Suomenmaa 8.9.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / SYYSKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Orpon hallitus kaivoi työreformin esiin Vastaväittäjät Kuinka käy saamelaiskäräjälain. Nyt on toiminnan aika, hän sanoo. Kampanja nousi pyörille Olli Rehn keräsi kannattajakortteja polkemalla ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Presidentinvaalien kova kattaus Uutisanalyysi
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! MTK:sta eduskuntaan Kansanedustaja Vesa Kallio jatkaa maaseudun asukkaiden asialla s. 16 8.9. 2023
27 Keskustan pitää esittää oma, kolmas vaihtoehto, joka kulkee maltillisesti keskeltä. Petri Honkonen s. Uusia kasvoja puoluejohtoon Esittelemme puoluesihteeriksi ja varapuheenjohtajaksi pyrkivät s. 41. 20 Reportaasi Keskusta paalutti oppositiopolitiikkaansa s. Poliittinen kokemus voi vaikeuttaa työnsaantia, aktiivit sanovat s. 13 Kuka olet. 32 Uutisanalyysi Laura Hämäläinen jakaa aikansa Helsingin ja Mikkelin välillä s
Hänen luopumisensa on sen vuoksi ymmärrettävää, onhan edessä jälleen raskas vaaliputki: presidentinvaalit ja eurovaalit ensi vuonna ja heti sen jälkeen kuntaja aluevaalit 2025. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 8.9.2023 K eskusta kokoontuu kahden viikon päästä Turkuun nimeämään puolueen presidenttiehdokkaan vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Pääkirjoitus Keskusta hakee uutta nousua Turusta Rehnin kampanja tarjoaa myös keskustalle mahdollisuuden uuteen nousuun. Pe tra Pö yliö. Kaikilla kolmella ehdokkaalla on laaja kokemus keskustan toiminnasta. Tähänkin tehtävään voi tulla uusia ehdokkaita vielä kokouspaikallakin. Presidentinvaalista on tullut vahvasti henkilövaali, jossa puoluerajat rikkoutuvat. Henkilövalinnat eivät koskaan ole läpihuutojuttuja keskustan puoluekokouksissa, joten jokaisen kynnelle kykenevän kannattaa suunnata Turun messukeskukseen lauantaina 23. PUOLUESIHTEERIKSI on ehdolla tällä tietoa kolme henkilöä, toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä, tutkimuspäällikkö Pauliina Maukonen ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Antti Siika-aho. Kulisseissa on pyöritelty kesän mittaan monia muitakin nimiä. syyskuuta. Yhdistyksen kautta muutkin kuin keskustan aktiivijäsenet pääsevät luontevasti tukemaan Rehnin kampanjaa. Piirijärjestöt ovat asettaneet ehdolle vain yhden henkilön, Suomen Pankin pääjohtajan, tohtori Olli Rehnin. Onnistuneella kampanjalla hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä vaalien toiselle kierrokselle ja voittaa se, on siellä vastassa kuka tahansa. Vasta Turussa nähdään, montako ehdokasta puoluesihteerivaaliin lopulta tulee. Rehnin tueksi on perustettu myös erillinen valitsijayhdistys, joka kerää vaalilain vaatimat vähintään 20 000 kannattajakorttia. Varapuheenjohtajan paikalle on ilmoittautunut toistaiseksi vain kansanedustaja Hilkka Kemppi. Siksi keskustaväen on syytä tehdä täysin voimin töitä Rehnin puolesta. Pirkkalainen on toiminut puoluesihteerinä jo viisi ja puoli vuotta ja vetänyt tänä aikana monet vaalit. YLIMÄÄRÄISEN puoluekokouksen asialistalle tuli muitakin valintoja viime kevään tappiollisten eduskuntavaalien seurauksena. Mielipidemittausten perusteella Rehnillä on laajaa kannatusta ja vähän vastustusta. Pakarinen päätti puolestaan luopua politiikasta, kun eduskunnan eivät avautuneet viime keväänä Uudenmaan vaalipiiristä kovasta yrityksestä huolimatta. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen halusivat jättää paikkansa jo ennen ensi kesän sääntömääräistä puoluekokousta. Hänet valitaankin keskustan ehdokkaaksi todennäköisesti suurella yksimielisyydellä. Rehnin kampanja tarjoaa kuitenkin myös keskustalle mahdollisuuden uuteen nousuun
KOHUJA seuratessa minua on häirinnyt sekä median että poliitikkojen kykenemättömyys itsekritiikkiin. Onko käynyt niin, että media on epäonnistunut tiedonvälityksessään palvelemaan koko kansaa. Älä syytä peiliä, jos naamasi on vino Henna Lammi Toimittajalta. Puoluelehdillä on tärkeä paikkansa mediakentässä, mutta puoluelehdet ovat olleet viime vuodet tiukilla. Kun viestinvälittäjä julkaisee tiedon journalististen periaattein, poliitikot olettavat motiivina olevan hallituksen kaataminen. Luulenpa, että heitä on yhä kasvava joukko, eivätkä he ole vain äärioikeistolaisia. 5 MEDIAN ja poliitikkojen välillä kuplii. Valtaosa republikaaneista on yhä sitä mieltä, että Trump voitti vuoden 2020 presidentinvaalit. Suomessa verkossa toimii populistisia vastamedioita, joissa kyseenalaistetaan valtamedian sisältöjä. Toisten syyttely ei auta mitään, vain omaa käytöstään voi muuttaa. Moniääninen media on demokratian kulmakivi. Meno muistuttaa Jenkkilää, jossa Donald Trump sai kannattajansa uskomaan, että riippumaton media valehtelee. Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan mediasta on tehty osapuoli. Kun yhä harvempi ääni pääsee julki, se antaa tilaa valtamediavastaisuudelle. Samalla ihmisten lukutaito heikkenee. Näyttää siltä, että sama toimintatapa on levinnyt laajasti perussuomalaisiin. Tämä opetetaan jo päiväkoti-ikäisille. En tarkoita, että median pitäisi julkaista valheellisia, syrjiviä tai polarisoivia juttuja, mutta esimerkiksi maahanmuutosta julkisuuteen mahtuisi lisää äänensävyjä. Maakuntalehdet ovat kahden konsernin hallussa. Opettaja-kirjailija Tommi Kinnunen sanoi Helsingin Sanomissa (10.8.), että monelle lukiolaiselle kahden sivun lukeminen on liian raskasta. En puhu yksittäisistä uutisista tai näkökulmista, vaan isosta kuvasta. joulukuuta, ja sen jälkeen uutisointi siirtyy kokonaan verkkoon. Vaalien jälkeen Suomenmaan rahoituksesta leikattiin puoluetuen pienenemisen vuoksi yli puolet. Mitään sen suuntaista ei kuultu esimerkiksi perussuomalaisten puoluekokouksessa. Onko joku väestönosa unohtunut. Perussuomalaiset uhriutuvat ja syyttävät mediaa. Samoja juttuja julkaistaan sanasta sanaan. Tuota moniäänisyyttä on kuitenkin nakerrettu vähän joka nurkasta, sekä sisältä että ulkoa. Koko kehitykseen on suhtauduttu välinpitämättömästi, vaikka mielipidevallan keskittyminen uhkaa demokratiaa. Kuka pääsee ääneen. Poliittinen agenda on kallellaan äärioikeistoon, mutta samalla sivustot pyrkivät aktiivisesti horjuttamaan journalismin tekotapoja ja tulkintoja. Lukutaidottomia ihmisiä on helppo ohjata. SUOMALAINEN mediakenttä on viime vuosina yksipuolistunut – ja se on yksi syy poliittisen melun takana. Vastamediat ovat syntyneet julkisuudessa syrjityiksi tulleiden ryhmien tarpeesta saada äänensä kuuluviin. Vaikka sitten uskomaan, että valtamedia valehtelee kaikesta. Useissa maakunnissa johtavalla lehtitalolla on liki täydellinen monopoli. Viime vuosina niissä on otettu kantaa niin maahanmuuttoon, koronaan kuin Ukrainan sotaan. Peilin pitäisi löytyä perussuomalaisten puoluetoimistolta, mutta myös mediataloista. Niinpä viimeinen Suomenmaan aikakauslehti ilmestyy 8. Se ei kuitenkaan ole median tehtävä, vaan epäkohdista – kuten ministereiden aiemmista rasistisista kirjoituksista – kertominen. Todellisuudessa he ovat langenneet itse kaivamiinsa kuoppiin ja toimittajat ovat tehneet työtään
6 8.9.2023 Jos jokin on jo varmaa, niin se, että toinen kierros tarvitaan.
Halla-ahon ehdokkuus tuo vaaleihin väistämättä myös vallitsevan vastakkainasettelun ja arvokeskustelun, joka muuten olisi saattanut jäädä tällä kertaa vähemmälle. Äänestäjien tunteet ja vaistot on saatava heräämään, mikä edellyttää onnistumista sekä ehdokkaalta itseltään että hänen kampanjaltaan. Li Andersson sai 7 prosentin ja Jutta Urpilainen 5 prosentin kannatuksen. Iltalehden elokuun lopulla julkaisemassa ensimmäisessä varsinaisessa presidenttigallupissa Pekka Haavistolle mitattiin kannatusta 32 prosenttia, Alexander Stubbille 19, Mika Aaltolalle 12, Olli Rehnille 10 ja Jussi Halla-aholle 9 prosenttia. Maahan on ehtinyt vuosien varrella jo kasvaa iso joukko uusia äänestäjiä, jotka eivät enää edes tiedä, kuka Urpilainen on. Keskustan heikentymisen vuoksi Rehn tarvitsisi taakseen myös kokoomuslaisia ja yleisporvarillisia liikkuvia äänestäjiä yltääkseen toiselle kierrokselle, ja nyt niiden tavoittelu vaikeutuu. Sinne Haavisto on etumatkansa ja hyvin todennäköiseltä näyttävän taktisen äänestämisen turvin jo vahvoilla. Kampanja-avaus Aaltolalta meni jo aivan pieleen, kun tutkija meni ylentämään itsensä ainoaksi ”Suomen etua” ajavaksi ehdokkaaksi. PRESIDENTTIPELIN jokerikortti on tällä kertaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Ehdokkaaksi nimeäminen marraskuussa saattaa olla jo myöhäistä. 8.9.2023 7 KURSAILU ja jahkailuvaihe kesti luvattoman pitkään, mutta loppukesästä alkoi tapahtua. Toisen finalistin ennakointi kolmen porvarillisen ehdokkaan joukosta on vaikeampaa. Sauli Niinistöltä vapautuvaa tasavallan presidentin tehtävää tavoittelee kova joukko entisiä ministereitä, komissaareja, pankinjohtajia ja tohtoreita. Näillä luvuilla tällä kertaa kansanliikkeen lipun alla kampanjoiva Haavisto on vahvoilla. Tuoreudellaan vihreä konkaripoliitikko ei enää loista, mutta viime vuosilta on karttunut kovaa kokemusta ulkoministerinä. Aaltolan äänestäjäpotentiaalia saattaa löytyä konservatiivisen oikeiston suunnalta, rautaa rajalle -porukoista ja ylipäätään protestihenkisistä, poliitikkoja hylkivistä kansalaisista. EU-komissaari Jutta Urpilainen on mitat täyttävä ehdokas, potentiaalinen menestyjäkin, mutta jahkailu ja aikataulun venyttäminen loppusyksyyn vei jo uskottavuutta. Entinen demarijohtaja on ollut varsinkin Brysselin-vuosinaan ollut Suomessa näkymätön. Ulkoja turvallisuuspoliittista analyysia tulee tutkijalta kuin pyssyn suusta, mutta seassa loikkii presidentinvaaleissa aina vaarallisia sammakoitakin. Rehnillä on lyödä tiskiin presidenttiehdokkaista ehkä kovimmat meriitit, mutta pelkästään niillä ei ole menestytty ennenkään – esimerkkeinä vaikkapa raskaimman sarjan valtiomiesten Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen presidentinvaaleissa kokema kohtalo. Buffetpöytä kaikilla herkuilla Presidentinvaaleista tuli sittenkin kiinnostava vahvojen ehdokkaiden kisa Pekka Pohjolainen Uutisanalyysi. Samoja äänestäjiä puhuttelee perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jolla on ehkä syytä pelätä jonkinlaisen Aaltola-ilmiön syntyä. Stubb epäonnistui pääministerinä ja kokoomuksen puheenjohtajana, mutta ulkoja turvallisuuspolitiikan sanavalmiina kansantajuistajana hän on omalla mukavuusalueellaan. Jatkoon riittänee parinkymmenen prosentin äänipotti, ja kansankarnevaalissa käsikirjoituksia on heitetty roskiin ennenkin. Haaviston mahdollisuuksia kohentaa niin ikään se, että SDP:ltä presidentinvaalit näyttävät menevän tälläkin kertaa pieleen. KOKOOMUKSEN ehdokkaasta oli pitkään epäselvyyttä ja hämmennystäkin, kun puolustusministeri Antti Häkkänen lähti loppukesällä sekoittamaan puheenjohtaja Petteri Orpon suunnitelmia ja sai osan puolueesta jo tuekseen. JOS JOKIN on jo varmaa, niin se, että toinen kierros tarvitaan. Amerikan mallin kampanjointi ei välttämättä toimi Suomessa, ja taustajoukot näyttävät ainakin vielä heppoisilta. Vaalien kiinnostavuutta gallupnostetta saaneen politiikan ulkopuolisen ehdokkaan mukaan tulo lisää kuitenkin ilman muuta. Halla-ahon ja Aaltolan hieman arvaamattoman äänestäjäkunnan mielenliikkeet saattavat tuoda turbulenssia gallupeihin vielä jossakin vaiheessa vaalikamppailua. Orpo sai kuitenkin hankittua ehdolle kovimman mahdollisen kokoomusnimen Alexander Stubbin, joka näyttää saaneen kampanjalleen hyvän startin. Stubbin ilmaantuminen ehdokasmarkkinoille oli huono uutinen kansanliikkeen ja keskustan ehdokkaana presidentiksi pyrkivälle Olli Rehnille
Purran elokuussa julkaisema budjetti on 10,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Toivottavasti toripuheet vastaavat tiedonannon sisältöä. SAARIKKO arvostelee Purran budjettia myös lähipalveluiden leikkaamisesta. Saarikko huomauttaa, että säästötoimet osuvat kaikkein kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin, vaikka ennen vaaleja Purra lupasi, ettei pienituloisten elämää hankaloiteta. Saarikon mukaan velanoton mittakaava on hyvin samansuuruinen kuin viime vaalikaudella, vaikka Orpon hallitus ei joudu reagoimaan pandemiaan tai hyökkäyssodan syttymiseen. “Se tulee selväksi, että Purra ajaa sosiaalija terveydenhuollon lähipalveluita alas kipeällä tavalla. Pandemia oli vaikea, Ukrainan sota oli vaikea, tämän yhdenvertaisuustiedonannon ei pitäisi olla näin vaikea. “Ministeripalkalla verotus kevenee ja kaupassa kalja halpenee. SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko hämmästelee valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) julkaisemaa budjettiesitystä voimakkaasta velkaantumisesta. Samaan aikaan Orpon hallitus tekee veronkevennyksiä hyvätuloisille. Lopulta kasaan saatiin lista toimista, jolla vanhaa työtä jatketaan. “Se on politiikkaa, josta puuttuu oikeudenmukaisuus”, Saarikko summaa. Menojen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Keskusta ei aio Saarikon mukaan kuitenkaan sanoa kategorisesti ei kaikille hallituksen säästötoimille. Siinä on kovan oikeiston maku.” Keskustajohtajaa kismittää myös hallituksen säästöpolitiikan eriarvoisuus. “Suuri kuva ei käänny”, Saarikko kiteyttää Suomenmaalle. 8 Ajassa Sanottua 8.9.2023 Velanotto sen kuin jatkuu Annika Saarikko STT:lle Kahden kuukauden väännön, sadan asiantuntijan kuulemisen ja monen kriisikokouksen jälkeen hallitus saa aikaiseksi tiedonannon asiasta, jonka pitäisi olla itsestään selvä. Näin ei ole.” Saarikko hämmästelee myös sitä, että Purran ehdotus pitää sisällään paljon veronkevennyksiä. Ja ri La uk ka ne n. KESKUSTAJOHTAJAN mukaan suuri velkamäärä yllättää, koska perussuomalaiset ja kokoomus rummuttivat velkakehityksen katkaisemista niin voimakkaasti eduskuntavaalien alla. Se on politiikkaa, josta puuttuu oikeudenmukaisuus. Velaksi”, keskustajohtaja kuittaa. Se on oireellinen ja surullinen kuva ajastamme. “Annettiin ymmärtää, että velkaantumisen taittaminen olisi temppu, joka tehdään sormia napsauttamalla. Velkaantumiskehitys huolettaa myös keskustaa. Nasima Razmyar viestipalvelu X:ssä Matias Mäkynen viestipalvelu X:ssä Hallituksen tiedonannon isoin elementti on se, miten vaikeaa sen synnyttäminen oli
Keskustan ylimääräinen puoluekokous Turussa 29.9. Hallituksen vuoden 2024 talousarvioesitys julkaistaan 9.?13.10. PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNTA pääsee syksyn päätyönsä, valtion ensi vuoden talousarvioesityksen ääreen tänä vuonna varsin myöhään. Sillä hallitus pyrkii paitsi puuttumaan suomalaisessa yhteiskunnassa pesivään syrjintään ja rasismiin, myös paikkaamaan omaa ja kesän rasismikeskustelussa kolhiintunutta Suomen kansainvälistä mainetta. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa 12.10. Eduskunnan lähetekeskustelu vuoden 2024 talousarvioesityksestä Markku Ulander / Lehtikuva. lokakuuta. Kaikki hallituspuolueet ovat selontekoon sitoutuneet. Hallitus selvittää myös mahdollisuudet natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin silloin, kun niitä käytetään aatteiden edistämiseen. Kalenteri 8.9. Puoluejohtajien paneelikeskustelu Kuntamarkkinoilla Helsingissä 18.9. Ennen kaikkea tiedonanto on hallitukselle kasvojenpesuvettä, jonka avulla se voi rämpiä eteenpäin kohti syksyn poliittisia tyrskyjä. Linjaukset sisältyvät hallituksen rasisminvastaiseen tiedonantoon. Asialla ei tosin ole suurta käytännön merkitystä, sillä budjettivalta on täysin hallituspuolueiden käsissä. Budjetin lähetekeskustelu alkaa vasta Aleksis Kiven päivänä 10. Ajankohta ei ole kuitenkaan poikkeuksellinen, sillä vaalivuosina budjettineuvottelut käydään muita vuosia myöhemmin. lokakuuta. Budjetin käsittelevää valtiovarainvaliokuntaa johtaa nyt poikkeuksellisesti opposition edustaja, keskustan Markus Lohi. Prosessin myötä hallitus on osoittanut toimintakykynsä, hän tulkitsi. Minun luottamukseni on kova sille, että nyt halutaan myös näyttää, että näin toimitaan. Eduskunta äänestää hallituksen yhdenvertaisuustiedonannosta 13.9. PUHEENJOHTAJA Anna-Maja Henrikssonin mukaan RKP:n osalta on ollut kyse myös siitä, pystyykö jatkamaan Orpon hallituksessa vai ei. ”Meillä keskimäärin maahanmuuttajaväestö on onnellista ja tyytyväistä elämäänsä”, Purra näki. Hallituksen budjettiriihi 23.9. Eduskunta joutuu siten käsittelemään budjetin normaalivuosia tiiviimmässä aikataulussa, sillä loppupäästä käsittely ei veny. Jyrki Kataisen (kok.) hallituksella ajoitus oli sama kuin nyt. Syysistuntokaudella käsiteltävät hallituksen esitykset eduskunnalle 10.?13.10. Hallitusvastuu voi muuttaa puheet toisenlaisiksi teoiksi, kuin olisi osannut ennakoida. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että kesän aikana käydystä keskustelusta on voinut saada kuvan, että Suomessa olisi suunnattoman suuria ongelmia. Kouvolan turvallisuuskonferenssi 2023: Suomi Natossa 19.?20.9. Samalla vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) järjestämä Helsinki Security Forum 9.10. Ajassa Sanottua 14.7.2023 Hallitus yllätti holokaustin kieltämisen kriminalisoinnilla PEKKA POHJOLAINEN PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus ryhtyy valmistelemaan holokaustin kieltämisen kriminalisointia Suomessa. Orpo sanoi, että neljän hallituspuolueen kesken löydettiin ratkaisut asioihin, joista puhuminenkin oli vaikeaa vielä heinäkuun puolella. Anna-Maja Henriksson Iltalehdessä Myöhäisen budjetin vuosi Sini Ruohonen viestipalvelu X:ssä Vasemmistoliitto vei Suomen Natoon ja perussuomalaiset omalla kaudellaan kitkevät rasismia. Olli Waris Ilta-Sanomissa Nyt on selvät pelisäännöt. Esimerkiksi Antti Rinteen (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen talousarvioesitykset tuotiin eduskuntaan 7. Henrikssonin mukaan tiedonanto on selkeä osoitus siitä, että hallitus ei hyväksy minkäänlaista rasismia. Hänen mukaansa viesti on se, että Suomi ei ole muuttumassa huonompaan suuntaan
Ruokavirasto aloittaa syyskuussa kaikkia turkistarhoja koskevan lintuinfluenssaseurannan. MAAKUNTALENNOT LIIPAISIMELLA. Käytimme suuren murroksen vuodet koulunpenkillä hankkien tietoja ja taitoja, joille löytyi runsaasti käyttöä olojen vakiinnuttua”, Aho summaa. Keskustalaiset kummastelivat Ranteen lausuntoa. Seuraamuksena oli maaja metsätaloudessa toimivan väestön lähes puolittuminen 1960-luvulla. Ensimmäisen kauden kansanedustaja, Jungle Juice Bar -ketjun perustajana vaurastunut Noora Fagerström (kok.) joutui kohun silmään todettuaan Iltalehdessä menestymisen olevan asenteesta kiinni. ”Me 50-luvulla syntyneet olimme onnekkaampia. Liikenneja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan nykyistä lentoasemaverkkoa saatetaan karsia, vaikka sen säilyttäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. 10 8.9.2023 T o m i H i rvi n e n / L eh ti k u va Ve sa M o ila ne n / Le hti k u v a M i kk o S t ig / L e h t ik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TURKISTARHAT SYYNIIN. Kirjassa Sukupolvemme suuret tarinat – 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan (Väyläkirjat) entinen pääministeri Esko Aho kertoo kirjassa päätyneensä joskus Ilkan päätoimittajan K ari Hokkasen kanssa 1950-luvun kannalle onnellisimpana vuosikymmenenä. Väyläkirjat, 285 s. OSITTAIN tunnelmaan vaikutti Ahon mukaan tosin vertailukohta. Hallitus on määrännyt yhteensä noin 120 000 turkiseläintä lopetettavaksi 13 turkistarhalla. Sen sijaan kyselyissä saattaisi menestyä varsin hyvin 1950-luku, jona syntyneen sukupolven avainkokemukset on koottu kansien väliin maaja metsätalouden pitkän linjan vaikuttajan Esa Härmälän toimittamana. Suomessa on arviolta noin 400 aktiivista turkistarhaa, joista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla. ”Kansalaisten tarmo näytti riittävän kaikkeen: kovaan työntekoon, lasten kasvattamiseen, kulttuuriin tai talkoisiin toisten auttamiseksi.” TAUSTALLA kyti Ahon mukaan kuitenkin jo raju rakennemuutos, kun konevoima alkoi korvata lihasvoimaa niin alkutuotannossa, teollisuudessa kuin rakentamisessakin. MEHUMILJONÄÄRIN KOHU. Suurten ikäluokkien Suomi tarvitsi kaikkea lisää: teollisuutta, ruokaa, energiaa, asuntoja ja palveluja.” Aho muistuttaa, että myös syvä maaseutu eli 50-luvulla nousukautta. Kun kansalaisten tarmo riitti kaikkeen PEKKA POHJOLAINEN KULUVAA vuosikymmentä harva taitaisi esittää suomalaisen yhteiskunnan onnellisimmaksi ajaksi. ”Kyllä ministerin tehtävä on nyt huolehtia siitä, että maakunnista pääsee kulkemaan”, totesi liikenneja viestintävaliokuntaa johtava Jouni Ovaska (kesk.). ”Maa oli toki yhä köyhä, mutta elämä muuttui päivä päivältä paremmaksi. Ahon mukaan historiaa lukemalla voi löytää vahvoja perusteita väitteelle, että yleinen ilmapiiri 50-luvun Suomessa oli valoisampi kuin aineellisesti huomattavasti vauraammissa oloissa sen jälkeen. Hän piti menoleikkausten osumista pienempituloisiin ymmärrettävänä. Lintuinfluenssatartuntoja on tähän mennessä varmistunut kaikkiaan 25 turkistarhalta. Kirjat M us eo vira sto , his to ria n ku va ko ko elm a Su om en m aa n ark isto. Kohu syveni, kun Fagerströmin puoliso lähetti törkyviestejä vaimonsa haastattelua kommentoineille. Esa Hämälä (toim.): Sukupolvemme suuret tarinat – 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan. Maausko oli vahva, sillä peltoa täytyi raivata lisää ja tuotantoa kasvattaa, jotta tavoite omavaraisuudesta voitaisiin saavuttaa. ”Raskaat sotavuodet sekä niitä seurannut siirtoväen asuttamisen, sotakorvausten ja jälleenrakentamisen taakka tekivät 1940-luvusta kovan koettelemuksen.” Ahon mukaan esimerkiksi menestyksekkäänä vuonna 1952 tunnelmaa kohottivat Helsingin olympialaiset, sotakorvausten saaminen päätökseen, Armi Kuuselan kruunaaminen Miss Universumiksi ja ensimmäinen sodanjälkeinen valtiovierailu Suomeen, kun Ruotsin kuningaspari saapui Helsinkiin. Paine purkautui suurena muuttoaaltona Ruotsiin ja suuret ikäluokat jäivät rakennemuutoksen jalkoihin
Niin ristiriitainen on Orpon hallituksen budjettiesitys vaalilupauksiin verrattuna varsinkin siinä suhteessa, että kaikki tuloluokat ja koko maa pidettäisiin mukana valtavista taloushaasteista huolimatta. Vahdittava tosin on, että parlamentin neuvottelija puolustaa jatkossakin parlamentin melko järkevää äänestyksen lopputulemaa. ITSE seuraan suurella kiinnostuksella myös maaperää säätelevän komission esityksen sisältöä ja vaikutusta ruokaturvaamme. Se on nyt poistunut työpöydältäni ja parlamentin käsistä ja on nyt trilogeissa. ”Seuraavina kahtena vuotena tarvitaan kirkastusta keskustalaiseen poliittiseen visioon ja kasvukautta nuorisojärjestölle.” Keskustanuorten uusi puheenjohtaja kaudelle 2024–2025 valitaan 28.?29. Painetta on, sillä Kiinankin talous sukeltaa, jolla voi itsessään olla merkittäviä globaaleja seurauksia. Monella puolella Eurooppaa maaperää pitää puhdistaa ja suojella, mutta on huolehdittava, ettei se kohtele ruuantuotantoamme kaltoin, kuten hyvää tarkoittava metsäkatoasetus teki. Järjestön täytyy Grönbergin mukaan löytää ratkaisuja myös tulevaisuuden monisyisiin haasteisiin, kuten Suomen väestörakenteen korjaamiseen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. “Viimeisen kahden vuoden aikana olen saanut tältä järjestöltä valtavan paljon. Roosa Grönberg. Työtä ja seurattavaa siis riittää, joten on aika upottaa sormet vaihteeksi Brysselin ”multiin”. 8.9.2023 11 KATARIINA LANKINEN KESKUSTANUORET valitsee lokakuun liittokokouksessaan uuden puheenjohtajan. varapuheenjohtaja, oululainen Jere Tapio. ELOKUU antoi hetken hengähdystauon KeskiEuroopan helteistä, elämmehän mittaushistorian kuuminta vuotta. Hän on toiminut piirin varapuheenjohtajana vuosina 2018–2021. GRÖNBERG sanoo asettavansa tavoitteekseen sen, että keskustanuorista tulisi jälleen Suomen poliittisesti houkuttelevin ja uskottavin nuorisojärjestö. Toiveikkuutta nostavat myös uutiset Yhdysvaltojen ja Kiinan varovaisista pyrkimyksistä lieventää jo vuosia jatkunutta kauppasotaa. Odotan myös jättirekkoja koskevaa mittojen ja massojen esitystä, jonka tarkoituksena on harmonisoida EU:ssa rekkojen kokoa ja joka siinä sivussa kohtelisi kaltoin Suomelle tärkeiden ja ilmastollekin edullisten jättirekkojen olemassaolon oikeutta. Häpeilemättä sanon, että uutinen ilmastokomissaari Timmermansin väistymisestä kotimaansa politiikkaan ilahduttaa minua suuresti. Nuorisojärjestön nykyinen puheenjohtaja Aleksi Sandroos on ilmoittanut, ettei hän hae jatkokautta. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Takaisin Brysselin pelipaikoille Täällä Bryssel Kaksi ehdokasta keskustanuorten johtoon Ajassa Jere Tapio. Sa ra Ala su uta ri N iin a-M ari a Aik io. Kisaan on ilmoittautunut kaksi ehdokasta: kauppatieteiden kandidaatti, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa koulutuspolitiikasta vastaava helsinkiläinen Roosa Grönberg ja keskustanuorten 1. Kotimaan politiikka on ollut kuumaa sekin: hikeä on pukannut hallituksen tuskaisia ensiaskeleita seuratessa tilanteessa, jossa yhdessä tekemisen meininkiä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. TAPIOTA tukee puheenjohtajaksi keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri. Uskon, että hänen linjansa vetää komissiossa äärivihreää linjaa heikensi ilmastotavoitteiden saavuttamista ja niihin sitoutumista. Keskustanuorten täytyy voida olla se yhteisö, jonka mukaan on mahdollisimman helppo tulla”, hän sanoo. Samalla olemme luoneet määrätietoisesti pohjaa järjestön kasvulle poliittisessa profiilissa, väkimäärässä ja toiminnassa mitattuna”, Tapio toteaa. lokakuuta Kuopiossa. ”Uskon, että politiikka sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen kyllä kiinnostavat nuoria, mutta poliittiset nuorisojärjestöt tuntuvat kaukaisilta. Kesän kotimaan tapahtumissa kiinnostuksen kohde numero yksi oli ennallistaminen
VIIME HALLITUSKAUDELLA KESKUSTA NÄKI LAKIESITYKSEN SYRJIVÄN OSAA SAAMELAISISTA. Aiottu aikataulu ei vaikuta viisaalta. VUOSIA SAAMELAISKÄRÄJILLÄ TOIMINEITA HENKILÖITÄ OLISI VOITU POISTAA VAALILUETTELOSTA. Kysehän on suomalaisesta lainsäädännöstä. TARKOITUS OLI VAHVISTAA SAAMELAISTEN OMAA OIKEUTTA MÄÄRITELLÄ, KETKÄ KUULUVAT ALKUPERÄISVÄESTÖÖN. Markus Lohi kansanedustaja (kesk.) Sa ara Sa vu sa lo Sh utt ers to ck 1. VIIME VAALIKAUDELLA PERUSSUOMALAISET VASTUSTI LAIN UUDISTAMISTA TOIMIKUNNAN ESITYKSEN POHJALTA. Saamelaiskäräjillä pitää ehdottomasti olla oikeus vaikuttaa maankäyttöön siltä osin kuin se kuuluu perustuslaissa säädetyn kielellisen ja kulttuurisen itsehallinnon alaan. Neljäs kerta toden sanoo…. Toinen kipukohta on pitkälle viety oikeus vaikuttaa alueen maankäyttöön. HALLITUS AIKOO TUODA SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN JÄLLEEN EDUSKUNTAAN TÄNÄ VUONNA. 4. 2. Säännösten pitää olla sopusoinnussa kunnallisen kaavoitusvallan kanssa. Toinen on valta poistaa vaaliluettelosta sinne aikaisemmin korkeimman hallintooikeuden päätöksellä hyväksyttyjä henkilöitä. UUTTA SAAMELAISKÄRÄJÄLAKIA ON YRITETTY KYMMENEN VUOTTA. Suomenmaa kysyi kiistellystä laista oikeusministeriltä ja lappilaiselta kansanedustajalta. PELKÄÄKÖ KESKUSTA, ETTÄ SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MYÖTÄ SILLE KUULUNUTTA VALTAA ESIMERKIKSI MAANKÄYTÖSSÄ SIIRTYY SAAMELAISKÄRÄJILLE. Se tuntuu kohtuuttomalta. ONKO ESITYKSEEN TULOSSA JOTAIN OLEELLISIA MUUTOKSIA. MITEN AIOTTE VARMISTAA, ETTÄ POLIITTISIA INTOHIMOJA HERÄTTÄVÄ LAKIESITYS ETENEE VIHDOIN MAALIIN ASTI. Oikeusministeriön virkamiesarvion mukaan esitystä on pitkälti pidetty perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kannalta asianmukaisena, mutta kuulemisissa tuli myös esille erilaisia huolia. MIKSI HALLITUS NOSTAA ASIAN TAAS ESIIN JA NÄIN KIIREESTI. Viime hallituskaudella laki kaatui perustuslakivaliokuntaan, joka ei ehtinyt saada mietintöään valmiiksi. Esityksessä on kaksi kipukohtaa. Muu maankäyttö ei saa vaarantaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja. Saamelaiskäräjälain uudistusprosessi on kestänyt todella pitkään. Olisi demokratian kannalta järkevää, että se voisi ottaa kantaa esitykseen. 1. AIEMMIN SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN YMPÄRILLÄ RIIDELTIIN ETENKIN SIITÄ, KETKÄ OVAT SAAMELAISIA. On ikävää, että asiaan ei ole löytynyt vuosien saatossa ratkaisua, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. EIKÖ LAISSA PITÄISI HUOMIOIDA MYÖS VÄHEMMISTÖT VÄHEMMISTÖJEN SISÄLLÄ. Nyt tosiaan on jo neljäs vaalikausi, jolla asiaa yritetään edistää. Esimerkkinä on noussut yhteistoimintaja neuvotteluvelvoite, joka on keskustelunalainen asia. Jälkimmäisestä löytyy varmasti kompromissi. Hallitusohjelma sisältää kirjauksen siitä, että esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa. Se pompahtaa aina pintaan. Eduskunnan tehtävä on kuitenkin varmistaa, että lainsäädännöllä ei syrjitä vähemmistöjen vähemmistöä ja että sisältö olisi kohtuullinen kaikille – ja sellainen, joka mieluummin vähentäisi ristiriitoja ja katkeruutta alueella kuin lisäisi niitä. Keväällä saamelaiskäräjät jo tältä osin ”otti lain omiin käsiinsä” ja poisti luettelosta KHO:n hyväksymiä jäseniä. 2. 3. Emme vastusta lähtökohtaisesti omaa oikeutta määrittelyyn. 4. Eduskuntaan tuotava lakiesitys tehdään yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa, joten yhteisymmärrys esityksen sisällöstä tulee saavuttaa. Edellisen esityksen pohjalta kuultiin lukuisia tahoja, muun muassa valtiosääntöoppineita perustuslakivaliokunnassa. 12 8.9.2023 TEKSTI: HENNA LAMMI Saamelaiskäräjälaki on kuin pullonkorkki. MILLAISIA. MITEN KESKUSTA SUHTAUTUU ASIAAN. Leena Meri oikeusministeri (ps.) Pe ru ssu om ala ise t. SAAMELAISKÄRÄJÄLAKI HAUDATTIIN VIIME HALLITUSKAUDELLA. MIKSI KESKUSTA VASTUSTAA SITÄ. Olisi hyvä, että asia saataisiin vihdoin ratkaistua. Myös oikeusvaltioperiaatteita tulee soveltaa saamelaiskäräjälakiin. MILLAISIA MUUTOKSIA SAAMELAISKÄRÄJÄLAKIIN PITÄISI TEHDÄ, ETTÄ KESKUSTA VOISI SEN HYVÄKSYÄ. 3. Asiaa kannattaisi valmistella huolella, jotta sisältö hyväksyttäisiin mahdollisimman laajalla enemmistöllä eduskunnassa. Lakiesityksen viimeistely tapahtuu lähiaikoina, joten on ennenaikaista ottaa kantaa esityksen tarkkaan sisältöön. Saamelaiskäräjävaalit pidetään tänä syksynä, ja uuden valittavan saamelaiskäräjien toimikausi alkaa ensi vuoden alusta. Tulisiko vihdoin valmista. Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo tuoda lain eduskunnalle vielä tänä vuonna
Liikkuminen yleisesti tuo sopivaa tasapainoa ajatustyöhön, ja pyrin löytämään sille aikaa kiireenkin keskellä yhä enemmän. SAIT KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALEISSA VAJAAT 2 000 ÄÄNTÄ, MIKÄ EI RIITTÄNYT LÄPIMENOON. MIKÄ ON PARAS TAPA RENTOUTUA LUOTTAMUSTOIMIEN JA KIIVAAN TYÖTAHDIN LOMASSA. Laura Hämäläinen Mikkelin ja Helsingin väliä suhaava Laura Hämäläinen oppi kevään vaalikampanjasta rohkeutta ja heittäytymistä. Teekuppeja kiireen keskellä OLET MIKKELIN KAUPUNGINVALTUUSTON 1. Hallituksen alkutaival on näyttänyt myrskyiseltä, eikä poutaa ole näkyvissä. Lähes varma tapa on kuitenkin se, että juon kupillisen teetä ulkona. Pitää uskaltaa heittäytyä ja laittaa itsensä likoon niiden asioiden puolesta, joita tahtoo viedä eteenpäin. Kylmä vesi, korkeat mäet ja kuoppaiset polut tarjosivat juuri sitä. Keskustan osalta on tehtävä terävää oppositiopolitiikkaa, jossa puolue onnistuu erottautumaan asialla, keskustan omalla vahvalla linjalla. Retkeily. Oli se sitten patikkapolun päässä siintävällä laavulla tai koirien kanssa iltakävelyllä pitkän päivän jälkeen.. Mutta ehkä se järvenranta – erityisesti eräs kallioisen rannan piilopirtti – vie voiton. MILLAINEN KOKEMUS SE OLI. Mikkelin tori ihmisten keskellä tai järven ranta kaikessa rauhassa. Kirjoittaminen. Riippuen aina päivästä. MILLAISTA POLITIIKAN SYKSYÄ ODOTAT. VARAPUHEENJOHTAJA JA ETELÄSAVON ALUEVALTUUTETTU. MITÄ OPPEJA SAIT SEURAAVAA KAMPANJAA VARTEN. OSALLISTUIT HEINÄKUUSSA LEVI EXTREME TRIATHLONIIN. Ruoanlaitto. MIKÄ ON LEMPIPAIKKASI KOTISEUDULLASI. Rohkeutta. TYÖSKENTELET ANTTI KAIKKOSEN JA KATRI KULMUNIN EDUSKUNTA-AVUSTAJANA. Joskus se kantaa pidemmälle, joskus se tuo erilaisia oppeja elämään. Maalaaminen. 8.9.2023 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu Äärinationalistisen militantin viesti Wagner-sotilaille: Pysäytetään verinen lihamylly, marssitaan Moskovaan (25.8.2023) TEKSTI: KATARIINA LANKINEN KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Mutta koskaan se ei mene hukkaan. Kaikista tärkeintä on tasapaino näiden kahden välillä. Tykkään haastaa itseäni
Junttaa tukevat mielenosoittajat heiluttivat Venäjän lippuja Nigerin ja Ranskan lentotukikohtien edustalla.. 14 8.9.2023 P hil l M ag ak oe / AF P / L e ht ik u va AF P / L e ht iku v a N ata l ia K o l e s nik ov a / A FP / L e ht i ku va Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN IDALIA ISKI. Myrsky aiheutti tulvia rannikkoalueille ja jätti lähes 264 000 floridalaista ilman sähköä. Surijat ovat vierailleet Pietarissa sijaitsevalla Porohovskojen hautausmaalla jättämässä Wagnerpomolle jäähyväisensä. HÄÄTÖ SUURLÄHETTILÄÄLLE. Länsiafrikkalaisessa Nigerissä vallan kaapannut sotilasjuntta uhkaa häätää Ranskan suurlähettilään maasta, tarvittaessa jopa poliisivoimin. Ranskalla on Nigerissä noin 1 500 sotilasta, joiden tarkoituksena on auttaa taistelussa Sahelin alueen jihadistiryhmittymiä vastaan. Hirmumyrsky Idalia iski viime viikolla Floridaan kolmosluokan hurrikaanina. Venäjän federaation tutkintakomitea vahvisti elokuun lopulla, että Wagner-palkkasotilasyhtiön johtaja Jevgeni Prigozhin on kuollut Moskovan lähellä tapahtuneessa lentoturmassa. Brasiliasta, Venäjästä, Intiasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta koostuvaan BRICS-maiden ryhmään liittyy ensi vuoden alusta kuusi uutta maata: Argentiina, Etiopia, Iran, SaudiArabia, Egypti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tutkijoiden mukaan Meksikonlahdella käynnissä oleva merellinen lämpöaalto on yksi hurrikaaneja ruokkivista tekijöistä. Wagnerin lehdistöpalvelun mukaan Prigozhinin muistoksi on pidetty yksityinen seremonia. Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa luovutti Kiinan presidentti Xi Jinpingille kunniamerkin BRICS-maiden elokuisen tapaamisen yhteydessä Etelä-Afrikassa. Sean Rayford / AFP / Lehtikuva BRICS-RYHMITTYMÄ KASVAA. KUOLEMA LENTOTURMASSA
Tekoäly, teknologia ja uudet innovaatiot jatkavat monien ongelmien ratkaisemista, mikä on upeaa, mutta täysin ongelmattomia nekään eivät ole. Jos jokin on vahvistunut kuudessa vuodessa, on se ymmärrys siitä, kuinka yhteen kietoutuneita maailmamme ilmiöt ovat. Vaaliväittelyiden kestoaiheina ovat eriarvoistuminen, terveydenhuollon tola ja elinkustannusten nousu. Ilmastonmuutos huolettaa ihmisiä, olivatpa kyseessä Kapkaupungin kuihtuvat vesilähteet, Senegalin viivästyvät satokaudet tai Uuden-Seelannin tulvat. Nipistääkö inflaatio kukkaroamme vai olemmeko jo ahdingossa. Yksi asia, jota näiden vuosien aikana olen toistuvasti ihmetellyt, on se, kuinka toisten asemaan asettuminen erilaisuuksien yli on erityisen hankalaa. Erilaisissa lähtökohdissa ja yhteen kietoutuneessa maailmassa suurin potentiaali on toisilta oppimisessa. Kun pohdin vuosien aikana kirjoittamiani aiheita, moni niistä olisi silti aivan yhtä ajankohtainen tänään riippumatta siitä, missä kotini on. Puhummeko rasismista rakenteellisen valta-aseman omaavana vai Etelä-Afrikan apartheidin, rotusorron, karmeuden kärsineenä. Tämä tuntuu usein unohtuvan, etenkin kun sosiaalisen median kärjistyneitä keskusteluja seuraa. 8.9.2023 15 KIRJOITIN ensimmäisen kolumnini Suomenmaahan kuusi vuotta sitten Etelä-Afrikasta, ja nyt kirjoitan viimeistäni Uuden-Seelannin Wellingtonissa. Suuret ratkottavat ongelmat ovat lopulta tahdon ja asenteiden varassa. Olemme jo kaupallistaneet avaruusmatkailunkin. Urheilun saralla olemme todistaneet naisten rugbyn tai jalkapallon nostavan naisten asemaa urheilussa. On ollut kunnia saada kirjoittaa havainnoistani maailmalla omista lähtökohdistani peilaten — kiitos teille Suomenmaan lukijat! Hannele Tulkki-Williams Wellington hannele.tulkki@gmail.com @HanneleTulkki Aika on suhteellista, ja maailma pieni. Kuudessa vuodessa Afrikan maanosa on vaihtunut Tyynenmeren alueeseen, maailman jokaisen kolkan on kolunnut pandemia, tekoäly on jättämässä yhtä suuren jäljen ihmiskuntaan kuin internetin nousu aikoinaan, ja milleniaalisukupolvikin on joutunut kokemaan inflaation ankeat vaikutukset. Vaikka kaikkien edellä mainittujen asioiden vaikutukset koskevat meitä jokaista, erilaista on se, mistä lähtökohdista niitä tarkastelemme. Tarkastelemmeko maailman konflikteja turvallisen etäisyyden päästä vai kamppailemmeko hengestämme ja kansamme kohtalosta. OLIPA kotini sitten Suomessa, Etelä-Afrikassa, Senegalissa tai Uudessa-Seelannissa, edellä mainitut aiheet vaikuttavat kaikkialla. Äkkiseltään tuntuu, että kyseisessä ajassa on tapahtunut valtavasti, ja niin onkin. PYSTYMME kuitenkin lukemattomiin asioihin, jos vain haluamme. Maanviljelijät kaikkialla pohtivat seuraavaa satoa, oli kyse sitten viljelystä omiin tarpeisiin tai globaaliin vientiin. Siksi tarvitsemme yksittäisten ihmisten tarinoita eri puolilta maailmaa, jotta näemme ja muistamme, kuinka samanlaisia ne ovat omiemme kanssa kaikista erilaisuuksista huolimatta. Uutisista joudumme kuitenkin lukemaan naisten kokemasta ahdistelusta ja jäämme pohtimaan, miksi tasa-arvoa on niin vaikea saavuttaa
“Ihmisistähän tässä on kyse. “Sain todella paljon positiivista palautetta siitä. MTK:ssakaan ei ollut kyse maaseudun edunvalvonnasta vaan siitä, mikä siellä asuville ihmisille on parasta.” Siksi Kallio toivoi keskustan menevän hallitukseen, tai ainakin osallistuvan avoimin mielin hallitusneuvotteluihin. Hän haluaa, että poliitikkojen joukossa. “Keskustan kannatuksesta aina välillä kysytään, mutta en minä jaksa siitä stressata.” “Joskus on sellainen olo, että puoluepolitiikka on pilannut politiikan.” Puolue on ennen kaikkea väline ihmisten asioiden ajamiseen, Kallio sanoo. Hän haluaa, että metsänomistajat saavat käyttää metsäänsä kestävästi ja saavat siitä toimeentulon. “Se on aika mahdoton alue, sillä se ulottuu Itä-Uudeltamaalta Savonrannan perukoille.” Kallio luettelee tukun asioita, joihin hän haluaa politiikassa vaikuttaa. Kallio asuu Etelä-Savon Anttolassa, mutta ei ehtinyt ilmoittautua paikallisen keskustapiirin ehdokaslistalle ennen sen täyttymistä. “Mutta hallitus on tietysti se paikka, jossa päätökset tehdään.” KALLIOLLA ei ollut suurta pyrkyä kansanedustajaksi. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Taajamamerkkiä kuoppaamassa K eskustan uuden kansanedustajan Vesa Kallion sanoja olisi vaikea kuvitella politiikassa pitkään marinoituneen ihmisen suuhun. Hän lähti ehdolle vasta, kun näki todelliset mahdollisuudet läpimenoon. Vuoden 2015 vaalipiiriuudistuksessa käyttöön otetun Kaakkois-Suomen vaalipiirin kahdella keskustaedustalla on nyt isot alueet hoidettavana. 16 8.9.2023 Tuore kansanedustaja Vesa Kallio haluaa purkaa keinotekoiset rajat kaupungin ja maaseudun väliltä. Se hetki koitti, kun eteläsavolainen keskustakonkari Jari Leppä päätti jättää eduskunnan. Mutta puoluejohto päätti oppositioon menosta, joten asia on siltä osin selvä.” Kallion mukaan asiaa on turha enää vatvoa. Itä-Savon Keskustan listalta tarjottiin paikkaa, ja sen molemmat ehdokkaat Kallio ja Hanna Kosonen menivät läpi. Vastaava tilanne oli hänen edellisessä työssään Etelä-Savon MTK:n toiminnanjohtajana
8.9.2023 17 Vesa Kallio koki, että eduskuntaan kaivattiin maatalouden osaamista.
MTK:ssa Kallio huomasi, että politiikassa ladattiin liiankin suuria odotuksia siihen, miten elintarvikeketjua voisi oikaista alkutuottajan eduksi. “Kaikki tämä on tehnyt sen, etten jaksa pahoittaa mieltäni kovin herkästi.” Kun Kallio oli tehnyt päätöksensä eduskuntaan pyrkimisestä, vaimo totesi WhatsApp-viestissä, että “sinusta tulisi hyvä kansanedustaja”. Vesa Kallio on onnellinen, kun vaimo on vakavan sairastumisen jälkeen taas lähes terve. Se on pätenyt muussakin työelämässä. “Mitään ei ollut paljon, mutta kaikkea oli vähän.” Kallio oppi jo varhain, että hyvä torikauppias on sosiaalinen ja suulas, mutta jaksaa myös kuunnella ihmisiä. Vihreä siirtymä vaatii myös liikkumisen sähköistymistä ja uusiutuvaa energiaa, ja EU:lla on nyt valtava paine saada kriittisiä raaka-aineita kaiken tämän toteuttamiseen. “Monessa kohtaa ajattelin, että jos pääministeri ( Sanna Marin) olisi ollut vahvempi johtaja, hän olisi sanonut, että nyt tehdään näin ja mennään eteenpäin. Hallituksessa vellonut rasismikohu on vain alleviivannut sitä. Lainsäädäntö on vaikea työkalu, jos kauppa ei halua toimia reilusti. Harva asia maailmassa on kuitenkaan yksinkertainen.” Kallio perehtyi esimerkiksi siihen, miten bensan hinta muodostuu. Kallion vaimo työskentelee Tampereella osa-aikaisesti lääkärinä. “Muut puolueet ovat niin kaukana itsestäni arvokysymyksissä – myös siinä, miten niissä arvotetaan ihmisiä sen mukaan, missä he asuvat tai mihin heillä on varaa.” KALLIO opiskeli maatalouspolitiikkaa Helsingin yliopistossa ja toimi hetken tutkijanakin. “Ei se ole ratkaisu maatalouden kannattavuuteen, että siirrytään aina vain isompiin tilakokoihin.” Kallio toteaa, että harvojen, suurien maatilojen maa on alttiimpi myös epidemioille ja siten huoltovarmuudelle. Asia liittyy myös vahvasti niihin toimeentulon lähteisiin, joita Venäjän lähistöllä Itä-Suomessa näinä aikoina tarvitaan. Se olisi sitten joku muu talousjärjestelmä ja poliittinen järjestelmä.” Kallio huomauttaa, että ulkomaiset elintarvikkeet ovat tulleet rytinällä kauppoihin reilun 10 vuoden aikana, mutta vienti ei ole samalla tavalla kohentunut. “Me pärjäämme joko yhdessä tai emme pärjää ollenkaan. Ei saa tyrkyttää itseään, mutta pitää olla läsnä.” VESA KALLIO pitää kummallisena sitä, että sanomalehdessä saatetaan hehkuttaa kotimaisia raaka-aineita ruoanlaitossa, mutta samaisen lehden ympäristöuutisessa maataloutta syytetäänkin vesistöjen ja maaperän tuhoamisesta. Lisäksi vaimon poika kamppaili syövän kanssa, mutta on voiton puolella. Eihän meillä maailman mittakaavassa edes ole kunnon kaupunkeja. “Samoin fossiilisen energian käytöstä pyritään eroon, mutta samalla kritisoidaan metsätaloutta”, Kallio päivittelee. Hän kokee, että liian monen mielestä Suomi on yhtä kuin Helsinki, Tampere ja Turku. Siinä eivät paina ennallistamiset eivätkä mitkään mitään.” Lähdin politiikkaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotoaan sen takia, että Suomessa tehdään niin eriarvoistavia poliittisia päätöksiä.. “Ja voi hyvänen aika, että se on monimutkainen asia. Ei ole kauan siitä, kun mies joutui katsomaan, kuinka maratoninkin aiemmin juossut vaimo jaksoi hädin tuskin kävellä sängystä kylpyhuoneeseen. Itä-Suomessa peltoa on harvassa ja pienissä kuvioissa, joten suuruuden ihannointi ei siellä aina toimi. Sitten tehdään vaalivideo, jossa ajetaan rinkiä torilla ja luvataan, että bensan hinta laskee. “Eräs kenraaliluutnantti sanoi, että jos Itä-Suomella ei ole tulevaisuutta, Suomella ei ole turvallisuutta.” Kallio toimi vanhempiensa pienen maatilan jatkajana Kangasniemellä parinkymmenen vuoden ajan. “Eikä hän sano sellaista, mitä ei tarkoita.” VIIME VAALIKAUTTA Kallio katseli politiikan ulkopuolelta. “Itäja Kaakkois-Suomessa ei kauheasti niitä toimeentulon lähteitä ole.” VESA KALLIOLLA on tapana kutsua taajamamerkkiä Suomen turhimmaksi liikennemerkiksi, koska se luo turhaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välille. Täältä Tampereeltakin olet hyvin nopeasti maaseudulla.” Haastattelupaikkana toimii Tampere, koska keskustan eduskuntaryhmä valmistautui siellä politiikan syksyyn. Hänestä näytti, että keskusta jäi hallituksessa aika yksin. “Kysyin valiokunnassa kuultavana olleilta asiantuntijoilta, että miten iso kuoppa Suomeen aiotaan kaivaa. “Lähdin politiikkaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotoaan sen takia, että Suomessa tehdään niin eriarvoistavia poliittisia päätöksiä”, Kallio kiteyttää. Sukkelimmin suomalainen tekee myös ilmastotekoja, kun lopettaa tuontituotteiden ostamisen.” KALLIO kritisoi voimakkaasti Suomen maatalouden keskittymistä länteen ja lounaaseen. Se merkitsee voimakasta kaivostoiminnan kasvua. Mutta homma meni keskustan ja vihreiden väliseen tappeluun, ja pääministeri seurasi sitä katseella.” Kallio ei voisi “missään tapauksessa” kuvitella edustavansa muuta puoluetta kuin keskustaa. “Perussuomalaisillahan on se, että monimutkaisiin ongelmiin annetaan yksinkertaisia vastauksia. “Kyllähän se vaikuttaa, jos euromääräisesti tulee miljardien eurojen ero tuontiin ja vientiin. Se on aihe, josta Kallio kiihtyy. 18 8.9.2023 olisi enemmän maaseudun asioita ymmärtäviä ihmisiä. Siinä oppi analyyttistä ajattelua. Vanhemmat aloittivat torikauppiaina jo 70-luvulla, Jyväskylän torilla myytiin lähes kaikkea mitä maassa, puussa ja pensaassa kasvoi. “Ihmiset huomaavat aika nopeasti, voiko sinua lähestyä vai ei. “Kun eletään kuitenkin vapaassa markkinataloudessa ja länsimaisessa vapaassa järjestelmässä, niin elintarvikeketjussa jonkun toimijan pakottaminen johonkin on aika vaikeaa. Eduskunnassa hän vaikuttaa ympäristövaliokunnassa sekä varajäsenenä talousja tarkastusvaliokunnissa. Se on päätöntä, äänestäjien huijaamista suoraan sanottuna.” Kallio sanoo olevansa itse siinä määrin realisti, ettei hän luvannut kampanjassaan muuta kuin tehdä kansanedustajana parhaansa. “EU haluaa estää meiltä metsien käytön, mutta samaan aikaan se ajaa kuin käärmettä pyssyyn sitä, että mineraaleja pitäisi saada kaivaa ihan miten huvittaa”, Kallio sanoo
8.9.2023 19 Vesa Kallio pitää äänestäjien huijaamisena sitä, että monimutkaisiin asioihin annetaan liian yksinkertaisia vastauksia.
Politiikka leimaa. Toisaalta politiikka antaa verkostoja ja monenlaisia työelämätaitoja. TEKSTI: HENNA LAMMI. 20 8.9.2023 Valo ja varjo Reportaasi Poliittinen aktiivisuus ei aina ole meriitti työnhaussa. Ilmiöön ovat törmänneet niin paikallisvaikuttajat kuin entiset kansanedustajat
8.9.2023 21 H en na La m m i Politiikan harrastaminen on sulkenut ovia työelämässä sekä Krista Heikkiseltä että Maarit Simoskalta. He kirjoittivat asiasta Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
“Toimitusjohtaja soitti, että olet ansioitunein hakija, oikeastaan liiankin hyvä, mutta kun sinä olet ollut politiikassa mukana, emme voi sinua valita.” TYÖLLISTYMISEN haasteet eivät koske vain paikallisia vaikuttajia, sillä ilmiö on tuttu myös valtakunnallisesti tunnetuille kasvoille. Heikkisen mielestä päätös oli syrjivä. Yhtäkkiä tulovirta lakkasi. ”Siellä, missä kaikki ajattelee samalla tavalla, niin eihän siellä oikeastaan ole mitään ajattelua”, hän sanoo. “Joku sanoi, että yksityisellä puolella on tätä, toinen, että kunnissa, mutta kaikki tunnistivat ilmiön”, Simoska jatkaa. Heikkinen teki kaksi vuotta toiminimellä sivutöitä, jotka eivät liittyneet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Krista Kiuru (sd.) haki Porin johtoon, Markus Lohi (kesk.) Lapin hyvinvointialueen johtajaksi. Kaksikko katsahtaa toisiinsa. “Oikein kiehui, kun eihän se liittynyt millään tavalla osaamiseeni”, Heikkinen toteaa. Eduskunnan entinen puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) veti toukokuussa hakemuksensa pois Joensuun kaupunginjohtajaksi. Krista Heikkinen toivoo, että työpaikoilla olisi erilaisia ihmisiä, myös poliitikkoja. Vehviläinen kertoi tiedotteessa saaneensa selvän käsityksen siitä, että hänellä ei ole mahdollisuutta tulla valituksi. Elokuisena torstai-iltana keskustan Lapin piirin toimistolla on hiljaista. Sosiaalisessa mediassa mielipide levisi mukavasti. “Lounaalla joku minulle aivan tuntematon henkilö tuli kehumaan, että olipa hyvä kirjoitus”, Heikkinen kertoo. 22 8.9.2023 K auniista tavoitteista huolimatta poliittinen aktiivisuus, toiminta esimerkiksi kuntapolitiikassa, voi heijastua ikävällä tavalla osallistujan elämään. Simoskalle sanottiin joitain vuosia sitten työnhakutilanteessa asia ihan suoraan. Sitten hän haki Hangon kansliapäälliköksi, mutta vetäytyi kisasta haun toisella kierroksella. Pöydällä lojuu pino Olli Rehnin kannattajakortteja. Ensin Rinne tavoitteli Lohjan kaupunginjohtajan paikkaa, mutta ei tullut valituksi. Jopa vuonna 2019 pääministerinä vaikuttanut juristi Antti Rinne (sd.) etsii hommia. Näin kirjoittivat rovaniemeläiset keskusta-aktiivit Krista Heikkinen ja Maarit Simoska Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (27.7.2023). Aktiivinen toimija voi huomata työnhakutilanteessa, että ansioluettelossa luottamustoimet ovatkin rasite. Heikkinen ja Simoska nauttivat kahvia pikkuruisista kupeista. Näkemys selvästi resonoi. KAKSIKKO kirjoitti mielipiteen, sillä heillä molemmilla on kokemuksia siitä, että poliittinen aktiivisuus on sulkenut ovia työelämässä. Tilaaja ilmoitti sähköpostitse, että työhön on oltu erittäin tyytyväisiä, mutta poliittinen aktiivisuus nähdään “pienenä ongelmana”. Tälläkin hetkellä Suomessa on useita töitä vailla olevia entisiä poliitikkoja. H en na La m m i. Kirjoitus poiki runsaasti palautetta. Myös aktiivisesti politiikassa mukana olevat ovat jääneet rannalle monista paikoista
Vuoden 2019 vaaleissa Elo jäi rannalle. Työhaastatteluissa Elo jäi usein siihen käsitykseen, että poliittinen tausta oli negatiivinen asia. Se tekee hommasta raadollisen. Rehula on päässyt jaloilleen. Työnantajat ovat suhtautuneet luottamustoimiin hyvin. 8.9.2023 23 Usein poliitikot hakevat virkoja, joissa hakuprosessit ovat julkisia. Ei ollut yksi eikä kaksi eikä viisi kommentoijaa, jotka sanoivat, että sinullahan on helppoa, kun sinut tunnetaan ja tiedetään ja sinulla on verkostot valmiina, mutta hiljaista oli. Moninkertainen ministeri, nykyinen Padasjoen määräaikainen kunnanjohtaja Juha Rehula (kesk.) sen sijaan haluaa puhua. Yksi perusteli, että haastattelu tulkittaisiin ruikutukseksi, toinen piti tuntojen purkamista liian henkilökohtaisena. “Ja sitten sellainen ajatus, että kun on henkilö, joka on ollut tekemässä vaikeita päätöksiä ja naama on ollut esillä, että onko siitä mainehaittaa. Sen jälkeen hän oli kymmenen kuukautta työttömänä. “Mutta korostan, ettei tämä ole mitään riemumarssia ole ollut. Sellainen fiilis tuli, vaikka sitä ei välttämättä sanottu ääneen”, Elo kertoo. Yksi askel on johtanut toiseen. Pukkilan valtuuston tuttu puheenjohtaja kyseli yhden kokouksen aamukahvilla, olisiko Rehulalla tiedossa ketään, joka voisi tehdä kunnanjohtajan lyhyen sairausloman sijaisuuden. Avoimissa työnhakuprosesseissa en ole ollut mukana.” AVOIMET haut ovat sen sijaan tuttuja Simon Elolle (kok.). Minulla on omakohtaisia kokemuksia”, Rehula aloittaa. “Työttömänä kalenterissa saattoi olla päivälle vain yksi merkintä, ja sekin oli parturi. Vaikka olisit pääministeritason henkilö, negatiiviset asiat heittävät helposti varjon osaamisen ylle”, Elo kuvailee. “Ihmiset näkevät sinut ensisijaisesti politiikassa toimineena ihmisenä riippumatta koulutustai työtaustastasi. Toki on myös onnistumisia. Hän on toiminut yhteiskuntasuhdepäällikkönä ensin Syöpäjärjestöissä, sitten Talotekniikkaliitossa. Hän oli 33-vuotias ja elämänmuutosta helpotti se, ettei hänellä ollut vielä maisterintutkintoa. ELO ON löytänyt polkunsa. Kukaan ei ole tullut ovelta hakemaan. Kaksi kuukautta keskustelusta puhelin soi ja viikon päästä siitä Rehula aloitti tehtävässä, joka jatkui lopulta pariin otteeseen. Työnantajat kokivat riskiksi linkittymisen edes sivulauseessa politiikkaan. Elo ymmärtää työnantajien varovaisuuden, mutta samaan hengenvetoon hän huomauttaa, että työntekijän tunnettavuudesta voi olla etua. “Tunnistan ongelman. Rehula putosi eduskunnasta vuonna 2019. Väliin mahtui noin vuoden työttömyys, jonka aikana hän ehti olla mukana lukuisissa rekrytointiprosesseissa. Viime keväänä Rehula pyrki uudelleen eduskuntaan ja lyhyen työttömyysjakson jälkeen hän päätyi Padasjoelle. Syksyllä hän kirjautui yliopistoon. “Tippumisen jälkeen olin syvissä vesissä. Puhelin ei soinut.” LOPULTA sattuma puuttui peliin. Jussi Niinistö (ps./sin.) johtaa Kannusta, Touko Aalto (vihr.) Toivakkaa. “Ikä suojasi minua. Otsikot kirkuvat, sosiaalinen media riehaantuu. Kaikki näkevät, jos epäonnistut. Töissä on mukavampaa.” Simon Elon mukaan toiminta kuntapolitiikassa ei samalla tavalla kuluta kasvoja kuin valtakunnan politiikka. “Kaikki hyvät puolet jäävät monella toimijalla paitsioon, kun vain pelot tulevat esille.” Sim on Elo Ke sku sta Juha Rehula, 60, uskoo, että hänellä on työaikaa vielä yli viisi vuotta. Sattumilla on ollut kohdallani iso merkitys. Negatiiviset asiat heittävät helposti varjon osaamisen ylle.. Elo oli politiikassa näkyvä hahmo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen loppuaikoina, sillä hän johti perussuomalaisista eronnutta sinisten eduskuntaryhmää. Aihe on arka. Siitä hänet kysyttiin Farmasialiittoon toiminnanjohtajan opintovapaan sijaiseksi erään Facebook-päivityksen perusteella. Luulen, että olisi ollut vaikeampaa, jos olisin ollut parikymmentä vuotta vanhempi.” Työllistyminen on vaatinut sitkeyttä. USEAMPI poliitikko kieltäytyi Suomenmaan haastattelusta
Rehula nostaa esiin hallinnon tuntemisen. “Kyselyitä on jo tullut. Hänen vanha toimensa on olemassa, mutta rahaa sille ei ole varattu. Elo painottaa etenkin paineensietokykyä. He uskaltavat tehdä päätöksiä ja toimia suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Haastateltavien mukaan missään ei tule yhtä paljon tuttuja kuin politiikassa. Päivät ovat kuluneet kalastaessa, raivatessa metsää ja vanhoja autoja pihasta – sekä partaa kasvattaessa. Myös taloudelliset resurssit tulivat pian vastaan. “Edunvalvontatehtävissä on hirveän helppo viedä asioita eteenpäin, kun tuntee kaikki ja tietää, miten maailma pyörii”, Lapin Muistiyhdistyksessä työskentelevä Simoska kiteyttää. “Ei ole mitään virallista paikkaa, missä Eduskunnasta tippuminen muutti Arto Pirttilahden, 60, elämän. Pirttilahti on sivutoiminen metsätalousyrittäjä, mutta jotain muutakin pitäisi elannon eteen tehdä. AGROLOGIN koulutuksen saanut Pirttilahti työskenteli ennen kansanedustajuuttaan toiminnanjohtajana Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksessä, mutta sittemmin yhdistys fuusioitui MW-Kehitys Oy:n kanssa. Edelleen on joka paikassa pääosin tutut ihmiset hommissa”, Rehula pohtii. Hänen mielestään olisi tarpeen luoda jotain toimintatapoja. Minulla on aluekehittäjän sydän ja hyvät suhteet moneen suuntaan.” Pirttilahden mukaan seutukuntien kehittämistehtävissä puoluetaustalla ei ole niin kauheasti väliä. “Putoaminen on sellainen hammassärky, joka juilii edelleen. “Politiikan hyödyt voi pelkistää verkostoihin. “Politiikka on kuitenkin vahvistanut nahkaa ja suurimman osan ottaa huumorilla.” PIRTTILAHDELLE työllistyminen on tällä hetkellä akuutti kysymys. Hän ei tullut valituksi kevään eduskuntavaaleissa neljännelle kaudelle ja etsii töitä, sillä työuraa on jokunen vuosi jäljellä. Nyt Pirttilahti on tarkistanut lakialan ammattilaisten kanssa yhdistymisasiakirjoja. Hän uskoo työllistyvänsä aluekehitykseen ja maakunnan elinvoimaisuuteen ja yrittäjyyteen liittyviin tehtäviin, joko hankerahoituksella tai yrittäjäpohjalta. Politiikkaa opettaa, miten asioihin voi vaikuttaa oikea-aikaisesti. Ja ri La uk ka ne n. Rehula on kaikissa viime vuosien tehtävissään hyödyntänyt verkostojaan. Elon mukaan eduskunta ei tee instituutiona tarpeeksi pudonneiden hyväksi. Entisille kansanedustajille tarkoitettu sopeutumisraha ei ole lopullinen ratkaisu. “Niiden kokemusten jälkeen, mitä minullakin on, niin aika kovia juttuja saa tulla työelämässä vastaan ennen kuin se paine ylittyy”, Elo huomauttaa. Jopa Akavan liittokokouksesta löytyi heti tuttuja. Haastateltavat luettelevat hengästyttävän listan politiikan opeista. Oravanpyörä pysähtyi, sähköposti ja puhelin hiljenivät. Toimeentulo puolittui, joten on täytynyt sopeuttaa menoja”, Pirttilahti kertoo. Poliitikot osaavat toimia median kanssa ja viestiä. Vielä näin elokuussakin tulee mieleen, että voi hitto”, hän sanoo. Verkostot auttavat työnsaannissa ja niitä voi hyödyntää töissä. Keskustalaisuudesta on lähinnä se haitta, että kuulee kettuilua. Poliitikkona tottuu myös melkoiseen työmäärään. Pirttilahdella on kuitenkin luottavainen fiilis. 24 8.9.2023 TAUSTA politiikassa antaa kuitenkin monenlaisia hyötyjä työelämään. “Eduskuntatyöstä sai kohtuullisen korvauksen. VERKOSTOIHIN luottaa myös Arto Pirttilahti (kesk.). Yhdessä yössä elämän palapeli meni kokonaan uusiksi. Kun alueen kuntajohtajat kohtasivat, hän oli heti toisen kokoukseen jälkeen kuin vanha tekijä. Politiikassa oppii neuvottelemaan, laittamaan asioita oikeisiin viitekehyksiin ja tekemään yhteistyötä erilailla ajattelevien ihmisten kanssa. “Vaikka jokaisen työpaikan toimintakulttuuri on erilainen, esimerkiksi kunnan vuodenkierto on sama kuin valtiontaloudessa.” TÄRKEIN politiikan antama etu ovat kuitenkin verkostot. Vuodet politiikassa ovat koulineet hänestä “lukuja vaille valmiin juristin”
Kuntajohtajavalinnoissa vaakakupissa voi painaa johtamiskokemus – poliitikoilla sitä ei välttämättä ole. Onko kyse ihmisten asenteista jotain tiettyä persoonaa ja politiikkaa tehnyttä ihmistä kohtaan vai puoluetta kohtaan. Nyt se on vaalien jälkeen karkeasti sanottuna kolme päivää ja ulos. H en na La m m i. “Farmasialiitolla vahdittiin tarkasti, etten tehnyt vahingossakaan vaalikampanjaa työajalla. LAPIN piiritoimistolla keskusteluun osallistuu myös Rovaniemen entinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala. Ei niin, että joku valittaisiin siksi, että hän edustaa tiettyä puoluetta; eikä niin, että poliittinen aktiivisuus olisi este. Alvar Aallon suunnittelema vaaleatiilinen hallintoja kulttuurikeskus peittyy pehmeään valoon. Eihän sellainen ole tätä päivää missään työpaikassa.” Elo pohtii, että monissa maissa entiset poliitikot työllistyvät usein suurlähettiläiksi ja edustavat maitaan käyttäen hyödyksi poliittista osaamistaan. Poliittinen keskustelu muuttuu koko ajan rumemmaksi. Olin vain 22 vuotta eduskunnassa ja vain reilu kolme vuotta ministerinä, niin eihän se pätevöitä mihinkään”, Rehula heittää. Toisaalta yksityisellä puolella voi olla enemmän ennakkoluuloja. Mielipidekirjoituksessaan kaksikko kirjoitti, että poliittisesti aktiivisten työllistymisessä on kyse – ei enempää tai vähempää – kuin demokratian tulevaisuudesta. Ei niitä paikkoja ole. “Aina pitäisi kuitenkin valita pätevin poliittisesta taustasta huolimatta”, Ansala sanoo. Liisa Ansala toivoo, että työnantajat arvostaisivat henkilöitä, jotka hoitavat yhteisiä asioita. Yhteiskunta ei pyöri ilman aktiivisia ihmisiä. 8.9.2023 25 käydä asioita läpi. Eihän kukaan voi esimerkiksi virassa tehdä puolueellista työtä tai ajaa yhden puolueen agendaa.” Ansala jättäytyi pois politiikasta tullessaan valituksi Lapin kauppakamarin toimitusjohtajaksi, jotta välttyisi mahdollisilta eturistiriidoilta. “Onhan niitä ihmisiä, jotka alkavat suurin piirtein oksentamaan, kun kuulevat, että olen kepulainen, mutta olen julkikepulainen ja piste. Heikkinen ja Simoska astelevat hyvin hoidetulla nurmialueella. Simoskalla on työura jo pääosin takanapäin, mutta hän on huolissaan uusista sukupolvista. “Tuntuihan se kivalta, että pääsi tosi tiheän seulan läpi ja pystyi osoittamaan, että on riittävän hyvä. Ansala epäilee, että edunvalvontaja vaikuttajaviestintätehtävissä osataan tunnistaa politiikan tuomat hyödyt, kun taas julkisella puolella ollaan varovaisempia. Simon Elo siteeraa entistä ulkoministeriä Timo Soinia. Populistisista puheistaan tunnettu Soini on letkauttanut, että politiikkaan lähtevät kohta vain narsistit, hullut ja psykopaatit. “En rokottaisi poliittisesta aktiivisuudesta työelämässä”, Ansala sanoo. Miksi häpeäisin?” Rehula sanoo. Kouluttajana Lappia-Koulutus Oy:ssa työskentelevä Heikkinen on avannut työnhakutilanteissa taustansa avoimesti. Hän sai työn normaalin rekrytointiprosessin kautta: tehtävään oli kaksi haastattelukierrosta ja soveltuvuusarvio. PUOLUETAUSTAA on vaikea häivyttääkään. Omia luottamustoimiaan hän saa hoitaa, mikäli ne eivät vahingoita virantoimitusta. “Pitäisi kysyä, että miksi poliittinen tausta on ongelma. LAPISSA elokuinen ilta-aurinko paistaa matalalta. Arvot eivät kohtaisi.” Rehulan mukaan keskustalaisuus on joillekin punainen vaate. Rehula on joskus leikitellyt ajatuksella, että mikäli hän olisi pudonnut samanikäisenä ja samalla kokemuksella eduskunnasta kolmekymmentä vuotta aikaisemmin, hänelle olisi tipahtanut syliin joku kiva maaherran paikka. Rehula kertoo, että hänet on otettu hyvin vastaan niin kunnissa kuin ammattiliitossa. Suomessa tällaista kulttuuria ei ole. “Sellainen aika on takanapäin. Eivät nämä paikat mene niin, että poliittinen tausta antaisi vapaakortin johonkin tehtävään.” TYÖLLISTYMISHAASTEET voivat liittyä myös siihen, millaisia työpaikkoja hakee. Näytetään ehkä, että mihin palautetaan avaimet ja muut romppeet, mutta ihmisten tuntemukset jäävät pimentoon. Ei kovin mieltäylentävä näkemys. “Jokuhan asioista aina päättää, ja jos erityisesti nuoret, vastavalmistuneet ja perheen perustaneet henkilöt katsovat, etteivät uskalla lähteä mukaan sen takia, etteivät saa töitä, niin sehän on katastrofi”, Simoska sanoo. Ehdokkaiden saaminen on vaikeampaa vaali vaalilta. “Se on yksi tulkinta”, Rehula vastaa. “Jos minua ei palkattaisi tehtävään sen takia, että olen keskustalainen, se ei ehkä olisi minun paikkani. Poliittisista virkanimityksistä on pyristelty Suomessa eroon, mutta onko menty jo toiseen äärilaitaan. En häpeä sitä yhtään. Hän on itse tarkka siitä, etteivät puurot ja vellit sekoitu. Minulle se sopi.” Kunnanjohtajana Rehulan johtajasopimukseen on kirjattu pelisäännöt, joiden mukaan hän on tasapuolisesti kaikkien valtuustoryhmien käytettävissä. Onko niin, että osaaminen ei ratkaise, jos edustat “väärää” puoluetta
Ike-kirjan kirjoittaneen Markku Heikkilän mukaan ilmoitus kirvoitti saunojien joukossa ylistäviä puheenvuoroja, mutta myös ihmetteleviä katseita, sillä illan isäntä oli ulkoiselta olemukseltaan kovin kalpea ja laihtunut. KIRJAN kymmenet haastateltavat puoluekannasta riippumatta hehkuttavat kuin yhdestä suusta Kanervan verrattomia sosiaalisia kykyjä. Heikkilä kuitenkin epäilee, että todellisuudessa poliitikko kävi pari kertaa terapeutin juttusilla ja ajatteli sitten homman olevan hoidossa. ”Jos minä kuittaan sen nyt sillä, että mulla on nyt moneen kertaan käynyt mielessä, että olispa Ike vielä hengissä”, presidentti Sauli Niinistö kommentoi kirjassa. Readme.fi, 332 s. Keväällä 2008 hän joutui eroamaan ulkoministerin paikalta läheteltyään virkapuhelimestaan tekstiviestejä eroottiselle tanssijalle. Nuorisoja opiskelijapolitiikassa ansioitunut Kanerva löysi kokoomuksessa paikkansa Juha Vikatmaan johtamista niin sanotuista remonttimiehistä. Heikkilä ei mene kirjassaan tapausten yksityiskohtiin, mutta toteaa, että naisten kanssa flirttailuun liittynyt addiktio – erään haastateltavan mukaan ”hameholismi” – esti Kanervan tien politiikan ylimmälle huipulle. KOHU ei ollut Kanervan pitkän uran ensimmäinen eikä viimeinen. Se ei jää pelkäksi kaverin kirjoittamaksi anekdoottikokoelmaksi, vaan Heikkilä pohtii myös Kanervan poliittista merkitystä. Ulkoja puolustuspolitiikasta hänellä oli vuosikymmenten mittainen kokemus. TUOREEN Ike – unohtuman Ilkka Kanerva -kirjan kirjoittaja, turkulainen radiotoimittaja Markku Heikkilä lukeutuu Kanervan suunnattoman laajaan kaveripiiriin. Hänen mukaansa kirja ei ole virallinen elämäkerta eikä ”torellinen” poliittinen tietoteos – Kanervan jälkeensä jättämät paperit odottelevat tohtoreita Porvarillisen Työn Arkistossa. Jos Ilkka Kanerva olisi vielä elossa, asiat olisivat saattaneet olla toisin. Pitkäaikaiset tukimiehet huomauttivat, että lehdistö tulee ensimmäiseksi kysymään ehdokkaan terveydentilasta. Olisiko se riittänyt jopa presidenttiehdokkaaksi asti. ”Hänellä oli aina positiivinen sana sanottavana jokaiselle ja valtava muisti, joka ulottui kohdattujen ihmisten perheenjäseniin tai jopa lemmikkieläimiin.” Sama yltiösosiaalisuus koitui toisaalta myös Kanervan kohtaloksi. Kanerva myönsi ongelmansa julkisestikin ja kertoi etsineensä siihen apua. Kokoomuksessa Kanervan kädenjälki näkyy puolueen sosiaaliliberaalisessa ja suvaitsevaisessa siivessä. Ryhmä piti puolueen linjaa liian oikeistolaisena. Esimerkiksi entinen pääministeri Esko Aho muistelee sympaattisen työministerinsä tulleen erinomaisesti toimeen ihmisten kanssa. Ei pelkkä velikulta Tuoreen elämäkerran mukaan ”hameholismi” esti Ilkka Kanervan tien politiikan ylimmälle huipulle Ja ri La uk ka ne n. Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja oli paljon muutakin kuin leppoisa velikulta ja lööppien kohujulkkis. Hän muun muassa toimi juontajana Kanervan surullisenkuuluisilla 60-vuotisjuhlilla tammikuussa 2008. ”Siellä ei taatusti ollut kokoomuslaisia lähelläkään ennen minua. Mä olin vähän rebel”, Kanerva muisteli Verkkouutisille vuonna 2017. Ilkka Kanerva kuoli syöpään kotonaan Turussa huhtikuussa 2022. Kanerva vakuutti olevansa kunnossa ja ehdokkuuteen palattaisiin, kunhan hänellä olisi esittää asiasta lääkärintodistus. ILKKA KANERVA syntyi Lokalahdella Varsinais-Suomessa tammikuussa 1948. Sitä päivää ei koskaan tullut. Puoluetoveri Ben Zyskowicz kertoo Kanervan huomioineen eduskunnassa kaikki valiokuntaneuvoksesta vartijaan. Viljelijäperheen poikana hän olisi mennyt hyvin maalaisliittolaisestakin, mutta isä Viljo oli valinnut puolueekseen kokoomuksen ja jälkikasvu seurasi perässä. Kanerva onnistuikin pääsemään läheisiin väleihin Kekkosen kanssa ja oli vakiovieras tämän lastenkutsuilla. Kaveruus ei välttämättä ole paras lähtökohta kirjan kirjoittamiseen, mutta Heikkilä myöntää asetelman jo esipuheessa. ANNUKKA KAARELA Markku Heikkilä: Ike – unohtuman Ilkka Kanerva. Hän kertoi asiasta lähimmille tukijoilleen saunaillassa lokakuussa 2021. Kyseessä on pikemminkin vapaalla kädellä vetäisty aikalaiskuva ihminen Ilkka Kanervasta. Elokuussa ilmestyneen elämäkerran mukaan Kanerva päätti jo pari vuotta sitten olla käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi. 26 8.9.2023 Kirjat PÄÄMINISTERIPUOLUE kokoomuksella meni pitkään löytää ehdokkaita ensi talven presidentinvaaleihin. ”Sillä asenteella ei terapiaistunnoissa juuri edistytä.” TUORE Ike-kirja on lopulta enemmän kuin lupaa. Heidän mielestään kokoomuksen piti luoda toimivat suhteet muihin puoleisiin, presidentti Urho Kekkoseen ja Neuvostoliittoon, jotta se pääsisi ikuisesta paitsioasemastaan
2. 4. He vastasivat Suomenmaan kysymyksiin. Kenestä uusi puoluesihteeri. Kuinka hyvin kestät julkisen työn paineet?. 5. Miten kehittäisit keskustan järjestörakennetta. 8.9.2023 27 Puoluekokous Turun puoluekokouksessa selviää, kuka luotsaa keskustan järjestötyötä kohti uuden vaalikauden koitoksia. Puoluesihteerin pestiä tavoittelevat Pirjo Ala-Hemmilä, Pauliina Maukonen ja Antti Siika-aho. 3. Mitä ovat keskustan suurimmat kipukohdat. Mikä puoluesihteerin tehtävässä on mielestäsi olennaisinta. Mitkä ovat tärkeimpiä asioita keskustalaisuudessasi. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ 1
Pienin askelin. Lempiruokasi: Mieheni valmistama juustofondue, jonka odottelu jo hymyilyttää.. Jos paikallisyhdistyksellä ei ole toimintaa, se kannattaa lakkauttaa. Se on politiikassa meille tuttua maltin ja sivistyksen politiikkaa. 3. Mutta tähän ei taida vielä olla edellytyksiä. Se on aina yhdistyksen oma asia, mutta siihen kannustan. Siinä olisi selkeää piirrellä toimintoja kartalle. Kovissa tilanteissa on hyvä, kun on oppinut tunnistamaan itsessään ne merkit, jolloin on hyvä pysähtyä ja purkaa painetta keskustelemalla luotettavan, asiaa ymmärtävän kanssa. Uskon pienin askelin kehittämiseen. Valtuustoryhmän ja kuntayhdistyksen tai kunnallisjärjestön yhteistyölle meidän tulee löytää useita vaihtoehtoisia tapoja toimia saumattomasti yhteen. 2. Tämän työn tukeminen porukalla on mielestäni olennaista. Sen ymmärtämisen, että pelkällä vastustamisella ei rakenneta mitään uutta eikä liioin säilytetä arvokasta. Mitä monimutkaisemmat ongelmat, sitä enemmän tarvitsemme näkökulmia ja sieltä se ratkaisu alkaa hahmottua. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään valtavan arvokasta työtä. Tärkeimmäksi koen näkökulmien rikkauden kunnioittamisen. Silloin on paras avata keskustelu. Kunnassa tulee jatkossakin olla yksi tai useampia yhdistyksiä, sillä kuntatyö on keskustan sielu. 28 8.9.2023 1. Minulla ei ole sähköalan tutkintoa, mutta hänellä on tilastotieteen perusteet. 4. Liian paineistettuna minusta tulee iloton. Kuntapolitiikalla keskusta luo uskottavuutensa. Se vaatii jatkuvaa kehittäjän mieltä. Tämä edellyttää kunnioittavaa keskustelua. Meillä on upea järjestöverkosto, mutta kaipaan enemmän yhdistysrajat ylittävää toimintaa. Ei pelkästään itseltä, vaan koko organisaatiolta. Puoluesihteerinä nauttisin siitä, että piirit noudattaisivat vaalipiirien rajoja. Ajantasainen käsitys siitä, mistä on eniten hyötyä keskustan toimijoille juuri nyt. Päällekkäistä työtä ei kannata tehdä, edistäisin selkeää ja hyvää yhdessä tekemistä piirien omien työntekijöiden, puoluetoimiston, eduskuntaryhmän, avustajien ja eduskuntaryhmän kanslian kanssa. Lankoni perustelu, miksi en saa asentaa pihavaloa. Niillä kuulemma asennetaan joka toinen kerta oikein. Pirjo Ala-Hemmilä: Päällekkäistä työtä ei kannata tehdä Ja ri La uk ka ne n Pirjo Ala-Hemmilä, 60 toiminnanjohtaja, keskustan Pirkanmaan piiri Paikkakunta: Tampere Perhe: Juha-puoliso, Aino-tytär perheineen, Topias-poika perheineen, Lauri-poika ja länsiylämaanterrieri Nelli Kolme tärkeintä arvoasi: Oikeudenmukaisuus, ihmisarvon kunnioitus ja arvostava luontosuhde Mikä sai sinut viimeksi nauramaan. Toinen kipukohtamme on, että emme ole vielä onnistuneet sanoittamaan keskustalaisuutta niin selkeästi ja kuvaavasti, ettei meitä tarvitse määritellä muiden kautta. 5. Suurimmat kipukohdat löytyvät kaikilta niiltä maantieteellisiltä alueilta, joissa keskustalla ei ole näyttävää kuntapolitiikkaa
Alkiolainen kolmannen tien pohjavire on kaivettava uudelleen esiin. Liityin keskustaan lukiolaistyttönä vuonna 1989. Lempiruokasi: Kesäisin kesäkeitto, talvella karjalanpaisti.. 4. Jo tuolloin minua puhuttelivat ajatukset keskustan kansanvaltaisuudesta ja vastuullisesta vapaudesta, joka huomioi myös yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat. On tiedettävä, mitä kansalaiset ja oma kenttäväki ajattelevat ja tuotava tätä viestiä poliittiseen valmisteluun. Se sisältää sellaiset arvot kuin ihmisyys, elämän kunnioittaminen, armollisuus itseä, kanssaihmisiä ja elämän vastoinkäymisiä kohtaan sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän elämäntavan. 5. Järjestörakenteemme tulisi tukea pop up -muotoista hetkellistä toimintaa. 8.9.2023 29 1. Santeri Alkion ajattelusta arvostan eniten hänen sivistysnäkemyksiään. Puoluesihteerin tärkein työkalu on korvat. 2. Samaa työtä ei kannata tehdä päällekkäin piireissä, sisarjärjestöissä ja puoluetoimistolla, vaan tehtävät pitäisi organisoida koko konsernin kesken asiantuntemuksen ja osaamisen näkökulmasta yhteistä vuosikelloa noudattaen. Keskustan uuden järjestötoiminnan mallin tulisi lähteä ”keskustakonsernin” ideasta. Keskipuolueen tehtävä on jäänyt hallitusvastuun ja valtionhoitajuuden jalkoihin. Tähän ikään mennessä olen ehtinyt jo kasvattaa itsetuntoa, joten yöunet eivät työpaineista tai kohuista kärsi. Kolme tärkeintä arvoasi: Pyrin noudattamaan kohtuullisuuden periaatetta. Toinen kipukohtamme on puolueen identiteetti. 3. Olla paras versio itsestä on hieno elämän ohjenuora meille jokaiselle. Meiltä puuttuu näkemys yhteisestä suunnasta ja puolueesta. Pauliina Maukonen: Meiltä puuttuu näkemys yhteisestä suunnasta Ja ri La uk ka ne n Pauliina Maukonen, 50 tutkimuspäällikkö, Ajatuspaja Alkio Paikkakunta: Joutsa Perhe: 14-vuotias poika, mies, 2 koiraa ja kissa. Pitkä kokemus vastuullisista tehtävistä järjestöjohdossa ja kuntapolitiikassa on koulinut ottamaan vastaan julkista kritiikkiä. Tämän päivän ihmiset ja etenkin nuoret sitoutuvat asioihin, eivät yhdistyksiin. Osa on meidät jo jättänyt. Työpaineita kestää, kun perhe ja ystävät tukevat ja elämään mahtuu muutakin kuin työ. Myös keskustalaisen vihreän aallon kaiut kestävästä luontosuhteesta ja hajautetusta yhteiskuntarakenteesta viehättivät. Liian moni keskustalainen kokee, että aidolle keskustelulle ei ole puolueessamme tilaa. Teinin tilannekomiikka naurattaa päivittäin, mutta viimeksi nauroin Fingerporille. Keskustan kannatuksen näkökulmasta olennaisinta on realistinen itsekritiikki niin puoluekulttuuriamme, järjestöllistä tilaa kuin keskustan tehtävää kohtaan. Puolueen sisäiset kuppikunnat jättävät varjoonsa meitä yhdistävän hyvän. Mikä sai sinut viimeksi nauramaan. Välitön yhteys keskustan kenttään
Puoluesihteerinä haluan noudattaa samaa periaatetta kuin missä tahansa palvelutyössä: ennakoi, lepää ja pidä huolta läheisistäsi. Tärkeintä on tarjota toiminnalle syy ja tarkoitus, jotta mukana oleminen olisi niin sanotusti vaivan väärti. Keskustalaisuuttaan ei tarvitse todistella ulkokultaisilla tunnusmerkeillä tai muiden opettamilla sananparsilla, vaan mukana olemisessa tärkeintä on yhdessä jaettu tunne keskustalaisuudesta. Olen ollut lukuisissa julkisissa tehtävissä kuten nuorisoliiton pääsihteerinä, ministerin avustajana ja puolueen piirin puheenjohtajana. Aikoinaan mukaan tullessani ja yhä edelleen tärkeintä minulle on, että voin olla oma itseni. Kalle Päätalon kirjalliset kuvaukset isästään teoksessa Isäni Hermanni. Vanhasta ei pidä luopua, vaan esimerkiksi järjestötoiminnassa uudet tekemisen muodot täydentävät hyväksi havaittuja tapoja. Mainiota lukemistoa. Puoluesihteeri johtaa puoluetoimintaa kuuntelemalla ja jalostamalla keskustaväen tunnoista strategista suuntaa ja käytännön taktiikkaa koko keskustaliikkeelle. 2. Meillä on taipumusta tukeutua tuttuun ja turvalliseksi koettuun etenkin silloin, kun pitäisi rohkeasti kokeilla uutta ja haastaa toisiamme tekemään entistä paremmin. Haluan kaikin keinoin vahvistaa meitä paikallisesti läsnä olevana puolueena ja varmistaa, että mahdollisimman monelle on tarjolla mielekästä toimintaa. Kaikissa tehtävissä olen pyrkinyt avoimuuteen ja työskentelemään niin, että mikään ei jää vain yhden ihmisen varaan ja että en häpäise muita tekemisilläni. Johtajana haluan varmistaa, että mahdollisimman moni sitoutuisi yhdessä sovittuihin päämääriin. Lempiruokasi: Riisipuuro ja lakkasoppa, joka toimii myös jälkiruokana.. 3. Antti Siika-aho: Meidän pitäisi rohkeasti kokeilla uutta Pa ulii na Po hja la Antti Siika-aho, 37 yhteiskuntasuhdepäällikkö, Rakli ry Paikkakunta: Helsinki Perhe: Vanhemmat ja sisko perheineen Kolme tärkeintä arvoasi: Luottamus, ahkeruus, nöyryys Mikä sai sinut viimeksi nauramaan. 30 8.9.2023 1. Järjestörakennetta pitää kehittää tarpeen mukaan, ei rakenteiden itsensä vuoksi. Moni keskustalainen on tullut mukaan, koska toimintaa on tarjolla lähellä. 4. 5
Tarvitsemme myös keskustan ponnisteluja sivistyserojen tasaamiseksi. Kunnallinen itsehallinto on kallisarvoista. Ehdotan uudenlaista verkostomaista toimintaa, nykyaikaisia alustoja jäsenistön osaamisen hyödyntämiseksi ja kasvatustyön arvottamista. Myös seutukaupunkikannatuksen romahtaminen viime vuosina on huolestuttava kehitys. Nuiva suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon tulee suomalaisille yrityksille kalliiksi ja vie kasvun edellytykset. Minulla on näyttöä ja kokemusta keskustajärjestöjen tulevaisuustyöstä niiltä ajoilta, kun johdin keskustanuoria ja keskustaopiskelijoita. Pikkuvarsan pukkilaukka Lempiruokasi: Karjalanpiirakka Puoluekokous. Vaalityö ei saa syrjäyttää sivistysliikkeen luonnetta. Minulla on sisua, osaamista ja uskoa keskustan nousuun. Pidetään valtio kohtuuden rajoissa ja arvostetaan yrittäjyyttä ja työntekoa, joka kasvattaa valtion rahakirstua. Keskustan tulee korostaa alueellista oikeudenmukaisuutta. Hilkka Kemppi, 35 kansanedustaja Paikkakunta: Asikkala Perhe: Aviomies ja lähes 3-vuotias poika Kolme tärkeintä arvoasi: Sivistys, oikeudenmukaisuus ja ahkeruus Mikä sai sinut viimeksi nauramaan. Olen saanut tunnustusta yhteistyökyvystäni kunnanvaltuuston puheenjohtajana, kun Suomen Kuntaliitto palkitsi minut vuoden valtuutetuksi kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän esityksestä. Minulle on tärkeää, että yhteistä työtä tehdään kunnianhimolla. Keskustan kentällä on paljon osaamista, joka valuu hukkaan. Paikkaa tavoittelee Hilkka Kemppi. MILLAINEN YHTEISTYÖN TEKIJÄ OLET. On aika rakentaa sivistyspolitiikan isoa kuvaa ja tehdä keskustasta perheiden ykköspuolue. Tässä keskustalla ja hallituksella on eri linja. Suomi tarvitsee kaikkien alueiden vahvuuksia, jotta se pärjää. Kouluun pitää päästä ja jokainen ihminen on tärkeä. Sitä tarvitaan maahanmuuttajien kotoutumisessa ja nuorten syrjäytymisen estämisessä. 8.9.2023 31 MIKSI JUURI SINUT KANNATTAISI VALITA KESKUSTAN VARAPUHEENJOHTAJAKSI. Olen myös johtanut puolueen sivistyspoliittista työtä kansanedustajatyön rinnalla. MITEN KESKUSTAN KANNATUS SAADAAN NOUSUUN. Hallitus on oikealla polulla talouden ja työllisyyden isossa kuvassa, mutta keinoissa on kuitenkin eroja. MITKÄ OVAT TÄRKEIMPIÄ ASIOITA KESKUSTALAISUUDESSASI. On myös korkea aika tehdä arvovalinta, että lapsiperheiden toimeentulosta ei leikata. Hilkka Kemppi: Haaveilen ulospäin avautuvasta keskustasta Jo ha nn es Erk kilä Keskustan puoluejohtoa täydennetään Turussa yhdellä varapuheenjohtajalla. Haaveilen ulospäin avautuvasta keskustasta, johon myös maltilliset nuoret löytävät tiensä. Nuorisokannatuksen nostamiseksi on tehtävä puolueessa toimintasuunnitelma, se ei voi jäädä yksin nuorisojärjestön vastuulle. Varapuheenjohtajan tehtävä on toimia osana tiimiä, muiden tukena. Uusia energiaratkaisuja, puhtaan ruoan tuotantoa ja muita huoltovarmuustekoja tulee kirittää. Kansakunta ei saa käpertyä itseensä, sillä emme pärjää globaalissa kilpailussa yksin. Ihmisarvon kunnioitus ja toisten mielipiteiden arvostus. Paikallisuuden vaaliminen ja juurien tunteminen on merkityksellistä. Koen olevani hyvä yhteistyön tekijä. Meidän on pärjättävä Etelä-Suomen kasvukeskuksissa ja palautettava luottamusta kaikkialla Suomessa. Tavoitteena kestävyys ja uudistuville luonnonvaroille rakentuva yhteiskunta. Haluan tuoda puolueen 2020-luvulle. Keskusta tarvitsee uudistustyötä, poliittista selkeyttä sekä positiivista uteliaisuutta. MILLAISTA OPPOSITIOPOLITIIKKAA KESKUSTAN PITÄÄ TEHDÄ. Vapaata sivistystyötä tulee vahvistaa. Suomi tarvitsee vahvan poliittisen keskivoiman. Keskustan tehtävä ei ole miellyttää toisia vaan luoda omanlainen näkymä tulevaisuudesta
Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n. 32 8.9.2023 Saarikko täsmensi keskustan asemaa näpäyttämällä oppositiokumppaneita vasemmalla
8.9.2023 33 MILLAISEN asennon keskusta mahtaa oppositiossa ottaa kahden puolueelle kalliiksi käyneen hallituskauden jälkeen. Vähemmistöhallituksen yrittäminen nykyisissä poliittisissa oloissa olisi melko rohkea veto. Tässä tapauksessa linjaus tarkoittaa, että keskusta on valmis tukemaan ainakin järkevinä ja välttämättöminä pitämiään työmarkkinauudistuksia, ilmastoja metsäpolitiikkaa ja ehkä jotain muutakin, jos ja kun aihetta ilmenee. Perussuomalaiset populistit laitetaan kyllä tilille vaalilupauksistaan ja niiden pettämisestä, mutta ei vain niistä: perussuomalaisia höykytetään nyt pohjia myöten myös koko arvomaailmastaan ja edustamastaan poliittisesta kulttuurista. Keskustajohtaja arvioi suuntauksen kohdistuvan vielä myös virkamiehiä ja oikeuslaitosta kohtaan, kuten muualla maailmassa – varsinkin ” Trumpin Amerikassa” on nähty. EDUSKUNTARYHMIEN kesäkokouksissa nähtiin tällä kertaa hieman laiha kierros, kun pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselta ei ollut nähty vielä budjetin pohjaesitystäkään. Lopusta ihmiset saavat vastata itse. Saarikon mukaan perussuomalaiseen maailmankuvaan näyttää myös kuuluvan tiettyjen instituutioiden kuten median horjuttaminen, parjaaminen ja valheiden levittely. Sellaista oppositiota ei taida tosin ollakaan, joka kaikkia hallituksen esityksiä olisi vastustanut. Niillä pääsee jo alkuun. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, voisi joku varmaan huokaista. Saarikko linjasi Tampereella, että keskusta ei ole oppositiossa yhdessä muiden oppositiopuolueiden kanssa, vaan omalla keskitiellään. Saarikko näki Riikka Purran perussuomalaiset rytiläisinä fiskaalikonservatiiveina ja ”yövartijavaltion” kannattajina, joille tärkeää ovat puolustusvoimat, vankila ja poliisi. Ellei omalla vahtivuorolla uudistushalukkuutta löydy, muut joutuvat hommiin, keskustajohtaja huomautti. Siitä saatiin hieman osviittaa Tampereella, jossa keskustan eduskuntaryhmä kävi kesäkokoustamassa. SAARIKKO täsmensi keskustan asemaa vielä erikseen näpäyttämällä oppositiokumppaneita vasemmalla. Sellaiseen tilanteeseen on kuitenkin matkaa. Hallituksen ”rasismitiedonannossakin” keskusta jätti hallitukselle auki mahdollisuuden neuvotella paperi, joka kelpaa keskustalle ja mieluummin koko eduskunnalle. Sote-palveluja ei saisi leikata, vammaispalvelulain voimaantuloa ei pitäisi lykätä eikä lähipalveluja romuttaa etenkään maaseudulla. Jos kesäkokouksissa olisi ollut tiedossa, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) rahoittaa budjettiaan 10 miljardin lisävelalla ja samalla uralla mennään koko vaalikausi, parranpärinää olisi riittänyt enemmänkin. Keskitiellä, vaan ei körötellen Perussuomalaiset voi odottaa keskustalta armotonta oppositiopolitiikkaa Pekka Pohjolainen Uutisanalyysi. Villeimmissä tulkinnoissa keskustan on nähty valmistelevan jo vähemmistöhallituksen tukemista oppositiosta käsin. Edellisestä vähemmistöhallituksesta on kohta viisi vuosikymmentä, ja aikanaankin ne olivat sekavia presidentinhallituksia. Nyt puheissa on kuitenkin myös uusi, paljon vakavampi ja synkempi klangi. Vaikka oppositiokumppaneihin pidetään tietty ideologinen hajurako, poliittiset vastustajat löytyvät hallituksesta. Keskusta löi kuitenkin tiskiin pohjiksi joitakin vaatimuksia klassisen oppositiopolitiikan hengessä. Sekä puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen toistivat kokouksessa jälleen, ettei keskusta aio asettua poikkiteloin kaikelle, mitä hallitukselta tulee. Perussuomalaisia on keskustassakin usein käsitelty jonkinlaisina katteettomia lupauksia heittelevinä helppoheikkeinä. Se on kovaa puhetta maasta, jossa vielä melko äskettäin rakennettiin tohinalla hyvinvointi-Suomea pitkälle menevällä poliittisella konsensuksella. Kuljetusalalle tärkeä ammattidiesel pitäisi toteuttaa heti. Poliittista trafiikkia riittää oikeistohallituksen alkumetreillä siinä määrin, että keskitiellä verkkaisesti körötteleväksi papparaiseksi keskusta ei taida kuitenkaan ryhtyä – vaikkei se sivuilleen aio enemmälti vilkuillakaan. Tampereella käytettyjen puheenvuorojen jäljiltä ei jäänyt epäselvyyttä siitä, minne keskusta oppositiopolitiikansa raskaimmat haupitsinsa suuntaa. Saarikko varoitti jopa, että hyvinvointiyhteiskunnan syväolemus on vaarassa ja suomalaisuuden yhteinen kokemus on vaakalaudalla
Suomenmaa seurasi mukana, kun Olli Rehn keräsi kannatuskortteja pyöräilemällä Pohjois-Pohjanmaalla.. 34 8.9.2023 Fillarilla vauhtia kampanjaan TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: PETRA PÖYLIÖ Reportaasi Keskustalaiset odottavat presidentinvaaleista piristysruisketta myös puolueen kannatuslukuihin
Tempaus oli niin suosittu, että se järjestettiin uudestaan vuotta myöhemmin. Tällä kertaa reitti tosin kulkee maantieteellisesti melko pienellä alueella. Sipilä toivoo, että ensi vuonna pyöräilytapahtuma voitaisiin laajentaa jälleen sellaiseksi, että reitti kulkisi eri puolilla Suomea. Ja sitä seuraavana ja sitä seuraavana aina vuoteen 2018 saakka. Voidaan samalla pitää vähän kampanjaavauksen tapaista”, hän lisää. Hänen mukaansa pyöräilytempaus on ollut hyvä keino aktivoida keskustaväkeä politiikan syksyyn. Kannattajakortteja jaellaan nytkin Rotuaarin aukiolle kerääntyneille ihmisille. Hän lanseerasi tapahtuman kesällä 2013, jolloin keskusta oli oppositiossa ja pääministerivuodet vielä edessäpäin siintävä kaukainen haave. Aktivoimista puolue saattaisi kaivata nytkin, kun keskustalaisilla on takanaan murskatappioon päätynyt eduskuntavaalikevät. “Tämä on yksi tapa saada virtaa puolueeseen. “Kaikkiaan noin 4 000 kilometriä me on pyöräilty näissä tapahtumissa historian aikana ja samalla pidetty noin 200 tilaisuutta eri puolilla Suomea”, Sipilä sanoo. 8.9.2023 35 K aupungin kadut ovat elokuisena lauantaiaamuna hiljaiset. Siihen tarvittaisiin myös keskustan puoluetoimisto mukaan järjestelyihin. Ihmiset tykkäävät siitä, että toimitaan ja tehdään asioita yhdessä. Oulusta ajetaan Muhokselle, Tyrnävälle, Liminkaan ja lopulta Kempeleeseen. KESKUSTAN perinteinen pyöräilytempaus henkilöityy ennen kaikkea Sipilään. Mustiin urheiluvaatteisiin sonnustautunut ex-pääministeri Juha Sipilä ottaa vielä hetkeksi pyöräilykypärän pois päästään ja kättelee hänet tunnistavia ihmisiä. Rehn asettuu myös kärkeen, kun pyöräilijät hetken perästä asettuvat jonoon lähteäkseen matkaan. Ja väkeä riitti. Oulun Rotuaarin aukiolla käy kuitenkin pienimuotoinen kuhina. ”Hienoa, että saatiin Olli tänne mukaan. ”Ajateltiin polkaista ainakin pienimuotoisesti tämä, kun ensimmäisestä tulee 10 vuotta”, Sipilä myhäilee. Pyörätempauksella on Sipilän mukaan tarkoitus vauhdittaa Rehnin kannattajakorttien keräämistä. Sitten tulivat keskustan vaalitappio 2019 ja koronavuodet, jolloin tapahtuman järjestäminen jäi. Ollilla Sipilä tarkoittaa valitsijayhdistyksen kautta presidenttiehdokkaaksi pyrkivää Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniä. Matkan varrella pysähdyttiin eri puolille Suomea pitämään taukoa, puhumaan politiikkaa ja miettimään keskustan uutta nousua. Kesällä 2013 reitti kulki Oulusta Helsinkiin. Taustalla oli silloinkin raju vaalitappio kevään 2011 vaaleissa. Rehnin perässä luikertelee yli 30 pyöräilijän letka. Ihmiset taluttavat polkupyöriään, tarkistelevat niiden kiinnityksiä ja hörppivät samalla pullakahveja pahvimukeista. Tämä on ollut hirveän suosittu ja rento tapahtuma, jossa ei ole mitään pönöttämistä.” Merja ja Olli Rehn vilkuttivat kuvaajalle maaseutumaisemissa ennen Muhosta.. Alkamassa on keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin järjestämä Pyörät pyörimään -tapahtuma. Mutta nyt pyörien on tarkoitus pyöriä taas
Rehn pitää yleisölle puheen, joka sivuaa paljon muun muassa Venäjää, Ukrainaa ja epävarmaa maailmanpoliittista tilannetta. “Ihmiset ovat tavattoman kiinnostuneita kansainvälisestä tilanteesta ja Venäjän aggressiivisen politiikan seurauksiin liittyvistä arvioista sekä siitä, miten se kaikki vaikuttaa Suomen turvallisuuteen”, Rehn sanoo hieman myöhemmin Suomenmaalle. Aktiivit käyvät hänen mielestään tilaisuuksissa kuten ennenkin. “Keskustan pitäisi löytää sellaisia ymmärrettäviä teemoja, joissa ei puhuta pelkkää poliittista liturgiaa. Se on hyvä vastine trumpilaiselle käytökselle, jota joissakin puolueissa on”, hän jatkaa. Turvallisuus tuleekin Rehnin mukaan olemaan yksi presidentinvaalien näkyvimpiä teemoja. Tarvitaan puhetta asioista, joista ihmiset muutenkin puhuvat.” HEINÄT huojuvat hiljaa lakeuden laakeilla pelloilla, kun pyöräilijät polkevat auringonpaisteessa kohti Tyrnävää. Se ei kuitenkaan riitä, sillä kannatusta pitäisi saada. Rehnin lisäksi valitsijayhdistyksen kautta ehdokkaaksi pyrkivät entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Muhoslaisen marketin pihassa kuulostaa siltä, että monet keskustalaiset odottavat presidentinvaaleista eräänlaista piristysruisketta, joka voisi sysätä vauhtia myös puolueen kannatuslukuihin. “Minusta presidentin aivan ensiarvoisen tärkeä tehtävä on puolustaa Suomen tasavallan perusarvoja, ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja oikeusvaltiota”, hän tähdentää. Tunnelma vaikuttaa olevan iloinen. Monet pyöräilijöistä vilkuttava ohikulkijoille. Pentti Tuovinen toimii keskustan Utajärven kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Päivä on jo yli puolessa. “Juuri tällaisia tapahtumia me tarvitaan, joista tulee hyvä mieli. Maailmanpolitiikan ohella ihmisiä huolettavat myös Suomen henkinen kahtiajakautuminen, rasismi ja talouden murros. Kun Rehn kaarrattaa pyöräilijät Tyrnävän torille, saavat he yleisöltä aplodit. Huoli Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta on yhdistänyt lähes kaikkia kohtaamisia. Jos menestystä tulee, uskon ja toivon, että se alkaisi myös näkyä gallupeissa.” Riittääkö kuitenkaan yksi presidentinvaali nostamaan kokonaista puoluetta. Pentti Tuovinen myöntää, että muutakin tarvitaan. Yleisökysymyksillekin jää hieman aikaa. Rehnin mukaan presidentin tehtävä on luoda toiminnallaan vakautta yhteiskuntaan ja luottamusta tulevaan. 36 8.9.2023 VÄKEÄ voisi silti olla enemmänkin, kun pyöräilijät saapuvat ensimmäisen etappimatkan jälkeen muhoslaisen ruokaja sekatavaramarketin pihaan. Aaltola arvosteli Rehnin ja Haaviston ratkaisua, sillä he ovat saamassa taakseen Olli Rehn polki pyöräilytapahtuman kärkijoukoissa.. Hän kertoo tavanneensa kesän aikana paljon ihmisiä turuilla ja toreilla eri puolilla Suomea. Hän ei tunnista väitteitä keskustan lamaannuksen tilasta. Keskustan vihreän teltan lähettyville on kerääntynyt kourallinen väkeä. Suomea kuohuttaneen rasismin Rehn tuomitsee selvin sanoin. Heidän mielestään se on positiivista, että ihmisiä on kuitenkin tullut tilaisuuteen. Kertooko se jotain puolueen tilasta. Rehniä luonnehditaan henkilöksi, jonka takana kelpaa seistä ja jolla on aidosti menestymismahdollisuuksia. Tunnelmaa he kehuvat hyväksi ja upeaksi. Sitä lusikoivat ihmiset täyttävät lähes kaikki torin pöydät ja aukion laitamat. Tarjolla on lihaisaa keittoa. Monet marketiin kulkevat ihmiset eivät pysähdy, vaikka keskustan varapuheenjohtajaksi pyrkivä kansanedustaja Hilkka Kemppi viittoo heitä tulemaan paikalle. “Kyllä tämä varmasti antaa voimaa järjestötyölle, kun on niin hyvä ehdokas. Utajärveltä saapuneiden Heli ja Pentti Tuovisen mielestä sellaisten johtopäätösten vetäminen on ennenaikaista. Rehn sanoo laittaneensa mielenkiinnolla merkille, että ihmiset ovat halunneet keskustella paljon myös presidentin valtaoikeuksista ja arvojohtajuudesta. Myös Tuoviset allekirjoittavat näkemyksen. “Kun näin nuo pyöräilijät, ajattelin, että vau, miten tuohon olisi päässyt mukaan”, Heli Tuovinen naurahtaa. “Minun näkemykseni tästä arvojohtajuudesta on se, että arvojohtajaksi ei julistauduta, vaan sen voi ansaita vain painavilla ja punnituilla puheilla sekä niiden kanssa linjassa olevilla teoilla.” YKSI presidentinvaalien näkyviä ilmiöitä ovat olleet valitsijayhdistykset. Täällä väkeä on jo enemmän
8.9.2023 37 17-vuotiaiden Saara Ruokolan ja Iida Hyvärisen mielestä Olli Rehnin pitäisi mennä Tiktokiin. Juha Sipilä lanseerasi Pyörät pyörimään -tapahtuman kymmenen vuotta sitten. Marjut Lehtosen mukaan keskustalaiset heräilevät hiljalleen politiikan syksyyn.. Anniina Illikainen ja Hilkka Kinnunen sanoivat tykkäävänsä liikunnasta ja keskustasta
Pyörät pyörimään -tapahtuma poljettiin tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla. “Tämä pyöräily on hyvä idea. En näe mitään estettä sille, että monen nuoren ehdokas voisi olla Olli”, Hyvärinen pohtii. Olen saanut laajasti yhteydenottoja erilaisista kansalaispiireistä eri alueilta. Rehn ei kuitenkaan halua gallupeja kommentoida. Hän korostaa, että nyt on toiminnan aika, tammikuussa nähdään mihin se riittää. Tyrnävällä Olli Rehn veti torin täyteen.. Sen takia tämä ratkaisu on luonteva vaihtoehto.” “Sen rinnalla toivon, että keskusta voisi osaltaan tukea ehdokkuuttani. Viimeisimmissä gallupeissa hän on ollut kolmantena Haaviston ja Aaltolan takana. Siksi he toivovat, että nuoret otettaisiin kampanjassa huomioon keinoilla, jotka myös uppoavat nuoriin. Molemmat ovat polkeneet koko kiertueen kaikki etapit ja aikovat polkea myös turneen loppuun. “Pyrimme tekemään niin vahvan kampanjan, että se kantaa toiselle kierrokselle ja sitten kisataan siellä. Meidän ehdokas on hyvä. KOKO päivän taivaalla porottanut aurinko on muuttanut sävyään jo kohti illan punerrusta, kun pyöräilijät viimein kaartavat maaliin Kempeleen keskustassa. Ilmassa tuoksuu grillimakkara. Hyvärinen venyttelee nurmikolla jäseniään ystävänsä Saara Ruokolan, 17, kanssa. Rehn korostaa, että Suomessa jokainen saa valita ehdokkuudelleen juuri sen tavan, jonka itse kokee parhaaksi. Perinteisen maaseutupitäjän raitilla väkeä ei ole jonoksi asti. Hyvärisen ja Ruokolan mukaan presidentinvaalit kiinnostavat nuoria erityisen paljon. “Presidentinvaaleissa yksi ääni voi ratkaista ihan oikeasti, että kuka tätä maata liidaa seuraavaksi. Ollin pitäisi ehdottomasti mennä Tiktokiin”, 17-vuotias Iida Hyvärinen sanoo. Se innostaa nuoria. “Haluan tehdä kampanjaa avoimelta pohjalta ja kaikkia suomalaisia mukaan kutsuen. 38 8.9.2023 myös omat puolueensa. Kiinnostaa kyllä, kunhan keinot saadaan tarpeeksi vetäviksi. Perinteiset kokoukset tai pullakahvit torilla eivät nuoria vedä. Hyvärisen ja Ruokolan mukaan julkisessa keskustelussa usein väheksytään nuoria siitä, ettei heitä politiikka kiinnosta. Kyllä tämä varmasti antaa voimaa järjestötyölle, kun on niin hyvä ehdokas. Omaa ratkaisuaan hän perustelee sillä, että presidentin on oltava koko kansan presidentti. Tässä vaiheessa keskitymme siihen, että kannattajakorttien kerääminen edistyy suunnitelmien mukaan.” “MEIDÄN pitäisi tuoda Rehnin kampanjaa lähemmäksi nuoria. Olen iloinen siitä, että monet keskustalaiset ovat lähteneet kampanjaan mukaan.” Rehn ennakoi presidentinvaalien ensimmäisestä kierroksesta tiukkaa kisaa. Haluan tehdä kaikille tukijoilleni mahdolliseksi osallistua kampanjaan. Sellaisiin on helpompi tulla mukaan, kun meininki ei ole niin vakavaa”, Ruokola pohtii. Pyöräkiertue on ehtinyt jo Liminkaan. Me keskustanuoret olemme järjestäneet myös pitsailtaa ja Open mic -tapahtumaa. Väkeä on aluksi niukemmin, mutta sitten pieni aukio täyttyy
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Marjut Lehtonen kuitenkin toppuuttelee liiallisia synkistelyjä. Rehellisyyden nimissä on sanottava myös se, ettei tapahtumassakaan voida puhua mistään yleisöryntäyksestä. Kaksikko uskoo, että presidentinvaaleista voisi löytyä potkua myös kannatusalhossa rämpivälle keskustalle. Rehniä he luonnehtivat maltilliseksi, rauhalliseksi ja maan läheiseksi ehdokkaaksi, jolla on jalat maassa ja hyvät keskustelutaidot. “Olemme tehneet Ollin kanssa aika monta kampanjaa yhdessä erilaisiin tehtäviin. En ole koskaan miettinyt sitä lopputulosta etukäteen. Hän kuitenkin haluaa suhtautua siihenkin positiivisella asenteella. Keskustan kannatuskriisi on tällä hetkellä niin syvä, ettei sen voi enää kuvitella kääntyvän kuin itsestään, vaikka aika sitä huutaisikin ja pyöräilytapahtuman tunnelma olisi hyvä. 8.9.2023 39 Hilkka Kinnusta ja Anniina Illikaista hymyilyttää. Työkaverikaksikko on jäänyt juuri kesälomalle ja polkenut koko päivän. “Olli pelaa jalkapalloa, mutta minä en ole pelaamisesta innostunut. Keskustalaiset ovat löytäneet uuden asennon oppositioon.” PUHEET on pidetty ja makkarat syöty. “Mutta nyt, kun syksy taas hiljalleen alkaa, puhelin on alkanut piristä. Rehnin kaltaiselle henkilölle ja kveskustalaisille arvoille olisi paljon tilausta. En siis ala sisustamaan Mäntyniemeäkään etukäteen.” Rehn sanoo suhtautuvansa realistisesti siihen, kuinka raskasta tiivis kampanjatahti tulee olemaan. Merja Rehn sanoo kiertäneensä kesän aikana miehensä mukana aika paljon. Tämä oli siksi oikein hyvä tapa viettää hääpäivää”, hän nauraa. Hän korostaa, että puoluetoiminnassa on kyse paljosta muusta kuin kannatusluvuista. Lopputulosta katsotaan sitten, kun se selviää. Kampanjassa hän aikoo olla mukana myös syksyn pimeinä ja sateisina hetkinä sen mukaan, miten oma työ Metropolia-ammattikorkeakoulun innovaatiojohtajana antaa myöten. Me emme voi muuta kuin tehdä iloisen ja positiivisen kampanjan ja luottaa, että se riittää.” Pyöräilypäivä sattui olemaan Olli ja Merja Rehnin 28. Keskustan sauma tulee vielä”, Kinnunen näkee. Hän korostaa miehensä tapaan, että nyt on toiminnan aika. “Tällainen on tosi kiva tapahtuma. “Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus, kun presidentin paikka on aidosti auki. Suhteellisen paljon olen kuitenkin näitä toritapahtumia kierrellyt”, hän napauttaa hymyillen. hääpäivä.. Puhelin ei ole juuri soinut. Illikaisen mukaan nykyaikaan kaivataan valtavasti mainittuja ominaisuuksia. Omaa rooliaan mahdollisena presidentin puolisona Rehn ei ole juuri miettinyt. “Ja aika kivasti minusta väkeä silti oli liikkeellä, jos ajattelee, että kyse oli kesäisestä lauantaista, jolloin ihmisillä vielä on häitä ja muita kesämenoja. Kempeleläisellä aukiolla kuuluu vielä hetken puheensorinaa. Lehtonen kuitenkin myöntää, että keskustaväki on ollut vaalitappion jälkeen väsynyttä. Tärkeintä on luottaa itse asiaan ja tehdä töitä, että sille löytyy vielä joskus laajempaa tukea. Pääasiassa hän on toiminut kuskina. “Tuntuu, että tässä ajassa on paljon levottomuutta, epävakautta ja ahdistavaa ilmapiiriä. hääpäivä. Me emme ole aktiivisesti politiikassa mukana, mutta tykkäämme liikunnasta ja olemme keskustalaisia”, Kinnunen summaa. Kisasta tulee tiukka, mutta uskon, että tästä tulee ihan hauskaa myös minun näkökulmastani. Hän on polkenut miehensä mukana koko päivän, tavannut ihmisiä ja sanojensa mukaan myös nauttinut. Siitä tulee vain pahaa mieltä, jos kuvitelmat eivät toteudukaan. MUTTA tuleeko. Presidenttiehdokkaan puolisolla Merja Rehnillä on hetken aikaa istua ja vain katsella. Aika moni on lukenut tarkkaan hallitusohjelmaa. Päivä sattuu olemaan myös Rehnien 28. Tykkäämme molemmat hurjasti fillaroinnista. Kansa valitsee itsensä näköisen presidentin
Onko keskustan tila tosiaan niin surkea, ettei paikka puheenjohtajistossa kiinnosta useampia. Toimittajien ilta Kesärannassa sujui mukavissa tunnelmissa. Härmälä viittaa siihen, kuinka Reagan tunnettiin siitä, että yksityiskohdat eivät olleet aina hallinnassa, mutta suunta oli. Kyseessä on toki pätkäpesti, sillä koko puheenjohtajiston kausi on katkolla vuoden 2024 kesäkuussa, mutta silti. “Jos Pertin herättäisi keskellä yötä ja kysyisi mihin lähdetään, hän tarkistaisi, että kravatin solmu on tiukalla ja sanoisi: Länteen!” TEKSTI: HENNA LAMMI, PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN Apollon tietäjät Pitääkö olla huolissaan?. Innokkaita tälle paikalle on tällä hetkellä tasan yksi, asikkalalainen toisen kauden kansanedustaja Hilkka Kemppi. Pääministeri isännöi aiemmin samalla viikolla juhlia oppositiolle. HALLITUKSEN taival alkoi myrskyisästi rasismikohun riepotellessa ministereitä kuukausitolkulla. Petteri Orpo totesi, että ”oppositio toi myrskyn tullessaan ja vesitti pääministerin suunnitelmat”. Ryntäystä ei silloinkaan nähty, sillä koko kisa varmistui vasta kokouksessa, mutta kaksi ehdokasta on silti enemmän kuin yksi. 40 8.9.2023 KESKUSTAN ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa valitaan presidenttiehdokkaan ja puoluesihteerin lisäksi uusi varapuheenjohtaja luopuvan Riikka Pakarisen tilalle. Tuolloin paikasta kamppailivat Petri Honkonen ja Mikko Kärnä. Äkkiä laskettuna tuplamäärä. Samanlainen pätkä puheenjohtajistossa oli tarjolla vuoden 2019 ylimääräisessä puoluekokouksessa, kun silloinen varapuheenjohtaja Katri Kulmuni kukitettiin puheenjohtajaksi. Luulisi paikan innostavan jo ihan näkyvyyden vuoksi. Elokuun lopulla politiikan toimittajien keskuudessa alettiin jo kantaa huolta siitä, ehtiikö pääministeri pitää heille vuotuisen illanvieton Kesärannassa. Onneksi rasismin vastainen paperiin laitettiin piste juuri ennen juhlien alkua. Silloin oli kirjaimellisestikin myrsky ja vettä tuli kaatamalla. Kemppi on erinomainen ehdokas, mutta Apollon tietäjä kysyy tunnettua televisio-ohjelmaa mukaillen: pitääkö olla huolissaan. Härmälä kertoo oppineensa Brysselin-vuosinaan tuntemaan myös Suomen keskeisenä jäsenyysneuvottelijana toimineen ministeri Pertti Salolaisen, jossa Härmälän mukaan oli jotain samaa kuin Yhdysvaltain entisessä presidentissä Ronald Reaganissa. Siihenkin saattaa joutua tottumaan, jahka rasismipaperista päästään hallitusohjelman toteuttamiseen. PITKÄN linjan maaja metsätalousvaikuttaja Esa Härmälä muistelee Suomen EY-jäsenyyshankkeen värikkäitä vaiheita toimittamassaan kirjassa Sukupolvemme suuret tarinat – 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan (Väyläkirjat)
Puolueemme pitää tuoda omat varteenotettavat ratkaisut velkaantumisen, työvoimapulan, sosiaaliturvajärjestelmän ja muiden akuuttien ongelmien selättämiseksi. Keskustan pitää esittää oma, kolmas vaihtoehto, joka kulkee maltillisesti keskeltä. Kahdeksan vuoden hallitustaipaleella on omat vaikutuksensa, mutta uuden nousun aika on alkamassa. Yhteiskuntaoloja ei voida muuttaa niin dramaattisesti, että heikommassa asemassa olevat putoavat kelkasta. Keskustan on määriteltävä oma asemansa ja toimensa jyrkkenevien äärilaitojen puristuksessa. Koneistomme kaipaa virittämistä ja aatteellista sekä poliittista ajatustyötä on syytä jalkauttaa vahvemmin myös piirien tasolle. Suomen kansa on viisasta ja tulee kyllä huomaamaan, kun sille on syötetty paksua pajunköyttä. Keskustalainen sanoma on ajatonta, se vain pitää tuoda nykypäivään sopivaksi ja se tarvitsee toimivat kanavat. RATKAISUNA ei voi olla vain reagoiminen hallituksen ja muun opposition avauksiin ja torppauksiin. Santeri Alkiosta on hyvä ammentaa viisautta tänäkin päivänä: ”… me emme ole nyt saavutuksia ihaillen laskeutumassa lepäämään, vaan lähdemme vapaamielisen, kansanvaltaisen edistyksen lippua seuraten kulkemaan takaisin myöskin nyt loppuneen taantumuksen menetetyn ajan.” On keskustan uuden nousun aika. Kannatusalho on jatkunut jo pidempään, ja keinoja tämän taittamiseen on etsitty monelta suunnalta. Äärilaitojen törmäillessä ja repiessä tätä maata on keskustalla mahdollisuus olla taas luotettava kokoava voima. Oppositiovuoron aikana on myös suunnattava katse puolueeseen ja keskustalaisiin toimijoihin. Tarvitaan ponnisteluja sivistyserojen tasaamiseksi, kaikille pitää antaa edelleen samanlaisen lähtökohdat elämänpolulle ja jokaisella on oltava kohtuulliset elinolosuhteet. 8.9.2023 41 KESKUSTA on puolueena jälleen uuden edessä. Mitä se sitten vaatii. Petri Honkonen keskustan varapuheenjohtaja Puheenvuoro Keskustan uusi nousu. Ratkaisun avaimia ei ole vielä löytynyt, mutta ajatukset niiden löytämiseen ovat jo itämässä. Keskustan aatteellinen oppi-isä Santeri Alkio totesi aikoinaan 1900-luvun alussa, että oikean asian piti edistyä omalla painollaan tyrkyttämättä liiaksi lukijoille mielipiteitä. Kyllä kansa tietää, mikä sille on parhaaksi. Keskusta on historiansa saatossa ollut parhaimmillaan haastavina ja vaikeina aikoina, onpa paikka sitten ollut hallituksessa tai oppositiossa. Tulemme esittämään toimia Suomea parhaaksi vasemmiston ja oikeiston välistä. Nyt on aika keskittyä puoluetyöhön. Haasteita riittää, koska oikeistohallitus on toteuttamassa joitain keskustallekin tärkeitä asioita ja tämän lisäksi keskustan on erottauduttava muista oppositiopuolueista omilla ratkaisuilla. NYT EI ole aika jäädä toimettomaksi. EN TARKOITA , että meidän pitäisi keskustassa mustavalkoisesti ja populistiseen tyyliin huudattaa muiden vaihtoehtojen huonommuutta. Tätä maata uudistaessa ja velkaa vähentäessä ei pidä kuitenkaan unohtaa ihmisyyttä ja ihmisarvoa
Itse olen parhaimmillani ovaaliradoilla, ja kaikki ovaalikisat ovat ehdottomasti sellaisia, etten jätä tilaisuutta käyttämättä. Parasta on nähdä oma kehitys ja saada adrenaliini virtaamaan. Itse ajamisesta en ole ammattia haikaillut, parempi pysyä vain amatöörikuskina.” Tilintarkastusalalla nykyään työskentelevä Kai Puro on aiemmin toiminut keskustan Peräpohjolan piirin toiminnanjohtajana. ”Tuo luottamus on varmasti kantanut jokaista eteenpäin poliittisella uralla tai työuralla. Kai Puron suosikki on Live For Speed -ajosimulaattori. Kai Puro Ka i Pu ro PEKKA POHJOLAINEN ENTINEN keskustan kansanedustaja ja ministeri Kimmo Tiilikainen haastaa keskustan entiset ministerit, valtiosihteerit ja erityisavustajat tukemaan taloudellisesti Olli Rehnin presidentinvaalikampanjaa. Vuonna 2016 osallistuin viralliseen eMotorsport SM-sarjaan ja pääsin kansalliseen finaaliin. Jos aikoisi olla oikeasti hyvä kuljettaja, on se osaltaan myös välineurheilua. 42 8.9.2023 Adrenaliini virtaa ovaaliradoilla KATARIINA LANKINEN ”OLEN aina ollut kiinnostunut ajopeleistä, ihan siitä lähtien kun pelasin formulapeliä ensimmäisellä Playstationilla. Nyt meidän on aika maksaa takaisin.” Tiilikainen haastaa jokaisen keskustan ministerin, valtiosihteerin ja erityisavustajan 2000-luvulta tukemaan Rehnin vaalikampanjaa: ministerit 2 000 eurolla, valtiosihteerit ja erityisavustajat 500 eurolla. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Joka viikko samaan aikaan kaverit ovat linjojen takana, heidän kanssaan voi jutella ja viestitellä muutoinkin. Enimmillään olen käyttänyt ajopeleihin aikaa jopa yli kymmenen tuntia viikossa, mutta nykyään käytän kahdesta kolmeen silloin kun kilpailen. Jos haluaisi pärjätä tämän hetken parhaimpia kuljettajia vastaan, vaatisi se paljon harjoitteluaikaa. Toki silloin kun on spesiaalimpia erikoiskilpailuja, saatan harjoitella kunnolla. Ehdoton kohokohta uralla on ollut voittaa ensimmäinen virallinen osakilpailu. Aika ei ollut vielä kypsä, ja sponsorien vähyyden vuoksi promoottori jätti homman kesken, mutta kokemus oli mielenkiintoinen. ”Koska itse olen saanut toimia sekä ministerinä että valtiosihteerinä, avasin haasteen 2 500 euron lahjoituksella kampanjatilille.” Haaste Olli Rehnin kampanjan tueksi Ja ri La uk ka ne n Kimmo Tiilikainen. Kiireiden vuoksi kilpaileminen on jäänyt välillä vähälle. Tiilikainen huomauttaa mielipidekirjoituksessaan Suomenmaassa, että keskusta lähtee nyt presidentinvaaliin haastajana, keskisuurena oppositiopuolueena. Paremmat ratit, polkimet, penkit ja näytöt maksavat. Keskustalle karttunutta luottamuspääomaa pääsivät nauttimaan kymmenet ministerit, valtiosihteerit ja erityisavustajat. Olen käynyt ulkomaita myöten heidän luonaan kylässä. Kun löysin ajosimulaattorin, jossa oli jatkuvasti mahdollisuus kilpailla reaaliajassa, olin heti myyty ajatukselle. Ja kampanja vaatii myös rahaa”, hän kirjoittaa. Lajin yhteisöllisyys on harrastuksen paras puoli. S h utt er s t o ck. Tiilikainen muistuttaa, että keskustan edellinen suuri nousu alkoi Esko Ahon kamppailusta vuoden 2000 presidentinvaaleissa. AUTOURHEILUSSA ollaan aina ensi sijassa yksilöurheilijoita, mutta koska kilpailemme tiimeinä ja joskus 3?24 tunnin mittaisissa kilpailuissa pareittain/neljästään, tulee tästä myös joukkueurheilua. Muutaman vuoden olen pyörittänyt kilpailuservereitä koko porukalle, ja kisoissamme käy vuodessa yli 300 eri kuljettajaa. ”Puolue ei pysty tukemaan ehdokastaan siinä mitassa, mihin olemme aiemmin tottuneet. Usein en ole ehtinyt valmistautua kilpailuihin lainkaan. Aina en välttämättä itse kilpaile, välillä keskityn tallipäällikön tai kisainsinöörin tehtäviin tai järjestän kilpailuja muille. Itse voin panostaa lajiin tosissaan vain kesällä ja syksyllä. Sen jälkeen lähdin vetämään seuraavan vuoden SM-sarjaa, ja samalla koetimme kaupallistaa eMotorsporttia
-En enää edes halua sanoa, että olen lihantuottaja”, haastateltava Pohjois-Savosta totesi. Mutta se säteilee tänne meihin”, lihantuottaja Anssi Syrjälä Heinolasta harmitteli. Näin oli päässyt käymään siitä huolimatta, että Orasmaa varttui kasvinviljelytilalla Heinolassa – lapsuudessa vanhempien ammatti ei kiinnostanut. ”Mies ei saa yöllä nukuttua. Rinkinen on raivannut tilaansa kuuluvaa metsää viljelysmaaksi. Orasmaa näki, että monilla tiloilla oltiin taloudellisesti tiukoilla ja työn uuvuttamia jo valmiiksi. Monien tuottajien vastahankaa ilmastotoimia kohtaan lisäsi se, että he tunsivat joutuneensa ympäristökeskustelussa syytetyn penkille. SYYLLISTÄMISESSÄ ei ollut kyse vain ilmastopolitiikasta. Se, mikä viljelijälle on huippukuntoista viljelysmaata, on ilmastoaktivistille maatalouden synneistä kenties raskain. ”Jos hallituksessa keskusta ja vihreät järjestävät draaman, molemmat puolueet voivat hyötyä draamasta. ”No mietin, päästävätkö ne turvepellot oikeasti niin paljon, vai onko joku vain sanonut, että ne aiheuttavat päästöjä”, Rinkinen perusteli. Orasmaata ahdistaa seisoa ylpeän isännän vieressä raivion laidalla. Tilavierailujen jälkeen muutosten vaatiminen maataloustuottajilta alkoi tuntua entistä vaikeammalta. 8.9.2023 43 Ilmastoaktivisti kävi kuplansa ulkopuolella ”ALKAA näyttää jo pellolta”, liminkalainen maanviljelijä Antti Rinkinen myhäilee esitellessään vieraalleen työnsä tuloksia. Muutamat olivat tehneet isojakin muutoksia, kuten vaihtaneet tuotantosuuntaa, mutta osa suhtautui koko asiaan epäillen. Vastapaino, 221 s. Ennen kaikkea hän halusi tietää, mitä viljelijät ajattelevat hänen ykköshuolestaan ilmastonmuutoksesta ja sitä hidastavista toimista. Aikuistuttuaan hän halusi oppia maataloudesta enemmän. Tuottajista tuntuu, että ”ympäristömieliset” kaupunkilaiset vaativat heiltä suuria muutoksia tuntematta olosuhteita. ”Vaikka haluan muutosta, mielellään heti, maailmaa on vaikea katsoa enää entisellä tavalla.” Vastaavaa kenttäkierrosta voisi epäilemättä suositella monelle muullekin. MIKSI ihmeessä ympäristöaktivisti on hankkiutunut vierailulle tilalle, joka tekee juuri sitä, mitä hän vastustaa. Monet viljelijät kokivat, että heitä pidetään syntipukkeina myös maataloustukiin, eläinten huonoon kohteluun ja ruoan korkeaan hintaan. Orasmaan mukaan syyllistämisen kokemukset ja tunne arvostuksen puutteesta kertovat pitkään jatkuneesta vastakkainasettelusta maaseudun ja kaupungin välillä. Hän ei maailmankuvaansa laajentaakseen tyytynyt muutaman toisin ajattelevan haastatteluun, vaan tapasi etänä tai kasvotusten yli neljäkymmentä viljelijää. Luomussa on Suomen maatalouden tulevaisuus, Rinkinen hehkuttaa. Toisin kuin tavallisilla kansalaisilla, viljelijöillä ilmastoteot ovat usein pois toimeentulosta. ORASMAA haastatteli kirjaansa varten maatalousyrittäjiä Kirkkonummelta Ivaloon. ANNUKKA KAARELA Tuuli Orasmaa: Maaseudun tulevaisuus. Miten ongelmat voisi ratkaista oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi liminkalainen Antti Rinkinen, kuntansa perussuomalainen valtuutettu, kyseenalaisti tutkimustulosten luotettavuuden. Vastakkainasettelua pitävät yllä niin media, etujärjestöt kuin poliitikotkin. Hän havaitsi, että tuottajien valmius ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin vaihteli suuresti. Työnsä vuoksi Orasmaa tiesi maataloudesta paljon paperilla, mutta vähän käytännössä. HÄNEN vieraansa Tuuli Orasmaa ei voi yhtyä isännän iloon. Miksi muutokset tuntuvat heistä niin vaikeilta. Maatalous tuottaa huomattava osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja suurin yksittäinen päästölähde ovat tällaiset turvemaille raivatut pellot. Kunhan 60 hehtaarin kokoinen aukea on valmis, viljelijä aikoo kylvää sille gluteenitonta luomukauraa. Ne tappavat nautatalouden täältä. Tapaamiset eivät kääntäneet ilmastoaktivistin päätä ympäristötoimien välttämättömyydestä, mutta lisäsivät hänen ymmärrystään tuottajia kohtaan. ORASMAAN heittäytymistä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle on pakko arvostaa. ”Näkyä on kiusallista katsoa ja vielä epämukavammalta siitä tuntuu puhua”, hän tunnustaa jälkikäteen. Puut on kaadettu, ojat kaivettu, maa jyrsitty ja tasoitettu. Orasmaa työskentelee maaja metsätalousministeriössä maatalouden ympäristöpolitiikan asiantuntijana ja kantaa syvää huolta ympäristöstä myös vapaa-ajallaan. Hän ei syö lihaa, kuuluu ympäristöliikkeisiin ja koettaa muutenkin elää mahdollisimman ekologisesti. Tai edes Orasmaan kirjan lukemista. Hatunnoston ansaitsevat myös tilat, jotka avasivat ovensa kaupunkilaisvirkamiehelle. Siitä kertoo Orasmaan elokuun lopussa ilmestynyt kirja Maaseudun tulevaisuus
Ei voi olla niin, että jäsentietoja päivitetään ainoastaan piirivetoisesti ja jäsenen tietojen päivittäminen voi viedä parhaimmillaan useita viikkoja. KUN mitään ei kuulunut, vuonna 2021 tein aloitteen valtakunnallisen jäsenpalvelualustan perustamisesta Suomen Keskustan rekisteröidylle puolueelle ja sen sisarjärjestöille Keskustan Hämeenkyrön kunnallisjärjestön kannattamana. Olen keskustellut yli 60 vuotta jäseninä olleiden henkilöiden sekä myös minun jälkeeni liittyneiden ihmisten kanssa. Antti Yli-Perttala Hämeenkyrö LIITYIN keväällä keskustaan toimittuani ennen sitä Sinisten/Korjausliikkeen puoluejohtajana. Keskusta aloitti jäsenrekisterihankkeen puoluesihteeri Jouni Ovaskan aikana, ja Riikka Pirkkalaisen kaudella hanketta jatkettiin. Olen kesän aikana tavannut paljon puolueen jäseniä. Ja ilmapiiri. Päällimmäisenä on kuitenkin välitön ja mutkaton tunnelma. Tavoitteena tuolloin oli, että alkuvuoden 2022 aikana käyttö laajenee paikallisyhdistyksiin ja omien tietojen hallintaan jäsenvetoisesti. Ei ainakaan paikallisyhdistyksien käytössä! ITSELLENI jäsenrekisterit ovat tulleet tutuiksi siten, että toimin tällä hetkellä maataloustuottajain yhdistyksessä aktiivina jäsenasioissa. Ihmiset ja ilmapiiri on se suurin yllätys. Olen kohdannut myös heitä, jotka ovat ulkopuolelta käsin olleet valmiit julistamaan puolueen ikuiseen tappionikeeseen. Petri Roininen toimitusjohtaja Keskustan suurin yllätys. Olen myös saanut pitää kolme poliittista alustusta Apollonkadulla. Totta kai – vaalitappioiden myötä on avoimia kysymyksiä, on kritiikkiä, haetaan vaihtoehtoja. Olen kirjoittanut kesän aikana 18 mielipidekirjotusta Suomenmaahan. Jos sitä ei ole vielä menetetty, puoluejohdon sekä Apollonkadun puoluetoimiston on syytä herätä, antaa yhdistyksille mahdollisuus käyttää jäsenrekisteriä ja kouluttaa yhdistysaktiivit rekisterin saloihin. Olen saanut olla mukana puolueen tulevaisuustyöryhmässä, Keskustayrittäjien hallituksessa sekä tavannut puolueen Helsingin piirin johtoa ja osallistunut Helsingin eurooppalaisen Keskustayhdistyksen kokoukseen. Inhimillinen kuten ihmispuolueelle sopii. Niin pitääkin. Se avaa tietä eteenpäin. Nyt elämme vuotta 2023, missä vaiheessa kyseinen jäsenrekisterihanke on. NYT herää kysymys, onko kyseessä puoluejohdon kyvyttömyys vai haluttomuus viedä loppuun uudistushankkeita puolueorganisaatiossa vai onko toivo jo menetetty kokonaan keskustan tulevaisuudesta. Tietosuoja-asetus ei ole asettanut jäsenrekisterin käytölle ongelmaa, sillä jäsenvastaavat ovat suorittaneet tietosuoja-asetukseen perustuvan verkkokoulutuksen ja siten MTK:ssa tällä hetkellä kyetään käyttämään jäsenrekisteriä paikallisyhdistyksissä itsenäisesti. MIELIPITEET 44 8.9.2023 Keskustan tulee antaa jäsenrekisteri paikallisyhdistyksien käyttöön SUOMEN Keskustan tulee viedä loppuun toteuttamansa jäsenrekisteriuudistuksensa ja antaa paikallisyhdistyksille oikeudet toimivaan jäsenrekisteriin. Vuonna 2021 MTK uudisti jäsenrekisteripalvelun, antoi yhdistyksille vapauden käyttää jäsenrekisteriä ja viestiä jäsenistölle itsenäisesti ilman piirivetoista jäsentietojen hallintaaja viestintää. Tavannut heitä puoluetoimistolla, lounailla, Hakaniemen torilla, Teamsilla. Uteliaan kiinnostuneena jatkan matkaa. Tällöin paikallisyhdistyksille luvattiin toimivat jäsenrekisterit, jotta jäsentietojen päivittäminen helpottuisi ja yhdistykset voisivat viestiä nykyaikaisesti tietosuoja-asetuksen asettamissa rajoissa. Ja kohdannut puoluevalintaani koskevaa kummastelua. Keskustan Pirkanmaan piirihallitus vastasi tuolloin aloitteeseen, että uusi jäsenrekisteri on annettu 08.11.2021 pääosin piirien käyttöön. Olen sekä iloinen että jopa hieman hämmästynyt hyvästä ja rennosta tunnelmasta, joka lähes poikkeuksetta tuntuu vallitsevan. KAIKEN tämän perusteella on helppo sanoa mikä on yllättänyt eniten. Mielestäni keskustan tulisi tehdä samoin kuin MTK, antaa yhdistyksille rohkeasti mahdollisuus viestiä itse jäsenrekisterin avulla ja antaa myös toimintavapaus monipuoliseen toimintaan jäsentä lähellä. Nyt kalenterin kääntyessä syksyyn on aika kysyä, mikä on eniten yllättänyt. Ja saanut näistä kaikista palautetta. Positiivinen sellainen. Tämä on tulevan puoluesihteerin yksi tärkeimmistä tehtävistä. Vastaus on ihmiset. Vielä rohkeasti mukaan kunnon annos voittavaa strategiaa ja henkeä, niin hyvä tulee
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Keinojen osalta voidaan kuitenkin käyttää harkintaa. Huolimatta hallitusohjelman kirjauksesta liikenneja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) on sammuttelemassa ensitöikseen maakuntakenttien kiitoratojen valoja. Nykyisen, koko maan kattavan liikenneinfran kunnostamisen sijaan hallitus päätti panostaa Etelä-Suomen raideliikenneyhteyksien kehittämiseen. Taustalla on ammottava aukko kansalaisten tarpeiden ja hyvinvointialueille suunnatun rahoituksen välissä. Maantieverkosto rapautuu vuosi vuodelta määrärahojen puuttuessa, ja korjausvelka vain jatkaa kasvamistaan. Panostamista perustason palveluihin on pidetty hallituspohjasta riippumatta keskeisenä kustannuksia hillitsevänä tekijänä. Maakunnan lähes 300 000 kausiasujaa voitaisiin ottaa rahoitusmallissa huomioon erillisenä vapaa-ajan asukkaiden palvelukertoimena. Herää kysymys, onko perussuomalaiset täysin kokoomuksen vietävissä vai mistä tässä ruuhka-Suomen ulkopuolisten alueiden unohtamisessa heti kättelyssä oikein on kysymys. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tämä logiikka tuntuu nyt unohtuneen. Kyse on mitä suurimmassa määrin maakuntien elinvoimasta. Maantieja raideliikenne eivät ruuhka-Suomea lukuun ottamatta pysty vastaamaan hallitusohjelmassa asetettuun tavoitteeseen. Pienempien kuntien terveysasemia ja vuodeosastoja on suunniteltu suljettavaksi useilla alueilla. Käytännössä tämä on mahdollista suuresta osasta Suomea ainoastaan lentäen. Yhtä lailla on selvää, että ilman valtion tukemia lentoja ei maakuntien ja Helsingin välinen liikenne, joka toimii samalla porttina pohjoisesta Eurooppaan, voi jatkua. Miksi kohdentaa leikkaukset juuri peruspalveluihin, joilla on suuri merkitys alueen asukkaiden arjen sujumiselle ja koko yhteisön elinvoimalle. Samaan aikaan syrjäseuduilla posti ei kulje enää päivittäin, taksia ei tahdo saada ja krooninen rahapula uhkaa soteuudistuksesta huolimatta peruspalveluja. HALLITUSOHJELMA on demokratiassa aina hallitusneuvottelijoiden muokkaama ja sovittelema kompromissi. Myös kansalaisten yhdenvertaisuus on vakavassa vaarassa, mikäli suunnitelmat palvelujen voimakkaasta keskittymisestä eri puolilla maata toteutuvat. Uuden hallitusohjelman myötä rahahanoja kierretään entistä tiukemmalle. Hyvinvointialueiden rahoitusmekanismi, joka suosii väkirikkaita alueita, iskee tulevina vuosina erityisesti väestöä menettäviin alueisiin. Maakuntakentillä on ratkaiseva merkitys tavoitteen täyttämisessä. Olli Rainio puheenjohtaja, keskustan Peräpohjolan piiri Tolkkua sote-säästöihin Kolmessa tunnissa Helsinkiin?. Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat olleet perustason palvelujen vahvistaminen ja palvelujen yhdenvertainen toteutuminen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 8.9.2023 45 HYVINVOINTIALUEET kautta Suomen ovat valtavien taloushaasteiden edessä. Ranne haluaa selvityttää, voitaisiinko osa lentoliikenteestä korvata junilla ja busseilla. Pohjoisja Itä-Suomen kurittaminen resurssipulaan vedoten ei saa muodostua automaatioksi, jolle ei ole olemassa vaihtoehtoja. Tämä uudistuksen valuvika tulee korjata ja ottaa nykyistä paremmin huomioon alueiden erityispiirteet. Samalla se on strategiapaperi, jolla viestitään myös opposition, median ja kansalaisten suuntaan. ON SELVÄÄ , että julkinen talous tarvitsee tasapainottamista ja myös sote-palveluissa on sopeuttamistoimia tehtävä. SELVITYKSEN pohjaksi todettakoon, että pohjoisessa kiskot loppuvat Kolariin ja Kemijärvelle. Hallitusohjelmasta tulee muokata sellainen, että kaikki hallituspuolueet voivat sitoutua siihen. Kansalaisten on pystyttävä luottamaan siihen, että pitkään ja hartaasti viilattuun ohjelmaan voi luottaa. Laskun loppusumma mitataan miljardeissa. Hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa löydettäneen vaihtoehtoisia ja kustannuksia säästäviä tilaratkaisuja. Etelä-Savossa se tarkoittaisi muun muassa vapaaajan asutuksen huomioimista. Susanna Pirttiaho kunnanvaltuutettu ja vara-aluevaltuutettu (kesk.) Kangasniemi PETTERI ORPON ja Riikka Purran johdolla laaditussa hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kaikkialta Suomesta tulee päästä maksimissaan kolmessa tunnissa Helsinkiin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Digipalvelujen kehittyminen tulee parhaimmillaan säästämään sote-sektorin varoja, mutta edellyttää ensin joka niemen notkossa toimivia tietoliikenneyhteyksiä ja mukulasta mummoon ulottuvaa digiosaamista. Tämä on erityisen tärkeää hallituksen uskottavuuden kannalta tilanteessa, jossa se natisee jo valmiiksi liitoksissaan, vaikka eduskuntatyö ei ole vielä kunnolla edes alkanut ja yhtään Orpon hallituksen esitystä ei ole vielä ehditty käsitellä
Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta.fi, +358408379867. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. Leikkausta ajavien puheenvuoroissa tuki on leimattu yhteiskunnan tarjoamaksi lekotteluetuudeksi, josta sopii tiukan talouden aikana luopua. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keskustanuoret Liittotoimisto: Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Suomi on nuoruutta ihannoiva kulttuuri, vaikka rekrytointi-ilmoituksissa vaaditaan ääneen sanomattoman nuoren iän rinnalle pitkää kokemusta. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi. Keskustan piiri rf – Centerns distrikt Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail.com. Liittokokouksen ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 28.–29.10. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. TYÖELÄMÄN ja siinä vaadittavien taitojen muuttuessa aikuiskoulutustuki on ollut avain urakehitykseen, kesken jääneiden opintojen loppuunsaattamiseen ja työmarkkinoiden monipuolistumiseen. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. fi. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Pirkanmaa. Ammatteja, joissa miesten ja naisten osuus on 40?60 prosenttia, on ainoastaan kymmenen prosenttia kaikista ammattialoista. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@ tornio.fi. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko.soini@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Kuopioon. Lisäksi kokouksessa päätetään vuoden 2024 tavoiteohjelmasta ja eurovaaliohjelmasta vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleihin sekä tehdään esitys Keskustanuorten ehdokkaista vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleihin. Aikuiskoulutustuen poistaminen on yksituumaisesti torjuttava. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Terveysteknologia on kasvava toimiala, jonne naiset jostain syystä hakeutuvat heikosti. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Argumentti ei kestä kriittistä tarkastelua. Poliittinen suunnittelija Sofia Tuovinen 050 389 7258, sofia.tuovinen@keskustanuoret.fi. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään to 28.9. krs), Lappeenranta. Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Liittokokoukseen voivat Keskustanuorten jäsenpiirit ja -osastot lähettää edustajiaan liiton sääntöjen 12 §:n mukaisesti. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna.wahlsten@keskustanuoret.fi. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. 050 516 7046. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Kokous avataan 28.10. Tmj Jaana Kari 050 533 6686, jaana.kari@ keskusta.fi. Tmj. Pj. klo 10. Vaikka tytöt loistavat PISA-tuloksissa ja ovat nyt ohittaneet pojat myös matematiikassa ja luonnontieteissä, suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen läntisen Euroopan eriytyneimmät. Aikuiskoulutustuki voi ehkäistä ikäsyrjintää ja vauhdittaa asennemuutosta. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Kokouspaikkana toimii Original Sokos Hotel Puijonsarvi (Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio). piirit. Keskustanuorten alueelliset yhteystiedot ks. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. 46 Keskustassa tapahtuu 8.9.2023 Puheenvuoro ORPON hallituksen ohjelmaan sisältyvä aikuiskoulutustuen poistaminen vähentää erityisesti naisten mahdollisuuksia kouluttautua uusiin tehtäviin ja parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla la 28.10. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Naiset, joiden palkkataso on edelleen selvästi keskimäärin heikompi kuin miesten, ovat ahkerasti ja tuloksekkaasti käyttäneet aikuiskoulutustukea. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Lisätiedot: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi, p. Suomen Keskustanuoret ry. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Etelä-Hämeen Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. krs), 40100 Jyväskylä. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Kokouksessa valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaksivuotiskaudelle 2024–2025 sekä liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle, sekä päätetään muista sääntömääräisistä asioista. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. perttula@sovatek.fi. Taitojen päivittäminen auttaa jatkamaan työuria, ja mahdollisuutta siihen on kansantaloudellisesti järkevää tukea. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, appi@keskustanuoret.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Päivi Mononen-Mikkilä keskustanaisten puheenjohtaja Aikuiskoulutustuen poistaminen heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla Etelä-Häme Piiritoimisto: Vanajantie 10 A, 13110 Hämeenlinna, etela-hame@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Piia Särkelä piia.sarkela@keskusta.fi, +358408379867. Monilla naisista on pohjakoulutusta ja ammatissa hankittua kokemusta, jota voisi täydentää aikuiskoulutustuen avulla. Lapin Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kimmo Tuhkala 040 623 7746, l appi@keskustanuoret.fi. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, eerik.brusila@keskustanuoret.fi. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. krs, 87100 Kajaani. klo 10 mennessä sähköpostitse osoitteeseen info@keskustanuoret. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, eteläsavo@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. klo 9–11. Samalla työmarkkinoiden eriytymistä lähdettäisiin purkamaan. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Aikuiskoulutustuen leikkausehdotus on tehty kaavamaisesti ilman sukupuolivaikutusten arviointia. Aluekoordinaattori Leena Vesto 050 537 3097, leena.vesto@ keskusta.fi. Edellisen eduskunnan laatiman tasa-arvoselonteon mukaan ikäsyrjintä työmarkkinoilla kohdistuu edelleen enemmän naisiin kuin miehiin. AnneMaria Perttula 040 831 3775, anne-maria. Mediasuunnittelija Susanna Tenhunen 050 357 4438, susanna.tenhunen@keskustanuoret.fi. Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Aluekoordinaattori Susanne Vähäjylkkä 050 538 1728, susanne.vahajylkka@keskusta.fi. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@keskusta.fi. Keskustanaiset: Pj
Presidentinvaaliehdokkaan nimeäminen, varapuheenjohtajan ja puoluesihteerin valinta. Keskustan Satakunnan ja VarsinaisSuomen piirien yhteinen kirkkopyhä järjestetään su 10.9. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Puheenjohtaja Hannu Mikkilä 050 021 5970, hannu.mikkila@ luottamus.nurmes.fi. Tiedotteen mukaan Kurvisen tekijöiden asemaa kunnioittava asenne tiivistyy hänen jo klassikoksi muodostuneeseen rinnastukseensa taiteilijoiden ja maanviljelijöiden välillä. 8.9.2023 Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Avaten palkinto jaetaan vuosittain avalan rohkealle suunnannäyttäjälle, joka on toiminnallaan parantanut tekijänoikeuksia ja alan toimintakulttuuria. Perustelujen mukaan Kurvinen piti omana ministerikautenaan huolen, että tekijänoikeuslain uudistus saatettiin maaliin ja lopullisessa hallituksen esityksessä huomioitiin lausuntakierroksella saatu palaute. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. ”No farmers, no food. mennessä Sirpa Raikon tilille FI41 5316 0850 0055 78. Maksu matkasta 8.9. Järjestelyiden takia kaikilta toivotaan ilmoittautumista ennakkoon. Hänen prioriteettinsa oli saada lakiesitys valmiiksi EU:n direktiivien vaatimat muutokset toteuttaen. Viking Glorylla. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja. Antti Kurvinen sai Soihdunkantaja-palkinnon Oikaisu ELOKUUN Suomenmaassa (11.8.) keskustanaisten puheenjohtajan Päivi Mononen-Mikkilän haastattelussa kerrottiin, että puoluetuen leikkausten myötä puolet naisjärjestön rahoituksesta jaetaan jatkossa keskustan piirien kautta. Kurvinen viesti selkeästi linjanneensa, että tekijöiden ja oikeudenomistajien asemaa tulee parantaa lakiesityksessä. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Eerik Brusila 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin vt. Järjestämme Pirkanmaalta omakustanteisen bussikuljetuksen. No artist, no art”. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, uudenmaan. Risteilyllä mukana keskustelua alustamassa aluevaltuutettu Reetta Tanila-Järvinen ja ex-kansanedustaja Esko Kiviranta. klo 10 Euran kirkossa ja sen jälkeen kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa (Sorkkistentie 5, Eura). Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. kiviniemi@keskusta.fi. Kyse on keskustan puoluevaltuuston keväällä tekemästä esityksestä, joka on puoluehallituksen valmistelussa, ei siis toteutuneesta päätöksestä. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Koko jäsenistölle avoin Keskustan tulevaisuustyöpaja la 9.9. Turun messukeskus. Avate eli Audiovisuaalisen alan tekijät ry on käsikirjoittajien, näyttelijöiden ja ohjaajien tekijänoikeusjärjestö. Syysristeily on ti 3.10. Hintaja hyttitiedustelut sekä ilmoittautumiset viimeistään pe 8.9. Ja ri La uk ka ne n Antti Kurvinen.. Piiri. Ilmoittautumisia varten keskusta.fi-sivulle tulee elokuun alussa linkit. Keskustanuorten toiminnanjohtaja ja Keskustan Pohjois-Karjalan piirin järjestösihteeri Susanna Turunen 050 303 0456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Bussin reitti tarkentuu. klo 10 Euran kirkossa ja sen jälkeen kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa (Sorkkistentie 5, Eura). Tervetuloa! Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Minne menet Keskusta. klo 9.30–16.30 Kerhola, Polonin sali (Souranderintie 13, Nokia). Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Piiri. 47 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Keskustan Satakunnan ja VarsinaisSuomen piirien yhteinen kirkkopyhä järjestetään su 10.9. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. mennessä Olaville (olavi. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Piiri. Aatetta ja asiaa, tunnetta ja tunnelmaa. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Tervetuloa! Varsinais-Suomen Keskustaveteraanit. Hän osoitti arvostavansa luovan alan alkutuottajia ja aiemmasta lakiesityksestä saamaansa runsasta palautetta, Avate toteaa tiedotteessaan. PAULIINA POHJALA SOIHDUNKANTAJA-PALKINTO meni tänä vuonna entiselle tiedeja kulttuuriministerille, kansanedustaja Antti Kurviselle (kesk.) hänen tekemästään työstä tekijänoikeuslain uudistamiseksi. Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Viilo 044 594 0665, jaana.viilo@vesaiset.fi. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. toiminnanjohtaja Henna Takatalo 050 553 9620, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Laaksonen 044 098 2702, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Riitta Karjalainen 044 907 4885. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. ala-nissila@hotmail.com) tai 040 532 6633 tai Sirpalle 044 062 2266. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Hämeen Keskustanuorten tmj Eerik Brusila 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Keskustan ylimääräinen puoluekokous la 23.9. Kurvinen tarttui pitkittyneeseen valmisteluprosessiin rivakasti ja ratkaisukeskeisesti. Keskustan toiminnanjohtaja Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701, keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. keskustanaiset@gmail.com. Piiri
Kuka sosiaalidemokraatti toimi vuosina 1958–1959 niin kutsutun yöpakkashallituksen pääministerinä. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. 4. Kuinka monta pääministeriä IsossaBritanniassa toimi vuoden 2022 aikana. Missä lajissa Tuuli Petäjä-Siren nappasi olympiahopeaa vuonna 2012. Millä nimellä kutsutaan ruokavaliota, jossa syödään kasviksia, maitovalmisteita ja kananmunaa. 48 8.9.2023 7 5 9 3 7 5 9 7 3 6 1 5 8 4 5 3 3 7 6 4 8 5 3 8 5 3 7 9 3 2 8 4 7 3 1 5 6 9 4 8 2 6 8 4 1 3 2 5 7 9 2 5 9 8 4 7 3 6 1 5 6 8 4 2 3 1 9 7 1 4 7 6 9 5 2 3 8 3 9 2 7 8 1 6 4 5 4 2 6 9 1 8 7 5 3 8 1 5 3 7 4 9 2 6 9 7 3 2 5 6 8 1 4 4 2 5 6 6 5 1 3 7 2 9 8 4 7 9 6 5 8 3 5 1 9 3 7 1 8 3 9 4 7 8 9 3 2 1 5 6 2 6 5 4 8 1 9 3 7 9 1 3 6 5 7 8 4 2 5 2 1 3 9 8 7 6 4 7 9 4 1 2 6 5 8 3 8 3 6 7 4 5 2 9 1 3 8 9 2 7 4 6 1 5 6 4 2 5 1 9 3 7 8 1 5 7 8 6 3 4 2 9 7 5 9 3 7 5 9 7 3 6 1 5 8 4 5 3 3 7 6 4 8 5 3 8 5 3 7 9 3 2 8 4 7 3 1 5 6 9 4 8 2 6 8 4 1 3 2 5 7 9 2 5 9 8 4 7 3 6 1 5 6 8 4 2 3 1 9 7 1 4 7 6 9 5 2 3 8 3 9 2 7 8 1 6 4 5 4 2 6 9 1 8 7 5 3 8 1 5 3 7 4 9 2 6 9 7 3 2 5 6 8 1 4 4 2 5 6 6 5 1 3 7 2 9 8 4 7 9 6 5 8 3 5 1 9 3 7 1 8 3 9 4 7 8 9 3 2 1 5 6 2 6 5 4 8 1 9 3 7 9 1 3 6 5 7 8 4 2 5 2 1 3 9 8 7 6 4 7 9 4 1 2 6 5 8 3 8 3 6 7 4 5 2 9 1 3 8 9 2 7 4 6 1 5 6 4 2 5 1 9 3 7 8 1 5 7 8 6 3 4 2 9 Tietotesti Miksi kutsutaan ruokavaliota, jossa syödään kasviksia, maitovalmisteita ja kananmunaa. 3. 2. 7. 6. Mikä on ilveksen tieteellinen nimi. 10. 5. Kuka on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. 8. Milloin on seuraavien presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen varsinainen vaalipäivä. Missä pelissä voi tavata hahmot Luigi ja Yoshi. Mitä yhteistä on entisillä kansanedustajilla Touko Aallolla, Jussi Niinistöllä ja Juha Rehulalla. Vas tau kse t: 1) Sup er Mar ios sa, 2) kol me (Bo ris Joh nso n, Liz Tru ss, Ris hi Sun ak) , 3) rus kea , 4) 28. Sh utt ers to ck 1. 9. tam mik uut a 202 4, 5) lak toovo veg eta arin en, 6) Kar l-A ugu st Fag erh olm , 7) pur jel aut ailu ssa , 8) he ova t nyk yis iä kun nan joh taj ia, 9) lyn x lyn x, 10) Ant ti Kur vin en. Minkä värinen hevonen on rautias eli raudikko
8.9.2023 49 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Erityisen ahtaalla ovat pienet työnantajayrittäjät, jotka yhä useammin ostavat palveluilta toisilta yrittäjiltä eivätkä palkkaa työntekijöitä. Hallitus lupaa uudistaa vanhentunutta työrauhasääntelyä, tehdä työllistämistä helpottavia lainsäädäntömuutoksia, edistää paikallista sopimista, uudistaa työttömyysja sosiaaliturvaa sekä tehdä muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Maareformi vapautti torpparit ja edisti pientilallisten asemaa. Kritiikin jälkeen silloinen keskustajohtaja Anneli Jäätteenmäki ilmoitti, että työreformi on kuollut ja kuopattu. Se on järkevä malli. He eivät ole työllisiä eivätkä työttömiä. Joissakin asioissa – kuten paikallisen sopimisen edistämisessä ja joissakin lainsäädäntömuutoksissa – esitykset jäävät puolitiehen. Ay-liike ja vasemmisto arvostelivat työreformia ankarasti. Jotta selviämme heikkenevästä huoltosuhteesta, tarvitsemme enemmän väkeä työelämään rakentamaan yhteiskuntaa. Kolmanneksi kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut viime vuodet. 50 8.9.2023 KESKUSTA teki 1999 eduskuntavaaleihin rohkean ohjelman, jota kutsuttiin työreformiksi. Joissakin – kuten maahanmuuttopolitiikassa – on esityksiä, jotka vaikeuttavat yritysten toimintaa. Työnantajayrittäjyyttä korvaa verkostoyrittäjyys, jossa jaetaan yrittäjäja työllistämisriskiä yrittäjien kesken. Se vaatii korkeampaa työllisyysastetta, mikä ei onnistu ilman työmarkkinauudistuksia. Toiseksi työnantajayrittäjien määrä on viime vuosina kiihtyen laskenut. Se on huolestuttavaa, sillä ilman työnantajia ei ole työpaikkoja. Keskusta halusi uudistaa työttömyysja sosiaaliturvaa, vahvistaa yrittäjyyttä ja lisätä paikallista sopimista. Kyse on myös turvallisuudesta, sillä terve talous on paitsi parasta sosiaalipolitiikkaa myös turvallisuustekijä. MIKSI MEILLÄ on huutava työreformin tarve. PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo toteuttaa oman työreforminsa, jossa on monia samoja elementtejä kuin keskustan työreformissa. Orpon työreformi on kuitenkin kunnianhimoinen ja valtaosin kannatettava paketti. Tämä on tärkeää paitsi kansantaloudelle myös jokaiselle, jolle työ tuo osallisuuden kokemuksia. Kovin syvälle työreformia ei kuopattu, sillä sen osia nostettiin muun muassa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan. Ensiksi Suomen julkinen talous pitää tervehdyttää ja velkaantuminen taittaa. Hallitusohjelmassa on paljon hyvää. Työreformin aika on nyt Mikael Pentikäinen vieraskolumni. Tarvitsemme kuitenkin olosuhteet, joissa voi myös ilman kohtuutonta riskiä toimia työnantajana. Työreformin esikuva oli maareformi, joka toteutettiin maalaisliiton ajamana vuosisadan alussa. Urakka on suuri, eikä pidä luulla, että se toteutuu vuodessa tai parissa. Työreformin keskeiset ideat ovat myös eläneet monen keskustalaisen puheissa viime vuosina, ja hyvä niin. NELJÄNNEKSI meillä on yli 300 000 25?59-vuotiasta työvoiman ulkopuolella. Kasvuhakuinen yritys investoi ja työllistää. Työmarkkinoille tarvitaan pelisäännöt, jotka tukevat kasvua ja investointeja. Vetoan, että myös keskusta voi tukea sen keskeisiä kohtia, kun esityksiä tulee aikanaan eduskuntaan. Jos työreformi taas kuopataan, Suomen kilpailukyky ja julkinen talous heikkenevät. Työreformilla haluttiin helpottaa yrittäjien elämää ja edistää varsinkin pk-yritysten asemaa
Tätä kirjoitettaessa Wille Rydman ei ole saanut anteeksiantoa typerille viesteilleen, eikä ehkä koskaan saakaan, kun ei edes taivu pyytämään. Vain yksi tai kaksi jo nyt ilmoittautuneista ehdokkaista pärjäisi heille. Kommunisteilla ei ole vielä ehdokasta, eivätkä tarvitsekaan. Sattuman oikusta autoja Venäjän rekisterissä lipui tasaisesti parkkiin. RKP vastustaa kovasti syrjintää, eikä se olekaan ihme. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä muistavat hyvin, kuinka oman maan evakot otettiin sota-aikana ruotsinkielisillä alueilla lämpimästi vastaan. Jos joku hetken luuli, ettei Paavon egoa suurempaa ole, niin ehdokas Aaltola näytti, että on. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Kritiikkiä yritti heti torjua sisko Turusta, vertasi koulukiusaamiseen. 8.9.2023 51 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 777 8710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Kieron huumorintajun omaavat tamperelaiset äänestivät Veltto Virtasen eduskuntaan niin kauan kuin vitsi tuntui tuoreelta. Sitä lainataan kuolinilmoituksissa: Me emme itke niitä (ministeri)päiviä, jotka myötäsi ovat menneet, vaan olemme onnellisia, että ne päivät ovat olleet ( Kari Rydman). Onhan Paavo Naton vastustaja. Ne ovat henkilövaalit. Kristilliset eivät olleet pahin kanto kaskessa, vaan piskuinen RKP. Ette sitten saa sitä rajaa kiinni! Jari Nenonen Henkilöön menevää Pakina Ette sitten saa sitä rajaa kiinni!. Toisaalta, demarit eivät saaneet Jani Sievisestä kansanedustajaa, vaikka poliittinen kokemus oli kertynyt altaan pohjan tuijottamisesta. Sen olemassaolon pyrki kieltämään yksittäinen änkyrä, Biaudet, kertomalla, että hän on RKP. Jos oikein muistan, niin edellinen ulostulo vaati Kalle Rovanperältä rallin keskeytystä lehmään osumisen vuoksi. Siltä varalta, että savustetaan ulos hallituksesta, löytyy lohtu isoisänsä värssystä. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 HENNA LAMMI 045 6307 072 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 KUULKAA kuulkaa, on tulossa presidentinvaalit. Perjantaisena iltapäivänä istuin Prisman parkkipaikalla rouvaa odottamassa. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Ei sinänsä mitään anttituiskuja tai erikavikmaneja vastaan, mutta toisella kierroksella olisivat, niin halutessaan. HALLITUS käytti koko kesän vatvoakseen rasismimietintöä. Ministeri Elina Valtonen sanoi radiossa, että venäläisten maahantuloa on heinäkuun alusta rajoitettu. Suora kansanvaali sisältää riskin, joka on ennen Niinistöä toteutunutkin, en mainitse enempää
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Lokakuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 13.10.2023 Lapin matkailuyrittäjät odottavat sesongista ennätysvilkasta Hyvä talvi tulossa Pysy ajan tasalla siitä, mitä keskustassa ja politiikassa tapahtuu! Suomenmaa tarjoaa joka päivä kiinnostavan uutispaketin meiltä ja maailmalta. Voit lukea Suomenmaata kännykältä, tabletilta ja pöytäkoneelta osoitteessa www.suomenmaa.fi.