Suomenmaa 8.1.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2021 / 9,90 € VUONNA 2020 VIRUS MUUTTI MAAILMAN VUONNA 2020 VIRUS MUUTTI MAAILMAN Ilmiöt OMA KOULUKEITTIÖ ILONAIHEENA KEMISSÄ Kirjat NOSTALGIAMATKA SUUREEN JA MAHTAVAAN Vieraskolumni YLE SAHAA OMAA OKSAANSA
19 Alkiolainen kosmopoliitti. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 8.1. 2021 Ilkka Tiainen kiersi maailmaa, palasi Suomeen ja keskustaan s
Riikka Pirkkalainen s. 45 Islantilaisneuleista tuli hitti Aidosta islantilaislampaan villasta neulottu paita pitää kylmää ja vettä s. Maija Paavola on palkittu ehdokashankkija Utajärveltä s. 14 Ilmiöt Keskusta lähtee kuntavaalikevääseen kaksijakoisesta tilanteesta. 11 Kuka olet. 40. Arabikevät kaatoi itsevaltaisia johtajia 10 vuotta sitten s. 48 Keskustan kasvot Triathlon on raskas laji, mutta antaa Riikka Turuselle paljon s
PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 8.1.2021 Olettakaamme, että kaikki käy tänä vuonna hyvin Pääkirjoitus An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va V uonna 2017 kuollut presidentti Mauno Koivisto kehotti viimeisissä julkisissa esiintymisissään ihmisiä uskomaan valoisaan tulevaisuuteen. Jos sopua ei synny, hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Suuri osa maailman väestöstä saa tehokkaan rokotteen vuoden aikana. Talouskasvun jatkuminen varmistetaan rakenteellisilla uudistuksilla, jotka vahvistavat työllisyyttä hallitusohjelman mukaisella tavalla. Samalla tehdään uskottava suunnitelma julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisestä jopa nopeammalla aikataululla kuin koronapandemian oloissa viime syksynä päätettiin. Kesällä voidaan järjestää jälleen suuria festivaaleja ja muita yleisötilaisuuksia. Muun muassa perussuomalaiset jäävät keskustan taakse. Dosentti Tapio Bergholm paljastaa uudessa Koivistoa käsittelevässä tutkimuksessaan, että hän oli omaksunut ajatuksen jo nuoruudessaan psykoanalyytikko Carl Jungilta. Emme todellakaan tiedä varmuudella, kuinka tänä vuonna tulee käymään sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan. Pandemian kukistaminen piristää kansainvälistä taloutta.. Suomessa kaikki halukkaat on rokotettu kesään mennessä. Tulos on varmasti parempi kuin siinä tapauksessa, että vaalityötä leimaa legendaarisen Kummeli-sketsin ”me on hävitty tää peli” -asenne. Erityisesti keskustan osalta pitää kuitenkin todeta, että vaaleihin kannattaa aina lähteä toiveikkain mielin. Työehtojen paikallista sopimista edistetään samalla reseptillä kuin niin sanottu eläkeputki katkaistiin joulun alla. Puolueen kuntakannatus nousee ensimmäistä kertaa vuoden 2000 jälkeen. Valoisammat näkymät rohkaisevat Sanna Marinin (sd.) hallitusta tekemään kevään kehysriihessä päätökset, joilla varaudutaan koronan jälkeiseen aikaan. Siksi kannattaa tehdä tästä vuodesta ajatusharjoitus, jossa kaikki kävisi hyvin. Ajatusharjoituksen ensimmäinen oletus on, että koronapandemia kukistetaan. Koivisto siteerasi Jungin ajatusta puhuessaan SDP:n toimitsijoille syyskuussa 1957: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Koiviston ajatusta voi soveltaa tähänkin hetkeen, onhan vuosi 2021 alkanut harvinaisen suuren epävarmuuden oloissa. On helpompi kuvitella pessimistinen visio, jossa kaikki menee päin mäntyä. Kaikki voi käydä tietysti aivan toisin kuin edellä on esitetty. Sen ansiosta niin sanottu laumasuoja toteutuu ja virus katoaa. Työmarkkinajärjestöille annetaan viimeinen mahdollisuus sopia asiasta. Keskustan kohdalla se voisi näyttää tällaiselta: Keskusta asettaa kuntavaaleihin yli 8 000 ehdokasta, selvästi enemmän kuin neljä vuotta sitten. Pandemian kukistaminen piristää kansainvälistä taloutta sillä seurauksella, että Suomen vienti ja samalla koko kansantalous pyrähtää reippaaseen kasvuun jo kevään aikana. Jokaiselle puolueelle voi tehdä oman toivon visionsa tästä vuodesta. Ihmisten kanssakäymisen rajoituksia voidaan purkaa asteittain kevään kuluessa
Henna Lammi. 5 8.1.2021 Toimittajalta Tyhmä kansa. Tällä hetkellä iso osa kansasta tietää politiikasta vain hyvin pinnallisesti ja samalla vaaliosallistuminen laskee. Perussuomalaiset ovat huomanneet tässä sauman iskeä. Tutkijat käyttävät termiä kiinnittyminen: kiinnittyneet kansalaiset ovat kiinnostuneet politiikasta, seuraavat yhteiskunnallisia asioita ja muodostavat punnittuja mielipiteitä. Tutkijat selittävät heikkoa tulosta suomalaisen poliittisen järjestelmän vaikeaselkoisuudella. Vaikka osallistuminen on keskiarvon yläpuolella, suomalaisilla on erittäin heikko sisäinen kansalaispätevyys eli usko omiin kykyihin ymmärtää, mistä politiikassa on kyse. Tuon jälkeen moni tappion kokenut poliitikko on kätkeytynyt noiden suuriksi kasvaneiden sanojen taakse. Puolueita on paljon, hallituskoalitioita muodostetaan hyvin joustavasti, syyja seuraussuhteita on hankala hahmottaa. Puolueiden pitäisi olla laajasti huolissaan kansanvallan tilasta, suomalaisten politiikkatietämyksestä ja siitä, miltä politiikka ja yhteisten asioiden hoitaminen näyttävät niiden silmissä, jotka eivät halua, kykene tai jaksa seurata tarkasti. TODELLISUUDESSA suomalaisten politiikkatietämyksessä on parantamisen varaa. Analyysi on helppo allekirjoittaa. KANSANVALTA on puhunut ja pulinat pois, totesi Johannes Virolainen hävittyään Paavo Väyryselle taistelun keskustan puheenjohtajuudesta vuonna 1980. Vähintä mitä voisi tehdä, olisi hioa oma viesti tarpeeksi selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Vennamollahan oli tapana sanoa: “Kyllä kansa tietää”. Luulenpa, että keskustalaisistakin moni siteeraisi vaali-iltana mieluummin SMP:n Veikko Vennamoa kuin Virolaista. Aiempina vuosina tulokset ovat olleet yhtä kelvottomia. Lauri Rapeli ja Vesa Koskimaa vertasivat eduskuntavaalitutkimus 2019 -julkaisussa Suomea muihin eurooppalaisiin demokratioihin, ja tulos on selvä. Ei kaikkien toki tarvitse katsoa torstaisin kyselytuntia tai seurata yötä päivää Twitterin yhteiskunnallista debattia, mutta jotain olisi hyvä ymmärtää. Siitä syntyisi somemyrsky, tervaus ja höyhenten levitys. Oliko nyt tosiaan niin, että toissa vuonna Suomessa istui kolme eri hallitusta. Mutta mitä tapahtuu, jos kansa ei enää kiinnity politiikkaan. Motivaattoriksi käy vaikkapa pelko siitä, että maahanmuuttajat vievät sosiaalituet ja naiset. Todellisuudessa moni olisi varmasti halunnut lausua, että kansalaiset ovat väärässä tai peräti tyhmiä. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan vain neljä kymmenestä suomalaista osasi kertoa, mitkä viisi puoluetta muodostavat hallituksen (27.12.2019). SANA demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita). Vain kreikkalaiset jäävät kysymyksessä suomalaisten taakse. Kukaan poliitikko ei tietenkään voi sanoa ääneen mitään noin ylimielistä. Taistelua näistä sieluista ei pitäisi jättää vain perussuomalaisille. Jopa politiikkaa työkseen seuraavan pitää välillä kaivella aivopoimujaan. He rummuttavat yksinkertaista viestiä ja motivoivat heikosti politiikkaan kiinnittyneet ihmiset uurnille
Iso osa vaikuttamisesta tapahtuu esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa. Eduskunnan täysistuntoihin on voinut osallistua kerrallaan vain 74 kansanedustajaa. KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN PUHEENVUOROT VUODEN 2020 VALTIOPÄIVILLÄ SAMULI VÄNTTILÄ MATTI VANHANEN 204 ESKO KIVIRANTA 112 JOUNI OVASKA 129 MIKKO KINNUNEN 162 PASI KIVISAARI 167 KATRI KULMUNI 111 MIKA LINTILÄ 111 HILKKA KEMPPI 67 MARKUS LOHI 71 ANTTI KURVINEN 82 ARI TORNIAINEN 49 HANNA-LEENA MATTILA 47 ANNIKA SAARIKKO 48 PETRI HONKONEN 48 PEKKA AITTAKUMPU 48 ARTO PIRTTILAHTI 45 ANU VEHVILÄINEN 40 JARI LEPPÄ 40 ANNE KALMARI 40 MIKKO KÄRNÄ 41 EEVA KALLI 35 MIKKO SAVOLA 35 JUHA SIPILÄ 10 JUHA PYLVÄS 14 HANNA KOSONEN 19 ANTTI KAIKKONEN 28 HANNAKAISA HEIKKINEN 8 JOONAS KÖNTTÄ 66 TUOMAS KETTUNEN 74 HANNU HOSKONEN 146 Kuka puhui eniten. Tytti Tuppurainen STT:lle Neuvottelupöydästä kaikki palaavat aina voittajina, niin tälläkin kertaa. Mutta jos pohtii vertailutasoa eli sopimuksetonta tilaa, niin kyllä tämä voidaan laskea merkittäväksi voitoksi. Sopimus ei ole mikään joulun ihme – vaan vallitsevan analyysin mukaan erittäin ohut ja rajallinen vapaakauppasopimus, jollaista osattiin odottaakin. Mauri Pekkarinen Helsingin Sanomissa. Pasi Myöhänen Ylellä Britannia on joka tapauksessa hyvin tärkeä yhteistyökumppani niin Euroopan unionille kuin Suomellekin ja sen vuoksi on syytä olla tyytyväinen siihen, että löydettiin yhteinen ymmärrys. Koronarajoitukset vaikuttivat jonkin verran vuoden 2020 valtiopäivien puheenvuorojen määriin. 6 Ajassa Sanottua 8.1.2021 LÄHDE: EDUSKUNTA.FI KESKUSTAN YKKÖSPUHUJA vuoden 2020 valtiopäivillä oli valtiovarainministeri Matti Vanhanen, mutta heti perässä tulivat ensimmäisen kauden kansanedustajat Pasi Kivisaari ja Mikko Kinnunen. Pidettyjen puheenvuorojen määrä ei muutenkaan kerro koko kuvaa kansanedustajan työstä
Puoluejohtajat kohtaavat OAJ:n koulutuskeskustelussa 31.1. Nyt se sai vyölleen kaivatun ison ratkaisun – josta kiitos kuuluu myös välillä lokaa niskaansa saaneelle kolmikannalle. Mitään ”yleistä oikeustajua” tai ”kansan oikeustajua” ei tutkitusti edes ole olemassa. Kokoomuksen puoluevaltuuston kokous 2.2. Jyri Häkämies tiedotteessa Ison-Britannian ja EU:n välinen uusi suhde alkaa muodostua vähitellen. Johnsonin konservatiivihallituksella ei ole varaa enää yhteenkään lisäongelmaan. IKÄÄNTYVIEN paketilla on arveltu saatavan noin 10 000 työllistä lisää, ja hallituksen ratkaisu on saanut kiitosta niin elinkeinoelämältä, yrittäjiltä kuin palkansaajilta. Kansallisteatterin kevätkauden avajaiset 16.1. CDU valitsee kansleriehdokkaansa Angela Merkelin seuraajaksi 19.1. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kykyä koviin rakenteellisiin uudistuksiin on epäilty pitkin matkaa. Työttömyysturvan lisäpäivien poisto ei niin sanottu eläkeputken katkaiseminen ei sinänsä ollut yhdellekään puolueelle mikään läpihuutojuttu. On meistä kiinni, millainen siitä halutaan. Valtiopäivien avajaiset 4.2. Pahimmassa tapauksessa suhteellisuudentaju on jo mennyt, tunne sivuuttanut järjen ja kivien heitto ja lynkkaaminen hyvässä vauhdissa. Kansainvälinen vainojen uhrien muistopäivä 30.1. Eduskunnan kevätistuntokausi alkaa, puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit 3.2. Palkansaajille rakennetaan lisää muutosturvaa, eikä irtisanovia yrityksiä rasiteta kohtuuttomasti, kun osa kustannuksista katetaan Työllisyysrahastosta. KUN HALLITUS jätti ratkaisun hakemisen budjettiriihessä työmarkkinaosapuolille, sitä haukuttiin vastuun siirtelystä. Runebergin päivä PEKKA POHJOLAINEN ULKOMINISTERI Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittelyn kuohunnassa kansanedustajat eri puolueista vetosivat kansalaisten oikeustajuun, jotkut omaansakin. Jopa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo taipui kiittelemään vuolaasti hallituksen linjauksia. L. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on luonnehtinut kansan ”oikeustajua” kuin Vanhan testamentin Jumalaksi, jota täytyy jollakin tavalla palvella, jotta se ei rankaise poliitikkoja vaaleissa. Perussuomalaiset ovat reagoineet olemalla lähinnä hiljaa, kun sättimisen aihetta ei ole löytynyt. Jouni Ovaska Twitterissä. Vaikka työmarkkinajärjestöt eivät saaneet aikaan yhteistä esitystä, melko pienestä kiinni jäänyt yritys ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Siinä vaiheessa, kun ”oikeustaju” alkaa heilua retorisena astalona, on syytä olla vähintään varuillaan. Putkella on ollut kaksi puolta: se on yhtäältä tuonut turvaa eläkeiän kynnyksellä työttömäksi joutuneille, mutta toisaalta kannustanut iäkkäiden työntekijöiden irtisanomiseen. J. Kyse on aina käsitteiden käyttäjien uskomuksista ja väitteistä, joista ei ole näyttöä. Oikeustaju koetuksella PEKKA POHJOLAINEN YLI 55-VUOTIAIDEN työllisyystoimista ennakoitiin pitkin syksyä hallitukselle hankalaa poliittista joulunalusrastia. Maailman syöpäpäivä 5.2. Hallitus näytti uudistuskykyään Vesa Moilanen / Lehtikuva Brexitin siirtymäkauden loppuminen ilman kauppasopimusta olisi tehnyt Britannialle liian kipeää. Annamari Sipilä Helsingin Sanomissa Suomi ja EU tarvitsevat yhteistyötä Britannian kanssa jatkossakin. Kumppanuuden merkitys korostuu entisestään, kun geopoliittiset jännitteet maailmalla lisääntyvät. 7 Ajassa Sanottua 8.1.2021 12.1. World Economic Forum julkista Globaalin riskiraportin 20.1. Hallituksen oli sen pohjalta verraten helppoa rakentaa kaikille osapuolille kelpaava malli. ”Oikeustajulla” politikointi ei ole mitään uutta, mutta vastenmielistä populismin makua siihen on tullut lisää. Yhdysvaltain presidentin virkaanastujaiset 24.1. Kansainvälinen koulutuksen päivä 27.1
TEKSTI: HENNA LAMMI Ainakin he ovat saaneet tai saamassa tällä vaalikaudella perheenlisäystä tai pitäneet perhevapaita: Lä ht ee t: ed us ku nt ar yh m ät ja ed us ku nn an tie to pa lv el u Pekka Aittakumpu Antti Kaikkonen Annika Saarikko Hilkka Kemppi Matias Mäkynen kesk. vihr. Monet hoitavat toimeaan perhevapailta esimerkiksi osallistumalla tärkeimpiin äänestyksiin. ps. Taustalla on etenkin eduskunnan nuorentunut ikärakenne: vuoden 2019 vaaleissa läpi meni puolensataa 1980-luvulla syntynyttä poliitikkoa. vas. 8.1.2021 8 Arkadianmäen vauvabuumi EDUSKUNNASSA on nähty tällä vaalikaudella ennennäkemätön vauvabuumi. Myöskään sijaisia Suomen järjestelmä ei tunne. Jutta Urpilainen vihr. Li Andersson Sofia Vikman Jussi Saramo Hanna Sarkkinen kok. vas. sd. kok. ps. Johan Kvarnström Saara Hyrkkö Emma Kari sd. Ajassa kok. Aivan uusi ilmiö kansanedustajien vauvabuumi ei ole. KANSANEDUSTAJAT ovat myös perhevapailla oikeutettuja palkkioonsa, sillä he ovat vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä, eivät työsuhteessa. * *s iir ty i ko m iss aa rik si 12 /2 01 9. r. kesk. ps. Iiris Suomela Heikki Autto Sofia Virta Sanni Grahn-Laasonen Antti Häkkänen vihr. vas. kesk. Vaalikausi ei ole edes puolessa, mutta jo parikymmentä kansanedustajaa on saanut perheenlisäystä tai pitänyt perhevapaita. Korona tai huoli Suomen huoltosuhteesta tuskin selittävät lisääntymisintoa. kesk. Jo edellisellä vaalikaudella (2015–2018) kaksikymmentä kansanedustajaa piti erimittaisia perhevapaita. vihr. He ovat nyt tyypillisessä vauvantekoiässä. Sakari Puisto Jenna Simula Ville Tavio Ville Vähämäki Mats Löfström ps. kok. sd
Miksi ruoka saa tunteet kuohumaan?. Kaikessa pysäyttävyydessään kriisi toi mukanaan myös muutoksia, joiden toivoisi jäävän elämään koronan jälkeenkin. Otetaan tulevaan vuoteen kaikki koronavuoden hyvät opit mukaan ja tehdään vuodesta 2021 entistä monipaikkaisempi, huoltovarmempi ja turvallisempi. Moni suomalainen onkin ottanut etätyöskentelyn tarjoaman monipaikkaisuuden ilolla osaksi omaa arkea. Kun tähän vielä yhdistetään ruoan kytkeytyminen identiteettiin ja heimotunteeseen, on tunnekuohun ainekset kasassa. Tapaus ei ollut ainutlaatuinen, sillä ruoan ympärillä kohistaan säännöllisesti. Valio ja maidontuottajat kampanjoivat tätä totuutta vastaan näyttävästi sanomalehdissä. Valio ja MTK reagoivat kampanjaan voimakkaasti. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Mitä hyvää koronavuodesta jää. 8.1.2021 9 Täällä Bryssel VUOSI 2020 koetteli ihmisiä ja yhteiskuntia perustavanlaatuisesti. Matkailuyritysten ahdinkouutisten välissä saimme kuulla myös positiivisia uutisia, kun moni kotimaanmatkailusta leipänsä saava yritys oli tehnyt kesällä ennätyksiä. Työelämäkin harppasi hetkessä valtavan digiloikan. Korona muutti lyhyessä ajassa asenteita, toimintatapoja ja jopa lainsäädäntöä. Suhtautuminen suomalaiseen ruuantuotantoon muuttui hetkessä, kun käsitystä huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta ravisteltiin viime keväänä. KOTIMAASSAKIN yhteistyönhenki löytyi ja kriisitilanteessa perinteiset hallitus-oppositiorajat kevään synkeimpinä hetkinä hälvenivät. Se on ravitsemista ja energiaa, mutta myös sosiaalisuutta sekä mielihyvää tai mielipahaa. Syöminen on keskeinen osa ihmisenä olemista, kehollisia tuntemuksia ja terveyttä sekä psyykkistä hyvinvointia. Ruoka liittyy myös identiteettiin, kokemukseen kansakunnan tai “heimon” yhteisistä kulttuurisista symboleista. Emme lentäneet etelän auringon lämpöön vaan nautimme kesähelteistä upeaan suomalaiseen luontoon ja kotimaan matkailukohteisiin tutustuen. Ruokakiistoissa ei koskaan kiistellä vain kylmistä faktoista, vaan aina myös itselle tärkeistä arvioista ja niiden tunnustamisesta – kuumista tunteista. Jatkossa vastaaviin terveyskriiseihin pystytään reagoimaan tehokkaasti, kun Euroopan unioni on kehittänyt ja kehittää edelleen yhteistä terveysohjelmaa sekä nopean toiminnan terveysjoukkoja. Huoltovarmuudesta ja suomalaisesta ruuantuotannosta on pidettävä myös jatkossa hyvää huolta laajojen kriisitilanteiden varalta. Ja ruoan tuotannon ja kulutuksen osuus ympäristöja ilmasto-ongelmissa on olennainen. Moni muistaa 1980-luvun rasvasodan, kun Pohjois-Karjala-projekti kehotti vaihtamaan eläinrasvat kasvirasvoihin. Miksi ruoka herättää meissä voimakkaita tunteita, terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta. Toivottavasti meille jää tavaksi kiertää jatkossakin enemmän upeita kotimaankohteita. Suomi pärjää EU:n mittakaavalla digitalisaatiossa parhaiten ja sen tarjoama joustavuus tulee näkyä arjessamme koronan jälkeenkin. MURROS tapahtui myös matkailussa. Ruoka on läsnä elämässä useita kertoja päivässä ja se heijastaa yhteisöjä, joihin me kuulumme. Ehkä juurtuneet ajatuksemme työnteosta kaipaavat välillä ravistelua uusien luovien työtapojen löytymiseksi. Näitä ovat vaikkapa nautinnonhalun ja terveyden edistäjien tavoitteiden sekä ruoan tuottajien ja ilmastonmuutosaktivistien väliset kamppailut. Tästä moninaisuudesta nousee voimakkaiden tunteiden toinen syy: ruokaan liittyy useita eturistiriitoja. Suoraan kysyen HENNA LAMMI SYKSYLLÄ monen koululaisen postilaatikosta löytyi Oatlyn kirjanen, jossa kaurapohjaisia tuotteita myyvä yritys väitti kumoavansa parikymmentä maitoon liittyvää myyttiä. Euroopassa pandemian jäljiltä on opittu kriisivalmiuden merkitystä ja yhteistyön tärkeyttä. Edelleen elämme toivossa, että oikeusvaltioperiaatetta rikkoneet maat joutuvat hyväksymään rahoituskytkennän myötä yhteiset pelisäännöt
Kuntavaalit järjestetään 18. Yhtä luopujaa kohti tarvitaan 2–3 uutta nimeä. Rokotukset koronaa vastaan aloitettiin EU-maissa 27. Timo Laaninen kannustaa ikätovereitaan kuntavaaliehdokkaiksi DOLLARIA. Harkitsin asiaa ja syksyllä sitten totesin, etten voi kieltäytyäkään, Laaninen sanoo. Hänen mukaansa kuntavaalien tulos riippuu hyvin paljon ehdokaslistoista. Suomi on saamassa yhteensä 18,5 miljoonaa rokoteannosta, jotka riittävät yli yhdeksän miljoonan ihmisen rokottamiseen. 8.1.2021 10 Ja ri La uk ka ne n Ajassa Luku Euroopan unioni maksaa yhdestä Pfizerin ja Biontechin koronarokoteannoksesta 14,76 dollaria eli 12 euroa. maaliskuuta 2021. Nyt on meidän 1970–1980-lukujen nuorten vuoro ryhdistäytyä ja asettua vielä kerran ehdolle. Ehdokkuuden perusteeksi riittää, jos on yksikin asia, jonka toivoisi asuinympäristössään olevan paremmin. Laaninen, 66, on aiemmin kertonut jättävänsä politiikan kokonaan, mutta muutto uudelle paikkakunnalle sai pyörtämään päätöksen. – Paikalliset keskustalaiset olivat heti kyselemässä, että asettuisinko ehdolle. Aikaa on vielä, mutta nyt on toimittava. – Meitä edeltävän sukupolven edustajat ovat monissa kunnissa vielä kerran hoitaneet yhteisiä asioita. Valmis se ei kuitenkaan missään nimessä vielä ole. Haluan ehdokkuudellani antaa oman panokseni puolueen eteen. – Keskustan kannatus ei näytä hyvältä gallupeissa. – Jos ei jaksa enää lähteä mukaan, niin silloin täytyy hankkia lisää uusia ehdokkaita. Hän muutti Keravalle vaimonsa kanssa kesäkuun alussa. LAANINEN korostaa, että kuntapolitiikassa pääsee usein vaikuttamaan kaikkein selvimmin oman arjen asioihin. Vaalien ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä on 9. Jos ehdokkaita on monipuolisesti ja tarpeeksi, silloin tuloskin voi olla parempi. Kuntavaaleissa on Laanisen mukaan kyse demokratian ja kansanvallan ytimestä. joulukuuta. Keskustan ehdokasasettelu on Laanisen mukaan tällä hetkellä ihan hyvässä tilanteessa. – Ehdokkaita tarvitaan paljon lisää. – Olipa se sitten uusi koirapuisto tai parempi valaistus kylätielle, niin ne ovat tarpeeksi isoja syitä asettua ehdolle. Hän jää toukokuun lopussa eläkkeelle papin työstään Helsingin Malmin seurakunnassa. LAANINEN haluaa myös kannustaa ikätovereitaan ympäri Suomen asettumaan ehdolle kuntavaaleissa. huhtikuuta 2021. SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN entinen puoluesihteeri Timo Laaninen on asettunut kuntavaaliehdokkaaksi Keravalla Uudellamaalla. – Valtuustoihin valitaan tavallisia ihmisiä hoitamaan meidän kaikkien yhteisiä asioita
