Suomenmaa 8.5.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Pandemia mullisti suomalaisten arjen Reportaasi KaataaKo KoronaKriisi KoKo euroalueen. Ilmiöt Kirjat suomalainen ruoKa voi KilPailla laadulla KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 5 / TOUKOKUU 2020 / 9,90 € matti vanhanen luotsaa edusKuntaa PoiKKeusajan yli Kansanvallan koeponnistus
2 8.5.2020 8.5. 2020 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Politiikkaan voi osallistua ruuhkavuosinakin, Aino-Riikka Simula sanoo s. 32 Lapset eivät ole este
13 Kuka olet. 6 Puolueet eivät oikein kiinnosta nuoria, Miikkael Azaize sanoo s. 30 Veronkiristykset olisivat myrkkyä, Juha Sipilä varoittaa s. Ajassa Ilmiöt Tubettaja Olgamaria kertoo elämästään sekä maalla että kaupungissa s. Riikka Pirkkalainen s. 8.5.2020 3 Voimme sanoa, että koronan myötä meidän on uudesta luotava myös puoluetta. 38 Maaseudusta rehellisesti. 41 Urheilija joutuu soveltamaan harjoittelunsa koronan ehdoilla s
Kenelläkään ei ole vielä vastausta siihen, milloin poikkeusaika päättyy. Poikkeustilanne koskee kaikkia puolueita. Uskottavan vaihtoehdon tarjoaminen hallituksen politiikalle vaatii oppositiolta hyvää mielikuvitusta. Helppoa ei ole myöskään oppositiopolitiikan harjoittaminen. Kasvavat kävijämäärät kertovat, että verkkolähetyksiä kohtaan on kiinnostusta ja kysyntää. Niiden kautta on myös vaikea löytää uusia jäseniä ja kannattajia. Keskustan verkkolähetykset ja kansanedustajien livelähetykset ovat tuoneet korona-aikana poliitikkoja lähemmäksi järjestöväkeä. Keskustan puoluekokouksen osallistujista moni kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään. Jos koronaepidemian uhka ei ole hellittänyt riittävästi, puoluekokousta on siirrettävä toisenkin kerran. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi kuuluu koronan vastaisessa taistelussa maailman eliittiin. Kannatusalhossa olevalle hallituspuolueelle tilanne ei ole helpoin mahdollinen. Suomessa koronapandemia on saatu pidettyä kurissa erittäin hyvin. Jos hallitus ei höllennä kesän aikana isoja yleisötilaisuuksia koskevia määräyksiä, puoluekokousten järjestäminen voi viivästyä entisestään. Tämä riski on syytä ottaa huomioon puoluekokousjärjestelyjä ja sen aikatauluja päätettäessä. Koronakriisi muuttaa myös puoluepolitiikan rakenteita Pääkirjoitus Kenelläkään ei ole vielä vastausta siihen, milloin poikkeusaika päättyy.. Perinteiset tapaamiset tupailloissa, toreilla ja turuilla ovat jääneet tänä keväänä väliin. Hallituksen koronatoimet nauttivat tutkimusten mukaan kansalaisten suurta luottamusta. Kun huomio on keskittynyt koronaepidemiasta selviämiseen, vain harvat ovat jaksaneet murehtia järjestötoimintaan liittyvistä kokouksista tai kuntavaaliehdokkaiden keräämisestä. Pahimmassa tapauksessa vaara on kokonaan ohi vasta vuosien päästää. Epävarmuus kalvaa myös syksylle siirrettyjä puoluekokouksia. Virtuaaliset tapaamiset eivät kuitenkaan korvaa perinteisiä kohtaamisia, keskusteluja ja väittelyjä. Kokouksista voimaantuvalle keskustaväelle tilanne on jopa muita puolueita pahempi. Kaikki poliittiset tilaisuudet ja tapaamiset on peruutettu kokonaan tai ne pidetään korkeintaan etäyhteyksien välityksellä. Kesän kaikki suuret tapahtumat, konsertit ja teatteriesitykset on jo peruttu. Tämä on täysin luonnollista ja ymmärrettävää. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 8.5.2020 P olitiikan tekeminen ei ole koronaviruspandemian aikana helppoa. Parhaimmillaan yli 4 000 henkeä paikan päälle vetävän kokouksen koollekutsumisessa on käytettävä suurta harkintaa. Urheilusarjat ympäri maailmaa ovat määrittelemättömällä tauolla. Keskustan puoluekokoukset ovat kooltaan massiivisia tapahtumia muiden puolueiden vastaaviin kokouksiin verrattuna. Piirikokoukset ja muut pienemmät kokoukset ovat siirtyneet myöhemmin sovittavaan ajankohtaan
On siis lähdetty, vaurastuttu ja vietetty merkkipäivät Thaimaassa. Että joka kuukausi ei tarvitse lentää kaupunkikohteeseen. Miten tästä eteenpäin. Tulivat koneet, autot, lentokoneet. Olen miettinyt myös muita harvaan asutun Suomen kylillä menneinä vuosikymmeninä asuneita ihmisiä. Samalla muutoksista tuli niin nopeita ja suuria, ettei niitä hallinnut enää kukaan. Olemme törsänneet luonnonvaroja ja tuhonneet ilmaston. Riippuvuussuhteet monimutkaistuivat. Jatkuvaan liikkeeseen tottunut nykyihminen on ymmällään koronaviruksen edessä. On liian suuria paineita, työuupumusta ja elintasosairauksia. Heidän elämänpiirinsä oli usein hyvin rajattu – ainakin jos mittapuuksi ottaa millenniaalin arjen. On hieman ylevää olettaa, että Homo sapiens oppisi lajina koronakriisistä jotain. Että tavara ei tuo onnea. Omavaraistaloudessa kaikki tärkeä oli käden ulottuvilla. Tulivat televisio, internet, 3D-tulostimet. Eriksenin mielestä koronapandemia on mahdollisuus luoda jotain uutta ja tehdä elämäntavastamme kestävämmän niin ihmisille kuin maapallolle. Markkinatalous tuotti pääsääntöisesti kasvavaa hyvinvointia. Mielenkiintoisen ajatuksen tilanteesta esitti sosiaaliantropologi Thomas Hylland Eriksen Helsingin Sanomissa (26.4.). Että hyvä elämä voi olla tässä ja nyt läheisten kanssa. Länsimaissa olemme vieneet hautaan myös itsemme. 8.5.2020 5 Toimittajalta Vaaran tällä puolella Olihan se melko uskaliasta lähteä. Näin pohti jokunen vuosi sitten haastattelemani posiolainen, joka muutti 1960-luvulla Ruotsiin. Siis meidän mummoja, pappoja, äitejä ja isiä. Maapallon väkiluku räjähti. Yhä useampi halusi lähemmäs tuota kaikkea, jota kutsuttiin kehitykseksi. Sitten tulivat nopean kehityksen vuosikymmenet. Mullistukset ylsivät myös Suomen syrjäisille perukoille ja maaseutu autioitui. Hyvä, että olin käynyt edes tuon vaaran tuolla puolen. KunneS tänä keväänä pieni, vain millimetrin kymmenestuhannesosan kokoinen pyörylä pysäytti maailman. Monen elämässä on liikaa kaikkea. Tulivat muovi ja tavarapaljous. Että vähemmän olisi enemmän ja parempaa. Mitä nyt. Nopean kehityksen vuosikymmeninä kaikki asiat eivät muuttuneet parempaan suuntaan. ViiSaat ovat jo vuosia sitten ennakoineet globalisaation loppua, mutta parempi olisi, että kaikesta tulisi jotenkin kohtuullisempaa ja hitaampaa. Vaikka sitten sen posiolaisen vaaran tällä puolella. Ajatusta on helppo seurata. Globalisaatio pienensi maapallon. Sitä mitä ei ollut, ei tarvittu. Todennäköisesti moni asia palaa pian entisiin uomiinsa, mutta toivon, että ihmiset olisivat edes omassa arjessaan alkaneet pohtia sitä, mikä elämässä on tärkeää. Henna Lammi. Rikkaudet jakaantuvat epätasaisesti, valtaosa maapallon ihmisistä elää kurjuudessa ja köyhyydessä. Tänä keväänä tuo mies palasi mieleeni. Vähän kuin talosi olisi palanut ja nyt mietit, rakennatko täysin samanlaisen vai vähän paremman, Eriksen kuvaa
6 8.5.2020 Ajassa Takapenkin talousguru TeksTi: sanTeri Lampi
Myös valtiovarainministeri, keskustajohtaja Katri Kulmuni on sanonut, että hallitusohjelman menolisäyksiä pitää pohtia erittäin tarkasti. viime vaalikaudella Sipilän johdolla harjoitettu talouspolitiikka sai osakseen raivoisaa kritiikkiä. – Virheistä pitää oppia. Rahaa ei vain voi viedä niiltä yrittäjiltä, jotka olisivat avun tarpeessa. Hän puolustaa hallituksen päätöstä antaa suoraa rahoitusta yrityksille Business Finlandin ja ely-keskusten kautta. Sipilä korostaa, ettei tulevien sukupolvien kannettavaksi pidä paisuttaa yhtään ylimääräistä velkaa. Pitäisi myös uskaltaa puhua työmarkkinauudistuksista. Hän peräänkuuluttaa rahaa hakevilta yrityksiltä korkeampaa moraalia. – Tämä kriisi koskettaa paljon laajempaa osaa yrityksistä ja yhteisöistä kuin 1990-luvun alun lama tai finanssikriisi, hän perustelee. 8.5.2020 7 Harmaa taustavaikuttaja. – Tämä on vakava vetoomus hallitukselle. ”Koronatuista” nousi älämölö, kun sen saajien joukosta paljastui esimerkiksi konsultteja, blogisteja ja huutokauppaa pyörittävä tv-julkkis. Sittemmin esimerkiksi Suomen Pankki on korjannut laskelmiaan synkempään suuntaan. Takapenkin poika. Sipilän mukaan ainut keino tervehdyttää valtion talous on saavuttaa 75 prosentin työllisyys. Lisäksi hallituksen päätös alkuvuonna maksettujen arvonlisäverojen palauttamisesta yrityksille on saanut kiitosta. – Matalan katteen toimialojen yrityksille ei ole päässyt kertymään suuria puskureita. Sipilästä esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen olisi otettava erityisen tarkkaan ja kriittiseen syyniin. Vaalikaudella 2011–2015 kriisistä toipumista ja työllisyyden vahvistumista hidastettiin väärin ajoitetuilla veronkorotuksilla, Sipilä varoittaa. – Yritin monta kertaa selittää, miksi maan talouden pitää olla nousukaudella hyvässä kunnossa. Kyllä nyt on sellainen rytinä päällä, että konkursseja tulee. Kyllä nyt on sellainen rytinä päällä, että konkursseja tulee. Vielä viime kuussa Sipilän arvio kohahdutti talouspiirejä, sillä se oli tuolloin muita keskeisiä ennusteita karumpi. Muuten rahaa ei ehkä olisi saatu ollenkaan liikkeelle. – Työllisyyden pitää olla ykköstavoite ja kulujen kanssa on oltava tarkkana. Porvarihallituksen keskeisimmät tavoitteet liittyivät julkisen talouden tasapainottamiseen ja työllisyyden kasvattamiseen. Sipilä pitää edelleen kiinni maaliskuun lopun ennustuksestaan, jonka mukaan Suomen bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna kaksinumeroisella luvulla. terveet yritykSet on pidettävä pystyssä – oli mikä oli, Sipilä vaatii. erityiSen huolissaan Sipilä on esimerkiksi ravintolaja matkailualan yrityksistä, joiden liiketoiminta loppui kuin seinään. kanSaneduStaja pitää hyvänä, että työja elinkeinoministeriö tekee rahanjaosta sisäisen selvityksen. – Tuki on tarkoitettu toimiville ja työllistäville yrityksille, joista ihmiset saavat leipänsä. Sipilä kuitenkin muistuttaa, että hallitus myöntää yrityksille erityistukea. Syy on juuri siinä, että näin pärjäämme paremmin sellaisessa tilanteessa, jossa valtion velanotto on ainut keino vastata kriisiin. Voikin olla, että kempeleläisen opit ovat ajankohtaisempia kuin koskaan, kun Suomi sukeltaa laman tummiin vesiin. Näin vaatimattomasti ex-pääministeri, kansanedustaja Juha Sipilä (kesk.) luonnehtii rooliaan päättäjänä koronamyrskyn silmässä. – Päätöksen koko idea oli siinä, että koronan aiheuttama suvantovaihe käytettäisiin yritysten uusiutumiseen, jotta ne selviäisivät kriisistä vahvoina. Sillä tuetaan ihan oikeita yrityksiä, eikä mitään pöytälaatikkofirmoja, tarkalla korvalla yrittäjien huolia kuunteleva Sipilä kertoo. Vaikka Sipilä on jättänyt estradin keskustan uusille ykkösnyrkeille, harvan takapenkkiläisen talousvinkkejä kuunnellaan yhtä tarkasti. Kyllä siitä on nyt paljon apua, sillä pystymme ottamaan velkaa kohtuullisella hinnalla. Työn ja yrittämisen verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä. Suomella ei saa kestää kymmentä vuotta toipua koronakriisistä, kuten kävi finanssikriisin jälkeen, Sipilä painottaa. Jaakko Martikainen. Onnistumisista ei juuri kehuja sadellut – tai sitten kiitokset peittyivät pitkälti muun huutelun alle. Kulut kuriin ja työllisyys ykköstavoitteeksi, ex-pääministeri Juha Sipilä osoittaa jälleenrakennuksen askelmerkit. – Alv-palautuksista olen saanut paljon myönteistä palautetta. – Saimme viime kaudella painettua velkasuhteen alle 60 prosenttiin. Järjestelyn ehtona on, että rahat maksetaan takaisin valtiolle kahden vuoden aikana. Räikeimmät julkisuuteen nousseet tapaukset sapettavat Sipilääkin. – Hallituksen toimien kärjessä pitäisi olla rakenteellisia uudistuksia, jotka tähtäävät työllisyyden pysyvään nostamiseen. Sipilästä on silti luonnollista, että hallitus tukeutui akuutissa kriisissä valmiiseen lainsäädäntöön ja työkaluihin
Yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien kielto jatkuu heinäkuun loppuun saakka. Ikäihmisten turvallisuudesta huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Ajassa Sanottua 8 8.5.2020 Rajoitukset ovat purreet ja voimme hallitusti avata yhteiskuntaa ja talouselämää. Siinä laajamittaisista rajoitustoimista siirrytään kohdennetuimpiin toimenpiteisiin sekä toteutetaan testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatetta. Myös etätyösuositus on yhä voimassa. Ravintoloiden avaaminen edellyttää lainsäädännön muokkaamista siten, että toiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia. Hallituksen mukaan yli 70-vuotiaiden on edelleen syytä vältellä fyysisiä konktakteja. Hallitus linjasi , että kahviloita ja ravintoloita voidaan avata hallitusti, mutta ravintoloille annetaan hygieniaan ja lähikontakteihin liittyviä suosituksia. Poikkeusolot vallitsevat edelleen eikä epidemia ole ohi. – Tavoitteena on edelleen estää viruksen leviäminen, turvata terveydenhuollon kantokyky sekä suojella riskiryhmiä. Urheilukilpailuja ja -sarjoja voidaan käynnistää kesäkuun alusta erityisjärjestelyin. Monet rajoitukset pysyvät edelleen voimassa. Kokoontumisrajoituksen raja nousee kesäkuun alussa 10 henkilöstä 50 henkilöön. Linjaus koskee muun muassa uimahalleja ja teattereita. Arki helpottuu, mutta turvallisuudesta pidetään edelleen huolta. Katri Kulmuni Twitterissä Vapaa-ajan palvelujen avaaminen on odotettu uutinen. Vapaa-ajan matkustamista ulkomaille ei edelleenkään suositella. Jo aiemmin hallitus päätti, että perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa palataan 14. Jussi Nukari / Lehtikuva Hallitus purkaa rajoitustoimia asteittain Isoäiti tervehti lapsenlastaan ikkunalasin läpi Helsingissä.. toukokuuta lähiopetukseen. Museoiden ja muiden kulttuuripalvelujen avaaminen on tärkeä asia henkiselle hyvinvoinnille. Kirjastojen uloslainaus avattiin välittömästi. Hallituksen mukaan koronavirusepidemian kasvu on pysähtynyt, mutta yhä on olemassa uhka sen kiihtymisestä uudelleen. Marinin mukaan Suomi siirtyy kohti hybridistrategiaa. Vierailurajoitukset sosiaalija terveydenhuollon toimintayksiköissä ovat voimassa toistaiseksi. Tapaamisrajoitusten rinnalla tarvitaan turvallisia tapoja läheisten kohtaamiseen. Sisäja ulkotiloja sekä ulkoharrastuspaikkoja avataan asteittain. Kirjojen lainaamista on moni kaivannut. Nasima Razmyar Twitterissä Suomi siirtyy koronarajoituksissa kohti hybridistrategiaa. Hallitus neuvotteli rajoitusten purkamisesta sunnuntaina ja maanantaina alivaltiosihteeri Martti Hetemäen raportin pohjalta. Jari Leppä Twitterissä Henna Lammi Hallitus purkaa koronaviruksen vuoksi asetettuja rajoituksia hallitusti, mutta poikkeusolot ovat edelleen voimassa, pääministeri Sanna Marin (sd.) kuvasi hallituksen tiedotustilaisuudessa maanantaiiltana
Mikäli kokous pidetään perinteisesti, on ratkaistava vielä pitopaikkakunta. Vaarana on, että moni yritys kaatuu ja työpaikkoja loppuu ennen kuin talous pääsee uudelleen liikkeelle. Perustuslakivaliokunnan selvityksen odotetaan kestävän viikkoja. Edry pelkää, että osa heistä jää kesälomalle eikä palaa kouluun. Nyt kokoustilavarauksia ei ole vielä voitu tehdä ja pitopaikka on avoin, puoluesihteeri toteaa. Selvityksessä läpivalaistaan Nergin toimet viime vaalikauden myrskyisässä sote-väännössä. – Nyt koulujen arki mullistuu täysin opetusministeriön ja THL:n antamien ohjeiden vuoksi, Edry pahoittelee. Kesäkuun alkuun (6.–7.6.) siirretyn puoluevaltuuston kohdalla kysymysmerkkejä ovat sekä kokouspaikka että järjestämismuoto. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen vahvistaa, että yli 200-jäseninen puoluevaltuusto voi kokoontua myös etäyhteyksien välityksellä, vaikka puolueen säännöissä ei ole asiaa mainittu. Kaikkiin oppilaisiin saatiin yhteys, kuraattorit toimivat etänä ja kontaktit lastensuojeluun olivat kunnossa. Opettajien tietoisuus lasten kotioloista oli jopa normaalia paremmalla tolalla. Nerg on kuitenkin ainut, jolla on kokemusta kansliapäällikön tehtävästä. Tavoitteena kaikkien suomalaisten hyvinvointi. Kaikilla pitää olla tasapuolinen mahdollisuus osallistua kokouksiimme. Ykkösvirkamiehen valinta mutkistui entisestään riSto Luodonpää KesKustan isojen kokoustapahtumien yllä leijuu edelleen epävarmuuden pilviä. – Toukokuun puoliväliin mennessä saamme viimeisen tiedon kokooontumisrajoituksista. Myös opettajien ammattijärjestö OAJ kritisoi päätöstä. Opettajat tyrmäsivät koulupäätöksen Valtioneuvosto. Historian ensimmäisen etäkokouksen järjestäminen on Pirkkalaisen mukaan hieman kaksipiippuinen juttu. – Huhtikuussa säädettiin yhdistyslakia koskeva poikkeuslaki, jonka mukaan yhdistykset voivat pitää kokouksensa etänä syyskuun loppuun asti. – Talkooväen rekrytointi on parhaillaan menossa. alkaen laittaa rehtori Tarja Edryn mukaan koulujen toimivat käytännöt täysin sekaisin. Alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimitystä lykättiin jo kahdesti, ennen kuin valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) otti aikalisän viime viikolla. Emma Kari Twitterissä Päätöksissä on huolellisesti sovitettu yhteen epidemiologiset, oikeudelliset ja muut yhteiskunnalliset näkökulmat. Muista hakijoista Lauri Kajanoja, Leena Mörttinen, Markus Sovala ja Juhana Vartiainen ovat kansantaloustieteestä väitelleitä valtiotieteiden tohtoreita. Arto Satonen Twitterissä Muutamat talouskommentaattorit toivovat hallitukselta nopeampaa rajoitusten purkamista. Kaikki järjestelytoimet tähtäävät siihen, että puoluekokous pidetään Ouluhallissa syyskuun alussa. Puoluevaltuusto voi kokoustaa myös etänä SamuLi VänttiLä HallituKsen päätös avata koulut kahdeksi viikoksi 14.5. Etäkouluarki ehdittiin Edryn mukaan saada koulussa toimivaksi. Nergin maatalousja metsätieteiden maisterin tutkintoa on kritisoitu riittämättömäksi koulutukseksi kansliapäällikön virkaan. Äkkijarrutus kalkkiviivoilla johtuu perustuslakivaliokunnan halusta selvittää eduskunnan tiedonsaantiongelmia. Meille on jo tarjottu erilaisia kokouksiin sopivia alustoja. – Toisaalta kyse on keskustalaisen toimintakulttuurin vaalimisesta. Nerg oli avainasemassa, kun jättiuudistusta valmisteltiin valtiovarainministeriössä. PoHjois-PoHjanmaan piirin toiminnanjohtaja Minna Siira toteaa Ouluun syyskuuksi siirretyn puoluekokouksen järjestelyjen etenevän aikataulussa. Tytti Tuppurainen Twitterissä Santeri Lampi ValtioVarainministeriön kansliapäällikön takellellut valintaprosessi on kiristänyt hermoja hallituksen sisällä. Riikka Pirkkalaisen mukaan äänestysten suhteen ei ole ongelmia. Päätös aiheuttaa hänen mielestään enemmän haittaa kuin hyötyä. Kysymyksessä on kokonaisharkinta. – Äänestysten ja muiden vastaavien järjestelyjen suhteen ei ole ongelmia. Meillä on totuttu kokousten yhteydessä tapaamaan ihmisiä ja juttelemaan kasvokkain. toukokuuta puoluehallituksen kokouksessa. Järvenpään Harjulan koulussa työskentelevän Edryn mukaan lähiopetukseen palaaminen niin lyhyeksi aikaa vaikeuttaa etenkin niiden oppilaiden kohtaamista, joilla on kotona tai koulunkäynnissä haasteita. Hallitus etenee varovasti, koska taudin hallitsematon ryöpsähtäminen kävisi paitsi ihmisille, myös taloudelle todella kalliiksi. Ajassa Sanottua 8.5.2020 9 Hallituksen strategia yhteiskunnan vähittäisestä avaamisesta on oikeansuuntainen, mutta varovainen. – Kauhavalla nousi esteeksi majoituskapasiteetti. Päätöksiä on odotettavissa 14
SuomalaiSTen versioissa nähdään kaikenlaista Eero Järnefeltin Symposiumista Akseli Gallen-Kallelan Paanajärven Paimenpoikaan ja jokaisen suomalaisen verkkokalvolle syöpyneeseen Edvard Iston Hyökkäykseen. – Tällaista on toivottu paljon ja pohdimme parhaillaan, olisiko asia mahdollista toteuttaa esimerkiksi Museokortin 5-vuotisjuhlanäyttelynä, Vänttinen sanoo. Huhtikuun loppuun saakka osallistujista valitaan joka keskiviikko kaksi uutta museokortin saajaa. – Tämä toimii hienona vastapainona. Joukossa on ulkomaisia mestariteoksia, mutta enimmäkseen kuitenkin kotimaisten taiteilijoiden tuotantoa. Toisaalta ihmisillä on nyt ylimääräistä aikaa. Kirjoitushetkellä karanteenitaidetta-hakusanalla löytyy 3 100 julkaisua ja tilillä on 15 000 seuraajaa. Muutamassa päivässä sosiaaliseen mediaan ladattiin 500 taideversiota. Vänttinen myöntää, että maanmiesten into heittäytyä projektiin epäilytti, mutta arvelu osoittautui vääräksi. Ja kun koronaeristys joskus päättyy, olisi suomalaisten versiot hauska nähdä ihan fyysisessäkin näyttelyssä. Alun perin kuvakilpailun piti päättyä ennen pääsiäistä, mutta suuren suosion vuoksi aikaa jatkettiin. Karanteenitaidetta klassikoista Suomalaiset innostuivat korona-arjen keskellä kuvaamaan uusia versioita taiteen mestariteoksista TeksTi: Meri AlArAntA-SAukko Tanja Viinamäki: Van Gogh lautasella Sakari Röyskö: Toipilas Tea Ikala: Kuolema pankkiautomaatilla. 10 8.5.2020 – Tämä on olluT aivan hulvatonta. Palaute on ollut todella hyvää, Vänttinen toteaa. Huumori auttaa monessa tilanteessa. Versioissa näkyy ajan henki. – Vaikuttaa siltä, että on ollut hauskaa, Vänttinen myhäilee. Monet ovat ryhtyneet versioimaan taidetta koko perheen voimin. Hänen mukaansa ihmiset kokevat haasteen hyvän mielen jutuksi koronatodellisuudessa, johon liittyy paljon uhkakuvia ja ahdistuneisuutta. Hahmoilla on maskeja päässä ja historiallisia esineitä on korvattu läppärillä tai vessapaperirullalla. Hän bongasi kollegoineen idean hollantilaiselta Instagram-tililtä ja he ryhtyivät yhdessä miettimään, lähtisivätkö suomalaiset tekemään vastaavia etenkin kotimaisista mestariteoksista. Emme mitenkään osanneet odottaa, että Karanteenitaidetta-haaste saisi tällaisen suosion, Museokortin markkinointija viestintäkoordinaattori Marjo Vänttinen ihastelee. – Jengi on lähtenyt mukaan aivan mahtavasti. Haasteen vastaanottajat ovat uskaltaneet tarttua vaikeisiin aiheisiin, kuten Helene Schjerfbeckin omakuviin. Museokortti täytti 5 vuotta 5.5.2020
Opetusministeri Li Andersson (vas.) on sanonut haluavansa pitää kiinni uudistuksen aikataulusta. Olen tyytyväinen neuvottelutulokseen. Tarjoamme jäsenmaille mahdollisuutta tukea maataloutta kansallisella lisärahoituksella. Työläin sarka oli EU:n komission hylkäämän Etelä-Suomen (141-tuen) ja muiden kansallisten tukien saaminen esityksen sisälle. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Maatalouspolitiikan siirtymäkausi tuo vakautta maatiloille Pitäisikö oppivelvollisuuden laajentamista lykätä. Suoraan kysyen Katariina LanKinen uuTissuomalaisEn kyselyn mukaan 52 prosenttia suomalaisista katsoo, että oppivelvollisuuden laajentamista pitäisi lykätä koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin takia. Sillä ei työmarkkinoilla enää pärjää. Korona pakottaa väistämättä arvioimaan koko hallitusohjelmaa uudelleen talouden ja julkisen talouden näkökulmasta. Valiokunnan päätös ei ole EU:n lopullinen kanta, mutta antaa vahvan suunnan. Mitä hallitusohjelman kirjauksia pitäisi mielestäsi pohtia uudelleen ja milloin tämä uudelleenarviointi tulisi tehdä. Uskon päätöksen tuovan viljelijöille vakautta ja investointivarmuutta. 8.5.2020 11 Täällä Bryssel Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi yksimielisesti neuvottelemani esityksen yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkaudeksi. Pidämme erittäin tärkeänä, ettei yksikään nuori Suomessa jatkossa jäisi pelkän peruskoulun varaan. Siirtymäkausi tarvitaan, koska uuden ohjelmakauden valmistelu on kesken eikä se voi alkaa suunnitellusti vuonna 2021. Olen ajanut siirtymäkaudeksi linjaa ”samat säännöt, uudet rahat”, sillä viljelijät tarvitsevat aikaa ja resursseja valmistautua uuden ohjelmakauden muutoksiin ja vaatimuksiin. Tukien lopetus olisi kohtalokasta monelle maatalousyrittäjälle. Sen aika on akuutin kriisin laannuttua todennäköisesti loppukesällä tai syksyllä. Ehdotamme toimenpiteitä, joilla ohjelmakausien vaihdos taittuisi maatiloilla mahdollisimman sujuvasti. On tärkeää, että meillä on käytössä kaikki tukitoimet nyt, kun huoltovarmuus ja ruokaturva ovat koronaoloissa kotimaisen tuotannon varassa. Uskon päätöksen raivaavan tietä sille, että myös uudella ohjelmakaudella nämä Suomelle tärkeät tukitoimet saisivat jatkoa. Toivon päätöksen vahvistavan keskustalle tärkeää hallitusohjelmakirjausta – mikäli komission ehdottamat tukileikkaukset toteutuvat, niitä on pystyttävä kompensoimaan kansallisesti. Esitämme maatalouspolitiikan nykysäännöille jatkoa vuosille 2021–2022 ja tyrmäämme kaikki rahoitusleikkaukset. Toukokuussa aloitamme neuvottelut jäsenmaista koostuvan neuvoston sekä EU-komission kanssa, joissa sovitaan lopullisesta lainsäädännöstä. Mikä on keskustan kanta asiaan, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Myös Kuntaliitto ja useat opetusalan järjestöt ovat vedonneet uudistuksen siirtämisen puolesta. Myös äänestys toteutettiin pyynnöstäni etänä, ensimmäistä kertaa valiokunnan historiassa. La uri H eik kin en / Va ltio ne uv os to n ka ns lia. On hienoa, että massiivisena ja jäykkänä tunnettu instituutio pystyy toimimaan etänäkin ja asia etenee suunnitellussa aikataulussa. Totesit Suomenmaan haastattelussa (8.4.), että koronakriisin keskellä kaikkiin hallitusohjelmaan kirjattuihin hankkeisiin ei ole enää varaa. Näissä neuvotteluissa jatkan parlamentin pääneuvottelijana. Keskusta tukee periaatteessa ajatusta toisen asteen oppioikeudesta. Neuvottelut käytiin poikkeusolojen keskellä etäyhteyksin. Toisen asteen oppioikeuden aikataulu ja tilanne käydään varmasti hallituksessa läpi, kun kriisi on rauhoittunut
Kirjoittajana Takanen on tarkkasilmäinen: ikävä ja henkinen kodittomuus tulevat lukijan iholle. Samasta syystä Sapporossa myönnetyt talvikisat siirrettiin Garmisch-Partenkircheniin Saksaan. Helsinki sai lopulta järjestettäväkseen kesäolympialaiset vuonna 1952. Sekä Helsingin että Garmischin kisat kuitenkin peruttiin myöhemmin kokonaan toisen maailmansodan melskeissä. Saman kohtalon kokivat vuoden 1944 Lontoon kesäkisat ja Cortina d’Ampezzon talvikisat. Minä olen kolmatta sukupolvea. Kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta. SotalapSet miellettiin sotavuosina puhtaasti humanitaariseksi avustustyöksi. Takasen isä oli 4-vuotias, kun hänet istutettiin junaan ja matka Ruotsiin alkoi. 266 s. Näin pohtii ruotsalainen näyttelijä ja ohjaaja Anna Takanen esikoiskirjassaan Sinä olet suruni. Kesäkisat on peruttu kolmesti ja talvikisat kahdesti nykyaikaisten olympialaisten vuonna 1896 alkaneessa historiassa. Sotalapsikokemus on tarkoittanut monelle elämänmittaista tuskaa. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on tehty yli 5?250. Takasen isän paluu ei koskaan onnistunut ja hän jäi länsinaapuriin, niin kuin tuhannet muutkin. Kaikkiaan toisen maailmansodan vuosina Suomesta lähetettiin yli 70 000 alle 14-vuotiasta Ruotsiin ja Tanskaan. Luku Kesäkisat on peruttu kolmesti ja talvikisat kahdesti nykyaikaisten olympialaisten vuonna 1896 alkaneessa historiassa.. päivään mennessä 21 600 hakemusta koronarahoituksen saamiseksi. Vuoden 1916 kesäkisat oli myönnetty Berliinille, mutta ensimmäinen maailmansota tuli väliin. Gummerus 2020. Euromääräisesti eniten avustuksia on myönnetty kaupan alalle, liike-elämän palveluihin, teollisuuteen, ravitsemusja majoitustoimintaan sekä kuljetusalalle. Että olisi edes jotenkin selitetty, miksi kaikki tapahtui. Sotalapsista vaiettiin pitkään, vaikka lastensiirrot vaikuttivat monien perheiden elämään molemmin puolin Pohjanlahtea – ja vaikuttavat edelleen. vuoSien 1940 ja 1944 olympialaiset puolestaan peruttiin toisen maailmansodan takia. Se, mitä jäin kirjassa kaipaamaan, oli yhteiskunnallinen taso. 12 8.5.2020 Sota häviää perheestä neljän sukupolven aikana. Myös Takanen itse joutui kantamaan taakkaa. Vaiettu taakka Risto Luodonpää tokion olympialaisten siirtäminen koronatilanteen vuoksi vuodella eteenpäin oli omalla tavallaan historiallinen päätös. Ongelmiin havahduttiin vasta myöhemmin. Vuoden 1940 kesäolympialaiset oli tarkoitus järjestää Helsingissä. Historiallinen siirtopäätös Le hti ku va / AF P ELY-keskuksiin oli saapunut huhtikuun 29. Talvikisoihin ensimmäinen maailmansota ei vaikuttanut, sillä ensimmäiset talviolympialaiset järjestettiin vasta vuonna 1924 Chamonix’ssa. Hän syntyi Ruotsissa ja puhuu ruotsia äidinkielenään, mutta joutui koulukiusatuksi sukunimensä vuoksi. Alkujaan kisat myönnettiin Tokiolle, mutta Japanin ja Kiinan välisen sodan syttymisen takia ne siirrettiin pidettäväksi Helsingissä. Takanen työsti teemasta ensin näytelmän ja nyt kirjan. Henna Lammi Anna Takanen: Sinä olet suruni. Kaikki aiemmin tehdyt päätökset ovat peruuttaneet kisat kokonaan ja liittyneet sotiin
päivästä saakka. PuhutkO alueen Omaa murretta. Kotoa on tehty hommia maaliskuun 13. miten etätyöt Ovat sujuneet kOrOna-aikana. Olin ehkä 5–6-vuotias, kun Aho tuli pääministerinä Oulaisiin vierailulle. Muu ei vain tahdo tarttua. Eikä siitä oikein voi mitään näytettä kirjoittamalla antaa – se pitää itse kuulla. Lapsi on ollut myös kotona. miksi juuri hän. Jossain vaiheessa omistimme ruokavaunun, josta silloin tällöin myimme tacoja Helsingissä. Miikkael Azaize Olet kertOnut esikuvaksesi eskO ahOn. Teemme kaikkemme, että toimintaan olisi helppo tulla mukaan. anna näyte. POlitiikka ei nuOria PaljOn kiinnOsta. Pyysin äitiäni viemään minut paikalle. Kyllä nuoria yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa, mutta perinteiset puolueet eivät. Se taitaa olla yhä tallessa, koska mummuni kehysti paperin. Olet niittänyt mainetta ravintOlaPäivissä herkullisilla tacOillasi. vieläkö myyt tacOja. miten muutat tilanteen. 8.5.2020 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n Olet kOtOisin Oulaisista. Suurin kiitos siitä kuuluu vaimolleni. Se ei ole huono asia, mutta toivoisin nuorten huomaavan, että myös demokraattiseen päätöksentekoon osallistumisen on Suomessa verrattain helppoa. Usein nämä kampanjat kokoavat suuren joukon nuoria hyvinkin lyhyessä ajassa. Puhun oulaistelaisittain. Hän kykenee näkemään metsän puilta. Nuoret laittavat energiansa yksittäisten, tärkeiksi kokemiensa asioiden edistämiseen. Toki myöhemmin on tullut muitakin syitä. Ymmärtääkseni siinä ovat sekoittuneet keskija pohjoispohjalaiset murteet, joten omalaatuista se ainakin on. Vaimo on kotoisin Meksikosta. Nyt koko tacohomma on taakse jäänyttä elämää Kuka olet. Olet keskustanuOrten Pääsihteeri. Alkuun lasta tilanne ihmetytti, mutta nyt hän nauttii täysillä. Kävin kysymässä Aholta nimikirjoituksen. Aho on mielestäni aina ollut eteenpäin katsova visionääri, jolla on sopivaa karismaa. Näkökulma: Keskusta kompastui Uudenmaan rajalla (16.4.2020) Pääministerin nimmari kehyksissä TeksTi: samuli VänTTilä. Hän on ollut nyt kotona, koska häneltä loppuivat työt toistaiseksi koronaviruksen vuoksi. Myöhemmin molempien työtilanne muuttui niin, että aikataulujen sovittaminen meni mahdottomaksi. Olet yhden laPsen isä. Hyvin on mennyt
Nyt koronakriisi kuitenkin uhkaa euroalueen olemassaoloa. toukokuuta EU-alueella vietetään Eurooppa-päivää. Suomesta tuli EU-jäsen vuonna 1995. Luvassa lisää myllerrystä TeksTi: samuli VänTTilä Sh utt ers to ck. Jo vuotta myöhemmin toisen maailmansodan runtelemat Ranska, LänsiSaksa, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg olivat laittaneet pystyyn hiilija teräsyhteisön. Keino siihen oli simppeli: perustetaan eurooppalainen hiilija teräsyhteisö. Siinä Schuman esitteli idean, joka tulisi jatkossa estämään sodat perivihollisten Saksan ja Ranskan välillä. Salon de l’Horloge, kuten ranskaksi sanotaan. Ensimmäinen niistä on historiatietoisuus eli juuri se, ettei EU sai alkunsa 70 vuotta sitten pidetystä puheesta, jossa esiteltiin idea sotien estämisestä taloudellisen yhteistyön avulla. Miettinen löytää julistuksesta kaksi suurinta elementtiä. 14 8.5.2020 Ilmiöt Paikka oli kultaisin kruunuin koristeltu Kellosali Ranskan ulkoministeriössä Pariisissa. – Schumanin julistuksen perusideat kannattelevat yhä EU:ta, vaikka unioni onkin kehittynyt paljon isommaksi, mitä Schuman osasi ajatellakaan, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Vieressä istui hallituksen neuvonantaja Jean Monnet, joka oli pääosin ideoinut kaiken sen, mitä Schuman nyt lausui. Yhteisvastuu taloudelle tärkeistä raakaaineista pakottaisi Schumanin mukaan Euroopan maat ponnistelemaan yhdessä myös rauhan säilymisen eteen. Tuo 9. Vuosittain 9. toukokuuta vuonna 1950 pidetty puhe jäi historiaan. Maan ulkoministeri Robert Schuman seisoi salin etuosassa kultareunaisen kellon alapuolella ja piti tiedotustilaisuutta. Sitä seurasivat aikanaan muun muassa Rooman julistus ja Euroopan talousalueen kehittyminen, joista hiljalleen muodostui pohja 1990-luvulla perustettavalle Euroopan unionille
EU:n täydelliseen hajoamiseen Miettinen ei kuitenkaan usko. – Pahimmillaan tämä kaikki voi tarkoittaa hyvinkin vakavaa kriisiä EU:n sisäiselle yhteistyölle. Ja nyt, 70 vuotta Schumanin julistuksen jälkeen EU kärvistelee ennenäkemättömän koronakriisin keskellä. Koronakriisi voi siis laittaa Schumanin julistuksen perusidean talouden yhdistämisestä kovalle koetukselle. Se tietenkin vaikuttaa koko unionin toimintaan, Miettinen arvelee. Rahaston yksityiskohdat ovat kuitenkin yhä epäselvät. Euroopan maiden olisi luotava jokin uusi liikkuvuuden mahdollistava järjestelmä, jos EU poliittisena projektina epäonnistuisi. – Paljon vaikuttaa se, mitä kriisin poliittiset seuraukset tulevat olemaan. Sillä perustellaan edelleen unionin olemassaoloa. Siihen tarvitaan käytännön toimenpiteitä, joilla luodaan ensin aito yhteisvastuullisuus”, Schuman muun muassa kiteytti. Epävarmat ajat ovat kunnolla edessä sitten, kun akuutti kriisi on ohi ja taloudellisten myllerrysten seuraukset alkavat näkyä. Idea on myös ollut kiistatta tehokas. Rajoja on lyöty kiinni, ja kaikki ovat halunneet turvata ennen kaikkea oman selustansa. Jäsenmaiden rooli tulee korostumaan, kun kriisi on ohi. Kun Saksa kielsi kriisin alkuvaiheessa suojavarusteiden viennin, Italian avuksi riensi Kiina, jonka mukanaolo eurooppalaisessa talouselämässä herättää jo ennestään huolta. Rajoja on lyöty kiinni, ja kaikki ovat halunneet turvata oman selustansa.. Koko projektia leimaa keskeneräisyyden ajatus, Miettinen summaa. – Esimerkiksi vapaan liikkuvuuden pysyvä loppuminen aiheuttaisi valtavat kustannukset. – Silloin yksi vaihtoehto on se, että euroalue hajoaa. Jäsenmaat ovat nostaneet koronakriisin keskellä muutenkin omaa rooliaan. Jos Italian ja Espanjan kaltaiset maat eivät selviä nousevista koroistaan eivätkä saa enää lainaa, voi Pohjois-Euroopan maiden halukkuus yhteisvastuullisuuteen olla koetuksella. Jäsenmaat ovat nostaneet koronakriisin keskellä omaa rooliaan. Kylmän sodan jälkeen suurin osa Itä-Euroopan maista on hakeutunut EU:n siipien alle. Toinen Miettisen löytämistä elementeistä on ajatus asteittaisesta yhteistyön syventämisestä. Miettisen mukaan EU:ta on pyritty kehittämään koko sen olemassaolonsa ajan pala palalta, hyvin käytännönläheisellä otteella. Schuman mainitsi tavoitteeksi liittovaltion, mutta siihen ei hänen mielestään pitänyt hypätä heti, vaan joskus tulevaisuudessa. Merkille pantavaa on se, että Saksa ja Ranska seisovat talousajattelussaan eri puolilla. Kriisejä ja eripuraa EU:lla on kuitenkin riittänyt. Huhtikuussa EU-maiden johtajat perustivat elvytysrahaston kriisin taloudellisten haittojen korjaamiseksi. Koronakriisi ajaa suurimpaan taloudelliseen ahdinkoon ennen kaikkea monet Etelä-Euroopan maat, joiden talouslinjaa on arvosteltu Pohjois-Euroopassa liian löperöksi. Keväällä 2010 EU teki paljon mielipiteitä jakavat päätökset lainatakuista ja vakausrahastosta velkakriisissä rämpivän Kreikan pelastamiseksi. Kun asioista päättävät entistä enemmän jäsenmaat EU-instituutioiden sijaan, voi turbulenssia tulla paljonkin. Portugali, Irlanti, Espanja ja Kypros olivat nekin lähellä konkurssia. Taloussotkujen jälkeen on tullut maahanmuuttokriisiä, terrori-iskuja, brexitiä ja Itä-Euroopan maiden pullikointia EU:n yhteisiä arvoja vastaan. Kaikkein pahimmin tauti on runnellut Italiaa ja Espanjaa. Italia koki jäävänsä yksin siinä vaiheessa, kun sen kyky huolehtia sairaista ihmisistä meni lähes mahdottomaksi. Ranska ja Saksa eivät ole sotineet toisiaan vastaan sitten vuoden 1945. ”Eurooppaa ei rakenneta hetkessä eikä millään kokonaisratkaisulla. Kun isku on raju, silloin asiat politisoituvat vahvasti ja niitä seurauksia on vaikea vielä tässä vaiheessa ennakoida. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet oikeastaan yhtä kriisien sarjaa. 8.5.2020 15 toinen maailmansota saa enää koskaan toistua. Jotkut puhuvat jo suoranaisesta protektionismista. Miettisen mukaan EU on jäänyt tilanteessa hieman jäsenmaidensa jalkoihin, sillä viruksen hoitoon olennaisesti liittyvä terveydenhuolto ei kuulu EU:n vastuulle. – EU voisi kuitenkin tehdä enemmän koordinointia esimerkiksi siitä, miten rajoitustoimista päästään eroon tai miten eniten kärsineitä jäsenmaita autetaan, Miettinen pohtii. Yhteisvaluutta euron kestävyyden kohdalla näkymät ovat kuitenkin paljon heikommat. – EU on ollut varsinkin ranskalaisesta näkökulmasta katsoen aina prosessissa. Unioni ei ole tullut ”valmiiksi”, vaan sen toimijat miettivät koko ajan, mihin suuntaan hanke kehittyy. Jäsenmaat ovat muutenkin ketterämpiä luomaan järjestelmiä esimerkiksi yritysten auttamiseksi. Unionissa on niin paljon sellaisia asioita, jotka jäsenmaiden olisi kuitenkin keksittävä uudelleen. Paljon väännettävää on luvassa, sillä Saksa, Suomi ja muut Pohjois-Euroopan maat vastustavat rahaston lainamallia ja vierastavat yhteisvastuullisuuden korostumista. Miettinen pitää kuitenkin todennäköisenä, että jonkinlainen kompromissi Euroopan keskuspankin johtamista tukitoimista löytyy. Aseet ovat Euroopassa muutenkin olleet hiljaa 1990-luvun alun Jugoslavian hajoamissotia lukuunottamatta. Saksa otti liittokansleri Angela Merkelin johdolla askeleen Etelä-Euroopan maiden suuntaan
Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on jälleen hyökännyt maansa koronavirusrajoituksia vastaan. Viranomaiset toivovat, että kotimaanmatkailun elpyminen antaa potkua taloudelle, johon koronavirusrajoitukset ovat iskeneet rajusti. Kiinalaiset matkustivat ahkerasti muihin kaupunkeihin vappuviikonlopun aikana, joka on yksi maan tärkeimpiä turistisesonkeja. Kasvosuojaimen käyttö on monessa maassa pakollista. Thaimaan hallitus alkoi sunnuntaina höllentää koronaviruksen vuoksi asetettuja rajoituksia. eurooPPa avauTuu. Italialaiset saavat taas tavata sukulaisiaan ja hakea noutoruokaa, espanjalaiset pääsivät ulkoilemaan. 16 8.5.2020 Maailman kuvat TurisTikohTeeT auki. Monissa osavaltioissa on voimassa tiukkoja rajoitustoimia, vaikka Bolsonaro on vastustanut niitä. Tanssia suojalaseissa. Useat liikkeet saivat avata ovensa, mutta hallitus varoitti palauttavansa rajoituksia voimaan, mikäli tartunnat alkaisivat levitä uudelleen. Bolsonaro puhui viikonloppuna pääkaupunki Brasiliassa tuhansille mielenosoittajille, jotka vaativat rajoitusten purkamista. Thaimaalaiset tanssijat olivat pukeutuneet kasvot peittävään visiiriin esiintyessään turistien suosimassa Erawanin pyhätössä Bangkokissa maanantaina. PresidenTTi ProTesToi. Vielä matkailu ei ole lähelläkään pandemiaa edeltänyttä tasoa. Brasiliassa on todettu reilut 100 000 koronavirustartuntaa. Kiinassa kotimaanmatkailu on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Koonnut: Katariina lanKinen Miguel Medina / Lehtikuva / AFP. Useat Euroopan maat aloittivat tällä viikolla koronaviruksen vuoksi asetettujen rajoitusten asteittaisen purkamisen
Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Moskova elää ankarassa karanteenissa. Moskovan kaupunginjohtaja Sergei Sobjanin päätti varjella kaupunkilaisia virukselta karanteenisääntöjen avulla. Kaikki arvailevat, milloin tämä kärsimys päättyy. Siihen asti periaatteena oli, että kotoa ei saa lähteä mihinkään, mutta jos lähti, niin siihen ei puuttunut kukaan. Tässä tilanteessa kaupunginjohtaja tiukensi karanteenisääntöjä. Papit koettivat saada kirkossakävijät uskomaan, että ehtoollisen juominen samasta maljasta estää koronavirustartuntoja, koska ehtoollinen ei ole pelkkää leipää ja viiniä, vaan itse Kristus. Moskova johtaa Venäjällä koronavirustartuntojen määrässä. Tutkijat varoittavat, että syksyllä on odotettavissa virusepidemian uusi aalto, joka on heidän mukaansa vielä ensimmäistä aaltoa pahempi, sillä virus saattaa muuntautua. Omalla autolla saavat ajaa vain ne, joilla on mukana yhden päivän propuska eli kulkulupa. Kun koko Venäjällä oli rekisteröity 74 800 koronatartuntaa, niin Moskovassa niitä oli 39 900 eli yli puolet kaikista tartunnoista. Enemmistöllä sellaista mahdollisuutta ei ole, ja he kiusaavat itseään pohtimalla, kuka heille maksaa koronaviruksesta aiheutuvasta hätäseisokista. Ruokaa kyllä on, mutta huveina ovat vain televisio ja netti. Koiraa saa ulkoiluttaa, mutta vain sadan metrin etäisyydellä kotoa. Moskovalaiset eivät kuunnelleet kaupunginjohtajan neuvoja. Eläkeläiset eivät saa poistua kotoaan, mutta he voivat pyytää apua naapureilta tai vapaehtoisilta. Tiukimmat karanteenisäännöt otettiin käyttöön vasta 15. Töitä on vain niillä, joilla on mahdollisuus tehdä etätöitä. He huvittelivat, tapailivat ystäviään ja kävivät kirkossa. Me emme ole saavuttaneet edes keskikohtaa, herra Sobjanin väittää. ihMiset ovat väsyneitä karanteenielämään. Ulkona saa käydä vain lähiruokakaupassa, apteekissa tai roskia viemässä. Karanteenisääntöjen rikkojia sakotetaan säälittä. Luulen kuitenkin, että me osaamme syksyllä suhtautua asiaan paljon vakavammin kuin nyt. Karanteeni Moskovassa loppuu luultavasti joko toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa, mutta virustutkijoiden ennusteet pakottavat olemaan varuillaan. Kaupunginjohtajan mukaan se ei tapahdu pian. Sen saamiseksi täytyy ilmoittaa matkareitti ja matkan tarkoitus. Tämä merkitsee, että kotoa poistumista on rajoitettu. 8.5.2020 17 Moskovalaiset ovat olleet jo kaksi kuukautta ankarassa karanteenissa. Tilastot vahvistavat Sobjanin sanat oikeiksi. tällainen suhtautuminen vaaralliseen sairauteen sai onnettoman käänteen: koronavirustartunnat lisääntyivät Moskovassa huomattavasti. Se voimistuu. Karanteenin alussa oli rekisteröity vain 267 tartuntaa, mutta kahden viikon päästä niitä oli 500. huhtikuuta. – Ongelma ei ole poistunut. Siihen ei ole halua hallituksella eikä työnantajilla
Demarit olivat valmiita talkoisiin kuitenkin vain vaalien kautta. – Varsinkin hoitajapuolella palkkapaine on kova, ja lääkäripuolella ei ole kysymys lääkäreiden lukumäärästä vaan erityisesti terveyskeskusten maineesta työpaikkana, hän muistuttaa. Toinen kikka oli, että joku valiokunnan jäsen otti esille jonkin mediassa esitetyn lausuman, jota syytti epäasialliseksi. Kun valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) puuttui hidasteluun, seurasi pitkä keskustelu ”huolellisen käsittelyn” tarpeellisuudesta. – En syytä perustuslakivaliokuntaa politikoinnista, mutta jotakin hyvin ongelmallista asiassa on. – Ja tästä seurasi pitkä keskustelu. – Se oli hänen oikeutensa, ja hän pystyi kokemuksellaan toimimaan tähän suuntaan. Puskaa arveluttaa myös kunnille pohdittava mahdollisuus palvelujen tuottamiseen, mikä johtaisi maakuntien ja kuntien kilpailuun työvoimasta. Pääministeri Juha Sipilä toimi seuraavana päivänä suosituksen mukaan, mutta meni vielä pidemmälle ilmoittamalla hallituksen erosta. Into kustannus, 146 s. Puskan oma poliittinen työsarka soten parissa ei ollut sinänsä erityisen pitkä: hän nousi kansanedustajaksi Olli Rehnin tilalle kesken viime vaalikauden. Puskan ihmettelee myös perustuslakivaliokuntaa, joka kolme kertaa tyrmäsi perustuslakijuristien ja omien ohjeidensa mukaan muokatut lakiluonnokset. 18 8.5.2020 Sipilän hallituksen sote-yritys kaatui yleisen käsityksen mukaan kokoomuksen ajamaan valinnanvapausmalliin ja opposition ajanpeluuseen. Fiaskoa pohjusti Puskan mukaan myös opposition kova jarrutus, jossa varsinkin sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) näytti kykynsä. Käsittelyn nopeuttamiselle ei aina saatu kokoomuksenkaan tukea, kun puolueessa alkoi levitä ”vapaavuorelaista” sote-vastaisuutta. Sotekaaren tuolla puolen tekSti: pekka pohjolainen. Hän kertoo tunnustelleensa oppositiojohtaja Antti Rinteeltäkin mahdollisuutta luovaan ratkaisuun. puSkan mukaan nykyisen hallituksen sotea uhkaa Uudenmaan erillisratkaisu, jossa voi olla nielemistä perustuslakivaliokunnalle. Uudistus on Puskan mielestä joka tapauksessa välttämätön, kun jopa sairaalat uhkaavat rapistua niin, että ne eivät kiinnosta alan ammattilaisia. puSkan mukaan työtä jarrutettiin loputtomalla asiantuntijamyllyllä ja pitkillä puheenvuoroilla, joissa luettiin pitkiä pätkiä lausunnoista. Samaa mieltä on myös keskustan ex-kansanedustaja professori Pekka Puska, joka avaa tuoreessa kirjassaan SOTE ja sen pitkä kaari (Into) soten vaiheisiin alan ammattilaisen ja sote-valiokunnan jäsenen näkökulman. Lopulta keskustan eduskuntaryhmä päätyi pelin viheltämiseen poikki. Vaalikauden loppusuoralla tunnelma oli hyvin kireä. Kirjat Pekka Puska avaa kirjassaan, miten ja miksi Sipilän hallitus päätyi umpikujaan sotessa. Pekka Puska: SOTE ja sen pitkä kaari. puSka katSoo , että valinnanvapausmallissa ongelmana olivat ennen kaikkea sen vaatimat hallinnolliset koukerot. puSka alkoi aavistella jo kesällä 2018, ettei sote mene läpi
8.5.2020 19 Matti Vanhasen mielestä kriisin jälkeisessä ajassa tarvitaan huoltovarmuutta ja vahvempaa valtiota. Uutta normaalia rakentamassa Henkilö TeksTi: Pekka Pohjolainen kuvaT: jari laukkanen
Vanhasen mukaan lainsäädännän tarkkuudesta ei ole tingitty. Perustuslakivaliokunta on Vanhasen mukaan selviytynyt urakastaan hyvin. Kun lainsäädännössä jokin asia on viranomaiselle määritelty, sitä ei saa otettua helposti poliittiselle vallalle takaisin. 20 8.5.2020 Käsidesipulloista ja kättelyn välttelystä se pari kuukautta sitten alkoi. Mitä isompi kriisi on, sitä tärkeämpää Vanhasen mukaan on, että sen johto on demokraattista. – Aikaa kotona on ollut enemmän, Vanhanen myöntää. – Suomen tapauksessa voi sanoa, että onneksi tämä kriisin johto on ollut poliittisesti johdettua ja valmiuslaki on antanut siihen mahdollisuuksia. Johtovastuu kuuluu pääministerille. Valot talossa ovat palaneet kuitenkin pitkään, kun edustajilla on ollut kova tarve puhua. Vanhanen toivoo, että sote ei kriisin vuoksi jälleen viivästyisi. Vanhanen painottaa, että periaatteen pitää olla kristallinkirkas: eduskunta säätää lait ja sen on saatava työssään kaikki haluamansa viranomaistiedot. – Täytyy koputtaa puuta, mutta suositukset ovat toimineet ja tämän talon sisällä todennäköisyys saada tartunta on hyvin pieni. – Sen joka vastaa, pitää huolehtia myös varautumisesta. Toistaiseksi virus ei ole läpäissyt Eduskuntatalon Kalvolan graniittia. – Että kaikki ei olisi kiinni siitä, että Aasiassa on joku tehdas, joka tuottaa meille suojamaskeja. Suomessa ja kriisin jälkeisessä Euroopassa tarvitaan Vanhasen mukaan myös tuotantoketjujen lyhentämistä ja tuomista lähemmäksi. Puhemiehen mukaan eduskunnassa varauduttiin alusta alkaen huomattavasti vakavampaan tilanteeseen. Osa edustajistakin työskentelee etänä, ja talo tuntuu hiljaiselta ja tyhjältä. Isoin päätös oli Vanhasen mukaan ovien sulkeminen vierasryhmiltä. Siksikin sitä on tarpeen kriisin jälkeen uudistaa. Samaan keskusteluun kuuluu Vanhasen mukaan myös maakunnallinen sote-ratkaisu, joka huolehtii myös ”turvallisina vuosina” maskien hankkimisesta etukäteen. Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen kalenterissakin jäljellä on vain perusosa, eduskunnan istuntojen ja puhemiesneuvoston johtaminen. Vasemmalla laidalla pitäisi taas avata silmät yritysten vakavaraisuuden vahvistamiselle. Tämä on tehtävä selväksi myös lainsäädäntöä uudistettaessa. Kiihtyvä kaupungistuminenkin nousee toivottavasti kriittisen arvioinnin kohteeksi. – Asiantuntijoita on kuunneltu hyvin tarkkaan ja verraten paljon hallituksen esityksiä on jouduttu muuttamaan eduskunnassa. Hän uskoo, että kaikki voivat kriisin jälkeen allekirjoittaa sen, että yksittäistä kuntaa suurempaa organisaatiota tarvitaan. Paras on, että se vain enemmistöllä päätetään. Vanhanen painottaa, että kriisin johtamisessa on tehtävä ero ja valinta poliittisesti johdettavien ja viranomaisvallassa olevien asioiden välille. Poliittisella vallalla pitää olla mahdollisuus ottaa kriisi hoitoonsa. Vanhasen mukaan sitä voi pitää yllättävänä ainakin sikäli, että edustajat ovat liikkuvaista väkeä ja pitävät paljon yhteyttä kansalaisiin. Vanhanen sanoo olevansa tyytyväinen siihen, miten aktivoinniltaan hieman monipolvisen lain perusidea on toiminut. Puhemies Matti Vanhasen mukaan eduskunta on selviytynyt koronatöistään hyvin.. Valiokunta on tosin joutunut huomauttamaan siitä, että he eivät ole saaneet automaattisesti kaikkia tarvitsemiaan tietoja. Poliittista jälkipyykkiäkin on joka tapauksessa luvassa paljon. – Ajateltiin, että edustajien kesken tulee merkittävä määrä koronatatartuntoja ja sen seurauksena osa joutuu karanteeniin. edusKuntatyössä on kriisin aikana keskitytty vain kiireellisiin asioihin. Johtovastuu kuuluu pääministerille. Vanhasen mukaan kriisin yhteydessä vastuuta maskien varastoinnista on ujutettu yksin STM:lle ja Huoltovarmuuskeskukselle, vaikka sosiaalija terveystoimi on kunnallisella vastuulla. äärioloihin tarkoitetun valmiuslain käyttöönotto on jo itsessään poliittista historiaa. – Siitä mallista ei näemmä poliittisesti koskaan yhteisymmärrystä tule. Sittemmin maailmaa järisyttänyt koronavirus on mullistanut myös Eduskuntatalon elämän. – Hallitusta pitää kehua erityisesti siitä, että he eivät ole yrittäneetkään antaa sitä kuvaa, että he aina osuisivat suoraan kohdalleen, vaan virheitä tulee. Eduskunta siirtyi poikkeusaikaan varsin varovasti ja pienin askelin, avoimuutta ja julkisuutta samalla vaalien. Tämä on ihan selkeää ja on hyvä, että tiedonsaantioikeus käydään lävitse. Kriisin alun ”talvisotatunnelmien” jälkeen oppositio on palaillut pikku hiljaa tuttuun rooliinsa. – Jos siellä on jotain salaiseksi luokiteltavaa tietoa, niin ne luokitellaan myös valiokuntakäsittelyssä salaiseksi. Vanhanen sanoo korostaneensa jo pääministeriaikanaan, että poliittisella vallalla pitää olla mahdollisuus ottaa kriisi hoitoonsa. – Ja silloin viranomaiset eivät välttämättä myöskään keskenään jaa tietoa. Vanhasen mielestä sen yhteydessä poliittisen kentän oikealla laidalla kannattaa itsekriittisesti pohtia, mitä olisi tehtävissä vahvemman valtion puolesta. Vanhanen muistuttaa, ettei hänen pääministerikaudellaan valmisteltua valmiuslakia tehty aikanaan pandemian varalle, vaan sodan kaltaisia kriisejä ajatellen. – Varmaan tämän kevään ajalta kymmenet tuhannet ihmiset jäävät käymättä täällä. Vanhasen mielestä päätöksentekijöiden pitää kestää kritiikkiä kriisissäkin
Tähän pystyttiin finanssikriisissä, mutta ei nyt. 8.5.2020 21 Vanhanen muistuttaa myös, että kriisin vaikutuksia viljelylle ei ole vielä nähty. – Jos tuotantoketjuissa tapahtuu katkoksia, niin riski on, että ruokaketjuun tulee säröjä, jotka näkyvät puutteena. Vaikka muodollisia rajoituksia ei enää jossain vaiheessa olisikaan, ihmiset yksinkertaisesti äänestävät jaloillaan eivätkä tule tapahtumiin ja tilaisuuksiin, puhemies ennakoi. – Jos olisi ollut eri puolelta maailmaa tulevalle matkailulle, lentoliikenteelle ja Euroopan sisällä eri alueiden huomioimiselle ylhäältä katsottu politiikka, niin luultavasti olisi huomattavasti vähemmällä selvitty. Myös mallia koko täysistunnon toteuttamiseksi pohditaan myöhemmin eduskuntatyön uudistuksen yhteydessä. Unionin poliittisella puolella on vaikeaa. Kriisin jälkeisestä ajasta puhutaan jo yleisesti ”uutena normaalina”, johon eivät enää välttämättä kuulu Linnan juhlien kättelykuvat tai Kansalaistorin mitalijuhlat. Nyt EU:sta ei Vanhasen mukaan ole ollut jäsenmaille kovin paljon apua. – Luulen, että elvytysvaiheessa tulee olemaan enemmän. – Suomen pitää myös varautua siihen, että meillä olisi sellaisia hankkeita, jotka näihin teemoihin liittyvät. Vanhasen mielestä Euroopan keskuspankki on tällä hetkellä eurooppalaisista organisaatioista toimintakykyisin päätöksentekijä. Kyllä kotimaisen ruuantuotannon varmistaminen on erittäin iso ja tärkeä viesti tästä kaikesta. Vanhanen arvioi, että iso osa uutta normaalia tulee olemaan tietynlainen etäisyyden pitäminen ja varovaisuus. Ympäri maailmaa on samoja ongelmia, joita Suomessa on työvoiman saannin kanssa. eduskunnankin työtapoihin kriisiajasta jää elämään etätyöpohdinta. Vanhasen mielestä EU–tasolla olisi pitänyt havaita riskipesäkkeet, sopia eristämisen aloittamisesta ja sopia yhteisistä suosituksista ja toimenpiteistä. Vanhasen mukaan kriisi osoitti sen, että EU-rajatkin voidaan laittaa tarvittaessa kiinni, mutta toisaalta jäsenvaltiot eivät ole voineet nojata omia ratkaisujaan unioniin. Jo pian valmistuu työryhmäesitys valiokuntien virallisten kokousten ja täysistunnon äänestysten toteuttamisesta etänä. Kotimaisen ruuantuotannon varmistaminen on erittäin iso ja tärkeä viesti tästä kaikesta, Matti Vanhanen painottaa.. – Jos joskus tulee niin vakava kriisi, että eduskunta ei voi fyysisesti kokoontua, tällaisen pitäisi olla takataskussa. Vanhanen on varma, että kaikki julkinen kriisin jälkeinen elvytysraha keskittyy kaikkialla maailmassa ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin ja digitaalisuuden edistämiseen. – Kaikki keksivät pyörää erikseen, katselivat vähän mitä muut tekevät, ja jokaisella oli omat varautumissuunnitelmansa. – Ja tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalisen elämän, massatapahtumien, elokuvateatterien ja konserttien järjestämisen kannalta tässä saattaa tulla aika pitkä odotusaika ennen rokotetta
Poikkeustila on vaikuttanut eniten liikenteeseen, joka on ollut selvästi normaalia hiljaisempaa. Toki tehtävämäärät ovat olleet jonkin verran normaalioloja vähäisempiä. Haastateltavat kertoivat myös tunnelmistaan: huolista, peloista ja ikävästä – mutta myös toiveista, iloista ja tulevaisuuden uskosta. Kotihälytyksiä on ollut entiseen tapaan.” Ilkka RIIppa rikosylikonstaapeli, poliisiaseman esimies, oulu Reportaasi TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko, risTo luodonpää, pAuliinA pohjAlA Ilkka RIippa on tehnyt etätöitä päivän viikossa.. Suunnitelmia on tehty myös sen varalle, että merkittävä osa työvoimasta sairastuu yhtäaikaisesti. Tuntumani on sellainen, että nyt poliisi on joutunut puuttumaan enemmän luvattomiin kokoontumisiin. Ravintoloiden sulkeminen on näkynyt vähäisempinä tehtävämäärinä yleisille paikoille. Uudenmaan eristämisellä ei ollut merkittävää vaikutusta meidän alueellemme. Esimerkiksi kesäkuun alussa voimaan astuvan uuden tieliikennelain pykälät käyn läpi verkkokoulutuksena. osa asemamme henkilöstöstä on siirtynyt etätöihin. Itse olen pysynyt terveenä, eikä sairauspoissaoloja ole asemallamme ollut muutenkaan normaalia enempää. Varsinainen kenttätoiminta on jatkunut koronan aikana lähes entisellään. Toki liikenteen valvontaa teemme normaalisti ja puutumme liikenteessä tapahtuviin rikkomuksiin kuten aiemminkin. Henkilöstöä on suojattu eristämällä tiettyjä toimipisteitä sekä hankkimalle heille tarpeellisia suojavarusteita. Rikostutkinnassa voin hoitaa merkittävissä määrin asiointia myös puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Tämä koskee erityisesti lupahallintoa sekä hallintoja tukitoimia sekä tietyiltä osin rikostutkintaa. Itse teen etätöitä keskimäärin yhden päivän viikossa, jolloin hoidan niin sanottuja paperihommia. Kevään ajalle suunnitellut yhteiset koulutustilaisuudet on jouduttu perumaan. Työpaikkakoulutus on siirretty pitkälti verkkoon omaehtoiseksi opiskeluksi. Pandemia mullisti arjen ”Poliisiasemallamme on pyritty huolehtimaan operatiivisen toimintakyvyn säilymisestä kaikissa eri tilanteissa. Poliisi hoitaa edelleen sille tulevat hälytystehtävät sekä suorittaa normaaleja valvontatehtäviä. Työtai loma-aikoihin ei ole tarvinnut tehdä merkittäviä muutoksia. Palvelupisteiden aukioloaikoja on rajoitettu, ja olemme pyytäneet ihmisiä hoitamaan asiansa mahdollisimman paljon verkossa. 22 8.5.2020 Suomenmaa kysyi eri puolilla maata asuvilta ihmisiltä, miten koronavirus ja sen aiheuttama poikkeustila ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä
Haluaisin lukea vaikka siitä, miten eläinkunta voi nyt hyvin. Ei voi tietää, mitä rajoitusten vapauttaminen tarkoittaa. Kun hoidin ensimmäistä koronapotilasta, tunnistin kaikkien suojavarusteiden alla itsessäni pelon. On hiljaista, kun koululaiset ja opiskelivat loistavat poissaolollaan. Tilanne on potilaille erityisen vaikea siksi, että he eivät saa läheisyyttä edes omaisiltaan. Meiltä ei kysytä, haluammeko tehdä etävai lähityötä. Pahimmat skenaariot eivät onneksi toteutuneet. Siinä menivät keskieurooppalaisten turistien kyyditykset Lappiin sekä suunnitellut Petroskoin ja Pietarin matkat. Aloin tehdä joka päivä rentoutumisja kiitollisuusharjoituksia. Kriisi moukaroi koko maailmaa, ja sen laskua maksetaan vielä vuosia. Halusin puhua potilaan kanssa normaalisti. Olin varma, että Suomessa kriisi syvenee samanlaiseksi kuin vaikka Italiassa. Kritisoin vähän median tapaa käsitellä koronavirusta. Koronaviruksen läsnäolo näkyy bussissa joka päivä. Ne auttoivat keskittymään siihen hyvään, mitä meillä on uhkista huolimatta. Ymmärsin, että siinä on ihminen, vaikka varusteidenkin vuoksi kohtaaminen on erilaista. Nyt kun koronapotilaita on hoidettu jo pidempään, olemme huomanneet, että suojavarusteet toimivat. Jo vuoron lopussa kuitenkin aloin vapautua. Työpaikalla tunnelma on edelleen rauhallinen ja odottava. Ilmapiirissä en ole huomannut muutosta. Itse otan päivän kerrallaan enkä ahdistu tästäkään. Bussissa on asiakkaiden käyttöön tarjolla käsidesiä ja nenäliinoja. On parempi toimia liian aikaisin kuin tulla liian myöhässä. Perheenä meillä on ollut enemmän aikaa tehdä yhdessä asioita. Olen kokenut kevään tulon ihanuuden vahvemmin kuin koskaan, löytänyt luottamuksen siihen, että tästä selvitään.” Katja Räisänen teho-osaston sairaanhoitaja, Muhos Pandemia mullisti arjen rePortaasi tapio nuoRala linja-autonkuljettaja, tyrnävä Kun hoidin ensimmäistä koronapotilasta, tunnistin kaikkien suojavarusteiden alla itsessäni pelon.. Lasten kanssa käymme joka ilta ja aamu joella kuuntelemassa joutsenia. Kieltämättä palkkakuittia taas lukiessani oikein ihmettelin, miten vähän rahaa jää käteen. Kun korona-tilanne alkoi valjeta, päätin heti alkaa tehdä täyttä päivää. Tosin puheenaihe on aina se yksi ja sama. Työajastani noin puolet on kulunut pitkillä reissuilla, toisen puolen olen ajanut paikallisja lähiliikenteen linjoja. Olemme leiponeet, tehneet rauhassa ruokaa ja vaikka hieroneet toistemme jalkoja. Olen kiitollinen Suomen hallitukselle siitä, että se uskalsi tehdä ratkaisuja nopeasti ja tehokkaasti. Itse ole saanut jatkaa kokopäivätyössä. Minulla on turvallinen olo siinä mielessä, että joku muu suunnittelee ja on vastuussa siitä, että sairaala toimii kuten pitää. Ajan nyt jatkuvasti niitä matkoja. Julkisessa keskustelussa hoitohenkilökunnasta puhutaan arvostavasti. Kollegoiden kesken vallitsee yhdessä tekemisen henki, sellainen, että me teemme parhaamme ja hoidamme tämän homman porukalla, tuli mitä tuli. Toivoisi, että arvostus näkyisi tilipussissakin. Osa työkavereistani on lomautettu, kun esimerkiksi koululaislinjoja on lakkautettu. Harrastan joogaa ja ymmärrän sitä kautta mielen ja kehon yhteyksiä. Itse en jaksa olla huolissani varusteiden loppumisesta. Teholle on koulutettu lisää tekijöitä esimerkiksi leikkaussalihoitajista, joten mitään normaalia kummallisempaa kiirettä ei ole ollut. En uskaltanut olla yhtä välitön kuin tavallisesti; mennä lähelle, koskettaa tai kommunikoida. Vaikeissa tilanteissa tarvitaan myös huumoria. Selvää on, että tämä vaikuttaa työnantajani talousnäkymiin. Ne hupenevat tasaiseen tahtiin. Olin hyvin stressaantunut maailmalta virranneista katastrofiuutisista. Ihmiset juttelevat normaalisti. Väkeä on huomattavasti vähemmän. Myös autojen siivousta on tehostettu. Toistaiseksi tavaraa on riittänyt. Ajattelin, että pääsen kiinni työhön ennen kuin hurjin hässäkkä on päällä. Tuntui uskomattoman hienolta, kun mustarastas lauloi ensimmäisen kerran. Yhtiössämme on kuitenkin vallalla eteenpäin katsova mieli. Hieron esimerkiksi päätä, jotta hän saa tuntea kehonsa ääriviivat. Koko ajan suunnitellaan matkapaketteja ja reissuja tulevaa varten. Näyttää olevan niin, että ihmiset tarvitsevat aina jonkun kriisin ennen kuin tajuavat elämän olevan muutakin kuin pintaliitoa. Suunnittelemme tarkkaan, kuka pukeutuu suojavarusteisiin ja milloin, jotta niitä ei tuhlattaisi. Muutenkin toivoisin, että myönteisiä asioita nostettaisiin esiin kriisitilanteesta huolimatta. Kaikki tilausajoreissut peruttiin. Kukaan ei ole sairastunut. Se on välttämättömyys. Ajattelen, että potilasta pitää koskettaa. tehO-OsastOlla tunnelma on ollut aivan erilainen kuin ennen, odottava. Lähinnä mietin, kauanko poikkeustila kestää. Huomataan sekin, että asetamme terveytemme joka päivä vaaralle alttiiksi. Uhkien sijaan voisi kertoa myös mahdollisuuksista. Pidin muuta toiveajatteluna. Työtovereiden kanssa juttelemme kaikista näistä ajatuksista. Valtaosa sairastaa taudin lievänä, mutta sitä ei korosteta. 8.5.2020 23 ”Kevään aikatauluni muuttuivat koronaviruksen vuoksi yhdessä päivässä kokonaan. Vain he liikkuvat, joiden on oikeasti pakko. Syksyllä viimeistään varmasti päästään taas normaaliin päiväjärjestykseen.” ”Olen OpisKellut työn ohella ja tehnyt vain puolikasta virkaa teho-osastolla
Olen kokenut konkurssin ja tiedän, mitä velkahelvetti on. Alkuvuodesta somessa huhuilin yrittäjätovereille, että toivottavasti teillä eivät ole munat yhdessä korissa. Onneksi rippileiri on vasta ensi vuonna. Onneksi on sisaruksia, joiden kanssa voi viettää aikaa. Luen myös paljon. Hyvää tässä kaikessa on se, että oppii arvostamaan asioita, joita on ennen pitänyt itsestäänselvyytenä. Porukkakokoontumisia ei ole ollut. Lähdemme siitä, että syksyllä homma taas pyörii. Pian sain itse huomata, että ei auta, vaikka munat olisivat kuinka levällään. Kovin pitkä kestokykymme ei kuitenkaan ole. Sen vaikutus alkoi näkyä meillä jo tammikuussa, heti kun Kiina alkoi suitsia matkailua. Yrittäjillä on täällä draivi päällä. Käytämme 77 työntekijämme lisäksi paljon paikallisia firmoja alihankkijoina. Kyselemme puhelimella, mitä heille kuuluu, ja isä vie ruokaostoksia. Varsinkin niitä, jotka ovat kauempana. Wilderness Safaris Saariselkä, Northern Lights Village ja Husky Safari Saariselkä tuottavat safareita ja majoituspalveluita. Pysäys oli hirmuinen. Hän altisti heti kymmenisen henkeä. Suomessa on kuitenkin nytkin aika hyvä tilanne. Aiemmin ei olisi osannut ajatellakaan esimerkiksi, että ei pääsisi kouluun. Isommissa projekteissa palautuspäivät voivat olla pidemmän ajan päässä. Sitä en soisi kenellekään. Saamme opettajilta tehtävät ja niiden pitää olla tehtynä aina kyseisen oppitunnin aikana. Se oli tiukka paikka. Kaikki riippuu nyt siitä, alkavatko lennot liikkua. Meillä on hyvät asiantuntijat. Asiakkaat ovat valmiina. Jokainen tietysti masentuu, jos kassa on tyhjä eikä pysty maksamaan laskujaan. Olemme sitten vain yhdessä ja teemme kaikkea kivaa, mitä satumme keksimään. Kaikki joutuivat karanteeniin, ja koko jengi testattiin. Harrastan sählyä ja pianonsoittoa. Viisivuotiaalla firmallamme oli tulossa kaikkien aikojen paras sesonki, kunnes koronavirus iski. Tarkoitus oli alkaa rakentaa uusia mökkejä Leville. Uskon, että päättäjät osaavat tehdä oikeita ratkaisuja. Aika äkkiä meille tuli vastaan se hetki, että jouduimme lomauttamaan henkilökuntaa. Kunhan vain koronasta selvitään.” ”suurin Muutos koronasta on ollut se, että koulua käydään kotona eikä kavereita näe. Lappi koetaan tämän jälkeen luultavasti vielä turvallisemmaksi kohteeksi kuin aiemmin. Nyt kymmenen miljoonan euron investoinnit ovat jäissä. Seuraavalle kaudelle meillä on varauksia ennätysmäärä. Väittelemme ja perustelemme. Vain yksi henkilökunnastamme sai tartunnan ja selvisi lievillä oireilla. Kaikki asiakkaamme tulevat ulkomailta. Nykyään vaihdamme ajatuksia yhdessä enemmän kuin aiemmin. Tauti tuli erään englantilaisrouvan mukana. Kun äiti on iltavuorossa, huolehdimme pienemmistä ja laitamme ruokaa. Niillä loppui kaikki kuin seinään. Business Finlandilta saimme kehittämisrahaa, jonka avulla voimme työllistää osan vakituisesta jengistä. Ellei tilanne normalisoidu viimeistään jouluksi, olemme syvässä kusessa. Kriisi runnoo koko maailmaa. Sen kanssa on voinut neuvotella, katsoa eteenpäin. Minusta etäopiskelu on hyvää harjoitusta tulevaa varten. Edellinen kausi oli hyvä ja kassatilanne ok. Äiti ja isä ovat molemmat työssään tekemisissä riskiryhmien kanssa, joten eristäytymisessä on pakko olla tarkkana. Ysien puolesta surettaa. 24 8.5.2020 ”Meillä on kolmen yhtiön perheyritys. Pelit ovat nyt olleet jäissä, mutta pianotunnit on hoidettu puhelimen välityksellä. Alun AhdistustA lisäsi se, että Inarin kunnan tartunnoista 40 prosenttia oli meidän firmassamme. Se on mukavaa. Tylsyyttäni olen alkanut siivotakin enemmän. en pelkää koronavirusta itseni puolesta, mutta yli 80-vuotiaiden isovanhempien osalta huolestuttaa. Moni saattaa joutua pistämään pillit pussiin kokonaan. Päällimmäisin toive on, että koronaan keksitään lääke ja rokote. Liikevaihto tippui hurjasti, noin miljoona euroa tulee takkiin. Olen saanut tavata yhtä kaveria pihalla tai käydä lenkillä. Iso kiitos kuuluu pankille. Heiltä jää tärkeä juhla välistä.” RepoRtaasi pandemia mullisti aRjen Markku InkIlä toimitusjohtaja, ivalo MeerI nIssInen yläkoululainen, kyyjärvi Hyvää on se, että oppii arvostamaan asioita, joita on ennen pitänyt itsestäänselvyytenä.. Sitä kuvittelee, että tällaiset sairaudet eivät kosketa meitä, vaan ovat jossain ulkomailla. Kriisimaat kuten Italia ja Espanja ovat hyvin edustettuina. Meille annetaan vastuuta, mutta ei liikaa, niin että tulisi romahdus. Se on onnistunut hyvin. Etäopiskeluun on tottunut nopeasti. Yrityksenä meillä on parempi tilanne kuin monella muulla. Etenemme lukujärjestyksen mukaan. Kaikkien ei ehkä ole yhtä helppoa sulautua siihen sykliin. Ei se mihinkään katoa ja jos yhtäkkiä vapautetaan kaikki, kriisi on pian takaisin. Siinä oli paljon onnea matkassa. Eniten harmittaa se, että ei näe kavereita ja kaikki itselle tärkeät jutut esimerkiksi kesältä peruuntuvat. Hankalinta on epätietoisuus. Yrittäjänä tuntee olevansa vastuussa niistä ihmisistä. Kun tämä on ohi, haluan ensimmäiseksi nähdä kavereita. Olen ulkoillut enemmän, etten muuttuisi aivan erakoksi, ja viettänyt aikaa sisarusten kanssa. Latukahvilat ja ravintolat, bussija taksiyrittäjät ovat lujilla
Nyt kaikki se on keskeytetty. Ihmiset nostavat taas päänsä pystyyn. Heidän tilanteensa aiheuttaa huolta ja ikävää. Kriisin jälkeen katsotaan, olivatko toimenpiteet oikeita. Poliittiset puolueetkin ovat tulleet toisiaan lähemmäksi. Vaikutan Eläkeliitossa ja keskustanaisissa. onhAn Tämä kyllä ihan uskomatonta. Kun tämä kaikki on ohi, menen ensimmäiseksi tapaamaan läheisiäni.” ”Asumme mieheni kanssa omakotitalossa Kokkolassa. Olen myös vuosikymmeniä laulanut maakuntakuorossa. Miten yhteiskunnan kantokyky riittää kaiken tämän jälkeen. Nyt pitäisi olla varovainen rajoitusten poistamisessa, ettei yhtäkkiä olla taas huonossa jamassa. Soittelemme ja tekstailemme heidän kanssaan. Asun iTsekseni ihan Helsingin keskustassa. Harrastukset ovat muuttuneet. Kukaan ei kykene siihen yksin.” Pandemia mullisti arjen rePortaasi Raili Kultala eläkeläinen, kokkola anna RanKi TeknologiaTeollisuuden yhTeiskunTasuhdepäällikkö, helsinki Ihmiset ovat oppineet kuuntelemaan toisiaan. Kotiseudultani Etelä-Suomesta tuomani sinivuokot kukkivat niin nätisti ja narsissit ja krookukset nousevat maasta. Ostamme kerralla viikon ruuat. Hallitus on toiminut jämäkästi. Koen myös, että ihmiset ovat oppineet kuuntelemaan toisiaan enemmän. TAloudelle tämä on raskas isku. 8.5.2020 25 ”Toimin asiantuntijatehtävissä, ja siirryimme heti poikkeusajan julistamisen jälkeen etätyömoodiin. Ja ak ko M art ika in en. Työni on isoksi osaksi keskustelua poliitikkojen kanssa, ja kaikki tapaamiset muutettiin digiksi. Se rytmittää päivää. Siskontytöille olen lähettänyt tehtäväkirjoja postissa ja vauvan saaneelle ystävälle kukkia. Pidämme linjaa auki, vaikka ei olisi mitään asiaa. Ihmisille aiheutuu paljon myös sosiaalisia ongelmia. Tiedän olevani onnekas. Itse ajattelen, että minun hommani on noudattaa määräyksiä ja toivon, että muutkin tuntevat vastuunsa loppuun asti. Olen aktiivinen yhdistystoiminnassa. Ulkoilemme paljon, käymme lenkillä ja touhuamme pihalla. Kuulumme riskiryhmään, joten elämämme tapahtuu nyt pienessä piirissä. Olen ollut myös synttäreillä Zoom-sovelluksen kautta. Kun tapaa jonkun tutun, sitä meinaa ensin mennä tervehtimään, sitten tajuaa, että on otettava etäisyyttä. Sitten viuu vaan se olikin täällä. Käyn aamulla kävelyllä ja myös lounasaikaan piipahdan ulkona, samoin työpäivän jälkeen. Teollisuuteen vaikutukset tulevat viiveellä. Työpaikalla joimme aina perjantaisin pullakahvit. Palvelualalle kriisi osui ensimmäisenä, mutta se lähtee toivottavasti nopeasti toipumaan, kun rajoitukset puretaan. Hallitus tarttui toimeen rivakasti ja teki rohkeasti vaikeita päätöksiä. Stiplujakin varmasti tulee. Kuntosalilla käynnin sijaan jumppaan kotona Fressin sovelluksen avulla ja kuuntelen äänikirjoja. Olisi omituista, ellei niin kävisi. Käymme itse kaupassa. Ehkä siitä jää jotain pysyvää. Ystävien kanssa pidämme Hangouts-brunsseja ja soittelemme FaceTime-puheluita. Aluksi sitä kuvitteli, ettei korona koske meitä. Se luo illuusion, että olemme samassa tilassa. Se säästää aikaa. Puhelimiimme on myös asennettu jumppasovellus, joka muistuttaa tauosta. Poliittiset riennot ovat muuttuneet etäyhteyksiksi. Ruokaboksi-palvelu vähentää kaupassakäynnin tarvetta ja tulee kokeiltua uusia aterioita. Kaikenlaista besserwisseriä tietysti esiintyy, mutta kukaan ei voi varmaksi etukäteen tietää, kannattavatko rajoitustoimet. Olen luonut etätyöhön omat rutiinit. Eniten arkeeni onkin vaikuttanut se, etten lähde aamulla konttorille. Istuskelemme mieheni kanssa puutarhapöydässä ja nautimme. Työnantajan järjestämissä sessioissa on jaettu hyviä käytänteitä, joiden avulla sopeutua uuteen tilanteeseen ja huolehtia omasta jaksamisesta. Ymmärrämme, että asioita viedään eteenpäin yhdessä. Lähipiirissäni on riskiryhmään kuuluvia ihmisiä. Onneksi ehdimme sentään pitää keskustanaisten vuosikokouksen, joten siitä ei tarvitse huolehtia. Olemme havainneet, että kello 13 aikaan on kaikkein hiljaisinta. Toisaalta, mikään ei voi korvata oikeaa kohtaamista. Emme voi tavata ystäviä tai lastemme perheitä. Nyt sama tehdään virtuaalisesti. Olen myös osallistunut elämäni ensimmäiseen etäkokoukseen. Monille yrittäjille ja lomautetuille tämä on kovaa aikaa. Ehkä se on asia, joka jää; aina ei tarvitse tavata face to face. Ruotsista voi katsoa, mikä olisi vaihtoehto. Soittelemme päivittäin. Se on haravoitu jo kokonaan ja kukkapenkit laitettu kuntoon. Huolettaa, miten iso kuoppa tästä tulee ja miten se täytetään. Se kaiketi kuuluu tällaiseen epänormaaliin tilanteeseen. Ajattelen kuitenkin, että olemme sitkeä kansa. Erityisesti on ikävä pieniä tyttärentyttäriä. Pitää hyväksyä kaikenlaiset tunteet, käydä ne läpi. Huutelemme naapureille viiden metrin etäisyydeltä. Olen sopeutuvainen ihminen, mutta välillä tunnen epämääräistä harmitusta ja ärsyynnyn turhista asioista
Kotitalouksien ruokatilaukset ovat kasvaneet hurjasti. Olen päättänyt, että en aio ottaa mitään riskejä asian suhteen tai toimia mahdollisena viruksen levittäjänä, joten olen viettänyt koko kriisiajan Helsingissä yhtä soittoa. Ne tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Tämä on hirveä tilanne sellaisille yrityksille, joilla on hävinnyt sata prosenttia asiakkaista, mutta kulut juoksevat. Saalista on nyt sen verran tullut, että siikaa on saanut syödä täälläkin. Olemme myös tehostaneet markkinointia, ja kasvua alkoi näkyä jo ennen kuin ihmiset eristettiin koteihinsa. Sen sijaan silakoita litkatessa on tullut isojakin saaliita ja nyt mielenkiinnolla odotan, millaisia ovat itse tehdyt vappusilakat. Olemme eläneet ison kasvun aikaa. Nyt ymmärretään, miksi olemme tätä aina yhdessä keskustassa verissäpäinkin puolustaneet.” RepoRtaasi pandemia mullisti aRjen Jukka OJala toimitusjohtaja, Feelia oy, Pyhäntä MikkO kärnä kansanedustaja, helsinki – Olen iloinen, että kaikki tämä on nostanut huoltovarmuuden ja kotimaisen tuotannon aivan uuteen arvostukseen, Mikko Kärnä sanoo. Päätuotteitamme ovat vakuumiin pakatut keitot, kiusaukset, laatikot, kastikkeet ja puurot. Posti kuljettaa tuotteita ympäri Suomen. Synkistä ja vaikeista ajoista huolimatta on syytä pyrkiä ylläpitämään myönteisyyttä ja totella valtiovallan asettamia rajoituksia. Koska en ole päässyt Lappiin erästelemään, jouduin tekemään jotain niinkin uskomatonta kuin hankkimaan kalastusluvat Helsingin kalavesille. Meillä on vuodessa noin 1 700 asiakaskohtaamista. Kun kysyntä muuttuu, valikoimankin pitää muuttua. Etäyhteydet kuitenkin toimivat, ja jos tästä kriisistä jotain hyvää seuraa, niin ainakin se, että se on todistanut paikkariippumattoman työn olevan aivan mahdollista. Työ edusKunnassa on myös hyvin erilaista, kun ei näe työkavereita useinkaan kasvotusten. Viimeisinä kolmena vuotena liikevaihtomme on viisinkertaistunut. Eipä tällaista kukaan olisi halunnut. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Isot tapahtumat on peruttu pitkältä ajalta. Suurin ja samalla hirvein muutos on ollut se, että en ole viruksen ja siihen liittyvien riskien takia voinut tavata lapsiani. Poikkeusajan aiheuttamaa pyykkiä pestään vielä pitkään. Helppoa ei ole pohjoisen miehelle ollut, mutta töitä on ollut aikaa tehdä tavallistakin enemmän. Henkilöstöä on ohjeistettu muutenkin toimimaan niin, että kontaktit jäävät minimiin. Muut asiakkaat täydensivät varastojaan. Olemme joutuneet sopeuttamaan toimintaamme. Päinvastoin. Lohikeitto on ollut suosikkituote alusta saakka, ja meillä on patentti konsentraattikeittoihin. KoronaViruKsen aiheuttama valmiustila on vaikuttanut meihin isosti ja ainakin kahdella eri tavalla. Seuraamme tarkkaan brändejä ja pyrimme jatkuvasti pysymään tietoisena siitä, minkälaisia tuotteita kuluttajat haluavat ostaa. Lounasravintolat sulkivat ovensa, kouluissa väki väheni dramaattisesti. Meillä on kaksi tehdasta, joista Kokkolan tehtaassa kysyntä on laskenut hieman enemmän. Saa nähdä, miten pitkäksi koronapartani ehtii kasvaa.” ”KoronaViruKsen mukanaan tuomat muutokset yhteiskuntaan ovat mullistaneet arkeni ja elämäni kyllä täysin. Tämä on hyvin poikkeuksellista aikaa. Fe elia Ja ri La uk ka ne n Poikkeusajan aiheuttamaa pyykkiä pestään vielä pitkään.. Kaikki se hoidetaan nyt etänä. Siitäkin olen iloinen, että kaikki tämä on nostanut huoltovarmuuden ja kotimaisen tuotannon aivan uuteen arvostukseen. Oma elämä on muuttunut lähinnä siinä, ettemme vaimon kanssa enää kyläile ystävien luona eikä käydä ulkona syömässä. Normaali arki palaa taas jossakin vaiheessa. Tätä keskusta on tolkuttanut pitkään. Kannattaa kulkea sitä kohti toisiamme kuunnellen ja tukien, tulevaisuuteen uskoen. 26 8.5.2020 ”Vuonna 2007 perustettu yrityksemme tekee ja toimittaa erilaisia valmisruokia muun muassa kouluille, lounasravintoloille, tapahtumajärjestäjille ja kotitalouksille. Juuri helmikuussa uudistimme verkkoalustan tietämättä, miten tarpeellinen se olisi vain hetkeä myöhemmin. Päättäjät tekevät varmasti parhaansa, että kaikki menisi mahdollisimman tasapuolisesti. Verkkokauppa veti entistä paremmin, kun perheet tarvitsivat helposti valmistuvaa ruokaa. Meillä on ollut verkkokauppa kolmisen vuotta. Maaliskuussa kokonaismyyntimme ei vielä heikentynyt. Siikaa onkiessa on tullut monesti mieleen, että onneksi ei tarvitse elää täällä luontaistaloudessa
Yritän lohduttaa ihmisiä ja sanoa, että tästä selvitään. Tällaisinakin aikoina se antaa enemmän kuin ottaa.” Pandemia mullisti arjen rePortaasi Maarit Kunnari myyjä, Evijärvi ritva Piironen SPr yStäväPalvElu, PErniö Carita röPelinen toiminnanjohtaja, Savonlinna Jo on as Bra nd t / Su om en Pu na in en Ris ti Moni tuntee itsensä entistä yksinäisemmäksi.. Ihmisillä on tarve puhua. Mutta vaihtoehtoja ei ollut. Tänään esimerkiksi paikallinen K-kauppias lahjoitti monta laatikollista herkkuja. Työnantaja on järjestänyt meille kasvovisiirit, mutta se on käytössä hankala. Olemme tosin kaupungin suurin työllistäjä kolmannella sektorilla. Vapaaehtoistyötä tehdessäni koen, että minua tarvitaan. Käyn töissä normaalisti enkä pelkää sairastuvani. Oopperajuhlien jääminen tältä kesältä tuo paljon haasteita meidän alueellemme. Silti monia ja itseänikin ihmetyttää, miksi me yli 70-vuotiaat yhtäkkiä olemme riskiryhmää. Eräskin melkein kehuskeli, että hänen lähiomaisensa on kuollut koronaan. Siihen voi soittaa joka arkipäivä kolmen tunnin ajan. On myös varottava, ettei mene liian lähelle asiakkaita. Monen taloudellinen tilanne on huono. Eihän meidän elämämme aiemminkaan ollut tärkeää, miksi se nyt on. olen koulutukseltani terveydenja sairaanhoitaja. Vähitellen ihmiset ovat ehkä päässeet tilanteen tasalle. Vielä ei ole tullut kutsua. MöKKiläiset ovat tulleet etuajassa paikkakunnalle. On paljon huolia, mutta pitää jaksaa katsoa tulevaisuuteen luottavasti. Seisoi siinä vieressä. Omaan arkeeni virus ei kuitenkaan ole paljon vaikuttanut. Luulen, että Savonlinnan toimintakeskus ei ole ykkösprioriteettien joukossa, kun valtio jakaa tukeaan. Tuntuu ikävältä, etteivät kaikki ymmärrä omaa vastuutaan. Aloitimme sen vuoksi paikallisosastossamme aivan omana toimintanamme puhelinpäivystyksen. Palveluidemme piirissä pyörii vuosittain pari sataa vaikeasti työllistyvää henkilöä 18-vuotiaista eläkeikäisiin. Läheskään kaikilla vanhuksilla ei ole tietokoneita tai muita etäyhteyksiä mahdollistavia laitteita käytössään. Vanhempaa porukkaa ei tietenkään juuri näy. En itsekään kyllä tiedä miten. Pystymme järjestämään myös käytännön apua. En olisi ikinä uskonut, että tällaista voi tulla. Se on viesti, jonka me täällä kuulemme. Ja jauhelihatiski tyhjenee joka päivä. Tämä kaikki tuli eteen niin äkkiä. Talvilomalla olisin mennyt tyttären luo Tampereelle, mutta se reissu siirtyi.” ”Ystäväpalvelun toimintaan koronavirus vaikutti eniten siinä, että nyt ei ole mahdollista tavata kasvokkain. Yhdistyksen kassa kestää tietyn aikaa, mutta jos poikkeustila jatkuu yli kesän, miten meille sitten käy. 8.5.2020 27 ”Korona-aiKaan on liittynyt kovia ja synkkiä asioita. Meille tulevissa puheluissa kuuluu myös pelko. Olemme paikalla ja kuuntelemme. Korona on hiljentänyt työhuoneeni ikkunasta näkyvän kylätien, mutta toisaalta luodit eivät lennä eivätkä tankit pauku. Jatkuvasti pitää putsata koreja, pestä kärryjä ja pyyhkiä kassoja. Jouduin lomauttamaan toimintakeskuksestamme toistakymmentä työntekijää, itseni mukaan lukien. Hirveintä on ajatella heitä, jotka asuvat yksin tai eivät muistisairauden vuoksi oikein tiedä, mitä tapahtuu. Normaalioloissa on saattohoito ja itsestään selvää, että rakkaat saavat olla vuoteen vierellä viimeiseen hengenvetoon asti. Ilmoittauduin kotihoivaan töihin, jos on tarve. Soittajat pelkäävät saavansa taudin. Sitä tulee joka päivä lisää. Terveydenhuollon henkilöstöstä puhutaan paljon, mutta kyllä myyjätkin altistavat itsensä tartuntavaaralle muiden hyvinvoinnin vuoksi. Asiakasmäärissä ei ole ollut suurta muutosta. Pyrimme pitämään sulun aikana asiakkaisiimme yhteyttä eri keinoin ja tukemaan heitä kotiin muun muassa metsästämällä ruokakasseja. Siitä huolimatta pelottaa, miten yhteiskunta tämän kestää ja miten taas nousee. Ihmiset ostavat isompia määriä kerrallaan. Kuskasimme niitä asiakkaiden ovien taakse. Koko ajan joutuu miettimään ja varomaan. Moni koki sen vaikeaksi. Osa ei voi käsittää, miksi ei saa liikkua ja tavata muita ihmisiä. Ihmettelen vähän, miksi ihmiset luulevat ruuan loppuvan. Se harmittaa. Toivon ja rukoilenkin, että hässäkkä on kesään mennessä ohi.” ”Koronavirus on lisännyt kaupassa työmäärää paljon. Kuiva-ainetavaraa ja säilykkeitä kuten kaurahiutaleita, makaronia ja hernekeittoa menee tavallista enemmän. Poikkeustilan vuoksi moni tuntee itsensä entistä yksinäisemmäksi, suorastaan hylätyksi. Mietityttää, miten he selviävät ja miten asiakkaamme pärjäävät. Tulevaisuus pelottaa. Television aukaiseminen ärsyttää eikä uutisia viitsi paljon katsoa, kun sieltä tulee koko ajan sitä samaa. Ihmisen on joka tapauksessa poistuttava täältä, kukaan ei elä loputtomiin. Läheiset hakevat ruokaa myös riskiryhmäläisille. Vapaaehtoiset eivät voi käydä asiakkaittemme luona emmekä me voi vierailla vanhainkodeissa ja laitoksissa, kuten yleensä. Myynti on ehkä hieman kasvanut. Monelle suurin murhe on se, että omaiset eivät voi käydä katsomassa. Moni pelkää itse sairauttakin enemmän sitä, että joutuu lähtemään täältä yksin, ilman läheisten läsnäoloa
– Ei riitä, että joku käy hommissa pari viikkoa. Koronakriisi lisää stressiä ja ahdistusta entisestään. Kotimaisia tekijöitä olisi hänen mukaansa tarvittu, vaikka ulkomailta olisikin saatu kaavailtua vahvistusta. – Kannustan ihmisiä maatiloille töihin. Rekrytointiprosessit ovat raskaita varsinkin, kun niitä pitäisi tehdä kiireisimpään aikaan. – Pelätään, että talouden kyykätessä ihmisten ostovoima laskee ja se vaikuttaa myös ruuan hintaan. Jos tuottajahinnat vielä laskevat, se tarkoittaa viljelijöille kylmää kyytiä. – Esimerkiksi somessa tuottajat saavat suoraa kiitosta siitä, että työt jatkuvat, eläimiä hoidetaan ja ruokaa riittää kauppojen hyllyillä. Sen jälkeen pitäisi saada joku uusi tilalle. – On vaativa homma perehdyttää nopealla aikataululla uudet työnjohtajat, kun sesonki on tulossa päälle. Pandemia herättää kuitenkin maataloudessa myös paljon huolta. – Monet kuitenkin miettivät, kannattaako työpanosta nyt käyttää, kun ei ole varmuutta siitä, saadaanko sato kerätyksi. Näin toteaa Agronomi, MTK:n johtokunnan jäsen ja kansainvälisen World Farmers’ Organisation -järjestön naisten komitean puheenjohtaja Kati Partanen. – Ihmiset tajuavat, että ruoka ei vain jostakin tupsahda syötäväksemme. – Ruokalautasella värit saattavat olla toisenlaiset kuin mihin on totuttu, Leppä sanoi. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: Mikko eronen 28 8.5.2020. Se on mukavaa työtä, jossa näkee kättensä jäljen, ministeri vakuutti Suomenmaan haastattelussa taannoin. Ilmiöt – SuomalaiSen ruuantuotannon arvo nousi selvästi parissa viikossa, kun korona iski päälle. PartaSen muKaan tiloilla kevätyöt ovat jo hyvässä vauhdissa ja investointeja kesää varten on tehty. Koronavirus nosti kotimaisen ruuan taas arvoonsa, mutta huolia tiloilla riittää. Suomalaisilla maatiloilla on ollut vuosittain peräti 16 000 rajojen ulkopuolelta tullutta kausityöntekijää. Usein nämä luottotekijät ovat toimineet työnjohtajina tai erikoisosaamista vaativissa tehtävissä. Jopa useammassa sukupolvessa samoista perheistä on lähdetty tutuille tiloille töihin. – Kyllä tähän tilanteeseen liittyy isoja riskejä, Partanen huomauttaa. Monet ulkomaiset työntekijät ovat olleet tiloilla vuosia. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on useaan otteeseen kehottanut suomalaisia hakeutumaan maatiloille töihin. Mistä työntekijät Maatiloille. Se on suomalaisille tiloille kova isku, sillä Ukraina on ollut yksi tärkeimmistä kausityövoiman lähtömaista. Partanen korostaa, että suomalaiset työntekijät otetaan varmasti ilomielin tiloille vastaan, jos he haluavat sitoutua ja tehdä töitä. Koronaviruksen aikaan saama ilmapiirin parantuminen on hyvä asia, joka tuntuu ja näkyy laajasti. Kausityövoiman saatavuus on yksi suurimmista ja juuri nyt akuuteimmista. Kun uutinen ulkomailta tulevasta kausityövoimasta tuli julkisuuteen, se herätti myös närää ja repiviäkin otsikoita siitä, mikseivät suomalaiset tilat huoli kotimaisia työntekijöitä. Taloustilanne on ollut ehkä pitkään heikko. Hallitus päätti huhtikuussa, että 1 500 ulkomaista työntekijää päästetään Suomeen. Ensimmäinen kone ehti jo saapua, mutta vappuviikolla Ukraina ilmoitti, ettei se salli kansalaistensa lähtevän ulkomaille töihin. Läheskään kaikkiin hommiin ei voi nykyaikaisilla tiloilla ottaa porukkaa pystymetsästä. Sillä on suuri merkitys, että meillä on maataloutta, turvallinen ruokaketju ja laaja elintarvikeomavaraisuus. Hän varoitti myös, että ellei väkeä saada riittävästi pelloille ja kasvihuoneisiin, seuraukset voivat olla hyvin konkreettisia muun muassa vihannesten ja marjojen osalta. Partasen mukaan monet tuottajat ovat myös väsyneitä. Osaa huolettaa myös tautitilanne joko läheisten vuoksi tai siksi, että on hätä tilan töiden hoitumisesta, mikäli itse sairastuisi. Partanen toteaa, ettei kuvio ole aivan niin mustavalkoinen. Raittiissa ulkoilmassa on hienoa työskennellä. Valitettavasti arvostus ei näy tuottajahinnoissa. Toisaalta tilat tarvitsevat varmuuden siitä, että työntekijät ovat käytettävissä sen ajan, joka tarvitaan, Partanen sanoo
Apua on saatavilla, Partanen vakuuttaa. – Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin. – Tämä on ollut hyvä testi. Moderni työskentely onnistuu meiltä, mutta kasvokkaista tapaamista on kaikilla jo ikävä, Partanen päättää. MTK on muistuttanut tuottajia, että Välitä viljelijästä ja muut hyvinvointihankkeet toimivat myös pandemian aikana. Myös Partanen toivoo, että työja elinkeinoministeriössä valmistelussa oleva maatalouden tukipaketti saadaan pian valmiiksi ja liikkeelle. Myös alueelliset liitot ovat järjestäneet infoja etäyhteyksillä. Ongelmia on voitu ratkoa yhdessä. Tarpeeseen on vastattu järjestämällä verkkotilaisuuksia, joissa on saanut kysellä ja keskustella. – Koronakriisi on osoittanut konkreettisesti kotimaisen ruoantuotannon merkityksen, Kati Partanen sanoo. – Järjestön verkostoihin perustuva työ näyttää poikkeustilassa voimansa. – Aina kun tällainen rakenteellinen shokki tulee, se tulee näkymään yritysten ja vähitellen myös maatilojen kannattavuudessa, Marttila totesi. Hän ennustikin ensi syksyyn ja seuraavalle talvelle isoja ongelmia ja toivoi valtiovallan olevan hereillä. Yhdessä on mietitty ratkaisuja koronan aiheuttamiin haasteisiin. 8.5.2020 29. Hienoa on ollut huomata sekin, että asiat kyetään tarvittaessa hoitamaan etäyhteyksillä tehokkaasti. Monet miettivät, kannattaako työpanosta nyt käyttää, kun ei ole varmuutta siitä, saadaanko sato kerätyksi. Ihmisiä rauhoittaa myös se, että he tietävät asioita vietävän eteenpäin. Viennin puolella on ongelmia ja vaikka kotimaisen ruuan arvostus on huipussaan ja päivittäistavarakaupassa kauppa käy, suurkeittiöt, lounaspaikat ja ravintolat ovat kiinni. MTK:n puheenjohTaja Juha Marttila totesi Suomenmaan haastattelussa huhtikuun puolivälissä, että koronakriisi ei toistaiseksi ole iskenyt kovin raskaasti maatalouteen. – Toivottavasti ministeriössä oikeasti etsitään ratkaisua tilanteeseen. Muuten on pian hätä käsissä ihan tosissaan, Partanen sanoo. parTanen KerToo , että MTK:lle tulee jatkuvasti viljelijöiltä paljon yhteydenottoja koronatilanteeseen liittyen. Ruokamarkkinoilta tulee hänen mukaansa kuitenkin koko ajan huonoja signaaleja
Esimerkiksi Oulun Pyrinnön kaksi muuta samassa maajoukkueringissä olevaa voimistelijaa eivät vastaavasta erikoiskohtelusta pääse nauttimaan. Korona-aika on aiheuttanut ei saa lakata ilman liike kavereita erityisjärjestelyjä urheilu-Suomessa Voimistelija Ada Hautalalla ei tällä hetkellä ole treenikavereita. Aiemmin vaivannut selän rasitusmurtuman esiaste alkaa olla voitettu kanta, mutta uusissa jutuissa riittää hiomista. Kaikki lajin arvokisat on siirretty syksyyn ja vieläpä toistaiseksi määrittelemättömään ajankohtaan. Muita ihmisiä tilassa ei saa olla. – Nyt on mahdollisuus hioa uusia juttuja. Pauliina Savolan mielestä korona-aika tarjoaa kaikesta haastavuudestaan huolimatta kehittymisen paikan sekä urheilijoille että taustajoukoille. Ei voi jutella treenien välissä. linjaus on yhtä tiukka ja valikoiva ympäri Suomen. Päivittäiset harjoitukset Ouluhallissa ja Toppilan liikuntatalossa ovat jatkuneet lähes normaaliin tahtiin, mutta jotain olennaista puuttuu. Nyt kaikki nämä siirtyvät aikaisintaan syksylle. – Omalta kannaltani tämä on tietysti hyvä järjestely. 30 8.5.2020 Ilmiöt Oululainen telinevoimistelijalupaus Ada Hautala on ollut maaliskuun puolivälistä lähtien erikoisen tilanteen edessä. Ada Hautalan kilpailukausi näyttää huomattavasti erilaiselta kuin mihin vielä alkuvuodesta oli valmistauduttu. Odotettu Pariisin kevätkin vaihtui kalseaan kotiympäristöön. – Vaikka yhdet talven valintakilpailut menivät hyvin, niin Adan harjoittelu on vielä hieman vaiheessa. KOrOnan myötä kaikki muuttui, kun hallin ovi laitettiin säppiin ja avaimet luovutettiin vain harvoille ja valituille. OdOttamatOn kriisi mullisti harjoittelun lisäksi myös telinevoimistelijoiden kilpailukalenterin. Tämän lajin luonne on monesti pikkutarkkaa hiuksien halkomista. Mistä joku ote lähtee ja sen semmoista, Pauliina Savola selvittää. Neliottelun Suomen mestari Ada Hautala myöntää olevansa tilanteesta samalla kertaa sekä tyytyväinen että joukkuekaverien puolesta harmissaan. nuOri voimistelijalupaus hakee positiivisuutta tilanteeseen siitä, että valmistautuminen saa nyt kaivattua lisäaikaa. Ja Pohjoismaiden mestaruuskisat oli määrä järjestää Islannissa. Paikalla satojen neliömetrien kokoisessa hallissa on Adan lisäksi vain henkilökohtainen valmentaja Pauliina Savola. Samalla pitää yrittää saada lajissa tärkeitä lähtöpisteitä korkeammalle, Ada Hautala muistuttaa. – Määrällisesti treeniä tulee hieman vähemmän kuin normiaikoina. – Säännöt ovat tiukat. Eikä saisi 16-vuotias Adakaan, jos ei sattuisi olemaan yksi Olympiakomitean ja paikallisen urheiluakatemian listaamista urheilijoista, joille kaupunki on antanut väliaikaisen poikkeusluvan harjoitteluun. Eikä heillekään samanaikaiseen käyttöön. Päivämääristä ei ole vielä mitään tietoa, hän haikailee. Onneksi yhteyttä voi pitää muulla tavoin, hän miettii. TeksTi: Risto Luodonpää kuvaT: mikko ERonEn. Kun muita ei ole paikalla, voin keskittyä pelkästään Adan ohjaamiseen. – Juuri tällä hetkellä minun pitäisi olla Pariisin EM-kisoissa. Valmentaja on samaa mieltä. Normiaikoina esimerkiksi Ouluhalli on jaettu sermeillä useampien eri lajien ja ryhmien kesken. Tottakai joukkuekaverien puuttuminen harmittaa. Valmentajalla on selkeä näkemys siitä, miten poikkeusjärjestely vaikuttaa vaativan lajin huipulle pyrkivän urheilijan harjoitteluun. Ada harjoittelee eri aikaan kuin saman seuran pikajuoksija Samuel Purola, valmentaja Savola muistuttaa
– Lisäksi haluamme korostaa seurauskollisuutta ja yhteisöllisyyden merkitystä seurojen varainhankinnassa. – Toki liiton sisällä eri lajeja on kilpapuolella paljon. – Siellä voi myös nähdä tähtivieraita sisältävän uuden viikoittaisen keskusteluohjelman sekä kiinnostusta herättäneen #sukkachallengen. Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara nostaa esiin pari tärkeää teemaa, joiden avulla liitto on pyrkinyt täyttämään sarjakauden keskeytymisestä syntynyttä tyhjiötä. Valmentaja Pauliina Savolan mukaan koko ajan suurempi tahtotila on, että muutkin seuran voimistelijat pääsisivät pikapikaa takaisin salille.. JoukkuelaJeista erityisesti koripallo on ollut etulinjassa kehittämässä toimintaansa kriisin vaikutusten minimoimiseksi. Ehkä voimistelu on luonteeltaan semmoinen laji, missä sosiaalista mediaa on osattu hyödyntää laadukkaasti jo aiemminkin, hän arvelee. – Me olemme pieni liitto moneen muuhun verrattuna, mutta kriisiviestintä on ollut avointa ja nopeaa. Lisäksi liitto on pyörittänyt arkipäivisin alakouluikäisille lapsille suunnattuja Välkkäritreeni-videoita, joilla tarjotaan liikuntaa ja muutakin tekemistä etäarkeen. Itse olen kehittynyt ainakin etävalmentajana, hän naurahtaa. Johtoajatuksena on koko ajan se, että liike ei saa lakata missään vaiheessa, hän korostaa. – Olen suunnattoman ylpeä ja kiitollinen siitä, miten upeasti monet seurat, valmentajat ja ohjaajat ovat kameleontin lailla sopeutuneet poikkeusoloihin, totesi tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen tuolloin ministeriön tiedotteessa. 8.5.2020 31 – Yksilöurheilijoille tämä aika on ehkä helpompaa kuin joukkuetreeneihin tottuneille. instagram-tarinoiden kautta kuukausittain julkaistavassa ja ohjaajille tarkoitetussa ”Lasten laatu” -sarjassa otettiin Saulilan mukaan jo maaliskuun teemaksi vuorovaikutustaitojen kehittäminen poikkeusoloissa. Parhaiden käytäntöjen levittämiseksi Koripalloliitto on perustanut erityisen koronasivuston. Yksilöurheilijoille tämä aika on ehkä helpompaa kuin joukkuetreeneihin tottuneille. – Ideoiden monipuolisuus ja nopea reagointi yllättivät kyllä minutkin. Mukaan talkoisiin on Tammivaaran mukaan saatu ilahduttavasti myös lajin tunnettuja kotimaisia kärkinimiä. Kannatusjäsenyyksiä ja erilaisia kampanjoita on syntynyt koko ajan eri puolille maata. Esimerkiksi joukkuevoimistelussa on varmasti kova paine myös yhteisharjoituksiin. Toisaalta telinevoimistelu on niin vaativa laji, että nyt katsotaan, kenellä urheilijoista on todellista motivaatiota kehittyä. Tiina Saulilan mielestä koronarajoitusten jatkuminen tuskin tulee muodostamaan kyllästymisilmiötä seuroissa. Sivuston kautta pääsee tutustumaan muun muassa maajoukkuepelaajien Sasu Salinin ja Carl Lindbomin tekemään ”Suden jäljillä” -treenimateriaaliin. Voimisteluliitto sai heti koronarajoitusten alkuvaiheessa tunnustusta nopeasta reagoinnista tilanteeseen. Siinä kotioloissa suoritettavaan heittokisaan on haastettu tähtipelaajia aina Lauri Markkasesta lähtien. – Yksi osoitus lajiyhteisön voimasta sekin. Kiitosta keränneen sivuston avulla on pystytty kannustamaan seuroja omatoimiharjoittelun käynnistämiseen. Onneksi kesää kohti ilmat lämpenevät ja tilanne helpottuu, kun harjoituksia pystytään järjestämään myös ulkona, hän arvioi. Voimisteluliiton seurapalvelupäällikkö Tiina Saulila vahvistaa, että voimisteluseurat ympäri maan ottivat poikkeustilanteen hienosti haltuun
Vauva myös itkee silloin, kun hänellä itkettää, vaikka kokouksessa olisi kuinka tärkeä puheenvuoro kesken. – Siinä näkyy sellainen vanhakantainen ajatus, että pienten lasten äidit ajattelevat lähinnä niitä kotiasioita. – En silti koe, että joutuisin luopumaan jostain. Monen vanhemman mielestä ympäripyöreän kiireisessä pikkulapsiarjessa sellaiseen ei kertakaikkisesti olisi paukkuja. – Olimme kuitenkin suunnitelleet kaiken etukäteen ja organisoineet kaiken niin, että kampanjointi onnistuu. Pienellä voi tulla yhtäkkiä nälkä tai vaippa täytyy vaihtaa. Lasten ei tietenkään tarvitse olla ihan joka paikassa mukana, mutta hyvin moneen tilaisuuteen lapset mahtuvat oikein hyvin. Vaalitenttejä ja kampanjatilaisuuksia riitti. Vuoden taKainen kevät on Simulan mukaan eräänlainen tiivistymä siitä, mitä pikkulasten vanhemmuus ja politiikan yhdistäminen vaatii. Sairaalasta päästyään Simula pyrki vaaleista huolimatta rauhoittamaan elämäänsä ja pyrki olemaan mahdollisimman paljon kotona pienen vauvan kanssa. Täysin erossa eduskuntavaaliehdokas ei voinut politiikasta kuitenkaan olla, sillä vaalipäivä puski päälle. Rankkuudestaan huolimatta viime kevät oli ihanaa aikaa. Lasten oletetaan istuvan hiljaa paikallaan, niin mahdotonta kuin sellaisen vaatiminen alle kouluikäisiltä onkin. Täytyy lukea, perehtyä, keskustella ja muodostaa kaikesta mielipide. 32 8.5.2020 Kun eduskuntavaalikampanjat kävivät viime keväänä kuumimmillaan, keskustan pirkanmaalaisehdokas Aino-Riikka Simula oli synnytyssairaalassa. Mutta kun hän kertoo vauva sylissään näkemyksensä vaikkapa talousja puolustuspolitiikasta, joutuu hän enemmän vakuuttelemaan, että tiedän myös näistä asioista. Hän johtaa Vesilahden keskustan kunnallisjärjestöä ja toimii varapuheenjohtajana keskustan Pirkanmaan piirissä. Simula sanoo ymmärtävänsä sen hyvin. toukokuuta. Simula, 24, on keskustan puoluevaltuuston jäsen ja puoluehallituksen varajäsen. – Mutta en silti kadu, että lähdin mukaan. Silloin täytyy vain lähteä kesken pois. Paljon joutuu myös venymään, sietämään ja menemään lapsen unirytmien mukaan. PolitiiKKaan osallistuminen on kuitenkin paljon muutakin kuin kokoukset. Oikeastaan todella paljon. Vauvan kanssa keskittyminen vaatii välillä pinnistelyä. Suunnittelua ja organisointia täytyy tehdä paljon. Varsinainen vaalitulos oli hänelle pettymys. Aina lasten ääniin ja liikehdintään ei myöskään osata suhtautua. Mielestäni saimme tehtyä mahtavan kampanjan lapset huomioiden. Asioita täytyy seurata tarkasti vapaa-ajallakin. Se on perimmäisin syy sille, miksi olen politiikassa mukana. Pelkkä lapsen kantaminenkin tuntuu kehossa pitkien kokouspäivien jälkeen. Niin hän koki muun muassa joissakin eduskuntavaalikevään paneelikeskusteluissa. Lapsen isä hoiti vauvaa tilaisuuksissa vähän sivummalla, usein hätiin pyydettiin myös Simulan äiti tai jompikumpi siskoista. Se on minulle tärkeintä. – Minulle politiikka antaa niin paljon ajateltavaa ja innostusta, että saan siitä voimaa kaikkeen muuhunkin. Perheen esikoinen oli silloin puolitoistavuotias. Simula Sanoo kuitenkin tunnistavansa yhteiskunnassa sen, että pienten lasten läsnäolo monissa tapahtumissa herättää hämmästystä. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: linda lähdeniemi Politiikkaa lapsen ehdoilla Äitienpäivä Aino-Riikka Simula ei ole halunnut luopua yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän haluaa kuitenkin itse uskoa, että mikään elämänvaihe ei saa olla esteenä unelmien ja mielenkiinnon kohteiden toteuttamiselle. Simulan mukaan vauvan läsnäoloon on suhtauduttu keskustan tapahtumissa hyvin positiivisesti. – Vanhemmuus on vain lisännyt sitä tietoisuutta, että tässä maailmassa on vielä paljon korjattavaa. Menen aina sillä ehdolla, että lapsella on hyvä ja turvallinen olo. Paikka Arkadianmäellä ei auennut ja keskustakin sai surkean kannatuksen. Jaksan sitten olla paljon paremmin läsnä myös lapsilleni, hän sanoo. Itkutkin ovat herättäneet muissa lähinnä myötätuntoista lepertelyä. Viimeisillä kampanjaviikoilla hän oli vauvan kanssa kampanjoimassa joka päivä. Äitienpäivää vietetään sunnuntaina 10. Pienen vauvan äitinä Simula on myös huomannut, että hänen kommenttinsa esimerkiksi perhepolitiikasta otetaan ilolla vastaan. – Sitä ajatusta pitäisi muokata kaikkialla. Hänen toinen lapsensa syntyi maaliskuussa 2019. – Olihan se rankkaa aikaa, kun näin jälkikäteen ajattelee, Simula huokaa. Viime vuosien aikana hän on usein osallistunut keskustan kokouksiin ja tapahtumiin pieni nyytti kainalossaan
8.5.2020 33 Vanhemmuus on lisännyt tietoisuutta, että tässä maailmassa on vielä paljon korjattavaa.
Hänet komennettiin jalkaväkirykmentti 8:n 1. Puolustusministerin pöydälle tuotiin allekirjoitettavaksi pienetkin päätökset, kuten hernekeittopurkkien ja alushousujen hankinnat varusmiehille. Samaisessa rykmentissä palveli myös Väinö Linna, joka kirjoitti Tuntemattoman sotilaan juuri JR 8:n taipaleesta. Suorttanen oli mukana ankarissa taisteluissa Syvärillä ja Loimolassa sekä lopuksi vielä Lapin sodassa. Kun kahden vuoden palvelussitoumusaika päättyi, Suorttanen palasi muiden SS-vapaaehtoisten tavoin kotimaahan. Suomalaisen varusmiespalveluksen sijaan Sulo Suorttanen suoritti upseerikoulutuksen SS-joukoissa ja palveli Saksassa reilut kaksi vuotta. Tehtävä ei ollut helppo, sillä vasemmistoenemmistöinen hallitus halusi leikata puolustusmenoja. Asevelvolliset saivat vuonna 1967 ylimääräisen 30 vuorokauden mittaisen vapaan, kun valtion rahat olivat tiukilla. Pettymyksekseen suomalaiset eivät päässeet palvelemaan yhtenäisenä joukkona, vaan Waffen-SS:n johdon päätöksellä heidät hajautettiin ympäri suurta Wiking-divisioonaa. Paikkakunta oli kokenut talvisodassa kovia ja siellä vallitsi isänmaallinen henki. Hän liittyi jo varhain suojeluskuntaan ja osallistui talvisotaan vapaaehtoisena. SS-vapaaehtoisia Innsbruckissa. Suorttasen elämäkerta paljastaa mielenkiintoisia yksityiskohtia ministerin työstä 1960-luvulla. Kahdeksan kuukauden kurssin jälkeen Suorttanen ylennettiin Waffen-SS Untersturmführeriksi. Uskonnollinen äiti toivoi pojastaan pappia, mutta Suorttanen hakeutui Helsingin yliopistoon lukemaan oikeustiedettä. Yk sit yis he nk ilö n ko ko elm at .. Toivuttuaan Suorttanen lähetettiin suomalaiseen täydennysja toipilaskomppaniaan Itävaltaan, mistä hänet valittiin upseerikouluun. – Monet nuoret miehet halusivat lähteä Saksaan saamaan sotilasoppia ja korjaamaan talvisodassa koettuja vääryyksiä, Taavila selittää lähtöhaluja. Sulo Suorttanen syntyi Valkealassa vuonna 1921. SS-miehestä ministeriksi Kirjat Sulo Suorttanen palveli vapaaehtoisena pahamaineisissa saksalaisjoukoissa. Saksaan lähteneiden vapaaehtoisten motiiveista väännetään kättä edelleen, mutta Suorttasen tuoreen elämäkerran kirjoittaja Antti Taavila pitää selvänä, ettei tämä ollut koskaan natsi. Sotien jälkeen Suorttanen palasi koulunpenkille ja suoritti ylioppilastutkinnon. Suorttanen sijoitettiin Huolto-osasto 5:een, joka joutui ensimmäisiin taisteluihinsa elo-syyskuussa Ukrainassa. Neljä vuotta myöhemmin Suorttanen nimitettiin puolustusministeriksi Rafael Paasion kansanrintamahallitukseen. Hänet valittiin eduskuntaan toisella yrittämällä vuoden 1962 vaaleissa. Yksi heistä ei koskaan käynyt armeijaa. Kenttäsairaalassa häneen iski myös kurkkumätä. Taavilan mukaan Suorttasen opiskelukaupungista Kouvolasta värväytyi runsaasti nuorukaisia SS-joukkoihin. Saksaan Suorttanen lähti toukokuussa 1941. Suorttanen haavoittui pian vakavasti kranaatista. Sulo Suorttanen vasemmalla. Kotimaassa hän osallistui sekä talvi-, jatkoettä Lapin sotaan. pataljoonaan. Suorttanen liittyi maalaisliiton jäseneksi 1940-luvun lopussa. Suorttasen ministerikaudella nähtiin muun muassa erikoinen varusmiesten ”säästöloma”. 34 8.5.2020 SuomeSSa on vajaan sadan vuoden aikana ollut 18 keskustalaista tai maalaisliittolaista puolustusministeriä. Myöhemmin hänestä tuli maalaisliiton kansanedustaja ja puolustusministeri
Suorttasen kohdalla jää siis arvoitukseksi, mitä hän koki, näki ja tunsi Saksassa. Hän tuo myös toistuvasti esiin vastenmielisyytensä saksalaisia ”aseveljiä” kohtaan. Kekkosen kosto oli julma: Suorttanen ei koskaan saanut hakemiaan korkeita virkanimityksiä. Kekkosen ystäviin hän ei lukeutunut. Hänen päiväkirjansa julkaistiin helmikuussa nimellä Kiitoskortti Hitleriltä. laitinen ei merkintöjensä mukaan joutunut itse osallistumaan juutalaismurhiin. Laitisen päiväkirjat osoittavat, että saksalaisten juutalaisiin kohdistama kansanmurha tuli jo varhain suomalaisten vapaaehtoisten tietoon. Puolustusministerinä Suorttanen oli runsaasti tekemisissä presidentti Urho Kekkosen kanssa. – Saksalaiset ovat jälleen vittumaisella päällä. Taksiyrittäjänä elämäntyönsä tehnyt Laitinen kuoli vuonna 1999. Juutalaiset tapetaan joko käsikranaatilla tai ampumalla. Presidentti soimasi kouvolalaispoliitikkoa ”mitättömäksi mieheksi” ja ”saatanan laiskuriksi”. Paljon juutalaisia tapettu, Laitinen kirjoitti heinäkuun 1941 alussa. Sulo Suorttanen ei jättänyt jälkeensä päiväkirjoja, joten hänen tuore elämäkertansa perustuu muihin kirjallisiin lähteisiin ja muutamiin Suorttasen tunteneiden haastatteluihin. Ministeri kehitti myös oman taktiikkansa vodkakesteistä selvitäkseen: hän tyhjensi ryypyt vaivihkaa suustaan kivennäisvesilasiin. AnnukkA kAArelA Antti Taavila: Sulo Suorttanen – SS-upseerikoulusta ministeriksi. Häntä siirreltiin sairaalasta toiseen ja leikattiin useita kertoja. Suorttanen putosi eduskunnasta vuoden 1975 vaaleissa. – Matka jatkuu itään. Keinonen rakennutti kesäpaikkaansa varusmiestyövoimalla, ja tätä niin sanottua kellarijupakkaa puitiin oikeudessa lukuisia kertoja. Ministerinä hän saattoi olla jopa liian leppoisa, mitä puolustusvoimien komentajana toiminut Yrjö Keinonen käytti hyväkseen. taavila kuvaa kirjassaan Suorttasta rauhalliseksi, miellyttäväksi ja huumorintajuiseksi mieheksi. Ensin teetätään töitä. Suorttanen asui viimeiset aikansa hoitokodissa Kouvolassa ja kuoli vuonna 2005. ”Paljon juutalaisia tapettu” Jo rm a La itis en pe rh ea rkis to. 8.5.2020 35 Vuoden 1962 eduskuntavaalimainos Kouvolan Sanomissa. Kemijärveltä kotoisin ollut Laitinen palveli Suorttasen tavoin Waffen-SS:n Wiking-divisioonassa. Sen sijaan samassa erässä Saksaan lähtenyt Jorma Laitinen kirjasi kokemuksensa ylös. Suomalaisia vapaaehtoisia paluumatkalla. Kuukautta myöhemmin hän kuvaili näkemäänsä seuraavasti: – Naiset naidaan, jos ei anna niin ammutaan. Putoamisensa jälkeen hänen huhuttiin olleen mukana kirjekampanjassa, jossa parjattiin samasta Kymen vaalipiiristä läpi päässyttä Mikko Pesälää. Sotainvalidina häntä ei enää kutsuttu Suomen armeijan palvelukseen. Päiväkirjat kirjaksi koonneet suurlähettiläs Jari Vilén ja professori Markku Jokisipilä pitävät tätä uskottavana, sillä Laitinen kertoi teksteissään kaikesta kokemastaan ja näkemästään avoimesti. SS-taustastaan hän puhui harvoin. Kosketus viholliseen. Reuna, 240 s. Taavila tosin epäilee elämäkerrassa Suorttasen osallisuutta. Pienikokoinen Suorttanen kertoi saaneensa pääesikunnan lääkäreiltä jonkinlaisia pillereitä juominkeja varten. Laitinen palasi muiden SS-vapaaehtoisten mukana Suomeen kesäkuussa 1943. Hän palasi Kemijärvelle, avioitui ja sai kaksi lasta. Esimerkiksi Suorttasen hyvin tuntenut keskustan entinen puoluesihteeri Jouko Loikkanen yllättyi kuulleessaan Taavilalta ministerin menneisyydestä. Haastavaa oli myös edustustilaisuuksiin liittynyt runsas alkoholinkäyttö, kun venäläismarsalkat ja -kenraalit nostivat maljoja kerta toisensa jälkeen. AnnukkA kAArelA Jari Vilén ja Markku Jokisipilä: Kiitoskortti Hitleriltä – SS-mies Jorma Laitisen päiväkirjat 1941–43. Juristina hän auttoi usein kollegoitaan aloitteiden ja lausuntojen kirjoittamisessa. Taavilan arvelujen mukaan Kekkosen tyytymättömyyden taustalla vaikutti se, että Suorttanen ohitti ministerivalinnoissa kaksi kertaa presidentin oman suosikin Arvo Pentin. Kekkonen lähetti Suorttaselle pari vihaista myllykirjettä ja käytti tästä rumia nimityksiä päiväkirjassaan. Laitinen haavoittui kranaatinsirpaleista vatsaan ja jalkoihin lokakuussa 1942. -Sikoja ja varkaita ovat kaikki. Minerva, 208 s
Perinteikkäällä alalla ”kaupunkilaiskloppien” ajatuksia ei ole otettu pelkästään hurraten vastaan. 36 8.5.2020 Kun nuori kokki Henri Alén kurotti ottamaan lohifileen laatikosta yhdellä kädellä, keittiöpäällikkö suivaantui. Vastapaino, 205 s. Tuet tulisi kanavoida toimintaan, jolla saadaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta positiivisia tuloksia. Oppi meni perille. Jo nyt olemme edelläkävijöitä monissa teknisissä asioissa, kuten kylmäketjun hallinnassa, toimitusvarmuudessa ja ruoan puhtaudessa. YllätYs ei ole, että kirjoittajat haluaisivat myllätä myös maataloustuet. Laatukirjan kirjoittajat valavat uskoa siihen, että suomalainen ruokajärjestelmä voidaan nostaa maailman huipuksi. – Ruoan herkullisuus, suomalaiset maut tai maaperää, vesistöjä ja ilmastoa koskevat vaikutukset – nämä teemat puuttuvat keskustelusta. Varaa ylpeyteen olisi: esimerkiksi kotimainen peruna on hänen mielestään maultaan maailman parasta. Kirjan kirjoittajiin kuuluva Saara Kankaanrinta kokeilee erilaisia regeneratiivisen viljelyn menetelmiä Paraisilla sijaitsevalla Qvidjan tilalla, jonka hän omistaa yhdessä miehensä Ilkka Herlinin kanssa. Tekninen laatu on kuitenkin vain yksi ulottuvuus, kirjoittajat muistuttavat. – Kun Ranskasta saapuu toimitus Chaponin kukkoa, on se hyvin ja rakkaudella pakattu ja jopa prenikoilla koristeltu. Nykyisin Alén on yksi Suomen arvostetuimmista kokeista ja intohimoinen kotimaisen ruoan puolestapuhuja. KirjoittAjAt puhkuvat intoa ja ideoita ruokakulttuurin ja maatalouden kehittämiseksi. Hänen mukaansa maatalouden kannattavuuskin paranee, kun kemikaaliostot jäävät pois. – Kalaa pitää käsitellä kuin vastasyntynyttä vauvaa, päällikkö tiuskaisi. AnnukkA kAArelA Jari Hanska, Henri Alén, Saara Kankaanrinta ja Jarkko Lehtopelto: Suomalaisen ruoan laatukirja. Mitä maataloustuille sitten kirjoittajien mielestä pitäisi tehdä. Alénin yhdessä ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinnan, toimittaja Jari Hanskan ja yrittäjä Jarkko Lehtopellon kanssa kirjoittama Suomalaisen ruoan laatukirja puhuu ärhäkkäästi kotimaisen ruoan puolesta. – Myös järvikalamme ovat mitä mainiointa herkkua, ja riistamme ykkösluokkaa, Alén hehkuttaa. Finnjävelja Ultima-ravintoloita pyörittävä huippukokki soisi näkevänsä vastaavaa myös suomalaisten tuotteiden kohdalla. He pitävät nykyistä tukiriippuvuutta myös isona poliittisena riskinä, koska tuottajien elanto on kiinni kulloisenkin hallituksen päätöksistä. Miksei maataloudesta innostuta kuten start-upeista. Ranskalainen Ratte-peruna tulee puolestaan puulaatikossa pakattuna hellästi pieneen määrään pehmeää turvetta, Alén kertoo. – Tuotettujen kilojen sijaan keskityttäisiin aikaansaatuihin vaikutuksiin. Tänä keväänä ilmestyneessä Suomalaisen ruoan laatukirjassa hän peräänkuuluttaa raaka-aineen kunnioitusta ja ylpeyttä tuotteesta. Nykyiset maataloustuet eivät kirjoittajien mukaan juuri ota huomioon ympäristövaikutuksia vaan voivat jopa kannustaa haitallisiin toimintatapoihin. Kankaanrinta kannustaa myös luomutuotannon ulkopuolella olevia tiloja viljelemään ilman torjunta-aineita ja kemiallisia lannoitteita. Kirjat Uutuuskirja ehdottaa tukijärjestelmän mylläämistä Kaupunkilaisklopit innostuivat maataloudesta. Ainakin niiden pitäisi ohjata kokeilemaan uutta. Miksi sitä pidetään vain pakollisena rahareikänä, kirjan kirjoittajat kysyvät. Sen ytimessä ovat kasvien yhteyttämisen ja maan pieneliötoiminnan maksimoiminen sekä maan mekaanisen ja kemiallisen häirinnän minimoiminen. – Toisinaan harmittavasti näyttääkin siltä, että osa tuottajien edunvalvonnasta pelaa vain lyhyttä peliä ja keskittyy ainoastaan nykyisen rakenteen puolustamiseen, viestintäyrittäjä Jarkko Lehtopelto valittelee. Uudenlaisessa tukijärjestelmässä ei tuettaisi erikseen esimerkiksi nautaa, vaan tuki suunnattaisiin yhteiskunnan haluamaan lopputuotokseen: monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja kestävään ruoantuotantoon. Kirjoittajanelikon mielestä Suomessa tulisi siirtyä nykyisistä tuotantotavoista kohti regeneratiivista eli uudistavaa maataloutta. Ja koska Suomi ei voi kilpailla ruoan määrällä tai hinnalla, ainoa vaihtoehto on panostaa laatuun
Antti on ralliautoilija. Olemme Juha Sipilä -faneja. Kempeleläisinä olemme olleet Juhan kampanjoissa mukana siinä määrin, mitä työmme on sallinut. Puhetta ja pullaa pitää olla aamun avaukseksi. Tätä kaverikuvaa otettaessa ei olisi arvannut, että päädymme myös työkavereiksi. Hyvän ystävän kanssa haluaa aina kaverikuvaan, ja tämä jäi myös yhtenä kivana muistona mieleen vuoden 2018 Sotkamon puoluekokouksesta.” Ylpeys keskustasta yhdistää Juha Sipilä -fanit Minna Siira ja Antti Ollikainen aloittavat työaamunsa puheella ja pullalla.. Tapaamme nykyään liki joka päivä, koska olemme työkavereita PohjoisPohjanmaan Keskustan piiritoimistolla. Vastavoima ja kritiikki eivät olisi pahasta. Mielestäni meitä yhdistää samanlainen aateja ajatusmaailma sekä huumorintaju. En keksi mitään, mikä hänessä ärsyttäisi. En ymmärrä autoista enkä autourheilusta eikä kovin paljon kiinnostakaan. 8.5.2020 37 TeksTi: pauliina pohjala kuva: jaakko MarTikainen Kepukaverit Minna Siira: Olemme Antin kanssa eri vuosikymmenen kasvatteja. Minna on kaikin puolin aivan huippu! Hänessä on paljon hyviä puolia; iloisuus, oikeudenmukaisuus, aitous, rehellisyys, rohkeus, tunnollisuus. Silloin voidaan pohtia edellisen illan A-studion antia, Antin koirien kuulumisia tai minun virkkuuksieni edistymistä. Meitä yhdistää ylpeys keskustasta, Kempeleestä ja omasta maakunnasta. Antti auttaa aina – oli sitten kyseessä oma muutto tai jäsenkirjeen oikoluku. Joskus minua ärsyttää Antin yltiöpositiivisuus. Minusta ei saa juttukaveria autourheiluun liittyviin juttuihin. Olen siis Anttia paljon vanhempi. Jos Antin kanssa ei tule toimeen, on tarpeen katsoa peiliin. Juttu luistaa ja nauru raikaa. Antti on sydämellinen, positiivinen ja iloinen tyyppi. Vaikka me molemmat olemme kempeleläisiä, niin voisi hyvin olla, että ilman keskustaa emme olisi koskaan tutustuneet. Ja toki olemme puheliaita ja positiivisia tyyppejä molemmat. Minähän kävisin Antille melkein äidiksi. Minnalla on aina aikaa ystäville. antti Ollikainen: ”Olemme Minnan kanssa tutustuneet toisiimme lähes 20 vuotta sitten, kun pääsimme Kempeleen kunnanvaltuustoon lokakuun 2000 vaaleissa
38 8.5.2020 Elämä Su om en m aa TeksTi: samuli VänTTilä ”Näinkin voi elää” Tubettaja Olgamaria eli Olga Oinas-Panuma kauhoo videoillaan lampaille heinää likakumppareissa, kohta hän kävelee trendikkäänä keskellä kaupunkia. Suomenmaa toimii uuden tubekanavan yhteistyökumppanina.
Tarkoitus on tuottaa viihdyttävää ja osin yllätyksellistäkin sisältöä. 8.5.2020 39 Porojen ruokintaa , lampaiden rapsuttelua ja heinäpaalien pyöritystä. Oinas-Panumalla on neljä sisarusta, joista kolme vanhinta on palannut opiskeluiden jälkeen kotikylälleen, rakentanut sinne kotinsa ja perustanut sinne perheensä. Olga Oinas-Panuman tubevideot löydät YouTubesta nimellä @olgamaria. Tubevideoitaan Oinas-Panuma aikoo suunnata kaikenlaisille katsojille, erityisesti niille, joita kiinnostaa erilainen tapa elää. Videosarjassa nähdään, miten hän lepertelee poroilleen ja lampailleen, kiitää potkurillaan järven jäällä ja seuraa luonnon kiertokulkua. – Ehkä se on vaan se, että meillä on täällä niin hyvä olla. Sijainnista huolimatta olen ajan hermoilla ja mukana nykyajan nuorten elämässä. Yhtäältä siinä kuullaan, ettei maatilan arki aina ole niin auvoista ja rattoisaa. Mutta mikä saa kaikki palaamaan takaisin pieneen syrjäkylään, kysyy katsoja. Oinas-Panuma on työskennellyt Suomenmaan kesätoimittajana. – Haluan tubekanavallani sanoa sitä, että kaikkia ihmisiä ei voi sulloa samaan muottiin. – Mitään kiiltokuvaa maaseudusta en aio tehdä, enkä myöskään aio kauhistella kaupunkielämää. Katsoa voi vaikkapa pelkästään uteliaisuudesta. Videoissaan Oinas-Panuma aikoo tarjota katselijoilleen rehellisen ja avoimen kuvan elämästään maaseudulla. Niin iso paluuprosentti on koko maan mittakaavassakin hyvin poikkeuksellista. Maatalouteen kohdistuvat kielteiset asenteet tuovat nekin omat rasitteensa. Uusi tubevideo ilmestyy joka toinen torstai, seuraava ilmestyy 30.4. Toisessa hetkessä kuvissa vilkkuvat urbaanit maisemat ja yliopiston käytävät. Tubettajaa voi seurata myös Instagramissa nimellä @olgamariaop. Kaupungissa hän tekee 12-tuntisia opiskelupäiviä, jotta pystyisi elämään puolet arkipäivistään maalla. Siellä perheellä on poroja lammastila sekä lemmikkikanoja. Maaseutua ja kaupunkia Oinas-Panuma ei kuitenkaan halua verrata toisiinsa. Videot löytyvät myös Suomenmaan sivuilla näkyvän linkin kautta. Ensimmäisissä videoissa kaupunkielämän näkymistä rajoittaa tosin koronavirus. Kotikylästään hän haluaa tuoda esiin yhteisöllisyyttä. Hän on keskustanuorten liittohallituksen jäsen ja toimii myös Oulun Keskustaopiskelijoissa. Oinas-Panuman mukaan tubevideoissa on tarkoitus kertoa ennen kaikkea monipaikkaisuudesta. Tubekanavan nimi on @olgamaria. Minulle luonto ja maaseutu ovat koko elämisen ja olemisen tapa. Suomenmaa toimii tubekanavan yhteistyökumppanina. Olisi ihan kamalaa, jos minun olisi pakko valita jokin muu tapa elää vain siksi, että elämisen mahdollisuudet täällä kuihtuisivat. Toisen puolikkaan viikoista Oinas-Panuma asuu opiskelijakämpässä Oulussa, istuu luennoilla ja elää kaupunkilaiselämää. Oinas-Panuma on elänyt maaliskuusta lähtien pääasiassa kotitilallaan, koska kaupungissa kaikki on kiinni yliopistoa myöten ja kaverit ovat matkanneet kotipaikkakunnilleen. Myös kotimaisuuteen ja paikallisuuteen perustuva ruuantuotanto tulee näkymään tubevideoissa. Se on kuitenkin asia, joka tekee Oinas-Panuman elämästä hyvin erilaista suurimpaan osaan suomalaisista verrattuna. Hän opiskelee suomen kieltä ja viestintää yliopistossa. – Haluan avata ihmisille sitä, että näinkin voi elää, että maaseudulla asuminen on minun henkilökohtainen valintani. Kumpikin paikka kuuluvat olennaisesti elämääni. Hän elää puolet viikostaan lapsuudenkodissaan pienellä Panuman kylällä Pudasjärvellä. Su om en m aa Olga Oinas-Panuma haluaa antaa tubekanavassaan rehellisen käsityksen maaseudusta.. Minulle luonto ja maaseutu ovat koko elämisen ja olemisen tapa. Maaseudun korostumista ei ole muutenkaan tarkoitus välttää tubevideoissa. Sisarukseni ovat voineet järjestää elämänsä niin, että ovat pystyneet palaamaan, mutta tiedän hyvin sen, että kaikki eivät voi Suomessa valita samoin, koska syrjäseuduilla ei aina ole elämisen mahdollisuuksia. Saman suuntaisia tulevaisuuden suunnitelmia on mielessä myös perheen kahdella nuorimmaisella lapsella: Oinas-Panumalla ja hänen siskollaan. Kaupungissa Oinas-Panuma viihtyy kulttuurin, ihmisten, palveluiden ja yliopiston tiedemaailman äärellä. Uusia videoita sinne ilmestyy kahden viikon välein. Erityisesti Oinas-Panuma haluaa korostaa sitä, kuinka tärkeää luonto ja eläimet hänelle ovat. Siellä luonto on kuitenkin kaukana ja kerrostaloelämästä puuttuu tietynlainen vapaus. Siinä on tiivistetysti maailma, jota 20-vuotias Olga Oinas-Panuma kuvaa huhtikuussa avatussa tubekanavassaan
Nykyisin terveysongelmia osataan onneksi jo ehkäistä ennaltakin, eikä pirtin loukossa hiipuminen jää ihmisen ainoaksi vaihtoehdoksi. Ehkä korona-aika elvyttää tämänkin perinteen. Koronatukea myyskyille! TeksTi: Henna Lammi, PauLiina PoHjaLa. Terveydenhuollon ylikuormittuminen on se suuri uhka, jota koronakriisissä yritetään tietysti kaikin keinoin välttää. Kuulijoita saattoi olla jopa tavanomaista enemmän, kun maantieteelliset seikat eivät olleet esteenä. Yrittäjän mukaan pelkkää olutta autosta ei voi myydä, vaan puolet tuotosta on tultava muista tuotteista. Esimerkiksi eräs SDP:n kansanedustaja julkaisi 10. Moni muistaa, kuinka vielä pari vuosikymmentä sitten myymäläauto – lempinimeltään mynski, myysky tai mönskäri – kierteli pitäjästä toiseen ja ostoksille pääsi kotiovelta. Tässä vaiheessa Apollon Tietäjää alkoi naurattaa. Siinä oli tietysti se riski, etteivät ihmiset vaivaudu facebookien ja youtubien äärelle poliitikkojen puheita kuulemaan, vaan ne katoavat bittiavaruuteen sen siliän tien. Poliittista vääntöäkin saatiin aikaan. #Terrafame #Chempolis.” Ai kuka SDP:n kansanedustaja. Silti joku voi väittää, että hän on pääministerinä ollut edistämässä lähipiirinsä etua. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) aviomies työskentelee yrityksessä, joka on saanut koronatukea Business Finlandilta. Jos tilanne alkaa ahdistaa, niin kirjallisuus antaa tähänkin asiaan perspektiiviä. Pittää olla vähimmässähi rätingissä kokonainen raaja irti eli pää kainalossa ennen kun meinotellaankaa lääkärin puhheille, kuten Kallen isä Herkko asian muotoili. Mitä vielä! Poliittiset puheet kuuluvat suomalaisten vappuun siinä missä munkki ja simakin, vaikka sitten virtuaalisina. ToiseT ovaT tukia osanneet hakea ja saada. Vappuna ihmiset jonottivat Espoossa autolle, joka möi peräkärrystä olutta. Lisäksi aviomies on hallituksen jäsen toisessa tukea saaneessa yrityksessä. Saisikohan idean jatkokehittämiseen niitä Business Finlandin kehittämistukia. Marin ei ole vaikuttanut tukien myöntämiseen. tammikuuta 2017 seuraavan twiitin: ”Päivä päivältä näyttää enemmän siltä, ettei #Sipilä ole politiikassa edistämässä isänmaan vaan lähipiirinsä etua. Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa kerrotaan siitä ihmeestä, kun Taivalkoskelle saatiin ensimmäinen lääkäri vajaat sata vuotta sitten. Nykypäivän suomalaiset saavat sentään olla onnellisia siitä, että terveydenhoitoa on, ja hyvää sellaista. Sitä ennen ”rintatauvvit” ja ”syvänvijat” tai ihmisen oleminen ”suolilta tuskilla” olivat Jumalan selkosen kansalle määräämiä tauteja, joita vastaan oli turha rimpuilla. Olutauto toimii jäätelöauton tapaan: se kiertää ympäriinsä ennalta ilmoitetun reitin ja aikataulun mukaisesti. Kyseessä oli ensimmäisen kauden kansanedustaja Sanna Marin Pirkanmaan vaalipiiristä. Tällaisia ihmismassoja tuskin olisi ollut kuulolla vapputoreilla. Silloinen oppositio hyökkäsi rajusti Sipilän kimppuun. Tätä kirjoittaessa Annika Saarikon vappupuhetta on katsottu 5 800 kertaa ja Mikko Savolan lähetyksellä on 2 300 seuraajaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson korosti, että oppivelvollisuuden pidentämisestä pidetään kiinni. Vasta sitten kuntalaiset myöntyivät sairastamaan. Alkoholilain mukaisesti panimo voi myydä autosta korkeintaan 5,5 prosenttisia juomia aamuja iltayhdeksän välillä. Kuulijan näkökulmasta taas oli kiitollista, että puheiden välillä pystyi surffailemaan tai kuuntelemisen saattoi yksinkertaisesti lopettaa, jos sanoma ei napannut. Panimoyrittäjä Jukka Terho kertoi Helsingin Sanomille, että aluehallintovirasto suhtautui ideaan autosta myönteisesti. Maaseudullahan tässä ei ole mitään uutta. vappupuheeT pidettiin tänä vuonna virtuaalisina. Apollon Tietäjät 40 8.5.2020 Korona-aiKa on saanut yrittäjät keksimään uutta. Myyjänä toimi Espoon Oma Panimo -yritys, jonka liiketoiminta on kärsinyt pahoin kriisistä. Keskustan Savola taas halusi heittää sen romukoppaan yhdessä tunnin junien kanssa. Väite on yhtä paikkansapitämätön ja kohtuuton kuin olivat väitteet, että Juha Sipilä (kesk.) olisi ollut pääministerinä edistämässä sukulaistensa liiketoimia
KesKusta on käynnistänyt oman työnsä Suomen jälleenrakennusohjelman laatimiseksi. Niitä me tarvitsemme, jotta maa nousee koronan kurjimuksesta uuteen loistoonsa. En usko, että korona muuttaa kaikkea puoluetoimintaa lopullisesti. Olemme olleet uuden edessä, kun perinteiset kokoontumismuodot eivät ole epidemia-aikana mahdollisia. Työstämme ohjelmaa kevään ja kesän ja tuomme Oulun puoluekokouksen arvioitavaksi suunnitelman, miten Suomi rakennetaan koronan jälkeen uudelleen ja miten suomalaisten hyvinvointia saadaan kohennettua. Koronakriisin ravistelema Suomi on nyt tuon saman kainuulaisen tehtävän edessä. Taival lie hankala – olkoon vaan! Kyllä me tähän pystymme! Meidän on uudesta luotava maa Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri. Puolueemme puheenjohtaja Katri Kulmuni linjasi vappupuheessaan, että Suomen tulevien vuosien tärkein tehtävä on jälleenrakentamisessa. Jäsentietojen oikeellisuus ja yhteystietojen ajantasaisuus ovat kiertämättömiä ehtoja sähköiselle puoluetoiminnalle. Voimme siis sanoa, että koronan myötä meidän on uudesta luotava myös puoluetta. Perinteiden rinnalla etäyhteyksistäkin tulee kuitenkin uusi normaali. Maata on rakennettava uudelleen. Meillä on edelleen käytettävissä jylhää ja omaleimaista luonnonkauneutta vastaavat voimavarat ja -vahvuudet, joilla hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu ja talous saatu rullaamaan maailmanlaajuisesti esimerkillisellä tavalla. Tarvitaan kultaista keskitietä, tarvitaan Suomen Keskustaa. Valtion ja elinkeinoelämän on puhallettava yhteen hiileen, työelämään tarvitaan lisää sekä turvaa että joustoja. Korona-aika on haastanut politiikan lisäksi myös puoluetoimintaa. Tämä vaatii edelleen keskustassa valtavasti työtä. 8.5.2020 41 Puheenvuoro KesKustalaisille rakkaaksi muodostuneessa Nälkämaan laulussa linjataan: ”Meidän on uudesta luotava maa”. Tupailtoja on siirretty nettisovelluksiin, puoluejohdon ja ministereiden videolähetykset ovat kasvattaneet suosiotaan ja yhdistysten hallitukset ovat joka tasolla pitäneet kokouksiaan sähköisesti. Työ kulkee Keskusta 2030 -uudistusohjelman kanssa käsi kädessä. Nälkämaan laulun on tulkittu kuvaavan kainuulaisten sisukkuutta, ahkeruutta ja isänmaan rakkautta. Hän totesi aivan oikein, että tarvitsemme poikkeuksellista yhteistyötä. Tähän tarvitsemme uusien tekniikoiden käyttöönoton rinnalla myös paluuta perusasioiden äärelle. Kunhan kokoontumiset ovat terveydelle turvallisia järjestää, keskustan kannattaa laittaa jalalle keskusteluiltoja politiikasta, tapaamisia kärkinimiemme kanssa ja vapaamuotoisiakin tilaisuuksia, jotta ihmiset pääsevät purkamaan tuntojaan ja tapaamaan toisiaan. Suomi on saatettava takaisin menestyksen uralle. Mutta siihenkin Ilmari Kianto on meille sanoittanut ja Oskari Merikanto säveltänyt rohkaisevat säkeet jo yli vuosisata sitten. Esimerkiksi uudistusohjelmatyössä syntyvä visio Suomesta sopii suoraan jälleenrakentamisen tavoitetilaksi. Kainuun maakuntaa kuvaileva marssi istuu monella tavalla henkiseksi ohjenuoraksi edessä olevaan Suomen jälleenrakennustyöhön. Ajattelen, että toistemme kohtaamisen tarve kasvaa rajoitusten myötä
42 8.5.2020 poliitikoksi vahingossa Vähän Henkilö TeksTi: Meri AlArAntA-SAukko kuva: Mikko eronen
– Se on todella mieluinen luottamustehtävä, hän sanoo. aika on nyT erikoinen koko maailmassa, ja keskustan tilannekin pikkuisen huolettaa. Hänen sormenjälkensä näkyy esimerkiksi siinä, että Kuopioon ollaan lanseeraamassa nuorten liikuntapassia. Ura politiikassa lähti vauhtiin vähän vahingossa. Vajaan vuoden Hanhela on toiminut myös valtion liikuntaneuvoston olosuhdejaoston puheenjohtajana. Kuopiolaisvaikuttaja Saara Hanhela kannustaa ihmisiä liikkumaan poikkeusoloista huolimatta. Korkeakoululiikunnan suunnittelijaa sydämistytti, sillä kaupungilla oli käynnistymässä suuri Savilahden kampusprojekti, mutta korkeakoululiikuntaa ei kutsuttu mukaan palavereihin, joissa keskusteltiin alueen liikuntatiloista. Pirkanmaan Vesilahdella varttuneelle nuorelle naiselle aatteen ydintä edustaa idea alueiden Suomesta. Myös sähköiset alustat kannattaa ottaa kuntienkin liikuntatoimessa käyttöön. hanhela kokee , että on voinut vaikuttaa kuntapolitiikassa. Työtä oli ”sairaasti”. Eduskuntavaaleissa meininki oli toisenlainen. – Elämässä on tällaista vaihtelevuutta. Liikunta on edelleen tärkeä osa Hanhelan arkea, vaikka päivätyö vaihtui liikunnan parista Hiilineutraali maakunta -hankkeeseen. Vaari muistutti jälkipolville kunnon hoitamisen merkityksestä. – Toisinaan kyllä hämmentää yksinkertaistenkin asioiden hidas eteneminen. ValTion liikuntaneuvoston olosuhdejaoston puheenjohtajana hän on huolestuneena tarkkaillut koronatilanteen vaikutuksia kansalaisten liikunnan harrastamiseen. – Äänestäjien pitää tietää, mitä mieltä me konkreettisesti olemme. ihan pureksimaTTa Hanhela ei Kivelän syöttiä nielaissut. Oppi meni perille. Kampanja oli rankka myös vaalipiirin laajuuden vuoksi. Kohtalokkaaksi koitui Hanhelan yhteydenotto kuntapäättäjä Antti Kivelään. – Yritin kaikin keinoin tuoda esiin, että fasiliteettien on oltava kunnossa. Kyse on Suomen kannalta isoista asioista. Nyt on mahdollisuus monipuolistaa omaa liikuntakavalkadiaan.. Viimeksi mainitun kohentamiseen Hanhela peräänkuuluttaa rohkeampaa uudistamisotetta. Hanhela korostaa, että valtion on osaltaan tehtävä liikkumisesta kaikille mahdollista. 8.5.2020 43 Tuoreeksi keskustalaiseksi Saara Hanhela on ehtinyt paljon. Kuntapolitiikka kyllä kiinnosti, mutta ennen keskustan kelkkaan hyppäämistä Hanhela tutkaili myös muita puolueita. Se vaatii hengittelyä, Hanhela naurahtaa. Soitin Kivelälle, jonka tiesin urheilumieheksi, Hanhela kertoo. – Nyt on tärkeää huolehtia, että ne ovat kunnossa ja ihmiset ovat hienoista retkeilypaikoistamme tietoisia. Sen jälkeen ollaan tavattu aika usein, Hanhela nauraa. Tai siinä, että jääkiekkokaukaloilla ja valaistuilla laduilla on valokatkaisin, jolloin sähköä ei mene turhaan. Nyt fyysiset liikuntapaikat ovat kiinni, Hanhela huokaa. Rakkauden liikuntaan hän sai jo verenperintönä, sillä isoisä oli perustamassa legendaarisia Oulun Kärppiä. – Liikunnanohjaajat voisi pestata vaikkapa vetämään ikäihmisille jumppaa verkossa ja auttamaan tekniikan käyttämisessä, Hanhela vinkkaa. Puolue oli hyvässä nosteessa. – Antti kysyi, että kiinnostaako kuntapolitiikka. Toisaalta ihmiset suuntaavat ulos ja löytävät luontoliikuntapaikat. – Keskusta on täällä iso vaikuttaja, ja toiminnassa on paljon hyviä tyyppejä, hän perustelee. Kuntavaaleissa oli Hanhelan mukaan kiva olla keskustan ehdokkaana. Tammikuussa hän aloitti myös keskustan Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Siitä se lähti. – Sain paljon kannustusta ja tukea, opin valtavasti. – Liikuntapolitiikan lähtökohta on, että olosuhteet ovat kunnossa kaikkien lajien harjoitteluun. Toki kokemuksessa oli hyvääkin. – Sitä voi edistää myös vaikeina aikoina. – Arvostan myös keskustan monimuotoisuutta. Meillä kaikki eivät ole yhdestä muotista. Nyt on mahdollisuus jokaisen myös monipuolistaa omaa liikuntakavalkadiaan, hän kannustaa. Syytä epätoivoon ei Hanhelan mielestä kuitenkaan ole sen enempää koronan kuin gallupienkaan vuoksi. Siinä oli sellaista itsensä ylittämistäkin. Sillä alaikäiset pääsevät edullisesti eri liikuntapaikkoihin. Toivon ja uskon, että nousemme. Muutaman vuoden sisällä politiikan saralla liki nollasta lähtenyt kuopiolaisnainen on ollut mukana sekä kuntaettä eduskuntavaaleissa
Niina-äiti, sosionomi ja muistihoitaja, lähti kuntavaaleihin 2017, valitsi puolueeksi perussuomalaiset ja pääsi läpi . Niina, 40, ja Joonas, 20, Immonen, äiti ja poika, valittiin kaupunginhallitukseen vuosi sitten. Vaikuttaako politiikka kotielämäänne, tuleeko teille riitaa. Riidelläänkö kotona politiikasta?. Puhutaan vaikka ihmepari Immosesta. Politiikka ui Immosen perheeseen värikkäiden vaiheiden kautta. Kun kokous valtuustosalissa päättyi, ilmassa leijui kysymys: Peseekö kaksikko jälkipyykin autossa. – Joo, ei ole tarvinnut miettiä, voiko tästä nyt lähteä äitiä haastamaan, nauraa Joonas. – Kyllähän usein olemme asioista eri mieltä, sanoo Joonas. – Olihan se aikamoinen kokemus, ja kyllä tuosta keskusteltiin kotimatkalla, Niina Immonen myöntää. Kotona saa vapaasti puhua, asiat ovat asioita, eikä niitä oteta henkilökohtaisesti. TeksTi ja kuva: anne Hievanen Elämä Poika keskustalainen, äiti perussuomalainen Niina ja Joonas Immosella on taskussaan 22,5 prosenttia Huittisten kaupunginhallituksen päätösvallasta. Tämän allekirjoittaa kumpikin. 44 8.5.2020 Huittisista kuuluu kummia. Uutiskynnyksen kaksikko ylitti kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa helmikuussa. Kaksikko edustaa puoluekentän eri laitoja – poika keskustaa ja äiti perussuomalaisia. Joonas nokitteli äitiään siitä, käytetäänkö pienehkö rahasumma jokirannan rantabulevardiin vai ikäihmisiin. Niinakin myötää, että kotona kiistellään, mutta se on tapahtunut hyvässä hengessä
Viime syksynä Savonlinnassa, keskustanuorten liittokokouksessa, ensikertalainen Joonas Immonen valittiin liittohallitukseen 110 äänen rökälemäärällä. Kaksoismiehityksestä on hyötyä siinä, että kokouksiin voi valmistautua yhdessä. Vaikuttamisen mahdollisuus tuli vuotta myöhemmin koulun oppilaskunnassa, jossa poika ehdotti ensitöikseen kioskin perustamista kouluun. – Joonas on ollut oikeudenmukaisuuden perääjä pienestä pitäen, jopa hankaluuksiin saakka, äiti nauraa. Niin ei käynyt. – Asialle on tehtävä jotain, ajatteli Immosen poika. Hullun Miehen kaupungissa onnenkantamoinen voi osua kohdalle. Monen yllätykseksi hän on myös keskustan Huittisten kunnallisjärjestön puheenjohtaja. – Joonas on valinnut täysin oman polkunsa, ja se sopii minulle hyvin. Tämä luki paperin ja pisti nimensä alle. Kokouksessa kumpikin vastaa omista kannoistaan. Joonaksen mielestä se laajentaa molempien näkemystä maailmaan ja auttaa ymmärtämään, miksi ihmiset ajattelevat niin kuin ajattelevat. Valtuustopaikka heltisi helposti ja hallituspaikka vuoden kuluttua. Sieltä halukkaat voisivat ostaa välipalaa iltapäiväksi. 8.5.2020 45 – Kyllä eri mieltä saa olla, jos oma kanta on perusteltu, Niina lisää. Kioski perustettiin ja nukahtelu tunnilla väheni. Ei aikaa, kun Ylikännö antoi kaverinsa käteen keskustan jäsenlomakkeen. Joonas on valinnut täysin oman polkunsa, ja se sopii minulle hyvin. Poika on mukana kirkkovaltuustossa, Huittisten kaupunginhallituksessa, Satakunnan keskustanuorten varapuheenjohtajana ja keskustanuorten liittohallituksessa. Mitä seuraavaksi, kysyi toimittaja tuolloin Joonakselta. – Hieno paikka, sanovat Niina ja Joonas Immonen uudesta rantabulevardista. Eri puoluEisiin kuulumista äiti ja poika pitävät hyvänä asiana. Oliko päätös oma ja mietitty. Tarkkakatseinen huomasi, miten osa kavereista jätti kouluruokailun väliin ja torkahteli pulpeteissaan iltapäivällä. Jo vuotta myöhemmin hän löysi itsensä piikkipaikalta – kaupunginhallituksen pöydän vierestä. Keskusteluyhteys lasten kanssa on ollut perheessä aina hyvä. Ylioppilaskokeiden tuloksia odottavan nuoren cv sisältää jo vaikka mitä. Kevään valtuustossa äiti ja poika ottivat kipakasti yhteen rannan alkupätkän kiveämisestä.. – En olisi liittynyt keskustaan, jos olisin ajatellut toisin, Joonas sanoo. Sikalanomistaja ja keskustan eduskuntavaaliehdokas keskusteli lukiopojan kanssa innolla politiikasta ja keksi ehdottaa nuorisovaltuuston edustajalle paikkaa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksiin. Aluksi äiti pelkäsi, että poika peesaa häntä – tai on joka asiassa vastaan ihan periaatteessa. lukiossa Joonas toimi nuorisovaltuuston nokkamiehenä ja teki yhteistyötä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martin Ylikännön kanssa. Kaikki lähti liikkeelle koulukavereiden iltapäivänälästä, kun Joonas oli 14-vuotias. Joonas immosEn tie politiikkaan ei ole tavallinen tarina. – Siistejä paikkoja, myhäilee nuorimies
