisi uskonut, että se tapahtuu puolitoista vuotta myöhemmin
Meillä täytyy olla tervettä yritystoimintaa, terveitä ajatuksia ja johtajia, jotka ohjaavat rahankäyttöä ja ajatusmaailmaa oikeaan suuntaan. KAIKKIEN superbrändien kaari nousee ja laskee. Meidän lähtökohtamme oli, että Kärpistä ei tule dynastiaa suomalaiseen kiekkoon, ellemme saa koko ympäristöä ja Oulussa vallinneen it–buumin kovimpia tekijöitä mukaan. Jos ihmiset valitsevat minut päättämään asioista, niin täällä Lauri Palmusien ja kumppanien kanssa mietimme, miten tästä paikallisesti kuihtuneesta kansanliikkeestä tehdään taas sen aikakauden Kärpät.” Elämä on vuorovaikutusta, the more you give the more you get JUHANI “TAMI” TAMMINEN 70-vuotias entinen jääkiekkoilija, jääkiekkovalmentaja, jääkiekkoasiantuntija ja luennoitsija Turusta. Keskustalla on ollut oman aikansa glory days, ja sitten se kaari on taas laskenut. Minusta se on ihmisten pettämistä, jos asettuu ehdolle ja tulee valituksi, mutta sitten onkin enimmäkseen poissa tai valtuustossa roikkuu joku varamies. Oulun Kärpätkin oli vajonnut kakkosdivisioonaan, konkurssiin ja kaikkea. Olen tuota kiekkohommaa sekä pelannut että valmentanut varmaan 50 vuotta, joten aikataulujen puolesta minulla ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta ehdokkuuteen. LIIKUNNANOPETTAJA-AIKOINANI minua häiritsi se, että ensimmäinen asia mihin urheilukentällä törmää on kyltti, jossa lukee “luvaton palloilu kielletty” tai “kentälle meneminen kielletty”. Olen ollut näitä kansanliikkeitä herättämässä, siitä on jäänyt ajatuksia farmarien takataskuun. Nostin Kärpät liigaan, Juha Junno oli loistava toimitusjohtaja. Korostan, että se on tiimityötä. Elämä on tällaista vuorovaikutusta, the more you give the more you get. Syntyi kunnioitus ja luottamus, jonka jatkeena tämä ehdokkuuskin oikeastaan on. Olen pala sitä joukkuetta, mutta en aio olla mikään Tauno Tasalakki. Puutun peliin, tuon siihen oman panokseni. Olen päättänyt, että joka helvetin kieltokyltin johon törmään, käännän päinvastoin ja maalaan vaikka omin kätösin, “että tervetuloa pelaamaan”. Kärppäklubista tuli yhdistävä tekijä. Huomasin, että nämä ovat sellaisia veljiä, jotka saavat asioita aikaiseksi. Juha Sipilä oli Jorma Terentjeffin ja kumppanien ohella yksi Oulun it-buumin synnyttäjistä. Äitini oli yrittäjä, vaimoni on yrittäjä, minä olen yrittäjä. Turun omana poikana minua kiehtoo tämä asetelma, jossa keskusta on täällä hädin tuskin edes nelosketjun asemassa. Ro ni Le hti / Le hti ku va. Se on se filosofia. OLIN AIKANAAN Kärppien päävalmentaja. Sen tietotaidon omaavana katson, miten voin omalla panoksellani auttaa paikallisen keskustan tunnettuudessa. Mehän käytämme yhteistä rahaa näiden fasiliteettien rakentamiseen, joten ainakaan minun tielleni ei tule yksikään sellainen byrokraatti joka sanoo, että nämä lapset eivät saa tulla tänne. Meidän vaikuttajien tehtävä on olla muutoksen alulle paneva voima. Sitten tulivat Junno ja Tamminen. Siinä yhteydessä tutustuttiin paremmin aika laajallakin periodilla. 7.5.2021 22 Kuntavaalit “KUN RIITTÄVÄN kovat kundit – Juha Sipilä kärkenä – pyysivät ehdokkaaksi, niin silloin lähdettiin. Väitän kuuluvani vaikuttajiin tässä yhteiskunnassa
Samastuttavat ehdokkaat ovat tärkeitä. 7.5.2021 23 Kuntavaalit ”MUUTIN vuosi sitten takaisin Nurmijärvelle asuttuani Helsingissä yhdeksän vuotta. Jäin tekemään blogiani kokopäiväisesti, eli toimin nyt yrittäjänä. Muuton yhteydessä päätin, että minun on pakko keventää myös omaa työtaakkaani. Ihmiset haluavat seurata, pärjääkö tuo nyt yksin lapsen kanssa. Työn vaatimukset ovat kasvaneet viime vuosina, mutta palkka ei ole kasvanut samassa suhteessa. Työskentelin varhaiskasvatuksen opettajana kaiken kaikkiaan viisi vuotta, ja muutos jännitti. Nuoria naisia ja pienten lasten vanhempia on ehdolla vähän. Blogi osoitteessa iidanmatkassa.fi. Voin itse tavoittaa ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin äänestäneet. Vaalien markkinoinnin pitäisi tapahtua siellä missä nuoret ovat, eli somessa. Perheeni ja läheiseni asuvat Nurmijärvellä, joten kukaan ei voinut vaikkapa hakea lasta hoidosta. Oli helppo mennä mukaan, kun he pyysivät. Pärjään yrittäjänä kuitenkin hyvin. Julkisia liikenneyhteyksiä pitäisi esimerkiksi parantaa ja turvata lähipäiväkotiin pääsy.” Omannäköistä elämää IIDA ÅFELDT 28-vuotias bloggaaja ja varhaiskasvatuksen opettaja Nurmijärveltä. KUNTAVAALIEHDOKKUUS tuntui luontevalta. Instagramissa minulla on noin 20 000 seuraajaa ja blogissa 40 000–50 000 lukijaa kuukaudessa. Vastaanotto mediassa kuitenkin osoitti, että naisen seksuaalisuus on hyvin vaiettu aihe. Kirjoitan postauksia, suunnittelen yhteistyökampanjoita, tapaan valokuvaajia, vastailen viesteihin. Bloggaan nykyisin sinkkuudesta, yksinhuoltajuudesta, äitiydestä ja varhaiskasvatuksesta. MEHUKKAAT jutut kiinnostavat blogini lukijoita. Ihan hyvin voisin nähdä itseni jossain muussakin puolueessa, mutta keskustan riveissä minulla oli jo tuttuja. Olen saanut hyvän vastaanoton ja paljon apua. Haluan vaikuttaa laajemmin blogini ja somen kautta, ja aika usein otan kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin. Olin sinkku, tulin suunnittelematta raskaaksi enkä ollut varma lapseni isästä, ja siitä tuli iso juttu mediassa. OLEN tosi tyytyväinen paluumuuttaja. Asioista kertominen avoimesti ei ole tuntunut mitenkään radikaalilta. Pin ja M itro vit ch. Lapsi meni viime vuoden alussa päivähoitoon vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä, kun palasin varhaiskasvatuksen opettajan työhöni. Toivoisin varhaiskasvatuksen alalle parempia palkkoja. Nurmijärven keskustalaisten vaalitavoitteet ovat mielestäni tärkeitä. Olen ollut alusta asti lapseni yksinhuoltaja. Arjen pyörittäminen ilman tukiverkkoa oli aika rankkaa. Ei tuntunut siltä, että sellaista voisi jatkaa kovin pitkään
7.5.2021 24 Reportaasi TOISET LÄHTEE, TOISET JÄÄ Sonja Lautamatti muutti Helsinkiin, Jukka Pesonen jäi asumaan Kainuuseen. Se on tavallinen tarina Suomesta, jossa nuorista naisista on maaseudulla huutava pula.
7.5.2021 25 TOISET LÄHTEE, TOISET JÄÄ Kotiseuduille jäävät nuoret miehet eivät silti ole mitään ressukoita, tutkija korostaa. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ, PAULIINA POHJALA KUVAT: PETRA PÖYLIÖ, JARI LAUKKANEN
Suomeen saapuvista nuorten miesten osuus on korkeampi. Mutta sitten ovat ne 291 kuntaa, joissa nuorten miesten määrä on nuoria naisia suurempi. YÖELÄMÄSSÄ tehdyt havainnot ovat Pesosen mukaan konkreettinen esimerkki siitä, mitä Kainuusta tiedetään tilastojen valossa muutenkin: maakunnassa on selvästi vähemmän nuoria naisia kuin nuoria miehiä. Kaikkien katseet seurasivat heitä kiinteästi. Matalin suhteellinen ero maakunnallisesti on Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. 20–24-vuotiaiden naisten ja miesten määrien erot ovat pysyneet samanlaisina jo lähes 50 vuoden ajan. – Yliopistopaikkakunnat selittyvät muuttoliikkeellä ja sillä, että naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on suurempi, Rapo summaa. Pesoselle itselleen asia ei ole ollut ongelma, sillä hän on ollut parisuhteessa jo parin vuoden ajan. Rapon mukaan tilannetta selittää kaksi asiaa. Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 20–24-vuotiaita miehiä 159 178, kun taas saman ikäisiä naisia oli 149 232. Selvimmin sieltä erottuvat tunnetut yliopistokaupungit kuten Helsinki, Turku, Tampere, Rovaniemi, Jyväskylä ja Joensuu sekä pääkaupunkiseudulta Espoo ja Vantaa. Pesonen teki silloin baareissa djkeikkoja. Nuorten miesten määrä oli siis noin 10 000 suurempi. Ero on maakunnallisesti kaikkein suurin Suomessa. Tulevaisuuskaan ei näytä tuovan muutosta. Tilastokeskuksen mukaan Kainuussa on tuhatta 20–24-vuotiasta naista kohden 1 462 saman ikäistä miestä. JÄÄMINEN KOTISEUDULLE ON MONELLA TAVALLA ROHKEA VALINTA. Vuoden aikana syntyvistä lapsista noin 51 prosenttia on poikia, 49 prosenttia tyttöjä. 7.5.2021 26 JAHAS , kaikkien päät kääntyvät, kajaanilainen Jukka Pesonen, 28, muistaa ajatelleensa yökerhossa joskus kauan sitten, kun koronasta ei vielä tiedetty mitään. Maastamuutossa taas naisten määrä on jonkin verran korkeampi. Ja kun baariin tuli naisia, tunnelma sähköistyi. Asetelma näkyy myös paikallisessa keskuskaupungissa Kajaanissa, jossa tuhatta päälle parikymppistä naista kohti oli 1 378 samanikäistä miestä. – Yliopiston vaikutus on selvästi havaittavissa, Rapo toteaa. Rapo ei kuitenkaan pidä tilannetta huolestuttavana. Suurin osa viihteellä olevista ihmisistä oli Pesosen mukaan miehiä. – Kyllä moni kertoo, että Tinderin hakualuetta on joutunut levittää laajemmalle, jos haluaa seuraa löytää. Maakunnallisesti tarkasteltuna pahin tilanne miesten suuremmassa määrässä on Kainuun jälkeen Etelä-Karjalassa, Ahvenanmaalla ja Etelä-Savossa. Monille kavereille ilmiö on kuitenkin tuttu. Toinen on maahanmuutto. KUNNISSA sukupuolten välinen ero näkyy kuitenkin selvemmin. Suhteellisesti suurin ero on pienillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea: Pelkosenniemellä, Kuortaneella, Enonkoskella, Brändössä, Luhangalla, Rautavaaralla, Kuhmossa. NUORTEN miesten ja naisten määrien epätasapaino ei kuitenkaan koske pelkästään Kainuuta vaan koko maata, sanoo yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta. Ensimmäinen on syntyvyys. Suomessa oli vuonna 2020 vain 16 kuntaa, joissa nuoret naiset olivat enemmistönä. Ei ainakaan merkkejä sellaisesta ole, Rapo sanoo. Jukka Pesonen löysi Kajaanista nopeasti töitä.. – Tuskin radikaalia muutosta on odotettavissa suuntaan tai toiseen
Lautamatti kuuluu niihin, ketkä lähtevät. Päätökset lähtemisestä tai jäämisestä täsmentyvät pojilla toisen asteen aikana. Kulttuuriperinnön Sonja Lautamattia houkuttelivat Helsingissä ennen kaikkea kiinnostavat työpaikat.. Myös mopojen ja autojen rassaaminen sekä niillä ajeleminen on suosittua. Jäämistä helpotti sekin, että siellä asui Pesosen kaksi siskoa. Maaseudulle jääminen ei kuitenkaan ole mikään yksioikoinen prosessi. Jääminen kotiseudulle on monella tavalla rohkea valinta, sillä yleisessä keskustelussa nuoruus ja kaupunkielämä liitetään vahvasti yhteen. Työ ja mielekkäät sosiaaliset suhteet ovat keskeisimpiä syitä myös niille nuorille miehille, jotka päättävät jäädä asumaan lapsuusseudulleen maaseudulle, sanoo aihetta tutkinut sosiologian väitöskirjatutkija Ville Pöysä ItäSuomen yliopistosta. Se tarjoaa yhä monelle nuorelle miehelle lupauksen toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Ja ammatilliset koulut sijaitsevat usein kaupungeissa. Täällä on kaikki mitä tarvitsen. 7.5.2021 27 KAINUUSEEN asettuminen oli Jukka Pesoselle selkeä valinta. Hän työskentelee tällä hetkellä assistenttina opetusja kulttuuriministeriössä, edellinen työpaikka oli eduskunta-avustajana. – Maaseudulle jäävien kommenteissa korostuu kuitenkin usein kiinnittyminen siellä vallitsevaan sosiaaliseen kontekstiin, hän täsmentää. Helsinkiin hän muutti kolme vuotta sitten opiskelupaikkakunnaltaan Porista. – Ei ole ainakaan vielä tullut vahvasti sellaista fiilistä, että täältä pitäisi päästä pois. Hän on kotoisin Valkealasta, joka kuuluu nykyisin Kouvolaan. Hän puhuu lähtemisen imperatiivista, joka tulee eteen peruskoulun jälkeen niin tytöillä kuin pojillakin. He, jotka päättävät palata valmistumisen jälkeen kotiseudulle, tekevät Pöysän mukaan päätöksensä itse, eivät siksi, ettei heillä ole muuta vaihtoehtoa. Pöysän mukaan lähes kaikilla on jossain vaiheessa pakko lähteä. Moni metsästää tai tykkää muuten harrastaa erämiestaitoja. – On perusteltua kritisoida usein kuultua ajatusta peräkammarin pojista. Myös tutut kuviot ja ystäväpiiri vaikuttavat viihtyvyyteen. Maaseudun suurimpia työllistäjiä ovat usein olleet perinteisesti miehisiksi mielletyt alat kuten metsäsektori. 25-VUOTIAAN Sonja Lautamatin kerrostalokodin ikkunasta näkyy metsää. Kajaanissa häntä viehättää arjen helppous ja se, että luonto on lähellä. Mikäli haluaa hankkia itselleen ammatin, on pakko kouluttautua. – Täällä on parhaat työllistymismahdollisuudet. Valmistumisen yhteydessä muutto suuremmalle paikkakunnalle kävi mielessä, mutta koska Kajaanista löytyi nopeasti töitä, hän jäi sinne. Myös vapaa-ajan perinteet mukailevat usein perinteistä miestapaista tekemistä. Asiantuntijatehtävät kiinnostavat tulevaisuudessa, Lautamatti sanoo. Houkuttimena olivat ennen kaikkea kiinnostavat työpaikat. Hän opiskeli Kajaanin ammattikorkeakoulussa liikunnanohjaajaksi. Helsingin Haagasta on löytynyt hyviä lenkkimaastoja koiran ulkoiluttamiseen. – Toki kyse ei aina ole pelkästään siitä, että vain ihannoitaisiin miestapaista elämää, vaan maaseudulla on usein pakko osata korjata mopoa tai autoja, jos haluaa liikkua jotenkin, Pöysä sanoo
Isot työnantajat vetävät riveihinsä perinteisesti miehiä. Mielikuva pariutumisen ongelmista ja syntyvyyden alenemisesta on kuitenkin liian yksioikoinen, sanoo aluekehitysasiantuntija Minna Komulainen Kainuun liitosta. – Parinmuodostamiseen liittyviä ongelmiakaan ei voi kiistää, ja niillä on oma vaikutuksensa esimerkiksi syntyKajaanissa on tuhatta 20–24-vuotiasta naista kohti 1 378 samanikäistä miestä.. NAISTEN muuttaminen kaupunkeihin on globaali ilmiö, sanoo Itä-Suomen yliopiston Pöysä. Hän toimii projektipäällikkönä hankkeessa, jossa Kainuuseen pyritään saamaan muuttamaan lisää nuoria naisia. Osaamispotentiaalin menetys näkyy Komulaisen mukaan siinä, että Kainuun elinkeinot ovat vahvasti segretoituneita. Pöysän mukaan maaseutu ei usein tarjoa naisille samanlaista lupausta tulevaisuudesta kuin miehille. Alhainen syntyvyys on ongelma paitsi kuntien taloudelle ja tulevaisuudennäkymille niin myös koko yhteiskunnalle. Usein kuultu pelko on se, että varsinkaan maalla nuoret miehet eivät löydä itselleen kumppania, kun tarjontaa vastakkaisesta sukupuolesta on niin vähän. Yksi syy ilmiölle on se, mistä Lautamattikin puhuu: koulutus ja houkuttelevammat työpaikat ovat useimmiten muualla. Siitä on merkkejä myös Ruotsissa, Norjassa, Kanadassa, Irlannissa ja Australiassa. – Toki on sitten niitäkin naisia, jotka kokevat maaseudulla asumisen mielekkääksi. Pöysä muistuttaa, etteivät suinkaan kaikki nuoret miehetkään jää maalle asumaan. – Siihenhän se perustuu, että naiset kouluttautuvat enemmän ja lähtevät siksi liikkeelle, hän pohtii. Osa kokee sen liian kapeaksi: toisenlaiselle tavalle olla mies ei ole juuri tilaa. Lautamatti on itsekin huomannut, että samassa yläkoulussa olleet tytöt lähtivät useimmiten lukioon ja sen jälkeen korkeakouluun, kun taas monet pojat menivät ammattikouluun ja työllistyivät Kouvolan seudulle. Monille vallitsevat sosiaaliset normit tuntuvat liian ahtailta. Se on iso menetys Kainuun elinkeinoelämän ja työllistymisen kannalta. On miesten alat ja naisten alat. Koulu oli aina sujunut hyvin. 7.5.2021 28 tutkimuksen opinnot ovat vielä kesken Turun yliopiston Porin Kampuksella. SUKUPUOLTEN erilaiseen alueelliseen jakautumiseen liittyy huoli syntyvyydestä. Ensisijainen syy hankkeelle on Komulaisen mukaan se, että maakunta menettää muualle muuttavien naisten myötä puolet osaamispotentiaalistaan. Yliopistokaupunkiin muuttaminen tuntui hänelle luontevalta jatkumolta lukion jälkeen. – Maaseutu tarjoaa usein ruumiillista työtä tekevän, varsin perinteisen miehisen mallin. – Kouvolassa on korkeakoulutusta vain ammattikorkeakoulussa, joten oli selvää, että lähden jonnekin. Se vaikuttaa myös perheen perustamiseen ja lasten saamiseen. Monille yksikään niistä ei tunnu mieluisalta. – He vievät mukanaan valtavasti ideoita, osaamista ja uudistavaa ajattelua. Ehkä perinteisen nais–miesjaottelun sijaan pitäisi puhua enemmän siitä, että millaisille naisille ja millaisille miehille maaseutu tarjoaa mieluisan paikan elää. Mahdollisuudet työllistyä typistyvät esimerkiksi kaupan kassalle tai hoivaalalle
Esimerkiksi nuorten kokoontumistiloja on usein verrattain vähän. – Siinä korostuivat enemmän toiveet tuesta asunnon etsintään, puolison työnsaannin etsintään ja verkostojen rakentamiseen. Tärkein tavoite olisi saada Kainuuseen tietotaitoa, jota jatkuvasti menetämme. Nuoria naisia vetäisi puoleensa ennen kaikkea yliopistollinen koulutus, mutta sellaisen saaminen maakuntaan olisi hyvin pitkän työn takana. – Eivät maalla asuvat nuoret elä umpiossa. Yhtä kaikki: tukea kuitenkin kaivattiin. Monella on siinä vaiheessa tyttöystävä tai vähintään jokin nettikontakti. Kokemuksia seurustelusta ja seksuaalisista kokeiluista löytyy siinä missä kaupunkilaisilla ikätovereillakin. – Nyt olemme saaneet kartoitettua, millaisia syitä naisten vähäisemmän määrän taustalta löytyy. Pöysä on samoilla linjoilla. Helsingin museoita tulisi kuitenkin ikävä. Asumispaikan valintaan liittyvät ratkaisut saattavat vaikuttaa hyvin arkiset asiat: mitä siellä voi harrastaa, miten siellä liikutaan, missä voi kokoontua. KESKUSTAN puheenjohtaja, tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko väläytti syksyllä niin sanottua Norjan mallia, jossa nuorille tarjotaan hyvityksiä opintolainan takaisinmaksuun, jos hän valmistumisensa jälkeen asettuu asumaan ja työskentelemään harvaan asutulle tai työvoimapulasta kärsivälle alueelle. – Sekin saisi joskus näkyä, ettei maalla asuminen ole mikään ressukoiden juttu. Se vaikuttaa haluun jäädä. Kyselyyn tuli yli 500 vastausta. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat sellaiset isot yhteiskunnalliset rakenteelliset muutokset kuten koulutuksen saavutettavuus. Komulainen jakaa esiin nousseet asiat pitkän ja lyhyen aikajänteen muutoksiin. Jos seuraa ei löydy kotipaikkakunnalta, he osaavat hakea sitä muualtakin. Myös julkisessa puheessa olisi korjattavaa. Hanke on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa aina eduskuntaa myöten. – Jos saisimme puolison kanssa molemmille unelmatyöpaikat, voisimme varmasti harkita muuttoa. Nuorten naisten ajatusten ja ideoiden huomioiminen aluepolitiikassa voisi lisätä mielenkiintoa maakuntaa kohtaan. Maaseudusta puhutaan Pöysän mukaan usein turhan alentavaan sävyyn. ISO KYSYMYS monissa maaseutukunnissa on se, voisivatko sieltä kerran poismuuttaneet vielä palata asumaan kotiseudulleen. Komulaisen mukaan hanke on tarjonnut paljon laadullisia esimerkkejä siitä, miten alueen houkuttelevuutta voitaisiin parantaa. Tai ainakaan ilmiö ei näy hänen tutkimuskohteensa eli 20-vuotiaiden miesten puheissa. Muuten teen vapaa-ajallani aika tavallisia asioita, joita voisi oikeastaan tehdä missä päin Suomea vaan. Lisäksi hankkeessa on hyödynnetty Kainuussa asuvista ja Kainuusta poismuuttaneista nuorista naisista koottuja raateja. Komulainen ei ota nimenomaan siihen malliin suoraa kantaa, mutta korostaa, että jonkinlainen muuttoa edistävä tuki oli yksi nuorten naisten kaipaamista asioista. – Niitä on huikea valikoima. – Kainuussa on jo pidempään ollut työvoimapulaa. 20–24-VUOTIAIDEN MIESTEN JA NAISTEN MÄÄRÄ KUNNITTAIN 2020 SOTTUNGA KIVIJÄRVI HELSINKI KITTILÄ TURKU HARTOLA ROVANIEMI JOENSUU HALSUA GETA NAISIA MIEHIÄ 1 8 18779 107 9094 30 2174 3411 21 7 3 16 23030 129 10901 35 2524 3927 24 8 ENEMMISTÖ MIEHIÄ ENEMMISTÖ NAISIA PELKOSENNIEMI KUORTANE ENONKOSKI BRÄNDÖ LUHANKA RAUTAVAARA KUHMO PYHÄJOKI KUSTAVI RUOKOLAHTI NAISIA MIEHIÄ 8 76 21 17 14 21 134 62 15 60 2 25 7 6 5 9 58 27 7 28 SUOMESSA OLI VUONNA 2020 VAIN 16 KUNTAA, JOISSA NUORET NAISET OLIVAT ENEMMISTÖNÄ.. Innostus hanketta kohtaan on ollut niin kova, että viemme sitä ehdottomasti eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kuten yrittäjien kanssa. Lyhyen aikajänteen muutoksia voisivat Komulaisen mukaan olla erilaiset houkuttavuustekijät. Hänen mukaansa mielikuva yksinäisistä, ilman naista puutteessa elävistä maaseudun miehistä on vahvasti liioiteltu. 7.5.2021 29 vyyteen, mutta näkisin sen enemmän luonnollisena seurauksena. Sonja Lautamatti ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta. Tinder ja muut nykyvälineet tarjoavat siihen paljon mahdollisuuksia. Naisten työpanosta tarvitaan. Pöysä korostaa, että tilanteen muuttamisessa ratkaisun avaimia pitäisi etsiä myös paikallistasolta. Kajaanista lakkautettiin opettajankoulutus vuonna 2013. Kainuun liitto ja Kajaanin kaupunki toteuttivat alkuvuodesta laajan kyselyn, jossa etsittiin nuorten naisten ajatuksia siitä, miten maakunnasta voitaisiin tehdä houkuttelevampi muuttokohde
Verkkovaikuttamista voi käyttää niin nopeisiin jäsenkyselyihin kuin pitkäkestoisen ohjelmatyön osallistamisen tapanakin. PIRKKALAISEN mielestä keskustan vahvuuksia ovat matala hierarkia ja hyvä organisaatiorakenne. Myös puoluekokouksissa keskusta tarjoaa nuorille parhaan edustuksellisuuden. Keskustassa kuka tahansa saa ottaa ja pitää yhteyttä esimerkiksi puoluejohtoon, piirin johtoon tai keskeisiin kuntapäättäjiin. Perussuomalaisissa ja Liike Nytissä puoluekokouksessa ovat äänioikeutettuja kaikki jäsenet, mikä on mahdollista pienemmän jäsenmäärän takia. Näitä edustajia voivat lähettää sekä nuorten ja opiskelijoiden keskusjärjestöt että niiden piirijärjestöt, raportissa lukee. – Keskustan puoluekokouksessa valtaosan edustajista muodostavat puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen edustajat, mutta myös nuorisoja opiskelijajärjestöille (sekä naisjärjestölle) on varattu mahdollisuus lähettää omia edustajiaan. – Laajimmat oikeudet nuorilla on keskustassa, joka on varannut puoluehallituksessa yhden paikan nuorisojärjestön edustajalle ja yhden paikan opiskelijajärjestön edustajalle sekä puoluevaltuustossa viisi paikkaa nuorisojärjestön ja kolme paikkaa opiskelijajärjestön edustajille. PUOLUEKOKOUS on poikkeuksetta puolueiden ylin päättävä elin. 7.5.2021 30 Ja ri La uk ka ne n PUOLUEILLA on lukuisia erilaisia käytäntöjä jäsendemokratiassaan, Demo Finlandin tuore tutkimus osoittaa. Keskustan puoluekokoukset ovat selvästi suurimmat, mutta siltikään edustuspaikkoja ei ole kuin vähemmistölle jäsenistöstä. TUTKIMUS osoittaa, että keskusta on taannut säännöissään sekä sukupuolten tasaisen edustuksen että nuorten osallistumisen parhaiten. Seuraan erityisellä mielenkiinnolla verkkovaikuttamista hyödyntäviä järjestöjä. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kiittää selvitystä ja katsoo, että keskustalaisten kannattaa lukea raportti tarkalla silmällä läpi. Keskustan lisäksi ainoastaan RKP:lla ja kristillisdemokraateilla on johtoelimissä sääntömääräisiä kiintiöpaikkoja nuorille. – Siinä on meille paljon ajatuksia jäsendemokratian kehittämisen pohjaksi. Olemme hyvin organisoitunut mutta käytännössä hierarkialta matala kansanliike, ja se on keskustan suurin vahvuus ja rikkaus. – Kaikkein tärkeintä keskustassa ovat minusta kuitenkin suorat vaikuttamisen kanavat sääntöjen ulkopuolella. – Paikallisella tasolla on aidosti vahva painoarvo sen osalta, miten jäsenvaikuttaminen on keskustassa rakentunut. Tutkimus osoittaa keskustan vahvuudet Nuoret ja tasa-arvo huomioitu hyvin puoluedemokratiassa Ajassa TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kuvaa keskustaa hyvin organisoituneeksi mutta hierarkialtaan matalaksi kansanliikkeeksi.. Noin sadan tuhannen jäsenen keskustan puoluekokouksissa edustusoikeus määräytyy pääosin jäsenjärjestöjen koon mukaan, mutta myös niin, että edustusta saavat tasaisesti kaikki jäsenjärjestöt ja -yhdistykset. Sitä mielestäni pitää koko ajan keskustassakin kehittää. Uusia vaikuttamisen keinoja on myös viety nopeasti sääntöihin, kuten vaikkapa etäyhteyksien hyödyntäminen kokouksissa, hän kertoo
7.5.2021 31 Henkilö PUOLUEVALTUUSTO EI OLE PELKKÄ RITUAALI TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Liina Tiusasen mielestä puoluevaltuuston rooli ei pääse aina parhaalla tavalla näkyviin keskustan sisällä. Nyt hän haluaa lisätä sen jäsenten mahdollisuutta vaikuttaa puolueen politiikan valmisteluun.
Keskustassa on kaivattu syvällisempää keskustelua, jossa aatteelliselle pohdinnallekin olisi aikaa. Sellainen voisi löytyä puoluevaltuustosta. Sylissä vajaa 2-vuotias Rauha-tytär.. – Jospa ensi syksyn kokous voisi kuitenkin olla ihan normaali. Jatkossa ministeritentit on Tiusasen mukaan tarkoitus järjestää käänteisenä. Sitä haluan lisätä. Toki tutut ihmiset olivat paikalla, mutta he näkyivät ruudulla vain pieninä kasvokuvina. Keskustan viesti ei erotu tarpeeksi kirkkaana. – Ministerit ja puoluejohto ovat näissä keskusteluissa kuuntelijan ja kyselijän rooleissa. Tiusanen on itse ehdolla Järvenpään kaupunginvaltuustoon. Puoluevaltuuston jäsenille se tarkoittaa passiivista istumista ja kuuntelemista, Tiusanen summaa. – Ongelma ei ole se, etteikö puoluevaltuuston jäsenillä olisi valtaa, mutta keskustelun johtamiseen ja työskentelyn menetelmiin tarvitaan panostusta. Usein keskustelut ovat pyörineet asioissa, jotka on jo päätetty tai joihin ei voi vaikuttaa. – Usein olemme kuulleet myös ministeritentin, jossa keskustan ministerit ovat perustelleet hallituksen toimintaa. Tarvitaan keskustelua, johon mahdollisimman moni voisi osallistua. Puoluevaltuuston jäsenet käyvät pienryhmissä keskusteluja näistä aiheista ministereiden ja puoluejohdon jäsenten kanssa. Se on ollut keskustan tapahtumissa aina todella voimaannuttavaa, Tiusanen sanoo. Niin oli viime syksynkin ja viime kesänkin kokouksissa. Että kävimme hyvän keskustelun, mutta mihin se johtaa. Tällöin puoluevaltuuston jäsenillä on parempi mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Liina Tiusanen myöntää, että vaalit ovat keskustalle vaikeat. – Usein puoluevaltuuston kokousten yhteydessä on esimerkiksi järjestetty seminaareja, jotka ovat olleet sisällöltään todella hyviä, mutta niiden jälkeen on jäänyt olo, että mitä nyt. – Tässä jännitteisessä maastossa on hankalaa toimia. 7.5.2021 32 KUN KESKUSTAN puoluevaltuusto kokoontui muutama viikko sitten, kaipasi sen puheenjohtaja Liina Tiusanen erityisen paljon yhtä asiaa. UUDISTETTAVAA on Tiusasen mukaan erityisesti siinä, miten puoluevaltuusto voisi olla paremmin mukana keskustan politiikan valmistelussa. Hänen puolisonsa Hannu Tiusanen puolestaan luopuu pitkäaikaisesta luottamustoimestaan Kangasniemen kunnanvaltuustossa. Tiusanen uskoo, että yksi ratkaisu keskustan tilanteen kohentamiseen olisi paljon kaivattu keskustelu. Tarkoitus on kirkastaa keskustalaista tulokulmaa kestävän kehityksen kysymyksiin osallistamalla puolueen jäseniä ja muita toimijoita. Keskustelu on kovaa ja kärjekästä, keskustalla on sen keskellä vaikeuksia asemoida itseään. Vielä vuosikymmen sitten se olisi voinut olla paljon hankalampaa. Perheen koti on Järvenpäässä Uudellamaalla, mutta he viettävät paljon aikaa myös Hannu-puolison kotipaikkakunnalla Vanhemmuus on antanut paljon sellaista hyvää, mitä en edes osannut odottaa, Liina Tiusanen sanoo. Tiusanen näkisi puoluevaltuuston mielellään paikkana, jossa voitaisiin tuulettaa poliittiseen tilanteeseen liittyviä tunteita ja ajatuksia, sovittaa niitä yhteen erilaisten näkemysten kanssa ja rakentaa lopulta keskustalaista tulokulmaa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. – Puoluevaltuusto ei saa jäädä pelkäksi muodolliseksi rituaaliksi, vaan meidän täytyy tosissaan miettiä, miten sitä näkemystä ja monialaista potentiaalia saataisiin sieltä irti. Etänä pidetyssä kokouksessa ei ollut tuttua puheensorinaa, ei eri puolilta Suomea tulleiden ihmisten paljoutta, ei pieniä spontaaneja juttelutuokioita lounastauolla tai vaatenaulakoilla. Erityisesti Tiusanen haluaa kehittää puoluevaltuuston vaikuttavuutta keskustan sisällä. Ja kun niitä jännitteitä löytyy keskustan sisältäkin. YKSI ISOIMPIA haasteita politiikan kentällä tänä vuonna on kuntavaalit. Ongelma on vain ollut se, että yhteiselle puolueen sisäiselle keskustelulle on vaikea löytää areenaa. Hän kuitenkin korostaa olevansa tyytyväinen, että kokoukset ylipäätään onnistutaan järjestämään epidemia-aikana, kiitos nykytekniikan. Tiusasen mielestä Suomessa tarvitaan keskustelua puolueiden rakenteista ja toimintatavoista, mutta keskustan puoluevaltuuston kohdalla hän haluaa nyt keskittyä siihen, mikä nykyisissä puitteissa on mahdollista. Se ei riitä, että puoluejohto käy omia strategisia palaverejaan. Kukin keskustaministeri ja puoluejohdon jäsen miettii omalta työpöydältään sellaisia tärkeitä asioita, joihin kaipaisi puoluevaltuuston jäseniltä evästystä. – Puolueen sisälle ei saisi syntyä kokemusta, ettei sen jäseniä kuulla tai kuunnella. Vaikka puoluevaltuusto onkin keskustan ylin päättävä elin puoluekokousten välillä, ei sen rooli ole hänen mielestään päässyt aina tarpeeksi näkyviin. Puoluevaltuusto pyrkii keskustalaisten parempaan osallistamiseen käynnistämällä Kestävä Suomi ja keskusta 2030 -keskustelun. Sen ajan hän on käyttänyt puoluevaltuuston toiminnan uudistamiseen. – Niin kauan kuin keskustan sisällä olevaa ristivetoa ei päästä purkamaan ja käsittelemään, se näkyy myös ulospäin. OMASSA elämässään Tiusanen elää todeksi keskustankin paljon esillä pitämää monipaikkaista arkea. PUOLUEVALTUUSTON johdossa Tiusasella on takanaan ensimmäinen puolivuotinen. – Alkaahan tässä kaivata, että näkisi ihmisiä livenä
– Perheisiin keskittyviä some-tilejä on paljon, mutta usein elämä näyttäytyy niissä hyvin ihanteellisena, stailattuna ja kulutuskeskeisenä. Senkin Tiusanen sanoo huomanneensa, että elämä voi tuntua hyvin onnelliselta ja merkitykselliseltä, vaikka koti olisi sotkuinen, lattialla olisi kaurapuuron roiskeita ja koko elämä tuntuisi keskeneräiseltä. Prismaperhe-tili on tarjonnut Tiusaselle paljon mielenkiintoisia keskusteluita niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Elämää täytyy suunnitella ja aikatauluttaa ihan eri tavalla kuin ennen. – Monesti ihmiset saavat siitä voimaa, kun näkevät että toisillakin on sotkuista tai hammasitkua. Se luo tunteen, että olemme samassa veneessä. Moni on laittanut yksityisviestiä ja halunnut vaihtaa lisää ajatuksia. Tiusanen sanoo vanhemmuuden opettaneen häntä paljon. Perheen elämän keskipiste on vajaa 2-vuotias Rauha-tytär, joka totuttelee parhaillaan päiväkodin arkeen Tiusasen viimeistellessä yliopisto-opintojaan. TIUSANEN on pitänyt jo puolentoista vuoden ajan perhearjestaan kertovaa julkista Instagram-tiliä. – Toistaiseksi tämä on onnistunut hyvin, mutta katsotaan, mikä on tulevaisuus. Tiusanen kertoo pyrkivänsä luomaan sosiaaliseen mediaan kuvaa ihan tavallisesta perhe-elämästä, jossa pohditaan äitiyttä ja vanhemmuutta kaikkine ulottuvuuksineen. – Vanhemmuus on valtavan iso muutos, joka toisaalta mullistaa kaiken, mutta toisaalta kaikki jatkuu vain hieman erilaisena. Avoimuudellaan Tiusanen haluaa luoda rehellistä mielikuvaa perhearjesta myös niille, jotka vasta pohtivat perheen perustamista. 7.5.2021 33 Kangasniemellä Etelä-Savossa ja Tiusasen lapsuusseuduilla Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla. Töitä ja opiskeluita ei voi venyttää iltaan, sillä silloin kun lapsi on kotona, hän kaipaa eniten läsnäoloa. Tässä elämänvaiheessa suvun ja turvaverkkojen merkitys tuntuu tärkeältä. Moni tuntuu kaipaavan sitä siksikin, että koronaaika on tehnyt vanhemmuudesta normaalia yksinäisempää. Halusin tuoda esiin jotain muuta, sellaista, mihin moni vanhempi voisi samaistua. Itse olen saanut paljon sellaista hyvää, mitä en edes osannut odottaa. Se ei riitä, että puoluejohto käy omia strategisia palaverejaan.. Prismaperhetilillään hän kuvaa avoimesti pikkulapsiarjen kommelluksia, haasteita ja pieniä ilon hetkiä. – Omaan lapseen liittyy sellainen mieletön rikkaus, jota on välillä vaikea sanoittaa. Tuntuu hyvin merkitykselliseltä ajatella, mitä kaikkea voimme hänelle näyttää ja opettaa yhteisestä maailmastamme. Entistä useampi nuori aikuinen ajattelee, ettei halua perhettä lainkaan
Rahalliset bonukset ovat toimineet hyvin esimerkiksi Venäjällä, mutta Hiilamo ei usko niiden ratkaisevan tilannetta meillä. Vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä on selvitty varsin hyvin, joten monet odottelivat päinvastoin vauvabuumia. Professori Heikki Hiilamon mukaan syntyvyyden romahtamista selittänevät eniten sosiaaliset tekijät. Into, 194 s. Hiilamo pohtii, leviääkö negatiivinen kuva perhe-elämästä sosiaalisen median ja muiden uusien viestintäkanavien kautta. Hiilamon mukaan on vielä aikaista rinnastaa uutta laskukautta niihin, mutta kyseessä on joka tapauksessa merkittävä ilmiö. MITÄ Suomessa pitäisi tehdä, jos ja kun haluamme enemmän lapsia. Miksi lapset jäävät syntymättä. Perhe-etuuksiin on tehty heikennyksiä 2010-luvulla, mutta Hiilamon mukaan kyse ei ole merkittävistä muutoksista. Edellytysten pitäisi periaatteessa olla kunnossa. Kenellekään ei pitäisi periaatteessa kuulua, kuka harrastaa seksiä kenenkin kanssa ja saa mahdollisesti lapsia. ANNUKKA KAARELA Heikki Hiilamo: Syntymättömät lapset. Lisäksi lasten lukumäärän perusteella voitaisiin myöntää eläkehyvityksiä. Syyt vauvakatoon ovat tutkijoillekin hämärän peitossa. Tämä pitää sisällään esimerkiksi työllisyyden, koulutuksen pääsyn sekä asuntojen hinnan. Keskustalaisittain hyvä uutinen on, ettei professori ainakaan suoralta kädeltä ole lakkauttamassa kotihoidontukea. Tätä teoriaa tukee se, että Ruotsin mediaa seuraavalla Ahvenanmaalla syntyvyys ei ole laskenut yhtä paljon kuin muualla maassamme. Viime vuonna luku nousi 1,37:ään, mutta oli edelleen historiallisen alhainen. Hiilamon mukaan hyvää väestöpolitiikkaa valtiolta on huolehtia myös siitä, että edellytykset romansseille ja perheen perustamiselle ovat kunnossa. Mitä oikein tapahtui, miettii professori Heikki Hiilamo huhtikuussa ilmestyneessä kirjassaan Syntymättömät lapset. Lapsista aiheutuvia taloudellisia menetyksiä pitäisi hänen mielestään kuitenkin korvata perheille paremmin. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että suomalaiset toivoisivat enemmän lapsia kuin he lopulta saavat. Ruotsissa lapsista puhutaan positiivisemmin ja syntyvyys on korkeampi kuin Suomessa. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei puolueiden välinen kinastelu lasten oikeasta hoitomuodosta ainakaan edistä syntyvyyttä. Aiheesta tuli ajankohtainen 2010-luvun lopulla, kun tutkijat havahtuivat siihen, että suomalaisnaiset saavat yhä vähemmän lapsia. Lapset on leimattu ilmastotuholaisiksi, vaikka todellisuudessa lapsettomien elämäntyyli aiheuttaa usein enemmän päästöjä kuin lapsiperheiden. Väestökysymys Suomen perhepolitiikassa. Vuonna 2019 maassamme syntyi vain 45 613 lasta ja kokonaishedelmällisyysluku naista kohti oli 1,35. Tärkeää olisi myös saada perhevapaauudistus viimein tehtyä. PROFESSORI käsittelee herkkää aihetta hienotunteisesti, nuoria naisia syyllistämättä tai synnytystalkoita vaatimatta. Myös huoli ilmastonmuutoksesta näyttäisi vaikuttavan suomalaisten lastenhankintaan. Lisäksi elämäntyyli on voinut muuttua yhä yksilöllisemmäksi. PROFESSORI tulee siihen tulokseen, että parhaiten syntyvyyden laskua selittänee niin sanottu sosiaalisen vuorovaikutuksen teoria. – Aikaisemmin näin alhaisia syntyvyyslukuja on havaittu liikakansoituksesta kärsivissä rikkaissa maissa, esimerkiksi Japanissa ja Etelä-Koreassa, sekä romahduksen kokeneissa yhteiskunnissa – esimerkiksi Itä-Euroopan valtioissa kommunismin luhistumisen jälkeen. – Lapsista puhutaan ehkä aikaisempaa enemmän ongelmien ja taakkojen kuin ilon ja elämänrikkauden kautta. Kuitenkin aihetta on välttämätöntä tutkia, jotta tulevaisuuteen voidaan varautua. 7.5.2021 34 Kirjat 34 SYNTYVYYS on laskenut Suomessa ennätyksellisen alas. Yleinen ilmapiiri on muuttunut kielteisemmäksi lasten saamiselle. Syntyvyys on kohdannut kaksi laskukautta aiemminkin, 1900-luvun alussa sekä 1960ja 1970-lukujen taitteessa. SUOMEN johtaviin sosiaalipolitiikan tutkijoihin kuuluva Hiilamo, itse viiden lapsen isä ja kahden isoisä, on ollut kiinnostunut syntyvyydestä sekä henkilökohtaisessa että tieteellisessä mielessä jo pitkään. Erityisen huolestuttavana Hiilamo pitää sitä, että lapsettomuus on alkanut yleistyä pienituloisten ja vähän koulutettujen naisten keskuudessa. Tasa-arvo ja työnjako perheissä ovat kehittyneet, samoin päivähoito. Lapsista puhutaan taakkoina, ei iloina. Esimerkiksi lapsilisää voitaisiin rukata niin, että sitä maksettaisiin eniten silloin kun lapset ovat pieniä ja vanhempien tulonmenetykset suurimmillaan. Vauvakadon jäljillä. Talous on noussut aallonpohjasta. Syntyvyyden lasku koskee Suomessa lähes koko maata ja kaikkia ikäja koulutusryhmiä
Euroopan hullun vuoden ja Margaret Thatcherin aikakauden hän kävi läpi vuonna 2018 ilmestyneissä muistelmissaan, mutta Britannian EU-ero oli tuolloin vasta alkutekijöissään. Lisäksi suomalaiset halusivat varautua auttamaan omia heimoveljiään. Saareutuneet britit viis veisaavat ulkopolitiikasta, ja EU oli heille pelkkä markkinaprojekti rauhanyhteisön sijaan. ANNUKKA KAARELA Eeva Lennon: Kuuluuko Englanti Eurooppaan. Lennonin mukaan Englanti ei ole koskaan kunnolla tuntenut kuuluvansa Eurooppaan. Into, 229 s. Juutalaisille Saksaan karkottaminen tiesi kuitenkin lähes varmaa kuolemaa. Ylen entinen Lontoon-kirjeenvaihtaja Eeva Lennon on tehnyt toimittajana niin pitkän uran, että sen tärkeimmät uutisaiheet ulottuvat yli 40 vuoden ajalle. Pitkän vatvomisen jälkeen Britannian ja EU:n välinen tulliraja sovittiin Irlanninmereen. Lennonin mukaan britit syyttävät EU:ta monista ongelmista, jotka todellisuudessa ovat maan omien hallitusten aiheuttamia. MYÖS Suomen toiminta juutalaisten karkotusten suhteen oli sekavaa. Suomen juutalaisten tarina. Kahdeksasta Suomesta luovutetusta juutalaisesta hengissä selvisi varmuudella vain yksi, hammaslääkäri Georg Kollman. KIRJASTA ei tarvitse arvailla rivien välistä, mitä mieltä Lennon brexitistä on. Nämä tulijat päästettiin vielä maihin, mutta viikkoa myöhemmin samalla laivalla Helsinkiin yrittäneet 60 juutalaista käännytettiin takaisin Saksaan. – Skotlannin nationalismi ja brexitiin johtanut englantilainen nationalismi uhkaavat hajottaa myös Yhdistyneen kuningaskunnan, Lennon kirjoittaa. Populistipoliitikot ja lööppimedia suorastaan valehtelivat kansalle, mitä maalla olisi edessään. Karisto, 332 s. Haapasen mukaan natseja pakenevia Keski-Euroopan juutalaisia alkoi pyrkiä Suomeen kesällä 1938. Kirjat. Suomesta luovutettujen juutalaisten määrä on vähäinen verrattuna siihen, kuinka paljon muita ulkomaalaisia maasta karkotettiin Viroon tai Saksaan sotavuosina. Juutalaisten luovuttamisesta Saksaan periaatteessa kieltäydyttiin, mutta kahdeksan henkilön kohdalla tehtiin poikkeus. – Suurin osa kansaa on omaan napaansa tuijottavia isolationisteja, toimittajakonkari puuskahtaa. Tyytymättömiä ovat myös skotit, jotka vaativat yhä tiukempaan äänensävyyn uutta kansanäänestystä itsenäisyydestään. ANNUKKA KAARELA Atso Haapanen: Ennen Auschwitzia. elokuuta vuorolaiva s/s Ariadnen kyydissä saapui 55 juutalaista etupäässä Itävallasta. BREXITIN jälkeisistä vaihtoehdoista ei Lennonin mukaan juuri puhuttu julkisuudessa ennen kansanäänestystä. Pakolaiset tulivat yksittäin tai pienissä ryhmissä, kunnes 13. Valpon päällikkö Arno Anthoni ja sisäministeri Toivo Horelli perustelivat luovutuksia sillä, että luovutetut olivat syyllistyneet rikoksiin tai vakoiluun. Suomen juutalaispolitiikka oli sekavaa RANSKAN vuoden 1968 tapahtumat, thatcherismi ja brexit. Täystyöllisyyden ja hyvinvointivaltion tuhosi Thatcher, ei EU. Lennon aloitti kirjeenvaihtajan työnsä Pariisissa vuonna 1962 ja siirtyi sieltä kahdeksan vuoden kuluttua Lontooseen. Irlanti-kysymystä sivuttiin vain ohimennen, vaikka juuri se osoittautui brexitin vaikeimmaksi palaksi. 7.5.2021 35 Toimittajakonkari teilaa brexitin SUOMI suhtautui juutalaisiin toisen maailmansodan aikana ristiriitaisesti, tietokirjailija Atso Haapanen määrittelee uudessa juutalaisten historiaa Suomessa käsittelevässä kirjassaan. Molemmat ryhmään kuuluneet lapset, 11-vuotias Kurt Huppert ja pieni Suomessa syntynyt Frans Olof Kollman vietiin Auschwitzissa suoraan kaasukammioon. Juutalaispakolaisia otettiin aluksi maahan, kunnes portit yllättäen suljettiin. on perusteellinen kuvaus Britannian vaikeasta EU-suhteesta. Hän on suorastaan raivoissaan. Myös maassa koettu itäeurooppalaisten siirtolaisten tulva oli Lennonin mukaan brittien oma syy, sillä Britannia ei halunnut siirtymäaikaa EU:n uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden vastaanottamiseen. Nyt kun brexitistä on tullut täyttä totta, Lennon palaa aiheeseen. Kirja on pikemminkin yhteenveto viime vuosina julkaistuista, runsaasti huomioita herättäneistä tutkimuksista. Periaatteessa valtiojohto kieltäytyi luovuttamasta juutalaisia Saksalle, mutta siitä huolimatta kahdeksan hengen ryhmä kuljetettiin Tallinnan kautta Berliiniin ja sieltä edelleen Auschwitziin. Tyytymättömyys on purkautunut levottomuuksina, ja yhtenäisen Irlannin kannatus on lisääntynyt saaren molemmissa osissa. Haapanen kuitenkin huomauttaa, ettei kaikkia rikoksista epäiltyjä juutalaisia suinkaan luovutettu, vaan joidenkin sallittiin jäädä maahan tai siirtyä Ruotsiin. Iso-Britannialle kuuluva Pohjois-Irlanti jäi erilleen emämaasta ja sysättiin Irlannin tasavallan syliin. SOTAHISTORIAAN erikoistunut Haapanen ei esitä Ennen Auschwitzia -kirjassaan uusia tietoja Suomen osuudesta juutalaisten kansanmurhaan. Haapasen mukaan portit suljettiin yleisen juutalaisvastaisen pakolaispolitiikan ja elinkeinoelämän vuoksi. Huhtikuussa ilmestynyt kirja Kuuluuko Englanti Eurooppaan
Oma asema ulkoministerinä oli hänelle lopulta tärkeämpi kuin puolue. ANNUKKA KAARELA Aarni Virtanen: Timo Soini populismin poluilla. Perussuomalaisia 20 vuotta johtanut Timo Soini ehti poliitikonuransa aikana puhua ja kirjoittaa paljon. SMP:n perintö ja ainakin soinilaisuus marginalisoitui puolueessa kokonaan. Jääminen omia arvoja vastoin toimivaan puolueeseen ei yksinkertaisesti olisi ollut mahdollista. Laskuvarjoa ei ollut eikä jäljelle jäänyt mitään. Perussuomalaiset saattoi nousta taas uudelta pohjalta ja uudella johdolla, Virtanen toteaa. VIRTASEN mukaan Halla-ahon jyrkkä maahanmuuttovastaisuus ei sopinut Soinin arvomaailmaan ja ihmiskäsitykseen. Toisaalta ilman maahanmuuttokriitikoiden ääniä kannatus ei ehkä olisi riittänyt vuoden 2011 jytkyyn ja 2015 jatkojytkyyn. Lopullinen välirikko koitti kolme vuotta myöhemmin, kun Soini valitsi Halla-ahon tilalle hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi Pirkko Mattilan. VIRTANEN kuvaa Soinin uraa kuin Hollywood-elokuvaksi – lukuun ottamatta onnellista loppua. Ura puoluejohtajana päättyi seitsemän vuotta myöhemmin juuri kuten Soini oli Imagelle kuvaillut. SOININ toiminnan arvioinnissa Virtanen antaa tilaa sekä ymmärtäjille että vastustajille. Lisäksi tutkija on haastatellut kirjaansa varten entisiä ja nykyisiä perussuomalaisia, Soinia itseäänkin. 7.5.2021 36 Kirjat JOSSAIN kepussa tai SDP:ssä sun ei anneta pudota. Soinilla on tilaisuus kumota se syksyllä ilmestyvissä muistelmissaan. Osasiko Soini ennustaa, miten hänelle tulisi käymään. Hän tunsi populismin niin käytännön kuin teoriankin tasolla kenties paremmin kuin kukaan muu Suomessa ja ymmärsi siihen liittyvät haasteet. Irvokasta on, että Soini osaltaan myös pelasti perustamansa puolueen lähtemällä siitä.. Hän pohtii, olisiko Soinin pitänyt johtaa puoluettaan tiukemmin suhteessa halla-aholaiseen siipeen. Mukana on myös kriittisiä ääniä, kuten Suomen Uutiset -lehden päätoimittaja Matias Turkkila ja perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos. – Uusi puoluejohto sai kylmästi laitettua kaikki hallituspolitiikan teot Soinin ja hänen tukijoidensa tiliin. Nuori, vuonna 1985 syntynyt tohtori onnistuu tavoitteessaan hämmästyttävän hyvin. Mulla ei ole laskuvarjoja tai jotain AY-liikkeitä, jotka mut pelastaisivat. Virtanen käy Soinin uran perusteellisesti läpi, mutta ei arvioi ex-puheenjohtajan tai muiden henkilöiden toiminnan motiiveja. Kun Soinin puheita ja kirjoituksia kelaa taaksepäin, törmää muihinkin lausahduksiin, joissa silloinen puheenjohtaja tulee viitanneeksi tulevaan kohtaloonsa. – En tee Soinista sankaria enkä konnaa, koska tavoitteeni ei ole pamfletti, Virtanen kirjoittaa. Jos putoan, jäljelle ei jää mitään. VIRTASEN Soini-elämäkerta perustuu pitkälti Soinin omiin teksteihin ja hänestä kirjoitettuihin lehtijuttuihin. Kriitikoiden mielestä Soini toimi täysin puheidensa vastaisesti lähtiessään perussuomalaisista. Ainakin hän tiesi pelätä sitä. Virtasen mukaan niskan päälle on päässyt selvästi kriitikoiden tulkinta. – Suhteessa maahanmuuttopolitiikan luonteeseen ja asemaan puolueen strategiassa Soini koetti ikään kuin syödä ja säästää kakkua samaan aikaan, ja lopulta tämän ristiriidan kiertäminen ei enää onnistunut, Virtanen kirjoittaa. Puheenjohtajana hän ei silti suoraan sanoutunut irti Halla-ahosta tai tämän taustalla vaikuttaneista Hommaforumista ja Suomen Sisusta. Kirjassa ei esitetä uusia paljastuksia perussuomalaisten hajoamisesta. Kansanvaltaa korostanut ex-puheenjohtaja kieltäytyi noudattamasta kansanvaltaa ja puhui kaappauksesta, kun Halla-aho valittiin puolueen johtoon. Kirjan mukaan Soini torppasi Halla-ahon nimittämisen perussuomalaisten ehdokkaaksi vuoden 2009 eurovaaleissa. ”Jos putoan, jäljelle ei jää mitään” Timo Soini yritti sekä syödä että säästää kakun, tutkija Aarni Virtanen kirjoittaa ex-puoluejohtajan elämäkerrassa. Siksi tutkija Aarni Virtasen tuoretta Soini-elämäkertaa Timo Soini populismin poluilla on mielenkiintoista lukea. Virtanen kertaa eri näkemykset ja jättää lukijan arvioitavaksi, oliko joku suunnitellut jotain etukäteen. Puolueen nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sen sijaan ei ole haastateltujen listalla. Halla-aho olisi itse halunnut seuraajakseen Juho Eerolan. Art House, 459 s. Poliittista retoriikkaa tutkiva Virtanen pitää Soinia ilmeisen taitavana lajissaan, mutta muuten on mahdotonta sanoa, mitä mieltä hän Soinista on. Yllä olevat lauseet hän sanoi Image-lehden haastattelussa kesällä 2010. Irvokasta on, että Soini osaltaan myös pelasti perustamansa puolueen lähtemällä siitä. Tutkija käy tarkalla kammalla läpi, mitä Soini seuraajastaan Halla-ahosta vuosien varrella sanoi tai jätti sanomatta. Ymmärtäjien mielestä Soinin teko oli moraalinen eikä taktinen
– Minulla ainakin maaseudun faneista osa tipahti kärryiltä, niillä oli autoissa vielä kasettisoittimet, Alatalo kertoo. Mutta ennen kaikkea nämä nuoret musiikintekijät ovat ahtaalla, Alatalo murehtii. Syksyn sävelen voittoja tuli vielä kolme lisää, ja Alatalosta tuli koko kansan viihdyttäjä. – Ei tämä aina helppoa ole ollut, on ollut surua ja murhetta ja musiikkiuran pohjanoteerauksia, hän myöntää. Kaipuu keikoille Elämäntyöstään palkittu Mikko Alatalo, 70, suree kulttuurialan korona-ahdinkoa TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN H ei kk i Sa uk ko m aa / Le ht ik vu a Kulttuuri. Kahden musiikillisen hengenheimolaisen, Juice Leskisen ja Harri Rinteen tapaaminen Tampereen opiskelijamaailmassa oli Alatalon mukaan ”vavahduttava juttu”. Hittirallien lisäksi 1970–1980-lukujen vaihteessa syntyi Alatalon päätyö, arvostettu kolmen LP:n Siirtomaasuomitrilogia, jonka viimeinen osa III tasavallan vieraana valmistui 1982. – Se muutti yhdessä yössä minun taiteilijaprofiilini, Alatalo toteaa. – Ennen vanhaan 80-luvulla aika moni pystyi levytuotoilla ostamaan pienen asunnon itselleen, tai jotkut jopa omakotitalon. KIIMINGISTÄ lähtöisin olevasta taksiautoilijan ja ompelijan pojasta piti alun perin tulla toimittaja – ja tulikin muun muassa tv-uutisiin ja Ajankohtaiseen kakkoseen. Cd-levyistä suoratoistoon siirtyminen vei Alatalon mukaan levymyynnistä tulleen turvan. – Koska ei tämä ihan nopeasti lähde liikkeelle, porukkaa on verkkarit jalassa ollut kotona jo monta kuukautta. Enää 1990-luvulla levyyhtiöt eivät olleet kiinnostuneita yhteiskunnallisesti kantaaottavista lauluista. Murrosvaiheita mahtuu Alatalon taipaleelle useita. Poliitikon uraltaan Alatalo jäi murehtimaan taksiuudistusta, jossa ”kaikki duubiot ovat toteutuneet”. Ja niin edelleen. – Kyllähän minä pärjään, kun olen eläkepappa, mutta kyllähän minullakin käy hermoon, kun ei pääse keikalle. – Kyllä minua on riipinyt se polarisoitunut keskustelu, kun huudetaan sitä omaa totuutta ohi toisen eikä yhtään kuunnella vastapuolen näkemystä, hän myöntää. Alatalo suree myös eduskunnan sosiaalisen elämän köyhtymistä, kuplautumista ja huonontuneita käytöstapoja. KESKUSTAN kansanedustajana Alatalo toimi neljä kautta. Menestyksen ohella matkan varrelle mahtuu myös suuria menetyksiä ja vastoinkäymisiä. Myös Yle muisti kahden tunnin erikoislähetyksellä. Yli kuusi tuhatta keikkaa ja kolme miljoonaa kilometriä. Viime eduskuntavaaleissa hän ei ehdolle enää asettunut, ja Tampereen kaupunginvaltuustokin saa pian jäädä. Teknisesti vinyylilevyistä cd:hen siirtyminen ja c-kasetin katoaminen olivat isoja muutoksia. Lyhyehkön manserockja poptähtivaiheen jälkeen ura sai uuden suunnan, kun vuoden 1978 Syksyn sävelessä irtosi voitto rallilla Vicky Lee. Vappuna 70 vuotta täyttänyt kansantaiteilija Mikko Alatalo sai valtiovallan tunnustuksena elämäntyölleen Suomi-palkinnon. – Maaseudun taksiliikenne on vähentynyt, epärehellisyys on lisääntynyt ja turvattomuus lisääntynyt. 7.5.2021 37 YLI SEITSEMÄNSATAA levytettyä laulua, 54 albumia, neljäsataa tuhatta myytyä levyä, neljä Syksyn sävel -voittoa. Minä rakastan esiintymistä ihmisille ja laulamista. ALATALO PELKÄÄ , että korona-ajasta jää kulttuurialalle ikäviä jälkiä, vaikka sotien jälkeiseen aikaan verrattavaa viihdebuumiakin on ennusteltu
Sittemmin määrä on epäilemättä kasvanut entisestään. Kyllä, machoilustaan tunnetun valtiojohtajan kerrotaan syövän rikkauksiensa keskellä terveellisesti ja kovin tavallisesti. Turhamaiset palatsit ovat aina olleet diktaattorien sokea piste. Vaikka oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi viruu vankeudessa, Putinin palatsilla reposteleva filmi on piikki yksinvaltiaan lihassa. 7.5.2021 38 Wikimedia SIINÄ meni salaattivati nurin, kun paljastusvideo Venäjän presidentti Vladimir Putinin työsuhdepalatsista lävähti YouTubeen koko kansan silmien eteen. Moni vallastaan humaltunut on sortunut rakennushankkeisiin, joiden kustannukset ovat ajaneet kansakunnan kantokyvyn äärirajoille. Levada-tutkimuskeskuksen teettämän helmikuisen kyselyn mukaan videon on nähnyt joka neljäs venäläinen. Presidentin kultaiset vessaharjat suututtavat, vaikka vallanpitäjien törsäily on ollut Venäjällä enemmän sääntö kuin poikkeus. Versailles-syndrooman pauloissa Ilmiöt Oppositiopoliitiiko Aleksei Navalyin säätiön mukaan Putinin palatsi maksoi noin 1,2 miljardia euroa. Putinin ylenpalttinen piilopaikka osoittaa, että ahneuden aiheuttama suuttumus on edelleen yksinvaltiaiden sokea piste. Onkin hyvä muistaa, että nykyisin venäläisen keskimääräinen kuukausittainen tienesti vastaa noin 500 dollaria. Esikuvana ja matkimisen kohteena on ollut etenkin hulppea Versailles’n TEKSTI: SANTERI LAMPI Despootit Aurinkokuninkaasta Ceausescuun ovat vuoranneet palatsinsa kullalla ja kristalleilla. PUTIN ei ole ensimmäinen yksinvaltias, joka ei ole osannut katsoa palatsihankettaan roposiaan laskevien kansalaisten silmin. Putin on itse kiistänyt olevansa lukaalin omistaja.
ON surkuhupaisaa, miten palatsin sijainnista riippumatta, diktaattoreilla näyttää olevan keskenään hyvin yhdenmukainen maku. Myös Kazakstaniin pystytettiin Valkoista taloa mukaileva rakennus. Suomalaisten ei ehkä kannatakaan olla ulkomailla reissatessaan kovin kateellisia vaikuttavista monumenteista, jotka jättävät kotimaiset yritelmät tylysti varjoonsa. Ei ihme, että Mugabe luopui vallasta niin vastahakoisesti. Vuonna 2014 valmistuneessa rakennuksessa on 1 150 huonetta ja sen pintaala on noin 200 000 neliötä. Turkin yksinvaltaisen johtajan Recep Tayyip Erdo ?anin palatsi Ankarassa lyö kokonsa puolesta Versaillesin, Kremlin ja Buckinghamin palatsin laudalta. Keskimäärin noin 180 euron edes hryvnia tienaavien ukrainalaisten silmissä näky oli kuin toiselta planeetalta. “Casa Poporuluin” mahtipontisuudesta kielii se, että maailmasta löytyy tänäkin päivänä vain yksi kookkaampi hallintorakennus – Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon. Rohkea tyylisuuntien yhdistely näyttää kuitenkin olevan maata rautaisella otteella ohjaavan Nursultan Nazarbajevin mieleen. ESIMERKEISTÄ ei ole pulaa. Valtion timanttitulot ryövänneellä diktaattorilla oli varmasti lokoisat oltavat 25 makuuhuoneen residenssissään. Vaatimattomuus kielii hyvästä herraonnesta. Versailles-syndrooman pauloihin ajautunut on kuin harakka – kaikki kiiltävä kiinnostaa. Kun Ukrainan syrjäytetty presidentti Viktor Janukovytš pakeni Venäjälle, hänen leveän elämänsä salat paljastuivat koko kansalle. Modernimpaa aikaa edustavat julkisivun peittävät peili-ikkunat. KÖYDEN jatkoksi vuonna 2006 päätyneellä diktaattori Saddam Husseinilla väitetään olleen noin sata palatsia eri puolilla Irakia. Palatseihin näyttävät turvautuvan ne, jotka tuntevat kansakunnan kaapin päällä suurinta epävarmuutta ja ahdistusta – ne, joiden vallankäytön oikeutus on vähän niin ja näin. Putinille ja monelle muulle hallitsijalle linnat ovat edustaneet ja edustavat yhä vallankäytön rajattomuutta. Versailles-syndrooman pauloihin ajautunut on kuin harakka – kaikki kiiltävä kiinnostaa. Historian tuomiolle hallitsijat ja heidän palatsinsa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin joutuvat. Uusklassiseen monumenttiin lisättiin nimittäin itämaisia piirteitä asettamalla kupoli sen katolle. ROBERT MUGABE puolestaan rakennutti Yhdysvaltain Valkoista taloa muistuttavan palatsin, mutta luonnollisesti Zimbabwen pääkaupunki Hararen maamerkistä piti tulla esikuvaansa suurempi. MIKSI monumenttien pystyttämistä sitten pidetään niin tärkeänä, vaikka varoittavia esimerkkejä on riittämiin. Sh utt ers to ck. Bilal Kocabas / Shutterstock Romanian parlamenttitalo käytännössä jakaa Bukarestin keskustan kahtia. Kiovan liepeiltä löytyi kullalla ja marmorilla vuorattu palatsi, jonka varusteluun kuuluivat muun muassa yksityinen golf-kenttä ja eläintarha. Vieraillessaan Erdo?an palatsissa vuonna 2015 presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei kompassista olisi haittaa. 7.5.2021 39 palatsi, jonka säihke on sekä symboloinut valtaa että suututtanut rahvasta. Suositaanhan uusklassisten ja ranskalaisvaikutteisten unelmalinnojen sisustuksessa muun muassa kullattuja vessoja, kristalliupotuksia ja kitsejä omakuvia. MITÄ mielikuvituksellisimpia viihdykkeitä on loihdittava, jotta palatsien valtavat hallit eivät kumisisi tyhjyyttään. Silti Putinin pelihuoneet, vesidisko, teatterit, strippiklubi ja jääkaukalo jäänevät vähälle käytölle, sillä olosuhteiden pakosta diktaattorit elävät eristäytynyttä, epäluuloista ja siten jokseenkin yksinäistä elämää. Uusi parlamenttitalo ei sentään ehtinyt valmistua, ennen kuin vihainen väkijoukko lynkkasi kommunistijohtajan. Vuonna 1965 Romanian presidentti Nicolae Ceausescu pystytti kodikseen Bukarestiin häpeilemättömän hintalapun Kevätpalatsin, kun salaisen poliisin terrorisoimat ihmiset kärvistelivät sähkö-, elintarvikeja lääkepulassa
7.5.2021 40 Ilmiöt SELKOKIELI AVUKSI SEURAKUNTIEN TALOUDENPITOON TEKSTI JA KUVAT: ANNE HIEVANEN 7.5.2021 40
Jos seurakunnan talous on kunnossa ja kaikki tilat tarvitaan, kiinteistöistä ei välttämättä tarvitse luopua. Kun kaksi pientä seurakuntaa liittyy toisiinsa, yhteinen kiinteistömassa vain kasvaa. . Sama pätee seurakuntiinkin, sanoo Mika Piittala, joka toimii Turun arkkihiippakunnassa kestävään talouteen ohjaavana määräaikaisena hiippakuntasihteerinä. Osa seurakunnista on taloudellisesti hyvin vaikeissa tilanteissa, sanoo Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Johanna Simpanen. Seurakunnissakin raha-asioiden on oltava selkeitä, ja vastuu siitä on johtavilla viranhaltijoilla, kuten talouspäälliköillä. 7.5.2021 41 OLKOON yhteisö mikä hyvänsä, talousasiat ovat yksinkertaista matematiikkaa. Joskus on pakko yksinkertaistaa, Piittala sanoo. Ykkösaihe yhteydenotoissa on selvä. Työalueena hänellä ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen seurakunnat. Siinä seurakuntatalous selvittää ja ottaa kantaa siihen, miten se aikoo hoitaa kiinteistöomistuksiaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, mitkä kiinteistöt säilytetään ja ylläpidetään ja mistä luovutaan. Vaikeasta asiasta ei ole kyse: rahapussista ei saa ottaa enempää mitä sinne tulee. SEURAKUNNAT ovat itsenäisiä ja hoitavat talouttaan kirkkovaltuuston tekemien linjausten mukaan. Turun arkkihiippakunnan alueen seurakunnissa, joissa on tarvetta talousneuvontaan, on avuksi löydetty talouden taulukko. Asioita valmistelevilta talouspäälliköltä ja kirkkoherralta tämä edellyttää puolestaan pohdintaa, onko tässä kaikki oleellinen ja onko teksti sellaista, jota on helppo lukea ja ymmärtää. Kirkkohallitus tukee ja ohjeistaa seurakuntia taloushallinnon asioissa. Se on oiva lisä yli satasivuisen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rinnalla. . . . Avuksi seurakuntien kiinteistöomaisuuden hallintaan on laadittu hiljattain kiinteistöstrategiamalli, jonka avulla jokainen seurakunta voi laatia oman kiinteistöstrategiansa. Asiat on purettava ja selvitettävä niin hyvin, että jokainen luottamushenkilö ymmärtää, mitä luvut tarkoittavat ja mikä on seurakunnan talouden tila ja tulevaisuus, Piittala toteaa. mitä sinne tulee, sanoo Mika Piittala.. Siinä viiden vuoden menot ja tulot näkyvät yhdellä A4-paperilla. Erityisesti yhteydenottoja tulee pienemmistä seurakunnista, joissa talouspäällikkö kokee usein olevansa yksin talousasioiden kanssa. Kiinteistöt, ne ovat seurakuntien suurin haaste, Simpanen sanoo. Luopuminen on vaikeaa, Simpanen huokaa. Turussa osuttiin siten ihan ajan hermoon. Kuinka hyvin vaaleissa valitut luottamushenkilöt tietävät, mistä päättävät. KOKO MAASSA seurakuntia on 278, ja tilanne niissä näyttää samalta kuin Turun arkkihiippakunnan alueella. Talousasiat ovat vaikeita, Piittala tietää, ja selkokielestä olisi nyt apua. . Mieluiten ei enää kovin pitkään vain katsella tilannetta, Simpanen linjaa. Niissä seurakunnissa, joissa on takana useita alijäämäisiä vuosia, tilanne on kuitenkin toinen. Tunnesyyt estävät miettimästä järkevästi, mistä luovutaan, kun talous sakkaa. . Seurakuntaliitoskaan ei välttämättä ratkaise ongelmaa. MITÄ asialle tehdään. Molemmissa puolenkymmentä on tilanteessa, jossa punainen valo vilkkuu kassan päällä. Ristikirkot ja seurakuntakodit ovat esimerkkejä seurakuntalaisille tärkeistä kiinteistöistä. Rahapussista ei saa ottaa enempää Mika Piittala on ensimmäinen kestävään talouteen ohjaava määräaikainen hiippakuntasihteeri koko maassa. Jokaisen omaan varaan jää se, että ymmärtää asiat ja uskaltaa sanoa, jos tarvitsee kertaamista tai lisäselvitystä, Piittala sanoo. .
Voimmeko puhua siis enää kansankirkosta. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavia: kirkkoon kuulutaan yhä etenkin Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla. TEKSTI: JOUKO TALONEN Asiantuntija-artikkeli Sh utt ers to ck. Kysymyksessä on syvälle menevä muutos, jonka arvioinnissa ei varmasti ole vielä kaikkia välineitä käytössä. ITSENÄISESSÄ Suomessa on ollut varsin vahva evankelis-luterilainen kirkko, ja koko yhteiskunnassa on vallinnut vahva luterilainen eetos. Kun 1950 kirkkoon kuului hieman yli 95 prosenttia Suomen asukkaista, kolmekymmentä vuotta myöhemmin edelleen yli 90 prosenttia väestöstä halusi olla kirkon jäseniä. Maailmansotien välisen ajan kirkkoa voisi luonnehtia ”pietistiseksi kansankirkoksi”, jonka piirissä kansalaiset olivat varsin totaalisesti. 7.5.2021 42 SUOMEN evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskertomus 2016–2019 kertoo selkokielisesti kirkon ja uskonnon aseman heikentymisestä Suomessa 2010-luvulla. Erityisesti nuoremmat sukupolvet ovat vieraantuneet kirkosta ja niin sanotusta tapaluterilaisuudesta. Vai olisiko kysymys siitä, että Suomi on eräiden muiden länsieurooppalaisten maiden tavoin siirtynyt jälkikristilliseen kulttuuriin, jossa uskonnolliset yhteisöt liukuvat yhä enemmän marginaaliin. Evankelis-luterilaisen kirkon asema on heikentynyt Suomessa selvästi 2010-luvulla. Vuonna 1922 kirkkoon kuului yli 98 prosenttia suomalaisista, eikä seuraavan vuoden alussa voimaan astunut uskonnonvapauslaki tuonut tähän merkittävää muutosta. Liukuuko kansankirkko marginaaliin. Suomessa jatkui kirkon vahva ote väestöön aina 1980-luvulle asti. Olisiko Suomessa puhuttava kansalaisyhteiskunnan kirkosta, jota termiä on julkisuudessa jo käytetty
KIRKKOON kuuluminen on kaikesta päättäen myös ”aluepoliittinen” asia. Näistä seurakunnista 19 oli Oulun hiippakunnassa (46 prosenttia) ja 17 Lapuan hiippakunnassa (41 prosenttia). KIINNOSTAVA muutos sijoittuu 1980-luvulle, mutta mistään rajusta muutoksesta ei ollut kysymys, sillä vuonna 1990 edelleen lähes 88 prosenttia suomalaisista oli kirkon jäseniä. Lisäksi Turun arkkihiippakunnassa sekä Mikkelin ja Kuopion hiippakunnissa kussakin oli yksi seurakunta, jossa kirkkoon kuuluvuus oli niin ikään yli 85 prosenttia väestöstä. Espoon hiippakunnassa kirkkoon kuului 63 prosenttia alueen väestöstä. Vuoden 2000 jälkeen on sitten tapahtunut huomattava poistuma kirkon jäsenyydestä. Erilaiset sosioekonomiset tekijät saattavat muuttaa kehitystä tulevina vuosina. Kirkko oli säilyttänyt vahvan asemansa näistä poliittis-yhteiskunnallisista tekijöistä huolimatta. Peruskysymys kirkosta lähtemiseen on joka tapauksessa se, ettei moni 2020-luvun suomalainen koe kirkkoa ja kristillistä uskoa merkitykselliseksi omassa elämässään. Helsingin hiippakunnassa vastaava luku oli 54 prosenttia. Turun arkkihiippakunnassa kirkkoon kuului 72 prosenttia alueen asukkaista. Samalla on syytä kuitenkin pohtia kaikkeen tähän kehitykseen liittyviä tekijöitä, kuten uskonnollisten herätysliikkeiden välillistä ja välitöntä vaikutusta. 7.5.2021 43 Takana olivat SKDL:n vahvan kannatuksen vuodet sekä 1960-luvun lopun nuorisoradikalismi, johon liittyi vahva kulttuurimarxilainen viritys sekä niin sanottuihin perinteisiin arvoihin kohdistunut julkinen kritiikki. Monilla vahvoilla lestadiolaisuuden ja körttiperinteen alueilla exit kirkosta näyttää olevan muita alueita vähäisempää. Tässä kehityksessä on kiinnostavaa huomata se, etteivät kirkon monet uudistukset, jotka ovat sitä myös voimakkaasti jakaneet, ole pysäyttäneet tätä kehitystä. Kun siirrymme Uudenmaan ulkopuolelle, kokonaiskuva tulee monipuolisemmaksi. Kaiken kaikkiaan koko maassa oli vielä 41 sellaista seurakuntaa, joissa kirkkoon kuului yli 85 prosenttia alueen asukkaista. Vuoden 2019 lopussa kirkkoon kuului 69 prosenttia suomalaisista. KUTEN edellä mainittiin, vuoden 2019 lopussa kirkkoon kuului 69 prosenttia suomalaisista. Kirjoittaja on kirkkohistorian professori. Kärkikaksikosta kauaksi eivät jääneet Lapuan (76 prosenttia) sekä Mikkelin ja Kuopion hiippakunnat (74 prosenttia). Kun vielä 2000 kirkkoon kuului vähän yli 85 prosenttia, oli vastaava lukema vuoden 2019 lopussa 69 prosenttia. -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Seurakuntiin liittyneet ja kastetut Liittyneet Kastetut. Huomionarvoista on sekin, että samaan aikaan kun kirkossa on lisääntyvässä määrin naisia johtavissa tehtävissä, juuri nuoret naiset kääntävät selkänsä kirkolle ja perinteiselle kristillisyydelle. Koko kirkossa oli edelleen kolme seurakuntaa, joissa siihen kuului yli 90 prosenttia alueen ihmisistä. Näistä kaksi sijaitsi Oulun hiippakunnassa (Perho 92,46 prosenttia, Reisjärvi 91,76 prosenttia) ja yksi Lapuan hiippakunnassa (Kinnula 92,16 prosenttia). Porvoon hiippakunnassa kirkkoon kuulumisen prosentti oli 78 ja Oulun hiippakunnassa 77. Porvoon hiippakuntaan kuuluvalla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kaksi seurakuntaa kuuluivat tähän joukkoon. Erityisesti Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa näyttää jatkuvan aikaisempi kansankirkon perintö. Toisaalta aivan nuorimman ikäluokan miesten parissa esiintyy maailmankatsomuksellista haentaa. KIRKON viimeisimmän nelivuotiskertomuksen lisäksi paljon puhuvia ovat kirkon seurakuntakohtaiset tilastot vuoden 2019 päätyttyä
Saastamoisella ei ole aiempaa kokemusta vanhustyöstä. Hän kokee, ettei sitä ole tarvinnutkaan, sillä on riittänyt, kun on oma itsensä. Nyt työntekijöitä on ympäri Suomen yli 5 000. Saastamoinen on gubbe. Tänään he leipovat yhdessä, niin kuin lähes joka viikko samaan aikaan. 7.5.2021 44 23-VUOTIAS Aino-Maija Saastamoinen menee tuttavallisesti Lempi Vaaran, 89, keittiökaapille ja kaataa tarvikkeita leivontakulhoon. – Sillä pääsee pitkälle, kun kuuntelee ja on aidosti kiinnostunut toisen asioista. GUBBE on uudenlainen vanhuspalveluiden start up, kertoo terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti Meri-Tuuli Laaksonen. Gubbea voisi luonnehtia vanhuksen ystäväksi tai personal trainerikElämä Gubbe-toiminta tarjoaa ikäihmisille seuraa ja aktiviteetteja. Hän perusti yrityksen ystävänsä Sandra Lounamaan kanssa pari vuotta sitten. Hän ei ole koulutettu sosiaalija terveysalan ihminen, eikä hänen työtään ole esimerkiksi siivota tai syöttää. Aino-Maija Saastamoinen ja Lempi Vaara ovat tavanneet viikoittain jo puolentoista vuoden ajan. – Se on aivan eri asia antaa itse tehtyä kuin ostaa kaupasta valmis konvehtirasia, Vaara hymyilee.. TEKSTI JA KUVA: OLGA OINAS-PANUMA ARJEN APUNA JA YSTÄVÄNÄ Joulun alla Lempi Vaara ja Aino-Maija Saastamoinen leipoivat piparkakkuja hoitajille, nyt valmistuu pannukakku. Hänen tehtävänsä on olla seurana ja pitää huolta, että asiakas pysyy aktiivisena
Myös Saastamoinen on Vaaran luona vain maski päällä ja varoo ylimääräisiä ihmiskontakteja. – Hygieniasta täytyy pitää erityisen hyvää huolta, emme voi ottaa pienintäkään riskiä, Laaksonen toteaa. – Muutamia kertoja olen hoitajille, etenkin nuorille, sanonut aivan suoraan, että sinun pitää nyt rauhoittua. Hoitaja käy neljä kertaa päivässä ja kerran yöllä. Pahimmalla pandemia-alueella ei ole esimerkiksi menty sisälle ikäihmisten luokse. Lempistä on tullut minulle varamummo, kun omat isovanhemmat ovat niin kaukana, Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva Saastamoinen toteaa. Lempi Vaara vakuuttaa, että hän pärjää kyllä välillä pitkiäkin aikoja ilman juttuseuraa. Pienikin fyysinen rasitus ylläpitää ikäihmisen toimintakykyä ja jaksamista. Vaara on puolestaan huomannut Saastamoisen avulla, että monet nuoret ovat “ihan kunnon ihmisiä”. Hänelle ne ovat ennemmin yhteistä ajanviettoa, jota molemmat odottavat. Laaksosen mukaan vanhustyö ei välttämättä kiinnosta nuoria. Myös koronaviruksella on ollut vaikutusta, sillä terveysturvalliset aktiviteetit ovat vähissä. Saastamoisessa Vaara tykkää rauhallisuudesta ja kaipaa samaa myös hoitajilta. – Sitoutamme ihmisen aina vähintään vuodeksi kerrallaan, aikaa pitää olla pari tuntia viikossa. Hän halusi muuttaa asiaa. – On se kuitenkin kiva piristys, kun joku käy. Jos hän käy vaikkapa vanhuksen kanssa kaupassa, läheisille jää enemmän aikaa vanhuksen kanssa olemiseen, kun yhteinen aika ei mene aina asioita hoitaessa, Laaksonen toteaa. GUBBET ovat usein nuoria, jotka opiskelevat esimerkiksi korkeakoulussa tai lukiossa. – Olin ensin järkyttynyt, että tämähän on maksullista. Saastamoinen saa käynneistä korvauksen, mutta ei silti koe niitä työnä. Pitkittynyt yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta, unettomuutta, elämänilon hiipumista ja arvottomuutta sekä muistiongelmia. Joskus he toivovat esimerkiksi tiettyä ikää, sukupuolta tai koulutusta. Lempistä on tullut minulle varamummo. Lomia lukuun ottamatta hän on käynyt Vaaran luona joka viikko samaan aikaan puolentoista vuoden ajan. Palvelutaloon Vaara ei ainakaan vielä halua. Myös Saastamoinen käy ainoastaan Vaaran luona. Ammattilaistiimi haastattelee kaikki hakijat ja tutkii tarkasti, kenelle vanhukselle kukin nuori sopii seuraksi. – Ihan tosissaan he tekevät töitä ja jaksavat raskasta ammattia päivästä toiseen. Yksinäisimpiä olivat 75 vuotta täyttäneet. SAASTAMOINEN ja Vaara tulivat heti hyvin juttuun. Koronapandemia on vaikuttanut myös Gubben toimintaan. Vaara asuu Rovaniemellä ja on kaupungin ensimmäinen Gubben asiakas. GUBBE on vanhukselle ensisijaisesti arjen apukäsi, eikä hänen tehtävänsä ole korvata läheisiä. Koronapandemia on lisännyt ikäihmisten yksinäisyyttä ja rajoittanut liikkumista. – Se ei ole itsestäänselvyys, että kemiat kohtaavat näin, Saastamoinen pohtii. Hän aktivoi ikäihmistä ja auttaa askareissa. Saastamoinen kertoo, että hän on oppinut Vaaralta paljon elämästä ja historiasta. Saastamoinen ja Vaara tunnustavat molemmat, että toista tulee ikävä etenkin loma-aikana. Ja vaikka hän ei itse aina jaksaisi olla iloinen, niin seura on silti tärkeää. TILASTOKESKUKSEN mukaan yli 16-vuotiaista suomalaisista vajaat 200 000 koki vuonna 2018 olevansa koko ajan tai suurimman osan ajastaan yksinäisiä. – En lähde minnekään, jos vain saan tässä rauhassa olla. Suomalaisista eläkeläisistä yli kolmannes kärsii yksinäisyydestä. Laaksosen mukaan hyvä työntekijä on sosiaalinen ja empaattinen ja haluaa tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä sekä tienata samalla taskurahaa. – On hyvä, että Aino-Maija leipoo, kun itse pystyy nykyään tekemään niin kauhian vähän, Vaara päivittelee. FAKTA. – Gubbella tuodaan säännöllisyyttä elämään. Saastamoinen päätyi Vaaran luo, kun Vaaran tytär huomasi yrityksen mainoksen lehdessä. JOKAISEN käynnin jälkeen Saastamoinen raportoi Vaaran tyttärelle, miten varamummo on voinut ja mitä he ovat tehneet. – Tykkään olla ihmisten kanssa. – Ensimmäisenä vanhoilla ihmisillä vaikeutuu usein liikkuminen ja ulkoilu. – Haluamme, että nuoren profiili soveltuu vanhuksen toiveisiin. 7.5.2021 45 si. Yleensä Vaara ja Saastamoinen leipovat tai parantavat maailmaa. Monet gubbet esimerkiksi ulkoilevat ikäihmisen kanssa ja ylläpitävät heidän liikuntakykyään, Laaksonen kertoo. Gubben perustajille yksinäisyyden vähentäminen on tärkeimpiä tavoitteita. Hoitajat vaihtuvat usein, joten Vaaralle on tärkeää, että Saastamoinen on ja pysyy. YLEENSÄ gubbella on vain yksi vanhus, jonka luona hän käy, koska kyse ei ole päivätyöstä. Pyörätuolissa istuva Vaara ei pysty peseytymään itse tai avaamaan ovea. Sitten huomasimme, että tämän saa kotitalousvähennykseen, Vaara iloitsee. Se ei ole minulle hyvä, että joku tuossa eestaas hyppää. Se ottaa sydämestä. – Lempi ilahtuu aina, kun tulen. – Vanhustyöstä pitää saada positiivisempaa ja trendikkäämpää, ja alalle pitäisi saada lisää hyviä tyyppejä. Olen hyvin tyytyväinen tähän tilanteeseen, hän sanoo
Kollegat toimituksessa kehuivat kilvan neuletta. Suomalaisen työn päivä ja ylioppilaiden riemujuhla oli jo toista vuotta peräkkäin poikkeusajan vappu. Apollon tietäjä jäi pohtimaan, että onhan se tyhjäkin ääni silti jonkinlainen kannanotto. Sorvattu sopu mitattiin vatupassilla tasaiseksi, ja hallituksen käytyä lähellä kaatumista tukirakenteita saatiin vahvistettua. Unessa Leskiselle kerrottiin, että Vainiolta on jäänyt yksi sanoitus kesken, mutta levy-yhtiön lähettämässä faksissa oli vain laulun otsikko. Juice kertoi aikoinaan saaneensa idean lauluun unesta, jonka hän näki Juha Vainion kuoleman jälkeen. Suomalaista työtä kerrakseen! Ja tulihan kuumasta riihestä niitä paljon puituja ja varstattuja työllisyystoimiakin. APOLLON TIETÄJÄN hyppysissä pysyvät kynän lisäksi neulepuikot. Politiikan puhuritkin tekivät vapusta poikkeuksellisen. – Se on islantilainen eikä norjalainen! Neulepiireissä virhe on vähintään yhtä paha kuin jos kutsuisi keskustaa kokoomukseksi, tietäjä jyrähti. Ehkä näiden jyvien tuottaman leivän ansiosta ensi vappuna työväen juhlasta saa nauttia yhä useampi työpaikan saanut. Vaaleihin kokoomus lähti korskeasti iskulauseella Sydän on oikealla. Sydämen asialla TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, ANNUKKA KAARELA, LAURI HEIKKILÄ. Muun muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on kysellyt puolueeltaan valtiomiesmäisyyden, viisauden, ison kuvan hahmottamisen ja kansallisen edun ymmärryksen perään. Raskauttavaan virheeseen syyllistynyt päätoimittaja yritti puolustautua, että toimituksessa on kuunneltu liikaa Juice Leskisen kappaletta Norjalainen villapaita. Näin kokoomus vieritti vastuun hallitukselle, jonka omatkin äänet riittäisivät elpymispaketin hyväksymiseen. Sitä, jossa mies tuli vuonolta näyttäen huonolta norjalaispaitoineen. Siinäpä vasta oli suomalaista työtä liputettavaksi asti, kun hallitus väänsi ylitöinä ratkaisua työllisyydestä, taloudesta ja turpeesta. Hallituksen puoliväliriihi venyi aivan juhlan kynnykselle. Apollon tietäjät 46 7.5.2021 KOKOOMUS loksautti leuat omiltaankin ilmoittamalla äänestävänsä EU:n 750 miljardin elpymisvälineelle tyhjää. Saattaa olla, mutta olisiko osuvampi löytynyt sittenkin Eppu Normaalin takavuosien hittiarsenaalista: Sydän tyhjää lyö. Vapaavuoren mukaan on täyttä humpuukia kuvitella, että joku muu puolue olisi hallituksessa onnistunut neuvottelemaan asiassa olennaisesti paremman diilin. Ehkäpä kokoomuksen kannattajien pitäisi kuntavaaleissakin noudattaa esimerkkiä. Perustuslakivaliokunta päätti edellyttää elpymisvälineen hyväksymistä eduskunnassa 2/3 määräenemmistöllä, mutta tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi. Menneenä talvena tietäjä hurahti monen muun tavoin islantilaisvillapaitoihin. VAPPU TULI ja meni kuten aiempinakin vuosina. Tietäjä on tavallisesti pitkämielinen tietämättömiä kohtaan, mutta kun jo neljäs henkilö puhui ”siitä norjalaisesta villapaidasta”, mitta alkoi täyttyä. Apollon tietäjän mielestä hallitus ansaitsi vappuna ainakin tupla-annokset simaa ja munkkeja. Itse paidan lisäksi tuloksena oli perinpohjainen juttu islantilaisbuumista Suomenmaahan. Tietäjällä olisikin idea ajankohtaiseen hittibiisiin. Onkohan vappuna 70 vuotta täyttäneellä Mikko Alatalolla vielä faksi
Siitä oli kyse. Tärkeintä pitää olla, että Suomi saadaan nousuun. REILUN viikon vääntäminen kannatti. Ratkaisuun pääsemistä edesauttoi hallituksen pääpuolueiden SDP:n ja keskustan lähentyminen. Poukkoilun aika on ohi. Antti Kurvinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Työttömyys ja velka kasvavat. Puolivälija kehysriihi vei Marinin hallituksen perimmäisten kysymysten äärelle. Sen mukaan pitää kaikkien toimia. Käyttöön riihi-termi politiikassa vakiintui legendaarisen keskustalaisen valtiovarainministeri Ahti Pekkalan ministerikaudella ja on sen jälkeen sitkeästi säilynyt myös kaupungistuneessa Suomessa. Ei tämä ollut minullekaan helppo asia, mutta jos jotain, niin Suomi tarvitsee tässä tilanteessa vakaata menoa. Nyt jotkut antavat ymmärtää, että pitkittyneissä neuvotteluissa oli kyse ”kepun kesäteatterista”. Työllisyys ylös, velka alas. ja sen myötä hallituksen onnistuminen. Uskon, että tämä ymmärretään toden teolla nyt sekä keskustassa että SDP:ssä. Nostalgia pienviljelijöiden ja kivityöläisten kädenpuristuksesta tai 1980-luvun poliittisista asetelmista ei kanna tämän päivän ja tulevaisuuden tyrskyissä. Ja tulosta pitää tulla. Nyt puolueiden pitää yhdessä pelastaa se. SDP:n ja keskustan yhteistyöllä on rakennettu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Ulkoja EU-politiikan ohella, joita ei voi koskaan jättää rempalleen. 7.5.2021 47 Puheenvuoro Punamullan mitta HALLITUKSEN talousneuvotteluja nimitetään ”riihiksi”. Nyt päätimme jatkaa hallituksessa. Päätöksiä, joilla kokka kääntyy. Näihin sanoihin kiteytyy – ja pitää kiteytyä – hallituksen loppuvaalikauden politiikka. Punavihreän hömpän aika on ohi. Nämä väitteet näytetään niellyn myös osassa mediaa sellaisenaan. Keskustan itsensä puolestaan on koottava viimein rivinsä. Talousja työllisyyspolitiikka ovat politiikan isoimpia kivijalkakysymyksiä. Piipertämisen aika on ohi. Täytyy rakentaa yhteinen visio siitä, miten maailman parasta tai ainakin ”vähiten epäonnistunutta” yhteiskuntamallia uudistetaan ja saavutetaan uusia yhteisiä unelmia. Neuvottelut kestivät, koska Suomi on vakavassa tilanteessa. Piti saada aikaan päätöksiä, joilla Suomi saa kovaa maata jalkojensa alle. Vastuu toimintaja päätöksentekokyvystä on kuitenkin kaikkien viiden hallituspuolueen yhteinen. Väärin. Ajelehtimiseen ei ole varaa. Nyt tarvitaan työtä, turvaa ja toivoa. Hallituksessa joko ollaan tai ei olla. Niiden yhteistyötaidosta riippuu myös riihipäätösten toteuttaminen . Hallituksen neuvottelut tuovat mieleen entisaikojen riihen, jossa syksyisin pölyisinä ja väsyneinä eroteltiin jyvät akanoista kovinkin ottein. Nyt jos koskaan asioita pitää kyetä laittamaan tärkeysjärjestykseen. Talonpoikaista taloudenpitoa. Lopputulema on Suomen tulevaisuuden kannalta nyt oikea. PUNAMULLAN pitää olla muuta kuin entisten nuorten romantiikkaa. Kyse on nyt tämän maan selviytymisestä, ei yhtään vähemmästä
Nimeni on sillä listalla toisena: Juha ”Juntti” Rehula, sykecurling. Huhtikuun Suomenmassa julkaistiin keskustan uudistetun logon mukaiseksi päivitetty versio kepusukkaohjeesta. Taso on noussut merkittävällä tavalla, ja nykyään liigalaisia osallistuu myös valtakunnallisiin sarjoihin. Kepusukkien arvonnassa onni suosi Merja Rouvalia. Puheet muuttuivat teoiksi, kun naapurikaupunkiin syntyi lajin seura, joka alkoi järjestää mahdollisuuksia kokeilla lajia. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksestaan. Peliajoiksi ovat itselläni vakiintuneet sunnuntaiaamut. Toisaalta sitä ei opi koskaan tarpeeksi hyvin, vaikka kuinka harjoittelisi. Kun jäällä kaksi tuntia heittää ja harjaa, vastaa se minulle reilun tunnin sauvakävelylenkkiä. Enimmillään mittari on näyttänyt yli 170 lyöntiä minuutissa. Onnistuminen. Peräkylän Pojissa kaikki alkaa ensimmäisen kiven heittämisestä Nollasta on pääosalla alueemme harrastajista kaikki alkanut. Minut voi löytää F-juniorien pesäpallo-ottelun kentän laidalta, unohtamatta tietysti buffetin kahveja. Monesti tulee puhuttua kavereiden kanssa, että tuohan on mielenkiintoista ja tuotahan nyt ainakin pitäisi kokeilla. Olen nähnyt paikan päällä rugbyä ja seurannut muodostelmaluistelun MM-kisoja televisiosta. Koukutuin ensimmäisestä kerrasta. Pidän sykemittaria mukana. Harrastukseksi muuttumisen mahdollisti lahtelainen ‘hikisukkatehdas’ Kortteliliiga, joka on ottanut yli 50-vuotisen historiansa aikana erilaisia lajeja ohjelmaansa. SARJATOIMINTA alkoi kaudella 20032004, ja joukkueemme Peräkylän Pojat on osallistunut siihen alusta lähtien voittaen sarjan kymmenen kertaa. 7.5.2021 48 RISTO LUODONPÄÄ “PENKKIURHEILU on aina ollut minun lajini. Curlingissa voi kaiken tehdä aina paremmin tai toisin. Kaiken tohinan ja erilaisten työtehtävienkin keskellä curlingpelit oli kirjoitettu kalenteriin tappikirjaimin. Eikä ole huono asia sekään, että on keskityttävä vain siihen, mitä juuri sillä hetkellä on tekemässä. Lajissa on vahva herrasmiesmäinen etiketti. Liigalla on 16 klassikkopelaajaa. Olen jännittäjätyyppi. Onnea voittajalle!. ‘Nänni’ eli tavoitteena oleva pesän keskipiste löytyi jo ensimmäisellä kokeilukerralla – toki vahingossa. Tällöin on ollut kyse heitosta, jossa on vain yksi vaihtoehto. Kun Markku Uusipaavalniemen kipparoima curlingjoukkue osallistui vuoden 2002 talviolympialaisiin, niin maamme penkkiurheileva kansa sai tietää lajin olemassaolosta. Yhteisöllisyys niin Lahden kortteliliigassa kuin jäällä yhdessä joukkueena oltaessa ja taktisia kuvioita pohdittaessa on ihan parasta. Oma curlingkipinäni syttyi yhtäältä kyseisen M15-joukkueen pelien seuraamisesta kuin keskustelusta nuorten SM-hiihtojen yleisössä talvella 2002
– Eri ryhmistä muun muassa maahanmuuttajat, yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet otettiin mukaan. – Piirit ovat aina olleet toimintamme ydintä. Pidimme useita webinaareja ja teimme kyselyitä sekä syvähaastatteluita niin omille jäsenille kuin muillekin. Juhlinnan ulospäin näkyvintä osaa edustaa lauantaina 19. Liittosihteeri Katja Koivukosken mukaan juhlavuosi on aktivoinut myös piirien toimintaa. Viesti kiertää jokaisen 16 vesaispiirin läpi loppuvuoden aikana, ja piireissä järjestetään yhteensä 65 juhlatapahtumaa. Tapahtumien suunnittelu etenee koko ajan, vaikka niiden toteuttamistapa onkin vielä avoinna. Koivukoski iloitsee myös siitä, että uudet potentiaaliset jäsenetkin saivat äänensä kuuluville. 7.5.2021 49 VESAISET on esimerkki järjestöstä, joka ei ole jäänyt koronan varjoon murehtimaan, mitä kaikkea ei voi tehdä, vaan on sopeuttanut toimintansa pandemiatilanteen kulloinkin sallimiin puitteisiin. Vapautuneelle varapuheenjohtajan paikalle valittiin paimiolainen Henna Pirhonen. Valittujen toimikausi kestää meneillään olevan liittokokouskauden loppuun kesään 2022 asti. – Strategia on tehty sellaiseen muotoon, että jokainen toimijamme pystyy sisäistämään sen ja voi helposti kertoa myös eteenpäin, millainen järjestö olemme, Koivukoski toteaa. Valmiina on jo yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa laadittu uusi strategia, jota liittosihteeri Katja Koivukoski esittelee erityisellä ylpeydellä. Ydin kiteytyy lauseeseen ”Yhteistä aikaa, elämyksiä ja muistoja perheille ympäri Suomen”. Vuonna 1956 perustettu Vesaisten Keskusliitto aikoo viettää juhlavuottaan myös erilaisten tapahtumien merkeissä. Koivukoski vakuuttaa, että kaikki tehdään aina viimeisen päälle pandemiatilanteen ehdoilla. Järjestö viettää 65-vuotisjuhliaan strategiatyön ja tapahtumien merkeissä VESAISILLA ON VETO PÄÄLLÄ TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: VESAISET Ja ri La uk ka ne n Keskusta. – Olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Vuosi huipentuu ja juhlaviesti päättyy yhteiseen Vesaisten juhlagaalaan, joka pidetään 11. kesäkuuta käynnistyvä 65-vuotisjuhlaviesti. Strategiatyössä osallistettiin koko vesaiskenttä, rivijäsenestä työntekijään ja hallintoon, hän kiittelee. Kansanedustaja Petri Honkonen luopui liiton puheenjohtajan tehtävästään ajanpuutteen takia kesken kauden. JUHLAVUOSI on Koivukosken mukaan aktivoinut ilahduttavasti myös piirien toimintaa. Näin kynnys tulla toimintaan mukaan olisi jatkossa entistä matalampi. VESAISTEN uusi strategia vastaa liittosihteerin mukaan hyvin järjestön tavoitteita ja kuvaa samalla osuvasti myös sen toimintaa. – Tapahtumista suunnitellaan valmiiksi myös etäversiot, joten juhlaviesti oheistapahtumineen toteutetaan joka tapauksessa koronatilanteesta huolimatta. joulukuuta Helsingissä. VESAISET valitsi huhtikuussa pidetyssä ylimääräisessä liittokokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen liiton varapuheenjohtajana toimineen oululaisen Aki Kontion
Vastakkainasettelu on turhaa. Voiko sama puolue ajaa ihmisten asiaa maakunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Minulle oli tärkeää, että puolueessani ollaan suvaitsevaisia, oli kyse sitten perhetaustasta, uskonnosta tai ihonväristä. Kyllä me kemiläiset tästä selviämme, kun puhallamme yhteen hiileen. Olen itse seurakunnan päätöksentekijä, kuulun mielelläni kirkkoon, mutta olen myös arvoiltani liberaali. Toinen tärkeä asia oli, että puolueessa ymmärrettäisiin ja hyväksyttäisiin erilaiset katsomukset ja perhetaustat. Keskitytään siihen, mikä meitä yhdistää. Keskustan Kemin Kunnallisjärjestö Anne Sipola, puheenjohtaja Eero Tuokila, sihteeri. Syy, jonka takia oikeastaan itse liityin juuri keskustaan. Nyt saan kunnian olla kahden upean lapsen bonusäiti. Toisaalta kaivetaan esiin vanha kunnon maaseutu–kaupunki-vastakkainasettelu. Puhutaan leireistä: lestadiolaisten mafiasta ja liberaalien liitosta. Juuri näiden asioiden kohdalla, joissa muut näkevät jakolinjan ja erimielisyyden, meidän tulisi nähdä vahvuus ja mahdollisuus. Pienten ja varsinkin keskisuurien yritysten puuttuminen jättää nyt turhan suuren aukon, kun toinen suurista poistuu paikkakunnalta. Olen itse kasvanut molemmissa ja parhaillaan elän monipaikkaista elämää toinen jalka kuraisessa saappaassa Houtskarin savisessa pellossa saaristotilan emäntänä ja toinen jalka korkokengässä Turun kävelykadulla oopperalaulajana ja lauluopettajana. Vastuun tästä maasta ja kansasta on oltava yhteistä, siihen on kasvettava ja siihen on kasvatettava.” Keskusta ja keskustanaiset. Skutsista stadiin, amiksesta yliopistoon, suurperheistä sinkkuihin. Molemmissa maailmoissa on omat ihanat puolensa, eikä niiden tarvitse sulkea toisiaan pois. Puhun nyt mielipiteiden ja näkökulmien moninaisuudesta. Odottaisimme myös Stora Enson olevan avoin kaikelle tuelle, jollaista muun muassa UPM antoi aikoinaan Kajaanille. Tällä hetkellä siellä on enemmän työpaikkoja luotu kuin mitä silloinen tehdas työllisti. Kaikesta vastakkainasettelusta ei voi syyttää ”etelän metiaa”. Aikuisiällä sinkkuna ja kahden aikuisen perheessä. Se ei ole yksittäisen ihmisen ansiota, vaan laajan porukkamme, johon mahtuu niin konservatiiveja kuin liberaaleja, kaupunkilaisia ja maalaisia. Meille sopii tulla nuorten, työikäisten ja eläkeläisten. Voimia teille. KESKUSTALAISEN kansanliikkeen vahvuus on moniäänisyys ja erilaisten ihmisten kirjo. Anna Sirkiä Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Turku Hiiteen turhat jakolinjat keskustasta ja keskustanaisista Kemille ikävä uutinen EMME kauaa ehtineet iloita Metsä Fibren myönteisestä päätöksestä, kun Stora Enso ilmoitti Veitsiluodon tehtaan lopettamisesta. Voiko keskusta olla maaseudun ja kaupunkien puolue. Heitetään hiiteen turhat jakolinjat. Epätoivoon ei pidä vaipua. Minulle on tärkeää, että puolueessani jokainen perhe on arvokas, oli kyse sitten monilapsisesta suurperheestä tai yhden hengen taloudesta. Meidän joukkoomme sopivat suurperheen äidit, uusperheen äidit, lapsettomat ja lapsia toivovat. KUN POHDIN omaa puoluekantaani, yksi olennaisimmista asioista oli se, että puolue ottaisi huomioon niin maaseudun kuin kaupungin ja erilaiset elämäntavat. Kolmas tärkeä asia oli erilaisten perheiden hyväksyminen. Se kun koskee varmaan lähes jokaista tuntemaamme ihmistä paikkakunnallamme. Valtio on jo luvannut tukea Kemiä ja seutukuntaa erillisellä kriisibudjetilla, joka on hyvä alku uudelle aikakaudelle. Ilmoitus ei olisi voinut tulla pahempaan aikaan. Myötätunto on nyt työpaikkansa menettäneitä kohtaan. Olkoon hyvänä esimerkkinä Kajaani, jossa vastaava tehdas aikoinaan lopetti toimintansa. Osan tästä me luomme aivan itse. Siinä sivuutetaan yksi puolueemme parhaista jutuista. On etsittävä, mikä yhdistää. Keskusta ei ole vain mustaa ja valkoista, vaan kaikki harmaan sävyt näkyvät. 50 MIELIPITEET 7.5.2021 KUN PUHUTAAN keskustasta, puhutaan monesti jaosta liberaaleihin ja konservatiiveihin. Sen vastuun tulee ulottua laajemmalle kuin vain omaan elämään ja omiin asioihin. Meille sopivat niin uranaiset kuin kotiäidit, maatalousyrittäjät ja professorit, opiskelijat ja työläiset. Jotta järjestömme voi toimia tehokkaasti tärkeimmän tavoitteensa eteen, kaikkien keskustalaisten naisten on tunnettava olonsa tervetulleeksi järjestömme toimintaan. Olen omassa elämässäni ehtinyt elää lapsuutta niin ydinperheessä kuin uusioperheessä. Se syö aikaa ja energiaa tärkeiltä asioilta niin keskustassa kuin myös minulle niin rakkaassa sisarjärjestössä – Suomen Keskustanaisissa. Tasa-arvon edistäminen ja naisten rohkaiseminen mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ovat järjestömme tärkeimmät tavoitteet. Verotulojen väheneminen on merkittävä ja koskee myös naapurikuntia. Kuten ministeri Kerttu Saalasti asiaa kuvasi: ”Ajatuksen, toiminnan ja yhteistyön vapaus sisältää suuren vastuun. Suorien ja välillisten verotulojen määrään vähenemistä on hankala ennakoida, mutta varmaa on, että se on noin kaksinkertainen menetettyihin työpaikkoihin verrattuna. Näissä tavoitteissa riittää työtä – sen näkee jo eduskuntaryhmämme sukupuolijakaumasta. Se, miksi tämä on niin katastrofaalinen tilanne, johtuu osittain Kemin elinkeinorakenteesta, joka on vuosikymmeniä tukeutunut kahteen suureen teollisuuslaitokseen, leivän tuojaan. TÄSTÄ on kuitenkin katsottava eteenpäin ja ryhdyttävä tarmokkaasti etsimään uusia ratkaisuja uuteen nousuun
LOPULTA kaatumisten johdosta leikatun jalan uusi tekonivel lähti paikoiltaan, ja seuraavalla kerralla polvilumpio hajosi palasiksi, eikä jalka tule enää koskaan normaaliin kävelykuntoon. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Juha Marjomaa KOKOOMUKSEN Orpo ja Mykkänen väheksyvät kansalaisia kommenteillaan. Ari Ojala KOKOOMUS kuuluu EU:n suurimpaan EPP:n ryhmään ja ei näemmä suoraselkäisesti edes tue ryhmänsä linjauksia EU:ssa. Raija Puranen LINJAN mukainen taktinen päätös. Pelko taloudellisesta toimeentulosta hidastaa tai jopa estää heitä toteuttamasta tätä unelmaa. Jorma Koivisto Kokoomuksen EU-linjaus puhutti Facebookissa Suomenmaan Facebook-sivulla on käyty vilkasta keskustelua kokoomuksen päätöksestä äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista. Nuorten suosimilla paikkakunnilla asuntojen hinnat ovat pääsääntöisesti kasvaneet. Lähiomaiselle muutoksista ei ilmoitettu. ASP-lainaan aito mahdollisuus YKSITTÄISEN tapauksen johdosta ei pidä muodostaan minkään organisaation kokonaiskuvaa, mutta virheistä pitää oppia, jotta samankaltaista surua sekä turhia sosiaalija terveyspalvelun kustannuksia ei syntyisi heikentämään kunnan taloutta. Toivottavasti muiden kannattava linja pysyy hallituksen takana. VALTIONEUVOSTO päättikin vastikään korottaa ASP-lainojen enimmäismääriä, mutta korotus on lähinnä kosmeettinen. Lopulta lääkärissä annettiin ainoaksi vaihtoehdoksi pyörätuoli. Liisa Fredriksson ONNEKSI kokoomus teki tässäkin asiassa perusteellisen pesäeron perussuomalaisiin. Jotta järjestelmä olisi sopiva erilaisiin elämäntilanteisiin, tulisi ASP-järjestelmään lisätä enemmän joustoja ja osa harkinnasta jättää pankin tehtäväksi, noudattaen kuitenkin hyvää pankkitapaa. ASP-lainalle voi saada valtiontakauksen ja lisäksi valtio maksaa ASP-lainalle korkotukea. Timo Kesti ”SIIRRÄMME vastuun sinne, minne se kuuluu, eli maan hallitukselle. Liian hyväkuntoisena vanhus laitettiin vahvojen kipulääkkeitten voimalla kotiin. Nyt vanhuksen yleiskunto on niin huono, että kaikki edellä mainittu on mahdotonta. Tässä vaiheessa sairaalasta luvattiin, ettei vanhusta enää kotiuteta vajaakuntoisena. Polvista on poistettu nestettä ja kipua lievennetty kortisonipiikeillä. Jarno Strengell kaupunginvaltuutettu, Mikkeli Omaishoitajan raskas arki. VANHUS oli ensimmäisen tekonivelleikkauksen jälkeen iloinen, isoimmat kivut olivat poissa ja käveleminen parempaa. Koska toinen polvi oli edelleen pahasti vääntynyt ja kipeä, ilmoittivat vanhus ja lähiomainen, ettei vanhus selviä yksin kotona ennen kuin toinenkin jalka on leikattu. Monialainen lääkitys heikensi mielialaa, lisäksi kotihoito aikaisti lääkärin määräämää kello 21.00:n yölääkitystä monella tunnilla ja vähensi epäsäännölliseksi muuttuneiden kotikäyntien määrää. Nyt kun äänestävät tyhjää, voivat patsastella olevansa Euroopan ja Suomen pelastajia. Tästä esimerkki on asuntopalkkiojärjestelmä, ASP-järjestelmä. Vuosi takaperin vanhus käytti koiraa ulkona, teki ruuat itselleen ja hoiti laskut ajallaan. Olisivat huoletta voineet äänestää vastaan, mutta saaneet siitä lommon kilpeensä. Melko erikoinen kommentti, kun vastuu päätöksestä on eduskunnalla, ei hallituksella. Yksi tapa olisi esimerkiksi poistaa ASP-asuntojen osalta hintarajat kokonaan. Tässä vaiheessa vanhuksen lähiomainen puuttui asiaan. Makroekonomian velkapopulismi on voimatonta uhkailua. Suomi tarvitsee enemmän omistamista ja siksi tavoitteeksi tulee asettaa, että jokaisella työssäkäyvällä nuorella on oikeus ja mahdollisuus hankkia oma koti. Hallituspuolueiden äänet riittävät mainiosti tämän paketin eteenpäin viemiseen”, Orpo sanoi. Lähipiirissäni on vanhus, jonka polvet ovat olleet vuosien ajan kipeät, kipu on rajoittanut liikkumista ja heikentänyt yleiskuntoa. Yhä useamman suomalaisen nuoren tulisi niin halutessaan päästä kiinni omistusasumiseen. Aiemmin luodut tukivälineet eivät enää toimi. Ensinnäkin tästä asiasta päättää Suomen eduskunta, ei hallitus. Nämä ovat tuulahdus menneisyydestä eivätkä enää toimi nykyisillä asuntomarkkinoilla. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 7.5.2021 KAKSI KOLMESTA nuoresta haaveilee oman asunnon ostamisesta. Näiden johdosta vanhus käveli iltaisin kotonaan sekavassa kunnossa, kaatuili ja joutui muutaman kuukauden sisällä useasti ensiavun vuodepotilaaksi. Kyösti Oikarinen JOS vain annetut äänet lasketaan vaadittavaan 2/3-enemmistöön, silloin kokoomus käytännössä kannattaa ja tämä on vain yritys sumuttaa äänestäjiä ja estää heitä valumasta persuihin. Pitkän keskustelun ja eri vaiheiden jälkeen polvet kuvattiin, ortopedin mukaan kuluneisiin polviin olisi pitänyt vaihtaa tekonivelet jo vuosia sitten. Petri Honkonen kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Hanna Markkanen keskustanuorten puheenjohtaja JOS yksinkertainen enemmistö olisi riittänyt, olisi kokoomus ollut enemmän seinää vasten. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ympäristöministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan nuorten asumismenoihin liittyvät huolet ovat lisääntyneet viimeisten viiden vuoden aikana. ASP-lainaan on kuitenkin liitetty lainarajat ja enimmäisneliöt. Yhteiskunnalla on mahdollisuus tukea nuoria omistusasunnon hankkimisessa. Lisäksi tämä osoittaa, että tiukan paikan tullen kokoomuksesta ei ole johtajaksi ja päättäjäksi Suomelle tärkeissä asioissa. 51 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. ASP-lainalla tuetaan ensiasunnon hankkijoita
