Suomenmaa 8.4.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / HUHTIKUU 2022 / 10,90 € Olli Rehn Suomikriitikkona Vieraskolumni Kirjat Symbolisilla eleillä Ukrainan tukena Ajassa Puoluevaltuutetut toivovat Nato-malttia VENÄJÄ MUUTTUI ASKEL KERRALLAAN Entinen suurlähettiläs Hannu Himanen todisti Putinin uutta tulemista
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 8.4. 14 Turvallisuusunionille olisi tilausta. 2022 Maariski huolestuttaa yrityksiä, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sanoo s
Nykykoulu on mullistunut, mutta onko se mennyt pilalle. 30 Henkilö Näissä oloissa asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. 24 Reportaasi Santeri Ala-Röyskö oli vuosia puhumatta s. s. 47 Aila ja Hannu Heikkilä lähtivät poliisiuran päätyttyä töihin tunturiin s. 32 Töissä eläkkeellä. Juha Pylväs s. Tärkeimpiä asioita ovat nyt ruoka, turva, työ ja tasa-arvo. 44 Elämä Aila Paloniemi aikoo olla aktiivinen aluevaltuustossa s
Suomella on ollut naapurimaana erityinen suhde Venäjään. Isoja päätöksiä on kyettävä tekemään lyhyessä ajassa ja kovassa paineessa. Sota on vaikuttanut radikaalisti myös päättäjien ja kansalaisten tapaan suhtautua Venäjään. Toisin kuin Krimin ja Donbassin alueiden valtauksien yhteydessä tämä taktiikka ei toiminut toivotulla tavalla – päinvastoin. Päättäjien vastuu muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on poikkeuksellisen suuri. Täällä on luotettu vahvasti kanssakäymiseen rajanaapurin kanssa. Eurooppa ja länsimaat ovat nyt kääntyneet yhtenä rintamana Venäjää vastaan. Valtaosa suomalaisista on kääntynyt Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen takia Nato-jäsenyyden kannattajaksi. Suuri käännös näkyy myös keskustan kannattajien keskuudessa. Ennen Venäjän sotatoimia vain pieni vähemmistö keskustalaisista liputti jäsenyyden puolesta. Tämä kertoo karua kieltään siitä, kuinka pettyneitä kansalaiset ovat Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Nyt tilanne on muuttunut päälaelleen. Naamiot eivät ole pudonneet vain Suomessa. Nyt valtaosa puolueen äänestäjistä puoltaa Nato-jäsenyyttä. Tehtävä ei ole helppo, mutta juuri tätä varten kansanedustajat ovat saaneet valtakirjan kansalta. Venäjälle EU-maiden ryhdikkyys on varmasti ollut suuri yllätys. Juuri tästä syystä suurin osa suomalaisista on ollut näihin päiviin asti Nato-jäsenyyttä vastaan. Tämän on todennut myös presidentti Sauli Niinistö. Tällaista yhtenäisyyttä ei ollut näköpiirissä ennen Venäjän hyökkäystä. Venäjän ja sen johtajan Vladimir Putinin toiminta on niin arvaamatonta, että sen varaan on mahdotonta rakentaa luottamuksellista suhdetta. EU ei ole ollut vuosikausiin näin yhtenäinen. Hyvien suhteiden on uskottu tuovan turvaa 1 320 kilometriä pitkälle yhteiselle rajalle. Venäjän johtajan lausuntoja on pidetty ”rehentelyinä” ja siksi vaarattomina. Toimivaa yhteistyötä ei ole haluttu rikkoa ulkopoliittisilla manöövereillä kuten Nato-jäsenyydellä. Useat eri mielipidemittaukset ovat vahvistaneet muutoksen. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 8.4.2022 Suomi ja Eurooppa ovat uuden edessä Pääkirjoitus V enäjän hyökkäys Ukrainaan muutti peruuttamattomasti Euroopan ulkoja turvallisuuspoliittista ilmapiiriä. Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo tässä lehdessä julkaistavassa haastattelussa, että länsimaat eivät ole ottaneet riittävän vakavasti Putinin puheita. Ennen Ukrainan sotaa Venäjä pyrki tietoisesti lisäämään ristiriitoja eri EU-maiden välillä. G eo rg H oc hm uth / AF P / Le hti ku va Puheet rauhanomaisesta rinnakkaiselosta suuren itänaapurin kanssa ovat loppuneet kuin seinään.. Viestin painoarvoa korostaa, että sen sanoo henkilö, jolla on ollut poikkeuksellisen hyvä suhde Putiniin. Puheet rauhanomaisesta rinnakkaiselosta suuren itänaapurin kanssa ovat loppuneet Suomessakin kuin seinään
Olinhan siellä seassa minäkin. Poliittisesti Putinin hylkiö-Venäjälle ei pidä silti antaa periksi tuumaakaan. Nato-keskustelu jäi kiertämään uuvuttavaa kehää vuosikymmeniksi. Itse ehdin jo tottua ajatukseen, ettei Suomesta tule koskaan sotilasliiton jäsentä. Järkyttyneet suomalaiset ovat potkaisseet päättäjänsä liikkeelle realisoimaan arvoltaan silmissä hupenevaa Suomen ”Nato-optiota”. Nahkatakkimafiosojen pyörittämäksi villiksi idäksi muuttunut maa ei enää tuottanut varomattomien vodkaturistien kolkkaamista kummempaa turvallisuusuhkaa. Häikäilemättömän roistovaltion peijaisissa ei ainakaan Puna-armeijan kuorolaulantaa Senaatintorilla kuulla. Kylmän sodan aikakautta pyyhittiin historiaan kieli poskessa ja hymyssä suin. Jäsenyyttä olisi voitu juhlistaa vaikkapa Senaatintorin ”Total Balalaika Shown” kakkososalla. Vladimir Putinin neostalinistiselle Neuvostoliitto 2.0:lle tällaista kohtelua ei ole luvassa. Suomea jäyti vielä syvä lama, mutta Venäjä ei enää ahdistanut. Silloinen poliittinen pääoma hupeni EU-projektiin viimeistä kolikkoa myöten. Lähtökohdaksi sopii vaikkapa demarikonkari Eero Heinäluoman Helsingin Sanomissa esittämä malli: Venäjän on pyydettävä polvillaan anteeksi tapahtunutta ja osoitettava teoillaan toisen maailmansodan jälkeisen Saksan tapaan, ettei tällaista nähdä enää koskaan. Ellei sota leviä, Naton jäsenyydestä voi tulla totta piankin. Suojautua voi parhaiten hankkiutumalla Naton viidennen artiklan turviin, jos ovi vielä auki on – seurasipa siitä Venäjän suunnalta millaista ”ilkeyttä” tahansa. Jättilavalla kotimainen huumoriyhtye Leningrad Cowboys ja Puna-armeijan kuoro hoilasivat yhdessä kuluneimpia rock-klassikoita ja venäläisiä ikivihreitä. KAIKEN kaaoksen keskellä on hyvin surullista, että Suomen ja Venäjän välille sotien jälkeen rakennetut naapurisuhteet ovat tuhoutuneet pitkiksi ajoiksi. Hämmentävän spektaakkelin musiikillisesta annista voi olla montaakin mieltä, mutta uniikin tunnelman muistaa jokainen paikalla ollut. Venäjän edeltäjälle Neuvostoliitolle Mihail Gorbatshovin uudistuspolitiikka pohjusti sentään melko ihmiskasvoisen lopun. 5 8.4.2022 Toimittajalta KESÄKUUSSA 1993 Helsingin Senaatintorille ahtautui kymmeniä tuhansia ihmisiä suurta huomiota herättäneeseen ilmaiskonserttiin. HAKUPAPERIT jäivät täyttämättä, mutta ei Natoon liittymiselle ollut vielä edellytyksiäkään. Aika hakemukselle oli aina väärä, satoi tai paistoi. Pekka Pohjolainen Spektaakkeli Senaatintorilla. Jos hakemus Natoon olisi saatu aikaiseksi tuolloin, Boris Jeltsinin Venäjä olisi tuskin juuri kulmakarvojaan kohottanut. Kansan tukea ei ollut, eikä esilaulajiksi halukkaita poliittisia johtajia. Seuraajavaltio saattoi jatkaa eteenpäin kansainvälisen yhteisön täyspainoisena jäsenenä. Ja sitten, yhtäkkiä, Venäjän barbaarinen Ukrainansotaretki muuttikin kaiken. Naapurissa sekoilee nyt aggressiivinen ja epävakaa isovenäläinen tyrannia, johon ei voi luottaa tippaakaan
”Ajankohtaa jäsenyyden hakemiselle tulisi kuitenkin harkita, ja jäsenyyden tulisi olla saman tyyppinen kuin Norjalla”, puoluevaltuutettu kirjoittaa. Monessa vastauksessa korostuu maltti sekä luottamus päättäjiin, joilla on käytettävissään kaikki tieto asiasta. ”Turvallisuustilanteessa Nato-ratkaisu houkuttelee, mutta toisaalta ajattelen, että Suomi on nyt ja aina Venäjän naapurimaa. 6 8.4.2022 Keskustan puoluevaltuutetut toivovat Suomenmaan kyselyssä lisätoimia maatalouden kannattavuuden eteen HIEMAN alle puolet Suomenmaan kyselyyn vastanneista keskustan puoluevaltuutetuista haluaisi viedä Suomen sotilasliitto Naton jäseneksi Vastaajista 46 prosenttia on Natoon liittymisen kannalla, 21 prosenttia vastustaa ja kolmasosa ei osaa sanoa kantaansa asiaan. ”Nato-keskustelussa vaihtoehdottomuus on häiritsevää. Kukin vastaaja sai valita kolme ministeriä 19:stä. Hänet lukee parhaimmin onnistuneisiin ministereihin kymmenen prosenttia vastaajista. Keskustalaisten ulkopuolelta kiitetyin ministeri on pääministeri Sanna Marin (sd.). ”Tällaisen yksittäisen kansalaisen on mahdoton sanoa, mikä on oikea ratkaisu. Peräti 94 prosenttia vastaajista nimeää Kaikkosen onnistuneimpien ministerien joukkoon. Muista keskustaministereistä elinkeinoministeri Mika Lintilä saa 44, tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen 38 sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä 35 prosentin tuen. Vaikuttaa siltä, että Suomen ulkoja turvallisuuspoliittinen ratkaisu on joko olla Natossa tai suomettuneena rähmällään itään”, yksi vastaaja harmittelee. KRIISIAIKA näyttäytyy vastaajien keskuudessa myös luottamuksena turvallisuuspolitiikan johtajiin. Kaikkiin naapurimaihin olisi säilytettävä toimivat suhteet”, toinen pohtii. Kysymykseen tasavallan presidentti Sauli Niinistön onnistumisessa tehtävässään kukaan ei antanut kahdeksikkoa huonompaa kouluarvosanaa. Keskiarvoksi Niinistö sai 9,2. Heikoimmin onnistuneita kolmea ministeriä kysyttäessä vihreiden ministerit ulkoministeri Pekka Haavistoa lukuun ottamatta TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: SAARA SAVUSALO Ajassa Vihreille moitteita, Niinistölle kiitosta, puolet haluaa Natoon. Nyt Ukrainan sodan melskeessä tunteet vaikuttavat ja järki on jäänyt taka-alalle”, eräs puoluevaltuutettu arvioi. ”Nato-jäsenyys parantaisi Suomen asemaa suhteessa mahdollisiin uhkiin”, toinen näkee. Kaikkosen perässä seuraa 58 prosentin kiitokset saava keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko. ”Hoitanut tehtävänsä erittäin hyvin kansan yhdistäjänä, maltillisena ”järkenä” sekä näkökulmien esittäjänä kriisien aikana.” ”Harmi olla osa tätä jopa henkilökultin palvonnaksi mennyttä Sauli Niinistö -huumaa, mutta kyllähän fakta on se, että Niinistö on perustuslain määrittelemän presidentin tehtävän hoitanut erinomaisesti.” Onnistuneimpana ministerinä keskustan puoluevaltuutetut pitävät puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.). Naton kannattajat muistuttavat sen tarjoamista turvatakuista
25 prosenttia pitää toimia riittävinä, 29 ei ota kantaa. Liian liberaalina hallituksen politiikkaa pitää alle viidesosa vastaajista. KOKONAISUUDESSAAN hallitus saa keskustan puoluevaltuuston jäseniltä tyydyttävän kouluarvosanan, seitsemän ja puoli. Näin vastaa 46 prosenttia. Erittäin tyytymätön ei ole kukaan, erittäin tyytyväisiä on muutama. Reilu kolmasosa on sitä mieltä, että hallituksen politiikka on liian vasemmistolaista. Kentän kiertämistä Lohelta olisi toivottu enemmän, mutta toisaalta hän saa kiitosta mediaesiintymisestään. 7 8.4.2022 saavat eniten moitteita. Oletko tyytyväinen Suomen päätökseen antaa Ukrainalle aseellista apua. Heikoimmin onnistuneena puoluevaltuutetut pitävät ympäristöministeri Emma Karia, jonka listalleen ottaa peräti 75 prosenttia vastaajista. Hallitus päätti maaliskuussa 300 miljoonan euron tukipaketista maataloudelle. Honkosen arvosanaa 7,9 seuraa Riikka Pakarinen keskiarvonaan 7,3. Markus Lohi saa arvosanakseen 7,1. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Varapuheenjohtajista ainoaa, joka ei istu eduskunnassa, kuvataan näkymättömäksi. Pylvään lausuntoja on muutaman kerran syytetty julkisuudessa harkitsemattomuudesta, ja myös puoluevaltuutetut toivovat, että ryhmyri katsoisi tarkemmin, mitä sanoo. Peräti 90 prosenttia vastaajista on tyytyväinen Suomen päätökseen antaa aseapua Ukrainalle. Melko tyytymättömiä on 15 prosenttia vastaajista. Kakkosena tulee puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko arvosananaan 8,3. Heistä puoluevaltuutetut katsovat Petri Honkosen suoriutuneen parhaiten. Perässä seuraavat SDP:n liikenneministeri Timo Harakka (29 prosenttia) ja RKP:n Pohjoismaisen yhteistyön ja tasaarvon ministeri Thomas Blomqvist (23 prosenttia). Häntä kiitetään muun muassa puoluevaltuuston työskentelyn uudistamisesta. ”Sanoittaa parhaiten puoluejohdosta kentän tuntoja”, vastaaja kehuu. Sopivaa hallituspolitiikka on tällä akselilla 70 prosentin mielestä, kun liian konservatiivisena sitä ei pidä kukaan. ”Lannoitteiden riittävyys ja kohtuuhintainen saatavuus on turvattava tulevalle kasvukaudelle valtion toimesta”, toinen vetoaa. Arvioi asteikolla 4-10 presidentti Sauli Niinistön onnistumista 46,12 % Kyllä 90,38 % 25,00 % 32,62 % En osaa sanoa 3,85 % 28,85 % 21,15 % Ei 5,77 % 46,15 % 4 5 6 7 8 9 10 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 10: 32,69 % 9: 55,77 % 8: 11,54 % Kyllä En osaa sanoa En Kyllä En osaa sanoa Eivät. Keskustan arvojen näkymiseen hallituksessa he ovat melko tyytyväisiä. Hänen kouluarvosanojensa keskiarvo on 8,5. Noin puolet vastaajista ei pidä hallituksen toimia kriisissä olevan maatalouden tukemiseksi riittävinä. Maatalouden kannattavuuden pitkään jatkunut heikentyminen on seurausta jo pitkään harjoitetusta ylikansallisesta ja kansallisesta politiikasta, jossa ruoantuotanto eikä ruoka saa ansaitsemaansa arvostusta”, eräs puoluevaltuutettu toteaa. Kukaan ei pidä hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena. Parhaiten valtuutettujen mielestä on onnistunut puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Varapuheenjohtajan painolastina vastaajien mielissä on esimerkiksi pyrkiminen Lapin hyvinvointialuejohtajan virkaan, johon valituksi tuleminen tarkoittaisi puoluepolitiikan jättämistä. Toinen vihreä ministeri, sisäministeri Krista Mikkonen on 58 prosentin valinta. ”Tukipaketti on laastaria avohaavaan. NATON lisäksi Suomenmaa kysyi puoluevaltuutetuilta kahdesta muusta pinnalla olevasta asiasta. Hallitus on kertonut valmistelevansa maataloudelle pikaisesti noin 300 miljoonan euron tukipakettia. Vihreiden kädenjälki myös näkyy liikaa hallituksessa monen vastaajan mielestä. Kolmoseksi yltää puoluevaltuuston puheenjohtaja Liina Tiusanen arvosanalla 8,1. Keskustan onnistumisen puoluevaltuutetut arvottavat kahdeksan miinukseksi. Puolueen kaikki kolme varapuheenjohtajaa saavat seiskalla alkavan arvosanan. Heikoimman tuloksen, 6,6, saa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs. Sopivana vasemmisto–oikeisto-akselilla hallituspolitiikkaa pitää 57 prosenttia puoluevaltuutetuista. PUOLUEJOHTO saa puoluevaltuutetuilta sekä ruusuja että risuja. Ovatko hallituksen toimet maatalouden tukemiseksi mielestäsi riittäviä
Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, puolueeton maa. Honkonen sanoi jättävänsä valintansa myötä paikkansa Suomi?Venäjä-seuran johdossa intressiristiriitojen välttämiseksi. Keskustalla ei ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle. Pertunmaalta kotitilan tuvasta on tehty monta lähtöä suomalaisen ruuan ja metsien hyväksi”, Saarikko hehkutti. Kysymys on siitä, mikä tie todennäköisimmin takaa Suomen itsenäisyyden, turvallisuuden ja rauhan jatkumisen. ”Se on ainut, mitä pystyn tässä vaiheessa lupaamaan. Turvatakuiden merkitys jäsenmailleen on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä – ne nostavat hyökkäyksen kynnystä. Suomeen ei kohdistu erillistä sotilaallista uhkaa. Annika Saarikko Maaseudun Tulevaisuudessa Paavo Väyrynen blogissaan Järkisyitä Nato-jäsenyydellemme ei ole. Hän muistutti, että korkeakoulutuksen puolella on tehty melkoinen suunnanmuutos, kun pitkästä aikaa on lisätty koulutusvastuita ja aloituspaikkoja laajasti korkeakouluihin ympäri Suomen. Kynä vaihtuu niin sanotusti auraan.” TIEDEJA KULTTUURIMINISTERIKSI nousee keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen. Leppä ja Kurvinen jatkavat nykyisissä tehtävissään siihen asti täysipainoisesti. ”Ja kotimaista ruokaa ei ole, jos meillä ei ole kannattavaa maataloutta, jos meillä ei ole maatiloilla hyvinvoivia viljelijöitä, jotka ovat ylpeitä omasta työstään”, Kurvinen summasi valintansa jälkeen. PEKKA POHJOLAINEN MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIKSI tiedeja kulttuuriministerin tehtävästä siirtyvä Antti Kurvinen (kesk. Suomen onnistuneen turvallisuuspolitiikan ansiosta asemamme on vahva. Nato-jäsenyys toisi 5. KURVISTA ja Honkosta ministereiksi esittänyt keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kiitteli vuolaasti paikastaan luopuvaa maaja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.). ”Koen tulevani juurilleni tässä tehtävässä.” Honkosen mukaan koulutuksen ja kulttuurin olosuhteet ovat olleet koronapandemian aikana todella vaikeat ja koronaa seuraa pitkä varjo. 8 Ajassa Sanottua 8.4.2022 Anu Vehviläinen Facebookissa Olen päätynyt siihen, että Suomen tulisi hakea Naton jäseneksi. Hän luonnehti itseään taustaltaan sivistyspoliitikoksi. Hän sanoi laittavansa itsensä täysillä likoon suomalaisen maaseudun ja sen ihmisten puolesta. Ministerit nimetään virallisesti valtioneuvoston jäseniksi huhtikuun lopussa. ”Tämä linja pysyy”, hän totesi ja lupasi edistää myös alueellisen opintolainahyvityksen etenemistä. "Hän on todella luonnonvarojen ministeri, joka on laittanut tinkimättä itsensä likoon. Kurvinen vaihtaa kynän auraan, Honkonen palaa juurilleen Puheenjohtaja Annika Saarikko luotti ministerivalinnoissa Antti Kurviseen ja Petri Honkoseen. ) pitää tärkeimpänä tehtävänään huolehtia kotimaisen ruuan saatavuudesta sotaoloissakin. Tätä keskustelua käydään nyt myös puolueissa. Ju ssi N uk ari / Le hti ku va. artiklansa myötä Suomelle aidot turvatakuut
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023?2026 21.4. Lohen kansanedustajapaikka aukeaisi varasijalla Lapin vaalipiirissä olevalle Eeva-Maria Maijalalle, joka toimi keskustan kansanedustajana vuosina 2011–2019. Seurantaryhmän on ilmeisesti ajateltu tuovan tarvittaessa ketteryyttä päätöksentekoon, sillä eduskunnalle annettavan ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon täydennyksen käsittely vie oman aikansa. Seurantaa ja päätöksiä 9.?10.4. He eivät ole ehdolla kevään 2023 eduskuntavaaleissa. On myös mahdollista, että seurantaryhmä kertoo kantansa jo selonteon eduskuntakäsittelyn valmistumista. Kun eduskunta analyysin tekee, niin sitten on aika tehdä johtopäätöksiä. Jussi Halla-aho Twitterissä Kyllä minun kantani aika selkeä on. “Ääniä on jaossa, ja tilanne varmasti innostaa uusia nimiä asettumaan ehdokkaaksi ja kisaamaan tosissaan.” Keskustan varapuheenjohtajakolmikosta Petri Honkonen ja Riikka Pakarinen pyrkivät jatkokaudelle. Li Andersson Ilta-Sanomissa Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. “Siitä tuli motivaatio, että olisi mahtavaa olla tekemässä sitä käytännön toteutusta kotimaakunnassani Lapissa.” Keskustan eduskuntaryhmästä on joka tapauksessa lähdössä paljon kokemusta ainakin Matti Vanhasen, Jari Lepän, Juha Sipilän, Anu Vehviläisen ja Hannakaisa Heikkisen mukana. Jos jostain syystä ei ole mahdollista odottaa selonteon valmistumista, seurantaryhmä voisi ilmaista nopeastikin eduskunnan kannan Nato-jäsenyyden hakemiseen. Yksi tapa olisi, että ulkoasianvaliokunta ottaisi omassa mietinnössään kantaa myös jäsenyyteen. kierros 25.?29.4. kesäkuuta. 9 Ajassa Sanottua 8.4.2022 Oma ajatteluni on muutoksessa kyllä. Uudistus hyväksyttiin viimein eduskunnassa viime kesäkuussa, ja Lohi kertoo saaneensa siitä uutta virtaa. Kannan kuultuaan tasavallan presidentti ja hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli TP-utva voisi päättää mahdollisen jäsenyyshakemuksen jättämisestä Natolle. Hyvinvointialueen johtajan valinta selvinnee toukokuun alussa. Prosessia on pönkitetty puolueiden puheenjohtajista ja ryhmänjohtajista koottavalla Nato-seurantaryhmällä, joka tarvittaessa voisi ilmaista eduskunnan kannan nopeastikin. Kansainvälinen lehdistönvapauden päivä Sa ara Sa vu sa lo Markus Lohi hakee Lapin hyvinvointialueen johtajaksi. Kyllä tämä tästä kypsyy. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit. Lohi toteaa, että konkarit jättävät ison aukon, mutta eduskuntaryhmässä tapahtuu uusiutumista aika ajoin. Ehkä suurin muutos on se, mistä nyt keskustellaan ja mikä mielestäni on relevantti kysymys, että jos tämä oli mahdollista Ukrainassa, niin miksi se ei voisi olla mahdollista täällä. Keskustan puoluejohdosta puolestaan päätetään Lappeenrannan puoluekokouksessa 10.–12. Keskustan puoluevaltuuston kokous Vaasassa 10.4. Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros 11.?17.4. Kevätistuntokauden kiireellisten hallituksen esitysten määräaika 24.4. TAPA, JOLLA Suomen Nato-kanta lopulta kakistetaan ulos, on näyttänyt melko kiemuraiselta. Ranskan presidentinvaalien 2. MARKUS LOHI lienee hyvin vahvoilla Lapin hyvinvointialuejohtajaksi, olihan hän viemässä sote-uudistuksen lakeja maaliin sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla 3.5. Sauli Niinistö MTV:llä PEKKA POHJOLAINEN SUOMEN Nato-päätös kypsyy eduskunnan uumenissa hiljalleen. Uuden viran myötä hän jättäisi sekä kansanedustajan pestin että keskustan varapuheenjohtajuuden. PAULIINA POHJALA MARKUS LOHI hakee Lapin hyvinvointialueen johtajan paikkaa. Tästä kannasta täysistunto pääsisi äänestämään. Eduskunnan istuntotauko 13.4. “Mutta jos kävisi niin, että virkaan valittaisiin joku toinen, niin pyrkisin kyllä entistäkin kovemmalla intensiteetillä olemaan mukana politiikassa ja myös puoluejohdossa”, Lohi sanoo. Euroopan neuvoston istunto Strasbourgissa 27.4
Puoluekokouksessa ne päätyvät aloitevaliokunnan käsittelyyn. EI RIITAA ILMASTOPÄÄTÖKSISTÄ. Esitys sisältää muun muassa rakentamista sujuvoittavia lupakäytäntöjen muutoksia. Maankäyttölain uudistus tyssäsi lausuntokierrokselta saatuun murskaavaan palautteeseen. Lisätoimien kokoluokka on noin 0,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Ympäristöministeri Emma Karin (vihr.) mukaan maatalouden aiheuttamia päästöjä on tarkoitus leikata muun muassa tukemalla kosteikkoja peltometsäviljelyä. Sen sijaan hallitus tuo syksyllä eduskuntaan esityksen uudeksi rakentamislaiksi. ALOITTEET vastausesityksineen ovat kaikkien luettavissa puoluekokousasiakirjasta. Puolueelta odotetaan kuitenkin yhä määrällisesti eniten linjauksia sosiaalija terveyspalveluihin sekä perheiden, yksinelävien ja ikäihmisten asioihin. ALOITTEITA tehtiin esimerkiksi näistä aiheista: – Keskustan Varsinais-Suomen piiri: Elinkeinovapaus apteekkitoimintaan – Keskustanaisten Oulun paikallisyhdistys: Palkansaajat näkyviin Keskustan jäseninä – Keskustan Tornion kunnallisjärjestö: Kokousedustajien valintatapaa uudistettava – Kerimäen Keskustanaiset: Valtion myöntämä avustus kirjastoautoon – Ostrobotnian keskustaseura: Suruvapaa lapsensa menettäneille vanhemmille – Keskustan Latvan paikallisyhdistys: Nuorten työikäisten muistisairaiden huomioiminen hoivapalveluissa Natoa, huoltovarmuutta ja perhepolitiikkaa – puoluekokoukselle lähes 300 aloitetta Keskustan puoluekokous Oulussa 2020 ja keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen. Aloitteista päättäminen on puoluekokousviikonlopun ohjelmassa sunnuntaina. Pakarinen laittaa seuraavaksi aloitteet järjestykseen aihealueittain ja välittää ne eteenpäin keskustan työryhmiin sekä vastuuhenkilöille. 10 8.4.2022 S h u tte r s to c k S h u t t er s to c k Se p po Sa m u li / Le h tik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TUKEA RUUANTUOTANNOLLE. Lisätukia saavat muun muassa sikaja siipikarjatalous, kasvihuonetuotanto, puutarhatuotteiden varastointi, porotalous ja kalatalous. Aloitteisiin laaditaan työryhmissä vastaukset, jotka keskustan puoluehallitus hyväksyy omalta osaltaan pohjaehdotuksina puoluekokouksille. Tällä kertaa Lapin Keskustanuoret vaatii, että Yle on korvattava kaikille suomalaisille tarjottavalla Netflixillä. Maankäyttöja rakennuslakiin suunniteltu kokonaisuudistus jää tällä vaalikaudella osittain toteutumatta. Sitten niistä äänestetään”, Pakarinen kertoo. “Niiden jättämisestä on muistuteltu jo syksystä lähtien, mutta lopussa se aina ruuhkautuu.” Pakarisen mukaan tämä on sikäli ymmärrettävää, että monet yhdistykset pitävät vuosikokouksiaan vasta maaliskuussa. Siellä aloitteisiin saatetaan tehdä vielä täydennyksiä, muokkauksia tai päivityksiä. Väistyvä maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi viime viikolla hallituksen toimista maatalouden huoltovarmuuden turvaamiseksi. Määrä on noussut muutamilla kymmenillä viimeisimmistä puoluekokouksista. Nato-keskustelu käy Suomessa kuumana. maaliskuuta mennessä, ja tälläkin kertaa niitä alkoi tulvia viimeisillä hetkillä. ALOITTEET piti jättää torstaihin 10. Pakarisen mukaan neljässä aloitteessa todetaan selkeästi, että Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy myös useissa aloitteissa, jotka koskevat Suomen huoltovarmuutta, maataloutta ja energiapolitiikkaa. Hallituksen maaliskuussa päättämät lisätoimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi saivat Ukrainan sodan vuoksi vain vähän mediahuomiota. “Aloitteita tuli paljon”, keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen toteaa. Pe tra Pö yliö Ja ri La uk ka ne n. RAKENTAMISLAKI ETENEE. Kentältä tulee usein myös jokunen rempseämpi toive puolueen linjattavaksi. PAULIINA POHJALA LAPPEENRANNASSA pidettävä keskustan kesäkuinen puoluekokous saa päätettäväkseen 289 jäsenyhdistyksiltä tullutta aloitetta. “Aloitteet menevät yleensä valtaosin läpi valiokunnan hyväksymässä muodossa, mutta muutamiin niistä voi tulla muutosesityksiä vielä salissa. Kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen suunnataan tänä vuonna 120 miljoonaa euroa
KOMISSIOLTA saatiin 500 miljoonan euron tukipaketti ja höllennyksiä valtiotukisäännöksiin, jonka myötä jäsenmailla on mahdollisuus tilapäisen kriisijärjestelyn kautta tukea viljelijöitä. Oma jaksaminen on mietityttänyt. Puoluejohdon toimikausi kestää kaksi vuotta. Myös kilpailusäännöt ja sopimuskäytännöt on arvioitava uudelleen. Noidankehä on valmis. Lisätukea saa enimmillään 35 000 euroa yritystä kohden. On traagista, että Eurooppa herää maatalouden kustannuskriisiin vasta sodan myötä. Elintarvikemarkkinavaltuutetun on varmistettava, että tuottajat saavat parempaa hintaa tuotteistaan ja koko ruokaketju kantaa vastuuta tuotantopanosten rajuista hinnannousuista. Lisäksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joilla turvataan elintarvikemarkkinoiden reilu toiminta. ”Tämä on ollut vaativuudestaan huolimatta unelmatehtävä, jossa saan yhdistää järjestötoiminnan ja politiikan linjaamisen.” Puoluejohdon jäsenet valitaan Lappeenrannassa 10.–12. Päätös kolmannelle kaudelle hakemisesta vaati pitkän pohdinnan. kesäkuuta järjestettävässä puoluekokouksessa. 11 8.4.2022 VENÄJÄN tuomittava hyökkäyssota Ukrainaan ajaa Euroopan ja koko maailman ruokaturvan hataralle pohjalle. Hätäpaketilla lievennetään akuuttia ruokakriisiä. ”Olen saanut neljässä vuodessa monia niitä asioita eteenpäin, jotka olen luvannut hoitaa. Humanitäärinen hätä heijastuu Eurooppaan kasvavina pakolaisvirtoina jo nykyisten yli neljän miljoonan ukrainalaispakolaisen lisäksi. Ruokaturvasta huolehtiminen auttaa myös Ukrainaa ja maan pakolaisia, sillä nyt Euroopan vilja-aitan tuottajat eivät siihen itse pysty. ”Olen saanut vetää edelliset eduskuntavaalit ja eurovaalit, joten tiedän, mitä haluan omassa roolissanikin tehdä toisin, että voimme pärjätä paremmin. Pohdin myös siirtymistä kokonaan politiikan ulkopuolisiin tehtäviin, mutta halu hakea jatkokautta kuitenkin kirkastui.” SEURAAVAN , vaalien täyttämän kaksivuotiskauden aikana Pirkkalainen haluaa viedä keskustan kohti nousua. Puolueen talous on tasapainotustoimien jälkeen vakaa, ja Sipilän perintöä on tältä osin edelleen vahvistettu. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Ruokaturvaa humanitäärisen hätään Täällä Bryssel MAIJA PYLVÄS KESKUSTAN puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on halukas jatkamaan pestissään ja aikoo asettua ehdolle kesän puoluekokouksessa. Toiveissa jatkopesti puoluesihteerinä Pa ulii na Po hja la Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Pirkkalainen kertoo luvanneensa Sotkamon puoluekokouksessa, että hän tulee kestämään painetta – ja takana olevat neljä vuotta ovat keskustan historiassa vuosia, joiden aikana paineita toden totta on ollut. Komission joustojen myötä valtiovarainministeri Saarikon johtaman huoltovarmuustyöryhmän esittämä kansallinen 300 miljoonan euron kriisipaketti maataloudelle saadaan nopeammin. Uhkana on, että esimerkiksi itäisessä Suomessa kolmasosa viljelyalasta jää kylvämättä. “Keskustan puoluesihteerin tehtävä on koko politiikan kentän yksi etuoikeutetumpia tehtäviä mutta myös niin sanotusti kokovartalohommaa ja vaatii yli 100-prosenttisen panoksen 24/7. Ilman toimivaa ruokaturvaa emme voi auttaa ketään. Kansallinen ja EU-taso ovat reagoineet nopeasti huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Kotimaisen rehun puute ajaa navettojen tyhjenemiseen, jolloin karjanlanta vähenee ja riippuvuus keinolannotteista kasvaa. Vakavaksi äitynyt kannattavuuskriisi suomalaisilla maatiloilla oli hälyttävä jo ennen Ukrainan kriisiä energian ja lannoitteiden kallistumisen ja heikon saatavuuden takia. Me pärjäämme kyllä, kun luotamme itse tähän kansanliikkeeseen.” Antoisinta puoluesihteerin työssä on ollut tehtävän monipuolisuus. Ennen kaikkea haluan olla tukemassa keskustan itsetunnon nousua. Puoluetuen jakokriteereitä on uudistettu ja jäsenmaksukäytäntöjä viedään vihdoin tasa-arvoisemmiksi”, Pirkkalainen listaa. Lisäksi kesantopellot saa valjastaa väliaikaisesti ravintoja rehukasvien viljelyyn. Suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset
“Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ajattelin, että sotilaallinen liittoutumattomuutemme on paras turva Venäjän rajamaana. “Ensin pitää määritellä uhka ja sen jälkeen tehdä johtopäätökset. Kyberturvallisuuteen ja informaatiovaikuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. “Ei muuttuisi. Emme ole koskaan olleet Neuvostoliiton alaisuudessa emmekä ole slaavilainen maa, joten vertaus Ukrainan tilanteeseen ontuu. “Ideaalitilanne olisi, että Suomi liittyisi Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen selkäranka. Suomenmaa haastoi keskusteluun Nato-jäsenyyttä kannattavan kansanedustaja Hanna Kososen (kesk.) ja sitä vastustavan kansanedustaja Markus Mustajärven (vas.). Hanna Kosonen kansanedustaja (kesk.) Natoon vai ei. Käytännössä Ukraina puolustaa yksin maataan, ja sama tilanne olisi hyökkäystilanteessa Suomellakin. Luottamus Venäjään on mennyt.“ 2. Suomi ja Ruotsi tekevät kuitenkin itsenäisesti päätöksensä. Tiivis yhteistyö Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on oleellista. SUOMI VOI LIITTYÄ NATOON VAIN YHTÄ AIKAA RUOTSIN KANSSA. SUOMEN NATO-JÄSENYYSPROSESSI LISÄISI UKRAINAN SODAN ESKALOITUMISEN RISKIÄ JA KASVATTAISI JÄNNITTEITÄ VENÄJÄN JA LÄNNEN VÄLILLÄ. Sen lisäksi kuulumme useampaan maaryhmään.“ TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Sota Ukrainassa pani suomalaisten Nato-kannat hetkessä uusiksi. “Riskitöntä maailmaa ei olekaan. NATON ULKOPUOLELLE JÄÄMINEN OLISI SUOMELLE TURVALLISUUSRISKI, SILLÄ NATO ON SITOUTUNUT PUOLUSTAMAAN AINOASTAAN JÄSENMAITAAN. Aika iso riski on sekin, jos meistä tulee ydinasevaltojen pelinappula.“ 3. Puolustuspoliittinen selonteko on perusteiltaan ajan tasalla. 12 8.4.2022 1. NATO-PÄÄTÖSTÄ EI KANNATA TEHDÄ PANIIKKIRATKAISUNA SODAN RIEHUESSA EUROOPASSA. Hidastella ei saa.“ 4. Suomi täyttää jo jäsenyyden tekniset vaatimukset.“ 1. Puolet on valittu. Turvallisuustilanteemme on dramaattisesti muuttunut, ja se edellyttää pohtimaan uudessa valossa turvallisuuspolitiikkaamme. Mielestäni Suomen pitää liittyä Natoon Ruotsin ratkaisusta huolimatta. On tärkeää, että valtionjohto tunnustelee jo nyt 30 jäsenmaan alustavaa tukea Suomen Nato-jäsenyydelle. Ei Suomi nytkään ole yksin. Ollako vai eikö olla.... “Venäjä on uhannut toimenpiteillä Naton laajentuessa, mutta ilmapiiri on jo nyt jännitteinen. Onneksi Suomi on huolehtinut omasta puolustuskyvystään. Minä en muutenkaan ratkaise kantaani poliittisten suhdanteitten vaan asiaperusteiden mukaan.“ 4. Meillä on yksitoista sopimusta puolustusjärjestelyistä eri maiden kanssa. “Nato-päätöstä ei tietenkään pidä tehdä paniikkiratkaisuna, vaan kaikki tieto on punnittava tarkkaan ja tehtävä siitä huolellisesti johtopäätökset. Itsenäinen valtio tekee itsenäiset päätökset.“ 5. Natoon kuulumaton maa voi saada aseellista apua, mutta ei kaikkein tehokkaimpia aseita eikä sotilaallista puolustustukea. Jäsenyysprosessin pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. “Ei jouda. VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN MULLISTI SUOMEN TURVALLISUUSYMPÄRISTÖN NIIN PYSYVÄSTI, ETTÄ AIKAISEMPI TURVALLISUUSPOLIITTINEN AJATTELU JOUTAA ROMUKOPPAAN. Nato-ratkaisu on nähtävä pitkän aikajänteen turvallisuusratkaisuna.“ 3. Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on tuonut vakautta ja ennustettavuutta Pohjois-Eurooppaan koko sodanjälkeisen ajan. NATO-JÄSENYYDEN HAKEMINEN OLISI SUOMELLE TURVALLISUUSUHKA, SILLÄ VENÄJÄ ON UHANNUT “VAKAVILLA SOTILAALLISILLA JA POLIITTISILLA SEURAAMUKSILLA”, JOS SUOMI LIITTYY NATOON. Voi olla, että toinen liittyy ja toinen ei. Venäjä harjoittaa epäinhimillistä terrorismia Ukrainassa, tekee sotarikoksia eikä välitä kansainvälisistä sopimuksista. MITEN SUOMEN PITÄISI SUOJAUTUA VENÄJÄN MUODOSTAMAA UHKAA VASTAAN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYSPROSESSIN AIKANA. MITEN SUOMEN PITÄISI SUOJAUTUA VENÄJÄN MUODOSTAMAA UHKAA VASTAAN, JOS EMME HAE SUOJAA NATON TURVATAKUISTA. NATO-PÄÄTÖKSEN AIKA ON NYT, SILLÄ MYÖHEMMIN VOI OLLA LIIAN MYÖHÄISTÄ. Myös strateginen asemamme on eri.“ 2. “Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti arvioi, ettei Suomen hakemusta edes otettaisi nyt käsittelyyn. NATO-KANTASI MUUTTUISI MYÖNTEISEKSI, JOS RUOTSI PÄÄTTÄISI LIITTYÄ NATOON. Mitään automaattisia turvatakuita Nato ei tunne. “Suomen tulee pyrkiä neuvottelemaan turvatakuut prosessin ajaksi. Huonoin skenaario olisi, että Ruotsi liittyisi Natoon, mutta Suomi ei.“ 5. Hyökkäys on osoittanut, että Venäjään ei voi luottaa, olimmepa hakemassa Natoon tai emme. Markus Mustajärvi kansanedustaja (vas.) Sh utt ers to ck
Samaa voitte odottaa minulta.. Politiikassa ja Teatteritaiteessa oppii paljon asioita, joista voi hyötyä molemmissa. Ikään kuin jäykkäkouristusrokote taantumuksellisuutta vastaan, edistyksen puolesta. MILLÄ MIELIN KESKUSTANUORET SUUNTAA KESÄKUUN PUOLUEKOKOUKSEEN. Aleksi Sandroos Teatteri on opettanut esiintymistä ja puolue retoriikkaa keskustanuorten uudelle puheenjohtajalle Aleksi Sandroosille. Keskustanuoria kahdeksan vuotta vanhempi kankea KOL on myös liian vanha järjestö minun makuuni. ELÄMÄÄSI KUULUU VAIKUTTAMINEN HELSINGISSÄ, JUURET SASTAMALASSA SEKÄ OPINNOT VAASASSA. MITÄ TÄMÄ KERTOO SINUSTA. Tästä tulette kuulemaan puoluekokouksessa lisää. Suosittelen kuuntelemaan nuoria, jos tämän puolueen halutaan toimivan tulevaisuudessakin. Vuonna 1977 huomiota herättänyt ulkoavaruudesta havaittu ”Wow! (suomeksi vau) -signaali” vastaanotettiin Jousimiehen tähdistön alueelta. EIKÖ SINUN OLISI PITÄNYT HAKEA ENNEMMIN KESKUSTAOPISKELIJOIDEN PUHEENJOHTAJAKSI. OLET HOROSKOOPILTASI JOUSIMIES. Yhdessä niistä tulee hyvä kokonaisuus, vaikka ei politiikka ole teatteria kuin populisteille. Monipaikkaisuus on mahdollisuus, jolle kukaan ei tee mitään. ONKO ESIINTYMINEN VALMENTANUT MYÖS POLITIIKAN NÄYTTÄMÖILLE. Minun johtamanani keskustanuoret on piikki puolueen lihassa. OLET TEATTERIHARRASTAJA. “Taannuta taika ja vanhoillisuus!” SINULLA ON TAUSTAA YLIOPPILASLIIKKEESSÄ. Minä olen oppinut rohkeaa esiintymistä, jännityksen hallintaa ja heittäytymistä teatterin parissa. 13 8.4.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Donald Trumpilta ehdotus: Kiinnitetään hävittäjiin Kiinan liput ja pommitetaan Venäjää (7.3.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Nuorisopomo lupaa vau-elämyksiä OLET KESKUSTANUORTEN UUSI PUHEENJOHTAJA. MITEN NÄET MONIPAIKKAISUUDEN TULEVAISUUDEN. Kolme vuotta opiskelijapolitiikkaa riitti minulle, uusia haasteita löytyy yleispolitiikan puolelta. Keskustan on aidosti uudistuttava, jos se haluaa pärjätä 2020-luvun, saati 2030luvun politiikassa. Tässä on kepun paikka! Maksaisin mielelläni esimerkiksi veroja kahteen kotikuntaan. Keskusta on opettanut minulle retoriikan jaloa taitoa. ONKO JOHTAMASI LIITTO PIIKKI VAI LAASTARI PUOLUEEN LIHASSA. Miksi mökki ei voi olla myös koti
Henkilö TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: SAARA SAVUSALO PAINAVA NATO-PÄÄTÖS. Suomi on jo pitkään perännyt selvyyttä EU-maiden avunantovelvoitteeseen presidentti Sauli Niinistön johdolla. “Keskustan perusteemoja täytyy tuoda selkeästi esille. On turha tehdä asioita monimutkaisemmiksi kuin ne ovat.” Pakarinen valittiin varapuheenjohtajistoon syyskuun 2020 puoluekokouksessa, ja hän toimi tehtävässä myös aiemmin vuosina 2012–2014. PAKARISEN mielestä turvatakuulauseketta pitää kirkastaa, vaikka Suomi päättäisikin liittyä Natoon. Edellinen presidentti ( Donald) Trump jopa väläytti, että Yhdysvallat lähtisi kokonaan pois Natosta. Hänellä on käytännön kokemusta myös EU-päättäjänä. “Natokin voi ajan mittaan muuttua. “Olen inspiroitunut ja innostunut varapuheenjohtajan tehtävästä”, hän sanoo. Keskustaministerien EU-avustajana viime vuosina toiminut Pakarinen tekee parhaillaan väitöskirjaa EU:n puolustuspolitiikasta. Hämmennystä aiheuttaa myös artiklaan lisätty lauseke, jossa muistutetaan tiettyjen jäsenmaiden erityisluonteesta sekä Naton roolista sen jäsenmaiden puolustuspolitiikan perustana. On tärkeää, että myös eurooppalainen yhteistyö on vahvaa.” Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen hakee jatkokautta keskustan puoluejohdossa Riikka Pakarisen mielestä turvallisuuteen olisi pitänyt panostaa enemmän EU:ssa. Pakarinen oli vastikään aloittanut europarlamentaarikkona, kun EU:n perussopimus eli Lissabonin sopimus tuli voimaan vuoden 2009 lopussa. PAKARINEN on vahvasti osaamisalueellaan EU-politiikassa sekä ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Lissabonin sopimus velvoittaa muut jäsenvaltiot auttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jos EU-maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Keskustan perinteinen sanoma alueellisesta tasa-arvosta, omavaraisuudesta ja lähipalveluista on Pakarisen mukaan politiikan teon ytimessä. 14 8.4.2022 RIIKKA PAKARINEN pyrkii jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksessa Lappeenrannassa. Artikla on selvä, mutta epäselvempää on, mitä se käytännössä tarkoittaa
“EU vaikuttaa tietysti enemmän ihmisten arkeen, mutta valtion kannalta Nato on isompi päätös. Itsenäisellä valtiolla ulkoja turvallisuuspolitiikka on se kaiken ydin.” SUOMEN STARTUP-YHTEISÖN toimitusjohtajana viime syksynä aloittanut Riikka Pakarinen on huolissaan siitä, miten Venäjän naapurimaahan Suomeen saadaan investointeja ja ulkomaisia osaajia. Nato-myönteisyys kuuluu ihmisten puheissa, kuten myös malttamattomuus liittymisen suhteen. Muutamia Suomeen muuttaneita perheitä on jo lähtenyt takaisin kotimaihinsa”, Pakarinen kertoo. Pakarisen mielestä Natoon liittyminen olisi merkittävämpi asia kuin Euroopan unionin jäseneksi liittyminen aikanaan oli. ”Kanta esitetään puoluejohtona, enkä lähde siinä sooloilemaan.” Pakarisen mukaan on kuitenkin selvää, että Suomen turvallisuusympäristö muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ne on unohdettu, kun on keskitytty talouteen.” KESKUSTAN puoluejohdon jäsenenä Pakarinen ei kerro vielä omaa Nato-kantaansa. “Ihmisillä on selkeä tarve puhua näistä asioista”, hän sanoo. “Monilla on sellainen olo, että jos nyt päätetään mennä Natoon niin ovet aukeavat heti, mutta näinhän se ei ole. Siinä vauhdissa ollaan nyt kevyesti, Pakarinen kertoo. Ja jos ei heti onnistuta, niin sitten yritetään uudestaan. 8.4.2022 Pakarisen mielestä EU:n olisi pitänyt ottaa turvallisuusunionin kehittäminen vakavammin jo kauan sitten. Totta kai Natoa pitää tarkastella nyt siinä valossa, että se on yksi vaihtoehto.” KESKUSTA on järjestänyt jo useita keskustelutilaisuuksia Suomen turvallisuuspolitiikan linjasta, ja se vei Pakarisenkin kiertueelle ympäri maata. “Suomi on edelleen turvallinen maa kuten ennenkin, mutta olisi tärkeää, että se mielikuva ei muutu.” Startup-yhteisön tavoitteena on, että kasvuyrittäjyys on metsäja metalliteollisuuden kokoinen vientiala Suomelle vuonna 2030. Startup-yhteisössä on nyt noin 130 yritystä, joihin kuuluu muiden muassa pelialaa, terveysteknologiaa ja ruokapuolen startupeja. Itse luulen, että noin vuosi olisi realismia. “Venäjän käyttäytyminen on muuttunut, se ei ole enää millään tavalla rationaalista. “Tulosta tehdään ja riskejä uskalletaan ottaa. Vähän sen alle tai yli se prosessi on tavallisesti kestänyt”. “Olisiko turvallisuuteen liittyvien asioiden pitänyt sittenkin olla korkeammalla agendalla. “Se huolestuttaa yrityksiä. Pakarinen kehuu yrittäjien suoraviivaista ja rohkeaa toimintaa. Pakarisen mukaan ihmiset ovat usein rauhoittuneet asian äärellä keskustelun myötä. Sellaista asennetta me tarvitsemme Suomessa entistä enemmän.” PAINAVA NATO-PÄÄTÖS
RUSIA on moitittu julkisuudessa myös liiasta nojautumisesta itäarkistoihin. KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982–1991. On arvioitu, että jopa 70 prosenttia sen henkilökunnasta oli todellisuudessa KGB:n väkeä. Luvut ovat pitkiä, ja asiasta toiseen hypitään paikoin epäloogisesti. Puolueen ”hoitajina” kirjassa mainitaan lähetystön henkilökunnasta Petr Kuznetsov ja Vladimir Silvestrov. Kohu tuotti epäilemättä Rusille ja hänen läheisilleen valtavasti kärsimystä ja mainehaittaa. ”Kyseessä on loanheittämisen pohjanoteeraus”, Tuomioja kommentoi Rusin tuoretta kirjaa Facebookissa. Kirjat Kaiken takana oli KGB Alpo Rusin mukaan Suomen ulkopolitiikka alkoi 1980-luvulla mukailla yhä enemmän Neuvostoliittoa H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Su om en m aa n ari kst io SKP:n Aarne Saarinen sekä SDP:n Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa neuvotteluissa maaliskuussa 1981.. Koiviston neuvonantaja Jaakko Kalela puolustautuu Iltalehdessä, ettei yhteydenpidossa ollut tämän päivän kannalta mitään salaista tai kummallista. Salaisina pysyivät edelleen myös CIA:n Supolle luovuttama Rosenholz-aineisto ja KGB-loikkari Oleg Gordievskyn Suomea koskeva raportti. – Vastuu on siirtynyt muistelijoille, loikkareille ja sitkeimmille tutkijoille, kovia kokenut kirjailija kirjoittaa. RUSIN koluamien arkistolähteiden perusteella 1980-luvun suomalaispoliitikkojen KGB-suhteet näyttävät kieltämättä vilkkailta. 16 8.4.2022 TOUKOKUUSSA tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Suojelupoliisi epäili valtiotieteiden tohtori Alpo Rusia törkeästä vakoilusta DDR:n hyväksi. UUSIMMASSA kirjassaan Rusi keskittyy Neuvostoliiton valtiolliseen turvallisuuspalveluun KGB:hen ja analysoi sen harjoittaman poliittisen sodan vaikutusta Suomen ulkopolitiikkaan Mauno Koiviston presidenttikaudella. Rusin oma perusteettomaksi todettu vakoiluepäily nousee esiin sivujuonteena pari kertaa, vaikkei teoksen aikahaarukkaan varsinaisesti mahdukaan. Rusi on käynyt läpi tuhansittain papereita eri maissa. Hän pitää Urho Kekkosen seuraajaa ulkopoliittisesti taitamattomana presidenttinä, jonka kaudella Suomen linja alkoi myötäillä yhä enemmän Neuvostoliittoa. Läheiset KGB-yhteydet oli arkistomerkintöjen perusteella esimerkiksi Kalevi Sorsalla, Paavo Lipposella ja tasavallan presidentin avustajana toimineella Jaakko Kalelalla. Epäily vuoti mediaan ja siitä paisui valtaisa skandaali, jota käsiteltiin lehtien ja tv-uutisten ykkösaiheena. Rusi peräänkuuluttaa kirjassaan valtiovaltaa selvittämään idän tiedustelupalvelujen Suomessa harjoittamat toimet. Rusi syyttää kirjassaan erityisesti sosiaalidemokraatteja tiiviistä kanssakäymisestä KGB:n tiedustelu-upseerien kanssa. Rusin kokoamien arkistotietojen valossa KGB toimi Suomessa Koiviston vuosina erittäin aktiivisesti. Rakenne paranee ja teksti jämäköityy loppua kohti. Erkki Tuomioja puolestaan syyttää Rusia puhtaasta kostonhalusta. Presidentti Koivistoa Rusi moittii naiivista suhtautumisesta itätiedusteluun. KIRJASTA paistaa läpi sen eteen tehty valtava arkistotyö. Esitutkinnan perusteella syytteet jätettiin kuitenkin nostamatta ja Rusi sai mittavat korvaukset valtiolta. Hänen mielestään Suomi ei ole ainoastaan laiminlyönyt velvoitetta tehdä aihepiiristä perusselvityksiä, vaan on jopa salannut merkittäviä arkistoja tutkimukselta. Puolueeton selvitys asiasta olisikin kaikkien etu. Suojelupoliisi epäsi Rusilta tutkimusluvan muun muassa kohuttuun Tiitisen listaan, johon hänen oma nimensäkin yhdistettiin 2000-luvun alussa. Yhteyttä Tehtaankadulle pidettiin toki myös keskustan riveistä. Toisaalta kotimaisia lähteitä ei kaikista tapahtumista ja henkilöistä ole, tai ne ovat salaisia. Yhtenä syyllisenä ajojahtiin nimetään Supon päällikkö Seppo Nevala, joka Rusin mukaan kertoi oikeudettomasti keskeneräisistä epäilyistä ulkoministeri Erkki Tuomiojalle. On silti mahdotonta tietää, millaisista tapaamisista kenenkin kohdalla oli kyse. Maaliskuun lopussa ilmestynyt Kremlin kortti on jo hänen viides kirjansa aiheesta. Yhteyksiä valvonut Suojelupoliisi saattoi raportoida lounastapaamisia poliitikon ja tämän kotiryssän välillä jopa pari kertaa kuukaudessa. Helsingin-suurlähetystö oli kaikista Neuvostoliiton lähetystöistä kolmanneksi suurin. Docendo, 368 s. Kohun jälkeen Rusi on omistautunut tutkimaan sitä, mistä häntä epäiltiin. Luultavasti kaikki kohtaamiset eivät jääneet edes Supon haaviin. Mutta on se tuottanut muutakin: satoja sivuja tekstiä idän tiedustelupalvelujen toiminnasta sekä suomalaisten Stasija KGB-yhteyksistä. Rusin siteeraamassa 1970-luvun lopulta peräisin olevassa Supon raportissakin todetaan, että tiedustelutoiminnan ja normaalin kanssakäymisen rajat olivat usein tulkinnanvaraiset. ANNUKKA KAARELA Alpo Rusi: Kremlin kortti. Varsinkin alkuosaltaan kirja on harmittavan poukkoileva
44. Viljelijäväestö kuoli maaseudulla, ja samaan aikaan kaupungeissa Neuvostoliiton salainen poliisi hyökkäsi Ukrainan älymystöä vastaan. Kuolemat peitettiin väestölaskentatietoja muuttamalla. Ukrainan kansallisuusliike alkoi elpyä maan itsenäistyttyä vuonna 1991. marraskuuta mennessä. Neuvostoliitto kiisti pitkään koko nälänhädän olemassaolon. PAULIINA POHJALA HISTORIOITSIJA Teemu Keskisarjalla oli jo viime syksynä sellainen tunne, että sodat eivät ole vielä ohi Euroopassa. Kauhistuttavaa oli myös se tuho, jolla Stalin laittoi Ukrainaa ruotuun 1930-luvulla. HOLODOMOR tunnetaan edelleen huonosti holokaustiin verrattuna. Stalinin ja Putinin ajatukset kuulostavat varsin yhteneväisiltä. Puna-armeija ehti kuitenkin Raatteen tielle saakka 30. Ukrainan kansallisuusaate kuoli heidän mukanaan. “Valitettavasti etiäiset kuiskivat siihen suuntaan”, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti sanoo. Hän toteaa, että syksyllä 1939 puna-armeijan valtaosa oli kiinni Itä-Puolan miehittämisessä. On aivan turha luottaa heidän moraalisiin koodeihinsa. Teemu Keskisarja sanoo pitävänsä Applebaumin tutkimusta poliittisesti järjestetystä nälänhädästä hyvin merkittävänä. PUTIN ihailee Neuvostoliiton diktaattoria Josif Stalinia, Keskisarja toteaa. Suomessa suojeluskuntalaiset olisi laitettu monttuun ja talonpojille olisi tullut vähintäänkin väestönsiirtoja Siperiaan.” Keskisarja kertoo hämmästelevänsä joitakin asiantuntijalausuntoja siitä, että Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa, koska Venäjän armeija on kiinni Ukrainassa. Applebaumin mukaan ainakin viisi miljoonaa ihmistä menehtyi nälkään Neuvostoliitossa vuosina 1931–1934, heidän joukossaan yli 3,9 miljoonaa ukrainalaista. Kansallisuusaate päätettiin murskata viemällä talonpojilta eli “kulakeilta” kaikki syötäväksi kelpaava ja estämällä maasta poistuminen. 17 8.4.2022 Ajassa Suomessa olisi nähty Ukrainan holodomorin kaltainen kansanmurha, jos puna-armeija olisi voittanut talvisodassa, historioitsija uskoo. Hän kertoo tunteneensa luissaan myös sen, etteivät sodat ole ohi myöskään Suomelta. Ei pelkästään siitä syystä, että Suomi nöyryytti puna-armeijaa talvisodassa, vaan ihan viileistä järkiseikoista.” “Neuvostoliittohan puhdisti huolellisesti kaikki reuna-alueensa. “Nykyinen Venäjän hallitus uskoo, että suvereeni, demokraattinen, vakaa Ukraina kulttuurin ja kaupan sitein muuhun Eurooppaan kiinnittyneenä, on uhka Venäjän johtajien eduille”, yhdysvaltalais-puolalainen journalisti ja tieto kirjailija Anne Applebaum kirjoittaa vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassaan Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa. divisioona koostui pääosin ukrainalaisista sotilaista. “Stalin halusi tappaa Ukrainan kansallisuusaatteen, kulttuurin ja mielen, joka maahengessä eli talonpojissa eli.” KESKISARJA sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Suomessa olisi nähty holodomorin kaltainen kansanmurha, jos puna-armeija olisi päässyt valtaamaan maan. “Siihen maailmanaikaan logistiikka salli siirron Suomen rintamalle parissa kuukaudessa, joten ei se tee tiukkaakaan tänä päivänä.” Teemu Keskisarjan arvio: Ukraina ei riitä Putinille Fa de l Se nn a / AF P / Le hti ku va , Sh ut te rst oc k H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Venäläiset eivät pode omantunnontuskia Ukrainan tuhoamisesta, historioitsija Teemu Keskisarja sanoo.. “Jos Putin saavuttaa Ukrainassa edes työvoiton tai jonkinlaiset aplodit jyräämällä miljoonakaupungit maan tasalle, niin mitään muuta vaihtoehtoa en näe kuin sen, että seuraava suupala on vuorossa.” Keskisarja sanoo, etteivät suomalaiset oikeuskatsomukset paina Vladimir Putinin kaltaisten johtajien vaakakupissa “villisian viiksikarvan vertaa”. HELMIKUUSSA alkanut Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan järkyttää ihmisiä ympäri maailman. – Historioitsijan silmin tämä on aivan päivänselvä takauma 1930-luvusta, Keskisarja sanoo mainiten esimerkiksi talvisodan ja sen, kun natsi-Saksa liitti Tsekkoslovakiaan kuuluneet sudeettialueet itseensä vuonna 1938. “Mitään omantunnontuskia venäläiset eivät pode Ukrainan tuhoamisesta. Hän katsoi, että suvereeni Ukraina voisi pilata koko neuvostohankkeen. “Totta kai. Keskisarja epäilee, ettei Venäjä lopeta Ukrainan sotaan. Sellaisia ei ole olemassakaan.” Otteen menettäminen Ukrainasta huolestutti suuresti Stalinia 90 vuotta sitten. “Tällä hetkellä en keksi, miten tämä voisi päättyä onnellisesti niin, että sen jälkeen oltaisiin kuin mitään ei olisi tapahtunut.” KESKISARJAN mukaan jo tapahtunut historia riittää tekemään johtopäätökset siitä, että “nyt on Suomen kannalta tosi kyseessä”. Aikakauden nimi tulee ukrainan kielen sanoista nälkä (holod) ja tuho (mor). Sen jälkeen historioitsijat, journalistit, arkistoijat ja kustantajat pääsivät kertomaan holodomorista. Pidätykset ja teloitukset jatkuivat läpi 1930luvun
KANNATUS NOUSUSSA. Paenneista noin 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Amerikkalaisen Maxar-yhtiön välittämät satelliittikuvat näyttävät Venäjän sotatoimien aiheuttaman tuhon Ukrainan Mariupolissa. Tutkimuslaitos Levadan tuoreessa kyselyssä 83 prosenttia vastaajista sanoi kannattavansa Putinin toimia, kun helmikuun alussa luku oli 71 prosenttia. Venäjä estää humanitaarisen avun toimittamisen kaupunkiin. Yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Puheensa lopuksi hän julisti, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin voi enää pysyä vallassa. ###*d.*m.*y ###*P. Kyseessä on pahin pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Ukrainan mukaan Mariupolissa on kuollut ainakin 5 000 ihmistä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin kannatus Venäjällä on noussut sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla. Angelos Tzortzinis / AFP / Lehtikuva MARIUPOLIN TUHO. Jälkikäteen Biden kertoi ilmaisseensa lausahduksella moraalista raivoaan ja totesi, ettei aio pyytää sitä anteeksi. Venäjän saartamassa kaupungissa arvioidaan olevan 160 000 ihmistä ilman riittävää määrää juomavettä, ruokaa tai lääkkeitä. BIDENIN PUHE. Ukrainasta evakuoituja ihmisiä kuljetettiin bussilla Puolan rajan yli maaliskuun lopussa. Venäjällä oikean tiedon saaminen Ukrainan tilanteesta on tiukan mediasensuurin vuoksi vaikeaa. 18 8.4.2022 Sa t e lli t e im ag e 2 02 2 M ax a r T ec hn ol o gie s / AF P / L eht i k uva S e rge i G un e ye v / A FP / Le ht i k uv a B r en da n S m ia l o w ski / A F P / L e hti k uva Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN SOTAA PAKOON. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vakuutti puheessaan Varsovassa Puolassa, että Yhdysvallat on täysin sitoutunut sotilasliitto Naton yhteiseen puolustukseen
UKRAINA saa kiinalaisilta valtavasti myötätuntoa, ja varsinkin moni koulutettu paikallinen on ilmaissut, että suurempi valtio ei koskaan saisi hyökätä heikommassa asemassa olevan itsenäisen valtion kimppuun. Minun tehtäväni on keskittyä siihen, että lapseni, vaimoni, isovanhempani ja serkkuni voivat hyvin, saan työni hyvin tehtyä, saamme sähkölaskun maksettua ajallaan, ehkä sijoitettua hieman tulevaisuuteen. Silkkitien toisessa päässä sota nähdään kuitenkin hyvin eri näkökulmasta kuin Suomessa tai LänsiEuroopassa. Tämä tuo kiinalaisille kaikuja toisen maailmansodan raa’asta japanilaisten miehityksestä. Ehkä jokin päivä, kun maamme on saanut taloutensa kuntoon ja nostettua loputkin ihmiset köyhyydestä, voimme pohtia näitä asioita niin, että voisin niihin enemmän vaikuttaa.” Entä sitten valtionjohtajat . ”Tiedätkö Lauri, enää ei tarvitse kilpailla siitä, kuka saa hotpotin parhaat lihaja kalapalat . kysyn vain ihmisiltä, mitä mieltä he ovat Euroopan sodasta, ja ihmiset unohtavat keskustelun tuoksinassa ruokavadin täysin ja parhaat palat jäävät minulle”, naapurini vitsailee minulle. Toiseksi kyse on Euroopan turvallisuudesta, johon Euroopan ja Venäjän tulisi etsiä kestävä ratkaisu. Minulla on Kiinassa ollut mahdollisuus haastatella aiheesta kymmeniä kiinalaisia kadunmiehiä. miten he asian näkevät. Valtiomme johtajat määrittävät, miten Kiina tässä asiassa toimii. Kiinan oli “pakko” lähettää sotilasjoukkoja rajojensa ulkopuolelle tukahduttaakseen Yhdysvaltain tulevan miehityksen. Kiina näkee, että Ukrainan kysymys on Euroopan sisäinen asia, johon Ukrainan ja Venäjän tulisi keskenään neuvotella ratkaisu. Vaikka konflikti on maantieteellisesti kaukana Shanghain pilvenpiirtäjistä tai Sichuanin maaseudulta, se kiinnostaa ihmisiä valtavasti. 19 8.4.2022 ###*d.*m.*y ###*P MAAILMAN lehdet ovat viime päivinä kiinnittyneet tiukasti seuraamaan Ukrainan sotaa, jonka Venäjän presidentin Vladimir Putinin esikunta käynnisti. MONI tuo myös esille tämän näkökulman: ”Kuule Lauri, ymmärrän, että sinua eurooppalaisena kiinnostaa tämä asia, mutta on hyvin vähän, mitä voin asialle tehdä. ”Lauri, tämä on ihan sama asia: qinlüe, lähes raiskaus ukrainalaisia kohtaan.” Toisaalta moni pyrkii ymmärtämään myös Venäjää: kiinalaisilla on hyvin historiamuistissaan Yhdysvaltojen ja lännen sotilaallinen ja poliittinen painostus viime vuosikymmeniltä. Kolmanneksi kyse on maailmanlaajuista järjestelmää koskevasta kriisistä, jossa osapuolia on rohkaistava YK:n johdolla rauhanomaiseen ratkaisuun ja luotava järjestelmä, jossa itsenäisen valtion suvereniteettia ei voisi loukata ulkopuolelta. Samalla tavalla kuin itse katson kyynel silmässä isoisäni ajan taisteluja kuvattuna Pekka Parikan Talvisodassa tai Tuntemattoman sotilaan eri versioissa, kiinalaiset katsovat sankareitaan kuten hyvän miehen roolimallia Wu Jingiä valkokankaalta räjäyttämässä Yhdysvaltain tankkeja hittielokuvissa kuten Lake Changjin. Moni vertaa tilannetta Korean sotaan: vuosina 1950?53 Douglas MacArthurin johtamat Yhdysvaltain (ja YK:n) joukot tulivat erittäin lähelle Kiinan rajaa ja olisivat kiinalaisten mukaan tulleet PohjoisKiinaan ja lopulta ehkä syösseet Kiinan kommunistijohtajan Maon vallasta, jos vain olisivat voineet. Kiina kipuilee Ukrainakysymyksen kanssa Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi
20 8.4.2022 Henkilö TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN MOSKOVAN KUOPPAISELLA TIELLÄ Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen ihmettelee suomalaista tapaa mielistellä venäläisiä. Hän pitää sitä jäänteenä kylmän sodan ajoilta.
Aktiivinen eläkeläinen on kysytty keskustelija. 21 8.4.2022 Eläkepäiviään Hannu Himanen viettää Hangon merellisissä maisemissa. Myös kirjaprojekti, elämäkerta toisesta diplomaattikonkarista, 90 vuotta täyttävästä Jaakko Iloniemestä, on valmistumassa.
Himasen nelivuotiseen suurlähettiläskauteen osui monia murroksia, joista on yhteydet tänä vuonna alkaneeseen Ukrainan sotaan. Siinä ei ole mitään vikaa, se on vain hyvin erilainen ajattelutapa.” ”Kylmän sodan aikana Suomi oli alistetussa asemassa, ja meidät oli saatu uskomaan, että meidän pitää myötäillä venäläisiä ja välttää kaikkea, mikä voisi heitä ärsyttää. Himanen oli juuri aloittanut Suomen Venäjän-suurlähettiläänä Moskovassa, ja Putin aloitti toisen jaksonsa Venäjän presidenttinä oltuaan neljä vuotta ”sivussa”. Mutta venäläiset eivät pidä mielistelijöistä. 1990-luvulla alkanut luottamus siihen, että Venäjä toimii lännen logiikan mukaan ja haluaa aidoksi demokratiaksi sekä integroitua läntiseen talouteen, kuitenkin vaikutti vielä noina aikoina läntisessä ajattelussa. ”Se on venäläinen mentaliteetti. Oli ( Aleksei) Navalnyin porukkaa ja monenlaisia pieniä puolueita. Himanen sanoo, että oli ja ei, mutta vähintään kovia painostustoimia Putinilta saattoi odottaa. Koko reilun neljän vuoden kauden ajan Himanen näki, kuinka kansalaisoikeuksia kavennettiin Venäjällä. Vuonna 2008 seurasi Georgian sota. ”Voi sanoa jopa niin, että kaikki käynnistyi viimeistään Putinin puheesta Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2007. Johtopäätös oli, että heitä pitää mielistellä”, Himanen sanoo. Hyvät suhteet ovat arvo sinänsä, mutta ei valtioiden välillä voi olla ystävyyttä, eivätkä venäläiset ajatelleet ystävyyttä.” TOSIASIA emeritusdiplomaatin mukaan on, että venäläiset eivät luota koskaan kehenkään. Janukovytš syöstiin vallasta helmikuussa 2014. ”Paljon esiintyy nostalgista ajattelua. Kun lännessä ja Suomessa ajateltiin, että Venäjällä menee huonosti ja Venäjää väheksyttiin, niin Moskovasta katsoen se näytti voittokululta.” Syyskuussa 2013 Venäjä lähti mukaan Syyrian sisällissotaan tukemaan maan hallitusta. Länsi on pitänyt Putinia ehkä turhana uhoajana, mutta onko Suomi tuntenut Putinia ja Venäjää paremmin. OLIKO Ukrainan sodan alkaminen helmikuussa yllätys. Koin tämän jo ennen suurlähettiläskautta, mutta etenkin sen aikana, että monet suomalaiset poliitikot olettavat, että oikea tapa venäläisten kanssa toimimiseen on jonkinlaiseen ystävyyteen pyrkiminen.” ”Ystävyys, luottamus, hyvä naapuruus, näitä sanoja Neuvostoliitto käytti, ja nämä on meillä sisäistetty perusteellisesti. Sitten Krim ja Donbasin sota. ”Raportoin vuoden 2014 vaihteessa, että 2013 oli suurten ulkopoliittisten voittojen vuosi Venäjälle. Miten heidän kanssaan sitten pitäisi toimia. 22 8.4.2022 HANNU HIMANEN oli Kremlissä todistamassa Vladimir Putinin virkaanastujaisia toukokuussa 2012. ”Vuoden 2014 jälkeen monet asiat hankaloituivat, koska oli sanktioita ja esimerkiksi taloussuhteita ei voinut hoitaa normaalilla tavalla.” Matkat alueille olivat ehkä kiinnostavinta antia. Pian seurasivat Donbasin levottomuudet ja sotatoimet, ja Venäjä valtasi Krimin. ”Käytännössä matkoilla aluekeskuksiin ohjelma rakennettiin aina paikallisen kuvernöörin toimiston kanssa. KUN Himanen aloitti Moskovassa, valtaan oli palannut Putin, joka otti koko ajan enemmän askelia totalitaristiseen suuntaan. Pääpaino oli viranomaistapaamisissa, ja sitä kautta tuli käyntejä merkittävissä yrityksissä, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ynnä muissa virallisissa paikoissa.” ”Mutta halusin aina varmistaa, että joka kerta tapaan oppositiopoliitikkoja ja kansalaisaktivisteja. Ihmisiä, jotka vaikeissa oloissa jaksoivat pitää oppositiotoimintaa yllä”, Himanen kertoo. Suuri osa Ukrainan kansasta ei tätä hyväksynyt, ja marraskuussa 2013 alkoivat levottomuudet. Väittäisin, etteivät siitäkään seuranneet sanktiot johtaneet erityisen vakaviin seurauksiin.” ”Malesialaisen koneen alasampumisen jälkeen 2014 asetetut pakotteet jo rokottivat Venäjää, mutta maa pystyi aika nopeasti sopeutumaan tähän tilanteeseen”, Himanen jatkaa. Se oli informaatiovaikuttamista, propagandaa. Euroopassa voitto oli, että Ukrainan silloinen presidentti Viktor Janukovytš hylkäsi assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa ja hyväksyi Putinin suoran rahatarjouksen pitäen näin Ukrainan lähempänä Venäjää. Vaikka olemme pienempi maa, suhtautumalla kunnioittavasti ja ottamalla heidät kuten he ovat, puhumalla suoraan vaikeista asioista, me suomalaiset pystymme rakentamaan jotenkin tasa-arvoista suhdetta venäläisiin.” Suurlähettiläänäkin Himanen koki poikkeuksetta, että puhumalla vaikeista asioista suoraan saadaan hyvä keskustelu aikaan. Himanen on toiminut suurlähettiläänä sekä ulkoministeriön tehtävissä niinkin kaukaisissa kulttuureissa kuin Indonesiassa, Intiassa ja eri Afrikan maissa. ”Siinä ei ole mitään ongelmaa venäläisten silmissä.” Sama pätee muuallakin. Siitä ei tullut kunnollista reaktiota. Himanen toteaa, että Suomessa on hyvää Venäjä-tietämystä, mutta myös muutama perisynti, joihin totuttiin kylmän sodan aikana. Lännen virhe on Himasen mielestä ollut se, ettei Putinia otettu vakavasti, vaan tämän suoratkin puheet on kuitattu pelkkänä rehentelynä. EU-maat ja niiden suurlähettiläät toimivat Venäjällä tiiviissä yhteistyössä, ja. Samaa tahtia myös diplomaattina toimiminen kävi vuosi vuodelta vaikeammaksi. Kaikkialla tärkeää on ottaa ihmiset sellaisina kuin he ovat. ”Hyödyllinen tapa suhtautua venäläisiin on toimia kuten he. Kaikesta huolimatta aika oli erittäin mielenkiintoista. Jos yhteistä näkemystä ei löydy, niin sitten vain todetaan, ettei löydy. Venäjän isännöimät Sotšin talviolympialaiset loppuivat päivä tämän jälkeen. Siinä hän esitti agendansa
”Vuoden aikana joku opettaja sanoi ohimennen jossain tilanteessa, että Hannu, sinusta pitäisi tulla diplomaatti. Sieltä näkee pitkälle etelään, länteen ja itään, joka on ex-suurlähettiläs Himaselle tuttu, mutta yhä paljon pohdituttavakin ilmansuunta. Yliopistoon hän pääsi opiskelemaan ensin kansainvälistä politiikkaa, mutta vaihtoi pian pääainetta. Himanen opiskeli Tampereen yliopistossa tiedotusoppia ja teki jonkin verran toimittajan töitä. Vankileirien muisto ja toisinajattelijoiden vainoaminen kun ei sovi putinilaiseen tapaan katsoa Venäjän historiaa ylevästi. ”Venäläisviranomaiset tekivät hyvin selväksi muutamaan otteeseen, etteivät pitäneet tällaisesta.” Esimerkiksi Permin alueella Himanen kävi Gulag-leirimuseossa, joka on harvoja ellei ainoa jotenkuten säilytetty Gulagjärjestelmän vankileiri. Sen sijaan Naton artikla viiteen perustuva kollektiivinen puolustus tarkoittaa todellista puolustusta, sillä sen pohjalle rakentuu yhteinen puolustussuunnittelu ja operatiivinen johto. 1976 Himanen näki lehdessä ilmoituksen ja haki ulkoministeriön kansainvälisten asiain valmennuskurssille. ”EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 on sisällöltään tyhjä, pala paperia. Ennen kaikkea Nato on konfliktien ennaltaehkäisijä ja vakautta luova järjestö.”. Diplomaatille tyypillisen kiertävän elämän Himanen oppi jo lapsena. Kai minä sitten käyttäydyin sillä tavalla, mutta ehkäpä ainakin ajatus jäi itämään tästä”, hän naurahtaa. NUORESTA Hannu Himasesta ei pitänyt tulla diplomaattia, vaikka tämäkin polku alkoi jo varhain. Leirimuseo oli juuri otettu sitä ylläpitäneeltä järjestöltä valtion hallintaan. Virkamiesuransa jälkeen Himanen on puhunut Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden puolesta. Himanen tapasi Memorial-järjestön edustajia Permin kaupungissa. sitä kautta löytyi monenlaisia verkostoja, joiden avulla Suomenkin suurlähettiläs pääsi tapaamaan erilaisia kansalaisaktivisteja. Hyvät suhteet ovat arvo sinänsä, mutta ei valtioiden välillä voi olla ystävyyttä. Museon perustivat Memorial-järjestön paikalliset aktivistit. Lukiolaisena Himanen pääsi stipendillä vuodeksi Yhdysvaltoihin, jossa hän oppi natiivin englannin kielen. Perhe muutti isän työn perässä ympäri Suomen. Hänen mielestään asian hyvät puolet ovat päivän selvät. Jälkikäteen selvisi, että viranomaiset eivät pitäneet käynnistä. Nämä kertoivat tarinansa ja olivat varmoja siitä, että paikka tuhotaan tai piilotetaan historian unohdukseen. 23 8.4.2022 Hangossa on säilynyt venäläisten vanhoja linnoitusrakennelmia. Siitä aukesi tie uralle diplomaattina
24 8.4.2022 Oululainen Hiukkavaaran koulu on valmistunut vuonna 2017. Se on suunniteltu alusta asti opetustilojan myöten vastaamaan uuden opetussuunnitelman mukaisia ihanteita.
Pulpetteja ei ole: oppilaat istuvat niin torilla kuin pienemmissäkin opetustiloissa raheilla, sohvilla, penkeillä. Hieman kauempana näkyvät toiset verhot. Kaiken keskiössä on itseohjautuvuuden Reportaasi TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Ei pulpetteja, ei ulkoa opettelua. Niiden takana ekaluokkalaiset kuuntelevat esitelmää Kalevalasta. Sitä taas reunustavat pienemmät opetustilat, joiden kokoa voi muunnella vaikka joka päivä tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Kaikki tehtiin samassa tahdissa, ja kuvaamataidon tunnilla askarreltiin samanlaiset työt opettajan ohjeita täsmällisesti noudattaen. Ei, vaikka rehtori Anne Moilasen mukaan samassa tilassa työskentelee yhtäaikaisesti enimmillään 170 oppilasta vuosiluokilta 1–4, kahdeksan luokanopettajaa sekä liuta erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia. Akustiikkaan on kiinnitetty vuonna 2017 valmistuneessa koulussa erityistä huomiota. Osa istuu värikkäillä sohvantapaisilla tuoleilla ja osa valuu epätasaisena jonona lasiseinillä reunustettuun hieman pienempään tilaan. Jokaisella oli oma selkeä paikkansa. Materiaalina on käytetty paljon puuta, vaikutelma on arkkitehtonisesti tyylikäs. Opetustilan keskellä sijaitsevassa suuressa tilassa kolmosluokkalaiset tekevät tehtäviään. 20–30 oppilaan luokalle oli aina yksi opettaja. Yhtä opetusryhmää vetää kaksi opettajaa, mutta samassa suuressa opetustilassa opettajia voi olla kerralla lähemmäs kymmenen. Tilalla itseohjautuvuutta ja suuria oppimisympäristöjä. Mi-tä kuu-luu, pe-rus-kou-lu?. NYKYKOULUN meininki voi tuntua kuitenkin kummalliselta sellaisesta, joka on käynyt oman koulunsa aikaisempina vuosikymmeninä. Pientä puheensorinaa kuuluu sieltä ja täältä, mutta mistään metelistä ei voi puhua. Suuriin opetustiloihin mahtuu 140–230 oppilasta. Yhdessä nurkkauksessa tokaluokkalaiset laulavat opettajakaksikon johdolla onnittelulaulua suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Ennen kouluissa oli pitkät käytävät, niiden varrella sijaitsivat jämerillä väliseinillä toisistaan erotetut luokkahuoneet. 25 8.4.2022 TUNNELMA on yllättävän rauhallinen oululaisen Hiukkavaaran koulun suuressa opetustilassa tavallisena maanantaiaamuna. Uusissa koulurakennuksissa ei enää puhuta luokkahuoneista, vaan opetustiloista tai oppimisympäristöistä. Onko nykykoulu pilalla. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään omat tavat oppia ja opiskella. Joku näyttää tekevän tehtäviä lattialla. Opiskelu pohjautui paljon ulkoa opetteluun: historian tunnilla jokainen painoi päähänsä vuosilukeman 1323 ja perään sanat Pähkinäsaaren rauha usein ymmärtämättä, miksi rauha solmittiin ja miksi se pitää muistaa. Mutta se oli silloin. Luokissa oppilaat istuivat säntillisissä pulpettiriveissä ja kuuntelivat, kun opettaja opetti. Toki opetustiloista löytyy myös työpöytiä, joita suositaan esimerkiksi kirjoittamista vaativien tehtävien yhteydessä. Lattioita peittävät kokolattiamatot ja tiloissa on muutenkin käytetty runsaasti ääntä pehmentäviä materiaaleja. Nurkkausta reunustavat pelkät suuret verhot. Ei ole, vastataan oululaisesta Hiukkavaaran koulusta, jossa uuden opetussuunnitelman toteuttaminen on viety hyvin pitkälle. Ulkoa opettelu ei ole enää muodissa, vaan oppilaat keskittyvät enemmän tiedonhankintaan ja lähteiden kriittiseen tarkasteluun. Opetustilojen keskellä on aina iso “keskustila,” jota kutsutaan toriksi. Käytäviä Hiukkavaarassa ei näy, vaan tilat on sijoitettu pääosin avaran keskusaukean ympärille
ONKO tässä mitään järkeä. Räväkkä keskustelu on kuitenkin mennyt välillä yli. – Aiemmin koulun oli tärkeää tuottaa yhteiskunnalle tehdastyöläisiä, jotka tekevät samaa asiaa samassa järjestyksessä. Itseohjautuvuuteen opetetaan, aivan samalla tavalla kuin ekaluokkalaisille opetetaan aakkoset, rehtori vakuuttaa. Koko suomalaisen peruskoulun on epäilty menneen pilalle. Ilmiöoppimisessa pyritään, että nämä rajat häipyisivät ja tiedosta tulisi lapsille selkeämpää ja kokonaisempaa. Se on myös antanut paremmin mahdollisuuksia siihen, että hyvin pärjäävät voivat edetä opiskeluissaan omassa tahdissaan ja tukea voidaan kohdentaa niille, joilla opiskelu tuottaa vaikeuksia. Moilasen mukaan on virhekäsitys, että oppilailta odotettaisiin heti kykyä tunnistaa omia oppimisen taitoja ja vielä opiskella niiden mukaan. Moilanen sanoo ymmärtävänsä hyvin, että muutostilanne herättää tunteita. Ja parempi nimenomaan lasten ja oppimisen kannalta, hän alleviivaa. 26 käsite, jolla pyritään siihen, että oppilaat ottavat itse vastuuta oppimisestaan. Tulevaisuudessa me tarvitsemme luovia innovoijia ja itsenäisiä ajattelijoita, jotka pystyvät hyödyntämään olemassa olevaa tietoa. MOILASELLA on itsellään 20 vuoden mittainen kokemus opettajan tehtävistä niin sanotussa perinteisemmässä koulussa, jossa opettaja opetti yksin, luokkien kiviseinät kaikuivat ja oppilaat istuivat suorissa riveissä. Opetusta on jouduttu kehittämään sitä mukaa, kun on huomattu, ettei jokin asia toimi. Taustalla on vuonna 2016 voimaan tullut uusi opetussuunnitelma, joka laajensi huomattavasti mahdollisuuksia toteuttaa perusopetusta. Moilasen mukaan uudet opetusmene8.4.2022 Oppilaat tekivät tehtäviä portailla istuen oululaisessa Hiukkavaaran koulussa.. Yksi eniten arvostelua nostattanut teema on oppilaiden itseohjautuvuus. Näitä teemoja oppilaat lähestyvät eri oppiaineissa eri näkökulmista käsin. Niitä voivat olla vaikkapa yhteiskunta, kestävä kehitys tai minä ihmisenä. – Perinteisessä opetuksessa oppilailla on usein hankala yhdistää eri oppiaineissa opittuja asioita toisiinsa. Arvostelu on ollut välillä hyvin voimakasta. Moilasen mukaan se on osa uuden opetussuunnitelman tavoitetta, jossa koulussa opiskeltavat asiat halutaan nähdä selkeämmin osana ympäröivää maailmaa. Ilmiöoppimisella halutaan myös eroon tiedon sirpaleisuudesta. Hiukkavaaran koulun vanhemmilta ei hänen mukaansa ole tullut juurikaan negatiivista palautetta, mutta julkista keskustelua hän on jonkin verran seurannut. Tai ainakin siinä on tullut paljon väärinkäsityksiä. Se kysymys on hiipinyt monilla mieleen, kun koulujen uusista opetusmetodeista on keskusteltu julkisuudessa. Ja muuttuu koko ajan. – Ei koulu pilalle ole mennyt, hyvillä mielin me täällä töitä lasten eteen edelleen teemme, rehtori Anne Moilanen rauhoittelee. Moilasen mukaan itseohjautuvuus on tuonut paljon rauhaa opiskelutyöhön. Moilanen on vakuuttunut siitä, että uusi toimintamalli on perinteisempää parempi. Hiukkavaaran koulun oma erikoisuus on ilmiöoppiminen, jossa koko koululle laaditaan tietyt yhteiset teemat. Moilasen mukaan koulun on pakko päivittää opetustapojaan, kun yhteiskunta on muuttunut niin rajusti. – Se on aika luonnoton tapa oppia, että istutaan neljän seinän sisällä passiivina paikallaan. Opetuskeinoina käytetään paljon erilaisia oppijalähtöisiä projekteja, ryhmätöitä ja pieniä tutkimuksia. – Ja opettajat ovat oppilaiden tukena koko ajan silloinkin, kun itseohjautuvuus alkaa toimia. Ei oppilaita yksin jätetä missään vaiheessa. Siihen tarvitaan yhteistyötä, keskustelua ja yhdessä pohtimista, joihin uusi opetussuunnitelma ohjaa. Uusien tapojen käyttöönotto ei varmasti myöskään ole mennyt täysin ongelmitta joka paikassa
Vuonna 2016 käyttöön otettu uusi opetussuunnitelma jätti paljon väljyyttä sen suhteen, miten opetusta toteutetaan käytännössä. Aina tulee jokin uudistus, jota ajetaan neljän vuoden ajan kuin käärmettä pyssyyn. Moilanen korostaa, että Hiukkavaaran opetusmetodit ovat vain heidän tulkintansa siitä, miten uutta opetussuunnitelmaa olisi paras tapa noudattaa. Eroja voi olla paljonkin samojen kuntien ja jopa samojen koulujen sisällä. Kuulostaa ongelmalliselta, jos eri puolilla Suomea asuvat lapset voivat saada hyvin erilaista opetusta riippuen siitä, missä he asuvat. Tilanne on eri puolilla Suomea huomattavasti moninaisempi, sanoo opettajien ammattijärjestön OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies. Nyt harkintavaltaa on siirretty liikaa paikallistasolle. Erityistä tukea tarvitsevien lasten haasteet kasautuvat perusopettajien niskaan. HIUKKAVAARAN koulun opetustavat eivät kuitenkaan ole koko kuva suomalaisesta koulumaailmasta 2020-luvulla. telmät eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että perusasiat olisivat koulusta unohtuneet. Rautopuro kuitenkin tarkentaa, ettei inkluusio sinänsä ole ongelma, vaan se, miten uudistus on kouluissa voitu toteuttaa. 27 8.4.2022 Hiukkavaaran koulussa ei ole perinteisiä luokkia ja pulpetteja, vaan opetustilat voivat vaihdella oppituntien mukaan. Hiukkavaaran Moilanenkaan ei halua arvostella niitä kouluja tai opettajia, jotka ovat halunneet säilyttää perinteisemmät tavat opetuksessaan. Ryhmät ovat suuria ja resursseja aivan liian vähän. Se tarkoittaa sitä, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat on sijoitettu samoihin opetusryhmiin muiden oppilaiden kanssa. Rautopuron ja Viitamiehen mukaan uuden opetussuunnitelman käyttöönotto on sujunut Suomessa pääosin hyvin. Hän myöntää, että ylilyöntejä on koulujenkin osalta tapahtunut, mutta niitä on yleensä korjattu sitä mukaa, kun ongelmia on ilmennyt. Pakko ei ole hänen mukaansa paras keino saada opettajia omaksumaan uudenlaisia metodeja. Toisissa kouluissa uuden opetussuunnitelman mukaisia mahdollisuuksia käytetään hyvinkin laveasti, mutta toisissa edetään edelleen perinteisten metodien mukaisesti. Taustalla on vuoden 2010 erityisopetusuudistus. Voiko se olla uhka mahdollisuuksien tasa-arvolle, josta suomalaiskouluja on vuosikaudet kiitelty. Rautopuron mielestä uudessa opetussuunnitelmassa on liian paljon ympäripyöreyttä ja epämääräisyyttä. Julkisuudessa nähty arvostelu on ollut paikoin turhankin voimakasta suhteessa ongelmien laajuuteen, Viitamies sanoo. Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessorin Juhani Rautopuron mukaan huoli ei ole täysin tuulesta temmattu. UUTTA opetussuunnitelmaa paljon isompi ongelma suomalaisessa peruskoulussa on Rautopuron ja Viitamiehen mukaan niin sanottu inkluusio. Hän kaipaisi siihen selkeämpää määrittelyä siitä, miten ylevät tavoitteet voidaan toteuttaa käytännössä. Kertotauluja, kielioppisääntöjä ja historian vuosilukuja täytyy osata edelleen. MUTTA onko se hyvä asia, jos peruskoulujen opetustavat alkavat eriytyä. – Tärkeintä on se, että opetus pysyy opetussuunnitelman raameissa ja sisällöissä. Työtä tehdään persoonalla ja ammattitaidolla, opettajilla pitää olla oikeus toteuttaa opetustaan itselleen sopivalla tavalla. Erot oppimistuloksissa suomalaisissa peruskouluissa ovat vielä sangen vähäisiä, mutta jos koulujen väliset käytännöt jatkavat erkaantumistaan, ei se ainakaan lisää oppilaiden tasa-arvoa, hän sanoo. Hän ei kuitenkaan vielä näe syytä olla huolissaan suomalaisten peruskoulujen eriytymisestä. Asia on silti hyvä tiedostaa. Ja hyvä niin, Viitamies sanoo. Aikaa normaalille opetustyölle ja muille lapsille jää vähemmän.
Esimerkiksi lasten kotitaustan merkitys liittyy laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa perheiden sisäinen pahoinvointi on kasvanut. Rautopuro kuitenkin korostaa, ettei ongelmien korjaaminen ole opettajien taikoulujen tehtävä, vaikka siellä ne tulevatkin usein esiin. Vielä 2000-luvun puolivälissä Suomi tunnettiin PISA-tutkimusten kärkimaana, mutta vuoden 2006 jälkeen suunta kääntyi. OAJ:n yksi tavoite on myös opettajamitoituksen saaminen lakiin. Entistä selvemmin tutkimuksissa näkyy myös kotitaustan merkitys. Laskevissa PISA-tuloksissa nähtiin päinvastoin pientä tasaantumista vuonna 2018. Moni asia oppimustulosten taustalla ei välttämättä johdu mitenkään koulusta. Sosioekonomiset tekijät näkyvät etenkin oppimistulosten heikommassa päässä. – Tässä keskustelussa ei pidä kuitenkaan jumiutua oppilasmääriin, vaan tärkeintä olisi puhua siitä, että kouluissa on riittävä määrä opettajia suhteessa lasten määrään. Opettajat kuormittuvat liikaa ja lasten saama tuki jää liian vähäiseksi. Viitamiehen mukaan perusopetuksen rahoitusta pitäisi nostaa tuntuvasti ja reilusti. Seuraukset ovat sangen ikäviä: eri barometrien mukaan opettajien työn kuormittavuus ja uupumisen kokemukset ovat lisääntyneet. Mitään selkeää isoa muutosta taustalla ei ole, eikä uutta opetussuunnitelmaakaan voida asiasta syyttää. Vastaavanlainen komitea nähtiin silloin, kun koko peruskoulu kehitettiin 1970-luvun alussa. Asia voidaan korjata ensisijaisesti kunnissa, jos tahtoa on, hän näkee. – Tällaisella mahdollisimman laajalla porukalla voitaisiin yhdessä pureutua selvittämään syvällisesti sitä, mitä peruskoulu on tänä päivänä ja mitä sen pitäisi olla tulevaisuudessa. – Jotain on kuitenkin tapahtunut, mutta me emme vielä tiedä, mikä sen aiheuttaa. Entistä useampi opettaja suunnittelee alan vaihtamista. HUOLESTUTTAVA kehityssuunta suomalaisessa peruskoulussa on myös oppimistulosten heikkeneminen. Myös tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvaneet tyttöjen hyväksi. Ensi vuoden budjetteja laativilla kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista opetusta heidän kunnassaan voidaan antaa. Tilannetta on vain pahentanut se, että säästösyistä opetusryhmien koot ovat kasvaneet. Rautopuron mukaan oppimistulosten mollivoittoisuus ei liity pelkästään kansainvälisiin tutkimuksiin, vaan se näkyy myös esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tutkimustuloksissa. – Sekin on syytä muistaa, että erityistä tukea tarvitsevien lasten lisäksi tilanne on ikävä myös muille lapsille, kun opettajan aika heille on niukempi. Niin kuitenkin on käynyt jo kohta 12 vuoden ajan. Merkittävä havainto tutkimuksissa on Rautopuron mukaan se, että heikosti menestyvien määrä kasvaa ja huippujen osuus vähenee. Rautopuron mukaan peruskoulun tulevaisuutta pitäisi asettaa pohtimaan laajaalainen komitea, joka koostuisi tutkijoista, poliitikoista, koulujen edustajista ja muista asiantuntijoista. – Kouluihin tulee vuosittain tuhansia lapsia, joiden kotona on taloudellisia, mielenterveydellisiä tai päihteisiin liittyviä ongelmia. – On liian helppoa sanoa, että raha korjaisi kaiken, mutta totta kai se vaikuttaisi myönteisesti, jos lisärahoitusta voitaisiin kohdentaa niin, että ryhmäkoot pienenisivät, erityisopettajia saataisiin tarpeeksi ja erilaisia tukitoimia lisää. MITÄ sitten pitäisi tehdä. Hän pitää turhana kuvitteluna sitä, että perusopetuksessa kyettäisiin isoihin suunnanmuutoksiin ilman perusrahoituksen nostamista. Rehtori Anne Moilasella on 20 vuoden kokemus perinteisemmästä opetuksesta. Uskon, että sieltä löytyisi keinoja tilanteen korjaamiseen. Samaan aikaan heikkojen ja huippujen välinen ero levenee ja jyrkkenee. – Siinä mielessä se on iso kysymys, että onko meidän peruskoulumme enää sellainen, että se kykenee tasoittamaan oppilaiden erilaisia taustoja, Rautopuro pohtii. – Opettajat eivät ole sosiaalityöntekijöitä, mutta toisinaan he joutuvat siihen rooliin, kun sosiaalitoimenkin resurssit ovat monissa kunnissa niukat. Rautopuron mukaan oppimistulosten alaspäin painumiseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Viitamies haluaa herätellä kuntapäättäjiä tilanteen vakavuuteen. Viitamiehen mukaan luokilla 1–2 oppilaita voisi olla yhtä opettajaa kohden enimmillään 18, luokilla 3–9 enimmillään 20. – Yritämme jatkuvasti vaikuttaa eduskunnan suuntaan, että asia korjattaisiin, mutta lakimuutoksille ei ole toistaiseksi löytynyt poliittista tahtoa. 28 8.4.2022 Viitamiehen mukaan tilanteesta kärsivät kaikki. Suomi jää peruskoulun rahoituksessa jälkeen muista Pohjoismaista. Viitamies muistuttaa, että uudistusta tehtäessä korostettiin, ettei erityistä tukea tarvitsevien lasten sijoittamisesta niin sanottuihin yleisopetusryhmiin saa tulla kuntien säästökeino. Se näkyy hieman jo pääkaupunkiseudul la, jossa koulujen väliset erot ovat kasvaneet ja vanhempien harjoittamasta “koulushoppailusta” on merkkejä. Hän ei enää vaihtaisi siihen takaisin.
Komiteatyö toisi Rautopuron mukaan alalle myös pysyvyyttä ja jatkuvuutta. – Opetusala joutuu elämään liikaa neljän vuoden sykleissä, kun eduskunta ja hallitus vaihtuvat. Se on inspiroivaa, Lindgren sanoo. Aina tulee jokin uudistus, jota ajetaan neljän vuoden ajan kuin käärmettä pyssyyn, sitten suunta taas muuttuu. Heille vaikuttaa olevan luontevaa tällainen yhteisöllinen tila, jossa on eri-ikäisiä ja erilaisia oppijoita. – Usein tuntuu, että lapset oppivat nämä joustavat ja muuttuvat tavat paljon nopeammin kuin me aikuiset. YKSI asia suomalaisissa peruskouluissa ei kuitenkaan vaikuta muuttuneen mihinkään: välituntikello. Kun se soi Hiukkavaaran koulun maanantaiaamun tuntien päätteeksi, rynnistävät lapset pihalle yhtä innokkaan näköisesti kuin kolmekymmentä tai viisikymmentä vuotta sitten. Muuttuvissa tiloissa voidaan myös paremmin huomioida se, jos joku haluaa opiskella rauhallisessa nurkassa yksin. – Olemme pyrkineet tarkastelemaan koko ajan kriittisesti myös omaa toimintaamme ja työskentelytapojamme. Uusien toimintatapojen kehittäminen tuo heidän mielestään opettajillekin motivaatiota. Mutta kuinka levoton jatkuvasti vaihtuvien opetustilojen ja yksilöllistä vastuuta korostavan opetuksen malli on lapsille. Heidän mielestään pieni vaihtuvuus on luonnostaan liikkuville lapsille paljon parempi kuin se, että heiltä vaadittaisiin paikallaan pysymistä koko päivän ajan pulpettipenkillä. 29 8.4.2022 Opettajat Eeva-Stiina Lindgren ja Kaisa-Leena Pulkkinen kokevat, että uudenlaiset oppimisympäristöt ja uudenlaiset opetustavat ovat olleet toimivia ennen kaikkea lasten kannalta. Se varmasti kehittää vuorovaikutustaitoja, joita etenkin tulevaisuudessa tarvitaan, Pulkkinen summaa.. Viime vuosina tilanne on ollut toinen. Pulkkinen sanoo tykänneensä siitä, ettei opettajan tarvitse olla ylhäältä päin katsova tiedon jakaja, vaan enemmänkin oppilaiden oman aktiivisuuden ja oppimisen tukija. Se on mielenkiintoista. Pulkkinen ja Lindgren vakuuttavat, että häiriöja kuormittavuustekijät saadaan minimoitua tarkalla suunnittelulla. Jos jokin ei toimi, korjaamme sitä tai kehittelemme uutta. Alan haasteet tuntuvat olevan Pulkkiselle ja Lindgrenille tuttuja, mutta omasta työnkuvastaan he sanovat olevansa innostuneita. Opettajat Kaisa-Leena Pulkkinen ja EevaStiina Lindgren opettavat yhdessä alkuopetusikäisiä oppilaita samaisessa opetustilassa, jossa opiskelee päivittäin 170 oppilasta vuosiluokilta 1–4. – Nyt oppimistilanne on prosessi, jossa opettaja ja oppilaat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään
30 8.4.2022 Henkilö TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVAT: REETTA PITKÄNEN Energisestä Aila Paloniemestä ei ole sohvan pohjalla pötköttelijäksi Aina vähintään satasella pelissä
Muistamista edesauttoi sekin, että Aila Paloniemi hoiti pestinsä Jyväskylän kaupunginvaltuustossa näkyvästi koko edellisen kauden loppuun asti. ”Minulla on aluehallituksen kokouksissa läsnäoloja puheoikeus, joita tulen myös käyttämään. Tammikuun aluevaalien huikea tulos osoitti, että 16 vuotta kansanedustajana vaikuttaneen Paloniemen kokemukselle ja osaamiselle on edelleen kysyntää. ”Siihen olen pettynyt, että äänimääriä ei tämän enempää piirin taholta kunnioitettu. KANSANEDUSTAJAN pestin loputtua Paloniemi ei suinkaan vetäytynyt kuoreensa. AILA PALONIEMI myöntää, että eduskunnasta tipahtaminen neljän täyden kauden jälkeen oli aluksi järkytys, jonka käsitteleminen otti oman aikansa. Eduskuntauran jälkeen Aila Paloniemellä on ollut aikaa opiskella.. Oli aikaa tehdä niitä asioita, jotka olivat jääneet vähemmälle huomiolle. ”Yhdessä keskustalaisen valtuustokollegan kanssa tehdyn työn ansiosta saimme estettyä kunnallisen vesilaitoksen paljon kohua herättäneen myynnin markkinavoimille. ”Kun ehdokkaaksi kysyttiin, niin ajattelin, että miksi en antaisi yhteiseen käyttöön sitä kokemusta ja verkostoja, mitä minulle on vuosien aikana kertynyt. Siitä huolimatta pojasta on kasvanut ihan kunnon mies, joka on hoitanut koulunsa kunnialla, suunnittelee opiskelun jatkamista ja muuttaa pian omilleen.” Ex-parlamentaarikon kalenteri on täyttynyt viimeisten vuosien aikana myös opiskelukiireistä. Äänestysoikeutta ei ole, mutta toivottavasti asioista ei jouduta kovin paljon äänestämään”, hän muistuttaa. ”Minulla asuu Helsingissä Lassi-poika ja ihana Jalo-niminen lapsenlapsi. Eikä aina niin tärkeä huumorintaju ole vuosien varrella mihinkään kadonnut. ”Vili oli kolmevuotias, kun minut valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan. ”Keskusta menetti kannatustaan. Tulos osoitti, että luottamusta löytyy edelleen. Keskustan listan ylivoimainen ääniharava Keski-Suomessa. Pikemminkin päinvastoin. Mutta auttamishalua löytyy edelleen.” HYVÄN aluevaalituloksen rohkaisemana Paloniemi ei kokonaan sulje pois asettumista vielä vaikkapa kansanedustajaehdokkaaksi. Uskon, että opinnoista on hyötyä myös hyvinvointialueen luottamustehtävissä”, Paloniemi arvelee. TÄLLÄ hetkellä tärkein fokus onkin vastikään aloittaneen aluevaltuuston työskentelyssä. AHKERANA järjestöihmisenä tunnettu Paloniemi on vähentänyt lukuisia luottamustehtäviään myös vapaaehtoistoiminnan sektorilla. ”Kansanedustajan työssä olen päässyt matkustelemaan ainakin sen verran kuin pienen maalaiskylän tyttö on uskaltanut haaveilla. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että niitä riittää silti vähintään yhden toimeliaan ihmisen tarpeeksi. Kyllä minä tunnen olevani edelleen ihan soiva peli”, elämäniloa pursuava Paloniemi naurahtaa. Pientä jobinpostia Paloniemi sai vaalien jälkeisessä paikkajaossa, kun toiveissa ollut aluehallituksen puheenjohtajan pesti meni sivu suun. Tulos osoitti, että luottamusta löytyy edelleen eivätkä äänestäjät olleet vielä unohtaneet”, tyytyväinen Paloniemi huomauttaa. Aluevaltuustojen tehtävät ja toimenkuva kun ovat juuri sitä poliittista ”ruisleipää”, minkä parissa tehdystä työstä keskisuomalainen energiapakkaus on tullut tunnetuksi. Viime syksystä saakka olen opiskellut perheterapeuttista työtapaa Jyväskylän kesäyliopistossa. ”Sohvan pohjalla pötköttelijäksi minusta ei ole. ”Olen suorittanut ylemmän AMK-tutkinnon polkuopinnot Terveyden edistämisen asiantuntijuus ja johtaminen -opintokokonaisuudessa. ”Nousin notkosta aika pian. Minulle läheiset asiat kuten ikä-ihmiset, omaishoito, lastensuojelu tai kehitysyhteistyö eivät ehkä ole niin mediaseksikkäitä alueita. Jos joku luuli, että Aila Paloniemi jäi lopullisesti keinutuoliin murehtimaan tippumistaan eduskunnasta vuoden 2019 vaalien jälkeen, niin erehtyi pahemman kerran. Lapsenhoito on vaatinut luotettavia tukijoukkoja ja paljon erityisjärjestelyjä vuosien mittaan. ”Koskaan ei tiedä mihin tässä vielä ehtii. Kun johonkin juttuun lähden, niin olen siinä yleensä vähintään satasella mukana”, hän vakuuttaa. Heitä olen pystynyt näkemään nyt paljon enemmän”, Paloniemi kiittelee. Yksi suuri, toistaiseksi toteutumaton haave on vapaaehtoistyö ulkomailla. 31 8.4.2022 KAHTA vaille 1800 ääntä. Paikalle valittu MariaKaisa Aula sai lähes 300 ääntä vähemmän. Samaa mieltä ovat ne lukuisat minua äänestäneet, jotka ovat julkisuudessa ottaneet asiaan kantaa.” Paloniemi toteaa tyytyvänsä turhan riitelyn sijasta aluevaltuuston varapuheenjohtajan paikkaan, joka avaa ovia päätösten valmistelun ytimeen. Vain kohut ja väärinkäytökset päätyvät yleensä julkisuuteen”, hän miettii. Eikä pelkästään matkustelun takia. Huomasin pian, että en ollut tippujana yksin vaan minulla oli oman puolueen eli keskustan riveissäkin paljon kohtalotovereita.” ”Omasta mielestäni olin hoitanut kansanedustajan tehtäväni niin hyvin kuin pystyn. Pystyin tapaamaan ystäviä ja sukulaisia paljon enemmän kuin kiireisinä eduskunta-aikoina.” Kaikkein tärkeintä on ollut kuitenkin lisääntynyt yhdessäolo läheisimpien ihmisten kanssa. Uskon, että ihmiset arvostivat tämänkaltaista toimintaa myös aluevaaleissa äänestäessään”, hän arvioi. 66-vuotiaan naisen fysiikka ja terveys ovat niin hyvällä mallilla, että elämällä on vielä paljonkin annettavaa. Kotona Jyväskylässä äidin kanssa samassa ruokakunnassa asuu edelleen reilu parikymppinen Vili. Mitään yksittäistä selitystä tapahtuneelle ei ole edelleenkään löytynyt
32 8.4.2022
“Sellaisten laskijoiden alas saattelu on kaikkein hankalinta.” Ailasta antoisinta hiihdonopettajan työssä on nähdä laskettelijoiden edistyminen – jo puolessatoista tunnissa tapahtuu kehitystä. Edessä siinsivät ansaitut eläkepäivät. Vaunu on parkkeerattuna aivan Levikeskuksen ytimeen, joten peruspalvelut löytyvät läheltä. Ikkunasta näkee melkein kaupan ja apteekin”, Aila kehuu. Se on se työn suola.” Ailalla töitä on vähemmän kuin Hannulla, joten vapaa-ajallaan hän joogaa, laskettelee, käy kävelyillä sekä hiihtää murtomaasuksilla. Ison osan vapaa-ajastaan pariskunta on edelleen mukana talkooporukassa järjestämässä isoja hiihtotapahtumia. Hauska katsella, kuinka lapsilla on yritystä ja energiaa. Tätä varten tarvitaan voimassa oleva E2-ensiapukurssi ja kaksivaiheinen ski patrol -kurssi, joka sisältää muun muassa lumipelastusta. HANNU HEIKKILÄ toimii ski patrolina päätehtävänään rinneturvallisuudesta vastaaminen. Ihan läheltä löytyvät saunat, keittiöt ja muut palvelut. Takana on jo yli kymmenen talvea rinnepoliisina ja hiihdonopettajana.. Terveyttä ja toimeliaisuutta kuitenkin riitti, joten pariskunta päätti alkaa viettää pidempiä aikoja pohjoisessa. Elämä TEKSTI: MAIJA PYLVÄS KUVAT: RAMI MARJAMÄKI Lisäansioita Levin lumilla Entiset poliisit Aila ja Hannu Heikkilä jatkoivat työntekoa varsinaisen työuran jälkeen. “Aikanaan molemmat poikamme kilpailivat alppihiihdossa, minkä myötä pohjoisen tunturit olivat tulleet tutuiksi”, Aila Heikkilä kertoo. Jälkikasvunsa myötä Heikkilät olivat jo pitemmän aikaa osallistuneet talkoolaisina Levin alppihiihdon maailmancupin sekä muidenkin isojen hiihtotapahtumien järjestelyihin. Hannu puolestaan kertoo, että päivän liikuntakiintiö tulee täyteen siinä, kun viettää kymmenisen tuntia päivästä rinteessä. “Asuntovaunussa on aivan riittävät tilat kahdelle. Kun Hannuakin pyydettiin eläkkeelle jäämisen jälkeen Leville töihin, pariskunta pakkasi asuntovaununsa ja muutti heti seuraavaksi talvikaudeksi pohjoiseen. “Työhöni kuuluu esimerkiksi häiriötekijöiden, kuten humalaisten ja muiden vaaranaiheuttajien poistaminen rinteestä hissien aukioloaikoina”, hän kertoo. Aila oli hankkinut hiihdonopettajan koulutuksen ja opetti loma-aikoina laskettelijoita Levillä, joten niitä töitä oli luontevaa jatkaa. Hän kertoo edelleen ihmettelevänsä sitä, että liian huonoilla taidoilla lähdetään liian vaikeisiin rinteisiin. Molemmilla oli takana pitkä työura poliisina: Aila oli työskennellyt suurimman osan ajasta vanhempana rikoskonstaapelina teknisessä tutkinnassa, ja Hannu oli tehnyt samalla vakanssilla hälytyskeikkaa koko uransa ajan. SIINÄ missä Heikkilöiden Hämeenlinnankodissa on tilaa 250 neliötä, Levillä pariskunta asuu 18 neliön asuntovaunussa. 33 8.4.2022 KUN hämeenlinnalaiset Aila ja Hannu Heikkilä jäivät 58-vuotiaina eläkkeelle, ei työnteon jatkaminen ollut mitenkään itsestäänselvää. “Iloisten lomalaisten kanssa on mukava olla tekemisissä. Rinnepoliisin tittelinkin saanut Hannu on nähnyt vuosien varrella työssään pahojakin loukkaantumisia
Yksi niistä on eläkeikä. Ailan mukaan töiden jatkuminen riippuu tietysti monista asioista, mutta jos terveyttä piisaa, jotain täytyy vielä puuhastella. Heti toukokuun alussa on tarkoitus suunnata pariksi viikoksi Madeiralle ja perinteenä on, että juhannus vietetään Ailan suvun mökillä Keminmaassa. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle puoli vuotta edellisvuotta myöhemmin: keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Matkaa on suunniteltu jo monta vuotta, mutta koronan vuoksi välillä on ollut epäselvää, pääseekö Norjan rajan yli vai ei.” Muitakin suunnitelmia lokakuusta toukokuuhun kestävän hiihtokauden päätteeksi riittää. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko työurien pitenemiseen omalla toimipaikallaan. Jopa 57 prosenttia työnantajista katsoo, ettei työurien piteneminen ole erityisen tai lainkaan todennäköistä omalla toimipaikalla. Parin vuoden päästä tulisi 20 vuotta täyteen vapaaehtoishommia, joten ehkä sitä voisi siihen asti jatkaa”, Aila suunnittelee. TYÖNANTAJIEN asenne vanhempia työntekijöitä kohtaan on myös muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. “Toisaalta tämähän tuntuu melkein kuin harrastukselta”, hän sanoo. ETK:n erikoistutkija Noora Järnefelt pitää työnantajien asennemuutosta merkittävänä. “Enemmän ollaan öitä vaunussa kuin kotona Hämeenlinnassa”, Hannu laskee. Hannu työskentelee Levillä tarvittaessa töihin tulevana mutta käytännössä kokoaikaisesti. Lukua selittävät eläkeiän nousu ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän lasku. “Ensi kesänä on suunnitelmissa lähteä lastenlasten kanssa Lofooteille. Lähde: Eläketurvakeskus “Tämä on kuin pieni kaupunki”, Hannu lisää. Vaunun kanssa kulkeminen on aktiiviselle pariskunnalle muutenkin elämäntapa. Hannun esimies puolestaan muistutti viime syksynä miehen lupautuneen vielä kahdeksi vuodeksi töihin. “Työnantajien käsitys sopivasta eläkeiästä näyttää seuraavan vanhuuseläkkeen ikärajojen nousua. 65 vuoden ikärajaa piti vuonna 2021 sopivana useampi työnantaja kuin 62 vuoden ikärajaa vuonna 2004”, Järnefelt kertoo. 34 8.4.2022 SUOMALAISESSA eläkeja talouspolitiikassa työurien pidentäminen on ollut jo pitkään keskeinen tavoite. Nyt myös uusien työkyvyttömien määrä väheni, mikä nosti eläkkeellesiirtymisikää entisestään”, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta. “Viime vuosina eläkkeellesiirtymisikä on noussut erityisesti eläkeuudistuksen ansiosta. Syitä muutokseen on useita. “Kai minun on sitten vielä yksi talvi oltava”, Hannu toteaa. TÄNÄ VUONNA Ailalle tulee pyöreät 70 vuotta täyteen ja Hannu täyttää huhtikuussa 69 vuotta. “Olen alkanut pikkuhiljaa jo himmailemaan. Ailalle työpäiviä tulee nykyään kauden aikana kuukauden työpäivien verran eli parikymmentä työpäivää. Ikääntyneiden työllisyys nousussa Heikkilät asuvat Levillä asuntovaunussa, joka on parkkeerattu aivan Levikeskuksen ytimeen.. Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan ikääntyneiden työllisyysaste onkin noussut voimakkaasti 2000luvulla ja eläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin
35 8.4.2022 Työhöni kuuluu esimerkiksi häiriötekijöiden, kuten humalaisten ja muiden vaaranaiheuttajien poistaminen rinteestä
Kirjan henkilöhakemisto on yksitoista sivua pitkä ja sisältää pikaisen arvion perusteella yli tuhat nimeä. Hokkanen moitti keskustan nuoria radikaaleja ja peräänkuulutti perinteisiä arvoja. Kun Pihlajamäen vahvin tukija oli maakuntalehti Ilkan ärhäkkä päätoimittaja Veikko Pirilä, puhuttiin P-linjasta. Kari Hokkasen mukaan P-linja kannatti Johannes Virolaista, mutta varauksin. He olisivat halunneet puolueen johtoon Marjatta Väänäsen, mutta tämä kieltäytyi ehdokkuudesta. 36 8.4.2022 Kja V-linjasta oikealla oli P-linja Kirjat KESKUSTAN historiaan perehtyneet tuntevat puoluetta vuosikymmeniä kalvaneen jaon Kja V-linjaan, mutta mikä on P-linja. Turun puoluekokouksessa Virolainen hävisi täpärästi nuorelle haastajalleen Paavo Väyryselle, mutta revanssi K-linjasta saatiin jo reilun vuoden kuluttua. Hänen mielestään puolue oli ajautunut liikaa vasemmalle. Hokkanen korostaa Kuopion puoluekokouksen roolia keskustan historiassa: puolue oikaisi selkänsä, kun presidenttiehdokkaaksi äänestettiin Ahti Karjalaisen sijaan Johannes Virolainen. Yliopistossa Hokkanen innostui keskustaaatteesta ja lähti mukaan opiskelijapolitiikkaan sekä Akateemisten Maaseudun Nuorten toimintaan. Enemmistö maakunnan keskustaväestä tuki kyllä Johannes Virolaista, mutta melkoisin varauksin. Henkilöiden runsaudesta huolimatta kirja ei ole puuduttava, vaan kokenut kirjailija osaa pitää lukijan mielenkiintoa yllä. Hän saavutti jo varhain nimeä keskustan oikean laidan ajattelijana. Ennen kuin Hokkanen aloitti Ilkassa elokuussa 1980, valta ehti keskustapuolueessa vaihtua. MUISTELMIEN ensimmäinen osa yltää vuoteen 1983 asti. Professor i Kari Hokkanen esittelee maaliskuun alussa ilmestyneiden muistelmiensa ensimmäisessä osassa termin, joka on monelle keskustalaisellekin uusi. ANNUKKA KAARELA Kari Hokkanen: Maailmansodasta lehtisotaan. HOKKANEN paljastaa kirjassaan, ettei Virolainen suinkaan ollut hänelle eikä monille eteläpohjalaisillekaan ykkösvaihtoehto puheenjohtajaksi. Keväällä ilmestyvässä toisessa osassa Hokkanen etenee keskustapuolueen ytimeen, sen puoluehallituksen työvaliokuntaan. Käytännössä eteläpohjalaiset karsastivat kansanrintamapohjaista eli kommunistitkin käsittävää hallitusyhteistyötä, johon Virolainen oli heidän mielestään osasyyllinen. Hän oli viiden rehtorivuotensa aikana uudistanut opistoa ja pelastanut sen talouden junailemalla kollegojensa kanssa puolueopistoille miljoonarahoituksen. Hokkasella ei ollut kokemusta lehtimaailmasta, ja Seinäjoellakin hän oli käynyt aiemmin vain kaksi kertaa. Hokkanen julkaisi vuonna 1976 kirjan nimeltä Suomalainen vaihtoehto, jossa hän pohti syitä keskustapuolueen alamäelle. K-linjan pääedustaja oli presidentti Urho Kekkosen uskollinen tukimies, lehtimäkeläinen Eino Uusitalo. Puolueen sisäpiirissä pitkään vaikuttaneen Hokkasen mukaan P-linja oli Etelä-Pohjanmaan erikoisuus: osa V-linjaa, mutta kuitenkin omanlaisensa. ILKAN ruoriin Hokkanen keksittiin Korpilahdelta Alkio-opiston rehtorin tehtävästä. Ilkan ex-päätoimittaja Kari Hokkanen muistelee kirjassaan EteläPohjanmaan erikoisuutta Marjatta Väänänen kieltäytyi monien pettymykseksi puheenjohtajaehdokkuudesta.. “Noin nuori ja noin vanhoillinen”, oli jo keskustanuorissa parahdettu Hokkasen konservatiivisia näkemyksiä. 37-vuotias Hokkanen oli junantuoma ulkopuolinen, omien sanojensa mukaan ei oikein mistään kotoisin: syntynyt Savonlinnassa, viettänyt kouluvuotensa Haminassa ja opiskellut Jyväskylässä. Seinäjoen satraapin muistoja 1. Tuleva päätoimittaja oli mukana ”Operaatio isänmaassa”, joka tähtäsi Virolaisen puheenjohtajuuden jatkumiseen. Maa henki, 388 s. Linjojen taistelu henkilöityi maakunnan kahteen kansanedustajaan. Ja paljon hän muistaakin. HOKKANEN kertoo kirjan esipuheessa kirjoittaneensa muistelmiaan vuosikausia. Työnsä ohessa muun muassa väitöskirjan, Kyösti Kallion elämäkerran ja useita historiikkeja julkaissut entinen lehtimies on selvästi nauttinut arkistojen kaivelusta ja elämänvaiheidensa muistelusta. Hän oli kuitenkin sitoutunut alkiolaisuuden eteläpohjalaiseen tulkintaan ja siksi sopiva jatkamaan Veikko Pirilän työtä. Vastakkaista linjaa johti kauhavalainen Veikko Pihlajamäki. Lukijat saavat eteensä varmasti mielenkiintoisia muistoja Esko Ahon, Anneli Jäättenmäen ja Jarmo Korhosen vuosilta. Tapahtumia ja käänteitä riittää, ja Hokkanen vaikuttaa kirjoittavan niistä varsin avoimesti. HOKKANEN tuli mukaan Etelä-Pohjanmaan valtataisteluihin vuonna 1980, kun hänet valittiin Pirilän saappaisiin Ilkan päätoimittajaksi
Rehn kertoo kirjansa käsikirjoituksen valmistuneen pari päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. ”Muutoin juututaan iänikuiseen näivettymistautiimme, josta tulevien sukupolvien suomalaiset eivät tule meitä kiittämään, hän varoittaa.” POLITIIKKAA Rehn teki itse viimeksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen elinkeinoministerinä ennen siirtymistään Suomen Pankkiin. 37 8.4.2022 JOS ympäröivä maailma yllättää, kirjan julkaisemisen ajoitus voi mennä joskus kiusallisesti pieleen. Rehnin mukaan Suomen päätöksenteon perustassa on ilmeisiä valuvikoja. Seuraavan kerran perustuslakia uudistettaessa pitäisikin Rehnin mielestä yrittää poistaa toimintakykyisen hallituksen esteitä. ”Tasavallan uudistaminen edellyttää myös perustuslain tasapainoisempaa tulkintaa oikeuksien ja velvollisuuksien välillä. Rehnillä on myös kyky tunnistaa ja hahmottaa yhteiskunnallisia ja taloudellisia epäkohtia ja tarjota niihin ratkaisuja – joskaan ei välttämättä aina erityisen tuoreita ja omaperäisiä. PEKKA POHJOLAINEN Olli Rehn: Onnellisten tasavalta Docendo, 384 s. ”Olemmeko maailman onnellisin kansa, kun ei ole paremmasta väliä. Kirjansa nimen Rehn kertoo viittavan siihen, että suomalaisille tehdyissä kyselyissä mitatun onnellisuuden ja tilastojen kertoman todellisuuden välillä näyttää olevan ristiriitaa. Vähältä piti, ettei Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin tuoreelle teokselle Onnellisten tasavalta (Docendo) käynyt juuri näin. Rehnin mukaan Suomen Yrittäjät torjui paikallisen sopimisen merkittävän edistämisen, kun se ei kelpuuttanut järjestäytymättömien yritysten paikallista sopimista luottamusmiehen kautta. Niitä näkyykin siellä täällä, mutta Suomen pitkään linjaan keskittyvän kirjan analyysia ja johtopäätöksiä ei tarvinnut isommin muuttaa. Rehn on tähän mennessä myöntänyt ehdokkuuden olevan harkinnassa. REHN muistuttaa, että Suomen työllisyysaste on alhaisempi kuin Saksassa, Tanskassa tai Ruotsissa. Se maalipaikka jäi yrittäjiltä käyttämättä hyväksi”, Rehn valittelee. Sote-uudistuksestakin piti vääntää todella pitkään. Kirjan kiinnostavuutta lisää se, että Rehn on presidenttipelin gallup-ykkönen ja siten tällä tietoa potentiaalisesti vahvin nimi presidentti Sauli Niinistön seuraajaksi. Kirjan painamista siirrettiin ja Rehn teki tekstiin päivityksiä. Kirjan ja sen sisällön perusteella saattaa olla melko vakavassakin. Rehnin teemoiltaan monipuolisessa ja polveilevassa teoksessa näkyy nykyisen pankkimiehen ja entisen kansanedustajan, ministerin, europarlamentaarikon, EU-komissaarin ja yliopistomiehen laaja sivistys. ”Kun kaiken maailman kikyn rouhijat oikein vänkyttävät, mietin niitä suomalaisia, jotka ovat sen ansiosta työllistyneet ja parantaneet toimeentuloaan ja päässeet siten rakentamaan yhteiskuntaa – kannan kyllä vastuuni kaikkien niiden päätösten osalta, joita olen ollut tekemässä, mutta kikyä en oikein osaa vieläkään katua”, Rehn kirjoittaa. Keskeinen osa työsarkaa oli kiistelty kiky-sopimus, josta Rehn on edelleen ylpeä. Työmarkkinatkin ovat sekaisin parin vuoden välein, vaikka ”sopimusyhteiskunnassa” pitäisi kyetä neuvotteluteitse päättämään palkoista ja työehdoista. ”Mitenkähän pitkällä kehityksessä nyt olisimme paikallisen sopimisen suhteen, jos tuolloin olisi valittu toisin. Itse hän luonnehtii sitä esseekokoelmaksi, varsinaisten muistelmien aika on kuulemma vasta sitten, kun työura on ohi. Kitkerää kritiikkiä kikystä hän jakaa yrittäjien etujärjestölle. Elämmekö illuusioiden vallassa – vai olemmeko vain kovin vähään tyytyväisiä, panemme aina vain leipään puolet petäjäistä”, Rehn kysyy. Tästä seuraa Rehnin mukaan, että hallituksen toimeenpanovalta on tarpeettoman heikko suhteessa maatamme kohtaaviin isoihin haasteisiin. REHNIN kirja on sekoitus muistelmia, sukuhistoriaa, historiallisia esseitä ja yhteiskunnallista pamflettia – jalkapalloakaan tietenkään unohtamatta. Onnellista tasavaltaa haastamassa Olli Rehnin mielestä Suomen uudistaminen edellyttää perustuslain tasapainoisempaa tulkintaa oikeuksien ja velvollisuuksien välillä Kirjat. Puoluekentän pirstaloituminen on heikentänyt kansanvaltaista poliittista ohjausta, eikä valtioneuvoston heikko koordinaatio anna pääministerille riittäviä välineitä strategiseen johtamiseen. Ei voi olla niin, että perustuslailla kahlitaan yhteiskunnalliset uudistukset niin, että julkinen talous ei kohta pysty kannattelemaan paikalleen jämähtänyttä hyvinvointivaltiota”, Rehn kirjoittaa
Ensimmäiset kansallispuistot perustettiin Vodlajärvelle ja Paanajärvelle. Suomen ympäristöministeriölle Putinin valtakauden alkaminen oli Pokan mukaan shokki. Ympäristöministeriö perustettiin ja uusi tiukka ympäristölaki tuli voimaan. Aikoinaan väliaikaiseksi perustetun kaatopaikan jätevesialtaat ovat alkaneet tulvia yli, ja venäläiset ovat päätyneet peittämään ne muovikansilla. NEUVOSTOLIITON luhistumisen jälkeiset vuodet olivat Pokan mukaan luonnonsuojelun kulta-aikaa itänaapurissa. 8.4.2022 Kirjat Rautaesiripun tilalle ei tullut vihreää vyöhykettä 1990-luku oli ympäristönsuojelun kulta-aikaa Venäjällä. POKKA kertoo kirjassa lohduttomia havaintoja Venäjän ympäristön tilasta. Maan suunnattomista ympäristöongelmista oli vihdoin lupa puhua julkisesti. ANNUKKA KAARELA Hannele Pokka: Pioneerityötä. Tuli kiire harppoa kohti kiinteää maata ja bussia.” Sosnovyj Borin ydinvoimalan valvontahuoneen seinällä suomalaisvieraat puolestaan näkevät pyhimystä esittävän ikonin ja tekstin: tämä on viimeinen turva. ”Salamana mieleeni tuli, että muovikannen rikkoutuessa alapuolella oli valtava myrkyllinen jäteallas. Sinne ei olisi hyvä joutua. ON VARAUDUTTAVA siihen, ettei tapahdu mitään, tai sitten yhtäkkiä tapahtuukin paljon. Suomen ja Neuvostoliiton ympäristöyhteistyötä käynnisteltiin, ja ensimmäinen maiden välinen ympäristösuojelusopimus allekirjoitettiin vuonna 1986. Kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014, kansainväliset rahoittajat vetäytyivät. LUPAAVASTI alkanut kehitys hiipui pian. Myös alueellisia sopimuksia solmittiin. Ennen kirjan ilmestymistä maailmantilanne ehti kuitenkin muuttua niin, että se siirtynee hamaan tulevaisuuteen. Nyt kansainväliset rahoittajat ovat lähteneet, eikä paluuta näy. Sitä jouduttiin välillä selittelemään kotimaassakin. NEUVOSTOLIITTO ei jäänyt historiankirjoihin suurena ympäristön ystävänä. Luonto oli sille vihollinen, joka haluttiin valloittaa tieteen ja teknologian keinoin. Kansliapäällikköä kylmää, kun altaan kansi tuntuu notkuvan jalkojen alla. 38. Suomi jatkoi silti pienimuotoista yhteistyötä. Pokka kertoo kokemuksiaan suomalaisvenäläisistä ympäristöhankkeista maaliskuussa ilmestyneessä kirjassaan Pioneerityötä. Ympäristöjärjestöt leimattiin lännen agenteiksi. Kun Vladimir Putinista tuli keväällä 2000 Venäjän presidentti, ympäristöhallinto lakkautettiin kokonaan. Lukija pääsee Pokan mukana myös Krasnyj Borin ongelmajätekaatopaikalle. Teos perustuu paitsi hänen omiin muistiinpanoihinsa, myös lukuisiin entisten työtovereiden ja yhteistyökumppaneiden haastatteluihin. Pokan mukaan ympäristöministeriö ei halunnut kääntää naapurille kokonaan selkää. Tiedonkulku huononi, ja esimerkiksi naapurin aikeet rakentaa uusia öljysatamia Itämerelle tulivat ministeriön tietoon sanomalehdistä. Vasta 1980-luvun lopun perestroika ja glasnost mahdollistivat ympäristöliikkeiden synnyn. Tärkeitä yhteisiä projekteja ovat olleet muun muassa Pietarin seudulle rakennetut jätevedenpuhdistamot. Kirjaa kirjoittaessaan Pokka oli toiveikas, että kansainväliset rahoittajat olisivat jälleen lähdössä mukaan pieniin hankkeisiin Venäjällä. Venäjä liittyi useisiin kansainvälisiin ympäristösuojelusopimuksiin. Näin luonnehtii ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö Hannele Pokka Venäjän kanssa tehtävää ympäristöyhteistyötä. Kiinnostus ympäristöasioihin sammui, kun Venäjän talous romahti ja arjesta tuli pelkkää selviytymistaistelua. POKAN mukaan Suomi on rahoittanut Venäjällä toteutettuja ympäristöhankkeita vuosien mittaan sadoilla miljoonilla euroilla. Siltala, 288 s. Ympäristöministeriö lopetettiin ja tilalle perustettiin luonnonvaraministeriö. Hän vie lukijat esimerkiksi 1990-luvun Petsamoon, jossa ilma on niin saastunutta, että päiväkodin lapset joutuvat käymään happihuoneessa hengittämässä kesken ulkoleikkien. ”Eurooppaa ennen jakaneen rautaesiripun tilalle haluttiin vihreä vyöhyke, joka ulottuisi Jäämereltä Mustamerelle”, Pokka kertoo 1990-luvun alun toiveikkaasta ilmapiiristä. Kirjassa perustetaan komiteoita, solmitaan sopimuksia ja istutaan kokouksissa, mutta myös tarvotaan soilla ja metsissä, ihastellaan luonnon kauneutta ja surraan sen tuhoutumista. Hankkeiden rahoittajina ovat toimineet myös Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki ERBD, Euroopan investointipankki EIB, Pohjoismaiden investointipankki NIB ja Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO. Suomen ympäristöyhteistyö Venäjällä
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Emma Hakalan mukaan Venäjällä on ollut jo pitkään intressejä Balkanin alueella. Venäjä on myös uhkaillut seurauksilla, jos Bosnia päättäisi pyrkiä Natoon.” KAIKEN takana on 1990-luvun alussa käyty verinen Bosnian sota. “Daytonin rauhansopimuksesta on tullut kuin perustuslaki, vaikka sen piti olla väliaikainen malli bosnialaiselle yhteiskunnalle”, Hakala summaa. Moni on kysynyt, että herätäänkö ongelmiin kunnolla vasta sitten, kun jotain vakavampaa tapahtuu.” Venäjällä on ollut jo pitkään omia intressejä Bosnia-Hertsegovinassa Ilmiöt Kyteekö Euroopassa toinenkin sota. Suurvaltapoliittisen ulottuvuuden kriisiin tuo se, että Venäjä on perinteisesti tukenut serbejä. “Siinä mielessä tilanne on hyvin odottava.” RAUHANOMAINEN ratkaisu vaatisi Hakalan mukaan EU:lta ja Yhdysvalloilta voimakasta tahtoa uudistaa Daytonin rauhansopimukseen sementoituneita ongelmia. “EU:lla on ollut niin paljon omia huolia viime vuosina, että Balkanin tilanne on jäänyt sivurooliin.” KUINKA todennäköistä on, että Bosniassa syttyisi taas uusi sota. Bosnia-Hertsegovinan tilanne tulehtui viime marraskuussa, kun serbit ilmoittivat pyrkivänsä irti bosniakkien ja kroaattien kanssa muodostetun liittovaltion instituutioista kuten armeijasta, poliisivoimista ja verohallinnosta. Kun edustajat keskittyvät omien ryhmiensä etujen puolustamiseen, jumiutuu koko päätöksenteko. “Paljon on puhuttu siitä, että Venäjän tavoitteena Bosniassa olisi jokin selkkaus tai serbitasavallan irrottaminen liittovaltiosta. Se ei kuitenkaan olisi helppo tie, sillä etnisten ryhmien väliset riidat istuvat hyvin syvällä. Bosnian serbitasavallan johtaja Milorad Dodik on ilmoittanut, ettei irtautuminen tapahdu vielä tänä vuonna. EU:ssa ei ole välttämättä kunnolla ymmärretty, kuinka todellinen uhka Bosnian tilanteen kriisiytyminen on ja millaisia riskejä siihen liittyy. Daytonin rauhansopimus päätti sodan vuonna 1995, mutta loi samalla monimutkaisen hallintojärjestelmän, joka ylläpitää etnisen ryhmien välisiä vastakkainasetteluja. Prosessi on kuitenkin jo käynnissä: serbitasavallan parlamentti on päättänyt jo oikeuslaitoksen ja verolaitoksen irrottamisesta liittovaltiosta. Hakala arvelee, että EU:n ja Yhdysvaltain aktiivinen ote Bosnian tilanteen korjaamiseksi jää tälläkin kertaa vähäiseksi. Daytonin rauhansopimuksen purkamisesta ei kuitenkaan ole uskallettu juuri keskustella konfliktiherkän tilanteen vuoksi. Myös Euroopan unioni on ollut tilanteen korjaamisessa hampaaton – tai pikemminkin tahdoton. Hakalan mukaan EU on kyllä tukenut rauhanprosessia ja monenlaisia hankkeita, mutta konkreettiset isot ponnistelut ovat jääneet vähäisiksi ja sekaviksi. Nykyisessä maailmassa mikään ei myöskään ole enää varmaa. Maa on ajautunut voimakkaaseen pysähdyksen tilaan, sillä rauhansopimuksen mukaisesti kaikilla kolmella kansanryhmällä on edustajansa jokaisessa päättävässä elimessä ja virastossa presidentti-instituutiota myöten. Vanhempi tutkija Emma Hakala D im ita r D ilk off / AF P / Le hti ku va U lko po liit tin en In stit uu ru tti Bosnialaisnaisia Srebrenican kansanmurhan muistomerkillä lähellä Sarajevoa vuonna 2015.. 39 8.4.2022 SAMULI VÄNTTILÄ KESKELLÄ Eurooppaa muhii Ukrainan sodan ohella toinenkin kriisi, johon liittyy isoja suurvaltapoliittisia jännitteitä. Hakala ei usko, että aseellinen konflikti olisi Bosniassa kaikkein akuutein uhkakuva. Näköpiirissä ei ole, että kriisi olisi helpottamassa. Se järkyttäisi eurooppalaisia turvallisuuspoliittisia asetelmia, jotka jo nyt ovat hälytystilassa Ukrainan sodan vuoksi. Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan osoittaa, että mitä vain voi tapahtua. Sotatoimet eivät mitä luultavimmin ole nyt Venäjän intresseissä, sillä Ukrainan tilanne vaatii niin paljon voimavaroja. Sen syttymisestä tulee huhtikuussa kuluneeksi 30 vuotta. Pahimmillaan edessä voi olla aseellisia yhteenottoja, jopa sota. “Se, että mitään ei tapahdu, on huono vaihtoehto, koska se synnyttää vain uutta vastakkainasettelua
Kuuskoski käveli neuvotteluhuonettakohden “herrojen” perässä. “Sanoin, että tulen katsomaan, mistä se viisi miljardia otetaan”, Kuuskoski kertoo. KUUSKOSKI oli valittu sosiaalija terveysministerin pestiin toistamiseen vuonna 1991, kun keskusta sai veret seisauttavan vaalivoittonsa ja Esko Ahosta (kesk.) tuli pääministeri. Lyhyen sanailun jälkeen Kuuskoski totesi, että hänen on käännyttävä pois. Hallituksen ensimmäisessä budjettiriihessä elokuussa 1991 ilmeni kuitenkin isoja erimielisyyksiä. Palaverit sujuivat hyvin. Kuuskoskea ei haluttu mukaan. Sen kommentin Eeva Kuuskoski (kesk.) muistaa hyvin. Ovella tuli kuitenkin stoppi. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVA: PETRA PÖYLIÖ VUOTTA SITTEN. Kuuskoski vain ihmetteli, miksi Viinasella ja hänen valtiosihteerillään Raimo Sailaksella tuli aina kokousten loppupuolella kiire pois. Pääluokan loppusummaan ei koskaan päästy. Kuuluihan hän hallituksen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan, ja STM:n jättimäisten säästöjen selittäminen julkisuuteen tulisi olemaan hänen tehtävänsä. Kuuskosken mukaan STM:n pääluokkaan oli siinä vaiheessa tarkoitus kohdistua miljardin markan säästöt. Kuuskoski tiesi sen tekevän kipeää. Siksi hän ehdotti Viinaselle, että he käyvät yhdessä läpi, miten STM:n erilaiset kulut ja momentit on laskettu, jotta laskuperusteista oltaisiin samaa mieltä. Suomi oli uponnut syvään lamaan, ja hallitus oli kokoontunut talouskurimuksen keskellä päättämään 10 miljardin markan säästöistä. 40 8.4.2022 Historia EI tämä sinulle kuulu. Budjettiriihessä sitten selvisi, että STM:n “SE OLI VIIMEINEN PISARA” Eeva Kuuskoski erosi ministerin tehtävistä vuonna 1992, kun häntä ei päästetty mukaan neuvottelemaan omaa hallinnonalaa koskevista miljardiluokan leikkauksista. Laman merkit leijuivat ilmassa. Edessä oli miljardiluokan säästöjä. Kuuskoski oli hallituksen sosiaalija terveysministeri. Sosiaalija terveysministeriön (STM) pääluokkaan säästöistä kohdistui 5 miljardia markkaa. Se ei auttanut. “Se oli minulle viimeinen pisara.” Pari viikkoa myöhemmin hän erosi hallituksesta. “Mitä sinä tänne tunget”, apulaisbudjettipäällikkö Erkki Virtanen kysyi. Ratkaisevia neuvotteluja käytiin pienemmässä piirissä valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.) johdolla. Elettiin huhtikuun alkupäiviä vuonna 1992
“Olen sitä mieltä, että hallituksella olisi ollut muitakin vaihtoehtoja toimia. Aholta olisi kuitenkin voinut toivoa enemmän sosiaalija hyvinvointipoliittista ymmärrystä. Mutta sitä hän ei voinut hyväksyä, ettei hänellä ollut leikkauspäätöksiin puhevaltaa. Miljardiluokan leikkaukset menivät läpi. Meniköhän puhe vähän yli. Se näkyi myös keskustan sisällä. Puheessaan Kuuskoski varoitteli leikkausten seurauksista. Hänet leimattiin vastuunpakoilijaksi ja kiltin tytön esittäjäksi, joka ei suostunut vaikeisiin päätöksiin. Kuuskosken mukaan Aho yritti taivutella häntä vielä jatkamaan, mutta päätös oli jo tehty. Edessä oli tiedotustilaisuus, mutta Kuuskoski ei sinne enää mennyt. Jokin haju hänellä silti niistä oli. Taustalla olivat edellisen Holkerin hallituksen kohdentamattomat säästöt, jotka valtiovarainministeriö oli päättänyt laittaa STM:n pääluokkaan. Mitään varsinaista kärhämää Aholla ja Kuuskoskella ei silti ollut. Kun pääministeripuolueen ministeri eroaa vastalauseena hallituksen toiminnalle, on se melkoinen pommi. Se ei kuitenkaan kokoomukselle käynyt. Luottamus Viinasta kohtaan rakoili. “Sitä ei tunnuttu ymmärtävän lainkaan, mitä kaikkea lama merkitsee eri ihmisryhmille. Kuuskoski kiistää, että hänkään olisi etukäteen nähnyt seurausten todellista laajuutta. “Suurin osa ryhmästä varmaan koki, että toimintani oli rintamakarkuruutta vaikeassa tilanteessa.” Kuuskosken tilalle nimettiin Jorma Huuhtanen (kesk.). Kuuskoski olisi ulottanut talousvaikutuksia myös työssäkäyviin, joita lama ei niin koskettanut. Silloin kisa olisi ollut reilu ja olisin voinut seistä päätösten takana.” “Mutta minulla ei ollut mitään tarvetta olla politiikassa pyörimässä ilman mahdollisuutta vaikuttaa. Hän sanoo siellä joutuneensa kuuntelemaan virkamiespuheenvuoroja, joissa mollattiin muun muassa sitä, että “mitä täällä kaikenlaiset pikkuministerit kitisevät”. Talous sukelsi, valuuttapako oli päällä, Suomi ei saanut lainaa. Kuppi meni lopullisesti nurin sinä huhtikuisen viikonloppuna, jolloin Kuuskosken pääsy leikkauksia koskeviin neuvotteluihin torpattiin. Ministeri en halunnut olla pelkän aseman vuoksi.” Pettynyt Kuuskoski oli siihen, että oman puolueen puheenjohtaja, pääministeri Aho kallistui lopulta Viinasen ja kokoomuksen talousajattelun kannalle. “Rehellisessä pelissä olisin saanut istua neuvotteluissa mukana ja kinastella, että miksi näin tehdään. “Ehkä minun olisi vain pitänyt kääntää sitä sosiaalipolitiikkaa enemmän talouden tai yhteiskunnan kokonaisedun kielelle. Olisi pitänyt osata paremmin selittää, että tässä kaikessa on kyse paljon isommista asioista kuin minun ja Iiron välisistä riidoista.” LAMAN seurauksista on puhuttu viime vuosina paljon. Hän sanoo ymmärtäneensä hyvin, että säästöt oli pakko tehdä. EROAMISPÄÄTÖSTÄÄN Kuuskoski ei ole katunut. 41 8.4.2022 Su om en m aa n ark isto säästöt olivat kasvaneet kolmeen miljardiin. Sen selityksen Kuuskoski on kuullut useita kertoja. “Käytin budjettiriihessä aika kovaa kieltä. Kuuskoski oli pettynyt. Hän antoi ymmärtää, että meillä Suomessa on kauheita etuuksia.” Kuuskoski myöntää olleensa hankala neuvottelukumppani, sillä hän osasi STM:n asiat hyvin. En ehkä siinä onnistunut. Se olisi saattanut viedä pari, kolme yötä lisää, mutta varmasti vaihtoehtoja olisi ollut. Kuuskoski sanoo harmitelleensa monesti sitä, että kiireisen pääministerin esikunnasta puuttui ihminen, joka olisi kyennyt avata esimiehelleen lama-ajan isoa kuvaa eli kaikkea sitä, mitä vaikkapa perusturvan leikkaaminen tulee tarkoittamaan. Hän ei tuosta vain niellyt kaikkea, mitä valtiovarainministeriö ehdotti. Kuuskoski kuitenkin alleviivaa, ettei hän ole Aholle katkera. Kotimatkalla hän päätti, että tämä oli tässä. Ihmettelin, että en ollut saanut mitään tietoja, vaikka olin nimenomaan sitä yrittänyt kysyä.” ERIMIELISYYKSIÄ talouspolitiikasta tuli Viinasen kanssa muutenkin. Aho selvisi hänen mielestään monella tavalla hyvin pääministerin tehtävästä erittäin vaikeina aikoina. Viinanen ajoi vahvaa leikkauspolitiikkaa. Se harmittaa, ettemme kyenneet muuhun.” Mutta vaihtoehtoja oli niin vähän. “Minuun oli jo 1980-luvun ministerivuosina käytetty ne kaikki VM:n temput, joten en niitä enää hätkähtänyt.” KAIKKEIN vaikein asia Kuuskoskelle olivat ihmisten perusturvaan kohdistuneet leikkaukset. Kuuskoski yritti vaikuttaa säästöpäätöksiin vielä hallituksen yhteisistunnossa, jossa kaikki ministerit olivat paikalla. “Nyt olen sitten saanut huomata, että se ei mennyt yhtään yli. Kuuskoski olisi odottanut, että säästöpäätösten kohdentamiset olisivat herättäneet enemmän keskustelua keskustan eduskuntaryhmässä. Kuuskoski muistaa yhden hetken maaliskuun lopulta 1992, jokunen viikko ennen eroamispäätöstään. Hän koki tulleensa sumutetuksi. Sillä olisi saatettu välttää monta murhetta.” Eeva Kuuskoski kertoi medialle eroavansa tehtävästään huhtikuussa 1992.. Juuri nämä etuudet olivat valtion budjetissa. En ehkä saanut Eskoon kunnon yhteyttä. Hän piti tuolloin puheen Finlandia-talolla Helsingissä. Hänen mielestään hallituksen olisi pitänyt kuitenkin panostaa enemmän esimerkiksi työttömyyden hillintään ja yhteistyöhön työmarkkinoiden kanssa. Lopulta olisin saattanut joutua toteamaan, että säästöt tehtiin, koska enemmistö niin päätti. Mediasirkus oli valmis. Esimerkiksi työministeriön kahden miljardin säästöt tarkoittivat sitä, että STM:n kulut kasvoivat.” “Toisinaan Viinasen puheista syntyi vaikutelma, että sosiaaliturva on syy lamaan. Kuuskosken mielestä laman maksajiksi eivät voineet joutua vain heikoimmassa asemassa olevat, jotka elivät vähimmäistoimeentulon varassa. Oli pakko leikata. Ja sen, että iso osa niistä kohdistui STM:n kontolle. Puhujanpöntöstä pois kävellessä häntä hieman huoletti. Kuuskoski kokee, ettei hän saanut kohun keskellä omaa viestiään kunnolla läpi. Kuuskoski koki sen kokoomuslaiseksi talousajatteluksi, jossa ei mietitty isoa kokonaiskuvaa
42 8.4.2022 Ilmiöt Justiina Eskelinen ja Severi Tuominen aloittivat paritanssin alkeiskurssin viime syksynä. Moni saattaisi tykätä, jos vain lähtisi tutustumaan.
Kun minä aloitin harrastuksen 15 vuotta sitten, ikäisiäni harrastajia ei juuri ollut. VIIME SYKSYSTÄ lähtien joka torstai-ilta nuorenparin ohjelmassa onkin ollut tunnin verran tanssikurssia. Musiikin ja liikkeen lisäksi tanssissa yhdistyy kohtaaminen ja kontakti toiseen ihmiseen”, itsekin aviomiehensä paritanssin pyörteistä löytänyt Mört sanoo. Suosikeikseen molemmat listaavat foksin sekä valssin, jotka molemmat ovatkin ensimmäisten opeteltavien lajien joukossa. “Se on niin luonteva tapa olla lähellä toista ihmistä. Fuskua kannattaa kokeilla, jotta pääsee kädenalitanssimaailmaan. Nyt on tullut tanssittua puhtaitakin kappaleita ”, Eskelinen lisää. Lavatansseissa asu on nykyään Mörtin mukaan hyvinkin vapaa, mutta oikeat tanssikengät kannattaa hankkia – tennarit eivät ole lavoille paras vaihtoehto. “Aika moni kuitenkin tanssii oman puolisonsa kanssa, joten aiemmin yksinäisenä nuorena oli vähän vaikeampaa löytää tanssikaveria”, Eskelinen kertoo. “Lavoilla myös soitetaan monipuolisempaa musiikkia, mikä innostaa eri-ikäisiä parketille.” TANSSEIHIN saa toki lähteä pyörähtelemään ilman varsinaista askelosaamista, mutta peruslajit olisi Mörtin mukaan hyvä olla hallussa. “Kyllähän se kehittää palautteen antoa toiselle ja palautteen vastaanottamista”, Tuominen pohtii. “Aikoinaan nuoret ovat löytäneet paritanssin, mutta sitten on ollut katveaika. “Minulla on sukua Suomussalmelta, jossa kaikki perinteiset paritanssit ovat tosi suosittuja. Moni mieltää lavatanssit lähinnä eläkeläisten jutuksi. “Lajin ideahan on se, että paria vaihdetaan. “Syksyllä oli enemmän opettelua, mutta nyt keväällä on tullut enemmän jo onnistumisia ”, Tuominen sanoo. Tanssimusiikki ja perinteiset tanssilajit tulivat tutuksi, vaikka lapsena meno olikin opeteltujen askelkuvioiden sijaan enemmänkin pyörähtelyä musiikin tahtiin. Se on ihan oma kokemuksensa. Nykyään perinteiseen paritanssiin kuuluu jo kymmeniä lajeja: vakiotanssien lisäksi repertuaari on kasvanut monenlaisilla latinalaistansseilla. “Jos ajatellaan ihan yleissivistystä, perinteinen valssi ja foksi on hyvä osata, koska niitä tanssitaan häissä ja muissa juhlissa. ESKELISTÄ harmittaa se, että varsinkin nuoremmalle sukupolvelle perinteiset tanssilajit ovat aika tuntemattomia. “Varsinkin silloin, kun lähtee kunnolla tansseihin, ja tulee tanssittua monta tuntia illan aikana, niin kyllä sieltä aika hikisenä lähdetään!” OULULAISEN tanssinopettajan, paritanssia päälajinaan opettavan Rosa Mörtin mukaan paritanssin ja lavatanssien suosio on nousemassa. Yleensä tanssitaan kaksi kappaletta yhden kanssa, palautetaan seuralainen ja haetaan uusi. Kasvavan suosion yhdeksi syyksi Mört arvelee sen, että laji on monipuolistunut huimasti. “Syksyllä kehityimme todella paljon ja sen takia halusimme jatkaa keväällä. Kylkeen opettelisin vielä jonkun latinalaisen, kuten cha chan tai rumban, jotka ovat perushelppoja lattareita.” Mörtin mukaan myös fusku ja suomalainen tango ovat tanssikurssilaisten ikisuosikkeja – näillä kursseilla riittää aina väkeä. ” Eskelisen mukaan paritanssi on tiimityötä ja harjoittaa yhteen hiileen puhaltamista. “Kengän pitää olla polvelle ja nilkalle ystävällinen ja antaa sopivasti luistoa pyörähdyksiin.” MÖRT muistuttaa, että vaikka moni tanssiikin vain oman parinsa kanssa, lavatansseihin voi lähteä aivan yhtä hyvin ilman seuralaista. “Tansseissa tapaa ihmisiä ja siellä on aina hyvä tunnelma. KUN Justiina Eskelinen oli pikkutyttö, kävi kesälauantaisin matka usein sukulaisten seurassa Itä-Suomen tanssilavoille. Liikunnanohjaajana työskentelevä Severi Tuominen kertoo puolestaan käyneensä jonkin verran tanssilajeja läpi opiskeluaikoinaan, mutta varsinaista kokemusta hänellä on vain lukion vanhojentanssien verran. Luulen, että moni saattaisi tykätä, jos vain lähtisi tutustumaan.” Vielä pari ei ole päässyt yhdessä tansseihin, mutta kesälavatanssikausi kutsuu. Harrastuksen voi Eskelisen mukaan ottaa myös urheilun kannalta. Useimmilla kursseilla harjoitellaan kokonaisvaltaisesti lavatanssietikettiä eli sitä, miten parinhakuja vaihto toimivat ja milloin mitäkin tanssitaan. Kaikki tanssilajit ovat lähteneet lopulta rullaamaan. Mummuni ja siskoni ovat vähän näyttäneet mallia, mutta varsinaista tanssiopetusta en ole aiemmin saanut ”, Eskelinen sanoo. TEKSTI JA KUVA: MAIJA PYLVÄS Paritanssin aloittaneet oululaisnuoret Justiina Eskelinen ja Severi Tuominen haluavat innostaa muitakin nuoria lajin pariin 43 8.4.2022 Askel askeleelta kohti kesälavoja. Ajatus kurssille lähtemisestä tuli kuitenkin Tuomiselta, kun hän bongasi paikallisen kansalaisopiston paritanssikurssi-ilmoituksen. Kurssi on vastannut odotuksia. Parinvaihto kehittää esimerkiksi vientiseuraamista.” Seuranhaku on sitä paitsi edelleen yksi iso syy lähteä lavatansseihin. “Alku on aina kangistelua ennen kuin löytää sen oman otteensa, mutta se kuuluu tietysti asiaan. Nykyään nuoretkin ovat löytäneet perinteisen lavatanssin pariin”, monipuolisesti tanssia harrastanut ja maajoukkueessakin kilpaillut Mört kertoo. Haasteita tulee etenkin uusien kuvioiden opettelussa
luokan aikana. Aika iso elämänmuutos, mutta paljon kehittymistä tapahtui lukiossa, ja tutustuin uusiin ihmisiin.” Yhteiskunnallisista asioista ja vaikuttamisesta Ala-Röyskö kiinnostui yläasteella. Se piti siis löytää. Kun puhuminen ja esillä oleminen alkoi olla luontevaa, Ala-Röyskö lähti mukaan lukion opiskelijakunnan toimintaan. Mutta kynnys oli kuitenkin niin suuri vuosikausien jälkeen, etten yksinkertaisesti vain pystynyt.” ”Mietin kuitenkin, etten halua jatkaa samalla tavalla koko elämääni. ”Olen ehkä tuonut mukaan ymmärrystä esteettömyyden merkityksestä.” Puhumattomuudesta puhetta johtamaan Santeri Ala-Röyskö ei puhunut mitään peruskoulussa, mutta kiinnostui silloin yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Olihan se haaste, mutta keräsin rohkeutta ja itseluottamusta menemällä mukavuusalueen ulkopuolelle. ”Yläasteella mietin joka päivä koulutaksissa, että tänään minä puhun. Loppukilpailussa keskusta vei voiton. Lopulta hän päätyi sen puheenjohtajaksi. Hän kävi lukion jälkeen puolueiden ohjelmia tarkasti läpi, ja finaaliin pääsivät SDP, kokoomus, vihreät ja keskusta. Kävelin niin pitkään jokaisen askeleen kuin vain pystyin, ja kyllä se söi miestä silloin, kun jouduin pyörätuoliin kokoaikaisesti.” ”Vieläkin joskus, mutta aiempaa harvemmin yön pikkutunteina harmittaa se, etten pysty kävelemään. 44 8.4.2022 SANTERI ALA-RÖYSKÖ oli puhumatta koko peruskouluaikansa. Yläasteen yhteiskuntaoppi innosti sekin. Politiikkaa hän toteaa ymmärtävänsä lähtökohdistaan johtuen ehkä eri tavalla kuin moni muu, mutta hän myös muistuttaa, että jokainen katsoo politiikkaa eri tavalla. MUTISMI vaikutti vielä rippikoulun jälkeenkin, sillä esiintyminen jännitti ja arkuutta oli vielä. Hän pääsi selektiivisestä mutismista yli vähän kerrallaan, mutta myös ottamalla rohkeita askeleita. ”Käytännössä aloitin tyhjältä pöydältä, kun olin ollut 9–10 vuotta puhumatta. ALA-RÖYSKÖ arvelee, että osasyy hänen mutismiinsa oli kaksivuotiaana alkanut lihassairaus. Mutta aika hyvin saan yleensä ajatukset muihin asioihin. Esimerkiksi sisaruksille ja vanhemmille pystyy puhumaan, mutta julkisilla paikoilla se ei onnistu”, Ala-Röyskö kuvailee kokemuksiaan. ”Aiemmin oli jäänyt hampaankoloon, että ripari oli jäänyt käymättä. Lukiossakin piti harjoitella puhumista ja sosiaalisten suhteiden luomista. Päätin mennä lopulta kaksi vuotta myöhässä. ”Sitä osasi kyllä puhua, mutta ei vain pystynyt tai kyennyt sillä hetkellä puhumaan kaikille. Ei näitä pidä miettiä liikaa,” Ala-Röyskö pohtii. Ala-Röyskö ei kuitenkaan vielä silloin kokenut, että olisi valmiuksia, eikä hänellä ollut puoluettakaan. Koin, että mukavuusalueelta pitää poistua, jos haluaa kehittyä.” ”Aika iso kehityshän se oli kolmen vuoden sisään.” LUKIOSSA opettaja kannusti yhteiskunnasta kiinnostunutta opiskelijaa ehdolle myös kuntavaaleissa. Sittemmin hän on istunut sekä keskustanuorten että -opiskelijoiden liittohallituksissa ja ollut ehdolla vaaleissa. Avoimen yliopiston opinnot ovat käynnissä. Päätin, että peruskoulun jälkeen ryhdyn puhumaan, ja mietin mikä olisi sopiva paikka päästä eroon mutismista, ja harjoitella puhumista ja esiintymistä.” Rippikoulu auttoi. Hän alkoi puhua rippikoulussa ja päätyi lukion opiskelijakunnan puheenjohtajaksi. Yhteiskunnallisuus näkyy myös opinnoissa. Pyörätuoliin joutuminen oli suurin muutos, mitä sen kanssa on tapahtunut. Siellä löin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun aloin puhua ja sain samalla myös naimaluvan”, Ala-Röyskö hymyilee. ”Se on etenevä lihassairaus, joka on pysynyt minulla stabiilina. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Elämä. On pakko alkaa puhua jossain vaiheessa. ”Se oli yksi haave opiskelijapolitiikassa. Hän seurasi uutisia, ja halusi vaikuttaa maailman tapahtumiin. Selektiivisenä mutismina eli valikoivana puhumattomuutena tunnettu stressihäiriö tai olotila piti hänet hiljaa koulussa ja harrastuksissa. Kotona hän kuitenkin puhui. Oli pakko esiintyä ja puhua. Duchennen lihasdystrofia vei hänet lopullisesti pyörätuoliin 7. Lahtelainen opiskelee Vaasassa hallintotiedettä ja on hakemassa keväällä Tampereen yliopistoon politiikan tutkimuksen linjalle. Kestävän kehityksen, alueellisen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ylisukupolvisuuden periaatteet sekä keskustan rooli maltillisena sillanrakentajana viehätti parikymppistä Ala-Röysköä
Mukavuusalueelta pitää poistua, jos haluaa kehittyä.. 45 8.4.2022 Santeri Ala-Röyskö arvelee, että 2-vuotiaana alkanut, lopulta pyörätuoliin vienyt lihassairaus oli osasyy puhumattomuuteen
Sota-ajan leirillä ollut vanki Bogolejev sen sanoi runossaan, jonka hän lausui joikuvalla äänellä vankitovereilleen: ”Mistä onkaan panssarisi tehty”, / kysyin kilpikonnalta, ja konna vastas: / ”Pelosta, jonka olen koonnut, tietty, / kas, kun se on kaikkein lujin aines!” Grossman selittää myös, miten syyttömyyttä ei turvallisuusviranomaisen näkökulmasta ole. Tieto hevosmiesten puoluetoimistosta paljastui kuitenkin luotettavaksi. Syyllinen on se, josta on kirjoitettu vangitsemismääräys, ja vangitsemismääräys voidaan kirjoittaa jokaisesta. Me taas – tshekan miehet – olemme kohottaneet esille korkeimman teesin: maailmassa ei ole syyttömiä, tuomiovallan piiriin kuulumattomia. Sanotaanko, että hevosmiesten tietotoimisto auttoi. Mistä ikinä onkaan kyse, päättelee ainakin Apollon tietäjä, että hevoshommat voivat olla peruja ravimies Timo Soinin ajoilta. Jokaisella ihmisellä on oikeus vangitsemismääräykseensä.” Niin ovat eläneet Stalin, Putin ja kilpikonna, kukin pelkonsa keskellä. Tolstoi julisti, että maailmassa ei ole syyllisiä. Entä mistä Apollon tietäjä löysi tämän tiedon. Ainakaan aluevaalit eivät menneet puolueella kovin hyvin gallupkannatukseen verrattuna. Vanki Katsenelenbogen selvitti sen muille vankiparakin miehille: ”Henkilökohtainen syyttömyys on keskiajan jäänne, alkemiaa. Apollon tietäjät 46 8.4.2022 APOLLON TIETÄJÄ hieraisi silmiään pari kertaa nähtyään perussuomalaisten tilinpäätöksen. SUOMEN mahdollisen Nato-hakemuksen on ounasteltu innostavan itänaapuria monenlaiseen kiusantekoon. Supon edustaja mietti hetken ja vastasi: ”Oikeastaan en voi ottaa tuohon kantaa, mutta sen verran voin ehkä sanoa, että ylivoimainen enemmistö heistä on poistunut maasta junalla.” Allegro-junan liikennöinti ehdittiin kyllä jo lopettaa, mutta ehkäpä tilausliikenteelle olisi vielä markkinaa – ainakin yhteen suuntaan. Hevosmiesten puoluetoimisto. Lieneekö raveissa helpompi veikata voittavaa hevosta kuin politiikassa. Vakoilupuuhiin on tietysti totuttu, ja niihin on myös vastattu aina kun aihetta on ilmennyt. Seuraamuksiksi on arvuuteltu muun muassa hybridiä, kyberiä ja perinteisempää vakoilua ja vehkeilyä. NEUVOSTOKIRJAILIJA Vasili Grossman kertoo mahtavassa sotaeepoksessaan Elämä ja kohtalo pikku episodin vastaukseksi kysymykseen, miksi suuri osa venäläisistä on hiljaa ja kärsii. Tilaisuudessa joku kysyi asiasta alustaneelta Suojelupoliisin edustajalta, ovatko kaikki Suomesta viime aikoina vakoilun vuoksi karkotetut diplomaatit olleet venäläisiä. Vuodelta 2019 hevosen kulut olivat 14 564,99 euroa. Apollon tietäjä muistaa olleensa vuosia sitten maanpuolustusaiheisessa seminaarissa, jossa tuli puheeksi ulkovaltojen Suomessa harjoittama vakoilu. ”Hevosen kulut ?12 905,81”, luki vuoden 2020 tilinpäätöksessä. TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, PEKKA POHJOLAINEN. Ilmeisesti hevosta on rahoitettu jo monena aiempanakin vuotena. ”Syyttä ei istumaan panna”, oli yleinen hoku
Hävittäjähankinta on tästä kouriintuntuva osoitus. Päätöksiä pitää tehdä ajassa. Hallitus sopi äskettäin 300 miljoonan euron paketista maamme huoltovarmuuden turvaamiseksi. Näin on myös toimittu. Itse kukin joutuu varmasti jostain tinkimään. Edessä eivät ole helpot ajat. Juha Pylväs keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Perusasioiden politiikkaa. Sitä tehdään Ruotsin kanssa, ylipäätään pohjoismaiden kesken, EU:n puolustusyhteistyön ja Nato-kumppanuuden muodossa sekä Yhdysvaltojen kanssa. Näissä oloissa asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. KOKOOMUKSEN johdosta vaadittiin hiljattain sosiaalietuuksien leikkaamista. Kyse on ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta. Pidemmällä aikavälillä tämä on kestävin ratkaisu myös hintojen nousuun, joka on laittanut monet suomalaiset ahtaalle. Ruoka, turva, työ ja tasa-arvo ovat kuitenkin asioita, joista keskusta pitää murrosaikoinakin kiinni. SUOMEN taloudellisen selviytymisen ja hyvinvoinnin turvaamisen edellytys on, että ihmisille saadaan töitä, yritykset pärjäävät ja että avoimiin työpaikkoihin löytyy tekijöitä. TURVA on myös sitä, että Suomella on kaikissa tilanteissa huoltovarmuus omasta takaa. Tärkeimpiä asioita ovat nyt ruoka, turva, työ ja tasa-arvo. Hallitus on aiemmin jo sopinut täsmätoimista tilanteen helpottamiseksi, jotta ihmiset pääsevät kulkemaan töihin ja tavarat liikkuvat. Tärkeää näissä asioissa on myös kansainvälinen yhteistyö. Maatalouden pidemmän aikavälin kannattavuusongelmien ratkaiseminen edellyttää, että kauppa ja teollisuus viimein kantavat vastuunsa reilummasta ja oikeudenmukaisemmasta tulonjaosta. Puolustukseen on laitettu ja laitetaan mittavasti voimavaroja. Energiapolitiikassa ulkomaiset, saastuttavat fossiiliset polttoaineet pitää korvata kotimaisilla, puhtailla ja uusiutuvilla polttoaineilla eri puolilla maakuntia. Pienituloiset lapsiperheet, eläkeläiset ja monet muut suomalaiset, joilla jo valmiiksi on vaikeaa, joutuisivat entistä isompiin ongelmiin. Isänmaan tulevaisuudesta on kyse. Niistä rakentuu myös toivo paremmasta. Suoriakin tasapainotustoimia tarvitaan ja myös tehdään. Nyt ei ole puoluetai vaalipolitikoinnin aika. Ihmisten ruokalautasten vahtaamisen ja autoilijoiden kyttäämisen ajan sen sijaan pitää nyt olla ohi. Sellainen olisi täysin väärää politiikkaa. Yhteistyötä tiivistetään edelleen. Eduskunta käsittelee kevään mittaan perusteellisesti Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Kasvu ja työpaikat ovat pääosa ratkaisua myös Suomen velkaantumiseen. Perusturvasta ja -palveluista leikkaaminen näissä oloissa johtaisi vääjäämättä eriarvoisempaan Suomeen. Yhteistyötä kuitenkin tarvitaan. Kyse on siitä, millä ratkaisuilla kestävimmin takaamme Suomen turvallisuuden ja rauhallisten olojen jatkumisen. Keskustan linja sen sijaan on huolenpito ihmisten perusturvasta ja -palveluista. Olipa johtopäätös Nato-kysymyksessä kumpi tahansa, koko maan uskottavaa puolustusta pitää ylläpitää ja vahvistaa. Sitä pitää kuitenkin edelleen parantaa. Tämän toivoisi muistettavan niin hallituksessa, eduskunnassa kuin yhteiskunnassa muutoinkin. Paketti pitää nähdä ensiapuna, jolla helpotetaan tuottajien tilannetta. Myös hallituksen kehysriihessä puolustusvoimille osoitettiin merkittävästi lisää rahaa. Tästä kehysriihen päätöksissä oli kyse: talouden kasvun tukemisesta sumuisessa tilanteessa. Työllisyys on nyt historiallisen korkealla. Piikki ei ole ollut eikä ole kaikelle mahdolliselle auki. Ihmisten perusasiat. Kyllä tästäkin selvitään. 47 8.4.2022 Puheenvuoro VAKAVAT ja epävarmat ajat jatkuvat. Kyse on ennen muuta ruoasta ja energiasta. Nyt on aika hoitaa vakaasti Suomen ja suomalaisten asioita
Lauri pysäytti puimurin ja tuli luokseni kysymään, lähdenkö ehdolle.” Tällä hetkellä Siukkola toimii Kouvolan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. ”Sikojen kasvattaminen oli 80-luvulla erittäin kannattavaa. ”S-ryhmän halpuutuskampanja tuli siihen päälle”, Siukkola toteaa. Jäseneksi hän liittyi vuonna 1975, jotta pääsi äänestämään keskustan Kymenlaakson piirin eduskuntavaaliehdokkaista. Kuluttajalle sillä ei olisi taloudellista merkitystä.” SIKALAN lopettamien vapautti paljon aikaa. Se houkutteli vaihtamaan tuotantosuuntaa.” 1990-luvun lopullakin pyyhki vielä hyvin ja uskoa riitti, niinpä Siukkola laajensi toimintaa. Kymenlaaksossa keskustalle riittää työsarkaa, sillä alueella puolueen kannatus on matalampi kuin maassa keskimäärin. Lehmät vaihtuivat sikoihin vuonna 1981. ”Onneksi ymmärsin tehdä sen jo aikaisemmin, sillä vaikka tuottajahinta on aavistuksen noussut, rehun hinta on noussut vielä enemmän.” SIUKKOLALLE oli nuorena poikana itsestäänselvyys, että hän jäisi viljelemään kotitilaansa, Karhun tilaa. ”Kauppa kyykyttää maataloustuottajia miten haluaa, ja sille näköjään kukaan ei voi mitään.” ”Jos esimerkiksi sianlihan kilohinta olisi kaupassa 30 senttiä korkeampi, sillä olisi iso merkitys, jos se ohjautuisi tuottajille. Kuntavaaliehdokkaaksi hän asettui ensimmäisen kerran vuonna 1980. 48 8.4.2022 TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VENTO Sikatilalla kehittyi hyvä paineensietokyky VIIME vuoden tammikuussa Kouvolan Ummeljoella asuva Lasse Siukkola koki elämänmuutoksen: siat lähtivät teurasauton matkaan, 40 vuotta kestänyt ura lihantuotannossa oli ohi. Se homma on työlistalla. ”Minusta jokainen voi mennä peilin eteen ja kysyä, mitä juuri minä voin tehdä sen eteen, että keskustan kannatus saadaan nousuun.” Lasse Siukkola koki tuottajauransa aikana sikatalouden nousut ja vaikeat ajat. ”Politiikassa tarvitaan paineensietokykyä, ja sitä jos mitä sikalan pyörittäminen viimeisinä vuosina kehitti.” Siukkolan piti ajaa yritys alas vasta tämän vuoden alussa. ”Kun siat lähtivät, minulle tuli niin kiire, että toinen sikala on vieläkin pesemättä,” Siukkola nauraa. Siukkola kertoo menneensä rautakauppaan ja ostaneensa raivaussahan ja naulapyssyn. Se oli sen ajan tyyliä,” Siukkola naurahtaa. ”Olimme puimassa viljaa vierekkäisille pelloilla paikallisosaston puheenjohtaja Lauri Junkkarin kanssa. ”Metsässä riittää raivaamista,” hän toteaa. ”Stressitaso laski silloin niin paljon, että uskon saaneeni eliniänennustetta kymmenen vuotta lisää,” Siukkola vitsailee, mutta taitaa olla myös tosissaan. ”Lisäksi meillä ei ole nyt omaa kansanedustajaa, mikä on todella harmillista.” Alhaisista kannatusprosenteista Siukkola ei lähtisi syyttelemään puoluejohtoa tai kansanedustajia. KESKUSTASSA Siukkola on toiminut paikallistasolta piiritasolle koko ikänsä. 2010-luvulla alkoivat todelliset vaikeudet Venäjän pakotteiden ja vastapakotteiden takia, kun lihanvienti Venäjälle lopetettiin. ”Paikallisosaston sihteeri ja puheenjohtaja kiersivät ovelta ovelle äänestyslomakkeiden kanssa. Viime kesänä päärakennuksen päätyseinät saivat uutta eristystä ja ulkokuorta. Maksoin ensin jäsenmaksun ja sitten äänestin
Lasse Siukkola istuu pöydän ääressä, jonka lankut ovat 1800-luvulta.. 49 8.4.2022 Kauppa kyykyttää maataloustuottajia miten haluaa, ja sille näköjään kukaan ei voi mitään
Huomasin ystäväni kanssa, että Oulussa ajetaan tiistaikisoja ja kävimme niissä ajamassa. Edellisen kerran olin kisannut MM-tasolla tasan 20 vuotta sitten. Yksi mielenkiintoisimmista etapeista ”comebackin” jälkeen oli Alahärmässä vuonna 2019 pidetty MM-kisa. Työasiat unohtuvat samalla hetkellä, kun pistää kypärän päähänsä.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Antti Ollikainen Ann-Mari Kemell Timo Reina Jar i L a u k k a nen Ja ri La u kk a n en. Valtiovarainministeriön valtiosihteerinä tällä hetkellä toimiva VTL Maria Kaisa Aula on valittu Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi. Johdin kisaa pitkään, mutta jouduin rengasongelmien takia taipumaan lopussa kolmanneksi. Seuraavaksi kaudeksi tähtäsin paikkaa astetta ylemmäksi eli pikkuformuloihin. Omasta mielestäni urani siihen asti paras saavutus oli Formula A -luokan neljäs sija Suzukassa Japanissa ajetussa World Cup -kisassa. Aiemmin hän toimi Keskuskauppakamarissa talousja elinkeinopolitiikasta vastaavana johtajana. Kipinä syttyi uudelleen ja aloin käydä myös kauempana kilpailureissuilla. Olen sijoittunut luokassani kolmesti hopealle ja kerran pronssille. Reina jää toimivapaalle Kuntaliiton varatoimitusjohtajan työstään. Yksi ikimuistoisimmista kilpailuista oli kotiradalla vuonna 1995 ajettu Pohjoismaiden Mestaruuskisa. ROTAX-VUOSINA olen päässyt kilpailemaan myös eri puolilla maailmaa pidetyissä Grand Finals -tapahtumissa. huhtikuuta. Kemell tulee toimimaan myös uuden maaja metsätalousministeri Antti Kurvisen valtiosihteerinä. Se kisa osoitti, että pystyn vielä pärjäämään. KARTING-HARRASTUKSEN ansioista pääsin palvelemaan myös Puolustusvoimien Urheilukouluun Lahden Hennalaan vuonna 1999. Nykyään yritän töiden lomassa käydä ajamassa noin kerran viikossa. Vaikka en pärjännytkään, niin se oli erittäin tunteikas tapahtuma. Ajoin vielä kotimaassa pari karting-kisaa, mutta sen jälkeen keskityin opiskeluihin, työelämään ja mukaan kuvioihin tulleeseen politiikkaan. Naapuriimme muutti perhe, jonka kaikilla kolmella pojalla oli karting-autot. Isä oli myös innostunut moottoriurheilusta ja osti minulle karting-auton yhden jokamiesluokan kisan yhteydessä. Hän aloittaa tehtävässä 22. huhtikuuta. Samaan aikaan siellä palvelivat myös tunnetut autourheilulupaukset Kimi Räikkönen ja Toni Vilander. Jostain syystä kansainväliset sujuivat paremmin kuin kotimainen SM-sarja. Kilpailuja riitti yli 20 viikonloppuna vuodessa, ja isä toimi mekaanikkona. Katselin poikien touhua ja kerroin isälleni haluavani samanlaisen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on kutsunut valtiosihteerikseen kauppatieteiden maisteri, oikeusnotaari Ann-Mari Kemellin. Kilpa-autoilijan ura tyssäsi käytännössä siihen, mikä oli nuorelle miehelle kova paikka. Hän aloittaa tehtävässä 19. Kemell on tällä hetkellä valtiovarainministeri Saarikon talouspoliittinen erityisavustaja ja on sitä ennen palvellut useita keskustaministereitä talousja veropoliittisena erityisavustajana. Elinkeinoministerin ja maaja metsätalousministerin valtiosihteerinä tällä hetkellä toimiva Jukka Ihanus siirtyy myös muihin tehtäviin. 50 8.4.2022 SUOMENMAA VALTIOVARAINMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) on kutsunut valtiosihteerikseen varatuomari Timo Reinan. Suunnitelmat kariutuivat kuitenkin rahoituksen puutteeseen. Kuluvan vuoden tavoite on Portugalissa ajettava finaali, mikäli Suomen sarjasta sinne tieni selvitän. Rahaa olisi pitänyt saada kasaan 1,5 miljoonaa silloista markkaa, vaan ei saatu. Harrastuksen kanssa mennään vuosi kerrallaan nauttien ja tietäen, ettei se ikuisesti jatku. Uudelle tasolle harrastus nousi vuonna 1988, kun kotini lähelle Oulun Iinattiin valmistui karting-rata. Niitä on järjestetty muun muassa Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa. Reina ja Kemell valtiosihteereiksi Karting-harrastus on vienyt Antti Ollikaista eri puolille maailmaa. Kartingia kaiken ikää RISTO LUODONPÄÄ ” SAIN kipinän karting-autoihin jo alle kouluikäisenä. Sijoituin kotiradalla ajetuissa KF1luokan SM-kisoissa neljänneksi vuonna 2010 häviten niukasti pronssin. Sen innostamana aloimme kiertää kisoissa ympäri maata ja myöhemmin ahkerasti myös ulkomailla. Kiersin paljon myös Euroopassa kilpailemassa. Kartingia on oppinut näin vanhemmalla iällä arvostamaan entistä enemmän. Aloimme sen jälkeen käydä isän kanssa ajamassa Ruukissa, jossa oli karting-rata. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Hämeen maakuntajohtajana ja kuntaministerin valtiosihteerinä. PELASIN töiden ohella harrastusmielessä jääkiekkoa, mutta veri veti takaisin kartingin pariin vuonna 2009. Suomen Rotax Max Challenge -kisassa olen sen jälkeen kisannut joka vuosi
Karjalan piiri on juuri saanut aluevaltuustotoimintansa käynnistymään, ja loppukevättä sekä alkukesää hallitseekin puoluekokous ja siihen valmistautuminen. Se motivoi kyllä tekemään työtä.” KOKOUSPAIKKANA toimii Kisapuistossa sijaitseva Saipan jäähalli. ”Koitetaan karjalaisella vieraanvaraisuudella olla muuta väkeä vastassa.” TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: PETRA PÖYLIÖ Keskusta Puoluekokouksen valmistelijoilla ”myönteistä kiirettä” Suomenmaa kysyi vastuutahoilta, miten puoluekokousjuna puksuttaa Keskustan puoluekokous järjestetään kesäkuussa Lappeenrannassa. Ajankohtaisista aiheista riippumatta on hyvä päästä asettamaan agendaa myös tulevaan eduskuntavaalikeskusteluun meidän aatteemme pohjalta. kesäkuuta. Reponen vastaa järjestelyjen kokonaisuudesta, ja tekemistä on niin suurissa kuin pienissäkin yksityiskohdissa. Kuva Oulun puoluekokouksesta syyskuulta 2020.. Parin sadan metrin päässä on Kaukaan koulu, jossa puoluekokouksen valiokunnat kokoontuvat, lukuun ottamatta jäähallilla kokoontuvaa menettelytapavaliokuntaa. ”Onhan tämä yhdenlainen kolmiloikka. 13. Viimeisestä yhden paikan puoluekokouksesta on siis jo tavallista pidempi aika. Vieressä on harjoitushalli, jossa pidetään kolmen päivän ruokailut sekä kokouksen oheistapahtumia. Tätä on ilo tehdä.” Keskusta kokoontuu sääntömääräiseen puoluekokoukseensa Lappeenrantaan 10.–12. Puoluekokous tuo piristysruiskeen meille kaikille keskustatyöhön ympäri Suomen ja erityisesti eduskuntavaalityön alla”, Pirkkalainen korostaa. huhtikuuta kokoontuva puoluevaltuusto on jo esinäytös tulevan puoluekokouksen keskusteluista. ”Keskustaväki jos joku on tottunut ja suorastaan elää kasvokkain kohtaamisista. Puoluetoimiston Pirkkalainen ja Reponen kertovat luottavansa, että kokous voidaan järjestää nyt normaalisti. Tässä onnistuimme aluevaaleissakin.” VUONNA 2020 puoluekokous järjestettiin koronan takia hybridimallina, eli pisteissä ympäri Suomen. ”Puoluevaltuuston kautta viedään keskustan askelmerkit, visiotyyppistä tekstiä myös eduskuntavaaliohjelman valmistelua varten. Toiminnanjohtaja Kuittinen toivottaa keskustaväen tervetulleeksi järjestävään maakuntaan. Kokousta isännöivän piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittisellakin puoluekokouskiireet kasvavat koko ajan. Pirkkalainen uskoo, että puoluevaltuuston turvallisuuskeskustelu tulee olemaan laajaa myös talouden ja huoltovarmuuden näkökulmista. ”Kaikki on tietysti mahdollista, mutta mitä olen seurannut asiantuntijoiden lausuntoja, niin kesää kohti korona olisi helpottamassa, eikä menossa pahempaan suuntaan”, Reponen toteaa. helmikuuta (kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan) herättiin. Nyt tämä keskustelu on tietysti erityisen merkityksellinen. kesäkuuta 2021 oli kuntavaalit, tammikuussa aluevaalit ja sitten symmetrian nimissä on puoluekokous 10.–12. Reposen mukaan paikalle odotetaan kahta tuhatta virallista edustajaa ja 1 500 kokouksen seuraajaa. Tietysti aika tästä hetkestä kesäkuuhun tuntuu maratonin mittaiselta matkalta ennakoida, mikä on silloin se kiinnostavin kulma turvallisuuskysymyksissä.” Laajana vellonut keskustelu siitä, pitäisikö Suomen liittyä sotilasliitto Natoon, on Pirkkalaisen mielestä osoitus siitä, että suomalainen keskustelukulttuuri on ihailtavan avointa. ”Puoluetoimiston, Karjalan piirin sekä Karjalan keskustajärjestöjen kesken teemme yhteistyössä tätä kokousta, ja kiirettä on niin puoluetoimiston kuin piiritoimistonkin päässä, mutta se on myönteistä kiirettä. ”Onhan se riemukasta, että pitkästä aikaa keskustaväki pääsee fyysiseen kokoukseen. 51 8.4.2022 KESKUSTAN puoluekokouksen järjestelyt etenevät aikataulussa, puolueen järjestöpäällikkö Pekka Reponen kertoo. ”Kukaan ei olisi uskonut ainakaan ihan täysin, millaiseen maailmaan silloin 24. Paitsi että keskustalaiset saavat pitkästä aikaa kokoontua yhteen ympäri maan, odottavat myös monet ei-keskustalaiset puolueen turvallisuuspoliittisia linjauksia. Olisi hienoa, että meille tulisi sankoin joukoin väkeä ympäri Suomen. Sellainen vuosi”, Kuittinen naurahtaa. Kokousta kohtaan on jo kääntynyt monta kiinnostunutta katsetta. 9.–10. kesäkuuta. Keskustan roolin tulee tässä ja muussa turvallisuuskeskustelussa olla päänavaaja ja kansalaiskeskustelun ruokkija. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen toteaa, että ulkoja turvallisuuspoliittinen keskustelu on perinteisestikin ollut puoluekokouksissa laajaa, ja aihepiiristä on kaikissa kokouksissa tehty kannanottojakin
EU:kin vapauttaa 21 miljoonan hehtaarin kesantopellot kylväjille. Lähtökohtana huoltovarmuudessa tulee olla se, että kriisiaikanakin saadaan kansalaisten perustarpeet: ruoka, lämpö ja sähkö tuotetuksi omin voimin. Uutta maataloustuotantoa, energiatuotantoa tai biopolttoainetuotantoa ei polkaista käyntiin sormia napsauttamalla. PUHEET koko elintarvikeketjun yhteisvastuusta menevät kuuroille korville, sen testasin jo ministeriaikanani. Kotimainen ruuantuotanto loppuu, jos emme saa nopeita muutoksia maatalouden tuotantokustannusten nousun välittymiseen kaupan hyllylle asti. Tässä rakentamistyössä kvartaali on vähintään kymmenen vuotta. Huoltovarmuus on monitahoinen kysymys. Hiljattain investoineet tai sukupolvenvaihdoksen tehneet tilat tarvitsevat myös helpotuksia. Siitä riippuu maamme tulevaisuus. Jokainen hanke, jokainen yrityskauppa ulkomaille ja jokainen elinkeinopoliittinen päätös on arvioitava siltä pohjalta, miten se vaikuttaa maamme huoltovarmuuteen ja selviytymiseen kriisitilanteissa. KESKUSTA on juuri nyt avainasemassa suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän rakentamisessa. Jos Afrikassa tulee nälänhätä, on seurauksena suuri pakolaisaalto Eurooppaan. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen keskustanaisten Pirkanmaan piirin Vuoden Keskustanainen 2021 Keskusta Suomen huoltovarmuuden turvaajaksi. Huoltovarmuuden turvaaminen vaatii lisää kasvinviljelyalaa. Kaikkien näiden tekijöiden pitäisi olla riittävässä määrin omissa käsissä ja omassa päätösvallassa. Tuottajat tarvitsevat pysyvän lakisääteisen neuvottelujärjestelmän turvaamaan tilojen tulokehityksen sopimustuotantoperustalle rakennettuna. RIIPPUMATTOMAN tutkimuslaitoksen tekemä selvitys ruuan tuotantokustannusten kehityksestä auttaisi kuluttajiakin hyväksymään perusteet ruuan hinnan korotukselle ja antaisi tuottajille tarvittavaa neuvotteluvoimaa vääntöihin sopimustuotannon ehdoista. EU:ssa neuvotteluosapuolena ovat viljelijöiden perustamat tuotantoalakohtaiset tuottajaorganisaatiot. Sen aika on viimeistään nyt. Markkinataloudessa kilpailulogiikka toimii silloin, kun toimijat kykenevät tasavertaiseen neuvotteluun. Tilojen siementen ja lannoitteiden saanti on turvattava. Keskustan on ryhdistäydyttävä ja otettava valtioneuvostossa painoarvoaan vastaava asema. Ruoan tuottamiseen tarvitaan peltoja, lannoitteita ja siemeniä. Sirkka-Liisa Anttila ministeri emerita kansanedustaja Maatalouden kriisistä ja tuottajien neuvotteluoikeuksista VENÄJÄN röyhkeä hyökkäys Ukrainaan on tehnyt kysymyksen maamme huoltovarmuudesta ajankohtaiseksi. Niistä on valmisteltava lakiesitys eduskunnalle, samoin kuin sopimustuotannosta, turvataksemme molempien sopimusosapuolten oikeudet. 52 MIELIPITEET 8.4.2022 VENÄJÄN brutaali hyökkäys Ukrainaan, maailman vilja-aittaan muutti asioiden tärkeysjärjestystä. Rahalla ei ole arvoa, jos ei ole mitä ostaa. Samoin ihmetyttää turvetuotanto, jota tänään romutetaan ja huomenna rakennetaan. Huoltovarmuudesta tuli yksi valtion tehtävä kriisioloissa. Tuottajaorganisaatioiden toiminnan olisi tärkeää perustua joustavuuteen, mahdollisuuteen reagoida muuttuneeseen kustannustilanteeseen. Miten turvata huoltovarmuus, kun sopimukset eivät enää päde ja talous onkin sodankäynnin väline. Miksi kilpailuvirasto sallii tällaisen rakenteen. Omat resurssit ja niiden käyttövalmiudet on mitoitettava tästä periaatteesta lähtien. Ruokahuoltovarmuutta sen sijaan on tärkeää vahvistaa. Erityisen vaikeassa kriisissä ovat sikaja siipikarjatilat. Tilannetta pahensivat viime kesän poikkeukselliset säät, jotka puolittivat tai vievät kokonaan viljasadon osassa maatamme. Toimilla on kiire, koska kylvöjen aika on käsillä. Jokainen peltohehtaari pitäisi nyt pystyä kylvämään joko kasvinviljelykasveille tai nurmelle. Kaupan toiminta on ”kiskontaa”, johon oikeuttaa suvereeni neuvotteluvalta. Kesantopellot on otettava käyttöön. Kaupan ylivertainen neuvotteluvoimaa tulee sen kovasta keskittymisestä. HUOLTOVARMUUDEN rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Ruuantuottajan elinkeinon kannattavuuden veivät pilviin nousseet energian ja lannoitteiden hinnat. Tästä eteenpäin huoltovarmuusjärjestelmän pitkäjänteisen rakentamisen ja sen toiminnan turvaamisen kaikissa olosuhteissa tulee olla keskustan keskeisimpiä tavoitteita. Puolueella on kaikki työhön tarvittavat ministeripaikat Marinin hallituksessa. Lihatalojen yhteistoimintaa vahditaan, kun pitäisi purkaa keskittyneen kaupan aiheuttamia ongelmia. Tältä kannalta katsoen maatalouden päästäminen nykyiseen ahdinkoon on käsittämätöntä. Ministeri Jari Leppä on tehnyt arvokasta työtä löytääkseen ratkaisuja tuottajien ahdinkoon niin EU:ssa kuin hallituksessakin. CAP-uudistuksen tukia pitää kohdentaa painotetusti kotieläintiloille. Ennen EU:ta olleesta vanhasta maataloustulolaista pitää ottaa käyttöön kustannusten laskentamalli ja tuottajien katteeksi jäävän osuuden laskemisen järjestelmä. Siihen on yhdessä haettava lailliset keinot. Monet huoltovarmuuden kannalta tärkeät yritykset ovat ulkomaisissa käsissä. Logistiikkaan tarvitaan polttoaineita ja kalustoa, sähkön tuotantoon ja varastointiin yhä enemmän metalleja. Oikeusvaltiossa heikomman suoja on olemassa, mutta ei tuottajilla. Vettä ja energiaa Suomessa on jopa vientiin
Jos pelotepolitiikka epäonnistuu ja Venäjä hyökkää Suomeen, on kaksi mahdollisuutta. Sotilaallinen voima ei ole ainoa vaihtoehto. Ukrainan sotaa voitiin ennakoida jo kolmekymmentä vuotta sitten. Te voitte luottaa meihin – kertokaa, miten me voimme olla avuksi. Jäsenmaa saa ajatella omaa etuaan. Vastuu kansakunnan eloonjäämisestä. ON siis mahdollista, että Ukrainan kohtalo, yksin jääminen, voi odottaa myös Suomea, jäsenmaanakin. Avun sisältöä ei määritellä. Maltin harrastaminen on sittenkin vaikea laji. Voima ja pakko eivät yksin riitä. Te tiedätte, mitä teette, me luotamme teihin. Suomen puolustuksen tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut. Päätökset on tehtävä epävarmuuksien maailmassa, tulevaisuutta tuntematta. Halu puuttui. Itänaapuriin liittyvät sotilaalliset riskit on meillä tiedetty. Jos jäsenyys antaisi niin uskottavan pelotteen, että Venäjä jättäisi hyökkäyksen tekemättä, jäsenyys olisi hyvä vaihtoehto. On vain muistettava ”ulkopoliittinen ympäristö” eli seuraukset. Riskeissä on nyt tapahtunut osittainen realisoituminen, ja se on iso muutos. Nyt puhutaan vakavista asioista. Kristiina Ruuskanen puheenjohtaja keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri Konekiväärille on vaihtoehto Suomen puolustuskyky on omissa käsissämme Verkosta Täysin vastuuttomalta tuntuu se, että Nato varustaa Ukrainan naapurimaita, mutta ei anna tarpeeksi kalustoa Ukrainalle. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. artiklan mukaan jokaisen jäsenmaan tulee auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta ryhtymällä ”sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi”. Suvereeni valtio on vapaa tekemään ulkopoliittisia päätöksiä. Moni on tarttunut toimeen; esimerkiksi ilmoittautumisia Naisten Valmiusliiton poikkeusoloharjoituksiin on ennätysmäärin. Suomalaiset ovat halunneet, että maamme puolustautumiskunnosta pidetään huolta. Sillä hetkellä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomen Puolustusvoimien ja armeijan kyvyssä puolustaa maatamme ulkopuolista valloittajaa vastaan ei tapahtunut muutosta, saati heikentymistä. Kansakunnan elossapysymistä koskevista päätöksistä. Siitä emme selviäisi. Niihin on haluttu ja osattu varautua. On selvää, että huomion kiinnittäminen itsenäiseen puolustautumiseen ei ole pois kumppanuuksista tai syvemmästä yhteistyöstä tulevaisuudessa. ON siis syytä harkita, mitä Nato-jäsenyydestä seuraisi. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.4.2022 VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan julmuuden Eurooppaan. Vilho Harle kansainvälisen politiikan professori (eläkkeellä) PUOLUSTUSVOIMIEN pitkäjänteisenä perustehtävänä on ollut varautua torjumaan Suomeen kohdistuva sotilaallinen hyökkäys. Siksi on parasta valita pienimmän riskin vaihtoehto. Euroopassa alkoi sota. Resurssien lisäksi on paikallaan osoittaa luottamusta Puolustusvoimien henkilöstölle, sotilaille ja asevelvollisillemme. MONELLA suulla on todettu, että mahdollisuus sotilaallisen liittoutumiseen kansainvälisesti on olemassa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Puolustusvoimien on nyt tarpeellista saada riittävästi resursseja kaluston lisähankintoihin, henkilöstömenoihin ja käyttökustannuksiin. On hyödynnettävä historiallista kokemusta ja poliittista harkintakykyä. Toivon, että käymme kansalaisja asiantuntijakeskustelua nyt erityisesti siitä, mitä me voimme itse tehdä Suomessa, jotta Venäjän sotilaallisen uhan aiheuttamia riskejä voidaan hallita vielä nykyistä paremmin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Artikla on avunantositoumus, ei mikään takuu, jonka takaaja maksaa. Väärä politiikka lankeaa kansalaisten hengellään maksettavaksi. On kuitenkin kolmas vaihtoehto: itsenäinen puolustuskyky ja liennytys, Niinistön kielellä ”vakauspolitiikka”. Naton peruskirjan 5. Mikä tahansa valinta voi olla väärä. Suomen puolustus on edelleen omissa käsissämme ja kykymme puolustautua on hyvä. Ensinnäkin on mahdollista, että syttyisi Venäjän ja Naton välinen sota Suomen alueella. Sotilaat ja Puolustusvoimien siviilihenkilöstö ovat täyttäneet varautumistehtäväänsä hyvin ja johdonmukaisesti. Maailmansota on estettävä rauhanomaisin keinoin, ei sodalla. Ulkopoliittisessa päätöksenteossa on kova vastuu. Kauno Pietilä, Kalanti Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta!. Huutoäänestyksenä Nato-asiaa ei missään tapauksessa voida ratkaista. VERONMAKSAJINA sekä asevelvollisuuden kautta olemme pitkin matkaa pitäneet huolta omien asevoimiemme toimintakyvystä, vaikka säästöohjelmilta ei armeijassakaan ole vältytty. Huomion kiinnittäminen liikaa kumppanuuksiin tai liittoutumiseen voi olla pois itsenäiseen puolustautumiseen keskittymisestä, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Entä jos ”turvatakuu” on harhaa. Jos Venäjä ei suunnittele hyökkäystä Suomeen, Naton ”turvatakuu” on tarpeeton riskiyritys. Niinistön mukaan on valittava joko jäsenyys ja tiivistyvä yhteistyö Naton kanssa. Käynnissä olevan sodan rajoittaminen ja lopettaminen vaatii yhteistyötä myös Venäjän kanssa. De Gaullen ”turvatakuuta” epäilevä Ranska kehitti itsenäisen ydinasevoiman. Aikaa poliittisen harkintakyvyn käyttöön olisi siis ollut kaikilla. Vaatimuksiakin on esitetty, osin yllättäviltä tahoilta. Suomen geopoliittinen ja puolustuspoliittinen turvallisuustilanne kyllä muuttui
Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Monet leikkaukset ovat siirtyneet eteenpäin, ja moni sairaus on saattanut jäädä diagnosoimatta. klo 19 Myllyojan säätiöllä. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Paikka: Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Kuntayhdistyksen vuosikokous pidetään to 28.4. Maailman myllerryksessä yksi asia on selvä. Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina. Meistä jokainen tarvitsee joka päivä ruokaa elääkseen. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 18 piiritoimistolla. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Valtuuskunnan kokouksessa päätetään myös Keskustanuorten Euroopan tulevaisuus -ohjelmasta. 300 miljoonan euron tukipaketti auttaa, mutta elintarviketeollisuuden ja kaupan on maksettava tuotteista riittävä hinta. klo 18.30 alkaen. Jää nähtäväksi, avaavatko kriisit arvostuksen maatalouttamme kohtaan. Kajaanissa. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Käsitellään sääntöjen 12 § mukaiset asiat. Miksi kukaan haluaa hyökätä viattomien siviilien kimppuun ja tuhota toisten rakentaman elämän. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Keskustan Helsingin piiri ry. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. Työpaikkoja on tarjolla ympäri Suomea, mutta mitkä ovat ne keinot, joilla saamme hoitajat pysymään alalla ja uusia hakeutumaan koulutukseen. Paikka: Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Puheenjohtajailta kunnallisjärjestöjen, kuntayhdistysten ja paikallisyhdistysten sekä sisarjärjestöjen puheenjohtajille pidetään 4.5. Toiminnanjohtaja Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Ilmoittautuminen ma 25.4. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Kokouspaikkana toimii Scandic Kajanus (Koskikatu 3, 87200 Kajaani). klo 17–18. Valtakirjojen tarkastaminen klo 18–18.30. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan.. Poliittinen sihteeri Iida Hämäläinen 050 389 7258, iida.hamalainen@keskustanuoret.fi. Emme voi luottaa, että saamme tulevaisuudessa ruokaa muualta maailmasta. Asian ratkaisemisella on kiire, ja oikeastaan ratkaisu olisi pitänyt löytää jo muutama vuosi sitten. Tervetuloa! Lisätiedot: helsinki@keskusta.fi. krs, 87100 Kajaani. Keskustan Helsingin piiri ry. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. piirit. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 piiritoimistolla (Vanajantie 10A, Hml). klo 18.30 Kataloisten seurantalolla (Kataloistentie 553). Päätösasioina sääntömääräiset asiat, eduskuntavaalit ja ensimmäisten eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen, puoluekokoukseen liittyvät luottamushenkilövalinnat. Toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@ keskusta.fi. Vesaisten yhteyshenkilö AnneMaria Jaskari 040 172 5005. Valtuuskunnan kokouksessa valitaan lisäksi Suomen Keskustanuorten edustajat puoluekokoukseen ja käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään 6.4. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 905, sakari.seppanen@vuokatti.net. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Hoitovelkaa on kertynyt valtavasti. Piiri. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Kun itse valmistuin lasten erikoissairaanhoitajaksi 1996, Suomessa ei ollut tarjolla työpaikkoja kuin pienelle määrälle valmistuneista. klo 9–11 välisenä aikana. Löytyykö maatalouden kriisiin ja kannattavuusvajeeseen nopeaa ja kestävää ratkaisua. Riihimäki. Vieraanamme puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg. Toivon, että tässäkin järki voittaisi pian ja saataisiin rauha Eurooppaan. Monet opiskelukaverit lähtivät ulkomaille töihin, ja osa heistä ei enää tullut takaisin. UKRAINAN sota tuntuu uskomattomalta ja turhalta kaiken tämän jälkeen. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi. Uskon, että maalaisjärki voittaa asiassa kuin asiassa! Sari Palmu keskustanaisten puheenjohtaja Muuttuuko maailma. Kataloisten py:n vuosikokous (1 kokous/vuosi) su 24.4. Suomalainen puhdas ruoka on meille kunnia-asia, mutta eivät viljelijät kiitoksella elä. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Hämeenlinna. Kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään to 21.4. Osa kouluttautui muuhun ammattiin. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Hoitoalan vetovoimaan tarvitaan työkaluja, tulevina vuosina eläköityy valtava määrä hoitajia ja tarvitsemme tilalle käsipareja. Terveydenhuollon kantokyky natisee liitoksissaan, hoitajat ovat joustaneet pitkään ja loppua ei näy. Keskustelun juontaa Helsingin Keskustan puheenjohtaja Harriet Lonka. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. Tarkempi teema ja ohjelma julkaistaan myöhemmin. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@ keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Miikkael Azaize, miikkael.azaize@ keskustanuoret.fi, +358 44 977 5230. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Miikkael Azaize 044 977 5230, miikkael.azaize@keskustanuoret.fi. Ulkoja turvallisuuspoliittinen keskustelutilaisuus to 28.4. Kahvitarjoilu klo 16.30. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 7.-8.5. Järjestöasiantuntija Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. 54 Keskustassa tapahtuu 8.4.2022 Puheenvuoro KUKAAN ei uskonut, kun koronapandemia alkoi, kuinka kauan se kestäisi ja miten se muuttaisi maailmaa. Keskustan Mieslahden paikallisyhdistyksen vuosikokous on to 7.4. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Kokous alkaa lauantaina klo 10. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. suoranta@vesaiset.fi. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Siirtyminen normaaliin elämään on alkanut, mutta tauti jyllää ehkä pahemmin kuin koskaan. soini@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Piiritoimiston käynti/ postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Vuosikokous to 28.4. Suomen Keskustanuoret ry. Ratkaisuja tarvitaan nopeasti! Kaikesta huolimatta toivotan kaikille hyvää kevään odotusta. klo 23.59 mennessä hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. Tervetuloa! Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. klo 18 Kainuun Opistolla. Paltamo. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Toimisto auki sovittaessa. krs), Lappeenranta. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ja tapahtumat kts. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@ keskustanuoret.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joonatan Laine 044 2000 499, helsinki@keskustanuoret.fi. Hämeenlinna. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 7.5. mennessä ja lisätiedot: helsinki@keskusta.fi
Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Poliittinen tilannekatsaus eduskuntaryhmän pj Juha Pylväs. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan edustajat liittokokoukseen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tervetuloa! Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä. Ilmoittautuminen: helena.taavitsainen@gmail.com to 21.4. Pirkanmaan Vesaisten tmj Pilvi Kärkelä, 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Keskustan Espoon kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ja poliittinen keskustelutilaisuus la 23.4. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Tervetuloa! Espoo. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Etäosallistumista varten ennakkoilmoittautuminen ma 4.4. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. 8.4.2022 Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. klo 18 Vahijärven nuorisoseurantalo Tanhuvaarassa (Hänninmäentie 114, Askola). klo 18 alkaen Ravintola Nallikarissa (Nallikarinranta 15, 90510 Oulu). Turvallisuustilanne ja eduskuntavaalit puoluevaltuuston ykkösaiheita MAIJA PYLVÄS KESKUSTAN puoluevaltuuston kokouksessa 9.–10. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701. Tervetuloa. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 2050 677, satakunta@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Apukäsiäkin tarvitaan, imoittaudu mukaan järjestelyihin: espoo@espoonkeskusta.fi. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Ajankohtaisen tilanteen myötä moni on kuitenkin alkanut nähdä sen, että politiikka jampuoluetoiminta ovat aika arvokasta tekemistä.” Tiusanen odottaa puoluevaltuustoviikonlopulta monipuolista keskustelua. Siikalatva. Toiminnanjohtaja JuusoVille Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville. Hallitus kokoontuu 17. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Teemu Mustonen 050 461 8204, teemu.mustonen @keskusta.fi. klo 18 Nummen yhtenäiskoululla (Tiedonpolku 4, 09810 Nummi). Tilaisuuden alussa kansanedustaja Pekka Aittakumpu avaa meille ajankohtaisia asioita. ”Joskus tuntuu, että politiikalle vähän naureskellaan ja ollaan niin, ettei se kiinnosta. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Tervetuloa! Liminka. Tervetuloa! Lohja. mennessä. Keskustelijoina ovat Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Mika Aaltola (etäyhteydellä), puolustusministeri Antti Kaikkonen ja keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. mennessä sähköpostilla askolankeskusta@gmail.com. gustafsson@keskusta.fi. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Ilmoittautuminen kokoukseen: heli.purola@vesaiset.fi tai numeroon 0400 170 701. TIUSANEN sanoo, että jos jotain myönteistä pitää Ukrainan sodan vaikutuksista hakea puoluetoiminnan kannalta, niin yksi on se, että politiikan arvo on noussut. klo 18 Vesikarin koulun ruokalassa (Tuiskulanranta 2, 91910 Tupos). Kahvitarjoilu. ”Varmasti Venäjän hyökkäyksen aiheuttama muuttunut tilanne ja sen vaikutukset Suomeen ja Eurooppaan puhuttavat”, puoluevaltuuston puheenjohtaja Liina Tiusanen sanoo. toiminnanjohtaja Antti Grönlund 050 564 8747, poliittinen asiantuntija ja Varsinais-Suomen Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. fi. Vaasassa pidettävä kokous alkaa lauantaina kello 10 keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon poliittisella katsauksella. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta. Ilmoittautuessasi ilmoita minkä yhdistyksen jäsen/edustaja olet ja osallistutko paikan päällä vai etäyhteydellä. Vieraana Keskustan Uudenmaan piirin varapj Tea Nieminen. Keittoja kahvitarjoilun vuoksiennakkoilmoittautuminen ja muut lisätiedot osoitteessa www.espoonkeskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi . Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. Sääntömääräiset vuosikokousasiat sekä puoluekokoukseen ja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. krs. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola (vuorotteluvapaalla), vt. huhtikuuta on odotettavissa ainakin ulkoja turvallisuuspoliittista keskustelua, mutta myös tuleviin eduskuntavaaleihin valmistautumista. Siltakatu 22, 80100 Joensuu. Siikalatvan Keskustan kuntayhdistyksen vuosikokous to 7.4. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@ keskusta.fi. fi. Loppupuheenvuoron käyttää eduskunnan puhemies Matti Vanhanen. Asialistalla sääntömääräiset vuosikokousasiat. Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokous to 7.4. Tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaan Vesaisten piiri ry. klo 14 Jäälihallilla (Jäälintie 6, 90940 Jääli). Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Askola. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Sunnuntaina ohjelmassa on seminaari Suomen ja Euroopan ulkoja turvallisuuspolitiikan näkymistä ja vaihtoehdoista. Oulun Keskustanuoret. MONISSA keskustapiireissä valitaan jo eduskuntavaaliehdokkaita, joten Tiusasen mukaan katseet ovat pikkuhiljaa myös seuraavassa vaalikaudessa. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Toki turvallisuustilanne ja vaalit linkittyvät toisiinsa. Puoluekokouskin lähestyy, joten siihen liittyenkin voi olla keskustelua.” Puoluevaltuuston ohjelmavaliokunta käsittelee valmistautumista eduskuntavaaleihin ja kehittämisvaliokunta puolueen uudistusohjelmaa. Keskustanuorten Pirkanmaan piirin hallintokoordinaattori Marko Soini, 045 2050 677, pirkanmaa@ keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivän-säde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Keskustan Haapaveden kuntayhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ma 11.4. kello 12-16, Parkvilla Leppävaara (Parkvillanpolku 4). Vieraana koulun rehtori Jarkko Ojala. Seminaarin vetäjänä toimii Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä. Vuosikokous pidetään su 10.4. ”Ihmisillä on tarve keskustella. ”Keskustelua käytäneen siitäkin, mitkä ovat ne keskustan kärjet, joilla lähdetään eduskuntavaaleihin. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan tulevista eduskuntavaaleista. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta. Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, 040 556 7262, kristiina. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Paikalla pitkin päivää Espoon Keskustan luottamushenkilöitä ja muita aktiiveja. Toivottavasti viestit ympäri Suomea käydyistä turvallisuutta käsittelevistä keskusteluista välittyvät puolueen eri päätöksentekoelimiin.” Suoraa lähetystä kokouksen julkisesta osuudesta voi seurata keskustan verkkoja Facebook-sivujen kautta.. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Keskustan teltta Leppävaaran suurmarkkinoilla la 7.5. Myös etäosallistuminen mahdollista. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Haapavesi. maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18 Piippolan vanhalla kunnantalolla. Kokoukseen puheenvuoron käyttävät myös piirin pj Marjut Lehtonen ja vpj Liisa Ojantakanen. Piiritoimiston käynti/ postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Tervetuloa! Espoo. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestön vuosikokous ti 26.4. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustanuorten pj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Tupos py:n vuosikokous pidetään pe 8.4. Askolan Keskusta ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 12.4. Mahdollisuus osallistua myös Teams-yhteydellä. klo 18.30 lähikokouksena Haapaveden kaupungintalolla. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Vantaa. Osaston sääntömääräinen vuosikokous järjestetään to 7.4. klo 18 Leinikkitie 36, Vantaa, alakerran kokoustila
Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. 2. Mitä nuo kolme Oulun murresanaa tarkoittavat. Vas tau kse t: 1) 27. Vihje: toinen on viulutaiteilija, toinen kirjailijataidemaalari. Zelenskyin puolueen nimi on Kansan palvelija. Minkä eläinryhmän jäseniä ovat keltiäinen, pihamauriainen ja siloviholainen. Kyylä. Kuka. Hän on Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen yleisurheilun olympiavoittaja. Källi. Ketä Raamatun kuvaamista Jeesuksen 12 seuraajasta pidetään ensimmäisenä paavina. Vastassa oli siihenastinen presidentti Petro Porosenko Euroopan solidaarisuus -puolueesta. Katolisen kirkon käsityksen mukaan paavi, Rooman piispa, on paitsi katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja myös Kristuksen käskynhaltija maan päällä. 5. huh tik uut a 194 5, kun lop utk in Sak san vuo ris toa rm eija n sot ilai sta vet äyt yiv ät Kilp isj ärv elt ä Nor jan puo lel le, 2) ep älu ote tta va, vei keä , kie ro, 3) In ari ja Hel sin ki, 4) Jap ani , 5) Sim on Pie tar i eli Pyh ä Pie tar i, 6) sot am ini ste riö , 7) 198 8 Kat ari ina ”Ka ta” Kär kkäi nen (ny k. Ketkä. Kun Ukrainan nykyinen presidentti Volodymyr Zelenskyi valittiin 2019 presidentin vaaleissa virkaansa, niin paljonko prosenteissa hän sai toisella äänestyskierroksella ääniä. Sou ri), 199 8 Lin da Lam pen ius (Br ava ), 8) 73, 22 pro sen tti a, 9) muu rah ais ia, tav alli sim pia Suo men 55 muu rah ais laj ist a, 10) Hel i Ran tan en. Maailmassa on vain yksi valtio, jonka hallitsija, valtionpäämies, on keisari. Mikä maa. Hän voitti keihään olympiakultaa ennätyksellään Atlantassa 1996. Oulu on saamen kielelläkin Oulu, mutta mitä paikkakuntia ovat Anar ja Helsset. 7. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. 5. 10. 3. Yksi huhtikuun juhlaja liputuspäivistä on 27. 9. Mikä sen aiempi nimi 1918?22 oli. 8. huhtikuuta vietettävä Kansallinen veteraanipäivä. Puolustusministeriö sai nykyisen nimensä 1922. 56 8.4.2022 7 4 8 2 8 9 4 7 5 3 6 2 7 8 9 1 6 2 4 7 6 9 6 2 9 6 4 8 7 3 4 6 4 7 1 2 7 4 5 8 1 6 2 9 3 2 8 9 3 4 7 5 6 1 1 3 6 9 5 2 4 7 8 9 7 1 5 8 3 6 2 4 4 2 8 7 6 9 3 1 5 5 6 3 4 2 1 7 8 9 6 5 2 1 9 4 8 3 7 8 1 7 2 3 5 9 4 6 3 9 4 6 7 8 1 5 2 3 7 4 4 3 1 9 5 3 8 1 4 3 7 9 1 9 3 8 9 5 8 4 3 1 4 2 8 9 8 1 3 7 4 6 5 9 2 5 2 4 9 8 3 7 6 1 6 7 9 5 2 1 3 8 4 2 8 6 1 5 9 4 3 7 4 3 5 8 7 2 9 1 6 7 9 1 6 3 4 2 5 8 3 6 8 4 9 7 1 2 5 9 5 7 2 1 8 6 4 3 1 4 2 3 6 5 8 7 9 7 4 8 2 8 9 4 7 5 3 6 2 7 8 9 1 6 2 4 7 6 9 6 2 9 6 4 8 7 3 4 6 4 7 1 2 7 4 5 8 1 6 2 9 3 2 8 9 3 4 7 5 6 1 1 3 6 9 5 2 4 7 8 9 7 1 5 8 3 6 2 4 4 2 8 7 6 9 3 1 5 5 6 3 4 2 1 7 8 9 6 5 2 1 9 4 8 3 7 8 1 7 2 3 5 9 4 6 3 9 4 6 7 8 1 5 2 3 7 4 4 3 1 9 5 3 8 1 4 3 7 9 1 9 3 8 9 5 8 4 3 1 4 2 8 9 8 1 3 7 4 6 5 9 2 5 2 4 9 8 3 7 6 1 6 7 9 5 2 1 3 8 4 2 8 6 1 5 9 4 3 7 4 3 5 8 7 2 9 1 6 7 9 1 6 3 4 2 5 8 3 6 8 4 9 7 1 2 5 9 5 7 2 1 8 6 4 3 1 4 2 3 6 5 8 7 9 Tietotesti Oulun kauppatorilla on ”toripolliisin” patsas. huhtikuuta. Kuuluisan amerikkalaisen aikakauslehden Playboyn kansikuvassa on ollut kahdesti – joulukuussa 1988 ja huhtikuussa 1998 . Nykyinen paavi on Franciscus. Aika källi, vai mitä. Sh utt ers to ck 1. 4. suomalainen nainen. Kälämi. Miksi se on juuri 27. 6. on Suo men puo lus tus voi mie n viim eis in sot ap äiv ä: Lap in sot a ja sam alla Suo men osu us II maa ilm ans od ass a pää tty i 27. Vihje: keskimmäinen kuvaa ihmisen olemusta, ensimmäinen ja viimeinen luonnetta
57 8.4.2022 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Rauhankyyhky lennähti oliivipuun oksa suussaan ihmisten profiilikuviin. Psykologinen sodankäynti alkoi, kun Twitter, TikTok ja Facebook välittivät Ukrainan sotilaiden ja presidentti Volodymyr Zelenskyin videoita lähes reaaliajassa. Venäjän ja Euroopan maiden väliseen keskinäiseen taloudelliseen riippuvuuteen perustunut rauha ja vakaus olivat yhdessä yössä poispyyhityt ainakin kahden sukupolven osalta. Kännykän näytöllä oli helppo samaistua siviilien hätään. Se oli sotataidon oppikirjojen mukaista strategista viestintää, joka vaikutti kuin huomaamatta ihmisten asenteisiin ja tunteisiin. SYMBOLIEN käyttö on lisääntynyt entisestään, kun perinteisen sodankäynnin rinnalle on omaksuttu hybridivaikuttamisen tapoja. Loukkaus yhden maan itsenäisyyttä vastaan on loukkaus koko ihmiskuntaa kohtaan. Nationalistinen tervehdys ”Slava Ukraine – kunnia Ukrainalle” levisi maailmanlaajuiseen käyttöön. 58 8.4.2022 PUOLITOISTA kuukautta sitten eurooppalaisten turvallisuudentunnetta loukattiin. Sen on sanottu viittaavan sanontaan ”voiton puolesta”, ”länteen” tai äärioikeistolaiseen fasismiin. Kaupungintaloja valaistiin sinikeltaisilla valoilla. Tämä kertonee paljon sodan järjettömyydestä. Sosiaalinen media täyttyi #slavaukraine-hashtageista ja Ukrainan lipuista. KUN ihminen on voimaton sodan edessä, yhtenäisyyttä luovat symbolit voivat auttaa. Heti seuraavina päivinä maailma täyttyi Ukrainaa tukevista symboleista. Puolueeton länsimainen identiteetti täytyy rakentaa uudelleen. Pieni, symbolinen ele Pauliina Maukonen vieraskolumni. Kirjainta ei löydy kyrillisistä aakkosista. Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Hyvä niin. Historian ensimmäinen varsinainen somesota alkoi, ja meistä tuli sen virtuaalinen osapuoli halusimmepa sitä tai emme. Tällaisessa turvallisuuspoliittisessa kokonaiskuvassa puolueettomille maille ei ole enää sijaa. Sotaa ei käydä enää yhdellä rintamalla, vaan sota on läsnä kaikkialla medioiden välittämänä. Se lienee seuraava symbolinen askel turvallisuuspoliittisen identiteettimme rakentamisessa. Asetelma on sotilaallisen ja poliittisen vaikuttamisen näkökulmasta houkutteleva, mutta myös pelottava. Merkillä ei ole edes symbolista arvoa. Keskustalaisten Nato-kanta on samansuuntainen kuin muillakin suomalaisilla. Sen sijaan kukaan, edes venäläisjoukot itse, eivät tunnu tietävän, mitä Venäjän sodassa käyttämä Z-tunnus tarkoittaa. Puoluevaltuutetut eivät kannata kansanäänestystä Natosta, vaan luottavat demokratiaan eli vaaleilla valittuihin kansanedustajiin Nato-päätöksessä. Henkilökohtaisesta tuli poliittista yhdellä klikkauksella. Osoitimme symbolisen tukemme, kun emme muuta kotisohvilta voineet. Vielä en ole nähnyt kenelläkään suomalaisella poliitikolla Natokehystä sosiaalisen median profiilikuvassa. Ylen kyselyyn vastanneista keskustan puoluevaltuutetuista kaksi kolmasosaa kannattaa jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Pellolla kukkien keskellä hymyilee 12-vuotias poikani elämä ja tulevaisuus edessään. Symbolit eivät ole sodankäynnin yhteydessä uusi ilmiö. Itsekin olen ajatukselle jo lämmennyt, vaikka minusta isot strategiset ulkoja turvallisuuspoliittiset ratkaisut pitäisi tehdä muulloin kuin kriisin keskellä. Jokainen tietää, mitä hakaristillä haluttiin viestiä tai mitä tarkoittaa, jos pukeutuu sinimustaan Kosola-paitaan. Niiden avulla olemme rakentaneet ja viestineet turvallisuuspoliittista todellisuuttamme ja sosiaalista identiteettiämme uudelleen tilanteessa, joka on avoimeen maailmaan ja kansojen väliseen tasa-arvoon tottuneelle sukupolvelle täysin uusi. Itse vaihdoin Facebookin kansikuvakseni joutsalaisen sielunmaiseman Pertunmaan tien varresta: auringonkukkapellon, johon ilta-auringon säteet paistavat
Kun paniikkia muutenkin pitäisi välttää lietsomasta, niin ei pitäisi sanoa, että ruuan hinta voi kaksinkertaistua. BBC:n haastattelemat suomalaislapset huolehtivat, että mitä mummolle käy, jos Venäjä hyökkää. Suomessahan asiat kääntyvät päinvastoin. Tuottajan osuus toki saisi kaksinkertaistua, mutta ei se täysimääräisesti kumuloidu. Niitä lienee kiva mässyttää, jos joku katsoo telkkarista sellaista ohjelmaa, joka seuraa ihmisiä, jotka katsovat telkkaria. Vihreää korttia ei ole tarvinnut leikata, S-ryhmä lähti Venäjältä. Mutta emme siis ole kuolemassa nälkään. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Siellä lehtori Nurkkala, sodan käynyt mies, kertoi opetussuunnitelman ulkopuolelta sen, minkä evakoiden lapsina tiesimmekin, Venäjään ei voi koskaan luottaa. Poliitikoista tulee koomisia hahmoja. Jari Nenonen Kansanpakotteita Venäjään ei voi koskaan luottaa. Taisin turhaan opetella käyttämään Hesburgerin tilaustoteemia, koska Hese ei muka voi lopettaa Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Kaikki voivat lähteä, yrittäjäriski vain toteutuu, älkää kitiskö, mitäs menitte. Näinä aikoina ruuan hinnan arvellaan nousevan 10 prossan verran. KATSELEN viikonlopun ruokaostosten kuittia. 59 8.4.2022 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Kassajonossa näen, kuinka Suomi ostaa viikonlopuksi sipsejä, irtokarkkeja, juomia joka lähtöön ja herkkuja. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Nälkään ollaan kuolemassa Venäjän piirittämissä kaupungeissa. Onko Fazerin sininen muuttumassa punaiseksi. En voi heittää ensimmäistä kiveä herkuttelun suhteen, peilikuva on armoton. Nokian neropatit siirsivät 80 prossaa tuotannostaan Venäjälle. Koko sivistyneen maailman mielestä aika kova heppu. Joko nyt uskotte?. Joko nyt uskotte. Sitten on se, että mitä poliitikko voi sanoa. Teboilin tankkaukset ovat vähentyneet, vaikka onneton Lukoilin sopimuskumppani ei ole Ukrainaan hyökännyt. Fazerin leipomon ei sallita lopettaa Venäjällä, huoltovarmuuden vuoksi. Nyt on kansanpakotteiden aika, on muitakin rengasmerkkejä kuin Nokia. Venäjän lapset saisivat huolestua, miten käy Venäjälle, jos Ukrainan mummot hyökkäävät. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI OPINTOVAPAALLA TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 MAIJA PYLVÄS 040 568 2327 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 UKRAINASSA kävi niin, että koomikosta tuli poliitikko. Olen ollut Haminan Yhteislyseon yhteiskuntaopin tunneilla 1960-luvulla. En nyt mainitse nimiä, kun osuu omiinkin, kyllä te tiedätte. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Kärry keräillään täyteen, otetaan vielä tuo, kun mahtuu. Se nousu olisi helppo torjua, jos luopuisi turhasta. SUOMALAISFIRMAT kitisevät nyt, kun aivan normaali yrittäjäriski toteutuu
Vieraskolumni Ilmiöt Työmarkkinoilla edessä levottomat ajat Uutisanalyysi Aluevaalilupauksista puuttuu konkretia Petri Honkonen haluaa jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana, vaikka viime vuodet ovatkin olleet puolueelle vaikeita Työ on kesken KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2022 / 10,90 € Woke kuohuttaa, mutta mistä siinä on kyse. Meitä on nyt kolme Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 74 € 6 kk / 38 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa! KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 3 / MAALISKUU 2022 / 10,90 € Sodan uhka muuttui todeksi Kiovassa Kirjat Uutiskuva Valtioneuvoston linna täyttää 200 vuotta Ajassa Vesa Vihriälä puolustaa kehysmenettelyä Outolintu Riku Eskelinen on keskustalainen luonnonsuojelija. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Toukokuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 6.5.2022 Timo Peisa meni Lapin aluevaltuustoon huimalla äänimäärällä Aluevaalien yllättäjä KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2022 / 10,90 € Kuka ajaa yksinasuvien etuja. Osa tippuu kyydistä, kun lapsettomaksi jäävät useimmiten vähän koulutetut. Vieraskolumni Ilmiöt Venäjä ajaa Suomea Nato-ovesta sisään Kirjat Sorsasta kasvoi Kekkosen luottomies Urho mullisti Heidi Laakson ja Mika Hämeenniemen elämän