KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 30 / MARRASKUU / 9,90 € Nyt kerraN kuukaudessa! Yksi kymmentä vastaan vErisEstä talvisodasta tUli kansallinEn sankaritarina. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 Päätös EU-jäsEnyydEstä kirvEli kEskUstaa työllisyysPolitiikka jakaa PiiriPomoja Ajassa Historia Kirjat mitä taPahtUi Porin yössä kEsällä 2017
2019 Kepumyrkytetystä äärimaalaisliittolaiseksi Hanna Huttunen hylkäsi nuorena keskustan, mutta tuli aikuisena takaisin s. 19. 2 8.11.2019 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 8.11
44 Harri Nevala on 20 vuoden uransa aikana nähnyt metsän kiertokulun s. 8.11.2019 3 Keskustelua on osattava käydä myös puolueen sisällä. Antti Kurvinen s. Hyväksytään erilaiset mielipiteet ilman leimakirveiden heittelyä. 11. 28 Henkilö Reportaasi Saunassa Lisää rohkeita avauksia Hanna Markkasen mielestä naudanlihasta pitää puhua rehellisesti s. 47 Mökkisaaren rauhassa pääsee irti arjesta, Hanna Vuola sanoo s. 22 Nykyaika on liian fanaattinen, kirjailija Bengt Pohjanen näkee s
Silti kovin harvan suomalaisen Suomi on vain kaupunki tai vain maaseutu. Maailmallekin mennään yleensä pääkaupungin kautta. Re na to k / Sh utt ers to ck. Pientä maata ei kannata jakaa olemattomilla aitauksilla toisiaan vastaan kiisteleviin joukkoihin. Varmasti tätä kaikkea myös maalainen arvostaa. Hänen mukaansa suomalainen kaupunkilaisuus kasvaa ”maaseudun mullasta ja eurooppalaisista vaikutteista”: ”Rohkenen väittää, että jos kiellämme kaupungin ja maaseudun välisen erityissuhteen, kiellämme itsemme ja sukumme tarinan. Kiistely siitä, onko kaupungissa vai maalla parempi, onkin hedelmätöntä ja vanhanaikaista. Sanoilla ”kaupunkimaalainen” tai ”maalaiskaupunkilainen” onkin syvällinen sanoma. Luulen, että se kertoo siitä, että aika moni sukupolvestani on kaupunkimaalainen.” Siis juuria, kesämökkejä ja muita paikkoja... Mutta yhtä lailla kaupungin valoissa on lumonsa. Tapahtumat, kaupat, puistot, opiskelumahdollisuudet, elämisen näennäinen helppous... Kulmuni perusteli näin: ”On opiskeltu korkeakouluissa kaupungin sykkeessä, käyty vaihdossa ja matkusteltu maailmalla, mutta sitten kuitenkin on juuria, kesämökkejä ja muita paikkoja maalla. Jokaisen kotiseudulla on oltava kohtuulliset palvelut, ja koko maata on kehitettävä tasapainoisesti. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 8.11.2019 K eskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni luonnehti itseään lehtihaastattelussa ”kaupunkimaalaiseksi” (Ilta-Sanomat 2.11.). Ja maaseutuun liittyy vahvasti kasvava kaupunkilainen viljelyharrastuskin kasvimaineen. ”Kaupunkimaalainen” on hauska identiteetti Pääkirjoitus Suomalainen kaupunkilaisuus kasvaa maaseudun mullasta ja eurooppalaisista vaikutteista. ”Kaupunkimaalaiseksi” – tai toisin päin ”maalaiskaupunkilaiseksi” – tuntee itsensä varmasti moni muukin keskustalainen. Miksi emme ottaisi iloa irti siitä...”, Kolbe sanoo. Monipaikka-asuminen, etätyöt, digiaika tai taistelu ilmastonmuutosta vastaan madaltavat nekin raja-aitoja. Helsingissä on juhannuksena aika hiljaista. Useimmilla suomalaisilla on vahva kaksoisidentiteetti. Siitä todistaa myös keskustaväen hyvin tuntema professori Laura Kolbe. Edellisten sukupolvien kokemukset voivat olla erilaisia kuin Kulmunin sukupolven. Vanhempien, isovanhempien tai suvun kotiseutuja, metsästysmaita ja kalavesiä, eräretkien kohteita, laskettelurinteitä... Tässäkin keskustelussa keskustalla voi olla vain sillanrakentajan rooli. Ja jos asia ei muuten aukene, voi kysyä vaikka näin: ”Jos syttyisi sota, pitäisikö puolustaa koko Suomea vai vain jotakin osaa?” Hauskat termit kuvaavat myös keskustan olemusta: Jokaisella on oikeus kotiseutuunsa, on se sitten kaupungissa tai maalla. Maallahan ne kaikki ovat. Ja jos näitäkin harvoja pyydetään hieman ajattelemaan, yksioikoinen suhtautuminen ”kaupunkiin” tai ”maaseutuun” nolottaa
Valokuva, jossa prinsessa Diana ja Marilyn Monroe iloisina kulkevat yhdessä kadulla, on vakuuttava todiste väitteen puolesta. oikeaa TieToa ei aina ole helppo löytää. Meikillä, oikeanlaisella peruukilla, sopivalla valaistuksella ja kuvakulmalla meidät huijataan näkemään sitä, mitä meidän halutaan näkevän. kahden eri muistomerkin välillä kasvaa kuusia. Lehden, joka väsymättä etsii oikeaa ja olennaista tietoa. Sen juurella on kiviä, joihin on kirjoitettu kiitokset kaupungin puolustajille, suuren isänmaallisen sodan sankareille. Edelleen tarvitsemme, kuten runsaat 110 vuotta sitten hyvin ymmärrettiin, ”oman lehden kertomaan omasta asiasta”. Siellä täällä näkyy kukkakimppu tai kynttilä – vihdoin omaisilla on paikka, jonne ne voi tuoda. Varmaankin olen epäonnistunut useammin kuin onnistunut, mutta on ollut hienoa saada yrittää. Vielä vaikeampaa on tietää, mikä juuri nyt olisi olennaista. Vuosikymmenien ajan kaupungin itäpuolella, Maarjamäellä, on seisonut obeliski, joka näkyy kauas merelle. Edelleenkin se on minusta hyvä ohjenuora. Se sai jäädä paikalleen. Väitteelle löytyy katetta myös suomalaisesta mediasta – internetin keskusteluista nyt puhumattakaan. Yritin panna hanttiin, kun tekstiä uudistettiin ja ”olennainen tieto” poistettiin. Ne ovat korkeita ja niiden juuret ulottuvat syvälle Viron maaperään. 8.11.2019 5 Toimittajalta Totuus pyrkii aina pintaan ”ToTuus on kuolluT.” Se on Tallinnan uudessa Fotografiskassa esillä olevan näyttelyn nimi. Sitä ei revitty. Ei toki tarvitse matkustaa edes Tallinnaan. Yli 22 000 nimeä. – Meillä ollaan melkein kaikista asioista jyrkästi kahta mieltä, sanoo virolainen ystäväni. Vanhoissa toimittajan ohjeissa sanottiin, että toimittajan tehtävä on etsiä ja tarjota lukijoilleen ja kuulijoilleen ”oikeaa ja olennaista tietoa”. Pitkän, kapean käytävän mustiin kiviseiniin on kirjoitettu Siperiassa ja muilla vankileireillä kuolleiden virolaisten nimiä. – Mutta tähän ratkaisuun kaikki ovat tyytyväisiä. Tallinnassa siitäkin löytyy esimerkki. Nyt tiedämme enemmän. En silti usko, että totuus nytkään on kuollut. Uudelleen itsenäistymisen jälkeen Virossa keskusteltiin pitkään ja hartaasti, mitä muistomerkille pitäisi tehdä. Ei totuus koskaan kuole. Aina se pyrkii pintaan. Taiteilija Alison Jackson sanoo, että hänen kuvissaan olevat ihmiset eivät alun perin edes näytä Marilyniltä, Donald Trumpilta tai kuningatar Elisabetilta. Pirkko Wilén. Nyt Maarjamäellä on myös kommunismin uhrien muistomerkki. Marraskuun lopussa siirryn eläkkeelle, lehden tekijästä lehden lukijaksi, tilaajaksi ja tukijaksi. Vuosikymmeniä sitten tavallinen ihminen olisi uskonut, että valokuva tietysti kertoo asiat sellaisina kuin ne ovat: ihmiset voivat puhua palturia, mutta valokuva ei valehtele
Kaipaamaan jäivät: EK, kokoomus. Se jää ikuiseksi mysteeriksi, mikä on aika ikävää. Haudataan tarpeettomana harvojen läheisten läsnä ollessa. Toistaiseksi hallituksen toimet olleet miinusmerkkiset työllisyyteen. Puolue on viestittänyt, että kotimainen ateria on ilmastoteko, oli se sitten lihasta tai kasviksista tehty. Pelloilla märehtivistä lehmistä on tehty julkisuudessa pahemman luokan ilmastorikollisia. Vasemmistoliitto Twitterissä Samuli Vänttilä KesKustelu naudanlihan ilmastovaikutuksista käy kuumana. Tomi Kyyrä Talouselämässä Viime hallituskauden toimien yhteisvaikutus oli +140 000 uutta työpaikkaa. Ajassa Sanottua 6 8.11.2019 Aktiivimalli. Nauta syö ravinnokseen pääasiassa nurmea toisin kuin sikaja siipikarja, joiden ravinto on lähinnä suoraan ihmiselle kelpaavia rehuja. Keskustalaiset eivät kuitenkaan ole nielleet yksipuolista näkemystä. Nautojen ruokinnassa ei käytetä soijaa, jonka ilmastokuorma on suuri. Nauta hyödynnetään ruoantuotannossa monia muita eläimiä tehokkaammin: se lypsää ensin maitoa ja lopuksi siitä saadaan lihaa.. Nurmilta tuleva fosforikuormitus on noin puolet tavallisen peltohehtaarin kuormituksesta. Nurmi suojelee maata eroosiolta, parantaa maan rakennetta ja lisää tai säilyttää maan hiilivaroja paremmin kuin yksivuotiset kasvit. Nurmella on monia ilmastohyötyjä. SyytöN vai SyylliNeN Kotimaisen naudanlihan hiilijalanjälki per tuotekilo on suurempi kuin sian tai siipikarjan lihan. Juho Romakkaniemi Twitterissä Summa Summarum: NaudaN ja muideN lihojeN SyöNtiä kaNNattaa väheNtää, mutta ei lopettaa kokoNaaN. Suomenmaa kysyi Luonnonvarakeskuksen johtavalta tutkijalta Perttu Virkajärveltä kotimaisen naudan ilmastovaikutuksista. Naudanlihan pois jättäminen ruokavaliosta vastaa noin 3–4 prosentin osuutta keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjäljestä, kun maankäytön muutoksia ei huomioida. Nautaeläinten hyvinvointi on Suomessa korkealla tasolla. Nurmen viljelyllä on selkeä rooli biodiversiteetin kannalta. Nyt emme luultavasti saa ikinä tietää, onko aktiivimallista hyötyä vai ei
Li Andersson Twitterissä Aikana, jolloin ihmiskunta etsii tasapainoa luonnon kanssa, rohkeiden täytyy astua esiin puolustamaan ylisukupolvisuutta ja vastuuta luonnosta. Vuoden 2020 budjettiesitystä täydentävä esitys eduskunnalle 23.–24.11. Aikoinaan eduskunnassa saatettiin sättiä edustajatoveria hyvinkin ilkeällä tavalla. Parhaat keskustelut käydäänkin usein valiokuntaan menevistä ja sieltä palanneista hallituksen esityksistä. Kirjallisuuden Finlandia-palkintojen julkistus 29.11. Aluepolitiikan rumpua lyötiin niin että raikui. Ainakin brittiläistyylistä ”välimölinää” on kuluvana syksynä havaittu. Ajassa Sanottua 8.11.2019 7 On aivan käsittämätöntä, että ilmastonmuutoskeskustelu edelleen junnaa paikallaan keskusteluna ”ilmiöstä”, josta voidaan olla ”puolesta tai vastaan”. Kulmunin mukaan tavoitteena on rakentaa menestystä alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä. Lentovero eduskunnan tutkittavaksi. Verolle löytyy eduskunnasta kannatusta varsinkin vihreiltä ja vasemmistopuolueilta. Suomen järjestämä EU-konferenssi vähähiiliteknologioista 15.–17.11. Esimerkiksi sopii vaikka matkailu. Keskustaopiskelijoiden liittokokous 14.–15.11. Vasemmistoliiton puoluekokous 16.–17.11. Anu Vehviläinen tulkitsi omaehtoisen kehittämisen niin, että alueilla voidaan käyttää omaa ”hoksnokkaa” siihen, millä ja miten alueen elinvoimaa ja elinkeinorakennetta vahvistetaan. Vero kohdistuu matkustajaan, ja se on tasoltaan 6–40 euroa matkan pituudesta riippuen. Silloin loistavat yleensä itse asiaan paneutuneet ja siihen keskittyvät edustajat, rintaman molemmin puolin. Yliarvostettu kyselytunti 9.–10.11. Yleinen tulkinta on, että istuntosalissa jatketaan samalla tylyllä tyylillä, jolla edustajat paahtavat Twitterissä. Omista vahvuuksista puhtia alueille Pekka Pohjolainen Kansalaisaloite lentoveron käyttöönotosta repäisi hurjan loppukirin ja etenee eduskuntaan. Tämä houkuttaa ihmisiä valitsemaan lentämisen eri vaihtoehtojen joukosta ja matkustamaan kauas. Juha Marttila Helsingin Sanomissa Pekka Pohjolainen Kansanedustajien käytös eduskunnan keskusteluissa on joutunut jälleen luupin alle. Anti jää usein kevyeksi ja köyhäksi. Ruotsissa lentoliikenteen kasvu on pysähtynyt veron käyttöönoton jälkeen, mutta taustalla voi olla muitakin syitä. SDP:n puoluevaltuuston kokous 20.11. Black Friday ja Älä osta mitään -päivä 30.11.–1.12. Katri Kulmuni keskustanuorten liittokokouksessa Viljelijät kokevat joutuneensa syytetyn penkille. Naton huippukokous, sotilasliitto 70 vuotta Kalenteri Pekka Pohjolainen KesKustan kansanedustajat alkavat viihtyä Antti Rinteen (sd.) hallituksessa päivä päivältä paremmin – jos hallituksen esitysten vastaanotosta voi jotain päätellä. Jos vetäydymme keskustelussa kahteen kuplaan ja ammumme niistä käsin toisiamme, se ei edistä mitään. Kulmunin mukaan sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkien ja alueiden kanssa varataan 15 miljoonaa euroa ja maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 5 miljoonaa euroa ensi vuoden budjettiin. Sen sijaan esimerkiksi lakeja ei sopinut arvostella. Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) budjettilaki uudesta alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta sai keskustan edustajat kiittelemään kilvan uudistusta. Ruotsissa lentovero otettiin käyttöön huhtikuussa 2018. Toinen juttu on, korostuvatko kyselytuntien teatraaliset nokittelut mediassa jo liikaakin. Debattien terävöitymistä eduskunnassa on myös tarkoituksella haettu uudistamalla muun muassa kyselytuntia. Vihreiden puoluevaltuuston kokous 3.–4.12. Kulttuurin muutosta on kuitenkin liioiteltu. Määrärahalla korvataan aikaisempi, Sipilän hallituksen aikana käytössä ollut alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha. Hallitus-oppositio -jännitettä korostava kyselytunti kiinnostaa kansalaisia, mutta koko show alkaa olla yliarvostettu. Paikallisuuden ja alueellisuuden roolia korostetaan ja sen asemaa elinvoiman kasvattajana vahvistetaan ja tuetaan. Keskustan puoluevaltuuston kokous 26.11. Vuoden 2020 budjettiesitystä täydentävä esitys eduskunnan lähetekeskustelussa 27.11. Eduskunta keskustelee oppositioryhmien vaihtoehtobudjeteista 21.11. Aloitetta perustellaan ilmastosyistä, sillä verottomuus mahdollistaa erittäin halvat lennot. Aloitteen ongelmana on kuitenkin se, ettei hallituksen budjettivaltaan kuuluvaa verotusta mielellään altisteta kansalaisaloitteilla säädeltäväksi
SykSyn aikana Vehkaperä on kuntoillut ja lueskellut, viettänyt aikaa perheen kanssa. Yksi työllistäjä on EU:n alueiden komitea, johon valtioneuvosto valitsi Vehkaperän edustamaan Suomea. Perhe asui Brysselissä poikien koulun loppumiseen saakka ja palasi Suomeen heinäkuun alussa. Toivon, että osaamiselleni ja kokemukselleni on käyttöä jossain mielenkiintoisessa tehtävässä myös jatkossa, Vehkaperä päättää. – Saimme puhaltaa siellä pettymyksen aaltoa pois ja tulla sitten keskelle kotimaan kesää, Vehkaperä kuvaa. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn perusteella 71 prosenttia perussuomalaisten ja 65 prosenttia SDP:n kannattajista on sitä mieltä, että valtion pitäisi pyrkiä hidastamaan kaupungistumista. Ex-meppi ei halua katkeroitua Olen saanut hyvän moodin päälle. Putoaminen on iso elämänmuutos, johon on vaikea varautua. Vehkaperä myöntää, että politiikka on välillä raakaa. – 12 vuotta meni poliittisessa putkessa. Miesväki on jo täysillä kiinni koulutyössä, Vehkaperällä itsellään on jouluun asti aikaa miettiä, että mille ryhtyisi. Ystävien ja sukulaisten pariin on ollut mukava palata. Väkisinkin käy miettimään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Ei pidä jäädä voivottelemaan, vaan on keksittävä jotain muuta. Osaan nauttia tästä hetkestä. Jonkin verran hän on käynyt puhujakeikoilla, ja myös Oulun kaupunginvaltuutetun tehtävään on ehtinyt paneutua tiiviimmin. – Odotan avoimella mielellä hyviä työtarjouksia. – Paikat ja ihmiset ovat tuttuja, joten tehtävään on mukava hypätä. 8 8.11.2019 Meri AlArAntA-SAukko Vaalien jälkeen fiilikset olivat matalalla. Perhe on löytänyt takaisin harrastusja kaveripiireihin. – Olen saanut hyvän moodin päälle. Pettymys oli iso, mutta nyt uusi arki on asettunut uomiinsa. Keskustalaisista näin vastaa 62 prosenttia. suomalaisista näkee, että valtion pitäisi pyrkiä hidastamaan kaupungistumista. Se tarkoittaa paria Euroopan-matkaa kuukaudessa. Osaan nauttia tästä hetkestä. Olen tuntenut haikeutta, mutta katkeroitua en halua. Ainoastaan kokoomuksen kannattajista enemmistö (56 prosenttia) katsoo, että valtion ei pidä puuttua kaupungistumiskehitykseen. – Olen ajatellut, että tälle ei lopulta voi mitään. Olisin toivonut, että vuoden ajan tekemäni työ EU-parlamentissa olisi saanut jatkua, tiivistää ex-kansanedustaja ja -europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä (kesk.) kevään tuntemukset. Ajassa Fre d M arv au x / EP. Nyt on ollut mahdollisuus pysähtyä ja pohtia tulevaisuutta
Vuoteen 2035 mennessä se aikoo tehdä maasta hiilineutraalin. Hakkuiden vähentäminen tai jääminen nykytasoon merkitsisi vireillä olevien investointien jäädyttämistä, työllisyyden heikentymistä, bioenergian käytön vähenemistä ja maailman pienimmin päästöin tuotettujen puupohjaisten tuotteiden valmistamista muualla suuremmin päästöin. Hallitus kaiketi katsoo, että nykyiset päästöt kyetään 15 vuodessa pienentämään vähintään puoleen sekä päästökaupan piirissä että siihen kuulumattomilla aloilla, kuten liikenteessä, rakentamisessa, maataloudessa ja luonnon omien päästöjen piirissä. Luonnonvarakeskuksen kestäväksi määrittelemistä hakkuista pitäisi jatkossa tinkiä, jotta poliittisin perustein määritelty ”nielu” kasvaisi. Mutta kyllä sille, että lisätään enemmän uusiutuvan ja biokaasun osuutta liikenteessä. – Kun päätös toiminnanjohtajan palkkaamisesta saadaan tehtyä, tulee ilmoittautumisia myös puheenjohtajakisaan, uskoo pestistä luopuva Mari Kerola.. Omissa käsissämme olevista toimista erityisen haasteellinen on liikenteen päästöjen vähentäminen. Uudenmaan piirijohtajapaneelissa esittäytyivät Sanna Kurki Askolasta ja Sonja Hällfors Sipoosta. Keski-Suomen piirissä ainoa varma ehdokas julkisesti on nykyinen varapuheenjohtaja, karstulalainen Satu Koskinen, mutta muitakin tehtävää harkitsevia tiettävästi löytyy. Huoltovarmuus on sillä kuitenkin turvattava. Jatkossa apuun tulee myös sähkö. HiilineutRaaliuden viimekätiseksi turvaajaksi taidetaan kaavailla hiilinielujen kasvattamista. Satakunnassa puolestaan viimeksi kisan yhdellä äänellä Vesa Jaloselle hävinnyt raumalainen Satu Pietilä saa vastaansa Sari Vuorelan Siikaisista. Etelä-Pohjanmaan kokoukseen on luvassa erityistä sähköä, kun sekä ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola että puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Rami Ala-Nisula Kurikasta ilmoittivat halukkuutensa piirin nokkamieheksi. Päästökauppa riippuu paljossa EU:n yhteisistä ratkaisuista. 8.11.2019 9 Täällä Bryssel Rinteen hallitus on päättänyt ottaa mahtiloikan Suomen ilmastopolitiikassa. Ei siis ajatukselle, että pitkien etäisyyksien päässä asuvat ja pienituloiset pannaan maksamaan entistä rajumpia polttoaineiden hintoja alueilla, missä henkilöauto on välttämättömyys. Kannatan toimia metsäkadon hillitsemiseksi. Etelä-Pohjanmaan Esko Lehtimäki, Uudenmaan Jasi Kuokkanen, Satakunnan Vesa Jalonen, Keski-Suomen Pertti Lehtomäki, Pohjois-Savon Sallamaarit Markkanen ja Keski-Pohjanmaan Mari Kerola ovat jo hyvissä ajoin ilmoittaneet jättävänsä tehtävän muiden tavoiteltavaksi. Liikennettä käsittelisin kepin ja porkkanan vaihtoehdoista porkkanalla. Keskustapiireillä puheenjohtajien vaihtoviikot Mikko Savola ja Rami Ala-Nisula kamppailevat Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuudesta. Pohjois-Savossa tilanne näyttäisi siinä mielessä selvältä, että puoluevaltuuston kuopiolaisen puheenjohtajan Antti Kivelän ilmoitettua kiinnostuksensa piiriveturin tehtävään ei muita ehdokkaita ole ilmoittautunut. uudellamaalla ja Satakunnassa on odotettavissa naisehdokkaiden välinen kamppailu. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Metsän kasvun ja hakkuiden välistä eroa ei pidä kasvattaa Risto Luodonpää ainakin kuudella keskustan piirijärjestöllä on ohjelmassa uuden puheenjohtajan valinta kuluvan syksyn piirikokouskierroksella Lisäksi Pohjois-Karjalan Keskusta on ehtinyt jo pitää kokouksensa ja valitsi keväällä eduskuntaan nousseen Hanna Huttusen paikalle uudeksi puheenjohtajakseen Jertta Harisen. Vuodesta riippuen metsää poistuu 14 000– 20 000 hehtaaria vuodessa. Ei siis enää riittäisi, että metsän kasvun ja hakkuiden välinen ero pidetään EU:n suurimpana, ainakin 25 miljoonan kuutiometrin suuruisena, vaan tätäkin suurempana. Se olisi tervettä hiilinielun kasvattamista. Kivihiilen kielto on hyvä asia, ja sen ja maakaasun perässä on ajettava alas myös turve. Keskipohjalaisten innokkuutta on hillinnyt se, ettei piirillä ole toistaiseksi toiminnanjohtajaa. Miksei metsän istutuksia nostettaisi noihin lukemiin
Vakuusrahat on tarkoitettu mahdollisten ympäristövahinkojen ja -haittojen korjaamiseen sekä kaivoksen sulkemisen kustannusten kattamiseen.. Uutuuskirjassa ääneen pääsevät kuitenkin myös vaaleissa ehdolla olleet. Olin nuori ehdokas, 27-vuotias, ja edessä olivat ensimmäiset eduskuntavaalit. Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää kaivoslakia vaativa kansalaisaloite sai eduskunnassa myönteisen vastaanoton. Nykyisin kunnalla on kaivosluvissa vain lausunnon antajan rooli. Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan kaivoslain tulevassa remontissa kaivosluvan edellytykseksi säädetään, että kunnassa on sen mahdollistava kaava. Verolle löytyy kannatusta kokoomusta myöten, ja valtiovarainministeriö ryhtynee asiassa toimiin. Kuvaustilanteessa ja osin valokuvaajan ohjauksessa päädyttiin tällaiseen pohdiskelevaan lopputulokseen. Puolueen vastaehdokkaat, Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen, edustivat valtiomiestasoa, joten olin selkeästi nuoremman sukupolven ehdokas. Tähän viittaa myös villapaita, joka oli oma valintani.” ”MieleStäni kuvassa ei ole mitään provosoivaa tai seksuaalista. Olin kuitenkin jo pääministeri, joten ei tarvinnut enää pönöttää. ”Silloinen puolueen vaaliteema ”Vastuu huomisesta” vaikutti studiossa otetun kuvan sisältöön ja tunnelmaan. Avain 2019. Kaavapäätöksessä valtuutetut joutuisivat puntaroimaan verotulojen hyötyjä ja ympäristöhaittoja. Lain uudistamisesta sovittiin kuitenkin jo hallitusohjelmassa ja se tehdään hallituksen esityksellä. 199 s. kaiVoSVeroSSa ideana olisi kohdistaa osa tuotosta suoraan kaivospaikkakunnalle. Kokonaisuus oli mietitty; hiukset, meikit ja muu stailaus. Kuvassa mentiin mainostoimiston ja tiimin ehdoilla, mutta itse päätin lopullisten kuvien valinnan.” Matti Vanhanen, eduSkuntaVaalit 1983 Mari kiVinieMi, eduSkuntaVaalit 2011 Susanna Virkki: Politiikan kuvat. Tutkija näkee, että piilovaikuttaminen on entistä hienovaraisempaa. 10 8.11.2019 Mikä tekee joistakin vaalikuvista niin pysäyttäviä, että ne vakuuttavat arkiaskareissaan kiirehtivän äänestäjän. Hallitus aikoo korottaa myös kaivosyhtiöiden maksamia vakuusmaksuja, joilla korvataan kaivostoiminnan mahdollisia haittoja. Vahvoja viestejä ja piilovaikuttamista TeksTi: sanTeri Lampi Kirjat pekka pohjoLainen eduSkunta haluaa kunnille päätösvallan siihen, hyväksyvätkö ne kaivoksen perustamisen alueelleen. Virkin mukaan posterien suunnittelu on ammattimaistunut vuosikymmenien mittaan. Kansanedustajaehdokkaiden vaalikuvien tulkintaa. Makasin mainostoimiston lattialla peiton päällä ja asennolla haettiin rentoutta ja lähestyttävyyttä. Luonteenpiirre, jonka tunnista itsestäni. Kaivosluvat kuntien harkintaan Kulmuni tulkitsi, että eduskunnassakin on erittäin laaja toive, että kaivosveron mahdollisuutta selvitettäisiin. Asiaa on selvittänyt tutkija Susanna Virkki tuoreessa kirjassaan, jota varten hän kahlasi lähes 5 000 vaalimainosta ajanjaksolta 1954–2015. Poimimme teoksesta kaksi vaalikuvaa, joiden taustoja entiset keskustalaiset pääministerit valottavat Politiikan kuvat -teoksessa
Pakko todeta, että näin se kyllä on, mutta tällä hetkellä tulevaisuuttani värittää keskustanuorten puheenjohtajuus. Keskustalaisia avauksia ja erittäin priimaa sometusta puheenjohtajalta itseltään, josta taidan itsekin ottaa mallia. Kunnan sloganin mukaan ”Hyvä kasvaa Kempeleessä”. Olet kritisOinut keskustalaisten kOmmentteja ”kasvismafiasta”. Oikeaan osuu, työpöytäni on aina siisti. Erään lähteen mukaan neitsyet ovat pikkutarkkoja perfektionisteja ja siivoushulluja. Kokemus on kuitenkin opettanut armollisuutta itseäni kohtaan. Hanna Markkanen Kenumimmi Kempeleestä Olet kOtOisin kempeleestä, jOsta tuppaa tulemaan pääministereitä. Minulla on samanlaiset silmälasit kuin Harry Potterilla, mutta haluaisin ehdottomasti olla Hermione Granger. Kirjaviisaasta Hermionesta kasvaa rohkea nuori nainen, joka ymmärtää, että maailmassa on kirjojen ja koepaperien lisäksi paljon muutakin tärkeää. Naudanlihasta pitäisi puhua rehellisesti. 8.11.2019 11 Näkökulma: Jeesustelu ja yleinen syyllistäminen eivät peliongelmia poista (25.10.2019) Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n teksti: samuli vänttilä Kuka olet. kuka henkilöhahmOista Olisit. Olet hOrOskOOpiltasi neitsyt. miten aiOt muuttaa tilanteen. miten katri kulmuni On mielestäsi Onnistunut pestissään. nuOria ei pOlitiikka ja kepu paljOn kiinnOsta. mitä se kertOO sinusta. Ja kotimaisia kasviproteiineja lisää lautaselle! Olet kertOnut lempikirjasarjaksesi harry pOtterin. miten naudanlihasta pitäisi puhua. Katri on aloittanut reippaasti. Olit antti kaikkOsen kampanjapäällikkö puheenjOhtajakisassa. Vähemmän lihaa, mutta laadukasta ja kotimaista, ihan jo kansanterveydellisistäkin syistä. Nuorisojärjestönä tarvitsemme vipinää ja vuorovaikutusta viestintään sekä avauksia nuoria kiinnostaviin teemoihin, kuten koulutukseen, ympäristöön tai tasa-arvoon.. Politiikka ja vaikuttaminen kyllä kiinnostavat nuoria, mutta toimiminen puolueissa ei. OnkO se sinunkin tulevaisuutesi. Olet keskustanuOrten uusi puheenjOhtaja
Toisto pitää muistaa, koska ihmisten poliittinen muisti on hyvin lyhyt. – Ensi vuonna, kun todellisuus iskee, keskusta joutuu kantamaan vastuun valtiovarainministerin salkun kautta. Keskustan 20 piirijohtajasta kyselyyn vastasi 13. Investoinnit eivät todennäköisesti lisäänny sitä tahtia, että työllisyystilanne paranisi, Karjalan piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi arvioi. 12 8.11.2019 Ajassa Suhtautuminen pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtaman punamultahallituksen työllisyysja talouslinjaan jakaa keskustan piirijohtajia, selviää Suomenmaan kyselystä. – Keskusta on ollut hyvin esillä hallituksen talousasiantuntijana, Keskitalo pohtii. Pääministerin heikkoutena pidetään etenkin epäselvien ja hämmennystä herättävien lausuntojen antamista. Uudenmaan piiriä luotsaava Kuokkanen on huolissaan keskustan suunnasta, sillä hänestä viime hallituksen vastuullinen talouspolitiikka ”on muisto vain”. Heitä pyydettiin arvioimaan kouluasteikolla Rinteen tähänastista onnistumista pääministerinä. LuottamuSta hallituksen työllisyyspolitiikkaa kohtaan rapauttavat varsinkin viime aikojen synkät talousennusteet. Vastausten keskiarvo on noin kahdeksan. Keskustapiirien puheenjohtajat kiittelevät keskustan linjaa, mutta usko hallituksen työllisyyspolitiikkaan horjuu. Vaikka piiripomot suhtautuvat työllisyyspolitiikkaan epäilevästi, arviot keskustan onnistumisesta hallituksessa ovat suopeita. PääminiSteri Rinne on pärjännyt tehtävässään kohtalaisesti, keskustapiirien puheenjohtajat kokevat. – Saavutuksista ja valmistelussa olevista asioista on tiedotettava erittäin aktiivisesti. SDP:n , keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostaman hallituksen keskeinen tavoite on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja lisätä työllisten määrää vähintään 60 000:lla vuoteen 2030 mennessä. kymenLaakSon piirijohtaja Jaana Keskitalo kiittelee sitä, että keskusta onnistui kirjaamaan kynnyskysymyksensä hallitusohjelmaan. Roni Rekomaa / Lehtikuva Piiripomoilta peukkua hallitusponnisteluille TeksTi: sanTeri Lampi. Uudenmaan piiripomo Jasi Kuokkasen mielestä hallituksen toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Seitsemän puheenjohtajaa pitää hallituksen työllisyystavoitteen täyttymistä jokseenkin realistisena. Tämä ei tiedä hyvää kannatuksen ja puolueen tulevaisuuden kannalta, Kuokkanen maalailee. – Nyt vain uskotaan, että työllisyysaste nousee ja hallituksen tavoitteet saavutetaan ikään kuin itsestään. – On tehtävä rohkeita ja kannustavia ratkaisuja työllistämiskynnyksen madaltamiseksi, kannustinloukkujen purkamiseksi ja työelämän laadun kehittämiseksi, Häggman linjaa. Rinteen todistuksen keskiarvo on kuutonen. – Taloustilanne on haasteellinen ja vienti tuskin kasvaa lähivuosina. Kuusi piiripomoa arvioi pyrkimyksen olevan täysin tai jokseenkin epärealistinen. Suomenmaa pyysi puheenjohtajia antamaan hallituksen kakkospuolueelle arvosanan tähänastisesta työstä. Etelä-Hämeen piirijohtaja Johanna Häggman uskoo, että tavoitteet voidaan saavuttaa, mutta niiden eteen on ahkeroitava määrätietoisesti. Etelä-Hämeen Häggman peräänkuuluttaa keskustan ministeriryhmältä lisää aloitteellisuutta ”julkisuuden ilmatilan ottamisessa”
Perinteisille uutisointitavoille voi olla vaikea löytää tulevaisuudessa lukijoita. – Puoluelehdillä tätä ongelmaa ei ole, sillä kaikille on selvää, mistä positiosta käsin he kirjoittavat. Puoluelehdissä voidaan Ruohosen mukaan käydä keskustelua myös puolueille hankalista aiheista tai siitä, jos jäsenet eivät ole puolueen toimintaan tyytyväisiä. Leppää kiiteltiin erityisesti siitä, että hän on puolustanut tiukasti sektoriaan vihervasemmiston kritiikiltä. Se ajaa puoluelehdet kuitenkin merkittävän dilemman eteen. Vastanneiden mielestä maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on pärjännyt parhaiten (11 mainintaa). 8.11.2019 13 samuli vänttilä Avoimesti taustansa kertoville puoluelehdille on nykyisenlaisessa näkökulmiin pohjautuvassa mediamaailmassa erityisen suurta tarvetta, sanoo poliittiseen viestintään perehtynyt väitöskirjatutkija Sini Ruohonen Turun yliopistosta. Ruohosen mukaan puoluelehdet tuovat julkisuuteen paljon sellaista materiaalia, jota puolueen viestintäkoneistot eivät pysty tuottamaan. Siinä riittää tasapainoilemista. muutKin kärkitilat menivät keskustalaisille. Esimerkiksi työmarkkinakeskusteluun osallistuminen oli Kuokkasesta erikoinen avaus. Ihmisten mediankulutustavat ovat mullistuneet viime vuosikymmenen aikana. Hänen mukaansa mielipiteiden ja faktojen suhdetta on nykymaailmassa välillä vaikea erottaa, kun sitoutumattomatkin tiedotusvälineet julkaisevat entistä enemmän toimittajien tekemiä näkökulmia ja analyysejä. Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) sai kaksi mainintaa. Viestintä ei voi korvata puoluelehtiä, tutkija sanoo Arvioi asteikolla 4–10, kuinka hyvin keskusta on onnistunut hallitustyöskentelyssä. Yksi iso teema on uskottavuus. 4 10 9 8 7 6 5 10% 20% 30% 40% 50% 60%. Journalismiin pohjaavat puoluelehdet estävät myös osaltaan julkisen keskustelun luisumista ääripäiden haltuun. KuoKKAnen näkee, ettei Rinne ole vielä täysin sisäistänyt uutta rooliaan. – Puoluelehtien on tässä tilanteessa kyettävä perustelemaan oman tehtävänsä entistä paremmin rahoittajilleen eli puolueille, Ruohonen näkee. Aina ei ole selvää, kenen puolesta kukakin puhuu. – Pelkäksi puolueen äänitorveksi ajautuminen ei edesauta puoluelehtien hengissä pysymistä, mutta liian etäälläkään ei saa olla. Puoluelehtien toimintaa ohjaa journalismi ja toimittajien ammattietiikka, kun taas puolueiden viestintäkoneisto tekee työtä perustellakseen kaiken puolueen kannalta parhain päin. Lepän kantaan kiilasivat valtiovarainministeri Mika Lintilä (10 mainintaa), elinkeinoministeri Katri Kulmuni (8) ja puolustusministeri Antti Kaikkonen (8). Ruohonen pitää vihreiden päätöstä surullisena etenkin journalismin kannalta. Puoluelehtien asema nousi julkiseen keskusteluun lokakuussa, kun vihreät päättivät lopettaa oman lehtensä Vihreän Langan rahoittamisen. Nyt jos koskaan tarvitaan näkökulmiin pohjautuvaa journalismia, Ruohonen summaa. mitään helppoja aikoja puoluelehdillä ei silti ole edessään, kuten ei koko media-alallakaan. Journalismiin pohjaavat puoluelehdet estävät myös osaltaan julkisen keskustelun luisumista pelkästään ääripäiden haltuun, tutkija sanoo. Asetelmaa vain vahvistaa sosiaalinen media, jossa eri intressiryhmät huutavat kilpaa. – Hänen pitäisi johtaa hallitusta – ei oppositiopuoluetta tai ammattiyhdistystä, Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki huomauttaa. Häggmanin mukaan Rinteen ensimmäiset pääministerikuukaudet olivat ilmeisen hankalia. Puolueelta täytyisi saada edelleen rahaa, mutta samalla siitä pitäisi tehdä kriittistä journalismia. Myös muut paheksuvat Rinteen taannoin esittämiä suorasukaisia kannanottoja Postin työsopimustilanteeseen. lisäKsi Suomenmaa pyysi piirijohtajia nimeämään kolme Rinteen hallituksen onnistuneinta ministeriä. Tutkimuksessaan hän pyrkii selvittämään, mikä puoluelehtien tehtävä on. Piirijohtaja kuitenkin uskoo, että hallituspuolueiden keskinäinen yhteistyö paranee ajan myötä. KoKoomuslAisen ajatuspaja Toivon toiminnanjohtajana työskentelevä Ruohonen tekee väitöskirjaa keskustan, demarien ja kokoomuksen puoluelehtien historiasta
14 8.11.2019 Marraskuun 18. Lopputulos ei yllättänyt silloista Ei EU:lle -kampanjan toiminnanjohtajaa Timo Kaunistoa. Tuolloin jäsenyyden kannatus oli hänen muistikuviensa mukaan yli 70 prosentin luokkaa, mutta luvut tasoittuivat. Kansakunta kääntöraiteella Esko Aho laittoi pääministeriytensä ja puoluejohtajuutensa peliin EU-jäsenyyden puolesta keskustan puoluekokouksessa Jyväskylässä 1994. – Se oli tärkeää neuvottelujen loppuvaiheessa, kun maaja metsätalouden kannalta keskeisiä ratkaisuja tehtiin. kansanäänestys käytiin sunnuntaina 16. Kansalaiskeskustelu aiheesta alkoi Kauniston muistikuvien kunnolla vasta elo-syyskuulla. keskustalaisia ajatukseen EU-jäsenyydestä piti pehmittää tosissaan. – Moni jäsenyyttä epäillyt saattoi kansanäänestyksen jälkeen kuitenkin painaa vihreää nappia siksi, että heidän mielestään se vastasi kansan enemmistön tahtoa ja he eivät halunneet asettua sitä vastaan. Maata jäsenyyteen pääministerinä luotsannut Esko Aho pitää selvänä, että EU-jäsenyyttä olisi ollut paljon vaikeampaa viedä läpi pelkällä eduskunnan päätöksellä. Suunta oli selvä: 57 prosenttia oli jäsenyyden kannalla, 43 vastaan. Ruotsi äänesti kuitenkin EU-jäsenyyden puolesta, ja jarruttajien haaveet eduskunnan kurssin kääntämisestä haihtuivat. lokakuuta. Aho kytki asiaan myös oman jatkamisensa pääministerinä ja puheenjohtajana. Päätöstä varten oli kysytty neuvoa kansalta kuukautta aiemmin, mutta keskustaa asia jakoi loppuun asti. – Se oli enemmän tällainen omaa itseä varten tehty asia, koska Väyrynenkin Suomi valitsi Euroopan unionin jäsenyyden 25 vuotta sitten, mutta keskustaa päätös otti koville. EU:sta tuli kuuma peruna kesällä 1994 Jyväskylässä pidettyyn puoluekokoukseen. Tehtävään piti hänen mukaansa löytää nopealla aikataululla henkilö, johon myös jäsenyyteen epäluuloisesti suhtautuvat luottivat. Keskustan vahvoilla tukialueilla oltiin jä se nyyttä vastaan. Suomi äänestettiin Euroopan unionin jäseneksi äänin 152–45. Kokousta oli vaikea ellei mahdoton saada sanomaan jäsenyydelle suoraan kyllä. Aho ällistytti omiaankin keväällä 1993 korvaamalla hallituksesta ovet paukkuen lähteneen Paavo Väyrysen MTK:n puheenjohtajalla Heikki Haavistolla. Joukko fanaattisia jäsenyyden vastustajia onnistuikin ympärivuorokautista puhemyllyä pyörittämällä lopulta uuvuttamaan puhemies Riitta Uosukaisen. Hän sanoo, ettei kuitenkaan pyrkinyt painostamaan kokousväkeä. Hän huomauttaa, että kyllä-puoli jäi lopulta kuitenkin alle 60 prosentin. Monet vastaan äänestäneet perustelivat ratkaisuaan oman vaalipiirinsä kansanäänestystuloksella. Jäsenyyttä kannatti 31 ja vastusti 24 keskustan kansanedustajaa. Äänestykseen muotoiltiin esitys, jolla keskusta sidottiin tukemaan hallituksen ajamia toimia ja kunnioittamaan kansan äänestyksen tulosta. päivänä 1994 eduskunnassa tehtiin iso ja kauaskantoinen päätös. H is to ri a TeksTi: Pekka Pohjolainen. – Jossain vaiheessa oltiin tilanteessa, jossa ei-puoli oli vähintäänkin tasoissa, jos ei jopa lievässä johdossa. Myöhemmin eduskunnassa käytiin vielä ikimuistoinen jarrutuskeskustelu, jolla pyrittiin siirtämään eduskunnan ratkaisu Ruotsin kansanäänestyksen yli. Vierellä vaimo Kirsti, sekä lapset Antti, Jukka ja Elina. – Se oli heille selkeä pettymys
Ei se kauhean hyvin ole maatalouden osalta mennyt, hän pohtii. Vauhti oli Kauniston mukaan erittäin kovaa ensimmäiset kymmenen vuotta. – EU:sta tuli meille väline, jolla huolehdimme näistä kansainvälisistä intresseistä paremmin kuin me olisimme itse koskaan pystyneet. Aho sanoo halunneensa vain tehdä selväksi, ettei hän olisi tällaisen veivauksen jälkeen enää uskottava johtaja. Mallia otettiin muun muassa tehokkaamman tuotannon Tanskasta ja Hollannista, ja suomalaiset erityispiirteet jäivät vähemmälle. – Tämä oli itsestään selvää, mutta halusin vain poistaa mahdollisuuden spekuloida ja taktikoida asialla. Kauniston mielestä mukana on ollut kyllä omaakin valintaa, kun maatalouden sopeuttamisessa nojattiin vahvasti tuotannon tehostamiseen. Hänen mukaansa jo 1980-luvun lo pulla oli selvästi nähtävillä, että kehitys kävi kohti integroidumpaa Eurooppaa. KAunisto sanoo olevansa myös tyytyväinen moneen asiaan, mitä Euroopan unioni on mukanaan tuonut. Projekti vahvisti hänen mukaansa joka tapauksessa demokratiaa ja EU-jäsenyyden oikeutusta. Aho valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana. ”Kun asiat eivät menneet ihan heittämällä läpi, meidän neuvottelijoiden oli helpompi toimia.” Timo Kaunisto mielenosoituksessa. Suomenmaan arkisto Ja ri La uk ka ne n / Su om en m aa n ark isto. Äänestyksessä jäsenyyttä kohti vievä muotoilu voitti väyrysläisen ei-linjan äänin 1 607–834. Maa ta lous ja maaseutu ovat kuitenkin kärsineet enemmän kuin kuviteltiin. Kaunisto lopetti oman EU-vastarintansa kansanäänestyksen tulokseen. Aho sanoo kypsyneensä itse jäsenyyden kannalle vuosien prosessin tuloksena. 8.11.2019 15 taisi puhua semmoisen ratkaisun puolesta, että jätetään jäsenyyshakemus, kaadetaan jäsenyys ja sitten minä jatkaisin puolueen puheenjohtajana niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän arvioi myös autolautta Estonian onnettomuuden herkistäneen mielialoja jäsenyyden suuntaan, koska EU:sta haettiin myös turvaa. Se ei ollut painostuskeino, vaan selvennys kaikille, että kaikki tiesivät minkälainen asetelma äänestyksen jälkeen syntyy. Ja minä uskon kyllä siihen, että kun asiat eivät menneet ihan heittämällä läpi, niin meidän neuvottelijoiden oli helpompi toimia. – Silloin putosi porukkaa pois, ja kannattavuus on käytännössä kuitenkin alentunut koko tämän EU-jäsenyyden ajan lyhyitä pilkahduksia lukuun ottamatta. Jäsenyyttä kohti ajoi Ahon mukaan vahvasti kolme tekijää: tarve päästä vaikuttamaan yhteiseurooppalaiseen sääntelyyn, Neuvostoliiton romahdus ja YYAsopimuksen purkautuminen sekä maan taloudellinen tilanne, joka osoitti Suomen haavoittuvuuden kansainvälisessä taloudessa. – Että se tienaa rahaa Suomelle. Kaunisto kertoo Heikki Haaviston sanoneen hänelle, että näkyvä vastustus on Suomen ja neuvotteluprosessin etu. – Kaikki tavallaan puhui sen puolesta, että meidän täytyy asemoida itsemme uudelleen, tai muuten jäämme tämän eurooppalaisen kehityksen jalkoihin. KAuniston mukaan ei-kampanja pyrki kiinnittämään huomiota muun muassa Maas trichtin sopimukseen, joka oli jo muuttamassa entistä kauppaja tulliunionia aivan muuksi – yhteistä valuuttaa myöten. Kauniston mukaan teollisuuspiirit ja median isot toimijat alkoivat kuitenkin vyörytyksen, jossa ei-puoli jäi tiedotuksellisesti täysin jalkoihin
Pääministeri Boris Johnsonin lupauksista huolimatta Iso-Britannia ei jättänyt EU:ta lokakuun viimeisenä päivänä. Koonnut: Katariina LanKinen Jewel Samad / Lehtikuva / AFP. Intian pääkaupunki Delhi rajoittaa yksityisautoilua hälventääkseen kaupunkia piinaavaa ennätyssakeaa savusumua. 16 8.11.2019 Maailman kuvat Brexit-saaga jatkuu. Kuolonuhreilta on vältytty. taistelu tulta vastaan. Kaliforniassa Maria-nimellä tunnettu maastopalo roihahti viime viikolla noin 65 kilometrin päässä Los Angelesista luoteeseen pakottaen tuhansia ihmisiä jättämään kotinsa ja uhaten yli 2 500 rakennusta. Suurin Kalifornian paloista, Sonoman piirikunnassa roihuava Kincade-palo saatiin sunnuntaihin mennessä 74-prosenttisesti sammutettua. Hyökkäys päättyi Turkin ja Venäjän solmimaan sopimukseen, joka antoi Syyrian kurdeille viime viikon tiistaihin asti aikaa vetäytyä Turkin rajalta. Konservatiivit kampanjoivat brexitin viemisellä maaliin, kun taas työväenpuolue kosiskelee sekä brexitin vastustajia että kannattajia. Turkin sotatoimet syvensivät Syyrian sodan jo ennestään rajua humanitaarista kriisiä. kurdien kriisi syvenee. joulukuuta. Eurooppaneuvosto myönsi brexitille lisäaikaa tammikuun loppuun, ja britit palaavat vaaliuurnille 12. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan turvallinen lukema on alle 25. delhi savusumussa. Turkin lokakuinen hyökkäys Syyrian koillisosien kurdialueille tappoi satoja ja pakotti 300 000 ihmistä pakenemaan kodeistaan. Myrkyllisiä pienhiukkasia on joidenkin mittareiden mukaan ollut yli tuhat kuutiometrissä
Kun ryhdyn kartoittamaan tämän päivän yleiskuvaa uudesta asuinmaastani, törmään Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) hiljattain julkaisemaan vuosittaiseen kilpailukykyraporttiin, joka tarkastelee 141 valtion kilpailukykyä instituutioiden, menettelytapojen ja muiden tuottavuustekijöiden valossa. Senegal puolestaan on sijalla 114. sijallaan saa kiitosta ollessaan yksi maailman teknologisesti kehittyneimpiä, innovatiivisimpia ja dynaamisimpia talouksia. Vaikka maa on yksi Afrikan stabiileimpia ja demokraattisimpia, ei tavallinen arki ole ruusuilla tanssimista, kun vain reilu puolikas väestöstä omaa lukutaidon ja suuri osa elää köyhyydessä. Aika näyttää, tulenko oppimaan eniten uudesta asuinmaastani vai kenties omista lähtökohdistani. ReiLun 14 miljoonan asukkaan maalla ei ole yksinkertaisin historia. Maaseudulla nämä haasteet ovat vielä merkittävämpiä ja työllistymisvaikeudet pakottavat nuoria jättämään kotiseutunsa urbaanin elämän tuomien mahdollisuuksien toivossa. Maata ovat hallinneet eri kuningaskunnat, ja maahan ovat ankkuroituneet vuoron perään useat eurooppalaiset siirtomaavallat. Niistä viimeisimpänä Ranska on jättänyt kulttuuriset jälkensä, erityisesti ranskan virallisena kielenä. Entisestä traagisesta orjakaupan solmukohdasta on kuitenkin kehittynyt yksi trooppisen Afrikan johtavista teollisuuden ja palveluiden keskuksista. Maan pääkaupungista Dakarista puhutaan myös Länsi-Afrikan teknologiakehityksen keskuksena. Suomi komeasti 11. SeuRaavien vuosien aikana tulen asumaan maassa, jossa jo nyt eletään todeksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Myöhästyvät ja epävarmat sadekaudet johtavat ruokaturvahaasteiden lisääntymiseen. Koko maailmalla voisi myös olla paljon opittavaa Senegalilta, jossa eri uskontojen välillä on vuoropuhelua ja jossa muslimit ja kristityt juhlivat toistensa juhlapyhiä toisiaan kunnioittaen. 8.11.2019 17 Laukut on pakattu ja purettu – olen uuden edessä. Tullessani työskentelemään näiden ja monien muiden kysymysten parissa en voi samalla olla pohtimatta omia juuriani ja sitä, mitä kaikkea voimme oppia ja ymmärtää muiden lähtökohdista. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Senegal tarjoaa muille opittavaa A FRIKAN A IKA. Edessäni on taatusti oppimisja kasvuprosessi. Rohkenen kuitenkin väittää, että minulle, suomalaisen yhteiskunnan kasvatille, Senegaliin muuttaminen voi olla hieman suurempi muutos kuin esimerkiksi eteläafrikkalaiselle puolisolleni. Seuraavien kahden vuoden ajan kotini löytyy Afrikan läntisimmästä valtiosta, Senegalista, jossa työskentelen Suomen Lähetysseuran palveluksessa. Pohdin, millaisen esimerkin Suomi voi tarjota maailmalle, mutta myös mitä Senegal demokraattisena maana voi antaa monin paikoin hauraalle Länsi-Afrikalle. Palaan tutulle mantereelle, mutta kun kartasta katsoo, matka esimerkiksi entisestä kodistani Etelä-Afrikassa Senegalin pääkaupunkiin Dakariin on paljon pidempi kuin etäisyys Suomesta. Tätä ei helpota se, että maa sijaitsee osittain Sahelin kuivuusvyöhykkeellä, jonka leviämistä vastaan Senegal kamppailee istuttamalla puita
Yhdysvallat näytti heikolta, kun se vetäytyi sisällissotaa käyvästä Somaliasta vuonna 1993 eikä halunnut puuttua Ruandan kansanmurhaan 1994. Euroopan maiden yhdentyminenkin sai uutta puhtia ja talouden globalisoituminen kiihtyi. Työpaikkoja alkoi kadota Kiinaan. Liberalismin ja globalisaation voittokulku ei tuonut pelkkää hyvää myöskään Euroopan sisällä. Syyriassa ja Turkissa käydään konflikteja, joissa suurvallat eivät ole täysin osapuolia, mutta ovat silti siinä mukana. Epäluulot, eripurat ja kyynisyys hallitsevat taas suurvaltapolitiikkaa. Saksojen yhdistyminen oli ennakoitua vaikeampi prosessi. – Vasta Jugoslavian hajoamissodat päättivät tämän kauden, kun Nato tuli sotaan mukaan, Forsberg sanoo. Aloite Natoon liittymisestä tuli sekin Euroopasta, Tsekin presidentiltä Václav Havelilta. 18 8.11.2019 Kylmän sodan raunioilla Berliinin muurin murtuminen 30 vuotta sitten aloitti uuden vapaan aikakauden, mutta kaikki ei silti mennyt ihan nappiin. tammikuuta vuonna 1990.. Muurin murtumisen jälkeen kylvettiin ne siemenet, joiden seurauksia maailma potee nyt. Forsbergin mukaan lännessä siirryttiin liian nopeasti arvojen vastakkaisuuden korostamisesta arvojen ykseyden vaatimukseen. Venäjällä oli vaikeuksia sopeutua siihen. Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa hallitsi muutaman vuoden ajan passiivinen vaihe. Maailma oli heti kylmän sodan päättymisen jälkeen epäselvässä tilanteessa, kun enää ei ollut kahta selkeää blokkia, jotka määräävät tahdin. kylmän sodan jälkeisessä maailmanpolitiikassa kylvettiin myös ne siemenet, joiden seurauksia maailma potee nyt. Puheet kaksinapaisen maailman paluusta ovat hänen mukaansa kuitenkin liioiteltuja. Tilannetta vain hankaloitti Neuvostoliiton entisten alusmaiden siirtyminen Naton jäseniksi sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli sisäisen väännön jälkeen päätynyt uusien jäsenmaiden vastaanoton kannalle. – Lännessä ei osattu huomioita identiteettipolitiikkaa tarpeeksi. Monien mahdollisuuksien maailmassa ihmiset eivät enää tienneet, minne he kuuluvat. Tapausta on luonnehdittu uuden aikakauden aluksi ja sitä se olikin, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg. Kylmän sodan aikana maailma oli tuntunut pysähtyneeltä, mutta nyt se oli yhtäkkiä mahdollisuuksia täynnä. Yhdysvallatkaan ei heti ottanut selkeää johtajan roolia, toisin kuin usein väitetään, Forsberg näkee. Vapauden, liberalismin ja demokratian voittokulkua ei tuntunut enää estävän mikään. Täysin ihanteellinen ja yksinkertainen tilanne ei kuitenkaan ollut, Forsberg huomauttaa. Yhdysvalloissa käytiin myös tiukkaa sisäistä vääntöä siitä, pitäisikö sotilasliitto Natoa avata uudestaan itsenäistyneille itäeurooppalaisille maille. Jako koski niin arvomaailmaa, talousjärjestelmää kuin yhteiskuntaihannettakin. Tilanteessa on paljon samaa. kylmän sodan paluusta on puhuttu paljon etenkin Venäjän suorittaman Krimin valtauksen jälkeen. Lännen johtajat eivät kuitenkaan kyenneet tarjoamaan idän jättiläiselle sellaisia vaihtoehtoja, joihin se olisi voinut tarttua. Tsekki, Puola ja Unkari liittyivät Pohjois-Atlantin sotilasliittoon vuonna 1999. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen vastakkainasettelu jakoi aikanaan maailman kahteen leiriin hyvin syvältä. Länsiberliiniläiset kurkkivat muuriin tehdystä reiästä Itä-Berliinin puolelle 5. H art m ut Re ich e / Bu nd esa rch iv / W ikim ed ia Ajassa Samuli Vänttilä AikA lailla tarkalleen 30 vuotta sitten maailma koki jotain, mitä se ei ollut osannut ennakoida: Berliinin muuri murtui täysin rauhanomaisesti ja kylmä sota päättyi. Kaikessa kilpailtiin urheilusta kulttuuriin. Ydinsodan uhka oli koko ajan päällä. – Sellaiseen jakautumiseen on vielä hyvin paljon matkaa, enkä usko, että sellaiseen kovin helpolla mennään. Forsbergin mukaan vertaus kylmään sotaan on ymmärrettävä
8.11.2019 19 Henkilö Hanna Huttusen äiti oli kova kepulainen. Metsäinsinööri ja puualan yrittäjä tietää sen arvon konkreettisesti.. Luonto on Hanna Huttuselle tärkeä jo ammatin kautta. Tytöstä ei sellaista pitänyt tulla, mutta toisin kävi. Veri veti politiikkaan TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Soratie outokumpulaiSelle syr jä kylälle ei ole mikään valta väylä, mutta kaunis se on syksyisenä maanantaina. Tällaisen tien päästä ensimmäisen kauden kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) joka tiistaiaamu lähtee kohti eduskuntaa
– Uskoin läpipääsyyn koko ajan. – Oli se hirveä trilleri. Asuntoauto kiersi vaalipiiriä ahkeraan. Kun Huttunen sitten palasi lastensa kanssa kotikonnuilleen Liperissä vietet tyjen vuosien jälkeen, paikalliset alkoivat houkutella mukaan kuntapolitiikkaan. Huomasin, miten hyödyllistä on toimia eri tasoilla. Pääsin ymmärtämään ison kuvan. Välillä näyt ti siltä, että Huttunen jää ensimmäiseksi valittujen viivan alle. Ei voinut oikein iloi ta, kun porukka oli puolueen puolesta niin suruissaan, Huttunen huokaa. Hän oli kunnanjohtaja ja kunta poliitikko, pyrki eduskuntaankin pari kertaa. Olin ihan hiljainen koko viikonlopun, Huttunen muistelee. Koko iltana sy ke ei mennyt alle 110:n. – Mylly lähti pyörimään. Huttusesta tuli saman tien valtuuston puheenjohtaja, keskustapiirin puheen johtaja ja maakuntahallituksen puheen johtaja. Heti puoluekokouksen jälkeen Huttu nen lähti kunnallisjärjestön toimintaan ja päätyi sen puheenjohtajaksi. – Ajattelin, että en varmasti ala, kun noin tyrkytetään. Sain oikein kepu myrkytyksen. Huttunen koki herätyksen. Tun sin, että kampanja lähti kantamaan. eduskuntaan Huttunen yritti ensimmäi sen kerran jo neljä vuotta sitten, mutta lippua Arkadianmäelle ei irronnut. Huttunen järjesti yrityksen hoita misen niin, että työntekijät pärjäsivät itse näisesti. Kansalaiset kertoivat asioitaan, itki vät ja halasivat, luottivat. Työllä tuntui olleen merkitystä. Perillä idylli jatkuu. Se oli Riistaveden kirkon kohdalla, Huttunen naurahtaa. – Niitä on pakko olla vieraille tarjolla, emäntä nauraa ja vetää pellin uunista. Täältä lähtevältä ei pääse unohtu maan, miten monenlaisissa todellisuuk sissa suomalaiset arkeaan elävät. Vieläkin menen kanan lihalle. – Kuntaliitoksia ei tarvita, kun kaikki tukevat toisiaan, Huttunen sanoo edel leen painokkaasti. Huttusen äiti Lea Tolonen on ollut oman äitinsä tavoin koko elämänsä kova kepu lainen. Sisällä Huttusen itse suunnittelemas sa, uudessa omakotitalossa tuoksuvat karjalanpiirakat. Näkökulma todellisuuteen on si kälikin laaja. Vaali-iltana 50 vuotta täyttänyt Huttu nen on ehtinyt tehdä elämässään monen laista. Oli omaishoita jia, pienituloisia eläkeläisiä, ahdingossa olevia vanhempia, mummoja ja pappoja, jotka tulivat kertomaan lastensa perhei den huolista. Kolmen tyttären äiti lähti ehdolle kuntavaaleihin 2012 ja nousi heti ääni haravaksi. Hän syntyi isänsä kotitilalla Kuusjär vellä, opiskeli kaupallista alaa, osti en simmäisen yrityksensä kiinteistöt kon kurssipesästä parikymppisenä, toimi maatalousyrittäjänä kymmenen vuotta. Ja sitä kuntaliitosta ei tullut. Meidän kepulaisten tehtävä on puolustaa niitä, jotka meidät päättäjiksi äänestivät .. Kotimatkalla hiljaisuuden kat kaisi kirkas ajatus, jonka hän sanoi ääneen: – Seuraavalla kerralla kaulassani on viral lisen edustajan nauha. 20 8.11.2019 Maisema on aika erilainen kuin pää kaupunkikämpän ikkunasta avautuva ja siten myös perspektiivi, josta alueensa lähetti kotimaan asioita katselee. Vaali-illan tunteet olivat ristiriitaisia, seilasivat laidasta toiseen. Kaikki sujui hyvin. Kaikki ne asiat jäivät Huttusen sydä meen. Vaalityö startattiin täysillä jo tammi kuussa. – Olo oli olematon. Istuin lehterillä, kat selin sitä porukkaa, kuuntelin. Vanha punainen navetta, keltainen perinnetalo, rehevä puutarha ja toffeenvärinen paimenkoi ra portailla. – Muistan paikankin tarkkaan. Tytär oli mukana pystyttämässä tien varsiin vaalimainoksia ja jakoi esitteitä. Kun Joensuu rupesi puuhaamaan kun taliitosta Outokummun kanssa, Huttu sen vaikuttamisenhalu sai lisää ytyä. – Tapahtui jotain. Äiti toimitti jälkeläiselleenkin kepun jäsenkirjan heti tämän täytettyä 15 vuot ta, mutta Huttunen nousi kapinaan. Sen kupeessa Huttunen kohtasi tuhansia ihmisiä, kuuli monta liikuttavaa tarinaa. Jotenkin he saivat paluu muuttajan houkutelluksi mukaansa keskustan puolue kokoukseen Ouluun. Pian sen jälkeen kuvioihin astui myös keskusta. Toi selle kierrokselle hän päätti lähteä tosis saan nyt tai ei koskaan ajatuksella. Hannan Huttunen tarjoaa vierailleen aina aitoja karjalanpiirakoita. Yrittäjä hoiti asioita tietokoneen ja netin välityksellä. Ihmiset tulivat halaamaan. Puukeidasyrittäjäksi ryhdyttyään hän huomasi tarvitsevansa lisää puualan tietämystä ja opiskeli työn ohella metsä talousinsinööriksi. Kun paikka sitten varmistui, mieltä painoi puolueen kauhea tilanne ja mo nen muun heikko menestys
Kansalaisilla on edustajilleen paljon asiaa, eikä se aina ole niin mukavaakaan. Haluan hoitaa sen mahdollisimman hyvin. Himmailemaan jääminen olisi ollut moraalisesti väärin. Oli mieletön tunne, kun tajusin, että voin oikeasti vaikuttaa hallitusohjelmaan, saada sinne konkreet tisia asioita. Yrittäjänä hän on tottunut tekemään ripeästi tuosta poikki ja tuohon jengat -meiningillä. Ja tietysti yrittäjyys. – Minulta kyseltiin, miten tämä ja tuo käytännössä menee. Se on kilissyt jo useampaan kertaan. Maanantain näennäisessä rauhassa Helsinkiin lähtö ja viikon haasteet ovat kansanedustajan mielessä jo päällimmäisenä. 8.11.2019 21 Vaalipuristuksen päälle kansanedustajan arki alkoi nopeasti. Samalla teen kaikkeni, etten irtoa äänestäjieni arjesta poliitikkotodellisuuteen. Ylipäätään hän haluaa mennä ihmisten sekaan, kuunnella ja ottaa palautteen vastaan. Tämän olen todennut pitävän paikkansa, Huttunen hymyilee. Sen puolesta Huttunen aikoo tehdä hartiavoimin töitä. Tahtotilamme ei ole aina oikein näkynyt arjessa ja päätöksissä. – Minulla on hirveä palo tehdä tätä työtä. – Jos politiikassa on määränpää näkyvissä ja sinne hoppu, perille pääsee paremmin luovimalla vasemmalta oikealle kuin rynnimällä suorinta reittiä. Jutellessaan hän kantaa pöytään itse säilömiään suolakurkkuja ja omista omenista puristettua mehua. Ihmisillä pitää olla oikeus päättää omasta tilan teestaan käsin itse, missä lapset hoidetaan. Syksyn sadossa oli muun muassa maissia, luumuja ja ensimmäistä kertaa viinirypäleitäkin. Puutarha on Hanna Huttuselle tärkeä voimavara. Puhelin soi. Toimen ihmisenä Huttusen on ollut välillä vaikea kuntaja maakuntapolitiikassakin sietää asioiden hidasta etenemistä. Viime kesänä se tuotti ensimmäiset viinirypäleensä. Tuore kansanedusTaja kuvailee itseään äärimaalaisliittolaiseksi, jolle aate on tosi tärkeä. Suurin osa viesteistä on onneksi asiallisia. Huttusen tavoitteena on vastata jokaiselle. Koin, että olen ansaitusti paikallani. Tuoreen kansanedustajan äänessä on aavistus paatosta, niin tosissaan hän on. Olisi ollut turhauttavaa nähdä, miten kaikki sydämellä Suomen talouden eteen tehty valahtaisi käsistä. – Haluan puolustaa tätä elämänmuotoa. – Ehkä tämän ajatuksen sisäistäminen on myös avain keskustan kannatuksen nousuun, Huttunen pohtii. – Esimerkiksi kolmivuorotyöhön on todella vaikea yhdistää perhettä. – Törkypostista tulee epä miellyttävä olo. Keskeistä on ajatus yksilön omasta vastuusta samalla muistaen, että vahvimmillakin on aikoja, jolloin ei pärjää yksin. Aluksi mietitytti, miten siellä pärjää. Tärkeimpiä tavoitteita kansanedustajana Huttusella on toimia sen eteen, että Suomessa voi jatkossakin asua ja yrittää myös kasvukeskusten ulkopuolella. Meidän kepulaisten tehtävä on puolustaa niitä, jotka meidät päättäjiksi äänestivät. HuTTusen mielesTä on hyvä, että keskusta päätyi hallitukseen. Silloin järjestelmän pitää kannatella. – Se on kansanedustajan tehtävä. Kaupunginvaltuuston ryhmätoveri antoi tähän kohtaan osuvan neuvon. Oli mieletön tunne, kun tajusin, että voin oikeasti vaikuttaa hallitusohjelmaan, saada sinne konkreettisia asioita .. Toinen taistelemisen arvoinen asia on kotihoidontuki. Hallitusneuvotteluissa Huttunen päätyi Elinvoimainen Suomi -neuvottelupöytään. Puutarha on hänelle tärkeä henkireikä. Aika pian Huttunen kuitenkin tajusi olevansa kokemusasiantuntija yrittäjänä sekä maakuntaja kuntapäättäjänä. – Oppositiossa olisimme ihan sivustaseuraajia. – Pk-yrittäjyys, mukaan lukien maatalousyrittäjyys, pitäisi olla selkeämmin keskustan agendalla
22 8.11.2019 R ep or ta as i TeksTi: Meri AlArAntA-SAukko kuvaT: MAriA Seppälä
Ennen lähtöä ajokone nostelee rungot takaisin kyytiin tievanvarteen vietäviksi, Stora Enso Metsän Pohjois-Suomen aluejohtaja Esa Ojala kertoo. Muuten on hiljaista, mutta kaukaa kuuluu ison koneen raskas murina. Suomenmaa seurasi puun reittiä taimesta tuotteeksi.. Rourr. Rourr. Ojala myhäilee ja myötäilee. – Näin estetään ojien tukkeutuminen. Harakka nauraa puiden suojissa. Sateen jäljiltä auringossa kuivuva metsä tuoksuu mehevälle. Metsät ovat iso hiilinielu. Harri Nevala se siellä tekee harvennushakkuuta yhteensä kymmenen hehtaarin metsäalalla. 8.11.2019 23 SyySaamuna metsäautotien pinta on kostea. Onnellinen se, joka saa tehdä töitä tällaisessa miljöössä. – Onhan se toki vähän erilaista marraskuisessa räntäsateessa, hän hymähtää. Toiset taas perustelevat metsänkäyttöä sillä, että vain kasvava metsä sitoo hiiltä. Osan mielestä ne pitäisi siksi jättää koskemattomaksi. Väylä hakkuupaikalle on vuorattu havuoksilla maaperän suojaamiseksi. Tuuli heiluttelee puiden oksia, ripottelee pisaroita muhevaan maahan. Työ vie viikon, kun kahdessa vuorossa painetaan menemään. Ojien pohjalla on puunrunkoja
Tilaston perusteella siitä käytettiin vuonna 2017 koko maassa 86 prosenttia. Monen korvissa koko sana kuulostaa nykyään kiroukselta. Niillä tätä Suomi Oy:tä pyöritetään, Esa Ojala muistuttaa.. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Puuston määrä Suomessa on jatkuvasti kasvanut. Siitäkin huolimatta metsä kasvoi tuonakin vuonna enemmän kuin sitä kaadettiin. Ilmastonmuutoskeskustelu on ajanut suomalaisen metsätalouden lähes skitsofreeniseen tilanteeseen. – Metsät ovat Suomen pääluonnonvara. Näkemykset ajautuvat usein jyrkästi kahtaalle. Pelko metsän loppumisesta ei vaikuttaisi perustellulta. Vai varmistaako metsänhoito ja järkevä käyttö hiilinielun jatkuvan kasvun ja säilymisen. Vain hyVin hoidetut metsät sitoVat hiiltä pitkällä ja keskipitkällä aikaVälillä. Jos edelliset sukupolvet olisivat antaneet metsien rehottaa luonnontilassa, niiden muodostamat hiilinielut olisivat paljon pienempiä. Iso osa työstä on digitalisoitunut. Esimerkiksi sähkölinjat pakottavat metsurin sahan varteen kuin ennen vanhaan. Mutta hukataanko se hakkaamalla. 24 8.11.2019 Suomi on vuosisatoja elänyt metsästä, ammentanut hyvinvointia vihreästä kullastaan. Välillä on vaikuttanut siltä, että maamme luonnonvarojen käyttö on melkein rikollista toimintaa. Hän ei jää sanattomaksi, kun kysyn ilmastonmuutoksesta ja hakkuiden oikeutuksesta. Vuonna 2017 metsäteollisuuden käyttöön kaadettiin 63,3 miljoonaa kuutiometriä ja lämmitykseen 9,2 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Suomen metsät ovat valtava hiilinielu. Luvut ovat suurempia kuin koskaan ennen. Aikojen saatossa tieto on lisääntynyt ja osaaminen kehittynyt huippuunsa. niin ne hakkuut . – Vain hyvin hoidetut metsät sitovat hiiltä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä, hän painottaa. Esimerkiksi manuaalisesta korjuusta on siirrytty liki kokonaan koneelliseen. Ihan viime vuosinakin alalla on tapahtunut paljon. Suurin kestävä runkopuun hakkuukertymä vuodessa on Luken mukaan koko maassa noin 85 miljoonaa kuutiometriä tukki-, kuituja energiapuuta. Vain erikoiskohteiden hakkuissa kone ei kykene korjuuseen. jos ihminen ei hoida metsää, luonto tekee sen ja hiili Vapautuu ilmakehään. Vuoden 2017 hakkuut eivät kaikissa maakunnissa olleet enää kestävällä tasolla. Nämä jutut hän on selvästi kertonut monta kertaa aiemminkin. Edellisestä vuosina 2009–2013 tehdystä mittauksesta määrä on kasvanut 110 miljoonalla kuutiolla. Ojala muistuttaa, että metsän ennätysmäinen kasvu on määrätietoisen ja kehittyneen metsänhoidon ansiota. Uusimpien vuonna 2014–2016 kerättyjen tilastojen perusteella maaperässämme huojuu puuta 2,5 miljardia kuutiota. Toisaalta hakkuutkin ovat ennätyssuuria. harpomme Esa Ojalan kanssa juurakoiden yli. Metsäpomo viittaa Keski-Euroopan kirjanpainajatuhoihin, Siperian ja Kanadan metsäpaloihin ja myrskyihin. Monitoimikoneen koppi on kuin lentokoneen ohjaamo vipuineen ja nappuloineen. Ojala puhuu rauhallisesti, liki lempeästi
Parhaat puut jätetään kasvamaan. Hän vakuuttaa samaan hengenvetoon, että hakkuumäärissä halutaan huomioida luontoja monimuotoisuusarvot. Puun tarpeeseen perustuvat hakkuusuunnitelmat ulottuvat parhaimmillaan parin vuoden päähän. – Metsät ovat Suomen pääluonnonvara. – Ei. Aika rauhassa saa suunnitella töitään, mitä nyt joskus metsänomistaja piipahtaa tiluksillaan. – Ja kun aamulla saavutaan työmaalle, metsässä käy rytinä. Ulkomaiset paperinostajat arvostavat hänen mukaansa suomalaista kestävää metsänhoitoa ja uusia tapoja korvat fossiilisia raaka-aineita puulla. Jos ihminen ei hoida metsää, luonto tekee sen ja hiili vapautuu ilmakehään. – Nytkin meitä varmasti seuraa monta silmäparia tuolta puiden kätköistä, hän sanoo. nevalan kaatamat puut kerätään kasoihin tien varteen. Kuolleet, lahonneet ja pahkaiset puut jätetään nekin eliöille kasvualustoiksi. 20 vuoden aikana hän on jo ehtinyt nähdä kiertokulun. Mutta eikö se ole aika yksinäistä. Niillä pyöritetään pitkälle tätä Suomi Oy:tä, Ojala huomauttaa. – Maailmalla nähdään, että metsäteollisuus on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, ei ongelma. – Nämä ovat teollisuuden omia linjauksia, joista harva tietää, Ojala sanoo. Niin sanotusta metsävaratiedosta kuljettaja näkee, mitä puuta missäkin on ja mitä sille pitää tehdä. Moton ääni lähenee. Sitä paitsi metsässä on kyllä seuraa, joskin sitä näkee harvoin. Hirvet tulevat toisinaan näkösällekin. Harri nevalan ohjaama moto ahmaisee leimikosta pienet ja huonot puut, joista tulee kuitupuuta. Metsän tulevaisuus ei Nevalaa huoleta. Tehtaalle taas menee tieto siitä, mitä on hakattu. Ojala muistuttaa vielä, että paperi ja kartonki voidaan kierrättää kuudesta seitsemään kertaa ja lopusta tehdään energiaa. Tykkäsin jo lapsen kulkea isän kanssa metsässä, maanviljelijänä aiemmin itsensä elättänyt mies tuumaa. Lisäksi metsän päätehakkuussa jokaista hakattua puuta kohden istutetaan neljä uutta. Oulussa kuidusta valmistetaan ensin sellua, sitten hienopaperia aikakauslehdille ja muita korkean luokan painotuotteita varten. Harri Nevala nauttii työstään moton kopissa. Jos tulee äitiä ikävä, soitan sille, Nevala naureskelee. Parasta on oma vapaus. – Puukuitu on mahtava raaka-aine. Sieltä kuljetusauto hakee ne ja vie Stora Enson Oulun tai Kemin tehtaalle. On mukava ajella ohi ja katella sitä. 8.11.2019 25 – Metsä tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. – Tämä on unelmahommaa, hän sanoo.. Hakkuut kartoitetaan etukäteen mahdollisimman tarkkaan, jotta esimerkiksi lintujen tai eläinten pesät, kosteikot ja lähteet voidaan kiertää. Nevala on istunut moton ratissa parikymmentä vuotta. – Tämä on unelmahommaa. – Ensimmäisellä avohakkuullani kasvaa jo isoa metsää. 11 metrin päähän ulottuva kauha ruopii tienoota. Joka hehtaarille jätetään metsänomistajan luvalla myös kaksi tekopökkelöä kelottumaan kovakuoriaisia ja lintuja varten. Metsäteollisuus on sitoutunut suojelemaan luontoa ja ympäristöä monella muullakin tavalla
120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 1923 1928 1933 1938 1943 1948 1953 1958 1963 1968 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013 2018 milj. Täällä tehdään elintarvikekartonkeja, joten vaatimukset ovat korkeat. Turvallisuudesta muistuttavia kylttejä on joka puolella. Sieltä massa ja lämpö kulkeutuvat 1,5 kilometrin mittaista putkea pitkin kartonkitehtaalle. Puu käsitellään ja massa valmistetaan Anjalan paperitehtaalla. Kaikki tapahtuu nopeasti. toiSESSa kErrokSESSa sijaitseva valvomo on täynnä porukkaa. Prosessi pysäytetään. Prosessioperaattorin työ on nykyään enimmäkseen tietokoneiden ääressä tapahtuvaa valvontahommaa. Kuivattaminen on siten iso osa prosessia. Siihen on selvästi panostettu. Ensisijaisesti varmistetaan, ettei mitään haitallista pääse ympäristöön. On mittareita ja putkia, portaita ja metallia. – Prosessi menee omalla painollaan ja tunnelma on rauhallinen. SiEllä , missä näkyy valmiita kartonkirullia, on huomiota herättävän siistiä. Putkien uumenissa valmistuu kartonkimassaa, hallissa robottiohjatut vihivaunut kuskaavat valtavia kartonkirullia paikasta toiseen. Stora EnSon Inkeroisten tehdashalleissa on kuuma, kun suojavaatteisiin pukeutuneina pääsemme viimein sisään monien turvaseulojen jälkeen. Koneet säätävät paljon itse itseään. Seisokki harmittaa käyttöinsinööri Iida Vertasta, mutta hän on tyytyväinen vuoron itseohjautuvuuteen. Kuinka ollakaan, yhtäkkiä tehtaassa on hässäkkä päällä. Puumassassa on vettä 90 prosenttia ja loput kuitua. Masiinat pitävät tasaista hurinaa. Hätäsuihku ja silmäsuihku ovat näkyvällä paikalla. Myös ilmankosteus pidetään tasaisena. 26 8.11.2019 – Tuore puu on parasta. – Yllättävissäkin tilanteissa porukka toimii tehokkaasti. m3/v Puuston kasvu ja Poistuma Lu on no nv ar ak es ku s Kasvu poistuma suomessa istutetaan joka vuosi noin 150 miljoonaa Puuntainta.. – Työtapaturmia sattuu todella vähän, tuotepäällikkö Jaana Keskitalo kehaisee. Varastoja pyritään optimoimaan, Ojala kertoo. Paikalle rynnätään vasta, jos jokin ei mene suunnitelmien mukaan, Keskitalo kertoo. Laitteiston pesu vie tunteja. Hydrauliikkaletkussa havaitaan öljyvuoto
Palataan vielä lopuksi harvennustyömaalle. Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2016 erityisen puurakentamisen ohjelman, jonka yhtenä tavoitteena oli lisätä puun osuutta kaupunkirakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa. Kerrostaloissakin sen käyttö on lisääntynyt. – On jännä katsella alunperin laajaa aukeaa, jolle pikkutyttönä iskin taimia ja jolla nyt on tiheä puusto. Omakotija rivitalorakennuksissa puu on ylivoimaisesti suosituin materiaali. Jotta oliSi puuta käytettäväksi, metsää pitää hoitaa ja uutta istuttaa. Puun hiili sitoutuu rakenteisiin, ja sen elinkaari kaikkineen materiaalin valmistuksesta kierrätykseen lisää ilmastopisteitä ja vähentää hiilijalanjälkeä. Puun käyttö rakentamisessa on ekologista. Oman kyllä tunnistaa, Keskitalo kertoo. Ex-kansanedustaja Eeva-Maria Maijalalle uuden metsän istuttaminen ja kylvö ovat tuttua lapsuudesta saakka. 8.11.2019 27 Linjalla kulkee sananmukaisesti uunituoretta pahvia. Maijala korostaa, että vain kasvava metsä sitoo hiiltä. – Muistan hyvin sen mukavan tunnelman ja yhdessäolon. n Kaikki mikä tehdään tänään öljystä, voidaan huomenna tehdä puusta, Jaana Keskitalo uskoo.. Minun elinaikanani metsän kasvu on Suomessa lisääntynyt valtavasti. Myös Esa Ojalan metsätyöhistoria ulottuu lapsuuteen saakka. Vertailla sisarusten kanssa sitä, kuka tällä kertaa oli tehokkain. Tietoisuuden siitä, että taas on yhdessä saatu aikaan jotain merkityksellistä. Täällä varmistetaan lopputuotteen laatu, tarkistetaan kartongin paksuus, paino, vaaleus ja jäykkyys. Toisaalta esimerkiksi kokonaan muovisesta kinkkurasiasta voisi jatkossa suurin osa olla uusiutuvaa kartonkia. – Nyt puhutaan paljon jatkuvasta kasvatuksesta. Ihan heti ei päästä muovista kokonaan eroon, hän huomauttaa. Tehdashalleista siirrytään laboratorioon. Suomessa istutetaan joka vuosi noin 150 miljoonaa puuntainta. – Joka ikinen kesä niin kauan kuin muistan istutimme metsää koko perheen voimin. Siitä valmistetaan ehkä lääkepakkauksia tai hampurilaisateriabokseja. Viime vuonna esimerkiksi yhdeksän prosenttia Stora Enson tuotteista oli kokonaan uusia. Esimerkiksi kahvikupissa on päästy 95 prosentin kuituasteeseen. – Työntekijöillämme on tapana tsekata pakkauksista, onko se meillä tuotettua. Keskitalon vastuulla ovat kartonkien muovipäällysteet. Monesti työ tuntui raskaalta, taimivakka painoi hartioita ja istutuspotista sai rakot kämmeniin. Pitkällä, liki 50-vuotisella metsätyöurallaan Maijala on saanut omin silmin todistaa, miten hakkuuaukeasta kasvaa uusi metsä. Sen yleistyminen edellyttää luonnollisesti koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä. Se ei ole järkevää joka paikassa sen enempää metsän itsensä kuin ilmastonkaan kannata. PuuSta Saadaan paljon muutakin kuin sellua ja lämpöä, huonekaluja, vaatteita jopa autoja. Kesällä kansainvälisellä tutkimuksella kuitenkin osoitettiin, että juuri puiden istuttaminen on tehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta. Siitä perspektiivistä hän on vakuuttunut Suomen metsätalouden tulevaisuudesta. Isot brändit kaikkialla maailmassa painostavat löytämään ratkaisuja, ja silloin niitä keksitään, Keskitalo sanoo. Myös sitä puurakentamisen ohjelma pyrkii edistämään. Kouluja, sairaaloita ja muita julkisia tiloja rakennetaan yhä enemmän puusta. Joensuuhun nousi tämän vuoden aikana oppilasasuntola, joka on yksi Pohjoismaiden korkeimmista puurakennuksista. Uudet puurakennukset ovat saaneet myös paljon julkisuutta. Yksi sellainen on läpinäkyvä puumateriaali. Kun olin riittävän vanha, pääsin Metsähallitukselle samaan hommaan kesätöihin. – Jos tätä ei tehdä Suomessa, se tehdään muualla, missä toiminta ei ole yhtä kestävää, hän päättää. Vaikutusarvioinnin perusteella tavoitteeseen ollaan jo päästy, vaikka ohjelma jatkuu vielä pari vuotta. Jos metsien hakkuut lopetetaan, loppuu vähitellen myös hiilensidonta. – Kaikki mikä tehdään öljypohjaisista raaka-aineista tänään, voidaan huomenna tehdä puusta, hän uskoo. Jos monesti metsänistutus väsyttikin, joka kerta oli yhtä ihanaa istua nuotiolle paistamaan makkaraa, jyrsimään äidin leipomia kampanisuja ja hörppimään kahvia. Viime vuosina puurakentamisen suosio on kasvanut. Siitä, että tiettyihin metsiin ei kosketa, mutta suurinta osaa istutetaan, harvennetaan ja hakataan, uudestaan ja uudestaan sukupolvesta toiseen. On surullista, että ihmiset ovat erkaantuneet metsänhoitoon liittyvästä ymmärryksestä. – Pitää kuitenkin muistaa pakkauksen käyttötarkoitus. Asiakkaat vaativat uusia, ympäristöystävällisempiä tuotteita niin Euroopassa kuin Aasiassakin. Entisen pääministerin Juha Sipilän nuorille kohdistettu ehdotus kymmenen miljoonan puun istuttamisesta ilmastonmuutoksen vastatoimena herätti ivailua, jopa vastustusta. Työ tuntui merkitykselliseltä. – En ole 30-vuotisen urani aikana nähnyt mitään yhtä nopeaa muutosta. Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana vaikuttanut isä puhui paljon metsän merkityksestä. Kehittelyssä on tuotteita, joita on vaikea maallikon edes kuvitella. Stora EnSon tuotekehityksessä kehitetään jatkuvasti uusia tuotteita, joilla voidaan korvata muovia. Hän toivoo, että poliitikot ymmärtävät sen arvon ja ottavat päätöksenteossa huomioon. Ympäristötietoisuuden leviäminen näkyy kaikkialla niin yksityishenkilöiden arjessa kuin teollisuudessakin. – Tuotekehitys on isoa hommaa
Se jätti mieleen pitkään jatkuneen epävarmuuden.. 28 8.11.2019 H en ki lö puolustaja Pienen ihmisen Kirjailija Bengt Pohjanen ei saanut lapsena puhua äidinkieltään koulussa
Meänkieli on kuitenkin Pohjaselle se kaikkein tärkein, äidinkieli. Kyse on Pohjasen mukaan kolonialismista. 1950-luvun ruotsalaista pedagogiikkaa hallitsi ajatus, että opetusta annetaan vain valtakielellä. Pohjanen muistaa, kuinka hän toisella luokalla kirjoit ti ruotsiksi pari lausetta ainevihkoonsa ja kysyi takana istuvalta tytöltä, että kelpaako tämä. – Vasta myöhemmin olen tajunnut, ettei minun kysymykseni ollut se, että kelpaavatko lauseet, vaan se, että kelpaanko minä. Viimeisin romaani Korpelanliike ilmestyi tänä syksynä. Ja työtä purkamisessa toti sesti riittää: ensimmäisen romaaninsa Pohjanen kirjoitti jo vuonna 1979. Suomenkielisten näkökulmasta meänkielen voisi helposti ajatella vain peräpohjalaisten murteiden joukkoon, mutta Ruotsissa se on yksi vähemmistökielistä suomen kielen ohella. Se johtuu juuri tästä, että minä en kelpaa sellaisena kuin olen. – En usko, että enää kirjoitan kovin montaa teosta, hän sanoo. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Kirjailija Bengt Pohjanen tietää kokemuksesta, miltä tuntuu tulla valtakulttuurin alistamaksi. Tyttö nyökkäsi, että kelpaa. Se tuntui lapsena siltä, että jos minun kieleni ei kelpaa, silloin minäkään en kelpaa. Sen juurella on kirjailija Bengt Pohjasen koti. 8.11.2019 29 Pohjoisruotsalaisia pikkuteitä täytyy ajaa kauan, ennen kuin tullaan Överkalixin kylään. Uumajan yliopisto haluaa mittavat muistiinpanot vuosien varrelta talteen. Liikenneympyrästä vielä vasempaan, sitten läpi värik käiden omakotitalojen ja punaisten pelargonioiden koristaman ruotsalaisen kylä idyllin, kunnes ortodoksikirkon kultainen kupo li hohtaa näköpiirissä. Näiden vuosien väliin mahtuu lukematon määrä romaaneja, runoja, näytelmiä ja televisiodokumentteja. Sinänsä se ei tuottanut vaikeuksia. Pikku-Bengt oppi ruotsin nopeasti. sama tunne on Pohjasen mukaan vaivannut meänkielisiä laajemminkin. 75-vuotias Pohjanen on juuri purkamassa arkistojaan. On eri asia puhua meänkieltä, jota ympäröi ruotsinkielen valta-asetelma kuin peräpohjolan murretta, jota ympäröi suomen kielen valtaasetelma. Pienelle pojalle se tarkoitti sitä, että hänen täytyi vain oppia puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan täysin uudella kielellä. Kun Pohjanen meni nuorena miehenä armeijaan tai kirjautui opiskelijaksi Uppsalan yliopis toon, vastassa oli sama asetelma: ruotsalaiset ovat tuolla ja minun pitää kiivetä ylöspäin kelvatakseni heihin. Valtaasemasta käsin ruotsinkielinen kulttuuriympäristö alisti meänkielisen kulttuuriympäristön alleen. Jokai nen paperi tuo omat muistonsa mieleen. Se tuntui lapsena siltä, että jos minun kieleni ei kelpaa, silloin minäkään en kelpaa.. Se on osa meitä. Eräänlaista majanpurkua, menneen elämän katselua, Pohjanen luonnehtii arkistojen läpikäymistä. Pohjanen syntyi vuonna 1944 pienessä Kassan kylässä Ruotsin Pajalassa. – Me tunnemme täällä vain Ruotsin olot, jossa meänkieli on alisteinen ruotsin kielelle. Pohjanen tunnetaan kolmikielisenä kirjailijana, joka on julkaissut teoksiaan niin suomeksi, ruotsiksi kuin meänkielelläkin. Sama tunne on tullut Pohjasta vastaan läpi elämän. Kotona puhuttiin sitä suomea, joka nykyään tunnetaan meän kielenä. Kun hän meni 7-vuotiaana kouluun, puhuttiin siellä vain ruotsia. Oman kielen alisteinen asema on tullut vastaan joka paikassa. Siksi hän haluaa puhua niiden puolesta, joiden ajatusmaailma ei mahdu nykyajan ihanteisiin. Se on Pohjasen mukaan keskeinen pe ruste sille, että meänkielen täytyy olla virallisesti kieli eikä murre. Se jätti jälkensä meänkielisten minuuteen, sillä kieli on ihmiselle maailmankaikkeus, koko identiteetin ja olemassaolon perusta. – Kun nyt puran arkistoa, niin monta kertaa huomaan, että minun itsetuntoni on ollut hyvin heikko. Mieleen jäi kuitenkin kytemään iso ristiriita. Emme me tiedä mitään siitä, millaista olisi elää suomen kielen valtavariantin ympäröimänä
Harva perhe opettaa lastensa äidinkieleksi meänkielen. Siitä taisteltiin läpi 1980ja 1990-lukujen. Vuonna 1985 hän julkaisi ensimmäisen meänkielisen romaanin. – Ihmiset itkit, että ommaa kieltä puhuthan näyttämöllä, Pohjanen sanoo niin vahvalla meänkielisellä aksentilla kuin sanoa voi. Pohjanen piti kuitenkin päänsä ja näytelmä saatiin pystyyn. Met sen tiämmä. Vähemmistöiltä itseltään sitä ei kysytä. Pohjasen mukaan he, jotka puhuvat suurimpaan ääneen suvaitsevaisuuden puolesta. Hän on tarkastellut lestadiolaisuutta myös kirjoissaan, usein varsin roisiin ja humoristiseen sävyyn. Ajatuksille kuitenkin naurettiin. Tornionjokilaakso on tunnettu lestadiolaisesta herätysliikkeestään. Ideaa oman kielen määritelmästä pidettiin hulluna jopa meänkielisten keskuudessa. Väitöskirjoista suurin osa kirjoitetaan englanniksi, Tukholmassa ja muissakin kaupungeissa on kahviloita, joissa tarjoilijat eivät enää kysy vill du ha kaffe vaan do you want coffee. – Kun ruotsinkieliset kertovat meistä meänkielisistä, ne ovat usein hyvin pinnallisia kertomuksia. Ja pienet kielet ovat kuin hauraat alkuperäiskasvit, jotka kuihtuvat ja kuolevat rönsyilevien, vahvojen vieraslajien vallatessa kasvualaa. Sama ilmiö on nähtävillä Suomessa. En ole libe ralisti, koska uskon vapauteen. Se on useimmiten heikon arvopohjan merkki. En lähde pride-marssille, koska kannatan homoseksuaa lien oikeuksia. Huoli kielen asemasta ei silti ole hälvennyt. Puhujia on varsin vähän ja rivit harvenevat koko ajan. Kunnalta ei herunut rahaa esityksen valmisteluun, koska meänkielisyys nähtiin merkityksettömänä. – Tietyt suvut ja perheet kuuluvat siihen, enemmistönä olemme me valtaväestön ihmiset. Vuonna 1987 Pohjanen kirjoitti ensimmäisen meänkielisen näytelmän. aina kun maailmasta häviää jokin kieli, katoaa silloin Pohjasen mukaan jotain hyvin ainutlaatuista. Pohjanen kirjoitti meänkielen merkityksestä sanomalehtiin jo 1980-luvun alussa. Se oli myös Pohjasen äidin hengellinen koti. Muutoin lähellä on sellainen pelottava ilmiö kuin totalitarismi. – Ismeissä on harvoin itse asia keskiössä. Siitä huolimatta hän haluaa puolustaa myös lestadiolaisten oikeutta omaan arvomaailmaansa. Virallisen vähemmistökielen aseman meänkieli sai vuonna 2000. Kohta ne katoa vat kokonaan. – Täällä tiedetään, että vaikka ihmiset jakautuvat meihin ja muihin, niin silti rajojen toisellakin puolen on paljon hyvää. Bengt Pohjasella on takanaan jo neljän kymme nen vuoden mittainen ura. Ketkä sitten edustavat nykyistä valtakulttuuria. Mutta kun ensi-ilta koitti, Pohjanen katsoi ikkunasta, kuinka väkeä lappasi sisään. Etnorasismissa myös määritellään ulkoapäin, millaisia vähemmistöryhmät ovat. Entinen valtakulttuuri on tipahtanut hyvin nopeasti alisteiseen asemaan suhteessa nykyiseen valtakulttuuriin. Jos tämä kehitys jatkuu, ruotsin ja suomen kielten asemassa voi tapahtua jotain mullistavaa hyvin nopeasti. Että ei teilattaisi ketään nurkkaan ja suljettaisi pois, vaan tehtäisiin yhteistyötä. Mutta vahva ei ole ruotsin kielikään, vaikka niin voisi luulla. Se kuihduttaa pienet kielija kulttuurivähemmistöt olemattomiin. Sitä ajatusta hän haluaisi enemmän koko yhteiskuntaan. Pohjanen muistuttaa, että suomi ja ruotsi ovat maailman mittakaavassa hyvin pieniä kieliä. Ennen ensi-iltaa lehtien palstoilla kirjoitettiin vihaa pursuavia mielipiteitä, ettei näytelmiin tule katsojia. Kieli on ihmiselle maailman kaikkeus, koko identiteetin ja olemassaolon perusta. Hänen mielestään herätysliikkeellä ei ole Pohjois-Ruotsissa ja -Suomessa sellaista valtaa, mitä julkisuuden perusteella voisi kuvitella. Etnorasismia on Pohjasen mukaan nähtävissä myös valtakeskusten suhtautumisessa syrjäseuduiksi luonnehdittuihin aluei siin. Siksi karsastan niitä. Hän nostaa esiin sanan etnorasismi, josta hänen mielestään pitäisi olla huolissaan sekä Ruotsissa että Suomessa. – Se viesti kulki kulovalkeana herätyshuutona koko Torniolaakson läpi, että Meänmaan hiljane jänkkä alko puhhuun, hän lisää. Hän luokittelee heidät allaismin edustajiksi. Ääripäät ja ismit ovat Pohjasen mukaan aina liian fanaattisia, liikaa muita poissulkevia. – Olen usein sanonut, että en ole feministi, koska ajattelen, että nainen on tasa-arvoinen miesten kanssa. Etnorasismia on hänen mukaansa myös se, miten kristinuskoon suhtaudutaan nykyään. – Se on sitä, että esiinnytään ko vasti kaikkien puolesta, muttei niiden, jotka eivät ajattele samalla tavalla. Siitä muuttotappioiden vaivaamalla alueilla on paljon kokemuksia. 30 8.11.2019 Meänkielen virallinen asema ei ole tullut kuitenkaan helpolla. Pohjasen mukaan englanti valtaa alaa huolestuttavalla tavalla koko yhteiskunnassa. – Jos jotkut eivät saa tilaisuuksissaan opettaa, että Jumala loi maailman, niin silloin tulee mieleen, että onko valtakulttuurin arvopohja niin heikoilla kantimilla, ettei siihen mahdu vastakkaisia näkemyksiä mukaan. Niiden avulla ajetaan jotain aivan muita tavoitteita. Etrnorasismiin kuuluu se, että jostain muualta määritellään, mikä on oikea tapa ajatella ja elää. Pohjanen itse ei kuitenkaan herätysliikkeeseen kuulu. Ensimmäisen romaaninsa hän julkaisi vuonna 1979.. Termin voisi suomentaa esimerkiksi kaikki-ismiksi. Tornionjokilaaksossa on hänen mukaansa totuttu siihen, että naapurissa asuvien lestadiolaisten kanssa eletään rinnakkain ja toimitaan yhdessä ihan normaaliin tapaan, vaikka maailmankatsomukset olisivatkin päinvastaiset. Pajalan Folkets Husin 250-paikkainen sali täytettiin neljätoista kertaa. – Romahdus voi tulla hyvin äkkiä
Arvioinnin valmistuttua valtioneuvosto päättäisi, ryhtyykö viemään esitettyjä toimia eteenpäin, työryhmä esittää. Parlamentaarinen ryhmä huomauttaa kuitenkin, että selvitettäviin toimenpiteisiin liittyy selvästi ainakin tiettyä valtiosääntöistä epävarmuutta niiden hyväksyttävyyden osalta. Kahdeksan prosenttia äänestäisi vasemmistoliiton Li Anderssonia, seitsemän prosenttia SDP:n Eero Heinäluomaa, kuusi prosenttia SDP:n Jutta Urpilaista ja viisi prosenttia kokoomuksen Paula Risikkoa. Työnantajamaksu on porrastettu alueellisesti niin, että Finnmarkissa ja Pohjois-Tromssassa maksu on prosenttia. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kokoomuksen Jan Vapaavuori saivat molemmat 10 prosentin kannatuksen. Hän sai kyselyssä 33 prosentin kannatuksen. Työryhmää kiinnostaa myös, voisivatko harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saada opintolainaansa anteeksi ja voidaanko uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä poistaa työnantajamaksut Norjan mallin mukaisesti. Sen mukaan ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi on vihreiden Pekka Haavisto. Etelään päin siirtyessä maksu nousee. Riittävän kauan asumalla laina pyyhkiytyy pois. Norjassa Finnmarkiin ja seitsemän Tromssan pohjoisen kunnan alueelle muuttavat maksavat alennettua valtionveroa. 8.11.2019 31 Katariina LanKinen Vaalit on pidetty, valmistautukaa vaaleihin, totesi keskustan legendaarinen puoluesihteeri Arvo Korsimo aikoinaan. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä esittää loppuraportissaan perustuslaillista arviointia esimerkiksi siitä, voitaisiinko harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttavalle myöntää verohuojennus. Keskustan Olli Rehn oli hyvänä kakkosena 11 prosentin kannatuksella. Presidenttipeli käyntiin Norjan malli perustuslailliseen syyniin Sh utt ers to ck. Yksinkertaista Norjan mallin soveltaminen Suomeen ei kuitenkaan ole, eikä välttämättä edes mahdollista. Myös mahdollisuus syrjäseutulisän maksamisesta valtion ja kuntien virkamiehille ja alueellisen sähkönhankinnan kustannuksien tasaaminen ovat listalla. PeKKa PohjoLainen Voisiko Suomi käyttää harvaan asuttujen alueidensa tukemiseen samoja keinoja, joilla upporikas Norja lisää pohjoisten alueidensa elinvoimaa. – Niitä ei voida nopealla arviolla ja annetuilla tiedoilla pitää selvästi tai yksiselitteisesti perustuslain mukaisina tai sen vastaisina, ryhmä korostaa. Yhtenä kantona kaskessa on myös neutraalin, selkeän ja ennustettavan verojärjestelmän puolesta liputtava valtiovarainministeriö. Spekulaatiot Sauli Niinistön seuraajasta saivat lokakuussa uutta pontta, kun Alma Media teetti aiheesta kyselyn. Myös opintolainaa saa anteeksi enintään noin 2 500 euroa vuodessa, jos henkilö on ollut töissä tai työnhakijana viimeiset 12 kuukautta. Sen veroosasto suhtautuu esillä olleisiin ratkaisuihin nuivasti, eikä lämpene uusille verotuille. Katseet onkin aika suunnata vuoden 2024 presidentinvaaleihin
32 8.11.2019 Ilmiöt Suomalaissotilaan kypärä lepää yhdellä monista Suomussalmen talvisotaan liittyvistä muistomerkeistä.
Pyhä sota 80 vuotta sitten syttynyt talvisota on meille suomalaisille ylpeydenaihe, jonka muistelu saa myyttisiä mittasuhteita. Nousut ovat jyrkkiä, laskut tuntuvat autossa istujan mahanpohjassa. Raatteen tie ei ole suomalaisille ihan mitätön pikkutie, vaikka se siltä helposti näyttäisikin. Tutkijan mukaan sankarillisessa kerronnassa on mukana aimo annos liioittelua ja kliseisyyttä.. 8.11.2019 33 TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: PeTra Pöyliö TaivaalTa leijailevat lumihiutaleet ovat vielä ohuita. Niitä tipahtelee tielle, joka mutkittelee keskellä kainuulaista korpea aivan lähellä itärajaa
34 8.11.2019 Tämän puomin takaa puna-armeijan joukot alkoivat vyöryä Suomeen 30.11.1939.
Se tulee selväksi myös Raatteen tien Suomen puoleisen osuuden itäisimmässä pisteessä, jossa sijaitsi sodan syttyessä raja vartioasema. – Talvisodan kohdalla ne teemat ohitetaan, hän sanoo. Ja sitten yhtäkkiä nokkela Suomi keksiikin keinot, joilla se pärjääkin isolle viholliselle. Siellä oli tuona marraskuisena aamuna paikalla viitisentoista suomalaissotilasta. marras kuuta 1939. Ja talvisodan henki. Suomalaissotilaiden arvion mukaan heitä oli sadoittain. Latu suhisee, kun sotilaat hiihtävät. Se liitetään usein sellaisten sanojen perään kuin sisu, sauna ja Sibelius. Talvisotaan liittyvä myyttisyys selittyy Teporan mukaan perinteisellä Daavid vastaan Goljat -asetelmalla. Talvisota on Rissasen mukaan osa koko kunnan mentaliteettia. Ne on omaksuttu valokuvista, joissa lumipukuinen sotilas seisoo yksin vartiossa tähtitaivaan alla. joulukuuta Neuvostoliiton joukot valtasivat noin 30 kilometrin päässä rajalta sijaitsevan Suomussalmen kirkonkylän. Sota kesti kuu luisat 105 päivää ja sen aikana pikkuruinen Suomi torjui valtavan ison Neuvostoliiton jätti mäisen hyökkäyksen. Tuntuu käsittämättömältä ajatella, että noissa kumpareissa ja männiköissä paleltui kuoliaaksi hirveä määrä ihmisiä. Kylistä, taloista ja pikkumökeistä lähdettiin kiireellä evakkoon. Se on läsnä kulttuuritarjonnassa, matkailupalveluissa, kylä tapahtumissa, ihmisten puheissa, perheiden sisäisissä muistoissa. talviSota on suomalaisille se hyvä sota, sanoo historiantutkija, yliopistonlehtori Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. Ohitamme Haukiperän alueen Suomussalmen nykyisen keskustan tuntumassa. Opas Alpo Rissanen osaa esitellä muistomerkit ja taisteluiden vaiheet kolmella kielellä.. Kun puheeksi otetaan sodan jul muudet ja niiden aiheuttamat mentaaliset traumat, silloin Teporan mukaan aletaan puhua jatkosodasta. Puoli yhdeksän maissa puna-armeijan joukot alkoivat puskea kylään. 8.11.2019 35 Alueella vierailee vuosittain arviolta 25–30 000 ihmistä. Suomussalmella monien rakennusten seinissä on kylttejä, jotka kertovat sodan vaiheista. Katkerasta sisällissodasta oli vain pari kymmentä vuotta aikaa, ja silti suomalaiset olivat yhtenä rintamana puolustautumassa. Yksi suomalainen vastaa kymmentä ryssää, niinhän sitä sanottiin. Kuolemasta puhutaan talvisodan yhteydessä suomalaisten näkökulmasta sankarilliseen uhrisävyyn. ”Hyvyyttä” korostetaan niin paljon, että välillä voisi puhua miltei pyhästä sodasta. Neuvostoliitto hyökkäsi kunnan alueelle kahdesta eri suunnasta heti talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. – Pystyn selittämään asiat suomen, englannin ja ruotsin kielillä ja tänäkin kesänä kaikille niille on ollut käyttöä, sanoo takapenkillä istuva opas Alpo Rissanen. Pakkanen narisee askelten alla. Ylivoima oli musertava. Siihen mielikuvaan ei mahdu välttämättä se, että sodassa veri lentää ja suksilla liikkuvat suomalaissotilaat ovat menossa tappamaan nuotiolla itseään lämmitteleviä, hirmuisessa pakkasessa käpristeleviä, heikosti pukeutuneita ukrainalaisia. – Jos tässä olisi tapahtunut läpimurto, sen jälkeen ei olisi enää ollut suomalaisjoukkoja. He jäivät vangeiksi. Siellä täällä on kylttejä, jotka johdattavat jollekin muistomerkille. Kylän taloissa siviilit elivät tavallista arkea, vaikka sodan uhka olikin ollut pitkään päällä. Se on jotain upeaa, jota kaivataan kehiin milloin valtiontalouden kuntoon laittamisen, syrjäytymisen ehkäisyn, maahanmuuttokriisin tai minkä vain poliittisen agendan yhteydessä. Kaikki eivät ehti neet tai halunneet. Siviileistä vain harva pääsi pakoon. 80 vuotta sitten käyty talvisota on meille suomalaisille erityisen tärkeä juttu. Monet ulkomaisista vieraista ovat sotilasliitto Naton työntekijöitä. Se on paikka, jossa puna-armeija lopulta pysäytettiin. Suomalaiset perääntyivät. Talvisota on meille suomalaisille ylpeyden aihe. Neuvostoliiton miesylivoima oli massiivinen. Todellisuudessa Raatteeseen hyökkäsi jalkaväkirykmentin kokoinen porukka eli noin 3 000 miestä. Miksi yhdestä toisen maail mansodan lyhyestä ajanjaksosta on tullut meille suomalaisille näin tärkeä. Siitä olisi avautunut tie muualle Suomeen, Rissanen sanoo. Raatteen tien voittojen merkitys suomalaisjoukoille oli merkittävä. Jo 7. Suomi on pieni, hyvää edustava Daavid, Neuvostoliitto iso, pahaa tahtova jättiläismäinen Goljat, jota kukaan ei pysäytä. Mutta miksi. Talojen seinissä näkyy muistolaattoja. Se osoitti, että Suomi voi ehkä sittenkin pärjätä. Eheytymisen kokemus oli voimakas, Rissanen pohtii samalla, kun Raatteen tien metsämaisemat vilisevät ohi. – Ehkä täällä korostuu se rajuista olosuhteista selviäminen ja niiden kestäminen. Se näkyy jo mielikuvissa, joita talvisotaan liitetään. Hän on lähtenyt mukaamme ajelemaan pitkin näitä teitä, joista on tullut osa kansallista tarinaa. Kotirintamalla naiset kutovat sotilaille lapasia ja villasukkia. Tien varrella sijaitsevassa Raatteenportin talvisotamuseossa käy vuosittain noin 15 000 maksavaa asiakasta. Kajaanin lentokentän kautta tulee Suomussalmen Raatteen tielle linja-autoittain ulkomaisia turistiryhmiä, jotka ovat matkustaneet paikalle varta vasten tutustumaan kuuluisiin taistelu paikkoihin. Yhteishengen hyrinä on käsinkosketeltava. SuomuSSalmella sota näkyy joka paikassa
Oikeisto ja vasemmisto löivät kättä, kun Suomeen saatiin punamultahallitus. Näkymä oli hirvittävä. Teporan mukaan talvisotaan liittyvä myyttisyys on osittain kuitenkin melko tuore ilmiö. Neuvostoliittolaiset perääntyivät Juntusrannan suuntaan. Raatteen tie ei kuitenkaan ollut ainoa merkittävä taistelupaikka. Se vaikutti osaltaan siihen maineeseen, jonka saattelemana Raatteen tielle tullaan edelleen kaukomaita myöten. Talvisota sopi siihen tarkoitukseen erinomaisesti, koska siihen ei liity mitään häiritseviä moraalisia faktoja kuten vaikkapa jatkosotaan, jolloin Suomi taisteli hyökkääjänä toimineen natsi-Saksan rinnalla. Myös sanoista Summa, Kollaa, Taipale ja Tolvajärvi tuli kuuluisia ankaran sodankäynnin vertauskuvia. Raatteen tiellä pääsee tutustumaan sota-aikai siin juoksuhautoihin ja rajavartiomuseoon.. Teporan mukaan talvisotaan liittyy paljon sellaista kliseisyyttä, joka perustuu sinänsä historialliseen totuuteen, mutta joka on mennyt kansallisessa kerronnassa vähän yli. Ja ruumiita. – Suksilla liikkuvista suomalaisista syntyi mielikuva, että heitä on älyttömästi, vaikka kyse oli korkeintaan puolentusinan miehen kokoisista porukoista, Rissanen sanoo. Harvemmin kuitenkin puhutaan siitä, että sisällissodan traumatisoima kansakunta oli alkanut yhdistyä jo aiemmin. tammikuuta 1940. Seuraavien päivien sanomalehdissä tieto keskellä ei mitään käydyistä taisteluista levisi ympäri maailmaa. Jäljellä oli järjetön kasa neuvostoliittolaisten sotavarusteita: auto ja, panssarivaunuja, aseita, hyökkäysvaunuja. Vahvan paikallistuntemuksen avulla suomalaiset saattoivat hyödyntää mottitaktiikkaansa, jolla kymmenien kilometrien mittainen Raatteen tie katkaistiin useisiin pienempiin osiin. Ali ravitsemus vaivasi miesten lisäksi mukana olleita noin neljäätuhatta hevosta. 1930-luku oli pahasta maineestaan huolimatta sovun rakentamisen aikaa. divisioonalle kävi, sillä puna-armeijassa ei uskallettu kertoa ylemmille portaille sodan todellisesta tilanteesta, Rissanen hymähtää. Jäljelle jääneet alkoivat nähdä näkyjä ja hourailla, mitä vain vahvisti suomalaisten maine ”valkoisen kuoleman” sanansaattajina. Teporan mukaan se Suomi menetti 11 prosenttia maa-alueistaan, mutta mielikuva torjuntavoitosta jäi elämään. Kun enää ei tarvinnut hymistellä YYAhengen mukaisesti, Suomessa kaivettiin kaapista esiin omat kansalliset sankaritarinat. divisioona, jossa oli noin 14 000 miestä. raaTTeen Tie on oma lukunsa talvisodan myyttisyydessä. Suoma laiset saattoivat hiipiä pimeän metsän turvin nuo tioi den lähelle ja tuhota muutaman miehen voimin kerralla ison määrän neuvosto sotilaita. Ulkopuolisen hyökkääjän motiiveille ei löydy ymmärrystä, vaan kaikki sen toimet edustavat sysimustaa pahuutta. Katkaistulle osuudelle jääneet neuvostoliittolaiset piiritettiin. Varsinaiset taistelut siellä alkoivat tammikuun puolella 1940, kun puna-armeija oli saatu häädettyä poltetusta Suomussalmen kirkonkylästä pois. Lopulta hevosistakin alettiin tehdä ruokaa. Rissasen mukaan neuvostosotilaat kyhäsivät onnettomia suojia, joiden sisään he kantoivat rautasankoissa lämmitettyjä kiviä. Suomessa uskallettiin tarkastella toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia rehellisesti vasta 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto oli romahtanut. Yhtenäisyys ei ollut niin selkeä ja särötön kuin annetaan ymmärtää. Talojen pihoihin niitä oli kasattu isoihin röykkiöihin. He joutuivat järkyttäviin olosuhteisiin riittämättömillä varusteilla. Ukrainalaissotilaat eivät olleet tottuneet talvisiin oloihin. Se osoitti, että Suomi voi ehkä sittenkin pärjätä. He pääsivät tuoreeltaan katsomaan Raatteen tien taisteluiden jälkiä. Nuotioita ei voinut tehdä, koska ne olisivat näkyneet suomalaisille liian hyvin. – Tarina kertoo, että jopa itse Stalin olisi lukenut brittilehti Guardianista, miten 44. Suomalaisten mielet valtasi eräänlainen voiton huuma. 36 8.11.2019 – Siinä on paljon sellaista klassista sisäryhmäajattelua, jossa paha ulkoistetaan. Teporan mukaan Raatteen tien voittojen merkitys suomalaisjoukoille oli todella merkittävä. Ruumiit muuttuivat koppuraisiksi kuin halot ja jäivät makaamaan lumihankeen mitä kummallisimmissa asennoissa. Ratkaisevin voima oli kuitenkin luonto. Raatteen tiellä eteni kuitenkin Suomea kohti puna-armeijan 44. Miehistölle ei saatu ruokaa. Puna-armeijalta katkesi huolto yhteys. Ensin paleltuivat sormet, sitten varpaat, kohta koko vartalo tärisi kylmyydestä. MoTTiTaisTeluT Raatteen tiellä päättyivät 10. Toisaalta ison yhtenäisyyskuvan alla eli monia ryhmittymiä, joiden suhde valtavirtaan oli omanlaisensa. Niitä lojui joka paikassa. Pakkasessa kivet jäähtyivät heti. Pakkanen laski pahimmillaan liki 40 celsius asteeseen. Suomessa oli talvisodan aikaan paikalla hyvin paljon kansainvälistä lehdistöä. 14 000 miehen laumassa joidenkin itsehillintä petti aina silloin tällöin ja nuotiot laitettiin roihuamaan. Yksi sellainen on juuri talvisodan henki, jonka merkitystä ei voida kiistää. – 1990-luku oli sellaista uusisänmaallisuuden aikaa, jolloin otettiin moraalinen voitto sodasta 50 vuotta sen jälkeen. Tuhansittain miehiä jäätyi kuo liaaksi. Kansaneläkelaitoskin perustettiin
Tepora kaipaisi kuitenkin muistelukulttuuriin monipuolisuutta. Sota päättyi 13. Ihmisyhteisöt tarvitsevat myyttejään, lähihistorian muistaminen auttaa myös yksilöitä tarkastelemaan omien sukujensa taustoja. Sitäkin olisi Teporan mukaan hyvä uskaltaa pohtia, että Neuvostoliiton hyökkäämisellä oli omat suurvaltapoliittiset syynsä, niin traagiset kuin ne meille suomalaisille olivatkin. Ympärillä lojuu parin hehtaarin alueella 17 000 kivenjärkälettä. Pitäisikö talvisodan myyttejä sitten jotenkin purkaa. Talvisoda monumentilla uhrien määrä tuntuu vielä konkreettisemmalta, kun kiviä on silmänkantamattomiin ja tuulen tahtiin kilisevät kellot eivät vaikene. Arviot Suomen ja Neuvostoliiton kuolleiden yhteismäärästä vaihtelevat 5 000:sta 23 000:een. Teporan mielestä on erityisen pysäyttävää ajatella, että iso osa neuvostopuolen uhreista oli kotoisin kaukaa Ukrainasta. Siitä tuli myytti. Suomi menetti 11 prosenttia maa-alueistaan, mutta mielikuva torjuntavoitosta jäi elämään. Esimerkiksi evakoita ei suinkaan aina otettu avosylin vastaan muualla Suomessa. maaliskuuta Moskovan rauhaan. Kun jatkosota syttyi, monia motivoi ajatus, että evakot lähtevät viimein pois nurkista, kun Karjala saadaan takaisin. – He eivät samalla tavalla puolustaneet omia kotikontujaan kuin suomalaiset, eivät kä he välttämättä vastaa suomalaisiin iskostettua mielikuvaa puna-armeijan sotilaista piippalakkisina ja viirusilmäisinä pahantekijöinä. 8.11.2019 37 loi illuusion, joka ei ehtinyt särkyä ennen kuin sota jo loppui. Lukemat hiljentävät. Suomessa on viime vuosina puhuttu noin 10 000 kaatuneesta. Muistamisen ohjaaminen ei kuulu sananvapauteen ja demokratiaan, joiden puolesta talvisodassa myös taisteltiin. Talvisodan monumentilla halutaan symboloida uhreja, joita Raatteen tien taistelut vaativat. Teporan mielestä ei. Talvisodan monumentin kivenjärkäleet symboloivat Raatteen tien taisteluiden uhreja. Muistomerkin kellot soivat hiljaa tuulen mukaan.. Koko kolmen ja puolen kuukauden mittainen talvisota vaati arvioiden mukaan noin 150 000 ihmisen hengen. Sodan ja suurvaltapolitiikan uhreja olivat siis lopulta kaikki, molemmilla puolilla rajaa. Yksilöiden ja pienten yhteisöjen tarinat eivät ole aina sellaisia kuin isossa kuvassa annetaan ymmärtää. Pienet kellot kilisevät hiljaa tuulisella aukiol la. Moni oli Raatteen tiellä vastentahtoisesti. Lopullista tietoa uhrien lukumääristä ei ehkä koskaan saada
– Se on mun totuus tässä asiassa, Rinne totesi Ylen Ykkösaamussa. Hän on ehkä itkettänyt työnantajapuolta ay-pöydissä, mutta ei ole onnistunut voittamaan vaimoaan Heta Ravolainen-Rinnettä neuvotteluissa, pitäisikö perheeseen hankkia koira. Elämäkerran mukaan Rinne on tavallinen, perhekeskeinen mies, joka häärää keittiössä esiliinassa ja juo kahvinsa Muumimamma-mukista, perkaa vanhat vaatteensa pakolaisille ja säästää palautuspullot köyhälle eläkeläiselle. Keskustalaisiinkin oli yhteyksiä: Juhani Rinteen opiskelukaveri Heikki Haavisto takasi perheen ensiasunnon pankkilainan. Sipilä rikkoi syksyksi asettamansa mediahiljaisuuden kiistääkseen kirjan väitteet. Rinteen mukaan Sipilä kysyi, olisivatko demarit valmiita tulemaan hallitukseen, jos SDP ja keskusta toteuttaisivat sote-uudistuksen yhdessä ilman markkinamallia. Hän oli mukana kuntapolitiikassa ensin Lohjalla ja sitten Mäntsälässä. kirjan mielenkiintoisin osuus onkin kuvaus siitä, miten suhteellisen tuntemattomasta ay-pampusta leivottiin muutamassa kuukaudessa yhden Suomen suurimman puolueen puheenjohtaja. EläMäkErtansa perusteella Rinne koettaa vaalia hallituksensa työskentelyilmapiiriä. Rinne on itsekin kiistänyt hallituskosiskelut aiemmissa lausunnoissaan. Motiivi kummastuttaa, varsinkin kun kirja muilta osin onnistuu pehmentämään Rinteen kolkohkoa julkisuuskuvaa ay-maailmasta ponnistavana riitapukarina. Tapaamispaikkakin oli vaihtunut kirjassa mainitusta hotellihuoneesta kabinettiin. Itse hän kuitenkin syyllistyy nyt samaan. Demarijohtaja väittää Sipilän kosiskelleen SDP:tä hallitukseen ja napsii kunnian talouden kääntämisestä Rinteen uusi totuus Kirjat. Ykkösten tehtävänä oli käydä keskusteluja muiden mahdollisten edustajien kanssa, selvittää näiden kannat ja pyrkiä vaikuttamaan niihin. Rinne puhuu kirjassa kauniisti tasaarvosta, vähäosaisista huolehtimisesta ja jakamattomasta ihmisoikeudesta, mikä varmasti kolahtaa keskustalaistenkin sieluun. Rinne opiskeli vanhempiensa jalanjäljissä juristiksi ja siirtyi nopeasti ayliikkeen palvelukseen. Siitä asemasta hän lähti haastamaan Jutta Urpilaista Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2014. – Hallitusohjelma olisi pysynyt muuten ennallaan; vain soten valinnanvapaus olisi jätetty pois, Rinne kertoo Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittamassa elämäkerrassa Antti Rinne – koko tarina. Kun edustajat sitten helmi-maaliskuussa valittiin, Rinteellä oli jo yli 200 varmaksi laskettavaa tukijaa. Ex-pääministerin mukaan hallitusikkuna oli auki SDP:lle vain kerran. Varmaa on se, että pääministeri Juha Sipilä tapasi oppositiojohtaja Antti Rinteen. Yhteiskunnan eturivin vaikuttajiin Rinne nousi Toimihenkilöunionin, sittemmin Pron, puheenjohtajana. Herääminen yhteiskunnallisiin asioihin tapahtui oppikouluun siirryttäessä, kun moni lahjakas koulutoveri joutui luopumaan opiskeluhaaveista perheen varattomuuden vuoksi. Projektia johti SDP:n poliittisen osaston entinen päällikkö Vesa Mauriala, ja mukana ydinryhmässä oli neljä muutakin ay-jermua. Pääministeri kertoo nuhdelleensa keskustan ja vihreiden kansanedustajia keskinäisestä nokittelusta ja irtopisteiden keruusta. Koti oli umpidemarilainen. Kirjan ilmestymistä seuraavana päivänä hän jo toppuutteli kohua ja asetti sanansa lievemmin. 38 8.11.2019 Mitä tapahtui Porin Vaakunassa helteisenä heinäkuun yönä 2017. Strategiana oli haarukoida demaripiireistä Rinteen tukijoiksi niin sanottuja ykkösiä, jotka todennäköisesti valittaisiin edustajiksi puoluekokoukseen. Eduskuntaan hän pyrki vuoden 1999 vaaleissa, mutta paikka jäi kauas. Se kerta oli kesäkuussa 2017, kun perussuomalaiset hajosi. Juhani-isä toimi SDP:n Uudenmaan piirin puheenjohtajana, ja perhetuttuihin lukeutui muun muassa Ulf Sundqvist. Nuori Antti perusti oman kotkakerhonsa Hyvinkäälle ja soitti klarinettia työväensoittokunnassa. rinnE syntyi vuonna 1962 Helsingissä, vietti lapsuutensa Loviisassa ja nuoruusvuodet Hyvinkäällä
Ydinporukkaan ei naisia kuulunut, joskin ”liiton tytöt” mainittiin mahdollisina tukijoina.. EU:n kahden voimavaltion Ranskan ja Saksan vastavoimaksi perustettu epävirallinen ryhmittymä on ottanut usein kantaa suunnitteilla oleviin unionin talousuudistuksiin. Rinteen onneksi kaksikko jatkoi entisissä hommissaan. Me käänsimme talouden. Kynnyskysymyksiksi asetettuja vaateita oli yhteisissä pöydissä aivan liikaa. Ydinporukkaan ei naisia kuulunut, joskin ”liiton tytöt” mainittiin mahdollisina tukijoina. Nyt Rehn avaa kriisivuosien ajatuksiaan tuoreessa kirjassaan Kuilun partaalta (Docendo). Into, 352 s. Kaiken sen keskiössä keskustalainen Olli Rehn teki ympäripyöreitä päiviä ja yritti keksiä ratkaisuja. Tupakkaa paloi eikä lasiin syljetty ainakaan voitonjuhlissa, joita taustatiimi vietti lätkätyyliin useita päiviä. MitääN helppoja aikoja EU:n kriisivuodet eivät Rehnille olleet, vaikka hän korostaakin, ettei yleensä ota työasioista henkilökohtaisia paineita. 8.11.2019 39 NoiN vuosikymmen sitten Euroopan unioni keikkui pahoissa myrskyissä. Hän työskenteli tuolloin EU:n talousja raha-asioista vastaavana komissaarina. Kun tämän tietää, kirjaa osaa lukea oikealla suodattimella. Suomen lisäksi Hansa-liittoon kuuluvat Hollanti, Irlanti, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua. Kokoukset pidettiin hotelli Strandin saunakabinetissa. Kun euro meinasi hajota Loppukirissä Urpilaiselle uskollisia ei pyritty käännyttämään, vaan keskityttiin epävarmoihin. Oli Kreikkaa, Portugalia, Irlantia ja Italiaa. Samuli Vänttilä Olli Rehn: Kuilun partaalta. Pohjimmaisin syy kriisien sarjaan oli Rehnin mukaan se, että euro oli niin keskeneräinen valuutta. Rehn viittaa luultavasti silloisen ulkoministerin Jutta Urpilaisen (sd.) antamiin haastatteluihin. Kirja rakentaa kuvaa Rinteestä Timo Soinin manttelinperijänä: akateemisena jätkäpoikana, joka kiroilee kuin merimies ja ostaa vaatteensa mieluiten marketista. Docendo, 452 s. Näin euro pelastettiin. Rehn kirjoittaa, että ”jotkin ministeritason harkitsemattomat lausunnot kesän 2012 aikana antoivat vaikutelman, että Suomenkin euroero oli aivan mahdollinen, mitä se ei koskaan ollut”. kirjassaaN Rehn arvostelee Suomen osallistumista kahdeksan maan muodostamaan uuteen Hansa-liittoon. – Väitän, että meidän infrapakettimme sai sen aikaan. Muutenkin kampanja oli kovin miehinen. Kun asiat näyttivät edes jollain tavalla alkavan järjestyä, repesi jossain toisaalla uusi kriisi. Termi herätti paljon porua eikä kirjan kertoma taustatarina lisää uskottavuutta: sana keksittiin ukkoporukassa saunan lauteilla. Rinteen verkostot löytyvät rividemareista ja ayliikkeestä. Puoluekokouspäivän aamuna tiimi laski Rinteen saavan 257 ääntä, ja ne hän myös sai. riNteeN elämäkerran kirjoittaneet Mörttinen ja Nurmi julkaisivat viime vuonna kirjan presidentti Sauli Niinistöstä, joka pahoitti teoksesta mielensä ja ”melkein suositteli” kirjoittajille ammatinvaihtoa. annukka kaarela Matti Mörttinen & Lauri Nurmi: Antti Rinne – koko tarina. Näkemyksiin yhtyminen ei hänen mielestään aja automaattisesti Suomen tai Euroopan asioita. Yhteisvaluutta euron pelättiin kaatuvan. Hän ei sauno eduskunnan saunassa eikä käy kaljalla kansanedustajien kanssa. Pehmeämpikin puoli löytyy, mitä Rinne toi puheenjohtajakampanjassaan esiin määrittelemällä itsensä äijäfeministiksi. Kriisin ratkomisessa silmien eteen rävähti myös se, kuinka hitaita jäsenmaat ovat tekemään päätöksiä. Kohu aiheutti Rehnin mukaan ”paljon hämminkiä, epävarmuutta ja vahingollista Suomen euroeroa koskevaa spekulointia”. Rehnin mukaan Hansa-liitto on leimautunut liian paljon ”ei, ei, ja vielä kerran ei” -ryhmäksi. talouskoMissaarivuosiNaaN Rehn joutui myös selittelemään maailmalla Suomen mahdollista euroeroa eli fixitiä. Rinteen tarina on auktorisoitu elämäkerta eli pääministeri on saanut vaikuttaa kirjan sisältöön. Yksi päähenkilön itselleen suoma ansio kuitenkin pysäyttää. Moni lienee toista mieltä. kirjaN mukaan Rinne ei ole koskaan viihtynyt poliittisen eliitin sisäpiirissä. Sipilän hallituksen aikana suhdanne nappasi kiinni ja tuli muita tekijöitä, jotka kiihdyttivät kasvua. Asioista vähän enemmän tietävälle kirja voi antaa paljon, sillä Rehn kertoo asioista paikoin hyvin pikkutarkallakin tyylillä. Rinteen mukaan talous kääntyi vastoin yleistä luuloa nousuun jo hänen valtiovarainministerikaudellaan. Tietoa ja yksityiskohtia tulee runsaasti. Koko systeemi oli rakentunut luottamuksen varaan eikä mahdollisia riskejä oltu uskallettu pohtia. Talouskomissaaria vietiin ja tuotiin sinne ja tänne
Hän pohtii kirjassaan, minkälainen mies Päätalo oli ja mitä hänen kirjansa ovat merkinneet lukijoille ennen ja nyt. 40 8.11.2019 tulkki Nykykirjailijat sukeltavat 100-vuotiaan Kalle Päätalon maailmaan Ukkien sukupolven Kalle Päätalon kirjailijanura oli pitkä ja tuottoisa, mutta ei alkanut helpolla. HeiKKinen laskee Päätalon ansioihin myös poikkeuksellisen rehellisyyden. Ilman ukkeja kasvaneelle Heikkiselle Päätalo onkin ollut sodankäyneiden miesten tuntojen tulkki. Kirjat Myös espoolainen kirjailija Karoliina Timonen on Päätalon ja erityisesti tämän omaelämäkerrallisen Iijoki-sarjan fani. 1977) ovat sitä ikäluokkaa, että Päätalo olisi voinut olla heidän isoisänsä. Gummerus luokittelee teokset kerronnallisiksi tietokirjoiksi. Gummerus. Hän pitää Päätaloa myös taitavana ihmiskuvaajana. Timonen taas paneutuu erityisesti Päätalon naishahmoihin kirjoittamalla kirjeet kahdellekymmenelle Iijoki-sarjassa esiintyvälle naiselle. Uusintapainos Ihmisiä telineillä -esikoisromaanista ilmestyi jo keväällä. Heikkinen ja Timonen eivät piilottele idolinsa heikkouksia. Timonen on pitänyt Päätalo-aiheista blogia ja työnsä puolesta oikolukenut koko 26-osaisen mammuttisarjan. nilsiäläinen Antti Heikkinen on itsekin jo varsin menestynyt kirjailija. Syksyllä Gummerus julkaisi kaksi Päätaloa koskevaa tietokirjaa, Antti Heikkisen Kallio-pojan ja Karoliina Timosen Kirjeitä Iijoelle. Tuskin missään on kuvattu jälleenrakennuskauden talontekoa niin tarkasti kuin Päätalon tuotannossa, Heikkinen toteaa. Päätalo ei tunnetusti ollut uskollinen vaimoilleen, mutta kustantajalleen hän oli. Päätalo kärsi pitkään vaikeista sairauksista, ja hänet muistetaan hauraana, ujona ja sympaattisena herrasmiehenä. Toimittajatkaan eivät tuntuneet uskaltavan kysellä tältä vaikeista asioista. Hän nimeää Päätalon suurimmaksi kirjailijaesikuvakseen. Heikkinen ihmetteleekin, kuinka puhtoinen julkisuuskuva kirjailijalla oli. Tänä vuonna, kun Päätalon syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta, kustantamo muistaa kultakimpalettaan monin tavoin. 1985) että Timonen (s. Esimerkiksi kirjailijan uskottomuudessa Heikkinen näkee jopa sairaalloisia piirteitä. Kirjailija paljasti Iijoki-sarjassa niin sukupuolitautinsa kuin itsemurhayrityksensäkin, mikä oli ennenkuulumatonta. Päätalo taltioi kirjoihinsa elettyä ja kadonnutta elämisenmuotoa, kadonnutta maisemaa, kadonneita työtapoja. Heikkinen on haastatellut Kallio-poikaa varten Päätalon sukulaisia, ystäviä, työtovereita ja aikalaisia sekä käynyt läpi kirjailijalta jäänyttä arkistomateriaalia. – Ilman Kalle Päätaloa en olisi koskaan kirjoittanut ainuttakaan kirjaa, tuskin mitään muutakaan, 8-vuotiaana ensimmäisen Päätalonsa lukenut Heikkinen toteaa. seKä Heikkinen (s. – Päätalolla oli taito kylvää huumoria myös raskaisiin paikkoihin niin, ettei lukija välttämättä tiedä, pitäisikö kohtausten kanssa itkeä vai nauraa, Heikkinen toteaa. Kumpikaan syksyn Päätalo-kirjoista ei ole perinteinen elämäkerta. Itseoppinut Päätalo ehti lähettää tekstejään lukuisiin kilpailuihin ja kustantamoihin ennen kuin Gummerus lopulta tarttui hänen tarjoamaansa käsikirjoitukseen. Henkilöhahmot – joita pelkästään Iijoki-sarjassa esiintyy huikeat 1 787 – ovat uskottavia ja usein hykerryttävän hauskoja. Muiden yhtiöiden vokotteluista huolimatta hän pysyi Gummeruksen miehenä viimeiseen kirjaansa asti
jeNseN-erikseNiN artikkeli on yksi osa kattavaa Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi -teosta. Kaksikon mukaan perhetausta seuraa ihmistä hautaan saakka. Kirjapaja, 223 s. Heikkisen esiin nostama arkistomateriaali on mielenkiintoista. Niistä kielii esimerkiksi arkistosta löytynyt taulukko, johon kirjailija oli merkinnyt kaikki kollegoidensa saamat apurahat – vaikka itsekin kahmi niitä varsin runsaasti. Karoliina Timonen: Kirjeitä Iijoelle. Päätalo ei pitänyt päiväkirjaa, mutta muistiinpanoja, kirjeenvaihtoa ja lehtileikkeitä säilyi runsaasti. Niistä selviää kiinnostavia yksityiskohtia muun muassa kirjailijan työtavoista. Lempi, luokka ja parisuhde. Jensen-Eriksen suhteuttaa 2000-luvun möyhinnän oikeisiin mittasuhteisiin: yleensä vaalirahan antajat osoittavat tukeaan heille, jotka ovat jo muutenkin keskeisistä kysymyksistä samaa mieltä. Päätalolla oli taito kylvää huumoria myös raskaisiin paikkoihin. – Mediassa ei mainittu sanaa ”yhteiskuntaluokka”, mutta silti suhteen epäsäätyisyys tihkui pariskunnasta, professori Laura Kolbe ja psykoterapeutti Katriina Järvinen pohtivat tuoreessa kirjassaan. saNaNparsi “kenen leipää syöt, sen lauluja laulat” kuvaa huonosti suomalaisen vaalirahoituksen todellisuutta, väittää yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen tuoreessa kirjassa. Juhani Koponen & Sakari Saaritsa, Gaudeamus, 463 s. Päätalon kirjoittama rakkauskirje olisi oikea helmi arkistoon. annukka kaareLa Antti Heikkinen: Kallio-poika. Espoolaisella vegaanilla kun on melko vähän yhteistä kunnan almuja kerjänneiden taivalkoskelaisnaisten kanssa. Peilikuvassa Kalle Päätalo. Molemmissa syksyn Päätalo-kirjoissa tökkii kuitenkin paikoin kömpelöltä tuntuva vertailu kirjoittajien omaan elämään. Vanha sanonta joutaa romukoppaan. Kirjassa ääneen pääsevät kirjoittajien lisäksi tavalliset suomalaiset. Parisuhteessa taustojen yhtäläisyydet ja eroavaisuudet voivat toimia yhteenkuuluvuutta lisäävänä liimana – tai päinvastoin. Kalle Päätalon elämän naiset. Gummerus, 346 s. Reissutyössä-romaanin valmistuttua Päätalo kirjoitti muistiinpanoihinsa arveluksen, ettei tulevaa mölläriä lukisi pirukaan. Se, että Suomi on kehittynyt Euroopan periferiasta yhdeksi maailman hyvinvoivimmista valtioista, mutta kehitys on tapahtunut ilman suurta suunnitelmaa, yksittäisten, monista eri syistä tehtyjen valintojen seurauksena. Sota-aikana nuori Kalle harjoitti ahkeraa kirjeenvaihtoa useiden eri naisten kanssa. Tämän vuoksi kolmen lapsen yh-äidin Susan Ruususen ja silloisen pääministerin Matti Vanhasen suhde sai niin paljon julkisuutta. Henna Lammi Katriina Järvinen ja Laura Kolbe. Päätalo oli rutiinien orja, joka istui työhuoneessaan joulukuusta kevääseen nakuttaen jälleen uuden järkäleen isänpäivämarkkinoille. Omaa taustaa ei pääse pakoon Päätaloa riivasivat myös mustasukkaisuus ja ahneus. Rahavirrat heijastelevat valtarakenteita: ay-liike on tukenut vasemmistoa, ruotsinkieliset säätiöt RKP:tä, maataloustuottajien hallitsemat osuuskunnat maalaisliitto-keskustaa. Sopivia ja sopimattomia. Lisäksi medioiden paljastamat summat ovat pieniä, kun niitä vertaa puolueiden kokonaisbudjetteihin. Gummerus, 416 s. – Jos se olisi helppoa, rahaa jaettaisiin paljon enemmän. Artikkeleista nousee esiin yksi suuri opetus. Kirjailijan merkinnöistä käy ilmi, että häntä itseäänkin kauhistutti ”mielettömäksi paisunut” Iijokisarja. Aamiaispöydissä kohtaavat rakastavaisten lisäksi luokkataustat, poliittiset näkemykset, taloudellinen asema ja heimorajat. päätalo-aiHeista arkistomateriaalia on Taivalkoskella noin kaksisataa kansiota, mutta puutteitakin Heikkinen havaitsi. Professorin mukaan vaalirahoituksella on vaikeampi ostaa myönteisiä päätöksiä kuin skandaalien perusteella voisi päätellä. Löytyisikö sellaista Suomenmaan lukijoilta. Henna Lammi Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi, Suomi kehityksen kiinniottajana, toim. HeikkiNeN on mainio sanankäyttäjä, ja hänen Päätalo-ruodintansa on parhaimmillaan riemastuttavaa luettavaa. Jensen-Eriksen näkee taloudellisen tuen vain yhtenä elementtinä poliitikkojen ja eturyhmien välisessä vuorovaikutussuhteessa – eikä suinkaan edes tärkeimpänä. Päätalosta tehtiin uransa aikana professori ja kunniatohtori, mutta hän olisi kaivannut vieläkin enemmän arvonantoa. Kehitysja historiantutkimusta yhdistävää kirjaa on ollut tekemässä parikymmentä asiantuntijaa. Vaalirahoitusta pidetään usein lahjontana, mutta kotimainen tai ulkomainen tutkimus ei tue tulkintaa. Vaikka kirjailija vastasi pääsääntöisesti kaikkeen saamaansa palautteeseen, hänen lukijoille lähettämiään kirjeitä ei ole tallessa. Professori huomauttaa, että yritykset antavat puolueille rahaa kitsaasti. 8.11.2019 41 Naimakauppoja ei enää harrasteta, mutta perhetaustojen ja muiden yhteiskunnallisten jakojen merkitys ei ole kadonnut suomalaisten parisuhteissa. Suomen kehityskaarta 1500-luvulta aina nykypäivään maalataan leveällä pensselillä. – Kunnan jauhoista leivottua leipää syönyt poika kurkki menestyskirjailijan selän takaa loppuun saakka, Heikkinen toteaa. Kolben ja Järvisen raikas teos saa lukijan katsomaan omaa ja lähipiirin parisuhteita uudella tavalla. Taiteilija, joka ei halua esitellä kavereilleen tradenomimiestään; lappilainen, jonka puoliso ei käsitä härskiä huumoria ja yhteiskuntatieteen tohtori, jonka puoliso on ammattikoulun käynyt duunari
Yritystoiminnan koordinaattoriksi pestat tiin paluumuuttaja Kaj Kostiander, josta tuli sittemmin myös Tornion Panimon toimitus johtaja. TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Ilmiöt Panimo ei alistunut kuoliniskuun VakiinTunuT brändi, aito tunneside ja iso joukko yhteisen asian takana olevia ihmisiä. Sangenin myötä tuotevalikoimaan tulivat myös tisleet, joita varten perustettiin oma toiminimi, Tornio Distillery. Tornion Panimon uudelleenkäynnistäminen on tapahtunut paluumuuttaja Kaj Kostianderin johdolla.. Jos ja kun ylläolevat kriteerit täyttyvät, ei ole ihme että Tornionjoen rannalla pannaan olutta taas muutaman vuoden tauon jälkeen. Vaikka itse tehdasrakennus kylmeni ja oli jo joutumassa maan tasalle, brändi ja tunne side elivät yhä voimakkaina paikallisten ih misten mielissä. Legendaarisen Lapin Kullan valmistus paikkana tunnettu tehdas näytti tulleen lopullisesti tiensä päähän, kun omistaja Hartwall siirsi tuotannon kokonaan Lahteen vuonna 2010. Toteuttaja kumppaniksi valikoitui oululainen yritys Sangen Oy. Vuonna 1873 käynnistynyt panimo alan menestystarina on kokenut varsinkin 2000luvulla monenlaisia käänteitä. 42 8.11.2019 Suomen pienpanimot numeroina: 20 342 735 olutlitraa vuodessa 74 panimoa Torniolainen maanrakennusalan yritys päättikin ostaa koko ison kiinteistön ja to teuttaa samalla monien hiljaiset toiveet myös panimotoiminnan jatkumisesta. Kostianderin johdolla alkoi panimon ri peä uudelleenkäynnistäminen. Toiminnan aloittamiseksi tarvittiin kuiten kin reippaasti pääomaa, jota varten polkais Joukkorahoitus varmisti yli 140-vuotisen perinteen jatkumisen Torniossa
Moni epäili Pakarisen olleen tiedotteen sa kanssa ketunhäntä kainalossa kosiskele massa pienpanimoita oman liittonsa sii pien suojiin. Kasvava pienpanimoiden buumi on suo raa seurausta kansalaisten juomatapojen muutoksesta. – Mainostaminen ja nettimyynti ovat meil tä edelleen kiellettyjä. Maku on tietysti olennaisin, mutta myös brändit ja mielikuvat ovat tärkeitä tekijöitä kun tuotet ta valitaan, toimitusjohtaja vakuuttaa. Itsekin oluiden harrastajana Kaj Kostiander tietää, mistä potentiaaliset asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Tornion Panimon Kai Kostiander kiitte lee uudistusta, mutta muistuttaa lainsääsää dännössä olevan vielä paljon viilaamista. TorniolaisPanimo on saanut lentävän lähdön myös tuotantomäärissä mitattuna. Palkittua uutuusginiä varten laadittu et sintäkuulutus ja somekampanja tuottivat toimitusjohtajan mukaan tulosta lukuisten yhteyden ottojen muodossa. – Tuskin se kenestäkään alkoholistia tekee, että tarjolla ja tilattavana olisi myös kotimai sia laatutuotteita. Etelän katajanmarjat ovat pippuri sia, Kostiander tietää. Sisäänkäynnin vieressä komeileva, toises ta torniolaisbrändistä eli Outokummun te räksestä valmistettu laatta kertoo joukko rahoitukseen osallistuneiden nimet. Original Lagerin värimaailmassa on häivähdys legendaarisesta Lapin Kullasta. On koko alan etu, että myös pienpanimot saisivat mahdollisuu den kasvaa ja kehittää toimintaansa. – Halusin tiedotteella nimenomaan häl ventää aiempia epäluuloja. Pakarinen kiistää jyrkästi väitteet ja toteaa epäilyjen perustuvan edeltäjiensä aikaisiin ennakkoluuloihin. Tällä hetkellä EU:n sallima korkein mah dollinen eli 50 prosentin veroetu koskee pani moita, joiden tuotanto vuositasolla on maksimissaan 500 000 litraa. Vuonna 2018 tuotanto lähes 2,5ker taistui 362 500 litraan ja kuluvan vuoden osalta ollaan jo menty yli 400 000 litran. Mutta tänä vuon na tavoitteena on tehdä jo positiivinen tulos, itsekin Tornion panimon omistajiin kuuluva Kostiander arvelee. Edellisen hallituksen loppuunviemä al koholilain uudistus helpotti pienpanimoi den asemaa sallimalla esimerkiksi suora myynnin. Siitä on hyvä jatkaa, hän muistuttaa. – Tarkoituksena on luoda ihan oma brändi, joka perustuu omiin laadukkaisiin tuotteisiin. – Mukana on paljon ihan tavallisia yksi tyishenkilöitä ja kauempaakin kuin lähiseu dulta. – Minun viestini päättäjille on, että alarajaa voisi huoletta korottaa 750 000–800 000:een, jopa miljoonaan litraan asti, hän toteaa. TausTaTukea kovalle tavoitteelle saatiin silti hiljattain, kun ”isoveli” Panimoliiton tuore toimitusjohtaja Riikka Pakarinen otti jul kisesti kantaa täyden veroedun alarajan noston puolesta. suomalainen alkoholipolitiikka joutuu jat kuvasti painimaan kotimarkkinoiden ja ul komailta tapahtuvan tuonnin ristitulessa. 8.11.2019 43 3 769 erilaista olutta 272 työllistettyä henkilöä 37 panimo kauppaa tiin pystyyn joukkorahoituskampanja. On hiukan nurinkurista, että suomalainen olutharrastaja saa tilata pullon ulkomailta, mutta ei suomalaiselta valmistajalta. PienPanimoiden kasvun kohdalla avainky symys on myös siinä, kuinka monella toimi jalla ylipäätään on varaa vaurastua nykyisen lainsäädännön puitteissa. – Tiedän kyllä, että ei tällä bisneksellä hel polla rikastumaan pääse. Tornio Distillery julkaisi elokuun alussa tiedotteen, jossa se kertoi joutuneensa ”yllät tävään ahdinkoon” kotimaisen katajanmar jan heikon saatavuuden vuoksi. Kampanjan onnistuminen kertoo kyllä siitä, mikä merkitys omalla panimolla näh tiin täällä olevan, toimitusjohtaja ylpeilee. Nosto voi olla silti pitkässä kuu sessa. Toimitusjohtaja Kostianderin mielestä vero huojennus on pienpanimoille elinehto, jota pitäisi pystyä myös päivittämään mark kinoiden toimivuuden ja monipuolisemman tarjonnan vaalimiseksi. Yhtiö keräsi varoja puolessa vuodessa yli miljoona euroa yhteensä lähes 2 000 sijoittajan voimin. Jos ostaisimme raakaainetta ulkomailta, katoaisi samalla menestysginin tavaramerkiksi muodostunut pehmeys. Pakarisen mielestä suomalaista juoma kulttuuria parannetaan parhaiten alan kaik kien toimijoiden välisellä yhteistyöllä. – Juuri saimme syksyn budjettiväännössä torjuttua alkoholiveron korotuksen. – Joudumme maksamaan koti maisesta marjasta moninkertaisen hinnan esimer kiksi virolaiseen verrattuna. On hiukan nurinku rista, että suomalainen olutharrastaja saa ti lata pullon ulkomailta, mutta ei suomalaisel ta valmistajalta. Yhdeksän henkeä työllistävää Tornion Pani moa ei Kostianderin mukaan perustettu pel kästään perinteitä vaalimaan tai menneiden aikojen muistelemiseksi. Paikallisuuden korostamiseen kuuluu myös se, että raakaaineet pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä. An ikó Le hti ne n. Pienpanimoi den verotuki oli nimittäin syksyl lä raporttinsa julkaiseen yritystuki työryhmän listalla yhtenä mahdollisena leikkaus kohteena. – Nykyään juodaan entistä vähemmän mutta entistä laatutietoisemmin. Toiminta on synnytystuskien jälkeen va kiintunut myös liikevaihdoltaan miljoona luokkaan
Puut napsahtelevat saunan pesässä. Kesällä vedessä polskii aina joku. Nykyisessä työssä seurana on jatkuva riittämättömyyden tunne. Samanlaista metsää on koko Suomessa yhteensä vain 400 hehtaaria. Kun lopputulos on kehno kuten keskustalla keväällä, jälkipuintia riittää. Väylä on Vuolalle tuttu. Kun vene irtoaa laiturista, on lomalla, Vuola sanoo. 44 8.11.2019 Vene halkoo saaristomeren vettä tyynessä säässä Uudenkaupungin edustalla. Pihan tulisijassa Vuola värjäsi kesällä lankoja ainakin keltakurjenpolvilla, raparperilla ja hevonhierakalla. – Vaikka järjestötoiminta oli tuttua, en osannut kuvitella, mitä on olla toiminnanjohtajana, Vuola myöntää. Paikasta on tullut tärkeä paikka myös tyttärille ja lapsenlapsille. Erityisen paljon voimia vaativat vaalien ajat. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Sanaiset arkut aukeavat Kun Hanna Vuola saunoo, hommassa saattaa vierähtää monta tuntia. Mökkisaari on pieni puuhamaa, jonka varustukseen kuuluvat muun muassa kajakit ja sup-laudat. Toiminnanjohtaja on sen tuskan keskellä ja moni vieläpä aika yksin, Vuola huokaa, kun viimein loikoillaan puusaunan pehmeässä lämmössä. – Täällä pääsee irti arjesta. Parikymmentä vuotta sitten hän osti miehensä kanssa palasen saarta ja sillä sijaitsevan mökin rantasaunoineen. Joskus Vuola on melonut saaresta töihin. Varsinais-Suomen keskustapiirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola ohjaa paatin tottuneesti reitilleen. Erityisen ylpeä Vuola on tervaleppäkorvesta, jossa viihtyvät muun muassa palokärjet. – Ollaan kovia kluttaamaan, Vuola selostaa. Perillä kymmenen hehtaarin laajuisella saarella puusto on jykevää ja rehevää. Ehdokkaat pistävät kaiken likoon; rahansa ja aikansa. Tammet, katajat ja koivut tavoittelevat taivaita. Vuolan mielestä vielä ei ole riittävän lämmintä kylpemiseen, joten lisätään liekeille ruokaa ja tutustutaan saaren aarteisiin. Maalaistalon tyttö ja entinen vihannesviljelijä on ehtinyt työurallaan palvella Maataloustuottajain keskusliittoa, kiertää tiloja EU-tarkastajana, olla kansanedustajan avustajana ja viimeiset kuusi vuotta keskustapiirin toiminnanjohtajana. Isossa männyssä on nuolihaukan pesä. – Ne ovat rasittava kilpailutilanne
Ja kun laiturilta pulahtaa raikkaaseen meriveteen, näin syksyllä alle kymmenasteiseen, koko keho virkistyy. – Saunassa ihminen rentoutuu. tuli mitä tuli. Mitä tahansa toimintaa suunniteltaessa, pitäisi miettiä, lisääkö se keskustan kannatusta. Lauteilla oli harras tunnelma. Hän peräänkuuluttaa virtaviivaistamista ja tehostamista. Lauantaina lämmitettiin iso sauna, jonka nurkat jäätyivät talvella. Monesti toiminnanjohtaja on helppo syntipukki, olipa kyse henkilökohtaisesta tai puolueen menestyksestä. sauna hellii välillä tiukkoihinkin tilanteisiin joutuvan toiminnanjohtajan mieltä. Tuloksen kanssa on elettävä, Hanna Vuola vilvoittelee kylpemisen lomassa saunan terassilla ja nauttii kauniista maisemasta.. Löylyissä sanaiset arkut aukeavat. Nauttia siinä lomassa saunanterassilta aukeavasta rauhoittavan kauniista maisemasta. Se on meille suomalaisille iso asia, Vuola tiivistää. Naisnäkökulmaa voi tuoda esiin muutenkin, Vuola lataa. Vuolan mielestä järjestökoneisto kaipaakin isoa muutosta. Ongelma on se, että poliitikot eivät uskalla tehdä näitä päätöksiä pelätessään omien tehtäviensä puolesta. Tuloksen kanssa on elettävä, tuli mitä tuli. – Esimerkiksi yksi yhdistys per kunta riittää. Moni uskaltaa puhua asioista, joista on aiemmin vaiennut. 8.11.2019 45 – Yritän etukäteen valmistaa ehdokkaita vaalin jälkeiseen aikaan. Vuola uskoo , että keskustan kannatus saadaan nousuun, mutta itsestään se ei tapahdu. Puhua siitä, että tuloksen kanssa on elettävä, tuli mitä tuli, Vuola toteaa. Kylpeminen oli tärkeä tapahtuma kerran viikossa myös Vuolan lapsuudessa. – Mahdollisimman hiljaa piti tietysti olla, Vuola naurahtaa. Mökkisaunaansa Vuola on tuonut myös ystäviään ja työtovereitaan. Ainakin se, kuka on hyvä ja kuka huono häviäjä, Vuola hymähtää. – Ihmisluonne tulee vaaleissa testatuksi. Sen jälkeen on vähän kuin aloittaisi puhtaalta pöydältä. – Hallinnollisista nippeleistä pitää päästä eroon. Huolestuttavaa on, että järjestötoiminta tuntuu hiipuvan vähitellen. Hän heittäisi säälittä romukoppaan Maalaisliiton aikaiset rakenteet. Mökillä sauna lämpiää joka päivä. Vuolalla on tapana löylytellä tuntikausia, pulahtaa välillä mereen ja palata taas lauteille. Toisaalta joka kerta sydämessä sykähdyttää, kun näkee porukan tekevän pyyteettömästi töitä yhteisen asian eteen. Samoin naisjärjestön voi lakkauttaa
Tarjolla oli riistapyöryköitä ja härkäpavuista tehtyä härkistä. Hän kirjoitti tiedotteensa niin, että kaikki sen sanat alkavat k-kirjaimella. ”Käytä kotimaisia kasviksia kaikkina kuukausina kevääseen. Kellarista komeita kattilaan – kasvihuoneista kukoistavia kattaukseen. Keskustalaiset kehottivat kohun innoittamina vielä suomalaisia nauttimaan ilmastopihviä. Einesvalmistaja Saarioisten järjestämissä maksalaatikkovaaleissa suurimman kannatuksen keräsi perinteistä rusinallista maksalaatikkoa puolustava RusinaRintama, joka voitti vaalit 60,2 prosentin äänisaaliilla. Sydäntalven laskiaispullavaaleja odotellessa. Ruoka – kuuma peruna TeksTi: Pauliina Pohjala, Pekka Pohjolainen. Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) lähestyi toimituksia ja kirjoitti ylistyksen kotimaisille kasviksille. Kiviöljyä kartetaan kasvihuoneissa, kotimaista käyttövoimaa kahdeksalla kymmenestä. Kalmari kiittää!” KesKustan puoluetoimistolla vietettiin kekrijuhlia, mutta kasvismafia ei ollut vienyt lihaa pöydästä kokonaan. Perussuomalaisten puheita paheksui etenkin keskustan Joonas Könttä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen leukaili kuuluvansa puolueen liberaalisiipeen ja näyttävänsä mallia härkiksen syömisessä. Härkiksen suosimiselle löytyy toinenkin syy: sitä valmistavan Verso Foodin tehdas sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla, joka on Kurvisen kotipaikkakunta. Ruoka on ollut muutenkin kuuma peruna. Oppositioon jäivät rusinatonta maksalaatikkoa kannattava Suomen Rusinattomat 26,1 prosentin kannatuksella sekä puolueeton, hillojen merkitystä korostava Puolukkapuolue, joka keräsi 13,7 prosenttia annetuista äänistä. Kolikon kannatuksella kasvaa kumuloituva kehitys: kahisevaa kerääntyy kotimaahan, kasvinviljelijät kumartavat. Kartat kuumentamattakin kolibakteeria, koskei kuravettä käytetä kasvatuksessa. Tämän jälkeen kenellekään ei pitäisi jäädä epäselväksi, että Kalmari suosii kotimaisen naudanlihan lisäksi kotimaisia kasviksia. nyt seKin on sitten varmaa, että suomalainen haluaa maksalaatikkonsa rusinoilla. Kiperän ja tunteitakin herättävän kysymyksen kerrotaan koonneen kansaa vaaliuurnille runsain joukoin. Tästä syystä Könttä saikin melkoisen osuvan lempinimen – Virallinen kebulainen. Puolue opasti, että pihvi saa olla lihasta tai kasviksesta tehty, kunhan sen raaka-aineet ovat kotimaista. Kannatat kotimaisten kasvattajaa. Apollon Tietäjät 46 8.11.2019 KesKusta paistatteli Unicafe-opiskelijaravintoloiden naudanlihaboikotista käynnistyneen kohun keskipisteessä. Kannattaa kiinnittää kokenut kerääjä kun kasvihuonetyöpaikkamääräkin kasvaa. Kasvinsuojeluainejäämät kehossasi katoavat, koska kotimaassa kasvinterveys kunnossa. Aiemmin keskustalaiset puolustivat eduskunnassa pizzaja kebabyrittäjiä. EU-kansanäänestyksen 25-vuotisjuhlavuonna Apollon tietäjä pitää hyvänä, että suuriin kansallisiin kysymyksiin haetaan yhä selkänoja suoraan kansalta. Ääniä annettiin yli 10 000 kappaletta ja kommentteja ja reaktioita kertyi sosiaalisessa mediassa tuhansittain. Perussuomalaisten riveistä heidän työpanostaan oli vähätelty. Kasvihuonekaasukuormasi kevenee. Kokkaat kuumat kasviskeitot kylmän kauden koetellessa. Kovimmat kuukaudet kestävät kauan. Kurkkuakin kasvaa kuitenkin kotimaan kasvihuoneista kohtuuhinnalla
Hyväksytään erilaiset mielipiteet ilman leimakirveiden heittelyä. Vain keskustelun kautta voidaan saada aikaan yhteisymmärrys ihmisiä jakavista asioista, jotka kuitenkin viime kädessä ovat suomalaisten yhteisiä. Järkipolitiikalle on huutava tilaus etenkin keskustelussa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Mittasuhteiden vääristymisessä on myös päämedialla iso vastuu. keskustelemassa luonto-, ilmastoja ympäristöasioista. Osoitetaan, että tähän kansanliikkeeseen mahtuvat niin vegaanit, lihansyöjät kuin sekasyöjät. keskustan tehtävä on myös palauttaa keskustelu kunniaan Suomessa. Keskustelua on osattava käydä myös puolueen sisällä. Siksi eduskuntaryhmämme myös jätti aloitteen eduskunnan ajankohtaiskeskusteluksi lapsija perhemyönteisemmän Suomen rakentamisesta. Näytetään samalla muulle yhteiskunnalle, mitä aito suvaitsevaisuus tarkoittaa vaihtoehtona tämän ajan valikoivalle suvaitsevaisuudelle. Jonkun on myös pidettävä esillä todellisia yhteiskunnallisia epäkohtia ja oikeita arjen ongelmia – sekä esitettävä niihin ratkaisuja. Asioita nimittäin tässä maassa riittää ratkaistavaksi työttömyydestä, lapsiperheköyhyydestä, nuorten syrjäytymisestä, vanhustenhoidon puutteista ja arjen turvattomuudesta alkaen. Voivatko asioiden mittasuhteet olla enää pahemmin pielessä. Keskusta voi olla ihmisten arjen parantaja koko Suomessa ja sitä kautta ansaita uudelleen suomalaisten hiljaisen enemmistön luottamuksen. Se on keskustan tehtävä. Ne ovat todellisuutta niin kaupungeissa, taajamissa kuin maaseudulla. Se on keskustan tehtävä, vaikka ihmisten asioiden hoitamisella ei välttämättä tässä ja nyt isoja otsikoita saa. 8.11.2019 47 Puheenvuoro Mitä eneMMän yhteiskunnallista keskustelua seuraa, sitä vakuuttuneempi itse olen, että keskustaa tarvitaan. Uskon kuitenkin, että vielä tulee aika, jolloin asiaja arkipolitiikka, se ”kepulainen perusharmaus”, onkin uusi musta. Järki, arki ja keskustelu Antti Kurvinen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. On syytä huomata, että nämäkään epäkohdat ja ongelmat eivät katso ihmisen postinumeroa. Kun tärkeintä päästöjen hillitsemiseksi olisi vähentää tuntuvasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Suomessa ollaan viemässä maito ja liha ihmisten lautasilta. Ilmastonmuutos ja maamme alhainen syntyvyys ovat kaikkia suomalaisia koskettavia ongelmia, jotka täytyy yhdessä ratkaista. Tämän ajan yksipuolisen ehdottomuuden, toisten sanomisten kyttäämisen, kaikesta loukkaantumisen ja päättömyyksiin menevän kouhkaamisen rinnalla jonkun on tuotava kuuluviin suomalaisten hiljaisen enemmistön – tavallisten, maltillisten ja järkevien ihmisten – ääni. Siksi me keskustan kansanedustajat olemme liikkeellä koko Suomessa 29.11.–2.12
Kurdien tilanne on sama, USA, EU ja Nato eivät auta ja YK on kyvytön. Kun hän puhui eduskuntaryhmän nimissä, niihin yleensä sisältyi lähtökohtana ”me vähäväkisten edustajat”. Pääministerin tehtävät toki olivat kansainvälisesti tuolloin vähemmän maailmoja syleileviä kuin nykyisin, joten politiikkansa linjauksiin ja sisältöön hänellä oli enemmän aikaa antaa oma henkilökohtaisen vahva panoksensa. Viimeinen professori pääministerinä oli maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen pääministerinä toiminut maalaisliiton puheenjohtaja V. Kauno Pietilä Kalanti Sota kurdeja vastaan Puheenjohtaja Sukselainen kirjoitti aina itse omat eduskuntapuheensa. Pelkkä poliittinen oikea asento ei riitä, vaan syvää sivistystä, oikeudenmukaista sydäntä ja riittävää itsenäisyyttä kaivataan. Median palveleminen oli sihteerille keskeistä, mutta monille kansanedustajille piti saada puheita ajankohtaisista asioista. Kun tuota on tapahtunut niin kauan kuin muistan, niin olen ajatellut, että tuolla tavalla etelän median avulla yritetään estää, että keskusta ei vain pääsisi valtaamaan kannatusta kehä kolmosen sisäpuolella eikä muissakaan suurissa kaupungeissa. Sukselainen kirjoitti itse Samuli Vänttilä kirjoitti Toimittajalta-palstalla 4.10.2019, että ”jutun tarkoitus ei ollut haukkua, mollata ja solvata, vaan etsiä ymmärrystä. Ainakin niin kutsuttu etelän media teki koko Sipilän hallituksen ajan jokapäiväistä keskustan mustamaalausta ja aivan erikoisesti kohdistuen Juha Sipilään. En lue muun Suomen sanomalehtiä, mutta oletan, että etelän median ja Ylen sanoma leviää siteerauksien myötä koko Suomeen ja näin keskusta murjotaan maan rakoon aina, kun vihervasemmisto on oppositiossa. Olen yksi niistä harvoista helsinkiläisistä, jotka neljä vuotta lähes päivittäin puolustivat keskustaa ja oikoivat muun muassa valtakunnan päälehden keskustelupalstoilla keskustasta negatiivisesti kirjoittanutta ”armeijaa”. – En yhtään, vastasi Kalervo. Suomi oli silloin yksin, apua ei tullut mistään suunnasta. J. Ja sitä hyödynsivät heti alusta lähtien myös ne puolueet, jotka sitä vastustivat – ja niin tekevät nytkin. Sukselaisella oli oma tasapainottava tyylinsä ja tapansa hoitaa niin puolueen asioita kuin monia virkojaankin. Suomen talvisodan aikoina alkoi toinen maailmansota. Kerran hän oli joutunut kahden vuoden aikana valmistelemaan erään muistopuheen, kun sen enempää pääministeri itse kuin sihteerikään ei tuntenut kyseistä henkilöä. SuomalaiSen politiikan säröilevyyden ja usein tarkoitushakuisen erimielisyyden taustalla on osatekijänä sekin, että poliitikot ovat liian riippuvaisia avustajistaan ja avustajat taas omasta tulevaisuudestaan. Keskusta on nimittäin fiksujen kansanliike. Mutta oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies totesivat, että syytökset Sipilää vastaan olivat aiheettomia. Seppo Kääriäinen on oikealla tiellä etsiessään laajempaa poliittista humanismia kansan edustamiseen ja johtamiseen. Poliittisia avustajia on kokonaisuudessaan eri tehtävissä nykyään monikymmenkertaisesti 1960-luvun määrä. Eli ennen kuin puoluetuki tuli käyttöön. Siihen liittyi myös Yle muun muassa kuuluisalla Terrafame-uutisoinnilla, josta Juha poltti päreensä ja josta häntä haukuttiin sitten entistäkin enemmän. Mikä on tämän päivän tilanne. poliittiSetKin johtajat tarvitsevat jatkuvasti taakseen enemmän henkistä voimaa ja sivistyspohjaa, myös aitoa vanhakantaista kansansivistystä. Kun myöhemmin kirjoitin Sukselaisesta elämäkertaa, tiedustelin hänen pääministeriaikaiselta sihteeriltään Kalervo Siikalalta, joutuiko hän kirjoittamaan päämiehelleen puheita. Jos keskustan johto on samaa mieltä tuntemuksieni kanssa, niin sitten pitää noissa asioissa koittaa aikaansaada muutosta. Monien luottamustehtävien ohella hän toimi vielä Tampereen yliopiston kanslerina 1969–78. Kuitenkin niin kuin Samuli Vänttilältä lainasin. Seppo Sarlund lehdistöneuvos Espoo-Maaninka. Sukselainen 1959–61. Se pyrki löytämään syitä keskustan surkeaan vaalitulokseen”. Tilanne muistuttaa Suomen talvisotaa vuosina 1939–40, kun Stalin aikoi tuhota Suomen. V. Kyllä yksi – ja ilmeisesti aina – vallinut syy oli se, että keskusta on vätys someja mediapelissä. Hän kirjoitti ne yleensä aamuyöllä, ja aamulla ne olivat noudettavissa häneltä tarpeellista jakelua varten. 48 8.11.2019 Mielipiteet Seppo KääriäiSen viimeisin kirja sai aikaan keskustelun professoreiden puuttumisesta Suomen pääministerien listalta. Vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen keräsin aineistoa Ruotsista ja Länsi-Saksasta aloitteeseen, jonka pohjalta Paasion hallitukseen osallistuneiden puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat sitten tekivät eduskunnalle aloitteen sinänsä tarpeellisen puoluetuen ottamisesta käyttöön myös Suomessa. J. Kun hän syksyllä 1962 pyysi minua, nuorta Maakansan eduskuntatoimittajaa eduskuntaryhmän sihteeriksi Jouko Loikkasen siirryttyä Ahti Karjalaiselle pääministerin sihteeriksi, hän ohjasti minua ”katselemaan, ettei ihan hulluja puhuta”. Silmiini ei osunut median anteeksipyyntöjä. Seppo Mantere Helsinki Vätys someja mediapelissä turKKi hyökkäsi kurdien kimppuun tarkoituksenaan tuhota heidät
Iso osa kouluruuasta voitaisiin nykyisen varustetason koulukeittiöissä valmistaa itse kotimaisista, kausivaihtelua seuraavista raaka-aineista. Tästä on tutkimustietoa. Terttu Kela saavatHan opiskelijat päättää mitä syövät, valitsemalla ruokapaikkansa, myös ravintolalla on oikeus päättää mitä ruokalistalla on tarjolla. Jos valtio hoivaa liiaksi kansalaisiaan, oma-aloitteisuus katoaa. Ja keskusta on mukana tällaisessa hallituksessa, tekemässä aivan erilaista politiikkaa kuin viime hallituskaudella. Mielihyvävalinta, mulle lihaa ku tykkään siitä, ei ole tietoinen päätös eikä palvele yhteistä hyvää. Entä jos saammekin nälänhädän (tai aliravitsemuksen) tännekin. Useissa perheissä kouluruoka on arkikiireiden keskellä lapsen päivän ainoa lämmin ruoka, jolloin sen ravitsemuksellinen merkitys korostuu. Annikki Tallgren Jos yHdellä toimenpiteellä saa 4 prosenttia vähennettyä ison joukon ilmastopäästöjä, niin silloin se kannattaa todellakin tehdä, varsinkin jos opiskelijat itse sen muutoksen haluavat tehdä. Kuten taloudellisella kasvulla, niin myös hyvinvointivaltiolla on rajansa. Eero Karisto aJattelevatKoHan nämä nuoret, mitä seuraa siitä, jos esimerkiksi suomalainen karjatalous häviää kokonaan ja tämä paljon puhuttu ilmastonmuutos tuhoaa sen laajoilta alueilta muualla. Ympäristöasioissa ollaan ryhdikkäitä niin kauan kun puhutaan tavoitteista. Kirsi Länsitie Naudanlihaboikotti herätti keskustelijat Koonnut: Katariina LanKinen olen aivan ihmeissäni, kun seuraan nykyisen hallituksen touhua. Nykyiset ministerit ovat valmiita hylkäämään keskustan edellisessä hallituksessa tekemät päätökset ja tavoitteet, esimerkkinä aktiivimallin purkaminen ilman vaikutusarvioita. Odotin keskustalta ryhdikkäämpää politiikkaa. Minusta edellinen hallitus teki hyvää ja vastuullista talouspolitiikkaa ja edellytti jonkinlaista vastuuta ihmiseltä itseltäänkin. Osataan vain yksi, lopetetaan naudanlihan syönti! Vaikka kuinka tulisi toisenlaista faktatietoa, jostain syystä se on aina vain, lopetetaan naudanlihan syönti. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tulot pitää arvioida varovaisesti ja menot täysimääräisinä. Jos suunta on tämä, että linja muuttuu aina hallituksen mukaan, niin ei ole ihme, että kannatusluvut pysyvät alhaalla ja uskottavuus puolueelta katoaa. Missä tässä ongelma. Kotimaisten kausituotteiden ja lähituottajien hyödyntäminen tulee nosta kärkeen ruuan makuja ravitsemustekijöiden rinnalle. nyKyinen hallitus pitää hyvinvointiyhteiskuntaa yllä jakaen erilaisia etuuksia, joihin sillä ei ole varaa, käyttäen niihin velkarahaa ja myymällä valtion omaisuutta. Myös ruuan maku ja koostumus kärsivät. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Koulun omassa keittiössä juuri valmistettu ruoka maistuu lämmitettyä paremmalta ja antaa samalla henkilökunnalle mahdollisuuden toteuttaa omaa ammattitaitoaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.11.2019 49 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamien Unicafe-ravintoloiden päätös poistaa naudanliha lounas-tarjonnasta herätti vilkasta keskustelua Suomenmaan Facebook-sivulla. Maksaja kun on aina veronmaksaja. Ei voi olla niin, että puolueen eliitti päättää puolueen linjasta. Etelä-Pohjanmaan Keskustanaiset Kouluruoka kasvattaa. Tällä tavoin kenttä etääntyy ja kannatus laskee jo senkin takia. Edellisellä luonnonvarat ja jälkimmäisellä käyttövarojen riittämättömyys. Nälkäinen tai vain osittain vitamiinija hivenainetarpeensa täyttänyt lapsi ei jaksa tehdä parastaan. Terttu Ryyppö kamreeri Suomusjärvi Onko keskusta jatkossa pienpuolue. Lea Kutvonen maailma muuttuu ja ollaan tultu yltäkylläisyydessä kohtaan, jossa ruokakorin valinta on eettinen ja poliittinen päätös. Mutta joka ikinen keino herättää vastarinnan. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kouluarjessa tuttu pitkälle prosessoitu, jäähdytetty ja taas lämmitetty ruoka menettää paljon alkuperäisten raaka-aineiden ravitsemuksellisesta tasosta. Toivottavasti askel kuilun reunalta on siirtynyt kauemmas! Tulee vain epäilys, että keskustan paikka on tulevaisuudessa pienpuolueiden joukossa. Eräs veteraanipoliitikko on sanonut, että keskusta on kuilun partaalla. Jokaisella on vastuu itsestään ja vanhemmilla lapsistaan. Lapsille pitää tehdä houkuttelevan näköistä, maistuvaa ja monipuolista ruokaa suomalaisista puhtaista raaka-aineista. Valtion talousarvion pitää perustua realiteetteihin ja tosiasiallisiin tuloihin. Koulun oppimistilanteita, lapsen kasvua ja kehitystä voi verrata huippu-urheiluun. Kokemuksesta tiedän, että useimmiten tulopohja pettää. Tällä tavoin kouluruoka voi säilyttää asemansa lasten kasvun ja kotimaisen ruuan tuotannon edistäjänä. suomessa liian yksipuolista keskustelua ja tekoja ilmastonmuutoksessa. Jukka Westermarck Kyllä nyt taas keskustalaiset paljastavat todellisen luontonsa. Entä mikä on keskustan linja tulevaisuudessa. arKiKoKemus , samoin kuin tutkimuksetkin osoittavat hyvän ruuan edistävän koulurauhaa lasten energiatasojen ja positiivisen ilmapiirin kautta. Kunnat voivat painottaa koulujen ruokahuollon hankintoja myös arvoihin perustuen. Myös tavalliset rivijäsenet tulisi muistaa päätöksiä tehtäessä
Ei se ainakaan maamme turvallisuutta lisää, mutta se lisää naapurin epäluuloa Suomea kohtaan ja saa aikaan pahimmassa tapauksessa Venäjän joukkojen keskittämisen myös Suomenvastaiselle rajalle. Ruokatottumuksia ei tarvitse muuttaa, toki kasviksia suomalaisten kannatta lisätä lautaselleen, koska syömme niitä tutkitusti vähän, mutta niidenkin tulee olla suomalaisia. Näitä ei ole monilla mailla. He ansaitsevat tukea eivätkä vanhanaikaista poteroihin kaivautumista. 64 hävittäjän osto maksaa 10 miljardia euroa, ja vuosikustannukset lasketaan kymmenissä miljoonissa. Erkki Raudaskoski Rovaniemi Turha köyhtyä hävittäjien vuoksi JoS Ja kun Suomi saadaan hiilineutraaliksi 2030–2035, ei maapallon lämpötila laske yhtä sadasosa-astettakaan. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Hanna Ruippo, Helsinki Sara Saramäki, Espoo Sofia Tuisku, Espoo Suomen valtion vuoden 2020 budjetin summa on 57,6 miljardia euroa. Venäjästä irtautuneessa kahtiajakautuneessa Ukrainassa soditaan, ja Venäjän eteläpuoliset entiset neuvostovallat ovat rauhattomia alueita. Niukemmin riittää rahoja myöskin lapsille ja vanhuksille. Siinä olisi meille uusi Nokia. Hornet-kalusto syö rahaa, ja velka kasvaa vuosi toisensa jälkeen. Hornetit tekevät matalalentoja Rovaniemen yllä. TarviTSemmeko noita hävittäjiä. Naudanlihaa ja maitoa voisimme nauttia entiseen tapaan, jos Helsinki luopuisi hiilen käytöstä. Meidän pitäisi Suomessa keskittyä kasvihuonepäästöjen torjuntaan kehitettyjen laitteiden valmistamiseen ja olla ensimmäisenä maailmassa myös valmistamassa niitä. Yksi hävittäjän ilmaannousu vie polttoainetta määrän, jolla yksi henkilöauto liikkuisi vuoden. Maataistelukalusto on meillä laadukasta, ja myymme hyökkäysvaunuja ulkomaillekin. Hän on lausunnoissaan todennut, että Venäjällä ei ole joukkoja Suomen-vastaisella rajalla, ainoastaan Pietarin ympäristössä ja Jäämeren rannalla, eikä näitä voimia ole suunnattu Suomea vastaan. ilmaSToa pitää suojella ja meidän kaikkien on tehtävä sen eteen töitä, mutta on myös asetettava mittasuhteet, mitä Suomi voi yksin tehdä ja mihin meillä on resursseja. Sen huolet ovat kuitenkin muualla kuin Suomen rajalla. Lisäksi on päätetty uusien taistelulaivojen hankkimisesta, ja niiden hinta on yhteensä 1,232 miljardia euroa. Tarvitaan nopea askel taaksepäin, jotta palataan pois tuolta vaaralliselta tieltä. Velkakierre muodostuu ennen pitkää Suomelle pahaksi rasitteeksi. Mauri Moilanen Oulu Ilmastonmuutoksen torjumisesta uusi Nokia Yksi hävittäjän ilmaannousu vie polttoainetta määrän, jolla yksi henkilöauto liikkuisi vuoden.. 50 8.11.2019 Mielipiteet Verkosta Monet viljelijät kehittävät jo nyt tuotantoaan ympäristöystävällisemmäksi. Hävittäjien uusiminen muodostaa kansantaloudelle suurimman rasitteen, vaikka maksu voidaan jakaa useammalle vuodelle Työttömien tukia joudutaan kaventamaan. Kuviteltu vihollinen on Venäjä. Maalle on kertynyt normaalien vuosimenojen ohella muutakin painolastia lähivuosina maksettavaksi. Tavallisen suomalaisen syyllistäminen lihansyöjänä saa aikaan vain vastakkainasettelun, joka johtaa ei-toivottuun lopputulokseen. Monet rakennustoimet, kuten teiden kunnostus, eivät toteudu. Kotimaista lihaa, maitoa, kasviksia ja suomalaisia innovaatiotuotteita ilmaston hyväksi – ja kansamme voi hyvin. Suomessa ovat kaikki puolueet oikealta vasemmalle sitoutuneet hävittäjähankintoihin. Teollisuuden kehitystyö ja uusien innovaatioiden kehitystyö ja valmistus toisi korkeakoulutetuille lisää työpaikkoja. Tämä asia on otettava tarkasteluun, rahastakin on puutetta. Suurin menoerä on Suomen hävittäjäkannan uusiminen. Yhteiskunnallinen vaaratila on aivan varmasti suurempi, sillä naapurin ärsyttämineen suuriin varusteluihin itärajan takana on tätäkin pahempi asia. Professori Pekka Visuri oli työssä ollessaan puolustusvoimien turvallisuusasiantuntija. Mikä merkitys ja vaikutus on Suomelle tällaisella hornetien hankinnalla. HorneTien hankinta ei tuo meille kunniaa. Kotimaisen kalan lisääminen ja sen pyytäminen toisi takaisin kalastuksen kannattavana elinkeinona. Sikäli kuin Nato pääsee määräilemään maatamme puolustusta koskevissa asioissa, olemme joutuneet mukaan kansainväliseen varustautumiskierteeseen. Katto tärisee ja ullakolla pitää tarkistella, että parrut eivät irtoa. Nopeajalkaiset rajamiehet juoksevat koirineen heti kiinni rajanylittäjät. Niin kauan kuin suursaastuttajat Venäjä, USA, Kiina, Intia ja myös Brasilia eivät tee mitään konkreettista ilmaston parantamisen suhteen, meidän ei tarvitse tehdä muuta kuin lopettaa lihan ja kalan tuonti ulkomailta ja lopettaa soijan ja riisin tuonti. Sen sijaan voimme ylpeillä hyvin koulutetuilla asevelvollisuusarmeijalla ja reservijoukoilla. Maaseudun vetovoima paranisi, kun vanhat ammatit palaisivat taasen kannattaviksi
Hän on toiminut aiemmin Oulun Keskustaopiskelijoiden puheenjohtajana. 8.11.2019 51 Pauliina Pohjala Vantaan KesKusta tempaisee isosti kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20. Hän kertoo olevansa siitä valtavan innoissaan. Liiton on kyettävä tukemaan osastoja entistä paremmin ja toisaalta osastojen osaaminen on otettava vahvasti käyttöön liiton politiikan tekemiseen, Putula linjaa. Jokereilta tuli ensin pyynnölle tyrmäys kiekkoilijan kiireisiin vedoten, mutta lopulta Luokkala sai tältä puhelun. Keskustanuorten tavoitteina maailmanrauha ja ilmastonmuutoksen torjunta Pasi Mennand er / Jääkiekko liitto Keskustanuoret valitsi lokakuussa uuden liittohallituksen. Katariina lanKinen KesKustaopisKelijat valitsee uuden puheenjohtajan Oulussa järjestettävässä liittokokouksessa tulevana viikonloppuna. marraskuuta. Tilaisuuteen mahtuu kaikkiaan 1 000 lasta, nuorta, vanhempaa ja isovanhempaa kolmen tunnin ajaksi kello 17 alkaen. Vantaan Keskusta kutsuu SuperParkiin – paikalla myös Mörkö-Marko Heidi Lahdelma / Keskustanuoret. KesKustanuorten puheenjohtajaksi valittiin Hanna Markkanen ja varapuheenjohtajiksi Henna Takatalo ja Kaisa Oinas-Panuma. Tämä tarkoittaa esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumista, päästöjen vähentämistä, kulutustottumusten muuttamista sekä ilmastovaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa, järjestö linjasi. August Halonen valittiin kansainvälisten asioiden sihteeriksi kaksivuotiskaudelle. Aktiviteettipuistossa ei puhuta politiikkaa, vaan ilta on omistettu lapsille ja liikunnalle. Liittokokouksen yleiskeskustelussa perättiin kaupunkikysymysten nostamista keskustan aluepolitiikkaan. – Kunnallisjärjestömme oli hieman nukuksissa eduskuntavaalien jäljiltä. tapahtuman ideoi Vantaan kunnallisjärjestössä kaupunkistrategiatyöryhmän puheenjohtajana toimiva Pirjo Luokkala. Järjestö haluaa myös madaltaa kynnystä hakea apua mielenterveyden ongelmiin, edistää sukupuolineutraalia kansalaispalvelusta ja uudistaa translakia. Anttila puhuu tilaisuudessa lasten oikeudesta liikkumiseen. – Nyt on Keskustaopiskelijoiden mahdollisuus lähteä rakentamaan suomalaista sivistyspolitiikkaa 2020-luvulle. mörKö-marKon kutsuminen oli niin ikään Luokkalan keksintö. Vaikka valtakunnan politiikkaa tehdään liittotoimistolla, niin elävät osastot ovat paikallisen politiikan ydin. Kunnallisjärjestö järjestää maksuttoman, kaikille avoimen liikuntatapahtuman Tammiston SuperParkissa, ja vetonaulaksi tulee itse leijonasankari Marko ”Mörkö” Anttila. Putulan mukaan Keskustaopiskelijoilla on tärkeä rooli keskustalaisessa kaupunkipolitiikassa. Keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajaksi on ehdolla yhteiskuntatieteiden kandidaatti, Lapin yliopistossa johtamista opiskeleva Janne Mäkinen. Koulutuspolitiikassa keskustanuorten tavoitteita ovat oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen sekä toisen asteen koulutuksen maksuttomuus. Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni saapuu myös lasten leikkejä vauhdittamaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. – Hän sanoi tulevansa, koska asia eli lapsen oikeuksien päivä on tärkeä, ja hän haluaa olla tällaisessa mukana, hän iloitsee. Ilmastonmuutoksen torjunnassa nuorisojärjestön toimijat korostivat sekä yksilön että järjestelmän tason mahdollisuuksia. Liittohallitukseen nousevat uusina jäseninä Joonas Immonen, Olga Oinas-Panuma, Olli Rainio, Santeri Ala-Röyskö, Eemeli Valli ja Iida Hämäläinen. Hän nostaa järjestön tärkeimmäksi tehtäväksi sivistyksen vaalimisen. – Ilmastonmuutoksen torjuminen on asetettava kaiken poliittisen vaikuttamisen keskiöön. Hänen seuraajakseen on ehdolla Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, logopediaa Oulun yliopistossa opiskeleva Miriam Putula. Nyt ihmiset aivan odottavat, että pyydän heitä johonkin työvuoroon tässä tapahtumassa, hän naurahtaa. Järjestöä kaksi vuotta luotsannut Auli Piiparinen ei hae jatkokaudelle. Miriam Putula ehdolla Keskustaopiskelijoiden johtoon lauri heiKKilä KesKustanuoret asetti lokakuun lopun liittokokouksessaan tärkeimmiksi poliittisiksi tavoitteikseen ilmastonmuutoksen torjumisen ja maailmanrauhan edistämisen
Tuusula. Seminaarin juontaa Riitta Monto, Turun Sanomien päätoimittaja. Olen pitkään tuntenut epävarmuutta siitä, miten kunnat voivat taata kaikki valtion tulevaisuudessa asettamat vaatimukset. Helsinki. Syyskokous ke 13.11. Noin kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen viime vuonna. klo 18.30 puoluetalo Apollolla, os. Lipun hinta 20 €, sisältää väliaikakahvin. Kahvitarjoilu ja arvontaa. Kahvitarjoilu. Kuntien rahoitus on turvattava ja velvoitteita vähennettävä. Piiri. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30. Riihimäki. Mukana ke Hilkka Kemppi Päijät-Hämeen Keskustanaiset. Itsenäiset, elinvoimaiset ja taloudellisesti tasapainossa elävät kunnat ovat Suomen kulmakivi. klo 18 Koskikartanolla, Hämeenkoskella. Todellinen löytö -näytelmän esitys alkaa klo 19. klo 19 Myllyojan säätiön kokoustilassa. Syyskokous la 9.11. klo 18 Hämeenlinnassa Raatihuoneella valtuustosalissa puolueen, naisten ja nuorten piirihallituksille, sekä kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 18–18.30. Punojantie 3. klo 10 Hollolassa Heinsuon koululla, Terveystie 10. Hämeenlinna. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Piiri. Sääntömääräiset asiat. Kj:n syyskokous ke 20.11. Sääntömääräiset asiat. Huopalahden Keskustaseura ry:n syyskokous ma 11.11. 040 759 0509 tai sari.kujanpaa@keskusta.fi. Hauhon py:n syyskokous pe 22.11. Kahvitarjoilu kello 18–18.30. Paikallisyhdistysten syyskokoukset klo 17. Askola. Porvoo. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Autetaan omiamme. Hattula. Syyskokous to 14.11. klo 18 Tuusulan kunnantalo, kokoustila Augustow. klo 17–18, os. Tilaisuus on kaikille avoin. Piiri. klo 12 Kyrön koululla, Kyröntie 75, Kyrö (Pöytyän kunta). Hollola. klo 9.30 BORE-laiva, Linnankatu 72, Turku. Kuntataloutta koettelevat väestörakenteen muutos, sote-palvelujen kasvavat menot, tyhjiksi jäävät tai homekiinteistöt ja keskittäminen. Sen sijaan, että kunnilta odotetaan jatkuvasti lisää palveluita, olisi syytä miettiä, miten jo olemassa olevat palvelut taataan. Turvallinen Yhteiskunta -seminaari, osana Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa ke 27.11. Käsitellään syyskokousasiat. pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. KesKustan ollessa hallituksessa kuntatalouden näkymät eivät saisi näyttää näin surullisilta. Apollonkatu 11a. Keskustan Helsingin piiri ry:n syyskokous ma 18.11. Tiet ja raiteet on saatava kuntoon! Valtion työpaikkoja tulee sijoittaa tasapuolisesti ympäri Suomea alueen osaaminen huomioiden. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat lainaa lisää lähes miljardin. klo 19 alkaen kunnantalolla. Tilanne kunnissa on nyt erittäin vakava. Apollonkatu 11a. Kuntaliiton mukaan myös valtionosuuskompensaatio maksetaan vielä tänä vuonna. Kj:n syyskokous ti 26.11. Hollolankatu 1, Lahti. Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 16.11. Asikkala. kerros, Kerava. Pornaisten kj:n sekä Halkian, Pornaisten ja Laukkosken paikallisyhdistysten syyskokoukset to 28.11. Tilaisuuden vetää puolueen vpj Juha Rehula, myös puoluetoimistolta edustus paikalla. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Esillä myös uusien sääntöjen käyttöönotto ja nimenmuutos. Jokioinen. Piiri. Kj:n syyskokous pe 8.11. Henna Takatalo keskustanuorten varapuheenjohtaja Alueiden elinvoimasta pidettävä huolta Puheenvuoro Helsinki Piiri. Kuntien toimintamenot kasvoivat, mutta verotulot ja valtionosuudet vähenivät. Kokouksessa poliittisen katsauksen pitää pj, elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Tavattavissa ke Hilkka Kemppi. Valtakirjojen tarkastus klo 9–10, poliittinen keskustelutilaisuus klo 10–11.30, päätösasiat klo 11.30 alkaen. Isonnevantie 16. Yksi keskustanuorten tavoitteista on alueiden elinvoimasta huolehtiminen. klo 13–15 kahvila Marengissa. klo 17.30 piiritoimistolla Hämeenlinnassa (Rauhankatu 11). Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. klo 18 Keskustan Päijät-Hämeen piiritoimistolla Lahdessa, Hämeenkatu 9 A 5krs. Sääntömääräiset asiat. Lahti. Keskustelun alustajana pj Katri Kulmuni. Keskustanaisten Pirkanmaan pii. Hauhon ja Roineentaustan paikallisyhdistysten järjestämä tilaisuus pe 22.11. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Kokouksen jälkeen teatteriesitys Eräs Teatterissa (Aulangontie 1 B, Hml). 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Turku. Keskustan on pidettävä huoli siitä, että kuntien talous alkaa helpottua. Kj:n syyskokous ke 13.11. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Turun Keskustan järjestötyöntekijä Petri Nyström 050 564 8747, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Keskusta 2030 – tehdään tänään -tilaisuus 19.11. Ilmoittautuminen teatteriin Sarille puh. Käsitellään paikallisyhdistysten mahdollinen lopettaminen ja yhdistäminen. Orimattila. Haluamme ympäristöystävällisen Suomen, jossa joukkoliikenteestä ja älykkäästä kutsuliikenteestä vähintään toinen on aidosti kaikkien saatavilla. Py:n syyskokous ti 12.11. klo 18 Etelä-Haagan kirjaston kokoushuoneessa, os. klo 18 Punojanportilla, os. Tarkintie 10, Askola. Turku. Tule tutustumaan uuteen kansanedustajaamme Hilkka Kemppiin ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Varsinais-Suomen Keskustanaiset. Nämä toimet ovat kädenojennus hallitukselta. klo 18 Keltainen tupa, Turun kristillisen raittiusseuran tiloissa, os. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Vieraana Riikka Pirkkalainen. Varsinais-Suomen NYTKIS. Hämeenlinna. Askolan Keskusta ry:n syyskokous to 14.11. Ilmainen parkki. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405895709, pilvi.karkela@gmail.com. Kokousvieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Paikallisyhdistysten kokoukset klo 19 ja kj:n kokous klo 19.30. klo 18 kunnantalolla. Kahvitarjoilu 17.30 alkaen. Rauhankatu 12b, Turku. klo 17 kunnanvirastolla. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. krs. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 17 kunnanvirastolla. Toivon hallitukselta ulostuloja ja tekoja kuntien tueksi. Kj:n syyskokous to 21.11. klo 18 Kaupunkikylän tilassa, os. klo 18 Artjärvellä Vuorenmäen koululla. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493. Keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri ry. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. klo 18 Korttian Monitoimitalolla, os. klo 18 kaupungintalon kahviossa. Nämä kärvistelevät kunnat ovat meidän ydinaluettamme. Kuntaliiton ennakkolaskelmien mukaan kuntien valtionosuudet kasvavat 610 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Kahvitarjoilu sekä arpajaiset. klo 9–15 Turun Kaupungintalo. Syyskokous pe 8.11. Paikalla myös pj, elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Keskustassa tapahtuu 52 8.11.2019 KesKustanuorten liittokokouksessa huolestuttavan monen nuoren suusta kantautui huoli omasta kotiseudustaan. Esillä myös uusien sääntöjen käyttöönotto. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. klo 17 Hämeen Mokian tiloissa (Hauhontie 14). klo 17 Ars Nova cafe, Itäinen Rantakatu 4–6. Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Piiri. Keskustan Uudenmaan piirin syyskokous la 9.11. Vahvat maakunnat ovat alueiden elinvoiman tae. Kahvitarjoilu. Vääksyn py:n syyskokous ke 20.11. Kj:n syyskokous to 14.11. Kuntia ei tule painostaa kuntaliitoksiin. Alueiden pitää voida erikoistua ja menestyä omilla vahvuuksillaan ja liikenneyhteyksien pitää toimia. Keskustan Päijät-Hämeen piirin syyskokous la 16.11. Pornainen. Kj:n syyskokous pe 8.11. Paikallisyhdistykset voivat tulla pitämään omat kokouksensa klo 17 alkaen. Mäntsäläntie 551, Pukkila. Asikkala. Orimattila. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. klo 18 Hämeen Mokian tiloissa (Hauhontie 14). Politiikkaa Apollolla -keskustelutilaisuus ma 18.11. Listalla kj:n lakkauttaminen ja kuntayhdistykseksi muuttaminen. Jouluglögitilaisuus la 14.12. Sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset ja kahvi klo 11 alkaen. Vesivehmaan py:n syyskokous ke 20.11. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. Kokouksessa mukana puolueen vpj Petri Honkonen ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Hyrylän py:n syyskokous ke 20.11. Pukkilassa Torpin kylän seurantalolla Rientolassa, os
040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Imatra. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista. klo 17.30 AvantTecnolla. Piiri. Kahvitarjoilu. Syyskokous ma 11.11. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17.30, kokous klo 18.30. Kouvola. Kahvitarjoilu. klo 18 Kirsi Seppälällä (Opintie 6, Utti). Sääntömääräiset syyskokousasiat sekä vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. klo 17.30 Avant Tecnon kokoustilassa. Ruokolahden seudun py:n syyskokous ti 12.11. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Ruokolahti. klo 18 Avant Tecnon neuvottelutilassa, Ylötie 1. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30– 18. klo 17.30 Koivurannan kerhohuoneella Rasilassa. Yhdistyksen jäseniltä ei peritä markkinoimismaksua. ri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Miehikkälä. klo 18 Pentti Pullilla (Partalantie 203). klo 18 Taipalsaaren kunnantalolla. Tampere. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Keski-Porin py:n syyskokous pe 8.11. Keskustan Karjalan piirin syyskokous ke 20.11. Tampere. Kj:n syyskokous su 1.12. Osallistujilta peritään 20 €:n markkinoimismaksu ja arpavoitto päivän arpajaisiin. Poliittinen katsaus puolueen pj Katri Kulmuni ja eduskuntaryhmän vpj Eeva Kalli. Piiri. Vieraana on eduskuntaryhmän pj, ke Antti Kurvinen. Satakunnan Keskustan syyskokous la 16.11. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokäsitellään kuntavaaleja. Poliittisen katsauksen pitää ke Jouni Ovaska. Kouvola. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. klo 18 Keskustan piiritoimistolla (Valtakatu 54). Kahvitarjoilu. klo 18 Kulmakahvilassa, Mikonkatu 13. Aiheen 2. klo 18 piiritoimistolla (Valtakatu 54). Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 9–10.30. Takamaan seuratalolla (Takamaantie 359, Koria/Kouvola). Ylämaan py:n syyskokous to 14.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään kuntavaaleja. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Kj:n syyskokous pe 29.11. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään kuntavaaleja. Lappeenranta. Kymen Paviljongilla (Helsingintie 408, Kuusankoski). Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Sääntömääräiset asiat. Tilaisuus on kaikille avoin. klo 18.30–19.30 kirjastotalo Metson Tammi-salissa. Muistathan toimittaa spostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Käsittelyssä mm. klo 10 UKK-instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, Tampere. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään kuntavaaleja. Omakustanteinen lounas. Immalan py:n syyskokous ma 11.11. klo 11–15. Keskustanaisten Karjalan piiri. klo 10 Kokemäen Pitkäjärven liikuntakeskus, Urheilutie 15. Sääntömääräiset asiat. Ylöjärvi. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Lappeenranta. Karjala Piiri. Klo 9–10 ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus. Lappeenranta. Kahvitarjoilu.. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaleja. Kahvitarjoilu. Pori. Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 30.11. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaleja. Sääntömääräiset asiat. Pätilän py:n syyskokous to 14.11. klo 18–19, jolloin alustajana HM Jouni Koskela. Kahvitarjoilu. Partalan py:n syyskokous ti 3.12. Keskustan Kymenlaakson piirin syyskokous ke 4.12. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaleja. Kokouksessa paikalla Keskustan vpj Petri Honkonen ja ke Ari Torniainen. klo 16 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Kj:n syyskokous ti 12.11. klo 18 Salo-Peltolan Seurojentalolla (Jäppilänniementie 728). Parikkala. Py:n syyskokous ma 18.11. Ylöjärven eteläisen ja Takamaan paikallisosastojen syyskokoukset ti 12.11. klo 17.30 Korkeakosken Kalamajalla (Kymijoentie 55, Kotka). Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään kuntavaaleja. Alustajana Summan tarinan kirjoittanut tietokirjailija Jussi Jalonen. Kotka. MSL-Tampereen kaikille avoin luentoja keskustelutilaisuus ”Talvisodan Summan taisteluista 80 vuotta” ke 13.11. klo 19 Marttalassa (Ylämaantie 3003). Tampere. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Utin py:n syyskokous to 21.11. klo 18 Puoti ja Kuppila Piika&Rengissä. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaleja. klo 19 Vanhassa pappilassa (Toukkalantie 5). fi tai 040 5890 355/Minna. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto ma 11.11. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Lemi. osa samassa paikassa ke 11.12. Mutalan py:n vuosikokous ti 12.11. Kj:n syyskokous to 28.11. Perinteiset joulumyyjäiset kauppakeskus Elossa Ylöjärvellä la 30.11. Paikalla piirin pj Jouni Kemppi. Myyjien toivotaan ilmoittautuvan ennakkoon yhdistyksen puheenjohtajalle sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi. p. Ylöjärvi. Lappeenranta. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. klo 19 kunnantalolla kunnanhallituksen kokoushuoneessa (Keskustie 4, Miehikkälä). Kj:n syyskokous ke 27.11. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaleja. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. piirin sääntömuutos ja henkilövalinnat. Kj:n syyskokous ma 2.12. Ylöjärven Keskustanaiset. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. Poliittinen alustus vpj Petri Honkonen. Piiri. Py:n syyskokous pe 8.11. Ylöjärvi. Hallitus klo 17. Käsitellään syyskokoukselle sääntöjen mukaan kuuluvat asiat, kuten toimintasuunnitelma, talousarvio ja henkilövalinnat vuodelle 2020. klo 18.30 Aila ja Jorma Ikävalkolla
Hallitus klo 16.30. mennessä kainuu@keskusta.fi tai 050 428 2074. 044 200 6880. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kärsämäki. klo 12 valtuustosalissa. Mahdollisuus majoittautua 9.11. Keskustasenioreiden kokoontuminen ke 27.11. Utsjoki. klo 18 Kahvila Kiireen rajassa. Keskustan Peräpohjolan piirin syyskokous Keminmaan seurakuntakeskuksessa la 9.11. Lisätietoja py:n pj Sakke Rantala puh. Tarjoilua, arvontaa, ostoksista alennusta. Kokous on julkinen. Rovaniemi. Mikkeli. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Kj:n syyskokous su 1.12. Hirvensalmi. sääntömuutos. LIIKU-vuosi päätetään 16.11. Py:n syyskokous ti 12.11. Kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen. Toimisto auki sovittaessa. klo 18 Sataman Herkussa. Seläntauksen py:n syyskokous ti 12.11. Tämän lisäksi hyväksytään mm. 044 312 2982. Multia. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri. 040 5780 294 Kahvitarjoilu. Kj:n syyskokous ke 13.11. ”Uuden aluepolitiikan aika” -keskustelutilaisuus klo 11–12.45, kokous ja päätösasiat klo 13. com tai piirin toiminnanjohtajaan. klo 19 Birgitta ja Pekka Kärkkäisellä. Piiri. Kj:n syyskokous su 17.11. Oulussa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi uusien kuntayhdistyksen sääntöjen hyväksyminen ja käyttöönotto. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kuntayhtymän verkkosivuilla 13.12.2019. Kj:n syyskokous ke 13.11. Lisätietoja www.kol.fi ja liiton pääsihteeriltä kol@keskustaopiskelijat.fi. Ylivieska. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Kaikille avoimet koko perheen LIIKU-lajikokeilut jatkuvat vielä yhden tapaamisen verran. Lisätietoja kj:n pj Aarno Alaluusua puh. Heinälahden py:n syyskokous ti 19.11. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Mikko Kärnä 2.12. Lisätietoja py:n pj Niko Niemisalo puh. Saarenkylän py:n syyskokous ma 2.12. Piiri. klo 19 Op:n kerhohuone. Ehdokkaaksi kirkolliskokouksen maallikkojäsenten vaaliin 2020 tai hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten vaaliin 2020. Keskustan Iisalmen piiritoimistolla, Riistakatu 15. Lisätietoja kj:n pj Maarit Simoska puh. Kahvitarjoilu klo 17.30. Tornio. Kj:n syyskokous ke 13.11. klo 17.30 Vaatepuoti Hertassa, Toritie 2, Pudasjärvi. 044 369 9603. Syyskokous 11.11. Yppärin py:n ja Yppärin Keskustanaisten yhdistyksen syyskokoukset pe 22.11. Juodaan Yppärin Keskustanaisten 70-vuotisjuhlakahvit. Katso lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet (13.11. klo 12, valtakirjat ja lounas klo 11-12. Iisalmi. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Piiri. Viirinkankaan py:n syyskokous pe 15.11. Rovaniemen Keskustanaiset. valitaan seuraavan vuoden liittohallitus ja puheenjohtajisto ja nimetään kolme ehdokasta puoluevaltuuston seuraavalle toimikaudelle. Lisätietoja py:n sihteeri Kaisu Huhtalo 040 554 6119. klo 19 Kunnanvirastotalolla. Kj:n yleinen syyskokous to 21.11. klo 18 Keinossa (Taavelintie 20) Päivi ja Simo Siiskosella. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat, puoluevaltuuston jäsenten valinta sekä piirin pj:n valinta. Keskustaopiskelijat Suomen Keskustaopiskelijat ry. klo 17–19.30 ja ma 9.12. klo 18 Muuramen nuorisoseurantalo Tasankolassa. Hinta: 1 kpl 20 €, 3 kpl 50 €. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Lisätietoja kj:n pj Veli Erkki Heikkilä puh. klo 17.30 Kulttuurikeskuksessa. Ilmoittautuminen klo 9–11.30, aluekokoukset klo 10 alkaen. Kahvitarjoilu alkaa klo 16.30. klo 18 piiritoimistolla, Kansankatu 12. ohjelmassa piiritoimistolla on myös Etelä-Karjalan Keskustanuorten paikallisyhdistyksen perustamiskokous klo 17 ja Keskustanuorten johtokunnan kokous klo 16.30. Asiana mm. Ranua. Kokouspaikkana on Aleksinkulman kokoustilat (Aleksanterinkatu 9). Kj:n syyskokous su 17.11. Sääntömääräiset asiat sekä sääntöuudistusten hyväksyminen. Kokous alkaa lauantaina klo 10. Pihtipudas. Mukana ke Hanna-Leena Mattila. Suunnitellaan tulevaa ja keskustellaan ajankohtaisesta politiikasta. klo 18 alkaen Muuramen Anoppilassa (vanhalla Muuramen autotalolla), Vanhansillantie 4, Muurame. klo 13 piiritoimistolla. klo 18 Kielosaaren lomat, Vanhatie 73, Pyhäjoki. 21.11.2019 lukien. Salla. Kj:n syyskokous pe 22.11. Syyskokous pe 8.11. Keskustelutilaisuudessa mukana mm. klo 18.30. Pidetään maanantaina 2.12.2019 klo 9.00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Honka-rakennus), Kiviharjuntie 8, Oulu. Kahvitarjoilu. Py:n syyskokous ma 11.11. Keskustan Lapin piirin syyskokous la 16.11. Pyhäjoki. klo 17 kunnanviraston valtuustosalissa. Riistakatu 15 Iisalmi. Py:n syyskokous ke 13.11. piirin kokousta varten. pikkujouluristeilyllä Uumajaan. klo 11 Ämmänsaaren seurakuntakeskuksessa. Rautiosaarentie 198. 050 368 3373. Ennen kokousta alustus aiheesta ”Tunne itsesi”. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Piiri. klo 19 Vihiluodon Kala Oy:n Kalaravintola. klo 18 Kunnanvirastotalolla. Ole yhteydessä Pohjantähden alla Keskusta ja sitoutumattomat -listan asiamieheen Maarit Simoskaan, maarit.simoska@gmail. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Avoinna klo 9–15. Saunailta feat. www.fb.com/ perapohjola. Pe 15.11. Jyväskylä. Keskustan Kainuun piirin syyskokous la 9.11. Sääntömääräiset asiat. Hallitus klo 17. Kokouksessa valtuuston pj Mari Kälkäjän katsaus. 0400 176 792. Keskusta-aktiivi, OTM Janne Kaisanlahti luennoi aiheesta ti 26.11. klo 18 Yppärin koululla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, eli mm. Piirin syyskokous pe 15.11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Päiväristeilyn hinta (60/80 €) sisältää kuljetukset Vaasaan sekä Uumajassa, laivamatkat ruokailuineen ja mukavia pikkujoulujuttuja. klo 17 piiritoimistolla, Kansankatu 12. Syyskokousasiat ja uusien sääntöjen käyttöönotosta päättäminen. uusi koulutuspoliittinen ohjelma ja tavoiteohjelma. klo 12 alkaen Pyhäjoen monitoimitalolla (Koulutie 7, Pyhäjoki). puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Mikkeli. Syyskokous 25.11. Kokouskahvitus ja valtakirjantarkastus klo 17 alkaen. Liminka. Piiri. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 6.11. klo 18 kunnanvirastolla. Sääntömääräinen syyskokous ke 20.11. Keskustassa tapahtuu 54 8.11.2019 Etelä-Karjalan Keskustanuoret. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. klo 18 piiritoimistolla, Kansankatu 12. Pieksämäki. Kainuu Piiri. Kahvit klo 18.05 (varaa käteistä). Etelä-Savo Keskustan Pertunmaan, Mäntyharjun ja Hirvensalmen kunnallisjärjestöjen yhteinen pikkujoulu pe 29.11. Pihtipudas. Pihtipudas. klo 18 Kyläseurantalolla. klo 17 Toippari, Aittatie 3, Rovaniemi. Lapin Keskustanuoret. Keskustan Iisalmen Talousseura ry:n sääntömääräinen syyskokous to 14.11. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. mennessä jaana.kytta(a)vesaiset.fi. Valtakirjojen tarkastus klo 10.30–11 ja 12.30– 13. klo 18 Ravintola Pub Rastigaisassa, Utsjoentie 4. 040 501 1408. mennessä) netistä tai fb:sta! Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Ilmoittautuminen tj Marko Soini 045 2050 677. Kemijärvi. Lisätietoja yhteyshenkilö Heikki Salmi, puh. klo 18 Kanttilassa. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Asialistalla syyskokousasiat uusien sääntöjen mukaan. Poliittisena puhujana Keskustan vpj, ke Hannakaisa Heikkinen. Rovaniemi. Vieraana Janne Mäkinen. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret. Kahvi ja ruokailu yht. uusissa Duudsonit Activity Parkin tiloissa Seinäjoen Ideaparkissa. Johtokunta klo 18. klo 18–20 Vaakunan auditoriossa. Käsiteltävänä sääntöjen mukaiset syyskokousasiat. klo 18.30 Juurakossa, Juurikoskenkatu 6. Rovaniemi. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 17–18. Korppisen py:n syyskokous pe 8.11. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokous la 9.11. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Keskustanaisten ilmastoseminaari ke 13.11. Rovaniemi. 044 501 7190. klo 17 kaupungintalon valtuustosalissa. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. www.keskusta.fi/perapohjola. Laskuun lisätään postituskulut. 10 €/hlö, varaa ennakkoon 1.11. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. Keskustan Keski-Suomen piirin sääntömääräinen syyskokous pe 15.11. Piiri. Kahvitarjoilu klo 17.30. Hanna Sarkkinen. klo 16 Palokan ABC:n kokoustilassa. klo 16 piiritoimistolla, Kansankatu 12. Arvontaa. klo 17 piiritoimistolla, Kansankatu 12. Kj:n syyskokous la 30.11. Vuosi päätetään la 7.12. Syyskokous to 21.11. 040 750 5457. Lisätietoja kj:n pj Anitta Jaakola puh. Pihtipudas. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa http://www.osekk. Pihtipudas. Sodankylä. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Ky:n syyskokous ma 7.11. Sääntömääräinen liittokokous 9.–10.11. 040 721 0636. Tilaukset: minna.tarkka@gmail.com tai kai.puro@keskusta.fi. Piiri. klo 19 Eläketalolla. Keskustanaisten Kurenalan yhdistys. Valtakirjojen tarkastus la klo 9–12. klo 17–19.30 Keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12 A. klo 19 Konttilassa. Tervehellinen temppuulupäivä omavastuuhintaan 10 €. Lapin koulutuskeskus Redu, Jänkätien toimintayksikkö, Jänkätie 1, Rovaniemi. Lisätietoja Kaitsulta, lappi@keskustanuoret.fi Keskustanaisten Lapin piiri. Pudasjärvi. klo 18.30 Ninalla ja Pentillä, os. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Valtakirjantarkastus alkaa klo 10. Lappi Piiri. Keskustan Tornion po myy 2020 seinäkalentereita! Kuvina vaalijulisteita vuosien varrelta. Alvajärven py:n ja naisten syyskokous pe 8.11. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Siilinjärvellä Ahmon koulukeskuksen auditoriossa. klo 17.30 piiritoimistolla (Valtakatu 54). Luentotilaisuus Maalaisliitto-Keskusta kansanliikkeenä ja ajatusvirtausten liittona – aatteen eri suuntaukset. Tupoksen py:n syyskokous ke 13.11. Keskustan Pohjois-Savon piirin syyskokous pe 8.11. Kj:n syyskokous to 21.11. Rautiosaaren py:n syyskokous pe 8.11. Kj:n syyskokous su 17.11
Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. PErhEPolitiikka on tärkeää Keskitalolle, jonka perheessä on neljä lasta ja porotalouden parissa työskentelevä mies. Keskitalo vaikuttaa kuitenkin myös keskustassa ja oli keväällä puolueen eduskuntavaaliehdokas Lapin vaalipiirissä. Saamelaiskäräjävaalit ovat yksilövaalit, joissa ei ole ryhmiä tai puolueita. – Se on 10 ääntä enemmän kuin viimeksi, eli minulla on ollut tasaista nousua, Keskitalo naurahtaa. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pigga Keskitalo haluaa vaalia saamelaiskulttuurin säilymistä Saamelaiskäräjien vaaleissa äänesti yhteensä 2 853 äänioikeutettua. Keskustan viestinnän poliittisen suunnittelijan Matias Ollilan mukaan kysymyksistä saadut vastaukset aiotaan ottaa puolueessa tosissaan. kEskitalo on kasvatustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Viestintätiimin tavoitteena on julkaista uusi jakso joka toinen viikko. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta valitaan vähintään kolme edustajaa. Podcasteja voi kuunnella suoratoistopalvelu Spotifyssa. Tarkoitus on lisätä keskusteluyhteyttä puolueen ja kentän välillä. 8.11.2019 55 Pauliina Pohjala EnontEkiöläinEn Pigga Keskitalo sai jatkokauden Suomen Saamelaiskäräjillä vuosiksi 2020–2023. Yli 60 prosenttia heistä elää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Keskusta viestii podcastilla ja verkkokyselyillä. – Vaihtoehtona voisi olla vaaliauto tai kirjastoautossa äänestäminen. – Suomessa on tuhansia lapsia, joilla on oikeus oman kielen oppimiseen, mutta se on vaikeaa. Keskitalo sai saamelaisten parlamenttivaaleissa 88 ääntä. Saamelaiskäräjät Ja n-E erik Pa ad ar/ Ija his Id ja Samuli Vänttilä kEskusta aloitti lokakuussa Viikon kysymyksen julkaisemisen verkkosivullaan. Puoluejohto ja kansanedustajat voivat huomioida ne kannanotoissaan. Sen tärkein tehtävä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevat asiat. Saamelaiskäräjät tukee politiikallaan saamelaislasten koulutusta, Keskitalo kertoo. Puoluejohto osallistuu kysymysten laatimiseen. Viikon kysymyksissä on selvitetty muun muassa, kannattavatko vastaajat lihan ja maidon käytön vähentämistä julkisissa keittiöissä, mitä homekouluille pitäisi tehdä ja pitäisikö vanhusten kotona pärjäämisen tukemiseksi täsmäkouluttaa avustajia. Keskitalon mielestä vaihtoehtoiset äänestystavat olisivat tarpeen, sillä lähimpään Postiin voi olla toistasataa kilometriä matkaa. Postiäänestys on äärimmäisen kankea ja hidas. Ohjelmassa on tarkoitus keskustella keskustaan ja politiikkaan liittyvistä teemoista yhteiskunnan eri kulmilta tulevien vieraiden kanssa. Viikoittain julkaistavat kyselyt liittyvät keskustan uuden puheenjohtajan Katri Kulmunin sadan päivän ohjelmaan, jonka yksi tarkoitus on lisätä osallistamista. – Vastaukset antavat meille paljon informaatioita ihmisten ajatuksista. Vaalit käytiin syyskuussa, ja äänioikeuttaan käytti 48,58 prosenttia saamelaisista. Hän muistuttaa, että kaupungistuminen on uhka myös saamelaiskulttuurille. Saamelaiskäräjät on vuonna 1996 perustettu itsehallintoelin. Keskitalon mielestä saamelaisten vaaleissa olisi kehittämisen varaa, sillä nytkin äänestysprosentti jäi alhaiseksi. – Pyrimme tavoittelemaan uudella viestintäkanavalla uusia ihmisiä ja etenkin nuoria, Ollila sanoo. Vaalikuori piti viedä Postin palvelupisteeseen tai palauttaa henkilökohtaisesti vaalilautakunnan toimistoon Inariin. Ohjelmaa juontaa keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola. kEskustan viestintätiimi aloitti syyskuussa myös Keskeltä & kovaa -podcastin julkaisemisen. Syynä ovat esimerkiksi opettajapula ja pitkät välimatkat
Kunniakierros tuo esiin juvalaisia ihmisiä ja inhimillisyyttä romahduksen takaa. Tietotesti ??. Mitä Gibt´s kertoman mukaan suomeksi tarkoittaa. 4. Heillä kaikilla on syntymäpäivä lähiaikoina, kahdella marraskuun lopulla ja yhdellä joulukuun alkupuolella. 5. Mikä vuosi: Eva Wahlström ja Joonas ”Chewbacca” Saartamo syntyivät, Islannin Vigdis Finnbogadottirista tuli maailman ensimmäinen vaaleilla valittu naispresidentti; Ronald Reagan voitti Jimmy Carterin USA:n presidentinvaaleissa; Jouko Törmänen voitti suurmäen Lake Placidin talviolympialaisissa. alkaen. Mikä maa olisi silloin neljänneksi suurin. 30-vuotisessa sodassa taistelleet hakkapeliitat oppivat sanonnan sikäläisissä juomapaikoissa. Minkä alan suurin suomalainen yritysketju on Touhula. 10. Skoolaamisesta ja lasinkilistelystä tutun Kippis!-sanan syntyperästä on monta juttua. Tuulilasi-lehden numerossa 11 kerrottiin, kuinka paljon Suomen sähkönkulutus kasvaisi, jos KAIKKI Suomen henkilöautot kulkisivat sähköllä: a) 1, b) 5, c) 10, d) 15 prosenttia. Kuinka kauan ennätyslento, maailman pisin nonstop matkustajalento kesti. 2. Katsojaa jää vaivaamaan, eikö tapahtunutta kaduta edes Juvalla. Toissaviikolla tehtiin ensimmäinen testilento New Yorkista Sydneyhin. Marraskuussa testataan matkustajien ja miehistön terveyttä ja viihtyvyyttä Lontoon–Sydneyn lennolla. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA on esittänyt arvion, mikä on lentomatkustajien määrä 2030-luvun puolivälissä: a) se laskee, b) pysyy ennallaan, c) kasvaa voimakkaasti. Montako muuta niitä on. Ja kuinka pitkä matka on Yhdysvaltain itärannikon New Yorkista eteläisen Australian Sydneyhin. . 1) USA 328 milj oon aa (Ki ina 1,3 8 milj ard ia, Int ia 1,3 6 milj ard ia, EU 505 milj oon aa) , 2) päi väk otik etju : 184 päi väk otia , liik eva ihto 106 milj oon aa eur oa, 3) 19 tun tia 16 minuu tti a, 16 200 kilo met riä , 4) kas vaa : läh es kak sin ker tai stu u, 5) 10 pro sen tti a, 6) nel jä muu ta: And orr a, Isl ant i, Lie cht enste in ja Vat ika ani val tio , 7) ”on ko vie lä lisää ?”, 8) Sep päl ä 35, Tai nio 40 ja Koi vu 45, 9) Kor hon en, 10) 198 0. Sähkö yleistyy autojen voimanlähteenä. 13.8.1998 oli pesäpalloliikkeen musta päivä, ja vielä mustempi juvalaiselle lajikulttuurille. Australialainen lentoyhtiö Qantas suunnittelee kahta uutta pitkää lentoreittiä. 3. kello 16.20 sekä Helsingissä elokuvafestivaali Kettupäivillä Orionissa kello 12. Mikä on Suomen yleisin sukunimi tällä hetkellä: Hämäläinen, Korhonen, Mäkinen, Nieminen, Virtanen. Petri P. Maailmassa oli 2018 hiukan yli 4,4 miljardia lentomatkustajaa. Rangaistuksena Juva pudotettiin pääsarjasta, eikä se sinne ole enää palannut. Pentikäinen Kunniakierros TV 2:lla 10.11. Lotta-Kaisa Riistakoski on tehnyt tuosta ajasta elokuvan Kunniakierros. 6. Katsottavissa Yle Areenassa 10.11. Juvan Pallo oli mukana vedonlyöntihuijauksessa, ja lisäksi se maksoi Siilinjärven Pesikselle 30 000 markkaa häviämisestä. Jos EU, Euroopan unioni, olisi yksi valtio, se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Sh utt ers to ck Kuinka monta prosenttia Suomen sähkönkulutus kasvaisi, jos kaikki Suomen henkilöautot kulkisivat sähkölla. Sopivasti ulkopuolisena asioita katsova Riistakoski punoo hienosti mukaan 1990-luvun yhteiskunnan virtauksia, jotka elokuvaan tuotuina asettavat pesisskandaalia mittakaavaansa. Kuka täyttää 35, kuka 40 ja kuka 45 vuotta. 7. Pesäpalloskandaali elokuvaksi. Monaco on yksi Euroopan maista, joilla ei ole aseeikä puolustusvoimia. 9. Saku Koivu, jääkiekon 1995 maailmanmestari – Hanna-Maria Seppälä, uinnin kolmas suomalainen maailmanmestari (100 m vu Barcelona 2003) – Teemu Tainio, jalkapallon Veikkaus-liigaan ensi kaudeksi nousseen Valkeakosken Hakan päävalmentaja. 8. 56 8.11.2019 1 5 9 2 9 3 3 6 1 4 1 6 9 2 2 4 7 9 1 5 3 8 2 1 6 4 1 5 9 8 3 6 2 7 6 2 9 4 1 7 3 8 5 7 8 3 6 5 2 1 4 9 2 4 7 3 9 1 8 5 6 3 9 8 7 6 5 4 1 2 1 5 6 2 4 8 9 7 3 5 3 4 8 2 9 7 6 1 9 6 1 5 7 4 2 3 8 8 7 2 1 3 6 5 9 4 9 3 5 2 1 8 3 7 4 2 9 8 7 2 7 9 6 8 3 8 2 4 9 5 1 5 2 5 7 6 4 8 6 9 2 4 3 1 5 7 7 4 2 1 5 9 8 6 3 5 1 3 6 7 8 9 4 2 9 8 4 5 1 7 3 2 6 2 5 7 3 9 6 4 8 1 6 3 1 8 2 4 7 9 5 1 7 8 4 6 2 5 3 9 4 2 5 9 3 1 6 7 8 3 9 6 7 8 5 2 1 4 1 5 9 2 9 3 3 6 1 4 1 6 9 2 2 4 7 9 1 5 3 8 2 1 6 4 1 5 9 8 3 6 2 7 6 2 9 4 1 7 3 8 5 7 8 3 6 5 2 1 4 9 2 4 7 3 9 1 8 5 6 3 9 8 7 6 5 4 1 2 1 5 6 2 4 8 9 7 3 5 3 4 8 2 9 7 6 1 9 6 1 5 7 4 2 3 8 8 7 2 1 3 6 5 9 4 9 3 5 2 1 8 3 7 4 2 9 8 7 2 7 9 6 8 3 8 2 4 9 5 1 5 2 5 7 6 4 8 6 9 2 4 3 1 5 7 7 4 2 1 5 9 8 6 3 5 1 3 6 7 8 9 4 2 9 8 4 5 1 7 3 2 6 2 5 7 3 9 6 4 8 1 6 3 1 8 2 4 7 9 5 1 7 8 4 6 2 5 3 9 4 2 5 9 3 1 6 7 8 3 9 6 7 8 5 2 1 4 1. Yksi on se, että kippis tulee saksankielen sanonnasta Gibt’s. Elokuva vihjaa, että Kaisaniemen Tiikerien perustaminen pakotti maakuntaseuroja koventamaan panoksia. Vetovilppi oli sitten yksi vastaus kilpavarusteluun. Kunniakierroksessa väreilevä sympaattinen lämpö myös hämmentää. Tuon ajan voimahahmo, Hannu Manninen (1950–2008) on elokuvassa paitsi intohimoinen pelinjohtaja, myös hyvä isä
Lataa Suomenmaan ilmainen sovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 8.11.2019 57
Kaipaan jopa pieniä kahinoita. Uuden elämänvaiheen alkuhankaluuksia. Suomessa keskusta voisi toimia toisin päin. RansKassa Presidentti Macroniin pettyneet ihmiset pistivät keltaiset huomioliivit päälle ja menivät kaduille vaatimaan muutosta politiikkaan. En ole enää poliitikko. Keskustalaiset voisivat pukea vihreät huomioliivit päälle ja mennä jututtamaan ihmisiä jokaisessa kunnassa. Mutta se ei riitä. Uusin silmin asioita voivat katsoa kaikenikäiset. Identiteettini on muuttunut. 58 8.11.2019 Katson elämää uusin silmin. Sitten illaksi kotiin uutisille katsomaan, joko uusi puheenjohtaja on saanut kannatuksen kasvuun. Kaipaan työtovereita, arkisia työpaikkakeskusteluja, mutta en vaihtaisi elämääni kalenterija matkalaukkuelämään. Mutta ulospäin näkyvä toiminta on vähäistä. KesKustan tilaakin mietin. VaiKuttaa , että keskustan kuuluisaa kenttää vaivaa hapen puute. Elämää Brysselin jälkeen Anneli Jäätteenmäki vieraskolumni. Mutta vain pieniä. Minulla on käsitys, että tilaisuuksiin mennään katsomaan ja kuuntelemaan ihan kuin teatteriin. Meillä on uusi hyvä puheenjohtaja. Kukaan ei muistuttanut päivän työstä. Meidän pitää avautua, uudistua ja rikkoa oma kuplamme. Pakolliset asiat hoidetaan. Se on virkistävää ja antaa ihan uutta virtaa. Se askarruttaa. Missä uudet avaukset, visiot. Nyt minulla on aikaa ajatella, katsoa asioita ja elämää uudesta näkökulmasta. Sitä lajia elin riittävästi. Minulla ei ole työtovereita. Tiukat aikataulut eivät määrää elämääni. Vahva puolue tarvitsee toimivat osastot ja piirit sekä laajat, aktiiviset toimijat. Koska minulla ei ole myöskään avustajia, missasin Suomenmaan ensimmäisen kolumnivuoron. Aikamme on haastava. En ole huolissani hallituksessa pärjäämisestä. Kirjoittaja on keskustan entinen europarlamentaarikko. Enemmän mietin, miten keskusta selviää ajan politiikan murroksessa. Puolueen kasvu vaatii rohkeutta nähdä asioita uusin silmin
Jari Nenonen vahvoja kaikuja taistolaisuudesta. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Vihreydessä on vahvoja kaikuja taistolaisuudesta. Vihreydessä on Vihreää ruohoa. Se toinen on Paavo Väyrynen. kannabis on huume, kannabis on portti kovempiin huumeisiin. Joukkoliikenne on muka kaiken ratkaisu. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. Sitä kannabista vaan, kun sehän on melkein kuin terveellinen 1920–30-luvun savuke Hiihtäjä. katri ottaisi paavon takaisin keskustaan. nämä ylimieliset emmamariat elävät omassa pikku kuplassaan, pikkukaupungissa nimeltään Helsinki. pössytelkää lapset! lainkuuliaisuus on muutenkin laskussa. Katri Kulmuni on lapsena luullut häntä Suomen kuninkaaksi, ei se mitään, paavo luulee vieläkin. toisaalta, onhan siellä velvoittava tehtävä, vihreitä on vahdittava. minä en ottaisi. poliisiministeri siellä touhuaa huumeiden käytön laillistamista. Se on anarkiaa! Se käyttää ”ilmastoa” keppihevosena autoilijoita, lentomatkustajia ja lihansyöjiä kohtaan. Laajentaahan se huumekauppiaiden markkinoita. mutta ei, poliisiministeri on sitä mieltä, että käyttäjämäärää on lisättävä, kun käyttää voi ilman huolta rangaistuksesta. olin ehkä ainoa katsoja, kun Juhani Tamminen -niminen vanhus puhui ylinopeussakoistaan. ne olivatkin ”sinisten veljien” poikittainen maila, joka kostettaisiin. joukkoliikenne ei ulotu juuri mihinkään. eikö imagohaittaa ole jo tarpeeksi tullut. ovat kuitenkin tekemässä päätöksiä, jotka hankaloittavat oikean Suomen, joka on Helsingistä toisaalla, elämää monin tavoin. järkevä ihminen ei halua merkintää, ei ehkä sitten kokeilekaan. paitsi ettei ole sitä maitolaituria. junia kulkee suurten kaupunkien välillä, onnibussi koettaa ajella. Sähköauton latauspiste on siinä maitolaiturin vieressä. ja kaukana kasvisravintolamaailmasta elää kokonainen kansa, joka ei pääse ilman polttomoottoria mihinkään. olen sitten kukkahattutäti tai en, niin uskon porttiteoriaan. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi VänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 ValokuVaaja maria SeppäLä 044 7370 386 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti arja kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. nyt tiedän kaksi ihmistä, jotka eivät ole koskaan olleet väärässä. käyttörangaistus on pelote. onko teistä siihen. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 8.11.2019 59 Rinteen velan päälle rakentavaan irtokarkkihallitukseen ei olisi kannattanut mennä. kuinka tämän saisi kerrotuksi kaikille niille mummoille, jotka äänestävät ”maailman pelastavaa” vihreää liikettä. eikö se olisi kiva, että koulussakin saisi myydä ja terveydenhoitaja kertoisi, että ei tästä mitään haittaa ole, päinvastoin
koko maan äänenkantaja suomenmaa.fi Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/ke sto NYT ENTISTÄ TUHDIMPI LUKUPAKETTI KERRAN KUUSSA! Suomenmaa selvitti, minkälaisiin kohteisiin Veikkaus jakaa rahaa. 13.12.2019 Seuraava lehti ilmestyy