maan ylimmästä johdosta lähtien kaikki tekevät parhaansa, jotta pandemian vaikutukset maahamme ja sen väestöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Ihmisen terveys ja sen suojeleminen on tärkeää. Tärkein opetus on elämän perusarvojen tärkeysjärjestys. Tarvitsemme me-henkeä lisääviä päätöksiä. Erityisesti pohjoisen Suomen on hyvä selvittää meillä olevista rikkauksista (metsä, malmit, maa, matkailupalvelut ja vesi) saatavan lisäarvon hyödyntäminen alueella. Kaikki kilpailevat tarvikkeista, koska vihollinen on sama koko maailmalle. Ei uutisia ilman koronaa. Myynnistä kerättävät pääomatulot siirtyvät suoraan valtion kassaan. Keskustan Sotkamon kunnallisjärjestön hallitus vaatii verohyötyä siihen kuntaan missä palvelut, raaka-aineet ja hyödykkeet valmistetaan tai järjestetään, eikä nykyisen käytännön mukaisesti valtiolle. On tärkeää myös pandemia-aikana hakeutua hoitoon ja kontrolleihin eri sairauksien vuoksi. Pienikin apu voi olla toiselle korvaamatonta. Huoltovarmuus on noussut kriisin keskiöön. Pienen kansan voima on sen yhtenäisyys. Kun alueellinen hyöty työn tekemisestä on lähellä yhteisöä ja työntekijää, vauhti nousuun kiihtyy. kaInuussa puun jatkojalostus on vähäistä, ja Kainuu toimii raaka-ainereservaattina muulle Suomelle. Korona jättää maailmaan pysyvät jäljet. Suomessa ruoka riittää, kun maatilojen työvoiman saannista huolehditaan. Miten tästä eteenpäin. HuOltOvarmuutta mitataan monella sektorilla kuten sairaanhoidossa, elintarvike-, vesija jätehuollossa. Kannustimena toimiva tulonsiirto ei lisää veroastetta, vaan valtion verottama tulo jakautuu myös kunnille. IsOksI ongelmaksi voi muodostua ihmisten välttely hakeutua eri sairauksien hoitoon virustartunnan pelon vuoksi. Suomen vastaavat luvut ovat 4 906 ja 206. Tämä toisi esille vahvemmin maakuntaidentiteettejä, ja arvokkaat luontokohteet olisivat jatkossakin kaikkien suomalaisten tavoitettavissa. Yhdessä. Yhteiskunnan on vahvemmin oltava heikoimman asialla, myös taloudessa. Monet hoitamattomat sairaudet ovat isompi riski terveydelle kuin virustartunta. On huolehdittava myös elinkeinon kannattavuudesta. Kannustavilla päätöksillä pandemian aiheuttama alakulo taittuu nopeimmin kasvuksi. Kaivospaikkakunnan asukkaiden tulee myös hyötyä malmeista. Autetaan lähimmäistä kukin kykyjemme mukaan. On tärkeää, että metsistä saaduista hakkuutuloista osa (esimerkiksi 1 eur/m3) palautuisi kuntaan ja se korvamerkittäisiin alueen tyypillisten luontopalveluiden kehittämiseen, kuten kainuulaisiin liikuntareitteihin, luontopolkuihin, kansallispuistoihin ja/tai luontokeskuksiin. Kuka korvaa sairastuneen viljelijän, elintarviketyöntekijän, hoitajan tai lääkärin ja niin edelleen, jos pandemia pääsee valloilleen näissä ammattiryhmissä. Siis jotain hyvääkin. Perheen merkitys kriisin hoidossa on saanut ansaitsemaansa arvostusta. Pohjois-Suomessa on myös merkittäviä kaivospaikkakuntia, joista viedään runsaasti malmia ja mineraaleja jalostettavaksi muualle. kaInuussa hakataan merkittävä määrän puuta. Millaiset ja paljonko opimme tästä. Tällaiset kannustimet kasvun tekemiseen on nostettava lähikuukausien keskeisimpien päätösten painopisteeksi! Keskustan Sotkamon kunnallisjärjestön hallitus Raaka-aineet maailmalle – tuloja kunnalle. Tämän toiminnan osalta olisi hyvä rakentaa vastaava malli kuin metsän osalta. Kykeneekö yhteiskuntamme vastaamaan kaikkiin avunpyyntöihin ja onko meillä riittävästi väyliä kuulla niitä. Yhteinen vihollinen yhdistää ja on saanut hukassa olleen ihmisten yhteisöllisyyden nousemaan ja lähimmäisen auttamisen konkretisoitumaan. Kukaan ei osannut vielä alkuvuodesta ennustaa tilanteen eskaloituvan nykyisenlaiseksi. Uskon tulevaisuuteen ja parempaan huomiseen. Onko tämä oikein. Tätä kirjoittaessa 29.4.2020 maailmanlaajuisesti on 3 164 876 todennettua positiivista koronatestattua potilasta, joista on kuollut 219 467. Ministerit ovat myöntäneet, että virheitäkin on tehty. Parhaimmillaankin ne ovat hyviä arvauksia, koska pandemian kaikkia vaikutuksia ei pystytä ennustamaan. kuluvan kevään aikana olemme pandemian keskellä. On inhimillistä, että virheitä tapahtuu, etenkin kun vaaditaan nopeita toimenpiteitä. 46 8.5.2020 Mielipiteet On perusteltua pohtia koronapandemian myönteisiä vaikutuksia, niitäkin on. Huolenaiheeni on, miten haavoittuvat perheet pärjäävät muuttuneessa maailmassa, yksinäiset ikäihmiset, mielenterveyspotilaat, ne lapset, joiden kotiasiat eivät ole ehkä aiemminkaan olleet hyvin, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret... Pandemian uutisointia ovat hallinneet talouskysymykset. Tarvitsemme uusia, läpinäkyviä käytänteitä tulojaon palautumiseksi lähtökuntiin. On oikeudenmukaista verojen kertyä sinne, missä ne muodostuvat. Luottavaisin mielin eteenpäin. Uhkakuvien piirtämisen sijasta on tartuttava tekemään tulevaisuutta. Jatkossakin koronavirusta tulee esiintymään, laajuudesta ei ole varmaa tietoa. Johanna Häggman Keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Voiko koronalla olla myönteisiä vaikutuksia. Kuntien talouden haasteet kasvavat näillä näkymin merkittävästi lähivuosina. Virheissä on oppimisen paikka. Meillä on oltava varotoimenpiteet olemassa käyttöön otettaviksi. Pahiten on pettänyt suojavaatetuksen ja -varusteiden hankinnassa. Se on ymmärrettävää, inhimillistä ja perusteltua. Tästä noustaan yhdessä, kaveria ei jätetä -asenteella. Minä, sinä ja me kaikki pystymme siihen. Korona vaikuttaa kaikkien jokaiseen päivään, todennäköisesti pitkään tästä eteenpäinkin. Tarvitaan tilannekuvan muodostamista ja tulevaisuuteen luotaavia toimenpiteitä. Se keskusteluttaa ihmisiä joka päivä
Salaamiseen ja itsetehostukseen käytetään monia hienoja termejä, kuten Euroopan vakausmekanismi, hätälaina, väliaikainen työttömyysvakuutusjärjestelmä, rahoituksenvakautusmekanismi, rahoitusvakausväline, implisiittinen EU:n talousarviotakaus ja niin edelleen. Monissa maissa, kuten Kiinassa ja USA:ssa yhteiskunnan rahoitus hoidetaan käytännössä suoraan keskuspankin kautta, jolloin välikäsille ei tarvitse maksaa mitään. Lisäksi kallis ja keinotekoinen erilaisten mekanismien byrokratia jää pois. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ideaalitilanteessa mielenterveyspalvelut olisivat samalla tavalla saavutettavissa kuin käynti yleislääkärin luona. Lisäksi tätä keskuspankilta lainattua rahaa ei ole edes tarkoitus maksaa takaisin. Setelirahoitus on viisasten työkalu, joka hallitusti käytettynä tasoittaa talouden vuoristorataaja luo vakautta yhteiskuntaan, mutta vain jos sitä osataan käyttää yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentämiseen. Saari Lainan korko , takaisinmaksuaika ja käyttötarkoitus selvitetään tarkoin, kun tavalliset ihmiset hakevat lainaa pankista esimerkiksi 50 000 euroa. hoitoon pääsemisen tulee olla helppoa ja nopeaa – tilanteet on helpointa hoitaa heti alussa, etteivät ongelmat pääse kasaantumaan. käytännössä totuus kuitenkin on, että Euroopan valtiot ja kunnat ottavat lainaa yksityisiltä rahoituslaitoksilta. Epäluottamus valtioidenvelanmaksukykyyn johtaa korkeampiin korkoihin, jolloin maksuvalmius heikkenee ja uudet lainat ovat yhä kalliimpia. Ystävillä ja yhteisöillä on merkittävä vaikutus opiskelijoiden hyvinvointiin – tukiverkosto tekee opintojen suorittamisesta mielekkäämpää. Opiskelijalla tulee olla ystäviensä ohella oikeus tukeutua kuitenkin myös terveydenhuollon ammattilaisiin. Todelliseen hätään joutuneita valtioita, kuntia, ja yrityksiä se ei juuri auta, koska raha ei päädy talouden normaaliin kiertokulkuun. Jyväskylän Keskustaopiskelijoiden mielestä opiskelijaterveydenhuollossa tarvitaan huomattavasti lisäresursseja mielenterveysongelmien hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Koronakriisi on osoittanut, että piristävästä kevätauringosta huolimatta ystävien merkitys opiskeluissa jaksamisessa on äärettömän tärkeä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Lue lisää mielipidekirjoituksia Suomenmaan verkkosivulta! Erkki J. Tässä tilanteessa säästäminen on ainoa vaihtoehto, joka taas johtaa lamaan, yritysten konkursseihin ja suurtyöttömyyteen. Suorassa keskuspankkirahoituksessa valtioilla ja kunnilla ei ole huolta korkotason noususta tai takaisinmaksun aikataulusta. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.5.2020 47 Verkosta Kuka vastaa siitä, etteivät Business Finlandin jakamat veroeurot ja valtion velkaeurot, jotka on tarkoitettu yritysten toiminnan kehittämiseen, mene palkkoihin, palkkioihin tai omistajille osinkoihin. Vähitellen, korkojen noustessa, monet valtiot ja kunnat ajautuvat vararikkoon, eivätkä pysty maksamaan lainojaan takaisin. Tämä synnyttää jatkuvan rahavirran veronmaksajilta yksityisten pankkien omistajille korkojen muodossa. Miksi ihMeessä Euroopassa keskuspankissa olevaa yhteiskunnan omistamaa rahaa ei käytetä suoraan valtioiden, kuntien ja yritysten pelastamiseen. Esimerkiksi psykologin vastaanotolle pääsemiseen on viikkojen, jopa kuukausien jonot. Euroopassa perusasiat, kuten rahavirtojen alkuperä, korko ja takaisinmaksuaika piilotetaan poliittisen ja taloudellisen munkkilatinan taakse. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kaikista tärkein etu kuitenkin on, että EKP:n raha menee suoraan kulutukseen, joka luo yrityksille kysyntää, parantaa työllisyyttä ja kasvattaa kansalaisten luottamusta talouteen. koronaepideMia tulee johtamaan ennennäkemättömään elinkelpoisten yritysten konkurssiaaltoon ja massatyöttömyyteen, jos samoja vanhoja myrkyllisiä lääkkeitä käytetään vain suurempina annoksina. Ne eivät kuitenkaan yksinään ratkaise opiskelijoiden jaksamiseen liittyviä haasteita. Uusin 750 miljardin hätärahoitus pelastaa lähinnä yksityiset rahoituslaitokset ja niiden omistajat. nykyinen EU:n rahapolitiikka johtaa valtiot automaattisesti taloudelliseen umpikujaan. Tämän typerän politiikan lopputuloksena Euroopan Keskuspankki (EKP) sitten pelastaa yksityiset riskisijoittajat ostamalla arvottomat velkakirjat täyteen hintaan ja ilman mitään vastiketta. Jostain syystä nämä perustiedot eivät kiinnosta poliitikkoja tai lehdistöä, kun EU hakee lainaa vaikka 500 miljardia euroa. Antti Roine tekniikan tohtori Ulvila Mistä koronamiljardit otetaan. Keskuspankkirahoitusta kutsutaan myös setelirahoitukseksi, jolla on huono maine, koska moni kyvytön hallitus on luonut sen avulla hyperinflaation. Jyväskylän Keskustaopiskelijat Opiskelijoiden tukipalvelut kuntoon. Tarvitsemme viisautta oppia vanhoista virheistä; rohkeutta selvittää kryptisten termien takana olevat yksinkertaiset syyja seuraussuhteet ja tavallista maalaisjärkeä oikeiden johtopäätösten tekemistä varten. JyväskyLän Keskustaopiskelijat ovat huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta ja vaativat, että opiskelijoiden tukipalvelut on saatava vihdoin kuntoon
Kukaan ei pysty varmuudella kertomaan, kuinka pitkä taistelu meillä on edessä koronan kanssa. Suomessa toteutetut rajoitustoimet ovat toimineet ja niillä on saatu lisäaikaa terveydenhuollolle ja tasattua sairastavuuden huippua. Toki päästövähennykset on otettava edelleen vakavasti, mutta pienen Suomen rooli on olla edistämässä kansainvälisesti sellaista politiikkaa, jolla päästövähennyksiä saadaan aikaan maailmanlaajuisesti. Kyllähän opettajat tämän hoitavat. Ei ole helppoa olla nyt päättäjä. Tyyne Marjatta Louhimaa olen iloinen , että yrityksillä on tässä ajassa kasvua luovia kehitysideoita, joita valtion rahoitus tukee toteutumaan. Niin sokaistunut, ettei asiantuntijuutta riittänyt enää juhlapuheita pidemmälle. Koronarokotteen kehittämistä tehdään joka puolella maailmaa, mutta läpimurtoa toimivalle rokotteelle ei ole vielä näköpiirissä. Ehkä työllistävyys voisi kuitenkin olla yksi kriteeri, etteivät pöytälaatikkofirmat tehtaile hakemuksia, kun eivät juuri muuta osaa. Kannattaa kuunnella hallituksen briiffejä, niin pysyy kärryillä, että hallitus on mahdollistaja ja muut toimijat yhteiskunnassa se jakaja. Antti Latvala yrittäjät eivät ole tehneet mitään väärää, vaan hakeneet heille kaupattua tukea. Valtion tulisi osaltaan ottaa käyttöön kuntien laajapohjainen investointiavustus, jota kunnat voisivat harkintansa mukaan käyttää hyväkseen kuntien elinvoimaa lisäävissä investoinneissa. Yritysten kärsimysnäytelmä on eloonjäämistaistelu, jossa valtion ja kuntien tulee kaikin mahdollisin keinoin olla mukana helpottamassa toimivien yritysten selviytymistä tästä kriisistä. on Kyllä surullista rahanjakoa. Pyörät on pidettävä liikkeellä, ja taloudellisen toimeliaisuuden astetta pitää tavoitteellisesti pyrkiä nostamaan mahdollisimman pian. Korona tuli ja sulki koulut. Terveydenhuollon ammattilaiset komensivat, ja hallitus päätti avata koulut uudestaan. Yrittäjien leimaaminen ja uhkailu on älytöntä. Valtion ja kuntien rooli on nyt keskeinen, kun yhdessä etsitään ulospääsytietä tästä kriisistä ja suunnitellaan ”jälleenrakennustyötä”. Julkisten toimijoiden on nyt aika investoida ja hallitusohjelma on kirjoitettava uusiksi ja siinä asetettavien tavoitteiden on huomioitava paremmin muuttunut toimintaympäristö. Saattaa olla, että kokemus leviää kansalaistenkin keskuudessa laajalle, rajat ylittäville turuille. Ja sen pituinen se. Olemme väistämättä sellaisessa tilanteessa, että nykyiseen hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet eivät ole nyt, eivätkä tämän kriisin helpottaessakaan enää saavutettavissa. Rahat jaetaan nykyisten lakien ja systeemeiden perusteella. Nyt tarvitaan rohkeutta. Marjaana Hoikkala Olipa kerran sivistyspuolue. Helena Aaltonen Rahanjako yrityksille hämmensi Facebookissa Korona pisti kirjaimellisesti maailman kirjat sekaisin viimeistään maaliskuussa. Odotellakaan ei aina kriisin keskellä valitettavasti voi. Raija Puranen edelleen jää isoja konsultinreikiä, mutta täydellistä oikeudenmukaisuutta ei voikaan saavuttaa. Vailla rohkeutta puolustaa koulutusta ja maalaisjärkeä, koska valta oli sokaissut ja vienyt viimeisetkin järjen rippeet. Päättäjät ovat valinneet, mitä kautta ja millä perusteella tuetaan. Mutta keskusta, kuten usein ennenkin, oli helposti muiden vietävissä. Hallitusohjelma tulee kirjoittaa uusiksi vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Korjauksia ja säännösmuutoksia seuraa. Meidän pitää katsoa tulevaisuuteen, sillä nyt jos koskaan tarvitsemme lisää julkisia investointeja. Nyt jo lienee selvää, ettei paluuta entiseen ole. Korona ei tässä välissä kadonnut mihinkään. Yritysten kassakriisin hoitamiseksi tarvitaan eri keinot kuin kehittämistuen siirto siihen tarkoitukseen. Sivistyspuolueen tarina. yKsi HuoMio on , että Suomen jälleenrakennustyössä ilmastotavoitteet eivät voi olla enää keskeisenä ohjurina. Mitä sanoo keskusta. Petteri Salmijärvi Keskustan Lapin piirin puheenjohtaja Julkiset investoinnit liikkeelle ja hallitusohjelma uusiksi KesKusta oli sen nimi. Utopistisia ohjeistuksia ja ymmärtämättömyyttä opetusjärjestelyitä kohtaan. Eero Heikkinen Hallitus itse ei jaa rahoja. En ymmärrä miten päättäjät voivat nukkua yönsä rauhassa, kun eliitti elostelee niillä rahoilla, jotka olisi voinut pelastaa monta valtion päätöksen vuoksi ahdinkoon ajettua yritystä. Suurin osa yrityksistä käy näinä viikkoina ja lähikuukausina, jokainen oman ”Via Dolorosan”. 48 8.5.2020 Mielipiteet Koonnut: Katariina LanKinen KoronatuKien myöntäminen kyseenalaisille hakijoille on puhuttanut Suomenmaan Facebook-keskustelijoita. Koronarajoitusten johdosta taloudellinen toimeliaisuus on supistunut. Älähtää, kun on itselle hyödyksi, mutta hiljenee, kun ei ole rohkeutta tai osaamista ampua alas järjettömyyksiä. Pertti Kälkäjä Voi olla , että nyt kylvetään pohja pitkälle eripuran aikakaudelle ja moraalin rapautumiselle, riippuen siitä, mikä taho nähdään syylliseksi väärille jakoperusteille. Vaikka rajoitustoimet tasaavat sairastavuutta, niin ne myös pitkittävät sitä. Yhdessä yössä etäopettajiksi, kahdessa viikossa haltuun uudet opetustilat, kaikki oppiaineet ja oppilashuolto. Investointien ja hankintojen lykkääminen tässä tilanteessa valtiolta ja kunnilta olisi suuri virhe
Juhantalo johti ryhmää hyvällä psykologialla vaikeina aikoina, sittemmin samaa tehtävää hoitanut Seppo Kääriäinen muisteli ystäväänsä ja kollegaansa. Maalaistalossa varttunut Juhantalo oli ammatiltaan paitsi kansanedustaja, myös juristi ja maanviljelijä. Juhantalo solmi avioliiton kuvaamataidonopettaja Liisa Rekolan kanssa 1967, ja perheeseen syntyi neljä lasta. Hän jaksoi ja osasi sovitella asioita eduskuntaryhmien välillä. Kauko Johannes Juhantalo syntyi Satakunnan Kankaanpäässä kolmilapsisen perheen esikoiseksi vuonna 1942. Aikalaiset muistelevat Juhantalon olleen oikeudenmukainen puheenjohtaja, joka kuunteli edustajien tuntoja ja johti välillä erimielistäkin eduskuntaryhmää ”ukkotuomarin” vakain ottein. Juhantalo toimi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuodet 1983–1991. 8.5.2020 49 KesKustan pitkäaikainen kansanedustaja Kauko Juhantalo menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään sunnuntaina 26.4. Satakuntalaiset äänestivät ”Kakensa” kovalla äänimäärällä takaisin eduskuntaan vuoden 1995 vaaleissa. PoliitiKKona Juhantalo muistetaan tinkimättömänä Satakunnan ja suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen puolustajana, taitavana neuvottelijana ja konkreettisten tekojen miehenä. Antti Kurvinen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2019– Timo Kalli Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2003–2011 Kauko Juhantalo 1942–2020 Tinkimätön Satakunnan puolustaja Muistokirjoitus. Ministeriura katkesi tunnettuihin vastoinkäymisiin, mutta omien tuki ei horjunut. YhteisKunnallinen vaikuttaminen oli Juhantalolle henki ja elämä. Vaikka yksi Juhantalon lempilausahduksista kuului, että politiikassa pitää olla vähän Hollywoodia, hän oli parrasvalojen lisäksi hyvä myös kulisseissa. Jokainen Juhantalon joskus kohdannut muistaa hänen humaanin, silmien tasalta katsovan asenteensa, johon eivät valta-asemat vaikuttaneet. Juhantalo sai paljon hyvää aikaan omalla kotiseudullaan. Juhantalo tunnettiin hyvin myös muissa puolueissa. Hän kävi viimeisissä kokouksissa vielä pari viikkoa ennen poismenoaan ja pohti oman kansanliikkeensä tulevaisuutta viimeiseen asti. Juhantalo oli rouhea sanankäyttäjä, nopeaälyinen ja lämmin humoristi sekä seuramies, joka hakee nykypolitiikassa vertaistaan. Juhantalo innostui politiikasta jo lukioiässä ja toimi nuorisopolitiikassa opiskellessaan Turussa. Hän kertoi parin vuoden takaisessa haastattelussaan olevansa ylpeästi ”siltarummuttaja” ja arvioi suosionsa johtuvan siitä, että hänellä oli näyttöjä oman maakunnan eteen tehdystä työstä. 1980-luvulla syntyi muun muassa syvä ja hedelmällinen yhteistyösuhde SDP:n silloisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pertti Paasion kanssa. Hän osasi kyllä ottaa yleisönsä, mutta oli samalla taitava sovittelemaan erilaisia intressejä ja junailemaan tärkeäksi kokemiaan asioita eteenpäin. Tuolloin Juhantalon vaikutusvaltakeskustan linjaan oli suurimmillaan, ja hän nousikin kauppaja teollisuusministeriksi Esko Ahon kriisiajan hallitukseen vuonna 1991. Juhantalo johti keskustan eduskuntaryhmää myös oppositiokaudella 1987–1991 ennen puolueen veret seisauttavaa vaalivoittoa. Paasiota ja Juhantaloa yhdisti terävällä huumorilla höystetty neuvottelutaito, jonka varassa keskustan ja SDP:n liittoa, punamultaa noina vuosina rakennettiin. Hän tuli ryhmänjohtajana arvostetuksi siitä, että oli herkästi eri porukoiden pulssilla ja tiesi isonkin eduskuntaryhmän tunnot tarkkaan. Ensimmäisen kerran Juhantalo valittiin eduskuntaan vuonna 1979, jonka jälkeen hän uusi valtakirjansa kuusi kertaa
Osallistamme toimijoita eri vaiheissa ja haluamme, että strategiamme ei ole vain pöytälaatikossa, vaan se on työväline jokapäiväisessä toiminnassamme. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Hämeenlinna. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Piirin tmj Ari Maskonen, 045 854 6406, ari.maskonen@keskusta.fi, nuorten tmj Joonas Salmi, 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Juha IsoAho puh. klo 18.30 alkaen Pohjoisten Erän kodalla Niinimäentiellä makkaranpaiston merkeissä! Käsitellään sääntömääräiset asiat. fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Jenni Vuorela 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). 040 511 6787 tai antti.varis@keskusta.fi. Teemme Vesaisten uuden strategian yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Vesaisten Keskusliitto on perustettu vuonna 1956. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Pysytään terveinä ja huolehditaan toisistamme! Pohjois-Karjala Keskustan Pohjois-Karjalan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet koronavirusepidemian vuoksi. Työntekijöihin saa yhteyden puhelimitse tai sähköpostilla. Toimintaa on nyt ja tulevaisuudessakin! Katja Koivukoski Vesaisten Keskusliiton liittosihteeri. Karjala Keskustan Karjalan piirin kaikki omat ja jäsenyhdistysten tilaisuudet on peruutettu valmiuslain nojalla toistaiseksi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Vuosikokous to 4.6. pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Toiminta on monipuolista, perhekeskeistä ja laadukasta ympäri Suomen. Haasteina jäsenkyselyssä koettiin toimijoiden vähyys, jäsenhankinta ja järjestön tunnettuuden puute. Kokouksia hoidetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisesti. Piiritoimisto Apila suljetaan yleisöltä ja tilaisuuksilta. p. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Monipuolinen matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa mukana olon myös vähävaraisille lapsiperheille. Toiminnassamme mukana olevien perheiden kautta olemme vahvasti arjen asiantuntijoita. Uutta strategiaa pohjustamaan tehty jäsenkysely antoi meille hyvää materiaalia. Siellä on monenlaista kivaa tekemistä päivien iloksi. Toiminnanjohtajan tavoittaa p. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous to 28.5. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Korona-aika asettaa haasteensa myös vesaistoiminnalle. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Päijät-Hämeen Keskustanaiset. Toiminnanjohtajan työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Piiri suosittelee jäsenjärjestöjään tekemään saman päätöksen. Toimisto toistaiseksi suljettu koronavirusepidemian vuoksi. Kokoukseen ilmoittaudutaan pj:lle 24.5. Paikalla puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Kysyntää vesaistoiminnalle on jatkossakin. Paikalle ensisijaisesti paikallisyhdistysten äänivaltaiset kokousedustajat, tarvittaessa jäsenistön valtakirjoilla. Puhelimella ja sähköpostitse saat yhteyden normaaliin tapaan, 050 577 0838 ja sami.porkka@keskusta.fi. Nämä ovat järjestötoimijoille tuttuja haasteita. mennessä. Myös piiritoimisto on suljettu. Toiminta on muuttunut jonkin verran vuosien myötä, mutta edelleen järjestetään kerhoja, retkiä, leirejä ja taitoniekkakilpailuja (entinen tietoniekka). Piiri. krs. Perheille tarjotaan kivaa tekemistä ja samalla mahdollisuus viettää aikaa toisten perheiden kanssa. Tuuloksen py:n vuosikokous pidetään ti 19.5. Palaute vesaistoiminnasta oli aivan ihanaa luettavaa. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2020 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Vilkkaan ja monipuolisen toiminnan vahvistavat myös piirijärjestöiltä saadut viime vuoden raportit, joihin olen tutustunut. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. kerros, Kerava. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj (vt) Eero Vainio 040 589 6160, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Keskustan Varsinais-Suomen piiri keskeyttää toistaiseksi tilaisuuksien järjestämisen koronaviruksen vuoksi. Keskeytys koskee yleisötilaisuuksia sekä puolueen sisäisiä tilaisuuksia. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Poliittiset tilaisuudet ja kokoontumiset jatkuvat normaaliin tapaan, kun koronavirusepidemia hellittää. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kurkatkaapa arkipäivien somepostauksemme Facebookista (Vesaisten Keskusliitto) ja Instagramista (Vesaiset). Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Tapahtumissa on innostava, hauska ja lämmin ilmapiiri. klo 16 alkaen, osoitteessa Hämeenkatu 9 A 5 krs., Lahti. Keskustan Satakunnan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet koronavirusepidemian vuoksi. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, puh. Piiritoimisto on suljettu ja työtä hoidetaan etänä. Lapsiperhearjen asiantuntijat Puheenvuoro Uusimaa Piiritoimisto: Käyntiosoite Asemanaukio 7, 2. Vuorovaikutus kentän kanssa on tärkeää, ja olemme kiitollisia saadusta palautteesta ja ideoista. klo 18 alk. Professorin Pytingin aitan alueella, os. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Digiloikkaa on otettu, kokoukset ja erilaiset palaverit pidetään etäyhteyksiä hyödyntäen. Koronatilanteen vuoksi ei toistaiseksi tilaisuuksia järjestetä. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Tuusula. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Poikkeusajan toimintaa on siirretty verkkoon. ”Lapsi on tärkein” toteutuu toiminnassa hyvin. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Kokouksessa noudatetaan kokoontumisrajoituksia. Keskustassa tapahtuu 50 8.5.2020 Jäsenkyselyn perusteella Vesaisissa on mukavaa olla mukana. Maisalantie 191, Ruotsinkylä. Kahvitarjoilu. Piiritoimiston henkilökunta siirtyy etätyöhön ja piiritoimisto on suljettu toistaiseksi. Korona-aika asettaa haasteensa myös vesaistoiminnalle. Työntekijöihin saa yhteyden normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi
Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Riistakatu 15 Iisalmi. – Elinvoiman ja jatkuvuuden kannalta nuorten äänen on tärkeä kuulua uudistustyössä, sillä uudet jäsenet ja kannattajat tulevat nousevan sukupolven keskuudesta. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Kaikille avoin retki Kylien kautta Terijoelle 5.–8.8. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunnan kokous on siirretty koronavirustilanteen vuoksi kesäkuun viimeiselle viikonlopulle 26.6.–28.6. 040-568 3695. – Meidän ohjelmastamme uusi ihminen näkee heti, mitä keskusta on ja millaista Suomea se haluaa rakentaa, Markkanen toteaa. Yhteydet sähköpostilla kai.puro@keskusta.fi ja puhelimitse 040 837 9867. 044 369 9603. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. Johtopäätökset eivät voi kuitenkaan olla koottuna monen sivun mittaiseksi tekstiksi, jota kukaan ei jaksa lukea, nuorisopomo korostaa. Tarjoa oma hintasi! kai.puro@keskusta.fi. Piiritoimisto avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanuorten tmj Kai Puro 040 837 9867, lappi@keskustanuoret.fi. Peräpohjola Peräpohjolan piiritoimisto on suljettu koronakriisin ajaksi. Hinta sisältää bussikuljetuksen Savonlinnasta ja majoituksen hotelli Repinskajassa aamiaisella. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Ja ri La uk ka ne n. Keskustanuorten uudistusohjelmaan voi tutustua järjestön verkkosivulla. Piiri. Piiritoimiston henkilöstön työt jatkuvat normaalisti, mutta mahdollisuuksien mukaan etätyönä. Siinä näkyy hänen mielestään se, että uudistusohjelmaa on nyt samoin kuin edellisellä kerralla vuonna 2011 lähdetty tekemään vaalitappion jälkeisessä paniikissa. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Tornio. 8.5.2020 51 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Hinnat 254 €/hlö 2hh, 361 €/hlö 1hh, lapset -50 €. – Mietin, onko se toimintasuunnitelman jatko vai onko sen tarkoitus olla mukaan tulevalle uudelle ihmiselle tiivistys puolueen tavoitteista. Keskustanuorilta vaihtoehtoinen uudistusohjelma puolueelle Hanna Markkasen mielestä nuorten äänen on tärkeää kuulua keskustan uudistusohjelmassa. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. – Vaalitappioiden jälkeen on luontevaa käydä perusteellisempi keskustelukierros puolueen missiosta ja visiosta eli siitä, miksi olemme olemassa ja mihin olemme menossa. Piiritoimisto suljetaan yleisöltä ja tilaisuuksilta. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. mennessä Satu Jalvanti-Hannikaiselle ita-savo@vesaiset.fi tai puh. Valtuuskunnan kokouksen käytännöistä tiedotetaan heti kun se on mahdollista. Markkasen mielestä puolueen virallista uudistusohjelmaa lukiessa jäi hieman epäselväksi, kenelle se on tarkoitettu. KesKustanuorten vaihtoehto-ohjelman ytimenä on lupaus vahvasta keskustasta, joka tunnetaan edistyksellisyydestä ja uudistavasta voimastaan. – Periaateohjelma on sitten tarkoitettu laajemmaksi kokonaisuudeksi, hän sanoo. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Lisämaksusta e-viisumi +20 €, puolihoito +21 €. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, piirin tmj Lasse Kontiola 0400 694 233, lasse.kontiola@keskusta.fi. Toimisto auki sovittaessa. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Puolueen uudistusohjelma tuntui Markkasesta myös turhan pitkältä. Tutustumme matkalla Kannaksen kyliin ja sotahistoriallisiin muistomerkkeihin, mahdollisuus vierailla Kronstadissa ja Pietarhovissa. Järjestön mielestä myös nuorten on oltava mukana muovaamassa puolueen suuntaa. Avoinna klo 9–15. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Meri AlArAntA-SAukko KesKustanuoret julkistivat vapun alla oman vaihtoehtonsa keskustan uudistusohjelmaksi. 044 312 2982. Hän peräänkuuluttaa tiivistämisen taitoa, jotta asia käy ilmi jo ensimmäisellä vilkaisulla. 040 721 0636. Itä-Savo Vesaisten Itä-Savon piiri. Henkilöstön tavoittaa normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Keskusta-kalentereita vuodelle 2020 on vielä myynnissä. Mikäli et saa piiristä sähköpostitiedotteita, otathan yhteyden toiminnanjohtajaan sähköpostitse. Ilmoittautumiset 15.6. Siksi halusimme tuoda esiin oman vaihtoehtomme, keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen perustelee. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri peruu varotoimenpiteenä kaikki poliittiset tilaisuudet koronavirusepidemian vuoksi
Kenen kirjailijan kuuluisan romaanihahmon tervehdys Hojo-hojo! on: Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija, Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Antero Rokka vai Heikki Turusen Simpauttaja. Ken ned yn mur haa ja, 6) kah dek san , 7) Tur use n Sim pau tta ja, 8) Kar i Häk äm ies , 9) 194 0: Tok io sai vuo den 194 oly mpi ala ise t, mut ta Kiin anJap ani n sod an (19 38– 45) tak ia kis oje n jär jes täm ine n siir ret tiin 193 8 Suo mel le, II maa ilm ans oda n tak ia myö s 194 oly mpi ala ise t jäi vät pit äm ätt ä kok ona an, 10) Neu vos tol iit to. Yksi ihmiskunnan koettelemus oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan koko maailman peittänyt vedenpaisumus. 3. 5. 5. 9. 2. Pohjois-Makedoniasta tuli 27. Jumalalle kuuliaisen Nooan hän määräsi rakentamaan arkin, joka pelastaa Nooan perheineen sekä eläimet. 1) syy sku u, 31. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Kummassa on enemmän jäsenmaita. Minkä kuun alkuviikolla se on: kesä-, heinä-, syys-, lokavai marraskuu. Kuka entinen kansanedustaja ja ministeri, kaupunginjohtaja ja nykyinen VarsinaisSuomen liiton maakuntajohtaja, joka lisäksi on rikoskirjailija. marraskuuta 1963. Siksi on hyvä tietää, että tulossa on ihan oma valtakunnallinen positiivisuusviikko. Raamatun mukaan Jumala päätti puhdistaa ihmiskunnan, koska ihmisten pahuus oli kasvanut liian suureksi. Kuinka monta maata Natoon nyt kuuluu: enemmän kuin EU:ssa, yhtä paljon kuin EU:ssa, vähemmän kuin EU:ssa. maaliskuuta 2020 Naton, Pohjois-Atlantin puolustusliiton, uusin jäsenmaa. 7. Hänen kahdeksasta romaanistaan ensimmäinen oli Rehelliseksi tunnettu (2010) ja myöhempiä muun muassa Presidentin murhe, Poliittinen ruumis, Vallanjano, Vallankahva (2019). Kuka oli ensimmäinen suorassa tv-lähetyksessä murhattu henkilö. 8. Kuinka monta ihmistä sai turvan Nooan arkissa. Tietotesti ??. 10. Milloin. Tokion 2020 kesäolympialaiset on siirretty pidettäväksi kesällä 2021. Ensimmäinen, aloituspäivä on myös Kansainvälinen museopäivä. 6. 52 8.5.2020 2 8 9 4 1 5 8 7 2 1 6 9 4 7 4 8 7 4 2 8 3 3 8 2 3 5 8 5 6 1 1 3 2 8 9 5 6 4 7 9 4 7 3 1 6 5 2 8 5 8 6 4 7 2 9 1 3 6 9 8 1 4 3 2 7 5 2 1 3 5 6 7 4 8 9 7 5 4 2 8 9 1 3 6 3 7 1 9 5 4 8 6 2 4 6 9 7 2 8 3 5 1 8 2 5 6 3 1 7 9 4 2 5 8 4 6 4 8 9 5 7 8 6 2 9 1 7 2 7 5 4 9 2 7 6 4 2 9 4 3 2 5 8 7 4 6 1 3 9 6 9 3 5 2 1 4 8 7 1 7 4 3 8 9 5 2 6 7 1 5 8 3 4 6 9 2 9 8 6 2 1 5 3 7 4 3 4 2 6 9 7 8 1 5 4 3 1 9 5 2 7 6 8 8 6 9 4 7 3 2 5 1 5 2 7 1 6 8 9 4 3 2 8 9 4 1 5 8 7 2 1 6 9 4 7 4 8 7 4 2 8 3 3 8 2 3 5 8 5 6 1 1 3 2 8 9 5 6 4 7 9 4 7 3 1 6 5 2 8 5 8 6 4 7 2 9 1 3 6 9 8 1 4 3 2 7 5 2 1 3 5 6 7 4 8 9 7 5 4 2 8 9 1 3 6 3 7 1 9 5 4 8 6 2 4 6 9 7 2 8 3 5 1 8 2 5 6 3 1 7 9 4 2 5 8 4 6 4 8 9 5 7 8 6 2 9 1 7 2 7 5 4 9 2 7 6 4 2 9 4 3 2 5 8 7 4 6 1 3 9 6 9 3 5 2 1 4 8 7 1 7 4 3 8 9 5 2 6 7 1 5 8 3 4 6 9 2 9 8 6 2 1 5 3 7 4 3 4 2 6 9 7 8 1 5 4 3 1 9 5 2 7 6 8 8 6 9 4 7 3 2 5 1 5 2 7 1 6 8 9 4 3 1. 8.– 6.9 ., 2) noi n 300 , 3) Kes kiSuo men maa kun nan ete läo sas sa Päi jän tee n ran tam illa , 4) ene mm än: 30 maa ta, 5) Lee Har vey Osw ald , pre sid ent ti Joh n F. Mikä maa osallistui ensi kertaa olympialaisiin 1952 oltuaan poissa niistä 40 vuotta. Kuinka monta museota Suomessa on. Missä maakunnassa se sijaitsee. . Manner-Suomen asukasluvultaan – 690 – pienin kunta on Luhanka. 4. Tokion olympialaiset ovat jo kerran aikaisemmin jääneet pitämättä alkuperäisenä aikana. Vihje: se tapahtui 24. Kaikkien pinnaa koetellaan nyt! On koeteltu, ja tullaan koettelemaan vielä ties kuinka kauan. Toukokuussa vietetään Museoviikkoa 18.–24
Mitä maapallomme aluetta kutsutaan maailman ”keuhkoiksi”. 7. 8. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019, ja nyt johdossa on Islanti. Kuka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. 1. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Mikä vuosi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb valittiin uusina kasvoina EU-parlamenttiin; Britney Spears meni 5. 3.2 019 , 5) 200 4, 6) hal litu s 75: s (Tu om ioj a 73, kou lur uok a 71) , 7) 10. 3. Lauantain Lotto on Suomen oma lotto, mutta keskiviikon Vikinglotto ja perjantain Eurojackpot ovat useiden maiden yhteisiä. 10. Minkä maakunnan maakuntakala. Tietotesti ??. . Milloin Isossa-Britanniassa oli kansanäänestys brexitistä (yhdistelmä sanoista British exit, Britannian lähtö) eli kuulumisesta tai erosta Euroopan unioniin, ja milloin maan piti alunperin erota Euroopan unionista. Kuinka paljon. Shutterstock Tonnikerholainen, ilmoita lopputuloksesi! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi päättyi vappuaattona. vuotta siitä kun Suomen kouluissa alettiin tarjota ilmainen kouluruoka. 8.5.2020 53 56 4.10.2019 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 5 3 1 4 6 5 4 2 2 6 5 9 2 8 6 9 3 7 5 8 4 2 7 8 5 4 2 1 7 6 5 8 2 3 7 9 4 1 2 1 4 6 9 5 3 8 7 3 9 7 8 4 1 2 6 5 9 7 2 1 6 3 8 5 4 5 4 3 9 7 8 6 1 2 1 8 6 5 2 4 7 9 3 7 6 5 3 1 9 4 2 8 4 2 1 7 8 6 5 3 9 8 3 9 4 5 2 1 7 6 8 4 8 3 2 9 6 4 6 2 9 6 4 1 6 8 3 6 8 3 1 8 5 5 4 7 7 8 5 4 1 9 6 2 3 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 9 2 7 6 5 1 4 8 8 6 3 2 5 4 7 1 9 1 2 9 3 8 7 5 6 4 4 5 7 1 9 6 8 3 2 9 7 4 6 2 8 3 5 1 2 1 8 5 7 3 4 9 6 5 3 6 9 4 1 2 8 7 1) Am azo nin 2) kar huj a 2 000 –2 100 , sus ia 200 , 3) Kan ada , USA , Ven äjä , 4) ään est ys 6/2 016 , ens im mäi nen ero päi vä 29. 6. Kerhotuote on tänä vuonna liikuntaan sopiva tekninen t-paita. Lopputuloksia otetaan vastaan 10.5. tammikuuta Las Vegasissa naimisiin lapsuudenystävänsä kanssa ja liitto mitätöitiin 55 tuntia myöhemmin; kesäolympialaiset Ateenassa, Suomelle kaksi hopeamitalia; Britney Spears meni syyskuussa naimisiin Kevin Federlinen kanssa; Hanna Pakarinen valittiin Suomen ensimmäiseksi Idols-voittajaksi. Vain yhdellä on maakuntakalana hauki. Luonnonvarakeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten on karhuja ja vähiten susia. Kuka suomalainen sprintteri on sijoittunut mitaleille sekä olympialaisissa että EMkisoissa – sileillä matkoilla. Mikä luku on isoin: a) Suomen nykyisen hallituksen järjestysnumero, b) nykyisen eduskunnan ikäpresidentin, kansanedustaja Erkki Tuomiojan ikä, c) ?. Onko maakunta Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Satakunta vai Uusimaa. asti ja ne julkaistaan kesäkuun Suomenmaassa. Vihje: sen maakuntalintu on merikotka ja maakuntaeläin metsäkauris. 201 9 jul ist eta an sek ä 201 8 ett ä 201 9 kirj alli suu den Nob elin saa jat – viim e vuo den jak o per utt iin Nob el-s äät iön sis äis en krii sin tak ia, 8) Ahv ena nm aa, 9) Eur ozä kki 18 maa ta, Vik ing 9: Poh joi sm aat , Viro , Lat via , Lie ttu a, Slo ven ia, 10) Voi tto Hel lst en, 400 m, pro nss i Mel bou rne 195 6, hop ea EM -Be rn 195 4. Paidan voi lunastaa omakseen noin 15 euron hintaan. 9. Jos haluat tilata paidan, muista ilmoittaa myös kokosi (naisten XS–XXL, miesten S–XXL).. 10. Kuinka monien. Halutessasi voit kommentoida myös, miten kautesi sujui. Suomen maakunnilla on erilaisia maakuntatunnuksia. Suomessa on neljä niin sanottua suurpetoa: ahma, ilves, karhu ja susi. 2. 5. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenmaata. 4. Mitkä maat viiden pohjoismaan lisäksi
SähKöä ja ylipäänsä energiaa riittää Suomessa. Hajautetun yhteiskuntarakenteen tueksi tarvitaan muun muassa lisäpanostuksia toimivaan infrastruktuuriin, kuten valokuituverkkoihin ja tiestöön. Esimerkiksi kivihiilestä luopumisen tukiohjelmaa voitaisiin aikaistaa vuodella. Energia-alan osaamista ja uusiutuvia luonnonvaroja riittää. Koronakriisin jälkeisessä Suomessa näillä molemmilla on valtava merkitys alueiden elinkeinoelämälle, asukkaille ja kuntien tulevaisuudennäkymille. Samoin biokaasun tankkausasemien tukiohjelman volyymin lisäämistä tulisi vakavasti harkita. Sen ja uusiutuvan energian välillä on kohtalonyhteys. Töpselistä saa virtaa myös jatkossa, ja tankkiin voi tällä hetkellä panna poikkeuksellisen edullista bensaa. Näin tulee olemaan myös lähitulevaisuudessa. 54 8.5.2020 Koronapandemian myötä Suomelle avautuu poikkeuksellinen tilaisuus vauhdittaa uusiutuvan energian lisäämistä. Uusiutuvaa energiaa on vauhditettu energiateknologian ja suurten demonstraatiohankkeiden investointituilla, kivihiilestä ennakollisesti luopumisen tuella sekä biokaasutankkausasemia ja paikallisen joukkoliikenteen sähkölatausjärjestelmiä tukemalla. Uusiutuva energia vähentää osaltaan riippuvuutta tuontipolttoaineista. Tukea aikaistamalla kannustetaan suuria kaupunkeja pääsemään eroon ulkomaisesta kivihiilestä ja käyttämään kotimaista uusiutuvaa. Tällä hetkellä tuen on määrä alkaa vuonna 2022. Siksi tarvitaan myös hajautettua yhteiskuntarakennetta, jotta tavara saadaan liikkeelle. Hallituksen ilmastotavoitteet toteutuvat vain, mikäli siirrytään puhtaampaan ja hajautetumpaan energiantuotantoon. Tilanne ei ole kuitenkaan normaali ja kertoo karua kieltään siitä, kuinka sidoksissa Suomi on maailmanmarkkinoihin ja toimituksiin. Edessä siintävät mahdollisuudet kannattaa hyödyntää. Uusiutuvalla energialla tuetaan kipeästi tarvittavaa talouden kasvua. Uusiutuvan energian investoinnit ovat olleet merkittävä kasvun tekijä Suomessa ja muualla. maaKunnalliSen energianeuvonnan resursseja voidaan lisätä ja hyödyntää olemassa olevaa koneistoa energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämiseksi. Suomessa on hyvät edellytykset uusiutuvan kotimaisen energian lisäämiselle. Kirjoittaja on elinkeinoministeri. Huoltovarmuutta ja kasvua hajauttamalla mika lintilä vieraskolumni. Kyse on viime kädessä myös huoltovarmuudesta. paiKalliSten energianlähteiden, kuten biomassan ja muiden biopolttoaineiden hyödyntäminen, aurinkoja tuulienergia sekä maaperään ja vesistöihin varastoituneen energian käyttäminen edesauttavat huoltovarmuutta. Energianlähteet sijaitsevat eri puolilla Suomea. Koronan jälkeisissä elvytystoimissa kotimaisella energialla on keskeinen investointivaikutus. Siksi kivihiilestä luopumista, energiatehokkuushankkeita sekä puhtaamman liikenteen investointeja on syytä nopeuttaa tuntuvasti. Uusiutuva energia tuo mukanaan uutta työtä ja elinvoimaa alueille. Pohjoismaiset energiamarkkinat toimivat, ja raakaöljyn hinnan romahtaminen vaikuttaa autoilijan arkeen vielä pitkään. Bituminhinnan puolittumisen seurauksena on avautumassa hyvä sauma elvyttää infrainvestoinneilla. Uusiutuvan energian käyttöä on lisätty määrätietoisesti
Kai tässä vielä matkasaarnaajaksi joutuu. Kaikkien ei pitäisi laulaa sitäkään Nälkä on aina vieraanamme. Pekonipastahan meinasikin tappaa. Epävirallisen kyselyn mukaan moni menisi kampaajalle. Skeidaahan sekin oli. Suuren ammattiliiton varapuheenjohtaja, palaveriviinereiden ruumiillistuma, alkoi arvottaa työttömyysuhan alla olevia. Näin pätkän Vasemmistoliiton virtuaalivapusta. Elvytyssatanen jokaiselle! Tämä puolen miljardin velkaoffensiivi sitten nostaisi Suomen suosta. Jari Nenonen Tukka hyvin, kaikki hyvin Kai tässä vielä matkasaarnaajaksi joutuu. Li Anderssonin käsilaukusta ei. Punavihreän kuplan todellisuudessa ihmiset haluavat mennä keikoille ja ravintoloihin ja teatteriin. Istun postiluukun ääressä neljänä päivänä viikossa. Soittelen ihmisten ovikelloja ja sanon, että äänestäkää niitä kommareita vasta sitten, kun on satanen kädessä. Alkaa paikat jumittua, olisi sen Björn Wahlroosillekin luvatun hierontasetelin aika. Velkainen valtio, joka ottaa lisää velkaa jakaakseen seteleitä niin sanottuna helikopterirahana, ei ole kohta valtio ollenkaan. Jotenkin alkaa varmaan kuukausien kuluessa usko hiipua. Edellisen vappusatasen jakaja Antti Rinne on valtiomiesurallaan edennyt Hesarin kuukausiliitteeseen kasvislasagnekokiksi. rahattoman lehmänostajan asteikolla Antti Rinnettä paremmaksi. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Ruokaa sillä ei kai saisi ostaa, paitsi ravintolasta. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 UlkoasUpäällikko MIKKO ERONEN 041 4539 554 VerkkoUUtispäällikkö HENNA LAMMI 045 6307 072 toimittajat MERI ALARANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAARELA 044 7370 377 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LuOdONPää 040 8201 781 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimitUspäällikkö KATARIINA LANKINEN 050 5369 954. Oikeasti en istu oven takana, vaan sohvalla. Tai miettikää, mistä se tuli. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Omaa etua härskisti tavoittelevat muutkin kuin valtion rahojen kyttääjät. Kun tuleehan siitä osa takaisin arvonlisäveronakin. Odotan Li Anderssonin minulle minun omista veronmaksajan rahoistani lähettämää satasta. Li Andersson pisti ns. Cheek otti lasten rahat tyylikkäämmin. Pakina 8.5.2020 55 Ylläri-pYlläri valtiovarainministeri Katri Kulmunille hallituskumppani Vasemmistoliitolta. Tokihan siellä oli Paleface, tämä valtaa lipova apuraharäppäri, joka on alunperin kapinallisesta räpistä kovin kaukana. Viha, vaino pois! ja mitä näitä punalauluja on. Ihmettelen populismin ja härskin valehtelemisen äärtä ja määrää. Nopeasti poistetun aivopierun mukaan telakkatyötön on parempi ihminen kuin ravintolatyötön. Kyllä on rollaattoriparkissa ruuhkaa, kun joku kaulatatuoitu häiskä puhelaulaa. Jos kampaus on suurin murhe, niin aika hyvin meillä menee. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Tiistaisin ei jaeta kuin Kauppalehti
koko maan äänenkantaja suomenmaa. Keskustalaisten pitäisi olla edelläkävijöitä, Antti Kivelä sanoo. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 12.6.2020. Tilaajapalvelu: 044 7778 710 74 € / 12 kk 37 € / 6 kk Printti määräaikainen Printtilehden tilaus sisältää digitilauksen! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti määräaikainen/kesto Nyt entistä tuhdimpi lukupaketti kerran kuussa! Kesäkuun lehdessä: Muutos on väistämätön