Suomenmaa 8.12.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 12 / JOULUKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Presidentti voi rakentaa keskinäistä sopua Reportaasi Media-ala on isojen kysymysten edessä Ministerien avustajat nousivat eliittiin Kirjat 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / 29.1.2016 / 4,80 € Arjen ymmärrystä Talouspuhe piTää Tuoda Tavallisen elämän Tasolle,elsi KaTainen sanoo Kansanvallan suuri loiKKa Ajassa Uutisanalyysi eu:n Kolme vaihToehToa Reportaasi vanhusTen KoTihoidossa on Kiire 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 14 / 6.4.2018 / 4,80 € Hallitus kokeilee 5-vuotiaille ilmaista varHaiskasvatusta Perintöverojärjestelmä kaiPaa uudistamista eurooPan unionia vaivaa ison Projektin Puute Kirja-arvio Kenttäraati Vieraskolumni Politiikka tarvitsee Parannuksen tekijöitä 115 vuotta politiikan journalismia Suomenmaan printtilehden teko loppuu, verkkolehti jatkaa
14 8.12. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Uusi sota järkytti Maailma tuntui menevän vuonna 2023 monella tavalla ikävämpään suuntaan s. 2023
22 Suomenmaa 115 vuotta Puoluevaltuusto paalutti oppositiopolitiikkaa s. 40 Keskusta Keskustanaisten Maritta Mynttinen kannustaa nuoria sote-alalle s. Hilkka Kemppi s. 27 Voisiko keskusta olla se voima, joka ajaa inhimillistä työelämää ja vahvistaa myös osa-aikaisia työmarkkinoita. 32. Uusia kasvoja puoluejohtoon Esittelemme puoluesihteeriksi ja varapuheenjohtajaksi pyrkivät s. 39 Kuoppaisten teiden maa Maantie 807 on vain yksi esimerkki siitä, missä kunnossa Suomen tiet ovat s. 11 Kuka olet. Jari Laukkanen on valokuvannut Suomenmaalle 45 vuoden ajan s
Vaikka lehtien määrä ei ole 2000-luvulle pienentynyt merkittävästi, vaaran merkit ovat ilmassa. Paperilehtien levikit ovat laskeneet tasaista tahtia niin Suomessa kuin muissa länsimaissa. Kotimaisille toimijoille mainoseuroista jää enää alle puolet. Entisaikojen vakaasta työympäristöstä on tullut jatkuvien muutosten myllerryskenttä. Entisestä rahantekokoneesta on jäljellä vain muisto. Vastuu ikävistä päätöksistä lankeaa tällöin jonkun muun harteille. Kun samoja juttuja käytetään konsernin omissa lehdissä, toimittajia tarvitaan vähemmän. Puolueiden toiminta on ollut inhimillistä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 8.12.2023 M edia-alan riento on viime vuosina ollut raadollista. Puoluelehtien kannalta raskain virhe tehtiin vuonna 2008. Ve sa M oila ne n / Le hti ku va. Niiden kannattavuus ja tulevaisuus on samalla tavalla koetuksella kuin muidenkin lehtien. Verkkolehdistä saatavat mainoseurot ovat valuneet lehtikustantajien sijasta kansainvälisille digijäteille Metalle ja Googlelle. Kuluttajakäyttäytymisen muutos on vaikuttanut myös lehtien ilmoitustuloihin. Valeuutisten maailmassa tarve journalistisesti riippumattomalle ja uskottavalle medialle ei ole vähentynyt – päinvastoin. Ne ovat laskeneet vuosi vuodelta kuin lehmän häntä. MEDIAKENTTÄ keskittyy ja vain vahvimmat selviävät. Puolueiden siipien alla puoluelehtien saama tuki on pienentynyt merkittävästi 15 vuodessa. Sanomalehdistä aikakauslehdiksi muuttuneista julkaisuista on tullut harvojen herkkua. Surullisimman kohtalon koki Vihreä Lanka, jonka vihreät lopettivat reilu neljä vuotta sitten. Poliittisten lehtien saama viestintätuki siirrettiin tuolloin puolueiden vastuulle. PUOLUELEHDET eivät ole olleet immuuneja media-alan yleiselle kehitykselle. Moniäänisyyden ilosanoman jakaminen jää tulevaisuudessa entistä harvemmille hartioille. Jotain on pakko tehdä. Keskittymisen seurauksena toimittajien määrä on romahtanut. Ja kävi, kuten moni osasi aavistaa. Iloinen asia on verkkolehtien vahva suosio. Luotettava media on demokratian kulmakivi. Kustantajien kannalta ikävä puoli on, että ilmaisiin uutisiin tottuneet kuluttajat eivät siirry helposti maksaviksi asiakkaiksi. Mediakentän kaventuessa valtiovalta ei voi seistä kädet taskussa. Pääkirjoitus Media-alan tilanne on murheellinen Luotettava media on demokratian kulmakivi. Isojen säästötoimien kohdentaminen muualle kuin omaan organisaatioon on aina helpompaa. Niitä luetaan vuosi vuodelta enemmän. Lehtien ilmestymiskertoja karsitaan. Ikävän kierteen pysäyttäminen on erittäin vaikeaa. Puoluelehtien rooli ja merkitys on vähentynyt ilmestymiskertojen karsimisen seurauksena. Jälkikäteen on helppo todeta, että päätös oli virhe. Lehtien omistus on keskittynyt muutamille suurille kustantajille
Suomenmaan ovi on omalta osaltani helppo laittaa kiinni, kun tiedän, että lehti jää hyviin käsiin. Lehti on antanut minulle enemmän kuin kukaan voi pyytää. Se ei voi olla sattumaa. Olen työni ansiosta tavannut lukemattoman määrän poliitikkoja. Tästä kiitos kuuluu ammattitaitoisille tekijöille. Näin kävi tälläkin kertaa. Paluuta entiseen ei ole. Päätös printtilehden lopettamisesta oli yllätys, mutta ei järkytys. Moni ei kestäisi vastaavassa rallissa päivääkään. Kun ensimmäisen kerran tulin taloon kesätoimittajaksi vuonna 1995, en voinut kuvitella, että joutuisin omalla vahtivuorollani lopettamaan Suomenmaan printtilehden. Vireä verkkolehti kertoo jatkossakin, mitkä asiat ovat pinnalla Suomen politiikassa ja maailmalla. Jotain erityistä Suomenmaassa on, sillä sen riveistä on vuosien varrella ponnistanut niin median kuin yhteiskuntaelämän huippupaikoille useita henkilöitä. Mieli on haikea ja kiitollinen. 2010-luvulla se muuttui ensin kerran viikossa ilmestyväksi aikakauslehdeksi ja sen jälkeen kuukausilehdeksi. PELKKÄÄ riemumarssia elo muutosten keskellä ei ole ollut. Maailma muuttuu ja digitalisoituu. Nyt tilanne on toinen. Toimintatapa, tyyli ja ideologia voivat olla erilaisia, mutta tavoite on lähes poikkeuksetta kaikilla sama. Vääjäämätöntä muutosta vastaan on turha pyristellä. 115 vuotta on kunnioitettava ikä. 5 MIKÄÄN ei ole ikuista. Muutosten keskellä Suomenmaan verkkolehden roolia on nostettu määrätietoisella työllä. On rehellistä tunnustaa, että joskus johtaja voi palvella organisaatiotaan parhaiten asettumalla samaan jonoon muiden irtisanottavien työntekijöiden kanssa. Ajanjaksoon mahtuu monenlaista historiallista tapahtumaa aina Suomen itsenäistymisestä alkaen. Lähes 13 vuotta kestänyt pestini vastaavana päätoimittajana osui keskelle media-alan suurta murrosta. Kaikki hyvä päättyy aikanaan Juha Määttä Päätoimittajalta. Verkkolehden kävijämäärät ja vaikuttavuus ovat vahvistuneet vuosi vuodelta. Se harmittaa ja suututtaa. Yhteistä heille on, että he tekevät täydellä sydämellä töitä paremman Suomen puolesta. Jos joku olisi tällaista esittänyt, hänet olisi kohteliaasti ohjattu lääkärin pakeille. Suomenmaa on ollut muutosjohtamisen korkeakoulu. VALTAKUNNAN politiikan seuraaminen aitiopaikalta on ollut suuri kunnia. Kansalaisten ei kannata olla poliitikoille kateellisia. Kun aloitin Suomenmaan päätoimittajana, lehti ilmestyi neljä kertaa viikossa. Se on opettanut ja koulinut. Päättäjien rientoa seuratessa sivustaseuraajalle nousee helposti pintaan tuskan hiki. Maakansa/Suomenmaa-lehden tarina paperilla ilmestyvänä julkaisuna päättyy tähän numeroon. Se on tuonut upeita työkavereita ja elinikäisiä ystäviä. Kehitys ei koske vain mediamaailmaa, vaan koko yhteiskuntaa. OMA TAIPALEENI Suomenmaassa päättyy tämän vuoden lopussa. Median luoma mielikuva poliitikoista ei voisi olla enempää irti todellisuudesta. Säästötoimien takia moni Suomenmaan työntekijä on vuosien varrella menettänyt työnsä. Vastuutehtävissä toimivien poliitikkojen työtahti on hirmuinen. Lohdullista on, että Suomenmaan elämä ei pääty tähän
”Nämä eivät ole pikkuasioita, vaan isoja arvoja linjaeroja”, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko painottaa. Ja ri La uk ka ne n J ari La uk k an e n Keskusta antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa talouden tasapainotukseen.. Keskustan eduskuntaryhmä varjobudjetissa hyvinvointialueita autettaisiin antamalla lisää aikaa talouden tasapainottamiseen. Suurituloisten solidaarisuusveron täsmäalennuksen keskusta ruksisi pois ”vakavaa oikeudentajun puutetta osoittavana”. Puolue turvaisi myös liikkumisen ja elämisen edellytykset kautta maan. Sillä on tarkoitus vahingoittaa meitä. Tässä tilanteessa on ainut oikea päätös laittaa kiinni kaikki itärajan rajanylityspaikat kahden viikon määräajaksi. Valtiovarainministeriön esittämästä yhdeksän miljardin euron tasapainotuksen tarpeesta jäljelle jäävä 3,5–4,5 miljardia euroa katettaisiin keskustan vaihtoehdossa vaalikaudella 2027–2031. Toiminta rajalla on järjestäytynyttä. 6 Ajassa Sanottua 8.12.2023 Lähipalveluille pelastusrengas, perheiltä leikkaamiselle stoppi Mari Rantanen viestipalvelu X:ssä Hallitus on sitoutunut suomalaisten turvallisuuden takaamiseen ja linja näkyy myös hallitusohjelmasta. Ohjelmaan kirjattiin myös valmius käyttää kaikkia tarvittavia toimivaltuuksia rajalla. Itäistä Suomea autettaisiin 130 miljoonan ja Pohjois-Suomea 30 miljoonan paketilla, kun taloudellinen ja muu kanssakäyminen sotaa käyvän Venäjän kanssa on loppunut. Rahoitusta keskusta lisäisi ensi vuodelle 106 miljoonaa eurolla hallitukseen nähden. Nyt itäraja suljetaan. Tämä lähettää Venäjälle selvän viestin, että Suomi ei hyväksy minkäänlaista hybridivaikuttamista. KESKUSTA toteuttaisi verotuksen indeksitarkistukset hallituksen esittämällä tavalla, mutta jättäisi reilun sadan miljoonan kevennyksen tekemättä. Säästöjen osuus olisi yhteensä 2,5–3 miljardia euroa, työllisyyden ja talouden kasvun vahvistamisen 1,5 miljardia euroa ja veronkorotusten osuus 0,5–1 miljardia euroa. Osana vaihtoehtoaan keskusta esittää lähes puolen miljardin euron kasvupakettia, joka rahoitettaisiin luopumalla Turun tunnin junan pääomituksesta. PEKKA POHJOLAINEN KESKUSTA pysäyttäisi budjettivaihtoehdollaan terveysja muiden lähipalvelujen alasajon ja perheiltä leikkaamisen. Rakennusalalle suunnattavalla 300 miljoonan euron kasvupaketilla turvattaisiin etenkin rakennusalan työpaikkoja laittamalla liikkeelle teiden ja homekoulujen korjauksia ja muita työllistäviä hankkeita koko maassa. Suomea ei horjuteta, itsenäinen maa puolustaa rajaansa. Taloutta keskustan vaihtoehdossa taloutta tasapainotettaisiin alkaneella vaalikaudella 4,5–5,5 miljardilla eurolla. Antti Lindtman viestipalvelu X:ssä Annika Saarikko viestipalvelu X:ssä Oikea päätös hallitukselta sulkea itäraja
Sh utt ers to ck Jutta Urpilainen. Opposition ykköspuolueella SDP:llä menee tällä hetkellä vahvasti, ja puolue pystyisi periaatteessa omalla kannatuksellaankin viemään Urpilaisen toiselle kierrokselle. Nyt on seurattava tarkoin, mitä rajan takana tapahtuu. Ajassa Sanottua Ja ri La uk ka ne n Urpilainen sekoittaa pakan PEKKA POHJOLAINEN SDP:N presidenttiehdokkaaksi suostunut EU-komissaari Jutta Urpilainen lähtee vaaleihin takamatkalta muiden raskaan sarjan ehdokkaiden kampanjoitua jo kuukausia. Näyttämisen halua oikeistohegemonialle löytyy, Urpilainen on mitat täyttävä ehdokas, erottuu naisena joukosta, eikä demariääniä enää karkaa Sauli Niinistölle. Viime vaalien suurin vasemmistoäänien rohmu Pekka Haavisto on puolestaan vaikeuksissa, ja kannatusta näyttää karkaavan Alexander Stubbillekin. Verotus kevenee vuositalolla keskimäärin 23 eurolla. Suomalaisista 60 prosenttia arvioi, että Petteri Orpon (kok.) hallitus on toiminut vähintään melko huonosti. Kyselyä varten haastateltiin lokakuun lopulla lähes 1 300 ihmistä. Se saattaa jopa ratkaista toiselle kierrokselle menijät, vaikka ehdokas ei itse sinne yltäisi. Ju ssi N uk ari / Le hti ku va Keskustan imago parani HENNA LAMMI KESKUSTA onnistui kaikista puolueista parantamaan eniten imagoaan viime keväästä, käy ilmi tuoreesta puoluebarometrista. Uhkana on, että ilmiö jatkuu, kun raja taas avataan. Joka kolmas näki hallituksen onnistuneen vähintään melko hyvin tehtävissään. Hallituksen on oltava valmis pidentämään sulkuaikaa. Tulosten virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Ei välttämättä, vaikka lukuisissa pääkirjoituksissa ja näkökulmissa on pitkin syksyä niin julistettu. Politiikan tarkkailijat seuraavat lähiviikkoina erityisellä mielenkiinnolla Urpilaisen kampanjaa ja varsinkin kannatuskehitystä. Helsingin Sanomien marraskuun lopulla julkistamassa gallupissa Urpilainen oli nostanut kannatustaan jo seitsemään prosenttiin ja potentiaalia paljon parempaan lukemaan on. J ari La uk k an e n. Hallitus ei sen sijaan saa kovin mairittelevia arvioita. KAKSISSA edellisissä presidentinvaaleissa SDP on epäonnistunut ehdokkaan asettamisessa ja riviensä kokoamisessa, mutta nyt niin ei välttämättä käy. Fatim Diarra tiedotteessaan Koko itärajan sulkeminen on oikea päätös. Keskustan Mika Lintilällä oli selvä näkemys, mistä epäkokoomuslaisessa ja persunkäryisessä verouudistuksessa on perimmältään kyse: vanhojen autojen verotuksen keventämisellä ostettiin perussuomalaiset hiljaiseksi puolueelle kipeistä työmarkkinauudistuksista. Mutta onko demariehdokas jo ratkaisevasti myöhässä. Mikko Savola viestipalvelu X:ssä Kuinka veropohjaa murennetaan Li Andersson Helsingin Sanomissa Tulkintani on se, että nyt on tehty tietoinen poliittinen päätös kansallisen turvallisuuden nimissä olla välittämättä tästä asiasta eli Suomen kansainvälisistä velvoitteista. Hallituksen pystyssä pysymiseen ja kaatumiseen uskoi yhtä moni, 43 prosenttia vastaajista. Jonkinlainen näyte saatiinkin, kun mietintö vanhojen isopäästöisten autojen verotuksen kevennyksestä saatiin valtiovarainvaliokunnasta suureen saliin. PEKKA POHJOLAINEN ÄÄNEKKÄÄSTI autoilijoiden asialla oppositiossa melskanneet perussuomalaiset joutuvat nyt lunastamaan antamiaan lupauksia. Edellisessä mittauksessa keskustaan suhtautui myönteisesti 31 prosenttia vastaajista, nyt lukema kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä 38 prosenttiin. Kuukausitasolla kevennys tarkoittaa noin kahta euroa kuukaudessa, jolla saa ostettua noin yhden litran bensaa tai dieseliä. Uudistus ei kohdistu erityisesti keskitai pienituloisille ja tekee verotuottoihin peräti 50 miljoonan euron loven. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian (aiemmin Kantar Public). Rajojen tai silmiemme sulkeminen näiden ihmisten kärsimykseltä on lyhytnäköinen ratkaisu, joka ei estä hädänalaisten ihmisten pyrkimistä kohti Suomea ja muuta Eurooppaa. Kaikista myönteisimmin suomalaiset suhtautuvat kokoomukseen ja SDP:hen
Kulmuni toteaa, että moni Pohjois-Suomen edunvalvonnalle tärkeä kysymys on esillä nimenomaan EU-tasolla, mutta työtä riittää yhtä lailla eduskunnassakin. Hän vastaa Suomenmaan journalistisista sisällöistä, uutishankinnasta ja sidosryhmätyöstä. Lampi on toiminut aiemmin Suomenmaan verkkouutispäällikkönä ja toimittajana. Lampi ja Lankinen vastaavat yhteistyössä lehden pitkän tähtäimen kehittämisestä ja päivittäisen sisällön toimittamisesta. Taustalla on keskustan kevään eduskuntavaalitappion jälkeen Suomenmaahan kohdistunut rahoitusleikkaus. Keskusta esittää sähköautoille neljän sentin suuruista kilometriveroa. Hän sanoo olevansa huolissaan siitä, että valtion verokertymä rapautuu liikenteen sähköistyessä nopeaan tahtiin. Suomenmaa toimii myös vilkkaana keskustan sisäisenä keskustelufoorumina. Päätoimittajina aloittavat 1.1.2024 yhteiskuntatieteiden maisteri Santeri Lampi ja filosofian lisensiaatti Katariina Lankinen. Pekka Haavisto saa viljelijöiltä vain neljän prosentin kannatuksen, loput ehdokkaat jäävät alle kymmeneen prosenttiin. ”Suomenmaata julkaisevan yhtiön hallitus haluaa varmistaa laadukkaan verkkomedian tuottamisen edellytykset tulevaisuudessa. Olli Rehn on maanviljelijöiden ylivoimainen suosikki presidentiksi, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden viljelijäkyselystä. Tällä hetkellä Suomenmaan verkkosivulla on noin 600 000 sivukatselua kuukaudessa. Hän kertoo saaneensa runsaasti yhteydenottoja aiheesta. Ja ri La uk ka ne n. VUODENVAIHTEESSA Suomenmaa muuttuu puhtaasti verkkomediaksi, kun 115vuotiaan printtilehden ilmestyminen loppuu. Ratkaisunsa hän tekee vuodenvaihteen jälkeen. VIIME VUOSINA Suomenmaan verkkokävijöitä ovat kiinnostaneet kotimaan politiikan lisäksi myös kansainvälisiin suhteisiin liittyvät uutiset, ja niitä Suomenmaa tarjoaa myös jatkossa. KULMUNI EUROVAALEIHIN. Uusista sähköautoista ei makseta ollenkaan autoveroa, Lohi huomauttaa. Hallinnollisena päätoimittajana aloittava Katariina Lankinen vastaa yhtiön taloudesta sekä henkilöstö-, ICTja sopimusasioista. Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni kertoo harkitsevansa ehdokkuutta kesäkuun eurovaaleissa. Ajassa Katariina Lankinen ja Santeri Lampi aloittavat Suomenmaan päätoimittajina. VERO SÄHKÖAUTOILULLE. Toisena tulee kokoomuksen Alexander Stubb 16 prosentin kannatuksella. Tulevien päätoimittajien mukaan muutos on nykyisessä mediamarkkinatilanteessa luonteva. Vastaavana päätoimittajana aloittaa Santeri Lampi. 8 8.12.2023 V e sa M oila n e n / L eh ti k u va Ve sa M o ila ne n / Le hti k u v a Jo ha n ne s Er k k ilä Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN REHN VILJELIJÖIDEN SUOSIKKI. Verkkosivulle kirjoittaa noin 90 keskustataustaista kolumnistia ja blogistia, minkä lisäksi keskustelua käydään aktiivisesti mielipideosastolla. ”Kansainvälinen politiikka nousee tulevien kuukausien aikana pinnalle myös Suomen presidentinvaalien ja Venäjän hybridivaikuttamisen myötä”, tulevat päätoimittajat toteavat. ”Suomenmaa tarjoaa jatkossakin vastuullista poliittista journalismia kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille ja erityisesti niille, jotka haluavat saada keskustalaisen näkökulman ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun”, Lampi ja Lankinen linjaavat. Lankinen on toiminut aiemmin Suomenmaan toimituspäällikkönä, uutispäällikkönä ja toimittajana. Viljelijöistä 44 prosenttia kannattaa Rehniä. Keskusta on sitoutunut rahoittamaan pitkällä tähtäimellä itsenäistä journalistista tuotetta”, toteaa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi. Printtilehden levikki on ollut laskusuunnassa, kun taas verkkolehden kävijämäärä on kasvanut parin viime vuoden aikana moninkertaiseksi. Suomenmaan päätoimittajana vuodesta 2011 lähtien toiminut Juha Määttä jättää tehtävänsä vuodenvaihteessa. Suomenmaan päätoimittaja vaihtuu SUOMENMAA SUOMENMAAN päätoimittaja vaihtuu vuodenvaihteessa. Esityksestä on tullut ”vähän kirpeää” palautetta, myöntää puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi
Sanomani oli, että EU:n on vastattava menetyksiin. Muistutuin, että Brexitin toteutuessa EU myönsi kanaalin Euroopan puoleisille ranta-alueille viiden miljardin euron tuen. 8.12.2023 9 HENNA LAMMI KESKUSTAN pitää olla aktiivisia kansalaisia yhdistävä liike, joka kumpuaa paikallisuudesta, keskustan puoluesihteeri Antti Siikaaho sanoo. Keskustalaisia rohkaistaan perustamaan teemaverkostoja ja jäsenten koulutukseen kiinnitetään uudenlaista huomiota muun muassa kunnianhimoisella Vaikuttaja 2030 -koulutusohjelmalla. Siika-ahon mukaan järjestökoneisto kaipaa uudistuksia, sillä jokainen tajuaa, että tällä tavalla ei voida enää jatkaa. Keskusta aikoo päivittää puoluekokouksen konseptia ja avata kokousta laajemmalle yleisölle. Parlamentin aluevaliokunnassa asialle on vahva tuki. Tapasimme myös ministeri Mika Lintilän ja rohkaisimme häntä toimimaan suoraan komission suuntaan. Kokoukset eivät voi alkaa muistuttaa perinneyhdistystä. Paljon vahvemmin perustein EU:n tulisi nyt auttaa EU:n Venäjän raja-alueita. Kun komissiolta ei tullut vielä vihreää valoa, asia ei edennyt. Orpon hallitus on nyt herännyt, ja kiitos siitä. Tarkoitus on, että keskustan puoluehallitus pääsisi linjaamaan kokeilusta ensi vuoden alussa, jolloin varsinainen kokeilu alkaisi myöhäiskeväällä tai syksyllä. Olin muistuttanut asiasta useamman kerran komissaari Elisa Ferreiraa. Komissio ei ole kuitenkaan vielä lämmennyt, eikä lämpene, ellei myös Suomen hallitus ole asiassa aktiivinen. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Hallituskin saatava Itä-Suomen asialle Täällä Bryssel Puoluesihteerin stepit tulevaan Ajassa S h utt ers t ock. Pidämme kirkkaana mielessä ajatuksen siitä, että tarvitsemme uusia maksavia jäseniä, joille mukana olemisella on oltava arvo ja kunnia”, Siika-aho paaluttaa. Helmikuussa 2023 vierailimme valiokunnan puheenjohtajan Younous Omarjeen johdolla Rovaniemellä ja Helsingissä. Hän kävikin Etelä-Karjalassa 22.9.2023. Tietyistä kokousaloitteista aiotaan järjestää sähköisiä koeäänestyksiä, joihin jokainen keskustalainen kokousvieras voisi osallistua. Kokousta teemoitetaan ja markkinointiin satsataan. Jäsenistössä halutaan pitää entistä parempaa huolta. Siika-ahon mukaan kokeilu on välttämätön, koska kannatuksen laskun myötä taloudelliset resurssit ovat pienentyneet. Nyt lähes kaikki on loppu. Pyysin myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen aluevaliokuntaan kuultavaksi asiassa. Keskusta aikoo nyt käynnistää pilottikokeilun, jossa halukkaiden piirien työntekijät siirtyvät puoluetoimiston työnantajavastuulle. KUN PUTININ julma sota alkoi, oli nopeasti ymmärrettävissä, että sillä on Ukraina-tragedian ohella vaikutuksia myös Venäjän rajavaltioihin, Suomeenkin. Samoihin aikoihin nostin aloitteellani raja-alueiden tukiasian ratkaistavaksi jo EU:n rahoituskehystarkistuksessa. 9.5.2023 kirjoitimme puheenjohtaja Omarjeen kanssa yhteisen kirjeen EU:n asiasta vastaavalle komissaarille ja toivoimme komission valmistelevan nopeasti tukitoimia rajamaakunnille. Kun Euroopan komissio ilmoitti, että EU:n Suomen ja Venäjän raja-alueen Interreg-ohjelman rahoitus lakkautetaan ja rahat ohjelmoidaan osin uudestaan, tartuin asiaan nopeasti. Puoluesihteeri kertoo, että pilottiin on useita halukkaita piirejä. Suomen ja Venäjän rajan ylittäviä matkoja tehtiin vielä muutama vuosi ennen sotaa yli 13 miljoonaa vuodessa. “Rakennamme uudenlaisen jäsenten palvelemisen mallin. Kuulimme Etelä-Karjalan johtoa sodan aiheuttamista menetyksistä. Edellinen Marinin hallitus ei tehnyt asiassa mitään merkittävää. Nostin asian esille parlamentin aluepoliittisessa valiokunnassa ja täysistunnossa kesällä 2022. “Emme aio tällä kokeilulla rapauttaa piirejä tai pakottaa piirejä yhteen, vaan päinvastoin tahdomme, että myös jatkossa keskusta on vahvasti maakunnissa toimivien keskustapiirien liitto”, Siika-aho avaa. SAIN aluepoliittisessa valiokunnassa ymmärtämystä asialle. Vaikutukset Suomen itäisiin rajamaakuntiin ovat olleet suuret. PUOLUEESSA on tehty myös muita konkreettisia suunnitelmia
Tällä menetelmällä tutkimuskohteiksi valikoituivat politiikan, julkisen hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen, joukkotiedotusvälineiden, tieteen ja kulttuurin ylimmissä johtotehtävissä toimivat henkilöt, huippujohtajat. TUTKIMUSOHJELMAN käynnistyessä vuonna 1991 huippujohtajiksi luokiteltavia asemia oli Ruostetsaaren laskukaavalla 1121. Moni haastateltu koki vaikeaksi esimerkiksi kysymyksen siitä, kuuluuko hän omasta mielestään eliittiin. Ruostetsaari laskee politiikan huippujohtajiin kuuluviksi muun muassa ministerit, eduskunnan puhemiehistön sekä eduskuntaryhmien ja valiokuntien puheenjohtajat. Gaudeamus, 422 s. Näin on käynyt etenkin politiikassa. Sen loppuraportti Huippujohtajat kriisien Suomessa ilmestyi marraskuussa. ”Eliittien eliittiä” edustaa Björn Wahlroos, jolle kertyi 30-vuotisen tarkastelujakson aikana yhteensä yhdeksän huippujohtajan pestiä. Ruostetsaari laskee myös heidät huippujohtajiksi. Hän on jakanut yhteiskunnan seitsemään eri sektoriin ja poiminut jokaisesta sellaiset henkilöt, jotka kykenevät vaikuttamaan merkittävien yhteiskunnallisten ratkaisujen muotoutumiseen. Ruostetsaari kutsuu tutkimuskohteitaan huippujohtajiksi. Hänen keräämänsä aineisto on kansainvälisestikin katsottuna poikkeuksellinen: tuskin minkään muun maan eliittiä on seurattu yhtä pitkään ja perinpohjaisesti. Iltapäivälehtien lööpeissä huippu-alkuisia sanoja viljellään usein löyhin perustein, mutta professori on rajannut tutkimusjoukkonsa tarkasti. Teemahaastatteluissa selvisi, että useimmat huippujohtajat noudattavat edelleen suomalaista vaatimattomuuden ja tavallisuuden ihannetta. Ohjelman päättyessä vuonna 2021 määrä oli 1455. RUOSTETSAARI havaitsi, että eliittien yhtenäisyys ja epävirallinen yhteydenpito ovat vuosien varrella heikentyneet. ”Me käydään Alepassa hakemassa meidän ruoat ja hoidetaan vauvat”, eräs poliitikko kuvasi arkeaan. RUOSTETSAARI on suomalaista eliittitutkijoista nimekkäin. Nyt Ruostetsaari kolkuttelee eläkeikää ja eliittien tutkimusohjelma on tullut päätökseen. Hän teki ensimmäisen laajan kyselytutkimuksen suomalaiselle eliitille vuonna 1991 ja on sittemmin toistanut sen kymmenen vuoden välein. RUOSTETSAARI pitää eliittirakenteen muutoksia demokratian kannalta suotuisina. Huippujohtajat eivät enää sauno tai istu iltaa entiseen malliin, vaan työasiat halutaan jättää työajalle. ANNUKKA KAARELA Ilkka Ruostetsaari: Huippujohtajat kriisien Suomessa. Kyselytutkimusten vastausprosentit ovat kuitenkin vuosien varrella laskeneet niin, ettei tutkimuksen toistaminen samanlaisena vuonna 2021 ollut enää järkevää. Useat haastatellut kiinnittävät huomiota siihen, että politiikan sisäpiiristä siirtyy ”kiusallisenkin paljon” viestintätoimistojen leipiin. Ensimmäinen tutkimustulos onkin se, että 30 vuodessa huippujohtajien määrä on noussut varsin paljon. Politiikan huippujohtajien määrän reipas kasvu johtuu etupäässä ministereitä avustavien henkilöiden määrän lisääntymisestä. Useimmat myönsivät olevansa eliittiasemassa työnsä vuoksi, mutta korostivat samaan hengenvetoon elävänsä muuten hyvin tavallisesti. Jos valtaeliitti on liian yhtenäinen, voi yhteiskunnan moniarvoisuus heiketä sekä kuilu päättäjien ja kansan välillä kasvaa. Sen sijaan rivikansanedustajille hän ei titteliä myönnä. ”Valtiosihteerit ja erityisavustajat eivät toimi pelkästään ministereiden avustajina, vaan heillä on myös tosiasiallista valtaa tietyissä rajoissa tehdä päätöksiä eli sopia asioista muiden hallituspuolueiden kollegoiden kanssa”, hän perustelee. ”Suomi ei ole enää klubi, mutta se on yhä maa, jossa merkittävät päättäjät tuntevat toinen toisensa”, Ruostetsaari tulkitsee. Suomi ei ole enää klubi Professori Ilkka Ruostetsaaren tutkimuksen mukaan eliittien yhtenäisyys on Suomessa heikentynyt Kirjat. Sen sijaan Ruostetsaari haastatteli jokaisesta eliittiryhmästä kahdeksaa edustajaa. Myös eliittiasemien kasautuminen samoille henkilöille on vuosien varrella vähentynyt. 10 8.12.2023 TAMPEREEN yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari kiinnostui eliiteistä jo nuorena tutkijana valmistellessaan väitöskirjaa energiapolitiikan vallankäytöstä. Silmällä pidettäviä asioita demokratian suhteen ovat kirjan mukaan esimerkiksi oikeuslaitoksen politisoituminen ja lobbareiden aseman vahvistuminen. Erityistapauksissa sentään kokoonnutaan aitioihin, kuten viime keväänä jääkiekon MM-kisoissa. RUOSTETSAARI kartoitti huippujohtajien taustoja ja näkemyksiä vuosina 1991, 2001 ja 2011 laajoilla postija internetkyselyillä
MIKÄ ON MIELUISIN TAPASI RENTOUTUA. MILLAINEN FEMINISTI OLET. 8.12.2023 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu Venäjä keskittää joukkoja ja pommittaa kellon ympäri – Nyt tämä kaupunki joutui sodan polttopisteeseen (10.11.2023) TEKSTI: KATARIINA LANKINEN KUVA: PIHLA LIUKKONEN / KONTRASTIA Kuka olet. Omanlaisensa pikantin mausteensa tuo savolaisten huumori sananparsineen ja puujalkavitseineen, jotka usein ovat tilannekohtaisia ja hyvin itseironisia. Kätilön työn lämpimimmät muistot hänellä ovat joulun ajalta. Sote-alalla työskentelevillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin esimerkiksi rakentaen terveyttä edistäviä käytäntöjä. Jokaisen lapsen syntymä on ainutlaatuinen. Feminismi ei ole vain naisten asia; se hyödyttää kaikkia sukupuolia edistämällä yhdenvertaisuutta ja purkamalla haitallisia sukupuolistereotypioita. HARRASTAT MUUN MUASSA KESKUSTATOIMINTAA JA PILATESTA. Mielestäni jokaisella pitäisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa potentiaalinsa ilman sukupuoleen sidottuja rajoituksia. Oman lämpimän tunnelmansa on tuonut aina joulun aika, jolloin on laitettu pieni tonttulakki vastasyntyneelle päähän. Maritta Mynttinen Hirvensalmelainen Maritta Mynttinen vaikuttaa sote-alalla ja keskustanaisissa. Feminismi ei ole vain naisten asia SINUT VALITTIIN KESÄKUUSSA KESKUSTANAISTEN VARAPUHEENJOHTAJAKSI. Sosiaalija terveysalalla työskentely tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä ja kehittää monipuolisesti taitojaan. Alalla on monenlaisia työtehtäviä ja erikoistumisalueita. MITÄ SAVOLAISUUS MERKITSEE SINULLE. ASUT REILUN 2 000 ASUKKAAN HIRVENSALMELLA ETELÄ-SAVOSSA. MIKÄ ON PARAS MUISTOSI KÄTILÖN URALTASI. Kävelylenkin jälkeen saunaan ja kirjan luku rauhassa.. Siitä en mene sanomaan, onko politiikan teko vaikeampaa Savossa kuin muualla, kun vastuu aina siirtyy kuulijalle. Savolaisten elämänmeno liittyy vahvasti maaseutuun ja luontoon, jotka ovat minulle tärkeitä. TYÖSKENTELET KENTTÄJOHTAJANA ETELÄ-SAVON HYVINVOINTIALUEELLA, JA POIKASI VALMISTUU PIAN TERVEYDENHOITAJAKSI. OLET AIEMMIN TYÖSKENNELLYT VUOSIA KÄTILÖNÄ JA SAIRAANHOITAJANA. MITEN KANNUSTAISIT MUITAKIN NUORIA HAKEUTUMAAN SOTE-ALALLE
Hamasin panttivankina 16 päivää ollut 85-vuotias israelilainen Yocheved Lifshitz osallistui mielenosoitukseen Tel Avivissa vapautumisensa jälkeen. Oren Ziv / AFP / Lehtikuva WILDERS YLLÄTTI VAALEISSA. Uuden hallituksen muodostaminen Hollantiin alkoi pahasti yskähdellen, kun hallitustunnustelijan rooliin nimitetty laitaoikeistolaisen Vapauspuolueen senaattori Gom van Strien erosi tehtävästään petosskandaalin takia. Kiinan toimittaman aineiston perusteella sairaustapaukset ovat yhteydessä koronarajoitusten poistamiseen. Miehet ehtivät olla tunnelissa 17 päivää. Esimerkiksi Pekingin lastensairaalan sisätautiosaston kapasiteetti on ylittynyt, kun potilaita on ollut päivittäin 7 000. Hänen 83-vuotias aviomiehensä on edelleen Hamasin vankina Gazassa. Panttivankien vapautus oli osa Israelin ja Hamasin välistä tulitaukosopimusta. KEUHKOKUUMETTA KIINASSA. 12 8.12.2023 Ro b in Ut re ch t / AF P / L e ht ik u va S a jj ad Hu s sa in / A FP / Le htik u v a Ja de Ge o / A FP / L e ht i ku va Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN VIHDOIN VAPAANA. Geert Wilderdsin johtama, tiukasti maahanmuuttoa, islamia ja EU:ta vastustava Vapauspuolue yllätti marraskuussa ottamalla maan parlamenttivaaleissa selvän voiton. Miehet vedettiin romahtaneesta tunnelista ulos 57 metriä pitkän teräsputken kautta.. Intiassa kaikki romahtaneessa maantietunnelissa loukussa olleet 41 tietyöläistä saatiin pelastettua. Maailman terveysjärjestö WHO on pyytänyt Kiinalta lisää tietoja maan pohjoisosassa leviävistä hengityselinsairauksista ja lasten keuhkokuumetapauksista. Työntekijät jäivät loukkuun, kun rakenteilla ollut Silkyaran ja Dandalgaonin kaupunkien välinen tietunneli romahti pohjoisessa Uttarakhandin osavaltiossa. PELASTUOPERAATIO INTIASSA
8.12.2023 13 ###*d.*m.*y ###*P KIINASTA on mahdollisuus saada tietoa monin eri tavoin. Nykymaailmassa niiden toiminta on meitä yllättävän lähellä, ja vaikutus jokapäiväiseen elämäämme on pelottavan suuri. Entä Lähi-itä ja Venäjä. Aasialaisten mukaan se merkitsee onnea, vaurautta ja mahdollisuuksia uusille avauksille. Myös Suomessa Kiinan ja Aasian ymmärtämiseen olisi käytettävä suhteessa enemmän aikaa ja resursseja. Valtaosa tiedotusvälineiden rajallisen tiedon varassa olevista amerikkalaisista suhtautuu skeptisesti Kiina-yhteistyöhön. ja joskus koko Aasiasta. Entäpä Latinalainen Amerikka. Usein kansainvälinen Kiinan-kirjeenvaihtaja keskittyy olemaan joko Pekingissä tai Shanghaissa ja sieltä käsin luomaan kokonaiskuvaa Kiinasta . Siksi niillä on vahvasti resurssoidut ammattilaisten tiimit paikan päällä. Työ lehtimuutoksen jälkeen paikan päällä jatkuu, ja kauppa-, kulttuurisekä hallintosuhteiden edistäminen yhtä lailla. Miten uudet sijoitukset jalkautuvat Vietnamiin. Jotkut teemat jäävät täysin pimentoon. ISOT suomalaisyritykset . Entä yhteistyö Hangzhoussa ja Nanjingissa. Lehdistö on hyvä kanava, mutta harva yritystai alueellinen johtaja jättäytyy pelkkien lehtiartikkeleiden varaan. Miten Xianin markkina kehittyy. Media lienee mahdottoman tehtävän edessä: kuinka kirjoittaa pienin resurssein kokonaisvaltaisia artikkeleita jopa 2?3 miljardin ihmisen kulttuurista ja markkinasta. Jostain täytyy aloittaa, jotain täytyy valita. Mitä Malesiaan kuuluu. Pitäisikö Itä-Euroopasta kirjoittaa. Ajatelkaa, jos lähettäisimme yhden kirjeenvaihtajan vaikkapa Pariisiin ja sanoisimme, että kirjoita koko läntisestä maailmasta kiinnostavalla tavalla. Ensi vuosi on lohikäärmeen vuosi. OLEN ollut erittäin iloinen ja otettu mahdollisuudesta kirjoittaa viiden vuoden ajan Suomenmaahan, joka on arvostettu ja erinomainen laatulehti. Sama tilanne on amerikkalaisilla yrityksillä. Mitä Guangxissa Beihain äärellä tapahtuu. tiedostavat tämän haasteen. Vai Washingtoniin. Tulosta onkin syntynyt: USA:n ja Kiinan välillä on menossa merkittävin liennytysaalto vuosiin. Keskittyäkö Ranskaan, Saksaan vai Brysseliin. Tietyt teemat ja näkökulmat toistuvat. Siksi on parempi lobata Yhdysvaltain johtoa ja toivoa, että suhteet paranisivat. Nöyrä kiitos Suomenmaan lukijoille mukavista hetkistä kanssanne! Lauri Tammi Hangzhou, Kiina lauri@mingleadvisors.com X: @LauriTammi Kiina-ymmärrys on tärkeää Suomessakin. Entä Chengdun vieressä Mianyangissa. Kiina-tiedon äärellä päivästä toiseen toimivat amerikkalaiset yritysjohtajat sen sijaan näkevät asian eri tavoin: yli 90 prosenttia Kiinassa toimivista amerikkalaisista yrityksistä suhtautuu kielteisesti Yhdysvaltojen Kiinasuhteiden alasajoon. Toki moni heistä hakee uusia sijoitusmahdollisuuksia Vietnamista, Intiasta tai Meksikosta, mutta tuotantoa ja liiketoimintaa on vaikea siirtää kokonaan pois Kiinasta. Nokia, Kone, Nordea, Wärtsilä, Vaisala
Vuoden aikana puhuttiin myös keskustan rajusta vaalitappiosta, vihreään boleroon pukeutuneesta laulajasta, sähköstä, rasismista, Jevgeni Prigozhinista ja hallituksen leikkauksista. 14 Reportaasi TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Osaksi länttä O sca r D e La Po zo / Le hti ku va Em m i Ko rh on en / Le hti ku va Le on N ea l / AF P / Le hti ku va Em m i Ko rh on en / Le hti ku va 8.12.2023 14 Suomesta tuli Nato-maa vuonna 2023. Loppuvuodesta huolta herätti Gazan sota.. Historiallinen muutos sinetöi Suomen aseman maailmanpolitiikan kartalla
15 An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Ja ri La uk ka ne n H en ry N ich olls / AF P / Le hti ku va H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Ke nz on Trib ou illa rd / AF P / Le hti ku va Ad em Alt an / AF P / Le hti ku va 8.12.2023
16 8.12.2023 SÄHKÖN riittävyys oli ollut Suomessa iso puheenaihe koko syksyn ja talven. Eduskuntavaalikampanjointi sai varsin ikävän käänteen, kun kokoomuksen konkaripolitiikon Ben Zyskowiczin kimppuun hyökättiin Helsingin Itäkeskuksessa. Ukrainan sodasta kertovat uutiset kiinnostivat tammikuussa myös Suomenmaan verkkolukijoita. Kaikkein eniten lukijoita kiinnosti juttu, jossa kerrottiin vuonna 1947 syvälle nakkilalaiseen peltoon pudonneesta suomalaisvalmisteisesta hävittäjästä. Ukrainassa sota riehui kiivaana. Huomioita verkkosivuilla saivat myös jutut, joissa pohdittiin amerikkalaisten Ukrainalle lahjoittamien panssarivaunujen sekä venäläisten panssarivaunujen eroja. Maailmalla puhutti helmikuussa Turkin ja Syyrian alueella tapahtunut historiallisen voimakas maanjäristys. Monet kuluttajat olivat kyllä jääneet loukkuun kalliisiin sopimuksiin, mutta sähköä riitti kaikille, suomalaiset laskivat kulutustaan ja ilmat olivat talvella tuulisia. Sähköä riitti kaikille AF P / Le hti ku va Shutterstock. Se kysymys mietitytti monia, kun vuosi 2023 alkoi. YHDYSVALLOISSA seurattiin yläilmoissa leijailevaa säähavaintopalloa, jonka epäiltiin olevan kiinalainen vakoiluväline. Kevättä kohti hinnat lähtivät laskuun. Kotimaan politiikassa huomio alkoi yhä enemmän kiinnittyä eduskuntavaaleihin. Suomenmaan verkkosivuilla kiinnosti toimittaja Pekka Pohjolaisen analyysi gallupjohdossa keikkuvan kokoomuksen ja kakkosena tulevan perussuomalaisten välisestä taistelusta. Tanskalainen aktivisti poltti Koraanin Turkin Tukholman suurlähetystön edessä. Suomen poliittinen johto myönsi, että naapurusten tiet kulkevat nyt eri tahtia. Hieman myöhemmin Erdogan totesi, että Suomen Nato-tie voi edetä, mutta Ruotsin ei. Arviolta yli 50 000 ihmistä menetti henkensä. Turkki ja Unkari eivät olleet ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, ja tammikuussa näytti sen suhteen huonolta. Moni vertasi tapausta Yhdysvaltain Capitolin valtaukseen loppiaisena 2021. Hitaat pelastustoimet herättivät voimakasta arvostelua. BRASILIASSA entisen presidentin Jair Bolsanaron kannattajat tunkeutuivat pääkaupungin hallintorakennusten alueelle. Amerikkalaiskenraalin arviot tapauksesta kiinnostivat myös Suomenmaan verkkolukijoita. TAMMIKUU HELMIKUU Turkilla paloivat käämit OLLAKO vai eikö olla. Kaikki eduskuntapuolueet tuomitsivat hyökkäyksen. Hänen tilalleen valittiin Muharrem Demirok. Ruotsissa keskustan sisarpuolueen Centerpartietin pitkäaikainen johtaja Annie Lööf väistyi tehtävistään. Helmikuussa alkoi kuitenkin näyttää siltä, etteivät pahimmat pelot toteudukaan. Huomioita herättivät etenkin Bahmutin hallinnasta käydyt tuhoisat taistelut, joista puhuttiin lihamyllynä. Ruotsissa mielenosoittajat ripustivat Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittävän nuken roikkumaan sillalta jalat sidottuina pää alaspäin. Turkki raivostui ja ilmoitti Ruotsin ja Suomen Nato-neuvottelujen katkeavan
Marin pohdiskeli Kiovan vierailullaan ääneen, voitaisiinko Suomessa käytöstä poistuvia hävittäjiä antaa Ukrainalle. 8.12.2023 17 Keskustan kitkerät kyyneleet MURSKAPETTYMYS , kirjoittivat lehdet eduskuntavaalien jälkeen. Turkki teki saman perässä muutama päivä myöhemmin. Varsin pian kävi selväksi, että Suomeen puuhataan oikeistohallitusta. Raju vaalitappio käynnisti jälkipyykin, joka kiinnosti myös Suomenmaan verkkosivuilla. Eduskuntaryhmä kutistui 23 edustajan kokoiseksi. Moni vertasi kuvaa Ferninand von Wrightin kuuluisaan maalaukseen Taistelevat metsot. Marinin Hornet-möläytys nousi toistuvasti esiin myös vaalitenteissä. Kuuma kysymys vaalien jälkeen oli, kenen kanssa kokoomuksen Petteri Orpo lähtee kimppaan. Tylyjen lukemien ohella koettiin myös iloa. Keskustan riveistä nousi muun muassa eduskunnan nuorin kansanedustaja, 23-vuotias Olga Oinas-Panuma. Monen suomalaisen verkkokalvoille painui Ylen tentistä otettu kuva, jossa Marin ja perussuomalaisten Riikka Purra huusivat toisilleen sormea heristäen kokoomuksen Petteri Orpon naureskellessa vieressä. Le hti ku va. Perussuomalaiset keskittyivät kuitenkin moukaroimaan haavojaan nuolevaa keskustaa, joka sanoi kategorisesti ei kaikille hallitustunnusteluille. Ja ri La uk ka ne n MAALISKUU HUHTIKUU Historialliset askeleet MAALISKUU 2023 jäi historiaan kuukautena, jolloin Suomen puolustuspoliittinen asema otti ratkaisevat historialliset askeleensa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkasi historiallisten tapahtumien keskellä vierailulle Ankaraan. TUNTEET kävivät vaalitenteissä kuumina muutoinkin. Otsikoita maailmalla nostatti myös kansainvälisen rikostuomioistuimen antama pidätysmääräys Venäjän presidentti Vladimir Putinista. Kolmanneksi yltäneen SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ilmoitti pian vaalien jälkeen väistyvänsä syksyllä puolueensa johdosta. Ratifiointia pitkään jarrutellut Unkari hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden. Puolueen tilaa arvioineet äänenpainot keräsivät lukijoita. Suomenmaan verkkolukijoita kiinnosti toimittaja Samuli Vänttilän analyysi, jossa hän arvioi Marinin Hornet-selittelyjä. Sen seurauksena Suomenmaan rahoitus pieneni roimasti. Tappio vaikutti merkittävästi myös keskustan saamaan puoluetukeen. Keskusta menetti peräti kahdeksan paikkaa. Keskustan päääänenkannattaja kertoi lakkauttavansa paperilehden ja vähentävänsä henkilöstöä. Pohdiskelu tulkittiin Ukrainassa puolittaiseksi lupaukseksi, vaikka lähettäminen olikin monella tavalla mahdotonta. Presidentti Niinistö älähti nopeasti, ettei asiasta ole ollut kenenkään kanssa mitään puhetta. Maaliskuussa kohistiin pääministeri Sanna Marinin (sd.) Hornet-puheista. Otsikolla tarkoitettiin keskustaa, joka sai vaaleissa vain 11,3 prosentin kannatuksen. KOKOOMUS kiri vaalivoittoon hiuksenhienolla erolla perussuomalaisiin. Suomenmaan verkkosivujen kävijöitä kiinnosti toimituspäällikkö Katariina Lankisen analyysi, jossa hän hämmästeli perussuomalaisten toimintaa
Lopulta Junnila erosi tehtävistään. Samalla hän kertoi toivovansa, että myös keskusta asettaa hänet ehdokkaakseen. Kohu paisui Junnilan ilmastoaborttipuheilla ja virheellisillä koulutussekä työkokemustiedoilla. Suomen valtasi Käärijä-huuma. Teksasilaisturistit olivat pyytäneet Kaikkosta ottamaan heistä valokuvan. SUOMEN PANKIN pääjohtaja Olli Rehn ilmoitti kesäkuussa pyrkivänsä presidentiksi valitsijayhdistyksen kautta. Suomenmaan verkkolukijoita kiinnosti artikkeli, jossa puolustusvoimain ex-komentaja Jarmo Lindberg hämmästeli tapahtumien kulkua. Helsingin taivaat täytti yhtenä toukokuun alkupäivänä helikopterien säksätys. Wagnerin joukot etenivät kohti Moskovaa lähes täysin ilman vastarintaa, mutta lopulta kapina päättyi Valko-Venäjän avulla hierottuun sovintoon. Ja ri La uk ka ne n Ju ssi N uk ari / Le hti ku va. Turvatoimet olivat koko kaupungissa tiukat, sillä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi saapui yllätysvierailulle. Presidentinlinnan lähettyville saapuneet ihmiset hurrasivat hyökkäyssodan kohteeksi joutuneen maan johtajalle. 18 8.12.2023 TOUKOKUU Cha Cha Cha “HALUUN olla vapaa huolistani niinku cha cha cha,” hoilasi yksi jos toinenkin toukokuussa. Marinin hallituksen tie päättyi, Orpon hallitus aloitti toimintansa. Tapaus nostatti otsikoita myös Saksassa ja muualla Euroopassa. KESÄKUU Kapina, joka kuivui kokoon PITKÄT ja monivaiheiset hallitusneuvottelut loppuivat kesäkuussa. Euroviisujen ohella maailman katseet kääntyivät toukokuussa Lontooseen, missä kuningas Charles ja kuningatar Camilla kruunattiin lähes tuhat vuotta vanhoja perinteitä noudattaen. Myös Junnilan yhteydet äärioikeistolaisiin liikkeisiin puhuttivat. Kiinnostusta herätti myös juttu, jossa arvioitiin sähkökriisin uusiutumisen mahdollisuutta tulevana talvena. Maria Ohisalo jättäytyi tehtävästä pois, tilalle valittiin varsinaissuomalainen Sofia Virta. Vahvasti leikkauspolitiikkaan nojaava hallitusohjelma aiheutti tuoreeltaan voimakasta arvostelua. Euroviisuiltana Käärijän biisi osui ja upposi myös eurooppalaisiin katsojiin. Yllätys oli melkoinen, kun selvisi, että kuvan ottaja onkin ministeri, joka on päässyt vierailemaan myös teksasilaisilla asekonserni Lockheed Martinin tehtailla. Hallitus ei ehtinyt olla kovin kauaa vallassa, kun myrsky puhkesi. Palkkasotilasyhtiö Wagner valtasi johtajansa Jevgeni Prigozhinin johdolla kaksi suurta venäläiskaupunkia. Suomi sai kakkossijan. Lukijoita kiinnosti myös puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) kohtaaminen kahden turistin kanssa keskellä Helsinkiä. Vihreät vaihtoivat kesäkuussa puheenjohtajaa. Julkisuuteen nousi tietoja elinkeinoministeri Vilhelm Junnilan (ps.) vitsailusta natsismilla ja valkoisten ylivallalla. Etenkin RKP:n ja perussuomalaisten näkemysten yhteensovittaminen aiheutti hankaluuksia. Junnila sai eduskunnan luottamuksen, mutta hallituskumppani RKP:n edustajista seitsemän äänesti luottamusta vastaan, loput kolme tyhjää. JUHANNUKSENA maailma pidätti hetken henkeään, kun Venäjällä puhkesi sisäinen kapina. SUOMENMAAN verkkosivujen luetuimmassa jutussa yhdysvaltalainen ex-kenraali varoitti Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen sodan mahdollisuudesta. Cha cha cha oli yleisön suosikki, mutta lopputuloksissa Ruotsin Loreen meni tuomarien äänillä edelle. Suomen politiikassa käytiin hallitusneuvotteluita koko toukokuun ajan. Vihreästä bolerosta tuli ilmiö
Suomalainen urheilumaailma koki elokuussa puolestaan ilon aiheita, kun seiväshyppääjä Wilma Murto saavutti MM-pronssia Toimittaja Pauliina Pohjala ennakoi Suomenmaan verkkosivuilla lähestyvää keskustan puoluekokousta analyysissaan, jossa hän kysyi, onko puoluesihteeri kentän ääni vai toimitusjohtaja. An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Ja ri La uk ka ne n Ve sa M oila ne n / Le hti ku va ELOKUU Kuka tilasi Prigozhinin kuoleman. Tauti levisi lokeista etenkin suomalaisille turkistarhoille. Hallitus sai lopulta myös eduskunnan luottamuksen. URHEILUMAAILMASSA keskiöön nousi naisurheilijoiden kokema seksuaalinen häirintä, kun Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Luis Rubiales suuteli väkisin maan naisten jalkapallojoukkueen tähteä Jenni Hermosoa miljoonien televisiokatsojien edessä. Hallitus lupasi julkaista rasismitiedonannon. 8.12.2023 19 HEINÄKUU Hallitus kompastuu rasismikohuun MYRSKY Vilhelm Junnilan ympärillä oli tuskin ehtinyt laantua, kun Helsingin Sanomat uutisoi, että Scripta-blogiin 2000-luvun alkuvuosikymmenenä rasistisella kielellä kirjoitellut nimimerkki riikka näyttäisi olevan istuva valtiovarainministeri ja pääministerin sijainen Riikka Purra. Heinäkuussa Suomeen alkoi yhä enemmän levitä lintuinfluenssaa. Epidemia pakotti viranomaiset toimiin. HELSINGIN turvatoimet kiristyivät jälleen tiukoiksi heinäkuussa, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden saapui vierailulle. Venäjä-suhteissa koettiin sen sijaan kylmää säätä. Prigozhinin kohtaloa oli arvuuteltu siitä lähtien, kun hänen johdollaan kesäkuussa aloitettu kapina kuivui kokoon. Sekä Prigozhin että koneessa ollut Wagnerin kakkosmies Dmitri Utkin kuolivat. UUTINEN hätkähdytti, mutta kukaan ei silti tainnut yllättyä. Hän osallistui Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen johtajien yhteiseen huippukokoukseen. N ata lia Ko les nik ov a / AF P / Le hti ku va. Palkkasotilasyhtiö Wagnerin johtajaa Jevgeni Prigozhinia kuljettanut lentokone putosi maahan Venäjällä. SUOMALAISEN rakennusalan alamäki herätti huomiota elokuussa, kun perinteinen pientalovalmistaja Jukkatalo päätyi konkurssiin. Ehdokkaaksi pyrkivän Mika Aaltolan ylimieliseksi tulkitusta käytöksestä kertova juttu keräsi paljon lukijoita. Kokoomuksen presidenttiehdokkaan valinta herätti hämmästystä, kun ehdokkuudesta kiinnostunut puolustusministeri Antti Häkkänen runtattiin sivuun ja Orpo ehdotti ehdokkaaksi ex-pääministeri Alexander Stubbia. Vastavetona Suomi sulki Venäjän Turun konsulaatin. Presidenttipeli kiinnosti Suomenmaan verkkolukijoita muutenkin. Tapaus tuomittiin laajasti, mutta hämmästyttävän moni oli Rubialesin toimista myös hiljaa. Rasismikohun runtelema hallitus löysi elokuussa sovun rasismitiedonannostaan. Venäjä ilmoitti sulkevansa Suomen Pietarin konsulaatin. Kohua pahensi se, ettei Purra kunnolla irtisanoutunut kommenteistaan tai pyytänyt niitä anteeksi. Koko hallituksen kaatuminen oli erittäin lähellä. Tapaus käynnisti välittömästi spekulaatiot Vladimir Putinin osuudesta asiaan
Hallituksen leikkauspolitiikka sai työmarkkinajärjestöt ja opiskelijaliikkeet takajaloilleen. Ruotsin tapahtumat nostivat jengiväkivallan puheenaiheeksi myös Suomessa. Se herätti rajua arvostelua Israelia kohtaan, sillä vastaiskujen kärsijöiksi joutuivat ennen kaikkea siviilit. Ympäri Suomea nähtiin korkeakoulujen ja yliopistojen valtauksia. Myös maiden välinen tietoliikennekaapeli oli rikki. SYYSKUU Koposperältä keskustan peräsimeen KESKUSTAN järjestökoneisto siirtyi syyskuussa Antti Siika-ahon aikaan, kun hänet valittiin keskustan uudeksi puoluesihteeriksi Turun puoluekokouksessa. Kuukauden luetuimmassa jutussa kerrottiin, että terveellisenä pidetty jogurttivaihtoehto saattaakin olla jotain ihan muuta. Suomenmaan verkkosivuilla herätti kiinnostusta verkkouutispäällikkö Santeri Lammen analyysi, jossa hän kirjoitti oppositiokauden tarjoavan keskustalle mahdollisuuden maksaa potut pottuina. LÄNSINAAPURI Ruotsissa herätti voimakasta huolta jengiväkivallan lisääntyminen. Keskustan uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Hilkka Kemppi. Poliisin tutkimusten jälkeen putken epäiltiin rikkoutuneen kiinalaisen aluksen toiminnan seurauksena. SYYSSATEIDEN aikaan jogurttien terveellisyys herätti kiinnostusta Suomenmaan verkkosivuilla. Huomiota herätti se, että budjetti oli raskaasti alijäämäinen, vaikka hallituspuolueet olivat moittineet edellistä hallitusta rajusti velkaantumisesta. Puolivälissä lokakuuta Suomi pysähtyi suruun, kun maan 10. Epäilyt suuntautuivat varsin pian valtiolliseen toimijaan ja ennen kaikkea Venäjään. Hyökkäys käynnisti Israelin vastatoimet Gazaa vastaan. BC W ild fire Se rvi ce / Le hti ku va / AF P Fa de l Se nn a / AF P / Le hti ku va Ro ni Re ko m aa / Le hti ku va Jari Laukkanen. 20 8.12.2023 LOKAKUU Ruma sota puhkeaa TERRORISTIJÄRJESTÖ Hamas järkytti maailmaa lokakuun alussa iskemällä Israeliin. Sitä kysyttiin syyskuussa, kun ex-pääministeri Sanna Marin kertoi jättävänsä politiikan ja siirtyvänsä brittiläisen instituutin palkkalistoille. Pääministeri Ulf Kristersson kertoi puolustusvoimien tulevan poliisin tueksi jengiväkivallan torjumisessa. Nobelin palkinnolla palkittu presidentti siunattiin haudan lepoon marraskuussa. Useita ihmisiä riistettiin panttivangeiksi. Myös Purran puheet sote-uudistuksesta “sysipaskana” herättivät kiinnostusta lukijoissa. VOIKO yli 35 600 äänestäjän luottamuksen pettää noin vain. SUOMESSA hätkähdettiin, kun Itämeren pohjassa kulkevassa Suomen ja Viron välisessä kaasuputkessa ilmeni ulkopuolisen tekijän aiheuttama vaurio. presidentti Martti Ahtisaari menehtyi. Julmat hyökkäykset kohdistuivat pääasiassa tavallisiin ihmisiin kibbutseilla, musiikkifestivaaleilla ja ihmisten kodeissa. Keskustelua syyskuussa nostatti myös Orpon hallituksen ensimmäinen budjettiriihi. Suomenmaan verkkolukijoita kiinnosti juttu, jossa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kuittasi valtiovarainministeri Purran sotepuheet höpöhöpönä. Pari päivää ennen Marinin ilmoitusta SDP oli valinnut uudeksi puheenjohtajakseen Antti Lindtmanin. Täydet 20 000 kannattajakorttia kerännyt Olli Rehn taputettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi
Presidentinvaaleissa ehdokasasetelmat asettuivat lopulliselle mallilleen, kun SDP:n Jutta Urpilainen lähti kisaan mukaan. Suomenmaan uutisia voi jatkossa lukea verkkosivuilta www.suomenmaa.fi. Aiheista kertovat jutut keräsivät paljon lukijoita Suomenmaan verkkosivuilla.. Marraskuun lopulla hallitus päätti sulkea koko itärajan kahdeksi viikoksi. 8.12.2023 21 JOULUKUU Viimeinen Suomenmaa 115-VUOTIAAN Suomenmaan viimeinen paperilehti ilmestyy joulukuussa. Puolue ottaisi Orpon hallitusta vähemmän velkaa eikä leikkaisi lähipalveluista ja lapsiperheiltä. KOTIMAAN politiikassa puhutti opposition vasemmistopuolueiden tekemä välikysymys nuorten tulevaisuudesta. Kyse oli Venäjän viranomaisten junailemasta hybridisodankäynnin operaatiosta, jossa turvapaikanhakijoita suorastaan työnnettiin Suomea kohti. Keskusta julkisti marraskuussa myös varjobudjettinsa. Ju ssi N uk ari / Le hti ku va BC W ild fire Se rvi ce / Le hti ku va / AF P MARRASKUU Hybridisotaa itärajalla ITÄRAJA nousi marraskuun kuumimmaksi puheenaiheeksi, kun rajanylityspaikoille alkoi virrata kiihtyvään tahtiin turvapaikanhakijoita. Orpon hallitus sulki ensin neljä rajanylityspaikkaa ja sen jälkeen kaikki muutkin ylityspaikat Raja-Jooseppia lukuunottamatta. Gazan sodan julmuudet ja Ukrainan sodan käänteet pysyivät myös pinnalla marraskuussa. Keskusta ei lähtenyt välikysymykseen mukaan, koska puolueen mukaan se oli suunnattu paljolti työmarkkinakysymyksiin. Suomenmaan verkkosivuilla herätti kiinnostusta toimittaja Henna Lammin analyysi, jossa hän ihmetteli keskustan ratkaisua nuorisovälikysymyksessä
Vir pi Ve sa ne n-L au kk an en. 22 8.12.2023 Lehtityön muutos on ollut Jari Laukkasen työuran aikana huima. Hän aloitti Suomenmaan valokuvaajana vuonna 1978. Kuva lokakuulta 2023
Pentti Sorvali sairastui ja jäi pois 46 vuotta taloon tulonsa jälkeen 1976. Jatkosodan jälkeen Karjalan Sanomat muutti Lahteen, mutta ei ilmestynyt pitkään. Lehtityön muutos on ollut Laukkasen uran aikana huima. Levikki nousi hyvin ja Maakansa oli löytänyt paikkansa Etelä-Suomen maalaisliittolehtenä. Linjaristiriidat ja intressit törmäsivät, ja melkein jokainen keskustalainen oli joko Johannes Virolaisen tai Ahti Karjalaisen leirissä. 1970-luvun lopulla kaksi pitkäaikaisinta eri polven suomenmaalaista teki ikään kuin lennosta vaihdon. Viipurista verkkomaailmaan TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Suomenmaa 115 vuotta Suomenmaan historiaan mahtuu monta käännettä. Edelleen Suomenmaalle kuvaava Jari Laukkanen tuli kesäkuvaajaksi 1978, reilut 45 vuotta sitten. Nyt Helsingissä. SOTAVUODET koettelivat Maakansaa raskaasti. Alkujaan viipurilaisen lehden vahvaa aluetta oli luonnollisesti Karjalan kannas, mutta lehti oli alusta asti myös valtakunnallisesti merkittävä. ”Se on vähän niin kuin lankapuhelin ja Jari Laukkanen eduskunnan medialehterillä 17.9.2009. joulukuuta 1908. helmikuuta 1940 toimituksen tilat tuhoutuivat Viipurin pommituksissa. Aatesuuntauksen ”oppi-isä” Kalle Kustaa Pykälä, talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen ja muuan Urho Kekkonen esimerkkeinä. Filmirullat ja kemikaaleilla ”soppaaminen” ovat hävinneet digitaalisuuden myötä, samoin kuin moni lehtityön ammatti, kuten latoja, oikolukija ja graafinen kuvaaja. Vuodesta 1965 alkaen lehti onkin tunnettu Suomenmaana. Kehitys on nähty muistakin lehdistä. 18. Kim m o Bra nd t / Le hti ku va. Maakansa palasi Viipuriin 1943 ja alkoi ilmestyä Karjalan Sanomina Sorvali päätoimittajanaan. Lehti oli siis presidentintekijä. Maakansan ympärillä vaikutti muitakin vahvoja nimiä ensimmäisinä vuosikymmeninä. Sen verran Suomenmaa ilmestyi painettuna lehtenä. Legendaarinen pitkäaikainen päätoimittaja Pentti Sorvali tuli Suomenmaan palvelukseen 1930. Niin myös Suomenmaassa. 1946 muiden muassa Niukkasen, Kekkosen ja Sorvalin ahkeroimana Maakansa sai vanhalla nimellään uuden alun. Laukkanen kuvasi ensin muutamana kesänä, sitten tuurasi sairastelevaa kuvaajaa ja vuonna 1981 sai vakipaikan. Sen näytenumero ilmestyi 4. 1960-luvulla maalaisliitosta tuli keskustapuolue ja myös Maakansa katsoi hyväksi vaihtaa nimeä. 1950-luvulla ja ennen kuin tämän presidenttiys ”betonoitiin” 1962, Maakansa oli korostetusti pääministeri–presidentti Kekkosen äänitorvi. 8.12.2023 23 A ika lailla tasan 115 vuotta. Sorvali ja Laukkanen eivät koskaan ehtineet tavata. Hän tuli kehiin ”boksin ulkopuolelta”, helsinkiläisenä ja ilman keskustataustaa. Maakansa teki aktiivisen avustajansa Lauri Kristian Relanderin tunnetuksi. 1970-LUVULLE tultaessa keskustaa jakoi niin sanottu tohtorien taisto. Tämä herätti muutamaan otteeseen närää, kun vastapuolelle oli annettu liikaa palstatilaa. Valtapeli etenkin SDP:n kanssa oli kovaa. Parikymppinen Sorvali onnistui 1932 saamaan Maakansaan ensimmäisten joukossa uutisen Mäntsälän kapinan alkamisesta juuri ennen kuin lehti piti painaa. Hänen mielestään on luonnollista ja loogista, että Suomenmaa siirtyy nyt kokonaan verkkoon. Suomenmaa oli myös erään aiemman pääkaupungissa ilmestyneen lyhytikäisen maalaisliittolaisen lehden nimi. Pitkäaikainen valokuvaaja Jari Laukkanen pitää pelkkään verkkoon siirtymistä luonnollisena askeleena. Lehden nimi oli toki aluksi Maakansa. Tästä esimerkkinä on presidentin valinta vuonna 1925
Toki sellaisia paperilehtiä jää, joilla on pidempiaikainen käyttö.” URANSA alkumetreillä kesällä 1978 Laukkanen kävi kuvaamassa eduskunnan uuden lisärakennuksen harjannostajaisia. ”Sellaistakin on sattunut, että ministeri on perunut kuvauksen, kun ei ole halunnut tulla kuvatuksi työhuoneessa. Kuka enää kaipaa lankapuhelinta. Minulla loksahti suu oikein auki, kun hän puhui ilman papereita ja niin hauskasti, että hyvä jos duunarijengi pysyi tuoleillaan. ”Eduskunnan kuppila oli täynnä rakennusmiehiä haalareissa ja Virolainen tuli puhumaan. Siellä hän näki ensimmäistä kertaa Johannes Virolaisen. Suomenmaa 1908 4. Ja sitten kun kuvattavat ovat toivoneet luonnollisuutta, on uhannut käydä päinvastoin. joulukuuta Maakansan perustamisasiakirja allekirjoitetaan 1908–1909 Kotipaikka vakiintuu Viipuriin 1918 Sisällissota katkaisee lehden ilmestymisen 1925 lehden aktiivinen avustaja Lauri Kristian Relander valitaan tasavallan presidentiksi 1925 Maakansassa aletaan julkaista valokuvia 1929 Ensimmäinen Suomenmaaniminen lehti alkaa ilmestyä. helmikuuta Maakansan toimitilat tuhoutuvat Viipurin pommituksissa 1940 31. 24 8.12.2023 Kuluttajista ympäri maailman on tullut yhä tietoisempia. Lehtikuvauksessa se osattiin ennen paremmin kuin nykyään. En usko, että on kellekään lopulta hyväksi, etteivät inhimilliset piirteet näy”, Laukkanen arvioi. joulukuuta Maakansan näytenumero 1908 30. On halunnut luontoon. Sen aikainen julkisuus ei välittänyt Virolaisesta ollenkaan tuollaista kuvaa.” Laukkanen korostaakin, että roolin takaa pitäisi näyttää useammin ihminen. Se oli loistava performanssi, ja hämmästelin sitä, kun se oli minulle niin uutta. Puolustusministerinä Maakansan ”vahva mies” Juho Niukkanen. Esitetään tavallaan visuaalista paratiisia, jossa kaikki on pelkästään hyvin.” ”1980ja vielä 1990-luvulla politiikan kuvissa tarjottiin lukijalle kuvattavasta ihmisestä tälle ominaisia ilmeitä ja eleitä, jotka toivat näkyviin jotain, mitä ihmiset eivät näe muuten. 1940 18. Karjalan Sanomat jatkaa Lahdessa syyskuussa. Nyt kaikki on hirveän säädeltyä. Lehti lakkaa joksikin aikaa. Politiikkaan on tullut loputtomien poseerausten päättymätön riemu. maaliskuuta. Tarinaa kestää vain jokusen vuoden. Sopii kuin hajuvesi lihapulliin. Hellevaara) Maakansan palvelukseen 1939 Talvisota. 1943 Juho Niukkasen ajamana lehti saadaan uudelleen tuotantoon, nyt Karjalan Sanomina ja jälleen Viipurissa 1944 Viipuri menetetään. ”Sosiaalinen media on vaikuttanut myös politiikan kuvastoon. Rosoa ja huumoria oli paljon enemmän. 1930 Pentti Sorvali ensimmäistä kertaa Maakansan palvelukseen 1933 Urho Kekkonen Maakansan Helsingin kirjeenvaihtajaksi 1936 Ensimmäinen nainen, Kerttu Pulkkinen (myöh. kännykkä. Kyllikki ja Johannes Virolainen saapuivat Paavo Väyrysen kanssa samalla ovenavauksella Virolaisen vaalitoimiston kutsuille 18.1.1982.. Viimeinen Kuopiossa painettu numero. Sitten on sovittu siitä, ja ministeri tulee luontoon tumma puku päällään
”Paavin vierailulla kyllä näkyi, kuinka turvallisuusprotokolla oli silloin väljempi. ”Seuraavana päivänä lauantaina sitten ilmestyi puoluekokouslehti. Suomenmaan hän kuvailee olleen aina hyvin suvaitsevainen toimitus. Mentiin juttuja tekemään ja oli sovittu, että minä lähetän filmirullat. Teknologian kehitystä kuvaa se, että monenlaiset hauskat kömmähdykset eivät ainakaan netissä ole enää mahdollisia. Lehdet yhdistyivät ja jatkoivat Suomenmaan nimellä. Toimituksen juhlista saattoi löytyä ties ketä Demarin ja Nokian Kairamoista ( Aimo ja Kari) makkaratehtailija Erkki Salonojaan ja Neuvostoliiton suurlähetystön väkeen. Ja kuvatekstiksi oli tullut ”Keskustaväki saapuu puoluekokoukseen”.” SUOMENMAAN historiaan mahtuu monta taloudellista kriisiaikaa. Paavi oli saapunut lentokentälle ja häntä oli kuvattu siellä. Näitä ovat Mihail Gorbatšov, Bill Clinton, George W. Eeva Kuuskoski-Vikatmaa sekä Esko ja Kirsti Aho Porin puoluekokouksessa kesällä 1990. Timohan on miehistä rauhallisin, mutta hänestä näki, että taustalla tapahtuu koko ajan, ja hän odotti puhelua.” ”Seuraavana päivänä lähdin lomalle, ja olin ostamassa paristoja Stockmannilla. Tämä tarina tapahtui keskustan Savonlinnan puoluekokouksessa 1984: ”Silloin ei juuri julkaistu värikuvia, mutta savonlinnalaiselta kuvaajalta tilattiin värikuva Olavinlinnasta. Lehti oli aloittanut jo ennen MaakansaSuomenmaata, ja se oli korostetusti pohjoispohjalainen. Ääntenlaskennan tulokset näkyivät kasvoilla. Suomenmaa myötäeli keskustan voitoissa ja kriiseissä kuten ennenkin. Kaikki kivet käännettiin ja pelastajaksi löytyi oululainen Liitto. Varttitunnin julkkisten kuvaaminen juorulehtiin olisi ollut hirveää hommaa.” Jari Laukkanen on kuvannut poliitikkoja kuudella vuosikymmenellä. Kukaan ei estänyt, kun minäkin siinä menin pikku Fiat muiden mukana”, Laukkanen nauraa. Erityisen vakava sellainen osui 1990-luvun alkuun. Ne kehitettiin sitten ohjeiden mukaan Helsingissä”, Laukkanen kertoo. Oli käynyt niin, että painossa filmit olivat menneet toisin päin ja Olavinlinnaan olikin tullut viisi tornia. Se tarkoitti Laukkaselle sitä, että piti saada erilaista kuvaa printtiin ja verkkoon. Elektroniikkaosaston televisiosta näki, kun Jäätteenmäki piti kuuluisaa ”pyytämättä ja yllätyksenä” -puhettaan eduskunnassa. Sivujen 24–26 kuvat ovat poimintoja hänen työuransa varrelta. Lähteenä käytetty Timo Mikkilän historiateosta Sitkeää tekoa – Maakansa–Suomenmaa poliittisilla lehtimarkkinoilla 1908–2008 (Suomenmaan Kustannus Oy, Oulu 2008). Kekkostakin monta kertaa, ja myös maailman suuria nimiä näiden Suomenvierailuilla. LAUKKANEN on ehtinyt kuvata monenlaista ihmistä. Uusi vuosituhat toi digitalisaation. ”Näki, että hän oli odottanut konserttia todella paljon, mutta hän eli kahdessa maailmassa samaan aikaan. Etelän päässä toimitus pieneni aivan minimiin. Sarlund tunnettiin laajoista verkostoistaan ja järjestämistään juhlista. "Kylä eläväksi, kaupunki kotoisaksi" oli keskustan slogan syksyn 1984 kunnallisvaaleissa.. Bush ja paavi Johannes Paavali II. Täytyy olla tyytyväinen, että on saanut tavata ja kuvata ihmisiä, jotka tekevät jotain merkityksellistä. Sitten taas Indonesiassa oli silloin päällä isot mellakat, ja samassa Suomenmaassa oli kuva, jossa Indonesian poliisi pamputti mielenosoituksessa. Ajoin kiireesti Joensuuhun, että saisin rullat lentokoneeseen. Traagiset, Anneli Jäätteenmäen eroon johtaneet tapahtumat näkyivät toimituksessakin. Se on työn kannalta mielekästä. 8.12.2023 25 Lainasin kerran oman takkini, että saatiin kuvat näyttämään luonnollisemmilta.” LAUKKASEN alku-uralla Suomenmaan päätoimittajana oli Seppo Sarlund. Verkkoonkin Suomenmaa meni uudella vuosituhannella. Nuoret toimittajat ovat olleet koko ajan oppineempia ja valistuneempia. Etelä-Suomeen keskittynyt Suomenmaa sai nyt vahvan jalansijan Pohjois-Pohjanmaalta. Edellisenä iltana Timosta ja sitten tv:stä katsoessa ymmärsi, että tämä oli tässä”, Laukkanen muistelee. Sitten kuvaajienkin piti päästä kentältä kaupunkiin kuvaamaan paavia seuraavissa kohteissa, ja me vain lyöttäydyimme paavin autoletkan perään. Savonlinnan puoluekokous kesällä 1984. Timo Laaninen työskenteli Suomenmaassa pitkään, siirtyen aina välillä keskustaministerien erityisavustajaksi. ”On ollut mielenkiintoisia ja hyviä työtovereita. Vuonna 2003 toimitukselle oli varattu Bruce Springsteenin konsertin liput, ja avustajana juuri aloittanut Laaninenkin saapui mukaan. Laukkanen kuvaa 1990-luvun alkua ”hurjaksi ajaksi”, kun samalla myös tapahtui politiikassa niin paljon. Toinen poikkeuksellisen verkottunut päätoimittaja oli Lauri Kontro, jolla oli tapana aloittaa aamunsa pitkillä soittokierroksilla
Korona oli myllännyt eduskunnan arjen maaliskuussa uusiksi. Karjalan Sanomat lakkaa ilmestymästä kesäkuussa. Yt-neuvottelujen jälkeen väkeä vähennetään. Matti Vanhanen eduskunnan puhemiehen edustustiloissa 29.4.2020. Annika Saarikko, Juha Sipilä, Anu Vehviläinen ja Timo Laaninen keskustan vaaliristeilyllä 7.2.2015. 1946 Maakansa aloittaa ilmestymisensä uudestaan, nyt Helsingissä 1952 Kekkosen ”pyjamantaskupuhe” skuupataan yksinoikeudella 1953–1962 Maakansa ”Kekkosen äänitorvena” 1965 Maakansasta Suomenmaa 1970-luku Tohtorien taisto jakaa keskustaa – ja Suomenmaata 1980–1981 Suomenmaa tasapainoilee keskustan puheenjohtajaja presidenttiehdokaskiistojen tiimellyksen keskellä 1991 Suomenmaa virittelee laajenemista Viroon 1994 Oululainen Liitto pelastaa Suomenmaan taloudellisista vaikeuksista. 2019 Vaalitappio johtaa jälleen yt-neuvotteluihin. Kevään vaaleissa keskusta nousi pääministeripuolueeksi.. Keskustan kirvelevä vaalitappio näkyi Kiviniemen olemuksessa. 2016 Suomenmaan printtilehti muuttuu sanomalehdestä kerran viikossa ilmestyväksi aikakauslehdeksi. 2023 Vaalitappio tuo leikkauksia. Lehdet jatkavat yhdessä Suomenmaan nimellä. 1994 EU-kysymys kuumentaa myös Suomenmaan sivuja 1999 Suomenmaa aloittaa verkkojulkaisemisen 2011 Keskustan vaalitappio vie rahoitusta myös Suomenmaalta. Paperilehti ilmestyy enää kerran kuukaudessa. 26 8.12.2023 Sh utt ers to ck / Su om en m aa 1945 Levikki romahtaa. Viimeinen paperinen numero ilmestyy joulukuussa. Jyrki Katainen, Anni Sinnemäki ja Mari Kiviniemi eduskuntavaali-iltana 17.4.2011
Taloustilanne on haastava, ja osa suomalaisista uhkaa pudota luotettavan tiedon ulkopuolelle. TEKSTI: HENNA LAMMI Reportaasi Sh utt ers to ck / Su om en m aa. 8.12.2023 27 Luova tuho. Media-ala on isojen kysymysten edessä
Hän pitää moniäänistä ja luotettavaa mediaa tärkeänä monesta näkökulmasta. Tilaajatulot ovat pienentyneet, palkkakulut sekä jakeluja muut kustannukset kasvaneet. “Meillä ei ole yhteistä visiota, miten me huolehdimme siitä, että lehdistö säilyy ja kansalaiset saavat tietoa halki Suomen.” Ahon mukaan Suomessa kaupallisen median toimintaedellytykset ovat luvattoman huonot, eikä tilannetta ole mikään hallitus tai puolue ollut valmis muuttamaan. Ilman luotettavaa mediaa disinformaatio ja väärä tieto leviävät nopeasti. Tällä hetkellä Suomessa ei ole pysyvää mediatukijärjestelmää, kun esimerkiksi Tanskassa valtio tukee journalismia vuosittain suoraan ja epäsuorasti yhteensä 200–300 miljoonalla eurolla. “Suomeen tarvitaan todella mietitty ja mahdollisimman tasapuolinen mediatuki niin kuin muissakin Pohjoismaissa. “Tiedämme tutkimuksista, että kunnissa, joissa paikallinen lehti lakkautetaan, ihmisten kiinnostus politiikkaan vähenee ja äänestysprosentit laskevat, koska kukaan ei ole kertomassa alueen poliittisista tapahtumista”, Aho havainnollistaa. Suomalaiset journalistit tekevät työtä luottamuksen eteen joka päivä. MEDIAN tulevaisuus ei ole mikään pikkujuttu. “Jaan huolen siitä, että meille voi syntyä maantieteellisiä katvealueita, joilla ei esimerkiksi ole paikallislehtitoimintaa tai radio ei kuulu”, Ovaska aloittaa. Yleinen taantuma vielä siihen päälle”, Holmberg toteaa. Katseet kääntyvät valtioon. Esimerkiksi Venäjällä kansa on saatu uskomaan, että Ukrainassa on natsihallitus. “Journalisteja irtisanotaan ja lehtiä lakkaa ilmestymästä, mutta luovaa tuhoa tyydytään seuraamaan sivusta”, Aho sanoo. Aho on tavannut vuosien aikana liudan poliitikkoja ja lopputulos on aina sama: moniäänistä ja riippumatonta mediaa pidetään tärkeänä, mutta mitään ei tapahdu. Mallia pitäisi ottaa muista Pohjoismaista. Hän yhtyy näkemykseen yhteisen vision puutteesta. “Tässä ei olekaan kyse siitä, että pitäisi tukea suomalaisia mediayhtiöitä, vaan isommista asioista.” MITÄ NYT sitten pitäisi tehdä. Jos esimerkiksi itänaapuri yrittää jatkossa vaikuttaa Suomen vaaleihin, disinformaation levittäminen on helppoa uutiskatvealueilla. “Taloudellinen yhtälö on hyvin haasteellinen. 28 8.12.2023 J ournalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho istuu videoyhteyden päässä ja huokaa. Alan kannattavuus sakkaa. Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg sanoo, että suurin ongelma on raha. Emme voi poistaa netistä disinformaatiota, voimme ainoastaan tarjota tietoa”, Aho kuvaa. “Suurin haaste on tässä digitalisoituvassa maailmassa saada riittävästi tuloja laadukkaan sisällön tuottamiseen, kun samanaikaisesti luotettavalle tiedolle on entistä enemmän tarvetta”, Holmberg kuvaa. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että vain eliitti tai pieni osa kansasta seuraa mediaa ja luottaa sen sanaan. LIIKENNEJA VIESTINTÄVALIOKUNNAN puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) vastaa puheluun työmatkalta Britanniasta. Digitaalisen ympäristön mainostulot valuvat pois Suomesta. Mediatalot pusertavat ahtaassa raossa. H e i k ki S au kk om a a / L e ht iku v a Hanne Aho.. Muutama kymmenen miljoonaa tekisi ihmeitä”, Holmberg sanoo. AHO JA HOLMBERG katsovat asioita työmarkkinapöydissä eri puolilta, mutta tilannekuva alan haasteista on hyvin sama – ja myös ratkaisuehdotukset. “Sinä päivänä, kun jotain tapahtuu, luottamus pitää olla jo luotuna. Median pitäisi kyetä tuottamaan kaikille suomalaisille rakennuspalikoita maailmankuvan rakentamiseksi. Toinen keino voisi olla alentaa arvonIlman luotettavaa mediaa disinformaatio ja väärä tieto leviävät nopeasti. Tuoreimpien tilinpäätösten mukaan jopa 40 prosenttia pienistä lehtiyhtiöistä teki viime vuonna tappiota. Viime kädessä on kyse demokratiasta ja koko maan huoltovarmuudesta. Kansanedustaja puhuu niin kansan sivistyksestä kuin kansallisesta turvallisuudesta
Medialiiton Holmbergin mukaan olisi tärkeää, että yhtiö keskittyisi yleisradiotoimintaan eikä julkisilla varoilla syötäisi tilaa yksityiseltä medialta. “Toimijat pitäisi myös saada kantamaan vastuuta, sillä ne tienaavat laittomilla sisällöillä ja disinformaatiolla”, hän huomauttaa. “Euroopan unionin pitäisi päästä verottamaan somejättien toimintaa niin, että siitä tulisi tuloja valtioiden kassoihin. “Kun media ja omistus keskittyvät, niin se tietysti vähentää median moniäänisyyttä”, kansanedustaja Ovaska sanoo. “Alennettu arvonlisävero olisi yksinkertainen, tehokas ja tasapuolinen, koska kuluttaja tekee kohdennuksen ostaessa tai tilatessa”, Holmberg huomauttaa. Aho toivoisi, että myös suomalaiset mainostajat ja yritykset ymmärtäisivät oman roolinsa. Kirjojen kohdalla Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo jopa korottaa veroa 14 prosenttiin. Kuulemiset ovat juuri alkaneet. Ovaska istuu työryhmän jäsenenä. Holmbergin mielestä EU:n pitäisi säädellä jättiläisten toimintaa tarkemmin ja tavoitella reilua kilpailua. Se on ollut keino pitää paikallisia lehtiä hengissä. Ovaska pitää tukea vähän ongelmallisena. Hänestä on tärkeää, että Yleisradion roolia, rahoitusta ja suhdetta sekä kansalliseen muuhun mediaan että sosiaalisen mediaan mietitään, mutta lopputuloksesta ei voi vielä sanoa mitään. “Mutta on vaikea nähdä, että ainakaan tämän oikeistohallituksen aikana mitään tällaisia uusia tukimuotoja olisi luvassa. Lukijoille tilanne näyttäytyy etenkin niin, että samoja juttuja kierrätetään eri lehdissä. Usein konserneilla on ollut myös lihaksia kehittää toimintaa, kuten digitaalisia palveluita. “Tarkoitus on auttaa mediatoimijoita, mutta se on vain tuki Postille. Sen avulla turvataan viisipäiväistä jakelua. Tuloksia tulee ehkä loppukeväästä 2024. Aina ei ole ollut takeita edes lehtien saapumisesta perille. Osa valtion mediapolitiikkaa on myös Yleisradio, jonka roolia pohtii tällä hallituskaudella parlamentaarinen työryhmä. Holmberg muistuttaakin, että haastavista ajoista J ari La u kk a n e n Jouni Ovaska.. Suomi on saanut median keskittymisestä jopa EU:lta huomautuksen sananvapausongelmasta. Se on myös yksi syy lehtitilausten peruuttamisiin”, Journalistiliiton Aho kertoo. Medialiiton Holmberg huomauttaa, että konsernikehitys ei ole ollut yksistään huono asia. Tällä hetkellä Suomessa lehdistöä tuetaan jakelutuella, joka menee käytännössä valtion omistamalle Postille. “Se on niin laajaa, ettei sitä voi olla kukaan huomaamatta. YKSI suomalaisen median kannattavuuteen oleellisesti vaikuttava asia ovat maan pitkät välimatkat – ja kalliit jakelukustannukset, jotka ovat viime vuosina nousseet jopa kymmenillä prosenteilla. Ovaskan mielestä kyse ei ole edes kauhean isoista summista. MEDIAN kannattavuutta syö myös mainostulojen valuminen kansainvälisille suuryrityksille, Googlelle ja Metalle. “Lainsäädäntö ei oikein elä tätä päivää”, hän huomauttaa. Suomalaisessa mediassa mainostaessa hyöty jää Suomeen.” TIUKOISSA taloustilanteissa mediatalot ovat päätyneet selviämään esimerkiksi yhdistymällä ja muodostamalla konserneja. Muissa Pohjoismaissa mediat on pääosin vapautettu kokonaan arvonlisäverosta, mutta Suomessa lukemista verotetaan kymmenen prosentin verokannalla. MYÖS Ovaskan mielestä valtion pitäisi tukea mediaa pohjoismaisen mallin mukaan niin, että luotettavilla toimijoilla olisi taloudellisesti vakaa pohja. Ja jos ihmisten kiinnostus journalistisia tuotteita kohtaan vähenee, he sammuttavat tiedonjanonsa jotenkin muuten, kuten sosiaalisessa mediassa – mikä taas altistaa disinformaatiolle. 8.12.2023 29 lisäverokantaa. Jos saataisiin laajempi mediatuki, toimijat voisivat oikeasti arvioida sen rahan käyttöä”, hän pohtii. “Postin kuljettaminen asiakkaalle on ollut pitkään jumalattoman kallista ja hyvin vaihtelevaa eri puolilla Suomea”, Aho huomauttaa. “Heidän soisi ymmärtävän, että mainostaessa Googlessa tai Facebookissa raha menee taivaan tuuliin. Päinvastoin hallitus leikkaa esimerkiksi laajakaistatukea, se kertoo siitä politiikasta.” Ovaskan mukaan median verotusta pitäisi arvioida kokonaisuutena uudelleen, sillä esimerkiksi podcasteja verotetaan tällä hetkellä 24 prosentin arvonlisäverolla. Ei voi mennä niin, että meillä on Euroopan ulkopuolisia vapaamatkustajia”, Ovaska sanoo
Median tehtävä on kuitenkin kysyä ja välittää tietoa, ei olla osapuoli. Moni haluaisi tehdä työnsä paremmin, mutta ei kiireen takia pysty. Keinoa käytti muun muassa Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump, joka usutti kannattajansa uskomaan, että media on puolueellinen eikä siihen voi luottaa. Nykyinen mediaympäristö on hajanainen, monikanavainen ja pirstaleinen. Nyt näyttää siltä, että päivittäinen uutistuotanto siirtyy verkkoon, mutta paperi pitää pintansa etenkin harvemmin ilmestyvissä paikallisja aikakauslehdissä. YKSI tämän ajan ilmiö on median ja poliitikkojen välisen jännitteen kasvu. “Niistä tulee luksustuotteita, joita nautitaan viikonloppuisin ja joilla on oma arvonsa samalla tavalla kuin vaikka kirjalla”, Aho ennustaa. Kymmenen viimeisen vuoden aikana työn määrä on kasvanut valtavasti, mutta samalla journalistien määrä on vähentynyt noin 40 prosentilla. Monet lehdet ovat onnistuneet digitilaajamäärien kasvattamisesta. Paikallislehtiä jaetaan pitkään kerran viikossa ja suurempia lehtiä päivittäin ainakin asutuskeskuksissa”, Holmberg kertoo. “Tilaajan maksama raha pitää laittaa juuri uutistuotantoon ja journalismiin, ei kuljetuksiin. Esimerkiksi nuoret aikuiset ovat löytäneet Helsingin Sanomien digipalvelut. “llmestymispäivät vähenevät varmasti, mutta printti on kestänyt kauan ja tulee varmasti kestämäänkin. Uusia alustoja ja välineitä tulee koko ajan. Tilanne aiheuttaa haasteita esimerkiksi faktojen tarkistamisessa ja asioiden taustoittamisessa”, Aho kuvaa. Aho ei pidä uutisten siirtymistä kokonaan verkkoon välttämättä huonona asiana – korkeiden jakelukustannusten vuoksi. Jännitteet kuuluvat asiaan, mutta vaarana on, jos mediaa aletaan horjuttamaan instituutiona, silloin horjutetaan myös yhteiskunnan muita instituutioita”, Holmberg pohtii. “Yksittäisiä juttuja ja medioita saa ja pitääkin kritisoida siinä missä yksittäisiä poliitikkoja tai puolueita. Tässäkin piilee kuitenkin vaaran paikka: myös digiin siirtyminen voi pudottaa ihmisiä kärryiltä. MEDIA-ALAN myllerrys, taloudelliset haasteet ja toimintaympäristön muutokset näkyvät myös toimittajien arjessa. Kaikki eivät ole valmiita maksamaan digitaalisista sisällöistä. Journalistiliiton Ahon mukaan yhä useampi suomalainen on havahtunut siihen, että myös digitaalinen journalismi maksaa. PAPERILEHDEN kuolemaa on ennustettu vuosia. 30 8.12.2023 huolimatta Suomessa on nähty vain vähän lehtikuolemia. SUURI kysymys tulevaisuudessa on se, kuinka hyvin kuluttajat alkavat maksaa digitaalisista sisällöistä. Usein toimittajan on tuotettava materiaalia useisiin eri kanaviin – ja niitä on myös seurattava. Jukka Holmberg. “Jos toimittaja kyseenalaistaa esimerkiksi poliittisen päätöksen, hän ei tee sitä omista lähtökohdistaan vaan siksi, että kansalaisten pitää saada tietää päätöksen taustat.” Mediasta osapuolen tekeminen on suoraan populismin käsikirjasta. “Tämä voi olla myös sukupolvikysymys, mutta joka tapauksessa ilmassa on hyviä merkkejä”, Aho kertoo. Journalismi on työvoimavaltaista käsityötä, ja siksi kallista.” Samoilla linjoilla on myös Holmberg. Erot ovat suuret, eturintamassa kulkevat iltapäivälehdet. USEIN KUULTU kritiikki on, että yksittäisillä toimittajilla tai medialla olisi jokin piilotettu agenda. Suomalaiset olivat pitkään nihkeitä ostamaan verkkosisältöjä, mutta aivan viime vuosina on nähty myönteistä kehitystä. “Samalla työn tempo on hirveän paljon nopeampi ja keskeytyksiä on paljon. Samoin väitetään, että toimittajat ovat liian heterogeeninen joukko kaupunkilaisia, nuoria ja koulutettuja. Ahon mukaan jotkut yksittäiset poliitikot ovat lähteneet tekemään mediasta vihollista. M a r ia M ik las. “Monesti olen miettinyt, että jos saisin jotain toivoa, niin sitä, että tehtäisiin vähemmän ja laadukkaampaa.” Ahosta uusista mediakanavista maksettu hinta on liian kova: journalistit ovat kuormittuneita, mielenterveysongelmat ja tyytymättömyys omaan työhön ovat lisääntyneet. Digiin siirtyminen voi pudottaa ihmisiä kärryiltä
Vihreä lanka lakkautettiin vuonna 2019, Suomenmaa jatkaa ensi vuoden alusta pelkästään verkkomediana. YKSI LUKUNSA median moniäänisyydessä ovat poliittiset lehdet, jotka ovat niin ikään eläneet turbulenssia aikaa. Aho kertoo seuranneensa surullisena kehitystä, jossa puolueet ovat valmiita ajamaan lehtiään alas. Ahon mukaan nuoret ovat itse asiassa vanhempia sukupolvia taitavampia erottamaan netin sisällöistä faktat fiktiosta. Omassa mediassa puolueet saavat tuotua omia näkökulmiaan esiin. Paljon puhutaan siitäkin, että nuoret ovat vain TikTokissa, mutta se ei ole koko kuva. Poliittinen media on kuitenkin tärkeä, sillä se tuo omia näkökulmiaan keskusteluun ja aktivoi ihmisiä demokratiaan”, Holmberg sanoo. Ahon mukaan on kuitenkin selvää, että journalistit noudattavat tiettyjä vallitsevia käsityksiä yhteiskunnasta. “Toivoa on siinä, että meillä medialukutaito myös pysyy korkealla”, Aho päättää. Tai rokotteiden kohdalla ajatellaan, että tutkimustietoon perustuen rokotukset säästävät ihmishenkiä. “Media toistaa yleisellä tasolla hyväksyttyä maailmankuvaa. Itsekriittisyys on hirveän tervettä.” MONENLAISIA harmaita pilviä on ilmassa, mutta aivan toivoton suomalaisen median tilanne ei ole. Toisaalta monet journalistit ovat somessa esillä. Voi sanoa, että journalismi on pääosin hyvin keskiluokkaista, keskikokoista ja keskimittaista”, Aho muotoilee. Yksi taustalla oleva kehitys on kenties se, että mielipiteen ja uutisjutun erottaminen voi olla vaikeaa digimaailmassa. Suomessa sellaiseen ei ole resursseja. Shutte rstock / Suom enm aa. “Jos katsotaan kansainvälisesti, meillä on vahva luottamus mediaan, medialukutaitoinen kansa ja hyvätasoinen lehdistönvapaus”, Medialiiton Holmberg kiteyttää. Esimerkiksi New York Timesissa uutisjuttujen kirjoittajat eivät kirjoita koskaan kolumneja, jotta ne eivät menisi lukijalta sekaisin. “Kun puoluelehti tarkastelee omaa porukkaa kriittisesti, se antaa valtavan lisäarvon puolueen sisäiselle työlle ja sen kehittämiselle. 8.12.2023 31 Journalistiliiton puheenjohtaja on miettinyt kritiikkiä paljon. Lukijoilla voi herätä aivan aiheellinen huoli siitä, että pystyykö voimakkaita mielipiteitään näyttävästi esittelevä henkilö puolueettomiin juttuihin. Puolueiden pitäisi ymmärtää, että puolueen lehden ja puolueen viestinnän arvo on erilainen. Somen suosiosta huolimatta nuoret luottavat perinteiseen mediaan. Ahon mielestä heidän pitäisi olla tarkkana siitä, missä asioissa esittää mielipiteitään. “Näyttää siltä, että digitaalisuus on siinäkin se ratkaisu, jota kohti on menty. Esimerkiksi talousjournalismissa on pohjavireenä se, että talouskasvu on hyvä asia. Tulevaisuudessa tärkeintä medialukutaitoa onkin se, että kuluttaja osaa erottaa toisistaan eettisiin ohjeisiin sitoutuneet journalistit ja verkon muut sisällöntuottajat toisistaan
32 8.12.2023 Monttuja ja mutkia Reportaasi
Suomenmaa ajoi maan surkeimman tien päästä päähän. 8.12.2023 33 Suomen tiestön korjausvelka kasvaa, eikä nopeaa parannusta ole näköpiirissä. TEKSTI: HENNA LAMMI JA SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ
Ja se, mitä tulee, menee valtaväylien korjaamiseen. Ensimmäinen kärrytie tässä oli jo 1600-luvulla”, Severinkangas tietää. Tie on jäässä ja lanattu ennen talvea. Tuorein Suomen surkein tie löytyy Vihdistä Uudeltamaalta. Onnettomuusyönä tien kunto oli vaihteleva. Niin vaikuttaa käyneen myös Revonlahden ja Siikajoen välisellä tieosuudella silloin, kun kilpailuun otettu valokuva on napsaistu. “Olimme täällä erittäin hyvillämme, että veimme kisan. Siikajoki on yksi niistä maalaispitäjistä, jotka ovat uskoneet uusiutuvan energian paikkaavan kuntataloutta. Suuri osa niistä on tehty vanhojen kulkureittien päälle vähitellen, jolloin niiden kantavuus ei vastaa nykytarpeita. “Käytännössä tie mutkittelee vieressä kulkevan Siikajoen mukaisesti. Monilla rekkakuskeilla ei ole aina varmuutta siitä, ovatko tiet turvallisia. Reissun jälkeen tosin ehdittiin julkaista vuoden 2023 kisan voittaja. Suomessa on 27 000 kilometriä sorateitä. Auto kallistelee vuoroin vasempaan, vuoroin oikeaan. Jyrkkiä mutkia on koko ajan. Valo on lämmin ja oranssi. Metsänrajan takana tuikkivat tuulimyllyjen propellit. Olemme Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoella. “Luulen, että pääteihin panostamisesta johtuen teiden käyttäjien tyytyväisyys on Suomessa korkealla tasolla. Se pahin tapahtui vuonna 2004 yhdellä Suomen tärkeimmällä väylällä, nelostiellä. Seuraus on pienempien teiden rappeutuminen. Raskasta kuormaa kuljettanut rekka ja täydessä lastissa ollut linja-auto törmäsivät Konginkankaalla. 23 ihmistä kuoli. Kolmi-, nelija viisinumeroiset tiet ovat usein maaseututeitä, joissa korjausvelkarästejä on paljon. Maisemaa halkovat peltoaukiot ja isot talot, osa uudenkarheita. Eikä kaikki ole täydellistä pääteilläkään. “Kun korjausvelka kasautuu, jossain vaiheessa teiden kunto romahtaa”, Takalammi summaa. Paikalle pitäisi tulla kelirikon aikaan, kun maa on kostea ja tie osaksi kuravelliä. Osaksi tie on asfaltoitu, mutta surkeimman tien titteli irtosi soraosuudelta. Teiden kunnon voi Takalammin mukaan päätellä usein teiden numerosta. Korjausvelkaa on paljon, mutta rahaa niiden korjaamiseen ei. Severinkangas on lupautunut paikallisoppaaksi ja kartanlukijaksi, kun ajamme tien läpi. Hybridiauton kyydissä takamuksen alla tuntee tasaisen tärinän. Mutta mahdottomuuksiin hekään eivät kykene, kun rahaa ei ole.” VALTION budjetissa irtoaa joka vuosi rahaa teiden korjausvelkaan. Tähän aikaan vuodesta ei saa aidointa kuvaa kulkuväylän koloista ja kuopista. “Ammattiliikenteestä tulee edelleen Teiden huonosta kunnosta tulee palautetta päivittäin, kertoo Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas.. Takalammin mukaan puutteita on etenkin talvikunnossapidossa, varsinkin yöaikaan. Mutta nyt toimituksen Toyota kaartaa Siikajoentielle, maantielle numero 807. Tilanne ei ole uusi. Takalammin mukaan sitä ei vain tule tarpeeksi. Se on sinänsä perusteltua, sillä valtaväylillä liikennettä on paljon. Jos ajaa Helsingistä Lappiin kerran vuodessa nelostietä pitkin, ei synny todellista kuvaa Suomen teiden kunnosta”, Takalammi pohtii. Ne tietävät hänen mukaansa hyvin kriittiset kohteet. Voittajakuvassa tien kantavuus on pettänyt niin pahasti, että auto on vajonnut tiehen. Takalammin mukaan pieni sadealue oli kulkenut Konginkankaan yli ennen onnettomuutta. Korjauksia on siirretty vuosi toisensa perään ja tiet ovat ajautuneet entistä kurjempaan jamaan. Teiden korjauksista vastaavat ELY-keskukset ja niiden korjaustarpeita priorisoidaan muun muassa liikennemäärien perusteella. Surkein tie -kisaan osallistuttiin valokuvalla. Se vei huomion Suomen tiestön huonoon kuntoon”, takapenkillä istuva Siikajoen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas sanoo. “ELY-keskuksissa tehdään välillä suoranaisia ihmeitä sillä pienellä rahalla, joka niillä on käytettävissä. Täältä löytyy tie, joka äänestettiin viime vuonna koko maan surkeimmaksi Suomen Kylät ry:n ja Suomen Tieyhdistys ry:n kilpailussa. 34 8.12.2023 M arrasaurinko killottaa matalalta. “Kisan jälkeen tielle on tehty joitain parannuksia”, Severinkangas kertoo. Liukasta tietä ei ollut yöaikaan huollettu. OHUT lumikerros peittää maiseman. Takalammin mukaan tilanteesta ei voi syyttää Väylävirastoa tai ELY-keskuksia. SUOMEN tieyhdistyksen toimitusjohtajan Simo Takalammin mukaan maan surkeimmaksi valittu maantie 807 on hyvä esimerkki siitä, millaisessa kunnossa monet maaseudun tiet ovat
8.12.2023 35 Suomessa on 27 000 kilometriä sorateitä.
Myös keskustalaiset ovat nousseet Turun tunnin junasta takajaloilleen varsinaissuomalaisen puheenjohtajansa Annika Saarikon johdolla. Hankkeesta on ministerin mukaan löydettävissä säästöjä, ja niitä on jo löytynyt. “Ei tätä kukaan voi sellaista vauhtia ajaa”, Severinkangas sanoo. “Päällystysmäärärahat ovat hämmästyttävän alhaiset. “Missä ohjelmassaan perussuomalaiset on luvannut, että tiet pistetään kuntoon ja rahaa löytyy helposti”, hän kysyy. “Lopulliset kustannukset on tarkoitus painaa mahdollisimman alas ja hanke toteutetaan järkevissä pätkissä”, hän lupailee. Pidemmällä suoralla 70 kilometriä tunnissa paukahtaa kuitenkin rikki. Nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa, mutta käytännössä jotain aivan muuta. Teiden kunnon vaikutuksesta turvallisuuteen ei puhuta turhaan.” MAANTIE 807 kulkee Revonlahden ja Siikajoenkylän välillä, soratien osuus on 11 kilometriä. Vaikka tie on mutkikas ja huonokuntoinen, suuremmilta onnettomuuksilta on vältytty. Tieyhdistyksen Takalammi pitää ensi vuoden 240 miljoonan euron rahoitusta hyvänä. Ministerin mukaan hallituksen tavoite on saada tiestön infra parempaan kuntoon niissä raameissa, joissa se on taloudellisesti kestävää. “Se on historiallisen suuri satsaus.” YKSI eniten arvostelua herättänyt hallituksen liikennehanke on miljardeja maksava Turun tunnin juna. LIIKENNEJA VIESTINTÄMINISTERI Lulu Ranteen (ps.) mukaan korjausvelan kasvun pienentäminen edellyttäisi tasaista ja merkittävästi suurempaa rahoitusta kuin siihen on koskaan kohdistettu. Koko vaalikaudella rahaa osoitetaan 520 miljoonaa euroa. Velka on niin suuri, ettei sen kasvua voida pysäyttää yhdessä vaalikaudessa. Ministeri Ranteen mukaan ratahankkeiden kohdalla on hyvä huomata, että ne ovat aina kustannushyötysuhteeltaan heikompia kuin tiehankkeet. Hiljalleen se pitäisi kutistaa laskusuuntaiseksi. “Tämä edellyttää kuitenkin muun muassa sitä, että onnistumme kilpailuttamisissa ja hinnat eivät jatka nousuaan”, Ranne sanoo sähköpostitse Suomenmaalle. Siksi Ranne puhuu mieluummin teiden korjausvelankin kohdalla kasvun taittamisesta. “Yhdessä vuodessa ei tehdä ihmeitä. Hän vertaa tilannetta valtionvelkaan. Tiet ovat tulleet elinkaaressaan siihen pisteeseen, että niiden käyttöikä alkaa olla lopuillaan. “Viime vuosien velkarallin jälkeen tällainen ratkaisu voi olla hämmentävä”, Ranne kuittaa. Jos liki puolet rahasta käytetään etupainotteisesti, miten seuraavan kolmen vuoden rahoituksen käy. 36 8.12.2023 palautetta samanlaisista tilanteista. Häntä kuitenkin huolettaa koko vaalikauden tilanne. Kustannushyötysuhde on parempi kuin muissa isoissa ratahankkeissa. Niin ei kuitenkaan näytä käyvän, vaikka perussuomalaiset istuvat hallituksessa. Tieyhdistyksen Takalammi ei halua ottaa tunnin junaan kantaa. Juna-asemillekin täytyy jollakin päästä, ja monet autoilijat lähtevät liikkeelle kodeista, jotka sijaitsevat pienten ja huonokuntoisten teiden varsilla. Takalammin mukaan tiemäärärahat täytyisi pitää valtion budjetissa sillä tasolla, ettei korjausvelka pääse enää kasvamaan. Ranteen mukaan päällystyskilometrejä tulee olemaan ensi vuonna niin paljon, että velan kasvu on mahdollista pysäyttää vuodeksi. Hän puhuu tiukan euron politiikasta, jossa jokaiselle eurolle on saatava enemmän vastinetta ja töitä tienrakennusalalle. “Tähän on mahdollista päästä muun muassa entistä paremmalla ja tarkemmalla suunnittelulla ja kilpailutuksella.” Ranne huomauttaa, että hallitus toteuttaa vaalikauden aikana lähes kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelman. Tapahtuman jälkeen tie kunnostetaan aina uudelleen. “Jos jotain on sattunut, ne ovat olleet risteysonnettomuuksia.” Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Keskustan suunnalta on arvosteltu muun muassa sitä, ettei korjausvelkaan panostaminen ole riittävää, kun kustannukset nousevat ja korjattavaa tulee koko ajan lisää. Hän sanoo, että hanketta on mahdollista toteuttaa osissa, jotka hyödyttävät kuntien kasvua ja kehittymistä. O lli Ala ko rva Tämä kuva toi vuoden 2022 surkeimman kylätien tittelin.. Väyläviraston marraskuisen tiedotteen mukaan Suomessa luokitellaan huonokuntoiseksi peräti 800 maantiesiltaa. Ministeri Ranne hämmästelee puolueensa lupauksiin viittaamista. Pitäisi saada tae myös tulevista vuosista.” SUOMEN teiden kuntoon laittaminen oli yksi perussuomalaisten keskeisimpiä lupauksia ennen eduskuntavaaleja. Hän korostaa, ettei hallitus investoi velaksi. Tiet tarvitsisivat kunnon perusparannuksen. Tie on niin mutkainen, että monena vuonna sitä pitkin on huristeltu rallikilpailu, Siikajokiralli. Konginkankaasta ei ole opittu mitään. Paikalliset ovat tottuneita. Miten siihen riittää rahaa, vaikka teiden korjausvelkaan ei, moni on kysynyt. Hanke etenee, vaikka asiantuntijat ovat arvioineet sen kustannushyötysuhteen olemattomaksi. TIEYHDISTYKSEN Takalammin mukaan Suomen maantieverkosto on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen, pääosin 1960-luvulla. Kesällä 2023 päällystettiin teitä vähemmän kuin kertaakaan 1960-luvun jälkeen.” Kriittisimpiä ovat sillat. Toimituksen auton mittarilukemat pysyvät maltillisina. “Sanotaan nyt näin, että siellä Helsingin ja Turun välillähän kulkee jo rata”, Takalammin muotoilee. Hän kuitenkin huomauttaa, että liikenteessä tärkeää on ketjuajattelu. Petteri Orpon (kok.) hallitus laittaa ensi vuonna teiden korjausvelkaan 240 miljoonaa euroa
8.12.2023 37 Konginkankaasta ei ole opittu mitään.
Eduskunnan rappusia edestakaisin ravatessa sukat kuluvat tiuhaan. Ehkä Lohella oli niille akuutti tarve. Samalla ”Kekkoslovakian” kauden järisyttävimmät ulkopoliittiset häiriötilat, yöpakkaset ja noottikriisi tuntuvat kutistuneen mittakaavaltaan jonnekin herneen tai rusinan kokoluokkaan. Sitä Apollon tietäjä ei tiedä, olisivatko ne sopineet Antti Kaikkoselle. Kaikkonen kuvaili hiljattain Facebookissa, kuinka hän palattuaan työreissulta Yhdysvalloista kertoi vaimolleen innokkaasti kaikesta kokemastaan ja näkemästään: tekoälystä, autonomisten asejärjestelmien regulointitarpeesta ja niin edelleen. Kun SDP:ssä etsittiin Honka-liiton kariuduttua omaa ehdokasta vuoden 1962 presidentinvaaleihin, jänikseksi leikkiin lähti lopulta Rafael Paasio, monelle tuntematon nimi. Tuossa on esityslista.” Miltähän mahtaisi Ahdin naama näyttää. Uutiset hallituksen rajapäätöksistä saivat tietäjän mielikuvituksen jopa hahmottelemaan tilannetta, jossa idänsuhteiden legenda Ahti Karjalainen herätettäisiin vuosikymmenten jälkeen syväjäästä tähän päivään. Paasio oli vastahakoinen, sillä kaikki tiesivät, että Urho Kekkonen valitaan. Hatunnosto sille! Ehdokkuus on aina kunnianosoitus demokratialle. Lopulta päätöksen tehneessä puoluetoimikunnan kokouksessa Paasio sai kaikkien muiden äänet paitsi itsensä. Hän olisi saattanut tarvita uusia sukkia vielä kipeämmin. Sekään ei niin kovin tavatonta ole. DEMAREIDEN Jutta Urpilainen lähti kuin lähtikin pitkäksi venyneen harkinta-ajan jälkeen SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Historia tuntee tapauksia. Apollon tietäjä tosin kuuli, että sukat olivat lopulta Lapin miehelle vääränkokoiset. Lohi intoutui korottamaan hintaa peräti 310 euroon, kun puoluesihteeri Antti Siika-aho järjesti huutokaupan presidenttiehdokas Olli Rehnin nimellä varustetuista sukista. ”Voisitko Ahti mennä johtamaan valtioneuvoston istuntoa. Voi olla, että Urpilainen ei edes halua Mäntyniemen kultaiseen häkkiin, mutta puolueen edun nimissä jonkun pitää uhrautua. SUOMEN ja Venäjän suhteet ovat – toki syystäkin – vajonneet sille tasolle, että YYA-Suomessa kasvanutta Apollon tietäjää välillä jo hieman hirvittää. Puoliso huomautti Kaikkosta reikäisistä sukista ja kehotti vaihtamaan ehjät jalkaan. Mutta senkin ymmärtää, että Urpilainen pohti ehdokkuuttaan pitkään. 38 8.12.2023 KANSANEDUSTAJA Markus Lohi tuli hankkineeksi keskustan puoluevaltuustossa melko kalliit sukat. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ, HENNA LAMMI, PEKKA POHJOLAINEN Apollon tietäjät Puoluesihteeri sukkakauppiaana. Että takaisin maan pinnalle sieltä Ameriikoista. Jättää nyt mukavat komissaarin hommat kiertääkseen sadoissa tilaisuuksissa. Kampanjaan palaa aikaa, vaivaa ja rahaa
Olen saanut kunnian olla mukana julkaisemassa Perhebarometria, joka on samalla myös perheiden viesti poliittisille päättäjille. Kuka tämän kaiken maksaa ja tekee, jos lapsia ei synny. Haasteet varmasti kertovat siitä, että työelämämme ei ole vielä imetysmyönteinen. Olen ehdottanut, että Suomessa menisimme samaan suuntaan ja tavoittelisimme korotusta 90 prosenttiin ansiotuloista. Suomessa vanhempainvapaiden pitämisestä maksetaan vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tällä kerralla tutkimus toimii myös eräänlaisena välitilinpäätöksenä viime kauden perhevapaauudistukselle, jonka vaikutuksia perheisiin selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Poliittisten päätösten vaikutukset niin lapsiin kuin syntyvyyteen on otettava vakavissaan ja eri mittakaavalla kuin nyt. Lapsi halutaan viedä hoitoon noin kahden vuoden ikäisenä, jonka vuoksi vaihtoehtoja hoidon järjestämiselle tulee olla. Perheiden viesti kuntapäättäjille on kirkas: koulutusta pitää tukea. Hilkka Kemppi keskustan varapuheenjohtaja Puheenvuoro Mikään satsaus syntyvyyteen ei ole nyt liikaa. Me keskustassa olemme tarttuneet tähän huoleen ja esittäneet vaihtoehtobudjetissamme lähikoululisän käyttöönottoa osaksi perusopetuksen rahoitusta. 8.12.2023 39 SYNTYVYYS Suomessa on romahtanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi, ja Suomen väestöstä lapsiperheitä on enää 37 prosenttia. Suomalaiset pitävät tarpeellisina myös vanhempainvapaiden rinnalla toimivaa hoitovapaata ja arvostavat sen ajalta maksettavaa kotihoidon tukea. TUTKIMUKSESSA nousi esiin aivan tavallisia arjen haasteita. Mikään satsaus syntyvyyteen ei ole liikaa sellaiselle maalle, joka kipeästi tarvitsee lisää väkeä. Kiinnitin huomiota esimerkiksi imetyksen haasteisiin isän ollessa vapailla. RAHALLA on kuitenkin merkitystä. Väestömme määrä tulee laskemaan, ja olemme pian pulassa esimerkiksi työmarkkinoilla, kun osaajia ei löydy. Voisiko keskusta olla se voima, joka ajaa inhimillistä työelämää ja vahvistaa myös osa-aikaisia työmarkkinoita. Se on liian kallista politiikkaa matalan syntyvyyden Suomessa. Työelämän tulisi joustaa pienten lasten hoitoon sekä esimerkiksi omien ikääntyvien vanhempien riittävän tuen järjestämiseen. Isit osallistuvat perhevapaisiin edelleen liian vähän. Tarvitsemme uudistuksen rinnalle siis myös toimintakulttuurin muutosta, joka on edelleen kesken. Tavoitteena on, että perusopetus, terveyskeskukset ja harrastukset kyetään järjestämään kaikille lapsille yhdenvertaisesti lähellä kotia. Tässä linjamme eroaa hallituksen kylmästä linjasta. Koulujen jälkeen suosituimpia kohteita olivat lasten terveydenhuolto, harrastusmahdollisuuksien tukeminen sekä päivähoitopalvelut. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa ansiosidonnainen tuki on jopa 100 prosenttia edeltävistä tuloista. Perheet toivovat pitkäjänteisyyttä politiikan tekemiseen. Lähikoululisä vahvistaisi pienempien koulujen toimintaedellytyksiä ja kannustaisi kuntapäättäjiä lakkautusten sijaan kehittämään koulujaan. Perheet tukevat tätä ja uskovat sillä olevan merkitystä. Perhebarometrin mukaan tyytyväisyys vanhempainvapaiden kestoon ja joustoihin on uudistuksen myötä parantunut. Yli puolet vastanneista perheistä nosti koulujen tukemisen tärkeimmäksi verovarojen kohteeksi. Perheiden mielestä paras keino kannustaa miehiä jäämään pidemmille vapaille olisi vanhempainrahan merkittävä korottaminen ja työpaikkojen perheystävällisyyden vahvistaminen. Siksi en voi hyväksyä sitä, että Orpon hallitus leikkaa lapsilta ja lapsiperheiltä. Velvollisuutemme on rakentaa tulevaisuutta, jossa uskaltaa perheellistyä ja jossa yhä useamman perheen lapsilukutoive voi toteutua
”Keskusta on tämän asian kanssa perin vakavissaan ja hirvittävän tosissaan. Rehnin mukaan lähtökohtana on, että Ukrainaan on saatava ensin oikeudenmukainen ja kestävä rauha. Siksi esimerkiksi mielenterveyden vakava, jo kriisiytynyt tilanne tässä maassa on pakko ottaa vakavasti ja korjata se.” Samaan aikaan suurten kriisien kanssa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ydin eli sosiaalija terveyspalvelut ovat vaikeuksissa, Saarikko totesi. ”Meille sopii tiivistää asioiden kautta yhteistyötä muiden puolueiden kanssa, jotka edustavat maltillista, pragmaattista poliittista keskustaa.” KRIISINKESTÄVÄN Suomen kulmakiviä ovat Saarikon mukaan esimerkiksi kattava asevelvollisuus, alueiden tasa-arvo, kunnossa oleva talous ja lähimmäisenvastuu. ”On tärkeää samaan aikaan, että meillä nämä käytännön arkiset asiat tuolla rajalla hoidetaan niin hyvin kuin mahdollista ottaen huomioon tämän Venäjän viimeaikaisen ilkeyden ja kiusanteon koskien turvapaikanhakijoiden virtaa.” Rehn korosti, että itäisen Suomen elinvoiman varmistaminen on koko Suomelle suuren mittaluokan kansallinen turvallisuuspoliittinen kysymys. Saarikon mukaan keskustan tavoitteleman kriisinkestävän Suomen rakentamisessa onnistutaan, jos siitä tulee valtavirtaa. Tilanne voi Rehnin mukaan kuitenkin muuttua, jos Eurooppa ja Yhdysvallat yhdessä katsovat, että Suomen presidentin olisi hyödyllistä käynnistää keskustelut Venäjän poliittisen johdon kanssa. Keskusta aloittaa eduskuntavaaleihin tähtäävän Suomen suunta -ohjelmatyön tammikuun presidentinvaalien jälkeen. ”Kriisinkestävyyden tärkein lenkki on jokainen suomalainen. Me emme suostu tekemään lakkauttamispäätöksiä kotikuntien terveysasemilta”, hän korosti. 40 8.12.2023 KESKUSTAN politiikan tähtäin on jo vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. EDUSKUNTAJA PRESIDENTINVAALIEN lisäksi puoluevaltuustossa käännettiin katseet Itä-Suomi tapetilla TEKSTI: SANTERI LAMPI, KATARIINA LANKINEN, PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: JARI LAUKKANEN Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa valmistauduttiin ensi vuoden vaaleihin ja kannettiin huolta itärajan tilanteesta Keskusta Kokoussalin eturivissä Annika Saarikko, Olli Rehn, Antti Kurvinen, Markus Lohi ja Antti Siika-aho.. Saarikon mukaan keskusta katsoo, ettei ole mitään järkeä alasajaa peruspalveluja, koska juuri niiden paremman saatavuuden vuoksi koko uudistus alun perin tehtiin. Rehnin mukaan tuulivoimakysymys on ratkaistava ja itäiseen Suomeen on saatava kunnon sähkönsiirron kantaverkko, jotta aurinkoenergian ja tuulivoiman investointeihin saadaan vauhtia. ”Silloin me haastamme oikeiston ja me haastamme vasemmiston”, sanoi puheenjohtaja Annika Saarikko puoluevaltuuston kokouksessa Lahdessa marraskuun lopussa. Saarikko kutsui kristillisdemokraatit, RKP:n, vihreät, Liike Nytin ja entiset SMP:läiset yhteistyöhön keskustan kanssa. ”Silloin olisin tietysti valmis keskustelemaan vaikka itse belsebubin kanssa, jos siitä on hyötyä rauhan ja turvallisuuden näkökulmasta.” Rehnin mukaan käytännön rajayhteistyötä pitää kuitenkin pyrkiä jatkamaan tämänhetkisestä häiriötilasta huolimatta. PUOLUEVALTUUSTON yhteydessä järjestetyssä presidenttitentissä keskustan ja kansanliikkeen presidenttiehdokas Olli Rehn arvioi, että Suomen ja Venäjän suhteissa voi odottaa käännettä parempaan vasta, kun Venäjä lopettaa sotimisen Ukrainassa ja alkaa noudattaa Euroopan rauhan ja turvallisuuden periaatteita. Hänen mukaansa asuttu raja on turvallinen raja, ja Itä-Suomessa on kaksi ongelmaa: kaupankäynti on jäissä ja vihreä siirtymä ei ole edennyt Puolustusvoimien tutkiin liittyvien tuulivoiman rakentamisrajoitteiden vuoksi
Suurelle yleisölle tutuimpia ehdokaskaartin nimiä ovat istuva europarlamentaarikko Elsi Katainen sekä pitkän linjan keskustapoliitikko ja viime hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä. Susanna Turunen Pohjois-Karjalasta totesi, että hallitus keskittyy hyvin pärjäävien ihmisten ja alueiden hyvinvoinnista huolehtimiseen. ”Tunnin juna Turkuun on hallituksen tärkein tavoite. ”Itäja Pohjois-Suomi tarvitsevat aitoja tekoja. Samaan aikaa itärajalla kärsitään Venäjän raukkamaisen hyökkäyssodan vaikutuksista. Voimmeko me uskottavasti ajaa lasten ja nuorten asiaa, jos me samalla ajamme lähipalveluja kaikkein tärkeimpänä asiana”, hän kysyi. ”Yhä useampi suomalainen pelkää syystäkin, ettei selviä arjen kustannuksista tai saa tarpeellista hoitoa. Puoluevaltuusto asettui myös tukemaan koko itärajan sulkemista tilanteen niin vaatiessa. Lokakuussa 2023 meillä oli enemmän nuoria mielenterveyslähetteellä kuin koskaan ennen. Elämisen mahdollisuudet on turvattava myös niissä kunnissa, joissa tuulivoimaa ei voida rakentaa.” Jukka Popponen Pohjois-Karjalasta muistutti maaseudun elinvoiman olevan turvallisuuden elinehto. Kun hallitus kurittaa Itä-Suomea, se ajaa maata keskittämisen tielle.” Veli-Matti Karppinen Kainuusta kysyi, mitä Suomen turvallisuudelle olisi tarkoittanut, jos viimeisen kahden sodan aikana itäraja ei olisi ollut asuttuna. YLEISKESKUSTELUSSA puoluevaltuutettuja puhuttivat Itä-Suomen tilanne, hallituksen leikkaussuunnitelmat ja nuorten mielenterveyskriisi. Monet ystäväni joutuvat jonottamaan täysin epäinhimillisiä aikoja YTHS:n tai julkisen mielenterveyshoidon piiriin.” Nuorten mielenterveyspalveluista puhui myös nuorisopsykologina työskentelevä Henna Helmi Heinonen Etelä-Pohjanmaalta. Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajan Johanna Häggmanin mukaan hallituksen harjoittama politiikka jakaa kansaa menestyjiin ja syrjäytyjiin. ”Mielenterveyskriisiin ei tarjota ratkaisuja, ennaltaehkäisyn tilalle tarjotaan vain keppiä. Nuorten tulevaisuususkoa nakerretaan palanen kerrallaan. Kehitysohjelmia on kirjoitettu vino pino, missä on toteutus”, hän kysyi. Lisäksi puoluevaltuusto vetosi hallituksen, jotta se ryhtyy välittömästi konkreettisiin toimiin itäisen Suomen ja rajaseudun maakuntien ahdingon helpottamiseksi. ”Länsi-Suomi kerää kiihtyvällä tahdilla vihreän siirtymän investointeja. ”Omalla hyvinvointialueellani 45 prosenttia lapsista ja nuorista asuu keskuskaupungissa eli Seinäjoella ja sen liepeillä. Hyvinvointialueille kohdennetut leikkaukset on peruttava”, hän vaati. ”Olen kuitenkin onnekkaassa tilanteessa, koska olen laajan työterveyden piirissä ja olen saanut apua. Itä-Suomen tieverkkoon on tulossa vain murusia, tuulivoimaa ei saa rakentaa. Keskusta nimesi eurovaaleihin 12 ensimmäistä ehdokastaan. Karri Kallio ja Sari Palmu vaihtoivat kuulumisia kokoustauolla.. ”Tarvitsemme Itäja Pohjois-Suomen rajamaakuntien uuden aluepoliittisen ohjelman, jossa näkökulmana on arjen turvallisuus.” KANNANOTOISSAAN puoluevaltuusto tuki Olli Rehnin valintaa tasavallan presidentiksi ja paheksui hallituksen arvovalintaa kohdistaa leikkauksensa erityisesti lapsiin ja perheisiin. Osa nuorista voi niin pahoin, ettei heillä ole mitään unelmia.” ITÄ-SUOMEN asema huoletti useita puhujia. Keskustanuorten Milla Veteläinen totesi nuorten tulevaisuususkon olevan koetuksella. Paikalla olleet eurovaaliehdokkaat asettuivat ryhmäkuvaan. Hän kritisoi keskustaa lähipalveluiden puolustamisesta nuorten mielenterveyden kustannuksella. Muualla Suomessa kunnat hyötyvät tuulivoimaloiden kiinteistöveroista. ”Saavutettavuutemme on vaarassa, ja meidät jätetään sivuun energiainvestoinneista. Matkailua näivetetään luontopalveluiden leikkauksilla”, Reeta Rönkkö Pohjois-Karjalasta listasi. Hän kertoi kärsineensä itsekin ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta. 8.12.2023 41 kesällä 2024 käytäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Eila Piippo Pohjois-Karjalasta syytti Orpon hallitusta Itä-Suomen olemassaolon unohtamisesta. Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Olivia Löytänen totesi nuorten mielenterveyden haasteiden olevan tämän hetken suurin tragedia. Muut ehdokkaat ovat erityisopettaja Perttu Helin, yrittäjä Kati Häkkinen, opiskelija Venla Kajan, toiminnanjohtaja Timo Kaunisto, yrittäjä ja toimittaja Piia Koriseva, maakuntasuunnittelija Valtteri Paakki, toimitusjohtaja Petri Roininen, lastensuojelun ohjaaja Sami Ronkola, yrittäjä Joel Taskila sekä ekonomi, sivistysjohtaja Ira Toppinen
42 8.12.2023 Keskustan on pakko uudistua Keskusta ”Puolue, joka pyrkii vain yhteen totuuteen, ei voi olla aito kansanliike”, katsoo Juha Kuisman työryhmä. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN
Vaaleissa menestytään näillä toisten vastustamilla asioilla.” TYÖRYHMÄN mukaan yksi keskustan ongelmista on, että puolueen politiikkaa on määritelty hallituskumppaneiden perusteella, mikä kertoo heikosta itsetunnosta. ”Täytyy olla todella motivoitunut ihminen, että kestää sen ensijärkytyksen”, Kuisma muotoilee. Tämä on saanut keskustan aktiivit ja äänestäjät jäämään kotiin, piiloutumaan pois yhteiskunnallisesta toiminnasta tai jopa häpeämään keskustalaista taustaa. Ja ri La uk ka ne n. Jos siinä onnistutaan, suurimmankin puolueen asema on yhä tavoiteltavissa. Toisin sanoen niissä metodisen keskustalaisuuden idea ei toimi.” Pelkkä ”välissä oleminen” tai ”keskivoimaksi” julistautuminen ei raportin mukaan riitä keskustalaisuuden sisällöksi, vaan puolueen pitää löytää sitä profiloivia poliittisia jännitteitä. Joka tasolla uudistumalla keskustasta voisi Kuisman mukaan tulla 15 prosentin merkittävä ja vaikutusvaltainen puolue. Kuisman johtama 2010-työryhmä asetettiin toukokuun lopulla pohtimaan vuosina 2010– 2023 tapahtuneita muutoksia yhteiskunnassa, poliittisessa toimintaympäristössä ja puoluekentällä sekä keskustan omissa strategioissa. Ihminen liittyy yhteiskunnalliseen liikkeeseen voidakseen vaikuttaa, Juha Kuisma muistuttaa. Raportissa huomautetaan, että siinä missä keskusta törmää suurissa kaupungeissa ennakkoluuloihin, menestyy perussuomalaiset eräänlaisena uutena kaupunkioppositiona. Nimikin voidaan ottaa käyttöön, jos halua vaihdokseen löytyy. Kuisma sanoo keskustan myös hylkivän uusien ihmisten mukaantuloa, vaikka puolue ei sitä itse näe. ”Nämä kysymykset jakavat kansaa ja muun muassa keskustalaisia. ”Keskusta on siis uudistumisen pakon edessä. Ensimmäinen kokemus keskustalaisuudesta saattaa olla esimerkiksi osallistuminen piirikokoukseen tai kunnallisjärjestön kokoukseen. ”Esimerkiksi arvoja identiteettipolitiikan kohdalla linjaksi on usein valittu vaikeneminen.” Raportissa huomautetaan, että pienentyneen kannatuksen myötä keskustaliikettä leimaavaksi piirteeksi on tullut keskinäinen kyräily, epätietoisuus siitä, keitä me olemme ja kuka on oikea keskustalainen. Kuisman mukaan kyse on ennen kaikkea siitä, että keskustan välttämätön uudistumisprosessi koottaisiin keskustaliitto -ajatuksen alle. ”On puoluetta henkisesti halvaannuttavaa, mikäli puolueen sisälle syntyy aatteellisia tabuja – sellaisia asioita, joista puhuminen on sallittu vain yhden totuuden kautta.” Esimerkiksi turkistuotannon eettisyys ja saamelaislain uudistaminen ovat raportin mukaan kysymyksiä, joita on viime vuosina ympäröinyt älyllisesti ja aatteellisesti keskustalaisia taannuttava yhden totuuden vaatimus. RAPORTISSA todetaan, että keskusta menestyi pitkään maltillisuuden, kohtuuden ja kokonaisuuksien ymmärtäjänä. Asioilla, joita kaikki kannattavat, ei ole puolueita muodostavaa merkitystä. Sanottakoon suoraan: kaikki syyt puolueen toiminnan uudistamisen torjumiseksi ovat tekosyitä”, Kuisma napauttaa päätelmissään. Peruskannattajien menetyksen pelossa keskustalta puuttuu työryhmän mukaan kyky laajentaa piiriä ja tarttua rohkeasti uuden maailman ilmiöihin, kuten vihreyden, digitalisaation ja sivistyksen teemoihin tai käydä keskustelua kannattajiaan jakavista kysymyksistä. Puoluetta ei hetkauta myöskään rasismista kiinni jääminen, koska se laskee, että riittävän suuri osa suomalaisia hyväksyy salaa rasismipuheen. Suurimmaksi eli 23 prosentin puolueeksi keskusta voisi yltää, mikäli kaikki maailman tapahtumissa suosisivat sitä. Sittemmin arvokeskusteluun on kuitenkin tullut uusia kysymyksiä kuten kasvissyönti, turkistarhaus, seksuaalietiikka, hiilijalanjälki ja maahanmuutto. ”Keskustan poliittinen pelivara on kaventunut ohueksi, kun se on rakentanut identiteettinsä ja käytännön poliittiset ratkaisunsa muiden puolueiden ratkaisujen pohjalta”, raportissa todetaan. Pitkän linjan keskustavaikuttaja ja tietokirjailija Juha Kuisma summaa raportissa, että nykymenoa jatkamalla keskusta kuihtuu RKP:n kokoiseksi kuuden prosentin puolueeksi. Kuisman mukaan tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Alempaa kannatusta ei myöskään kannata tavoitella.” Kuisman mukaan on itsepetosta olettaa, että keskusta pelkillä poliittisilla tempuilla pääsisi yhdessä vaalikaudessa yli 20 prosenttiin tai jopa 23 prosenttiin, jolloin se olisi suurin. ”Ainakin toistaiseksi keskustelun avaaminen turkistuotannosta johtaisi aloittajansa takuuvarmasti poliittiselle sivuraiteelle”, työryhmä toteaa. ”Kun katsoo keskustan kannattajakunnan rakennetta ja miten viime vaaleissa on äänestetty, niin alaspäin menevä linja on ainoa varma, joka jatkuu, ellei jotain tehdä.” RAPORTISSA elvytetään ajatusta eri tavalla ajattelevia ja eri aatesuuntauksia edustavien ihmisten ”keskustaliitosta” ja pohditaan, voisiko siitä olla jopa puolueen uudeksi nimeksi. Siinä missä keskustan sosiaalisen median osaaminen todetaan melko heppoiseksi, perussuomalaisten nähdään menestyvän erilaisilla some-alustoilla ihmisten pettymyksen tunnetta vahvistamalla. ”15 prosenttia on se, mikä kannattaa järkevästi ottaa tavoitteeksi, kaikki muu on epärealistista. Raportin mukaan puolue, joka pyrkii vain yhteen totuuteen, ei voi olla aito kansanliike. KUISMA näkee itse, että keskustan pitää ottaa tavoitteeksi 15 prosentin kannatustaso, mikä sekin edellyttää puolueen perinpohjaista uudistamista. ”Ei niin, että riistetään heti torille seisomaan ja jakamaan lappusia. Ihminenhän liittyy yhteiskunnalliseen liikkeeseen voidakseen vaikuttaa”, hän muistuttaa. 8.12.2023 43 KANNATUSKATOA vastaan kamppailevalla keskustalla on käytännössä neljä vaihtoehtoa, katsoo puolueen tilaa ja toimintaympäristöä pohtinut Keskusta 2010 -työryhmä. ”Vain niillä asioilla, joita vastustetaan, on poliittista voimaa. KUISMAN RYHMÄN raportissa analysoidaan myös keskustan kanssa kilpailevia puolueita. Hänen mukaansa ihmisiä pitää kutsua toimintaan järkevällä ja motivoivalla tavalla. Neljäs keskustan vaihtoehto on keskustan mukaan profiloiminen itäpohjoisen Suomen aluepuolueeksi, mikä merkitsisi yleispuolueen idean hylkäämistä
Tätä taustaa vasten tuntuu hyvin erikoiselle, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on menossa jökkiin jo ennen alkamistaan. KAIKILLA presidenttiehdokkailla on pätevyyttä tehtävään. Heitä haetaan joko puolueettomien tai kilpailevien puolueitten unohdetuista jäsenistä. Jääkentillä kunnostautunut Susanna Rahkamo on toinen nimekäs tukija. Alexander Stubbin asema toiselle kierroksella tuntuu varmalta, mutta jos toiselle kierrokselle selviävät edellisen hallituksen kokoonpanoa myötäillen Stubb ja Rehn, keskusta voi tässä vaalissa käyttää hyväkseen kilpailijoiden antamaa hallituksen vihervasemmistoleimaa. Ulkopolitiikan erityisosaaja Mika Aaltola vie ääniä perinteisiltä kokoomuksen kannattajilta, mutta myös monet muut puoluepolitiikkaan tympääntyneet löytävät hänet. Sen sijaan, että pyrittäisiin löytämään ratkaisuja tilanteeseen, ollaan hallituspuolueissa jo siirrytty metsästämään syyllisiä. Yhtään metsästäjää ei ole varaa enää karkuuttaa kannanhoidollisesta metsästyksestä eikä elintärkeästä virka-aputyöstä. Moni asia vaati asiantuntemusta ja näkemystä; ei pelkästään ulkopolitiikka. Naamiot kuitenkin riisutaan tosipaikan tullen. Suomen kannatuksella mitatun suosituimman puolueen ehdokas Jutta Urpilainen ei malttanut jättää brysseliläisiä simpukka-aterioita eikä taloudellista turvallisuutta. Martti Huhtamäki Helsinki Hallitus etsimään ratkaisuja eikä jahtaamaan syyllisiä EDELLINEN hallitus päätti linjaukset siitä, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi. Jo alkaneet puheenjohtajatentit ovat paljastaneet sen, että ehdokkaiden välit ovat poikkeuksellisen sopuisat. MITEN vaali sitten ratkeaa. Orpon hallitus on sittemmin mainostanut itseään kaikkien aikojen metsästäjämyönteisimmäksi. VAIKKA tuoreimmat mielipidetiedustelut antavatkin sen kuvan, että finaalissa kohtaavat Stubb ja Haavisto, peli ei kuitenkaan ole vielä pelattu. Haaviston eteläamerikkalainen puoliso saattaa vierastuttaa osaa äänestäjistä. Kamppailu vasta alkaa. Kekkosen pitkän kauden jälkeen SDP sai vielä pitemmän eli 30 vuoden hyvityksen Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen komennossa, mutta punertavalle linjalle ei ainakaan näissä vaaleissa ole paluuta. Hän on kuitenkin täällä tänään. Ehdokkaiden taustavoimista Firenzen Eurooppa-yliopiston professori Alexander Stubb ja pitkäaikainen ulkoministeri Pekka Haavisto ehtivät ensimmäisinä julkaisemaan tärkeimmät kannattajansa. Edellisessä presidentinvaalissa Haavistolle vasemmalta annetut äänet saattavat palata kotiin, vaikka SDP:n gallupkannatukselle on käymässä samoin kuin aikaisemmissa vaaleissa Paavo Lipposelle ja Tuula Haataiselle. Taloudellisen eliitin arvellaan ryhmittyvän Stubbin taakse, mutta vuorineuvos Ilpo Kokkilan tapaiset rahoittajat eivät mielellään näyttäydy julkisuudessa siitä yksinkertaisesta syystä, että heidän palkollisensa kannattavat vasemmistolaisia ehdokkaita. MUISTUTUKSENA ministereille ja hallituspuolueiden kansanedustajille, hallitusohjelmassanne seisoo: ”Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Siihen on löydetty helppo maali oikeuslaitoksesta. Eripuraa omistavan luokan ja työläisten välillä on presidentinvaalitaistelun ulkopuolellakin riittävästi. Jos tuolloisista hallituskumppaneista SDP, vasemmistoliitto ja vihreät sekä osa perussuomalaisista vierastavat kokoomuksen kovaa runnomista tässä hallituksessa, seuraava presidentti tuleekin kahden edellisen valinnan tapaan jalkapalloeikä jääkiekkopiireistä. Vasemman laitahyökkääjän Li Anderssonin äänimäärä saattaa yllättää. Se, että paljastetaan vastustajista hyviä puolia, on jopa uudenlaista taktikointia. Se ratkeaa niin, että kaksi miestä on loppuottelussa eikä heidän joukossaan ole Pekka Haavistoa. Jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.” Jos lainsäädäntöä pitää tarkistaa, niin eduskunnassa olemme sitä varten. Ehdokkaitten puolisoista Merja Rehn taitavana kirjoittajana, miehensä tyylikkäänä tukijana, maisteriksi kouluttautuneena kiertotalouden asiantuntijana ja Metropolia-johtajana pystyy vaikuttamaan erityisesti sellaisiin päätöksiin, jotka eivät suoranaisesti liity presidentin työkenttään. Stubb, jonka isä Göran on toiminut NHL:n kykyjen etsijänä Euroopassa, valitsi luonnollisesti menestyksellisen jääkiekkovalmentajan Jukka Jalosen tukijoittensa keulakuvaksi. MIELIPITEET 44 8.12.2023 Kiekko tai pallo PRESIDENTINVAALIT eivät ole loppusuoralla. Markku Siponen kansanedustaja (kesk.) Sh utt ers to ck. Eläkkeellä oleva oopperalaulaja Jaakko Ryhänen virittelee niin ikään kampanjan alkutahteja
Helsingin Sanomissa kirjaa arvioi politiikan toimittaja Unto Hämäläinen. Tämä antaa pakostakin osumaa demarien vaalikassaan, mikä näkyy vaalimenestyksessä. Myös varhaiskasvatusalalla on vakava työvoimapula. Tuella on suuri merkitys myös niille, jotka haluavat kehittää osaamistaan omalla alallaan. Helsingin Sanomien sivuilla kyseisen artikkelin ensimmäinen verkkokommentti oli: ”Kepun suuruuden aika on peruuttamattomasti ohi”. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Työelämän ja siinä vaadittavien taitojen muuttuessa aikuiskoulutustuki on ollut avain urakehitykseen, kenties kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamiseksi ja myös työmarkkinoiden monipuolistumiseen. Naisten palkkataso on edelleen heikompi kuin miesten. Kokoomus apupuolueensa persujen kanssa vääntää työelämän lait uuteen uskoon. Tuki vastaa työelämän tarpeisiin, kun säädellyissä ammateissa halutaan laajentaa tai syventää omaa osaamista, edellyttää se tiettyjä tutkintoja. Tämä ei ole ainutkertainen tapahtuma, vaan sama kaava on toistunut jo monta vuotta ja lukemattomilla eri somesivustoilla. Hallituspuolueiden korkeasuhdanne ei kestä koko vaalikautta. Lopuksi hän toteaa: ”Nyt puolueet ovat ensimmäistä kertaa yhdessä oppositiossa, joten niillä olisi aikaa pohtia, mikä meni pieleen.” Keskusta on tehnyt arviointiyötä ja ensimmäiset analyysit ovat julkisuudessa. Heidän työnsä luonne ja esimerkiksi säädellyt tehtävät voivat vaatia tutkintopohjaista lisäja täydennyskoulutusta. Perussuomalaisten kannatus on jo nyt hallituksen alkutaipaleella alamäessä. Aikuiskoulutustuen lakkautus uhkaa näitä positiivisia asioita. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Vai pitäisikö viestiä: ”Turvallisuus vaatii koko maan asuttamista ja huoltovarmuuden ylläpitoa…?” Kyseessä on tärkeä perusfakta, mutta lukija nukahti lauseen puolessa välissä. Vaikka tytöt loistavat PISA-tuloksissa ja ovat nyt ohittaneet pojat myös matematiikassa ja luonnontieteissä, suomalaiset työmarkkinat ovat läntisen Euroopan eriytyneimmät. Tämä vähentää erityisesti naisten mahdollisuuksia kouluttautua uusiin tehtäviin ja parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Myös tälle alalle tarvitaan iso joukko uusia ammattiosaajia. Naiset ovat käyttäneet aikuiskoulutustukea eniten osaamisen täydentämiseen. Monilla naisista on pohjakoulutusta ja ammatissa hankittua kokemusta, jota voisi täydentää aikuiskoulutusten avulla. Riitta Karjalainen (kesk.) Turun kaupunginvaltuutettu. Juha Kuisman työryhmän Keskusta 2010 -raportissa muistutetaan muun muassa sosiaalisen median käytön ratkaisevasta roolista. Työllisyysrahaston tilaston mukaan tuen saajista vain 16 prosentilla on ylempi korkeakoulutustutkinto. AIKUISKOULUTUSTUKI parantaa henkilöstön saatavuutta, lisää työllistymisen edellytyksiä alanvaihtajille, tukee jatkuvaa oppimista ja edistää työssä jaksamista. KESKUSTAN pelikirjassa on kuitenkin strategia tulevaisuutta varten olemassa. Mitä nuorempana lisäkoulutus on hankittu, sitä enemmän se tuo hyötyä työvuosina ja verotuloina. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.12.2023 45 KATI KATAJISTON kirja, Väyrysen ja Kääriäisen korkean profiilin aika 1981–1991, kertoo SDP:n ja keskustan kamppailusta noina vuosina. Esimerkeiksi käyvät koulutusreitit hoivaavustajasta lähihoitajaksi, lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai sosionomista sosiaalityöntekijäksi. Tässä konkreettinen ja helposti ymmärrettävä syy on kohtuullisen toimentulon turvaaminen opintojen aikana. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut parantamaan koulutetun sosiaalija terveysalan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuutta ja lisäämään alojen vetoja pitovoimaa. Jäsenmäärän vähentyessä ja verovapauksien kaventuessa SAK:n taloudellinen hegemonia näivettyy. Saman tutkimuksen mukaan aikuiskoulutustuki parantaa työllistymistä ja lisää ansioita eniten sosiaalija terveysalalla. Tuki on elintärkeä jatkuvan oppimisen, osaamisen ja osaajien saatavuuden turvaamiseksi. Nyt on käynnissä hallitustapahtuma, joka muuttaa puolueiden väliset voimasuhteet uuteen asentoon. Tällä kommentilla oli etulyöntiasema, koska seuraavat puolustautuvat argumenttia vastaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. TÄSSÄ on keskustan peliliikkeiden mahdollisuus. Nytkin voisimme olla yhtä mieltä kansalaismielipiteen kanssa, joka kannattaa Maarianhaminan konsulaatin sulkemista. AIKUISKOULUTUSTUEN lakkautus on myös ristiriidassa hallitusohjelman työllisyyttä parantavien kirjausten kanssa. Millä jatkossa motivoidaan työntekijöitä opiskelemaan itselleen monilla aloilla vaadittavaa oleellista tutkintopohjaista lisätai täydennyskoulutusta. Sen sijaan sitä voidaan kolmikantaisesti kehittää ja parantaa tuen kohdentumista entisestään esimerkiksi tarkastelemalla tuen saamisen edellytyksiä. Kymmenen vuoden ottelun viimeinen erä käytiin kevään 1991 eduskuntavaaleissa. Siksi tukea ei saa lakkauttaa. Kansalaiset eivät niele leikkauksia eivätkä edellisen hallituksen syyllistämistä määräänsä pidempään. Se näkyy vääjäämättä ammattiliittojen vaikutusvallan laskuna ja jäsenkatona. Niissä keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi. Aikuiskoulutustuki on elintärkeä turva jatkuvan oppimisen, osaamisen ja osaajien saatavuuden näkökulmista. Ilpo Pernaa Kauhava Keskustan nousun pelikirjasta Aikuiskoulutustukea ei saa lakkauttaa PETTERI ORPON (kok.) hallituksen aikeena on lakkauttaa aikuiskoulutustuki, mikä huolestuttaa kuntaja hyvinvointialueen työnantajia ja työntekijöitä. Nopea somereagointi päivänpolitiikassa ja keskustan vaihtoehdon esille tuonti
Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail.com. Räjäyttikö paljon peloteltu translaki yhteiskuntamme. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. klo 18–20. klo 11-14 Kajaanin Raatihuoneen torilla. Mutta mitä muuta keskusta tällä hetkellä kansalaiselle tarjoaa. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen 050 357 4438, susanna.tenhunen@keskustanuoret.fi. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset: helsinki@keskusta.fi. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. klo 10–13 Sotkamon torilla. Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Etelä-Hämeen Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Esitän luotavaksi selkeän aluepoliittisen uudistusohjelman, jossa huomioidaan rohkeammin myös kaupungit. Tule mukaan vaalikampanjaan! Ilmoittaudu www.ollirehn2024.fi tai aluevastaava Riikalle: riikka.m.vaaja@gmail.com. Paikka: Ollirehn2024 -kampanjatoimisto, City-käytävä, Aleksanterinkatu 21. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Moni tarjoaa lääkkeeksi sosiaalista mediaa ja nuorten parempaa kohtaamista. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Tuulos. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. Aluekoordinaattori Leena Vesto 050 537 3097, leena.vesto@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. Ei räjäyttänyt. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Aleksi Sipilä 044 985 7176, helsinki@ keskustanuoret.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Sotkamon kunnallisjärjestön perinteinen joulupuurotapahtuma la 16.12. krs, 87100 Kajaani. Valtuustoryhmän ja Helsingin Keskustan yhteiset pikkujoulut to 14.12. Keskustan Tuuloksen py:n syyskokous ti 12.12. Etäosallistujan tulee ennakkoilmoittautua 12.12. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Maaseutu, kotimainen maatalous ja metsätalous kyllä mielletään puolueemme agendaksi. Nuorten kohdalla keskustan suurimpia kehityskohteita ovat vanhakantainen imago ja epäselkeys politiikassa. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Keskusta on liittouma erilaisia näkökulmia, joissa keskustalaishenkisen nuorison ajamat ajatukset tuntuvat jäävän usein alakynteen. Keskustan Lappeenrannan paikallisyhdistyksen syyskokous ti 12.12. En siis esitä uutta, vaan paluuta vanhaan. Toiminnanjohtaja Jaana Kari 050 533 6686, jaana.kari@keskusta.fi. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Tämä olisi paluu kultaisen kahdeksankymmentäluvun politiikkaan. Keskustanaisten toiminnanjohtaja. Olli Rehnin Kainuun kampanjatiimiläisiä mukana molemmissa tapahtumissa. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä Teamsilla. Sotkamo. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Aleksi Sandroos keskustanuorten puheenjohtaja Nuorisokannatus nousuun uudistumalla, ei jankkaamalla vanhaa Etelä-Häme Piiritoimisto: Vanajantie 10 A, 13110 Hämeenlinna, etela-hame@keskusta.fi. klo 18 Keskustan piiritoimistolla (Valtakatu 54). klo 17 mennessä sähköpostilla arto.ylikotila@gmail.com. Keskustanaiset: Pj. Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Tule pistäytymään! Myynnissä kampanjatuotteita. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Puheissa unohdetaan usein se, etteivät nuoret ole yksi kokonainen ryhmittyvä vaan täynnä erilaisia yksilöitä ja ajattelua. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Myös ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen puolesta tehtävät rohkeat linjaukset ja visiot toisivat puolueellemme tulevaisuuden äänestäjiä. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Hämeen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, eerik.brusila@keskustanuoret.fi. Valitettavan usein keskustanuorten uusia jäseniä rekrytoidessamme törmäämme kysymykseen: “Keskustanuorten toiminta ja politiikka kiinnostaa, mutta pitääkö siis oikeasti samalla liittyä puolueen jäseneksi?” MIELESTÄNI keskustan tulisi rohkeasti hyväksyä yhteiskunnalliset kysymykset yksilön oikeuksien ja identiteetin parantamiseksi yhteiskunnassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi presidentinja EU-vaaleja sekä kuntaja aluevaaleja. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Tärkeimpänä toiveena esittäisin, että emme jankkaa ajatuksiamme meille selkeimmissä teemoissa, vaan puhumme enemmän niistä muista asioista. Kajaanin kunnallisjärjestön perinteinen joulupuurotapahtuma la 16.12. klo 10–14. Tmj. Keskustanuoret ja Vesaiset: Toiminnanjohtaja Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Keskustalaishenkiset nuoret omaavat lähtökohtaisesti positiivisen ajatusmaailman yhteiskunnasta, ihmisestä ja tulevaisuudesta. Tammikuussa ennen vaalipäivää arkisin klo 12–18, la-su klo 12–16. YHTEISKUNNALLISESSA keskustelussa aluepolitiikka ei ole kuollut, mutta tapamme tehdä sitä tuntuu vanhakantaiselta. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. krs), Lappeenranta. Presidenttiehdokas Olli Rehnin kampanjatoimisto avoinna joulukuussa viikonloppuisin klo 12–16. 46 Keskustassa tapahtuu 8.12.2023 Puheenvuoro PUOLUEEMME nuorisokannatuksen heikot lukemat puhuttivat myös puoluevaltuuston kokouksessa. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. krs), 40100 Jyväskylä. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Pj. Äänestäjiä tarvitsemme kaupungeista kipeästi, mikäli haluamme olla olemassa. Kajaani. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Tervetuloa Ollin teltalle! Lisätiedot: helsinki@keskusta.fi. klo 18 Tuulosen Nesteellä. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna.wahlsten@keskustanuoret.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Hakaniemen Maalaismarkkinat su 7.1. Lappeenranta. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi
Ilmoittautuminen päättynyt 26.11. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Rantsila. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. klo 18 Utajärven kunnan tiloissa Roomari-salissa (Vanhatie 29). klo 17.30 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. Esitystä on käsitelty useita kertoja eri puolue-elimissä, joissa myös keskustanaisilla on edustajansa. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Lähetä tapahtumatiedot omalle piiritoimistollesi. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Sääntömääräiset asiat. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. Päijät-Häme Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Tilaisuus jatkuu sääntömääräisellä syyskokouksella. Tervetuloa puhumaan politiikkaa ja torttukahveille Rantsilan Rom-meijerille pe 8.12. Hän huomauttaa, että naistoimintaan suunnattua rahoitusta ei olla pienentämässä, vaan lakisääteinen prosenttiosuus säilyy entisellään. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Jatkossa siitä menee puolet keskustanaisille ja puolet eli reilut 99 000 euroa keskustapiireille, jotka käyttävät saamansa rahan naistoimintaan piiritasolla. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18.30 alkaen. Lisätietoa Keijo Penttilä 050 361 8339. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. toiminnanjohtaja Henna Takatalo 050 553 9620, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Riitta Karjalainen 044 907 4885. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. eduskuntavierailun. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, lappi@keskustanuoret.fi. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Kansanedustaja Timo Mehtälä tuo terveiset eduskunnasta ja aluevaltuutettu Kaisa Louet hyvinvointialueelta. Helsingissä olemme klo 10.30 eteenpäin. Keskustan Utajärven kuntayhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 11.12. Tampereen Keskustan Kunnallisjärjestö ry:n syyskokous su 10.12. Talousarviota puolue on valmistellut kesän ja syksyn aikana puoluevaltuuston viime keväänä antamien suuntaviivojen mukaisesti. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. ”Päätös on varmasti mahdollisuus myös keskustanaisille uudistaa järjestönsä toimintaa. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kirsi Kalliotähti, uudenmaan.keskustanaiset@gmail.com. Tapaamme kansanedustaja Hilkka Kempin ja tutustumme eduskuntataloon. Keskustan Limingan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 17.12. 8.12.2023 Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Sääntömääräiset asiat. Torttukahvit. Mononen-Mikkilän keskustanaisia ei kuunneltu päätöstä edeltävässä prosessissa. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. klo 14 Lahdesjärven ABC:llä (Automiehenkatu 39, 33840 Tampere). Tampere. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN puoluevaltuusto on päättänyt siirtää puolueen naisjärjestön Suomen Keskustanaisten rahoituksesta puolet keskustapiirien kautta jaettavaksi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin vt. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. KESKUSTAN puoluesihteerin Antti Siika-ahon mukaan keskustanaisten rahoituksen muuttaminen oli yksi osa normaalia ensi vuoden talousarvion käsittelyä. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Tampere. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Utajärvi. 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan. Hallitus kokoontuu klo 16.30. Keskustan saamasta puoluetuesta menee lakisääteisesti viisi prosenttia naistoimintaan. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Siika-aho kertoo aistineensa keskustelujen aikana, että keskustassa on paljon kaipuuta myös muunlaiselle naistoiminnalle kuin mitä keskustanaiset tarjoaa. Hän uskoo sen lisäävän byrokratiaa ja ”kaikenlaista härdelliä”. 47 Tapahtumailmoitukset jatkossa verkossa osoitteessa www.suomenmaa.fi/tapahtumat/. Keskustanaisten puheenjohtaja Päivi Mononen-Mikkilä kertoo olevansa päätöksestä järkyttynyt ja tyrmistynyt. Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen syyskokous to 14.12. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665, jaana.viilo@vesaiset.fi. Liminka. Hänen mielestään keskustanaisista on tehty perusteetta syntipukki puolueen kannatusalholle. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. klo 18. Ensi vuodelle tuo summa on yhteensä reilut 198 000 euroa. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Hollola. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Lakeustalo, Tupoksentie 10 Liminka. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@luottamus.nurmes.fi. Olen varma, että keskustaväki tulee siitä vielä kuulemaan.” Keskusta rukkasi naisjärjestönsä rahoitusta Ja ri La uk ka ne n Päivi Mononen-Mikkilä keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Lahdessa.. Keskustanuorten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pohjois-Karjalan piirin järjestösihteeri Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Uutta rahoitusmallia Mononen-Mikkilä luonnehtii keinotekoiseksi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Hämeen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustan Hollolan kunnallisjärjestö järjestää pe 8.12. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi
48 8.12.2023 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 Tietotesti Monesko naispuolinen keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on. 9. 8. 10. Minä vuonna Suomessa otettiin käyttöön oma markka, vuonna 1860, 1880 vai 1917. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Mitä tarkoittaa joissain resepteissä esiintyvä lyhenne kkp. Kuinka monta prosenttia suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia. Minkä kirjasarjan aloittaa teos Huonemiehen poika. 5. Kun ministeri vannoo virkavalan, minkä kirjan päälle hän asettaa kätensä. 6. Kuka toimi Suomen Pankin pääjohtajana Erkki Liikasen jälkeen. Mikä on maailman suosituin kotieläin. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Vas tau kse t: 1) nel jäs (ed eltä jät : Ann eli Jää tte enm äki , Mar i Kiv ini em i, Kat ri Kul mun i), 2) Kuh mon , 3) Pan dor a, 4) Raa mat un, 5) kis sa, 6) noi n viis i pro sen ttia , 7) vuo nna 186 0, 8) Kal le Pää tal on Iijo ki-s arja n, 9) Olli Reh n, 10) kah vik upp i. 3. Ja ri La uk ka ne n 1. Kuka omisti kreikkalaisen mytologian mukaan lippaan, josta lähtivät liikkeelle kaikki maailman kiroukset. 4. 7. Minkä kunnan alueella sijaitsee Vartiuksen raja-asema. Monesko naispuolinen keskustan puheenjohtaja nykyinen puheenjohtaja Annika Saarikko on. 2
8.12.2023 49 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Ay-liikkeen ja hallituksen suhteiden kiristyminen on tästä tuorein esimerkki. Tupojen perään on turha haikailla, mutta ei sopimusyhteiskuntaa kannata romukoppaan heittää. Valitettavasti on, sekä ulkoisia että sisäisiä riskejä. Se on yhä merkittävä pienen kansakunnan vahvuus. Kaikin voimin reilua ja ehyttä Suomea rakentaen Olli Rehn vieraskolumni. NYT JOUDUN kysymään, onko tämä ymmärrys yhteisistä eduista murenemassa. Siksi meidän on kyettävä uudistamaan talouden rakenteita ja työelämän pelisääntöjä. Ekonomisti Sixten Korkman on viritellyt keskustelua etiikan merkityksestä taloudelle. AJATTELEN esimerkiksi työväenliikkeen eetosta. Etenkin perheyritysten eetokseen kuuluu myös jatkuvuus, halu jättää yritys seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut vastuulleen. Kysymys on erityisen tärkeä siksi, että Suomen väestö ikääntyy. Kirjoittaja on presidenttiehdokas. Ne voidaan tiivistää hyvinkin kansanomaisella tavalla. Jos keskinäinen epäluottamus pääsee vallalle, uudistaminen käy vaikeaksi, ellei mahdottomaksi. Vain menestyvä yritys voi maksaa työntekijöilleen kunnollisia palkkoja. Kun duunarin ja yrittäjän eetokset kohtaavat, syntyy parhaimmillaan upeita, vuosikymmenien mittaisia menestystarinoita. Siihen työhön olen valmis, jos tulen valittua Suomen tasavallan presidentiksi. Näen tässä huolestuttavia vaaran merkkejä. Maailmalta tuleville uhkille emme paljoa voi. Mutta yhtä lailla on oikein, että yrittäjä palkitaan ja voi olla ylpeä menestyksestään. Minä luen tuon jälkimmäisen lupauksen niin, että se koskee koko kansaa, kaikkia suomalaisia. Meillä on siihen tuoreiden esimerkkien valossa hyvät valmiudet. Lisäksi hän lupaa kaikin voimin edistää Suomen kansan menestystä. Presidentti ei voi olla osapuoli päivänpolitiikan kiistoissa tai työmarkkinariidoissa. Kestävien arvojen määrittelyn ei tarvitse olla mitään konsulttien rakettitiedettä. POLIITTISEN keskustelun ilmapiiri on koventunut viime vuosien aikana. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että vahva arvopohja on välttämätön ehto talouden menestykselle. Vähintään yhtä suurena riskinä pidän yhteistyökyvyn kadottamista talousasioissa. Me emme pärjää taloudessakaan ilman riittävää keskinäistä luottamusta ja yhteistä arvopohjaa. Siihen kuuluu työn arvostus ja ylpeys oman työn jäljestä. Duunari on palkkansa ansainnut. 50 8.12.2023 ASTUESSAAN virkaansa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen, jossa hän lupaa uskollisesti noudattaa tasavallan valtiosääntöä ja lakeja. Ajattelen niin, että presidentillä on velvollisuus vähintäänkin varoitella kansakunnan menestystä uhkaavista. Sen sijaan hän voi rakentaa yhteiskunnan eheyttä ja keskinäistä sopua ja huolehtia tällä tavoin kansakunnan menestyksestä. Sisäisistä uhkatekijöistä suurimpana pidän kansakunnan eheyden ja keskinäisen luottamuksen murenemista. Onko nyt näköpiirissä sellaisia tekijöitä, jotka voivat vaarantaa Suomen menestyksen. Jos alamme nähdä toisemme oikeasti vihollisina eikä tasavertaisina kilpailijoina ja yhteistyökumppaneina, se voi halvaannuttaa demokraattisen päätöksenteon ja siten vaarantaa kansakunnan menestyksen. Niihin pitää vain varautua. Yrityksen menestys perustuu työntekijöiden ja työnantajan riittävään yhteisymmärrykseen yhteisestä edusta. Yrittäjän eetokseen kuuluu halu parantaa maailmaa, tehdä asiat paremmin kuin ennen
Niin, se lapsi täytti äsken 47 vuotta ja on tehnyt minusta nelinkertaisen vaarin. PÄÄTOIMITTAJIA oli monta, muutaman tapasinkin. Mitäs siinä, persuklopit, parempaa Dressmannia päälle ja Opecin konttoriin öljyn hintaa määräämään. Siteeraan Kariluotoa: Nyt ei enää… Nyt se loppui… Jari Nenonen Katse eteenpäin! Pakina Oli ilo ja kunnia.. Neljä pakinaa kuoreen ja aina joviaalille päätoimittaja Seppo Sarlundille viestillä, että tällaista tulisi kerta viikkoon, mitäs sanot. Pikkukaupungin poika yhtäkkiä samalla palstalla. Ensimmäisten joukossa oli sekin Lapsen kanssa puistossa. Kun poliittisen tapaista kirjoittaa, niin voi voi, ilkeäkin on tullut oltua. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Palautetta tuli, kaikenlaista. Kohuissakin olin näistä raapustuksista. Yksi Ervasti teki Ilta-Sanomiin tahallaan väärin ymmärtäen jutun, jossa muka väitän Paavo Lipposen kannattajia natseiksi. Ilta-Sanomat lainasi Muualta-palstalleen viitisensataa kertaa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Suokaa samalla anteeksi, että katson nyt vähän taaksepäin. Tämä on viimeinen Suomenmaan paperiversio. Seppo julkaisi ne joka viikko. Oulun toimituksessa käväisin kerran, olin etätyöläinen ennen sanan keksimistä. Ylen Naisten tunnista sain sikapalkinnon, toinen niistä kiihkofeministeistä sanoi tilauksen (ehkä vapaakappaleen) irti. Perhearvoja, tolkkua ja huumoria, niitähän olen koettanut korostaa. Oli hienoja ihmisiä, korkea-arvoisia ja tunnustettuja, jotka kiittelivät. Ja missä porukassa! Muistatteko muutakin sälää sisältäneen sivukokonaisuuden Suomi-Finlandian lasi & nyrkkeily. Se kaikki on sulanut. Vaikka tulinkin mukaan vasta vuonna 1977, tunnen olevani osa Maakansan jatkumoa vuodesta 1908. Oli palstakavereina muun muassa Ilkka Kylävaara ja Rainer Friman, monessa marinoituja veikkosia. Kaikki eivät pitäneet, joku isännyyden perinyt nimitteli rengiksi. Pakina! OLENPA saanut olla pääministeripuolueen pää-äänenkannattajan pääpakinoitsija. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 TOIMITTAJAT HENNA LAMMI 045 6307 072 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 HYVÄT LUKIJAT , katsokaa te eteenpäin. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Oli ilo ja kunnia. Mitäs me tohtorit ja maisterit. 8.12.2023 51 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 777 8710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Vallasta en luovu, se on yhä se sama; yksi ääni. Oman puolueen kansanedustajan avustaja yritti vetää JSNtuomiolle. Neuvosto ei ottanut edes käsittelyyn. Vaalirahvas on mennyt halvan bensan lupausten perään. Työntelin lastenvaunuja puistossa ja sain ajatuksen, että miksei keskustavaltuutettu voisi kirjoittaa Suomenmaahan, kun muuallekin kirjoitin
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Pysy ajan tasalla siitä, mitä keskustassa ja politiikassa tapahtuu! Suomenmaa kiittää lukijoitaan ja toivottaa hyvää joulua! Suomenmaa tarjoaa joka päivä kiinnostavan uutispaketin meiltä ja maailmalta. Voit lukea Suomenmaata kännykältä, tabletilta ja pöytäkoneelta osoitteessa www.suomenmaa.fi.