6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / 8.3.2019 / 4,80 € Lähimmäisenrakkaus antoi paLjon voimaa, arja ryynänen sanoo myöhäinen taLvi verotti kerhokiLometrejä asuntokauppa on britanniassa hidas prosessi Ulkomaat Tonnikerho Vieraskolumni vanhusten omaisista puhutaan Liian vähän
2019 Viljelyhenkeä pienestä pitäen Pertti Hakanen arvostaa työteliäisyyttä politiikassa ja elämässä s. 2 8.3.2019 sisältö 8.3. 16
26 Kirjat Satakunnan vaalipiiri Eduskuntavaalit. 30 Keskustan kasvot Ihmisten luottamus keskustaa kohtaan ei parane sisäsiistillä toimistotyöllä. Antti Kaikkonen s. 10 Turvapaikkakriisi kouli Päivi Nergistä julkisuuden henkilön s. 8.3.2019 3 Rami Ala-Nisula on kehittynyt politiikassa tehtävien mukana s. 6 Konkarien poisjäänti tekee Satakunnan tilanteesta jännittävän s. 29 Puunkäyttö on ilmastotyötä Jari Leppä, Eerikki Viljanen ja Hannakaisa Heikkinen menivät metsään s
Rahaa liitot ja SAK ovat siirtäneet ”kansanliikkeen” tilille 1,4 miljoonaa euroa. Ihan niin kuin nykypäivän poliittista keskustelua, eikö totta. Väsyneinä he hiihtivät tulolatuaan ja puhuivat niin hirvittävästi potaskaa, että ”latu kellersi ja jänikset köhivät viidassa”. Ja niin edelleen. Esimerkiksi: Työllisyys on parantunut oikeasti, ei temppujen avulla. Nyt jos koskaan vaalikamppailu on henkien taistelua. Näiden oli peräydyttävä. Pääkirjoitus Pe tra Pö yliö. Sen listoilla on jo yli 12 000 tukijaa. Valtaosa 140 000 uudesta työllisestä on saanut yksityiseltä puolelta kokoaikaisen, vakituisen työpaikan. Vääristelyjä. Suoranaisia valheita. Asiantuntijoita on joka lähtöön. He joutuivat palaamaan tyhjin toimin kirkonkylän keskiolutbaariin. Työpaikat ovat syntyneet koko Suomeen. Ilmassa on hirvittävästi potaskaa. Pahimman kuorman on saanut niskaansa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskusta on nimittäin esteenä. Näillä rahoilla käydään kaikin keinoin hallituspolitiikan kimppuun. Somessa, medioiden keskustelupalstoilla, toimittajien jutuissakin. Sipilä kuvaa tätä vastavoimaa näin: ”Keskusta on vastavoima valheellisia lupauksia antavalle populismille, vapaavuorelais-punavihreälle keskittämispolitiikalle sekä korporaatioiden sinipunalle.” Populismia on sekin, että otetaan kantaa tutkimatta ja selvittämättä asioita. Tikusta tehdään asiaa. Metsää ei nähdä puilta. Mutta kun puheenjohtaja Sipilää moititaan, varsinainen kohde on keskusta. Panettelua. Haukkumista. Täytyy siis tietää enemmän. ”puhuivat niin hirvittävästi potaskaa, että latu kellersi ja jänikset köhivät viidassa” Työllisyys on parantunut oikeasti, ei temppujen avulla. Se on vastavoima. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 8.3.2019 K irjailija Veikko Huovinen kertoo tarinassaan, kuinka kaksi ”moraaliltaan arveluttavaa miestä” lähti ahdistelemaan yksinäiseen salomökkiin asettunutta nuorta mannekiinia. Verotusta on kevennetty kaikkein eniten ihmisiltä, joiden tulot ovat 1 000–3 500 euroa kuukaudessa. Liioittelua. Tämä oli kuitenkin antanut miehille äkkilähdön. SAK:lainen ay-liike on perustanut ”kansanliikkeen” käymään vaikuttamissotaa. Mustamaalausta. Ei siis pidä ihmetellä, miksi esimerkiksi somessa ja nettikeskusteluissa tuntuu olevan järjestäytynyt ja organisoitu meno työvuoroineen ja päivystyksineen. Saman ryöpyn saa niskaansa kuka tahansa, jonka tehtävänä on vuorollaan olla keskustan puheenjohtaja
Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä taitaa kuulua jälkimmäiseen kastiin. 8.3.2019 5 Toimittajalta Mahdottomasta voi tehdä mahdollista Viime Viikkoina on joutunut tarpomaan loskassa välillä polviaan myöten, sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti. Toisiaan seuraavat ja kerta kerralta kehnommiksi käyvät galluptulokset ovat tehneet samaa keskustarintamalla. Niitä on kuulkaa paljon, isoja ja pienempiä. Hän muistutti hallituksensa jo niin tehneenkin työllisyysja talouskehityksen osalta. Hetkittäin on jopa tuntunut siltä, ettei saa jalkojaan irti moskasta, saati että pääsisi eteenpäin. Onkohan kepulaisillakin pääsyt unohtumaan, mitä kaikkea neljässä vuodessa on saatu aikaiseksi. Runsasluminen pakkastalvi on heilahtanut loskaiseksi liukkaudeksi. Olisi luullut, että esimerkiksi vihreät olisivat somessa iloinneet tästä merkittävästä askeleesta kohti ilmastoystävällisempää Suomea. Meri Alaranta-Saukko. Ei muuta kuin hymyä naamaan ja ihmisten pariin. Mutta ei. Asiasta on puhuttu jo neljällä vuosikymmenellä. Jälleen koen itseni perustavalla tavalla vialliseksi ajatellessani, että puolueetonta olisi kertoa molemmista; niin huonoista kuin hyvistäkin päätöksistä. Monella on syystä paha mieli. Unohtaminen ei toisaalta ole ihme, sillä eipä niitä hyviä asioita ole juuri julkisuudessa levitelty. Toistaiseksi syvimmälle sukeltaneen gallupuutisen jälkeiseltä pääministerin haastattelutunnilta korvaani tarttui Sipilän toteamus siitä, että vaalikentillä mahdottomasta voi vielä tehdä mahdollista. Ihmisten huolia on kuunneltava, eikä heidän tyytymättömyyttään pidä sivuuttaa. Kaikkien kannattaisi ottaa iltalukemiseksi Hallituksen 275 saavutusta -kirjanen. osalla meistä on jo lähtöjään taipumus maalata skenaariot synkiksi, vähän kuin varalta; eivätpähän pääse sanomaan, että tuokin kuvitteli liikoja. suorastaan silmiin pistävä oli hiljaisuus valtakunnan pääuutiskanavilla viime viikolla, kun eduskunnassa meni läpi Kimmo Tiilikaisen esitys hiilettömästä Suomesta vuoteen 2029 mennessä. Keskustalaisten pitää sen sijaan ruveta pitämään kovaa meteliä. Pikemminkin on alkanut pelottaa, että hetkellä millä hyvänsä saattaa keikahtaa kuonolleen hyisenkylmään todellisuuteen ja jäädä siihen. Siinä sivussa voi kuitenkin kertoa, mitä on tehty ja mitä tehdään seuraavalla vaalikaudella, jos keskusta pääsee valtaan korjattuaan maan talouden. Gallupmurheen loskaan juuttuneet saappaat on kiskaistava irti ja lähdettävä yhtenä rintamana tarpomaan kohti parempia kelisolosuhteita, tekemään mahdottomasta mahdotonta, muuttamaan kannatusalhoa torjuntavoitoksi vaaleissa. Sitä voisi myös kuljettaa mukana vaalitapahtumissa. Objektiivista tiedonvälitystä on kaiketi vain negatiivisten asioiden esiin kaivaminen ja niillä revittely. Toisilla taas on selvästi myönteisempi ote niin tavallisen arjen haasteiden kuin tulevaisuudenkin suhteen. erästä tämän lehden juttua varten plarasin läpi hallituksen saavutuksia. Esitys tuli väärältä suunnalta, joten se vaiettiin kuoliaaksi. Kaikki viisaat toitottivat asetettujen tavoitteiden olevan realismin ulottumattomissa, mutta niin vain on työllisyysastekin hujahtanut jopa yli asetetun päämäärän
Puolueen eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluvat metsälinjaukset julkistettiin Nurmijärvellä maaja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla metsänharvennusta seuraten ja nokipannukahveja juoden. Toisenlaisia tekojakin kaivataan. Viestimme on ollut vähintään himmeä. – Metsänomistajan näkökulmasta puolueilla on eroja, keskustan varapuheenjohtaja, kansaedustaja Hannakaisa Heikkinen kiteyttää. Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudessa Viime vuosisadan aatteista alkiolaisuus lienee tänään ajankohtaisin (huolen pito, ihmisenä kasvu, raittius, kansain välisyys). – Viimeisen 60 vuoden aikana olemme pystyneet kaksinkertaistamaan hiilinielumme, kiitos hyvän metsänhoidon ja suomalaisten metsänomistajien. Muuten puoluejohtajan kohtalo voi olla tyly. Keskustan mukaan metsähakkuita voidaan kasvattaa Ja ak ko M ar tik ain en Keskustan metsälinjaukset julkistettiin Nurmijärvellä Antti Aution metsänharvennustyötä seuratessa.. Metsäteollisuuden maailmanlaajuis ten markkinoiden on arvioitu kasvavan noin 200 miljardilla eurolla seuraavan reilun 10 vuoden kuluessa. Silti Alkion nimeen vannova keskusta on vähiten pidetty puolue. – Me emme näe, että ilmastopoliittiset asiat olisivat mitenkään ristiriidassa metsien taloudellisen hyödyntämisen kanssa – pikemminkin päinvastoin, metsälinjausten valmistelua johtanut kansanedustaja Eerikki Viljanen sanoo. Mikael Jungner Twitterissä Edistystä ja tasaarvoa unohtamatta. – Metsäsektorilla eletään nyt huippusuhdannetta, mutta yhä jäädään selkeästi alle sen tason, mikä alkaisi pienentää hiilinieluja edes tilapäisesti. Nyt ei riitä, että maaleja on tehty. – Kasvu on kuitenkin 110 miljoonaa kuutiota ja vähän yli, ministeri totesi. Metsät ovat keskustan mukaan olennainen osa ilmastoratkaisua, koska fossiilisisten raaka-aineiden käyttöä täytyy vähentää. Niitä olisi myös tuuletettava. leppä kertoi, että Suomen metsähakkuut nousivat viime vuonna ennätykselliseen 77 miljoonaan kuutioon, mikä oli merkittävästi alle metsien kasvun. Viljasen mukaan keskusta luottaa suomalaisiin metsänomistajiin, jotka ovat vuosikymmenet huolehtineet metsistä vastuullisesti. – Se vaatii sen, että metsämme ovat hoidettuja ja työvaiheet tehdään ajallaan. Keskustan tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä metsien kasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Katse peiliin. Hakkuut ovat täysin kestävällä tasolla, ja niitä voidaan vielä kasvattaa. Ajassa Sanottua 6 8.3.2019 Sipilän on saatava säihkettä puolueensa vaalikamppailuun. Suomella on kaikki mahdollisuudet saada oma osansa metsäteollisuuden kasvusta, metsälinjauksessa todetaan. Hanna Kosonen Twitterissä Pauliina Pohjala Hiilinieluja vahvistava ilmastotyö ja puunkäytön lisääminen ovat toisiaan tukevia tavoitteita, keskusta katsoo
Ratkaisuehdotuksessa perustelut, miksi nyt tehdään. – Valtion asuntorahasto Ara mielletään nykyisin lähinnä erityisryhmille tarkoitetuksi tukimuodoksi. LIHAN ALKUPERÄMERKINTÄ RAVINTOLOISSA PAKOLLISEKSI ÄIDIN TYÖNANTAJALLE VAUVARAHAA 2500 ¤ TYÖTTÖMYYSEDULLA OPISKELUN HELPOTTAMINEN LÄÄKEKORVAUSTEN VUOSIOMAVASTUUN ALENTAMINEN NIMENMUUTOKSEN HELPOTTAMINEN PIKAVIPEILLE 20 PROSENTIN KORKOKATTO MAATALOUDEN KRIISITUKIPAKETTI AMKOPISKELIJOIDEN PÄÄSY YTHS:N PIIRIIN OPISKELIJOIDEN SIIRTYMINEN YLEISEN ASUMISTUEN PIIRIIN YRITTÄJYYDEN ALOITTAMINEN MAHDOLLISTA TYÖTTÖMYYSTURVALLA YLI 300 NORMIA PURETTU KOKONAISVEROASTEEN LASKU ITSENÄISESTI ASUVAN 18-VUOTIAAN OPINTORAHAAN PARANNUS KAUPPOJEN JA PARTURIKAMPAAMOIDEN AUKIOLOAJAT VAPAUTETTU VÄYLIEN PERUSKORJAUKSEEN MILJARDI EUROA YLIMÄÄRÄISTÄ SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVIA NUORIA 14 000 VÄHEMMÄN Jokaisella suomalaisella on oikeus asua siellä missä haluaa, Antti Kurvinen painottaa. Pia Kauma Twitterissä VIENNIN MERKITTÄVÄ KASVU TYÖLLISYYSASTE 72,6 % VÄHIMMÄISPÄIVÄRAHOJEN KOROTUS 80 €/KK TAKUUELÄKKEEN KOROTUS YRITTÄJÄN PERHEENJÄSENTEN TYÖTTÖMYYSTURVA OPINTOTUEN OPPIMATERIAALILISÄ VÄHÄVARAISILLE JULKISEN TALOUDEN ALIJÄÄMÄN TASOITTUMINEN VALTION VELKASUHTEEN TAITTUMINEN Bongaa bingosta Sipilän hallituksen saavutukset Meri AlArAntA-SAukko Lista Juha sipiLän hallituksen saavutuksista on pitkä, vaikka julkisesta keskustelusta voisi ajoittain toista päätellä. Keskusta haluaa tuoda muutosta tällaiseen vallalle päässeeseen bisnesajatteluun, kiteyttää asuntotyöryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puolueensa asumislinjauksen pääviestin. Keskustan linjaus: Asunnon pitää olla koti, ei sijoituskohde Ja ri La uk ka ne n. Kunhan ympäristö-, kaavoitusja maankäyttöasioista huolehditaan asianmukaisesti. Ei pelkkänä sijoituskohteena, jonka pitäisi tuottaa voittoa. asumisen tukemisessa keskusta suosisi tuotantosidonnaisuutta ja ottaisi uudelleen keinovalikoimaan myös takavuosikymmeniltä tutun aravalainajärjestelmän. riSto luodonpää – Asunto pitäisi ensisijaisesti mieltää ihmisten kotina. Komissio nimenomaan kehottaa viemään uudistuksen läpi ilman viivytyksiä. Tiistaina julkaistu asumislinjapaperi mukailee Kurvisen mielestä hyvin keskustalaista ideologiaa, missä ihmisiä ei ohjailla tiettyyn muottiin. Päivi Leino-Sandberg Helsingin Sanomissa Komission kanssa käydyt epäviralliset keskustelut ovat johtaneet siihen, että tarvetta ilmoituksen tekemiselle ei ole ollut. – Lähdemme siitä, että jokaisella suomalaisella on oikeus asua siellä missä haluaa ja mikä asumismuoto itselle parhaiten sopii. Päätösvalta on eduskunnalla, ei EU:ssa. Ajassa Sanottua 8.3.2019 7 Sote-laeissa on monia perusoikeuksiin ja perustuslakiin liittyviä todella tärkeitä kysymyksiä, mutta kysymys notifikaatiosta ei ole sellainen kuin korkeintaan epäsuorasti. Ruudukkoon mahtuu niistä vain murto-osa. Keskustan linjauksessa Ara voisi olla nykyistä enemmän tukemassa myös ihan tavallisten ihmisten asumista. – Eikä vaihtoehtoina tarvitse olla pelkästään perinteinen omistustai vuokra-asuminen, Kurvinen muistuttaa. Maaseudulla omakotitalossa, kaupungissa 15 neliön opiskelijaboksissa tai jotain siltä väliltä. Suomenmaa laati bingon isoista ja pienistä tavoitteista, jotka on saatu maaliin pian päättyvällä vaalikaudella. Päivi Nerg Twitterissä Soteuudistuksen EU-notifikaatiopuhe on hakoteillä
Jos uusmaalaisilla olisi vahvempi kokemus yhteisestä identiteetistä, niin olisi todennäköistä, että laulukin tunnettaisiin paremmin. Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. maakUntalaUlUssa on Järvenpään Ainolassaan asuneen kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) sävelmä ja kuoronjohtaja Kaarlo Terhin (1872– 1921) sanat. Poliittisen historian opinnot pääkaupungissa eivät ainakaan vielä ole tehneet Brusilasta helsinkiläistä. Hän kokee itse olevansa ensi sijassa mäntsäläläinen ja myös itä-uusmaalainen. Keskustanuorten piirin varapuheenjohtajana toimivan Brusilan mie lestä keskustalaiset osaavat laulun kuitenkin paremmin kuin muut uusmaalaiset, sillä keskustalaisille alueellisuus on tärkeä arvo. Identiteettien lisäksi Uudenmaan alueelta löytyy myös useita erilaisia murteita. Uusmaalaisten laulukin osattaisiin, jos maakunnalla olisi yhteinen identiteetti, Brusila uskoo. Vaikka sävel on itse Sibeliuksen, ei Uusmaalaisten laulusta ole tullut maakuntaa yhdistävää hengennostatuslaulua. Vastauksia identiteettikysymykseen on yhtä paljon kuin vastaajiakin, Eerik Brusila näkee. euroa hoivakotien valvontaan. Ei sitä eikä muitakaan maakuntalauluja ole meillä laulettu edes koulussa. Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan Aluehallintovirastoihin on tullut alkuvuonna jo 124 vanhustenhoitoa koskevaa ilmoitusta ja 96 kantelua. Sävelmää pidetään rytminvaihdosten takia vaikeana, mutta Brusilan mielestä se ei ole ongelma. 8 8.3.2019 Lauri HeikkiLä UUdellamaalla ei oikein ole yhteistä identiteettiä. Yhteinen identiteetti hakusessa Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet, sadat saartaa niemet, lahdet rakkaampaata rantaa! Missä virrat viehkeämmät, salmet seljänteet, maa ja meri aulihimmin aarteitansa antaa! Lisärahalla paikataan aluehallinto virastojen, Valviran sekä sosiaali ja terveysministeriön resurssipulaa. – Osataan sitä vaikeampiakin kappaleita. Laulu esitettiin ensimmäistä kertaa 1912. Mäntsälän kunnanvaltuutettu Brusila, 21, näkee, että maaseudun ja kaupunkien välillä sekä kaupunkien sisällä voi olla hyvinkin erilaisia identiteettejä saman maakunnan alueella. – Vasta kun kaveri muutti opiskelemaan Joensuuhun, hän jossain yhteydessä kuuli paikallisilta, että uusmaalaisillakin on oma maakuntalaulu. Ajassa maakuntalaulu | Uusimaa Eerik Brusila Lä hte et: w w w .vm .fi, w w w .a vi.fi. – Esimerkiksi konu tarkoittaa kummallista, kuutelo pannukakkua ja järin ja perin tarkoittavat jonkin asian korostamista. Kuulin tästä häneltä ja tarkistin sitten, että laulu on todella olemassa. Ne eivät ole vahvoja, mutta Brusila luettelee esimerkkinä muutaman Mäntsälän murteen sanan
SuomalaiSilla on vahvaa osaamista neurotieteiden alalla, jolla tutkitaan muun muassa Alzheimeria. Se on ollut keskustan tavoite pitkään. Järjestö tekee merkittävää työtä muistisairaiden edunvalvojana EU-tasolla. Harmittavasti vanhenemisesta puhutaan yleensä vain kielteiseen sävyyn. Samalla pyritään tunnistamaan sairautta ehkäiseviä tekijöitä ja tukemaan sairastuneita ja heidän läheisiään. Kun kävi selväksi, että se nauttii laajaa tukea eduskunnassa, katosi suurin median mielenkiinto asian ympäriltä. Ne vaikuttavat paitsi sairastuneiden, myös läheisten elämään. Osa ryhtyy puolisonsa tai vanhempansa omaishoitajaksi. Hiilen osuus kaukolämmön tuotannossa on Suomessa edelleen suuri, joten tar vitsemme kymmenen vuoden sisällä paljon korvaavaa uusiu tuvaa energiaa. 2. Asiasta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta julkisuudessa historiallista päätöstä ei juuri noteerattu. Miksi. Suomessa on korkealaatuinen tutkimusympäristö ja suomalaiset ovat lähtökohtaisesti tutkimusmyönteisiä. Neurokeskus kokoaa yhteen neurotieteiden tutkijoita ja toimijoita uusien innovaatioiden löytämiseksi. Ja ri La uk ka ne n. Emännöin vastikään Brysselissä Alzheimer Europe -järjestön keskustelutilaisuutta. Me suomalaiset saamme olla tyytyväisiä ja ylpeitä neurotieteiden osaamisestamme. Esimerkiksi muistisairauksista kärsii yhä useampi. Yhteistyöllä ja resurssien jakamisella voidaan luoda mahdollisuuksia huippututkimukselle, joka koituu kaikkien hyödyksi. Tuttujemme ja läheistemme kautta muisti sairaudet koskettavat meitä kaikkia. Suoraan kysyen Meri AlArAntA-sAukko ESityS kivihiilen energiakäytön lopet tamisesta vuonna 2029 hyväksyttiin eduskunnassa viime viikol la suurella äänten enemmistöllä. Politiikassa aina suurimman huomion saavat asiat, jotka herättävät eniten risti riitoja. Edellytyksenä on vahva kotimainen tutkimusrahoitus, joka turvaa laadukkaan pohjan työlle. Asia on havaittavissa tälläkin hetkellä soten ympärillä. Yksi tavoite on vahvistaa eurooppalaista tutkimusyhteistyötä. Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko Muistisairauksiin helpotusta huippututkimuksella Miksi historiallista päätöstä ei noteerattu. Suomi on ens immäisiä maita, jotka vievät kivi hiilestä luopumisen lainsäädäntöön. Moni asuu kaukana ikääntyvistä vanhemmistaan seuranaan jatkuva huoli. Suomalainen tutkimus on pärjännyt hyvin kilpailussa EU:n tutkimusrahoituksesta. EU pystyy panostamaan tutkimukseen huomattavasti yksittäisiä jäsenmaita enemmän. Vaikka terveydenhuolto kuuluu EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen päätösvaltaan, koko mannerta koskettavien haasteiden ratkaisua kannattaa edistää yhdessä. 8.3.2019 9 Täällä Bryssel ElämmE yhä vanhemmiksi. Suomeen on vastikään avattu Kansallinen neurokeskus, jonka toimintaa tilaisuudessa esitteli Itä-Suomen yliopiston professori Mikko Hiltunen. Siksi asia on myös kansainvälisesti noteerattu päätös. Päätös on historiallinen irtautuminen yhdestä eniten ilmastonmuutosta kiihdyttäneestä fossiilisesta polttoaineesta. Kun esitystä valmisteltiin, ja kun annoin sen eduskuntaan, se sai huomattavasti julkisuutta. Vanheneminen tuo usein mukanaan myös sairauksia. Nykytutkimus etsii kiivaasti lääkitystä Alzheimerin tautiin. Tämä auttaisi miljoonia ihmisiä. Minä ainakin haluan vanheta ja toivottavasti terveenä. Onneksi. Miten merkittävänä askeleena itse pidätte esityksen läpimenoa. Mistä arvelette tämän johtuvan, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Vaalipiirin pohjoisimpien kuntien alueella ehdokkaita on harvakseltaan. Minkään helpon rastin edessä he eivät kuitenkaan ole. Eivätkä nimet ole ketä vain, vaan kaksi todellista konkaria: Timo Kalli ja Kauko Juhantalo. Viime vaaleissa SDP sai kuitenkin köniinsä ja menetti ykkössijansa perussuomalaisille. Maantieteellisesti keskustan lista vaikuttaa varsin eteläpainoiselta. Tapio Huhtanen keräsi puolestaan viime vaaleissa reilun 2 300 äänen potin. 38-vuotiaalla Eeva Kallilla on hyvät mahdollisuudet periä isänsä ääniä, mutta tuoda myös koulutettuna nuorekkaana naisena paljon sellaisia ääniä, joita keskusta ei perinteisesti ole saanut. Viime viikolla Jalonen ilmoitti lähtevänsä sitoutumattomana ehdokkaana kokoomuksen listalle. kansanedustaJan paikkoja Satakunnassa on jaossa yhteensä kahdeksan. konkareilta jälkeen jääviä ääniä lähtee keskustan listalta metsästämään myös joukko pitkän linjan vaikuttajia. Ei mikään helppo rasti Keskustan lista nuortui Satakunnassa selvästi, kun konkarikaarti ei pyri enää Arkadianmäelle. Uusia nuoria äänestäjiä koettavat saada taakseen myös Vilho Hakala, 22 ja VilleVeikko Päivömaa, 26. Merkittävimmät äänestäjäkeskittymät ovat Porin ja Rauman seudut, joista ensimmäisen vaikutusalueelle voi laskea osuvan kahdeksan ja jälkimmäisen viisi keskustalaisehdokasta. Loikka sinisiin ja sitten vielä kokoomukseen voi olla äänestäjille kynnyskysymys. Molemmat keräsivät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa selvästi yli 4 000 ääntä. Vaalikentille puolueella on vara laittaa kaksi paljon ääniä kerännyttä istuvaa kansanedustajaa: viime vaalien äänikuningattaren Kristiina Salosen ja sote-uudistuksen neliraajajarruttajana tunnetuksi tulleen ex-ministerin Krista Kiurun. Jaossa on siis yli 12 000 ääntä. Äänestäjien huomiota tavoittelevat myös Veli-Pekka Suni ja Jyrki Soukainen. Keskustapiirin puheenjohtaja Vesa Jalonen ylsi viime eduskuntavaaleissa keskustalaisista neljänneksi parhaaseen tulokseen vajaalla 3 000 äänellään. Oikeastaan sinne voidaan laskea vain muutama ehdokas. keskustan ehdokkaista yksi saattaa pystyä hyötymään sekä luopujista että listan nuorennusleikkauksesta. Puolue sai 25 prosentin kannatuksellaan läpi kaksi kansanedustajaa. Luopujakonkareihin voidaan laskea myös ensimmäiselle varasijalle jäänyt entinen maatalousministeri Juha Korkeaoja, jolle ääniä kertyi yli 3 200. Siitä ei nimittäin ole välttämättä takeita. Kankaanpääläisen Mikko Uusitalon osakkeita nostaa se, että hänellä on hyvät mahdollisuudet tavoitella samalta paikkakunnalta tulevan Juhantalon ääniä. satakunta on perinteisesti ollut demarien valta-aluetta. Konkareiden äänipottien säilyttämiseen se tuo haasteensa, mutta samaan aikaan uusilla ehdokkailla on mahdollisuus tuoda mukanaan paljon sellaisia äänestäjiä, jotka eivät yleensä ole keskustaa vaaliuurnilla muistaneet. Heidän vastuulleen jää ukkopuoluemielikuvan murtaminen, sillä miesehdokkaita keskustalla on Satakunnassa yhdeksän. Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin.. 10 8.3.2019 Jännäksi menee. naisia keskustan listalla on viisi: Kallin lisäksi Aila Haikkonen, Kirsi Hassinen, Anne Puutio ja Eeva-Liisa Tuominen. Vuonna 2015 listalla ei ollut yhtään alle 30-vuotiasta, nyt heitä on kaksi. Mistään tasa-arvon huipentumasta ei siis voida puhua. Huhtasaarella on toinen tilanne. Heillä on tunnettavuutensa vuoksi mahdollisuuksia äänimäärän nostamiseen. Vaalitaistoon puolue lähtee edelliskertaa selvästi nuoremmalla joukolla. Keille ne menevät, ja saako keskusta niistä läheskään kaikkia. Hänen ennakoidaan hyötyvän etenkin maahanmuuttokeskustelusta ja lisäävän viime vaalien hulppeaa 9 200 äänen pottia. Niin voisi sanoa ainakin keskustan osalta Satakunnan vaalipiirissä, jossa puolueen molemmat istuvat kansanedustajat jättävät paikkansa. Yksi mielenkiintoisimmista on viime vaaleissa suurimman äänisaaliin keränneiden perussuomalaisten tilanne. Ne ovat tuhannen taalan kysymyksiä varsinkin nyt, kun puolue kärvistelee gallupalhossa. Muita ehdokkuutensa uusijoita ovat eurovaaleissakin ehdolla ollut Martin Ylikännö sekä porilainen Juha Kantola. Huhtasaaren vanavedessä Arkadian mäelle saattaa jopa nousta uusi perussuomalainen nimi kohtuullisen pienelläkin äänituloksella. Kesän 2017 jälkeen Ari Jalonen on kuitenkin edustanut sinisiä ja Laura Huhtasaari perussuomalaisia. Reilun 9 000 asukkaan Eurajoelta ehdokkaita on jopa kaksi. Gallupmenestyksen huumassaan puolue on intoutunut puhumaan jopa kolmesta kansanedustajapaikasta. Vaalipiirin eteläpuolella ehdokkaita riittää joka kunnasta. Molempien paikkojen säilyttäminen vaatii rajusti töitä. Eduskunnassa hän aikoo kuitenkin edustaa sinisiä – jos Arkadianmäelle enää pääsee. Alle nelikymppisiä neljästätoista ehdokkaasta on viisi. Vaalien ensikertalaisilta vaatii paljon saada itsensä tunnetuksi. Nyt puolue uhkuu taas itsevarmuutta
Tilanteen tiedetään olevan vieläkin tulenarka. Holmlundin äänimäärät puolestaan osoittivat vahvasti alaspäin jo silloin, kun hän vielä oli politiikassa mukana. Molempien ehdokkuus tosin herättää myös kummastelua. Kataja on ennen ehdokkuuttaan ehtinyt sanoa useaan kertaan julkisuudessa, ettei hän enää koskaan lähde ”kusitolpan” rooliin. Sellainen on tiukassa. Onnistuuko Huhtasaari sittenkään nostamaan eduskuntaan muita perussuomalaisia kuin itsensä. Puoluevaihdoksillaan kohahduttanutta Lehtimäkeä ei huolittu viime kuntavaaleissa Porin kokoomuksen ehdokaslistalle. Keskustalaisille se tarkoittaa sitä, että töitä on tehtävä rajusti. 8.3.2019 11 Merikarvia Siikainen Honkajoki Kankaanpää Jämijärvi Karvia Pomarkku Pori Ulvila Lavia Luvia Rauma Eura Köyliö Säkylä Huittinen Nakkila Harjavalta Ex-kansanedustaja Antti Vuolanne on vahva nimi hänkin. Kolmannen edustajan saaminen vaatisi kuitenkin murskavoiton. Heistä vahvimmat ovat kertaalleen poliitikon urasta luopuneet Sampsa Kataja ja Anne Holmlund. Puolueen sisäinen yhtenäisyys saattaa myös olla koetuksella, sillä kokoomuksen listalta löytyy ex-kansanedustaja Jouni Lehtimäki. Viime vaaleissa yhden paikan menettäneellä kokoomuksella sen sijaan voi olla realistisemmat mahdollisuudet nostaa paikkalukuaan takaisin kahteen. Keskustan ehdokkaat Satakunnan vaalipiiri Tilasto kesku s Aila Haikkonen Tapio Huhtanen Juha Kantola Ville-Veikko Päivömaa PoRi Kirsi Hassinen Vesa Jalonen euRaJoKi Vilho Hakala naKKila Eeva Kalli euRa Anne Puutio PomaRKKu Martin Ylikännö huittinen Mikko Uusitalo KanKaanPää Jyrki Soukainen Rauma Veli-Pekka Suni säKylä Eeva-Liisa Tuominen KoKemäKi Samuli Vänttilä. Vaikka vasemmistoliiton Jari Myllykoski saikin viime kerralla Satakunnan valituista ehdokkaista pienimmän suhdeluvun, on puolueen kannattajakunta suhteellisen vakiintunut. Kokoomuksen istuva kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola jättää parlamentaarikon uransa yhteen kauteen, mutta kykypuolue tarjoaa tilalle tukun muita tunnettuja nimiä. Jos RKP:n kanssa vaaliliiton solminut kokoomus onnistuu paikkalukuaan kasvattamaan, tulikuuma kysymys on, keneltä puolue sen nappaa. Voisiko vasemmistoliitto menettää yhden ainoan paikkansa. Vai käykö sittenkin niin, että pahassa gallup-alamäessä ollut keskusta ei onnistu pitämään molempia paikkojaan
22, opiskelijA VilHo HAkAlA kyläkoulun rehtori, esiopettajan puoliso, kolmen tyttären isä, kunnanhallituksen ja Satakunnan keskustan puheenjohtaja. 60, eVerstiluutnAntti eVp, mAAjA metsätAlousyrittäjä tApio HuHtAnen sAtAkunnAssA on paljon hyvää ja valtavasti mahdollisuuksia kehittyä entistä houkuttelevammaksi asuinja investointipaikaksi. 52, km, luokAnopettAjA–reHtori VesA jAlonen olen kotimaisen ruuantuotannon säilyttämistä vaativa, ilmasto-, energiaja ympäristökysymyksistä huolehtiva ja huoltovarmuusasioita miettivä ehdokas. Olen valmis käyttämään monipuolista kokemustani sekä verkostojani kotimaassa ja EU:ssa Suomelle ja Satakunnalle tärkeiden asioiden edistämiseen. Kotimaakuntani Satakunta on minulle tärkeä. Tiestön rappeutuminen on estettävä. Olen kiinnostunut rakentamiseen vaikuttavista päätöksistä. Minulla on kaksi keskeistä vaaliteemaa: ilmastonmuutoksen torjuminen ja nuorten hyvinvointi. Yrittäjyyttä, lähiruoan tuotantoa ja käyttöä on edistettävä. Perussuoma laisten Laura Huhtasaare n arvellaan nostavan viime vaalien korkeaa äänimäärää nsä. Se ansaitsee osaavat ja verkottuneet edustajat puolustamaan maakunnan kehitystä. Sukkia kutova evankelisluterilainen perheenäiti. Ikäihmisistä on pidettävä huolta. 12 8.3.2019 Keskustan ehdokkaat Asun Laviassa puolisoni ja kahden lapseni kanssa kotitilallani, jonka tuotantosuuntana on luomuviljely. Nakkilassa olen kunnanvaltuutettu sekä sivistysvaliokunnan jäsen. 38, ktm, Htm, toimitusjoHtAjA eeVA kAlli Satakunnan vaalipiiri Faktat Keskustalta luopuu kolme nimekästä konkaria: Timo Kalli, Kauko Juhantalo ja Juha Korkeaoja. Haluan, että huolehdimme perheistä ja siitä, että kaikilla on elämisen edellytykset. Lapsiperheiden arjen sujumisesta on huolehdittava. Yli 30 vuoden ura puolustusvoimissa ja lukuisat luottamustehtävät ovat antaneet monipuolisen kokemuksen suomalaisesta yhteiskunnasta. Talous, terveys ja turvallisuus ovat tärkeitä. Opiskelen energiaja ympäristötekniikkaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Sote-palvelut on saatava läheltä. Päätyökseni hoidan projektipäällikön tehtäviä insinööritoimistossa. Keskustan lista on miesvoittoin en: naisehdokk aita on viisi, miesehdokk aita yhdeksän.. Koulutusta on kehitettävä. Välitän ihmisten tasa-arvoisuudesta. Perheeseeni kuuluvat vaimo, neljä aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Metsien käytön sekä puurakentamisen edistäminen ovat minulle tärkeitä asioita. Heidän jäljiltään uusjakoon menee 12 000 ääntä. 56, rAkennustekniikAn Di, mAAtAlousyrittäjä AilA HAikkonen olen Vilho Hakala, 22-vuotias opiskelija Nakkilasta. Tällä hetkellä olen Porin kaupunginvaltuutettu. Minulle tärkeitä arvoja ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja luottamus. 43, energiAtekniikAn Di, kAsVAtustieteen po, konsernin luVituspäällikkö kirsi HAssinen olen kotoisin Noormarkusta
olen työskennellyt suurimman osan työ vuosistani aikuiskoulutuksen parissa. 39, agrologi (amK), maatilaYrittäJä miKKo uusitalo olen ehdolla eduskuntavaaleissa nyt toista kertaa. Ne ovat tuhannen taalan kysymyksiä.. Keille konkareiden äänet menevät. Minulle tärkeitä vaalitee moja ovat maa talous, maaseu dun asiat, yrittä jyys ja maahan muutto. Sanovat minua luotettavaksi ja jämptiksi. Yhteisvoimin satakuntalaisten asialla on mot toni. Euro ei saa olla ainoa konsultti hyvinvointia ra kentaessamme. Leijonaemo, kokemusosaaja, kehittäjä– vaikuttajakoulutuksen käynyt. Ennaltaeh käisy sekä varhainen, riittävä ja oikeaaikai nen tuki on panostus tulevaisuuteen sivis tyspalveluissa ja sosiaali ja ter veyspalveluissa. Haluan varmistaa hyvinvointia, koulutusta ja työtä satakunta laisille. 8.3.2019 13 39, maanmittausinsinööri Juha Kantola 59, restonomi YamK, ammatinopettaJa, opinto-ohJaaJa anne puutio olen kotoisin Luvialta. Turvaamal la yritystoimin nan edellytykset luomme työtä ja toimeentuloa eli kestävää hy vinvointia, jonka avulla voimme huolehtia hei kommassa ase massa olevista. Saako keskusta niistä läheskään kaikkia. Oppi sopimuskoulutus ja oppisopimusten teke minen ovat olleet työtäni. Tällä hetkellä opis kelen kauppatieteitä Turun yliopiston Porin yksikössä. Sen myötä minulla on selkeä käsitys siitä, mitä Sata kunta tarvitsee menestyäkseen tulevaisuu dessa. Opiskeluideni ohella olen työs kennellyt noin nel jä vuotta lähihoi tajana. 54, agrologi, maanVilJeliJä V eli-peKKa suni reKo-ringeissä tuottajana ja ylläpitäjänä. 55, maanVilJelYsteKniKKo, maatalousYrittäJä JYrKi souKainen olen porkkanan ja perunan viljelijä Säky län Köyliöstä. Kunto urheilu, metsäs tys, Lionstoimin ta ja laulu pitä vät miehen vir keänä. Osaan aset tua toisen ase maan päätök siä tehdessäni. 26, Kauppatieteiden Ylioppilas, sairaanhoitaJaopisKeliJa, lähihoitaJa Ville-VeiKKo päiVömaa YrittäJätaustani lisäksi minulla on vank ka kokemus maakunnallisten osuustoimin tayritysten hallitustehtävistä. Minulla on kolme jo opis kelijaikäistä tytärtä. Työssäni olen tavannut laajasti maakunnan ihmisiä omas sa elinympäristös sään. Olen kehit täjä ja löydän rat kaisut ongelmiin. Lisäksi olin ehdolla eurovaaleissa 2014. Kolmas sektori on yhteiskunnan vahvuus ja rik kaus. Minulla on lähes 20 vuoden koke mus vaativistakin luottamustehtävistä Kankaanpäässä, MTK:ssa ja Sata maidon hallinto neuvostossa. Keskusta nuorissa olen toi minut aktiivisesti viisi vuotta. Isänä minulla on hyvä tuntuma lapsiper heen arjen iloihin ja suruihin. Siviilissä pyöritän osakeyhtiömuo toista porsastuotantosikalaa. Tällä hetkellä olen Po rin Ylioppilasyh distys Pointer ry:n puheenjoh taja. Halu an pitää huolta niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Toimin muun muassa Säkylän kunnanvaltuuston puheen johtajana, Apetit Oyj:n hal lintoneuvoston sekä Alueellisen Riistaneuvoston jäsenenä. Olen myös viittä vaille valmis sai raanhoitaja. 53, VilJeliJä, lähiruuan tuottaJa, terVeYdenhuoltoalan ammattilainen eeVa-liisa tuominen ennen kaikkea olen nelilapsisen perheen isä ja työnantajayrittäjä. Työelämäkokemus takin on matkanvarrella kertynyt. 46, YrittäJä, maatalousteKniKKo martin YliKännö olen maanmittari, neljän lapsen isä, kau punginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Porista. Suurelle ylei sölle olen tutuin ehkä toiminnastani Suo men Sikayrittäjät ry:n puheenjoh tajana viimeisen kymmenen vuo den ajan. Arvoista tär keim pinä on toi sen kunnioittami nen ja arvostami nen
HIenon uran loppu. Viro näyttäisi saavan historiansa ensimmäisen naispääministerin, sillä Kaja Kallaksen johtama reformipuolue voitti maan parlamenttivaalit. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti virallisesti, että Venäjä vetäytyy keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Kirkkoa on syytetty passiivisuudesta natsi-Saksan julmuuksissa. Kaja Kallas on Viron entisen pääministerin Siim Kallaksen tytär. Tutkijat ovat jo kauan yrittäneet päästä käsiksi Pius XII:n (paavina 1939–1958) arkistoihin selvittääkseen, miksei katolinen kirkko puuttunut päättäväisemmin juutalaisten joukkomurhaan toisen maailmansodan aikana. Vatikaani avaa Pius XII:n arkistot ensi vuoden maaliskuussa, paavi Franciscus ilmoitti. Urallaan hän saavutti yhteensä neljä MM-mitalia, joista yksi oli kultainen. Maahan povataan kuitenkin vaikeita hallitusneuvotteluja. Seefeldin 50 kilometrin kisassa Heikkinen sijoittui yhdenneksitoista. arkIstot aukI. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi jo helmikuussa, että Yhdysvallat aloittaa toimet vetäytyäkseen sopimuksesta puolen vuoden sisällä. Hiihtäjä Matti Heikkinen purskahti itkuun miesten 50 kilometrin kisan jälkeen hiihdon MM-kisoissa Itävallan Seefeldissä. Koonnut: samuli vänttilä Raigo Pajula / AFP Photo / Lehtikuva. Syy tunteiden purkautumiseen oli se, että Heikkinen kertoi päättävänsä pitkän kilpauransa. 14 8.3.2019 Maailman kuvat IrtI sopImuksesta. Venäjä ja Yhdysvallat ovat viime aikoina syytelleet toisiaan sopimusrikkomuksista. VIroon naIspäämInIsterI
Brittihallitus onkin yrittänyt tukea ensiasunnon ostamista muun muassa verohelpotuksilla ja valtion lainatakauksena uutena rakennetun asunnon ostossa. 8.3.2019 15 Jossain vaiheessa elämää tulee eteen haave ja pohdinta oman asunnon ostamisesta. Asianajajien kautta menevät kaupassa tarvittavat tarkastukset, kuten tarkistus maarekisteristä, että myyjällä on oikeus myydä asunto. Suurin osa siis ostaa asunnon muulla tavoin. Epäilemättä tässäkin näkyy brexitin aiheuttama epävarmuus, joka hidastaa asuntomarkkinoita. Näin voi käydä, jos esimerkiksi ostajan asuntolainaa ei myönnetäkään tai kuntotarkastuksissa ilmaantuu jotain yllättävää, jolloin koko ketjun ostot peruuntuvat. Lontoossa ensiasunnon ostajat ovat jopa 33-vuotiaita, siinä missä Suomessa pääkaupunkiseudulla he ovat keskimäärin 30 vuotiaita. Sen jälkeen kun kauppasopimukset on allekirjoitettu ja takuus maksettu, kauppa viimeistellään yleensä parin viikon kuluessa. Näissä ketjuissa voi olla monen montakin lenkkiä toisistaan riippuvaisina, ja mitenkään epätavallista ei ole, etta kaupat peruuntuvat jostain välistä viime hetkellä. Takuusmaksu maksetaan myös Englannissa vasta kun kauppaprosessi on loppumetreillä. Kohti brexitiä. Ensiasunnon ostajat ovat Suomessa hieman nuorempia kuin täällä Britanniassa – Suomessa keskimäärin 28,5 ja Britanniassa 31 vuotta. Englannissa asunnon ostaminen ei ole mikään nopea prosessi – itselläni tämä kesti pari kuukautta tarjouksen hyväksymisestä muuttoon, ja tätä pidettiin nopeana prosessina! Ostoprosessissa kun ovat mukana ostajan ja myyjän lisäksi molempien omat asianajajat, kiinteistönvälittäjä ja ostajalla myös neuvonantaja tarvittaessa auttamassa asuntolainan haussa. Täällä Britanniassa myös harvemmin rakennetaan oma talo, arvioiden mukaan vain kahdeksan prosenttia uusista taloista on täällä itse rakennettuja. Jopa neljännes kaikista asuntokaupoista jää kuitenkin toteutumatta, ja tämä luku on ollut nousussa – viime vuoden alun tilastojen mukaan jopa 39 prosenttia prosenttia asunnoista jäi ostamatta. Suomessa omistusasunnoissa asuu yli 70 prosenttia kansasta, kun taas Englannissa luku on noin 63 prosenttia kotitalouksista. nyT uutta asuntoa etsiessä joudun todennäköisesti jonkinlaiseen ostoketjuun, eli uuden asunnon osto riippuu siitä, että edellinen asunto saadaan myytyä samaan aikaan. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Oma koti kullan kallis. Rautaisia hermoja siis kysytään elämän suurinta ostosta, asuntokauppaa, tehdessä. Briteissä yhä suurempi osa nuorista ja arvioiden mukaan jopa yli neljännes aikuisista asuukin edelleen vanhempiensa luona