IL:n Lauri Nurmi: ”Kun rahariita on enää 300 miljoonaa euroa, Saarikon ja Vanhasen esiintymiset ovat sisältäneet myös klassista politiikan bluffia ja viestinnällistä peliä”. Turvetuotannon hallitsemattomaan alasajoon suopeasti suhtautuva katsoo, että tarkoitus pyhittää keinot. Riihellä pitää olla lämpöä, jotta sato saadaan kuivatettua ja jyvät erotettua akanoista. Tällöin tulevaisuudessa tuotetaan materian lisäksi sellaisia tuotteita kuin biodiversiteetti, hiilinielu tai virkistysarvo. Tämä vaatii kuitenkin luonnonvara-alan – ja sen osana turvealan – konversiota. Turpeenottoalueiden viisaat jälkikäyttötavat ovat paljon muutakin kuin ennallistamista suoksi. Suomalaista luontoa, luonnonvaroja ja luonnonvaraosaamista tulee arvostaa kaikessa päätöksenteossa. Ytimeltään koko keskustelu kiertyy siihen, mitä ylipäänsä ajattelemme luonnonvarataloudesta. ALUSSA oli suo, kuokka ja Jussi. Ratkaisuihin tarvitaan enemmän luottamusta ja yhdessä tekemistä kuin syyllistämistä ja äkkikäännöksiä. Alan puolustaminen leimataan keskustan puoluepoliittiseksi teatteriksi. Media ei pitänyt tätä kuitenkaan teatterina eikä neuvotteluiden jumittamisena. Asumme, liikumme, rakennamme teitä ja taloja. Kuljetamme ruokaa, jonka suhteen Suomi on poikkeuksellisen omavarainen – ollakseen vieläpä ainoa maa maailmassa, joka viljelee ruokansa kokonaan havumetsävyöhykkeellä. Toimittaja, etelän median tapaan, on kadottanut suhteellisuudentajunsa lopullisesti. Painopistettä on siirrettävä yhä enemmän immateriaaliseen luonnonvaratalouteen. Yhtäältä on kyse siitä, miten eri osapuolet lukevat samaa hallitusohjelmaa. Onko luonnonvarojen kestävästä käytöstä puhuminen mahdollista vai vain sovittamaton paradoksi. Norja ja Tanska saivat kutsun. Puolittamisen odottelu vuoteen 2030 on tästä näkökulmasta epäreilua venkoilua. JOKAINEN suomalainen kuluttaa kuorma-autollisen kiviaineksia vuodessa. Mielellämme korostamme, että Suomi on teknologian, osaamisen ja innovaatiotoiminnan kärkikastia maailmassa. Tarkoittaako ”vähintään puolittaa” lopettaa kokonaan vai puolittaa. Älykkyydellä ja osaamisella uskomme kääntävämme myös ilmastokriisin elinkeinoelämämme voitoksi. 52 MIELIPITEET 7.5.2021 KIISTA turpeen energiakäytön lopettamisen aikataulusta on monipiippuinen kysymys. Etelän media on ”uutisoinnissaan” kuvannut omia tarkoitusperiä toteuttaen puoliväliriihen keskustan puoluekannatuksen nostamisoperaatioksi. Elämme viennistä, sillä tarvitsemme sekä tuotteita että tuotantopanoksia myös muualta maailmasta. Kosteikkoviljely, uusien luonnonkasvien tuotanto biodiversiteettiä samalla lisäten ja vastuulliset tavat kuivikeja kasvihuoneturpeen luonnonmukaiseen tuotantoon vaativat kehittämistä. On pystyttävä koplaamaan yhteen kulutuksen vähentäminen ja talouskasvu, mutta yhtä lailla ilmastopäästöjen hillintä ja luonnonvarojen vastuullinen käyttö. Vaikka Suomi laitettaisiin kokonaan kiinni, niin globaali ilmasto ei liikahtaisi suuntaan eikä toiseen. PERÄÄNKUULUTAN luonnonvaratalouden uutta määrittelyä. TURPEEN OSUUS Suomen energiantuotannossa on neljä prosenttia. Samoja potentiaaleja on soillamme. Mikään ei ole niin tärkeää kuin ilmastopäästöjen nopea vähentäminen juuri tällä keinolla ja juuri nyt. Turvemaiden osalta tarvitaan uusia käyttötapoja, jotka sitovat hiiltä, eivätkä aiheuta pitkällä tähtäimellä metaanipäästöjä. Turpeen ja turvemaiden vastuulliseen käyttöön sisältyy sekä säilyttäminen että uudistaminen. Käsin tekemistä ja viitseliäisyyttä, mutta samalla uutta osaamista, vaatii myös nykypäivän turvemaiden hoito ja turvealan konversio. Syksyllä vihreiden puheenjohtaja Ohisalo: ”Emme varmasti olisi sellaisessa hallituksessa, joka ei ottaisi ilmastonmuutoksen torjumista tosissaan”. Kysymyksellä on myös huomattava symboliarvo. Turvealan alasajon menetykset on arvioitu 800 miljoonaksi euroksi. Vihreiden ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei ole herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Huoltovarmuudesta ja kasvusekä kuiviketurpeen kriittisestä merkityksestä puhuminen näyttäytyy tekosyiden keksimisenä. Harriet Lonka FT, geologi, TKI-asiantuntija, keskustan kuntavaaliehdokas Helsingissä Turvekriisi on osa luonnonvara-alan murrosta PUOLIVÄLIRIIHESSÄ oli median mukaan kuumat oltavat puolueiden kesken. Ei ole myöskään yhtään tahoa, joka ei ymmärtäisi, että ilmastotoimet voivat erinomaisesti edistää Suomen teollisuuden innovaatioita, tuotekehitystä ja siten vientiä. Jatkossa näistä on tultava merkittävä osa sitä lisäarvoa, jota luonnonvara-ala tuottaa ja josta se elää. Joe Biden jätti Suomen ulos korkean tason ilmastohuippukokouksesta. Turpeen alasajovauhdin hillitseminen oli yksi puoliväliriihen kiistakysymyksistä. Vihreiden ajamaa ilmastoteatteria voidaan kuvata koomikko Ismo Leikolan tekstiä mukaillen: ”ilmastoahdistuksen takia monet suomalaiset kirjaavat edamjuustopakettejaan hiilijalanjälkilaskureihin ja yrittävät saada lehmien pieruista vapaata soijarouhetta lastensa kurkuista alas.” Ilpo Pernaa Ilmastonmuutos kuumensi puoliväliriihen. Sehän kuuluu asiaan. On pystyttävä lunastamaan lupaukset sekä reilusta siirtymästä että satsaamisesta tulevaisuuden osaamiseen. Sen alasajo on vihreiden mielestä ilmastonmuutoksen torjunnan keskeisin ja tärkein elementti. Marginaalisten energialähteiden kuoliaaksi verottamisen sijasta tulisi keskittyä suuriin linjoihin. Sadat miljoonat eivät merkitse mitään. EI OLE yhtään tahoa hallituksessa, joka ei näkisi ilmastonmuutoksen vastaista taistelua välttämättömänä. Metsästä saadaan jo nyt puutuotteiden rinnalla esimerkiksi tärkeitä mikrobituotteita ja lääkeaineita. Suomi on niemeksi naamioitunut saari. Luonnonvara-alan päästövähennysten ja ympäristöpäästöjen hillinnän ratkaisut vaativat sitä luonnonvaraosaamista, josta suomalaiset maaseutumaiset alueet elävät. Tarkoittaako ”turpeen energiakäytön lopettaminen” turpeen energiakäytön lopettamista vai koko turvetuotannon lopettamista. Eipä tietenkään, koska ne ovat poissa jonkun muun pussista
PIIRIJÄRJESTÖ muistuttaa, että huoltovarmuus on koronakriisin myötä noussut jälleen tärkeäksi osaksi kansallista varautumista. HX-hankkeessa teollisen yhteistyön osuus on kolmanneksen hankintahinnasta. Näin ei saa tapahtua, piiri toteaa kannanotossaan. SUOMENMAA KESKUSTAN Keski-Suomen piiri korostaa keskisuomalaisen osaamisen huomioimista osana Suomen puolustuksen kehittämistä. Itsenäinen yliopisto olisi piirin mielestä houkuttelevampi ratkaisu kuin muiden yliopistojen alaisuudessa toimiva yliopistokeskus. . Keski-Suomessa on kehittynyttä ilmailuja sotateollisuuden osaamista. Satakunnan korkeakoulutusta pohtiva selvityshenkilö Kalervo Väänänen totesi kuitenkin maaliskuussa, että paras malli voisi olla Porissa sijaitsevan yliopistokeskuksen kehittäminen. PIIRIN vuosikokoukseen osallistui runsaat 40 kokousedustajaa, ja suoratoistoa Facebook-kanavalta seurasi parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta. Satakuntalaisia kiinnostivat erityisesti energiaasiat, EU:n elvytyspaketti sekä kotieläinja metsätalouteen liittyvät kysymykset. Haaveet omasta yliopistosta heräsivät Satakunnassa syksyllä, kun tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) puhui mahdollisuudesta perustaa Suomeen uusi yliopisto. Toisessa kokouskannanotossaan piiri toi esiin huolen koululaisten ja nuorten vaikeuksista pandemian aikana. Asialistalla oli myös kuntavaaleihin valmistautuminen. Piirin mielestä kouluyhteisöihin tarvitaan opettajien rinnalle mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä ehkäisemään sosiaalialan ammattilaisia, esimerkiksi perhetyöntekijöitä tai koulusosionomeja. Keskusta Keski-Suomen piiri korostaa maakunnan puolustusosaamista Piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila, kokouksen puheenjohtaja Aimo Asikainen ja Arttu Karila osallistuivat etäkokoukseen piiritoimistolta. Piirijärjestö katsoo, että Keski-Suomessa sijaitsevaa ainutlaatuista kyberosaamista ja teollista työtä ei voi jättää huomiotta osana puolustuksen ratkaisuja. 7.5.2021 53 SUOMENMAA KESKUSTAN Satakunnan piiri tavoittelee edelleen omaa maakunnallista yliopistoa. Vieressä Satakunnan piirin puheenjohtaja Satu Pietilä ja teknisenä apuna hääräillyt Leena Pellikka. Etäyhteyksillä vuosikokouksensa järjestänyt keskustapiiri toivoo kannanotossaan, että hanke omasta maakunnallisesta yliopistosta saisi taakseen kaikki Satakunnassa toimivat puolueet. Jyväskylän yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa tehtävä korkeatasoinen kyberkoulutus ja -osaaminen luo valmiuksia myös puolustusvoimille hyödyntää kansallista osaamispääomamme. . – Onko niin, että jäämme jo toisen kerran asemalle, kun juna meni. Sin ikk a Va rila. Kokouksen alussa europarlamentaarikko Elsi Katainen ja kansanedustaja Eeva Kalli alustivat ajankohtaisista asioista. HX-hankkeen kannalta erityisesti Jämsän Hallissa on erinomaiset valmiudet ja osaaminen vastata teollisen yhteistyön tarpeisiin riippumatta lopullisesta hävittäjävalinnasta. Olennaista on turvata kotimainen ruoantuotanto siinä missä myös vedenja sähkönjakelu. Korkeakouluosaamisen syvempi hyödyntäminen puolustusvoimissa olisi kansallinen etumme, piiri toteaa kannanotossaan. . Satakunnan piiri tavoittelee maakunnallista yliopistoa Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Timo Oravainen. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) käytti kokouksessa puheenvuoron. Etänä järjestettyyn Keski-Suomen piirin vuosikokoukseen osallistui 69 edustajaa. Ruokaturvan näkökulmasta laajan kotimaisen ruoantuotannon säilyttäminen koko maassa on kaikkien suomalaisten asia
Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Exit-suunnitelman tavoitteen pystyy kuitenkin tiivistämään yhteen käskyyn: ”Tehdään yhdessä parempi kesä!” LUPAUKSET normaalista kesästä ja kylmästä Corona-kaljasta juhannuskokon ääressä eivät riitä. Hallituksen lupaaman tukipaketin kohdistaminen nuorille ja opiskelijoille on hyvä alku, mutta toivottavasti tukipaketista paljastuu tsemppiviestien sijaan myös konkreettisia avauksia. Edustajakokoukseen on ennakkoilmoittautuminen, joka päättyy to 3.6. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. oravainen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Keski-Suomi: Tmj Elina Suoranta 040 721 0636, keski-suomi@keskustanuoret.fi. Uuden lukuvuoden käynnistyessä opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus lähiopintoihin mahdollisten etäopintojen lisäksi sekä mahdollisuus opiskella kampuksilla. Pohjois-Karjala: Tmj Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. 050 533 6686, timo. Kokouksen fyysinen paikka on Hotelli OnnenTähti (Onnentie 7, 63610 Tuuri). Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Peräpohjola: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten paikalliset tapahtumat löytyvät piirien alta. Häme: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Näitä ja muita konkreettisia avauksia toivon näkeväni. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Lisätietoja: Keskustanaisten pääsihteeri Mervi Mäki-Neste, mervi.maki-neste@keskusta.fi, 050 3659 901 tai järjestösuunnittelija Jaana Niemi, jaana.niemi@keskusta.fi, 040 418 1150. Kokouskutsu ja ilmoittautumisohjeet lähetetään jäsenille sähköpostilla. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. mennessä. Pohjois-Pohjanmaa: Tmj Marko Soini 045 205 0677, pohjois-pohMAALISKUU 2020 ja valtioneuvoston tiedotustilaisuus. Keskustan Jyväskylän paikallisyhdistyksen vuosikokous etäkokouksena ke 12.5. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Toivottavasti suunnitelmallisuutta on myös elokuun jälkeen ja tsemppipuheet vaihtuvat konkretiaan. Kaakko: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Valtioneuvosto hyväksyi kaksi viikkoa sitten koronarajoitusten purkamissuunnitelman. 54 Keskustassa tapahtuu 7.5.2021 Puheenvuoro Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen puh. Toiminnanjohtaja UllaRiitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Joonas Paavilainen keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Koettakaa vain jaksaa. Lappi: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo: Tmj Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Toimisto auki sovittaessa. Mökkireissun sijaan olen enemmän huolissani korkeakouluopiskelijoiden opintoja jaksamisvelan määrästä. kuittinen(a)keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. 040 416 0147, matti. Lukemisiin! Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Keskustellaan Heikki Aittokosken kirjasta Onnellisten saari – Matka täydelliseen yhteiskuntaan (HS -kirjat 2020, sivuja 259). 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila p. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Karjala Piiritoimisto: Käyntija postiosoite Valtakatu 54, (2. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Helsinki: Tmj Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Kainuu: Tmj Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta. 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Keskustanuoret Etelä-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Hallitus kokoontuu tuntia ennen kokousta. com. Oppilaitoksia ja opiskelijajärjestöjä tulee myös tukea opiskelijoiden tavoittamisessa ja tukemisessa. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. varsinainen edustajakokous järjestetään etäyhteyksin 18.–19.6. Keski-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Odotan jo mielenkiinnolla tulevaa syksyä ja aitoja tekoja korkeakouluopiskelijoiden opintoja jaksamisvelan purkamiseen. Ennakkoilmoittautuminen avataan myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Toimisto toistaiseksi suljettu, yhteydenotto puhelimitse tai sähköpostilla. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677 kainuu@keskustanuoret.fi. krs), Lappeenranta. fi. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Exit-suunnitelmaksikin kutsuttu suunnitelma pohjautuu huhtikuun alussa tehtyyn esitykseen, jossa koronarajoitusten ja suositusten purku perustuu epidemiatilanteen seurantaan sekä taloudellisten, yhteiskunnallisten ja sosiaalisten vaikutusten hallintaan. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Paljon on vettä virrannut kanavassa maaliskuisen tiedotustilaisuuden jälkeen, noin neljäntoista kuukauden edestä. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Suomen Keskustanaiset ry:n 38. klo 13 Mikkelipuiston Greenerissä, Pursialankatu 5. Sitä me, korkeakouluopiskelijat, tämän kansakunnan toivot, odotamme ja toivomme. Opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä tulee edistää riittävillä resursseilla, kuten terapiatakuun avulla. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset. Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu ti 25.5. klo 18. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen p. krs, 87100 Kajaani. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Tämän tilaisuuden jälkeen luennot ja tenttikirjaluvut yliopistolla vaihtuivat verkkoluentoihin ja kotona opiskeluun. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keskisuomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Toimisto on avoinna ma klo 10–16. klo 15. Pirkanmaa: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Kokous käynnistyy pe 18.6. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2
Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. klo 23.59 mennessä etäyhteyden järjestämiseksi. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Kokouksen jälkeen mahdollisuus patikkaretkeen, saunaan ja majoittautumiseen. Pohjois-Savo: Tmj Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. KATARIINA LANKINEN KESKUSTANAISTEN molemmat varapuheenjohtajat, Sari Palmu ja Anna Sirkiä, pyrkivät järjestön johtoon kesäkuun edustajakokouksessa. PALMU PYRKISI keskustanaisten puheenjohtajana aloittamaan säännölliset keskustelut keskustan puoluejohdon kanssa. Pohjois-Karjala Yhteystiedot: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18 ABC Tupos. Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@ keskustanuoret.fi. Keski-Porin paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pe 21.5. Satakunta: Pj Vilho Hakala 040 039 5807 vilho.hakala@nakkila.fi. Turun Vesaiset ry:n sääntömääräinen vuosikokous, samalla taitoniekkaottelun ”Turku”-karsinta, la 22.5. Paikalle voidaan ottaa vain ennakkoon ilmoittautuneet varsinaiset kokousedustajat. Pohjois-Pohjanmaan Keskustan sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 7.5. Ilmoittautumisaika on 14.–20.5. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@ gmail.com. Hän työskentelee maatalousyrittäjänä. klo 12 Huhtaanmaja ulkoterassi (Huhtaanmäentie, Marttila). Vallisevan tautitilanteen takia kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava etukäteen osoitteessa www.keskustanuoret.fi 11.5. Piiri. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 11 Impivaaran grillikatos ”levähdyspaikka” (Kurrapolku 15, Turku). Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Turussa asuva Sirkiä on Varsinais-Suomen keskustanaisten puheenjohtaja. Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous la 22.5. Uusimaa: Tmj Valtteri Markula 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Palmu ja Sirkiä pyrkivät keskustanaisten johtoon Sari Palmu. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Hän työskentelee laulunopettajana ja opiskelee oopperalaulua Pietarin konservatoriossa. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi, 044 977 5230. Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@ keskustanuoret.fi. Koronatilanteen ja kokoontumisrajoitusten takia kokoukseen toivotaan osallistuttavan ensisijaisesti etäyhteydellä. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. kvist@keskusta.fi. Kokous alkaa la klo 10. kesäkuuta. Varsinaiset piirikokousedustajat voivat osallistua kokoukseen Zoom-yhteydellä. Ilmoittautuneille toimitetaan erillinen osallistumislinkki ja ohjeet osallistumiseen. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. 050 405 7742 tai 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi). Kokouksen pääpaikkana toimii Askola-Areenan kabinettitila, osoitteessa Linnankoskentie 61, Askola. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. klo 18.30 alkaen. Suomi ei tosiaankaan ole tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta valmis, eikä näiden arvojen edistäminen tunnu olevan likikään kaikkien mielestä edes tärkeää. Ilmoittautuminen kokoukseen viimeistään ke 5.5. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Ilmoittautumisessa mainittava osallistujan nimi, sähköpostiosoite sekä yhdistys, jonka virallisena piirikokousedustajana osallistuu. Anna Sirkiä.. Turku. klo 19 Raumantien Motellissa, os. mennessä sähköposteihin toimitetun Webropol-linkin kautta. Valtuuskunnan sääntömääräinen kokous 22.–23.5. Pori. Tupoksen Keskustan py:n vuosikokous ti 11.5. Kaikilta kokoukseen osallistuvilta edellytetään ennakkoilmoittautumista ilmoittautumislinkillä https:// link.webropol.com/s/uusimaa-vuosikokous-2021 tai sähköpostilla uusimaa@keskusta.fi viimeistään pe 7.5. SIRKIÄ PITÄÄ keskustanaisten tekemää tasaarvotyötä äärettömän tärkeänä. Toimisto toistaiseksi suljettu, yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostilla. Kokouksen seuraaminen on mahdollista vain etäyhteydellä. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@ keskusta.fi. Etäosallistuminen on vahva suositus. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Piiri. Tuorsniementie 584, 28580 Pori. Keskustanuorten puheenjohtaja Vilho Hakala 040 039 5807 (vilho.hakala@nakkila.fi). Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Piiri. Molemmat puheenjohtajaehdokkaat kertovat tavoitteekseen vahvistaa keskustanaisten näkyvyyttä ja roolia puolueessa. Kokouksessa on mukana Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Kaakon keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@ keskustanuoret.fi. Lisäksi kokouksessa käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen valtuuskuntaa hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Vesaisten ja Keskustanaisten tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Keskustanaiset valitsee uuden puheenjohtajiston edustajakokouksessaan 18.–19. Mikäli etäosallistuminen ei ole mahdollista, myös kokouspaikalle on mahdollista saapua. Jäsenistössä on useiden eri alojen ammattilaisia. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. – Keskustanaisilla on todella toimivia piirejä ja jaostoja. Kokoukseen edellytetään ennakkoilmoittautumista sähköpostitse varsinais-suomi@keskusta.fi tai tekstiviestillä 050 564 8747. Sitä aktiivisuutta ja asiantuntijuutta pitäisi saada paremmin esiin. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Lasse Kontiola 0400 694 233, järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Koulutukseltaan hän on lasten erikoissairaanhoitaja. Kokous järjestetään ensisijaisesti etäyhteyksin. Kokousta voi seurata verkosta osoitteessa www.facebook.com/vskeskusta. Turku. LAPPI Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Varsinais-Suomi: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi. Käsitellään sääntömääräset asiat sekä kuntavaalit. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. Hänen mielestään keskustanaisten järjestökenttää voisi hyödyntää enemmän myös puolueen työssä. Hallitus kokoontuu klo 18.30. salmi@keskusta.fi. Poliittinen keskustelutilaisuus ennen kokousta klo 17–18.30. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Suomen Keskustanuoret ry. Satakunta Piiritoimisto: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Turun Luonnonystävät ry:n sääntömääräinen vuosikokous su 23.5. Valtuuskunnan kokouksessa päätetään myös Keskustanuorten kansainvälisen jaoston Tiekartta maailmanrauhaan -manifestin hyväksymisestä. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Siksi keskustanaisiakin tarvitaan edelleen, hän toteaa. Kokouspaikkana toimii Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. Ennakkoon ilmoittautuneille varsinaisille kokousedustajille, jotka osallistuvat etäyhteydellä, lähetetään sähköpostilla erillinen osallistumislinkki ja kokousmateriaali. Kahdesta varapuheenjohtajan paikasta kisaavat oulaistelainen Marjut Lehtonen, kokkolalainen Johanna Paloranta ja helsinkiläinen Päivi Mononen-Mikkilä. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 PORI. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Kokous järjestetään piiritoimistolla Turussa (Linnankatu 21 B 35). Poliittista keskustelua alustavat etäyhteydellä eduskuntaryhmän pj Antti Kurvinen ja ke Esko Kiviranta. 7.5.2021 janmaa@keskustanuoret.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Liminka. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Alajärvellä asuva Palmu on Etelä-Pohjanmaan keskustanaisten puheenjohtaja. klo 10 ensisijaisesti etäyhteyksin. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustan Uudenmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään etäyhteyksin ti 11.5. Nykyinen puheenjohtaja Ulla Parviainen kertoi maaliskuussa, ettei hän hae jatkokautta. Paikan päällä kokoukseen osallistuu koronarajoitusten vuoksi lähtökohtaisesti ainoastaan kokouksen puheenjohtaja ja kokoukselle tarpeelliset toimihenkilöt. krs. . klo 17 alkaen etäkokouksena
Tuona päivänä vuonna 1944 neuvostoarmeija vapautti pääkaupunki Minskin natsien ja Wehrmachtin vallasta. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. Vladimir Putin menee Venäjän hallitsijatilastoissa toiselle sijalle, jos ja kun hänet valitaan vielä kahdesti (2024 ja 2030) maan presidentiksi. Valko-Venäjän itsenäisyyspäivä on 3. Minä vuonna Suomessa aloittivat työnsä ensimmäiset naispoliisit. 8. Mikä Suomen maakunta: maakuntalintu on kurki, maakuntakala siika, maakuntakasvi suopursu ja maakuntalaulu Kymmenen virran maa. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. Ilmoita tuloksen ilmoittamisen yhteydessä, jos haluat tilata pipon.. Milloin Putin aloitti ensimmäisen presidenttikautensa. 2. Tietotesti ??. . 6. Pipo on teknistä thermolycra-materiaalia ja väriltään sininen. Kilometrit tulee ilmoittaa 10.5. 7. Shutterstock Tonnikerholainen, ilmoita kilometrisi! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi päättyi vappuaattona. 1. Huhtikuussa 2021 presidentit, Putin ja Lukashenka, neuvottelivat maiden tulevaisuudesta. mennessä. 4. 10. Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. Minkä maakunnan maakuntakala. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. Jari Soikkelilla ja Noora Honkalalla on nimissään Vuorokauden juoksun Suomen ennätykset. Julkaisemme osan kommenteista ja kuvista lehdessä. 4. Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. 10. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. 7.5.2021 56 1) 190 7, 2) Poh joi s-P ohj anm aa, 3) Afr ikk a, Nac ala on Mos am bik iss a, Mor ogo ro Tan san ias sa, 4) val tio liit to, sol mit tu 199 9, 5) 200 0, 6 ) Har rie t Bee che r Sto wen Unc le Tom ’s Cab in (18 51) , suo mek si 185 6 Tuo mo sed än tup a (m yös Set ä Tuo mon tup a), kuv aus orj ien ja vär illi ste n kov ist a koh tal ois ta, 7) osa val tio ita 50 (pr esi den tte jä 46, milj oon aka upu nke ja 10, 8) bel gia lai nen , 9) 197 1, 10) Soi kke li 253 ,95 2 km (20 20) , Hon kal a 234 ,94 1 km (20 17) . Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. 8. 5. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. Mikä amerikkalainen kirja käännettiin ensimmäisenä suomeksi. 3. 6. heinäkuuta. 9 4 6 7 4 5 5 7 9 7 4 8 2 5 4 9 6 3 1 2 1 6 4 3 2 8 9 2 1 3 6 7 8 5 9 4 6 7 4 3 9 5 1 2 8 5 9 8 2 1 4 3 7 6 3 5 1 9 6 7 8 4 2 7 8 2 5 4 1 9 6 3 9 4 6 8 2 3 7 1 5 4 3 7 1 8 2 6 5 9 1 6 5 4 3 9 2 8 7 8 2 9 7 5 6 4 3 1 1 3 6 9 3 8 8 1 6 7 9 9 1 5 4 7 1 7 2 4 9 2 1 5 6 9 4 1 8 7 6 5 2 3 6 5 2 9 3 4 7 8 1 7 8 3 2 1 5 9 6 4 3 6 4 7 2 1 8 9 5 8 7 5 4 9 3 6 1 2 2 1 9 5 6 8 4 3 7 1 3 8 6 5 7 2 4 9 4 9 7 3 8 2 1 5 6 5 2 6 1 4 9 3 7 8 9 4 6 7 4 5 5 7 9 7 4 8 2 5 4 9 6 3 1 2 1 6 4 3 2 8 9 2 1 3 6 7 8 5 9 4 6 7 4 3 9 5 1 2 8 5 9 8 2 1 4 3 7 6 3 5 1 9 6 7 8 4 2 7 8 2 5 4 1 9 6 3 9 4 6 8 2 3 7 1 5 4 3 7 1 8 2 6 5 9 1 6 5 4 3 9 2 8 7 8 2 9 7 5 6 4 3 1 1 3 6 9 3 8 8 1 6 7 9 9 1 5 4 7 1 7 2 4 9 2 1 5 6 9 4 1 8 7 6 5 2 3 6 5 2 9 3 4 7 8 1 7 8 3 2 1 5 9 6 4 3 6 4 7 2 1 8 9 5 8 7 5 4 9 3 6 1 2 2 1 9 5 6 8 4 3 7 1 3 8 6 5 7 2 4 9 4 9 7 3 8 2 1 5 6 5 2 6 1 4 9 3 7 8 Tietotesti 1. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Kaupungit sijaitsevat 900 kilometrin päässä toisistaan. Millaiset kilometrimäärät he ennätysjuoksuissaan taittoivat. 5. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. 2. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. On siis aika raportoida lopputulokset. Aiemmista hallitsijoista pisimpään valtaa piti Pietari Suuri 42 vuotta (1682?1725) ja Josif Stalin 30 vuotta (1922?53). vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. 9. 7. 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. Missä sijaitsevat Nacala ja Morogoro, Kemin ja Vaasan ystävyyskaupungit. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. 10. 3. Minkä maakunnan maakuntalintu. Kuinka monien. Mikä vuosi: Suomen ensimmäinen lottoarvonta tammikuussa; Urho Kekkonen tapasi ensimmäisenä Suomen presidenttinä paavin Vatikaanissa; kunnalliset pysäköinnin valvojat eli ”lappuliisat” eli ”parkkipirkot” aloittivat Tampereella, Porissa ja Oulussa; vastavalmistunut Finlandia-talo luovutettiin Helsingin kaupungille; homoseksuaalisuus laillistettiin Suomessa. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi. Mitä on Yhdysvalloissa eniten: yli miljoonan asukkaan kaupunkeja, osavaltioita vai tähänastisia presidenttejä. Minkä maan kansalainen on Agatha Christien luoma kuvitteellinen yksityisetsivä Hercule Poirot. Siis mikä kirja ilmestyi suomennettuna 1856. Mikä on maiden nykyinen suhde: a) ne ovat liittovaltio, b) ne ovat valtioliitossa, c) ei kumpaakaan. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), kerhon omassa Facebook-ryhmässä tai postikortilla (PL 42, 90101 Oulu). Kuinka paljon. 9. Kerhotuote on tällä kaudella kotimainen, kerhon logolla varustettu urheilupipo, jonka voi lunastaa omakseen 15 euron hintaan. Romaanin aihepiiri on jälleen ajankohtainen. Halutessasi voit kertoa myös, miten kausi osaltasi sujui, tai lähettää kuvan
7.5.2021 57 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Toivon mukaan puolueen eksistentiaalisen kriisin huipennus nähtiin viime viikolla. Kenen joukoissa seisot jari rauhamäki vieraskolumni ULKOPUOLELTA katsottuna keskusta ei ole tuntenut oloaan kotoisaksi koko hallituskauden aikana. Itse asiassa jo pidempään, pian kaksi vuotta, siitä lähtien, kun pääministeri Antti Rinteen ”uudeksi punamullaksi” ristimä hallitus aloitti työnsä kesäkuun alussa 2019. Niin käy tälläkin kertaa; me tavalliset virtaset, jokiset ja lahtiset päätämme seuraavan kerran jo kesäkuussa, kenelle tällä kertaa nostamme peukalomme. Nykyään naapuria kyllä kutsutaan herkästi kommunistiksi, mutta eipä heitä enää juuri taida olla sanan varsinaisessa merkityksessä. 7.5.2021 58 VASEMMISTOLAISUUTEEN ensi askeleita ottava nuori kirjailija Aulikki Oksanen kirjoitti tekstin otsikon kappaleeseen 1970-luvun vaihteessa. Laulun nimi on ollut viime viikkoina mielessäni useita kertoja. Etenkin kesällä 2020 keskustalaisten usko hallitukseen horjui harva se viikko. SELLAISEN kainon toiveen kuitenkin rohkenen esittää, että keskusta vihdoin viimein yksissä miehissä ja naisissa päättää, kummassa se meinaa eloaan jatkaa, hallituksessa vai oppositiossa. Se oli aikaa, jolloin maassa oli suuri ja kunnon vasemmisto. Rivit eivät ole olleet suorassa, kaikkea muuta. Minä en ryhdy arvioimaan hallituksen puoliväliriihen syitä, seppiä tai syyllisiä. Puolue ja eduskuntaryhmä ei ole aika ajoin tiennyt, kenen joukoissa seisoo, ollako hallituksessa vai seisoisiko sittenkin tukevasti toinen jalka oppositiossa. Politiikassa kaikki laimenee, tai ainakin melkein kaikki. Kommunistejakin oli kahta, jos ei kolmea sorttia, ja heitä oli paljon. Ja jos se ei kerta kaikkiaan tunnu omalta jutulta, ehkä sieltä kannattaa tulla reilusti pois, vaihtaa leiriä. Puolivälin kehysriihen kriisiytyminen ratkaisuineen on oman messunsa arvoinen, mutta pienempää hallituskriisiä on tuntunut pukkaavan pitkin matkaa. Ja mistä sitä tietää, ehkä se kolhuilla oleva itsetuntokin alkaa kohentua parin oppositiossa vietetyn hallituskauden jälkeen. Hallitusyhteistyö on laittanut kiertoon ihmisiä, mutta asioiden hoitaminenkaan ei ole ollut ongelmatonta. Kun sinne mennään, siellä pitää olla tosissaan, voivottelun ja valituksen sijaan hoitaa isänmaan asioita parhaan kykynsä ja taitonsa mukaan. Nähty peli ei politiikassa pitkään vetele, ei ainakaan hallituksessa. Keskusta ja sen eduskuntaryhmä on välillä ollut kuin hollitupa, jos ei vailla johtajaa, niin ainakin vailla selvää suuntaa. Jos näin ei ole, Marinin hallitukselle ei hyvä herkeä. Rinne sai lähteä pääministerin paikalta vielä saman vuoden aikana. Politiikassa jokainen selittää asioita omasta näkövinkkelistään yrittäen samalla vakuuttaa äänestäjät sanojensa ja tekojensa oikeutuksesta. Elinkeinoministerinä aloittaneen, pääministerin vaihdoksen yhteydessä valtiovarainministeriksi siirtyneen Katri Kulmunin aika jättää hallitus tuli puoli vuotta myöhemmin. Pojat, pojat, ei sitä sotaa näin käydä, ei ainakaan hallituksessa. Hänen sekä Agit Propin levyttämästä laulusta tuli hitti sen ajan vasemmiston keskuudessa, eräänlainen taistolaisuuden symboli. Huonoa oli se, että julkisuudessa hallituselon kurjuutta voivottelivat ja kriisiä povasivat osa heistäkin, joiden pitäisi olla hallituksen tukimiehiä ja -naisia, ministerit ja ryhmäjohdon edustajat. ALUN INNOSTUKSEN jälkeen viiden puolueen yhteinen hallitustaival on osoittautunut monessa mielessä kivikkoiseksi. Kirjoittaja on Insinööriliiton viestintäpäällikkö.
Oman sankaritarinansa mukaan yritti vain pysäyttää Audin jalallaan. 7.5.2021 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Eli halpatyövoimaa polkemaan palkkoja. Hallituksen elo on takkuista tästä eteenpäinkin. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 PITKÄKSI venähtäneet puoliväliriihineuvottelut leimattiin kepun kesäteatteriksi. Keskustan missio on pitää Suomi asuttuna ja huolehtia huoltovarmuudesta. Odotan sitä päivää kun cityvihreä tajuaa, että vegaanin ruokakin tuotetaan maaseudulla. Sellainen on autossa ja traktorissa. Eduskunnan puhemies voisi muistuttaa Arhinmäkeä kansanedustajan arvokkaasta käytöksestä. Työllistäminen. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Tutkinnassa on tapaus, jossa Arhinmäen väitetään käyneen kiinni autonsa vieressä seisoneeseen nuorukaiseen ja käskeneen painumaan veellä alkavaan paikkaan (ei ole Vaasa). Keskusta leimattiin häiriköksi, kun yritettiin puolustaa tolkkua, koronan varjolla tehtävää hulvatonta velanottoa vastaan. Toista autoa hänen väitetään potkaisseen. Kasvisravintolan kattoviljelmästä ei riitä kaikille. Tämän tosiasian kertomista ei saa jättää persujen yksinoikeudeksi. Ja ulkomaille lähetetään miljardeja, että ajattelisivat meistä kivasti. Työttömiä on sadoin tuhansin, joten kaivataan työperäistä maahanmuuttoa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Kuten Kuokkavieraiden katuhäiriköillä tapaa olla. Vihreillä on tur-tur-tur-syndrooma. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Ne toki eivät saa, jotka tarvitsisivat, ne saavat, jotka eivät tarvitse. PAAVO ARHINMÄKI ei onneksi ole ministerinä. Toki tätäkin kansanperinnettä kaupallistetaan, ammattinäyttelijät tai ainakin Salkkareista tutut yhden ilmeen puunaamat kiertävät rahastamassa kevyellä kokoonpanolla. Jos ei ole töitä, niin onko järkeä maksaa 6 000 euron verotulosta 60 000 tai 150 000, jotta luultaisiin yhteiskunnan voittavan. On sellaiset kumppanit. Kun koko Suomi on asuttuna, näytellään eri puolilla maata sadoissa kesäteattereissa. Traktorilla työskentely saastuttaa, Ohisalo varmaan ratkaisisi asian härjillä. TYÖLLISTÄMINEN on vaikea rasti. Tofuja ja seitaneita voi lennättää ulkomailta. Jari Nenonen Kesäteatteria on vaikea rasti. Heidät on ohjelmoitu vihaamaan maaseudun elinkeinoja, yksi tur on turve, toinen tur on turkis ja kolmas tur on turbo. Mutta hei, mitä pahaa kesäteatterissa. Näyttelijöitä oli muitakin. Kunhan härkiä ei saa pitää ruuaksi. Älkää yrittäkö sitä kotona. Ei olisi pysähtynyt, vaikka olikin katu-uskottavasti huppu päässä. Ihmiset saavat harrastaa ja virkistyä
Hallitus pääsi sopuun turpeenpolton jatkoajasta.. tuhti lukupaketti kerran kuussa! Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! + 2 kk lehdet kaupan päälle! 12 kk / 70 € 6 kk / 35 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Kesäkuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 4.6.2021 Suomenmaa kävi jututtamassa turveyrittäjä Hannu Isokääntää alan tilanteesta