Tärkeä osa termovanhemmuutta on ruokahuolto, koska liikkuminen ja kasvuikä vaativat syömistä koko ajan. Lapset tarvitsevat kuljetusta vanhemmilta, koska harrastuspaikat ovat julkisen liikenteen ulottumattomissa. Parasta Pyhtäällä ovat pyhtääläiset ihmiset sekä sielunmaisemani, joka sijoittuu Valkmusan kansallispuistoon ja sitä ympäröiviin metsiin. Niitä kaikkia olen urallani kohdannut ja ne pysäyttävät aina. Täysillä matkoilla käydään kisan aikana usein korvien välissä ne kovimmat kamppailut. Lajin monipuolisuus ja tekeminen asetetun päämäärän saavuttamiseksi. Termovanhemman löytää usein myös talkoilemasta yhteiseksi hyväksi. Kamalinta ovat lapsiin kohdistuneet onnettomuudet, kaltoinkohtelut tai vakavat sairaudet. Vihreiden ongelma kaatui keskustan syliin – keskustapiirit ovat saaneet Haaviston vuoksi jopa eroilmoituksia: “Ei mahdu ihmisten oikeustajuun” (17.12.2020). OLET KYMENLAAKSON KESKUSTAPIIRIN UUSI PUHEENJOHTAJA. Politiikan pelikentillä on paljon loistavia yksilöitä, mutta se joukkue, joka pystyy parhaaseen yhteistyöhön ja arvostaa itseään sekä muita, tulee pärjäämään. Yksi röntgenkuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. MITÄ SE TARKOITTAA. Tärkeimmät varusteet ja tunnusmerkit ovatkin paksu toppatakki, pipo, käsineet ja lämpimät kengät. PALJASTA URASI IHANIN JA KAMALIN HETKI. Riikka Turunen Termovanhempi kuskaa, ruokkii ja kannustaa Kymenlaakson keskustan puheenjohtaja Riikka Turunen harrastaa triathlonia. Termovanhempien lapset harrastavat usein liikuntatai ulkoilmalajeja. Parasta on ollut rohkeus lähteä Ruotsiin töihin heti valmistumisen jälkeen. OLET INNOKAS TRIATHLONIN HARRASTAJA. MIKÄ ITSENSÄ ÄÄRIRAJOILLE VIEMISESSÄ INNOSTAA. Termovanhempi pakkaa eväät termospulloihin ja ruokatermoksiin lasten harrastuksiin mukaan. Triathlon-harjoittelun kautta oppii paljon itsestään. MIKÄ SIELLÄ ON PARASTA. OLET AMMATILTASI RÖNTGENHOITAJA. 8.1.2021 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Elin a Tu ok ko TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Kuka olet. Kisan aikana hän oppii eniten itsestään. OLET KERTONUT OLEVASI “TERMOVANHEMPI”. OLET KOTOISIN PYHTÄÄLTÄ. OLET KAHDEN LAPSEN ÄITI. Keskusta voi nousta uuteen kukoistukseen vain yhteistyötä tekemällä ja yhtenäisenä rintamana. Triathlonissa ja kuntastrategiassa näen paljon yhteisiä piirteitä. MITEN PUOLUE SAADAAN TAAS NOUSUUN
8.1.2021 12 Ilmiöt KESKUSTA JYRÄÄ NORJASSA TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Shutterstock
Karismaattisuutensa lisäksi Vedum on Strangin mukaan hyvin selkeäsanainen henkilö. Ragne B. Läänien yhdistäminen kuumensi paljon tunteita. Kyselyn mukaan keskustaa äänestäisi 22,1 prosenttia äänestäjistä. – Keskusta on ollut Norjassa nousussa jo pitkään, sanoo Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang Helsingin yliopistosta. Kun aiemmin läänejä oli 19, on niitä enää 11. KORONAKRIISIN yhteydessä Norjan keskusta on Strangin mukaan profiloitunut myös kansallisen yhtenäisyyspuheen onnistuneeksi sanoittajaksi. Sopua ensi vuoden budjetista ei ole saatu vieläkään kasaan. Tulos on historiallinen, sillä keskusta (Senterpartiet) ei ole ollut gallupmittauksen kärkipaikalla koskaan aikaisemmin. Sosiaalidemokraatit ja keskusta ovat jo ehtineet vannoa, että ne tulevat muodostamaan seuraavan hallituksen. Myös oppositiossa olevilla sosiaalidemokraateilla (Arbeiderpartiet) on ollut vaikeaa saada kannatustaan nousuun. – Hän on hyvin pidetty myös muiden puolueiden poliitikkojen keskuudessa, Strang kertoo. Lysaker Senterpartiet nousi gallupeissa Norjan suurimmaksi puolueeksi ensimmäistä kertaa koskaan. Kannatustaan puolue kerää niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Toinen iso selittävä tekijä keskustan menestykselle on aluepolitiikka. – Mutta se, että keskustan puheenjohtaja edes mainitaan näissä keskusteluissa, on jo todella iso juttu. Menestystä selittää hyvin pitkälle puolueen valovoimainen puheenjohtaja. – Sama kansallisuusteema korostui vuoden 1994 EU-kansanäänestyksessä, jolloin keskusta vastusti hyvin voimakkaasti Norjan liittymistä Euroopan unioniin. Tuolloin keskusta keräsi 10,3 prosentin ääniosuuden, mikä oli puolet isompi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Pääministeriveikkailujen kärkinimi on keskustan Vedum. Vuoden 2020 alussa Norjassa yhdistettiin useita läänejä. Sellaisessa tilanteessa keskusta saattaisi hänen mukaansa kuitenkin hyvin toimia yhtenä hallituspuolueena. Televisiossa Vedum on nähty muun muassa Masked Singer -viihdeohjelmaa muistuttavassa Maskorama-ohjelmassa. Norjassa on viimeksi ollut keskustalainen pääministeri 1960-luvulla. Suomessa keskusta on pyrkinyt koronakriisin myötä profiloitumaan monipaikkaisuuden puolestapuhujana. Strangin mukaan pääministeri Erna Solberg sai vielä kesällä kehuja onnistuneesta koronaepidemian hoidosta, mutta syksyllä hallitus on ajautunut moniin riitoihin. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi Bergenissä ja Trondheimissä. Mikään itsestäänselvyys Vedumin pääministeriys ei silti ole, vaikka puolue nousisikin parlamentin suurimmaksi puolueeksi. Miten tässä oikein näin kävi. Yksi puhutuimmista oli Tromssan ja Finnmarkin liittäminen yhteen. Se on ollut viime vuosina iso keskustelunaihe Norjassa. Puolue on korostanut, että kaikista pidetään huolta ja Norja selviää. Niistä ovat tyypillisesti myös tulleet Norjan pääministerit. KESKUSTA on ollut Norjassa perinteisesti keskisuuri puolue, jonka kannatus on liikkunut 5–15 prosentin tuntumassa. Jos hallituksen tukipuolueiksi tulee pieniä vasemmistopuolueita, ne luultavasti antavat tukensa sosiaalidemokraattiselle pääministerille, Strang pohtii. Hänen mukaansa huomionarvoista on se, että Norjan keskusta kerää tällä hetkellä kannatustaan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Se on Strangin mukaan historiallista. – Ei tietenkään edelleenkään samassa määrin kuin muut puolueet, mutta selkeää kannatuksen nostoa on havaittavissa. Pääministeripuolue, oikeistolainen Høyre on kolmantena 20,1 prosentilla. Porvaripuolue Høyren lisäksi hallitukseen kuuluu liberaali Venstre ja kristillinen kansanpuolue. Hän on noussut Norjassa kansansuosikiksi sympaattisen luonteensa ja hyvien esiintymistaitojensa vuoksi. Puolue ylsi hyvään vaalimenestykseen jo syksyn 2017 parlamenttivaaleissa. Norjassa toimii Ruotsin kaltainen blokkipolitiikka, joten pääministeri ei automaattisesti tule suurimmasta puolueesta. Tammikuussa hallituksesta eronnut oikeistopopulistinen edistyspuolue on toiminut osittain hallituksen tukipuolueena. 8.1.2021 13 KESKUSTA nousi Norjan suurimmaksi puolueeksi joulukuun alussa julkaistussa Norjan TV2:n kannatuskyselyssä. – Se näkyy keskustan tuloksessa. Puolue kerää kannattajia sekä oikeistolta että demareilta, Strang sanoo. OMAN LISÄNSÄ keskustan kannatukseen tuo se, että Norjan hallituspuolueilla on ollut vaikea syksy. Kuntaja aluepolitiikka on muutenkin keskustan vahvaa osaamisaluetta, aivan kuten Suomessakin, Strang summaa. STRANGIN mukaan menestystä selittää hyvin pitkälle puolueen valovoimainen puheenjohtaja Trygve Slagsvold Vedum. Suomen keskustan tavoin kaupungit ovat olleet myös Norjan keskustalle haasteellisia, mutta nyt esimerkiksi pääkaupunki Oslossa puolue herättää Strangin mukaan kiinnostusta. Gallupeissa keskustan suosio on noussut tasaisesti parlamenttivaaleista lähtien. – Keskusta on ollut ainoa puolue, joka on selvästi vastustanut läänien yhdistämistä. Toisena mittauksessa on sosiaalidemokraatit 20,4 prosentin kannatuksellaan. Trygve Slagsvold Vedum.. Sama ilmiö on Strangin mukaan nähtävissä jonkin verran myös Norjassa, mutta yhtä selkeäksi keskustelunaiheeksi se ei ole noussut. Norjan seuraavat parlamenttivaalit järjestetään syksyllä 2021. TV2 on tehnyt kannatuskyselyjä vuodesta 1964 lähtien. – Sosiaalidemokraateille keskustalainen pääministeri voi olla todella iso pala nieltäväksi. Sosiaalidemokraatit ja Høyre ovat olleet kaksi suurinta puoluetta
Aktivistit jakoivat auliisti tietoa Facebookissa ja Twitterissä. Koko arabimaailman yhteinen tv-kanava Al Jazeera levitti tietoa laajalle ja innoitti entistä useampia lähtemään kaduille. Ratkaisevaa oli nopea tiedonvälitys. Sen käynnistymisestä on nyt kymmenen vuotta. Maassa alkoivat mielenosoitukset, jotka levisivät nopeasti pääkaupunki Tunisiin. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ TOIVON KEVÄTTÄ SEURASI SYNKKÄ TALVI Ym ph oto s / Sh utt ers to ck VUOTTA SITTEN. Myös Euroopan pitäisi katsoa peiliin, sanoo tutkija. Hänen työskentelynsä oli estetty, häntä oli sakotettu ja pahoinpidelty, hänen tuotteitaan ja välineitään oli takavarikoitu. Myös sosiaalisen median rooli oli iso. Ihmiset niin Tunisiassa, Egyptissa, Syyriassa kuin muuallakin olivat väsyneitä korruptioon, itsevaltaiseen järjestelmään, epätasa-arvoon, korkeaan työttömyyteen ja vapauksien rajoittamiseen. Hedelmäkauppiaana työskennellyt Bouazizi oli joutunut poliisin nöyryyttämäksi. Tuhannet tunisialaiset samaistuivat Bouazizin kohtaamaan mielivaltaan. Me tunnemme nuo tapahtumat nimellä arabikevät. Ne olivat syy Bouazizin surulliseen tekoon. tammikuuta 2011 hän kuoli. Oli joulukuu 2010. 8.1.2021 14 TUNISIALAINEN Mohamed Bouazizi meni kotikaupunkinsa hallintorakennuksen eteen, valeli itsensä polttoaineella ja sytytti tulen. Edesmennyt Bouazizi oli yksi heistä. Hän kamppaili elämästään sairaalassa pari viikkoa, 4. Pian levottomuudet levisivät muualle arabimaailmaan: Libyaan, Egyptiin, Jemeniin, Syyriaan ja moneen muuhun. Syy eurooppalaisten myönteisyyteen oli se, että kaduille arabimaailmassa lähteneet ihmiset tavoittelivat Euroopalle tärkeitä ideaaleja kuten vapautta ja demokratiaa, sanoo Lähi-idän ja islamin tutkimukseen erikoistunut professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. EUROOPASSA arabikevättä tervehdittiin aluksi positiivisesti. Mielenosoitusten aallot levisivät nopeasti maasta toiseen, koska ongelmat niissä olivat hyvin samanlaisia ja maiden väliset rajat löyhiä. Kymmenen päivää Bouazizin kuoleman jälkeen Tunisian presidentti Ben Ali joutui eroamaan tehtävistään. Euroopan parlamenttikin antoi vuosittaisen Saharovpalkintonsa viidelle arabikevään aktivistille. Bouazizi paloi pahasti. Alun innostusta on kuitenkin seurannut lähinnä sotia, verenvuodatusta ja sekasortoa. VALLANKUMOUKSET ovat kuitenkin harvoin toimivia keinoja yhteiskunnan uuIlmiöt Arabimaailma kuohui kymmenen vuotta sitten, kun väki ryntäsi kaduille ja itsevaltaiset johtajat kaatuivat toisensa perään. 26-vuotiaana kuollut Bouazizi ei itse koskaan saanut tietää, millaisen mullistuksen hän oli aloittanut
Tukea on Juusolan mukaan annettu mieluummin itsevaltaisille johtajille kuin ratkottu aidosti demokratiataistelun seurauksia. Juusolan mukaan pieniäkin kehitysaskelia voi kuitenkin pitää merkittävinä aiempaan suhteutettuna. – Kipinä on jäänyt kytemään. Aiemmin johtajat saattoivat turvautua siihen, ettei kansa uskalla nousta vallanpitäjiä vastaan, mutta enää sellaista varmuutta ei ole. Juusolan mukaan se alleviivaa, etteivät arabimaailman tapahtumat ole Euroopalle ja Suomelle yhdentekeviä. Esimerkiksi Syyrian kriisiä ei enää voida ratkaista ilman, että Venäjä ja Yhdysvallat asettuvat samaan neuvottelupöytään. Mohamed Bouazizin käynnistämä muutos ei siis ole pysähtynyt. Vallanpitäjien tajuntaan arabikevät iskosti tietoisuuden, ettei mikään asema ole pysyvä. Algerian ja Sudanin kansannousut vuonna 2019 ovat hyvä esimerkki siitä, Juusola sanoo. Siellä demokratian voi sanoa Juusolan mukaan edes jonkin verran kehittyneen. Libya ja Jemen ajautuivat sisällissotaan, kaaokseen ja valtiorakenteiden romuttumiseen. Räikein esimerkki on äärijärjestö Isis, joka on kylvänyt kauhua ympäri maailmaa. Suomi sai niistä osansa elokuussa 2017, kun Turun iskussa kuoli kaksi ja haavoittui kahdeksan. Eurooppalaisten suhtautuminen arabikevääseen ja sen jälkimaininkeihin on professorin mielestä näyttänyt kuitenkin hieman kaksinaismoralistiselta. Selkeimpiä esimerkkejä tästä on pakolaiskriisin hoitaminen Turkin kanssa tehdyllä sopimuksella tai suhtautuminen Egyptin demokraattisesti valitun presidentin syrjäyttämiseen. Syyriasta on tullut tuhon näyttämö, jonka sisällissotaan on vetäisty mukaan koko kansainvälinen yhteisö. Juusolan mukaan oman vaikeuskertoimensa arabimaiden sisäisiin sotkuihin tuo ulkopuolisten voimien läsnäolo. Kehitys vaatii aikaa. Egyptissä on nähty vastavallankumouksia, sekavuutta ja entistä tiukempaa kontrollia. Kun maa kuohuu jo valmiiksi, tulee kilpailusta helposti ruma, sekasortoinen ja verinen. KAIKEN alkupiste Tunisia on kuitenkin yksi harvoista positiivisista tapauksista arabikevään jälkeen. ARABIKEVÄÄN AALLOT NÄKYIVÄT USEISSA MAISSA EGYPTI OMAN JEMEN SOMALIA SAUDI-ARABIA SUDAN LIBYA ALGERIA TUNISIA MAURITANIA LÄNSI-SAHARA DJIBOUTI MAROKKO IRAK SYYRIA KUWAIT LIBANON JORDANIA. Valta vaihtui monissa arabimaissa, mutta toiveet paremmasta murskautuivat nopeasti. Esimerkkejä arabikevään toiveikkuuden rikkoutumisesta on useita. JUUSOLA haluaakin uskoa, että surullisista seurauksistaan huolimatta arabikevät kylvi myös siemeniä, jotka saattavat tuoda positiivista kehitystä myöhemmin. Yksi selkeimpiä esimerkkejä on pakolaisvirtojen kiihtyminen, joka ylsi huippuunsa vuoden 2015 syksyllä. 8.1.2021 15 15 distamiseen. Juusolan mukaan ongelman ydin on siinä, että vallankumouksen synnyttämän valtatyhjiön täyttämisestä syntyy yleensä kisa. Arabikevät jätti kasvavaan nuorisoon kaipuun demokratiasta ja vapaudesta sekä tietoisuuden omasta poliittisesta toimijuudesta. Kaikki se on osaltaan kiihdyttänyt populististen ja kansallismielisten puolueiden äänenpainoja ja kannatusta Euroopassa. Kun väkijoukot nousivat vuonna 2011 vallanpitäjiä vastaan, kannustivat eurooppalaiset mielenosoittajia jatkamaan taistelua oikeuksiensa puolesta. MYÖS EUROOPPA on saanut tuntea nahoissaan arabikevään vaikutukset. Maassa on myös orastavaa kansalaisyhteiskunnan kehitystä, jossa erilaiset järjestöt pystyvät ainakin jollain tavalla vaikuttamaan politiikkaan. Olot maassa eivät suinkaan ole vakaat. Eurooppalaisissa kaupungeissa on myös jouduttu tottumaan toistuviin terrori-iskuihin. – Tunisiassa on järjestetty useita vaaleja, jotka ovat johtaneet verettömään vallansiirtymiseen. Tunisian turvallisuuskoneistolla on yhä vahva valta, epätasa-arvo on huutava, koulutettu nuoriso on vailla työtä, maassa on koettu terrori-iskuja ja tuhansia nuoria liittyi aikanaan Isisiin. Poliittisia vaatimuksia syntyy lisää ja niitä tullaan esittämään äänekkäästikin. Vakaus on noussut demokratiaa tärkeämmäksi eurooppalaisten puheissa. Sen vaikutukset tunnettiin konkreettisesti Pohjois-Suomea myöten. Kun arabimaiden kaaos sittemmin osui kipeästi myös Euroopan maaperälle, unohtui demokratian tukeminen nopeasti. Kiihkeiden mielialojen vellotessa ääriajattelu saa helposti kannatusta. Valta vaihtui monissa arabimaissa, mutta toiveet paremmasta murskautuivat nopeasti. Kiihkomieliset ja islamistiset voimat ovat ottaneet ison roolin monissa arabimaissa vuoden 2011 jälkeen
Gjerdrumissa Norjassa etsittiin viikonloppuna maanvyörymän uhreja massiivisessa pelastusoperaatiossa. Perinteinen Keski-Euroopan mäkiviikko hypättiin tällä kertaa tyhjille katsomoille koronaviruksen vuoksi. Maanantaiaamuun mennessä kuolonuhreja oli löytynyt seitsemän. Elokuisesta Novitshokmyrkytyksestään toipuva venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on joutunut taas rikostutkinnan kohteeksi kotimaassaan. KOONNUT: SAMULI VÄNTTILÄ Christof Stache / AFP / Lehtikuva KISAT ILMAN KATSOMOA. Navalnyitä syytetään väitetyistä petosrikoksista. Järistyksen keskus sijaitsi maan keskiosassa lähellä Petrinjan kaupunkia pääkaupunki Zagrebista etelään. TUHOISA JÄRISTYS. Vastaavaa onnettomuutta ei ole koettu Norjassa sitten vuoden 1893. Pelastustoimia hidasti uusien maanvyöryjen vaara. Ainakin seitsemän ihmistä kuoli, kun Kroatiassa Balkanilla tapahtui voimakkuudeltaan 6,4 magnitudin maanjäristys. Hieman ennen tutkinnan avaamista viranomaiset vaativat Navalnyitä palaamaan Venäjälle. Myös esimerkiksi Tour de Ski hiihdetään ilman yleisöä.. TUHOISA MAANVYÖRYMÄ. Kisatyöntekijä seisoi lumisateessa yleisöä esittävien pahvikuvien edessä Oberstdorfissa Saksassa. 8.1.2021 16 Maailman kuvat TAAS RIKOSTUTKINTA. Järistys tuntui myös Serbiassa, Itävallassa ja Sloveniassa
Vuoden viimeisessä lehdistötilaisuudessaan Putin sanoi, että hänen kaltaisilleen iäkkäille ihmisille tarkoitettua rokotetta ei Venäjällä vielä ole. Ensimmäisenä Venäjällä rokotettiin lääkärit, opettajat ja sotilaat. EPÄILYJÄ asian suhteen on esitetty. Vitsiniekat ilahtuivat: koronaviruksesta tuli ratkaisu yhteen Venäjän ongelmista, alkoholismiin. 70 prosenttia kansalaisista ei halua rokotetta ollenkaan. Molemmat maat käyttävät kotimaista rokotetta. Joulukuun puolivälissä Venäjällä ja Yhdysvalloissa alkoivat lähes samanaikaisesti kansalaisten rokotukset koronavirusta vastaan. Venäjän lääkäriliittoa edustavan Dmitryi Beljaevin mukaan kotimaisen rokotteen vaarattomuutta ja vaikuttavuutta ei ole arvioitu kunnolla. Rokotetta testattiin pienessä sotilaiden ryhmässä. TÄLLAISIA mielipiteitä kuultuaan tavalliset kansalaiset alkoivat epäillä terveysministeriön asiantuntijoiden näkemyksiä, joiden mukaan rokotteen vaikuttavuus ja luotettavuus on 95 prosentin tasolla. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Koronarokote epäilyttää Venäjällä. JA NYT ASIAAN. Henkilökohtaisesti minä ja vaimoni otamme rokotukset vasta sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin ja ministerit ovat ottaneet rokotteen. Siksi rokotteen vaarattomuudesta esimerkiksi raskaana oleville naisille, nuorille tai vanhuksille ei ole saatu tietoa. Venäjällä taas tavoitteena oli jakaa vuodenvaihteeseen mennessä kaksi miljoonaa rokoteannosta. He varoittavat, että nämä ihmiset ovat saaneet vaikean maksaja haimavamman. He kärsivät useita päiviä kestävästä päänsärystä yhden vodkapaukun jälkeen. Samat asiantuntijat sanovat uskovansa, että rokotuksista tulee lääkäreille, opettajille ja sotilaille pakollisia ja ne, jotka kieltäytyvät, menettävät työpaikansa. Tämän vuoksi opposition sanomalehtien mukaan edes ministeriön työntekijöillä ei ole varmuutta siitä, onko kotimainen Sputnik V -rokote luotettava, vaaraton ja vaikuttava. Liiton toinen asiantuntija Semjon Galperin puolestaan arvostelee rokotetutkijoita siitä, että he eivät ole suorittaneet rokotetutkimuksen kolmatta kliinistä vaihetta, johon tulisi osallistua tuhansia potilaita. 8.1.2021 17 VENÄLÄISISSÄ uutisvälineissä on kerrottu, että monet koronavirukseen vakavasti sairastuneet eivät siedä alkoholia, tupakkaa eivätkä kahvia. Kyselytutkimusten mukaan vain kolmasosa venäläisistä on valmis ottamaan rokotteen heti. Hän kuitenkin aikoo ottaa rokotteen heti kun sellainen on tarjolla. Yhdysvaltojen aikomuksena oli rokottaa noin 20 miljoonaa ihmistä ennen vuodenvaihdetta. Mutta lääkäreitä ei naurata. Terveysministeriön virkamiehet päättivät aluksi kokeilla rokotusta yksittäisille vapaaehtoisille koehenkilöille. Tutkimus tehtiin sisäisesti eikä sen tuloksia ole julkistettu, professori Beljaev sanoo
– Yksi ongelma on valtava informaatiomäärä. – Kirjoitettiin muun muassa hanhinyrkeistä valkoposkihanhien viljelyksille aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi, Pyhälahti havainnollistaa. Sittemmin populistiset ilmiöt ovat nostaneet päätään. Viime vuonna alkoi esimerkiksi näkyä nyrkki-loppuisia sanoja sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö ehdotti kriisinyrkin perustamista. Heikkisen mukaan poikkeusaikoina poliitikon tärkein tehtävä olisikin selittää kansalaisille ymmärrettävästi ja rehellisesti, mitä eri alojen asiantuntijat kertovat. Heikkisen mukaan yksi huolestuttava ilmiö poliittisessa kielenkäytössä on ollut viruksen ja taudin vähättely, jopa suoranainen kieltäminen. 8.1.2021 18 ETÄKOULU, koronajäljittäjä, koronakestävyys, hygieniateatteri, kasvosuojus, kansalaismaski, joukkoaltistuminen, ilmaantuvuusluku, pandemiasairaala. KORONAEPIDEMIA on vaikuttanut myös politiikan kieleen. Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoo, että korona on tuonut poliitikkojen suuhun erityisalojen sanastoa. EDUSKUNNASSA keskustelu oli kriisin alkuvaiheessa hyvin konsensushakuista ja päivänpoliittinen kiistely työnnettiin sivuun. Vakiintuvatko ne kieleen, vai ovatko vain tilapäisesti käymässä. Tarvitaan ihmisiä, jotka seulovat sitä. Yhdeltä elämänalalta uudet sanat leviävät toisaalle. – Asioita esitetään totuudenvastaisesti mustavalkoisina, vaikka sävyjä on todellisuudessa paljon; faktoja käytetään valikoiden, jolloin kokonaiskuvaa ei synny ja poliittisia vastustajia lyödään räikein sanankääntein vyön alle, Heikkinen listaa. Niitä tulee kaikilta elämänaloilta: tieteestä, taloudesta, politiikasta, säästä, urheilusta, puhekielestä. Ennen kirjaan päätymistä sanakirjan toimittajat tarkkailevat sanoja. Viime vuonna alkoi esimerkiksi näkyä nyrkki-loppuisia sanoja. – Tämä saattaa tuottaa ymmärtämisvaikeuksia eiasiantuntijoille, kielitieteilijä huomauttaa. TEKSTI: HENNA LAMMI ETÄVIRVON TA Ajassa joukkorokotuspiste kyynärpäätervehdys tartuttavuusluku kansalai smaski lohtuleivonta koron alinko ilmaa ntuvu usluk u hybridistraged ia joukkoaltistum inen ETÄKOULU pandem iasair aala hygieniateatter i koronaskeptikko koronajäljittä jä korona kotoilu tapaamiskontti. Taitavat poliitikot lainaavat ilmaisutapoja niin tartuntatautien kuin perustuslain asiantuntijoilta. Kielitoimiston sanakirjaan uusista sanoista hyväksytään murto-osa. Poikkeusvuosi näkyi myös kielessä Korona toi päivänpolitiikkaan valtavasti uutta informaatiota, mutta myös vähättelyä ja salaliittoteorioita. Kun monet ihmiset ovat peloissaan ja hämmentyneitä, maaperä väärän tiedon versomiselle on valitettavasti otollinen. Samanlainen “tulkkaustehtävä” on myös medialla. – Koronavuosi toi suomen kieleen todella paljon sanastoa, niin paljon, että tässä voi mainita niistä vain pienen osan, Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Pyhälahti kertoo. Pyhälahden mukaan alkuvuodesta tuntui, että kaikki uudet sanat liittyivät koronaan, mutta tilanne normalisoitui. Vuonna 2020 sanakirjaan kirjattiin reilut 4 000 uudissanaa. – On pidetty yllä monenlaisia valheita ja salaliittoteorioita
Keskusta on hänen mukaansa siihen hyvä kanava. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MARIA SEPPÄLÄ kyynärpäätervehdys. 8.1.2021 19 Henkilö LOKEROIMATON MIES Ilkka Tiainen haluaa pitää suomalaisesta yhteiskunnasta huolta
Olisi kaikkien etu, että asioita hoidettaisiin mahdollisimman hyvin ja pitkäjänteisesti. Tiainen vaikutti aikanaan keskustanuorissa, mutta antautui sitten sarjayrittäjyydelle ja maailmanvalloitukselle. – Vaaleissa hävinnytkin puolue saa yhden ministerin. – Olen seitsemännen polven kepulainen. 8.1.2021 20 VIIME KESÄNÄ moni hieraisi silmiään, kun mediassa levisi uutinen keskustan kolmannesta puheenjohtajaehdokkaasta. Minut on pistetty alullekin puoluekokouksessa, Tiainen väittää vakavalla naamalla. – Eihän se mikään hörhö olekaan, kommentoitiin. Vuosien maailmalla riekkumisen jälkeen ei tee mieli lähteä mihinkään. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Tiainen oli asunut peräti neljällä mantereella kuudessa eri maassa, joten Suomessa hän oli ollut näkymättömämpi tekijä. Isoisä on pitäjäneuvos, joka heilutti puheenjohtajan nuijaa Alavuden kunnanhallituksessa vuosikymmeniä. Hänen piti tehdä mainoselokuvia Sveitsiin ja Saksaan, mutta äkkiä raja olikin kiinni. Oli puheenjohtajakisaan mukaan lähdössä sitäkin, että keskustan tilanne hirvitti. – Minulla on paljon ajatuksia siitä, miten voidaan helpottaa ihmisten taakkaa esimerkiksi verotukseen liittyen tai uusia palveluita kehittämällä. Taustalla oli kuitenkin myös isompia asioita, kuten halu tehdä työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Varhaisvuosistaankin Tiainen vietti osan Saksassa, jossa hänen isänsä opiskeli Steiner-pedagogiikkaa. Eteläpohjalaista pokkaa tosin vaati ilmoittautua puskista hallituspuolueen puheenjohtajapeliin. En suostunut vain toistamaan yhtä ja samaa loitsua pitäjästä toiseen. Harva oli kuullutkaan eteläpohjalaisesta Ilkka Tiaisesta alias Ike Novikoffista; päätoimittajasta, yrittäjästä ja maanviljelijästä. Puheenjohtajakampanjakiertueella sanavalmis ja asioihin perehtynyt Tiainen yllätti monet myönteisesti. Keskustalainen tausta on vahva. Hankala siitä on kepulaisemmaksi pistää. Talon takana välkehtii Sapsalampi, keittiön ikkunasta näkyy isovanhempiOlga Novikova ja Ilkka Tiainen nauttivat maaseudun rauhasta sukutilalla maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen.. Rohkean ratkaisun ensimmäinen edellytys oli se, että Tiaisen leipätyöt oli kaikki peruttu koronan vuoksi. KEVÄÄLLÄ Tiaisesta tuntui, että nyt olisi aika päästää ulos vuosien varrella kertyneet ideat. Nykysysteemissä mennään vuorotellen eteenja taaksepäin. Vanhemmat taas olivat molemmat aikoinaan töissäkin keskustalla. – Minulla oli joka paneelissa uusi avaus. Neljä polvea tulee isän puolelta ja kolme äidin puolelta. Hän myöntää tunteensa tarvetta myös hieman sekoittaa muiden ehdokkaiden kampanjapakettia. ALAVUDELLA , 1800-luvulta saakka suvun hallussa olleella tilalla Tiainen tuntee olevansa kotonaan. Tiainen halusi antaa oman panoksensa kansanliikkeen elvyttämiseksi. Aikaa jäi kampanjointiin. Yksi Tiaisen isoista ehdotuksista oli, että Suomessa pitäisi siirtyä Sveitsissä käytössä olevaan parlamentaariseen hallintomalliin, jossa kaikki puolueet ovat hallituksessa. Ulkomailla vietetyt vuodet näyttivät sen toimivuuden uudessa valossa. – Se oli sopiva kesäkeikka, vaimo Olga Novikova hymyilee
Meillä on luonnonvaroja, ja bruttokansantuotteemme on astronominen. ENITEN TIAISTA sapettaa turpeen verotuspäätös sekä Euroopan unionin Next Generation Europe -hanke, joka Tiaisen mielestä on suuri huijaus. Paitsi mannerten välinen kulkija Tiainen on myös sarjayrittäjä. Nyt sitä ujutetaan tätä kautta. Oikeudenmukaisuus on kaikessa punaisena lankana, jo 14 vuotta miehensä rinnalla elänyt Olgavaimo sanoo. Jatko-osa on suunnitteilla. Pitäisi pysyä omalla tontilla. Vielä 15 vuotta sitten ei olisi ollut tarvetta puolustaa itsenäisyyttä yhtä kiihkeästi. Siitä seuraa epävarmuus, jota yritetään paikata jos jonkinlaisilla vippaskonteilla. Epärehellisellä miellyttämisellä ei pitkälle pötkitä, Tiainen lataa. Muutos on niin iso, että se vie meiltä itsenäisyyden lopullisesti, Tiainen väittää. Hän luettelee hallitusohjelman kynnyskysymyksiä ja väittää, että keskusta on antanut periksi monessa kohtaa: maaja metsätaloutta on kuormitettu uusilla kustannuksilla eikä talousja työllisyyskehitys ole mitenkään hyvässä jamassa. Olen seitsemännen polven kepulainen. Sen toteutuminen tarkoittaa, että meille tulee kolmas veroaste. Hän on niin monipuolinen ja luova eikä koskaan anna periksi. – Uuden sukupolven Eurooppa -hanketta on yritetty saada läpi vuosikymmeniä siinä onnistumatta. Aamulla saatettiin uida Itämeressä ja illalla Kallavedessä. Yhtiö kuitenkin joutui nöyrtymään koronan edessä. – Yhtenäkään päivänä ei satanut. – Ymmärrys sen arvosta on lisääntynyt sitä mukaa, kun suhde maahan ja edellisten sukupolvien työhön on vahvistunut. NYT TIAISELLA on ollut aikaa viljellä sukutilan maita ja tehdä metsähommia. Aika monen mielessä saattaa silti edelleen väijyä kesällä herännyt kysymys: mikä mies tämä Tiainen oikein on. Nuorena Tiaisella oli kiire pois Suomesta. Tätä pitäisi katsoa perustuslain näkökulmasta. Hän alleviivaa olevansa niin alkiolainen kuin olla voi, mutta puolueen nykypolitiikka saa mieheltä satikutia. Tontilla on myös seitsemän saunaa. – On väärä kysymys miettiä, onko kyseessä väliaikainen vai pitkäaikainen ratkaisu. Hän korostaa, että pitää käydä syvällistä keskustelua siitä, miten yhteisiä asioita hoidetaan ja miksi keskusta on olemassa. – Se oli arvokas kokemus. Tiaisen mielestä nyt ollaan paniikissa eikä ymmärretä kuunnella kenttää. Tiaisella ja tutkijavaimo Olga Novikovalla on kummallakin oma työpisteensä viihtyisässä olohuoneessa. Arvovaltaa on, jos se vain osataan ottaa. Takassa palaa tuli, ja uusin perheenjäsen, nelikuukautinen Australian paimenkoira Smoky, virittelee leikkejä makuualustallaan. 8.1.2021 21 en asuttama talo. Että keskusta on kunnallisessa päätöksenteossa luottotekijä. Ihan heti Ilkka Tiaisen politiikan taivaalle pilkahduksiaan luova tähti ei ole sammumassa. Tiaisen omia perusteluita tullaan taatusti vielä kuulemaan. Kuntavaaleissa on pystyttävä tekemään äänestäjille selväksi, että asiat ovat erilaisia valtakunnan ja kunnan tasolla. Idylli mikä idylli. RUOKAPÖYDÄSSÄ Tiainen kertoo puheenjohtajakampanjan olleen hieno kokemus. Meillä on valtavan kaunis maa. Tiainen on kesästä asti kantanut mukanaan perustuslakivaliokunnan mietintöä, jossa todetaan, ettei pakettia tule hyväksyä. Sain ihmisiltä paljon informaatiota. Keskusta on hänelle rakas. Tiainen ei käy kiistämään vaimonsa määritelmää. Rehellisyyden nimissä on toppuuteltava, ettei hallitusohjelmaa sorvatessa koronasta ollut tietoakaan. PARITUNTISEN AIKANA on tullut selväksi, että Tiaisella on paljon näkemyksiä ja myös rohkeutta sanoa suolaisetkin ajatukset ääneen. – Suomi on valtavan iso maa Euroopasta katsottuna. – Minua väitetään populistiksi, mutta tämän paperin perusteella hanke ei ole perustuslain mukainen. Ensin ovat edessä kuntavaalit ja sitten – kuka tietää. – Meillä on mahdollisuuksia torjuntavoittoon, jos saamme ihmiset näkemään, että edelleen välitämme tästä maasta. – Ilkka ei mahdu mihinkään lokeroon. Nyt olisi hänen mielestään aidon keskustelun paikka. 17-vuotiaana hän perusti tietokoneita ovelta ovelle myyneen yrityksen. – Keskustan on valittava rohkeasti, kenen asiaa se ajaa, hän painottaa. Sittemmin on ollut autovuokraamoa ja omaa televisiokanavaa. Toisaalta olen valmis aina vaihtamaan näkemystä, jos tarjolla on parempia perusteluja. Neljä polvea tulee isän puolelta ja kolme äidin puolelta.. – Minusta korona ei oikeuta olemaan tekemättä työllisyyspäätöksiä, Tiainen vastaa. Se on yksi asia, josta Ilkka on halunnut puhua ihmisten kanssa, Novikova hymyilee toimittajan ja kuvaajan ihasteluun. – Oikeudentunto ohjaa vahvasti toimintaani. Samalla visiot ovat eläneet ja vahvistuneet, niin Suomen, Euroopan kuin keskustankin osalta. Ei tarvitse kylpeä aina samoilla lauteilla. Sitä kentän sykettä Tiainen haluaa välittää edelleen. Jo alakouluikäisenä hän piti jäätelökioskia. Viimeisimmäksi ensin Amerikassa ja Afrikassa lanseerattu Good TV ja sittemmin Suomessa Posi TV:nä aloitellut yhtiö, jonka ideana oli levittää hyviä uutisia muun uutistulvan ankeuden lomaan. Tärkeää oli myös saada asetella korvia kentän pulssille. – Ei käsitetä myöskään päätösten vaikutuksia maaseutuun eikä noudateta omia periaatteita. Uunissa tuoksuu Tiaisen erikoisuus savuahvenlasagne, jota kohta päästään maistamaan. – Suomi on ihana maa. KOSMOPOLIITTIA ottaa päähän myös se, että suomalaispoliitikot jatkuvasti hokevat, miten pieni maa Suomi on. Yksi Tiaisen suurista hankkeista on myös omarahoitteisesti tuotettu dokumenttielokuva, joka etsii visiota Euroopalle. Perheen kaksi tytärtä ovat koulussa ja päiväkodissa. Olen niin monessa sopassa uitettu, ettei minulla ole ongelmaa perustella eriäviä mielipiteitäni. Hänen mukaansa jo hankkeen nimittäminen EUtukipaketiksi on pahan luokan virhe
PYSÄYTTÄVÄ VUOSI TEKSTI: HENNA LAMMI R ep or ta as i An dr ew Ca ba lle ro -R ey no ld s / AF P / Le ht ik uv a Ro be rt o Sa lo m on e / AF P / Le ht ik uv a Jo hn ny Si lv er cl ou d / Sh ut te rs to ck Ve sa M oi la ne n / Le ht ik uv a Jim m y Tu de sc hi / Sh ut te rs to ck H ei kk i Sa uk ko m aa / Le ht ik uv a. Koronan ja päivänpolitiikan lisäksi Suomenmaan nettilukijoita kiinnostivat viime vuonna myös uutiset kyläkoulusta, turpeesta ja keskustan ruotsinkielisestä piiristä. 8.1.2021 22 Maskeista ja desinfiointiaineista tuli vuonna 2020 arkipäivää, kun Kiinan Wuhanista pandemiaksi levinnyt tauti pysäytti koko maailman
8.1.2021 23 Pe tra Pö yl iö Ja ri La uk ka ne n Pe tra Pö yl iö Ph ili p Fo ng / AF P / Le ht ik uv a M ic ha el D an ta s / AF P / Le ht ik uv a Ju ss i N uk ar i / Le ht ik uv a
Tartunta oli tuliainen Italiasta. Japanin edustalla M/S Diamond Princess -risteilyaluksella 3 700 ihmistä joutui karanteeniin, EU-maat pitivät hätäkokouksen. Tartuntoja alkoi ilmetä muuallakin: Japanissa, Taiwanissa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Ranskassa. Keskiviikkona 26. Italiassa tilanne alkoi karata käsistä. Luetuin juttu kertoi keskustakonkari Sirkka-Liisa Anttilan vaatimuksesta säilyttää uskonnonopetus ja suomalainen elämänmuoto. tammikuuta Lapissa todettiin Suomen ensimmäinen koronatartunta. Keskustan Markus Lohi paheksui Kontulaa Twitterissä. Tuskinpa Niinistö osasi kuvitella, mitä tuleva vuosi toisi tullessaan. Diagnoosin sai kiinalainen turisti. Kuun lopussa korona oli levinnyt jo yli 15 maahan. Tautimäärät ja kuolemantapaukset kasvoivat nopeasti, ja virus kulkeutui yhä uusiin maihin. Toiseksi klikatuin juttu julkaistiin alun perin Suomenmaan kuukausilehdessä ja kertoi Eurajoen Sydänmaalle rakennetusta uudesta kyläkoulusta. HELMIKUUSSA Suomenmaan verkkolukijoita kiinnosti eniten juttu nuorille määrätyistä psykoosilääkkeistä. Lohen näkemys toverin toiminnasta levisi Suomenmaan koko kuukauden toiseksi luetuimmaksi jutuksi. STT:n artikkelissa asiantuntijat arvioivat, että nuorille kirjoitetaan reseptejä liian löysin rantein. Wuhan asetettiin karanteeniin, monessa maassa lentomatkustajilta alettiin mitata kuumetta. Maassa aloitettiin rajut toimenpiteet viruksen leviämisen estämiseksi, Pohjois-Italiassa ihmiset eivät saaneet poistua kodeistaan. Pieni kohu nousi Israelin poliisin ottaessa kiinni vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan. Maailman terveysjärjestö WHO varoitti, että on varauduttava maailmanlaajuiseen pandemiaan. Tammikuun edetessä Kiinan Wuhanista alkoi levitä yhä enemmän tietoa mystisestä ja helposti tarttuvasta virustyypistä, joka oli lähtöisin Huananin ruokatorilta. KORONAVIRUKSEN aiheuttaman taudin vakavuus valkeni pala palalta. Kontula osallistui aktivistiryhmän toimintaan päämääränään mielenilmaus Gazan rajalla. Selvisi, että täysin oireettomat voivat kantaa virusta, vaikka yleisimmin tartunnan saaneet kärsivät kuumeesta, yskästä, väsymyksestä ja hengitysvaikeuksista. Asiantuntijat tutkivat uutta virusta kiivaasti. UUSI TAUTI ei kivunnut vielä tammikuussa Suomenmaan verkkosivujen suosikkiaiheiden joukkoon. Tilanne paheni nopeasti, ja keskiviikkona 29. TAMMIKUU 2020 Uutinen Wuhanista Virus leviää HELMIKUU 2020 Hector Retamal / AFP / Lehtikuva. – Kun tarjoamme lapsiperheille lähipalveluita, meille muuttaa uutta väkeä, pitkäaikainen kuntapäättäjä Heimo Nikula iloitsi toimittaja Meri Alaranta-Saukon haastattelussa. helmikuuta uutisoitiin ensimmäisestä koronatartunnasta Suomen kansalaisella. Presidentti esitti toiveen poliitikkojen työrauhasta ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. Uusi koronavirus, SARS-Cov-2, löydettiin laboratoriotutkimuksissa 7. Suurin osa heistä saa psykoosilääkettä muuhun kuin skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. tammikuuta. 8.1.2021 24 VUODEN ensimmäisenä päivänä presidentti Sauli Niinistö istui vakavana työpöydän takana ja piti virallisen uudenvuodenpuheensa
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva. Luetuimmassa kirjoituksessa Lampi arveli keskustan kompastuneen Uudenmaan rajalla, sillä moni keskustalainen repi pelihousunsa hallituksen päätöksestä avata maakunnan raja. Suomen tilanne kehittyi nopeasti. Maskeista nousi kohu, kun Huoltovarmuuskeskus (HVK) hankki terveydenhuollon käyttöön kymmenellä miljoonalla eurolla laadultaan käyttökelvottomia suojaimia. Maailmalla varmennettujen tapausten määrä kipusi yli kolmeen miljoonaan. Käytännössä koko maa oli kiinni. Maan koronakeskukseksi noussut Uusimaa eristettiin. Hallituksen toimet näyttivät kuitenkin purevan, ja koronaepidemian eksponentiaalinen kasvu saatiin leikattua. SUOMENMAAN nettilukijat innostuivat poliittisemmasta sisällöstä ja toimittaja Santeri Lammen näkökulmista. KORONA alkoi näkyä myös Suomenmaan verkkotilastoissa. Järjestön pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesun mukaan koronatapausten määrä kasvoi 13-kertaiseksi kahden viikon aikana. Kuun loppuun mennessä Suomessa oli todettu 4 906 tapausta ja 206 kuolemaa. Tätäkin enemmän netissä kiinnosti metsästysaiheinen juttu, jossa kerrottiin lumettoman talven haitanneen pienten hirvieläinten jahtia. maaliskuuta Maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemian. Myös ravintolat, kahvilat ja baarit suljettiin ulosmyyntiä lukuun ottamatta. Akuutin kriisin hoidossa poliittinen kinastelu oli nostettu syrjään, mutta nyt kaikenlainen nahina lisääntyi. Erikoiseen vyyhtiin kietoutuivat kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhä ja pikavippikauppias Onni Sarmaste. Koronavirus pakotti Sanna Marinin (sd.) hallituksen harvinaisiin toimiin: Suomi otti käyttöön valmiuslain ja julisti poikkeusolot – ensimmäistä kertaa rauhan aikana. Kolmanneksi luetuimmaksi nousi juttu, jossa matkanjärjestäjät Aurinkomatkat, TUI ja Tjäreborg kertoivat peruvansa kaikki lähiaikojen matkat. Nahinaa kriisin varjossa MAALISKUU 2020 HUHTIKUU 2020 Poikkeuksellisia päätöksiä PÄIVÄT täyttyivät koronauutisista. Keskiviikkona 11. Toiseksi eniten lukijoita keräsi Suomenmaan pääkirjoitus, joka ruoti asumistuen kinkkisiä ongelmia. Puhetta riitti yritystuista ja Suomen talouden kestokyvystä. Suomalaiset joutuivat tottumaan uudenlaiseen arkeen. 8.1.2021 25 KEVÄT otettiin Suomessa vastaan tieteiselokuvaa muistuttavissa olosuhteissa. Toiseksi suosituimmassa näkökulmassa Lampi kysyi, menikö demarien gallupkiito jo perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon ihon alle. – Tämä on kaikkien asia, Ghebreyesus painotti. Maaliskuun viimeiseen päivään mennessä Suomessa oli todettu 1 352 koronatapausta ja 13 viruksen aiheuttamaa kuolemaa. Niin koululaiset kuin työntekijät siirtyivät työskentelemään kotona, rajat sulkeutuivat ja yli 70-vuotiaiden toivottiin pysyvän karanteenin kaltaisissa olosuhteissa. Uudenmaan sulku päättyi kuun puolessa välissä, sillä tautitilanteen muuttuessa perusteita yhden maakunnan eristämiselle ei enää ollut. Asiakkaille luvattiin rahat takaisin. Artikkelin mukaan valkohäntäpeurojen saalismäärät ylittivät ensimmäistä kertaa kaadettujen hirvien määrän
Suomenmaan kuukauden luetuimmassa verkkojutussa keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila ihmetteli Kulmunin maalittamista. Yhteiskunta haluttiin pitää auki tautitilanteen sallimalla tavalla. 8.1.2021 26 Kohti hybridistrategiaa TOUKOKUUN auringon lämmittäessä poliittista puhetta hallitsivat yritysten hätä ja EU-komission esittämä 750 miljardin euron elpymispaketti. Hallitus alkoi purkaa koronarajoituksia, ja monessa taloudessa huokaistiin syvään. – Olen tullut siihen johtopäätökseen, etten jatka valtioneuvoston jäsenenä, Kulmuni sanoi. KESÄKUU 2020 TOUKOKUU 2020 KESKUSTAJOHTAJA , valtiovarainministeri Katri Kulmuni käveli median eteen eduskunnassa ja luki paperista painavia virkkeitä. Kulmuni jatkoi keskustan puheenjohtajana, rahaministeriksi nousi konkari Matti Vanhanen. SUOMENMAAN kuukauden luetuin juttu kertoi pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin väleistä. Kaikkiaan kevään ensimmäisessä aallossa Suomessa sairastui koronaan noin 7 300 henkilöä ja 330 menetti henkensä. Epidemiatilanne pysyi Suomessa rauhallisena, elämässä otettiin jälleen askelia takaisin normaalimpaan. – Kannustamme puheissamme ihmisiä kouluttautumaan ja kehittämään itseään, niin sitten se onkin väärin. Kohu Kulmunin ympärillä oli alkanut kolme päivää aiemmin, kun selvisi ministeriö oli kustantanut hänelle noin 50 000 eurolla viestintäkoulutusta. Suomi siirtyi koronan selättämisessä niin sanottuun hybridistrategiaan eli testaamaan, jäljittämään, eristämään ja hoitamaan. Jutusta kävi ilmi, että osa demareistakin kavahtaa Marinin vahvoja omia näkemyksiä. Lapset palasivat pariksi viikoksi kouluihin ja päiväkoteihin ennen kesälomia. Matkustussääntöjä höllennettiin ja ravintolat avasivat asteittain oviaan. Suomen koronatilanne pysyi kurissa, toisin kuin monessa muussa maassa. Kulmuni eroaa Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va. Kokoontumisrajoitus nousi 50 henkilöön. Museot, kirjastot ja uimahallit avasivat ovensa, samoin ravintolat, kahvilat ja baarit, mutta jokaiselle asiakkaalle piti olla oma istumapaikka. Valmiuslain voimassaolo päättyi. Myös Jussi Halla-ahon kannanotto euroeron puolesta sekä ex-työministeri Jari Lindströmin keskustasympatiat vetosivat lukijoihin. – Se kokemus, joka minulla heistä syntyi hallitusyhteistyön kautta, jäi vahvasti plussan puolelle, Lindström kuvasi toimittaja Annukka Kaarelalle. KORONAN runtelema talous pysyi valtakunnan puheenaiheena, ja kesän alkajaisiksi hallitus paljasti historiallisen suuren 5,5 miljardin lisäbudjetin. Buffetpöytiinkin pääsi taas herkuttelemaan. Lindström kertoi kirjassaan suhtautuvansa keskustalaisiin myönteisesti. Suomen Kuvalehden mukaan Marin nimitti keskustajohtajaa itsepäiseksi ja epävarmaksi maanvaivaksi. – Keskusta ei voi olla mukana talouspoliittisesti epäuskottavassa hallituksessa, keskustaryhmyri Antti Kurvinen painotti Ylen haastattelussa ja juttu kipusi Suomenmaan kuukauden toiseksi luetuimmaksi. Toukokuun lopussa tautitapauksia oli maailmanlaajuisesti jo lähes kuusi miljoonaa
Kirjoitus kipusi jopa Suomenmaan kaikkien aikojen luetuimpien listalla toiseksi. Kirjoittajien pääviesti oli tymäkkä: puolueessa pitäisi kyetä keskustelemaan myös vaikeista asioista toisia kunnioittaen. Korontartuntoja oli päivittäin muutamia, välillä käytiin nollassakin. Siellä Katri Kulmuni ja Annika Saarikko olivat eri mieltä alueellisten keskussairaaloiden määristä. Paikoin maskit loppuivat ja hinnat kohosivat. Venäjällä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi yritettiin tappaa hermomyrkyllä. Suomessa sopu sai ristiriitaisen vastaanoton. Tilanne kiinnosti myös Suomenmaan lukijoita. Aihe näkyi myös Suomenmaan sivuilla: heinäkuun toiseksi suosituimmaksi jutuksi nousi Matti Vanhasen blogikirjoitus, jossa hän puolusti EU:n rahanjakoa ja muistutti, että koko maanosan elpyminen on kiistatta Suomen etu. Elokuun hitiksi nousi Saarikon blogikirjoitus, jossa hän kertoi pitävänsä epäreiluna sitä, että perussuomalaiset ovat omineet isänmaallisuuden käsitteen ja sen symbolit. KESKUSTAN puheenjohtajakisa sähköisti tunnelmia. Euroopan johtajat eivät lomailleet, vaan puivat Brysselissä monivuotista rahoituskehystä ja elpymispakettia. SYKSYN lähestyessä koronavirustapausten määrä kasvoi pitkin Eurooppaa, ja niin myös Suomessa. Metsäyhtiö UPM ilmoitti sulkevansa Kaipolan tehtaan vuoden loppuun mennessä. Puolueen kannatus jumiutui himpun verran yli kymmeneen prosenttiin, ja perhevapailta ministeriksi elokuussa palaava Annika Saarikko ilmoitti haastavansa istuvan puheenjohtajan Katri Kulmunin. Oppositio moitti sopimusta ohueksi ja väitti Suomen epäonnistuneen neuvottelutaktiikassaan. Kesäloma koronasta ELOKUU 2020 HEINÄKUU 2020 Maskit arkipäiväistyvät T. Osa keskustalaisista pelkäsi puolueen ajautuvan vereslihalle istuvan puheenjohtajan haastamisen vuoksi. Mökkejä vuokrattiin ahkerasti, mutta lentokenttien ja satamien matkustajamäärät jäivät murtoosaan normaalista. 8.1.2021 27 KESÄLOMAKAUDELLA suomalaisia muistuttivat koronasta lähinnä ruuhkat kansallispuistojen parkkipaikoilla ja käsidesipullot huvipuistojen porteilla. Kuun viimeisenä päivänä kauan odotettu koronavilkku tuli saataville sovelluskauppoihin. Toiseksi suosituimmaksi jutuksi nousi toimittaja Samuli Vänttilän raportti Tornion vaalitentistä. Maskeja alkoi näkyä selvästi enemmän katukuvassa ja poliitikkojen kasvoilla tiedotustilaisuuksissa. LOMISTA huolimatta keskustan ympärillä riitti puhetta. Koronan lisäksi kahvipöydissä puitiin muitakin aiheita. Huippukokous venyi historian pisimmäksi. Maailmalla oli todettu heinäkuun lopussa 18 miljoonaa covid-19-tartuntaa, joista puolet heinäkuussa. Maailman tilanne oli kuitenkin toinen: heinäkuu oli julmempi koronakuukausi kuin yksikään edeltävistä. Kilpaan ilmoittautuivat myös kansanedustaja Petri Honkonen ja yrittäjä Ilkka Tiainen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antoi Suomeen kasvomaskisuosituksen. Luetuimmaksi nousi juttu kolmekymppisten keskustavaikuttajien mielipidekirjoituksesta. Miettinen / Shutterstock Sh ut te rs to ck. Vilkku ilmoittaa mahdollisesta altistumisesta, ja sitä ladattiin heti ensimmäisenä päivänä ahkerasti. Suomi avautui ja matkailu piristyi. Huoli puolueesta näkyi myös kesäkuumien verkkotilastostoissa
Rajoitustoimia tehtiin nyt alueellisesti – toimet riippuivat siitä, oliko seudun koronavirustilanne perustasolla, kiihtymisvai leviämisvaiheessa. Talousarvion kokonaissumma kohosi 64,2 miljardiin euroon. – Paljon pahempi on se, kun lyödään joku luku, mihin mennessä homma loppuu. Keskustalaiset kokoontuivat koronan varjossa riisuttuun, poikkeusaikojen puoluekokoukseen. Riihen jälkilöylyissä erityisen paljon huomioita sai turpeen veronkorotus. Lippumarssia ei nähty ja osallistujat istuivat kokouspenkeissä etäpisteissä. Hän keräsi potin heti ensimmäisellä kierroksella. 8.1.2021 28 SYYSKUUSSA koronan aiheuttamien kuolemantapausten määrä maapallolla ylitti miljoonan rajan. Kolmen päivän jälkeen elvyttävä kakku oli valmis. Suomenmaa raportoi tapahtumista tiiviisti, ja koko kuukauden luetuimmaksi jutuksi nousi yllättävä tieto siitä, että puheenjohtajakisaan ilmoittautui kokouspaikalla mukaan myös Jari Tasanen. Alijäämää jäi viivan alle 10,8 miljardia, Suomi velkaantuu lisää. Päänäyttämönä toimi Ouluhalli, jossa keskustan uudeksi puheenjohtajaksi kukitetettiin Annika Saarikko. Kuun viimeisenä päivänä hallitus pääsi vielä vastaamaan opposition välikysymykseen talousja työllisyyspolitiikasta. KESKUSTAN johtajavaihdoksen jälkeen hallitus kokoontui budjettiriiheen. SYYSKUU 2020 Saarikon aika alkaa Pe tra Pö yl iö 8.1.2021 28. Suomessa nousi epidemian toinen aalto. Kuukauden toiseksi luetuimmassa jutussa 41 vuoden uran turveyrittäjänä tehnyt Teijo Peltonen kertoi, että asian kanssa pystyy elämään, kun muidenkin lämmityspolttoaineiden verot nousevat samassa suhteessa
LOKAKUUN luetuimmassa Suomenmaan jutussa paljastettiin pääministeri Sanna Marinin löperöt puheet. Suomenmaan jutussa nostettiin kuitenkin esiin Marinin blogiteksti Priden sivuilla. Monessa pirtissä joulupukki jätti tulonsa välistä ja isovanhempiin otettiin vain etäyhteys. Vuoden 2020 kokonaissaldo oli lohduton: maailmanlaajuisesti korona vei 1,8 miljoonan ihmisen hengen. Suomen ensimmäiset koronarokotukset pistettiin tapaninpäivänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) työntekijöiden käsivarsiin. Suomen koronakäyrä ampaisi kuun loppua kohden rajusti yläviistoon, ja monilla alueilla jouduttiin ottamaan jälleen käyttöön tiukempia rajoitustoimia. Alueelliset rajoitukset näyttivät kuitenkin toimivan, ja kuun lopussa tartunnat osoittivat hienoista laskua. Kirjoituksessaan pääministeri käsitteli – mitäpä muutakaan kuin – kyseistä valtioneuvoston verkostoa. Maakuntien sijaan Suomeen tulee 21 hyvinvointialuetta. Marin vastasi, ettei ole ollut tietoinen moisesta. Lokakuun lopussa oli diagnosoitu yli 45 miljoonaa tautitapausta. SUOMENMAAN luetuimmassa jutussa toimittaja Pauliina Pohjala paljasti keskustan ruotsinkielisen piirin toiminnassa useita epäselvyyksiä. Perustuslakivaliokunta totesi Haaviston rikkoneen al-Holin pakolaislasten auttamista koskevassa jupakassa lakia, mutta syytekynnys ei ylittynyt. Sen sijaan poikienkin kiinnostus teknologiaan on romahtanut, Kemppi harmitteli. Monen mieli kääntyi positiivisemmaksi. Ääntenlasku pitkittyi, mutta lopulta suuret mediatalot julkistivat Bidenin voittaneen neljää päivää vaalien jälkeen. JOULUA vietettiin poikkeuksellisissa olosuhteissa, sillä koronatilanne paheni joulukuun alkupuolella. Kuin draamaa ei olisi ollut tarpeeksi, jatkoa havitellut presidentti Donald Trump sairastui koronaan ja hiippaili sairaalasta vilkuttamaan kannattajilleen. Koronatunnelin päässä nähtiin valoa, kun Pfizer ja Biontech julkaisivat ensimmäisen väliarvion rokotteensa tehosta. Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) ihmetteli kyselytunnilla hallituksen sisällä toimivaa sateenkaariyhteistyöverkostoa. Kuukauden toiseksi klikatuimmassa jutussa kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) vaati kiireellisiä toimia peruskoulun teknisen työn ja käsityön pelastamiseksi. Kärnä julkaisi sosiaalisessa mediassa kuvan Euroopasta tilatusta, edullisesta alkoholikuormasta. Näiden aineiden suosio romahti vuoden 2017 uudistuksen jälkeen. Maailma seurasi herkeämättä kisaa Yhdysvaltojen ykköspestistä. Keskustan eduskuntaryhmä tuomitsi kovin sanoin Haaviston toiminnan, mutta äänesti ministerin luottamuksen puolesta, jotta hallitus ei olisi hajonnut. Tieto rokotusten alkamisesta olikin monelle koko joulun ehdottomasti paras lahja. MARRASKUUN ISO uutinen oli, että demokraattien John Biden voitti republikaanien Donald Trumpin Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Kärnä halusi postauksellaan herätellä suomalaiset ymmärtämään, kuinka järjenköyhää maan alkoholipolitiikka on. – Tavoitteena ollut tyttöjen kiinnostuksen lisääminen teknologiaan ei ole toteutunut. Monen mielestä vihreät politisoi valiokunnan toiminnan ja rapautti samalla koko poliittisen järjestelmän uskottavuutta. Ehkä tästä kaikesta on tie ulos. Laajassa, seikkaperäisessä artikkelissa entiset aktiivit kertovat muun muassa piirin keskeisten toimijoiden epäasiallisesta käytöksestä. Suomea kohtasi rikosilmoitusten määrällä mitattuna yksi historian pahimmista rikoksista, kun selvisi, että psykoterapiakeskus Vastaamon tietojärjestelmät oli murrettu ja avunsaaneita kiristetty. Toiseksi suosituin verkkojuttu kertoi kansanedustaja Mikko Kärnän (kesk.) ostoksista. Trump oli kiistatta ehkä maailman tunnetuin koronapotilas, mutta hän ei ollut ainoa. Rokotukset käynnistyvät D en is Ba lib ou se / AF P / Le ht ik uv a. 8.1.2021 29 SYKSYLLÄ moniin kahvipöytäkeskusteluihin mahtui muutakin kuin koronaa, sillä alueellisista rajoituksista, maskeista ja etätöistä oli tullut arkipäivää. Inha rikos tapetilla LOKAKUU 2020 MARRASKUU 2020 Biden selätti Trumpin JOULUKUU 2020 Jim Watson / AFP / Lehtikuva ULKOMINISTERI Pekka Haavisto (vihr.) kuumensi ennen joulua poliittisen kattilan kiehumispisteeseen. Luetuimmassa jutussa keskustapiirien toiminnanjohtajat paljastivat, että keskustalaisia on eronnut tilanteen takia puolueesta. Toiseksi suosituimmassa jutussa kansanedustaja HannaLeena Mattila kertoi äänestäneensä suuressa salissa vastoin omaatuntoaan. Monet harrastukset menivät tauoille, työpaikoille tuli maskija etätyösuosituksia. Sote-uudistus nytkähti sadannen kerran eteenpäin, kun hallitus korjaili lausuntokierrokselta tullutta lakipakettia. Tapaus näkyi myös Suomenmaan verkkosivuilla. Kolmannen vaiheen kokeissa rokote suojasi koronataudilta yli 90-prosenttisesti. Maailmanlaajuisesti koronaan oli kuun lopussa kuollut jo lähes 1,5 miljoonaa ihmistä
Tapaus ei mahdu ihmisten oikeustajuun, Minna Siira sanoo. VIHREIDEN ONGELMA KAATUI KESKUSTAN SYLIIN TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Ju ssi N uk ari / Le hti ku va. 8.1.2021 30 Politiikka Keskustapiirit ovat saaneet Haaviston lain rikkomiseen liittyvän kohun vuoksi jopa eroilmoituksia
Keskustan pitäisi kyetä paremmin perustelemaan, miksi se toimii politiikan käänteissä niin kuin toimii. – Pikku hiljaa tunnelmat ovat tasaantuneet sisuuntumiseksi. Isoja vaikeuksia voi olla edessä, mutta tähän hallitus ei kuitenkaan kaadu. 8.1.2021 31 ULKOMINISTERI Pekka Haaviston (vihr.) lain rikkomiseen liittyvä kohu on herättänyt voimakasta keskustelua keskustan kentällä, selviää Suomenmaan soittokierroksesta keskustapiirien toiminnanjohtajille. – Eräskin kysyi, että onko Haavisto keskustalaisten mielestä niin mukava ihminen, että hän saa rikkoa vaikka lakia. – Uhkauksia puolueesta eroamisesta tuli toistakymmentä, mutta vasta yksi on eronnut ihan oikeasti. – Vihreät eivät saa olla lakien yläpuolella, tiivistää puolestaan Kuittinen. Suurimmassa osassa niistä eroamaan joutunut henkilö ei ole rikkonut lakia. – Lain kunnioitus on keskustalaisille niin tärkeä ydinarvo, että tällaista toimintaa on vaikea hyväksyä ja ymmärtää. Siira ja Juuti näkevät kohussa myös jotain opittavaa tulevaisuutta varten. Pieni preppaus asian perusteluista etukäteen olisi helpottanut ihmisten kanssa käytäviä keskusteluja, Juuti summaa. Osa on kyllä siitäkin huolimatta sulkenut korvansa, Juuti sanoo. Päätös oli puolueelle vaikea, eivätkä kaikki keskustalaiset ole katsoneet sitä hyvällä. Myös Pohjois-Pohjanmaan keskustapiiriin on tullut muutamia kohusta johtuvia eroilmoituksia. Haaviston ja vihreiden toiminta on keskustaväen keskuudessa koettu ylimieliseksi ja demokratiaa halventavaksi. – Haaviston kohdalla on ihan julkisesti todettu perustuslakivaliokunnan toimesta, että lakia on rikottu. Keskusta äänesti joulukuussa Haaviston luottamuksen puolesta eduskunnan luottamusäänestyksessä. Se on normaaliin tilanteeseen suhteutettuna iso määrä. Osa soittajista nosti edelleen esiin kysymyksen, kuuluisiko keskustan olla mukana tässä hallituksessa. – Olen kehottanut monia miettimään sitä, että millainen tilanne Suomella olisi ollut edessä, jos hallitus olisi kaatunut kesken pahaa kriisiä. Haaviston koetaan pääsevän helpommalla kuin moni muu aiemmin eroamaan joutunut ministeri. Viime kädessä vastuu on pääministerillä. Siiran mukaan monia keskustalaisia hiertää se, että puolue antoi tukensa toiminnalle, joka sotii niin vahvasti sen keskeisintä aateja arvopohjaa vastaan. Heidän pitää tämä myös hoitaa. Suomenmaa soitti yhteensä neljään keskustapiiriin. Myös Karjalan keskustapiirissä on otettu vastaan asiasta johtuva puolueesta eroaminen. – Pari ihmistä on vetänyt myös kuntavaaliehdokkuutensa pois tämän vuoksi, Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Minna Siira sanoo. Ja ak ko M art ika in en Ja ak ko M art ika in en Minna Siira Ulla-Riitta Juuti Matti Kuittinen. Vihreät eivät saa olla lakien yläpuolella. Lapin piirin Kontiolan mukaan keskustalaiset eivät ole verranneet Haaviston tapausta mitenkään erityisesti Katri Kulmunin tai muiden keskustalaisten ministereiden eroihin, vaan esiin ovat nousseet kaikki muutkin tapaukset Ilkka Kanervasta Heidi Hautalaan. Puhelut olivat vihaisia ja ärhäköitä. Kontiolan mukaan monia harmittaa se, että koko sotku kaatui keskustan niskaan. – MONI kokee, että vihreiden suuntaan on joustettu riittävästi, Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen sanoo. Erityisen paljon keskustalaisia on harmittanut tapaukseen liittyvä epäoikeudenmukaisuus. Kaikki eivät kokeneet keskustan toimintaa suoraselkäiseksi, Juuti arvelee. Siiran ja Juutin mukaan moni soittaja ei ole välttämättä tullut ajatelleeksi, mitä siitä olisi seurannut, jos keskusta ei olisi tukenut Haavistoa ja hallitus olisi mahdollisesti kaatunut. Se ei vain mahdu ihmisten oikeustajuun, Siira pohtii. Lähes kaikki haastateltavat kertovat ihmisten listanneen puheluiden aikana useita ministerieroja 2000-luvulta. Eteläja Itä-Savon piirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juutin puhelin alkoi soida kiivaasti eduskunnan äänestystä seuranneena maanantaiaamuna kello 8. Ihmiset ovat kysyneet, että mikä erivapaus Haavistolla asiassa on, Juuti sanoo. Palautetta tapauksesta on tullut poikkeuksellisen paljon, kertoo Lapin keskustapiirin toiminnanjohtaja Lasse Kontiola. Ihmisten pitää saada purkaa tunteitaan, Kontiola pohtii. Puolueesta on piirissä eronnut muutama ihminen. Kyllä sitten on löytynyt myös ymmärrystä. – Sitä ihmiset sanovat usein, että tämä on vihreiden soppa. KIIVAISTA tunnelmista huolimatta toiminnanjohtajat uskovat, että hallitusyhteistyö vihreiden kanssa tulee jatkumaan. KESKUSTAVÄEN viesti on ollut jokaisessa piirissä sama: Haavisto on rikkonut lakia ja hänen jatkamistaan korkeassa ministerin toimessa ei sen vuoksi voida hyväksyä. – Annika Saarikon ja muiden keskustalaisten kannanotot olivat hyviä, mutta asiasta olisi pitänyt kertoa meille toiminnanjohtajillekin etukäteen
Tutkimuslaitosten ja yliopistojen nettisivuilla etätöiden ilmastovaikutukset ohitetaan tai niihin viitataan parilla epämääräisellä lauseella. Asia ei nouse näkyvästi esiin lokakuussa julkistetussa Liikenneja viestintäministeriön Fossiilittoman liikenteen tiekartassa, vaikka siinä myönnetäänkin, että etätöiden suuri suosio on hyvin lyhyessä ajassa vaikuttanut liikenteen ruuhkahuippuihin ja ihmisten ajomääriin. Aikamoisia lukuja. Ja jos ne kerrotaan useammilla työpäivillä viikossa, lukemat kasvavat huimiin mittoihin. Työmatkasuoritteet vähenisivät 225,7 miljoonaa kilometriä vuodessa. Motivan mukaan työmatkat vähenisivät yhdeksällä miljoonalla työmatkalla vuodessa. Polttoaineen kulutus vähenisi 519 225 gigajoulea. JOTAKIN kuitenkin löytyy. Arkijärjellä ajateltuna etätöiden lisääntyminen tarkoittaa sitä, että entistä useampi henkilöauto jää arkipäivinä kotiin, kun työmatkoja ei tarvitse ajaa. Valtion erityistehtäväyhtiön Traffic Management Finlandin yksikön päällikkö Sakari Lindholm vahvistaa, että liikennemäärät Suomen pääteillä ovat pienentyneet koronakriisin myötä. Motivan laskelman oletus on, että keskimääräisen edestakaisen työmatkan pituus on 25 kilometriä ja siihen kuluva aika 46 minuuttia. Tiedemaailman olisi aika päivittää näkemyksiään, sanoo professori. Motivan asiantuntija Taneli Varis jarruttelee kuitenkin lukemien uskottavuutta. CO2-päästöt (keskiarvo 166 g/km) vähenisivät 37 475 tonnia. Voisiko etätyöstä siis löytyä yksi merkittävä keino osallistua ilmastotalkoisiin. Sen taas ajattelisi vähentävän liikenteen ilmastopäästöjä. Useampi asiantuntijataho kieltäytyi myös antamasta Suomenmaalle aiheesta haastattelua sillä perusteella, ettei niillä ole asiasta tutkimustietoa. Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan nettisivuilla on laskelma, jossa kerrotaan, millaisia ilmastovaikutuksia syntyisi, jos 215 000 henkilöautolla työmatkansa kulkevaa suomalaista tekisi vuodessa etätöitä 42 päivää eli keskimäärin noin kerran viikossa vuosilomat huomioiden. 8.1.2021 32 SUOMALAISET ovat tottuneet tänä vuonna tekemään etätöitä kotona, mutta ilmiön ilmastovaikutuksista puhutaan hämmentävän vähän. Hän sanoo Suomenmaalle, etTEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Keskusta tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista muun muassa etätöillä, mutta idean tueksi on vaikea löytää tutkimustietoa. Liikennemäärien laskemisen päästövähennyksistä Lindholmilla ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Voisiko etäily olla EKOTEKO?. Keskustan eduskuntaryhmä ainakin otti sen yhdeksi keskeiseksi teemakseen lokakuussa julkaistussa liikennepoliittisessa paperissaan. PERUSTEELLISIA selvityksiä etätöiden vaikutuksista liikenteen ilmastopäästöihin on kuitenkin vaikea löytää. Yhtiö ei kerää dataa kaupunkien katuverkon liikenteestä, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun keskeisimmillä sisäänja ulosmenoväylillä ruuhkahuiput ovat seurantojen mukaan laskeneet selvästi
Hänen mukaansa ilmassa on vahvoja viitteitä siitä, että etätyöt jatkuvat yleisinä korona-ajan jälkeenkin. – Laskelma ei huomioi esimerkiksi sitä, että joidenkin ihmisten siirryttyä etätyöhön vapautuva liikennetila voi osin lisätä muiden ihmisten houkuttelevuutta kulkea autolla, Varis sanoo. Jos niiden tekeminen onnistuu sujuvasti, niin sitä tietenkin kannattaa edistää. TUTKIMUSMAAILMASSA on jo pitkään ajateltu, etteivät etätyöt vähennä ilmastopäästöjä vaan päinvastoin lisäävät niitä. Liimataisen mukaan merkittävä. – Tähän perustuu käsitys, että etätyö lisää liikenteen päästöjä. Jos ne jäävät 20–25 prosentilta työssäkäyviltä pois, tarkoittaa se Liimataisen mukaan suuruusluokaltaan noin 0,4 miljoonan tonnin pudotusta päästöihin. Sh ut te rst oc k. Liimataisen mukaan ajoneuvoliikennettä oli tuolloin noin 15–20 prosenttia vähemmän kuin normaalisti vastaavana aikana. Haastattelun jälkeen Motiva poisti etätöiden ilmastovaikutuksista kertovan laskelman verkkosivuiltaan. – Tämän kaiken perusteella voi sanoa, että etätöiden tekeminen on iso ilmastotoimi. Alkusyksystä toinen korona-aalto ei vielä ollut alkanut ja monet suomalaiset olivat palanneet työpaikoilleen. Kukaan ei ole osannut etukäteen ennustaa, millaisen muutoksen korona tulee aiheuttamaan etätyötapoihin, Liimatainen sanoo. Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kesällä julkaistu ruotsalaistutkimus toi esiin, että viimeisen kymmenen vuoden aikana etätyöstä esitetyt tutkimusväitteet ovat olleet usein tutkimusasetelmiltaan huolimattomia ja määrittelyiltään huonoja. 8.1.2021 33 tä lukemat ovat vanhoja ja ne perustuvat yksinkertaistettuihin ja teoreettisiin laskelmiin, jotka eivät välttämättä kuvaa “oikean elämän” muutoksia. Hänen mukaansa ennen koronaa ajateltiin, että etätyötä tekevät pääasiassa kaukana varsinaisesta työpaikastaan asuvat ihmiset, jotka joutuvat työssään liikkumaan paljon. Ajatus kuulostaa kertakaikkisen kummalliselta, kun sitä yrittää ymmärtää korona-ajan perspektiivistä. – Uskon, että tämä on niin suuri murros, että tutkijat tulevat tähän tarttumaan jatkossa paremmin. Keskimäärin työmatkat muodostavat ihmisten kaikista matkoista noin neljänneksen. Vaikka he tekevätkin työnsä etänä, on heidän ajoistaan koituva ilmastokuorma suurempi kuin lähempänä työpaikkaa asuvien, viitenä päivänä toimistolleen ajavien kollegoiden. On oletettavaa, että koronakevään vaikutukset etätyötapoihin näkyvät niissä ainakin jonkin verran. – Se on iso ja merkittävä luku, hän korostaa. Liimataisen mukaan 0,4 miljoonan tonnin vähennys olisi vähän yli neljänneksen 1,4 miljoonan tonnin lisäpäästövähennystarpeesta. Ilmassa on vahvoja viitteitä siitä, että etätyöt jatkuvat yleisinä korona-ajan jälkeenkin. – Ongelma on se, että etätöiden ilmastovaikutuksia on laskettu vanhoilla etätyömäärityksillä, sanoo Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen johtaja, professori Heikki Liimatainen. Jos työntekijä ja kaikki hänen työkaverinsa jäävät autoineen päiväksi kotiin, ei heidän tilalleen liikenteeseen tule ketään muita. Sen voi ainakin laskennallisesti ajatella tarkoittavan, että noin 20–25 prosenttia ihmisistä olisi siirtynyt etätöihin. Variksen mukaan etätyöt eivät välttämättä vähennä henkilöautoilua niin suoraviivaisesti. Liimatainen myöntää, että tutkijakentällä olisi aika päivittää käsityksiä etätyöstä. Hän arvelee, että parhaimman käsityksen saa, kun tarkastelee alkusyksyn liikennelukemia. KUINKA SUURI vaikutus etätöillä sitten on liikenteen päästöihin
TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Kirjat 8.1.2021 34. 8.1.2021 34 Ku va t: W ikim ed ia , Sh utt ers to ck NEUVOSTOLIITT OON NOJATUOLIMAT KALLE Neuvostoliiton hajoamisesta tulee syksyllä kuluneeksi 30 vuotta. Nostalgiamatkan itänaapuriin voi aloittaa jo nyt lukemalla kaksi viime vuoden lopussa ilmestynyttä, neuvostoarjen historiaa valottavaa teosta
Turistiryhmien mukana tuli luovutetusta Karjalasta pakenemaan joutuneita suomalaisia, jotka halusivat käydä katsomassa vanhoja kotikyliään. Tavallisia kohteita olivat terveyskylpylät, parantolat ja lepokodit. – Länsi voitti taistelun nimenomaan tavaroiden eikä ideologian avulla. Lomaromansseja syntyikin paljon. Lakiin on kirjattu oikeus matkustaa vapaasti, mutta sitä hidastavat monet käytännön esteet, kuten tiukat viisumivaatimukset. NEUVOSTOLIITTOLAINEN pikkupoika Yury Shikalov innostui 1960-luvulla kilpajuoksusta. Ohiajavat autot rekisteröitiin maantiepoliisin Gai-asemilla. SHIKALOVIN mukaan neuvostonuoriso kiinnostui 1960-luvulla länsitavaroista palavasti. 2000-luvulla suomalaistunut Yury Shikalov kertoo kirjassaan Markat, farkut ja sukkahousut, miten länsituotteista tuli haluttuja Neuvostoliitossa ja mitä kaikkea ihmiset olivat valmiita tekemään niitä saadakseen. Ulkomaista turismia, lähinnä poliittista, esiintyi silti jopa 1940-luvulla. Bussinkuljettaja tiesi jo etukäteen kertoa matkustajille, että tietyssä paikassa kyytiin nousee ”venäläinen poika”, joka ostaa tavaraa ja vaihtaa valuuttaa. ”Adidas-shortsit” olivat valmiit. Esimerkiksi parantavia aurinkokylpyjä otettiin ryhmissä sairaanhoitajan valvonnassa. Yksityisautollakin matkustaminen oli periaatteessa mahdollista, kunhan valitsi matkakohteeksi ulkomaalaisille sallitun kaupungin ja ilmoitti majoituspaikat reilusti etukäteen. Ulkomaille matkustaminen oli tavalliselle neuvostokansalaiselle käytännössä mahdotonta. Yury Shikalov: Markat, farkut ja sukkahousut. Kaupungeissa trokarit parveilivat nähtävyyksien ympärillä ja yrittivät lyöttäytyä tarkkaan valvottujen turistien kanssa juttusille. Ryhmille tarjottiin valmiita matkapaketteja, eikä sallituilta reiteiltä saanut poistua. Laillisia reittejä kyliin ei päässyt, mutta bussinkuljettajat, matkaoppaat ja hotellityöntekijät auttoivat pimeiden kyytien järjestelyssä. Vastapaino, 463 s. Farkut lumosivat neuvostonuorison Neuvostoloma ei ollut mitään hupia 8.1.2021 35. Propaganda on yhä osa turismia, osa kaupungeista suljettuja ja putevkia myöntävät nyt firmat työntekijöilleen. Neuvostokansalainen matkusti lomalle sinne, minne koneisto hänet lähetti. Bussimatkat Suomesta Neuvostoliittoon alkoivat 1950-luvun lopussa. Neuvostoliiton matkailun historia. Juoksushortseja oli monien muiden vaatteiden tavoin kuitenkin mahdotonta saada kaupoista. Sutisen mukaan Neuvostoliiton perintö näkyy silti edelleen myös Venäjän turismissa. Shikalovin mukaan trokatuilla farkuilla ja sukkahousuilla oli merkittävä rooli Neuvostoliiton hajoamisessa. Paksun lompakon lisäksi siihen vaadittiin lääkärintarkastus, sukuselvitys ja luonnearvio paikalliselta puoluejäseneltä, usein haastattelukin. Shikalovin mukaan neuvostotrokarit tienasivat hyvin ja toiminta ammattimaistui jo 1960-luvun alussa. Koska lomailu oli tavoitteellista, päiväohjelma oli tiukka. Aluksi trokarit ostivat turisteilta näiden omaan käyttöön tuomat tavarat, mutta pian suomalaiset oppivat salakuljettamaan mukanaan ylimääräisiä farkkuja, sukkahousuja, muovipusseja, kuulakärkikyniä ja purukumia. Jos auto ei kohtuuajassa saapunut seuraavalle asemalle, sitä lähdettiin etsimään. Syksyllä ilmestyneen uuden kirjan aihepiiri on huomattavasti hilpeämpi: Neukkuturismi kertoo Neuvostoliiton matkailun tarinan 1920-luvulta valtioliiton luhistumiseen asti. Neuvostokansalaisen aika ei saanut mennä hukkaan, joten matkailun piti opettaa, sivistää ja kasvattaa tuottavuutta. ULKOMAALAISTEN matkustaminen Neuvostoliitossa oli luonnollisesti vielä rajoitetumpaa kuin oman maan kansalaisten. Aluksi niitä yritettiin tuunata itse, mutta kun turismi Neuvostoliittoon käynnistyi 1950-luvun lopulla, länsitavaran laiton kauppa eli trokaus lähti käyntiin. Mukana oli aina oltava suomalainen matkanjärjestäjä ja neuvostoliittolainen opas. MATKAILUN valvonta höltyi vähitellen 1960-luvulta alkaen. Trokareille mummokuljetukset olivat hyvä bisnes, sillä yhdellä reissulla saattoi tienata lähes vuoden palkan. Suomalaiset turistiryhmät olivat olennainen osa toimintaa. Länsituotteiden trokaus loppui, kun perestroika avasi rajat tuontitavaralle. Lomakupongit olivat henkilökohtaisia, joten puoliso ja lapset jätettiin kotiin. Laiton kauppa ja länsimuodin lumo Neuvostoliitossa. – Kaikki on muuttunut eikä mikään ole toisin, Sutinen lainaa venäläistä sananlaskua. 8.1.2021 35 JYVÄSKYLÄLÄISEN Ville-Juhani Sutisen edellinen tietokirja Luiden tie käsitteli Neuvostoliiton vankileirien historiaa. ERÄS trokauksen erityispiirre olivat Shikalovin mukaan niin sanotut mummokuljetukset. Oppaat laativat jälkeenpäin raportit matkoista ja luonnekuvaukset turisteista. Niinpä pojalle ostettiin mustat alushousut, joiden sivuille hän tikkasi ompelukoneella kolme valkoista nauhaa. Ville-Juhani Sutinen: Neukkuturismi. Shikalov pureutuu kirjassaan erityisesti Viipurissa, Karjalan kannaksella ja Leningradissa harjoitettuun trokaukseen. Gaudeamus, 341 s. Lomalle pääsemiseen vaadittiin putevka, ammattiliiton myöntämä kuponki. Trokarien eliittiä olivat maanteiden varsilla päivystävät ryhmät, jotka liftasivat turistibussien kyytiin tekemään kauppaa. Neuvostoliitto pystyi tuottamaan avaruusraketteja, mutta ei kunnollisia vaatteita tai muuta kulutustavaraa. Ei matkailukaan Neuvostoliitossa tosin mitään hupia ollut, siitä piti valtiojohto huolen. SUTISEN mukaan neuvostoliittolaisten matkustaminen omassa maassaan oli tarkkaan rajoitettua
Sodan jälkeen maa ryhtyi toteuttamaan Paasikiven linjaa, jota Porkkalan palautuksen jälkeen 1955 kutsuttiin Paasikiven. 8.1.2021 36 RUOTSIN historian miekkalähetys johti siihen, että Ruotsi – ja Suomi sen mukana – kävi aikoinaan noin 40 sotaa. koko tarina. Luterilainen uskonto eteni, ja syntyi vastakkainasettelu luterilaisen ja ortodoksisen maailman välillä. Venäjän keisarinna Elisabet antoi tuolloin julistuksen, jossa hän kehotti suomalaisia lopettamaan sodan, irtautuKirjat maan Ruotsista ja muodostamaan oman hallinnon. Maantieteellinen sijaintimme vaatii, että suhteemme Venäjään ovat kunnossa. Kekkosen linjaksi. Readme, 280 s. Kun Ruotsi ei ollut enää suurvalta, sillä ei ollut enää motiivia sotimiseen. Suomen sodassa 1808?1809 Ruotsi menetti Suomen alueen kokonaisuudessaan, mutta samalla alkoi itsenäisen Suomen syntyminen, ensin Venäjän autonomisena suurruhtinaskuntana ja 103 vuotta sitten itsenäisenä, oikeiston kuningasseikkailun jälkeen parlamentaarisena tasavaltana. Ruotsi lopetti sotimisen yli 200 vuotta sitten menetettyään Suomen. Vladimir Putinin jälkeen Venäjä tulee jälleen kokemaan suuria muutoksia, mutta onpa hänen seuraajansa sitten kuka tahansa, niin maantiede ei muutu. TUOMISEN punaisena lankana ovat Suomen ja Ruotsin, myöhemmin itsenäisen Suomen ja Venäjän rauhojen rajat. koko tarina. Venäläiset ymmärsivät, että suomalaisia ei voi venäläistää, joten suomalaisille on annettava heidän oma identiteettinsä. Tänäänkin näkyvä esimerkki tästä on Engelin suunnitteleman Helsingin ydinkeskustan nopea rakentaminen Venäjän vallan ensivuosikymmeninä. Ensimmäisen kerran mahdollisuus itsenäiseen Suomeen mainittiin hattujen sodan aikaan 18. Neuvostoliitolle suoritettujen suurten sotakorvausten ja maan jälleenrakennuksen jälkeen Suomi alkoi kehittyä ennenäkemättömän nopeasti. NAAPURI VENÄJÄ – kuin kaukomaa Sh utt ers to ck 8.1.2021 36. Näin filosofoi vuosikymmeniä Venäjän ja Suomen asioita seurannut entinen tvtoimittaja Arvo Tuominen, jonka juuri ilmestynyt teos on nimeltään Suomi ja Venäjä . Tuomisen yhteenveto poikkeaa siitä nykyisestä median ja erilaisten tutkijoiden valtavirrasta, joka etsii Venäjästä vain epäkohtia. Toisen maailmansodan jälkeen raja on suunnilleen eri aikoina solmittujen rauhojen puolivälissä. Lännen sotilasliitto Nato on Venäjän rajoilla ja vahvana Itämerellä. maaliskuuta 1742. Linja vakiintui myöhemmin maan viralliseksi ulkoja turvallisuuspolitiikaksi. SUOMI taisteli urheasti talvisodassa ja läpi koko toisen maailmansodan, niin sanotun jatkosodan ja Lapin sodan sekä säilytti itsenäisyytensä, vaikkakin lähes puoli miljoonaa karjalaista joutui etsimään uutta kotipaikkaa muualta Suomesta. Ne eivät Venäjän kokoisesta maasta helpolla lopu. Lopputulos oli hyvä, kaikkien suomalaisten kannalta. SEPPO SARLUND Arvo Tuominen: Suomi ja Venäjä . On läntinen Euroopan unioni, jonka sielu ei tunne Venäjän maailmaa. Näin alkoi Suomen yli sata vuotta kestänyt monipolvinen tie kolmen kruunun alaisuudesta kaksipäisen kotkan kautta itsenäiseksi valtioksi 1917. VIIME vuosikymmeninä Venäjä on muuttunut, kuten myös Eurooppa. Uudenkaupungin rauhasta 1721 alkoi kehitys kohti Suomen nykyisiä rajoja
Tulevina vuosina Suomen sosiaalija terveyspolitiikkaa haastaa ilmiö, josta Saari puhuu kolmiyhteytenä. Huonoin tilanne on vanhuudessa, jossa etäisyys tulonsiirtojen ja palvelujen välillä on Saaren mukaan poikkeuksellinen. Työryhmä ehdotti muun muassa nykyisen sirpaleisen perusturvan harmonisointia yhdeksi perusturvapalkiksi. Saaren kiinnostavimmat eriarvoisuutta vähentävät ehdotukset liittyvät järjestelmän kehittämiseen asiakkaiden toimintakykyä tukevaksi. Muuttaako covid-19-pandemia hyvinvointivaltiota. Kuilua olisi saatava umpeen, vaikka vanhuusriskiin liittyvät integraatioehdotukset selviävät professorin mukaan politiikassa suunnilleen ”yhtä kauan kuin elävä hummeri kiehuvassa vedessä”. Eläkkeelle jo jäänyt työkykyinen ja -haluinen työvoima olisi kiinnitettävä työmarkkinoille aiempaa paremmin. Pessimistit ovat joutuneet pettymään ja joutuvat Saaren mukaan jatkossakin: hyvinvointivaltion tuhoa ei ole näköpiirissä, eikä sen murrostakaan pidä liioitella. Siinä kietoutuvat yhteen väestörakenne, työllisyys ja julkisen talouden kestävyysvaje. 8.1.2021 37 Kirjat AIHEUTTAAKO sosiaaliturva riippuvuutta. HYVINVOINTIVALTION kriisiä tai jopa sen luhistumista on ennustettu yhtä kauan kuin hyvinvointivaltiosta on puhuttu, vuodesta 1954. Kestääkö sosiaalija terveyspolitiikan rahoitus. – Tämä tulonsiirtojen ja palvelujen eriseuraisuus aiheuttaa toistuvia päällekkäisyyksiä, aukkoja, osaoptimointia ja hyvinvointija terveysvajeita, hän kirjoittaa. – Mielekkäämpää on tartuttaa lukijoiden aivoihin uusia ajatuksia, jotka saattavat aikaa myöten muuttua uudistuksiksi ja menomuutoksiksi, Saari kirjoittaa. Samalla tavalla kuin ihmisellä on oikeus valita hammaslääkärinsä, sosiaalitoimen asiakkaalla tulisi olla oikeus valita sosiaalityöntekijänsä. – Painopiste olisi kanssakulkijuuden edistämisessä, jolloin asiakas valitsi hänen kanssaan työtätekevien henkilöiden joukosta mielestään itselleen sopivimmat henkilöt. SOSIAALIJA TERVEYSPOLITIIKAN uudistusta on yritetty jo lukuisia kertoja tunnetuin seurauksin. Sadan vuoden aikana rakentunut hyvinvointivaltio on kyennyt täyttämään tehtävänsä – pitämään suomalaiset samassa veneessä, vaikkakin eri tehtävissä. Professori Juho Saari ruotii uudessa kirjassaan hyvinvointivaltion tilaa ERI TEHTÄVISSÄ, MUTTA SAMASSA VENEESSÄ Sh utt ers to ck. Pitääkö toimeentulotukea uudistaa. Siksi hän ei vaadi institutionaalisia uudistuksia eikä varsinkaan menolisäyksiä. SAARI on tullut tunnetuksi eriarvoisuuden tutkijana, ja hän johti Sipilän hallituksen vuonna 2017 nimittämää eriarvoisuustyöryhmää. Voiko perusturvaetuuksia yhdistää. Yksi uudistusta eniten hiertävistä tekijöistä on Saaren mielestä nykyisen järjestelmän rakenteellinen valuvika, jossa samaan sosiaaliseen riskiin vastaavat tulonsiirrot ja palvelut käsitellään erillisillä poliittisilla areenoilla. Miten sosiaalisia ongelmia voi hillitä. Hyvinvointivaltio eriarvoistuneessa yhteiskunnassa. Pelkän tarpeisiin vastaamisen sijaan lähtökohdaksi tulisi ottaa toimintakyvyn edistäminen, jolloin politiikan tavoitteena olisivat pysyvät myönteiset siirtymät, kuten onnistunut asuminen, velkaantumisen välttäminen tai päihteettömien jaksojen pidentyminen. Osa hänen kirjassaan esittämistä sosiaalipolitiikan uudistuksista on samoja kuin työryhmän raportissa. Lukuisissa työryhmissä ja komiteoissa mukana ollut professori tiedostaa toki, että tutkijoiden näkemykset nousevat harvoin sosiaalija terveyspolitiikan perustaksi. Saaren mukaan uudistus pienentäisi nykyisen järjestelmän byrokratia-, informaatioja kannustinloukkuja sekä vähentäisi toimeentulotuen käyttöä. Professori Juho Saari esittää Samassa veneessä -kirjansa alaotsikoissa niin perimmäisiä kysymyksiä, että tuskin yksikään poliitikko tai alan virkamies malttaa olla tarttumatta Suomen johtavan eriarvoisuustutkijan tuoreeseen teokseen. Eikä Saari pelkästään kysy, vaan myös vastaa. ANNUKKA KAARELA Juho Saari: Samassa veneessä. Saari mainitsee epäonnistumisen syiksi poliittisen konsensuksen puutteen ohella muun muassa puoluekentän sirpaloitumisen, tulopolitiikan ajan päättymisen, alueelliset intressit ja puolueiden pyrkimyksen liittää uudistukseen erinäisiä muita tavoitteita. Työperäistä maahanmuuttoa olisi lisättävä hyödyntämällä koronapandemian aiheuttama vetovoima. Docendo, 320. Saaren mukaan ainoa mahdollinen tapa kattaa alijäämää on työllisyysasteen nousu ja väestörakenteen myönteinen kehitys
Pandemian sulkiessa keväällä koko maan monella isolla järjestäjällä olivat tapahtumat jo valmiina. Kansanmusiikkijuhlien peruuntuminen oli surullista myös alan harrastajille. Tänä vuonna koronavirus katkaisi perinteen, kuten paljon muutakin. Kun ikävin skenaario toteutui eikä kokoontuminen festivaaleille ollut mahdollista, Kaustisen kansanmusiikkijuhla päätettiin toteuttaa virtuaalisesti. Jos liikevaihto on tipahtanut vain puoleen, voi pitää itseään menestyjänä, sanoo alan etujärjestön johtaja Kati Kuusisto. Taloudelliset menetykset ovat mittavia, kuten kaikilla isoilla koronan rattaisiin rusentuneilla tapahtumilla. Jo puolen vuosisadan ajan sinne on kokoonnuttu kesäisin soittamaan ja laulamaan. TAPAHTUMATEOLLISUUS RY:N johtajan Kati Kuusiston mukaan koronan vaikutuksia tapahtuma-alaan ei ole kokonaisuutena oikein ymmärretty. Pelimannit lähettivät yhteensä reilut 350 videoesitystä Suomesta ja ulkomailta. VERKOSSA musiikkijuhla ei tietenkään ollut sama asia. Monille yrityksille juhlan peruminen oli valtava menetys. – Kun koko vuosi on harjoiteltu, on valtava pettymys, ettei osaamista päästä näyttämään muille, Ira Korkala toteaa. 8.1.2021 38 Ilmiöt KAUSTISESTA tulee jokaisella suomalaisella ensimmäiseksi mieleen kansanmusiikki. Monen oheispalveluntuottajankin työt loppuivat saman tien. Klikkauksia kertyi pitkälti toistasataa tuhatta. – Pahinta oli epävarmuus siitä, mitä on tulossa. Lippuja oheistoimintatulot tipahtivat nollaan samalla, kun kulut juoksivat entiseen tahtiin. Tapahtuma-alan toimijat elävät nyt veitsenterällä. Oli pakko pitää koneisto käynnissä. KOVA KORONALASKU TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MARIA SEPPÄLÄ. Jo sitä ennen ihmisten valtavaa pettymystä lievittämään oli perustettu MyKaustinen-Facebook-ryhmä, johon liittyi vuorokaudessa tuhat ihmistä. – Se kertoo osaltaan siitä, miten tärkeä festivaali monille valtakunnallisesti on, Korkala toteaa. Tuotimme rinnakkain kahta, kolmea eri vaihtoehtoa, kertoo kansanmusiikkijuhlia järjestävän Pro Kaustinen ry:n puheenjohtaja Ira Korkala. Kaustisen festivaalilla on myös suuri aluetaloudellinen merkitys. – Kyllä se oli iso katastrofi, Korkala huokaa. Monenlaista saatiin kuitenkin aikaiseksi
– Epävarmassa tilanteessa raha lähtee kuitenkin hitaasti liikkeelle, Kuusisto harmittelee. – Läpi koronapandemian keston yleisötilaisuuksiin liittyvä lainsäädäntö on ollut sekavaa ja sen tulkinnat ovat vaihdelleet ennakoimattomasti, Tapahtumateollisuus ry:n toinen johtaja Maria Sahlstedt pahoittelee. Ta pa htu m ate olli su us ry. Toivomme tietysti, että pääsemme järjestämään normaalia juhlaa, Korkala toteaa. Urheilu, elokuvat, kuvataide ja esittävät taiteet elävät lähes täysin tapahtumien varassa. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on tavannut muun muassa näyttelijöitä ja laulajia ja kuunnellut heidän näkemyksiään useaan otteeseen. – Tärkeintä on, että tieto kulkee mahdollisimman nopeasti. – Useiden yritysten elinaika alkaa olla vähissä. HAASTEENSA tuo myös alan moninaisuus. Alan ammattilaiset katsoivat, että näytöksissä asiat voitaisiin järjestää varsin turvallisesti eikä teatterista tiettävästi ollut kukaan saanut tartuntaa. – Seuraamme tilannetta reaaliajassa. – Tämä on ekosysteemistä toimintaa. Saarikko perusti myös työryhmän laatimaan periaatteet turvallisten tapahtumien järjestämiseksi. Tapahtumaan mennessään ihmiset ostavat uusia vaatteita, käyvät kampaajalla ja kosmetologilla. Se vaatii myös rahoitusta ja muuta tukea. On ollut pakko löytää luovia ratkaisuja ja muuntautumiskykyä. – Pyrkimys on myös vahvistaa ihmisten uskallusta osallistua erilaisiin tilaisuuksiin, työryhmän vetäjä, valtiosihteeri Tuomo Puumala toteaa. Opetusja kulttuuriministeriö puolestaan tukee kulttuurin sisältöjä. Korkala toivoo myös, että koronasta ja sen vaikutuksista sekä uusista rahoitusperusteista käydään tasa-arvoista keskustelua ei-kaupallisten ja kaupallisten tapahtumien osalta. Niin sanottu kustannustuki on Tapahtumateollisuuden mielestä kuitenkin soveltunut alalle huonosti siksi, että toiminta ei perustu isoihin kiinteisiin kustannuksiin. Jos yrityksiä katoaa, jatkossa on vaikeuksia järjestää tapahtumia, Kuusisto toteaa. – Jos liikevaihto on tipahtanut vain puoleen, voi pitää itseään menestyjänä, Kuusisto sanoo. Jo ennen korona-aikaa osalle alihankintapalveluista on ollut enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Korkala löytää tilanteesta hyvääkin: – Tämä on ollut organisaatiolle oppimisen paikka. 8.1.2021 39 Pitkään olemassa ollut ala on vasta koronan myötä tullut nopeasti näkyväksi kerrannaisvaikutuksineen. Ihmeteltiin, miksi kauppakeskuksissa ja ravintoloissa ihmiset saavat pörrätä vapaasti, mutta kaikki taidelaitokset suljettiin. Kati Kuusisto huomauttaa, että tapahtuma-alan ahdingolla on laajat vaikutukset moniin siihen välillisesti liittyviin yrityksiin ja alihankkijoihin. Hän kiittelee ministeriöitä ja virkamiehiä tuesta ja toteaa, että tärkeää olisi nimenomaan turvata juhlan jatkuminen. Lisäksi ala elättää lukuisia alihankkijoita, Kuusisto listaa. Tähän mennessä niille osoitetusta 110 miljoonan euron potista osa on kohdentunut tapahtuma-alalle. Tästä johtuen vastuu alaa kokonaisuutena hyödyttävistä ratkaisuista puuttuu ja sellaiset ovat toistaiseksi viipyneet, Sahlstedt lisää. KAUSTISELLAKIN eletään epidemia-aallon toisessa vaiheessa epävarmuudessa siitä, millä tavalla festivaalin järjestäminen ensi kesänä toteutuu. Tartuntatautilain nojalla voidaan kieltää yleisötilaisuudet, ja se on koitunut tapahtuma-alan kohtaloksi. Perusvireenä Kaustisella on luottamus tulevaan. päivästä alkaen. Iso alihankintakenttä, joka käsittää esimerkiksi valoja äänitekniikkaa tuottavia yrityksiä, on vaarassa tuhoutua, Kuusisto sanoo. – Kulttuurin hyvinvointivaikutuksista puhutaan paljon. Tapahtuma-alan väen piirissä ilmeni loppuvuodesta suoranaista raivoa, joka kumpusi epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Tätä ei ole välttämättä ymmärretty. – On instituutiota, jotka säilyvät valtion tuen varassa, mutta toisilla lähtötilanne on jo erilainen, Kuusisto toteaa. Jo nyt on monen tapahtuman osalta kiire. – Kun ihmiset kokoontuvat johonkin, se palvelee ympärillä olevaa, kuten ravitsemusja majoituspalveluita. Samoin on toiminut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Osa festivaaleista saa tukea valtionosuusjärjestelmästä, osa toimii vapaarahoitteisesti. Ministeriö on pyrkinyt tilkitsemään katvealueita laajennetuilla tukimuodoilla. Tapahtumien loppuessa muukin niihin liittyvä aktiivisuus loppuu. Monilla vaikea tilanne on kestänyt pitkään, viime vuoden maaliskuun 13. Useiden yritysten elinaika alkaa olla vähissä. Meillä ei ole isoa tehdasta, joka työllistää ihmisiä. TAPAHTUMA-ALAN toimijoiden koronalasku on kova. TIEDEJA KULTTUURIMINISTERIÖSSÄ sekä elinkeinoministeriössä tapahtuma-alan hätä on otettu tosissaan. Tämän ajatuksen toteutuminen voisi olla tapahtuma-alalle kauan kaivattu valo tunnelin päässä. Lähes kaikkien liikevaihdot ovat romahtaneet. Osa tilaisuuksista on onnistuneesti viety verkkoympäristöihin, mutta kaikkien osalta se ei ole mahdollista. – Tapahtumateollisuuden suurin ongelma tässä kriisissä on, että alan hallinnointi on levällään useiden eri ministeriöiden alla. Empatian lisäksi jaossa on ollut myös rahaa. Samoin messut ja erilaiset yritystapahtumat ovat tärkeitä kohtaamisen paikkoja. On pakko toimia sen mukaan, mitä tuleman pitää ja sopeutua maailman tilanteeseen. Tavoitteena on, että tietyn turvallisuusprotokollan varassa tapahtumia voitaisiin järjestää, kun pandemia on ohi
Islannin kylmässä säässä lampaat kasvattavat kaksikerroksisen turkin. Kun islanninlampaan villasta kehrätystä lopi-langasta neulotaan paitoja, niiden väitetään olevan niin lämpimiä, että niillä tarkenee jopa talvella ulkona. Langat viedään käsistä ennen kuin ne ehtivät edes hyllyihin. ISLANTILAISNEULEISIIN yleisimmin käytettyjä Léttlopija Alafosslopi-lankoja valmistaa vain yksi tehdas Islannissa. Silloin lankoja oli myynnissä myös meillä. Sisempi villa on pehmeää, hienoa ja lämpöä hyvin eristävää, päällysvilla taas pitkää, kiiltävää ja vettähylkivää. Milloin on neulottu röyhelöhuiveja, milloin virkattu ponchoja tai solmeiltu paperinarukransseja. Mäkynen otti islantilaislangat liikkeensä valikoimiin viime keväänä, kun asiakkaat olivat ryhtyneet kyselemään niitä päivittäin. Paitojen sanotaan myös pitävän vettä. Suomalaisten hurjan neulomisinnostuksen takia tehtaalla on ollut vaikeuksia toimittaa lankoja. – Olisi pitänyt aloittaa myynti jo talvella, hän harmittelee. Perinteiset islantilaiset kuviot ovat kauniita, mutta ehkä vieläkin tärkeämpi ominaisuus neuleissa on niiden materiaali. 8.1.2021 40 Käsityöt Suomalaiset hurahtivat islantilaisneuleisiin YLIVIESKALAINEN lankakauppias Riitta Mäkynen on pian 30-vuotisen yrittäjänuransa aikana nähnyt monta käsityöbuumia. Naisen päällä oleva malli on Dropar eli pisarat, miehellä Gefjun eli ketju.. Ylivieskan Kotikutomon yrittäjä myöntää, ettei hän aluksi aivan uskonut, kuinka kova juttu islantilaisneuleista tulisi. Maaseudun pienet putiikitkin ovat päässeet mukaan huumaan. – Olen kerran jo elänyt tämän buumin, noin 30 vuotta sitten. Kaarrokkeessa eli paidan rintaja hartiakappaleessa on kuviointi, joka neulotaan vähintään kahdella eri värillä. Nyt meneillään oleva islantilaisneuleiden huuma on silti jotain ennennäkemätöntä. ISLANTILAISNEULE , islanniksi lopapeysa, on islantilaisesta villalangasta kudottu kaarrokeneulepaita. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA Islantilaiset käyttävät neuleitaan ulkovaatteina. Mallit käyvät sekä naisille että miehille. Välillä taas kukaan ei halunnut ostaa niitä, kun niitä pidettiin niin karheina ja paksuina, Mäkynen kertoo. Oikeaoppisten paitojen neulomiseen käytetään ainoastaan islantilaisten lampaiden villasta kehrättyä lankaa
Toivottavasti islantilaisneuleen kohdalla ei käy niin. Islantilaislangoissa on lähes 50 eri värisävyä.. 8.1.2021 41 – VOINKO aloittaa tekemisen, vaikka olen kutonut viimeksi yläasteella patalapun ja siitäkin tuli aivan vino. Ongelmani on pikemminkin se, että innostun aloittamaan suurisuuntaisia projekteja, joita jatkan niin kauan kuin eteen tulee vielä mielenkiintoisempi haaste – ja entinen jää kesken. Paitafanien raamattu on Védís Jónsdóttirin kirja Islantilaisia neuleita. Valitsen omaan paitaani pohjaväriksi tummahkon harmaan, mutta kuvioon haluan raikasta omenanvihreää ja kevennykseksi vaaleaa harmaata. Ylivieskan Kotikutomon kaltaiset pienetkin liikkeet ovat päässet vauhdilla mukaan myyntiin verkkokauppojensa ansiosta. Valmiista neuleesta – jos sellaisen onnistuu jostain löytämään tai tilaamaan – saa maksaa vähintään tupla-, luultavasti triplahinnan. Kun ryhmässä järjestettiin yhteisneulonta, neulootikkojen kielellä knit along eli KAL, hän uskaltautui yrittämään. – Nyt onkin jo viides paita menossa, eikä loppua innostukselle näy, Kuuskoski kertoo. Islantilaisneuleissa Kuuskoskea viehättää se, että samasta paidasta saa täysin erinäköisen värisommittelua muuttamalla. – Itselläni paita korvaa viileämmillä keleillä takin täysin. Alafosslopi-kerän hinta vaihtelee 5,50 eurosta yli 8 euroon. Harmaiden suhteen joudun tekemään kompromisseja ja ottamaan kakkosvaihtoehdot. Pakko saada islantilaisneule! Shutterstock Milla Kuuskoski Kätkä-tunturin huipulla Tindur-neuleessaan. TÄYTYYHÄN sitä kokeilla. Ostospaikakseni valikoitunut kauhavalainen Finn Texomer Oy toimii ripeästi ja postittaa paketin jo seuraavana aamuna. – Rohkeasti vaan yrittämään! Ryhmästä löytyy paljon neuvoja ja vertaistukea uusille neulojille, joten lämpimästi suosittelen neulomisen aloittamista, Kuuskoski kannustaa. Aidot islantilaislangat ovat nimittäin kalliita: paidalle tulee hintaa vähintään 60–70 euroa. En onneksi joudu aloittamaan alkeista, sillä olen koulun käsityötuntien jälkeen neulonut melko paljonkin. Jos hyvin käy, voit lukea jo seuraavasta lehdestä, millainen toimittajan ensimmäisestä islantilaisneuleesta tuli. Kirjaan kuvatut paidat eivät ole mitään väri-ilottelua, vaan enimmäkseen harmaan, ruskean, mustan ja valkoisen sävyisiä. Mäkynen kertoo, että kun lankatoimitus tulee myymälään, sana alkaa kiertää sosiaalisessa mediassa ja hyllyt tyhjenevät heti. Paidat ovat hänen mukaansa myös käytännöllisiä. Se hengittää ja lämmittää juuri sopivasti kelien vaihtuessakin. Toki itse tekemällä säästää pitkän pennin. MÄKYSEN mukaan sosiaalinen media on erittäin tärkeässä asemassa neuleinnostuksen levittämisessä. Paita on tekemistä vaille valmis. Kuuskoski ihaili kauniita paitoja, mutta piti kaarrokeneuleen neulomista itselleen liian vaikeana. Verkkokaupoissa värit ovat vähissä ja hintaerot kaiken lisäksi suuria. Islantilaisneuleisiin hullaantuneiden epätoivoisiin kysymyksiin törmää sosiaalisessa mediassa päivittäin. Se taas on loppuunmyyty tämän tästä, vaikka kustantaja Tammi on ottanut siitä jo yksitoista painosta. Hän on itsekin aktiivinen Facebookissa ja Instagramissa ja päivittää yrityksensä some-kanavia lähes päivittäin. Tarvitaan ohje ja tarvitaan langat. Porilainen käsityöharrastaja Milla Kuuskoski perusti ryhmän kaksi vuotta sitten ennen kuin oli itse neulonut ensimmäistäkään islantilaisneuletta. Facebookin Islantilaisneuleet-ryhmän perustaja Milla Kuuskoski sanoo tietävänsä monia, jotka ovat onnistuneet tekemään paidan ensimmäisenä neuletyönään sitten peruskoulun käsityötuntien. Päätän, että pidän kiinni omenanvihreästä ja tilaan kaikki langat sieltä, mistä sitä saa. Onneksi olen varannut kirjan kirjastosta jo kesällä, ja saan sen lainaksi juuri sopivalla hetkellä. Parin päivän kuluttua lankalaatikko on noudettavissa pakettiautomaatista. ISLANTILAISNEULETTA ei aloiteta ryhtymällä tuumasta toimeen. Kuuskosken mukaan joitakin malleja pidetään helpompina neuloa kuin toisia, mutta hän neuvoo valitsemaan mieleisimmän, jotta mielenkiinto pysyy yllä. LANKOJEN hankkimiseen tarvitaankin sitten lähes salapoliisin taitoja. Facebookin suositussa Islantilaisneuleetryhmässä jäseniä on jo noin 17 000. Suurissa lankakaupoissa toimitukset ovat ruuhkautuneet, kun taas pienet, usein maaseudulta käsin toimivat liikkeet saavat paketit postiin nopeasti. Pitkän pohdinnan jälkeen valitsen paidan nimeltä Gefjun, ketju. Lapissa pari pientä yritystä myy islantilaislankoja jopa ilman verkkokauppaa puhelinja sähköpostitilausten kautta
Nyt koululaisille on joka päivä tarjolla kokoelma kasviksia ja vihanneksia, joista he saavat itse koota haluamansa annoksen. Samassa rakennuksessa sijaitsevan esikoulun ja päiväkodin lapset ovat tulleet opettajineen aamupalalle. Ilmiöt Meri-Lapissa todettiin, että oma koulukeittola vähentää hävikkiä, lisää työhyvinvointia ja asiakastyytyväisyyttä eikä tule yhtään keskuskeittiötä kalliimmaksi. – Hyvää, vastaa 5-vuotias Luka kysymykseen, mitä hän ajattelee ruuasta. Sen lisäksi hävikkiä on saatu vähennettyä kymmenestä prosentista neljään. Keittiön tätien valmistama puuro painuu reippaasti ääntä kohden. Meillä ovat kuvainnollisesti ovet auki ja vuorovaikutus toimii. Aiemmin ateriat tulivat koko MeriLappia palvelevasta kylmävalmistuskeittiöstä. – Yksi selitys on se, että voimme reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Omassa keittiössä opitaan tunnistamaan, mitä ruokaa menee ja kuinka paljon. Olemme sentään alan ammattilaisia, Pukari hymyilee kauhan varresta. Ja jos jotain jää tähteeksi, se pystytään helposti hyödyntämään seuraavana päivänä. 8.1.2021 42 KEMILÄISEN Hepolan koulun ruokasalissa on maanantaiaamuna jo kahdeksan jälkeen meno päällä. – Saamme paljon suoraa ja hyvää palautetta, Pukari kertoo. ONNELLISIA OMASTA keittiöstään ja mahdollisuudesta tehdä itse ruokaa ovat myös keittiön työntekijät. Hepolan kouluun palasi nimittäin oma keittiö, jossa valmistetaan ruokaa joka päivä. Merkittävä edistysaskel otettiin kuulemma salaattipöydän osalta. Hän iloitsee myös siitä, että he saavat olla osa koulun työyhteisöä. – On selvästi motivoivampaa kokata aidosti kuin vain lisätä vesi keskuskeittiöltä tuleviin satseihin ja lämmittää ne. LOPPUKÄYTTÄJÄT OVAT varsin tyytyväisiä, kertoo keittolan pääkokki Susanna Pukari. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: PETRA PÖYLIÖ SUURI ei ehkä olekaan kaunista. Aikuisten mielestä ruoka on parantunut selvästi vajaa vuosi sitten tehdyn muutoksen myötä. – Omaa järkeä voi käyttää. Jos kaapissa on ylimääräisenä jotain raaka-aineita, se käytetään ja ruokalista joustaa. Hän itse sanoo haaveilleensa vuosien ajan, että ruokaa valmistettaisiin koulussa paikan päällä. – Ruoka on tosi hyvää ja laatu parantunut selvästi, varhaiskasvatuksen opettaja Vappu Lehojärvi kehuu. – Asiakaskunta on iso osa tätä hommaa. Toisaalta ruokaa ei tarvitse tilata varalta reilusti. Jos aamulla käy vaikka ilmi, että joku luokka ei tulekaan syömään, porukkaa on paljon sairaana tai jotkut lähtevät reissuun, valmistamme ruokaa vähemmän, Pukari kuvaa
– Koulukeittiöissä olivat kaikki koneet ja laitteet valmiina, joten näiltä säästyttiin, Rousu kertoo. Hepolan koululla ei ole havaittavissa sitä ongelmaa, että kouluruoka jätettäisiin syömättä. Ne maksavat työnantajalle. – Useampien yksiköiden myötä paranee myös palvelumme toimitusvarmuus. Ja kun taloudelliseen järkevyyteen lisätään kasvanut asiakastyytyväisyys ja työntekijöiden hyvinvointi, ollaan vahvasti plussalla. Keittiö seuraa tietysti jatkuvasti hävikin määrää. Se opettaa lapset harkitsemaan tarkemmin, minkä verran jaksavat syödä ja ottamaan ruokaa sen mukaan. – Toiminnallisia ja taloudellisia syitä oli useitakin, ruokapalvelupäällikkö Tarja Rousu kertoo. Myös kylmävalmisteraaka-aineet ovat kalliimpia. Luokat tilastoivat välillä hukkaan menevän ruuan määrää ja laittavat tulokset esille. MUTTA MIKSI Meri-Lapissa päädyttiin kolmen yksikön osalta uimaan vastavirtaan ja palaamaan kouluruokailussa entiseen malliin. Pienemmät valmistusmäärät mahdollistavat pienempien erien hankkimisen, jolloin voidaan hyödyntää lähiruokaa ja hävikki vähenee. Hepolan koulussa ruokapalvelutyöntekijät pääsevät aidosti kauhan varteen.. Korona-aika hieman häiritsi tilastojen vertailukelpoisuutta, mutta yksi asia on Rousun mukaan selvä: – Oman keittiön käyttäminen ei tule ainakaan kalliimmaksi. SUURUUDEN EKONOMIAN ylivertaisuus joutuu Meri-Lapin tapauksen valossa vähintään kyseenalaiseksi. Yhtenä tekijänä oli se, että keskuskeittiön kylmätiloja olisi pitänyt laajentaa. Se herättelee makunystyröitä ja ateriat käyvät paremmin kaupaksi. Susanna Pukarin mielestä omassa koulukeittiössä on paljon hyviä puolia. Muutosta puolsi aiemmin jo listattujen asioiden lisäksi kestävän kehityksen idean toteuttaminen kuljetusten vähenemisen osalta. Omassa keittiössä opitaan tunnistamaan, mitä ruokaa menee ja kuinka paljon. Kustannuksia vähentävät hävikin ja kuljetusten vähenemisen lisäksi myös se, että kylmäkeittiöissä ruokaa laitetaan +4 asteessa, jolloin työntekijöillä pitää olla lämpimät varusteet. Kun tuotanto on hajautettua, ruokaa voidaan valmistaa jossakin, vaikka keskuskeittiöllä tulisi häiriötilanne, hän vielä lisää. – Monipuolinen salaattipöytä takaa osaltaan sen, että nirsoimmatkin syövät ainakin jotain, Pukari toteaa. – Kylmäkeittiön ja oman keittiön ruokien laadussa ei periaatteessa ole eroa, mutta käyttäjät mieltävät paikan päällä valmistetun ruuan paremmaksi. OMAN KEITTIÖN plussapuoli on sekin, että koulussa tuoksuu ruoka. Vappu Lehojärvi kiittelee Hepolan koulun ruokaa. – Kuljetusten hinnat ovat nousseet, joten tällä on taloudellistakin merkitystä. Viitteitä on sen sijaan siitä, että se on edullisempaa. – Se vähentää kiusantekoa, Pukari toteaa. 8.1.2021 43 Oppilaat tulevat tutuksi esimerkiksi sitä kautta, että kaikki seitsemäsluokkalaiset ovat keittiöllä päivän työharjoittelussa. Se olisi tarkoittanut isoja investointeja. Koululaiset on otettu mukaan hävikin seurantaan ja sen pienentämiseen. – Jo työhyvinvointi ja henkilökunnan jaksaminen puhuvat sen puolesta. Rousu arvelee, että jossain mittakaavassa muuallakin vähitellen palataan siihen, että ruoka valmistetaan kouluissa ja laitoksissa paikan päällä. Lisäksi kuljetuksessa aina sattuu vahinkoja ja sitä kautta tulee taloudellisia menetyksiä, Rousu listaa
– Uskaltaudun useammin karaokeen laulamaan sen sijaan, että laulu rajoittuu kotiin. Tasapainon vuoksi on mainittava, että Apollon tietäjä bongasi myös useita lupauksia, jotka oli vuonna 2020 helpompi pitää kuin aiemmin. – Viimeisinä vuosinaan, muistisairaana mummi kertoi aina, kuinka hän on Kekkosen morsian, taiteilija avaa. Kannattaa myös muistaa, että toimittajat ja poliitikot löytyvät tyypillisesti suosituimpien ammattiryhmien listauksissa sieltä häntäpäästä... – Minä lomailen enemmän ulkomailla, koska kotimaassa on niin kallista ja nihkeetä. TWITTERIN hetkellinen joulurauha katkesi tapaninpäivän jälkeen, kun Iltalehden toimittaja Tommi Parkkonen puolusti näkökulmassaan kansanedustajien hyvätasoista palkkaa ja pitkiä lomia kertomalla, että he ovat tehneet paljon enemmän koronaviruksen torjunnan eteen kuin viihdetähti Sara Sieppi. Twitterin pohjattomasta kidasta löytyi useita taatusti petettyjä julkisia lupauksia. Kekkonen roikkuu seinällä hänen edesmenneen mumminsa kuvan alla. Sen Apollon tietäjä ymmärtää, että Kekkosen tuikea ilme koristaa Suomenmaan toimittajan työhuonetta tai keskustapäättäjän olohuonetta, mutta että laulaja Mariskan kotia. Mariska teki aiemmin uraa hip hop -artistina, mutta nykyisin hän lähinnä sanoittaa ja säveltää sellaisille tunnetuille artisteille kuin Jenni Vartiainen ja Anna Puu. Siis niiden, jotka tehtiin juuri ennen kuin korona sotki kaiken. Ei siinä hirveästi ole meriittiä mollata muita. Vai mitäpä sanotte näistä. Mariskalla on tauluvalinnalle kuitenkin kelpo selitys. Kultti, legenda, kaikkien tuntema. Taannoin laulaja-lauluntekijä Mariska paljasti Avun haastattelussa pitävänsä seinällään Kekkosen kuvaa. Petetyt lupaukset TEKSTI: HENNA LAMMI, SAMULI VÄNTTILÄ. Niin kävi varmasti ainakin sille onnekkaalle, joka lupasi olla tönimättä ketään. Entisen miss Suomi liittyi toimittajan mukaan asiaan siksi, että hallituksen vuodessa tekemien lakialoitteiden määrä on melkein yhtä paljon kuin Sieppi laittaa vuodessa kuvia Instagramiin “ulkomaanmatkoistaan ja bikineistään”. Apollon Tietäjät 44 8.1.2021 VUODEN alkupuoli on perinteisesti lupausten tekemisen kulta-aikaa, mutta kuinkahan kävi edellisten lupausten. – Halaan enemmän. Kekkonen putkahtelee esiin mitä yllättävimmissä paikoissa. Entäpä sitten politiikan toimittajat. Eikö kansanedustajia voisi kehua halventamatta muita ammattiryhmiä kuten nyt vaikkapa Siepin edustamia some-vaikuttajia. URHO KEKKONEN on… no Kekkonen. Hmm, Apollon tietäjä yritti ymmärtää vertausta, mutta se ei oikein auennut. – Teen empiirisen kokeen, miltä tuntuu oikeasti kokemuspohjaisesti tietää, mitä tarkoittaa iloinen 20-luku
Toisaalta olemme edellä neljän vuoden takaista ehdokastilannetta, vetovoimaa ehdokkaiden keskuudessa on siis ollut. VIIME VUOSI oli poikkeuksellinen myös siksi, ettei käyty yksiäkään vaaleja. Tänä keväänä käydään kuntavaalit, ensi vuonna maakuntavaalit, vuonna 2023 eduskuntavaalit ja vuonna 2024 sekä presidentinvaalit että Euroopan parlamentin vaalit. Siksi ehdokashankinta on seuraavat kaksi kuukautta meidän tärkein tehtävämme. Heidän nauttimansa luottamus on siivittänyt kerta toisensa jälkeen puolueen kokonaiskannatukseen, jolla on taisteltu vaalien kärkisijoista. Luottamus syntyy aina myönteisillä asioilla. Keskusta lähtee kuntavaalikevääseen kaksijakoisesta tilanteesta. Nopeat ja isot kannatusmuutokset ovat varmasti yhtä mahdollisia kuin ne ovat olleet viimeisinä parina vuotena. Kuntavaalien lisäksi luottamusta pitää herättää valtakunnallisella politiikalla. Vuosi 2021 aloittaa pitkän vaaliputken. Keskustan on mahdollista päästä kiinni suureenkin myönteiseen kannatusmuutokseen, jos se pystyy herättämään suomalaisissa luottamusta. On uskallettava luoda uusia pelikirjoja. Politiikassa tuntuu olevan meneillään aika, jolloin ympärillä on vain epävarmuutta. Olemme Suomen vahvin kuntapuolue. 8.1.2021 45 Puheenvuoro VUOSI 2020 jää historiaan poikkeuksellisena vuotena. Siksi on tärkeää pitäytyä viime syyskuussa auki lausutussa tavoitteessa: Keskusta on Suomen myönteisin ja tulevaisuususkoisin puolue. Voimme luoda 2020-luvun politiikan uuden tuulen ja palauttaa ratkaisuhakuisuuden vetovoimaiseksi. MILLAINEN alkanut vuosi voisi olla politiikan osalta. Toisaalta nähtiin myös se, ettei oppositioasema ole automaatio kannatuksen nousuun. POPULISMIN ja identiteettipolitiikan nousu ovat kansainvälisiä ilmiöitä, jotka ovat hallinneet politiikan asetelmaa jo kokonaisen vuosikymmenen. Koronapandemia mullisti koko maailman. Kohti vaalien putkea Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri. Taistelu virusepidemiaa vastaan yhdisti hetkeksi puolueet yli hallitus-oppositio -asetelman. Kuntavaalit on keskustalle mahdollisuus parantaa kannatusta merkittävästi. Keskustan juuret voivat jälleen olla tulevaisuuden politiikan vahvuus. Haaste on kohdistunut myös Suomen ulkopuolella erityisesti poliittiseen keskustaan. Ratkaisuhakuiselle politiikalle on vaikea hakea kantopintaa, kun kentän eri laidoilla on liikkeitä, jotka menestyvät sanoittamalla ihmisten syvimpiä huolia ja pelkoja. Mitä enemmän saamme tavallisia suomalaisia ympäri maan ehdolle, sitä parempi mahdollisuus meillä on petrata kannatuslukemiamme merkittävästi ylöspäin. Myös politiikassa viime vuosi oli monella tavalla erikoinen. Toisaalta gallupmittaukset näyttävät meille paikoilleen jämähtänyttä kannatusta. Vuosi 2020 näytti, että puolue voi hallitusvastuussa kasvattaa kannatustaan. Syksypuolella taudinhallinta puolestaan jo aiheutti perinteistä poliittista debattia. Ei ole oppeja menneiltä ajoilta sovellettaviksi. Ehdokasverkosto on meidän suurin mahdollisuutemme tänäkin keväänä. Meillä on ehdottomasti eniten kuntapäättäjiä ympäri Suomen. Jokaisen arki muuttui
Keskustaväki on sopeutunut etäkokouksiin yllättävänkin kivuttomasti. Keskusta Kepukentän yhteinen DIGILOIKKA 8.1.2021 46. 8.1.2021 46 TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Korona-aika on tuonut yhdistystoimintaan uuden elementin, kun kokouksia on opeteltu pitämään etäja hybridimalleilla
Ja tietysti ehdokaskoulutusta järjestetään myös etäyhteyksien kautta. – Toisaalta olihan siinä jotain niin keskustalaista, kun puheenjohtaja Saarikko istui kotonaan pöydän ääressä puhetta pitämässä, Ruohola muistelee. 8.1.2021 47 47 ESPOON KESKUSTANAISTEN sihteeri Aili Pesonen on päässyt seuraamaan läheltä, miten koronapandemia on vaikuttanut erilaisten järjestöjen kokouskäytäntöihin. – Minulle jäi kuitenkin semmoinen kuva, että ongelmat eivät silloinkaan johtuneet tekniikasta. Kuluja toki etäkokouksissa säästyy, mutta ihmisten tapaamisen ilo livetilanteessa on niin tärkeä osa keskustalaisuutta, että se säilyy jatkossakin. Ihmisistä huomaa jo nyt, kuinka he kaipaavat tapaamisia ja keskustelua myös kasvokkain. Aili Pesonen muistelee osallistuneensa yhteen kokoukseen sujuvasti kesäasunnoltaan Etelä-Karjalan Taipalsaarelta, vaikka paikallisissa nettiyhteyksissä oli paljonkin toivomista. Eikä sen välttämättä tarvitse olla edes puheenjohtaja, Aili Pesonen toteaa. – Meidän yhdistyksessämme eräs ikäihminen oli ajatellut ensin vain seurata kokouksen kulkua passiivisesti. Kokonaan ne eivät silti pysty fyysisiä kokoontumisia korvaamaan. Ihmisten tapaamisen ilo livetilanteessa on niin tärkeä osa keskustalaisuutta, että se säilyy jatkossakin. Kokousta voidaan silti johtaa paikasta riippumatta melkein mistä hyvänsä. ESPOON KESKUSTANAISTEN osalta etäkokoustekniikka on toiminut moitteettomasti. Etäyhteyksien ansiosta moni sellainenkin jäsen on päässyt osallistumaan kokouksiin, jolle se muuten olisi ollut hankalaa. – Saimme yhteyden pelaamaan yhden käytöstä poistetun kännykän avulla. – Meillä on pieni parinkymmenen jäsenen yhdistys. Aluksi etäkokouksiin suhtauduttiin hiukan negatiiviseen sävyyn. – Erityisen ylpeä olen puoluekokouksen onnistumisesta. – Toivon, että hybridimallilla mennään myös jatkossa. Ajatus etäkokoukseen osallistumisesta vaatii Pesosen havaintojen mukaan joskus myös hieman totuttelua. – Alustat ovat helppokäyttöisiä. Ilmeistä ja eleistä näkee niin paljon paremmin, miten toiset ihmiset reagoivat ja miten viesti menee perille. Mielestäni keskustalaiset toimijat ovat sopeutuneet etäkokouksiin keskimääräistä paremmin, hän arvioi. Syyskokous vietiin läpi hybridimallilla ja siihen osallistui yli puolet jäsenistä. KESKUSTAN kenttäväen aktivoitumisen digipuolella allekirjoittaa myös puolueen viestintäpäällikkö Laura Ruohola. Keskustan vaalima monipaikkaisuus on samalla osoittanut toimivuutensa ympäri maan. – Kuulun moneen muuhunkin järjestöön. Kokoustamisen helppous näkyy myös yleisenä aktiivisuutena ja osallistumisinnokkuuden kasvuna. Kuusi oli paikalla fyysisesti ja toiset kuusi etäyhteyksien päässä. SYYSKAUDEN suurissa valtakunnan tason rypistyksissä eli syyskuun puoluekokouksessa ja marraskuun puoluevaltuustossa asioiden juoksutus sujui Ruoholan mielestä jo huomattavasti jouhevammin. Perinteisten kokousten aikakausi ei ole kuitenkaan ohi. Keskustan osalta ensimmäinen isompi koetinkivi oli alkukesään lykkäytynyt puoluevaltuuston kokous. Aili Pesonen pitämässä etäpalaveria vuoden alussa Espoon Keskustanaisten puheenjohtajana aloittaneen Outi Saarelaisen kanssa.. Käytännössä kyse oli täysin etäkokouksesta. – Voin sanoa, että reilun puolen vuoden aikana on tapahtunut keskustalaisten yhteinen iso digiloikka, hän kuvailee tilanteen kehittymistä. Puoluevaltuuston osalta lisähaastetta aiheutti pahentunut koronatilanne ja kokouspaikan siirto ihan viime hetkellä. TEKNISET valmiudet alkavat suomalaisissa kotitalouksissa olla nykyään sitä luokkaa, että osallistumiselle ei pitäisi sen puolesta olla isompia esteitä. Etäkokousten yllä pitkään leijunut uhka on Pesosen mukaan kääntynyt enemmän mahdollisuudeksi. Ruohola myöntää kokousteknisiä ongelmia tuolloin vielä esiintyneen. Riittää että joku toimii avaajana ja koollekutsujana. Nyt tuntuu siltä, että hybridimallin kokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Fyysinen pitopaikka on kokouskutsussa määritelty kunnallisjärjestön tiloihin, missä on myös konferenssikaiutin. Ihmiset olivat tottumattomia etäkokouksiin ja touhu oli kaikille vielä vähän opettelua. Viestintäpäällikkö Laura Ruohola on samoilla linjoilla siitä, että korona-aika tulee jättämään pysyvän jälkensä politiikan pöytätapoihin ja kokouskulttuuriin. KORONAN kyllästämän ajanjakson kokemuksien perusteella Pesonen uskoo, että etäkokoukset ovat tulleet jäädäkseen suomalaiseen yhdistystoimintaan. Esimerkiksi ikäihmiset ja lapsiperheiden äidit ovat olleet entistä aktiivisemmin mukana, Pesonen kertoo. Kokouksen aikana hän oli huomannut, että koneessa on myös mikrofoni, laittanut sen päälle ja sen jälkeen osallistunut keskusteluun ihan normaaliin tyyliin ja päässyt sanomaan sanottavansa. Etäyhteyksien hyödyntäminen ei sihteerinä toimivan Pesosen mukaan pelkästään virallisten kokousten varaan, vaan vakituinen yhteydenpito ulottuu myös piiritasolle. – Keskustanaisten Uudenmaan piirin järjestämänä on ollut mahdollisuus opetella esimerkiksi somekirjoittamista tai livevideon tekemistä. – Tiedämme vasta myöhemmin, mitä tämä tilanne tarkoittaa tulevaisuuden kannalta. Mieheni teki etätöitä ja minä osallistuin etäkokoukseen saman kännykän kautta, hän naurahtaa. – Espoossa kulkeminen on hidasta, jos joutuu turvautumaan julkiseen liikenteeseen. Epäilyt järjestelyjen onnistumisesta ovat karisseet sitä mukaa, mitä tutummaksi etäkokoustaminen on kansalaisille tullut. AILI PESONEN arvioi keskustalaisten kenttätason toimijoiden selviytyneen digiloikasta erinomaisen hyvin
Rokuan Geopark-status on nostanut alueen matkailunäkymät aivan uudelle tasolle. Ja juuri lapsiperheille suotuisien päätösten ansiosta. – Minua kysyttiin kunnallisjärjestön eli nykyisen kuntayhdistyksen sihteeriksi vuonna 2016. – Periaatteena on, että jos johonkin ryhdyn, niin keskityn siihen sitten täysillä, Paavola valaisee. TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA: MIKKO ERONEN Utajärvellä ei ujostella kysymistä Maija Paavola Onnistunut kuntapolitiikka houkuttaa Maija Paavolan mukaan uusia vastuunkantajia.. Nyt on jo nähty, että useampi perhe on valinnut Utajärven asuinpaikakseen. – Aika harva pystyy heti suoralta kädeltä sanomaan, lähteekö ehdokkaaksi. – Toisaalta taas pitää olla joku tietty päivämäärä, mihin mennessä vastaus täytyy antaa. Keskustan riveistä lähtenyt idea sai Paavolan mukaan kannatusta muistakin valtuustoryhmistä. Naiset empivät yleensä miehiä kauemmin. Keskustan osalta muutos tietää sitä, että listalle voidaan ottaa nyt 28 ehdokasta. Kun vaaleihin on aikaa vielä kolmisen kuukautta, joudutaan keskustan listalla myymään jo eioota. POHJOIS-POHJANMAAN piirin parhaana ehdokashankkijana palkittu Maija Paavola korostaa, että rekrytoinnissa on tarpeen käyttää tuloksien saavuttamiseksi oikeanlaista ”pelisilmää”. Näin ehdokashankintaa saadaan vietyä koko ajan eteenpäin, Paavola kiittelee. Aikainen startti onkin Paavolan mielestä tärkein syy onnistumisen taustalla. – Omat vanhempani eivät olleet poliittisesti aktiivisia. Voittaneen joukkueen matkaan on myös huomattavasti helpompi hypätä. – Utajärvellä on käytössä valiokuntamalli, missä päätettäviä asioita pitkälti jo valmistellaan. ENSIMMÄISEN kauden valtuutettu toimi vaalipäällikkönä jo edellisissä kuntavaaleissa, vaikka oli tullut puolueen toimintaan mukaan vasta vuotta aikaisemmin. Nykyisen 17-paikkaisen valtuuston tilalle valitaan huhtikuussa 19 valtuutettua. – Kulujahan siitä aluksi tulee, mutta pitkässä juoksussa se maksaa itsensä takaisin. Mummoni sen sijaan oli aikanaan perustamassa Muhoksen Keskustanaisia. HIUKAN HELPOTUSTA tilanteeseen toi Utajärven kunnanvaltuuston joulukuinen päätös nostaa valtuutettujen lukumäärää vaihteeksi ylöspäin. – Pitää varmaan perustaa toinen lista, että kaikki halukkaat pääsisivät mukaan, Paavola vitsailee. Seitsemän kymmenestä istuvasta valtuutetusta on valmis jatkamaan, joten vaihtuvuus on ihan sopivaa, vaalipäällikkö myöntää. Kun paikkoja nyt lisätään, niin vastuuta saadaan jaettua isommalle porukalle. Ehdokashankinta alkoi Utajärvellä jo vuosi sitten. 8.1.2021 48 Keskustan kasvot VANHAN FRAASIN mukaan voittaminen on keskimäärin mukavampaa kuin häviäminen. – Keskustan lista on kaikin puolin kattava ja tasa-arvo toteutuu mahdollisimman hyvin, Paavola painottaa. Tavallisten kuntalaisten näkökulmasta Maija Paavola nostaa yhdeksi merkittävimmistä päätöksistä maksuttoman päivähoidon kaikille. Kuluneelle kaudelle tehty valtuuston koon pienentäminen aiheutti kuormitusta tietyille luottamushenkilöille. – Ensin kysyttiin istuvat valtuutetut, varavaltuutetut ja aiemmin ehdolla olleet. Keskusta-aate kulkee Paavolan osalta verenperintönä, kuten myös aktiivinen osallistuminen politiikkaan. Eli siinä on hypätty tavallaan yhden sukupolven yli, hän nauraa. Sen jälkeen siirryttiin uusiin nimiin. Ehdokasasettelun tavoitteet säilyivät ykköspuolueessa ennallaan. VAIKKA uudet vaalit ovat Utajärvelläkin jo ovella, voi kuntapäättäjä katsoa ylpeänä menneen kauden saavutuksia. Tämä totuus pätee Utajärven Keskustan vaalipäällikön Maija Paavolan mukaan myös kuntapolitiikassa. Sitä ennen olin kaksi kertaa kieltäytynyt kuntavaaliehdokkuudesta, koska toimin pitkään aktiivisesti Vesaisissa
8.1.2021 49 Jos johonkin lähden mukaan, niin olen 100 prosenttisesti mukana.
Puhekielen täsmällisyys erottaa meitä. 8.1.2021 50 TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: JAAKKO MARTIKAINEN Kepukaverit ANU VEHVILÄINEN: Äitini Sirkka on huolehtinut aina hyvin minusta ja Tatusta. Se ilmenee muun muassa erilaisten vempaimien käyttöohjeiden halveksuntana. Äidillä on sellaista elämänkokemusta ja historiatajua, joka puuttuu minulta ja Tatulta. Tatu on meidän molempien digituki. Jos tautitilanne olisi parempi, vierailisin mummin luona Savossa useammin. Huomaan, että minusta on tullut hidas. Tatulla on hauskaa, salaviisasta huumoria, josta tykkään. Minä olen meistä kolmesta selvästi kärsimättömin. Korona-ajan opiskelijaelämä kuulostaa hankalalle kaikkine varomisineen. TATU HILTUNEN: Äiti ja mummi ovat toimineet minulle aina hyvinä tsemppareina. Jos joskus yritän jostain lehden jutusta kertoa, Anu haluaa, että tarkistan täsmällisen siteerauksen, enkä puhu vain sinne päin. On ehkä tullut isäänsä Timoon tässä asiassa. Tykkäämme oleilla, tehdä hyvää ruokaa ja vaihtaa ajatuksia keskenämme. Olen valtavan kiitollinen äidistäni ja pojastani. Yleisimmät ongelmat ovat puhelinja tablettipainotteisia. Sarja päättyy. Tatu on aina ollut sopuisa ja kiltti mummin poika. Soittelen molempien kanssa useita kiertoja viikossa, kerromme arjen ilot ja elämän murheet. Toisaalta politiikan kysymyksissä olen mielestäni pitkäjänteinen. Erityisesti kotimainen kirjallisuus viehättää, jopa samat kirjat. Poliitikko Anussa pomppaa esiin! Ihailen, kuinka näppärästi Anu puuhaa kodissaan. Itseäni kiinnostavat tässä vaiheessa enemmän talouteen, matematiikkaan ja teknologiaan liittyvät hömpötykset. Lapsenlapsen salaviisas huumori on Sirkka Kainulaisen mieleen Tatu Hiltunen on Anu-äidin ja Sirkka-mummin digituki. Sirkka ja minä olemme aika samannäköisiä, Tatussa on ehkä enemmän isänsä näköä. SIRKKA KAINULAINEN: Anulla ja minulla on varsin samanlainen maku kirjallisuuden suhteen. Äiti ja mummi ovat kirjallisuuden ja kulttuurin ystäviä, toisin kuin minä. Tatu on meistä kaikista perusteellisin ja järjestelmällisin. Saan aika usein kunnian auttaa sekä äitiä että mummia digitalisaation murroksessa. Olemme olleet paljon yhdessä sekä Joensuussa että Iisalmessa. Äidin kanssa pääsee toisinaan väittelemään, mummin kanssa on lähes aina astetta rauhanomaisemmat keskustelut. Nyt, kun Tatu on nuori aikuinen, hänen kanssaan on mukava jutella erilaisista asioista ja kuulla hänen mielipiteitään
– Hirvittävän hyvää keskustelua Satakunnassa, totesi Pirkkalainen. – Fiksua keskustan kenttäväkeä, jatkoi Lintilä. toiminnanjohtajaksi valittu Tarja Kiviniemi. Vaalipäällikkö Pasi Koski kertoi, että Satakunnassa on tällä hetkellä kasassa 160 kuntavaaliehdokasta. Mikä oli ollessa, kun 60 virallista kokousedustajaa saivat nauttia ministeritason kokousvieraista vaikka kotisohvallaan. Hänellä ei ollut vastaehdokkaita. Kokousta oli mahdollisuus seurata paikan päällä Janakkalan Kiipulassa ja etäyhteydellä. Piirikokous kiitteli eduskuntaa joululahjarahoista, mutta muistutti, että monet alemman verkon tiet ovat edelleen kehnossa kunnossa. Uuden toiminnanjohtajan rekrytointi on parhaillaan käynnissä. Keskustapiirit kokoustivat joulukuussa hybridimallilla. TEKSTI: ANNE HIEVANEN, PETRI GÖRMAN Keskusta Piirikokouksissa katsottiin kuntavaaleihin Satakunnan etäpiirikokouksen johtokeskuksen muodostivat Kati Kiljunen, piirin puheenjohtaja Satu Pietilä ja piirin vt. Saarikon mukaan ”kaikki nuolet osoittavat nyt keskustan suuntaan”. Varapuheenjohtajiksi piiri valitsi vaalin jälkeen Pekko Kuusiston Laitilasta ja Julia Koskisen Turusta. Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja vaihtuu, kun lähes kuusi vuotta toiminnanjohtajana ollut Juha Iso-Aho siirtyy keskustan puoluetoimistoon vaalikoordinaattoriksi. Varapuheenjohtajina jatkavat Kirsi Hassinen Eurajoelta, Satu Jokela Jämijärveltä ja Liisa Rampa Porista. Piirin puheenjohtajana jatkaa Satu Pietilä Raumalta. Ennakkoon kokoukseen oli ilmoittautunut 103 virallista kokousedustajaa, joista kolme oli paikalla Loimaalla. Ehdokaslistat ratkaisevat Saarikon mukaan valtaosan vaalituloksesta. Kiitoksiin puhkesivat etänä kokoukseen osallistuneet elinkeinoministeri Mika Lintilä ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. SATAKUNNAN piirin syyskokous sujui leppoisasti ja tyylillä. Edessä olevia kuntavaaleja Saarikko pitää historiallisena koitoksena, jossa keskustaa haastetaan. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pölähti etäyhteydellä paikalle poliittisen keskustelun avaajaksi, ja läppärit maatalousmuseon pöydillä heräsivät eloon. Piirin puheenjohtajana jatkavan Satu Simeliuksen mukaan kuntavaalien ehdokastilanne näyttää Varsinais-Suomessa hyvältä, paremmalta kuin edellisellä kerralla. An ne H ie va ne n An ne H ie va ne n Pe tri G örm an. Vieressä toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho, joka siirtyy töihin keskustan puoluetoimistolle. Häggman muistutti, että on kaikkien keskustalaisten yhteinen haaste saada jokaiseen kuntaan kattavat ehdokaslistat. Piirin varapuheenjohtajiksi valittiin Aulis Veteläinen Hämeenlinnasta ja Heli Lehtilä Lopelta. Lintilä puhui puheenvuorossaan turpeen tulevaisuudesta. Kannanotossaan piirikokous kiinnitti huomiota hyväkuntoisen tiestön ja toimivan liikenneverkon merkitykseen. Satakunta on tunnettu turvemaakunta, jossa muutokset iskevät lujaa muun muassa Honkajoelle ja Karviaan. Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajana jatkaa Johanna Häggman. Syyskokous valitsi forssalaisen Johanna Häggmanin jatkamaan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajana. Elämänpiiri on pienentynyt koronavuoden aikana ja kasvuliike käy isoista keskuksista väljemmille asuinalueille. MYÖS Etelä-Hämeen keskustan piirikokous järjestettiin hybridimallilla. 8.1.2021 51 VARSINAIS-SUOMEN keskustapiirin syyskokous Sarka-maatalousmuseossa Loimaalla antoi mallia siitä, kuinka keskusta uudistaa kokouskäytäntöjään
Kun ollaan hallituksessa, puolustetaan hallitusta. Eivät lapset ole terroristeja. Siksi suomalaisille äideillekin piti avata tie Suomeen. Housuthan siinä repeävät, vähintään. Ministereitä kuritettiin sivuseikasta, poliittisin perustein. Esko Fält EU OTTAA huomattavasti velkaa jäsenmaidensa laskuun ja jakaa sitä koronan varjolla huonossa taloudellisessa tilanteessa oleville Euroopan valtioille, pääasiassa Italialle, Espanjalle ja Kreikalle. Siksi minusta on selvää, että hallituksessa joko ollaan tai sitten ei. Ja Puola ja Unkari saavatkin vastikkeettoman avustuksen. Tästä eivät kiihkoilijat pidä. Samalla huomaisimme, kuinka Anneli Jäätteenmäen kohtalossa oli paljon samaa. Tueksi sanon Santeri Alkion ajatelleen ja kirjoittaneen niin, että vaikeimmissakaan oloissa kasvaneen toivo ei ole menetetty. Eikä ketään kiinnostanut, oliko pääministeri lupaillut Amerikoissa Suomen puolesta liikoja. Kummassakin tapauksessa oli hyvä tavoite. Kummassakin tapauksessa itse asia on siis jäänyt huomiotta. Haavisto-tapaus ei tosin ehkä ole näin yksioikoinen, enkä varmastikaan tiedä kaikkea siihen liittyvää. MUTTA AINA on hyvä pitää mielessä, että poliittisen operaation taustalla on puoluepolitiikka ja sen ansat. Mutta kummassakin tapauksessa itse asia jäi sivuun. Hallituksessa voidaan parhaiten hoitaa isänmaan asioita. Mutta poliittisista syistä tartuttiin sivuseikkaan, jotta edes niin voitaisiin itse asiaa jarruttaa ja tuomita. Se on vuodelta 1951: ”Me olemme rohkeasti edustaneet sitäkin käsitystä, että jokainen eduskuntaryhmä meidän oloissamme on hallituskelpoinen. Jos heidän taustassaan oli laittomuuksia, niin niistä tuomittakoon. Koko media kirjoitti vain siitä, miten todistusaineisto oli saatu. Pekka Haaviston kanssa keskusta ei voi enää työskennellä. Nyt tilanne on sama. Valtavan iso asia omin päin päätettäväksi. JÄÄTTEENMÄEN tapaus on jäänyt mieleeni yksinkertaistettuna näin: Jäätteenmäki näki Lipposen antaneen Amerikan-matkallaan ymmärtää, että Suomi hyväksyy hyökkäyksen Irakiin. Haaviston presidenttitie on katkaistu. Puola ja Unkari uhkasivat kaataa koko paketin. Tämän rauhallisen ja sovinnollisen kannan takia meille puidaan nyrkkiä tänäkin vuonna, mutta se ei saa häiritä meidän rauhaamme eikä masentaa mieltämme.” Ja päätteeksi vielä kappale Alkion ajatuksia Seppo Niemelän tulkitsemina: ”Alkiolle kansanvalta ei ole ’ehdoton enemmistö sellaisenaan’, vaan sitä on pikemminkin ’kompromissieli sovittelusaavutus’, jossa ’eri vivahdukset, mikäli mahdollista, otetaan huomioon’. Ja tietenkin lapset tarvitsevat äitejään. Laillisuus on tärkeää. Kauno Pietilä Kalanti Neuvottelut ulkoministerin vaihtamiseksi EU:n erikoinen avustuspaketti. Saksan johtaja Angela Merkel selvitti kiireesti tämän oikeusvaltioasian siirtämällä sen myöhemmin ratkaistavaksi. Löytyykö Annika Saarikolta samanlaista kanttia kuin Katri Kulmunilta vuosi sitten. Päätelmä tästä on se, että tällä järjestelyllä todennäköisesti maksetaan Etelä-Euroopan valtioiden velkoja ja pelastetaan velkojen rahoittajat, Saksan ja Ranskan pankit. Luulisi vihreidenkin puhetta ymmärtävän. Muuten käy kuin miehelle, jonka toinen jalka on veneessä ja toinen laturilla, kun vene lähtee. Rinne vaihtui nopeasti Mariniin, eikä hallitustyöskentelyyn tainnut jäädä kovin suuria lommoja – pikemminkin päinvastoin. Asia voidaan pelastaa, kun neuvotellaan hallituksen sisällä eikä kaadeta hallitusta. 52 MIELIPITEET 8.1.2021 HELPOTTAISIKOHAN keskustaväen suhtautumista tapaus Haavistoon, jos palaisimme ydinasiaan ja näkisimme metsän puilta. Mutta kansanvallassa täytyy perusnäkemyksenä olla, että ministerillä on suurempi valta politiikan linjoissa kuin virkamiehellä. Erikoinen avustuspaketti. ”Maata on lailla rakennettava” ja niin edelleen. Tavoite oli humaani ja oikea. Panenkin kuin huoneentauluksi V. Ja hallitukseen kannattaa mennä ja siellä olla. Keskustan kentälle eduskuntaryhmän käyttäytyminen Haavisto-äänestyksessä oli raskas isku. Juha Mauno Pukkila Haaviston ja Jäätteenmäen kohtaloissa on paljon samaa REILU VUOSI sitten keskusta vaati Antti Rinteen väistymistä pääministerin paikalta. ”Ihmisyyden kehitystarpeen varaan voi aina rakentaa”, Seppo Niemelä kuvaa Alkion ajattelua kirjassaan Ajankohtainen Alkio. Muutama on jo perunut kuntavaaliehdokkuutensa. Suomi on siis yksi velan maksaja. Puola ja Unkari, jotka ovat myös suuria saajia, pakotettiin kuitenkin EU:n määräyksellä oikeusvaltioperiaatteen perusteella muuttamaan politiikkaansa. J. Mutta voimme olla nyt rauhallisia. Ei siis ole kolmatta tietä. Keskustan on vaadittava hallituksessa, että vihreät vaihtavat ulkoministeriä. Keinoissa oli moittimista. Sukselaisen ajatuksen Tukimiehen kirjasta, joka on kirjahyllyssäni. Emme voi olla lapsenryöstäjiä. Näin saadaan asioille ’harkitumpi perustelu’. Ja siihenkös tartuttiin. Osin taustana on sekin, että Alkio näki kaikissa puolueissa jotakin oikeutettua ja huomioon otettavaa.” Siinä siis nykyään paljon vaadittua alkiolaisuutta sovellettavaksi – vaikka hallituspolitiikkaan. Ei ole enää pöyristymisen aihetta. Haaviston tarkoituksena oli saada suomalaislapsia pois Al Holin leiriltä. Ja todisteetkin olivat, mutta hankittu väärin keinoin. Lipponen siten ikään kuin liitti Suomen USA:n johtamaan koalitioon. Suomi saa tässä EU-paketissa 3 miljardia ja maksaa 6–7 miljardia
Valtiovallalla on suuri vastuu huomioida näitä arkemme sankareita, hoitotyön ammattilaisia, sellaisella tavalla, joka osoittaa yhteiskuntamme arvostavan heidän osaamistaan ja sitoutumistaan näinä vakavan kriisin aikoina. Myös laitoshoidossa olevat vanhukset tarvitsevat lisää käsiä ja sosiaalista kanssakäymistä, joka toteutuu parhaiten pienemmissä hoitoyksiköissä. Työvuoron aikana on hoidettava määrätyt kohteet ja niistä ei voi tinkiä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tässä tilanteessa ministerin luottamuslauseäänestyksen selitteleminen ja vatulointi ei parantanut puolueen kuvaa eikä lisännyt luottamusta. Yhä useampi vanhus on pitempään kotona, ja laitoshoitoon pääsy on mahdollista vasta, kun terveydentila on todella huono. Perttu Helin KESKUSTA käyttää liian paljon aikaa muiden puolueiden ongelmien käsittelyyn, ja silloin puolueen omat tavoitteet jäävät hämäriksi. Anneli Lohiniva JOS LAUTATAAPELI ja tekstiviestikohu aiheuttavat eroamispäätöksen, niin kynnys tässäkin ylittyi ja roimasti. Raija Malmi Haavistosta meteli Facebookissa Suomenmaan Facebook-sivulla käytiin kiivasta keskustelua ulkoministeri Pekka Haaviston tapauksesta. Haavisto sai moitteet perustuslakivaliokunnalta mutta jatkaa ministerinä. VALTAOSA koronakriisin hoitamisen vastuista on langennut naisvaltaisille aloille terveydenja sosiaalihuollon sektoreilla. Naisliikkeen tärkein tehtävä on vaikuttaa siihen, etteivät Suomessa sen enempää tasa-arvotyö kuin hoitoalan henkilöstön mittaamattoman tärkeä työpanos jää taka-alalle ja huomaamatta. Keskusta ajaa hallitusohjelman tavoitteet maaliin ja rakentaa. Keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri vetoaa maan hallitukseen, että se esimerkiksi stipendin avulla rakentaa näille naisvaltaisten alojen työntekijöille kiitokset heidän tekemästään työstä koronakriisin aikana. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Sen tulee olla meille kaikille kunnia-asia. PÄÄSI ”kuin koira veräjästä”, mikä ei todellakaan kuulu oikeudenmukaisen ihmisen arvomaailmaan. Sari Kujanpää toiminnanjohtaja keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri Naiset ja naisjärjestöt kannattelevat Suomen yhteiskuntaa koronakriisissä IKÄÄNTYVIEN ihmisten yksinäisyys lisääntyy kovalla vauhdilla. Meidän on huolehdittava ikääntyvästä väestöstä hyvissä ajoin, sillä suurin osa meistäkin tulee vielä tarvitsemaan noita käsiä. Sirkka-Liisa Seppä ON HULLUTUSTA antaa toisten puolueitten mennä tällä tavalla ihon alle. Nämä sankarit ovat pyyteettömästi auttaneet ihmisten selviytymistä tästä vaarallisesta virustaudista tekemällä pitkiä työvuoroja ja joustamalla tarpeiden mukaan. Nyt nähtiin mihin se himo ministeriauton kyytiin vie, ja persut kiittää. Silloin useampi vanhus saisi laadukasta hoitoa ja ehkä pikkaisen pitemmän ajan keskustella hoitajan kanssa. Antti Ens KESKUSTALLA ei ole varaa tehdä tällaisia mokia, olisin toivonut suoraselkäisyyttä äänestykseen. Kotihoitajat työskentelevät äärirajoilla ja heillä ei ole aikaa muuhun kuin välttämättömiin hoitotoimenpiteisiin. Yksi vaihtoehto olisi esimeriksi stipendin varaan rakentaa heille kiitos niistä uhrauksista, joita jokainen alalla toiminut on tehnyt. Reino Kallunki KAIKKI tapaukset erilaisia. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Haavisto sai eduskunnan luottamuksen. Matti Sippola VIHREILTÄ ei voi odottaa asiallista toimintaa, niin keskustan pitäisi pitää oikeudenmukaisuuden ja etiikan lippua ylhäällä. Mauri Moilanen Oulu Vanhusten hyvä hoiva on arvovalinta. Sekoilkoot. Hoitajamitoitus olisikin saatava nopeammin kuin 2023 vastaamaan toivottua 0,7:ää. Useimmiten ministeri itse on tehnyt johtopäätökset . Ei niitä voi verrata. useimmiten vain siksi, että olo olisi tullut vaikeaksi jatkaessa. Asia on käsitelty eduskunnassa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.1.2021 Verkosta Mielestäni olisi oikein ja kohtuullista, että Suomen perustuslain noudattamiseen liittyvä ennakkovalvonta olisi alan ammattilaisten käsissä. Vanhuksista huolehtiminen ei saa olla rahasta kiinni. Hannu Kallunki EHKÄ hyvä puoli tässä asiassa on se, ettei Pekka Haavisto ole keskustalainen. Stipendi olisi kaikille sama ja näin oikeudenmukainen. Keskusta jatkaa työtään hallituksessa. Kauko Tuupanen ex-tilintarkastaja, talousneuvos JATKUNUT koronakriisi koettelee demokratioiden toimivuutta ja ihmisten perusoikeuksia tavalla, joka vaatii entistä vahvempaa ja järjestäytyneempää yhteiskuntaa sekä vahvaa naisliikettä
kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. NUORIA sytytä se, että kauemmin toiminnassa olleet virittelevät sanansäikeitä puolueen hautajaisiin ja apeana muistelevat, kuinka ennen oli kaikki paremmin. Onko valtion E-kirjasto vielä täyttä utopiaa. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Jukka Sällinen p. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@ keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Mitä, jos keskitytään rohkeasti olemaan historiasta ammentavia, nykyhetken tunnistavia, mutta rohkeasti tulevaisuuteen katsovia keskustalaisia. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. Tänä vuonna on rohkeasti panostettava ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. 040 416 0147, matti.kuittinen(a) keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@ gmail.com. Mutta ilman nuorisojärjestöjä puolueelta puuttuisi joukko omantunnon kirittäjiä, oikeita ja osaavia vaikuttajia. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Puhumme puolueena seinien leveydestä ja kattojen korkeudesta, mutta toimimmeko todella tämän fraasin mukaan. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. p. Peräpohjola Peräpohjolan piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Ilmassa on myös epävarmuutta. 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Erityisesti viime vuonna tämä kysymys nousi usealla esiin, ja eri korkeakoulujen teettämät tutkimukset opiskelijoiden väsymisestä ovat karua luettavaa. Onko minulla varaa perustaa opiskeluaikana perhettä. Toimisto auki sovittaessa. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tj Heli Purola 0400 170 701. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. KESKUSTALAISUUDESSA nuoria ja opiskelijoita houkuttelee aito mahdollisuus osallistumiseen, yhdenvertaisuus ja tulevaisuususko. Opiskelijat ja nuoret on helppo alentaa harjoitteleviksi hiekkalaatikkopoliitikoiksi, jotka välillä haastavat näkemyksiä turhankin tahdikkaasti. krs. Tai mitä, jos en enää jaksa. Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen voimaa ei ole syytä vähätellä. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. krs, 87100 Kajaani. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Uskallanko muuttaa kauemmas opiskelukaupungistani ja suorittaa kursseja verkkokorkeakoulussa. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. TUOREENA opiskelijajärjestön puheenjohtajana huomaan pohtivani paljon nuorisojärjestöjen roolia sekä puolueessa että yhteiskunnassa. Itsesäälissä rypeminen ja aikaisempien kannatuslukemien liiallinen hekumointi eivät edistä mitään. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 minna.peittola@keskusta.fi. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ympäri Suomen ja ensikertalaisuuskiintiöiden poisto ovat oikeita askeleita nuorisokannatuksen suuntaan. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Kun teoillamme näytämme, että välitämme aidosti nuorista ja opiskelijoista, herätämme luottamusta puolueeseen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Eveliina Leskelä Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. 54 Keskustassa tapahtuu 8.1.2021 Puheenvuoro Mitä kuuluu, keskusta. fi. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Niitähän puolue tarvitsee. Kuinka käy opintolainan takaisinmaksun, jos en saa valmistumiseni jälkeen töitä. Me päätämme, haluammeko muistaa vuoden 2021 hyvinvointiuudistusten vai epätoivon vuotena. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. 0440. 050 405 7742 tai 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi) ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Jenni Vuorela puh. Satakunta Piiritoimisto: Piirin ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Puolueidentiteettimmekään tuskin löytyy kollegoilta oikealta tai vasemmalta. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset. krs), Lappeenranta
Perheet tarvitsevat monimuotoisia lapsenhoidon mahdollisuuksia ja lapset ja nuoret riittävää tukea koulunkäyntiin. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 PORI. – Tuoreet päätökset leikkauksista koulutukseen sekä kotihoidontuen Helsinki-lisään ovat osoitus valtapuolueiden vieraantumisesta perheiden ja koulujen arjesta. Ovaskan mukaan kasvava kaupunki tuo haasteita ja investointipainetta, mutta hän uskoo, että monipuolisella asuntotuotannolla ja kestävillä liikenneratkaisuilla edesautetaan asukkaiden viihtyisyyttä. Se on tunne turvallisuudesta, siitä, että on työtä, koulutusta ja palveluita. Suzana Bincl Jari Laukkanen Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Tampereen on jatkossakin kyettävä lisäämään vetovoimaansa, Ovaska sanoo. Edellisissä kunnallisvaaleissa keskustalla ei ollut Tampereella omaa pormestariehdokasta. Keskustan Helsingin piiri äänesti Kärkkäisen pormestariehdokkaakseen joulun alla pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan. Tampereella kunnallisjärjestö tuki Ovaskan ehdokkuutta yksimielisesti. KÄRKKÄISEN mielestä Helsingin kaupunginvaltuusto kaipaa keskustalaista linjaa. Hänen mukaansa kaupungin valtapuolueet eivät ole onnistuneet helsinkiläisten hyvän arjen, työn ja yrittäjyyden sekä lähiluonnon puolustamisessa. Korona-aika on osoittanut, että Uudenmaan maaseutumaiset kunnat kannattaa nähdä osana pääkaupunkiseudun vetovoimaa. Kärkkäinen on tyytymätön myös pormestari Jan Vapaavuoren tapaan lietsoa vastakkainasettelua kaupunkien ja muun Suomen välille. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. 18:06 Voi lyhentää sen Uudenmaan vain noin. – Helsinki hyötyy siitä, että suomalainen maaseutu on elinvoimainen. 8.1.2021 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Hän kuvaa tamperelaisuutta ennen kaikkea tunteeksi. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Ehdolla olivat myös Harriet Lonka ja Ville-Veikko Rantamaula. – Haluan, että olemme yritysmyönteinen kaupunki ja tarjoamme yrityksille vakaan ja kasvua tukevan toimintaympäristön. Riitelyn sijaan Helsingin kannattaisi tavoitella koko Uudenmaan menestystä. – Se on tunne yhteisöllisyydestä, joka syntyy viihtyisästä ympäristöstä, ihmisistä ja monipuolisesti kulttuuritarjonnasta. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskustan pormestariehdokkaiksi Eeva Kärkkäinen ja Jouni Ovaska JOUNI OVASKA kertoo, että Tampere on hänelle rakas kotikaupunki. KATARIINA LANKINEN KESKUSTAN pormestariehdokkaat kevään kuntavaaleissa ovat tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon erityisavustaja Eeva Kärkkäinen ja kansanedustaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Jouni Ovaska
6. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Pentti Haanpää, Veikko Huovinen, Ilmari Kianto, Eino Leino. Montako yli 100 000 asukkaan kaupunkia Suomessa on: 5, 6, 7, 8, 9. Viime vuoden valinta oli jalkapalloilija Teemu Pukki. Vuonna 2011 hänet valittiin perussuomalaisten listoilta kansanedustajaksi. Onko suomalaiskaupungeilla ystävyyskaupunkeja Kiinassa. 2. Mukka, Hannu Salama. Ketkä kaksi ovat syntyjään pulkkilalaisia. Minkä vuoden tammi-huhtikuu: Irwin Goodman kuoli sydänkohtaukseen 47-vuotiaana; Islanti tunnusti ensimmäisenä maana Liettuan itsenäisyyden; Suomen väkiluku ylitti 5 miljoonan rajan; Esko Aho aloitti pääministerinä. Mitkä olivat nuo kaksi aiempaa puoluettaan. Yksi suomalaisen yleisurheilun sankareista, vuoden 1971 Helsingin EM-kisojen 5000 ja 10 000 metrin voittaja "Julma-Juha" Väätäinen täyttää ensi heinäkuussa 80 vuotta. Mikä EU-virka. ., 3) Eur oop an inv est oin tip ank in EIB :n var apä äjo hta ja, 4) ei ole (Ki ina 1,4 4 ja Int ia 1,3 9 milj ard ia asu kas ta) , 5) 197 2 kok oom us, 200 7 kes kus ta, 6) kan sal lis pui sto ja: Var sin ais -Su om ess a, Pirk anm aal la Ylö jär vel lä ja Ruo ved ellä , Sot kam oss a, 7) Pen tti Haa npä ä ja Ilm ari Kia nto , 8) Ilm ari Kia nto , (Vä ärä llä ura lla ilm est yi 189 6), 9) 199 1, 10) 201 2 pur jeh tija Tuu li Pet äjä -Si ren (... Milloin viimeksi nainen on valittu Vuoden urheilijaksi. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. eri puolueiden listoilta. 10. ry. Mitä ovat Kurjenrahka, Seitseminen, Helvetinjärvi ja Hiidenportti. Kaksi noista edesmenneistä kuuluisista suomalaiskirjailijoista syntyivät entisessä Pulkkilan kunnassa, joka nykyisin on osa laajempaa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa Siikalatvan kuntaa. Hän oli kaksi kertaa aiemmin ollut ehdolla eduskuntavaaleissa . Mikä EU-virka. 8. 7. Vuoden urheilija 2020 oli Teemu Pukki. tammikuuta. Vihje: hänen esikoisteoksensa oli Väärällä uralla (WSOY), jossa hän kertoi armeijakokemuksistaan. Onko maailmassa maata, jossa olisi enemmän asukkaita kuin Facebookilla on käyttäjiä. 3. Vuoden urheilija 2020 julkistetaan Urheilugaalassa 14. Kenen suomalaiskirjailijan 1978 perustettu perinneseura on nimeltään Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta eli K.H.P.V. ja sit ä enn en 201 1?2 008 Kai sa Mäk ärä ine n, Min na Kau ppi , Ain o-K ais a Saa rin en, Sat u Mäk elä -N um mel a). Veikko Huovinen, Ilmari Kianto, Eino Leino, Timo K. Vuoden 2019 lopulla Facebookilla oli 2,5 miljardia aktiivista käyttäjää kuukaudessa. 8.1.2021 56 1) yhd eks än: Hel sin ki, Esp oo, Tam per e, Van taa , Oul u, Tur ku, Jyv äsk ylä , Lah ti, Kuo pio , 2) kym men illä : Hel sin gill ä Pek ing , Esp ool la Sha ngh ai.. 5. 4. 1 6 8 4 7 7 9 6 2 7 1 5 6 6 5 7 4 2 4 5 8 3 2 1 3 9 3 1 6 8 4 2 5 7 5 4 7 1 2 9 8 3 6 6 2 8 7 3 5 9 4 1 3 5 4 2 7 8 1 6 9 2 8 6 4 9 1 5 7 3 7 1 9 3 5 6 4 8 2 8 7 3 9 4 2 6 1 5 1 9 5 8 6 3 7 2 4 4 6 2 5 1 7 3 9 8 3 8 7 2 9 4 4 1 5 3 8 6 1 7 8 4 7 9 1 6 3 7 4 1 8 6 9 8 3 6 7 1 6 5 3 8 7 2 1 9 4 8 4 7 6 1 9 5 3 2 2 1 9 4 5 3 7 8 6 5 6 1 3 2 4 9 7 8 3 8 4 7 9 5 6 2 1 9 7 2 1 6 8 3 4 5 7 2 5 9 4 1 8 6 3 1 9 8 2 3 6 4 5 7 4 3 6 5 8 7 2 1 9 1 6 8 4 7 7 9 6 2 7 1 5 6 6 5 7 4 2 4 5 8 3 2 1 3 9 3 1 6 8 4 2 5 7 5 4 7 1 2 9 8 3 6 6 2 8 7 3 5 9 4 1 3 5 4 2 7 8 1 6 9 2 8 6 4 9 1 5 7 3 7 1 9 3 5 6 4 8 2 8 7 3 9 4 2 6 1 5 1 9 5 8 6 3 7 2 4 4 6 2 5 1 7 3 9 8 3 8 7 2 9 4 4 1 5 3 8 6 1 7 8 4 7 9 1 6 3 7 4 1 8 6 9 8 3 6 7 1 6 5 3 8 7 2 1 9 4 8 4 7 6 1 9 5 3 2 2 1 9 4 5 3 7 8 6 5 6 1 3 2 4 9 7 8 3 8 4 7 9 5 6 2 1 9 7 2 1 6 8 3 4 5 7 2 5 9 4 1 8 6 3 1 9 8 2 3 6 4 5 7 4 3 6 5 8 7 2 1 9 Tietotesti Jussi Nukari / Lehtikuva 1. 9. Milloin viimeksi nainen on valittu vuoden urheilijaksi. Ensimmäisenä siinä virassa suomalaisista oli Sauli Niinistö 2003?2007, sitten Jan Vapaavuori 2015?17 ja viimeisimmäksi Alexander Stubb 2017?2019
8.1.2021 57 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Niinpä tehdään, sillä moni tekeminen on viihteellistyneessä mediakentässä jäänyt kokonaan Ylen harteille. Lätinän voisi määrätä kaupallisten monopoliksi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja Yleä nakerretaan sekä sisältä että ulkoa petri p. Kaupallisilta kanavilta tuttua heppoista juontajaparijutustelua on nykyään tarjolla jopa Yle Puheella. Jotain sellaista kovatasoista, mitä Yle teki vielä 1990-luvulla, esimerkiksi Radiomafia. Pääkirjoitukset ihmettelevät säännöllisesti Ylen liian tukevaa asemaa, ja klikkiotsikot pöyristelevät, kuinka ”tätäkin tehdään veronmaksajien rahoilla”. Nykyisessä sivistyksenvastaisessa ilmapiirissä on helppo lietsoa kansaa valtionmediaa vastaan. Merkityksellisestä radiosta alkaa olla jäljellä enää Yle Radio 1. KUN tasokas tekeminen katoaa, yleisö ei osaa sellaista vaatiakaan. Kokonainen ammattikunta nimeltä ”radiotoimittaja” tekee kuolemaa. Sitä on tässä maailmassa ihan tarpeeksi ilman veronmaksajien rahoja. OMAN oksan sahaus ei ole Ylessä uusi asia. On hämmentävää kuunnella aamulypsyyntynyttä Ylexiä tai novattunutta Radio Suomea, joita ei monin paikoin enää tunnista Yleksi. Esimerkiksi televisiossa käytännössä kaikki asiaohjelmat ja dokumentit on etsittävä Ylen kanavilta. Suomen pienillä markkinoilla se on valinnut käpertyä viihdyttämään tarkkaan valittuja kohderyhmiä mainostensa välissä. Kirjaston, kuten Ylenkin ideaan kuuluu lähtökohtaisesti, että siellä on myös ”kannattamatonta” aineistoa. Ylen johdon viimeaikaiset nimitykset ja ulostulot luovat mielikuvan kaupallisen median lähettiläistä, joiden tehtävä on nakertaa Yleä sisältä käsin. Kaupallinen media on saanut itse valita, mikä kannattaa ja mikä sitä kiinnostaa. pentikäinen vieraskolumni. Jotain ihan muuta kuin kapea hittilista, kuuntelijoiden tekstareita ja stand up -seurustelua. Miksi kukaan opiskelisi työhön, jota ei ole. Ylessä on jo pitkään hävetty sen olemukseen oleellisena osana kuulunutta korkeatasoista, vakavaa tekemistä. Kutsunkin kaupallisen median lobbauskoneiston apuun: aloittakaa kampanja merkityksettömän lätinän häätämiseksi Ylestä. Konkreettisesti se näkyy siinä, mitä Ylen radiokanaville on tapahtunut. Radiossa tilanne on vielä huonompi, jopa Ylen sisällä. Yleä kiistattomasti suitsivaa lakimuutosta Ylen johto kuvasi ”mahdollisuudeksi”. HEIKENTYNEENÄKIN Yle on yhä kuin kirjasto verrattuna kirjakauppaan. 8.1.2021 58 MEDIATALOJEN vuosia harrastama lobbaus Yleisradion aseman kaventamiseksi on tuottamassa tulosta, kun Ylen julkaisemia nettiuutisia rajoitetaan hallituksen joulukuussa esittämällä lailla. Kun tätä linjaa jatketaan riittävän kauan, emme enää edes muista, että radio voisi olla älyllinen, ajatuksia herättävä ja mieltä avartava media. Mitä pitäisi ajatella siitä, että samat mediatalot ovat huolissaan median monimuotoisuudesta ja lobbaavat sen nimissä itselleen lisää taloudellista tukea
Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 ULKOASUPÄÄLLIKKO MIKKO ERONEN 041 4539 554 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 OLGA OINAS-PANUMA 044 7370 258 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ perhevapaalla PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 ILOKSENI huomasin, että puheenjohtaja Annika Saarikolla on selvä suunnitelma meille ”tulevan” EU-rahan käytölle. MUTTA nyt ne EU-rahat maaseudun elävöittämiseen! Siltarumpu ei tuo elinvoimaa, valokuitu tuo. Mitä enemmän ostaa ja juo, sitä enemmän säästää. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Olisiko ollut vuoden 1987 Karpon itsenäisyyspäiväohjelma, jossa aiheutin pienen myrskyn ehdottomalla, että passit pois asumistuen nauttijoilta. On, kunhan siihen on tietotekniset edellytykset. Faktisesti asumistuki on osalle kansaa rahoitusta Turkin matkaan. Nyt jo puhutaan seuraavana presidenttinä. Polttoaine maksaa kohta 40 senttiä litra enemmän, ei koske ratikan, metron ja vartin välein kulkevien bussien avulla liikkuvia, muita kyllä. Vihreät. Ikuisina nettomaksajinahan meille ei tule rahaa Euroopan unionista, mutta nyt tulee vähän asiakaspalautusta, niin kuin osuuskaupasta bonusta. Pandemia aiheutti digiloikan ja uusia pandemioita tulee. Onkohan meillä liian herttainen puheenjohtaja. Demarivetoinen vuokrajättiläinen toki haluaisi kaikki etelän kalliisiin asuntoihin, koska yhteiskunta maksaa asumistukena ison rahan. Vihreät on se kirosana. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Hullujako olette, nainen ja demari presidenttinä, ennen kuulumatonta! Jari Nenonen Digiloikkaa on se kirosana. Jos ei selviä vuokrastaan, ei voi matkustaa. Kasvukeskusten ulkopuolella asuminen ja (etä)työskenteleminen on uusi normaali. Asuntoja, halpoja asuntoja, niitä riittää. Koko Suomen asumisja työskentelykelpoisena pitäminen on se keskustan juttu, hieman dramatisoidusti puolueen elämän ja kuoleman kysymys. Ei tietenkään tarvitse olla mikään räyhäkärnä, mutta vihreiden kovapintaiselle lumikuningattarelle pitäisi laittaa kampoihin. Tilanne ei ole muuttunut, päinvastoin. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Ihan on alkiolainen viesti, jos joku tosikko ei ymmärrä. Vaimoväki tuntee tämän ALE-hyötynä, mitä useamman turhan mekon alennusmyynnistä ostaa, sitä enemmän säästää. Koska edelleen eletään harhassa, että Suomi pelastaa koko maailman ilmaston, eikä polttomoottoreita tarvita. Mitä enemmän käytät omaa rahaa, sitä enemmän saat hiluja takaisin. Sanna Marin on piinkova pyrkyri, vaikka muuta esittää. 8.1.2021 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. TIEDÄN , että kentällä ollaan nyt, aiheesta, närkästyneitä siitä, että keskusta on vihervasemmistolaisen hallituksen takuumiehenä. Tasa-arvon vuoksi, tyypillinen miesajatus on se, että Tallinnan viina on halvempaa
Miksi autoritarismi houkuttaa. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Helmikuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 5.2.2021. Suomenmaa pohtii reportaasissaan länsimaisen demokratian tilaa. tuhti lukupaketti kerran kuussa! Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! + 2 kk lehdet kaupan päälle! 12 kk / 70 € 6 kk / 35 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE