aiemmin niin ei oLLut. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 42 / 9.11.2018 / 4,80 € Leikkihuone on tuttu paikka Sami RiStiLuomaLLe ja yhä uSeammaLLe nykyiSäLLe. jäätteenmäen päätökSeLLä iSo vaikutuS vihReät tuRvaavat kokemukSeen Ajassa Uutisanalyysi Vieraskolumni näköaLattomuuS on maaSeuduLLe myRkkyä Isyys
2018 Poliitikko ei jää eläkkeelle Mirja Ryynänen edistää naisten ja nuorten asemaa kehitysmaissa s. 2 9.11.2018 sisältö 9.11. 12
39 Jari Rautiainen haluaa keskustan huolehtivan vähäosaisista s. Juha Rehula s. 24 Kulttuuri Keskustan kasvot Ajassa. 9.11.2018 3 Merkittävä osa vaalimenestyksestä ratkaistaan hetkellä, jolloin ehdokaslistat hyväksytään. 36 Aila Paloniemelle kansalaispalaute on tärkeä osa työtä s. 27 Auli Piipariselle jatkokausi Keskustaopiskelijoiden liittokokous vaatii puolueelta periaatteellisuutta s. 28 Ritva Nurmi perusti navettaan kierrätystaidegallerian s
Monarkian kannattajat halusivat sitoa maan kohtalon lujasti Saksaan ja valitsivat tässä tarkoituksessa lokakuussa 1918 jopa saksalaisen prinssin Karl Friedrichin Suomen kuninkaaksi tynkäeduskunnassa. Maailmansodan asetelmat näkyivät myös hallitusmuotokiistassa. Juuri näinä päivinä sata vuotta sitten J. Tasavaltalaisten jyrkkä vastarinta sai kuningasehdokkaan lykkäämään tuloaan Suomeen. marraskuuta 1918 klo 11. Alkio varoitti kuitenkin sitomasta maan kohtaloa saksalaiseen kuninkaaseen. Myös Santeri Alkion johtama maalaisliitto ja muut tasavallan kannattajat halusivat vaalia suhteita Saksaan. Maaliskuussa 1919 valittu uusi eduskunta hyväksyi kesäkuussa tasavaltalaisen hallitusmuodon, jonka valtionhoitaja Mannerheim vahvisti heinäkuussa 1919. Su om en m aa n ark isto. Ensimmäisen maailmansodan opetukset eivät saa unohtua Pääkirjoitus Maailmansodan käänteet vaikuttivat ratkaisevasti sekä Suomen itsenäistymiseen että hallitusmuotokiistan ratkaisuun. Keisarikunnan romahduksen jälkeen luotu hauras demokratia ei kestänyt. Monarkistit esittivät perättömiä syytöksiä, että tasavaltalaiset kampanjoivat ympärysvaltojen rahoilla. Apu ei ollut suinkaan pyyteetöntä sen enempää kuin Venäjän bolsevikkien tuki punaisille. Ympärysvallat sanelivat Saksalle niin ankarat rauhanehdot, että niitä oli mahdoton täyttää. Ensimmäinen opetus on, että sodan voittaminen ei johtanut rauhan voittamiseen. Sodan opetukset ovat edelleen ajankohtaisia. Suomelle maailmansota avasi tien valtiolliseen itsenäisyyteen joulukuussa 1917. Saksa sekaantui sisällissotaamme tukemalla laillisen hallituksen joukkoja. E. Vain muutama viikko myöhemmin puhkesi verinen sisällissota. Maailmansodan käänteet vaikuttivat näin ratkaisevasti sekä Suomen itsenäistymiseen että hallitusmuotokiistan ratkaisuun. Paasikiven johtama monarkistinen senaatti ja valtionhoitaja P. Näin toisen maailmansodan siemenet kylvettiin jo ensimmäisen maailmansodan epäonnistuneessa rauhanteossa. Maailmanpolitiikan tapahtumat ovat myöhemminkin vaikuttaneet Suomen kohtaloihin ja vaikuttavat tulevaisuudessakin. Lopullisesti hän perui tulonsa vasta maailmansodan aselevon sol mimisen jälkeen. K. Weimarin tasavalta päättyi Adolf Hitlerin natsipuolueen valtaannousuun 1933. Ulkopolitiikan lukutaito pysyy myös EU-Suomessa yhtenä kansakunnan johtajien tärkeimmistä pätevyysvaatimuksista. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 9.11.2018 Y lihuomenna tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä Saksan tappioon. Eduskuntaryhmien neuvotteluissa sovittiin ympärysvaltojen silmissä ryvettymättömän kenraali Mannerheimin kutsumisesta valtionhoitajaksi, uusien eduskuntavaalien järjestämisestä ja hallitusmuotokiistan siirtämisestä uuden eduskunnan ratkaistavaksi. Svinhufvud alkoivat vihdoin etsiä sopua tasavaltalaisten kanssa. Valkoisen Suomen voittajien rintama repesi heti sisällissodan päättymisen jälkeen kiistaan hallitusmuodosta. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan sanelema aselepo astui voimaan 11
Muovipakkaukset lensivät surutta sekajätteen joukkoon, palaisivathan ne kumminkin jätteenpolt tolaitoksen arinalla. Ja jos 60luvulla opittiin kutomaan maitopussit matoiksi, ei se muovinkaan kierrätys nyt niin han kalaa ole. Jossain vaiheessa viinirypäleet ja luumutkin alettiin pakata ärsyttäviin plastiikkirasioihin. Meillä kotona maito oli aina purkeissa. Jos maito on saatu pysymään pahvisis sa purkeissa vuosikymmeniä, pysyy niissä mikä ta hansa muukin. Päätin kysyä vielä omalta kuplaltani sosiaalisessa mediassa, josko joku muistaisi vielä pussimaidon. 9.11.2018 5 Toimittajalta Maitopusseista matonkuteiksi Hiljattain lounaspöydässä tuli puhetta vuosikym menten takaisesta pakkausinnovaatiosta, pussi maidosta. Vaikka kierrätys on jo helppoa ja toimii, pakkaus materiaalien käyttö on mietittävä uusiksi puu ja kasvipohjalta. Muovisaasteen ehtymättömiä runsaudensarvia ovat myös halpahallit ja rautakaupat. Muistan joskus kuulleeni, että maitoa myytiin ennen muovipusseihin pakattuna, mutta itse en 1970luvun alussa syntyneenä sellaista muista. Ken on jou tunut purkamaan pomminkestävästä, umpeensau matusta muovipakkauksesta vaikkapa mustekase tin tai linjapihdit, tietää mistä on kyse. Nyt muoviset elintarvikepakkaukset menevät pestyinä takapihan keräyslaatikkoon. Toisen mieleen oli jäänyt, kuinka ruokakau poissa oli aina vieno hapantuneen maidon tuoksu vuotaneiden maitopussien vuoksi. Marketien hyllyt notkuvat vahvaan muoviin pakattuja juustoja ja leikkeleitä. Yksi muis ti, että pussimaitoon tarvittiin erillinen muovinen kaadin. Silti on käsittämätöntä, kuinka holtittomasti muoviin yhä pakataan. Aiemmin luulin, että olisi liian hankalaa seuloa kierrätyskelvoton pvcmuovi muun muovin seas ta. Muovin kierrätys tä jo 1960luvulla! Sekin selvisi, että muovipussimaitoa myytiin vuodesta 1967 vuoteen 1975. Kuvat Tyynenmeren val tavista roskalautoista tai Malediivien muovipullo saaresta pysäyttävät. itse sain herätyksen muovin kierrätykseen vasta tänä syksynä. Muovin käytöstä elintarvikepakkauksissa pitää päästä eroon kieltämällä se ripeästi ja päättäväises ti kokonaan. Pienellä lisä vaivalla mieli on parempi, vaikka omatunto ei edel leenkään ole puhdas. Monille yhteinen muisto oli maitopussien kuto minen eteis ja kylppärimatoiksi. Maitopussit ovat menneisyyttä, mutta muoviros ka ja pakkausjäte eivät ole. Vastauksia alkoikin ropista nopeasti. Edelleenkään pakkaustekniikassa ja materiaa leissa ei ole kerta kaikkiaan mitään mieltä. Asia jäi vaivaamaan sen verran, että selasin läpi vanhat perhevalokuvat. Pekka Pohjolainen. Kaikki maitopussin muistaneet olivat kuitenkin 1960luvulla syntynei tä tai sitä vanhempia, 70lukulaisilla ei omia havain toja enää ollut. Useampiakin ruokailukuvia oletetuilta pussimaitovuosilta kyllä löytyi, mutta ai na pöydällä seisoi klassinen pahvinen maitotölkki
Vaalipaineissaan vihreät turvautuivat nyt tunnetuimpaan poliitikkoonsa. Tommi Parkkonen Iltalehdessä Pekka Haaviston valinta vihreiden puheenjohtajaksi tiedettiin varmaksi jo ennakkoon. He ja jotkut muutkin saattavat kuitenkin kas vaa vielä kummasti, kun puoluekokous lähestyy. Ajassa Sanottua 6 9.11.2018 Meillä on lahjakkaista ihmisistä vähän ylitarjontaa. Ulkopolitiikkaan jo pitkään keskittynyt Haavisto, 60, on kiistatta suosittu poliitik ko ja hyvä keskustelija. Säännön vahvistava poikkeus on Väinö Tanner, joka palasi SDP:n puheenjoh ta jaksi vielä vanhoilla päivillään vuon na 1957, jokseenkin katastrofaalisin seurauksin. Kokei lu on mielenkiintoinen useammastakin syystä, eikä sen onnistumisesta ole mitään varmuutta. Jälkipyykkiä terveyssyis tä tehtävästään luopuneen Touko Aallon kaudesta ei haluttu julkisuuteen. Entisillä puoluejohtajilla ei ole myöskään ollut tapana palata puolueensa johtoon. Haavis to luotsaa puoluetta vain vaalien ja halli tusneuvottelujen yli kesällä pidettävään puolue kokoukseen asti. Johanna Vuorelma STT:lle Tällä kertaa valinta osui 60-vuotiaa seen vihreään mieheen. Puheenjohtajavaihdoksiin näin lähellä eduskuntavaaleja ei ole totuttu. M ark ku U la nd er / Le hti ku va Kiinnostavinta vihreiden kokeilussa on tehtävän pätkäluonne.. Haavisto otti pätkäpestin Kokenut nainen ei saanut puolueen sisällä lainkaan kannatusta, hänen ehdokkuutensa ikään kuin ylenkatsottiin. Eduskuntavaalit ovat myös presiden tinvaaleja paljon kovempi laji, jossa usein viihtyvät ärhäkät oppositiopoliitikot. kiinnostaVinta vihreiden kokeilussa on kuitenkin tehtävän pätkäluonne. Hän löi ainoan kil pailijansa, kansanedustaja Outi AlankoKahiluodon puoluevaltuuskunnan käy mässä vaalissa murskaluvuin 40–1. Valinta suljettujen ovien takana ei ole aivan tavallista, mutta tässä tilanteessa ymmärrettävää. Osmo Soininvaara Helsingin Sanomissa Pekka Pohjolainen JohtaJuuskriisissä rypeneiden vihreiden kasvoilta paistoi helpotusta ja uutta toivoa, kun Pekka Haavisto taputettiin ja kukitet tiin puolueen johtoon. Haluttiin vanha, miespuolinen konkari. Haaviston valinta tiedettiin tosin var maksi jo ennakkoon. Hän joutuu kuiten kin terästäytymään tuntuvasti muillakin politiikan alueilla pitääkseen vihreät pin nalla eduskuntavaaleissa. Varapuheenjohtaja Maria Ohisalo ja kansanedustaja Emma Kari katsoivat itsensä tehtävään alamittaisiksi. Va semmistoliiton Li Anderssonin kaltaista naispuheenjohtajaa moni vihreä olisi kai vannut jo vaaliveturikseen. Aalto sai synnin päästön, Haavistosta toivotaan pyhää pelastajaa. Emma Kari onnitteli Haavistoa heti valinnan ratkettua. On vähän kansallisen edun vastaistakin, että vihreissä on niin paljon kykyjä
Vaikka 5G:n kehittelykin on vielä kesken, niin kovasti se 6G-tek niikka tuntuu maailmalla jo kiinnostavan, totesi Lintilä Oulun yliopistolla pidetyssä tilaisuudessa. Ajassa Sanottua Su om en m aa n ark isto 9.11.2018 7 Vaikea nähdä, että olisi ollut nais/ mieskysymys. Mutta vuoden 1988 presidentinvaalikampanjan alku oli niin huumaava, että silloin tiesi varmuudella, mikä puolue nousee ykköseksi seuraavan vuosikymmenen alussa. Sen jälkeinen puolueen linja on täysin auki. Kun jokaiselle syntyvälle lapselle on mitoitettu yliopistopaikka ja parhaille kaksi, niin jatkuvasti pie nenevistä ikäluokista on entistä hankalampi haravoida huippuosaajia, kiteyttää Lintilä ongelman ytimen. Risto Luodonpää tusKin on 5G-älyteknologiaa saatu kunnolla kaupallisille markkinoille, kun maailmalla kohistaan jo seuraavan sukupolven eli 6G-tekniikan läpi murrosta. riittääkö työvoima. Teoksen kirjoittaa tutkija Kati Katajisto, joka on aiemmin tehnyt Johannes Virolaisen elämänkerran Verraton Virolainen. Ensi keväänä käynnistyy kolmivuotinen historiahanke, jossa käydään läpi puolueen vaiheita vuosina 1981–91. 6G tulee, mutta Tosipaikan tullen nuori liberaali kaupunkipuolue vihreät todisti tarvitsevansa kabinettipolitiikkaa ja 60-vuotiasta miestä. – Siinä yhdistyvät sopivasti langattomuus, tekoäly ja radiopuoli. Historiatoimikunnan puheenjohtajan Tytti Isohookana-Asunmaan mukaan kyseinen ajanjakso on monessakin mielessä erityinen. – Osaavan työvoiman puute on ongelma jo nyt, samoin kuin ennätyksellisen heikko syntyvyys. Jos haluamme olla mukana taistelemassa osaajista, niin meidän pitää luoda olosuhteet sellai siksi, että tänne halutaan tulla, Lintilä toteaa. Vaalien kuluttajan suoja on nyt iso probleemi! Ilkka Kanerva Twitterissä Keskustan puoluesihteeri Seppo Kääriäinen 1985. 6G-teknologia ei silti konkreettisella tasolla tule olemaan ihan lähiajan juttu. – Kalevi Sorsan arkistot avautuvat vuonna 2022. suomalaisittain ajateltuna 6G muodostaa mahdollisuuden, jonka hyödyn tämiseen sisältyy myös uhkakuvia. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää 6G:tä yhtenä älyteknologian tulevaisuuden peruselementeistä ja kulmakivistä. – Katajisto on erinomainen valinta muun muassa siksi, että hänellä ei ole ennakkoluuloja eikä omakohtaista kokemusta kyseisen ajanjakson politiikasta, IsohookanaAsunmaa toteaa. Siksi on hyvä tuoda esille myös keskustalainen näkemys. Salla Vuorikoski Twitterissä Keskustan 1980-luku uuteen puoluehistoriaan Risto Luodonpää KesKusta jatkaa pienen tauon jälkeen maineikkaita perinteitään kansanliikkeensä historian dokumentoinnissa. 1980-luKu oli Isohookana-Asunmaan mielestä räiskyvää aikaa. Pekka vetää puoluetta vain vaa leihin asti. Alanko-Kahiluodon mahdollisuuksista kysellessäni vihreät viittasivat hänen toimintatapoihinsa. Lyhyellä tähtäimellä ainoa ratkaisu löytyy ulkomailta. Oulussa on tehty ansiokasta työtä 5G:n kehittämiseksi. Elinkeinoministeri Mika Lintilä uskoo suomalaisen huipputeknologian tulevaisuuteen, pienenevistä ikäluokista ja osaajapulasta huolimatta. – Koimme toki tuolloin myös syvän pettymyksen, kun keskusta jäi oppositioon. Sen jälkeen esitetään varmasti tulkintoja Sorsan ja Paavo Väyrysen sekä samalla myös SDP:n ja keskustan suhteista. Merkittäviksi asioik si voi mainita esimerkiksi keskustan kauan ajaman lasten kotihoidontukilain. – Suomesta pitää tehdä tarpeeksi kiinnostava maa. – Puolueessa puskettiin Väyrysen ja Seppo Kää riäisen johdolla eteenpäin niin, että maa tärisi. Rane Aunimo Twitterissä M ari a Se pp älä Shu tters tock. – Se tulee markkinoille liukumalla, ehkä noin vuoden 2030 paikkeilla, ministeri otaksuu
8 9.11.2018 KesKustan meppikolmikon konkari Anne li Jäätteenmäki, 63, julkisti viime viikolla päätöksensä – hän jättäytyy pois kevään eurovaaleista. Lapista ehdolle asettuu lakimies, kansanedustajan avustaja Janne Kaisanlahti. Oppositiopuolue keskusta oli nousukiidossa. On rehellistä todeta, että eurovaalien suhteen keskustan tilanne näyttää huolestuttavalta. Kaikki tuntevat Mauri Pekkarisen, joten hän on kova nimi valtakunnallisissa eurovaaleissa. Se oli valtaisa pettymys keskustalaisille. Hän totesi viime talvena Suomenmaalle, että on jo pääministeriaikoinaan juossut paljon Brysselissä eikä paloa mepin työhön löydy. Jäätteenmäeltä jää mojova äänipotti Keskustan haaste on löytää tähtiehdokkaita eurovaaleihin Pauliina Pohjala Uutisanalyysi Keskustan konkarimeppi Anneli Jäätteenmäki seurasi Sotkamon Jymyn ja Vimpelin Vedon pesäpallo-ottelua viime kesänä Sotkamon puoluekokouksen yhteydessä. Hän haluaa vielä kokeilla, millaista elämä on politiikan ulkopuolella. Keskustapiireissä tunnettuja europarlamenttiin pyrkijöitä ovat VarsinaisSuomen keskustapiirin varapuheenjohtaja, kansanedustajan avustaja Anna Sirkiä ja politiikkatieteiden tohtori, keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu. Uudeltamaalta kisaan on nimitet ty espoolainen Raul Kajak. Eurokriittinen Paavo Väyrynen keräsi 69 360 ääntä, euromyönteinen Olli Rehn noin tuhat enemmän. Vasemmalla avustaja Antonios Sfakiotakis, oikealla sisko Sinikka Jäätteenmäki-Laari. edusKuntavaalit pidetään huhtikuun puolivälissä, eurovaalit jo puolentoista kuukauden päästä siitä. Jäätteenmäen ratkaisu aiheuttaa harmaita hiuksia hänen piirissään EteläPohjanmaalla ja koko puolueessa, koska ehdokaslistalle ei ole tunkua. ilOnaiheitaKin on. Etenkin valtakunnallisesti tunnetut tähti nimet ovat vähissä. Kajaanista Brysseliin tähtää kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva. He ovat hypänneet vankalla ammattitaidolla mukaan liikkuvaan junaan ja ryhtyneet hoitamaan hommia. Eurovaaleissa 2014 keskustan ehdokaslista oli kohdallaan. Maakuntavaalejakin on kaavailtu eurovaalien yhteyteen, joten ehdokkaita tarvitaan vähän sinne sun tänne. Istuvat mepit Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä pyrkivät jatkokaudelle. Moni nimekäs kansanedustaja on toki käynyt läpi eurovaalipohdinnankin, Matti Vanhanen esimerkiksi. M ari a Se pp älä. Jäätteenmäki pyrki EU-parlamenttiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004 ja on tehnyt siellä 14-vuotisen kunniakkaan uran. Kaksikolta voi odottaa hyvää äänisaalista. Valtaosa 20 ehdokkaasta on määrä nimetä keskustan puoluevaltuuston kokouksessa marraskuun lopussa, mutta muutama ehdokas jätetään perinteiseen tapaan puoluehallituksen myöhemmin päätettäväksi. Ääniä tuli laajalta rintamalta. Erinomainen ehdokas olisi ny kyinen liikenneja viestintäministeri Anne Berner, joka tekee ALDEn eurovaaliohjelmaa keskustan edustajana. ehdOKasasettelu ei ole vielä valmis. Nyt keskustan tilannetta vaikeuttavat heikohko gallupkannatus, vetovoimaisten ehdokkaiden vähyys ja eduskuntavaalien läheisyys. Etelä-Karjalan Keskustanuoret esittävät ehdolle 24-vuotiasta tekniikan ylioppilas ta Juho Kekäläistä. Eduskuntavaaleihin lupautuneet ehdokkaat eivät ehdi mukaan eurovaaleihin, mikä merkitsee suuren äänimäärän menetystä. Eurovaaleissa se sai 19,7 prosenttia äänistä ja kolme meppipaikkaa. Tulevan kevään vaalisuma tarkoittaa myös sitä, että sekä ehdokkaat että äänestäjät ovat eurovaalien aikaan väsyneitä. Tilanne on muutenkin tällä kertaa aivan toinen kuin viime eurovaaleissa, jolloin eduskuntavaaleihin oli vuosi aikaa
