6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 5 / 8.2.2019 / 4,80 € Hiilijalanjälki syntyy kulutusvalinnoista uudenmaan vaalipiirissä on pienryHmien toivo Uutisanalyysi Ilmiöt Keskustan kasvot ilomantsissa sujuu yHteistyö, sanoo eila piippo keskusta on valmiina vaalikevääseen Eteenpäin!
24. 2019 Ähtärin ihme Mikko Savolalla ja Lumi-pandalla on aihetta ylpeyteen s. 2 8.2.2019 sisältö 8.2
16 Keskustan valttina Keski-Suomessa ovat kokeneet naiset s. 42 Populismi on EU:n suurin uhka, sanoo Petra Schulze Steinen s. Juha Sipilä s. 46 Oppositio veisti vanhuspalveluista soteja vaaliaseen s. s. 28 Uutisanalyysi Eurovaalit KeskiSuomen vaalipiiri Eduskuntavaalit Tahdomme tehdä perhevapaauudistuksen, joka lähtee perheiden ja lasten tarpeista, ei työmarkkinoiden. 8.2.2019 3 Erämatkailussa huikea mahdollisuus Luontosuhde on tärkeä, Jari Leppä, Mikko Kärnä ja Teppo Säkkinen tietävät. 35
Erityisen paljon on maaseudun keskustaväen vastuulla. Valheita ja vääristelyjä kyllä nähdään. Eihän vaalityö tietenkään ole helppoa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 8.2.2019 K eskusta on tehnyt kuluneena vaalikautena sen, minkä lupasi. Ehkä siksi, että hyvät uutiset eivät kiinnosta mediaa niin kuin huonot. Nyt kaivataan vaalijuhlia ja kahvitarjoiluja Salen ja S-marketin kulmille. Eurooppa on hämmästynyt, ja koko maailma ihailee. Tai ehkä vain olemme maailman parhaita myös vähättelemään itseämme. Onko perussuomalaisilta kuultu jotain puolueen suhtautumisesta maaseutuun. ”Pekkalan poika täällä, ter-ve...” Hieno esimerkki keskustaväelle senkin takia, että hän ei – korkeista titteleistään huolimatta – vierastanut tavallisen järjestöihmisen tavallista vaalityötä. Vaalikauden tulokset ovat hyviä aseita. Se on samaa, kuin vetäisi punaisia rukseja maaseudun ylle. Tämä on oman oksan sahaamista, ja se on kaikille kerrottava. Keskustan piiritoimistoissa tai keskusta.fi -sivustolla on erinomaisia aineistoja. Sanokaapa muuta. Nyt alkoi tuhannen tupaillan aika Mikään muu puolue ei puolusta maaseutua ja maalla asuvia kuin keskusta. Se vaatii aikaa ja vaivannäköä. Loisto-opus on esimerkiksi vihkonen ”Suomi nousee. Nyt on ainakin tuhannen tupaillan aika. Se vaatii rohkeutta lähestyä ihmisiä. Kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittavat suoraan, että ne kannattavat keskittämisen ja kaupungistumisen tehostamista. Nyt tarvitaan puhelimeen tarttumista ja vaaliviestin välittämistä. Kättä pidempää on. Äänestämättä jättäminen on sama kuin tukisi niitä, joille maaseutu on vain ilmaa. Pääkirjoitus. Edesmennyt keskustaikoni Ahti Pekkala oli vaalityössä loppuun asti. Nyt tarvitaan ihmisiä koputtelemaan kotioville ja esittelemään keskustan vaaliviestiä. Hänen kuulonsa oli heikentynyt, mutta puhelimessa vaiva ei niin haitannut. Jopa asunnottomuuden poistamisessa Suomi on kaikkia muita maailman maita edellä – puhumattakaan siitä, että Suomi tuottaa suhteellisesti laskien eniten hyvää maapallolle tai että Suomi on maailman onnellisin maa tai… Saatamme sanoa: Miksei hyviä tekoja ole kerrottu vielä isompaan ääneen. Mutta ilman keskustan järjestöväkeä niistä ei puhuta tarpeeksi. Kuka luottaa demareihin maaseudun ystävänä. Juuri sitä uurastusta nyt tarvitaan. Muut eivät edes välitä koko maaseudusta. Se vaatii tietoja ja sanavalmiuttakin. Keskustaväen on kerrottava hyvistä uutisista itse. Se on saanut viestikapulankin. Tutkimukset kertovat alhaisten kannatuslukujen johtuvan ennen muuta siitä, että monet maaseudun ihmiset empivät koko äänestämistä. Tai miksi emme usko kansainvälisiä vertailuja. Tai ehkä siksi, että monen toimittajan sympatiat ovat muualla. Se tekee suuren vaikutuksen. Vaaliohjelmasta toimeksi – Sipilän hallituksen 275 tekoa”. Asiahan on yksinkertainen: Mikään muu puolue ei puolusta maaseutua ja maalla asuvia kuin keskusta
Haidtin mukaan tietoinen mielemme on kuin ratsastaja elefantin selässä ja alitajuntamme on itse elefantti. Ehkä he olisivat äänestyskopissa muistaneet, että keskusta on kuitenkin se itselle paras vaihtoehto vaalikauden kipeistä päätöksistä ja kannatuksen notkahduksesta huolimatta. Tällaisilla adjektiiveilla keskustalaiset kuvailivat puolueen vaalislogania ”Suomen arvoisia tekoja” viime viikonloppuna vaaliristeilyllä. Voisiko ”Keskusta – tykkäät kuitenkin” -viestin valjastaa vaikka sosiaalisen median kampanjaan. Se sopisi Facebookin tykkäämiskulttuuriin kuin valettu. Iskulauseen tekeminen on vaikeaa. Teoria auttaa ymmärtämään ihmisten käyttäytymistä ja sitä, kuinka suuri on epärationaalisen ja inhimillisen puolen valta ihmisen valinnoissa. Elefantti ei hievahdakaan. Rohkenen olla eri mieltä. Toisena vaihtoehtona puoluejohto pyöritteli isku lausetta ”Keskusta – tykkäät kuitenkin”. Tiedän, että osa keskustan johdosta piti hyllytettyä iskulausetta liian keveänä. Keskustalaiset korostavat mielellään, mitä kaikkea on tällä kaudella tehty Suomen kuntoon laittamiseksi. Velaksi elämisen loppuminen on kiistatta upea juttu, mutta valitettavasti äänestäjä ei tee päätöksiään rationaalisesti. Ihmisen mieli ja tapa käsitellä ajatuksia jakautuu karkeasti ottaen kahtia: tietoiseen mieleen ja alitajuntaan. Vaaleihin ei voi kuitenkaan lähteä liian turvallisuushakuisesti. keskustAnkin opiksi sopisi moraalipsykologi Jonathan Haidtin kielikuva ratsastajasta ja elefantista. Jotkut pelkäsivät myös, että slogan tulkittaisiin niin, että keskusta suhtautuisi tehtyihin leikkauksiin ylimielisesti. 8.2.2019 5 Toimittajalta Keskustan pitäisi puhutella elefanttia AjAnkohtAinen , helposti muunneltava, tyylikäs. ”Suomen arvoisia tekoja” tavoittaa toki rationaalisen ratsastajan, mutta mitään muuta ei sitten tapahdukaan. Lausahdus on itseironinen, hauska ja selkeä. Se olisi voinut puhutella niitä kymmeniätuhansia suomalaisia, jotka viime vaaleissa äänestivät keskustaa, mutta uhkaavat nyt jäädä kotiin. VAAlit eiVät ratkea sloganeihin, mutta on niilläkin merkitystä mielikuvien luojana. Menestyneimmät kampanjat herättävät aina tunteita molempiin suuntiin. Lause on vaikeaselkoinen ja jättää kylmäksi. Minunkin piti palata monta kertaa tarkistamaan, että miten se nyt menikään. Henna Lammi. Keskustan, ja puolueiden ylipäätään, ei pitäisi kuitenkaan aliarvioida tunteiden roolia. Sloganin pitää säväyttää. Sen sijaan keskusta näyttää valinneen vastuullisen asianhoitajan roolin. Viestinnän ammattilaiset opastavat, että vaaleihin pitää lähteä yhdellä sloganilla, mutta harkitsisin vielä. Valinnoissa on iso osa tunnetta. Mitä heikommin keskustalla menee gallupeissa, sitä enemmän verhoudutaan asioiden taakse. Pääasia on saada elefantti liikkeelle. Ratsastaja pyrkii ohjaamaan elefanttia, mutta hänen mahdollisuutensa ovat rajalliset – elefantin voimat ovat moninkertaiset ratsastajaan verrattuna
Puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi ja pitää samalla huolta metsien monimuotoisuudesta ja hiilinieluista. Puolue haluaa siirtyä fossiilitaloudesta bioja kiertotalouteen siten, että mahdollisimman paljon valmistetaan uusiutuvista ja kierrätyskelpoisista raaka-aineista. – Suomi menestyy sitä paremmin mitä paremmin kaupungit, taajamat ja maaseutu osaavat hyödyntää vahvuuksiaan ja rakentaa kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä, puolue näkee. Teoillaan keskusta pyrkii tulevalla vaalikaudella vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, tekemään Suomesta entistä lapsiystävällisemmän yhteiskunnan ja nostamaan työllisyysasteen ainakin 75 prosentin tasolle. Puu pitää jalostaa mahdollisimman korkean lisäarvon tuotteiksi, keskusta linjaa vaaliohjelmassaan. – Jos seuraavalla kaudella SDP johtaa Suomea, niin 75 prosentin työllisyysastetta ei varmasti saavuteta. Suomen metsät kasvavat paremmin kuin koskaan. Jos taas kokoomus johtaa Suomea, sosiaaliturvaa ei uudisteta eikä sen taso parane ja hyötyjiä ovat vain suurituloiset. Vanhustenhoidon ongelmiin keskusta haluaa puuttua muuttamalla hoitajamitoitusta ja parantamalla omaishoitajien asemaa. Myös keskustelukulttuuri tarvitsee muutosta. KoKo suomen asia on vahvasti mukana puolueen vaaliteeseissä. Eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi keskusta on valmis korottamaan takuueläkettä. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jaakko MarTikainen Keskusta lähtee torjumaan sinipunan uhkaa itsensä näköisillä teemoilla Ilmasto, perheet ja koko Suomi Ajassa. – Päästöjä on vähennettävä, hiilinielujen määrää lisättävä ja lisäksi on panostettava uuteen teknologiaan, jolla voidaan esimerkiksi kaapata hiilidioksidia ilmakehästä talteen. Maakuntauudistuksen keskusta näkee tuovan päätöksenteon lähemmäksi kansalaisia eri puolilla maata. – Julkinen talous on tasapainossa neljä vuotta etuajassa. Pitkällä aikavälillä metsäteollisuuden arvo voidaan kaksinkertaistaa. Isien perhevapaa-aikaa tulee jatkaa, kotihoidontuki on säilytettävä ja pienituloisimpien lapsilisiä on voitava korottaa. – Perhevapaauudistus on tehtävä, mutta ei työmarkkinoiden, vaan lasten ja perheiden ehdoilla. – Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara. Puheenjohtaja Sipilä varoitteli keskustaväkeä vaalistartissa sinipunahallituksen vaaroista. Keskustan vaalilause kevään eduskuntavaaleissa on ”Suomen arvoisia tekoja”. Keskusta haluaa Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2045 mennessä. Perheiden hyvinvointiin keskusta haluaa lukuisia uusia satsauksia. Demarit hoitaisivat tavoitteensa velkarahalla. Keskusta haluaa taata sen, että jokaisella lapsella ja nuorella on lähellään turvallinen aikuinen. 6 8.2.2019 KesKustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän mukaan keskusta on lunastanut lupauksensa talouden ja työllisyyden kuntoon laittamisesta ja nyt on aika saavuttaa vielä enemmän. Paitsi perheiden, myös lasten ja nuorten arkea tulee keskustan mielestä tukea entistä enemmän. Sipilä korostaa, että perheillä on oltava rahaa, jotta niillä olisi myös tulevaisuudennäkymiä. ilmastonmuutoKsen torjunnassa on Sipilän mukaan kolme keskeistä asiaa. On puhuttava enemmän siitä, miten lapset tuovat elämään iloa. Keskusta takaisi jokaiselle nuorelle oikeuden harrastukseen ja toisi ilmaiset välipalat kouluihin. Puolueen mielestä suomalainen tapa viljellä maata ja hoitaa metsiä ei ole osa ongelmaa, vaan osa ratkaisua. Kun talous on kunnossa, voimme panostaa paremmin esimerkiksi perusturvaan, Sipilä katsoo. Sipilä esitteli puolueen vaaliteemoja Helsingissä viikonloppuna
8.2.2019 7 Koko Suomen asia on vahvasti mukana keskustan vaaliteeseissä.
Aitoa kyykyttämistä. Palvelut tulee keskustan mielestä saa da yhdeltä luukulta niin, että asiakkaal la on päätäntävalta omiin työvoima, kuntoutus ja koulutuspalveluihinsa. Mukana monia erittäin tärkeitä tavoitteita keskusta nuorille: maksuton ehkäisy nuorille, panostuksia nuorten mielen terveys palveluihin, oppivelvollisuusiän nosto. Puolueen mukaan nykyjärjestelmän ongelma on se, että ansaitut työtulot vä hentävät toimeentulotukea yksi yhteen 50 euron jälkeen. Tarvitsemme lain, ettei tuotteita voi myydä alle tuotantokustannusten. sähKöinen tulorekisteri luo vuoden 2020 alusta lähtien perustan perus tulolle. Ja marginaalit sen kun pienenee, kun tällaista hintatasoa viljellään. Keskus ta lähtisi liikkeelle käänteisen tulo veron kokeilulla. Ajassa Sanottua 8 8.2.2019 Prismojen 59 sentin maito riistää viljelijää, luontoa ja eläimiä. Puolue kannattaa parlamentaa rista valmistelua, joka mahdollistaa jatkumon yli vaalikausien. Anne Kalmari Twitterissä Pauliina Pohjala KesKusta haluaa kannustavan perustu lon, jossa samansuuruiset perus turva etuudet kootaan yhteen. Keskusta julkaisi torstaina suuntavii voja siihen, mihin suuntaan sosiaali turvaa tulisi kehittää. Suvi Mäkeläinen Twitterissä Ja ri La uk ka ne n perustulosta kannustavan Keskusta tekisi Keskusta haluaa pidemmällä aikavälillä myös opiskelijoiden siirtyvän perustulon piiriin.. Perustulo pohjautuisi niin sanottuun käänteiseen tuloveroon, eli tulojen kas vaessa perustulo pienenisi ja liukuisi vähitellen kokonaan pois. Perustulon saaminen edellyttäisi sen hakemista kertaalleen. Suomalainen sosiaaliturvajärjes telmä on monimutkainen, joten sen uudistaminen kannattaa keskustan mielestä tehdä sopivissa paloissa. Sen kautta saadaan reaali aikainen tieto hakijan saamista tu loista ja etuuksia. Näitä etuuksia olisivat työmarkkina tuki, peruspäiväraha, toimeentulotuen perusosa, minimisairauspäiväraha sekä äitiys ja vanhempainraha. Aika pienellä marginaalilla pitää teollisuuden kerätä maito pitkin Suomea, lyödä purkkiin ja toimittaa kauppaan. Risto Lahti Twitterissä Vaaliohjelma julkaistu. Perustuloon voidaan keskustan mie lestä liittää tarvittaessa vastikkeelli suutta edellyttäviä toimia työkykyisil le ihmisille. Pienituloisuus oikeuttaisi tukeen. Perustulon määrä ilman ansaittu ja lisätuloja olisi noin 550–560 euroa kuukaudessa. Kun perusturvaa hakeneen tulo taso jää matalaksi, perustuloa voi daan maksaa kuukausittain oikea määrä. Pidemmällä aika välillä myös opiskelijat siirtyisivät sen piiriin
Keskusta haluaa lakiin vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen, joka edellyttää 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden. Kaivostoiminnassa tulee pyrkiä laajemmin kiertotalouden mukaisiin liiketaloudellisesti kannattaviin toimintamalleihin, joissa jätteiden synty minimoidaan, kaivostoiminnan sivu virrat hyödynnetään, lopputuotteet kierrätetään ja kaivostoiminnassa syntyvät jätteet hyödynnetään raakaainei na, keskusta vaatii. Joustavat työajat, osa-aikaja etätyön mahdollisuudet sekä työaikaja lomapankit pitäisi keskustan mukaan ottaa nykyistä laajemmin käyttöön kaikkien ruuhkavuosia elävien kohdalla. Perhevapaisiin keskusta esittää 200 miljoonaa euroa lisärahaa. Keskusta linjaa, että isien ansiosidonnaista osuutta perhevapaasta pitää pidentää, mutta se ei saa lyhentää äidin osuutta. Kun veron saaja on kaivoksen sijaintikunta, lisää se osaltaan kaivostoiminnan paikallista hyväksyttävyyttä, linjauk sessa todetaan. Satu Mäki-Lassila Twitterissä Pauliina Pohjala Viime aikoina esillä olleen yleisen kaivostai louhintaveron sijaan keskusta selvittäisi veroa, jossa kaivoksen sijaintikunnalle maksetaan kohtuullinen osa kaivoksen tuotosta. Kaikille alle 25-vuotiaille keskusta esittää maksutonta ehkäi syä. M ari a Se pp älä Sh utt ers to ck. Keskusta tukee myös turvakotien lisärahoitusta ja turvakotipaikkojen määrän kasvattamista. Keskusta haluaa selvityksen siitä, miten sääntely mahdollistaa nykyisellään jätteen tai sivuvirtojen hyödyntämisen resurssina kaivostoiminnassa ja miten sääntelyä olisi mahdollista muuttaa kiertotaloutta paremmin tukevaksi. Keskusta haluaa käyttöön joustavan koulupäivän, harrastussetelin kaikille 10–18-vuotiaille ja kotiintuloaikasuositukset nuorille. Olli Kärkkäinen Twitterissä Kaikkein pienimpien etuuksien korotta minen on keskustalle tärkeää. Keskusta esittää perhevapaisiin 200 miljoonaa lisärahaa Pääosin suomalaisomisteinen kaivosyhtiö Keliber suunnittelee litium louhosta ja rikastamoa Kaustiselle. Ajassa Sanottua 8.2.2019 9 Kun SDP esittää parannuksia, tulee aina syytökset populismista, vaikka esitämme myös ratkaisuja budjetti vajeen paikkaamiseksi. Kunnilla tulee olla kaavoituksen kautta oikeus päättää, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella, puolue linjaa. esikoulusta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosi luokasta puolue muodostaisi kokonaisuuden, pienten lasten koulun. Mikkel Näkkäläjärvi Twitterissä Takuueläkkeen korottaminen 100 eurolla on kustannusvaikutuksiltaan kuitenkin ihan eri mittaluokassa kuin kaikkien alle 1 400 € eläkkeitä saavien nettotulojen kasvattaminen 100 eurolla. – Tarvitsemme verojärjestelmän, jossa suomalainen yhteiskunta hyötyy enemmän kallioperässä olevista mineraalivarannoista. Syntyvyyttä keskusta edistäisi muun muassa vahvistamalla nuorten miesten työllisyystilannetta ja helpottamalla hedelmöityshoitoihin pääsyä julkisella sek torilla. YmpäristöVahinkoVakuutus järjestelmä tulee keskustan mielestä uudistaa ja siirtyä luonnonvararahastoon, jonka kautta katetaan paitsi ympäristön pilaantumisuhkaja vahinkotilanteet, myös mahdollisten konkurssitilanteiden jälki hoito. Eroperheiden lasten vuoroviikkoasumista pitäisi keskustan mielestä helpottaa. Oikeus kotihoitoon tulee turvata kolmeen ikävuoteen saakka. Kun keskusta tekee saman, on ympärillä pelkkä hiljaisuus. Puolue vaatii Suomeen myös vanhusasiavaltuutettua. Translaista puolue poistaisi sterilisaatiovaateen. Keskusta: Veron saajaksi kaivoksen sijaintikunta henna lammi keskustan viime viikolla julkaiseman perhepoliittisen ohjelman ytimessä on ajatus: kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin. Ohjelmasta löytyvät muun muassa ylimääräinen lapsilisä köyhille perheille, korotuksia yksinhuoltajan lapsilisään sekä lapsiperheiden opintotukeen ja tulorajoihin. Sama logiikka pätee eläkkeisiin; takuueläkkeen korottamisella tuetaan kaikkein pieni tuloisimpien eläkeläisten pärjäämistä. Veron peruste voisi olla esimerkiksi kaivosyhtiön rikasteesta saama nettotuotto tai kaivoksen sijaintipaikkakunnalle maksettava kiinteistöveroon pohjautuva kaivosvero, keskusta esittää kaivospoliittisessa linjauksessaan
Mutta sekä puolueet että äänestäjät saattavat väsyä tähän tuolileikkiin, joka ei johda kovin varteenotettaviin muutoksiin ja tekee eduskunnasta pelkän kumileimasimen. Stenbäck listaa näkemystensä tueksi muutamia synkkiä tosiasioita: Puolueet ovat menettäneet muutaman vuosikymmenen aikana puolet jäsenistään. – Epäilen, että kokeilunhalu loppui jo siihen, kun SDP järjesti jäsenäänestyksen presidenttiehdokkaasta ja Martti Ahtisaari voitti puoluejohdon suosikin Kalevi Sorsan, Stenbäck toteaa. AnnukkA kAArelA Pär Stenbäck: Demokratia on pelastettava. Ruotsia ovat lähes sadan vuoden ajan hallinneet vähemmistöhallitukset. Ministeri Pär Stenbäck herättelee puolueita ruususen unesta torstaina ilmestyneessä kirjassaan Demokratia on pelastettava. – En ole nähnyt merkkejä uudistusliikkeestä puolueiden sisällä: jos niitä on, ne on kätketty hyvin. Puolueiden alamäen lisäksi demokratian heikentymisestä kertovat Stenbäckin mukaan myös esimerkiksi laskevat äänestysprosentit sekä jatkuva heiluriliike hallituksen ja opposition välillä. Vain kuusi prosenttia suomalaisista kuuluu johonkin puolueeseen. Ovatko ne markkinavoimat, tiedotusvälineet, mainostoimistot vai uudet populistiset liikkeet. Stenbäck kysyy myös, onko puolueiden nykyinen järjestörakenne tarkoituksenmukainen. Hyviä neuvoja tilanteen korjaamiseksi olisi saatavilla Ruotsista, jossa on muun muassa kampanjoitu äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Esimerkkinä Stenbäck mainitsee hankkeen, jossa jotain tärkeää yhteiskunnallista kysymystä pohdittaisiin arpomalla muodostettujen kansalaisraatien avulla. Hänen mukaansa puolueet laajentavat sisäistä demokratiaansa nihkeästi, koska johto pelkää menettävänsä kontrollin päätöksiin. Stenbäck kaipaa Suomeen myös Ruotsin mallin mukaista mittausta siitä, kuinka hyvin puolueiden vaalilupaukset ovat milloinkin toteutuneet. Stenbäckin mukaan uudistumiskeinoja löytyisi, mutta puolueet ovat varovaisia tarttumaan niihin. Jaksavatko puolueet pitää toimintaa ja järjestörakennetta yllä paikallis-, kunta-, piirija aluetasolla. Docendo, 168 s. 10 8.2.2019 Suomalainen demokratia ei ole kuolemassa eikä akuutissa tai syvässä kriisissä. Elävöittämistä se kuitenkin kaipaa, ja se on puolueiden tehtävä. HERÄTYS PUOLUEET! Ministeri Pär Stenbäckin mukaan jäsenkato rapauttaa demokratiaa Kirjat Sh utt ers to ck. – Meillä on tällä hetkellä useita tasavahvoja puolueita, jotka vuorottelevat keskenään eri muodostelmissa. Kokouksissa käy lähinnä eläkeläisiä. – Voi vain spekuloida, millaiset. Tästä seuraa se, että puolueet edustavat yhä pienempää osaa kansasta. – Valtatyhjiö täyttyy aina, ja uudet voimat tulevat tilalle, hän kirjoittaa. Enemmän kuin puolet puolueiden jäsenistä on yli 60-vuotiaita ja alle 20 prosenttia alle 40-vuotiaita. Ei ole yleistä, että mielipiteitä tiedusteltaisiin jäsenäänestyksillä tai että puolueen jäsenet saisivat vaikuttaa henkilövalintoihin. Ovatko paikallisyhdistykset enää lainkaan edustavia. Jos puolueet eivät ryhdy uudistuksiin, on Stenbäckin mukaan perusteltua olettaa, että niiltä riistetään hiljalleen etuoikeus yhteiskunnallisten kysymysten tulkinnassa ja aloitteellisuus niihin vastaamisessa. Puolueiden ja samalla demokratian legitimiteetti, olemassa olon oikeutus, rapautuu. Se saattaa olla edessä Suomessakin, eikä Stenbäck pidä sitä demokratian kannalta huonona asiana. Hän itse kannattaa jäsenistön vaikutusvallan lisäämistä
Ajokortti tunnistusasiakirjana poikkeaa jossain määrin passista ja henkilökortista. Miksi ajokortti ei ole enää pätevä henkilöllisyystodistus, liikenneja viestintäviraston turvallisuussääntely-yksikön päällikkö Jukka-Pekka Juutinen. Näistä eroista johtuen ajokortti ei enää käy tunnistusasiakirjana ensitunnistamisessa, vaikka se käy edelleen monissa muissa palveluissa tunnistusasiakirjana. Lainsäädännön mukaan vahvaa sähköistä tunnistetta hakevan henkilön fyysisen ensitunnistaminen on tullut tehdä passin tai henkilökortin perusteella. Vaikka uusia lakialoitteita Suomen puheenjohtajuuskaudella tuskin tulee käsittelyyn uuden komission aloittaessa työnsä vasta kauden loppupuolella, niin tekemistä riittää. 8.2.2019 11 Täällä Bryssel Pääministeri Juha Sipilä vieraili viime viikolla Euroopan parlamentissa Brysselissä puhumassa Euroopan tulevaisuudesta. Ei vaikuta. Ensi heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aattona onkin hyvä käydä EU:n sydämessä nostamassa omaa häntää ja muistuttamassa, että Suomi on valmis hyppäämään ohjaajan rooliin heti, kun toukokuun EU-vaalit on käyty, uusi parlamentti aloittaa toimintansa ja uutta komissiota aletaan koota. Suomen puheenjohtajakauden pääteemoiksi hän maalaili kasvua ja turvallisuutta. Itse toivon, että Suomen puheenjohtajuuskauden agenda, jota yhä viilataan, saisi mukaansa vielä maininnan arktisesta politiikasta ja pohjoisesta ulottuvuudesta ja kääntäisi näin muun Euroopan katseet kohti pohjoisia, arktisia kysymyksiä. Kunnianhimoiselta näyttää siis Suomen agenda sen kuusi kuukautta kestävällä puheenjohtajuuskaudella. Pääministeri Sipilän maalaama kuva tulevaisuuden Euroopasta on vahva, yhtenäinen Eurooppa, jonka on näytettävä tietä globaaleissa kysymyksissä. Sipilä peräänkuulutti puheessaan yhtenäistä EU:ta, joka kykenee konkreettisiin toimiin. Aikanaan lainsäädäntöön kuitenkin jätettiin poikkeus, joka mahdollisti passin ja henkilökortin lisäksi myös ajokortin käyttämisen henkilön ensitunnistamisessa. Tehokkaasta politiikan toimeenpanosta kumpuaa EU:n uskottavuus. Molempia tullaan käsittelemään EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen, kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan, turvallisuusja puolustusyhteistyön, sisämarkkinoiden kehittämisen, kaupan sekä ilmastotoimien kautta. Kuka muu niistä muistuttaisi ellei Suomi. Ajokortti kelpaa edelleen henkilöllisyyden todistamiseen äänestyspaikoilla. Tämä poikkeus päättyi nyt vuoden 2018 lopussa. Vaikuttaako lakimuutos henkilöllisyyden todistamiseen äänestyspaikoilla, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Sipilä Brysselissä: EU:n uskottavuus tulee konkreettisista toimista Kelpaako ajokortti yhä äänestyspaikalla. Ennen kaikkea ajokortin erot suhteessa passiin tai henkilökorttiin liittyvät sen myöntämisprosessiin, voimassaoloaikaan sekä tietoihin, jotka ajokortista ilmenee. Vain passi ja henkilökortti kelpaavat henkilöllisyystodistuksiksi vaikkapa pankkitunnuksia tai puhelimen mobiilivarmennetta haettaessa. Tätä toivetta komppasi myös komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pitämässään puheenvuorossaan keskustelussa Sipilän kanssa. Suoraan kysyen Pauliina Pohjala laKi sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista muuttui vuoden alussa. Tuleva puheenjohtajuuskausi tarjoaa hyvän mahdollisuuden Suomelle olla vahvasti mukana rakentamassa tällaista Eurooppaa. Nähtäväksi jää, miten Suomen pragmaattinen, konkreettisuutta korostava näkökulma inspiroi eurooppalaisia kumppaneita. Paula Åström
Paltamosta risteilemään lähtenyt Ritva Huuskokin korostaa kovan työn merkitystä. Toki vaalivoittoon vaaditaan paljon kovaa työtä, Pirkkalainen lausuu. – Ohjelmassa on tavallaan jokaiselle jotakin. Laiva oli kokonaan meille varattu, ja yli 1 200 osallistujaa lähtikin risteilemään. 12 8.2.2019 KesKustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan viikonlopun puolueristeilyllä oli aistittavissa positiivista jännitystä tulevasta eduskuntavaalikeväästä. Savolaiset Kivelä ja Pirkkalainen kisailivat kalakukon ymmärtämisessä. Risteilyn avaustilaisuudessa Pirkkalainen muistutti, että keskusta on voittanut kolmet neljästä 2000-luvun eduskuntavaaleista. Puolueristeilyllä nostatettiin vaali-innostusta Keskusta. Hän näkee, ettei vaalikeväästä tule uusimpien galluplukujen valossa helppo, mutta gallupeja ei pidä hätkähtää liikaakaan. Viimeisinä viikkoina voi sattua mitä vain, ja se voi hivuttaa keskustankin kannatusta mihin tahansa suuntaan. Kihniöläinen Pilvi Kärkelä uskoo, että ennen eduskuntavaaleja voi tapahtua vielä monia yllätyksiä. Tällä tavalla keskusta pystyy varmasti nostamaan kannatustaan. LappeenrantaLainen Jaakko Meronen on käynyt keskustan tapahtumissa jo 60-luvun puoluekokouksista lähtien. – Keskusta-aktiivien lisäksi risteilyllä oli hyvin edustettuna myös ehdokkaiden kampanjatiimejä. – Nousuja ja laskuja tulee aina. Laivalla järjestettiin myös lukuisia keskusteluja koulutustilaisuuksia. Nyt kun keskusta on laittanut Suomea kuntoon, ihmiset eivät aina ymmärrä, että se on pidemmän päälle oikea linja. Arvattavana olivat muun muassa termit kotimainen ruoka ja vaalivoitto. Se on tasapainoinen kokonaisuus, jolla on hyvä mennä vaaleihin. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jaakko MarTikainen Keskustalaiset uskovat vaalivoittoon, mutta painottavat kovan työn merkitystä sen saavuttamisessa. Oppositiostakin on helppoa huudella, kun ei itse joudu kantamaan vastuuta, Meronen arvelee. Keskustelutilaisuuksissa puhuttiin muun muassa sosiaaliturvasta, ilmastonmuutoksesta, hyvinvoinnista ja työelämästä. Puoluesihteeriltä kesti jonkin aikaa saada puheenjohtaja ymmärtämään, että haussa oli vaalivoitto. – Gallupit ovat mitä ovat, mutta vaalien lähetessä on vain tehtävä kova työ ja kohdattava ihmisiä. Keskustaväki sai koulutusta esimerkiksi vaalityöstä, viestinnästä ja yhdistystoiminnasta. seKä puolueen kampanja-avauksesta Helsingissä että Tallinnaan suuntautuneesta puolueristeilystä annettiin melkein yksinomaan positiivista palautetta, Pirkkalainen kertoo. Ensin vaaleista oli tulossa ilmastovaalit, sitten maahanmuuttovaalit, nyt hoivavaalit. avaustiLaisuudessa puolueen viestintäpäällikkö Laura Ruohola testasi, miten puoluejohdon keskinäinen viestintä toimii. Joka viikko vaalien pääteemakin tuntuu vaihtuvan. Puoluesihteeri, puheenjohtaja, varapuheenjohtajat Katri Kulmuni, Juha Rehula ja Hannakaisa Heikkinen, puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja ministeri Jari Leppä pääsivät pareittain arvaamaan toistensa pantomiimiesityksiä. Myös lauantaina julkaistu vaaliohjelma on keskustaväen mieleen. Puheenjohtajan jälkeen puoluesihteeri Pirkkalainen veti ässän hihasta ja toivotti väelle hyvää risteilyä ”keskusta-amiraalin” ominaisuudessa. puoLueristeiLyn alkajaisiksi keskustaväki sai kuulla laivan kovaäänisistä ”kepukapteeni” Juha Sipilän tervetulotoivotukset. – Vaaleissa voi käydä miten vain. Sipilä kannusti keskustaväkeä laittamaan ”kepulaivan liukuun”, ja laivan saa liikkeelle vain keskustalaisten omalla ”biopolttoaineella” eli kovalla, innokkaalla työllä
Entinen keskustaministeri, valtiosihteeri Paula Lehtomäki viihdytti risteilykansaa huumoriyhtye Punatähtien kanssa.. Ritva Huuskon mukaan puolueristeily meni samalla kaavalla kuin aina ennenkin ja viikonloppu antoi hyvää nostatusta kohti vaalikevättä. Jaakko Meronen on käynyt keskustan tapahtumissa jo 1960-luvulta lähtien. 8.2.2019 13 Keskustan puoluejohto edusti vaaliristeilyllä yhdenmukaisissa, puolueen vaalislogania mukailevissa huppareissa. Hän pääsi tuoreeltaan vertailemaan sekä Suomen Yrittäjien että keskustan eduskuntavaaliohjelmia. Pilvi Kärkelälle risteily ei ollut viikonlopun ainoa
Tilaa netissä: www.suomenmaa. Maksajan allekirjoitus Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan vaalitarjouksena 58 € / 8 kk (määräaikainen) AIKAKAUSLEHTI KERRAN VIIKOSSA. 044 777 8710 (arkisin klo 9–13) Sähköpostilla: asiakaspalvelu@suomenmaa. Kaikki vaaleista hangosta nuorgamiin Puh. koko maan äänenkantaja Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan vaalitarjouksena 35 € / 5 kk (määräaikainen) Sähköposti Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka 05 13 12 10 11 09 08 07 04 06 03 02 01 5 kk / 35 € Suomenmaa analysoi asetelmat vaalipiireittäin, ruotii puolueiden tilaa ja esittelee kevään aikana kaikki keskustan kansanedustajaja eurovaaliehdokkaat
Tilaa netissä: www.suomenmaa. Kaikki vaaleista hangosta nuorgamiin Puh. 044 777 8710 (arkisin klo 9–13) Sähköpostilla: asiakaspalvelu@suomenmaa. koko maan äänenkantaja Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan vaalitarjouksena 35 € / 5 kk (määräaikainen) Sähköposti Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka 05 13 12 10 11 09 08 07 04 06 03 02 01 5 kk / 35 € Suomenmaa analysoi asetelmat vaalipiireittäin, ruotii puolueiden tilaa ja esittelee kevään aikana kaikki keskustan kansanedustajaja eurovaaliehdokkaat. Maksajan allekirjoitus Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan vaalitarjouksena 58 € / 8 kk (määräaikainen) AIKAKAUSLEHTI KERRAN VIIKOSSA
Kohu yksityisistä hoivapalveluista Pa ula Ås trö m Pa ula Ås trö m M ari a Se pp älä. 16 8.2.2019 on käynyt kiusalliseksi varsinkin kokoomukselle
Kunnilta itse viime vaalikaudella leikanneen opposition narratiivissa yksityisen terveysbisneksen asialla juokseva kokoomus – ja koko hallitus – on ajamassa vanhustenhoidon entistä kurjempaan tilaan: kun kustannukset kuurnitaan voittoa tavoitellessa ja kilpailutuksissa minimiin, luvattua palvelutasoa ei pystytä pitämään yllä. Lisää murheita tuli Maria Lohelan loikasta sinisistä Liike Nytiin ja soteoppositioon. Valinnanvapauden kautta vanhus ja hänen läheisensä pääsevät Saarikon mukaan myös vaikuttamaan siihen, missä ja minkälaisessa hoivapalveluyksikössä elämän viimeiset vuodet vietetään. Mahdollisissa sote-äänestyksissä tilanne on mutkikkaampi, koska kokoomuksen rivit ovat repeilleet eikä puolue käytä ryhmäkuria. Kysymys kuuluu, onko sosiaalija terveysvaliokunnan mahdollista laatia sen pohjalta salikäsittelyn kestävä mietintö jäljellä olevassa ajassa. Oppositio tarjosi tee-se-itse -vanhuspalvelulakiaan tietenkin hövelisti allekirjoitettavaksi myös hallituspuolueille. Oppositio vaati välikysymyksessään hallitukselta pikaesitystä hoitajamitoituksesta – tietenkin hyvin tietäen, ettei se enää käy päinsä aikataulusyistä, kuten myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti on todennut. esityksen pohjiksi kaivettiin naftaliinista peruspalveluministeri Maria GuzeninaRichardsonin (sd.) vuonna 2012 valmistelema, mutta hallituskumppani kokoomuksen tyrmäämäksi tuolloin tullut ehdotus. Teoriassa hallitukselle jäi siten sote-äänestyksiin niukin mahdollinen enemmistö. Orpo ilmoitti yllättäen tiistaina, ettei kokoomus asetu enää poikkiteloin asiassa, josta muut puolueet näyttävät olevan yhtä mieltä. Soten kaatuminen kokoomukseen toisi epäilemättä kansalaisille vaaliviihdettä koko rahalla. Ainakaan keskustaa ei tällöin pidättelisi enää mikään puhumasta suunsa puhtaaksi siitä, mitä puolueessa oikeasti ajatellaan kokoomuksesta ja sen valinnanvapaudesta. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) hoiti kiistan poliittisen ensiavun oivallisesti järjestämällä Säätytalossa hätäkokouksen, joka sitoutti alan toimijat 25 kohdan listaan vanhuspalvelujen parantamiseksi. 8.2.2019 17 Uutisanalyysi VanhuspalVeluista syntyneessä poliittisessa väännössä ei ole jätetty kiveäkään kääntämättä. pääministeripuolue keskusta ehti väistää kovimmat iskut asettumalla ripeästi lakiin kirjattavan hoitajamitoituksen taakse. Saarikko ei ole myöskään väsynyt selittämään, että soteja maakuntauudistus takaa paremmat palvelujen järjestäjät nykyisten kuntien sijaan, eli isommat ja vahvemmat maakunnat. Heti perään oppositio kaivoi pakistaan vielä yhden työkalun hallituksen ahdistamiseksi asiassa nurkkaan. Silläkin on merkitystä, miten asiat tapahtuvat. Opposition mukaan lakialoite käsiteltäisiin sosiaalija terveysvaliokunnassa jäljellä olevina viikkoina ja hyväksyttäisiin vielä ennen eduskunnan jääntiä vaalivapaalle maaliskuun puolivälissä. Juuri valinnanvapaus kun sotki jättiuudistuksen aikataulut ja syöksi sen hankaliin perustuslaillisiin ongelmiin. Hallituksen soteja maakuntauudistuksen mahdollinen jääminen lakivirityksen jalkoihin ei oppositiota tietenkään huolettanut. Välikysymyksissä hallitus ja oppositio esiintyvät yhtenäisin rintamin, ja hallitus kuittaa eduskunnan luottamuksen. Oppositiostakaan tuskin löytyy enää avuksi tahallisia poissaolijoita tai tyhjän painajia. Kohu yksityisistä hoivapalveluista on käynyt kiusalliseksi varsinkin kokoomukselle, joka on ajanut sotessa laajaa valinnanvapautta palveluihin. Oppositio käytti koko repertuaarinsa soten häirintään Huippuunsa jalostettua vanhuspopulismia Pekka Pohjolainen. Vielä vanhusvälikysymyksen käsittelyn alla kuviot menivät uusiksi, kun ensin lakiin kirjattavaa hoitajamitoitusta yksin vastustamaan jääneen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo käänsi asiassa takkinsa vaalipaineissaan. Oppositio tarjosi vanhuspalvelujen mitoitukseen omaa lakialoitettaan, jolla hoitajien määrä vanhusta kohti mitoitettaisiin 0,7:ään vielä tällä vaalikaudella. Soten kohtalo saattaa ratketa tosin jo perustusvaliokunnan lausuntoon. suuria tunteita herättävä vanhusteema on olosuhteisiin nähden kieltämättä ehkä mehevin mahdollinen oppositiopopulismin aihe, kun soteja maakuntauudistuksen kriittiset vaiheet ovat käsillä
Puolue on selkeä, mutta ehdokkaiden osalta harkitsen vielä kolmen vaihtoehdon välillä. TeksTiT: Meri AlArAnTA-sAukko, PAuliinA PohjAlA, sAMuli VänTTilä kuVAT: jAAkko MArTikAinen, MAriA sePPälä Mikä ratkaisee äänestyskopissa. Ääneni saa ehdokas, joka ajaa vahvasti Itä-Suomen etuja ja tuntee alueen. Aina olen kuitenkin äänestänyt. 18 8.2.2019 Aion äänestää eduskuntavaaleissa, olen aina äänestänyt. Politiikkaan tarvitaan nuoria näkemyksiä. Suomenmaa kysyi kahdeltatoista suomalaiselta, aikovatko he äänestää ja millä perusteella he valitsevat ehdokkaansa. Puoluetaustalla ei ole väliä. Äänestän nuoria, haluan nuorta voimaa ajamaan hyviä asioita. Tuulikki Peltonen Helsinki FiilispohjAltA päätän, menenkö äänestämään. Se on tärkeää, mitä ehdokas ajattelee verotuksesta: kuinka paljon joudumme niitä maksamaan. Marko Kaakinen Liminka Aion äänestää. Äänestän tietyn puolueen ehdokasta, mutta kannattamani puolue on joskus myös vaihdellut. Se ratkaisee, onko ehdokkaalla järkeviä tavoitteita ja aikooko hän tehdä sen, mitä lupaa. Gallup. Seuraan uutisia ja keskusteluja ja teen niistä päätelmiäni. Jere Nuutinen Joensuu Kevään eduskuntavaaliteemoiksi on ennakoitu muun muassa maahanmuuttoa, ilmastoa ja vanhustenhoitoa
8.2.2019 19 ÄÄnestÄn , mielestäni se on velvollisuus. Kansanedustaja joutuu kuitenkin sitoutumaan puolueensa linjaan. Ja sote tietenkin. Valitsen henkilön, joka pitää esillä opiskelijoiden asioita. Janne Leinonen Helsinki ÄÄnestÄn henkilöä enemmän kuin puoluetta. Vanhustenhuolto näyttää olevan tällä hetkellä huonosti. En ole vielä ehtinyt tutustua asiaan, katson myöhemmin ehdokkaita tarkemmin. Aion seurata, mitä ehdokkaat ovat niistä mieltä. Se on vaikeampaa. Seppo Vilen Helsinki KyllÄ Kai äänestän, yleensä olen äänestänyt. Elizabeth Aaltonen Helsinki luultavasti äänestän. Nykyhallitus on vienyt paljon juuri lapsiperheiltä ja pienituloisilta, siksi asia on tärkeä. Arvo Keskitalo Oulu aion ÄÄnestÄÄ , ja sekä puolue että ehdokas ratkaisevat. Äänestän ehdokasta, jolla on samanlaiset arvot kuin minulla. Puolue tai ehdokas eivät vielä ole tiedossa. Arvot juontavat lapsuudesta asti. Hilkka Karhu Oulu olen ÄÄnestÄnyt aina. Äänestyspäätöksessä ratkaisevat molemmat, puolue ja ehdokkaan persoona. Maria Hoppania Joensuu. Maija Karhapää Joensuu KyllÄ ÄÄnestÄn. Joku ratkaisu pitäisi siihen saada, mielellään hyvä. En ole vielä miettinyt puoluetta enkä ehdokasta. Valitsen sitten perstuntumalla, mutta asiapohjalta. Jouni Joensuu ÄÄnestÄn. Puolue on selvä. Kaikki valehtelevat samalla tavalla, eikä yksi ehdokas voi vaikuttaa. Se ratkaisee, millaisia näkemyksiä ehdokas kertoo. Se pitää saada kuntoon. Ilmastoasiat ovat myös lähellä sydäntäni. Minulle on tärkeää, mitä ehdokas ajattelee esimerkiksi lapsiperheiden asioista, koska perhevapaita aiotaan muuttaa. Lapsiperheiden ja pienituloisten asiat ovat minulle tärkeimpiä. Se on minulle tärkeintä, miten näkemykset soveltuvat eläkeläisten asioihin. On minulla paljon muitakin perusteita ehdokkaan valinnalle, mutta ei tule nyt mieleen. Maria Utunen Ruukki Joo, ÄÄnestÄn. Olen kannattanut samaa puoluetta nuoruudesta saakka. Ehdokasta en ole vielä valinnut. Luonnonläheisyys on ainakin tärkeää. Valitsen ehdokkaan, joka ajattelee kuten minä, ja joka pitää suomalaisten puolta – ei intohimoisesti, mutta kuitenkin. Äänestän henkilöä, jolla on samat periaatteet kuin itselläni
Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä on nyt kymmenen kansanedustajaa, ja pääluku pysynee vaalien jälkeenkin suunnilleen ennallaan. Vaalikauden mittaan on käynyt selväksi, ettei oppositiopolitiikka taida olla RKP:n ominta tonttia. 20 8.2.2019 Joinakin vaalikausina käy niinkin, että poliittisten ryhmien määrä eduskunnassa lisääntyy jakautumalla. Puolue on profiloitunut oikeastaan vain tekemällä kielikysymyksen Vaasan vaalipiirin sairaalapäivystyksistä. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on entinen oikeusministeri ja puolueensa puheenjohtajana ensimmäinen nainen. Uudellamaalla ex-puheenjohtaja Carl Haglund jätti uusjakoon peräti 21 500 ääntä. Henriksson on osaava poliiVallan rippeitä jakamassa PUOLUEET 2019 Suomenmaan juttusarja puolueiden näkymistä Uutisanalyysi RKP odottaa pääsyä oppositiosta, kristillisdemokraatit jännittävät hallituspohjaa Harry Harkimo Maria Lohela Paavo Väyrynen. Wallinilta jääviä ääniä tavoittelee muun muassa RKP:n ex-puoluesihteeri Ulla Achrén, mutta häntä enemmän nostetta saattaa olla turkulaisella kaupunginvaltuutetulla ja puolueen nuoriin toivoihin kuuluvalla Ida Schaumanilla. Neljään vaalipiiriin keskittyvä RKP sai viime eduskuntavaaleissa 4,9 prosentin kannatuksen. Perinteisistä pienpuolueista RKP:lle päättyvä vaalikausi on ollut erikoisuus: ”ikuinen” hallituspuolue on istunut oppositiossa ensimmäistä kertaa sitten 1970-luvun. Ellei hullusti käy, luultavasti edessä on myös paluu hallitusvaltaan. Niistä osa karannee muille puolueille, mutta omista riveistä potin jakajaksi on tyrkyllä muun muassa ensimmäisen kauden kansanedustaja Anders Adlercreutz, joka kilpaili puolueen puheenjohtajuudestakin. Eduskunnan jättää vapaaehtoisesti puolueen entinen ministeri ja puheenjohtaja Stefan Wallin, joka sai viime vaaleissa Varsinais-Suomessa lähes 8 000 ääntä. Nykyisessäkin eduskunnassa on peräti kolme ryhmää enemmän kuin kauden alussa: Sininen tulevaisuus, Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike
Kasvun mah dollisuudet näyttävät kuitenkin heikoilta. Pekka Pohjolainen Anna-Maja Henriksson Anders Adlercreutz Sari Essayah Päivi Räsänen. nykyiSen eduskunnan pienryhmistä Liike Nyt kasvoi yhdellä edustajalla Maria Lohelan loikattua sinisistä porukkaan. Uudenmaan paikasta Laukkanen joutuu jälleen kisaamaan tiu kasti exkansanedustaja Jouko Jääskeläisen kanssa. 8.2.2019 21 Nykyisessä eduskunnassa on peräti kolme ryhmää enemmän kuin kauden alussa. Väyrynen on todistanut jälleen sinnikkyytensä kerää mällä tarvittavat kannattajakortit, mutta poliittisen uran jatkuminen taitaa olla enää marginaaliporukoiden ja protesti äänien varassa. Arvokysymyksissä tulee helposti tenkkapoo eritoten vihreiden, mutta mo nen muunkin puolueen kanssa. Varsinkin perhe ja sosi aalipolitiikassa puolue on omimmillaan ja vaikkapa puheenjohtaja Sari Essayah, Päivi Räsänen ja Antero Laukkanen kuu luvat saralla eduskunnan kärkiosaajiin. Poliittiseen päätäntään uusia ja ripeäm piä menettelytapoja haluavan porukan lis toille ei ole löytynyt muita tunnettuja ni miä. Kaikki puolueen kansanedustajat yrittä vät uusia paikkansa. Takavuosina puolue menestyi vaalilii toilla varsinkin keskustan kustannuksella, mutta ne ajat ovat takana päin. Uuttamaata lukuun ottamatta mah dollisuudet ovat olemattomat. Kun puolue sotkee yhä välillä Raamatun sanaa ja politiikkaa, mahdollisuudet halli tusvaltaan riippuvat jälleen myös siitä, millaista hallituspohjaa maahan yritetään ja miten. Varsinais Suomessa kristillisdemokraatit ovat kui tenkin vaaliliitossa perussuomalaisten ja Lapissa kokoomuksen kanssa. Oppositiossa kristillisdemokraatit ovat tehneet maltillista politiikkaa ja antaneet hallitukselle myös tunnustusta silloin, kun aihetta on. Siinä miSSä RKP on tottunut istumaan hal lituksessa vaalikaudesta toiseen, kristillis demokraatit on kelpuutettu hallitusvastuu seen vasta kahdesti, vuonna 1991 ja 2011. SavoKarjalassa puheenjoh taja Essayah yrittänee saalistaa myös luo pumisten vuoksi uusjaossa olevia keskus taääniä. Vaalitäkynä puolueella on selkeä ”kol men tonnin ohjelma”: lapsilisään tuhan nen euron kertaluonteinen vauvaraha, tu hat uutta vanhustenhoitajaa ja tuhat uut ta poliisia. Lohela ei kuitenkaan ole enää ehdolla eduskuntaan, ja poliittista sisältöä vailla ole van ryhmän vaalimenestys näyttää jäävän täysin nokkamiehensä Harkimon varaan. Kristillisdemokraateilla on tällä hetkellä vain viisi kansanedustajaa. tikko, mutta jäänee tunnistamatta monilta kadulla vastaantulijoilta. Sama pätee Paavo Väyryseen ja hänen Seitsemän tähden liikkeeseensä
Tuhoisa Tulipalo. Ainakin 15 EU-maata antoi tukensa venezuelalaiselle oppositiojohtajalle Juan Guaidolle, joka on julistautunut Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi. Myös Suomi liittyi EU-maiden rintamaan. Ruotsissa heinäkuussa varastetut historialliset kruununkalleudet on löydetty roskakorista Åkersbergasta Tukholman pohjoispuolelta. Koonnut: samuli vänttilä Hans Paul / Lehtikuva. Ainakin kymmenen ihmistä sai surmansa tuhoisassa kerrostalopalossa Pariisissa Ranskassa. Palo syttyi keskellä yötä. Tuhopoltoksi epäillyssä palossa loukkaantui kolmisenkymmentä ihmistä. Kaarle kuoli vuonna 1611. Guaido yrittää kammeta maan presidentin Nicolas Maduron vallasta ja muodostaa väliaikaishallinnon sekä pitää uudet vaalit ilman vilppiä. Uutistoimisto Reutersin mukaan ”Lentävää suomalaista” pidetään yhtenä maailmanhistorian parhaista mäkihyppääjistä. kruunuT löyTyiväT. Palomiesten mukaan ”liekit roihusivat käsittämättömällä raivolla”. Legendaarisen mäkihyppääjän Matti Nykäsen poismeno uutisoitiin ympäri maailmaa. Kuvan kruunu koristaa siltaa Tukholman Vanhassa kaupungissa. Kruunut ovat osa Kustaa Vaasan pojan, kuningas Kaarle IX:n ja hänen puolisonsa hautajaisissa käytetyistä kalleuksista. Kuvassa Nykänen kiipeää hyppytorniin Holmenkollenilla Norjassa vuonna 1982. Palo on tuhoisin Pariisissa sitten vuoden 2005, jolloin tuhopoltossa kuoli 17 ihmistä. 22 8.2.2019 Maailman kuvat Tukea lisää. Mäkisankari lähTi
Hetken kuluttua sitten ajoimmekin kiinalaisen tehtaan ohi. Sopiikin toivoa, että kolonialismin vääryydet pysyvät maailman muistissa – ja samalla tietoisuus siitä, että se voi myös muuttaa muotoaan. 8.2.2019 23 Olen havainnut, että eri puolilla Afrikkaa matkustaessa ennen pitkää törmää Kiinan läsnäoloon erilaisten investointien muodossa. Tämä lienee jo tilastojenkin valossa todennäköistä, onhan Kiina jo usean vuoden ollut Afrikan suurin kauppakumppani ja jo pelkästään Etelä-Afrikassa kiinalaisia asuu lähemmäs puoli miljoonaa. Vierailin Ugandan pääkaupungissa Kampalassa nuoren paikallisen yrittäjän luona, joka oli kehittänyt oman laitteen hedelmien kuivattamiseksi. Yllättäen asuttamattoman alueen keskeltä avautui massiivinen tietyömaa, jota valvoi kiinalainen mies. Viime vuonna Senegalissa avattiin Kiinan mittavalla avustuksella museo, joka keskittyy siirtomaavalta-ajan historian käsittelyyn. Hänen huolensa kuitenkin oli, että pian kiinalaiset tekisivät tehtaillaan vastaavan tuotteen, jonka hintatasoon hän ei pystyisi enää vastaamaan. Ensimmäisen kerran ymmärsin tämän ollessani Etelä-Afrikan ja Lesothon rajalla Drakensberg-vuoristossa. Kiinan mittavaan investointitahtiin Afrikassa tunnutaan suhtautuvan hyvin jakautuneesti. VaiKKa Afrikka saa nopeaan tahtiin uutta infrastruktuuria ja teollisuutta, tulevat niille myönnetyt lainatkin aikanaan maksettaviksi. Alkuvuodesta vieraillessani Itä-Afrikassa Keniassa, Ugandassa ja Ruandassa sain jälleen todistaa saman ilmiön. Ugandan päätiellä bussissa istuessani vierustoveri kertoi Kiinan investoineen myös Ugandan infrastruktuuriin ja myöntäneen lainan kulkemamme tien kunnostamiseen. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Tyyntä ennen velkamyrskyä A FRIKAN A IKA. Yhtäältä paikalliset ihmiset kertovat olevansa iloisia, että investoinnit tuottavat paikallisille asukkaille jotain konkreettista: päällystetty hyväkuntoinen tie on monelle merkittävä, elämää helpottava asia. Samoin nousevat uudet rakennukset ja edullisemmat tuotteet. Aika näyttää, millaisin kortein suurvallat tulevat pelaamaan. Lopulta Ruandan pääkaupungista Kigalista saatoin löytää kerrostalon katolta kiinalaisen ravintolan, jossa ei paikallisia työntekijöitä eikä juuri asiakkaitakaan näkynyt. Nairobin kansallispuiston läpi kulkee uusi Mombasaan vievä, Kiinan rahoittama rautatiesilta. Hän kertoi tutustuneensa kiinalaisiin, jotka olivat nähneet vaivan opetellakseen jopa paikallisen kielen pärjätäkseen erilaisessa toimintaympäristössä. Kiina ei myöskään ole ollut erityisen kiinnostunut asettamaan poliittisia ehtoja, toisin kuin länsimaiden on koettu, paikoin ylimielisestikin, tekevän. Afrikalla on myös paljon sellaista, josta monet toimijat voivat hyötyä: luonnonvaroja, nopeasti kasvavia talouksia ja verrattain alhaiset tuotantokustannukset. Malli oli niin toimiva, että hän oli saanut jo muiltakin tilauksia
24 8.2.2019 Henkilö Maanp uolust us lähellä sydänt ä Mikko Savola on ylpeä siitä, että maanpuolustuksen uskottavuus on saatu palautettua Sipilän hallituskaudella lähes entiselleen.
– Muistui mieleen vanha totuus, että jokaisen maan turvallisuutta valvoo armeija. Kataisen-Stubbin hallituksen toimesta käynnistetty puolustusvoimien iso rakenneuudistus tiesi kylmää kyytiä koko maanpuolustuksen uskottavuudelle. Ensimmäisen kauden edustaja ei tietenkään päässyt kaikkia haluamiaan paikkoja valitsemaan. Maanpuolustus on aina ollut lähellä sydäntäni, ja pääsin pian puolustusvaliokunnan varsinaiseksi jäseneksi. – Sipilän hallituksen aikana on menty määrätietoisesti eteenpäin. Erityisesti Ruotsin kanssa tehty yhteistyö on osoittanut käytännössäkin toimivuutensa. HallituspoHjan vaihdos tuli Savolan mukaan juuri sopivaan aikaan, jotta uskottavuudesta ja koko maan puolustamisesta pystyttiin pitämään kiinni. Valmiuskykyä on parannettu ja kertausharjoitusten määrää pystytty lisäämään. – Sodankäynnin muodot ja tekniikka kehittyvät, mutta henkilöstön määrässä on edelleen vajausta. Vapaaehtoinen maanpuolustus on aina muodostanut kivijalan, jota ei olisi varaa horjuttaa. Kansanedustaja Mikko Savolalla on meneillään tyypillinen maanantain maakuntapäivä. Resurssien lisäyksestä huolimatta pohjalaisedustaja sanoo kantavansa edelleen pientä huolta toimintakyvyn kestävyydestä. Kansanedustaja on tilanteesta aidosti huolissaan erityisesti nuoremman polven osalta. Mikko savola toimi Reserviläisliiton puheenjohtajana vuosina 2013–2017. Kiirettä pitää palaverien välillä. – Kantahenkilökunnan ja kertausharjoitusten määrää vähennettiin rajusti ja varuskuntia lakkautettiin. Viimeaikaiset mittaukset osoittavat kuitenkin, että kansalaisten maanpuolustustahto on hiipumaan päin. 8.2.2019 25 Mies saapuu puku päällä ja laukku olalla kevyttä pikkuhölkkää Ähtärin eläinpuiston parkkipaikalta ylös Pandatalolle. Hallituskauden alussa julkistettu ulkoja turvallisuuspoliittinen selonteko painotti kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä. Savolan mukaan Krimin kriisi ja sitä seurannut Ukrainan rytinä olivat ikäviä, mutta tarpeellisia muistutuksia siitä, mitä täälläkin voisi pahimmillaan tapahtua. Maanpuolustus, maaseutu, turvallisuus ja huoltovarmuus ovat juuri niitä asioita, joiden edistäjänä eteläpohjalaisedustaja on julkisuudessa profiloitunut. – Omasta ryhmästä yli puolet oli kiinnostunut maaja metsätalousvaliokunnan jäsenyydestä. TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Re se rv ilä isl iit to. – Turvallisuusasioihin liittyvästä kokouksesta tulossa, mies huikkaa. Se on joko oma tai vieras. Teema sopii Savolasta muovautuneeseen mielikuvaan erinomaisesti. Säästövimman ollessa kiivaimmillaan tapahtui maailmalla asioita, jotka panivat miettimään Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta uudelta kantilta. Toki jo edellisen vaalikauden lopussa perustettu parlamentaarinen selvitysryhmä loi pohjaa sille, että konsensus säilyy myös vaalikausien yli. – Selonteko tähyää jo ensi vuosikymmenelle, mutta turvallisuusympäristö muuttuu koko ajan. Mikko Savola haluaisi kansalaispalveluksesta koko ikäluokkaa yhdistävän asian. Samalla silmät avautuivat, että näin ei voi enää jatkua. Jaksamisessa on ollut ongelmia, joihin pitää suhtautua vakavasti. – Kaikki hallinnonalat joutuivat säästämään, mutta puolustushallinto myös toteutti nämä rankat leikkaukset. savola muistelee päässeensä kiinni maanpuolustukseen liittyvän päätöksenteon arkitodellisuuteen jo eduskuntauransa alkumetreiltä lähtien vuonna 2011. Ähtäristä katsottuna sadan kilometrin säteeltä lähti lyhyen ajan sisällä kolme varuskuntaa eli Keuruu, Jämsä ja Kauhava
Kiinasta saapuneet Lumi ja Pyry nostivat pienen pohjalaiskaupungin vuosi sitten isoihin uutisotsikoihin.. – Ihan opetussuunnitelmaan asti. Kansalaispalvelus toisi mielekkään vaihtoehdon myös tehottomaksi moititulle siviilipalvelukselle. Koko ikäluokan saaminen yhtä aikaa kutsuntoihin lisäisi pohjalaisedustajan mukaan tietoisuutta ja varautumista poikkeusoloihin. 26 8.2.2019 – Meillä alkaa olla ikäluokkia, joilla ei ole minkäänlaista käytännön kosketuspintaa maanpuolustukseen. Sen takia on tärkeää, että päätökset kotimaisesta tuotannosta pidetään omissa näpeissä. – Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta keskustelu on aivan liian mustavalkoista. Kansalaisille ei saa Savolan mukaan muodostua käsitystä, että energian ja ruuan riittävyys ovat itsestäänselviä asioita. Kyllähän kansalaispalvelus vaatii toteutuakseen vielä aika paljon muutakin selvitystyötä, hän myöntää. Huomattavasti pitemmälle on ehtinyt keskustelu koko ikäluokan kattavasta kansalaispalveluksesta. Esimerkiksi lihansyönnin vastustamisesta on tehty muoti-ilmiö. – Kustannusvaikutukset pitää toki selvittää. Pandatalo on ähtäriläisten ylpeyden aihe. Korjausliikkeenä voisi Savolan mukaan olla maanpuolustustietouden tuominen osaksi kouluopetusta. Asioista ei enää kotonakaan puhuta niin kuin aikaisemmin. Ajatuksen kehittelyssä pitää kuitenkin olla hänen mielestään äärimmäisen tarkkana. Oppilaille pitää kertoa puolustusvoimien tehtävistä ja esimerkiksi siitä, miksi armeija käydään, hän ehdottaa. ÄHtÄrilÄinen viljelijä-kansanedustaja haluaisi kriisitilanteiden varalta nostaa entistä vahvemmin keskustelun keskiöön myös huoltovarmuuden. – Kansalaispalvelus ei missään tilanteessa saa korvata yleistä asevelvollisuutta, hän painottaa. Savola suhtautuu kansalaispalvelukseen myönteisesti
Ruokaketjun kannattavuus ja tasapaino ovat horjuneet jo pitkään. Pandojen tulo oli samalla osa Suomi100-projektia, missä myös valtiovalta oli vahvasti mukana. – Jos joku väittää, että pandat joutuvat täällä elämään ahtaasti, niin kannattaa tulla katsomaan. Juuret ovat syvällä kotitilan mullassa, sillä tilan sukupolvenvaihdos tehtiin 2006. Kansanedustaja ei näe mitään kyseenalaista siinä, että Kiina käyttäisi uhanalaisia eläimiä pelkästään oman ”pandadiplomatiansa” välineenä. 8.2.2019 27 – Kaikilla meillä on vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, mutta sen varjolla ei saa kurittaa pelkästään kotimaista tuotantoa, hän korostaa. – Vaihtoehtoina olivat alusta lähtien Ranua ja Ähtäri. – Ne eivät kuitenkaan voi olla vuosi vuoden jälkeen mikään lopullinen ratkaisu. – Ruokavaltuutetun viralla on varmasti positiivista merkitystä. Huoltovarmuuden takuumies eli maataloustuottaja on joutunut elämään kovia aikoja jo pitkään. – Suuri vastuu arjen pyörittämisestä on puolisollani Kaisalla. Tavoitteemme on olla Pohjoismaiden johtava eläinpuisto. Siitä huolimatta Savola sanoo olevansa henkeen ja vereen eteläpohjalainen. Myös julkiset hankinnat ja tietysti kuluttajat ovat tässä keskiössä. – Kun tieto tällaisesta mahdollisuudesta tuli viitisen vuotta sitten esille, niin totta kai Ähtäri oli kiinnostunut. Ilmasto nmuut oksesta puhuta an paljon , mutta keskust elu on aivan liian mustav alkoist a.. Markkinat pitää saada toimivammiksi, hän vaatii. Tilaa on vaikka kuinka paljon sisällä ja ulkona, viittaa Savola pandoille varattuihin liikkumatiloihin. – 1960-luvulle asti Ähtäri oli osa Keski-Suomea. Kriisipaketit ja verohelpotukset antavat Savolan mukaan tarvittavaa ensiapua. Savola penää lisäbuustia myös suomalaisen ruokaviennin maailmanvalloitukselle. Tiistaista perjantaihin olen Helsingissä, mutta viikonloput mahdollisuuksien mukaan aina perheen kanssa. Oma rakkain harrastus on viulunsoitto. – Niilon jääkiekkoharrastus vaatii jo kuskaamista, isä sanoo. Olen muutenkin sitä mieltä, että kansainvälisten suhteiden arviointi on enemmän valtion päämiesten kuin yksittäisten kuntien tehtävä, hän toteaa. Savola on tyytyväinen pandaprojektin etenemiseen, vaikka matka on ollut pitkä eikä soraääniltäkään ole vältytty. Vaimon lisäksi perheeseen kuuluvat 8-vuotias Niilo ja kaksivuotias Aada. Pandatalon osalta ensimmäisen vuoden kävijätavoitteet saavutettiin hyvissä ajoin, mikä helpottaa Savolan mukaan markkinointia myös jatkossa. – Esimerkiksi ruotsalaiset ovat osanneet brändätä tuotteensa erinomaisesti. Ähtäri valikoitui kohteeksi pitkien neuvottelujen jälkeen. Kiinan markkinoiden avautuminen on siitä erinomainen esimerkki. ÄHtÄri sijaitsee kolmen maakunnan kulmauksessa eikä laakeita aukeita juuri näy. – Pienen kunnan pitää etsiä omia mahdollisuuksia, ja kyllä se Ähtärissä on matkailu. Vuoden alusta perustetun uuden ruokavaltuutetun tehtävänä valvoa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja hyviä liiketapoja. Mutta potentiaalia on meilläkin. Eläinpuiston pitää uusiutua siinä kuin muidenkin kehittymään pyrkivien matkailukohteiden, eläinpuistoyhtiön hallitusta johtava Savola perustelee. Isäni on edelleen aktiivisesti apuna, ja itsekin olen tietysti aina kun edustajan töiltäni ehdin. Harjoittelua sitten aina kun ehditään. Kiina on tullut hyvin tutuksi myös ähtäriläisille, kun pandapariskunta Lumi ja Pyry saapuivat reilu vuosi sitten suuren julkisuuden saattelemana Suomen vanhimman luonnonmukaisen eläinpuiston uusiksi vetonauloiksi. Pidämme yllä keskimäärin kolmen keikan vuositahtia, joista yksi risteily on tälle vuodelle jo takana. – Meillä on kaveriporukassa Väkkärä-niminen kansanmusiikkiyhtye. Kun Savola nousi eduskuntaan 2011, luovuttiin tilalla lypsykarjasta ja siirryttiin kasvinviljelyyn. Historia näkyy edelleen siinä, että kun täällä pidetään joku tapahtuma, niin ensin lauletaan Keski-Suomen ja sitten Etelä-Pohjanmaan maakuntalaulu, Savola naurahtaa. – Kyse nimenomaan pandojen suojeluohjelmasta, jota näillä sijoitteluilla toteutetaan
Teuvo Hakkarainen on ilmoittanut hakevansa jatkokautta, Toimi Kankaanniemen päätöstä odotellaan vielä. PeKKarista lukuunottamatta muut istuvat keskustaedustajat ovat ehdolla. Niukasti kakkoseksi nousseen perussuomalaisten kannatus oli 19,3 ja SDP:n 19 prosenttia. Niissä keskustalla on vankka asiantuntemus. Varteenotettavista naisehdokkaista kokoomuksella on pulaa. Ensikertalaisia listalla ovat Olli-Pekka Jalkanen, Johanna Karjula, Maarit Kiiskinen, Eino Nissinen ja Tarja Uusipaasto. Puolue sai listalleen myös MTK:n maatalousvaliokuntaa aiemmin johtaneen Tommi Lunttilan Äänekoskelta. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on yksi, alle 40-vuotiaita neljä. Demaritaustaisia ehdokkaita punaisessa Jämsässä on peräti kolme. Toiminnanjohtaja sai parin viikon sisällä vastaanottaa useita ehdokassuostumuksia. Edellisten vaalien äänikuningas Lauri Ihalainen ei ole ehdolla. Maukonen-Kärkkäinen uskoo, että KeskiSuomessa puhuttavat vaalien alla erityisesti palvelurakenteet, arjen turvallisuus, perheiden asiat ja tiestön kunto. Yli tuhat ääntä kuntavaaleissa keränneen Bella Forsgrénin suosio kotikauKeulapaikka tarjolla Keski-Suomessa Vaalipiirissä tuhansittain ääniä uusjaossa – keskustan valttina kokeneet naiset Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin.. Kalmari oli viime vaaleissa Keski-Suomen äänikuningatar. Sellaista on yritetty rakentaa piirin puheenjohtajasta Lotta Aholasta, mutta Aholan mahdollisuuksia heikentää jo se, että hänen kotikunnastaan Jämsästä pyrkii eduskuntaan seitsemän ehdokasta. valtaKunnallisissa gallupeissa kärkisijaa pitävän SDP:n tilanne on Keski-Suomessa haastava. Aila Paloniemi hakee jo viidettä kauttaan eduskunnassa, Anne Kalmari neljättä. Myös ammattijakaumaltaan lista on monipuolinen. Jyväskyläläisen ikiliikkujan saappaissa on kova täyttäminen, Keski-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen myöntää. Varakansanedustaja Mauno Vanhala puolestaan siirtyi kesän 2017 puoluehajaannuksen jälkeen perussuomalaisista keskustaan ja on nyt mukana keskustan ehdokkaana. SDP:n lista onkin varsin nimetön lukuunottamatta lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilaa, jonka toiminta jakaa mielipiteitä alueella. Vasemmistoliitto jäi 6,7 prosentillaan ilman kansanedustajaa. Viime viikkoina into vaikuttaa hieman laantuneen, mutta noussee jälleen huhtikuun lähestyessä. Susanna Huovinen puolestaan siirtyi eduskunnasta muihin töihin jo viime keväänä, eikä hänen tilalleen noussut Riitta Mäkinen ole onnistunut tekemään itseään tunnetuksi Jyväskylän ulkopuolella. 28 8.2.2019 Mannerlaatat järisivät Keski-Suomessa viime syksynä, kun Mauri Pekkarinen ilmoitti jättävänsä eduskunnan 40 vuoden jälkeen. Kankaanniemen empimiseen saattaa vaikuttaa se, ettei hän kuntavaaleissa onnistunut saamaan paikkaa Jyväskylän kaupunginvaltuustosta. KesKustalla on Keski-Suomessa sukupuolijakaumaltaan ihanteellinen lista, sillä ehdolla on seitsemän naista ja seitsemän miestä. Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo on jo aloittanut näyttävän kampanjoinnin paikkansa uusimiseksi. vihreiden menestys Keski-Suomessa on pitkälti Touko Aallon varassa. Listalta löytyy toiminnanjohtajan mukaan ehdokkaita myös liikkuville äänestäjille. Syksyn sairauslomalla ollut Aalto vahvisti ehdokkuuteensa Keskisuomalaiselle viime viikolla, mutta totesi lähtevänsä vaaleihin takamatkalta. Ehdolla on myös entinen kansanedustaja, nykyinen varakansanedustaja Petri Neittaanmäki sekä jo edellisissä vaaleissa mukavasti ääniä keränneet Joonas Könttä, Pertti Lehtomäki, Tuulia Kuntsi ja Sari Hovila. – Mauri ei pysty periyttämään ääniään kenellekään, vaan jokainen niistä pitää saada takaisin vaalityöllämme ja -ohjelmallamme, Maukonen-Kärkkäinen toteaa. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta oli Keski-Suomessa selvä ykkönen 26,9 prosentin kannatuksellaan. Pekkarinen on ollut vaalipiirissä takuuvarma läpimenijä ja kerännyt vuodesta toiseen mojovia äänisaaliita. Perussuomalaiset lähtee myös tuleviin vaaleihin sikäli hyvistä asetelmista, että se onnistui säilyttämään molemmat kansanedustajansa kesän 2017 puoluehajaannuksessa. Perussuomalaiset on kampanjoinut telttoineen Keski-Suomessa jo kesästä asti. Hänen 10 216 ääntänsä riittivät valtakunnallisessakin listauksessa yhdeksänteen sijaan. Toisaalta Pekkarisen vetäytyminen motivoi suruajan jälkeen uusia nimiä lähtemään ehdolle. Listan alueellinen kattavuus on hyvä: ehdokas puuttuu vain aivan pohjoisimmasta kolkasta. Nuori Petri Honkonen nousi Arkadianmäelle ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Kalmarin voinee ennustaa pitävän kruununsa ja peittoavan kenties kaikki miehetkin. Kokoomus mittautti 13,1 ja vihreät 9 prosentin kannatuksen. Vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreät nousi suurimmaksi puolueeksi Jyväskylässä
Vasemmistoliitto on joutunut pärjäämään neljä vuotta ilman keskisuomalaista kansanedustajaa, kun Petri Honkonen pudotti niukasti Eila Tiaisen. Olen luottavaisin mielin ja teemme kaikkemme, että pidämme neljä paikkaamme. Gallupin mukaan keskusta ja perussuomalaiset menettäisivät molemmat yhden paikan. Kuhmoinen Jämsä Keuruu Multia Uurainen Petäjävesi Jyväskylä Muurame Laukaa Hankasalmi Äänekoski Konnevesi Joutsa Toivakka Luhanka Saarijärvi Karstula Kannonkoski Viitasaari Kyyjärvi Kivijärvi Kinnula Pihtipudas Keskustan ehdokkaat Keski-Suomen vaalipiiri Annukka Kaarela Petri honkonen Sari hovila olli-Pekka Jalkanen anne kalmari eino niSSinen Johanna karJula tuulia kuntSi JoonaS könttä Petri neittaanmäki aila Paloniemi mauno vanhala maarit kiiSkinen Pertti lehtomäki tarJa uuSiPaaSto SaariJärvi JoutSa konneveSi kiviJärvi kyyJärvi JyväSkylä laukaa multia JämSä Tilastokeskus. Samaan aikaan toteutetussa bränditutkimuksessa keskustan kansanedustajien suosio oli toisaalta omaa luokkaansa. 8.2.2019 29 punkinsa ulkopuolella on kuitenkin arvoitus. SDP voittaisi paikan ja vasemmistoliitto nousisi takaisin eduskuntaan. Maukonen-Kärkkäisen tuntuma on, että keskustan kannatus Keski-Suomessa on joka tapauksessa selkeästi paremmalla tasolla kuin valtakunnallisesti. Puolueella on alueella hyvä maine, ja sen kansanedustajat ovat tehneet kuluneen vaalikauden ajan koko maakuntaa rakentavaa politiikkaa. Tiainen yrittää nyt paluuta. – Keskustakriittisyys ei kanavoidu meillä ehkä siten kuin muualla valtakunnassa. Sanomalehti Keskisuomalainen ennätti mittauttamaan puolueiden eduskuntavaalikannatusta Keski-Suomessa jo lokakuussa. Ehdokaslistalla on myös puolueen varapuheenjohtaja, jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Paul Abbey
38, litm, kauppatieteiden toHtorikoulutettava, YrittäJä maarit kiiskinen KeskiSuomen vaalipiiri Faktat Keski-Suom en vaalipiiristä valitaan eduskuntaa n 10 kansanedus tajaa. Tekijänä haastan vallitsevia rakenteita ja etsin tehokkaita ja käytännönläheisiä ratkaisuja laatikon ulkopuolelta. Ei ehkä sattumaa, että maaja metsätalous ovat keskiössä siinä mitä teen! Politiikkaan halusin lähteä nyt jo hiukan elämänkokemusta saaneena. Uskon suorapuheisena ihmisenä voivani vaikuttaa Suomelle ja KeskiSuomelle tärkeisiin asioihin; niihin asioihin, jotka arvomaailmaani kuuluvat. 30 8.2.2019 Keskustan ehdokkaat Juureni ovat syvällä Keski-Suomen metsäisessä maaperässä, Saarijärven maisemissa. 47, agrologi, YrittäJä olli-pekka Jalkanen viime kaudella toimin eduskuntaryhmämme vpj:nä. Vaalipiiriin kuuluu yhteensä 23 kuntaa. Vuoden 2015 eduskuntav aaleissa Keski-Suom en äänestyspro sentti oli 69,7.. Lisäksi olen saanut tutustua vanhustenhuoltoon sekä työni kautta että Joutsan perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Tehdään yhdessä parempi Suomi! 50, mmm, agronomi, maatalousYrittäJä, kansanedustaJa anne kalmari uskon , että suomalaisten kestävä tulevaisuus rakentuu sujuvan ja turvallisen arjen, joustavan työelämän ja elämänpituisen oppimisen ympärille. Euroopan neuvoston jäsenenä pääsin Kestävän kehityksen komitean vpj:ksi. Maakunnassa on oltava vetovoimaa ja pitovoimaa, joista syntyy elinvoimaa. Vapaa-aikaani vietän mieluiten kotona maaseudulla sekä metsänhoitotöissä. Olen opettaja, floristi ja työelämäpalveluiden asiantuntija, joka on valmis yhteistyöhön inhimillisemmän Suomen puolesta. Siihen tarvitsemme vahvan teollisuuden, hyvät tiet ja radat sekä toimivan koulutusjärjestelmän, maaseudulla ja kaupungissa. 31, FilosoFian maisteri, opettaJa, kansanedustaJa petri Honkonen olen toiminut sairaanhoitajana 20 vuotta, joista neljä vuotta opetushoitajana. Pidän politiikkaa elämän oppikirjana, joka asettaa välillä haasteita, mutta opettaa myös uusia asioita! 45, sairaanHoitaJa Yamk, amo, opetusHoitaJa sari Hovila olen yrittäjä ja agrologi Konnevedeltä. Poliittisessa päätöksenteossa painotan oikeaa tilannekuvaa, maalaisjärjen käyttöä ja kansan palvelemista. Yrittämisen edellytyksiä. Maatalousyrittäjänä, äitinä ja sijaisvanhempana tunnen arjen. Puhdasta ruokaa. Hyvinvointia perheille. 36, luokanopettaJa, Floristi, asiantuntiJa JoHanna karJula vaHva talous, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja rauhantyö! Olen suomalais-saksalainen yrittäjä ja markkinoinnin ammattilainen. Kotona tukijoukkoina vaimo ja kolme tytärtä sekä suomenlapinkoira Alma. Tarvitsemme yrittävää asennetta ja vastuunkantoa. Nyt johdan maaja metsätalousvaliokuntaa ja harvaan asutun maaseudun parlamentaarista työryhmää. Minua kiinnostavat terveydenhuollon opetusasiat ja kehittäminen. Välittämistä
Vuosien varrella olen työskennellyt Ulkoasiainministeriössä ministerin erityisavustajana sekä Euroopan parlamentissa erityisavustajana. Tunnen maaseudun ja kaupunkilaisten ilot ja surut. 39, YhteisKuntatieteiden Maisteri eino nissinen olen kahden aikuisen pojan äiti ja pienen Jalon onnellinen mummo. Olen aina ollut enemmän tekijä kuin puhuja. Vastuunkanto lapsista vaariin. 63, lto, toiMittaja, Kansanedustaja aila palonieMi olen yrittäjä, äiti, mummo, naiskuorolainen, kuntaja maakuntapoliitikko, entinen kyläaktiivi, kylienkehittäjä, virkamies ja maatalousalan opettaja – moniosaaja. Politiikassa tärkeintä on oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Luottamustehtävissä olen ollut mm. Keski-Suomessa on aika valita uusia osaavia vaikuttajia. En uusimalla järjestelmiä, vaan varmistaen, että peruskoulussa jokainen oppii perustaidot ja ammatillisella polulla tiedot ja taidot karttuvat uteliaana läpi elämän. Teema: Älä unohda terveydenhuoltoa ja vanhusten hoivaa. 64, autonhuoltaja, Yrittäjä pertti lehtoMäKi perheeseeni kuuluvat vaimo ja kolme lasta. 69, lt, YleislääKetieteen professori (eMeritus), Kirjailija Mauno Vanhala Kansanedustajana vahvistaisin koulutusta. Minulle tärkeitä asioita ovat yrittäjyys, metsät ja maaseutu. 8.2.2019 31 52, KM, apulaisrehtori tuulia Kuntsi 29, YtM, Venäjä-asiantuntija, diploMaatti ulKoMinisteriössä joonas Könttä olen toiminut metsäkoneyrittäjänä vuodesta 1972. Harrastan metsästystä, kalastusta ja kuntosalilla treenaamista. Uudet työpaikat tulevat pk-yrityksiin. olen jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja Keski-Suomen maakuntavaltuutettu. Harrastan muun muassa lenkkeilyä ja musiikkia. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa keskusta oli Keski-Suomessa selvä ykkönen 26,9 prosentin kannatuksellaan.. Se ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi hyvä olla tai ettei kehittämistä enää tarvitsisi tehdä. Mielestäni Suomi on maailman paras maa. Suomi elää jälleen metsästä. Jokainen oppii, konstit ovat vain monet. Eduskunnassa vaikutin 1999–2007 kansanedustajana. Yritys nurin kalkkiviivoilla. On aika tehdä aluepolitiikan kunnianpalautus. On pidettävä heidän äänensä kuuluvilla, jotka eivät siihen itse pysty. Kansanedustajana 40 vuoden kokemuksesta terveydenhuollossa on hyötyä sote-uudistusta vietäessä eteenpäin. Tällä hetkellä olen muun muassa Jyväskylän valtuuston 1. Päinvastoin. Toimin neljättä kautta kansanedustajana ja kuudetta kautta kaupunginvaltuutettuna. Maaseudun elinmahdollisuudet on turvattava. Olen toiminut kuntajohtajana, ministerin avustajana, asiantuntijana yksityisellä sektorilla, kaupungin ja kirkon luottamustehtävissä ja niin edelleen. Haluan edelleen antaa panokseni keskisuomalaisten ja koko Suomen hyväksi. Perusterveydenhuollon romuttumisen takia mukana. Yrittäjyys, kansainvälisyys ja hyvinvointi ovat minulle tärkeitä arvoja. Tehdään yhdessä Suomesta #Välittämisenvaltakunta. Tuntuma tavalliseen arkeen on säilynyt ison perheen keskellä touhutessa. 43, YhteisKuntatieteiden Maisteri, VarapuheMiehen eritYisaVustaja petri neittaanMäKi olen Eino Nissinen, 39-vuotias perheenisä ja monipuolinen vaikuttaja Keski-Suomesta. 54, MMM, ViininValMistaja, Yrittäjä tarja uusipaasto YleislääKetieteen emeritusprofessori, joka lähes onnistuen kehitti 2011–12 terveydenhuoltoomme maakunnallista osuuskuntaa. Olen mukana monissa luottamustehtävissä, muun muassa Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna. varapuheenjohtaja ja keskustan puoluevaltuutettu. Koneyrittäjien liitossa, Suomen yrittäjissä, keskustassa ja Multian kunnassa
Ne voivat olla hyviä tai huonoja, asuipa sitten maalla tai kaupungissa. ei ratkaise hiilijalanjälkeä asuinpaikka TeksTi: PeTri P. Tutkimukses sa tiivis Tampere ei ollutkaan priimus, vaan naapurikunnat. – Nyt ilmastonmuutos on aidosti po litiikan substanssialue, ja siihen koete taan vaikuttaa, Junnila sanoo. PenTikäinen. EnsimmäisEt yllättävät tulokset saa tiin vuonna 2010, kun Tampereen seu tu selvitytti Eco2hankkeessaan alueen kuntien hiilijalanjäljen. Hän on asennemuutok sesta hyvin iloinen. 32 8.2.2019 Ilmiöt 2010-luvun aikana on kumoutunut sit keänä elänyt uskomus, jonka mukaan yhdyskuntarakennetta pitää tiivistää ilmas tonmuutoksen torjumiseksi. Ero selittyi muun Suomalaiset tutkimukset mursivat yhdessä vuosi kymmenessä ikivanhan myytin: asuminen maalla tai kaupungissa ei ratkaise sitä, millaiset ilmasto vaikutukset ovat. Kaikissa keskeisissä tutkimuksissa on ollut mukana Aaltoyliopiston raken netun ympäristön laitoksen professori Seppo Junnila. Useat Suomessa tehdyt tut kimukset ovat osoittaneet, että tiivistäminen ei ratkaise, vaan ihmisten ilmastovaiku tukset muodostuvat henkilökohtaisis ta valinnoista. Samoin kuin siitä, että enää ei väitellä, onko ilmastonmuu tosta edes olemassa
Syksyllä 2008 pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) joutui ryöpytykseen kannattaessaan ”puutarhakaupunkeja”, jotka leimattiin mökiksi ja perunamaaksi kaukana kaikesta. Kun Vanhanen kysyi Länsimetrosta, ”mitä muuta olisi saatu 700 miljoonalla eurolla hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi”, siitä syntyi tietenkin äläkkä. Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyys on samalla pudonnut. Löysäämällä vaatimusta soa voitaisiin tyhjiä toimistotiloja muut taa asunnoiksi, Junnila sanoo. Kun otettiin mukaan elämäntapavalinnat, eli miten ihmiset erilaisissa rakenteissa elävät, tulos oli yllätys monelle. Ja että energiate hokkuusluokkien A ja B rakennuksia on pientaloalueilla paljon. Suomen talouden kannalta kannat taisi myös korostaa ilmastoratkaisuja, joita voidaan viedä menestyksellä ulko maille. Puutaloista saa daan sitä parempi hiilivaranto, mitä kauemmin ne ovat käytössä. TuTkimukseT ovat osoittaneet myös, että liikkumistavan vaikutusta on yli korostettu. Metro maksoi lopulta ainakin 1,2 miljardia ja on tähän asti ehkä vaikuttanut yhdellä mittauspisteellä autojen määrään kolme prosenttia – toisaalla metron vaikutusalueella ei sitäkään. Vanhanen kiinnitti huomiota pendelöinnin kasvuun ja arvosteli sitä. Kaikki ilmastotyö ei vaadi sääntelyn kiristämistä. Junnila muistuttaa, että liik kumisen osuus on alle 20 prosenttia il mastokuormituksesta. Vuoden 2015 tutkimuksen yksi havainto oli, että juuri näin on käynyt. Vanhanen oli edellä aikaansa. – Ympäristöpolitiikka sekä kunta että valtiontasolla on pystynyt vaikut tamaan väljempien asuinalueiden hii lijalanjälkeen. – Kolmessa päivässä tehtäisiin kym menen tunnin aikana työ pai kal la työ tä, ja kahtena päivänä ei olisi lupa tulla työpaikalle. Tiiviy destä saatava tehokkuus katoaa usein kaupunkilaiseen, kuluttavampaan elämän tapaan ja vanhaan rakennus tekniikkaan. Tämä edellyttää työpaikkaomavaraisuuden kasvattamista siellä, missä ihmiset jo asuvat”, hän kirjoitti. Liikkumistarvetta voisi pienentää vahvistamalla etätyökulttuuria, joka on edelleen alkutekijöissään. Ydinkeskustoissa samaa trendiä ei ollut nähtävissä. Junnila sanoo, että työmatkoja tulisi vähentää koko naisilla etätyöpäivillä. Työpaikka päivät pitäisi tehdä liukuvasti, jolloin myös työmatkaruuhkat vähenisivät. Vanhanen toivoi raskaiden raideratkaisujen ohelle ”edullisempia raitiovaunuratkaisuja, jotka sopisivat muuallekin kuin Helsinkiin”. Havaittiin esimerkik si, että maa ja ilmalämpöpumput ovat oleellisesti parantaneet pientaloasumi sen ekotehokkuutta. Aineisto totesi esi merkiksi, että kantakaupungissa asu vien hiilijalanjälki on suuri. Ei päästy dialogiin, Junnila muiste lee jo vähän huvittuneena. TiiVisTämisesTä kiisteltiin politiikan huipulla voimakkaasti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ennen yllättäviä tutkimuksia hiilijalanjäljestä. Puurakentamisen aika olisi Junnilan mukaan juuri nyt, sillä laskennallisesti isoja toimia tarvitaan välittömästi, että kolmen vuosikymmenen päästä ollaan tavoitteessa. Oleellinen ero aiempiin tutkimuksiin oli se, että nyt tarkasteltiin kaikkea ih misen tekemistä. Se aiheutti pääkaupunkiseudun valta piireissä melkoisen mekkalan. Sitran laskuri: elamantapatesti.sitra.fi Tee sitoumus oman hiili jalan jäljen pienentämisestä ja seuraa kehitystäsi: www.sitoumus2050.fi – Sillä, että lähtisimme väljentämään tai tiivistämään yhdyskuntarakennet ta, ei ole keskeistä merkitystä ilmaston muutoksen kannalta. Jun nila toivoo puuker rostalojen yleistymis tä erityisesti kaupun kien keskustoissa ja julkisissa ra kennuksissa, joissa niiden elinkaari voi olla vaikka 200 vuotta. RakenTamisessa beto nin hiilijalan jälki on suuri. Mutta jotain oli muuttunut: tutkimustulokset alettiin hyväksyä. – Jos nyt tehdään valtava hiilipiik ki, sitä ei pystytä maksamaan takaisin edes 2050 mennessä, vaikka tehtäisiin myöhemmin nollanenergiataloja. Helsingin seutu halusi tehdä saman laisen selvityksen. ”Liikennetarvetta on vähennettävä. Havain not olivat taas samat. Sillä olisi paljon enemmän merkitystä. Vuonna 2015 tehtiin laaja tutkimus, jo hon otettiin mukaan koko maa. Se ei toki tarkoi ta, ettei kö joukkoliikennettä kannattaisi parantaa ja suosia. Vanhanen puolustautui Hel singin Sanomissa kirjoittaen, että ”hajakeskitetyssä mallissa uusiutuvan energian käyttömahdollisuus on parempi kuin voimakkaasti keskitetyssä mallissa”. Tärkeämpiä ovat muut ratkaisut, jotka liitetään väljem pään tai tiiviimpään kaupunkiraken teeseen, Junnila huomauttaa. – Ennen oli ajateltu, että liikenne ja asumisen suorat päästöt ratkaisevat. Joukkoliikenne hyö tyy tiivistä rakenteesta, mutta ekologi sesti voi elää väljässäkin rakenteessa. Tampereesta, kuten Espoostakin tulee pian raitiotiekaupunki. Kokonais hiilijalanjälki oli jopa kasvanut, Junni la sanoo. Isossa tutkimuksessa tarkasteltiin myös eroja uusien ja vanhojen asuin alueiden välillä. Kun otettiin mukaan elämäntapavalin nat, eli miten ihmiset erilaisissa raken teissa elävät, tulos oli yllätys monelle, Junnila kuvailee. 8.2.2019 33 muas sa pientaloalueiden edistyksek käämmällä rakennustekniikalla. Sen tulokset olivat samansuuntaisia. – Silloin oli todella kuumaa keskuste lua
Huumori oli, noh, roisia. Mukana lauteilla olivat keskustavastaisuudestaan kuuluisa Ilta lehden toimittaja Tommi Parkkonen, keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen ja kepulainen mediapersoona Mikko Kärnä. Vaan pois se meistä, eihän tiedotusvälineillä ole poliittisia pyrkimyksiä, eihän. Somen ansiosta agendan asettajia on tullut paljon lisää. Aktiiviset kansalaisetkin voivat ohjata keskustelua sosiaalisen median kanavien kautta. Vaan vielä ne perinteiset tiedotusvälineetkin osaavat. Me on katottu ne 116 kertaa, Sipilä paljasti. Ryysiksen vuoksi Apollon tietäjälläkin jäi nyt kuulematta vastaus otsikon kysymykseen. ennen vanhaan yliopistossa opetettiin, miten tärkeä rooli tiedotusvälineillä on politiikassa. Joku voisi epäillä, että Iltalehdellä ja Uudella Suomella oli tässä poliittinen tarkoitusperä. Kyselyn tulokset ajoitettiin sopivasti samalle päivälle kun keskusta käynnisti vaalikampanjansa Helsingissä. Sipilä nimittäin kertoi päätösjuhlassa fanittavansa Kummeleita. Esimerkiksi sopii Iltalehden ja Uuden Suomen viime lauantaina julkaisema kysely keskustan puoluevaltuuston jäsenille, piiripäättäjille ja kansanedustajille. Näin saatiin syntymään keskustelu Juha Sipilän asemasta ja mahdollisista seuraajaehdokkaista eli luotiin vaihtoehtoinen agenda keskustalle, joka olisi halunnut nostaa päivän pääaiheeksi kampanja-avauksensa. Kenties vaaliristeilyllä nähtiin jo esimakua. Eräässäkin sketsissä pääministeri kävi Kultarannassa, jossa oli ollut itkuinen Jenni. Paljastaisiko Sipilä jotain pääministerin arjestaan. Kari on eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja. Aina kun hommat eivät ole edenneet, Sipilä on kaivanut esikuntansa kanssa esiin Kummeleiden sketsin ”Pääministerin haastattelutunti”. Ovelta ei nähnyt muuta kuin selkiä. Keskustelulle oli varattu laivalta auttamattomasti liian pieni tila. Ne on syytä jättää ihan omaan arvoonsa, Kari sanoo. Marin on – yllättäen ja mitä ilmeisimmin vaalipoliittisista syistä – yrittänyt irtiottoa eduskunnassa lähes yksimielisesti sovi tusta Hornetien korvausasiasta. Ne asettavat agendan eli päättävät juttuvalinnoillaan, mistä tänään ja vaikka seuraavissa vaaleissa keskustellaan. Siinä sitten selvisi, että Aarolla onkin kaksi isäehdokasta. Marinin uudessa vaalilennokissa onkin Antti Rinteelle lisää selittämistä. sDP:n puolustusasiantuntijoihin kuuluva kansanedustaja Mika Kari panee EteläSuomen Sanomissa (31.1.) järjestykseen puolueensa sijaispuheenjohtajan Sanna Marinin hävittäjäpuheet. Pääministeri ja presidentti. Kaikki muut puheet ovat ihan puhdasta vaalilennokkien heittelyä. Tähän SDP on sitoutunut. V’#@tuksen syy jäi epäselväksi TeksTi: Henna Lammi, JuHa mauno. keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on kertonut julkaisevansa helmikuun lopussa kirjan Koko Suomen taajuudella – paljas tuksia menneestä ja tulevasta. Jo kauan ennen tilaisuuden alkua sali pullisteli niin, että sekaan ei mahtunut. Otsikko lupaa paljon. Siitä en tiedä, mutta nyt kun katsoo, niin poika näyttää ihan Lipposelta, Silvennoisen esittämä pääministeri pamautti. Hän sanoo ESS:n haastattelussa, että Hornetien suorituskyky tulee korvata täysimääräisesti puolustusselonteon mukaisesti. Apollon Tietäjät 34 8.2.2019 Yksi keskustaristeilyn suosituimmista tapahtumista oli nuorten järjestämä ”Mikä Kepussa v’#@ttaa?” -keskustelutilaisuus. Kummeli-veijarit Heikki Silvennoinen ja Heikki Vihinen vetivät setin myös laivassa. Tiedotusvälineillä ei ole enää yksinoikeutta päättää siitä, mistä politiikassa puhutaan. Moni ovella käynyt ällistyi väkimäärää, kääntyi pois ja puhisi: ”No just tämähän tässä kepussa v’#@ttaa”
Yrittäjävähennyksen saaneita pieniä yrityksiä on noin 340 000. Tämä erottaa keskustan muista puolueista. Sanotaan, että verotuksella on siirretty tuloja köyhiltä rikkailla. KesKustalle perhe merkitsee suku polvien ketjua vauvasta vaariin. Vähennystä voisi saada jatkossa enintään 75 000 euron tuloihin. Nyt työpaikat ovat syntyneet tasaisesti koko maahan. Valtaosa työtä saaneista on saanut yksityiseltä puolelta kokoaikai sen vakituinen työpaikan. Työllisyys onkin mitä parhainta aluepolitiikkaa. Jokainen meistä on Suomen arvoinen tekijä. Se ei pidä paikkaansa. Harkinnanvarai nen ylimääräinen lapsilisä, lapsiper heiden kotiapu ja joustavat työajat ovat keskustan ratkaisuja tukemaan vanhemmuutta. Suomalainen tapa viljellä maata ja hoitaa metsiä eivät ole osa ongelmaa, vaan ne ovat osa rat kaisua. Aamuisin töihin herää 140 000 suomalaista enemmän kuin kauden alussa. Kaikkein eniten verotusta on kevennetty ihmisiltä, joiden tulot ovat 1 000–3 500 euroa kuukaudessa. Kaikkein pienituloisimpien kym menyksen ansiot ovat kasvaneet toiseksi eniten. Eduskuntavaaleissa meillä on selkeät kärkitee mat, jotka kumpuavat perusteellisesta ohjelma työstämme: perheet, ilmasto ja koko Suomesta huolehtiminen. Sanotaan, että työllisyyden koheneminen ei olisi totta, vaan hallitus olisi temp putyöllistänyt. Hyvinvointi syntyy koko maasta. Suomen arvoisia tekoja Juha Sipilä pääministeri, keskustan puheenjohtaja. Niistä 80 prosent tia tienaa vuodessa alle 55 000 euroa. Tarvitsemme päästöjen vähentämistä, nielujen li säämistä ja uutta teknologiaa. Se on myönnetty tutki joiden toimesta. Ilmassa on myös erilaisia väitteitä, joilla meitä yri tetään ajaa nurkkaan. Keskusta esittää, että kasvun edistämiseksi yrittä jävähennystä laajennetaan nykyisestä viidestä pro sentista 8–10 prosenttiin. Heidän tulonsa kasvoivat 2,5 prosenttia vuonna 2017 verrattuna edelliseen vuoteen. Tämä on enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. OppOsItIO on kritisoinut yrittäjävähennystä. Tämä kään ei pidä paikkaansa. Nyt ryhdytään tekemään vaaleja koko maassa. Tässäkin erotumme vakaalla ja selkeällä linjalla muista puolueista. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Meille ilmastopolitiikka on ratkaisujen etsimistä, ei syyllistämistä. Sanotaan, että tuloerot ovat revenneet. 8.2.2019 35 Puheenvuoro KesKusta on tehnyt yli 100 vuotta Suomen arvoi sia tekoja: eheyden rakentaminen sisällissodan jäl keen, kansanvaltaisen tasavallan puolustaminen, lapsilisät kaikkiin koteihin, peruskoulu, laaja yli opistoverkko, kotihoidon tuki ja takuueläke. Tahdom me tehdä perhevapaa uudistuksen, joka lähtee perhei den ja lasten tarpeista, ei työmark kinoiden. Keskusta tahtoo tehdä Suomen arvoisia teko ja jatkossakin: jokaisella on oikeus työhön, koko maasta on pidettävä huolta ja perheitä on tuetta va. Jatkossakin harvaan asutussa maassa on saatava kulkea omalla poltto moottoriautolla, jonka tankissa on kotimaista bio dieseliä tai biokaasua. Viimeisimmäksi Suomen talous laitettiin kun toon. Sivistys, turvallisuus ja suoma lainen ruoka nostetaan myös vahvasti esiin. Suomessa on voitava asua siellä, missä haluaa. Se on ollut pienille yrityksille se verohelpotus, jonka suu rimmat saivat jo viime vaalikaudella yhteisövero alennuksen myötä. KesKustalla on selkeä vaihtoehto eduskunta vaaleihin ja erotumme muista
36 8.2.2019 Keskustan kasvot TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Eila Piippo Eila Piipon mielestä päättäjien on nähtävä kokonaisuus eikä vain talousvaikutukset. Samoin on katsottava tulevaisuuteen eikä vain nykyhetkeen.
– Puoluekokouksen yhtenäisyyden olen kokenut viisitoista kertaa, Piippo kertoo. Hänen mukaansa ne ovat puoluerajojen ylittävän yhteistyön ydin. PiiPPo kiittelee valtuustoja lautakuntaseminaarien tuloksellisuutta. ilomanTsissa katsotaan tulevaisuuteen toiveikkain mielin. Äiti neuvoi tytärtään hyväksymään kaikki samanarvoisina. Äidin oppien mukaan. – Meillä on valokuituverkko joka kylässä, kattavat palvelut ja yrittäjiä joka lähtöön. Kun opimme tuntemaan toisiamme ihmisinä, ymmärrämme toisiamme paljon paremmin päättäjinä. – Olen tyytyväinen keskustan alueellisiin ja maaseudullisiin linjauksiin sekä siihen, kuinka puolue on pannut Suomen taloutta kuntoon. – Äitini oli kuntapolitiikassa mukana, ja hän sanoi: ”Jos on armolahjoja annettu, ne pitää panna yhteisen hyvän eteen”, Piippo kertoo. Voimavaroja Piippo on tarvinnutkin, sillä takana on 34 vuotta kuntapäättäjänä. Ensimmäinen lippumarssikokemus puoluekokouksessa innosti. On saatu palasia loksahtamaan paikoilleen ja tehtyä yhteisiä linjauksia. – Minusta yhteistyö on tässäkin kohtaa järkevää, koska lautakunnilla on niin paljon yhteisiä rajapintoja toistensa kanssa. 8.2.2019 37 – Tämä näkymä on miun voimavara, esittelee ilomantsilainen Eila Piippo kotinsa olohuoneen ikkunasta aukeavaa Koiteretta, kuuluisaa Karjalan helmeä. Kaunis myös talvella. Hän on toiminut 42 vuotta Huhuksen nais/paikallisyhdistyksessä, sen puheenjohtajana 22 vuotta. Hän opasti myös tekemään yhteistyötä, koska se on rakentavin tapa viedä asioita eteenpäin. Vapo aloittaa tänä vuonna hiilikuitutehtaan rakennustyöt, kunta rakentaa keskuskeittiön ja Attendo hoivakodin. – Keskusta on minun kotipesäni, sanoo 68-vuotias maaseutuyrittäjä, viiden lapsen äiti ja kahdeksan lapsen mummo. Meillä on valokuituverkko joka kylässä, kattavat palvelut ja yrittäjiä joka lähtöön. – Seminaareissa on aikaa keskustella ja kysellä, ihmiset vapautuvat olemaan omia itsejään. Keskustelu on kuntapolitiikassa puoluerajojen ylittävän yhteistyön ydin, sanoo Eila Piippo. – Meiltä ei vasaran pauketta puutu, Piippo kuvailee. Näihin vuosiin sisältyy valtavat määrät myös muita luottamustehtäviä. – Yhteistyö toteutuu meillä Ilomantsissa hyvin päättäjien ja kaikkien muiden toimijoiden kesken sekä kuntarajojen ulkopuolelle. Piipon esityksestä lautakunnat ovat pitäneet palavereja keskenään. Ilomantsissa on tarkastusja vaalilautakunnan lisäksi vain hyvinvointija kuntaympäristölautakunnat. KesKusTaan Piippo liittyi vuonna 1966
Vaikka akkuteknologian kehittyessä kalliiden sähköautojen hinta hieman halpenisi, on epärealistista ajatella, että niiden hankinta olisi enemmistölle suomalaisista mahdollista kovin nopeasti. Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöt ja hiilinielut ovat tasapainossa eli hiilidioksidia sidotaan yhtä paljon kuin sitä päästetään ilmakehään. Tämä tavoite on hieno ja kannatettavakin, mutta se on käytännössä todel la vaikea toteuttaa. SDP:n ohjelmasta ei geotermistä lämpöä löydy ja metsien käytön suhteen linjaukset ovat ristiriitaisia: toisaalta puun käyttöä ja bioenergiaa kritisoidaan ja samalla niiden käyttöä halutaan lisätä biopolttoaineiden ja puurakentamisen muodossa. Suomalaisten täytyy jatkossakin pystyä liikkumaan paikasta toiseen. Kivihiilestä luopuminen aiheuttaa tarvetta paitsi korvaavalle bioenergialle, geotermi sille energialle ja muille ratkaisuille, myös energiatehokkuuden parantamiselle. Realismia olisi osoittaa, kuka maksaa muutoksen ja keinot muutoksen toteuttamiseksi. Uusia autoja rekisteröitiin noin 120 500, joista sähköautoja oli 776. Näidenkin lukujen varjossa SDP:n tavoite näyttää epärealistiselta. 38 8.2.2019 Mielipiteet SDP unohti keinot ilmastotavoitteesta SDP julkaisi ilmasto-ohjelmansa, jossa tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Kahdeksan puoluetta linjasi yhdessä ilmastotavoitteiden kiristämisen puolesta, ja siitä on nyt päästy huutokauppavaiheeseen hiilineutraalitavoitteen saavuttamisen aika taulun suhteen. Kysymys kuuluukin, kuinka 15 miljoonan päästöjen vähennys toteutetaan. SDP esittää sähköautojen huimaa lisäämistä kertomatta kuitenkaan kustannuksia ja konkreettisia toimia. On selvää, että on sitä parempi, mitä nopeammin vähennämme päästöjä. Lämmöntuotannossa tulee myös kehittää muita, ei-polttavia tapoja tuottaa energiaa. KeSKuStavetoiSen hallituksen kivihiilikielto – joka astuu voimaan 2029 – saa kiitosta myös demareilta. Hiilinieluilla on iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Viime vuonna Suomessa ostettiin noin 600 000 käytettyä autoa. Hanna Kosonen kansanedustaja (kesk.) Sh utt ers to ck. Onko siis ajatuksena, että valtio kustantaa suomalaisille sähköautot. Demarit vaativat riittäviä taloudellisia ohjauskeinoja sähköautojen määrän lisäämiseen kertomatta niitä. Tekoälyllä ja älykkäillä mittausratkaisuilla, joiden kärkimaa Suomi on, voidaan saavuttaa jopa 15 prosentin säästö kaukolämmön tuotantoon. Hallituksen tavoitteena on 200 000 sähköautoa ja 50 000 biokaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Tähän kuuluu esimerkiksi hukkalämmön tehokkaampi käyttö sekä geoterminen energia eli syvällä maan sisällä olevan lämmön hyödyntäminen. Ohjelman suurin ongelma on se, että SDP unohtaa kertoa, millä keinoin tämä tavoite voitaisiin saavuttaa. Meillä tulee kuitenkin olla realistiset keinot tavoitteen toteuttamiseksi. Samalla on aivan selvää, että tarvitsemme monenlaisia tuotteita metsistä sekä kotimaista ja kestävästi tuotettua metsätalouden ja teollisuuden sivuvirroista saatua bioenergiaa korvaamaan erityisesti kivihiiltä lämmöntuotannossa sekä muita fossiilisia poltto aineita. Näitä SDP:n linjauksesta ei löytynyt. SDP esittää 750 000 sähköautoa ja muita vähäpäästöisiä autoja vuoteen 2030 mennessä. Varmasti teknologian kehitys tulee tarjoamaan huikeita mahdollisuuksia, joita onneksi emme vielä osaa kuvitellakaan. Hallituksen tavoitteeseen verrattuna hiilineutraalius vuonna 2035 tarkoittaisi noin 15 miljoonaa tonnia pienempiä päästöjä tai suurempaa hiilinielua kuin hallituksen suunnitelmassa edetä hiilineutraaliuteen 2045 mennessä. Biokaasuautoilla voitaisiin päästöjä vähentää nopeasti ja kohtuullisen edul lisesti, mutta SDP:n linjauksesta tämä vaihtoehto puuttuu kokonaan. tavallinen ihminen ei saa joutua kohtuuttomaan tilanteeseen päästöjen vähen tyessä. Sähköautot ovat tavalliselle kuluttajalle vielä erittäin kalliita. Demaritkin mainitsevat oikeudenmukaisuuden, mutta tuntuvat unohtavan sen esittäessään kalliiden sähköautojen valtavaa lisäys tä, polttomoottoriautojen kieltämistä tulevaisuudessa sekä autoveron kiristämistä entisestään päästöjen mukaan. Biokaasun tuotanto on malliesimerkki kiertotaloudesta, josta toisen jätteis tä tulee toisen raaka-aine. Keskustan hiilinieluohjelman lähtökohtana on metsien kestävä käyttö eli nielujen vahvistaminen kes tävällä metsänhoidolla, sitomalla hiiltä puurakennuksiin sekä metsittämällä kotimaassa ja muissa maissa. Keskusta näkee, että biokaasun käytön lisää misellä voidaan merkittävästi vähentää liikenteen päästöjä ja luoda uutta työtä maaseudulle
Taimikon alkuvaiheessa saatava puuaines on pienen läpimitan vuoksi vain energiakäyttöön mahdollista. Nyt se on odottamassa seuraavaa päätehakkuuta. Pahiten metsään mennään väitettäessä metsää hakattavan selluksi ja polttoon. Lista siitä, mitä kaikkea tulee vielä tehdä, on pitkä. Päätehakkuusta tili tehdään, koska siinä pääosa on tukkia. Laajamittaiseen puurakentamiseen tarvittavaa tukkia saadaan eniten aikanaan hoidetuista metsistä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Toivon tästä teemaa vaalikeskusteluun. Äänestetään keskusta taas paalupaikalle Tulokset ovat mairittelevia ja viimein jopa mediakin on antanut niille kehuja. ilmaston kannalta oleellista on se, mitä siitä sahatukista tehdään. puuraKentaminen on hiilensidonnan, asumismukavuuden ja -terveyden sekä energiansäästön kannalta tulevaisuuden suuri kysymys. Vasta päätehakkuuta edeltävässä harvennuksessa osa on jo tukkia, mutta pääosa on kuitupuuta, joka on sitä sellun ja kartongin raaka-ainetta ja jolla voidaan korvata myös muoveja. Metsän hoidon tuloksena seuraavasta päätehakkuusta saatava tukkimäärä on edellistä suurempi ja puu järeämpää. Edellisen päätehakkuun tukkien hiili on edelleen sahatavaran osalta sitoutuneena rakennuksiin. KesKustalla on historiallisen hyvät näytöt siitä, että se on puolue, jota tarvitaan tekemään suuria yhteiskunnallisia uudistuksia ja korjauksia. Ilman pienpuun energiakäyttöä ja riittävää määrää kuitupuuta käyttävää kemiallista metsäteollisuutta metsän kasvatuksen kannalta oleellisia harvennushakkuita ei voitaisi riittävästi tehdä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tosin järeydeltään tukkipuun kriteerit täyttävää ainesta menee oksaisuuden vuoksi monen mielestä turhan paljon kuitupuuksi. Hintaero on sitä luokkaa, että tukin käyttö sellun tuotantoon ei toimi. Kestävästi rakennetussa talossa puun hiili voi hyvinkin olla 200 vuotta sidottuna. Hän vei niitä sinnikkäästi ja määrätietoisesti eteenpäin opposition ankarasta vastustuksesta huolimatta. Sahurit ovat tiukoilla korkean tukinhinnan takia. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Sinikka Kämäräinen ilmastoKesKustelua leimaa mittakaavan suhteen suhteellisuudentajun puute. Mikäli kyseinen metsälohko suojeltaisiin, siihen sitoutunut hiili kyllä pysyisi sitoutuneena, mutta uutta sidontaa ei pian enää tapahtuisi. Kun nämäkin tukit käytetään kestävään rakentamiseen, meillä on saman metsälohkon osalta hiiltä sidottuna rakennuksiin paljon yli tuplasti nykyistä enemmän ja voidaan lähteä kasvattamaan kolmatta kierrosta. Nyt on saatu valtion talouteen verotuloja lisää varmaankin ne samaiset seitsemän miljardia, jonka suuruiset leikkauslistat kannettiin hallitustrion pöydälle heti vaalien jälkeen vuonna 2015. Varsinkin puuntuotannon ja metsänsuojelun osalta ollaan hakoteillä. Triosta juuri Juha Sipilä oli se primusmoottori, joka kääri valkoiset paitahihansa ja käynnisti päättäväisesti korjaustoimet. toKi päätehakkuussakin kuitupuuta tulee merkittävä määrä, mutta päätehakkuita koskevat puukaupat tehdään käytännössä tukin hinnalla ja kuitupuun hinta pyritään näin pitämään halpana. Eikö me sittenkin mieluummin olla niitä duunareita, koska yhteiskunta ei tule toimeen ilman meitä. Aiemmin sama hintajakauma saavutettiin kartellin avulla, mutta kyllä tämäkin metodi toimii. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.2.2019 39 Kuten keskustan vaaliohjelmasta ilmenee, monet isot yhteiskunnalliset uudistukset on tehty puolueemme toimesta ja johdolla. Gallupeista päätellen keskusta ja Sipilä eivät kuitenkaan ole monien kansalaisten mielestä kaunista katseltavaa tai palkitsemisen arvoisia. Syntynyt taimikko hoidettiin, harvennuksista saatiin polttopuuta ja kuitupuuta sekä hieman viime vaiheessa jo tukkiakin. Hyvä esimerkki on 1950-luvulla siemenpuuasentoon hakattu metsälohko, jonka tukeista rakennettiin talo ja pari talousrakennusta. Suuria hiilipäästöjä aiheuttavan betonija teräsrakentamisen korvaaminen puurakentamisella on ilmastotekona niin suuri vaikutus, että sillä on todellista merkitystä. Metsän hakkuu polttoon ja selluksi on totaalisen väärä väite. Yksi vaalikausi ei millään riitä listalla olevien asioiden korjaamiseen ja hyvään hoitoon, joten äänestetään keskusta taas paalu paikalle. Ismo Saari rakennusja ympäristölautakunnan puheenjohtaja (kesk.) Salo Puuta on tuotettava hiilensidontaan. Kokoomuslaiset näyttävät vievän pisteet kotiin puhtoisine paitoineen ja hyvän maineen säilyttäneinä. Tämä näkyy myös sen metsään kohdistuvalta osalta. pelKästään energiakäyttöön hakataan käytännössä vain ensiharvennusta. Keskustaa tarvittiin taas Suomen asioiden hoitoon talouden tasapainoon saamiseksi ja työttömyyden nujertamiseksi. Tulee vain jostain syystä nyt mieleen se tosiasia, että duunarin työhän on työelämässäkin yleensä sitä vähemmän arvostettua ja vähemmän palkittua työtä, vaikka onkin aivan välttämätöntä yhteiskunnan rattaiden pyörimisen kannalta
Arja Ryynänen tiivisti Arja Korisevan esiintymisopit: ”Ilon kautta eteenpäin. Urputtajille vastattiin, että kovakorvaisiahan ne ovat olleet entisetkin johtajat. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. Puffetti ja arvontaa. 040 418 1150. Nyt pitää vain laittaa homma toden teolla käyntiin. Hinta 25€. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Moka on mahdollisuus. p. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Ne jatkavat nyt etenemistään ympäri maan. RistEilyllä taisi paljastua myös yksi keskustan vahvimmista aseista: innostuneiden ehdokkaiden joukko. Ole aito itsesi. Naisjärjestöjen Pirkanmaan aluetoimikunnan järjestämä vaalipaneeli Lielahden kirjastolla Tuikesalissa pe 8.3. Hinta 10€. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Ollaan yhteydessä.. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Ehdokkaat saivat koulutusta. Kurun Keskustan vaalipaneeli ”Matkalla eduskuntaan” Kuru-salissa su 24.2. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Kalenterissa nimipäivät sekä kaunis kuva joka kuukaudelle. klo 17–19. Kuten toimittajan kuuluu. Näyttää mistä keskusta on tehty.” Tuo ei ehkä ole toimittajan oma näkemys asioista. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Ylöjärven Keskustanaisten vuosikokous ja vaalien ideailta ma 11.2. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 14–16. Keskustan Hyvinvointiiltamat pe 8.2. kahvi ja pulla. Puhelimeen tulvi kuvia kavereista poseeraamassa Sipilän, muun puoluejohdon tai eduskuntaja eurovaaliehdokkaiden kanssa. Keskustassa tapahtuu 40 8.2.2019 Vähään aikaan ei nyt moitita Yleä! Niin hyvin oli toimittaja Robert Sundman Yleisradion verkkosivulla kuvaillut keskustaristeilyllä aistimaansa: ”Kaikki oikeat ainek set ovat olemassa, vaaliteemat osuvat maaliin. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. ”Ihanan tunteikas, terapeuttinen ja voimaannuttava viikonloppu”, raportoi Merja Rintamäki Etelä-Pohjanmaalta. klo 18 tanssiseura Sekahaun tiloissa Kauppakuja 2. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Jokainen huolehtii omista välineistään ja hissilipuistaan sekä varsinaisista ruokailuistaan. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Liput 10€/hlö, sis. Joku luonnehti heitä ”nälkäisiksi”. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Pirkanmaan Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ti 12.3. Muutamasta raportista ilmeni, että käytävillä ”urputettiin” perinteiseen tapaan. ”Taatusti kattavin ja harkituin ohjelmakokonaisuus, mitä millään puolueella, ja kuten neljä vuotta sitten, valmis pohja hallitusneuvotteluihin”, kehaisi puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä. klo 17. Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät ja ideoidaan yhdessä kevään vaalikampanjoita kahvikupposen äärellä. Timo Kaunisto kirjoitti Facebookissa vakuuttuneensa, että porukka tekee ahneesti töitä sen puolesta, ettei ”Sipilä ykkösen kasvun ja mahdollisuuksien perintöä tärvätä katteettomiin lupauksiin ja poskettomaan populismiin”. Vesaiset tarjoaa matkan ja retkieväät. Ilmoittautumiset helsinki@vesaiset.fi tai 0505755236. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Ei yksikään ole kyennyt samaan aikaan kaikkia miellyttämään. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Raportteja risteilyltä Puheenvuoro Helsinki Lasketteluretki Himokselle la 9.3. VEsillä viihdyttiin, mutta ei viikonloppu pelkkää viihdettä ollut. MSL-Tampereen kaikille avoin varjo valtuusto ma 11.2. Hän kertoo havaintonsa. Menkää mukaan ja antakaa tukea! Pirkko Wilén Vaaliohjelmaa kehuttiin ja kärkiteemoja kiiteltiin. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Kohtaa ihminen.” Vaaliohjelmaa kehuttiin ja kärkiteemoja kiiteltiin. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväksi ja näin tukea tulevia vaaliponnisteluja. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. En päässyt laivalle, mutta julkiset ja yksityiset viestit kertoivat samaa kuin Yle. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Päätöstilaisuudessa Antti Kaikkonen innos ti etupenkkiläiset tekemään aaltoja. fi. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 18 ravintola Pepperissä, Rantajätkäntie 2. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Lähtö Mikonkadun laiturista kello 8.00 ja takaisin olemme noin kello 22. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Sastamalan kj järjestää Ystävänpäiväiltamat 16.2. He ovat jo vahvasti liikkeellä. Luvassa musiikkiesityksiä, hauskaa ohjelmaa, tanssit. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Pirkanmaan Keskustanaiset. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. Raisio. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. klo 19 Kiikoisten seurantalolla (Kiikostentie 47, 38369 Sastamala). Himoksellahan on myös loistavat murtsikkaladut. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Hanki hieno seinäkalenteri vuodelle 2019. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi)
Klo 18 Erärinne Ohtaanniemi, Tuusniemi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 205 0677. klo 19, Yhtenäiskoulun auditorio. Yleisötapahtuma kaikille avoin! Mikäli tarvitset majoitusta, voit itse varata sen Rokua Health & Spasta pe–la 22.2– 23.2. mennessä Maija Paavolalle paavola.maija(at)gmail.com tai puh. Hintaan lisätään postikulut. Klo 18 Kunnanvirasto Kaavi. Sääntömääräiset asiat. Leppävirran Keskustanaisten vuosikokous 25.2. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Mukana Hannakaisa Heikkinen, Sallamaarit Markkanen, Juha-Pekka Rusanen. klo 11.30–13.30 K-supermarketin pihalla. Jyväskylä. Ke 10.4. Klo 13 Lounasravintola Liki, Juankoski. La 9.2. La 23.3. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Hanna-Leena Mattila. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 0405116787 antti.varis@keskusta.fi Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. La 9.2. Huomaa muuttunut päivämäärä! Itä-Savo Itä-Savon Vesaiset järjestää riemukkaan päiväretken Vesileppikseen la 16.3. Oulainen. Ilmoittautumiset ja lisätietoa anne.herttuainen(at)keskusta.fi tai puh. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. klo 18 Leppävirran kunnantalo, kunnanhallituksen huone. Aikataulu: 8.00 SLN linja-autoasema, 8.30 Kerimäki, 9.00 Savonranta/SALEn piha, 10.30 Vesileppis. klo 12–13.30 panelistina OAJ:n koulutusja kasvatusaiheisessa vaalitapahtumassa Kauppakeskus Puuvillassa. Klo 18 Eräveikkola Laukansalo, Tuusniemi. 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. klo 12 Kannonkoski: Jaana ja Asko Hänninen, Kämärintie 175. Piirin vaaliavauksessa Kauppakeskus Puuvillassa, tapahtumassa mukana mm. Klo 18 Pysäkki, Sukeva. Pellossa la 16.2. Luku piiri on osa Lukemisen unelmavuotta Mikkelissä. Paikalla ministeri Mika Lintilä, kansanedustajia ja ehdokkaita. Ma 8.4. Sallamaarit Markkanen. klo 18.30 Kotimaista ruokaa! Pe 5.4. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Hinta sis. Su 17.2. klo 19 Laukaa: Liisa ja Tuomo Puupponen, Riekontie 37. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu ke 20.3. klo 18 Jämsä: Patapirtti, Jyväskyläntie 848 yhdessä ehdokas Tarja Uusipaaston kanssa. – la 13.4. Ke-ehdokas Aila Haikkonen mukana tapahtumissa: La 9.2. klo 15–17, Laukaan K-market ja S-market. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteys tiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Tarjoamme kahvit makean kera. Mukana Antti Kivelä, Vesa Linnanmäki, Kati Partanen. puro@keskusta.fi. Eduskuntavaalitilaisuus 8.2. Ylitorniolla su 17.2. Klo 13 Vanha Postitalo, Nilsiä. Leppävirran kj:n vuosikokous 25.2. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja niissä on kahvitarjoilu. klo 13.30 Keskustan toimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 11–14. klo 11–14 ja su 14.4. Raahe. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). klo 18.30. Tevaniementie 11. Nivala. – pe 5.4. Tarjoamme lihakeittoa. Mukana Hannakaisa Heikkinen, Sallamaarit Markkanen, Juha-Pekka Rusanen. klo 18 alkaen Oulunsalon Peuhussa (Peuhuntie 194). klo 18.30 Turvallisuus muutosten paineessa. Boostia Keskustaan la 16.2. Motor Show -messuilla Porin Karhuhallissa. Paikalla ehdokkaat Marjut Lehtonen, Lauri Nikula ja Antti Rantakangas. Elina Suoranta p. Joutsa. Mukana Hannakaisa Heikkinen, Vesa Linnanmäki, Auli Piiparinen. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. klo 16, kahvitarjoilu 15.30 alkaen. Liminka. Vaalitupa (Kalliontie 18) avoinna seuraavasti: ti 2.4. Keskustellaan Anders Blomin Veljeskunnasta, joka kertoo kaiken lobbauksesta Suomessa. Klo 10–12 Torikulman aula K-Market, Iisalmi. Vaalituvan avajaiset 1.4. Lumijoki. klo 18.30 Ylisukupolvisuus voimavarana. Mukana Saara Hanhela, Hannakaisa Heikkinen, Antti Kivelä, Vesa Linnanmäki, Sallamaarit Markkanen, Sinikka Musikka, Kati Partanen, Auli Piiparinen, Juha-Pekka Rusanen, Ilpo Saarelainen ja Anu Vehviläinen. Pe 15.2. 8.2.2019 41 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Mukana Saara Hanhela, Antti Kivelä, Ilpo Saarelainen, Sallamaarit Markkanen. Ystävänpäivän tilaisuus to 14.2., Jyväskylän kävelykatu. klo 15– 17 Kyllinkeitaan juhlasalissa, Vuorelantie 5. Mukana Antti Kivelä, Auli Piiparinen, Kati Partanen, Ilpo Saarelainen. Hinta standard 2 hh 67 eur/ hlö/vrk aamiaisella tai standard 1 hh 108 eur/hlö/vrk aamiaisella. klo 13 Viitasaari: Maria Kaisa Aula, Emoslahdentie 344. klo 13 Karvian keskustan vaalitilaisuudessa Nuorisoseurantalo Sampolassa. Ulkoilutapahtuma Pyssymäellä 6.4. 045-327 4845. Su 17.2 klo 18.30 Hankasalmi: Päivi ja Kari Hänninen, Mustamäentie 232. Mukana ke-ehdokkaat Antti Rantakangas, Hanna-Leena Mattila, Juha Pylväs, Ulla Parviainen, Pekka Aittakumpu, Eija-Riitta Niinikoski, Jussi Ylitalo, Marjut Lehtonen, Mikko Kinnunen, Riikka Moilanen, Tuija Patana ja Vesa Riekki. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Tervetuloa mukaan tekemään ja juttelemaan! Pe 8.2. Riistakatu 15 Iisalmi. Klo 13 Pörsänmäen Nuorisoseurantalo, Iisalmi. Huttulan py:n syysja vuosikokoukset su 24.2. klo 18.30 Huttukylän nuorisoseuran talolla (Koitelinkoskentie 720). La 2.3. Su 10.2. klo 18 Kivijärvi: Hytönen Ari ja Ulla, Perhontie 430. OIKAISU. Mukana Matti Kärkkäinen, Auli Piiparinen, JuhaPekka Rusanen. Ystävänpäivän tupailta nuorisoseurantalolla to 14.2. La 9.3. Tarjoamme riistalihakeittoa. 044-2940 753. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Ke Katri Kulmunin vaalistarttitilaisuudet: Torniossa la 16.2. Ma 11.2. Päivän aikana tutustumme syvällä maan uumenissa olevaan taianomaiseen luolaan, jossa on Muumi-jääveistosnäyttely. Su 10.2. Klo 9–15 Suonenjoen markkinat. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. www.fb.com/ perapohjola. Ti 12.2. Jyväskylän Talven ehdokaspaneeli la 9.2. To 28.3. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Pekka Aittakummun ystävänpäivätilaisuus 15.2. klo 11–12.30, Jyväskylän yliopisto. klo 10–14 Satakunnan Kansan vaalitilaisuudessa Kauppakeskus Puuvillassa. Tervetuloa eduskuntavaalitapahtumaan pe 22.2. Nivala. Laukaa. Su 10.3. 044 369 9603. Makkaratarjoilu. Su 10.2. Mukana Antti Kivelä, Sallamaarit Markkanen. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Mukana Hanna Huttunen, Vesa Linnanmäki, Matti Kärkkäinen. Mukana Juha-Pekka Rusanen, Kati Partanen, Sinikka Musikka. Eduskuntavaalitilaisuus 13.2. klo 18.30, poliittinen katsaus. klo 18.30 Pattijoen entisellä kunnantalolla (Ruskatie 1). Yleisötilaisuus klo 19 auditoriossa. Varsinais-suomen vaalipiiristä tehdyn analyysin (1.2) lähdetekstissä mainittiin, että analyysiä varten on haastateltu keskustapiirin puheenjohtajaa Jani Kurvista. Tervola. Keskusta osallistuu 9.2. klo 14–16 Festi Palvelu Lounaskahvilassa, Alkkulanraitti 61. sekä su 7.4. matkat, lounaan ja pääsyliput sekä lapsille liukurit! Aikuiset 50 €/hlö, lapset 4–12 vuotta 30€/ hlö. Toritapahtuma 11.2. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Kahvitus ennakkoilmoittautujille klo 18.30 ravintolassa. Mukana Hanna Huttunen, Antti Kivelä, Matti Kärkkäinen, Vesa Linnanmäki, Sallamaarit Markkanen, Auli Piiparinen. Arvontaa. Nivala. Tentissä ke-ehdokkaat Lehtonen, Moilanen, Rantakangas, Riekki ja Ylitalo. Klo 13 Pohjoinen koulu, Vieremä. klo 9–11 Kankaanpään torilla. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Klo 18 KepuKaraoke ravintola Peltohovi, Kiuruvesi. klo 13–15 kyläyhdistyksen järjestämään talvitapahtumaan Huiskeella (Tuiskulanranta 3). Anne Kalmarin kaurahiutaleiden pussitustalkoot. Alavieska. Kahvitarjoilu, arpajaiset. Mukana laulamassa Hannakaisa Heikkinen, Sallamaarit Markkanen ja Kati Partanen. 044 312 2982. Oulu/Kiiminki. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. www.keskusta.fi/perapohjola. klo 18 Korpilahti, Oittila: Villa Caven, Raidanlahdentie 783. Mukana Vesa Linnanmäki, Auli Piiparinen. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Ti 12.2. Tupailta kunnantalon kahviossa su 17.2. klo 12 Äänekoski: Riitta ja Pertti Ruuska, Kangashäkintie 203. Biotalousja ilmastokysymykset to 21.2. To 14.2. 16.00 paluumatkalle, 17.30 Savonranta, 18.00 Kerimäki, 18.30 Savonlinna. liikenneja viestintäministeri Anne Berner. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Lauri Nikula. Näyttelyn jälkeen nautimme lounaan noutopöydästä, ja sitten vietämme parituntisen pulahtamalla lämpimiin vesiin kylpylässä. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Jämsä. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 12. Mukana Ruotsin valtiopäiväedustaja Linda Ylivainio. Avoinna klo 9–15. Rokua Health & Spahan (Kuntoraitti 2, Utajärvi). 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Avoinna sopimuksen mukaan. Tulemme kylään ja kylille! Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan! Pe 8.2. Klo 13 Eteläinen koulu, Vieremä. La 16.2. Ilmoittautumiset Timo Heikkilä 040 039 5004 tai Henrik Hämäläinen 040 588 626. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Klo18 Ravintola Hollivooti, Sonkajärvi. Vaalitilaisuus koulun ruokasalissa (Poutalantie 1) 16.2. Mukana Antti Kivelä, Ilpo Saarelainen. Klo 18 Jokelan maatilamatkailu, Kaavi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Klo 18 Teboil, Tuusniemi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Tupailta Yritystalon audi toriossa (Revonkatu) 16.2. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. 040 721 0636. klo 9–10 Laviassa ruohonleikkureiden LeMans-kilpailun varikolla. Majoitustilaa enää hyvin rajoitetusti, joten tee varaukset pikaisesti rokua.com. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 14.30 Karstula: Takkalan Talo, Kyläkunnantie 1. Musiikkia Emmy-Trio. klo 17 Leppävirran kunnantalo, kunnanhallituksen huone. Mukana Hanna Huttunen paikalle, Vesa Linnanmäki. klo 9–20. Klo 10–12 Kuopion tori. Telttakahvitus to 14.2. klo 18. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. 050 520 6042/Anne. – su 3.3. Su 10.3. Su 10.2. Keskusta kylässä! Tule keskustelemaan ja kertomaan mikä harmittaa, kehujakin saa antaa! Kyläreissuilla mukana kansanedustajaehdokkaitamme. Mukana ke-ehdokas Marjut Lehtonen Oulaisista ja ke Juha Pylväs Ylivieskasta. Mukana Keskustan teltalla Matti Kärkkäinen, Vesa Linnanmäki, Sallamaarit Markkanen, Kati Partanen ja Auli Piiparinen. klo 17.30 Siikaisten Eteläpäässä, Eteläpääntie 2. Arvontaa. klo 11–15 , Jämsän Forum. La 16.2. klo 15 Matti ja Riitta Huttusella, os. Alavieskan kuntayhdistys tarjoaa pullakahvit! Utajärvi. Klo 13 Huoltopysäkki, Karttula. Katso loput aikataulut www.suomenmaa.fi –> keskustassa tapahtuu. Vaalituvan teemaillat: Ke 3.4. Kurvinen on edellinen puheenjohtaja, vuoden alusta alkaen piiriä on johtanut Satu Simelius. Paikalla ke-ehdokkaita, mepehdokas Janne Kaisanlahti sekä kunnanjohtaja Mika Simoska. Oulu. Klo 13 Runnin kylpylä, Iisalmi. Su 17.2 klo 16 Konnevesi: Ida Harlin, Kauppatie 76. Klo 13 Koljonvirran kartano, Iisalmi. Mukana Antti Kivelä, Sallamaarit Markkanen, Auli Piiparinen. klo 18.30 Kyyjärvi: Maija ja Jaakko Uusisalo, Vaasantie 32. klo 11–13 Tampereen Säästö Tex:llä, Teollisuuskatu 5. Kahvitarjoilua ja arvontaa. Hannakaisa Heikkinen, Matti Kärkkäinen, Hanna Huttunen. Kahvitusta varten ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen ke 13.2. Jyväskylä. Kahvitarjoilu. klo 18.30 Koko Suomi – monet mahdollisuudet
– Tämä on viimeisen päälle luomuruokaa ja ilmastoystävällistä evästä, Leppä myhäili. Edessä maaja metsätalousministeri Jari Leppä, takana vasemmalla linjausten valmistelua johtanut Mikko Kärnä.. Suomessa on huikeat mahdollisuudet kalastusja metsästysmatkailuun, mutta ne jäävät osin hyödyntämättä. Nuotiolla paistui hirvija peuramakkaroita, joiden liha tuli Lepän metsästysseuralta. – Meillä on paljon metsästysseuroja, joilla on hirvenlihaa yli omien tarpeiden, Kärnä toteaa. suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo, että isot asiat ovat mallillaan keskustan erälinjauksissa. ”Pienet asiat” sen sijaan särähtävät, kuten esitys valkoposkihanhen siirtämisestä riistalajiksi. Tutkinnon voisi halutessaan suorittaa 8. Puolue esittää valtakunnallista tapporahaa supikoiran ja minkin pyytämiseen. – Se tietää selkeitä ongelmia Suomessa. Keskusta haluaa riistaa tarjolle kouluihin ja päiväkoteihin sekä kuluttajien ulottuville byrokratiaa vähentämällä. leppä on harmissaan siitä, että Euroopan komissio haluaa rajoittaa suden, karhun ja ilveksen metsästystä. – Kaikki me haluamme tietysti pitää suurpetokannat elävinä, mutta niin, että ne eivät aiheuta vaaraa tai estä maaseutuyrittämistä, ministeri lisää. – Tapporahan suuntaisin lintuluodoille, jotta supikoirat ja minkit saataisiin pois ennen pesimäajan alkua, Veistola sanoo. Kärnän mukaan yrittäjille tulisi myöntää kiintiö metsästysja kalastuslupia, jotta turisteille voisi myydä matkailupaketteja. luokalla. Yhdellekään lapselle ei saa syntyä vajavaista luontosuhdetta, varakansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) sanoo. Eränkäynti kunniaan Keskusta julkisti erälinjauksensa Helsingin Seurasaaressa. – Kalapolitiikassa tämä hallitus on onnistunut oikein hyvin, kuten kalatiestrategiassa. Ne julkaistiin viime viikolla Helsingin Seurasaaressa Kärnän ja maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) toimesta. Puolue laati hänen johdollaan eräpoliittiset linjaukset osaksi eduskuntavaaliohjelmaa. luokalla KesKusta haluaa säilyttää suomalaisen eränkäyntikulttuurin elinvoimaisena. Veistola on tyytyväinen siihen, että keskusta vauhdittaisi kalateiden rakentamista edelleen valtion omistajaohjauksen avulla. – Nyt turistit joutuvat varaamaan mökkejä ilman tietoa siitä, saavatko he edes metsästyslupaa. Tällä hallituskaudella alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksu alennettiin keskustan esityksestä 39 eurosta 20 euroon. Keskusta haluaa tulevaisuudessa poistaa maksun kokonaan alle täysi-ikäisiltä. KesKusta iloitsee siitä, että eräharrastus on yhä useammin koko perheen yhteinen harrastus. 42 8.2.2019 Keskusta TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen Keskusta haluaa, että metsästäjätutkinnon voisi suorittaa 8. Tunturialueilla keskustan esittämä tapporaha koskisi myös kettua, missä kannan hallinta olisi tärkeää naalin palauttamiseksi Suomen luontoon. Keskusta haluaa poistaa vieraslajeja luonnosta. Veistolan mukaan luonto on jo hyydyttänyt niiden lisääntymistä. Siksi olemme tehneet virkamiestasolla ja poliittisella tasolla vaikuttamistyötä. Puolue ottaisi metsästäjätutkinnon osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Uusista metsästäjistä neljäsosa on naisia
Alpo Seppälä muistuttaa myös po litiikan realiteeteista. – Nykyinen hallitus Sipilän joh dolla on saanut todella paljon hyviä asioi ta aikaan. – Liberaaleilla on liikaa jalansi jaa, vaikka eivät hallitukseen pääsi sikään. Oikeistohallitus pystyy Tuomo Vihriä län mukaan leipomaan kakkua kansalaisten jaettavaksi. Toki demarien kanssa haasteeksi tulee tosiasiallisesti saada muutoksia tehtyä, hän arvioi. Myös Martti Korhoselle punamul ta RKP:lla ja kristillisdemokraateilla täydennettynä on ykkösvaihtoehto. – Tekemisen meininkiä tarvitaan edelleen. – Suomi tarvitsee edelleen uudis tusvetoisen hallituksen, ja Rinteen SDP on siinä suhteessa pihalla kuin lumiukko, toteaa Kuittinen. Esa Riippa on samoilla linjoilla. Jatkossa sinisten tilal le täytynee ottaa mukaan muita puo luei ta, joilla on samansuuntainen arvo pohja. – Mieluummin vasemmistoliitto kuin vihreät. Kokoomus on tällä hallituskaudella osoittanut, että sille rahan valta on kaikkein tär kein asia. Keskustan menoa hallitukseen pi tävät kaikki raatilaiset tarpeellisena vastuullisen taloudenhoidon, poliitti sen tasapainon ja suomalaisten arvo jen puolustamisen kannalta. Lähes yhtä paljon kannatusta saa vat sekä nykyisenkaltaisen porvari yhteis työn jatkuminen että perintei sen punamullan paluu. Aenaskiij jos kansa heitä seleväst vas tuunkantoon suosittaa. Sami Finnilä ja Mikko Kiio kel puuttaisivat porvariyhteistyöhön mu kaan myös perussuomalaiset. Punamullan kannattajiakin raatilai sista löytyy, sillä porvariyhteistyön jäljet pelottavat. KesKustan ja kokoomuksen ympäril le lähtisivät rakentamaan uutta hal litusta myös Liisa Rampa ja Matti Kuittinen. Keskustalla on tärkeä tehtävä pitää yllä tasapainoa. – Pysyäksemme hyvinvointilangal la on maahan saatava punamultahal litus, jossa ruotsalaiset ja kristilliset ovat mukana. – Kokoomuksen kanssa jäämme aina toiseksi. Riitta Koskinen laajentaisi yhteis työtä vielä enemmän vasemmalle. Hössötyksellä ei saa pidet tyä yhteiskuntaa toimivana, Finnilä huomauttaa. Tällä pohjalla halutaan sel keää taloudellista ajattelua sekä ky kyä saada aikaiseksi vaaliohjelmissa luvattuja asioita, Rampa perustelee. – Keskusta, SPD ja RKP, luettelee Juuso Jaakola-Siimes oman ihanne kokoonpanonsa. Terttu Kelan mukaan mieluisin hallituspohja olisi keskusta ja kokoo mus lisättynä kristillisillä, sinisillä ja tarvittaessa ruotsalaisilla. Kuitenkin toivoisin, että se onnistuisi ilman demareita. + + + muut Puolueet. Kokoomuksen on aika jäädä oppositioon. Se toimisi myös enemmän perin teisillä arvoilla ja huomioisi myös vä hävaraisempia väestöryhmiä ja maan eri osia. – Nykyisten galluplukujen valossa näyttäisi aika hankalalta muodostaa sellaista hallitusta, millä voitaisiin jatkaa myönteistä taloudellista ja po liittista kehitystä. – Nyt on harjoitettu liian oikeis tolaista, kokoomusta suosivaa po litiikkaa, joka kaipaa siirtoa piirun vasempaan. Vihreät ja vasemmisto liitto ovat liian kaukana kansan yh tenäistämisen keskiöstä. Erkki Saari sanoo muistavansa hyvin, kuinka maata raken nettiin punamullan voimin. – Perussuomalaeset lienöö viisasta suaha suomenkunnostusvastuuseej. Heidän esittämänsä vaihtoehdot tun tuvat olevan kestämättömiä kansan taloudelle. – Politiikkaan se toisi rauhallisen jakson hoitaa ongelmia, joita on ko koomusyhteistyön aikana tullut muun muassa sosaaliseen kenttään. – Tosin SDP:n on muutettava poli tiikkaansa yhteistyökykyisemmäk si ja valmiiksi vastuunkantoon myös syrjäseuduista ja koko maasta, hän vaatii. – Vasemmisto jakaa kakkua jo en nen leipomista. – Tällä pohjalla olisi helpointa jat kaa talouden sekä työllisyyden vah vistamista että nykyistä uudistuslin jaa. Demarien kanssa kimppaan menisi mielellään Aulis Oittinenkin. 8.2.2019 43 Punamulta ja porvariyhteistyö jakavat mielipiteitä Suomenmaan kenttäraati on yksimielinen keskustan mukanaolosta vaalien jälkeisessä hallituksessa Risto Luodonpää Kenttäraatilaisilta kysyttiin tällä kertaa näkemystä siitä, mikä olisi pa ras hallituspohja ensi vaalikaudel le. Ja viksupuh heinen Halla-aho ulukoministeriks, Kiio pamauttaa savoksi
Mies yleisöstä kiittelee hallitusta yrittäjyyden esillä pitämisestä. Vaikka työttömiä on paljon, esimerkiksi metalliala kärvistelee työvoimapulassa. Lintilä huomauttaa, että sama ongelma on koko valtakunnassa. Keskustan on tarkoitus olla tulevissa vaaleissa suurin puolue. lintilä huomauttaa, että iso osa äänestäjistä ei ole vielä päättänyt puoluekantaansa. Niin ikään eduskuntaan havitteleva kunnanjohtaja Matias Hilden totesi ItäSavon olevan väestötappioaluetta. Huttunen nostaa esiin työvoiman kohtaanto-ongelman. Savonlinnassa puheenaiheiksi nousivat muun muassa Itä-Suomen kehitys ja alueen korkeat työttömyysluvut muuhun maahan verrattuna. – Pelonsekaisin tuntein kuuntelen vaalikeskusteluja. hän kysyy. – En usko siihen, että tehdään yhden uran ihmisiä. – Valtiovallan tulee tunnustaa alueen ongelmat ja kohdistaa tänne tukea, hän vaati. KesKustelu pyörii osin samoissa teemoissa myös Joensuussa. Työllisyys puhutti Lintilän Itä-Suomen vierailulla Keskusta teksti: Meri AlArAntA-sAukko, Päivi vento kuvA: MAriA sePPälä Mika Lintilä innosti itäsuomalaisia vaalityöhön. – Tykkään puhua numeroista, 140 000 ihmistä on saanut töitä. Vieläkään ei ole varaa suuriin lupauksiin. – Elinkeinotoiminta ei nouse vain elinkeinoministeriön toiminnalla, pitää saada opetusministeriö mukaan. Hänen mielestään uusi koulutusrahoitusmalli heikentää kansalaisten mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen. 44 8.2.2019 KauppaneuvoKsen kahvilassa Joensuussa on tiistaiaamuna virkeä tunnelma. Mukana Joensuussa olivat myös kansanedustajehdokkaat Auli Piiparinen (vas.) ja Hanna Huttunen (oik.).. Asiaa pitää hänen mukaansa lähteä ratkaisemaan yritysja koulutuslähtöisesti. Siinä joukossa on paljon viime vaaleissa keskustaa äänestäneitä. MoleMMissa kaupungeissa puhuttiin tietysti myös vaaleista. – Ylen gallupin kiintoisin luku oli se 41 prosenttia vastanneista, joka ei kertonut kantaansa. Ministerin veikkaus on, että kuukausi ennen vaaleja kolme suurinta puoluetta mahtuvat kolmen prosenttiyksikön sisään. – Onko mahdollista saada Itä-Suomelle oma ohjelma, jolla tätä ongelmaa lähdetään hoitamaan. Ministeri muistuttaa myös, että vaikka on tehty kipeitä päätöksiä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ei ole kuitenkaan leikattu. Järjestelmästä on saatava entistä joustavampi, Lintilä vastaa. – Työllisyyttä ja elinkeinoa ei synny, jos ei kiinnitetä koulutukseen huomiota, Marko Koskelo yleisöstä huomauttaa. Heidät on vakuutettava tulevina viikkoina, hän kannusti. – Kerrankin on tapahtunut jotain hyvää. – Itä-Suomi on nostettava erityisasemaan ensi kaudella, toiselle kaudelle eduskuntaan pyrkivä Hanna Kosonen sanoi. Lintilä listaa keskustan hallituskauden isoja saavutuksia. Kansanedustajaehdokkaat Auli Piiparinen ja Hanna Huttunen virittelevät väkeä kertomalla vaaliteemoistaan, sillä edellisiltana Savonlinnassa vieraillut elinkeinoministeri Mika Lintilä on hieman myöhässä. Emme vielä tiedä, mikä se aihe on, josta ennen vaaleja puhutaan. Aika monen keittiönpöydän ääressä ilmapiiri on muuttunut sitä kautta. – Täällähän on yllättävän hyvät ehdokkaat, paikalle porhaltava Lintilä lohkaisee naisten puheenvuorojen jälkeen. – Vaalit ratkaistaan aivan loppusuoralla. – Nyt on koukattava kentän kautta, tavattava ihmisiä
Engl., muka, vaatisi siinä tapauksessa erottamaan jääkärit Suomen sotapalveluksesta saksalaisena joukkona! En hellittänyt. Kaikessa on meillä nyt valtavan edistyksen leima. helmikuuta: Kummallista! Se tuntui alussa kuin teirien kuhertelulle. 1918 budjetti on valmis. Kappaleen nimi oli Bohéme. Vaihtaa tavaroita ja koota pääomia! Mitä inhimillistä elämänarvoa sillä on! Alkio edistää kulttuuria myös eduskunnassa. Ensin mahdoton. He ovat nyt sen sopineet rahaministerin kanssa. Mutta mitäs se on sen enempää esim. Pihalla paukkuu ja ryskyy. Kirjoittaa siitä tukun kirjallisuutta! Maalaisliiton eduskuntaryhmä käsittelee jääkärien korvausasiaa 30. liike-elämä. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 8.2.2019 45 Santeri Alkio painostaa kovin ottein Lauri Ingmanin hallituksen järjestämään korvauksen sisällissotaan osallistuneille jääkäreille vuoden 1918 budjetissa. Siellä on aloitettu Ilkan kirjapainotalon rakennushanke: Vaasaan tulin aamulla. Loppu oli kaunis ja vakuuttava. Sitten tuli Ingman. helmikuuta: Tänään oli Ingman puheellani. vaativat eroittamaan jääkärit Suomen sotapalveluksesta. Se aijotaan antaa heti, kun v. maalaisliittolaisten periaatteiden mukaan. Se työ, mihin 1906 läksin ”kahden paljaan käden” kanssa, ilman mitään pääomia muuta kuin uskallus omiin voimiin, on nyt saavuttamassa asteen joka on merkittävä. 25.1.–8.2. santeri alKio puhuu jääkärikorvauksista 2. Ilkan ympärille on noussut mahtava kansanliike, joka varmasti tulee muodostumaan ytimeksi Suomen vastaiselle kansalliselle kokoomukselle uusien, s.o. KiihKeän politiikan teon vastapainoksi Alkio käy suomalaisessa oopperassa 2. budjettia, ellei sitä järjestetä samalla, alkoi tepsiä. Nyt on ilmoitettu haluttavan ottaa jääkärikorvaus v:den 1919 budjettiin. Kyllä onkin tarpeen lehden vuoksi. Selvitin. Ensin puhui minulle ministeri Erkko, selitin mitä tahdon. He pelkäävät meitä. Meni. Ryhmä hyväksyi asian ajotapani. 1919 Maalaisliitto runnoo korvauksen jääkäreille Neuvottelut jatkuvat 3. Näiden viikkojen suurimman ilonaiheen Alkiolle tuottaa käynti Vaasassa 7. Asia alkaa edistyä: Jääkäri-palkkiokysymyksessä olen pannut kaikkeni. Soitti tunnin kuluttua asetamme summan kolmeen koht[aan], eri nim[illä] budj. Mutta se päättyi kuolemaan. V. siten, että hallitus on asettunut ehdottomasti kielteiselle kannalle antaa siitä esitystä – englantilaispelon vuoksi. Sois Herra vain vielä minullekin voimia ja elämää saadakseni täyttää sen mitä vielä tunnen olevani velkaa tälle liikkeelle. Ettei näy englantilaisille. helmikuuta sosiaaliministeri Eero Erkon ja pääministeri Lauri Ingmanin kanssa. 1919 budjettia… Meillä on nyt se vaikutelma, että monarkisteilla ja hallituksen heitä edustavilla jäsenillä on ajatus päästä vapautumaan tasavaltalaisista jääkäreistä, ja monarkistit korvata viroilla ja virkakorotuksilla. Pelkäävät, muka, että engl. Kirjapainon rakennustoimi on alkanut. Pannaan kolmeen osaan budjetista. 1919 budjetti tultaisiin hyväksymään 3 päivää ennen vaaleja. Hän lupasi esittää rahaministerille. 50?–60 miestä työssä. Kun annoin ultimaatumiin, että me emme käsittele 1919 v. tammikuuta: Jääkäri-korvausasiassa päätti ryhmä ottaa jyrkän kannan. Uhkasin välikysymyksellä ja ettemme käsittele budjettia. helmikuuta läpi päätöksen suomalaisen kirjallisuuden kääntämisestä Euroopan kielille. He väittävät, että englantilaiset pitävät jääkäreitä saksalaisen sotaväen osastona. Jlan kiitos asia alkaa olla selvillä. Hyvä! sanoin.. Soitti myöhemmin. Hän ajaa sivistysvaliokunnassa 5. Nyt me olemme asettuneet sille kannalle, että vaadimme jääkärikorvauksen 1918 budjettiin ja ainoastaan sillä ehdolla, jos siihen suostutaan, alistumme käsittelemään v. Katselen ja kuuntelen liikutettuna tätä työtä. No. Se tuntuu ensin niin turhalta, ylöskatsottavalta tuo taiteilijaelämä. Asia on nim. Alkio epäilee tässäkin asiassa monarkistien juonia. helmikuuta
Esimerkiksi brexit, Ranskan keltaliivit ja Italian hallitus ovat esimerkkejä populismin voimistumisesta. Ja ri La uk ka ne n Petra Schulze Steinen, 49 Koulutus: Saksalainen oikeustieteellinen pätevyys, asianajaja Työ: Johtava oikeudellinen neuvonantaja Euroopan keskuspankissa (EKP) Paikkakunta: Frankfurt am Main ja Valkeakoski Miten rentoudut vapaa-ajalla. Suomi ei voi olla maksumies, jos muut eivät ole tehneet läksyjään, eurovaaliehdokas Petra Schulze Steinen sanoo. EU on olohuoneissamme nyt ja tulevaisuudessa, joten unionissa tarvitaan motivoituneita ja osaavia vaikuttajia. 46 8.2.2019 Miksi haluat mepiksi. Suomi on suhteellisen pieni maa, joka sijaitsee maantieteellisesti syrjässä. Teen puutarhatöitä ja kunnostan vanhaa kartanoa Sääksmäen Rapolassa. Meillä on edessämme maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutos, Kiinan taloudellinen voimistuminen sekä geopoliittisen asetelman murros. Euromaiden taloudet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa, joten meidän pitäisi etsiä keinoja euroalueen talouksien lähentämiseksi. EU:n pitäisi esiintyä kansainvälisillä areenoilla itsevarmasti, kuten Pariisin ilmastosopimuksen neuvotteluissa. Mitä edistäisit europarlamentissa. On parempi kuulua sekä taloudellisessa että turvallisuuspoliittisessa mielessä osaksi isompaa kokonaisuutta. Ei ole oikein, että esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteita rikkova Puola on suurin maataloustuen saaja. Työskentelisin mielelläni talousasioiden parissa, sillä talon katto on korjattava hyvän sään aikana. Suomen kannalta on tärkeää, että myös niin kutsuttujen nettomaksajamaiden puolta pidetään. Haluan olla mukana vaikuttamassa siihen, minkälaisessa Suomessa jälkipolvet asuvat. EU:ssa tarvitaan enemmän maalaisjärjellä ymmärrettävää oikeudenmukaisuutta – vähemmän pilkunviilaamista. Ihmiset ovat tyytymättömiä, sillä muun muassa teknologian kehitys ja globalisaatio heikentävät suhteellisesti laajan keskiluokan toimeentuloa. TeksTi: sanTeri lampi. Mihin suuntaan talousja rahaliittoa tulisi kehittää. Yhteen puhaltamisen henki on hiipumassa, mutta tarvitsisimme nyt kipeästi yhtenäistä EU:ta. Lisäksi voimme osallistua tehokkaammin ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun osana unionia. Suoria tulonsiirtoja en kannata. Lisäksi laskettelen, ompelen vaatteita ja kuuntelen Suomipopia. Jos muut eivät ole tehneet läksyjään, Suomi ei voi olla maksumies. Populismin nousu. Tarkoitan tällä trumpilaista helppojen, mutta epärealististen ratkaisujen esittämistä monimutkaisiin ongelmiin. Rakennemuutokset ovat kansallisessa päätäntävallassa, mutta esimerkiksi Euroopan vakausmekanismia voisi käyttää kriisien ennaltaehkäisemiseen. Missä Euroopalla on petraamisen paikka. Lisäksi kaikilta jäsenvaltioilta edellytetään tekoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Oleellista on luoda luottamuksen ilmapiiri: kuka haluaa vetää vyötä kireämmälle, jos muut eivät toimi samoin. EU:n jäsenenä Suomi hyötyy suuremmista vientimarkkinoista ja taloudellisesta vakaudesta. Mikä on EU:n suurin uhka. Eurovaalit Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Missä EU:lla on petraamisen paikka. Jos tämä pannaan EU:n syyksi, se uhkaa koko unionia. Sama motto koskee myös talousja rahaliiton perusteita. Euroalueen yhteiselle valtiovarainministerille tai budjetille en lämpene, mutta pankkiunioni pitäisi varmasti saada aikaan. Mitä hyötyä EU:sta on Suomelle
Pelkästään itselle kokkaaminen ei niinkään innosta. Ripottele lohen pinnalle suolaa. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä. 8.2.2019 47 Äitee hemmottelee Antti Kurvista sinappismetanalohella Juhlavaa arkiruokaa Kepukeittiö ”Pidän itseäni kohtuullisen hyvänä kotiruokakokkina, mutta laitan mieluiten ruokaa isommalle porukalle. Sen mukaan valmistettu kala on juhlavaa arkiruokaa. Sinappikuorrutuksen sekaan mustaja valkopippuria. Levitä sinappismetanakuorru te tasaisesti lohifileen päälle. Ohje mukailee oman äitini reseptiä. Sekoita kulhossa smetana ja sinappi. Paista 200-astei sen uunin keskitasolla 20–30 minuuttia. Ylihärmässä kotona ”äitee” valmistaa tätä usein sunnuntaisin, kun ”tuhlaajapoika” palaa maailmalta käymään kotona.” SinaPPiSmetanainen lohi (4–6 annosta) 500–1 000 g lohifilee 1 purkki (120 g) smetanaa reilu 1 dl mietoa sinappia suolaa mustapippuria ja valkopippuria Pyyhi kosteus fileestä talouspaperilla ja nosta uunivuokaan nahkapuoli alaspäin. Nauti vihersalaatin ja keitettyjen perunojen tai perunamuusin kanssa. Tämä nopeasti ja helposti valmistettava sinappisella smetanalla kuorrutettu uuni lohi onkin loistava valinta perheen tai ystäväpiirin viikonlopun tai vapaapäivän yhteisen ruokahetken pääruoaksi
On tärkeää, että olet mukana jonkun Keskustan ehdokkaan tukena niin kevään eduskuntakuin Euroopan parlamentin vaaleissa. Julkistimme vaali-ilmeen lisäksi vaaliohjelman ja sen keskeiset tavoitteet. Menestymme, jos yhteinen tahtomme on riittävän suuri. Suomen arvoisia tekoja nimittäin. Keskusta on tehnyt läpi historian Suomen arvoisia tekoja: eheyden rakentaminen sisällissodan jälkeen, lapsilisät kaikkiin koteihin, peruskoulu, laaja yliopistoverkko, kotihoidon tuki ja takuueläke ovat näistä esimerkkejä. Tapoja on monia. Onhan näitä tehty ennenkin. Kevään kampanjassamme näkyvät vahvasti myös sivistys, kotimainen ruoka ja turvallisuus. Kannustan Sinua lähtemään mukaan vaalityöhön. Jokainen jaettu esite, kampanjatalkoot puolueen teltalla tai jokainen keskustalaisen ehdokkaan taakse puhuttu äänestäjä on Suomen arvoinen teko. 2000-luvulla käydyistä neljistä eduskuntavaaleista Keskusta on voittanut kolme. Nyt ajattelemme, että perheisiin panostaminen, koko Suomesta huolehtiminen ja ratkaisuhakuinen ilmastopolitiikka ovat seuraavia Keskustalle tärkeitä Suomen arvoisia tekoja. Keskusta avasi kevään vaalikampanjan viime viikonloppuna. Nostetaan tahto ja tavoitteet korkealle ja tehdään tästä huikea kampanjakevät. Menestymisen mahdollisuudet ovat nytkin omissa käsissämme. Näytetään yhdessä, mistä Keskusta on tehty! Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri. Vaalisloganimme on ”Suomen arvoisia tekoja”. Keskusta menestyy kevään vaaleissa, jos otamme pieniä askelia joka päivä
Keskusta on tehnyt läpi historian Suomen arvoisia tekoja: eheyden rakentaminen sisällissodan jälkeen, lapsilisät kaikkiin koteihin, peruskoulu, laaja yliopistoverkko, kotihoidon tuki ja takuueläke ovat näistä esimerkkejä. Tapoja on monia. Keskusta menestyy kevään vaaleissa, jos otamme pieniä askelia joka päivä. Nyt ajattelemme, että perheisiin panostaminen, koko Suomesta huolehtiminen ja ratkaisuhakuinen ilmastopolitiikka ovat seuraavia Keskustalle tärkeitä Suomen arvoisia tekoja. Julkistimme vaali-ilmeen lisäksi vaaliohjelman ja sen keskeiset tavoitteet. Suomen arvoisia tekoja nimi äin. 2000-luvulla käydyistä neljistä eduskuntavaaleista Keskusta on voittanut kolme. Jokainen jaettu esite, kampanjatalkoot puolueen teltalla tai jokainen keskustalaisen ehdokkaan taakse puhuttu äänestäjä on Suomen arvoinen teko. Näytetään yhdessä, mistä Keskusta on tehty! Riikka Pirkkalainen puoluesihteeri. Kannustan Sinua lähtemään mukaan vaalityöhön. Nostetaan tahto ja tavoitteet korkealle ja tehdään tästä huikea kampanjakevät. Vaalisloganimme on ”Suomen arvoisia tekoja”. On tärkeää, että olet mukana jonkun Keskustan ehdokkaan tukena niin kevään eduskuntakuin Euroopan parlamentin vaaleissa. Menestymisen mahdollisuudet ovat nytkin omissa käsissämme. Kevään kampanjassamme näkyvät vahvasti myös sivistys, kotimainen ruoka ja turvallisuus. Menestymme, jos yhteinen tahtomme on riittävän suuri. Onhan näitä tehty ennenkin. Keskusta avasi kevään vaalikampanjan viime viikonloppuna
Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta lähiruokaa. Maanviljelijä on palkkansa ansainnut. Lisää kuvia, ja ehkä itsesikin, löydät Keskustan Facebookista. Ilmasto Ilmasto ei odota. Tekijöitä olemme me kaikki yhdessä. Koko Suomi Alueet erilaistuvat, mutta ne eivät saa eriarvoistua. Kuluttajalla on oikeus tietää, mistä ruoka tulee. Ja muistattehan oleellisen: risteily ja vaali?ilistä sai ottaa rajattomasti mukaan maihin! Suomesta on tehtävä maailman lapsiystävällisin maa, joka ymmärtää erilaisten perheiden tarpeet. Pidetään huolta, että kaikilla on siihen mahdollisuus. Sen hyväksi on tehtävä enemmän ja nopeammin. Varmistetaan, että suomalaisen koulun menestystarina jatkuu. Syrjäytymisen ehkäisy ja oikeudenmukaisemman maailman rakentaminen ovat parhaita lääkkeitä turvattomuuteen.. Vaaliteemamme Perheet Tekijänaisia ja -miehiä Suomen pitää olla maa, jossa toivo, tulevaisuuden usko ja luottamus ovat vahvempia kuin pelko, epäluulo ja vastakkainasettelu. Kaikkialla Suomessa on voitava asua, tehdä työtä ja yrittää. Sivistys Sivistys on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Risteilyjen klassikko, Keskusta-risteily on ohi! Tuhansia kohtaamisia, ilosia ilmeitä ja kosolti hyvää ?ilistä, sitä kaikkea oli tarjolla. Keskustan perhepolitiikka käsittää kaikki muksuista mummoihin. Ihmisten peruspalvelut ja turvallisuus pitää taata asuinpaikasta riippumatta. Voimme yhdessä tehdä Suomen arvoisia tekoja. Turvallisuus Turvallisuus on kokemus siitä, että elämä on hallinnassa. Keskusta haluaa varmistaa koko Suomelle ja kaikille suomalaisille hyvän elämän edellytykset. Kotimainen ruoka Tutustu Keskustan vaaliteemoihin osoi eessa www.keskusta
Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta lähiruokaa. Koko Suomi Alueet erilaistuvat, mutta ne eivät saa eriarvoistua. Sen hyväksi on tehtävä enemmän ja nopeammin. Kaikkialla Suomessa on voitava asua, tehdä työtä ja yrittää. Voimme yhdessä tehdä Suomen arvoisia tekoja. Risteilyjen klassikko, Keskusta-risteily on ohi! Tuhansia kohtaamisia, ilosia ilmeitä ja kosolti hyvää ?ilistä, sitä kaikkea oli tarjolla. Syrjäytymisen ehkäisy ja oikeudenmukaisemman maailman rakentaminen ovat parhaita lääkkeitä turvattomuuteen.. Ihmisten peruspalvelut ja turvallisuus pitää taata asuinpaikasta riippumatta. Kotimainen ruoka Tutustu Keskustan vaaliteemoihin osoi eessa www.keskusta. Keskustan perhepolitiikka käsittää kaikki muksuista mummoihin. Lisää kuvia, ja ehkä itsesikin, löydät Keskustan Facebookista. Kuluttajalla on oikeus tietää, mistä ruoka tulee. Ja muistattehan oleellisen: risteily ja vaali?ilistä sai ottaa rajattomasti mukaan maihin! Suomesta on tehtävä maailman lapsiystävällisin maa, joka ymmärtää erilaisten perheiden tarpeet. Sivistys Sivistys on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Ilmasto Ilmasto ei odota. Tekijöitä olemme me kaikki yhdessä. Pidetään huolta, että kaikilla on siihen mahdollisuus. Maanviljelijä on palkkansa ansainnut. Vaaliteemamme Perheet Tekijänaisia ja -miehiä Suomen pitää olla maa, jossa toivo, tulevaisuuden usko ja luottamus ovat vahvempia kuin pelko, epäluulo ja vastakkainasettelu. Keskusta haluaa varmistaa koko Suomelle ja kaikille suomalaisille hyvän elämän edellytykset. Turvallisuus Turvallisuus on kokemus siitä, että elämä on hallinnassa. Varmistetaan, että suomalaisen koulun menestystarina jatkuu
Sen tämänhetkiset näyttelyt ovat nimeltään Palveluksessanne! ja Taikinan taju. ”Hän kirjoittaa paskaa ja vuolee kultaa.” Kuka on tämä Pihkalan Raili-tyttären kanssa avioliiton solminut, 1930–1999 elänyt kirjailija. 52 8.2.2019 7 6 8 9 3 2 2 2 7 4 8 1 9 5 1 6 3 2 8 8 3 5 7 2 4 1 6 3 7 9 6 4 8 5 7 6 4 8 9 3 1 2 1 8 4 2 7 3 5 6 9 3 9 2 6 1 5 7 8 4 2 5 8 1 6 4 9 7 3 4 3 7 9 5 8 1 2 6 6 1 9 7 3 2 8 4 5 8 6 3 5 4 7 2 9 1 9 4 5 8 2 1 6 3 7 7 2 1 3 9 6 4 5 8 5 6 4 7 1 6 2 8 5 2 7 4 1 9 8 9 4 5 9 1 9 5 7 3 6 9 2 8 5 3 6 9 4 7 1 3 1 6 4 7 2 9 5 8 4 9 7 8 1 5 2 3 6 7 3 4 6 8 1 5 9 2 8 6 9 5 2 3 7 1 4 1 5 2 9 4 7 6 8 3 6 7 1 2 9 8 3 4 5 5 2 8 7 3 4 1 6 9 9 4 3 1 5 6 8 2 7 7 6 8 9 3 2 2 2 7 4 8 1 9 5 1 6 3 2 8 8 3 5 7 2 4 1 6 3 7 9 6 4 8 5 7 6 4 8 9 3 1 2 1 8 4 2 7 3 5 6 9 3 9 2 6 1 5 7 8 4 2 5 8 1 6 4 9 7 3 4 3 7 9 5 8 1 2 6 6 1 9 7 3 2 8 4 5 8 6 3 5 4 7 2 9 1 9 4 5 8 2 1 6 3 7 7 2 1 3 9 6 4 5 8 5 6 4 7 1 6 2 8 5 2 7 4 1 9 8 9 4 5 9 1 9 5 7 3 6 9 2 8 5 3 6 9 4 7 1 3 1 6 4 7 2 9 5 8 4 9 7 8 1 5 2 3 6 7 3 4 6 8 1 5 9 2 8 6 9 5 2 3 7 1 4 1 5 2 9 4 7 6 8 3 6 7 1 2 9 8 3 4 5 5 2 8 7 3 4 1 6 9 9 4 3 1 5 6 8 2 7 1. Kuinka vanha kilpailussa lopulta yhdenneksitoista sijoittunut Kasai – vuoden 1992 lentomäen MM:n voittaja – on. 3. Kuka oli vasemmistoliiton puheenjohtaja ennen Li Anderssonia. – Täy den nys Suo men maa n N:o 4 Tie tot est iin : Fen nos kan dia an kuu luu myö s Itä -Ka rja la. Kuka oli keskustan puheenjohtaja ennen Juha Sipilää. . Pesäpallon kehittäjän ja isänmaallisen aktivistin Lauri ”Tahko” Pihkalan kerrotaan sanoneen vävystään, ettei tämä mikään kirjailija ole, vaan alkemisti. Mistä vaalipiiristä valitaan eniten ja mistä vaalipiireistä toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi eniten kansanedustajia huhtikuun eduskuntavaaleissa: Helsinki, Kaakkois-Suomi, Oulu, Pirkanmaa, Uusimaa, VarsinaisSuomi. Tietotesti ??. Mikä runoteos alkaa sanoilla ”Oi maamme Suomi synnyinmaa”. Minkä Venäjän kaupungin pääkatu on viime vuonna 300-vuotisjuhlaansa viettänyt Nevski prospekt. Mikä Akavan, SAK:n ja STTK:n ammattiliitoista on jäsenmäärältään – noin 230 000 – Suomen suurin: Ammattiliitto Pro, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Metallityöväen liitto, Opetusalan liitto OAJ, Palvelualojen liitto PAM, Tehy. 10. Vimparilla on aiempaa työkokemusta myös eduskunnasta. 7. Vimpari on 39-vuotias valtiotieteen maisteri. Vimpari keskustan eduskunta ryhmän pääsihteeriksi Ra isa Ky llik ki Ra nta Anna-Mari Vimpari. 4. Hänen romaaneitaan ovat muun muassa Jumala on kauneus, Lakko, Mummoni ja Mannerheim, Sissiluutnantti, Sotilaiden äänet, Leningradin kohtalonsinfonia. noinkin vanhaksi mieheksi...” luonnehti Ylen kommentaattori Noriaki Kasain ensimmäisestä hyppyä Oberstdorfin lentomäessä viime sunnuntaina. Vimpari seuraa tehtävässä nykyistä pääsihteeriä Seija Turtiaista, joka jää eläkkeelle toukokuussa. 6. 8. Missä kaupungissa sijaitsee Hotellija ravintolamuseo HRM. 5. 9. Ja vertailukohta: kuinka vanha kaksinkertainen maailmanmestari ja jo uransa lopettanut Janne Ahonen on. Hyppäsi hyvin ”... Minkä palloilun SM-sarjaa kutsutaan Vaahteraliigaksi. Hän työskentelee tällä hetkellä viestintätoimisto Miltton Networksin operatiivisena johtajana. Ja ak ko M art ika in en Suomenmaa KesKustan eduskuntaryhmä on valinnut Anna-Mari Vimparin uudeksi pääsihteerikseen. Li Andersson tavoitteli vasemmistoliiton puheenjohtajuutta vuonna 2016. Vas tau kse t: 1) Uus im aa 36, Hel sin ki 22, Pirk anmaa 19, Oul u 18 (se ura avi na Kaa kko isSuo mi 17 ja Var sin ais -Su om i 17) , 2) Pal vel ual oje n liit to PAM (SA K), 5) Paa vo Rin tal a, 3) Mar i Kiv ini em i 201 0–1 2, 4) Paa vo Arh inm äki 200 9–1 6, 6) Runeb erg : Vän rik ki Sto olin tar ina t, 7) Pie tar i, 8) Kaa pel ite hta alla Hel sin gis sä, 9) am erik kal ainen jal ka pal lo, 10) Kas ai 46, Aho nen 41 vuo tta . 2. Aiemmin hän on toiminut kahdella keskustalaisella pääministerillä EU-asioiden neuvonantajana ja kuntaministerin erityisavustajana valtiovarainministeriössä
Joskus yrityksen toiminta loppuu konkurssiin tai taloudellisiin vaikeuksiin. Toinen haluaa kasvattaa yritystä. Yksi välttää riskiä. Suomeen on jo syntynyt 120 000 uutta työpaikkaa tällä hallituskaudella, ja valtaosa näistä pk-yrityksiin. Tätä kehitystä pitää jatkaa. Tämän viikon vanhusten hoivapalveluiden laadusta keskustelussa on vastakkain ollut julkinen ja yksityinen hoiva. Viimeinen niitti -kampanjassa ja vanhusten hoivapalvelujen laatua ruotivassa keskustelussa on paheksuttu sitä, että yritys tavoittelee toiminnallaan voittoa. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja. Ideoivat uutta. suOmessa on yli 280 000 yritystä. Yrittäjällä tulee olla myös mahdollisuus myydä perustamansa ja kasvattamansa yritystoimintansa. Yrittäjät tuottavat palveluita ja tuotteita. Yrittäjyys on riskin ottamista. Ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukijalka. Yrittäjiä yhdistää rohkeus lähteä viemään ideaa käytäntöön ja epävarmuuden sietokyky. Saako yritys tehdä voittoa. Tuotteen ja palvelun tulee olla sellainen, että asiakas on tyytyväinen. Yrityksen keskiössä on asiakas. Jokaisen taustalla on oma tarinansa. Yrittäjyys on Suomen vahva kivijalka, koska yrityksissä luodaan kasvua ja työpaikkoja. Olemme väärällä polulla, jos kiellämme kasvua ja voittoa tavoittelevan yritystoiminnan. Toinen ottaa riskiä. Pidetään huolta, että Suomi on maailman paras paikka yrittää ja maassa riittää työtä ja hyvinvointia. Vanhusten hoivassa kyse on hyvästä ja huonosta hoidosta. Niistä 93,3, prosenttia on mikroyrityksiä, alle 10 henkeä työllistäviä. 54 8.2.2019 Viime syksyn ay-liikkeen Viimeinen niitti -kampanjasta puski pintaan yrittäjyyden ja yrittäjien väheksyminen. Yrittäjät ja yritykset eivät ole samasta puusta. Toisella on halu palkata työntekijöitä. Monelle yksinyrittäjälle on tavoitteena saada palkkaa vastaava ansio. mari kokko vieraskolumni M ark us So m m ers. Työllistävät. Yksi haluaa toimia yksinyrittäjänä. Hoiva-alallakin on oltava mahdollisuus yritystoimintaan, joka palkitsee yrittäjän rohkeudesta aloittaa tyhjästä, kasvattaa yritystään ja työllistää. Kuinka voimme varmistaa hyvän hoidon, oli palvelun tuottajana sitten kunta, säätiö tai yritys. Tarvitsemme kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä, niin pieniä kuin suuria, eri toimialoilla. Tarvitsemme työllistäviä yrityksiä. Yrityselämään kuuluvat sekä onnistumiset että epäonnistumiset. Tarvitsemme yrittäjiä, jotka laittavat itsensä likoon ja laittavat asioita liikkeelle. Ikääntyvästä väestöstä huolehtiminen, sivistys, puolustus ja ilmastotalkoot edellyttävät vakaata taloudellista kasvua ja hyviä edellytyksiä yritystoiminnalle. Yksinyrittäjiä on 180 000. VOitOn maksimointi ei ole lyhyen tähtäimen hommaa. Maksavat veroja
päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina LanKinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko MiKKo eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 helsinki, Käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan Kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus oy:n tilaajapalvelusta. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Pikalainojen koukussa olevien lukumäärä on huolestuttavan suuri. töissä käyvä, mutta juoponpuoleinen joukkio tuli heille tutuksi. toverikuri ja kasvojen säilyttämisen tarve piti huolen siitä, että luottotappioita ei tullut. Joskus on limittiä paukuteltu, vinguttaminen on niin helppoa. velaKsi elämistähän se on luottokortin käyttökin. Sieltä näki, että oli annettu korotonta lainaa vaikkapa satanen. Pikalaina on kuitenkin nykypäivää. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. ehtoja on kiristetty, mutta yhä vielä ihminen voi ajaa itsensä ahdinkoon, suoranaiseen velkahelvettiin. Puolestapahastujien varalta totean, että toki sallin matkustamisen vähävaraisille, tietäisittepä kuinka vahvasti kuulun heihin itsekin. Kyllä ryyppyvekselit ovat olleet suosittuja. Jos saa 150 euroa kuussa asumistukea ja lomailee 1 800 eurolla, niin me maksamme sen reissun. Pikalainojen vuosikoroksi hyväksytään jostain syystä sellainen prosentti, jonka perimisestä kulmien rahanlainaaja joutuisi linnaan. vaarallisen helppoa. Ja velkaahan voi maksaa velalla, siitä on vanha kansanviisauskin; velka on velan lääke ja krapula köyhien tauti. Pienten pankkien johtajat tekivät vekseleillä hyvää tulosta. Jari Nenonen Pikalainan päivä Joskus on limittiä paukuteltu.. Lainan voi myös uusia. työpaikoilla oli vippikassoja. Yhdessä maksuasiassa olen niuho. vihkokirjanpito oli. Koska rikos on vanhentunut, voin kertoa kuinka se toimi. aivan uuttahan pikaraha ei ole. Korko tietenkin perittiin niin, että kuitattiin saaduksi satanen, saatiin yhdeksänkymppiä. Kun asiat tulivat hoidetuiksi, niin asiakassuhde jatkui pitkään. ihan sinä ja minä ja hentun Liisa. en pysty nauttimaan lomasta, joka on maksamatta. Kun se on kuitenkin maksettava. Jos näytti menevän pitkäksi ja vippiä vipin päälle, niin sitten oli otettava vekseli ja kuitattava työpaikka puhtaaksi. Yksi vuorollaan ottaa nimelleen, kaksi punanenää takaa ja juhlat jatkuvat. Painopaikka Botnia Print oy, iSSn 0356-3588 8.2.2019 55 Santeri LaMPi 044 7370 315 riSto LuodonPää 040 8201 781 toMi oravainen 040 5201 361 PauLiina PohJaLa 050 5450 915 PeKKa PohJoLainen 040 5357 674 SaMuLi vänttiLä 044 7370 244 PirKKo WiLén 044 7370 238 vakituinen avustaja tiMo Laaninen 040 8326 106 valokuvaajat JaaKKo MartiKainen 050 3495 549 Maria SePPäLä 044 7370 386 GRaaFikot Johanna Suutari 044 7370 327 henna raitaLa 044 7370 327 veRkkouutispäälliköt henna LaMMi 045 6307 072 SaMuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat Meri aLaranta-SauKKo 044 2032 640 Lauri heiKKiLä 044 7370 269 annuKKa KaareLa 044 7370 377 taina KiveLä 044 3457 304 Kalenterissa on Lainan päivä. Kulloinenkin vippikassan hoitaja antoi pikalainaa seuraavaan tilipäivään asti. Koulun ja kodin taloudellisuuskasvatus, ihan pelkkä laskento eli matematiikka, ei ole kaikkien kohdalla onnistunut. Mutta saman, tai itse asiassa vähemmän, se maksaa, kun matkan hinnan säästää etukäteen. en tiedä, onko sillä merkitystä, mutta sen pari kertaa, kun kassasta pöllittiin, asialla oli a) juoppo, b) demari. Mielivirteni on kyllä tämäkin
Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson