KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / ELOKUU 2020 / 9,90 € Ajassa VARAPUHEENJOHTAJAPELI TÄYSIN AUKI KANSALLISPUISTOT OVAT MATKAILUVALTTI Ilmiöt Vieraskolumni VAKAA NÄKYMÄ MAASEUDUN KEHITTÄMISEEN Tuhannen taalan paikka Entinen OP-pomo Reijo Karhinen ennustaa ennennäkemättömän radikaalia harppausta ei-fossiilisen talouden aikaan
2020 Puoluekokous tulee rytinällä Riisutun puoluekokouksen voi nähdä mahdollisuutena, sanovat Minna Siira ja Sanna-Mari Talala s. 44. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 7.8
24 Irma ja Markku Tornberg viettävät kaksipaikkaista arkea s. Minulle on tärkeää, että poliitikko pyrkii johtamaan edestä, näyttämään tietä. 46 Kriisinhallinta muuttuu hallitusohjelman mukaisesti s. 34 Ilmiöt Ilmiöt Keskustan kasvot Keskusta saa puheenjohtajakisan Petri Honkonen, Annika Saarikko ja Ilkka Tiainen haastavat Katri Kulmunin s. 12. 43 Marjaana Leivo kutsuu kuntapoliitikkoja mukaan järjestötyöhön s. Hannakaisa Heikkinen s
eskustan puheenjohtajan vaali vahvistaa uuden sukupolven esiinmarssia puolueessa. Johdon on kyettävä nytkin yhdistämään keskusta, kuka puheenjohtajaksi sitten valitaankin Oulun kokouksessa. Hänen päätöstään puheenjohtajakisaan osallistumisesta odoteltiin vielä Suomenmaan mennessä painoon. Vanhempien toimintaohjeeksi sopivat työelämän hyvät käytännöt. Keskustan tilannetta voidaankin verrata vuoteen 1980. Oulun puoluekokoukseen mennessä hän ehtii täyttää 33 vuotta. Kaikki kolme ovat toimineet myös keskustan johtotehtävissä. Keskustan uusi nousu alkoi 1980-luvulla siitä, että Väyrynen ja Kääriäinen kykenivät yhdistämään puolueen. Ensimmäiseksi Kulmunin haastajaksi ilmoittautunut Annika Saarikko on 36 vuoden ikäinen kolmannen kauden kansanedustaja. Kaikki ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja aloittaneet poliittisen toimintansa keskustan nuorisoja opiskelijajärjestöissä. Viime maanantaina kisaan ilmoittautunut toisen kauden kansanedustaja Petri Honkonen kuuluu 33-vuotiaana samaan ikäryhmään Kulmunin ja Saarikon kanssa. Rivien yhdistämistä helpottaa, jos ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa keskittyvät kehumaan omaa ehdokastaan muiden ehdokkaiden mollaamisen sijasta. Nelija viisikymppisten – seitsenkymppisistä puhumattakaan – on nyt ymmärrettävä oma roolinsa keskustan uuden polven tukijoina. Uuden sukupolven aatteellisuutta, intoa, tarmoa ja osaamista ei tarvitse epäillä. K. Kolmikolla on muutakin yhteistä kuin ikä. Sama urakka on edessä nytkin, ja sitä ryhtyvät vetämään yhtä nuoret voimat kuin 40 vuotta sitten. Saarikko oli puolueen varapuheenjohtaja 2010?2016. Toisen kauden kansanedustaja Katri Kulmuni valittiin keskustan johtoon viime syyskuussa 32 vuoden ikäisenä. Jako Kja V-linjoihin haudattiin vähin äänin. Jaon syynä oli presidenttikysymys, joka ratkesi Mauno Koiviston (sd.) ylivoimaisen voiton myötä vuoden 1982 presidentinvaaleissa. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 7.8.2020 4 Keskusta siirtyy uuden sukupolven aikaan Pääkirjoitus Rivien yhdistämistä helpottaa, jos ehdokkaat ja heidän tukijoukkonsa keskittyvät kehumaan omaa ehdokastaan muiden ehdokkaiden mollaamisen sijasta. Honkonen otti samassa kokouksessa Kulmunin paikan varapuheenjohtajana. Kulmuni oli varapuheenjohtaja vuodesta 2016 viime syksyyn asti, jolloin hänet valittiin puheenjohtajaksi. Erityisesti kannattaa muistaa ohje, jonka mukaan kehut pitää antaa julkisesti, neuvot ja moitteet kahden kesken. Nuoren sukupolven vahvasta noususta kertoo vielä sekin, että puolueen eduskuntaryhmää johtaa 34-vuotias Antti Kurvinen. Kaikki kärkiehdokkaat ovat iältään nuoria mutta politiikassa jo varsin kokeneita. Kaksikko nosti puolueen uuteen nousuun vastoin kaikkia ennusteita, joissa puolueelle povattiin auringonlaskua. Historia ei toistu, mutta siitä kannattaa ottaa oppia. Se tarvitsee kuitenkin apua kokeneemmilta. Paavo Väyrynen valittiin tuolloin puolueen puheenjohtajaksi 33-vuotiaana ja Seppo Kääriäinen puoluesihteeriksi 32-vuotiaana
Kiusaamisen varjo seurasi kannoillani muuallakin kuin koulun pihalla. Kun koulussa nakataan jäisellä lumipallolla naamaan, ei klassinen lausahdus “rakkaudesta se hevonenkin potkii” lievitä särkyä tai paranna mustelmaa. MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON mukaan joka kymmenes lapsi kokee säännöllisesti kiusaamista. ”Päättäjän lellipentu”, ”oinaan panema” ja ”lespotukka”. Kuuntelin 70-luvun musiikkia, en räppäri Petri Nygårdia. Kiusattu ihminen ei välttämättä koskaan sopeudu normaaliin yhteiskuntaan ja työelämään. Miksi pakollinen kiusaamisen seulonta jää kouluissa vain terveyskyselyiden varaan. Koulukiusaaminen ei siis ole vain kiusatun ongelma, vaan koko yhteiskunnan. Koulukiusaaminen ei lopu koskaan, jos emme tunnusta sitä tosiasiaa, että me kaikki tunnemme jonkun kiusanneen ja kiusatun. USEIN myös kiusaava lapsi oirehtii jostakin. Pelkkä opettajan selässä komeileva KiVa koulu -logo ei estä kiusaamista. ENÄÄ ympärilläni olevat ihmiset eivät inhoa minua. Miten muuten luokkalaiseni olisivat osanneet haukkua minua kuntapäättäjänä toimineen isäni takia. Lisäksi tätinä huolehdin leijonan tavoin vanhempien sisarusteni alakouluikäisten lasten ystävyyssuhteista. Sanavalmiina ja rohkeana sain huutelijat vaikenemaan, mutta silloin kiusaaminen vain muutti muotoaan ja vaihtoi paikkaa. Ja yläasteella minulla oli lyhyet hiukset. Olin erilainen lapsi. Koulukiusaamisesta pitää tehdä loppu heti, kun sitä havaitaan. Ajattelin, että kohtaamani ihmiset pitivät minua äärettömän ärsyttävänä ja rumana tyttönä. Kaupassa käydessäni koin, että ikäiseni lapset supattelivat nähdessään minut. ”Kyllä se siitä” -hyssyttely ei riitä. Kuka vain voi olla. Tein mieluummin käsitöitä kuin katsoin elokuvia. Ja tärkeintä on muistaa, että sinunkin rakas lapsesi voi olla kiusaaja. Selän takana pahan puhuminen ei ole ok, netissä toisen haukkuminen ei ole ok. Sellainen on koulukiusaamisen leima. Koulussa kaveriporukan päivittäinen ulkopuolelle jättäminen, salailu ja huutelu jättivät arpia. Huonoista kokemuksista on jo niin paljon aikaa. NÄMÄ olivat harhaluuloja, mutta ne vaivasivat minua pitkään. 7.8.2020 5 Toimittajalta Koulun pihalla saatu mustelma ei parane koskaan MUISTAN , kun linja-autossa tuntemattomat tuntuivat tuijottavan ilkeästi. Olga Oinas Panuma. Purkamalla pahan olon toiseen ihmiseen hän tekee karhunpalveluksen kummallekin – sekä itselleen että kiusatulle. Ja se on osa minua lopun ikääni. JOKAISEN koululaisen tilanne pitäisi käydä läpi vuosittain: kiusaamisesta kertomista ei voi jättää lapsen itsensä vastuulle. Joka tapauksessa kiusaaminen jättää traumat. Silti minun on edelleen vaikea luottaa ikäisiini naisiin. Suomen kaikki kouluampujat ovat olleet kiusattuja ja syrjäytyneitä. Ketään ei voi pakottaa olemaan ystävä toiselle, mutta käytöstapojen pitää tulla kotoa. Silloin esimerkiksi kolmannella, kuudennella ja seitsemännellä luokalla kiusaamistilanteen kartoittaminen ei ole pakollista. Mallia otetaan usein vanhemmista
VARAPUHEENJOHTAJAPELIN uusin tulokas on valtiovarainministerin EU-erityisavustaja Riikka Pakarinen. Espoon kaupunginvaltuutettuna hän haluaa myös kehittää puolueensa kaupunkiajattelua. 7.8.2020 6 Ajassa Sanottua Liberaalien ja vasemmiston pitäisi haastaa perussuomalaiset poliittisella tasolla eikä ärsyyntyä Hesarille siitä, että se on haastatellut Taviota, jolla on ajatuksia, joista liberaalit ja vasemmisto eivät pidä . Lisäksi ex-meppi näkee, että keskustalaisten tulee käydä keskustelua EU:n kehittämisestä. Kiinnostuksensa pestiä kohtaan on ilmaissut myös eduskuntaryhmän piiskuri Mikko Kärnä. Pukkilan vs. Johanna Vuorelma Twitterissä Näkökulman ja juttutyypin valinta kuuluu toimitukselle. Rehula on painottanut Suomenmaalle, että nykyisessä kannatusalhossa puoluejohtoon pyrkivien on osattava perustella, mihin keskustaa tarvitaan tänä päivänä. Lisäksi Heikkinen haluaa viettää enemmän aikaa perheensä kanssa. Hän on käytettävissä, jos ehdokkuudelle löytyy kentältä kannatusta. Nykyisestä varapuheenjohtajatriosta vain Hannakaisa Heikkinen on kertonut luopuvansa tehtävästään. kunnanjohtajana työskentelevä keskustavaikuttaja on kipuillut päätöksensä kanssa jo pidemmän aikaa. Kärnä on peräänkuuluttanut puolueväeltä ”keskustaradikalisoitumista”. Ehdokas listaa keskustalaisten eduiksi maltillisuuden, tolkullisuuden ja hyvät neuvottelutaidot. KISAN eteläpohjalainen ehdokas on kansanedustaja Pasi Kivisaari. Heikkisen mukaan kyse on suuresta maitotilasta, joka sijaitsee 500 kilometrin päässä Helsingistä. Asetelmaa mutkistaa se, että varapuheenjohtaja Petri Honkonen ilmoittautui tällä viikolla mukaan kisaan puolueen puheenjohtajuudesta. Timo Harjuniemi Twitterissä SANTERI LAMPI VAIKKA suurin mediasirkus pyörii keskustan puheenjohtajavalinnan ympärillä, päättää Ouluhalliin syyskuun alussa kokoontuva apilaväki myös varapuheenjohtajistaan. Ja silloin yleensä jää käsittelemättä jotain, mikä osan yleisön mielestä olisi tärkeämpää . Salla Vuorikoski Twitterissä M ari a Se pp älä PS-edustaja Ville Tavion haastattelu Helsingin Sanomissa Jännitys tiivistyy varapuheenjohtajapelissä. Jo vuosina 2012–2014 varapuheenjohtajana toiminut vaikuttaja on korostanut kirjoituksissaan sitä, että keskustan tulee kirkastaa roolinsa sillanrakentajana ja kohtuullisen elämäntavan puolestapuhujana. Kivisaaren mielestä apilaväen on löydettävä uudelleen itsetuntonsa. Ideologioissa ei ole kyse faktantarkistuksesta . Huhut keskisuomalaisen puheenjohtajaehdokkuudesta kiihtyivät sen jälkeen, kun tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko ilmoitti haastavansa istuvan puheenjohtajan Katri Kulmunin. Keskustalaisessa kansanliikkeessä varapuheenjohtajien viikonloput ovat Heikkisen mukaan jatkuvaa reissaamista. Toimitus päättää, mihin kulmaan jutussa keskitytään. Vielä tässä vaiheessa on arvailujen varassa, kuinka tiukka taisto kolmesta puoluejohdon pestistä kehkeytyy. Sosiaalisen median julkkis näkee, että jokaisen menestyvän poliittisen liikkeen tehtävä on herättää tunteita puolesta ja vastaan. Hänestä keskustan pitää olla tasapainoisen aluepolitiikan spesialisti, jolle ihmisyysaate on kaikki kaikessa. Kansanedustaja on valottanut jo alkuvuonna tekemäänsä päätöstä verkkomedia MustReadille. On demokratian kannalta olennainen kysymys, miten eri ideologisiin kantoihin suhtaudutaan mediassa: tehdään ne näkyviksi, haastetaan niitä poliittisesti, lähestytään niitä faktojen näkökulmasta. Nykyistä tehtäväänsä hän on hoitanut Kouvolan ylimääräisestä puoluekokouksesta lähtien. JUHA REHULA haluaa vielä puntaroida rauhassa jatkokaudelle pyrkimistä
Lisäksi hän painotti, että Suomen maksuosuus on sekä budjetin että elpymisvälineen osalta pienin nettomaksajien joukossa. Hän korosti, että uuden hankintasopimuksen myötä raaka-aineiden kotimaisuusaste nousee verrattuna vuoteen 2019 verrattuna. Hänestä yli 90 prosentin kotimaisuusasteen saavuttaminen olisi helppoa. Keskustankin sisällä kompromissiin suhtautumisessa oli vähintään kahta koulukuntaa. Timo Haapala Ilta-Sanomissa Voi olla, että keskustalaisille on yksittäisiä asiakysymyksiä olennaisempaa se, kenen johdolla he uskovat puolueen voivan nousta historiallisesta alhostaan . Suomenmaalle toimittamassaan vastineessa Paavonsalo piti lausuntoa ”vieraana”, koska vuonna 2019 yhtiön kaikkien raaka-aineiden suomalaisuusaste oli 73,7 prosenttia. Jupakkaan on vedetty mukaan myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), joka on luvannut selvittää asiaa. Ei tuommoisella moskalla jaksa nuori ihminen sotimista harjoitella, Kärnä tylytti. 7.8.2020 7 Ajassa Sanottua SANTERI LAMPI MIKKO KÄRNÄN (kesk.) asepalvelusta suorittavalle ”tukimiehelle” tarjottu uusiseelantilainen liha ja puolalainen pekoni saivat keskustaedustajan sotajalalle. KÄRNÄÄN yhtiön luvut eivät tehneet vaikutusta. – Se on semmoinen homma, että Puolustusvoimien tarjoaman ruuan kotimaisuusasteen on oltava lähellä sataa. Maria Kaisa Aula Twitterissä Yhdeksi puoluekokouksen suurimmaksi asiakysymykseksi, joka vaikuttaa myös puheenjohtajavaaliin, nousee keskustan kanta EU:n massiiviseen koronaja elpymispakettiin . Kaikilla oli vielä edessään päätösten myyminen kotiyleisöilleen. Kärnän tukimies oli kuitenkin saanut Säkylän varuskunnassa pakkiinsa riistakeittoa, jossa käytettyjen lihojen alkuperä oli ulkomailla. – Sanon suoraan tämän: kotimaisella elvytyksellä ja rahankäytöllä emme pysty voittamaan viennin romahduksesta johtuvia menetyksiä. Kärnä kritisoi tiukkaan sävyyn varusmiehet muonittavaa Leijona Catering -yhtiötä, jonka tarjoamalla aamiaisella oli lisäksi ruotsalaista margariinia, kreikkalaista hilloa ja tanskalaista riisifruttia. LEIJONA CATERINGIN Paavonsalo kiirehti kertomaan, että kyse oli yksittäistapauksesta, jossa yhtiö pyrki ainoastaan välttämään raaka-aineiden joutumisen hävikkiin. – Nettomaksuosuutemme elpymisestä on 30 vuodessa noin 3 miljardia euroa. Henkilö on entistä vahvemmin osa viestiä politiikassa . Käsittelystä voi kehkeytyä melkoinen spektaakkeli. Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) painava arvio Suomenmaan blogissa sai kuitenkin puoluerajat ylittävää kiitosta. Le hti ku va. 30 vuodessa vientimme Eurooppaan on toivottavasti 1 200 miljardia, kehitysapumme noin 30 miljardia ja nettimaksumme unionille muutoinkin noin 18 miljardia. LEIJONA CATERINGIN toimitusjohtaja Ritva Paavonsalo ei sulattanut kansanedustajan moitteita. Kärnä ei purematta niele ulkomaista inttiruokaa Paino-ongelmia heinäkuun numerossa SANTERI LAMPI EU-JOHTAJAT joutuivat poikkeuksellisen tiukkaan paikkaan sorvatessaan koronapandemian kurittamalle unionille elpymispakettia. – Toimivien sisämarkkinoiden avulla olemme tehneet työpaikkoja ja edistäneet bruttokansantuotteen kasvua luoden näin vaurautta kaikkialle Suomeen. VANHANEN peräsi suhteellisuudentajua elpymisvälineen ruodintaan. – Kärnän väite heikosta kotimaisuusasteesta ei pidä paikkaansa, sillä koostamme ateriamme suurimmaksi osaksi suomalaisista raaka-aineista, mm. Paketin summat tuntuvat tavan tallaajasta tähtitieteellisen valtavilta, mutta Vanhanen asettaa miljardit perspektiiviin. Vääntö ei suinkaan päättynyt siihen, kun valtiojohtajat pääsivät sopuun 90-tuntisen kokouksen päätteeksi. Keskustalainen tulistui myös Leijona Cateringin väitteestä, jonka mukaan sen lihatuotteet ovat sataprosenttisesti suomalaisia. suomalaisesta viljasta, lihasta, maidosta, tuoreesta leivästä, mehukeitoista ja mehusta. Siitä jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Vaikka neuvotteluissa sovittiin myös EU:n monivuotisesta budjetista, suurimman huomion kaappasi 750 miljardin euron potti, jolla talousalueeseen pyritään saamaan vipinää. RAHAMINISTERISTÄ sisämarkkinoiden eheys on Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää. EU-politiikka palasi kaikkien huulille Minulla on sellainen mutu, että keskustan puheenjohtajan valinta on nyt enemmänkin toimintatavan, tyylin ja persoonan arviointia kuin kovinkaan olennaisia asialinjojen eroja. Toimitusjohtajan mukaan kotimaisten tuotteiden osuuden kasvattaminen on jo pitkään ollut yhtiön tärkeä tavoite. Elpymisrahasto tulee eduskunnan puntaroitavaksi syksyllä. Tätä arvoa on vaikea edes määritellä euroina, Vanhanen muistutti. Teemu Muhonen Helsingin Sanomissa Keskustan puheenjohtajakisa PRINTTIJÄLJEN huono laatu johtui painoyrityksen tuotannollisista vaikeuksista. Suomenmaa pahoittelee tapahtunutta. SUOMESSA kiisteltiin ahkerasti siitä, miten pääministeri Sanna Marin (sd.) pärjäsi Brysselin neuvotteluissa
Paine oli kova myös silloin, kun hallitus ryhtyi purkamaan sulkutoimia. – Pääsimme kuitenkin niihin tavoitteisiin, jotka vuosi sitten asetimme. Hän toivoo, että talouden elpymistä painavasta osaamisvajeesta käytäisiin ahkeraa keskustelua myös jatkossa. Luku SANTERI LAMPI HANNA KOSOSEN vuosi tiedeja kulttuuriministerinä oli poikkeuksellisten tilanteiden sävyttämä. Kuva: Jari Laukkanen miljardia Brexitin hintalappu. Kausi alkoi Suomen EUpuheenjohtajakiireillä ja päättyi koronarajoitusten purkupäätöksiin. Kosonen oli varautunut painamaan pitkää päivää mielekkään salkkunsa kanssa. AIVAN ministeripestin loppumetreille osui onnistuminen, kun hallitus päätti laajentaa yhdeksän korkeakoulun koulutusvastuita teknologialla sekä sosiaalija terveysalalla. MINISTERIN työ ei tuonut mukanaan suuria yllätyksiä. Vain parin kuukauden ajan keskustalainen ehti hoitaa tavanomaisempia ministerin tehtäviä. – Kieltämättä tilanne hirvitti. Se sai miettimään, että osaammeko tehdä oikeita päätöksiä suomalaisten suojelemiseksi ja taudin hillitsemiseksi. Ilokseni voin jopa antaa pari nappisyöttöä ministeriksi palaavan Annika Saarikon lapaan, Kosonen sanoo. Tuolloin pelkona oli, että Suomi kärsisi viruksesta yhtä pahasti kuin esimerkiksi Pohjois-Italia. Euroissa summa vastaa noin 220 miljardia euroa. Yhteensä 200 miljardin punnan hintalappu tarkoittaa sitä, että brexit on pian maksanut Britannialle enemmän kuin saarivaltion kaikki EU-maksut yhteensä 47 vuotta kestäneen jäsenyyden aikana. Hansonin mukaan Britannian talous onkin kolme prosenttia pienempi kuin se olisi ollut EU:n jäsenenä. Syksyllä alkaa puolestaan kokeilu, jossa lapsille ja nuorille tarjotaan koulupäivän yhteydessä maksuttomia kulttuurija liikuntaharrastuksia. Vaakakupissa painoivat toisaalta rajoitusten aiheuttamat raskaat tappiot ja toisaalta tuntemattoman kulkutaudin arvaamaton käyttäytyminen. Lisäksi ministeri uskoo, että korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen eri puolille Suomea helpottaa yrityksiä riivaavaa osaajapulaa. Takana myrskyisä ministerivuosi Ajassa Ministerin työ ei tuonut mukanaan suuria yllätyksiä. KESÄLOMALLAAN Kosonen aikoo varata aikaa lapsilleen. 7.8.2020 8 Talouslehti Business Insider on laskenut, että EU-ero on jo nyt maksanut Britannialle noin 130 miljardia puntaa. Kovimpaan paikkaan hän arvioi joutuneensa, kun koronaviruspandemia tiukensi otettaan Euroopasta ja kurottautui Suomeen asti. Lisäksi maratonkokouksissa istunut Kosonen odottaa innolla liikkumista luonnon helmassa. Kosonen on ylpeä myös siitä, että esitys esittävän taiteen valtionosuuksista on valmis eduskuntakäsittelyyn. Tiedossa on lenkkeilyä niin lenkkareilla, pyörällä kuin rullaluistimillakin – suunnistusrasteilla käymistä unohtamatta. Lisäksi taloustieteilijä Dan Hanson arvioi, että vuoden 2020 loppuun mennessä brexit-lasku kasvaa vielä 70 miljardilla punnalla
Velanottokiellon ja no bail-out -säännön vähintäänkin venyttäminen sekä oven avaaminen EU:lle periä veroja, arveluttaa ja paljon. Nyt työttömyysturva pitäisi muuttaa etuoikeudesta oikeudeksi. Maalaisliitossa haluttiin edetä hitaammin, mutta tarve ymmärtäen. Minkälaista keskustelua yhtenäinen työttömyysturva on herättänyt Suomen historiassa, tohtori ja keskustan ex-puoluesihteeri Pekka Perttula. 7.8.2020 9 Täällä Bryssel UUTISET eri puolilta Eurooppaa kertovat, että koronan jälki on synkkää myös taloudessa. Siitä myönnettävä tuki on lähinnä lainaa. KANNATAN pääpiirteittäin tehtyä ratkaisua monivuotisista rahoituskehyksistä (budjetista). Työttömyysturvassa on kyse oikeudesta, ei etuoikeudesta Suoraan kysyen Ku va : Ja ri La uk ka ne n. Mutta se ei muuta kantaani myönteiseksi massiivisesta 390 miljardin avustuspaketista. Siitä on nytkin kyse, kun puhutaan etä-, osaaikaja vuokratyöstä tai itsensä työllistämisestä. Sellaisessa EU:ssa, jonka parlamentissa voin periaatteellisesti tärkeässä asiassa olla eri mieltä kuin sen enemmistö. Hetkellistä palkkatuloa tuoneista siirtotyömaista ei ollut ratkaisuksi. Politiikassa kyse oli pitkälti siitä, oliko suunta toivottava, ja pitikö sitä vakauden nimissä kiihdyttää vai hidastaa. Silti Saksa on ”toista maata”. Yhtä vahvasti katson, että tässä minulle periaatteellisesti tärkeässä asiassa voin olla vähän toista mieltä. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Saksa jyrää! RISTO LUODONPÄÄ Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen kaikille on noussut koronakriisin myötä taas poliittiselle agendalle. Ohut kasvu on muuttunut jyrkäksi laskuksi. Ymmärrän hyvin, että Suomen hallitus, ja siinä mukana oleva keskusta, on päätynyt tukemaan elvytyspakettia. 1950-luvun lopulla Suomi teollistui ja kaupungistui. Se hyväksyi valtavan avustusmuotoisen tuen. Se piti tiukasti kiinni EU:n perussopimukseenkin kirjatusta no bail-out -säännöstä, jonka mukaan muiden jäsenmaiden ei pidä maksaa toisten laskuja. Saksa teki täyskäännöksen. Tilalle tulivat ay-liikkeen työttömyyskassat. Työttömyysturvaan on yleensä liittynyt kiistely mallista: Valitaanko kaikkiin kansalaisiin ulottuva vai palkkatyösuhteisiin sidottu malli. ENSIHÄTÄÄN EU rakensi juuri koronan iskusta eniten kärsineille 540 miljardin euron suuruisen hätäapupaketin. Puolue on painottanut universaalia kattavuutta, oikeudenmukaisia etuuksia ja työn vastaanottamisen velvoitetta. Saksa vastusti toukokuuhun saakka EU:n elvytyspaketin perustamista yhteisvastuullisiin avustuksiin. Etuutta ei ole haluttu sitoa vain palkkatyösuhteeseen. Mikä on ollut keskustan tärkein rooli työttömyysturvaan liittyvissä keskusteluissa. Pienviljely ei elättänyt, eivätkä metsätyötkään enää työllistäneet syksystä kevääseen. Turvan piti olla riittävän kattava, työhön kannustava sekä tuet ja maksuvastuut oikeudenmukaisia. Kuinka vahvasti tuki sidotaan ansioihin. Se ei ole juurikaan kelvannut. Olen ollut aina sitä mieltä, että paikkamme on EU:ssa. Siitä oli kysymys myös 1990-luvulla, kun tunnistettiin opiskelujen, sirpaletyön, yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistämisen haasteet. Kompromissia ei tullut. Käsitykseni on, että Saksa saattoi pelätä pahinta eli euron hajoamista. Jopa Saksassa viimeisen kolmen kuukauden lukema oli miinus 10 prosenttia. Siihen kaatui Kelan hallinnoima työttömyysvakuutus. Olennaisin ero oli se, että Maalaisliitto olisi halunnut ulottaa vakuutuksen myös niille, jotka ”osittainkin saavat toimeentulonsa palkkatulosta”. Saksan ja Ranskan johtajien kokouksessa kesäkuussa suunta muuttui. Käytännössä kiisteltiin siitä, ulottuuko vakuutus vain säännöllistä palkkatyötä tekeviin vai myös kausityöntekijöihin. Sen vaihtotase on vuosien ajan ollut ylijäämäinen 200–300 miljardia euroa vuodessa. Liki kaikissa muissa euromaissa vaihtotaseet ovat olleet jatkuvasti alijäämäisiä. Syy penseyteeni ei ole yksin siinä, että Suomen – jonka talouden EU:n komissio ennakoi elpyvän hitaammin kuin minkään toisen EU-maan – kontolle avustuspaketista tulevat vastuut ovat 3,4 miljardia euroa saantoamme suuremmat. KÄÄNSIKÖ euron kaatumisen pelko Saksan kelkan. Sittemmin EU:n huippukokouksessa avustusten suuruudeksi päätettiin 390 miljardia euroa ja lainojen 360 miljardia euroa. Ei vähiten siksi, että asioista ei ole käyty Suomessa kunnon keskustelua. Se oli valmis elvytyksen nimissä euron puolustamiseen. Se, mikä aikanaan koettiin oikeudeksi, on muuttunut etuoikeudeksi. Keskustan näkemyksiä ohjanneet arvot löytyvät hyvin vuosina 1959–1960 käydystä keskustelusta
MINNA CANTH on toistaiseksi ainoa suomalainen nainen, jolla on vakiintunut liputuspäivä. Se ei ole kenenkään etu. Huvilan mukaan elokuun 9. Neljä piiripomoa oli Rauhamäen kanssa osittain samaa mieltä – kolme osittain eri mieltä. VARSINAIS-SUOMEN keskustajohtaja Satu Simelius kokee, että tiiviimpi yhteistyö olisi eduksi. En pyrkisi, ellei tilanne olisi tällainen. Viime vuonna liputusta suositeltiin myös Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. Monissa hänen teoksissaan käsitellään vähemmistöjen asemaan, erilaisuuden kokemukseen ja hyväksymiseen liittyviä teemoja. Siksi olemme pieni puolue. . Kulttuuri ja sivistys on nostettava keskiöön. Ammattiyhdistysliike ja sen luoma mekanismi on vastapaino työnantajaliittojen tavoitteille. Canthin kunniaksi liputetaan tasaarvon päivänä 19. Suomenmaa kysyi piirijohtajilta, osuuko Rauhamäen väite oikeaan. Kantaa kysyttiin sähköpostitse kaikkiaan kahdeltakymmeneltä keskustapiirin puheenjohtajalta. Piiripomoilta peukkua tiiviimmälle ay-yhteistyölle Ku va : Ilk ka Tia in en. Sisäministeriö on määrännyt myös valtion virastot ja laitokset liputtamaan. – Liputuspäivällä voimme juhlistaa Tove Janssonin ainutlaatuista vaikutusta suomalaiseen taiteeseen ja kirjallisuuteen sekä upeaa suomalaista taidetta laajemminkin, toteaa sisäministeriön erityisasiantuntija Hanne Huvila. . lokakuuta. Etelä-Savon piiripomo Arto Seppänen tiivisti keskitien linjan, jossa sekä työnantajan että työntekijän asia on tärkeä. Sitä kautta menetetyt kannattajat voitetaan takaisin, hän uskoo. Nyt niin ei tehdä. Sunnuntaina liputetaan Tove Janssonia ja suomalaista taidetta MERI ALARANTA-SAUKKO KESKUSTA sai maanantaina Katri Kulmunin, Annika Saarikon ja Petri Honkosen lisäksi neljännen puheenjohtajaehdokkaan: Posi TV:n päätoimittajan Ilkka Tiaisen Alavudelta. Tämä suositus on voimassa myös kuluvana vuonna. Keskustan pitää olla puolue, joka johtaa keskustelua. Tiainen luopui keskustan jäsenyydestä vuonna 2012, mutta liittyi puolueeseen uudestaan kesäkuun lopussa. – Liputusmääräys on annettu tälle vuodelle. Hänen teoksiaan on käännetty yli 50 kielelle. Liput nostetaan salkoon sunnuntaina kello 8 ja lasketaan kello 21. Normaalit puhevälit ja kanssakäyminen riittää. VAIKKA Jansson tunnetaankin parhaiten muumikirjoistaan, hän oli myös arvostettu taidemaalari, kuvittaja ja jopa pilapiirtäjä. Suomenruotsalainen Jansson on merkittävä ja kansainvälisesti tunnustettu kuvataitelija ja kirjailija. . INSINÖÖRILIITON keskustataustainen viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki kirjoitti taannoin blogissaan, että ammattiyhdistysliikkeestä ja siellä tehtävästä edunvalvonnasta on tullut osalle keskustaa pahan ilmentymä ja kirosana. – Yhteistyö on ehkä väärä termi. 7.8.2020 10 Ajassa RISTO LUODONPÄÄ SISÄMINISTERIÖ suosittaa yleistä liputuspäivää koko maassa ensi sunnuntaina 9.8. Hän myöntää, ettei pyrkiminen suoraan puheenjohtajaksi ole aivan oppikirjamainen tapa palata keskustan toimintaan. Jossain vaiheessa pitää lopettaa puhuminen ja aloittaa tekeminen, Tiainen perustelee. Kuusi seitsemästä gallupiin osallistuneesta piiripomosta näkee, että keskustalla olisi tässä suhteessa parantamisen varaa. Näkemys jakoi vastanneita. – Olen sitä mieltä, että työntekijät ansaitsevat omalla työpanoksellaan palkkansa. Katsoin Suomen politiikassa ja keskustassa vallitsevaa menoa ja tulin siihen tulokseen, että nyt on oikea aika palata mukaan sekä puolueen että Suomen kannalta. Tiaisen mukaan keskustan on tehtävä sitä politiikkaa, jota se on tehnyt alusta lähtien. Tiainen toimi Nuoren keskustan liitossa 1990-luvulla, mutta jätti sittemmin puoluetoiminnan siirtyessään yrittäjäksi. Tove Janssonin syntymäpäivää kunnioitetaan liputuksella nyt ensimmäistä kertaa. Kainuun piirijohtaja Teuvo Hatva puolestaan katsoo, ettei ay-liikkeen kanssa tarvita nykyistä likeisempää suhdetta. Seuraamme miten kansalaiset sen omaksuvat liputuspäiväksi, Huvila kertoo. Kiinnostus politiikkaan kuitenkin säilyi. päivää on tarkoitus lähteä vakiinnuttamaan pysyväksi liputuspäiväksi. maaliskuuta. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen kunniaksi. Päätoimittaja Ilkka Tiainen pyrkii keskustan johtoon Ku va : Su om en m aa n ark isto AUGUST HALONEN SUOMENMAAN kyselyyn vastanneista keskustan piirijohtajista valtaosa toivoo, että puolue tekisi enemmän yhteistyötä ayliikkeen kanssa. – Nyt tuntuu, että joitain siltoja poltettiin Sipilän hallituskauden aikana ja kyräilyä on puolin ja toisin
Vietin kesälomani Mikkelissä maaseudulla. Pidän tärkeänä, että keskustalaisilla vaikuttajilla on tiiviit parlamentaariset yhteistyösuhteet maailmalla niin päättäjien kuin neuvonantajien tasolla. Olen työuralla keskittynyt avustamaan keskustapäättäjiä EU-, ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Keväällä 2003 minut pyydettiin osa-aikaiseksi EU-konventtisihteeriksi seuraamaan EU:n perustuslain valmistelua. Kesäperinteisiin kuuluvat St Michel -ravit ja käynti Tertin kartanossa. TEKSTI: SANTERI LAMPI Kuka olet. Koen kansainvälisyyden kokonaisuutena, jossa yhdistyvät monenkeskisen yhteistyön vaaliminen ja kansallisten intressien ajaminen. MITÄ KANSAINVÄLISYYS MERKITSEE SINULLE. 7.8.2020 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n MITEN PÄÄDYIT TEKEMÄÄN URAA KESKUSTAPOLIITIKKOJEN KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN NEUVONANTAJANA. Sitten toimin ryhmäkanslian kansainvälisten asioiden sihteerinä. Minulle kansainvälisyys merkitsee Suomen aseman, vaikutusvallan, turvallisuuden ja taloudellisten edellytysten vahvistamista. Kansainvälisyys on yhteistyötä rauhan, kehityksen ja turvallisuuden puolesta. Ikimuistoisin kokous on ollut Saksan liittokansleri Angela Merkelin kutsuma illallistapaaminen elokuussa 2016 lähellä Berliiniä Mesebergin linnassa, jossa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Hollannin pääministerit keskustelivat EU:n tulevaisuudesta brexitin jälkeen. Keskustalla on Euroopan parlamentissa erinomaiset aktiiviset mepit Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen, joilla on Suomen kannalta tärkeät valiokuntapaikat ja merkittäviä tehtäviä. Akut tulivat hyvin ladatuiksi syksyn haasteisiin. Maalla riittää aina sopivasti konkreettista tekemistä. Viime vuosina yhteistyö samanmielisten delegaatioiden kanssa on edelleen syventynyt. Olen toiminut aiemmin muun muassa ulkomaankauppaja kehitysministerin lehdistöavustajana ja pääministerin EU-erityisavustajana. Toimin Jari Lepän eduskunta-avustajana 2001–2003. Kosmopoliitti löysi itsensä Merkelin illallispöydästä MINKÄLAINEN ASEMA KESKUSTALLA ON RENEW EUROPE -RYHMÄN JÄSENENÄ EU-PARLAMENTISSA. Jari Haapiainen MITEN VIETIT KESÄLOMASI. Kolmekymppiset vaikuttajat lähettävät tymäkät terveiset keskustan johtohenkilöille – ”Puolueessa ei pidä koskaan tinkiä toisten kunnioittamisesta” (21.7.2020). Keskustalla on hyvä asema vahvistuneessa Renew Europe -ryhmässä. MIKÄ ON IKIMUISTOISIN EU-KOKOUKSESI
7.8.2020 12 Henkilö 7.8.2020 12 Minä uskon Suomeen ja minä uskon keskustaan.
Hallituksessa joko ollaan tai ei olla, ja nyt siellä ollaan, hän huomauttaa. – Mitä tulee omaan salkkuuni, niin ajattelen niin, että tästä on käytävä keskustelu ensin keskustan ministeriryhmän ja puoluejohdon kanssa, ennen kuin sitä lähdetään linjaamaan. HONKONEN kertoo saaneensa keskustalaisilta paljon vetoomuksia, jotka saivat hänet pohtimaan ehdokkuutta vakavasti. Olemme tottuneet siihen, että meillä on paljon ehdokkaita, ja sen takia tietysti moni varmaan iloitsee, että on useampia ehdokkaita kisassa. – Suomalaisten luottamus keskustaan uhkaa kadota. – Keskustalla on kuitenkin suuren kansanliikkeen geenit. Honkonen korostaa, että Suomi tarvitsee vakautta, eivätkä suomalaiset kaipaa keskustalta ainakaan hallituskriisiä. PETRI HONKONEN , 33, on toisen kauden kansanedustaja Keski-Suomen vaalipiiristä. Varapuheenjohtajan paikka vapautui Katri Kulmunilta, joka valittiin puolueen johtoon. Ja merkillepantavaa onkin, kuinka samantahtiselta Suomen ja Suomen Keskustan kurssit tuntuvat. – Käytännön johtaminen hallituksen ulkopuolelta on mahdotonta, hän näkee. Honkonen lupaa tehdä kaikkensa sen eteen, että luottamus keskustaan paranee. PÄÄTEEMAKSEEN Honkonen sanoo Suomen talouden nostamisen ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen. Tärkeämpää on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Honkonen voitti varapuheenjohtajakisassa Lapin vaalipiirin kansanedustajan Mikko Kärnän äänin 971–620.. HONKOSEN mielestä hallituspuolueen puheenjohtajan tulee olla myös hallituksessa ministeri. Investoinnit ja innovaatiot ovat aivan ykkösasioita siinä, miten Suomen taloutta nostetaan, sekä ilmapiiri, joka kannustaa tekemiseen Ja totta kai työllisyysastetta pitää saada merkittävästi ylöspäin. Tämä suunta pitää kääntää. – Tavoittelen luottamusta tehtävään, jonka olen valmis täyttämään täydellä sydämellä, hän sanoi tiedotustilaisuudessa puoluetoimistolla. – Nythän on uhkana se, että nuoremmat ikäluokat ovat köyhempiä kuin vanhemmat ikäluokat. Mukaan lähti myös keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen. ELOKUUN ensimmäisenä maanantaina selvisi, ettei keskustan puheenjohtajakisasta tule kahden kauppaa. – Me keskitymme aivan liikaa päivänpolitiikkaan ja juoksemme mediaotsikoiden perässä, Honkonen näkee. – Keskustan puheenjohtajana aion johtaa puolueen pois tästä merkillisestä välitilasta. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä näissä asioissa. SUOMEN ohella Suomen Keskusta on vaikeassa paikassa, puheenjohtajaehdokas toteaa. Osa keskustalaisista on kipuillut reilun vuoden takaista päätöstä puolueen hallitukseen menosta vaalitappion jälkeen. Honkosen mielestä verotusta täytyy muuttaa niin, että Suomessa on entistä kannattavampaa omistaa ja sijoittaa varoja. Suomalaisten pitää vaurastua, hän korostaa. Suomen ja keskustan pitää olla kaikkia varten, Honkonen linjaa. – Meidän ongelmamme on se, että olemme pääomaköyhä maa, siksi teollinen tuotanto menee muualle. Honkonen haluaa panna pisteen epäilyille, joiden mukaan keskusta ei kestä hallitusvastuuta. 7.8.2020 13 ”Suomalaisten pitää vaurastua” TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: LEHTIKUVA, MIKKO STIG Keskustan johtoon pyrkivä Petri Honkonen kritisoi puoluettaan päivänpoliittisesta säntäilystä. Honkonen kuitenkin toivoo, että kokenut Matti Vanhanen jatkaa valtiovarainministerinä vaalikauden loppuun saakka. Minä uskon Suomeen ja minä uskon keskustaan. Hän sanoo olevansa kyllästynyt siihen, että keskusta ei mene eteenpäin. Honkonen sanoo uskovansa mahdollisuuksiinsa siitäkin syystä, että moni puoluekokousedustaja ei ole vielä tehnyt päätöstä ehdokkaastaan. Aion pitää huolen siitä, että keskusta vaikuttaa Suomen hyväksi hallituspolitiikan avulla, ja yhdessä kumppaniksi valikoituneiden puolueiden kanssa kaikilla käytettävissä olevilla tavoilla. Emme pysty vastaamaan ikääntyvien hoivahaasteeseen, lapset eivät pääse kouluun eivätkä sairaat lääkäriin, ellemme saa taloutta ylöspäin. Hänet valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa. Hänen mukaansa moni myös toivoi, että kisassa olisi useampia varteenotettavia ehdokkaita kuin istuva puheenjohtaja Katri Kulmuni ja tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko
Vaikka ehdokkaita on ainakin neljä, kisasta voi pahimmillaan tulla repivä. Saarikko sanoo, että rahaministeri nauttii ansaitusti laajaa luottamusta yli puoluerajojen. – Kampanja on mieletön tilaisuus kertoa suomalaisille, minkälainen puolue keskusta on, hän hehkuttaa. Ehdokas ei kuitenkaan juuri innostu ruotimaan menneitä. Keskustan puheenjohtajana toimisin siis ministeriryhmämme vetäjänä sekä osallistuisin hallituksen linjauksiin. Vaikka Saarikko ei ministerivelvollisuuksiensa takia ehdi kiertää koko maata, tiedossa lienee monia paneelikohtaamisia. Keskustaluotsina Saarikko ei kuitenkaan havittelisi valtiovarainministerin salkkua, jota tällä hetkellä kantaa Matti Vanhanen. Ratkaisussa vaikeinta oli se, että haastan istuvan puheenjohtajan, Saarikko avasi tuntojaan medialle. Myrskyisän alkuvuoden mittaan yhteydenottoja alkoi kuitenkin sadella kentältä yllättävän paljon. KAMPANJASSAAN Saarikko haluaa puhutella kaikkia suomalaisia – ei vain keskustalaisia. SAARIKON ja Kulmunin lisäksi puheenjohtajuudesta kisaavat Petri Honkonen sekä yrittäjä ja Posi TV:n päätoimittaja Ilkka Tiainen. Kun muut vielä hauduttelivat päätöksiään, Kulmunin kannattajat hyödynsivät hienoisen etumatkansa ja keräsivät kattavat tukijalistat hyvissä ajoin. – Mitä kauempana olen ollut päivänpolitiikasta, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut keskustan tarpeellisuudesta. SAARIKKO korostaa olevansa erittäin sitoutunut hallituksen toimintaan. Hänestä hallitusohjelmaa ei ole syytä repiä auki, mutta talousosiota on koronapandemian vuoksi rukattava. Kosiskelujen taustalla olivat niin keskustan kurja gallupkannatus kuin istuvan puheenjohtajan Katri Kulmunin päätös luopua valtiovarainministerin salkusta viestintäkoulutusjupakan myötä. – Minulla on takana hyvä, ihmisenä kasvattanut vuosi. Juuri tätä keskustan samentunutta imagoa Saarikko lähtee kampanjassaan kirkastamaan. Istuva puheenjohtaja sai tiedon Saarikon ehdokkuudesta hyvissä ajoin. Lisäksi Kulmuni on kiertänyt maata Kokeile kepua -kenttäkierroksensa merkeissä. Saarikon tavoitteena olisi pönkittää hallituksen toimintakykyä, sekä pitää kiinni niistä keskustan kynnyskysymyksistä, jotka puolue paalutti ennen hallitusvastuuseen ryhtymistä. TEKSTI: SANTERI LAMPI, KUVA: LEHTIKUVA, MARKKU ULANDER ”Kampanja on mieletön tilaisuus”. – Meidän pitäisi kannustaa tukijoitamme mieluummin kehumaan kuin moittimaan toista ehdokasta, Saarikko näkee. Se saattaa toki heijastua moniin hallituksen hankkeisiin, Saarikko myöntää. – Ajattelen, että keskustalaiset varmaan toivovat enemmän eteenpäin katsovaa valoisuutta. 7.8.2020 14 Puheenjohtajaehdokas Annika Saarikko aikoo puhutella kaikkia suomalaisia – ei vain keskustalaisia VIIME viikolla hyötykasviyhdistyksen omistamassa helsinkiläishuvilassa lyötiin alkutahdit politiikan syksylle, josta odotetaan vähintäänkin värikästä. Tällä puolueella on tilausta Suomessa, sitä en epäillyt hetkeäkään. – Keskeinen ero välillämme liittyy siihen, että olen itse hallituksen jäsen. Esimerkiksi Kulmunin kanssa hän kertoo tulevansa hyvin toimeen. VIIME aikoina politiikkaa etäämmältä seurannut Saarikko sanoo, ettei hän koskaan epäillyt keskustan kykyä punnertaa takaisin suurimpien puolueiden joukkoon. Puheenjohtajana hän pyrkisi parhaansa mukaan tukemaan pääministeri Sanna Marinia (sd.). En halua olla ihminen, joka jää nurkkapöytään jupisemaan. – Haluan tarjota oman johtajuuteni ja persoonani keskustaväen arviotavaksi. Spekulaatioissa keskustalle oli povattu puheenjohtajakisaa koko pitkän kesän ajan. Saarikko muistuttaa, että hän on kandidaateista ainut, joka istuu hallituksessa. Saarikko kokee, että keskustalaisten itsetunto on päässyt karisemaan jossain matkan varrella. Silti Saarikko on vakuuttunut siitä, että keskustaväki ansaitsee vaihtoehdon – johtajasta äänestetään, kuten demokraattisissa liikkeissä on tapana. Perhevapaalta tiedeja kulttuuriministeriksi palaavan Annika Saarikon lehdistötilaisuus oli ilmeisen tärkeä virstanpylväs myös monelle etätöissä kykkineelle politiikan toimittajalle. HENKILÖVAALISSA pyritään aina etsimään eroja ehdokkaiden välille. Ylipäätään Saarikko kokee, että tällä hetkellä laajat kansanjoukot näkevät keskustan eri valossa kuin keskustalaiset itse. KOUVOLAN ylimääräisen puoluekokouksen jälkeen Saarikko kertoo Suomenmaalle ajatelleensa, ettei keskustassa käydä hetkeen kisaa puheenjohtajuudesta. LISÄKSI puheenjohtajaehdokas kertoi tuntevansa myötätuntoa vastoinkäymisiä kokenutta Kulmunia kohtaan. SAARIKKO uskoo, että ehdokkailla itsellään on suuri vastuu siitä, minkälaisessa tunnelmassa puheenjohtajuudesta kilpaillaan
7.8.2020 15 Henkilö 7.8.2020 15 Ajattelen, että keskustalaiset varmaan toivovat enemmän eteenpäin katsovaa valoisuutta.
7.8.2020 16. 7.8.2020 16 Henkilö Työni puheenjohtajana on vielä kesken, Katri Kulmuni sanoo
– Meidän kaikkien pitää ryhdistäytyä ja kerätä käsityönä ehdokaslomakkeet, jotta saamme keskustan taas menestymään, Kulmuni kannustaa. Ainakin tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko, kansanedustaja Petri Honkonen sekä yrittäjä ja Posi TV:n päätoimittaja Ilkka Tiainen ovat ilmoittaneet haastavansa Kulmunin. – Totta kai olin surullinen, mutta joka aamu on armo uus. – Keskusta on elänyt vallan vuosia läpi 2000-luvun. Hänestä keskustalaiselle politiikalle on silti tilausta, kun länsimaiset yhteiskunnat natisevat liitoksissaan ja populistiset voimat pyrkivät kylvämään eripuraa ihmisten välille. Ehdokassuostumusten lisäksi tarvitaan visio, tarina Suomen tulevaisuudesta. 7.8.2020 17 Kolhittu – mutta ei katkera Koulutusjupakan riepottelema Katri Kulmuni uskoo, että elämänmakuiseen ja rouheaan keskustaan on helppo samaistua. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo linjasi taannoin, että ilmastotoimien riittävä kunnianhimo on puolueelle hallituskysymys. Hallituksen yhtenäisyys on rakoillut jopa keskellä kesää. – Mitä siitä tulisi, jos emme seisoisi selkä suorana ja pää pystyssä, kun keskustalla menee huonosti. Vielä leimallisempia ovat olleet talousja työllisyyspolitiikkaa koskevat ärähdykset. Jokaisen tekemä työ on arvokasta, Kulmuni paaluttaa. Sinnikkyys, sisu, ahkeruus ja työnteko kuuluvat suomalaisuuteen. Koulutusostoista noussut äkillinen myrsky oli niin raju, ettei Kulmuni toivo vastaavaa kenellekään. KULMUNIN saappaissa moni olisi epäilemättä vetäytynyt parrasvaloista nuolemaan haavojaan. – Totta kai hallitusohjelmaa pitää avata talouden osalta, koska olosuhteet ovat muuttuneet koronakriisin takia niin paljon sitten hallitusneuvottelujen, Kulmuni arvioi. HALLITUKSEN kaatamisella uhkailemista Kulmuni ei pidä ”kovin rakentavana”. Keskustaa kolhitaan välillä, mutta se porskuttaa eteenpäin – eikö aika monen ihmisenkin elämä ole sellaista. KORONAVIRUSEPIDEMIAN aikana pääministeripuolue SDP kaappasi hallituksen jämeristä otteista kunnian ja gallupnosteen. Hänestä puolueen on pystyttävä aivonystyröitä haastavaan ja aikaa vievään tulevaisuustyöhön hallitusvastuusta huolimatta. KUKA tahansa keskustaa tulevaisuudessa luotsaakaan, niin ensi vuoden huhtikuussa puolue elää kriittisiä hetkiä, kun kansa suuntaa kuntavaaliuurnille. Jostain syystä tämä sattui elämänpolulleni, Kulmuni pohdiskelee. Mutta Kulmuni ei lannistunut, vaan kertoi haluavansa jatkaa keskustan puheenjohtajana vielä puoluekokouksen jälkeenkin. Entisille rahaministereille luulisi löytyvän riittämiin vihreitä oksia. Niiden osalta paineet pakkautuvat syksyn budjettiriiheen. Jouduin keskelle järkyttävää vyyhtiä, mutta tässä istun. Ja silti keskusta on nyt vallankahvassa – vieläpä hyvin tukevasti, hallituksen kakkospuolueena. Kulmuni näkee, että sen keskeisim-piin rakennuspalikoihin lukeutuvat ainakin tasapainoinen luontosuhde, alueiden välinen tasa-arvo, elämän takaiskuja pehmentävä perusturva ja yhdenvertaiset menestymisen edellytykset. Näin ajattelee keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni viestintäkoulutusjupakasta, jonka seurauksena hän luopui valtiovarainministerin salkusta kesäkuun alussa. Voiko keskusta silti vielä kiilata kärkeen nykyjohtonsa siivittämänä. KESKUSTALUOTSI kokee, että vallankahvassa puolueelta saattaa kadota kyky reagoida yhteiskunnan muutokseen. – Mutta toivon, että voisimme selvitä vain talousosion muokkaamisella. Puoluejohtaja otti pankista lainan, pulitti koulutuksistaan koituneet laskut, pakkasi laukkunsa ja lähti kiertämään kenttää. Kaikki ihmiset kohtaavat vastoinkäymisiä. – Keskusta on kuin Suomi pienoiskoossa. Ex-puoluejohtaja ja pääministeri Juha Sipilän nostattama keskustahuuma taittui tuskallisen pitkäksi sarjaksi vaalitappiota ja kyntäviä galluptuloksia. EI elämässä kannata koskaan katkeroitua. – Kyllä voi, Kulmuni vastaa hetkeäkään epäröimättä. KESKUSTAN tila on vakava. Itse koen, että työni puolueen peräsimessä on vielä kesken, Kulmuni sanoo. Tätä työtä Kulmuni aikoo johtaa nyt, kun valtion rahakirstun vartioiminen ei enää vie hänen kaikkea aikaansa. Ihan turhaa meidän on neuvotella uudelleen muita hyviä linjauksiamme. – Uskon, että ihmiset voivat samaistua keskustaan, joka on puolueena elämänmakuinen ja rouhea. Ensi syksy näyttää, saako Kulmunin vetoomus vastakaikua. Minun luottamuksestani puheenjohtajana päättää puoluekokous. Se on aidosti suomalainen puolue, joka on syntynyt ja kasvanut täällä. TEKSTI: SANTERI LAMPI, KUVA: JARI LAUKKANEN. Kun yhteistyö tökkii, keskustajohtaja suosittelee ”neuvottelemaan vaikka aamun asti”. Hallitusta luotsaavaa Sanna Marinia suitsutettiin laatulehdissä ulkomaita myöten. Näitä asioita puntaroivat varmasti myös puoluekokousedustajat, jotka äänestävät keskustan seuraavasta puheenjohtajasta syyskuun alussa. PUOLUEIDEN keskinäinen nahistelu on pikkuhiljaa palannut politiikkaan, kun koronavirus on hellittänyt otettaan Suomesta. Silloin on vaarana, että ajattelun terä tylsyy, Kulmuni kokee. Lisäksi Kulmuni linjaa, että keskustan tulee ponnistella niin pienituloisen eläkeläisen, pienipalkkaisen työntekijän, pienyrittäjän kuin pienten lasten vanhempienkin paremman pärjäämisen puolesta
Presidentti Donald Trumpin mukaan joukot pysyvät Portlandissa, kunnes paikallinen poliisi saa ”siivottua” kaupungista anarkistit ja kiihottajat. LEVOTTOMUUDET JATKUIVAT. Päätös sementoi kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen vallassa pysymisen. Yhdysvaltojen Portlandissa tuhannet ihmiset ovat jatkaneet mielenosoituksia rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan. Valtapuolueen tukema ehdokas, istuva presidentti Andrzej Duda voitti opposition ehdokkaan, Varsovan liberaalipormestarin Rafal Trzaskowskin täpärällä 51 prosentin ääniosuudella. RAJOITETTU PYHIINVAELLUS. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Kuvat: AFP/Lehtikuva. SYNKÄT TARTUNTALUVUT. Protesteja suitsimaan lähetettyjen liittovaltion joukkojen läsnäolo on herättänyt kaupungissa laajaa vastustusta. Puolan korkein oikeus on päättänyt pitää maan viime kuussa pidettyjen presidentinvaalien tuloksen lainvoimaisena. Useissa Euroopan maissa on hidastettu koronarajoitusten poistoa tartuntojen lähdettyä uudelleen nousuun. Normaalisti noin 2,5 miljoonan ihmisen tapahtumaan sai osallistua vain joitakin tuhansia ihmisiä, jotka oleskelivat maassa jo valmiiksi. 7.8.2020 18 Maailman kuvat LAILLINEN VAALITULOS. Koronaviruspandemiaa hillitsemään pyrkivä Saudi-Arabia rajoitti tänä vuonna pyhiinvaellusta rajusti. Ennen Mekkaan pääsyä osallistujat olivat karanteenissa. Eniten tartuntoja on Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Intiassa. Maailmalla on varmistettu jo yli 18 miljoonaa koronavirustartuntaa, selviää Johns Hopkins -yliopiston seurannasta. Maailmalla on kirjattu lähes 688 000 koronaan liittyvää kuolemaa, näistä 155 000 Yhdysvalloissa
HALLITUS onkin joutunut patistelemaan ihmisiä takaisin toimistoille – tai tarkemmin sanoen – takaisin kuluttamaan. KUTEN monessa muussakin maassa, aluksi kaupoista loppuivat useat perustavarat ylimääräisen hamstrauksen vuoksi. Esimerkiksi Lontoon Cityn Square Mile -alueella kävisi päivittäin normaalisti töissä yli puoli miljoonaa ihmistä. Tämän kevään aikana se kuitenkin kasvoi odotetun kahdeksan prosentin sijaan yli neljänneksen, kun myös vanhempi sukupolvi alkoi rajoitusten takia käyttää kotiinkuljetusta. Pääministeri Boris Johnson uskoo Britannian palaavan normaaliarkeen jouluun mennessä, joten edessä näyttäisi olevan vielä hetki kotona olemista. Hallitus alkoikin elvyttää ravintola-alaa muun muassa sponsoroimalla ulkona syömistä. Elokuun aikana monissa paikoissa voikin syödä puoleen hintaan. Kun rajoitustoimet alkoivat, yritykset ja ihmiset siirtyivät nopeasti etätöihin tai joutuivat lomautetuiksi. Elämä siirtyi lähes täysin neljän seinän sisälle – ulos sai mennä vain kerran päivässä urheilemaan tai hoitamaan välttämättömiä askareita, kuten käymään kaupassa, lääkärissä ja niin edelleen. Nyt kun tiukkoja rajoituksia on alettu lieventää, hallitus on saanut huomata, miten hyvin yritykset omaksuivat etätyöskentelyn. Elämää neljän seinän sisällä Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk BREXITIN JÄLKEEN. Briteissä etätyö ei ole kovin tavallista – viime vuoden tilastojen mukaan vain noin viisi prosenttia oli täysin etätyöläisiä. Nyt alueen lakifirmat aikovat kuitenkin tuoda takaisin toimistoille vain viidesosan työntekijöistä, kun muut jatkavat etätöissä. Mielipidetutkimusten mukaan vielä heinäkuun alussa suuri osa kansasta ei ollut halukas palaamaan sisälle ravintoloihin tai edes pubeihin. Takaisin toimistoihin meneminen on alkanut hitaasti. Täällä ruoan tilaaminen kotiin on ollut suosittua varsinkin nuoremman polven keskuudessa. HALLITUKSELLE taisi kuitenkin olla hieman yllätys, kuinka hyvin kotona työskentelemiseen sopeuduttiin. Itselläni on onneksi puutarha, mutta monissa brittikerrostaloasunnoissa ei ole edes parveketta. Myös julkisen liikenteen matkustusmäärät ovat Lontoossa vielä heinäkuussakin lähes 60 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen koronavirusta. Vaikeuksissa ovat muun muassa työmatkaliikenteen ja toimistojen läheisyydessä olevat kahvilat ja ravintolat, jotka kärsivät brittien pysyessä edelleen kotitoimistoillaan. 7.8.2020 19 KUN Iso-Britannian hallitus viimein julisti maaliskuun lopulla tiukat liikkumisen rajoitustoimet, muuttui elämä täällä melkoisesti. Tämän toivotaan rohkaisevan brittejä takaisin pubeihin ja ravintoloihin. Myös kotiinkuljetusta tarjoavat ruokaverkkokaupat joutuivat suuren paineen alle, kun koko kansa halusi yhtäkkiä tilata ostokset kotiovelle
TEKSTI: SANTERI LAMPI KUVAT: JARI LAUKKANEN 7.8.2020 20. 7.8.2020 20 Henkilö Äänestäjän mielipiteen kiistäminen on tuhon alku Onko kannatusalhosta kärsivä keskusta onnistunut lukemaan tulevaisuutta oikein, OP-finanssiryhmän ex-pääjohtaja Reijo Karhinen haastaa pohtimaan
Lisäksi Karhinen on luvannut ruotia poliittisten puolueiden kykyä pysyä ajan hermolla. Vain renkaan lipsahdus asfaltissa ammottavaan railoon rikkoo maalaisidyllin harmoniaa. 7.8.2020 21. 7.8.2020 21 TIE vie kohti Savonlinnan eteläisintä nurkkaa, ja Saimaa pilkahtelee puiden lomasta. Ahkerana yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Karhinen seurasi, kuinka kurjuutta kylvävä koronavirus pani maailmankirjat sekaisin. Puutarhan loistokkuudesta on kiittäminen Tuula-vaimon ponnisteluja. MUTTA asia kerrallaan. Eihän mikään ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. TÄNNE kiemuratien päähän OP-finanssiryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen vetäytyi vaimonsa kanssa jo alkuvuodesta. Eläköitynyt pankkiiri on elementissään, kun hän astelee nurmikolla, jonka tasaisuudesta jopa skotlantilainen golfaaja olisi kateellinen. Olemme vuorineuvoksen pakeilla, koska suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymykset ovat polttavampia kuin koskaan elinaikanamme. Kysymys on pohjimmiltaan siitä, minkälaista lukua sotien jälkeiselle menestystarinalle Suomessa parhaillaan kirjoitetaan. Myös vuorineuvos itse nauttii siitä, ettei metsätilalla olla kovat kaulassa, vaan ennemmin kädet ”savessa”. Ohi vilahtaa venepoukamia, idyllisiä kirkonkyliä, vinoon painuneita heinälatoja
Kun panet katolle viimeisen tiilen ja saumat menevät kohdilleen, niin jes! Puheesta paistaa läpi vahva symboliikka. Karhinen ei kuitenkaan ole tyytyväinen näkemäänsä. Muutoksen tuulet kävivät rajuina myös reilut sata vuotta sitten, kun rautatiet ja linja-autot söivät kestikievarien tulopohjan. Hänestä kaikilla valtapuolueilla on tähän aikaan sopimattoman likeiset suhteet omiin edunvalvontajärjestöihinsä. Häntä kaihertaa etenkin Suomen kyvyttömyys uudistua riittävällä vauhdilla. LAAJAN metsätilan piha on koti kymmenelle itäsuomalaiselle hirsirakennukselle, jotka Karhinen on perheineen purkanut, siirtänyt ja koonnut uudelleen. – Vuonna 1917 kauppias Pekka Karvinen voitti tarjouskilpailussa kestikievaritoiminnan. Ne ovat jääneet organisaatioina sellaiseen Suomeen, jota ei enää ole. – Olemmeko me jättämässä isänmaan seuraavalla sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet. Siihen pitäisi investoida vuositasolla ainakin miljardi euroa. Kierrätysmateriaaleista kootussa kasvihuoneessa kukoistavat kukat ja basilikat. Omien pensaiden marjoista puristetut mehut säilyvät itse rakennetussa maakellarissa. Pankkiirina Karhinen miettisi kaksi kertaa Suomen lainoittamista. Ja salvokset ovat todella tiiviit, hän ylistää ja tunnustelee parkkiintuneilla kämmenillään aitan nurkkaliitosta. PANKKISPESIALISTI on seurannut politiikkaa tarkalla silmällä, kuten yritysjohtajan kuuluukin. Mutta mikä on puheiden ja tekojen välinen suhde. Ne ovat kuin viime kesältä, Reijo Karhinen näyttää.. – Järjestöjen perusolemukseen kuuluu – sinänsä ymmärrettävästi – vastustaa kaik– Katso näitä 200 vuotta vanhoja hirsiä. Samalla syntyvyys on ennätysmatalalla. Maasta löytyy teknologian huippuosaamista, digimyönteinen kansa ja kykyä läpimurtoihin – mutta poliitikot eivät toimi riittävän pontevasti. Olen seurannut turhautuneena, miten hallituksen Vuosaaressa pidetyn ilmastokokouksen anti on pantu tietoisesti syrjään, Karhinen jyrähtää. Uudistujat ovat aina keränneet potin. – Olisikohan jotain jäänyt tekemättä. Karhinen tietää yli 40-vuotisen uransa kokemuksella, että myös liike-elämässä onnistumiset edellyttävät hyvää suunnittelua ja kykyä nähdä nykyhetkeä pidemmälle. – Siirtyminen ei-fossiiliseen aikaan on Suomessa näpertelyä. Nyt Karhinen puolestaan johtaa ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) pyynnöstä ohjausryhmää, joka paneutuu kiertotalouden edistämiseen. Karhinen hämmästelee, miten kevytmielisesti yritykset valittelevat osaajapulaansa. Olisi mahdoton ajatus, että pysyisin paikallani, Karhinen myöntää. TÖITÄ Karhinen oppi paiskimaan jo lapsena pienellä juvalaisella maatilalla. Onko Suomen menestystarina jatkumassa, Karhinen haastaa pohtimaan. KARHISEN ura yritysjohtajana ja hallitusammattilaisena on hengästyttävän monipuolinen, mutta hän on silti järjestänyt aikaa myös pirttien pystyttämiseen ja metsänhoitoon. Ne ovat kuin viime kesältä. KARHINEN esiintyi paljon julkisuudessa, kun hän ryhtyi vuonna 2018 selvittämään keinoja maatalouden kannattavuuden kohentamiseksi. – Suomen taseluvut näyttäisivät olevan vielä kunnossa ja suunnitelma velkojen maksamiseksi kuulostaa sinänsä hyvältä. Kehut loppuvat kuitenkin lyhyeen, kun Karhista pyytää arvioimaan talouden suurempaa kuvaa. Kenties tärkein Karhisen kodin perintö olikin taito tähystää tulevaisuuteen. – Katso näitä 200 vuotta vanhoja hirsiä. ON jo itsessään pelottavaa, jos keskustellaan siitä, tarvitseeko velka maksaa takaisin, Karhinen hämmästelee velkaantuvan Suomen poliittista keskustelua. Näitähän piti siihen aikaan olla 40 kilometrin eli hevosen päivämatkan välein, Karhinen kertoo. Ja kasvua maa Karhisen mukaan tarvitsee, jottei se ajaudu näivettymisen kierteeseen. Hän antoi ymmärtää, ettei kotitilalle kannattanut jäädä, sillä siellä ei olisi ollut tulevaisuutta, Karhinen muistelee. Ahkeruutta korostanut talonpoikainen eetos syöpyi syvälle metsätöissä Lauri-isän kanssa. ISTUMME noin 200 vuotta vanhan kestikievarin pöydän ääressä. – Lukeudun niihin, joita puolueet eivät puhuttele. Keskustahenkinen elämänkatsomus tuli tutuksi, kun Karhinen pääsi pikkupoikana kuuntelemaan vaalitilaisuuksia. Karhisen mukaan koemme seuraavien vuosikymmenten kuluessa ennen näkemättömän radikaalin harppauksen fossiilisesta taloudesta ei-fossiiliseen. Puolueet ovat Karhisesta auttamattoman hitaita, kun käsillä on suuri murros kohti eifossiilista digiyhteiskuntaa. 7.8.2020 22 – Piha kasvoi alun perin valtoimenaan horsmaa. Raivaussahan kanssa urakka tuntui toivottomalta, joten päätin kyntää kaiken, traktori-intoilijaksi tunnustautuva Karhinen muistelee. Yritysjohtajien työtä on selvittää, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja viestiä siitä eteenpäin, hän sivaltaa. Hän penäisi maalta uudistussuunnitelmaa – aivan kuten lainaa hakevalta yritykseltäkin. Se siivitti juvalaisen aina kansankunnan kaapin päälle asti. Erityisen ihaillen hän seurasi avointa viestintää, johon verrattain kokemattomat puoluejohtajat panostivat. – Voi olla täysin perusteltua ottaa velkaa esimerkiksi ilmastotoimiin, joilla mahdollistetaan tuleva kasvu ja lisätulot. KARHISTA nyppii se, että tämä tuhannen taalan paikka ollaan tuhlaamassa, vaikka Suomen lähtökohdat eivät ole koskaan olleet yhtä otolliset uuden teollisen vallankumouksen kynnyksellä. Rakennus on peräisi Karhisen kotikylästä Juvan Härkälästä. – On vaikea ymmärtää, miksi emme voi edistää koulutusja työperäistä maahanmuuttoa voimallisemmin. Työvoimapulasta ei saa tulla kasvun tulppaa. Hän alleviivaa, että yksittäisten euromäärien tai prosenttien sijaan pitäisi keskittyä siihen, pystytäänkö velka maksamaan takaisin. – Joka päivä ja koko ajan teen jotakin. HALLITUKSEN kriisijohtaminen koronaepidemian aikana saa Karhiselta puhtaat paperit. Aloite oli peräisin silloiselta pääministeriltä Juha Sipilältä (kesk.). KARHINEN varoittaa, että Suomen työmarkkinoilta poistuu enemmän korkeakoulutettua väkeä kuin sinne tulee uutta. – EU-kansanäänestys oli isälle raskas paikka, mutta hän äänesti kuitenkin liittymisen puolesta lastensa takia. Toinen mullistus on digitalisaation murtautuminen kaikille elämänaloille. – Jos ristimittaa ei ole otettu oikein, se kostautuu loppuvaiheessa
Hän korostaa, että ihmisten arvomaailmaa myllääviä trendejä vastaan on turha käydä taistelua. – Rajatussa tupaillassa on mahdollista sanoa asioita, joiden kirjoittaminen Twitteriin karkottaa ison joukon potentiaalisia äänestäjiä. Hän kokee, että yksikin ajattelematon kansanedustaja voi pahimmillaan tehdä puolueelleen paljon hallaa verkkokeskusteluissa. ”Lukeudun niihin, joita puolueet eivät puhuttele.” Reijo Karhiselle keskustalainen ajatusmaailma on tuttu.. Karhiselle keskustalainen ajatusmaailma on tuttu, vaikka entinen OP-pomo on kosiskeluista huolimatta jättänyt politiikan suosiolla muille. Liike-elämässä sanojen ja tekojen on vastattava. – Poliitikkojen puheet arvopohjasta eivät mielestäni pure. Osuuspankit kuitenkin suuntasivat todella päättäväisesti kaupunkeihin. Miksi keskusta ei pystynyt samaan. ASTELEMME viileän hirsirakennuksen hämärästä häikäisevään päivänvaloon. Konkreettiset asiat ratkaisevat. VALLANTÄYTEISISTÄ vuosista pitkään nauttineen keskustan pitkä korpitaival on ollut viime vuosien keskeisimpiä politiikan puheenaiheita. Puolueiden viestintää Karhinen pitää pirstaleisena. – Kannattaa siis pohtia, onko keskusta onnistunut lukemaan tulevaisuutta oikein. – Osuuskassaliike ja keskusta olivat 1950-luvulla hyvin pitkälti yhtä ja samaa. Itsekin viljelijäperheestä ponnistanut ja maataloutta arvostava Karhinen on harmissaan siitä, että Suomessa elinkeinoon liitetään mielikuvia ainaisesta vastaan haraamisesta ja tukien vaatimisesta. – Äänestäjän mielipiteen kiistäminen on tuhon alku, hän varoittaa. Vaikka se on puolustanut viljelijää ärhäkästi, maataloutta on jo pitkään riivannut kannattavuuskriisi. Maatalous oli kummankin tukijalka. KARHINEN on pannut merkille, että etenkin nuoret pyrkivät nykyisin vaikuttamaan ympäröivään maailmaan mieluummin yritysten kuin puolueiden kautta. Korporaatioiden kuuntelemisen sijaan, puolueiden pitäisi houkutella ihmisiä mukaan päätöksentekoon teknologian tarjoamien keinojen avulla. Nykyään OP on maan suurin asuntorahoittaja, yritysrahoittaja – ja maatalouden rahoittaja. 7.8.2020 23 kea, mikä voisi syödä niiden vaikutusvaltaa, Karhinen ruotii. – Yritykset kuulevat asiakkaitaan herkemmällä korvalla. Viivytystaistelun sijaan keskustan olisi Karhisesta viisaampaa ohjata lihankulutusta kestävämpään suuntaan. Ennen kuin puhuu Suomen asuttuna pitämisen tärkeydestä, pitäisi panna perusasiat kuntoon, Karhinen vielä pohdiskelee mietteliäänä. – Tuskin voitte kauheasti kehua sitä tietä, jota pitkin ajoitte tänne. Jos yritys lipsuu arvoistaan, yksikin ihminen voi sosiaalisen median avulla panna isot pamput polvilleen. – Puolueiden rohkeuden puute toimia itsenäisesti herättääkin tunteen marioneteista, jopa mielikuvan turhista toimijoista. KARHINEN näkee, että keskusta on laskenut liikaa yhden kortin eli maatalouden varaan. Karhista mietityttää erityisesti se, miksi keskusta ei ole lyönyt läpi suurissa kaupungeissa. Karhinen naurahtaa, että tulipa ladeltua kovaa tekstiä – mutta toimittaja yllytti. Karhinen kysyykin, kannattaako keskustan hirttäytyä puolustamaan esimerkiksi turvetuotantoa ja lihankulutusta, kun kumpikin vääntö kuitenkin päättyy vääjäämättä tappioon. Ja jos on, onko se ryhtynyt tarvittaviin toimiin
– Esimerkiksi vielä 1990-luvun alussa Somalian valtio romahti, kun se menetti kontrollin yhteiskunnasta, Lehti antaa esimerkin perinteisestä kriisistä. Tampereen yliopiston rauhanja konfliktintutkimuksen yliopistotutkija Marko Lehti kertoo, että aikaisemmin ulkopuoliset eivät sekaantuneet konflikteihin samalla tavalla kuin nykyään. Vuosikymmenten kuluessa suomalaiset ovat saaneet kiitosta osaamisestaan niin rauhanturvaajina kuin rauhanvälittäjinäkin. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana valtiot eivät olekaan juuri sotineet keskenään. – Monesti erilaiset paikalliset toimijat ovat hyPerinteinen rauhanturvaaminen ei riitä, kun sota muuttuu sekavammaksi. Sen jälkeen operaatioita on kertynyt kaikkiaan 31. PAINE uudistaa kriisinhallintaa on kova, sillä konfliktien luonne on muuttunut olennaisesti. Sittemmin konflikteista on kuitenkin tullut Somaliaa monimutkaisempia. Sen tehtävänä on paaluttaa askelmerkit yli hallituskausien ulottuvalle tulevaisuuden kriisinhallinnalle. – Suomelta odotetaan paljon, koska olemme vauras valtio. Niiden kompleksisuus tekee kriisien ratkaisemisesta yhä vaikeampaa. Onkin paikallaan pohtia, miltä kriisinhallinnan tulevaisuus näyttää. Meidän on pohdittava, miten ylipäätään pystymme osallistumaan maailman kriisien ratkaisemiseen, komitean varapuheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) arvioi alkanutta urakkaa. Sittemmin kriisit ovat muuttuneet aiempaa monimutkaisemmiksi. Tämä on huomattu Suomessakin. SUOMEN kriisinhallintapolitiikkaa uudistamaan perustettu parlamentaarinen komitea aloitti työnsä kesäkuussa. 7.8.2020 24 JO vuonna 1956 ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat pakkasivat reppunsa ja lähtivät Siinaille valvomaan Suezin kriisin jälkiselvittelyä. TEKSTI: AUGUST HALONEN KUVAT: LEHTIKUVA, SHUTTERSTOCK Konfliktit eivät ole entisellään Ilmiöt
Suurvaltapolitiikka on kärjistynyt voimapolitiikaksi, Lehti varoittaa. Kyse ei ole vain sisällissodasta, vaan myös sijaissodasta. Hänestä YK:n alajärjestöt ovat onnistuneet muuttamaan toimintatapojaan vastaamaan nykyaikaa. Mutta rauhaturvaamisen laatuvaatimuksia ja painopisteitä komitean on mahdollista pohtia. Ei Suomella voi niitä kovin paljon lisätä. – Siihen ovat osallistuneet esimerkiksi Venäjä, Yhdysvallat, Turkki, Iran ja Saudi-Arabia. Korkean diplomatian takkuillessa rauhaa katsotaan YK:ssa entistä enemmän paikallistason näkökulmasta. Se pakottaa omalta osaltaan Suomen uudistamaan kriisinhallintapolitiikkaansa. Siihen liittyy niin sotilaallista kriisinhallintaa, siviilikriisinhallintaa, humanitääristä apua, kehitysyhteistyötä kuin rauhanvälitystäkin.. Siksi ne ovat niin monimutkaisia. – Pitää miettiä tarkkaan, onko kannaltamme järkevää lähettää rauhanturvaajia vai pystyisimmekö olemaan mukana muulla tavoin. Näin ei ollut vielä 2000-luvun alussa. 7.8.2020 25 vin epämääräisesti sidoksissa toisiinsa. Ovaska näkee, että kriisinhallintaa on ajateltava monipuolisesti. Diplomaattiset pyrkimykset voivat kuitenkin helposti karahtaa karille. Ja sitä Suomi on tehnytkin, Lehti kehuu. – Juuri YK:n käytännön toimintaa – joka kuitenkin on lopulta aika merkittävää – pitäisi tukea. YK:N turvallisuusneuvoston toimintakyvyttömyys ei kuitenkaan lamauta koko maailmanjärjestön toimintaa. Niiden keskinäiset suhteet voivat muuttua hyvinkin paljon lyhyessä ajassa, Lehti selventää. KUN aseelliset konfliktit ovat käyneet yhä sekavammiksi, niiden hallitsemisesta on entistä vaikeampi saada selkeitä tuloksia, Lehti näkee. – Perinteiset sodat esimerkiksi Bosniassa tai Somaliassa ovat olleet selkeämmin sisällissotia kuin esimerkiksi Syyrian kriisi. – Yksikään valtio turvallisuusneuvostossa ei halua ottaa sellaista muutosvoiman roolia. Lehden mukaan kriisinhallinnassa tarvitaan ruohonjuuritason paikallisia ratkaisuja sekä alueellista ja kansainvälistä poliittisen tason diplomatiaa. Valtakamppailu on palannut, eikä kansainvälisestä järjestelmästä löydy enää selkeästi suurvaltaa, joka haluaisi toimia rauhan puolesta. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan uusia tavoitteita asettavalla parlamentaarisella komitealla on työssään vapaat kädet. Sijaissota ei ole ilmiönä kuitenkaan uusi, vaan jo kylmän sodan aikana suurvallat nokittelivat keskenään välikäsien kautta. Uudet konfliktit ovat samanaikaisesti sekä sisällissotia että sijaissotia. MYÖS alueellisten voimatekijöiden ja suurvaltojen keskinäiset kiistat sekoittuvat toisiinsa. Lehden mukaan ilmiö on nykyään yleinen. Ei ole selkeää johtajuutta, vaan ennemmin kilpailua. Ovaska korostaa, että perinteinen rauhanturvaaminen ei ole ainoa kriisinhallinnan muoto. Tästä malliesimerkki on vuonna 2011 puhjennut verinen Syyrian sota. Hän huomauttaa, että sijaissodan ratkaiseminen voi vaatia eri toimenpiteitä, kuin sisällissodan. – Toki tietysti resurssit rajaavat mahdollisuuksia. YLIOPISTONTUTKIJA Lehti näkee, että uudet konfliktit ovat niin monimutkaisia, että niissä on edettävä vaiheittain. Niillä kaikilla on Syyrian sodassa omat intressinsä, tutkija kertoo. Veto-oikeuteen ei ole Lehden mukaan odotettavissa muutoksia. Lehti painottaa, ettei maailmassa ole toista yhtä laajaa yhteistyön foorumia. – Esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvosto on rampautunut, koska aina joku sen jäsenmaista käyttää veto-oikeuttaan
Puolustusministeriön toimialaan kuuluu sotilaallinen kriisinhallinta, kun taas ulkoministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan poliittisesta ohjauksesta. – Pitäisi ajatella kauaskantoisemmin. 7.8.2020 26 SUOMI harkitsee parhaillaan, pitäisikö sen lisätä osallistumistaan Malin operaatioon. Siihen liittyy olennaisesti myös kriisinhallinta. Sen takia osallistumista täytyy harkita hyvin tarkasti, ministeri puntaroi. OVASKA uskoo, että puolustusministeriöllä ja ulkoministeriöllä on keskenään erilaiset näkemykset Malin operaation tulevaisuudesta. – Sinne ei voi mennä ikään kuin lähetyssaarnaajina 1800ja 1900-lukujen malliin. LEHTI korostaa, että Afrikassa on tärkeintä toimia paikallisten ehdoilla. Suomalaiset kriisinhallintajoukot antavat taistelulääkintäkoulutusta peshmerga-sotilaille Erbilin lähettyvillä Irakissa loppuvuodesta 2019. Puolustusministeri Kaikkonen toteaa, että päätöksiä asiasta ei ole toistaiseksi tehty. KRIISINHALLINTAAN perehtynyt Ovaska katsoo, että Afrikan painoarvo kasvaa. – EU on valmistellut Afrikka-strategiaa. “Lähetyssaarnaajamainen” lähestymistapa on ollut tutkijan mukaan keskeisin pulma EU:n siviilikriisinhallinnassa, johon myös Suomi on osallistunut. Lisäksi ulkoministeriö päättää niistä operaatioista, joihin suomalaiset asiantuntijat osallistuvat Ovaska ei haluakaan vielä ottaa kantaa siihen, miten Suomen pitäisi toimia Malin tai laajemmin Sahelin alueen suhteen. Sille on tärkeää, että Eurooppaa lähellä sijaitsevat maat ovat vakaita. Paikallistasolla ratkaisut kuitenkin viime kädessä syntyvät. Valtavan mantereen kehitys voi parhaimmassa tapauksessa vaikuttaa positiivisesti Euroopan turvallisuuteen. Eurooppalaisilla on omat arvonsa, mutta Afrikassa on kuunneltava paikallisia. Lehdestä EU on määritellyt liian ehdottomasti ja tarkkarajaisesti, miltä rauhan on näytettävä. Silti esimerkiksi ilmastonmuutoksen suhde turvallisuuteen pitäisi ottaa myös huomioon. Välillä korostuu liikaa sellainen näkemys, että Afrikassa toimitaan vain siirtolaisvirtojen ehkäisemiseksi. Kuva: Lehtikuva / Puolustusvoimat. Hän sanoo, että unioni on tuputtanut Afrikan maille selkeitä malleja hyvästä hallinnosta, oikeusjärjestelmästä ja vaaleista. – Täytyy ottaa huomioon, että Afrikan operaatioissa sekä riskit että kustannukset nousevat helposti. Myös Suomen pitää terävöittää Afrikka politiikkaansa. Lehti on Ovaskan kanssa yhtä mieltä siitä, että eurooppalaisessa keskustelussa Afrikka on jäänyt liian syrjään. Etenkin Ranska on toivonut Suomelta lisäpanostuksia tehtävään, jossa ehkäistään islamistimilitanttien harjoittamaa terrorismia
7.8.2020 27 EU on tehnyt Afrikassa yhteistyötä lähinnä paikallishallinnon kanssa. – Vain paikallisen hallinnon kuunteleminen ei riitä. Tässä onnistuminen vaikuttaa suoraan EU:n tulevaisuuteen. – EU:n pitäisi kehittää entistä parempia mekanismeja, joilla se tukee rauhanprosesseja varsinkin lähialueillaan. Rauhan edistäminen lähialueilla on myös osa turvallisuuspolitiikkaa. Kertomalla esimerkiksi hyvästä elämänlaadusta voimme rohkaista muitakin saman suuntaiseen kehitykseen. Apua on tarjottava siellä, missä sitä halutaan vastaanottaa. EU:n toimintaa rasittaa kolonialismin historian taakka. Lehti korostaakin, että rauhanturvaamisessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, tahtovatko paikalliset ihmiset ottaa vastaan neuvoja. Lisäksi hän katsoo, että muutkin maiden muodostamat koalitiot voivat tarjota Suomelle uusia osallistumisen mahdollisuuksia. OVASKAN mielestä kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean tulee arvioida, voisiko yhteistyötä tiivistää muiden Pohjoismaiden ja Viron kanssa. helmikuuta 2021 asti FAKTA: 28 Lähde: Ulkoministeriö. Suomi osallistuu 10 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon 400 sotilaalla Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahat ovat 110 miljoonaa euroa vuodessa Siviilikriisinhallinnassa toimii 120 suomalaista 20 operaatiossa ja sihteeristötehtävissä Siviilikriisinhallinnan kustannukset ovat 15 miljoonaa euroa vuodessa Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean toimikausi kestää 28. Pitäisi ymmärtää, että on erilaisia näkemyksiä siitä, minkälainen on hyvä yhteiskunta ja mitä on rauha. – Jos laitetaan maailman valtioita järjestykseen millä tahansa mittarilla, niin Pohjoismaat sijoittuvat aina kärkipäähän. Ovaska painottaa, että Suomi voi tarjota keinoja etenkin vakaiden yhteiskuntien rakentamiseen. LEHTI näkee, että yhdessä toimiessaan Pohjoismaat voisivat joskus olla Euroopan unionia neutraalimpi toimija kriisinhallinnassa. Afrikkalainen käsitys ei ole aina ihan samanlainen kuin täällä Pohjoismaissa. – Pystymme tarjoamaan kouluttajia ja asiantuntijoita, jotka ottavat huomioon oikeusvaltion ja demokratian näkökulmat sekä yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden vahvistamisen. PUOLUSTUSMINISTERI Kaikkonen katsoo, että erityisesti pohjoismaisella yhteiskunnalla on tukeva pohja toimia esimerkkinä muulle maailmalle. – Suomi ei ole enää kriisinhallinnan suurvalta, mutta meillä on edelleen hyvä brändi, Ovaska summaa
TEKSTI JA KUVAT: SAMULI VÄNTTILÄ 7.8.2020 28. Ja määrät vain kasvavat. Toimittaja lähti patikoimaan Hossan kansallispuistoon kysyäkseen, mikä niissä oikein vetää. 7.8.2020 28 Luonto on nyt pop Ilmiöt Suomessa on 40 kansallispuistoa, joissa vierailee vuosittain miljoonia kävijöitä
Se perustettiin itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Hengitys tihenee mukavasti askelten rytmissä. Osassa luonnonpuistoistakin kulkee retkeilyreittejä, mutta se ei ole niiden päätarkoitus. Ölökyn reitillä Hossan kansallispuistossa on uinuva iltapäivä. Puistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. HETI Ölökyn ylityksen alussa polku nousee jyrkästi ylöspäin. Hiljaisuus tuntuu arkiseen hälinään tottuneisiin korviin suorastaan humisevalta. 7.8.2020 29 Kansallispuistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia virkistysja luontokohteita. SÄÄSKET alkavat inistä korvissa heti ensimmäisellä vedenhörppäyspysähdyk. Pienin ja itäisin Pohjois-Karjalan Petkeljärvi. Se laskeutuu kaiken ylle kuin rauhoittava peitto, jota säestää vain lintujen heleä sirkutus. Askel, askel, kiven ylitys, askel… KANSALLISPUISTOJEN on tänä kesänä hehkutettu lukeutuvan kotimaan mielenkiintoisimpien matkailukohteiden joukkoon, kun koronavirusepidemia on rajoittanut reissaamista muualle maailmaan. Ajatuksissani yritän kokea nopeasti kaiken: tuoksut, äänet, maisemat. On pakko pysähtyä ja vetäistä kunnolla happea. Suurin ja pohjoisin on Suomi-neidon kaulalla sijaitseva Lemmenjoki. Se ei kuitenkaan ota onnistuakseen. TÄNNE olen tullut viiden kilometrin mittaiselle reitille pohtimaan, miksi kansallispuistot ovat nykyään niin suosittuja. Ja valinnanvaraa kansallispuistoja etsivällä matkailijalla totisesti on. Sitten taas kävellä. Virkistyskäyttö erottaa kansallispuistot luonnonpuistoista, jotka ovat vielä tiukemmin varjeltuja luonnonsuojelualueita. Kansallispuistoissa käytiin yli 3,2 miljoonaa kertaa. Nykyihmisen mieli ei vain meinaa heti asettua. Hossa on uusin Suomen 40:stä kansallispuistosta. KANSALLISPUISTOT on perustettu luonnonsuojelualueiksi ja kansalaisten yleiseen virkistysja luontoharrastuskäyttöön, Metsähallituksen Tanninen kertoo. – Käyntimäärät kasvavat vuosi vuodelta, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Timo Tanninen. Kansallispuistojen perustamisesta päättää aina eduskunta. Osaan luonnonpuistoista ei saa mennä ollenkaan. Kohteita löytyy ympäri Suomen eteläisimmistä saaristokansallispuistoista pohjoisimpiin Lapin tunturikohteisiin saakka. Suosituin oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 561 200 käynnillään. Kaksi miljardia vuotta sitten syntyneen Julma-Ölkyn kanjonijärven reunoilla kulkevat polut ovat Hossan kansallispuiston pohjoisimpia kolkkia. (Kuva: Maarit Vaahteranoksa) ONPA hiljaista. Metsähallituksen mukaan vuonna 2019 valtion omistamille retkeilyreiteille ja niiden asiakaspalvelupisteille tehtiin yhteensä 8,2 miljoonaa käyntiä
PUISTOJEN kansoitus aiheutti omat ongelmansa. Jyrkillä, kivikkoisilla ja juurakkoisilla poluilla sitä ei käy epäileminen. Siellä kännykät laitetaan pois ja keskitytään vain aistimaan kaikkea ympärillä näkyvää. Ne ovat ihan upeita. Tannisen mukaan kansallispuistot pyritään perustamaan alueille, joissa on jotain ympäristön ja luonnon kannalta ainutlaatuista. Polkujen varsille ilmaantui roskia, jotkut kaatoivat omatoimisesti puita ja tekivät luvattomia nuotioita, vaikka tulenteko kansallispuistoissa on kielletty muualle kuin erikseen merkityille paikoille. Sen jälkeen Karjarinta on käynyt Lemmenjoen ja UKK:n kansallispuistoissa. Täytyy kaivaa repusta hyttysmyrkkyä. – Korostan kuitenkin, että ihmisten lähteminen luontoon oli ehdottomasti hyvä asia. Hän on tullut Hossaan paluumatkallaan pääkaupunkiseudulta. Tähän tulee oikein himo, hän nauraa. Ihastuin lajiin täysin. Eniten metsään vetää Karjarinnan mukaan rauha ja hiljaisuus. Kanjonijärvi välkkyy puiden takana. Mutta asutuskeskusten lähellä olevissa kohteissa vierailijoiden määrät pomppasivat pilviin. Joku on heittänyt jäätelöpaperin jämät mustikanvarpujen sekaan. Lopulta Metsähallituksen täytyi lisätä ihmisten valistusta ja valvontaa. 7.8.2020 30 sellä. – Oli ruska-aika ja otin kamerallani valtavasti kuvia. Suurin osa käyttäytyi hyvin. Siellä kävijöitä oli 4–5 kertaa normaalia enemmän. VAELTAMISEN Karjarinta löysi reilu vuosi sitten, kun ystävä vei hänet Kevon luonnonpuistoon parin yön reissulle. Tannisen mukaan Sipoonkorvessa jouduttiin hankkimaan jopa liikenteenohjaajat. – Katso nyt noita kallioitakin. Karjarinta joutui koronaviruksen vuoksi lomautetuksi, mutta nyt hän on palaamassa takaisin kotiinsa Suomen ja Norjan rajaseudulle. Päivätuvat ja luontokeskukset laitettiin kiinni. Ilmoituksia tuli useista eri kansallispuistoista. Erityisen paljon se näkyi pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa sekä Turun läheltä löytyvässä Kurjenrahkassa. Nappaan ne mukaani ja toimitan myöhemmin roskiin. Reissuja on tarkoitus tehdä vain lisää. Toivottavasti käsitys siitä, mitä kansallispuistoissa saa tehdä ja mitä ei, levisi laajemmalle kevään aikana, Tanninen painottaa. LUONTO ja rikkumaton rauha ovat keskeisimpiä arvoja myös kansallispuistojen tavoitteissa. MAALISKUUSSA alkanut koronapandemia näkyi myös kansallispuistoissa. Kansallispuistoissa kulkijan pitäisi itse kuljettaa kaiken sinne viemänsä myös pois. Lapin kohteissa kävijämäärät putosivat, sillä matkailijat kaikkosivat juuri kevättalven kuumimman sesongin aikaan. Ensimmäinen roska tulee vastaan puolen kilometrin jälkeen. – En kyllä suosittelisi tätä reittiä kokemattomille liikkujille, sanoo karigasniemeläinen Anniina Karjarinta. Tämä on niin hyvää vastapainoa kaikelle hälinälle ja kiireelle, hän sanoo nyökäten kanjonijärven vastarannalla siintäviä jyrkkiä kiviröykkiöseinämiä kohti. – Luonto on juuri nyt pop ja se trendi tulee varmasti näkymään jatkossakin, hän arvioi. Suomen kansallispuistot. Metsähallituksen erätarkastajat joutuivat sakottamaan ihmisiä normaaleja aikoja enemmän. ÖLÖKYN polut luokitellaan Metsähallituksen nettisivuilla Hossan vaativimmiksi. Välillä reitti viettää voimakkaasti kohti kanjonin reunaa, josta vapaata pudotusta veteen tai kivikkoisille rannoille on useita kymmeniä metrejä. Viiden kilometrin mittaisen reitin puolessa välissä kuljetaan kanjonijärRauha ja hiljaisuus vetävät Anniina Karjarinnan metsään
Se on koko reitin selkeä kohokohta. Lisää kansallispuistoja perustettiin vuonna 1956. Askel tuntuu kevyeltä. KANSALLISPUISTOISTA on tullut kunnille suoranaisia matkailuvaltteja. Myös perheen tytöt, Taimi ja Aino, innostuivat melomisesta.. Hän on tullut miehensä Ronald Zaraten sekä lastensa Aino ja Taimi Zaraten kanssa Hossaan kesälomareissulle Kuopiosta. Sitä vain kävelee, eikä ajattele enää oikein mitään, ei edes kelloa. 7.8.2020 31 ven toiselle puolelle riippusiltaa pitkin. Jatkossa voi olla toisin, sillä Hossa on ilahduttanut upeilla maisemillaan ja kävijöitä huomioivalla asenteellaan. Sitten polku kääntyy takaisin kohti lähtöpaikkaa. Hieman toinen tilanne oli 1920ja 1930-luvuilla, jolloin ensimmäisiä kansallispuistoja vielä suunniteltiin. ÖLÖKYN ähkäisyn loppukilometrit ovat helppokulkuisia. YLEENSÄ perhe on viettänyt kesät Ronald Zaraten kotimaassa Meksikossa, mutta nyt koronavirus pilasi suunnitelmat. Kansallispuistoja vastustettiin metsätaloudelle haitallisina. Sillan keskivaiheilla seisoessa jylhät maisemat mykistävät kiireisimmänkin kulkijan. Nykyään kansallispuistot mielletään suoranaisiksi kansallisiksi aarteiksi. – Piti vähän opetella melomista, perheen äiti Hanne Lyytinen nauraa hieman myöhemmin. Ronald Zarate ja Hanne Lyytinen nauttivat Hossan upeista maisemista. Sillan jälkeen noustaan jyrkät kiviportaat. Harmittihan se aluksi, mutta toisaalta nyt olemme voineet nauttia Suomen kauniista kesästä, Lyytinen sanoo. Niiden jälkeen puistoja on tullut lisää tasaisin väliajoin. Yöt he viettävät läheisellä leirintäalueella. – Ja porot tuli ihan meidän viereen siellä, missä nukuttiin, pienempi Taimi Zarate lisää. ALHAALLA kanjonijärvessä kahden aikuisen ja kahden lapsen perhe seilaa kanootillaan siksakkia, sitten menee pidempikin matka ihan suoraan. Seuraava iso rypäs kansallispuistoja syntyi vuonna 1982. Pienten purojen reunoilla kasvaa rentukkaa. Metsähallituksen Tannisen mukaan monet kunnat toivovat nykyään kansallispuistoja alueelleen, sillä reiteille saapuvat retkeilijät tuppaavat käyttämään useita muitakin palveluja ja jättävät siten kuntiin kaivattuja tuloja. Tämän takia tänne piti tulla. ENSIMMÄISET kansallispuistot Suomeen perustettiin lopulta vuonna 1938. Viimeistään tässä vaiheessa kiireinenkin kulkija rauhoittuu. Luontokohteisiin suunnattuja reissuja perhe ei ole aiemmin juuri harrastanut. Retkeilijöistä 93 prosenttia tulee Suomesta. Niistä jäljellä on toisen maailmansodan alueluovutusten jälkeen vielä Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuistot. Melomisen lisäksi he ovat maastopyöräilleet ja patikoineet. – Täällä on niin nättiä, kun vedenkin alta näkee suoraan kaikki, Aino Zarate hihkaisee. Julkinen keskustelu oli kiihkeää ja kovaa. Koivut ovat heleät, suomalainen metsä mitä kaunein
7.8.2020 32 TEKSTI: OLGA OINAS-PANUMA KUVAT: VUOKATTI, OLGA OINAS-PANUMA Kun koronaepidemian varjo ylsi Sotkamoon, Vuokatissa puhallettiin yhteen hiileen ja kehitettiin lomakeskukselle uusia vetonauloja. Ilmiöt Vuokatti ponnistaa lähilomatrendin aallonharjalle 7.8.2020 32
– Ajattelen, että olemme enemmän kuin perinteinen hiihtokeskus, Pyykkönen summaa. TOIMITUSJOHTAJA kertoo, että Vuokatti mainostaa itseään monissa eri kanavissa somesta suoramainontaan. Työpäivän jälkeen on helppo vetää maastohiihtosukset jalkaan ja lähteä sivakoimaan hiihtoladulle, joka lähtee ihan takapihalta. VUOKATISTA tulevat usein mieleen hikipäiset kilpaurheilijat – eikä suotta. PYYKKÖNEN on itse asunut Vuokatissa seitsemän vuotta ja kertoo viihtyvänsä erinomaisesti. – Meillä on vahva asema nimenomaan perheystävällisenä lomakohteena, Pyykkönen toteaa. VUOKATTIIN pyritään rakentamaan ja avaamaan joka vuosi uusia vetonauloja matkailijoille. Lyhyen automatkan päässä ovat Hiidenportin ja Tiilikkajärven kansallispuistot, Pyykkönen mainostaa. Hän uskoo, että kotimaanmatkailu jatkaa yleistymistään. Koronavuonna Vuokatin slogan kuuluukin osuvasti ”loma on lähellä”. Vuokatissa odotetaan myös kansainvälisten matkailijoiden palaamista, mutta ensin on odotettava, että ulkomaanmatkailu on taas turvallista. VUOKATIN matkailukeskuksen toimitusjohtaja Heidi Pyykkönen kertoo, että Sotkamon lomakeidas mielletään perinteisesti koko perheen matkailukohteeksi. – Me rakennamme koko ajan uutta, mutta pidämme huolta myös jo olemassa olevasta ympäristöstä, hän kertoo. Esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Selänne, lumilautailijat Roope Tonteri ja Eero Ettala käyvät Vuokatissa. Hänelle on tärkeää, että Vuokatti uudistuu ja pysyy ajan hermoilla. – Olen käynyt Vuokatissa talvellakin, Lehtinen kertoo. Hän kääntää tilanteen positiiviseksi: – Hiljaisena aikana on ollut aikaa suunnitella ja kehittää uusia palveluita sekä tuotteita. VUOKATISSA koronan vaikutus alkoi näkyä maaliskuussa. – Lasten on turvallista leikkiä ulkona. Siellä sijaitsee valtakunnallinen lumilajien Olympiavalmennuskeskus, jossa treenaavat esimerkiksi koko kansalle tuttu hiihtäjä Iivo Niskanen, maastoja ampumahiihtäjä Ristomatti Hakola ja maastohiihtäjä Krista Pärmäkoski. – Myös kiinnostus kansallispuistoja kohtaan näkyy meillä. Toivoisin, että asia etenisi, Pyykkönen pohtii. Miten Vuokatti kilpailee ulkomaanmatkailua ja Lapin hiihtokeskuksia vastaan. Hän korostaa, että petipaikkojen lisäksi Vuokatista löytyy esimerkiksi lumimaailma, ympäri vuoden toimiva hiihtoputki, jäähalli, urheiluopisto, seikkailukeskus, kelluva saunapaikka ja husky-vetokoiria. Hän kertoo, että moni matkailija vierailee keskuksessa uudelleen ja uudelleen, vuosi toisensa jälkeen. Uusien majoituspaikkojen lisäksi ensi kesänä aukeaa esimerkiksi koko perheen vesiseikkailupuisto. – Maailmalla tämä on laajasti käytössä ja Suomessakin asiasta on keskusteltu jo pitkään. Hiihtolomaviikon jälkeen rinteet sekä osa palveluista ja majoituspaikoista oli suljettava. – Olemme kääntäneet sivut monelle kielelle, uudistaneet brändiä, valinneet uusia markkinointikumppaneita ja investoineet lisämajoitukseen sekä muihin palveluihin, Pyykkönen luettelee. Vuokatti oli parille jo entuudestaan tuttu paikka. LAHDESTA Sotkamoon ja Vuokattiin lomailemaan tulleet Jarmo Lehtinen ja Päivi Aholainen toivoivat lomaltaan luontoa ja retkeilymaastoja. Pyykkönen kokee koronan opettaneen, että yhteen hiileen puhaltamalla on mahdollisuus selvitä pahimpien aikojen yli. Kotimainen matkailu on ekologista, Heidi Pyykkönen muistuttaa.. – Erityisesti mökkien ja viikkomajoituskohteiden kysyntä on ollut vilkasta, Pyykkönen iloitsee. Nyt jopa joulumajoituksia kysellään ennätyspaljon. Sotkamossa sijaitsevaan Vuokattiin on Etelä-Suomesta puolet lyhyempi matka kuin pohjoisen lomakohteisiin. Talvella rinteisiin on tulossa uusi slopstyle-rinne, jossa esimerkiksi lumilautailijat voivat tehdä temppujaan. JOTTA palveluille riittää kysyntää, on markkinoinnin oltava kunnossa. Mainontaa suunnataankin nyt Ruuhka-Suomeen, sillä Vuokatti on vielä jokseenkin tuntematon kohde erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Tampereen alueella. – Kyllähän tämä on sellainen paikka, jossa on jokaiselle jotakin, Aholainen pohtii. – Matkailijat haluavat lomaltaan monipuolisuutta, rauhaa, laatua ja helppoutta, Pyykkönen tiivistää. Pyykkönen kertoo, että etenkin kaikenlainen pyöräily ja polkujuoksu ovat kasvattaneet suosiota kävijöiden keskuudessa viime aikoina. ISO osa matkailijoista saapuu Vuokattiin noin kahden-kolmensadan kilometrin säteeltä, mutta myös kauempaa matkailijamäärät kasvavat. Hänestä olisi hyvä, jos Suomessa alettaisiin kerätä veroluonteista matkailumaksua, jolla kehitettäisiin matkailumarkkinointia ja palveluita. – Kotimaanmatkailu on ekologista, turvallista ja riskittömämpää kuin matkustaminen ulkomaille, Pyykkönen summaa. – Meillä asuu täällä myös 10 500 paikallista ihmistä ja alue on monelle pysyvä koti, Pyykkönen lisää. Palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat muutaman kilometrin säteellä. Mutta löytävätkö lomalaiset Kainuun korpeen. Myös vaikuttajayhteistyöllä on merkitystä. Useamman sadan kilometrin matka Lahdesta ei ollut ongelma. – Tämä on ehdottomasti hyvä kesämatkailukohde varsinkin, jos retkelle haluaa, kotimaan luontomatkailusta tykkäävä Lehtinen sanoo. 7.8.2020 33 SILMÄNKANTAMATTOMIIN levittäytyvät vaaramaisemat, luonnon helmassa kiemurtelevat lenkkipolut ja Sapsojärven puhtaat rannat. Nyt matkustajat palaavat pikkuhiljaa. Suunnitelmissa oli käyttää Vuokatin palveluita, mutta käydä myös Hiidenportin kansallispuistossa
Lopulta he olivat mökillään koko kevään aina juhannukseen saakka. Maailmanlaajuinen epidemia pakotti suomalaiset etätöihin ja monelle se tarjosi tilaisuuden viettää enemmän aikaa vapaa-ajan asunnollaan. Pariskunta aikoi palata takaisin EteläSuomeen heti pääsiäispyhien jälkeen. Matkalla he kuuntelivat uutisia. Markku ja Irma Tornberg pakkasivat autonsa ja lähtivät ajelemaan 800 kilometrin päähän mökilleen Kuusamoon. Parin viikon päästä Uudenmaan rajat lyötiin kiinni. Monet kiinteistöalan yritykset raportoivat kiinnostuksen kesämökkien ostamiseen kasvaneen koronakevään ja -kesän aikana ympäri Suomen. PARISSA päivässä tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti. Ja vähän ylikin. Hallitus julisti Suomeen poikkeustilan 16. Joka niemeen, notkoon ja saarelmaan Ilmiöt. Pääsiäinen tuli ja meni, Kreetan lomakin peruttiin. TORNBERGIT eivät olleet ainoita. Samanlaisesta tilanteesta haaveilee moni muukin, sillä suomalaiset innostuivat tänä vuonna vapaa-ajan asuntojen hankkimisesta. Sinne lunta oli tullut enemmän kuin tarpeeksi ja Tornbergeilla oli tarkoitus käydä pudottamassa pahimmat kuormat mökin katolta pois. maaliskuuta ja asetti kansalaisten arkeen lukuisia rajoituksia. Olihan heillä varattuna matka Kreetallekin. TEKSTI JA KUVAT: SAMULI VÄNTTILÄ MAALISKUUSSA Järvenpäässä Uudellamaalla ei ollut lunta. Tornbergit katsoivat hallituksen tiedotustilaisuuksia mökillään ja totesivat, että tästä taisi tulla pidempi reissu. 7.8.2020 34 Irma ja Markku Tornberg asuivat kesämökillään koko koronakevään. Ilmiö voi vauhdittaa monipaikkaisuuden yleistymistä, sanoo tutkija. Koronatartuntoja oli tullut Suomessa lisää, mutta mistään poikkeusoloista ei kuitenkaan vielä tiedetty
– Olisimme valmiit maksamaan puolet veroistamme tänne. Harva on valmis muuttamaan maalle tai kesämökille pysyvästi, mutta moni haaveilee siitä, että elämän voisi jakaa sekä kaupunkiasunnon että vapaa-ajan asunnon kesken. Vaikka etätyösuositukset loppuivat kesäkuussa, paluuta entiseen ei välttämättä enää ole. TORNBERGIEN mukaan mökillä vietetty kevät oli “loistavaa aikaa”. PITKÄSEN mukaan vapaa-ajan asumisen lisääntymistä on ollut havaittavissa jo ennen koronaa. Siksi niihin haluttiin turvaan myös poikkeuksellisena kriisiaikana. 7.8.2020 35 Merkille pantavaa oli etenkin nuorempien ikäluokkien halu hankkia omia kesämökkejä. Voi olla, että tämän kevään jälkeen entistä useampi alle 40-vuotias päättää toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja ostaa itselleen oman kesämökin. Pitkäsen mukaan juuri alle 40-vuotiaiden kiinnostus mökkeilyn lisäämiseen saattaa nostaa vapaa-ajan asumisen suosiota merkittävästi. MÖKKEILYÄ väitöskirjassaan tutkineen Ympäristökeskuksen erikoistutkijan Kati Pitkäsen mukaan kesämökki edustaa suomalaisille usein eräänlaista turvasaareketta, jossa saa hetken olla rauhassa kaikesta maailman melskeestä. – Korona-aika vaati kontaktien välttämistä ja moni varmasti koki, että mökillä se on kaikkein helpointa toteuttaa, Pitkänen pohtii. Toivottavasti hallitus alkaa sellaista pian valmistelemaan, Markku Tornberg miettii. Vielä 1980ja 1990-luvuilla mökkeilyn ajateltiin olevan paluuta vanhanaikaiseen elämään, jossa vedet kannettiin itse ja sähköä ei välttämättä ollut. Suomalaiset tekivät muutamassa kuukaudessa jättimäisen digiloikan, kun he oppivat työskentelemään etänä kuka mistäkin. 7.8.2020 35 Mökillä ei aika käy pitkäksi, tietävät Markku ja Irma Tornberg.. TORNBERGIEN kaltainen kaksipaikkaisuus voi Pitkäsen mukaan olla yksi korona-ajan merkittävimmistä muutoksista, jolla olisi isoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Moni haluaa tehdä etätöitä jatkossakin. Jos Tornbergit olisivat vielä työelämässä, uskoisivat he silloinkin viettävänsä pidempiä aikoja mökillä. Halkopinokin kasvoi niin, että nyt puuta riittää monen vuoden tarpeiksi. PITKÄSEN mukaan ilmiötä vauhdittaa se, että mökkien varustelutaso on parantanut selvästi viime vuosikymmeninä. Vuonna 2018 tehdyn Nordean kyselytutkimuksen mukaan 18–25 -vuotiaista yli puolet haluaisi omistaa kesämökin. Työn paikkasidonnaisuus menetti monilla aloilla hetkessä merkityksensä. Sosiaalisia kontakteja oli vähemmän, mutta toisaalta kahdenkeskistä aikaa löytyi senkin edestä. Kulunut kevät teki etätöiden tekemisestä niin tavallista ja helppoa. Korona-aikana vahvistui kuitenkin ajatus, että Kuusamo voisi olla heille vielä selvemmin toinen kotipaikkakunta. YLEISIN suomalainen mökin omistaja on yli 60-vuotias. Työn paikkariippumattomuus helpottaa kuviota huomattavasti. MÖKILLÄ he ovat viettäneet useamman viikon mittaisia jaksoja ennenkin, noin 5–6 kertaa vuodessa. Eläkkeellä oleva pariskunta keksi korona-arkensa ohjelmaksi kaikenlaista puuhaa. – Kyllä me voisimme jatkossakin viettää täällä pidempiä aikoja, Irma Tornberg sanoo. Oli ulkoilua, retkeilyä, pilkkimistä, lumihommia
– Se olisi selkein ja tärkein vastine, jota ajattelisin kuntaan maksamillani verorahoilla saavani, Irma Tornberg pohtii. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti maaliskuun lopulla mökkiläisiä palaamaan koteihinsa. Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että laajasta levinneisyydestään huolimatta mökin omistaminen on luokkasidonnainen ilmiö, joka koskettaa erityisesti hyvätuloista keskiluokkaa ja sitä rikkaampia. – Etenkin nuoremmat sukupolvet haluavat tehdä elämässään luontoystävällisiksi miellettyjä ratkaisuja. Kerrostaloelämän ja mökin yhdistäminen on siihen osuva ratkaisu. Jos nämä realisoituvat, meidän pitäisi olla hallinnon puolesta valmiita tämän kaltaisiin muutoksiin, hän summasi. Hän korosti, että usein ihmiset viettävät aikaa monella paikkakunnalla. Mökkielämä perustuu edelleen ekologiselle yksinkertaisuudelle.. KESKUSTA on korostanut viime vuosina monikuntalaisuuden mahdollistamista. – En millään pysty sanomaan, että olenko maalainen vai kaupunkilainen, sillä olen kumpaakin. Viime hallituskaudella silloinen kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) esitteli kaksoiskuntalaisuutta käsitelleen selvityksen, jossa todettiin, ettei Suomen perustuslaki salli verotusta ja äänioikeutta useammassa kunnassa. – Ja jos olisimme joutuneet taudin vuoksi hakeutumaan Kuusamon terveyskeskukseen hoitoon, tuskin meitä olisi poiskaan käännetty, hän lisää. Tornbergeille kaksipaikkaisuus merkitsee ennen kaikkea sitä, ettei heidän tarvitse liian voimakkaasti määritellä, mihin kategoriaan he asuinpaikkansa perusteella kuuluvat. Ja mökkeily ajatellaan juuri sellaiseksi, Pitkänen näkee. Sekin on otettava päätöksenteossa huomioon. Nykyiset 30-vuotiaat ovat tottuneet reppureissaamaan ulkomailla, mutta jatkossa he haluavat entistä enemmän löytää mahdollisuuksia kotimaasta. He pohtivat Järvenpäähän palaamista, mutta päättivät kuitenkin jäädä Kuusamoon. Varustelutason noustessa mökin omistaminen alkaa olla mahdollista entistä pienemmälle väestönosalle. Silloin heidän ei tarvitsisi miettiä hoidon saantia missään tilanteessa. Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) totesi kesäkuussa Suomenmaan verkkolehden haastattelussa, että monikuntalaisuuden mahdollistaminen vaatisi kuitenkin poliittista tahtoa. – Elämme hyvin mielenkiintoista aikaa sen suhteen, miten vapaa-aikaan liittyvät kulutustottumukset tulevat muuttumaan, Pitkänen sanoo. Mökkeily on hyvä vaihtoehto myös pitkille kaukolennoille, joiden ilmastovaikutuksista ihmiset ovat entistä tietoisempia. Sähköt ja aiempaa parempi varustelutaso alkavat olla mökeillä itsestään selviä asioita. MÖKKEILY osuu varsin hyvin nykyajan yhteen suurimpaan megatrendiin: ympäristötietoisuuden nousuun. Ne mahdollistavat myös sen, että mökeillä voi viettää aikaa ympäri vuoden. Pariskunta viihtyy erinomaisesti kaupungissa, mutta kaipaa säännöllistä kosketusta myös maalle. Pelkona oli, että koronaviruksen levitessä he ruuhkauttavat vähemmillä resursseilla varustetut maaseutupaikkakuntien terveyskeskukset. – Pikkaisen tietenkin omatunto kolkutti, että teemmekö nyt jotain todella väärin, mutta toisaalta täällä me olimme enemmän turvassa taudilta kuin kaupungissa, Irma Tornberg sanoo. Mökkeilyn lisääntyminen saattaisi kuitenkin olla yksi ratkaisu senkin helpottamiseen. Terveyspalvelut ovatkin yksi suurimmista syistä, miksi Tornbergit olisivat valmiita maksamaan puolet veroistaan mökkipaikkakunnalle. MÖKKILÄISTEN isoa määrää ei kuitenkaan nähty koronakriisin aikaan hyvänä asiana. Perustuslailliset haasteet pitäisi hänen mielestään kyetä ratkaisemaan. 7.8.2020 36 Nykyään mökit ovat pienoisomakotitaloja astianpesukoneineen, nettiyhteyksineen ja muine mukavuuksineen. Luulen, että moni suomalainen kokee samalla tavalla, Markku Tornberg sanoo. Erityisesti mökillä pitkiä aikoja viettävät haluavat mökille elämää helpottavia arjen mukavuuksia. VIIME aikoina maaseudun ja kaupunkien välinen vastakkainasettelu on käynyt välillä kuumana. Ihan oma lukunsa ovat hiihtokeskusten ja muiden lomakohteiden yhteydessä olevat vuokramökit, joita myös käytetään runsaasti. Tällä hetkellä Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä. Tornbergit eivät kokeneet sitä kuitenkaan painostuksena. JOS mökkeilyn suosio vain kasvaa, on Pitkäsen mukaan muutoksia odotettavissa ainakin infrahankkeisiin, palveluihin, työelämään, verotukseen ja sotepuolelle. Kohentuneesta varustelutasosta huolimatta mökkielämä perustuu edelleen ekologiselle yksinkertaisuudelle ja luonnon läheisyydessä elämiselle. Erikoistutkija Pitkäsen mukaan mökkien omistamiseen ja niissä vietettyyn aikaan liittyvät ratkaisut ovat yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittäviä. – Ne ovat isoja lukuja. HE tiesivät, että moni muukin mökkiläinen teki samanlaisen ratkaisun. KEMPPI muistutti, että tuoreen maaseutubarometrin mukaan kaupunkilaisista vajaa puolet näkee omistavansa kymmenen vuoden sisällä vapaa-ajan asunnon maaseudulla. Noin 2,5 miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus mökkien säännölliseen käyttöön
7.8.2020 37 7.8.2020 37 Markku ja Irma Tornberg olisivat valmiita maksamaan puolet veroistaan mökkipaikkakunnalle Kuusamoon.
Lasten välille saattoi tulla riitaa, joku poti vanhempien avioeroa tai oli kohdannut muun kriisin, ja se heijastui koko luokan arkeen. 7.8.2020 38 7.8.2020 38 TUOREENA opettajana Sanna Isopahkala kohtasi luokassaan tilanteita, joissa iski neuvottomuus. – Pyydän vaikkapa etsimään lauseista predikaatteja. Luokka saattaa tehdä myös toiminnallisia harjoituksia, esimerkiksi matkia musiikkivideon esiintyjien liikkeitä. Hekin, jotka eivät koskaan ole uhrin tai tekijän roolissa, oppivat. OMASSA LUOKASSAAN Isopahkala kokeili erilaisia menetelmiä ja alkoi samalla kerätä tutkimusaineistoa. – Pahimmassa tapauksessa hänet jätetään ”rauhaan”. – Usein vaikkapa kahden oppilaan välinen riita käsitellään suljettujen ovien takana. – Lapset ovat lähekkäin ja heillä on konkreettista tekemistä. – Mutta kun hän seurasi tilanteen alusta loppuun, kommentti oli: ”Vau, Väitöstutkija Sanna Isopahkala toivoo kouluihin lisää tunnekasvatusta. On pohdittava, missä yhteiset rajat menevät. Isopahkalan idea on ollut tuoda tunneasiat osaksi tavallisia oppitunteja. – Opettajalla on suuri merkitys luokan tunneilmapiirin luojana, Isopahkala muistuttaa. OLENNAISTA Isopahkalan mukaan on luottamus. – Kun koko luokan kanssa tehdään samat asiat, aika ei ole keneltäkään pois. Siinä tulee opetussuunnitelman mukaista asiasisältöä, mutta opitaan myös muuta. Isopahkala alkoi kehitellä malleja, joilla koulussa tapahtuvia tai luokkaan peilautuvia tunteenpurkauksia voitaisiin käsitellä siten, että kaikki oppisivat niistä. Opiskelija tunnusti ensin ajatelleensa, ettei niin voi tehdä. Entä mitä tehdä, jos oppilas itkee luokassa. Kriisi saattaa jopa syvetä, Isopahkala kuvaa. Toisaalta, kun ryhmä tietää, mitä on tapahtunut ja asia on hoidettu, voidaan jatkaa eteenpäin. Keinoja asioiden käsittelyyn ja ilmapiirin rauhoittamiseen oli vaikea keksiä. Fyysinen kontakti luo turvallisuutta. Usein niiden toteuttaminen opetuksen ohessa saattaa kuitenkin tuntua opettajista hankalalta. Se vapauttaa tunnelmaa ja lisää yhteistä iloa. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: SANNA ISOPAHKALALTA Jos toista itkettää, häntä voi vaikka silittää Koulu. Juuri noissa tilanteissa voitaisiin opetella myötätunnon kokemista ja osoittamista, toisen rinnalle asettumista ja rohkaisemista. Kerran eräs opettaja-opiskelija kauhistui, kun oppilaiden välillä tapahtunut selkkaus otettiin puheeksi yhteisessä piirissä. Isopahkala esimerkiksi kerää lapset piiriin, vaikkapa muodostamaan tikuista kuvioita. Hän huomasi, ettei tunteita kuohuttavassa hetkessä keskustelu ole ensimmäinen keino. Toisinaan Isopahkala laittaa oppilaat lukemaan lastenkirjallisuutta, jossa on tunnekasvatuksellista sisältöä. Osapuolet palaavat ryhmään ja välitunnilla kaikki ryntäävät kysymään, mitä tapahtui. Tilanne on ensin vakautettava muulla tavalla. Koulussa on toki käytössä erilaisia ohjelmia muun muassa kiusaamisen ehkäisemiseen
EVELIINA LESKELÄ halusi opettajaksi pikkutytöstä asti. – Vuorovaikutusja tunnetaidot ovat minusta tärkeimpiä asioita eikä niistä puhuta opinnoissa juurikaan. – Koulumaailma on muutakin kuin opettamista. Siksi ryhmän tunneilmapiiriin satsaaminen on Isopahkalan mielestä erityisen tärkeää. Leskelä meni soveltuvuuskokeisiin ja otti asian esille lautakunnan edessä ja taisi vakuuttaa. Elämäntapaoppaista voi olla paljon hyötyä aikuiselle, mutta opetuskäyttöön niiden menetelmiä ei sellaisenaan voi siirtää. Ryhmä tuli hetkessä täyteen, samoin uusintakierros. Siksi olisi tärkeää, että jo koulutuksessa näihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota, Leskelä toteaa. Leskelä perehtyi opetussuunnitelmaan ja etsi sieltä tunneja mielenterveystaitoihin liittyviä sisältöjä. Vuosi sitten syksyllä opiskelijat pyysivät Isopahkalaa vetämään toiminnallisen tunnetaitotyöpajan. Isopahkalan mielestä olisi tärkeää tuottaa tieteellisesti tutkittua tietoa hyvistä toimintamalleista. LESKELÄN MUKAAN erilaisia teorioita ja arviointityökaluja on tarjolla paljon. KORONAKEVÄÄN jälkeen koulun aloitus on nyt erilaista. Opettajan tunnetaidoilla on tutkitusti yhteys lasten koulumenestykseen. Isopahkalan kokemuksen mukaan heillä on valtavasti kerrottavaa. Nekin ovat tarpeellisia, mutta esimerkiksi arvioinnin toteuttamisessa yhdessä oppilaan kanssa tarvitaan tunnetta. – Opettaja on luokassa tunnepeili. LAPSET OVAT ottaneet toimintamallin hienosti vastaan. Palautteissa todettiin, että juuri tällaista opintoihin tarvittaisiin lisää. 7.8.2020 39 7.8.2020 39 näinkö tällaisen voi hoitaa!” Isopahkala kertoo. Samalla kun tarkkailen hienoja karkeamotoriikkaa, lukuja kirjoitustaidon tasoa tai matematiikan osaamista. – Uskon, että opettajan tunneja vuorovaikutustaidot vaikuttavat laajasti oppilaaseen kouluviihtyvyydestä identiteettiin. – On tärkeä luoda hetki, jolloin tunteista saa kertoa. Opettajat voivat joutua haastaviin tilanteisiin aivan yllättäen. – Keskustelu menettää merkityksensä, jos oppilas aistii, ettei opettaja ole tilanteessa mukana aidosti. Se on kasvattamista. – Mietin, jaksanko mennä pääsykokeisiin ollenkaan, Leskelä kertoo. On valtava tarve saada siihen konkreettisia välineitä. – Kun itseä itkettää, miettii, että mitä toiset ajattelevat. Leskelä teki kasvatustieteen kandidaatintutkielmansa opettajan tunneja vuorovaikutustaitojen yhteydestä lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Yhtä tärkeää opettajan on osata viedä tilanne seuraavaan aiheeseen. Tiedetään, että kielteiset tunteet hidastavat oppimista ja vaikeuttavat muistamista. – Itse aion uuden oppilasryhmäni kanssa elokuussa keskittyä rauhassa tutustumiseen ja kartoittamaan oppilaiden osaamista niin koulussa arvioitavien oppiaineiden kuin elämäntaitojen osalta. Mihinkään vallankumoukselliseen hän ei pyri. Isopahkala on saanut kiitosta myös kodeilta. Mutta ei se haittaa jos itkettää, silloin toiset voi vaikka silittää sitä joka itkee, Isopahkala kertoo erään oppilaan kiteyttäneen olennaisen. Ainakin opiskelupaikka irtosi. Elämä ei voi olla ikävissä asioissa vellomista. Kun alan opintoihin hakeutuminen tuli ajankohtaiseksi, hän eli hyvin raskasta aikaa. ERI NORMAALIKOULUISSA työskennellyt Isopahkala havaitsi, että opettajankoulutuksessa tunnetaidot huomioidaan aika kevyesti. – Usein vanhemmillakin on vaikeuksia käsitellä lasten kanssa esimerkiksi läheisen kuolemaa. Tunnetutkimusta tehdään tällä hetkellä paljon. On tärkeää, että tunteita opitaan sanoittamaan ja säätelemään sekä ymmärtämään, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Jos kasvattaja pelkää omia tunteitaan ja piilottelee vaikeita asioita, se välittyy lapselle. Pitkä etäopetuksen jakso on aiheuttanut haasteita oppilaiden elämässä. Tarkkailen myös oppilaiden kykyä luoda kontaktia toisiin oppilaisiin, kykyä osoittaa myötätuntoa ja yhteistyötaitojen tasoa, hän kertoo. Kaikki tunteet ovat sallittuja, sanoo opettajaksi opiskeleva TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: REETTA MÄÄTTÄ. Vähemmän sen sijaan selvitetään konkreettisia, arjen tasolle tulevia tapoja toteuttaa hienoja teorioita. Kannustamisen ja hyvän huomaamisen kautta itsetunto kasvaa ja oppiminen edistyy. Kolmivuotias pikkusisko oli kuollut tapaturmaisesti vähän aiemmin. Oman surunsa keskellä hän alkoi miettiä, miten opettaja voisi tukea oppilasta kriisitilanteessa. Murheiden skaala on laaja; koira on kuollut, sormessa on haava tai isä on muuttanut pois kotoa. Niitä oli vain vähän. – Tavoite on, että kipeitä tunteita käsitellään rakentavasti ja niin, että prosessi edistää oppimista
7.8.2020 40 Marjaana Perttula neuvoo viljelijöitä kuvaamaan tilan tavallisia töitä, niiden tekijöitä ja työkoneita. Kuvien arvon ymmärtää usein liian myöhään.. 7.8.2020 40 Historiikit ovat erilaisia . täynnä väriä ja elämää
Saan iloisia soittoja: ”Hei löysin kirjasta tätini! Hän on ollut mukana MTK:ssa niin kuin minäkin.”. Etenkin tuffan, Ilmari Perttulan, kuva ja nimi arkistoissa koskettaa. täynnä väriä ja elämää. Tätä historiikin kirjoittajaa naurattaa usein töissä. Lyhyellä työmatkallaan hän laulaa usein kiitoslauluja. Vaimo siellä huuteli miestä aamukahville ja kysyi: Missä olet. Uni tuli silmään ja kun aikataulussa oli varaa, aamun koitteessa miehet panivat pelinsä parkkiin huoltoaseman pihalle. Perttula pitää työstään. Kun uni oli makeimmillaan, puhelin soi. Iloksi päätyi sekin, kun Vampulan yhdistyksessä luultiin erheellisesti toiminnan alkaneen vuonna 1949. Isoimmassa on sivuja peräti 300 ja pienimmissäkin lähes sata. Perttula viis veisaa vanhasta sanonnasta. Yhdistyksen sihteeri totesi Perttulalle, kuinka olivat tuskin viettäneet 50-vuotisjuhliaan, kun järjestettäväksi tulivat satavuotisjuhlat. On mukava antaa ihmisille uutta tietoa sadan vuoden takaa, hän nauraa. Jokainen kirjoista on M arjaana Perttulan, Lallissa ja sittemmin freelancerina toimineen porilaisen toimittajan kynästä lähtöisin. TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Uutisia sadan vuoden takaa Elämä Marjaana Perttulan omat sukujuuret ovat vahvistuneet kirjoittaessa MTK:n historiikkeja.. Uninen ääni vastasi: Helsingissä. PERTTULA opiskeli aikoinaan historiaa nähdäkseen isompia kokonaisuuksia ja niiden sisällä olevia syitä ja seurauksia. . Ei kun kirjat koriin, kesäkolttu päälle ja menoksi. Nyt saan kirjoittaa kirjoja ja osoittaa jollain käytännön toimillani arvostustani maatalouteen ja niille, jotka ovat jaksaneet harjoittaa ammattia myös omassa suvussani. ON KUUMA koronakesä ja haastattelu tehdään osaksi porilaisen kivinavetan seinustalla. Ei aikaa, kun samaan suuntaan körötteli joku muukin vielä kehnommalla pelillä. Sukupolvet ja nimet vilahtelevat kirjoissa, jolloin nykytoimijat ovat saattaneet löytää sivuilta lähiomaisiaan. Huittisten kohdalla päähän puski ajatus: Onko tässä järkeä. Seuraavaksi ovat vuorossa Harjavallan, Kokemäen, Kankaanpään ja Nakkilan historiikit. PERTTULAN historiikit ovat erilaisia . Ei ole. . Työ historiikkien kirjoittajana avautui Suomen historian maisterille yllättäen vuonna 2016. Valmiina ovat jo MTK-Kauvatsan, Vammalan, Eurajoen, Pohjois-Porin, Merikarvian, Lapin, Köyliön, Säkylän ja Porin Seudun tuottajayhdistysten historiikit. Komeita kirjoja. . 7.8.2020 41 AURINKO porottaa Porissa. Laulaa sopiikin, sillä Noormarkun Lassilasta kotoisin olevan sukutilan tyttö on työnsä myötä päässyt pureutumaan myös omiin juuriinsa. Mitä luulette, onko vanhojen uutisten etsiminen pitkäpiimäistä hommaa. Kauvatsan mies ei saanut yöllä unta ja lähti aamukahdelta ajamaan traktorillaan Satakunnasta kohti Helsinkiä. Kun ensimmäinen kirja oli valmis, seuraavat putkahtivat ilmoille vauhdilla. Ja noin on käynyt. Lähteinä työssä ovat myös yhdistysten omat ”arkistot”, useimmiten pölyttyneet pahvilaatikot. NAVETAN seinusta tuo mieleen lapsuuden kesät, jolloin Perttula kaksoisveljensä Pekan kanssa kärräsivät tyhjiä maitotonkkia maitolaiturilta navettaan ja leikittivät tilan muutamaa sikaa kumiankalla ulkohuusin portailta. Esimerkiksi käy tarina viljelijöiden traktorimarssista Helsingin Senaatintorille vuonna 2016. Perttula tarvitsi pienen tuumaustauon, mutta sitten syttyi lamppu. JO VIIDETTÄ vuotta Perttula on sukeltanut MTK-Satakunnan arkiston 28 metrin mappirivistön syövereihin ja onkinut tietoja tuottajayhdistyksille. ”Mikään ei ole vanhempi kuin eilinen uutinen” sanottiin joskus, mutta nyt uutinen vanhenee hetkessä. Parivaljakko jatkoi taivalta yhdessä kohti pääkaupunkia. MTK-Satakunnan satavuotisjuhla lähestyi ja MTK:n keskusliiton tiedottajanakin toiminutta Perttulaa pyydettiin kirjoittajaksi. MTK-Satakunnan kokoushuoneen pöydällä on pinossa kymmenen satavuotishistoriikkia. Maalaistalon tytär tunnisti itsensä entistä vahvemmin sukupolvien ketjussa. Oikea vuosi olikin 1917. Kirjoittaja kohottaa niissä kaikkien maataloustuottajien itsetuntoa ja luo heistä sankareita, joiden ansiosta meillä on puhdasta suomalaista ruokaa
Asia ratkaistaan, kuten demokraattisissa kansanliikkeissä on tapana – eli äänestää rätkäyttämällä. – Viiden tunnin hyötyliikunta takana. Vanhanen jakoi vaaleissa marjastukseen juuri passelin kokoista vihreää ämpäriä. Oli kummin tahansa, luonnehdinnasta voinee olla ylpeä. Hakekaa ihmeessä hyvä tavara pois soilta, ex-pääministeri suitsutti. Yksi tunnetuimmista Vanhasen ulkoiluttajista lienee Juha Sipilä. Apollon Tietäjä toivottaa lykkyä tykö! HILLAA , lakkaa, linttiä, muurainta, valokkia tai millä nimellä sitä nyt itse kukin tykkää kutsua, on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen runsaasti aivan eteläistä Suomea myöten. Eihän sitä nyt niin sairas ole, etteikö hillaan! Lööppeihin asti ovat päätyneet ne lukuisat onnettomat, jotka ovat painuneet suolle ilman vettä ja kunnollista suuntavaistoa – saati suunnitelmaa. Siis tarkoittaako se vasemmistoa jarruttavaa oikeistoa vai oikeiston jarrua. Hän pyysi seuraajiaan kuvailemaan keskustaa ensimmäisellä mieleen juolahtavalla sanalla. Hartolalainen maanviljelijä ja kristillinen saarnaaja kuitenkin myöhästyi puheenjohtajakiertueelta eikä lopulta osallistunut vaaliinkaan. Se on ainakin pohjoisessa tunnettu kausiflussan kaltainen tauti, joka saa pikkupitäjien päivystysjonot tyhjenemään. Apollon Tietäjä teki työtä käskettyä ja yritti löytää pariinkin otteeseen lapsena kadotetun hillastusinnon. Vastaan tuli myös jarruoikeisto. Ja noh. Sotkamossa vuonna 2018 silloinen puheenjohtaja Juha Sipilä sai vastaansa kotkalaisen kaupunginvaltuutetun Vesa Levosen. Keskustan villit kortit TEKSTI: SANTERI LAMPI, HENNA LAMMI, SANTERI LAMPI, AUGUST HALONEN. Itseluottamuksesta ponnistus ei kuitenkaan jää kiinni. Olihan hän, mutta kyse olikin lopulta Aleksanterinkadun muotiputiikkien ongelmista! DEMARITAUSTAINEN viestintäspesialisti Juha Töyrylä risti keskustan Twitterissä puolueiden puolueeksi. Tästähän olemme tismalleen samaa mieltä! Viestiin sisältyi myös yllättävän rakentavasti muotoiltu varoitus: ”Keskustan imua ei menetetä yksittäisillä päätöksillä vaan jatkuvalla näivettymisellä pikkuhiljaa.” Oliko stadilaiskundi todella innostunut keskustan kehittämisestä. Ehkä tarvittaisiin vieläkin parempi hillavuosi, että se löytyisi. Räväkästä ehdokaspuheestaan huolimatta Levosen vastus oli liian kova. Olihan sitä suota ja marjoja, mutta se into. Verraton hillavuosi on tarkoittanut myös sitä, että viimeistään nyt Matti Vanhasen presidentinvaalien aikainen kampanjatuote on päässyt tositoimiin. Kokoomusjyrän mukaan keskustan elinvoima koostuu muun muassa elämyksellisyydestä ja saavutettavuudesta. Keskustan puheenjohtajamittelöiden villeistä korteista on tullut jo perinne. Myös Tiaisella on täysi työ murtautua tuntemattomuudesta keskustan eturiviin. Kouvolan puoluekokouksessa kisasi trio: Kulmuni, Kaikkonen – ja Jari Tasanen. Piotallous, kökkötraktori, sikaramppi – 495 vastauksen joukosta itseironiaan taipuvainen Apollon Tietäjä löysi kaikenlaista nokkelaa. Kulmuni, Saarikko ja Honkonen ovat politiikan seuraajille tuttuja kasvoja, mutta puolueen peräsimeen pyrkii myös Posi TV:n päätoimittaja Ike Novikoff, viralliselta nimeltään Ilkka Tiainen. Nyt on paras hillavuosi, mitä minä muistan. Moneen onkin iskenyt hillahulluus. Hän sometti kuvan hilloja pullistelevasta Mattiämpäristä ja kehotti kansalaisia suolle. Apollon Tietäjät 7.8.2020 42 NELJÄN viikon päästä keskustalaiset päättävät, kuka kipparoi puolueen kohti syysmyrskyjä. APOLLON TIETÄJÄ hieraisi silmiään törmätessään Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren twiittiin
Kannatan tehtävään Annika Saarikkoa ja tämä kannanottoni on hänen puolestaan, ei ketään vastaan. Toivon, että keskusta saa Annikan suunnannäyttäjäkseen! Keskusta tarvitsee valovoimaista ja osaavaa Annikaa HANNAKAISA HEIKKINEN Keskustan varapuheenjohtaja. Todellista johtajuutta on pyrkiä vakuuttamaan ihmiset oikeaksi katsomansa näkökulman kannalle silloinkin, kun kysymys jakaa mielipiteitä. Tulevassa Oulun puoluekokouksessa keskustaväki valitsee jälleen kerran puolueen johtoon henkilöt, joiden se katsoo olevan juuri tässä hetkessä sopivimmat kyseisille paikoille. Kärjistämisen sijaan politiikka janoaa sillanrakennusta. Hänen taitonsa perustella kantansa selkeästi ja ymmärrettävästi on ihailtavaa. JOHTAJUUTEEN tarvitaan muutakin. Olen halunnut tuoda esille asioita, jotka koen yhteiskunnallisesti merkittäviksi ja minulle on tärkeää perustella näkemysteni taustat. ANNIKA on poikkeuksellisen lahjakas poliitikko ja vaikuttaja. Minulle on tärkeää, että poliitikko pyrkii johtamaan edestä, näyttämään tietä. Olipa kyseessä suomalainen ruoantuotanto, huoltovarmuus, ikäihmisten hyvinvointi tai terveyden edistäminen, tahtotilani on rakentaa ymmärrystä ja hyväksyntää ja vähentää vastakkaisasettelua. Peluri puolestaan haistelee, mitä mieltä hänen kulloinkin kannattaa olla maksimoidakseen kansansuosion. Hänen kykynsä hahmottaa kokonaisuuksia ja pukea ne hetkessä sanoiksi tai teksteiksi hakee vertaistaan. Siksi päätöksiä on tehtävä ajassa ja tulevaisuutta varten – menneellä on arvonsa tässä yhteydessä vain opiksi ottamisen mahdollistajana. Ei ole ratkaisevaa, missä hän on syntynyt, vaan merkityksellistä on, millaisiksi hänen ihmisyytensä ja osaamisensa ovat elämänpolulla kehittyneet. TÄLTÄ paikalta viimeisen kirjoitukseni kohdistan keskustalaisittain kaikkein tärkeimpään aiheeseen eli puheenjohtajan valintaan. Olen saanut olla osa kotimaan politiikkaa ja seurata eri kulmista puolueiden ja ihmisten toimintatapoja puolitoista vuosikymmentä. 7.8.2020 43 Puheenvuoro TÄMÄ on viimeinen kirjoitukseni tälle palstalle Suomen Keskustan varapuheenjohtajana. Hänestä minulla on vain hyvää sanottavaa. Olen tuntenut Annikan ja tehnyt hänen kanssaan yhteistyötä koko tuon ajan. Tuossa ajassa näkee ja kuulee paljon – ja yhteistyö ja kanssakäyminen muodostavat selkeän kuvan, mistä ”villoista” kukin on tehty. OLETTE tottuneet minun ottavan kantaa asioihin rohkeasti. IHMISEN kyvykkyyttä ei mitata sillä, mistä hän tulee vaan sillä, millaiseksi hän on tullut. Olen useissa tilanteissa saanut myös ihailla hänen kykyään neuvotella ja hakea ratkaisuja. Kantani on selvä, ilmoittautuipa puheenjohtajan paikkaa tavoittelemaan puheenjohtajamme Katrin lisäksi keitä tahansa muita hyviä ehdokkaita
Hetken mielijohteesta ei siis kannata kurvata Ouluhallille, koska silloin sisälle ei ole asiaa. Keskustan järjestökehittäjä Sanna-Mari Talala kertoo, että Ouluhalli oli helppo valinta paikaksi, sillä se on riittävän tilava. Ilmoittautumisen jälkeen jokaiselle tulee oma saapumisohje. elokuuta saakka. Paikalle saapuva väki jaetaan kokouspaikalla 500 henkilön lohkoihin, joilla on omat sisäänkäynnit, saniteettitilat ja palvelut. Tunnelmasta ei kuitenkaan tingitä, järjestäjät vakuuttavat. Kukaan ei pääse kokoukseen ilmoittautumatta, Pohjois-Pohjanmaan keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira painottaa. Riisuttu kokous Keskusta Puoluekokouksen ”taika” pitää löytää uudenlaisista asioista. – Uutta on myös ennakkoilmoittautuminen. Hänen mukaansa kyseessä on ennen kaikkea tulevaisuuden kokous, sillä siellä käydään läpi esimerkiksi Keskusta 2030 -uudistusohjelmaa ja tehdään henkilövalintoja. PUOLUEKOKOUS on järjestäjien mukaan tänä vuonna riisuttu malli, mutta he uskovat, että puoluekokoustunnelma säilyy silti. Kuvassa Sanna Mari Talala (vas.) ja Minna Siira.. Äänivaltaiset ja epäviralliset kokousedustajat voivat ilmoittautua perjantaihin 28. Tärkeät perinteiset jutut joudutaan tekemään toisin, Talala huomauttaa. – Haluaisin, että ihmiset ajattelisivat tämän kokouksen seikkailuhenkisesti. Jokainen lohko on erillään ja ihmiset pyritään pitämään samassa seurassa koko kokouksen ajan. 7.8.2020 44 KESÄKUUKSI Vantaalle suunniteltu keskustan puoluekokous peruttiin koronan vuoksi. Uudeksi kokouskaupungiksi syksylle valikoitui Oulu. TEKSTI JA KUVA: OLGA OINAS-PANUMA Keskustan puoluekokous järjestetään kuukauden kuluttua poikkeusoloissa. Syyskuun puoluekokous ei kuitenkaan ole entisellään. Esimerkiksi perinteinen lippumarssi ja iltaohjelma saavat odottaa seuraavaan kokoukseen. Puoluekokous on järjestäjien mukaan tänä vuonna riisuttu malli, mutta he uskovat, että puoluekokoustunnelma säilyy silti
Toivon, että kaikki tulevat paikalle luottavaisin mielin. Millä kolmella sanalla KUVAISIT puoluekokousta. – Uusi tilanne on nähtävä mahdollisuutena. MAJOITUKSEN takia ei tarvitse toistaiseksi huolestua. – Vaikka joudumme tällä kertaa luopumaan monelle tärkeistä perinteistä, myös erilainen puoluekokous voi olla hieno tapahtuma, Pirkkalainen pohtii. Kuva: Jari Laukkanen Keskustan Sotkamon puoluekokous 2019 . Koronavirus pitää puoluekokouksen järjestäjät varpaillaan ja kaikessa noudatetaan viranomaisohjeita. POHJOIS-POHJANMAALLA ollaan ylpeitä ja innostuneita mahdollisuudesta pitää puoluekokous. – Aiomme hieman käskyttää ja jakaa vastuita eri osastoille, Siira hymyilee. Tänä vuonna puoluekokousinto nouseekin Siiran ja Talalan mukaan hieman totuttua myöhemmin, koska suurin osa piireistä pitää omia kokouksiaan vasta syksyllä. Minna Siira: Yhteisöllisyys, sähköisyys, iloisuus/aatteenpalo Sanna-Mari Talala: Innostus, jännitys, ystävät Riikka Pirkkalainen: Jännittävä, ikimuistoinen, perikeskustalainen Uusi tilanne on nähtävä mahdollisuutena, sanoo Riikka Pirkkalainen. Hän kertoo, että Oulun hotelleissa on vielä tilaa ja myös naapurikunnista löytyy majoituskapasiteettia. Pirkkalaisen mukaan puoluehallituksella on vielä oikeus muokata kokousjärjestelyjä, jos viranomaisohjeet muuttuvat. – Kyllä me uskomme, että puoluekokous saadaan järjestettyä, Talala ja Siira toteavat. – Äänija puheoikeuden toteutuminen kuitenkin taataan kaikissa tilanteissa, hän vakuuttaa. Siiran mukaan majoituksia varataan sitä mukaa, kun yhdistykset tekevät kokouksessaan valintoja ja jakavat puoluekokouspaikkoja. – Monilla venyivät koronan vuoksi kokoukset elokuulle, hän kertoo. 7.8.2020 45 MYÖS keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen uskoo, että syyskuun puoluekokouksen ”taika” pitää löytää uudenlaisista asioista. Toivon heitä paikalle sankoin joukoin, puoluesihteeri kannustaa. Pirkkalainen toivoo, että jäsenyhdistykset lähettävät paikalle äänivaltaisia edustajia koronaepidemiasta huolimatta. – Uskon, että kaikki, jotka majoitusta tarvitsevat, sen saavat, Siira toteaa. – Jännityksellä odotetaan mahdollista puheenjohtajakisaa ja henkilövalintoja, Siira ja Talala pohtivat. KORONAVIRUKSEN toisen aallon on povattu tulevan Suomeen syksyllä. Naiset ovat kuitenkin puoluekokouksen suhteen luottavaisia. – Äänivaltaisten ei kannata pohdiskella, pitäisikö Ouluun lähteä. Epäviralliset edustajat puolestaan seuraavat kokousta live-lähetyksenä erillään Ouluhallista. Talkoiden osa-alueista, kuten liikenteestä, ruokailusta ja järjestyksenvalvojista huolehtivat talkoovastaavat. Hän korostaa, että osallistujien terveydestä ja turvallisuudesta huolehditaan kokouspaikalla. Kuva: Jarkko Martikainen. – Virustilanne on kuitenkin rauhallinen ja kokoukseen tulee kattavat turvaamistoimenpiteet, Talala jatkaa. Tiedossa on kaikesta huolimatta mielenkiintoisia keskusteluita, henkilövalintoja ja mahdollisuuksia päästä linjaamaan keskustan politiikkaa. Piirin toiminnanjohtajan mukaan talkoolaisia on löytynyt jo hyvin, mutta lisää tarvitaan vielä. Muuttuvat olosuhteet on otettu kaksikon mukaan huomioon kaikessa suunnittelussa ja muutoksiin varaudutaan kaikilla mahdollisilla keinoilla
Kokemus oli hyvin myönteinen, Leivo kehuu. . KESKUSTAAN hän toivoo yhteistyön henkeä kannatusalhon ja erinäisten kohujen pyörteissä. Koulutus on luonnollisesti opettajan sydäntä lähellä. On kiusallista jos jännitteet alkavat näkyä ulospäin. . SAMALLA innolla Leivo on miettinyt järjestötoimintaan uudenlaisia, mukaan kutsuvia toimintamalleja. Ohjatessani kouluissa opetusharjoitteluja näen sen välillä karun arjen, kun kunnat säästävät tukitoimista. . . . Keski-Pohjanmaan keskustanaisten puheenjohtaja Marjaana Leivo toivoo järjestötoimintaan lisää asiasisältöä. Pitäisi virittää myös piirien välistä yhteistyötä. Hänestä oli hauskaa keksiä keinoja, joilla saada houkuteltua vaalikojut yleensä kaukaa kiertävät ihmiset pysähtymään ja keskustelemaan. Paljon oli täksi kevääksi jo suunniteltukin, mutta korona pisti monet asiat jäihin. . Kentällä tarvitaan tehokkaita organisaattoreita, muuten asiat eivät etene. Myös opetusja kulttuuriministeriö edellyttää, että opetussuunnitelmassa on tällaista sisältöä. Opettaja on yhteiskunnallinen vaikuttaja ja hänen pitäisi olla tietoinen näistä asioista, Leivo painottaa. Valtuutettuja pitäisi kutsua mukaan palavereihin sekä piirin että naisten toimintaan. . Tarvitaan paljon keskustelua, eri osapuolten kuulemista ja arvostamista sekä myönteistä otetta, jotta keskustan sisälle ei muodostuisi railoja. Tulossa oli muun muassa matalan kynnyksen kahviloita erilaisin teemoin ja alustajin. Oli mielenkiintoista tavata erilaisia ihmisiä. . Kasvatustieteiden ja erityispedagogisten sisältöjen ohella Leivo opettaa yliopistossa myös demokratiaja ihmisoikeuskasvatusta. Erityisesti Leivoa hämmästyttää se, että kuntapolitiikassa mukana olevat eivät välttämättä osallistu puolueen järjestötyöhön lainkaan. . Sitäkin kautta saataisiin lisää sisältöä tilaisuuksiin. . Puheenjohtajana yhtenä tavoitteenani on innostaa ja jakaa vastuuta. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: MARIA SEPPÄLÄ Keskusta tarvitsee yhteistyön henkeä ja myönteistä otetta Marjaana Leivo. Se oli ihan mieletön homma. Hän on huomannut, että ihmiset innostuvat helposti asioista ja ideoita kyllä riittää, mutta tekijöistä tahtoo olla pulaa. OTE keskustan järjestötyöhön syveni vuonna 2015, kun Leivon kummitytön äiti Johanna Paloranta lähti ehdolle eduskuntavaaleihin ja pyysi Leivoa mukaan kampanjatiimiin. Yliopistonopettaja Marjaana Leivo on juuri päättänyt virtuaaliopetuksen zoomissa. Kotona politiikka ei ollut mitenkään vahvasti läsnä, mutta keskustalaiset arvot olivat tärkeitä. Huolenpito, välittäminen, vastuu ja yrittäminen. Painoimme tupailloissa pitkin Vaasan vaalipiiriä. Sekin piristäisi toimintaa, Leivo sanoo. Kyseessä on useamman yliopiston yhteinen hanke. On arvokysymys, pidetäänkö tärkeänä jokaisen lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen koulupolkuun, hän huomauttaa. KESKUSTAN toimintaan Leivon saivat innostettua mukaan kollega ja laaja ystäväpiiri. Ne ovat edelleen keskustan aatteen ydintä, Leivo sanoo. On suuri nautinto tehdä työtä aikuisopiskelijoiden kanssa, hän hehkuttaa. Koululaiset ovat kesälomalla, mutta Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa luokanopettajia koulutetaan vielä kesäkuussa. Yhteiskunnalliset asiat olivat kiinnostaneet häntä toki muutenkin jo ammatin kautta. 7.8.2020 46 Keskustan kasvot KOKKOLALAISEN rivitalon terassille paistaa aurinko
7.8.2020 47 Leena Rissa on sisustanut kotinsa kirpputorija roskalavalöydöillä. – Tykkään väreistä ja vanhasta, hän sanoo. Sylissä olevan UkkoPekan paitakankaan design on äidin kynästä lähtöisin.
Ihmettelijöitä oli paljon ja puoluekin sai näkyvyyttä. Iso juttu oli, että meidät kutsuttiin seuraavana vuonna kampukselle, vaikka se on lähtökohtaisesti poliittisesti vapaa alue.” Keskusteluja Kenubiilissä Juhot Kekäläinen ja Heikka jakavat innostuksen politiikkaan ja hyvään ruokaan. Kepukaveruudelle ominaista on esimerkiksi se, että ystävyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne säilyvät vahvana, vaikka tavattaisiinkin vain harvoin puoluekokousten yhteydessä.” JUHO HEIKKA, TAIPALSAARI: ”Ensikontakti Juhon kanssa oli alkuvuodesta 2017. Meillä on niin erilaiset harrastukset ja piirit, että ilman keskustaa emme olisi tutustuneet. Hän uppoutuu asioihin syvällisesti ja muistaa yksityiskohtia. Hänen valtava tietomääränsä on yllättänyt. Täydennämme hyvin toisiamme, sillä hänellä ovat hallussaan kansainväliset asiat, minä taas olen keskittynyt hyvinvointija kehittämispuoleen. Ihailen Juhossa paljon hänen kykyään ottaa huomioon monenlaisia asioita ja näkökulmia. Yhteisenä nimittäjänä kaikessa ovat hyvä ruoka ja hyvät keskustelut. Juhon kanssa puhumme keskenämme kirjaimellisesti politiikkaa. Järjestimme Kenu-KOL-karaoken diskolamppuineen kaikkineen. Tapasimme Etelä-Karjalan Keskustanuorten toiminnassa, joten keskusta on saattanut meidät yhteen. Juho on mukava, rento, asiansa osaava ja pätevä vaikuttaja. Olin lähdössä ehdolle kuntavaaleihin ja lähestyin Etelä-Karjalan keskustanuoria ehdokaskoulutusta kysellen. Siinä on ollut aikaa vaihtaa ajatuksia myös muista aiheista. Yhteiset harrastuksemme liittyvät pääsääntöisesti politiikkaan, mutta sillä saralla on sitten tullutkin tehtyä kaikenlaista. 7.8.2020 48 TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN Kepukaverit JUHO KEKÄLÄINEN, LAPPEENRANTA: ”Olemme tunteneet Juhon kanssa muutaman vuoden ajan. Tarkoitus oli pysyä erillään järjestötoiminnasta, mutta kun Juho vaalien jälkeen pyysi porukkaan mukaan, en kieltäytynyt. Olemme yhdessä vieneet Kenubiiliä paikasta toiseen. Juho on hyvin viisas ja asialleen omistautuva. Erityisesti minulle on jäänyt mieleen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun fuksiaiset, joiden yhteydessä pidimme Kenubiilillä varjorastia kaupungilla. Kaiken lisäksi hän osaa vaikuttaa asioihin rakentavalla tavalla
Mukaan oli liitetty kuva pienistä vaaleansinisistä lenkkitossuista. – Kun olen sanonut, että en enää pyri mihinkään, se kertoo aika paljon… Kuntavaaleissa rahaministeri meinaa sentään olla ehdolla. Säntäilevä sätkynukke Ku va : An tt i Ka ik ko ne n. Puolustusministeriön mukaan ministeri palaa töihin elokuun lopulla. Se vaihe poliittisella urallani on takanapäin, valtiovarainministeri totesi. KALLIN mukaan keskustassa lasi on liian usein nähty puoliksi tyhjänä, vaikka se olisi ollut puoliksi täynnä. Alkaa uusi vaihe, uusi elämä on syntynyt. Usean ministerin erityisavustajana vaikuttanut Ranta työskentelee nykyisin Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) kauppapolitiikan asiantuntijana. – Me olemme koko Suomen puolue, joten haluamme podcastissakin puhua siitä, mitä keskustan kentällä tapahtuu niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Ihmeeltä ja ihmeelliseltä se tuntuu. ENSIMMÄISENÄ Sipilän ilmoituksesta uutisoi Rantalakeuslehti. Se vaikeuttaa poliittisen tilanteen kärsivällistä tulkintaa. Karilan lisäksi homma pyörittävät puoluevaltuuston jäsen Klaara Tapper, puolustusministerin erityisavustaja Jirka Hakala sekä keskustaopiskelijoiden pääsihteeri Jaakko Mäki-Petäjä. JOKAISESSA jaksossa soitetaan sille kuuluisalle keskustan kentälle. Hän muistuttaa, että poliittiset kilpailijat ja media nostavat tikun nokkaan kysymyksiä, joissa keskusta ei ole saanut tahtoaan läpi. Tämä on nyt totta, sillä Kenttäradio-podcast näki kesällä päivänvalon. Karila harmittelee, että tämän hetken keskusteluissa keskustalainen näkökulma jää usein varjoon. Perheellä on ollut koko ajan asunto myös Kempeleessä ja he ovat olleet kunnassa myös kirjoilla. Karila oli puhunut ystäviensä kanssa keskustahenkisestä podcastista jo pitkään huumorimielessä. Jännittävät päivät ja viikot ovat nyt ohi. Silloin puolueesta tulee sätkynukke, joka säntäilee edestakaisin milloin minkin asian takia, entinen viestintätoimiston toimitusjohtaja ruotii. Nuorelle polvelle jää täytettäväksi kaksi paria suuria saappaita, kun entiset pääministerit poistuvat aktiivipoliitikkojen rivistöstä. VANHANEN puolestaan avasi aikeitaan Iltalehden haastattelussa. Onhan se mielenkiintoista kuulla, miten ajankohtaisista asioista ajatellaan vaikkapa Raumalla tai Iisalmessa, Karila pohtii. – Me ylireagoimme ulkopuolelta tulevaan arvosteluun. Sipilä ja Vanhanen jättävät eduskunnan OLGA OINAS-PANUMA MILTÄ kuulostaisi podcast, jossa puidaan yleispolitiikkaa ja keskustan sisäisiä asioita. Vanhanen ei jättänyt mitään arvailujen varaan, kun häntä pyydettiin erikseen kommentoimaan seuraavia eduskuntavaaleja. – Olen suorasukaisesti sanonut, että en ole enää pyrkimässä mihinkään. – Se on asennekysymys! Aina ei edes kannata ottaa selkävoittoa, sillä politiikka on kompromisseja, Kalli ravistelee. Tuleviin jaksoihin kuuntelijat saavatkin “ilmiantaa” itsensä tai kaverinsa kommentoimaan kentän tuntoja. KALLI kokee, että konkreettinen osoitus poukkoilusta on koko vaalikautta leimannut jahkailu siitä, onko keskustan paikka hallituksessa vai ei. Sipilä aikoo myös muuttaa puolisonsa Minna-Maaria Sipilän kanssa Sipoosta pysyvästi takaisin Kempeleeseen. KAIKKONEN jäi vauvan synnyttyä isyysvapaalle. Onni on tässä ja nyt, Kaikkonen kirjoittaa. Myös Rannalla on keskustatausta. Keskustalaiset eivät kuitenkaan saisi Kallin mukaan jäädä rypemään epäonnistumisissaan, vaan heidän tulisi oppia iloitsemaan saavutuksistaan. – Kolme mielenkiintoista kautta eduskunnassa riittävät minulle, ja nyt on toisten vuoro, Sipilä kommentoi asiaa lehdessä. Idea on keskustavaikuttaja Arttu Karilan. Aatteellista syväkyntöä SANTERI LAMPI KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli arvioi, että huono itsetunto on jäytänyt jo pitkään kannatuskadosta kärsinyttä keskustaa. – Jos jäämme odottamaan sellaista hallitusta, jossa kaikki päätökset tehdään vain oman tahtomme mukaan, saamme odottaa lopun ikäämme. Odotettuja vauvauutisia Keskusta HENNA LAMMI, SANTERI LAMPI VIIME viikko oli keskustassa suurten ilmoitusten aikaa, kun sekä Juha Sipilä että Matti Vanhanen kertoivat jättäytyvänsä sivuun valtakunnan politiikasta kuluvan vaalikauden päätteeksi. Pariskunta julkisti iloisen perheuutisen sosiaalisessa mediassa. 7.8.2020 49 HENNA LAMMI PUOLUSTUSMINISTERI Antti Kaikkonen (kesk.) on saanut perheenlisäystä puolisonsa Jannika Rannan kanssa. – Pienet lenkkarit ovat odottaneet meillä käyttäjäänsä. Kenttäradion julkaisualustoina toimivat Spotify, YouTube ja iTunes
Aiemmin tärkein – ja samalla myönteinen – erottava tekijä keskustan ja muiden välillä on ollut suhtautuminen keskittämiseen / alueelliseen tasapainoon. 6) Mitä on tehtävä puoluejohdon ja kentän yhteyden ja sukupolvien välisen keskustelun elvyttämiseksi. Haluan, että jokapäiväisessä elämässä oppisimme puhumaan kohtuullisuudesta. Tässä en halua tavoitella täydellisyyttä, ihmisen onnellisuuden maksimointia tai yritysten maksimaalisia voittoja. Tarvitsemme sillanrakentajia, keskustalaisia, jotka ovat yhtä luontevasti kotiseuduillaan Kainuun korvissa tai Helsingin ytimessä. Toisaalta meidän on myös edelleen kyettävä puolustamaan maaseutuamme ja alueitamme. Yltiöpäinen voiton ja onnellisuuden tavoittelu on mielestäni yhteiskuntavastuuttomuutta. ESPOOLAISENA kaupunginvaltuutettuna tiedän, että keskustaa tarvitaan Uudellamaalla ja Helsingissä. Tahdon olla keskustalainen sillanrakentaja, joka luo ymmärrystä alueiden ja kaupunkien välille. Miten huolehditaan Suomen ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikasta ja siihen liittyen puolueen osaamistasosta. 4) Millä toimenpiteillä keskustan rivit kootaan ja rakennetaan yhdenvertaisten jäsenten ja toimijoiden yhteisö. Vuoden 2019 eduskuntavaalien tulos oli itsenäisyysajan huonoin. Juuriltani ja sydämeltäni olen aina Savon tyttö. RIIKKA PAKARINEN Keskustan varapuheenjohtajaehdokas Valtiovarainministerin EU-erityisavustaja Espoo Haluan olla luomassa keskustan uutta tarinaa. viralliset puolue-elimet tekevät päätökset puolueen linjasta, eivät epäviralliset porukat. Olen täysin vakuuttunut siitä, että Suomi tarvitsee keskustaa. Jokaisessa tehtävässä olen saanut puolustaa suomalaista etua. VARAPUHEENJOHTAJAN paikka on arvokas. Haluan antaa kaikkeni tässä hetkessä ja tulevaisuudessa rakkaalle kansanliikkeellemme. Onko se ”Kohti tasa-arvoista, sosiaalisesti ehyttä, alueellisesti tasapainoista ja luonnonmukaista tietoja sivistysyhteiskuntaa”. Tämä ei voi kuitenkaan tapahtua, jos kannatuksemme Suomen suurimmassa vaalipiirissä ei nouse nykyisestä. Olen saanut kunnian toimia monenlaisissa EU-tehtävissä, mepistä pääministerin neuvonantajaksi ja siitä aina nykyiseen tehtävääni valtiovarainministerin EU-asioiden erityisavustajana. Mitä tämä tarkoittaa. SEPPO KÄÄRIÄINEN, EERO LANKIA Yhdessä keskustaa vahvistamaan – tarvitaan avointa, sivistynyttä keskustelua korjausliikkeistä TARVITAAN ihmisiä, jotka ymmärtävät koko Suomen ja sen jokaisen maakunnan merkityksen, vaikka samalla elävät elämää ja arkeaan kaupungissa. Se on hävinnyt kaikissa 2010-vaaleissa, kun verrataan tuloksia edellisiin vaaleihin. Keskustan ongelmat eivät ole nyt syntyneet, vaan niillä on kauemmas ulottuvat juuret. Sen lisäksi, että puolueen pitää ymmärtää kaupunkien ja maaseudun tarpeet, sen on myös ymmärrettävä Suomen paikka EU:ssa ja ympäröivässä maailmassa. Haluan olla läsnä, kiertää kenttää ja tehdä kaikkeni jokaisen suomalaisen paremman arjen takaamiseksi. 7) Pidetäänkö aatteellista ja poliittista järjestöja koulutustoimintaa jatkossa keskeisenä tavoitteena. USKALLAN myös sanoa, että tunnen Euroopan unionin ja senkin, että ne asiat ovat sydämeni asioita. USKON , että elämän moninaiset kokemukset helpot ja vaikeatkin, erilaiset työt ja toisaalta kotona oleminen lasten kanssa ovat tehneet minusta entistä kypsemmän ja valmiimman toimimaan puoluejohdossa, jossa minulla oli viimeksi kunnia olla seitsemän vuotta sitten. 5) Miten vahvistetaan puolueen sääntöjen mukaista valmisteluja päätöksentekomallia ts. Tunnen itseni, olen sellainen. Niin kuin niin moni suomalainen. Jos en siihen uskoisi ja olisi nähnyt orastavia valonpilkahduksia, en varmasti olisi myöskään pyrkimässä puoluejohtoon. 8) Olisiko paikallaan organisoida ulospäinkin suuntautuvaa arvopohjaista pohdintaa Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuudesta. Puolueessa tarvitaan syvällistä keskustelua siitä, mihin kuulumme, miksi kuulumme ja mitä haluamme. 3) Mikä on puolueen aluepoliittinen linja esimerkiksi professori Sami Moision (HS 15.6.2020) analyysien valossa. Jos pidetään, miten uudistetaan alueellista organisaatiota ja miten digitaalisia toimintamalleja kehitetään. 7.8.2020 50 MIELIPITEET SUOMEN KESKUSTA RP:N tilanne on vakava. Halutaanko saada ihmisiä kokoontumaan yhteen paikallisesti ja alueellisesti keskustelemaan, päättämään ja toimimaan. USKON , että keskusta nousee seuraavissa kuntaja eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Haluan olla omalta osaltani syventämässä puolueemme vaikutusvaltaa eurooppalaisilla ja kansainvälisillä kentillä. Olen valmis tekemään kaikkeni, että täytän paikan asettamat vaatimukset. PUOLUEELLA on mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa ja lisätä kannatustaan, kun/ jos voimat kootaan ja yhdessä käydään rakennusja kunnostustöihin. Vastauksia tarvitaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: 1) Mikä on keskustan suuri linja. Haluan, että löydämme onnellisuuden, hyvän olon ja arjen ilon kohtuullisuudesta. Uskon myös täydestä sydämestäni siihen, että keskustalla on kaikki menestymisen avaimet pääkaupunkiseudulla. 2) Onko puolueen periaateohjelma (2018) kirjoitettava selkeän tavoitteelliseksi linjapaperiksi
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielestäni on edelleen aihetta kysyä, voisiko puolueen kannatuksen alavireisyys johtua ainakin osittain siitä, että konservatiivit eivät koe oloaan puolueessa kotoisaksi. Nyt on kuitenkin hyvä tilaisuus keskustella avoimesti, syvällisesti ja rakentavasti puolueen linjasta ja tulevaisuudesta. Uusi ajatuspaja Alkio on mahdollisuus tuoda uutta tietoa ja ideoita puolueen käyttöön. EHDOLLE keskustan puheenjohtajaksi on ilmoittautunut useita osaavia, kokeneita ja pidettyjä keskustalaisia. Digitalisaatio mahdollistaa sujuvan etätyön, minuutin digitaalisen hoitotakuun tai korkeakoulutukseen osallistumisen mistä tahansa. Mielestäni keskustan ei tarvitse keksiä mitään uutta, vaan pysyä juurillaan. Työpaikan sijainti ei saa olla ainoa tai suurin ihmisten elämänvalintoja määrittävä tekijä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ehkä keskustassa ei kuitenkaan ole kyllin laajasti huomioitu konservatiivista pohjavirettä ja juuristoa, joka puolueellamme on. Työntekijät ovat avainasemassa puolueen uudistumisessa. Keskustan on otettava tavoitteeksi olla vahvin nuorten perheiden puolue. POLITIIKALLE ei ole tärkeämpää päämäärää kuin mahdollistaa ihmisten onnellisuus. Kansanedustajana olen saanut asiasta runsaasti palautetta. Jokaisen keskustalaisen luottamushenkilön tulee saada säännöllisesti koulutusta oman tehtävänsä hoitamiseen. Keskustan kannalta on välttämätöntä, että uudistusmieliset konservatiivit kokevat sen puolueeksi, jossa he voivat toimia ja vaikuttaa arvojensa mukaisesti. Työnteon monipaikkaisuus pitää tehdä todeksi. Meillä on ymmärrystä arjen realismille ja yksilöllisille elämäntilanteille. PEKKA AITTAKUMPU Kansanedustaja (kesk.) Keskustan puheenjohtajakilpa kaipaa jälleen konservatiivista vaihtoehtoa. Päättäville paikoille pyrkivien toivomme ottavan ajatuksiimme kantaa ja tuomaan esiin omat visionsa. KESKUSTAN on aika toteuttaa jäsenistön tarpeista lähtevä rohkea järjestöuudistus. Katto on korkealla ja seinät leveällä – ja hyvä niin. Keskustassa on tilaa erilaisille ajatuksille. Kun puheenjohtajakilpailu nyt käydään, olisiko puolueen kannalta hyvä, jos saisimme ehdokkaaksi myös selkeästi arvokonservatiivisen vaihtoehdon. Uskomme, että keskusta voi olla itsenäisesti ajattelevien, rakentavaa keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa arvostavien nuorten aikuisten ykköspuolue. PÄIVITETYN aluepolitiikan pitää olla keskustan politiikan ytimessä. Tämän vuoksi työkierto on otettava toimintatavaksi, jotta puolue on houkutteleva työpaikka parhaille osaajille. On tärkeää, että keskustaväki on kokonaisuudessaan uuden puheenjohtajan takana siitä riippumatta, kuka lopulta saa tehtävään luottamuksen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu KESKUSTAN tilanteen parantaminen kaipaa tekoja ja ajatustyötä meiltä kaikilta. Hallinnolliset tehtävät tulee hoitaa keskitetymmin, jotta piirija paikallisjärjestöjen aikaa vapautuu vaikuttamistyöhön. TÄSSÄ keskustelunavauksessa mainittujen asioiden toivomme päätyvän keskustan avainhenkilöiden työlistalle. Tämän vuoksi kokoonnuimme heinäkuussa noin kolmekymppisten nuorten keskustalaisten aikuisten kesken Tyrnävälle pohtimaan puolueen tilaa ja tulevaisuutta. Keskustan toiminnasta saatua osaamista voi ylpeästi käyttää työelämässä. Puolueessa pitää hyödyntää nykyistä paremmin jäsenten työja elämänkokemusta. NIINA KUUVA, Mikkeli RISTO LAHTI, Ilmajoki HANNA MARKKANEN, Kempele ANNIINA PELTOLA, Iitti SARA PELTOLA, Juuka JUHA-PEKKA RUSANEN, Keitele JUSSI SALLINEN, Juuka ANTTI SIIKA-AHO, Helsinki TUUKKA SUOMALAINEN, Savonlinna TEPPO SÄKKINEN, Rovaniemi HANNU TIUSANEN, Kangasniemi LIINA TIUSANEN, Järvenpää JUSSI YLITALO, Tyrnävä Keskusta nuorten perheiden ykköspuolueeksi – puoluetta on uudistettava rohkeasti OLEMME jälleen puheenjohtajavalinnan edessä tilanteessa, jossa puolueen kannatus laahaa historiallisen alhaisissa lukemissa. Perhevapaauudistuksen tekeminen on välttämätöntä. Keskustan kannattajista huomattava osa on perinteisesti ollut uudistusmielisiä konservatiiveja. 7.8.2020 51 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ihmisille kaikkialla Suomessa on taattava toimiva verkkoyhteys. Puolueen poliittisen valmistelun resursseja on vahvistettava muun muassa juridisella osaamisella. Yksittäisiä kysymyksiä enemmän arvot määrittävät sen, milloin ihminen kokee puolueen omakseen. UUDISTUSMIELINEN konservatiivisuus ei ole pysähtyneisyyttä, vaan se on yhteiskuntaa perinteisten arvojen pohjalta kestävästi uudistava voima. Tämän olisi hyvä näkyä myös puheenjohtajakisassa ja sen keskusteluissa. Tuemme perheiden kasvatustyötä ja jaksamista, sekä tasapainon löytämistä vanhemmuuden ja muiden tehtävien kesken. Esityslistojen ja pöytäkirjojen tehtailun sijaan puoluetoiminnan ytimessä pitäisi olla tekeminen: keskustelut, koulutukset, vaikuttaminen, vierailut, kampanjat, kohtaamiset. KESKUSTAN toiminnan tulee olla niin mielekästä ja sujuvaa, että ruuhkavuosiaan elävä haluaa käyttää arvokasta aikaansa puoluetoimintaan
Syntyi tahto vaikuttaa. Tuijotin lapseni kävelyä, hän loittoni, olin yhtä aikaa ylpeä ja alakuloinen. Siinä on isoäitiäni ja -isääni, jotka pitivät kesät pojanpoikaansa maalla. Vierellä, kun muut ovat ympäriltä häipyneet. Juuret ovat Maalaisliitossa ja maaseudussa. Ennen kansanedustajan työtä, toimin 20 vuotta opettajana ja rehtorina. KESKUSTAN LAPIN PIIRI Monipaikkainen elämänmuoto mahdolliseksi Verkosta Facebookin Keskustan kenttä -ryhmässä käyty keskustelu tuntuu monesti olevan enemmän ongelmien hakemista ja päätösten haukkumista kuin yhteistä keskustelua. Lapin keskustan mielestä monipaikkaisuuteen liittyy kuitenkin useita haasteita, joita lainsäädäntömme ei vielä tunnista. Näin paljon hyvää. Lähteä politiikkaan. MAAILMAAN mahtuu mekastusta. Osaamme keskustella, sovitella ja neuvotella. Toinen heistä oli oma poikani, toinen hänen ystävänsä. Se on minussa tärkeintä. Me emme jauha joutavia, vaan ratkaisemme asioita. Huomasin myös, että yhteiskuntamme on keskeneräinen. Halusin sen olevan inhimillisempi ja enemmän ihmistä kohti askeltava. Kannattajissamme on kuitenkin ihmisiä kaikilta aloilta ja keskusta huolehtii kaikista suomalaisista. Tahdon tehdä työtä näiden arvojen puolesta. En tiedä ainoatakaan syytä, miksi emme voisi olla puolue, jonka itsetunto on korkealla. Katselin, kun he nostivat laukkunsa ja sanoivat ”Hei sitten”. Olemme aina pitäneet kotien ja kotiseutujen puolta. Se tarkoittaa kaksoiskuntalaisuuden laajempaa ja perusteellisempaa selvittämistä. Teemme tekoja, jotka yhdistävät ihmisiä. Alkoi armeija ja tunsin luopumista. Kaikkialla Suomessa täytyy olla elämisen edellytykset ja mahdollisuus menestyä. Viimeistään kuluneen kevään koronakokemusten jälkeen, monipaikkaisuus puskee entistä vahvemmin esille, kun työskentelyja opiskelutavat muuttavat muotoaan. Meidät tunnetaan maatalouden ja yrittäjyyden puolustajana. Usein miettii, uskaltaako ryhmässä kertoa omia mielipiteitään. Ajelin kohti Niinisalon varuskuntaa. Lainsäädännön tulee huomioida paremmin tämä elämänmuoto. Keskusta ei voi olla tässäkään asiassa sivustakatsojan roolissa. Hajautettu yhteiskunta, huoltovarmuus, lähiruoka, sivistys ja suomalaisten yhtenäisyys osoittautuivat hyviksi keinoksi puolustautua koronavirusta vastaan. Lisäksi ajasta ja paikasta riippumattoman työn johtamiseen tarvitaan uusia pelisääntöjä, työehtosopimuksia ja johtamismalleja. päivä. Missä ihminen, siellä keskusta. Suhteemme luontoon on mutkaton. Niitä ovat peruspalveluiden vahva kuntasidonnaisuus ja verotulojen kertyminen yhteen paikkaan. Kun molemmista suunnista huudetaan, sattuu korviin. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Pohjois-Karjalan Keskustanuoret. 7.8.2020 52 MIELIPITEET OLI heinäkuun 6. Olen isä. OLEN keskustalainen, koska puolue on arvoiltaan vakaa. Keskusta ei kuitenkaan vaikene. Viljelemme ja varjelemme maata, joka antaa meille ruokaa ja toimeentuloa. Ääripäät kiljuvat. Sen enempää en voi saavuttaa. Studiot ja työpajat tarjoaisivat työyhteisön ja loisivat uudenlaista sosiaalisuutta sosiaalisen median ja teknologioiden kautta kommunikoinnin vastapainoksi sekä vähentäisivät liikkumisen tarvetta. Olemme keskellä, keskustalaisia. Meidän aatteellemme on tilausta kaikkialla. Nähneet oman pihan yli. Ihan meidän juttuja. Keskustalaisuudesta voi olla ylpeä silloinkin, kun kannatuksemme ei ole huipussaan. Siinä on ihmistä, ihmisyyttä. Siksi tavoittelen keskustan varapuheenjohtajuutta syyskuun puoluekokouksessa. Haluamme, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus kouluttautua, yrittää ja tehdä työtä. KESKUSTA on tasa-arvoisen aluepolitiikan mestari. Maaltamuuton yhteydessä keskusta siirtyi myös kaupunkeihin. Olemme Suomen paras puolue. Jätin pojat kasarmin reunamille. Kannamme sivistyksen ja edistyksen lippua. Olimme hiljaisia. Siinä on suomalaisuutta, kaunista maisemaa ja rosoista kylätietä. KESKUSTA on yli sata vuotta toiminut tavallisen ihmisen puolesta. LAPIN keskusta esittää, että monipaikkaisen elämänmuodon tieltä on raivattava esteet pois. Kuntien tulevaisuuden vetovoimatekijöinä monipaikkaisuuden edistämisessä on eri aloilla yksin työskentelevien yhteen kokoavat tilat. Samalla monipaikkaisuuden vahvistumista on mahdollistettava toimintavarmoilla ja nopeilla tietoliikenneverkoilla. Keskusta ei tee politiikkaa ketään vastaan. PASI KIVISAARI Kansanedustaja (kesk.), varapuheenjohtajaehdokas Seinäjoki Kun muut ovat ympäriltä häipyneet MONIPAIKKAISUUS on globaali ja ajankohtainen ilmiö. Takapenkillä oli kaksi matkustajaa. Keskustalaisilla ei ole mitään hävettävää. Myös palkansaajan asema on tärkeä. Siinä on lapsiani ja perhettäni, joille haluan hyvän tulevaisuuden
PENTTI HOTTI TURVE on Suomelle kultaa, jos osaamme sen hyödyntää erilaisina hintoina. Vaikka ei Norjakaan sitä aja alas, vaikka on superrikas maa. Lähes 90 prosenttia vastanneista edellytti hallitukselta päätöksiä turpeen käytön lopettamiseksi. Joskus joutuu myös myöntymään puolin ja toisin. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun vihreät hallituksesta kesken kauden lähtevät. Toivottavasti öljyn käyttö vähenee joka puolella, kun vaihtoehtoja tulee. 7.8.2020 53 KOONNUT: SANTERI LAMPI UUTINEN vihreiden vaikuttajien jyrkistä ilmastokannoista sai näppäimistöt laulamaan Facebookissa. KEVA) kokouksissa taas antoivat ajantasaista tietoa maan kuntien tilanteesta. RAIMO OJANPERÄ BIOKAASUN tuotantoon kaasua, niin kyllä kulkee. Ylen kyselyssä yli puolet puolueen eduskuntaryhmän, puoluehallituksen ja puoluevaltuuskunnan jäsenistä vaati budjettiriihestä konkreettisia ilmastopäätöksiä hallituksesta lähdön uhalla. kesäkuuta 2020 vaikean sairauden murtamana. IRJA oli Vantaan kaupunginvaltuutettuna yhtäjaksoisesti vuodesta 1983 lähtien. Ilman Irjan vastuuntuntoista ja määrätietoista työtä, tilanne olisi tuskin tämä. TEIJA KETOLA TURPEESTA luopumisen aika ei ole vielä vuosikymmeneen. Hän oli 67-vuotias, syntynyt 20.7.1952 Lopella. Se on erinomainen ihon ja koko ihmiskehon hoitoaine. Vastaavaan kunnallispoliitikon uraan pääkaupunkiseudulla ei yksikään toinen keskustalainen ole yltänyt, harvat muistakaan puolueista. Maakunnalliset ja seudulliset tehtävät YTV:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa olivat Irjalle vaikuttamisja yhteistyökenttä. Se on myös kotimainen raaka-aine, jonka käyttäminen pienentää meidän vaihtotasettamme. Ansalehto-Salmen poismeno jätti suuren ja hyvin vaikeasti täytettävän aukon keskustan toimintaan Vantaalla. AKTIIVISEN järjestötyön ohella Irja hiihti, pyöräili ja kulki metsässä satoja kilometrejä vuosittain. Lisäksi se on tuontienergiaan nähden huomattavasti edullisempaa. JOS Vihreät haluavat viettää oppositiossa seuraavat 20 vuotta, se on heidän oikeutensa, sillä Suomi on vapaa maa. Pakastimessa oli aina Lopen metsistä itse kerättyjä marjoja ja sieniä. Hänen esimerkkinsä velvoittaa meitä. Jäsenyydet Kuntaliiton valtuustossa ja Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnassa (nyk. Hallitus ei ole leikkikenttä, jossa vaan käydään. Valtuutettuna Irja tunsi hyvin konsernikokonaisuuteen ja kaupungin talouteen liittyvät kysymykset. SAVITAIPALEEN KESKUSTA JOS hallitusohjelmasta on sovittu, niin se siitä. Sopimuksista pidetään kiinni tai taloudellisista syistä niitä neuvotellaan uusiksi. Vantaalla keskustan asema on vahvempi kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Pentti Hakulinen Kaupunkineuvos Juha Hirvonen Kaupunginvaltuutettu. Turve on kotimainen työllistäjä. LIISA OJANTAKANEN Vihreiden turvekammosta pieni kesäkohu MUISTOKIRJOITUS Irja Ansalehto-Salmi 1952–2020 Kutsumuksena kotikaupungin Vantaan kehittäminen VANTAAN keskustalainen kaupunginvaltuutettu, valtiotieteiden maisteri Irja Ansalehto-Salmi kuoli 29. Mieluummin tulisi kehittää polton puhdistusmekanismeja. Valtuutus on hankittava äänestäjiltä joka neljäs vuosi kuntavaaleissa ja vieläpä pääkaupunkiseudulla, joka toimintaympäristönä on varsinkin keskustalaisille ollut hyvin haasteinen. Keskustan valtuustoryhmän johtajan, Irjan puheenvuorot kuunneltiin tarkkaan valtuustosalissa ja hänen asiaosaamistaan arvostettiin yli puoluerajojen. Työn on jatkuttava. Heidän kanssaan hän rentoutui täysin ja jätti muut asiat sivuun. Irjan elämän suuri ilo olivat lapsenlapset, joille hänellä oli aina aikaa. TYÖ vantaalaisissa kouluissa ensin opinto-ohjaajana ja sitten pitkään rehtorina tehtävät tarjosivat jämäkälle ja osaavalle Irjalle laajan ja aidon kosketuspinnan vantaalaisten perheiden arkeen
Keski-Suomen piirin koko perheen retki Keuruulle 15.8. 100-vuotisjuhlakirjan julkistus klo 11. Kirkonkylän paikallisyhdistyksen) vuosikokous sunnuntaina 9.8.2020 klo: 17 ja klo: 18 yleinen kuntavaalistartti MTK Enonkosken rantamajalla (Hyypiänniementie 287, Enonkoski). Ennakkoilmoittautuminen sekä etäyhteyksin, että paikanpäällä osallistuville sähköpostitse: sivistysseura@gmail.com. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat, mm. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Muina aikoina ja poliittisissa asioissa vastaa piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila tahvoanttila@gmail.com tai puh. klo 17 Jyväskylään (Reitti JklPetäjävesi-Keuruu). Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Koronan vaikutuksia niin taloudessa kuin ihmisissäkin tullaan kantamaan pitkään. alkaen puhelimella 050 428 2074. Opastettu kierros Höyryveturipuistossa klo 13 alkaen. mennessä minna.peittola@keskusta.fi, majoitusvaraukset ja bussikuljetukset myös 23.7. Huom! Poikkeusolojen vuoksi tilaisuuteen pyydetään ennakkoilmoittautumiset ti 11.8. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu alkaen klo 17.15. Ensimmäinen asia on varmasti, että meidän täytyy luottaa tekemiseemme. mennessä. Puoluekokous Oulussa 4.–6.9.2020. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. 0500 746 571. 050 577 Su om en m aa n ark isto. kello 18 kaupungintalon valtuustosalissa. He toivat kentän syviä tuntoja puolueen tietoon. Mäyryn paikallisyhdistyksen vuosikokous samassa paikassa klo 15.30. Kokouksessa puhuvat Suomen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä kansanedustaja Hanna Kosonen. krs, 87100 Kajaani. sami.porkka@keskusta.fi tai puh. Ilmoittautuminen retkelle viimeistään 2.8.2020 mennessä. 045 327 4845. Tarjolla paistettuja muikkuja ja sauna on lämpimänä. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10-16. Kohteena Pihlajaveden erämaakirkko ja Haapamäen Höyryveturipuisto (opastettu kierros). Media ja oppositio haastavat ja kritisoivat keskustaa – ja oma väkemme lähtee mukaan. alkaen puhelimella 050 428 2074. Retken hinta aikuisilta 30 € ja lapsilta 15 € (sis. Ilmoita ruoka-aineallergiat myös. Ruokailu Ravintola Ukko-Pekassa n. Koronaepidemian vuoksi pyydetään ilmoittautumisia sähköpostilla ulla-riitta.juuti@keskusta.fi 7.8.2020 mennessä. sähköpostilla pia.hogberg@keskusta.fi tai keski-suomi@ keskusta.fi tai puh. Majoitusja bussikuljetusvaraukset piiritoimistolta 10.8. Toimisto auki sovittaessa. Pakollinen ilmoittautuminen Keskustan nettisivujen kautta pe 28.8. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Muut puolueet median avustuksella yrittävät johtaa puoluettamme ja vaikuttaa linjaamme. Lisätietoa piirin kotisivuilla. Ilmoittautuminen klo 17.30, kokous klo 18.30. Tervetuloa! Helsinki Keskustan Helsingin piiri ry sääntömääräinen vuosikokous maanantaina 10.8.2020 kello 18.30. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräisen asiat ja sääntömuutos, jossa käsitellään koko kuntaa koskevan yhdistyksen muodostaminen. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Piirin vuosikokous pe 7.8.2020 klo 18.00 Katinkullan auditoriossa, kokoukseen voi osallistua myös Teamsin välityksellä. Kymenlaakson piirin vuosikokous pidetään tiistaina 18.8. Milloin opimme luottamaan itseemme, puoluejohtoomme, kansanedustajiimme ja ministereihimme. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Puoluejohtoon pyrkiville on varattu esittäytymismahdollisuus. Hallitusohjelmaan tulee varmasti muutoksia syksyn neuvotteluissa, koska on tavoitteita, jotka eivät toteudu vallitsevan tilanteen vuoksi. mennessä keski-suomi@keskusta.fi. Keskustanaiset. SARI PALMU Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Kokeile Kepua Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho p. Kokous pidetään osoitteessa Ratavartijankatu 2A, Helsinki. Lähtö Jyväskylästä Matkakeskuksen tilausajolaiturista klo 10 ja paluu n. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Uskon, että keskustan mukanaolo hallituksessa on äärettömän tärkeää, jotta voimme huolehtia aluepolitiikasta, arjen asioista ja ihmisten oikeudenmukaisesta kohtelusta. Puhelin 040-5598194 (jätä viesti ja yhteystietosi, jos ei vastata. Kokouksessa puhuvat Suomen Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen tavattavissa su 16.8. Näissäkin neuvotteluissa keskustan täytyy pitää pintansa. Koronakriisin alkaessa keskustan ministerit toimivat määrätietoisesti taudin leviämisen ehkäisemisessä. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde p. kuljetuksen, ruokailun, sisäänpääsymak-sut, opastetun kierroksen Höyryveturipuistossa). Monet toimet olivat välttämättömiä, mutta jäsenistömme ei hyväksynyt linjaa. Sitovat varaukset 21.6. mennessä, sp. klo 15 Mäyryn Nesteellä Kuortaneella. Hallitus kutsuu koolle Keskustan Sivistysseura ry:n sääntömääräisen vuosikokouksen to 20.8 klo 18. Miten saamme luottamuksen takaisin. Etelä-Savo: Etelä-Savon piirin vuosikokous ke 12.8.2020 klo 18.00 Mikkelin Raviradan ravintolan katsomossa. Tiukan paikan tullen meidän on opittava tukemaan toisiamme eikä kääntämään selkää. Rohkaiskaamme ihmisiä kokeilemaan kepua ja toivottamaan tervetulleiksi kotiin heidät, jotka sieltä lähtivät. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17.00 alkaen. 040 831 3775, anne-maria. Meidän täytyy tehdä työtä puolueemme puolesta tunteja säästelemättä. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Keskustan puoluekokous Oulussa 4.–6.9. Kaikkienkokoukseen osallistuvien on ilmoittauduttava 31.7.2020 mennessä minna.peittola@keskusta.fi tai 23.7. 050 374 5416, juha.iso-aho@ keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää p. Keskusta on kansanliike, johon sopii monenlaisia ajatuksia. Mukaan pääsee matkan varrelta. Itä-Savo Keskustan Enonkosken kuntayhdistyksen (nyk. Ihmiset nauttivat silminnähden kohtaamisista ja puolueen sanomasta. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 18.00–18.30. puoluevaltuuston jäsenien ja puoluekokousedustajien valinta. mennessä. Jäsenkirje tulee heinäkuussa! Keskustan sivistysseura Keskustan sivistysseura. Huutjärven koululla Pyhtäällä (Huutjärventie 56). Koronaepidemian vuoksi pyydetään ilmoittautumisia sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi viimeistään 7.8.2020. Puoluejohtoon pyrkiville on varattu esittäytymismahdollisuus. klo 12. Virallisten kokousedustajien valtakirjat pitää toimittaa 17.8. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toimistosihteeri Pia Högberg p. 7.8.2020 54 Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro OLEN ihmetellyt pitkään keskustan huonoa itsetuntoa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, valitaan puoluekokousedustajat ja tehdään puoluekokoukselle esitys puoleuvaltuuston jäsenistä. Piiritoimisto on suljettu koronatilanteen sekä henkilöstön lomien johdosta koko kesän, mutta piirin toimistosihteeri on tavoitettavissa 12.8.–5.9. Me kaikki voimme vaikuttaa viestin jakamiseen mediassa, meidän täytyy puhaltaa yhteen hiileen. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin email keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. KOKEILE Kepua -kuntavaalikierroksella todistettiin jälleen kerran todeksi se, että keskusta kiinnostaa edelleen. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 17.15. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Varaa piiriltä hotellimajoitus (Scandic City Hotelli) ja bussikuljetu. Itä-Savon piirin vuosikokous to 13.8.2020 klo 18.00 Sulkavan soutustadionilla. Pullakahvitarjoilu. Tapahtumat keräsivät paljon ihmisiä kuuntelemaan. Keskustan Seinäjoen kunnallisjärjestön vuosikokous perjantaina 14.8. Viime hallituskaudella politiikkaa moitittiin liian oikeistolaiseksi ja siitä saimme maksaa kalliin hinnan, kun puolue koki karvaan vaalitappion. MITEN saamme keskustan viestin läpi mediassa. Piiritoimiston käynti/ postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Keskustan lehtimiehet Yleinen kokous ke 19.8.2020 klo 12 puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Kuin ihmeen kaupalla vaalitappion jälkeen keskusta lähti hallitukseen, kun se sai kymmenen kynnyskysymystään hallitusohjelmaan. NYT politiikkaa moititaan liian vasemmistolaiseksi
Vanha Brusila, Sääksjärventie 715, to 20.8. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Muis tat han toi mit taa s-pos ti o soit tee si satu.tie ta ri@ kes kus ta.fi, niin ta voi tam me si nut myös säh köi ses ti. Ta pah tu mat Pir kan maal la: fa ce book. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Satakunta Piiritoimisto: Pii rin tmj Satu Tie ta ri 050 405 7742 (satu.tie ta ri@kes kus ta.fi), keskus ta nais ten tmj Tar ja Ki vi nie mi 044 978 3929 (tar ja.ki vi nie mi@kes kus ta.fi), nuorten tmj Juho Paa vo la 0440 336 588 (sata kun ta@kes kus ta nuo ret.fi). Muista ilmoittaa myös mahd. Peräpohjola Piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Tarkoitus on kutoa tai virkata 30 cm x 30 cm tilkkuja. Hintaan sis. klo 14 Scandic City Rovaniemi, Koskikatu 23, Rovaniemi. Keskustan Uudenmaan piirin vuosikokous torstaina 13.8.2020 Krapin kesäteatterilla osoitteessa Rantatie 2, 04310 Tuusula. klo 16–19 Tyrnävän meijerialueella (Meijerikatu). klo 10 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. KJ:n vuosikokous Lohjan kaupungintalon kokoushuone Riihessä to 20.8.2020 klo 18. ruokarajoitukset. Vuosikokous ma 24.8. Kokouksessa mukana myös puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni. Kuljettajina meillä ovat luotetut hovikuljettajamme Pekka ja Unto. Ilmoittautuminen klo 10–11. Perinteinen salusilta on Salusjärven leirikeskuksella ti 25.8. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Korona suojautumisen noudattamiseksi järjestelyissä, kokoukseen voi poikkeuksellisesti osallistua vain ilmoittautumalla ennakkoon viimeistään su 9.8.2020. klo 18.00 Pudasjärvi, Pudasjärven kaupungintalo (Varsitie 7). Esillä sääntömääräiset asiat. Kunnallisjärjestön vuosikokous pe 7.8. Keskustan Korvenkylän po:n ylimääräinen yleiskokous 7.8.2020 klo 18.00 Johanneksentie 30. klo 17 Villa Etelärantaan Poriin, os. 044-978 3929 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. klo 18 piiritoimistolla. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. Keskustanaiset. Ennen kokouksen alkua järjestetään klo 16 puoluejohtoon pyrkivien tentti ja klo 17 ministerien kyselytunti. Vantaan kunnallisjärjestö. Tervetuloa! Veteraanikerho. 7.8.2020 55 0838. Yhden hengen B-hytti 30 €/hlö. Vieraana kansanedustaja Hilkka Kemppi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyn ti o soi te Hä meen ka tu 9 A 5. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. Varsinais-Suomen piiri ry:n vuosikokous on 12.8. Maksu matkasta 16.9. Ii. Keskustanaisten Kurenalan py:n sääntömääräinen vuosikokous maanantaina 10.8.2020 klo 18.30 ravintola Meritassa ( Jukolantie 4) Johtokunta klo 17.00. klo 13 Kemin Meripuiston laululavalla. Majoitukset ovat Radisson Blu -hotellissa. Kokouksen vieraana puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni. klo 12.00 Scandic City Rovaniemi, Koskikatu 23, Rovaniemi. Kuntalaisilla on mahdollisuus vastata kuntalaiskyselyyn. Juha Rehula ja puoluejohtoehdokkaita sekä kansanedustajat Arto Pirttilahti ja Jouni Ovaska. klo 18.30 Nummisten py. Sitovat ilmoittautumiset viim. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 33 €/hlö. Kahvia tarjolla klo 10 lähtien. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Bussit ottavat väkeä kyytiin muutamasta myöhemmin erikseen sovittavasta pysäkistä Turusta valtatie 8 pitkin ja toinen bussi reitiltä Salo-Somero-Loimaa, joka menee Pohjanmaan pikataivalta kohti Oulua. kello 18.00 Kairanmaatalolla Leskelässä, osoitteessa Alipääntie 19. Valtakirjojen tarkastus klo 17.30–18.30. Kemi. Toiminnanjohtajan tavoittaa p. Kokoamme tilkuista 150 cm x 120 cm (5 tilkkua pystyyn ja 4 tilkkua vaakaan) torkkupeittoja, jotka naisjärjestöt lahjoittavat valitsemilleen vanhuspalveluita järjestäville tahoille jouluna 2020. Yhden hengen pikkuB-hytti 28 €/hlö. Osallistuminen etäyhteydellä mahdollista, jos ilmoittautuu viimeistään 6.8. Klo 11 ajankohtainen teematilaisuus, jonka jälkeen vuosikokous. Tervetuloa! Piiri. Lapin piirin vuosikokous 15.8. klo 18.00 Ylivieska, Ylivieskan kaupungintalo (Kyöstintie 4) Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17. Kirkollisasiain toimikunta: Keskustan Varsinais-Suomen piirin kirkkopyhä Nousiaisissa 30.8. (Johtokunta kokoontuu jo 17.00.) Tervetuloa! Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen vuosikokous pe 14.8. Pohjois-Karjala Piiritoimisto Apila suljettu yleisöltä ja tilaisuuksilta. Syysristeily 28.9.20 Viking Amorellalla. Kokouksen poliittista keskustelua ja puoluejohtoehdokkaitten puheenvuoroja voi seurata suorana verkossa klo 10 alkaen. kerros, Kerava. Mukana kansanedustaja Esko Kiviranta. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Pii rin tmj Juk ka Säl li nen 0400 930 483, Kes kus ta nais ten Päi jät-Hä meen pii rin tmj Jaa na Nie mi 040 418 1150 ja Kes kus ta nuor ten tmj Emi lia Päi vän sä de 050 439 6822. klo 18 piiritoimistolla. sähköpostitse tapani.i.salmi@gmail.com; kerrottava nimi, puhelinnumero ja yhdistys, jonka virallinen/epävirallinen edustaja on. Piiri. Adressin allekirjoittamismahdollisuus myös paikan päällä. Myös piiritoimisto on suljettu. Esillä sääntömääräiset asiat. mennessä Ristolle (risto.ervela@gmail.com tai 050 013 0550) tai Sirpalle 044 062 2266. Keskustan Turun itäinen yhdistys pitää keväältä (2020) pitämättä jääneen vuosikokouksensa Mestarinkatu 2:ssa 13.8 klo 18. Pellon kunnallisjärjestö järjestää ”Torilla tavataan” -tapahtuman 8.8.2020 klo 11–14 Pellon torilla. Tornio. krs (pääsee myös kauppakeskus Isomyyrin kautta, Liesitori 1). KTyrnävä. Siikalatvan keskustan vuosikokous pidetään to 13.8. buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit, oma ja laivan ohjelma. Bussikuljetuksen hinta on 50 € sisältäen menopaluun. Myyringissä, Vaskivuorentie 10 B, 3. Keskusta-kalentereita vuodelle 2020 on vielä myynnissä. Keskustakerhon sääntömääräinen vuosikokous ma 10.8. Vuosikokous su 16.8. Kemi. Jos etänä osallistuu äänivaltasia edustajia, äänestykset nimenhuutoäänestyksinä. Kutsumme mukaan myös Satakunnan piirin väen. Kahden hengen B-hytti 26,50 €/hlö. Satakunnan Keskustanaiset. Puoluekokousmajoitukset ja bussikuljetukset Ouluun 4.–6.9. Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään lauantaina 15.8. Ilmoittaudu Tarjalleviimeistään 7.8., puh. Lähde viettämään kesäiltaa kanssamme ke 12.8. Var mis tat han paikal la o lom me ai na en nen tu lo a si. Satakunnan Keskustanaiset. Ole yhteydessä Tarjaan, jos sinä tai yhdistyksesi olette mukana haasteessa. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. klo 19 Sääkskylän py. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. Kutsujana pj Sirkka-Liisa Kaven. Keskusteluhetki alkaa klo 18. Molempiin busseihin otetaan satakuntalaisia kyytiin. Paikalla puoluejohtoon pyrkiviä ehdokkaita. Sih tee rit: kj:t ja py:t il moit ta kaa tu le vat kes kus ta ta pah tu mat paik ka kun nil lan ne hy vis sä ajoin myös pii riin: pir kan maa@kes kus ta.fi. Ilmoittautuminen ja lisätietoa www.pirkanmaankeskusta.fi. Iltapalaa ja grillausta illan päätteeksi. klo 18.30. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Virallinen osuus klo 18. Keskustalainen kesäilta ma 24.8. mennessä Sirpalle FI41 5316 0850 0055 78.. Vapaa pääsy! Pirkanmaa Piiritoimisto Nä si lin nan ka tu 23 A 1, 33210 Tam pe re, 040 767 3419, pir kanmaa@kes kus ta.fi, www.pir kan maankes kus ta.fi. Maittava lounas 15 €. Järjestämme kaksi bussikuljetusta. Esillä kaupunginvaltuuston asialista. Paikalla myös piirin puheenjohtaja Tanja Joona. Piiri. Keskustan Päijät-Hämeen piirin sääntömääräinen vuosikokous la 8.8. Näin pystymme takaamaan turvalliset kokousolosuhteet. Ilmoittautua voi myös puhelimella piirin numeroon 040 767 3419 (ma-su 12–22). Kii reelli sis sä asi ois sa yh teys suo raan pj Tuuk ka Liu haan (myös il tai sin ja vii kon lop pui sin): 045 674 8077, tuuk ka@liu ha.fi. Vuosikokous ke 12.8. Kahden hengen A-hytti 28 €/hlö. Kaikille avoin varjovaltuusto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, ma 10.8. Oulu. 040 556 7262, kristiina. Kokous alkaa klo 18.30. Ohjelmassa on saunomista, pientä iltapalaa ja yhteistä keskustelua politiikasta ja muista naisille tärkeistä aiheista. klo 18 Kaarinassa, KaarinaSali, Lautakunnankatu 1, Ilmoittautumiset klo 17 alkaen. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet järjestelyistä. Vastaajien kesken arvotaan palkintoja. Lähtö klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. klo 12 uutispuuroa Orimattilan torilla. Mukana Keskustan vpj. Pii ri toi mis to Api la pal ve lee so pi muk sen mu kaan. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17. Etelä-Vantaan paikallisyhdistys. ovat varattavissa piiristä Antti 050 564 8747 tai antti. Kunnallisjärjestön mielenilmaus Länsi-Pohjan Keskussairaalan puolesta ti 18.8. klo 18 Ylästön kotiseututalossa, Sienestäjänkuja 5. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Vuosikokous 15.8. 040 511 6787 tai antti.varis@ keskusta.fi. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@ keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. Toiminnanjohtajan työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Alueelliset kokoukset, joissa käsitellään piirin vuosikokousasiat, kuntavaalit ja muut ajankohtaiset asiat: Iijokilaakso pe 7.8. klo 18 Oulussa, hotelli Lasaretissa (Kasarmintie 13 b). Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi piirin kuntavaaleihin valmistautuminen. Maakuntalaulutuokio Mikko Alatalon kanssa su 30.8. Mäkipää, Pornaistentie 341. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat, tehdään puoluekokoukselle esitys puoluevaltuuston jäsenistä ja valitaan puoluekokousedustajat. Kemi. Varattavissa 2 hh huoneita 160 €/vrk/huone ja 3 hh huoneita 195 €/vrk/huone. Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Siikalatva. Piiri. 14.9. Valtakirjantarkastus klo 10–11. Mäntsälä. krs. maki-valkkila@keskusta.fi. Otimme käyttöön yhden sääntömääräisen kokouksen mallin. klo 11 Laivakankaan raviradalla Torniossa. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. klo 11–14 Kemin kauppatorilla. Aikaa tilkkujen tekemiseen on 8.9.2020 asti. Ruokaja kahvitarjoilu, ohjelmaa lapsiperheille. Osallistumme Vasemmistonaisten tilkkupeittohaasteeseen. Kokous alkaa 10 Ylöjärven valtuustosalissa (Kuruntie 10–12) Ilmoittautumisten tarkastus ja kahvi 9:30. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Lisäksi Scandic City -hotellista varattavissa 1 hh 155 €/ vrk/huone. Tarjoa oma hintasi! kai.puro@keskusta.fi. Kunnallisjärjestöt ja kuntayhdistykset kutsutaan puoluevaltuuston paikkajakoneuvotteluun klo 18–18.30 Krapille. Samassa kokouksessa käsitellään viime vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tämän vuoden talousarvio, toimintasuunnitelma ja henkilövalinnat. MSL-Tampere. Suomalaisen ruuan päivänä 4.9. com/kes kus ta pir kan maal la ja Suo menmaan Kes kus tas sa ta pah tuu -net ti pals ta: www.suo men maa.fi. gronlund@keskusta.fi. Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. Keskustan Pirkanmaan piirin vuosikokous 15.8.2020. Kalajokilaakso ke 12.8. Lohja. Vuosikokouksia: ke 12.8. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. klo 11 Oulussa, Pohjankartano (Leevi Madetojankatu 1). Aloitamme klo 10 Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkossa (Kirkkotie 212) ja sen jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodissa (Maskuntie 1, Nousiainen). Yleisten asioiden lisäksi puoluekokousedustajan valinta. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Paikalla ministeri Annika Saarikko, alueen kansanedustajia sekä muita keskustatoimijoita. p. Lapsille järjestetty omaa puuhaa. Saunat lämpimänä klo 17. Uimarintie 190. Keskustan Satakunnan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet koronavirusepidemian vuoksi. Kahvitarjoilu
Vuonna 2019 ne tuottivat sähköä 5,9 TWh (terawattituntia). Suomessa oli viime vuoden lopussa 754 tuulivoimalaa. 10. eril lis hal lin toa lue ita eiv ätk ä vira llis est i kuu lu Kiin aan , 8) Sat um aa, säv els i ja san oitti Unt o Mon one n (19 30– 68) , 9) Buc ket = Äm pär i, Bou que t = Kuk kak im ppu , 10) kai kki kol me 9 kul taa , mut ta Paa vo Nur mel la eni ten mui ta mita lei ta: 3 hopea a (Le wis 1 hop ea, Bol t 0). Vihje: Määrä oli melkein sama kuin vuonna 2018, kaksi enemmän. 3. Mikä Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton jäsenmaista on maantieteellisesti lähimpänä Suomea. Suomen yleisin miesten etunimi on 1940-luvulta alkaen vuoteen 2020 saakka ollut yksi ja ainoa sama nimi. 4. Onko Ruotsin valtakunnassa – johon Suomikin aikoinaan kuului – ollut voimassa orjuutta. 5. 7.8.2020 56 9 6 2 8 1 7 4 2 1 5 1 6 2 4 1 5 7 8 2 8 7 9 3 9 4 8 4 5 7 1 5 3 9 6 7 2 8 4 1 1 7 6 5 8 4 3 2 9 4 8 2 1 9 3 6 5 7 8 1 5 7 2 6 9 3 4 6 2 3 9 4 1 5 7 8 7 9 4 8 3 5 1 6 2 2 5 1 4 6 8 7 9 3 3 6 7 2 1 9 4 8 5 9 4 8 3 5 7 2 1 6 8 9 8 4 2 6 9 2 7 5 4 5 1 3 4 5 4 6 7 3 7 9 2 5 5 5 1 8 7 9 4 2 6 3 9 7 6 8 3 2 5 1 4 4 2 3 6 5 1 8 9 7 8 9 2 3 6 7 4 5 1 6 4 5 9 1 8 3 7 2 7 3 1 4 2 5 9 8 6 1 5 4 2 8 6 7 3 9 3 8 7 1 4 9 6 2 5 2 6 9 5 7 3 1 4 8 9 6 2 8 1 7 4 2 1 5 1 6 2 4 1 5 7 8 2 8 7 9 3 9 4 8 4 5 7 1 5 3 9 6 7 2 8 4 1 1 7 6 5 8 4 3 2 9 4 8 2 1 9 3 6 5 7 8 1 5 7 2 6 9 3 4 6 2 3 9 4 1 5 7 8 7 9 4 8 3 5 1 6 2 2 5 1 4 6 8 7 9 3 3 6 7 2 1 9 4 8 5 9 4 8 3 5 7 2 1 6 8 9 8 4 2 6 9 2 7 5 4 5 1 3 4 5 4 6 7 3 7 9 2 5 5 5 1 8 7 9 4 2 6 3 9 7 6 8 3 2 5 1 4 4 2 3 6 5 1 8 9 7 8 9 2 3 6 7 4 5 1 6 4 5 9 1 8 3 7 2 7 3 1 4 2 5 9 8 6 1 5 4 2 8 6 7 3 9 3 8 7 1 4 9 6 2 5 2 6 9 5 7 3 1 4 8 Tietotesti Mikä on Suomen kansallistango. Vihje: Se oli yleisin naisten etunimi myös 100 vuotta sitten ajanjaksona 1899–1929. 2. Vuonna 2019 Ruotsista haki turvapaikkaa 22 000 ihmistä. Mikä on ollut Suomen naisten yleisin etunimi 1980-luvulta alkaen, ja on edelleen. Mikä oli vastaava luku Suomessa. ”...siellä huolet huomisen saa jäädä unholaan” lauletaan laulussa, jota kutsutaan myös Suomen kansallistangoksi. 6. Kertakaikkisen naurettavan brittiläisen komeadiasarjan Pokka pitää päähahmo on touhukas kotirouva Hyacinth Bucket. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. 8. Hyacinth ei ole tyytyväinen sukunimensä lausumiseen ”Baket”, vaan haluaa että se lausutaan ”Bukee”, kuten ranskan kielen sana Bouquet. Kuka yleisurheilija on voittanut eniten (9) kultamitaleita olympialaisissa: Usain Bolt Jamaika, Carls Lewis USA vai Paavo Nurmi Suomi. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mikä. Mitä englannin kielen sana Bucket on suomeksi ja mitä Bouquet. 7. Maailman maista kolmanneksi eniten rajanaapureita on Brasilialla, 10 maata. Kuinka suuren osa Suomen sähkönkulutuksesta se kattoi. Se on.... Vas tau kse t: 1) 455 0, joi sta 246 7 uus ia hak ijo ita ja loput uus int aha kem uks ia, 2) Kyl lä, sen poi sti lai lla Mau nu Eer iki npo ika vuo nna 133 5, 3) Nor ja, maa ja ves ira jaa Suo men kan ssa 736 km , 4) Juh ani (19 00193 9 Joh ann es) , 5) Mar ia, Läh de: Suo situ im mat etu nim et vuo sik ym men itt äin , 6) noi n 7 %, 7) Kiin a ja Ven äjä 14 raj am aat a – joi den kin muk aan Kiin alla on 16, sill ä Mac ao (ex -Po rtu gal ) ja Hon gko ng (ex -Is oBrit ann ia) ova t ns. Mitkä ovat ne kaksi, joilla on eniten rajanaapurimaita – ja kuinka monta. 9. Shutterstock 1
7.8.2020 57 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Jos olisimme nielleet esitetyt leikkaukset ja tavoitelleet jäsenmaksupalautuksia, maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus olisi jokavuotinen väännön aihe kansallisessa politiikassa. Ratkaisu osoittaa, että ruuantuotantoon, huoltovarmuuteen ja elinvoimaiseen maaseutuun halutaan panostaa myös tulevaisuudessa. Neuvottelutuloksesta voi antaa reilun tunnustuksen pääministeri Sanna Marinille. Nuuka nelikko eli Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat Suomea suhteellisesti selvästi suurempia nettomaksajia jäsenmaksupalautuksista huolimatta. Se tukee digitalisaatiota, yrityksiä ja investointeja, etätyön mahdollisuuksia – ja aitoa monipaikkaisuutta. Työ jatkuu maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Siksi kesän huippukokouksessa saavutettu ratkaisu EU:n rahoituskehyksestä tuli juuri oikeaan aikaan. Viljelijän kannalta Suomen valitsema neuvottelustrategia oli oikea. Selvä käyttökohde sekä maaseuturahoitukselle että Suomen osuudelle EU:n elpymispaketista on valokuituja mobiiliverkon laajentaminen. Samalla suomalainen kuluttaja saa kotimaassa kestävästi tuotettua, laadukasta ruokaa. Kirjoittaja on maaja metsätalousministeri. Turvatun rahoituksen varaan voi myös rakentaa visioita. Kokoomuksessa on kenties unohdettu, että yhteinen tavoitteemme myös viime hallituskaudella oli turvata Suomen saama rahoitus, ei hakea maksupalautuksia. Suomi onnistui tavoitteissaan. Siksi on välttämätöntä, että Suomen ja muiden tiukan linjan maiden paketille asettamat reunaehdot lainojen osuuden kasvattamisesta, kertaluonteisuudesta, tarkkarajaisuudesta ja valvonnasta toteutuvat. 7.8.2020 58 KORONAKRIISIN tuoman epävarmuuden keskellä meiltä päätöksentekijöiltä odotetaan vakautta luovia tekoja. Käytännössä jäsenmaiden johtajat sopivat EU:n tuloista ja menoista vuosille 2021?2027. Vuositasolla puhutaan kaikkiaan noin 900 miljoonasta eurosta. Nyt näkymä suomalaisen maaseudun kehittämiseksi on vakaampi seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. SAMASSA yhteydessä rahoituskehyksen kanssa päätettiin EU:n elpymispaketista eli lainoista ja avustuksista jäsenmaille koronasta toipumiseksi. KOTIMAASSA oppositiosta on kysytty, miksi Suomi ei nuukan nelikön tavoin hakenut jäsenmaksupalautuksia. Kilpailukykyinen ja entistä ilmastoviisaampi ruoantuotanto ansaitsee riittävän rahoituksen. Sopu EU-budjetista tuo varmuutta maaseudulle Jari Leppä vieraskolumni. Tämä uhkakuva ei nyt toteutunut, vaan saamme jopa hieman nykykautta suuremman EU-rahoituksen käyvin hinnoin laskettuna. Alkuperäinen komission esitys olisi merkinnyt yli 400 miljoonan euron leikkauksia maatalouden suoriin tukiin ja maaseudun kehittämiseen Suomessa. Keskustan tärkeä tavoite oli turvata maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus. Viljelijä ei voi olla vihreä, jos tili on punaisella. Vaikuttaminen budjettiin alkoi Sipilän hallituksessa, ja Marinin hallitus jatkoi pitkälti samalla linjalla. Kestävästi se voi tapahtua ainoastaan reilusti toimivien markkinoiden kautta. Sellaisessa ilmapiirissä on vaikea suunnitella tulevaa, kun sääilmiöt ja markkinat luovat jo valmiiksi epävarmuutta tiloille. Suomen etu vientivetoisena maana on, että Euroopan talous elpyy, mutta suhtaudun yhteiseen velanottoon erittäin varauksellisesti. Erityisesti päätöstä kaivattiin maatiloilla, jotta tulevaisuutta voi suunnitella kunnolla. Nyt on korkea aika edetä Suomen joka kolkan saamiseksi nopeiden verkkoyhteyksien piiriin. Vauraana maana Suomi on aina nettomaksajana, mutta saamme epäsuorien hyötyjen lisäksi myös käypää valuuttaa takaisin
Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT MERI ALARANTA-SAUKKO 044 2032 640 ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 MAAN kansanvaltaisin puolue on valitsemassa puheenjohtajaa kuukauden päästä. Normaalivaaleissakin minulla on vain yksi ääni, tässä vaalissa ei sitäkään. 7.8.2020 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Vastaisi työvoimapulaan ja kokonaisverokertymä ei laskisi, päinvastoin. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Hyvää pöhinää on aiheuttanut myös Matti Vanhanen. JOS yksi ajattelee noin, niin eihän hän saisi puolipakottaa toista ajattelemaan samoin. Täydellistä ihmistä ei ole, paitsi Paavot Väyrynen ja Lipponen (sarkasmin lyhyt oppimäärä), jokaiselle on käynyt virheitä ja tulee käymään. Olen istunut juomareiden ja tuomareiden pöydissä ja Matin ajatuksesta ollaan innostuneita. Gallup ei ole vaalitulos, se on mielipidekyselyn tulos. Mutta toisaalta siihen liittyy kaikkitietävyyden kavala perkele. Jopa neljäs ehdokas olisi demokratian vahvistamista. ELOA tuonut puheenjohtajakamppailu johtaa persuihin ja nukkuvien puolueeseen lipsahtaneiden paluuseen jo kuntavaaleissa. Moni palaisi ekstraamaan entiselle työpaikalleen, kun veroprossa jäisi alle neljänkymmenen. Markkinoinnin ja aivopesun ero on joskus pieni, intohimoasioissa etenkin. Parin prosentin virhemarginaali ja aina riippuu siitä, keneltä kysytään. Tätä kirjoitettaessa ehdokkaita on kolme. Ja puheenjohtajasta äänestämään meneville se nimenomaan on intohimoasia. Ihan parasta on se, että Keskustapuolue on esillä, eikä kielteisessä valossa. YMMÄRRÄTTE varmasti, että tämä kirjoitelma on varovainen, pakinoitsijan ei ole syytä liputtaa yhdenkään ehdokkaan puolesta tai yhtäkään ehdokasta vastaan. Se on kaksiteräinen miekka, toki saa markkinoida parhaaksi kokemaansa. Käytän Esko Ahon käyttämää sitaattia; niin on hyvä kuin käy. Puheenjohtajavaaliamme odotetaan nyt muissakin puolueissa. ME eläkeikäiset teemme vielä kovinkin töitä, tapauskohtaisesti. Hyvin muistetaan, kuinka telakan portilta sai kommunisteille kovat kannatuslukemat. VALITAAN kuka hyvänsä, häneltä odotetaan galluplukujen kaunistamista. Huonompi juttu on se, että omaa markkinoidaan toista mollaamalla. Jari Nenonen Nyt on hyvä pöhinä Markkinoinnin ja aivopesun ero on joskus pieni, intohimoasioissa etenkin.. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Riippumatta kuka keskustaa silloin johtaa. Hänen ajattelunsa eläkeverotuksen ja eläkkeellä ansaitun työtulon verotuksen eriyttämisestä on otettu hyvin vastaan. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Olen ollut ymmärtävinäni, että kovasti jo juntataan. Ei minua kukaan paikalle lähetä
Esittelyssä kaikki puoluejohtoon pyrkivät. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 4.9.2020. Luvassa myös puhemies Anu Vehviläisen laaja haastattelu. 7.8.2020 60 koko maan äänenkantaja Tilaajapalvelu: 044 7778 710 35 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! + 2 kk lehdet kaupan päälle 69 € / 12 kk Syyskuun lehdessä: Keskustaväki kokoontuu puoluekokoukseensa Ouluun