Kyseessä on alan arvostettu tapahtuma, jossa lähtöviivalla ovat maailman parhaat. Keskustelu on tärkeää. Tulen kirjoittamaan myös näillä palstoilla tuttuun tapaan terveisiä Brysselistä. Työni parlamentissa jatkuu vaalikauden loppuun saakka. Nyt on aika avata uusi ovi. Nyt matkusteluuni on kuitenkin tulossa iso muutos. 9.11.2018 9 Täällä Bryssel TäTä kirjoittaessani olen jälleen matkalla Brysseliin. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä toisten kanssa, mutta eri mieltä olevia pitää kuunnella ja kunnioittaa. Siitä olen alati kiitollinen. Ihmisten asioiden hoitaminen on suuri luottamustehtävä. On ollut suuri kunnia ja etuoikeus palvella suomalaisia. Se pätee niin puolueen sisällä, eduskunnassa ja hallituksessa kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Eurovaalien aikaan ensi vuonna tulen olleeksi kansalaisten valitsemana edustajana 32 vuotta eli puolet elämästäni. Matka vie ensin Lapualta Helsinkiin ja sieltä lentäen eteenpäin. Lapsesta saakka kartingia harrastanut mies ajoi voittoon Rotax Golden Trophy -kisassa Belgian Genkis sä. Oma hiilijanlanjälkeni on kauhistuttavan suuri. Ollikainen nousi vuosina 2016 ja 2018 MM-kisoissa hopealle. On aika antaa tilaa uusille voimille. Kuluvalla kaudella par lamentissa käsitellään vielä monia suomalaisten kannalta tärkeitä asioita. Asioita pitää hoitaa yhdessä, kuunnellen, keskustellen ja perustellen. Seuraavan kerran maailmanmestaruudesta otetaan mittaa Brasiliassa marras-joulukuussa. Tällä kertaa Ollikaisen tähtäimessä on luonnollisesti kirkkain pokaali. Olen ollut kansanedustajana vuodesta 1987 ja Euroopan parlamentin jäsenenä vuodesta 2004. En ole enää ehdolla seuraavissa EU-vaaleissa ensi keväänä. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Tilaa uusille voimille Antti Ollikainen kaasutti karting-mestariksi Meri AlArAntA-SAukko Se TiedeTään, että keskustapiirien toiminnanjohtajilla pitää kiirettä, mutta viime viikonloppuna Pohjois-Pohjanmaan Antti Ollikaisella oli tosissaan kaasu pohjassa. Paikka sinne varmistui Suomen sarjan voiton myötä aiemmin syksyllä. Ison metsän saan istuttaa, jos haluan hiilinieluilla paikata työmatkustamiseni jäljet. Yleensä lennän sunnuntai-iltaisin. Avoimin mielin ja uteliaana otan vastaan sen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. – Sain siihen hyvää vahvistusta Belgian kisoista, hän myhäilee. Loppuviikosta kuvio toistuu toisinpäin. Se on pitkä aika. – Kun pistää kypärän päähän, voi keskittyä vain ajamiseen. Se on loistavaa vastapainoa arkikiireelle. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut hoitaa suomalaisten asioita ja tehdä työtä, josta olen nauttinut. Mepin työ on liikkuvaista. SuureT kiitokseni kuuluvat ennen kaikkea niille uskollisille tukijoille ja kannustajille, jotka ovat aikaa ja vaivaa säästämättä tehneet vuosien ajan työtä kanssani. Olette olleet rinnallani niin vaaleissa kuin vaalien välillä, sekä hyvinä että vaikeina aikoina. Vaaleilla valittu edustaja on ennen kaikkea kansan palvelija. Ajassa M ika Le in on en. Näin olen toiminut kohta 15 vuotta. Karting on hänen mielestään toiminnanjohtajalle oivallinen harrastus
Sieppaajista ei toistaiseksi ole tietoa, mutta syytökset ovat kohdistuneet separatistitaistelijoihin. Petteri Orpon mukaan tilanne siirtyy ”astetta vakavampiin toimiin komission puolelta”, jos Italia ei tee uutta budjettiesitystä. Ruotsissa julkaistu dokumenttiromaani esittää uuden teorian siitä, että ruotsalaiset äärioikeistolaiset osallistuivat Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhaan vuonna 1986. Sieppaus tapahtui Bamendan kaupungissa maan englanninkielisessä luoteisosassa. Useita kymmeniä koululaisia siepattiin Kamerunin luoteisosassa läntisessä Afrikassa. uusIa vIhjeItä murhasta. 10 9.11.2018 Maailman kuvat ItalIalle vaatImuksIa. Diwali on valojen juhla, joka symboloi hyvyyden voittoa pahuudesta. Kirjailija Stieg Larssonin tutkimusaineiston pohjalta asiaa penkonut kirjailija Jan Stocklassa päätyy teoriaan, että murhan toteutuksen juuret johtavat aina Etelä-Afrikan hallintoon saakka. Koonnut: samuli vänttilä Shaukat Ahmed / AFP Photo / Lehtikuva. Euromaiden valtiovarainministerit asettuivat tukemaan Euroopan komission vaatimusta, jonka mukaan Italian on tehtävä uusi budjettiesitys. karmIva sIeppaus. Italian alkuperäinen budjettiesitys on valtiovarainministerien mukaan liian alijäämäinen. Intialaiseen perinnetarustoon kuuluvien Raman ja Sitan asuihin pukeutuneet lapset ottivat itsestään selfietä vuotuisissa diwalijuhlallisuuksissa Ajmerissa Rajasthanin osavaltiossa Intiassa. Noin 80 oppilaan lisäksi siepattiin rehtori, opettaja ja kuljettaja. valon juhla
Uusi työnantaja maksaa tyttärelleni aika hyvää palkkaa: 60 000 ruplaa eli vajaat 900 euroa kuussa. Ehtona on, että varsinainen palkka on 40 000 ja muu maksetaan pimeänä eli kirjekuoressa. Työntekijät ja etenkin nuo ret suostuvat työnantajien ehdotuksiin, koska ”harmaa” palkka on paljon suurempi kuin valkoinen. Verot hän maksaa vain var sinaisesta palkasta. Venäläiset sanomalehdet kirjoittavat, että tämä on laajalle levinnyt keino kiertää vero ja. Juuri tämä palvelu ilmoitti, että Venäjällä on 3,5 miljoo naa työtöntä, mikä on 4,6 prosenttia koko työ kykyisestä väestöstä. Nousua on ollut myös opettajilla ja lääkäreillä. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Harmaa raha pyörittää Venäjän työmarkkinoita. Työ ja sosiaaliministeri Maksim Topilin tiedotti, että työntekijöiden keski määräinen palkka on kasvanut 11 prosen tilla tämän vuoden aikana. Kaikki muut työttömät etsivät töitä itsenäisesti joko netin tai tuttavien avulla. Kansa olisi jo halunnut riemuita, mutta työn antajaliiton presidentti Andrei Bunich toppuutteli. Ministerit puolestaan tukivat presidentin versiota. Hän sai potkut työstään kolme kuukautta sitten, kun hänen yrityksensä teki konkurs sin. Työttömyysavustus on alentava – 4 900 ruplaa eli 80 euroa kuussa. 33 pro senttia yrityksistä ei suunnittele lainkaan palkkojen korotuksia, ja vain yksi prosentti työnantajista korottaa palkkoja 15 prosen tilla. Työnantajat sanovat, että korkeat verot pa kottavat heidät rikkomaan lakia. Todistukseksi presidentti kertoi muutamia lukuja. Häntä on onnistanut, sillä monissa kaupun geissa uuden työpaikan etsimiseen voi mennä 7,5 kuukautta. Uuden työpaikan hän löysi netin kautta. Hänen mukaansa Venäjän talous tilanne on täysin päinvastainen kuin mitä presidentti Putin väitti. Tarjotut työt ovat pääasiassa huono palkkaisia”, tyttäreni kertoo. Kun kansalai set väittivät tämän olevan valhetta, ministeri loukkaantui ja sanoi, että venäläisten pitäisi muistaa iloita hyvistä uutisista. Maamme johtajien luvut talouskasvusta eivät kuitenkaan ole tuulesta temmattuja. Tästä summasta on vähennettävä 4,5 prosentin inflaatio, minkä ministeri Topilin näytti unohtaneen. He saavat ne valtion tilastopalvelusta, joka on talousministeriön yksikkö. Palkat ovat todella kasvaneet. Suurin osa osakeyhtiöistä ja yrityksistä korotti palkkoja vain 4–6 prosenttia. Lisää ei saa tienata. 9.11.2018 11 Presidentti Putin hämmästytti venäläiset toteamalla, että talouskriisi on voitettu ja kansan elämänlaatu nousee. Kyse on työvälitys toimiston tiedoista, mutta vain 28 prosenttia työttömistä katsoo parhaaksi rekisteröityä ja työllistyä tämän palvelun avulla. ”ei ole mitään järkeä mennä työnvälitystoi mistoon. Niiden mukaan keski määräinen kasvu on kolmen prosentin luokkaa kaikilla talouden aloilla. Virkailijoi den, kansanedustajien sekä kemian, kirja paino ja vaateteollisuuden työntekijöiden palkat ovat nousseet keskimäärin 12–14 pro senttia. Ja tämäkin on valhe. Kuten viik kolehti Argumenty nedeli kir joittaa, yritysverotus on Ve näjällä vakuutusmaksut huo mioon ottaen 47,5 prosenttia
Ensikohtaaminen suurissa häissä on muistissa päivälleen. Molemmat kokivat sen yhtä vahvasti. Sitä juhlittiin vastikään Madeiralla lasten perheiden kanssa. Mirja opiskeli tuolloin Helsingin yliopistossa kieliä, Erkki viljeli sukutilaansa Maaningalla. En surrut menetettyjä mahdollisuuksia. Diplomatiaa on tarvittu. Lempeän naljailun sävyttämä lämmin huumori poukkoilee pariskunnan välillä. Homma oli sitä myöten selvä, vaikka maatilalla Kuopion maalaiskunnassa kasvanut ja ankaraan työntekoon oppinut nuori nainen ei ollut haaveillut emännän urasta. Sen uran polku oli jo lupaavasti aluillaan, sillä hän oli päässyt opettamaan suomea Yhdysvaltojen ja Britannian suurlähetystöön. Myös Erkistä oli tullut osa-aikainen viljelijä, kun hän oli aloittanut työt Savon Sanomien toimittajana. 12 9.11.2018 EntisEn kansanedustajan ja europarlamentaarikon Mirja Ryynäsen ja Erkki-puolison tarina on alusta lähtien kuin sadusta. – Tämä on ollut kokonainen juhlavuosi, yksi päivä ei meidän rouvalle riitä, Erkki naurahtaa. – Olin onnellinen ja tyytyväinen. Kansainvälisiä tehtäviäkin sain myöhemmin enemmän kuin olisin osannut uneksiakaan, Mirja Ryynänen hymyilee. Jo varhain hän oli päättänyt ryhtyä diplomaatiksi. Mutta kun rakkaus iski kohdalle, Mirja Ryynäselle – tuolloin vielä Venäläiselle – tuli kiire opiskella kielten opettajaksi, jotta pääsisi nopeasti Maaningalle lehtoriksi ja osa-aikaemännäksi. Sieltä hän lähti vaikuttajaksi kansallisille ja kansainvälisillle areenoille. Kesällä tuli täyteen 50 vuotta yhteistä taivalta. Pesti oli poikinut keskustan 60-vuotisjuhlasta, johon kielitaitoinen Ryynänen oli pyydetty Keijo Korhosen pariksi huolehtimaan ulkomaisista vieraista. Henkilö. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Mirja Ryynäsestä piti tulla maailman metropoleissa viihtyvä diplomaatti, mutta rakkaus vei hänet maaninkalaiselle sukutilalle
9.11.2018 13 Diplomaatti Maaningalta
Kahdella istuntokaudella hän toimi myös eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Kun unioniin sitten liityttiin, Ryynänen lähti eduskunnan valitsemana europarlamenttiin. Ryynänen oli seuraavissa vaaleissaan Pohjois-Savon ääniharava. Maaseutu ja kaupunki tarvitsevat toisiaan. – Se on todellista varallisuuden uusjakoa. Nykyisessä ilmapiirissä huolta aiheuttaa myös demokratian tulevaisuus. Nykytilanteessa häntä huolestuttaa erityisesti syrjäseutujen autioituminen ja asuntokannan arvon romahdus. Silti olen sitä mieltä, että Esko Aho ja koko hallitus tekivät kaikkensa perusturvan säilyttämiseksi. Äidin hyvät ystävät Kerttu Saalasti ja Hilja Väänänen vierailivat usein perheen luona monien muiden tunnettujen maalaisliittolaisvaikuttajien tavoin. – Samaa on havaittavissa nyt Juha Sipilän suhteen. Saatiin aikaiseksi nopeaa kehitystä, jonka kautta päästiin lamasta ulos, Ryynänen toteaa. Halusin kuunnella eri mieltä olevia aidosti ja arvostuksen piti kuulua myös ryhmäpuheissa, Ryynänen muistelee. Hän edusti Suomea muun muassa Pohjoismaiden neuvostossa ja Euroopan neuvostossa. Ryynäsen tausta oli vahvasti alkiolainen. Se tarjoaa omalta osaltaan kouluille mahdollisuutta saada kokemustietoa kansanvallasta demokratiaopetuksen tukesi. Panettelu on valitettavan usein vieläpä henkilöön menevää. Hän on kestänyt ryöpytyksen hienosti, Ryynänen liikuttuu. Tämä vapaavuorelainen meininki tuntuu tosi pahalta.. Ensimmäisen kauden jälkeen upottiin lamaan. Kun häntä tapaa, ei osaa kuin toivottaa voimia. – Asiallisen keskustelun kurssi olisi tarpeen niin poliitikoille kuin mediallekin, Ryynänen painottaa. – Olen elänyt sen sydänverellä, Ryynänen huokaa. Sukutilan mailta löytynyt kivenjärkäle muistuttaa Erkki ja Mirja Ryynästä menneiden sukupolvien työstä. – Oli hirveää nähdä, minkälaisiin tilanteisiin esimerkiksi monet yrittäjät joutuivat. KoKo maan käsittävä vaalipiiri tarkoitti rankkaa kampanjaa. – Pelottaa, että lahjakkaat nuoret eivät enää halua lähteä kantamaan vastuuta, Ryynänen toteaa. Ryynäsestä on masentavaa, että jälleen nostatellaan vanhaa vastakkainasettelua maakuntien Suomen ja pääkaupunkiseudun välille. – Oli liikuttavaa, miten EU:ta vastustaneet tukijani uskoivat lujasti minun tekevän parhaani, kun sinne nyt kerran mennään. Tuntui suurelta, että en menettänyt heidän luottamustaan. – Entisiä edustajia voi pyytää keskustelemaan ja kannustamaan osallistumiseen, Ryynänen kertoo. Ryynäsen eduskuntavuosiin sattui monia isoja ja raskaita asioita. Ryynäsen pariskunta ajoi Suomenniemeä ristiin rastiin. Hän toimii varapuheenjohtajana Veteraanikansanedustajien yhdistyksessä. – Silloin tarvittiin diplomatiaa. 14 9.11.2018 Ryynänen ehti olla opettajana Maaningalla 16 vuotta, kunnes hänet keksittiin pyytää keskustan eduskuntavaalilistalle. Omaksi paikakseni näin kansalaisjärjestöissä vaikuttamisen. Valtakunnan ja yksittäisten ihmisten kohtalot painoivat mielessä yötä päivää. – Tein työtä innostuneena ja täysillä. Toinen merkittävä asia oli EU-ratkaisu, joka halkoi koko puoluetta. Urakka ei mennyt hukkaan, sillä ääniä kertyi peräti 84 000. Some-maailman ylilyöntien suitsimiseen on löydettävä keinoja. Ryynänen koki jo varhain aatteen omakseen, mutta ei ajatellut ryhtyvänsä itse poliitikoksi. Monista luottamustoimista antoisimpia olivat Suomen Kirjastoseuran, Harrastatateatteriliiton sekä Vesaisten keskusliiton puheenjohtajuudet. Aluepolitiikka oli luonnollisesti leipälaji pohjoissavolaisen edustajan työssä. Hän halusi olla mukana, mutta tehdä työtä taustalla. – Koin olevani liian ujo. Pääministeripuolueen ryhmän johdossa ei ollut helppoa. Arkadianmäellä hän profiloitui paitsi koulutusja kulttuuripolitiikkona myös ulkoasiainvaliokunnassa ja kansainvälisissä tehtävissä. Toinen konkariedustajan mieltä painava nykyhetken ilmiö on päättäjiin kohdistuva arvostuksen puute. Kansanedustaja hänestä kuitenkin tuli ensi yrittämällä. Toisaalta arvostin kansanedustajan tehtävää valtavasti enkä kai siksikään ajatellut, että se voisi olla minua varten. Hänen omista kannattajistaan valtaosa vastusti unioniin liittymistä. Hän kokee, että lama-ajan pääministerin kohtelu oli kohtuutonta, eikä arvostusta tehdystä työstä ole vieläkään herunut. – Vastuulliselle journalisimille on tilausta. Eduskuntaryhmässäkin erimielisyys koettiin välillä raskaana. Media riepottelee poliitikkoja välillä mielivaltaisesti
Viimeiset kymmenen vuotta perhe on porukalla pis tänyt kuntoon vanhoja rakennuksia. Huonosta hallinnosta on päästävä hyödyntämään alueen omia kehitysmah dollisuuksia koulutustuen avulla, Ryynänen toteaa. Koko homma oli alun perin menossa pieleen ta lousmetsien käytön osalta. – Nuoruuden toiveiden täyttymistä tämäkin, hän päättää. Etelässä työssä olevat lapset perheineen on si dottu turpeeseen sukupolvenvaihdoksen myötä. Ne paineet purkautuvat väistämättä, kun olo suhteet edelleen huononevat. Meidän on autettava ajoissa, Ryynänen korostaa. Sukutilalla puhaltaa talvea enteilevä viima. Hän palasi vielä yhdeksi kaudeksi eduskuntaan. Sellaisia liittyi esimerkiksi metsästrategian tekemi seen. Maaseudun iloista ammentava ko kemusten ketju jatkuu ainakin seuraavaan sukupol veen. Nyt samaa joudutaan todistamaan ilmas topolitiikan yhteydessä metsistämme tehokkaana hii linieluna. Kotiseutu on Mirja Ryynäselle rakas. Asiallisen keskustelun kurssi olisi tarpeen niin poliitikoille kuin mediallekin. Vieraanvaraisessa talossa iloitaan myös laajasta sukulais ja ystäväpiiristä. Vahvat ympäristöjärjes töt jyräsivät sitä suomalaisille outoon suuntaan. – Parhaimmillani olen ollut kansainvälissä tehtä vissä ja niitä haluan jatkaa edelleen, hän toteaa. Ryynäset naurahtavatkiin toimivansa kolmen kiinteistön talonmiespariskuntanta Kesällä serkukset kirmaavat pelloilla, pääsevät ukin traktorin koppiin. – Kehittyvissä maissa on paljon nuoria, joilla ei ole mitään menetettävää, koska ei ole mitään tulevaisuut takaan. Ryynä sen klaani tuli jo 1500luvulla tiluksilleen Onkijärven rantaan. – Halusimme tuoda suomalaisen metsäosaamisen kaikkien käyttöön ja painottaa sitä, että metsä on uu siutuva luonnonvara, jonka kestävä käyttö hyödyttää koko EU:ta. Hän muistuttaa, että köyhyyden vähentämisoh jelmilla ja naisten hyvinvoinnin lisäämisellä on ko ko maailman kannalta isompi merkitys kuin tajutaan kaan. Ryynänen toimii muun muassa kaikkien eduskun tapuolueiden kehitysyhteistyöjärjestön DEMOn kun niapuheenjohtajana. Suomalaiset hyppäsivät kesken kauden liikkuvaan junaan, mutta Ryynänen tunsi voivansa vaikuttaa ja pääsi kokemaan onnistumisen elämyksiä. Emäntänä toimii suurlähettiläs Helena Airaksinen, Mirjan entinen oppilas maaningalta. Parasta elämässä juuri nyt ovat läheiset ihmiset. – Kehityksen avain on naisten ja nuorten tasaarvoi sempi mahdollisuus vaikuttaa. Asian tuntijoiden kanssa kehitettiin sertifiointijärjestelmä, jonka lähtökohtana oli metsien hyvinvointi. Parhaillaan työn alla on jykevä 1800luvun kivinavetta. Tulevaa itsenäisyyspäivää Ryynänen juhlii Suomen Etiopian lähetystössä. Lap set puolisoineen, lastenlapset ja puoli vuosistaa kestä nyt aviosuhde. ryynänen ei lähtenyt toista kertaa pyrkimään Euroo pan parlamenttiin, mitä oli monien vaikea ymmärtää. Veden äärelle on rakennettu rantasauna ja toisenkin pojan vapaaajan asunto. – Maakuntauudistuksen myötä voidaan uudella tavalla vahvistaa myös paikallisuutta, hän sanoo.. 9.11.2018 15 Aika parlamentissa oli mielenkiintoista
POP o n N Y T Isyys. Sami Ristiluoma viikkaa vaatteita, 3-vuotias Selma auttaa isää. 16 9.11.2018 R ep or ta as i Kolmen lapsen perheessä riittää pyykättävää
Mikä isyydessä on haastavinta. Minkä neuvon antaisit henkilölle, joka on tulossa isäksi. 9.11.2018 17 TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Suomenmaa kysyi keskustan kansan edustaja isiltä kolme kysymystä isyydestä. Tutkijan mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole tapahtunut isoa harppausta vanhemmuuden tasavertaisessa jakamisessa. Mikä isyydessä on parasta. Arto PirttilAhti J ari Lau kka n en. Isät osallistuvat nykyään aktiivisesti lastensa arkeen, aivan kuten Sami Ristiluomakin. 1. Rakasta. 1. 31:stä isästä 16 vastasi. Rakkaus ja elin ikäinen side lapsiin ja puolisoon. 3. Älä hermostu pikkuseikoista, anna elämän viedä. Kasvaa lasten kanssa yhtä aikaa aikuiseksi. 3. 2. 2
On hänellä tietenkin työ tuotantoinsinöörinä tuulivoima-alan yrityksessä. Tilan töihin täytyi osallistua pienestä pitäen, mutta sen Ristiluoma on kokenut hyväksi opiksi elämää varten. – Se oli mahtavaa aikaa. Tiukkakin hän oli tarpeen tullen. Nykyisen hän sanoo suorastaan kannustaneen vapaiden viettämiseen. Isyysvapaita pidetään enemmän ja työpaikoillakin niihin aletaan suhtautua ymmärtäväisemmin. Sylis sään hän pitelee kolmiviikkoista tyttövauvaa. Isä ja äiti olivat siksi aina läsnä, vaikka tekivätkin töitä miltei aamus ta iltaan. Aiempien sukupolvien isät eivät ole leikkineet niin paljon lastensa kanssa kuin minun sukupolveni isät, Sami Ristiluoma näkee. Vuonna 1991 isät saivat oikeuden äitiystai vanhempainpäivärahakaudella pidettävään omaan isyysvapaaseen. 5-vuotias Minja pyrähtää leikkihuoneeseen ja kohta takaisin. Ristiluomalla ei ole lapsuudestaan mitään valittamista. Huttunen luonnehtii kehitystä mosaiikkimaiseksi. Vuodesta 2001 lähtien isät ovat vapaasti voineet valita isyysvapaidensa ajankohdan äitiysja vanhempainrahakaudella. Mitään isoa kehitysharppausta vanhemmuuden tasavertaisessa jakamisessa ei ole tapahtunut, hän väittää. – Toki näihinkin ryhmittelyihin mahtuu paljon poikkeuksia, mutta pääpiirteissään se menee näin, Huttunen sanoo. Isäänsä hän kuvailee sanoilla mukava ja reilu. Hänen mukaansa isien osallistuvuus on kehittynyt sitä mukaa, kun yhteiskunta on myöntänyt nimenomaan isille suunnattuja lomia ja etuuksia. Halauksiakin vaihdetaan lasten kanssa joka päivä. saMi RistiluoMa eli lapsuutensa 1990-luvulla. Lomaa oli mahdollista pitää 12 arkipäivää lapsen syntymän yhteydessä. Siinä on maailma, joka täyttää tällä hetkellä Ristiluoman koko elämän, kuten hän itse sanoo. Isyys on kehittynyt tasa-arvoisempaan suuntaan äitiyden kanssa. Vuonna 2003 tuli puolestaan voimaan isäkuukausi. Kaikkien lastensa kohdalla Ristiluoma on viettänyt isyysloman. Merkittävän alkusysäyksen voi ajoittaa 1980-luvun alkuun, sanoo isyyttä paljon tutkinut tutkijatohtori Petteri Eerola Tampereen yliopistosta. Ihan eri tavalla pääsin tutustumaan lapsiini ja siihen, mitä kotona oleminen vaatii. Kotona oli maatila. – Haluan olla läsnä lasteni elämässä mahdollisimman paljon. RistiluoMa on tyyppiesimerkki nykyajan osallistuvasta isyydestä, josta on puhuttu paljon. Siitä hän kertoo olevansa hyvin innostunut. Isillä on vapaata yhteensä Lasten kanssa touhuamisesta on tullut suorastaan trendikästä.. Tällä hetkellä voimassa oleva malli on vuodelta 2013. Nykyisät osallistuvat aikaisempia sukupolvia enemmän lastensa hoitoon. Pitkään Suomen johtavana isyystutkijana tunnettu, professorin virasta hiljattain eläkkeelle siirtynyt Jouko Huttunen vahvistaa, että mielikuva pitää myös monelta osin paikkaansa. Nuorimmaisen kohdalla se on juuri päättymässä, keskimmäisen kohdalla hän jäi myös isäkuukaudelle, kun vaimo Jenni palasi töihin. Tilanne ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin äkkiseltään voisi olettaa, Huttunen huomauttaa. Isää Sami Ristiluomaa, 32, naurattaa. Vastaavasti matalamman koulutuksen perheissä isät osallistuvat vähemmän ja äidit jäävät helpommin pitkiksi ajoiksi kotiin. – Selkeä ero minun isyyteeni on se, ettei hän joutanut leikkimään meidän kanssa samalla tavalla kuin itse leikin omien lasteni kanssa. Ristiluoman työnantajat ovat suhtautuneet isyyslomiin aina hyvin. Tuolloin isien vapaat pitenivät 18 päivään. – Mutta aika erilaista se oli kuin nykyään, hän sanoo. En muista myöskään hirveästi istuneeni hänen sylissään. 18 9.11.2018 – Mulla on uusi kypälä, 3-vuotias Selma selittää ja kaivaa pinkin pyöräilykypärän vieraiden nähtäville heti eteisessä. Myös vanhempien koulutustausta vaikuttaa: mitä koulutetumpi isä, sitä varmemmin hän pitää perhevapaita ja osallistuu aktii visesti lastensa hoitoon. isien aktiivisempi rooli lasten kasvatuksessa on varsin nuori ilmiö. Isien osallistuvuus on yleisempää kaupungeissa. Kaiken alku sijoittuu vuoteen 1978, jolloin isät saivat mahdollisuuden isyyslomaan äidin suostumuksella. Huomionarvoista on, että myös äidin korkeampi koulutusaste lisää isien osallistuvuutta. Mutta isyys on tärkeintä, hän korostaa. Itse annan lapsilleni haleja joka päivä
Oman lapsen kuoleman olen kokenut, ja on vaikea elää sen kanssa, mutta pitää jaksaa. 2. Suomessa isä on nähty hyvin pitkään lähin nä elättäjän ja kurinpitäjän roolissa. Aseta rajat, mutta luota lapseen. Kun sotilaiden pojat tulivat isiksi 1970ja 1980-luvuilla, isien roolista alettiin puhua julkisuudessa yhä enemmän. 3. Suhde omaan lapseen. EErolan mukaan isyysvapaiden ke hitys on muokannut paljon isyyteen liittyviä ihanteita. 54 arkipäivää, joista 18 voi pitää äidin kanssa samaan aikaan. Tunne siitä, että annanko riittävästi aikaa lapsille tukeakseni heitä eri elämäntilanteissa. Asenteet höllenivät, mutta yhä edelleen isät nähtiin lähinnä elättäjinä, jotka olivat aina töissä. Eikä ihanteiden kehittyminen ole ollut vain miesten itsensä juttu. Nauti siitä ajasta, kun lapset ovat pieniä. Hyvän isän määritelmään riitti usein se, että mies ei ryyppää. – Hyvin usein isien osallistuvuuteen vaikuttaa se, miten äiti suhtautuu asiaan ja millaisen roolin hän isälle mahdollistaa, Eerola summaa. Merkittävää on se, että isän vapaat eivät enää vähennä äidin vapaita. Perhe vapaiden kehityksen myötä myös naisten ajattelu lasten hoidosta on muuttunut. 9.11.2018 19 Hyvään isyyteen riittää yhä se, että illalla leikkii töiden jälkeen muutaman tunnin lasten kanssa. Riittämättömyyden tunne. Moninaisuutta siedettiin vähemmän. Kiireellisessä elämänvaiheessa yhteinen aika jää helposti liian vähäiseksi. Se on vuorovaikutusta syntymästä eteenpäin aikuisuuteen ja siitä eteenpäin. Ja a k ko M art ika in en. – Sodan kauhut jättivät myös isien mieleen traumoja, jotka välittyivät koteihin tietynlaisena kovuutena, puhumattomuutena ja raskasmielisyytenä, Eerola sanoo. Isyys ei ole suorittamista. Isyys itsessään. Loput voi käyttää vapaasti ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Pitkät sotavuodet 1940-luvulla voimistivat tiukkaa sukupuoliroolia korostavaa isyyttä. 3. Lapset myös kasvattavat vanhempiaan. Useamman lapsen isänä haastavinta on se, että pystyykö rohkaisemaan ja vahvistamaan jokaisen kasvuiässä olevan lapsen ja nuoren omia tulevaisuuden unelmia. 2. 3. Varaa aikaa lapsella. Omien lasten kasvun ja kehittymisen seuraaminen. Ne asenteet ja ilmapiirit jämähtivät tiukasti suomalaisiin perheisiin. Se, että saa olla todistamassa joka päivä sitä elämän suurta ihmettä, kun pienestä vauvasta kasvaa lapsi, nuori ja aikuinen. Timo Kalli 1. Ja ri La uk k an en olavi ala-Nissilä 1. Ja ri La uk k an en marKus lohi 1. – Silloin ajateltiin vähän niin, että isä kyllä auttaa äitiä kotitöissä, mutta miehillä on silti ne selkeät omat hommansa ja äideillä omansa. Hitaasta kehityksestä huolimatta isien näkö kulman näkyminen julkisessa keskustelussa synnytti positiivisen kehän: mitä enemmän isyydestä puhuttiin, sitä enemmän miehet ajattelivat, että se on tärkeää. Rohkaise lapsiasi näkemään maailman mahdollisimman laajasti ja luo heille sellaiset mahdollisuudet, että he kykenevät erottamaan oikean väärästä. 2
2vuotias tytär on aito ja suloinen taapero, joka on vienyt isän sydämen. Haastavinta isyydessä on joskus ymmärtää ja hyväksyä ajan kulu neen ja muuttuneen. Ja a k ko M art ika in en. Ne ovat parhaita niin itselle kuin lapsille. – En osaa sanoa, miksi. Aina kysyjä ei ymmärrä, jos edustaja kieltäytyy perhesyihin vedoten. Molempien kanssa parasta ovat arki set asiat: ulkona touhuaminen, saunan lämmittäminen ja makkaran paisto takassa ovat tulleet jo perinteeksi. Moni tekee lyhennettyä työaikaa, ja isäkuukaudesta on kokemusta miltei kaikilla. Nauti joka hetkestä. Hänen työuransa on erinomaisessa vauhdissa. En halua lähteä ketään paljoa neuvomaan näissä asioissa. Pyri myös aina ole maan läsnä lapsesi elämässä, mutta anna hänelle myös omaa tilaa kasvaa ja kehittyä. Käytä isyyslomat ja vanhempainvapaat maksimaalisesti ja vietä aikaa lasten kanssa, jos vain voit. Parhaita asioita on erittäin monia eri elämänvaiheissa. 3. – Nykyajattelussa hyvän isän määritelmä on varsin laaja. Isyydessä on parasta huomata ja seurata omien lasten kasvavan, oppivan ja ottavan vastuuta omasta elämästään. 2. Lasten kanssa touhuamisesta on tullut suorastaan trendikästä, ja siitä jaetaan mielellään myös kuvia sosiaalisessa mediassa. Kavereiden kanssa käydyillä yhteisillä saunareissuilla isyydestä ja lastenhoidosta ei silti juuri puhuta. Eerolan mukaan olennaista on kuitenkin huomata, että ihanteet eivät aina korreloi reaali elämän kanssa. 2. Toivon, että jokainen isä osaa nauttia lastensa kasvamisesta ja eri elämänvaiheista. Toivon, että isillä ja lapsilla on läheiset välit. 2. Hyvään isyyteen riittää yhä Esko kiviranta 1. Hänen kanssaan on omat yhtei set jutut: maataloustyöt, jää kiekko ja mönkijäajelut. Poika on nyt 8vuo tias. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana ihanteissa on tapahtunut Eerolan mukaan selkeä muutos. Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt olla mukana vielä enemmän kaikissa poikani kehitysvaiheissa tukemassa ja neuvomassa. Isyys on antanut minulle uskomat toman paljon. Nyt puhutaan hoivaavasta isyydestä, isien hellyydestä sekä isien jäämisestä kotiin äidin sijaan. Yksittäistä isyyden parasta asiaa on vaikea määritellä, parasta on kokonaisuus eli itse isyys. Olemme poikani kanssa hyvin läheisiä, ja uskon, että olen pystynyt auttamaan häntä paljon elämässä. – Harva haluaa jäädä etäiseksi lapsensa kanssa. Rohkaise häntä hillitysti kohti oikeita valintoja. 20 9.11.2018 Miehet eivät ole koskaan ryhtyneet joukkoliikkeenä vaatimaan itselleen perhevapaita. 3. Tue odottavaa ja imettävää äitiä. Siksi myös lasten erilaisen ajatuksen hyväksy minen joistain asioista tietyssä elämänvaiheessa on haastavaa. On ollut erittäin antoi saa seurata poikani kasvua mieheksi, ja olen hänestä erittäin ylpeä. Jos heidän kanssaan on paljon nyt, niin ehkä he isompanakin kertovat asioitaan myös isälle, Ristiluoma pohtii. Kiireisenä uraihmisenä minulla oli pojan ollessa lapsi usein huono omatunto siitä, että ehdin olla liian vähän kotona. Ja ri La uk k an en ari torniainEn 1. Töiden järjestely lastenhoidon ehdoilla on hänen kaveriporukassaan arkipäivää. Maakunnassa ollessa kansanedustajaa kysytään moneen paikkaan puhumaan tai edustamaan. Jotenkin se on vain menee niin, että kavereiden kanssa tulee puhuttua harrastuksista ja kaikesta muusta. Siksi monta kertaa perhe on joutunut joustamaan, kun en itse ole osannut sanoa kysyjälle ei. Kärsivällisyyttä tarvitaan varhais lap suus vaiheessa. Tehkää tavallisia asioita. M ari a S e pp älä Mikko savola 1. Perhe asuu Ähtärissä ja itse olen viikot Helsingissä. Se, kun yhteinen aika on vähäistä. Toki olen työkiireistäni huolimatta paljon ollutkin läsnä. Vuorovaikutus ja auttaminen on jo pitkään ollut molemminpuolista. 3. – En tunne ketään ikäistäni isää, joka ei olisi viettänyt isyysvapaita, Sami Ristiluoma sanoo. Itselleni on suuri rikkaus ja onni, että meillä on poikieni kanssa aina ollut hyvin läheiset välit ja olemme kokeneet monia hienoja yhteisiä hetkiä. Lapset itsessään
Sitä kuvaa hyvin Huttusen kertoma esimerkki. Isyys on upea asia. Ja a k ko M art ika in en JuHa sipiLä 1. 3. Sukupolvien ketjun jatkuminen on sykähdyttävää. Syy tähän on se, etteivät isät ole koskaan joutuneet kantamaan pääroolia yksin. M ari a S e pp älä Jari Leppä 1. Omalla kohdalla tietysti kuopuksen menehtyminen on asia, josta ei pääse koskaan yli. Kannattaa vähentää vaikka omia harrastuksia ja viettää mahdollisimman paljon aikaa lapsen tai lasten kanssa. Tietysti murrosiässä on aina omat haasteensa, mutta sekin on tärkeä kehitysvaihe nuoren elämässä. Onnittelen sydämestäni heitä, joista on tulossa isä. Isyys on maailman luonnollisin ja iloisin juttu. – Äidiltä tulee myös tieto siitä, missä laatikossa ja millä hyllyllä toppavaatteet ovat, Huttunen jatkaa. Isyys sitoo, mutta tuo monin verroin takaisin kaiken sen, mitä se muuttaa ja vaatii. siihen, että isät todella ottaisivat lapsistaan päävastuun, tarvitaan Huttusen mukaan yhteiskuntaa. Siinäkin hyvät muistot ja rakkaus kantavat. 3. Yhtään päivää en vaihtaisi pois. Isille jää apupojan rooli, jossa tehdään, mitä äiti käskee. Silloin he tottuisivat itse ratkaisemaan eteen tulevia ongelmatilanteita ja päättämään omia tapojaan toimia vanhempana, Huttunen sanoo. 2. Isyydessä kaikki on mahtavaa. Maakunnasta olevana kansan edustajana olen poissa kotoa tiistaista perjantaihin saakka. Kun lapsia on useampia, niin hienoa on nähdä myös heidän erilaisuutensa. Ilo ja riemu lapsesta ja hänen kehittymisestään ja kaikesta, mitä lapsi tullessaan tuo. Sitä he sinulta odottavat. Silloin jään paitsi lasten kouluviikko-osasta. Lasten kanssa puuhailu, kehityksen seuraaminen, yhteiset projektit, mutta myös pikkumurheet, joita on saanut lasten kanssa käsitellä. 3. Hänen mukaansa perhevapaiden nykymalli, jossa isät saavat halutessaan pitää vapaita, ei tule kasvattamaan isien osallistuvuutta juurikaan. Onnittelen uuden elämänvaiheen alkamisesta. Se tuo tullessaan paljon sellaista, jota ei mitenkään muutoin pääse kokemaan. Tosin istuntotauot ja viikonloput antavat sitten mahdollisuuksia lasten kanssa puuhasteluun. Meidän perheessämme on neljä poikaa: 18-, 16-, 11ja 7-vuotiaat. – Miehet eivät ole koskaan ryhtyneet joukkoliikkeenä vaatimaan itselleen perhevapaita, Lasse HautaLa 1. Haastavinta on löytää riittävästi aikaa lasten kanssa ”touhaamiseen”. Päävastuu lastenhoidosta on myös edelleen tiukasti äideillä, vaikka isät osallistuvatkin enemmän. Nyt olen saanut seurata myös lastenlapsiani. 9.11.2018 21 se, että illalla leikkii töiden jälkeen muutaman tunnin lasten kanssa. – Isä kyllä saattaa nostaa sen pahvilaatikon eteisen yläkaapista, jossa talvivaatteet ovat, mutta äiti on se moottori, jonka vastuulla on se, että lapsilla ylipäätään on talvivaatteet ja että ne laitetaan tänään päälle. – Isien pitäisi hyvin varhaisesta vaiheesta saakka jäädä lapsen tai lasten kanssa yksin kotiin. Kun lapsi pyytää, ota syliin ja silitä, ei voi olla mitään koskettavampaa ja hienompaa. Työreissutkin ymmärretään, jos muistaa iltaisin soittaa lapsille. Isyys on hieno asia, ja kaikki lapsen kehitysvaiheet ovat mieleenpainuvia. Aika kuluu nopeasti, ja menneitä päiviä ei saa takaisin. – Mutta hyväksytäänkö samaa äideiltä. 2. 2. Anna aikaa perheellesi. Ja a k ko M art ika in en. Hän haluaisi Suomeen mallin, jossa isille olisi kiintiöity oma osuus perhevapaista. Jos lokakuisena aamuna on yllättäen sata nut lunta, suurimmassa osassa suomalaisperheistä äiti herää ensimmäisenä miettimään, että mitä lapsille puetaan tänään päälle. Isyydessä on mielestäni parasta nähdä lapsen kehittyminen, kasvaminen ja oppiminen. Naisilta odotetaan vanhemmuudessa yhä paljon enemmän, Eerola sanoo. Vasta lapsen myötä pystyy aistimaan, mitä jatkuvuus ja vastuu todella merkitsee
Siitä vastuusta ei pääse koskaan eroon eikä sitä tuntoa pidä välttää. Se menee myös nopeasti ohi, Sami Ristiluoma sanoo. Tämä on ainutlaatuista aikaa, kun lapset ovat pieniä. Lasten syntymä ja mahdollisuus olla mukana heidän kasvussaan lapsuuden ja nuoruuden eri vaiheissa. Olet isä niin pitkään kuin elät. 3. – Perhevapaauudistus pitää tehdä, mutta se edellyttää myös panostuksia. Avoimin mielin ja isolla sydämellä mukaan lapsen elämään. Etäisänä läsnäolon vähyys. Saarikon mukaan isille kiintiöidyn perhevapaaosuuden kasvattaminen on myös keskustan tavoite. Elämää on ajateltava lapsen näkökulmasta, eikä siihen voi tehdä varaumia. 3. Saarikko myöntää, että uudistuksen kaatuminen oli pettymys. Hallitus yritti sitä jo tällä vaali kaudella perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla, mutta hanke kaatui hallituspuolueiden erimielisyyksiin. PerhevaPaiden uudistaminen on yksi nykypolitiikan kuumista perunoista. Murrosikään tulevien lasten kanssa rajojen koettelu koettelee toki mielenrauhaa ajoittain. Isien osallistumista voidaan parantaa vain siten, että yhteiskunta heidät siihen jotenkin velvoittaa. 2. Keskusta on valmis laittamaan rahaa perhevapaisiin ja lapsiperheiden kotiapuun, hän sanoo. Osata oikealla tavalla tukea lasten kehitystä. M ari a Se pp ä l ä seppo kääRiäinen 1. Perään hän listaa tukun muitakin tavoitteita, jotka lisäisivät isien osallistumista. Seurata lasten kasvamista, oppimista ja kokemusten karttumista. Ja ri La uk k an en JuhA pylväs 1. Rakkautta ja rajoja! M ari a Se pp ä l ä. 2. 2. Antti RAntAkAngAs 1. Isyys muuttuu vuosikymmenten mittaan luottokaveruuden suuntaan. Isyys on lahja, kuten koko elämä. 5-vuotias Minja kurkkaa selän takaa, sylissä Selma ja tyttövauva. Toki touhuaminen yhdessä lasten kanssa antaa aina henkisesti paljon. Valtavan hieno kokemus ja aivan uusi elämäntilanne edessä. 3. 22 9.11.2018 vaan he ovat alkaneet käyttää niitä vasta sitten, kun yhteiskunta on niitä tarjonnut. Yhtenä ongelmana hän pitää myös pitkää kotihoidontukea, joka tarkoittaa usein äidin jäämistä kotiin hyvin pitkäksi aikaa. Isän on varauduttava kaikenlaisiin, myös hankaliin tilanteisiin. On elämän kohokohta saada olla isä
Tämä on niin ainutlaatuista aikaa, kun lapset ovat pieniä. Selma uskoo ja juoksee Minjan kanssa taas leikkihuoneeseen. 2. Alatalo–Rinne Ja a k ko M art ika in en Niilo keräNeN 1. Mutta mitä minä tehdä voisin ja mitä oikein mä tehdä saan. Lapset, yhdessä oleminen ja tekeminen. Myönnän, että olen huolissani lapsista, jotka lapsia enää ole ei. Isille kiintiöidyt pidemmät perhevapaat kuulostavat Ristiluomasta hyviltä. Mitään pakottavia seikkoja hän ei kuitenkaan perheille asettaisi. Se olisi selvä viesti siitä, että isät otetaan tosissaan myös yhteiskunnassa. Oikeasti yhdessä vietettävää aikaa on aina liian vähän. – YkSi keksi riittää, Sami Ristiluoma sanoo Selmalle ja hymyilee. On muistettava, että lapset ovat iloinen asia ja lahja. Pitäkää aina yhtä puolisoiden kesken! M ari a Se pp ä l ä PekkA PuskA 1. Toivon, että valitsevat toisin, mutta toisen puolesta ei elää saa. Mikko AlAtAlo Vastaan laulutekstilläni Isän varjo. Olinko yhtä hyvä kuin omat vanhempani. Itse ajattelen, että kaikilla pienten lasten vanhemmilla pitää olla oikeus tehdä osa-aikatyötä niin halutessaan. Keskustan kotihoidontuen puolustamisesta osakseen saamaa arvostelua Saarikko ei kuitenkaan niele. Asia pi täisi huomioida neuvoloiden ammattilaisten koulutuksissa. Säv. 3. Eerolan mukaan neuvoloiden palvelut ovat edelleen äitikeskeisiä. Keskusta ei ole ollut valmis luopumaan siitä, koska se olisi ollut heikennys etenkin kaikista pienituloisimmille perheille. – Lähes 90 prosenttia perheistä käyttää sitä (kotihoidontukea). 3. – Ei sitä voi muuten tajuta, kuinka paljon se antaa. Lapsisuhde. Mutta miksi. Perhevapaauudistus pitää tehdä lapsen ja perheiden näkökulmasta, ei vain työelämän. – Isien on tunnettava olevansa yhtä tervetulleita neuvolaan ja perhepalveluihin kuin äitienkin. Liian tummanko jätin isän varjon, jonka takaa eivät pääse kasvamaan. Loppujen lopuk si se menee hyvin pian ohi. Työn ja perheen yhteensovittamista pitää parantaa. Ja ri La uk k an en Saarikko on samaa mieltä. SuomalaiSen perusterveydenhuollon yl peys neuvola kaipaisi myös parannuksia isien huomioinnissa. Esimerkiksi se pitää huomioida, että monissa perheissä isä on se, joka tuo päätulot. Tasapaino isällisen ohjauksen sekä lapsen oman persoonan ja toiveiden kunnioittamisen välillä. Jos lapset jotenkuten pärjää mä öisin unen päästä kiinni saan mut’ jos niille joku kriisi päälle jää totta kai se silloin valvottaa. & san. Mä tein virheitä, mutta teinkö niin paljon, etten niitä pysty enää korjaamaan. – Meidän pitäisi puhua äitiysneuvolan sijaan perheneuvolasta, jossa pitäisi olla myös isille suunnattuja palveluja. – Vanhemmat voisivat olla myös yhtä aikaa vanhempainvapaalla. n. 2. Silti hän toivoo, että mahdollisimman moni isä edes kokeilisi kotiin jäämistä. – Perheillä on niin erilaisia tilanteita. Huolehtien he pojan aikuisuuteen vei. 9.11.2018 23 Hyvin usein isien osallistuvuuteen vaikuttaa se, miten äiti suhtautuu asiaan
Aikoineen avioliitossa oli omat haasteensa. Nurmi päätti muuttaa Mikkeliin. – Olen ommellut aina, hän kuittaa. Korkeintaan mielessä on häivähtänyt visio. Vuotilaisella oli vahvat siteet Kyyhkylän kartanoon, jonka rivitaloasuntoon Ritva Nurmi asettui ja laulatti viikoittain Kyyhkylän asukkaita. Arjen tutut esineet ovat hämmästyttävällä tavalla saaneet uudet roolit. – Haluan, että jokainen työ ilahduttaa satoja ihmisiä vuosittain, hän perustelee. Villaiset sukkahousut muuntautuvat hämmästyttävästi turbaanin oloiseksi talvihatuksi. Osa näyttelystä on pysyvää, osa pakostakin vaihtuvaa, sillä uusia töitä syntyy 20–30 vuodessa eikä Nurmi myy töitään. Nurmi ei koskaan etukäteen tee tarkkaa suunnitelmaa, jota kohti työstäisi materiaaleja. TeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Isolla sydämen siveltimellä Kulttuuri Kierrätystaiteilija Ritva Nurmi haluaa tuottaa iloa ympärilleen. Siksi Nurmen luotsaamaan Navettagalleriaan on avoin pääsy eikä hän myy töitään. Nurmi yllättää iällään. – Hauskuutan tuttuja tällä hattukavalkadilla, Nurmi nauraa. – Ukin ideasta perustin Kyyhkylän tyhjillään olevaan navettaan kierrätystaidegallerian, Nurmi kertoo. Kartano oli tyhjillään hetken, kunnes Kyyhkylä Oy vuokrasi ja remontoi sen nykyaikaiseksi hotelliksi. – Välillä minua ahdistaa, kun töitä on niin paljon, mutta vieraat näkevät tämän eri lailla. Värikäs päähine toisena jälkeen käväiseekin Nurmen päässä. – Mutta ovi on auki, valot voi sytyttää itse ja kuitata käyntinsä vieraskirjaan, Nurmi opastaa. Navettagalleriassa on hiljennyt kesän ja matkailukauden jäljiltä. Koska navetassa ei ole lämmitystä, taiteilijan onnistuu lämpötilan laskettua tapaamaan satunnaisesti. Niitä hän on ommellut pitsisistä alushousuista ja rintaliiveistä, joista E-kuppi istuu paremmin kuin B. Hän kääri hihat: tyhjensi kolmasosan navetasta, siivosi sen ja sisusti galleriatoimintaan sopivaksi. Kierrätystaiteilija Nurmi on aivan yhtä värikäs kuin työnsäkin. Laulun lahjakin kun on annettu. 24 9.11.2018 Kierrätystaiteilija Ritva Nurmi karttaa rahan tuomaa huonoa energiaa. Hän on tyytyväinen elämäänsä. – Mutta en antaisi sitä aikaa pois, sillä se kasvatti minua tähän vaiheeseen elämässäni. Rahan huonoa energiaa hän välttelee.. Hän kertoo tuunaavansa ja ompelevansa omat vaatteensa, aina hattuja myöten. – Tämä on fantasiamaailma, joka eheyttää, tuo iloa ja antaa elämyksiä, on henkisen kuntoutumisen paikka, maallinen kirkko. Oli aika etsiä uusia askelmerkkejä. Hauskoja hatut tosiaan ovat, ja ne saavat hämmästelemään taiteilijan ompelijan taitoja. Siellä asui ja vaikutti vanha ystävä Uki Vuotilainen, joka oli aiemmin toiminut kansanedustajana ja maaherrana. Puitteet antavat mahdollisuuden tehdä ITE-taidetta täysipainoisesti. Kävijöitä riittää talvellakin, koska galleria sijaitsee Mikkelin Porrassalmella Kyyhkylän kartanon mailla. Nuorekas eläkeläinen kertoo täyttävänsä ensi vuonna 77 vuotta. – Koen luovani ympärilleni uskoa, että me jokainen uskaltaisimme olla oman tiemme kulkijoita. ITE-taidetta Nurmi ryhtyi tekemään 1998 asuessaan vielä Kirkkonummella. Rajana on taivas. Kun Kirkkonummen hälytyskeskus fuusioitui isompaan kokonaisuuteen, palkkatyöt loppuivat. Ensin kävijän huomion kiinnittää värikylläisyys, sen jälkeen tekijän kekseliäisyys. Korkeimmalta voimalta hän pyytää johdatusta tekemisiinsä ja kokee tehtäväkseen oman persoonansa heittämisen luovaan työhön ja ilon jakamisen taiteen kautta. ”Ei voi olla totta”, on yleisin kommentti, Nurmi hymyilee. Sotainvalidien Veljesliiton Kyyhkylä toimi kuntoutussairaalan osastona vuoteen 2003 saakka, jolloin Mikkelin kaupunki kiinteistöt ja maat. Mutta päinvastoin kuin useimmat kohteet, se on avoinna ympäri vuoden. Nurmi oli jo aiemmin eronnut 26 vuotta kestäneestä liitostaan. Hän koki elävänsä uutta aikaa elämässään; itsenäisyyden aikaa. Hän sanoo siirtävänsä ”isolla sydämen siveltimellä” energiaa töihinsä. Kaikella on tarkoituksensa
Philippo oli aikaisemmin käsi-imuri. Ritva Nurmi joutuu välillä kohentamaan Vinakotkotteosta eli puhaltamaan muovipusseihin ilmaa.. 9.11.2018 25 Kierrätystaiteilija Nurmi on aivan yhtä värikäs kuin työnsäkin
Jyväskylän Keskustaopiskelijat teki aloitteen vappupoliittisen linjapaperin valmistamisesta, mutta aloite tuli tyrmätyksi. Ensi vuoden liittokokouksen voisi järjestää vappuna. Tiettävästi Alanko-Kahiluodolla oli alkujaan enemmän kanna tusta, mutta suljetuin ovin kokoustanut vihreiden puoluevaltuuskunta päätyi lopulta olemaan lähes yksimielisesti Haaviston takana. Eikä tarvitse mennä kovin kauas. Keskustaopiskelijoilta unohtuivat liittokokouksen kanssa päällekkäin osuneet juhlat. Jos ay-liike uhkaa sammuttaa sähköt Suomesta, kannattaa vain ohjata rauhallisesti valtiolaivaa kohti satamaa. Tiedotustilaisuudessa äänestys tulosta piti oikein kaivella, sen verran nolo se oli hävinneelle kokeneelle kansanedustajalle. Sipilä on tiettävästi maailman ainoa lentävä pääministeri. Ennen lähtöä Sipilä esikunnasta esitettiin toive, että toimittaja Marko Junkkari ei haastattelisi pääministeriä lennon aika na. Onpa hän lentänyt pääministerinä jopa Ulan Batoriin, jonne on Hel singistä 7 000 kilometriä. Apollon Tietäjät 26 9.11.2018 KesKustan OpisKelijaliitOn viime vuoden liittokokouksessa päätettiin, että ”vapu loppuu”. Vastaehdokas Vesa Levonen jäi kauas taakse. Apollon tietäjällä on ehdotus. Helsingin sanOmien Kuukausiliite ei petä koskaan. Ikuinen vappuspiraali TeksTi: Lauri HeikkiLä, Henna Lammi. Niin tai näin, puheenjohtajakisoissa on nähty ennenkin selviä lukemia. Sähköt menivät ennen laskeutumista. Eiköhän kova kokoustaminen hautaa loputkin unelmat ikuisesta vapunvietosta. Vuonna 2015 Sari Essayah kipusi kristillisdemokraattien johtoon ilman äänestystä, samoin teki sinisten Sampo Terho viime vuonna. Kuukausiliitteen artikkelista selviää, että välillä on ollut jännit täviä tilanteita, kuten kesällä Sipilän lentäessä kansanedustaja Anne Kalmarin 50-vuotispäiville. Aloite herätti tunteita puolesta ja vastaan, tullen taas tyrmätyksi. Puolueen kannalta laiha kilpa lienee parempi kuin ei kilpaa ollenkaan. Sipilän pääministeriys on sisältänyt monenlaista ilmakuoppaa, mutta lentäminen on miehellä hanskassa. KOnKaripOliitiKKO Pekka Haavisto päihitti vihreiden puheenjohtajakisassa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon murskalukemin 40–1. – Ei siinä auttanut hötkyillä, Sipilä kertaa. Edellisvuoden aloite vapun ikuisuudesta kipusi jälleen tänä vuonna liittokokouksen pöydälle. – Vapun on loputtavakin, jotta se voi alkaa taas uudestaan, täräytti moni vapun pituuden rajoittamista puolustanut. Viime kesänä keskustan Sotkamon puoluekokouksessa Juha Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi äänin 2 053–19. Ainakaan ei pitäisi kysellä kovin tarkasti sotesta ja työmarkkinatilanteesta. Vuoden 2017 kokous oli isänpäivän ja 2018 kokous kekrin, pyhäinpäivän ja halloweenin hetkillä. – Vapun sykli kiertää ympyrää vuodesta toiseen, kerrostuu ja muodostaa ikään kuin ikuisesti jatkuvan vappuspiraalin, sanaili Oulun Keskustaopiskelijoiden Miriam Putula. Vappu on opiskelijan parasta aikaa. Oma lukunsa ovat ne valinnat, joissa puoluejohtajan paikalle ei ole ollut lainkaan tunkua. Niitäkin on viime vuosina koettu. ”Vapu ei lopu” on opiskelijoiden julistus, jolla juhlajaksolle toivotaan pitkää kestoa. Hötkyilemätön asenne auttaa varmasti myös pääministerin hommissa. Nyt aviisi vei lukijan Sipilän ohjaamalle lennolle. Ja ikuisesti vappuisen iloista asennetta
Luottamus on politiikassa ja päätöksenteossa kes kiössä. Sanat ovat ajankohtaisem pia kuin pitkiin aikoihin. Vaalit ovat pitkälle matematiikkaa. Uskon ja toivon varaan ei vaalimenestys tieten kään rakennu, mutta varmaa on, että oman joukon tekeminen, niin toimintatavat kuin ilmeetkin, näky vät ulospäin. Yksi ainoa tekemätön tai tehty päätös ei myöskään tuhoa hyvää ohjelma työn kautta rakennettua kuvaa tulevaisuudesta tai viimeisten viikkojen kampanjointia. luottamuksen apila rakentuu huolenpidon, vas tuunkannon, realistisen vihreyden ja osaavan kasvun terälehdille. VaalIt ovat puolueen kannatuksen mitta ri. Puolue johdolla ja ministeriryhmällä on näiltä osin keskei nen vastuunsa. Rakennetuilla teil lä ja silloilla kuitenkin harvoin aikaan saadaan tule valle menestykselle muuta kuin perustat. Aurinko ei paista käskemällä. Tekemisen meininki huokuu ja se kan taa eteenpäin – tarttuu. Yksi vas taus odotukseen uusista avauksista löytyy kenen ta hansa hyödynnettävissä olevien ohjelmien sisällöistä. Paljon puhutulla keskustan kentällä on oma kes keinen roolinsa siinä, miten menestymme. Ehdokkaiden äänimäärät kertovat osin puolueen suosiosta, mutta henkilövaalis sa korostuu ehdokaslistojen monipuoli suus. Halu tehdä päätöksiä ja muuttaa niin maailmaa, maata, maakuntaa kuin omaa lähi yhteisöäkin paremmaksi ovat päätöksen teossa ja politiikassa keskiössä. Näiltä osin jär jestöväellä on suuri vastuu onnistumisen pe rustojen rakentamisessa. Yhteinen tehtävämme on kertoa, millaisen tulevaisuuden keskusta rakentaa koko Suomessa – luottamuksen apilaan tukeutuen. Jotta voi menestyä politiikassa pitää olla jotain sanottavaa. Luottamuksen ylläpitäminen ja vaaliminen on tekoja. 9.11.2018 27 Puheenvuoro ”Itseemme uskoen, toisiimme luottaen” on pitkään käytössä ollut sanonta. Puoluekokouksessamme hyväksytty periaateoh jelmamme ”Tasapainossa eteenpäin” ei ole hapan tunut yhtään – se kestää aikaa vielä vuosia, mutta on hyödynnettävissä tässä ja nyt, kun vahvistamme toinen toisemme uskoa ja luottamusta sekä kerrom me, mitä keskusta tekee tulevalle vuosi kymmenelle edettäessä. Uskom meko itseemme ja luotammeko toinen toisiimme. Luottamus ja apila – menestyksen perusta Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja. Viime vaalien lupausten toteutumisesta kertomi seen tarvitaan meistä jokainen. Keskusta on hyväksynyt omat vastauksensa aina vain ajankohtaisemmaksi tulevaan ilmastonmuu toksen torjuntaan Varhaiskasvatuksen ja perusope tuksen osalta meillä on uusia avauksia ja näköala nykytilanteen korjaustarpeista. Kyse on vahvasti myös tunteesta. Merkittävä osa vaalimenestyksestä ratkaistaan hetkellä, jolloin ehdokaslistat hyväksytään. Digitalisaation, demokratian, maahanmuuton ja monien muiden otsikoiden alla on kenen tahansa hyödynnettävissä olevia puolueen linjauksia. Politiikassa puhe on teon väline. Pitäisi jaksaa silloinkin, kun salamoi ja myrskyää. Keskitalveen mennessä koko politiikan laaja kent tä on sanoitettu keskustalaisella tulevaisuuskuvalla. Ehdokasasettelun merkitystä ei kos kaan – ei koskaan – voi olla korostamatta liikaa. Vaalien lähestyessä onnistumisen elementeissä ei ole vain yhtä yksittäistä asiaa. Esimerkiksi omia reviirejä puolusta malla ei puolueen kokonaistulos paikkamää rineen ole paras mahdollinen
Koulun pitää luoda mahdollisuuksia siihen, että nuoret pääsevät tuomaan mielipiteitä ja ajatuksiaan julki kuntapäättäjille. Jari Rautiainen huolehtisi paremmin vähempiosaisista. Asiakas oli keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja, ja hänelle jäivät metsäneuvojan puheet mieleen. – Jos on mukana politiikassa, se ei ole leikin asia, vaan vakavasti otettavaa touhua, hän sanoo. Varavaltuutetun paikka tuli ja seuraavissa vaaleissa valtuutetun pesti. Ensin metsurina ja metsätalousinsinööriksi luettuaan metsänhoitoyhdistyksessä metsäneuvojana. Televisio on vetänyt puoleensa heti, kun sieltä on tullut ajankohtaisohjelmia tai vaikkapa vaaliväittelyjä. – Palasin koulunpenkille vasta alle kolmekymppisenä, kun tajusin, ettei selkä kestä metsurin hommia vuosikymmeniä. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Jari Rautiainen Keskustan pidettävä kaikki kyydissä. Rautiainen kertoo, että hän oli jo kerran nuorena kuntavaaliehdokkaana ” Vennamon listoilla”, mutta ei päässyt läpi, ja juttu jäi siihen. YhteisKunnalliset asiat ovat miestä kiinnostaneet aina. Kerran metsäkeikalla metsäneuvojana toimiva Rautiainen innostui tarinoimaan asiakkaalle siitä, kuinka asiat kunnassa pitäisi hoitaa. Rautiainen pyydettiin ehdokkaaksi seuraavissa kuntavaaleissa. Kuntapolitiikassa vastuuta on jaettava myös nuorille. Kuntapolitiikassa Rautiainen näkee yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi nuorten kiinnostuksen ja luottamuksen herättämisen politiikkaan. Toisaalta nuorten on oltava luottamuksen arvoisia. KuntapolitiiKKaan mukaan lähteneille nuorille pitää Rautiaisen mielestä antaa luottamusta ja tehtäviä. Hänestä hallitusohjelmassa on käyty liikaa eläkeläisten, työttömien ja lapsiperheiden kukkarolla. – Nuoria on kuunneltava ja ymmärrettävä se, että heillä omat näkökantansa asioihin. 28 9.11.2018 Keskustan kasvot KesKustalaisuus on eteläsavolaisen Jari Rautiaisen mukaan vähempiosaisista huolehtimista, ja siltä kohdin nykyinen hallituspolitiikka saa Rantasalmen mieheltä moitteita. Hän on ollut Rantasalmen keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana kaksi vuotta. Heidän on myös tulevaisuus. Rantasalmella keskustalaiset tosiaan hoitavat hommansa hyvin, sillä viime kuntavaaleissa kannatus ylsi 57, 4 prosenttiin. – Itse olisin hieman pakittanut, se olisi ollut viisauden eikä heikkouden osoitus. Rautiainen on tehnyt työuransa metsän parissa. – Tuoreimmassa tapaamisessa päättäjät saivat kiitostakin, Rautiainen sanoo. – Olen sellainen, että jos ryhdyn jotakin tekemään, teen sen sitten kunnolla, Rautiainen kertoo. Huonompaa näin, että toiset pääsevät osoit telemaan ja kritisoimaan
Jari Rautiaisen kotipaikka on aivan Joroisten rajalla. 9.11.2018 29 Nuoria on kuunneltava ja ymmärrettävä se, että heillä omat näkökantansa asioihin. Rantasalmelainen kävi näin koulut, rippikoulua myöten, naapurikunnan puolella. Hän sanookin olevansa kaksoiskuntalainen.
Suomen väkiluvun verran lapsia joutuu siis kärsimään typerien ideologisten erimielisyyksien ja aseteollisuuden takia. Oliko hyvä hallitusohjelmassa se kirjaus, että veroaste ei saa nousta. Saatamme miettiä, että kun kaikki tapahtuu kaukana meistä, eikä sillä ole vaikutusta meihin, niin miksi meidän tulisi edes puuttua siihen. Tuttavani sai isot ”mätkyt”, mutta silti sanoi, että sen pitää maksaa, joka tienaa. Rauhanprosessi on aloitettava! Suomen, Euroopan ja maailman päättäjät ovat kuitenkin aloitekyvyttömiä oman napansa tuijottelijoita, jotka eivät sano tai tee mitään. Ennen yhdistymistä ja yhdistymisen jälkeen useat konfliktit ovat riehuneet seudulla aiheuttaen suurta tuhoa etenkin siviiliväestön keskuudessa. Miksi siis olemme hiljaa. Suomen on EU:n eturintamassa vaadittava asekaupan lopettamista Lähi-itään ja Jemenin lähiseuduille. Se kyllä pystytään ratkaisemaan, missä menee hyvätuloisten raja. Kun kenelläkään ei ole mitään sanottavaa tai ongelmaa asian suhteen, niin massiivinen hyökkäys ihmisyyttä ja ihmisarvoa kohtaan saa jatkua. Tässä ovat kyseessä ihmisoikeudet ja oikeiden elävien ihmisten henget. Minusta hyvä kysymys pohdittavaksi on se, että pitäisikö lapsilisiä kohdistaa köyhyysrajan alapuolella eläville lapsiperheille. Sillä voisi olla vaikutusta keskustan kannatukseen. Juuri nyt teillämme kulkee suuret määrät rekkoja, joissa on joulupöytiimme tulevia sikoja. Jokainen elämä on arvokas. Pommitusten johdosta miljoonat ihmiset ovat lähteneet pakolaisiksi muihin Lähi-idän valtioihin. Saudi-Arabian johtama koalitio on pommittanut Jemeniä useampien vuosien ajan välittämättä ihmisten kärsimyksestä ja siviiliuhreista. Myös kuljetuksen ennen teuraaksi joutumista on oltava asianmukainen ja eläinten tarpeita kunnioittava. YK:n raportin mukaan yli 13 miljoona ihmistä kärsii nälästä. Sitä on esitetty täältä kentältä jo pitkään. Jokainen meistä haluaa, että se sika, jota syömme, on saanut elää ilman kidutusta ja kärsimystä. Tuollaisella otsikolla kirjoitti toimittaja Henna Lammi (Suomenmaa 27.4.2018), että heikosta kannatuksesta ei voi syyttää muita. Meidän tulee yhtenä rintamana tuomita kaikki se julmuus, jota viattomat ihmiset joutuvat Jemenissä kokemaan. koulutus on toinen. YK:lle on annettava laajat valtuudet hoitaa kriisiä ja ehkäistä rikokset ihmisyyttä vastaan. Vaihtoehtoisesti voimme olla ostamatta kinkkua. Jotakin pitäisi tehdä. Olen kuullut, että sikoja kohdellaan epäinhimillisesti ja häikäilemättömästi varsinkin silloin, kun eläimet siirretään kuljetusautosta teurastamoon. Birgitta Wulf Salo Joulupossuillekin kunnon kohtelua. Tilanne on tällä hetkellä toivoton. Se olisi selkeä teko heikompiosaisten suuntaan. Kaiken lisäksi Jemeniä ovat riepotelleet suuret koleraepidemiat, mutta apu ei pääse perille sodan takia. Joonas Soukkio Pirkanmaan keskustanuorten puheenjohtaja Miksi olemme hiljaa. ”Olisi ihan hyvä katsoa peiliin. 30 9.11.2018 Mielipiteet MaailMa on täynnä kamaluuksia, mutta me olemme hiljaa. Eläinten on saatava elää lajinsa mukaista elämää koko elämänsä ajan. Konfliktit ja väkivalta ovat kyteneet jo useampien vuosikymmenten ajan. Mistä Lahdessa ei puhuttu. Huoli on aiheellinen. Hiljaisuus merkitsee yleensä hyväksyntää. Meidän tulee puolustaa jemeniläisten ja etenkin jemeniläisten lasten tulevaisuutta. Nykyaikainen Jemen muodostui vuonna 1990, kun kaksi Jemeniä yhdistyi yhdeksi. Eivät kai hyvätuloiset ala itse puhumaan, että kyllä kai ne pärjäävät ilman lapsilisiä. Eikä vain pelkkä vilkaisu riitä, sitä peiliä pitää tuijottaa.” Noin Lammi kolumnissaan kirjoitti. Tämän iljettävän esimerkkinäytelmän miljöönä toimii Jemen Arabian niemimaan eteläkärjessä. Miten yhteiskunta voi muuten kuin verotuksella tasata eriarvoisuutta niin, että heikoimmistakin voitaisiin pitää huolta. JeMenissä on käyty veristä sisällissotaa jo kohta neljä vuotta. Erkki Konttajärvi Pello Heikompien puolesta Joulu tulee ja sen mukana joulukinkut. Me emme voi olla hiljaa. Me emme voi katsoa vierestä kärsimystä. Näistä 13 miljoonasta 5,2 miljoona on lapsia. Jos nämä asiat tapahtuisivat jossakin länsimaassa, niin emme olisi hiljaa. Oppositiolle on annettu helppo lyömäase leikkaamalla heikompiosaisilta. Täällä Lapissa ainakin maksetaan mielihyvin veroja
Aiheesta julkaistujen monien tutkimusten keskeinen viesti on, että läpi vuoden valoisammat aamut ovat terveyden kannalta paras vaihtoehto. Suomen kesäaika on hyvä Moskovassa, mutta mikään tutkimus ei tue sen hyvyyttä Suomessa. Asiaa on tutkittu jo pitkään ja kaikki tulokset viittaavat siihen, että keinotekoinen kellonaikojen muuttaminen aiheuttaa monin verroin enemmän haittaa ja sekaannusta kuin todellista hyötyä. Tällöin hoidettavat ovat ammatillisesti pätevien hoitajien valvonnassa. MaapalloN aikavyöhykkeet on tehty siten, että aurinko on korkeimmillaan kello 12:00 vyöhykkeen keskellä, koska tällöin ihmiset heräävät aamulla valon määrän lisääntymiseen eivätkä herätyskellon pärinään. Aikavyöhykkeiden länsireunoilla kärsitään yleisesti kroonisesta univajeesta, koska valoisat illat houkuttelevat puuhailemaan pidempään. Poliittiseen keskusteluun tarvitaan laajempaan näkökulmaa hoivatyöstä. Hoivatyö on merkittävää työtä. Aikavyöhykkeen valinta ei ole pelkästään mielipide-, terveystai kaupallinen kysymys, vaan siinä valitaan myös, mihin poliittiseen ryhmään haluamme leimautua aikavyöhykekartalla. Suomessa vielä edellinen sukupolvi kantoi huolta vanhuksistaan. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Muun muassa kaamosmasennusta esiintyy paljon vähemmän aikavyöhykkeen itäreunalla, koska he saavat aamuihinsa paljon enemmän luonnonvaloa. Hoitajamitoitus on nyt 4–5 hoidettavaa yhden ammattihoitajan kohdalla työsuhteessa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 9.11.2018 31 Näyttää siltä, että Euroopassa vihdoin järki voittaa ja älyttömästä kellojen viisareiden heiluttelusta kaksi kertaa vuodessa luovutaan. Tutkimusten mukaan kellojen siirto keväällä ja syksyllä sekoittaa ihmisten ja eläinten unirytmit jopa viikoiksi. Nykyisin hoivatyössä on olemassa eri vaihtoehtoja. Itse asiassa Suomen kesäaika on sama kuin Moskovan aika, jossa aurinko on korkeimmillaan kaukana Moskovan itäpuolella Novgorodissa kello 12:00. Kannattajat tulevat puolueille sieltä, mistä leipä tulee. Se haittaa elämää ja työntekoa. Omaishoitajien ammatillista koulutusta on pyritty viime vuosina lisäämään. Vammaiset olivat pääsääntöisesti laitoksissa. Työntekijä on palkkansa ansainnut työsuhteessa, ja työntekijä on palkkionsa ansainnut toimeksiantosopimuksessa. Omaishoitaja hoitaa yhtä hoidettavaa 24/7 -työajalla kunnan toimeksiantosopimukseen perustuen. aaMuja iltavirkkujen ihmisten tasa-arvoa ei voida hoitaa aikavyöhykkeen valinnan avulla, vaan se kannattaa tehdä kannustamalla työnantajia ottamaan käyttöön joustavat työajat, jos mahdollista. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Asiasta ei ole vaiettu, ja juuri siksi käyty keskustelu on koettu kiusallisena. Työsuhteessa tai toimeksiantosopimuksella tehty hoivatyö määritellään nyt eri perustein. Omaishoitotyön uudistustyössä valtiovalta ei ole puuttunut juurisyihin. Yhteiskunnan on huomioitava hoivatyö uusin perustein. Tärkeintä ovat kuitenkin olleet lakisääteiset velvoitteet kahden-kolmen vapaapäivän vietosta kuukausittain. Monien vertailututkimusten mukaan aikavyöhykkeiden itäja länsireunoilla asuvien ihmisten terveydentilassa on merkittäviä eroja. Hoidettavan ääntä on kuultava. Omaisten tekemä hoivatyö syö ammatillisesti laadukkaita hoivapalveluja työsuhdeperusteisilta ammattihoitajilta. Huhujen mukaan on kuitenkin tehty ilmoituksia aluehallintovirastolle ja muille valvontaviranomaisille kotonaan työtä tekevistä valehoitajista. Lopputuloksena länsireunan ihmisiä stressaa univaje, joka vie työtehoa, haittaa koulunkäyntiä ja vie hautaan ennenaikaisesti. Väitetyt energiankulutuksen ja ajankäytön hyödyt on kumottu jo moneen kertaan vuosien varrella. Suomessa tämä toteutuu talviaikana vain maan itäosissa, kesäaikana aurinko on korkeimmillaan länsiosissa vasta puoli kahden ja kahden välisenä aikana. Etenkin pääkaupunkiseudulla kotona tehtävän hoivatyön asumiskustannukset ovat kohtuuttomat. Tässä mielessä Suomen kannattaa valita sama aikavyöhyke mitä Ruotsi, Norja ja Keski-Eurooppa käyttävät. oMaishoitajieN ammatillista edunvalvontaa ei ole järjestetty. Kun olemassa olevia puutteita huomataan hoidon laadussa, niin omavalvonta toimii hyvin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Omaishoidon palkkio ei riitä edes välttämättömiin menoihin. Jokaisen omaishoitajan itsensä vastuulla on ammatillinen järjestäytyminen. Kuulumme Euroopan unioniin, ja meillä on paljon yhteistä kaupallista, yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa EU-valtioiden kanssa. Inkeri Räisänen Keskustaseura -48 ry. Samalla tapaturmien, liikenneonnettomuuksien ja sydänkohtausten riski kasvaa. VaNhusteN ja vammaisten omaishoidon valvonta ei ole juurikaan pettänyt. Eli olemme totaalisen väärässä aikavyöhykkeessä talvella ja varsinkin kesällä. toiMeksiaNtosopiMuksissa palkkion pitäisi kattaa kotona tehtävän hoivatyön kustannukset. Helsinki Hoidettavan ääntä on kuultava aidosti. Antti Roine Ulvila Haluammeko olla osa Moskovan aikaa. MaaMMe uusi haaste on valita oikea aikavyöhyke, josta meille on eniten hyötyä terveyden ja talouselämän kannalta
Keskustan tarinoita, juuri niitä, kaivataan tänään, tulevien vaalien alla ja erityisesti vaalien jälkeen. 1,4 miljardia euroa on ensi vuoden budjetissa valtion lisävelan määrä. klo 18 kunnantalolla. Toki kokouksissa ehditään vaihtaa kuulumiset, vastailla aateystävien joskus hyvinkin visaisiin kysymyksiin ja ottaa vastaan selväsanaisia ohjeita asioiden hoitamiseksi. Kahvitarjoilu klo 18. Piirin sosiaalija terveystoimikunta, vierailu Laitilan Terveyskotiin ti 27.11. klo 18 Askolan yläkoulun ruokalassa os. Johto kunta klo 17. ykSi ilmeisen huonosti viestitty asia on työlli syyden kohenemisen merkitys yhteiskunnalle. klo 18.30 Paimenenmäessä, Tourulantie 466, Yläne. 22.11., yliliipola@ gmail.com tai 044 532 0043. Askolan Keskusta ry:n syyskokous ma 26.11. Vantaan kj:n syyskokous ke 21.11. klo 19 kokoustilat, Mestarinkatu 2, Turku. klo 18 Korson monitoimikeskus Lumossa, Urpilaisentie 14 (koulutustila 1). Linnankoskentie 49, 07510 Askola. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Miksi meidän viestimme ei mene läpi. klo 17. Kokouksia sähköistävät syyskokouksen henkilövalinnat sekä ehdokkaiden nimeäminen eduskuntaja europarlamenttivaaleihin. Sääntömääräiset asiat ja uusien sääntöjen hyväksyminen. Kokousalustuksen pitää keskustan vpj Juha Rehula. Sääntömääräiset asiat, mm. fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. krs koulutustila. Rekolan py:n syyskokous ke 14.11. Arpajaiset ja puurotarjoilu. klo 17.30, ei 8.11. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta. Espoo, Vesaisten syyskokokous ti 13.11. Kahvitarjoilu. Sääntömääräiset asiat. Ajankohtaiskahvit Vehmaalla Merililianissa la 10.11. Meidän tulee väsymättömästi muistuttaa, että työllistämistä helpottavat toimet ovat siksi erittäin tärkeänä kohtana hallituksen listalla. Lieto. Turun Seudun Keskustanaisten syyskokous ti 27.11. Pöytyä. Kahvitarjoilu. henkilövalinnat, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019. klo 18 Kansalaistoiminnan keskus Leinikissä, Leinikkitie 22, Vantaa, 2. Johtokunta klo 18. Mitä merkitsee, kun työllisyys kohenee yhden prosenttiyksikön verran. Keskustassa tapahtuu 32 9.11.2018 SykSyn piirikokouskierros on meneillään. Kj:n syyskokous pe 16.11. Taivassalon Nuortenkoti, Kisakuja. klo 10–11. Yläne py:n syyskokous pe 9.11. Tikkurilan py:n syyskokous 15.11. Tämän jälkeen palaverit ovat aina edeltävän viikon torstaina ennen maanantain valtuustoa. klo 18 Poukan talolla. klo 10, paikka Bore -laiva, Forum Marinumin vieressä, rekisteröinti klo 9:30. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösih teeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesais ten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Lähivuosien isoin asia on parantaa edelleen työllisyyttä samalla, kun jo pidempään meneillään ollut työn, työelämän ja työmarkkinoiden muutos voimistuu. Sääntömääräiset asiat. Lea Koskinen kertoo Poukan talon historiasta. Turun Itäinen py:n syyskokous to 29.11 klo 17. Mitä se tarkoittaa. Tai että Suomen ei tarvitsisi ottaa ensi vuonna lainkaan velkaa, jos työllisyys olisi prosenttiyksikön verran parempi. Tätä vaikutusta puheenjohtaja Juha Sipilä avasi niin Pohjois-Pohjanmaan kuin Kainuunkin kokouksessa. 1,4 miljardia euroa on suurin piirtein kaksi kertaa poliisin vuosibudjetti tai noin puolet vuotuisesta puolustusvoimien budjetista. klo 17.30 Apollonkatu 11a. Hallitus on ohjelmansa mukaisesti tehnyt kymmeniä toimenpiteitä työllisyyden kohentamiseksi. – Miksi ette kerro niistä hyvistä päätöksistä, joita olette tehneet. Kokouksessa nimetään eduskuntavaaliehdokkaita ja esitetään puoluehallituk selle ehdokkaita europarlamenttivaaliin nimettäväksi. klo 17.30 Tietotalolla Keskustie 15. Kahvitarjoilu. klo 18, Ravintola Wanda’s, Liesikuja 5 Vantaan Myyrmäessä. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9. Mestarinkatu 2, Turku. Sääntömääräiset asiat. Pukkilan kj:n, Pukkilan py:n ja Savijoen py:n syyskokoukset to 22.11. Varsinais-Suomen piirin syyskokous 17.11. Urbaanikeskusta Turussa ry syys kokous 27.11. klo 18 Monitoimikeskus Lumon neuvotteluhuoneessa nro 241, Urpiaisentie 14, 01450 Vantaa. Kerava, Vesaisten syyskokous ti 20.11. Varsinais-Suomen Keskustanaisten syyskokous la 10.11. Eikä työ tähän lopu. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Meidän pitää pystyä kertomaan, miten Matti tai Maija Meikäläinen selviää.. Tai miten saadaan ne työelämän ja koulutuksen ulkopuolella kokonaan olevat Matit ja Maijat kiinni työhön. klo 18, Robert’s Coffee Kauppakeskus Sellossa Leppävaarassa. Vaatimuksen edessä tulee nöyräksi. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Sääntömääräiset asiat ja uusien sääntöjen hyväksyminen. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Meidän pitää pystyä kertomaan, miten Matti tai Maija Meikäläinen selviää, kun ammatti katoaa kokonaan alta. henkilövalinnat. Keskustan valtuustoryhmä kokoontuu Liedon kunnantalolla poikkeuksellisesti 9.11. Johtokunta klo 17. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Paineita kohdistuu nyt eduskuntaryhmän jäseniin. Miljardissa on ykkönen ja yhdeksän nollaa, mutta mitä sillä saa. Kokousesitelmän pitää keskustan vpj, kansanedustaja Juha Rehula. Laitilan Keskustanaisten syyskokous ke 21.11. Halkian py:n ja Laukkosken py:n syyskokoukset to 29.11. V-S piirin pj-ehdokkaat Jukka Rantala ja Satu Simelius ottavat mittaa toisistaan. klo 19 vanhalla kunnantalolla. Sääntömääräiset asiat, ajankohtaiskeskustelu. Sääntömääräiset asiat, mm. klo 18 Ravintola Provencalessa, Asemanaukio 7, Kerava. Johtokunta klo 18.30 samassa paikassa. Ulla Parviainen keskustanaisten puheenjohtaja Kerro, mitä se tarkoittaa Puheenvuoro Helsinki Herttoniemen Keskustaseuran sääntömääräinen syyskokous to 15.11. klo 17.30 Mestarinkatu 2. Sääntömääräiset asiat. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat, kuten pj:n, sihteerin ja johtokunnan valinta. Alustaja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Vantaa, Vesaisten syyskokous ke 14.11. Sääntömääräiset asiat ja sääntöjen uusiminen. Yhteiskunnan muutoksissa tarvitaan keskustalaista ajattelua ja keskustalaisia tekijöitä kertomaan, mitä se tarkoittaa. klo 10. Pöytyä. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Se on noin 35 000 työpaikkaa, ja se parantaa julkista taloutta 1,4 miljardilla eurolla. Ilmoittautumiset viim
klo 10. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. Kahvi tarjoilu. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla (os. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. klo 18 Ruokolahden koululla (Metsolantie 7). Kotka. klo 16.30 alk. Kahvit klo 17.30. 12.11. Vieraana keskustan järjestösuunnittelija Matias Ollila. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Ylöjärven Keskustanaiset järjestävät erityisesti kädentaitajille suunnatut joulumyyjäiset la 1.12. Saaren py:n syyskokous ja pikkujoulu Ranta majan saunalla pe 30.11. Forssan kj:n syyskokous 22.11. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Risteily Porin Keskustan kanssa la 17.11. Klo 14.10 laiva saapuu Maarianhaminaan, laivanvaihto. klo 17.30 Orimattilan yhteiskoululla. Keskustalaiset iltamat la 10.11. Valitaan vuoden 2019 johtokunta, päätetään toiminta suunnitelmasta ja budjetista vuodelle 2019 ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. p. Sääntömääräiset asiat. Kj:n syyskokous to 22.11. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Kärkölä, kj:n syyskokous su 18.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään mm. Orimattila kirkonkylä, py:n syyskokous to 29.11. Vieraana kansanedustaja Martti Talja. Paikkoja rajoitetusti. Satakunnan piirin syyskokous la 10.11. Ota pikkupaketti mukaan. Ruokaja kahvitarjoilu. klo.19. Matti Hatanpää 050 5323298 matti.hatanpaa@ hatanpaa.fi tai Anitta Virtanen 0500 664625 anitta.virtanen@gmail.com. Tammelan Paloasemalla. klo 18 Söörmarkun Nuorisoseurantalo. Ollaan yhteydessä. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Lounaskahvila Zerafiinassa, Kangasalantie 960. klo 18 Eerolassa, Sääksniityntie 58. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. klo 12. Keskustanaisten Satakunnan piiri. 35 eur. Sääntömääräiset asiat. Kj:n syyskokous 21.11. kl. klo 18.30. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 15.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. MSL-Tampereen kaikille avoin varjovaltuusto keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ma 12.11. Antti Kaikkonen. klo 18. Miehikkälä. Kahvitarjoilu. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@ keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. 9.11.2018 33 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Paikalla piirin tj. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoitta kaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnil lanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan piirin syyskokous la 10.11. Omakustanteinen lounas. Kahvitarjoilu. Taipalsaari. 12 vid Syd-Österbottens partikansli Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@ gmail.com. Klo 9–10 ilmoittautuminen ja valtakirjan tarkastus, klo 12–13 omakustanteinen lounas. Liikkalan VPK-talolla (Pien-liikkalantie 408, Liikkala/ Kouvola), tervehdysten vastaanotto ja ruokailu alkaen kello 13, juhla alkaen kello 14. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Janakkalan Keskusta ry:n syyskokous to 15.11. Pori. klo 10–14 kauppakeskus Elossa. Liput 25€/opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallisjärjestöstäsi. Sääntömääräiset asiat. Vierailijoina keskustan vpj, kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen ja kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen sekä Arto Pirttilahti. Kiikan Keskustanaisten Puurojuhla Hannulassa os, Kinnalantie 71, Sastamala, pe 30.11 klo 18. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Kahvitarjoilu Kangasalan Keskustanaisten syys kokous 13.11. klo 10 Oriveden Seurakuntatalo, Latokartanontie 5 Orivesi. Kj:n syyskokous 19.11. Tarjolla kakkukahvia. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Jumalanpalvelus Kullaan kir kossa klo 12, jonka jälkeen kokoontuminen ja keittolounas seurakuntakodissa. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Klo 05.45 lähtö tilausajo kuljetuksella Porin Matkakeskuksesta laituri 8 Turun satamaan. Etelä-Kärkölä, py:n syyskokous su 18.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri, tmj Jaana Niemi p. Mukana kansanedustaja Pertti Hakanen. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Laivalla järjestösuunnittelija Matias Ollila puhuu ajankohtaisista asioista. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaliasioita. 040 418 1150. klo 10 Hartolassa, kunnantalolla, Kuninkaantie 16. Tarjoilu ja ilm. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30. Kahvitarjoilu. alk. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Keskustanaisten Karjalan piirin syyskokous ke 14.11. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Tiedossa hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa. klo 18.30 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553. Tampereen kj:n syyskokous ke 14.11. Syyskokous ti 20.11. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Lahden kj täyttää 50 vuotta! Juhlat Nastolan joulun avauksessa la 30.11. Sääntömääräiset asiat. 12. Orimattila, kj:n syyskokous to 29.11. Sääntömääräiset asiat. kerros, Kouvola, postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen ja piirin pj Jouni Kemppi. Kokouksessa paikalla on kansanedustaja Ari Torniainen. Kahvit klo 17.30, kokous klo 17.45. Tammelan kj:n syyskokous 14.11. 045 327 4845 ja keskustanaisten pj Anne-Maria. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoita tulostasi viim. Sääntömääräiset asiat. Sääntömääräiset asiat ja piirin sääntömuutos. Katso tarkemmat tiedot kohdasta Itä-Savo. Johtokunta klo 18. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. Stadgeenliga ärenden. ABC Amiraali Haminantie 1. Joulu buffet varattu ryhmälle. Poliittinen katsaus puolueen vpj Juha Rehula. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Nimetään eduskuntavaaliehdokkaita ja tehdään ehdokasesitys europarlamenttivaaleihin 2019. Pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 europarlamenttivaaleja sekä 2018 seurakuntavaaleja. klo 18 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. klo 18 Turengissa kunnantalon valtuustosalissa. Mukana keskustalaisia paikallisia ja valtakunnallisia päättäjiä. mennessä savo-kymi@ vesaiset.fi. Luumäen kj:n syyskokous ti 11.12. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Järvelä, py:n syyskokous su 18.11. Juhlapuhe ek-yhmän pj. Kaffeservering. Klo 14.25 Viking Grace lähtee Maarianhaminasta Turkuun ja klo 19.50 laiva saapuu Tur kuun, paluukuljetus Poriin. klo 19. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai puh. Lyseokatu 2) la 1.12. Piirin 100-vuotisjuhla la 17.11. klo 17:30 Koivurannan kerhohuoneella. Kahvija puurotarjoilu. Kunnalan Marja ja Matkailu. klo 18 Luumäen OP:n kokoustilassa. klo 17 Kärkölän kunnantalolla, Virkatie 1. mennessä! Myyntipaikka on ilmainen, mutta myyjiltä peritään 15€ markkinoimismaksua ja arpavoitto päivän arpajaisiin. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. 044-978 3929. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8. ravintola Ailavissa, os. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Klo 12.00. Juhana Herttuan katu 17, 28100 PORI. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. KN Hirvelä, syyskokous ma 26.11. Söörmarkun py:n syyskokous ti 13.11. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Esillä kaupunginvaltuuston kokouksen esityslista. Raudanmaan py:n syyskokous 14.11. Kokouksessa paikalla ovat europarlamenttivaalien ehdokasehdokas Juho Kekäläinen sekä eduskuntavaalien ehdokasehdokas Jari Karhu. Kataloisten py:n syyskokous su 25.11. Matkan hinta aikuiset 50 eur, alle 17 v. Klo 08.45 Viking Amorella lähtee Turusta Maarianhaminaan. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit alkavat klo 17.30. Hattulan kj:n syyskokous ti 27.11. Kärkölä, py:n syyskokous su 18.11. Karjala Karjalan piirin syyskokous pe 16.11. Lappeenrannan kj:n syyskokous ti 9.11. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla. Varaa paikkasi yhdistyksen puheenjohtajalta sähköpostilla minna.sarvijarvi@ ylojarvi.fi tai tekstiviestillä 0405890355 ma 26.11. klo 19 Haapajärven kylätalolla. klo 18 ABC Imatran kokoustilassa. klo 18 Joutseno-talolla. Pohjois-Karjala Kontiolahden kj:n pikkujoulut to 15.11. klo 18 Toivo Musikalla. Sääntömääräiset asiat. Ruokolahden kj:n syyskokous ti 20.11. Svenskspråkiga distrikt Centerns svenska Distrikt håller stadgeenligt höstmöte, lördag 10.11. Keskustalaisten kirkkopyhä Kullaalla su 25.11. Poliittinen katsaus puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri, tmj Jukka Sällinen p. klo 18.30 piiritoimistolla. Kouvola, Sippolan py:n syyskokous ma 12.11. Lappeen Haapajärven py:n syyskokous pidetään pe 9.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnan katu 23 A Tampere. klo 19, Saivikkala op:n kokoustila ( Keskustie 17 ). klo 18, Sirkka Tuholan luona, Sarkolantie 70. klo 10 Porissa Noormarkun yhtenäiskou lulla (Museotie 12). Klo 17 puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen ajankohtainen katsaus, klo 18 kokous. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838 Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. klo 10. Paikalla keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, kansanedustaja Ari Torniainen, eduskuntavaalien ehdokasehdokkaat Juho Heikka, Kristiina Helminen, Jari Karhu ja Pekka Räty sekä europarlamenttivaalien ehdokasehdokas Juho Kekäläinen. klo 12, Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Kangasalan kj:n syyskokous 16.11. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Päijät-Hämeen piirin syyskokous la 10.11. klo 19 kahvila Ilossa, Lyseokatu 1, Forssa. klo 18 Orimattilan yhteiskoulun ruokalassa. Imatran kj:n syyskokous ma 26.11. mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Keskustan ruotsinkielisen piirin syyskokous, la 10.11. Tavara-arpajaiset, kahvit ja ilmoittautuminen klo 17 alkaen. klo 18 Punojanportilla, Punojantie 3, Parola. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. klo 18 kotiseutukeskuksessa. klo 18 Teija Vanhalalla (Pihtsalmentie 20 a, Savero). Hintaan sisältyy kuljetus Turkuun ja takaisin, risteily ja joulubuffet. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään ma 15.10. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Muljulan py:n syyskokous to 22.11. Kahvitarjoilu. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puhutaan hyvinvoinnista. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p
Kotimatka, n. Py:n syyskokous Pyhännän kunnantalolla, Manuntie 2, su 18.11. Puhujina keskustan vpj Katri Kulmuni, puoluevaltuuston pj Antti Kivelä, keskustan ek-ryhmän vpj Hanna Kosonen ja MEP Elsi Katainen. Kokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin www.keskustanuoret.fi. Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. Keskustassa tapahtuu 34 9.11.2018 Perttula, p. Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka Helsinki–Tallinna 9.–10.11. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. klo 17 Humanialla, Keskussairaalantie 4. Isokatu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. klo 12. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhepoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä avaruuspoliittinen ohjelma. klo 19. Seinäjoen kj:n syyskokous Honkalan sikalassa ma 3.12. klo 13 Alvajärven Maamiesseuran talolla Pihtiputaalla, os. Toni Viljamaa p. Mukana keskustan vara-pj Katri Kulmuni, MEP Elsi Katainen ja keskustan ek-ryhmän vara-pj Hanna Kosonen. Keskustanaiset Etelä-Savo: syyskokous ti 20.11. www.fb.com/perapohjola. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä vierailee Juvan Toimintatalolla os. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 13 Isokatu 2, Kokkola. Paukkulantie 22. klo 15 Peräseinäjoella Toivolanrannan yhtenäiskoululla. mennessä: p. Kahvitarjoilu klo 17.30. Tuiran py:n sääntömääräinen syyskokous pe 9.11. Ateriahinnat ovat voimassa vain etukäteen lunastettuina. mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. Kokous avataan 17.11. Keskustellaan Hanna-Reetta Schreckin kirjasta Minä maalaan kuin jumala. Valtakirjan tarkastus klo 10. Keskustanaisten Keski-Pohjanmaan piirin syyskokous piiritoimistolla 10.11. Kouluttajana KSML varapäätoimittaja Inkeri Pasanen. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Kovalan-Vanhalan py:n yleinen kokous 15.11. B1-hytti 141 €/ henk. Vieraana Janne Mäkinen. Elina Suoranta p. Keskustanaisten perinteinen ITSE TEHTY -myyntinäyttely 17.–18.11. 050 574 1405. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. antti.gronlund@keskustanuoret.fi. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Matkan hinta SavoKymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Voit halutessasi myös varata oman myyntipaikan. klo 11 Ylitornion Diakoniaopistolla, Alkkulanraitti 1. Kahvitarjoilu klo 17.30. Avoinna sopimuksen mukaan. Tilaisuudessa esittäytyvät keskustan eduskuntavaalija maakuntavaaliehdokkaat. 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. klo 10. 044 369 9603. Käsittelyssä eduskuntavaalit ehdokkaineen sekä sääntömääräiset asiat, paikalla keskustan vpj Juha Rehula. Savonlinnan py:n syyskokous 28.11. Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät ja käsitellään syyskokousasiat. Katso tarkemmat tiedot kohdasta Itä-Savo. A3-hytti 142 €/ henk. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään piirin sääntömuutosehdotus ja päätetään uusien sääntöjen hyväksymisestä. Lisätiedot: pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. klo 11 Snellmankodilla Kokkolassa, os. Jyväskylän kj:n syyskokous 25.11. klo 18 piiritoimisto, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Avoinna la 10-16 ja su 10-15. Paikalla myös puolueen pj Juha Sipilä. mennessä, mll.peraseinäjoki@gmail.com). Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/ hlö. A4-hytti 129 €/henk. Oulu. Pukuetiketti: Smart casual. 12. Itä-Savo Itä-Savon piirin syyskokous to 15.11. 01.00 Savonlinna. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Reisjärventie 1419,44860 Alvajärvi. klo 18–18.45. Kahvit klo 10.30. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Tervehdykset ja puurotarjoilu klo 12–13, juhla klo 13, juhlapuhujana kansanedustaja Mauri Pekkarinen. 17.10. B2-hytti 145 €/henk. Keskustajärjestöjen jouluglögit 13.12. Seinäjoella. Kahvitarjoilu. Virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. Ehdokaskoulutus vaikuttavasta mielipidekirjoittamisesta keskustan eduskuntaja maakuntavaaliehdokkaille ma 12.11. Ruokailu klo 12 alkaen. Buffetruokailuihin sisältyvät ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet. Etelä-Savo Etelä-Savon piirin syyskokous ti 13.11. Katja Koivukoski 040 533 8160. 040 684 0568, naisten toiminnanjohtaja Eeva Peltokorpi p. Sääntömääräiset asiat. Puhelimitse myös muulloin, toiminnanjohtaja Jirka Hakala p. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään uusien mallisääntöjen hyväksymisestä (sääntömuutos), piirin eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisestä sekä puoluehallituksen jäsenen valinnasta. klo 18 Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan Seminaarisalissa, os. Linja-autoliike S. Hintaan sisältyvät bussikuljetukset Pohjolan Matkan tilausbussilla, tutustuminen Eduskuntataloon, laivamatkat Silja Europa -laivalla valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen laivalla. Kouluttajana keskustan oma somevirtuoosi Mikko Kärnä. KeskiSuomen suurimmassa tupaillassa vieraana Lapin puolustaja Mikko Kärnä. klo 19. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaliehdokkaiden asettaminen. Sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 15.11. klo 18 Siiskosilla, Heinälahdentie 4, Mikkeli. Juhlan jälkeen täytekakkukahvit. Vesaisten Itä-Savon piirin syyskokous ti 20.11. 12. Ohrapuurotarjoilu. Sääntömääräiset asiat. klo 15–18 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Illalliskorttivaraukset 30 euroa/hlö p.050-573 5353/Pauliina tai p.040-532 1762/Teijo. Luvassa herkullista Mikon keittämää Lapin äijän keittoa kakkukahvien ja poliittisen ajankohtaiskeskustelun kera. Kokouksessa nimetään eduskuntavaaliehdokkaita. Lapsen oikeuksien päivän konsertti 24.11. fi/perapohjola. Paikkoja rajoitetusti. Piirin syyskokous la 10.11. klo 12 Rovaniemellä, Saaren koulussa. Pohjankartanossa (os. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu klo 18. mennessä: marja.pelkonen@ keskisuomalainen.fi tai piiritoimistolle. Mikkelin kj:n 80-vuotisjuhlat 9.12. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Vapaa sisäänpääsy. 050 388 0016, piirin puheenjohtaja Mari Kerola p. 040 721 0636. Mukana eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8. klo 16 alkaen. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/henk. +358 447 514 256, e-mail. klo 19 Konttilassa. Palokanorsi 10, 40270 Jyväskylä. Yhteiskunnallinen lukupiiri to 29.11. Kaija Väänänen p. Valtakirjojen tarkistus klo 18. (pe-la). Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156 800, Keskustan tj. B3-hytti 126 €/ henk. klo 14–15.30 Kyyjärven Eräkartanolla (Nurmijoentie 296, Kyyjärvi). Törnäväntie 27, 60200 Seinä joki. Liput ovelta 4€, ennakkoon 3€ (varaukset 21.11. Keski-Suomen piirin syyskokous pe 16.11. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Heinälahden py:n syyskokous su 18.11. ”Miten brändäät itsesi somessa?” Sosiaalisen median koulutus maakuntaja eduskuntavaaliehdokkaille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille la 24.11. 040 831 3775, sekä keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Vieraina uudet kansanedustajaehdokkaat Tuija LeivoRintakorpi ja Otto Luoma. klo 15 Palokan ABC:llä, os. klo 16.15 Ravintola Greeneri, Mikkelipuisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. klo 13 mennessä. klo 17–18.30 Mikkelin Pääkirjaston Mikkeli-salissa. Kärsämäki py:n sääntömääräinen syyskokous ti 20.11. Tervetuloa keskustelemaan kahvikupin äärellä! Mikkelin Keskustanaisten ja kj:n seminaari ”Mitä hyvää SOTE-uudistus tuo meille” 12.11. Rantakatu 27. Hotelli Sorsanpesä, os. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019–2020 ja 2 vara jäsentä kaudelle 2019, sekä kv-sihteeri liitto kokouksien 2018–2020 välille. klo 18 Hirvensalmen kunnantalolla. klo 18, Keski-Nurmontie 64. Avoinna klo 9–15. Lisätietoja toiminnanjohtajalta: Katja Koivukoski, p. Ellen Thesleffin elämä ja taide. Äänekosken kj:n syyskokous ti 4.12. Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Esiintymässä Pikkukakkosesta tuttu Tuomo Rannankari ja Hiekkakakkuorkesteri, paikalla myös kahvio ja onnenpyörä. klo 18.30 Teknisellä virastolla, Ruskatie 1. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. mennessä: anne.herttuainen(at)keskusta.fi, 050 520 6042. klo 18 piiritoimistolla (Koulu katu 31 A 2). klo 18.30 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa, Kirkkokatu 6. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viim. Päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta ja jäsenten siirtämisestä Harjumaa-Vanhamäen paikallisyhdistykseen. Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Sääntömääräiset asiat. Juvantie 7, pe 9.11. 045 327 4845 tai keski-suomi@keskusta.fi Keskustan hirvipeijaiset Kyyjärven Eräkartanolla la 24.11. klo 18 Makalissa Risto Pöntisellä. Raahe. Hirvensalmen kj:n syyskokous su 25.11. klo 17.30 piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. 044 312 2982. 23.30 Mikkeli, n. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi.. Pyhäntä. A2-hytti 170/henk. Alustajana eduskunnan sote-valiokunnan vpj Hannakaisa Heikkinen sekä ESSOTEn muutosagentti Irma AhokasKukkonen. Pyhäjoki. PE 7.12 Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna klo 13. Keskustanaisten piirin syyskokous 24.11. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Ota pikaisesti yhteyttä, viimeistään 5.10. Savonlinnan kj:n syyskokous ke 28.11. Sääntömääräiset asiat ja pj:n valinta kaudelle 2019. Laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 17.–18.11. Keski-Pohjanmaan piirin syyskokous su 18.11. Koivuhaka-Ykspihlajan py:n syyskokous Kokkolan Koivutuvalla la 10.11. Ihastjärven koululla. Sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset 8.11. 040 533 8160, katja.koivukoski@keskusta.fi Lappi Piirin syyskokous la 17.11. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 17.30 Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa, Hallintokatu 4, Äänekoski. Sääntömääräiset asiat. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. Käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon, missä tapaamme kansanedustajia ja keskustan puoluejohtoa. Mikkelin kj:n syyskokous 2.12. Raahen kj:n syyskokous ma 26.11. Myynnissä itse tehtyjä tuotteita. Pattijoen py:n syyskokous to 15.11.2018 klo 18 Teknisellä virastolla, Ruskatie 1. Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. www.keskusta. LA 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17.–19.30 Tallinna–Helsinki. Yppärin py:n ja Yppärin Keskustanaisten syyskokoukset Irja Kestilällä pe 9.11. klo 14 Ravintola Huvikummussa, Otava. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11. Keskustanuorten tmj. Paikalla puolueen pj Juha Sipilä. Kahvitarjoilu! Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8. Puhujana keskustan vpj Juha Rehula. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon: illallisbuffet pe-ilta menomatkalla 33 €, lounasbuffet la-iltapäivä paluumatkalla 25 €. Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous pe 9.11. klo 18 alkaen (klo 17–18 valtakirjantarkastus ja kahvit) Kärkkäälän NS-talolla Hankasalmella. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. klo 18:30 Humanian auditoriossa (Keskussairaalantie 4, Savonlinna). Ilmoittautumiset piiritoimistolle ma 19.11. Keskustellaan osastotoiminnan kehittämisestä ja käsitellään sääntömääräiset asiat. Raahe. klo 16.30–18 Keskisuomalaisen toimitiloissa Jyväskylän Aholaidassa. Leevi Madetojan katu 1, Oulu). klo 14. Paikalla kansanedustaja Tuomo Puumala sekä kansanedustajaehdokkaat Tuija Leivo-Rintakorpi ja Otto Luoma
Kurki on kolmannen kauden puo luevaltuutettu. ItäSavon, EteläSavon ja Karjalan piirin piirikokoukset ovat ens viikolla. Piirin puheenjohtajana jatkaa Jaana Keskitalo, varapuheenjohtajina Vappu Kuokka ja Topi Seppälä. Puoluevaltuuston varapuheen johtajiksi ovat ehdolla myös helsin kiläinen Liina Tiusanen, kurikkalai nen Rami Ala-Nisula ja kouvolalai nen Liisa Varjola. Tällä hetkellä listalla on 21 ehdo kasta. Hän työskentelee perheyrityksessä talous johtajana konekorjaamoalalla sekä ruoantuottajana. Askolalainen Sanna Kurki on ehdolla keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi. Turunen mainitsee erityisiksi kiinnostuksen kohteiksi kansan terveyden ja suomalaisten luontosuhteen. Puoluevaltuuston johto valitaan Turussa 24.–25. Röntgenhoitajana toi miva Turunen kertoi politiikassa olevan pal jon samaa kuin hänen harrastuksessaan kestävyysurheilussa. uudenmaan piiri esittää lisäksi as kolalaista Sanna Kurkea keskustan puoluevaltuuston varapuheenjoh tajaksi. marraskuuta. He olivat kansanedustaja Markku Pakkanen, hänet jo viime eduskuntavaaleissa hy vin haastanut iittiläinen Anniina Peltola se kä uudet yrittäjät kouvolalainen Jenny Hasu, pyhtääläinen Riikka Turunen sekä hamina lainen Hannah Honkanen. Kymenlaakson iskuryhmän vaalikentille muodostavat Markku Pakkanen (vas.), Jenny Husu, Hannah Honkanen, Anniina Peltola ja Riikka Turunen (takana oik.). Hannah Honkanen kertoi kokeneensa ”maaseutuherätyksen” muutettuaan maal le. Lisäksi hän toimii toisen kauden valtuutettuna sekä vara puheenjohtajana valtuusto ryhmässä, kuntayhdistyksessä ja Uuden maan piirissä. Kymenlaakson piirikokouksessa äänes tet tiin kuudesta ehdokkaasta viisi jatkoon. 9.11.2018 35 Kymenlaakso äänesti kuudesta ehdokkaasta viisi jatkoon Päivi vento Pääministeri Juha Sipilän Sotkamossa viime kesän puoluekokouksessa puolueen puheen johtajavaalissa haastanut kotkalainen Vesa Levonen ei päässyt kansanedustajaehdok kaaksi. Henkilövalintojen lisäksi ko kous hyväksyi kannanoton Kymen laakson sisäisten ratayhteyksien puolesta. Ryhmää tsemppasi puolue valtuuston puheenjohtaja Antti Kivelä. Tällä hetkellä hän on keskustan eduskunta ryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja. Eerika Korhonen Piirikokoukset. Peltola ker toi neljän vuoden aikana tapahtuneista muutoksis ta. 45vuotias Kurki on koulu tukseltaan yoviljelijä, kotitaloustek nikko ja liiketalouden merkonomi. Kymenlaaksossa asetutut ehdokkaat olivat laajan KaakkoisSuomen vaalipiirin ensim mäiset keskustalaiset ehdokkaat. Kouvolan kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Jenny Hasu on toiminut Markku Pakkasen eduskuntaavustajana. Hän kertoi saaneensa opinton sa loppuun, edenneensä työssään toimiala johtajaksi ja saaneensa kaksi lasta. Uudet ehdokkaat ovat palvelutuo tantopäällikkö Taneli Kalliokoski Nurmijärveltä, yrittäjä Jeppe Isberg Vantaalta, yrittäjä Juhani Tihveräinen Raaseporista, evp lentokapteeni Mauri Pänkäläinen Tuusulasta sekä yrittä jä Riikka Raekangas Nurmijärveltä. Riikka Turunen on ensimmäisen kauden valtuutettu Pyhtäällä. Nuorisotyönohjaaja, toiminnanjohta ja Honkanen on ollut 13 vuotta valtuutet tuna ja mukana muun muassa maakunta hallituksessa. Anniina Peltola sanoi esittelypuheenvuo rossaan olevansa nyt paljon kypsempi päät täjäksi kuin neljä vuotta sitten. Puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä haluaa jatkaa tehtävässään. Päivi Vento Uusimaa nimesi lisää ehdokkaita Suomenmaa KesKustan Uudenmaan piiri täy densi ehdokaslistaansa kevään edus kuntavaaleihin. Uusia ehdokkai ta nimettiin kuusi, joista yksi ei ole vielä julkinen
– Keskustan pitää määritellä tulevien hallitusneuvottelujen periaatepoliittiset reunaehdot. Vaikka keskustan-omistusliite liiton nimestä katoaakin, ei kyse Piiparisen mukaan ole irtiotosta puolueeseen nähden. – Yhä edustamme samaa keskustalaista politiikkaa ja olemme samaa keskustaperhettä. – Keskustaopiskelijat pitää keskustan arvoista tärkeimpinä sivistystä, kestävää kehitystä ja ylisukupolvisuutta. Ohjelmassa linjataan muun muassa ydinvoimaloiden uusimisen puolesta mutta lisärakentamista vastaan sekä turkistarhauksen hallitusta alasajosta kansainvälisillä toimilla. Varajäseneksi valittiin Oscar Hätinen Turusta. Liittohallitukseen valittiin Eveliina Leskelä Oulusta, Katriina Tikanmäki Jyväskylästä, Juho Kekäläinen Lappeenrannasta, Niklas Leinonen Joensuusta ja Aleksi Talvitie Porista. Seisommeko suorana arvojemme takana, puheenjohtaja Auli Piiparinen kysyi. Eturivissä vasemmalta toinen varapuheenjohtaja Inna Kallioinen, puheenjohtaja Auli Piiparinen, ensimmäinen varapuheenjohtaja Laura Hämäläinen ja liittohallituksen jäsen Eveliina Leskelä. Henkinen hyvinvointi ja opiskelijoiden jaksaminen oli ehkä tätäkin suurempi puheenaihe. TeksTi ja kuva: Lauri HeikkiLä Järjestö vaihtoi liittokokouksessa nimensä Keskustaopiskelijoiksi Opiskelijoilta tiukka viesti emopuolueelle Keskusta Keskustaopiskelijoiden vuoden 2019 liittohallitus. Muutos on myös siksi luonteva, että keskustan nuorisoja naisjärjestö ovat nimeltään samankaltaisia, keskustanuoret ja keskustanaiset, Piiparinen sanoo. Takarivissä vasemmalta liittohallituksen varajäsen Oscar Hätinen ja jäsenet Aleksi Talvitie, Katriina Tikanmäki ja Juho Kekäläinen. KesKustaOpisKelijat ovat huolissaan myös opiskelijoiden hyvinvoinnista. Liittokokouksen kannanotossa keskustaopiskelijat vaatii keskustaa muistamaan arvonsa hallitusneuvotteluissa ja asettamaan kynnyskysymyksiä hallitusyhteistyölle. Kehon hyvinvointia halutaan tukea kampuksilla esimerkiksi uudenlaisilla seisomisen mahdollistavilla työskentelytiloilla. Istuva puheenjohtaja Piiparinen valittiin toiselle yksivuotiskaudelle myös vaalivuodeksi 2019. Keskustaopiskelijat-nimeä on helpompi markkinoida tavalliselle opiskelijalle, ja uusi nimi myös taipuu suuhun helpommin. Opiskelijat hyväksyivät liitolleen myös uuden ympäristöja energiapoliittisen ohjelman. Kuuden kohdan listassa opiskelijat vaativat keskustalle opetusministerin salkkua, hiilineutraalia Suomea vuoteen 2029 mennessä, perustuloa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen pohjaksi, työelämää tasa-arvoistavaa perhevapaauudistusta, valtion velkaantumisen taittamista ja translain uudistamista. VuOdesta 1966 Keskustan Opiskelijaliitto -nimellä toiminut opiskelijajärjestö päätti liittokokouksessa muuttaa nimensä Keskustaopiskelijat ry:ksi osana liiton sääntömuutoskokonaisuutta. Kuvasta puuttuu liittohallituksen jäsen Niklas Leinonen.. Liittojohtoon vuodelle 2019 valittiin Piiparisen lisäksi Laura Hämäläinen Tampereelta ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja Inna Kallioinen Rovaniemeltä toiseksi varapuheenjohtajaksi. 36 9.11.2018 KesKustan OpisKelijaliittO loi Tampereen liittokokouksessaan katseensa tiukasti vaalikevääseen ja tuleviin hallitusneuvotteluihin. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistäminen on tinkimätön osa puolueemme hallitusvastuuta, opiskelijaliitto vaatii
– Nykyajan noitavaino toteutuu me dian kautta siten, että media sekä tutkii, hutkii että tuomitsee. – Kun tekee työnsä hyvin, niin hyväs tä ja ahkerasta työstä on vaikea revitel lä negatiivisia juttuja. Osaavasti yli puo luerajojen toimiva päättäjä saa arvos tusta laajasti eri puolueiden jäseniltä ja medialta, Kaarina Torkkola paaluttaa. Rellestäminen sosiaalisen media areenoilla voi synnyttää vihapuhetta ja ääriajattelua, Terttu Kela varoittaa. poliiTiKoT ovat median hampaissa va paata riistaa, Tuomo Vihriälä toteaa. – Lähtökohta on, että journalis ti suhtautuu poliittiseen päättäjään kriittisesti. kAARinA ToRkkolA Hyvästä ja ahkerasta työstä on vaikea revitellä negatiivisia juttuja. Hänestä toimittajien henkilökoh taiset poliittiset asenteet paistavat ny kyään jutuista läpi turhan räikeästi. Tuomo VihRiälä Poliitikot ovat median hampaissa vapaata riistaa. Kauko Norberg painottaa, että valta kunnan ykkösketjun poliitikkojen teke misiä on pidettävä silmällä, mutta me dia rummutus voi mennä liian pitkälle. niin metsä vastaa kuin sinne huude taan, moni raatilainen totesi vastauk sissaan. Myös Sami Finnilästä poliitikko voi omalla käyttäytymisellään vaikuttaa median kirjoittelun sävyyn. – Jos politiikasta tulee sellaista, mis sä vain kovimmat pärjäävät, tulee myös harjoitetusta politiikasta aika ikävää. Media tutkii, hutkii ja tuomitsee Tarkoitushakuiset kohujutut kismittävät kenttäraatilaisia Santeri Lampi Suomenmaan kenttäraatilaisten ei käy kateeksi mediakohujen tyrskyissä luo vivia poliitikkoja. Raadilta kysyttiin tällä kertaa, onko poliitikkojen kohtelu julkisuudessa oikeuden mukaista. Rankin mukaan päättäjien yksityis asiat kuuluvat joskus julkisuuteen, mut ta kohtelun pitäisi olla kunnioittavaa ja faktoihin perustuvaa. Kalle VihTari muistuttaa, että tulevat polvet seuraavat julkisuuden karkeaa nokittelua, vastakkainasettelua ja hen kilökohtaisuuksiin menemistä. Hän näkee, että vastuu keskustelu kulttuurista kuuluu osaksi poliitikoil le itselleen. Hampaankoloon ovat jääneet varsin kin Matti Vanhasen lautakasajupakkaa ja Juha Sipilän Terrafamekohu, joita Vihriälä pitää esimerkkeinä päättä jien jahtaamisesta. – Pääministeri Sipilään kohdistunut ajojahti Talvivaaraintresseistä oli koh tuuton ja loukkaava. – Saisi media olla sen verran tasa puolinen, että toisi julkisuuteen myös onnistumisia ja hiljaisten puurtajien tekemisiä.. 9.11.2018 37 AnnA RAnki Lähtökohta on, että journa listi suhtautuu poliittiseen päättäjään kriittisesti. Mikko Kiio syyttää toimittajien sen saatiohakuisuudesta mediakenttää mylläävää markkinataloutta. Kyselyyn vastanneiden mukaan polii tikkoja pitää arvioida kriittisesti – kui tenkaan käytöstapoja unohtamatta. – Lapset ja nuoret muodostavat käsi tyksensä poliitikoista, politiikan teosta ja yhteiskunnallisista asioista lähinnä somen perusteella, Kela huomauttaa. – Olisi hyvä pysähtyä miettimään, min kälaisen kuvan edustuksellisesta demo kratiasta maalaamme nuorille median väli tyksellä nykyisellä puheenparrella. anna ranKi puolustaa vastuullisten politiikan toimittajien ja mediatalojen valintoja. Huoli kohtuuttomasta ryöpytykses tä nousi puheenaiheeksi, kun vihrei den puheenjohtajuudesta luopuva Touko Aalto kertoi kärsineensä masennuk sesta jo pitkään. Timo KemppaiSen mielestä Julkisen sa nan neuvoston määräämiä sanktioita pitäisi koventaa. – Kaekki myö tiijjettään toemittaja ressukoehin pisnesmielin istutettu kohu hakuisuus, Kiio kirjoittaa
Tämä on muuten ilmennyt monarkisti-lehdistäkin. Pääministerin tehtävät ottaa hoitoonsa sosiaa lidemokraatti Friedrich Ebert. Niiden vuoro tulee aikanaan. Prinssi Friedrich Karl tapaa 4. marraskuuta, kun Saksan keisari Wilhelm II luopuu vallasta. Hänkin sitä mieltä että hallituksen täytyy luopua, mutta pelkäsi etteivät monarkistit siihen suostu. Oli hyvin pessimisti. Relander oli sen saanut Saksan lähetystön sanomalehtiosastolta. Saksassa on käynnissä yleinen vallankumous. Siellä tajuttiin, että hänen sukulaisuus-suhteensa keisariin tulee tekemään länsivaltojen suostumuksen mahdottomaksi. marraskuuta eduskun nan lähetystön. Kuinka käy Suomessa. Hän lykkää edelleen lopullista päätös tään siitä, tuleeko hän Suomen kuninkaaksi eduskun nan päätöksen mukaisesti. Merkillistä! Että meillä on juuri huomenna yleinen tasavaltalaisten kokous, kun tänään keisari Vilhelm luopuu kruunusta. Avajaispäivänä tarkaste taan 97 edustajan valtakirjat. Nyt luulevat Englanti ja Ranska olevansa väkeviä! Kuinka sokeita. Paikalle tulee myös SDP:n Evert Huttunen, joka ilmoittaa valtakirjansa kadon neen. Bolshevismi levenee nopeasti. Hän on Hollannin prinssihallitsijan veli ja Ruotsissa olisi hänen vaaliaan varmaan kannatettu. marraskuuta eduskunnan lähetystölle lykkäävänsä tuloaan Suomeen. Ei edes keisari Vilhelm. marraskuuta vuoden 1918 varsinaisille valtiopäiville. Asema on niin kriitillinen, että täälläkin voi puhjeta minä päivänä tahansa. KuningashanKe romahtaa lopullisesti 9. marraskuu ta, kun Saksan keisari Wilhelm II luopuu kruunus taan. Tulee Ruotsin ja Norjan vuoro. ”Missä ovat nyt monarkistiemme kuninkaalliset tuet”, Santeri Alkio kyselee päiväkirjassaan. Kuningashankkeelta putoaa pohja lopullisesti 9. Huttunen ei vielä pääse osallistumaan eduskun nan työhön. Mutta Fredrik Kaarlen hommasivat Bonsdorf ja Suolahti. Ilmapiiri pääkaupun gissakin on alkanut muuttua Saksan tappioiden myötä: Relander ja Lantto istuivat iltasella luonani. Monarkistien johtomiehiin kuulunut professori Mikkola käy aamulla tapaamassa Alkiota: Ensi sanoikseen: – No, kyllä te olitte oikeassa: Tarkoitti hallitusmuotoasiaa. Alkion voitonriemua monarkistien tappiosta hillitsee pelko vallankumous liikkeistä: Saksan keisari luopunut kruunustaan! Tämä maailmaa järkyttävä uutinen saapui tänään klo ½ 9. Vastauksen avainkappale kuuluu seuraavasti: ”Tähän asiantilaan nähden katson eduksi molemmille puolille, että eräät seikat, jotka eivät ole määrättävissäni, pakoittavat minua vielä jonkun aikaa lykkäämään lopul lisen ratkaisuni, jonka, kuten muistetaan, alunpitäen olen pidättänyt itselleni.” Santeri Alkio on saapunut samana aamuna Helsinkiin ja tapaa illalla ryhmätovereitaan. Niin menee maailman komeus! No! Ja missä nyt ovat monarkistiemme kuninkaalliset tuet, hallitsijahuoneitten ulkomaiset sukulaissuhteet. – Mutta milläs tavalla. Kuningas-kysymyksestä hän kertoi, ettei kukaan Saksassa puoltanut Fredrik Kaarlen vaalia. Alkio valitaan eduskunnan varapuhemieheksi 6. marraskuuta. edusKunta kokoontuu 5. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 9.11.2018 Suomen kuninkaaksi valittu prinssi Friedrich Karl ilmoittaa 4. Meklenburgin Aadolf Fredrikillä olisi ollut paljon suuremmat mahdollisuudet saada ulkovaltain hyväksyminen. Pelätään että saksalaiset sotamiehet ovat yhteistoiminnassa punaisten kanssa. 2.11.–9.11.1918 Friedrich Karl lykkää tuloaan Suomeen tästä nyt päästään. Relander oli hyvin iloissaan siitä, että ’’meidän politiikkamme oli voittanut.’’ Sanoi, että helsinkiläiset ovat taas ruvenneet häntä huomaamaan, muutamat kun lakkasivat jo tuntemasta. Juteltiin. Alkumerkit samaan suuntaan kuin Venäjällä
– Palaute liikkuu usein aika yleisellä tasolla. Tapaus vahvisti Honkosen näkemystä siitä, että puhtaan sisä ilman puolesta pitää kamppailla yhä päättäväisemmin. Sehän tarkoittaisi, että työ täni ei olisi noteerattu mitenkään tai kansalaiset eivät uskoisi edustajien vaikutus mahdollisuuksiin. Lopulta yhteydenottaja ei pystynyt asumaan uudes sa kodissaan. Esimerkiksi sukupuolineutraalista avioliittolais ta käydyn väännön aikana Paloniemi sai postia tuhansittain. Valtaosa sähköpostin tukkineista viesteistä oli peräisin erinäisiltä järjestöiltä ja yhdistyksiltä, jotka painostavat kansanedustajia massakampan joillaan. Vaikka sähköposti tulvii välillä, Paloniemi yrittää parhaansa mukaan vastata kaikille. EnsimmäisEn kauden keskustaedustajan Petri Honkosen mukaan nuoret ottavat yhteyttä iäkkäämpiä harvemmin. – Olen niin itsepintainen, että olen väsyksiin asti selittänyt hallituksen työmarkkinapolitiikkaa Face bookissa. – Kansanedustajana olisin kovin huolestunut, jos en saisi yhteydenottoja. VarsinKin lööppeihin nousevat, hyvin arvolatautu neet äänes tykset kirvoittavat rutkasti palautetta. Nyt sähköinen kansalaispalaute suhahtelee ver kon laajakaistoja pitkin kansanedustajan kännyk kään ja tablettiin. Keskisuomalaisen Honkosen mieleen on jäänyt erityisesti vaalikauden alun pakolaiskriisi, jonka myötä viesti kanavat ruuhkautuivat. EdusKunnan sisäilmaverkostossa toimiva Honkonen muistaa erityisesti erään traagisen tapauksen, jossa talon rakennuttanut henkilö sairastui vakavasti sisä ilmaongelmien takia. Kolmessa valiokunnassa istuvan Paloniemen arki kuluu pitkälti eduskunnan uumenissa lainsäädän nön pa rissa puurtaen. Se puoli kansanedustajuudesta voi jäädä koti sohvilla etäiseksi. On puheenaiheita, joihin ei pitäisi kajota, jos haluaa välttyä asiat to mil ta kommenteilta, Palo niemi naurahtaa. – Hän putosi kaikkien turvaverkkojen väliin. Törkypostia tai uhkauksia Paloniemi ei juuri saa, mutta sosiaalisen median keskusteluissa satelee solvauksia silloin tällöin. Olisi kiva saada yksityiskohtaisempia kysymyksiä, Honko nen pohtii. Kiitosta kansanedustajat saavat uurastamisestaan harvoin. 9.11.2018 39 KE SK US TA EDUSK UN TA SUOMI 49 Varsinkin lööppeihin nousevat, hyvin arvolatautuneet äänestykset kirvoittavat rutkasti palautetta. Sää dökset uusien talojen kemikaaliyhdistepäästöistä ovat todellakin liian löysät. Äänestäjien näppäimistöt sauhuavat Suomenmaan verkkosivuilla ja Facebook-sivulla alkaa videosarja, jossa keskustan kansanedustajat kertovat saamastaan kansalaispalautteesta.. Lisäksi alkoholi ja tupakkalainsäädäntö, roko tukset ja hallituksen tiukka talouslinja saavat äänes täjien näppäi mistöt sauhuamaan. TeksTi: sanTeri Lampi kuva: Jaakko marTikainen Ajassa Kun Aila Paloniemi aloitteli kansanedustajan uraa vuonna 2003, posteljoonit kantoivat selkä vääränä kirjepostia eduskuntataloon. – Sitten kun pääsee puhumaan kyselytunnilla noin 300 000 tvkatsojan edessä sosiaalipolitiikan epäkohdista, tulee välittömästi kaunis kiitos, Palo niemi kertoo. Tiettyjä puheenaiheita ei pitäisi sohaista, jos haluaisi välttyä törkykommenteilta, kansanedustaja Aila Paloniemi kertoo
Tänä vuonna Reijo Jylhä lopetti ja Matti Haavisto aloitti... 6. -verkkokaupasta alennuskoodilla SUOMENMAA18 puhelimitse: 050 560 4544 sähköpostitse: maahenki@msl. Mikä on kenenkin kirjoittama kirja. Ja jos ei, niin minkä ei. Tietotesti ??. Saatavilla myös englanniksi. Kiuruvesi, Orivesi, Hailuoto, Kontiolahti, Kyyjärvi, Oripää, Perho. Onko kaikkien seitsemän kunnanvaakunassa myös eläin. Kuinka monta säähavaintoasemaa Ilmatieteen laitoksella tällä hetkellä on. Mitä on synestesia. 8. 2. 5. 40 9.11.2018 1 7 6 2 9 5 4 3 2 8 5 6 1 8 9 4 7 8 6 2 7 5 2 6 7 2 8 3 9 6 4 1 5 8 3 7 2 9 6 7 8 2 6 9 5 4 1 3 9 6 3 2 1 4 8 7 5 3 2 7 5 4 6 1 8 9 1 9 4 7 8 3 5 6 2 6 5 8 1 2 9 3 4 7 8 7 1 9 5 2 6 3 4 5 4 6 3 7 1 9 2 8 2 3 9 4 6 8 7 5 1 4 8 6 3 6 3 9 8 1 7 4 2 2 1 4 8 1 7 9 3 5 3 8 6 1 9 7 9 1 4 8 2 6 5 3 6 3 2 9 7 5 8 4 1 4 5 8 6 1 3 7 2 9 8 6 7 1 5 4 3 9 2 2 1 9 7 3 6 4 8 5 5 4 3 8 2 9 1 6 7 1 7 4 5 9 8 2 3 6 9 2 6 3 4 7 5 1 8 3 8 5 2 6 1 9 7 4 1 7 6 2 9 5 4 3 2 8 5 6 1 8 9 4 7 8 6 2 7 5 2 6 7 2 8 3 9 6 4 1 5 8 3 7 2 9 6 7 8 2 6 9 5 4 1 3 9 6 3 2 1 4 8 7 5 3 2 7 5 4 6 1 8 9 1 9 4 7 8 3 5 6 2 6 5 8 1 2 9 3 4 7 8 7 1 9 5 2 6 3 4 5 4 6 3 7 1 9 2 8 2 3 9 4 6 8 7 5 1 4 8 6 3 6 3 9 8 1 7 4 2 2 1 4 8 1 7 9 3 5 3 8 6 1 9 7 9 1 4 8 2 6 5 3 6 3 2 9 7 5 8 4 1 4 5 8 6 1 3 7 2 9 8 6 7 1 5 4 3 9 2 2 1 9 7 3 6 4 8 5 5 4 3 8 2 9 1 6 7 1 7 4 5 9 8 2 3 6 9 2 6 3 4 7 5 1 8 3 8 5 2 6 1 9 7 4 1. Sisältää seinähimmelin teko-ohjeet. 24-28 € + postikulut (OVH 35-40€) TILAUKSET: maahenki. Sukupolvien silmukat on jokaisen neulojan unelmakirja. Käsillä tekeminen virkistää aivoja Tiina Aallon Vaatteen uusi elämä pelastaa kaapin perältä loppuun käytetyn lempivaatteen mutta myös sen vikaostoksen, joka on liki käyttämättömänä jäänyt harmittamaan. Kirja sisältää yli 30 kansanomaista sukkaa ja lapasta 1700-luvulta 1940-luvulle. 10. Kaksi suomalaista kaupunkia ja viisi kuntaa, joiden nimessä on mainittu eläin. 4. Mistä vuodesta alkaen Suomi on osallistunut ”Afganistanin vakauttamiseen ja jälleen rakentamiseen osana kansain välistä yhteisöä”. Mikä vuosi: Helsingin metro avattiin virallisesti; Jouko Turkka nimitettiin Teatterikorkeakoulun rehtoriksi; Keke Rosberg voitti ensimmäisenä suomalaisena Ranskassa Formula 1-kilpailun; Juri Andropov valittiin Leonid Brezhnevin seuraajaksi Neuvostoliiton johtajana; Time Magazine valitsi tietokoneen vuoden mieheksi (Man of the Year). Eija Kosken Himmelin harmonia opastaa ikiaikaiseen traditioon, joka sopii myös moderniin kotiin. YK:lla on kuusi virallista kieltä. Esimerkki siitä: Jean Sibelius näki sävelet väreinä. SUO MENMAAN LU K I J O I L L E Vas tau kse t: 1) 400 , 2) Hai luo don vaa kun ass a ei ole hai , vaa n mer iha nka in – mui lla on om ans a: kiu ru, ori , kon tio , kyy ja per hon en, 3) 200 2, 4) ara bia , esp anj a, kiin a, ven äjä , 5) kir ahv i, 5–6 met riä , 6) 198 2, 7) Mag nee tti : Röy hkä , Sot a on hen gel le hup aa: Lav i, Syn kkä yks inp uhe lu: Paa volai nen , 8) ais tie n sek oitt um ine n: kyk y kok ea yhd en ais tin kau tta tul eva ärs yke kah den tai use am man ais tin väl ity kse llä , 9) mar ato nne uvo s juo kse mal la 10 ker taa Hel sin ki Cit y Mar ath on, hiih ton euv os hiih täm ällä 15 ker taa Fin lan dia -hi iht o, 10) Suo men hiih don pää val men taj a. Miten Suomessa voi saada maratonneuvoksen ja hiihtoneuvoksen arvonimen. Ja nn e Lin ds trö m / Pu olu stu sv oim at Mistä lähtien suomalaissotilaat ovat osallistuneet Afganistanin vakauttamiseen?. Mikä on maailman korkein eläin. Mitkä ovat neljä muuta kieltä. Magneetti, Sota on hengelle hupaa, Synkkä yksinpuhelu – kolme sotaan liittyvää kirjaa. Missä tehtävässä. 3. Niistä kaksi, englanti ja ranska, ovat työskentelykielet. Veikko Lavi, Olavi Paavolainen, Kauko Röyhkä – kolme merkittävää suomalaista kulttuurihenkilöä. 7. 9. Suomen kolme ensimmäistä säähavaintoasemaa perustettiin 1800-luvulla: Kaisaniemi 1844, Hanko Russarö 1881 ja Mustasaari/Valassaaret 1895.
9.11.2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
42 9.11.2018 Mikä on pahinta, mitä ihmisille voi tapahtua. Huumoria lehtijutun mukaan Puolangalta kyllä löytyy, mutta silti: ”Vuonna 1979 Puolangalla asui reilusti yli viisi tuhatta asukasta, ja heillä oli vielä uskoa tulevaisuuteen.” Noilla hieman vajaalla alle 3 000 nykyisellä asukkaalla ei siis ole paljon hurraamista. Maaseudun tärkein resurssi ovat sen nykyiset ja tulevat asukkaat. Maaseutu tarvitsee osaajia siinä missä isot kaupungit, ja itse asiassa monin paikoin työttömyys on paljon alempana. Älykäs maa seutumme on tuottanut peruskouluttautuneita fiksuja ihmisiä kaupungistumisen tarpeisiin kaikki nämä vuo det sotien jälkeen. Eipä siinä, vaatimattomiahan kainuulaiset ovat olleet aina ja sitkeitä. Se on pieni ja köyhä kunta kuihtuvassa Kainuussa,” lehdessä todettiin. Näköalattomuus on myös maaseudun kehityksen pahinta myrkkyä. Maaseutu nousee! tytti määttä vieraskolumni. Suomalaisen maaseudun menestys ei ole mikään tykkäämisasia vaan totta. MaaseUdUN ja Kainuunkin mahdollisuudet piilevät työn murroksessa, digitalisaation kautta etenevässä saavutet tavuudessa, monipaikkaisuuden mukanaan tuomissa ih misvirroissa ja elämyksellisyyden nousussa. Toivoa ei ole. Uskokaa tai älkää, olemme täällä maaseudulla trendi en aallonharjalla. Ei paljon huudella siitä, että kansallis eepos kin on pääasiallisesti kirjoitettu täällä ja elävää ru nonlauluperinnettä saa edelleen tulla ihmettelemään. Se on kyvyttömyys nähdä omassa tulevaisuudessaan mitään mahdollisuuksia. Eipä juuri taida olla meillä muillakaan kainuulaisilla. Kaupunginjohtajana Kuhmossa tärkein tehtäväni on edistää kuntalaisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa ja estää näköalattomuutta. Ilmastonmuu tos tuo kestävän luonnonvarojen käytön ja kiertotalou den keskiöön, jonka ytimessä ovat maaseudun resurssit. Vii mei sin esi merk ki löy tyy Puo lan gal la syn ty neen avo ka do pas ta re sep tin luo jan Han na Gul lich se nin haas tat te lus ta Hel sin gin Sa no mis ta (3.11.2018), jos sa toi mit ta ja kir joit taa: ”Millainen Puolanka on. Kuhmon Kamarimusiikkijuhlat täyttävät tulevana vuonna 50 vuotta. Uskotaan itsemme! Niin se maaseutu nousee! Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja. Mitä nyt tuossa puuhastellaan yhden biojalostamon suunnitelmien kanssa Paltamossa, hopeakaivos käyn nistyy Sotkamossa, Hossa Suomussalmella on noussut yhdeksi suosituimmista kansallispuistoistamme ja Kuh mossa rakennamme kerrostaloja isoihin kaupunkeihin. Ei kannata tulla, 35 000 myytyä lippua joka vuosi kertoo kyllä festivaalin laadusta. Nyt kun tämä voimavara on ehtymässä, nousee val tava poru syntyvyyden laskusta. Mielikuvaa itseensä käpertyneestä näivettyvästä maaseudusta sekä pienistä kunnista ja kau pungeista on helppo luoda
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä liki kymmenen sivun henkilöjuttu Juha Sipilästä. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. demareilla oli kotikentällään oma telttansa, tietenkin, ministeriä ei nyt ollut lähettää, mutta oli siellä varmaankin ”presidentti” Paatero. toinen ehdokas oli vielä japanissa. apumies oli yksin jonkun listan kanssa tiskillä. Vaalien lähestyminen teki niistä myös politiikan markkinat. Vastaa melkein ehtoollista. He, avoin puolue, olivat näet valitsemassa itselleen pätkäpuheenjohtajaa suljettujen ovien takana. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. roknoosien tekijät voisivat päätellä jotain persuteltalla vierailevien määrästä. Jari Nenonen Markkinapäivä. Yllätys, yllätys, valituksi tuli 60-vuotias setämies. en ole huonossa porukassa. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 9.11.2018 43 Viime lauantai, pyhäinpäivä, oli markkinapäivä. niin niin, eihän se kannata vasemmistolaisessa kotkassa. keskustelimme paikallisista loikkareista, onnittelin juhoa, ovat voittaneet vaihtokaupoissa. kukaan ei vahdi, kun ne ottavat kaiken kunnian Orpolle. Vihreäthän pitävät hirveää älämölöä lentojen ympäristövaikutuksista. traditiona on ollut käydä moikkaamassa Eerolan Juhoa, joka on mukava äijä. kävelin ohi. Sain mukaani lehtensä, jota kotona silmäillessäni näin, että Heikki Turunen on valittu Vuoden äijäksi. oli tuotu Zysse, oli tuotu ministeri. Silloin kun Esko Almgren vielä jaksoi siellä päivän seisoa, vaihdettiin kuulumiset ja söin kristillisen karamellin. Siellä selitetään parhain päin hallituksen joskus kipeätkin, mutta välttämättömät päätökset. ai niin, voihan puhtaan omantunnon ostaa päästömaksuilla. ei ihan huono päivä kepullekaan. meitähän on ainakin Seppo Räty, Jaakko Teppo, Heikki Hursti ja minä. ohi kulkiessani kuulin, kuinka Zyskowicz vakuutteli huolestuneelle kansalaiselle, että ministeri Grahn-Laasonen kyllä palauttaa lähihoitajien soveltuvuustestit. Vaan kannattaapa kokoomukselle. kokoomus oli lähtenyt, perinteisesti, isosti liikkeelle. perinteiset ruonalan suurmarkkinat kotkassa, urheiluhallissa. Vihreitä en havainnut. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. Vasemmistoliiton ständillä näkyi olevan hiljaista. ei ollut keskustan telttaa. kristillisdemokraatitkin vaivautuvat aina paikalle. ai niin, siinä persujen teltan vieressä oli autio teltta. toisin kuin persuilla. Hänen paluunsa saattaakin kestää kuukausia. teltan uumenissa istui hiljainen mies, muuan Paavo Väyrynen