Tarkoituksena on, että paikalle voi pysähtyä muutenkin, kuin puhumaan pelkästään politiikkaa.. Pertti Hakasen vaalitoimisto on sisustettu kodikkaasti. 16 8.3.2019 Henkilö Kun Suomi aloittaa EU:n puheenjohtaja maana, on meillä tuhannen taalan paikka tuoda esille näkemyksiämme
Syntymäkunta Tyrvää liittyi ensin Vammalaan, joka muodosti naapurikuntien kanssa Sastamalan vuonna 2009. – Silloin äänestin unionia vastaan, mutta nyt tuen vahvasti sitä, että jäsenenä pysytään. – Suomen erityisolosuhteet huomioidaan ohjelmakausi ohjelmakaudelta paremmin. Vuosia Pertti Hakaselle itselleen kertyy hieman ennen kevään eduskuntavaalipäivää 50. aloittaa EU:n puheenjohtajamaana, on meillä tuhannen taalan paikka tuoda esille omia näkemyksiämme ja vaihtoehtojamme. Viljelen edelleen sillä mittapuulla, miten on mahdollista ja elvytän elinkeinon saneerausohjelman puitteissa. Meilläkin poika ottaa tilan jonain päivänä hoitaakseen. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jari Laukkanen Pertti Hakanen on asunut koko ikänsä Satakunnan ja Pirkanmaan alueella, mutta kantaa myös karjalaisuuttaan ylpeydellä. – Tämä on kuitenkin tulevaisuuden ala, sillä ruokaa tarvitaan aina. Kannattamattomuusongelmatkin Hakanen on joutunut kokemaan. Tämä ei missään nimessä ole loppu, Hakanen vakuuttaa. Hakanen haluaa mennä vahvasti eteenpäin ja edistää tärkeinä pitämiään asioita, mutta hän pysähtyy katsomaan myös taaksepäin. – Ei ole kauaakaan, kun taas kävin äidin syntymäseudulla. 8.3.2019 17 Pirkanmaalaisen maatilan pihassa on salkoon nostettu karjalaisia värejä kantava viiri. Toisella kerralla jo tärppäsi, ja Hakanen lopetteleekin nyt ensimmäistä kauttaan keskustan kansanedustajana. Lihasikaerä juuri kasvatettiin jouluksi, ja kevään aika na pohdimme sianlihantuotannon roolia tilakokonaisuudessa. Vuoteen 2002 asti Hakanen teki 12-vuotisen uran armeijan leivissä opistoupseerina, eikä politiikalle voinutkaan löytyä tilaa. Isä on kotoisin täältä läheltä. Huhuja Hakasen tilan konkurssistakin liikkuu, mutta nämä väitteet hän korjaa alkuunsa. Vaikka perinnetyö onkin tärkeä osa Hakasen elämää ja ruokakulttuuri ollut tuttua lapsesta asti, karjalan murretta hän ei ole opetellut. Olen julkisesti kertonut syksyllä 2017 hakeneeni tilalle yrityssaneerauksen. Kun Suomi 1.7. Tyytyväinen voi olla, että lapsista on kasvanut nuoria, jotka varmasti tulevat pärjäämään elämiensä poluilla. Itselleen läheistä maatalouspolitiikkaa Hakanen katsoo EU:n suuntaan toiveikkaana ja luottamuksella. Vaikka Hakanen on identiteetiltään paitsi pirkanmaalainen ja karjalainen, on hän ollut suurimman osan elämästään satakuntalainen. – Äiti tuli tänne alunperin siirtokarjalaisena. 25-vuo tias Hakanen ottikin tilan hoitaakseen EUkansan äänestyksen kynnyksellä vuonna 1994. Karjalaisuus on lähellä sydäntäni, vaikka en koskaan ole alueella asunutkaan. Jatkokausi on hakusessa. Äidin kanssa en valitettavasti ehtinyt siellä koskaan käydä. Se on ollut sitä kautta läsnä koko elämän, Hakanen sanoo. Yhteistä taivalta Seija-vaimon kanssa kertyy 25 vuotta, aviovuosia 23. – Kotoa opin työteliäisyyden merkityksen, ja sitä olemme yrittäneet kasvattaa lapsillemmekin. Nykyiset ja entiset ministerit ovat tehneet unionin suuntaan tärkeää työtä ja rakentaneet vahvoja kontakteja. Maakunta vaihtui Satakunnasta Pirkanmaahan 1997. Viiri muistuttaa Pertti Hakasta tämän juurista luovutetun Karjalan Viipurin läänin Pyhäjärvellä. Se on läheistä ehkä siksi, että Karjala on luovutettu alue, jonne sukulaisilla on ollut vahva kaipuu. Hakanen pitää poliitikkona etunaan sitä, että hän ymmärtää maatalouden haasteita omakohtaisesti. Se myönnettiin viime kesänä. – Ei minun kannata lähteä kaunista murretta pilaamaan, hän nauraa. Hakanen on liki pi täen aina ollut kirjoilla samassa osoitteessa, mutta kotikuntia hänellä on ollut monia ja maakuntiakin kaksi. Pariskunnalla on kolme lasta. – Toivon, että asioista puhutaan faktoilla. Suomi on kokoluokkaansa suurempi vaikuttaja EU:ssa, paljon suurempi kuin kukaan olisi liityttäessä uskonut. Politiikan Hakanen löysi vasta pitkälti aikuis iäl lä. Hakanen on toiminut Karjalan liiton puheenjohtajana vuodesta 2017. Vaikka mummulan päärakennusta ei enää ole olemassa, löytyy pihapiiri aittoineen ja navetan kivijalkoineen sieltä yhä. Rakkaudesta maahan ja maatalouteen. Tuotantomuodot voivat muuttua ja erilaiset riskit kasvaa, mutta ehdottomasti voin suositella alaa nuorille. Pirkanmaan vaalipiiristä Hakanen lähti ehdolle eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2011. Paitsi tilanpidon, Hakanen aloitti vuonna 1994 myös parisuhteen. Pienestä pitäen Hakaselle oli selvää, että hän haluaa maanviljelijäksi. Vuonna 2004 Hakanen tuli valituksi Vammalan kaupunginvaltuustoon ja on siitä pitäen vaikuttanut paikallispolitiikassa
18 8.3.2019 El äm ä elämänsä Oman MARATONILLA MARATONILLA TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: JAAkko MArTikAinen
8.3.2019 19 Arja Ryynänen päätti suhtautua syöpäänsä kuin kovaan urheilusuoritukseen. Perhe oli lähdössä mökille Ryynäsen kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. KoKonaisKuVa ei silti ole pelkästään ruusuinen. Kuopus tokaisi ”aha” ja hoputti jatkamaan pakkaamista. Huolta aiheuttaa myös tutkimusrahoituksen heikentyminen viime vuosina. Pari viikkoa diagnoosin jälkeen Ryynänen oli jo leikattu. Epätavanomainen helle kietoi Suomea ja lapsilla oli kiire uimaan. Suhtautuminen elämään muuttui lopullisesti. Ryynänen kärsi väsymyksestä ja pahoinvoinnista. – Nyt asia on onneksi noussut puheenaiheeksi. Opin uudenlaista itsekkyyttä, kiltin tytön syndrooma mureni, Ryynänen kertoo. – Henkilökunta oli hyvin asiantuntevaa ja hoito huipputasoa. Vuosittain 30 000 suomalaista saa tietää sairastavansa syöpää. Rintasyöpäjärjestö Europa Donna Finlandin toiminnanjohtaja Anu Niemi toteaa, että harvinaisemmat tai helposti leviävät syövät saattavat aiheuttaa ongelmia varsinkin syrjässä asuville. Kun espoolainen Arja Ryynänen kuuli nämä sanat puhelimestaan vajaa vuosi sitten kesälomansa aluksi, kaikki tuntui häviävän ympäriltä. Ole rehellinen, puhu lapselle ikäja kehitystason mukaisesti, luo turvaa ja toivoa, pidä arjesta kiinni. Toivottavasti puhe realisoituu euroiksi, Niemi sanoo. Syöpätutkimus biologisena tutkimuksena vaatii aikaa ja kalliita välineitä. – Prosessia ei voi nopeuttaa tai halventaa luovuudella, Niemi hymähtää. Tilastollisesti se tarkoittaa, että joka kolmannen kohtalona on käydä syöpämylly läpi, tulevaisuudessa epäonnenarpa lankeaa jo joka toiselle. Silloin voi olla puutteita osaamisessa. Aiemmin syöpä oli kuolemantuomio. Ryynänen oli shokissa, mutta ammattilaisen aivot raksuttivat. – se on syöpä.. sytostaattihoitojen alettua Ryynänen oli kolmen viikon jaksosta viikon hyvin heikossa kunnossa. Lääkäri kehotti potilastaan tekemään asioita, joista pitää, nauttimaan elämästä sairaudesta huolimatta. – Se oli hänen toimintamallinsa koko sairauden ajan. Ensimmäinen ajatus oli, miten lasten käy. Kivessyövästä paranee peräti 94 prosenttia ja kilpirauhasen syövistä 90 prosenttia. – Nukuin paljon. Lähes 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Suomalaisten elossaololuvut ovat kaiken kaikkiaan Euroopan ja koko maailman mittakaavassa huipputasoa. Luotin hommaan täysin. Se tunne loi turvaa. Sosiaalityöntekijänä hän oli kohdannut ihmisiä kriisitilanteissa ja tiesi ohjenuorat. Tytär oli minullekin tietopankki, Ryynänen naurahtaa. Hän listasi niitä mielessään. Lomasuunnitelmia ei muutettu. Välillä vointi oli sellainen, että keskityin vain hengittämiseen. Maalle lähdettiin. Suomalaismiehistä 67 prosenttia ja naisista 69 prosenttia on elossa viiden vuoden päästä diagnoosista. Ryynänen pyysi perheen olohuoneen sohvalle ja kertoi lääkärin terveiset. Ajattelin tuolloin elämää varttitunnin pätkissä eteenpäin. – Joillakin alueilla syöpäseuranta siirretään nopeasti perusterveydenhoitoon. Toisilla sytostaatit aiheuttavat turvotusta ja iho-oireita. Myös rintasyövän ennuste on rohkaiseva. Voinnin salliessa hän teki kaikkea, mistä nautti. Esikoinen sen sijaan nappasi puhelimen ja ryhtyi etsimään tietoa. – Ne taikasanat kantoivat vaikeiden kuukausien läpi. Ryynänen päätti pitää tavallisesta arjesta kiinni kynsin hampain sittenkin, kun hoidot käynnistyivät pikajunan vauhdilla. Nykyään suurin osa sairastuneista paranee. Opetteli itsekkyyttä
– Monessa kunnassa mahdollisuudet saada kotipalvelua näyttävät paperilla hyviltä, mutta käytännössä homma ei toimi. So ja Te pitäisi yhdistää, sillä ihminen on kokonaisuus. Arja Ryynänen on yksi heistä. Lasten ja perheiden asema on varmistettava sairauden kohdatessa. Europa Donna Finlandin jäsenkyselynkin perusteella sairastuneet kokevat, että syöpä itse hoidetaan hyvin, mutta kokonaisuus ja psykososiaalinen puoli jäävät retuperälle. Kevyt apu riittäisi monille. Makasin sängyssä ja keskityin Ajattelin elämää eteenpäin varttitunnin pätkissä. Usein heillä on perhe ja lapsia. Ryynänen oli kuvitellut itse olevansa syövältä turvassa terveine elämäntapoineen ja vailla geneettisiä rasitteita. Syöpä ei katso sosioekonomista asemaa. – Heidänkin kohdallaan turvaverkon pitää kannatella. 275 000 suomalaista on sairastanut syövän. Samoin perheet jäävät helposti paitsioon. 20 8.3.2019 Hänellä oli onneksi mahdollisuus keskittyä omaan kuntoutumiseensa, sillä verkostot olivat kunnossa. Pankki kauppasi vakuutusta sairastumisen varalle. Ryynäsen mielestä on ongelma, että sosiaalihuollon palvelut pitää hakea erikseen ja niitä on huonosti saatavilla. – Sairauspäivärahassa pitäisi olla lapsikorotus työttömyysturvan tavoin. Kun sitä ei saada, väsytään ja tulee isompia ongelmia, Niemi tietää. Siitä on puhuttu vuosia, mutta resursseja ei vain löydy, Niemi pahoittelee. Naiselta oli evätty kotipalvelu, vaikka hänellä ei ollut lähipiirissään yhtäkään auttavaa käsiparia. Tulee rakkoja ja lihaskipuja, psyyke on lujilla, mutta periksi ei anneta. Sairaalassa Ryynänen tutustui kohtalotovereihin, joiden asiat eivät olleet yhtä hyvin. Sairaankin vanhemman lapsen täytyy elää, Ryynänen muistuttaa. Ennakoimattomaan tilanteeseen joutuneiden joukossa on kaikenlaisia ihmisiä, eivätkä apua kaipaavat aina ole huono-osaisia. Lasten isä otti ison vastuun ja mummo riensi hätiin. – Sosiaalija terveydenhuollossa ei aina ymmärretä tarpeita, joita syöpä aiheuttaa. Ryynänen ajatteli, että mitäpä hän sellaisella, terve ihminen. Osaston parvekkeella käyty keskustelu 2-vuotiaan lapsen yksinhuoltajan kanssa herätti sosiaalityöntekijän Ryynäsessä toimimaan. HENGITTÄMISEEN. Kukaan ei kysy läheisiltä, miten he voivat. Perusteena oli, että hakija on palkkatyössä ja kykenee itse hankkimaan tukea. – Tsemppasin itseäni ajattelemalla, että urheilukin uuvuttaa. Vakuutus olisi ollut tarpeen, sillä syöpä romuttaa myös talouden. – Siksi lähdin mukaan yhdistystoimintaan. – Psyykkisen tuen tarjoamisen pitäisi olla automaattista. Ryynänen kirjoitti kantelun ja tilanne korjaantui. Vain vähän ennen diagnoosiaan hän oli ostanut uuden kodin. Ryynänen kuvattiin juttua varten Kiasmassa Hranfnhildur Arnadottirin Nervescape VIII -näyttelyssä.. Neljännes syöpään sairastuneista on alle 50-vuotiaita. Syöpä pistää elämän uusiksi. Välille tuupertumisen mahdollisuutta ei voinut kitkeä mielestä kokonaan, vaikka Ryynänen sitä tavoittelikin. Käypähoitosuosituksissa näin jo onkin, mutta käytännössä erikoissairaanhoidossa ei riitä resursseja. Hyvät hoitotulokset eivät tarkoita, että arki rullaa siinä sivussa. Töistä joutuu jäämään pois, tulee sairaalaja lääkekuluja. UrheilijalUonteena Ryynänen päätti suhtautua syöpään oman elämänsä maratonina, jolla edetään etapilta toiselle, mutta maali on koko ajan mielessä
Hän katsoo maailmaa uudesta asennosta. Syövästä muistuttavat enää säännölliset kontrollit. Tulevalta Ryynänen toivoo tavallisia asioita kuten rakkautta ja terveyden säilymistä, syöpäpeikon pysymistä loitolla. Joka tapauksessa Ryynänen on muuttunut nainen sekä ulkonäöltään että itsevarmuudeltaan. Ulkonäön muuttuminen on monelle syöpäsairaalle iso asia. Kahvilan pöydässä tautiaan ruotiessaan Ryynänen keksii siitä myös myönteisiä asioita. Tai kun pääsee esikoisen kanssa kuntosalille. hän kysyy. Tukka lähti, mutta Ryynänen ei antanut sen hidastaa. Silti kuoleman läheisyys on haavoittanut turvallisuuden tunnettani lopullisesti. Että olemme kaikki tässä. – Miksi olisin vähemmän arvokas kaljuna kuin pitkätukkaisena blondina. Aina tulisi nähdä voimavarat rajoitteiden sijaan. – Haluan vaikuttaa asioihin, kehittää vertaistukea ja hoitoa, kiinnittää erityisesti huomiota naisten hyvinvointiin. – Enää minua ei tytötellä, hän kuittaa. Ympärillä ihmiset kertoivat rukoilevansa Ryynäsen puolesta. Äskettäin hänet valittiin Donna Finland ry:n varapuheenjohtajaksi. Ryynänen halusi herätellä ihmisiä huomaamaan, että myös sairas voi olla osa yhteiskuntaa. Jokin aika sitten Ryynäselle kerrottiin, että syöpä on kurissa. 8.3.2019 21 Aiemmin hän oli vitsaillut elävänsä satavuotiaaksi. Parasta maratonilla juuri nyt on, kun kuopus painautuu kainaloon, sanoo: Äiti, mie rakastan sinnuu. Jotkut katsoivat poispäin, jotkut pitivät ultrafeministinä, mutta suurin osa suhtautui hyvin. – Lähimmäisenrakkaus antoi paljon voimaa. – Mietin, millaisen jäljen olen maailmaan jättänyt, mitä saanut välitettyä lapsilleni. Peruukinkin hän sai, mutta koki luontevammaksi kulkea kaljuna. Monet halusivat kertoa oman tai läheisensä syöpätarinan. Hän on palannut normaaliin elämään. – On maailman ihanin asia, että yhteys lapsiin on säilynyt hyvänä. Kaljuna kulkeminen viritti paljon keskusteluja. – Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita. Se on esimerkiksi antanut hänelle uudenlaista näkökulmaa omaan työhön ja politiikan tekemiseen. Huonoa viikkoa seurasi kaksi hyvää, jolloin potilas jaksoi tehdä iloa tuottavia asioita, elää normaalisti. – Vertaistukiryhmissä jaetaan kauneudenhoitovinkkejä ja viljellään ronskia huumoria, Arja Ryynänen kertoo.. Eivät kovin suuria haaveita, mutta samalla valtavia. Sairauden edessä oli pakko myöntää, että jokainen lähtee ajallaan eikä vaihtoehtoja ole
Tammikuun loppuun mennessä kilometrejä oli kertynyt seuraavasti: Ahlroth Seija Jämsä 196, Aho Kirsti Oulainen 220, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 666, Ahola Mikko Hämeenkyrö 355, Ahtiainen Pertti Joensuu 1027, Aitto-oja Timo Pyhäntä 520, Ala-Nissilä Tiina Rusko 864, Alapudas Veikko Merijärvi 280, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 580, Antila Aapo Uusikaupunki 431, Ellilä Pentti Oulu 193, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 486, Haapakoski Ari Siikajoki 478, Haavisto Jouko Rauma 463, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 517, Hanhilahti Heimo Sastamala 274, Hannula Timo Rovaniemi 530, Harju Aulis Kurikka 180, Haukipuro Kari Kempele 655, Haukipuro Kyösti Helsinki 503, Haukipuro Teemu Haapavesi 390, Heikkilä Lenitta Eurajoki 515, Heikkinen Esa Tampere 460, Heikkinen Urpo Kempele 700, Heinänen Markku Ruokolahti 770, Hekkala Ilmari Suomussalmi 380, Hekkala Mikko Lumijoki 151, Hekkala Raija Suomussalmi 548, Hettula Ilpo Kempele 1309, Hinttala Hanna Haapavesi 654, Holmström Sauli Taivalkoski 412, Honkanen Rauno Pudasjärvi 331, Hujanen Ritva Helsinki 466, Huovinen Taisto Taivalkoski 360, Huusko Leena Laukaa 500, Hytönen Juha Varkaus 1030, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 373, Hämäläinen Eino Pieksämäki 600, Hänninen Asko Kannonkoski 581, Hänninen Jaana Kannonkoski 651, Härkönen Niilo Kajaani 171, Ikonen Veikko Iitti 249, Ingerttilä Pentti Muhos 1155, Isotalus Juhani Alavieska 577, Jokelainen Alpo Kajaani 534, JokelainenKeränen Eila Suomussalmi 316, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 599, Juntunen Jouko Kemi 310, Jämsä Pentti Oulu 336, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa 586, Järvitalo Esko Oulu 337, Kaarela Annukka Oulu 408, Kaikkonen Markku Ii 1140, Kananen Mauri Viitasaari 243, Kantola Jukka Tyrnävä 230, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 328, Karjalainen Asta Rovaniemi 212, Karjalainen Jouko Muhos 1080, Karsikas Hanna Kärsämäki 570, Kasurinen Veikko Oulu 400, Kellokoski Toini Oulu 940, Kemppainen Hannu Kajaani 452, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 629, Kemppainen Tiina Oulu 875, Kemppainen Timo Reisjärvi 730, Kiviniemi Marja Siikajoki 228, Kiviranta Erkki Oulainen 638, Kiviranta Ritva Oulainen TeksTi: AnnukkA kAArelA Kerholaiset sivakoivat kohti kevättä Karvapohjasuksi ja Piispalan mahtavat ladut ovat tuloksellinen yhdistelmä. Tammija helmikuussa lunta tuli onneksi runsaasti ja hiihtäminen onnistui koko maassa. Loppukiriä varten kerholaiset toivovat liukkaita latuja ja aurinkoisia kevätkelejä. Tällä kaudella kerholaiset pääsivät hiihtoladuille tavallista myöhemmin, mikä näkyy monien kilometreissä. 22 8.3.2019 Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tuli puoliväliinsä tammikuun lopussa. Johannes Leppänen Kannonkoski
Haaste!. Arto Tahkola Kempele Meilläkin nyt huippuhiihtokelit – mut aatteen palo ja muut kiireet ei ole nyt tilaa antaneet. Erkki ja Ritva Kiviranta Oulainen 649, Kolari Terttu Tuusniemi 327, Kolmonen Jukka Oulu 350, Konka Reino Kouvola 542, Konttajärvi Salli Pello 702, Konttajärvi Sari Pello 180, Korkatti Arja Porvoo 686, Korkatti Juhani Porvoo 702, Korpela Olavi Kemijärvi 828, Korri Eino Lappajärvi 425, Korvuo Markku Suomussalmi 601, Koskela Arno Kankaanpää 330, Koskela Reko Oulu 180, Kunnaala Maritta Asikkala 623, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 743, Kyllönen Mirja Kärsämäki 560, Kyllönen Ville Kärsämäki 506, Kylänpää Jouni Eurajoki 385, Kärkkäinen Marjatta Oulu 462, Kärkkäinen Tuomo Oulu 736, Kässi Timo Uurainen 225, Kömi Kirsti Huittinen 351, Laiho Kari Laitila 540, Laiho Venla Laitila 856, Laitila Tytti Haapavesi 142, Lamminsivu Susanna Laitila 555, Lantto Ossi Helsinki 338, Lehtoaho Anni Kuusamo 391, Lehtoaho Oiva Kuusamo 528, Lehtoaho Vilho Kangasala 854, Lehtonen Anja Suonenjoki 545, Leinonen Aino Vaala 407, Leppänen Johannes Kannonkoski 1136, Leskelä Esko Kuusamo 407, Lundvall Betty Jämsä 210, Luukka Elina Padasjoki 549, Luukka Paavo Padasjoki 318, Lämsä Kalevi Oulu 744, Lääkkö Anneli Lumijoki 392, Lääkkö Antti Lumijoki 641, Lötjönen Marjatta Parikkala 422, Markkanen Jouko Suonenjoki 200, Matikainen Pirjo Kouvola 100, Mattila Jussi Oulu 480, Mauno Juha Pukkila 445, Mauno Sisko Pukkila 590, Messala Matti Saarijärvi 460, Mettälä Heikki Loimaa 838, Moilanen Heimo Muhos 570, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 175, Moilanen Mikko Puolanka 248, Moilanen Tuulikki Puolanka 315, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1044, Murtoperä Martti Haapavesi 1045, Myllykoski Ahti Siikalatva 322, Myllylahti Elma Haapajärvi 314, Myllylahti Matti Haapajärvi 524, Myllylä Reijo Oulu 435, Myllylä-Ristinen Hilkka Kärsämäki 604, Mäki Heikki Loimaa 604, Mällinen Antti Siikalatva 188, Mänttäri Maire Hattula 750, Mänttäri Tuomo Hattula 689, Määttä Jenni Helsinki 590, Määttä Juhani Kuusamo 830, Määttä Kalle Liminka 507, Määttä Pauli Kempele 265, Määttä Ulla-Maija Kempele 303, Nenonen Jaakko Ruokolahti 370, Niinisalo Vaito Kerava 359, Niskakangas OlliVeikko Raahe 561, Nissilä Kirsi Oulu 950, Nummela Olavi Turku 573, Ohtamaa Heikki Nivala 350, Ohtamaa Juho Kuopio 333, Ohtamaa Kaisa Oulu 232, Ohtamaa-Sikala Pauliina Oulu 200, Oinas Elina Muhos 160, Ojala Katri Oulu 380 , Ojala Olavi Kempele 483, Oksa Niina Lumijoki 715, Ollikainen Reijo Oulu 776, Ovaskainen Ritva Forssa 395, Ovaskainen Teuvo Forssa 230, Paananen Pekka Raahe 370, Paananen Taina Ruokolahti 250, Paaso Anneli TyrSulkavan tonnikerholaiset Jukka, Ari ja Kauko haastavat kaikki tonnikerhossa mukana olevat tuleviin Sulkavan Suursoutuihin 2019. Kohti vaaleja pyritään kuntoa nostamaan! Veli-Pekka Suni Köyliö Mikäs on hiihdellessä, kun kelit on hyvät ja ladut erinomaiset. 8.3.2019 23 Turkukin sai lunta ja katuhuolto onnetonta, mutta suksilla pääsee! Olavi Nummela Turku Takkuinen startti vuoteen niin kuin keskustalla gallupeissa. Sarjalla ei ole väliä, tärkeintä on osallistuminen ja soudetut kilometrit, joita tavoittelemme haasteen kautta yhteensä 1000 km
Hannes Rossi Joensuu. Aleksi Kyllönen Kärsämäki (10 vuotta) Marraskuussa kun maa oli musta, ei tullut montakaan liikuntasuoritusta. Nyt voi hiihtää kylätiellä ja moottorikelkan urillakin, jos ei pääse hoidetuille laduille. Veikko Alapudas Merijärvi Toivottavasti kelit lauhtuu ja keväthangilla kilometrejä kertyy yli tuhannen. Tammikuu oli kylmää niin, päivällä ehdin vain liiteriin. Muuta liikuntaa on sitäkin enemmän, lumen kolausta on kertynyt yli 50 tuntia. 24 8.3.2019 Lumet oli alkutalvesta vähissä, hiihdin kotipihalla nurmikolla huonommilla suksilla ekat kolmesataa kilometriä. Joulukuu oli juhlaa aivan, kipu sai silti valtaansa vaivan. Onhan Joensuun Pyhäselkä Suomen lumisinta seutua
Oulun ladut erinomaisessa kunnossa. 8.3.2019 25 Nythän ne hiihtokelit vasta oikein paranevat! Marja-Liisa Pylväs Oulu Tammikuusta alkaen lumiolosuhteet Oulussa erinomaiset. Olen ollut terveenä. Kova pakkanen tammikuun loppupuolella haittasi. Piti pukeutua sen mukaan. Erkki Suvanto Oulu (84 vuotta) nävä 517, Paaso Esa Tyrnävä 514, Paavola Eveliina Nivala, Pahajoki Juho Rautalampi 362, Pakaslahti Ari Rauma 645, Paloniemi Markku Taivalkoski 300, Palola Juhani Puolanka 595, Partanen Ari Sulkava 1120, Partanen Jukka Sulkava 1114, Paukkeri Tero Kajaani 589, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 509, Pekonen Pentti Parikkala 863, Pelli Terho Hyrynsalmi 356, Pentti Ari Kempele 234, Penttilä Kyösti Siikalatva 160, Penttilä Maarit Jyväskylä 509, Pietilä Jouni Uusikaupunki 134, Pietilä Kauno Uusikaupunki 210, Piilonen Kirsti Äänekoski 223, Piilonen Pentti Äänekoski 443, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 602, Pitkälä Eila Haapavesi 497, Pitkälä Pekka Haapavesi 230, Pitkälä Raija Haapavesi 452, Pohjamo Samuli Oulu 443, Pulkkinen Aulis Oulu 333, Pylväs MarjaLiisa Oulu 1376, Pyykkö Pauli Tornio 370, Pyylampi Antti Vantaa 420, Päkkilä Esko Oulu 472, Ranta Pirjo Siikajoki 345, Rantakangas Antti Haapavesi 460, Rantakangas Minna Haapavesi 600, Rantanen Reino Raahe 481, Rasinkangas Sakari Kempele 320, Rasinkangas Sirpa Kempele 386, Raudaskoski Jarmo Nivala 470, Rauhansalo Kauko Savonlinna 825, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 512, Rautio Eero Oulu 460, Rauvola Auli Rovaniemi 591, Riepula Anne Ii 240, Riepula Pekka Ii 940, Rossi Hannes Joensuu 495, Rundgren Anita Kolari 315, Rundgren Mikko Kolari 400, Räisänen Juho Taivalkoski 1217, Rämö Kaisa Tammela 603, Saaranen Leila Pyhäjärvi 275, Saarimaa Toivo Vaala 1515, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 820, Sakko Auli Merijärvi 382, Sakko Leena Merijärvi 836, Sakko Markku Merijärvi 281, Salokoski Hilkka Tammela 385, Salonen Vilho Koski Tl 550, Sankilampi Pertti Kempele 1085, Sarkki Raija Salo 731, Saukko Jaakko-Juho Siikajoki 298, Setälä Matti Heinola 560, Sikala Keijo Oulu 200, Silmälä Anja Tammela 658, Sipola Anne Pyhäjoki 316, Soini Pentti Ii 120, Sormunen Heikki Oulu 200, Soronen Elisa Inari 260, Soronen Laila Utajärvi 310, Soronen Mauno Haapavesi 400, Soronen Pekka Ii 359, Soronen Samuli Helsinki 520, Soronen Tiina Helsinki 600, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 228, Suni VeliPekka Köyliö 359, Suomalainen Veikko Miehikkälä 965, Suomela Raimo Ii 520, Suonsivu Suvi Reisjärvi 193, Suvanto Erkki Oulu 740, Tahkola Arto Kempele 150, Taivalkoski Eija Taivalkoski 548, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 515, Takarautio Juuso Tromssa Norja 357, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 340, Takarautio Riina Tromssa Norja 347, Talala Reijo Pudasjärvi 219, Taponen Auvo Janakkala 522, Teppo Markku Ylivieska 883, Teppo Riitta Ylivieska 772, Tieva Raimo Siikalatva 278, Tihinen Martti Oulu 373, Tiiro Jorma Ii 420, Tiiro Rauni Ii 102, Tornberg Marketta Kuusamo 370, Trög Sakari Rovaniemi 342, Trög Tuula Rovaniemi 473, Tuohinto Esko Raahe 1030, Turenius Turja Seinäjoki 425, Tuuna Mari Turku 210, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 497, Törmälä Pentti Kuopio 1022, Törmänen Esko Kuusamo 479, Törmänen Raili Kuusamo 486, Uosukainen Veikko Tammela 689, Uotila Kalle Orivesi 252, Valkeavuori Virve Hollola 599, Vanninen Raimo Helsinki 553, Vedenoja Simo Raahe 286, Vehmas Pirkko Tammela 455, Vehniäinen Eero Salo 480, Vesterinen Helena Lahti 205, Vesterinen Perttu Lahti 213, Vihriälä Jukka Seinäjoki 770, Vilenius Markus Ylöjärvi 561, Virranta Kari Lapinlahti 585, Virtanen Keijo Tammela 430, Vuola Hanna Laitila 280, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 490, Vuorio Osmo Kuopio 987, Vähäsöyrinki Ilpo Lahti 681, Vähäsöyrinki Riitta Lahti 541, Vähäsöyrinki Satu Nivala 95, Vähäsöyrinki Simo Nivala 516, Väyrynen Paavo Siikajoki 503, Ylikulju Aulis Raahe, Ylimartimo Eila Simo 661, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 694, Yrjänä Jopi Siikajoki 460, Yrjänä Kalle Siikajoki 340.. Kunto on hyvä
Kukaan ei kuitenkaan aavistanut, että heitä päätyisi Suomeen asti. Maahan oli elokuusta asti saapunut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, ja määrä näytti vain lisääntyvän päivä päivältä. Kriisin ytimessä puurtanut ex-kansliapäällikkö purkaa kokemuksiaan toimittaja Nina Järvenkylän kanssa kirjoittamassaan kirjassa Tiukka paikka. Myös VR raportoi täysistä junista ja käyttäytymishäiriöistä. Kuinka selvisi Suomi ja kuinka Nerg itse. Elokuussa Nerg alkoi saada yhteydenottoja poliisipäälliköiltä. Jälkihoito ei ole onnistunut yhtä hyvin. TeksTi: AnnukkA kAArelA Suomi kantoi vastuunsa Sh ut te rs to ck. Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen alkoi näkyä Euroopassa jo keväällä 2015. 26 8.3.2019 Kirjat SykSyllä 2015 suomalaiset seurasivat hämmentyneinä uutisia. Hän oli se, joka illasta toiseen kommentoi tilan netta suomalaisille. Poikkeuksellista oli myös se, ettei kansliapäällikkö tyytynyt kriisin aikana strategiseen johtamiseen, vaan kääri hihansa ja ryhtyi itsekin käytännön työhön. Päivi Nerg hehkuttaa suomalaisten toimintaa turvapaikanhakijakriisissä. On poikkeuksellista, että virkamiehestä tulee Nergin tavoin julkisuuden henkilö. Sisäministeriön kansliapäällikkönä työskennelleen Päivi Nergin kasvot tulivat tutuiksi televisiosta ja lehdistä
8.3.2019 27 Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on palannut kriisiä edeltäneelle tasolle, ilmiö ei ole ohi. Docendo, 174 s.. Se oli mediapuhelin, jonka numero levisi laajalle. Siellä turvapaikanhakijoiden tu kijat ympäröivät Nergin, hänen lapsen sa ja lapsenlapsensa ja hyökkäsivät ra justi hänen persoonaansa ja motiive jaan vastaan. Henkisesti raskain välikohtaus tapah tui keväällä 2017, kun yksityishenkilönä festivaaleille osallistunutta Nergiä pyy dettiin vierailemaan turvapaikanhaki joiden mielenosoitusleirillä Rautatien torilla. Pian kenenkään muun kommentit eivät enää kelvanneet. Nergin mukaan poliisien toimintaa arvioi tiin sekä sisäisesti että ulkopuo liselta taholta, eikä siitä ole löytynyt huomautettavaa. Suomalainen yhteis kunta ei kuitenkaan vaikuta olevan val mis edes rakentavaan maahanmuutto keskusteluun, saati sitten konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla maahanmuuttajat saataisiin osaksi yhteiskuntaa. Krii sin seurauksena Suomi kiristi turva paikkalainsäädäntöään. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on palannut kriisiä edeltäneelle tasolle, ilmiö ei ole ohi. He vaativat, että tilanteeseen täytyy saada ratkaisu. Nergin mukaan toiminta lähti heti hy vin käyntiin ilman kaaosta tai ihmisten pakottamista. Johtotasolla yhteistyötä tehtiin syys kuun alussa perustetussa kriisiryhmäs sä, jossa olivat mukana muun muas sa sisäministeri, poliisiylijohtaja, rajan johtaja, Maahanmuuttoviraston ylijoh taja ja Suojelupoliisin päällikkö. Kyseessä on hänen mukaansa ollut lainsäädän nön päivittäminen samalle tasolle mui den EUmaiden kanssa. Hän ja sisäministeriön tuore vies tintäjohtaja Mika Mäkinen olivat avoi memmalla linjalla. suoMeen tuli syksyn 2015 aikana yh teensä 32 000 turvapaikanhakijaa. Tiedo tusvälineet esittivät hänen mukaansa alusta asti hyviä kysymyksiä ja tekivät tapahtumia näkyväksi. Ihmiset tulivat iholle niin kaupan kassajonossa kuin uimahallin saunas sakin. Pykälä oli li sätty lainsäädäntöön 30 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto hajosi ja Suomessa pelät tiin pakolaistulvaa idästä. Nerg kiistää syytökset, joiden mu kaan virkamiehiä olisi painostettu tur vapaikkaasioissa poliittisesti. Media loi myös painetta, että asiat täytyy hoitaa. Työntekijät jousti vat ja asettivat yhteiskunnan edun oman sa edelle. Raskasta oli myös natsileiman lyö minen turvapaikanhakijoiden pa lautuksia hoitaneisiin viranomaisiin. nerg ei työskentele enää maahanmuut toasioiden parissa, sillä viimeisimmän vuoden ajan hän on toiminut valtiova rainministeriössä hallintopolitiikan alivaltiosihteeri nä, käytännössä soteuudistuk sen projekti johtajana. Sen sijaan ryhmän sisällä oli erimieli syyttä viestinnästä. Harjoitusten opit poikkeusoloista otet tiin nyt käytäntöön. Päivi Nerg, Nina Järvenkylä: Tiukka paikka. Mutta se onkin sitten jo aivan toinen vääntö. Humanitaarinen suojelu poistet tiin oleskeluluvan myöntämisperus teista. Myös linjaukset etenkin iraki laisten turvapaikanhakijoiden suhteen tiukentuivat. Heidän mielestään ajankohtainen tilanne piti kertoa, jot ta rauha säilyy ja huhumyllyt saadaan pysäytettyä. Nergin mukaan suomalainen yhteis kunta ei ole osannut käsitellä kaikkea uutta, mitä ilmiö toi tullessaan. Jo kriisin alkuvaiheissa Nerg sai työ pöydälleen pienen punaisen Nokian kännykän. Nerg kiittelee varsinkin Oulun polii sipäällikön ja kaupunginjohtajan aktii visuutta. Jopa media saa kiitosta Nergiltä. Nergiin ei käyty käsiksi fyysisesti, mutta uhkauksia tuli sähköpostilla, so siaalisen median kautta ja puhelimitse. Nergin mukaan juuri oululaiset kai voivat esille pykälän järjestelykeskuk sen perustamisesta. Muutenkin Nerg on pääosin erittäin tyytyväinen siihen, miten Suomi hoi ti syksyn 2015 tilanteen. – Perinne näissä turvallisuusasioissa on, että ei niistä paljon puhuta, Nerg sa noo kirjassa. Järjestelykeskus saatiin pystyyn en nätysajassa, vain muutamassa päivässä. Suomessa on tuhansia uusia asukkaita, ja tuhannet odottavat edelleen ratkaisua turvapaikastaan. Nerg peräänkuuluttaa joustavia toi mintamalleja ja resursseja ennalta es tävään työhön. ”Hui keaa”, tois tuu hänen sanoissaan, kun hän arvioi esimerkiksi poliisin, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien ja SPR:n toimintaa. Ryhmässä jaettiin viimeisin tilanne tieto ja tehtiin käytännön toimintarat kaisut. Nergin mukaan luottamus syn tyi nopeasti ja hän sai valtuudet johtaa prosessia, vaikka ei ollut edes kaikkien osallistujien esimies. Myös hallintorajat ylittävä yhteistyö on nistui Nergin mukaan hyvin. Esimer kiksi Maahanmuuttovirastoon lähetet tiin Rajavartiolaitokselta upseeri, kun huomattiin, ettei virasto ollut paras mahdollinen organisoija kymmenille uusille vastaanottokeskuksille. Kriisi tila on jäänyt päälle
Voin vain kuvitella, miten kurjalta tuollainen tuntuu, hän vastasi Grahn-Laasoselle. Mutta mikä titteli laitetaan historiankirjoihin, jotta asiasta ei tarvitse vielä sadan vuoden päästä vääntää kuten kansalaissodasta nyt. Rinteen kinkkinen yhtälö teksti: taina kivelä, Pauliina Pohjala, santeri lamPi. Esimerkiksi ulkomaisilta firmoilta perittävä yritysvero voi tippua vain viiteen prosenttiin, kiitos Maltan myöntämien veroetujen. Grahn-Laasonen kysyi, missä on yhteistyön tahto ja taito. Halla-ahon johtama puoluehan ei mahtunut hallitukseen erilaisen arvopohjan vuoksi. Varmista paikkasi kevään aurinkoisimpaan seminaariin Maltalle, Helsingin seudun kauppakamari mainostaa verkkosivuillaan. Harmi vain, etteivät vihreät ja vasemmistoliitto gallupien valossa vielä riitä enemmistöön. Juhlat myös ”kasinoiden Piilaaksona” tunnetulla saarella voivat kuitenkin loppua lyhyeen, sillä EU-parlamentin verokomitea on vastikään nostanut maan käytännöt tikun nokkaan. Vaikka yrittäjien veroreissu lienee silmiä avaava kokemus, siitä ei välttämättä kannata inspiroitua liikaa. KoKoomusministeri Sanni Grahn-Laasonen piti sosiaalisessa mediassa moraalisaarnan demaripomo Antti Rinteelle, joka Iltalehden haastattelussa sanoi, ettei ottaisi hallituskumppaniksi sen koommin kokoomusta kuin keskustaakaan. – Sympatiani ovat puolellanne. Sarkasmin taitava perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näki tilaisuutensa tulleen. Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen löi jo ehdotuksia pöytään Twitterissä: sisällissote, kansalaissote, luokkasote, vapaussote, vuoden 2019 sote vai vuoden 2019 tapahtumat. Apollon Tietäjän mielestä piskuinen saarivaltio on nappivalinta yrittäjien seminaarin näyttämöksi – Maltahan suhtautuu verotukseen hyvin luovasti. Lisäksi osallistujat pääsevät luomaan arvokkaita kontakteja ja vaihtamaan kokemuksia luottamuksellisessa ilmapiirissä. V-kirjain sen sijaan sopii muiden ministeripuolueiden nimen alkuun. Yrittäjäjäsenille kaupataan tuhtia infopakettia yritysverotuksesta. Pääministeri Rinteelle ei kelpaa kumpikaan k-kirjaimella alkavista hallituspuolueista. sote pyörii kaikkien huulilla, ja rakkaalla tai näkökulmasta riippuen raivostuttavalla reformilla on monta lisänimeä. PS: Veministipuolueen virallinen nimi on feministipuolue. Välillä lusikoidaan sotesoppaa ja toisinaan panikoidaan sotehätää. Politiikka olisi tietenkin helppoa, jos voisi aina tehdä yhteistyötä vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kaikesta samaa mieltä, mutta demokratiaan kuuluvat monet mielipiteet, kokoomusministeri opasti. Ensitöikseen ison talon isäntä ilmoitti, ettei puolueen muiden pomojen puheista kannata piitata. Juuri kun Apollon Tietäjä sai kuulla, että suurin osa demarivaikuttajista haluaisi hallitukseen kaveriksi keskustan mieluummin kuin kokoomuksen, Rinne kertoi kaikille kaapin paikan ja tulevan hallituksen(sa) kokoonpanon. Apollon Tietäjät 28 8.3.2019 Demarien puheenjohtaja Antti Rinne palasi pitkältä sairauslomalta ja sen kyllä huomaa
Ihmisten luottamus meitä kohtaan ei kuitenkaan parane sisäsiistillä toimistotyöllä. Ja kaiken keskittäminen voimistuu. nyt kun talous on kunnossa, meillä on voimavaroja esimerkiksi tukea perheiden arkea paremmin, parantaa pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja vanhustenhoitoa, kehittää koko maata tasapainoisesti sekä vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa. Samalla meidän on oltava nöyränä sen tosiasian kanssa, että pakon edessä tehdyt säästöt ovat sattuneet moniin, eikä kaikilla Suomessa mene hyvin. Jos ne pääsevät yhdessä hallitukseen, on iso vaara, että aikaansaatu hyvä kehitys sössitään ja Suomi ajautuu jälleen taloudellisesti kuilun partaalle. On itsestämme kiinni, miten tälle kansanliikkeelle käy. Työhön siis! Nyt kentälle Antti Kaikkonen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Näitä asioita eivät SDP tai kokoomus hoida. Nekin on pystyttävä ottamaan vastaan. Isotkin muutokset puolueiden kannatuksessa ovat vielä mahdollisia. Itse kunkin kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vaaleja ei ole vielä käyty. Varmasti myös risuja tulee. Me keskustassa voimme olla pystypäin viime vuosien aikaansaannosten, ennen muuta työllisyyden kohenemisen kanssa. Vaalien läheisyys näkyy siinä, että hallituspaikkoja jaellaan julkisuudessa jo kovaa vauhtia. Vaalitulos, ohjelmatavoitteet ja keskinäinen yhteistyökyky ratkaisevat, mitkä puolueet uudessa hallituksessa istuvat. Virheitäkin on taatusti tehty. kEskustan kannatus on ollut alamaissa. Tappiota, jota meille manataan, ei kuitenkaan pidä ottaa annettuna. ME kEskustan kansanedustajat olemme näissä merkeissä liikkeellä koko Suomessa tässä viikonvaihteessa. Pisimmälle meni SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka oli jo sulkemassa osan puolueita kokonaan pois seuraavasta hallituksesta. Liioittelematta voi sanoa, että eduskuntavaalit ovat kohtalon vaalit niin Suomelle kuin keskustalle. Tarjoamme samalla kahvit sen kunniaksi, että tällä vaalikaudella 140 000 suomalaista on saanut töitä. Puolueiden maaliintulojärjestys ratkaistaan tulevina viikkoina. Nyt jokaista keskustalaista tarvitaan nimenomaan kentällä. Nyt jos koskaan ratkaisee omaan tekemiseen keskittyminen. Olemme nostaneet Suomen lamasta ja työttömyydestä. Yhtään ääntä ei ole annettu. 8.3.2019 29 Puheenvuoro EduskuntavaalEihin on reilu kuukausi aikaa. Suomalaisten toiveet ja huolet on kuunneltava kasvotusten jokaisessa kunnassa ja kaupungissa tässä maassa
30 8.3.2019 Keskustan kasvot TeksTi: RisTo Luodonpää kuva: MaRia seppäLä Rami Ala-Nisula Rami Ala-Nisulan aikaa vie politiikan ohella myös metallialan kasvuyrityksen pyörittäminen.
Tulos rohkaisi, että jotain asioita on tehty oikein, Ala-Nisula muistelee. 8.3.2019 31 Pohjanmaan lakeuksilla on totuttu siihen, että jos mies lupaa jotain, miehen sanoihin pitää luottaa. Pohjalaisyrittäjä osasi odottaa tasaista kisaa, mutta varautui valintaan jo silloin, kun ratkaisu ehdokkuudesta oli ajankohtainen. PolitiiKan ohella Rami Ala-Nisula on saavuttanut kasvavaa menestystä myös yrittäjänä. ala-nisula sanoo innostuneensa aktiiviseksi politiikan vaikuttajaksi reilu kymmenen vuotta sitten. Ala-Nisula kuvailee omaa rooliaan sillanrakentajaksi eri ryhmien välillä. Puoluevaltuuston varapuheenjohtajuus ottaa sekin oman osansa tiukasta kalenterista. Kahden lapsen isän ajankäytöstä kilpailevat työasioiden lisäksi myös lähestyvät eduskuntavaalit. Ensimmäinen kokeilu vuoden 2013 kuntavaaleissa toi Juha Miedon jälkeen toiseksi korkeimman äänimäärän. Sanoin, että kyllähän sitä nyt puheenjohtajaksi pitää päästä. – Menin kotikyläni paikallisyhdistyksen kokoukseen, ja heti esitettiin sihteeriksi. Entinen kaasuyhtiö Agan palkollinen pyörittää toisena osakkaana yhteensä 15 henkeä työllistävää ja lähes miljoonan euron liikevaihtoon yltävää metallialan yritystä nimeltään Ikari Steel. Se pesti onnistui mielestäni ihan mukavasti, hän arvioi. – Seurasin aktiivisesti asioita jo aiemminkin. Näin voisi kuvailla Rami Ala-Nisulan taivalta ensimmäisestä paikallisyhdistyksen kokoontumisesta vuonna 2008 Luovan kylällä Kurikassa keskustan puoluevaltuuston kokoukseen marraskuussa 2018 Turussa. KuntaPolitiiKan kuvioista mies sanoo oppineensa ainakin sen, että paras tapa saada asioita eteenpäin on yhteistyö. Luottamus kasvaa tehtävien mukana Keskusta on puolueena ollut aina kristallinkirkas valinta.. – Puoluevaltuusto ja sen jäsenet ovat tulleet tutuiksi jo kahdelta edelliseltä kaudelta, vaikka vaihtuvuuttakin on ollut. Paikallistasolta tie vei eteenpäin. Kun Ala-Nisulalta kysyy salaisuutta poliittisten kompromissien taustalla, vastaus tulee ohikulkevan lounasravintolan omistajan suusta. – Miedon Jussin kampanjassa olin aikanaan jo mukana. Vuoden 2017 vaaleissa äänisaalis kasvoi, ja kouraan lyötiin kaupunginhallituksen puheenjohtajan nuija. Lisäksi vedin Sotkamon puoluekokouksessa ohjelmavaliokuntaa. Puoluevaltuusto valitsi Ala-Nisulan varapuheenjohtajakseen joidenkin mielestä odotetusti, toisten mukaan jopa hieman yllättäen. Ja jos osoittautuu sanojensa mittaiseksi mieheksi, luottamusta tuppaa kertymään lisää. Se pidetään tuttuun tapaan huhtikuussa, käy vaaleissa sitten miten käy. Tilanne on täällä Pohjanmaalla sellainen, että kaikki paikat ovat vielä aidosti auki, ehdokas itse aprikoi. Samoin suhteet puoluejohtoon olivat kunnossa. – Ei päätöksenteko täällä Kurikassakaan aina niin helppoa ole ollut. – Luottamusta on annettu, ja sitä on yritetty myös kantaa. Neuvottelemalla on usein silti ratkaisuun päästy. – Teemme teollisuudelle muun muassa kaasukontteja ja mnenlaisia muitakin metallija hitsaustöitä. – Olemme muun puheenjohtajiston kanssa aloittaneet puhelinpalaverien merkeissä valmistelemaan jo seuraavaa kokousta. Keskusta on puolueena ollut aina kristallinkirkas valinta. – Rami on sellainen luottamusta herättävä ja helposti lähestyttävä persoona. Puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Rami Ala-Nisula on kehittynyt yhteistyön sillanrakentajaksi. Seuraavassa kokouksessa valitsivat sitten puheenjohtajaksi, mies nauraa
Se ei nojaudu suurhankkeisiin vaan pienimuotoiseen toimintaan, joka tuo pöhinää kasvukeskuksien ulkopuolelle. Kyse on markki noinnista. Ei hymyily sinänsä ole paha asia: mukava vaalitilaisuus kohottaa ihmisten äänestys intoa. TyövoiMapuLasTa kärsii erityisesti matkai luala, joka palkkaa kausityöntekijöitä muual ta Suomesta. Varsinkin Lappia tätä nykyä vaivaa työ voimapula, joka on seurausta suotuisasta talous kasvusta. Siitä taas seu raa pelivaraa muualle. Hymyi ly tai vitsailu valitettavasti synnyt tää mielikuvan, ettei ehdokas hallitse vaka via tosiasioita. Sen tehostamiseen kansanedus tajilla taas on konstinsa. 32 8.3.2019 Mielipiteet Kevään vaalien alkutahdit ovat osoittaneet vääjäämättä, että yhä useammin poliitikot kampanjoivat mielikuvilla tiedon asemesta. Ei keskusta mitään ole pettänyt. Suuntaus on vahingollinen. Lainsäätäjän keinoja edistää alueitten elinvoimaa ovat muun muassa palkkojen vero helpotukset, aloittelevan pienyrityksen tukeminen ja ammattiin valmistuneen nuo rison houkuttelu takaisin kotiseudulleen. Jos ei ole, on turha kansanedustaja. Esimerkiksi Sodankylässä kovin moni kai voksen työntekijä käy tekemässä pitkän ru peamansa Kevitsassa mutta palaa muualle vapaapäivinään. nähdäKseMMe ongelmien peittelyyn ja mie likuvien maalaamiseen ei yhdenkään eh dokkaan kannata ryhtyä. Lasse Näsi Maakuntaneuvos Sodankylä Markku Varis FT, KT Ylitornio Tiedosta potkua kampanjoihin Sh utt ers to ck Z Z Z Z Z . Emme ota kantaa kaivosten, rautateiden tai tuulivoiman puolesta, vaikka näemme ne keinona nostaa pitäjien ja maakuntien vau rautta. Äänestäjät ovat pettyneet kerta toi sensa jälkeen. Ne puolestaan tavallisesti ovat osoittautu neet pelkäksi sananhelinäksi heti vaalien jälkeen. Suurin ongelma mielikuvissa on, että ne jatkavat perinteistä vaalilupausten sarjaa. On mieletöntä ajaa hankkeita, jotka eivät saa paikallisen asukkaan tukea. Perheiden kannalta ei riitä, että sen yksi jäsen on töissä jossakin maakunnassa. MieLiKuviLLa kampanjointi on ymmärret tävää aikana, jolloin poliittisten päätösten vaihtoehdot ovat käyneet aiempaa vähäi simmiksi. Ne ovat viisauden alku. . On houkuttelevaa siirtää sivuun ikäviä puheenaiheita, esimer kiksi pienten pitäjien väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys. Myös Suomen Keskusta on saanut tuta gallup kyselyissä pettymyksen, joka on seu rannut edellisvaaleja. Hinta on ollut kova: syrjäseutujen ihmiset tuntevat itsensä hylätyiksi. Kun politiikan sisällöt ovat muuttuneet ikäviksi päätöksiksi, on helpompaa viljel lä iskulauseita ja hymyillä valloittavasti. Nimen omaan yritystoiminta kaipaa moni mutkaisen byrokratian purkamista. Terveydenhoidon ammatti laisten pestaamiseksi on olemassa helppo lääke: lisää palkkaa. Mielikuvaa ovat lisänneet julki tulleet laiminlyönnit vanhus tenhoidossa. Kausityöntekijät muuttuvat kokovuotisiksi sitä myöten, kun turistivir rat ottavat Lapin ympärivuotuiseksi loma kohteekseen. Vain tosiasiat kan tavat pitemmän päälle. Keskusta ei olekaan edus tanut kuuta nousevaa niin kuin vielä neljä vuotta sitten monet luulivat. Pettymyksestä väistämättä seuraa, etteivät kansalaiset enää ole kiinnostuneita politii kasta ja äänestämisestä, vaikka ne ovat toi mivan demokratian edellytyksiä. LappiLaisina äänestäjinä olemme kateellisi na lukeneet, miten Norja hoitaa aluepolitiik kaansa. Se on pi tänyt, minkä lupasikin: Suomen talous on saatu kuntoutettua kuitenkin. Nukkuva puolue on jo vuosia ollut Suomen suurin. .. Toki Norjalla on enemmän kruunu ja kuin Suomella euroja, mutta silti jotakin vuonojen maasta voi ottaa opiksi. Suun taviivojen tai strategiapaperien mu kaisesti kukin ehdokas kykenee ottamaan kantaa maakuntansa omiin asioihin. Keskustalla alkaa olla kiire puolueena ve tää suuntaviivat, miten se jatkossa hoitaa ko ko maan tasapuolisen kehittämisen. Nykyisessä masentuneessa tilanteessa keskustan ehdokkaiden on ilmeisen vai keaa tehdä vaalikampanjaa. Luonnon vetovoiman puolesta kesämat kailu ei ole mahdottomuus. On olemassa koulutuksen, van hustenhoidon tai teiden ylläpidon kaltaisia välttämättömiä asioita, jotka täytyy hoitaa eduskunnasta riippumatta. Myös puolisolle pitäisi löytyä työpaikka ja lapsille koulu ynnä harrastemahdollisuudet. Vaikka ehkä kuulostamme vanhanaikai silta, peräämme jotakin uudistettua alue politiikka
Hävittäjien ja korvettien hintalappu on pöyristyttävä. Ajatteleva nuorisomme on jo meitä edellä tässä asiassa. Kun seitsemän miljardia ihmistä hieman muuttaa tapojaan, syntyy kyllä tulosta. Toki vieläkin löytyy maita, jotka eivät myönnä tosiasioita tai etsivät tekosyitä on gelman sivuuttamiseen. Eivätkä Hornetrahat suinkaan hukkaan menneet. Vastaamatta jätetään, miksi Suomen lai vasto halutaan vielä lisäämään jännitet tä Itämeren alueella. Tuolloin Venäjän uskottiin muuttuneen de mokratiaksi. Vielä pöyristyttävämmäksi asian tekee tieto, että vain kahden SuperHornetin hin nalla Suomi pystyisi hankkimaan korkea kantamaiset ilmatorjuntaohjukset koko maan puolustamiseksi. Kun Suomessa pantiin sotaopit uusiksi ja ryhdyttiin näyttelemään ilmasodan suur valtaa, elettiin 1990luvun laskukautta. Onpa jopa Venäjällä väitetty, että uusi jää kausi on tulossa. Matti Ahonen Mäntsälän kunnallisjärjestön hallituksen jäsen Keski-Mäntsälän paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja Ikäihmisten neuvoston jäsen Mäntsälän liikenneturvallisuusryhmän jäsen Ilmasto ei odota. moni vanhempi on huolissaan lapsistaan ja lapsenlapsistaan, että minkälaisessa maail massa he joutuvat elämään. Mitäkö voimme tehdä. Jos hävittäjillä pystyttäisiin lyömään maa voimayksiköt, olisi USA peitonnut talibanit, liittokunta lyönyt Isisin ja Turkki kukista nut kurdikapinalliset aikoja sitten. Menettely tuo mieleen Pohjanmaan häjyt, jotka kiiruhtivat aina sinne, missä tapeltiin. Hiilinielua tullaan kasvattamaan run saasti esimerkiksi kestävällä metsänhoidolla sekä hyödyntämällä viljelystä poistetut pel lot, jotka sitovat aiempaa luultua enemmän itseensä ilmastolle haitallisia aineita. Onneksi keinoja löytyy laajalti eri sekto reilta. Kei noista puolueilla on erilaisia painotuksia. Sen rinnalla valtiovarainmi nisteriön virkamiesten sopeutuspaketti on näpertelyä. Jos Venäjä toimisi samalla kaavalla, jota se on noudattanut viimeksi aloittamissaan sodissa, nousisivat maavoimat ja ohjusilma torjunta hävittäjiä tärkeämmiksi. Maailman maat ovat vasta nyt alkaneet suhtautua vakavasti ilmaston lämpenemi seen. Väitteiden mukaan aurin gon aktiviteetti vähenee ja synnyttää uuden jääkauden. Hankittiin Hornetit. enSimmäiSeKSi pitäisi miettiä, millaiseen sotaan me joutuisimme yleiseurooppalai sessa kriisitilanteessa. me keskustassa olemme asettaneet selkeät tavoitteet: Suomi lopettaa kivihiilen energia käytön vuoteen 2029 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2045 mennessä. Sitä odotellessa on kuitenkin pysäytettävä ilmaston lämpeneminen tai ainakin pysäy tettävä se 1,5 asteeseen. Jos mit kään, niin nämä ovat Suomen arvoisia tekoja. Voitot vain ovat antaneet odottaa itseään. Ei myöskään saa unohtaa kehittyvää ja uusiu tuvaa puhdasta teknologiaa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ja demokratiathan eivät tunne tusti sodi toisiaan vastaan, ajateltiin. Näillä so tanäyttämöillä vahvemmalla osapuolella on sadoittain torjuntahävittäjiä. Vaikka kansa kärvisteli laman kou rissa, oli lohduttavaa ajatella, ettei valtion itsenäi syys ollut vaarassa. Nyt, kun demokratiasta luopunut Venäjä on omaksunut geopolitiikan ja asettanut ta voitteekseen entisen etupiirinsä palauttami sen, tulisi Suomessakin paneutua tosissaan maan puolustamiseen. Sen ylittäminen ei vaadi ilma armeijaa, vaan käy parhaiten panssari yhtymien avulla. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Minusta se velvoittaa meitä vanhempia muuttamaan omia asenteitamme nykyiseen elämänme noon. Sen myötä alkoi il man ja maapallon saastuminen. Yhden hävittäjän hinnalla varustettaisiin kokonainen jääkäri prikaati. Huoli on todella aiheellinen. Niillä ostettiin Yhdysvaltain ystävyys ja parannettiin sen kansan taloutta. Onneksi Suomessa ollaan päämäärästä ja osatavoitteista jokseenkin yksimielisiä. Jokainen meistä voi kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mu kaan muuttaa toimintatapojaan esimerkik si lajittelemalla jätteet paremmin, syömäl lä vähemmän punaista lihaa, edis tämällä kiertotaloutta, liikkumalla enemmän kävel len tai pyörällä, matkustamalla ratikalla tai junalla, siirtymällä vähäpäästöisempään autoon tai maalämmitteiseen kiinteistöön. Silloin oli turvallisuuden kannalta samantekevää, mihin maanpuolustuksen miljardit hukattiin. Nyt listaan on lisätty Itämeri, koska siellä on havaittu kansainvälisen jännityksen kasvua. Sanotaan, että sen aikaisista ja jälkeen tul leista sukupolvista on meidät tunnustettava aiheuttajiksi. Tuomo Hirvonen everstiluutnantti evp Turku Puolustusasioihin pitää paneutua kunnolla teolliSen vallankumouksen voidaan laskea alkaneen vuodesta 1850. Valtiojohto leikittelee kansakunnan koh talolla, kun se kopioi supervallan doktriinin pienen Suomen puolustusratkaisuksi. Eikö omien rannikko vesien puolustaminen riittäisi. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.3.2019 33 Suomi lopetti parikymmentä vuotta sitten maan puolustamisen ja ryhtyi puolustamaan ilmatilaa. KoKemuKSet aikamme sodista osoittavat, ettei lentokoneilla pystytä torjumaan maitse tulevaa hyökkäystä. Vakuuttelut itsenäisestä puolustuksesta eivät saisi perustua toiveajattelulle, että län si auttaisi. Onkohan meillä unohdettu, että Suomen maaraja mahdollista uhkaajaa vastaan on 1 300 kilometriä. Koti maista energiaa ja biotaloutta tullaan kehit tämään ja ottamaan käyttöön aktiivisesti
Puis ton perustaminen toteutui vuonna 2017 satavuotiaan Suomen kunniaksi. Parviainen on ollut vahvasti mu kana, kun valtakunnan tasolla on teh ty joukko hyviä päätöksiä ja ratkaisu ja koti Kuusamon, Koillismaan ja koko PohjoisSuomen hyväksi. Parviaisen ahkeruudesta kertovat vah va sitoutuminen eduskunta ja valiokun tatyöhön. Niinpä hallitus ryhtyi ensi töikseen keskus telemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, miten mahdollisimman monelle työntekijälle saataisiin työtä. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. Talouselämässä työntekijä on yhteiskunnal lisen ja kansallisen pääoman perusarvo. Sen jälkeen oli löydettävä uudel leen tasainen ravi, jotta päästäisiin kunnialla maaliin, tasapainoon. On pidettävä huolta koko maan elinvoimasta, ja ihmisten, tava roiden ja tiedon pitää liikkua sujuvas ti myös syrjäisimmillä seuduilla. Eduskunnan myöntämä 2,5 miljoo nan euron rahoitus on mahdollistanut mittavat investoinnit Suomussalmi– Kuusamo–Taivalkoskialueelle sijoit tuvassa puistossa. Tiesitkö, että näin on tehty juuri siksi, että voitaisiin auttaa heikoimmassa asemassa ole via kansalaisia. Juha Sipilän johtaman hallituksen oli ensin pysäytettävä laukka eli hallitsematon kustan nusten kasvu. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia. toimelias talouselämä on ensimmäinen asia, jonka pitää olla kunnossa, jotta muuta toimin taa voidaan edes ajatella. Helsingin Sanomien (HS 26.6.) tekemän selvityksen mukaan valiokun tatyöskentelyn poissaoloprosentti on Parviaisella vain 3,5 prosenttia, kun se on kansanedustajilla keskimäärin lähes viisinkertainen. nyt voidaan keskittyä korjaamaan tukea tar vitsevien aseman puutteita: saattamaan suuri soteuudistus käyntiin ja sosiaaliturvan uudis tus suunnitteille. Koko laajalle alueel le puisto tarjoaa uusia mahdollisuuksia matkailun toimijoille. Alueet erilaistuvat, mutta ne eivät saa eriarvoistua. Parviaisen työpanos oli mittava muun muassa Hossan kansallispuiston perus tamisen eri vaiheissa. Suomea kohtasi kymmenen vuotta sitten yh teiskuntatalouden hyökyaalto, kansainväli nen rahoituskriisi. Sen ymmärtämiseen meni edellisiltä hallituksilta kaksi vaalikautta. Se merkitsee yk sikkökustannusten pienenemistä, josta taas seuraa hyötyä muun muassa kuu samolaiselle vientiyritykselle Pölkky Oy:lle. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikkakuntasi. Vuosikymmeniä puhuttaneen Liika senvaarantien kunnostus nytkähti lo pultakin liikkeelle, kun hankkeeseen löytyi 4,8 miljoonan euron rahoitus edustajan sinnikkään työn tuloksena. 34 8.3.2019 Mielipiteet KesKustan kansanedustaja Ulla Par viai nen on osoittanut en simmäisellä kaudellaan eduskunnassa yhteistyö taitonsa, ahkeruutensa ja sinnikkyy tensä. Puiston perusta misesta paikallisten asukkaiden aloit teen eteenpäin viejänä Parviainen teki sitkeästi yhteistyötä eri tahojen kanssa hankkeen viemiseksi maaliin asti. Kun talouden korjausliikettä ryhdyttiin vih doin suunnittelemaan, oltiinkin jo kuilun reu nalla. Uusi eduskunta saa päätettäväkseen myös muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta toimet ja uuden teknologian hyödyntämisen ihmisyyttä kunnioittaen. Vaivalla synnytetty kilpailukykysopimus auttoi osaltaan Suomen takaisin toimeliaisuu den polulle. Kun tavoitteena on yhteiskunnallisten uu distusten tuloksena sosiaalisesti kestävä Suo mi, annetaan heidän jatkaa työtään, jotka ovat näyttönsä antaneet. Kulu valla vaalikaudella on PohjoisPohjan maalla ja Kainuussa tehty uutta pintaa yhteensä 1 283 tiekilometrille. Eduskunnan täysistun non poissaolotilastoissa Parviaisella on erittäin vähän poissaolomerkintöjä. Ravitermein kuvaten kustannukset oli vat täydessä laukassa kohti EU:n holhousta. Parviainen on ollut ajamassa myös Oulun sataman rahoitusta, joka mah dollistaa entistä isompien rahtilaivo jen pääsyn satamaan. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Allekirjoittaneiden mielestä on ensi arvoisen tärkeätä, että ahkera ja aikaan saava kansanedustaja Ulla Parviainen äänestetään tulevissa vaaleissa edus kuntaan jatkamaan hyvää työtä Kuusa mon ja koko maakunnan hyväksi. Rauni Nokela kauppatieteen maisteri Oulu Hallitus ei ole pettänyt köyhän asiaa. talouden asiantuntijat ovat viimein tunnus taneet, että hallitus on sekä pystynyt tasapai nottamaan valtion taloutta että hoitanut muut hommansa asiallisesti. Kuusamon Keskustanaisten puolesta Liisa Siikaluoma Anne Meriläinen Helena Palosaari Raija Haapakoski Ulla Koskenkorva Kaisa Oikarainen Anneli Partanen Elina Kemppainen Tuija Vanttaja Ulla Parviainen ahkeroinut eduskunnassa Kuusamon ja koko maakunnan hyväksi Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327
Nukuin eilen illasta ½ 6:sta alkaen. Loukko ja Hanhisalo, sekä edistysp. mennessä. Olen ollut kaiket päivät Vaasassa. Luulimme ensin että pohjoinen vaalipiiri olisi voitokkain. maaliskuuta: Koko viikko on kulunut yhtäjaksoisessa vaalilaskujen humussa. Sanottakoon mitä tahansa, mutta maalaisliittolaisten taistelu on ollut kielija hallitusmuotoja kansanvallan puollustusasiassa suurta kansallista taistelua ruotsalaisuutta, oikeistolaista byrokratiaa ja rahaylimystön valtaa vastaan, samalla Saksan ja Ympärysvaltain valtaa vastaan. Päivä kirjansa pariin hän ehtii vasta 8. tyytyvÄisyyteen onkin syytä. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 8.3.2019 35 Maalaisliitto kasvaa eduskunnan suurim maksi porvarilliseksi ryhmäksi maaliskuun eduskuntavaaleissa. ÄÄntenlaskenta vei sata vuotta niin paljon aikaa, että esimerkiksi Ilkka-lehti ei kyennyt kertomaan eduskunnan paikkajakoa 8.3. RKP saa 22 paikkaa ja kristillinen työväenliitto kaksi. alkio liittää Vaasan uutisen päiväkirjaansa 2. Nyt tunnen itseni hyvin levänneeksi. Oli valitettava asia, että Jalo Lahdensuo jäi pois. 1.3.–8.3.1919 Maalaisliitto kasvaa suureksi puolueeksi On omituista, ettei parjaus minua rasita. Edistyspuolue saa 26 edustajaa, joten tasavaltalainen keskusta saa uuteen eduskuntaan yhteensä 68 paikkaa. maaliskuuta. Se sai 3 mlliittolaista, ottaen paikan sosialisteilta ja kokoomukselta. Puolue onnistuu kokoamaan rivinsä hämmästyttävän nopeasti sisällissodan jälkeen ja saa 80 edustajaa. On sunnuntai, ja hän käyttää sen lepäämiseen vaalien rasituksista. Santeri Alkio seuraa ääntenlaskentaa koko viikon. Maalaisliiton voitto kaikissa Vaasanläänin vaalipiireissä on ollut suorastaan yllättävä. maaliskuuta 1919. Olen nukkunut! Miten väsynyt olinkaan. Torppa. Mutta se kääntyi siksi, että eteläinen astui eturintaan. Puolueiden sano malehdet tekevät vaalipropagandaa viimeiseen asti. Santeri alkio korostaa viimeisissä Ilkan kirjoituksissa maalaisliiton ja edistyspuolueen muodostaman poliittisen keskustan merkitystä vasemmiston ja monarkistisen oikeiston vastavoimana. Joka tapauksessa saatamme olla vaalituloksiin hyvin tyytyväisiä. Maalaisliitto saa 42 paikkaa ja nousee eduskunnan suurimmaksi porvarilliseksi ryhmäksi. Se tekee aivan saman vaikutuksen kuin koirain haukunta... maaliskuuta maalaisliiton ja sosiaalidemokraattien neuvotteluista, joissa etsitään yhteistä presidenttiehdokasta. Kävin syömässä ja jatkoin aamuun. Lehti julkaisi vain kuntakohtaisia tuloksia levikkialueeltaan ja puolueiden vaalipiirikohtaisia äänimääriä muualta maasta. Ja muutamalla kymmenellä äänellä. Kokoomus jää selvästi maalaisliiton taakse 28 edustajan voimin. Lehden mainitsemista presidenttiehdokkaista Tokoi ja Manner saivat kyllä hallinnollista kokemusta muun muassa punaisten johtajina sisällissodassa, mutta kumpikin pakeni sisällissodan loppuvaiheissa Venäjälle. Vaalivoittajiin kuuluu myös Väinö tannerin johtama SDP. maaliskuuta ja maanantaina 3. Ehdokkaina lehti mainitsee Santeri Alkion, oskari tokoin ja Kullervo mannerin. Puolue saa 42 kansan edustajaa, kuusitoista enemmän kuin vuoden 1917 vaaleissa. Tokoin ja Mannerin ansioksi Vaasa mainitsee suuremman hallinnollisen kokemuksen Alkioon verrattuna. Lehti kirjoittaa pikkuuutisessaan 1. Nykytermein Vaasan juttua voi pitää esimerkkinä valeuutisesta, jonka tarkoitus oli vahingoittaa Alkiota ja maalaisliittoa. eduskuntavaaleissa äänestetään lauantaina 1. Kokoomuksen Vaasa iskee Alkiota. Mutta jos nuo parjaajani aavistaisivat, kuinka vähä minä himoitsen valtaa, kuinka sydämestäni minä kaipaan rauhallista pienviljelijän elämää, kirjailija-elämää, rauhaa ja rakkauden elämää, kyllä varmaan rehellisemmät heistä kavahtaisivat rumia tekojaan.. Itäinen vaalipiiri saa kolme, hyvässä lykyssä, ja pohjoinen vain 2, s.o
Keskustaveteraanit. Hyvinvoivat perheet ovat koko Suomen rikkaus. Grillimakkara + mehutarjoilu la 13.4. klo 17–19, Raision Mylly, Olohuone. Keskustassa tapahtuu 36 8.3.2019 Me vesaiset olemme julkistaneet omat tavoitteemme eduskuntavaalien jälkeen kirjattavaan hallitusohjelmaan. Kulkuohje: Kirkkokahvilan ovesta sisään ja toiseen kerrokseen, kokoushuone sijaitsee rappuja vastapäätä. klo 18 Wehnäpaakarit Oy:n tiloissa, Somerontie 206, 30100 Forssa. Mäntsälän kj:n ja paikallisyhdistysten vuosikokouksia: Ohkolan py pe 8.3. klo 18 kunnantalolla (huone 1–2). Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Kj:n vuosikokous kaupungintalon valtuuustosalissa to 14.3. klo 18.30. Tarvitsemme varhaiskasvatukseen lisää laatua, pienten kouluun joustavia opinpolkuja, jokaisen lapsen harrastusmahdollisuuksien turvaamista sekä vanhemmuuden tukemista matalan kynnyksen palveluilla. Kahvitarjoilu. Kj:n kevätkokous su 10.3. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistysten sääntömuutosasia. Siemenpussien jako kävelykadulla la 30.3. Kj:n vuosikokous ke 13.3. Pekka Puska vierailee Turun ApilaKuppilassa ma 18.3. Kahvitarjoilu la 30.3. klo 18. Lohja. klo 12–14 K-Marketin edustalla, os. Ennen kokousta Uudenmaan keskustalaiset ke-edustajat vaalipaneelissa, paikalla myös kaupunginjohtaja Mika Sivula. Vaalipaneeli klo 18. klo 9–11 S-Marketin edustalla, os. klo 18.30 Ekosella (Latopellontie 3 C 8), kj:n vuosikokous su 17.3. Jokainen huolehtii omista välineistään ja hissilipuistaan sekä varsinaisista ruokailuistaan. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikille työnantajille tasapuolisesti. Ilmoittautumiset helsinki@vesaiset.fi tai 050 575 5236. Turun kulttuurikerho ry:n vuosikokous to 21.3. klo 11–13 Mäntsälän Citymarketin pihassa. Kj:n vuosikokous ti 26.3. Nykyinen järjestelmä vaatii sekä yksinkertaistamista että nykyaikaistamista. Aluksi ajankohtaiskeskustelu eduskuntavaaleista. Turku. Aluksi naisehdokkaiden paneeli. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Jotta tavoitteeseen päästään, tarvitsemme pitkäjänteistä lapsija perhepolitiikkaa niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Perhevapaajärjestelmän on vastattava erilaisten perheiden elämäntilanteeseen ja oltava tarpeeksi joustava erilaisten työaikojen mahdollistamiseksi. klo 10–12. Ilmoitathan tulostasi 22.3. Paikalla ke-ehdokas Rauno Kajander. Nykyinen järjestelmä vaatii yksinkertaistamista.. klo 17 (ilmoittautuminen klo 16). Hakkapeliitantie 5, 31300 Tammela. Tarjoamme hernekeittoa. klo 19 Asikkalassa Aurinkovuoren koululla. Vesaiset tarjoaa matkan ja retkieväät. Varsinais-Suomen Keskustanaiset. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 0440 622 266 tai Laurille lauri.palmunen@gmail.com, puh. Hämeenlinna. Lähtökohtana tulee olla lapsen tarpeet, kasvu, kehitys ja oppiminen. Vuosikokous pe 22.3. Johtokunta klo 18. klo 18 Salon ApilaKuppila (Helsingintie 2). Yhteinen kevätpäivä Lehmirannan lomakeskuksessa pe 29.3. Rairuohon siementen pussitus talkoot ke 27.3. Seuraavalla hallituskaudella on toteutettava kauan kaivattu perhevapaauudistus. Nytkis. Asikkala. Lähtö Mikonkadun laiturista kello 8.00 ja takaisin olemme noin kello 22. Palvelujärjestelmien on kyettävä kuulemaan lasten, nuorten ja perheiden ääntä ja tukemaan osallisuutta. Kaikkien puolueiden naisehdokkaat mukana. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke-ehdokkaita. klo 10–13 Vääksyn OP seinustalla. Tammela. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Mäntsälä. klo 19 Brusilassa (Sääksjärventie 731), Keskustanaisten py ke 17.4. Asikkala. puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke-ehdokkaita. vaalikadun avajaistilaisuudessa. Lasketteluretki Himokselle la 9.3. klo 18. Haluamme rakentaa Suomesta todellisen lapsija perheystävällisen maan. Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela. Osallistumismaksu 22€/ hlö, maksu paikan päällä. Mäntsälä. Tammela. Teltalla tavattavissa oman ehdokkaamme Jyrki Kososen lisäksi muita Uudenmaan ehdokkaita. Turku. klo 17 Pöytyän srk-talo (Turuntie 1161, 21880 Pöytyä). Himoksellahan on myös loistavat murtsikkaladut. Ohjelmassa mm. Olemme syvästi huolissamme syntyvyyden laskusta ja vanhemmuuden imun heikentymisestä. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. 040 418 1150. klo 18 Sälinkään kartanossa, Nummisten py ke 13.3. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Vieraina mm. Taivassalo. Keskustan teltta la 9.3. klo 18 Lauttasaaren seurakunnan kokoushuone 10:ssä, Myllykallionrinne 1B. Jatkossakin maan hallituksessa tulee istua perheasioista vastaava ministeri. Meneillään olevissa eduskuntavaaleissa tulee keskustella myös lapsija perheteemoista. Mirja Vehkaperä Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja Lapsimyönteiset vaalit Puheenvuoro Helsinki Lauttasaaren keskustaseuran vuosikokous ma 11.3. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Mukana ministeri Annika Saarikko. Keskustan Varsinais-Suomen piirin kevätkokous Salossa pe 29.3. Vaalitapahtuma kansainvälisenä naistenpäivänä pe 8.3. klo 18.30 Mäkipäällä (Pornaistentie 341), Sääkskylän py to 14.3. Sääntömääräiset asiat ja uudet säännöt. Paikalla myös ke-ehdokkaita! Turku. 0400 864 604. Lapsia ja perheitä koskevien toimenpiteiden on ylitettävä hallinnolliset rajat ja yhteistyöhön on kutsuttava laajasti lapsija perhejärjestöt, kunnat, valtion virastot, yritykset sekä työmarkkinajärjestöt. 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 18 Ohkolan Palotallilla, Pohjois-Mäntsälän, Sulkavan ja Sälinkään paikallisyhdistysten yhteinen kokous su 10.3. arpajaiset, ruokailu ja tanssia. klo 18, Mestarin katu 2. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Ehdotamme tulevaisuussopimusta, jossa päätöksenteon näkökulma ylettyy 10–15 vuoden päähän. Kalvolan py:n vuosi kokous Iittalan Shellin kokous tilassa to 14.3. Tervetuloa Keskustan kahviteltalle Salen pihalle la 9.3. klo 18.30 yhteisökahvila Olkkarissa, Vääksyntie 4. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Pöytyä. klo 11. Asikkala. mennessä Sirpalle puh. Päijät-Hämeen sote-ilta ti 19.3. Keskustan vaaliteltta la 9.3. Paikka Pukkilan seuratalo, Ruuhikoskentie 11, Vaskio, Salo. klo 13 Mestarinkadulla
Lempäälä. klo 18 Karstulan lukion/Laaksolan koulun auditoriossa. Vastaamassa mm. klo 16 piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa, 2. Heinälahden py:n vuosikokous Syväsaaressa pe 15.3. Tervehdykset ja keittolounas klo 12.30 alkaen ja juhlan päätteeksi kakkukahvit. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. klo 10 tori, Kannonkoski. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. p. To 28.3. Vp. Lopuksi yleisökysymyksiä, jotka kerätään lapuille etukäteen ja niistä valitaan esitettävät. Su 10.3 klo 12 Saarijärvi: Arvo ja Terttu Auvinen, Satosuontie 16. Suuret vaalitanssit to 21.3. klo 17. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutos. klo 11–14 Pikkuveskun puistossa Lahdessa. Padasjoki. klo 18.30 valtuustosalissa. Kj:n vuosikokous ke 10.4. 8.3.2019 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. La 6.4. Klo 14.15 Caffitella, Muurame. Su 10.3 klo 14.30 Uurainen: Kyynämöisten Kynkkälä, Multiantie 684. klo 18 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Ollaan yhteydessä. Pirkanmaan Keskustanaiset. al kaen klo 16. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Järj. klo 18 aloittaen kahvitarjoilulla Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2. Keskustan Mikkelin valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Pöyry avaamassa Mikkelin tulevaisuuden näkymää. klo 18 Ala-Hannulan tilalla, os. Klo 12 Viitakeskus, Viitasaari. Makkaratarjoilu. klo 10–14 Eetunaukio, Porin kävelykatu. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. La 23.3. Mitä tärkeitä asioita seuraavalla eduskunnalla on edessä. klo 18 Perhepoliittinen ilta Karstulan lukio. Kinnalantie 71. Vuosikokousasiat. klo 16 Seurojentalo Honkalinnassa (Parkkilantie 120 B, Majavesi). Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Kokemäki. Klo 11 Koski-Baari, Saakoski. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustan teltta la 9.3. Luvian vaalitori to 4.4. klo 10–13 S-Marketilla. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 0405116787 antti.varis@keskusta.fi Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Pj Juha Sipilä vierailee n. Kiikan Keskustanaiset. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Vehkalahtitalolla (Ruissalontie 8, Hamina) Vehkalahti-salissa. Johtokunta klo 17.30. Piirin vuosikokous ke 24.4. Kaasmarkun koulun vaali-iltamat ke 20.3 klo 18, kahvi klo 17.30. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Mitä tavoitteita on Keskustalla. Suur-Miehikkälän py:n vuosikokous su 17.3. 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. klo 18 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2). Kahvit ja ilmoittautuminen 17.30, kokous 18.30. Sääntömääräiset asiat. Piirin vuosikokous pe 29.3. Rauma/Lappi. klo 18 kirjastotalo Metson Kanervassa. Eurajoen vaalitori la 6.4. klo 19 Lapin Osuuspankin kerhohuoneella (Meijeritie 2) tavattavissa Keskustan ehdokkaat Vesa Jalonen Eurajoelta, Eeva Kalli Eurasta ja Jyrki Soukainen Raumalta. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.3. maki-valkkila@keskusta.fi. klo 14 Alkio-opistolle Korpilahdelle, os. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@ gmail.com. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Eurajoki. Padasjoki. Kiikka. Lahden kj. Klo 11.15–12 Enonkoski, Salen piha, Säästötie 2. Kahvitarjoilu klo 18. Keskustan Keski-Suomen piirillä on ilo kutsua Teidät 100-vuotisjuhlaamme la 23.3. Järj. Ennen kokousta kahvit. klo 12–13.30 panelistina OAJ:n koulutusja kasvatusaiheisessa vaalitapahtumassa Kauppakeskus Puuvillassa. Mukana vpj Hannakaisa Heikkinen. Kahvi klo 16, tarjolla on myös gluteenitonta kahvileipää ja arpajaiset. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Kahvitarjoilu klo 18. klo 10–14 Satakunnan Kansan vaalitilaisuudessa Kauppakeskus Puuvillassa. klo 13.30– 15.30 Harjumaan riistamajalla, Mikkelissä. klo 18 kahvila Sun Saimaassa, Porrassalmenkatu 25. Päävoittona viikko Kivijärvellä, lisäksi muita voittoja. Mikkelin kaupungin py:n vuosikokous ti 19.3. klo 18 Orimattilan keskustassa, B&B Neulomotie. Klo 12.30–13.30 Savonlinnan Prisman piha, Nojanmaantie 15. klo 17 Helmi Säästö pankin Padasjoen konttorin kokoustiloissa. Su. 040 721 0636. Keskustanaisten Kouvolan yhdistyksen vuosikokous ti 19.3. Lahti. La 9.3. klo 10 Uurainen. Äänekoski. Anne Kalmarin kaurahiutaleiden pussitustalkoot. Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät ja ideoidaan yhdessä kevään vaalikampanjoita kahvikupposen äärellä. Klo 12 Jyväskylän kävelykatu. Järj. Keskustan Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaiden yhteisesiintyminen la 16.3., EU-vaaliehdokkaat ovat myös tervetulleita: Klo 9–10 Heinävesi, tori. Kj:n vuosikokous su 10.3. Paikallisyhdistysten vuosikokoukset klo 16.30 alkaen. Karstula. klo 16–17. Arpajaiset. Vuosikokousasiat ja sääntöuudistus. Keskustellaan Anders Blomin Veljeskunnasta, joka kertoo kaiken lobbauksesta Suomessa. Avoinna sopimuksen mukaan. Perhepoliittinen ilta pe 8.3. klo 18 seurantalon takkatuvassa. klo 10–13 Vääksyssä K-kaupan edessä. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. klo 14–17. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään uusien sääntöjen hyväksymisestä. Mukana Pertti Hakanen. Mikkelin raviradan vaali raveissa keskustan teltta su 17.3. klo 9–15 Nikke Areenalla Orimattilassa. Kymen Paviljongilla (Helsingintie 408). klo 13.30 Keskustan toimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Mikkelin torilla maalismarkkinoilla Keskustan teltta ke 13.3. Keihärinkosken py:n vuosikokous su 10.3. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. klo 17 Keihärinkosken py:n vuosikokous ja keskustelutilaisuus, Viitasaari. Kärkölä. Su 10.3. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten Lapin yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous to 14.3. Klo 14.30– 15.30 Punkaharjun S-marketin piha, Kauppatie 10. klo 14, os. Ma 11.3 klo 13 Jyväskylä: Tuomas Mäkinen, Salmelantie 163. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Ma 11.3. Keskustanaisten Etelä-Savon piirin vuosikokous su 31.3 klo 17 Sataman Herkku, os. Ma 11.3. klo 17 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737b). fi. klo 9–11 Kankaan pään torilla. Pirkanmaan Keskustanaiset. Ke Aila Paloniemi tavattavissa: La 2.3. Vuosikokousasiat ja sääntöuudistus. klo 18 ohjelmalliset vaali-iltamat seuratalolla, Pitäjäntie 9. Lisäksi ke-ehdokkaiden esittelyä ja arpajaiset. Kaikki keja EU-vaaliehdokkaat ovat tervetulleita esittäytymään. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Ke-ehdokas Aila Haikkonen mukana tapahtumissa: La 9.3. Heppoja ja heinäpaaleja -kaupunkitapahtuma su 24.3. Ensimmäinen käsittely. Vaalikahvitus la 30.3. Tähtiniementie 26. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Kokemäki. Tuukkalan py:n ja Tuukkalan keskustanaisten vuosikokous su 10.3 klo 18 Tuukkalan koululla. Sääntömääräinen vuosikokous piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ti 12.3. Viitasaari. Etelä-Savo Etelä-Savon piirin vuosikokous su 17.3. klo 17 Pirjo ja Sampo Siiskosella, Heinälahdentie 4. klo 18.30 Petäjävesi: Mikko ja Marja Tiirola, Kaupintie 8. Ke-ehdokas Jukka Mölsä tavattavissa tupailloissa: Pe. Itä-Savo Itä-Savon piirin vuosikokous ke 3.4. Muurame. Heinälahden, Parkkilan ja Anttolan py:t kutsuvat Keskustan eduskuntavaalitilaisuuteen su 24.3. Porin kj:n tapahtumat, joihin kaikki ehdokkaat (myös EU-ehdokkaat) tervetulleita: La 30.3. klo 14–17. 040 556 7262, kristiina. Kahvitarjoilu klo 17.30, kokous klo 18. Pohjanmaantie 634. Miehikkälä. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Sääntömääräiset asiat. 8.3. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Keskustan teltta la 23.3. Isäntänä neljännen polven keskustalainen Mikko Kärki. Perinteinen tupailta to 14.3. klo 18 Jyväskylä: Tuulia Kuntsi, Lilja 2. Paneelin pj:na Satu Koskinen. Karstulan kj. Kj:n sääntömääräinen vuosikokous Willen olohuone ja keittiö -kokoustiloissa ke 6.4. Su 10.3. klo 18 Muurame: Rosanna Poikola, Saukkolahdentie 71. Päijät-Hämeen Keskustanaiset. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Käsitellään sääntömuutos. Äänekoskentie 31, Äänekoski. klo 17–19. Ke Martti Taljan kahvikonsertti pe 8.3. fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Haminan kj sekä Kymenlaakson piiri. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ke 13.3. klo 10–13 K-Supermarketilla. Keskustanaisten hyvinvointi-ilta pe 22.3. klo 19 Lahden NNKY:n tiloissa, Vapaudenkatu 8. Tanssin tahdit takaa Jouni Keronen. 045–327 4845. Eurajoki. Kokemäki. klo 10 S-marketin edustalla. Py:n vuosikokous 27.3. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. klo 13 Karvian keskustan vaalitilaisuudessa Nuorisoseurantalo Sampolassa. klo 18.30 Mäntyharjun kunnan valtuustosalissa, Koulutie 8. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta. Ulvila. Tarjoilua. klo 17.30 Siikaisten Eteläpäässä, Eteläpääntie 2. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. klo 18, Säijärventie 251. Hirvensalmentie 22, Hirvensalmi. Kouvola. Aluksi keskustelutilaisuus liittyen perusturvaan, paikalla ke-ehdokkaita, mm. Orimattila. Tupailta to 14.3. Lahti. Su 10.3. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. klo 9 Neste, Jämsänkoski. klo 12–14 Järvelän aurinkotorilla puolueiden yhteisessä vaalitapahtumassa. klo 10–14 Eetunaukio, Porin kävelykatu. Hernesoppatarjoilu. Klo 12.30 Satamakapteeni, Korpilahti. Hirvensalmen kj:n vuosikokous pe 26.4. Klo 17– 18 ehdokkailla mahdollisuus jakaa materiaalia ja keskustella järjestöväen kanssa. Kouvola. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Poneja, makkaraa, kahvia, pullaa, mehua. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Vaalikahvitus la 13.4. Rauma/Lappi. Keskustakahvit la 23.3. Maa, Metsä ja Me -maalaismarkkinat sekä vaalipaneeli la 16.3. kello 19 Kahvila-Ravintola Leikarissa (Haminantie 261, Kotka). Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Elina Suoranta p. Pe 8.3. Vuosikokous ja vaalipalaveri ti 26.3. Asikkala. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Rauma/Lappi. klo 10–14 Eetunaukio, Porin kävelykatu. 10.3.mennessä: keski-suomi@keskusta.fi tai p. Huomaa muuttunut päivämäärä! Harjumaa-Vanhamäen py:n vaalitilaisuus su 31.3. Lukupiiri on osa Lukemisen unelmavuotta Mikkelissä. klo 18 NNKY:n tilassa, Vapaudenkatu 8. Panelisteina ehdokkaat Hassinen, Huhtanen, Suni ja Tuominen. Vuosi kokousasioiden lisäksi sääntömuutos. Ohjelmassa kahvia, Aila Paloniemen alustus, paneelikeskustelu, johon kaikilta ke-ehdokkailta 3 minuutin alkupuheenvuoro. Naisjärjestöjen Pirkanmaan aluetoimikunnan järjestämä vaalipaneeli Lielahden kirjastolla Tuikesalissa pe 8.3. Vapaa pääsy, maksullinen narikka, vapaaehtoinen kahviraha. Petri Honkonen, Eino Nissinen ja Aila Paloniemi. 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. Ministeri Jari Lepän puheenvuoro klo 17. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Muistamiset Keskustan Keski-Suomen piirin tilille (POP): FI19 4762 0010 0344 60. Hirvensalmella pe 8.3. Hirvensalmen Lounaisen py:n vuosikokous ti 12.3 klo 14 Monikkalan Hirvimäellä, Monikkalantien ja Huruslammentien risteys. Vapaaehtoinen kahvimaksu + arpajaiset kulujen kattamiseksi. ehdokas Jarkko Lahtinen Lempäälästä ja Marjo MäkinenAakula Orivedeltä. To 14.3. Hernesoppatarjoilu.. 10.3. klo 18 Lahden mieskuoron juhlasalissa, Hämeenkatu 21, sisäpiha. Lahti. klo 9–17 ja to 14.3. klo 10–15. klo 18 Kirsti Koivistolla, os. La 13.4. Tervetuloa mukaan tekemään ja juttelemaan! Pe 8.3. Orimattila. Lapin py:n vuosikokous to 14.3. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. klo 18 Huhtasella, Porolantie 35, Kokemäki. HM Jouni Koskela alustaa aiheesta ”Kansakoulunopettajat kylien kehittäjinä – esimerkkinä Hämeenkyrön Kaipio”. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. kerros). Keskustaväen tupailta pe 29.3. Käsitellään yhdistyksen lakkauttamista ja toiminnan yhdistämistä Keskustan Lapin paikallisyhdistykseen
klo 9–20. Kärsämäki. Sääntöuudistus ja muut vuosikokousasiat. klo 13.30–15 Vaalibussi Antti Ranta kangas. Oulainen. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Riikka Moilanen, Susanna Kisner ja Lauri Nikula. Tupailta 19.3. Näljängäntie 1966, 93390 Puhoskylä. Ei ilmoittautumisia, maksuton. Kahvia ja makkaraa. Kempele. Sotkamo. Paikalla ke Juha Pylväs klo 10–11 ja keehdokas Marjut Lehtonen. klo 11–14. Sääntömääräiset asiat sekä valtuuskuntaja liittokokousedustajien valinta. Vaalipaneeli ma 25.3. Paikalla mm.Pekka Aittakumpu Ii. Paikalla ke-ehdokas Vesa Riekki. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Päiväkahvit to 21.3. klo 18 valtuustosali. Keskustan vaalihulinat la 9.3 klo 10–14 Kirppis Ruususen pihalla. Savonlinnan torilla kevätmarkkinoilla keskustan teltta ke 20.3. Kahvia ja arvontaa. Kärsämäki. Hinta sis. Ylivieska. Avoinna klo 9–15. Kärsämäki. Tervolassa su 10.3. klo 17 Osuuspankin kokoustilat, Hälväntie 2 Kerimäki. Kahvitarjoilu. Mukana myös MEP-ehdokas Petra Schultze Steinen. Paavolantie 59, Lapua, Tiistenjoki. Tyrnävä. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja keehdokkaita. Tarjolla keittolounas. Kaukovainion py:n vuosikokous 13.3. klo 17.30–20.30 Köykkyrin hiihtokeskuksessa, Pyrinnöntie. Kahvitarjoilu 18.30. Vuosikokousasioiden lisäksi päätetään sääntömuutoksesta. klo 9–14. klo 16 Kauppakatu 32, entinen Leppäkerttu. 2.4. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Lauri Nikula ja Vesa Riekki. Tiistenjoen NS:llä alk. Paikalla ke-ehdokas Vesa Riekki. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja ilmoittautumisesta www.vesaiset.fi.. Siikalatva/Kestilä. Tutustumme kuumien rytmien taustoihin sambakoulu Samba Tropicalin ohjauksessa (Varastotie 11, Sjk). Muhos. klo 9–13 vetäjänä Eero Eronen. Mukana ke Hanna Kosonen. Keskusliiton sääntöjen 18 §:n mukaiset asiat. Järj. Muhoksen kj. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. klo 10 Kahvila Katiska, Ouluntie 9. Oulu/Haukipudas. Oulu. klo 10–14 markkinoilla. Paikall keehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Vesa Riekki. klo 18.30 Koko Suomi – monet mahdollisuudet. 044 312 2982. klo 10–12. Ke-ehdokkaat Riikka Moilanen, Marjut Lehtonen, Pekka Aittakumpu ja Susanna Kisner. Kahvitarjoilu! Itä-Savon Vesaiset järjestää riemukkaan päiväretken Vesileppikseen la 16.3. klo 18.30 Pietolansaaressa Seija ja Esko Mielikäisellä. klo 18 Lapuan Seurakuntaopistolla (Siiriläntie 11–13, Lapua). Paikalla ke-ehdokaat Pekka Aittakumpu ja Lauri Nikula. www.fb.com/ perapohjola. Tupailta ma 18.3. Kahvitarjoilu. klo 9–13 vetäjinä Antti Eklöf ja Olli Lappalainen. www.keskusta.fi/ perapohjola. klo 18 Kemijärvi, Naisten iltamat, Kulttuurikeskuksen kahvio. Keskustassa tapahtuu 38 8.3.2019 Pj Juha Sipilä kierroksella ehdokkaiden kanssa Itä-Savossa su 17.3. Johtokunta klo 18.00. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Vesa Riekki. Haukiputaan Jokikylän py täyttää tänä vuonna, tarkistuslaskennan jälkeen, 80 vuotta. Vaalitupa ke 20.3. – la 13.4. Johtokunta klo 18.15. Siikajoki. klo 13, paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Lauri Nikula sekä ke Marisanna Jarva Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Nivala. Järj. Vaasan vaalipiirin naisehdokkaiden keskustelutilaisuus ke 20.3. klo 9–13 vetäjänä Jari Rautiainen. Kahvitarjoilu klo 18. klo 18.30 Keskustan piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). klo 19 Gananderin koulu, Sandelsintie 4. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Vesa Riekki. 050 520 6042/Anne. klo 16 Sinikan lounaspalvelupaikalla, Ståhlberginkatu 1. Vaalitupa to 21.3. 044 369 9603. Jouhenniemen py:n vuosi kokous ke 20.3. Riistakatu 15 Iisalmi. Aikataulu: 8.00 SLN linja-autoasema, 8.30 Kerimäki, 9.00 Savonranta/SALEn piha, 10.30 Vesileppis. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 12 eduskuntavaalitapahtuma, jossa tentataan ehdokkaita. Kahvitarjoilu 6.4. Tupailtapäivä 19.3. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Muhos. kello 18 Osuuspankin kokoustilat, Hälväntie 2, Kerimäki. klo 13. Kahvitarjoilu klo 18.30. matkat, lounaan ja pääsyliput sekä lapsille liukurit! Aikuiset 50 €/hlö, lapset 4–12 vuotta 30€/ hlö. Tupailta pe 8.3. Tupailta 11.3. Tarjolla kahvia ja mehua, koko perheen tapahtuma. Ruukin py:n vuosikokous ke 13.3. Päivän aikana tutustumme syvällä maan uumenissa olevaan taianomaiseen luolaan, jossa on Muumi-jääveistosnäyttely. – pe 5.4. klo 19 Tapani Yrjänällä (Tuomiojajantie 247). Iin lumivalkeat, Rantakestilä 16.3. Kuortane/Mäyry. Vesaiset Vesaisten valtuuskunnan vuosikokous la 23.3. Mukana puoluetoimistolta järjestöpäällikkö Pekka Reponen kertomassa järjestötyöstä ja motivoimassa yhdistystoimijoita vaikuttavampaan järjestö työhön! Savonlinnan kj:n vuosikokous ti 23.4 klo 18.30 Hotelli Punkaharjussa. Jokainen pääsee myös etsimään sisäisen karnevaalitanssijansa lattarirytmien innoittamana. Sääntöuudistus ja uusien sääntöjen käyttöön otto. Mäntyrannan koululla alkaen klo 18 kahvilla. klo 13–15 Irja Kestilällä (Kestiläntanhua 31, Yppäri). Muhos. Yleisötilaisuus, tarjoilua. Pudasjärvi. 30.3. klo 18.30 Ylisukupolvisuus voima varana. Pudasjärvi. Kahvitarjoilu. klo 9–17 vetäjänä Olli Pekka Nykänen. Tupailta ti 19.3. klo 12–14 Arina S-kaupan piha. Vaalitilaisuus 12.3. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Tottinkatu 15. Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia. Nivala. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Mukana ehdokkaita! Savonlinnan py:n vuosikokous piiritoimistolla to 21.3. klo 14 Oulaisten torilla. Kahvia ja arvontaa. Vaalitilaisuus to 21.3. Kahvitarjoilu. Mukavaa ohjelmaa! Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. klo 12 Koskinivalla, Pasontie 190, Rantsila. Puhoskylän py:n vuosikokous la 30.3. Paikalla ke-ehdokaat Pekka Aittakumpu ja Lauri Nikula sekä ke Marisanna Jarva. Vaalitilaisuus to 21.3. Rantasalmen kj:n eduskuntavaalitapahtumatorilla S-marketin vieressä: 16.3. Oulu. Lapua. Vaalitilaisuus 12.3. Pullakahvitarjoilu. Muhos. Järj. klo 18.30 Hyryllä Jaakko Höyhtyällä (Hyryntie 27). klo 11 Erkki Hyttisellä, os. Sääntömääräiset asiat. Paikalla ke Antti Rantakangas, MEP Mirja Vehka perä ja ke-ehdokkaat Vesa Riekki, Susanna Kisner ja Pekka Aittakumpu. klo 9–16 ja to 21.3. Johtokunta klo 18. Vaalitilaisuus ke 20.3. Kahvitarjoilu. Lisätiedot jaana.kytta@vesaiset.fi sekä netistä/fb:sta. Marjut Lehtosen vaali startti 9.3. puro@keskusta.fi. klo 18, os. klo 11. muuttunut paikka!). Paikalla myös ke-ehdokkaita. Keskustan keehdokkaiden vaalipaneeli Mäyryn Nesteellä su 17.3. klo 14–16 Café Hostel Koti, Lapin naisten vaalistartissa. Tilaisuuden jälkeen Mäyryn paikallisyhdistyksen vuosikokous. Vaalitilaisuus Haukiputaan lukiolla 19.3. Mirja Vehkaperä. Muhos. klo 11–12 ABC Savonlinna, Suuri Savontie 1. klo 15 Pelkosenniemi, huoltoasema Seo. EU-tapahtuma 17.3. Kylmälänkylän py. Tupailta la 16.3. La 9.3. Kahvitarjoilu. klo 18.30 Saviselän monitoimihallilla, Jylhänperäntie 20. Kahvitarjoilu. Ke Katri Kulmuni mukana tapah tu missa: Torniossa la 9.3. klo 17 Sauli Toppilalla (Toppilantie 61). Naistenpäivän iltamat 8.3. klo 10–13 Citymarketin pihalla. Tupailta ke 20.3. klo 14 Katajalaakson seurakuntakodilla (Katajalaaksonkatu 6, Seinäjoki). Paikalla keehdokas Vesa Riekki. S-marketin edessä ke 20.3. Kerimäen Keskustanaisten vuosikokous ke 27.3. Haapajärvi. Os. Mukana 7 eri puolueen ke-ehdokkaita. Lappi Piiri. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. E-P:n Vesaisten vuosikokous la 9.3. Vaali tupa (Kalliontie 18) avoinna seuraavasti: ti 2.4. klo 18.30, poliittinen katsaus. Tupailta pe 15.3. Paikalla ke-ehdokaat Pekka Aittakumpu ja Jussi Ylitalo Utajärvi. Oulu. Kahvitarjoilu! Kiviapajan py:n vuosikokous ti 26.3. Ke 10.4. Mukana ke:t Antti Rantakangas ja Hanna-Leena Mattila. Ii/Oijärvi. Vaalitupa Kauppakatu ke 20.3. Paikalla -ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Lauri Nikula sekä ke Marisanna Jarva. klo 18 Aleksinkulma, Aleksinterinkatu 9. Ulkoilutapahtuma Pyssymäellä 6.4. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. klo 18.30 Turvallisuus muutosten paineessa. Siikalatva/Pulkkila. Pe 8.3. Mukana mm. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. klo 19 Kari Karppisella, Törmäkartano 1. Muhoskylän py. klo 19 Sauli Parviaisella (Käärmeläntie 52). Klo 13.30–14.45 Vekaransalmen siltatyömaa, Sulkava. Länsituuli 1, 90830 Haukipudas (huom. Paikalla ke-ehdokaat Pekka Aittakumpu ja Mikko Kinnunen. klo 12. Mukana ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen ja Hanna-Leena Mattila. klo 19 Paakarin Pysäkillä, Teollisuustie 1. Vaalituvan teemaillat: Ke 3.4. Tarjolla hernekeittoa soppatykistä ja ruisleipä 100:lle ehtivälle! Mukana myös ke:t Antti Rantakangas ja Juha Pylväs. Enonkosken kirkonkylän py:n vuosikokous to 14.3. Kj:n vaalitilaisuus la 23.3. Ehdokasilta ma 25.3. Paikkana Haukiputaan lukio, os. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. klo 13 tapahtuman aiheella ”Keskusta eilen, tänään ja Euroopassa”. Suomussalmi. Rovaniemellä su 10.3. Tupailta su 10.3. Ilmoittautumiset ja lisätietoa anne.herttuainen(at)keskusta.fi tai puh. Kuusamo. Oulainen. klo 18 Kemijärvellä Kulttuuritalon kahviossa. Sievi. Tiistenjoen jo legendaarinen eduskuntavaalipaneeli 17.3. Mukana MEP-ehdokkaat Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen. Kokouksen yhteydessä käydään Taitoniekan piiri kisa, johon osallistutaan 2–3 hengen joukkueina ikäsarjoissa (2010–2012, 2007–2009, 2004– 2006) ja perhesarjassa. Maalaiskartano Pihkalassa 31.3. Siikalatva/Rantsila. Arvontaa. Pyhäjoki. Vaalitilaisuus ke 20.3. Ke Antti Rantakangas ja ehdokas Jussi Ylitalo. Muhoksen kj. Ylivieska. klo 18.30 Kotimaista ruokaa! Pe 5.4. Taivalkoski. 16.00 paluumatkalle, 17.30 Savonranta, 18.00 Kerimäki, 18.30 Savonlinna. Muhos. Puolanka. klo 15.30–18 Pietan-Puoti. Itälahdenkatu 22 B. Vaalitilaisuus pe 8.3. Oulapalan tila). klo 18.30 Vaalituvalla Keskuskatu 2 (ns. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Lauri Nikula sekä ke Marisanna Jarva. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Ma 8.4. Pekka Aittakummun järjestämä koko perheen ulkoilmapatapahtuma 16.3. Tarkemmat tiedot jaana.kytta@vesaiset.fi tai netistä/fb:sta. klo 11 Salla, S-Erätulen piha-alue Kemijärvi. klo 11–14 ja su 14.4. Kyläilta ke 3.4. Paikalla ke-ehdokas Vesa Riekki. Makkaratarjoilu la 16.3. Järj. Kainuu Kajaani. klo 17.30 kahvi ja klo 18 varsinainen paneeli. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutos. Paikalla ke:t Juha Pylväs ja Antti Rantakangas. Pe 8.3. Vesaisten LIIKU-tapaaminen la 9.3. Siikajoki. klo 18 Maaseutuopiston päärakennuksessa. klo 19 Vilho Räihällä, Jäntintie 13. klo 19–21 Anna-Elina ja Jaakko Myllyniemellä, os. klo 13 ravintola Lorun kabinetissa Helsingissä, os. Sen johdosta järjestämme la 16.3. klo 19 Raili ja Jari Haapasalolla Kylmälänkyläntie 2225. klo 18 Sievin kunnan valtuustosalissa (Haikolantie 16). Paikalla HannaLeena Mattila. klo 15 Jalavan pirtti. Juontaa Jussi Lähde. Konttilantie 15B Muhos. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. Juhlapuhujina ke, tri Seppo Kääriäi nen ja MEP Mirja Vehkaperä. Tupailta 27.3. Oulu/Kiiminki. Vaalituvan avajaiset 1.4. Asialistalla myös uusien sääntöjen käyttöönotto. Tapahtumassa puhumassa myös ministeri Annika Saarikko. Kahvitarjoilu la 30.3 klo 11–13 Päiväkeskus Töllintie. sekä su 7.4. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen vierailee Itä-Lapissa: Pe 8.3. Juha Pylväs paikalla klo 10–11. Paikalla keehdokas Eija-Riitta Niinikoski. klo 19 Särkisen maja, Nurmestie 13. Siikajoki. Vaalitilaisuus pe 22.3. klo 17– 19 Katrin vaalistartti Tervolan Nuorisoseuralla, kahvit makean kera ja musiikkia Gramofiini veljekset. klo 19 kirjastolla. klo 9–10.30. Ulkoilmatapahtuma 16.3. klo 12 Savukoski, huoltoasema Seo Korvatunturi. Näyttelyn jälkeen nautimme lounaan noutopöydästä, ja sitten vietämme parituntisen pulahtamalla lämpimiin vesiin kylpylässä. klo 19 valtuustosali, Vaalantie 14. Vaalitilaisuus 13.3. Siikalatva. Muhos. klo 11 Maxinharjun majalla. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Eija-Riitta Niinikoski sekä ke Tapani Tölli. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteys tiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. klo 17 Hyvinvointitalo Kyöstin korvike, Kirkkotie 32, paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Ii/Kuivaniemi. 13.4. Vaala. klo 11–14 Laaksojen Raudan pihassa
klo 9.30 Savonranta, Sale: ek-ryhmän vpj Hanna Kosonen, makkara tarjoilu klo 11 Kerimäki, K-market Sairanen: Hanna Kosonen, makkaratarjoilu klo 12.30 Punkaharju, K-Market Kruunu: Hanna Kosonen, makkara tarjoilu Karjala Perjantai 8.3. klo 18 Naantali, Naantalin kylpylä: ke Olavi Ala-Nissilä ja eduskuntaavustaja, euro vaali ehdokas Anna Sirkiä Sunnuntai 10.3. klo 18 Karstula, lukio: ke Aila Palo niemi klo 18 Muurame, talkoot Rosanna Poikolalla (Saukkolahdentie 717): ke Anne Kalmari Sunnuntai 10.3. klo 11 Kolari, Sale: Markus Lohi klo 11 Sodankylä, Luosto, Poro Cup: Eeva-Maria Maijala klo 13 Kolari, kunnantalon valtuustosali: Markus Lohi klo 14 Rovaniemi, Café Hostel Koti: puolueen vpj Katri Kulmuni ja ke Eeva-Maria Maijala klo 16 Muonio, Kyläpirtti: Markus Lohi klo 17 Rovaniemi, Songan kylätalo: Eeva-Maria Maijala Maanantai 11.3. klo 15.30 Kuusamo, kaupungintalon valtuustosali: puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ja ke Ulla Parviainen Sunnuntai 10.3. klo 12 Lieksa, Viekijärvi, tupailta Kari Heikuralla (Martinkoski 28): kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen, ke:t Hannu Hoskonen ja ke Eero Reijonen klo 15 Lieksa, Herranniemi (Vuonislahdentie 185): Anu Vehviläinen, Hannu Hoskonen ja Eero Reijonen klo 18 Lieksa, Koli, Seurojentalo: Anu Vehviläinen, Hannu Hoskonen ja Eero Reijonen PoHjoIS-PoHjanmaa Perjantai 8.3. klo 12 Koski TL, SEO: Olavi Ala-Nissilä klo 12 Salo, ApilaKuppila (Helsingintie 2): Esko Kiviranta klo 13.30 Salo, Kuusjoki, Pizzeria Sedir: Olavi Ala-Nissilä klo 15 Alastaro, Sale: Olavi Ala-Nissilä klo 15 Loimaa, Prisma: Esko Kiviranta ja klo 16.30 Olavi Ala-Nissilä klo 17 Alastaro, Sale: Esko Kiviranta Maanantai 11.3. klo 18 Ruukki, kahvila Ruukin Teekoo: ke Juha Pylväs klo 18.30 Pyhäjoki, Pauhasali, MTK:n vaalitentti: ke Hanna-Leena Mattila ja ke Antti Rantakangas Lauantai 9.3. klo 11 Eurajoki, K-Supermarket Eura joen portti: puolueen pj Juha Sipilä, ke Kauko Juhan talo ja ke Timo Kalli klo 12.45 Pori, Puuvillan kauppakeskus: Juha Sipilä, Kauko Juhantalo ja Timo Kalli Klo 14 Pomarkku, Sale: Juha Sipilä, Kauko Juhan talo ja Timo Kalli klo 15 Kankaanpää, tori: Juha Sipilä, Kauko Juhantalo ja Timo Kalli klo 16 Karvia, Sampolan nuorisoseurantalo: Juha Sipilä, Kauko Juhantalo ja Timo Kalli uuSImaa Perjantai 8.3. klo 15 Riihimäki, Prisma: puolueen pj Juha Sipilä klo 16.30 Hämeenlinna, kauppapaikka Tavastila: Juha Sipilä klo 18 Forssa, Prisma: Juha Sipilä EtElä-PoHjanmaa Sunnuntai 10.3. klo 12 Savukoski, SEO Korvatunturi: puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen klo 15 Pelkosenniemi, SEO: Riikka Pirkkalainen klo 18 Kemijärvi, Kulttuurikeskuksen kahvila: Riikka Pirkkalainen ja klo 19 ke Eeva-Maria Maijala klo 18 Rovaniemi, Citymarket: ek-ryhmän vpj Markus Lohi Lauantai 9.3. klo 12 Jalasjärvi, Luopajärven kylätalo: ke:t Lasse Hautala, Antti Kurvinen ja Mikko Savola, kahvitarjoilu klo 14.30 Kurikka, Uusi kampus: Mikko Savola klo 18 Alavus, Kaukolan kylä talo: Mikko Savola, kahvitarjoilu klo 18 Vimpeli, Nuorisotalo: Antti Kurvinen Itä-Savo Maanantai 11.3. klo 14 Tampere, Koskikeskus: Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti klo 15.30 Lempäälä, Ideapark, vaalitori: Arto Pirttilahti klo 16 Akaa, Toijala, ABC vt 3: Mikko Alatalo klo 17.30 Pirkkala, Rantaniityn Juhla talo, Pirkkalan Keskustan vuosikokous: Mikko Alatalo klo 18 Akaa, Toijala, ABC vt 3: Arto Pirttilahti PoHjoIS-Karjala Sunnuntai 10.3. klo 9 Jämsänkoski, Neste: Aila Palo niemi klo 11 Jyväskylä, Palokan kauppakeskus: Anne Kalmari klo 11 Korpilahti, Saakoski, KoskiBaari: Aila Paloniemi klo 12.30 Korpilahti, Satamakapteeni: Aila Paloniemi klo 13 Jyväskylä, talkoot Tuomas Mäkisellä (Salmelantie 163): Anne Kalmari klo 14.15 Muurame, Caffitella: Aila Paloniemi klo 16 Jyväskylä, Kuokkalan tori: Anne Kalmari klo 17 Jyväskylä, Teeilta Tuulia Kuntsilla (Lilja 2): Anne Kalmari KymEnlaaKSo Perjantai 8.3. klo 14.30 Kirkkonummi, kauppakeskus Kirsikka, Cafe Cleopatra: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu klo 16 Siuntio, kuntakeskus, Fanjunkarsin torppa: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu klo 17.30 Raasepori, ABC Karjaa: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvi tarjoilu klo 19 Hanko, (paikka tarkentuu): Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu varSInaIS-SuomI Perjantai 8.3. klo 13.30 Espoo, kauppakeskus Sello, Robert’s Coffee: ek-ryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, liikenneja viestintäministeri Anne Berner, ke Matti Vanhanen ja ke Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu klo 15 Vantaa, kauppakeskus Jumbo, K-Citymarket: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu klo 16.30 Nurmijärvi, kahvilakonditoria Leivari: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu klo 18 Tuusula, kunnantalon valtuustosali: ek-ryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu Sunnuntai 10.3. klo 18 Kemi, Kulttuurikeskus, Kansan lääkintäseuran tilaisuus: Eeva-Maria Maijala PIrKanmaa Perjantai 8.3. klo 12 Kärsämäki, liikekeskus (Juustoportti): Juha Pylväs, kahvitarjoilu klo 14 Pyhäjärvi, tori: Juha Pylväs, kahvitarjoilu PoHjoIS-Savo Sunnuntai 10.3. klo 16 Tampere, Keskustori: ke Mikko Alatalo ja ke Arto Pirttilahti, soppatarjoilu Sunnuntai 10.3. (muutosja täydennysvarauksin) EtElä-HämE Perjantai 8.3. klo 12 Virolahti, Virojoki, Harry’s River Cafe: Markku Pakkanen, kahvi tarjoilu Maanantai 11.3. klo 11 Salla, S-market Erätuli: Riikka Pirkkalainen Sunnuntai 10.3. 8.3.2019 39 Keskusta kutsuu suomalaiset ”työkahveille” Keskustan puoluejohtoa, ministereitä ja kansanedustajia voi tavata tulevana viikonloppuna ympäri Suomen. klo 15 Säkylä, K-Supermarket: Kauko Juhan talo ja Timo Kalli klo 16.15 Eura, K-Supermarket: Kauko Juhantalo ja Timo Kalli Sunnuntai 10.3. klo 11 Kuusamo, Vasaraperän kylätalo: Ulla Parviainen klo 11 Taivalkoski, kunnantalon valtuustosali: Mauri Pekkarinen klo 12 Nivala, K-Supermarket: Juha Pylväs, kahvitarjoilu klo 12 Rantsila, Koskiniva (Pesontie 190): Hanna-Leena Mattila ja Antti Rantakangas klo 13 Kuusamo, Piiloperän metsästysseuran maja: Ulla Parviainen klo 13 Pudasjärvi, kaupungintalon valtuustosali: Mauri Pekkarinen klo 14 Haapajärvi, Halpa-Halli: Juha Pylväs, kahvija makkaratarjoilu klo 15.30 Kuusamo, Käylän Korpihovi: Ulla Parviainen klo 15.30 Oulu, Aleksinkulma: Mauri Pekkarinen ja Hanna-Leena Mattila klo 18 Kuusamo, Vuotungin kylätalo: Ulla Parviainen Maanantai 11.3. klo 9 Kouvola, Myllykoski, Mylsänportti: Markku Pakkanen, kahvitarjoilu klo 11 Kouvola, Elimäki, Mustilan puukoulu: Markku Pakkanen, kahvi tarjoilu klo 13.30 Kouvola, kauppa keskus Hansa, keskustan piiritoimisto: Markku Pakkanen, kahvitarjoilu klo 15.30 Valkeala, kahvila Kaarna sydän: Markku Pakkanen, kahvitarjoilu laPPI ja PEräPoHjola Perjantai 8.3. klo 9 Somero, kahvila Rose: Olavi Ala-Nissilä klo 11 Turku, ApilaKuppila: puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja Olavi Ala-Nissilä klo 12 Kaarina, Naantalin Aurinkoinen: Olavi Ala-Nissilä klo 14 Turku, Forum Marinum, vaalipaneeli: Olavi Ala-Nissilä klo 16.30 Paimio, S-market: Esko Kiviranta klo 18.30 Mellilä, lounaspaikka Pippuri: Olavi Ala-Nissilä Ajantasaisin tieto tapahtumista löytyy osoitteesta www.keSkuSta.fi. klo 16 Kouvola, Hansakeskus, Cafe Picnic: maaja metsätalousministeri Jari Leppä ja ke Markku Pakkanen klo 18 Kouvola, Voikkaa, Voikkaan luontoja eräkeskus: Jari Leppä ja Markku Pakkanen Sunnuntai 10.3. klo 16.15 Lappeenranta, Kahvila Alek sandra: ek-ryhmän vpj Hanna Kosonen ja ke Ari Torniai nen, kahvi tarjoilu klo 17.30 Lappeenranta, K-Supermarket Sammonlahti: Hanna Kosonen ja Ari Torniainen, kahvi tarjoilu KESKI-PoHjanmaa Sunnuntai 10.3. klo 12 Kälviä, Potanmäki, (Peltokorventien ja Tervahaudantien risteys): ke Tuomo Puumala klo 13 Perho, kunnanviraston Haanen sali: elinkeinoministeri Mika Lintilä, kahvitarjoilu klo 14 Lohtaja, Marinkaisten nuoriso seura (Vanha rantatie 139): Tuomo Puumala klo 16 Alaveteli, Café 13: Tuomo Puumala klo 16 Veteli, hotelli Kampeli: Mika Lintilä, kahvitarjoilu klo 18 Halsua, Halsua-talo: Tuomo Puumala KESKI-SuomI Perjantai 8.3. klo 12 Kuopio, Vehmasmäki, Vehmas mäen koulu, perheiden hiihtolomarieha: puolueen vpj Hannakaisa Heikkinen, perheja perus palveluministeri Annika Saarikko, ke:t Seppo Kääriäinen ja Markku Rossi klo 14.30 Kuopio, Piispantalo, Keskustan vaalijuhla: Hannakaisa Heikkinen, Annika Saarikko, Seppo Kääriäinen ja Markku Rossi SataKunta (ke Kauko Juhantalo ja ke Timo Kalli ovat tapahtumissa tavattavissa eduskuntatyön niin salliessa) Perjantai 8.3. klo 12 Saarijärvi, talkoot Arvo ja Terttu Auvisella (Satosuontie 16): Anne Kalmari klo 14.30 Uurainen, Kyynämöisten Kynkkälä, talkoot: Anne Kalmari klo 17 Viitasaari, Keihäri, Keskustan Keihärinkosken py:n vuosikokous (Keihärinkoskentie 737 B): ke Petri Honkonen ja ke Aila Paloniemi klo 18.30 Petäjävesi, talkoot Mikko ja Marja Tiirolalla (Kaupintie 8): Anne Kalmari Maanantai 11.3. klo 13 Karkkila, linja-autoasema, Käsityöläiskahvila: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen klo 14.30 Vihti, Nummela, kahvila Il Punto: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen ja Eerikki Viljanen, kahvitarjoilu klo 16 Lohja, Karjalohja, Horttiherttua: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen, Eerikki Viljanen ja ke Pekka Puska, kahvitarjoilu Maanantai 11.3
7. 3. Keskusta esittää kaikille pakollista kansalaispalvelusta Ja ri La uk ka ne n. Keskustan puoluekokous linjasi viime kesänä, että Suomi tarvitsee miesten yleisen asevelvollisuuden lisäksi kaikkia koskevan kansalaispalvelusvelvollisuuden. Milloin olivat ensimmäiset eduskuntavaalit. 10. 6. 2018. Montako kannattajaa on vähimmäismäärä. Kuka oli Venäjän presidentti ennen Vladimir Putinia. Tietotesti ??. Minkä Kainuun kunnan keskustaajama on nimeltään Ämmänsaari. Mikä EU-maista on suurin asukasluvultaan, ja mikä pienin. huhtikuuta. 4. Naisille säädettäisiin velvollisuus suorittaa joko asetai kansalaispalvelus. Yli 80 prosenttia mielipiteensä ilmaisseista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä mallissa esitetyistä ratkaisuista. Nyt samaa yritetään oman maan kamaralla.” 8. Minä vuonna dosentti Dan Steinbock kirjoitti Talouselämä-lehdessä seuraavasti: ”Sotien jälkeen Washington on osallistunut kymmeniin salaisiin ja puolisalaisiin operaatioihin, joiden seurauksena demokraattisesti valittuja johtajia on maailmalla kammettu vallasta. – Asepalvelukselle on oltava aseeton vaihtoehto, mutta sen on palveltava kokonaisturvallisuutta. – Suomen puolustuksen ytimessä pitää olla asepalvelus miehille. Kuinka monta puoluetta on tällä hetkellä puoluerekisterissä ja kuinka monta eduskunnassa. 2017. Peruskoulutusvaiheessa opittaisiin esimerkiksi ensiavun perustaitoja ja poikkeusolojen toimintaa. . 2016. Missä maassa saamelaisia on eniten. Mikä vuosi. Keskustan perusratkaisu miehille on velvollisuus asepalveluksen suorittamiseen, mallin kehittämistä johtanut Juho Korpela kertoo. Nykyinen siviilipalvelus on keskustan mielestä kokonaisturvallisuuden näkökulmasta riittämätön. 40 8.3.2019 5 1 3 1 5 1 8 4 2 5 3 4 8 4 7 1 5 1 3 5 8 2 8 9 7 2 4 5 4 2 1 9 4 5 7 9 4 8 2 7 3 5 6 1 3 2 1 6 4 5 7 8 9 5 6 7 1 9 8 4 3 2 2 5 6 3 8 1 9 7 4 8 9 4 7 6 2 3 1 5 1 7 3 9 5 4 8 2 6 6 8 9 5 1 7 2 4 3 7 3 5 4 2 6 1 9 8 4 1 2 8 3 9 6 5 7 2 4 8 5 5 9 1 6 3 9 1 6 7 4 3 8 3 3 8 2 4 4 6 3 1 8 1 3 6 2 5 7 9 4 7 4 6 1 9 8 2 5 3 5 9 2 3 4 7 8 6 1 6 2 7 5 3 1 4 8 9 4 3 1 9 8 6 5 2 7 9 8 5 2 7 4 1 3 6 1 6 8 4 5 9 3 7 2 3 7 9 8 1 2 6 4 5 2 5 4 7 6 3 9 1 8 5 1 3 1 5 1 8 4 2 5 3 4 8 4 7 1 5 1 3 5 8 2 8 9 7 2 4 5 4 2 1 9 4 5 7 9 4 8 2 7 3 5 6 1 3 2 1 6 4 5 7 8 9 5 6 7 1 9 8 4 3 2 2 5 6 3 8 1 9 7 4 8 9 4 7 6 2 3 1 5 1 7 3 9 5 4 8 2 6 6 8 9 5 1 7 2 4 3 7 3 5 4 2 6 1 9 8 4 1 2 8 3 9 6 5 7 2 4 8 5 5 9 1 6 3 9 1 6 7 4 3 8 3 3 8 2 4 4 6 3 1 8 1 3 6 2 5 7 9 4 7 4 6 1 9 8 2 5 3 5 9 2 3 4 7 8 6 1 6 2 7 5 3 1 4 8 9 4 3 1 9 8 6 5 2 7 9 8 5 2 7 4 1 3 6 1 6 8 4 5 9 3 7 2 3 7 9 8 1 2 6 4 5 2 5 4 7 6 3 9 1 8 1. KesKustan mallissa jokainen suomalainen saisi perustaidot poikkeusoloissa selviytymiseen. Paljonko vaalit täyttävät eli milloin olivat ensimmäiset. Vas tau kse t: 1) 103 vuo tta , maa lis kuu ssa 190 6, 2) 19 rek ist eris sä, 8 edu sku nna ssa , 3) 500 0, 4) Put in pre sid ent iks i 200 (ed elt äjä Bor is Jel tsin ) ja 201 2 (ed elt äjä Dm itr i Med ved ev) , 5) Ruo tsi -N orj a 161 9 km (Ve näj ä-U kra ina vaj aa 160 km ), 6) Sak sa 82 milj , Mal ta 0,4 milj ., 7) 201 7 (Ta lou sel äm ä 21/ 2.6 .20 17) , 8) Nor ja, 9) Suo mus sal mi, 10) 198 6. 2. 5. Se korvattaisiin kansalaispalveluksella, joka olisi miehille vaihtoehto asepalvelukselle. Seuraavat eduskuntavaalit ovat viiden viikon päästä, 14. 9. Kannattajakorttien kerääminen on yksi ehto uuden puolueen perustamiseksi. 2019. Kansalaispalvelus vahvistaisi yhteiskunnan kriisinsietokykyä, Korpela toteaa. IBM esitteli ensimmäisen kannettavan tietokoneen; Tshernobylissä Ukrainassa historian vakavin ydinonnettomuus; Liberaalinen Kansanpuolue erosi Keskustapuolueesta; Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin hänen palatessaan elokuvateatterista kotiin. Minkä kahden eurooppalaisen maan keskinäinen maaraja on pisin. Kansalaispalvelusmalli lähetettiin joulukuussa kommentoitavaksi puolueen jäsenille. Taina Kivelä KesKusta esittää parlamentaarista työryhmää, jonka tehtävänä olisi ensi vaalikaudella kehittää asevelvollisuutta ja kaikkien kansalaisten roolia maan kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi
Yritämme saada oman syyllisyytemme kiireestämme kuntoon haukkumalla hoitajat sen perusteella, mitä tunnissa näemme. Elinaikaodote on pidentynyt, ihmiset pysyvät hengissä pidempään. Onneksi minut olisi rankattu jo soveltuvuuskokeessa ulos ammatista. Päinvastoin, hän on pikemminkin kerännyt pahenevat sairautensa itseensä eli on koko ajan lievässä kiputilassa vaihtelevin syin. Lisäksi hän on kerännyt kaikki elämänsä katkeruudet päähänsä ja jakelee niitä nyt ympäriinsä estottomasti kuin pieni lapsi, joka hän itse asiassa onkin. Jäljelle jää yritys järjestää yksilölle mahdollisimman lähellä paratiisia oleva elämän loppupuoli, joka järjestyy syyttelemällä hallitusta, politiikkaa ja muita ihmisiä. mutta kysymys vanhustenhoidosta on monimutkaisempi mitä viime aikoina on esitetty. Nykyihminen ei enää usko tuonpuoleiseen iloon eikä yhteiskunnan muuttumiseen täydelliseksi. Saattaa olla, että näemme rakkaan vanhuksemme lojumassa lattialla pyörätuolin lähettyvillä ja kauhistumme. Raamatussa sanotaan, että ihmisen ikä on 70, korkeintaan 80 ajastaikaa. oma luokka olemme me vanhuksen omaiset. Sen päälle nykyihminen mielellään ajattelee, että vanhuksena hän kypsyy, henkistyy ja täydellistyy kaikki saamansa lisävuodet. Jos minä olisin töissä vanhusten parissa, tarvitsisin säkillisen opiaatteja vanhuksia varten ja itsellenikin kourallisen, jotta selviäisin päivästäni. 42 8.3.2019 Kävin vaivani kanssa viikon terveyskorjauksella sairaalassa. Samoin perustein toteutuu tauottomasti tyytymättömän vanhuksen asennekin. Tästä asiasta keskustelin vanhustenhoidon ammattilaisten kanssa. Tällaiselle vanhukselle ei riitä mikään hoitajamitoitus, koska hän painaa kutsunappia minuutin välein, eikä mikään, mitä hoitajat tekevät, ole oikein. Keskustelussa kun on aika vähän puhuttu itse kohteesta eli vanhuksista ja kaikkein vähiten meistä vanhusten omaisista. Siksi hän haluaa pitkän elämän ja hienon hoidon, joihin hänellä on ”oikeus” niin kuin nykyään sanotaan. Me omaiset tulemme vierailemaan vanhuksemme luo, viivymme tunnin. Ensiksikin, pitkään elänyt vanhus ei todennäköisesti ole kypsynyt valoisalle astraalitasolle, jumalten kaltaiseksi, vanhetessaan. Näkemäni valossa rupesin miettimään viimeaikaista keskustelua vanhusten hoidosta. Osastolla lähes kaikki potilaat olivat vanhuksia. Sen sijaan emme näe, että vanhus on itse neljättä kertaa vuorokaudessa liu’uttanut itsensä lattialle, koska se on suosittu keino saada huomiota, itseään pahemmin vahingoittamatta. Jo muutaman päivän sairaalakokemus vanhusten parissa riitti palauttamaan mieleen, että tietenkin tämä harhainen mielikuva on täyttä roskaa. Jos on elämänsä panostanut tyytymättömyyteen, luonto järjestää vanhuudessa siihen hyvät bonukset päälle. Kun hoitaja lähestyy, hän alkaa jo parin metrin päästä valittaa: ”Älä tee sitä, älä, älä...” Hän puhuu taukoamatta ja puheen sisältö on yksi ja sama: kaikki väärin, kaikki väärin. Nykyajan ihminen ajattelee, että lääketiede on ajanut Raamatun ohi. Se vanhus ja me vanhuksen omaiset matti mäkelä vieraskolumni. Kuitenkaan valoisa vanhuus ei noin vain yhtäkkiä ilmestykään, se muodostuu koko elämän kestävällä asenteella. Tavallaan hän on oikeassa. Kirjoittaja on esseisti, kirjailija ja kolumnisti
Jussi Halla-Aho korostaa suvaitsevaisuutta. ei vaan kestä. Persut toivottavat koko maailman lämpimästi tervetulleiksi. Paavo Arhinmäki ilmoittaa, että katsokaa, köyhät, kuinka viidentonnin taG Heuer pukee minua. Antti Rinne tulee telkkarimainokseen ja sanoo; työläinen, lakkaa maksamasta ay-liikkeen possujen elämää. KristillisdeMoKraatit kannattavat lämpimästi homoliittoja, esiaviollisia suhteita ja kirkosta eroamista. ruotsalainen kansanpuolue vaatii pakkoruotsin poistamista. ja ovathan puolueet ennalta arvattavia. Paavo Väyrysen seitsemän tähden liikkeen tähtiehdokaslista täydentyy Ilja Janitskin jälkeenkin. Samalla hän tuomitsee palefacen musiikin kommaripaskaksi. osingoille 90 prosentin vero. täydentäen, että eihän se edes ole musiikkia. Pekka Haavisto jankuttaa joka ilta tv-mainoksessa että euro per litra on sopiva hinta. Päivi Räsänen tulee telkkarimainokseen kertomaan, että kirkko on turha välivouhka, hoidetaan asiat suoraan jumalan ja päivin kanssa. ja kaksikielisyys pois, sakkoa sille, joka kielisyistä laittaa Lahti-nimen perään ässän. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. aakkosjärjestyksessä; Aarnio Jari, Auer Anneli… Jari Nenonen Yllättäviä vetoja Vihreät ilmoittavat tukevansa American Car Show’ta.. aamukahveja saattaa mennä väärään kurkkuun, kun demarit suosittelevat työntekijöille lämpimästi Loimaan kassaa. Juha Sipilä sanoo että mitä kilpailukyvystä, kunhan romanialle pärjätään, ja maaseutu on turhaa, kaikki kehä kolmosen sisäpuolelle. mitä jos näissä vaaleissa ne käyttäytyisivätkin toisin. Sakkoa sille joka sanoo Helsingfors. iskuryhmät kiertelevät Helsingin rautatieasemalla jakelemassa kahdenkympin seteleitä ulkomaalaisilta näyttäville. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. mutta osallistu silti Riku Aallon hyväntekeväisyyteen; miesparka on jäämässä 17 000 euron kuukausipalkalle. Lukekaa hyvät ihmiset englantia. vassareiden Li Andersson on käynyt puheopettajalla eikä kimitä enää. kokoomuksesta tulee Susanna Koski tukka silmillä ja risoissa kumisaappaissa sanomaan, että rikkaat on viimein laitettava kuriin. toinen slogan on veekasi pelastaa maailman. vihreät ilmoittavat tukevansa american Car Show’ta ja vaativat bensan hintaa alas. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 8.3.2019 43 Meillä on selvät käsitykset eri puolueista. Timo Soini heittää plokissaan uskaliasta läppää katolilaisen kirkon pedofiileistä. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. veroprosentiksi 80. Sinisten hassut pojat kertovat, että kuuppa ei kestä
koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk