6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 33 / 7.9.2018 / 4,80 € Yhteisellä asialla UUsi lastensairaala oli hieno projekti, anne Berner kertoo sUomi tarvitsee koUlUneUvolan jatkoa strategiselle hallitUsohjelmalle Ajassa Essee Vieraskolumni viihteen sUosio ei ole naUrUn asia
2 7.9.2018 sisältö 7.9. 22. 2018 Demokratia yskii Viime eduskuntavaaleissa lähes kolmannes suomalaisista jätti äänestämättä s
14 Kirja-arvio Uutisanalyysi Henkilö. Me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. 7.9. Uskon, että kansa arvostaa kuitenkin enemmän rakentajia kuin jarruttajia. 31 Viime eduskuntavaaleissa lähes kolmannes suomalaisista jätti äänestämättä s. 2018 3 Tämä syksy on ratkaiseva. 12 Lasse Lehtinen purkaa Kekkos-inhoaan tuoreessa kirjassaan s. Hannakaisa Heikkinen s. 22 Uutta pökköä pesään Tapani Tölli ammentaa makoisimmat löylyt perinteisestä savusaunasta s. 28 Luottamus on arvomaailmani lähtökohta, sanoo Tapio Huhtanen s. 32 Hallituksen työ punnitaan eduskunnan sote-finaalissa s
Eikä syyttä. Ehdokashankinnassa onnistuminen onkin ensiarvoisen tärkeää siellä, missä keskustan kannatus ei ole ollut perinteisesti niin vahvaa. Mikään ei ole siis varmaa ennen kuin kaikki äänet on laskettu. Menestyminen eduskuntavaaleissa edellyttää hyvää ehdokasasettelua. Politiikassa se on pitkä aika. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ehdokaslistalle pääseminen on melkein yhtä kovan työn takana kuin kansanedustajaksi pääseminen. Haastajan asema sopii keskustalle Pääkirjoitus Vaalien lähestyminen ei näy vielä tavallisten kansalaisten arjessa, mutta puolueiden sisällä käy jo kova kuhina. Keskustelujen sisältö ja ilmapiiri vaikuttavat oleellisesti vaalitulokseen. Gallupkärjessä paistatteleva SDP ja kokoomus ovat tällä hetkellä karussa keskustalta. Tehtävä ei ole helppo. Moni eduskunnasta luopuva on ilmaissut syvän huolestumisensa poliittisesta keskustelukulttuurista. Siksi jokainen henkilö, joka haluaa olla mukana vaikuttamassa, on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeä. Monet kokeneet poliitikot ovat ilmoittaneet jättävänsä eduskunnan. Tahallisesta väärinymmärtämisestä ja henkilökohtaisuuksiin menevästä arvostelusta on arkipäivää poliittisessa keskustelussa. Hyvää vaalitulosta rakennetaan parhaillaan keskustan paikallisosastoissa, kunnallisjärjestöissä ja piireissä. Tässä ajassa asetelmat ehtivät vaihtua vielä moneen kertaan. Vaalituloksen kannalta yksi ratkaiseva tekijä on, mitkä asiat ovat pinnalla poliittisessa keskustelussa juuri vaalien alla. Tilalle puolueet kaipaavat uusia ja valovoimaisia tekijöitä. Vanhan kansanviisauden mukaan kaatamatonta karhua ei kannata ryhtyä nylkemään. Vaalien lähestyminen ei näy vielä tavallisten kansalaisten arjessa, mutta puolueiden sisällä käy jo kova kuhina. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 7.9.2018 P uolueiden kannatusmittaukset povaavat keskustalle ensi kevään eduskuntavaaleissa pronssisijaa. Haastajan asema sopii keskustalle. Näin on siitä huolimatta, että moni politiikan asiantuntija pitää tällä hetkellä keskustan voittomahdollisuuksia seitinohuina. Tällä työllä luodaan vahva pohja eduskuntavaaleja varten. Vaaliasetelma on keskustan kannalta kimurantti mutta ei mahdoton. Mitä paremmin puolueet onnistuvat ehdokashankinnassa, sitä parempi on yleensä lopputulos. Tällaisessa ilmapiirissä uusien ihmisten innostaminen mukaan politiikkaan on astetta vaikeampaa. Ra isa Ky llik ki Ra nta. Keskustan vahvimmissa piireissä ehdokkaista ei ole ollut koskaan pulaa. Tämä on syytä pitää mielessä kokoomuksen ja SDP:n leireissä. Puolueet tekevät parhaillaan hartiavoimin töitä uusien ehdokkaiden etsimiseksi. Puolueväki tietää, että hyvä vaalitulos ei synny ilman ankaraa jalkatyötä. Eduskuntavaaleihin on aikaa reilut seitsemän kuukautta
Pitkälti niiden samojen nimien, jotka ovat jo vakiinnuttaneet asemansa lajin huipulla ja nauttineet jo pitkään muun muassa valtion myöntämistä valmennusapurahoista. Ei pelkästään yleisen arvostuksen kannalta, vaan myös muistutuksena suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevasta tasaarvoajattelusta. Samojen mitalikriteereiden mukaan lasku olisi lähtenyt koko kisajoukkueelle. Ainakin kymmenen. Eikä ollut varmasti ainoa laatuaan. 2018 5 Toimittajalta Tviitillä tasa-arvoa KuinKa monta mitalia Suomi sai elokuussa pidetyistä parayleisurheilun EM-kisoista. Kaksitoista vai... Sponsoripuolella ymmärrystä ja vastakaikua tuli jo melko nopeasti. EdEllä kuvattu keskustelu perustuu omakohtaisiin tositapahtumiin ja käytiin parayleisurheilun EM-kisojen jälkeisellä viikolla. – Hmmm. Ronja Ojan rohkea tviittaus saattoi olla vähintään samantyyppinen merkkipaalu. MitaliEn määrä ei toki saa olla ainoa kriteeri vertailtaessa vammaisten ja vammattomien urheilemista. ParaurhEilijoidEn omavastuukäytännön tulo julkisuuteen soti selkeästi kansan yleistä oikeustajua vastaan. Mitä jäi erityisesti mieleen kyseisistä arvokisoista. Kuinka moni yleisurheilun EM-kilpailuihin osallistunut suomalainen olisi miettinyt jo etukäteen kisamatkansa järkevyyttä, jos hyvin todennäköisenä seurauksena postissa odottaisi 900 euron lasku liitolta maan edustamisesta. EdEllisEn kerran vammaisurheilusta ja sen arvostuksesta puhuttiin yhtä suurin äänenpainoin silloin, kun Leo-Pekka Tähti valittiin ensimmäisenä lajinsa edustajana Vuoden urheilijaksi. Jokainen toki ymmärtää selityksen suuremmista kuluista vaikkapa terveiden vastaavissa kisoissa urheileviin verrattuna. Olisko ollut enemmänkin. Oikeastaan koko menestyksen vertailu on nykyisistä lähtökohdista melkoisen turhaa. Kun verrokkiryhmänä on käytetty niin sanottuja terveitä urheilijoita, pieni ajatusleikki lienee paikallaan. Oikea vastaus: neljätoista. Urheiluliiton kantaa ei silti enää 2000-luvun Suomessa tarvitse välttämättä hyväksyä. Tapahtumasarjasta, joka pisti some-vyöryn liikkeelle. Täytyy muistaa, että myös paraurheilun arvokisaedustajissa on ”kahden kerroksen väkeä”. Mikäli pituushyppääjä-juoksija ei olisi julkaissut kohua herättänyttä tviittiään, kisat olisi pian unohdettu ja kuitattu lähinnä kansan muistikuviin jääneinä sisukkaina suorituksina illan tv-koostelähetyksestä. Risto Luodonpää. Helppo kysymys kaikille tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa seuraaville kansalaisille. – Ronja Ojan helpottunut tviitti hänen vältyttyään maksamasta 900 euron suuruista ”sakkomaksua” mitalin varmistuttua. Mutta nyt ne muistetaan huomattavasti pitempään. Ja todennäköisesti aiheuttaa sen, että Urheiluliitto joutuu muuttamaan käytäntöjään arvokisoihin valittujen urheilijoiden omavastuuosuuksista. Joka tapauksessa vaikea kysymys jopa urheilua aktiivisestikin seuraavalle kansanosalle. Mutta paljon oli myös niitä, joille mitalitta jääminen aiheuttaa vakavaa miettimistä urheilu-uran tulevaisuuden suhteen. 7.9. Suomen saavuttamat 14 mitalia jakautuivat kuuden eri urheilijan kontolle
Touko Aalto Twitterissä Pakolaiset eivät ole tulleet maailman köyhimmistä maista, vaan maista, joissa valtio ei pysty ylläpitämään fyysisesti turvallista ympäristöä kansalaisille ja käytännössä ovat osittaisessa sotatilassa tai sodassa. Ajassa Sanottua 6 7.9.2018 Suurin osa liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Valtioneuvoston kanslia puolestaan koostaisi tulevaisuuskuvan eri tahojen arvioitavaksi. Sitra ehdottaa, että ennen eduskuntavaaleja valtiovarainministeriö tuottaisi eduskunnan ja puolueiden käyttöön tilannekuvan valtiontaloudesta. Näin voitaisiin päästä eroon tilanteesta, jossa 12 ministeriötä ratkoo asioita omista näkökulmistaan ja rahat jaetaan lukuisille pienille hankkeille vaikuttavuuden kärsiessä. Sitra haastaa hallitusneuvottelijat Maailmassa on käynnissä suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Allianssisopimuksilla voitaisiin saada maakunnat ja kunnat tukemaan hallitusohjelman toteutumista. Virkakoneiston uudelleen virittämiseksi hallituksen työ keskitettäisiin tilannehuoneisiin, joihin koottaisiin parhaat osaajat eri ministeriöistä työskentelemään yhdessä valittujen tavoitteiden eteen. Suomen hallituksen vastaus inhimilliseen hätään on ollut vaihtelevasti joko silmien sulkeminen tai katteettomat puheet. Kososen mielestä hallitusohjelman toteuttamisessa on kuitenkin edelleen toivomisen varaa. Anni Sinnemäki Twitterissä Tarvitaan enemmän hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. – Toivotaan, että Suomen seuraavat hallitukset jatkavat samalla linjalla, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen sanoi julkistamistilaisuudessa. – Vaikuttavuuden arviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, professori Teemu Malmi Aalto-yliopistosta kommentoi tilaisuudessa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoi tilaisuudessa, että tästä on jo hyviä kokemuksia liikennehankkeiden osalta. Hankkeen keskeinen havainto on ollut, että ilmastonmuutoksen tai syrjäytymisen kaltaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan nykyistä enemmän hallinnonalat ylittävää yhteistyötä. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Sh utt ers to ck. Juha Sipilä Ylen Ykkösaamussa Liina Tiusanen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) julkaisi elokuun lopussa listan toimenpiteitä, joiden avulla tulevat hallitukset voisivat saavuttaa tavoitteensa nykyistä paremmin. Sipilän hallituksen ohjelma oli ensimmäinen niin sanottu strateginen hallitusohjelma, jossa oli määritelty visio, strategiset tavoitteet sekä niitä tukevat kärkihankkeet. Nämä dokumentit toimisivat hallitusneuvotteluissa apuna strategisten tavoitteiden määrittelyn tukena
Antti Vesala Twitterissä Sipilän ajattelu maahanmuutosta ei poikkea siitä, mitä EU-maissa on harrastettu muutaman vuoden takaisen pakolaisvyöryn jälkeen. Puolueblokit saattavat murtua Ruotsissa vaalien jälkeen Risto luodonPää Miehet ovat hyötyneet vuosina 2016–2018 tehdyistä verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksista useammin kuin naiset. Emil Elo Twitterissä Sipilän sanavalinnasta saivarrellaan. Verotusmuutosten kohdalla erot sukupuolten välillä eivät ole Elomäen mukaan yhtä suuria. Leikkaukset näkyvät naisten kukkaroissa Annie Lööf Jonathan Nackstrand/Afp/Lehtikuva Sh utt ers to ck. Tuntuu kuin aiheesta voi olla vain kahta mieltä. – Laskelmamme vahvistavat sen, että etenkin sosiaalietuuksiin kohdistetut indeksileikkaukset ja -jäädytykset ovat kohdistuneet enemmän naisiin. Ilta-Sanomat pääkirjoituksessaan Pauliina Pohjala Ruotsin perinteiset vasemmistoja oikeistoblokit saattavat murtua sunnuntain valtiopäivävaaleissa, pohjoismaista yhteistyötä tekevän kansalaisjärjestö Pohjola-Nordenin liittohallituksen puheenjohtaja ja Pohjoismaiden Neuvoston jäsen Katri Kulmuni (kesk.) arvioi. Kulmuni toivoo, että keskusta kipuaa suurten sarjaan tuplaamalla nyt kannatuksensa viime vaaleista ja parantamalla tulostaan jälleen neljän vuoden kuluttua. Keskusta sai vuoden 2014 vaaleissa 6,1 prosentin kannatuksen, joten se on kirinyt karismaattisen puheenjohtajan Annie Lööfin johdolla. Sekä punavihreä blokki että neljän porvaripuolueen allianssi ovat torjuneet yhteistyön maahanmuuttovastaisen puolueen kanssa. AlliAnssiin kuuluvan Ruotsin keskustan kannatus on gallupeissa nyt vajaat kymmenen prosenttia. Tuleva vaalivoittaja saattaakin joutua hakemaan hallituskumppaneita yli blokkirajojen. – Ruotsissa arvioidaan tulonjakovaikutuksia sukupuolinäkökulmasta jo valtion budjettia valmisteltaessa. Suomessahan on pitkät perinteet siitä, että on voitu tehdä yhteistyötä vasemmistosta oikeistoon ja keskustasta vasemmistoon ja oikeistoon. Ajassa Sanottua 7.9. – Esimerkiksi työtulovähennyksen korotus on joissakin tapauksissa voinut vaikuttaa naisten tuloihin jopa enemmän. – Ei sekään olisi tavatonta, että keskusta nousisi jo nyt merkittävään vaa’ankieliasemaan. Ruotsidemokraatit ovat keikkuneet gallupeissa kolmen puolueen kärjessä heti sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen jäljessä. Tämä ei kuitenkaan riitä heilauttamaan kokonaiskuvaa. tutkijAt ehdottavat lääkkeeksi sukupuolitietoisemman budjetoinnin ottamista määrätietoisesti käyttöön jo hallitusohjelman laatimisen yhteydessä. Tämä on luonnollista, koska naisia on näiden etuuksien saajien joukossa enemmän, toteaa toinen selvityksen vastuuhenkilöistä, tutkija Anna Elomäki. Ei kai siinä ole epäselvää, että vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista vain osa oli kriteerien mukaisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa. – En pidä sitä huonona asiana. Naisten käytettävissä olevat tulot pienenivät 0,41 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesten. Ehkä Ruotsi ottaa askeleen lähemmäs tätä pohjoismaista tyyliä, Kulmuni sanoo. Tämä olisi mahdollista myös Suomessa, mutta se edellyttää aina poliittista tukea, Elomäki muistuttaa. Ongelmista ja mahdollisuuksista ei mitään mahdollisuutta puhua ilman leimaantumista. Selvityksen mukaan 55 prosenttia yli 50 euroa vuositasolla hävinneistä noin puolesta miljoonasta henkilöstä oli naisia. Tämä käy ilmi osana hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa toteutetusta selvityksestä. 2018 7 En kadehdi poliitikkoja, jotka ottavat kantaa maahanmuuttoon
– Minulle lähimmäisen auttaminen on aina ollut sydämen asia ja on sitä jatkossakin, hän kirjoittaa. Ajassa Pekka Pohjolainen TurvapaikkajärjesTelmän tehtävänä on auttaa ihmisiä, jotka ovat hädänalaisessa asemassa, muistuttaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.). – Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa. Pääministerin mukaan on selvää, että Suomessa tarvitaan aiheesta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua. pääminisTeri huomauttaa, että Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015 – 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. EU-komission kyselyyn vastanneista luopuisi kesäajasta. Sipilä toivoo malttia maahanmuuttokeskusteluun Aris Messinis/Lehtikuva Nyt järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua. sipilän mukaan on myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Varsinaisissa päätöksissä voi mennä kauan, sillä keskustelu asiasta jatkuu vielä EU-tasolla. – Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua, hän muistuttaa. Turvapaikkajärjestelmä on kuitenkin hädänalaisia varten. Ja ak ko M ar tik ai ne n. – Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa, hän kirjoittaa blogissaan. Sipilän mukaan kolmen vuoden takainen turvapaikkakriisi toi koko Euroopan ja myös Suomen uuden tilanteen eteen, kun Suomeenkin tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita. Jakamatonta ihmisarvoa ja perusoikeuksia on hänen mukaansa jaksettava väsymättä puolustaa. Pääministerin mukaan toiveet paremmista elämän edellytyksistäkin jossain muualla ovat hyvin ymmärrettäviä. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. 8 7.9.2018 Euroopan komissio aikoo suositella EU:n jäsenmaille kellojen siirtelyn lopettamista
Hotakainen saa Räikkösestä kuitenkin paljon irti. 2018 9 Täällä Bryssel Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vaati hallitukselta toimia niitä maita kohtaan, jotka eivät noudata oikeusvaltioperiaatteita. Samuli Vänttilä Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen. Katainen on oikeassa. Suurin osa EPP-ryhmän edustajista äänesti esitystä vastaan tai tyhjää. Reilu vuosi sitten vaadimme parlamentissa komissiota aloittamaan rikkomusmenettelyn Unkarin toiminnasta EU:n perusarvoja vastaan. EPP on parlamentin suurin ja vaikutusvaltaisin puolue, kuten he itse usein muistuttavat. Kirjailija havainnoi, kyselee, vaikenee ja kyselee taas. Ei niin mitään. Lukija miltei kuulee kertojan vaikuttuneisuuden huokaukset silloin, kun jäämiehenä tunnettu autokuski leikkii innoissaan poikansa kanssa. Säännöt on luotu turvaamaan kansalaisten oikeuksia ja elämää. Tai silloin, kun Räikkönen tipauttelee suustaan muutamia, tarkoin harkittuja sanoja. Siltala 269 s. Ei mikään helppo tehtävä, kun kohteena on urheilija, joka ei tunnetusti juuri puhele. Ei ole. Komissio on ollut hyvin valikoiva kritiikissään ja toimissaan. Komissio voisi perustellusti aloittaa rikkomusmenettelyn myös Unkaria kohtaan. Oikeusvaltioperiaatteita on noudatettava. Puolaa johtaa euroskeptinen hallitus. Maata vuodesta 2015 hallinnut Laki ja oikeus -puolue toimii Euroopan parlamentissa samassa ryhmässä kuin Perussuomalaiset ja Britannian konservatiivit. EPP:n pitäisi viestiä Unkarille, että nyt riittää kansalaisten oikeuksien polkeminen. EPP kritisoi rohkeasti Puolaa, mutta ummistaa silmänsä Unkarin vastaavalle toiminnalle. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Katainen käänsi katseensa pois Unkarista Kirja-arvio KiRjailija Kari Hotakaisen proosamaisella otteella kirjoitettu teos Tuntematon Kimi Räikkönen tar joaa näkökulman, joka osuu ja up poaa lukijaan. Miksi. Orbánin epädemokraattiset otteet ja toiminta ovat kiristyneet koko hänen vallassaolonsa ajan. Silti Räikkönen on maailmantähti, jonka tuntevat miljoonat ihmiset. Kataisen mukaan ei pidä olla diplomaattinen, jos valtio rikkoo EU:n perusarvoja. Onko komissio tasapuolisesti tuominnut oikeusvaltioperiaatteita rikkoneet valtiot. Häiritsevää silti on, kuinka voimakkaasti kirjailija ihastuu teoksensa päätähteen. Perustellut kehut kirjassa saa osakseen se laaja poruk ka, joka on uhrannut Räik kösen menestyksen eteen valtavan paljon, jotkut jopa kaiken. EPP on hiljaa valtapoliittisista syistä, koska se ei halua menettää Fidesziin kuuluvia europarlamentaarikkoja. Kun kirjailija ihastui formulakuskiin Abdul Razak Latif/Shutterstock. Koska komission puheenjohtaja Juncker, neuvoston puheenjohtaja Tusk, parlamentin puhemies Tajani ja myös Katainen kuuluvat samaan Euroopan kansanpuolueeseen (EPP) Unkarin Fidesz-puolueen kanssa. Komissio on kritisoinut Puolaa ja aloittanut heinäkuussa rikkomusmenettelyn sitä kohtaan, mutta ei naapurivaltio Unkaria kohtaan, joka myös rikkoo EU:n perusarvoja. Kiinnostavinta antia kirjassa on se, miten autoasentajan tutkinnon kesken jättäneestä, sisävessattoman kodin pojasta saattoi tulla ”poskettoman rikas” kuuluisuus. 7.9. Kataisen kannattaisi ottaa asia esille myös seuraavassa komission kokouksessa. Suorastaan kutkuttava on alkupuolen kohta, jossa formuloista mitään tietämätön kirjailija äimistelee, mitä järkeä on ajaa isosti ulvovalla autolla suljettua ympyrää 60 kierrosta. Kirjassaan Hotakainen on tarkkailija, joka viettää aikaa Räikkösen seurassa. Herääkin kysymys, mitä EU-komissio on tehnyt ja mitä se aikoo tehdä. Unkaria puolestaan on hallinnut Viktor Orbánin Fidesz-puolue jo vuodesta 2010
McCainin tytär Meghan piikitteli Trumpia muistotilaisuudessa pitämässään puheessa. Trumpin politiikka jakaa voimakkaasti paitsi koko Yhdysvaltoja myös hänen, McCainin ja Palinin edustamaa republikaanista puoluetta. Bush ja Bill Clinton sekä ex-ulkoministerit Hillary Clinton, Madeline Albright, John Kerry ja Henry Kissinger. Paikalla olivat edeltävät presidentit Barack Obama, George W. Nykyistä presidenttiä Donald Trumpia ei kuitenkaan näkynyt, sillä McCain oli itse toivonut, ettei Trump osallistuisi muistotilaisuuteen. – John McCainin Yhdysvaltoja ei tarvitse tehdä uudestaan suureksi, koska Yhdysvallat on aina ollut suuri, hän jatkoi. 10 7.9.2018 Uutiskuva Samuli Vänttilä YhdYsvaltain politiikan nykytila oli hätkähdyttävästi läsnä senaattori John McCainin muistotilaisuudessa Washingtonin National Cathedralissa. – Olemme kokoontuneet tänne muistamaan amerikkalaista suurmiestä. Suurmiehen muistolle. McCainin varapresidenttiehdokkaana vuoden 2005 vaaleissa toiminut Sarah Palin ei myöskään saanut kutsua tilaisuuteen. Se kertoo paljon. Todellista suurmiestä: emme halvan retoriikan viljelijöitä, jotka eivät koskaan pääse lähellekään niitä uhrauksia, jotka hän nurkumatta teki, Meghan sivalsi
2018 11 Morry Gash / AFP Photo / Lehtikuva. 7.9
Oikeuskanslerinvirasto edellyttää, että lainsäädäntö on voimassa puolta vuotta ennen vaalien järjestämisestä. Oppositio tekee kaikkensa uudistuksen kampittamiseksi, mutta sen omat voimat eivät siihen riitä. Jos ministeriöissä ja eduskunnassa hahmoteltu aikataulu pitää, sote saadaan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn 20. Uudistuksen kohtalo on kiinni ennen aikataulujen pitämisestä ja siitä, millaisen arvion perustuslakivaliokunta lokakuun lopulla antaa hallituksen korjatusta esityksestä. Perinteiseen tapaan eduskunta käynnistää syyskautensa ensi viikolla ruotimalla lähetekeskustelussa valtion ensi vuoden talousarvioesitystä. Ylimääräisiin veivauksiin ei olisi enää aikaa, koska 26. 12 7.9.2018 Kesätauolta alkuviikosta palanneella eduskunnalla on edessään sähäkkä syksy. Palvelujen valinnanvapauden pitäisi olla toteutettavissa niin, ettei se hajota kokoomuksen rivejä nykyistä enempää. Toinen iso eduskunnassa yhä muhiva asia on tiedustelulakipaketti, joka yritetään viedä läpi kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä Avainasemassa on suurin oppositioryhmä SDP, joka ei ole juuri politikoinut lakien sisällöllä, mutta on kritisoinut kiireellistä säätämistä. marraskuuta ja maakuntalait viikkoa myöhemmin. Eduskuntavaalien jo häämöttäessä soteja maakuntauudistus on läpeensä politisoitunut. Käsittelyn loppusuora ratkaisee käytännössä sen, millaisissa asetelmissa vaaleihin mennään ja millaisen päättötodistuksen Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle voi lopulta antaa. Näytön paikka Uutisanalyysi Sote-uudistus pitää eduskunnan lämpimänä syvälle syksyyn Hallituksen viimeisen budjettiriihen odotetuimpia päätöksiä oli maatalouden kriisipaketti.. toukokuuta kansalaisten pitäisi äänestää maakuntaja eurovaaleissa. Pääministeri Sipilä korosti hallituksensa viimeistä budjettia esitellessään, että hänelle on tärkeää ylisukupolvinen ajattelu, maatilan luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin itse on sen aikoinaan saanut. Ellei konsensusta kiireellisyydestä synny, kansalliselle turvallisuudelle tärkeäksi katsottu lakipaketti jää odottamaan seuraavan eduskunnan hyväksyntää
Tällä vaalikaudella käsiteltävät hallituksen esitykset on annettava eduskunnalle viimeistään 5. Hallituksen viimeisen budjettiriihen ennakkoon odotetuimpia päätöksiä oli maatalouden kriisipaketti. Näin myös käy. Koska soteja maakuntauudistus kuormittaa edelleen useita valiokuntia, monen lain ja kansalaisaloitteen käsittelyssä on aikatauluongelmia. Kuivuudesta kärsineelle maataloudelle ohjataan uutta rahoitusta 65 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden lisäbudjetissa tulee 30 ja ensi vuonna 35 miljoonaa. 2018 13 Pekka Pohjolainen Martti Kainulainen/Lehtikuva Hallitus on jo täyttänyt lähes kaikki talouspoliittiset tavoitteensa.. tammikuuta. Tältä osin oppositio on aseeton, sillä hallitus on jo täyttänyt lähes kaikki talouspoliittiset tavoitteensa. 7.9. Niitä, joilla jää vähän ylimääräistäkin, hallitus hyvittää toteuttamalla piensijoittajan osakesäästötilin vuodesta 2020 alkaen. Vuonna 2021 loppuu velaksi eläminen, ja julkinen talous tasapainottuu jo ensi vuonna. Julkisen talouden velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittui jo vuonna 2016. Kokonaisuudessaan maatalouden tueksi osoitetaan budjettipäätöksillä noin 90 miljoonaa euroa. joulukuuta. Kun työttömyysvakuutusmaksun alentaminen poisti paineet palkkaverotuksen keventämiseltä, veroalennukset kohdistettiin pienija keskituloisiin perustulovähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennyksiä korottamalla. Koska vaalikausi päättyy keväällä, eduskunta istuu niin sanotut pitkät valtiopäivät ja palaa joulutauolta jo 8. Kun tähän lisätään pienimpien päivärahojen korottaminen työmarkkinatukea vastaavalle tasolle ja pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korotus yhdeksällä eurolla, vaikea hallitusta on heikoimmassa asemassa olevien kurittamisestakaan syyttää. Myöskään kokonaisveroaste ei nouse vaan laskee kaksi prosenttiyksikköä. Työllisyysaste nousee tavoiteltuun 72 prosenttiin ja työllisten määrä kasvaa 110 000:lla. Tilille kertynyttä enintään 50 000 euron sijoitusten tuottoa, kuten osinkoja ja osakkeiden arvonnousua verotetaan pääomatulona vasta sitä nostettaessa. Keskustan edustajilla ei liene vaikeuksia puolustaa budjettia muutenkaan, sillä puolueen puumerkki näkyy sen sisällössä vahvasti. Vaalikauden viimeisten valtiopäivien alkaessa hallitusohjelman isot uudistukset on jo tehty tai ne ovat jo prosessissa eduskunnassa
14 7.9.2018 Kirja-arvio Anastas Mikojan kiinnittää Lenin-kunniamerkin Urho Kekkoselle 28.12.1964. Suomenmaan arkisto
Niin kuitenkin tapahtui, ja nyt hän vyöryttää presidentin niskaan kovia syytöksiä. Lehtisen mukaan Kekkonen oli takinkääntäjä ja oman edun tavoit telija, joka antoi Neuvostoliiton ohjailla Suomen sisä politiikkaa. Lasse Lehtinen kuitenkin tapasi Urho Kekkosen nokikkain ainoastaan kerran. Perustelut jäävät uupumaan. – Lopputulos hyödytti nimenomaan häntä hänen idänsuhteissaan, joista oli tuleva hänen elämäntyönsä perusta, Lehtinen kirjoittaa. – Tapahtuneen historian valossa on joka tapauksessa selvää, että silläkin linjalla olisi tultu toimeen eikä Suomea olisi uhannut miehitys tai muu väkivalta, hän väittää. – Vähäisetkin painonvaihtelut hän kirjasi tarkkaan muistiin, hiihdetyistä kilometreistä ja kalansaaliista puhumattakaan, Lehtinen valittaa. Hän kyseenalaistaa, olisiko sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä tarvittu lainkaan. Siihen Lehtinen ei kykene. Lehtinen kirjoittaa luottaneensa asiassa SDP:n puoluejohdon arvostelukykyyn. – Itse painoin tunnollisesti ”jaa”-nappia. On vaikea uskoa, kun Lehtinen va kuuttaa, ettei ole presidentille kaunainen. Kelvoton Kekkonen. Hänen menestyksensä oli itänaapurin tuen varassa. Kirjan juoni noudattelee samaa tarinaa, jonka Lehtinen aloitti jo vuonna 2002 valmistuneessa kiistanalaisessa väitöskirjassaan. Tai ylipäätään tekemisissä. Häntä ärsyttää muun muassa presidentin ”neuroottisen pieni” käsiala ja hänen tapansa tarkkailla omaa kehoaan kuin ”ammattimannekiini”. Lehtisen mielestä Kekkosen olisi pitänyt jatkaa edeltäjänsä pidättyväistä linjaa. Näin hän väittää siitä huolimatta, että oli itsekin aluksi ”Kekkosen mies” ja mukana valitsemassa presidenttiä poikkeuslailla jatkokaudelle vuonna 1973. Kaiken kaikkiaan kirja sisältää runsaasti jälkiviisastelua. Muutamaa vuotta myöhemmin Lehtinen toimitti Kekkoselle kirjoittamansa kirjan ja vastaan otti tältä kiitoskortin. Lehtisen Kekkos-inho yltää kirjassa lähes naurettaviin mittasuhteisiin. Lehtinen tuntuu tietävän, miten historiaa kirjoitettaisiin nyt, jos Kekkonen olisi toiminut toisin. Lehtisen Kekkos-inho yltää kirjassa lähes naurettaviin mittasuhteisiin.. Paasikivi piti venäläiset riittävän etäällä ja seurusteli heidän kanssaan vain normaalin diplomatian rajoissa, kun taas Kekkonen solmi itänaapurien kanssa myös henkilökohtaisia suhteita. Lehtinen syyttää Kekkosta myös sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittujen poliitikkojen kohtaloista. Hän osallistui vuonna 1972 SDP:n kansanedustajana Pohjois-Koreaan suuntautuneelle ystävyysvierailulle, ja presidentti halusi kuulla matkaseurueen vaikutelmat diktatuurista. Varsin suppeista keskinäisistä suhteista huolimatta Lehti nen on saanut kirjoitettua itsestään ja Kekkosesta yli 500-sivuisen tiiliskiven. Kekkonen teki urallaan varmasti vir heitäkin, mutta kaunaton tutkija löytäisi presidentin toimista kenties myös jotain myönteistä. Kirjassa Paasikivi ja Tanner ovat sankareita, Kekkonen konna. 7.9. Hänen mukaansa oikeusministerinä toiminut Kekkonen oli puuhakkaana käynnistämässä ja vauhdittamassa oikeudenkäyntiä. Viisi vuotta myöhemmin Lehtinen oli myös valitsijamiesvaaleissa Kekkosen takana. AnnukkA kAArelA Lasse Lehtinen: Minä ja Kekkonen. KirJasta ei käy ilmi, missä vaiheessa Lehtinen kääntyi Kekkosta vastaan. Lehtisen mielestä Kekkonen liioitteli Neuvostoliiton puolelta tulevaa uhkaa varmistaakseen oman asemansa. – Nykytiedon valossa voimme olettaa, että kokonaan vapaissa vaaleissa, ilman Moskovan lainavaloa, Kekkosta ei olisi kertaakaan valittu Suomen tasavallan presidentiksi, Lehtinen kirjoittaa. Olisiko Neuvostoliitto sittenkään kohdistanut Suomeen voimatoimia, vaikka oikeudenkäynti olisi jätetty pitämättä. Otava, 512 s. Lehtisen mukaan on väärin puhua Suomen sodanjälkeisestä ulkopolitiikasta Paasikiven–Kekkosen linjana. Kekkonen, toisin kuin edeltäjänsä Paasikivi, antoi itänaapurin sekaan tua Suomen sisäpolitiikkaan. Ei-napin painaminen olisi merkinnyt nopeaa poliittista itsemurhaa, hän perustelee. 2018 15 Ilman Neuvostoliiton apua Kekkosta ei olisi koskaan valittu presidentiksi, Lasse Lehtinen väittää Jos kirjan nimi on Minä ja Kekkonen, voisi kuvitella, että sen päähenkilöt olisivat olleet jokseenkin läheisissä tekemisissä keskenään
Asiaa ei voi lakaista maton alle, hän sanoi. Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkessonilla on paljon odotettavaa sunnuntaisissa Ruotsin valtiopäivävaaleissa. Yli 200 vuotta vanhassa museossa riehuneet liekit nielivät mittaamattoman arvokkaita kansallisaarteita. Paloa pidettiin menetyksenä Brasilian kansalliselle muistille ja identiteetille. KoRvaaMattoMat MenetyKset. Pääministeriä Åksessonista ei kuitenkaan helpolla tule, sillä muut puolueet kieltäytyvät yhteistyöstä rasismista syytetyn puolueen kanssa. Ruotsidemokraateille povataan jättimäistä vaalivoittoa. hyvää vai pahaa Kahvia. Katalonian aluejohtaja Quim Torran mukaan Katalonian itsenäistymisprosessi on kuitenkin väistämätön. Koonnut: samuli vänttilä Mauro Pimentel / AFP Photo / Lehtikuva. Tulipalo tuhosi Brasilian kansallismuseon lähes täysin Rio de Janeirossa. Espanjan tuore pääministeri Pedro Sanchez olisi valmis järjestämään kansanäänestyksen Katalonian autonomian laajentamisesta. Presidentti Emmanuel Macronin kahvihetki Helsingin kauppatorilla laukaisi mittavan keskustelun siitä, ettei suomalainen suodatinkahvi olisi maistunut ranskalaiselle. Lopulta aihetta kommentoi myös Ranskan presidentinkanslia, jonka mukaan kahvitauko torilla oli presidentille mieluinen tapa saada kosketus suomalaiseen arkitodellisuuteen. Katalonia puhuttaa yhä. Sen sijaan kansanäänestystä itsenäisyydestä hän ei hyväksy. 16 7.9.2018 Maailman kuvat Miten Ruotsi äänestää
Tämä näkyy Ranskassakin; Saksan puoleisella rajalla Alsacessa illat ovat aikaisemmat kuin esimerkiksi Välimeren provinsseissa. Useat lapsiperheet illastavat ulkona jopa arki-iltoinakin. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Bonjour, bonsoir ja jotain siltä väliltä Rauhan pääkaupunki. Aika myöhäiseen kukutaan täällä itäisessä Ranskassa ja Sveitsin ranskankielisellä seudulla. Paikallisillahan ei ole kiire, koska heillä on menossa paitsi päivän pääateria, myös päivän merkittävin sosiaalinen tilaisuus, illallinen. Itse vastaan kohteliaisuudestakin samalla tavalla kuin tervehtijä, mutta ranskaa puhuvat paikalliset eivät epäröi vastata juuri sillä toisella tervehdyksellä. Raha pyörii paikallisesti, lisää yksityisyrittäjyyttä ja työllisyyttä. Yritän järkeillä ja laskea lasten nukkumistunteja, sillä meidän perheemme arkeen ei myöhäinen ruokailu mitenkään sovi. Paikalliset ovat uskollisia kantapaikoilleen, aamukahvista lähtien ollaan kuluttamassa kodin ulkopuolella. Yleensä annan paikallisten aloittaa tervehdykset, koska en ole vieläkään päässyt kärryille siitä, milloin ”bonjour”, hyvää päivää, vaihtuu toivotukseen ”bonsoir”, hyvää iltaa. Se on oma tuntuma päivän kulusta loppuun. Kun eilen sanoin kello 18 ”bonsoir”, vastasivat useimmat vastaantulijat ”bonjour”. On merkittävää , että ranskalaiset kuluttavat läntisistä teollisuusmaista eniten aikaa ruokapöydässä – yli kaksi tuntia päivässä, joka on noin 50 minuuttia enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Siinä missä suomalaiset syövät tavanomaisesti yksin, ranskalaiset eivät mene pöytään ilman että saisivat toivottaa usealle ympärillään ”bon appétit”. Kun tänään sanoin kello 18 ”bonjour”, olikin useamman paikallisen mielestä ”bonsoir”. Tarkoitan tällä tervehtimiskulttuuria. Ilta on sosiaalisesti sitä merkityksellisempi, mitä etelämmäksi Euroopassa mennään. 2018 17 Useamman vuoden asuminen ranskankielisessä maailmassa ei ole vielä antanut eväitä siihen, milloin päivä muuttuu illaksi. Ulkona syömisellä on paitsi elämänmuodon, myös paikallistalouden kannalta merkittävä vaikutus. Ruokaa tarjoillaan aikaisintaan noin kello 20, jolloin meidän lapsemme painavat päänsä tyynyyn. 7.9. Viikonloppuaamuisin kulmakunnan leipomon ovi käy yhtenään ja kotoinen ”bonjour” raikaa kaduilla. Ravintolat aukeavat iltapäivätauon jäljiltä vasta kello 19, ja liesien päälle laittamiseen menee reippaasti aikaa. Samalla karttaa etelään päin siirtyessä muuttuu myös päivärytmi myöhemmäksi. Huomenta ja päivää ovat onneksi sama sana, sen toivottamisessa harvemmin epäonnistuu. Siksi tervehtimistä riittää joka päivälle ja runsaasti. Toki tiivis yhdyskuntarakennekin edistää tätä. Kylillä ja kaupunkienkin kaduilla, lenkkipoluilla ja oikeastaan kaikkialla kohdattavia tuntemattomia ihmisiä tervehditään. Olenkin tullut siihen lopputulokseen, että ilta on mielentila
18 7.9.2018 TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: Raisa kyllikki RanTa Hyvin suunnitellut tilat ja vanhempien läsnäolo tukevat hoitoa, lastensairaalahanketta johtanut Anne Berner uskoo Lasten näköinen sairaala Ilmiöt Lasten omat piirustukset pääsevät mediaseinälle, Anne Berner kertoo.
Ne blokkasivat toisiaan. LastensairaaLan ylimmän kerroksen ikkunoista avautuu upea maisema, josta näkee Helsingin kattojen ylle ja merelle asti. YLeinen ihmetyksen aihe onkin ollut se, miksi uutta lastensairaalaa ei ole rakennettu jo aiemmin. Onnistuisiko rahan kerääminen muihin julkisiin palveluihin. Sen käytävillä kulkee jo sairaalan henkilökuntaa, ja sairaalaklovnien ryhmä on omalla tutustumiskierroksellaan. Berner sanoo ymmärtävänsä, että päätöstä oli vaikea tehdä. Lastensairaala on valmis ja siitä tuli upea. Joskus se vain vaatii tahtoa ja päättäväisyyttä. Lastensairaala on kuitenkin kansallinen. Se on ollut välillä ihan häkellyttävä tunne, Berner sanoo lastensairaalaa esitellessään. Siellä hoidetaan vaativia lastensairauksia, ja vuodeosastolla olevista potilaista kolmasosa tulee muualta kuin Helsinginja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueelta. 2018 19 UUden lastensairaalan Helsingin Meilahteen rakennuttaneen säätiön puheenjohtaja Anne Berner myöntää, että nyt tuntuu hyvältä. – Olin luvannut, että vien tämän loppuun. 170 miLjoonan euron sairaalahanke sai lahjoituksia lähes 40 miljoonan euron edestä. – Lastensairaala jäi, mutta niin jäivät kaikki muutkin hankkeet. Berner muistuttaa, että Suomessa on kerättykin rahaa muun muassa veteraanien ja Kaunialan sotavammasairaalan hyväksi. Ensimmäiset potilaat astuvat sen ovista sisään jo reilun viikon kuluttua. – Johtolauseeksi tuli ”Yhdessä jok’ikisen lapsen turvaksi”, Berner osoittaa päivystysaulan seinällä lukevaa tekstiä. Kun hän keväällä 2012 sai kutsun ryhtyä johtamaan lastensairaalahanketta, Husin investointivelka oli valtava. Sitten kun saimme irrotettua lastensairaalan omaksi hankkeeksi, lähti myös syöpäja traumasairaalaan rakentaminen käyntiin, Berner kertoo. 7.9. KesKUstan liikenneja viestintäministeri haluaa pitää poliitikon työnsä ja roolinsa lastensairaalahankkeessa selkeästi erillään, mutta hänellä oli yksi ehto ministerin pestilleen. Hän sanoi vaalikauden alussa pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), ettei ota vastaan työtä, joka edellyttäisi luopumista sairaalahankkeen vetämisestä. Rakentamistaan odotti myös syöpäja traumasairaala. – Jos oikein palavasti uskoo johonkin asiaan ja on valmis sitoutumaan sen läpiviemiseen, varmasti pystyy keräämään muihinkin tarkoituksiin. – Tämä on ollut hieno ja kaunis projekti, yhteistä asiaa on tehty yhteisillä voimavaroilla. Lasten vanhemmat ovat vaatineet sitä jo vuosia. ja nYt kun sairaala on valmis ja Berner on luovuttanut sen Tove Janssonin grafiikasta syntyy sairaalan kuvituksen päätarina, Anne Berner sanoo.. – Moni asia lähti liikkeelle. Berneriltä on usein kysytty, kokevatko ihmiset juuri lasten asian tärkeäksi. Suomessakaan monta asiaa ei voisi hoitaa niin hyvin, ellei olisi vapaaehtoisia ihmisiä ja lahjoituksia. Pääosa vuonna 1940-luvulla rakennetun, sisäilmaongelmista ja ahtaudesta jo pitkään kärsineen Lastenklinikan toiminnoista siirtyy uuteen lastensairaalaan. – Hyvää tehdään monella rintamalla
– Olen nähnyt tämän esikuvan Singaporessa. PitemmäKsi aikaa sairaalaan joutuvat lapset saavat huoneisiinsa omat tablettitietokoneet. Teknologiaa on hyödynnetty runsaasti. Berner tietää, että hankkeiden kustannuksia on sitä vaikeampi hallinnoida, mitä pidemmälle ne menevät. 20 7.9.2018 avaimet Husille, hän kertoo olevansa hyvin tyytyväinen hankkeen toteutustapaan. Suurella mediaseinällä pyörii merenalainen maailma, johon lapset voivat itse piirtää kaloja, ja ne skannataan osaksi taideteosta. Huoneen yölampun väriä voi vaihtaa, jotta lapsi voi ilmaista sillä vaikka mielialaansa. Lapsi saattaa joutua viettämään joulun sairaalassa. – Haluamme turvallisuuden tunnetta myös vanhemmille. LastensairaaLan suunnittelussa tärkeimpänä pidettiin lapsen kokemusta, Berner kertoo. LastensairaaLassa on 140 vuodepaikkaa ja 116 huonetta, eli valtaosa on yhden hengen huoneita omine kylpyhuoneineen ja vierassänkyineen. Berner pysähtyy ihastelemaan vastaanottotiskin yllä roikkuvia lamppuja, jotka sairaala on saanut lahjoituksena rakennushankkeen ulkopuolelta – kuten niin monet muutkin sairaalan tavarat. Se merkitsee valtavaa muutosta Lastenklinikan aikoihin, jolloin yhdessä huoneessa saattoi olla kaksi lasta ja lattialla olevilla patjoilla kaksi vanhempaa. – Applikaatiot ja palvelut voivat tukevat potilaiden yhteisöllisyyttä ja vertaisryhmien syntymistä. Säätiö vei projektia määrätietoisesti eteenpäin, jolloin se pysyi aikataulussa ja budjetissa. Itse hahmoja ei juurikaan näy kuvituksessa, mutta Tove Janssonin grafiikan tunnistaa jokainen. Idean meille toi siellä käynyt peligrafiikan ammattilainen. Vanhemmille löytyy sairaalasta omat oloja lepohuoneet. Sairaalan eri kerrosten nimet perustuvat myös muumikirjoihin. – Päätarina tulee muumimaailmasta, heidän viisaudestaan ja ystävyydestään, mutta myös kuolemasta ja yksinäisyydestä, Berner kertoo. – Heillä on mahdollisuus yöpymiseen, hygienian hoitoon ja työskentelytiloihin. Berner kertoo, että muumihahmoja ei haluttu kuvitukseen muun muassa siksi, että niiden rinnalle sairaalaan olisi vaikea rakentaa joulua, koska muumit eivät sitä vietä. Päivystyksen automaatista lapsi voi valita hahmon kuten leijonan, joka vuoron tultua vilkkuu potilashuoneen ovessa. – Tämä on tehty aika vauhdikkaasti, ja veimme rakentamista eteenpäin tiukalla otteella. Sairaalassa on Elisan ja Nokian lahjoittamat verkot, jotka ovat riippumattomia Husin verkosta. Mitä turvallisempi olo vanhemmalla on, sitä levollisempi lapsi.. Bernerin mukaan Uuden lastensairaalan suunnittelussa oli tärkeää, että vanhemmat saavat olla kaikissa vaiheissa lapsensa mukana. Käyttäjät voivat nyt tehdä tästä omannäköisensä, Berner hymyilee. Se mahdollisti sen, että sairaala on nyt tässä. Pohjakerros on meri, ja rannan, viidakon, metsän, laakson, taian, vuoren ja avaruuden kautta noustaan ylimpään kerrokseen nimeltä tähti. Lastensairaalassa hoidetaan maan vakavimpia lastensairauksia ja tehdään vaativimpia leikkauksia. Sairaalan kuvitukseen haluttiin teema, ja muumimaailma tuntui siihen parhaalta. KaiKKi lastensairaalassa näkyvät asiat ovat säätiön pöydällä päätettyjä, yhteistyössä Lastenklinikan kanssa
Monille kroonisesti ja vaikeasti sairaille lapsille sairaala on silti jatkossakin paikka, jossa he joutuvat viettämään paljon aikaa. – Tätä sopeuttamista tässä kiinteistössä on ajateltu pitkälle tulevaisuuteen. Lastensairaalan kapasiteetti antaisi tilaa myös ulkomailta tulevien potilaiden hoitamiselle, Berner kertoo. – Täälläkin on lepotuolit, joissa vanhemmat voivat vähän nostaa jalkojaan ylös, jos he joutuvat olemaan täällä kauan. Teho-osasTolla on 16 paikkaa ja kaksi eristyshuonetta. Bernerin mielestä kansallista lasten hoitoa kannattaisi tehdä nykyistä tiiviimmässä viiden yliopistosairaalan yhteistyössä. Keskitila on hoitohenkilökunnan käytössä, ja osaston laidoilla sijaitsevat huoneet muodostavat neljän potilaan moduuleja liikuteltavien seinien avulla. – Olemme halunneet luoda parhaat mahdolliset edellytykset sille, että täällä vietetty aika ei vaikuttaisi kovin negatiivisesti lapsen ja koko perheen elämään, Berner sanoo. n Anne Bernerin mukaan sairaalan suunnittelussa oli tärkeää, että vanhemmat voivat olla lapsen mukana kaikkialla.. – Ettei koskaan enää ajauduta sellaiseen tilanteeseen kuin Lastenklinikan kanssa. Suunnitteluvaiheessa Berner kävi kysymässä tilaratkaisusta mielipiteitä Lontoossa, missä se sai hyvän vastaanoton. 2018 21 Mitä turvallisempi olo vanhemmalla on, sitä levollisempi lapsi. 7.9. – Olen kannattanut yhteistyötä sellaisten sairaaloiden kanssa, joilla ei ole kokonaisvaltaista lasten erikoissairaanhoitoa kuten Suomessa on. Vanhemmat menevät niihin suoraan osastoa ympäröivältä käytävältä. Näin heidän ei tarvitse kulkea koko osaston läpi, vaan he pääsevät suoraan lapsensa luokse. Se näytti älyttömän hyvältä piirustuspöydällä ja se näyttää hyvältä käytännössäkin, Berner iloitsee. – Lasten hoitaminen ja perheen kautta asian lähestyminen on aivan oma prosessinsa, se vaatii omat ympäristönsä ja ratkaisunsa. Lapsia hoidetaan sairaalassa vain silloin, kun se on välttämätöntä. hyvin suunniTelTu rakennus auttaa potilaan hoitoprosessia, siitä Berner on vakuuttunut. – Tämä on uusi innovaatio. – Jotta me saamme aidosti maailman parasta hoitoa, meillä pitää olla hoidettavia potilaita, jotta ammattitaito ja parhaat lääkärit säilyvät, Berner toteaa. Tiloja ei voi erottaa hoidosta. Vuodeosastolla vietetyt päivät vähenevät koko ajan, mutta päiväkirurgisia tiloja ja vastaanottohuoneita tarvitaan jatkossa kenties enemmän. Säätiö osallistuu edelleen varainhankintaan, jotta lastensairaalaa päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Hän ajautui alun perin politiikkaan alettuaan puhua poliitikoille lasten oman sote-ratkaisun puolesta. Samoin kansainvälinen verkostoituminen on hänen mielestään tärkeää. uusi lastensairaala on suunniteltu niin, että tiloja voi muunnella helposti sen mukaan, miten lasten hoito tulevaisuudessa kehittyy
22 7.9.2018 Reportaasi
Tutkija haluaisi lopettaa puheet nukkuvista. 7.9. Shutterstock, Henna Raitala. . 2018 23 TeksTi: Liina Tiusanen kuvaT: Jaakko MarTikainen, MaiJu PohJanheiMo, raisa kyLLikki ranTa Kuka nukkuu Äänestämättä jättävien joukosta löytyy paljon syrjäytymistä, mutta myös toisenlaisia tarinoita
Porin SuomiAreenassa on keskustan päivä. Yhtäkkiä lavaan eteen yleisöön kävelee keski-ikäinen mies tonttulakki päässään. Turun yliopiston tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on yksi henkilö, joka on kertonut julkisesti jättävänsä äänestämisen muille. Hänhän oli sitä paitsi suostutellut monta ihmistä äänestämään. Kaveri kiitti Salmea tuesta: ”Jokainen ääni ratkaisee”. Ilmoi tus äänioikeudesta makasi kirjekuoressa eteisen lattialla. Siinä vaiheessa omasta elämästänikin oli tullut sellainen olo, että olen vain tällainen pelinappula. Salmi yritti uskotella itselleen, ettei yksi ääni mitään ratkaise. Tuskallisista hetkistä huoli matta koke mus oli Salmelle voimaannuttava. Esko Valtaojaa harmittaa, että moni ajattelee politiikassa liikaa omaa etuaan ja seuraavia vaaleja. Vaalipäivän iltana Salmi makasi sohvalla. ”tieteentekijöiden tulisi pysytellä mahdollisimman riippumattomina.” esko valtaoja. Hän toivoo poliittisiin nuorisojärjestöihin enemmän yhdessä tekemistä. ääneStäminen on niin vahva normi yhteiskunnassa, että äänestämättä jättämisestä voi olla vaikea kertoa. Täpärä tilanne kääntyi lopulta Salmen tukeman ehdokkaan eduksi. Salmi oli juuri ollut korkeakouluharjoittelussa Eurooppanuorissa ja tavan nut paljon nuoria, joilla oli palo politiikkaan. Ettei sillä ole mitään merkitystä, että yksi ihminen saa gradun valmiiksi, Salmi miettii. Seuraavana päivänä Salmi sai ystävältään tiedon, että jakoi viimeisen valtuustopaikan samalla äänimäärällä toisen ehdokkaan kanssa. Välikohtauksesta huolimatta, tai ehkä juuri siksi, tonttu on saavuttanut tavoitteensa. Takana oli rankka kevät, ja päivä oli mennyt gradun parissa. Toisessa kädessään hänellä on megafoni ja toisessa kyltti, jossa lukee “Nukku vien puolue”. Viime kuntavaaleissa hän lähti mukaan kaverinsa kampanjatiimiin. Pian alkaa vaikuttaa siltä, että Facebookista en tule löytämään enempää tarinoita. Päätän selvittää, millaisia ihmisiä nukkuvat ovat, ja kirjoitan Facebookiin etsiväni haastateltavia. 24 7.9.2018 – Siitä tulee hyvä mieli, kun käy äänestämässä, mutta ei se ole vahvasti voimaannuttava kokemus, Aino Salmi sanoo. Ministeritentti Raatihuoneenpuistossa on helteestä huolimatta vetänyt paikalle runsaasti yleisöä. Ilmoitukseeni tarttuu Aino Salmi, joka on valmis paljastamaan pitkään mieltään painaneen tapahtuman. Salmi opiskelee valtiotieteitä, mutta politiikka tuntui pitkään kaukaiselta. Tarkastuslaskennan tulos ten odottaminen oli piinallista. – Olin ollut töissä ja tehnyt opintoja yhtä aikaa. Yksi ääni toi näkyväksi sen, että yhden ihmisen teoilla, pienilläkin, on merkitystä. Heistä kirjoitetaan huolestuneeseen sävyyn aina vaalien aikaan, mutta muistaako heitä vaalien välillä kukaan. – Tajusin, että politiikka ei ole vain sellaista peliä, jota jotkut sedät huvikseen pelaavat. Selviää, että Nukkuvat ry on puolueeksi pyrkivä yhdistys, joka haluaa suomalaiset irti ”nykysysteemin latistavasta pakkopaidasta”. Herään ajattelemaan, että nukkuvia on vaaleista riippuen jopa yli puolet äänioikeutetuista. – Valtiomiehiä on kovin vähässä, poliitikkoja kyllä piisaa. Ennen kuin mies ehtii kunnolla istua, tulevat turvamiehet häätämään hänet pois. Juuri kun Salmi päätti ryhdistäytyä, hän huomasi, että äänestyspaikat ovat jo sulkeutuneet
– Jos siellä on taustalla huono-osaisuutta yhdistyneenä vahvaan tyytymättömyyteen ja epäluottamukseen, niin silloinhan tietysti voisi ajatella, että tällainen potentiaali on suhteellisen helposti valjastettavissa. ”Moni puoluetoimintaan lähtenyt nuori on menettänyt kriittisyytensä.” Suvi Auvinen Suvi Auvinen kasvoi 1990-luvun laman keskellä ja löysi anarkismista oman tapansa toimia yhteiskunnassa. – Eihän demokratian päämäärä voi olla, että sata prosenttia äänestää, vaan paremminkin se, että mahdollisimman suuri määrä äänestäjistä todella olisi ottanut asioista selvää ja tietäisi, mistä äänestetään. Se, että antaa jollekin puolueelle äänensä, on jonkinasteinen sitoutuminen, eikä niin kovin kevytkään. Julkisessa keskustelussa pelätään usein, että nukkuvat on helppo houkutella populismin kelkkaan. Tapaan Suvi Auvisen, joka haluaa purkaa eliitin vallan ja pyrkiä totaaliseen tasa-arvoon. Valtaoja puhuu Trumpista, brexitistä ja some-ajan politikoinnista. Auvinen on Suomen tunnetuin anarkisti, joka kirjoittaa blogia, esiintyy paljon mediassa ja on ahkera tviittaaja. Se ei ole täysin tuulesta temmattu. – Henkilökohtainen johtopäätökseni on se, että en edes äänestä. 7.9. Hänen mielestään vallitsevia olosuhteita ei pidä ottaa annettuina. Yliopistotutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta tuntee tällaisen argumentoinnin. – Mutta onhan tuossa myös hyvin vahvasti sellainen elitistinen poljento. Valtaojan mielestä tieteentekijöiden tulisi pysytellä mahdollisimman riippumattomina, jotta objektiivinen ja politisoitunut tieto eivät ala sekoittua. KunTavaaliT 58 ,3 % 58 ,9 % 2012 2017 EurovaaliT 4 0, 3 % 4 1,0 % 2009 2014 EdusKunTavaaliT 67 ,4 % 70 ,1 % 2011 2015 prEsidEnTinvaaliT 72 ,8 % 69 ,9 % 2012 2018. 2018 25 Äänestysprosentti SuomeSSa aSuvat Suomen kanSalaiSet 100 % 50 % Lä hd e: Ti la st ok es ku s Syyt hän toi esille jo virkaanastujaispuheessaan. Internetistä löytyy vuosien takaisia juttuja ajalta, jolloin hän oli mukana talonvaltauksessa ja kertoi, ettei äänestä vaaleissa
– Jos puolueet eivät radikaalisti uudis tu, aika ajaa nopeasti niiden ohi. Auvisen mielestä tarvitaan enemmän demokratiakasvatusta, jotta ihmiset tietävät miten politiikka toimii. Jos ajattelee, että Facebookilla on enemmän kansalaisia kuin Kiinalla, niin ylipäätään kansallisvaltioiden idea on hyvin nopeasti murtumassa. Aika nopeasti siellä häviää rohkeus haastaa. 26 7.9.2018 Enää Auvinen ei halua kommentoida omaa äänestyskäyttäytymistään, sillä kysymys on hänen mielestään epäolennainen. – Äänestäminen tai äänestämättä jättäminen ei ole se, mikä on rikki. Puolueiden nuorisojärjestöihinkin hän suhtautuu melko nuivasti. Hän kannustaa ihmisiä kokoamaan omia ryhmiä jonkin epäkohdan korjaamiseksi. Yhteiskuntaan kaivattaisiin Auvisen mielestä syvällisempää analyysiä vallasta. – Poliittinen valta Suomessa on jossain ihan muualla kuin puolueilla. Auvinen harmittelee, että puoluetoiminnassa moni menettää kriittisyytensä. Tutkijan mukaan äänestämättömyys on juurtunut osaksi laajempaa eriarvoistumiskehitystä. – Hirveän paljon se on sitä, että tehdään puolueiden vaalityötä. Ihmiset eivät koe, että heillä on valtaa. Äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat sosioekonominen asema, ikä, perhetausta, terveydentila ja se, miten yksilö kokee paikkansa yhteiskunnassa. Auvisen mielestä edustuksellisen demokratian suurimpia ongelmia on äänestäjien puutteellinen kuluttajansuoja: edustajat voi vaihtaa vasta seuraavissa vaaleissa. Hanna WaSS haluaisi lopettaa termin ”nukkuvat” käytön, sillä tieto äänestämättä jättämisen syistä on kasvanut. 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen keskuudessa äänestysprosentti oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 79. Outi ja Anette eivät kumpikaan ole äänestäneet lähivuosina elämäntilanteesta johtuvista syistä.. Petetyt lupaukset passivoivat ja politiikan henkilöityminen hämärtää ihmisten käsitystä siitä, että hallitusohjelmat kirjoitetaan puolueiden ohjelmien perusteella. Äänestäminen tai äänestämättä jättäminen myös periytyy vahvasti sukupolvelta toiselle. Suora demokratia on Auvisen mielestä askel oikeaan suuntaan. – Koko termi palautuu ajatukseen, että äänestämättä jättävä olisi patologinen sohvalla makoileva vätys. Mutta tiedän, että se ei ole nopea projekti. Hiljattain Jakomäkeen muuttanut Anette Salmi (vas.) ja tyttärensä Jada Salmi (1 vuotta), sekä Anetten äiti Outi Aares. – Anarkistina pyrin ennen pitkää siihen, että massiivisia valtarakenteita, kuten kansallisvaltioita voidaan purkaa
Ritva Lievosella on näkemys siitä, miksi äänestysprosentti alueella on niin alhainen. Hän uskoo, että olosuhteiden parantaminen ja kokemus osallisuudesta yhteiskunnassa voisivat nostaa äänestysaktiivisuutta. Ihmisiä, jotka eivät enää piittaa, luota, eivätkä usko. Jos yhä useampi jättää äänestämättä, se on ennen kaikkea uhka edustuksellisuuteen perustuville poliittisille instituutioille, kuten eduskunnalle ja Euroo pan parlamentille. On ollut paljon sellaista, että on keskittynyt johonkin muuhun. Bussipysäkillä seisoo naisia kolmessa sukupolvessa. 2018 27 Peruskoulun suorittaneista vain 31 prosenttia kävi äänestämässä. Kun tässä kaikki tasaantuisi, niin meinaan äänestää. Tiedän, että ei ole varaa valittaa, jos ei äänestä. Entä mitä mieltä tutkija on Nukkuvien puolueesta. – Nyt en ole äänestänyt. Reino Könönen on asunut Jakomäessä yli 50 vuotta. Hanna Wassin mielestä huomio olisi kohdistettava eriarvoistumisen torjumiseen. – Silloin politiikka alkaa näyttää yhä kaukaisemmalta, epäluotettavammalta ja vastenmielisemmältä niiden näkökulmasta, jotka eivät koe tulevansa edustetuksi. – En ole äänestänyt pitkään aikaan. Viimeksi piti mennä, mutta ei vaan... Katoaako äänestämättä jättämiseltä pohja, jos puolue väittää edustavansa nukkuvia. Ja se vähentää jatkossa haluja osallistua. Hän kuitenkin myöntää, että puolueet ovat tehneet liian vähän. 7.9. ”olosuhteiden parantaminen ja kokemus osallisuudesta yhteiskunnassa voisivat nostaa äänestysaktiivisuutta.” ritva lievonen. Hän on asunut 50 vuotta Jakomäessä eikä tunne alueelta ketään, joka ei äänestäisi. Aneten äiti Outi Aares ei saanut omilta vanhemmiltaan mallia, että äänes tämässä pitäisi käydä, vaikka isä puhuikin paljon politiikasta. Hän käy aina äänestämässä. Keskustan entisen puoluesihteerin Jouni Ovaskan mukaan asia nousi säännöllisesti esille puoluesihteereiden tapaamisissa. Päätän lähteä Helsingin Jakomäkeen, jossa oli viime eduskuntavaaleissa kaupungin alhaisin äänestysprosentti: 60,6. Siirrymme S-marketin eteen. Elämäntilanne on ollut sellainen, että ei ole aina jaksanut. Wassin mielestä keskustelun herättäminen on sinällään tervetullutta. n Suurmetsässä asuva Ritva Lievonen äänestää aina, sillä hänestä se on kansalaisvelvollisuus. – Täällä on paljon kaupungin asuntoja, sellaisia ihmisiä, jotka ovat työttöminä. Reino Könönen on aina äänestänyt. – Liian monesti yritetään varmistaa ne omat varmat kannattajat ja tavoittaa liikkuvat äänestäjät. – Kaikella, mitä tehdään esimerkiksi nuorten työllistymisen, terveyden edistämisen tai maahanmuuttajien kotoutumisen hyväksi, on suora kytkentä myös poliittisen osallistumiseen. Pitkään oltiin sairaalassa viime syksynä, Anette Salmi sanoo ja ojentaa lapselleen Jadalle maissinaksun. Tuntui, ettei ole mitään hyötyä. Hän pitää kuitenkin ongelmana sitä, että joku taho yrittää ikään kuin kaapata äänestämättä jättävien agendan itselleen. Demokratiassa siihenkin on oltava oikeus. Päätän mennä suoraan asiaan. Eroa vajaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Tuomarinkylän 86,6 prosenttiin on huima. Ruotsissa on Wassin mukaan havaittu, että jos rikkaiden ja köyhien intressit joissain asioissa eroavat toisistaan, rikkaiden kannattamat ajatukset tulevat edustuksellisessa järjestelmässä aina paremmin huomioiduiksi. Harvoin pureudutaan syvälle siihen, keitä ovat ne, jotka todella nukkuvat, jopa useammassa sukupolvessa. Lähestymme kuvaajan kanssa ensin vanhempaa miestä, joka nauttii auringosta K-kaupan edessä. Kyseessä kun ei ole mikään yhtenäinen ryhmä edes poliittisten mielipiteiden osalta. Lievonen ei halua syyllistää yksittäisiä ihmisiä
Nyt polku on peittynyt rehevän aluskasvillisuuden alle. Himosaunojaksi tunnustautuva Tölli myöntää kaivanneensa savusaunan tunnelmaa jo Sievissä vietetystä lapsuudesta lähtien. Palokunta kävi varmistamassa tilanteen, vaikka varsinaista leviämisvaaraa ei ollut, hän muistelee. Polun päässä vieraita odotti isännän suuri ylpeydenaihe, aito savusauna. – Pohjois-Pohjanmaalla sanotaan nimenomaan vasta. Saunomiskulttuuriin kuuluu olennaisena osana myös vastojen tekeminen. Helmikuussa 2011 talonväki lämmitti saunaa sen verran perusteellisesti, että liekit ottivat ylivallan ja rakennus paloi maan tasalle. helmikuuta eli 112-päivänä. vaikka tulipalosta on jo kulunut aikaa, lempisauna herättää edelleen nostalgisia muistoja. – Savusaunaa pitää osata lämmittää oikein. Eniten tietysti kesällä, mutta myös joulusaunat ovat jääneet mieleen. Nokkosten ja heinänkorsien keskellä saunasta muistuttavat enää kiukaan raunio ja yksi nurkka. Äitini opetti, miten vasta oikeaoppisesti sidotaan, ja aika monta niitä on tullut tehtyä vuosien aikana tehtyä. Tapaturman päivämäärä jäi Tapani Töllin mieliin aivan kuin kyseessä olisi ollut korkeampien voimien aiheuttama sattumus. – Myös eduskunnassa pyrin käymään saunassa joka aamu, jos aikataulut antavat myöten. Vaikka aikaa menee, niin usein mekin sitä lämmitimme. Lämmittäminen on Töllin mukaan oma taiteen lajinsa, missä kiireellä ei ole sijaa. Olosuhteiden pakosta mielipuuhaan on tullut myös katkoksia. Kun rakensimme sinne talon, niin saimme vihdoin oman saunan. – Sauna saatiin silloin 1990-luvun alussa valmiiksi aiemmin kuin tuo asuintalo, Tölli muistuttaa. – Sauna paloi 11. 28 7.9.2018 Tyrnäväläisen kansanedustajan Tapani Töllin kotitalolta johti vielä vuosikymmenen alussa leveä polku lähellä kiemurtelevan jokiuoman rantaan. Vastat jo valmiiksi veisteltynä. – Savusauna on paikka, jossa mieli lepää ja rauhoittuu. – Espoossa asuessamme huomasin, että kerrostalon saunavuorot eivät ole minua varten. Tapani Tölli suunnittelee uutta savusaunaa äkillisesti palaneen tilalle
– Viestejä tuli yllättäviltä tahoilta ja eri puolilta poliittista kenttää. Esimerkiksi soten pitkittyminen on aiheuttanut ylimääräistä stressiä, perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja pohtii. Tiukat väännöt ovat jättäneet jälkensä myös rauhallisuuden perikuvana tunnetun miehen sisimpään. – Kun mittarissa on 67 vuotta, niin kyllähän se alkaa olla jo aika lähellä eläkeikää, hän muistuttaa. Kutsu Suomenmaan toimittaja saunomaan! saunassa@suomenmaa.fi. – Olen tottunut paneutumaan asioihin tarkasti. Jopa tunnetuilta vasemmistopoliitikoilta. 2018 29 TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä – Kädensija pitää olla tukeva ja lenkki semmoinen, että vastan voi helposti ripustaa, Tölli sanoo. Suomenmaan juttusarjassa saunotaan keskustalaisten kanssa. Niiden kärki kohdistui nimenomaan Töllin esiinnostamiin epäkohtiin. tölli myöntää, että luopumispäätöksen takana on muitakin syitä kuin mitä julkisuudessa on nostettu esille. Ajankohtaisten asioiden seuraamista mies ei ole jättämässä. Vuodesta 2003 eduskunnassa istunut Tapani Tölli ilmoitti jokin aika sitten julkisesti, ettei aio hakea jatkokautta tulevan kevään vaaleissa. – Samanlainen huutelu on levinnyt nykyään myös valtuustosaleihin, ex-kunnanjohtaja miettii. Juttu poiki paljon palautetta ja henkilökohtaisia yhteydenottoja. töllin mielestä oli reilua kertoa luopumisesta jo tässä vaiheessa, kun ehdokasasettelua ollaan käynnistämässä. – Jos sen uuden savusaunan vielä saisi rakennettua... Samalla hän kritisoi politiikkaan pesiytynyttä mustamaalaamisen ja pinnallisuuden kulttuuria, missä välillä mennään jopa henkilökohtaisuuksiin. – Kuntaliiton varapuheenjohtajuus työllistää tiiviisti jatkossa, enkä sulje pois maakunnallisia luottamustehtäviä, jos kysyntää on, sanoo Tölli arvoituksellinen ilme kasvoillaan. – Vaalityössä voin olla edelleen mukana, mutta kenenkään yksittäisen ehdokkaan taakse en aio mennä enkä testamentata ääniä minnekään, hän vakuuttaa. Kaikki ovat kiitelleet sitä, että ongelma nousi näin näkyvästi esille. Kyseessä on kansainvälinen trendi, johon lienee mahdotonta löytää nopeaa ratkaisua. Omassa kotipiirissä Tyrnävällä puuhaa riittää myös vähintään entiseen tapaan. Jatkossa ehkä enemmänkin. 7.9
Jos tulkinta pitää paikkansa, niin asiasta laajan artikkelin julkaisseen Helsingin Sanomien mukaan Suomi olisi saamassa ensimmäisen parrakkaan pääministerin lähes 90 vuoteen. OOpperan ystävänä tunnettua eduskunnan ex-pääsihteeri Seppo Tiitistä on jokseenkin yhtä vaikea kuvitella rock-konserttiin kuin Timo Soinia pride-tapahtumaan. Apollon Tietäjät 30 7.9.2018 Lähteekö vai eikö lähde. Varapresidentti Mike Pencen mukaan Yhdysvallat tulee jo totuttuun tapaansa ”viemään vapautta uudelle rajaseudulle”. Tässä tapauksessa kyse ei ole tulevien vaalien ehdokaslistoilla spekuloinnista, vaan huomattavasti akuutimmasta poliittisesta kiistanaiheesta. Nykyinen presidentti Donald Trump käy jo maan pinnalla tähtien sotaa. Monien asiantuntijoiden mielestä Sipilän parta ei täytä enää perinteisen kesäparran vaatimuksia ja tunnusmerkkejä, koska kalenteri näyttää syyskuun olevan jo pitkällä. Viron oikeuskansleri oli hankkinut illaksi liput Tallinnan laululavalle Michael Jacksonin konserttiin, ja sinnehän kolmikko suuntasi. Aallon kanssa. Kuten lähes kaikilla keski-ikäisillä miehillä, niin myös pääministerillä lomanjälkeinen aikataulu on yleensä täyteen buukattu rästiin jääneitä asioita. TeksTi: Lauri HeikkiLä, risTo Luodonpää, pekka poHjoLainen. Tarkempaa tietoa tai parempia perusteluja odotellessa... Parta lienee mielletty sen verran henkilökohtaiseksi asiaksi, että yksikään toimittaja tuskin on kysynyt Sipilältä tietoa mahdollisesta leikkuuaikataulusta. Lähteekö vai eikö lähde. Rohkeimpien analyytikkojen mukaan pääministerin leukaperiä koristava karvapeitto olisi muuttumassa, tai kenties jo muuttunut, pysyväksi olotilaksi. Tiitinen muisteli Jacksonin tulleen lavalle punatähtisen panssarivaunun päällä. Nyt hänen hallintonsa laajentaisi tähtien sotaa avaruuteen. Jo 1980-luvulla Ronald Reaganin presidenttikaudella Yhdysvaltojen aikeet perustaa ohjuspuolustusjärjestelmä avaruuteen saivat vääräleuat laulamaan, ja hankkeelle siunaantui pian nimi Tähtien sota suositun elokuvasarjan mukaan. Ei kai se aivan niin vaarallinen sentään ole. Yksi vaihtoehto on, että aikaa perusteellisempaan parranajoon ei ole yksinkertaisesti riittänyt. Ja jos lähtee, niin milloin lähtee. Tiitinen tunnusti kuitenkin hiljattain radion Kulttuuriykkönen-ohjelmassa käyneensä rock-konsertissa kerran. Nimittäin pääministeri Juha Sipilän suurta julkisuutta herättäneestä kesäparrasta. Hänen tähtiplakaattinsa kuuluisalla Hollywoodin Walk of famella on ollut lukuisten hyökkäysten kohteena. Trumpin hallinto on saattanut myös ylitulkita Seitsemän tähden liikkeen poliittisen merkityksen. Kansan reaktiot ovat vaihdelleet niin kuin minkä tahansa tunteita herättävän kohun tiimoilta. Alkuihastuksen laannuttua on pääministerin parrasta alkanut sosiaalisessa mediassa levitä myös kriittisempää kommentointia. Apollon tietäjällä on yksi, täysin vahvistamaton teoria siitä, että kyse voisi sittenkin olla viattomasta kesäparrasta. Poptähden kasvot oli Tiitisen mukaan leikelty jo naamioksi. – Ainutkertainen se oli, Tiitinen luonnehti diplomaattisesti kokemustaan. YhdYsvaLLat ilmoitti muutama viikko sitten aikovansa perustaa avaruusvoimat. Tämä tapahtui 90-luvun lopulla, kun hän oli Tallinnassa Viron oikeuskanslerin vieraana yhdessä silloisen oikeuskanslerin Jorma S
Tämä syksy on ratkaiseva. Katsoimme, että nyt on aika ottaa lainvalmistelussa seuraava askel. Toiveemme olisi ollut, että tarvittava lainsäädäntö olisi hyväksytty jo viime kesänä. Päätimme sosiaalija terveysvaliokunnassa lopettaa viimein asiantuntijoiden kuulemiset. Me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Näin mietintö saataisiin vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi ennen lopullista kokonaisuuden hyväksymistä sote-valiokunnassa. Samanaikaisesti hallituksella on malli, jolla edetä. On surullista, että peruspalvelut ovat päässeet rapautumaan ja terveyskeskusten taso koetaan paikoin niin huonona, että niistä puhutaan yleisesti arvauskeskuksina. Sote-uudistus oli välttämätön ja kiireellinen jo vuosia sitten ja on sitä yhä. 7.9. Tätä kehityskulkua keskusta ei halua tukea. Maakuntaja sote-uudistuksen pitäisi tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Kuten tiedämme, monella on voimakas poliittinen intressi jarruttaa prosessia. Vuosia menee hukkaan, ja viivyttelystä kärsivät lopulta eniten ihan tavalliset suomalaiset. Olemme kuulleet maaliskuun jälkeen valinnanvapauslainsäädäntöön liittyen noin 280 asiantuntijaa. Uskon, että kansa arvostaa kuitenkin enemmän rakentajia kuin jarruttajia. jos jouduMMe aloittamaan alusta, voimme todennäköisesti olla tässä tilanteessa, näin lähellä päätöksentekoa vasta viiden vuoden kuluttua. Jokaisen kansanedustajan yli puoluerajojen on nyt syytä pohtia, mikä on kansalaisille parasta. Sen jälkeen onkin vuorossa viimeinen askel eli äänestykset suuressa salissa. Ikääntyvän väestönsä ja kasvavien kustannusten kanssa kamppailevilla kunnilla ei ole riittävää taloudellista kantokykyä vastata laadukkaista peruspalveluista. Maakuntavaalit on tarkoitus järjestää eurovaalien yhteydessä 26. toukokuuta. 2018 31 Puheenvuoro Politiikan syksy on toden teolla käynnistynyt. Tällä välin yksityistäminen kiihtyisi, sosiaalisekä terveyspalvelut eriytyisivät ja kustannukset jatkaisivat huimaa kasvuaan. Moni malli on jo koeteltu. Koko syksyä ja erityisesti työtämme sosiaalija terveysvaliokunnassa leimaa sosiaalija terveysuudistuksen kokonaisuudistus. Ratkaisuina on esitetty jo edellisten hallitusten mahdottomina ja perustuslain vastaisina hautaamia ratkaisuja. Aikataulu on kunnianhimoinen ja kireä, mutta täysin mahdollinen. Syyt, miksi sote-uudistus on tehtävä, eivät viivyttelemällä häviä. Syksystä on tulossa kiireinen ja työntäyteinen. Pääoppositiopuolueen sote-malli todettiin virkamiestenkin toimesta sekavaksi ja täsmentymättömäksi. Nykyjärjestelmä on tiensä päässä. Opposition kritiikki on ollut ärhäkästä, mutta yhtenäinen näkemys vaihtoehdoista puuttuu. Sosiaalija terveysvaliokunnan on saatava mietintönsä valmiiksi syyskuun aikana. Lainsäädännön tulisi olla valmis noin puoli vuotta ennen vaaleja. Sote-uudistuksen ratkaisunhetket Hannakaisa Heikkinen keskustan varapuheenjohtaja. Useita asiantuntijoita on kuultu moneen kertaan
– Jos ryhmät olisivat saaneet toimia omantunnon mukaan, kaava olisi hylätty. Irtiotto liittyi paikalliseen Ahlaisten Lammin tuulipuistokaavaan, mutta ensimerkit tulevalle olivat Huhtasen mukaan ilmassa jo viime kuntavaalien päätyttyä. Luottamus ei ole Noormarkussa asuvalle miehelle pikkuasia. HuHTasen mielestä demareiden johtotroikan sanat eivät vastanneet tekoja. Huhtanen pyysi eroa, ja hänen tilalleen molempiin tehtäviin valittiin keskustan ryhmästä Juha Kantola. miTä kohusta jäi käteen. Porilaisin silmin katsottuna kyse oli isosta asiasta. Kun rooli muuttui, mies sai vapaat kädet kirjoittaa, vaikkapa itselleen mieluisista johtajuuden teemoista. Kun omatunto viime metreillä unohdettiin ja ti lalle tuli tiukka ryhmäpäätös, kävi aivan päinvastaisesti – kaava hyväksyttiin. Porin kaupunginvaltuusto myönsi Huhtaselle eron ilman soraääniä, vaikka Kuntaliiton arvion mukaan luottamuspula ei välttämättä ole kuntalain mukainen syy jättää luottamuspaikka kaupunginhallituksessa. – Avot! hykertelee Huhtanen. muuTamia kuukausia on kulunut, ja myrskyn silmässä ollut mies istuu kotipihan puutarhatuolissa silmin nähden huojentuneena. Mies pyysi eroa kaupunginhallituksesta ja samalla kaupunginhallituksen toisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Herrasmiehenä Tapio Huhtanen toimi tilanteissa korrektisti, ja puhevälit säilyivät kaikkien kanssa. – Sanoihin pitää voida luottaa! ei kauaa kohun jälkeen mediassa riepoteltiin jo Porin perusopetuksen iltapäivätoiminnan kilpailutusta, jossa Huhtasen mukaan kaupungin johto ei kertonut julkisuudessa kaikkia faktoja. – Pohdin asioita ehkä eri lailla kuin muut, hän sanoo. Kaikki tämä yhdessä sai miehen kokemaan, etteivät kaupunginhallitus ja sen varapuheenjohtajan paikka enää tuntuneet omilta. Silloin jos milloin on voitava luottaa toisen sanaan. – Porin kaupunginvaltuustossa syntyi tuolloin jakolinja vihervasemmiston ja muiden puolueiden välille, ja aiempien vuosien hyvä ilmapiiri muuttui kyräilevämmäksi. Vastedes kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat alkavat kiertää valtuustopäivänä valtuustoryhmissä keskustelemassa ja kuuntelemassa, missä mennään. – Eronpyyntöni peruste oli hyvin henkilökohtainen. Hyvää kuuluu Porin luottamusmiesorganisaatiollekin. Arvomaailmassani luottamus on kaiken lähtökohta. Se on hänessä kuin sisäänrakennettuna, ja ihmekö tuo, kun takana on yli kolmen vuosikymmenen mittainen työura puolustusvoimissa; Niinisalossa ja Kajaanissa sekä rauhanturvatehtävissä Libanonissa. Huhtasen mielestä luottamus, avoimuus ja rehellisyys eivät toteudu porilaisessa päätöksenteossa. – Tästä tulee paljon hyvää keskustelua! Tapio Huhtanen erosi Porin kaupunginhallituksesta ja sen varapuheenjohtajan paikalta Henkilö Luottamus on jykevä asia TeksTi ja kuva: anne Hievanen. Porilainen kunnalliselämä ei ollut otsikoissa ensimmäistä kertaa. Kohun keskiössä asian katsottiin vaativan kaupungissa herätystä ja uudistusta. 32 7.9.2018 Tapio HuHTanen , Porin keskustan vahva vaikuttaja ja keskustan Satakunnan piirin entinen puheen johtaja, teki kevään aikana tempun, jota tässä maassa ei ole juuri nähty. Muuna aikana hän työllistää itseään maaja metsätalousyrittäjän hommissa. Kaupunginvaltuutettuna ja Satakunnan maakuntavaltuuston puheenjohtajistossa Huhtanen jatkaa entiseen tapaan. – Sosialidemokraattien ryhmä antoi ymmärtää tuuli voiman olevan heille omantunnon kysymys, ja joukko kuitenkin edellytti tiukkaa ryhmäpäätöstä. Mikä sai hillitystä olemuksestaan tunnetun everstiluutnantti evp Tapio Huhtasen, 59, kimpaantumaan. Keittokattila kiehahti karhukaupungissa, ja media uutisoi asiaa isoin otsikoin. Yhteistyötä hän jatkaa niin Porin kuin koko maakunnankin hyväksi. – Kriisiaikana voi menettää kovassa paikassa vaikka henkensä
7.9. 2018 33 – Hyvää kuuluu, kertoo Tapio Huhtanen kotipihallaan Noormarkussa. – Leivoin sämpylöitä, ja lastenlapset söivät niitä kilpaa. Aiempien vuosien hyvä ilmapiiri muuttui kyräilevämmäksi.
Jos ajokorttia ei voida enää uusia, vaikeutuu ikäihmisen elämä huomattavasti, kun esimerkiksi kauppaan pääsy vaikeutuu. Ja kun ne vielä ajopuun tavoin poliittisestikin haikailevat etelään suuntautuvaa yhteistyötä, se taitaa vain jouduttaa kehitystä. AlkAA olla kiire. Poliittisella puolella näyttää vastuunkannon väheneminen olevan salakavalasti ja osin näkyvän röyhkeästi etenemässä. Ajokortti tulee uusia viiden vuoden välein sen jälkeen, kun kortin haltija on täyttänyt 70 vuotta. Nyt jo maakuntakeskuksetkin vuotavat pääkaupunkiseudulle. Kotona asumista olisi mahdollista jatkaa, jos käytettävissä on oma auto ja voimassa oleva ajokortti. Ei kai voi olla niin, että vain Helsingin etu on koko maan etu ja muiden alueiden etu Helsinkiä ja koko maata vastaan. Mitä tekevät poliitikot. Ikäihmiset haluavat luonnollisesti asua kotonaan niin kauan kuin se on mahdollista. Poliittinen eheytyminen tosin oli nopeampaa kuin kansalaisten tasolla tapahtunut, mutta ei kai se toisin päin voisi ollakaan silloin, kun poliitikot miehuullisesti tuntevat ja kantavat vastuunsa. Yrittäjien ikeenä makaavaa massiivista byrokratiaa kiroavat kaikki. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää turvautuminen palveluasuntoon. Mikäli lääkäri katsoo, ettei ajokorttia enää voida myöntää, asuminen kunnan keskustan ulkopuolella vaikeutuu. Rikas pohjoinen ei nostanut populistista Berlusconia Italian presidentiksi. Ratkaisu ongelmaan olisi rajoitettu ajokortti, joka on otettu Ruotsissa käyttöön jo vuonna 1998. Jo ennen sotia väki alkoi siirtyä tuvista kyliin, sieltä kirkonkyliin, sitten seutukeskuksiin ja edelleen maakuntakeskuksiin. Liikkeenjohtaja Harkimo käy hakemassa oppia Italiasta, missä on rikas pohjoinen ja köyhä etelä. Se tietää, ettei sen tahto toteudu ilman tekoja. Taajama-asunnon hankkimiseen tulisi olla huomattavat varat, joita monellakaan ei ole. Kuivina ja märkinä vuosina löytyy ymmärrystä maataloutta kohtaan, ja halpuuttajilla on ahneen maine. Erilaisten mittausten mukaan kansalaiset tuntevat vastuuta ja myötätuntoa toinen toisia kohtaan vahvemmin kuin tämän päivän jotkut poliitikot. Kotona asumisen eräs edellytys on mahdollisuus asioida esimerkiksi kaupassa, terveyskeskuksessa ja apteekissa. Kun kansa haluaa pitää koko maan asuttuna yhteisillä varoilla, voisiko se tarkoittaa edes jossain määrin entiseen aluepolitiikkaan palaamista. Ennuste Vapaavuoren kohdalla lienee yhtä huono. Ovatko nämä ongelmat sellaisia suuren luokan ”keppihevosia”, joilla tuntuu turvalliselta ratsastaa eduskuntaan vaalikausi toisensa jälkeen. Rajoitetun ajokortin saaminen perustuisi lääkärinlausuntoon. Esko Kiviranta kansanedustaja (kesk.) Rajoitettu ajokortti helpottamaan ikäihmisten arkea. Mutta joittenkin kymmenien vuosien päästä ne riittävät, ellei muu maa onnistu tukkimaan väen valumista etelään. Rikkaan Helsingin äänet eivät ehkä riitä. OnkO tämä asetelma sata vuotta itsenäistymisen jälkeen päässyt keikahtamaan ylösalaisin. Ajo-oikeutta voitaisiin rajoittaa ajoneuvotyypin, vuorokaudenajan ja alueen perusteella, kuten Ruotsissa on tehty. Vennamon sanoin kansa tietää. Sodista selviäminen itsenäisyys säilyttäen osoitti, että eheytyminen oli mahdollista ja totta myös kansalaisten tasolla. muuttO taajaman keskukseen ei ole useinkaan vaihtoehto esimerkiksi siitä syystä, että syrjässä olevan asunnon myynti ei ole mahdollista. mIstä tässä on kyse. 34 7.9.2018 Mielipiteet ItsenäIstymIsemme ajan traagisista tapahtumista nopeaa selviytymistä on pidetty kansainvälisesti ihmesuorituksena. Tässä kehitysprosessissa ovat eri kokoiset taajamat koettaneet vuorollaan imeä elinvoimaa pienemmistään. Rikas etelä haluaa karistaa ”köyhän pohjoisen” ja koko muun maan harteiltaan. Antti Leinikka Hämeenlinna, Renko Yhden alueen etu ei ole muita vastaan AjOkOrttIlAInsäädäntö on ikäihmisten suhteen joustamaton. Koko maa halutaan pitää asuttuna yhteisillä varoilla. Työttömyyden haluaisivat kaikki selättää, mutta vaikka vuosikymmenien aikana kaikki vanhat puolueet ja nyttemmin muutkin ovat olleet hallituksessa vastuuta kantamassa, tämä ”jäätynyt konflikti” ei ota sulaakseen. Toisaalta lakkoilu, jopa laittomat lakot mukaan lukien, hyväksytään palkansaajien ainoana viimeisenä keinona, vaikka laajat sivullisten joukot joutuisivat kärsimään
Yksi syy on keskustan heikko suosio palkansaajien keskuudessa. Esko Järvenpää Jämsä Eläkeläiset unohtuvat. Huomioimalla tilaajien sosiaalinen asema ja painottamalla juttutarjontaa ikäihmisiä kiinnostavaksi voisi myös printtimedia säilyttää asiakkaansa ja levikkiluvut. Suomen yhteiskunnallisessa positiivisessa kehityksessä on ollut kiistaton merkitys eri osapuolten hyvillä suhteilla ja niiden kautta kehittyneellä luottamuksella. Vaarana saattaa olla, että muutamat valtiot alkavat sählätä omin päin. Anneli Näppä puheenjohtaja keskustan Kiimingin kirkonkylän paikallisyhdistys Keskusta ei saa unohtaa palkansaajia luettuani Juha Kuisman kolumnin (Suomenmaa 24.8.2018) en malttanut olla istumatta näppäimistön ääreen. Eräiden yhteiskunnallisten tahojen ja politiikkojen asenne on negatiivinen ja jopa syyllistävä tavallista palkansaajaa kohtaan. PalKansaajien ja -järjestöjen tahto on kehittää työelämää rakentavasti ja tulevaisuuteen suuntautuen ja uusien avausten kautta. Nämä kaksi taas ovat hiilidioksidia pahempia kasvihuonekaasuja. Tähtelän tutkijalta olen kuullut, että tähän menetelmään saattaa liittyä takaisinkytkentämahdollisuuksia. Toki tulisi olla varmuus, että arktisilla alueillakaan ei kävisi päinvastoin kuin oli tarkoitettu. Ilmastonmuutoksen torjunnasta saattaisi olla aika siirtyä jo ilmaston korjaukseen. Kansainvälisistä sopimuksista joko irrottaudutaan tai niitä ei noudateta. eläKeläisiä on puolitoista miljoonaa, ja se on merkittävä kulutusryhmä. Kulutustottumuksiltaan ikäihmiset pysyvät esimerkiksi painetun lehden lukijoina. Vastakkainasettelu ja jyrkät asenteet palkansaajia kohtaan heikentävät luottamusta ja yhteistyötä. Hiukkaset valuvat vähitellen alaspäin, mutta pysyvät ilmassa heijastamassa auringonsäteilyä takaisin avaruuteen arvioiden mukaan noin kaksi vuotta. 2018 35 KesKustan ongelmana on ollut pitkään heikko gallupkannatus. Näin tiedostavaa tekstiä aiheesta on vain harvoin lehdissä luettavaksi. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Osa maailman päättäjistä näyttää suhtautuvan välinpitämättömästi koko asiaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty eläkeratkaisu, useita maltillisia palkkaratkaisuja ja sovittu kilpailukykysopimus (kiky). Menetelmässä haihtuva vesi alkaisi heti viilentää paikallisilmastoa. Nyt on aika tuoda esille keskustan eteenpäin viemät työelämän uudistukset ja parannukset, jotka ovat tärkeitä myös tavalliselle palkkatyöläiselle. Kyseessä olisi mittava kansainvälinen projekti, ja sopivat energialähteet olisivat tuulivoima ja aurinkoenergia. Kuumien kesien lietsomat metsäpalot tietenkin vain lisäävät ilman hiilidioksidipitoisuutta. Yhteiskunnassa on kaikkien etu tasa-arvoisuuteen pyrkivä työelämä, jossa myös heikomman suoja on turvattu. Keskusta on tähän saakka profiloitunut yrittäjien ja maanviljelijöiden puolueena, ja heitä on rajallinen joukko. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Esimerkiksi eläkeläiset ovat tyytymättömiä korkeampaan verotukseen ja leikattuun indeksiin, mutta sitä ongelmakenttää harvemmin mediassa käsitellään heidän näkökulmastaan. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tämä edellyttää yleissitovuutta, työja virkaehtosopimuksia ja toimivaa yhteistoimintajärjestelmää. Sanomalehdet painottavat kuitenkin juttunsa muihin ryhmiin, ja se ei välttämättä edistä printtimedian kysyntää. Vuodesta 2008 alkaen Suomen talous ja työllisyys ovat olleet alamaissa. Kaikkialla kansan sivistystaso ei ole Suomen tasolla – valitettavasti. toiVon , että keskusta pystyisi puhuttelemaan entistä paremmin tavallisia työssä käyviä palkansaajia, jotka voivat olla potentiaalisia kannattajia ja äänestäjiä. Kilpailukykysopimuksessa siirrettiin työnantajien kustannuksia palkansaajien maksettavaksi. Julkisella sektorilla koetaan epäoikeudenmukaisena lomarahojen kolmen vuoden määräaikainen 30 prosentin leikkaus. Viimeisen hallituksen aikana on tehty heikennyksiä työttömyysturvaan, vuorotteluvapaajärjestelmään ja aikuiskoulutukseen. Julkisen sektorin palkansaajien työajan vuosittainen pidennys on tapahtunut ilman palkkakompensaatiota. Puoluekannatusarviossa elokuussa keskusta oli kolmannella sijalla. MiKäli korjausmenetelmiä, näitä tai muita aletaan käyttää, olisi niihinkin kaikesta huolimatta laadittava kansainväliset sopimukset. Ennen pitkää tämä taas vapauttaa ilmaan yhä enemmän vesihöyryä ja metaania. YKsi ilmaston korjausmahdollisuus on meriveden pumppaaminen mittavissa määrin päiväntasaajan aavikoille. Toinen jo jonkin verran tutkittukin menetelmä on pienhiukkasten kuskaaminen stratosfääriin. Hiukkaset nimittäin valuisivat vähitellen napoja kohden maapallon pyörimisliikkeen seurauksena. Lisäksi sosiaalivakuutusmaksuja on siirretty työnantajilta palkansaajille. Jarmo Taavettila Sodankylä Miten torjua ilmastonmuutos. Palkansaajia on noin 2,2 miljoonaa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 7.9
Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Juha IsoAho 050 374 5416, juha.iso-aho@ keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta. Kahvitarjoilu. klo 10 alkaen. com tai puh. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Paikallisyhdistysten tulee tehdä ehdokasesitykset eduskuntavaaleihin 2019 piiritoimistoon torstaihin 8.11. Keskustassa tapahtuu 36 7.9.2018 Ensi maanantaina lennän keskelle vilkasta keskustelua, jonka keskiössä on EU. Matka tulee maksaa viimeistään 16.9. Sen on ymmärrettävä moninaisinten kansojen erilaiset tarinat ja toisaalta kaikkia yhdistävät ongelmat. mennessä. EU:n on oltava vaihtoehto populismille. Kysymys, johon haluan kuulla paikallisilta vastauksen, kuulunee vapaasti suomennettuna jokseenkin näin: ”Miten tässä näin kävi?” Yksi EU:n ongelmista on, ettei se ole kyennyt globaalin kehityksen myötä tarjoamaan ratkaisua niille, joita talouden rakenteelliset muutokset ovat kurittaneet eniten. Tarkemmin sanottuna keskustelun painopiste lienee siinä, millä voimakkuudella EU:sta irrotaan. Sote-uudistuksen ajankohtaiskatsaus 20.9 klo 17-19 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Jere Nuutinen keskustanuorten liittohallituksen jäsen Puheenvuoro Helsinki Keskustan yhteiskuntatieteilijät lounastilaisuus ti 11.9. Hallitus Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. V-S Keskustan sosiaali-ja terveystoimikunta kokoontuu Laitilan terveyskodissa, Sairaalantie 8, ti 9.10. Matka eduskuntaan Sirkka-Liisa Anttilan vieraaksi to 25.10. sp. Se on turvannut pisimmän rauhanjakson Euroopan historiassa. Kaupungistumiskehityksen myötä monet pienet kylät ja maaseutu ovat voineet kokea unionin edistävän keskittävää ja näivettävää politiikkaa. Saaren osaan, jossa brexit ei olisi mennyt läpi. Rauhan vuoksi kannattaa ponnistella. Mahdollinen jäsenäänestys 17.-18.11. Masku Lemust Leippä 16.9. 0440854590 tai piiritoimisto mari. mennessä. 040 418 1150. Britanniassa EU:n sisäinen maahanmuutto puhutti vaalien alla. Aiheena syksyn ja tulevan kevään ajankohtaiset asiat. Vapaan liikkuvuuden myötä Itä-Euroopasta on muuttanut merkittävä määrä ihmisiä töihin juuri Britanniaan. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. Ilm. Uudenmaan piirin sääntömääräinen vuosikokous pidetään to 13.9. Kokouksessa päätetään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. EU:ssa on paljon kehitettävää. Ilmoittautukaa ehdolle oman kunnallisjärjestönne kautta. Poliittisen katsauksen tarjoaa tuore puoluesihteerimme Riikka Pirkkalainen. Päijät-Häme Piiritoimisto, piiri tmj Jukka Sällinen puh. 3.10. Varsinainen vaalipäivä su 18.11. Keskustalaiset iltamat la 10.11. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Risteilyllä mukana kansanedustajat Esko Kiviranta ja Olavi Ala-Nissilä. Tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa. 0400 930 483 ja keskustanaisten piiri tmj Jaana Niemi puh. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään piirin sääntömuutos. Näissä olosuhteissa populistisiin vaihtoehtoihin on helppo tarttua. klo 18. 0500532449 tai Sirpalle puh. Silti kannatan sitä lämpimästi. Uusimaa Vesaisten Uudenmaan piiri ry. 044 532 0043. Sote-valiokunnan viimeisimpiä käänteitä valottamassa valiokunnan varapj Hannakaisa Heikkinen. Viking Amorella lähtö 8.45 paluu ti klo 7.35. Tilaisuus on kaikille avoin, ilmoittautumiset Hanna Yli-Liipolalle viim. Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. tuuna@keskusta.fi 24.9. Liput 25€, opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallisjärjestöstäsi. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Lounais-Suomen tiehankkeet nyt ja tulevaisuudessa, liikennejohtaja Matti Vehviläinen. Järjestäjänä Keskustan sosiaalija terveyspoliittinen seura. On poliittisesti mielenkiintoista laskeutua Britanniaan, erityisesti Skotlantiin. Merkittävä osa EU:n budjetista koostuu maataloustuista sekä koheesiorahoista, joilla pyritään kehittämään elinvoimaisuutta erilaisilla alueilla. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi! Kiireellisissä asioissa ota yhteyttä suoraan pj. klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla. Hinnat: 1h a-hytti 33e, 2h a-hytti 28e/hlö, 1h b-hytti 30e, 2h b-hytti 26,50e, 1h pikku-b-hytti 28e. Keskustan Veteraanikerhon syysristeily ma 24.9. Turku Heikinmarkkinat Piirin kunnallistoimikunnan vierailu ELY-keskuksen Liikenneja infrastruktuurivastuualueelle ke 26.9. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio klo 9-10. yliliipola@gmail. mennessä. Tarkempi ohjelma ja aikataulu tulevat myöhemmin, mutta merkitkää päivä jo nyt kalentereihinne. Teema: ”Robotiikka vaativan kuntoutuksen tukena”. Sitovat ilmoittautumiset 16.9. Alustajana Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Huom! uusi ajankohta. Tunnelma ja keskustelukulttuuri aiheesta lienee suotuisa nuorelle EU-myönteiselle opiskelijalle. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. 0440622266. klo 18 Harjulan koululla, Verkkotie Järvenpää. Piirin syyskokous Forssassa 1.12. Runsas maahanmuutto on osaltaan kärjistänyt paikallisten ja muualta Euroopasta muuttaneiden välejä. Maakuntavaaliehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Keijolle (keijo.saario@ hotmail.com) puh. menn. Avoinna varmimmin ti klo 9.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Se ei ole valmis, mutta meidän tulee tehdä töitä sen eteen, että se hioutuu paremmaksi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kokouksen tarkempi pitopaikka varmistuu myöhemmin. Työttömyys, toimeentulon heikentyminen ja epätietoisuus tulevasta ohjaa etsimään helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, elina.sieppi@gmail.com. Keskusta mukana kesätapahtumissa: 8.9. Raision Keskustaveteraanien avoin Keilakerho jatkuu koko kesän Raision keilahallilla torstaisin klo 15-16. Mika Munkille puh. Paikalla toimitusjohtaja Eero Kuisma ja henkilöstöjohtaja Marianne Rapala. Liikenneturvallisuus mistä oikein on kysymys?, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. Seurakuntavaalien ehdokaslistat tulee jättää 17.9. Hintaan sisältyy buffetlounas ja pullakahvit sekä oma ja laivan järjestämä ohjelma. Itsenäisyydenaukio 2, Turku, Valtion virastotalo. Näitä aloja ovat esimerkiksi perinteiset teollisuuden alat, joiden tuotantoa on siirtynyt halvan työvoiman perässä kehittyviin maihin Aasiaan. Tiedossa hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa
kello 18. 12. Keskustanaisten Itä-Savon piiri: yhteinen iltapäivä luonnossa la 6.10. Ylöjärvi, Sunnuntailounas 16.9 klo 14 Mutalan seurantalolla, Pohjantie 64. Kirkkopyhä ja Pirkanmaan Keskustanaisten 70-vuotisjuhla Juupajoella 30.9. Lähde kokeilemaan ajotaitojasi karting radalla, vaikka koko perheen voimin! Hinnat jäsenille esim lapset (120cm-) 10 min X1 7€/hlö ja aikuiset 10 min X1 15€/hlö. palautuskuori postitetaan 5.10. Savo-Kymen Vesaispiirin syyskokous ravintola Vinossa 2.11. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. mennessä, puh. juuti@keskusta.fi viimeistään 1.9. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. klo18 valtuustosalissa. Esillä myös yhdistyminen Tervolan py:een, 2. kello 12 lähtien. Hinta muut: 65e. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.3.2.2019 Viking Gabriellalle. käsittely.. klo 12 Ankkapurhan teollisuusmuseolla (Kuitutie 2, Inkeroinen). Paistetaan makkarat ja juodaan kahvit, vaelluksen jälkeen mahdollisuus savusaunaan Iijärven rannalla! Ilm. klo 18.30 kunnantalolla. Asetetaan seurakuntavaaliehdokkaat. Keskustakerhon syyskokous 13.9. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838 Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040-721 0636. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. mennessä sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838. klo 1014 Ylivieskan kunnallisjärjestö mukana Wiljanpäivillä kasarmin alueella. matkat ja hotelli, Linja-autoliike S. Oulu. www. Ohjelma ruokailuineen ja majoitus hotelli Alexandrassa 125€/hlö 2 hengen huoneessa. Saunomista, makkaran paistoa, kivaa yhdessä olemista yli sukupolvien! Ilmoittautumiset 25.9. Ilmoittaudu puh. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Koko Perheen Retki Lappeenrannan seudulle 20.10. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-Mikkeli-Kangasniemi-Jyväskylä Ohjelma ruokailuineen ja majoitus hotelli Alexandrassa 125€/hlö 2 hengen huoneessa. 7.9. Kouvolan KJ: Keskustan teltta Elimäen Pestoomarkkinoilla 1.9. klo 18 Särkisen maja Kajaani pe. A3-hytti 142 €/henk. Johtokunta kokoontuu klo 18. juuti@keskusta.fi viimeistään 1.9. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-MikkeliKangasniemi-Jyväskylä. 0443122982. Kokouksessa nimetään mm. Juhlapuhujana mep Elsi Katainen ja päätössanat lausuu ke Hanna Kosonen. Ylivieska. La 15.9. Haukivuoren py syyskokous Ravintola Alicissa 11.9. Ohjelmassa myös ansiomerkkien jako ja musiikkiesityksiä. Järjestää SavoKymen Vesaiset ja Mikkelin seudun Keskustajärjestöt. Ilmoittaudu puh. Kotimatka, n. Kokouksessa käsitellään myös vuosikokous asiat 2018. 16.9. Kahvitarjoilu. 040-556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fii Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi EU-aiheinen keskustelutilaisuus su 9.9.18 klo 16.30 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Sulkava Linnanvuori. Mahdolliset muistamiset kukkien sijaan FI 36 5650 0440 0175 41. Aiheena srk-vaalien listan hyväksyminen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 01 Savonlinna. Esillä sääntömääräiset asiat, lisäksi osaston nimeämä kansanedustajaehdokas Merja Paloniemi esittäytymässä. 16.9. Aikataulu: 8.00 Haukivuori // 8.30 Mikkelin matkakeskus // 10.00 Svinhuvudin kotimuseo, Luumäki // 12.00 Lounas Säräpirtti, Lemi // 15 paluumatkalle // 16.30 Mikkeli // 17.00 Haukivuori. Juhlakahvit ja tervehdysten vastaanotto klo 17.30-18.30. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. 14.9. Lapinniemen py:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ti 11.9. Tupoksen Paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään 26.9. Sisältöä täydennetään osallistujien kiinnostuksen mukaan. Siikalatvan kj järjestää reissun eduskuntaan tiistaina 25.9. 0406840568, naisten tmj Eeva Peltokorpi p. euro,ja eduskuntavaaliehdokkaat. kello 17. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Ruokailu 25€/hlö. 050347 3556/Ulla-Riitta tai ulla-riitta. Ilmainen kaikille. 8. Käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon. 050347 3556/Ulla-Riitta tai ulla-riitta. -meriaamiainen laivalla. Lounaslippu tiedustelut ja varaukset Riitta Koskinen puh. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat toiminnanjohtajalle 24.9. Yhteisen retken aikana tutustumme puulajipuistoon, paistamme makkarat ja nautimme kahvit! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: anne.herttuainen(at) keskusta.fi tai 050 520 6042 /Anne. 0400199002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. Vesaisten Itä-Savon piirin syystapahtuma su 7.10. klo 18 kunnantalon kahvio Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. 044 369 9603. Hintaan sisältyy: -bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla. klo 18.30 Härkipakarissa, Liikekeskuksessa. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Kotimatka, n. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto kahvila Pikku Peikossa, Näsilinnankatu 19, ma 10.9. Vieremän kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous maanantaina 10.9. Vesaisten karting ajot 15.9. Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka HELSINKI-TALLINNA 9.-10. Puhelimitse myös muulloin, piirin pj Mari Kerola p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Tarjoillaan syksyn satoa ja Suomenmaalehtiä. Vaihtoehtona myös päiväkäynti. klo 18.30. keskusta.fi/perapohjola. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30Tallinnassa klo 13, iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinnasta klo 3.45, Hiismäestä klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. 2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Matkanhinta 138 € / 2hh / hlö, 1 hh lisämaksu 35 €. Lähtö Luston pihasta klo 12.30. Ilmoittautumiset 12.9 menn. Jäsenvaaliehdokkaat tavattavissa kunnalisjärjestöjen tapahtumissa: Sotkamo ma 10.9. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Kimppakyytiä olis tarjolla politiikkaja toimintapäiville 2223.9 Jyväskylähän. (perjantai-lauantai). Mahdollisuus äänestää jäsenvaalissa Keskustan teltalla. piiritoimistolla (Koulukatu 31 a 2) klo 18, johtokunta kokoontuu klo 17.30. klo 18.30 alkaen. klo 15 Ristijärvi su. p. Aikataulu: PE 7.12 : Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit // 3.45 Savonlinna L-A asema // 4.15 Hiismäki // 4.40 Juva ABC // 5.20 Mikkeli matkakeskus // Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 // Helsinki-Tallinna klo 13.00 . LA 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17.00 -19.30 TallinnastaHelsinki. 3 km Kokonharjun luontoreitille kävellen. Tarkemmat tiedot Pohjois-Pohjanmaan piirin nettisivuilla. 17.9. Peräpohjola Piiritoimisto: tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Sitovat ilimoottautumiset 14.9 mennes: rintamaki.merja@gmail.com tai 0400 338418 / Merja Keski-Pohjanmaa Piiritoimistomme avoinna maanantaista torstaihin klo 10-15. Savonlinnan paikallisyhdistyksen 60vuotisjuhla, Melartin-salissa, Sotilaspojankatu 1, to 20.9. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tmj Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160. Hinta Vesaisten jäsenille 40e/ aikuinen, 35e/ alle 18v. Hintaan sis. Reitti muovautuu ilimoottautuneiren mukahan. Viking Xprs klo 17-19.30 Tallinna-HKI. Oikeudet aikatauluja hintamuutoksiin pidätetään. 040556 7262 tai kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Satakunta Piiritoimisto, piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). -tutustuminen Eduskuntataloon -laivamatkat Silja Europalaivalla valitussa hyttiluokassa. 23.30 Mikkeli, n. Hämeenkyrön kunnallisjärjestön yleinen kokous ma 10.9. Piiritoimistojen käynti/ postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Lounaalla puhujavieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. A2-hytti 170/henk. B3hytti 126 €/henk. klo 17.30 Tupoksen ala-asteen ruokalassa( Sortavalantie 1, Tupos) Keskustan PohjoisPohjanmaan sääntömääräinen syyskokous pidetään 13.10.klo 12 alkaen uudella Rantaroustin koululla (Kaakilantie, 91800 Tyrnävä). Antti Rantakankaan vieraaksi. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Ohjelmassa opastettu kierros museolla, kahvit ja ajankohtaiset työmarkkina-asioista. 0505741405. Piirin työmarkkinajaoston syystapahtuma 29.9. Kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä Ira Toppiseen, 040-7099521. Johtokunta kokoontuu klo 17. KAINUUN PIIRIN JÄSENÄÄNESTYS 2018 Jäsenkirjeet lähtee 17.9. Juhlaesitelmän pitää Euroopan historian professori Laura Kolbe; stop tykkänään! Ei enää vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välille. Piirin 100-vuotisjuhla 17.11. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. Kolarin kunnallisjärjestön kokous su 9.9. Juha Rehula ja yhteyspäällikkö Lasse Kontiola. B1-hytti 141 €/henk. A4-hytti 129 €/henk. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan jäsenäänestys eduskuntavaaliehdokkaista järjestetään 15.-16.9. Vieraana ja alustajana on Euroopan keskuspankin lakiasiantuntija Petra Schultze-Steinen. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi . 16.9. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Jäseneksi voit liittyä myös paikan päällä. Etelä-Savo Etelä-Savon piiri tarjoaa jäsenilleen kyydin Keskustan politiikkaja toimintapäiville 22.-23.9. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Ota pikaisesti yhteyttä viimeistään 5.10. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Linja-autoliike S.Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä : savokymi@vesaiset.fi Itä-Savo Itä-Savon piiri tarjoaa jäsenilleen kyydin Keskustan politiikkaja toimintapäiville 22.-23.9. Ilmoittautuiminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10 alkaen. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 15.10 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Aiheena seurakuntavaalit. Lähdemme Savonlinnasta ja Kerimäeltä kimppakyydeillä klo 12 Punkaharjulle Luston pihaan, josta jatkamme n. ääntenlaskenta 15.10. kello 11-14 . B2-hytti 145 €/ henk. Avoinna sopimuksen mukaan. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. kyytien järjestämiseksi: anne.herttuainen(at)keskusta.fi tai 050 520 6042 / Anne Itä-Savon Vesaiset: pikkujouluristeily Tallinnaan 7.-8.12. klo12 Pessimistien grilli-kahvila Paltamo su. Esillä kaupunginvaltuuston kokouksen esityslista. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. klo 13 Liikkalan VPK-talolla (Pien-Liikkalantie 408, Liikkala, Kouvola). Päiväretki Linnavuorelle, kiivetään muinaismuistoja näköalakalliolle ihastelemaan huikeita maisemia. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Savo-Kymi@vesaiset.fi Perheiden päivä Susiniemessä 30.9. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen(at) keskusta.fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tmj Kimmo Valta p. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon: -Illallisbuffet perjantai-ilta menomatkalla 33 € -Lounasbuffet lauantai-iltapäivä paluumatkalla 25 € -buffetruokailuihin sisältyvät myös ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet -ateriahinnat ovat voimassa vain etukäteen lunastettuina -laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 18 Ristijärven Kylätalo Pyrylä Hyrynsalmi ma. Eduskuntatalossa tapaamme myös kansanedustajiemme ja keskustan puoluejohtoa. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 21.9. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. klo 10.00 Katinkullassa puoluetoimistolta Suomen Keskustan varapj. Katto ohjelma puolueen sivuulta ja ilimoottauru mukahan. Avoinna klo 9-15. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Lähtö maanantaina 24.9., vierailu tiistaina puolen päivän aikaan. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. 01.00 Savonlinna . Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/ alle 18v, 120e/ yli 18 v // 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Klo 19 kunnanvirastolla. Kainuu Keskustan puoluekokouksen talkoolaisten kiitostilaisuus lauantaina 15.9. klo 23.30 Mikkeli ja n. 050 537 3164. www.fb.com/perapohjola. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. klo 17.30 kaupungin valtuustosali Puolanka su. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/henk. Piiri tarjoaa päivällisen! Ilmoittaudu 25.10 mennessä tarjoiluun : savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7. Se toteutuu kumpi saa enemmän kannatusta
Oltiin yhä edelleen sillä kannalla että menetel määmme hallitusmuotoasiasta ei ole syytä muuttaa. Vastasin ettei se voi tulla kysy mykseen että me muutamme puolueen nimeä sel laisesta syystä; ohjelmatarkistus tietysti on aina avoinna. 24.8.–7.9.1918 Alkio torjuu Maalaisliiton nimenmuutoksen Hän halusi kuulla mielipidettäni voisiko aja tel la hieman muuttaa ml nimeä ja tarkis taa ohjelmaa, jos ajateltaisiin että nuor suomalai sista lohkeava osa sen puolueen aineksia liittyisi maalais liittoon. Nuorsuomalaisten eduskuntaryhmä on hajonnut elokuun alussa, kun eduskunta äänesti monarkisti sen hallitusmuotoesityksen yli vaalien. Kymmenkun ta Maalaisliiton kansanedustajaa kokoontuu valmis telemaan puoluekokousta. Hän arvelee, että saksalaisetkin ovat alkaneet epäillä kuninkaanvaalin laillisuutta, jos siihen ryhdy tään Ruotsin vallan aikaisen perustuslain nojalla: Valtiopäiväkutsumusta ei kuulu. perintö ruhtinaskin. Alkio torjuu nimenmuutoksen mutta pitää ohjelman tarkistamista mahdollisena. Alkion linja Maalaisliiton nimen osalta toteutuu vuoteen 1965 asti, jolloin Johannes Virolainen saa lo pulta läpi puolueen nimen muutoksen Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi. Helpompi on kahden edistyspuolueen puolueina sovitella eteen tulevissa asioissa. Viisaampaa olisi nyt heille hieman odottaa asian kehitystä ja valmistautua perustama uusi kau punkilaisia yhteiskunnallisesti herättävä radikali nen puolue, tahi, koettaa saada nuorsuom. Akseli Niku la toimii sittemmin edistyspuolueen puheenjohtajana vuosina 1940–1945. Nikula virittää Alkion kanssa suorastaan historiallisen keskustelun:. Mutta, sanoin, en luule että olisi siunaukseksi sellainen joukkoymppäys puolueesta toiseen. Saman päivän iltana Alkio tapaa kustantajansa ti laisuudessa tohtori Akseli Nikulan, joka on toiminut nuorsuomalaisten kansanedustajana 1914–1917. Alkio tapaa 7. Kansallinen edistyspuolue perustetaan 8.12.1918, ja se kannattaa ohjelmassaan tasavaltaa. Tohtori Akseli Nikula tunnustelee syyskuun alussa Santeri Alkiolta, voisiko Maalaisliitto muuttaa nimeään ja tarkistaa ohjelmaansa, jotta osa nuorsuomalaisista voisi liittyä puolueeseen. Ei ole hyvä yrittää suuria puolueita, ne ovat kankeita, niissä pitää niin paljo kompromissata, joka kaikki vaikeuttaa edistystä. Nyt ei kiireestä puhuta mitään. Hän on keisari Vilhelmin lanko, 50 v. Alkion epäilyt mahdollisuudesta koota maaseudun ja kaupunkien äänestäjät samaan edistykselliseen puolueeseen tun tuvat kuitenkin edelleen yllättävän ajankohtaisilta. Alkion kaavailut toteutuvat vielä saman vuoden aika na. Sillä asialla oli heidän ja hallituksen väitteiden mukaan hirveä kiire heinäkuulla. Hänellä on jo 24 vuot. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 7.9.2018 Puoluekentässä alkaa syntyä liikettä valtiomuotokiistan seurauksena. Elokuun 30. Tuntuu kuin mo narkistit olisivat hieman levottomia, sillä kunin kaan hakijoilta Saksasta ei kuulu mitään. Virolaisen tavoitteena oli puolueen kannatuspoh jan laajentaminen kaupunkeihin. Alkio matkustaa Helsinkiin 6. Alkio kuulee Erkolta kuningas hankkeen uusimman käänteen: Hänen tietojensa mukaan on kuningasehdokkaa na nyt joku Hessenin maakreivi Friedrich Karl, jonka luona piti eilen olleen vastaanotto. Mukana ovat Alkion lisäksi Kyösti Kallio ja muut puolueen tärkeimmät johtajat: Suunniteltiin ylimääräisen puoluekokouksen ohjel ma. Santeri Alkio seuraa sen jälkeen tapahtumien kulkua kotona Laihialla ja Ilkan toimituksessa Vaasassa. syyskuuta nuorsuomalaisten toisen vaikuttajan, Helsingin Sanomien päätoimittajan, kansanedustaja Eero Erkon. syyskuuta. puolue sellaiseksi. EduskuntA on jäänyt elokuun alussa istuntotauolle. päivänä Alkio päättelee, että kuninkaan haku Saksasta ei suju aivan monarkistien nuottien mu kaan
Pitkään saivat 1940ja 50-lukujen lapset katsella koulun eteisen Calmette-rokotusjulistetta ennen kuin ensimmäinen lääkäri tuli oikeasti kouluun. Äitiysneuvolan tapaan seuraava neuvola voisi olla Kouluneuvola. Matti Summanen Kirjoittaja on kirjailija, joka toimi 37 vuotta myös luokanopettajana Vantaalla. Poika jäikin pois koulusta vaivansa vuoksi, nukkui kotinsa alla kivijalassa, pelkäsi häpeäänsä. Mutta sitten tuli! Musta astinlauta-auto saapui pienen kyläkoulun portaiden eteen. Katselimme tuota yli puolitoistametristä källikkää ja kentän päädyn kiviaitaa; ei ole totta. Lääkäri sanoi, että nivustyrä, pikkujuttu, tilatkaa leikkausaika. Otin pojan mukaan hänen hirmuisuutensa eteen. nyKyKoulussa lääkärikäyntejä vähennetään, kouluterveydenhoitajan koulukäyntejä harvennetaan, valitetaan ammattikunnan pulaa, heitä tarvitaan muualla. On mentävä koululaisen arkeen ja katsottava, mitä juuri nyt tapahtuu, kun vertaa, että meillä on ollut kohtuullisen hyvä lähiajan oppilaan terveydenhoito, joka nyt on uuvahtamassa. Opettajaurani aikana tulin nimittäin valitettavasti huomaamaan, että opettaja ei ollutkaan oikea henkilö monissakaan elämän eteen tulevissa lapsen ja nuoren asioissa, usein ope oli se kirveltäjä, jota muistellaan, kun elämä kipeää on ollut. Seuraava neuvola voisi olla Teinineuvola. Mikä ilme miehen naamalla! Katselimme ihmeissämme miestä. 7.9. Lupasi. Toinen lääkärimuisto vie 70-luvun vaihteeseen; nyt kouluni on uusi ja iso Vantaalla. Haimme palloa pari päivää lepikosta. Nyt kun oppivelvollisuusikää viedään kohti äitiysneuvolaikää, Kouluneuvola olisi kokoava, turvallinen paikka kysyä, keskustella, saada pätevää neuvontaa. Kysymys on ajankohtainen, kun koko terveydenhuollossa puhutaan nyt yläkäsitteillä, hallinnon termein, järjestelmistä ja kustannuksista. Juhlasalin keskellä pöytä ja jälleen lusikkakopat siinä. Voiko tällaisia lääkäreitä olla. Itse näin, että kouluterveydenhoitaja on oikea henkilö pitämään luokallani sukupuolivalistusta, kun lapsi lähenee nuoruutta. Esimerkiksi lasten ja nuorten ongelmat teknologian haitoissa osoittavat, etteivät muutaman psykologin tai kasvatustieteilijän varoitukset riitä – eivätkä mitä erilaisimmat tukipuhelimet. Hänellä oli aikaa, hän jutteli jokaisen oppilaan kanssa, kun poisteli risaisia hampaiden juuria ja antoi neuvoja. Onhan meidän äitiysneuvolatoimintamme maailmankuulua. Kouluneuvolaan voisi koota toimintoja, jotka nyt ovat varsin hajallaan; on psykologeja omissa kopperoissaan tai puhelimien äärellä, lukija erityisopettajia omissa hoteissaan, lääkäri siellä, kouluterveydenhoitaja jossakin, opinto-ohjaaja ties missä. Kun näin isän keskikaljabaarissa, tarjosin oluen ja maanittelin, että saanhan viedä pojan leikkaukseen. Mutta millaisen kouluterveydenhuollon lapsi ja nuori saa peruskouluajallaan. Mitä ihmettä, pallo lensi kiviaidan taakse lepikkoon. Niinpä tilasin. Se voisi olla monessa asiassa paikka, jossa lapsi ja nuori (samalla vanhemmat) saisivat kertoa rauhassa asiansa. Essee Uusi kouluterveydenhoito tarvitsee Kouluneuvolan Vaikka me kuinka hehkutamme maan opettajakunnan korkeaa koulutusta, yksin opettajan taidot eivät sittenkään riitä tulevaisuuden ongelmien käsittelyyn, Matti Summanen kirjoittaa esseessään.. Tämä legendaarinen kunnanlääkäri tuli luo ja sanoi, että minä voitan teidät kaikki, olen heittänyt nuorena palloa 104 metriä. Saanko koittaa, hän sanoi. Me oppilaat olimme välitunnilla, oli menossa pallonheittokilpailu. Tämä Kunnanlääkäri III, eli Hänen Hirmuisuutensa Rouva istui pöydän takana, oppilasjono kulki hänen ohitseen niin kuin sotaväenotossa. Annoimme sinisen pallon, lääkäri otti vauhdin ja heippasi pallon syöttölaudan kohdalta kohti Tarhosen hakaa. Poissa on se, että oppilas voi mennä omaan paikkaan kouluterveydenhoitajan puheille. 2018 39 Koulun uusi lukuvuosi on edessä. Mutta alkoholisoitunut isä kielsi; ei se mitään leikkausta tarvitse. KouluTerveydenhoiTo ottaa taka-askelia. Vaikka me kuinka hehkutamme maan opettajakunnan korkeaa koulutusta, yksin opettajan taidot eivät sittenkään riitä tulevaisuuden ongelmien käsittelyyn. Huomasin, että koripallotunnin jälkeen pienikokoinen poika vältteli suihkua ja peitteli käsillään nivustaan
9. On silti tärkeää sallia ja kasvattaa sellaista ilmapiiriä, jossa lapsilla on oikeus näkyä ja kuulua, Vesaiset muistuttaa kannanotossaan. Marsalkka Mannerheimin kuulusta Marskin ryypystä pääosa oli akvaviittiä. Saksan hallituksen johtajaa ei kutsuta pääministeriksi. Kymmeniä. Sitä puhuu noin 70 prosenttia asukkaista. 5. Mitä on telematiikka. Lapualla viikonloppuna syyskokouksensa pitänyt Vesaisten valtuuskunta huomauttaa, että perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sai elokuussa kritiikkiä osakseen otettuaan 4-vuotiaan lapsensa mukaan yrittäjätilaisuuteen. Mikä on tiheimmin asuttu Pohjoismaa. Kiinassa puhutaan Ethnologue-kirjan mukaan kuitenkin monia erilaisia kieliä ja niiden murteita. 8. Esimerkkitaulu Oulun alueen valtatieliittymien risteyksissä: ”Vt4 Telematiikan rakentaminen Oulun kohdalla valmis 9/2019.” Siis: mitä on telematiikka. Mikä oli 100 vuotta sitten miesten yleisin ensimmäinen etunimi: Eino, Erkki, Matti, Paavo, Toivo vai Väinö. Vai satoja. – Annetaan lasten olla osa aikuisten arkea, vaikka lapsen ääni saattaakin olla kuuluva ja kirkas. Vihje: maa sijaitsee Afrikassa. Mikä on Saksan hallituksen päämiehen tai -naisen titteli. Tietotesti ??. 10. 2. Vuoden kyläksi 2018 on valittu lounaishämäläinen Teuro-Kuuslammin kylä Tammelasta. 3. Vesaisten mielestä lapsen on oikeus saada huolenpitoa, kuten imetystä, ja olla vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa. . Leo, Elias, Eino ja Väinö olivat suosituimmat vastasyntyneille pojille annetuista ensimmäisistä etunimistä viime vuonna. Kiinassa on yksi virallinen kieli, niin sanottu mandariinikiina. Mikä on Kimi Räikkösen yksi ja ainoa virallinen etunimi. Missä maailman maassa on eniten – yksitoista – niin sanottuja virallisia kieliä. Vesaisten syyskokous: Lapsilla oikeus näkyä ja kuulua Vas tau kse t: 1) tel em atii kka on lan gat tom an vie sti nnä n ja pai kka tie don yhd ist äm ist ä inf ormaa tio tek nol ogi an ja aut om atii kan avu lla , liiken net ele mat iik an avu lla voi daa n muu n mua ssa väh ent ää ruu hki a ja ilm ans aas tei ta ohj am aal la liik enn eve rkk o suj uva mpi in osi in, 2) vaj aa 300 kie ltä , 3) Ete läAfr ikk a, 4) liit tok ans ler i, 5) Tan ska, 6) Ann a, 7) Ein o, 8) kyl lä: ens im mäi sen Vuo den kyl än, Pol vijä rve n Kuo rev aar an jäl kee n valit tiin 198 6 Kel ujä rvi Sod ank ylä stä , 9) per una , vilj a, 10) Kim i-M atia s. Saksalaispoliitikko Madeleine Henfling puolestaan poistettiin osavaltion parlamentin istunnosta sen jälkeen, kun hän toi kuusiviikkoisen vauvansa äänestyssaliin. 7. Aino, Eevi, Emma ja Sofia olivat suosituimmat vastasyntyneille tytöille annetuista ensimmäisistä etunimistä viime vuonna. Mistä maan tuotteista valmistetaan pohjoismainen maustettu akvaviitti-viina. 4. Mikä on tiheimmin asuttu Pohjoismaa. Onko 1985 alkaneen Vuoden kylä -perinteen aikana valittu Vuoden kylää Lapista. Vesaisten Keskusliitto on valtakunnallinen lasten ja perheiden järjestö, joka tarjoaa 17 piirijärjestön ja niihin kuuluvien osastojen voimin monipuolista harrastusja virkistystoimintaa koko perheelle. Mikä oli 100 vuotta sitten naisten yleisin ensimmäinen etunimi: Aino, Anna, Helmi, Irja, Kerttu vai Martta. shutterstock. Sen mausteena käytetään pääasiassa kuminaa, mutta myös muun muassa anista, kardemummaa, lakritsia ja uusimpana EU:n päätöksellä myös tilliä. 6. 40 7.9.2018 6 1 7 2 4 6 1 8 9 7 7 2 6 4 8 5 3 5 8 7 9 3 2 8 9 1 8 6 5 4 7 6 9 1 6 1 9 3 7 2 4 8 5 2 5 4 6 1 8 7 3 9 3 7 8 9 4 5 1 6 2 7 2 3 8 6 9 5 1 4 4 8 6 7 5 1 9 2 3 5 9 1 2 3 4 8 7 6 1 6 7 5 9 3 2 4 8 9 4 2 1 8 6 3 5 7 8 3 5 4 2 7 6 9 1 8 3 5 4 1 9 1 2 4 9 6 7 6 1 7 2 2 2 3 4 8 5 9 1 3 8 7 9 2 3 6 5 1 4 4 5 2 8 7 1 6 3 9 3 1 6 4 9 5 7 2 8 1 3 4 9 5 2 8 6 7 2 6 7 3 8 4 1 9 5 5 9 8 6 1 7 2 4 3 7 4 1 5 2 9 3 8 6 6 2 3 7 4 8 9 5 1 9 8 5 1 6 3 4 7 2 6 1 7 2 4 6 1 8 9 7 7 2 6 4 8 5 3 5 8 7 9 3 2 8 9 1 8 6 5 4 7 6 9 1 6 1 9 3 7 2 4 8 5 2 5 4 6 1 8 7 3 9 3 7 8 9 4 5 1 6 2 7 2 3 8 6 9 5 1 4 4 8 6 7 5 1 9 2 3 5 9 1 2 3 4 8 7 6 1 6 7 5 9 3 2 4 8 9 4 2 1 8 6 3 5 7 8 3 5 4 2 7 6 9 1 8 3 5 4 1 9 1 2 4 9 6 7 6 1 7 2 2 2 3 4 8 5 9 1 3 8 7 9 2 3 6 5 1 4 4 5 2 8 7 1 6 3 9 3 1 6 4 9 5 7 2 8 1 3 4 9 5 2 8 6 7 2 6 7 3 8 4 1 9 5 5 9 8 6 1 7 2 4 3 7 4 1 5 2 9 3 8 6 6 2 3 7 4 8 9 5 1 9 8 5 1 6 3 4 7 2 1. Suomenmaa Vanhemmilla on oikeus harkintansa mukaan ottaa lapsia kokouksiin, äänestyksiin, juhlahetkiin ja ravintoloihin, muistuttaa Vesaisten Keskusliitto. – Me Vesaisissa ymmärrämme, että työn ja perhe-elämän yhdistäminen on haastavaa ja on tilanteita, joissa täytyy turvata työrauha
7.9. 2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Me olemme tuollaisia. Vuosikausia jotain yksittäistä seikkaa vakavasti tutkiva tiede on korkeintaan yksi mielipide muiden joukossa. Se kuvaa sitä, mitä meille on tapahtunut. Jokaisen niistä lukemiseen menee puoli tuntia. Monimutkainenkin, välttämättä syventymistä vaativa kysymys on yksinkertaistettava. Ei pidä syyttää viestin tuojaa. Viihdehassuttelun suosio ei ole naurun asia. Siksi, että maailma vuonna 2018 tarvitsisi paljon viisautta ja sivistystä tehdä oikeita päätöksiä ihmiskunnan tulevaisuudesta. Muoti-ikonin matalat tenniskengät. Sara Siepin rohkeat somekuvat. Miksi kitarasankarit imitoivat aina miehen orgasmia. Kun yhä kasvavassa määrin kaikki on viihdettä, mikään ei ole mitään. Legginsit eivät ole housut. Ehkä siksi seppokääriäiset ja lenitatoivakat nyt jättävät meidät mölisemään ja klikkailemaan keskenämme. Viihteellistyminen vaarantaa ihmiskunnan Petri P. Miten viisaita päätöksiä voi odottaa sakilta, jolle ilmastonmuutoskin on vain käristyskupoli. Olemme koulutetumpia kuin koskaan, mutta todellisuudessa arkemme täyttyy Aamulypsyn hekotteluiden, ruokatunnilla katsottujen kissavideoiden ja ympärivuorokautisten tyhjänpostauksien muodostamasta puuhailusumusta. On puhuttava hymyillen, aikuisillekin vähän kuin älyttömille lapsille. Se siinä hirveintä onkin. Tämän sumun tainnuttamina me muodostamme käsityksiämme myös vakavista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kun media alkoi julkaista klikatuimpien listojaan, se oli järkytys, josta on vaikea toipua. Jos emme sumultamme kykene osallistumaan, päätökset jäävät tekemättä, tai joku päättää puolestamme. Kirjoittaja on Mikkelin Kalvitsassa vanhalla rautatieasemalla asuva vapaa toimittaja. On oltava ekstrovertti, ja mieluummin visuaalinen kuin tekstuaalinen. Viihteellistyminen vaarantaa vakavasti mahdollisuutemme reagoida asioihin, joihin olisi pakko. Katsotaanpa suosittuja. Kolmen kärki juuri nyt: Brittinainen paljasti rintansa. miKsi tämä on vakava asia. On sanottava lyhyemmin. Nykynäkökulmasta nämä syntiset sensaatiolehdet kertoivat lähinnä asiallista asiaa. KaiKen viihteellistyminen on kuin ihmiskunnan aivoja nakertava parantumaton tartuntatauti. Media vain peilaa arkitodellisuuttamme. 42 7.9.2018 Hyllyssäni on iltapäivälehtiä 1960–1980-luvuilta. Pentikäinen vieraskolumni. Kovasta huudosta päätellen olemme suurestikin tietävinämme. Asia ei kiinnostakaan suurta enemmistöä, vaan pientä vähemmistöä. Mitä klikkasimme iltapäivälehdestä eniten elokuun lopussa 2018. Somen myötä muuttuneen aikakäsityksemme takia on vain tässä & nyt, eilistä eikä huomista ei tarvita. No mutta Hesariahan fiksut lukevat
Jari Nenonen K-A-N-S-A Nyt Tapani Kansa asuu yksinään 245 neliön taloa.. kansan ahti on koivistolta, isäukkoni naapureita. kansan perheen esikoisen menestys antoi itseluottamusta nuoremmillekin sisaruksille. muisti, moikkasi ja tuli kysymään, että joko meillä on hänen uusin singlensä. aika kului. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 262 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko kirSi erVaSti 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. aikamoinen loikka, tapsa syntyi Haminan pitäjänsaarelle yhdeksän neliön saunamökkiin. Voi olla, että keikkatilauksiakin tulee nihkeästi. tuli ammattiroudarit, minua ei tarvittu. kansa tunsi kansan. olin siis Stringsin roudari, ja Strings siirtyi tapsan taustabändiksi joskus 1970. 2018 43 Hieman huvituin, kun Tapani Kansa Hesarin jutussa valitti, että häntä syrjitään. kelpaa mennä 50-vuotisjuhlakiertueelle. näin ja kuulin senkin, kun tapsan Ahti-isä, nykyisin 90-vuotias tervaskanto, runoilija ja vankkumaton kommunisti, oli anjalassa katsomassa tapsan keikkaa. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. nyt tapani kansa asuu lehtitietojen mukaan yksinään 245 neliön taloa. no, tapsa veti kovan keikan, ja ahti myönsi, perheen iltatähti sylissään, että rehellistä työtä tuokin on. olen joskus esitellyt itseni miehenä, jolta tapsa vei bändin. Kun menin poispotkittavaksi kotkan Yhteislyseoon, kerrottiin juttuja tapsasta. olimme tapsan Kalle-veljen 50-vuotispäivillä, ja kalle huikkasi tapsan ja esitteli, että muistathan sinä jallun. näillä koiviston äijillä tuntui olevan sellaista ajatusta, että vain se on työtä, jossa tulee hiki. okei, ei ehkä ole pyydetty Vain elämää -ohjelmaan. Vastakysymyksenä kysyin, että onhan sinulla minun uusin kirjani. eipähän ainakaan mielistellyt, vaikka moni pelimies olisi ohittanut tilanteen kolmella sanalla, vastausta odottamatta: totta kai, miten menee. SeuraSin toki muutenkin uraa. Silloin meni lujaa, oli jo useampi hitti. kävin tavastilassa katsomassa treenejä, kuvasinkin, juttumielessä. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. mutta onhan se valitus sellaista kuin kengätön kadehtisi jalatonta. kulmikas käytös ei muserra laulun lahjaa. neljän sivun juttuja. niitä oli ilmestynyt se ensimmäinen. kerran, 1974 kesällä tapsa tuli diskoomme. tapsa kiisti kylmästi muistavansa. Solisti vain pelasi lentopalloa pihalla lapsuuskavereidensa kanssa, piti odotella laulamaan. mutta älä valita, olet saanut melko paljon. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 7.9. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. olen haastatellut tapsaa ekan kerran joskus liki 50 vuotta sitten. oli saanut potkut jo minua aikaisemmin, mutta legenda eli ja juuri sinä syksynä delilah kasvatti legendaa
Ehdokkaat: KESKUSTAN Pohjois-Pohjanmaan piirin jäsenvaali eduskuntavaaliehdokkaista koko maan äänenkantaja www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 08 5370 370 syystarjous! 5 kk / 38 €